<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
89 Käyttäjää paikalla! 0.0084171295166016
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Herra_Snellman
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
A_1996_1 | A_1996_2 | A_1996_3 | A_1996_4 | A_1996_5 | A_1996_6 | B_1996_1 | B_1996_2 | C_1996_1 | C_1996_2 | D_1996_1 | D_1996_2 | E_1996_1 | E_1996_2 | F_1996_1 | F_1996_2 | F_1996_3 | F_1996_4 | Hak_1996 | PTK_1996_1 | PTK_1996_2 | PTK_1996_3 | PTK_1996_4 | PTK_1996_5 |
1: Vuoden 1996
2:                         ••       ••
3: VALTIOPAIVAT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: F4
10: Kirjalliset kysymykset 801-1011
11: Kysymykset valtioneuvostolle 1-1 07
12: Keskustelualoitteet 1-5
13: 
14: 
15: EDUSKUNTA
16: HELSINKI
17:  ISSN 0783-9820
18: 
19: OY EOITAAB. HELSINK11997
20: SISÄLLYSLUETTELO
21: 
22: 
23: 
24: 
25: Kirjalliset kysymykset 801-1011
26: 
27: 801 Sulo Aittoniemi /kesk: Uuden läänijaon tarpeelli-   816 Matti Ryhänen /kesk ym.: Puolustusvoimien toi-
28:     suudesta                                                mintamäärärahojen turvaamisesta
29: 
30: 802 Ben Zyskowicz /kok: Suomen Merimies-Unionin         817 Hannu Takkula /kesk: Tiedotusvälineiden omis-
31:     toimeenpanemien saartotoimien laillisuudesta            tuksen keskittymisestä
32: 
33: 803 Markus Aaltonen /sd ym.: Kotitalouksien työllis-    818 Hannu Takkula /kesk: Verouoman polttoaineen
34:     tämismahdollisuuksien parantamisesta ja palve-          käytön sallimisesta porotalouden harjoittajien
35:     luyrittäjyyteen kannustamisesta                         moottorikelkoissa
36: 
37: 804 Pentti Tiusanen /vas ym.: Toimenpiteistä Utin       819 Sulo Aittoniemi /kesk: Postitoimipaikan toimin-
38:     lentokentän käyttämiseksi siviili-ilmailuun             nan lopettamisesta Viialassa
39: 
40: 805 Arja Ojala /sd ym.: Valtion menettelystä entisen    820 Mikko Kuoppa/va-r: Kangasalan Ruutanan pos-
41:     rakennushallituksen henkilöstön irtisanomisia           tin toiminnan turvaamisesta
42:     koskevassa asiassa
43:                                                         821 Matti Saarinen /sd ym.: Työttömien terveyden-
44: 806 Raimo Holopainen /sd: Aikuisten uudelleenkou-           huollon parantamisesta
45:     lutukseen tarvittavista erivapauksista
46:                                                         822 Toimi Kankaanniemi /skl: Lastensuojelun kus-
47: 807 Klaus Bremer /r: Verotarkastuksista ja erään ve-        tannusten tasaamisesta
48:     rohallinnon virkamiehen irtisanomisesta
49:                                                         823 Mats Nyby /sd: Arsenalin vakuusomaisuuden
50: 808 Sulo Aittoniemi /kesk: Naisten ja miesten palk-         realisointikäytännöstä
51:     kaukseen liittyvästä tasa-arvosta
52:                                                         824 Reijo Laitinen /sd ym.: Postipalveluiden turvaa-
53: 809 Raimo Holopainen /sd: Valtion toimenpiteistä            misesta
54:     nuorten keksijöiden patenttien lunastamiseksi
55:                                                         825 Jorma Vokkolainen /vas ym.: Luotsausmaksujen
56: 810 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Sompujärven tien n:o         korottamisesta
57:     923 perusparantamisesta Tervolassa
58:                                                         826 Raimo Vistbacka /ps: Vaikeasti hengityssairaan
59: 811 Raimo Vistbacka /ps: Ruotsiin vietäviä näyttely-        autoveron palautuksesta
60:     kissoja koskevasta kontrollista
61:                                                         827 Antero Kekkonen /sd: Omaisuudenhoitoyhtiö
62: 812 Kari Kantalainen /kok ym.: Energiaverouudis-            Arsenalin yritysasiakkaiden asemasta
63:     tuksen vaikutuksista
64:                                                         828 Mikko Elo /sd: Suurmyymälöiden rakentamisesta
65: 813 Toimi Kankaanniemi/skl: Yksityisteiden valtion-
66:     apujen palauttamisesta                              829 Seppo Kanerva /kok: Eläkkeitä koskevista indek-
67:                                                             seistä
68: 814 Toimi Kankaanniemi /skl: Yksityisten päihde-
69:     huoltopalvelujen tuottajien toiminnan turvaami-     830 Sulo Aittoniemi /kesk: Sosiaaliturvaa koskevan
70:     sesta                                                   lainsäädännön selkeyttämisestä
71: 
72: 815 Esa Lahtela /sd ym.: Elämänkoululinjan perusta-     831 Sulo Aittoniemi /kesk: Verottajan menettelystä
73:     misesta ammatillisiin oppilaitoksiin                    verotuksessa ja verotarkastuksissa
74: 270349
75: 4                                                  Sisällysluettelo
76: 
77: 
78: 832 Sulo Aittoniemi /kesk: Toimenpiteistä luontoak-          849 Toimi Kankaanniemi /skl: Työttömien oikeudes-
79:     tivistien toiminnan rajoittamiseksi                          ta taikoo- ja kulttuuriyhteistyöhön lähialueilla
80: 
81: 833 Sulo Aittoniemi /kesk: Liikennepoliisin menette-         850 Raimo Vistbacka /ps: Pohjoismaista tulevien pa-
82:     lystä erästä tarkastusta koskevassa asiassa                  luumuuttajien verokohtelusta
83: 
84: 834 Sulo Aittoniemi /kesk: Vapaamuurarijärjestöön            851 Irja Tulonen /kok: Kaatopaikkojen jälkihoitova-
85:     kuuluvien tuomareiden esteellisyydestä tuomiois-             rausten verovähennysoikeudesta
86:     tuimissa
87:                                                              852 Kyösti Karjula /kesk ym.: Toimenpiteistä vero-
88: 835 Sulo Aittoniemi /kesk: Vankiloiden huumeongel-               tusta koskevien virheiden vähentämiseksi
89:     man torjumiseksi tarvittavista toimenpiteistä
90:                                                              853 Päivi Räsänen /skl: Huumeiden käytön lisäänty-
91: 836 Sulo Aittoniemi /kesk: Valtionyhtiöiden myynti-              misestä vankiloissa
92:     tulojen käyttämisestä
93:                                                              854 Jouko Jääskeläinen /skl: Nuorten huumeiden
94: 837 Sulo Aittoniemi /kesk: Verohallituksen pääjohta-             käytön vähentämisestä
95:     jan pidättämisestä virantoimituksesta
96:                                                              855 Raimo Vistbacka /ps: Postipalvelujen lakkautta-
97: 838 Pirkko Peltomo /sd ym.: Internetin välityksellä              misesta Kaskisten kaupungissa
98:     hankittuihin lääkkeisiin liittyvistä terveysriskeistä
99:                                                              856 Juhani Alaranta /kesk: Pyhäjoen lukion rakenta-
100: 839 Pirkko Peltomo /sd ym.: Laittomiin irtisanomisiin            misesta
101:     liittyvien työttömyysturvaetuuksien huomioon
102:     ottamisesta työnantajan vahingonkorvausta                857 Juhani Alaranta /kesk: VR:nmenettelystä henki-
103:     määrättäessä                                                 lökunnan rekrytoinnissa
104: 
105: 840 Esa Lahtela/sd ym.: Vaalien ennakkoäänestyksen           858 Mikko Kuoppa/va-rym.: Vuokra-asuntojen väli-
106:     kehittämisestä                                               tystoiminnasta
107: 
108: 841 Toimi Kankaanniemi /skl: Työllisyyden paranta-           859 Margareta Pietikäinen /sv: Om stämpelskattefri-
109:     misesta Keski-Suomen läänissä                                heten för första bostaden
110: 
111: 842 Toimi Kankaanniemi Iski: Haapamäki-Parka-                859 Margareta Pietikäinen /r: Ensiasunnon leimave-
112:     no---Pori-radan säilyttämisestä ja perusparanta-             rottomuudesta
113:     misesta
114:                                                              860 Pehr Löv /sv m.fl.: Om utjämning av kostnaderna
115: 843 Toimi Kankaanniemi /skl: Jerusalemin 3000-vuo-               för barnskyddet
116:     tisjuhlien huomioimisesta
117:                                                              860 Pehr Löv /r ym.: Lastensuojelun kustannusten
118: 844 Raimo Mähönen /sd: Kotimaisten energiavarojen                tasaamisesta
119:     käytön ja työllisyyden turvaamisesta energiavero-
120:     lain uudistuksen yhteydessä                              861 Timo Ihamäki /kok ym.: Toimenpiteistä nuorten
121:                                                                  tupakoinnin vähentämiseksi
122: 845 Sulo Aittoniemi /kesk: Elatusmaksujen huomioon
123:     ottamisesta toimeentulotukea määrättäessä                862 Anneli Jäätteenmäki /kesk ym.: Vastuuvajauksis-
124:                                                                  ta EU-maiden eläkejärjestelmissä
125: 846 Tero Mölsä /kesk ym.: Ansio- ja pääomatulojen
126:     verotuksesta                                             863 Sulo Aittoniemi /kesk: Perusterveydenhuollon li-
127:                                                                  säkoulutuksesta
128: 847 Kirsti Ala-Harja /kok ym.: Osa-aikalisän ja vuo-
129:     rottelukorvauksen myöntämisestä äitiysloman              864 Sulo Aittoniemi /kesk: Talvinopeusrajoitusten
130:     jälkeen                                                      hyödyllisyydestä
131: 
132: 848 Erkki Pulliainen /vihr: Mopoautojen liikennetur-         865 Sulo Aittoniemi /kesk: Maksuhäiriöiden rekiste-
133:     vallisuudesta                                                röinnin aiheuttamista ongelmista
134:                                                  Sisällysluettelo                                             5
135: 
136: 866 Sulo Aittoniemi /kesk: TV 2:ssa esitetystä rasisti-    883 Ulla Anttila /vihr ym.: Turvapaikkahakemusten
137:     sesta televisio-ohjelmasta                                 käsittelyajan pituudesta
138: 
139: 867 Sulo Aittoniemi /kesk: Itärajan liikenteen vai-        884 Toimi Kankaanniemi /skl: Matkapuhelimen käy-
140:     keuksista                                                  töstä liikenteessä
141: 
142: 868 Raimo Vistbacka /ps: Haukilahden Hu uskontien          885 Toimi Kankaanniemi /skl: ILO:n työttömyystur-
143:     lakkauttamisesta Vetelissä                                 van vähimmäistasoa koskevan sopimuksen huo-
144:                                                                mioon ottamisesta
145: 869 Henrik Lax /sv: Om räntan på gamla BSP-konton
146:                                                            886 Jukka Tarkka /nuors ym.: Työehtosopimusten
147: 869 Henrik Lax /r: Vanhojen ASP-tilien korosta                 yleissi tovu udesta ja perusoikeuksista
148: 
149: 870 Reijo Lindroos /sd ym.: Erorahan ja aikuiskoulu-       887 Reijo Laitinen /sd ym.: Venäjälle suuntautuvasta
150:     tuslisän maksamisesta laittomien irtisanomisten            rekkaliikenteestä
151:     yhteydessä
152:                                                            888 Raimo Vistbacka /ps: Lehtomäen paikallistien
153: 871 Satu Hassi /vihr ym.: Geenimuunnellun soijapa-             16853 peruskmjauksesta
154:     vun markkinoille saattamisesta
155:                                                           889 Sulo Aittoniemi /kesk: Ministereiden IäsnäoJosta
156: 872 Liisa Hyssälä /kesk: Maatalousväestön selviyty-           kyselytunnilla
157:     miskeinoista
158:                                                            890 Pekka Kuosmanen/kok: Itäradan rakentamisesta
159: 873 Kimmo Kiljunen /sd: Työmarkkinasuhteiden ke-
160:     hittämisen ja ammatillisen järjestäytymisen tuke-      891 Mikko Elo /sd ym.: Teknikkokoulutuksen kehit-
161:     misesta Baltian maissa ja Venäjällä                        tämisestä
162: 
163: 874 Anu Vehviläinen /kesk ym.: Suunnitelmista muut-        892 Esa Lahtela /sd ym.: Vajaakuntoisten aseman pa-
164:     taa liikkuvan poliisin ja keskusrikospoliisin orga-        rantamisesta
165:     nisaatioita
166:                                                            893 Esa Lahtela /sd ym.: Metsäalan työllisyyden pa-
167: 875 Johannes Leppänen /kesk ym.: Metsätalouden                 rantamisesta
168:     perusedellytysten turvaamisesta
169:                                                           894 Janne Viitamies /sd ym.: Ulkomailla työskennel-
170: 876 Tuija Maaret Pykäläinen /vihrym.: Saimaan vesi-           leen henkilön autoverosta
171:     tiekuljetusten kilpailukyvyn parantamisesta
172:                                                           895 Esa Lahtela /sd ym.: Rajavartiolaitoksen henki-
173: 877 Tuija Maaret Pykäläinen /vihr ym.: Satelliittilähe-       löstön siirtämisestä Helsinkiin
174:     tysten tekijänoikeuskorvauksista yhteisantenni-
175:     taloissa                                              896 Raimo Vistbacka /ps: Perhekotitaloja koskevan
176:                                                               kokeilun järjestämisestä
177: 878 Raimo Holopainen /sd: Verojen ja maksujen vält-
178:     tämiseksi tehtävistä omistusoikeuden siirtämisis-     897 Marjaana Koskinen /sd ym.: EU:n (CAP) eläintu-
179:     tä                                                        kien myöntämisen kontrolloiunista
180: 
181: 879 Mikko Kuoppa /va-r: Työttömän iltaopiskelijan         898 Sulo Aittoniemi /kesk: Raakapuun tuonnista Ve-
182:     oikeudesta työttömyysturvaan                              näjän Karjalasta
183: 
184: 880 Raimo Vistbacka /ps: Veteraanien kuntoutus-           899 Sulo Aittoniemi /kesk: Uuden ydinvoimalan ra-
185:     määrärahojen käyttömahdollisuuksien laajenta-             kentamisesta
186:     misesta
187:                                                           900 Sulo Aittoniemi /kesk: Venäjän mahdollisesti esit-
188: 881 Matti Ryhänen/kesk ym.: Korkeimman oikeuden               tämien talouspakotteiden sisällöstä
189:     jäsenten sivutoimista
190:                                                           901 Minna Karhunen /kok: Yksityisyrittäjien ja pal-
191: 882 Anssi Rauramo /kok: Mahdollisuudesta perustaa             kansaajien yksityisauton käytön verovähennyk-
192:     tietoverkoissa toimivia yhdistyksiä                       sien tasapuolisuudesta
193: 6                                               Sisällysluettelo
194: 
195: 902 Ossi Korteniemi /kesk ym.: Oppilaspaikkojen li-       920 Sulo Aittoniemi /kesk: Ruotsinsuomalaisten elin-
196:     säämisestä Pohjoiskalotin Koulutussäätiön oppi-           olojen parantamisesta
197:     laitoksessa
198:                                                          921 Henrik Lax /sv: Om övervakning av de länsvisa
199: 903 Klaus Bremer /r: Toimenpiteistä tehokkaampien            spinnfiskeloven
200:     ajovalojen saliimiseksi
201: 
202: 904 Timo Ihamäki /kok; Ympäristön aiheuttaman tu-         921 Henrik Lax /r: Läänikohtaisten viehekalastuslu-
203:     pakansavun haittavaikutuksista                            pien valvonnasta
204: 
205: 905 Timo Ihamäki /kok: Oikeuslääketieteellisten teh-      922 Hannu Takkula /kesk: Posion aluetalouden tule-
206:     tävien hoitamisesta ehdotetussa lääninuudistuk-           vaisuuden näkymistä
207:     sessa
208:                                                          923 Hannu Takkula /kesk: Lapin säilyttämisestä asut-
209: 906 Raimo Vistbacka /ps: Maatilalta myytävän pastö-          tuna
210:     roimattoman maidon kotiinkuljetuksesta
211:                                                          924 Eva Biaudet/sv: Om stöd för föräldrar som förlo-
212: 907 Mikko Elo /sd ym.: Rintamasotilastunnuksen               rat sina spädbarn
213:     myöntämisestä vuonna 1926 syntyneille
214:                                                           924 Eva Biaudet /r: Vauvansa menettäneiden van-
215: 908 Tuija Maaret Pykäläinen /vihr ym.: Vaihto-oppi-           hempien tukemisesta
216:     lastoiminnan rinnastamisesta matkatoimistotoi-
217:     mintaan                                              925 Ville Itälä /kok: Paikallispoliisin resurssien vähen-
218:                                                              tämisestä
219: 909 Raimo Vistbacka /ps: Yli 80-vuotiaille myönnet-
220:     tävästä erityisestä taloudellisesta tunnustuksesta   926 Ossi Korteniemi !kesk: Porotaloudelle luonnon-
221:                                                              olosuhteista aiheutuneiden vahinkojen korvaami-
222: 910 Liisa Hyssälä /kesk: Piikkiössä sijaitsevan Harva-       sesta
223:     luodon lossin aikataulusta
224:                                                          927 Säde Tahvanainen /sd ym.: Oppilaskuntien pak-
225: 911 Liisa Hyssälä /kesk: Nuorten syrjäytymisen eh-           kojäsenyydestä ja ammattikorkeakoulujen oppi-
226:     käisemiseksi tarvittavista toimenpiteistä                laskuntien asemasta
227: 912 Liisa Hyssälä /kesk: Keinoista harmaan talouden      928 Tuija Nurmi /kok: Ajokortin myöntämisestä alle
228:     torjumiseksi                                             18-vuotiaille
229: 913 Liisa Hyssälä /kesk: Keinoista kannustaa työttö-     929 Arja Ojala /sd ym.: Naisten tarpeiden huomioon
230:     miä työnhakijoita ottamaan työtä vastaan                 ottamisesta pakolaiskeskuksissa
231: 914 Anne Huotari /vas ym.: Pitkäaikaistyöttömyyden       930 Hannu Takkula /kesk ym.: Postin ja Postipankin
232:     katkaisemiseksi tarvittavista toimenpiteistä             toimipisteiden säilyttämisestä Lapissa
233: 915 Esa Lahtela /sd ym.: Vuorotteluvapaajärjestel-       931 Maija Perho /kok: Moottoriajoneuvoverolain
234:     män kehittämisestä keinona työn jakamiseksi              mukaisesta työkoneiden lisäverosta
235: 916 Mikko Elo /sd: Armeijan saappaiden valmistuk-        932 Toimi Kankaanniemi /skl: ED-asiakirjojen julki-
236:     seen käytettävän nahan alkuperämaasta                    suutta koskevista määräyksistä
237: 917 Outi Siimes /kok: Poliisin toimivaltuuksien lisää-   933 Sulo Aittoniemi /kesk: Toimeentulotuen maksa-
238:     misestä ekoterrorismin ehkäisemiseksi                    tuksen siirtämisestä Kansaneläkelaitokselle
239: 918 Kirsti Ala-Harja /kok ym.: Työvoimapoliittisen       934 Sulo Aittoniemi /kesk: Asevelvolliselle maksetta-
240:     koulutuksen järjestämisestä                              vasta opintolainan korkoavustuksesta
241: 919 Sulo Aittoniemi /kesk: Talojen osoitenumeroin-       935 Pentti Tiusanen /vas: Suunnitelmista keskittää
242:     uin selkeydestä                                          postin käsittely Lappeenrantaan
243:                                                   Sisällysluettelo                                              7
244: 
245: 936 Raimo Holopainen /sd ym.: Poliittisen järjestel-        954 Tuija Nurmi /kok: Homevaurioista kärsivien ra-
246:     män toimintaa koskevan tiedottamisen lisäämi-               kennusten korjaustoiminnan edistämisestä
247:     sestä
248:                                                             955 Raimo Vistbacka /ps: Työmarkkinatukea saavien
249: 937 Kari Myllyniemi /kesk: Yksittäisten kansalaisten            oikeudesta hakea työtä ulkomailta
250:     asemasta uusjakotoimitusten yhteydessä
251:                                                             956 Säde Tahvanainen /sd: Rakennusten homevau-
252: 938 Päivi Räsänen /skl: Lapsipomon hallussapidon                rioiden torjumisesta ja vahinkojen korvaamisesta
253:     kieltävän lainsäädännön kiirehtimisestä
254: 
255: 939 Tuija Nurmi /kok: Puolustusvoimien toiminta-            957 Raimo Holopainen /sd: Liikelaitostamisen ja yh-
256:     määrärahojen riittävyydestä                                 tiöittämisen vaikutuksista palvelujen saatavuu-
257:                                                                 teen ja laatuun
258: 940 Tuija Nurmi /kok: Vapaaehtoistyön esteiden
259:     poistamisesta                                           958 Jukka Mikkola /sd ym.: Pakkokeinolain mukai-
260:                                                                 sen takavarikon kumoamiseen liittyvistä epäkoh-
261: 941 Reijo Laitinen /sd: Keran palvelualan yrityksille           dista
262:     myöntämistä takauksista
263:                                                             959 Irja Tulonen /kok: Kotikuntalain mukaisen
264: 942 Mikko Elo /sd: Työllisyysnäkökohtien huomioon               muuttoilmoitusmenettelyn uudistamisesta
265:     ottamisesta kehitysapua kohdennettaessa
266:                                                             960 Juhani Alaranta /kesk: Peruskuivatuksen rahoi-
267: 943 Reino Laine /vas ym.: Kansainvälisen tason jazz-            tuksen kehittämisestä
268:     klubin perustamisesta Helsinkiin
269:                                                             961 Juhani Alaranta /kesk: Työllistämislisenssin käyt-
270: 944 Esa Lahtela /sd: Koulujen peruskorjaustoimin-               töön ottamisesta
271:     nan tukemisesta
272:                                                             962 Juhani Alaranta /kesk: Taloudellisiin vaikeuksiin
273: 945 Raimo Vistbacka /ps: Teerinevan risteyksen ja               joutuneiden viljelijöiden auttamisesta
274:     Uusikylän välisen tieosuuden peruskorjaamisesta
275:     Vaasan tiepiirissä                                      963 Margareta Pietikäinen /sv m.fl.: Om problemen
276:                                                                 att grunda lägenhetsdaghem i hus stödda enligt
277: 946 Sulo Aittoniemi /kesk: Valtion velkojen maksuai-            lagen om räntestöd för hyresbostadslån
278:     kataulusta
279:                                                             963 Margareta Pietikäinen lr ym.: H uoneistopäiväko-
280: 947 Sulo Aittoniemi /kesk: Uusien läänien pääkau-               tien perustamiseen liittyvistä ongelmista vuokra-
281:     pungeista                                                   asuntojen korkotuesta annetun lain mukaan tue-
282:                                                                 tuissa taloissa
283: 948 Riitta Prusti /sd ym.: Mamaohjelman toteuttami-
284:     sesta rintasyövän varhaistoteamiseksi                  964 Maria Kaisa Aula /kesk ym.: Koulujen kerhotoi-
285:                                                                minnan tulevaisuuden turvaamisesta
286: 949 Esa Lahtela/sd: Vaikeavammaisten postipalvelui-
287:     den saavutettavuuden turvaamisesta                     965 Maija Rask /sd ym.: Omaishoitajien vapaapäivä-
288:                                                                järjestelyjen kehittämisestä
289: 950 Esa Lahtela /sd: Valtatie 6:n ja kantatie 70:n
290:     risteysjärjestelyjen parantamisesta Onkamon ky-        966 Eero Lämsä /kesk: Arvonlisäveron huomioon ot-
291:     lässä Tohmajärvellä                                        tamisesta kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö-
292:                                                                varoissa
293:  951 Eero Lämsä /kesk ym.: Jalkahoidon saamisen ta-
294:      sapuolisesta turvaamisesta                            967 Veijo Puhjo /va-r: Postitoimipaikan toiminnan
295:                                                                turvaamisesta Kaskisissa
296:  952 Esko-Juhani Tennilä /va-r ym.: 1valon ja Rajajoo-
297:      sepin välisen tien peruskorjaamisesta                 968 Liisa Hyssälä/kesk: Keinoista adoptiomenettelyn
298:                                                                nopeuttamiseksi
299:  953 Sakari Smeds /skl: Osuusliike Elannon säästökas-
300:      satalletusten lunastamisesta valtiolle mahdollises-   969 Liisa Hyssälä /kesk: Liedon ja Auran rautatiease-
301:      ti aiheutuvista tappioista                                mien palveluiden turvaamisesta
302: 8                                                Sisällysluettelo
303: 
304: 
305: 970 Jorma Kukkonen /sd: Puolustusvoimia koskevan            987 Margareta Pietikäinen /sv: Om bättre villkor för
306:     yhteistyön ottamisesta kehitysyhteistyöhank-                17-åringar
307:     keeksi
308:                                                             987 Margareta Pietikäinen /r: Toimenpiteistä 17-
309: 971 Ulla Anttila /vihr: Fibromyalgiaa sairastavien              vuotiaiden aseman parantamiseksi
310:     aseman parantamisesta
311:                                                             988 Klaus Bremer /r: Ilmailulaitoksesta yksityisen
312: 972 Heikki Koskinen /kok: Teräshaulien käytön ai-               koulutustoiminnan järjestäjänä
313:     heuttamista vahingoista
314:                                                             989 Pentti Tiusanen /vas: Kymijoen ja sen edustan
315: 973 Erkki Pulliainen /vihr: Ns. pätkätöiden huomioon            pohjaan sedimentoituneista ympäristömyrkyistä
316:     ottamisesta eläkekertymää laskettaessa
317:                                                             990 Marjaana Koskinen /sd: Geenimuunnellun soi-
318: 974 Martti Tiuri /kok: Ympäristöministeriön edus-               jan käytöstä rehun valmistuksessa
319:     kunnalle antamien tietojen oikeellisuudesta
320:                                                             991 Klaus Bremer /r: Ilmailulaitoksen liiketoimin-
321: 975 Markku Pohjola /sd: Julkisissa viroissa olevien             nan moraalista
322:     vapaamuurareiden nimien rekisteröimisestä julki-
323:     seen rekisteriin                                        992 Reijo Kallio /sd: Kuntien yhteisövero-osuuksien
324:                                                                 laskemisesta uusien verotietojen pohjalta
325: 976 Erkki Pulliainen /vihr: Siirtogeenisen maissin ja
326:     soijanmaahantuonnista                                   993 Klaus Bremer /r: Autovarkauksien vähättelyn
327:                                                                 seurauksista ja torjuntamahdollisuuksista
328: 977 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Syväsenvaaran väes-
329:     tönsuojan rakennustöiden käynnistämisestä               994 Pehr Löv /sv m.fl.: Om bättre villkor för mental-
330:                                                                 vårdspatien ter
331: 978 Reijo Kallio /sd: Omaishoitajien vapaa-aika- ja
332:     lomajärjestelyistä (Kysymyksen 965 yhteydessä)          994 Pehr Löv /r ym.: Mielenterveyspotilaiden ase-
333:                                                                 man parantamisesta
334: 979 Marjaana Koskinen /sd: Geeniteknologian ris-
335:     kien huomioon ottamisesta                               995 Mikko Elo /sd: Valtion tukeman asuntotuotan-
336:                                                                 non lisäämisestä
337: 980 Olavi Ala-Nissilä /kesk: Yksityisteitä koskevasta
338:     arvonlisä verosta                                       996 Mikko Elo /sd ym.: Seisovien ajokkien ajoneu-
339:                                                                 voverosta
340: 981 Klaus Bremer /r: Helsingissä pidettävän kolman-
341:     nen yleiseurooppalaisen kuljetuskonferenssin val-       997 Mikko Elo /sd: Opiskelijoiden asumislisän pa-
342:     mistelusta                                                  rantamisesta
343: 
344: 982 Klaus Bremer /r: Ilmailulaitoksen menettelystä          998 Liisa Hyssälä /kesk: Kuntien valtionosuuden
345:     erään lupa-asian käsittelyssä                               laskentaperusteista
346: 
347: 983 Klaus Bremer /r: Liikenneministeriössä esitetystä       999 Pentti Tiusanen /vas: Työeläkkeen tulevan ajan
348:     irtisanomisperusteesta                                      maksamatta jättämisestä eläkepäätöksen vii-
349:                                                                 västyessä
350: 984 Erkki Pulliainen /vihr: Apteekkialalla olevien työ-
351:     paikkojen lisäämisestä                                 1000 Pentti Tiusanen /vas: Rakennusten homevau-
352:                                                                 rioiden torjumisesta
353: 985 Erkki Pulliainen /vihr: Eräiden virkamiesten me-
354:     nettelystä EU:lta saatavaa rahoitusta koskenees-       1001 Klaus Bremer /r: Autovarkauksien ehkäisemi-
355:     sa tiedottamisessa                                          sestä hyväksymällä etusivulasin kalvon käyttö
356: 
357: 986 Margareta Pietikäinen /sv: Om jämställdheten i         1002 Klaus Bremer /r: Syötekylän paikallistien 18828
358:     sammansättningen av EMU-arbetsgrupperna                     peruskorjauksesta
359: 
360: 986 Margareta Pietikäinen /r: Tasa-arvon toteutumi-        1003 Tuija Pohjola /sd: Joukkoliikenteen turvaami-
361:     sesta EMU-työryhmien kokoonpanossa                          sesta Pohjois-Suomessa
362:                                                                       Sisällysluettelo                                                                   9
363: 
364: 1004 Tuija Pohjola /sd: Vapaaehtoisten eläkemaksu-                              1008 Annika Lapintie /vas: Toimenpiteistä työpaik-
365:      jen verovähennysoikeudesta                                                      kojen säilyttämiseksi Nesteen Naantalinjalosta-
366:                                                                                      molla
367: 1005 Matti Väistö /kesk: Metsähallituksen hallinnon
368:      keskittämisestäja hoitoalueyksiköiden lakkaut-                             1009 Pirkko Peltomo /sd: Porin ja Tampereen välisen
369:      tamisesta                                                                       junaliikenteen turvaamisesta
370: 
371: 1006 Irja Tulonen /kok: Eläkeläisten korotetusta                                1010 Tapio Karjalainen /sd: Vapaaehtoisen eläkeva-
372:      sairausvakuutusmaksusta                                                         kuutusmaksun verovähennysoikeudesta
373: 
374: 1007 Tapio Karjalainen /sd: Vuorotteluvapaalle läh-                             1011 Klaus Bremer /r: YK-joukoissa kaatuneiden
375:      temisestä ennen eläkkeelle jäämistä                                             suomalaisten muistomerkistä
376: 
377: 
378: 
379: 
380: Kysymykset valtioneuvostolle 1-107
381:                                                                        sivu                                                                            sivu
382:     Esa Lahtela /sd ym.: Metsäteollisuuden ja                                   12 Juha Korkeaoja /kesk ym.: Maatalouden
383:     metsiensuojelun tavoitteiden yhteensovit-                                      toimintaedellytysten turvaamiseksi tarvit-
384:     tamisesta ................................................. .                  tavista toimenpiteistä .............................. .              12
385: 
386:  2 Liisa Hyssälä /kesk ym.: Saariston ympä-                                     13 UllaAnttila/vihrym.: Perusoikeuksien to-
387:    rivuotisen asutuksen turvaamisesta ......... .                         2        teuttamisesta samaa sukupuolta olevien
388:                                                                                    henkilöiden parisuhteen rekisteröinnis-
389:  3 Liisa Hyssälä /kesk ym.: Aikuisten ham-                                         sä ............................................................ .    13
390:     mashuoltoa koskevan uudistuksen toteut-
391:     tamisesta ................................................. .         3     14 Hanna MarkkuJa-Kivisilta /kok ym.:
392:                                                                                    Asuntorahoituksen uudistamista koske-
393:  4 Kari Rajamäki /sd ym.: Valtion maa-                                             vien selvitysten toteuttamisesta ............... .                   14
394:    omaisuuden myyntisuunnitelmista .......... .                           4
395:                                                                                 15 Toimi Kankaanniemi /skl ym.: Luonnon-
396:  5 Kerttu Törnqvist /sd ym.: Suunnitelmasta                                        suojeluohjelmien tarvitseman rahoituksen
397:    muuttaa tielaitos liikelaitokseksi ............. .                     5        jätjestämisestä ........................................ .           15
398: 
399:  6 Päivi Räsänen /skl ym.: Kotitalouksien                                       16 Matti Vanhanen /kesk ym.: Kolmikanta-
400:    työllistämismahdollisuuksien edistämisestä                             6        valmistelun toimivuudesta työelämää kos-
401:                                                                                    kevien uudistusten valmistelussa ............. .                     16
402:  7 Kimmo Kiljunen /sd ym.: Suomen Venä-
403:    jän-kaupan saatavien vaihtoehtoisista                                        17 Anneli Jäätteenmäki /kesk ym.: Kehitys-
404:    maksutavoista ......................................... .              7        yhteistyöhön käytettävien määrärahojen
405:                                                                                    tason nostamisesta .................................. .              17
406:  8 Anu Vehviläinen /kesk ym.: Koulutuksen
407:    laadun turvaamisesta sekä koulutuksen ja                                     18 Kirsi Piha/kokym.: Siviilipalveluksen vaa-
408:    työelämän kohtaavuudesta ..................... .                       8        timuksista varusmiespalvelukseen verrat-
409:                                                                                    tuna ........................................................ .      18
410:  9 Annika Lapintie /vas ym.: Huumausainei-
411:    den käytön vähentämiseksi tarvittavista                                      19 Esa Lahtela /sd ym.: Metsäteollisuuden ja
412:    toimenpiteistä ......................................... .             9        metsiensuojelun tavoitteiden yhteensovit-
413:                                                                                    tamisesta ................................................. .        19
414: 10 Pentti Tiusanen /vas ym.: Kotimarkkinoi-
415:    den elvyttämiseksi tarvittavista toimenpi-                                   20 Juha Karpio /kok ym.: Kihlakuntajaon
416:    teistä ....................................................... .      10        uudistamista koskevista suunnitelmista ...                           20
417: 
418:  II Arja Ojala /sd ym.: Tasa-arvotavoitteiden                                   21 Atja Ojala /sd ym.: Tasa-arvotavoitteiden
419:     turvaamisesta peruskoulussa .................. .                     II        turvaamisesta peruskoulussa .................. .                     21
420: 
421: 2 270349
422: 10                                                                     Sisällysluettelo
423: 
424:                                                                         sivu                                                                           sivu
425: 22 Marjatta Vehkaoja /sd ym.: Toimeentulo-                                       37 Ulla Juurola /sd ym.: Kunnallisten virka-
426:    tuen tason alentamista koskevista suunni-                                        miesten eläke-etujen pienentymisestä kan-
427:    telmista ................................................... .         22        saneläkeuudistuksen yhteydessä ............. .                      37
428: 
429: 23 Eila Rimmi /vas ym.: Lyhyiden työsuhtei-                                      38 Ossi Korteniemi/kesk ym.: Lyhytaikaisten
430:    den vastaanottamista koskevien esteiden                                          työsuhteiden käyttämisestä opettajien
431:    purkamisesta .......................................... .              23        paikkaamisessa ....................................... .            38
432: 24 Maria Kaisa Aula /kesk ym.: Ns. tulolouk-
433:    kutyöryhmän ehdotusten jatkovalmiste-                                         39 Markku Lehtosaari /kesk ym.: Liikenne-
434:    lusta ........................................................ .       24        väylien kunnossapidon turvaamisesta ..... .                         39
435: 
436: 25 Anne Huotari /vas ym.: Työttömyysturva-                                      40 Toimi Kankaanniemi /skl ym.: Suomalai-
437:    järjestelmän uudistamisesta .................... .                     25       sen kuluttajan turvaamisesta hullun leh-
438:                                                                                    män taudin terveysriskeiltä ..................... .                  40
439: 26 Toimi Kankaanniemi /skl ym.: Luonnon-
440:    suojeluohjelmien tarvitseman rahoituksen                                     41 Timo Kalli /kesk ym.: Suomalaisen kulut-
441:    järjestämisestä ........................................ .             26       tajan turvaamisesta hullun lehmän taudin
442:                                                                                    terveysriskeiltä ........................................ .          41
443: 27 Pentti Tiusanen /vas ym.: Kotimaisen ky-
444:    synnän elvyttämiseksi tarvittavista toi-                                     42 Pentti Tiusanen /vas ym.: Kotimarkkinoi-
445:    menpiteistä ............................................. .            27       den elvyttämiseksi tarvittavista toimenpi-
446:                                                                                    teistä ....................................................... .     42
447: 28 Paavo Nikula /vihr ym.: Työriitojen pak-
448:    kosovittelun mahdollistavanlain säätä-
449:    misestä .................................................... .         28    43 Kari Rajamäki /sd ym.: Metsien biologista
450:                                                                                    monimuotoisuutta ja metsätalouden kes-
451: 29 Markus Aaltonen /sd ym.: Valtion kassa-                                         tävää kehitystä koskevasta lainsäädännös-
452:    varannon määrästä bruttokansantuottee-                                          tä·····························································      43
453:    seen verrattuna ....................................... .              29
454:                                                                                 44 Kirsti Ala-Harja /kok ym.: Elintarvikkei-
455: 30 Jouko Jääskeläinen /skl ym.: Kotitalous-                                           den turvallisuudesta ................................ .           44
456:    työtä tekevien pienyritysten tukemisesta
457:    verotuksellisin keinoin ............................ .                 30    45 Janne Viitamies /sd ym.: Rakennushallin-
458:                                                                                    non työntekijöiden siirtymisestä Engel
459: 31 Matti Väistö /kesk ym.: Kuntaliiton esittä-                                     Oy:n palvelukseen ................................... .              45
460:    män työllistämisehdotuksen toteuttami-
461:    sesta ........................................................ .       31    46 Ulla-Maj Kukkonen /sv m.fl.: Om antalet
462:                                                                                    kommuner .............................................. .            46
463: 32 Päivi Räsänen /skl ym.: Kotitalouksien
464:    työllistämismahdollisuuksien edistämises-                                    46 Ulla-Maj Kukkonen /r ym.: Kuntien luku-
465:    tä ............................................................ .      32       määrästä ................................................. .         47
466: 
467: 33 Ben Zyskowicz /kok ym.: Poliisin ja oi-                                      47 Hannu Takkula /kesk ym.: Elintarvikkei-
468:    keuslaitoksen toimintaedellytysten paran-                                       den turvallisuudesta ................................ .              48
469:    tamisesta ................................................. .          33
470:                                                                                 48 Anne Huotari /vas ym.: Pitkäaikaistyöttö-
471: 34 Markku Lehtosaari /kesk ym.: Maantei-                                           mien samanlaisesta kohtelusta kaikissa
472:    den ja rautateiden kunnossapidon turvaa-                                        työvoimatoimistoissa .............................. .                49
473:    misesta .................................................... .         34
474:                                                                                 49 Toimi Kankaanniemi /skl ym.: Uhkaamas-
475: 35 Esa Lahtela /sd ym.: Kotimaisten polttoai-                                      sa olevan työtaistelun välttämiseksi tarvit-
476:    neiden käytön lisäämisestä ...................... .                    35       tavista toimenpiteistä .............................. .              50
477: 
478: 36 Jouko Jääskeläinen /skl ym.: Kotitalouk-                                      50 Kimmo Kiljunen /sd ym.: Työttömyyden
479:    sien työllistämismahdollisuuksien edistä-                                        lieventämiseksi tarvittavista lisätoimenpi-
480:    misestä .................................................... .         36        teistä ....................................................... .    51
481:                                                                     Sisällysluettelo                                                                 II
482: 
483:                                                                      sivu                                                                           sivu
484: 51 Pentti Tiusanen /vas ym.: Uhkaamassa                                       67 Veijo Puhjo /va-r ym.: Ehdotettujen veron
485:    olevan työtaistelun välttämiseksi tarvitta-                                   alennusten rahoittamisesta ...................... .                 68
486:    vista toimenpiteistä ................................. .            52
487:                                                                               68 Kari Uotila /vas ym.: Työajan lyhentämi-
488: 52 Riitta Korhonen /kok ym.: Kuopion lento-                                      sestä keinona työttömyyden vähentämi-
489:    kentän turvallisuus- ja palvelutavoitteiden                                   seksi ........................................................ .    69
490:    turvaamisesta .......................................... .          53
491:                                                                               69 Raimo Holopainen /sd ym.: Kihlakunta-
492: 53 Maria Kaisa Aula /kesk ym.: Ns. tulolouk-                                     uudistuksen täytäntöönpanosta .............. .                      70
493:    kutyöryhmän tekemien ehdotusten toteut-
494:    tamisesta ................................................. .       54     70 Mauri Pekkarinen /kesk ym.: Ehdotettujen
495:                                                                                  veronalennusten toteuttamisesta ............. .                     71
496: 54 Jorma Kukkonen /sd ym.: Kuntien osuu-
497:    desta valtion liikelaitosten investointi-                                  71 Jorma Vokkolainen /vas ym.: Työn jaka-
498:    hankkeissa .............................................. .         55        misesta uusien työpaikkojen aikaansaami-
499:                                                                                  seksi ........................................................ .    72
500: 55 Timo Ihamäki /kok ym.: Uhkaamassa ole-                                     72 Tuija Pohjola /sd ym.: Koulukiusaamisen
501:    van työtaistelun välttämiseksi tarvitta-                                      estämiseksi tarvittavista toimenpiteistä ....                       73
502:    vista toimenpiteistä ................................. .            56
503:                                                                               73 Päivi Räsänen /skl ym.: Lasten seksuaali-
504: 56 Veijo Puhjo /va-r ym.: Työnantajamaksu-                                       sen hyväksikäytön estämiseksi tarvitta-
505:    jen siirtämisestä automatisoitujen suur-                                      vista toimenpiteistä ................................. .            74
506:    yritysten maksettavaksi ........................... .               57
507:                                                                               74 Toimi Kankaanniemi /skl ym.: Maan sisäi-
508: 57 Jorma Kukkonen /sd ym.: Kuntien osuu-                                         sen muuttoliikkeen kasvun hillitsemisestä                           75
509:    desta valtion liikelaitosten investointi-
510:    hankkeissa .............................................. .         58     75 Eva Biaudet /sv m.fl.: Om anslaget för stöd
511:                                                                                  för hemvård av barn ............................... .               76
512:  58 Markku Lehtosaari /kesk ym.: Liikenne-
513:     väylien kunnossapidon turvaamisesta ..... .                        59     75 Eva Biaudet /r ym.: Lasten kotihoidon tu-
514:                                                                                  keen tarkoitetusta määrärahasta ............. .                     77
515:  59 Kari Rajamäki /sd ym.: Eduskunnan mah-
516:     dollisuuksista vaikuttaa valtionyhtiöiden                                 76 Tuija Brax /vihr ym.: Lasten kotihoidon
517:     toimintapolitiikkaan ............................... .             60        tuen muutosten vaikutuksista ................. .                    78
518: 
519:  60 Markku Pohjola /sd ym.: Koulujen tapa-                                    77 Pentti Tiusanen /vas ym.: Suomalaisten yh-
520:     kasvatuksesta .......................................... .         61        tiöiden metsänhakkuista Venäjän Karja-
521:                                                                                  lassa ........................................................ .    79
522:  61 Jukka Gustafsson /sd ym.: Verotuksen
523:     muuttamisesta työttömien aseman paran-                                    78 Kari Rajamäki /sd ym.: Tukityöllistettyjen
524:     tamiseksi ................................................. .      62        toimeentuloturvan järjestämisestä .......... .                      80
525: 
526:  62 Kimmo Kiljunen /sd ym.: Valtion aluehal-                                  79 Kari Rajamäki /sd ym.: Eduskunnan vai-
527:     linnon kehittämisestä .............................. .             63        kutusmahdollisuuksien turvaamisesta val-
528:                                                                                  tionyhtiöiden toimintapolitiikassa .......... .                     81
529:  63 Tuija Pohjola /sd ym.: Terveyspalvelujen
530:     järjestämisestä työttömille ...................... .               64     80 Virpa Puisto /sd ym.: Eläke-etuuksien tar-
531:                                                                                  kistamisesta indeksitarkistuksen ja sai-
532:  64 Toimi Kankaanniemi /skl ym.: Hallituksen                                     rausvakuutusmaksun osalta .................... .                    82
533:     harjoittamasta alkoholipolitiikasta ......... .                    65
534:                                                                               81 Paula Kokkonen /kok ym.: Lapsipomon
535:  65 Marjatta Vehkaoja /sd ym.: Aluehallinnon                                     levittämisen estämisestä .......................... .               83
536:     kokoamisesta ja valtion aluevastuusta .....                        66
537:                                                                               82 Raimo Holopainen /sd ym.: Nuorten aja-
538:  66 Kirsti Ala-Harja /kok ym.: Nykytasoisen                                      mien kuolonkolarien estämiseksi tarvitta-
539:     eläketurvan säilyttämisestä ..................... .                67        vista toimenpiteistä ................................. .            84
540: 12                                                                       Sisällysluettelo
541: 
542:                                                                           sivu                                                                                    sivu
543: 83 Kari Myllyniemi /kesk ym.: Rakennustek-                                          95 Matti Väistö /kesk ym.: Kansallisten
544:    niikan insinöörikoulutuksen säilyttämi-                                             aluetukijakojen muutossuunnitelmista ...                                    98
545:    sestä Oulun yliopistossa .......................... .                    85
546:                                                                                     96 Toimi Kankaanniemi /skl ym.: EU:n yh-
547: 84 Olavi Ala-Nissilä/kesk ym.: ERM-kytken-                                             teisestä talous- ja työllisyyspolitiikasta ...                              99
548:    tää koskevan päätöksenteon perusteista ..                                86
549:                                                                                     97 Anneli Jäätteenmäki /kesk ym.: Euroo-
550: 85 Pauli Saapunki /kesk ym.: Tielaitoksen                                              pantalous- ja rahaliiton taloudellisista
551:    liikelaitostamissuunnitelmasta ................ .                        87         vaikutuksista .......................................... .                 100
552: 
553: 86 Pirkko Peltomo /sd ym.: Säteilylle altistu-                                      98 Kari Uotila /vas ym.: Markan ERM-kyt-
554:    vien työntekijöiden säteilyloman säilyttä-                                          kennän välttämättömyydestä ................ .                              lOI
555:    misestä .................................................... .           88
556:                                                                                     99 Kimmo Sasi /kok ym.: Virkamiesten talo-
557: 87 Heikki Koskinen /kok ym.: Liikenteen ve-                                            udellisten sidonnaisuuksien ilmoittami-
558:    rotuksen tavoitteiden toteutumisesta ...... .                            89         sesta ...................................................... .             102
559: 88 Kari Myllyniemi /kesk ym.: Rakennustek-                                         JOO Hannu Takkula /kesk ym.: Harmaan ta-
560:    niikan insinöörikoulutuksen säilyttämi-                                             louden karsimiseksi tehtyjen toimien riit-
561:    sestä Oulun yliopistossa .......................... .                    90         tävyydestä ............................................. .                 103
562: 89 Mikko Elo /sd ym.: Suomen koulutusjär-                                          101 Tuija Pohjola/sd ym.: Koulukiusaamisen
563:    jestelmään kohdistetusta arvostelusta ..... .                            91         estämiseksi tarvittavista toimenpiteistä ..                                104
564: 
565: 90 Pekka Kuosmanen /kok ym.: Venäläisten                                           102 Matti Väistö /kesk ym.: Kansallisten
566:    tiedusteluorganisaatioiden aktivoitumises-                                          aluetukijakojen muutossuunnitelmista ...                                   105
567:    ta Suomessa ............................................ .               92
568:                                                                                    103 Jukka Mikkola /sd ym.: Junaliikenteen
569: 91 Pentti Tiusanen /vas ym.: Eläketulojen ve-                                          turvallisuuden parantamisesta .............. .                             106
570:    rotuksen keventämisestä ......................... .                      93
571:                                                                                    104 Pauli Saapunki /kesk ym.: Junaliikenteen
572: 92 Irina Krohn /vihr ym.: Tiedotusvälineiden                                           turvallisuuden parantamisesta .............. .                             107
573:    omistuksen keskittymisestä ..................... .                       94
574:                                                                                    105 Esko-Juhani Tennilä /va-r ym.: Verotie-
575: 93 Gunnar Jansson /sv m.fl.: Om förhandlin-                                            tojen julkisuudesta ................................ .                     108
576:    garna vid EU:s regeringskonferens ......... .                            95
577:                                                                                    106 Aulis Ranta-Muotio /kesk ym.: Poliisin
578: 93 Gunnar Jansson /r ym.: EU:n hallitusten                                             toimintamahdollisuuksien turvaamisesta                                     109
579:    välisen konferenssin etenemisestä ........... .                          96
580:                                                                                    107 Hannu Takkula /kesk ym.: Peruskoulun
581: 94 Tuija Pohjola /sd ym.: Koulukiusaamisen                                             kehittämissuunnitelmista ...................... .                          110
582:    estämiseksi tarvittavista toimenpiteistä ....                            97
583: 
584: 
585: Keskustelualoitteet 1-5
586:      Maija-Liisa Lindqvist /kesk ym.: Suoma-                                        4 Markku Vuorensola /kesk ym.: Maatalou-
587:      laisen kulttuurin säilymisestä kansainvälis-                                     den toimintaedellytysten turvaamisesta ...                                  114
588:      tyvässä ja kaupallistuvassa maailmassa . ..                           111
589:                                                                                     5 Tuula Haatainen /sd ym.: Naisten ja mies-
590:  2 Pia Viitanen /sd ym.: Nuorten elinolojen                                           ten tasa-arvoa koskevasta kansallisesta oh-
591:    parantamisesta.........................................                 112        jelmasta . .... ...... .. .. ...... ....... ..... .. ....... .. ... . ...   115
592: 
593:  3 Liisa Hyssälä /kesk ym.: Suomalaisen ter-
594:    veydenhuollon toimintaedellytysten tur-
595:    vaamisesta ...... .............. ... ... . ..... ..... ... .... ...     113
596:                                             KK 801/1996 vp
597: 
598: Kirjallinen kysymys 801
599: 
600: 
601: 
602: 
603:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Uuden läänijaon tarpeellisuudesta
604: 
605: 
606: 
607:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
608: 
609:    Suomalainen yhteiskunta on elänyt 1990-lu-         kaan kansanedustajille annetaan niin sanotusti
610: vulla suurten muutosten aikaa. On toteutettu          vapaat kädet äänestyksessä, koko esitys kaatuu,
611: muutoksia muutosten vuoksi. Kun maa on jaettu         koska sitä vapaan mielenilmaisun vallitessa vas-
612: suunnitelmien mukaisesti viiteen lääniin ja poliisi   tustaa eduskunnan ylivoimainen enemmistö
613: yhtiöitetty sekä kilpailutettu, muutosten aalto          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
614: ilmeisesti alkaa olla lopuillaan.                     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
615:    Läänijaon muuttaminen on alkanut herättää          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
616: yhä suurempaa ihmetystä ja vastustusta, koska         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
617: siinä ei ole mitään järkeä sen enempää hallinnol-
618: lisesti kuin taloudellisestikaan, mutta se rikkoo               Onko Hallitus asian vastustuksen kas-
619: voimakkaita tunnearvoja. Asiaa vastaan on                    vaessa ja oman arvovaltansa säilyttääk-
620: kääntymässä suurimman hallituspuolueen edus-                 seen valmis vetämään eduskunnasta pois
621: kuntaryhmä, ja jos sieltä tulleiden tietojen mu-             uutta läänijakoa koskevan esityksensä?
622:      Helsingissä II päivänä marraskuuta 1996
623: 
624:                                          Sulo Aittaniemi /kesk
625: 
626: 
627: 
628: 
629: 260017
630: 2                                           KK 801/1996 vp
631: 
632: 
633: 
634: 
635:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
636: 
637:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         hallitukselle kuuluneen lupahallinnon supistu-
638: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          mista. Suomen liittyminen Euroopan talousalu-
639: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        eeseen edellytti, että niin sanotuista ohjesääntöi-
640: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         sistä elinkeinoluvista luovuttiin. Tämä vähensi
641: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          lääninhallituksille kuuluneita lupapäätöksiä
642: n:o 801:                                               noin 100 000 lupapäätöksellä vuodessa 1990-lu-
643:                                                        vulla. Lääninhallituksille kuuluneet aluekehitys-
644:            Onko Hallitus asian vastustuksen kas-       tehtävät siirrettiin vuonna 1994 maakunnan lii-
645:         vaessa ja oman arvovaltansa säilyttääk-        toille ja myös lääninrahamenettelystä luovuttiin.
646:         seen valmis vetämään eduskunnasta pois         Kun ympäristökeskukset aloittivat toimintansa
647:         uutta läänijakoa koskevan esityksensä?         vuonna 1995, lääninhallitusten kaavoitus-, ra-
648:                                                        kentamis- ja ympäristönsuojelun tehtävät siirret-
649:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tiin niille.
650: vasti seuraavaa:                                           Lääninhallitusten tehtävävähennys näkyy
651:                                                        muun muassa siinä, ettei edes suurin ehdotettu
652:    Ehdotus läänien määrän vähentämisestä on            lääninhallitus, Etelä-Suomen lääninhallitus, rat-
653: johtunut läänien tehtävien olennaisista muutok-        kaisisi yhtä paljon asioita vuosittain kuin esimer-
654: sista. Nykyisen läänijaon perusteena oli ensisijai-    kiksi Uudenmaan lääninhallitus vuonna 1990.
655: sesti se, että lääninhallitukset päättivät aikaisem-       Koska lääninhallitusten nykyiset ja niille eh-
656: min kunnallisten tehtävien ja virkojen rahoituk-       dotetut uudet tehtävät eivät edellytä yhtä tiheätä
657: sesta ja pitkälti myös niiden toiminnallisesta jär-    läänijakoa kuin aikaisemmin, on tarkoituksen-
658: jestämisestä. Lääninhallitukset hoitivat sellaisia     mukaista vähentää lääninhallitusten lukumää-
659: lupatehtäviä,jotka edellyttivät yksityisten ihmis-     rää. Mikään organisaatio ei voi toimia riippu-
660: ten välitöntä asiointia lääninhallituksessa. Lää-      matta tehtävistään. Kansalaisten kannalta on
661: ninhallituksille kuului vastuu alueensa yleisestä      tärkeää, että hallinto toimii tehokkaasti ja ettei se
662: kehittämisestä ja ne päättivät alueellisten kehit-     ole liian raskaasti organisoitu.
663: tämismäärärahojen kohdentamisesta. Kun lää-                Lääninhallituksia koskevat ehdotukset liitty-
664: ninhallitukselle ei enää 1980-luvulla ja 1990-lu-      vät laajaan valtion aluehallinnon kokonaisuudis-
665: vulla toteutettujen lainsäädäntömuutosten jäl-         tukseen, jonka tavoitteena on luoda edellytykset
666: keen kuulu mainittuja tehtäviä, on perusteltua         toimivalle ja nykyistä tehokkaammalle valtion
667: vähentää myös lääninhallitusten lukumäärää.            aluehallinnolle. Hallitus on käynnistänyt myös
668:    Vuonna 1984 toteutettu valtionosuusuudistus         laajan valtion keskushallintoa koskevan uudis-
669: poisti pääosin lääninhallituksilta tehtäväkoh-         tushankkeen, jonka ensimmäiset ehdotukset val-
670: taisten valtionosuuksien myöntämistehtävät ja          mistuvat vuoden 1997 aikana.
671: niihin liittyvien toimeenpano- ja seurantasuunni-          Hallitus pitää ehdotettua läänijakoa koskevaa
672: telmien laadinnan. Valtionosuusjärjestelmän las-       uudistusta edelleen perusteltuna ja tarpeellisena.
673: kennallisuutta laajensivat ja lääninhallitusten        Esityksen antamisen jälkeen asiasta eduskunnas-
674: tehtäviä vähensivät edelleen 1990-luvulla toteu-       sa käydyssä keskustelussa ei ole tullut ilmi seik-
675: tetut valtionosuusuudistukset. Kun kansalaisilta       koja,jotka antaisivat aiheen uudistuksen tarpeen
676: ja yhteisöiltä vaadittavia lupia on voimakkaasti       uudelleenarviointiin hallituksen puolelta.
677: karsittu 1990-luvulla, on tämä merkinnyt Iäänin-
678: 
679:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1996
680: 
681:                                                                              Ministeri Jouni Backman
682:                                              KK 801/1996 vp                                              3
683: 
684: 
685: 
686: 
687:                                          Tili Riksdagens Talman
688: 
689:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        medfört att den tillståndsförvaltning som har
690: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         hört tililänsstyrelsen har krympt. För att Finland
691: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       skulle kunna ansluta sig tili Europeiska ekono-
692: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr          miska samarbetsområdet förutsattes att närings-
693: 801:                                                   tillstånden med karaktären av reglementen slo-
694:                                                        pades. Detta ledde tili att de tiliståndsbeslut som
695:           Är Regeringen på grund av det ökade          har hört tili länsstyrelserna har minskat med ca
696:        motståndet och för att bevara sin egen          100 000 beslut per år på 1990-talet. Länsstyrelser-
697:        auktoritet beredd att återta propositio-        nas regionutvecklingsuppgifter överfördes 1994
698:        nen angående den nya länsindelningen            tili förbunden på landskapsnivå och förfarandet
699:        från riksdagen?                                 med utvecklingsanslag för länen slopades också.
700:                                                        Då miljöcentralerna inledde sin verksamhet 1995
701:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          överfördes länsstyrelsernas uppgifter i fråga om
702: anföra följande:                                       planläggning, byggande och miljövård på dem.
703:                                                            Minskningen i fråga om länsstyrelsernas upp-
704:    Förslaget om en minskning av antalet Iän har        gifter tar sig bl.a. uttryck i att inte ens den aUra
705: kommit till på grund av att länens uppgifter har       största av de föreslagna länsstyrelserna, länssty-
706: förändrats i hög grad. Grunden för den nuvaran-        relsen i Södra Finland, skulle komma att avgöra
707: de länsindelningen var främst den att det förut        lika många ärenden årligen som t.ex. länsstyrel-
708: var länsstyrelsen som beslöt om finansieringen a v     sen i Nylands Iän gjorde år 1990.
709: de korumunala uppgifterna och tjänsterna och i             Eftersom länsstyrelsernas nuvarande uppgif-
710: hög grad också om hur de ordnades funktionellt.        ter och de föreslagna nya uppgifterna inte förut-
711: Länsstyrelserna skötte sådana tillståndsärenden        sätter en lika tät länsindelning som förut, är det
712: som krävde att enskilda vände sig direkt tillläns-     ändamålsenligt att minska antalet länsstyrelser.
713: styrelsen. Länsstyrelserna ansvarade för den all-      lngen organisation kan fungera oberoende av
714: männa utvecklingen av sina respektive områden          sina uppgifter. Från medborgarnas synpunkt sett
715: och de fattade beslut om hur de regionala utveck-      är det viktigt att förvaltningen fungerar effektivt
716: lingsanslagen skulle fördelas. Eftersom sådana         och att dess organisation inte är för tung.
717: uppgifter inte längre hör tililänsstyrelsen efter de       De förslag som gäller länsstyrelserna hänför
718: lagstiftningsreformer som genomförts på 1980-          sig tili en omfattande totalreform av den statliga
719: och 1990-talet är det motiverat att också minska       regionalförvaltningen. Reformen syftar tili att
720: antalet länsstyrelser.                                 skapa förutsättningar för en fungerande och ef-
721:     Statsandelsreformen 1984 medförde att de           fektivare statlig regionalförvaltning. Regeringen
722: uppgifter som länsstyrelserna hade när det gällde      har också påbörjat ett omfattande projekti syfte
723: att bevilja statsandelar för enskilda uppgifter och    att förnya den statliga centralförvaltningen, de
724: att göra upp verkställighets- och uppföljnings-        första förslagen väntas bli klara under år 1997.
725: planer i anknytning till dessai huvudsak slopa-            Regeringen anser fortfarande att det är moti-
726: des. Tili följd av de statsandelsreformer som ge-      verat och nödvändigt att genomföra reformen av
727: nomfördes på 1990-talet utvidgades systemet            länsindelningen. Under den debatt som förts i
728:  med kalkylerade statsandelar och minskade läns-       riksdagen efter det att propositionen avläts har
729:  styrelsernas uppgifter ytterligare. Då man på         det inte heller framkommit några sådana om-
730:  1990-talet har gallrat mycket bland de tilistånd      ständigheter som skulle ge regeringen anledning
731:  som krävs av medborgare och samfund har detta         att ompröva behovet av reformen.
732: 
733:      Helsingforsden 4 december 1996
734: 
735:                                                                              Minister Jouni Backman
736:                                             KK 802/1996 vp
737: 
738: Kirjallinen kysymys 802
739: 
740: 
741: 
742: 
743:                                    Ben Zyskowicz /kok: Suomen Merimies-Unionin toimeenpanemien
744:                                        saartotoimien laillisuudesta
745: 
746: 
747:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
748: 
749:    Suomen Merimies-Unioni (SMU) ryhtyi saar-          etabloitumisvapauden suhteen on kielletty.
750: tamaan kolmea belgialaista alusta 14. lokakuuta       SMU näyttää omilla päätöksillään sekaantuneen
751: 1996 vaatien näihin aluksiin itselleen neuvottelu-    belgialaiseen kiistaan ja vaatineen päätöksiä,jot-
752: oikeutta ja samaa kustannustasoa kuin Suomen          ka eivät ole Belgian lainsäädännön mukaisia.
753: lipun alla purjehtivissa aluksissa. Saarron koh-      SMU :n menettely on herättänyt kansainvälistä
754: teena olevat alukset ovat Crystal Amethyst,           huomiota.
755: Crystal Emerald ja Crystal Pearl. Alukset on             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
756: rekisteröity Belgian kansalliseen rekisteriin         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
757: 18.10.1996 lähtien, ja niillä on belgialainen pääl-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
758: lystö ja miehistö, jolla on belgialaisen ammatti-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
759: järjestön BTB:n hyväksymä työehtosopimus.
760:    ED-tuomioistuin on päätöksellään todennut                    Pitääkö Hallitus Suomen Merimies-
761: vuonna 1991, että ED-kansalaisilla on kiistaton              Unionin toimeenpanemaa belgialaisten
762: ns. etabloitumisvapaus EU:n yhteismarkkinoilla               alusten saartoa lainmukaisena toimenpi-
763: ja että kaikenlainen kansallinen diskriminointi              teenä?
764: 
765:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1996
766: 
767:                                           Ben Zyskowicz /kok
768: 
769: 
770: 
771: 
772:  260017
773: 2                                             KK 802/1996 vp
774: 
775: 
776: 
777: 
778:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
779: 
780:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          jestön (ILO) asettamat vähimmäisvaatimukset.
781: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           Suomen Merimies-Unioni on mainitun kansain-
782: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         välisen liiton jäsen.
783: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ben Zys-              Aluksilla työskennelleiden työntekijöiden pal-
784: kowiczin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           kat ja työsuhteen ehdot määräytyivät 1.9.1996
785: n:o 802:                                                lähtien henkilökohtaisten työsopimusten mukai-
786:                                                         sesti. Näiden sopimusten taso ei palkansaajapuo-
787:            Pitääkö Hallitus Suomen Merimies-            len käsityksen mukaan täyttänyt edellä mainit-
788:         Unionin toimeenpanemaa belgialaisten            tuja kansainvälisiä vähimmäisvaatimuksia. Kos-
789:         alusten saartoa lainmukaisena toimenpi-         ka asiaa ei saatu ratkaistuksi työnantajan kanssa
790:         teenä?                                          neuvottelemalla, Suomen Merimies-Unioni aset-
791:                                                         ti kyseiset alukset saartoon lokakuussa 1996.
792:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Näiden toimien seurauksena ensimmäinen aluk-
793: vasti seuraavaa:                                        sista saarrettiin Kotkassa 14.10.1996. Suomen
794:                                                         Merimies-Unionin vaatimuksena oli, että aluk-
795:     Kuten kirjallisessa kysymyksessä on kerrottu,       sen miehistölle, jossa oli muun muassa filippiini-
796: Suomen Merimies-Unioni on ryhtynyt toimenpi-            läisiä merimiehiä, olisi maksettava vähintään
797: teillään saartamaan kolmea belgialaista alusta          Kansainvälisen Kuljetustyöväen Liiton määrit-
798: lokakuussa 1996. Kiistassa on kyse lähinnä aluk-        telemän vähimmäistason mukaista palkkaa
799: silla maksetuista palkoista ja noudatettavasta          1.9.1996lähtien. Auto- ja Kuljetusalan Työnte-
800: palkka tasosta.                                         kijäliitto AKT, Kemianliitto-Kemifacketja Tek-
801:     Suomalainen Hollming Oy tilasi belgialaiselta       nisten Liitto ryhtyivät tukemaan alusten saartoa
802: telakalta kaikkiaan kolme säiliöalusta. Ensim-          myötätuntotyötaistelutoimin.
803: mäisen aluksen rakentamisvaiheessa alusta ra-              Alusten omistaja siirsi alukset 18.10.1996 Bel-
804: kentanut telakka joutui konkurssiin. Tässä yh-          gian alusrekisteriin. Aluksille tehtiin työehtoso-
805: teydessä Belgiaan perustettiin alusta ja muun           pimukset, ja niille tuli belgialainen miehistö bel-
806: muassa sen rahoituksellisia tarkoituksia varten         gialaisin työehdoin. Riidan kohteena ovat lähin-
807: oma yhtiö. Myös ensimmäisen aluksen kahta si-           nä alusten miehistöjen palkkasaatavat, joita lie-
808: saralusta varten perustettiin erilliset yhtiöt Belgi-   nee runsaat 200 000 markkaa, ajalta 1.9.-18.10.
809: aan, ja jokaisessa kolmessa yhtiössä Hollming           1996. Työnantaja on tiettävästi maksanut aina-
810: Oy oli enemmistöosakas. Alukset rekisteröitiin          kin osan vaadituista saatavista.
811: heti valmistumisensajälkeen Luxemburgiin. Tä-              Belgian ulkoministeriö on kiistan vuoksi otta-
812: män vuoksi Hollming Oy perusti sinne jokaista           nut yhteyttä Suomen ulkoasiainministeriöön.
813: alusta varten oman yhtiön. Alukset on aikarah-          Esillä on ollut vaatimus, että suomalaisten viran-
814: dattu suomalaiselle Hollming Oy:n tytäryhtiölle         omaisten tulisi lopettaa saarto, joka kohdistuu
815: Crystal Pool Oy:lle suomalaista liikennöintiä           EU :n jäsenmaan yrityksiin. Koska kyseessä ei ole
816: varten.                                                 ollut työriitojen sovittelusta annetussa laissa
817:     Toimiessaan Luxemburgin lipun alla alusten          (420/1968) tarkoitettu työriita, asia ei ole kuulu-
818: henkilöstöä varten oli tehty työehtosopimukset,         nut lain mukaan soviteltaviin asioihin. Sen sijaan
819: jotka työnantaja irtisanoi päättymään 31.8.             valtakunnansovittelija on pyrkinyt auttamaan
820: 1996. Kansainvälinen Kuljetustyöväen Liitto             osapuolia pääsemään sopimukseen asiassa kes-
821: (ITF) on heinäkuussa 1996 julistanut belgialais-        kustelemalla osapuolten kanssa epävirallisesti.
822: ten alan ammattiliittojen aloitteesta Luxembur-         Nämä keskustelut eivät toistaiseksi ole johtaneet
823: gin lipun mukavuuslipuksi 1.9.1996 lähtien.             tuloksiin.
824: Kansainvälisen Kuljetustyöväen Liiton tavoit-              Suomen oikeuden mukaan ammattiliittojen
825: teena on, että mukavuuslippulaivoilla työsken-          järjestämät tuki- ja myötätuntotyötaistelutoi-
826: televien työntekijöiden työsuhteiden ehdot ja           menpiteet samoin kuin poliittiset työtaistelutoi-
827: työolot täyttävät liiton ja kansainvälisen työjär-      menpiteet ovat lähtökohtaisesti sallittuja. Tällai-
828:                                           KK 802/1996 vp                                             3
829: 
830: siin toimenpiteisiin ryhtymisestä ei myöskään          Saarron laillisuus on Helsingin käräjäoikeu-
831: tarvitse tehdä työriitojen sovittelusta annetussa   den selvitettävänä, koska alukset omistavat yh-
832: laissa tarkoitettua ennakkoilmoitusta, joka lain    tiöt ovat haastaneet Suomen Merimies-Unionin
833: tarkoittamissa työriidoisssa on tehtävä kaksi       turvaamistaimiasiassa Helsingin käräjäoikeu-
834: viikkoa ennen työtaistelutoimiin ryhtymistä. Sen    teen. Lisäksi belgialaisyhtiöt vaativat Suomen
835: sijaan työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat teh-    Merimies-Unionilta Antwerpenin alioikeudessa
836: neet vuonna 1993 suositussopimuksen myötä-          vahingonkorvausta alusten saarrolla aiheute-
837: tuntotyötaistelutoimenpiteistä ilmoittamisesta.     tuista vahingoista. Nämä oikeusprosessit ovat
838: Sen mukaan ennakkoilmoitusaika on näissä ti-        vielä kesken.
839: lanteissa neljä päivää.                                Alusten saarron laillisuus ja mahdollinen ED-
840:    Työehtosopimuslaissa (436/1946) tarkoitettu      oikeuden vaikutus asiaan ratkeaa tuomiois-
841: työrauhavelvollisuus koskee ainoastaan voimas-      tuimissa. Hallitus seuraa kuitenkin tiiviisti asian
842: sa olevaan työehtosopimukseen osaliisiaja sidot-    ratkaisemista ja katsoo asian eräiden muiden vii-
843: tuja. Sen mukaan työehtosopimukseen kohdistu-       meaikaisten työtaistelutoimien ohella mahdolli-
844: vat työtaistelutoimenpiteet ovat kiellettyjä. Tä-   sesti kuuluvan työmarkkinoiden pelisääntöjen
845: män työrauhavelvollisuuden rikkomisesta voi-        perusteisiin, joita tulisi yhdessä työmarkkinajär-
846: daan tuomita hyvityssakkoa.                         jestöjen kanssa pyrkiä kehittämään.
847:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1996
848: 
849:                                                                    Työministeri Liisa Jaakonsaari
850: 4                                           KK 802/1996 vp
851: 
852: 
853: 
854: 
855:                                        Tili Riksdagens Talman
856: 
857:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Fr.o.m. 1.9.1996 fastställdes lönerna och an-
858: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         ställningsvillkoren för dem som arbetar på farty-
859: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       gen i enlighet med personliga arbetsavtal. Enligt
860: man Ben Zyskowicz undertecknade spörsmål nr            löntagarsidans uppfattning har nivån för dessa
861: 802:                                                   avtal inte uppfyllt ovan nämnda internationella
862:                                                        minimikrav. Eftersom frågan inte kunde avgöras
863:           Anser Regeringen att den blockad av          genom förhandlingar med arbetsgivaren, förkla-
864:        belgiska fartyg som Finlands Sjömans-           rade Finlands Sjömans-Union sagda fartyg i
865:        Union verkställt är en lagenlig åtgärd?         blockad i oktober 1996. Till följd av dessa åtgär-
866:                                                        der blockerades det första av fartygen i Kotka
867:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          14.10.1996. Finlands Sjömans-Union krävde att
868: anföra följande:                                       minst en lön i enlighet med den av lnternationella
869:                                                        Transportarbetarfederationen fastställda mini-
870:    Såsom spörsmålet anger, har Finlands Sjö-           minivån skulle betalas fr.o.m. 1.9.1996 till farty-
871: mans-Union genom sina åtgärder inlett en block-        gets besättning, i viiken ingick bl.a. filippinska
872: ad mot tre belgiska fartyg i oktober 1996. Tvisten     sjömän. Bil- och Transportbranschens arbetar-
873: gäller främst de löner som betalts på fartygen och     förbund, Kemianliitto-Kemifacket och Tekniska
874: den lönenivå som där iakttas.                          Funktionärers förbund började stöda blockaden
875:    Finländska Hollming Oy beställde inalles tre        av fartygen genom sympatikampåtgärder.
876: tankfartyg från ett belgiskt skeppsvarv. 1 det för-        Fartygens ägare överförde fartygen 18.1 0.
877: sta fartygets byggnadsskede gick skeppsvarvet          1996 till det belgiska fartygsregistret. F ör farty-
878: som byggde fartyget i konkurs. 1 det sambandet         gen uppgjordes kollektivavtal och de fick belgisk
879: grundades för fartyget och bl.a. för dess finansiel-   besättning med belgiska anställningsvillkor.
880: la ändamål ett eget bolag i Belgien. Också för det     Tvisten gäller främst fartygsbesättningarnas
881: första fartygets två systerfartyg grundades sepa-      lönefordringar för tiden 1.9-18.10.1996, vilka
882: rata bolag i Belgien och i vart och ett av de tre      torde uppgå till drygt 200 000 mark. Arbetsgiva-
883: bolagen var Hollming Oy majoritetsaktionär.            ren har veterligen betalt åtminstone en del av de
884: Genast då fartygen blivit fårdiga registrerades de     fordringar som krävs.
885: i Luxemburg. Därför grundade Hollming Oy där               Det belgiska utrikesministeriet har på grund
886: ett eget bolag för varje fartyg. Fartygen är tidsbe-   av tvisten kontaktat det finska utrikesministeriet.
887: fraktade åt finländska Hollming Oy:s dotterbo-         Man har framfört krav på att de finländska myn-
888: lag Crystal Pool Oy för finländsk trafik.              digheterna bör upphäva blockaden, som riktar
889:    Medan fartygen trafikerade under Luxem-             sig mot företag i ett av EU:s medlemsländer.
890: burgsk flagg, hade man för fartygspersonalen           Eftersom det inte varit fråga om en sådan arbets-
891: uppgjort kollektivavtal, som arbetsgivaren sade        tvist som avses i lagen om medling i arbetstvister
892: upp 31.8.1996. lnternationella Transportarbe-          (420/1968), har ärendet inte hört till dem i vilka
893: tarfederationen (ITF) har i juli 1996 på initiativ     medling enligt lagen kan ske. Däremot har riks-
894: av de belgiska fackförbunden inom branschen            förlikningsmannen försökt hjälpa parterna att nå
895: förklarat luxemburgsk flagg för bekvämlighets-         en överenskommelse genom att diskutera med
896: flagg fr.o.m. 1.9 .1996. lnternationella Transport-    dem inofficiellt. Hittills har dessa diskussioner
897: arbetarfederationens mål är att anställningsvill-      inte lett till något resultat.
898: koren och arbetsförhållandena för de arbetare              Enligt finländsk rättspraxis är stöd- och sym-
899: som jobbar på fartyg vilka seglar under bekväm-        patikampåtgärder liksom politiska kampåtgär-
900: lighetsflagg uppfyller de minimikrav som ställts       der i regel tillåtna. lfall dylika åtgärder vidtas,
901: av federationen och lnternationella Arbetsorga-        behöver man inte heller ge ett i lagen om medling
902: nisationen (ILO). Finlands Sjömans-Union är            i arbetstvister avsett förhandsmeddelande, vilket
903: medlem i ovan nämnda internationella federa-           i de arbetstvister som avses i lagen skall ges två
904: tion.                                                  veckor före inledandet av kampåtgärder. Där-
905:                                             KK 802/1996 vp                                           5
906: 
907: emot har arbetsmarknadens centralorganisatio-         hetsåtgärdsärendet inför Helsingfors tingsrätt.
908: ner 1993 ingått ett rekommendationsavtal om           Dessutom yrkar de belgiska bolagen vid under-
909: meddelande om sympatikampåtgärder. Enligt             rätten i Antwerpen på skadestånd av Finlands
910: avtalet är varseltiden i dessa situationer fyra da-   Sjömans-Union för skador åsamkade av fartygs-
911: gar.                                                  blockaden. Dessa rättsprocesser pågår ännu.
912:    Fredsplikten som avses i lagen om kollektivav-        Fartygsblockadens laglighet och gemenskaps-
913: tal (43619/46) gäller endast parterna i kollektiv-    rättens eventuella inflytande på ärendet avgörs
914: avtalet och dem som är bundna av avtalet. Enligt      vid domstolarna. Regeringen följer dock inten-
915: fredsplikten är kampåtgärder som riktar sig mot       sivt med hur ärendet avgörs och anser att ärendet
916: kollektivavtalet förbjudna. De som bryter mot         vid sidan a v vissa andra kampåtgärder den senas-
917: denna fredsplikt kan dömas att betala plikt.          te tiden eventuellt hör tili grunderna i arbets-
918:    Blockadens laglighet utreds som bäst av Hel-       marknadens spelregler, vilka grunder man till-
919: singfors tingsrätt, eftersom de bolag som äger        sammans med arbetsmarknadsorganisationerna
920: fartygen stämt Finlands Sjömans-Union i säker-        bör försöka utveckla.
921:      Helsingforsden 5 december 1996
922: 
923:                                                                   Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
924:                                              KK 803/1996 vp
925: 
926: Kirjallinen kysymys 803
927: 
928: 
929: 
930: 
931:                                     Markus Aaltonen /sd ym.: Kotitalouksien työllistämismahdolli-
932:                                        suuksien parantamisesta ja palveluyrittäjyyteen kannustami-
933:                                        sesta
934:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
935: 
936:    Osana hallituksen talous- ja työllistämispoliit-    suuksia. Esimerkiksi Tanskan mallin mukainen
937: tista kokonaisuutta asetti valtiovarainministeriö      kotipalvelujärjestelmä olisi kokeilunarvoinen
938: työryhmän selvittelemään kotitalouksien työllis-       myös Suomessa. Tanskassa valtio maksaa yrittä-
939: tämismahdollisuuksien kannustamista. Työryh-           jälle puolet ja ostaja toisen puolen tuntitaksasta.
940: mä esitti kolme ratkaisuvaihtoehtoa. Kaksi mal-        Yrittäjä toimii itsenäisesti ja maksaa normaalit
941: leista perustuu verovähennyksiin. Ensimmäises-         arvonlisä- ja tuloverot. Vaikka valtio myös tässä
942: sä verohelpotusmallissa kotitalous saisi 50 pro-       mallissa maksaa, se myös hyötyy taloudellisesti,
943: senttiaja korkeintaan 30 OOOmarkan verovähen-          koska työttömyysmenot samalla vähenevät. Pal-
944: nyksen palkkakuluista, jotka ylittävät 10 000          veluyritykset tarjoavat kotitalouksille niiden kai-
945: markkaa. Tämä malli soveltuisi tilanteisiin, jois-     paamia palveluita hoito-, siivous-, rakennus- ja
946: sa kotiin palkataan kokoaikainen lastenhoitaja.        korjaustöissä. Tällä hetkellä palveluja järjeste-
947: Toinen malli kannustaisi kotitalouksia palkkaa-        tään yleisesti ns. pimeillä markkinoilla. Tämäkin
948: maan työntekijöitä lyhytaikaisiin työsuhteisiin.       tarpeellinen työ on pikaisesti tuotava päivänva-
949: Tässä mallissa omavastuu olisi 500 markkaa, ve-        loon. Kotitalouksille palveluja tuottavat osuus-
950: rovähennys 50 prosenttia ja sen yläraja 15 000         kunnat, mikroyrittäjät ja itsenäiset yrittäjät ovat
951: markkaa. Kolmas malli palauttaisi kotitaloudel-        mitä tervetulleimpia monipuolistamaan suoma-
952: le palkkakuluja ja kannustaisi kotitalouksia           laistakin palvelutuotantoa. Palveluyrittäjäkou-
953: palkkaamaan kokoaikaisen työntekijän.                  lutuksen kehittäminen on palve1uyrittäjyyden
954:     Työryhmän esittämät mallit ovat vanhanai-          onnistumisen ja laajenemisen kannalta tarpeellis-
955: kaisia, eikä niissä oteta huomioion työelämässä        ta, eikä sitä saa unohtaa uudistusta tehtäessä.
956: tapahtuneita muutoksia. Tällä hetkellä työttömi-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
957: nä on paljon koulutettuja ja kokeneita ihmisiä,        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
958: jotka pystyisivät toimimaan yrittäjinä, jos heille     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
959: annettaisiin siihen lisää valmiuksia. Työntekijän      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
960: paikkaaminen kotitalouteen on vaivalloista,
961: vaikka työnantajan työnantajamaksujen maksu-                     Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta koti-
962: menettelyä kevennettäisiin. Sen sijaan palvelujen             talouksille suunnattu mahdollisuus ostaa
963: tilaaminen yrittäjältä on helpompaa, kun yrittäjä             kotipalveluja lopultakin toteutuu ja pal-
964: hoitaa ennakonpidätykset ym. maksut, laskuttaa                veluyrittäjäksi ryhtyminen saadaan to-
965: asiakkaalta palvelusta ja asiakas maksaa laskun.              delliseksi vaihtoehdoksi itsensä työllistä-
966:     Palveluyrittäjyys on realistisin mahdollisuus             misen muotona?
967:  luoda kotitalouksille palveluita ja uusia työtilai-
968: 
969:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1996
970: 
971:           Markus Aaltonen /sd             Arto Bryggare /sd               Tarja Filatov /sd
972:           Mikko Elo /sd                   Reijo Kallio /sd                Tapio Karjalainen /sd
973: 
974: 
975: 
976: 
977: 260017
978: 2                                          KK 803/1996 vp
979: 
980: 
981: 
982: 
983:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
984: 
985:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       simman tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti,
986: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        se tulisi päällekkäisyyksien välttämiseksi myön-
987: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tää lähinnä sellaisiin tarkoituksiin, joita varten ei
988: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markus          ole olemassa muita suoria tukimuotoja. Tämä
989: Aaltosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      koskee erityisesti hoivatyötä: sekä lasten, van-
990: sen n:o 803:                                         husten että vammaisten hoitoa varten myönne-
991:                                                      tään erilaisia tukia, joita voidaan käyttää myös
992:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta koti-     työllistämiseen. Ensi vuonna toteutuvassa lasten
993:        talouksille suunnattu mahdollisuus ostaa      kotihoidon ja yksityisen hoidon uudessa tuki-
994:        kotipalveluja lopultakin toteutuu ja pal-     järjestelmässä lasten yksityisen hoidon verokoh-
995:        veluyrittäjäksi ryhtyminen saadaan to-        telu tulee lievenemään nykyisestä, jos hoitoraha
996:        delliseksi vaihtoehdoksi itsensä työllistä-   maksetaan hoitajalle suoraan. Tämä on omiaan
997:        misen muotona?                                parantamaan kotitalouksien työllistämismah-
998:                                                      dollisuuksia lastenhoitotyöhön.
999:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Kehitteillä oleva uusi tuki onkin tarkoitus
1000: vasti seuraavaa:                                     suunnata sellaiseen kotitaloustyöhön, johon
1001:                                                      muuta tukea ei toistaiseksi ole ohjattu. Yhteis-
1002:    Kotitalouksien työllistämistyöryhmän ehdo-        kunnan tuki tällaisen työn teettämiseen muilla
1003: tusten jatkovalmistelussa on selvitetty erilaisia    kuin perheenjäsenillä olisi luontevaa ohjatajuuri
1004: tukivaihtoehtoja, joiden avulla parannettaisiin      kysyjänkin tarkoittamille tällaisia palveluja tuot-
1005: kotitalouksien mahdollisuuksia käyttää kodin         taville yrityksille. Tukimallin valmistelussa pai-
1006: ulkopuolista työvoimaa tai palveluja kotitalous-     nopiste onkin kotipalveluyritystoiminnan'kehit-
1007: työhön. Verovähennyksen sijasta jatkovalmiste-       tämisessä. Tarkoituksena on aikaansaada järjes-
1008: lussa ollaan päätymässä paremmin ohjailtavissa       telmä, jossa yhteiskunnan tuen avulla kotitalou-
1009: olevaan suoraan tukeen.                              det voisivat hankkia kohtuuhintaisia kotipalve-
1010:    Jotta kaavailtu uusi tuki ohjautuisi mahdolli-    luja niitä tuottavilta luotettavilta yrittäjiltä.
1011:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1996
1012: 
1013:                                                                                  Ministeri Arja Alho
1014:                                             KK 803/1996 vp                                                3
1015: 
1016: 
1017: 
1018: 
1019:                                         Tili Riksdagens Talman
1020: 
1021:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      inte beviljas för sådana ändamål för vilka det
1022: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        redan finns andra direkta stödformer. Detta gäl-
1023: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      Ier särskilt vårdarbete: för vård av såväl barn som
1024: man Markus Aaltonen m.fl. undertecknade               åldringar och handikappade beviljas olika stöd
1025: spörsmål nr 803:                                      som också kan användas i sysselsättningen. 1 det
1026:                                                       nya stödsystem för hemvård och privat vård av
1027:          Vad ämnar Regeringen göra för att            barn som tas i bruk nästa år blir den skattemässi-
1028:        hushållens möjlighet att köpa hemservice       ga behandlingen av privat vård av barn mildare
1029:        äntligen skall bli verklighet och för att en   än den nuvarande om vårdpenningen betalas di-
1030:        verksamhet som serviceföretagare skall         rekt tili den som vårdar barnet. Detta är ägnat att
1031:        kunna bli en realistisk, alternativ form att   förbättra hushållens möjligheter att sysselsätta
1032:        sysselsätta sig själv?                         folk i barnavårdsarbetet.
1033:                                                          Avsikten är att för undvikande av överlapp-
1034:   Som svar på detta spörsmål far jag vördsamt         ning inrikta det nya stöd som håller på att utveck-
1035: anföra följande:                                      Ias på sådant hushållsarbete tili vilket något an-
1036:                                                       nat stöd inte tilis vidare har styrts. Samhällets
1037:    Under den fortsatta beredningen av de förslag      stöd för sådant hushållsarbete som utförs av an-
1038: som utarbetats av arbetsgruppen för sysselsät-        dra än familjemedlemmar skulle vara naturligt
1039: tande i hushåll har man utrett olika stödalterna-     att styra tili just sådana serviceproducerande fö-
1040: tiv med hjälp av vilka hushållens möjligheter att     retag som spörsmålsställaren avser. Tyngdpunk-
1041: använda utomstående arbetskraft och service i         ten i beredningen av stödformen Iigger på utveck-
1042: hushållsarbetet kunde förbättras. 1 det fortsatta     Jandet av hemserviceföretagsverksamheten. Av-
1043: beredningsarbetet har man, i stället för skatteav-    sikten är att få tili stånd ett system där hushållen
1044: dragsalternativet, börjat gå in för ett direkt stöd   med hjälp av samhällets stöd kunde skaffa sig
1045: som är Iättare att styra.                             hemservice tili skäligt pris av tiliförlitliga företag
1046:    För att det planerade nya stödet skall styras så   som producerar dem.
1047: effektivt och ändamålsenligt som möjligt, bör det
1048: 
1049:      Helsingforsden 4 december 1996
1050: 
1051:                                                                                    Minister Arja Alho
1052:                                              KK 804/1996 vp
1053: 
1054: Kirjallinen kysymys.804
1055: 
1056: 
1057: 
1058: 
1059:                                     Pentti Tiusanen /vas ym.: Toimenpiteistä Utin lentokentän käyttä-
1060:                                        miseksi siviili-ilmailuun
1061: 
1062: 
1063:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
1064: 
1065:      Valkealan Utin lentokenttä sijaitsee keskeisel-      Eri puolilla maailmaa - myös Suomessa -
1066:   lä paikalla valtatie 6:n ja Kouvola-Vaalimaa/        siviili- ja sotilasilmailu käyttävät samoja kenttiä.
1067:   Lappeenranta-radan läheisyydessä. Kentän soti-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
1068:   laskäyttö on vähentynyt. Samanaikaisesti lento-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1069:   rahtia maamme kautta Pietariin kulkee entistä        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1070:   enemmän. Utin kenttä mahdollistaa myös ras-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1071: . kaiden kuljetuskoneiden laskeutumisen ja sen si-
1072:   jainti lehtorahdin toimittamisen sujuvasti ja no-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1073:   peasti lähialueillemme Venäjälle.                            ryhtyä tutkituttaakseen Utin lentokentän
1074:      Utin kentän pitkä kiitorata rahtiliikenteen               siviilikäyttömahdollisuudet ottaen huo-
1075:   käyttöön otettuna vähentäisi niitä paineita, joita           mioon kasvavan kansainvälisen lento-
1076:   on Lappeenrannan kentän kiitoradan pidentä-                  rahtiliikenteen tarpeet?
1077:   miseksi. Lappeenrannan kenttä sijaitsee keskellä
1078:   taajama-asutusta,jolloin raskaan lentoliikenteen
1079:   melu on erityinen ympäristöhaitta.
1080: 
1081:       Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1996
1082: 
1083:           Pentti Tiusanen /vas            Pekka Kuosmanen /kok            Matti Vähänäkki /sd
1084: 
1085: 
1086: 
1087: 
1088:  260017
1089: 2                                             KK 804/1996 vp
1090: 
1091: 
1092: 
1093: 
1094:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
1095: 
1096:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Jääkärirykmenttiä. Tukikohta jää Karjalan len-
1097: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           noston vastuulle.
1098: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen             Ilmavoimat joutuu laskemaan vähentyvän
1099: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-        käytön vuoksi kentän lennonvarmistuslaitteiden
1100: sasen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          ja lennonjohdon tasoa. Tästä saattaa seurata ra-
1101: n:o 804:                                                joituksia mahdollisesti laaja-alaisemmalle siviili-
1102:                                                         käytölle. Laitteita ja palveluita on kuitenkin
1103:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         mahdollista lisätä myöhemmin kentän todellisen
1104:         ryhtyä tutkituttaakseen Utin lentokentän        käytön perusteella, mutta puolustusvoimien läh-
1105:         siviilikäyttömahdollisuudet ottaen huo-         tökohdista se ei ole tarpeellista.
1106:         mioon kasvavan kansainvälisen lento-                Utin kentän siviilikäytön lisääminen on suota-
1107:         rahtiliikenteen tarpeet?                        vaa, jos tutkimukset sitä puoltavat. Maa-aluei-
1108:                                                         den käytön kannalta toiminnan laajentumiselle
1109:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            siviili-ilmailun suuntaan ei ole estettä.
1110: vasti seuraavaa:                                            Puolustushallinto ei aio sijoittaa resurssejaan
1111:                                                         Utin lentotoiminnan edellyttämään kehittämi-
1112:    Ilmavoimien käytössä on tällä hetkellä kolme         seen ainakaan lähitulevaisuudessa, joten kentän
1113: ns. sotilaskenttää: Utti, Halli ja Kauhava. Näi-        kehittäminen jää jonkun muun tahon ratkaista-
1114: den kenttien maa-alueet omistaa puolustusmi-            vaksi. Kentän varustaminen esimerkiksi raskai-
1115: nisteriö ja niiden pääkäyttäjä on ilmavoimat.           den kuljetuskoneiden käytölle edellyttää inves-
1116: Näillä kentillä on ollut ja on edelleen myös siviili-   tointeja terminaaleihin ja niihin liittyviin maara-
1117: ilmailutoimintaa. Tähän ei ole ollut mitään estet-      kenteisiin mukaan lukien rullaustiet ja seison ta-
1118: tä. Kenttien kunnossapidosta vastaa Ilmailulai-         tasot. Samalla on ratkaistava myös lennonvar-
1119: tos, mutta ilmavoimat maksaa täysimääräisenä            mistuslaitteisiin, lennonjohtopalveluun, sääpal-
1120: kaikki kustannukset. Kustannusten tasaamiseksi          veluun, kunnossapitoon ja pelastuspalveluun
1121: olisi suotavaa, jos kenttien siviililiikenne lisään-    liittyvät kysymykset.
1122: tyisi.                                                      Siviili-ilmailun lisääminen Utissa edellyttää
1123:    Kuljetuslentolaivueen kiinteäsiipisen lentoka-       yksityiskohtaisen tarkkaa selvitystä mahdollises-
1124: luston siirtyminen Utista Tikkakoskelie vähen-          ti llmailulaitoksen johdolla yhteistyössä puolus-
1125: tääjyrkästi ilmavoimien toimintaa Utissa. Uttiin        tushallinnon ja muiden viranomaistahojen kans-
1126: jää helikopteriyksikkö, joka on tarkoitus siirtää       sa.
1127: maavoimien alaisuuteen 1.1.1997 ja osaksi Utin
1128: 
1129:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1996
1130: 
1131:                                                                       Puolustusministeri Anneli Taina
1132:                                              KK 804/1996 vp                                             3
1133: 
1134: 
1135: 
1136: 
1137:                                           Tili Riksdagens Talman
1138: 
1139:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                 På grund av att användningen minskar måste
1140: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             luftstridskrafterna sänka nivån på flygsäkrings-
1141: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         tjänstens utrustning och på flygledningen. Följ-
1142: dagsman Pentti Tiusanen m.fl. undertecknade             den härav kan vara att möjligheterna tili ett mera
1143: spörsmål nr 804:                                        omfattande civilt bruk begränsas. Det är dock
1144:                                                         möjligt att tilihandahålla mera utrustning och
1145:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          service senare på grundval av den faktiska an-
1146:        ta för att låta undersöka möjligheterna          vändningen av flygfåltet, men från försvarsmak-
1147:        att använda flygfåltet i Uttis för civila        tens utgångspunkter är det inte nödvändigt.
1148:        ändamål, med beaktande av behoven                    Det är att rekommendera att den civila an-
1149:        inom den ökande internationella flyg-            vändningen av flygfåltet i Uttis ökar, om stöd för
1150:        frakttrafiken?                                   dettakan fås genom undersökningar. Med tanke
1151:                                                         på användningen av markområdena finns inte
1152:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           några hinder för att verksamheten utvidgas i rikt-
1153: anföra följande:                                        ning mot civilluftfart.
1154:                                                             Försvarsförvaltningen kommer åtminstone
1155:    Luftstridskrafterna förfogar för närvarande          inte i en nära framtid att investera resurser i en
1156: över tre s.k. militärflygfålt: Uttis, Halli och Kau-    sådan utveckling som flygverksamheten i Uttis
1157: hava. Dessa flygfålts markområden ägs av för-           förutsätter, varför frågan om utvecklingen av
1158: svarsministeriet och deras huvudsakliga använ-          fåltet måste avgöras av någon annan intressent.
1159: dare är luftstridskrafterna. På dessa fålt har före-    Om fåltet skall utrustas så att det kan användas
1160: kommit och förekommer alltjämt också civilluft-         för tunga transportflygplan förutsätts investe-
1161: fart. Några hinder för detta har inte funnits. För      ringar i terminaler och därtili hörande markkon-
1162: flygfåltens underhåll svarar Luftfartsverket, men       struktioner, inklusive taxibanor och stationsplat-
1163: luftstridskrafterna betalar alla kostnader tili fullt   tor. Samtidigt måste man också lösa sådana frå-
1164: belopp. I syfte attjämna ut kostnaderna är det att      gor som hänför sig tili flygsäkringsutrustningen,
1165: rekommendera att civiltrafiken på flygfålten            flygledningstjänsten, väderlekstjänsten, under-
1166: ökar.                                                   hållet och räddningstjänsten.
1167:    När flygtransportdivisionens flygplan flyttas            Om den civila luftfarten i Uttis skall ökas
1168: från Uttis till Tikkakoski minskar luftstrids-          förutsätter detta detaljerad och noggrann utred-
1169: krafternas verksamhet i Uttis i hög grad. K var i       ning, möjligtvis under ledning av Luftfartsverket
1170: Uttis blir en helikopterenhet, som kommer att           i samarbete med försvarsförvaltningen och andra
1171: underställas landstridskrafterna 1.1.1977 och ut-       myndigheter.
1172: göra en del av Jägarregementet i Uttis. Karelens
1173: flygflottilj kommer alltjämt att ha ansvaret för
1174: flygbasen.
1175: 
1176:      Helsingforsden 5 december 1996
1177: 
1178:                                                                        Försvarsminister Anneli Taina
1179:                                              KK 805/1996 vp
1180: 
1181: Kirjallinen kysymys 805
1182: 
1183: 
1184: 
1185: 
1186:                                     Arja Ojala /sd ym.: Valtion menettelystä entisen rakennushallituk-
1187:                                         sen henkilöstön irtisanomisia koskevassa asiassa
1188: 
1189: 
1190:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
1191: 
1192:     Valtion henkilöstön määrä oli vuonna 1988             Rakennushallituksen         liikelaitosmuodosta
1193: noin 215 000. Tuo määrä on kuluvan vuoden              uuteen yhtiöön siirryttäessä on päädytty irtisa-
1194: loppuun mennessä supistumassa noin 122 000             nomisiinja riitoihin eri puolilla maata. Kiistellyn
1195: henkilöön ja vuoden 1997 loppuun mennessä              päätöksen on alun perin hyväksynyt vuosina
1196: noin 119 000 henkilöön. Henkilöstön määrää on          1991-1995 vallassa ollut hallitus, mutta nykyi-
1197: vuodesta 1989 alkaen supistanut ennen muuta            nen hallitus katsoo asemansa valtiotyönantajan
1198: uusimuotoisten liikelaitosten perustaminen ja          edustajana edellyttävän, että se kunnioittaa edel-
1199: vuodesta 1993 osakeyhtiöittäminen - valtion            täjänsä tekemää päätöstä. Nyttemmin kuitenkin
1200: palveluksessa olevaa henkilöstöä on siirretty vir-     kaksi käräjäoikeuden päätöstä ja yksi Itä-Suo-
1201: ka- tai työsuhteesta ensin liiketaloudellisin perus-   men hovioikeuden päätös ovat olleet irtisanotuil-
1202: tein toimivien laitosten ja sitten valtion omista-     le työntekijöille myönteisiä: yhtiöittämistä olisi
1203: mien yhtiöiden palvelukseen. Liikelaitostamista        ollut käsiteltävä liikkeen luovutuksena ja henki-
1204: ja yhtiöittämistä on perusteltu valtiontaloudelli-     löstön edut olisi pitänyt turvata. Nykyisen tiedon
1205: silla syillä: Kun markkinoiden ohjaamat yritys-        perusteella pitäytyminen tehtyihin päätöksiin ei
1206: muotoiset yksiköt toimivat perinteisiä laitoksia       ole valtion edun mukaista. Valtion tulisi pyrkiä
1207: tehokkaammin, ne voivat tuottaa samantasoisia          sopimaan vireillä olevat riidat viipymättä.
1208: hyödykkeitä vähemmällä rahalla. Koko liikelai-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
1209: tostamis- ja yhtiöittämisprosessin aikana tehok-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1210:  kuuden lisääminen on ollut määrä toteuttaa si-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1211:  ten, etteivät mitkään laitosten toiminnan kan-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1212:  nalta keskeiset sidosryhmät - valtio~omistaja,
1213:  asiakkaat tai työntekijät - joudu kärsimään                     Mitä Hallitus aikoo tehdä selvittääk-
1214:  kohtuuttomia etuuksien menetyksiä. Käytän-                   seen entisen rakennushallituksen siivoo-
1215:  nössä valtio on esimerkiksi entisen rakennushal-             jien irtisanomisista syntyneet ongelmat?
1216:  lituksen yhtiöittämistä hoitaessaan ajautunut
1217:  ristiriitoihin liikelaitoksen henkilöstön kanssa.
1218: 
1219:    Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1996
1220: 
1221:           Arja Ojala /sd                  Jukka Gustafsson /sd            Reijo Lindroos /sd
1222:           Reino Ojala /sd                 Pia Viitanen /sd                Eila Rimmi /vas
1223:                                           Jorma Rantanen /sd
1224: 
1225: 
1226: 
1227: 
1228:  260017
1229: 2                                            KK 805/1996 vp
1230: 
1231: 
1232: 
1233: 
1234:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1235: 
1236:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tön edustajien kanssa neuvoteltiin koko valmis-
1237: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          telun ajan, kulloisestakin vaiheesta tiedotettiin
1238: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        henkilökunnalle sekä järjestettiin monipuolisia
1239: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Arja Oja-         koulutus-, uudelleensijoitus- ja muita tuki-
1240: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           toimenpiteitä. Tavoitteena oli aikaisempia val-
1241: n:o 805:                                               tion liikelaitosten yhtiöittämisiä vastaavat peri-
1242:                                                        aatteet eli henkilöstö siirtyy toiminnan edelly-
1243:           Mitä Hallitus aikoo tehdä selvittääk-        tykset huomioon ottaen uuden yhtiön palve-
1244:        seen entisen rakennushallituksen siivoo-        lukseen yhtiössä sovellettavin palvelussuhteen
1245:        jien irtisanomisista syntyneet ongelmat?        ehdoin. Koska perustettava kiinteistöpalveluja
1246:                                                        tuottava yhtiö tuli toimimaan kilpailutilanteessa
1247:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            alan yksityisten yritysten kanssa, tuli sillä menes-
1248: taen seuraavaa:                                        tyäkseen ja ylipäätään pystyäkseen toimimaan
1249:                                                        olla henkilöstökustannuksissa sama taso kuin
1250:     Valtionhallinnon toimintaympäristön viime          yksityisellä alalla. Tämä merkitsi käytännössä
1251: vuosien merkittävät muutokset ovat edellyttä-          yhtiöön siirtyvän henkilöstön palkkojen keski-
1252: neet myös valtionhallinnon ohjauksen, organi-          määräistä alentumista ja eräiden muiden palve-
1253: saation, rahoituksen ja eri toimintaperiaatteiden      lussuhteen ehtojen leikkaamista. Eduskunta on
1254: muutoksia, joihin kysymyksessäkin on viitattu.         todennut nämä periaatteet sekä kiinteistölaitos-
1255: Nämä muutokset ovat edellyttäneet myös val-            lain (3011995) 6 §:n siirtymäsäännöksessä sekä
1256: tion henkilöstöpolitiikan uudistamista ja sopeu-       vuoden 1995 budjetin luvun 28.60 perusteluissa.
1257: tumista uusiin olosuhteisiin. Organisaatioiden         Kiinteistölaitoslain eduskuntakäsittelyn eri vai-
1258: uudelleenjärjestelyissä on erityisesti kiinnitetty     heiden johdosta hyväksyttiin em. momentin pe-
1259: huomiota henkilöstön asemaan. Valtioneuvosto           rusteluihin vielä seuraava yhtiöittämistä koskeva
1260: on tehnyt 17.6.1993 periaatepäätöksen henkilös-        lausuma: "Yhtiön kilpailukyvyn ja kannattavuu-
1261: töä vähennettäessä noudatettavasta henkilöstö-         den turvaamiseksi henkilöstön palkkauksen eh-
1262: politiikasta, valtiolla on luotu yleisiä tukitoimia    dot asetetaan toiminnan alkaessa mahdollisim-
1263: henkilöstön sopeuttamiselle ja asiaan on pa-           man tasavertaiseen asemaan kilpailijayritysten
1264: neuduttu organisaatiomuutoksia toteuttavissa           kanssa. Henkilöstö palkataan yhtiöön uusina
1265: virastoissa ja laitoksissa.                            työntekijöinä."
1266:     Näiden valtionhallinnon kehittämisen yleisten          Huolimatta työnantajan monipuolisista hen-
1267: linjausten mukaisesti ryhdyttiin toimenpiteisiin       kilöstöä tukevista toimenpiteistä järjestöjen
1268: valtion rakennusvarallisuuden tuoton lisäämi-          kanssa ei päästy henkilöstöjärjestelyistä yksimie-
1269: seksi ja käytön tehostamiseksi. Rakennushallin-        lisyyteen, vaan Valtion ja erityispalvelujen am-
1270: to lakkautettiin ja kiinteistövarallisuuden omis-      mattiliitto VAL ry toimeenpani rakennushallin-
1271: tamiseen liittyviä tehtäviä varten perustettiin val-   nossa 27.12.1994 alkaen työtaistelun, johon saa-
1272: tion kiinteistölaitos, joka aloitti toimintansa        tiin valtakunnansovittelijan johdolla 3.1.1995
1273: 1. 5.1995. Kiinteistöjen ylläpitoa ja rakentamisen     sovinto. Siinä sovittiin rakennushallinnon entis-
1274: palvelutehtäviä varten perustettiin valtion koko-      ten työntekijöiden siirtymisestä Engel kiinteistö-
1275: naan omistama osakeyhtiö Engel Kiinteistöpal-          ja siivouspalvelu Oy:n palvelukseen, heidän palk-
1276: veluyhtymä Oy. Se aloitti toimintansa vuoden           kauksestaan sekä eräistä muista palvelussuhteen
1277: 1995 alusta. Näillä järjestelyillä saavutetaan sa-     ehdoista yhtiössä. Järjestö sitoutui luopumaan ja
1278: tojen miljoonien markkojen säästö, minkä lisäksi       pidättäytymään kaikista rakennushallinnon
1279: uusinvestointien tarve supistuu.                       organisaatiomuutokseen perustuvista oikeudel-
1280:     Rakennushallinnon uusissa järjestelyissä osa       lisista toimenpiteistä.
1281: toiminnoista muutettiin suoraan virastosta yh-             Yhtiöittämisjärjestelyissä n. 660 siivoojaa siir-
1282: tiömuotoon. Tämän vuoksi kiinnitettiin huo-            tyi Engel kiinteistö- ja siivouspalvelut Oy:n pal-
1283: miota erityisesti henkilöstön asemaan. Henkilös-       velukseen, ja työtä vaille jäi kiinteistölaitoksen
1284:                                               KK 805/1996 vp                                             3
1285: 
1286: tukitoimintayksikköihin 997 siivoojaa. Näistä           loin henkilöstöä koskevat toimenpiteet ovat ol-
1287: valtaosalle oli tarjottu työtä, mutta he olivat siitä   leet lakien ja tehtyjen päätösten mukaisia.
1288: kieltäytyneet.                                              Oikeudenkäynneissä on tähän mennessä saatu
1289:    Työtä vaille jääneistä siivoojista runsaat 200       päätös 3.9.1996 Itä-Suomen hovioikeudesta yh-
1290: on eri puolilla Suomea nostanut korvauskanteita         den siivoojan Pieksämäen käräjäoikeudessa nos-
1291: valtiota vastaan irtisanomisensa johdosta yksi-         tamassa jutussa ja 23.9.1996 päätös Kouvolan
1292: tyishenkilöinä, koska työntekijäjärjestö on em.         käräjäoikeudesta, missä kantajia oli kaikkiaan
1293: lakon lopettamissopimuksen mukaisesti pidät-             19. Molemmissa päätöksissä tuomioistuin kat-
1294: täytynyt oikeudellisista toimista. Kanneajat ra-        soi, että kysymyksessä on työsopimuslain mukai-
1295: kennushallituksen suorittamista irtisanomisista         nen liikkeenluovutus,ja valtio velvoitettiin mak-
1296: päättyvät tämän vuodenjoulukuun lopulla, min-           samaan työntekijöille vahingonkorvauksia ja oi-
1297: kä jälkeen vasta voidaan arvioida erimielisyysti-       keudenkäyntikuluja laittomien irtisanomisten
1298: lannetta kokonaisuudessaan.                             johdosta. Valtio on hakenut marraskuussa 1996
1299:    Työntekijäpuoli katsoo kanteissaanjärjestelyt        muutosta molempiin päätöksiin ylemmästä oi-
1300: liikkeenluovutukseksi, jolloin heidät olisi tullut      keusasteesta.
1301: siirtää entisin palvelussuhteen ehdoin perustetun           Asian periaatteellisuuden vuoksi ja ottaen
1302: yhtiön palvelukseen. Valtion johdonmukaisena            huomioon Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen
1303: kantana on, että myös rakennushallituksen               viimeaikaisen oikeuskäytännön valtiovarainmi-
1304: uudelleenjärjestelyissä noudatetaan henkilö-            nisteriö katsoo olevan perusteltua, että irtisano-
1305: stöön vastaavia periaatteita kuin aikaisemmissa-        misia koskevista erimielisyyksistä saadaan kor-
1306: kin yhtiöittämistilanteissa. Tässäkin tapauksessa       keimman oikeuden ratkaisu. Tämän jälkeen tu-
1307: erityisen lainsäädännön ja eduskunnan päätös-           lee harkittavaksi oikeusriitojen tarkoituksen-
1308: ten mukaisesti kysymyksessä on vanhan toimin-           mukainen hoitaminen.
1309: nan lopettamisesta ja uuden aloittamisesta, jol-
1310:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1996
1311: 
1312:                                                                   Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
1313: 4                                            KK 805/1996 vp
1314: 
1315: 
1316: 
1317: 
1318:                                           Tili Riksdagens Talman
1319: 
1320:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            Genom de nya arrangemangen inom bygg-
1321: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-          nadsförvaltningen omvandlades en del av verk-
1322: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        samheten direkt från ämbetsverksform till bo-
1323: man Arja Ojala m.fl. undertecknade spörsmål nr          lagsform. Av denna anledning fåstes särskild
1324: 805:                                                    uppmärksamhet vid personalens ställning. Un-
1325:                                                         derhandlingar fördes med representanter för per-
1326:            Vad ämnar Regeringen göra för att            sonalen under hela beredningstiden, personalen
1327:         reda ut de problem som uppstått efter           informerades om varje skede och mångsidiga ut-
1328:         uppsägningen av de tidigare städarna vid        bildnings-, omplacerings- och andra stödåtgär-
1329:         byggnadsstyrelsen?                              der vidtogs. Syftet var att utgå från samma prin-
1330:                                                         ciper som vid tidigare bolagiseringar av statliga
1331:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt           affårsverk, dvs. att personalen med beaktande av
1332: anföra följande:                                        verksamhetsförutsättningarna skulle övergå i det
1333:                                                         nya bolagets tjänst på de vilikor som bolaget
1334:    De betydande förändringar som skett i stats-         tillämpade på anställningsförhållandena. Då det
1335: förvaltningens verksamhetsmiljö de senaste åren         nya bolaget för produktion av fastighetsservice
1336: har krävt förändringar också då det gäller stats-       kom att bli en konkurrent tili privata företag i
1337: förvaltningens ledning, organisation, finansie-         branschen, var det med tanke på dess framgång
1338: ring och olika verksamhetsprinciper, vilket man         och verksamhetsbetingelser nödvändigt att hålla
1339: också hänvisar tili i spörsmålet. Dessa föränd-         personalkostnaderna på samma nivå som inom
1340: ringar har också krävt förnyelse i fråga om sta-        den privata sektorn. För de anställda som över-
1341: tens personalpolitik och anpassning tili nya för-       gick i bolagets tjänst innebar det i praktiken en
1342: hållanden. Vid de omorganiseringar som skett            genomsnittlig minskning av lönerna och en åt-
1343: har personalens ställning särskilt beaktats. Stats-     stramning av vissa andra vilikor för anställnings-
1344: rådet har den 17 juni 1993 fattat ett principbeslut     förhållandet. Riksdagen har fastslagit dessa prin-
1345: om personalpolitiken i samband med personal-            ciper såväl i övergångsstadgandet i 6 § lagen om
1346: minskningar, staten har vidtagit allmänna stöd-         statens fastighetsverk (30/1995) som i motive-
1347: åtgärder för anpassning av personalen och de            ringen till kapitel28.60 i budgeten för 1995. Med
1348: ämbetsverk och inrättningar som genomfört för-          anledning av de olika skedena i riksdagsbehand-
1349: ändringar i organisationen har satt sig in i dessa      lingen av lagen om statens fastighetsverk fogades
1350: frågor.                                                 till motiveringen dessutom följande uttalande om
1351:    Enligt de allmänna riktlinjerna för denna ut-        bolagiseringen: "För att säkerställa bolagets
1352: veckling av statsförvaltningen vidtogs åtgärder         konkurrensförmåga och lönsamhet skall perso-
1353: för att öka intäkterna av statens byggnadsförmö-        nalens lönevillkor när verksamheten inleds så väl
1354: genhet och att effektivera användningen av den-         som möjligt motsvara lönevilikoren i konkurre-
1355: na. Byggnadsförvaltningen lades ner och för             rande företag. Personalen anställs vid bolaget
1356: skötseln a v uppgifterna i anslutning tili inneha vet   som nya arbetstagare."
1357: av fastighetsförmögenhet grundades statens fas-             Trots arbetsgivarens mångsidiga åtgärder för
1358: tighetsverk som inledde sin verksamhet den 1 maj        att stöda personalen nåddes inte enighet med
1359: 1995. För underhållet av fastigheterna och för          organisationerna om personalarrangemangen,
1360: olika serviceuppdrag inom byggnadsverksamhe-            utan persona1ens fackförbund Valtion erityisalo-
1361: ten grundades det helt statsägda aktiebolaget           jen ammattiliitto VAL ry inledde den 27 decem-
1362: Engel fastighetsservicekoncern Ab. Koncernen            ber 1994 en arbetskonflikt inom byggnadsför-
1363: inledde sin verksamhet vid ingången av år 1995.         valtningen, i viiken en förlikning ingicks den 3
1364: Genom dessa arrangemang uppnås inbesparing-             januari 1995 under ledning av riksförliknings-
1365: ar på hundratals miljoner mark. Dessutom mins-          mannen. Vid förlikningen kom man överens om
1366: kar behovet av nyinvesteringar.                         att de tidigare arbetstagarna vid byggnadsför-
1367:                                             KK 805/1996 vp                                             5
1368: 
1369: valtningen skulle övergå i Engel fastighets- och      vid omorganiseringen av byggnadsstyrelsen skul-
1370: städservice Ab:s tjänst, man enades om deras          le iaktta samma principer beträff~_nde personalen
1371: Iöne- samt om vissa andra anställningsvillkor         som vid tidigare bolagiseringar. A ven i detta fall
1372: inom bolaget. Organisationen förband sig att          var det fråga om att en gamma! verksamhet upp-
1373: nedlägga och avhålla sig från alla rättsliga åtgär-   hörde och en ny verksamhet inleddes med stöd av
1374: der i anslutning tili omorganiseringen inom bygg-     speciallagstiftning och riksdagsbeslut, och de åt-
1375: nadsförvaltningen.                                    gärder som rör personalen har vidtagits enligt lag
1376:     Vid bolagiseringen övergick ca 660 städare tili   och de beslut som hade fattats.
1377: Engel Fastighets- och städservice Ab och 997              Vid rättegångarna har hittills hovrätten i Öst-
1378: städare som blev utan arbete placerades i det         ra Finlandden 3 september 1996 gett sitt beslut i
1379: ovan nämnda fastighetsverkets stödverksam-            ett må1 som en städare väckt vid Pieksämäki
1380: hetsenheter. De flesta av dem hade erbjudits ar-      tingsrätt, och Kouvola tingsrätt har den 23 sep-
1381: bete med de hade tackat nej tili erbjudandet.         tember 1996 gett sitt beslut i ett mä! där kärande-
1382:     Drygt 200 av de städare som blev utan arbete      sidan bestod av totalt 19 personer. 1 bägge beslu-
1383: har på olika håll i Finland i egenskap av privat-     ten har domstolen ansett att det är fråga om
1384: personer väckt ersättningstalan mot staten på         sådan företagsöverlåtelse som avses i lagen om
1385: grund av uppsägningen, då arbetstagarorganisa-        arbetsavtal och staten har ålagts att betala ar-
1386: tionen enligt det avtal som avblåste strejken har     betstagarna skadestånd och rättegångskostnader
1387: avhållit sig från rättsliga åtgärder. Tiderna för     på grund av olagliga uppsägningar. Staten har i
1388: väckande av talan med anledning av byggnads-          november 1996 överklagat bägge besluten i högre
1389:  styrelsens uppsägningar löper ut vid utgången av     rättsinstans.
1390:  december i år. Först därefter kan man bilda sig en       Med anledning av ärendets principiella karak-
1391:  helhetsbild av situationen i fråga om dessa me-      tär och med beaktande av den rättspraxis Euro-
1392:  ningsskiljaktigheter.                                peiska gemenskapernas domstol tillämpat på
1393:     Arbetstagarsidan betraktar enligt sina käro-      sistone, anser finansministeriet det vara motive-
1394:  mål arrangemangen som företagsöverlåtelse,           rat att få ett avgörande av högsta domstolen
1395:  varvid arbetstagarna borde ha överförts i det        beträffande meningsskiljaktigheterna kring upp-
1396:  nygrundade bolagets tjänst på samma villkor          sägningarna. Därefter övervägs hur rättstvister-
1397:  som i det tidigare anställningsförhållandet. Sta-    na skall skötas på ett ändamålsenligt sätt.
1398:  tens konsekventa ståndpunkt är att man också
1399: 
1400:       Helsingforsden 3 december 1996
1401: 
1402:                                                                        Finansminister Sauli Niinistö
1403:                                           KK 806/1996 vp
1404: 
1405: Kirjallinen kysymys 806
1406: 
1407: 
1408: 
1409: 
1410:                                   Raimo Holopainen /sd: Aikuisten uudelleenkoulutukseen tarvitta-
1411:                                      vista erivapauksista
1412: 
1413: 
1414:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
1415: 
1416:    Monet ihmiset joutuvat elämänsä varrella sen     jo hankittu perushoitajan koulutus ja ammatti-
1417: tilanteen eteen, etteivät pysty terveydellisistä    pätevyys mene täysin hukkaan? Eikö uudelleen-
1418: syistä jatkamaan entisessä työssään. Esimerkiksi    koulutuksen kyseessä ollen voitaisi soveltaa eril-
1419: keski-ikäinen terveyskeskuksessa työskentelevä      lisvapautta ylioppilastutkinnon suhteen?
1420: perushoitaja, jonka selässä on todettu raskaan         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1421: työn tekemisen estävä vamma, joutuu hakemaan        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1422: oikeuksiaan raskaan valituskierroksen kautta,       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1423: vaikka useat lääkärit ovat antaneet yhteneväiset    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1424: lausunnot, joissa todetaan kyseisen ammatin jat-
1425: kaminen mahdottomaksi.                                        Onko Hallitus tietoinen perusteluissa
1426:     Uudelleenkoulutus mahdollistaisi kevyem-               esitetyn kaltaisista uudelleenkoulutuksen
1427: män työn teon. Luontevin opinahjo uudelleen-               ongelmista, ja
1428: koulutuksessa olisi terveydenhoito-oppilaitos,                aikooko Hallitus edistää aikuisten
1429:  koska esimerkkihenkilö tahtoisi jatkaa tervey-            uudelleenkouluttautumista säätämällä
1430:  denhuoltoalalla. Aikuisopiskelijat, joilta puut-          tietyissä tapauksissa erillisvapauden
1431:  tuu ylioppilastutkinto, eivät pääse opiskelemaan          päästä opiskelemaan ylioppilastutkinnon
1432:  kyseiseen oppilaitokseen. Eikö tässä tapauksessa          puuttuessa?
1433: 
1434:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1996
1435: 
1436:                                        Raimo Holopainen /sd
1437: 
1438: 
1439: 
1440: 
1441:  260017
1442: 2                                          KK 806/1996 vp
1443: 
1444: 
1445: 
1446: 
1447:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1448: 
1449:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       nuoretkin: perustutkintoja, opistotutkintoja ja
1450: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ammattikorkeakoulututkintoja. Lisäksi aikuisia
1451: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      varten on ammattitutkintolain (306/1994) mu-
1452: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo           kaisia ammatillisia perustutkintoja, ammatti- ja
1453: Holopaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        erikoisammattitutkintoja. Ammattitutkintolain
1454: sen n:o 806:                                         mukaisia tutkintoja on tällä hetkellä 258, ja ne
1455:                                                      suoritetaan näyttökokein erillisissä tutkintotilai-
1456:           Onko Hallitus tietoinen perusteluissa      suuksissa, näyttökokeissa. Näyttökokeisiin ei ole
1457:        esitetyn kaltaisista uudelleenkoulutuksen     erityisiä ikä-, työkokemus- tai koulutusvaati-
1458:        ongelmista, ja                                muksia, vaan tutkintotilaisuuksiin voivat osallis-
1459:           aikooko Hallitus edistää aikuisten uu-     tua kaikki ammattitaitovaatimukset täyttävät
1460:        delleenkouluttautumista säätämällä tie-       henkilöt riippumatta siitä, miten he ovat ammat-
1461:        tyissä tapauksissa erillisvapauden päästä     titaitonsa hankkineet.
1462:        opiskelemaan ylioppilastutkinnon puut-           Aikuiskoulutuslinjat on tarkoitettu yli 25-
1463:        tuessa?                                       vuotiaille. Erityisestä syystä niille voidaan ottaa
1464:                                                      opiskelemaan myös vähintään 20-vuotiaita ai-
1465:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kuisia, joilla on työkokemusta. Koska aikuis-
1466: vasti seuraavaa:                                     koulutusta ei aina ole tarjolla riittävästi, osa ai-
1467:                                                      kuisista hakeutuu myös nuorten koulutukseen.
1468:    Aikuiskoulutuksen eräs keskeinen periaate on      Muutamilla aloilla tämä on ollut paljon käytetty
1469: rakenteellinen ja menetelmällinen joustavuus         koulutusväylä.
1470: sekä opintojen tarjonnassa että kokoamisessa.            Aikuiskoulutuksessa opinnot voi aloittaa mo-
1471:    Aikuisten ammatillisessa, tutkintoon johta-       nelta eri koulutuspohjalta.
1472: vassa koulutuksessa ensisijainen lähtökohta on           Lukuvuonna 1996-97 Suomessa on yhdek-
1473: ollut 1980-luvun lopulta lähtien joustavuus ja       sän vakinaista ja 19 väliaikaista ammattikorkea-
1474: aiempien opintojen ja työkokemusten hyödyntä-        koulua. Ammattikorkeakoulutusta järjestetään
1475: minen mahdollisimman täysimääräisesti. Käy-          myös sosiaali- ja terveysalalla, jota kysymys kos-
1476: tännössä tämä on toteutunut mm. siten, että          kee. Yleisenä pääsyvaatimuksena on jokin seu-
1477: opiskelijoille on laadittu henkilökohtaiset ope-     raavista: lukio, ylioppilastutkinto, opistoasteen
1478: tussuunnitelmat, joissa aiemmat opinnot ja työ-      tutkinto, ammatillisen korkea-asteen tutkinto,
1479: kokemus on otettu huomioon. Viime vuosina            vastaavan alan perustutkinto eli kouluasteen tut-
1480: ammatillista aikuiskou1utusta on kehitetty edel-     kinto, tai näitä vastaavat ulkomaiset opinnot.
1481: leen muun muassa luomalla ammattitutkintojär-        Lisäksi hakijoilta edellytetään sellaista terveyttä,
1482: jestelmä.                                            että he valmistuttuaan voivat toimia ammatissa.
1483:    Sittemmin muitakin koulutusjärjestelmän           Vakinaisiin ammattikorkeakouluihin laajuudel-
1484: osia on pyritty määrätietoisesti kehittämään         taan vähintään kolmivuotinen perustutkinto an-
1485: niin, että aiempi koulutus ja työkokemus otetaan     taa yleisen korkeakoulukelpoisuuden ja ammat-
1486: mahdollisimman suuressa määrin huomioon ja           titutkinto kelpoisuuden pyrkiä vastaavalle alalle.
1487: hyödynnetään seuraavassa tutkinnossa ja seu-         Opiskelijoiksi voidaan ottaa myös sellaisia hen-
1488: raavalla koulutustasolla. Nuorten ammatillises-      kilöitä, jotka eivät täytä edellä mainittuja pääsy-
1489: sa koulutuksessa on siirrytty vuodesta 1995 läh-     vaatimuksia, mutta joilla ammattikorkeakoulu
1490: tien ns. peräkkäiseen rakenteeseen, jolloin esi-     katsoo olevan riittävät tiedot ja taidot opinnoissa
1491: merkiksi opistoasteen koulutuksessa opiskelijal-     selviytymiseen.
1492: le luetaan hyväksi toisen asteen koulutuksesta           Ammattikorkeakoulututkintojen rinnalla jär-
1493: tietty ajallinen osuus.                              jestetään edelleen myös opistoasteen koulutusta.
1494:    Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä aikui-       Opetusministeriö on tehnyt 10.11.1995 päätök-
1495: set voivat suorittaa aikuiskoulutuslinjoilla jous-   sen (35/011/95) pääsyvaatimuksista opistoasteen
1496: tavin opetusjärjestelyin samoja tutkintoja kuin      ja ammatillisen korkea-asteen tutkintoon johta-
1497:                                               KK 806/1996 vp                                              3
1498: 
1499: vassa koulutuksessa eräissä tapauksissa. Päätök-        joilla ei järjestetä ammattitutkintolaissa tarkoi-
1500: sen mukaan ammattitutkintolaissa (306/l994)             tettuja ammatillisia perustutkintoja, opetushalli-
1501: tarkoitettu ammatillinen perustutkinto antaa sa-        tus päättää aikuiskoulutuksena annettavan am-
1502: man kelpoisuuden opistoasteen ja ammatillisen           matillisen peruskoulutuksen opetussuunnitel-
1503: korkea-asteen tutkintoon johtavaan koulutuk-            man perusteista. Tämän asetuksen mukaisiin nyt
1504: seen kuin vastaava ammatillisessa oppilaitokses-        voimassa oleviin sosiaali- ja terveysalan perus-
1505: sa suoritettu ammatillinen perustutkinto tai sitä       tutkinnon, lähihoitaja, perusteisiin opetushalli-
1506: vastaava aikaisempi tutkinto. Mainitussa laissa         tus on sisällyttänyt näyttökokeet, joiden avulla
1507: tarkoitettu ammattitutkinto antaa kelpoisuuden          oppilaitos arvioi opiskelijoiden ammattitaitoa
1508: vastaavan alan opistoasteen ja ammatillisen kor-        luonnollisessa työympäristössä. Oppilaitos voi
1509: kea-asteen tutkintoon johtavaan koulutukseen.           käyttää tässä apunaan myös työpaikkojen henki-
1510:     Henkilö, jolla on kelpoisuus vastaavan alan         löstöä. Edustaja Holopaisen esittämässä tapauk-
1511: opistoasteen ja ammatillisen korkea-asteen tut-         sessa perushoitajan koulutus ja ammattitaito
1512: kintoon johtavaan koulutukseen, voi laajentaa           voidaan osoittaa näyttökokeessa, jonka perus-
1513: tämän yleiseksi kelpoisuudeksi opistoasteen ja          teella arvioidaan, missä määrin ja mitä lisäopin-
1514: ammatillisen korkea-asteen tutkintoon johta-            toja tarvitaan uuteen tutkintoon.
1515: vaan koulutukseen suorittamalla lisäksi vähin-             Kuten edellä esitetystä ilmenee, ylioppilastut-
1516:  tään vuoden yleissivistävät tai ammatilliset lisä-     kinto ei sisälly yleisiin pääsyvaatimuksiin, eikä
1517:  opinnot tai jatkotutkintona suoritetun ammatti-        sen puuttuminen näin ollen ole este ammatillisel-
1518:  tutkinnon tai erikoisammattitutkinnon taikka           le uudelleen koulutukselle. Kysymyksessä esitet-
1519:  hankkimalla vähintään kolmen vuoden työkoke-           tyyn erillisvapauteen ylioppilastutkinnon puut-
1520:  muksen tutkinnon suorittamisen jälkeen sitä            tuessa ei siten ole tarvetta. Kyseessä oleva perus-
1521:  vastaavalla alalla.                                    hoitajan tutkinto on juuri sellainen vastaavan
1522:      Vastaavaa alaa määriteltäessä sovelletaan          alan perustutkinto eli kouluasteen tutkinto, joka
1523:  luonnonvara-alasta, tekniikasta ja liikenteestä,       on pohjakoulutusvaatimuksena terveydenhuol-
1524:  hallinnostaja kaupasta, ravitsemis- ja talousalas-     toalan opistoasteen tai ammattikorkeakoulu-
1525:  ta, terveys- ja sosiaalialasta, kulttuurialasta sekä   opintoihin. On mahdollista, että kyseessä on ol-
1526:  humanistisesta ja opetusalasta muodostuvaa             lut sellainen tilanne, jossa oppilaitoksessa on juu-
1527:  koulutuslohkojakoa.                                    ri tuolloin käynnistetty taustaltaan homogeeni-
1528:      Kyseistä päätöstä on sovellettu ensimmäisen        neo aloitusryhmä, joka on määritelty ylioppilas-
1529:  kerran 1. elokuuta 1996 alkavalle lukuvuodelle         pohjaiseksi. Tällöin on syytä kääntyä muiden
1530:  opiskelijoita valittaessa.                             oppilaitosten puoleen ja selvittää, missä juuri
1531:      Uudelleenkoulutuksena on tietysti mahdollis-       tuolloin käynnistyy hakijan kannalta sopivia
1532:   ta hakeutua myös tasoltaan aiemmin hankitun           aloitusryhmiä.
1533:   koulutuksen kanssa samantasoiseen koulutuk-              Sen sijaan on syytä todeta, että tässä nimen-
1534:   seen. Kyseisessä tapauksessa tämä on sosiaali- ja     omaisessa tapauksessa fyysisen terveyden heik-
1535:   terveydenhuollon perustutkintoon johtava lähi-        keneminen,joka on estänyt perushoitajan työssä
1536:   hoitajakoulutus. Ammatillisesta aikuiskoulu-          toimimisen, saattaa aiheuttaa esteen monilla
1537:   tuksesta annetun asetuksen (1314/l992, muut.          muillakin terveydenhuoltoon liittyvillä koulu-
1538:   311/l994) 2 §:n mukaan niillä koulutusaloilla,        tusaloilla.
1539: 
1540:       Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1996
1541: 
1542:                                                                  Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
1543: 4                                            KK 806/1996 vp
1544: 
1545: 
1546: 
1547: 
1548:                                          Tili Riksdagens Talman
1549: 
1550:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       examina, yrkesexamina och specialyrkesexamina
1551: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         enligt lagen om yrkesexamina (306/1994). Det
1552: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       finns för närvarande 258 examina enligt lagen om
1553: man Raimo Holopainen undertecknade spörs-              yrkesexamina och de avläggs genom fristående
1554: mål nr 806:                                            yrkesprov vid särskilda tillfållen för avläggande
1555:                                                        av yrkesprov. För de fristående yrkesproven
1556:           Är Regeringen medveten om sådana             finns inga särskilda krav på ålder, arbetserfaren-
1557:        problem med omskolning som förs fram i          het eller utbildning, utan den som uppfyller kra-
1558:        motiveringen, och                               ven på yrkesfårdighet kan deltai en examen obe-
1559:           ämnar Regeringen främja omskol-              roende av hur yrkesfårdigheten har förvärvats.
1560:        ningen av vuxna genom att stadga om                Vuxenutbildningslinjerna är avsedda för per-
1561:        dispens att i vissa fall få börja studera i     soner som fyllt 25 år. Av särskild anledning kan
1562:        avsaknad av studentexamen?                      även personer som fyllt minst 20 år och har ar-
1563:                                                        betserfarenhet antas till studier. Eftersom utbu-
1564:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          det på vuxenutbildning inte alltid är tillräckligt
1565: anföra följande:                                       söker sig en del vuxna till utbildning för unga.
1566:                                                        lnom några branscher har detta varit en ofta
1567:    En central princip i vuxenutbildningen är           anlitad utbildningsväg.
1568: flexibilitet i fråga om strukturer och metoder            lnom vuxenutbildningen kan studierna inle-
1569: både i utbudet av studiemöjligheter och i kombi-       das med mycket varierande skolunderbyggnad.
1570: nationsmöjligheterna.                                     Läsäret 1996-1997 finns det i Finland nio
1571:    1 den examensinriktade yrkesutbildningen för        ordinarie och 19 temporära yrkeshögskolor. Det
1572: vuxna har den primära utgångspunkten allt se-          ordnas yrkeshögskoleutbildning även inom soci-
1573: dan slutet av 1980-ta1et varit flexibilitet och möj-   al- och hälsovärdsbranschen, dvs. det område
1574: ligheten att utnyttja tidigare studier och arbetser-   som avses i spörsmä1et. Det allmänna inträdes-
1575: farenhet så fullständigt som möjligt. 1 praktiken      kravet är något av följande: gymnasium, student-
1576: har detta genomförts så att man uppgjort indivi-       examen, examen på institutnivå, examen inom
1577: duella läroplaner för de studerande och i dem          yrkesutbildning pä högre nivå, grundexamen
1578: beaktat tidigare studier och arbetserfarenhet. De      inom motsvarande bransch, dvs. examen på skol-
1579: senaste åren har den yrkesinriktade vuxenutbild-       nivä, eller motsvarande utländska studier. Dess-
1580: ningen utvecklats vidare bl.a. genom att man           utom krävs sädan hälsa att den utexaminerade
1581: skapat ett yrkesexamenssystem.                         kan vara verksam i yrket. En minst treårig grund-
1582:    Sedermera har man strävat efter att mälmed-         examen ger allmän högskolebehörighet för ordi-
1583: vetet utveckla även andra delar av utbildnings-        narie yrkeshögskolor och en yrkesexamen behö-
1584: systemet så att tidigare utbildning och arbetserfa-    righet att söka till motsvarande bransch. Som
1585: renhet beaktas i så hög grad som möjligt och           studerande kan antas även personer som inte
1586: utnyttjas i följande examen och på följande ut-        uppfyller inträdesfordringarna, men som yrkes-
1587: bildningsnivå. 1 yrkesutbildningen för unga har        högskolan anser ha tillräckliga kunskaper och
1588: man sedan 1995 infört en s.k. successiv struktur,      fårdigheter för att klara studierna.
1589: och t.ex. i utbildning på institutnivä räknas då en       Vid sidan av yrkeshögskoleexamina ordnas
1590: viss tidsmässig andel av en utbildning på andra        fortfarande utbildning på institutnivä. Undervis-
1591: nivän studeranden till godo.                           ningsministeriet har den 10 november 1995 fattat
1592:    Det finländska utbildningssystemet ger genom        beslut (35/011/95) om inträdesfordringar för ut-
1593: flexibla undervisningsarrangemang vuxna möj-           bildning som leder till examen pä institutnivä och
1594: lighet att på vuxenutbildningslinjerna avlägga         yrkesexamen på högre nivä i vissa fall. Enligt
1595: samma examina som unga, dvs. grundexamina,             beslutet ger den yrkesinriktade grundexamen
1596: institutexamina och yrkeshögskoleexamina.              som avses i lagen om yrkesexamina (306/1994)
1597: Därtill finns det för vuxna yrkesinriktade grund-      samma behörighet för utbildning som leder exa-
1598:                                            KK 806/1996 vp                                             5
1599: 
1600: men på institutnivå och yrkesexamen på högre         gande yrkesutbildning som ges i form av vuxen-
1601: nivå som motsvarande vid en yrkesläroanstalt         utbildning inom de utbildningsområden där yr-
1602: avlagd yrkesinriktad grundexamen eller motsva-       kesinriktade grundexamina enligt lagen om yr-
1603: rande tidigare avlagd examen. Den yrkesexamen        kesexamina inte ordnas. 1 de nu gällande grun-
1604: som avses i nämnda lagger behörighet för utbild-     derna för grundexamen inom social- och hälso-
1605: ning som leder tili examen på institutnivå och       vård, närvårdare, enligt denna förordning har
1606: yrkesexamen på högre nivå inom samma utbild-         utbildningsstyrelsen inkluderat fristående yrkes-
1607: ningsområde.                                         prov med vars hjälp läroanstalten bedömer
1608:    Personer som har behörighet för utbildning        studerandenas yrkesfårdighet i en naturlig ar-
1609: som Ieder tili examen på institutnivå och yrkes-     betsomgivning. Läroanstalten kan då också anli-
1610: examen på högre nivå inom samma område kan           ta personai på arbetsplatser som hjälp. 1 det fall
1611: utvidga dentili allmän behörighet för utbildning     som riksdagsman Holopainen tar upp kan en
1612: som Ieder tili examen på institutnivå och yrkes-     grundskötares utbildning och yrkesfårdighet vi-
1613: examen på högre nivå genom att slutföra minst        sas i ett fristående yrkesprov och utifrån detta
1614: ett års allmänbildande eller yrkesinriktade till-    prov kan man bedöma i viiken mån och vilka
1615: läggsstudier eller genom att som påbyggnadsexa-      tiliäggsstudier som behövs för en ny examen.
1616: men avlägga yrkesexamen eller specialyrkesexa-           Som framgår av det ovan anförda ingår stu-
1617: men eller genom att förvärva minst tre års ar-       dentexamen inte i de allmänna inträdesfordring-
1618: betserfarenhet efter examen inom motsvarande         arna, och avsaknaden av den är med andra ord
1619: utbildningsområde.                                   inget hinder för yrkesinriktad omskolning. Det
1620:     Vid definitionen av motsvarande område tili-     finns följaktligen inget behov av sådan dispens
1621: lämpas en utbildningsindelning i området natur-      vid avsaknad av studentexamen som anförs i
1622: resurser, teknik och kommunikationer, adminis-       spörsmålet. Grundskötarexamen är just en sådan
1623: tration och handel, förplägnad och huslig ekono-     grundexamen inom en motsvarande bransch,
1624:  mi, hälsovård och det sociala området, kultur       dvs. examen på skolnivå, som uppfyller kravet på
1625:  samt det humanistiska området och undervis-         tidigare utbildning för studier på institutnivå el-
1626:  ning.                                               ler i yrkeshögskola inom hälsovården. Det är
1627:     Det aktuella beslutet tiliämpades första gång-   möjligt att det varit fråga om en sådan situation
1628:  en vid antagningen av studerande för det läsår      där det i läroanstalten just då har inletts en ny-
1629:  som inleddes den 1 augusti 1996.                    börjargrupp med homogen skolunderbyggnad
1630:     När det gäller omsko1ning är det givetvis ock-   och att den definierats som studentexamensbase-
1631:  så möj1igt att söka tili utbildning på samma nivå   rad. Då kan man vända sig tili en annan läroan-
1632:  som den tidigare utbildningen. 1 det här aktuella   stalt och ta reda på var det just då startar en
1633:  fallet är det då fråga om närvårdarutbildning       nybörjargrupp som är lämplig för den sökande.
1634:  som Ieder tili grundexamen inom social- och häl-        Däremot finns det anledning att konstatera att
1635:  sovård. Enligt 2 § förordningen om yrkesinriktad    försvagad hälsa, som i det aktuella fallet har
1636:  vuxenutbildning (131411992, ändr. 31111994)         utgjort ett hinder för att arbeta som grundsköta-
1637:  fastställer utbildningsstyrelsen de riksomfattan-   re, också på många andra utbildningsområden
1638:  de grunderna för läroplanerna för den grundläg-     inom hälsovården kan utgöra ett hinder.
1639: 
1640:       Helsingfors den 28 november 1996
1641: 
1642:                                                       U ndervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
1643:                                            KK 807/1996 vp
1644: 
1645: Kirjallinen kysymys 807
1646: 
1647: 
1648: 
1649: 
1650:                                   Klaus Bremer /r: Verotarkastuksista ja erään verohallinnon virka-
1651:                                       miehen irtisanomisesta
1652: 
1653: 
1654:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1655: 
1656:    Veroesittelijä Liisa Mariaporin irtisanominen         Samalla tsaristista perua oleva lähtökohta,
1657: on tuonut julkisuuteen sen tosiasian, joka on        että valtionhallinnon edustaja on aina oikeassa ja
1658: mikro- ja pk-työllistäjille arkipäivää: verottajan   että todistusvelvollisuus jää kansalle, kansalaisil-
1659: mielivaltaisen sorron ja todistustaakan jättämi-     le ja työllistäjille, on aikansa elänyt. Se koetaan
1660: sen syytetylle.                                      suureksi epäoikeudenmukaisuudeksi ja haittaa
1661:    Veroesittelijä Mariapori väittää 10,5 vuoden      vakavasti kansantalouden ja työllisyyden terveh-
1662: kokemuksella, että maksuun pantavaksi tuodut         tymistä.
1663: tarkastuskertomukset ovat 80-prosenttisesti vää-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
1664: riä ja että verottaja pistää kenet tahansa kon-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1665: kurssiin virheellisillä tarkastuskertomuksillaan.    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1666: Väite on kuohuttavaja vaatii perusteellista selvi-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1667: tystä työpaikkoja ja työllistämistä ratkaisevasti
1668: tuhoavana tekijänä.                                             Mitkä syytjohtivat esittelijä Liisa Ma-
1669:    Esittelijä Mariaporin väitteistä tiedetään en-            riaporin irtisanomiseen, mitä todisteita
1670: nestäänkin, että verotarkastajat etenevät ural-              hänen henkilökunnanaan sekä verohalli-
1671: laan sitä nopeammin, mitä enemmän he keksivät                tuksen tarkastajien sisäisellä tarkastuk-
1672: maksuunpanoesityksiä. Sama pätee yhtä lailla                 sella vuonna 1993 on verotarkastusten
1673: poliisipäällystön kuin julkisen hallinnon ja val-            virheistä, ja
1674: tion laitosten virkamiesten urakehitykseen, vaik-               mitä Hallitus aikoo tehdä verotarkas-
1675: ka se viranomaistaholla kielletäänkin. Sekin                 tuksissa ilmenneiden heikkooksien kor-
1676: nähdään kiistatta, ettei verotarkastajana ole ta-            jaamiseksi, sekä
1677: pana todistaa tarkastusta tarpeettomaksi totea-                 mitä Hallitus aikoo tehdä näyttövel-
1678: malla "ei huomautettavaa". Rangaistus on käy-                vollisuuden siirtämiseksi myös valtion-
1679: tännössä taattu, kun verotarkastaja astuu yrityk-            hallinnon alalla syytetyitä syyttäjälle?
1680: sen ovesta sisään.
1681:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1996
1682:                                            Klaus Bremer /r
1683: 
1684: 
1685: 
1686: 
1687: 260017
1688: 2                                           KK 807/1996 vp
1689: 
1690: 
1691: 
1692: 
1693:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1694: 
1695:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tarkastuskertomusta, JOISta vain kahdeksassa
1696: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         hän oli ollut eri mieltä tarkastajan kanssa. Sa-
1697: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       maan aikaan lääninverovirastossa oli valmistu-
1698: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-       nut yhteensä lähes 3 000 tarkastuskertomusta,
1699: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        joista valtaosan kanssa Mariaporilla ei ollut teke-
1700: 807:                                                  mistä. Esimerkiksi vuonna 1993 Lapin läänissä
1701:                                                       valmistuneiden 260 tarkastuskertomuksen pe-
1702:           Mitkä syyt johtivat esittelijä Liisa Ma-    rusteella tehdyistä maksuunpanopäätöksistä va-
1703:        riaporin irtisanomiseen, mitä todisteita       litettiin lääninoikeuteen 15 tapauksessa. Läänin-
1704:        hänen henkilökunnanaan sekä verohalli-         oikeus muutti päätöstä verovelvollisen eduksi
1705:        tuksen tarkastajien sisäisellä tarkastuk-      viidessä tapauksessa.
1706:        sella vuonna 1993 on verotarkastusten              Lääninveroviraston selvitys perustui tarkistet-
1707:        virheistä, ja                                  tavissa oleviin tosiseikkoihin ja se tulee aikanaan
1708:           mitä Hallitus aikoo tehdä verotarkas-       todennettavaksi Valtiontalouden tarkastusviras-
1709:        tuksissa ilmenneiden heikkouksien kor-         ton käynnistämässä verohallinnon tarkastustoi-
1710:        jaamiseksi, sekä                               mintaa koskevassa tarkastuksessa.
1711:           mitä Hallitus aikoo tehdä näyttövel-            Verohallinto on pyrkinyt selvittämään vero-
1712:        vollisuuden siirtämiseksi myös valtion-        tarkastuksiin liittyvistä epäkohdista ja ongel-
1713:        hallinnon alalla syytetyitä syyttäjälle?       mista esitettyjä väitteitä yhdessä elinkeinoelä-
1714:                                                       mää edustavien järjestöjen kanssa. Esiin tuotuja
1715:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          konkreettisia esimerkkitapauksia on tarkastus-
1716: vasti seuraavaa:                                      ten kokonaismäärään nähden ollut varsin vä-
1717:                                                       hän.
1718:    Valtiovarainministeriön verohallitukselta pyy-         Suomen Yrittäjäin sekä Teollisuuden ja Työn-
1719: tämän selvityksen mukaan esittelijä Liisa Maria-      antajain Keskusliiton kanssa on sovittu joulu-
1720: porin irtisanomisen perusteina olivat hänen jul-      kuussa järjestettävästä tilaisuudesta, jossa j ärjes-
1721: kisuudessa esittämiensä lausuntojen lisäksi työ-      töjen jäsenkuunaltaan keräämiä esimerkkita-
1722: tehtävien hoitamiseen ja työajan käyttöön liitty-     pauksia käydään läpi yhdessä lääninverovirasto-
1723: vät syyt. Mariaporilla on irtisanomispäätöksen        jen tarkastusjohdon kanssa.
1724: johdosta käytettävissään laissa säädetyt oikaisu-         Verohallituksen ilmoituksen mukaan verotar-
1725: vaatimusmahdollisuudet.                               kastustoiminnan laatuun, muutoksenhakume-
1726:    Verohallituksen sisäisen tarkastuksen Lapin        nettelyyn ja konkurssien syihin liittyviä kysy-
1727: lääninverovirastossa suorittamissa tarkastuksis-      myksiä selvitetään myös puheena olevassa Val-
1728: sa ei ole löytynyt näyttöä Mariaporin esittämien      tiontalouden tarkastusviraston tarkastuksessa.
1729: väitteiden tueksi. Tällaista näyttöä hän ei ole       Siinä kartoitetaan vuosina 1990-1995 tehdyt
1730: myöskään pystynyt itse esittämään. Lapin lää-         verotarkastukset, niiden perusteella tehdyt mak-
1731: ninverovirasto teki tänä syksynä Mariaporin           suunpanopäätökset, eri muutoksenhakuasteiden
1732: esittämien väitteiden johdosta selvityksen, jonka     päätökset sekä verotarkastusten osuus verohal-
1733: mukaan väitteet eivät pidä paikkaansa. Selvityk-      linnon käynnistämissä konkursseissa. Selvitys
1734: sen mukaan verotarkastukset edelsivät Lapin           valmistunee vuoden 1997 alkupuoliskolla.
1735: läänissä vuosina 1994-1996 tehtyjä yhteensä               Todistustaakan jako tulee ongelmalliseksi sil-
1736: 388 konkurssia ainoastaan kolmessa tapaukses-         loin, kun asianosaiset kiistävät toistensa käsityk-
1737: sa. Näissäkään kolmessa tapauksessa tarkastus         sen tosiasioista, tai tilanteissa, joissa tulee harkit-
1738: ei ollut konkurssin yksinomainen syy.                 tavaksi, onko kyse veron kiertämisestä. Viimeksi
1739:    Mariapori väitti omiin kokemuksiinsa perus-        mainitussa tapauksessa ei voida yleisesti sanoa,
1740: tuen verotarkastuskertomusten olevan 80-pro-          kenellä on näyttövelvollisuus. Yleensä sillä osa-
1741: senttisesti virheellisiä. Lääninveroviraston selvi-   puolella, joka vetoaa johonkin seikkaan, on
1742: tyksen mukaan Mariapori oli vuosina 1985-             näyttövelvollisuus kyseisestä tosiasiasta tai väit-
1743: 1993 toimistopäällikkönä ollessaan käsitellyt 277     teen oikeutuksesta.
1744:                                            KK 807/1996 vp                                               3
1745: 
1746:    Näyttövelvollisuus verotarkastuksen yhtey-        muiden samalla alalla tai samanlaatuisissa olois-
1747: dessä on nykyisen lainsäädännön mukaan aina          sa toimivien verovelvollisten tuloon verrattuna
1748: ensi sijassa verotarkastajalla. Näyttövelvollisuus   on ilmeisesti liian vähäinen, verotus on verotus-
1749: voi siirtyä tarkastuksen kohteena olevalle vero-     menettelystä annetun lain 27 §:n nojalla toimitet-
1750: velvolliselle, jos kirjanpito todetaan niin puut-    tava arvioimalla. Näissä tilanteissa myös arvio-
1751: teelliseksi tai epäluotettavaksi, ettei sitä voida   verotuksen osalta näyttövelvollisuus on verovi-
1752: pitää verotuksen perustana, vaanjoudutaan tur-       ranomaisilla.
1753: vautumaan arvioverotukseen. Veroviranomai-              Näyttövelvollisuuden         poikkeuksettomaan
1754: selta edellytetään jo säännöstenkin mukaan           säätämiseen veroviranomaisille ei ole edellytyk-
1755: mahdollisimman oikeata arviota. Verovelvolli-        siä, koska osa tosiasioista on asioiden luonteen
1756: sen asiana on tällöin osoittaa viranomaisten         vuoksi sellaisia, että paras tieto niistä on verovel-
1757: käyttämät arvioinnin perusteet virheellisiksi.       vollisella. On kuitenkin perusteltua seurata sään-
1758:    Jos verotuksen toimittamisen yhteydessä           nösten toimintaa käytännössä myös mahdollis-
1759: osoittautuu, että verovelvollisen ilmoittama tulo    ten lainsäädäntötarpeiden selvittämiseksi.
1760: 
1761:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1996
1762: 
1763:                                                                                  Ministeri Arja Alho
1764: 4                                            KK 807/1996 vp
1765: 
1766: 
1767: 
1768: 
1769:                                          Tili Riksdagens Talman
1770: 
1771:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        råchef och endast i åtta fall hade hon haft en
1772: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          annan åsikt än inspektören. Under samma tid
1773: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        hade sammanlagt nästan 3 000 inspektionsberät-
1774: man Klaus Bremer undertecknade spörsmål nr              telser kommit till vid länsskatteverket, och stör-
1775: 807:                                                    sta delen av dem var sådana som Mariapori inte
1776:                                                         hade haft något att göra med. Som exempel kan
1777:             Vilka orsaker ledde till Liisa Mariapo-     nämnas att endast i femton fall anfördes besvär
1778:         ris avskedande, vilka bevis har de anställ-     hos länsrätten över debiteringsbeslut som fattats
1779:         da samt den interna revisionen utförd av        på grundval av de 260 revisionsberättelser som
1780:         skattestyrelsens inspektörer 1993 i fråga       skrevs i Lapplands län 1993. 1 fem fall ändrade
1781:         om fel i skatteinspektionen, och                länsrätten beslutet till den skattskyldiges fördel.
1782:             vad ämnar Regeringen göra för att rät-          Länsskatteverkets utredning baserade sig på
1783:         ta till brister som kommit fram i skattein-     kontrollerbara fakta och kan så småningom veri-
1784:         spektioner, samt                                fieras i den kontroll av skatteförvaltningens in-
1785:             vad ämnar Regeringen göra för att           spektionsverksamhet som Statens revisionsverk
1786:         överföra bevisningsskyldigheten också           håller på att igångsätta.
1787:         inom statsförvaltningen från den soman-             Skatteförvaltningen har försökt utreda påstå-
1788:         klagas till den som anklagar?                   endena om missförhållanden och problem i an-
1789:                                                         slutning till skatteinspektioner tillsammans med
1790:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           organisationer som företräder näringslivet. Det
1791: anföra följande:                                        har funnits mycket få konkreta exempelfall i för-
1792:                                                         hållande till det totala antalet inspektioner.
1793:    Enligt den utredning som finansministeriet               Man har kommit överens med Företagarnas
1794: begärt av skattestyrelsen var orsakerna till avske-     Centralförbund i Finland och lndustrins och Ar-
1795: dandet av föredraganden Liisa Mariapori för-            betsgivarnas Centralförbund om en samman-
1796: utom de uttalanden som hon framfört i offentlig-        komst i december under vilken man tillsammans
1797: heten hennes sätt att sköta arbetsuppgifterna och       med lansskatteverkens inspektionsledning går
1798: utnyttja arbetstiden. Mariapori har med anled-          igenom exempelfall som organisationerna har
1799: ning av beslutet om avskedande möjlighet till           samlat ihop av sina medlemmar.
1800: rättelseyrkande på det sätt som lagen stadgar.              Skattestyrelsen har meddelat att frågor som
1801:    1 skattestyrelsens interna revision i form av        gäller skatteinspektionsverksamhetens kvalitet,
1802: inspektioner som utförts vid Lapplands länsskat-        förfarandet vid ändringssökande och orsakerna
1803: teverk har man inte funnit några bevis till stöd för    till konkurser också skall utredas i den ovan
1804: de påståenden som Mariapori framfört. Hon har           nämnda kontroll som Statens revisionsverk skall
1805: inte heller själv kunnat lägga fram några bevis.        utföra. 1 kontrollen skall kartläggas alla 1990-
1806: Lapplands länsskatteverk gjorde i höstas en ut-          1995 gjorda.skatteinspektioner, debiteringsbe-
1807: redning med anledning av Mariaporis påståen-            slut som fattats utgående från dem, de olika full-
1808: den och enligt den har påståendena inte fog för         följdsinstansernas beslut samt skatteinspektio-
1809: sig. Utredningen visar att endast i tre fall föregick   nernas andel i konkurser som satts i gång av
1810: skatteinspektioner de sammanlagt 388 konkur-            skatteförvaltningen. Utredningen torde bli klar
1811: ser som gjordes i Lapplands län åren 1994-1996.         under första hälften av 1997.
1812: lnte ens i dessa tre fall var inspektionen den enda         En delning av bevisbördan blir problematisk
1813: orsaken till konkurs.                                   då parterna bestrider varandras uppfattning om
1814:    Mariapori påstod utgående från egna erfaren-         fakta, eller i situationer då det måste prövas hu-
1815: heter att skatteinspektionsberättelserna till 80%       ruvida det rör sig om skatteskolk. 1 det sistnämn-
1816: var felaktiga. Enligt en utredning av länsskatte-       da fallet kan man inte säga generellt vem som är
1817: verket hade Mariapori 1985-1993 behandlat               bevisningsskyldig. 1 allmänhet är den part som
1818: 277 inspektionsberättelser under sin tid som by-        åberopar någon omständighet bevisningskyldig
1819:                                               KK 807/1996 vp                                            5
1820: 
1821: beträffande saken i fråga eller det berättigade i ett   bart är för Iiten då man jämför den med den
1822: påstående.                                              inkomst som andra skattskyldiga har inom sam-
1823:    Enligt gällande lagstiftning är alltid skattein-     ma bransch eller i liknande förhållanden skall
1824: spektören i första hand bevisningsskyldig vid en        beskattningen enligt 27 § lagen om beskattnings-
1825: skatteinspektion. Bevisningsskyldigheten kan            förfarande verkställas enligt uppskattning. 1 så-
1826: överflyttas på den skattskyldige som är föremål         dana situationer är skattemyndigheterna bevis-
1827: för inspektionen ifall bokföringen konstateras          ningsskyldiga också när det gäller beskattning
1828: vara så bristfållig eller otillförlitlig att den inte   enligt uppskattning.
1829: kan läggas tili grund för beskattningen, utan man          Det finns inga förutsättningar att stadga om
1830: måste ty sig tili beskattning enligt uppskattning.      en undantagslös bevisningsskyldighet för skatte-
1831: Lagen förutsätter att skattemyndigheten gör en          myndigheter, eftersom en del av faktumen tili sin
1832: så riktig värdering som möjligt. Det är sedan den       natur är sådana att den skattskyldige har den
1833: skattskyldiges sak att påvisa att de grunder som        bästa kunskapen om dem. Det är i alla fall moti-
1834: myndigheterna använt för sin taxering är felakti-       verat att följa hur stadgandena fungerar i prakti-
1835: ga.                                                     ken också i syfte att utreda eventuella behov av
1836:    Om det kommer fram vid beskattningen att             ny lagstiftning.
1837: den inkomst som den skattskyldige anger uppen-
1838: 
1839:      Helsingfors den 5 december 1996
1840: 
1841:                                                                                   Minister Arja Alho
1842: 1
1843: 1
1844:  1
1845:   1
1846:   1
1847:    1
1848:     1
1849:     1
1850:      1
1851:       1
1852:       1
1853:        1
1854:         1
1855:         1
1856:          1
1857:           1
1858:           1
1859:            1
1860:             1
1861:             1
1862:              1
1863:               1
1864:               1
1865:                1
1866:                 1
1867:                 1
1868:                  1
1869:                   1
1870:                   1
1871:                    1
1872:                                              KK 808/1996 vp
1873: 
1874: Kirjallinen kysymys 808
1875: 
1876: 
1877: 
1878: 
1879:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Naisten ja miesten palkkaukseen liittyvästä
1880:                                         tasa-arvosta
1881: 
1882: 
1883:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
1884: 
1885:    Tasa-arvo miesten ja naisten välillä on kanna-         Tämäntyyppisiä asioita on tapahtumassa eri
1886: tettava ja välttämätön asia myös palkkauksen           puolilla ns. tasa-arvon nimissä. Tämän johdosta
1887: kehityksessä. On kuitenkin vaara, että hyvän           ja todeten varmuuden vuoksi mainitun tampere-
1888: asian toteuttamisessa mennään mahdottomuuk-            laisen haastenaisen olevan myös nuhteeton työn-
1889: siin ja uuteen epätasa-arvoon. Esimerkkinä to-         tekijä esitän kasvavan epätasa-arvon vastusta-
1890: dellinen tapahtuma Tampereen käräjäoikeudes-           miseksi ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l mo-
1891: ta, jossa hiljattain tehtiin palkkausluokkien tar-     menttiin viitaten kunnioittavasti valtioneuvos-
1892: kistuksia.                                             ton asianomaiselle jäsenelle seuraavan kysymyk-
1893:     Käräjäoikeudessa on parikymmentä haaste-           sen:
1894: miestä, heistä yksi nainen, joka on palvellut alalla
1895: vasta 10 vuotta ja ollut palkkausluokassa 14.                    Onko Tampereen käräjäoikeudessa
1896: Hiljattain hänet korotettiin palkkausluokkaan                 haastemiehiä koskeva naistyöntekijää
1897:  15 nais- ja matalapaikkaisia koskevan korotuk-               suosiva palkkausluokkajärjestely hälyt-
1898: sen nimissä. Nainen pääsi siis samaan palkkaus-               tävä merkki uudelleen viriävästä epätasa-
1899: luokkaan, jossa on neljä vanhinta haastemiestä.               arvosta,ja
1900: Hän ohitti useita sellaisia nuhteettomia haaste-                 aikooko Hallitus tehdä jotakin kysei-
1901: miehiä, jotka ovat palvelleet jo 30 vuotta.                   sen epäterveen ilmiön estämiseksi?
1902: 
1903:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1996
1904: 
1905:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
1906: 
1907: 
1908: 
1909: 
1910: 260017
1911: 2                                           KK 808/1996 vp
1912: 
1913: 
1914: 
1915: 
1916:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1917: 
1918:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sopimuksen artikla 119. Artiklan mukaanjokai-
1919: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         nen jäsenvaltio huolehtii ensimmäisen vaiheen
1920: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       aikana miesten ja naisten samapalkkaisuuden
1921: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        periaatteen soveltamisesta ja pitää sen voimassa
1922: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         sen jälkeen.
1923: n:o 808:                                                  Samapalkkaisuudella ilman sukupuoleen pe-
1924:                                                       rustuvaa syrjintää tarkoitetaan, että: a) palkka,
1925:           Onko Tampereen käräjäoikeudessa             joka maksetaan työn tuloksen perusteella, laske-
1926:        haastemiehiä koskeva naistyöntekijöitä         taan saman mittayksikön mukaan; b) palkka,
1927:        suosiva palkkausluokkajärjestely hälyt-        joka maksetaan työhön käytetyn ajan perusteel-
1928:        tävä merkki uudelleen viriävästä epätasa-      la, on sama samasta tehtävästä. Lisäksi on annet-
1929:        arvosta, ja                                    tu neuvoston direktiivi miesten ja naisten sama-
1930:           aikooko Hallitus tehdä jotakin kysei-       palkkaisuuden periaatteen soveltamista koske-
1931:        sen epäterveen ilmiön estämiseksi?             vanjäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämises-
1932:                                                       tä (75/117/ETY).
1933:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-               Työnantaja vastaa samapalkkaperiaatteen to-
1934: taen seuraavaa:                                       teuttamisesta suomalaisen ja Euroopan unionin
1935:                                                       sääntelyn mukaan. Naispalkkaerän kohdenta-
1936:    Laajaan tulopoliittiseen ratkaisuun sisältyi       misessa tulee huolehtia siitä, että lopputulos ei
1937: nais- ja matalapalkkaerä. Naispalkkaerän yleise-      aiheuta tasa-arvosäännösten vastaista tilannetta.
1938: nä tavoitteena on kaventaa naisten ja miesten         Jos yksittäinen työntekijä epäilee joutuneensa
1939: välisiä palkkaeroja. Tilastokeskuksen palkkati-       palkkasyrjinnän kohteeksi, hänellä on käytettä-
1940: lastojen mukaan naisten ja miesten väliset palk-      vissään tasa-arvolain mukaiset oikeussuojakei-
1941: kaerot ovat pysyneet lähes muuttumattomina            not. Aluksi asiaa voi selvittää työpaikkakohta-
1942: viimeiset kymmenen vuotta. Markkamääräisesti          isin neuvotteluin tai järjestöjen välisin neuvotte-
1943: on kysymys hieman yli 2 100 markan palkka-            luin. Asian voi saattaa myös tuomioistuimen tut-
1944: eroista, kun tarkastellaan naisten ja miesten reaa-   kittavaksi ja tasa-arvolain 11 §:n nojalla voi vaa-
1945: liansioeroja säännöllisen työajan keskiansioiden      tia hyvitystä tasa-arvolain vastaisesta syrjinnästä
1946: perusteella. Alakohtaisesti tilanne vaihtelee.        samalla kun vaatii syrjivän palkkauskäytännön
1947:    Työ- ja virkaehtosopimusten täytäntöönpano         oikaisua.
1948: tapahtuu työpaikoilla. Naispalkkaerän jakami-             Hallitus on 12.6.1996 hyväksynyt iltakoulussa
1949: sesta on käyty asianmukaiset neuvottelut työnte-      suuntaviivat hallituksen tasa-arvo-ohjelman laa-
1950: kijä- ja työnantajajärjestöjen kesken. Ennakko-       timiseksi. Ohjelman valmistelu etenee hyvää
1951: tiedot naispalkkaerän kohdentamisesta kerto-          vauhtia. Yhtenä osa-alueena ohjelmassa on
1952: vat, että erä on jaettu osin alkuperäisen tarkoi-     myös samapalkkaperiaatteen edistäminen. Nais-
1953: tuksen mukaisesti kohdentamalla palkankoro-           ten ja miesten väliset palkkaerot ovat olleet lähes
1954: tukset nimenomaan naisille. Osin erä on jaettu        muuttumattomat 1980-luvun puolivälistä saak-
1955: tasan kaikille alan työntekijöille.                   ka. Palkkaerot ovat osin jopa kasvaneet. Työ-
1956:    Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta anne-    markkinaosapuolten kesken on pyritty muun
1957: tun lain 8 §:n 2 momentin 2 kohdassa on sään-         muassa työn vaativuuden arviointijärjestelmiä
1958: nökset palkkasyrjinnästä. Työnantaja voi syyllis-     kehittämällä pääsemään oikeudenmukaiseen
1959: tyä syrjintään, jos hän soveltaa työntekijään tai     palkkaukseen. Parhaillaan käydään eri sopimus-
1960: työntekijöihin sukupuolen perusteella epäedulli-      aloilla varsin laajaa keskustelua työtehtävien
1961: sempia palkka- tai muita palvelussuhteen ehtoja       vaativuuden arviointiin perustuvista palkkaus-
1962: kuin yhteen tai useampaan muuhun työnantajan          järjestelmistä.
1963: palveluksessa samassa tai samanarvoisessa työs-           Hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa on tarkoi-
1964: sä olevaan työntekijään. Tasa-arvolain lisäksi        tus konkretisoida ne toimet, joilla hallitus pyrkii
1965: työnantajia sitoo Euroopan unionin Rooman             varmistamaan samapalkkaperiaatteen toteutu-
1966:                                          KK 808/1996 vp                                          3
1967: 
1968: mista suomalaisilla työmarkkinoilla. Valtio pyr-   senä työnantajana samapalkkaisuusperiaatteen
1969: kii myös omalta osaltaan toimimaan esimerkilli-    ja muiden tasa-arvovelvoitteiden suhteen.
1970: 
1971:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1996
1972: 
1973:                                                                Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
1974: 4                                            KK 808/1996 vp
1975: 
1976: 
1977: 
1978: 
1979:                                           Tili Riksdagens Talman
1980: 
1981:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         i samma eller 1ikvärdigt arbete. Utöver jämställd-
1982: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-          hetslagen är arbetsgivarna också bundna av arti-
1983: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-        kel 119 i Europeiska unionens Romfördrag. En-
1984: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr           ligt artikeln skall varje medlemsstat under den
1985: 808:                                                    första etappen säkerställa och i fortsättningen
1986:                                                         upprätthålla principen om lika lön för kvinnor
1987:            Är det löneklassarrangemang som gäl-         och män för lika arbete.
1988:         ler stämningsmännen vid Tammerfors                  Lika lön utan könsdiskriminering innebär att
1989:         tingsrätt och som favoriserar kvinnliga         a) ackordslön för lika arbete skall fastställas en-
1990:         arbetstagare ett alarmerande teeken på en       ligt samma beräkningsgrunder, b) tidlön skall
1991:         ny spirande ojämlikhet, och                     vara lika för lika arbete. Dessutom har utfårdats
1992:            ämnar Regeringen göra något för att          rådets direktiv om tillnärmningen av medlems-
1993:         förhindra det osunda fenomenet i fråga?         staternas lagar om tillämpningen av principen
1994:                                                         om lika lön för kvinnor och män (75/117/EEG).
1995:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt               Arbetsgivaren svarar för att principen om lika
1996: anföra följande:                                        lön genomförs enligt finländsk och Europeiska
1997:                                                         unionens reglering. Vid fördelningen av kvinno-
1998:     Den omfattande inkomstpo1itiska lösningen           1önepotten skall man försäkra sig om att slutre-
1999: inkluderade en kvinno- och låglönepott. Den all-        sultatet inte ger upphov till en situation som
2000: männa målsättningen för kvinnolönepotten är             strider mot jämställdhetsstadgandena. Om en
2001: att minska löneskillnaderna mellan kvinnor och          enskild arbetstagare misstänker att han har blivit
2002: män. Enligt Statistikcentralens lönestatistik har       utsatt för lönediskriminering står de medel för
2003: löneskillnaderna mellan kvinnor och män bibe-           erhållande av rättsskydd som nämns i jämställd-
2004: hållits så gott som oförändrade under de senaste        hetslagen till hans förfogande. Till en början kan
2005: tio åren. I mark är det fråga om löneskillnader på      frågan utredas genom förhandlingar på arbets-
2006: drygt 2 100 mk när man granskar skillnaderna i          platsen eller genom förhandlingar mellan organi-
2007: kvinnors och mäns reella inkomster på grundval          sationerna. Arendet kan också föras till en dom-
2008: av medelinkomsterna under ordinarie arbetstid.          sto1 förprövning, och med stöd av 11 §jämställd-
2009: Situationen varierar från bransch till bransch.         hets1agen kan man kräva gottgörelse för diskri-
2010:     Verkställandet av kollektivavtal och tjänste-       minering som strider mot jämställdhetslagen på
2011: kollektivavtal sker på arbetsplatserna. Förhand-        samma gång som man kräver rättelse av den
2012: lingar har förts bland arbetstagar- och arbetsgi-       diskriminerande lönepraxisen.
2013: varorganisationerna om fördelningen av kvinno-              Regeringen godkände den 12 juni 1996 vid sin
2014: lönepotten. Förhandsuppgifterna om fördel-              aftonskola riktlinjerna för uppgörandet av ett
2015: ningen av kvinnopotten ger vid handen att potten        jämställdhetsprogram. Beredningen av pro-
2016: till vissa delar har fördelats i enlighet med det       grammet framskrider i rask takt. Ett av delområ-
2017: ursprungliga syftet genom att löneförhöjningar-         dena i programmet är också främjande av prin-
2018: na uttryckligen har getts tili kvinnor. Till vissa      cipen om lika lön. Löneskillnaderna mellan
2019: delar har potten fördelats jämnt mellan alla ar-        kvinnor och män har varit så gott som oföränd-
2020: betstagare i branschen.                                 rade från mitten av 1980-talet. Löneskillnaderna
2021:     1 8 § 2 mom. 2 punkten lagen om jämställdhet        har i vissa fall t.o.m. ökat. Arbetsmarknadspar-
2022: mellan kvinnor och män ingår stadganden om              terna har strävat efter att bl.a. nå en rättvis avlö-
2023: lönediskriminering. Arbetsgivaren kan göra sig          ning genom att utveckla systemen för värdering
2024: sky ldig till diskriminering om han på en eller flera   av hur krävande ett arbete är. För närvarande
2025: arbetstagare på grundval av kön tillämpar oför-         förs en rätt omfattande diskussion inom olika
2026: delaktigare löne- eller andra anställningsvillkor i     avtalsbranscher om olika lönesystem som grun-
2027: jämförelse med en annan eller flera andra arbets-       dar sig på en värdering av hur krävande arbets-
2028: tagare som hos arbetsgivaren i fråga är anställda       uppgifterna är.
2029:                                             KK 808/1996 vp                                          5
2030: 
2031:    A vsikten är att i regeringens jämställdhetspro-   marknaden. Staten försöker också för egen del
2032: gram konkretisera de åtgärder, med vilka reger-       föregå med gott exempel i egenskap av arbetsgi-
2033: ingen strävar att säkerställa genomförandet av        vare i fråga om principen om lika lön och andra
2034: principen om lika lön på den finländska arbets-       jämställdhetsåligganden.
2035: 
2036:      Helsingfors den 18 november 1996
2037: 
2038:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
2039:                                           KK 809/1996 vp
2040: 
2041: Kirjallinen kysymys 809
2042: 
2043: 
2044: 
2045: 
2046:                                   Raimo Holopainen /sd: Valtion toimenpiteistä nuorten keksijöiden
2047:                                      patenttien lunastamiseksi
2048: 
2049: 
2050:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
2051: 
2052:    Onnistuminen työttömyyden vähentämisessä         edistää näin työllisyyttä sekä nuorten keksijöi-
2053: on monien osatekijöiden summa. Tuoteidea ja         den kiinnostusta uusien ideoiden kehittelyyn.
2054: sen jalostaminen työpaikoiksi on prosessi, johon    Muutoin on vaara, että hyvätkin tuotteet jäävät
2055: tarvitaan useiden eri tahojen yhteistyötä. Tarvi-   patentoinnistaan huolimatta hyödyntämättä.
2056: taan rahaa, markkinointia, teknistä apua asian      Patenttien lunastaminen ei varmaankaan olisi
2057: eteenpäinviemiseksi jne. Tiedän tapauksen, jossa    kiinni suurista rahoista!
2058: nuori henkilö on keksinyt hyvin toimivan kolala-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
2059: pion lumien poistamiseksi rakennusten katoilta      jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
2060: ja pihamailta. Hän on saanut keksinnölleenjopa      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2061: patentin. Hän on saanut patentoidulle tuotteel-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2062: leen väliaikaisia valmistajia, mutta ei pitkäjän-
2063: teistä tuotantoa. Tuotteen keksijä on saanut run-             Miten Hallitus suhtautuu nuorten kek-
2064: saasti tunnustusta keksinnöstään, mitä osoittaa            sijöiden patenttien lunastamiseen, ja
2065: jo kolalapion patentoimisen hyväksyminenkin.                  aikooko Hallitus ottaa määrärahan
2066:    Eikö valtio voisi tämänlaatuisissa nuoria kos-          budjettiinsa lunastaakseen nuorten kek-
2067: kevissa tapauksissa lunastaa patentin? Tuotteen            sijöiden patentteja?
2068: valmistusoikeus voitaisiin edelleenkin myydä ja
2069:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1996
2070: 
2071:                                        Raimo Holopainen /sd
2072: 
2073: 
2074: 
2075: 
2076: 260017
2077: 2                                           KK 809/1996 vp
2078: 
2079: 
2080: 
2081: 
2082:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2083: 
2084:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        valvomassa ministeriön etuja ja tavoitteiden to-
2085: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         teutumista. Hallitus päättää säätiön toimintape-
2086: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       riaatteista ja tekee myös rahoituspäätökset. Peri-
2087: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo            aatteensa mukaisesti säätiö tukee keksijöitä ja
2088: Holopaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         kehityskelpoisia keksintöjä etenkin hankkeen al-
2089: sen n:o 809:                                          kuvaiheessa. Toiminnan pääpainopisteet ovat
2090:                                                       neuvonta-, arviointi-, rahoitus- ja markkinointi-
2091:           Miten Hallitus suhtautuu nuorten kek-       palvelut. Rahoitusta myönnetään yksityisille
2092:        sijöiden patenttien lunastamiseen, ja          henkilöille ja pienyrityksille mm. keksintöjen ke-
2093:           aikooko Hallitus ottaa määrärahan           hittämis-, patentoimis-, prototyypin valmista-
2094:        budjettiinsa lunastaakseen nuorten kek-        mis- ja markkinointikustannuksiin.
2095:        sijöiden patentteja?                              Keksintösäätiöllä on runsaasti yrittäjyyttä ja
2096:                                                       innovatiivisuutta edistävää toimintaa, mm. kah-
2097:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          dellatoista paikkakunnalla eri puolilla Suomea
2098: vasti seuraavaa:                                      toimiva asiamiesverkosto teknillisten oppilaitos-
2099:                                                       ten ja teknologiakeskusten yhteydessä. Toimin-
2100:    Teknologian ja innovaatioiden edistäminen          nan laajuutta kuvastaa mm. se, että vuonna 1995
2101: on eräs kauppa- ja teollisuusministeriön paino-       säätiön henkilökunta ja keksintöasiamiehet vas-
2102: pisteistä, jolla voidaan pitkällä tähtäyksellä pa-    tasivat noin 7 OOO:een keksijöiden ja yrittäjien
2103: rantaa Suomen teknologista tasoa, uusien liike-       kyselyyn erityisesti keksinnöllisyydestä ja rahoi-
2104: toimintamahdollisuuksien hyödyntämistä ja yri-        tuksesta.
2105: tystoiminnan monipuolistumista. Valtio tukee             Keksintösäätiö on parin viime vuoden aikana
2106: keksintöjen patentoimista ja kehittämistä, niiden     lisännyt palvelujaan erityisesti keksintöjen hyö-
2107: saattamista tuotantoon ja markkinoille sekä yri-      dyntämiseksi ja kaupallistamiseksi. Sillä on säh-
2108: tysten syntymistä uusien liikeideoiden toteutta-      köiset yhteysverkot Euroopan-laajuisesti, joi-
2109: miseksi erilaisin neuvontapalveluin ja riskirahoi-    den välityksellä tiedotetaan uusista suomalaisis-
2110: tuskeinoin. Tähän tähtäävät mm. teknologian           ta innovaatioista. Säätiö järjestää myös esimer-
2111: kehittämiskeskuksen rahoitusvolyymin kasvu            kiksi TEKESin, Suomen Yrittäjien, Kera Oy:n,
2112: sekä kauppa- ja teollisuusministeriön yrityspal-      teknillisten oppilaitosten ja lukuisten muiden si-
2113: velun piiritoimistojen lisääntyneet rahoitusmah-      dosryhmien kanssa keksijöiden ja pienyrittäjien
2114: dollisuudet.                                          tapaamisia potentiaalisten keksintöjen hyö-
2115:    Keksijät ja keksijäyrittäjät tarvitsevat kannus-   dyntäjien kanssa. Suomessa järjestetään myös
2116: tusta ennen kaikkea kehittäessään ideaa tai kek-      useita kilpailuja ja tapahtumia vuosittain uusien-
2117: sintöä kohti tuotannollista toimintaa. Keksintö-      tuotantoideoiden löytämiseksi ja hyödyntämi-
2118: jen kehittämisen alkuvaihetta rahoittaa Keksin-       seksi, jotka heijastuvat suoraan keksijöiden
2119: tösäätiö, mutta keksintöjen hyödyntämiseen yri-       Keksintösäätiölle lähettämien hakemusten mää-
2120: tystoimintana ja teknologiseen jatkokehittelyyn       rän kasvuna. Erityisesti nuorille järjestetään vuo-
2121: on tarjolla lisäksi muitakin mahdollisuuksia.         sittain Tutki-Kokeile-Kehitä-kilpailu, josta par-
2122: Vuonna 1971 perustetun Keksintösäätiön tar-           haat keksinnöt palkitaan ja Keksintösäätiö an-
2123: koituksena on suomalaisen keksintötoiminnan           taa tarvittaessa avustusta palkittujen keksintöjen
2124: ja keksintöjen hyödyntämisen edistäminen. Kek-        patentointimaksuihin. Edellä mainitun kilpailun
2125: sintösäätiön taustayhteisöinä ovat kaikki inno-       parhaat suomalaiset keksinnöt osallistuvat lisäk-
2126: vaatiotoiminnan intressitahot, mm. teollisuus,        si ED-rahoituksella vuosittain toteutettavaan
2127: keksijät, valtionhallinto sekä korkeakoulut ja        kansainväliseen kilpailuun, missä tosin suoma-
2128: tutkimuslaitokset. Nämä intressitahot ovat edus-      laiset keksijät eivät ole yltäneet palkintosijoille.
2129: tettuina myös Keksintösäätiön valtuuskunnassa,            Kauppa- ja teollisuusministeriö on koko 1990-
2130: joka valitsee säätiön hallituksen. Kauppa- ja         luvun pyrkinyt kasvattamaan keksintötoimin-
2131: teollisuusministeriöllä on edustaja hallituksessa     nan edistämiseen tarkoitettua määrärahaa kek-
2132:                                            KK 809/1996 vp                                              3
2133: 
2134: sintötoiminnan palvelujen ja rahoituksen tar-         Keksintösäätiön ja kauppa- ja teollisuusmi-
2135: peen lisääntyessä. Kauppa- ja teollisuusministe-      nisteriön välisessä tulosohjausneuvottelussa
2136: riö katsoo, että suomalaisen keksintötoiminnan        (6.11.1996) sovitun, vuonna 1997 toteutettavan
2137: ja keksintöjen hyväksikäytön edistämistä sekä         kansainvälisen kokonaisarvioinnin tulokset vas-
2138: keksijöiden mahdollisuutta tehdä työtään edes-        ta osoittavat, minkälaisia määrällisiä, laadullisia
2139: autetaan parhaiten kehittämällä ja monipuolis-        tai keinovalikoiman muutoksia on tehtävä tuki-
2140: tamaila Keksintösäätiön toimintaa sekä vahvis-        toimien kohdistamiseksi entistä tuloksekkaam-
2141: tamalla säätiön resursseja. Keksintösäätiö saa        min uusien ideoiden kehittelyyn ja hyödyntämi-
2142: kauppa- ja teollisuusministeriöitä pääosan käyt-      seen teollisessa toiminnassa.
2143: tövaroistaan, joiden käytön suuntaamista ja toi-         Valtion toiminta patentin Junastajanaja välit-
2144: minnan kehittämistä ministeriö ohjaa tulosoh-         täjänä ei ministeriön näkemyksen mukaan edis-
2145: jauksen keinoin. Vuoden 1997 talousarvioesityk-       täisi nuoren keksijän tilannetta. Sen sijaan se
2146: sen (21,5 milj. mk) myötä tuen jo kolminkertais-      saattaisi aiheuttaa markkinoiden vääristymistä.
2147: tuessa vuoden 1990 määrärahaan verrattuna mi-            Näin muodoin kauppa-ja teollisuusministeriö
2148:  nisteriö on katsonut tarpeelliseksi selvittää tä-    ei katso tarkoituksenmukaiseksi, että valtio ot-
2149:  hän mennessä käytettyjen keinojen vaikuttavuu-       taisi budjettiinsa määrärahan ryhtyäkseen Junas-
2150:  den ja määrärahojen käytön tuloksellisuuden.         tamaan nuorten keksijöiden patentteja.
2151:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1996
2152:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
2153: 4                                           KK 809/1996 vp
2154: 
2155: 
2156: 
2157: 
2158:                                          Tili Riksdagens Talman
2159: 
2160:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       är också representerade i Uppfinningsstiftelsens
2161: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         delegation, som väljer styrelse för stiftelsen. Han-
2162: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       dels- och industriministeriet har en representant i
2163: man Raimo Holopainen undertecknade skriftli-           styrelsen som övervakar att ministeriets intressen
2164: ga spörsmål nr 809:                                    och mål uppfylls. Styrelsen beslutar om stiftel-
2165:                                                        sens verksamhetsprinciper och fattar också fi-
2166:           Hur förhåller sig Regeringen till att        nansieringsbeslut. I enlighet med sina principer
2167:        lösa in unga uppfinnares patenter och           stöder stiftelsen uppfinnarna och utvecklingsba-
2168:           har Regeringen för avsikt att ta in ett      ra uppfinningar i synnerhet i projektets begyn-
2169:        anslag i sin budget för att lösa in unga        nelseskede. I verksamheten prioriteras rådgiv-
2170:        uppfinnares patenter?                           nings-, bedömnings-, finansierings- och mark-
2171:                                                        nadsföringstjänster. Finansiering beviljas enskil-
2172:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          da personer och småföretag bl.a. för kostnader
2173: anföra följande:                                       för utvecklande, patentering, tillverkning av pro-
2174:                                                        totyper och marknadsföring av uppfinningar.
2175:    Främjande av teknologi och innovationer är              Uppfinningsstiftelsen har mycket sådan verk-
2176: ett av handels- och industriministeriets priori-       samhet som främjar företagande och innovativi-
2177: tetsområden, med vilket den finska teknologins         tet, bl.a. ett nätverk av ombud i samband med
2178: nivå kan förbättras, nya möjligheter till affårs-      tekniska läroinrättningar och teknologicentra på
2179: verksamhet utnyttjas och företagsverksamheten          tolv orter på olika håll i landet. Verksamhetens
2180: göras mångsidigare på lång sikt. Staten stöder         omfattning kan ses bl.a. av det att år 1995 besva-
2181: patentering och utvecklande av uppfinningar,           rade stiftelsens personai och uppfinningsombu-
2182: möjligheterna att få dem i produktion och ut på        den ca 7 000 förfrågningar från uppfinnare och
2183: marknaden samt uppkomsten av företag för rea-          företagare särskilt om uppfinningshöjd och fi-
2184: liserande av nya affårsideer med olika slag av         nansiering.
2185: rådgivningstjänster och riskfinansieringsmeto-             Uppfinningsstiftelsen har under de senaste
2186: der. Till detta siktar bl.a. ökandet av teknologis-    åren ökat sina tjänster särskilt vad gäller utnytt-
2187: ka utvecklingscentralens finansieringsvolym            jandet och kommersialiseringen av uppfinning-
2188: samt de större finansieringsmöjligheter som di-        ar. Stiftelsen har elektroniska förbindelsenät som
2189: striktsbyråerna för handels- och industriministe-      omfattar Europa och genom vilka informeras om
2190: riets företagstjänst har fått.                         nya finska innovationer. Stiftelsen arrangerar
2191:    Uppfinnarna och uppfinnarföretagarna behö-          också t.ex. med TEKES, Företagarna i Finland,
2192: ver uppmuntran framför allt när de utvecklar           Kera Ab, tekniska läroinrättningar och talrika
2193: sina ideer eller uppfinningar i riktning mot pro-      andra intressegrupper träffar för uppfinnare och
2194: duktionsverksamhet. Utvecklandet av uppfin-            småföretagare med potentiella utnyttjare av upp-
2195: ningar finansieras i begynnelseskedet av Uppfin-       finningarna. I Finland arrangeras också flera
2196: ningsstiftelsen, men för utnyttjandet av uppfin-       tävlingar och evenemang årligen för att nya pro-
2197: ningarna i form av företagsverksamhet och den          duktionsideer skall kunna hittas och utnyttjas.
2198: fortsatta tekniska utvecklingen av dem står även       Dessa kan direkt ses i tillväxten av antalet ansök-
2199: andra möjligheter till buds. Avsikten med Upp-         ningar som uppfinnarna sänder till Uppfinnings-
2200: finningsstiftelsen, som grundades år 1971, är att      stiftelsen. Särskilt för unga ordnas årligen en
2201: främja utnyttjandet av den finska uppfinnings-         tävling på temat undersök-experimentera-ut-
2202: verksamheten och uppfinningarna. Bakom Upp-            veckla, där de bästa uppfinningarna belönas och
2203: finningsstiftelsen står alla parter som är intresse-   Uppfinningsstiftelsen ger vid behov understöd
2204: rade av innovationsverksamhet, bl.a. industrin,        till patenteringsavgifterna för de premierade
2205: uppfinnarna, statsförvaltningen samt högskolor-        uppfinningarna. De bästa finska uppfinningarna
2206: na och forskningsanstalterna. Dessa intressenter       i ovan nämnda tävling deltar dessutom i en inter-
2207:                                               KK 809/1996 vp                                                 5
2208: 
2209: nationell tävling som årligen genomförs med EU-           nödvändigt att utreda vilka effekter de hittills
2210: finansiering. 1 den har de finska uppfinnarna             använda metoderna har haft och hur resultatrika
2211: visserligen inte nått så högt som tili prisplats.         de använda anslagen har varit. Först i och med
2212:     Handels- och industriministeriet har under            resultaten från en internationell helhetsbedöm-
2213: hela 1990-talet strävat efter att utöka det anslag        ning, som skall genomföras år 1997 och om vii-
2214: som är avsett för främjande av uppfinningsverk-           ken överenskommits vid förhandlingar mellan
2215: samheten i den takt som behovet av tjänster och           Uppfinningsstiftelsen och handels- och industri-
2216: finansiering har ökat inom uppfinningsverksam-            ministeriet om resultatstyrningen (6.ll.l996),
2217: heten. Handels- och industriministeriet anser att         kommer man att kunna se hurudana kvantitativa
2218: främjandet av den finska uppfinningsverksamhe-            eller kvalitativa ändringar eller ändringar i me-
2219: ten och av utnyttjandet av uppfinningarna samt            todutbudet som måste göras för att stödåtgärder-
2220: uppfinnarnas möjligheter att utföra sitt arbete           na skall inriktas på ett mera resultatrikt sätt än
2221: bäst främjas genom att Uppfinningsstiftelsens             tidigare på utvecklandet och utnyttjandet av nya
2222: verksamhet utvecklas och görs mångsidigare                ideer i den industriella verksamheten.
2223: samt genom att stiftelsens resurser förstärks.               Ministeriet anser att en ung uppfinnares situa-
2224:  Uppfinningsstiftelsen får huvuddelen av sina             tion inte främjas av att staten börjar agera som
2225: driftsmedel från handels- och industriministeriet.        inlösare och förmedlare av patent. Däremot kun-
2226:  Inriktningen av användningen av dessa medel              de det förorsaka en snedvridning av marknaden.
2227: och utvecklandet av verksamheten styrs av mi-                Följaktligen anser handels- och industriminis-
2228: nisteriet med resultatstyrningsmetoder. Efter-            teriet att det inte är ändamålsenligt att staten isin
2229:  som stödet år 1997 kommer att tredubblas från            budget tar in ett anslag för att börja lösa in unga
2230:  anslaget år 1990 i och med stödet i budgetpropo-         uppfinnares patenter.
2231:  sitionen (21 ,5 milj. mk), har ministeriet ansett det
2232:       Helsingfors den 4 december 1996
2233:                                                          Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
2234:                                           KK 810/1996 vp
2235: 
2236: Kirjallinen kysymys 810
2237: 
2238: 
2239: 
2240: 
2241:                                   Esko-Juhani Tennilä /va-r: Sompujärven tien n:o 923 perusparanta-
2242:                                      misesta Tervolassa
2243: 
2244: 
2245:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
2246: 
2247:    Sompujärven tie n:o 923 Tervolan kunnassa           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
2248: on erittäin huonokuntoinen lukuun ottamatta         jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
2249: alkupätkää, josta kuljetaan Kemin ja Rovanie-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2250: men väliseltä tieltä armeijan varikolle. Koska      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2251: tietä käytetään nykyisin turvekuljetuksiin, keli-
2252: rikkoaikoina tie on suorastaan kurjassa kunnos-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
2253: sa. Tien korjaamiseen tuleekin etsiä rahat joko            Sompujärven tien n:o 923 kunnostami-
2254: liikenneministeriön budjettimäärärahoista tai              seksi?
2255: sitten työllisyysrahoista.
2256:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1996
2257:                                      Esko-Juhani Tennilä /va-r
2258: 
2259: 
2260: 
2261: 
2262:  260017
2263: 2                                       KK 810/1996 vp
2264: 
2265: 
2266: 
2267: 
2268:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
2269: 
2270:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    teen vuoksi tien kantavuus on alkanut paikoitel-
2271: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,     len pettää. Turpeen käytön lisääntyessä normaali
2272: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen   kunnossapito ei riitä, vaan tien rakennetta tulee
2273: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-     parantaa. Soratien perusparantaminen ja pääl-
2274: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-     lystäminen välillä Lehmikumpu- Koivu alusta-
2275: myksen n:o 810:                                   van kustannusarvion mukaan maksaisi noin 5,0
2276:                                                   milj. mk ja välillä Lehmikumpu- Sompujärvi
2277:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy   kustannusarvio olisi noin 10,0 milj. mk.
2278:        Sompujärven tien n:o 923 kunnostami-           Koska perustienpidon määrärahat ovat viime
2279:        seksi?                                     vuosina supistuneet voimakkaasti, Lapin tiepii-
2280:                                                   rillä ei ole kuitenkaan mahdollisuutta sijoittaa
2281:                                                   tätä hanketta lähivuosien ohjelmaan. Valtaosa
2282:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      rahoituksesta on sidottu teiden päivittäisestä
2283: vasti seuraavaa:                                  hoidosta ja kunnosta huolehtimiseen. Myös mo-
2284:                                                   nista muista tiehankkeista, joita jo muutamia
2285:    Sompujärven tiellä pohjoispäässä Koivuky-      vuosia sitten on suunniteltu toteutettaviksi, jou-
2286: lästä Lehmikumpuun liikennettä on keskimäärin     dutaan tinkimään. Tämän suuruisista hankkeis-
2287: 140 autoa/vrk, joista raskaita 16 %. Lehmikum-    ta päätöksiä ei tehdä hallituksessa eikä liikenne-
2288: mun ja Sompujärven välillä liikennettä on noin    ministeriössä, vaan Tielaitoksessa eduskunnan
2289: 200 autoa/vrk.                                    vuosittain myöntämien tiemäärärahojen puit-
2290:    Kysymyksessä mainittua alkuosuutta lukuun      teissa.
2291: ottamatta tie on sorapintainen. Raskaan liiken-
2292: 
2293:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1996
2294: 
2295:                                                            Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
2296:                                          KK 810/1996 vp                                             3
2297: 
2298: 
2299: 
2300: 
2301:                                       Tili Riksdagens Talman
2302: 
2303:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-   gens bärkraft ställvis börjat ge vika. Eftersom
2304: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-     torv används i allt högre grad är inte normal
2305: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-   väghållning tiliräcklig, vägstrukturen skall för-
2306: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs-       bättras. Grundförbättring och beläggning av den
2307: mål nr 810:                                        grusbelagda vägen på vägavsnittet Lehmikumpu
2308:                                                    - Koivu uppgår enligt en preliminär kostnads-
2309:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     beräkning tili ca 5,0 milj. mk och för vägavsnittet
2310:        ta för att reparera väg nr 923 i Sompu-     Lehmikumpu - Sompujärvis del uppgår kost-
2311:        järvi?                                      nadsberäkningen tili ca 10,0 milj. mk.
2312:                                                       Eftersom anslagen för grundväghållningen
2313:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      under de senaste åren har minskat kraftigt har
2314: anföra följande:                                   Lapplands vägdistrikt ändå inga möjligheter att
2315:                                                    flytta detta projekt tili de närmaste årens pro-
2316:    På Sompujärvi väg i norra ändan av sträckan     gram. Merparten av finansieringen är bunden tili
2317: från Koivukylä till Lehmikumpu är trafikmäng-      daglig vård och skötsel av vägarna. Man blir
2318: den i medeltal 140 bilar/dygn, av vilka 16% är     tvungen att ge avkall på också flera andra väg-
2319: tunga fordon. Mellan Lehmikumpu och Sompu-         projekt vilka hade planerats vara fårdiga redan
2320: järvi kör det ca 200 bilar/dygn.                   för några år sedan. Beslut om projekt av denna
2321:    Med undantag för den i spörsmålet nämnda        kaliber fattas varken av regeringen eller trafikmi-
2322: början av vägsträckan är vägen grusbelagd. Ef-     nisteriet, utan av Vägverket inom ramen för de
2323: tersom vägen trafikeras av tunga fordon har vä-    årliga väganslagen som riksdagen beviljar.
2324: 
2325:      Helsingforsden 3 december 1996
2326: 
2327:                                                                Trafikminister Tuula Linnainmaa
2328:                                            KK 811/1996 vp
2329: 
2330: Kirjallinen kysymys 811
2331: 
2332: 
2333: 
2334: 
2335:                                    Raimo Vistbacka /ps: Ruotsiin vietäviä näyttelykissoja koskevasta
2336:                                       kontrollista
2337: 
2338: 
2339:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2340: 
2341:    Voimassa olevien säännösten mukaan kissa ei           Kuten edellä olevasta käy ilmi, tulee suomalai-
2342: saa poistua ED-alueelta puoleen vuoteen ennen         selle näyttelykissan omistajalle maksamaan noin
2343: näyttelymatkaa Ruotsiin. Tämä on näyttelykis-         1 000 markkaa yhden kissan vieminen näyttelyyn
2344: san Ruotsiin viemisen osalta pienin ja halvin         Ruotsiin. Mikäli kissoja on useampia, maksavat
2345: edellytys. Saadakseen kissansa ruotsalaiseen kis-     seuraavat kissat noin 600-700 markkaa kappa-
2346: sanäyttelyynjoutuu suomalainen, ts. toisen ED-        leelta. Vuoden kuluttua on koko edellä kuvattu
2347: maan kissanomistaja läpikäymään mittavan by-          operaatio toistettava tunnistusmerkintää ja vas-
2348: rokratian ja maksamaan tuntuvat kustannukset          ta-ainetestiä lukuun ottamatta. Koko tämä vai-
2349: vaadittavista toimenpiteistä. Näitä ovat seuraa-      kea ja kallis menettely johtuu vuosia sitten Suo-
2350: vat:                                                  meen idästä saapuvaksi epäillystä raivotautiepi-
2351:    Kissan omistajan tulee rekisteröityä vientiä       demiasta, mikä ei näyttelykissojen osalta ole edes
2352: varten Ruotsin maa- ja metsätalousministeriöön        mahdollista jatkuvan sisällä olemisen takia.
2353: vähintään kolmekymmentä vuorokautta ennen             Väistämättä tuleekin mieleen ajatus, että kyse on
2354: ensimmäistä maahanvientiä. Tämä yhden vuo-            Ruotsin valtion tietoisesta rahastuksestaja Suo-
2355: den voimassa oleva rekisteröinti oikeuttaa enim-      men liian lepsusta asenteesta Ruotsin Suomea
2356: millään kymmenen kissan vientiin ja maksaa            kohtaan noudattaman, muita ED-maita tylym-
2357: noin 300 markkaa.                                     män kohtelun poistamiseksi.
2358:     Kissan/kissojen tulee olla tunnistusmerkittyjä,      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2359: mikä tarkoittaa mikrosirua, jonka asettaminen         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2360: maksaa eläinlääkäripalkkiona noin 250 mark-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2361: kaa/kissa. Kyseinen siru vaaditaan vain Ruotsiin      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2362: ja Norjaan kissoja vietäessä.
2363:     Vietäväitä kissalta vaaditaan myös raivotauti-              Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
2364:  rokotus ja verikoe vasta-ainetason toteamiseksi.            Ruotsin suomalaisilta näyttelykissoilta
2365:  Näistä vasta-ainetesti vaaditaan jälleen vain               vaatiman, jopa muita ED-maita tiukem-
2366:  Ruotsissa ja Norjassa, ja se maksaa halvimmil-              man rekisteröinti-, terveystodistus- ja
2367:  laan noin 400 markkaa.                                      kontrollikäytännön helpottamiseksi vä-
2368:     Lopulta tarvitaan vielä ennenjokaista matkaa             hintäänkin yhteneväiselle ED:n vapaan
2369:  kunnan- tai kaupungineläinlääkärin kirjoittama              liikkumisen mahdollistavalle tasolle?
2370:  yhteenveto- ja terveystodistus,joka maksaa noin
2371:  100 markkaa/kpl.
2372: 
2373:       Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1996
2374: 
2375:                                          Raimo Vistbacka /ps
2376: 
2377: 
2378: 
2379: 
2380:  260017
2381: 2                                           KK 811/1996 vp
2382: 
2383: 
2384: 
2385: 
2386:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
2387: 
2388:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Ruotsin lainsäädännön mukaisesti suomalai-
2389: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          sia kissoja koskevat samat maahantuontiehdot
2390: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        kuin suurinta osaa muistakin EU/EFTA-maista
2391: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo             peräisin olevia kissoja. Lievemmät ehdot on
2392: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          myönnetty vain Britanniasta, Irlannista, Islan-
2393: sen n:o 811:                                           nista ja Norjasta tuotaville kissoille, joiden kan-
2394:                                                        salliset koiria ja kissoja koskevat maahantuonti-
2395:             Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        määräykset ovat huomattavasti tiukemmat kuin
2396:         Ruotsin suomalaisilta näyttelykissailta        Suomen. Maantieteellisten syidenjohdosta myös
2397:         vaatiman, jopa muita EU-maita tiukem-          näiden maiden mahdollisuudet kontrolloida ra-
2398:         man rekisteröinti-, terveystodistus- ja        janylitystä ovat paremmat kuin meillä. Vaikka
2399:         kontrollikäytännön helpottamiseksi vä-         Suomessa ei tällä hetkellä raivotautia esiinny,
2400:         hintäänkin yhteneväiselle EU:n vapaan          taudin leviämisen riski Suomeen Venäjän tai Vi-
2401:         liikkumisen mahdollistavalle tasolle?          ron kautta villieläimien välityksellä on jatkuvasti
2402:                                                        olemassa. Tämän vuoksi useimmat maat luokit-
2403:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           televat Suomen samaan ryhmään raivotaudin
2404: vasti seuraavaa:                                       riskin suhteen kuin ne Euroopan maat, joissa
2405:                                                        raivotautia tälläkin hetkellä esiintyy.
2406:     Euroopan yhteisöjen lainsäädännössä on                 Ruotsin maahantuontiehdot eivät myöskään
2407: määritelty ne ehdot, joita noudattamalla koirien       ole poikkeuksellisen ankarat: Norjan määräyk-
2408: ja kissojen sisämarkkinakauppa jäsenmaiden vä-         set ovat yhteneväiset Ruotsin kanssa, Britannia
2409: lillä on mahdollista. Sen sijaan muussa tarkoi-        ja Irlanti edellyttävät tällä hetkellä maahan tuo-
2410: tuksessa yksityishenkilön mukanaan kuljetta-           tavalta lemmikkikissalta tai -koiraita kuuden
2411: mien kissojen, samoin kuin muidenkaan lemmik-          kuukauden karanteenia ja Australian ja Uuden-
2412: kieläinten, vientiä koskevia määräyksiä ei ole         Seelannin määräykset ovat Ruotsin määräyksiä
2413: harmonisoitu. Näissä tapauksissa on noudatet-          vieläkin monimutkaisemmat. Myös Suomi edel-
2414: tava jäsenmaiden kansallisia määräyksiä.               lytti maahan tuotaviita koiriltaja kissoilta neljän
2415:     Kansalliset määräykset perustuvat jäsenmai-        kuukauden karanteenia ennen vuoden 1988 rai-
2416: den tautitilanteeseen, koirien ja kissojen kohdal-     votautiepidemiaa.
2417: la erityisesti raivotaudin esiintymiseen jäsen-            Yksinomaan sisällä pidettävien näyttelykisso-
2418: maan alueella. Raivotaudista pitkään tai aina          jen riski saada raivotautitartunta on luonnolli-
2419: vapaina olleiden maiden maahantuontiehdot              sesti pieni. Toisaalta kissan pito-olosuhteiden to-
2420: ovat yleensä hyvin ankarat. Tämä johtuu taudin         distaminen luotettavasti maahantuonnin yhtey-
2421: vaikeasti vastustettavasta luonteesta ja taudin        dessä on vaikeaa. Näin ollen vaatimusten lieven-
2422: tarttumisesta ihmiseen. Taudin itämisaika on           täminen erikseen näyttelykissoilta, kun osa näyt-
2423: pitkä ja taudinmääritys voidaan tehdä vasta klii-      telykissoistakin ulkoilee, vaikuttaa epätodennä-
2424: nisten oireiden puhkeamisen jälkeen. Eläin on          köiseltä. Myöskään muilla mailla ei ole erikseen
2425: kuitenkin voinut levittää tautia eteenpäin jo en-      määräyksiä näyttelykissoja varten.
2426: nen oireiden puhkeamista.                                  Ruotsi helpotti koirien ja kissojen maahan-
2427:     Raivotautia esiintyy Euroopassa yleisesti villi-   tuontia 1.1.1995 alkaen, jolloin pakollinen ka-
2428: eläimissä, lähinnä ketuissa ja supikoirissa, joista    ranteeni maahan tuotaviita koiriita ja kissoilta
2429: se voi tarttua myös kotieläimiin tai ihmisiin.         poistui ja tilalle tulivat nykyisenkaltaiset määrä-
2430: Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan ED-             ykset. Suomi on tämän jälkeen lukuisia kertoja
2431: maista vain Britannia, Irlanti, Ruotsi, Suomi,         neuvotellut näistä määräyksistä ja niiden nou-
2432: Kreikka ja Portugali ovat tällä hetkellä raivotau-     dattamisesta Ruotsin eläinlääkintäviranomais-
2433: tivapaita maita, eli näissä maissa ei viimeisten       ten kanssa. Näitä määräyksiä helpotettiinkin
2434: kahden vuoden aikana ole esiintynyt raivotautia.        1.5.1996 joiltakin osin, mm. edellyttämällä veri-
2435: Ruotsissa viimeinen tapaus on ollut viime vuosi-       koetta raivotautivasta-aineiden toteamiseksi ai-
2436: sadalla ja Suomessa vuonna 1989.                       noastaan ensimmäisen viennin yhteydessä, mikä-
2437:                                           KK 811/1996 vp                                          3
2438: 
2439: li rokotus tämän jälkeen uusitaan säännöllisesti.      Lemmikkieläinten maahantuontimääräysten
2440: Samoin karenssiaika, jona eläin ei ole saanut       harmonisointi Euroopan yhteisöjen yhteisellä
2441: vierailla EU/EFTA-alueen ulkopuolella välittö-      lainsäädännöllä epäilemättä helpottaisi lemmik-
2442: mästi ennen vientiä, lyhentyi 12 kuukaudesta        kieläinten kanssa matkustamista ED-alueella.
2443: kuuteen kuukauteen. Kustannuksia näyttely-          Mikäli yhteisiin määräyksiin tulevaisuudessa
2444: matkoista koituu alan harrastajalle, mutta jos      päädytään, Suomi tulee aktiivisesti osallistu-
2445: matkoja on useita vuodessa, kustannus yhden         maan tähän keskusteluun.
2446: matkan osalta pienenee.
2447: 
2448:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1996
2449: 
2450:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
2451: 4                                             KK 811/1996 vp
2452: 
2453: 
2454: 
2455: 
2456:                                           Till Riksdagens Talman
2457: 
2458:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         nast under förra århundradet och i Finland år
2459: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-           1989.
2460: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-            Enligt den svenska lagstiftningen gäller för
2461: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål               finska katter samma införselvillkor som för
2462: nr811:                                                   största delen av katterna från andra EU/EFT A-
2463:                                                          länder. Lindrigare villkor har endast medgetts
2464:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          katter som förs in från Storbritannien, lrland,
2465:         ta för att förmildra den praxis i fråga om       lsland och Norge, eftersom dessa Iänder har na-
2466:         registrering, friskintyg och kontroll, som       tionella införselvillkor för hundar och katter som
2467:         Sverige kräver av finska utställningskat-        är avsevärt strängare än de finska villkoren. Av
2468:         ter och som t.o.m. är strängare än i andra       geografiska skäl har dessa Iänder bättre möjlig-
2469:         EU-länder, så att den åtminstone sam-            heter att kontrollera gränsövergången än vi har.
2470:         manfaller med en nivå som möjliggör fri          Fastän det för närvarande inte förekommer ra-
2471:         rörelse inom EU?                                 bies i Finland existerar risken hela tiden att sjuk-
2472:                                                          domen sprids via Ryssland eller Estland genom
2473:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            vilda djur. På grund av detta placerar de flesta
2474: anföra följande:                                         Iänder i fråga om risken för rabiessmitta Finland
2475:                                                          i samma kategori som de europeiska Iänder där
2476:     1 Europeiska gemenskapernas lagstiftning har         rabies även i denna stund förekommer.
2477: fastställts de villkor som, om man iakttar dem,             De svenska införselvillkoren är inte heller ex-
2478: möjliggör handel med hundar och katter mellan            ceptionellt stränga: de norska bestämmelserna
2479: medlemsländerna på den inre marknaden. Där-              överensstämmer med de svenska, Storbritannien
2480: emot har man inte harmoniserat de bestämmelser           och lrland kräver för närvarande sex månaders
2481: som gäller utförsel av katter, liksom också andra        karantän för en sällskapskatt eller -hund som
2482: sällskapsdjur, som privatpersoner för med sig för        förs in och Australiens och Nya Zeelands be-
2483: andra ändamål. 1 dessa fall skall man iaktta med-        ~~ämmelser är ännu mera invecklade än Sveriges.
2484: lemsländernas nationella bestämmelser.                   Aven Finland krävde före rabiesepidemin 1988
2485:     De nationella bestämmelserna grundar sig på          fyra månaders karantän för hundar och katter
2486: sjukdomssituationen i medlemsländerna, i fråga           som fördes in i landet.
2487: om hundar och katter i synnerhet på förekomsten             Risken att utställningskatter som enbart hålls
2488: av rabies inom medlemslandet. lnförselvillkoren          inomhus skall få rabiessmitta är naturligtvis li-
2489: i Iänder som länge eller alltid varit fria från rabies   ten. Å andra sidan är det svårt att i samband med
2490: är i allmänhet mycket stränga. Detta beror på att        införseln på ett tillförlitligt sätt bevisa under vilka
2491: sjukdomen är svår att bekämpa och att männis-            förhållanden katten har hållits. Således verkar
2492: kor kan bli smittade. Sjukdomens inkubationstid          det osannolikt att villkoren separat skalllindras
2493: är lång och diagnosen kan ställas först efter att de     för utställningskatter, eftersom också en del av
2494: kliniska symtomen har brutit ut. Det är dock             dem rör sig utomhus. lnte heller andra Iänder har
2495: möjligt att djuret har kunnat sprida smittan vida-       separata bestämmelser för utställningskatter.
2496: re redan innan symtomen bröt ut.                            Sverige underlättade införseln av hundar och
2497:     Rabies förekommer i Europa allmänt hos vil-          katter den 1 januari 1995, då den obligatoriska
2498: da djur, främst hos rävar och mårdhundar, var-           karantänen för hundar och katter avskaffades
2499: ifrån smittan kan föras vidare också till husdjur        och man i stället fick de nuvarande bestämmel-
2500: eller människor. Enligt Världshälsoorganisatio-          serna. Finland har efter detta förhandlat otaliga
2501: nen (WHO) är endast Storbritannien, lrland,              gånger med de svenska veterinärmyndigheterna
2502: Sverige, Finland, Grekland och Portugal av EU-           om dessa bestämmelser och iakttagandet av dem.
2503: länderna fria från rabies för närvarande, dvs. i         Bestämmelserna förmildrades den l maj 1996 till
2504: dessa Iänder har rabies inte förekommit under de         vissa delar, bl.a. genom krav på blodprov för
2505: senaste två åren. 1 Sverige påträffades rabies se-       konstaterande av rabiesantikroppar endast i
2506:                                           KK 811/1996 vp                                          5
2507: 
2508: samband med den första utförseln, ifall vaccine-       Harmonisering av införselbestämmelserna för
2509: ringen härefter förnyas regelbundet. På samma       sällskapsdjur genom gemensam Iagstiftning för
2510: sätt förkortades karenstiden, under viiken djuret   Europeiska gemenskaperna skulle utan tvekan
2511: inte fick besöka Iänder utanför EU/EFTA-områ-       underlätta resor med sällskapsdjur inom EU. Om
2512: det omedelbart före utförseln, från 12 månader      man i framtiden stannar för gemensamma be-
2513: tili 6 månader. De som deltar i utställningar har   stämmelser kommer Finland aktivt att delta i
2514: kostnader för utställningsresorna, men om resor-    denna diskussion.
2515: na per år är många, sjunker kostnaderna för en
2516: resa.
2517: 
2518:      Helsingforsden 3 december 1996
2519: 
2520:                                                      Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
2521:                                             KK 812/1996 vp
2522: 
2523: Kirjallinen kysymys 812
2524: 
2525: 
2526: 
2527: 
2528:                                    Kari Kantalainen /kok ym.: Energiaverouudistuksen vaikutuksista
2529: 
2530: 
2531: 
2532:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2533: 
2534:    Energiaverotuksen muutos heikentää olennai-        laitoksia antamalla niille investointiavustuksia ja
2535: ;esti kotimaisella puulla ja turpeella tuotetun       alkutuotevähennyksen verotuksessa polttoai-
2536: ;ähkön kilpailuetua kivihiilellä tuotettuun säh-      neille. Alkutuotevähennys poistui vuonna 1995,
2537: cöön verrattuna. Puun kilpailuetu vähenee, kun        ja nyt puun suhteellista asemaa heikennetään
2538: nuilta polttoaineilta vähennetään veroja. Tämä        veroratkaisulla. Ympäristösyistäkin tehokasta
2539: rähentää hakkeen käyttöä voimalaitoksissa ja          hakkeen käyttöä olisi edistettävä kivihiilen si-
2540:  mun käyttöä turvevoimalaitoksissa.                   jaan.
2541:    Mittavat panostukset energiapuun hyödyntä-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
2542:  niseksi saattavat jäädä tappiollisiksi veroratkai-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2543:  .un vaikuttaessa negatiivisesti investoinnin kan-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2544:  lattavuuteen. Esimerkiksi Rovaniemellä on            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2545:  >tettu käyttöön vuosi sitten lämmitysvoimalai-
2546:  os, joka tuottaa 90 prosentin hyötysuhteella                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2547:   ekä sähköä että kaukolämpöä.                                ryhtyä hake- ja turvevoimaloiden kilpai-
2548:     Valtio on aikaisemmin rohkaissut rakenta-                 luaseman turvaamiseksi?
2549:   naan yhdistettyjä lämmön- ja sähköntuotanto-
2550:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1996
2551: 
2552:           Kari Kantalainen /kok          Heikki Koskinen /kok            Pekka Kuosmanen /kok
2553:           Hannu Kemppainen /kesk         Oiva Savela /kok                Tapio Karjalainen /sd
2554:           Juha Karpio /kok               Toimi Kankaanniemi /skl         Markku Markkula /kok
2555:           Esa Lahtela /sd                Sakari Smeds /skl               Markku Vuorensola /kesk
2556:                                          Jukka Vihriälä /kesk
2557: 
2558: 
2559: 
2560: 
2561:   )0017
2562: 2                                            KK 812/1996 vp
2563: 
2564: 
2565: 
2566: 
2567:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
2568: 
2569:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          malaitoksen turpeen käyttökustannusten lisäyk-
2570: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           senä. Turpeen hinnannousu (1-2 %) on kuiten-
2571: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         kin huomattavasti pienempi kuin tuontipolttoai-
2572: Jasenen vastattavaksi kansanedustaja Kari               neisiin, kuten kivihiileen, perustuvien lämmitys-
2573: Kantalaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         polttoaineiden korotus.
2574: myksen n:o 812:                                            Hallituksen veroesityksessä ehdotetaan, että
2575:                                                         lämmöntuotannon polttoaineita verotettaisiin
2576:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          ikään kuin lämpö olisi tuotettu 95 %:n hyötysuh-
2577:        ryhtyä hake- ja turvevoimaloiden kilpai-         teella. Tämä hyötysuhde on parempi kuin mil-
2578:        luaseman turvaamiseksi?                          lään muulla tavalla tuotetun lämmön. Veroesitys
2579:                                                         tukee näin myös kotimaisia polttoaineita käyttä-
2580:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            viä sähkön- ja lämmöntuotantolaitoksia. Muu-
2581: vasti seuraavaa:                                        toinkin veroesitys tukee näillä pohtoaineilla tuo-
2582:                                                         tetun lämmön kilpailukykyä sähkö- ja öljyläm-
2583:     Hallituksen energiaverolakiesitys ei oleellises-    mitykseen nähden näiden energialähteiden huo-
2584: ti vaikuta kotimaisen puun ja turpeen kilpai-           mattavien veronkorotusten johdosta.
2585: luasemaan.                                                  Metsäteollisuuden sivutuotteena syntyy kuor-
2586:     Sähköveroon siirryttäessä sähköntuotannon           ta ja muuta puujätettä. On selvää, että nämä
2587: kustannukset kevenevät sähkön energialähteistä          hyödynnetään esitetystä veromuutoksesta riip-
2588: paistettavien verojen määrällä. Nykyisessä ener-        pumatta kuten ennenkin teollisuuden energian-
2589: giaverojärjestelmässä kotimaiset energialähteet         tarpeen kattamiseksi.
2590: ovat olleet verottomia (puu) tai lievästi verotet-          Hallitus tukee puun energiakäyttöä mm. ym-
2591: tuja (turve). Näillä pohtoaineilla tuotettu sähkö       päristö- ja työllisyyssyistä. Syntynyt energiavero-
2592: tulisi nyt veron piiriin. Koska näihin polttoainei-     ratkaisu on useiden hallitusohjelman tavoittei-
2593: siin kohdistuva vero on ollut lievempi kuin esim.       den edellyttämä välttämätön kompromissi.
2594: fossiilisilla polttoaineilla, näiden polttoaineiden     Vaikka erillisessä lämmöntuotannossa puun
2595: tuotetun sähkön kilpailuasema ilman erityistoi-         kilpailukyky tulee energiaveroesityksen johdosta
2596: mia hieman heikkenisi.                                  paranemaan ja sen käyttö lisääntymään, niin hal-
2597:     Koska vaikeimmaksi muodostuisi pienimuo-            lituksen mielestä on edelleen etsittävä mahdolli-
2598: toisen sähköntuotannon, kuten kotimaisia                suuksia puun käytön lisäämiseen sähkön ja läm-
2599: polttoaineita käyttävien lämmitysvoimalaitos-           mön yhteistuotannossa. Sen vuoksi on asetettu
2600: ten, asema, niille ehdotetaan hallituksen               työryhmä selvittämään energiapuun korjuun ja
2601: veroesityksessä käyttötukea kolmen vuoden               käytön edistäruismahdollisuuksia ja tekemään
2602: ajaksi. Esitetty käyttötuki lieventää näille laitok-    niistä ehdotuksia. Työryhmän on määrä saada
2603: sille veromuutoksesta syntyviä taloudellisia on-        työnsä valmiiksi ensi vuoden maaliskuun lop-
2604: gelmia,ja tänä aikana näillä viime vuosina raken-       puun mennessä.
2605: netuilla uusilla laitoksilla on mahdollisuus saada         Tämän lisäksi hallitus on päättänyt, että ensi
2606: taloutensa kestävälle pohjalle.                         vuoden aikana selvitetään mahdollisuudet luo-
2607:     Budjettiriihessä sovittu 1,1 miljardin markan       pua biopohtoaineilla ja jätteillä tuotetun sähkön
2608: verojen korotus nostaa sähköveron lisäksi läm-          verosta. Niin ikään hallitus on päättänyt, että
2609: möntuotannon veroja. Näin voitiin laskea työn           selvitetään tarve ja mahdollisuudet tukea vero-
2610: verotusta. Esimerkkinä mainittu Rovaniemen              tuksellisesti yhdistettyä sähkön- ja lämmön-
2611: lämmitysvoimalaitos ei suuren kokonsa johdosta          tuotantoa. Tässä yhteydessä kiinnitetään erityis-
2612: kuulu käyttötuen piiriin. Lämmöntuotannon ve-           tä huomiota puun asemaan.
2613: rojen korotus heijastuu myös Rovaniemen voi-
2614: 
2615:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1996
2616: 
2617:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
2618:                                              KK 812/1996 vp                                               3
2619: 
2620: 
2621: 
2622: 
2623:                                           Tili Riksdagens Talman
2624: 
2625:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Förhöjningen av priset på torv (1-2 %) är dock
2626: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-           betydligt mindre än förhöjningen av priset på
2627: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-         sådana uppvärmningsbränslen som baserar sig
2628: man Kari Kantalainen m.fl. undertecknade                 på importbränslen, såsom stenkol.
2629: spörsmål nr 812:                                            1 regeringens skatteproposition föreslås att
2630:                                                          bränslen för värmeproduktion skall beskattas
2631:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-          som om värmen hade producerats med en 95 %:s
2632:        sikt att vidta för att trygga flis- och torv-     verkningsgrad. Denna verkningsgrad är bättre
2633:        kraftverkens konkurrensstälining?                 än verkningsgraden för värme som har produce-
2634:                                                          rats på något annat sätt. Skattepropositionen
2635:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            stöder på detta sätt också de ei- och värmepro-
2636: anföra följande:                                         duktionsi~rättningar som använder inhemska
2637:                                                          bränslen. Aven i övrigt stöder skattepropositio-
2638:     Regeringens proposition om revidering av             nen konkurrenskraften för den värme som har
2639: energibeskattningen försvagar inte i väsentlig           producerats med dessa bränslen i förhåliande tili
2640: grad konkurrensstäliningen för inhemskt trä och          uppvärmningen med ei och olja, tili följd av de
2641: torv.                                                    ansenliga skattehöjningarna för dessa energikäl-
2642:     Vid en övergång tili elskatt sjunker kostnader-      lor.
2643: na för elproduktionen med det skattebelopp som              Som biprodukt av skogsindustrin uppkom-
2644: slopas i fråga om elektricitetens energikällor. 1 det    mer bark och annat träavfall. Det är klart att
2645: nuvarande energiskattesystemet har de inhemska           dessa utnyttjas som tidigare för att täcka indu-
2646: energikällorna varit befriade från skatt (trä) elier     strins energibehov, oberoende av den föreslagna
2647: lindrigt beskattade (torv). Den ei som produceras        ska tteändringen.
2648: med dessa bränslen kommer nu att omfattas av                Regeringen stöder användningen av trä för
2649: skatt. Eftersom skatten för dessa bränslen har           energiproduktion bl.a. av miljö- och sysselsätt-
2650: varit lindrigare än t.ex. skatten för fossila bräns-     ningsskäl. Den energiskattelösning som åstad-
2651:  len, blir följden av detta en något sämre konkur-       kommits är en nödvändig kompromiss som för-
2652:  rensstälining för ei som produceras med dessa           utsätts i flera mål i regeringsprogrammet. Också
2653:  bränslen, om specialåtgärder inte vidtas.               om träets konkurrenskraft vid separat värmepro-
2654:      Eftersom de kraftvärmeverk som producerar           duktion kommer att bli bättre och användningen
2655:  ei i liten skala, såsom de som använder inhemska        av det kommer att öka tili följd av energiskatte-
2656:  bränslen, får den sämsta ställningen, föreslås det      propositionen, anser regeringen att man fortfa-
2657:  i regeringens skatteproposition att de skali få         rande måste leta efter möjligheter att utöka an-
2658:  stöd för tre år. Det föreslagna stödet lindrar de       vändningen av trä vid kombinerad produktion
2659:  ekonomiska problem som dessa kraftverk får av           av ei och värme. Därför har en arbetsgrupp tili-
2660:  skatteändringen och under denna tid kommer              satts för att utreda möjligheterna att främja skör-
2661:  dessa nya kraftverk, som har byggts under de            dandet och användningen av energived och kom-
2662:  senaste åren, att haen möjlighet att få sin ekono-      ma med förslag i fråga om detta. A vsikten är att
2663:   mi på en hållbar grund.                                arbetsgruppen skali ha sitt arbete klart inom ut-
2664:      Den förhöjning av skatterna på 1,1 miljarder        gången av mars nästa år.
2665:   mark som överenskommits i budgetmanglingen,               Utöver detta har regeringen beslutat att under
2666:   höjer förutom elskatten också skatten för värme-       nästa år skall möjligheterna att slopa skatten för
2667:   produktionen. På detta sätt kunde beskattningen        ei som produceras med biobränslen och avfall
2668:   av arbetet sänkas. Kraftvärmeverket i Rovanie-         utredas. Vidare har regeringen beslutat att beho-
2669:   mi, som nämns som exempel, hör tili följd av sin       vet av och möjligheterna att skattemässigt stöda
2670:   storlek inte tili dem som kommer att få stöd.          den kombinerade produktionen av ei och värme
2671:   Förhöjningen av skatterna på värmeproduktio-           skali utredas. 1 samband med detta fasts särskild
2672:   nen återspeglas också som en ökning av drifts-         uppmärksamhet vid träets stälining.
2673:   kostnaderna för torv i kraftverket i Rovaniemi.
2674:       Helsingforsden 4 december 1996
2675: 
2676:                                                         Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
2677:                                              KK 813/1996 vp
2678: 
2679: Kirjallinen kysymys 813
2680: 
2681: 
2682: 
2683: 
2684:                                     Toimi Kankaanniemi /skl: Yksityisteiden valtionapujen palautta-
2685:                                        misesta
2686: 
2687: 
2688:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
2689: 
2690:     Valtion tuki yksityisteiden tiekunnille loppui     meen jonkin verran vähäisemmälläkin summal-
2691: tänä vuonna, kun valtion talousarvioon ei enää         la. Valtion vetäytyminen kokonaan näiden me-
2692: varattu määrärahaa tähän tarkoitukseen. Myös-          nojen rahoittamisesta rapauttaa nopeasti tiestön
2693: kään hallituksen esitys valtion vuoden 1997 ta-        ja aiheuttaa mittavat perusparannuskustannuk-
2694: lousarvioksi ei sisällä tällaista määrärahaa.          set muutaman vuoden kuluttua. Todellista sääs-
2695:     Muutamat kunnat ovat lisänneet avustuk-            töä ei synny.
2696: siaan tiekunnille, mutta vaikeimmassa taloudel-           Yksityisteiden valtionapujärjestelmä on ta-
2697: lisessa asemassa olevat kunnat eivät voi korvata       sannut myös merkittävällä tavalla sitä eriarvoi-
2698: valtionavun menetyksiä.                                suutta, jota syrjäisemmillä paikoilla asuvat jou-
2699:     Yksityistiet ovat tärkeä osa kokonaistieverk-      tuvat kokemaan muuhun väestöön nähden.
2700: koa. Ne ovat myös merkittävä kansallisuusvaral-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
2701: lisuutemme. Koko tiestön kunnossapito on yh-           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2702: teiskunnallinen velvollisuus. Valtion tuki yksi-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2703: tyistieverkon rakentamis- ja kunnossapitome-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2704: noihin on vuosikymmenten ajan merkinnyt sitä,
2705:  että myös tämä tiestön osa on ollut kaikkien                    Milloin Hallitus aikoo osoittaa valtion
2706:  vapaassa käytössä.                                           talous- tai lisätalousarvioon uudelleen
2707:     Yksityisteiden avustuksiin tarvittaisiin pitkäl-          määrärahan yksityisteiden valtionapuja
2708:  lä aikavälillä noin 100 miljoonaa markkaa vuo-               varten?
2709:  dessa. Joidenkin vuosien ajan voitaisiin tulla toi-
2710: 
2711:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1996
2712: 
2713:                                         Toimi Kankaanniemi /skl
2714: 
2715: 
2716: 
2717: 
2718:  260017
2719: 2                                           KK 813/1996 vp
2720: 
2721: 
2722: 
2723: 
2724:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2725: 
2726:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tiekunnille neuvontaa tienpitoon liittyvissä kysy-
2727: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         myksissä.
2728: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Eduskunnan hyväksymä yksityistielain muu-
2729: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi            tos tuli voimaan 1.1.1996. Sen mukaan
2730: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-            - avustus on harkinnanvarainen;
2731: myksen n:o 813:                                          - avustus on laskennallinen ja saman kun-
2732:                                                       nossapitoluokan teille yhtäläinen kilometriä
2733:           Milloin Hallitus aikoo osoittaa valtion     kohden koko maassa;
2734:        talous- tai lisätalousarvioon uudelleen           - tieosakkailla on omavastuuta 100 tiemet-
2735:        määrärahan yksityisteiden valtionapuja         riä/talous;
2736:        varten?                                           - avustusta voidaan antaa teiden kunnossa-
2737:                                                       pitoon ja parantamiseen, mutta ei tekemiseen.
2738:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Yksityistielain avustuspykälät ovat siis edel-
2739: vasti seuraavaa:                                      leen voimassa, mutta harkinnanvaraisena avus-
2740:                                                       tuksen suuruus riippuu valtion talousarvioon
2741:    Suomessa valtio on avustanut yksityisteiden        varatusta määrärahasta. Vuoden 1996 talousar-
2742: kunnossapitoaja tekemistä jo hyvin kauan. Vuo-        viossa on osoitettu 4 milj. markan määräraha
2743: den 1963 alusta voimaan tulleilla yksityistielailla   yksityisteiden lossien ja purettavien siltojen kun-
2744: ja -asetuksella avustus sai lakisääteisen pohjan.     nossapitoon (mom. 31.99.50). Vuoden 1997 ta-
2745:    Avustusten piirissä on ollut noin 59 000 tieki-    lousarvioesityksessä on lisäksi esitetty 9 milj. mk
2746: lometriä. Myönnettyjen avustusten määrä 1990-         Pohjois-Suomen yksityisten teiden silloille.
2747: luvun alussa on ollut yksityisteiden kunnossapi-         Mahdollisesta määrärahasta yksityisteiden
2748: toon keskimäärin 130 milj. mk/v ja tekemiseen         laajempaan avustamiseen päätetään eduskun-
2749: keskimäärin 25 milj. mk/v. Tielaitos on huolehti-     nassa tulevien talous- ja lisätalousarvioiden yh-
2750: nut avustusten maksatuksesta tiekunnille, valvo-      teydessä. Niitä koskevista hallituksen esityksistä
2751: nut teiden asianmukaista kuntoa sekä antanut          ei ole hallituksessa vielä tehty päätöksiä.
2752: 
2753:      Helsingissä 2 päivänäjoulukuuta 1996
2754: 
2755:                                                                Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
2756:                                            KK 813/1996 vp                                            3
2757: 
2758: 
2759: 
2760: 
2761:                                        Tili Riksdagens Talman
2762: 
2763:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Den av riksdagen godkända ändringen av la-
2764: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       gen om enskilda vägar trädde i kraft 1.1.1996.
2765: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-     Enligt lagen
2766: man Toimi Kankaanniemi undertecknade spörs-             - är bidraget beroende av prövning,
2767: mål nr 813:                                             - kalkyleras bidraget och är lika per kilome-
2768:                                                      ter för vägar av samma underhållsklass i hela
2769:           När ämnar Regeringen i statsbudgeten       landet,
2770:        eller tilläggsbudgeten på nytt anslå medel       - har vägdelägarna en självrisk på 100 ml
2771:        för statsunderstöd avsedda för enskilda       hushåll,
2772:        vägar?                                           - kan bidrag beviljas för underhåll och för-
2773:                                                      bättring, men inte för byggande av vägar.
2774:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Bidragsparagraferna i lagen om enskilda vä-
2775: anföra följande:                                     gar gäller således fortfarande, men eftersom de är
2776:                                                      beroende av prövning är storleken av bidragsbe-
2777:    1 Finland har staten understött enskilda vä-      loppet beroende av de anslag som reserverats i
2778: gars underhåll och byggande redan mycket             statsbudgeten. 1 statsbudgeten för 1996 har 4
2779: länge. Understödet fick lagstadgad grund när         milj. mark reserverats i anslag för underhåll av
2780: lagen och förordningen om enskilda vägar trädde      enskilda vägar, fårjsträckor och sådana broar
2781: i kraft 1963.                                        som årligen nedmonteras (mom. 31.99 .50). 1bud-
2782:    Ungefår 59 000 vägkilometer har fått under-       getpropositionen för 1997 har dessutom föresla-
2783: stöd. 1 början av 1990-talet har bidragen som        gits 9 milj. mark för enskilda vägar och broar i
2784: beviljats för underhåll av enskilda vägar i medel-   norra Finland.
2785: tal varit 130 milj. mk/år och för byggande i med-       1 samband med kommande budget- och till-
2786: eltal 25 milj. mk/år. Vägverket har sett tili att    läggsbudgetpropositioner fattas i riksdagen be-
2787: medlen utanordnas som stöd åt väglagen, kon-         slut om eventuella anslag för mer omfattande
2788: trollerat vägarnas vederbörliga skick och gett       stöd avsett för enskilda vägar. Beträffande reger-
2789: väglagen information i frågor som gäller väghåll-    ingspropositioner som gäller dem har i regering-
2790: ning.                                                en inga beslut ännu fattats.
2791: 
2792:      Helsingforsden 2 december 1996
2793: 
2794:                                                                  Trafikminister Tuula Linnainmaa
2795:                                              KK 814/1996 vp
2796: 
2797: Kirjallinen kysymys 814
2798: 
2799: 
2800: 
2801: 
2802:                                     Toimi Kankaanniemi /skl: Yksityisten päihdehuoltopalvelujen tuot-
2803:                                        tajien toiminnan turvaamisesta
2804: 
2805: 
2806:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
2807: 
2808:     Maassamme toimii muutamia yhdistyspohjai-          osan menoista. Lisäksi niiden tarjoamat palvelut
2809: sia vapaaehtoisjärjestöjä,jotka ylläpitävät hoito-     ovat usein varsin tuloksellisia asiakkaan kannal-
2810: paikkoja päihdeongelmaisille ja ongelmista             ta.
2811: eroon pyrkiville. Tällaisten palvelujen tarve on           Nyt olisi kiireellisesti harkittava uusia muo-
2812: jatkuvasti kasvussa. Näkymät alkoholipolitiikan        toja yksityisten päihdehuollon palvelutuottajien
2813: osalta osoittavat, että lähitulevaisuudessa pai-       toiminnan turvaamiseksi. Yksi tapa voisi olla
2814: neet päihdehuollon palvelujen ja hoitopaikkojen        esimerkiksi alkoholiveron tuotosta tietyn osan
2815: lisäämistä kohtaan yhä kasvavat.                       osoittaminen tähän tarkoitukseen. Myös erillis-
2816:     Kunnat antavat asiakkaille maksusitoumuk-          määrärahan osoittaminen valtion talousarvioon
2817: sia varsin kitsaasti. Syynä ovat taloudelliset teki-   tätä tarkoitusta varten olisi hyvä ratkaisu, ellei
2818: jät. Tämä on yksi syy siihen, että eräät yksityiset    Raha-automaattiyhdistyksen varoja haluta
2819: palvelujen tuottajat ovat ajautuneet suuriin ta-       osoittaa tähän tarkoitukseen. Kysymys on ar-
2820: loudellisiin vaikeuksiin.                              violta vain muutaman miljoonan markan sum-
2821:     Viime aikoina Raha-automaattiyhdistys on           masta vuosittain. Myös kuntien vastuuta tulee
2822: esityksissään jättänyt eräät aiemmin tukea saa-        korostaa maksusitoumusten osalta. Työllisyys-
2823:  neet päihdehuollon alalla toimivat yhdistykset        ja kuntoutusvarojen myöntämistä koskevat
2824:  kokonaan tukensa ulkopuolelle. Myöskään val-          säännöt tulisi ottaa tarkasteltaviksi silmällä pi-
2825:  tioneuvosto ei ole lisännyt varoja tähän tarkoi-      täen tätä tarkoitusta.
2826:  tukseen lopullista jakopäätöstä tehdessään.               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
2827:     Kun päihdehuollon vapaaehtoistyötä tekevät         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2828: järjestöt eivät saa kunnilta maksusitoumuksia          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2829:  eivätkä Raha-automaattiyhdistykseltä tukea, ne        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2830:  joutuvat supistamaan taijopa kokonaan lopetta-
2831:  maan toimintansa. Tämä olisi erittäin vahingol-                 Aikooko Hallitus toimia siten, että
2832:  lista ja aiheuttaisi yhteiskunnalle suuret lisäkus-          Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta
2833:  tannukset tulevina vuosina. Osa päihdeongel-                 vuonna 1997 ja sen jälkeen annetaan riit-
2834:  maisista ihmisistä uhkaa jäädä jopa heitteille.              tävä taloudellinen tuki vapaaehtoisille
2835:      Hoitamatta jääneet päihdeongelmaiset ai-                 päihdehuoltopalveluja tuottaville järjes-
2836:  heuttavat suuria kustannuksia yhteiskunnalle.                töille niiden toiminnan turvaamiseen, ja
2837:  Järjestöjen tukeminen on erittäin edullista koko                mihin muihin toimenpiteisiin Hallitus
2838:  yhteiskunnalle, koska niiden toiminnassa vapaa-              aikoo ryhtyä näiden järjestöjen toiminta-
2839:  ehtoistyö ja lahjoitukset aina korvaavat suuren              edellytysten parantamiseksi?
2840: 
2841:       Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1996
2842: 
2843:                                         Toimi Kankaanniemi /skl
2844: 
2845: 
2846: 
2847: 
2848:  260017
2849: 2                                          KK 814/1996 vp
2850: 
2851: 
2852: 
2853: 
2854:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
2855: 
2856:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tovaihtoehto voi olla merkittävä positiivinen rat-
2857: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kaisu koko loppuelämälle. Vaikka kokemukset
2858: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tällaisista hoitoyhteisöistä ja myös muista hoito-
2859: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi           paikoista ovat varsin myönteisiä, niin tämänlaa-
2860: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-        tuisten palveluiden kysyntä kunnissa ei riitä tur-
2861: myksen n:o 814:                                      vaamaan kaikkien nyt olemassa olevien hoito-
2862:                                                      paikkojen taloudellista käyttöastetta. Järjestöjen
2863:           Aikooko Hallitus toimia siten, että        olisikin harkittava oman hoitokapasiteettinsa
2864:        Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta           mitoittamista vastaamaan kuntien palvelujen
2865:        vuonna 1997 ja sen jälkeen annetaan riit-     kysyntää.
2866:        tävä taloudellinen tuki vapaaehtoisille           Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta avuste-
2867:        päihdehuoltopalveluja tuottaville järjes-     taan vuosittain mm. järjestöjen päihdehuoltotoi-
2868:        töille niiden toiminnan turvaamiseen, ja      mintaa. Avustuksilla tuetaan järjestöjen tarpeel-
2869:           mihin muihin toimenpiteisiin Hallitus      lisiksi osoittautuneita tiedotus-, neuvonta-, kou-
2870:        aikoo ryhtyä näidenjätjestöjen toiminta-      lutus- ja kehittämishankkeita, myönnetään in-
2871:        edellytysten parantamiseksi?                  vestointiavustuksia ja avustetaan kokeilu- ja ke-
2872:                                                      hittämishankkeita. Vuonna 1996 päihdehuollon
2873:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         järjestöt ovat saaneet kaikkiaan avustuksia noin
2874: vasti seuraavaa:                                     40mmk.
2875:                                                          Avustustoiminnan suuntaamisessa sosiaali- ja
2876:    Päihdehuoltolain mukaan päihdehuollon jär-        terveysministeriö käy vuosittain tulosohjausneu-
2877: jestäminen kuuluu kunnalle, joka voi järjestää       vottelut Raha-automaattiyhdistyksen kanssa.
2878: palvelut itse, yhdessä muiden kuntien kanssa tai     Viime vuosina avustustoimintaa on suunnattu
2879: ostopalveluina esim. yksityisiltä järjestöiltä.      sosiaali- ja terveyspoliittisten strategioiden mu-
2880: Päihdehuollon palvelurakenne on viime vuosina        kaisesti mm. palvelurakenteen muuttamista edis-
2881: kehittynyt vastaavasti kuten muuallakin sosiaali-    täviin hankkeisiin, omatoimisuutta edistäviin
2882: ja terveydenhuollossa. Perinteisen laitoshuollon     hankkeisiin sekä ehkäisevään työhön. Avustus-
2883: sijasta painopiste on avo- ja välimuotoisissa pal-   toiminnassa on painotettu myös syrjäytymiske-
2884: veluissa, kuten asumispalveluissa ja päivätoimin-    hityksen ehkäisyyn ja päihdehuollon kehittämi-
2885: nassa sekä avokuntoutuksessa.                        seen liittyviä hankkeita.
2886:    1980-luvun lopulta lähtien päihdehuollossa            Raha-automaattiavustuksilla ei ole tarkoitus
2887: on ilmennyt laitoshuollon ja kuntoutuksen osal-      kuitenkaan subventoida itse palvelutoimintaa,
2888: ta ylitarjontaa, joka on heijastunut laitosten,      jonka rahoituksen tulee järjestyä kuntien osta-
2889: sekä kunnallisten että yksityisten, talousvaikeuk-   milla palveluilla. Kehittämishankkeidenja inves-
2890: sina. Tilannetta ovat pahentaneet osaltaan kun-      tointiavustusten osalta avustustarve harkitaan
2891: tien talousvaikeudet, jotka ovat heijastuneet eri-   tapauskohtaisesti myös suhteessa esim. hoitopai-
2892: tyisesti laitoskuntoutukseen pääsyn vaikeutumi-      kan toimintaedellytyksiin ja merkitykseen.
2893: sena.                                                Eräissä poikkeustapauksissa on myönnetty toi-
2894:    Päihdehuollon palveluita hankkiessaan kun-        minta-avustuksia joidenkin toimintayksiköiden
2895: nat arvioivat itse, millainen hoito ja muu palvelu   toimintaedellytysten turvaamiseksi. Tällainen
2896: vastaa parhaiten laatu/hintatasoltaan kuntalais-     tuki ei voi kuitenkaan olla jatkuvaa.
2897: ten tarpeita ja miten palvelut niveltyvät osaksi         Päihdehuollon palveluja ylläpitävillä järjes-
2898: kunnan omaa palvelujärjestelmää.                     töillä itsellään, niin kuin muillakin järjestöillä, on
2899:    Eräät vapaaehtoisyhdistykset ovat keskitty-       päävastuu palvelutoimintansa taloudellisesta
2900: neet päihdehuollollisten asumisyhteisöjen ylläpi-    kannattavuudesta ja sen kehityksestä. Hoitopäi-
2901: toon. Nämä yhteisöt toimivat usein myös rekry-       väkustannukset ja muut kunnille myytävät pal-
2902: tointikanavana yhdistyksen muuhun toimin-            velut on mitoitettava siten, että kustannukset
2903: taan. Joillekin päihdeongelmaisille tällainen hoi-   tulevat tätä kautta hoidetuiksi.
2904:                                              KK 814/1996 vp                                           3
2905: 
2906:    Jatkossakin sosiaali- ja terveysministeriö tulee    distyksen tuotosta jaettavilla avustuksilla myös
2907: toimimaan siten, että tarpeellisessa määrin ja         päihdehuoltopalveluja tuottavia järjestöjä alan
2908: yleisten sosiaali- ja terveyspoliittisten suuntavii-   tasapainoiseksi kehittämiseksi ja toimintaan si-
2909: vojen mukaisesti tuetaan Raha-automaattiyh-            toutuneen vapaaehtoistyön turvaamiseksi.
2910: 
2911:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1996
2912: 
2913:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
2914: 4                                             KK 814/1996 vp
2915: 
2916: 
2917: 
2918: 
2919:                                           Tili Riksdagens Talman
2920: 
2921:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         sig pä att upprätthälla boendegemenskaper med
2922: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-           missbrukarvårdande syfte. De här sammanslut-
2923: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         ningarna utgör ofta ocksä en rekryteringskanal
2924: man Toimi Kankaanniemi undertecknade spörs-              för föreningens övriga verksamhet. F ör en del
2925: mäl nr 814:                                              personer med rusproblem kan ett sädant vårdal-
2926:                                                          ternativ vara en viktig positi~_lösning med tanke
2927:            Ämnar Regeringen handla sä att det av         pä hela deras äterstäende Iiv. Aven om erfarenhe-
2928:         Penningautomatföreningens avkastning             terna av sädana värdgemenskaper och även av
2929:         1997 och därefter ges ett tillräckligt eko-      andra värdplatser är positiva räcker inte efterfrå-
2930:         nomiskt stöd till frivilliga organisationer      gan pä tjänster i kommunerna av det här slaget
2931:         som tillhandahäller missbrukarvärds-             tili att trygga en ekonomisk utnyttjandegrad för
2932:         tjänster för tryggande av deras verksam-         alla nu befintliga värdplatser. Organisationerna
2933:         het, och                                         bör därför överväga hur de kunde dimensionera
2934:            vilka andra ätgärder ämnar Regering-          sin egen värdkapacitet så att den motsvarar kom-
2935:         en vidta för att förbättra dessa organisa-       munernas efterfrågan.
2936:         tioners verksamhetsbetingelser?                      Av Penningautomatföreningens avkastning
2937:                                                          ges ärligen bidrag bl.a. tili missbrukarvärdande
2938:   Som svar pä detta spörsmäl fär jag vördsamt            verksamhet som utförs av organisationer. Ge-
2939: anföra fö1jande:                                         nom bidragen stöds sädana informations-, råd-
2940:                                                          givnings-, utbildnings- och utvecklingsprojekt i
2941:    Enligt 1agen om missbrukarvärd skall kom-             organisationsregi som har visat sig vara behöv-
2942: munen sörja för vården av missbrukare. Kom-              liga. Dessutom beviljas investeringsbidrag och
2943: munen kan ordna vården sjä1v eller tillsammans           understöds försöks- och utvecklingsprojekt.
2944: med andra kommuner eller köpa tjänster t.ex. av          År 1996 har olika organisationer inom missbru-
2945: privata organisationer. Missbrukarvärdens ser-           karvärden fätt sammanlagt ca 40 milj. mk i bi-
2946: vicestruktur har under de senaste ären utvecklats        drag.
2947: pä motsvarande sätt som inom den övriga social-              I syfte att inrikta den understödande verksam-
2948: och hä1sovärden. I stället för vid traditionell an-      heten för social- och hälsovårdsministeriet årliga
2949: sta1tsvärd 1igger tyngdpunkten vid den öppna             resultatstyrningsförhandlingar med Penningau-
2950: vården och vid tjänster som utgör ett mellanting,        tomatföreningen. Under de senaste ären har den
2951: såsom boendeservice och dagverksamhet samt               understödande verhamheten i enlighet med de
2952: rehabilitering inom den öppna vården.                    social- och hälsopolitiska strategierna inriktats
2953:    Sedan slutet av 1980-talet har ett överutbud          bl.a. på projekt som främjar en ändring av servi-
2954: rått inom missbrukarvärden i fräga om anstalts-          cestrukturen, projekt som främjar egen aktivitet
2955: vård och rehabilitering. Detta har gett upphov till      samt förebyggande arbete. Den understödande
2956: ekonomiska svärigheter för bäde de kommunala             verksamheten har ocksä betonat projekt som
2957: och de privata anstalterna. Situationen har för          hänför sig till förebyggande av utslagning och till
2958: sin del förvärrats av kommunernas finansiella            utvecklande av missbrukarvärden.
2959: svärigheter som särskilt har återspeglats i att det          Det är dock inte meningen att bidragen från
2960: har b1ivit svårare att fä tillträde tili anstaltsreha-   Penningautomatföreningen skall subventionera
2961: bilitering.                                              själva serviceverksamheten, vars finansiering bör
2962:    När kommunerna köper missbrukarvärds-                 ordnas genom de tjänster som kommunerna kö-
2963: tjänster bedömer de själva viiken vård och övriga        per. För utvecklingsprojektens och investerings-
2964: service som till förhållandet kvalitet/pris bäst         bidragens del övervägs behovet av bidrag från
2965: motsvarar kommuninvånarnas behov och hur                 fall till fall också i förhållande till exempelvis
2966: tjänsterna ansluter sig tili kommunens eget servi-       värdplatsens verksamhetsbetingelser och bety-
2967: cesystem.                                                delse. I vissa undantagsfall har understöd bevil-
2968:    Vissa frivilligorganisationer har koncentrerat        jats för tryggande av en del verksamhetsenheters
2969:                                         KK 814/1996 vp                                           5
2970: 
2971: verksamhetsbetingelser. Ett sådant stöd kan          Social- och hälsovårdsministeriet kommer
2972: dock inte vara kontinuerligt.                     också i fortsättningen att handla så att bidrag
2973:   De organisationer som upprätthåller missbru-    som härrör från Penningautomatföreningens av-
2974: karvårdstjänster bör själva, aHdeies som andra    kastning används tili att i behövlig utsträckning
2975: organisationer, bära huvudansvaret för service-   och i enlighet med de allmänna social- och häl-
2976: verksamhetens ekonomiska lönsamhet och för        sopolitiska riktlinjerna stöda också organisatio-
2977: dess utveckling. Vårddagskostnaderna och den      ner som tillhandahåller missbrukarvårdstjänster
2978: övriga service som säljs tili kommunerna måste    för att sektorn skall utvecklas på ett balanserat
2979: dimensioneras så att kostnaderna täcks den vä-    sätt och för att frivilligarbetet i verksamheten
2980: gen.                                              skall tryggas.
2981: 
2982:      Helsingforsden 4 december 1996
2983: 
2984:                                                               Minister Terttu Huttu-Juntunen
2985:                          J
2986:                         J
2987:                         J
2988:                         J
2989:                        J
2990:                       J
2991:                      J
2992:                     J
2993:                    J
2994:                   J
2995:                  J
2996:                 J
2997:                J
2998:               J
2999:              J
3000:             J
3001:            J
3002:           J
3003:          J
3004:         J
3005:        J
3006:       J
3007:      J
3008:     J
3009:    J
3010:   J
3011:  J
3012: J
3013:                                              KK 815/1996 vp
3014: 
3015: Kirjallinen kysymys 815
3016: 
3017: 
3018: 
3019: 
3020:                                     Esa Lahtela /sd ym.: Elämänkoululinjan perustamisesta ammatilli-
3021:                                         siin oppilaitoksiin
3022: 
3023: 
3024:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
3025: 
3026:    Alle 20-vuotias nuori tietää vielä hyvin har-           Elämänkoulu-linja voisi olla esimerkiksi kaksi
3027: voin, mille alalle tulisi hakeutua ja mikä todella      lukukautta kestävä ja se antaisi lisäpisteitä, kun
3028: kiinnostaisi. Kun tämä ei ole tiedossa, motivaa-        henkilö myöhemmin hakeutuujohonkin oppilai-
3029: tio on heikko eivätkä nykyajan työllisyysnäky-          tokseen ja hänelle on selvinnyt, mikä hänestä
3030: mätkään liiemmin ole rohkaisemassa tehokkaa-            "isona" tulee. Tällainen linja kiinnostaisi nuoria
3031: seen opiskeluun. Myös yhteiskuntamme muutos             ja hyödyntäisi sekä nuoria itseään että koko yh-
3032: on tuonut mukanaan uusavuttomuuden, joka                teiskuntaa pidemmällä tähtäyksellä.
3033: johtuu kotien koneellistamisesta, valmismoista             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3034: ja siitä, ettei mikään taho- ei koti eikä koulu-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3035: enää anna niitä valmiuksia, mitä selviytymisessä        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3036: omin avuin tarvitaan.                                   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3037:    Olisikin aiheellista ainakin muutamiin am-
3038: mattioppilaitoksiin perustaa elämänkoulu-linja                    Onko Hallitus suunnitellut toimenpi-
3039: kokeeksi niille nuorille, joille ammattialan valin-            teitä niiden alle 20-vuotiaiden nuorten
3040: ta ei ole selkiintynyt. Nuori voisi opiskella kotita-          osalta, joilla ammatinvalinta on vielä sel-
3041: loutta, lastenhoitoa, pieniä kodin remonttitöitä,              keytymätön, ja eikö kokeiluluonteisesti
3042: käsitöitä, lemmikkieläinten hoitoa, terveystie-                voitaisi perustaa ammatillisiin oppilai-
3043:  toa, vuorovaikutustaitoja ym. Opettajina voisi-               toksiin näille nuorille elämänkoulu-linja,
3044:  vat toimia paikkakunnalla eri alojen asiantunti-              jossa voisi opiskella esim. ruoanlaittoa,
3045: jat, sairaanhoitajat, teknikot, kuntohoitajat Jo-              kodin- ja lastenhoitoa, remonttitöitä, kä-
3046:  kaista asiantuntijaryhmää löytyy minkä tahansa                sitöitä, terveystietoa ja vuorovaikutus-
3047:  kunnan työttömyyskortistosta.                                 suhteita?
3048:       Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1996
3049: 
3050:           Esa Lahtela /sd             Marjaana Koskinen /sd      Tauno Pehkonen /skl
3051:           Maija Rask /sd              Eila Rimmi /vas            Jukka Gustafsson /sd
3052:           Jouko Skinnari /sd          Virpa Puisto /sd           Tuija Nurmi /kok
3053:           Tapio Karjalainen /sd       Jukka Roos /sd              Heikki Rinne /sd
3054:           Raimo Mähönen /sd           Armas Komi /kesk            Raimo Holopainen /sd
3055:                     Annikki Koistinen /kesk             Riitta Prusti /sd
3056: 
3057: 
3058: 
3059: 
3060:  260017
3061: 2                                          KK 815/1996 vp
3062: 
3063: 
3064: 
3065: 
3066:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3067: 
3068:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Ohjauksen ja opiskeluun orientoitumisen ta-
3069: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        voitteena on, että opiskelija perehtyy monipuoli-
3070: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      sesti eri ammatti- ja koulutusaloihin sekä opetus-
3071: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-      suunnitelmiin sisältyviin opiskeltaviin aineisiin ja
3072: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         opintokokonaisuuksiin, joiden perusteella hän
3073: n:o 815:                                             kykenee ohjatusti suunnittelemaan henkilökoh-
3074:                                                      taista opiskeluohjelmaansa. Näiden opintojen
3075:           Onko Hallitus suunnitellut toimenpi-       aikana opiskelija saa yleisiä valmiuksia, joita yh-
3076:        teitä niiden alle 20-vuotiaiden nuorten       teiskunnassa, opiskelussa ja työelämässä tarvi-
3077:        osalta, joilla ammatinvalinta on vielä sel-   taan. Tavoitteena on, että opiskelijan terve itse-
3078:        keytymätön, ja eikö kokeiluluonteisesti       tunto, oma-aloitteisuus ja opiskeluun sitoutumi-
3079:        voitaisi perustaa ammatillisiin oppilai-      nen vahvistuvat sekä elämänhallinnan taidot pa-
3080:        toksiin näille nuorille elämänkoulu-linja,    ranevat.
3081:        jossa voisi opiskella esim. ruoanlaittoa,        Yhteiset ja ammatilliset opinnot ovat valta-
3082:        kodin- ja lastenhoitoa, remonttitöitä, kä-    kunnallisten opetussuunnitelman perusteiden
3083:        sitöitä, terveystietoa ja vuorovaikutus-      mukaisia opintokokonaisuuksia tai niiden osia.
3084:        suhteita?                                     Ammatilliset opinnot voivat olla, ja niitä suosi-
3085:                                                      tellaankin olevan, usealta eri alalta ja myös muis-
3086:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ta kuin omasta oppilaitoksesta.
3087: vasti seuraavaa:                                        Opiskelijavalinta ohjaaville jaksoille toteute-
3088:                                                      taan valitsemalla opiskelijat ylläpitäjän päätök-
3089:    Nykyinen ammatillisen koulutuksen järjestel-      sen mukaan koulutusalaa laajempaan valintayk-
3090: mä tarjoaa kaksi eri vaihtoehtoa niille nuorille,    sikköön. Ohjaavan jakson jälkeen ei koulutuk-
3091: joilla ei vielä ole selkeää ammatti- tai koulutus-   seen tarvitse pyrkiä uudelleen, ja suoritettujakso
3092: alatoivetta. Nämä vaihtoehdot ovat kaikissa          luetaan hyväksi tutkintoonjohtavassa koulutuk-
3093: ammatillisissa oppilaitoksissa toteutettavissa       sessa.
3094: olevat ns. ohjaavat jaksot sekä ravitsemis- ja ta-      Ravitsemis- ja talousalan koulutuslohkoon si-
3095: lousalan koulutuslohkoon sisältyvät talouskou-       sältyvien talouskoulu-opintojen tavoitteena on
3096: lu-opinnot. Tämän lisäksi nuorten työpajat tar-      antaa opiskelijalle kokonaiskäsitys kotitalouk-
3097: joavat työskentelymahdollisuuksia työttömille        sien toiminnoista sekä valmiuksia suoriutua
3098: nuorille.                                            oman kotitalouden hoitamisesta. Talouskoulun
3099:    Valtioneuvoston Suomen työllisyysohjelman         tehtävänä on myös antaa opiskelijalle valmiuksia
3100: edellyttämistä toimenpiteistä 19.10.1995 teke-       parantaa oman elämänsä hallintaa sekä tietoja ja
3101: män periaatepäätöksen mukaisista nuorten am-         taitoja edistää lähimmäisten fyysistä ja psyykkis-
3102: matillisen peruskoulutuksen lisäaloituspaikoista     tä hyvinvointia.
3103: osa on kohdennettu ns. ohjaaviin jaksoihin.             Suomessa 1800-luvun lopulta lähtien annettua
3104:    Puolen vuoden pituisen ohjaavan jakson ta-        talouskouluopetusta on muokattu ja painotettu
3105: voitteena on ohjata ja orientoida nuoria koulu-      yhteiskunnassa kulloinkin vallitsevien tarpeiden
3106: tukseen ja työelämään. Opetushallituksen 7.12.       ja arvojen mukaan. Nykyisen talouskoulun opin-
3107: 1995 ammatillisille oppilaitoksille antaman toi-     tojen päämääränä on neljän ydinalueen osaami-
3108: mintaohjeen (411010/95) mukaan oppilaitoksen         nen: käden taidot ja kotitalouden käytännön töi-
3109: tehtävänä on suunnitella ohjaavanjakson sisältö      den hallitseminen, taloudellinen ajattelu ja kus-
3110: siten, että siinä otetaan huomioon koulutukseen      tannustietoisuus, yhteistyö- ja ihmissuhdetaidot
3111: tulevien yksilölliset tarpeet. Opiskelijan kanssa    sekä luovuus ja yrittäjyys.
3112: yhdessä laaditaan henkilökohtainen opiskeluoh-          Tämän päämäärän saavuttamiseksi talous-
3113: jelma, joka sisältää sekä ohjausta ja opiskeluun     koulun opetussuunnitelma jakautuu pakollisiin
3114: orientoitumista että yhteisiä tai ammatillisia       ja valionaisiin opintokokonaisuuksiin sekä sisäl-
3115: opintoja.                                            tää runsaasti käytännön työnopetusta. Pakolli-
3116:                                              KK 815/1996 vp                                            3
3117: 
3118: set opintokokonaisuudet ovat kotitaloudet ja yh-       välittävänä elementtinä koulutusjärjestelmän ja
3119: teiskunta, ravitsemus, puhtaus sekä vaatetus ja        työelämän välimaastossa. Työpajat ovat yhä
3120: asuminen, yhteensä 15 opintoviikkoa. Valinnai-         useammin eteneruisväylä sellaisille nuorille, jot-
3121: sia opintoja on yhteensä neljä opintoviikkoa. Va-      ka eivät omin avuin tai tavanomaisen ammatin-
3122: linnaisten opintojen sisällöstä ja tavoitteista        valinnanohjauksen kautta ole kyenneet löytä-
3123: päättää oppilaitos alueellisten ja paikallisten tar-   mään omaa koulutusuraansa. Pajat ovat jousta-
3124: peiden mukaan. Valinnaisina tarjottavia opinto-        via ja monimuotoisia yksiköitä, jotka antavat
3125: ja ovat mm. korjaus- ja kunnossapitotyöt, käsi-        valmiuksia parempaan elämänhallintaan ja si-
3126: työ, puutarhanhoito, taide- ja ympäristökasva-         joittumiseen työpajajakson jälkeen ammatilli-
3127: tus, ensiapu sekä tietotekniikka .                     seen koulutukseen, työhön tai omaan yritykseen.
3128:     Ohjaavilla jaksoilla oli keväällä 1996 n. 2 000        Suomessa on tällä hetkellä noin 300 työpajaa,
3129: aloituspaikkaa ja syksyllä yhteensä 550. Talous-       joissa työskentelee vuosittain kuuden kuukau-
3130: kouluopetusta annetaan tällä hetkellä 38 amma-         den jaksoissa noin 6 000 nuorta.
3131: tillisessa oppilaitoksessa. Vuonna 1995 aloitus-           Edellä olevan perusteella opetusministeriö
3132: paikkoja oli tarjolla yhteensä 2 800. Sekä ohjaa-      katsoo, että nykyiseen ammatillisen koulutuksen
3133: vien jaksojen että talouskouluopintojen tarjonta       järjestelmään sisältyvät ohjaavatjaksot ja talous-
3134: on tällä hetkellä suurempaa kuin koulutuspaik-         koulut sekä nuorten työpajat antavat yhdessä
3135: kojen kysyntä. Talouskoulujen hakijamäärät li-         riittävät mahdollisuudet koulutukseen ja työelä-
3136: sääntyivät selvästi vuosina 1993-1995, jolloin         mään ohjaukseen sekä yhteiskunnassa tarvitta-
3137:  1990-luvun alussa alkaneen laman vaikutukset          vien yleisten valmiuksien antamiseksi niille nuo-
3138: alkoivat näkyä. Tällä hetkellä talouskoulujen          rille, joilla ammatin tai koulutuksen valinta on
3139:  täyttöaste on n. 89%. Opiskelijoista yli 90% on       vielä selkiytymätön. Sekä ohjaavienjaksojen että
3140:  tyttöjä. Tammikuussa käynnistyneiden ohjaa-           talouskoulujen opetussisältöjä ja toteutusta ke-
3141:  vien jaksojen täyttöaste jäi 17 %:iin.                hittämällä sekä ennen muuta niistä tiedottamista
3142:     Nuorten työpajatoiminnan tavoitteena on            tehostamalla tulee varmistaa se, että nämäjaksot
3143:  nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Toiminta koh-          entistä paremmin palvelevat elämänuraaja paik-
3144:  distuu alle 25-vuotiaisiin työttömiin ja ammatti-     kaansa yhteiskunnassa hakevia nuoria.
3145:  kouluttamattomiin nuoriin. Työpajat toimivat
3146: 
3147:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1996
3148: 
3149:                                                               Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
3150: 4                                           KK 815/1996 vp
3151: 
3152: 
3153: 
3154: 
3155:                                         Tili Riksdagens Talman
3156: 
3157:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      och studiehelheter och utgående från dem sedan
3158: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        med hjälp av vägledning kan planera sitt person-
3159: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      liga studieprogram. Under denna studieperiod
3160: man Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörsmål          fär studeranden allmänna fårdigheter som be-
3161: nr 815:                                               hövs i samhället, studierna och arbetslivet. Målet
3162:                                                       är att studerandens sunda självkänsla, initiativ-
3163:           Har Regeringen planerat åtgärder i          kraft och studieengagemang stärks och att får-
3164:        fråga om sädana unga under 20 år vars          digheterna för att rä om sitt liv förbättras.
3165:        yrkesval ännu är oklart, och kunde man            De gemensamma och de yrkesinriktade stu-
3166:        inte i försökssyfte inrätta levnadsskole-      dierna är studiehelheter eller delar av dem enligt
3167:        linjer i yrkesläroanstalterna för dessa        de riksomfattande grunderna för läroplanen. De
3168:        unga, där man kunde studera t.ex. mat-         yrkesinriktade studierna kan vara, och det re-
3169:        lagning, hem- och barnavård, renovering,       kommenderas ocksä att de är, från olika !)mrå-
3170:        hälsokunskap och interaktiva kontakter?        den och även från andra än den egna läroanstal-
3171:                                                       ten.
3172:   Som svar på detta spörsmäl får jag vördsamt            Antagningen av studerande till de vägledande
3173: anföra följande:                                      perioderna görs genom antagning enligt huvud-
3174:                                                       mannens beslut till en antagningsenhet som är
3175:    Det nuvarande yrkesutbildningssystemet er-         större än utbildningsområdet. Efter den vägle-
3176: bjuder två olika alternativ för sädana unga som       dande perioden behöver de studerande inte ansö-
3177: ännu inte har någon klar önskan i fråga om            ka på nytt och en fullgjord period räknas till godo
3178: yrkes- eller utbildningsomräde. Dessa alternativ      i en utbildning som leder till examen.
3179: är de s.k. vägledande perioderna, som kan ge-             Målet med hushållsskolestudierna, som ingår i
3180: nomföras i alla yrkesläroanstalter, och hushälls-     utbildningsb1ocket för kosthålls- och ekonomi-
3181: skolestudierna som ingår i utbildningsblocket för     branschen, är att ge de studerande en helhetsupp-
3182: kosthälls- och ekonomibranschen. Utöver detta         fattning av funktionerna i ett hushåll och fårdig-
3183: erbjuder verkstäderna för unga sysselsättnings-       heter att klara av skötseln av sitt eget hushäll.
3184: möjligheter för arbetslösa unga.                      Hushållsskolan har också till uppgift att ge de
3185:    Av de extra nybörjarplatser inom yrkesutbild-      studerande beredskap att bättre rå över sitt eget
3186: ningen för unga enligt statsrådets principbeslut      liv och kunskaper och fårdigheter att främja det
3187: 19.10.1995 om ätgärder som förutsätts av det          fysiska och mentala vä1måendet hos närstående.
3188: finländska sysselsättningsprogrammet har en del           Hushållsskoleundervisningen, som har fun-
3189: placerats i de s.k. vägledande perioderna.            nits i Finland allt sedan 1800-talet, har omfor-
3190:    Syftet med den ett ha1vår långa vägledande         mats och betonats enligt de behov och värdering-
3191: perioden är att orientera och styra unga mot          ar som varit rådande i samhället vid olika tider.
3192: utbildning och arbetsliv. Enligt utbildningssty-      Mälet för dagens hushållsskola är att kunna de
3193: re1sens verksamhetsanvisningar 7.12.1995 till yr-     fyra kärnområdena: händighet och handlag med
3194: kesläroanstalterna (41/010/95) är det läroanstal-     de praktiska arbetena i ett hushåll, ekonomiskt
3195: tens uppgift att planera innehållet i den vägledan-   tänkande och kostnadsmedvetenhet, förmåga till
3196: de perioden så att man beaktar de1tagarnas indi-      samarbete och människorelationer samt skapan-
3197: viduella behov. Tillsammans med den studeran-         de och entreprenörskap.
3198: de uppgörs ett personligt studieprogram som              1 syfte att nå detta mål är hushållsskolans
3199: innehåller såväl vägledning och orientering istu-     undervisningsplan indelad i obligatoriska och
3200: dierna som gemensamma eller yrkesinriktade            valfria studiehelheter och den innehåller mycket
3201: studier.                                              praktisk arbetsundervisning. De obligatoriska
3202:    Målet med vägledningen och orienteringen i         studiehelheterna är hushållen och samhället, kost
3203: studierna är att studeranden mångsidigt bekan-        och näring, renlighet samt kläder och boende,
3204: tar sig med olika yrkes- och utbildningsområden       sammanlagt 15 studieveckor. De valfria studier-
3205:                                              KK 815/1996 vp                                              5
3206: 
3207: na omfattar sammanlagt 4 studieveckor. Beslut          utbildningssystem och arbetsliv. Verkstäderna är
3208: om innehållet i de valbara studierna fattas av         allt oftare ett sätt att ta sig fram för sådana unga
3209: läroanstalten enligt regionala och lokala behov.       som inte på egen hand eller via den sedvanliga
3210: Bland de valbara studierna erbjuds t.ex. repara-       yrkesvägledningen lyckas hitta sin egen utbild-
3211: tions- och underhållsarbeten, handarbete, träd-        ningsbana. Verkstäderna är flexibla enheter av
3212: gårdsskötsel, konst- och miljöfostran, första          olika form som ger beredskap för att bättre kun-
3213: hjälpen och datateknik.                                na ta hand om sitt Iiv och efter verkstadsperioden
3214:    På de vägledande perioderna fanns våren 1996        kunna hitta sin plats i yrkesutbildningen, arbets-
3215: ca 2 000 nybörjarplatser och på hösten samman-         livet eller i ett eget företag.
3216: lagt 550. Hushållsskoleundervisning,ges för när-          Det finns i detta nu ca 300 dylika verkstäder
3217: varande vid 38 yrkesläroanstalter. Ar 1995 var         där omkring 6 000 unga årligen arbetar i sex
3218: utbudet sammanlagt 2 800 nybörjarplatser. Ut-          månaders perioder.
3219: budet av både vägledande perioder och hushålls-           Med stöd av det ovanstående anser undervis-
3220: skoleundervisning är för tillfållet större än efter-   ningsministeriet att de vägledande perioderna i
3221: frågan på utbildningsplatser. Antalet sökande till     yrkesutbildningssystemet och hushållsskolorna
3222: hushållsskolorna ökade markant åren 1993-              samt verkstäderna för unga tillsammans ger till-
3223:  1995 då effekterna av den ekonomiska recessio-        räckliga möjligheter i fråga om vägledning mot
3224: nen, som startade i början av 1990-talet, började      utbildning och arbetsliv samt i fråga om att ge
3225: märkas. För tillfållet är beläggningsprocenten i       allmänna fårdigheter som behövs i samhället tili
3226: hushållsskolorna ca 89. Av studerandena är över        sådana unga vars vai av yrke eller utbildning
3227: 90 % flickor. Beläggningen inom de vägledande          ännu är oklart. Genom att utveckla undervis-
3228:  perioder som inleddes ijanuari stannade på 17%.       ningsinnehållet och själva genomförandet i både
3229:    Syftet med verkstadsverksamheten för unga är        de vägledande perioderna och hushållsskolorna
3230: att hindra att de unga blir utstötta. Verksamhe-       och fram för allt genom att effektivera informa-
3231: ten riktar sig mot arbetslösa och icke yrkesutbil-     tionen bör man garantera att dessa perioder ännu
3232:  dade unga under 25 år. Verkstäderna fungerar          bättre än hittills tjänar unga som söker sin livsba-
3233:  som ett förmedlande element i skarven mellan          na och plats i samhället.
3234: 
3235:      Helsingforsden 5 december 1996
3236: 
3237:                                                         Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
3238:                                           KK 816/1996 vp
3239: 
3240: Kirjallinen kysymys 816
3241: 
3242: 
3243: 
3244: 
3245:                                   Matti Ryhänen /kesk ym.: Puolustusvoimien toimintamäärärahojen
3246:                                      turvaamisesta
3247: 
3248: 
3249:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
3250: 
3251:    Lipposen hallitus on asettanut puolustusvoi-        Puolustusvoimien toimintamäärärahojen leik-
3252: mille lähes 2 miljardin markan säästötavoitteet     kaaminen merkitsisi myös sitä, että ajoneuvot
3253: lähivuosille. Tällaiset toimintamäärärahojen ra-    pysähtyisivät varikoille, kun niitä ei olisi varaa
3254: jut supistukset horjuttavat vakavasti puolustus-    korjata eikä hankkia uusia osia. Puolustusvoi-
3255: voimien toimintavalmiutta. Leikkaukset merkit-      mien aluksista jouduttaisiin 2/3 jättämään toi-
3256: sevät mm. kertausharjoitusten ja varusmiesten       mintamäärärahojen puutteen vuoksi laitureihin.
3257: maastoharjoitusten loppumista. Määrärahojen            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
3258: leikkaukset merkitsevät myös puolustusvoimien       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3259: alusten jäämistä laituriin ja varuskuntien kiin-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3260: teistöjen rapistumista.                             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3261:    Hallituksen leikkaustavoitteen mukaan puo-
3262: lustusvoimien toimintamenoista leikataan vuosi-               Aikooko Hallitus leikata puolustus-
3263: na 1996-1999 kaikkiaan 1,7 mrd mk. Tämä                    voimien toimintamäärärahoja lähivuosi-
3264: merkitsisi sitä, ettei esimerkiksi kertausharjoi-          na, ja
3265: tuksia voitaisi järjestää enää lainkaan vuonna                miten Hallitus katsoo voitavan turvata
3266:  1999. Lisäksi peruutettaisiin valtakunnallinen            leikkausten jälkeen Suomen puolustus-
3267: sotaharjoitus 1998 sekä vuodelle 2000 suunnitel-           kyky vuosituhannen lopussa?
3268: tu suuri sotaharjoitus.
3269:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1996
3270: 
3271:          Matti Ryhänen /kesk            Markku Vuorensola /kesk      Jorma Huuhtanen /kesk
3272:          Aapo Saari /kesk               Mari Kiviniemi /kesk         Anneli Jäätteenmäki /kesk
3273:                                         Maija-Liisa Veteläinen /kesk
3274: 
3275: 
3276: 
3277: 
3278: 260017
3279: 2                                         KK 816/1996 vp
3280: 
3281: 
3282: 
3283: 
3284:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
3285: 
3286:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      selvitysosassa tarkoitettua rationalisointisuunni-
3287: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       telmaa."
3288: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Vuosille 1998 ja 1999 kohdistuu kummallekin
3289: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Ry-      100 milj. markan säästövelvoite.
3290: häsen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         Puolustusministeriö on valtioneuvoston pää-
3291: n:o 816:                                            tösten perusteella toteuttanut viime vuosien ai-
3292:                                                     kana mittaviin rationalisointitoimenpiteisiin ja
3293:           Aikooko Hallitus leikata puolustus-       uudelleenjärjestelyihin perustuvan henkilöstön
3294:        voimien toimintamäärärahoja lähivuosi-       vähentämisohjelman. Sen mukaisesti hallinnon-
3295:        na, ja                                       alan henkilöstöä on vähennetty 1990-luvulla n.
3296:           miten Hallitus katsoo voitavan turvata    1 650 henkilöllä. Yhteensä on irtisanottu n. 300
3297:        leikkausten jälkeen Suomen puolustus-        henkilöä. Kuluvana vuonna ja ensi vuonna sääs-
3298:        kyky vuosituhannen lopussa?                  töt joudutaan tekemään kertaluonteisina, no-
3299:                                                     peasti toteutettavissa olevina leikkauksina puo-
3300:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         lustusvoimien jokapäiväisessä toiminnassa.
3301: taen seuraavaa:                                     Tämä käy ilmi edellä siteeraamastani vuoden
3302:                                                     1997 säästöjä koskevasta talousarviotekstistä.
3303:    Pääministeri Paavo Lipposen hallitus päätti         Puolustusvoimien rauhan ajan organisaation
3304: hallitusneuvottelujen ja vuoden 1996 talousar-      rationalisointi- ja kehittämisohjelman toteutta-
3305: vioesityksen valmistelun yhteydessä vuosia          misella, eläkejärjestelmän uudistamisella, tieto-
3306: 1996-1999 koskevista, yhteensä 20,5 miljardin       järjestelmien kehittämisellä sekä kaluston han-
3307: markan säästöistä. Säästöpäätösten vaikutus         kinnan vähentämisellä on saavutettu huomatta-
3308: puolustusvoimien vuosien 1996--1999 menoihin        via säästöjä, jotka ovat luonteeltaan pysyviä.
3309: on yhteensä 895 milj. mk. Supistuksista 300 milj.   Kaikilla näillä toimenpiteillä on voitu vähentää
3310: mk kohdistettiin materiaalihankintoihin vuodel-     nimenomaisesti puolustusvoimien toimintame-
3311: le 1999. Vuoden 1996 säästöjä koskevan hallitus-    nojen lisäyspaineita.
3312: ohjelman lisäpöytäkirjan mukaisesti "puolustus-        Vuoden 1997 talousarvioesityksen pääluokan
3313: voimien toimintaa rationalisoidaan, säästövai-      27 perustelujen selvitysosassa todetaan, että vuo-
3314: kutus 150 milj. mk". Tämän lisäksi hallinnon-       den 1997 aikana "valmistellaan sellainen puolus-
3315: alalle kohdistettiin ko. vuodelle 95 milj. markan   tusvoimien toiminnan rationalisointisuunnitel-
3316: osuus koko valtionhallinnolle asetetusta toimin-    ma, jolla saavutetaan vuoteen 1999 mennessä
3317: tamenojen 350 milj. markan säästövelvoitteesta.     hallitusohjelmassa edellytetyt todelliset ja pysy-
3318:     Hallituksen vuoden 1997 talousarvioesityksen    vät säästöt puolustusvoimien toimintamenois-
3319: momentille 27.10.21 "Puolustusvoimien toimin-       sa". Suunnitelman laatiminen on käynnissä, ja se
3320: tamäärärahat" sisältyy niin ikään 150 milj. mk:n    valmistuu kevään 1997 kuluessa. Samanaikaises-
3321: vähennys. Momentin selvitysosan mukaan "Hal-        ti valmistellaan puolustusneuvoston johdolla
3322: lituksen päättämä 150 000 000 markan rationali-     puolustusselvitystä, jossa tarkastellaan puolus-
3323: sointisäästö toteutetaan tinkimällä aluevalvon-     tusvoimien kehittämistä 2000-luvulla. Näiden
3324: nan tasosta, vähentämällä kertausharjoituksia,      selvitysten valmistuttua tulee harkita, miten
3325: karsimalla kiinteistöjen hoidosta sekä materiaa-    säästövelvoitteet voidaan toteuttaa siten, että ne
3326: lin käytöstä ja kunnossapidosta aiheutuvia me-      tukevat kehittämistavoitteita.
3327: noja sekä toteuttamalla pääluokan perustelujen
3328: 
3329:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1996
3330: 
3331:                                                                   Puolustusministeri Anneli Taina
3332:                                             KK 816/1996 vp                                             3
3333: 
3334: 
3335: 
3336: 
3337:                                         Tili Riksdagens Talman
3338: 
3339:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      håll minskas samt genom att den rationalise-
3340: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        ringsplan som avses i förklaringsdelen i motive-
3341: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      ringen tili huvudtiteln genomförs".
3342: man Matti Ryhänen m.fl. undertecknade spörs-             En inbesparing på 100 milj. mk skall göras
3343: mål nr 816:                                           både 1998 och 1999.
3344:                                                          Försvarsministeriet har, på grundval av de
3345:          Ämnar Regeringen skära ner försvars-         beslut som statsrådet fattat, under de senaste
3346:        maktens verksamhetsanslag under de             åren genomfOrt ett omfattande, på rationalise-
3347:        närmaste åren, och                             ringsåtgärder och nyarrangemang baserat pro-
3348:          hur anser sig Regeringen kunna trygga        gram för minskning av personalen. 1 enlighet
3349:        Finlands försvarsförmåga i slutet av årtu-     därmed har förvaltningsområdets personai mins-
3350:        sendet efter nedskärningarna?                  kats med ca 1 650 personer på 1990-talet. Sam-
3351:                                                       manlagt har ca 300 personer sagts upp. Under
3352:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         innevarande år och nästa år blir det nödvändigt
3353: anföra följande:                                      att genomföra inbesparingarna i form av snabbt
3354:                                                       realiserade nedskärningar av engångsnatur i för-
3355:     Statsminister Paavo Lipponens regering be-        svarsmaktens dagliga verksamhet. Detta fram-
3356: slöt i samband med regeringsfOrhandlingarna           går av den ovan citerade budgettexten om inbe-
3357: och beredningen av 1996 års budgetfOrslag om          sparingarna för 1997.
3358: inbesparingar på sammanlagt 20,5 miljarder mk            Genom förverkligande av rationaliserings-
3359: för åren 1996-1999. Verkan av inbesparings-           och utvecklingsprogrammet för försvarsmaktens
3360: besluten på försvarsmaktens utgifter åren             fredstida organisation, förnyande av pensions-
3361: 1996-1999 är sammanlagt 895 milj. mk. Av              systemet, utveckling av datasystemen samt ned-
3362: nedskärningarna gäller 300 milj. mk anskaff-          skärning av materielanskaffningen har betydan-
3363: ningen av materiel för år 1999. 1 enlighet med        de och tili sin natur permanenta inbesparingar
3364: regeringsprogrammets tilläggsprotokoll om             uppnåtts. Med hjälp av alla dessa åtgärder har
3365:  1996 års inbesparingar skall "försvarsmaktens        man uttryckligen kunnat minska pressen på en
3366: verksamhet rationaliseras, spareffekten 150 milj.     ökning av försvarsmaktens omkostnader.
3367: mk". Därutöver beslöts att förvaltningsområ-             1 förklaringen till budgetens huvudtitel 27
3368: dets andel av den för hela statsförvaltningen fast-   konstateras att under år 1997 utarbetas en sådan
3369:  ställda inbesparingen av verksamhetsutgifterna       rationaliseringsplan för försvarsmaktens verk-
3370: på 350 milj. mk skall utgöra 95 milj. mk.             samhet med vars hjälp i regeringsprogrammet
3371:     Under moment 27.10.21 i regeringens budget-       förutsatta reella och bestående inbesparingar i
3372:  proposition för år 1997, "Försvarsmaktens om-        försvarsmaktens omkostnader uppnås före år
3373:  kostnader", ingår likaså en minskning på             1999. Planen utarbetas som bäst, och den blir
3374:  150 milj. mk. 1 förklaringen tili momentet           fårdig under våren 1997. Samtidigt bereds under
3375:  nämns: "Den rationaliseringsinbesparing om           ledning av försvarsrådet en försvarsutredning,
3376:  150 000 000 mk som regeringen har beslutat om        där försvarsmaktens utveckling på 2000-talet
3377:  realiseras genom att kraven på den territoriella     granskas. När dessa utredningar blivit fårdiga
3378:  övervakningens nivå sänks, repetitionsövningar-      måste man överväga hur inbesparingarna skall
3379:  na minskas, utgifterna för fastighetsunderhåll       kunna förverkligas på ett sådant sätt att de stöder
3380:  samt för materielanvändning och materielunder-       utvecklingsmålen.
3381: 
3382:      Helsingforsden 4 december 1996
3383: 
3384:                                                                       Försvarsminister Anneli Taina
3385:                                              KK 817/1996 vp
3386: 
3387: Kirjallinen kysymys 817
3388: 
3389: 
3390: 
3391: 
3392:                                     Hannu Takkula /kesk: Tiedotusvälineiden omistuksen keskittymi-
3393:                                        sestä
3394: 
3395: 
3396:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
3397: 
3398:     Viestinnän keskittymisestä on käyty voima-             Suurin ongelma ei kuitenkaan ole kansan-
3399: kasta keskustelua valtakunnallisen TV 4 -kana-         edustuslaitoksen ja monen maakuntalehden vä-
3400: van ja mainosradion lupien jakamisen yhteydes-         liin syntynyt toimintakatkos, vaan maakunta-
3401: sä. Nyt on monilta osin perusteltua väittää, että      lehtien aluetoimitusten katoaminen lehtien tiuk-
3402: tiedotusvälineiden omistus pohjautuu varsin ka-        kojen tulostavoitteiden myötä. Esim. Lapissa
3403: pealle alalle ja eteläiseen Suomeen. Varsinainen       maakunnan ykköslehtenä itseään profiloiva La-
3404: jako näyttää ajavan tiedotusvälineitäjoko Sano-        pin Kansa, joka on merkittävällä tavalla Aamu-
3405: ma Osakeyhtiön tai Aamulehden etupiireihin.            lehti-yhtymän omistuksessa, suunnittelee alue-
3406: Oman kiilansa tähän etupiirijakoon ovat ainakin        toimitusten supistamista ja toiminnan keskitty-
3407: vielä pystyneet lyömään ns. väli-Suomen maa-           mistäjatkossa voimakkaammin Rovaniemen ta-
3408: kuntalehdet. Keskittymisen voimistuminen ai-           lousalueelle. Nyt meneillään olevien kaavailujen
3409: heuttaa erityistä huolta niissä maakunnissa, jois-     pohjalta Lapin Kansassa ollaan !opettamassa
3410: sa maakuntalehdet taistelevat itsenäisestä ole-        mm. Posion ja Kemin aluetoimituksia. Toteu-
3411: massaolostaan.                                         tuessaan nämä toimenpiteet kaventavat selkeästi
3412:     Viimeaikaiset merkit osoittavat, että keskittä-    maakuntalehden maakunnallista merkitystä pai-
3413: vän politiikan seurauksena pienet maakuntaleh-         kallislehtenä. Esim. Posion toimituksen lopetta-
3414: det joutuvat olemassa olevien olosuhteiden pa-         minen kertoo selkeää viestiä siitä, että vähäva-
3415: kosta etsimään erilaisia ratkaisuja toimintansa        rainen maaseutu ei ole lehden taloudellisten mit-
3416: turvaamiseksi. Monissa tapauksissa tämä tietä-         tareiden eli arvovalintojen mukaan puolustami-
3417: nee ajautumista suurien kustantajien syliin.           sen arvoinen, huolimatta siitä, että lehden tilaus-
3418: Esim. Lapin kohdalla on näkyvissä kehitys, joka        kanta alueella on varsin hyvä ja tuottaa sitä
3419: on vienyt jo kaksi merkityksellistä maakuntaleh-       kautta toimituksen aiheuttamat kulut moninker-
3420: teä, Lapin Kansan ja Koillis-Lapin, Aamulehti-         taisesti.
3421:  yhtymän syliin, ja joidenkin asiantuntija-arvioi-         Kaiken kaikkiaan kysymys on suuresta tiedo-
3422: den mukaan on vain ajan kysymys, milloin vii-          tusvälinekentän uusjaosta, jossa suurimmaksi
3423:  meinen merkityksellisistä maakuntalehdistä eli        häviäjäksi on jäämässä sananvapaus. Tuntuu sil-
3424:  Pohjolan Sanomat ajautuu samaan leiriin.              tä, että Suomessa ollaan ottamassa mallia muu-
3425:     Maakuntalehtien kilpailu mainosmarkoista           tamasta suuresta saksalaisesta lehtitalosta ja nii-
3426:  on viime vuosina kiristynyt, ja se näkyy lehtien      den satelliittilehdistä. Tämän kehityksen seu-
3427:  toimituksissa. Monet maakuntalehdet ovat myös         rauksena tulevaisuuden lehti meilläkin muodos-
3428:  tiedonhankinnassaan luopuneet omista toimitta-        tuu kaikille yhtymän lehdille yhteisestä osasta
3429: jista ja tyytyneet esim. STT:n tai SUT:n uutispal-     sekä alueellisesta/maakunnallisesta liitteestä.
3430:  veluihin. Omaleimaisuus on kärsinyt taloudellis-      Tällöin synergiaedut ym. sellaiset asiat, joiden
3431:  ten vaateiden vuoksi. Esimerkiksi eduskuntatoi-       nimiin nyt vannotaan, ovat johtaneet tiensä pää-
3432:  mittajia ei juuri pienillä ja keskisuurilla maakun-   hän, jossa maakunnallinen identiteetti tai maa-
3433:  talehdillä ole, ja näin ollen maakunnan kannalta      kunnan puolustaminen lehdistön kautta koetaan
3434:  monet tärkeät hankkeet ja niistä tiedottaminen        lehdenkustantajien taholta historian roskakoriin
3435:  jää kansanedustajien itsensä tehtäväksi.              joutavaksi.
3436: 260017
3437: 2                                         KK 817/1996 vp
3438: 
3439:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-            vien aluetoimitusten lakkauttamisesta
3440: jestyksen 37 §:n 1momenttiin viitaten esitän kun-          sekä sananvapauden kaventumisesta
3441: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-            aiheutuvien ongelmien estämiseksi, sekä
3442: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                       pitääkö Hallitus perusteltuna tiedotus-
3443:                                                            välineiden omistuksen keskittymisen voi-
3444:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä              mistumista edelleen tulevaisuudessa?
3445:        tiedotusvälineiden keskittymisestä johtu-
3446: 
3447:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1996
3448: 
3449:                                        Hannu Takkula /kesk
3450:                                             KK 817/1996 vp                                             3
3451: 
3452: 
3453: 
3454: 
3455:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3456: 
3457:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        valta on omalta osaltaan pyrkinyt parantamaan
3458: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         lehdistön toimintaedellytyksiä muun muassa
3459: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       lehdistötukijärjestelmän avulla. Valtiotaloudel-
3460: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu            listen vaikeuksien vuoksi näitä määrärahoja on
3461: Takkulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         kuitenkin viime vuosina jouduttu karsimaan.
3462: n:o 817:                                                  Viestintäteknologian nopea kehitys, viestintä-
3463:                                                       markkinoiden muutos, viestinnän kansainvä-
3464:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         listyminen ja kilpailun kiristyminen ovat suuria
3465:        tiedotusvälineiden keskittymisestä johtu-      haasteita suomalaisille viestintäyrityksille. Suo-
3466:        vien aluetoimitusten lakkauttamisesta          malaiset viestintäyritykset joutuvat tulevaisuu-
3467:        sekä sananvapauden kaventumisesta              dessa entistä kovempaan ja suorempaan kilpailu-
3468:        aiheutuvien ongelmien estämiseksi, sekä        tilanteeseen suurten kansainvälisten viestintäyh-
3469:           pitääkö Hallitus perusteltuna tiedotus-     tiöiden kanssa. Tässä kilpailussa menestyminen
3470:        välineiden omistuksen keskittymisen            edellyttää laaja-alaisen osaamisen lisäksi myös
3471:        voimistumista edelleen tulevaisuudessa?        pääomia. Tämä näkökohta on syytä pitää mie-
3472:                                                       lessä suomalaisten viestintäyritysten toimin-
3473:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           taedellytyksiä kehitettäessä ja myös keskitty-
3474: taen seuraavaa:                                       miskehitystä tarkasteltaessa. Toisaalta on myös
3475:                                                       niin, että uusi viestintätekniikka avaa uusia mah-
3476:    Sanomalehtien julkaiseminen on Suomessa            dollisuuksia innovatiivisille, pienemmillä pää-
3477: vapaata liiketoimintaa, jonka yhtenä tavoitteena      omilla toimiville yrityksille.
3478: on liiketaloudellinen voitto. Näin ollen valtioval-       Viestinnän keskittyminen sinänsä on hyvin
3479: ta ei voi ainakaan suoraan puuttua siihen, kuinka     monitahoinen kysymys. Asian ongelmallisuutta
3480: yksittäiset lehtiyhti?t toimitu~sens~ ta~ muun lii-   kuvannee sekin, että EU:n komissio on jo usean
3481: ketoimintansa alati muuttuvissa kilpailuolosuh-       vuoden ajan valmistellut asiasta direktiiviehdo-
3482: teissa järjestävät. Valtiovalta ei voi nykyisen       tusta, mutta valmista ei ole tullut. Liikenneminis-
3483: lainsäädännön mukaan myöskään puuttua lehti-          teriö pitää tärkeänä sitä, että Suomessa on moni-
3484: yhtiöiden omistusjärjestelyihin.                      puolinen lehdistö ja sähköisen joukkoviestinnän
3485:     Suomessa on eurooppalaisen mittapuun mu-          järjestelmä. Toisaalta ministeriö haluaa myös
3486: kaan erittäin vahva, kehittynyt ja monipuolinen       suosia kilpailua ja kehittää suomalaisten viestin-
3487: sanoma- ja aikakauslehdistö. Myös maamme              täyritysten toimintaedellytyksiä. Ministeriö ei
3488: sähköisen viestinnän järjestelmää voidaan             näe tällä hetkellä tarpeelliseksi ryhtyä mihinkään
3489: väestöpohja ja maantieteelliset olosuhteet huo-       erityistoimenpiteisiin viestinnän keskittymistä
3490: mioon ottaen pitää hyvin kehittyneenä. Valtio-        koskevissa kysymyksissä.
3491: 
3492:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1996
3493: 
3494:                                                                Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
3495: 4                                          KK 817/1996 vp
3496: 
3497: 
3498: 
3499: 
3500:                                        Tili Riksdagens Talman
3501: 
3502:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     att förbättra pressens verksamhetsförutsättning-
3503: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       ar bl.a. genom presstödssystemet. På grund av
3504: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-   svårigheter inom statsekonomin har man under
3505: damot Hannu Takkula undertecknade spörsmål           de senaste åren dock varit tvungen att skära ner i
3506: nr817:                                               anslagen för detta.
3507:                                                         Den snabba utvecklingen inom kommunika-
3508:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       tionsteknologin, förändringarna på mediemark-
3509:        ta för att hindra de problem som uppstår      naderna och internationalseringen av kommuni-
3510:        på grund av mediekoncentration och där-       kationsektorn samt en allt hårdare konkurrens är
3511:        av medföljande indragningar av regiona-       stora utmaningar för finska medieföretag. Fin-
3512:        la redaktioner samt inskränkningar i          ska medieföretag ställs i framtiden inför en allt
3513:        yttrandefriheten, samt                        hårdare och mera direkt konkurrenssituation
3514:           anser Regeringen det vara motiverat        med stora internationella medieföretag. I denna
3515:        att koncentrationen av medieägandet           konkurrens krävs förutom bred kunskap också
3516:        också i framtiden ökar?                       kapital. Denna synpunkt är allt skäl att hålla i
3517:                                                      minnet när man utvecklar verksamhetsförutsätt-
3518:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      ningarna för finska medieföretag och betraktar
3519: anföra följande:                                     deras koncentrationsutveckling. Å andra sidan
3520:                                                      är det också så att den nya kommunikationstek-
3521:    I Finland är utgivningen av dagstidningar fri     nologin öppnar nya möjligheter för innovativa
3522: affårsverksamhet som har affårekonomisk vinst-       småföretag som verkar med mindra kapital.
3523: givning som ett av sina mål. Följaktligen kan           Mediekoncentration är i sig en väldigt mång-
3524: statsmakten åtminstone inte direkt befatta sig       facetterad fråga. Det problematiska i saken bely-
3525: med hur enskilda tidningsföretag ordnar sina         ses bl.a. av att EU-kommissionen redan under
3526: redaktioner eller annan affårsverksamhet i en        flera år har berett ett förslag tili direktiv som
3527: konkurrenssituation som ständigt förändras.          gäller ärendet, men fårdig har man inte blivit.
3528: Enligt gällande lagstiftning kan statsmakten inte    Trafikministeriet anser det vara viktigt att vi i
3529: heller befatta sig med ägandeförhållandena tid-      Finland har en mångsidig press och ett system för
3530: ningsföretagen emellan.                              elektronisk masskommunikation. Men ministe-
3531:    Enligt europeisk måttstock mätt har vi i Fin-     riet vill också understöda konkurrens och ut-
3532: land en synnerligel} stark, utvecklad och mångsi-    veckla verksamhetsförutsättningarna för finska
3533: dig tidningspress. Aven de elektroniska medierna     medieföretag. Ministeriet anser det inte vara
3534: kan med beaktande av befolkningsunderlaget           nödvändigt att i denna situation vidta specialåt-
3535: och geografiska omständigheter anses vara väl        gärder med avseende på mediekoncentration.
3536: utvecklade. Statsmakten har för sin del strävat
3537: 
3538:      Helsingforsden 5 december 1996
3539: 
3540:                                                                  Trafikminister Tuula Linnainmaa
3541:                                           KK 818/1996 vp
3542: 
3543: Kirjallinen kysymys 818
3544: 
3545: 
3546: 
3547: 
3548:                                   Hannu Takkula /kesk: Verottoman polttoaineen käytön sallimises-
3549:                                      ta porotalouden harjoittajien moottorikelkoissa
3550: 
3551: 
3552:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
3553: 
3554:    Porotalous on yksi keskeisimpiä elinkeinoja      Eräänä tällaisena konkreettisena kädenojennuk-
3555: Lapissa. Viime vuosien aikana mm. EU-jäsenyy-       sena porotaloutta harjoittavien suuntaan olisi
3556: denjohdosta porotaloutta ovat kohdanneet mo-        verottoman polttoaineen käytön salliminen po-
3557: nenlaiset vaikeudet. Lihan puhtaudesta ja laa-      rotaloutta harjoittavien omistamissa moottori-
3558: dusta huolimatta markkinointia ei ole vielä saatu   kelkoissa. Tällä toimenpiteellä helpotettaisiin
3559: toimimaan toivottavana tavalla. Myös vasaka-        poromiesten työtä, ja esimerkiksi vasakatojen
3560: dot ovat heikentäneet porotalouden harjoittajien    suhteen tämä esitys toisi helpotuksia. Onhan
3561: ansioita. Tästä huolimatta usko porotalouteen ja    niin, että polttoaineen korkea hinta on nyt ollut
3562: porosta saatavien moninaisten tuotteiden jatko-     rajoittamassa laajamittaista vasojen etsintää.
3563: jalostamiseen on edelleen korkealla, koska La-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
3564: pissa on aina eletty ja tullaan elämään porosta.    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3565:    Tällä hetkellä olevaan murrokseen olisi syytä    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3566: hakea sellaisia porotalouteen kannustavia muo-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3567: toja, jotka loisivat tulevaisuuden uskoa ja ennen
3568: kaikkea vahvistaisivat sellaista käsitystä ja ku-             Aikooko Hallitus sallia verottoman
3569: vaa, että myös Suomessa, niin kuin Euroopan                polttoaineen käytön porotalouden har-
3570: unionissakin, nähdään porotalouden merkitys.               joittajien moottorikelkoissa?
3571: 
3572:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1996
3573:                                        Hannu Takkula /kesk
3574: 
3575: 
3576: 
3577: 
3578: 260017
3579: 2                                          KK 818/1996 vp
3580: 
3581: 
3582: 
3583: 
3584:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3585: 
3586:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       taso sellaiselle polttoaineelle, joka käytetään po-
3587: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        rotalouden harjoittamiseen. Artikla ei myöskään
3588: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      yleisesti salli moottorikelkoissa käytettävän polt-
3589: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu           toaineen verovapautta. Suomella ei siten ole oi-
3590: Takkulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        keutta vapauttaa valmisteverosta moottoripolt-
3591: n:o 818:                                             toainetta,jota käytetään porotalouden harjoitta-
3592:                                                      jien moottorikelkoissa.
3593:           Aikooko Hallitus sallia verottoman             Jäsenvaltion erityistarpeita silmällä pitäen di-
3594:        polttoaineen käytön porotalouden har-         rektiivin 92/81/ETY 8 artiklan 4 kohtaan on si-
3595:        joittajien moottorikelkoissa?                 sällytetty Euroopan unionin neuvostolle mah-
3596:                                                      dollisuus myöntää jäsenvaltiolle oikeus vapaut-
3597:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         taa polttoaineen tietty käyttötarkoitus verosta.
3598: vasti seuraavaa:                                     Poikkeusluvan hakeminen nyt käsillä olevaa tar-
3599:                                                      koitusta varten ei kuitenkaan ole perusteltua
3600:    Liittyessään Euroopan unianiin Suomi sitou-       moottoribensiinin verottomaan käyttöön liitty-
3601: tui noudattamaan Euroopan yhteisöjen valmis-         vien valvonnallisten ongelmien vuoksi. Lisäksi
3602: teverotusta koskevaa lainsäädäntöä. Mineraa-         on todettava, että poikkeuslupajärjestely on ensi-
3603: liöljyjen valmisteverotusta koskevien direktii-      sijaisesti tarkoitettu siirtymäajan järjestelyksi,
3604: vien 92i81/ETY ja 92/82/ETY mukaan kaikesta          jonka avulla jäsenvaltio voi sopeuttaa verotuk-
3605: moottoripolttoaineena käytettävästä moottori-        sensa yhteisölainsäädännön mukaiseksi. Euroo-
3606: bensiinistä on kannettava moottoribensiinin val-     pan yhteisöjen komissio on käynnistänyt selvi-
3607: mistevero, jollei jäsenvaltiolla direktiivien mu-    tystyön voimassa olevien erivapauksien uudel-
3608: kaan ole oikeutta vapauttaa polttoaineen tietty      leen arvioimiseksi ja sen perusteella ehdottanut,
3609: käyttötarkoitus verosta tai vastaavasti alentaa      että uusia erivapauksia tulisi myöntää ainoas-
3610: veroa tällaisissa tapauksissa. Verovapaudesta        taan määräajaksi. Tässä valossa poikkeusluvan
3611: säädetään direktiivin 92/81/ETY 8 artiklassa. Sii-   saaminen nyt kysymyksessä mainittua tarkoitus-
3612: nä ei ole mainintaa jäsenvaltion mahdollisuudes-     ta varten, muutoin kuin lyhyehköksi määräajak-
3613: ta myöntää verovapaus tai säätää alempi vero-        si, olisi erittäin kyseenalaista.
3614: 
3615:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1996
3616: 
3617:                                                                                  Ministeri Arja Alho
3618:                                               KK 818/1996 vp                                             3
3619: 
3620: 
3621: 
3622: 
3623:                                           Tili Riksdagens Talman
3624: 
3625:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         renhushållningen. Artikeln tillåter inte heller nå-
3626: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          gon allmän befrielse från skatt för bränsle för
3627: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-        snöskotrar. Finland har därmed inte rätt att he-
3628: man Hannu Takkula undertecknade spörsmål nr             vilja accisfrihet i fråga om motorbränslen för
3629: 818:                                                    snöskotrar som används inom renhushållningen.
3630:                                                            Med tanke på medlemsstaternas särskilda be-
3631:            Ämnar Regeringen tillåta de som be-          hov ges i artikel 8.4 i direktiv 92/81/EEG Euro-
3632:         driver renhushållning att använda skatte-       peiska unionens råd möjlighet att ge en medlems-
3633:         fritt bränsle i sina snöskotrar?                stat rätt att då det gäller särskilda användnings-
3634:                                                         områden befria bränslet från skatt. Att ansöka
3635:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt           om undantagslov för det ändamål som nu är
3636: anföra följande:                                        aktuellt är dock inte motiverat på grund av de
3637:                                                         problem som skulle uppstå i anslutning tili över-
3638:    Vid anslutningen tili Europeiska unionen för-        vakningen av den skattefria användningen av
3639: band Finland sig att följa Europeiska gemen-            motorbensin. Dessutom bör det noteras att ar-
3640: skapens 1agstiftning om acciser. Enligt direktiv        rangemangen med undantagslov i första hand är
3641: 92/81/EEG och 92/82/EEG om punktskatter på              avsedda för en övergångstid. Med hjälp av ar-
3642: minera1o1jor skall accis för motorbensin uppbä-         rangemanget skall medlemsstaten kunna anpas-
3643: ras på all motorbensin som används som motor-           sa sin beskattning tili gemenskapslagstiftningen.
3644: bräns1e, såvida medlemsstaten inte en1igt direkti-      Europeiska gemenskapernas kommission har in-
3645: ven har rätt att för vissa användningsändamål           lett en utredning för omvärdering av de gällande
3646: befria bränslet från skatt eller sänka skatten för      dispenserna och har på grundval av utredningen
3647: bränslet. Artike18 i direktiv 92/81/EEG innehål-        föreslagit att nya dispenser skall beviljas endast
3648: 1er bestämme1ser om befrielse från skatt. 1 arti-       för begränsad tid. 1 ljuset av detta är det synner-
3649: keln står ingenting om med1emsstaternas möj1ig-         ligen tvivelaktigt att Finland skulle få undantags-
3650: het att bevilja skattefrihet eller stadga om en 1ägre   lov för det ändamål som nämns i spörsmålet
3651: skattenivå för sådant bränsle som används inom          annat än för en kortare, begränsad tidsperiod.
3652: 
3653:      Helsingforsden 4 december 1996
3654: 
3655:                                                                                     Minister Arja Alho
3656: 1
3657: 
3658: 
3659: 1
3660: 
3661: 
3662: 
3663: 
3664:     1
3665:                                               KK 819/1996 vp
3666: 
3667: Kirjallinen kysymys 819
3668: 
3669: 
3670: 
3671: 
3672:                                      Sulo Aitioniemi /kesk: Postitoimipaikan toiminnan lopettamisesta
3673:                                           Viialassa
3674: 
3675: 
3676:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
3677: 
3678:     Suomen Posti Oy:llä on menossa postitoimis-          lan tapauksessa enää mitään jäljellä siitä, miten
3679: toverkoston saneeraus vailla vertaa. Postin jon-         pitkälle saneerausta oli aikanaan tarkoitus viedä.
3680: kinlaisena tukikeppinä on se, että Postipankki           Voi vastata itselleen ja todeta, että ei ole. Esimer-
3681: lopettaa toimintojaan eräillä paikkakunnilla, ja         kiksi Viialan postin osalta kysymyksessä täytyy
3682: Posti Oy katsoo tähän nojaten, ettei se voi myös-        Posti Oy:n taholta olla jokin erehdys, joka on
3683: kään pitää enää yllä postipalveluja. Joillakin           pikaisesti korjattava.
3684: paikkakunnilla asiaa korvataan asiamiespostilla.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
3685: Nyt kehitellään uutta nimikettä yrittäjävetoinen         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3686: posti, joka ei kuitenkaan tuo mitään uutta tulles-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3687: saan asiamiespestiin nähden. Saatujen tietojen           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3688: mukaan tämän saneerausaallon jälkeen Suomes-
3689: sa on 92 kuntaa, joissa ei ole postitoimistoa.                      Katsooko Hallitus, että postin toimet
3690: Suurin osa lienee alle 3 000 asukkaan kuntia.                    postitoimipaikkojen lopettamisen suh-
3691:     Todella uskomattomia ovat Posti Oy:n toimet                  teen siten, että 92 kuntaa jää ilman posti-
3692:  Hämeen läänin Viialassa. 5 200 asukkaan paik-                   toimistoa, ovat eduskunnan aikanaan
3693:  kakunnalle ei jää lainkaan postia, vaan asiaa                   esittämien ehtojen ja kohtuuden mukai-
3694: tullaan todennäköisesti hoitamaan asiamiespos-                   sia, ja
3695:  tina tai sitten tätä uutta yrittäjävetoista postitoi-              mitä mieltä Hallitus tähän liittyen on
3696:  mistoa käyttäen. On sitten kysymyksessä kumpi                   erityisesti siitä, että 5 200 asukkaan Viiala
3697:  hyvänsä viimeksi mainituista, ne eivät pysty näin               Hämeen läänissäjää saneerauksen yhtey-
3698:  suuren asukasmäärän postipalveluja tyydyttä-                    dessä ilman postitoimiston palveluja, ja
3699:  mään alkuunkaan.                                                   aikooko Hallitus ryhtyä toimiin tämän
3700:     Väistämättä herää postin saneerausten alku-                  ilmeisesti jostakin erehdyksestä aiheutu-
3701:  vaiheissa jo eduskunnassa olleena kysymys,                      neen toimenpiteen peruuttamiseksi?
3702:  onko nykyisessä kehityksessä ja tätä kautta Viia-
3703: 
3704:       Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1996
3705: 
3706:                                            Sulo Aittoniemi /kesk
3707: 
3708: 
3709: 
3710: 
3711:  260017
3712: 2                                           KK 819/1996 vp
3713: 
3714: 
3715: 
3716: 
3717:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3718: 
3719:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         yli puolet on muodostunut pankkipalveluista.
3720: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          Postin palveluja ei postitoimintaverkoston
3721: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        uudistuksen yhteydessä ole aikomus heikentää.
3722: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         Lähes jokaisen pankkipalveluista luopuvan
3723: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          toimipaikan tilalle tulee joko omalla henkilökun-
3724: n:o 819:                                               nalla toimiva postikonttori tai asiamiesposti.
3725:                                                        Niitä postikonttoreita valittaessa, joissa tulevai-
3726:           Katsooko Hallitus, että postin toimet        suudessakin tarjotaan pankkipalveluita, on
3727:        postitoimipaikkojen lopettamisen suh-           lähtökohtana pidetty Postipankin liiketoimintaa
3728:        teen siten, että 92 kuntaa jää ilman posti-     pankkipalveluissa vallitsevan kilpailutilanteen
3729:        toimistoa, ovat eduskunnan aikanaan             valossa. Myös maantieteelliset seikat on pyritty
3730:        esittämien ehtojen ja kohtuuden mukai-          ottamaan huomioon.
3731:        sia, ja                                            Nykyiset asiamiespostit ovat yleensä joko
3732:           mitä mieltä Hallitus tähän liittyen on       kauppojen, kioskien tai huoltoasemien yhteydes-
3733:        erityisesti siitä, että 5 200 asukkaan Viiala   sä, ja ne tarjoavat yksityishenkilöille kaikki sa-
3734:        Hämeen läänissäjää saneerauksen yhtey-          mat palvelut kuin omalla henkilökunnalla toimi-
3735:        dessä ilman postitoimiston palve-luja, ja       va postikonttori. Asiakkaat voivat noutaa saa-
3736:           aikooko Hallitus ryhtyä toimiin tämän        puneet postilähetyksensä sekä lähettää postia
3737:        ilmeisesti jostakin erehdyksestä aiheutu-       Suomeen ja myös ulkomaille. Silloin kun maa-
3738:        neen toimenpiteen peruuttamiseksi?              seudulla asiakkaalla on lähimpään postiin, myös
3739:                                                        asiamiespostiin, matkaa kotoa yli 5 kilometriä ja
3740:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           jos alueen postinjakelu hoidetaan autolla, kui-
3741: vasti seuraavaa:                                       tattavatja saapumisilmoitusten osoittamat lähe-
3742:                                                        tykset toimitetaan yksityistalouksille maksutta
3743:     Suomen Posti Oy turvaa postipalvelujen saa-        postinjakelun yhteydessä.
3744: tavuuden Suomen jokaisessa kunnassa. Palvelu-              Asiamiespostit ovat lisäksi avoinna iltaisin ja
3745: piste on Postin oma konttori ja, jos paikkakun-        viikonloppuisin, toisin kuin Postin omat posti-
3746: nalla ei ole sellaista, palvelupiste toimii jonkin     konttorit, ja palvelevat täten erityisesti asiakkai-
3747: muun palveluyrityksen yhteydessä. Tällä hetkel-        ta, jotka käyvät työssä asuinalueensa ulkopuolel-
3748: lä maassamme on erityyppisten palveluyrittäjien        la. Niinpä asiamiespostin on huomattu vakiin-
3749: ylläpitämiä posteja yli tuhat. Tulevaisuudessa         nuttaneen asemansa oman alueensa posteina.
3750: palveluyrittäjien ylläpitämät postit muodostavat           Suomen Posti Oy suunnittelee postin oman
3751: Postin palvelupisteiden verkostosta suurimman          konttorin sijalle asiamiespostien ohella niin sa-
3752: osan.                                                  nottua yrittäjävetoista postia, jonka on tarkoitus
3753:     Postipankin pankkipalveluverkoston laajuu-         tarjota asiakkaille perinteistä asiamiespostia laa-
3754: desta ja postipankkipalvelujen saatavuudesta           jemmat postipalvelutoiminnat. Tällainen yrittä-
3755: vastaa pankki. Viime vuosina pankkipalvelujen          jävetoinen posti on suunnitteilla muun muassa
3756: riippuvuus kiinteästä toimipaikasta on kuitenkin       Viialan kuntaan.
3757: huomattavasti vähentynyt. Asiakas voi nykyään              Paikkakunnan omat yrittäjät ovat yleensä
3758: hoitaa pankkiasioitaan monin eri tavoin, joista        kiinnostuneita postipalvelujen hoitamisesta
3759: mainittakoon automaattinen maksupalvelu, kir-          oman yrityksensä yhteydessä. Viialassa ei olla
3760: jeitse tapahtuva laskujen maksu, erilaiset pank-       vielä tehty sopimusta postipalvelujen hoitamises-
3761: ki- ja maksukortit, päätepankki ja itsepalvelu-        ta, mutta se tullaan tekemään sellaisen paikalli-
3762: automaatit.                                            sen yrittäjän kanssa, jolla on kykyä ja resursseja
3763:     Mitä tulee kysymyksessä tarkoitettuun Viia-        hoitaa postipalvelut asiakkaita tyydyttävällä ja
3764: lan kunnan postikonttoriin, todettakoon, että          Postin edellyttämällä laadukkaalla tavalla. Täl-
3765: Postin oman konttorin ylläpito ei ole siellä enää      löin postipalvelut voidaan myös palvelupisteen
3766: tarkoituksenmukaista pankkipalvelujen lopetta-         osalta säilyttää entisellään.
3767: misen jälkeen. Postikonttorissa tehtävästä työstä
3768:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1996
3769: 
3770:                                                                  Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
3771:                                           KK 819/1996 vp                                             3
3772: 
3773: 
3774: 
3775:                                       Tili Riksdagens Talman
3776: 
3777:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    meningen att försämra postens tjänster i sam-
3778: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      band med postnätverksreformen. Så gott som
3779: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    varje kontor som upphör med banktjänster er-
3780: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål          sätts av endera ett postkontor med personai eller
3781: nr 819:                                             med postombud. Vid valet av de postkontor som
3782:                                                     också i framtiden kommer att erbjuda banktjäns-
3783:           Anser Regeringen att nedläggning av       ter har utgångspunkten varit Postbankens afTårs-
3784:        postservicepunkter så att 92 kommuner        verksamhet i ljuset av konkurrenssituationen
3785:        förblir utan postkontor är rimligt och i     inom banktjänsterna. Man har också försökt be-
3786:        enlighet med vad som riksdagen tidigare      akta geografiska aspekter.
3787:        förutsatt, och                                  De nuvarande postombuden verkar i allmän-
3788:           vad tycker Regeringen i anslutning tili   het i samband med butiker, kiosker eller service-
3789:        det ovan nämnda om att Viiala i Tavaste-     stationer och de erbjuder åt privatpersoner alla
3790:        hus Iän med sina 5 200 invånare förblir      sådana tjänster som postkontor med egen perso-
3791:        utan postkontorets service, och              nai erbjuder. Kunderna kan hämta sina postför-
3792:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för       sändelser och sända post till Finland och även tili
3793:        att inställa detta beslut som antagligen     utlandet. Om avståndet från hemmet till den när-
3794:        baserar sig på ett misstag?                  maste posten, även postombuden, är på lands-
3795:                                                     bygden mer än 5 kilometer och om i regionen
3796:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       posten utbärs med bil, lämnas sådana postför-
3797: anföra följande:                                    sändelser som skall kvitteras eller som följs av en
3798:                                                     ankomstanmälan åt hushållen avgiftsfritt i sam-
3799:    Åtkomligheten av postservicen tryggas av         band med postutbärning.
3800: Finlands Post Ab i alla kommuner i Finland.            Postombudspunkterna är dessutom öppna på
3801: Tjänstepunkten är Postens eget kontor och om        kvällen och under veckosluten i motsats tili Pos-
3802: ett kontor inte finns på orten, fungerar tjänste-   tens egna postkontor och betjänar sålunda sär-
3803: punkten i samband med något annat tjänsteföre-      skilt de kunder somjobbar utanför den ort där de
3804: tag. Som bäst finns det i Finland mer än tusen      bor. Följaktligen har man märkt att postombu-
3805: postkontor som upprätthålls avolika slags tjäns-    den befåst sin ställning som postinrättningar på
3806: teföretagare. I framtiden kommer sådana här         de orter där de verkar.
3807: postkontor att bilda största delen av Postens          Finlands Post Ab planerar i stället för ett eget
3808: tjänstepunktnät.                                    kontor och vid sidan av postombuden införa en
3809:    För omfattningen av Postbankens banktjäns-       så kallad företagardragen post med syfte att er-
3810: tenät och åtkomligheten av postbankstjänster        bjuda kunderna en postserviceverksamhet som
3811: ansvarar banken. Under de senaste åren har          är mera omfattande än de traditionella postom-
3812: banktjänsterna dock inte i lika hög grad som        buden. En sådan post planeras att starta t.ex. i
3813: förut varit bundna tili ett fast kontor. Kunden     Viiala kommun.
3814: kan nuförtiden sköta sina bankärenden på flera         Företagare på orten är vanligen intresserade
3815: olika sätt, bl.a. kan vi nämna automatisk bank-     av att sköta postservicen i samband med sitt eget
3816: tjänst, betalning av räkningar per brev, olika      företag. Något avtal om skötandet av postservi-
3817: bank- och betalningskort, dataterminalbanken        cen i Viiala har ännu inte gjorts, men ett sådant
3818: och självbetjäningsautomater.                       avtal skall med all sannolikhet ingås med en så-
3819:    Vad gäller Viiala postkontor i Viiala kommun,    dan lokal företagare som har förmågan och re-
3820: som avses i spörsmålet, kan konstateras att det     surserna att sköta posttjänsterna på det sätt som
3821: inte Iängre är ändamålsenligt att Postens eget      Posten förutsätter och som även tillfredsställer
3822: kontor upprätth~_lls där efter nedläggningen av     kunderna. Då kan posttjänsterna bevaras som
3823:  banktjänsterna. Over hälften av postkontorets      förut även för servicepunktens del.
3824: arbete har bestått av banktjänster. Det är inte
3825: 
3826:      Helsingforsden 9 december 1996
3827: 
3828:                                                                 Trafikminister Tuula Linnainmaa
3829:                                            KK 820/1996 vp
3830: 
3831: Kirjallinen kysymys 820
3832: 
3833: 
3834: 
3835: 
3836:                                   Mikko Kuoppa /va-r: Kangasalan Ruutanan postin toiminnan tur-
3837:                                      vaamisesta
3838: 
3839: 
3840:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3841: 
3842:    Suomen Posti on ilmoittanut lopettavansa          mista ei voi perustella taloudellisilla syillä. Kylien
3843: Kangasalan Ruutanassa sijaitsevan postitoimi-        pitämiseksi asuttuinajulkisten välttämättömyys-
3844: paikan ja siirtävänsä postin palvelut perustetta-    palvelujen säilyminen on perusedellytys. Palvelu-
3845: vaan asiamiespostiin. Ruutanan kylä sijaitsee        jen lopettaminen pakottaa ihmisiä siirtymään
3846: noin kymmenen kilometrin päässä Kangasalan           yhä suurempiin keskuksiin, mikä lisää kokonais-
3847: postista. Julkiset yhteydet ovat heikot ja Ruuta-    kustannuksiaja monien kohdalta vähentää myös
3848: nan alueella asuu runsaasti eläkeläisiä, joilla ei   viihtyisyyttä ja turvallisuutta.
3849: ole käytössä omaa autoa. Ruutanan posti palve-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
3850: lee yli tuhatta taloutta.                            jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3851:     Postikonttorin lopettaminen merkitsee raha-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3852: liikenteen loppumista postin kautta. Monet elä-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3853: keläiset ja muut alueen asukkaat joutuvat hanka-
3854: laan tilanteeseen, kun raha-asioita ei voi hoitaa              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3855: enää Ruutanassa postin välityksellä. Matka                   ryhtyä Ruutanan postin toiminnan tur-
3856: Kangasalle on pitkä ja julkiset kulkuneuvot kul-             vaamiseksi niin, että nykyiset postin ja
3857: kevat harvoin. Postipankki on ilmoittanut osa-               postipankin palvelut säilyvät vähintään
3858: vuosikatsauksessaan satojen miljoonien mark-                 nykyisellä tasolla Ruutanan postissa?
3859: kojen voitot, joten pankkitoimintojen lopetta-
3860:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1996
3861:                                          Mikko Kuoppa /va-r
3862: 
3863: 
3864: 
3865: 
3866:  260017
3867: 2                                          KK 820/1996 vp
3868: 
3869: 
3870: 
3871: 
3872:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3873: 
3874:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tilalle tulee joko omalla henkilökunnalla toimiva
3875: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        postikonttori tai asiamiesposti. Niitä postikont-
3876: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      toreita valittaessa, joissa tulevaisuudessakin tar-
3877: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko           jotaan pankkipalveluita, on lähtökohtana pidet-
3878: Kuopan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          ty Postipankin liiketoimintaa pankkipalveluissa
3879: n:o 820:                                             vallitsevan kilpailutilanteen valossa. Myös
3880:                                                      maantieteelliset seikat on pyritty ottamaan
3881:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        huomioon.
3882:        ryhtyä Ruutanan postin toiminnan tur-             Asiamiespostit ovat yleensä joko kauppojen,
3883:        vaamiseksi niin, että nykyiset postin ja      kioskien tai huoltoasemien yhteydessä, ja ne tar-
3884:        postipankin palvelut säilyvät vähintään       joavat yksityishenkilöille kaikki samat palvelut
3885:        nykyisellä tasolla Ruutanan postissa?         kuin omalla henkilökunnalla toimiva postikont-
3886:                                                      tori. Asiakkaat voivat noutaa saapuneet postilä-
3887:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         hetyksensä sekä lähettää postia Suomeen ja myös
3888: vasti seuraavaa:                                     ulkomaille. Silloin kun maaseudulla asiakkaalla
3889:                                                      on lähimpään postiin, myös asiamiespostiin,
3890:     Suomen Posti Oy turvaa postipalvelujen saa-      matkaa kotoa yli 5 kilometriä ja jos alueen
3891: tavuuden Suomenjokaisessa kunnassa. Palvelu-         postinjakelu hoidetaan autolla, kuitattavat ja
3892: piste on Postin oma konttori ja, jos paikkakun-      saapumisilmoitusten osoittamat lähetykset toi-
3893: nalla ei ole sellaista, palvelupiste toimii jonkin   mitetaan yksityistalouksille maksutta postinja-
3894: muun palveluyrityksen yhteydessä. Tällä hetkel-      ketun yhteydessä.
3895: lä maassamme on erityyppisten palveluyrittäjien          Asiamiespostit ovat lisäksi avoinna iltaisin ja
3896: ylläpitämiä posteja yli tuhat. Tulevaisuudessa       viikonloppuisin, toisin kuin Postin omat posti-
3897: palveluyrittäjien ylläpitämät postit muodostavat     konttorit, ja palvelevat täten erityisesti asiakkai-
3898: Postin palvelupisteiden verkostosta suurimman        ta,jotka käyvät työssä asuinalueensa ulkopuolel-
3899: osan.                                                la. Niinpä asiamiespostin on huomattu vakiin-
3900:     Postipankin pankkipalveluverkoston laajuu-       nuttaneen asemansa oman alueensa posteina.
3901: desta ja postipankkipalvelujen saatavuudesta         Samalla asiamiespostin saaminen tukee esimer-
3902: vastaa pankki. Viime vuosina pankkipalvelujen        kiksi kyläkaupan taloudellisia toimintaedelly-
3903: riippuvuus kiinteästä toimipaikasta on kuitenkin     tyksiä ja säilymistä.
3904: huomattavasti vähentynyt. Asiakas voi nykyään            Suomen Posti Oy suunnittelee postin oman
3905: hoitaa pankkiasioitaan monin eri tavoin, joista      konttorin sijalle asiamiespostien ohella niin sa-
3906: mainittakoon automaattinen maksupalvelu, kir-        nottua yrittäjävetoista postia, jonka on tarkoitus
3907: jeitse tapahtuva laskujen maksu, erilaiset pank-     tarjota asiakkaille perinteistä asiamiespostia laa-
3908: ki- ja maksukortit, päätepankki ja itsepalvelu-      jemmat postipalvelutoiminnat. Tällainen yrittä-
3909: automaatit.                                          jävetoinen posti on suunnitteilla muun muassa
3910:     Mitä tulee kysymyksessä tarkoitettuun Ruu-       Kangasalan kunnan Ruutanan kylään.
3911: tanan postikonttoriin, todettakoon, että Postin          Paikkakunnan omat yrittäjät ovat yleensä
3912: oman konttorin ylläpito ei ole siellä enää tarkoi-   kiinnostuneita postipalvelujen hoitamisesta
3913: tuksenmukaista pankkipalvelujen lopettamisen         oman yrityksensä yhteydessä. Sopimusta posti-
3914: jälkeen. Postikonttorissa tehtävästä työstä yli      palvelujen hoitamisesta Ruutanassa ei olla vielä
3915: puolet on muodostunut pankkipalveluista. Pos-        tehty, mutta sellainen tullaan mitä suurimmalla
3916: tin palveluja ei postitoimintaverkoston uudistuk-    todennäköisyydellä tekemään. Tällöin postipal-
3917: sen yhteydessä ole aikomus heikentää. Lähes jo-      velut voidaan myös palvelupisteen osalta säilyt-
3918: kaisen pankkipalveluista luopuvan toimipaikan        tää entisellään.
3919:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1996
3920: 
3921:                                                                Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
3922:                                             KK 820/1996 vp                                              3
3923: 
3924: 
3925: 
3926: 
3927:                                         Tili Riksdagens Talman
3928: 
3929:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      tor med personai eller med postombud. Vid valet
3930: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        av de postkontor som också i framtiden kommer
3931: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      att erbjuda banktjänster har utgångspunkten va-
3932: man Mikko Kuoppa undertecknade spörsmål               rit Postbankens affårsverksamhet i ljuset av kon-
3933: nr 820:                                               kurrenssituationen inom banktjänsterna. Man
3934:                                                       har också försökt beakta geografiska aspekter.
3935:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-            Postombuden verkar i allmänhet i samband
3936:        ta att trygga verksamheten i Ruutana           med butiker, kiosker eller servicestationer och de
3937:        post så att postens och postbankens nu-        erbjuder åt privatpersoner alla sådana tjänster
3938:        varande tjänster bevaras på åtminstone         som postkontor med egen personai erbjuder.
3939:        den nuvarande nivån?                           Kunderna kan hämta sina postförsändelser och
3940:                                                       sända post till Finland och även till utlandet. Om
3941:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         avståndet från hemmet tili den närmaste posten,
3942: anföra följande:                                      även postombuden, är på landsbygden mer än 5
3943:                                                       kilometer och om i regionen posten utbärs med
3944:    Åtkomligheten av postservicen tryggas av           bil, lämnas sådana postförsändelser som skall
3945: Finlands Post Ab i alla kommuner i Finland.           kvitteras eller som följs a v en ankomstanmälan å t
3946: Tjänstepunkten är Postens eget kontor och om          hushållen avgiftsfritt i samband med postutbär-
3947: ett kontor inte finns på orten, fungerar tjänste-     ning.
3948: punkten i samband med något annat tjänsteföre-            Postombudspunkterna är dessutom öppna på
3949: tag. Som bäst finns det i Finland mer än tusen        kvällen och under veckosluten i motsats till Pos-
3950: postkontor som upprätthålls avolika slags tjäns-      tens egna postkontor och betjänar sålunda sär-
3951: teföretagare. I framtiden kommer sådana här           skilt de kunder somjobbar utanför den ort där de
3952: postkontor att bilda största delen av Postens         bor. Följaktligen har man märkt att postombu-
3953: tjänstepunktnät.                                      den befäst sin ställning som postinrättningar på
3954:     För omfattningen av Postbankens banktjäns-        de orter där de verkar. Om en bybutik får verka
3955: tenät och åtkomligheten av postbankstjänster          som postombud stärker detta dessutom byhan-
3956: ansvarar banken. Under de senaste åren har            delns verksamhetsförutsättningar och fortsatta
3957: banktjänsterna dock inte i lika hög grad som          bestånd.
3958: förut varit bundna tili ett fast kontor. Kunden           Finlands Post Ab planerar i stället för ett eget
3959: kan nuförtiden sköta sina bankärenden på flera        kontor och vid sidan av postombuden införa en
3960: olika sätt, bl.a. kan vi nämna automatisk bank-       så kallad företagardragen post med syfte att er-
3961: tjänst, betalning av räkningar per brev, olika        bjuda kunderna en postserviceverksamhet som
3962: bank- och betalningskort, dataterminalbanken          är mera omfattande än de traditionella postom-
3963: och självbetjäningsautomater.                         buden. En sådan post planeras att starta t.ex. i
3964:     Vad gäller Ruutana postkontor, som avses i        byn Ruutana i Kangasala kommun.
3965:  spörsmålet, kan konstateras att det inte längre är       Företagare på orten är vanligen intresserade
3966:  ändamålsenligt att Postens eget kontor upprätt-      av att sköta postservicen i samband med sitt eget
3967:  hålls där efter nedläggningen av banktjänsterna.     företag. Något avtal om skötandet av postservi-
3968:  Över hälften av postkontorets arbete har bestått     cen i Ruutana har ännu inte gjorts, men ett så-
3969:  av banktjänster. Det är inte meningen att försäm-    dant avtal skall med all sannolikhet ingås. Då
3970:  ra postens tjänster i samband med postnätverks-      kan posttjänsterna bevaras som förut även för
3971:  reformen. Så gott som varje kontor som upphör        servicepunktens del.
3972:  med banktjänster ersätts av endera ett postkon-
3973:      Helsingforsden 9 december 1996
3974: 
3975:                                                                    Trafikminister Tuula Linnainmaa
3976:                                             KK 821/1996 vp
3977: 
3978: Kirjallinen kysymys 821
3979: 
3980: 
3981: 
3982: 
3983:                                    Matti Saarinen /sd ym.: Työttömien terveydenhuollon parantami-
3984:                                       sesta
3985: 
3986: 
3987:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3988: 
3989:     On tullut ilmi, että työkykyisinä pidetyt ja      kalliin hinnan. Tilanne korjaantuisi huomatta-
3990: näin ollen työmarkkinoiden käytettävissä olevat       vasti, mikäli myös työttömät kuuluisivat tervey-
3991: henkilöt eivät välttämättä olekaan sellaisessa        denhuollon piiriin työssäkäyvien tapaan. Kyn-
3992: henkisessä ja fyysisessä kunnossa, että he pystyi-    nys terveystarkastukseen hakeutumiseen pitäisi
3993: sivät tekemään ns. normaalia työtä. Terveystar-       saada mahdollisimman alhaiseksi niin henkisessä
3994: kastuksissa selvinnyt oma terveydentila ja työky-     kuin taloudellisessakin mielessä.
3995: kyisyys ovat olleet yllätyksiä niin työttömille it-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3996: selleen kuin työvoimatoimiston henkilökunnal-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3997: le.                                                   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3998:     Tosiasia on, että ihmisen jäädessä työttömäksi    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3999: unohtuvat helposti myös terveystarkastukset
4000: Tästä on seurauksena, että piilevät, vakavatkin                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4001: sairaudet jäävät usein löytymättä ja hoitamatta.             ryhtyä työttömien terveydenhuollon pa-
4002: Yhteiskunta maksaa tästä myöhemmin hyvinkin                  rantamiseksi?
4003: 
4004:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1996
4005: 
4006:                      Matti Saarinen /sd                        Markku Pohjola /sd
4007: 
4008: 
4009: 
4010: 
4011: 260017
4012: 2                                          KK 821/1996 vp
4013: 
4014: 
4015: 
4016: 
4017:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4018: 
4019:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sityiskohtaisesti. Lainsäädäntö velvoittaa kun-
4020: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        nat järjestämään palveluja asukkailleen, mutta ei
4021: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      sääntele yksityiskohtaisesti toiminnan laajuutta,
4022: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Saa-      sisältöä tai järjestämistapaa. Kuntien itsehallin-
4023: risen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       toon kuuluu palvelujen ensisijaisjärjestyksen
4024: n:o 821:                                             asettaminen. Toiminnassa voi siten olla kunta-
4025:                                                      kohtaisia eroja paikallisten olosuhteiden ja väes-
4026:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tön tarpeiden mukaan. Nämä riippuvat useista
4027:        ryhtyä työttömien terveydenhuollon pa-        eri tekijöistä, muun muassa väestön ikäraken-
4028:        rantamiseksi?                                 teesta, sairastavuudesta, työllisyysasteesta jne.
4029:                                                         Laki potilaan asemasta ja oikeuksista sisältää
4030:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         potilaan hoitoon ja kohteluun liittyvät keskeiset
4031: vasti seuraavaa:                                     oikeudelliset periaatteet koskien muun muassa
4032:                                                      potilaan oikeutta hyvään terveyden- ja sairaan-
4033:     Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustan-      hoitoon, hoitoon pääsyä sekä potilaan itsemää-
4034: nusten valtionosuus määräytyy laskennallisesti.      räämisoikeutta.
4035: Kunnan saama käyttökustannusten valtion-                Nykyisen hallituksen ohjelmaan ja hallituksen
4036: osuus ei ole sidottu sosiaali- ja terveydenhuollon   työllisyysohjelmiin liittyen sosiaali- ja terveysmi-
4037: palvelujen järjestämiseen. Lainsäädännön mu-         nisteriö on yhteistyössä muun muassa työminis-
4038: kaan kunnan tulee osoittaa voimavaroja valtion-      teriön, Työterveyslaitoksen ja kuntien kanssa
4039: osuuden perustana olevaan sosiaali- ja tervey-       käynnistänyt ja toteuttanut useita työkykyä ja
4040: denhuoltoon.                                         terveyttä ylläpitäviä ja edistäviä ohjelmia työttö-
4041:     Valtionosuusuudistuksella ei ole kuitenkaan      myysuhan alaisina oleville ja irtisanotuille työn-
4042: muutettu erityislainsäädäntöön sisältyviä sosiaa-    tekijöille heidän käytettävissään olevien normaa-
4043: li- ja terveydenhuollon palvelujenjärjestämisvel-    lien terveydenhuoltopalvelujen lisäksi. Ohjel-
4044: voitteita.                                           mien nimenomaisena tavoitteena on mainittujen
4045:     Erikoissairaanhoitolaissa, mielenterveyslaissa   henkilöiden työmarkkina-aseman parantami-
4046: sekä kansanterveyslaissa kuntien palvelujen jär-     nen.
4047: jestämisvelvollisuus on säädetty suhteellisen yk-
4048: 
4049:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1996
4050:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
4051:                                              KK 821/1996 vp                                             3
4052: 
4053: 
4054: 
4055: 
4056:                                          Tili Riksdagens Talman
4057: 
4058:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       nerna att ordna service för sina invånare, men
4059: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         den reglerar inte detaljerat verksamhetens om-
4060: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       fattning och innehåll eller sättet att ordna verk-
4061: man Matti Saarinen m.fl. undertecknade spörs-          samheten. Tili kommunal självstyrelse hör upp-
4062: mål nr 821:                                            ställande av en prioritetsordning för servicen.
4063:                                                        Verksamheten kan således variera i olika kom-
4064:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         muner beroende på lokala förhålianden och be-
4065:        ta för att hälso- och sjukvården får ar-        folkningens behov. Dessa beror på många olika
4066:        betslösa skall förbättras?                      faktorer, bl.a. på befolkningens åldersstruktur,
4067:                                                        sjukfrekvens, sysselsättningsgrad osv.
4068:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Lagen om patientens stälining och rättigheter
4069: anföra följande:                                       omfattar de centrala rättsliga principerna som
4070:                                                        hänför sig tili behandling och bemötande i fråga
4071:    Statsandelen för driftskostnader för social-        om bl.a. patientens rätt tili god hälso- och sjuk-
4072: och hälsovård fastställs på kalkylerade grunder.       vård, möjligheterna att bli intagen för vård samt
4073: Den statsandel som en kommun får för drifts-           patientens självbestämmanderätt.
4074: kostnaderna är inte bunden till anordnande av             I anknytning tili den nuvarande regeringens
4075: social- och hälsovårdstjänster. Enligt lagstift-       regeringsprogram och sysselsättningsprogram
4076: ningen skall varje kommun anvisa resurser för          har social- och hälsovårdsministeriet i samarbete
4077: social- och hälsovård som ligger tili grund för        med bl.a. arbetsministeriet, institutet för arbets-
4078: statsandelen.                                          hygien och kommunerna inlett och genomfört ett
4079:    Genom statsandelsreformen ändrades emel-            flertal program som upprätthåller och främjar
4080: lertid inte de i speciallagstiftningen inkluderade     arbetsförmågan och hälsan för arbetstagare som
4081: skyldigheterna att anordna social- och hälso-          hotas med uppsägning elier som redan är uppsag-
4082: vårdstjänster.                                         da utöver de normala sjuk- och hälsovårdstjäns-
4083:    I lagen om specialiserad sjukvård, mental-          ter som står till deras förfogande. Den uttryckliga
4084: vårdslagen samt folkhälsolagen har kommuner-           målsättningen för dessa program är en förbätt-
4085: nas skyldighet att anordna service fastställts rela-   rad stälining på arbetsmarknaden för nämnda
4086: tivt detaljerat. Lagstiftningen ålägger kommu-         personer.
4087: 
4088:      Helsingforsden 28 november 1996
4089: 
4090:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
4091:                                            KK 822/1996 vp
4092: 
4093: Kirjallinen kysymys 822
4094: 
4095: 
4096: 
4097: 
4098:                                   Toimi Kankaanniemi /skl: Lastensuojelun kustannusten tasaami-
4099:                                      sesta
4100: 
4101: 
4102:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4103: 
4104:    Lastensuojelutoimenpiteet aiheuttavat kun-        tensuojelu tulee edelleen olemaan kunnissa lyhyt-
4105: nille varsin suuria kustannuksia. Tästä syystä       näköisen säästön kohteena, kun kuntien talous
4106: monet kunnat pidättäytyvät tarpeellisiin toimen-     joka tapauksessa jälleen voimakkaasti kiristyy.
4107: piteisiin ryhtymisestä riittävän aikaisessa vai-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
4108: heessa. Parhaat tulokset jäävät tällöin saavutta-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
4109: matta. Oikea-aikaiset toimenpiteet tulisivat yh-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4110: teiskunnalle halvemmiksi kuin liian myöhään          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4111: tehdyt, usein varsin rankat toimenpiteet.
4112:    Sosiaali- ja terveysministeriössä on ollut työ-             Aikooko Hallitus toteuttaa lastensuo-
4113: ryhmä, joka on tehnyt esityksiä lastensuojelun              jelun yksittäisille kunnille aiheuttamien
4114: suurten kustannusten tasausjärjestelmän toteut-             suurten kustannusten tasausjärjestelmän
4115: tamisesta. Hallituksen esityksessä uudeksi kun-             ja näin parantaa lastensuojelun oikea-
4116: tien valtionosuuslainsäädännöksi (HE 149/1996               aikaisten toimenpiteiden toteutumisen
4117: vp) ei tällaista tasausjärjestelmää ole kuitenkaan          edellytyksiä?
4118: otettu huomioon. Tämä merkinnee sitä, että Ias-
4119: 
4120:      Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1996
4121:                                       Toimi Kankaanniemi /skl
4122: 
4123: 
4124: 
4125: 
4126: 260017
4127: 2                                            KK 822/1996 vp
4128: 
4129: 
4130: 
4131: 
4132:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
4133: 
4134:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          denhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta
4135: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           annetussa laissa (733/1992) säännellyn lasken-
4136: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         nallisen käyttökustannusten valtionosuuden
4137: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi              kautta.
4138: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-               Laskennallisessa valtionosuusjärjestelmässä
4139: myksen n:o 822:                                         kunnan käytännössä toteuttamat suuriakaan
4140:                                                         kustannuksia aiheuttavat toimenpiteet eivät, ku-
4141:            Aikooko Hallitus toteuttaa lastensuo-        ten aikaisemmassa kustannusperusteisessa jär-
4142:         jelun yksittäisille kunnille aiheuttamien       jestelmässä, lisää kuntakohtaisen valtionosuu-
4143:         suurten kustannusten tasausjärjestelmän         den määrää.
4144:         ja näin parantaa lastensuojelun oikea-              Useiden viime vuosina suoritettujen kunnal-
4145:         aikaisten toimenpiteiden toteutumisen           lista palvelujärjestelmää koskevien selvitysten ja
4146:         edellytyksiä?                                   tutkimusten mukaan monen kunnan kohdalla
4147:                                                         vaikeudet järjestää satunnaisesti tarvittavia suu-
4148:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             ria kustannuksia ja erityisosaamista edellyttäviä
4149: taen seuraavaa:                                         sosiaalipalveluja ovat uudistuksen toteuduttua
4150:                                                         korostuneet. Kuntakohtaiset vaihtelut ovat kui-
4151:     Lastensuojelulaki (683/1983) velvoittaa so-         tenkin huomattavia.
4152: siaalilautakuntaa tietyin laissa tarkemmin sääde-           Tilanne on kärjistynyt erityisesti lastensuoje-
4153: tyin edellytyksin tukemaan lasta ja perhettä sekä       lussa, jossa ratkaisuja on viivytetty tai vältetty
4154: nuorta avohuollon tuki toimin, huostaanoton ja          niistä aiheutuvien kustannusten vuoksi. Yksittäi-
4155: sijaishuollon kautta sekä jälkihuoltoa järjestä-        sen perheen kohdalla esimerkiksi usean lapsen
4156: mällä. Laissa korostetaan ennalta ehkäisevien           huostaanotosta ja sijoituksesta kodin ulkopuo-
4157: tukitoimenpiteiden ensisijaisuutta.                     lelle aiheutuvat kustannukset saattavat kohota
4158:     Lastensuojelulain säännökset velvoittavat so-       huomattavan suuriksi.
4159: siaalilautakuntaa ryhtymään toimenpiteisiin                 Sosiaali- ja terveysministeriön selvitysmies
4160: säännöksissä tarkoitettujen edellytysten täyt-          Heikki Kosken valtion ja kuntien välisiä suhteita
4161: tyessä. Asiakkaalla ei kuitenkaan ole oikeutta          koskevaan selvitystyöhön liittyen asettama so-
4162: vaatia juuri tiettyä tai tietyntasoista palvelua.       siaalihuollon suurten kustannusten tasausta ja
4163:     Lastensuojelulain säännöksistä ainoastaan           toiminnallista yhteistyötä selvittänyt työryhmä
4164: sosiaalipalveluita ja muita avohuollon tukitoi-         ehdotti 29.2.1996 luovuttamassaan väliraportis-
4165: mia sääntelevä 13 §:n 1 momentti (muut. 39/             sa lastensuojelun kustannusten tasausjärjestel-
4166:  1990) takaa lapselle ja perheelle tai itsenäistymäs-   män toteuttamista vuoden 1997 alusta (STM,
4167: sä olevalle nuorelle oikeuden riittävään taloudel-      Työryhmämuistioita 1996:2).
4168: liseen tukeen ja asuntoon. Oikeus on toteutetta-            Selvitysmies Koski esitti 15.5.1996 päivätyssä
4169: vissa viime kädessä oikeusteitse.                       ehdotuksessaan lastensuojelukustannusten ta-
4170:     Vuoden 1995 elokuun alusta voimaan tulleen          sausjärjestelmän toteuttamista edellä mainitun
4171: perusoikeusuudistuksen yhteydessä Suomen                työryhmän väliraportissa esitetyllä tavalla.
4172: Hallitusmuodon (muut. 969/1995) 15 a §:ään si-              Mainitun sosiaali- ja terveysministeriön työ-
4173: sällytettiin keskeiset sosiaaliset oikeudet. Perus-     ryhmän ja selvitysmies Kosken esityksen pohjal-
4174: oikeuksien merkitys sosiaalioikeudellisessa pää-        ta sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltiin
4175: töksenteossa on siten kasvanut. Sosiaalipalvelu-        kevään ja kesän aikana luonnos tasausjärjestel-
4176: jen järjestämisen kannalta keskeisiä perusoikeus-       mää koskevaksi hallituksen esitykseksi. Lisäksi
4177: säännöksiä ovat myös yhdenvertaisuutta, kielel-         ministeriö sisällytti vuoden 1997 talousarvioesi-
4178: listä ja muuta tasa-arvoa sekä hyvän hallinnon          tykseensä tasausjärjestelmän edellyttämät mää-
4179: takeita koskevat hallitusmuodon säännökset.             rärahajärjestelyt
4180:    Valtio osallistuu sosiaalihuollon rahoitukseen           Hallituksen käsitellessä valtion vuoden 1997
4181: vuoden 1993 alusta uudistetun sosiaali- ja tervey-      talousarvioesitystä päätettiin kuitenkin luopua
4182:                                            KK 822/1996 vp                                            3
4183: 
4184: tasausjärjestelmän toteuttamisesta vuoden 1997           Lastensuojelutoimenpiteiden tarpeessa ole-
4185: talousarvion yhteydessä.                             vien lasten ja lapsiperheiden tilannetta voidaan
4186:    Selvitysmies Kosken esitykseen perustuvaan        kuitenkin pitää eräänä keskeisimpiin kuuluvana
4187: ja eduskunnassa parhaillaan käsiteltävänä ole-       sosiaalipalvelujärjestelmään liittyvänä ongelma-
4188: vaan hallituksen esitykseen kuntien valtion-         na. Tästä syystä sosiaali- ja terveysministeriössä
4189: osuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 149/   on tarkoitus edelleen selvittää mahdollisuuksia
4190: 1996 vp) ei siten sisälly lastensuojelun suurten     tilanteen korjaamiseksi.
4191: kustannusten tasausjärjestelmän toteuttamista.
4192: 
4193:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1996
4194: 
4195:                                                                   Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
4196:  4                                            KK 822/1996 vp
4197: 
4198: 
4199: 
4200: 
4201:                                           Tili Riksdagens Talman
4202: 
4203:      1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Staten deltar i finansieringen av socialvården
4204: - ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         via den kalkylerade statsandel för driftskostna-
4205:   1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       derna som regleras i lagen om planering av och
4206:   man Toimi Kankaanniemi undertecknade spörs-            statsandel för social- och hälsovården (733/
4207:   må1 nr 822:                                            1992). Den reviderade lagen trädde i kraft i bör-
4208:                                                          jan av 1993.
4209:             Har Regeringen för avsikt att genom-            lnom systemet med kalkylerade statsandelar
4210:          föra ett system som skulle utjämna de           ökar inte sådana åtgärder av kommunen som
4211:          stora kostnader som barnskyddet åsam-           förorsakar stora kostnader, till skillnad från det
4212:          kar enskilda kommuner och på detta sätt         tidigare kostnadsbaserade systemet, beloppet av
4213:          förbättra förutsättningarna för att barn-       statsandelen till kommunen.
4214:          skyddsåtgärder vidtas vid rätt tidpunkt?           En1igt flera av de utredningar och undersök-
4215:                                                          ningar om det korumunala servicesystemet som
4216:    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           gjorts under senare år har svårigheterna att till-
4217:  anföra följande:                                        fålligt ordna socialservice som förutsätter stora
4218:                                                          kostnader och specialsakkunskap efter reformen
4219:      Barnskyddslagen (683/1983) förpliktar social-       accentuerats i många kommunerna. Skillnader-
4220:  nämnden att under vissa förutsättningar som             na mellan kommunerna är dock stora.
4221:  närmare bestäms i lagen stöda barn och familjer            Situationen har tillspetsats i synnerhet inom
4222:  samt unga personer genom stödåtgärder inom              barnskyddet, där avgöranden har förhalats eller
4223:  den öppna vården, omhändertagande och vård              undvikits på grund av de kostnader de förorsa-
4224:  utom hemmet samt genom att ordna eftervård. 1           kar. 1 fråga om en enskild familj kan t.ex. kostna-
4225:  lagen betonas att de förebyggande stödåtgärder-         derna för omhändertagande och ordnande av
4226:  na kommer i första hand.                                vård utom hemmet för flera barn stiga till avse-
4227:      Bestämmelserna i barnskyddslagen förpliktar         värda summor.
4228:  socialnämnden att vidta åtgärder när de förut-             Den arbetsgrupp som social- och hälsovårds-
4229:  sättningar som avses i bestämmelserna förelig-          ministeriet tillsatte i anslutning till utrednings-
4230:  ger. Klienten har dock inte rätt att kräva just en      man Heikki Koskis utredningsarbete beträffan-
4231:  viss service eller service på en viss nivå.             de relationerna mellan staten och kommunerna
4232:      Av barnskyddslagens bestämmelser garante-           och som har utrett utjämningen av stora social-
4233:  rar endast 13 § 1 mom. (ändr. 39/1990), som reg-        vårdskostnader och det funktionella samarbetet
4234:  lerar socialservice och stödåtgärder inom den           föreslog i den mellanrapport som överlämnades
4235:  öppna vården, barnet och familjen eller en ung          den 29 februari 1996 att ett system för utjämning
4236:  person som håller på att bli självständig rätt till     av kostnaderna för barnskyddet skulle införas
4237:  tillräckligt ekonomiskt stöd och bostad. Rättig-        från och med början av 1997 (STM, Työryhmä-
4238:  heten skall i sista hand tillgodoses på rättslig väg.   muistioita 1996:2).
4239:      1 samband med den grundlagsreform som                  Utredningsman Koski framförde i sitt förslag
4240:  trädde i kraft i början av augusti 1995 intogs i        daterat den 15 maj 1996 att systemet för utjäm-
4241:  15 a § Regeringsformen för Finland (ändr. 969/          ning av kostnaderna för barnskyddet skulle verk-
4242:  1995) de viktigaste sociala rättigheterna. De           ställas på det sätt som föreslagits i arbetsgrup-
4243:  grundläggande rättigheternas betydelse inom det         pens mellanrapport.
4244:  socialrättsliga beslutsfattandet har alltså ökat.          Utgående från arbetsgruppens och utred-
4245:  Viktiga bestämmelser om de grundläggande rät-           ningsman Koskis förslag utarbetades vid social-
4246:  tigheterna med tanke på anordnandet av social-          och hälsovårdsministeriet under våren och som-
4247:  service är dessutom regeringsformens bestäm-            maren ett utkast till regeringsproposition be-
4248:  melser om jämlikhet, språklig och annan jäm-            träffande utjämningssystemet. Dessutom tog
4249:  ställdhet samt garantier för god förvaltning.           ministeriet in de anslagsarrangemang som ut-
4250:                                           KK 822/1996 vp                                               5
4251: 
4252: jämningssystemet förutsätter i sitt budgetförslag   som bäst behandlas i riksdagen, innehåller alltså
4253: för 1997.                                           inget system för utjämning a v stora kostnader för
4254:    När regeringen behandlade propositionen om       barnskyddet.
4255: statsbudgeten för 1997 beslöt man dock att avstå       Situationen för barn och barnfamiljer som är i
4256: från att införa utjämningssystemet i samband        behov av barnskyddsåtgärder kan dock betrak-
4257: med 1997 års budget.                                tas som ett av de mest centrala problemen i an-
4258:    Regeringens proposition med förslag tili lag     slutning tili socialservicesystemet. Av denna an-
4259: om statsandelar tili kommunerna och vissa lagar     Iedning har man vid social- och hälsovårdsminis-
4260:  som har samband med den (RP 149/1996 rd), som      teriet för avsikt att ytterligare utreda möjligheter-
4261:  baserar sig på utredningsman Koskis förslag och    na att rätta tili situationen.
4262: 
4263:      Helsingforsden 4 december 1996
4264: 
4265:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
4266:                                              KK 823/1996 vp
4267: 
4268: Kirjallinen kysymys 823
4269: 
4270: 
4271: 
4272: 
4273:                                     Mats Nyby /sd: Arsenalin vakuusomaisuuden realisointikäytän-
4274:                                        nöstä
4275: 
4276: 
4277:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
4278: 
4279:    Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalille on kerty-              Henkisten ja aineellisten vahinkojen lisäksi
4280: nyt huomattava määrä pääasiassa säästöpankki-           Arsenalin toimintaperiaate on juridisesti virheel-
4281: ryhmän luottojen vakuutena ollutta omaisuutta.          linen, koska pantinhaltijan omaisuus on vakuu-
4282: Hyväksyttyjen toimintaperiaatteiden mukaan              tena ainoastaan arvoonsa asti eikä itse esineenä.
4283: yhtiö ei myy vakuusomaisuutta yrityksille, yrit-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4284: täjille tai lähipiirille, jonka luotoista on kirjattu   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4285: luottotappioita.                                        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4286:    Käytännössä toimintaperiaatetta noudate-             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4287: taan niin kirjaimellisesti, ettei pantinhaltija saa
4288: lunastaa omaisuuttaan rahasta takaisin. Usein                     Onko Hallitus tietoinen Arsenalin
4289: on kuitenkin niin, että pantinhaltija on ainoa                 harjoittamasta vakuusomaisuuden myyn-
4290: vakavasti otettava ostaja. Kun vakuutena oleval-               tipolitiikasta, ja jos on,
4291: le omaisuudelle ei normaalilla kaupalla löydy                     mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4292: ostajaa, päädytään pakkohuutokauppaan. Näis-                   ryhtyä ilmeisten epäkohtien korjaami-
4293: sä kaupoissa hinnatjäävät usein alle vapaaehtoi-               seksi?
4294: sissa kaupoissa sovittujen hintojen, jolloin vel-
4295: koja eli Arsenal kärsii tappioita.
4296: 
4297:      Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1996
4298: 
4299:                                               Mats Nyby /sd
4300: 
4301: 
4302: 
4303: 
4304: 260017
4305: 2                                             KK 823/1996 vp
4306: 
4307: 
4308: 
4309: 
4310:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
4311: 
4312:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Vakuuksien realisointiperiaatteet Arsenalissa
4313: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,
4314: o~e!te 15 päivänä marraskuuta 1996 päivätyn
4315:                                                             Vakuusomaisuuden realisoinnin tavoitteena
4316: kirJeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            on mahdollisimman hyvä perintätulos. Vakuu-
4317: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-          det myydään käypään arvoon. Kohteen arvon
4318: taja Mats Nybyn näin kuuluvan kirjallisen kysy-         määrittämiseksi Arsenal hankkii tarvittaessa ul-
4319: myksen n:o 823:                                         kopuolisen asiantuntijan lausunnon.
4320:                                                             Mikäli kukaan ulkopuolinen ei tarjoa koh-
4321:            Onko Hallitus tietoinen Arsenalin har-       teesta käypää hintaa, Arsenal voi ostaa kohteen
4322:         joittamasta vakuusomaisuuden myyn-              käypään hintaan. Näin huolehditaan myös velal-
4323:         tipolitiikasta, ja jos on,                      lisen, pantinantajan ja takaajan eduista.
4324:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            _Y akuutena olevaa omaisuutta myytäessä
4325:                                                         as1<~:kkaan ja pantinomistajan kanssa pyritään
4326:         ryhtyä ilmeisten epäkohtien korjaami-
4327:         seksi?                                          sop1ma<l:n, että osake tai kiinteistö myydään va-
4328:                                                         paaehtOisella kaupalla. Kun asiakkaan velat
4329:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             ovat perinnässä, Arsenal voi pantinhaltijana
4330: taen seuraavaa:                                         myydä vakuuden. Kiinteistö voidaan ilman
4331:                                                         omistajan suostumusta myydä vain julkisella
4332: Selvittämisintressi                                     pakkohuutokaupalla.
4333: 
4334:     Arsenal pyrkii selvittämään luottosuhteeseen        ~akuusomaisuu?en myynti luottotappioita
4335: tai velallisyrityksen toimintaan mahdollisesti          a1heuttaneelle yntykselle/yrittäjälle
4336: liittyvät epäselvyydet. Tämä Arsenalissa nouda-
4337: tettava selvittämisprosessi perustuu eduskun-              Selvittämisintressin ja vakuuksien realisointi-
4338: n~ssa pankkituen käsittelyn yhteydessä esitettyi-
4339:                                                         periaatteiden mukaan Arsenal myy vakuusomai-
4340: hu~. kannano~toihin. ~iissä on mm. edellytetty,
4341:                                                         suutta luottotappioita aiheuttaneelle yritykselle/
4342: e~ta talo~delhsta merkitystä omaavat luottotap-
4343:                                                         yrittäjälle tai näiden läheisille ainoastaan poik-
4344: piOt. tutkitaan huolellisesti ja selvitellyt rikokset   keustapauksessa. Tällaisena poikkeuksena voi
4345:                                                         ol~a esimerkiksi oman asunnon myynti, mikäli
4346: Ja nkkomukset saatetaan tuomioistuinkäsitte-
4347:                                                         asta~omainen hankkii rahoituksen muualta ja
4348: lyyn.
4349:     Eduskunnan kannanottojen pohjalta Omai-             suonttaa vakuuskohteesta käyvän hinnan. Li-
4350: suudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n ylimääräinen              säksi edellytetään, että erikoistilintarkastusker-
4351: yhtiökokous on hyväksynyt selvittämisintressin          tomus tai pesänhoitajan lausunto osoittaa, ettei
4352: osana Arsenalin luotonannon perusteita.                 konkurssia edeltänyt liiketoiminta sisällä moitit-
4353:     Näiden periaatteiden mukaan, mikäli asiakas-        tavaa menettelyä.
4354:                                                            M_i~äli yakuusomaisuutta myydään luotto-
4355: suhteeseen liittyy epäselvyyksiä, rahoitusta ei
4356:                                                         tap~.IOI~a a!.he~ttaneen yrityksen omistajataholle
4357: jat~et~ )a Arsenalin e~un vaatiessa siirrytään
4358:                                                         t~~.tat?.an l~he1s~lle, ':akuuskohde tarjotaan pää-
4359: pennta~n.:.Yaku~soma1suutta ei myydä yrityk-
4360: selle/ynttajalle, Jonka vastuista Arsenalille on        saantOtsestt ensm yle1sölle ostettavaksi.
4361: aiheutunut luottotappioita. Poikkeustilanteessa
4362: myynti voidaan hyväksyä, jos erikoistilintarkas-        Arsenalin vakuusomaisuuden realisointikäytän-
4363: tus tai pe~ä~hoitaja? lausunto osoittaa, ettei yri-     nön valvonta
4364: tyksen to1mmtaan s1sälly epäselvyyksiä, ja myyn-           Valtiovarainministeriö ja valtion vakuusra-
4365: ti on Arsenalin edun mukaista.                          hasto. valv~vat Arsenalille vahvistettujen toimin-
4366:     Tilantee~sa,jossa taloudellisen hyödyn saami-       ~apenaattetd~n n~:m~at~amis.ta. Yhtiö on hyvin
4367: sen ehdoksi asetetaan epäselvyyksien tutkimises-        Johdonmukatsestl to1mmut JO yhtiötä perustet-
4368: ta luopuminen, selvittämisintressi asetetaan etu-       taessa sille määriteltyjen ja myöhemmin täsmen-
4369: sijalle.                                                nettyjen periaatteiden mukaisesti.
4370: 
4371:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1996
4372: 
4373:                                                                                    Ministeri Arja Alho
4374:                                                KK 823/1996 vp                                                3
4375: 
4376: 
4377: 
4378: 
4379:                                            Tili Riksdagens Talman
4380: 
4381:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          de av ekonomisk nytta uppställs att man skali
4382: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den           avstå från att undersöka oklarheter, kommer ut-
4383: 15 november 1996 tiii vederbörande medlem av              redningsintresset i första hand.
4384: statsrådet översänt följande av riksdagsman
4385: Mats Nyby undertecknade spörsmål nr 823:                  Arsenals principer för realisering av säkerheter
4386: 
4387:            Är Regeringen medveten om viiken                  Målet för realiseringen av egendom som utgör
4388:         försäljningspolitik Arsenal bedriver då           säkerhet är ett sä gott indrivningsresultat som
4389:         det gäller egendom som utgör säkerhet             möjligt. Säkerheten säljs tili gängse värde. När
4390:         och, om så är fallet,                             värdet för objektet faststälis inhämtar Arsenal
4391:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta          vid behov ett utlåtande från en utomstående sak-
4392:         för att rätta tiii de uppenbara missförhål-       kunnig.
4393:         landena?                                             Om någon utomstående inte erbjuder gängse
4394:                                                           pris för objektet, kan Arsenal köpa objektet för
4395:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             gängse pris. På detta sätt tillgodoses också gälde-
4396:                                                           närens, pantlämnarens och borgensmannens in-
4397: anföra följande:
4398:                                                           tressen.
4399: Utredningsintresse                                           Vidförsäljningavegendomsom utgörsäkerhet
4400:    Arsenal strävar efter att utreda eventuella            strävar man efter att komma överens med kunden
4401: oklarheter i anslutning tili kreditförbindelser el-       och pantägaren om en friviliig försäljning av ak-
4402: ler gäldenärsföretagens verksamhet. Denna ut-             tien elier fastigheten. När kundens skulder drivs in
4403: redningsprocess, som Arsenal iakttar, grundar             kan Arsenal som pantinnehavare sälja säkerhe-
4404: sig på de ställningstaganden som gjordes i sam-           ten. En fastighet kan utan ägarens samtycke säljas
4405: band med att bankstödet behandlades i riksda-             endast på offentlig exekutiv auktion.
4406: gen. 1 dessa förutsattes bl.a. att kreditförluster av     Försäljning av egendom som utgör säkerhet tili
4407: ekonomisk betydelse utreds grundligt och att              ett företag/en företagare som orsakat kreditför-
4408: uppdagade brott och förseelser skall behandlas            luster
4409: av domstol.
4410:     På grundval av riksdagens ställningstaganden             Med stöd av utredningsintresset och princi-
4411: har Egendomsförvaltningsbolaget Arsenal Ab                perna om realisering av säkerheter säljer Arsenal
4412: vid en extraordinarie bolagsstämma godkänt ut-            egendom som utgör säkerhet tili ett företag/en
4413: redningsintresset som en del av grunderna för             företagare som orsakat kreditförluster elier dem
4414: Arsenals kreditgivning.                                   närstående endast i undantagsfall. Ett sådant
4415:     Enligt dessa principer fortgår inte finansiering-     undantag kan utgöras av t.ex. försäljning av egen
4416: en om det finns oklarheter i samband med kund-            bostad, om personen i fråga ordnar finansiering-
4417: förhållandet, och om det Iigger i Arsenals intresse       en på annat håli och betalar gängse pris för det
4418: övergår man tili indrivning. Egendom som utgör            objekt som utgör säkerhet. Dessutom förutsätts
4419: säkerhet säljs inte tili ett företag/en företagare vars   att specialgranskningsberättelsen elier konkurs-
4420: ansvar gentemot Arsenal har orsakat bolaget kre-          förvaltarens utlåtande visar att det i den affårs-
4421: ditförluster. 1 undantagsfall kan försäljningen           verksamhet som föregick konkursen inte före-
4422: godkännas om en specialgranskning eller kon-              kommit något klandervärt.
4423:  kursförvaltarens utlåtande visar att det inte finns         Om egendom som utgör säkerhet säljs tili äga-
4424:  några oklarheter i företagets verksamhet och för-        ren tili ett företag som orsakat kreditförluster
4425:  säljningen är tili fördel för Arsenal.                   eller tili dennes närstående, bjuds objektet i regel
4426:     1 en situation där det som viiikor för erhållan-      först ut tili alimänheten.
4427: 4                                          KK 823/1996 vp
4428: 
4429: Övervakningen av praxis för Arsenals realise-        samhetsprinciperna. Bolaget har synnerligen
4430: ring av egendom som utgör säkerhet                   konsekvent verkat enligt de principer som fast-
4431:                                                      ställdes redan då bolaget grundades och som
4432:   Finansministeriet och statens säkerhetsfond        senare har kompletterats.
4433: övervakar att Arsenal iakttar de fastställda verk-
4434:      Helsingfors den 9 december 1996
4435: 
4436:                                                                                Minister Arja Alho
4437:                                            KK 824/1996 vp
4438: 
4439: Kirjallinen kysymys 824
4440: 
4441: 
4442: 
4443: 
4444:                                   Reijo Laitinen /sd ym.: Postipalveluiden turvaamisesta
4445: 
4446: 
4447: 
4448:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4449: 
4450:    Postitoiminnan yhtiöittämisen yhteydessä          kentaa toimiva ja kattava postipalveluverkko.
4451: postille säädettiin palveluvelvoite,jonka toteutu-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
4452: minen on viimeisimpien postipalveluiden supis-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4453: tamisuutisten mukaan käymässä uhanalaiseksi.         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4454: Vuonna 1998 ei esiin tulleiden suunnitelmien         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4455: mukaan olisi ensimmäistäkään postikonttoria 93
4456: kunnassa. Näin laaja konttoriverkon purku uh-                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
4457: kaa postipalveluiden toimivuutta maaseudun                  varmistaakseen postipalveluiden tarjon-
4458: ohella jo taajamissakin. On hyvin vaikea uskoa,             nan kansalaisten tarpeiden edellyttämäl-
4459: että pelkkien asiamiespostien varaan voidaan ra-            lä tasolla koko valtakunnan alueella?
4460: 
4461:      Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1996
4462:                      Reijo Laitinen /sd                      Erkki J. Partanen /sd
4463: 
4464: 
4465: 
4466: 
4467: 260017
4468: 2                                           KK 824/1996 vp
4469: 
4470: 
4471: 
4472: 
4473:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4474: 
4475:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa        pankkipalveluissa vallitsevan kilpailutilanteen
4476: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         valossa. Myös maantieteelliset seikat on pyritty
4477: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ottamaan huomioon.
4478: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reijo Lai-          Asiamiespostit ovat yleensä joko kauppojen,
4479: tisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        kioskien tai huoltoasemien yhteydessä, ja ne tar-
4480: n:o 824:                                              joavat yksityishenkilöille kaikki samat palvelut
4481:                                                       kuin omalla henkilökunnalla toimiva postikont-
4482:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        tori. Asiakkaat voivat noutaa saapuneet postilä-
4483:        varmistaakseen postipalveluiden tarjon-        hetyksensä sekä lähettää postia Suomeen ja myös
4484:        nan kansalaisten tarpeiden edellyttämäl-       ulkomaille. Silloin kun maaseudulla asiakkaalla
4485:        lä tasolla koko valtakunnan alueella?          on lähimpään postiin, myös asiamiespostiin,
4486:                                                       matkaa kotoa yli 5 kilometriä ja jos alueen
4487:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          postinjakelu hoidetaan autolla, kuitattavat ja
4488: vasti seuraavaa:                                      saapumisilmoitusten osoittamat lähetykset toi-
4489:                                                       mitetaan yksityistalouksille maksutta postinja-
4490:    Postin ja Postipankin solmima viisivuotinen        ketun yhteydessä.
4491: yhteistyösopimus koskee postikonttoreissa teh-           Asiamiespostit ovat lisäksi avoinna iltaisin ja
4492: tävää pankkitoimintaaja sen harventamista sekä        viikonloppuisin toisin kuin Postin omat posti-
4493: päällekkäisyyksien purkamista.                        konttorit ja palvelevat täten erityisesti asiakkai-
4494:    Postikonttoreiden työstä suurin osa on perin-      ta,jotka käyvät työssä asuinalueensa ulkopuolel-
4495: teisesti muodostunut pankkipalveluista. Posti-        la. Niinpä asiamiespostin on huomattu vakiin-
4496: pankin pankkipalveluverkoston laajuudesta vas-        nuttaneen asemansa oman alueensa posteina.
4497: taa pankki, ja kun pankkipalvelut loppuvat            Samalla asiamiespostin saaminen tukee esimer-
4498: suunnilleen joka toisesta postikonttorista, Posti     kiksi kyläkaupan taloudellisia toimintaedelly-
4499: ei pysty pelkillä postipalveluilla ylläpitämään ny-   tyksiä ja säilymistä.
4500: kyistä verkostoa. Postin palveluja ei kuitenkaan         Konttoriverkoston muutoksen jälkeen asia-
4501: ole aikomus heikentää postitoimintaverkoston          miespostiverkosto tulee käsittämään yli 550 sel-
4502: uudistuksen yhteydessä. Posti etsii uusia toimin-     laista postipalvelupistettä, joita Postin oma hen-
4503: tamalleja jo kokeiltujen mallien lisäksi.             kilöstö hoitaa, ja noin 1 150 yksityisten yrittäjien
4504:    Lähes jokaisen pankkipalveluista luopuvan          vastuulla olevaa postipalvelupistettä.
4505: toimipaikan tilalle tulee joko omalla henkilökun-        Posti tulee varustamaan noin 80 suurinta
4506: nalla toimiva postikonttori tai asiamiesposti.        yrittäjäasiamiespostia tietokonepäätteillä, joista
4507: Niitä postikonttoreita valittaessa, joissa tulevai-   löytyvät muun muassa Postin hinnoitteluohjel-
4508: suudessakin tarjotaan pankkipalveluita, on läh-       mat.
4509: tökohtana pidetty Postipankin liiketoimintaa
4510: 
4511:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1996
4512: 
4513:                                                                 Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
4514:                                           KK 824/1996 vp                                            3
4515: 
4516: 
4517: 
4518: 
4519:                                       Tili Riksdagens Talman
4520: 
4521:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    kurrenssituationen inom banktjänsterna. Man
4522: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-      har också försökt beakta geografiska aspekter.
4523: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       Postombuden verkar i allmänhet i samband
4524: man Reijo Laitinen m.fl. undertecknade spörs-       med butiker, kiosker eller servicestationer och de
4525: mål nr 824:                                         erbjuder åt privatpersoner alla sådana tjänster
4526:                                                     som postkontor med egen personai erbjuder.
4527:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      Kunderna kan hämta sina postförsändelser och
4528:        ta för att trygga åtkomligheten av post-     sända post tili Finland och även tili utlandet. Om
4529:        servicen inom hela rikets område på den      avståndet från hemmet tili den närmaste posten,
4530:        nivå som medborgarnas behov fordrar?         även postombuden, är på landsbygden mer än 5
4531:                                                     kilometer och om i regionen posten utbärs med
4532:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       bil, lämnas sådana postförsändelser, som skall
4533: anföra följande:                                    kvitteras eller som följs av en ankomstanmälan,
4534:                                                     åt hushållen avgiftsfritt i samband med postut-
4535:    Det femåriga avtalet mellan Posten och Post-     bärning.
4536: baoken gäller banktjänster som utförs i postkon-       Postombudspunkterna är dessutom öppna på
4537: toren samt utglesning av dessa tjänster och upp-    kvällen och under veckosluten i motsats tili Pos-
4538: lösning av dubbelarbete.                            tens egna postkontor och betjänar sålunda sär-
4539:    Största delen av postkontorens arbete har tra-   skilt de kunder somjobbar utanför den ort där de
4540: ditionellt bestått av banktjänster. För omfatt-     bor. Följaktligen har man märkt att postombu-
4541: ningen av Postbankens banktjänstenät ansvarar       den befåst sin ställning som postinrättningar på
4542: baoken och eftersom banktjänsterna nedläggs i       de orter där de verkar. Om en bybutik får verka
4543: ungefår vart annat postkontor, kan Posten inte      som postombud stärker detta dessutom byhan-
4544: upprätthålla det nuvarande nätet med blotta         delns verksamhetsförutsättningar och fortsatta
4545: posttjänster. Det är dock inte meningen att för-    bestånd.
4546: svaga postservicen i samband med postnätverks-         Efter kontornätsreformen kommer postom-
4547: reformen. Posten letar efter nya verksamhetsmo-     budsnätet att omfatta mer än 550 postservice-
4548: deller utöver de modeller som redan har använts.    punkter som sköts av Postens egen personai och
4549:    Så gott som varje kontor som upphör med          dessutom ansvarar privata företagare för verk-
4550: banktjänster ersätts av endera ett postkontor       samheten i cirka 1 150 postservicepunkter.
4551: med personai eller med postombud. Vid valet av         Av de postombud som sköts av privata företa-
4552: de postkontor som också i framtiden kommer att      gare kommer Posten att utrusta cirka 80 största
4553: erbjuda banktjänster har utgångspunkten varit       med datorterminaler som innehåller bl.a. Postens
4554:  Postbankens affårsverksamhet i ljuset av kon-      prissättningsprogram.
4555: 
4556:      Helsingforsden 9 december 1996
4557: 
4558:                                                                 Trafikminister Tuula Linnainmaa
4559:                                             KK 825/1996 vp
4560: 
4561: Kirjallinen kysymys 825
4562: 
4563: 
4564: 
4565: 
4566:                                    Jorma Vokkolainen /vas ym.: Luotsausmaksujen korottamisesta
4567: 
4568: 
4569: 
4570:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4571: 
4572:     Kysymyksen aiheena on luotsiasetuksen 3 lu-       tyn aluksen kymmenennen Kuopion matkan vi-
4573: vun tarkoittamat luotsausmaksut,joita esitetään       ranomaismaksut ovat vuoden 1997 tasolla yli 90
4574: jälleen korotettavaksi valtion vuoden 1997 ta-        prosenttia korkeammat kuin vuonna 1990. Vas-
4575: lousarviossa. Saamamme tiedon mukaan maksut           taavan aluksen kymmenen matkan kustannukset
4576: olisivat tasoltaan n. 118 miljoonaa markkaa.          Kotkaan pysyivät samana aikana lähes ennal-
4577: Kyseessä on viides korotus luotsausmaksuissa          laan.
4578: kuluvalla vuosikymmenellä. Vuoden 1997 ta-               Tavaroiden kuljettaminen vesiteitse on koko-
4579: lousarvion mukainen maksutaso olisi n. 80 pro-        naistaloudellisesti edullisin vaihtoehto, sillä vas-
4580:  senttia korkeampi kuin vuonna 1990. Samanai-         taavan tonniston kuljettaminen muulla tavalla
4581:  kaisesti sisävesisatamien maksurasitus on kasva-     johtaa suurempiin investointitarpeisiin välttä-
4582:  nut huomattavasti jyrkemmin kuin merenranta-         mättömän infrastruktuurin ylläpitämiseksi. Ve-
4583:  kaupunkien vastaavat maksut.                         sistökuljetusten maksurasituksen kohtuuton li-
4584:     Luotsaustoiminta on välttämätöntä muun            sääminen näyttäisi olevan kokonaistaloudellisel-
4585:  muassa Saimaan vesialueen kuljetuksille, koska       ta kannalta epätarkoituksenmukaista.
4586:  väylät ovat kapeita ja matalia. Tämän johdosta          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
4587:  Iuotsausmaksut ovat osa sisävesiliikenteen pa-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4588:  kollisia kustannuksia.                               kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4589:     Väylä- ja Iuotsausmaksujen korotus kohdis-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4590:  tuu haitallisimmin Itä-Suomen vesistöalueen
4591:  pohjoisiin satamakaupunkeihin, kuten Kuo-                       Millä tavoin Hallitus arvioi vesiliiken-
4592:  pioanja Varkauteen, joissa nykyisen suuntaineo               teen julkisten maksujen vaikutusta har-
4593:  maksupolitiikka vaarantaa muun muassa ulko-                  joitettavan liikennepolitiikan kannalta ja
4594:  maisten rahtialusten liikennöinoin ja johtaa ylei-           miten maksuja tulisi arvioida erityisesti
4595:  semminkin kuljetusten siirtymiseen maaliiken-                pohjoisen Itä-Suomen sisävesisatamien
4596:  teeseen. Vertailun vuoksi on todettava, että tie-            toiminnan kannalta?
4597: 
4598:       Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1996
4599:           Jorma Vokkolainen /vas         Iivo Polvi /vas                 Riitta Korhonen /kok
4600:                                          Jorma Kukkonen /sd
4601: 
4602: 
4603: 
4604: 
4605:  260017
4606: 2                                           KK 825/1996 vp
4607: 
4608: 
4609: 
4610: 
4611:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4612:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        miten väylämaksujen nykyperustein laskettu
4613: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kustannusvastaavuus saadaan korotettua 100
4614: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       prosenttiin vuoteen 1999 mennessä ja onko ny-
4615: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jorma            kyinen kustannusvastaavuuden laskentatapa pe-
4616: Vokkolaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-       rusteltavissa. Työryhmän tulee saada työnsä val-
4617: myksen n:o 825:                                       miiksi 30.4.1997.
4618:                                                           Liikenneministeriö on lisäksi asettanut työ-
4619:           Millä tavoin Hallitus arvioi vesiliiken-    ryhmän selvittämään Saimaan vesistön alueella
4620:        teen julkisten maksujen vaikutusta har-        ja Saimaan kanavan kautta tapahtuvan vesilii-
4621:        joitettavan liikennepolitiikan kannalta ja     kenteen merkitystä tavaraliikenteen kuljetusreit-
4622:        miten maksuja tulisi arvioida erityisesti      tinä, liikenteen nykytilaa ja kehitysarviota sekä
4623:        pohjoisen Itä-Suomen sisävesisatamien          yleisiä toimintaedellytyksiä. Työryhmän tehtä-
4624:        toiminnan kannalta?                            vänä on erityisesti selvittää, mitkä ovat Saimaan
4625:                                                       liikenteen kustannusvastaavuus ja kilpailuedel-
4626:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          lytykset verrattuna maantie- ja rautatieliikentee-
4627: vasti seuraavaa:                                      seen. Työryhmän tulee myös selvittää vesiliiken-
4628:                                                       teen maksupolitiikan kohdentuminen sisävesilii-
4629:    Valtion vuoden 1997 talousarvioesitykseen si-      kenteeseen ja meriliikenteeseen sekä sen vaiku-
4630: sältyy esitys luotsausmaksujen korottamisesta 10      tukset Saimaan tavaraliikenteen kehittymiseen.
4631: prosentilla. Esitys perustuu siihen, että luotsaus-   Työryhmän tulee tehdä arvio Saimaan kanavalii-
4632: maksujen kustannusvastaavuutta halutaan ko-           kenteen tulevaisuuden näkymistä. Työryhmän
4633: rottaa. Talousarvioesityksen mukaan luotsaus-         tulee saada työnsä päätökseen 31.5.1997.
4634: maksun kustannusvastaavuuden arvioidaan ole-              Itä-Suomen sisävesisatamien toiminnan kan-
4635: van kuluvana vuonna 53 prosenttia ja vuonna           nalta luotsausmaksujen tasolla on merkitystä.
4636: 1997 sanottu korotus huomioon ottaen 58,2 pro-        Tätä merkitystä arvioitaessa on ensinnäkin huo-
4637: senttia.                                              mattava, että luotsaustoiminnan kustannusvas-
4638:    Väylämaksun osalta on huomattava, että väy-        taavuudessa on maan eri osissa suuria eroja.
4639: lämaksusta ovat vapautetut alukset, joita käyte-      Suomenlahdella se on 78 prosenttia, Perämerellä
4640: tään yksinomaan sisävesiliikenteessä. Väylä-          32 prosenttia ja Saimaan kauppamerenkulun
4641: maksua ei myöskään peritä alukselta sen saa-          osalta 39 prosenttia.
4642: puessa Suomeen Saimaan kanavan kautta ja läh-             Vuodesta 1991 alkaen luotsausmaksut ovat
4643: tiessä Suomesta poikkeamatta Suomen rannikon          tähän mennessä kohonneet n. 70 prosentilla, ja
4644: satamassa. Mikäli alus tällaisen matkan yhtey-        jos 1.1.1997 alkaen suunniteltu korotus toteute-
4645: dessä tuo ulkomailta lastia Suomen rannikon           taan, nousu on n. 80 prosenttia. Korotukset ovat
4646: satamaan tai vie lastia ulkomaille Suomen ranni-      olleet prosenteissa samankokoisia koko maassa.
4647: kon satamasta, alukselta peritään puolet väylä-       Saimaan kanavalla ja Saimaan vesistöalueella on
4648: maksusta kummassakin tapauksessa.                     koko ajan ollut voimassa 50 prosentilla alennettu
4649:    Luotsausmaksun osalta taas on huomattava,          luotsaustaksa. Tämä on perustunut siihen, että
4650: että kun alus kulkee Saimaan kanavassa tai Sai-       luotsaustoiminta sisävesillä on halvempaa kuin
4651: maan vesistöalueella, luotsaustaksan mukaisista       rannikoilla. Lisäksi luotsausmatkat Saimaan
4652: luotsausmaksuista peritään vain 50 prosenttia.        kauppamerenkulussa ovat pitkiä ja luotsaus-
4653:    Hallitus arvioi vesiliikenteen maksupolitiik-      maksujen osuus kustannuksista on moninkertai-
4654: kaa niiden selvitysten pohjalta, jotka parhaillaan    sesti suurempi kuin rannikon satamien liiken-
4655: on käynnistetty. Väylämaksun osalta liikennemi-       teessä.
4656: nisteriö on asettanut työryhmän selvittämään              Luotsausmaksujen korottamisella on pyritty
4657: väylämaksujen kustannusvastaavuuden lasken-           parantamaan luotsaustoiminnan kustannusvas-
4658: tatapaa sekä väylämaksujärjestelmän kehittä-          taavuutta. Samalla on luotsaustoiminnan kus-
4659: mistä. Työryhmän tulee selvittää muun muassa,         tannuksia pyritty alentamaan. Osaltaan luot-
4660:                                               KK 825/1996 vp                                           3
4661: 
4662: sauskustannusten alentamiseen tähtää myös               kuljetuskustannuksia ja sillä on myös vaikutusta
4663: luotsausta koskevan lainsäädännön uudistami-            kauttakulkuliikenteen kannattavuuteen.
4664: nen, jota koskeva hallituksen esitys annetaan              Luotsausmaksujen 10 prosentin korotuksen
4665: eduskunnalle lähiaikoina. Lainsäädännön uudis-          tulonlisäys olisi merenkulkulaitokselle noin 10,7
4666: tamisella on tietysti muitakin päämääriä kuin           milj. markkaa, mikä määrä on vastaavasti vä-
4667: kustannusten alentaminen.                               hennetty laitoksen toimintamenomäärärahoista.
4668:    Luotsausmaksut ovat Suomessa eurooppa-               Saimaan kauppamerenkulun osalta vaikutus on
4669: laista keskitasoa. Luotsausmaksun korottamis-           noin 1 milj. markkaa. On huomattava myös, että
4670: tarpeeseen ovat 1990-luvulla vaikuttaneet val-          mikäli maksuja alennetaan Saimaalla, alennusta
4671: tiontaloudelliset syyt. Luotsausmaksujen korot-         vastaava korotustarve syntyy merialueilla.
4672: tamisen sijasta olisi kuitenkin ensisijaisesti pyrit-      Hallitus tulee tekemään päätöksensä meren-
4673: tävä luotsauskustannusten alentamiseen ja näin          kulun maksujen korottamisesta eduskunnan
4674: parantuvaan kustannusvastaavuuteen, sillä               päätettyä valtion vuoden 1997 talousarviosta.
4675: maksujen korotus lisää teollisuuden ja kaupan
4676: 
4677:       Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1996
4678: 
4679:                                                                  Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
4680: 4                                          KK 825/1996 vp
4681: 
4682: 
4683: 
4684: 
4685:                                        Tili Riksdagens Talman
4686: 
4687:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     gruppen skall bl.a. utreda hur den på nuvarande
4688: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       grunder beräknade kostnadsmotsvarigheten för
4689: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     farledsavgiften skall kunna höjas till 100 % till år
4690: man Jorma Vokkolainen m.fl. undertecknade            1999 och om det nuvarande sättet att beräkna
4691: spörsmål nr 825:                                     kostnadsmotsvarigheten är motiverat. Arbets-
4692:                                                      gruppen skall slutföra sitt arbete senast
4693:           Viiken verkan bedömer Regeringen att       30.4.1997.
4694:        de allmänna avgifterna för sjötrafiken           Trafikministeriet har dessutom tillsatt en ar-
4695:        har med tanke på den trafikpolitik som        betsgrupp med uppdrag att utreda hur viktig den
4696:        utövas och hur skall avgifterna bedömas,      sjötrafik som idkas inom Saimens vattenområde
4697:        särskilt med hänsyn till verksamheten i       och på Saima kanal är som transportrutt för
4698:        insjöhamnarna i norra delen av östra Fin-     godstrafiken, hurudan trafiken är för närvarande
4699:        land?                                         och hur den kan utvecklas samt de allmänna
4700:                                                      verksamhetsförutsättningarna för trafiken. Ar-
4701:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        betsgruppen har i uppdrag att särskilt utreda
4702: anföra följande:                                     kostnadsmotsvarigheten i fråga om trafiken i
4703:                                                      Saimen och trafikens konkurrensförmåga i för-
4704:    1 budgetpropositionen för 1997 föreslås att       hållande tilllandsvägs- ochjärnvägstrafiken. Vi-
4705: lotsningsavgifterna höjs med 10 %. Förslaget ba-     dare skall arbetsgruppen utreda hur avgiftspoliti-
4706: serar sig på en strävan att öka kostnadsmotsva-      ken inom sjötrafiken allokeras på insjötrafiken
4707: righeten för lotsningsavgifterna. Enligt budget-     och trafiken tili havs och hur denna politik inver-
4708: propositionen beräknas kostnadsmotsvarighe-          kar på utvecklandet av godstrafiken på Saimen.
4709: ten för lotsningavgiften uppgå till 53 % under       Arbetsgruppen skall bedöma framtidsutsikterna
4710: innevarande år och, med beaktande av den före-       för trafiken på Saima kanal. Den skall slutföra
4711: slagna höjningen, till58,2% år 1997.                 sitt arbete senast 31.5.1997.
4712:    Då det gäller farledsavgiften bör det beaktas         Lotsningsavgifternas storlek har betydelse för
4713: att fartyg som endast används i insjötrafik är       verksamheten i insjöhamnarna i östra Finland.
4714: befriade från avgiften. Farledsavgiften uppbärs      Då denna betydelse bedöms bör det särskilt be-
4715: inte heller för fartyg som anländer till Finland     aktas att det råder stora skillnader i kostnads-
4716: genom Saima kanal och som lämnar Finland             motsvarigheten i fråga om lotsningsverksamhe-
4717: utan att anlöpa en hamn vid Finlands kust. lfall     ten i olika delar av landet. För Finska viken är
4718: ett fartyg på en sådan resa för med sig last från    kostnadsmotsvarigheten 78 %, för Bottenviken
4719: utlandet till en hamn vid Finlands kust eller för    32 % och för handelssjöfarten på Saimen 39 %.
4720: last till utlandet från en hamn vid Finlands kust       Sedan år 1991 har lotsningsavgifterna stigit
4721: uppbärs i vartdera fallet hälften av farledsavgif-   med ca 70 %, och om den höjning som avsetts
4722: ten.                                                 träda i kraft 1.1.1997 genomförs är ökningen ca
4723:    Beträffande lotsningsavgiften kan konstateras     80 %. Procentuellt har höjningen varit lika stor i
4724: att då ett fartyg går i Saima kanal eller inom       hela landet. Under hela perioden har lotsnings-
4725: Saimens vattenområde uppbärs endast 50% av           taxan varit 50 % lägre i Saima kanal och Saimens
4726: den lotsningsavgift som fastställs i lotsningstax-   vattenområde. Detta har baserat sig på att insjö-
4727: an.                                                  lotsningen är billigare än lotsningen vid kusten.
4728:    Regeringen kommer att bedöma den avgifts-         Dessutom är lotsningssträckorna långa inom
4729: politik som gäller sjötrafiken utgående från de      handelssjöfarten på Saimen och lotsningsavgif-
4730: utredningar som pågår. För farledsavgiftens del      ternas andel av kostnaderna mångdubbla jäm-
4731: har trafikministeriet tillsatt en arbetsgrupp med    fört med trafiken vid kusten.
4732: uppdrag att utreda hur farledsavgifternas kost-          Syftet med höjningen av lotsningsavgifterna
4733: nadsmotsvarighet skall räknas ut och hur syste-      har varit att förbättra kostnadsmotsvarigheten
4734: met med farledsavgifter skall utvecklas. Arbets-     för lotsningens del. Samtidigt har man försökt
4735:                                             KK 825/1996 vp                                            5
4736: 
4737: sänka kostnaderna för lotsningsverksamheten.          avgifterna ökar nämligen transportkostnaderna
4738: Regeringen kommer inom kort att avlåta en pro-        för handel och industri och inverkar också på
4739: position till riksdagen med förslag till revidering   transitotrafikens lönsamhet.
4740: av den lagstiftning som gäller lotsningsverksam-          Om lotsningsavgifterna höjs med 10% ökar
4741: heten. Med denna proposition strävar man också        intäkterna för sjöfartsverket med ca 10,7 milj.
4742: efter att sänka lotsningskostnaderna. Givetvis        mk. Denna summa har i stället avdragits från
4743: har revideringen även andra syften.                   verkets omkostnadsanslag. För handelssjöfarten
4744:    Lotsningsavgifterna i Finland ligger pä euro-      pä Saimen är effekten ca 1 milj. mk. Observeras
4745: peisk medelnivå. Orsakerna till behovet att höja      bör också att om avgifterna sänks pä Saimen
4746: lotsningsavgifterna under 1990-talet har varit        uppstår motsvarande behov av att höja avgif-
4747: bl.a. statsekonomiska. I stället för att höja lots-   terna på havsområdena.
4748: ningsavgifterna borde man dock sträva efter att           Regeringen kommer att besluta om en eventu-
4749: sänka lotsningskostnaderna och pä sä sätt efter       ell höjning av avgifterna inom sjöfarten när riks-
4750: en bättre kostnadsmotsvarighet. En höjning av         dagen har beslutat om statsbudgeten för 1997.
4751: 
4752:      Helsingfors den 9 december 1996
4753: 
4754:                                                                   Trafikminister Tuula Linnainmaa
4755:                                               KK 826/1996 vp
4756: 
4757: Kirjallinen kysymys 826
4758: 
4759: 
4760: 
4761:                                     Raimo Vistbacka /ps: Vaikeasti hengityssairaan autoveron palau-
4762:                                        tuksesta
4763: 
4764: 
4765:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
4766: 
4767:    Seinäjoella asuva naishenkilö, jolla on vaikea       takaisin 60% uudesta autosta maksetusta veros-
4768: hengityselinsairaus (keuhkofibroosi)ja tästäjoh-        ta, kuitenkin enintään 14 600 markkaa. Lain si-
4769: tuva yli 60 prosentin invaliditeetti, haki Tullihal-    sältö on valitettavan epämääräinen muusta kuin
4770: litukselta palautusta autoverosta lain 50 §:ään         alaraajojen invaliditeetista aiheutuvan haitta-as-
4771: viitaten. Tullihallitus hylkäsi hänen anomuksen-        teen osalta. Edellä mainittujen ja mm. Keuhko-
4772: sa sillä perusteella, ettei hakija ollut sen mielestä   vammaliiton Silmu-nimisessä julkaisussa esitet-
4773: esittänyt riittäviä erityisiä syitä ollakseen oikeu-    tyjen ns. erityisten syiden takia tehtyjen autove-
4774: tettu autoveron palautukseen.                           ron palautusanomusten osalta laki ei anna selke-
4775:    Lain mukaan autoveron palautusta hakevalla           ää vastausta. On kuitenkin olemassa ennakkota-
4776: henkilöllä on sairaudestajohtuvan pysyvän hait-         pauksia,joissa myös hengityselinsairaudesta joh-
4777: ta-asteen oltava vähintään 60 prosenttia (työ- tai      tuvan invaliditeetin on katsottu riittävän erityi-
4778: ammattikäyttöön tarkoitettu auto), 80 prosent-          seksi perusteeksi ja syyksi saada autoveron pa-
4779: tia (yksityiskäyttö) tai sitten 40 prosenttia alaraa-   lautus. Tässä tapauksessa Tullihallitus on tehnyt
4780: jan puuttumisen tai puutteellisen toiminnan             kuitenkin kielteisen päätöksen huolimatta lääkä-
4781: vuoksi. Viimeksi mainitussa tapauksessa autove-         rin selkeästä hakemusta puoltavasta lausunnos-
4782: rosta palautetaan 60 prosenttia. Mikäli edellä          ta.
4783: olleet kriteerit eivät täyty, mutta henkilöllä on           Kansalaisia tulee kohdella aina tasavertaisesti
4784: auton tarpeellisuuteen vaikuttavia muita erityi-        yhteiskunnan ja sen eri toimielinten taholta. Kes-
4785: sen painavia syitä, on hänen mahdollista saada          kenään ristiriitaisia päätöksiä keskenään vertai-
4786: autoverolain mukaan palautusta kokonaan tai             lukelpoisissa tapauksissa ei saa tulla, ja jos sel-
4787: osittaisena.                                            laista tapahtuu, on asia korjattava ja säännöksiä
4788:     Tässä tapauksessa on kysymys nimenomaan             sekä niiden sovellutusohjeita täsmennettävä.
4789: viimeksi mainitun kaltaisesta henkilöstä. Hakija        Näin tulisi menetellä myös tässä kysymyksessä
4790: oli liittänyt autoveron palautushakemukseensa           esille otetun tapauksen ja autoveron palautusta
4791: lääkärintodistuksen, josta käy kiistatta ilmi hä-       koskevien menettelytapojen kohdalla.
4792: nen erittäin vaikea liikuntarajoitteisuutensa. Se           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
4793: on seurausta keuhkotibmosin aiheuttamasta vai-          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4794: keasta pulmonaalisesta hypertoniasta ja keuhko-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4795: vaitimoläpän vuodosta. Hän ei lääkärintodistuk-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4796: sen mukaan kykene kävelemään kuin korkein-
4797:  taan 100 metriä hidasta kävelyä tasaisella maalla,               Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
4798: joten jokapäiväinen välttämätön asiointi ei ole                Tullihallituksen autoveron palauttamista
4799:  omin avuin ilman kulkuvälinettä mahdollista.                  koskevien ohjeiden täsmentämiseksi niin,
4800: Tähän käsitykseen yhtyy lääkärin lisäksi myös                  ettei keskenään vertailukelpoisissa ta-
4801:  sosiaalihoi taja.                                             pauksissa enää tehdä ristiriitaisia ratkai-
4802:     Tarkasteltaessa nykyistä voimassa olevaa la-               suja, sekä että myös muista kuin alaraa-
4803:  kia autoverosta voidaan todeta, että sen 51 §:n               jainvaliditeetista johtuvien invaliditeet-
4804:  mukaan invalidilla,jolla on alaraajan tai raajojen            tien, kuten esimerkiksi hengityselinsai-
4805:  puuttumisen tahi toiminnan vajavuuden vuoksi                  raudesta johtuvan invaliditeetin, aikaan-
4806:  alentunut liikuntakyky ja siitä aiheutuva vähin-              saama peruste saada autoveron palautus-
4807:  tään 40 prosentin haitta-aste, on oikeus saada                ta selkiintyisi?
4808: 
4809:      Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1996
4810: 
4811:                                            Raimo Vistbacka /ps
4812: 260017
4813: 2                                          KK 826/1996 vp
4814: 
4815: 
4816: 
4817: 
4818:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4819: 
4820:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ottaa huomioon kaikki ne perusteet, joiden
4821: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        vuoksi voisi olla kohtuullista myöntää yksittäis-
4822: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tapauksessa veronhuojennusta. Kun lainkohdan
4823: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo           soveltaminen kuuluu niin sanotun vapaan har-
4824: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        kinnan piiriin vastakohtana edellä 51 §:n kohdal-
4825: sen n:o 826:                                         la tarkoitetulle laillisuusharkinnalle, ei autovero-
4826:                                                      lain 50 §:n nojalla tehtäviin päätöksiin voi hakea
4827:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        valittamalla muutosta.
4828:        Tullihallituksen autoveron palauttamista          Yhtenäinen päätöskäytäntö ja samassa ase-
4829:        koskevien ohjeiden täsmentämiseksi niin,      massa olevien hakijoiden tasapuolinen kohtelu
4830:        ettei keskenään vertailukelpoisissa ta-       ovat tavoitteena myös autoverolain 50 §:ää so-
4831:        pauksissa enää tehdä ristiriitaisia ratkai-   vellettaessa. Yksi merkittävä tekijä tässä on, että
4832:        suja sekä että myös muista kuin alaraa-       ratkaisuvalta on keskitetty vain yhdelle viran-
4833:        jainvaliditeetista johtuvien invaliditeet-    omaiselle, tässä tapauksessa Tullihallitukselle.
4834:        tien, kuten esimerkiksi hengityselinsai-      Päätöksenteossa asiaa arvioidaan kokonaisuute-
4835:        raudesta johtuvan invaliditeetin, aikaan-     na niiden tietojen perusteella, joita hakija on esit-
4836:        saama peruste saada autoveron palautus-       tänyt.
4837:        ta selkiintyisi?                                  Kun vammaisten autonhankinnan tuki on au-
4838:                                                      toverolain 51 §:n mukaisesti kohdistettu tuossa
4839:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         pykälässä tarkoitetuille vammaisille, yleisen ve-
4840: vasti seuraavaa:                                     ronhuojennussäännöksen soveltamiseen tämän
4841:                                                      ohella on suhtauduttu pidättyvästi. Tätä sään-
4842:    Vammaisten autonhankinnan verotukea kos-          nöstä sovelletaan vain poikkeustapauksissa.
4843: kevat perussäännökset ovat autoverolain              Vammaisia koskevassa veronhuojennuskäytän-
4844: 51 §:ssä. Lainkohdassa on säädetty veronpalau-       nössä Tullihallitus on ensisijaisesti pitänyt auto-
4845: tuksen edellytykseksi tietyt lääketieteelliset pe-   verolain 50 §:n soveltamista puoltavana tekijänä
4846: rusteet, jotka koskevat haitta-astetta ja vamman     poikkeuksellisen vaikeasti liikuntavammaisten
4847: laatua. Näitä perusteita on täydennetty auton        lasten kuljetustarvetta. Tällöinkin on kiinnitetty
4848: hankinnan välttämättömyyteen liittyvillä lisä-       huojennusta tai sen määrää arvioitaessa huomio-
4849: vaatimuksilla. Autoverolain 51 § on asiallisesti     ta muun muassa perheen yleisiin olosuhteisiin,
4850: saman sisältöinen kuin pitkään voimassa ollut        varallisuuteen, tuloihin ja ajoneuvon sopivuu-
4851: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain 17 §      teen kysymyksessä olevaan tarkoitukseen.
4852: oli. Tämän vuoden 1995 alusta kumotun sään-              Aikuisten erilaisilla sairauksilla perusteltuja
4853: nöksen soveltamisesta syntynyt laaja oikeuskäy-      veronhuojennushakemuksia on autoverolain
4854: täntö on siten suoraan sovellettavissa myös auto-    50 §:n nojalla hyväksytty vain poikkeustapauk-
4855: verolain 51 §:n soveltamiseen. Tämän lainkoh-        sissa. Niissä tapauksissa, joissa autoveroa onpa-
4856: dan soveltamiskäytäntö on varsin vakiintunut.        lautettu, Tullihallitus on perustanut ratkaisunsa
4857: Veronpalautuksen hakijoilla on käytettävissään       liikuntaa helpottavien tai sen kannalta välttä-
4858: tavanomaiset muutoksenhakukeinot, mikä myös          mättömien apu välineiden, kuten esimerkiksi pai-
4859: osaltaan varmistaa käsittelyn yhdenmukaisuutta       navien, vammaisen jatkuvassa käytössä olevien
4860: ja hakijoiden oikeussuojaa.                          spiralaitteiden kuljetustarpeeseen sekä erityisesti
4861:    Autoverolain 50 §:ssä on yleinen veronhuojen-     hakijan heikkoon taloudelliseen asemaan ja elin-
4862: nussäännös, jonka nojalla voidaan myöntää au-        ympäristöön liittyviin olosuhteisiin.
4863: toverosta vapautus, jos siihen on erityisiä syitä.       Autoverolain 51 §:n mukaisia liikuntavammo-
4864: Säännöksessä ei tarkemmin määritellä, mitä           ja eivät vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan
4865: nämä syyt voivat olla eikä pykälässä mainita         ole vaikea-asteisetkaan sisäelinsairaudet, kuten
4866: erikseen esimerkiksi vammaisia. Pykälän tarkoi-      sydän- ja keuhkosairaudet. Autoverolain 50 §:n
4867: tuksena on antaa soveltajalle laaja harkintavalta    mukaista sovellutuskäytäntöä ei ole laajennettu
4868:                                             KK 826/1996 vp                                              3
4869: 
4870: siten, että näistä sairauksista kärsivälle aikuis-       Suuntauksena vammaisuuden perusteella ta-
4871: väestölle palautettaisiin autoveroa kokonaan tai      pahtuvan autoveron palauttamisen kehittämi-
4872: osittainkaan vain tämän tyyppisestä sairaudesta       sessä on, että veronpalautuksen sijasta otettaisiin
4873: aiheutuvan haitta-asteen johdosta ottamatta sa-       käyttöön sosiaalihallinnon hoidettavaksi tuleva
4874: malla huomioon hakijan kokonaistilannetta.            suora auton hankinnan tuki. Jos asia ratkaistai-
4875:    Tullihallitus noudattaa veronhuojennusrat-         siin näin, voitaisiin mahdollisesti päästä eri vam-
4876: kaisuissaan edellä sanottuja periaatteita. Autove-    maisryhmien tarpeet nykyistä joustavammin
4877: rolain 50 §:n nojalla tehtyjä päätöksiä ei voida      huomioon ottavaan vammaisten liikkumismah-
4878: vertailla keskenään vain vammaan ja haitta-as-        dollisuuksien tukemiseen. Tällaista uudistusta
4879: teeseen liittyvin lääketieteellisin perustein. Tie-   ollaan parhaillaan selvittelemässä sosiaali- ja ter-
4880: dossa ei ole, että Tullihallitus olisi tehnyt         veysministeriön 28 päivänä maaliskuuta 1996
4881: kokonaisarviointiin liittyväteri näkökohdat huo-      asettamassa työryhmässä. Työryhmän määräai-
4882: mioon ottaen ristiriitaisina pidettäviä ratkaisuja.   ka päättyy 28 päivänä helmikuuta 1997. Lainsää-
4883:     Autoverolain 50 §:n soveltamisesta ei myös-       dännön kehittämismahdollisuudet tulevat ar-
4884: kään ole ministeriön tai Tullihallituksen tarkem-     vioitaviksi sitten, kun työryhmän ehdotus on
4885: pia ohjeita, joita voitaisiin kysymyksessä esite-     käytettävissä.
4886: tyllä tavalla täsmentää.
4887:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1996
4888:                                                                                   Ministeri Arja Alho
4889: 4                                             KK 826/1996 vp
4890: 
4891: 
4892: 
4893: 
4894:                                           Tili Riksdagens Talman
4895: 
4896:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        paragrafen är att ge tillämparen en omfattande
4897: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-          prövningsrätt beträffande beaktandet av alla de
4898: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        grunder som gör att det kunde vara skäligt att i
4899: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmä1              enskilda fall bevilja skattelättnader. Eftersom
4900: nr 826:                                                 tillämpningen av lagrummet faller inom omrädet
4901:                                                         för den s.k. fria prövningen, i motsats till den
4902:              Vi1ka ätgärder ämnar Regeringen vid-       laglighetsprövning som avses ovan i fräga om
4903:           ta för precisering av Tullstyrelsens anvis-   51 §, är det inte möjligt att genom besvär söka
4904:           ningar om äterbeta1ning av bi1skatt så att    ändring i beslut som fattas med stöd av 50§
4905:           man i sådana fall som är jämförbara med       bilskattelagen.
4906:           varandra inte längre fattar motstridiga           Vid tillämpningen av 50§ bilskattelagen strä-
4907:           bes1ut och att ocksä den grund för äterbe-    var man efter enhetlig beslutspraxis och en rättvis
4908:           ta1ning av bi1skatt som utgörs av annan       behandling av sökande i samma ställning. En
4909:           invaliditet än handikapp i de nedre extre-    viktig faktori detta sammanhang är att beslutan-
4910:           miteterna, säsom invaliditet som t.ex. be-    derätten har koncentrerats till endast en myndig-
4911:           ror pä sjukdomar i andningsorganen,           het, i detta fall till Tullstyrelsen. Vid beslutsfat-
4912:           skulle bli klarare?                           tandet bedöms ärendet som en helhet utgäende
4913:                                                         frän de uppgifter som sökanden har framställt.
4914:   Som svar pä detta spörsmäl får jag vördsamt               Dä stödet till handikappade vid anskaffning
4915: anföra följande:                                        av bil i enlighet med 51 § bilskattelagen har rik-
4916:                                                         tats till sådana handikappade som avses i sist-
4917:    Grundstadgandena om skattestöd för handi-            nämnda paragraf, har man förhållit sig reserve-
4918: kappade vid anskaffning av bil ingär i 51 § bil-        rat till en samtidig tillämpning av ett allmänt
4919: skattelagen. I lagrummet stadgas om vissa medi-         skattelättnadsstadgande. Detta stadgande till-
4920: cinska grunder som uppställts som villkor för           lämpas endast i undantagsfall. Vad beträffar
4921: skatteåterbäring och som gäller invaliditetsgrad        skattelättnadspraxis som gäller handikappade
4922: och slag av skada. Dessa grunder har komplette-         har Tullstyrelsen i första hand betraktat behovet
4923: rats med tilläggskrav som anknyter till nödvän-         att transportera exceptionellt gravt handikappa-
4924: digheten för en handikappad att skaffa bil. Sak-        de barn säsom en sådan faktor som förordar
4925: innehället i 51 § bilskattelagen är detsamma som        tillämpning av 50§ bilskattelagen. Ocksä i dylika
4926: i 17 § lagen om bil- och motorcykelskatt, vilken        fall har man vid bedömningen av skattelättnaden
4927: paragrafvar i kraft länge. Den omfattande rätts-        eller beloppet av denna beaktat bl.a. familjens
4928: praxis som uppstod vid tillämpningen av detta           allmänna förhållanden, förmögenhet och inkom-
4929: lagrum, som upphävdes vid ingängen av 1995, är          ster samt hur det aktuella fordonet lämpar sig för
4930: således direkt användbar vid tillämpningen av           ifrågavarande ändamål.
4931: 51 § bilskattelagen. Praxis i fräga om tillämp-             Endast i undantagsfall har fullvuxna perso-
4932: ningen av det aktuella lagrummet är väl etable-         ners skattelättnadsansökningar, som motiverats
4933: rad. De som söker skatteäterbäring har till sitt        med olika sjukdomar, godkänts med stöd av 50§
4934: förfogande de normala medlen för ändringssö-            bilskattelagen. I de fall där bilskatt har återbe-
4935: kande, vilket även för sin del garanterar att be-       talts har Tullstyrelsen grundat sitt beslut pä be-
4936: handlingen är enhetlig och tryggar sökandenas           hovet att transportera olika hjälpmedel som un-
4937: rättsskydd.                                             derlättar eller är nödvändiga för handikappades
4938:    I 50§ bilskattelagen ingär ett allmänt skatte-       möjligheter att ta sig fram, som t.ex. tunga respi-
4939: lättnadsstadgande, med stöd av vilket befrielse         ratoriska hjälpmedel som den handikappade
4940: frän bilskatt kan beviljas, om särskilda skäl för       ständigt använder, samt i synnerhet pä den sö-
4941: detta föreligger. I stadgandet fastställs inte när-     kandes svaga ekonomiska ställning och pä om-
4942: mare vilka dessa skäl kan vara, och där nämns           ständigheter som hänför sig tilllivsmiljön.
4943: inte heller t.ex. handikappade separat. Syftet med          Enligt vedertagen rättspraxis räknas som rö-
4944:                                               KK 826/1996 vp                                               5
4945: 
4946: relseskada enligt 51 § bilskattelagen inte ens svå-         1 fråga om tillämpningen av 50§ bilskattela-
4947: ra inremedicinska sjukdomar, såsom hjärt- och           gen finns inte heller några närmare anvisningar
4948: lungsjukdomar. Tillämpningspraxis enligt 50§            a v ministeriet eller Tullstyrelsen, vilka kunde pre-
4949: bilskattelagen har inte utvidgats så att fullvuxna      ciseras på det sätt som föreslås i spörsmålet.
4950: som lider av dessa sjukdomar skulle få bilskatten           Trenden i fråga om utvecklandet av återbetal-
4951: återbetald i sin helhet eller ens delvis endast på      ningen av bilskatt på grundval av handikapp är,
4952: grund av sådan invaliditetsgrad som beror på en         i stället för skatteåterbäring, ett sådant direkt
4953: sjukdom av denna typ utan att sökandens hel-            stöd för anskaffning av bil som socialförvaltning-
4954: hetssituation samtidigt beaktas.                        en skulle sköta. Om frågan kunde lösas på detta
4955:    Tullstyrelsen iakttar i sina beslut om skattelätt-   sätt skulle man möjligen kunna åstadkomma ett
4956: nadovan anförda principer. Beslutsom harfattats         sådant stöd som gäller handikappades möjlighe-
4957: med stöd av 50§ bilskattelagen kan inte jämföras        ter att röra sig som på ett mer flexibelt sätt än det
4958: med varandra enbart på sådana medicinska grun-          nuvarande beaktar olika handikappgruppers be-
4959: der som hänför sig tili skada och invaliditetsgrad.     hov. En arbetsgrupp som social- och hälsovårds-
4960: Man känner inte tili att Tullstyrelsen skulle ha        ministeriet tillsatt den 28 mars 1996 utreder för
4961: fattat beslut som, med beaktande av alla de olika       närvarande en dylik reform. Tidsfristen för ar-
4962: synpunkter som anknyter tili helhetsbedömning-          betsgruppen går ut den 28 februari 1997. Möjlig-
4963: en, kan betraktas som motstridiga.                      heterna att utveckla lagstiftningen bedöms när
4964:                                                         arbetsgruppens förslag finns att tillgå.
4965: 
4966:      Helsingfors den 9 december 1996
4967: 
4968: 
4969:                                                                                      Minister Arja Alho
4970:                                             KK 827/1996 vp
4971: 
4972: Kirjallinen kysymys 827
4973: 
4974: 
4975: 
4976: 
4977:                                    Antero Kekkonen /sd: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin yritys-
4978:                                        asiakkaiden asemasta
4979: 
4980: 
4981:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4982: 
4983:    Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin perustami-          tapauksessa perusteltua. Julkisessa omistuksessa
4984: sen jälkeen sinne siirrettiin sekä säästöpankkien     olevan Arsenalin tulee omaksua huomattavasti
4985: että muiden pankkien yritysasiakkaita, joiden         pitkäjänteisempi ja kokonaisuutta paremmin
4986: taloudellinen asema oli syvän laman seurauksena       palveleva linja. Yrityksille myönnettävien akor-
4987: muodostunut vaikeaksi. Osa yrityksistä joutui         dien tai maksuohjelmien tulee olla sekä velkojan
4988: välittömästi konkurssiin, mutta osa jatkoi toi-       että velallisen kannalta taloudellisesti mielekkäi-
4989: mintaansa ja Arsenalista tuli toimintaa pääasias-     tä. Lähtökohtana on oltava se, että yrityksiä ei
4990: sa rahoittava laitos.                                 lyhyellä tähtäimellä kaadeta tarpeettorniin kon-
4991:    Vaikka taloutemme on kuluneen parin vuo-           kursseihin, vaan etsitään pidemmällä aikavälillä
4992: den aikana elpynyt selvästi, on kehitys ollut koti-   elinkelpoisille yrityksille pysyvämpi ratkaisu-
4993: markkinoilla huomattavan hidasta. Näin ollen          malli.
4994: on luonnollista, että alan yrityksillä on ollut ja       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4995: tulee myös jatkossa olemaan ajoittaisia maksu-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4996: vaikeuksia. Arsenalin suhtautuminen maksuvai-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4997: keuksiin joutuneisiin yrityksiin on ollut kuiten-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4998: kin varsin tyly, ja usein ainoaksi motiiviksi on
4999: muodostunut yrityksen kaataminen ja omien                       Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
5000: saatavien osittainen turvaaminen.                            jotta Arsenalin elinkelpoiset yritykset ja
5001:    Koko kansantalouden ja työllisyyden kannal-               työpaikat kyetään nykyistä paremmin
5002: ta ilmeisesti toisenlainen menettely olisi useassa           turvaamaan?
5003: 
5004:      Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1996
5005: 
5006:                                          Antero Kekkonen /sd
5007: 
5008: 
5009: 
5010: 
5011: 260017
5012: 2                                           KK 827/1996 vp
5013: 
5014: 
5015: 
5016: 
5017:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5018: 
5019:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         näiden asiakkaiden siirtäminen muun rahoitta-
5020: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          jan hoidettavaksi heti, kun se on taloudellisesti
5021: olette 15 päivänä marraskuuta 1996 päivätyn            järkevin ehdoin mahdollista. Uusille rahoittajille
5022: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           on 1.1.1994-30.9.1996 siirtynyt 637 asiakasta ja
5023: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-         582 Mmk vastuita.
5024: taja Antero Kekkosen näin kuuluvan kirjallisen             Hoitaessaan asiakkaitaan Arsenal mm. uudis-
5025: kysymyksen n:o 827:                                    taa luottoja, muuttaa maksuohjelmia, pidentää
5026:                                                        maksuaikoja, tarkistaa luottojen korkoja ja jär-
5027:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,         jestelee vakuuksia. Arsenal myöntää asiakkail-
5028:        jotta Arsenalin elinkelpoiset yritykset ja      leen lisäluottoa vain, mikäli rahoituksella toteu-
5029:        työpaikat kyetään nykyistä paremmin             tettavan ja realistiseksi arvioidun hankkeen tuo-
5030:        turvaamaan?                                     ma tulovirta ylläpitää vastuiden hoitokykyä tai
5031:                                                        parantaa sitä.
5032:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-                Asiakasyrityksen joutuessa maksuvaikeuksiin
5033: taen seuraavaa:                                        asiakkaan kanssa pyritään löytämään vaihtoeh-
5034:                                                        toja liiketoiminnan tervehdyttämiseksi ja selvit-
5035:     Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy perustet-          tämään tervehdyttämisen tueksi tarvittavat toi-
5036: tiin hallinnaimaan Suomen Säästöpankki -               menpiteet. Mikäli asiakkaan kanssa saadaan so-
5037: SSP Oy:njärjestämättömiäja muita luottoja sekä         vituksi toteuttamiskelpoisesta tervehdyttämis-
5038: realisoimaan sen kiinteistöomaisuutta ja muuta         ohjelmasta, Arsenal voi tukea sen toteuttamista
5039: omaisuutta. Muiden pankkien asiakkaita ei ole          kaikilla edellä mainituilla keinoilla. Mikäli to-
5040: siirretty Arsenaliin.                                  teuttamiskelpoista tervehdyttämisohjelmaa ei
5041:     Arsenal hallinnoi, kehittää ja realisoi vastuul-   pystytä laatimaan tai sen toteuttaminen ei onnis-
5042: laan olevia omaisuuseriä siten, että niistä saa-       tu, ryhdytään perintätoimenpiteisiin. Arsenal
5043: daan ympäristön kehitys huomioon ottaen mah-           valitsee elvytys- tai perintävaihtoehdon terveh-
5044: dollisimman hyvä tulos. Arsenalin tehtävänä on         dyttämisohjelman realistisuuden ja arvioidun ta-
5045: minimoida valtion lisäsijoitukset yhtiöön sekä         loudellisen lopputuloksen perusteella.
5046: valtion jo tekemiä sijoituksia uhkaavat tappiot.           Arsenal hoitaa perinnässä olevien asiakkaiden
5047:     Arsenalin tehtävä on määräaikainen. Se päät-       perintätoimet tehokkaasti. Arsenal perii saata-
5048: tyy, kun Arsenalin asiakkaat ovatjoko siirtyneet       vansa pääsääntöisesti täysimääräisenä. Arsenal
5049: pankkijärjestelmään tai perintätehtävä on suori-       voi hakea asiakasyrityksensä konkurssiin, kun se
5050: tettu ja kiinteistöt ja omaisuus realisoitu.            on tehokkaan perinnän kannalta tarpeellista,
5051:     Arsenal luokittelee asiakkaansa elvytettäviin      mikäli muut vaihtoehtoiset järjestelyt ovat val-
5052: ja perittäviin. Elvytettäväksi katsotaan yritys,       tion kannalta epäedullisempia.
5053: joka kykenee omilla toimillaan ja mahdollisten             Arsenalin ja sitä edeltäneen Suomen Säästö-
5054: tilapäisten huojennusten avulla kehittämään toi-       pankin hakemat konkurssit ovat noin yksi pro-
5055: mintansa kannattavaksi. Pääsääntöisesti huo-           sentti vuosien 1991-1996 välillä Suomessa hae-
5056: jennukset peritään myöhemmin takaisin. Mikäli          tuista 33 000 konkurssista. Suhdeluku on olema-
5057: huojennuksen takaisinperittävyydestä luovu-            ton ottaen huomioon Arsenaliin siirtyneen asia-
5058: taan, se tapahtuu noudattaen velkajärjestelyn ja       kaskannan laatu ja määrä. Arsenal on hakenut
5059: yrityssaneerauksen periaatteita.                       sille siirtyneistä yritysasiakkaista konkurssiin
5060:     Arsenal hoitaa elvytettäviksi luokitellut asiak-   noin kolme prosenttia.
5061: kaansa mahdollisimman hyvin. Tavoitteena on
5062: 
5063:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1996
5064: 
5065:                                                                                   Ministeri Arja Alho
5066:                                              KK 827/1996 vp                                              3
5067: 
5068: 
5069: 
5070: 
5071:                                          Tili Riksdagens Talman
5072: 
5073:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       målsenliga villkor är möjligt. Under tiden
5074: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrive1se av den        1.1.1994-30.9.1996 har 63 7 kunder och ansvars-
5075: 15 november 1996 tili vederbörande med1em av           förbindelser till ett värde av 582 milj. mk övergått
5076: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman An-        till en annan finansiär.
5077: tero Kekkonen undertecknade spörsmål nr 827:               Arsena1 sköter sina kunder genom att bl.a.
5078:                                                        förnya krediter, ändra betalningsprogram, för-
5079:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-         länga beta1ningstider, justera krediträntor och
5080:        ta för att bättre än hittills skydda de livs-   ordna säkerheter. Arsena1 beviljar sina kunder
5081:        dugliga företagen och arbetsplatserna           tilläggskrediter endast om finansieringen an-
5082:        inom Arsenal?                                   vänds för genomförande av sådana projekt som
5083:                                                        kan bedömas som realistiska och i fråga om vilka
5084:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          det kassaflöde de medför upprätthåller eller för-
5085: anföra fö1jande:                                       bättrar kundens förmåga att sköta sina ansvars-
5086:                                                        förbindelser.
5087:     EgendomsförvaltningsbolagetArsenalAb bil-              Om en kund i något av Arsenals kundföretag
5088: dades för att förvalta Sparbanken i Finland -          får beta1ningssvårigheter strävar man efter att
5089: SBF Ab:s oreglerade och andra krediter samt            finna olika alternativ för sanering av företagets
5090: rea1isera dess fastighetstillgångar och övriga         verksamhet och att klarlägga vilka åtgärder som
5091: egendom. Kunder från andra banker har inte             behövs för att stöda saneringen. Om företaget
5092: överförts tili Arsenal.                                kan komma överens med kunden om ett genom-
5093:     Arsenal förvaltar, utvecklar och realiserar de     förbart saneringsprogram, kan Arsenal stöda ge-
5094: egendomsposter bolaget ansvarar för så att de          nomförandet med alla de medel som nämns
5095: inbringar ett så bra resultat som möj1igt med          ovan. Om det inte är möjligt att utarbeta ett
5096: hänsyn tili utveck1ingen i omgivningen. Arsena1s       genomförbart saneringsprogram eller om ge-
5097: uppgift är att minimera statens tilläggsp1acering-     nomförandet av programmet misslyckas, vidtas
5098: ar i bolaget samt de förluster som hotar place-        indrivningsåtgärder. Arsenal väljer mellan alter-
5099: ringar som staten redan gjort i bolaget.               nativen stimulansåtgärder och indrivning på
5100:     Arsenals uppdrag är tidsbestämt. Det upphör        grundval av hur realistiskt saneringsprogrammet
5101: antingen när bolagets kunder har överforts till        anses vara och det beräknade ekonomiska slutre-
5102: banksystemet eller när indrivningsuppdraget har        sultatet.
5103: s1utförts och fastigheterna och tillgångarna har           Arsenal sköter indrivningsåtgärderna i fråga
5104: rea1iserats.                                           om de kunder som är foremål för indrivning
5105:     Arsenal indelar sina kunder enligt huvudkate-      effektivt. I regel driver Arsenal in sina fordringar
5106: gorierna kunder som är föremål för stimulansåt-        tili det fulla beloppet. Arsenal kan begära sina
5107: gärder och kunder som är föremå1 för indrivning.       kundföretag i konkurs när detta är nödvändigt
5108: Som ett företag som kan bli föremål för stimu-         för att indrivningen skall vara effektiv, om de
5109: lansåtgärder betraktas ett sådant företag som på       andra alternativa arrangemangen är ofördelak-
5110: egen hand och eventuellt med hjälp av tillfålliga      tigare för staten.
5111: lättnader kan utveckla sin verksamhet så att den           Andelen av de konkurser som begärts av Arse-
5112:  blir Iönsam. Huvudprincipen är att dessa Iättna-      nal och dess föregångare, Sparbanken i Finland,
5113:  der sedan återkrävs. Om denna princip frångås         är ca en procent av de 33 000 konkurser som
5114:  sker detta med iakttagande av principerna för         begärts mellan åren 1991 och 1996. Jämförelseta-
5115:  skuldsanering och företagssanering.                   let är försumbart med beaktande av arten och
5116:     Arsenal sköter de kunder som klassificerats        omfattningen av det kundbestånd som överförts
5117:  som sådana kunder som skall bli föremål för           tili Arsenal. Arsenal har begärt ca tre procent av
5118:  stimulansåtgärder så bra som möjligt. Målet är        de företagskunder som överförts tili bolaget i
5119:  att dessa kunder skall överföras till en annan        konkurs.
5120:  finansiär genast när det på ekonomiskt ända-
5121: 
5122:      Helsingforsden 10 december 1996
5123: 
5124:                                                                                    Minister Arja Alho
5125:                                           KK 828/1996 vp
5126: 
5127: Kirjallinen kysymys 828
5128: 
5129: 
5130: 
5131: 
5132:                                   Mikko Elo /sd: Suurmyymälöiden rakentamisesta
5133: 
5134: 
5135: 
5136:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
5137: 
5138:    Ministeri Haavisto on asettanut rakennuslain     yhdyskuntarakenteeseen ja palvelujen saatavuu-
5139: uudistusta koskevan työryhmän ja siihen liittyen    teen sekä palvelutasoon. On hyvä, että hallitus on
5140: suurmyymälätyöryhmän, jonka pitäisi saada           ryhtynyt toimenpiteisiin.
5141: mietintönsä valmiiksi maaliskuun loppuun men-          On syytä olettaa, että edellä kuvattu Suomen
5142: nessä. Suurmyymälöiden rakentamisen rajoitta-       vähittäiskaupan rakenne ja ennustettavissa oleva
5143: misesta on keskusteltu eduskunnassakin jo kohta     kehitys antaa voimia suurmyymälätyöryhmälle
5144: kahdenkymmenen vuoden ajan, mutta siinä ei          tehdä yhdyskuntasuunnittelun ja palvelujen ke-
5145: Suomessa ole päästy eteenpäin. Keskusliikeve-       hityksen kannalta hyviä esityksiä, jotka sisältä-
5146: toiset suurmyymälät ovat saaneet vapaasti joh-      vät myös rajoituksia. Työryhmän esitykset kui-
5147: taa kaupan rakennekehitystä. Tuo kehitys on         tenkin jäävät helposti toteutumatta, jos raken-
5148: johtanut kaupan keskittymiseen ja kauppakuole-      nusalan uudistuksen etenemisessä, kuten enna-
5149: miin, mitä on vauhdittanut suurmyymälöiden          kolta voidaan olettaa, ilmenee suuria vaikeuksia.
5150: rooli aukioloaikojen hyödyntämisessä. Lähes         Asialla on kuitenkin kiire. Suomessa on jo vireillä
5151: kaikissa EU-maissa on lainsäädännössä pinta-        runsaasti suurmyymälähankkeita, vaikka niitä
5152: alarajoituksia suurmyymälöiden rakentamises-        kuluttajat eivät tutkimusten mukaan halua. Täl-
5153: ta. Ruotsissakin sellaiset säännökset olivat vuo-   lä hetkellä Suomessa ja Ruotsissa on automar-
5154: teen 1992 saakka ja nyt sielläkin on virinnyt uu-   ketteja yhtä paljon, vaikka Suomessa on huo-
5155: destaan keskustelu rajoitusten puolesta. Tans-      mattavasti vähemmän asukkaita. On syytä olet-
5156: kassa ja Espanjassa keskustellaan samoista          taa kaupan keskusliikkeiden kiirehtivän rakenta-
5157: asioista.                                           mispäätöksiä odotettavissa olevan rakennuslain
5158:    Suurmyymälöiden puoltajat katsovat kulutta-      uudistuksen ja siihen mahdollisesti sisältyvien
5159: jien äänestävän ostokäyttäytymisellään niiden       rajoitusten takia.
5160: puolesta. Tosiasiassa keneltäkään kuluttajalta ei      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
5161: ole ennen suurmyymälän rakentamisen aloitta-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
5162: mista kysytty myymälän tarpeellisuutta. Sen si-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5163: jaan on lukuisia esimerkkejä eri paikkakunnilta,    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5164: joissa kuluttajat ovat koonneet voimansa ja vas-
5165: tustaneet joukolla suurkaupan rakentamista.                   Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta suur-
5166: Tästä huolimatta rahan voima on kääntänyt                  myymälöiden rakentaminen ei kiihtyisi
5167: kunnalliset päättäjät rakentamisen kannalle. Tu-           kansantalouden kannalta haitalliseen
5168: lokset nähdään tänään mm. jyrkkänä työllisyy-              suuntaan, ja
5169: den laskuna Suomessa. Liikealan ammattiliiton                 onko Hallitus esittämässä kaavoitus-
5170: mukaan vähittäiskaupan työvoiman määrän las-               viranomaisille ja kunnille rakennushank-
5171: kussa on tehty Euroopan ennätys, mahdollisesti             keiden rauhoittamista kokonaan, osit-
5172: jopa maailmanennätys. Kehitys heijastuu myös               tain tai muulla tavoin?
5173: 
5174:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1996
5175: 
5176:                                            Mikko Elo /sd
5177: 
5178: 
5179: 
5180: 
5181: 260017
5182: 2                                         KK 828/1996 vp
5183: 
5184: 
5185: 
5186: 
5187:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
5188: 
5189:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tällä hetkellä eri käsittelyvaiheissa suunnitteilla
5190: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       yli kolmekymmentä suurmyymälähanketta. Näi-
5191: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     den lisäksi ympäristöministeriössä ja alueellisissa
5192: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko          ympäristökeskuksissa on alistettuna kymmen-
5193: Elon kirjallisen kysymyksen n:o 828:                kunta suurmyymälää koskevaa asema- tai raken-
5194:                                                     nuskaavaa. Määrä on merkittävä, kun sitä verra-
5195:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta suur-    taan nykyisin jo toimivien suuryksiköiden mää-
5196:        myymälöiden rakentaminen ei kiihtyisi        rään.
5197:        kansantalouden kannalta haitalliseen             Riittävän tiedon saamiseksi päätöksenteon
5198:        suuntaan, ja                                 pohjaksi ja tilanteen rauhoittamiseksi ympäris-
5199:           onko Hallitus esittämässä kaavoitus-      töministeriö on 15.11.1996 lähettänyt kunnille
5200:        viranomaisille ja kunnille rakennushank-     kirjeen, joka koskee vähittäiskaupan suuryksi-
5201:        keiden rauhoittamista kokonaan, osit-        köitä koskevien kaavojen ja lupahakemusten kä-
5202:        tain tai muulla tavoin?                      sittelyä. Kirjeessä korostetaan, että poikkeuslu-
5203:                                                     paa ei voida lainkaan käyttää suurmyymälöiden
5204:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        rakentamiseen, vaan oikea menettelytapa on
5205: vasti seuraavaa:                                    kaavoitus. Kaavaa laadittaessa vaikutukset voi-
5206:                                                     daan selvittää ja osallistuminen turvata riittävän
5207:    Ympäristöministeriö on tietoinen siitä, että     laajasti. Jos kaava on vanhentunut, tulee vaiku-
5208: suurmyymälöiden rakentaminen on viime aikoi-        tusten selvittämiseksi ja osallistumisen varmista-
5209: na ollut selvästi lisääntymässä ja että nykyiset    miseksi harkita YVA-menettelyn käyttämistä
5210: ohjauskeinot eivät ole riittäviä vähittäiskaupan    ennen rakennusluvan myöntämistä. Kirje koskee
5211: sijainnin ohjaamiseksi ja palvelujen saavutetta-    vaikutuksiltaan ongelmallisinta osaa suurmyy-
5212: vuuden turvaamiseksi.                               mälöistä: hypermarketteja sekä keskustojen ul-
5213:    Ympäristöministeriö on tästä syystä asettanut    kopuolelle sijoittuvia suuria supermarketteja
5214: 26.9.1996 suurmyymälätyöryhmän,jonka tehtä-         sekä kauppakeskuksia.
5215: vänä on valmistella ehdotus vähittäiskaupan ra-         Ympäristöministeriö tulee seuraamaan tiiviis-
5216: kenteen ohjauskeinojen kehittämisestä. Työryh-      ti tilannetta. Alkukeväällä saamme suurmyymä-
5217: mä tulee tekemään ehdotuksensa rakennuslain         lätyöryhmän ehdotukset ja tulemme tekemään
5218: uudistusta valmistelevalle toimikunnalle viimeis-   tarvittavat uudet johtopäätökset toimista, joita
5219: tään maaliskuun loppuun 1997 mennessä.              tarvitaan vähittäisl::aupan kehityksen ohjaami-
5220:    Ministeriön selvityksen mukaan kunnissa on       seksi.
5221: 
5222:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1996
5223: 
5224:                                                               Ympäristöministeri Pekka Haavisto
5225:                                             KK 828/1996 vp                                             3
5226: 
5227: 
5228: 
5229: 
5230:                                         Tili Riksdagens Talman
5231: 
5232:   1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Enligt en utredning som ministeriet gjort finns
5233: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           i detta nu över trettio köpcenterprojekt i olika
5234: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       stadier av handläggning i kommunerna. Utöver
5235: dagsman Mikko Elo undertecknade spörsmål nr           detta Iigger ett tiotal stadsplaner eller byggnads-
5236: 828:                                                  planer som avser stora köpcentra underställda
5237:                                                       vid miljöministeriet och de regionala miljöcen-
5238:           Vad ämnar Regeringen göra för att           tralerna. Detta är ett stort antal jämfört med
5239:        byggandet av stora köpcentra inte skall        antalet redan fungerande stora enheter.
5240:        accelerera i en riktning som är skadlig            För att ta fram tillräcklig information som
5241:        med tanke på den nationella ekonomin,          beslutsunderlag och för att lugna ner situationen
5242:        och                                            har miljöministeriet 15.11.1996 sänt ut ett brev
5243:           avser Regeringen att för planlägg-          tili kommunerna om handläggningen av planer
5244:        ningsmyndigheterna och kommunerna              och tiiiståndsansökningar som gäller stora enhe-
5245:        lägga fram tanken att sådana byggnads-         ter inom detaljhandeln. 1 brevet framhålls sär-
5246:        projekt bör dämpas ned totalt, delvis eller    skilt att undantagslov över huvud taget inte kan
5247:        på annat sätt?                                 komma i fråga om ett stort köpcenter skall byg-
5248:                                                       gas, utan det korrekta förfaringssättet är plan-
5249:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         läggning. Då planen görs upp kan verkningarna
5250: anföra följande:                                      utredas och medborgardeltagandet tryggas på
5251:                                                       tillräckligt bred bas. Om en pian är föråldrad, bör
5252:     Miljöministeriet är medvetet om att det under     man också överväga MKB-förfarande för att
5253: den senaste tiden har byggts allt fler stora köp-     utröna projektets verkningar och säkerställa
5254: centra och att de nuvarande styrmedlen inte är        medborgardeltagandet, innan byggnadslov be-
5255: tillfyllest för att styra placeringen av detaljhan-   viljas. Brevet gäller de stora köpcentra vars verk-
5256: deln och trygga att tjänsterna är tillgängliga.       ningar är mest problematiska, nämligen hyper-
5257:     Av denna anledning har miljöministeriet           marketarna och stora supermarketar och han-
5258: 26.9.1996 tillsatt en arbetsgrupp för stora köp-      delscentra som placeras utanför bebyggelsecen-
5259: centra, som har i uppgift att bereda ett förslag om   tra.
5260: bättre styrmedel med tanke på detaljhandelns              Miljöministeriet följer uppmärksamt med si-
5261: struktur. Arbetsgruppen kommer att lägga fram         tuationen. Tidigt på våren, då förslaget från ar-
5262: sina förslag för den kommission som bereder           betsgruppen för stora köpcentra föreligger, kom-
5263: revideringen av byggnadslagen senast före ut-         mer vi att vid behov dra behövliga nya slutsatser
5264: gången a v mars 1997.                                 om de åtgärder som behövs för att styra utveck-
5265:                                                       lingen av detaljhandeln.
5266: 
5267:      Helsingforsden 5 december 1996
5268: 
5269:                                                                       Miljöminister Pekka Haavisto
5270:                                              KK 829/1996 vp
5271: 
5272: Kirjallinen kysymys 829
5273: 
5274: 
5275: 
5276: 
5277:                                     Seppo Kanerva /kok: Eläkkeitä koskevista indekseistä
5278: 
5279: 
5280: 
5281:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5282: 
5283:    Niin sanottu eläkepommi on jo moninkertai-           le vain 1,5 %:n indeksin. Alle 65-vuotiaat saivat
5284: sesti purettu erilaisin leikkauksin ja eläkeläisten     2,8 %. Palkkapuolella kerrotaan parhaimpien
5285: köyhdytysindeksein. Pommin purkuluettelo on             palkkojen nousseen yli 8 %, vaikka palkkaratkai-
5286: pitkä: Ensin purettiin TEL-indeksi palkkaindek-         sujen sanotaan neuvotteluissa jääneen "vain"
5287: sistä ns. puoliväli-indeksiksi. Sitten saatettiin       4 %:n tuntumaan. Kun lisäksi työkyvyttömien
5288: perhe-eläkkeet ehdollisiksi. Kohta tämän jälkeen        tulevan ajan laskelmat heikkenivät, eläkepalk-
5289: muutettiin TEL:n palkkaperusteiset neljän vii-          kaa alettiin laskea 10 viimeiseltä vuodelta eikä
5290: meisen vuoden laskentaperusteet kahdesta par-           vuodelta 1993 ja sen jälkeen pidätettyjä indeksejä
5291: haasta vuodesta keskimmäisiksi laskentaperus-           aiota aiemmista lupauksista huolimatta maksaa
5292: teiden vuosiksi. Sitten nostettiin työttömyyseläk-      takaisin, niin eläkeläisten kuristaminen jatkuu
5293: keen ikärajaa 55 vuodesta 60 ikävuoteen. Näin           edelleen. Kansaneläkkeen pohjaosa tulee eläke-
5294: tultiin vuoteen 1994. Sitten alkoi taas tapahtua:       vähenteiseksi ja muitakin TEL-leikkauksia on
5295: Eläkkeille määrättiin 4 %:n erikoisvero sairaus-        tulossa. Kummalliselta tuntuu, että työttömyys-
5296: vakuutuksen ja kansaneläkkeen vuoksi. Sitten            maksujakin on tullut työeläkejärjestelmän mak-
5297: leikattiin edellisvuoden (1993) indeksikorotuk-         settavaksi.
5298: sesta 1,5 %. Vuoden 1994 indeksi poistettiin                Työeläkkeisiin tehdään vuodenvaihteessa in-
5299: (kaapattiin) kokonaan. Työntekijän TEL-mak-             deksikorotus. Alle 65-vuotiaiden TEL-indeksilu-
5300: suksi tuli asteittain 3 %:sta kohoava maksu koh-        ku v. 1997 on 1 791 ja yli 65-vuotiaiden 1 754.
5301: den 8 %:a. Eläkkeen perusteena olevasta palkas-         Näin ollen alle 65-vuotiaiden eläkkeitä korote-
5302: ta alettiin vähentää työntekijäin maksuja. Samal-       taan enää 1,8 % ja yli 65-vuotiaiden vain 1 %.
5303: la kiristettiin työttömyyseläkkeen ehtoja ja nos-       Palkankorotukset sen sijaan jatkavat 4-5 %:n
5304: tettiin yksilöllisen varhaiseläkkeen ikäraja 55         linjalla. Siten kohoavan palkkaindeksin alapuo-
5305: vuodesta 58 vuoteen. Valtion ja kuntien kapean          lelle syntyy vuosittain yhäjyrkemmin laskeva alle
5306: mutta pitkän leivän eläkkeet pudotettiin TEL-           65-vuotiaiden eläkeläisten indeksikäyrä ja sen
5307: tasolle, mikä yksistään merkitsi 10 %:a vastaa-         alapuolelle vielä surkeampi yli 65-vuotiaan sota-
5308: vaa palkan alennusta. Kun samanaikaisesti lisät-        veteraani-ikäluokan indeksikäyrä. Työttömyy-
5309: tiin terveyskeskusten, koti- ja laitoshoidon sekä       den hoidon kannalta ongelmallista on se, että
5310: poliklinikkojen palvelumaksuja, sairausvakuu-           mitä pitempään eläkkeeseen oikeutettu on töissä
5311: tuksen omavastuuosia ja poistettiin sairauskulu-        sitä korkeammaksi hänen eläkkeensä muodos-
5312: jen verovähennysoikeus, luulisi eläkeläisten jo         tuu. Järjestelmä suosii työuransa lopulla olevia
5313: kantaneen kortensa kekoon valtiontalouden ta-           nuorten työttömien sekä vanhempien eläkeläis-
5314: sapainottamiseksi. Näin ei kuitenkaan käynyt            ten kustannuksella. Kun lisäksi v. 1997 voimaan
5315: vaan tiukennukset jatkuivat: Eläkeläisten vero-         tuleva verotuksen palkkatulovähennys ei koske-
5316: tuksessa toteutettiin edellä luetellun lisäksi vielä    kaan eläketuloja, jotka kuitenkin ovat työaikai-
5317: samat kiristykset kuin palkansaajilla.                  sen palkan jatke, ja kuluvana vuonna alkanut
5318:     Kuluva vuosi muuttuikin sitten eläkeläisille        kansaneläkkeen pohjaosan leikkaus vanhoille
5319:  täysin kohtuuttomaksi: Eläkkeeseen, jonka sa-          eläkkeille jatkuu 20 %:n vuosivauhdilla koske-
5320:  nottiin olevan palkan jatke, alettiin soveltaa elin-   matta kuitenkaan tänä vuonna eläkkeelle lähte-
5321:  kustannusindeksiä palkkaindeksin sijaan. Mitä          viä, jotka saavat työeläkkeen pohjaosan kom-
5322:  vanhempi ihminen, sitä enemmän eläkkeeseen             pensaation suurempana eläkkeenä, koska heidän
5323:  vaikutti elinkustannusindeksi, ikään kuin yli 65-      työeläkettään ei enää yhteensoviteta kansaneläk-
5324:  vuotiaat olisivat syöppöjä. Ikärasismi antoi heil-     keen pohjaosan kanssa, on vanhempien eläke-
5325: 260017
5326: 2                                            KK 829/1996 vp
5327: 
5328: läisten kohtelu tältäkin osin epäoikeudenmu-           keeksi tulee nyt noin 50 %. Saksassa eläkkeet
5329: kaista jo 5 200 mk:n kuukausieläkkeestä alkaen.        ovat n. 70 % keskipalkoista.
5330:    Jo pelkästään sillä, että indeksiä ei ole palau-       Eläkeläisten indeksien takautuva palautus ja
5331: tettu radalleen palkkaindeksiperusteiseksi, on         korjaus palkkaindeksiradalle olisi elvytyspäätös,
5332: eläkeläisiltä pidätetty yli 2 miljardia markkaa        joka ei maksaisi valtiolle mitään, vaan tuottaisi
5333: vuodessa. Tähän mennessä pidätetty summa lie-          yhden ylimääräisen miljardin valtion budjettiin
5334: nee 5-6 miljardin markan luokkaa. Se raha ei           -ellei kerrannaisvaikutuksina enemmänkin.
5335: olisi valtiolta pois, vaan päinvastoin. Valtion           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
5336: osuus näistä saarnattomista eläkkeistä on enin-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
5337: tään 1 miljardi markkaa. Loppu tulisi eläkeva-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5338: kuutusjärjestelmästä, jonka hallussa on noin 160       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5339: miljardia markkaa. Tämän maksamansa 1 mil-
5340: jardin valtio saisi heti veroina takaisin ja lisäksi             Onko sotaveteraani-ikäluokan käsit-
5341: melkein toisen miljardin tienestiä. Samalla elvy-             telyssä syyllistytty Suomen perustuslain
5342: tettäisiin Suomea. Eläkeläiset käyttäisivät rahan-            vastaisesti eri ikäryhmien erilaiseen koh-
5343: sa osin lastensa, osin oman hyvinvointinsa ko-                teluun,ja
5344: hentamiseen. Osa ohjautuisi säästöiksi tai yritys-               mitä Hallitus aikoo tehdä eläkeläisiltä
5345: elämää tukeviksi osakkeiksi. Kun eläkkeiden re-               pidätettyjen ja leikattujen indeksien hy-
5346: aaliarvo on reilusti alle 60 %palkka-arvosta ja 10            vittämiseksi ja palkan jatkeena olevien
5347: vuoden kuluttua nykymenolla alittaa 40 %:n ra-                eläkkeiden palauttamiseksi palkkaindek-
5348: jan, alkaa Suomi olla EU :n pohjanoteeraus. Suo-              siradalle, joka helpottaisi eläkkeelle siir-
5349: men keskipalkat ovat nyt n. 10 000 mk/kk ja                   tymisiä ja loisi nuorille työpaikkoja?
5350: keskieläkkeet n. 5 000 mk/kk, joten keskieläk-
5351: 
5352:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1996
5353: 
5354:                                           Seppo Kanerva /kok
5355:                                             KK 829/1996 vp                                              3
5356: 
5357: 
5358: 
5359: 
5360:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5361: 
5362:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        joka korvaa kuluttajahintojen muutoksen lisäksi
5363: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         20 prosenttia palkansaajien ansiotason reaali-
5364: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       muutoksesta.
5365: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Seppo Ka-            Vuoden 1996 indeksijärjestelmän muutos pe-
5366: nervan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       rustuu hallituksen esitykseen yksityisten alojen
5367: 829:                                                  työeläkejärjestelmän uudistamista koskevaksi
5368:                                                       lainsäädännöksi (HE 118/1995 vp). Tällä, kuten
5369:           Onko sotaveteraani-ikäluokan käsit-         myös muilla esityksessä ehdotetuilla muutoksil-
5370:        telyssä syyllistytty Suomen perustuslain       la, pyritään aikaansaamaan työeläkemaksujen ja
5371:        vastaisesti eri ikäryhmien erilaiseen koh-     eläke-etujen välinen tasapaino 1990-luvun lop-
5372:        teluun,ja                                      puvuosiksija myös pidemmän aikavälin maksu-
5373:           mitä Hallitus aikoo tehdä eläkeläisiltä     jen ja etujen tasapaino työeläkejärjestelmässä.
5374:        pidätettyjen ja leikattujen indeksien hy-      Nämä muutokset vaikuttavat indeksimuutoksia
5375:        vittämiseksi ja palkan jatkeena olevien        lukuun ottamatta eläkemenojen kasvua hidasta-
5376:        eläkkeiden palauttamiseksi palkkaindek-        vasti vasta tulevaisuudessa. Ne kohdistuvat siten
5377:        siradalle, joka helpottaisi eläkkeelle siir-   ensisijaisesti nyt työssä oleviin henkiloihin. Elä-
5378:        tymisiä ja loisi nuorille työpaikkoja?         kepalkan laskusääntöön sekä tulevan ajan mää-
5379:                                                       räytymiseen tehdyt muutokset alentavat eläk-
5380:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          keen alkumäärää.
5381: vasti seuraavaa:                                          Myos aktiiviajanansioihin sovellettava indek-
5382:                                                       si vaikuttaa eläkkeen alkumäärään. Tämän
5383:    Vuoteen 1976 asti tyoeläkkeiden indeksi seu-       vuoksi on perusteltua, että työikäisten indeksipe-
5384: rasi yksinomaan palkkaindeksiä, jona käytettiin       rustetta ei muutosten yhteydessä heikennetty.
5385: Tilastokeskuksen laskemaa palkansaajien ansio-        Samaa indeksiä sovelletaan myös nuorempana
5386: tasoindeksiä. Etenkin julkisella sektorilla palk-     työkyvyttömiksi tuleviin, joilla yleensä voi olla
5387: kaindeksisidonnaisuus pelkkään ansiotasoin-           huollettavia. Sen sijaan eläkeikäisillä huoltovel-
5388: deksiin johti 1970-luvulla merkittäviin vinoutu-      vollisuuksia harvemmin enää on. Lisäksi kulu-
5389: miin; maksettava eläke saattoi joitakin vuosia        tustutkimukset osoittavat, että eläkeikäisillä ku-
5390: eläkkeelle siirtymisen jälkeen jopa ylittää aikai-    lutustottumukset eivät enää kehity samaan tah-
5391: semmasta toimesta maksetun palkan.                    tiin kuin työikäisillä.
5392:    Asian korjaamiseksi työeläkeindeksi muutet-            Taitettu indeksijärjestelmä on eduskunnan
5393: tiin vuoden 1977 alusta siten, että indeksi mää-      hyväksymä. Tätä ennen ehdotetut indeksimuu-
5394: räytyy puoliksi ansiotaso- ja puoliksi kuluttaja-     tokset olivat perustuslakivaliokunnan arvioita-
5395: hintaindeksin perusteella. Muutoksella pyrittiin      vana. Perustuslakivaliokunnan lausunnossa kat-
5396: siihen, että työeläkkeiden indeksi lähinnä nou-       sottiin, että työeläkkeiden indeksiä koskevat
5397: dattaisi sopimuspalkkojen kehitystä. Tavoittee-       muutokset voidaan tehdä tavallisessa lainsäätä-
5398: na oli myös, että maksussa olevat eläkkeet kehit-     misjärjestyksessä. Eduskunta kuitenkin edellytti,
5399: tyisivät likimain samassa suhteessa kuin eläke-       että hallitus seuraa kahdesta erillisestä indeksistä
5400: ikää lähestyvien työntekijöiden keskimääräinen        mahdollisesti aiheutuvia ongelmia ja ryhtyy tar-
5401: ansiotaso.                                            vittaessa toimenpiteisiin ongelmien ratkaisemi-
5402:     Vuoden 1977 työeläkeindeksin peruste säilyi       seksi. Tällaisia näkökohtia ei vielä ole ilmennyt.
5403:  muuttumattomana vuoden 1996 alkuun, jolloin              Edellä mainitussa hallituksen esityksessä eh-
5404:  työeläkkeissä siirryttiin niin sanottuun taitetun    dotettiin myös, että indeksilukuja määrättäessä
5405:  indeksin järjestelmään. Uudistuksessa työikäis-      palkkatason muutoksesta vähennettäisiin mää-
5406:  ten indeksi säilyi ennallaan. Eläkeikäisten eli 65   rä, joka vastaa työntekijäin eläkemaksuprosen-
5407:  vuotta täyttäneiden indeksi sisältää muutoksen       tin muutosta, ja ettei vuonna 1994 toteutettua
5408: jälkeenkin palkkasidonnaisen komponentin.             ylimääräistä 1,3 prosenttiyksikön indeksileik-
5409:  Tämä indeksi turvaa eläkkeisiin tarkistuksen,        kausta palauteHaisi indeksiin.
5410: 4                                          KK 829/1996 vp
5411: 
5412:    Palkansaajat ovat vuodesta 1993 alkaen osal-      Työeläkejärjestelmän peruspilareita on työeläk-
5413: listuneet eläkekustannusten rahoitukseen mak-        keen ansaintaperiaate eli että "työstäsi kasvaa
5414: samalla työntekijäin työeläkemaksua. Koska           työeläke". Tätä piirrettä on viimeaikaisin lain-
5415: eläkemaksulla ei ollut tarkoitus muuttaa työai-      säädäntömuutoksin tietoisesti haluttu vahvistaa.
5416: kaisen palkan antaman toimeentulon ja eläkkeen          Kysymyksen perusteluosassa verrataan Suo-
5417: antaman toimeentulon suhdetta, työntekijäin          men ja Saksan työeläkejärjestelmien mukaisia
5418: eläkemaksun osuutta ei oteta huomioon eläke-         eläkkeitä. Perusteluosassa esitetyt luvut eivät
5419: palkkaa laskettaessa. Eläkemaksu vähentää si-        kerro eläkkeiden korvausasteesta näissä maissa.
5420: ten, paitsi palkansaajien käytettävissä olevia tu-   Mainittakoon, että Saksassa eläkkeiden indeksi-
5421: loja, myös eläkkeen perusteena olevia tuloja. Jos    sidonnaisuutta muutettiin vuonna 1992. Muu-
5422: vastaavaa vähennystä ei tehtäisi myös työeläke-      toksen tavoitteena oli vakiinnuttaa eläkkeensaa-
5423: indeksiin, indeksi muuttuisi ylikorjaavaksi, jol-    jan, jolla on 45 vakuutusvuotta, nettoeläkkeen
5424: loin eläkkeen ja palkan antamien toimeentulojen      taso noin 70 prosenttiin keskimääräistä palkkaa
5425: suhde muuttuisi. Tämän vuoksi vuoden 1993 in-        saavan nettopalkasta. Bruttoeläke tällaisella
5426: deksipistelukuun tehtiin kysyjän mainitsema 1,5      eläkkeensaajana on noin 50 prosenttia bruttopal-
5427: prosentin vähennys. Vähennys oli puolet silloisen    kasta.
5428: työntekijäin eläkemaksun määrästä, koska in-            Kysymyksen perusteluosassa annetaan ylei-
5429: deksin muutos määräytyy puoliksi palkkakehi-         sesti ymmärtää, että viime vuosien valtiontalou-
5430: tyksen perusteella. Vuonna 1995 työntekijäin         den ja työeläkejärjestelmän rahoituksen tasapai-
5431: eläkemaksu nousi yhdellä prosenttiyksiköllä, jol-    nottamistoimet olisivat kohdistuneet palkansaa-
5432: loin vuoden 1995 indeksipistelukuun tehtiin vas-     jia voimakkaammin eläkkeellä oleviin kansalai-
5433: taavasti puolen prosentin vähennys. Nämä vä-         siin.
5434: hennykset indeksilukuihin tehtiin eduskunnan            Tarkasteltaessa eläkkeellä olevien taloudellis-
5435: hyväksymillä laeilla.                                ta asemaa, voidaan todeta, että eläkeläisten vero-
5436:     Vuoden 1996 alussa voimaan tulleessa laissa      tus on lähes kautta linjan lievempää kuin palkan-
5437: menettely työntekijäin eläkemaksun huomioon          saajien verotus. Vain eläkkeensaajien hyvätuloi-
5438: ottamisesta indeksiluvuissa säädettiin pysyväksi.    sin viidennes maksaa hieman korkeampia veroja
5439: Jatkossa vähennyksen määrä tulee olemaan var-        kuin palkansaajat vastaavan suuruisista tuloista.
5440: sin pieni, kun eläkemaksun kasvu on vähäisem-        Eläkeläisillä on myös parempi varallisuusasema
5441: pää. Esimerkiksi vuoden 1997 indeksilukuihin         kuin tavallisilla palkansaajaperheillä. On koh-
5442: työntekijäin eläkemaksun muutos aiheutti 0,15        tuullista, että verotuksen rakennetta pyritään
5443: prosentin vähennyksen työikäisten indeksiin ja       hallitusohjelman mukaisesti muuttamaan työn
5444: 0,06 prosentin vähennyksen eläkeikäisten indek-      tekemistä suosivaksi. On muistettava, etta keski-
5445: siin.                                                määräinen eläkkeelle jääruisikä on Suomessa
5446:     Vuoden 1994 indeksitarkistuksen pysyvällä        edelleen huomattavasti alhaisempi kuin muissa
5447: luopumisella työeläkemenojen säästöjä voitiin        Pohjoismaissa. Toimenpiteet, joilla työikäinen
5448: saada välittömästi.                                  väestö saataisiin entistä paremmin pysymään
5449:     Työeläkkeiden indeksijärjestelmän tarkoituk-     työelämässä vanhuuseläkeikään saakka, ovat
5450: sena ei missään vaiheessa ole ollut edistää ennen-   koko kansantaloutemme kannalta tarkoituksen-
5451: aikaista eläkkeelle jäämistä, vaan kohtuullisessa    mukaisia. Vastakkaisiin toimenpiteisiin ei Suo-
5452: määrin turvata työssä saavutettu kulutustaso.        messa nykyisissä työeläkejärjestelmän rahoituk-
5453: Tästä perusperiaatteesta ei ole vuoden 1996 alus-    sen ja valtion- ja kansantalouden kehyksissä ole
5454: ta voimaan tulleilla indeksimuutoksilla luovuttu.    varaa.
5455: 
5456:      Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1996
5457: 
5458:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
5459:                                              KK 829/1996 vp                                              5
5460: 
5461: 
5462: 
5463: 
5464:                                           Tili Riksdagens Talman
5465: 
5466:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         som fylit 65 år, innehålier också efter förändring-
5467: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-          en en 1önere1aterad komponent. Detta index
5468: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-        tryggar en justering av pensionerna som utöver
5469: man Seppo Kanerva undertecknade spörsmå1 nr             konsumentprisförändringarna ersätter 20 % av
5470: 829:                                                    1ön!agarnas reelia inkomstnivåförändring.
5471:                                                            Andringen av indexsystemet 1996 baserar sig
5472:            Har man vid behand1ingen av å1ders-          på regeringens proposition med förs1ag tili revi-
5473:        k1assen krigsveteraner i strid med den fin-      sion av 1agstiftningen om den privata sektorns
5474:        ska grund1agen gjort sig sky1dig till ojäm-      arbetspensionssystem (RP 118/1995 rd). Genom
5475:        1ik behand1ing av de olika å1dersgrupper-        denna, 1iksom genom de övriga i propositionen
5476:        na,och                                           föres1agna ändringarna, försöker man nå ba1ans
5477:            vad ämnar Regeringen göra för att            mellan arbetspensionsavgifterna och pensions-
5478:        gottgöra pensionstagarna de innehålina           förmånerna för de sista åren av 1990-ta1et och
5479:        och minskade indexen och för att återgå          också 1ångsiktig ba1ans mellan avgifterna och
5480:        tili ett 1öneindexbaserat system i fråga om      förmånerna i arbetspensionssystemet. Med un-
5481:        pensionerna, som är en fortsättning på           dantag för indexförändringarna inverkar dessa
5482:        1önen, vi1ket skulie underlätta pensione-        förändringar först i framtiden dämpande på ök-
5483:        ring och skapa arbetsp1atser för unga?           ningen av pensionsutgifterna. Förändringarna
5484:                                                         riktar sig så1edes i första hand mot dem som nu är
5485:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt           i arbete. Förändringarna i rege1n för hur pensi-
5486: anföra följande:                                        ons1önen skall räknas ut samt bestämningen av
5487:                                                         återstående tid sänker pensionens begynne1sebe-
5488:     Fram tili1976 fö1jde arbetspensionernas index       1opp.
5489: enbart 1öneindex, vi1ket utgjordes av 1öntagarnas          Också de index som tillämpas på inkomsterna
5490: förtjänstnivåindex uträknat av statistikcentra-         under den aktiva tiden påverkar pensionens be-
5491: 1en. Särski1t inom den offen1iga sektorn 1edde          gynne1sebe1opp. Därför var det motiverat att in-
5492: 1öneindexbindningen vid endast förtjänstnivåin-         dexgrunden för personer i arbetsför å1der inte
5493: dex tili betydande snedvridningar på 1970-ta1et;        försämrades i samband med ändringarna. Sam-
5494: några år efter pensioneringen kunde pensionen           ma index tillämpas också på sådana som b1ir
5495: tili och med överskrida den 1ön som hade betalts        arbetsoförmögna i yngre å1der och som i alimän-
5496: i den tidigare tjänsten.                                het kan ha andra att försörja. Däremot har pen-
5497:     För att avhjä1pa saken ändrades arbetspen-          sionärerna mer sällan 1ängre några försörjnings-
5498: sionsindex vid ingången av 1977 så att index            sky1digheter. Dessutom visar konsumtionsun-
5499: faststälis tili hä1ften på grundva1 av förtjänstnivå-   dersökningar att pensionärernas konsumtions-
5500: och tili hä1ften på grundva1 av konsumentprisin-        vanor inte 1ängre utveck1as i samma takt som hos
5501: dex. Genom ändringen ville man närmast få ar-           dem som är i arbetsför å1der.
5502: betspensionernas index att fö1ja avta1s1önernas            Det brutna indexsystemet har godkänts av
5503: utveck1ing. Må1et var också att de pensioner som        riksdagen. Före det var de föres1agna indexför-
5504: beta1as ut skulie utveck1as i ungefår samma för-        ändringarna i grund1agsutskottet för bedöm-
5505: håliande som den genomsnittliga inkomstnivån            ning. I grund1agsutskottets ut1åtande ansåg man
5506: för arbetstagare som närmade sig pensionså1-            att de förändringar som gäller arbetspensioner-
5507: dern.                                                   nas index kan göras i vanlig 1agstiftningsordning.
5508:      Den grund fOr arbetspensionsindex som inför-       Riksdagen förutsatte dock att regeringen fö1jer
5509: des 1977 var oförändrad tili början av 1996 då          de eventuella prob1em som två separata index
5510: man i fråga om arbetspensioner övergick tili det        kan medföra och att regeringen vid behov vidtar
5511:  s.k. systemet med brutet index. Vid reformen           åtgärder för att 1ösa prob1emen. Sådana syn-
5512:  bibehölis indexet för personer i arbetsför å1der       punkter har dock ännu inte uppkommit.
5513:  oförändrat. Indexet för pensionärerna, dvs. de            I regeringens ovan nämnda proposition före-
5514: 6                                          KK 829/1996 vp
5515: 
5516: slogs också att när indextai fastställs skall från      pensioner, utan att i skälig mån trygga den kon-
5517: förändringen i lönenivån avdras ett belopp som          sumtionsnivå som uppnåtts i arbetet. Från denna
5518: motsvarar förändringen av arbetstagarens pen-           grundprincip har man inte avstått genom de in-
5519: sionsavgiftsprocent och att det extra indexavdra-       dexförändringar som trädde i kraft vid ingången
5520: get på 1,3 procentenheter som gjordes 1994 inte         av 1996. Arbetspensionssystemets grundpelare
5521: skulle återinföras i index.                             är arbetspensionens intjäningsprincip, dvs. att
5522:    Löntagarna har från och med 1993 deltagit i          "arbete ger pension". Detta drag har man medve-
5523: finansieringen av pensionskostnaderna genom             tet velat befåsta genom de senaste årens lagstift-
5524: att betala arbetstagares pensionsavgift. Eftersom       ningsändringar.
5525: avsikten med pensionsavgiften inte varit att för-          1 motiveringen till spörsmålet jämförs pensio-
5526: ändra förhållandet mellan utkomsten av lönen            nerna enligt arbetspensionssystemen i Finland
5527: under arbetstiden och utkomsten av pensionen            och Tyskland. Siffrorna i motiveringen berättar
5528: beaktas vid uträkningen av pensionslönen inte           ingenting om pensionernas ersättningsnivå i
5529: den andel som pensionsavgiften utgör. Pensions-         dessa länder. Det kan nämnas att i Tyskland
5530: avgiften minskar således både löntagarnas dispo-        ändrades indexbindningen a v pensionerna 1992.
5531: nibla inkomster och de pensionsgrundande in-            Målet med ändringen var att fastställa nettopen-
5532: komsterna. Om motsvarande minskning inte                sionsnivån för en pensionstagare med 45 försäk-
5533: gjordes också i arbetspensionsindexet, skulle in-       ringsår till ca 70 % av den nettolön som en person
5534: dexet bli överkorrigerande, varvid förhållandet         medmedellönerhåller. En sådan pensionstagares
5535: mellan pensions- och löneutkomsten skulle för-          bruttopension utgör ca 50 % av bruttolönen.
5536: ändras. Därför gjordes den av spörsmålsställaren           Av motiveringen till spörsmålet får man den
5537: nämnda minskning om 1,5% av indexpoängtalet             uppfattningen att de senaste årens åtgärder för
5538: för 1993. Minskningen utgjorde hä1ften av det           ba1ansering a v statsekonomin och finansieringen
5539: dåvarande beloppet av arbetstagares pensions-           av arbetspensionssystemet skulle ha drabbat de
5540: avgift, eftersom indexförändringen till hälften         pensionerade medborgarna hårdare än 1öntagar-
5541: bestäms på grundval av löneutveck1ingen. År             na.
5542: 1995 steg arbetstagarens pensionsavgift med en             En granskning av pensionärernas ekonomiska
5543: procentenhet, varvid motsvarande minskning på           ställning ger vid handen att beskattningen av
5544: en halv procent gjordes i indexpoängtalet för           pensionärerna nästan över lag är mildare än be-
5545: 1995. Dessa minskningar i indextalen gjordes ge-        skattningen av 1öntagarna. Endast den femtede1
5546: nom lagar som godkändes av riksdagen.                   av pensionstagarna som har de högsta inkom-
5547:    1 den lag som trädde i kraft vid ingången av         sterna betalar något högre skatter än löntagarna
5548: 1996 stadgades att förfarandet som gällde beak-         betalar för inkomster av motsvarande storlek.
5549: tande av arbetstagarens pensionsavgift i indexta-       Pensionärerna har även en bättre förmögenhets-
5550: 1en skulle bli permanent. 1 fortsättningen kom-         ställning än de vanliga löntagarfamiljerna. Det är
5551: mer beloppet som avdras att vara obetydligt,            skäligt att beskattningsstrukturen ändras en1igt
5552: eftersom pensionsavgiftshöjningen är mindre. 1          regeringsprogrammet så att det gynnar arbete.
5553: exempelvis indextalen för 1997 föranledde änd-          Det är att minnas att medelpensionsåldern i Fin-
5554: ringen i arbetstagarens pensionsavgift en minsk-        land fortfarande är betydligt lägre än i de övriga
5555: ning på 0,15% av index för dem som är i arbets-         nordiska länderna. De åtgärder genom vilka be-
5556: för ålder och en minskning på 0,06 % i pensionä-        folkningen i arbetsför ålder bättre än hittills kun-
5557: rernas index.                                           de fås att hållas kvar i arbetslivet fram till ålders-
5558:    Genom att man permanent avstod från in-              pensionen är ändamålsenliga med tanke på hela
5559: dexjusteringen 1994 kunde man omedelbart skä-           var samhällsekonomi. Till motsatta åtgärder har
5560: ra ned arbetspensionsutgifterna.                        Finland inte råd inom den nuvarande ramen för
5561:    Avsikten med arbetspensionernas indexsys-            finansieringen av arbetspensionssystemet och
5562: tem har inte i något skede varit att främja förtida     stats- och samhällsekonomin.
5563:      Helsingforsden 11 december 1996
5564: 
5565:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
5566:                                           KK 830/1996 vp
5567: 
5568: Kirjallinen kysymys 830
5569: 
5570: 
5571: 
5572: 
5573:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Sosiaaliturvaa koskevan lainsäädännön sel-
5574:                                       keyttämisestä
5575: 
5576: 
5577:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
5578: 
5579:    Valiokuntaneuvos Arajärvi on saanut tehtä-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
5580: väkseen toimeentulotukea koskevan lainsäädän-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5581: nön ja säännösten laatimisen selkeämpään muo-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5582: toon. Asia on hyvä ja tehtävän saanut henkilö         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5583: varmuudella asiantunteva. Useita vuosia on
5584: eduskunnassa kuitenkin esitetty vaatimuksia sii-                Milloin Hallitus aikoo käynnistää
5585: tä, että koko sosiaalinen lainsäädäntö olisi kii-            koko sosiaalista kenttää koskevan lain-
5586: reellisen selkeyttämisen tarpeessa, koska sitä ei            säädännön uudistamisen tarkoituksella
5587: pian hallitse edes hallitusneuvos Haikarainen-               selkeyttää kovin vaikeaselkoiseksi käy-
5588: kaan, niin monimutkaiseksi se alituisten muutos-             nyt säädöstö myös tavallisen kansalaisen
5589: ten ja poikkeuksen poikkeusten myötä on muo-                 ymmärrettäväksi?
5590: dostunut.
5591:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1996
5592: 
5593:                                        Sulo Aittaniemi /kesk
5594: 
5595: 
5596: 
5597: 
5598: 260017
5599: 2                                           KK 830/1996 vp
5600: 
5601: 
5602: 
5603:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5604: 
5605:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa        nen piirre. Lähtökohtaisesti eri etuuslajeilla on
5606: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         erilaiset tavoitteet ja määräytymisperusteet.
5607: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Etuuksien tasot sekä niiden hallinnollinen pohja
5608: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        poikkeavat toisistaan. Sosiaaliturvajärjestelmän
5609: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         kehittäminen on tapahtunut vaiheittain siten,
5610: n:o 830:                                              että taloudellisen kasvun myötä on parannettu
5611:                                                       etuuksien tasoja, luotu uusia etuuslajeja sekä väl-
5612:           Milloin Hallitus aikoo käynnistää           jennetty saantikriteereitä. Vuosikymmenien
5613:        koko sosiaalista kenttää koskevan lain-        myötä sosiaaliturvajärjestelmä on kehittynyt laa-
5614:        säädännön uudistamisen tarkoituksella          jaksi ja monimutkaiseksi kokonaisuudeksi.
5615:        selkeyttää kovin vaikeaselkoiseksi käy-            Suomen kansantalouden ongelmat ovat ko-
5616:        nyt säädöstö myös tavallisen kansalaisen       rostaneet sosiaaliturvan merkitystä. Yhteiskun-
5617:        ymmärrettäväksi?                               nan häiriötön toiminta on voitu taata sekä turva-
5618:                                                       ta kansalaisten kohtuullinen toimeentulo ja pal-
5619:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          velut. Valtiontalouden vakauttamisen edellyttä-
5620: vasti seuraavaa:                                      mät sosiaalimenojen säästöt sekä rakenteelliset
5621:                                                       uudistukset ovat toisaalta nopeuttaneet tarvetta
5622:    Edustaja Aittoniemi kiinnittää huomiota            selkeyttää nykyistä järjestelmää.
5623: ajankohtaiseen ja tarpeelliseen kysymykseen.              Näistä erityispiirteistä johtuvien kysymysten
5624: Hallitus on kuitenkin ollut tietoinen suomalaisen     selvittämiseksi ja mahdollisten ongelmien poista-
5625: sosiaaliturvajärjestelmän monimutkaisuudesta          miseksi sosiaali- ja terveysministeriö on kutsunut
5626: ja vaikeaselkoisuudesta. Eläkelainsäädännön           valiokuntaneuvos Pentti Arajärven selvitysmie-
5627: viime vuosien uudistukset ovat jo osaltaan sel-       heksi, jonka tehtävänä on selvittää mahdollisuu-
5628: keyttäneet järjestelmiä ja niiden ymmärrettä-         det selkeyttää nykyistä toimeentuloturvalainsää-
5629: vyyttä kansalaisen kannalta. Hallitusohjelmassa       däntöä. Samalla on otettava huomioon tehtävän
5630: painotetaan vähimmäisturvan etuusjärjestelmän         kannalta riittävästi toimeentuloturvan, palvelu-
5631: selkeyttämistä. Selvitysmies Kosken valtion-          jen ja sosiaaliturvan rahoituksen keskinäiset yh-
5632: osuusjärjestelmän uudistamiseen ja valtion ja         teydet sekä tehdä esitys, millaisilla toimenpiteillä
5633: kuntien tehtävienjakoon liittyneet ehdotukset li-     tähän tavoitteeseen voidaan päästä. Ehdotuksen
5634: säävät osaltaan palvelujärjestelmän ymmärrettä-       tulee sisältää esitys välittömästi toteutettavista,
5635: vyyttä kansalaisten kannalta.                         toimeenpanoa yksinkertaistavista toimenpiteistä
5636:    Hallitus totesi marraskuun 5 päivänä edus-         ja muiden tarvittavien toimenpiteiden aikataulu-
5637: kunnalle antamassaan sosiaaliturvan selonteos-        tus, etusijajärjestys sekä mahdolliset jatkoselvi-
5638: sa, että nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän toimi-    tykset. Toimeksiannon aikatauluna on 1.1.1997
5639: vuutta ja sen vaiheittaisen kehittämisen muka-        - 30.6.1997. Työn kuluessa on tarkoitus kuulla
5640: naan tuomia erityispiirteitä tulisi arvioida siten,   muun muassa eri yhteiskuntatahojen näkemyk-
5641: että selvitetään järjestelmän yksinkertaistamis-      siä sosiaaliturvajärjestelmän selkeyttämiseen liit-
5642: ja selkeyttämismahdollisuuksia. Tällöin olisi eri-    tyvistä ongelmista.
5643: tyisesti kiinnitettävä huomiota lainsäädännölli-          Sosiaaliturvajärjestelmän laajuuden, moni-
5644: seen epäyhtenäisyyteen, erilaisiin käsitteisiin ja    mutkaisuuden ja historiallisten erityispiirteiden
5645: menettelytapasäännöksiin sekä kansalaisten oi-        vuoksi ei ole nopeaa ja yksinkertaista oikotietä
5646: keusturvaan. Järjestelmän tulisi olla mahdolli-       parantaa järjestelmän selkeyttä, mikäli sen vah-
5647: simman läpinäkyvä ja kansalaisille helposti ym-       vuuksista pidetään kiinni. Työ on tehtävä vai-
5648: märrettävä.                                           heittain. Tämä työ on nyt hyvällä alulla. Sosiaali-
5649:    Ensisijaisesti selkeyttämistarve koskee tulon-     ja terveysministeriö tulee omalta osaltaan priori-
5650: siirtojärjestelmäämme, joka on historiallisen ke-     soimaan kysymyksessä mainitun tavoitteen saa-
5651: hittämisen tulos. Syyperusteisuus on sen keskei-      vuttamista.
5652:      Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1996
5653: 
5654:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
5655:                                              KK 830/1996 vp                                              3
5656: 
5657: 
5658:                                          Tili Riksdagens Talman
5659:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         mål och fastställelsegrunder. Nivåerna för för-
5660: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-           månerna samt deras administrativa grund avvi-
5661: lem av statsrådet översänt foljande av                   ker från varandra. Utvecklandet av socialtrygg-
5662: riksdagsman Sulo Aittoniemi undertecknade                hetssystemet har skett gradvis så att man i och
5663: spörsmål nr 830:                                         med den ekonomiska tillväxten har forbättrat
5664:                                                          nivån för förmånerna, skapat nya slag av förmå-
5665:           När ämnar Regeringen inleda en revi-           ner samt lindrat kriterierna för att erhålla dem.
5666:        dering av lagstiftningen som gäller hela          Under decenniernas lopp har socialtrygghetssys-
5667:        det sociala fåltet med avsikt att klarlägga       temet utvecklats tili en omfattande och komplice-
5668:        de författningar som blivit mycket svär-          rad helhet.
5669:        förstäeliga så att de förstås även av vanli-          Problemen i den finländska nationalekono-
5670:        ga medborgare?                                    min har accentuerat betydelsen av den sociala
5671:                                                          tryggheten. Samhällets friktionsfria verksamhet
5672:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            har kunnat garanteras samt en rimlig utkomst
5673: anföra följande:                                         och service för medborgarna tryggas. De inbe-
5674:                                                          sparingar av socialutgifterna som en harmonise-
5675:    Riksdagsman Aittoniemi har fåst uppmärk-              ring av ekonomin f6rutsätter samt strukturella
5676: samhet vid en aktuell och nödvändig fråga. Re-           reformer har för sin del försnabbat behovet att
5677: geringen har dock varit medveten om det finländ-         klarlägga det nuvarande systemet.
5678: ska socialtrygghetssystemets komplexitet och                 För att klarlägga de frågor som beror på dessa
5679: svärförstäelighet. Revideringarna av pensions-           specialdrag och för att undanröja eventuella pro-
5680: lagstiftningen under de senaste åren har redan för       blem har socia1- och hä1sovårdsministeriet kallat
5681: sin del klarlagt systemen och deras förståelighet        utskottsråd Pentti Arajärvi tili utredningsman
5682: med tanke på medborgarna. 1 regeringsprogram-            med uppgift att utreda möjligheterna att klarläg-
5683: met betonas klarläggning av förmånssystemen              ga den nuvarande utkomstskyddslagstiftningen.
5684: inom minimiskyddet. Utredningsman Koskis                 Samtidigt skall man med tanke på uppgiften i
5685: förs1ag i anknytning tili revidering av statsande1s-     tiliräckligt stor utsträckning beakta de centrala
5686: systemet och uppgiftsförde1ningen mellan staten          sambanden mellan finansieringen av utkomst-
5687: och kommunerna ökar för sin del servicesyste-            skyddet, tjänsterna och den sociala tryggheten
5688: mens förståe1ighet med tanke pä medborgarna.             samt göra ett f6rslag genom hurudana åtgärder
5689:     Regeringen konstaterade i den redogörelse om         man kan uppnä detta mä!. F örslagen skall inne-
5690: social trygghet som den gav tili riksdagen den 5         hålla en framställning tili åtgärder som genom-
5691: november att funktionaliteten för det nuvarande          förs omedelbart och som förenklar verkställighe-
5692: socialtrygghetssystemet och de specialdrag som           ten och tidtabellen för andra nödvändiga åtgär-
5693: medförs av det gradvisa utvecklandet av det bor-         der, prioritetsordning samt eventuella fortsatta
5694: de uppskattas så att man utreder möjligheterna           utredningar. Uppdragets tidtabell är 1.1.1997
5695: att förenkla och klarlägga systemet. Härvid bor-         30.6.1997. Då arbetet framskrider är avsikten att
5696: de man speciellt fåsta uppmärksamhet vid lag-            höra bl.a. olika samhälleliga instansers synpunk-
5697: stiftningens oenhetlighet, olika slags begrepp och       ter på problem i anknytning tili klarläggande av
5698: bestämmelser om förfaringssätt samt medbor-              socialtrygghetssystemen.
5699: garnas rättsskydd. Systemet borde vara så ge-                På grund av socialtrygghetssystemets omfatt-
5700: nomskinligt och lätt förståeligt för medborgarna         ning, komplexitet och historiska specialdrag
5701: som möj1igt.                                             finns det ingen snabb och enkel genväg att för-
5702:     Det primära behovet av förtydligande gäller          bättra systemets klarhet, om man häller fast vid
5703: vårt inkomstöverföringssystem som är ett resul-          dess styrka. Arbetet måste göras stegvis. Detta
5704:  tat av historiskt utvecklande. Ett centralt drag är     arbete har fått en bra början. Social- och hälso-
5705: att systemet är orsaksbaserat. De olika förmäns-         vårdsministeriet kommer för sin del att prioritera
5706: slagen som har olika utgångspunkter har olika            uppnåendet av det mål som nämns i spörsmålet.
5707: 
5708:      Helsingfors den 11 december 1996
5709: 
5710:                                                        Social- och hälsovärdsminister Sinikka Mönkäre
5711:                                            KK 831/1996 vp
5712: 
5713:   Kirjallinen kysymys 831
5714: 
5715: 
5716: 
5717: 
5718:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Verottajan menettelystä verotuksessa ja ve-
5719:                                       ro tarkastuksissa
5720: 
5721: 
5722:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
5723: 
5724:    Viime päivinä on esitetty väitteitä siitä, että      On olemassa vahvoja viitteitä siitä, ettei esite-
5725: verottaja ja erityisesti verotarkastusten suorit-    tyissä väitteissä ole savua ilman tulta.
5726: tajat toimivat menettelyssään mielivaltaisesti,         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
5727: mikä johtaa siihen, että niin yritys kuin yksityi-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5728: nen kansalainenkin saattaa joutua veroterrorin       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5729: kohteeksi. Verottajan väitetään toimivan usein       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5730: siten, että tehdään tarkastus ja määrätään mieli-
5731: valtainen verotus, josta voi aina valittaa. Vali-              Aikooko Hallitus perusteellisesti pe-
5732: tuksen yhteydessä pidetään kuitenkin tiukasti               rehtyä niihin väitteisiin, joita on tullut
5733: kiinni omasta tulkinnasta vaikka se tiedetään               osin veroviranomaisten omasta piiristä ja
5734: vääräksi tai ainakin kyseenalaiseksi. Byrokratian           jotka koskevat epäilyjä verottajan mieli-
5735: rattaissa erityisesti yksityinen ihminen, mutta             vallasta erityisesti verotarkastusten pe-
5736: myös pienfirmat, ovat heikossa asemassa. Vali-              rusteella suoritettujen veropäätösten suh-
5737: tusaste vain vahvistaa edellisen päätöksentekijän           teen,ja
5738: näkemyksen. Valitusta käsittelevän kun on hel-                 mitä Hallitus aikoo tehdä yleisen luot-
5739: pompi olla byrokratian kuin yksityisen usein                tamuksen palauttamiseksi verottajan toi-
5740: avuttoman ihmisen puolella.                                 mintoihin?
5741:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1996
5742: 
5743:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
5744: 
5745: 
5746: 
5747: 
5748: 260017
5749: 2                                            KK 831/1996 vp
5750: 
5751: 
5752: 
5753: 
5754:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5755: 
5756:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         luotettavuutta ja vastaavuutta sekä todelliseen
5757: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          liiketoimintaan että yrityksen antamiin ilmoituk-
5758: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        siin valvotaan tarkastuksella. Verotarkastajan
5759: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         havainnot, hänen niistä tekemänsä johtopäätök-
5760: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          set ja yrityksen näihin antamat vastineet kirja-
5761: n:o 831:                                               taan tarkastuskertomukseen, joka jatkossa toi-
5762:                                                        mii päätöksenteon pohjana. Tarkastajasta riip-
5763:           Aikooko Hallitus perusteellisesti pe-        pumaton virkamies tekee päätökset tarkastuk-
5764:        rehtyä niihin väitteisiin, joita on tullut      sessa esitettyjen havaintojen perusteella kuul-
5765:        osin veroviranomaisten omasta piiristä ja       tuaan verovelvollista. Verovelvollisella, joka on
5766:        jotka koskevat epäilyjä verottajan mieli-       tyytymätön päätökseen, on käytettävissään hal-
5767:        vallasta erityisesti verotarkastusten pe-       linnolliset oikeussuojakeinot muutoksenhaku-
5768:        rusteella suoritettujen veropäätösten suh-      menettelyineen.
5769:        teen, ja                                           Tarkastajan työn laatua seuraa jo tarkastus-
5770:           mitä Hallitus aikoo tehdä yleisen luot-      työn kestäessä hänen esimiehensä. Hän myös
5771:        tamuksen palauttamiseksi verottajan toi-        hyväksyy tarkastuskertomuksen. Tarkastajan
5772:        mintoihin?                                      esittämän näytön riittävyyteenjajohtopäätösten
5773:                                                        pitävyyteen ottaa ensi vaiheessa kantaa verotus-
5774:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tai maksuunpanopäätöksen tekevä virkamies ja
5775: vasti seuraavaa:                                       sen jälkeen muutoksenhakuasteina toimivat hal-
5776:                                                        lintotuomioistuimet. Järjestelmällä on nimen-
5777:    Valtiovarainministeriö on pyytänyt asiasta          omaan pyritty varmistamaan verovelvollisen oi-
5778: selvityksen verohallitukselta. Saadun selvityksen      keusturva ja estämään mielivaltaiset tai peruste-
5779: mukaan verohallinto suhtautuu erittäin vaka-           lemattomat ratkaisut.
5780: vasti kaikkiin sen työn laatua koskeviin väittei-          Lapin lääninverovirasto teki tutkimuksenjul-
5781: siin, joita viime aikoina on eri tahoilta ja mitä      kisuudessa verotarkastustoimintaa voimakkaas-
5782: ilmeisimmin eri tarkoituksissa esitetty. Väittei-      ti arvostelleen Lapin lääninveroviraston esitteli-
5783: den todenperäisyyden tutkiminen on sitä hel-           jän Liisa Mariaporin esittämien väitteiden joh-
5784: pompaa, mitä konkreettisemmasta ja yksilöi-            dosta. Tutkimuksen tulokset osoittivat Maria-
5785: dymmästä tapauksesta on kysymys. Verotarkas-           porin väitteet paikkansa pitämättömiksi. Tutki-
5786: tusten ja niiden perusteella tehtyjen verotuspää-      muksen mukaan verotarkastukset edelsivät La-
5787: tösten yleistä tasoa voidaan seurata lähinnä           pin läänissä vuosina 1994---1996 tehtyjä yhteen-
5788: muutoksenhakua ja muutoksenhakuasteiden                sä 388 konkurssia ainoastaan kolmessa tapauk-
5789: päätöksiä koskevien tilastotietojen perusteella.       sessa. Näissäkään kolmessa tapauksessa tarkas-
5790:    Yleisluonteisia väitteitä veroviranomaisten         tus ei ollut konkurssin yksinomainen syy.
5791: terrorista tai mielivallasta ei usein haluta konkre-       Mariapori väitti omiin kokemuksiinsa perus-
5792: tisoida sille tasolle, että ne voitaisiin todentaa     tuen verotarkastuskertomusten olevan 80-pro-
5793: oikeiksi tai vääriksi. Kysymyksessä esiin tuotu        senttisesti virheellisiä. Lääninveroviraston selvi-
5794: väite siitä, että veroviranomaiset harjoittaisivat     tyksen mukaan Mariapori oli vuosina 1985-
5795: tai edes voisivat harjoittaa mielivaltaa, sisältää     1993 toimistopäällikkönä ollessaan käsitellyt 277
5796: itse asiassa väitteen koko hallinnollisen oikeus-      tarkastuskertomusta, joista vain kahdeksassa
5797: suojajärjestelmämme toimimattomuudesta.                hän oli ollut eri mieltä tarkastajan kanssa. Sa-
5798:    Verotarkastuksen tehtävänä on yritystoimin-         maan aikaan lääninverovirastossa oli valmistu-
5799: taan liittyvien tosiasioiden selvittäminen ja nii-     nut yhteensä lähes 3 000 tarkastuskertomusta,
5800: den esiintuominen verotarkastuksesta laaditta-         joista valtaosan kanssa Mariaporilla ei ollut mi-
5801: vassa kertomuksessa. Ensisijaisena tarkastuksen        tään tekemistä. Esimerkiksi vuonna 1993 Lapin
5802: kohteena on yrityksen kirjanpitoaineisto. Sen          läänissä valmistuneiden 260 tarkastuskertomuk-
5803:                                              KK 831/1996 vp                                             3
5804: 
5805: ;en perusteella tehdyistä maksuunpanopäätök-            töjen jäsenkunnaltaan keräämiä esimerkkita-
5806: ;istä valitettiin lääninoikeuteen 15 tapauksessa.       pauksia käydään läpi yhdessä lääninverovirasto-
5807: Lääninoikeus muutti päätöstä verovelvollisen            jen tarkastusjohdon kanssa.
5808: ~duksi viidessä tapauksessa.                               Verohallituksen ilmoituksen mukaan verotar-
5809:     Verohallinto on pyrkinyt selvittämään vero-         kastustoiminnan laatuun, muutoksenhakume-
5810: tarkastuksiin liittyvistä epäkohdista ja ongelmis-      nettelyyn ja konkurssien syihin liittyviä kysy-
5811: ta esitettyjä väitteitä yhdessä elinkeinoelämää         myksiä selvitetään myös Valtiontalouden tarkas-
5812: ~dustavien järjestöjen kanssa. Esiin tuotuja            tusviraston marraskuussa käynnistämässä tutki-
5813: wnkreettisia esimerkkitapauksia on tarkastus-           muksessa. Siinä kartoitetaan vuosina 1990-
5814:  ten kokonaismäärään nähden ollut varsin vähän.          1995 tehdyt verotarkastukset, niiden perusteella
5815:  Niiden perusteella yrittäjien tyytymättömyys           tehdyt maksuunpanopäätökset, eri muutoksen-
5816: 1äyttäisi kohdistuvan vähintään yhtä paljon ve-         hakuasteiden päätökset sekä verotarkastusten
5817:  ~olainsäädännössä ja verotus- sekä oikeuskäy-          osuus verohallinnon käynnistämissä konkurs-
5818:  :ännössä epäkohdiksi koettuihin asioihin kuin          seissa. Selvitys valmistunee vuoden 1997 alku-
5819:  verotarkastukseen ja siinä noudatettuun menet-         puoliskolla.
5820:  :elyyn.                                                   Edellä esitetyn perusteella kysymys ei anna
5821:     Suomen Yrittäjäin sekä Teollisuuden ja Työn-        hallituksen taholta aihetta tässä yhteydessä mui-
5822:  mtajain Keskusliiton kanssa on sovittu joulu-          hin toimenpiteisiin.
5823:   mussa järjestettävästä tilaisuudesta, jossa järjes-
5824:      Helsingissä 11 päivänäjoulukuuta 1996
5825:                                                                                   Ministeri Arja Alho
5826: 4                                           KK 831/1996 vp
5827: 
5828: 
5829: 
5830: 
5831:                                         Tili Riksdagens Talman
5832: 
5833:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       hand företagets bokföringsmaterial. Dess tillför-
5834: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        litlighet och motsvarighet till både den reella af-
5835: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-      fårsverksamheten och de uppgifter som företaget
5836: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         lämnat övervakas genom inspektioner. Skattein-
5837: 831:                                                  spektörens iakttagelser, de slutsatser han dragit
5838:                                                       av dem och företagets bemötanden skrivs in i
5839:            Ämnar Regeringen grundligt sätta sig       inspektionsberättelsen, som i fortsättningen lig-
5840:        in i de påståenden som delvis kommit från      ger till grund för besluten. En av inspektören
5841:        skattemyndigheternas egna kretsar och          oberoende tjänsteman fattar besluten utifrån de
5842:        som gäller misstankar om beskattarens          iakttagelser som framförts vid inspektionen och
5843:        godtycke i synnerhet i fråga om de be-         efter att ha hört den skattskyldige. Skattskyldiga
5844:        skattningsbeslut som fattas utgående från      som är missnöjda med besluten förfogar över alla
5845:        skatteinspektioner, och                        admininistrativa rättsskyddsmedel jämte förfa-
5846:            vad ämnar Regeringen göra för att be-      randen för ändringssökande.
5847:        skattarens verksamhet åter skall börja åt-         lnspektörens chef kontrollerar redan under
5848:        njuta allmänhetens förtroende?                 inspektionsarbetets gång kvaliteten på inspek-
5849:                                                       törens arbete. Det är också chefen som godkän-
5850:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ner inspektionsberättelsen. Den tjänsteman som
5851: anföra följande:                                      fattar beskattnings- och debiteringsbeslutet tar
5852:                                                       först ställning tili huruvida de bevis som fram-
5853:    Finansministeriet har begärt en utredning av       förts av inspektören är tillräckliga och huruvida
5854: skattestyrelsen angående denna fråga. Enligt ut-      slutsatserna är hållbara och därefter står förvalt-
5855: redningen förhåller sig skatteförvaltningen med       ningsdomstolarna som fullföljdsinstanser i tur
5856: stort allvar till alla de påståenden om kvaliteten    att ta ställning. Syftet med systemet har uttryck-
5857: på dess arbete som på senaste tid har framförts       ligen varit att garantera de skattskyldigas rättssä-
5858: från olika håll och helt uppenbart i olika syften.    kerhet och att förhindra godtyckliga eller omoti-
5859: Ju konkretare och mera specificerat fall det rör      verade avgöranden.
5860: sig om, desto lättare är det att undersöka san-           Lapplands länsskatteverk har gjort en under-
5861: ningsenligheten i påståendena. Den allmänna ni-       sökning med anledning av de påståenden som
5862: vån i fråga om skatteinspektionerna och de be-        Liisa Mariapori, föredragande vid Lapplands
5863: skattningsbeslut som fattats på grundval av dem       länsskatteverk, framfört och i vilka hon i offent-
5864: kan granskas närmast med hjälp av statistiska         ligheten kraftigt har kritiserat skatteinspektions-
5865: uppgifter om ändringssökande och fullföljdsin-        verksamheten. Undersökningen visade att
5866: stansernas beslut.                                    Mariaporis påståenden är grundlösa. Enligt un-
5867:    De som framför påståenden av allmän natur          dersökningen föregick skatteinspektioner endast
5868: om terror eller godtycke från skattemyndigheter-      i tre fall de sammanlagt 388 konkurser som gjor-
5869: nas sida är ofta oviliiga att konkretisera sina       des i Lapplands län åren 1994-1996. Inte ensi
5870: påståenden till en sådan nivå att man kunde           dessa tre fall var inspektionen den enda orsaken
5871: bevisa att de är antingen riktiga eller felaktiga.    till konkurs.
5872: Det i spörsmålet framförda påståendet att skatte-         Mariapori påstod utgående från egna erfaren-
5873: myndigheterna handlar eller ens hade en möjlig-       heter att skatteinspektionsberättelserna till 80%
5874: het att handla godtyckligt inbegriper i själva ver-   var felaktiga. Enligt en utredning av länsskatte-
5875: ket ett påstående om att hela vårt administrativa     verket hade Mariapori 1985-1993 behandlat
5876: rättssäkerhetssystem inte fungerar.                   277 inspektionsberättelser under sin tid som by-
5877:    Skatteinspektionens uppgift är att utreda fak-     råchef och endast i åtta fall hade hon haft en
5878: ta som hänför sig till företagarverksamhet och att    annan åsikt än inspektören. Under samma tid
5879: lägga fram dem i den berättelse som skrivs om         hade sammanlagt nästan 3 000 inspektionsberät-
5880: skatteinspektionen. Inspektionen gäller i första      telser kommit till vid länsskatteverket, och stör-
5881:                                             KK 831/1996 vp                                            5
5882: 
5883: sta delen av dem var sådana som Mariapori inte        betsgivarnas Centralförbund om en samman-
5884: hade haft något att göra med. Som exempel kan         komst i december under viiken man tillsammans
5885: nämnas att endast i femton fall anfördes besvär       med länsskatteverkens inspektionsledning går
5886: hos länsrätten över debiteringsbeslut som fattats     igenom exempelfall som organisationerna har
5887: på grundval av de 260 revisionsberättelser som        samlat ihop av sina medlemmar.
5888: skrevs i Lapplands Iän 1993. 1 fem fall ändrade           Skattestyrelsen har meddelat att frågor som
5889: Iänsrätten beslutet tili den skattskyldiges fördel.   gäller skatteinspektionsverksamhetens kvalitet,
5890:    Skatteförvaltningen har försökt utreda påstå-      förfarandet vid ändringssökande och orsakerna
5891: endena om missförhållanden och problem i an-          tili konkurser också skall utredas i den undersök-
5892: slutning tili skatteinspektioner tillsammans med      ning som Statens revisionsverk skall igångsätta i
5893: organisationer som företräder näringslivet. Det       november. 1 kontrollen skall kartläggas alla
5894: har funnits mycket få konkreta exempelfall i för-     1990--1995 gjorda skatteinspektioner, debite-
5895: hållande tili det totala antalet inspektioner. Fal-   ringsbeslut som fattats utgående från dem, de
5896: len tyder på att företagarnas missnöje riktar sig     olika fullföljdsinstansernas beslut samt skattein-
5897: mot vissa frågor i skattelagstiftningen och be-       spektionernas andel i konkurser som satts i gång
5898: skattnings- och rättspraxis som upplevs som           av skatteförvaltningen. Utredningen torde bli
5899: missförhållanden i minst lika hög grad som miss-      klar under första hälften av 1997.
5900: nöjet gäller skatteinspektioner och det fårfaran-         Med stöd av vad som anförts ovan föranleder
5901: de som tiliämpas därvid.                              frågan inte i detta sammanhang några fler åtgär-
5902:    Man har kommit överens med F öretagarnas           der från regeringens sida.
5903: Centralförbund i Finland och lndustrins och Ar-
5904:      Helsingforsden 11 december 1996
5905:                                                                                  Minister Arja Alho
5906:                                               KK 832/1996 vp
5907: 
5908: Kirjallinen kysymys 832
5909: 
5910: 
5911: 
5912: 
5913:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Toimenpiteistä luontoaktivistien toiminnan
5914:                                         rajoittamiseksi
5915: 
5916: 
5917:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5918: 
5919:     Televisioruudusta on viime vuosina totuttu             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
5920: näkemään, miten kaiken maailman liuhuparrat             jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5921: ja tyhjäntoimittajat haluavat saada julkisuutta         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5922: kiipeämällä puihin ja sitomalla itsensä kettingeil-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5923: lä harvestereihin metsätyömailla, joissa korja-
5924: taan vihreätä kultaa ja ihmiset ansaitsevat työl-                 Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
5925: lään leipäänsä. Viime päivinä on käynyt selville,              niin sanotuiksi luontoaktivisteiksi it-
5926: että ns. luontoaktivistit eivät tule hyväksymään               seään kutsuvat tyhjäntoimittajat eivät tu-
5927: laillisessa järjestyksessä hyväksyttyjä talousmet-             levaisuudessa saa estää laillista toimintaa
5928: siä, vaan yhä lisää pitäisi saada alueita, jossa puut          sellaisilla hakkuualueiiia, jotka laiiiisiin
5929: kuolevat pystyyn toukkien syötäviksi. Luonto-                  päätöksiin ja sopimuksiin perustuen ovat
5930: aktivistit ovat taas uhanneet suoralla toiminnal-              talousmetsiä, ja
5931: la.                                                               aikooko Hallitus näin turvata niiden
5932:     Tuntuu kuin mitkään lait ja päätökset eivät                hakkuuoikeuden ja työnteon rauhan?
5933: enää koskisi näitä henkilöitä.
5934: 
5935:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1996
5936: 
5937:                                            Sulo Aittoniemi /kesk
5938: 
5939: 
5940: 
5941: 
5942: 260017
5943: 2                                            KK 832/1996 vp
5944: 
5945: 
5946: 
5947: 
5948:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5949: 
5950:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         muotoisuutta koskevan yleissopimuksen. Polii-
5951: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          sin on lainsäädännön määräysten velvoittamana
5952: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        valvottava ympäristönsuojelun toteutumista.
5953: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         Ympäristöä ja terveyttä koskevassa lainsäädän-
5954: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          nössä on kriminalisoitu tekoja ja toimintoja, jot-
5955: n:o 832:                                               ka vaarantavat elinympäristöämme. Jotkut hen-
5956:                                                        kilöt ja kansalaisryhmät ovat ryhtyneet toimi-
5957:           Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että       maan hyvin aktiivisesti vastustaessaan toiminto-
5958:        niin sanotuiksi luontoaktivisteiksi it-         ja ja tekoja, jotka ovat heidän omasta mielestään
5959:        seään kutsuvat tyhjäntoimittajat eivät tu-      elinympäristöämme vaarantavia. Poliisin toi-
5960:        levaisuudessa saa estää laillista toimintaa     mintaa ohjaavat säännökset velvoittavat poliisia
5961:        sellaisilla hakkuualueilla, jotka laillisiin    tarkoin huolehtimaan siitä, ettei yhteiskuntajär-
5962:        päätöksiin ja sopimuksiin perustuen ovat        jestykseemme puututa lainvastaisilla tavoilla.
5963:        talousmetsiä, ja                                    Kihlakuntauudistuksessa poliisipiirien määrä
5964:           aikooko Hallitus näin turvata niiden         vähenee. Uudistuksen eräänä tavoitteena on ol-
5965:        hakkuuoikeuden ja työnteon rauhan?              lut voimavaroja keskittämällä ja päällekkäisiä
5966:                                                        toimintoja vähentämällä siirtää poliisihenkilös-
5967:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            töä kentälle ja sinne, missä poliisin läsnäoloa
5968: taen seuraavaa:                                        todennäköisesti tarvitaan.
5969:                                                            Vaikka poliisi on näkyvin osa lainvalvontako-
5970:    Poliisilain mukaan poliisin tehtävänä on ylei-      neistoa, yhteiskunnan turvallisuudesta huolehti-
5971: sen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen       mista ei voida jättää yksinomaan poliisin tehtä-
5972: sekä rikosten ennalta estäminen. Jos laillisin so-     väksi. Poliisilla ei ole käytännössä mahdollisuut-
5973: pimuksin ja päätöksin on todettu jokin metsä-          ta valvoa talousmetsiä niin, ettei joillekin henki-
5974: alue talousmetsäksi, jossa on oikeus suorittaa         löille jäisi mahdollisuutta mennä poliisin tietä-
5975: hakkuita, hakkuiden estäminen ei voi olla lain         mättä hakkuupaikoille osoittamaan mieltään.
5976: sallimaa toimintaa. Saadessaan tiedon tällaisesta      Poliisissa toteutettava lähipoliisitoiminta pyrkii
5977: lain vastaisesta menettelystä poliisi ryhtyy tarvit-   lisäämään sidosryhmien, mm. muiden viran-
5978: taviin laissa mainittuihin toimenpiteisiin hak-        omaisten, kansalaisten ja yritysten yhteistyötä ja
5979: kuuoikeuden ja työnteon rauhan turvaamiseksi           vuorovaikutusta turvallisuuden lisäämiseksi ja
5980: sekä mahdollisten tehtyjen rikosten selvittämi-        rikosten torjumiseksi. Asianomistajataholle
5981: seksi.                                                 suunnatun tiedottamisen ja yhteistyön avulla
5982:    Viranomaistoiminnan on kuitenkin perustut-          poliisi voi yhä paremmin tutkia tapahtuneet oi-
5983: tava lakiin. Suomen oikeusjärjestelmän periaat-        keuksien loukkaukset ja pystyy jo ennakolta vai-
5984: teiden mukaan kenenkään oikeuksiin ei saa puut-        kuttamaan siihen, että mielenilmaukset tapahtu-
5985: tua enempää kuin on välttämätöntä tarkoitetun          vat lain sallimissa rajoissa.
5986: vaikutuksen saavuttamiseksi. Kenenkään oi-                 Suomen lainsäädännössä ja useissa kansain-
5987: keutta käyttää perusoikeuksiaan ei saa rajoittaa       välisissä yleissopimuksissa on todettu jokaisella
5988: tarpeettomasti. Poliisitoimintaa ohjaavat sää-         olevan oikeus nauttia turvallisista ja terveellisistä
5989: dökset ja ohjeet on kirjoitettu tässä hengessä.        työoloista. Suomen Hallitusmuodon mukaanjo-
5990: Kansalaisilla on oikeus mm. ilmaisuvapauteen           kaisella on oikeus lain mukaan hankkia toi-
5991: niin, että viranomaiset eivät rajoita ilmaisuva-       meentulonsa valitsemailaan työllä, ammatilla tai
5992: pautta ilman laillisia perusteita.                     elinkeinona. Hallitusmuodon mukaan julkisen
5993:    Elinympäristömme tila ja tulevaisuus kiinnos-       vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta.
5994: taa kansalaisia yhä enemmän. Kansallisella ja          Työn tekeminen on turvattava siten, että työn
5995: kansainvälisellä tasolla ympäristön suojelun pai-      tekemistä ei voida estää tai haitata lainvastaisella
5996: noarvo on lisääntynyt ja tulee edelleen lisäänty-      ja rikollisella toiminnalla.
5997: mään. Suomi on mm. ratifioinut biologista moni-
5998:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1996
5999: 
6000:                                                                 Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
6001:                                             KK 832/1996 vp                                                  3
6002: 
6003: 
6004: 
6005: 
6006:                                          Tili Riksdagens Talman
6007: 
6008:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Polisen skall, förpliktad av bestämmelserna i
6009: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         lagstiftningen, övervaka genomförandet av mil-
6010: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       jöskyddet. 1 lagstiftningen om miljön och hälsan
6011: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr          har sådana handlingar och funktioner som även-
6012: 832:                                                   tyrar vår livsmiljö kriminaliserats. Vissa personer
6013:                                                        och medborgargrupper har mycket aktivt börjat
6014:           Ämnar Regeringen se till att de lätting-     agera mot sådana funktioner och handlingar som
6015:        ar som kallar sig själva s.k. miljöaktivister   de anser äventyra vår livsmiljö. De stadganden
6016:        inte i framtiden får förhindra laglig verk-     som styr poliseos verksamhet ålägger polisen att
6017:        samhet på sådana avverkningsområden             noggrant sörja för att ingen ingriper i vår sam-
6018:        som på grundval av lagliga beslut och           hällsordning på ett lagstridigt sätt.
6019:        avtal är ekonomiskogar, och                         1 och med häradsreformen minskar antalet
6020:           ämnar Regeringen på detta sätt trygga        polisdistrikt. Ett av syftena med reformen har
6021:        rätten tili avverkning och arbetsfriden i       varit att, genom koncentration av resurserna och
6022:        dessa skogar?                                   minskning av överlappande funktioner, flytta
6023:                                                        polispersonalen ut på fåltet och tili sammanhang
6024:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          där poliseos närvaro sannolikt behövs.
6025: anföra följande:                                           Fastän polisen är den synligaste delen av till-
6026:                                                        synsmaskineriet är det inte möjligt att polisen
6027:     Enligt polislagen är poliseos uppgift att upp-     ensam skall svara för säkerheten i samhället. Po-
6028: rätthålla allmän ordning och säkerhet samt att         lisen har i praktiken inte möjligheter att övervaka
6029: förebygga brott. Om ett skogsområde genom lag-         ekonomiskogarna så att det inte skulle vara möj-
6030: liga avtal och beslut har konstaterats vara ekono-     ligt för vissa personer att utan poliseos vetskap ta
6031: miskog, där det är tillåtet att avverka, kan förhin-   sig tili avverkningsplatserna för att demonstrera.
6032: drande av avverkningen inte vara sådan verk-           Den närpolisverksamhet som skall genomföras
6033: samhet som lagen tillåter. När polisen får vetskap     inom polisen siktar tili att öka samarbetet och
6034: om ett dylikt lagstridigt förfarande vidtar den        växelverkan mellan referensgrupperna, bl.a.
6035: nödvändiga, i lag nämnda åtgärder för att trygga       samarbetet mellan andra myndigheter, medbor-
6036: rätten till avverkning och arbetsfriden samt för       gare och företag, i syfte att öka säkerheten och
6037: att utreda eventuella brott som begåtts.               förebygga brott. Med hjälp av samarbete och
6038:     Myndigheternas verksamhet måste dock               information som riktas tili målsägandena kan
6039: grunda sig på lag. Enligt principerna i det finska     polisen allt bättre undersöka inträffade kränk-
6040: rättssystemet får ingen ingripa i någon annans         ningar av rättigheter och redan på förhand på-
6041: rättigheter mer än vad som är nödvändigt för           verka händelsernas gång så att opinionsyttring-
6042: uppnående av avsedd verkan. lngens rätt att an-        arna håller sig inom lagens gränser.
6043:  vända sina grundläggande fri- och rättigheter får         1 vår lagstiftning och i ett flertal internationel-
6044:  begränsas i onödan. De lagstadganden och anvis-       la konventioner har konstaterats att var och en
6045:  ningar som styr polisverksamheten är skrivna i        har rätt tili trygga och hälsosamma arbetsförhål-
6046:  denna anda. Medborgarna har rätt tili bl.a. ytt-      landen. Enligt regeringsformen för Finland har
6047:  randefrihet så att myndigheterna inte begränsar       var och en rätt enligt lag att skaffa sig sin utkomst
6048:  den utan lagliga grunder.                             genom arbete, yrke eller näring som han fritt valt.
6049:     Vår livsmiljös tillstånd och framtid intresserar   Enligt regeringsformen skall det allmänna sörja
6050:  medborgarna allt mer. På nationell och interna-       för skyddet av arbetskraften. Arbetet skall tryg-
6051:  tionell nivå har miljöskyddets betydelse ökat, och    gas så att det inte kan förhindras eller försvåras
6052:  den kommer att öka ytterligare. Finland har bl.a.     genom lagstridig eller krimineli verksamhet.
6053:  ratificerat konventionen om biologisk mångfald.
6054: 
6055:      Helsingforsden 9 december 1996
6056: 
6057:                                                                     lnrikesminister Jan-Erik Enestam
6058:                                           KK 833/1996 vp
6059: 
6060: Kirjallinen kysymys 833
6061: 
6062: 
6063: 
6064: 
6065:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Liikennepoliisin menettelystä erästä tarkas-
6066:                                       tusta koskevassa asiassa
6067: 
6068: 
6069:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
6070: 
6071:    Suomalainen poliisi on korkealle arvostettu      min muiden poliisien taholta yritetty pakottaa
6072: niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Viimeksi        vaikenemaan asioista.
6073: suoritetuissa tutkimuksissa on todettu, että suo-      Jos poliisin toiminnassa on ollut moitteita,
6074: malainen nuoriso luottaa suomalaiseen poliisiin     asia on selvitettävä. Samoin siinä tapauksessa,
6075: enemmän kuin mihinkään muuhun instituutioon         että haastatellun naisen puheet ovat olleet puuta
6076: yhteiskunnassa.                                     heinää, koska nämä puheet silloin halventavat
6077:     Sunnuntaina 17.11.1996 toimittaja Hannu         koko virkakuntaa. Asia pitää siis selvittää.
6078: Karpon ohjelmassa haastateltiin naishenkilöä,          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
6079: joka kertomansa mukaan oli tiellä autolla liik-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6080: kuessaan joutunut sanallisesti törkeän kohtelun     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6081: kohteeksi poliisin taholta. Huonoa huumoria il-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6082: meisesti ilmentäneessä tapahtumassa joku mah-
6083: dollisesti Lappeenrannan suunnasta ollut poliisi-              Aikooko Hallitus selvittää Hannu
6084: mies oli haastatellun naisen mukaan muun muas-             Karpon ohjelmassa 17.11.1996 illalla po-
6085: sa väittänyt, että hänen pakettiautonsa tavarati-          liisin toiminnasta esitetyt väitteet oikean
6086: lassa on ruumis peiteltynä, hän ajoi humalassa ja          kuvan saamiseksi siitä, mitä kyseisessä
6087: niin edelleen. Loppujen lopuksi nainen oli saanut          liikennetarkastuksessa todella on tapah-
6088:  ilmeisesti rikesakon, koska ei käyttänyt turva-           tunut?
6089:  vyötä. Haastattelun mukaan naista olisi sittem-
6090: 
6091:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1996
6092: 
6093:                                        Sulo Aittaniemi /kesk
6094: 
6095: 
6096: 
6097: 
6098:  260017
6099: 2                                          KK 833/1996 vp
6100: 
6101: 
6102: 
6103: 
6104:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6105: 
6106:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa           Kuljettajana toimineelle naiselle suoritettiin
6107: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        puhalluskoe, joka ei osoittanut merkkejä alko-
6108: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      holin nauttimisesta. Samalla hänelle huomautet-
6109: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       tiin turvavyön käyttämättä jättämisestä ja tie-
6110: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        dusteltiin syytä siihen, miksi hän ei noudattanut
6111: n:o 833:                                             poliisin pysäytysmerkkiä. Syyksi nainen ilmoitti
6112:                                                      sen, että oli luullut takaa tulevan hälytysajoneu-
6113:            Aikooko Hallitus selvittää Hannu          von olevan ambulanssin. Puhuttelun suoritta-
6114:        Karpon ohjelmassa 17.11.1996 illalla po-      neen poliisimiehen ilmoituksen mukaan nainen
6115:        liisin toiminnasta esitetyt väitteet oikean   käyttäytyi heti ensi hetkestä lähtien häntä koh-
6116:        kuvan saamiseksi siitä, mitä kyseisessä       taan hyvin hyökkäävästi.
6117:        liikennetarkastuksessa todella on tapah-          Toinen partion poliisimiehistä huomasi auton
6118:        tunut?                                        tavaratilassa peitetyn käärön, jota luultiin nuk-
6119:                                                      kuvaksi ihmiseksi. Tällöin kuljettajalta kysyttiin
6120:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sanatarkasti "kuka se tuolla tavaratilassa pöt-
6121: vasti seuraavaa:                                     köttää, lieneekö enää elossakaan, jos lienee jo
6122:                                                      vainaja". Kuljettajan noutaessa ajokorttiaan ta-
6123:     Kysymyksen perusteluissa todetaan muun           varatilasta voitiin todeta, ettei siellä ollut mat-
6124: muassa: Sunnuntaina 17.11.1996 toimittaja            kustajaa.
6125: Hannu Karpon ohjelmassa haastateltiin nais-              Naista pyydettiin siirtymään poliisiautoon,
6126: henkilöä, joka kertomansa mukaan oli tiellä au-      jotta hänelle olisi voitu kirjoittaa rikesakko tur-
6127: tolla liikkuessaan joutunut sanallisesti törkeän     vavyön käyttämättäjättämisestä. Myös rangais-
6128: kohtelun kohteeksi poliisin taholta. Huonoa          tusvaatimuksen kirjoittamista harkittiin pysäh-
6129: huumoria ilmeisesti ilmentäneessä tapahtumassa       tymismerkin noudattamatta jättämisestä, mutta
6130: joku mahdollisesti Lappeenrannan suunnasta ol-       siitä luovuttiin, koska oletettiin, ettei nainen ollut
6131: lut poliisimies oli haastatellun naisen mukaan       käsittänyt punaista valoa pysähtymismerkiksi.
6132: muun muassa väittänyt, että hänen pakettiau-         Nainen jäi seisomaan poliisiauton ulkopuolelle
6133: tonsa tavaratilassa on ruumis peitettynä ja että     rikesakon kirjoittamisen ajaksi ja yritti koko ajan
6134: hän ajoi humalassa. Loppujen lopuksi nainen oli      ärsyttää poliisimiehiä. Samalla hän huuteli mu-
6135: saanut rikesakon, koska hän ei ollut käyttänyt       kanaan olleelle naiselle pyytäen tätä kuuntele-
6136: turvavyötä. Haastattelun mukaan naista olisi sit-    maan, mistä häntä syytetään. Erityisesti nainen
6137: temmin muiden poliisien taholta yritetty pakot-      yritti saada selville, kuka oli tehnyt poliisille hä-
6138: taa vaikenemaan asioista.                            nestä ilmoituksen. Tuohtuneelle naiselle selvitet-
6139:     Poliisin ylijohto on hankkinut selvityksen ta-   tiin, ettei häntä syytetä mistään, vaan hänelle
6140: pahtumasta. Kyseisessä tilanteessa liikkuvan po-     annetaan vain tiedoksi rikesakko turvavyön
6141: liisin Mikkelin yksikön partio sai 13.9.1996 noin    käyttämättäjättämisestä. Lopuksi hänelle toivo-
6142: kello 23 päivystäjältä tehtäväkseen tarkistaa        tettiin kohteliaasti turvallista ja hyvää kotimat-
6143: Lahdesta Heinolan suuntaan matkalla olevan           kaa, johon hän vastasi "kiitos" vihaisella äänen-
6144: pakettiauton kuljettajan ajokunnon. Päivystyk-       sävyllä.
6145: seen tulleen ilmoituksen mukaan auton kulku oli          Jälkeenpäin rikesakon kirjoittanut poliisimies
6146: ollut epävarmaa. Partio tapasi auton Heinolan        huomasi merkinneensä sakkoon väärän tiedoksi-
6147: kaupungin ja Vierumäen välillä ja yritti pysäyt-     antopäivämäärän. Hän soitti kyseiselle naiselle
6148: tää sitä normaalisti punaisella pysäytysvalolla      sopiakseen tapaamisesta ja asian selvittämisestä.
6149: takaapäin. Auto ei kuitenkaan pysähtynyt ja sen      Keskustelusta ei kuitenkaan tullut naisen yhteis-
6150: kulku oli mutkittelevaa. Partio pyysi avukseen       työhaluttomuuden vuoksi mitään. Nainen oli
6151: lähistöltä kaksi muuta partiota, mutta auto saa-     jopa väittänyt poliisimiehen olleen tapahtuma-
6152: tiin kuitenkin pysäytettyä ilman apuvoimia noin      aikana huumausaineen vaikutuksen alaisena tai
6153: 800 metrin perässäajon jälkeen.                      juopuneena.
6154:                                            KK 833/1996 vp                                           3
6155: 
6156:    Myöhemmin rikesakon kirjoittaneelle poliisi-      Puhelinkeskustelun jälkeen ei asiaan enää palat-
6157: miehelle soitti poliisimies, joka tunsi hyvin ky-    tu.
6158: seisen naisen. Nainen oli ottanut yhteyttä polii-        Vaikka tilannetta selvittäneen poliisimiehen
6159: simieheen kertoen tapahtumasta. Samalla hän          lausahdusta auton tavaratilassa olevasta ruu-
6160: oli arvostellut rikesakon kirjoittaneen poliismie-   miista voidaan pitää harkitsemattomana, huo-
6161: hen toimintaa. Koska tilanne vaikutti edelleen       mioon ottaen tapahtumaan johtaneet ja siitä il-
6162: kärjistyneeltä, poliisimies tarjoutui hoitamaan      menevät sakot kokonaisuudessaan ei poliisimies-
6163: rikesakkoasian jälkiselvittelyn ja rauhoittele-      ten toimintaa ja käyttäytymistä kyseisen tilan-
6164: maan naista. Näin sittemmin meneteltiinkin.          teen selvittämisessä voida pitää moitittavana.
6165: 
6166:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1996
6167: 
6168:                                                              Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
6169: 4                                            KK 833/1996 vp
6170: 
6171: 
6172: 
6173: 
6174:                                           Tili Riksdagens Talman
6175: 
6176:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Den kvinnliga föraren fick genomgå ett utand-
6177: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          ningstest som inte uppvisade några teeken på
6178: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        alkoholkonsumtion. Hon uppmärksamgjordes
6179: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr           också på det faktum att hon inte använt bilbälte
6180: 833:                                                    och tillfrågades varför hon inte hade åtlytt poli-
6181:                                                         sens stopptecken. Som skäl till detta uppgav hon
6182:            Ämnar Regeringen utreda de påståen-          att hon hade trott att det utryckningsfordon som
6183:         den om polisens verksamhet som fram-            körde bakom henne var en ambulans. Enligt upp-
6184:         fördes i Hannu Karpos program kvällen           gift från den polisman som skötte samtalet upp-
6185:         den 17 november 1996 för att få en kor-         förde sig kvinnan från första stund mycket agg-
6186:         rekt bild av vad som egentligen hände vid       ressivt mot honom.
6187:         den ifrågavarande trafikkontrollen?                Den andra polismannen i patrullen upptäckte
6188:                                                         i bi1ens paketutrymme ett övertäckt by1te som
6189:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           antogs vara en sovande människa. Därför tillfrå-
6190: anföra följande:                                        gades föraren enligt uppgift: Vem är det som
6191:                                                         ligger i paketutrymmet, lever han ens, eller är han
6192:    1 motiveringen till spörsmå1et konstateras           kanske död redan ("kuka se tuolla tavaratilassa
6193: bl.a. fö1jande: 1 redaktör Hannu Karpos pro-            pötköttää, lieneekö enää elossakaan, jos lienee jo
6194: gram söndagen den 17 november 1996 intervjua-           vainaja"). Då föraren hämtade sitt körkort i pa-
6195: des en kvinna som en1igt egen utsago hade blivit        ketutrymmet kunde det konstateras att det inte
6196: utsatt för verbala oförskämdheter av polisen då         fanns någon passagerare där.
6197: hon rörde sig på vägen i bil. Vid hände1sen, då det        Kvinnan ombads komma med till polisbilen,
6198: tydligen gavs prov på missriktad humor, hade en         så att en ordningsbot kunde skrivas ut för under-
6199: polisman som eventuellt var från Villman-               1åtenhet att använda bi1bä1te. Polisen övervägde
6200: strandstrakten enligt den intervjuade kvinnan           också att meddela straffanspråk för under1åten-
6201: bl.a. påstått att det i lastutrymmet på hennes          het att iaktta stopptecken, men avstod under
6202: paketbil fanns ett övertäckt lik och att hon körde      antagandet att kvinnan inte hade uppfattat de
6203: i berusat tillstånd. Till sist hade kvinnan fått en     röda ljusen som stopptecken. K vinnan förb1ev
6204: ordningsbot därför att hon inte hade använt bi1-        stående utanför polisbilen under den tid ord-
6205: bälte. Enligt den intervjuade hade andra poliser        ningsboten skrevs ut och försökte hela tiden irri-
6206: senare försökt tvinga henne att förtiga det inträf-     tera po1ismännen. Samtidigt ropade hon till den
6207: fade.                                                   kvinna som var med henne och bad denna höra
6208:    Polisens högsta ledning har inhämtat utred-          vad hon ank1agades för. 1 synnerhet ville hon ha
6209: ning om händelsen. Vid tillfållet i fråga fick en       reda på vem som hade anmält henne. Po1iserna
6210: patrull vid rörliga po1isens enhet i S:t Michel vid     förklarade för den upprörda kvinnan att hon inte
6211: 23-tiden den 13 september 1996 i uppdrag av             anklagades för någonting, utan att hon endast
6212: jourhavande att kontrollera i vi1ket körskick fö-       skall delges ordningsbot för underlåtenhet att
6213: raren till en paketbil på väg från Lahtis till Heino-   använda bilbälte. Till slut tillönskades hon artigt
6214: la befann sig. Enligt ett meddelande som inkom-         en trygg och god hemresa, vilket hon besvarade
6215: mit till jouren hade bi1ens framfart varit ostadig.     med ett tack i ilsken ton.
6216: Patrullen påträffade bilen mellan Heinola stad             Efteråt märkte den po1isman som skrivit ut
6217: och Vierumäki och försökte stoppa den på nor-           ordningsboten att han uppgett fel delgivningsda-
6218: malt sätt genom att bakifrån visa röd stoppsig-         tum i boten. Han ringde till kvinnan för att kom-
6219: nal. Bilen stannade emellertid inte och dess fård       ma överens med henne om ett möte för att reda ut
6220: var vinglig. Patrullen begärde förstärkning av två      saken. Diskussionen blev dock inte av på grund
6221: patruller i närheten, men bilen stoppades utan          av kvinnans ovilja att samarbeta. Kvinnan på-
6222: ytter1igare insatser efter att patrullen hade kört      stod t.o.m. att polisen skulle ha varit drogpåver-
6223: efter den ca 800 m.                                     kad eller drucken under det inträffade.
6224:                                           KK 833/1996 vp                                           5
6225: 
6226:     Senare blev den polisman som skrivit ut ord-    efter telefondiskussionen återkom man inte mera
6227: ningsboten uppringd av en annan polisman som        till detta ärende.
6228: kände kvinnan väl. Hon hade tagit kontakt med           Även om det yttrande en av polismännen i den
6229: honom och berättat om det inträffade. Samtidigt     aktuella utredningen fållde om ett lik i bilens
6230: hade hon kritiserat det sätt på vilket den polis-   lastutrymme kan anses obetänksamt, kan polis-
6231: man som skrivit ut ordningsboten hade handlat.      männens handlande och uppförande vid hante-
6232: Eftersom situationen fortfarande verkade vara       ringen av den ifrågavarande situationen inte an-
6233: tillspetsad, erbjöd sig den uppringande polisman-   ses klandervärt med beaktande av vad som ledde
6234: nen att slutföra ärendet beträffande ordningsbo-    fram tili händelsen och alla de omständigheter
6235: ten och att lugna kvinnan. Så gjordes också, och    kring den som framgått av utredningen.
6236: 
6237:      Helsingforsden 9 december 1996
6238: 
6239:                                                                 Inrikesminister Jan-Erik Enestam
6240:                                            KK 834/1996 vp
6241: 
6242: Kirjallinen kysymys 834
6243: 
6244: 
6245: 
6246: 
6247:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Vapaamuurarijärjestöön kuuluvien tuoma-
6248:                                       reiden esteellisyydestä tuomioistuimissa
6249: 
6250: 
6251:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6252: 
6253:    Vapaamuurarijärjestön jäsenien asema on              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
6254: noussut tavan takaa esiin erityisesti tuomiois-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6255: tuimien tuomarijäseninä. On perustellusti epäil-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6256: ty, että tuomarivalan velvoitteet häipyvät mieles-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6257: tä, jos muurariveli sattuu olemaan syytettynä tai
6258: riidan osapuolena. Asiaan on viimeksi kiinnittä-               Mitä Hallitus aikoo tehdä tuomiois-
6259: nyt huomiota myös uusi oikeusasiamies Lauri                 tuinlaitoksemme vapaamuurarijäseniin
6260: Lehtimaja, joskaan edellä esitetty sanonta ei ole           kohdistuvan epäluulon suhteen niin, että
6261: lainausta hänen lausumistaan.                               luottamus riippumattomaanja oikeuden-
6262:    Tuomioistuimen jäsenten oikeudenmukai-                   mukaiseen      tuomioistuinlaitokseemme
6263: suus on tärkeä asia ja taas epäilys sitä kohtaan            palautettaisiin?
6264: oikeuslaitoksen asemaa murentava.
6265: 
6266:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1996
6267: 
6268:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
6269: 
6270: 
6271: 
6272: 
6273:  260017
6274: 2                                           KK 834/1996 vp
6275: 
6276: 
6277: 
6278: 
6279:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6280: 
6281:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Riippumattomuus ei kuitenkaan merkitse
6282: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          sitä, että tuomarit olisivat lain yläpuolella. Tuo-
6283: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        mioistuinten ja tuomareiden toimintaan kohdis-
6284: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         tuu myös laillisuusvalvontaa. Sitä suorittavat
6285: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          hovioikeudet, valtioneuvoston oikeuskansleri ja
6286: n:o 834:                                               osaltaan myös eduskunnan oikeusasiamies. Li-
6287:                                                        säksi asiallisesti valvontaa tapahtuu myös silloin,
6288:            Mitä Hallitus aikoo tehdä tuomiois-         kun asianosaiset hakevat muutosta alemman
6289:         tuinlaitoksemme vapaamuurarijäseniin           tuomioistuimen tuomioon tai päätökseen.
6290:         kohdistuvan epäluulon suhteen niin, että          Kehittyneissä oikeusjärjestelmissä tuomarille
6291:         luottamus riippumattomaanja oikeuden-          pyritään em. tavoin turvaamaan sellainen asema
6292:         mukaiseen      tuomioistuinlaitokseemme        ja edellytykset, että hän voi käsitellä ja ratkaista
6293:         palautettaisiin?                               asian vapaana painostuksesta tai muusta epä-
6294:                                                        asiallisesta ulkopuolisesta vaikutuksesta. Tämän
6295:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavat keinot
6296: vasti seuraavaa:                                       voidaan jakaa kolmeen ryhmään: tuomio-
6297:                                                        istuinten riippumattomuuteen, tuomarien ylei-
6298:    Hallitusmuodon 10 a §:n 2 momentin mukaan           siin kelpoisuusehtoihin ja erityisiin kelpoisuuseh-
6299: jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisva-          toihin. Näistä jälkimmäiset eli erityiset kelpoi-
6300: pauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yh-       suusehdot tarkoittavat tuomarin juttukohtaista
6301: distys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen        puolueettomuutta. Tuomarin erityiset kelpoi-
6302: ja osallistua yhdistyksen toimintaan. Yhdisty-         suusehdot on määritelty esteellisyyssäännök-
6303: misvapaus koskee myös tuomioistuinten jäseniä.         sissä. Tuomarin tulee olla vapaa sellaisesta hen-
6304: Suomessa noudatettavan oikeusperiaatteen mu-           kilökohtaisesta suhteesta asianosaisiin tai itse
6305: kaan laillisen yhteisön jäsenyys ei ole sellaisenaan   asiaan, joka voisi vaarantaa hänen puolueet-
6306: este tuomarinviran hoitamiselle. Yhteisön jä-          tomuutensa tai horjuttaa luottamusta hänen
6307: senyys voi kyllä muodostaa esteellisyysperus-          puolueettomuuteensa. Jos jokin erityinen kel-
6308: teen, mutta tällöinjäsenyyden vaikutusta on tar-       poisuusehto puuttuu, tuomari on esteellinen eikä
6309: kasteltava suhteessa siihen asiaan, joka tuo-          voi toimia tuomarina asiassa. Säännökset sisälty-
6310: marilla on käsiteltävänään.                            vät oikeudenkäymiskaaren 13luvun 1 §:ään. Voi-
6311:    Kansalaisten luottamus tuomioistuinlaitok-          massa oleva esteellisyyssäännös on luettelomai-
6312: sen ja tuomareiden riippumattomuutta ja puo-           nen ja kasuistinen. Sen mukaan tuomari ei ole
6313: lueettomuutta kohtaan on toimivan oikeusval-           esteellinen muissa kuin laissa nimenomaisesti
6314: tion keskeisiä perusasioita. Tuomioistuinlaitok-       mainituissa tilanteissa. Yleissäännös tuomarien
6315: sen riippumattomuus tarkoittaa mm. sitä, että          esteellisyydestä puuttuu.
6316: viranomaiset eivät voi antaa tuomioistuimille              Voimassa olevat esteellisyyssäännökset on
6317: lain soveltamista koskevia ohjeita tai määräyk-        laadittu yli 250 vuotta sitten. Ne on säädetty
6318: siä. Tuomioistuimet ovat asioita ratkaistessaan        hyvin erilaista yhteiskuntaa varten kuin missä me
6319: vapaita kaikenlaisesta ulkoisesta painostuksesta.      nyt elämme eivätkä vastaa ajan vaatimuksia.
6320: Tuomioistuin on itsenäinen kaikkiin yhteis-            Myös menettelysäännökset ovat puutteellisia.
6321: kunnassa vaikuttaviin tahoihin, kuten lainsäätä-       Esteellisyyssäännösten uudistamistarve on nous-
6322: jään, toimeenpanovaltaan ja muihin poliittisiin        sut voimakkaasti esille Suomen liityttyä Euroo-
6323: tai taloudellisiin vallankäyttäjiin sekä tiedotus-     pan ihmisoikeussopimukseen. Oikeusministeriö
6324: välineisiin nähden. Tuomioistuimet ja tuomarit         asetti 9.1.1995 työryhmän laatimaan ehdotuksen
6325: soveltavat lakia yksittäistapaukseen itsenäisesti.     hallituksen esitykseksi eduskunnalle oikeuden-
6326: Tuomareiden riippumattomuutta esim. hallin-            käymiskaaren tuomarin esteellisyyttä koskevien
6327: nosta on pyritty turvaamaan mm. sillä, että            säännösten muuttamiseksi. Toimeksiannon mu-
6328: tuomareilla on muita virkamiehiä parempi ir-           kaan valmistelussa oli erityisesti kiinnitettävä
6329: tisanomissuoja.                                        huomiota Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6
6330:                                              KK 834/1996 vp                                              3
6331: 
6332: artiklan määräyksiin ja artiklaan perustuvaan          distyksen jäsen. Yhdistyksen jäsenyyden muka-
6333: ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöön.            naan tuomista velvollisuuksista ja jäsenten väli-
6334:    Työryhmän mietinnöstä on saatu lausunnot ja         sistä suhteista mahdollisesti aiheutuvaa tuoma-
6335: oikeusministeriössä jatketaan esityksen valmis-        rin esteellisyyttä olisi tarkasteltava käsiteltävänä
6336: telua, jotta hallituksen esitys voitaisiin antaa       olevan asian kannalta.
6337: eduskunnalle. Esteellisyyssäännösten uudistami-           Lopuksi kiinnitän huomiota eduskunnan oi-
6338: sen eräänä tavoitteena on siten myös lisätä luot-      keusasiamiehen 7.11.1996 antamaan päätökseen
6339: tamusta riippumattamaan ja oikeudenmukai-              nro 2073/4/95, jossa on seikkaperäisesti käsitelty
6340: seen tuomioistuinlaitokseen. Oikeusministeriön         vapaamuurarijärjestöön kuuluvan tuomarin
6341: mielestä ei ole aihetta sellaiseen tuomarin eettistä   yleistä virkakelpoisuutta sekä esteellisyyttä niis-
6342: ominaisuutta koskevaan säännökseen, jolla esi-         sä tapauksissa, joissa jompikumpi jutun vastak-
6343: merkiksi yleisenä periaatteena voimassa olevan         kaisista osapuolista tai jommankumman asia-
6344: tuomarin oikeamielisyyden vaatimuksenjohdos-           mies kuuluu sanottuun järjestöön.
6345: ta evättäisiin tuomariita oikeus olla laillisen yh-
6346: 
6347:      Helsingissä II päivänä joulukuuta 1996
6348: 
6349:                                                                       Oikeusministeri Kari Häkämies
6350: 4                                            KK 834/1996 vp
6351: 
6352: 
6353: 
6354: 
6355:                                          Tili Riksdagens Talman
6356: 
6357:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             titiekanslern vid statsrådet och till en del även av
6358: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande             riksdagens justitieombudsman. Ur saklig syn-
6359: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         punkt sett äger övervakning rum också då parter-
6360: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-            na i ett mål söker ändring i en lägre domstols dom
6361: mål nr 834:                                             eller beslut.
6362:                                                             1utvecklade rättssystem försöker man på ovan
6363:            Vad ämnar Regeringen göra i fråga om         nämnda sätt garantera domarna en sådan ställ-
6364:         misstron mot frimurarmedlemmarna i              ning och sådana förutsättningar att han kan be-
6365:         vårt domstolsväsende, så att förtroendet        handla och avgöra ärenden fri från påtryckning
6366:         för vårt oavhängiga och rättvisa                eller någon annan osaklig yttre påverkan. För
6367:         domstolsväsende återställs?                     detta ändamål krävs medel som kan indelas i tre
6368:                                                         grupper: domstolarnas oavhängighet, domarnas
6369:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt            allmänna behörighetvillkor och särskilda behö-
6370: följande:                                               righetsvillkor. De sistnämnda, dvs. de särskilda
6371:                                                         behörighetsvillkoren, avser domarnas opartisk-
6372:     Enligt 10 a § 2 mom. regeringsformen har var        het i vart och ett fall. Domarnas särskilda behö-
6373: och en föreningsfrihet. Till föreningsfriheten hör      righetsvillkor har fastställts i bestämmelserna om
6374: rätten att utan tillstånd bilda föreningar, tillhöra    jäv. Domaren skall vara fri från något sådant
6375: eller inte tillhöra föreningar och ta del i förening-   förhållande till parterna eller själva ärendet som
6376: ars verksamhet. F öreningsfriheten gäller också         kunde äventyra hans opartiskhet eller undergrä-
6377: domstolsledamöter. Enligt den rättsprincip som          va förtroendet för hans opartiskhet. Om något
6378: följs i Finland utgör medlemskap i ett lagligt          särskilt behörighetsvillkor inte uppfylls, är do-
6379: samfund inte som sådant något hinder för skötsel        maren jävig och kan inte fungera som domare i
6380: av en domartjänst. Medlemskap i en förening             ärendet i fråga. Bestämmelserna ingår i 13 kap.
6381: kan utgöra en grund för jäv, men i sådana fall          1 § rättegångsbalken. Den gällande jävbestäm-
6382: skall medlemskapets verkan granskas i relation          melsen är katalogartad och kasuistisk. Enligt den
6383: till det ärende som domaren skall behandla.             är en domare inte jävig annat än i situationer som
6384:     Medborgarnas förtroende för domstolsväsen-          uttryckligen anges i lagen. En allmän bestämmel-
6385: dets och domarnas oavhängighet och opartiskhet          se omjäv för domare saknas.
6386: är ett av de grundläggande elementen i en funge-            De gällande jävbestämmelserna har upprät-
6387: rande rättsstat. Domstolsväsendets oavhängig-           tats för mer än 250 år sedan. De är avsedda för ett
6388: het innebär bl.a. att myndigheterna inte kan ut-        samhälle som var mycket olikt dagens och de
6389: fårda anvisningar eller föreskrifter för domsto-        svarar inte mot tidens krav. Också bestäm-
6390: larna angående tillämpningen av lagen. Då               melserna om förfarandet är bristfålliga. Behovet
6391: domstolarna avgör ärenden, är de helt fria från         av en revision av jävbestämmelserna har blivit
6392: all slags yttre påtryckning. Domstolen är själv-        allt starkare sedan Finland anslöt sig till den
6393: ständig i förhållande till alla som verkar i samhäl-    europeiska människorättskonventionen. Jus-
6394: let, såsom lagstiftarna, den verkställande makten       titieministeriet tillsatte 9.1.1995 en arbetsgrupp
6395: och andra politiska och ekonomiska makt-                med uppgift att utarbeta ett förslag till regerings-
6396: utövare samt informationsmedierna. Domsto-              proposition om ändring av bestämmelserna i rät-
6397: larna och domarna tillämpar lagen självständigt         tegångsbalken om domarjäv. Enligt uppdraget
6398: på varje enskilt fall. Domarnas oavhängighet av         skulle under beredningen särskild uppmärksam-
6399: t.ex. förvaltningen har man velat trygga bl.a.          het fåstas vid bestämmelserna i artikel 6 i den
6400: genom att domarna har ett bättre uppsägnings-           europeiska människorättskonventionen och vid
6401: skydd än andra tjänstemän.                              människorättsdomstolens rättspraxis på basis av
6402:     Oavhängigheten innebär emellertid inte att          artikeln.
6403: domarna står ovanför lagen. Domstolarnas och                Utlåtanden om arbetsgruppens betänkande
6404: domarnas verksamhet är även underställd laglig-         har kommit in och beredningen av propositionen
6405: hetsövervakning. Den utförs av hovrätterna, jus-        fortsätter på justitieministeriet, så att regeringens
6406:                                            KK 834/1996 vp                                           5
6407: 
6408: proposition skall kunna avlåtas till riksdagen.      marna emellan eventuellt kan förorsaka bör
6409: Ett av målen för revisionen av jävbestämmelser-      granskas utgående från det ärende som skall be-
6410: na är att öka förtroendet för ett oavhängigt och     handlas.
6411: opartiskt domstolsväsende. Justitieministeriet          Tili slut fåster jag uppmärksamhet vid riksda-
6412: anser inte att det finns skäl för en sådan bestäm-   gens justitieombudsmans beslut nr 2073/4/95 av
6413: melse om domarnas etiska egenskap genom vii-         den 7 november 1996, i vilket ingående har be-
6414: ken t.ex. tili följd av kravet på domarnas rättrå-   handlats domarnas allmänna behörighet för en
6415: dighet, som gäller som allmän princip, domarna       domartjänst om de är medlemmar av frimuraror-
6416: skulle vägras rätt att vara medlemmar i en laglig    den samtjäv i de fall där någondera av parterna i
6417: förening. De förpliktelser som medlemskapet          ett mål eller någonderas ombud hör till denna
6418: medför och det jäv som förhållandet medlem-          orden.
6419: 
6420:      Helsingfors den 11 december 1996
6421: 
6422:                                                                    Justitieminister Kari Häkämies
6423:                                            KK 835/1996 vp
6424: 
6425: Kirjallinen kysymys 835
6426: 
6427: 
6428: 
6429: 
6430:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Vankiloiden huumeongelman torjumiseksi
6431:                                       tarvittavista toimenpiteistä
6432: 
6433: 
6434:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6435: 
6436:    Hiljattain julkaistiin tutkimus, jonka mukaan     valvomaan vankiloiden henkilökunnan toimia.
6437: jopa 80 prosenttia Suomen vankiloiden asuk-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
6438: kaista käyttää huumeita ja niissä on siirrytty yhä   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6439: vahvempiin aineisiin. Tämä kehitys asettaa van-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6440: kiloiden turvallisuuden ja järjestyksenpidon ky-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6441: seenalaiseksi. Koska huumeiden on jotakin kaut-
6442: ta kulkeuduttava vankiloiden sisään, ei ole muu-               Mitä Hallitus aikoo tehdä vankiloiden
6443: ta mahdollisuutta kuin todella merkittävästi ki-            turvallisuutta ja järjestyksenpitoa uhkaa-
6444: ristää niin vankien itsensä kuin vierailijoidenkin          van huumeongelman torjumiseksi?
6445: tarkastuksia sekä ryhtyä myös entistä tiukemmin
6446: 
6447:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1996
6448: 
6449:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
6450: 
6451: 
6452: 
6453: 
6454:  260017
6455: 2                                          KK 835/1996 vp
6456: 
6457: 
6458: 
6459: 
6460:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6461: 
6462:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       seen. Viime vuosina huumausaineiden torjumi-
6463: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        seksi on toteutettu useita lainsäädännöllisiä,
6464: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      koulutuksellisia, tiedotuksellisia, päihdehuol-
6465: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       lollisia ja terveydenhuollollisia toimenpiteitä,
6466: toniemen kysymyksen n:o 835:                         joilla on pyritty vähentämään huumausaineiden
6467:                                                      esiintyvyyttä, tarjontaa ja kysyntää vankiloissa.
6468:           Mitä Hallitus aikoo tehdä vankiloiden          Viime vuonna toteutetun lainmuutoksen erää-
6469:        turvallisuutta ja järjestyksenpitoa uhkaa-    nä keskeisenä tavoitteena oli tehostaa huu-
6470:        van huumeongelman torjumiseksi?               mausaineiden torjuntatyötä vankiloissa ja estää
6471:                                                      huumausaineiden kulkeutumista vankilaan. Täs-
6472:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sä yhteydessä tarkennettiin vankien, heidän käy-
6473: vasti seuraavaa:                                     tössään olevien tilojen ja vangin tapaajan tarkas-
6474:                                                      tamista koskevia säännöksiä. Laissa mahdollis-
6475:    Huumausaineongelman paheneminen viime             tettiin myös määräaikaisen tapaamiskiellon an-
6476: vuosina Suomessa on heijastunut myös vankiloi-       taminen tapaajalle, joka on syyllistynyt huumei-
6477: hin. Huumerikos päärikoksena tuomittujen             den tuomiseen vankilaan. Lain soveltamisesta
6478: määrä on viimeisten vuosien aikana lähes kol-        saatujen käytännön kokemusten ja tietojen
6479: minkertaistunut. Vuonna 1992 oli huumausaine-        perusteella tarkastamista ja huumevalvontaa
6480: rikos päärikoksena tuomittuja vankeja 108 ja         koskevaa lainsäädäntöä on tarkoitus edelleen
6481: vuonna 1996 vastaavasti 280 vankia (noin 11 %        kehittää ja tarkentaa. Vankeinhoito-osastossa
6482: vangeista). Myös erilaiset selvitykset ja vanki-     valmistellaan parhaillaan säännöksiä, joiden pe-
6483: loista saadut tiedot osoittavat, että huumausai-     rusteella vanki voitaisiin eristää, jos on perustel-
6484: neidenja muiden päihteiden käyttö ja esiintyvyys     tua aihetta epäillä, että hän kuljettaa kehossaan
6485: vankiloissa on viime vuosina noussut. On kuiten-     huumeita, muita päihteitä tai luvattomia esinei-
6486: kin muistettava, että suomalaisten vankien ylei-     tä. Eristäminen kestäisi niin kauan, kunnes ai-
6487: sin päihdeongelma on edelleenkin alkoholiongel-      neet ovat poistuneet elimistöstä. Valmisteilla on
6488: ma. Vuonna 1992 tehdyn laajan vankiterveystut-       myös säännökset erityisosastoista, joille voitai-
6489: kimuksen mukaan noin 60% vankilaan tulevista         siin sijoittaa muun ohessa sellaiset vangit, jotka
6490: vangeista on alkoholiongelmaisia ja noin 12 %        ovat syyllistyneet huumausaineiden myyntiin ja
6491: heistä käyttää huumeita tai muita päihteitä.         välittämiseen vankilassa.
6492: Vuonna 1995 päihdeainerikkomuksia vankilois-             Myös henkilöstön koulutusta on lisätty huo-
6493: sa oli yhteensä 304, joista yleisen oikeuden käsi-   mattavasti. Vankiloissa on järjestetty turvalli-
6494: teltäväksi siirrettiin noin viidesosa. Muista mää-   suus- ja tarkastuskoulutusta sekä huumausainei-
6495: rättiin kurinpitorangaistus. Kansainvälisesti ot-    den ja huumausaineiden käyttäjien tunnistami-
6496: taen huumausainetilanne Suomen vankiloissa on        seen liittyvää toimipaikkakoulutusta. Ensi vuo-
6497: kuitenkin vielä varsin alhaisella tasolla. Esimer-   delle on suunniteltu laaja, kaikkien vankiloiden
6498: kiksi Ruotsissa huumeiden käyttäjiä ja sekakäyt-     ylivartijoille suunnattu koulutus, jossa tullaan
6499: täjiä oli vuonna 1995 ainakin 40 prosenttia van-     käsittelemään huumeiden ja huumausaineen
6500: geista.                                              käyttäjän tunnistamista, huumevalvonnan sään-
6501:    Huumausaineiden ja huumausainerikollisuu-         nöksiä, päihteiden väärinkäyttäjän hoitoonoh-
6502: den torjuminen vankiloissa vaatiijatkuvaa työtä.     jausta ja erilaisia päihteiden vähentämiseen täh-
6503: Tarkastustoimintaaja huumevalvontaa on viime         tääviä ohjelmia.
6504: vuosina huomattavasti tehostettu. Lisäksi van-           Erittäin merkittävä osatekijä huumausainei-
6505: keinhoitolaitokseen on hankittu nykyaikaista         den torjunnassa on vankeinhoitolaitoksenja po-
6506: tarkastus- ja turvallisuustekniikkaa. Tehostunut     liisin välinen tiedustelu-, koulutus- ja turvalli-
6507: tarkastustoiminta on tänä vuonna johtanut huu-       suusyhteistyö. Vankeinhoitolaitokseen on pal-
6508: mausainetakavarikoiden määrän lisääntymi-            kattu kaksi tutkijaa, joiden avulla tätä yh-
6509:                                            KK 835/1996 vp                                              3
6510: 
6511: teistyötä on lisätty huomattavasti. Ensi vuonna         Vuonna I995 toteutetussa lainmuutoksessa
6512: tätä toimintaa tehostetaan palkkaamalla yksi         mahdollistettiin erityisosastojen perustaminen
6513: uusi tutkija.                                        sellaisille vangeille, jotka haluavat sitoutua päih-
6514:    Vankiloissa on viime vuosina kehitetty yhdys-     teettömyyteen. Tällaisia osastoja on perustettu
6515: henkil ö-yhtenäisvirkamiesjärjestelmää, jonka        useisiin suljettuihin vankiloihin. Lisäksi kolme
6516: tarkoituksena on, että perushenkilökunta, lähin-     avovankilaa toimii vankiloina, joihin pää-
6517: nä vartijat, työskentelee lähempänä vankia.          semisen edellytyksenä on vangin sitoutuminen
6518: Tarkoituksena on, että yhdyshenkilö järjes-          päihteettömyyteen ja suostuminen päihteettö-
6519: tyksenpidonja vartioinnin lisäksi suunnitelmalli-    myyden kontrollointiin virtsakokein.
6520: sesti ohjaa, opastaa ja tukee vankia ja osallistuu      Huumeiden torjunta on jatkuvaa, suunnitel-
6521: vankia koskevien päätösten valmisteluun. Dy-         mallista ja sinnikästä työtä. Tehokas huumetor-
6522: naaminen turvallisuus eli vangin hyvä tunte-         juntatyö edellyttää, että kaikki vankilan henki-
6523: mus ja ongelmiin puuttuminen välittömästi lisää      löstöryhmät ovat yhteistyössä keskenään. Se
6524: huumevalvonnan tehokkuutta. Työtapojen ke-           edellyttää lisäksi tehostettua yhteistyötä van-
6525: hittämisprosessia jatketaan ja syvennetään edel-     keinhoitolaitoksen ja poliisin kesken.
6526: leen.
6527:      Helsingissä II päivänä joulukuuta I996
6528: 
6529:                                                                     Oikeusministeri Kari Häkämies
6530: 4                                           KK 835/1996 vp
6531: 
6532: 
6533: 
6534: 
6535:                                          Tili Riksdagens Talman
6536: 
6537:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            ökat narkotikabeslag. Under de senaste åren har
6538: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande            ett flertal åtgärder inom lagstiftningen, utbild-
6539: med1em av statsrådet översänt följande av riks-        ningen, informationen, alkoholist- och narko-
6540: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-           manvården och hälsovården genomförts, vilka
6541: mål nr 835:                                            har syftat till att minska förekomsten, utbudet
6542:                                                        och efterfrågan på narkotika i fångelserna.
6543:           Vad ämnar Regeringen göra för att                Ett av de viktigaste målen för den lagändring
6544:        råda bot på narkotikaproblemet som ho-          som genomfördes i fjo 1var a tt effektivera arbetet
6545:        tar säkerheten och ordningen i fångelser-       för bekämpning av narkotika i fångelserna och
6546:        na?                                             hindra att narkotikan kommer in i fångelserna. I
6547:                                                        detta sammanhang preciserades bestämmelserna
6548:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt           om kontroll av fångarna, de lokaler de har till sitt
6549: följande:                                              förfogande och deras besökare. Genom lagen
6550:                                                        möjliggjordes också besöksförbud för sådana
6551:     Det under senaste år allt allvarligare narkoti-    som gjort sig skyldiga till att föra in narkotika i
6552: kaproblemet i Finland har avspeglats även i            fångelset. Avsikten är att lagstiftningen om kon-
6553: fångelserna. Antalet fångar som dömts för nar-         troll och narkotikaövervakning ytterligare skall
6554: kotikabrott som huvudbrott har under de senaste        utvecklas och preciseras på basis av de praktiska
6555: åren nästan tredubblats. År 1992 fanns det 108         erfarenheter och uppgifter som erhålls av
6556: fångar som hade dömts för narkotikabrott som           tillämpningen av lagen. På fångvårdsavdel-
6557: huvudbrott medan motsvarande antal år 1996             ningen bereds för närvarande bestämmelser med
6558: var 280 (ca 11 % av fångarna). Också av olika          stöd av vilka en fånge kan isoleras om det är
6559: slags utredningar och av uppgifter från fångelser-     befogat att misstänka att han transporterar nar-
6560: na framgår att användningen och förekomsten            kotika, andra rusmedel eller otillåtna föremål i
6561: av narkotika och andra rusmedel i fångelserna          sin kropp. Isoleringen är avsedd att vara tills
6562: har ökat. Man bör dock komma ihåg att det              ämnena har försvunnit ur organismen. Dess-
6563: vanligaste rusmedelsproblemet bland finska             utom bereds också bestämmelser om special-
6564: fångar fortfarande är alkoholproblemet. Enligt         avdelningar, där bl.a. sådana fångar kunde pla-
6565: en hälsoundersökning som företogs bland fång-          ceras som har gjort sig skyldiga till försäljning
6566: arna år 1992 hade 60% av de fångar som kom till        och förmedling av narkotika i fångelset.
6567: ett fångelse alkoholproblem och ca 12% av dem              Också personalens utbildning har avsevärt
6568: använde narkotika eller andra rusmedel. År 1995        ökats. 1 fångelserna har arrangerats säkerhets-
6569: förekom sammanlagt 304 rusmedelsförseelser i           och kontrollutbildning samt arbetsplatsutbild-
6570: fångelserna, av vilka cirka en femtedel hänsköts       ning i anslutning till identifiering av narkotika
6571: till behandling vid en allmän underrätt. För de        och narkotikaanvändare. För nästa år planeras
6572: övriga förordnades disciplinär bestraffning. ln-       en omfattande utbildning avsedd för alla över-
6573: ternationellt sett är narkotikasituationen i de fin-   vakter vid fångelserna. Utbildningen kommer att
6574: ska fångelserna emellertid alltjämt på en synner-      behandla identifiering av narkotika och narkoti-
6575: ligen låg nivå. T.ex. i Sverige utgjorde de fångar     kaanvändare, bestämmelserna om narkotika-
6576: som använde narkotika och en blandning av              övervakning, hänvisning till vård av rusmedels-
6577: rusmedel minst 40% av fångarna år 1995.                missbrukare och olika slag av program som syf-
6578:     Bekämpningen av narkotikaproblemen i fång-         tar till minskning av rusmedlen. Detta har också
6579: elserna kräver fortgående arbete. Kontrollverk-        utgjort fångvårdsväsendets resultatmål för 1996.
6580: samheten och narkotikaövervakningen har un-                En ytterst betydande delfaktori bekämpning-
6581: der senaste år avsevärt effektiverats. Dessutom        en av narkotika är samarbetet mellan fångvårds-
6582: har modern kontroll- och säkerhetsteknik               väsendet och polisen i bekämpningen av narkoti-
6583: anskaffats till fångvårdsväsendet. Den effektive-      ka. Vid fångvårdsväsendet har två forskare an-
6584: rade kontrollverksamheten har i år lett till ett       ställts med vilkas hjälp detta samarbete har ökat
6585:                                           KK 835/1996 vp                                             5
6586: 
6587: i betydande mån. Nästa år kommer denna verk-           Den lagändring som genomfördes 1995 gjorde
6588: samhet att effektiveras genom att en ny forskare    det möjligt att inrätta specialavdelningar för så-
6589: anställs.                                           dana fångar som själva önskade bli kvitt rusme-
6590:    I fångelserna har man under senaste år börjat    delsberoendet och ville förbinda sig tili ett lev-
6591: utveckla arbetsmetoderna mot ett system med         nadssätt utan rusmedel. Sådana avdelningar har
6592: kontaktpersoner-enhetstjänstemän. Iden med          inrättats i flera slutna fångelser. Också tre öppna
6593: systemet ligger i att baspersonalen, framför allt   fångelser fungerar som fångelser dit en fånge kan
6594: fångvaktarna, skall arbeta närmare fångarna.        komma endast om han förbinder sig att inte
6595: Syftet är att kontaktpersonen, förutom att han      använda rusmedel och att gå med på att urinprov
6596: upprätthåller ordningen och vaktar, även syste-     tas för att kontrollera att han inte gör det.
6597: matiskt styr, vägleder och stöder fången och del-      Narkotikabekämpningen innebär fortgående,
6598: tar i beredningen av beslut som gäller fången.      systematiskt och envist arbete. Ett effektivt
6599: Den dynamiska säkerheten, dvs. en ingående          narkotikabekämpningsarbete förutsätter att alla
6600: kännedom om fången och ett omedelbart in-           fångelsets personalgrupper arbetar tillsammans.
6601: gripande i problemen ökar effektiviteten i nar-     Det förutsätter dessutom ett effektiverat samar-
6602: kotikaövervakningen. Utvecklingen av arbets-        bete mellan fångvårdsväsendet och polisen.
6603: metoderna fortsätts och fördjupas fortgående.
6604: 
6605:      Helsingfors den II december I996
6606: 
6607:                                                                    Justitieminister Kari Häkämies
6608:                                              KK 836/1996 vp
6609: 
6610: Kirjallinen kysymys 836
6611: 
6612: 
6613: 
6614: 
6615:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Valtionyhtiöiden myyntitulojen käyttämi-
6616:                                         sestä
6617: 
6618:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6619: 
6620:     Taannoin oli televisiossa mielenkiintoinen oh-     raan että välillisesti olivat varsin valoisat. Kek-
6621: jelma, jossa käsiteltiin ns. Kekkosen perintöä.        kosen perintö siis lähtisi tällä tavoin ikään kuin
6622: Toisin sanoen Kekkosen aikanaan liikkeelle pa-         poikimaan uutta eikä kuluisi syömävelkojen
6623: nemaa teollistamisohjelmaa, jossa valtionyhtiöi-       maksuun.
6624: den kautta luotiin maahan mittava teollinen ka-           Tätä mieltä olivat sekä muut asiantuntijat että
6625: pasiteetti energiantuotannossa, puunjalostuk-          kansanedustaja Erkki J. Partanen tuossa mielen-
6626:  sessa ja metalliteollisuudessa. Tuota teollista ka-   kiintoisessa ohjelmassa.
6627: pasiteettia on niin edellinen kuin nykyinenkin            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
6628: hallitus muuttanut rahaksi ja suurelta osin budje-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6629:  tin yleiskatteeksi ilman, että mitään uutta olisi     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6630:  luotu tilalle.                                        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6631:     Ohjelmassa eräät asiantuntijat näkivät asian
6632:  niin, että tuota "Kekkosen perintöä" voitaisiin                 Aikooko Hallitus valtionyhtiöitä eli
6633:  kyllä myydä, koska se myytynäkin jäisi edelleen              Kekkosen perintöä myydessään tulevai-
6634:  olemaan, tuottamaan ja työllistämään. Asian-                 suudessa kohdistaa saadut myyntitulot
6635:  tuntijoiden keskeinen näkemys oli se, että mitta-            uuden energia-, metsä- ja metalliteolli-
6636:  villa myyntituloilla pitäisi panna liikkeelle uutta          suuden synnyttämiseen, Kekkosen perin-
6637:  kapasiteettia, muun muassa kaksi ydinvoimalaa                töön liittyvän esimerkin mukaisella taval-
6638:  ja puunjalostuksen tuotantoyksiköitä niin, että              la, vai
6639:  joka vuosi säästöönjäävä puun kasvu, 30 miljoo-                 aikooko Hallitus käyttää valtionyh-
6640:  naa kuutiometriä, tulisi ainakin suurelta osin               tiöistä saamiaan myyntituloja edelleen
6641:  tuotantoon. Asiantuntijoiden näkemykset tuo-                 syömävelkojen maksamiseen?
6642:  tannon työllistävästä vaikutuksesta sekä Suo-
6643: 
6644:       Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1996
6645:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
6646: 
6647: 
6648: 
6649: 
6650:  260017
6651: 2                                         KK 836/1996 vp
6652: 
6653: 
6654: 
6655: 
6656:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
6657: 
6658:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       eri ministeriöiden hallinnonaloille lähes 900 milj.
6659: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        mk.
6660: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Omistusjärjestelyistä kertyvillä varoilla rahoi-
6661: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       tetaan vaalikauden aikana merkittävä tutkimus-
6662: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        ja kehityspanostusten nosto. Valtion tutkimus-
6663: n:o 836:                                             ja kehitysrahoitusta lisätään siten, että kokonais-
6664:                                                      tutkimusmenot voivat kasvaa nykyisestä lähes
6665:                                                      2,5 %:sta noin 2,9 %:iin bruttokansantuotteesta
6666:           Aikooko Hallitus valtionyhtiöitä eli       vuonna 1999. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä,
6667:        Kekkosen perintöä myydessään tulevai-         että valtionyhtiöiden omistusjärjestelyistä saata-
6668:        suudessa kohdistaa saadut myyntitulot         via varoja ohjataanjäljellä olevalla vaalikaudella
6669:        uuden energia-, metsä- ja metalliteolli-      noin 3 miljardia markkaa tutkimus- ja kehitystoi-
6670:        suuden synnyttämiseen, Kekkosen perin-        minnan resurssien kasvattamiseen.
6671:        töön liittyvän esimerkin mukaisella taval-        Hallitus on myös päättänyt, että omistusjär-
6672:        la, vai                                       jestelyistä saatavista tuloista budjetoidaan vuosi-
6673:            aikooko Hallitus käyttää valtionyh-       na 1997-1999 miljardi markkaa vuosittain var-
6674:        tiöistä saamiaan myyntituloja edelleen        sinaisessa talousarviossa yleiskatteisesti val-
6675:        syömävelkojen maksamiseen?                    tion velkaantumisen hidastamiseen ja myyntitu-
6676:                                                      lot tuloutetaan valtion budjettiin normaalin bud-
6677:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         jetti- ja lisäbudjettimenettelyn yhteydessä. Täl-
6678: vasti seuraavaa:                                     löin myös eduskunnalla on mahdollisuus ottaa
6679:                                                      varojen käyttöön kantaa.
6680:    Ohjelmansa mukaisesti hallitus harjoittaa ak-         Kuten hallituksen antamassa elinkeinopoliit-
6681: tiivista teollisuuspolitiikkaa huolehtimalla val-    tisessa selonteossa todetaan, valtionyhtiöistä
6682: tionyhtiöiden pääomantarpeesta ja kehittää nii-      saatavilla varoilla rahoitetaan hallituksen päät-
6683: den toimintaa ja omistajarakennetta yrityskoh-       tämä tutkimusrahoituksen voimakas ja pysyvä
6684: taisesti sekä edistää kansainvälisen kilpailuky-     tasokorotus vaalikauden aikana. Lisäksi myynti-
6685: vyn parantamista. Omistusjärjestelyistä saatavia     tuloja kohdeunetaan erikseen tehtävillä päätök-
6686: varoja ohjataan hallitusohjelman mukaan teolli-      sillä elinkeinoelämän toimintaedellytysten vah-
6687: suuden tuotannon edellytysten vahvistamiseen ja      vistamiseen ja rakenteen uusimiseen. Tällaisina
6688: rakenteen uusimiseen.                                kohteina pidetään selonteossa lähinnä yritysten
6689:    Vuoden 1996 toisessa lisätalousarviossa tu-       pääomarakenteen vahvistamista, yritysten väli-
6690: loutetaan omistusjärjestelyistä saatavia varoja      siä toimialajärjestelyjä, pk-yritysten riskirahoi-
6691: 2 048 milj. mk. Hallitusohjelmassa erityisesti       tuksen laajentamista, koulutusjärjestelmän vah-
6692: mainittuun tarkoitukseen näitä varoja ohjataan       vistamista sekä yritysten kansainvälistymistä ja
6693: lisätalousarviosta tarkemmin ilmeneväHä tavalla      markkinointitoimenpiteiden kehittämistä.
6694: 
6695:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1996
6696: 
6697:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
6698:                                             KK 836/1996 vp                                              3
6699: 
6700: 
6701: 
6702: 
6703:                                         Tili Riksdagens Talman
6704: 
6705:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Med de medel som flyter in från ägararrange-
6706: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         mangen finansieras under valperioden en bety-
6707: 1em av statsrädet översänt följande av riksdags-       dande förhöjning av satsningarna pä forskning
6708: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmäl nr          och utveckling. Den statliga forsknings- och ut-
6709: 836:                                                   vecklingsfinansieringen utökas så att de totala
6710:                                                        forskningsutgifterna kan stiga från nästan 2,5 %
6711:           Har Regeringen för avsikt att när den        i dagens läge till ca 2,9 % av bruttonationalpro-
6712:        säljer statsbolagen, eller arvet efter Kek-     dukten år 1999. 1 praktiken innebär detta att ca 3
6713:        konen, i framtiden aHokera de erhållna          miljarder mk av de medel som erhålls frän ägar-
6714:        försäljningsinkomsterna till uppkomsten         arrangemangen för statsbolagen under den reste-
6715:        av ny energi-, skogs- och metallindustri        rande valperioden styrs tili en ökning av resurser-
6716:        med arvet efter Kekkonen som exempel            na för forskningen och utvecklingen.
6717:        eller                                              Regeringen har ocksä beslutat att en miljard
6718:           har Regeringen för avsikt att använda        mark av de inkomster som erhålls från ägarar-
6719:        de försäljningsinkomster den fär frän           rangemangen årligen skall budgeteras under
6720:        statsbolagen för att fortsättningsvis beta-     1997-1999 i den ordinarie budgeten som allmän
6721:        la av pä den stora statsskulden?                täckning för att fä statens skuldsättning att sakta
6722:                                                        av och att försäljningsinkomsterna skall in-
6723:   Som svar pä detta spörsmål får jag vördsamt          komstföras i statsbudgeten i samband med nor-
6724: anföra följande:                                       malt budget- och tilläggsbudgetförfarande. Här-
6725:                                                        vid har också riksdagen en möjlighet att ta ställ-
6726:    1 enlighet med sitt program driver regeringen       ning tili användningen av medlen.
6727: en aktiv industripolitik genom att sörja för stats-       Såsom det konstateras i regeringens närings-
6728: bolagens kapitalbehov och utveckla deras verk-         politiska redogörelse, finansieras en kraftig och
6729: samhet och ägaruppbyggnad företagsvis samt             bestående nivåförhöjning av forskningsfinansie-
6730: främja en bättre internationell konkurrenskraft.       ringen, som regeringen har beslutat om, under
6731: De medel som erhälls frän ägararrangemangen            valperioden med de medel som fäs frän statsbola-
6732: styrs i enlighet med regeringsprogrammet tili en       gen. Dessutom inriktas försäljningsinkomster,
6733: förstärkning av industrins produktionsförutsätt-       med beslut som fattas särskilt, pä att förstärka
6734: ningar och förnyande av dess uppbyggnad.               verksamhetsbetingelserna för näringslivet och
6735:    1 den andra tilläggsbudgeten för 1996 in-           förnya dess uppbyggnad. Som dylika objekt an-
6736: komstförs 2 048 milj. mk i medel som erhålls från      ses i redogörelsen främst förstärkande av företa-
6737: ägararrangemang. Till sädant ändamäl som sär-          gens kapitaluppbyggnad, branscharrangemang
6738: skilt nämns i regeringsprogrammet styrs nästan         mellan företagen, breddande av riskfinansiering-
6739: 900 milj. mk i medel tili de olika ministeriernas      en av sm-företagen, förstärkande av utbildnings-
6740: förvaltningsomräden pä det sätt som närmare            systemet samt företagens internationalisering
6741: framgär av tilläggsbudgeten.                           och utvecklandet av marknadsföringsåtgärder-
6742:                                                        na.
6743:      Helsingforsden 9 december 1996
6744: 
6745:                                                       Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
6746:                       j
6747:                      j
6748:                     j
6749:                    j
6750:                   j
6751:                  j
6752:                 j
6753:                j
6754:               j
6755:              j
6756:             j
6757:            j
6758:           j
6759:          j
6760:         j
6761:        j
6762:       j
6763:      j
6764:     j
6765:    j
6766:   j
6767:  j
6768: j
6769:                                               KK 837/1996 vp
6770: 
6771: Kirjallinen kysymys 837
6772: 
6773: 
6774: 
6775: 
6776:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Verohallituksen pääjohtajan pidättämisestä
6777:                                          virantoimituksesta
6778: 
6779: 
6780:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6781: 
6782:    Verohallituksen pääjohtaja Tammi lausui                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
6783: taannoin, että hän pidättäytyy itse virantoimi-         jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
6784: tuksesta,jos häneen mahdollisesti liittyviä asioita     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6785: ryhdytään tutkimaan turkulaiseen nosturiyh-             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6786: tiöön liittyen. Kysyin asiasta silloin hallitukselta,
6787: ja ministeri Alho antoi kaikkien aikojen lyhyim-                  Katsooko Hallitus, että pääjohtaja
6788: män vastauksen, jolla oli mittaa tasan yksi tuu-               Tammen olisi syytä pidättäytyä virantoi-
6789: ma. Nyt poliisi ja verottaja ovat iskeneet mainit-             mituksesta korkeassa virassaan siksi
6790: tuun nosturiyhtiöön, josta pääjohtaja Tammi                    ajaksi, kun hänen alaisensa tutkivat osin
6791: omistaa suuren osan. Pääjohtaja Tammi on il-                   hänen omistuksessaan olevan yhtiön
6792: moittanut, ettei hän pidättäydy virantoimituk-                 epäiltyjä verosotkuja?
6793: sesta, koska tutkimukset eivät sivua häntä.
6794:    Viimeksi mainittua on vaikea uskoa.
6795: 
6796:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1996
6797: 
6798:                                            Sulo Aittoniemi /kesk
6799: 
6800: 
6801: 
6802: 
6803: 260017
6804: 2                                        KK 837/1996 vp
6805: 
6806: 
6807: 
6808: 
6809:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
6810: 
6811:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Virkamies voidaan valtion virkamieslain (750/
6812: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      1994) 40 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla pidät-
6813: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    tää virantoimituksesta rikossyytteen ja sen edel-
6814: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-     lyttämien tutkimusten ajaksi, jos näillä voi olla
6815: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      vaikutusta virkamiehen edellytyksiin hoitaa teh-
6816: n:o 837:                                           täväänsä. Lain valmistelun yhteydessä tällä on
6817:                                                    tarkoitettu tilannetta, jossa rikossyyte ja sen edel-
6818:           Katsooko Hallitus, että pääjohtaja       lyttämät tutkimukset kohdistuvat kyseiseen vir-
6819:        Tammen olisi syytä pidättäytyä virantoi-    kamieheen.
6820:        mituksesta korkeassa virassaan siksi           Valtiovarainministeriö toteaa, että kysymyk-
6821:        ajaksi, kun hänen alaisensa tutkivat osin   sessä esitetyt tutkimukset eivät kohdistu pääjoh-
6822:        hänen omistuksessaan olevan yhtiön          taja Tammeen. Ministeriön käsityksen mukaan
6823:        epäiltyjä verosotkuja?                      asiassa ei tähän asti saadun selvityksen perusteel-
6824:                                                    la muutoinkaan ole ilmennyt sellaisia syitä, joilla
6825:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       olisi vaikutusta pääjohtaja Tammen edellytyk-
6826: vasti seuraavaa:                                   siin hoitaa virkaansa.
6827: 
6828:      Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1996
6829: 
6830:                                                                                Ministeri Arja Alho
6831:                                          KK 837/1996 vp                                              3
6832: 
6833: 
6834: 
6835: 
6836:                                       Tili Riksdagens Talman
6837: 
6838:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-   punkten statstjänstemannalagen (750/1994) av-
6839: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-     stängas från tjänsteutövning under tiden för åtal
6840: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-   för brott samt därav betingade undersökningar,
6841: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr      om dessa kan inverka på tjänstemannens förut-
6842: 837:                                               sättningar att sköta sina uppgifter. Vid bered-
6843:                                                    ningen av lagen har med detta avsetts en situation
6844:           Anser Regeringen att generaldirektör     i viiken den ifrågavarande tjänstemannen är före-
6845:        Tammi borde avhålla sig från att utöva      mål för åtal för brott och därav betingade under-
6846:        sitt höga ämbete under den tid hans un-     sökningar.
6847:        derlydande utreder den misstänkta skat-         Finansministeriet konstaterar att de under-
6848:        tehärvan i det bolag som delvis är i hans   sökningar som avses i spörsmålet inte riktar sig
6849:        ägo?                                        mot generaldirektör Tammi. Enligt ministeriets
6850:                                                    åsikt har på basis av den utredning som hittills
6851:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      erhållits inte heller i övrigt framgått några sådana
6852: anföra följande:                                   omständigheter som skulle inverka på generaldi-
6853:                                                    rektör Tammis förutsättningar att sköta sin
6854:    En tjänsteman kan med stöd av 40 § 1 mom. 1     tjänst.
6855: 
6856:      Helsingforsden II december 1996
6857: 
6858:                                                                                Minister Arja Alho
6859: 1
6860: 1
6861:  1
6862:  1
6863:   1
6864:   1
6865:    1
6866:    1
6867:     1
6868:     1
6869:      1
6870:      1
6871:       1
6872:       1
6873:        1
6874:        1
6875:         1
6876:         1
6877:          1
6878:          1
6879:           1
6880:           1
6881:            1
6882:                                           KK 838/1996 vp
6883: 
6884: Kirjallinen kysymys 838
6885: 
6886: 
6887: 
6888: 
6889:                                   Pirkko Peltomo /sd ym.: Internetin välityksellä hankittuihin lääk-
6890:                                       keisiin liittyvistä terveysriskeistä
6891: 
6892: 
6893:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
6894: 
6895:    Internetin välityksellä kaupataan myös suo-       tomaan Internet-kauppaan ja tiedottaa ihmisille
6896: malaisille vapaasti ostettavaksi mm. aids-lääk-      "verkkoapteekista" ostettujen lääkkeiden vaa-
6897: keitä, vahvoja vitamiineja, verenpaine- ja rytmi-    roista.
6898: häiriölääkkeitä. Internet-lääkekauppa on sel-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6899: keästi laitonta toimintaa. Toistaiseksi Internet-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6900: lääkekaupan arvellaan olevan Suomeen vielä vä-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6901: häistä. Kuitenkin Internetin välityksellä on hel-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6902: posti saatavissa lääkkeitä, joiden koostumukses-
6903: ta ja laadusta ei ole saatavissa mitään takeita.                 Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
6904: Lääkkeiden annostusohjeistus on puutteellinen.               tus ryhtyy, jotta Internet-lääkekauppa ei
6905: Lääkkeiden tilaaminen Internetistä on erittäin               leviä Suomeen, ja
6906: riskialtista.                                                    miten Hallitus aikoo tiedottaa kulutta-
6907:    Internet on laajeneva tietoverkko, jonka väli-            jille Internet-lääkekaupasta ostettujen
6908: tyksellä lääkekauppa saattaa nopeasti kasvaa.                lääkkeiden terveysriskeistä ja -vaaroista?
6909: Myös Suomessa tulisi puuttua ennakolta Iait-
6910: 
6911:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1996
6912:          Pirkko Peltomo /sd           Tauno Pehkonen /skl       Eila Rimmi /vas
6913:          Maija-Liisa Veteläinen /kesk Armas Komi /kesk          Anne Knaapi /kok
6914:                      Marja-Leena Viljamaa /sd           Johannes Koskinen /sd
6915: 
6916: 
6917: 
6918: 
6919: 260017
6920: 2                                          KK 838/1996 vp
6921: 
6922: 
6923: 
6924: 
6925:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6926: 
6927:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Internet-tietoverkkoa pidetään tiedonvälitys-
6928: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tä ja jopa koko ihmisen maailmankuvaa mullis-
6929: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tavana uudistuksena ennen kaikkea avoimuuten-
6930: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pirkko          sa perusteella. Verkossa oleva tieto on periaat-
6931: Peltomon ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         teessa vapaasti jokaisen käyttäjän ulottuvilla.
6932: myksen n:o 838:                                      Käytännössä näin ei tietenkään ole, vaan tarjolla
6933:                                                      on runsaasti maksullisia tai muutoin rajoitetulle
6934:            Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-    käyttäjäjoukolle tarjottavia palveluja.
6935:        tus ryhtyy, jotta Internet-lääkekauppa ei         Maailmanlaajuisessa Internet-tietoverkossa
6936:        leviä Suomeen, ja                             tarjotaan myös lääkkeitä ostettavaksi. Juuri tällä
6937:            miten Hallitus aikoo tiedottaa kulutta-   hetkellä myyntiä ei harjoiteta Euroopan unionin
6938:        jille Internet-lääkekaupasta ostettujen       jäsenmaista käsin. Hollannissa toiminut yritys
6939:        lääkkeiden terveysriskeistä ja -vaaroista?    on lopettanut toimintansa. USA:sta lähtöisin
6940:                                                      toiminee useampikin yritys. On selvää, ettei Suo-
6941:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         men lainsäädännön perusteella voida tehokkaas-
6942: vasti seuraavaa:                                     ti puuttua esimerkiksi yhdysvaltalaisen yrityksen
6943:                                                      toimintaan Internetissä. Asiasta tietysti ilmoite-
6944:    Suomessa lääkkeiden valmistus, maahan-            taan asianomaisen maan lääkevalvontaviran-
6945: tuonti sekä tukku- ja vähittäismyynti on tarkoin     omaisille. Jos tällainen yritys toimisi Suomesta
6946: säännelty lääkelaissa ja -asetuksessa. Kaikkeen      käsin, meidän lainsäädäntömme ja lääkelaitok-
6947: edellä tarkoitettuun toimintaan tarvitaan yleensä    sen valvontavalta riittäisivät hyvin laittomuuk-
6948: lääkelaitoksen lupa ja luvan saanutta toimintaa      sien estämiseen. Myös tullin toimintamahdolli-
6949: valvotaan jatkuvasti. Avohoidon lääkkeitä myy-       suudet ovat käytännössä rajoitetut. Sinänsä lää-
6950: dään vain apteekista. Lisäksi sairaaloiden ja ter-   kelain vastainen lääkkeiden maahantuonti on
6951: veyskeskusten sairaala-apteekit ja lääkekeskuk-      rangaistava teko, mutta teon ja tekijän selville
6952: set huolehtivat tietyin rajoituksin potilaidensa     saaminen on sattumanvaraista.
6953: lääkehuollosta.                                          Jos päädyttäisiin siihen, että Internet-tieto-
6954:    Jo voimassa olevan lainsäädännön nojalla          verkkoa olisi syytä lääkkeiden osalta tehokkaasti
6955: henkilö voi tuoda ulkomailta rajoitetusti lääk-      rajoittaa, siihen tarvittaisiin laaja-alainen kan-
6956: keitä omaan käyttöönsä. Euroopan yhteisöjen          sainvälinen yhteisymmärrys. Euroopan unionin
6957: tuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella ja        jäsenmaat ovat tietoisia ongelmasta, ja sosiaali-
6958: velvoittamana tätä oikeutta laajennetaan ensi        ja terveysministeriö on huolehtinut ja tulee jat-
6959: vuoden alusta. Muun muassa tulee mahdolliseksi       kossakin huolehtimaan siitä, että asia pysyy esillä
6960: tilata postitse henkilökohtaiseen käyttöön lääk-     ja siitä keskustellaan.
6961: keitä toisesta Euroopan talousalueeseen kuulu-           Tiedotusvälineet ovat tänä syksynä monipuo-
6962: vasta maasta enintään kolmen kuukauden käyt-         lisesti kertoneet mahdollisuuksista ostaa lääkkei-
6963: töä vastaava määrä. Varsinaista postimyyntiä tai     tä Internet-tietoverkosta ja siihen liittyvistä ris-
6964: television välityksellä tapahtuvaa lääkemyyntiä      keistä. Sosiaali- ja terveysministeriö ei tällä het-
6965: ei ole tarkoitus sallia.                             kellä näe tarvetta erityiseen tiedottamiseen asias-
6966:                                                      ta.
6967:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1996
6968: 
6969:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
6970:                                              KK 838/1996 vp                                               3
6971: 
6972: 
6973: 
6974: 
6975:                                          Till Riksdagens Talman
6976: 
6977:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Internet-datanätet betraktas som en omväl-
6978: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         vande nyhet med tanke på dataförmedlingen och
6979: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       t.o.m. människans hela världsbild, framf6r alit
6980: man Pirkko Peltomo m.fl. undertecknade spörs-          på grund av sin öppenhet. Ali data som finns i
6981: mål nr 838:                                            nätet är i princip fritt tiligänglig för varje använ-
6982:                                                        dare. I praktiken är det naturligtvis inte så här,
6983:           Vilka brådskande åtgärder ämnar Re-          utan de tjänster som står tili buds är tili stor del
6984:        geringen vidta för att handeln med läke-        avgiftsbelagda eller sådana som i övrigt riktar sig
6985:        medel via Internet inte sprids tili Finland,    tili en begränsad användargrupp.
6986:        och                                                 Via det världsomspännande Internet-datanä-
6987:           hur ämnar Regeringen informera kon-          tet är det också möjligt att köpa läkemedel. För
6988:        sumenterna om risker och faror för häl-         närvarande idkas inte försäljning från någon av
6989:        san orsakade av läkemedel som köps via          Europeiska unionens medlemsstater. Ett företag
6990:        Internet?                                       som var verksamt i Holiand har upphört med sin
6991:                                                        verksamhet. Ett flertal av företagen torde vara
6992:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          verksamma utgående från USA. Det är helt klart
6993: anföra följande:                                       att man inte med stöd av den finländska lagstift-
6994:                                                        ningen effektivt kan ingripa i t.ex. ett ameri-
6995:     1 Finland är tillverkning, import samt parti-      kanskt företags verksamhet i Internet. Myndig-
6996: och minutförsäljning av läkemedel noggrant reg-        heterna för läkemedelsövervakning i vederbö-
6997: lerad i läkemedelslagen och -förordningen. För         rande land blir naturligtvis informerade om sa-
6998: ali ovan avsedd verksamhet behövs i alimänhet          ken. Om ett sådant företag är verksamt med
6999: tillstånd av läkemedelsverket, och den verksam-        Finland som utgångspunkt, skulie vår lagstift-
7000: het som har fått tillstånd övervakas oavbrutet.        ning och läkemedelsverkets övervakningsmakt
7001: Läkemedel avsedda för öppen vård säljs endast          väl räcka tili för att förhindra olagligheter. Också
7002: på apotek. Dessutom sörjer sjukhusapoteken vid         tuliens verksamhetsmöjligheter är i praktiken
7003: sjukhus och hälsovårdscentraler samt läkeme-           begränsade. Sådan import av läkemedel som stri-
7004: delscentralerna med vissa begränsningar för lä-        der mot läkemedelslagen är i sig en straffbar
7005: kemedelsförsörjningen för sina patienter.              gärning, men gärningen och gärningsmannen
7006:     Enligt den gäliande lagstiftningen kan en per-     uppdagas endast slumpmässigt.
7007: son från utlandet f6ra in en begränsad mängd               Om man bestämmer sig för att på ett effektivt
7008: läkemedel för eget bruk. På grundvalen av rätts-       sätt begränsa Internet-datanätet vad beträffar
7009: praxis vid Europeiska gemenskapernas domstol           läkemedel, krävs ett omfattande internationelit
7010: och på grund av att vi är bundna att iaktta den        samförstånd i frågan. Medlemsstaterna i Euro-
7011:  kommer denna rättighet att utvidgas från nästa        peiska unionen har varit medvetna om problemet
7012: års början. Det blir bl.a. möjligt att per post        och social- och hälsovårdsministeriet har sörjt
7013:  bestälia en sådan mängd läkemedel för personligt      för och kommer även i fortsättningen att sörja för
7014:  bruk som motsvarar behovet under högst tre            att frågan hålls aktueli och att diskussioner förs.
7015:  månader från ett annat land som hör till Euro-            Massmedia har i höst på ett mångsidigt sätt
7016:  peiska ekonomiska samarbetsområdet. A vsikten         redogjort för möjligheterna att köpa läkemedel
7017:  är inte att tillåta någon egentlig postförsäljning    via Internetsamtom de risker som hänför sig tili
7018:  elier läkemedelsförsäljning som sker via televisio-   detta. Social- och hälsovårdsministeriet ser för
7019:  n en.                                                 närvarande inte något behov av någon separat
7020:                                                        information i ärendet.
7021:      Helsingforsden 5 december 1996
7022: 
7023:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
7024:                                             KK 839/1996 vp
7025: 
7026: Kirjallinen kysymys 839
7027: 
7028: 
7029: 
7030: 
7031:                                    Pirkko Peltomo /sd ym.: Laittomiin irtisanomisiin liittyvien työttö-
7032:                                        myysturvaetuuksien huomioon ottamisesta työnantajan vahin-
7033:                                        gonkorvausta määrättäessä
7034: 
7035:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7036: 
7037:    Työnantajan irtisanoessa työntekijän työsopi-      Menettely turvaa yksittäisen, laittomasti irtisa-
7038: muslain vastaisesti on työntekijä oikeutettu ha-      notun työntekijän taloudellisen aseman. Samalla
7039: kemaan kanteella vahingonkorvausta työnanta-          se kuitenkinjohtaa siihen, että työttömyyskassat
7040: jaltaan. Vahingonkorvausasian käsittely eri oi-       ja Kansaneläkelaitos välillisesti tukevat taloudel-
7041: keusasteissa kestää tavallisesti pitkän ajan,jonka    lisesti lainvastaisiin toimiin syyllistyneitä työn-
7042: kuluessa irtisanotun työntekijän on turvattava        antajia.
7043: toimeentulonsa työttömyysturvaetuuksilla. Mi-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
7044: käli oikeuden päätöksellä työnantajan todetaan        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7045: irtisanoneen työntekijänsä lainvastaisesti, tämä      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7046:  määrätään korvaamaan aiheuttamansa vahinko.          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7047:  Nykyisen, korkeimman oikeuden päätösten
7048:  mukaisen oikeuskäytännön nojalla työsopimus-                   Mitä Hallitus aikoo tehdä muuttaak-
7049: lain 51 §:n 1 momenttia tulkitaan siten, että työn-          seen työsopimuslakia siten, ettei työttö-
7050:  antaja voi vaatia ja saada vahingonkorvauksen               myysturvana tuettaisi laittomiin irtisano-
7051:  määrää aleunettavaksi summalla, joka vastaa                 misiin syyllistyneitä työnantajia?
7052:  työntekijän saamia työttömyysturvaetuuksia.
7053: 
7054:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1996
7055: 
7056:           Pirkko Peltomo /sd              Jukka Gustafsson /sd           Arja Ojala /sd
7057:           Ilkka Joenpalo /sd              Jorma Vokkolainen /vas         Valto Koski /sd
7058: 
7059: 
7060: 
7061: 
7062:  260017
7063: 2                                          KK 839/1996 vp
7064: 
7065: 
7066: 
7067: 
7068:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7069: 
7070:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Korkeimman oikeuden tuomiossa KKO
7071: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        1995:215 on päädytty toisenlaiseen lopputulok-
7072: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      seen. Asia on ollut käsiteltävänä vahvennetussa
7073: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pirkko          jaostossa, ja päätös on syntynyt äänestyksen jäl-
7074: Peltomon ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         keen. Enemmistön muodostaneet oikeusneuvok-
7075: myksen n:o 839:                                      set ovat katsoneet, että työttömyyspäivärahojen
7076:                                                      vähentämisoikeutta arvioitaessa tulee ottaa huo-
7077:           Mitä Hallitus aikoo tehdä muuttaak-        mioon se, kuinka suureksi osaksi työntekijät ovat
7078:        seen työsopimuslakia siten, ettei työttö-     tosiasiassa osallistuneet ansiosidonnaisen työttö-
7079:        myysturvana tuettaisi laittomiin irtisano-    myysturvan rahoitukseen. Kun työntekijöiden
7080:        misiin syyllistyneitä työnantajia?            suorittama rahoitusosuus on ainoastaan 5,5 pro-
7081:                                                      senttia, valtion ja työnantajien kustantaessa lop-
7082:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         puosan, ei korkeimman oikeuden mielestä ole
7083: vasti seuraavaa:                                     perusteltua käsitellä peruspäivärahaa ja ansiosi-
7084:                                                      donnaista päivärahaa eri tavoin, kun kysymys on
7085:    Työsuhteen laittoman päättämisen seurauk-         päivärahojen vahinkoa pienentävästä vaikutuk-
7086: sista säädetään työsopimuslaissa. Jos työsuhde       sesta. Korkein oikeus on perustellut ratkaisuaan
7087: on päätetty työntekijästä johtuvasta syystä, lait-   myös sillä vahingonkorvausoikeudellisella peri-
7088: toman irtisanomisen korvaus tuomitaan työsopi-       aatteella, että vahingon kärsinyt ei saa hyötyä
7089: muslain 47 f §:n nojalla, jolloin korvauksen tulee   vahinkotapahtuman johdosta. Toisaalta perus-
7090: vastata vähintään kolmen kuukauden ja enin-          teluissa on tuotu esiin ihmisten yhdenvertaisen
7091: tään 24 kuukauden palkkaa. Pykälässä sääde-          kohtelun näkökulma hallitusmuodossa turvatun
7092: tään lisäksi niistä perusteista, jotka vaikuttavat   yh4.istymisvapauden näkökulmasta.
7093: korvauksen määräytymiseen annetulla vaihtelu-           Aänestyksessä vähemmistöön jääneet oikeus-
7094: välillä.                                             neuvokset katsoivat, että vakiintunutta oikeus-
7095:    Jos työsuhde on päätetty tuotannollisella         käytäntöä olisi tällaisessa tapauksessa tullut
7096: tai taloudellisella perusteella irtisanomisperus-    muuttaa vain lainsäädäntöä muuttamalla.
7097: teiden kuitenkaan täyttämättä työsopimuslain            Valtioneuvosto asetti 9.11.1995 työsopimus-
7098: 37 a §:ssä asetettuja vaatimuksia, työntekijällä     lain uudistamista selvittävän komitean. Komi-
7099: on oikeus työsopimuslain 51 §:n mukaiseen va-        tean tehtävänä on selvittää mainitun lain uudis-
7100: hingonkorvaukseen. Säännöksen mukaan työn-           tamistarvetta ottaen huomioon yhteiskunnassa,
7101: antajan vahingonkorvausvelvollisuus määräytyy        työelämässä, elinkeinoelämässä sekä lainsäädän-
7102: täyden vahingon korvaamisen periaatteen mu-          nössä tapahtunut kehitys. Komitean tulee saada
7103: kaan. Vahingonkorvausoikeuden yleisten peri-         työnsä päätökseen 31.10.1997 mennessä.
7104: aatteiden mukaan vahinkoa kärsineen tulee kui-          Myös laittoman työsuhteen päättämisen seu-
7105: tenkin pyrkiä minimoimaan syntynyt vahinko.          raukset tulevat perusteellisen selvityksen koh-
7106:    Oikeuskäytännössä on aiemmin vakiintunees-        teeksi komiteatyön aikana. Tässä yhteydessä
7107: ti katsottu, että laittoman työsuhteen päättämi-     pohditaan työsopimuslakiin liittyvää seuraa-
7108: sen johdosta tuomittavasta vahingonkorvauk-          musjärjestelmää kokonaisuuden kannalta ja toi-
7109: sesta ei voida vähentää työttömyyskassasta saa-      saalta myös sen suhdetta muuhun lainsäädän-
7110: tuja päivärahoja, koska etuja on pidettävä kas-      töön, kuten esimerkiksi työttömyysturvalakiin.
7111: san jäsenyyteen liittyvänä, osaksi työntekijän       Mikäli työn kuluessa havaitaan tarvetta erillis-
7112: omiin maksusuorituksiin perustuvana etuna. Sil-      uudistuksen tekemiseen, komitea voi tehdä esi-
7113: tä osin kuin työntekijä on saanut kokonaan val-      tyksensä asiasta työministeriölle jo ennen asete-
7114: tion varoilla rahoitettua peruspäivärahaa, etuu-     tun määräajan päättymistä.
7115: det on vähennetty työntekijälle suoritettavasta
7116: vahingonkorvauksesta.
7117: 
7118:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1996
7119: 
7120:                                                                     Työministeri Liisa Jaakonsaari
7121:                                              KK 839/1996 vp                                               3
7122: 
7123: 
7124: 
7125:                                          Tili Riksdagens Talman
7126: 
7127:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           1 högsta domstolens utslag HD 1995:215 har
7128: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         man kommit tili ett annat slutresultat. Ärendet
7129: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       har behandlats på en förstärkt avdelning och
7130: ledamot Pirkko Peltomo m.fl. undertecknade             beslutet har fattats efter omröstning. Justitierå-
7131: spörsmål nr 839:                                       den, som utgjort en majoritet, har ansett att man
7132:                                                        vid uppskattandet av rätten att avdra arbetslös-
7133:           Vad ämnar Regeringen göra för att            hetsdagpenning bör beakta i viiken utsträckning
7134:        ändra lagen om arbetsavtal så att man           arbetstagarna faktiskt deltagit i finansieringen av
7135:        genom utkomstskyddet för arbetslösa             det inkomstrelaterade utkomstskyddet för ar-
7136:        inte skall stöda arbetsgivare som gjort sig     betslösa. Då den finansieringsandel som arbets-
7137:        skyldiga tili olagliga uppsägningar?            tagarna betalar endast utgör 5,5 procent, medan
7138:                                                        staten och arbetsgivarna bekostar resten, anser
7139:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          högsta domstolen det inte vara motiverat att be-
7140: anföra följande:                                       handla grunddagpenningen och den inkomstre-
7141:                                                        laterade dagpenningen på olika sätt, då det är
7142:     1 lagen om arbetsavtal stadgas om konsekven-       fråga om dagpenningens skademinskande verk-
7143: serna av olagligt upphävande av ett arbetsavtal.       ning. Högsta domstolen har också motiverat sitt
7144: Ifall arbetsförhåliandet upphävts av orsak som         avgörande med den skadeståndsrättsliga princi-
7145: berott på arbetstagaren, ådöms ersättning för          pen att den som drabbats av skada inte får dra
7146: olaglig uppsägning enligt 47 f § Iagen om arbets-      nytta av skadehändelsen. Å andra sidan har man
7147: avtal, varvid ersättningen bör motsvara minst 3        i motiveringen framfört likställd behandling av
7148: månaders och högst 24 månaders lön. 1 paragra-         människor då det gäller föreningsfrihet sådan
7149: fen stadgas dessutom om de grunder som påver-          den garanteras i regeringsformen.
7150: kar faststäliandet av ersättningen under givna             De justitieråd som vid omröstningen stannade
7151: omständigheter.                                        i minoritet ansåg att hävdvunnen rättspraxis i ett
7152:     lfall arbetsförhåliandet upphävts av produk-       dylikt fall borde ha ändrats endast genom en
7153: tionsorsaker elier ekonomiska skäl utan att upp-       ändring av lagstiftningen.
7154: sägningsgrunderna emeliertid uppfyller de krav             Statsrådet tillsatte 9.11.1995 en kommitte för
7155: som ställs i 37 a § lagen om arbetsavtal, är arbets-   att utreda en revidering av lagen om arbetsavtal.
7156: tagaren berättigad till skadestånd enligt 51 § la-     Kommitten har till uppgift att utreda behovet av
7157: gen om arbetsavtal. Enligt stadgandet fastställs       en ändring av lagen med beaktande av den ut-
7158: arbetsgivarens skadeståndsskyldighet i enlighet        veckling som skett i samhäliet, arbetslivet, nä-
7159: med principen om fullt skadestånd. Enligt skade-       ringslivet och lagstiftningen. Kommitten skali få
7160: ståndsrättens allmänna principer bör den som           sitt ..arbete fårdigt tili 31.10.1997.
7161: förorsakats skada emellertid försöka minimera              Aven följderna av olagligt upphävande av ett
7162: den skada som uppstått.                                arbetsförhåliande kommer att bli föremål för en
7163:     1 rättspraxis har man tidigare av hävd ansett      grundlig utredning under kommittearbetet. 1 det-
7164:  att man från skadestånd som ålagts på grund av        ta sammanhang dryftas det tililagen om arbets-
7165:  olagligt upphävande av ett arbetsförhåliande inte     avtal anknutna påföljdssystemet med tanke på
7166:  kan avdra den dagpenning som erhållits från           helheten och å andra sidan också dess förhålian-
7167:  arbetslöshetskassan, eftersom förmånerna skall        de till den övriga Iagstiftningen, t.ex. tilllagen om
7168:  anses som något som hänför sig tili medlemskap        utkomstskydd för arbetslösa. lfall man under
7169:  i kassan och som delvis baserar sig på arbetstaga-    arbetets Iopp finner behov av en separat reform,
7170:  rens egna betalningar. Tili de delar som arbetsta-    kan kommitten göra sin framställan om ärendet
7171:  garen fått grunddagpenning som helt finansierats      tili arbetsministeriet redan före utgången av den
7172:  med statliga ruedel har förmånerna avdragits          utsatta tiden.
7173:  från det skadestånd som utbetalas tili arbetstaga-
7174:  ren.
7175:       Helsingfors den 10 december 1996
7176: 
7177:                                                                     Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
7178:                                               KK 840/1996 vp
7179: 
7180: 
7181: Kirjallinen kysymys 840
7182: 
7183: 
7184: 
7185: 
7186:                                     Esa Lahtela /sd ym.: Vaalien ennakkoäänestyksen kehittämisestä
7187: 
7188: 
7189: 
7190:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
7191: 
7192:    Vaalien ennakkoäänestys on ollut postin yk-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7193: sinoikeutena. Kun postitoimipaikat ovat harven-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7194: neet ja yhä harvenemassa, matka ennakkoäänes-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7195: tyspaikalle saattaa muodostua kohtuuttoman              jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7196: pitkäksi.
7197:    Jotta ennakkoäänestys olisi helposti kansa-                    Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
7198: laisten ulottuvilla, järjestelmää tulisi kehittää si-          että ennakkoäänestyspaikat olisivat jo
7199: ten, että myös kuntien ja kaupunkien virastot                  seuraavissa vaaleissa suhteellisen helposti
7200: voisivat toimia ennakkoäänestyspaikkoina. Pit-                 kaikkien kansalaisten ulottuvilla?
7201: kien matkojen kunnissa ennakkoäänestyspaikka
7202: voisi olla myös kiertävä, esim. kirjastoauto.
7203: 
7204:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1996
7205: 
7206:           Esa Lahtela /sd             Reijo Laitinen /sd                  Virpa Puisto /sd
7207:           Kari Rajamäki /sd           Tapio Karjalainen /sd               Raimo Holopainen /sd
7208:           Jorma Kukkonen /sd          Tuija Pohjola /sd                   Säde Tahvanainen /sd
7209:           Matti Vähänäkki /sd         Ilkka Joenpalo /sd                  Ulla Juurola /sd
7210:           Valto Koski /sd             Reino Ojala /sd                     Sulo Aittoniemi /kesk
7211:           Osmo Kurola /kok            Jouko Skinnari /sd                  Sinikka Hurskainen /sd
7212:           Jukka Gustafsson /sd        Markku Pohjola /sd                  Matti Saarinen /sd
7213:           Kimmo Kiljunen /sd          Reijo Kallio /sd                    Marjaana Koskinen /sd
7214:           Risto Kuisma /sd            Pekka Kuosmanen /kok                Erkki J. Partanen /sd
7215:           Kalevi Lamminen /kok        Veijo Puhjo /va-r                   Jorma Vokkolainen /vas
7216:           Outi Siimes /kok            Päivi Räsänen /skl                  Pirkko Peltomo /sd
7217:           Pentti Tiusanen /vas        Annika Lapintie /vas                Mikko Immonen /vas
7218:           Erkki Pulliainen /vihr      Tero Mölsä /kesk                    Hannes Manninen /kesk
7219:           Kari Myllyniemi /kesk       Aulis Ranta-Muotio /kesk            Tauno Pehkonen /skl
7220:           Jukka Tarkka /nuors         Sakari Smeds /skl                   Bjarne Kallis /skl
7221:           Janina Andersson /vihr      Ulla Anttila /vihr                  Johannes Leppänen /kesk
7222:           Matti Väistö /kesk          Olavi Ala-Nissilä /kesk             Annikki Koistinen /kesk
7223:           Riitta Korhonen /kok        Kari Kantalainen /kok               Ola Rosendahl /r
7224:           Klaus Bremer /r             Pehr Löv /r                         Paula Kokkonen /kok
7225:           Pirjo-Riitta Antvuori /kok  Eila Rimmi /vas                     Iivo Polvi /vas
7226:           Heikki Rinne /sd            Marja-Leena Viljamaa /sd            Raimo Mähönen /sd
7227:           Pertti Virtanen /evir       Pia Viitanen /sd                    Raimo Vistbacka /ps
7228:           Anu Vehviläinen /kesk       Risto Penttilä /nuors               Suvi Linden /kok
7229:           Maija-Liisa Lindqvist /kesk Liisa Hyssälä /kesk                 Kyösti Karjula /kesk
7230:           Markku Vuorensola /kesk     Mikko Elo /sd                       Anne Huotari /vas
7231:           Asko Apukka /vas            Jaakko Laakso /vas                  Jarmo Wahlström /vas
7232:           Kari Uotila /vas            Juhani Alaranta /kesk               Armas Komi /kesk
7233:           Marja-Liisa Tykkyläinen /sd Raimo Tiilikainen /r                Lauri Metsämäki /sd
7234: 
7235: 260017
7236: 2                               KK 840/1996 vp
7237: 
7238:     Jukka Roos /sd          Jorma Rantanen /sd              Jukka Mikkola /sd
7239:     Paavo Nikula /vihr      Hannu Kemppainen /kesk          Hannu Takkula /kesk
7240:     Kalevi Olin /sd         Janne Viitamies /sd             Reijo Lindroos /sd
7241:     Matti Ryhänen /kesk     Pekka Leppänen /vas             Anne Knaapi /kok
7242:     Aino Suhola /kesk       Jari Koskinen /kok              Tuija Nurmi /kok
7243:     Kirsti Ala-Harja /kok   Markku Markkula /kok            Ossi Korteniemi /kesk
7244:     Marjatta Vehkaoja /sd   Aapo Saari /kesk                Seppo Kääriäinen /kesk
7245:     Raimo Liikkanen /kesk   Helena Vartiainen /sd           Kerttu Törnqvist /sd
7246:     Erkki Tuomioja /sd      Tuija Maaret Pykäläinen /vihr   Timo Järvilahti /kesk
7247:     Tuula Haatainen /sd     Markku Lehtosaari /kesk         Mauri Pekkarinen /kesk
7248:     Kauko Juhantalo /kesk   Antero Kekkonen /sd             Margareta Pietikäinen /r
7249:     Pekka Saarnio /vas      Reino Laine /vas                Irina Krohn /vihr
7250:     Juha Korkeaoja /kesk    Maija-Liisa Veteläinen /kesk    Timo Kalli /kesk
7251:                             Juha Rehula /kesk
7252:                                             KK 840/1996 vp                                              3
7253: 
7254: 
7255: 
7256: 
7257:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7258: 
7259:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa        tuksella. Vaalitoimitsijaksi määrätyllä henkilöllä
7260: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         on vaaliviranomaisen asemaja vastuu. Erityisinä
7261: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ennakkoäänestyspaikkoina ovat edelleen myös
7262: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-       laitokset, joissa äänestävät niissä hoidettavina
7263: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          olevat tai niihin otetut. Kotiäänestykseen osallis-
7264: n:o 840:                                              tuminen on mahdollista samoin edellytyksin
7265:                                                       kuin aikaisemminkin.
7266:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,            Lähinnä äänioikeusrekisterin käyttöönoton
7267:        että ennakkoäänestyspaikat olisivat jo         johdosta ja myös siksi, että vielä viime vaalien
7268:        seuraavissa vaaleissa suhteellisen helposti    aikaan Suomen Posti Oy:n konttoriverkosto oli
7269:        kaikkien kansalaisten ulottuvilla?             riittävä ennakkoäänestyksen järjestämiseen pos-
7270:                                                       tikonttoreissa, ja myös siksi, että Postilla on 25
7271:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vuoden kokemus ennakkoäänestyksen järjestä-
7272: vasti seuraavaa:                                      misestä postikonttoreissa, muut mahdolliset ta-
7273:                                                       hot eivät siten tällä kertaa olleet mukana ennak-
7274:     Viime lokakuussa toimitetuissa europarla-         koäänestyksen järjestämisessä.
7275: menttivaaleissa ja kunnallisvaaleissa ennakko-            Suomen Posti Oy:n konttoriverkosto on har-
7276: äänestyspaikoiksi määrättyjä Suomen Posti             venemassa niin, että sillä tulee olemaan omia
7277: Oy:n postikonttoreita oli 784 ja Ahvenanmaan          konttoreita jatkossa noin 550. Asiamiesposteja
7278: postin konttoreita 15. Myös niihin kuuteen kun-       tullee olemaan noin l 150. Vaikka Suomen Posti
7279: taan,joissa ei ollut Suomen Posti Oy:n postikont-     Oy:n jonkinlainen palvelupiste, lähinnä asia-
7280: toria, Posti järjesti ennakkoäänestyspaikan. En-      miesposti, säilyy jokaisessa kunnassa, näissä pal-
7281: nakkoäänestyspaikkoja oli siten 805. Vuoden           velupisteissä ei yleensä ole sellaista huoneistoa,
7282: 1995 eduskuntavaaleissa ennakkoäänestyspaik-          henkilökuntaaja atk-yhteyksiä, että ennakkoää-
7283: koina toimivat 903 Suomen Posti Oy:n posti-           nestyksenjärjestäminen niissä olisi suotavaa. Oi-
7284: konttoria ja 20 sen tilapäistä ennakkoäänestys-       keusministeriö on jo ryhtynyt toimenpiteisiin sen
7285: paikkaaja 15 Ahvenanmaan postin konttoria.            selvittämiseksi, miten ennakkoäänestys muuttu-
7286:     Vaalilainsäädäntöä muutettiin kuluvan vuo-        neessa tilanteessa on järjestettävissä ja millaista
7287: den alusta siten, että ennakkoäänestys kotimaas-      halukkuutta muun muassa kunnilla on ottaa vas-
7288: sa toimitetaan asetuksella määrättävissä ennak-       tatakseen ennakkoäänestyksestä huolehtiminen
7289: koäänestyspaikoissa. Suomen Posti Oy:n ja Ah-         Postin ohella tai sijasta. Siitä on lähdettävä, että
7290: venanmaan postin sijasta tai lisäksi ennakko-         jokaisessa kunnassa on ainakin yksi ennakkoää-
7291: äänestyksen järjestämisestä voivat nyttemmin          nestyspaikka.
7292: vastata muutkin tahot, esimerkiksi kunnat, ni-            Kiertävien ennakkoäänestyspaikkojen järjes-
7293: meltään maistraateiksi muuttuneet rekisteritoi-       täminen kirjastoautoihin tai muihin kulkuneu-
7294: mistot ja niiden palveluyksiköt ja kansaneläke-       voihin on ongelmallista. Ennakkoäänestyksen
7295: laitos toimipaikkoineen. Oikeusministeriön teh-       toimittaminen niissä siten, että vaalisalaisuus ja
7296: tävänä on arvioida se, millä taholla on parhaat       järjestys säilyvät, kuten myös ennakkoäänestyk-
7297: edellytykset huolehtia siitä, että ennakkoäänes-      sen toimittaminen niissä luotettavastija turvalli-
7298:  tys toimitetaan luotettavasti, sujuvasti ja talou-   sesti, on hankalaa. Uudenlaisia ennakkoäänes-
7299:  dellisesti. Ministeriö tekee asianomaisen tahon      tyspaikkoja kartoitettaessa tämäkin asia on kui-
7300:  kanssa asiasta sopimuksen. Yleiset ennakkoää-        tenkin tarpeen selvittää.
7301:  nestyspaikat määrätään asiasta annettavana ase-
7302: 
7303:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1996
7304: 
7305:                                                                      Oikeusministeri Kari Häkämies
7306: 4                                            KK 840/1996 vp
7307: 
7308: 
7309: 
7310: 
7311:                                          Tili Riksdagens Talman
7312: 
7313:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       bestäms genom förordning. En person som har
7314: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         förordnats till valförrättare har en valmyndig-
7315: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       hets ställning och ansvar. Särskilda förhands-
7316: man Esa Lahtela undertecknade spörsmål nr              röstningsställen är även alltjämt anstalterna, där
7317: 840:                                                   de röstar som vårdas på anstalten eller som inta-
7318:                                                        gits där. Deltagandet i hemmaröstning sker un-
7319:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         der samma förutsättningar som tidigare.
7320:        ta för att förhandröstningsställena skall           Närmast till följd av att rösträttsregistret togs
7321:        vara förhållandevis lättillgängliga för alla    i bruk och även för att Posten Finland Ab:s
7322:        medborgare redan vid följande val?              kontorsnät ännu vid de senaste valen var tillräck-
7323:                                                        ligt för att förhandsröstningen skulle kunna ord-
7324:                                                        nas i postkontoren och även därför att Posten har
7325:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt           25 års erfarenhet av att arrangera förhandsröst-
7326: följande:                                              ning i postkontoren deltog denna gång inga an-
7327:                                                        dra instanser som annars hade varit möjliga i
7328:    Vid valet till Europaparlamentet och kommu-         arrangerandet av förhandsröstningen.
7329: nalvalet i oktober hade 784 av Posten Finland              Posten Finland Ab:s kontorsnät glesnar så att
7330: Ab:s postkontor och 15 av Posten på Ålands             den i framtiden kommer att ha ca 550 egna kon-
7331: postkontor förordnats till förhandsröstnings-          tor. Antalet Oll!budsposter kommer sannolikt att
7332: ställen. Också i de sex kommuner i vilka Posten        vara ca 1 150. Aven om Posten Finland Ab kom-
7333: Finland Ab inte har postkontor arrangerade Pas-        mer att ha något slag av serviceställe, närmast då
7334: ten ett förhandsröstningsställe. Det fanns sålun-      ombudspost, i varje kommun, har dessa service-
7335: da 805 förhandsröstningsställen. Vid riksdagsva-       ställen i allmänhet ingen sådan lokal, personai
7336: let 1995 fungerade 903 av Posten Finland Ab:s          eller sådana ADB-förbindelser att förhandsröst-
7337: postkontor, 20 tillfålliga förhandsröstningsstäl-      ning kunde hållas där. Justitieministeriet har re-
7338: len och 15 av Posten på Ålands postkontor som          dan nu vidtagit åtgärder för att reda ut hur för-
7339: förhandsröstningsställen.                              handsröstningen kan ordnas under de ändrade
7340:    Vallagstiftningen ändrades i början a v detta år    förhållandena och vilket intresse bl.a. kommu-
7341: så att förhandsröstning i hemlandet förrättas på       nerna har för att ta ansvar för förhandsröstning-
7342: förhandsröstningsställen som bestäms genom             en vid sidan av eller i stället för Posten. Utgångs-
7343: förordning. 1 stället för eller vid sidan av Posten    punkten är att det skall finnas minst ett förhands-
7344: Finland Ab och Posten på Åland kan också an-           röstningsställe i varje kommun.
7345: dra, t.ex. kommunerna, magistraterna, dvs. de              Att sätta upp ambulerande förhandsröst-
7346: tidigare registerbyråerna, och deras serviceenhe-      ningsställen i biblioteksbussar eller andra fordon
7347: ter samt folkpensionsanstalten och dess byråer         är problematiskt. Att förrätta förhandsröstning i
7348: numera svara för arrangerandet av förhandsröst-        dem med bevarande av valhemligheten och upp-
7349: ning. Justitieministeriets uppgift är att avgöra       rätthållande av ordningen är svårt liksom också
7350: viiken instans som har de bästa förutsättningar-       att förrätta förhandsröstning i dem på ett tillför-
7351: na att se till att förhandsröstningen förrättas på     litligt och säkert sätt. Vid kartläggningen av nya
7352: ett tillförlitligt, smidigt och ekonomiskt sätt. Mi-   slag av förhandsröstningsställen måste emeller-
7353: nisteriet ingår ett avtal om saken med instansen i     tid också denna fråga utredas.
7354: fråga. De allmänna förhandsröstningsställena
7355: 
7356:      Helsingforsden 3 december 1996
7357: 
7358:                                                                        Justitieminister Kari Häkämies
7359:                                           KK 841/1996 vp
7360: 
7361: Kirjallinen kysymys 841
7362: 
7363: 
7364: 
7365: 
7366:                                  Toimi Kankaanniemi /skl: Työllisyyden parantamisesta Keski-Suo-
7367:                                       men läänissä
7368: 
7369: 
7370:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
7371: 
7372:     Keski-Suomen läänin työvoimapiirin alueella      eniten menettävän läänin joukossa. Keski-Suo-
7373: työttömyys on pitkään ja pysyvästi ollut selvästi    messa kehitys koetaan perustellusti täysin epäoi-
7374: koko maan keskiarvoa korkeammalla tasolla.           keudenmukaiseksi. Eniten näiden kohtuutto-
7375: Lokakuun lopussa 1996 Keski-Suomessa työttö-         mien leikkausten seurauksista kärsivät työttö-
7376: miä työnhakijoita oli 24 127 henkilöä eli 20,3 %.    mät, joiden sekä työllistämismahdollisuuksia
7377: Koko maan työttömyysaste oli 17,3 %. Edellisen       että peruspalveluita ne välittömästi heikentävät.
7378: vuoden lokakuusta työttömien määrä oli Keski-            Keski-Suomen kuntien mahdollisuudet työlli-
7379: Suomessa vähentynyt 4,3 %:lla, kun koko maas-        syyden parantamiseksi siis heikkenevät samalla,
7380: sa vähennys oli 5,2 %. Pitkäaikaistyöttömien         kun työttömyysaste pysyy korkealla. Monissa
7381: osuus työttömistä oli Keski-Suomessa 34,3 %,         kunnissa elinkeinoelämän mahdollisuudet työ-
7382: kun se koko maassa oli 31,5 %.                       paikkojen luomiseen EU- ja muista tuista huoli-
7383:     Työttömyys alenee Keski-Suomen läänin työ-       matta näyttävät olevan erittäin heikot. Maata-
7384: voimapiirin alueella selvästi hitaammin kuin         loudesta, rahoituspalveluista ja julkissektorilta
7385: koko maassa keskimäärin. Työttömyysaste on           työpaikkoja menetetään jatkuvasti. Myös raken-
7386: muuta maata korkeampi ja aleneminen hitaam-          nustoiminta näyttää pysyvän hiljaisena. Jopa
7387: pi. Tämä merkitsee sitä, että Keski-Suomi pysyy      metsänhoitotyöt ovat alhaisella tasolla.
7388: erittäin vaikean työttömyyden alueena pitkään,           Jos pikaisiin toimenpiteisiin ei ryhdytä, edessä
7389: kun muualla maassa, erityisesti eteläisessä Suo-     on mittava erityisesti koulutetun nuoren ja keski-
7390: messa tilanne paranee. Keski-Suomea korkeam-         ikäisen väestön muutto Keski-Suomesta ruuhka-
7391: pi työttömyysaste oli lokakuussa vain kolmessa       Suomeen. Tällaisesta muuttoliikkeestä kärsisivät
7392: pohjoisessa työvoimapiirissä.                        sekä muuttotappioalueet että vastaanottavat
7393:     Keski-Suomen läänin työvoimapiiri toteaa ti-     alueet. Kansantaloudelle tällainen kehitys olisi
7394: lannekatsauksessaan 31.10.1996: "Talvikauden         varsin kallista. Keski-Suomen kehittämiseen
7395: alulle tyypillisesti työmarkkinoiden toiminta hi-    kannattaa siis panostaa.
7396: dastui lokakuussa. Kuukauden aikana työtä saa-           Hallituksen tulisi asettaa yhteistyössä alueel-
7397:  neiden ja tukityön tai työvoimakoulutuksen          listen tahojen kanssa erityinen Keski-Suomi-oh-
7398:  aloittaneiden määrä laski syyskuusta. Selvimmin     jelmaprojekti läänin elinkeino-, palvelu- ja työlli-
7399:  tämä näkyy maaseutukunnissa, joista useimmis-       syyskehityksen kääntämiseksi terveeseen suun-
7400:  sa työttömyys koko työvoimapiiristä poiketen        taan. Projektin perusteella tulisi osoittaa riittävät
7401:  hiukan lisääntyi."                                  määrärahat tarvittavien kiireellisten toimenpitei-
7402:      Keski-Suomen kunnat ovat jo vuosikymmen-        den käynnistämiseksi.
7403:  ten ajan tottuneet kantamaan poikkeuksellisen           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
7404:  hyvin vastuuta työttömien työllistämisestä val-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7405:  tion osarahoituksella. Eduskunnassa käsittelys-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7406:  ;ä olevan hallituksen esityksen kuntien valtion-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7407:  )Suuslainsäädännön uudistamiseksi (HE 149/
7408:  1996)ja hallituksen päättämienja tulossa olevien               Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
7409:   nittavien kuntien valtionosuusleikkausten yh-              tus aikoo ryhtyä Keski-Suomen läänin
7410:   :eisvaikutuksesta Keski-Suomen kunnat tulevat              poikkeuksellisen vaikean ja pitkäaikai-
7411:   msi vuodesta alkaen menettämään valtion-                   seksi muuttuneen työttömyystilanteen
7412:   )Suuksia erittäin paljon. Keski-Suomi on kolmen            parantamiseksi, ja
7413: 
7414:  !60017
7415: 2                                        KK 841/1996 vp
7416: 
7417:          aikooko Hallitus ryhtyä yhteistyössä             keino-, palvelu- ja työllisyyskehityksen
7418:       eri alueellisten tahojen kanssa Keski-Suo-          kääntämiseksi terveeseen suuntaan?
7419:       mea koskevan ohjelman laatimiseen elin-
7420: 
7421:     Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1996
7422: 
7423:                                     Toimi Kankaanniemi /skl
7424:                                             KK 841/1996 vp                                             3
7425: 
7426: 
7427: 
7428: 
7429:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7430: 
7431:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mistarpeisiin ja esille tulleiden uusien työllistä-
7432: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         misideoiden kehittämiseen.
7433: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-         Keski-Suomen merkittävin työhallinnon ra-
7434: le jäsenelle kansanedustaja Toimi Kankaannie-         hoittama investointikohde on Jyväskylän Tek-
7435: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          nologiakeskuksenja yliopiston yhteinen uudisra-
7436: 841:                                                  kennushanke, jonka työllistä väksi vaikutukseksi
7437:                                                       on arvioitu 220 henkilöä kolmen seuraavan vuo-
7438:           Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-      den aikana. Rakennushanke tulee lisäksi työllis-
7439:        tus aikoo ryhtyä Keski-Suomen läänin           tämään rakennusvaiheessa useita kymmeniä
7440:        poikkeuksellisen vaikean ja pitkäaikai-        henkilöitä.
7441:        seksi muuttuneen työttömyystilanteen              Myös eri toimialojen osalta on panostettu
7442:        parantamiseksi, ja                             useisiin kehittämishankkeisiin. Esimerkiksi Jy-
7443:           aikooko Hallitus ryhtyä yhteistyössä        väskylän Teknologiakeskuksessa on käynnissä
7444:        eri alueellisten tahojen kanssa Keski-Suo-     hyvinvointiteknologiaprojekti ja Benchmarking-
7445:        mea koskevan ohjelman laatimiseen elin-        projekti. Projektien tavoitteena on perustutki-
7446:        keino-, palvelu- ja työllisyyskehityksen       muksenja tuotekehitys- ja yritystoiminnan teho-
7447:        kääntämiseksi terveeseen suuntaan?             kas ja tavoitteellinen koordinointi ja keskisuo-
7448:                                                       malaisten yritysten auttaminen säilyttämään kil-
7449:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          pailukykynsä ja luomaan uusia vahvuustekijöitä
7450: vasti seuraavaa:                                      uusilla kasvupotentiaalia sisältävillä teollisuus-
7451:                                                       aloillaja kansainvälisessä kilpailussa. Käynnissä
7452:    Palkkaperusteisten työllisyysmäärärahojen          on myös projekteja, jotka liittyvät maatalouden
7453: kohdentamisen painopisteiden mukaisesti myös          ja muun yritystoiminnan ympäristönsuojelulli-
7454: Keski-Suomessa työhallinnon toimenpiteillä py-        siin investointeihin, matkailuhankkeisiin, kult-
7455: ritään lieventämään etenkin pitkäaikais- ja nuo-      tuuri- ja urheilutapahtumien kehittämiseen sekä
7456: risotyöttömyyttä sekä estämään työmarkkinoil-         käsiteollisten pienyritysten toimintaan. Kaik-
7457: ta syrjäytymistä.                                     kien edellä mainittujen projektien tavoitteena on
7458:    Kuluvan vuoden aikana Keski-Suomen lää-            työllisyyden parantaminen Keski-Suomen lää-
7459: nin työvoimapiirin alueella on myös voimak-           nissä.
7460: kaasti panostettu työllisyyspoliittisiin tukihank-       Keski-Suomen alueella on lisäksi käynnistetty
7461: keisiin ja alueelliseen yhteistyöhön.                 erillisiä työllistämishankkeita, joiden tavoitteena
7462:    Vuoden 1996 aikana työllisyyspoliittista ra-       on katkaista tietyn alueen esim. jonkin kaupun-
7463: kennetukea on käytetty aktiivisesti, rahoitusta       ginosan pitkäaikaistyöttömyyttä ja syrjäytymis-
7464: on myönnetty 5,9 miljoonaa markkaa noin 55 eri        kehitystä. Nuorten pitkäaikaistyöttömyyden
7465: hankkeeseen. Hankkeet ovat liittyneet työpaik-        alentamista tukevat työvoimatoimiston, kun-
7466: kojen luomiseen, pitkäaikaistyöttömien työllis-       tien, ammattijärjestöjen ja yritysten tiiviissä yh-
7467: tämishankkeisiin, yritystoiminnan edistämiseen        teistyössä toteutettava nuorten pitkäaikaistyöt-
7468: ja erilaisiin elinkeinopoliittisiin toimialakohtai-   tömien työllistämisprojekti. Työmarkkinoilta
7469: siin selvityksiin ja kehittämisprojekteihin. Pai-     syrjäytyneiden moniongelmaisten pitkäaikais-
7470: kalliset yritysneuvojaprojektit ja uusyrityskes-      työttömien työllistämistä ja sosiaalisen selviyty-
7471: kustoiminta tukevat ja edistävät tavoitetta käydä     misen auttamista on tuettu Jyväskylän Katulähe-
7472: Keski-Suomen alueen yritykset mahdollisimman          tys ry:n työllistämisprojektin avulla.
7473: laajasti läpi ja löytää mahdollisuudet uusien            Nuorille suunnattuja ESR-projekteja on to-
7474: avoimien työpaikkojen perustamiseen sekä saa-         teutettu innovatiivisina työpajoina ja oppisopi-
7475: da lisätietoja yritysten koulutustarpeista. Edellä    muskoulutuksena. EU:n rakennerahastojen ja
7476: mainitut hankkeet ovat edistäneet myös yritysten      yhteisöaloiteohjelmien tarkoituksenmukaista to-
7477: mahdollisuuksia saada neuvoja yritysten kehittä-      teutusta tehostamalla työllisyysvaikutukset voi-
7478: 4                                           KK 841/1996 vp
7479: 
7480: daan maksimoida Keski-Suomen läänin alueella.         edellytysten parantamisen lisäksi vähentää väes-
7481: Resurssit on jaettu alueille ja niiden käyttämises-   tön muuttoa etelän keskuksiin.
7482: tä vastaavat alueviranomaiset. Keski-Suomessa             Työllisyyttä edistävien projektien läpiviemi-
7483: on varoja sitomatta vielä alueellisissa 6, 2 ja 5 b   nen ja seuranta edellyttävät eri viranomaistaho-
7484: -ohjelmissa sekä horisontaalisissa 3 ja 4 -ohjel-     jen tiivistä yhteistyötä. Aktiivisten työvoimapo-
7485: missa. Työttömiin kohdentuvan 3-ohjelman toi-         liittisten toimenpiteiden vaikuttavuuden tehosta-
7486: menpiteitä pyritään tehostamaan erityisesti op-       misen lisäksi hallitus aikoo jatkossakin edistää ja
7487: pisopimuskoulutuksen osalta. Osaamisen lisää-         tukea yhteistyötä eri alueellisten tahojen kanssa
7488: misen tavoitteena on myös työllistymismahdolli-       paikallisten ratkaisujen luomiseksi Keski-Suo-
7489: suuksien ja oman toimeentulon turvaamisen             men läänin työttömyystilanteen parantamiseksi.
7490: 
7491:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1996
7492: 
7493:                                                                      Työministeri Liisa Jaakonsaari
7494:                                              KK 841/1996 vp                                               5
7495: 
7496: 
7497: 
7498: 
7499:                                          Tili Riksdagens Talman
7500: 
7501:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Mellersta Finlands mest betydande investe-
7502: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         ringsobjekt finansierat av arbetsförvaltningen är
7503: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       ett nybyggnadsprojekt, som startats gemensamt
7504: ledamot Toimi Kankaanniemi undertecknade               av det teknologiska centret i Jyväskylä och Jyväs-
7505: spörsmål nr 841:                                       kylä universitet. Nybyggnadsprojektets syssel-
7506:                                                        sättningsskapande effekt har beräknats uppgå
7507:           Vilka snara åtgärder ämnar Regering-         tili 220 personer under de tre närmaste åren.
7508:        en vidta för att förbättra den exceptionellt    Byggnadsprojektet kommer dessutom att ge sys-
7509:        svåra och numera långvariga arbetslös-          selsättning åt flera tiotals personer i byggnads-
7510:        hetssituationen i Mellersta Finlands Iän,       skedet.
7511:        och                                                 Också då det gäller olika branscher, har man
7512:           ämnar Regeringen i samarbete med             investerat i ett flertal utvecklingsprojekt. Tili ex-
7513:        olika regionala instanser börja utarbeta        empel vid det teknologiska centret i Jyväskylä
7514:        ett program för mellersta Finland för att       har man på gång ett välfårdsteknologiprojekt
7515:        ge närings-, service- och sysselsättnings-      och ett Benchmarkingprojekt. Projekten syftar
7516:        utvecklingen en sund inriktning?                tili en effektiv och målinriktad koordinering mel-
7517:                                                        Jan produktutvecklings- och företagsverksam-
7518:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          het, tili att hjälpa företag i mellersta Finland att
7519: anföra följande:                                       bibehålla sin konkurrenskraft och tili att skapa
7520:                                                        nya styrkefaktorer i den internationella konkur-
7521:     1 enlighet med prioriteringarna vad gäller allo-   rensen och inom nya industribranscher med väx-
7522: keringen av lönebaserade sysselsättningsanslag         ande potential. Det pågår också projekt som
7523: försöker man också i mellersta Finland genom           hänför sig tili miljöskyddsinvesteringar inom
7524: arbetsförvaltningens åtgärder lindra speciellt         lantbruket och inom annan företagsverksamhet,
7525: långtids- och ungdomsarbetslösheten och förhin-        tili turismprojekt, tili utvecklandet av kultur- och
7526: dra utslagningen från arbetsmarknaden.                 indrottsevenemang samt tili verksamheten vid
7527:     Under det här året har man inom Mellersta          småföretag inom hantverksbranschen. Alla ovan
7528: Finlands Iäns arbetskraftsdistrikt också kraftigt      nämnda projekt syftar till att förbättra sysselsätt-
7529: satsat på sysselsättningspolitiska stödprojekt och     ningen i Mellersta Finlands Iän.
7530: regionalt samarbete.                                       1 mellersta Finland har man dessutom kört i
7531:     Under 1996 har sysselsättningspolitiskt struk-     gång olika sysselsättningsprojekt, vilka syftar tili
7532: turstöd använts aktivt. Det finansieringsbelopp        att bryta långtidsarbetslösheten och utslagnings-
7533: som beviljats uppgår till5,9 miljoner mark för ca      trenden i ett visst område, t.ex. i någon stadsdel.
7534: 55 olika projekt. Projekten har hänfört sig tili       Projektet för sysselsättande av unga långtidsar-
7535: skapandet av arbetsplatser, projekt för syssel-        betslösa, vilket genomförs i intensivt samarbete
7536: sättning av långtidsarbetslösa, främjandet av fö-      mellan arbetskraftsbyrån, kommunerna, fackor-
7537:  retagsverksamhet samt till olika näringspolitiska     ganisationerna och företagen, främjar minskan-
7538: och branschvisa utredningar och utvecklingspro-        det av långtidsarbetslösheten bland de unga. Ge-
7539: jekt. Lokala företagskonsultprojekt och nyföre-        nom Jyväskylän Katulähetys ry:s sysselsätt-
7540:  tagarcentraler stöder och främjar målet att på en     ningsprojekt har man bidragit till att hjälpa från
7541:  möjligast bred bas gå igenom företagen i meller-      arbetsmarknaden utslagna långtidsarbetslösa
7542:  sta Finland och finna möjligheter att inrätta nya     med mångartade problem att få sysselsättning
7543:  Iediga arbetsplatser samt få tilläggsupgifter om      och klara sig socialt.
7544:  företagens utbildningsbehov. Ovan nämnda pro-             ESF-projekt som gäller unga har genomförts i
7545: jekt har också främjat företagens möjligheter att      form av innovativa verkstäder och Iäroavtalsut-
7546:  få råd i fråga om företagens utvecklingsbehov         bildning. Genom att effektivera fullföljandet av
7547:  och utvecklandet av nya sysselsättningsideer som      EU:s strukturfondsprogram och programmen
7548:  tagits fram.                                          för gemenskapsinitiativ så att verkställandet blir
7549: 6                                          KK 841/1996 vp
7550: 
7551: ändamälsenligare kan de sysselsättningsskapan-       och förutsättningarna att trygga den egna ut-
7552: de effekterna inom Mellersta Finlands Iän maxi-      komsten, att minska utflyttningen av befolkning-
7553: meras. Resurserna har allokerats tili regionerna     en tili centren i södra Finland.
7554: och de regionala myndigheterna är ansvariga för         Genomförandet och uppföljningen av syssel-
7555: deras användning. 1 mellersta Finland finns det      sättningsfrämjande projekt förutsätter ett inten-
7556: ännu obundna medel för de regionala program-         sivt samarbete mellan olika myndigheter. Förut-
7557: men 6, 2 och 5 b samt för de horisontala program-    om att öka de aktiva arbetskraftspolitiska ätgär-
7558: men 3 och 4. Då det gäller åtgärderna i program      dernas effektivitet ämnar regeringen även i fort-
7559: 3, vilket riktar sig tili arbetslösa, försöker man   sättningen främja och stöda samarbetet med oli-
7560: effektivera dem speciellt i fräga om läroavtalsut-   ka regionala instanser för att skapa lokala lös-
7561: bildning. Syftet med att öka kunnandet är, för-      ningar i syfte att förbättra arbetslöshetssituatio-
7562: utom att förbättra sysselsättningsmöjligheterna      nen i Mellersta Finlands Iän.
7563: 
7564:      Helsingforsden 12 december 1996
7565: 
7566:                                                                   Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
7567:                                            KK 842/1996 vp
7568: 
7569: Kirjallinen kysymys 842
7570: 
7571: 
7572: 
7573: 
7574:                                   Toimi Kankaanniemi /skl: Haapamäki-Parkano-Pori-radan säi-
7575:                                      lyttämisestä ja perusparantamisesta
7576: 
7577: 
7578:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7579: 
7580:    Ratahallintokeskus on aikeissa purkaa Haa-        liitolla onkin laskelmia tästä aiheutuvien kustan-
7581: pamäen ja Porin väliltä rataosat Haapamäki-          nusten suuruudesta.
7582: Aitonevaja Niinisalo-Ruosniemi. Rata on ollut            Jos rata kunnostetaan, voidaan sillä alkaa hoi-
7583: liikennekäytössä viimeksi 1980-luvulla.              taa Venäjän transitokuljetusten lisäksi muutakin
7584:    Radan purkamissuunnitelmat koetaan sekä           liikennettä. Haapamäen asemalle ja koko taaja-
7585: Keski-Suomessa että Satakunnassa laajasti har-       malle radan perusparantamisella ja liikenteen
7586: kitsemattomana ajatuksena. Kasvavan lähialue-        käynnistymisellä olisi suuri merkitys. Haapamä-
7587: yhteistyön myötä kauppa ja liikenne Venäjän          ki on kärsinyt täysin kohtuuttomasti rautatielii-
7588: puolelle tulee lisääntymään. Tähän liittyvien kul-   kenteen supistumisesta ja VR:ntoimintojen alas-
7589: jetusten hoitamiseen poikittaisrata itärajalta Jy-   ajosta paikkakunnalla. Korvaavia toimenpiteitä
7590: väskylän kautta Haapamäelle ja edelleen Porin        ei ole aikaansaatu lupauksista huolimatta.
7591: satamaan on luonteva ja edullinen. Se on myös            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
7592: turvallinen vaihtoehto, koska se ei kulje etelän     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7593: suurimpien kaupunkien halki. Vastaavaa rataa ei      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7594: tähän tarkoitukseen Suomesta löydy. Siksi pur-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7595: kusuunnitelmista tulee luopua. Uuden rakenta-
7596: minen olisi kallis ratkaisu.                                   Aikooko Hallitus toimia siten, että
7597:     Purkamisen sijasta rataosuuden Haapamä-                 Haapamäki-Parkano-Pori-rata säily-
7598: ki-Pori, jonka pituus on 191 km, perusparan-                tetään ja sen kunnostamista liikennöitä-
7599:  tamista tulisi alkaa suunnitella. Mm. Satakunta-           vään kuntoon aletaan suunnitella?
7600: 
7601:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1996
7602: 
7603:                                       Toimi Kankaanniemi /skl
7604: 
7605: 
7606: 
7607: 
7608: 260017
7609: 2                                         KK 842/1996 vp
7610: 
7611: 
7612: 
7613: 
7614:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
7615: 
7616:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Mainitut rataosat ovat metsittymässä, joten
7617: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       purkaminen ja entisen materiaalin talteenotto on
7618: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     tarkoituksenmukaista toteuttaa pian. Kiskojen
7619: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi          ja ratapölkkyjen poiston jälkeen ratapölkkyjen
7620: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-       jättämät painaumat tasataan siten, että linjaa
7621: myksen n:o 842:                                     voidaan käyttää esimerkiksi ulkoilureittinä. Ra-
7622:                                                     tapenkereitä ei pureta ja maapohja säilyy val-
7623:           Aikooko Hallitus toimia siten, että       tiolla.
7624:        Haapamäki-Parkano-Pori-rata säily-               Rataosat Parkano-Niinisalo-Kankaanpää
7625:        tetään ja sen kunnostamista liikennöitä-     sekä Parkano-Aitoneva ovat avoinna junalii-
7626:        vään kuntoon aletaan suunnitella?            kenteelle, eikä niiden kiskotusta olla nyt pur-
7627:                                                     kamassa.
7628:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Nykyisin radat perusparannetaan normaalisti
7629: vasti seuraavaa:                                    60 kg/m painavilla kiskoilla, sepelitukikerroksel-
7630:                                                     la ja betonisilla ratapölkyillä. Jos mainituille ra-
7631:    Radanpidon eriyttäminen varsinaisesta rauta-     taosille rakennettaisiin uusi päällysrakenne, van-
7632: tieliiketoiminnasta on toteutettu rataverkkolain    ha materiaali olisi joka tapauksessa purettava
7633: mukaisesti. Valtio omistaa rataverkon laittei-      pois.
7634: neen ja alueineen, ylläpitää rataverkkoa sekä           Liikenneministeriön asettamilla tulostavoit-
7635: huolehtii uusimisesta sekä uusien ratojen raken-    teilla on tarkoitus ohjata perusväylänpitoa siten,
7636: tamisesta. Kaikista näistä tehtävistä vastaa Ra-    että se palvelee kysyntää mahdollisimman hyvin.
7637: tahallintokeskus.                                   Kysymyksessä olevien rataosien osalta liikenne-
7638:    Ratahallintokeskukselta saadun selvityksen       kysyntä ja liikennöinti on lakannut jo vuonna
7639: mukaan rataosien Haapamäki-Aitoneva ja               1985. Liikenneministeriön käsityksen mukaan
7640: Kankaanpää-Ruosniemi radat on rakennettu            tässä vaiheessa ei ole syytä ryhtyä kysymyksessä
7641: soratukikerrokselle kevyistä (30 kg/m) kiskoista.   esitettyjen rataosien kunnostamiseen.
7642: Mäntyratapölkyt ovat suurimmaksi osaksi la-
7643: honneet, minkä takia raide on liikennekelvotto-
7644: massa kunnossa.
7645:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1996
7646:                                                               Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
7647:                                            KK 842/1996 vp                                             3
7648: 
7649: 
7650: 
7651: 
7652:                                        Tili Riksdagens Talman
7653: 
7654:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      Tallsliprarna är tili största de1en murkna och på
7655: ger har Ni, Fru Talman, tili vederhörande med-       grund av detta är hanan inte i trafikerhart skick.
7656: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         De nämnda hanavsnitten håller på att växa
7657: man Toimi Kaukaaniemi undertecknade spörs-           igen varför rivning av hanan och tillvaratagande
7658: mål nr 842:                                          av det gamla materialet är ändamålsenligt att
7659:                                                      förverkliga å det snaraste. Efter att rälsar och
7660:           Ämnar Regeringen handla så att han-        sliprar avlägsnats kommer spåren efter sliprarna
7661:        avsnittet Haapamäki-Parkano-Björ-             att jämnas så att linjen kan utnyttjas t.ex. som
7662:        nehorg hihehålls och att man hörjar pla-      friluftsstig. Banvallen kommer inte att rivas och
7663:        nera reparation av hanan så att den fås i     marken förhlir statens.
7664:        trafikerhart skick?                               Banavsnitten Parkano-Kankaanpää samt
7665:                                                      Parkano-Aitoneva är öppna för tågtrafik och
7666:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        rälsarna kommer inte på dessa avsnitt att rivas.
7667: anföra följande:                                         Nuförtiden grundrepareras hanorna vanligen
7668:                                                      med rälsar som väger 60 kg/m, ett stödlager ma-
7669:    A vskiljande av hanhållningen från den egent-     kadam och hetongsliprar. Om de nämnda hanav-
7670: liga affårsverksamheten inom järnvägssektorn         snitten får en ny heläggning horde den gamla
7671: har förverkligats i enlighet med lagen om hannät.    heläggningen i vilket fall som helst rivas.
7672: Staten äger hannätet jämte apparatur och områ-           Enligt trafikministeriets resultatmål är det
7673: den, upprätthåller hannätet samt sköter om repa-     meningen av påverka grundhanhållningen så att
7674: rationer samt hyggande av nya hanor. Banför-         denna verksamhet tjänar efterfrågan så hra som
7675: valtningscentralen ansvarar för alla dessa uppgif-   möjligt. För de ifrågavarande hanavsnittens del
7676: ter.                                                 har trafikefterfrågan och trafikering avslutats re-
7677:    Enligt en utredning som banförvaltningscen-       dan år 1985. Enligt trafikministeriet finns det i
7678: tralen givit har hanavsnitten Haapamäki-Aito-        detta skede inga skäl för att hörja reparera de i
7679: neva och Kankaanpää-Ruosniemi hyggts på              spörsmålet nämnda hanavsnitten.
7680: ett stödlager grus med lätta (30 kg/m) rälsar.
7681:      Helsingforsden 9 decemher 1996
7682:                                                                  Trafikminister Tuula Linnainmaa
7683:                                             KK 843/1996 vp
7684: 
7685: Kirjallinen kysymys 843
7686: 
7687: 
7688: 
7689: 
7690:                                    Toimi Kankaanniemi /skl: Jerusalemin 3000-vuotisjuhlien huomioi-
7691:                                       misesta
7692: 
7693: 
7694:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7695: 
7696:    Jerusalemin kaupunki viettää parhaillaan              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7697: 3000-vuotisjuhliaan. Jerusalem on useille uskon-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7698: noille tärkeä kaupunki. Erityisen merkittävä se       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7699: on kristityille, koska kristinuskon keskeiset ta-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7700: pahtumat sijoittuvat sinne.
7701:    Läntinen Eurooppa Suomi mukaan lukien on                      Katsooko Hallitus, että troikka oli toi-
7702: vahvasti kristillinen. Hyvinvointi- ja tasa-arvo-            mivaltainen tekemään EU:n puolesta Je-
7703: yhteiskuntamme perustuu keskeisiltä osin juuri               rusalemin 3000-vuotisjuhlia koskevan
7704: kristinuskon pohjalle. Tällä perusteella on luon-            boikottipäätöksen, ja
7705: nollista, että erityisesti kristinuskoa tunnustavat              mitkä olivat päätöksen perustelut,
7706: kansat huomioivat Jerusalemin juhlat.                        sekä
7707:    Euroopan unioni on päättänyt boikotoida Je-                   onko Hallitus esittänyt tai aikooko
7708: rusalemin 3000-vuotisjuhlia ja on kehottanut                 esittää Suomen kansan puolesta onnitte-
7709: myös jäsenmaitaan samaan. Boikottipäätöksen                  lutervehdyksensä mainitulle kaupungil-
7710: on tehnyt syyskuussa silloinen troikka eli Espan-            le?
7711: ja, Ranska ja Italia.
7712:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1996
7713: 
7714:                                        Toimi Kankaanniemi /skl
7715: 
7716: 
7717: 
7718: 
7719:  !60017
7720: 2                                           KK 843/1996 vp
7721: 
7722: 
7723: 
7724: 
7725:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7726: 
7727:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        koko neuvosto. Ne perustuvat EU:n pitkäaikai-
7728: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         selle politiikalle Jerusalemin kysymyksessä ja
7729: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ovat sopusoinnussa YK:n päätöslauseimien
7730: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi            kanssa.
7731: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-             Israelilaisten järjestäjien mukaan Jerusalem
7732: myksen n:o 843:                                       3000 vuotta -juhla järjestetään sen kunniaksi,
7733:                                                       että 3000 vuotta sitten kuningas Daavid teki Je-
7734:            Katsooko Hallitus, että troikka oli toi-   rusalemista kuningaskuntansa pääkaupungin.
7735:        mivaltainen tekemään EU:n puolesta Je-         Kuningas Daavidin aikana kaupunki sijaitsi sillä
7736:        rusalemin 3000-vuotisjuhlia koskevan           kohtaa, jossa nykyään on Itä-Jerusalem. YK:n
7737:        boikottipäätöksen, ja                          turvallisuusneuvoston päätöslauseimien 252/68,
7738:            mitkä olivat päätöksen perustelut,         267/69, 298171 ja 476/80 mukaisesti EU tunnus-
7739:        sekä                                           taa käytännössä Israelin määräysvallan Länsi-
7740:            onko Hallitus esittänyt tai aikooko        Jerusalemiin, pidättäytyen samalla oikeudellises-
7741:        esittää Suomen kansan puolesta onnitte-        ta tunnustamisesta, ja vastustaa Itä-Jerusalemin
7742:        lutervehdyksensä mainitulle kaupungil-         liittämistä Israeliin.
7743:        le?                                                EU on myös kiinnittänyt huomiota siihen, että
7744:                                                       Israelin ja palestiinalaisten 13.9.1993 hyväksy-
7745:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          män periaatejulistuksen mukaan neuvottelujen
7746: vasti seuraavaa:                                      Jerusalemin lopullisesta statuksesta olisi pitänyt
7747:                                                       alkaa viimeistään kuluvan vuoden toukokuussa.
7748:    Suomen suhtautumisessa Israelin, palestiina-       EU:n kanta on, että ei tulisi ryhtyä toimenpitei-
7749: laisten ja arabivaltioiden välisiin kiistakysymyk-    siin, jotka jotenkin ennakoisivat näiden neuvot-
7750: siin on tavoitteena kestävän ja oikeudenmukai-        telujen lopputulosta.
7751: sen rauhan saavuttaminen.                                 Edellä mainituista syistä EU on katsonut, että
7752:    Euroopan unionin edustajana Jerusalemin            Jerusalem 3000 vuotta -juhla saattaa rauhanpro-
7753: 3000-vuotisjuhlakysymyksessä Israelin hallituk-       sessin kriittisessä vaiheessa liikaa painottaa Is-
7754: seen päin on toiminut EU :n perussopimuksen           raelin vaatimusta Jerusalemista "ikuisena ja ja-
7755: mukaisesti puheenjohtajavaltio, joka edustaa          kamattomana" pääkaupunkina unohtaen kau-
7756: unionia yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiik-      pungin moniuskontoisen ja monikulttuurisen
7757: kaan liittyvissä asioissa. Tarvittaessa sitä on       luonteen. Näin ollen enempää EU:n kuin jäsen-
7758: avustanut puheenjohtajuutta edeltäneellä kau-         maidenkaan taholta ei ole tuettu Jerusalem 3000
7759: della hoitanut ja sitä seuraavalla kaudella hoita-    vuotta -juhlaan liittyviä tapahtumia eikä hyväk-
7760: vajäsenvaltio. Päätökset on luonnollisesti tehnyt     sytty virallisia kutsuja niihin.
7761: 
7762:      Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1996
7763: 
7764:                                                                  Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
7765:                                             KK 843/1996 vp                                               3
7766: 
7767: 
7768: 
7769: 
7770:                                          Tili Riksdagens Talman
7771: 
7772:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            bedrivit i Jerusalemfrågan som sedan länge är i
7773: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            samklang med FN-resolutionerna.
7774: medlem av statsrådet översänt följande av riks-           Enligt de israeliska arrangörerna ordnas fes-
7775: dagsman Toimi Kankaanniemi undertecknade               ten Jerusalem 3000 tili minne av att kung David
7776: spörsmål nr 843:                                       gjorde Jerusalem tili huvudstad i sitt rike för 3000
7777:                                                        år sedan. Pä kung Davids tid fanns staden på den
7778:           Anser Regeringen trojkan behörig att         plats som i dag är Östra Jerusalem. 1 enlighet med
7779:        pä EU :s vägnar fatta beslut om bojkott av      regolutionerna 252/68,267/69,298/71 och 476/80
7780:        Jerusalems 3000-årsjubileum och                 i FN:s säkerhetsråd, erkänner EU lsraels beslu-
7781:           hur motiveras detta beslut, samt             tanderätt över västra Jerusalem i praktiken sam-
7782:           har Regeringen framfört eller ämnar          tidigt som den avstår från det juridiska erkän-
7783:        den framföra sina gratulationer på finska       nandet och motsätter sig en anslutning av östra
7784:        folkets vägnar tili den nämnda staden?          Jerusalem tili Israel.
7785:                                                           EU har ocksä fåst uppmärksamhet vid att
7786:   Som svar på detta spörsmål fär jag vördsamt          förhandlingarna om Jerusalems slutliga status
7787: anföra följande:                                       borde ha inletts genast i maj detta år enligt den
7788:                                                        principdeklaration som Israel och palestinierna
7789:     Finlands förhållningssätt tiii tvistefrågor mel-   antog 13.9.1993. EU:s ståndpunkt är den att inga
7790: lan Israel, palestinierna och arabstaterna syftar      sådana åtgärder bör vidtas som på nägot sätt
7791: tili en hållbar och rättvis fred.                      kunde förutbestämma resultatet av dessa för-
7792:     1 enlighet med EU-fördraget har ordförande-        handlingar.
7793: landet, som företräder unionen i frågor som gäl-          Av förutnämnda orsaker har EU ansett att
7794: ler den gemensamma utrikes- och säkerhetspoli-         Jerusalem 3000 -festen i detta kritiska skede av
7795: tiken, fungerat som Europeiska unionens repre-         fredsprocessen kan för mycket betona Israels
7796: sentant gentemot den israeliska regeringen i fråga     krav på Jerusalem som den "eviga och odelade"
7797: om Jerusalems 3000-årsjubileum. Vid behov har          huvudstaden och glömma stadens multireligiösa
7798: ordförandelandet bistätts av den medlemsstat           och mångkulturella karaktär. Därför har man
7799: som senast innehade ordförandeposten och av            varken från EU-håll eller i medlemsstaterna gett
7800: den medlemsstat som blir nästa ordförandeland.         nägot stöd tili evenemangen i samband med Jeru-
7801:  Denna s.k. trojka har dock inte fattat några be-      salem 3000 -festen och man har inte heller accep-
7802: slut. Besluten fattas givetvis av hela rådet. Beslu-   terat nägra officiella inbjudningar.
7803:  ten grundar sig på den längsiktiga politik som EU
7804: 
7805:      Helsingforsden 11 december 1996
7806:                                                                        Utrikesminister Tarja Halonen
7807: 1
7808: 1
7809: 1
7810: 1
7811:     1
7812:     1
7813:     1
7814:     1
7815:         1
7816:         1
7817:         1
7818:         1
7819:             1
7820:             1
7821:             1
7822:                                              KK 844/1996 vp
7823: 
7824: Kirjallinen kysymys 844
7825: 
7826: 
7827: 
7828: 
7829:                                     Raimo Mähönen /sd: Kotimaisten energiavarojen käytön ja työlli-
7830:                                        syyden turvaamisesta energiaverolain uudistuksen yhteydessä
7831: 
7832: 
7833:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
7834: 
7835:    Näyttää siltä, että mikäli hallituksen eduskun-     niin Mikkelin läänin kuin koko Itä-Suomenkin
7836: nalle antama esitys energiaverotusta koskevan          metsä- ja kuljetusalan työllisyydelle. Se olisi mitä
7837: lainsäädännön uudistamiseksi menee läpi esite-         jyrkimmässä ristiriidassa hallitusohjelman työlli-
7838: tyssä muodossa, se aiheuttaa vakavia ongelmia          syystavoitteiden kanssa.
7839: kotimaisen polttoaineen, kuten hakkeen ja tur-            Hallituksen piiristä on annettu ymmärtää, että
7840: peen, kilpailukyvylle.                                 se harkitsisi joitain tukitoimenpiteitä työllisyy-
7841:     Vaikka tiedostaisimmekin sen, että kotimais-       den turvaamiseksi, mikäli ennustetut uhkat ener-
7842: ten polttoaineiden huomattavasti aiempaa laa-          giaverouudistuksen johdosta toteutuisivat. Sen
7843: jempikaan käyttö ei ratkaise ns. perusenergiatar-      sijaan se ei ole täsmentänyt, mitä konkreettisia
7844: peemme kysymystä, on sillä kuitenkin huomatta-         toimenpiteitä se tarkoittaa.
7845: vaa alueellista merkitystä sähkön ja lämmön tuo-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
7846: tannossa.                                              jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7847:     Mikäli kotimaiset polttoaineet menettävät kil-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7848: pailukyvyn suhteessa ulkomaisiin energiamuo-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7849: toihin, se vaarantaa lukuisten, mm. Itä-Suomen
7850: alueelle vastikään rakennettujen pienten, koti-                   Mitä toimenpiteitä Hallitus suunnitte-
7851: maisella energialla sähköä ja lämpöä tuottavien                lee kotimaisten energiavarojen käytön ja
7852: laitosten tulevaisuuden.                                       työllisyyden turvaamiseksi energiavero-
7853:     Paitsi että em. laitosten kilpailu- ja jopa toi-           tusta uudistettaessa ja missä aikataulussa
7854:  mintakyvyn menetys on todellinen uhka, voi la-                se aikoo ne toteuttaa?
7855:  kiesitys olla toteutuessaan todellinen liukumiina
7856: 
7857:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1996
7858: 
7859:                                           Raimo Mähönen /sd
7860: 
7861: 
7862: 
7863: 
7864: 260017
7865: 2                                          KK 844/1996 vp
7866: 
7867: 
7868: 
7869: 
7870:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7871: 
7872:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Suomi on keväällä 1996 ilmoittanut komis-
7873: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        siolle muuttavaosa verotusjärjestelmäänsä säh-
7874: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kön osalta, koska nykyinen sähkön tuonnin ve-
7875: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo           rottaminen on ilmeisesti Rooman sopimuksen
7876: Mähösen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         vastaista. EY :n tuomioistuimessa on parhaillaan
7877: n:o 844:                                             vireillä valitus Suomen tuontisähkön verottami-
7878:                                                      sesta. On ilmeistä, että Suomi joutuu luopumaan
7879:           Mitä toimenpiteitä Hallitus suunnitte-     tuontisähkön verosta. Jotta kotimaan sähkön-
7880:        lee kotimaisten energiavarojen käytön ja      tuotanto pystyisi siinäkin tilanteessa kilpaile-
7881:        työllisyyden turvaamiseksi energiavero-       maan avoimilla sähkömarkkinoilla naapuri-
7882:        tusta uudistettaessa ja missä aikataulussa    maissa tuotetun sähkön kanssa, on Suomen
7883:        se aikoo ne toteuttaa?                        koko energiaverojärjestelmää muutettava yleis-
7884:                                                      eurooppalaiseen suuntaan.
7885:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Hallituksen esittämässä veromuutoksessa ko-
7886: vasti seuraavaa:                                     timaisilla energialähteillä tuotetun sähkön kil-
7887:                                                      pailukyky heikkenee tuontienergialla tuotettuun
7888:    Hallituksen esityksen eräänä lähtökohtana         sähköön nähden. Tämä johtuu siitä, että koti-
7889: on, että kotimaisissa voimalaitoksissa tuotetta-     maiset energialähteet ovat verottomia tai lievästi
7890: van sähkön kilpailuasema turvataan tuontisäh-        verotettuja tuontienergiaan nähden. Sähkön-
7891: köön nähden. Toisena lähtökohtana on se, että        tuotannon verojen poistuessa kotimaisia ener-
7892: energiaveromuutosta valmisteltaessa otetaan          gialähteitä raskaammin verotettujen tuonti-
7893: bioenergian asema huomioon työllistäjänä.            polttoaineiden kilpailuetu kasvaa kotimaisiin
7894:    Näiden lähtökohtien tarkoituksena on mm.          energialähteisiin nähden.
7895: edistää kotimaan työllisyyttä. Työllisyyden kan-         Nykyisessä energiaverojärjestelmässä sähkön
7896: nalta on tärkeää, että pääosa Suomessa käytettä-     perustuotanta perustuu pääosin muuhun kuin
7897: västä energiasta tuotetaan kotimaassa sijaitsevis-   kotimaisilla pohtoaineilla tuotettuun sähköön.
7898: sa ja Suomeen rakennettavissa voimalaitoksissa       Kotimaisten polttoaineiden päämarkkina-alue
7899: eikä ulkomailla. Poistamalla sähköntuotannon         onkin lämmöntuotannossa ja sähkön ja lämmön
7900: energialähteiden verot voidaan parhaiten lisätä      yhteistuotannossa. Pelkässä lämmöntuotannos-
7901: nykyisen      sähköntuotannon       kilpailukykyä    sa kotimaisten energialähteiden kilpailukyky
7902: verotuksellisesti ja parantaa uuden sähkökapasi-     kasvaa, koska lämmöntuotannon verotusta esi-
7903: teetin rakentamisedellytyksiä kotimaassa ja tätä     tetään nostettavaksi huomattavasti nykyisestä.
7904: kautta työllisyyttä.                                 Tällöin puun asema verottomana hieman kohe-
7905:     Metsä- ja kuljetussektorin pääasiallinen työl-   nee turpeeseen nähden. Vaikka sähkön ja läm-
7906: listäjä Suomessa on noin 50 milj. kiintokuution      mön yhteistuotannossa kotimaisilla pohtoaineil-
7907: vuotuinen ainespuun käyttö kemiallisessa ja me-      la tuotetun lämmön kilpailukyky paranee muulla
7908: kaanisessa puunjalostusteollisuudessa. Energia-      tavalla tuotettuun lämpöön nähden, niin säh-
7909: puun käyttö on vielä puumäärältään murto-osa         köntuotannossa kilpailukyky hieman heikkenee
7910: ainespuun käytöstä. Näin ollen on vaikea nähdä,      etenkin pienissä laitoksissa. Tämän vuoksi halli-
7911: että hallituksen esitys olisi uhka metsäsektorille   tus esittää pienille lämmitysvoimalaitoksille
7912: ja sen työllisyydelle.                               vero tukea.
7913:     Nykykäytön osalta energiapuu on suurelta             Vaikka puun kilpailukyky veroesityksen joh-
7914: osin teollisuuden puujätettä. Sen hinnoittelu        dosta tulee erillisessä lämmöntuotannossa ja ve-
7915: määräytyy pitkälti markkinoiden halvimman            ro tuen johdosta kohentumaan, niin hallituksen
7916: polttoaineen mukaan ja on kaatopaikalle viennin      mielestä on edelleen pyrittävä edistämään puun
7917: vaihtoehtona. Ei ole epäilystä, etteikö jätepuuta    energiakäyttöä työllisyyden lisäämiseksi. Nykyi-
7918: hyödynnettäisi kuten ennenkin verotuksesta riip-     sessä ja uudessa energiaverojärjestelmässä verot-
7919: pumatta teollisuuden energiantarpeen kattami-        toman metsähakkeen energiakäytön keskeinen
7920: seksi.                                               ongelma on sen heikko hintakilpailukyky muihin
7921:                                          KK 844/1996 vp                                              3
7922: 
7923: pohtoaineisiin nähden. Sen vuoksi on pyrittävä         Tämän lisäksi hallitus on päättänyt, että ensi
7924: kehitystyöllä vaikuttamaan metsähakkeen tuo-        vuoden aikana selvitetään mahdollisuudet luo-
7925: tantokustannuksiin. Tämän johdosta energia-         pua biopolttoaineilla ja jätteillä tuotetun sähkön
7926: puun korjuunja käytön edistämismahdollisuuk-        verosta. Niin ikään hallitus on päättänyt, että
7927: sien kartoittamiseksi on asetettu työryhmä, jon-    selvitetään tarve ja mahdollisuudet tukea vero-
7928: ka on määrä saada ehdotuksensa valmiiksi ensi       tuksellisesti yhdistettyä sähkön- ja lämmöntuo-
7929: vuoden maaliskuun loppuun mennessä.                 tantoa. Tässä yhteydessä kiinnitetään erityistä
7930:                                                     huomiota puun asemaan.
7931:      Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1996
7932: 
7933:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
7934: 4                                           KK 844/1996 vp
7935: 
7936: 
7937: 
7938: 
7939:                                         Tili Riksdagens Talman
7940: 
7941:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      sträckning enligt det billigaste bränslet på mark-
7942: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        naden och detta utgör ett alternativ tili att föra
7943: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      träavfallet tili avstjälpningsplatsen. Det råder
7944: man Raimo Mähönen undertecknade spörsmål              inget tvivel om att inte avfallsvirket kommer att
7945: nr 844:                                               utnyttjas som förr för att täcka industrins energi-
7946:                                                       behov oberoende av beskattningen.
7947:           Vilka åtgärder planerar Regeringen             Finland har våren 1996 meddelat kommissio-
7948:        för att trygga användningen av de inhem-       nen att vi kommer att ändra vårt beskattnings-
7949:        ska energiresurserna och den sysselsätt-       system i fråga om el, eftersom den nuvarande
7950:        ning som sammanhänger med dessa, när           beskattningen av elimport tydligen strider mot
7951:        energibeskattningen revideras, och med         Romfördraget. I EG-domstolen är ett klagomål
7952:        viiken tidtabell har Regeringen för avsikt     över den finska beskattningen av importel som
7953:        att genomföra dessa åtgärder?                  bäst anhängigt. Det är uppenbart att vi tvingas
7954:                                                       avstå från beskattningen av importel. För att den
7955:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         inhemska elproduktionen också i detta läge skall
7956: anföra följande:                                      kunna konkurrera på den öppna elmarknaden
7957:                                                       med el som producerats i grannländerna, måste
7958:    En utgångspunkt för regeringens proposition        hela det finska energiskattesystemet ändras så att
7959: är att konkurrensställningen för elektricitet som     det blir mera allmäneuropeiskt.
7960: produceras i inhemska kraftverk tryggas i förhål-        1 den skatteändring som regeringen har före-
7961: lande tili importerad elektricitet. En annan ut-      slagit försvagas konkurrenskraften för den el
7962: gångspunkt är att bioenergins ställning som sys-      som har producerats med inhemska energikällor
7963: selsättare beaktas vid beredningen av ändringen       i förhållande till el som har producerats med
7964: av energibeskattningen.                               importenergi. Detta beror på att de inhemska
7965:    Avsikten med dessa utgångspunkter är bl.a.         energikällorna är befriade från skatt eller lindrigt
7966: att främja den inhemska sysselsättningen. Med         beskattade i jämförelse med importerad energi.
7967: tanke på sysselsättningen är det viktigt att hu-      När skatterna för energiproduktionen slopas
7968: vuddelen av den energi som används i Finland          ökar konkurrensfördelen för importbränslen,
7969: produceras i kraftverk som redan finns i landet       som är tyngre beskattade än de inhemska energi-
7970: eller skall byggas här och inte i kraftverk utom-     källorna, i förhållande tili de inhemska energikäl-
7971: lands. Beskattningsmässigt kan den nuvarande          lorna.
7972: elproduktionens konkurrenskraft bäst ökas och            1 det nuvarande energiskattesystemet grundar
7973: förutsättningarna att bygga ny elkapacitet inom       sig basproduktionen av el huvudsakligen på an-
7974: landet och genom detta också sysselsättningen         nan elän sådan som har producerats med inhem-
7975: förbättras genom att skatterna för energikällor-      ska bränslen. De inhemska bränslenas huvud-
7976: na vid elproduktion slopas.                           sakliga marknadsområden finns följaktligen
7977:    Det som huvudsakligen sysselsätter skogs- och      inom värmeproduktionen och den kombinerade
7978: transportsektorn i Finland är användningen av         produktioneo av el och värme. Vid produktioneo
7979: virke, som årligen omfattar ca 50 milj. kubikme-      av enbart värme ökar konkurrenskraften för de
7980: ter fast mått, i den kemiska och mekaniska trä-       inhemska energikällorna, eftersom det föreslås
7981: förädlingsindustrin. Tili virkesmängden utgör         att beskattningen av värmeproduktionen skall
7982: den energived som används ännu bara en bråkdel        höjas ansenligt från den nuvarande. Härvid blir
7983: av allt virke som används. Sålunda är det svårt att   träets ställning som obeskattat bränsle något
7984: se att regeringens proposition skulle utgöra nå-      bättre i förhållande tili torven. Fastän konkur-
7985: got hot mot skogssektorn och dess sysselsättning.     renskraften för värme som har producerats med
7986:    Vad gäller användningen i dagens läge utgörs       inhemska bränslen blir bättre vid kombinerad
7987: energiveden tili stor del av träavfall från indu-     produktion av el och värme i förhållande tili
7988: strin. Prissättningen av den bestäms i stor ut-       värme som producerats på annat sätt, så försva-
7989:                                             KK 844/1996 vp                                             5
7990: 
7991: gas konkurrenskraften vid ei produktioneo något        vecklingsarbete försöka påverka produktions-
7992: i synnerhet i små kraftverk. Därför föreslår reger-    kostnaderna för skogsflis. Tili följd av detta har
7993: ingen att små kraftvärmeverk skall få skattestöd.      en arbetsgrupp tillsatts för att kartlägga möjlig-
7994:     Fastän träets konkurrenskraft till följd av        heterna att främja skördandet och användningen
7995: skattepropositionen kommer att bli bättre vid          av energived. Arbetsgruppen skall få sitt förslag
7996: separat värmeproduktion och som en följd av            klart inom utgången av mars nästa år.
7997: skattestödet, måste man enligt regeringens åsikt          Utöver detta har regeringen beslutat att under
7998: fortsättningsvis försöka främja användningen av        nästa år utreds möjligheterna att slopa skatten
7999: trä vid energiproduktionen för att öka sysselsätt-     för el som har producerats med biobränslen och
8000: ningen. 1 det nuvarande och det nya energiskatte-      avfall. Vidare har regeringen beslutat att behovet
8001: systemet är det centrala problemet för använd-         och möjligheterna att beskattningsmässigt stöda
8002: ningen av skattefri skogsflis för energiproduk-        den kombinerade produktioneo av el och värme
8003: tion dess svaga priskonkurrenskraft i förhållande      utreds. 1 samband med detta fåsts särskild upp-
8004: till övriga bränslen. Därför måste man med ut-         märksamhet vid träets ställning.
8005: 
8006:      Helsingforsden 11 december 1996
8007: 
8008:                                                       Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
8009:                                            KK 845/1996 vp
8010: 
8011: Kirjallinen kysymys 845
8012: 
8013: 
8014: 
8015: 
8016:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Elatusmaksujen huomioon ottamisesta toi-
8017:                                        meentulotukea määrättäessä
8018: 
8019: 
8020:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8021: 
8022:     Kansalainen hakee toimeentulotukea silloin,         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8023: kun hänen muuten saamansa tulot eivät riitä          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8024: jokapäiväiseen leipään ja muihin kuluihin. Sen,      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8025: saako toimeentulotukea, määräävät olemassa           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8026: olevat tulot ja olosuhteet.
8027:     Toimeentulotukea hakevan maksamia elatus-                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
8028: maksuja ei oteta huomioon tulovähennyksenä,                 siin lain ja ohjeiden muuttamiseksi siten,
8029: kun harkitaan toimeentulotuen myöntämistä ja                että toimeentulotukea käsiteltäessä haki-
8030: sen määrää. Kuitenkin maksettu elatusmaksu                  jan maksamat elatusavut otetaan huo-
8031:  vähentää toimeentulotuen hakijan tuloja ja käy-            mioon hakijan tuloja vähentävänä seik-
8032:  tettävissä olevaa rahamäärää. Asiaan pitäisi saa-          kana?
8033:  da korjaus.
8034:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1996
8035:                                         Sulo Aittaniemi /kesk
8036: 
8037: 
8038: 
8039: 
8040:  260017
8041: 2                                         KK 845/1996 vp
8042: 
8043: 
8044: 
8045: 
8046:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
8047: 
8048:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kaan toimeentulotuen suuruus määrätään kysei-
8049: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       sessä päätöksessä määriteltyjen menojen sekä
8050: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotuk-
8051: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      sen perusteella.
8052: ioniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut
8053: n:o 845:                                            suositusluonteisen oppaan toimeentulotuesta
8054:                                                     (STM, Oppaita 1994:2). Opas on tarkoitettu hel-
8055:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      pottamaan ja yhdenmukaistamaan kunnissa
8056:        siin lain ja ohjeiden muuttamiseksi siten,   suoritettavaa toimeentulotukiasioiden käsitte-
8057:        että toimeentulotukea käsiteltäessä haki-    lyä.
8058:        jan maksamat elatusavut otetaan huo-            Oppaan sivulla 16 todetaan, että "suoritettu
8059:        mioon hakijan tuloja vähentävänä seik-       elatusapu tulisi ottaa huomioon maksajan tulon
8060:        kana?                                        vähennyksenä ja saajan tulona sen suuruisena
8061:                                                     kuin maksu on tosiasiassa suoritettu".
8062:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Kysymys ei siten anna aihetta muihin toimen-
8063: vasti seuraavaa:                                    piteisiin sosiaali- ja terveysministeriön taholta.
8064: 
8065:   Toimeentulotuen yleisistä perusteista annetun
8066: valtioneuvoston päätöksen (988/1993) 1 §:n mu-
8067: 
8068:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1996
8069: 
8070:                                                                  Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
8071:                                          KK 845/1996 vp                                            3
8072: 
8073: 
8074: 
8075: 
8076:                                       Tili Riksdagens Talman
8077: 
8078:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-   utkomststödets storlek på basis av skillnaden
8079: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-     mellan de utgifter och de disponibla inkomster
8080: lem av statsrådet översänt fOljande av riksdags-   och tillgångar som anges i beslutet.
8081: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         Social- och hälsovårdsministeriet har gett ut
8082: 845:                                               en handbok med vägledning för dem som fattar
8083:                                                    beslut om utkomststöd (SHM:s handböcker
8084:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för      1994:2). Syftet med handboken är att underlätta
8085:        att ändra lagen och anvisningarna så att    och förenhetliga behandlingen av utkomststöds-
8086:        man vid behandlingen av utkomststöd         ärenden i kommunerna.
8087:        beaktar de underhållsbidrag som sökan-         På sidan 15 i handboken konstateras att un-
8088:        den har betalt som en faktor som min-       derhållsbidrag bör beaktas som avdrag för beta-
8089:        skar sökandens inkomster?                   laren och inkomst för mottagaren tili faktiskt
8090:                                                    belopp.
8091:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Spörsmålet ger således inte anledning tili någ-
8092: anföra följande:                                   ra ytterligare åtgärder från social- och hälso-
8093:                                                    vårdsministeriets sida.
8094:   Enligt 1 § i statsrådets beslut om de allmänna
8095: grunderna för utkomststöd (988/1993) fastställs
8096: 
8097:      Helsingforsden 5 december 1996
8098:                                                                  Minister Terttu Huttu-Juntunen
8099:                                           KK 846/1996 vp
8100: 
8101: Kirjallinen kysymys 846
8102: 
8103: 
8104: 
8105: 
8106:                                   Tero Mölsä /kesk ym.: Ansio- ja pääomatulojen verotuksesta
8107: 
8108: 
8109: 
8110:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
8111: 
8112:    Käydyssä verokeskustelussa on kansalaisten       Kari S. Tikka on todennut 5.11.1996 Ilta-Sano-
8113: keskuudessa aiheuttanut hämmennystä pääoma-         mien haastattelussa. Kyse on näin ollen ansiotu-
8114: tulojen ja ansiotulojen valtava epäsuhta saman      lojen verokantojen laskusta.
8115: verovelvollisen tulonmuodostuksessa. Lisää             Erityisen ongelmallinen ja epäoikeudenmu-
8116: hämmennystä on herättänyt ansio- ja pääomatu-       kainen tilanne on niiltä osin, kun verojärjestel-
8117: lojen jyrkästi erilainen verokanta. Pääomatulo-     mässä olevia aukkoja käytetään hyväksi keinot-
8118: jen verokanta on 28 %, mutta ansiotulojen vero-     telunomaisesti muuttamalla ansiotulonluontei-
8119: kanta voi nousta jo suhteellisen pienienkin tulo-   sia eriä pääomatuloksi verotuksessa. Kyse on
8120: jen osalta kaksi kertaa suuremmaksi ja suurim-      yleensä tällöin suurista tuloista. Verojärjestel-
8121: millaan olla lähes 70 %. Tätäepäsuhtaaja vääris-    mässä olevat aukot on tukittava.
8122: tymää kuvaavat hyvin esimerkkitapaukset,joista         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8123: on kerrottu mm. Ilta-Sanomien 4. ja 5.11.1996       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8124: numeroissa.                                         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8125:     Viime vaalikaudella toteutettua pääoma- ja      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8126: yhteisöverouudistusta voidaan sinällään pitää
8127: onnistuneena. Pääomatulojen verotus yhtenäis-                 Mitä Hallitus aikoo tehdä pääomave-
8128: tyi, eräät kokonaan verotuksen ulkopuolella ol-            rokannan ja ansiotulojen verokannan
8129: leet pääomatulot tulivat verotuksen piiriin ja             suuren eron aiheuttaman veropoliittisen
8130:  pääomatulojen tuotto valtiolle on merkittävästi           ongelman osalta, ja
8131:  kasvanut.                                                   aikooko Hallitus poistaa verojärjestel-
8132:     Pääomatulojen ja ansiotulojen verokantojen             män sellaiset aukot, jotka mahdollistavat
8133:  ero on kuitenkin nyt liian suuri. Asiantilaa on           ansiotulojen keinottelunomaisen muut-
8134:  voitava korjata. Pääomaverokantaa ei tule eikä            tamisen pääomaverokannalla verotetta-
8135:  voida juurikaan nostaa, kuten mm. professori              vaksi?
8136: 
8137:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1996
8138: 
8139:          Tero Mölsä /kesk               Olavi Ala-Nissilä /kesk       Matti Väistö /kesk
8140:          Eero Lämsä /kesk               Ossi Korteniemi /kesk         Liisa Hyssälä /kesk
8141: 
8142: 
8143: 
8144: 
8145: 260017
8146: 2                                          KK 846/1996 vp
8147: 
8148: 
8149: 
8150: 
8151:                                      Eduskunnan Puhemiehe IIe
8152: 
8153:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       prosentuaalinen osuus yrityksen nettovarallisuu-
8154: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        desta. Tähän asti se on ollut 15 prosenttia ja
8155: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      nousee 18 prosenttiin ensi vuoden alusta muilla
8156: jäsenen vastattavaksi kansanedustajaTero Möl-        kuin osakeyhtiömuotoisilla yrityksillä,joiden tu-
8157: sän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         lorahoitusmahdollisuuksia halutaan parantaa.
8158: n:o 846:                                             Osakeyhtiöille korotus ei ollut tarpeen, koska
8159:                                                      niillä on mahdollisuus pidättää voitto yrityksessä
8160:          Mitä Hallitus aikoo tehdä pääomave-         yhteisöverokannalla.
8161:        rokannan ja ansiotulojen verokannan               Kaavamainen menettely osingon ja muun yri-
8162:        suuren eron aiheuttaman veropoliittisen       tystulon pääomatulo-osuuden laskennassa joh-
8163:        ongelman osalta, ja                           taa kieltämättä näiden tulojen edulliseen vero-
8164:          aikooko Hallitus poistaa verojärjestel-     kohteluun sen vuoksi, että valitut prosenttiosuu-
8165:        män sellaiset aukot, jotka mahdollistavat     detjohtavat nykyisellä korkotasolla suurehkoon
8166:        ansiotulojen keinottelunomaisen muut-         pääomatulo-osuuteen yritykseen sijoitetuille va-
8167:        tamisen pääomaverokannalla verotetta-         roille asetettaviin realistisiin tuottotavoitteisiin
8168:        vaksi?                                        nähden.Tulojen jäädessä vähäisiksi näin ei käy,
8169:                                                      sillä matalilla tulotasoilla pääomatulon verotus
8170:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         on ansiotulojen verotusta ankarampaa. Pääoma-
8171: vasti seuraavaa:                                     tulo-osuuden kasvattaminen on kansantaloudel-
8172:                                                      lisesti perusteltu ja myös työllisyyttä edistävä toi-
8173:     Pääomatulojen verotus uudistettiin vuoden        menpide, jolla voidaan vahvistaa pienten ja kes-
8174: 1993 alusta perinpohjaisesti. Veropohjaltaan ha-     kisuurten perheyritysten pääomarakennetta. Ta-
8175: tara, epäyhtenäinen ja tiettyjä sijoituskohteita     voitteena on myös yleisesti edistää sijoitusten
8176: suosinut verojärjestelmä korvattiin kattavaan        ohjautumista yritystoimintaan.
8177: veropohjaan, yhtenäiseen matalahkoon vero-               Keskustelua pääomatulojen ansiotuloja lie-
8178: kantaaoja eri sijoitusmuotojen mahdollisimman        vemmästä verokohtelusta ovat herättäneet eri-
8179: neutraaliin verotukseen perustuvalla järjestel-      tyisesti suuret osinkotulot. Niitä voivat nostaa
8180: mällä. Tavoitteena oli myös kansainvälisesti kil-    lähinnä keskisuurten tai suurten yritysten omis-
8181: pailukykyinen pääomaverotus, sillä pääomien          tajayrittäjät, joita on vähän. Suomen elinkeino-
8182: liikkuessa vapaasti ne hakeutuvat helposti lievän    elämän ja työllisyydenkin kannalta on myönteis-
8183: verotuksen maihin.                                   tä, että he ovat sijoittaneet varansa yritystoimin-
8184:     Uusi verojärjestelmä on osoittautunut koko-      taan kotimaassa eivätkä ulkomaille. Verouudis-
8185: naisuudessaan hyvin toimivaksi. Veronsaajat          tuksella lienee tähän osuutensa, mikä oli tarkoi-
8186: ovat saaneet uudenjärjestelmän aikana huomat-        tuksenakin. Pörssiyhtiöstä saatua palkkatuloa ei
8187: tavasti enemmän verotuloja kuin aikaisemmin,         sitä vastoin voi enää saada verotetuksi pääoma-
8188: vaikka vanhassa järjestelmässä verotus oli näen-     tulona sen jälkeen, kun suuryritysten johtajien
8189: näisesti ankarampaa nimellisesti korkeampien         optiolainajärjestelyissä saatavia voittoja on alet-
8190: verokantojen vuoksi.                                 tu verottaa ansiotuloina.
8191:     Verouudistusta valmisteltiin tietoisina siitä,       Ansiotulojen ja pääomatulojen ero on kapene-
8192: että ansio- ja pääomatulojen verokantojen suuri      massa, sillä pääomatulojen ja yhteisöjen vero-
8193: ero tulee olemaan uudenjärjestelmän haavoittu-       prosentti on nostettu 28 prosenttiin ja ansiotulo-
8194: vin kohta. Ongelmat koskevat nimenomaan yri-         jen verotusta on alettu merkittävästi keventää.
8195: tystoiminnassa saatujen tulojenjakamista ansio-      Pääomatulojen verotason nostaminen vielä ny-
8196: tuloon ja pääomatuloon. Valmistelussa kiinni-        kyisestään olisi omiaan lisäämään veropakoa ja
8197: tettiinkin erityistä huomiota tätä jakoa koskeviin   pikemminkin tyrehdyttämään kuin lisäämään
8198: säännöksiin. Kokonaan pääomatuloksi on sää-          verotulojen määrää, joten lisäkiristykset eivät
8199: detty vain pörssiyhtiöstä saatu osinkotulo. Muut     olisi paikallaan. Eroa on siksi pyrittävä kaventa-
8200: osinkotulot samoin kuin muut elinkeinotoimin-        maanjatkamalla ansiotulojen verotuksen keven-
8201: nassa saadut tulotjaetaan pääomatulo-osuuteen        tämistä.
8202: ja ansiotulo-osuuteen. Pääomatuloksi katsotaan
8203: 
8204:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1996
8205: 
8206:                                                                                  Ministeri Arja Alho
8207:                                              KK 846/1996 vp                                                3
8208: 
8209: 
8210: 
8211: 
8212:                                           Tili Riksdagens Talman
8213: 
8214:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        även övriga inkomster från näringsverksamhet
8215: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-          indelas i en kapitalinkomstandel och en förvärvs-
8216: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-        inkomstandel. Som kapitalinkomst räknas en
8217: man Tero Mölsä m.fl. undertecknade spörsmå1             procentuell andel av företagets nettoförmögen-
8218: nr 846:                                                 het. Hittills har andelen varit 15 procent, men
8219:                                                         från början av nästa år stiger den tili 18 procent
8220:           Vad ämnar Regeringen göra åt de skat-         för andra än företag i aktiebolagsform vars möj-
8221:        tepo1itiska prob1em som förorsakas av            ligheter tili intern finansiering man vill förbättra.
8222:        den stora skillnaden mellan skattesatsen         Höjningen var inte nödvändig för aktiebo1ag,
8223:        för kapita1inkomster och skattesatsen för        eftersom de kan innehålla vinsten i företaget ge-
8224:        förvärvsinkomster, och                           nom en skattesats för samfund.
8225:           ämnar Regeringen åtgärda sådana                   Det schematiska förfarandet vid uträkningen
8226:        1uckor i skattesystemet som gör det möj-         av kapitalinkomstandelen i fråga om dividend
8227:        1igt att speku1ativt få förvärvsinkomster        och övrig företagsinkomst leder onekligen tili en
8228:        beskattade en1igt skattesatsen för kapital-      i skattehänseende förde1aktigare behandling av
8229:        inkomster?                                       dessa inkomster, eftersom de valda procentande-
8230:                                                         larna med den nuvarande räntenivån leder tili att
8231:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt           kapitalinkomstandelen blir rätt stor i förhållande
8232: anföra följande:                                        tili de realistiska avkastningsmål som ställs för de
8233:                                                         medel som investeras i företaget. Om inkomster-
8234:     Beskattningen av kapitalinkomster totalrevi-        na blir ringa går det inte så, eftersom beskattning-
8235: derades från ingången av 1993. Det gamla oen-           en av kapitalinkomst är strängare än beskatt-
8236: het1iga skattesystemet, som hade en diffus skatte-      ningen av förvärvsinkomst på de lägre inkomst-
8237: bas och gynnade vissa investeringsobjekt, ersat-        nivåerna. En ökning av kapitalinkomstandelen
8238: tes med ett system baserat på en heltäckande            är en samhällsekonomiskt motiverad och också
8239: skattebas, en enhetlig och rätt 1åg skattesats samt     sysselsättningsfrämjande åtgärd, som kan stärka
8240: en så neutral beskattning som möjligt av olika          små och medelstora familjeföretags kapitalstruk-
8241: investeringsformer. Målet var också en interna-         tur. Målet är också generellt att försöka leda in
8242: tionellt sett konkurrenskraftig kapitalbeskatt-         investeringarna på företagsamhet.
8243: ning, eftersom det fritt rörliga kapitalet lätt söker       Det är i synnerhet de stora dividendinkomster-
8244: sig tillländer med lindrig beskattning.                 na som har gett upphov tili diskussionen om den
8245:     Det nya skattesystemet har som helhet visat         lindrigare beskattningen av kapitalinkomster än
8246: sig fungera väl. Skattetagarna har sedan det nya        av förvärvsinkomster. Dessa dividendinkomster
8247: systemet infördes fått avsevärt större skattein-        lyfts främst a v de medelstora och stora företagens
8248: täkter än tidigare, fastän beskattningen enligt det     ägarföretagare, och de är få tili antalet. Med
8249: gamla systemet var skenbart strängare på grund          tanke på näringslivet och sysselsättningen i Fin-
8250: av de nominellt sett högre skattesatserna.              land är det positivt att de har placerat sina medel
8251:     När skattereformen bereddes varman medve-           i företagsamhet här hemma i stället för utom-
8252: ten om att den stora skillnaden mellan skattesat-       lands. Skattereformen har antagligen sin andel i
8253: serna för förvärvsinkomster och kapitalinkom-           detta, vilket också var meningen. Däremot kan
8254:  ster kommer att vara det nya systemets sårbaras-       löneinkomster från börsbolag inte längre beskat-
8255: te punkt. Problemen gäller uttryckligen indel-          tas som kapitalinkomst sedan de vinster som
8256:  ningen av inkomster från företagsamhet i för-          direktörerna för storföretagen får via options-
8257:  värvsinkomst och kapitalinkomst. Under bered-          lånearrangemang har börjat beskattas som för-
8258:  ningen fåstes särskild uppmärksamhet vid regle-        värvsinkomster.
8259:  ringen av denna indelning. Som uteslutande ka-             Skillnaden mellan förvärvsinkomster och ka-
8260:  pitalinkomst rä~p.as enbart dividendinkomst            pitalinkomster håller på att minska, eftersom
8261:  från börsbolag. Ovrig dividendinkomst liksom           skatteprocenten för kapitalinkomster och sam-
8262: 4                                         KK 846/1996 vp
8263: 
8264: fund har höjts till 28 procent och beskattningen    skatteintäkter än tili ökade. Därför är det inte
8265: av förvärvsinkomster har blivit avsevärt lättare.   lämpligt med ytterligare åtstramningar. Av den
8266: Om skattenivån för kapitalinkomster ytterligare     här an1edningen måste skillnaderna fås att min-
8267: höjs från den nuvarande nivån, leder dettili ökad   ska genom en fortsatt lindring av beskattningen
8268: skatteflykt och därigenom snarare tili minskade     av förvärvsinkomster.
8269: 
8270:      Helsingforsden 12 december 1996
8271: 
8272:                                                                               Minister Arja Alho
8273:                                             KK 847/1996 vp
8274: 
8275: Kirjallinen kysymys 847
8276: 
8277: 
8278: 
8279: 
8280:                                    Kirsti Ala-Harja /kok ym.: Osa-aikalisän ja vuorottelukorvauksen
8281:                                        myöntämisestä äitiysloman jälkeen
8282: 
8283: 
8284:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8285: 
8286:     Työttömyydestä on tullut Suomen keskeisin ja      rahaa, työmarkkinatukea, kansan- tai työeläket-
8287: vaikeimmin ratkaistavissa oleva yhteiskuntapo-        tä eikä sairausvakuutuksen perusteella maksetta-
8288: liittinen kysymys. Euroopan mitassakin ennätys-       via päivärahoja.
8289: korkea työttömyys laskee hitaasti, vaikka talou-          Laki vuorotteluvapaasta tuli voimaan
8290: den muut mittarit näyttävät myönteistä kehitys-        1.1.1996 ja se on voimassa vuoden 1997loppuun
8291: tä. On selvää, että työllisyyden edistämiseksi ja     asti. Vuorotteluvapaan voi pitää ajalla 1.1.
8292: työttömyyden tuomien ongelmien lievittämisek-          1996-31.12.1998, kunhan vuorottelusopimus
8293: si, kuten työttömien pysyvän syrjäytymisen estä-      on tehty 31.12.1997 mennessä. Vuorotteluvapaa
8294: miseksi, tarvitaan aivan uutta ajattelua.             on järjestely, jossa kokoaikatyössä ollut työnte-
8295:     Työelämän ulkopuolella oleville työttömille,      kijä siirtyy työnantajansa kanssa tehdyn sopi-
8296: erityisesti ammattikoulutetuille nuorille ja pit-     muksen mukaisesti vuorotteluvapaalle ja työn-
8297: kään työttömänä olleille, osa-aikainen työ tai        antaja palkkaa samaksi ajaksi työvoimatoimis-
8298: muut työn jakamisen keinot voivat tarjota väy-        tossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön.
8299: län työhön. Osa-aikalisä ja vuorottelukorvaus             Vuorotteluvapaan edellytyksenä on, että
8300: ovat senkaltaisia tukia, joiden avulla voidaan        työntekijän poissaolo ja palvelussuhde samaan
8301: osaltaan helpottaa nykyisestä työllisyystilantees-    työnantajaan on kestänyt yhtäjaksoisesti vähin-
8302: ta johtuvia epäkohtia.                                tään vuoden välittömästi ennen vuorotteluva-
8303:     Osa-aikalisän tavoitteena on lisätä osa-aikai-    paan alkamista. Tämän vuoden ajanjaksoon voi
8304:  sia työntekomahdollisuuksia. Säännökset osa-         sisältyä yhteensä enintään 30 päivän palkaton
8305:  aikalisästä ovat voimassa kokeiluluonteisina         poissaolo. Silloin edellytetään, että henkilö on 13
8306:  vuoden 1996loppuun saakka. Osa-aikalisää voi-        viime kuukauden aikana ollut työssä samalla
8307:  daan myöntää työntekijälle, joka siirtyy vapaa-      työnantajana vähintään 12 kuukautta.
8308:  ehtoisesti kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön. Edel-          Edellä olevien ehtojen johdosta äitiyslomalta
8309:  lytyksenä on, että työnantaja ottaa palvelukseen-    palaavalla henkilöllä ei ole mahdollisuutta osa-
8310:  sa uuden, työttömänä työnhakijana olleen henki-      aikalisään tai vuorottelukorvaukseen, vaikka
8311:  lön, joka tekee toisen puolen osa-aikatyöhön siir-   näiden tukienjoustavaja tarkoituksenmukainen
8312:  tyneen työntekijän työstä.                           käyttö tätä edellyttäisi.
8313:     Osa-aikalisän myöntämisen edellytyksenä on            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
8314:  myös, että osa-aikatyöhön siirtyvä työntekijä on     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8315:  ollut välittömästi osa-aikatyötä edeltäneiden 13     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8316:  kuukauden aikana vähintään 12 kuukautta ko-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8317:  koaikatyössä saman työnantajan palveluksessa
8318:  ja että hänen työaikansa palkanmaksukautta                     Onko Hallitus aikonut ryhtyä toimen-
8319:  vastaavana ajanjaksona on 40-60 prosenttia hä-              piteisiin, jotta äitiyslomalta tai hoitova-
8320:  nen kokoaikaisesta säännöllisestä työajastaan.              paalta palaavalla henkilöllä olisi mahdol-
8321:  Lisäksi edellytetään, ettei työntekijä saa samalta          lisuus osa-aikalisään tai vuorottelukor-
8322:  ajalta osa-aikatyön palkan lisäksi muuta palkkaa            vaukseen?
8323:  tai korvausta työstä eikä mm. työttömyyspäivä-
8324: 
8325:       Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1996
8326: 
8327:           Kirsti Ala-Harja /kok           Heikki Koskinen /kok           Markku Markkula /kok
8328:           Tapio Karjalainen /sd           Minna Karhunen /kok            Tarja Filatov /sd
8329:           Oiva Savela /kok                Kimmo Sasi /kok                Anne Knaapi /kok
8330: 
8331:  260017
8332: 2                                           KK 847/1996 vp
8333: 
8334: 
8335: 
8336: 
8337:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8338: 
8339:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Koska tuki myönnetään kokoaikatyöstä osa-
8340: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         aikatyöhön siirtyvälle työntekijälle, kysymys on
8341: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      myös osa-aikatyöhön siirtymisvaihetta edeltä-
8342: le jäsenelle kansanedustajien Kirsti Ala-Harjan       västä vuoden määräajasta. Tästä syystä tukea ei
8343: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen no           ole myönnetty työhön palaavalle henkilölle, joka
8344: 847:                                                  on ollut poissa työmarkkinoilta, vaikka hänellä
8345:                                                       olisi voimassa oleva työsuhde johonkin työnan-
8346:           Onko Hallitus aikonut ryhtyä toimen-        tajaan.
8347:        piteisiin, jotta äitiyslomalta tai hoitova-       Osa-aikalisäjärjestelmän työssäoloehtoa sää-
8348:        paalta palaavalta henkilöllä olisi mahdol-     dettäessä kiinnitettiin huomiota myös siihen, että
8349:        lisuus osa-aikalisään tai vuorottelukor-       osa-aikalisän tarkoitus ja tavoite muuttuisivat,
8350:        vaukseen?                                      jos osa-aikalisällä korvattaisiin mahdollista an-
8351:                                                       sionmenetystä, joka aiheutuu esimerkiksi tar-
8352:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          peesta siirtyä lapsen hoidon järjestämiseksi äi-
8353: vasti seuraavaa:                                      tiysloman jälkeiseen osa-aikatyöhön. Tällöin
8354:                                                       huomiota kiinnitettiin myös siihen, että äitiys- ja
8355:    Osa-aikalisäjärjestelmä alkoi määräaikaisena       vanhempainloman jälkeinen osa-aikatyö lapsen
8356: kokeiluna maaliskuussa 1994 ja se on voimassa         hoidon vuoksi on mahdollista järjestää työsopi-
8357: kokeiluna kuluvan vuoden loppuun. Osa-aikali-         muslaissa säädetyn osittaisen hoitovapaan mu-
8358: sän perustarkoituksena on edistää osa-aikatyö-        kaisesti.
8359: hön siirtymistä työntekomahdollisuuksien ai-             Työministeriössä on vireillä työllisyysasetuk-
8360: kaansaamiseksi työttömille.                           sen muutos osa-aikalisäjärjestelmän vakinaista-
8361:    Työllisyysasetuksessa on osa-aikalisän myön-       miseksi vuoden 1997 alusta lukien. Osa-aikalisä-
8362: tämisen edellytykseksi säädetty, että kokoaika-       järjestelmän vakinaistamisen yhteydessä työmi-
8363: työstä osa-aikatyöhön siirtyvä henkilö on työs-       nisteriö ehdottaa osa-aikalisää koskeviin työlli-
8364: kennellyt välittömästi ennen osa-aikatyöhön siir-     syysasetuksen säännöksiin myös mahdollisesti
8365: tymistä edeltäneiden 13 kuukauden aikana vä-          sisällöllisiä muutoksia. Säännösvalmistelun yh-
8366: hintään 12 kuukautta kokoaikatyössä sen työn-         teydessä tullaan kiinnittämään huomiota osa-
8367: antajan palveluksessa, josta hän siirtyy osa-aika-    aikalisäjärjestelmästä saatuihin kokemuksiin
8368: työhön. Käytännössä ko. säännöksen soveltami-         sekä ottamaan kokeilusta annettu kritiikki huo-
8369: nen sulkee viimeksi kuluneen vuoden aikana            mioon arvioitaessa osa-aikalisäsäännösten muu-
8370: muun muassa äitiys- tai vanhempainlomalla tai         tostarvetta. Samassa yhteydessä on tarkoitus sel-
8371: hoito- tai virkavapaalla olleen henkilön osa-ai-      vittää, voidaanko osa-aikalisän myöntämisen
8372: kalisäjärjestelmän ulkopuolelle.                      edellytyksiä muuttaa siten, että vuoden työssä-
8373:     Osa-aikalisän myöntämisedellytyksiä säädet-       oloehdon sijasta osa-aikalisän myöntäminen si-
8374: täessä lähdettiin siitä, että osa-aikalisän avulla    dottaisiin vuoden palvelussuhteeseen. Tällöin
8375: pyritään lisäämään nimenomaan työssä olevien          myös äitiyslomalta tai hoitovapaalta töihin pa-
8376: halukkuutta vapaaehtoiseen osa-aikatyöhön             laava henkilö voisi saada osa-aikalisää siirtyes-
8377: siirtymiseen. Eräänä ongelmana kokeilun käyn-         sään kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön.
8378: nistämistä arvioitaessa oli se, miten osa-aikalisän      Laki vuorotteluvapaakokeilusta tuli voimaan
8379: avulla saataisiin aikaan lisäystä osa-aikatyöhön      1.1.1996. Kolmivuotisen vuorotteluvapaakokei-
8380: niin, ettei tuki kohdistuisi ilman tukeakin synty-    lun tarjoama mahdollisuus 90-359 kalenteripäi-
8381: viin osa-aikatyösuhteisiin. Tämän vuoksi osa-         vän pituiseen vuorotteluvapaaseen on rajattu
8382: aikalisän myöntämisen lähtökohdaksi asetettiin,       koskemaan vain kokoaikaisia työntekijöitä. Ko-
8383: että osa-aikalisää voidaan myöntää vain työ-          keilun työvoimapoliittisena tarkoituksena on
8384: markkinoilla parhaillaan oleville työntekijöille,     antaa mahdollisuus toisaalta työssä oleville yllä-
8385: jotka ennen osa-aikalisäjärjestelyä ovat olleet       pitää työkuntoaan tai hankkia lisäkoulutusta ja
8386: vakiintuneesti työmarkkinoilla.                       toisaalta työttömille kartuttaa työkokemusta.
8387:                                           KK 847/1996 vp                                              3
8388: 
8389: Vuorotteluvapaata edeltävään vuoden ajanjak-        kanssa. Ensimmäiset alustavat tutkimustulokset
8390: soon voi sisältyä lain mukaan yhteensä enintään     kokeilusta työpaikoilla saaduista kokemuksista
8391: 30 päivän palkaton poissaolo, jos työntekijä on     julkistettiin 28.11.1996. Tutkimustuloksista ei
8392: ollut viimeisten 13 kuukauden aikana saman          suoranaisesti käy ilmi se, että vuoden työssäolo-
8393: työnantajan palveluksessa vähintään 12 kuu-         ehto koettaisiin yleisesti ongelmana. Toisaalta se
8394: kautta. Työssäoloedellytyksellä on rajoitettu       seikka, että hoivatyö näyttää muodostuvan yh-
8395: mahdollisuutta siirtyä vuorotteluvapaalle välit-    deksi keskeisimmistä vuorotteluvapaan käyttö-
8396: tömästi muiden työntekijöiden käytettävissä ole-    tarkoituksista, vahvistaa sitä käsitystä, että aina-
8397: vien vapaajärjestelmien piiristä, koska kokeilun    kin äitiysloman osalta nykyinen työssäoloehto
8398: yhtenä tärkeänä tavoitteena on tarjota nimen-       saattaa muodostaa joissakin tapauksissa epätar-
8399: omaan työssä oleville mahdollisuus pitempiai-       koituksenmukaisen rajoituksen.
8400: kaiseen vapaaseen ja työkyvystä huolehtimiseen.        Työministeriön tavoitteena on selvittää työ-
8401: Vuoden työssäoloedellytyksen vuoksi ei siten esi-   vuorottelukokeiluun mahdollisesti liittyvät on-
8402: merkiksi äitiyslomalta voi suoraanjäädä vuorot-     gelmat ja mahdolliset kehittämistarpeet kuluvan
8403: teluvapaalle.                                       vuoden loppuun mennessä yhteistyössä työ-
8404:    Vuorotteluvapaasta saatavia kokemuksia           markkinajärjestöjen kanssa. Tuon selvitystyön
8405: seurataan erityisenä tutkimushankkeena, jota        yhteydessä tulevat tarkasteltaviksi myös vuorot-
8406: työministeriö rahoittaa ja ohjaa. Ohjaustyö ta-     teluvapaan edellytykset ja ehdot, kuten vuoden
8407: pahtuu yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen          työssäoloedellytys.
8408:      Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1996
8409: 
8410:                                                                    Työministeri Liisa Jaakonsaari
8411: 4                                            KK 847/1996 vp
8412: 
8413: 
8414: 
8415: 
8416:                                          Tili Riksdagens Talman
8417: 
8418:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            Eftersom stödet beviljas arbetstagare som
8419: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-          övergår från heltidsarbete till deltidsarbete, är
8420: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-        det även fråga om den period om ett år som
8421: man Kirsti Ala-Harja m.fl. undertecknade spörs-         föregår övergången till deltidsarbete. Av denna
8422: mål nr 847:                                             anledning har stödet inte beviljats en person som
8423:                                                         återgår till sitt arbete sedan han varit borta från
8424:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för           arbetsmarknaden, även om han har ett gällande
8425:        att personer som återvänder från moder-          arbetsförhållande till någon arbetsgivare.
8426:        skapsledighet eller vårdledighet skall ha            När deltidstilläggssystemets arbetsvillkor
8427:        möjlighet att få deltidstillägg eller alterne-   stadgades påpekade man även att meningen och
8428:        ringsersättning?                                 målet med deltidstillägget skulle förändras om
8429:                                                         deltidstillägget ersatte eventuellt inkomstbortfall
8430:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           till följd av exempelvis behovet att övergå till
8431: anföra följande:                                        deltidsarbete efter moderskapsledigheten för att
8432:                                                         på så sätt ordna vården av sitt barn. I detta
8433:     Systemet med deltidstillägg inleddes i mars         sammanhang betonades även möjligheten att ge-
8434: 1994 som ett tidsbundet försök och är som försök        nom partiell vårdledighet, som det stadgas om i
8435: i kraft till utgången av innevarande år. Det hu-        lagen om arbetsavtal, deltidsarbeta efter moder-
8436: vudsakliga syftet med deltidstillägg är att främja      skaps- och föräldraledigheten för att ordna vår-
8437: övergången till deltidsarbete så att arbetsmöjlig-      den av barn.
8438: heter skapas för de arbetslösa.                             Vid arbetsministeriet är en ändring av syssel-
8439:     Enligt sysselsättningsförordningen är förut-        sättningsförordningen aktuell. Avsikten med
8440: sättningen för att deltidstillägg skall beviljas att    ändringen är att systemet med deltidstillägg skall
8441: en person som övergår från heltidsarbete till del-      bli permanent från och med ingången av 1997. I
8442: tidsarbete under de 13 månader som närmast              anslutning till detta föreslår arbetsministeriet att
8443: föregår övergången till deltidsarbete oavbrutet i       sysselsättningsförordningens stadganden om
8444: minst 12 månader har arbetat som heltidsan-             deltidstillägg eventuellt ändras också i sak. I sam-
8445: ställd hos den arbetsgivare i vars tjänst han över-     band med beredningen av stadgandena kommer
8446: går till deltidsarbete. I praktiken utesluter till-     man att fåsta vikt vid de erfarenheter man fått av
8447: lämpningen av det ifrågavarande stadgandet de           deltidstilläggssystemet samt vid bedömningen av
8448: personer ur deltidstilläggssystemet som det när-        behovet att ändra stadgandena om deltidstillägg
8449: mast föregående året har varit på t.ex. moder-          beakta den kritik som riktats mot försöket. I
8450: skaps-, föräldra-, vård- eller tjänstledighet.          detta sammanhang är avsikten dessutom att klar-
8451:     Vid bestämmandet av förutsättningarna för           lägga huruvida förutsättningarna för beviljande
8452: beviljande av deltidstillägg utgick man från att        av deltidstillägg kan ändras så att beviljandet kan
8453: genom deltidstillägget försöka öka uttryckligen         förenas med ett års anställningsförhållande i stäl-
8454: arbetande personers villighet att frivilligt övergå     let för med att personen i fråga skall ha arbetat ett
8455: till deltidsarbete. Ett av problemen när det gäller     år. På så sätt kan även den som återgår till sitt
8456: att bedöma inledandet av försöket var att på            arbete från moderskaps- eller vårdledighet få del-
8457: vilket sätt man genom deltidstillägget skulle           tidstillägg om han övergår från heltidsarbete tili
8458: åstadkomma en ökning av deltidsarbete på så             deltidsarbete.
8459: sätt att stödet inte gynnade sådana deltidsarbets-          Lagen om försök med alterneringsledighet
8460: förhållanden som uppstår även utan stöd. Förut-         trädde i kraft den 1 januari 1996. Den möjlighet
8461: sättningen för beviljande av deltidstillägg blev        till alterneringsledighet mellan 90 och 359 kalen-
8462: därför att deltidstillägg endast kan beviljas de        derdagar som det treåriga försöket med alterne-
8463: arbetstagare som just nu finns på arbetsmarkna-         ringsledighet erbjuder har begränsats till att gälla
8464: den och som oavbrutet har funnits på arbets-            enbart heltidsanställda arbetstagare. Det arbets-
8465: marknaden före deltidstilläggsregleringen.              kraftspolitiska syftet med försöket är å ena sidan
8466:                                            KK 847/1996 vp                                              5
8467: 
8468: att ge personer i arbete en möjlighet att upprätt-   riet. Styrningen sker i samarbete med arbets-
8469: hålla arbetsförmågan eller skaffa sig tilläggsut-    marknadsorganisationerna. De första preliminä-
8470: bi1dning, å andra sidan att erbjuda arbets1ösa en    ra forskningsresulaten som man fått av erfaren-
8471: möj1ighet att få arbetserfarenhet. Den tidsperiod    heterna beträffande försöket på arbetsplatserna
8472: om ett år som föregår alterneringsledigheten kan     offentliggjordes den 28 november 1996. Av
8473: enligt lagen omfatta en oavlönad frånvaro om         forskningsresultaten framgår det inte direkt att
8474: sammanlagt högst 30 dagar, förutsatt att arbets-     förutsättningen med ett år i arbete allmänt taget
8475: tagaren under de 13 senaste månaderna har arbe-      skulle anses vara något problem. Däremot be-
8476: tat hos samma arbetsgivare i minst 12 månader.       kräftar det faktum att vårdarbete ser ut att bli ett
8477: Genom förutsättningen att personen i fråga skall     av de viktigaste ändamålen med alterneringsle-
8478: ha arbetat under en viss tid har möjligheten att     digheten uppfattningen att den nuvarande förut-
8479: övergå tili alterneringsledighet omedelbart från     sättningen med en viss tid i arbete kan vara en
8480: de system med ledigheter som är tillgängliga för     oändamålsenlig begränsning i vissa fall, åtmin-
8481: andra arbetstagare begränsats, eftersom ett cen-     stone när det gäller moderskapsledighet.
8482: tralt syfte med försöket är att erbjuda uttryckli-      Arbetsministeriets avsikt är att före utgången
8483: gen dem som är i arbete en möjlighet att ha längre   av innevarande år tillsammans med arbetsmark-
8484: ledighet och värna om arbetsförmågan. Tili följd     nadsorganisationerna reda ut eventuella pro-
8485: av förutsättningen med en viss tid i arbete kan      blem i anslutning tili försöket med alterneringsle-
8486: man inte t.ex. direkt efter moderskapsledigheten     dighet och eventuella behov av utveck1ing. 1 sam-
8487: vara alterneringsledig.                              band med detta utredningsarbete kommer man
8488:    De erfarenheter som fås från alterneringsle-      även att se över förutsättningarna och villkoren i
8489: digheten fö1js upp som ett särskilt forskningspro-   fråga om alterneringsledighet, såsom förutsätt-
8490: jekt som styrs och finansieras av arbetsministe-     ningen med en viss tid i arbete.
8491:      Helsingfors den 13 december 1996
8492: 
8493:                                                                   Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
8494:                                           KK 848/1996 vp
8495: 
8496: Kirjallinen kysymys 848
8497: 
8498: 
8499: 
8500: 
8501:                                   Erkki Pulliainen /vihr: Mopoautojen liikenneturvallisuudesta
8502: 
8503: 
8504: 
8505:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
8506: 
8507:    Maantieliikenteessä ovat yleistymässä ns. mo-       Tilanne muuttuisi rakenteellisesti paremmaksi
8508: poautot, kolmipyöräiset mopon nopeudella kul-       esimerkiksi niin, että mopoauton takavalot olisi-
8509: kevat ajoneuvot Erityisesti pimeässä takaa kat-     vat muista autoista selvästi poikkeavat.
8510: sottuna mopoauto näyttää takana ajavan auton           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
8511: ikkunan läpi henkilöautolta. Takaa tuleva näkee     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8512: vasta hyvin läheltä kilvistä, että kysymyksessä     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8513: onkin mopon nopeudella kulkeva mopoauto.            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8514:    Mopoauton myöhäinen tunnistaminen syn-
8515: nyttää vaaratilan teen. Ongelma on erityisen mer-             Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti toi-
8516: kittävä, kun takaa tuleva ajoneuvo on raskas ja            miin mopoautojen tunnistettavuuden ra-
8517: keli on liukas. Rekan kuljettajan on vaikea tai            kenteelliseksi parantamiseksi pimeässä
8518: jopa mahdoton alentaa ajonopeutta tilanteen                ajettaessa esim. valoja koskevia mää-
8519: vaatimalla tavalla. Vaaratilanteita on rekkakus-           räyksiä muuttamalla?
8520: kien mukaan tuon tuostakin.
8521: 
8522:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1996
8523: 
8524:                                        Erkki Pulliainen /vihr
8525: 
8526: 
8527: 
8528: 
8529: 260017
8530: 2                                          KK 848/1996 vp
8531: 
8532: 
8533: 
8534: 
8535:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8536: 
8537:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Koska mopoautojen takavalaisimet kuuluvat
8538: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        EY:n harmonisointilainsäädännön piirin ja niitä
8539: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      koskevat omat direktiivinsä, kansallisten
8540: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-      lisävaatimusten asettaminen mopoautojen va-
8541: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         loille ei ole sallittua. Kansallisten vaatimusten
8542: n:o 848:                                             katsotaan muodostavan EU:n tavaroiden
8543:                                                      liikkuvuusperiaatteen vastaisen kaupan teknilli-
8544:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisesti toi-    sen esteen, joten Suomen EU-jäsenmaana ei ole
8545:        miin mopoautojen tunnistettavuuden ra-        mahdollista asettaa ylimääräisiä kansallisia
8546:        kenteelliseksi parantamiseksi pimeässä        vaatimuksia mopoautojen takavaloille.
8547:        ajettaessa esim. valoja koskevia mää-             Mopoautojen takavalojen näkyvyysvaati-
8548:        räyksiä muuttamalla?                          musten parantamiseen voidaan kuitenkin vai-
8549:                                                      kuttaa pitkällä tähtäyksellä direktiivien kehitys-
8550:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         työn kautta. Toimenpiteet mopoautojen takava-
8551: vasti seuraavaa:                                     lojen kehittämiseksi vaativat EY :n organisaa-
8552:                                                      tiossa jonkin verran aikaa. Nopeampi tapa vai-
8553:    Kysymyksen johdanto-osassa kysyjä toteaa,         kuttaa mopoautojen turvallisuuden lisäämiseen
8554: että mopolle sallitulla 40 km/h enimmäisno-          on muistuttaa tielläliikkujia tieliikenteen kansal-
8555: peudella kulkevien kolmipyöräisten ns. mopoau-       listen käyttäytymissääntöjen noudattamisesta.
8556: tojen näkyvyyttä taaksepäin pimeällä tulisi eri-         Kysymyksen huoli mopoautojen turvallisuu-
8557: tyisesti parantaa, jotta muut tiellä liikkujat ja    desta ajettaessa niillä raskaan liikenteen seassa
8558: erityisesti raskas liikenne voisivat helpommin       pimeään aikaan ja liukkaissa talvisissa olosuh-
8559: tunnistaa kyseiset ajoneuvot ja erottaa ne no-       teissa on varsin ymmärrettävä. Mopoautot kul-
8560: peammin kulkevista henkilöautoista. Kysyjän          kevat moottorityökoneiden ja traktoreiden ta-
8561: mukaan rekan kuljettajan on vaikea ja jopa           paan selvästi muuta autoliikennettä hitaammin
8562: mahdoton alentaa ajonopeutta tilanteen vaati-        ja aiheuttavat väistämättä epäjatkuvuutta liiken-
8563: malla tavalla ja vaaratilanteita on tuon tuosta-     nevirtaan taajamien ulkopuolella, mikä on
8564: kin. Kysyjän mukaan tilanne muuttuisi raken-         omiaan jo tavallisissa päiväolosuhteissakin lisää-
8565: teellisesti paremmaksi esimerkiksi niin, että ns.    mään riskiä liikenteessä. Erilaisten ajoneuvo-
8566: mopoauton takavalot olisivat muista autoista         luokkien erilaiset rakenteelliset nopeudet eivät
8567: selvästi poikkeavat.                                 kuitenkaan ole ainoa liikenteeseen epäjatkuvuut-
8568:    Nykyisin EU:njäsenmaana Suomi on sitoutu-         ta tuova elementti, vaan vastaavankaltaista epä-
8569: nut noudattamaan yhteisölainsäädäntöä. Täten         jatkuvuutta syntyy myös autoilijoiden erilaisista
8570: ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista annetussa     ajonopeuksista ja vaihtelevista ajotilanteista.
8571: asetuksessa säädetyn mukaisesti myös kolmi-          Suurinta tielle sallittua nopeutta hitaammin tulee
8572: pyöräisten ns. mopoautojen eli L 2-luokan ajo-       luonnollisesti olla oikeus kuljettaa autoa tiellä ja
8573: neuvojen takavalojen vaatimuksissa seurataan         täten tielläliikkujien erilaiset nopeudet ja no-
8574: direktiivejä. Viime vuoden lokakuun jälkeen          peuden vaihtelut liikennetilanteiden mukaan
8575: tyyppikatsastettavien uusien mopoautojen taka-       ovat käytännön väistämätön tosiseikka.
8576: valojen tulee takavalaisimien värin, lukumäärän          Nykyisin mopoautojen takavalojen vaati-
8577: ja näkyvyyden osalta vastata EY:n direktiivin        mukset ovat samat kuin henkilöautoilla, joten
8578: 93/92/ETY vaatimuksia. Lisäksi mopoauton ta-         raskaan kaluston kuljettaja havaittuaan maan-
8579: kavalojen tulee teknillisiltä vaatimuksiltaan olla   tiellä pimeällä edessään kulkevan mopoauton ei
8580: samanlaiset kuin autoilta vaaditaan eli EY:n di-     ensi havaintoa tehdessään voi olla varma, onko
8581: rektiivin 76/758/ETY mukaisia. Takavalojen           kyseessä enintään 40 km/h kulkeva mopoauto
8582: teknilliset hyväksymisvaatimukset ovat samat         vaiko hitaasti etenevä henkilöauto. Sillä, kulkee-
8583: niin autoille kuin hitaammin kulkeville mopoau-      ko edessä maisemaa tarkasteleva hitaasti liikku-
8584: toille.                                              va henkilöauto vai mopoauto, ei kuitenkaan ras-
8585:                                             KK 848/1996 vp                                            3
8586: 
8587: kaan kaluston kuljettajalta edellytettävien liiken-   olosuhteet. Lisäksi ajoneuvo on voitava pysäyt-
8588: neturvallisuustoimenpiteiden suhteen ole merki-       tää edessä olevan ajoradan näkyvällä osalla ja
8589: tystä. Oli ajoneuvo kumpi tahansa, kuljettajan        kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa. Täten
8590: on sovitettava ajonopeutensa ajoissa ennen hi-        myös raskaan kaluston ajoneuvojen tulee riittä-
8591: taasti liikkuvan ajoneuvon saavuttamista sellai-      västi sovittaa ajonopeutensa ja liikkumisensa eri-
8592: seksi, että edessä ajavan kohtaaminen voi tapah-      laisissa ajo-olosuhteissa muut tielläliikkujat ku-
8593: tua liikenneturvallisuutta vaarantamatta.             ten esim. mopoautot huomioon ottaen, ettei lii-
8594:    Yleiset tieliikennettä koskevat säännökset         kenneturvallisuus vaarannu.
8595: edellyttävät, että kaikkien tieliikenteessä liikku-       Edellä sanotuilla perusteilla hallitus katsoo,
8596: vien ajoneuvon kokoon ja liikkumisnopeuteen           ettei mopoautojen tunnistettavuuden rakenteel-
8597: katsomatta tulee ottaa riittävässä määrin huo-        liseksi parantamiseksi pimeässä ajettaessa ole
8598: mioon muut tielläliikkujat ja sovitettava ajono-      mahdollista ottaa käyttöön kyseisiä ajoneuvoja
8599: peutensa niin, ettei liikenneturvallisuus vaaran-     koskevia EY:n direktiiveistä poikkeavia kansal-
8600: nu. Tieliikennelain 23 §:n mukaan ajoneuvon           lisia valaisinvaatimuksia. Sen sijaan Suomi jat-
8601: nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenne-      kaa osallistumista direktiivien kehittämistyöhön
8602: turvallisuus edellyttää ottaen huomioon muun          ja sitä kautta pyrkii edistämään mopoautojen
8603:  ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon    liikenneturvallisuutta.
8604:  kuormitus ja kuorman laatu sekä liikenne-
8605: 
8606:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1996
8607: 
8608:                                                                Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
8609: 4                                           KK 848/1996 vp
8610: 
8611: 
8612: 
8613: 
8614:                                         Tili Riksdagens Talman
8615: 
8616:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      ljusanläggningar. Nationella krav anses vara tek-
8617: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        niska hinder för fri rörlighet av varor inom ge-
8618: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      menskapen, och sålunda är det inte möjligt för
8619: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål           Finland att ställa ytterligare nationella krav för
8620: nr 848:                                               mopedbilarnas bakljus.
8621:                                                          Det är dock möjligt att med långt tidsperspek-
8622:           Ämnar Regeringen vidta omedelbara           tiv bidra tili förändringen av synlighetskraven för
8623:        åtgärder för att strukturellt förbättra        mopedbilarnas bakljus genom att deltai utveck-
8624:        igenkännandet av mopedbilar vid kör-           lingsarbetet av direktiven. Åtgärderna för ut-
8625:        ning i mörker, t.ex genom att förändra         veckling av mopedbilarnas bakljus tar tid i EG:s
8626:        bestämmelserna om ljusanläggningar?            organisation. Ett snabbare sätt att bidra till för-
8627:                                                       bättring av mopedbilarnas säkerhet är att påmin-
8628:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         na vägtrafikanter om de nationella förhållnings-
8629: anföra följande:                                      reglerna i vägtrafiken.
8630:                                                          Frågeställaren är förståeligt bekymrad över
8631:    1 ingressen konstaterar frågeställaren att man     mopedbilarnas säkerhet, när man kör bland tung
8632: borde förbättra synligheten bakåt i mörker av         trafik i mörker och under hala förhållanden om
8633: trehjuliga fordon, dvs. mopedbilar, som kör med       vintern. Liksom motorredskap och traktorer går
8634: den för mopeder största tillåtna hastigheten på 40    motorbilarna betydligt långsammare än annan
8635: km/h, så att andra vägtrafikanter och i synnerhet     biltrafik och detta förorsakar oundvikligen dis-
8636: den tunga trafiken lättare kan känna igen fordo-      kontinuitet i trafikflödet, som i sin tur ökar ris-
8637: nen i fråga och skilja dem från snabbare person-      ken för trafikoloyckor redan under vanliga dags-
8638: bilar. Enligt frågeställaren är det svårt och även    förhållanden. Olika strukturella hastigheter hos
8639: omöjligt för en lastbilsförare att sänka körhastig-   skilda fordonskategorier är dock inte den enda
8640: heten på det sätt som situationen kräver och          faktorn som bidrar till trafikens diskontinuitet,
8641: farliga situationer inträffar fortlöpande. Enligt     utan en dylik diskontinuitet beror även på olika
8642: frågeställaren skulle situationen förändras struk-    körhastigheter och växlande körsituationer. Fö-
8643: turellt till det bättre t.ex. om mopedbilarnas bak-   rarna är naturligtvis berättigade till att köra lång-
8644: ljus avvek tydligt från andra bilars bakljus.         sammare än den största tillåtna väghastigheten
8645:    Som EU-land har Finland förbundit sig att          och sålunda är det i praktiken omöjligt att undvi-
8646: följa gemenskapens lagstiftning. Sålunda över-        ka olika och växlande hastigheter.
8647: ensstämmer bestämmelserna som gäller bak-                Nuförtiden gäller samma krav för mopedbi-
8648: ljusen hos trehjuliga mopedbilar, dvs. fordon i       larnas bakljus som hos person bilar. När en förare
8649: kategori L 2 i förordningen om fordons konstruk-      som kör ett tungt fordon i mörker ser för första
8650: tion och utrustning med direktiven. Bakljusen         gången en mopedbil framför sig, kan han inte
8651: hos nya mopedbilar som typbesiktigats efter           vara säker på om fordonet är en mopedbil som
8652: förra årets oktober skall i fråga om fårg, antal      kör med en hastighet på högst 40 km/t eller en
8653: och synlighet överensstämma med bestämmel-            personbil som kör långsamt. Med avseende på
8654: serna i EG:s direktiv 93/92. Dessutom skall bak-      trafiksäkerhetsmässiga åtgärder som föraren av
8655: ljusen hos mopedbilar uppfylla samma tekniska         tunga fordon skall vidta är det dock inte av bety-
8656: krav som bilarna enligt EG:s direktiv 76/758. De      delse om det är fråga om en långsam personbil
8657: tekniska godkännandekraven för bakljusen är           eller en mopedbil. F öraren skall i båda fall avpas-
8658: desamma såväl för bilarna som för långsammare         sa sin körhastighet i tid före det långsamma for-
8659: mopedbilar.                                           donet blir upphunnet så att fordonen kan mötas
8660:    Eftersom bakljusen hos mopedbilarna är un-         utan att trafiksäkerheten riskeras.
8661: derställda EG:s harmoniseringslagstiftning och           1 de allmänna bestämmelserna om vägtrafiken
8662: föremål för egna direktiv, är det inte tillåtet att   krävs att alla vägtrafikanter oberoende av fordo-
8663: ställa nationella tilläggskrav för mopedbilarnas      nets storlek och körhastighet skall beakta andra
8664:                                            KK 848/1996 vp                                            5
8665: 
8666: vägtrafikanter och avpassa sina körhastigheter       ter, t.ex mopedbilar, så att trafiksäkerheten inte
8667: så att trafiksäkerheten inte riskeras. Enligt 23 §   riskeras.
8668: vägtrafiklagen skall fordonens hastighet avpas-         På ovan nämnda grunder anser regeringen att
8669: sas enligt vad som trafiksäkerheten förutsätter      det inte är möjligt i fråga om mopedbilarnas
8670: med beaktande av bl.a. vägens skick, väder, väg-     ljusanläggningar att ta i bruk sådana nationella
8671: lag, synlighet, fordonets belastning, lastens typ    krav för strukturell förbättring av dessa fordons
8672: och trafikförhållanden. Dessutom skall fordonet      synlighet i mörker som avviker från bestämmel-
8673: kunna hejdas på den framåt synliga delen av          serna i EG:s direktiv. Däremot skall Finland
8674: körbanan och vid alla förutsägbara situationer.      även i fortsättningen deltai utvecklingsarbetet av
8675: Sålunda skall även tunga fordon tillräckligt av-     direktiven och därigenom sträva efter att främja
8676: passa sin körhastighet och rörelse under olika       mopedbilarnas trafiksäkerhet.
8677: körförhållanden och beakta andra vägtrafikan-
8678: 
8679:      Helsingfors den 10 december 1996
8680: 
8681:                                                                  Trafikminister Tuula Linnainmaa
8682:                                            KK 849/1996 vp
8683: 
8684: Kirjallinen kysymys 849
8685: 
8686: 
8687: 
8688: 
8689:                                   Toimi Kankaanniemi /skl: Työttömien oikeudesta taikoo- ja kult-
8690:                                      tuuriyhteistyöhön lähialueilla
8691: 
8692: 
8693:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8694: 
8695:    Suomi-Venäjä-seuran Laihian paikallisosasto       muuhun humanitaarisluonteiseen taikootyöhön
8696: ry:llä on ns. Vienan jaosto, joka on tehnyt lähi-    osallistumisesta ei pitäisi seurata päivärahan me-
8697: alueyhteistyötä Vienan Karjalaan muutaman            netystä. Paikalliselle työvoimatoimistolle pitäisi
8698: vuoden ajan. Taikootyöllä laihialaiset ovat ra-      antaa harkintamahdollisuuksia tällaisen toimin-
8699: kentaneet mm. pienen vanhustentalon. Yhteis-         nan osalta.
8700: työhön sisältyy myös kulttuurivaihtoa. Vienalai-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8701: nen teatteriryhmä on vieraillut Etelä-Pohjan-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8702: maalla ja vastavierailuja on tehty Laihialta Uh-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8703: tualle. Ensi vuodelle laihialaisilla on suunnitel-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8704: missa näytelmäkerhon kulttuurivierailu Vienan
8705: Karjalaan.                                                      Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
8706:    Yhteistyössä mukana olevista osa on työttö-              menpiteisiin Suomen lähialueille suun-
8707: miä. Heidän osallistumistaan kuitenkin vaikeut-             tautuvaan kulttuuri- ja humanitaariseen
8708: taa työttömyyspäivärahaoikeuden menetys tältä               taikootyöhön osallistuvien työttömien
8709: osin.                                                       päivärahaoikeuden säilyttämiseksi myös
8710:    Tuntuu erityisen kohtuuttomalta, että työttö-            tällaisten matkojen ajalta ja antaa paikal-
8711: myyspäivärahaoikeuden menetys vaikeuttaa                    lisille työvoimaviranomaisille oikeuden
8712: jopa kulttuurimatkojen muodossa tapahtuvaa                  päättää tällaisesta oikeudesta?
8713: lähialueyhteistyötä. Myöskään rakennus- ja
8714: 
8715:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1996
8716: 
8717:                                       Toimi Kankaanniemi /skl
8718: 
8719: 
8720: 
8721: 
8722:  260017
8723: 2                                           KK 849/1996 vp
8724: 
8725: 
8726: 
8727: 
8728:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8729: 
8730:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ongelmia saattaa aiheutua siitä, että toiminta
8731: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tapahtuu maamme rajojen ulkopuolella.
8732: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-         Julkisessa sanassa on käyty vilkasta keskuste-
8733: le jäsenelle kansanedustaja Toimi Kankaannie-         lua työttömän oikeudesta työttömyysturvaan ul-
8734: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          komaanmatkan ajalta. Voimassa olevan työttö-
8735: 849:                                                  myysturvalain mukaan henkilö ei ole työmarkki-
8736:                                                       noiden käytettävissä sellaisena aikana, jona hän
8737:            Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-     on ulkomaanmatkanjohdosta estynyt ottamasta
8738:        menpiteisiin Suomen lähialueille suun-         vastaan työtä tai osallistumasta koulutukseen.
8739:        tautuvaan kulttuuri- ja humanitaariseen        Lain esitöiden mukaan henkilön voidaan ulko-
8740:        taikootyöhön osallistuvien työttömien          maanmatkasta huolimatta katsoa olevan työ-
8741:        päivärahaoikeuden säilyttämiseksi myös         markkinoiden käytettävissä, jos hän on matkan-
8742:        tällaisten matkojen ajalta ja antaa paikal-    sa aikana tavoitettavissa ja hänellä on mahdolli-
8743:        lisille työvoimaviranomaisille oikeuden        suus yhteydenottoon työvoimatoimistoon sekä
8744:        päättää tällaisesta oikeudesta?                välittömiin toimenpiteisiin mahdollisen työ- tai
8745:                                                       koulutustarjouksen johdosta.
8746:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Sosiaali- ja terveysvaliokunta on työttömyys-
8747: vasti seuraavaa:                                      turvan kokonaisuudistukseen liittyvässä mietin-
8748:                                                       nössään todennut, että työttömällä tulee ilman
8749:    Ulkomailla tehtävään vapaaehtois- ja taikoo-       työttömyysturvan menettämistä olla mahdolli-
8750: työhön liittyy työttömyysturvajärjestelmän kan-       suus lyhyeen ulkomaanmatkaan edellyttäen, että
8751: nalta kaksi erillistä kysymystä; ensinnäkin, voi-     hän on kohtuullisessa ja tavanomaisessa ajassa
8752: daanko henkilöä vapaaehtois- tai taikootyötä          tavoitettavissa ja että hänellä on työhönosoituk-
8753: tehdessään pitää työttömänä työnhakijana, ja          sen tullessa vastaava mahdollisuus työn vastaan-
8754: toisaalta, onko hän ulkomailla ollessaan työ-         ottamiseen.
8755: markkinoiden käytettävissä.                               Ratkaisun siitä, onko henkilö ulkomaanmat-
8756:    Työhallinto suhtautuu myönteisesti taikoo-         kansa aikana estynyt ottamasta työtä vastaan,
8757: työn tekemiseen ja vapaan kansalaistoiminnan          tekee ensiasteena paikallinen työvoimatoimi-
8758: harjoittamiseen yleensäkin. Työttömyysturva-          kunta. Paikallistasan linjaukset ovat muotoutu-
8759: asioissa muotoutuneen oikeuskäytännön mu-             neet paljolti työttömyysturva-asioissa toimivien
8760: kaan henkilöä voidaan pitää työttömänä työn-          muutoksenhakuelinten, työttömyysturvalauta-
8761: hakijana siitä huolimatta, että hän osallistuu vas-   kunnan ja vakuutusoikeuden, ratkaisukäytän-
8762: tikkeetta tehtävään taikootyöhön tai harjoittaa       nön mukaan. Ratkaisukäytäntö on ollut suhteel-
8763: vapaaehtoistyötä erilaisissa laitoksissa ja yhtei-    lisen tiukkaa.
8764: söissä, harjoittaa vapaata kansalaistoimintaa tai        Työministeriö on lokakuussa 1996 lähettä-
8765: tekee työtä oman kotitaloutensa hyväksi. Jotta        mässään kirjeessä muistuttanut työvoimatoimis-
8766: oikeus työttömyysturvaan on säilynyt, taikoo-         toja siitä, että harkittaessa työnhakijan oikeutta
8767: työn on tullut olla sellaista, jota yhteiskunnassa    työttömyysturvaan ulkomaillaolon ajalta on
8768: yleisesti harjoitetaan palkatta. Mahdollista on       asiasta annettua työttömyysturvalain säännöstä
8769: toki se, että henkilö saa taikootyöstä vastikkeena    sovellettava joustavasti sekä otettava huomioon
8770: esimerkiksi asunnon ja ruoan. Esimerkkeinä            tapauskohtaiset olosuhteet. Kirjeen mukaan ei
8771: työttömyysturvana tehtäväksi hyväksyttävästä          olisi estettä katsoa työnhakijan olevan työmark-
8772: työstä voidaan mainita esimerkiksi naapuriapu         kinoiden käytettävissä Suomea lähellä olevaan
8773: ja yhteisöissä tehtävä yleishyödyllinen työ.          maahan suuntautuvan lyhytkestoisen matkan
8774:    Esiin tuotu Suomi-Venäjä-seuran paikallis-         ajalta.
8775: osastossa tehty vapaaehtoistyö on nähdäkseni             Työvoimatoimikunnat tekevät ratkaisunsa
8776: luonteeltaan juuri sellaista, joka ei muodosta es-    voimassa olevan työttömyysturvalain sekä niille
8777: tettä työttömyysturvan saamiselle. Sen sijaan         varatun harkintavallan puitteissa ottaen samalla
8778:                                          KK 849/1996 vp                                           3
8779: 
8780: 1uomioon muutoksenhakuinstansseissa muo-           olleet työministeriön tiedossa. Tämän johdosta
8781: lostuneen oikeuskäytännön. Työministeriön it-      kevätistuntokaudella on tarkoitus antaa työttö-
8782: ensä ei ole mahdollista antaa työvoimatoimis-      myysturvan kokonaisuudistukseen liittyen halli-
8783: oja tai työvoimatoimikuntia sitovia ohjeita lain   tuksen esitys työttömyysturvalain täsmentämi-
8784: oveltamiseen liittyvistä kysymyksistä.             sestä ulkomaanmatkailun osalta. Säännöksessä
8785:   Työttömyysturvan ja ulkomaanmatkailun yh-        tultaisiin turvaamaan tietyin edellytyksin työn-
8786: ~ensovittamista koskevan säännöksen tulkin-        hakijan oikeus ulkomaanmatkaan työttömyys-
8787:  anvaraisuus ja sen aiheuttamat ongelmat ovat      turvaoikeuttaan menettämättä.
8788: 
8789:     Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1996
8790: 
8791:                                                                  Työministeri Liisa Jaakonsaari
8792: 4                                            KK 849/1996 vp
8793: 
8794: 
8795: 
8796: 
8797:                                          Tili Riksdagens Talman
8798: 
8799:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       ten sker utanför vårt lands gränser vålla viss<
8800: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         problem.
8801: 1em av statsrådet översänt fö1j ande av riksdags1e-       1 det offentliga ordet har det förts en ivri!
8802: damot Toimi Kankaanniemi undertecknade                 debatt om den arbets1öses rätt till utkomstskydc
8803: spörsmå1 nr 849:                                       för arbetslösa under en utlandsresa. Enligt der
8804:                                                        gällande lagen om utkomstskydd för arbetslös<
8805:           Ämnar Regeringen att i skyndsam ord-         står en person inte till arbetsmarknadens förfo.
8806:        ning vidta åtgärder för att de arbets1ösa       gande under den tid som han på grund av er
8807:        som de1tar i ku1turellt och humanitärt          utlandsresa är förhindrad att ta emot arbete elle1
8808:        ta1koarbete inom Fin1ands närområden            deltai utbildning. Enligt motiveringen till en lag
8809:        skall bibehålla sin rätt till dagpenning        proposition kan en person trots sin utlandsres<
8810:        även under dy1ika resor samt för att ge de      anses stå till arbetsmarknadens förfogande, on
8811:        1oka1a arbetskraftsmyndigheterna rätt att       han under sin resa är anträffbar och har möjlig
8812:        bes1uta om denna rätt?                          het att ta kontakt med arbetskraftsbyrån samt at
8813:                                                        vidta omede1bara åtgärder på grund av arbets
8814:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          eller utbildningserbjudandet.
8815: anföra fö1jande :                                         Social- och hälsovårdsutskottet har i sitt he
8816:                                                        tänkande som hänför sig till totalrevideringen a'
8817:     Frivillig- och ta1koarbetet utomlands handlar      utkomstskyddet för arbetslösa konstaterat at
8818: ur arbetslöshetsskyddssystemets synpunkt om            den arbetslöse bör utan att förlora sin rätt til
8819: två separata frågor. För det första: kanenperson       utkomstskydd för arbetslösa ha möjlighet till et
8820: anses vara arbetslös arbetssökande när han utför       kort utlandsresa förutsatt att han inom en skäli1
8821: frivillig- eller talkoarbete, och för det andra: kan   och normal tid är anträffbar och att han, nä
8822: han anses stå till arbetsmarknadens förfogande,        anvisningen till ett arbete kommer, också ha
8823: medan han är utomlands.                                möjlighet att ta emot arbetet.
8824:    Arbetsförvaltningen förhåller sig positivt till        Avgörandet om, huruvida en person under sit
8825: talkoarbete och bedrivande av frivillig medbor-        utlandsresa är förhindrad att ta emot arbete fat
8826: garverksamhet i allmänhet. Enligt den vedertag-        tas av den lokala arbetskraftskommissionen son
8827: na rättspraxis som gäller utkomstskyddsärenden         första rättsmedelsinstans. Lokalnivåns linje föl
8828: kanenperson anses som arbetslös arbetssökande          jer i stort sett den avgörandepraxis som rättsme
8829: trots att han deltar i talkoarbete utan vederlag       delsinstanserna för utkomstskyddsärenden, dvs
8830: eller bedriver frivilligarbete i olika inrättningar    arbetslöshetsnämnden och försäkringsdomsto
8831: och sammanslutningar, bedriver fri medborgar-          len utformat. Denna praxis har varit relativ
8832: verksamhet eller utför arbete för eget hushåll.        strikt.
8833: För att man skall bevara sin rätt till utkomst-           Arbetsministeriet har i sitt brev från oktobe
8834: skydd för arbetslösa, har talkoarbetet måst vara       1996 påmint arbetskraftsbyråerna om att då mat
8835: sådant arbete inom samhället som i allmänhet           överväger arbetssökandens rätt till utkomst
8836: utförs utan 1ön. Det är dock möjligt att en person     skydd för arbetslösa under en utlandsresa, skal
8837: för det talkoarbete han utför får t.ex . bostad och    det aktuella stadgandet i 1agen om utkomstskyd<
8838: mat som vederlag. Som exempel på sådant arbete         för arbetslösa tillämpas smidigt och med beak
8839: för vilket man har godkänt utkomstskydd för            tande av de specifika förhållandena. En1igt bre
8840: arbetslösa kan nämnas t.ex. grannhjälp och all-        vet finns det inget hinder för att anse att de1
8841: männyttigt arbete inom samfund.                        arbetssökande står till arbetsmarknadens förfo
8842:     Det frivillgarbete i samfundet Finland-Ryss-       gande under tiden av en kortvarig resa till ett när;
8843: lands lokalavdelning som har förts fram är, vad        Finland beläget land.
8844: jag förstår, till sin natur just sådant arbete som        Arbetskraftskommissionerna fattar sina av
8845: inte utgör hinder för erhållande av utkomstskydd       göranden inom ramen för den gällande lagen or
8846: för arbetslösa. Däremot kan det att verksamhe-         utkomstskydd för arbetslösa och den prövning5
8847:                                           KK 849/1996 vp                                              5
8848: 
8849: rätt de har i saken samtidigt som de beaktar den    för tolkning samt om de problem som detta med-
8850: rättspraxis som rättsmedelsinstanserna tilläm-      för. Därför har man för avsikt att under vårses-
8851: par. Arbetsministeriet självt har inte någon möj-   sionen som ett led i totalrevideringen av utkomst-
8852: lighet att ge vare sig arbetskraftsbyråerna eller   skyddet för arbetslösa förelägga riksdagen en
8853: arbetskraftskommissionerna några bindande an-       proposition, där lagen om utkomstskydd för ar-
8854: visningar om frågor som rör tillämpningen av        betslösa preciseras för utlandsresors vidkom-
8855: lagen.                                              mande. 1 det nya stadgandet skulle man under
8856:    Arbetsministeriet har länge varit medvetet om    vissa förutsättningar tillförsäkra arbetssökanden
8857: att stadgandet som gäller sammanjämkning av         rätt till en utlandsresa utan att denne förlorar sin
8858: arbetslöshetsskydd och utlandsresor lämnar rum      rätt tili utkomstskydd för arbetslösa.
8859: 
8860:      Helsingforsden 10 december 1996
8861: 
8862:                                                                  Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
8863:                                              KK 850/1996 vp
8864: 
8865: Kirjallinen kysymys 850
8866: 
8867: 
8868: 
8869: 
8870:                                     Raimo Vistbacka /ps: Pohjoismaista tulevien paluumuuttajien vero-
8871:                                        kohtelusta
8872: 
8873: 
8874:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8875: 
8876:     Suomi on muiden pohjoismaiden tapaan alle-         tulo olisi Suomesta saatua. Tämä menettely on
8877: kirjoittanut pohjoismaiden välisen kaksinkertai-       ääritapauksissa johtanut taloudellisiin vaikeuk-
8878: sen verotuksen estävän sopimuksen. Suomi tul-          siin usealta vuodelta perittävien jälkiverojen ta-
8879: kitsee kuitenkin tätä sopimusta eri tavoin kuin        kia.
8880: muut sopijamaat. Tästä seuraa, että erityisesti            Suomessa toimiva Suomen paluumuuttajat-
8881: muista pohjoismaista tulevien paluumuuttajien          Finlands återvandrade -niminen yhdistys on
8882: verotuksessa on ilmennyt kohtuuttomuuksia ja           puuttunut tähän epäkohtaan ja vaatinut epäkoh-
8883: epäoikeudenmukaista verotusta. Käytännössä             dan pikaista korjaamista niin, etteivät Suomessa
8884: Suomen omaksuma tulkintalinja johtaa kaksin-           asuvat paluumuuttajat olisi muissa pohjoismais-
8885: kertaiseen verotukseen mm. Ruotsista Suomessa          sa asuvia huonommassa asemassa. Suomen tulisi
8886: asuville maksettavien eläkkeiden osalta.               muuttaa heti tulkintaansa pohjoismaisesta kak-
8887:     Suomi on pohjoismaisessa verosopimuksessa          sinkertaisen verotuksen estävästä sopimuksesta
8888: hyväksynyt pääartiklaksi sopimuksen 18. artik-         ja lopettaa ylimääräisten maksujen periminen ul-
8889: lan, mutta siitä huolimatta käyttää muista poh-        komailta saaduista, varsinkin pienistä, eläketu-
8890: joismaista Suomeen maksettavien eläkkeiden             loista.
8891: kohdalla vaihtoehtoartiklaa 25/3-c. Lisäksi Suo-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
8892: messa muista pohjoismaista poiketen sisällyte-         jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
8893: tään ulkomaantuloihin myös sairausvakuutus-            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8894: maksu ja KELA-maksut. Myös tämä käytäntö               nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8895: on pohjoismaisen verosopimuksen hengen vas-
8896: tainen menettely.                                                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
8897:     Edellä kuvattu Suomen muista pohjoismaista                pohjoismaisen kaksinkertaisen verotuk-
8898: poikkeava sopimustulkinta johtaa mm. siihen,                  sen estävän sopimuksen soveltamiseksi
8899: että kun Ruotsi perii kaikista siellä maksetuista             Suomessa niin, että esimerkiksi Ruotsista
8900: eläkkeistä 25 %:n suuruisen lähdeveron ja Suo-                maksettavia eläkkeitä ei veroteta Suo-
8901: messa tämä sama eläke otetaan huomioon kysei-                 messa kaksinkertaisen verotuksen välttä-
8902:  sen henkilön veroprosenttia määrättäessä kuin se             miseksi ja että ulkomailta maksettavista
8903:  olisi täällä ansaittua tuloa, nousee varsinkin pie-          eläkkeistä ei tarvitsisi maksaa kansanelä-
8904:  nituloisilla eläkeläisillä verotus jopa kaksinker-           ke- ja sairausvakuutusmaksuja?
8905: taiseksi verrattuna tilanteeseen, että koko eläke-
8906: 
8907:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1996
8908: 
8909:                                           Raimo Vistbacka /ps
8910: 
8911: 
8912: 
8913: 
8914: 260017
8915: 2                                           KK 850/1996 vp
8916: 
8917: 
8918: 
8919: 
8920:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8921: 
8922:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sa, että hän olisi saanut kaiken tulonsa Suomesta.
8923: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         Se Suomen verotuksen tasoa korkeampi vero-
8924: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tuksen kokonaistaso, jolle eläkkeensaajan vero-
8925: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo            tus saattaa lopullisesti joskus asettua, on riippu-
8926: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         vainen Ruotsin verotuksen tasosta eikä Suomen
8927: sen n:o 850:                                          sisäisestä verolainsäädännöstä tai verosopimuk-
8928:                                                       sesta. Tapauksissa, joissa sekä Ruotsista että
8929:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         Suomesta eläketuloa saavan kokonaisverorasi-
8930:        pohjoismaisen kaksinkertaisen verotuk-         tus selvästi ylittää yksinomaan Suomessa saman-
8931:        sen estävän sopimuksen soveltamiseksi          suuruista kokonaistuloa saavan kokonaisvero-
8932:        Suomessa niin, että esimerkiksi Ruotsista      tuksen, keskeisenä syynä ei siis ole Suomen vero-
8933:        maksettavia eläkkeitä ei veroteta Suo-         tus, vaan se, että Ruotsin vero on eläkkeensaajan
8934:        messa kaksinkertaisen verotuksen välttä-       tulotasoon nähden korkea.
8935:        miseksi ja että ulkomailta maksettavista          Verotuksen osalta voidaan vielä todeta, että
8936:        eläkkeistä ei tarvitsisi maksaa kansanelä-     jos Ruotsista saatua eläkettä ei otettaisi huo-
8937:        ke- ja sairausvakuutusmaksuja?                 mioon, kun Suomessa määritetään verotuksen
8938:                                                       suuruutta (progressio), se merkitsisi erittäin olen-
8939:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          naista muutosta tähän asti noudatettuun käytän-
8940: vasti seuraavaa:                                      töön. Jos Suomessa otettaisiin huomioon ulko-
8941:                                                       maille maksettu vero muulla tavoin kuin nyt käy-
8942:     Pohjoismaiden välisen tuloverosopimuksen          tössä olevan progressioehtoisen vapautusmene-
8943: (SopS 91/89) mukaan vain Ruotsilla on oikeus          telmän mukaisesti, merkitsisi se muun ohessa,
8944: verottaa eläketulosta, jonka Suomessa asuva           että Suomen valtio ja muut veronsaajat siinä
8945: henkilö saa Ruotsista (18 artiklan 1 kappale).        tapauksessa, että Ruotsissa verotuksen taso on
8946: Tällaisella eläkkeensaajalla on kuitenkin usein       korkeampi kuin Suomessa, korvaisivai verovel-
8947: myös Suomesta saatua veronalaista eläketuloa.         volliselle sen osan Ruotsin verosta, joka ylittää
8948: Tässä tapauksessa Suomessa verottamattajäävä          Suomen verotuksen tason mukaisen veron. Ky-
8949: Ruotsista saatu eläketulo vaikuttaa siihen vero-      symyksessä olisi asiallisesti tulonsiirto Suomen
8950: prosenttiin, jota sovelletaan Suomesta saadun         veronsaajilta Ruotsin veronsaajille. Tällaista ve-
8951: tulon verotuksessa täällä. Verovelvollisen veron-     rotuksen kansainväliseen harmonisointiin perus-
8952: maksukyky määräytyy kokonaistulon perusteel-          tuvaa järjestelmää en voi pitää tavoiteltavana.
8953: la, ja hänen verotettava tulonsa on lähtökohtai-         Suomessa asuvan henkilön Ruotsin eläkkeet
8954: sesti laskettava ottamatta huomioon, että osa         vapautetaan Suomessa verosopimuksella valtion
8955: tulosta on saatu Ruotsista. Suomen verosta kui-       tuloverosta ja kunnallisverosta, mutta tämä
8956: tenkin vähennetään se osa, joka kohdistuu Ruot-       Ruotsin tulo vaikuttaa kuitenkin siihen vero-
8957: sista saatuun tuloon. Näin ollen kaksinkertaista      prosenttiin, jota sovelletaan Suomessa hänen
8958: verotusta ei synny. Menettely perustuu sopimuk-       täältä saamaansa tuloon. Lisäksi Suomessa on
8959: sen 25 artiklan 3 kappaleen c kohdan määräyk-         henkilölle määrätty vielä vuodelta 1995 toimiiet-
8960: siin. Suomi ei siis tulkitse verosopimusta eri ta-    tavassa verotuksessa sekä kansaneläke- että sai-
8961: valla kuin toiset Pohjoismaat, vaan eläkkeet ve-      rausvakuutusmaksut. Kansaneläkelain ja sai-
8962: rotetaan pääsäännön mukaan vain siinä valtios-        rausvakuutuslain mukaan nämä maksut määrä-
8963: sa, josta ne maksetaan. Sopimuksen 25 artiklan 3      tään Suomessa asuvalle henkilölle kunnallisvero-
8964: kappaleen c kohdan mukaan Suomella on kui-            tuksen perusteella. Vaikka ulkomailta saatu elä-
8965: tenkin oikeus ottaa tämä tulo huomioon henki-         ketulo on verosopimusmääräyksellä vapautettu
8966: lön muiden Suomessa verotettavien tulojen vero-       kunnallisverosta täällä, vapautettu eläketulo ote-
8967: prosenttia määrättäesssä (progressiovaikutus).        taan edellä mainittujen sosiaalimaksujen mää-
8968:     Edellä oleva osoittaa sen, että kaksinkertainen   räämisessä huomioon ikään kuin verosopimusta
8969: verotus poistetaan verosopimuksen nojalla tyy-        ei olisi, koska sosiaalimaksut eivät kuulu sopi-
8970: dyttävästi, eikä tulonsaajan verotus tavallisesti     muksen piiriin eikä sopimus siis vaikuta velvolli-
8971: muodostu ankarammaksi kuin siinä tapaukses-           suuteen suorittaa näitä maksuja. Tämä vakiintu-
8972:                                               KK 850/1996 vp                                             3
8973: 
8974: nut käytäntö on vahvistettu useissa korkeimman          mästä verotusoikeuttaan, on luonnollisen henki-
8975: hallinto-oikeuden ratkaisuissa (ks. esim. KHO           lön veronalaista tuloa.
8976: 1975 II 571 ja KHO 1979 II 661). Mainittujen               On kuitenkin todettava, että verosopimusneu-
8977: veronluonteisten sosiaalimaksujen maksuvelvol-          votteluissa Suomen tavoitteena oli yksityiseen
8978: lisuus syntyy asumisen perusteella, eikä se ole         palvelukseen perustuvien eläkkeiden osalta eläk-
8979: riippuvainen esimerkiksi mahdollisen etuuden            keiden verotusoikeuden muuttaminen siten, että
8980: saamisesta. Ruotsista eläkettä saava ei siten ole       niitä olisi verotettu vain eläkkeensaajan asuin-
8981: näiden maksujen suhteen eri asemassa kuin vas-          valtiossa. Tällä olisi kylläkin poikettu Suomen
8982: taavan kokonaistulon kokonaan Suomesta saa-             tavanomaisesta verosopimuspolitiikasta, joka
8983: va henkilö, koska molemmat ovat maksaneet               lähtee siitä, että Suomesta maksettua eläkettä
8984: samansuuruisesta kokonaistulosta yhtä suuret            tulee aina voida verottaa Suomessa muun muas-
8985: vakuutetun kansaneläke- ja sairausvakuutus-             sa siitä syystä, että eläkkeen perusteena olleet
8986: maksut. Tämä menettely on sopusoinnussa myös            eläkemaksut ovat olleet verotuksessa vähennys-
8987: verotuksen neutraliteetti-periaatteen kanssa,           kelpoisia. Perusteena normaalikäytännöstä
8988: joka edellyttää, että Suomessa asuvia henkilöitä        poikkeamiselle pidettiin sitä, että eläkevirrat
8989: kohdellaan verotuksessa samalla tavoin. EU:n            Pohjoismaiden välillä eivät ole merkittävästi epä-
8990: sosiaaliturva-asetus 1408/71/ETY voi kuitenkin          tasapainossa, ja erityisesti sitä, että muusta Poh-
8991: joissakin tapauksissa rajoittaa EU:n jäsenval-          joismaasta saadun eläketulon huomioon ottami-
8992: tion, tässä tapauksessa Suomen, oikeutta sosiaa-        nen muiden Suomessa verotettavien tulojen ve-
8993: limaksujen perimiseen. Ruotsista eläkettä saa-          roprosenttia määrättäessä (progressiovaikutus)
8994: van, Suomessa asuvan henkilön vakuutusmaksu-            koetaan pieniä eläkkeitä saavien kansalaisten
8995: velvollisuuteen mainittu asetus ei näyttäisi vai-       keskuudessa kohtuuttomaksi, koska maksaja-
8996: kuttavan, jos henkilöllä on oikeus työ- tai kan-        valtion korkeahkon lähdeverotuksen ja asuinval-
8997:  saneläkkeeseen Suomesta. Se seikka, että henkilö       tion progression yhteisvaikutus on voinut nostaa
8998:  on jättänyt hakematta eläkettä, ei merkitse sitä,      kokonaistulojen verotuksen suhteellisen kor-
8999:  ettei vakuutusmaksuvelvollisuutta olisi.               keaksi verrattuna vastaavan kokonaistulon
9000:      Pohjoismaiden välillä on neuvoteltu uusi tulo-     yksinomaan Suomesta saavan verotukseen.
9001:  verosopimus, jonka eräiden määräysten hyväk-           Tämä tavoite jäi kuitenkin saavuttamatta Poh-
9002:  symisestä on eduskunnalle 4.10.1996 annettu            joismaiden erilaisten kantojen vuoksi. Näin ollen
9003:  hallituksen esitys (HE 153/1996 vp). Myös tässä        Pohjoismaiden välistä monenkeskistä verosopi-
9004:  sopimuksessa eläkkeiden yksinomainen verotus-          musmääräystä ei tältä osin muutettu.
9005:  oikeus on maksajavaltiolla. Uuden sopimuksen              Edellä selostettu menettely on vakiintuneen
9006:  25 artiklan 3 kappaleen d kohtaan sisältyy sa-         kansainvälisen käytännön mukainen, ja sen voi-
9007:  moin kuin nykyiseenkin sopimukseen määräys,            daan katsoa olevan sisällöllisesti pääosin perus-
9008:  jonka mukaan Suomi voi henkilön muiden Suo-            teltu. Ulkomailta saadun eläketulon verotus on
9009:  messa verotettavien tulojen verotusperusteeseen        toisaalta lieventynyt ja edelleen lievenemässä,
9010:  sisällyttää sellaisen tulon, jota sopimuksen mu-       kun veroasteikkoja alennetaan ja vuoden 1996
9011:  kaan verotetaan vain toisessa sopimusvaltiossa         alusta lukien vakuutetun kansaneläkemaksu on
9012:  eli muun muassa eläketulon. Tällä tavoin asete-        poistettu myös eläkeläisiltä. Nykytilanteessa,
9013:  taan lähtökohtaisesti samaan asemaan henkilö,          jossa Pohjoismaiden välillä on neuvoteltu uusi
9014:  jonka kaikki ansiotulo on Suomesta saatua, ja          monenkeskinen tuloverosopimus,jonka eläkkei-
9015:  henkilö, joka saa ansiotuloa sekä Suomesta että        den verotusta koskevat määräykset eivät poik-
9016:  muusta Pohjoismaasta. Verotusperusteeseen si-          kea nykyisin voimassa olevasta sopimuksesta,
9017:  sällyttäminen edellyttää luonnollisesti, että sisäi-   pidän kuitenkin perusteltuna, että valtiovarain-
9018:  sessä verolainsäädännössä on tästä nimenomai-          ministeriössä selvitetään mahdollisuudet erityi-
9019:  nen säännös. Tällä hetkellä tällainen säännös          sesti niiden pienituloisten eläkkeensaajien koko-
9020:   sisältyy kansainvälisen kaksinkertaisen vero-         naisverorasituksen lieventämiseksi, jotka saavat
9021:   tuksen poistamisesta annetun lain (1552/1995)         eläkettä sekä Suomesta että muusta Pohjois-
9022:   6 §:ään. Mainitun lain 6 §:n 1 momentin mukaan        maasta, ottaen huomioon yleiset veropoliittiset
9023:   vieraasta valtiosta saatu tulo, johon Suomi on        näkökohdat.
9024:   kansainvälisessä sopimuksessa luopunut käyttä-
9025:       Helsingissä 12 päivänäjoulukuuta 1996
9026: 
9027:                                                                                    Ministeri Arja Alho
9028: 4                                            KK 850/1996 vp
9029: 
9030: 
9031: 
9032: 
9033:                                          Tili Riksdagens Talman
9034: 
9035:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Det ovan anförda visar att dubbelbeskattning
9036: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         undanröjs på ett tillfredsställande sätt med stöd
9037: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       av skatteavtalet, och vanligen beskattas inkomst-
9038: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål             tagaren inte heller strängare än i det fall att han
9039: nr 850:                                                hade förvärvat hela inkomsten i Finland. Att den
9040:                                                        totala beskattningsnivån vid beskattningen av en
9041:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         pensionstagare någon gång slutligen kan bli hög-
9042:        ta för att avtalet mellan de nordiska län-      re än beskattningsnivån i Finland beror på be-
9043:        derna för hindrande av dubbelbeskatt-           skattningsnivån i Sverige och inte på Finlands
9044:        ning skall tillämpas på ett sådant sätt i       interna skattelagstiftning eller skatteavtalet.
9045:        Finland att t.ex. pension som betalas från      Största orsaken till de fall där den totala skatte-
9046:        Sverige inte beskattas i Finland för undvi-     bördan för en person som uppbär pensionsin-
9047:        kande av dubbelbeskattning, och för att         komst från både Sverige och Finland klart över-
9048:        folkpensions- och sjukförsäkringspremi-         stiger totalbeskattningen i fråga om en person
9049:        er inte skall behöva betalas på pensioner       som förvärvar en lika stor totalinkomst i Fin-
9050:        som betalas från utlandet?                      land, är således inte beskattningen i Finland,
9051:                                                        utan den att skatten i Sverige är hög i förhållande
9052:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          till pensionstagarens inkomst.
9053: anföra följande:                                           Beträffande beskattningen kan det ytterligare
9054:                                                        framhållas att ifall den pension som uppbärs från
9055:    Enligt inkomstskatteavtalet mellan de nordis-       Sverige inte skulle beaktas när storleken (pro-
9056: ka länderna (FördrS 91/89) har endast Sverige          gressionen) av beskattningen fastställs i Finland,
9057: rätt att beskatta sådan pensionsinkomst som en         skulle det betyda en väsentlig förändring i den
9058: person med hemvist i Finland uppbär från               praxis som iakttagits hittills. Om man i Finland
9059: Sverige (artikell8 stycke 1). En sådan pensions-       skulle beakta den skatt som betalts till utlandet
9060: tagare har dock ofta skattepliktig pensionsin-         på ett annat sätt än enligt den undantagande-
9061: komst som han uppbär från Finland. 1 detta fall        metod med progressionsförbehåll som nu an-
9062: inverkar den pensionsinkomst som uppburits             vänds, skulle det betyda bl.a. att finska staten och
9063: från Sverige, men som inte beskattas i Finland,        de andra skattetagarna, ifall beskattningsnivån
9064: på den skatteprocent som här tillämpas vid be-         är högre i Sverige än i Finland, skulle ersätta den
9065: skattningen av den inkomst som uppburits från          skattskyldige för den del av skatten till Sverige
9066: Finland. Den skattskyldiges skattebetalningsför-       som överstiger skatten enligt beskattningsnivån i
9067: måga fastställs på grundval av den totala inkom-       Finland. 1 sak skulle detvara fråga om inkomst-
9068: sten och hans eller hennes skattepliktiga inkomst      överföring från skattetagarna i Finland till skat-
9069: måste i princip räknas ut utan hänsyn till att en      tetagarna i Sverige. Ett sådant system baserat på
9070: del av inkomsten har uppburits från Sverige.           en internationell harmonisering av beskattning-
9071: Från skatten i Finland avräknas dock den del           en kan inte anses vara eftersträvansvärt.
9072: som hänför sig till den inkomst som uppburits              De pensioner som en i Finland bosatt person
9073: från Sverige. Därigenom uppstår ingen dubbel-          uppbär från Sverige befrias genom skatteavtalet
9074: beskattning. Förfarandet baserar sig på artikel        från statens inkomstskatt och kommunalskatt i
9075: 25 stycke 3 punkt c i avtalet. Finland tolkar alltså   Finland, men denna inkomst från Sverige inver-
9076: inte beskattningsavtalet på något annat sätt än de     kar dock på den skatteprocent som i Finland
9077: övriga nordiska länderna, utan pensionerna be-         tillämpas på den inkomst personen får här. 1
9078: skattas enlligt huvudregeln endast i den stat där      Finland påförs personen dessutom fortfarande
9079: de utbetalas. Enligt artikel 25 stycke 3 punkt c i     såväl folkpensions- som sjukförsäkringspremier
9080: avtalet har Finland dock rätt att beakta denna         vid beskattningen för 1995. Enligt folkpensions-
9081: inkomst då skatteprocenten fastställs för övriga       lagen och sjukförsäkringslagen fastställs dessa
9082: skattepliktiga inkomster som en person förvär-         avgifter för en i Finland bosatt person på grund-
9083: var i Finland (progressionsinverkan).                  val av kommunalbeskattningen. Även om den
9084:                                              KK 850/1996 vp                                               5
9085: 
9086: pensionsinkomst som uppbärs från utlandet här           ställning. lnräknandet i beskattningsunderlaget
9087: är befriad från kommunalskatt genom en be-              förutsätter naturligtvis att det finns ett uttryck-
9088: stämmelse i skatteavtalet, beaktas den från skatt       ligt stadgande därom i den interna skattelagstift-
9089: befriade pensionsinkomsten vid fastställandet av        ningen. F ör närvarande ingår ett sådant stadgan-
9090: de ovan nämnda socialavgifterna som om det inte         de i 6 § lagen om undanröjande av internationell
9091: skulle finnas något skatteavtal, eftersom social-       dubbelbeskattning (1552/1995). Enligt 6 § 1
9092: avgifterna inte omfattas av avtalet och avtalet         mom. är inkomst som förvärvats i en främmande
9093: således inte påverkar skyldigheten att betala           stat och i fråga om viiken Finland i ett internatio-
9094: dessa avgifter. Denna praxis har befåsts i många        nellt avtal har avstått från att använda sin be-
9095: utslag av högsta förvaltningsdomstolen (se exem-        skattningsrätt, skattepliktig inkomst för en fysisk
9096: pelvis HFD 1975 II 571 och HFD 1979 II 661).            person.
9097: Betalningsskyldigheten i fråga om de nämnda                 Det är dock att märka att Finland under skat-
9098: socialavgifterna av skattekaraktär uppstår på           teavtalsförhandlingarna i fråga om pensioner
9099: basis av hemvist och är därmed inte beroende av         som baserar sig på privat anställning hade som
9100: t.ex. erhållandet av en eventuell förmån. Den           mål att ändra rätten att beskatta pensioner så att
9101: som får pension från Sverige befinner sig alltså        de skulle beskattas endast i den stat där pensions-
9102: inte i en annan ställning då det gäller dessa avgif-    tagaren har sin hemvist. Därigenom skulle man
9103: ter än en person som helt och hållet uppbär             nog ha avvikit från Finlands sedvanliga skatteav-
9104: motsvarande totalinkomst från Finland, efter-           talspolitik, som utgår ifrån att en pension som
9105: som bägge har betalt lika stora folkpensions-           betalas från Finland alltid skall kunna beskattas
9106: och sjukförsäkringspremier för sin totalinkomst.        i Finland bl.a. därför att de pensionsavgifter som
9107:  Detta förfarande står också i samklang med den         legat tili grund för pensionen har varit avdragba-
9108:  neutralitetsprincip för beskattningen som förut-       ra vid beskattningen. Avvikelsen frän det norma-
9109:  sätter att alla personer med hemvist i Finland         la förfarandet ansågs vara motiverad på grund a v
9110:  skall behandlas lika i beskattningshänseende.          att pensionstlödena mellan de nordiska länderna
9111:  EU:s socialskyddsförordning 1408/71/EEG kan            inte är nämnvärt i obalans och särskilt för att de
9112:  emellertid i vissa fall begränsa en medlemsstats, i    medborgare som har en liten pension finner det
9113:  detta fall Finlands, rätt att uppbära socialavgif-     oskäligt att den pensionsinkomst som de fär frän
9114:  ter. Den nämnda förordningen verkar inte inver-        de andra nordiska länderna beaktas när skatte-
9115:  ka på skyldigheten att betala försäkringspremier       procenten för de skattepliktiga inkomsterna fast-
9116:  då det gäller en person som får pension från           ställs (progressionsinverkan), eftersom samver-
9117:  Sverige men är bosatt i Finland, om personeo i         kan av den betalande statens rätt höga källbe-
9118:  fråga har rätt tili arbets- eller folkpension från     skattning och bosättningslandets progression
9119:  Finland. Den omständigheten att en person har          har kunnat höja beskattningen av de totala in-
9120:  Jätit bli att ansöka om pension innebär inte att       komsterna förhållandevis mycket i jämförelse
9121:  skyldigheten att betala försäkringspremie inte         med den beskattning av motsvarande totala in-
9122:  gäller.                                                komst som verkställs endast i Finland. Detta mäl
9123:      Ett nytt inkomstskatteavtal har förhandlats        nåddes dock inte på grund av de nordiska länder-
9124:  fram mellan de nordiska länderna. Regeringens          nas avvikande ständpunkter. Sålunda har den
9125:  proposition om godkännande av vissa bestäm-            multilaterala skatteavtalsbestämmelsen mellan
9126:  melser i avtalet (RP 1~;3/1996 rd) har avlåtits tili   de nordiska länderna inte ändrats tili denna del.
9127:   riksdagen 4.1 0.1996. Aven i detta avtal är den           Det förfarande som refererats ovan överens-
9128:   stat som betalar pensionen den enda som har rätt      stämmer med internationell praxis och kan i hu-
9129:   att beskatta den. 1 artikel 23 stycke 3 punkt d       vudsak betraktas som innehållsmässigt motive-
9130:   ingår på samma sätt som i det nuvarande avtalet       rat. Beskattningen av pensionsinkomst som för-
9131:   en bestämmelse enligt viiken Finland i beskatt-       värvats utomlands har å andra sidan mildrats
9132:   ningsunderlaget för en persons inkomster som          och kommer att mildras ytterligare när skatte-
9133:   beskattas i Finland får inräkna en sådan inkomst      skalorna sänks och försäkrades folkpensionspre-
9134:   som enligt avtalet beskattas endast i en annan        mie avskaffats även för pensionärernas vidkom-
9135:   avtalsslutande stat, dvs. bl.a. pensionsinkomst.      mande från ingången av 1996. 1 det nuvarande
9136:   På det sättet försätts en person som fått hela sin    läget, då mellan de nordiska länderna har för-
9137:   förvärvsinkomst från Finland och en person som        handlats fram ett nytt multilateraltinkomst-
9138:   får förvärvsinkomster såväl från Finland som          skatteavtal vars bestämmelser om beskattningen
9139:   från ett annat nordiskt land i princip i samma        av pensionerna inte avviker från det nu gällande
9140: 6                                        KK 850/1996 vp
9141: 
9142: avtalet, anser jag det dock vara motiverat att     skilt för sådana pensionstagare med liten in-
9143: finansministeriet reder ut möjligheterna att med   komst som uppbär pension från såväl Finland
9144: beaktande av de allmänna skattepolitiska syn-      som ett annat nordiskt land.
9145: punkterna mildra den totala skattebördan sär-
9146: 
9147:      Helsingfors den 12 december 1996
9148: 
9149:                                                                             Minister Arja Alho
9150:                                            KK 851/1996 vp
9151: 
9152: Jrjallinen kysymys 851
9153: 
9154: 
9155: 
9156: 
9157:                                   Irja Tuloneo /kok: Kaatopaikkojen jälkihoitovarausten verovähen-
9158:                                        nysoikeudesta
9159: 
9160: 
9161:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
9162: 
9163:   Jätelaki velvoittaa kaatopaikan pitäjän kerää-     vastaavaa tuloa, samoin kuin ne vastaiset mene-
9164: iään varoja kaatopaikan jälkeisiin kuluihin jo       tykset, joiden toteutumista on pidettävä ilmeise-
9165: aatopaikan käyttöaikana. Merkittävimmät              nä. Kaatopaikkojen ympäristönhoitovelvoitteet
9166: ustannukset käytön jälkeen muodostuvat kaa-          ovatjuuri tällaisia vastaisia menoja.
9167: )paikan maisemoinnista ja ympäristön tilan              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
9168: mrannasta.                                           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9169:   Verotuksessa jälkihoitovaraukset katsotaan         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9170: ~rotetta vaksi tuloksi, jota jätehuollosta vastaa-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9171: at yritykset eivät voi vähentää verotuksessaan.
9172: jrjanpitolain 16 a §:ssä säädetään, että yrityk-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9173: m tuotoista vähennetään ne vastaiset menot,                   ryhtyä kaatopaikkojen jälkihoitovarauk-
9174: >iden suorittamiseen kirjanpitovelvollinen on                 sien hyväksymiseksi verotuksessa vähen-
9175:  toutunut ja joista ei todennäköisesti kerry niitä            nyskelpoiseksi?
9176: 
9177:     Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1996
9178: 
9179:                                           Irja Tulonen /kok
9180: 
9181: 
9182: 
9183: 
9184:  >0017
9185: 2                                         KK 851/1996 vp
9186: 
9187: 
9188: 
9189: 
9190:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
9191: 
9192:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      muassa odotettavissa olevien menojen ja
9193: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       menetysten käsittelemiseksi verotuksessa ottaen
9194: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     huomioon erityisesti kirjanpitolainsäädännön
9195: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Irja Tulo-     kehitys sekä mainittuja eriä koskeva kansainväli-
9196: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        nen verotuskäytäntö. Työryhmä ehdotti vastais-
9197: 851:                                                ten menojen vähennysoikeuden laajentamista si-
9198:                                                     ten, että yritys saisi vähentää tietyin edellytyksin
9199:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      myös vastaisia ympäristönhoito-ja jätteidenkä-
9200:        ryhtyä kaatopaikkojen jälkihoitovarauk-      sittelymenoja varten tekemänsä varauksen.
9201:        sien hyväksymiseksi verotuksessa vähen-          Verotuksen ja kirjanpidon tuloksenlaskennan
9202:        nyskelpoiseksi?                              eroavuudet ovat olleet laajemmaltikin tarkaste-
9203:                                                     lun kohteena valtiovarainministeriössä. Pakol-
9204:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        listen varausten lisäksi ovat tällöin selviteltävinä
9205: vasti seuraavaa:                                    olleet lähinnä käyttöomaisuuden ja pitkävaikut-
9206:                                                     teisten menojen poistojärjestelmä ja kurssierojen
9207:    Kysymyksessä tarkoitetut ympäristönhoito-        käsittely. Varaus- ja poistojärjestelmän uudista-
9208: velvoitteista johtuvat menot ovat verotuksessa      mista käsitellyt työryhmä teki ehdotuksensa
9209: vähennyskelpoisia yrityksen tulon hankkimises-      verolainsäädännön uudistamiseksi myös näiden
9210: ta ja säilyttämisestä johtuvina menoina. Vähen-     erien osalta. Merkittävin ehdotus koski tältä osin
9211: täminen tapahtuu sinä verovuonna, jonka aika-       verotuksen poistojärjestelmän uudistamista si-
9212: na menojen suorittamisvelvollisuus on syntynyt.     ten, että poistot vastaisivat nykyistä suuremmas-
9213: Vastaava kysymys on ollut esillä oikeuskäytän-      sa määrin käyttöomaisuuden taloudelliseen
9214: nössä koskien varautumista soranottopaikkojen       käyttöikään perustuvia kirjanpidon poistoja.
9215: maisemointi- ja jälkikunnostustöistä johtuviin          Pakollisten varausten vähennysoikeuden
9216: velvoitteisiin. Korkein hallinto-oikeus on          laajentaminen on myös veropoliittisesti merkit-
9217: päätöksessään KHO 1991 B 506 katsonut, ettei        tävä asia. Tilastojen mukaan yritysten vuonna
9218: yhtiöllä ollut oikeutta vähentää veronalaisesta     1994 muodostamien uusien pakollisten varaus-
9219: tulostaan soranottopaikan maisemointi- ja jälki-    ten määrä oli yhteensä 3,8 miljardia markkaa
9220: hoitotöistä aiheutuvia menoja varten tekemään-      (verohallituksen elinkeinoverotilasto 1994), min-
9221: sä varausta. Kunnostusmenot voitiin vähentää        kä lisäksi osa realisoitumattomista menoista on
9222: vuosikuluina sinä verovuonna, jonka aikana          saatettu merkitä tilinpäätöksessä siirtovelkoihin.
9223: maisemointityöt ja muut jälkihoitotyöt              Verolainsäädännön muutostarpeita, jotka kos-
9224: suoritettiin. Samaan lopputulokseen on pää-         kevat verotuksen ja kirjanpidon tuloksenlas-
9225: dytty myös päätöksissä KHO 1982 II 521 ja 1985      kennan eroavuuksia, olisi perusteltua tarkastella
9226: T 1985.                                             yhtenä kokonaisuutena. Pakollisten varausten
9227:    Tarvetta vastaisten menojen ja menetysten        vähennyskelpoisuuden laajentaminen vaikut-
9228: vähennysoikeuden laajentamiseen verotuksessa        taisi yritysverotuksen tuottoa alentavasti, kun
9229: on selvitetty valtiovarainministeriössä. Asiaa on   taas verotuksen poistojärjestelmän uudista-
9230: valmisteltu ministeriön asettamassa varaus- ja      minen lisäisi verotuottoja. Hallituksen tar-
9231: poistojärjestelmän uudistamistarpeita tarkastel-    koituksena on tehdä pakollisten varausten vä-
9232: leessa työryhmässä (valtiovarainministeriön työ-    hennyskelpoisuutta koskevat päätökset samassa
9233: ryhmämuistiaita 1995: 17). Työryhmän tehtävä-       yhteydessä, kun päätetään verotuksen poisto-
9234: nä oli tehdä tarvittavat muutosehdotukset muun      järjestelmän mahdollisesta uudistamisesta.
9235: 
9236:      Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1996
9237: 
9238:                                                                                 Ministeri Arja Alho
9239:                                              KK 851/1996 vp                                                3
9240: 
9241: 
9242: 
9243: 
9244:                                          Tili Riksdagens Talman
9245: 
9246:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        nell skattepraxis i fråga om nämnda poster. Ar-
9247: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          betsgruppen föreslog att avdragsrätten för fram-
9248: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        tida utgifter skall utvidgas så att ett företag under
9249: man Irja Tulonen undertecknade spörsmål nr              vissa förutsättningar även får dra av framtida
9250: 851:                                                    reserveringar som gjorts med tanke på utgifter
9251:                                                         för miljövård och avfallshantering.
9252:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-             Skillnaderna i beräkningen av resultat i fråga
9253:        ta för att göra reserveringar i samband          om beskattningen och bokföringen har ingående
9254:        med eftervården av avstjälpningsplatser          dryftats vid finansministeriet. Härvid utreds ut-
9255:        avdragbara i beskattningen?                      över de obligatoriska reserveringarna även syste-
9256:                                                         met med avskrivningar främst i fråga om anlägg-
9257:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           ningstillgångar och utgifter med lång verknings-
9258: anföra följande:                                        tid samt behandlingen av kursskillnader. Den
9259:                                                         arbetsgrupp som utrett en revidering av reserve-
9260:     De i spörsmålet avsedda utgifterna för miljö-       rings- och avskrivningssystemet föreslog att skat-
9261: vårdsförpliktelser är avdragbara i beskattningen        telagstiftningen revideras även för dessa posters
9262: som företagets utgifter för förvärvande och bibe-       del. Det mest relevanta förslaget gällde en revide-
9263: hållande av inkomst. A vdraget görs under det           ring av avskrivningssystemet i samband med be-
9264: skatteår då betalningsförpliktelsen för utgifterna      skattningen så att avskrivningarna i högre grad
9265: har uppstått. Motsvarande fråga har behandlats          skulle motsvara sådana avskrivningar i bokfö-
9266: inom rättspraxisen när det gällt reserveringar i        ringen som grundar sig på den ekonomiska an-
9267: anslutning tili sådana förpliktelser som föranletts     vändningstiden för anläggningstillgångar.
9268: av arbeten för återställande och iståndsättning av         En utvidgning av avdragsrätten för obligato-
9269: grustäkter. Högsta förvaltningsdomstolen har i          riska reserveringar är av stor betydelse även i
9270: sitt utslag HFD 1991 B 506 ansett att ett bolag         skattepolitiskt hänseende. Enligt statistiska upp-
9271: inte hade rätt att från sin skattepliktiga inkomst      gifter uppgick summan av företagens obligatoris-
9272: dra av en reservering som gjorts för anpassning         ka reserveringar år 1994 tili 3,8 mrd. mk (skatte-
9273: av en grustäkt tilllandskapsbilden och för efter-       styrelsens statistik över näringsbeskattningen
9274: vården av den. Iståndsättningsarbetena kunde            1994). Utöver det har en del av de orealiserade
9275: dras av som årskostnader under det skatteår då          utgifterna kunnat antecknas som passiva resul-
9276: anpassnings- och de andra eftervårdsarbetena            tatregleringar i bokslutet. Det vore motiverat att
9277: utfördes. A ven i utslag HFD 1982 II 521 och 1985       som en helhet granska de behov av ändringar i
9278: T 1985 var slutresultatet detsamma.                     skattelagstiftningen som gäller skillnaderna i be-
9279:     Behovet att utvidga avdragsrätten för framti-       räkningen av resultat beträffande beskattningen
9280: da utgifter och förluster i b~skattningen har ut-       och bokföringen. En utvidgning av avdragsrät-
9281:  retts vid finansministeriet. Arendet har beretts i     ten i fråga om obligatoriska reserveringar skulle
9282:  en av ministeriet tillsatt arbetsgrupp som hade tili   medföra en minskad avkastning i företagsbe-
9283:  uppgift att reda ut behoven av en revidering av        skattningen, medan en revidering av avskriv-
9284:  systemet med reserveringar och avskrivningar           ningssystemet i beskattningen skulle öka skatte-
9285:  (finansministeriets       arbetsgruppspromemoria       intäkterna. Regeringen har för avsikt att fatta
9286:  1995: 17). Arbetsgruppen hade som uppgift att          beslut om avdragsgillhet i fråga om obligatoriska
9287:  framställa behövliga ändringsförslag för bl.a.         reserveringar samtidigt som den fattar beslut om
9288:  skattebehandlingen av motsedda utgifter och            en eventuell revidering av avskrivningssystemet i
9289:  förluster med beaktande av i synnerhet bokfö-          beskattningen.
9290:  ringslagstiftningens utveckling samt internatio-
9291: 
9292:       Helsingforsden 13 december 1996
9293: 
9294:                                                                                      Minister Arja Alho
9295:                                             KK 852/1996 vp
9296: 
9297: Kirjallinen kysymys 852
9298: 
9299: 
9300: 
9301: 
9302:                                    Kyösti Karjula /kesk ym.: Toimenpiteistä verotusta koskevien vir-
9303:                                        heiden vähentämiseksi
9304: 
9305: 
9306:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9307: 
9308:    Viime aikoina on julkisuudessa esiintynyt             Yrittäjäbyrokratian purkuun kuuluu myös
9309: väitteitä siitä, että verotarkastajat ovat menetel-   verottajan virheellisten menettelyjen minimoimi-
9310: leet moitittavasti yritystarkastuksia suorittaes-     nen. Vakavasti onkin harkittava verottajan yrit-
9311: saan. Julkisuuteen on kerrottu esimerkkejä vir-       täjien kannalta virheellisen menettelyn sanktioi-
9312: heellisistä tarkastuskertomuksista. Elävän elä-       mista.
9313: män esimerkitkin kertovat siitä, että monet, eri-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
9314: tyisesti pienyrittäjät, ovat joutuneet kohtuutta-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9315: maan tilanteeseen verottajan virheellisen menet-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9316: telyn takia. Tällaiseen meillä ei ole varaa.          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9317:    Päinvastoin, työttömyyden radikaali alenta-
9318: minen ja talouden kasvun jatkuminen edellyttä-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9319: vät pienten ja keskisuurten yritysten toiminta-              ryhtyä verottajan tekemien yrittäjien
9320: edellytysten välitöntä parantamista. Yrittämisen             kannalta virheellisten veropäätösten mi-
9321: kynnystä on alennettava mm. vähentämällä yrit-               nimoimiseksi, ja
9322: täjyyteen liittyvää byrokratiaa mm. verojen,                    aikooko Hallitus harkita verottajan
9323: työnantajamaksujen ja muiden veronluonteisten                virheellisen menettelyn sanktiointia?
9324: maksujen suorittamisessa.
9325: 
9326:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1996
9327: 
9328:           Kyösti Karjula /kesk           Kari Kantalainen /kok          Bjarne Kallis /skl
9329: 
9330: 
9331: 
9332: 
9333: 260017
9334: 2                                          KK 852/1996 vp
9335: 
9336: 
9337: 
9338: 
9339:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
9340: 
9341:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Tarkastajan työn laatua seuraa jo tarkastus-
9342: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        työn kestäessä hänen esimiehensä, joka myös
9343: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      hyväksyy tarkastuskertomuksen. Tarkastajan
9344: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kyösti          esittämän näytön riittävyyteen ja hänen johto-
9345: Karjulan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         päätöstensä pitävyyteen ottaa kantaa ensi vai-
9346: myksen n:o 852:                                      heessa verotus- tai maksuunpanepäätöksen teke-
9347:                                                      vä virkamies ja sen jälkeen muutoksenhakuastei-
9348:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       lla toimivat hallintotuomioistuimet. Järjestel-
9349:        ryhtyä verottajan tekemien yrittäjien         mällä on nimenomaan pyritty varmistamaan ve-
9350:        kannalta virheellisten veropäätösten mi-      rovelvollisen oikeusturva ja estämään mielival-
9351:        nimoimiseksi, ja                              taiset tai perustelemattomat ratkaisut.
9352:           aikooko Hallitus harkita verottajan           Lapin lääninverovirasto teki tutkimuksen jul-
9353:        virheellisen menettelyn sanktiointia?         kisuudessa verotarkastustoimintaa voimakkaas-
9354:                                                      ti arvostelleen Lapin lääninveroviraston virka-
9355:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         miehen esittämien väitteiden johdosta. Tutki-
9356: vasti seuraavaa:                                     muksen tulokset osoittivat väitteet paikkansa pi-
9357:                                                      tämättömiksi.
9358:    Valtiovarainministeriö on hankkinut asiasta          Verohallinto on pyrkinyt selvittämään vero-
9359: verohallituksen selvityksen. Saadun selvityksen      tarkastuksiin liittyvistä epäkohdista ja ongelmis-
9360: mukaan verohallinto suhtautuu erittäin vaka-         ta esitettyjä väitteitä yhdessä elinkeinoelämää
9361: vasti kaikkiin sen työn laatua koskeviin väittei-    edustavien järjestöjen kanssa. Esiin tuotuja
9362: siin, joita viime aikoina on eri tahoilta ja mitä    konkreettisia esimerkkitapauksia on tarkastus-
9363: ilmeisimmin eri tarkoituksissa esitetty. Väittei-    ten kokonaismäärään nähden ollut varsin vähän.
9364: den todenperäisyyden tutkiminen on sitä hel-         Niiden perusteella yrittäjien tyytymättömyys
9365: pompaa, mitä konkreettisemmasta ja yksilöi-          näyttäisi kohdistuvan vähintään yhtä paljon ve-
9366: dymmästä tapauksesta on kysymys. Verotarkas-         rolainsäädännössä ja verotus- sekä oikeuskäy-
9367: tusten ja niiden perusteella tehtyjen verotuspää-    tännössä epäkohdiksi koettuihin asioihin kuin
9368: tösten yleistä tasoa voidaan seurata lähinnä         verotarkastukseen ja siinä noudatettuun menet-
9369: muutoksenhakua ja muutoksenhakuasteiden              telyyn.
9370: päätöksiä koskevien tilastotietojen perusteella.        Suomen Yrittäjäin sekä Teollisuuden ja Työn-
9371:    Verotarkastuksen tehtävänä on yritystoimin-       antajain Keskusliiton kanssa on sovittu
9372: taan liittyvien tosiasioiden selvittäminen ja nii-   joulukuussa järjestettävästä tilaisuudesta, jossa
9373: den esiintuominen verotarkastuksesta laaditta-       järjestöjen jäsenkunnaltaan keräämiä esimerk-
9374: vassa kertomuksessa. Ensisijaisena tarkastuksen      kitapauksia käydään läpi yhdessä lääninverovi-
9375: kohteena on yrityksen kirjanpitoaineisto. Sen        rastojen tarkastusjohdon kanssa.
9376: luotettavuutta ja vastaavuutta sekä todelliseen         Valtiovarainministeriön       verohallitukselta
9377: liiketoimintaan että yrityksen antamiin ilmoituk-    saaman tiedon mukaan verotarkastustoiminnan
9378: siin valvotaan tarkastuksella. Verotarkastajan       laatuun, muutoksenhakumenettelyyn ja ken-
9379: havainnot, hänen niistä tekemänsä johtopäätök-       kurssien syihin liittyviä kysymyksiä selvitetään
9380: set ja yrityksen näihin antamat vastineet kirja-     valtiontalouden tarkastusviraston marraskuussa
9381: taan tarkastuskertomukseen, joka jatkossa toi-       käynnistämässä tarkastuksessa. Siinä kartoite-
9382: mii päätöksenteon pohjana. Tarkastajasta riip-       taan vuosina 1990-1995 tehdyt verotarkastuk-
9383: pumaton virkamies tekee päätökset tarkastuk-         set, niiden perusteella tehdyt maksuunpanopää-
9384: sessa esitettyjen havaintojen perusteella kuul-      tökset, eri muutoksenhakuasteiden päätökset
9385: tuaan verovelvollista. Verovelvollisella, joka on    sekä verotarkastusten osuus verohallinnon käyn-
9386: tyytymätön päätökseen, on käytettävissään hal-       nistämissä konkursseissa. Selvitys valmistunee
9387: linnolliset oikeussuojakeinot muutoksenhaku-         vuoden 1997 alkupuoliskolla.
9388: menettelyineen.                                         Tapauksissa, joissa virkamies on toiminnat-
9389:                                               KK 852/1996 vp                                             3
9390: 
9391: laan aiheuttanut verovelvolliselle vahinkoa, val-       sa on perustunut joko siihen, että kysymyksessä
9392: tio on jo nykyistenkin säännösten mukaan ensisi-        on ollut asian tulkinnanvaraisuus, tai siihen, että
9393: jaisessa vahingonkorvausvastuussa verovelvolli-         asianosainen ei ole asian aikaisemmassa vaihees-
9394: selle. Virkamiehet toimivat virkavastuulla ja           sa esittänyt riittävää selvitystä. Nämä ovat tilan-
9395: ovat korvausvastuussa valtiolle, mikäli vahinko         teita, joissa ei sinänsä ole kysymys virheellisenä
9396: on aiheutunut tahallisuudesta tai tuottamukses-         pidettävästä viranomaisen menettelystä. Hallin-
9397: ta. Teon luonteesta riippuen kysymykseen tule-          to-oikeudellinen oikeussuojajärjestelmämme on
9398: vat myös virkamies- tai rikosoikeudelliset seu-         olemassa juuri näiden tulkintaerimielisyyksien
9399: raamukset.                                              ratkaisua varten ja verovelvollisen oikeussuojan
9400:     Julkisuudessa käydyssä keskustelussa on vir-        takaamiseksi.
9401: heellisenä menettelynä käsitelty muun muassa               Virkamies- ja rikoslainsäädännön vastuu-
9402:  tilanteita, joissa esimerkiksi lääninoikeus tai kor-   säännökset koskevat myös verohallinnon virka-
9403:  kein hallinto-oikeus on päätynyt eri tulokseen         miehiä eikä valtiovarainministeriö näe perusteita
9404:  kuin tarkastuksen suorittanut verotarkastaja.          tai tarvetta heitä koskevaan erityissääntelyyn.
9405:  Ylivoimaisesti suurimmassa osassa näistä ta-           Edellä esitetyn perusteella kysymys ei hallituksen
9406:  pauksista päätöksen muuttuminen valitusastees-         taholta anna aihetta muihin toimenpiteisiin.
9407: 
9408:       Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1996
9409: 
9410:                                                                                    Ministeri Arja Alho
9411: 4                                           KK 852/1996 vp
9412: 
9413: 
9414: 
9415: 
9416:                                         Tili Riksdagens Talman
9417: 
9418:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      stående administrativa medlen för erhållande av
9419: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        rättsskydd jämte förfarandet vid ändringssö-
9420: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      kande.
9421: man Kyösti Karjula m.fl. undertecknade spörs-            Kvaliteten på inspektörens arbete övervakas
9422: mål nr 852:                                           redan under arbetets gång av hans chef, som
9423:                                                       också godkänner granskningsberättelsen. Det är
9424:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        den tjänsteman som fattar beslut om beskattning
9425:        ta för att minimera de av beskattaren          eller debitering som i första hand tar ställning till
9426:        fattade skattebeslut som är felaktiga med      om den bevisning som inspektören fört är till-
9427:        tanke på företagaren, och                      räcklig och om hans slutsatser är hållbara, däref-
9428:           ämnar Regeringen överväga sank-             ter är det förvaltningsdomstolarna som är be-
9429:        tionsåtgärder när det gäller beskattarens      svärsinstanser. Genom detta system har man ut-
9430:        felaktiga förfarande?                          tryckligen försökt säkerställa den skattskyldiges
9431:                                                       rättsskydd och förhindra godtyckliga eller
9432:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ogrundade avgöranden.
9433: anföra följande:                                         Lapplands länsskatteverk gjorde en undersök-
9434:                                                       ning med anledning av att en tjänsteman vid
9435:     Finansministeriet har inhämtat skattestyrel-      Lapplands länsskatteverk i offentligheten fram-
9436: sens utredning i ärendet. Enligt utredningen för-     fört påståenden där hon kraftigt kritiserade skat-
9437: håller sig skatteförvaltningen mycket allvarligt      tegranskningsverksamheten. Resultaten av un-
9438: till alla de påståenden om kvaliteten på dess arbe-   dersökningen gav vid handen att påståendena
9439: te som under senare tid har framförts på olika        saknade grund.
9440: håll och uppenbarligen i olika syften. Ju                Skatteförvaltningen har försökt utreda påstå-
9441: konkretare och mer individuellt fall det är fråga     endena om missförhållanden och problem i an-
9442: om desto lättare är det att undersöka påståen-        slutning till skattegranskningar tillsammans med
9443: denas riktighet. Den allmänna nivån i fråga om        organisationer som företräder näringslivet. Det
9444: skattegranskningarna och de beskattningsbeslut        har funnits mycket få konkreta exempel i förhål-
9445: som fattats på grundval av dem kan bevakas            lande till det totala antalet granskningar. Utgå-
9446: främst genom statistik över ändringssökande och       ende från dem ser företagarnas missnöje ut att i
9447: besvärsinstansernas beslut.                           minst lika stor omfattning vara inriktat på om-
9448:     Syftet med skattegranskningen är att utreda       ständigheter som man uppfattar som missförhål-
9449: fakta i anslutning till företagsverksamheten och      landen i skattelagstiftningen, beskattningsförfa-
9450: presentera dessai en berättelse som utarbetas om      randet och rättspraxisen som på skattegransk-
9451: skattegranskningen. Det som i första hand är          ningen och det förfarande som iakttas i fråga om
9452: föremål för granskning är företagets bokförings-      den.
9453: material. Materialets tillförlitlighet och överens-      Man har kommit överens med Företagarnas
9454: stämmelse såväl med den faktiska affårsverk-          Centralförbund i Finland och Industrins och Ar-
9455: samheten som med de uppgifter som företaget           betsgivarnas Centralförbund om en samman-
9456: lämnat övervakas genom granskning. Skattein-          komst i december under vilken man tillsammans
9457: spektörens iakttaganden, de slutledningar han         med länsskatteverkens inspektionsledning går
9458: dragit på grundval av dem och företagens bemö-        igenom exempelfall som organisationerna har
9459: tanden antecknas i den berättelse över gransk-        samlat ihop av sina medlemmar.
9460: ningen som i fortsättningen utgör grund för be-          Skattestyrelsen har meddelat finansministe-
9461: slutsfattandet. Efter att ha hört den skattskyldige   riet att frågor som gäller skattegranskningsverk-
9462: fattar en av inspektören oavhängig tjänsteman         samhetens kvalitet, förfarandet vid ändringssö-
9463: besluten på basis av de observationer som han         kande och orsakerna tili konkurser också skall
9464: gjort om granskningen. En skattskyldig som inte       utredas i den kontroll som statens revisionsverk
9465: är nöjd med ett beslut kan utnyttja de till buds      inlett i november. 1 kontrollen skall kartläggas
9466:                                             KK 852/1996 vp                                               5
9467: 
9468: alla de skattegranskningar som gjorts 1990-           tat än den skatteinspektör som utfört gransk-
9469: 1995, debiteringsbes1ut som fattats utgående från     ningen. 1 överlägset största del en av dessa fall har
9470: dem, de olika besvärsinstansternas bes1ut samt        besvärsinstansens ändring av beslutet berott an-
9471: skattegranskningarnas ande1 i konkurser som           tingen på att ärendet lämnat rum för tolkning
9472: satts i gång av skatteförva1tningen. Utredningen      eller att parten inte i ett tidigare skede lämnat in
9473: torde b1i k1ar under första hä1ften av 1997.          en tillräcklig utredning. Dessa är fall när det i och
9474:    1 sådana fall då en tjänsteman genom sina          för sig inte är fråga om ett sådant förfarande från
9475: handlingar har orsakat den skattsky1dige skada,       myndigheternas sida som kan anses vara felak-
9476: är staten redan med stöd av gällande stadganden       tigt. Vårt förvaltningsrättsliga rättsskyddssys-
9477: i första hand skadeersättningsansvarig gentemot       tem är uttryckligen tili för att oenigheter i tolk-
9478: den skattsky1dige. Tjänstemännen arbetar under        ning av det här slaget skall kunna avgöras och
9479: tjänsteansvar och är ersättningsansvariga tili sta-   rättsskyddet för den skattskyldige garanteras.
9480: ten ifall skadan har orsakats uppsåt1igen eller av       Stadgandena i tjänstemanna- och strafflag-
9481: vållande. Beroende på gärningens natur blir           stiftningen om ansvar gäller även skatteförvalt-
9482: även tjänstemanna- eller straffrätts1iga påfö1jder    ningens tjänstemän, och finansministeriet anser
9483: aktuella.                                             inte att det finns någon grund eller något behov
9484:     1 den diskussion som förts i offentligheten har   för en särskild reglering när det gäller dem. Med
9485: som felaktigt förfarande behandlats bl.a. situa-      anledning av det som framförts ovan ger spörs-
9486: tioner då t.ex. länsrätten eller högsta förvalt-      målet inte anledning till några andra åtgärder
9487: ningsdomstolen kommit fram tili ett annat resui-      från regeringens sida.
9488: 
9489:      Helsingfors den 12 december 1996
9490: 
9491:                                                                                    Minister Arja Alho
9492:                                           KK 853/1996 vp
9493: 
9494: Kirjallinen kysymys 853
9495: 
9496: 
9497: 
9498: 
9499:                                   Päivi Räsänen /skl: Huumeiden käytön lisääntymisestä vankiloissa
9500: 
9501: 
9502: 
9503:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
9504: 
9505:    Arvioiden mukaan huumeiden käyttö vanki-         tö on ollut tyypillistä sekakäyttöä. Koska alko-
9506: loissa on nelinkertaistunut vuoden aikana. Kan-     holi paljastaa käyttäjänsä helposti, monet vangit
9507: santerveyslaitoksen äskettäin julkistaman selvi-    ovat siirtyneet muihin päihteisiin. Vankien ter-
9508: tyksen mukaan joka kolmas vanki käyttää huu-        veysriskien lisäksi huumeisiin liittyy myös van-
9509: meita. Moni vanki kertoo aloittaneensa huumei-      kien välistä vakavaa väkivaltaa, mikä on heiken-
9510: den käytön vankilassa.                              tänyt vankiloiden työturvallisuutta.
9511:    Vaikein huumetilanne on nuorten vankien             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
9512: kohdalla, sillä Keravan nuorisovankilan van-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9513: geista peräti 91 prosenttia ilmoitti käyttäneensä   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9514: joskus huumeita. Vuonna 1992 samanikäisille         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9515: varusmiehille tehdyn tutkimuksen mukaan 17
9516: prosenttia oli joskus kokeillut huumausaineita.               Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
9517:    Vankilassa olo koetaan psyykkisesti erittäin            tus aikoo ryhtyä vankiloissa räjähdys-
9518: raskaana, ja pahaan oloon etsitään apua päih-              mäisesti kasvavan huumeongelman tal-
9519: teistä. Suurella osalla vangeista huumeiden käyt-          tuttamiseksi?
9520: 
9521:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1996
9522: 
9523:                                          Päivi Räsänen /skl
9524: 
9525: 
9526: 
9527: 
9528: 260017
9529: 2                                          KK 853/1996 vp
9530: 
9531: 
9532: 
9533: 
9534:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
9535: 
9536:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vähentämiseksi onkin toteutettu useita lainsää-
9537: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        dännöllisiä, koulutuksellisia, tiedotuksellisia,
9538: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      päihdehuollollisia ja terveydenhuollollisia toi-
9539: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-       menpiteitä, joilla on pyritty vähentämään huu-
9540: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       mausaineiden esiintyvyyttä, tarjontaa ja kysyn-
9541: 853:                                                 tää vankiloissa.
9542:                                                          Viime vuonna toteutetun lainmuutoksen erää-
9543:           Mitä pikaisiin toimenpiteisiin Hallitus    nä keskeisenä tavoitteena oli tehostaa huumaus-
9544:        aikoo ryhtyä vankiloissa räjähdysmäises-      aineiden torjuntatyötä vankiloissa ja estää huu-
9545:        ti kasvavan huumeongelman taltuttami-         mausaineiden kulkeutumista vankilaan. Tässä
9546:        seksi?                                        yhteydessä tarkennettiin vankien, heidän käytös-
9547:                                                      sään olevien tilojen ja vangin tapaajan tarkasta-
9548:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         mista koskevia säännöksiä. Uudistuksen yhtey-
9549: vasti seuraavaa:                                     dessä mahdollistettiin myös erityisosastot sellai-
9550:                                                      sille vangeille, jotka omaehtoisesti haluavat pyr-
9551:    Huumausaineongelman paheneminen viime             kiä irti päihteistä ja sitoutua päihteettömään elä-
9552: vuosina Suomessa on heijastunut myös vankiloi-       mäntapaan. Lain soveltamisesta saatujen käy-
9553: hin. Huumerikos päärikoksena tuomittujen             tännön kokemusten ja tietojen perusteella tar-
9554: määrä on viimeisten vuosien aikana lähes kol-        kastamista ja huumevalvontaa koskevaa lainsää-
9555: minkertaistunut. Vuonna 1992 huumausaineri-          däntöä on tarkoitus edelleen kehittää ja tarken-
9556: kos päärikoksena tuomittuja vankeja oli 108 ja       taa. Vankeinhoito-osastossa valmistellaan par-
9557: vuonna 1996 vastaavasti 280 vankia (noin 11 %        haillaan säännöksiä, joiden perusteella vanki
9558: rangaistusta suorittavista vangeista). Myös eri-     voitaisiin eristää, jos on perusteltua aihetta epäil-
9559: laiset selvitykset ja vankiloista saadut tiedot      lä, että hän kuljettaa kehossaan huumeita, muita
9560: osoittavat, että huumausaineiden ja muiden           päihteitä tai luvattomia esineitä. Eristäminen
9561: päihteiden käyttö ja esiintyvyys vankiloissa on      kestäisi niin kauan, kunnes aineet ovat poistu-
9562: noussut. Alkoholiongelma on kuitenkin edelleen       neet elimistöstä. Valmisteilla on myös säännök-
9563: suomalaisten vankien yleisin päihdeongelma.          set erityisosastoista, joille voitaisiin sijoittaa
9564: Vuonna 1992 tehdyn laajan vankiterveystutki-         muun ohessa sellaiset vangit,jotka ovat syyllisty-
9565: muksen mukaan noin 60% vankilaan tulevista           neet huumausaineiden myyntiin ja välittämiseen
9566: vangeista on alkoholiongelmaisia ja noin 12%         vankilassa.
9567: heistä käyttää huumeita tai muita päihteitä.             Myös henkilöstön koulutusta on lisätty huo-
9568: Eräissä tutkimuksissa on esitetty tätäkin suurem-    mattavasti. Ensi vuodelle on suunniteltu laaja,
9569: pia huumeiden käyttäjien osuuksia. Kansainväli-      kaikkien vankiloiden ylivartijoille suunnattu
9570: sesti ottaen huumausainetilanne Suomen vanki-        koulutus, jossa tullaan käsittelemään huumeiden
9571: loissa on kuitenkin edelleen varsin alhaisella ta-   ja huumausaineen käyttäjän tunnistamista, huu-
9572: solla. Esimerkiksi Ruotsissa huumeiden käyttä-       mevalvonnan säännöksiä, päihteiden väärin-
9573: jiä ja sekakäyttäjiä oli vuonna 1995 ainakin 40      käyttäjän hoitoonohjausta ja erilaisia päihteiden
9574: prosenttia vangeista.                                vähentämiseen tähtääviä ohjelmia. Tämä on ol-
9575:    Huumeongelmien torjuminen vankiloissa             lut vankeinhoitolaitoksen tulostavoitteena myös
9576: vaatii jatkuvaa työtä. Valvonnallisia keinoja ja     vuonna 1996.
9577: tarkastustoimintaa tehostamalla voidaan vai-             Vankiloissa on viime vuosina ryhdytty kehit-
9578: kuttaa huumeiden saatavuuteen ja tarjontaan          tämään työtapoja kohti yhdyshenkilö-yhtenäis-
9579: vankiloissa. Tiedotusta, valistusta ja terveyskas-   virkamiesjärjestelmää, jonka ideana on, että pe-
9580: vatusta lisäämällä sekä päihdeongelmaisten kun-      rushenkilökunta, lähinnä vartijat, työskentelevät
9581: touttamiseen tähtääviä toimintoja tehostamalla       lähempänä vankia. Tarkoituksena on, että yh-
9582: voidaan vaikuttaa huumeiden kysyntään vanki-         dyshenkilö järjestyksenpidon ja vartioinnin li-
9583: loissa. Viime vuosina huumausaineongelmien           säksi suunnitelmallisesti ohjaa, opastaa ja tukee
9584:                                               KK 853/1996 vp                                            3
9585: 
9586: vankia ja osallistuu vankia koskevien päätösten         tusosasto. Myös kolme avovankilaa, Vilppulan
9587: valmisteluun. Vangin hyvä tuntemus ja ongel-            varavankila, Kestiiän varavankila ja Sulkavan
9588: miin puuttuminen välittömästi lisäävät huume-           kurssikeskus, toimivat vankiloina, joihin pääse-
9589: valvonnan tehokkuutta ja toisaalta mahdolli-            misen edellytyksenä on vangin sitoutuminen
9590: suuksia ohjata päihdeongelmainen vanki sovel-           päihteettömyyteen ja suostuminen päihteettö-
9591: tuvaan päihdekuntoutukseen. Työtapojen kehit-           myyden kontrollointiin virtsakokein. Ensi vuon-
9592: tämisprosessia jatketaan ja syvennetään edel-           na tällainen toiminta on tarkoitus aloittaa myös
9593: leen.                                                   Laukaan varavankilassa.
9594:    Vuonna 1995 toteutetussa lainmuutoksessa                Huumeiden ja huumerikollisuuden torjuntaan
9595: mahdollistettiin erityisosastojen perustaminen          vankiloissa ei ole löydettävissä yhtä tai muuta-
9596: sellaisille vangeille, jotka haluavat itse irti päih-   maa helposti toteutettavaa ratkaisukeinoa. Huu-
9597: deriippuvuudesta ja haluavat sitoutua päihteet-         meiden torjunta on jatkuvaa, suunnitelmallista
9598: tömään elämäntapaan. Tällaisia osastoja on pe-          ja sinnikästä työtä, jota tulee tehdä vankilassa
9599: rustettu useisiin suljettuihin vankiloihin. Osas-       yhteistyössä kaikkien vankilan henkilökunta-
9600: toista saadut kokemukset ovat olleet kannusta-          ryhmien kesken ja yhteistyössä myös poliisin
9601: via. Hämeenlinnan vankisairaalassa on lisäksi           kanssa. Valvonnallisia ja kuntoutuksellisia toi-
9602: kehitetty 1-1,5 kuukauden kaikaisuhoito erityi-         menpiteitä samanaikaisesti tehostamalla voi-
9603: sesti huumeongelmaisille vangeille. Hämeenlin-          daan luoda varsin kattava välineistä, joilla päih-
9604: nan vankisairaalassa toimii myös päihdekuntou-          deongelmia voidaan lieventää.
9605: 
9606:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1996
9607: 
9608:                                                                       Oikeusministeri Kari Häkämies
9609: 4                                            KK 853/1996 vp
9610: 
9611: 
9612: 
9613: 
9614:                                          Tili Riksdagens Talman
9615: 
9616:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       tionen, alkoholist- och narkomanvården och häl-
9617: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         sovården genomförts, vilka har syftat tili att min-
9618: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       ska förekomsten, utbudet och efterfrågan på nar-
9619: man Päivi Räsänen undertecknade spörsmål nr            kotika i fångelserna.
9620: 853:                                                      Ett av de viktigaste målen för den lagändring
9621:                                                        som genomfördes i fjol var att effektivera arbetet
9622:           Vilka brådskande åtgärder ämnar Re-          för bekämpning av narkotika i fångelserna och
9623:        geringen vidta för att råda bot på det          hindra att narkotikan kommer in i fångelserna. 1
9624:        explosionartat växande narkotikaproble-         detta sammanhang preciserades bestämmelserna
9625:        met i fångelserna?                              om kontroll av fångarna, de lokaler de har till sitt
9626:                                                        förfogande och deras besökare. 1 samband med
9627:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt           reformen skapades också möjlighet för special-
9628: följande:                                              avdelningar för fångar som frivilligt vill försöka
9629:                                                        bli kvitt rusmedlen och förbinda sig till ett lev-
9630:    Det under senaste år allt allvarligare narkoti-     nadssätt utan rusmedel. Avsikten är att lagstift-
9631: kaproblemet i Finland har avspeglats även i fång-      ningen om kontroll och narkotikaövervakning
9632: elserna. Antalet fångar som dömts för narkotika-       ytterligare skall utvecklas och preciseras på basis
9633: brott som huvudbrott har under de senaste åren         av de praktiska erfarenheter och uppgifter som
9634: nästan tredubblats. År 1992 fanns det 108 fångar       erhålls av tillämpningen av lagen. På
9635: som hade dömts förnarkotikabrott som huvud-            fångvårdsavdelningen bereds för närvarande be-
9636: brott medan motsvarande antal år 1996 var 280          stämmelser med stöd av vilka en fånge kan isole-
9637: (ca 11 %avfångarna).Ocksåavolikaslagsutred-            ras om det är befogat att misstänka att han trans-
9638: ningar och av uppgifter från fångelserna framgår       porterar narkotika, andra rusmedel eller otillåt-
9639: att användningen och förekomsten av narkotika          na föremål i sin kropp. Isoleringen är avsedd att
9640: och andra rusmedel i fångelserna har ökat. Det         vara tills ämnena har försvunnit ur organismen.
9641: vanligaste rusmedelsproblemet bland finska             Dessutom bereds också bestämmelser om speci-
9642: fångar är emellertid fortfarande alkoholproble-        alavdelningar, där bl.a. sådana fångar kunde pla-
9643: met. Enligt en hälsoundersökning som företogs          ceras som har gjort sig skyldiga till försäljning
9644: bland fångarna år 1992 hade 60% av de fångar           och förmedling av narkotika i fångelset.
9645: som kom till ett fångelse alkoholproblem och ca           Också personalens utbildning har avsevärt
9646: 12% av dem använde narkotika eller andra rus-          ökats. För nästa år planeras en omfattande ut-
9647: medel. 1 vissa undersökningar har andelen nar-         bildning avsedd för alla övervakter vid fångelser-
9648: kotikaanvändare varit ännu större. lnternatio-         na. Utbildningen kommer att behandla identifie-
9649: nellt sett är narkotikasituationen i de finska fång-   ring av narkotika och narkotikaanvändare, be-
9650: elserna emellertid alltjämt på en synnerligen låg      stämmelserna om narkotikaövervakning, hän-
9651: nivå. T.ex. i Sverige utgjorde de fångar soman-        visning till vård av rusmedelsmissbrukare och
9652: vände narkotika och en blandning av rusmedel           olika slag av program som syftar tili minskning
9653: minst 40% av fångarna år 1995.                         av rusmedlen. Detta har också utgjort fångvårds-
9654:    Bekämpningen av narkotikaproblemen i fång-          väsendets resultatmål för 1996.
9655: elserna kräver fortgående arbete. Genom att ef-           I fångelserna har man under senaste år börjat
9656: fektivera övervakningen och kontrollen kan man         utveckla arbetsmetoderna mot ett system med
9657: påverka tillgången till och utbudet av narkotika.      kontaktpersoner-enhetstjänstemän. Iden med
9658: Genom att öka informationen, upplysningen och          systemet ligger i att baspersonalen, framför allt
9659: hälsofostran samt genom att effektivera rehabili-      fångvaktarna, skall arbeta närmare fångarna.
9660: teringen av dem som har rusmedelsproblem kan           Syftet är att kontaktpersonen, förutom att han
9661: man påverka efterfrågan på narkotika i fångel-         upprätthåller ordningen och vaktar, även syste-
9662: serna. Under de senaste åren har ett flertal åtgär-    matiskt styr, vägleder och stöder fången och del-
9663: der inom lagstiftningen, utbildningen, informa-        tar i beredningen av beslut som gäller fången. En
9664:                                            KK 853/1996 vp                                              5
9665: 
9666: ingående kännedom om fången och ett omedel-          servfångelse och Sulkava kurscentral fungerar
9667: bart ingripande i problemen ökar effektiviteten i    som fångelser dit en fånge kan komma endast om
9668: narkotikaövervakningen och möjligheterna att         han förbinder sig att inte använda rusmedel och
9669: förpassa en fånge med rusmedelsproblem tili          att gå med på att urinprov tas för att kontrollera
9670: lämplig rehabilitering. Utvecklingen av arbets-      att han inte gör det. Det är meningen att en
9671: metoderna fortsätts och fördjupas fortgående.        verksamhet av detta slag skall inledas nästa år vid
9672:    Den lagändring som genomfördes 1995 gjorde        Laukas reservfångelse.
9673: det möjligt att inrätta specialavdelningar för så-      Det finns inte ett eller flera enkelt genomförba-
9674: dana fångar som själva önskade bli kvitt rusme-      ra sätt att bekämpa narkotikan och narkotika-
9675: delsberoendet och ville förbinda sig tili ett lev-   brottsligheten i fångelserna. Narkotikabekämp-
9676: nadssätt utan rusmedel. Sådana avdelningar har       ningen innebär ett fortgående, systematiskt och
9677: inrättats i flera slutna fångelser. Erfarenheterna   envist arbete, som skall utföras av alla fångelsets
9678: av avdelningarna har varit uppmuntrande. På          personalgrupper tillsammans och i samarbete
9679: Ta vastehus fångsjukhus har dessutom utvecklats      med polisen. Genom att samtidigt effektivera
9680: en 1-1,5 månaders akutvård avsedd särskilt för       övervaknings- och rehabiliteringsåtgärderna kan
9681: fångar med rusmedelsproblem. Också tre öppna         man åstadkomma rätt heltäckande medel för att
9682: fångelser, Vilppula reservfångelse, Kestilä re-      lindra rusmedelproblemen.
9683: 
9684:      Helsingforsden 12 december 1996
9685: 
9686:                                                                     Justitieminister Kari Häkämies
9687:                                             KK 854/1996 vp
9688: 
9689: Kirjallinen kysymys 854
9690: 
9691: 
9692: 
9693: 
9694:                                    Jouko Jääskeläinen /skl: Nuorten huumeiden käytön vähentämi-
9695:                                       sestä
9696: 
9697: 
9698:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9699: 
9700:    Kansainvälisten yhteyksien lisääntyminen ja        suja, jotta nuoren kokonaistilanne saadaan kun-
9701: myös ED-jäsenyydestä johtuva rajojen avautu-          toon.
9702: minen ovat lisänneet huumeiden tarjontaa ja il-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
9703: meisesti myös käyttöä Suomessa ja erityisesti         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9704: nuorten parissa.                                      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9705:    Viranomaiset tekevät parhaansa ongelmien           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9706: hoitamiseksi ja estämiseksi, mutta käytännössä
9707: painopisteen tulisi olla perheissä, kouluissa ja                Mihin toimenpiteisiin on ryhdytty,jot-
9708: muissa lähiyhteisöissä, joissa voidaan ennakolta             ta nuorten lähiympäristö voisi toimia
9709: estää huumeriippuvuuden syntyminen.                          huumeiden käyttöä estävästi, sekä
9710:    Huumeiden uhriksijoutuneiden hoito on erit-                  ovatko nykyiset hoitomuodot ja niiden
9711: täin kallista, mutta vielä ongelmallisempaa on,              kesto, toteuttamistapa sekä tulokset riit-
9712: jos aloitettu hoito lopetetaan liian lyhyeen, esim.          tävät auttamaan niitä henkilöitä, jotka
9713: parin kolmen viikon hoitojaksoon, kuten on il-               ovat joutuneet huumeriippuvuuden uh-
9714: mennyt. Oman kodin lisäksi tällainen hoitotilan-             riksi?
9715: ne vaatisi usein myös hoitokotityyppisiä ratkai-
9716: 
9717:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1996
9718: 
9719:                                         Jouko Jääskeläinen /skl
9720: 
9721: 
9722: 
9723: 
9724:  260017
9725: 2                                           KK 854/1996 vp
9726: 
9727: 
9728: 
9729: 
9730:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9731: 
9732:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        dään johtopäätökset tarvittavista jatkotoimen-
9733: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         piteistä.
9734: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Ministeriö on viime vuosina tukenut raittius-
9735: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jouko            työlain mukaisilla määrärahoilla kuntien ja jär-
9736: Jääskeläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       jestöjen toteuttamia päihteiden käytön ehkäisy-
9737: sen n:o 854:                                          hankkeita. Pääpaino näissä hankkeissa on ollut
9738:                                                       huumausaineiden käytön ehkäisyssä. Tukea ovat
9739:           Mihin toimenpiteisiin on ryhdytty,jot-      saaneet erityisesti paikalliset, nuorten arkipäivän
9740:        ta nuorten lähiympäristö voisi toimia          alueelle liittyvät projektit. Myös Raha-auto-
9741:        huumeiden käyttöä estävästi, sekä              maattiyhdistyksen tuottoa on enenevästi ohjattu
9742:            ovatko nykyiset hoitomuodot ja nii-        nuorten huumausaineiden käytön ehkäisyyn.
9743:        den kesto, toteuttamistapa sekä tulokset       Tätä linjaa tullaan jatkossakin noudattamaan.
9744:        riittävät auttamaan niitä henkilöitä, jot-        Ministeriö kerää parhaillaan alaisensa hallin-
9745:        ka ovat joutuneet huumeriippuvuuden            non kanssa tietoja nuorten päihteiden käytön
9746:        uhriksi?                                       ehkäisyprojekteista. Tiedoista muodostetaan tie-
9747:                                                       tokanta ja projektirekisteri kuntien, järjestöjen ja
9748:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          muiden tarvitsijoiden käyttöön. Tätä tietoa hyö-
9749: vasti seuraavaa:                                      dynnetään myös toiminnan jatkosuunnittelussa.
9750:                                                       Lisäksi vuonna 1997 käynnistetään mm. kaikissa
9751:    Nuoren lähi ympäristö, erityisesti oma koti ja     sairaanhoitopiireissä ammattihenkilöstöä kos-
9752: koulu ovat avaintekijöitä ehkäistäessä niin nuo-      keva huumausaineiden käytön ehkäisyä ja hoi-
9753: ren päihteiden käyttöä kuin muutakin ongelma-         toa käsittelevä koulutus.
9754: käyttäytymistä. Nuoren sosiaaliset olosuhteet,           Päihdehuoltolain mukaan päihdehuollon, ku-
9755: turvallisen kasvun edellytykset sekä mahdolli-        ten huumeriippuvaisten hoidon, järjestäminen
9756: suudet itsenäiseen, omaehtoiseen toimintaan           kuuluu kunnalle, joka voi järjestää palvelut itse,
9757: ovat tärkeitä tekijöitä turvattaessa lapsen ja nuo-   yhdessä muiden kuntien kanssa tai ostopalvelui-
9758: ren sosiaalistumista yhteiskuntaan. Päihdehuol-       na. Palveluita ja hoitoa tulee päihdehuoltolain
9759: tolaki ja raittiustyölaki velvoittavat kuntaa         mukaan antaa hoidon tarpeen perusteella. Käy-
9760: omalta osaltaan edistämään terveitä elämänta-         tettävät hoitomuodot, hoidon kesto ja toteutta-
9761: poja, luomaan turvallisia kasvuedellytyksiä sekä      mistapa määritetään ammatillisesti toteutetussa
9762: ehkäisemään päihteiden ongelmakäyttöön joh-           päihdehuollossa henkilön hoidon tarpeen perus-
9763: tavia olosuhteita.                                    teella.
9764:    Sosiaali- ja terveysministeriö on kuntiin suun-       Maassamme on kymmenkunta huumeongel-
9765: natussa ohjauksessa monin eri tavoin painotta-         maisten hoitoon erikoistunutta avo- tai laitos-
9766: nut ehkäisevän päihdetyön tärkeyttä erityisesti       hoidon yksikköä. Lisäksi alaikäisiä huumeiden
9767: viime vuosina, jolloin nuorten sekä alkoholin         käyttäjiä hoidetaan eräissä tehtävään erikoistu-
9768: että muiden päihteiden käyttö on lisääntynyt.         neissa lastensuojelulaitoksissa. Hoidon tulokset
9769: Vuonna 1993 valmistui nuorten päihteiden käy-         ovat pääsääntöisesti sitä paremmat, mitä varhai-
9770: tön ehkäisyn tehostamistyöryhmän muistio. Täl-        semmassa vaiheessa huumeongelmainen saa-
9771: tä pohjalta on järjestetty koulutusta kuntien         daan suunnitelmalliseen hoitoon. Varhainen hoi-
9772: nuorten parissa työskentelevälle ammattihenki-        toonohjaus ja päihdeongelmiin puuttuminen
9773: löstölle sekä järjestöjen työntekijöille huumaus-     ajoissa ovat tehokkainta hoitoa.
9774: aineiden kokeilujen ja käytön ehkäisyn tehosta-          Suomalainen hoitojärjestelmä on kansainväli-
9775: miseksi. Lääninhallitukset ovat olleet aktiivisesti   sesti vertailukelpoinen. Asukaslukuun suhteutet-
9776: mukana tässä toiminnassa. Vuoden 1996 lop-            tuna päihdehuoltojärjestelmämme on varsin kat-
9777: puun mennessä valmistuvat lääninhallitusten ra-       tava. Erityisesti avopalveluiden osalta palvelui-
9778: portit vuosina 1993-1996läänien alueella toteu-       den saatavuus on hyvä ja asiakkaalle maksuton-
9779: tuneesta toiminnasta. Raporttien pohjalta teh-        ta. Ilmeisesti tietoa huumeongelmaisten hoito-
9780:                                            KK 854/1996 vp                                            3
9781: 
9782: mahdollisuuksista on kuitenkin riittämättömäs-           Sosiaali- ja terveysministeriö on 28.2.1996
9783: ti. Tietoa hoitomahdollisuuksista tullaan minis-     asettanut toimikunnan laatimaan ehdotusta
9784: teriön taholta lisäämään uudistamalla asiaa kos-     kansalliseksi huumausaineohjelmaksi. Toimi-
9785: keva tiedotusaineisto.                               kunnan määräaika päättyy 31.12.1996. Sosiaali-
9786:     Laitoshoidon osalta hoitoon pääsy ei selvitys-   ja terveysministeriö on 4.12.1996 jatkanut toimi-
9787: ten mukaan aina ole onnistunut. Taustalla on         kunnan määräaikaa 28.2.1997 saakka. Toimi-
9788: ollut pääsääntöisesti päihdehuoltoon osoitettu-      kunnassa tullaan tekemään esityksiä myös palve-
9789: jen taloudellisten voimavarojen niukkuus sekä        lujärjestelmän kehittämiseksi sekä arvioimaan
9790: päihdehuollon heikko priorisointi kunnissa.          sen nykyistä tilaa. Sosiaali- ja terveysministeriö
9791: Tämä siitä huolimatta, että on helppoa osoittaa      korostaa kuntaohjauksessaan päihdehaittojen
9792: hoidon olevan aina sekä inhimillisempi että ta-      ehkäisyä ja tarpeenmukaisten palvelujen järjes-
9793: loudellisempi vaihtoehto kuin hoitamattomuus.        tämisen tärkeyttä. Tätä toimintaa tullaan jatka-
9794: Viime vuosina on laitoskuntoutuksen seurannas-       maan ja edelleen kehittämään.
9795: sa voitu todeta keskimääräisen hoitojakson ly-
9796: hentyneen 1990-luvulla runsaat 20 prosenttia.
9797: 
9798:    Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1996
9799: 
9800:                                                                   Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
9801: 4                                           KK 854/1996 vp
9802: 
9803: 
9804: 
9805: 
9806:                                         Tili Riksdagens Talman
9807: 
9808:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Ministeriet har under de senaste åren med
9809: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande           anslag som beviljats med stöd av lagen om nyk-
9810: med1em av statsrådet översänt följande av riks-       terhetsarbete understött sådana projekt för före-
9811: dagsman Jouko Jääskeläinen undertecknade              byggande av rusmedelsbruk som genomförts av
9812: spörsmål nr 854:                                      kommunerna och olika organisationer. Huvud-
9813:                                                       vikten i dessa projekt har lagts på förebyggandet
9814:           Vilka åtgärder har vidtagits för att de     av narkotikabruk. Stödet har framför allt riktats
9815:        ungas närmiljö skall fungera så att den        tilllokal~. projekt med anknytning tili de ungas
9816:        förhindrar bruket av narkotika, samt           vardag. A ven Penningautomatföreningens av-
9817:           är de nuvarande vårdformerna och de-        kastning har i allt större utsträckning använts till
9818:        ras längd och utformning samt resultaten       förebyggande av ungdomars narkotikabruk.
9819:        av dem tillräckliga för att hjälpa dem som     Denna linje kommer att följas även i fortsättning-
9820:        blivit beroende av narkotika?                  en.
9821:                                                          Ministeriet samlar i samarbete med den under-
9822:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         lydande förvaltningen som bäst in uppgifter om
9823: anföra följande:                                      de projekt som genomförts i syfte att förebygga
9824:                                                       rusmedelsbruk bland unga. Utgående från upp-
9825:    De ungas närmiljö, speciellt det egna hemmet       gifterna upprättas en databas och ett projektre-
9826: och skolan är nyckelfaktorer vid förebyggandet        gister som kan utnyttjas av kommunerna, orga-
9827: av såväl rusmedelsbruk som även annat pro-            nisationer och andra instanser som behöver det.
9828: blembeteende hos unga. De ungas sociala förhål-       Denna information utnyttjas även vid planering-
9829: landen, förutsättningar för en trygg uppväxt          en av framtida verksamhet. Dessutom inleds år
9830: samt möjligheter tili självständig frivillig verk-    1997 bl.a. inom alla sjukvårdsdistrikt en för yr-
9831: samhet är viktiga faktorer vid tryggandet av          kespersonal avsedd utbildning för förebyggande
9832: socialisationen i fråga om barn och unga. Lagen       av narkotikabruk och för vård i samband med
9833: om missbrukarvård och lagen om nykterhetsar-          narkotikamissbruk.
9834: bete förpliktar kommunerna att främja sunda               Enligt lagen om missbrukarvård skall vården
9835: levnadsvanor, skapa förutsättningar för en trygg      av missbrukare, t.ex. narkotikamissbrukare, an-
9836: uppväxt samt förebygga sådana förhållanden            ordnas av kommunen. Kommunen kan välja
9837: som kan leda till missbruk av rusmedel.               mellan att anordna servicen ensam, i samarbete
9838:    Social- och hälsovårdsministeriet har i sina       med andra kommuner eller som köptjänster. Ser-
9839: anvisningar till kommunerna på många olika sätt       vice och vård skall enligt lagen om missbrukar-
9840: betonat vikten av att förebygga rusmedelsbruk         vård tillhandahållas med hänsyn tili behovet av
9841: särskilt under de senaste åren, då de ungas bruk      vård. Vårdformerna samt vårdens längd och ut-
9842: av rusmedel, både alkohoi och andra rusmedel,         formning bestäms inom den yrkesmässiga miss-
9843: har ökat. En arbetsgrupp med uppgift att effekti-     brukarvården med hänsyn till personens behov
9844: vera förebyggandet av rusmedelsbruk bland de          av vård.
9845: unga fårdigställde sin promemoria år 1993. Ut-            I vårt land finns ett tiotal enheter inom både
9846: gående från denna har utbildning i syfte att effek-   den öppna vården och anstaltsvården som speci-
9847: tivera förebyggandet av experiment med och            aliserat sig på vård av narkotikamissbrukare.
9848: bruk av rusmedel anordnats för yrkesutbildade         Dessutom vårdas minderåriga narkotikamiss-
9849: personer som i kommunens tjänst arbetar med           brukare i vissa barnskyddsanstalter som speciali-
9850: ungdom samt för arbetstagare i organisationer.        serat sig för uppgiften. Vårdresultaten är i regel
9851: Länsstyrelserna har aktivt deltagit i verksamhe-      bättre ju tidigare en narkotikamissbrukare fås
9852: ten. Vid utgången av 1996 blir länsstyrelsernas       under systematisk vård. Vården är effektivast då
9853: rapporter om verksamheten i länen under åren          missbrukaren i ett tidigt skede ges en vårdhänvis-
9854: 1993-1996 fårdiga. Utgående från rapporterna          ning och rusmedelsproblemen angrips i tid.
9855: dras slutsatser om de åtgärder som behövs i fort-        Det finska vårdsystemet står sig väl vid inter-
9856: sättningen.                                           nationelljämförelse. I relation till invånarantalet
9857:                                               KK 854/1996 vp                                             5
9858: 
9859: är vårt vårdsystem för missbrukare mycket ut-            av anstaltsrehabiliteringen konstaterats att den
9860: brett. 1 synnerhet när det gäller den öppna vården       genomsnittliga vårdperioden blivit drygt 20 %
9861: finns det god tillgång på service och servicen är        kortare under 1990-talet.
9862: gratis för kunderna. Antagligen är informatio-              Social- och hälsovårdsministeriet har den 28
9863: nen om vårdmöjligheter för narkotikamissbru-             februari 1996 tillsatt en kommission för att utar-
9864: kare dock inte tillräckligt omfattande. Ministe-         beta ett förslag till ett nationellt narkotikapro-
9865: riet kommer att öka informationen om vårdmöj-            gram. Kommissionens tidsfrist löper ut den 31
9866: ligheterna genom att revidera informationsmate-          december 1996. Social- och hälsovårdsministe-
9867: rialet.                                                  riet har den 4 decem ber 1996 förlängt kommissio-
9868:    Inom anstaltsvården har vårdkapaciteten en-           nens tidsfrist tili den 28 februari 1997. Kommis-
9869: ligt utredningarna inte alltid varit tillräcklig. Det-   sionen kommer att dels framställa ett förslag om
9870: ta har i huvudsak berott på att de ekonomiska            utvecklande av servicesystemet, dels värdera sys-
9871: resurserna i fråga om missbrukarvården varit för         temets nuvarande ställning. Social- och hälso-
9872: knappa samt på att missbrukarvården inte i till-         vårdsministeriet betonar i sina anvisningar tili
9873: räcklig grad prioriteras av kommunerna. Situa-           kommunerna vikten av att förebygga olägenhe-
9874: tionen är denna trots att det är lätt att påvisa att     ter föranledda av rusmedelsmissbruk samt att
9875: vård alltid utgör ett både humanare och mer              ordna behövlig service. Denna verksamhet kom-
9876: ekonomiskt alternativ än försummandet av vård.           mer att fortsätta och ytterligare utvecklas.
9877: Under de senaste åren har det vid uppföljningen
9878: 
9879:       Helsingforsden 13 december 1996
9880: 
9881:                                                                        Minister Terttu Huttu-Juntunen
9882:                                              KK 855/1996 vp
9883: 
9884: Kirjallinen kysymys 855
9885: 
9886: 
9887: 
9888: 
9889:                                     Raimo Vistbacka /ps: Postipalvelujen lakkauttamisesta Kaskisten
9890:                                        kaupungissa
9891: 
9892: 
9893:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
9894: 
9895:    Julkisuuteen on tullut tieto, että Kaskisten        olla kiinni pienistäkin tekijöistä, joista posti- ja
9896: kaupungista on suunniteltu lopetettavaksi oma          pankkipalvelujen toimivuus ei ole vähäisin. Työ-
9897: postikonttori. Näin siitä huolimatta, että kau-        ajat eivät jousta postipalvelujen hankkimiseksi
9898: pungissa sijaitsee suuruusluokaltaan varsin mit-       kauempaa kuin omasta kaupungista.
9899: tavaa teollisuutta, kuten esimerkiksi Oy Metsä-           Edellä esitetyistä syistä on kummallista, että
9900: Botnia Ab, Oy Botnia Wood Ab, Kaskisten                Suomen Posti Oy on suunnittelemassa postin
9901: Lämpö Oy jne. Pelkästään ensiksi mainitun teh-         lakkauttamista Kaskisten kaupungissa, jolloin
9902: taan ja sen tytäryhtiöiden liikevaihto on vuodes-      myös Postipankin palvelut tulisivat loppumaan.
9903: sa noin 1,3 miljardia markkaa ja henkilökuntaa         On vaikeata kuvitella, kuinka näinkin suurelta
9904: niissä on yli 500. Mainittakoon vielä, että maini-     paikkakunnalta ollaan !opettamassa oma posti-
9905: tut yritykset käyttävät tiettävästi postipalvelui-     konttori.
9906: hin vuositasolla noin 200 000 markkaa. Yritys-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
9907: ten postiliikenteen laajuus ei näkyne selkeästi        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9908: Kaskisten postin tilastoissa, sillä ne leimaavat       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9909: postinsa itse konttoreissaan.                          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9910:     Kyseessä olevien yritysten toimintaan ja nii-
9911: den henkilökunnan ja heidän perheenjäsentensä                     Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
9912: jokapäiväiseen elämään vaikuttavat merkittä-                   postikonttorin säilyttämiseksi Kaskisten
9913:  västi postin ja Postipankin palvelut, sillä pankki-           kaupungissa, jottei paikkakunnan elin-
9914:  toimintaa harjoittaa kaupungissa Postipankin li-              keinoelämän ja asukkaiden jokapäiväi-
9915:  säksi vain yksi pankkiyritys. Samoin koulutetun               nen elämä kohtuuttomasti häiriytyisi ja
9916:  henkilökunnan saaminen paikkakunnalle voi                     vaikeutuisi?
9917: 
9918:      Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1996
9919:                                           Raimo Vistbacka /ps
9920: 
9921: 
9922: 
9923: 
9924:  260017
9925: 2                                           KK 855/1996 vp
9926: 
9927: 
9928: 
9929: 
9930:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9931: 
9932:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        suudessakin tarjotaan pankkipalveluita, on
9933: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         lähtökohtana pidetty Postipankin liiketoimintaa
9934: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       pankkipalveluissa vallitsevan kilpailutilanteen
9935: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo            valossa. Myös maantieteelliset seikat on pyritty
9936: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysy-            ottamaan huomioon.
9937: myksen n:o 855:                                           Nykyiset asiamiespostit ovat yleensä joko
9938:                                                       kauppojen, kioskien tai huoltoasemien yhteydes-
9939:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         sä ja ne tarjoavat yksityishenkilöille kaikki samat
9940:        postikonttorin säilyttämiseksi Kaskisten       palvelut kuin omalla henkilökunnalla toimiva
9941:        kaupungissa, jottei paikkakunnan elin-         postikonttori. Asiakkaat voivat noutaa saapu-
9942:        keinoelämän ja asukkaiden jokapäiväi-          neet postilähetyksensä sekä lähettää postia Suo-
9943:        nen elämä kohtuuttomasti häiriytyisi ja        meen ja myös ulkomaille.
9944:        vaikeutuisi?                                       Asiamiespostit ovat lisäksi avoinna iltaisin ja
9945:                                                       viikonloppuisin toisin kuin Postin omat posti-
9946:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          konttorit ja palvelevat täten erityisesti asiakkai-
9947: vasti seuraavaa:                                      ta, jotka käyvät työssä asuinalueensa ulkopuolel-
9948:                                                       la. Niinpä asiamiespostien on huomattu vakiin-
9949:    Postikauttoreiden työstä suurin osa on perin-      nuttaneen asemansa oman alueensa posteina.
9950: teisesti muodostunut pankkipalveluista. Posti-            Suomen Posti Oy suunnittelee postin oman
9951: pankin pankkipalveluverkoston laajuudesta vas-        konttorin sijalle asiamiespostien ohella niin sa-
9952: taa pankki ja kun pankkipalvelut loppuvat suun-       nottua yrittäjävetoista postia, jonka on tarkoitus
9953: nilleen joka toisesta postikonttorista, Posti ei      tarjota asiakkaille perinteistä asiamiespostia laa-
9954: pysty pelkillä postipalveluilla ylläpitämään ny-      jemmat postipalvelutoiminnat. Tällainen yrittä-
9955: kyistä verkkoa. Postin palveluja ei kuitenkaan        jävetoinen posti on suunnitteilla muun muassa
9956: ole aikomus heikentää postitoimintaverkoston          Kaskisten kaupunkiin.
9957: uudistuksen yhteydessä. Posti etsii uusia toimin-         Paikkakunnan omat yrittäjät ovat yleensä
9958: tamalleja jo kokeiltujen mallien lisäksi.             kiinnostuneita postipalvelujen hoitamisesta
9959:    Tällä hetkellä maassamme on erityyppisten          oman yrityksensä yhteydessä. Kaskisissa ei olla
9960: palveluyrittäjien ylläpitämiä posteja yli tuhat.      vielä tehty sopimusta postipalvelujen hoitamises-
9961: Tulevaisuudessa palveluyrittäjien ylläpitämät         ta, mutta Postin Pohjanmaan myyntialueen
9962: postit muodostavat Postin palvelupisteiden ver-       edustajat neuvottelevat asiasta Kaskisissa kulu-
9963: kostosta suurimman osan.                              vassa joulukuussa. Sopimus tullaan tekemään
9964:    Mitä tulee kysymyksessä tarkoitettuun Kas-         sellaisen paikallisen yrittäjän kanssa, jolla on
9965: kisten kaupungin postikonttoriin, todettakoon,        kykyä ja resursseja hoitaa postipalvelut asiakkai-
9966: että Postin oman konttorin ylläpito ei ole siellä     ta tyydyttävällä ja Postin edellyttämällä laaduk-
9967: enää tarkoituksenmukaista pankkipalvelujen lo-        kaalla tavalla. Tällöin postipalvelut voidaan
9968: pettamisen jälkeen. Postikonttorissa tehtävästä       myös palvelupisteen osalta säilyttää entisellään.
9969: työstä yli puolet on muodostunut pankkipalve-             Posti ei yleensä hoida kysymyksessä tarkoitet-
9970: luista. Lähes jokaisen pankkipalveluista luopu-       tuja suurten yritysten postilähetyksiä tavallisissa
9971: van toimipaikan tilalle tulee joko omalla henkilö-    toimipaikoissaan, vaan pyrkii näissä tapauksissa
9972: kunnalla toimiva postikonttori tai asiamiesposti.     takaamaan palvelujensa laadun yksilöllisin rat-
9973: Niitä postikonttoreita valittaessa, joissa tulevai-   kaisuin. Näin menetellään myös Kaskisissa.
9974: 
9975:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1996
9976: 
9977:                                                                Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
9978:                                             KK 855/1996 vp                                             3
9979: 
9980: 
9981: 
9982: 
9983:                                         Tili Riksdagens Talman
9984: 
9985:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      inom banktjänsterna. Man har också försökt be-
9986: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        akta geografiska aspekter.
9987: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         De nuvarande postombuden verkar i allmän-
9988: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål            het i samband med butiker, kiosker eller service-
9989: nr 855:                                               stationer och de erbjuder åt privatpersoner alla
9990:                                                       sådana tjänster som postkontor med egen perso-
9991:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        nai erbjuder. Kunderna kan hämta sina postför-
9992:        ta för att hålla kvar postkontoret i Kaskö     sändelser och sända post tili Finland och även tili
9993:        stad, så att näringslivet på orten och invå-   utlandet.
9994:        narnas dagliga Iiv inte i oacceptabel om-         Postombudspunkterna är dessutom öppna på
9995:        fattning störs och försvåras?                  kvällen och under veckosluten i motsats tili Pos-
9996:                                                       tens egna postkontor och betjänar sålunda sär-
9997:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt         skilt de kunder som jobbar utanför den ort där de
9998: anföra följande:                                      bor. Fö1jaktligen har man märkt att postombu-
9999:                                                       den befåst sin ställning som postinrättningar på
10000:    Största delen av postkontorens arbete har tra-     de orter där de verkar.
10001: ditionellt bestått av banktjänster. För omfatt-          Fin1ands Post Ab planerar i stället för ett eget
10002: ningen av Postbankens banktjänstenät ansvarar         kontor och vid sidan av postombuden införa en
10003: banken och eftersom banktjänsterna nedläggs i         så kallad företagardragen post med syfte att er-
10004: ungefår vart annat postkontor, kan Posten inte        bjuda kunderna en postserviceverksamhet som
10005: upprätthålla det nuvarande nätet med blotta           är mera omfattande än de traditionella postom-
10006: posttjänster. Det är dock inte meningen att för-      buden. En sådan post planeras att starta t.ex. i
10007: svaga postservicen i samband med postnätverks-        Kaskö stad.
10008: reformen. Posten letar efter nya verksamhetsmo-          Företagare på orten är van1igen intresserade
10009: deller utöver de modeller som redan har använts.      av att sköta posttjänster i samband med sitt eget
10010:     Som bäst finns det i Finland mer än tusen         företag. I Kaskö har man ännu inte slutit avtal
10011: postkontor som upprätthålls avolika slags tjäns-      om skötse1 av posttjänster, men representanter
10012: teföretagare. I framtiden kommer sådana här           för Posten i Osterbottens försä1jningsområde
10013: postkontor att bilda största de1en av Postens         förhand1ar om saken i Kaskö under december.
10014: tjänstepunknät.                                       Ett sådant avtal skall med all sanno1ikhet ingås
10015:     Vad gäller Kaskö postkontor i Kaskö stad,         med en sådan loka! företagare som har förmåga
10016: som avses i spörsmålet, kan man konstatera att        och resurser att sköta posttjänster så som Posten
10017: det inte 1ängre är ändamålsenligt att Postens eget    förutsätter och som även tillfredsställer kunder-
10018: kontor upprätth~_lls där efter nedläggningen av       na. Då kan posttjänsterna bevaras som förut
10019: banktjänsterna. Over hälften av postkontorets         även för servicepunktens del.
10020: arbete har bestått av banktjänster. Så gott som          Posten sköter i allmänhet inte de i spörsmå1et
10021: varje kontor som upphör med banktjänster er-          avsedda stora företagens postförsändelser från
10022: sätts av endera ett postkontor med personai eller     sina normala kontor, utan försöker i dylika fall
10023: med postombud. Vid valet av de postkontor som         garantera servicekva1iteten genom att tillämpa
10024:  också i framtiden kommer att erbjuda banktjäns-      individuella lösningar. Så går man tili väga också
10025:  ter har utgångspunkten varit Postbankens affårs-     i Kaskö.
10026:  verksamhet i ljuset av konkurrenssituationen
10027: 
10028:      Helsingfors den 16 december 1996
10029: 
10030:                                                                   Trafikminister Tuula Linnainmaa
10031:                                              KK 856/1996 vp
10032: 
10033:   Kirjallinen kysymys 856
10034: 
10035: 
10036: 
10037: 
10038:                                     Juhani Alaranta /kesk: Pyhäjoen lukion rakentamisesta
10039: 
10040: 
10041: 
10042:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
10043:    Pyhäjoen kunnan lukio toimii erittäin ahtaissa      myös paikallisen messutapahtuman. Lukion op-
10044: ja epäkäytännöllisissä tiloissa. Kunnalla on           pilaat käyttävät koulun tiloja paljon myös varsi-
10045: suunnitelma uusien lukiotilojen rakentamisesta.        naisten koulupäivien jälkeen. Olisi toivottavaa,
10046: Oulun läänin suunnitelmassa Pyhäjoen lukion            että Pyhäjoen lukio saisi nopeasti ajanmukaiset
10047: rakentaminen on ajoitettu vuodelle 1998. Uudis-        koulutilat.
10048: rakennuksen kerrosalaksi on suunniteltu 1 537             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
10049: neliömetriä ja hankkeen kustannusarvio on run-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10050: saat kymmenen miljoonaa markkaa. Pyhäjoen              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10051: lukio on erikoistunut nuorten kouluttamiseen           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10052: yrittäjyyteen. Lukion oppilaat julkaisevat vii-
10053:  koittain paikallista lehteä, johon he itse keräävät             Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
10054:  kaiken materiaalin huolehtien myös ilmoitus-                 kiirehtiäkseen Pyhäjoen lukion rakenta-
10055:  myynnistä. Syksyisin lukiolaiset organisoivat                mista?
10056: 
10057:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1996
10058:                                           Juhani Alaranta /kesk
10059: 
10060: 
10061: 
10062: 
10063:  260017
10064: 2                                          KK 856/1996 vp
10065: 
10066: 
10067: 
10068: 
10069:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10070: 
10071:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       esityksensä rahoitussuunnitelmaksi. Opetusmi-
10072: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        nisteriössä lääninhallitusten esitysten ja aikai-
10073: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      semman rahoitussuunnitelman pohjalta valmis-
10074: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Juhani          teltiin lokakuussa hyväksytty suunnitelma. Ra-
10075: Alarannan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         hoitussuunnitelman ensimmäinen vuosi on laa-
10076: sen n:o 856:                                         dittu ottaen huomioon valtion vuoden 1997 ta-
10077:                                                      lousarvioesityksen valtionosuuksien myöntämis-
10078:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        tä koskevat valtuudet.
10079:        kiirehtiäkseen Pyhäjoen lukion rakenta-           Pyhäjoen lukion rakennushanke on vahviste-
10080:        mista?                                        tussa rahoitussuunnitelmassa vuodella 1998.
10081:                                                      Lääninhallituksen esittämässä kiireellisyysjärjes-
10082:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tyksessä hankkeen edellä Oulun läänissä samalla
10083: vasti seuraavaa:                                     vuodella on kaksi muuta hanketta. Koska laadit-
10084:                                                      tu rahoitussuunnitelma vuoden 1997 osalta pe-
10085:    Opetusministeriössä laaditaan vuosittain pe-      rustuu valtion vuoden 1997 talousarvioesityk-
10086: rustamishankkeiden rahoittamista koskeva             seen ja hankkeet eri vuosille on suunnitelmaan
10087: suunnitelma seuraavia neljää vuotta varten.          otettu niiden arvioidun kiireellisyyden perusteel-
10088: Yleissivistäviä oppilaitoksia koskeva rahoitus-      la, ei Pyhäjoen lukion rakennushankkeen aikais-
10089: suunnitelma vuosille 1997-2000 on opetusmi-          tamiseen vuodelle 1997 näytä olevan mahdolli-
10090: nisteriössä vahvistettu 17.10.1996. Suunnitelma      suuksia. Hankkeen kustannusarvio kysymykses-
10091: perustuu oppilaitosten ylläpitäjien vuoden 1995      sä esitettyjen laajuustietojen mukaan on noin
10092: loppuun mennessä tekemiin lääninhallituksille        12 000 000 markkaa, johon valtionosuus on 50%
10093: toimitettuihin esityksiin, joita peruskorjaus-       eli 6 000 000 markkaa. Aikaistaminen voi tulla
10094: hankkeiden osalta voitiin vielä helmikuussa 1996     kyseeseen vain, jos useita kiireellisemmäksi ar-
10095: täydentää valtioneuvoston hyväksymän vuosia          vioituja hankkeita siirtyy toteutettavaksi myö-
10096: 1996-1999 koskevan julkisten rakennusten pe-         hemminjoko kuntien omasta esityksestä tai siitä
10097: ruskorjausohjelman lisärahoituksen johdosta.         syystä, että hankkeiden suunnitelmien valmistu-
10098: Lääninhallitukset laativat esitysten ja arvioiman-   minen siirtyy.
10099: sa hankkeiden kiireellisyysjärjestyksen pohjalta
10100: 
10101:      Helsingissä 5 päivänäjoulukuuta 1996
10102: 
10103:                                                              Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
10104:                                              KK 856/1996 vp                                              3
10105: 
10106: 
10107: 
10108: 
10109:                                          Tili Riksdagens Talman
10110: 
10111:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         prioriterat projekten. Vid undervisningsministe-
10112: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          riet bereddes utgående från förslagen och tidigare
10113: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        finansieringsplaner den pian som godkändes i
10114: man Juhani Alaranta undertecknade spörsmål nr           oktober. Det första året i finansieringsplanen har
10115: 856:                                                    utformats med beaktande av de fullmakter som
10116:                                                         gäller beviljande av statsandelar i statens budget-
10117:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         förslag för 1997.
10118:         ta för att påskynda byggandet av gymna-            Byggnadsprojektet Pyhäjoen lukio finns med i
10119:         siet Pyhäjoen lukio?                            den fastställda finansieringsplanen under 1998. 1
10120:                                                         den skyndsamhetsordning som länsstyrelsen lagt
10121:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           fram prioriteras detta år två andra projekt fram-
10122: anföra följande:                                        om detta gymnasieprojekt i Uleåborgs Iän. Efter-
10123:                                                         som den uppgjorda finansieringsplanen för 1997
10124:    Vid undervisningsministeriet uppgörs årligen         års vidkommande baserar sig på statens budget-
10125: en pian för finansiering av anläggningsprojekt          proposition för 1997 och projekten för olika år
10126: för de följande fyra åren. Finansieringsplanen för      har satts in i planen på basis av hur brådskande
10127: allmänbildande läroanstalter för åren 1997-             de bedömts, förefaller det inte finnas några
10128: 2000 fastställdes den 17 oktober 1996 i undervis-       möjligheter att tidigarelägga byggnadsprojektet
10129: ningsministeriet. Planen baserar sig på de fram-        Pyhäjoen lukio tili 1997. Kostnadskalkylen för
10130: ställningar som läroanstalternas huvudmän gjor-         projektet är enligt de storleksuppgifter som
10131: de hos länsstyrelserna före utgången av 1995 och        nämns i spörsmålet ca 12 000 000 mark, och
10132: som för saneringsprojektens del kunde komplet-          statsandelen för detta är 50%, dvs. 6 000 000
10133: teras ännu i februari 1996 tili följd av att statsrå-   mark. En tidigareläggning kan komma i fråga
10134: det godkände en tilläggsfinansiering av sane-           bara om flera andra projekt som bedömts vara
10135: ringsprogrammet för offentliga byggnader för            mer brådskande genomförs senare, antingen på
10136: åren 1996--1999. Länsstyrelserna uppgör sitt            framställan av kommunerna eller av den anled-
10137: förslag tili finansieringsplan utgående från fram-      ningen att planerna för projekten blir fårdiga
10138: ställningarna och hur de i fråga om skyndsamhet         senare än beräknat.
10139: 
10140:      Helsingforsden 5 december 1996
10141: 
10142:                                                          Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
10143:                                             KK 857/1996 vp
10144: 
10145: Kirjallinen kysymys 857
10146: 
10147: 
10148: 
10149: 
10150:                                    Juhani Alaranta /kesk: VR:n menettelystä henkilökunnan rekry-
10151:                                        toinnissa
10152: 
10153: 
10154:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10155: 
10156:    VR-Yhtymä Oy käyttää "nimeämismenette-             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10157: lyä" täyttäessään erilaisia toimia ja työtehtäviä.    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10158: Käytännössä tämä merkitsee sitä, ettei paikkoja
10159: aseteta julkisesti haettaviksi, ei edes henkilöstön             Onko Hallitus tietoinen VR-Yhtymän
10160: lehdessä. Tästä seuraa, ettei toimien täyttämises-           käyttämästä nimeäruismenettelystä ja pi-
10161: sä ole mitään kontrollia eikä myöskään valitus-              tääkö Hallitus sitä Suomen perustusla-
10162: mahdollisuutta. Näin ei voida seurata esim. tasa-            kien ym. säädösten mukaisena, ja
10163: arvon tai muiden perusoikeuksien toteutumista.                  mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
10164:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-              menettelyn muuttamiseksi?
10165: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10166: 
10167:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1996
10168: 
10169:                                          Juhani Alaranta /kesk
10170: 
10171: 
10172: 
10173: 
10174: 260017
10175: 2                                           KK 857/1996 vp
10176: 
10177: 
10178: 
10179: 
10180:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
10181: 
10182:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            VR Osakeyhtiössä on yhteistoimintakokouk-
10183: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          sessa henkilöstön kanssa sovittu siitä, että luotta-
10184: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        musmiehille annetaan mahdollisuus tulla kuul-
10185: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Juhani            luiksi niissä tehtävien valinnoissa, joissa perintei-
10186: Alarannan näin kuuluvan kirjallisen kysy-              sen tehtäväkierron (urakehitys) seurauksena siir-
10187: myksen n:o 857:                                        rytään pysyvästi vaativampaan tehtävään, ja li-
10188:                                                        säksi niissä tilanteissa, joissa tiettyyn tehtävään
10189:           Onko Hallitus tietoinen VR-Yhtymän           on yleisesti konsernin sisältä haettu hakijoita.
10190:        käyttämästä nimeämismenettelystä ja pi-            Perinteisen tehtäväkierron ulkopuoliset tehtä-
10191:        tääkö Hallitus sitä Suomen perustusla-          vät ja sellaiset tehtävät, joihin ei ole tiedossa
10192:        kien ym. säädösten mukaisena, ja                paikkakunnan sisäisiä hakijoita tai joihin muista
10193:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          syistä halutaan myös paikkakunnan ulkopuoli-
10194:        menettelyn muuttamiseksi?                       sia hakijoita, on ilmoitettu hakuun VR:n henki-
10195:                                                        löstölehdessä.
10196:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Esimiestehtävät on harkittu tapauskohtaisesti
10197: vasti seuraavaa:                                       ja niitä kaikkia ei ole laitettu hakuun, mutta
10198:                                                        käytännössä henkilöstöllä on ollut niistä tieto.
10199:    Liikenneministeriö on pyytänyt asiasta VR-          Luottamusmiesten lausunnonantomahdollisuus
10200: Yhtymä Oy:ltä selvityksen, josta ilmenee seuraa-       ei ole koskenut vaativampiin esimiestehtäviin ni-
10201: vaa:                                                   meämisiä, mutta näissäkin tapauksissa henkilös-
10202:    VR-Yhtymä Oy:n ja sen tytäryhtiöiden VR             tön edustajille on tiedotettu asiasta yhteistoimin-
10203: Osakeyhtiön ja Oy VR-Rata Ab:n uuden henki-            takäytännön mukaisesti.
10204: lökunnan rekrytoinnit pysyvään palvelussuhtee-            VR:n ulkopuolisissa rekrytoinneissa on käy-
10205: seen ovat olleet vuoden 1988 alusta lukien erit-       tetty yleisiä työmarkkinoiden hankintakanavia,
10206: täin vähäiset. Vuosittain on rekrytoitu pysyvään       kuten lehti-ilmoitteluaja työvoimapalveluja sekä
10207: suhteeseen vain muutamia henkilöitä, sen sijaan        erityisesti määräaikaisten suhteen työpaikoille
10208: määräaikaiseen palvelussuhteeseen lähinnä rata-        tapahtuneita ilmoittautumisia.
10209: töihin on otettu huomattavasti enemmän henki-             Edellä mainitun perusteella VR-Yhtymä Oy
10210: löstöä. Rekrytoinnin vähäisyys johtuu siitä, että      pitää palveluksessa olevan henkilöstön kannalta
10211: VR:nsisäisesti on henkilöstöä ohjattu niille paik-     nimeämismenettelytapaa hyvin tasapuolisenaja
10212: kakunnille, joilla on ollut henkilöstötarvetta.        henkilöstön tiedossa olevana, jolloin kaikilla ha-
10213:    Liikelaitoskautena virat julistettiin haettavik-    lukkailla on mahdollisuus ilmoittautua erilaisiin
10214: sija ne täytettiin hakijoiden joukosta. Työsuhtei-     tehtäviin ao. esimiehelle. Näin ollen menettely ei
10215: ta ei silloinkaan laitettu haettaviksi kuin erityis-   ole lakien ja säädösten vastainen eikä sitä ole
10216: tapauksissa.                                           tarvetta muuttaa.
10217:    VR:n yhtiöittämisen yhteydessä virkasuhteet            Liikenneministeriö pitää VR-Yhtymä Oy:n
10218: poistuivat ja tehtävien täyttämisessä siirryttiin      menettelyä asiassa lainmukaisena eikä pidä tar-
10219: noudattamaan normaalia osakeyhtiöissä esiinty-         peellisena muutoinkaan puuttua vallitsevaan
10220: vää tapaa.                                             käytäntöön.
10221: 
10222:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1996
10223: 
10224:                                                                  Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
10225:                                            KK 857/1996 vp                                                    3
10226: 
10227: 
10228: 
10229: 
10230:                                        Tili Riksdagens Talman
10231: 
10232:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     på samarbetsmöte kommit överens om att för-
10233: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       troendemännen skall ges möjlighet att yttra sig
10234: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     dels beträffande vai av personai för sådana upp-
10235: man Juhani Alaranta undertecknade spörsmål nr        drag i vilka man till följd a v traditionell uppgifts-
10236: 857:                                                 cirkulation (karriärsutveckling) förflyttas till en
10237:                                                      bestående, mer krävande post och dels beträffan-
10238:           Är Regeringen medveten om VR-kon-          de sådana uppdrag tili vilka man i allmänhet har
10239:        cernens utnämningsförfarande och anser        sökt personer inom koncernen.
10240:        Regeringen detta förfarande vara fören-          1 fråga om uppdrag utanför den traditionella
10241:        ligt med Finlands grundlagar samt andra       uppgiftscirkulationen och sådana uppgifter tili
10242:        stadganden, och                               vilka lokala krafter inte väntas söka, eller tili
10243:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      vilka man av andra orsaker önskar sökanden
10244:        för att förändra detta förfarande?            också från andra orter, förklaras tjänsterna ledi-
10245:                                                      ga i VR:s personaltidning.
10246:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Om uppdragen på förmannanivå har beslut
10247: anföra följande:                                     fattats från fall tili fall och alla har inte förklarats
10248:                                                      lediga att söka, men i praktiken har personalen
10249:    Trafikministeriet har bett VR-koncernen Ab        vetat om dem. Förtroendemännens yttrandemöj-
10250: om en utredning över ärendet, av viiken framgår      lighet har inte omfattat utnämningarna tili mera
10251: följande:                                            krävande förmannauppdrag, men också i dessa
10252:    Rekryteringen av ny personai till VR-koncer-      fall har personalens representanter informerats
10253: nen Ab samt dess dotterbolag VR Aktiebolag           om saken i enlighet med samarbetsförfarandet.
10254: och Oy VR-Rata Ab har fr.o.m. början av år               Vid rekrytering utanför VR har man utnyttjat
10255: 1988 varit synnerligen ringa. Endast några perso-    arbetsmarknadens allmänna rekryteringskana-
10256: ner har årligen engagerats i stadigvarande tjänst    ler, som t.ex. tidningsannonser och arbetskrafts-
10257: medan visstidsanställningarnas antal, närmast        service, samt i fråga om visstidsanställningar in-
10258: inom banarbetena, har varit betydligt större. Det    tresserade som anmält sig på arebtsplatsen.
10259: ringa antalet rekryteringar har närmast berott på        Med stöd av det ovan sagda anser VR-koncer-
10260: att VR inom bolaget har dirigerat arbetskraft till   nen utnämningsförfarandet från den anställda
10261: de orter som har haft största behov av personal.     personalens synpunkt vara mycket jämlikt och
10262:    Under affårsverksperioden anslogs tjänster le-    öppet, varvid alla som så önskar har möjlighet att
10263: diga och de besattes med utvalda bland sökan-        anmäla sitt intresse för olika uppdrag tili behörig
10264: den. lnte ens då förklarades arbetsavtalsförhål-     överordnad. Följaktligen står förfarandet inte i
10265: landen lediga att sökas annat än i specialfall.      strid med lagar eller stadganden och det finns
10266:    1 samband med att VR bolagiserades avskaf-        intet behov att ändra på det.
10267: fades tjänsteförhållandena och när något arbets-        Trafikministeriet anser att VR-koncernen
10268: avtal skulle ingås övergick man till att tillämpa    Ab:s förfarande i saken är lagenligt och anser inte
10269: den praxis som är normal inom aktiebolag.            heller i andra avseenden detvara nödvändigt att
10270:     lnom VR Aktiebolag har man med personalen        ingripa i rådande bruk.
10271: 
10272:      Helsingforsden 9 december 1996
10273:                                                                                                         --
10274: 
10275: 
10276:                                                                    Trafikminister Tuula Linnainmaa
10277:                                            KK 858/1996 vp
10278: 
10279: Kirjallinen kysymys 858
10280: 
10281: 
10282: 
10283: 
10284:                                   Mikko Kuoppa Iva-r ym.: Vuokra-asuntojen välitystoiminnasta
10285: 
10286: 
10287: 
10288:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10289: 
10290:    Vuokra-asuntojen välitysmarkkinoille on pe-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
10291: siytynyt viipiilisiä yrittäjiä, koska vuokra-asun-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10292: tojen välitystoiminta ei edellytä mitään tutkintoa   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10293: tai lupaa. Monet rehellisetkin välittäjät vaativat   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10294: asiakkailtaan kohtuuttomia, jopa useiden kuu-
10295: kausien vuokraa vastaavia palvelumaksuja. Hä-                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
10296: märämiehet laittavat yrityksen pystyyoja tarjoa-            jotta asiakkaan oikeudet vuokra-asunto-
10297: vat todellisia tai keksittyjä asuntoja keräten              jen välitystoiminnassa toteutuisivat pa-
10298: asiakkailta ennakko- ja palvelumaksuja. Asiak-              remmin?
10299: kaalta jää kuitenkin asunto saamatta.
10300: 
10301:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1996
10302: 
10303:                      Mikko Kuoppa /va-r                      Esko-Juhani Tennilä /va-r
10304: 
10305: 
10306: 
10307: 
10308:  260017
10309: 2                                           KK 858/1996 vp
10310: 
10311: 
10312: 
10313: 
10314:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10315: 
10316:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        (KTMp 1046/1988). Välittäjä ei voi vedota sopi-
10317: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         musehtoon, josta ei ole kirjallisesti sovittu.
10318: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Välitettävän kohteen vuokrapyynnön määrästä
10319: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko            voidaan sopia myös suullisesti. Kuluttajan tulisi
10320: Kuopan ym. näin kuuluvan kysymyksen n:o 858:          kuitenkin aina tehdä kirjallinen välityssopimus,
10321:                                                       jossa selvästi määritellään välityspalkkion suu-
10322:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,        ruus arvonlisäveroineen ja muine mahdollisine
10323:        jotta asiakkaan oikeudet vuokra-asunto-        kuluineen.
10324:        jen välitystoiminnassa toteutuisivat pa-          Asunnonvälittäjäasetus sisältää myös nimen-
10325:        remmin?                                        omaisen säännöksen välityspalkkiosta. Sen mu-
10326:                                                       kaan välityspalkkion on oltava kohtuullinen ot-
10327:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          taen huomioon välitystehtävän laatu, suoritettu
10328: vasti seuraavaa:                                      työmäärä ja tehtävän taloudellisesti tarkoituk-
10329:                                                       senmukainen suoritustapa. Asunnonvälittäjä
10330:     Vuokra-asuntojen välitystoimintaa sääntelee       saa periä vain yhden välityspalkkion määrän sii-
10331: asunnonvälittäjäasetus (761/1993), joka tuli voi-     näkin tapauksessa, että asunnonhakija ja vuok-
10332: maan 1 päivänä lokakuuta 1993. Asetuksella            ranantaja ovat erikseen hänen toimeksianta-
10333: asunnonvälitystoiminnan sääntelyä ajanmukais-         jiaan. Palkkion suorittamisesta ja määrästä sovi-
10334: tettiin ja kevennettiin poistamalla muun muassa       taan toimeksiannon yhteydessä. Palkkion osalta
10335: toiminnan luvanvaraisuus. Luvanvaraisuudesta          sääntely noudattaa osin samoja periaatteita kuin
10336: luopuminen liittyi vuonna 1989 aloitettuun lupa-      kiinteistönvälityksessä, jossa vastaavanlainen
10337: hallinnon uudistamistyöhön, jonka yleiseksi ta-       säännös sisältyy lakiin kuluttajansuojasta kiin-
10338: voitteeksi asetettiin hallinnollisten lupien vähen-   teistönvälityksessä (686/1988). Edellä mainittui-
10339: täminen, lupa-asioiden käsittelyn lyhentäminen,       hin säädöksiin sisältyvien yksittäisten säännös-
10340: lupien hakemisen yksinkertaistaminen sekä             ten, kuten hyvän asunnonvälitystavan ja koh-
10341: lupamenettelyjen perustana olevien säädösten          tuullisen välityspalkkion sisältöä selventävät
10342: selkeyttäminen. Vuoden 1993 asunnonvälittäjä-         myös tuomioistuinratkaisut ja kuluttajavalitus-
10343: asetuksessa luovuttiin välitystoiminnan yksityis-     lautakunnan ratkaisut.
10344: kohtaisesta sääntelystä lukuun ottamatta eräitä          Vuokra-asuntojen välitystoimintaan vaikut-
10345: vuokra-asuntojen välityksen kannalta keskeisiä        taa myös laki asuinhuoneiston vuokrauksesta
10346: periaatteita. Kun muun muassa sopimusehtoja,          (481/1995), joka tuli voimaan 1 päivänä touko-
10347: sopimuksen sovittelua ja markkinointia koske-         kuuta 1995. Lakia sovelletaan sopimuksiin, joilla
10348: vat säännökset sisältyivät jo tuolloin kuluttajan-    rakennus tai sen osa vuokrataan toiselle käytet-
10349: suojalainsäädäntöön,        asunnonvälittäjäasetus    täväksi yksinomaan tai pääasiassa asumiseen.
10350: laadittiin puiteasetuksen luonteisena perustu-        Vaikka laki sallii myös suullisen vuokraso-
10351: maan lähtökohtaisesti sopimusvapauden peri-           pimuksen tekemisen, kirjallinen sopimus on kui-
10352: aatteeseen. Rakenteeltaan asetus noudattaa sa-        tenkin kummankin osapuolen kannalta suositel-
10353: moja periaatteita kuin 1 päivänä toukokuuta           tavaa. Laki mahdollistaa myös kohtuullisena
10354: 1993 voimaan tullut kiinteistönvälittäjäasetus        pidettävästä, enintään kolmen kuukauden vuok-
10355: (181/1993).                                           raa vastaavasta vakuudesta sopimisen. Vakuus
10356:    Asunnonvälitysliikettä harjoitettaessa on ase-     annetaan siltä varalta, että vakuuden antava so-
10357: tuksen mukaan noudatettava hyvää asunnonvä-           pimusosapuoli ei täytä sopimusvelvoitteitaan.
10358: litystapaa. Lisäksi välitystehtävä on suoritettava    Vuokran suuruus määräytyy lain mukaan osa-
10359: ammattitaitoisesti ja huolellisesti toimeksian-       puolten keskeisin sopimuksin. Vuokraa koske-
10360: tajan ja tämän vastapuolen edut huomioon ot-          van ehdon kohtuullisuuden kumpi tahansa osa-
10361: taen. Asunnonvälityksen toimeksiantosopimus           puoli voi vuokrasuhteen aikana saattaa tuomio-
10362: on tehtävä kirjallisesti kauppa- ja teollisuusmi-     istuimen tutkittavaksi.
10363: nisteriön vahvistaman kaavan mukaisesti                  Uudenmaan lääninhallitus on selvittänyt
10364:                                              KK 858/1996 vp                                                3
10365: 
10366: asunnon- ja kiinteistönvälityksen palkkioita            telun tai oikeudenkäynnin lisäksi myös erityisin
10367: pääkaupunkiseudulla lokakuussa 1995. Selvi-             kuluttajille tarkoitetuin oikeussuojakeinoin. Eri-
10368: tyksen perusteella vuokra-asuntojen välityspalk-        mielisyyksien osalta kuluttaja voi tällöin kääntyä
10369: kio on pääkaupunkiseudulla yleensä yhden                kunnallisen kuluttajaneuvojan, kuluttajavalitus-
10370: kuukauden vuokra 22 %:n arvonlisäverolla ko-            lautakunnan tai kuluttaja-asiamiehen puoleen.
10371: rotettuna. Vuokravakuutena on yleisesti välitet-        Nämä seuraavat myös aktiivisesti muun muassa
10372: tävän asunnon kahden kuukauden vuokraa vas-             asunnonvälitystoimintaa ja tiedottavat tätä toi-
10373: taava määrä. Tilastokeskus on myös syyskuussa           mintaa koskevista kannanotoistaan/ratkaisuis-
10374: 1995 selvittänyt suurimmissa päivälehdissä              taan.
10375: vuokra-asuntojen välitystä tarjoavien yritysten             Lupahallinnon uudistamistyön tavoitteet to-
10376: välityspalkkioita. Tämänkin selvityksen mukaan          teutettiin asunnon- ja kiinteistönvälitystoimin-
10377: yleisin palkkioperuste on yhden kuukauden               taa koskevilla asetuksilla, jolloin vastuuta toi-
10378: vuokraa vastaava korvaus. Kuluttajavalituslau-          minnasta siirtyi enemmän alan omalle itsesäänte-
10379: takunta on kuitenkin korostanut laajaa julki-           lylle. Kuluttajien asemaa turvaamaanjäi silti laa-
10380: suutta saaneessa, välityspalkkiota koskeneessa          ja kuluttajansuojaoikeudellinen lainsäädäntö.
10381: ratkaisussaan tänä vuonna, että vallitsevasta           Kun kysymys on yleensä alan ammattitaidon
10382: käytännöstä huolimatta välityspalkkion tulee            sijasta suppean elinkeinonharjoittajien ryhmän
10383: aina olla kohtuullinen suhteessa vuokralaisen           moraalista alan sisällä, hallituksen mielestä ei
10384: välittäjäitä saamaan palveluun.                         edes kattavalla, helposti toimintaa rajoittavaksi
10385:     Asunnonvälitystoimintaa valvovat lääninhal-         muodostuvalla lainsäädännöllä ole mahdollista
10386:  litukset, jotka pitävät luetteloa toimialueensa        estää epäkohtien ajoittaista ilmenemistä. Tämä
10387:  asunnonvälittäjistä. Lääninhallitus voi muun           tavoite tulisi hallituksen mielestä saavuttaa ensi-
10388:  muassa asunnonvälitysliikkeiden rekisteri-ilmoi-       sijaisesti ns. pehmeillä toimenpiteillä eli lisäämäl-
10389:  tustietojen tai kuluttajien ilmoitusten perusteella    lä sekä kuluttajiin suunnattua valistusta että
10390:  puuttua esiintyviin epäkohtiin antamalla asun-         viranomaisten ja alan välistä yhteistyötä.
10391:  nonvälittäjäasetuksen vastaisesti menetelleelle            Hallitus seuraa kuitenkin jatkuvasti nykyisen
10392:  asunnonvälittäjälle varoituksen tai keskeyttä-         lainsäädännön toimivuutta ja vaikutuksia asun-
10393:  mällä liikkeen toiminnan enintään kolmeksi kuu-        nonvälitystoimintaan sekä päättää saadun pa-
10394:  kaudeksi. Kuluttajan ja asunnonvälittäjän väli-        lautteen perusteella tarvittavista toimenpiteistä.
10395:  set erimielisyydet on mahdollista ratkaista sovit-
10396: 
10397:       Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1996
10398: 
10399:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
10400: 4                                           KK 858/1996 vp
10401: 
10402: 
10403: 
10404: 
10405:                                         Tili Riksdagens Talman
10406: 
10407:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      1046/1988). F örmedlaren kan inte åberopa något
10408: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        avtalsvillkor som inte är skriftligt överenskom-
10409: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      met. Om den hyra som skall begäras för en
10410: man Mikko Kuoppa m.fl. undertecknade spörs-           förmedlad bostad kan överenskommas också
10411: mål nr 858:                                           muntligt. Konsumenten bör dock alltid sluta ett
10412:                                                       skriftligt förmedlingsavtal, i vilket förmedlings-
10413:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-       arvodet jämte mervärdesskatt och eventuella
10414:        sikt att vidta för att en kunds rättigheter    andra utgifter tydligt fastställs.
10415:        bättre skall kunna tillgodoses vid förmed-         Förordningen om bostadsförmedlare innehål-
10416:        lingen av hyresbostäder?                       ler också ett särskilt stadgande om förmedlings-
10417:                                                       arvodet. Enligt detta skall arvodet vara skäligt
10418:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         med beaktande av förmedlingsuppgiftens art, det
10419: anföra följande:                                      utförda arbetets mängd och ett ekonomiskt
10420:                                                       ändamålsenligt sätt att utföra uppdraget. För-
10421:    Förmedlingen av hyresbostäder regleras ge-         medlaren får uppbära ett belopp som motsvarar
10422: nom förordningen om bostadsförmedlare (761/           endast ett förmedlingsarvode också i det fallet att
10423: 1993), som trädde i kraft den 1 oktober 1993.         bostadssökanden och hyresvärden var för sig är
10424: Genom förordningen gjordes regleringen tidsen-        hans uppdragsgivare. Om betalningen av ett ar-
10425: ligare och smidigare genom att bl.a. tillstånds-      vode och arvodets storlek avtalas i samband med
10426: plikten avskaffades. Slopandet av tillståndsplik-     att uppdraget ges. 1fråga om arvodet följer regle-
10427: ten hade samband med den reform av tillstånds-        ringen delvis samma principer som de som iakt-
10428: förvaltningen som inleddes 1989 med det allmän-       tas vid fastighetsförmedling, om viiken ett
10429: na målet att minska antalet administrativa till-      motsvarande stadgande ingår i lagen om konsu-
10430: stånd, förkorta behandlingen av tillståndsären-       mentskydd vid fastighetsförmedling (686/1988).
10431: den, för-enkla ansökningsförfarandet samt göra        lnnebörden av enskilda stadganden i de ovan
10432: de författningar som tillståndsförfarandena           nämnda författningarna, såsom vad som avses
10433: grundar sig på klarare. 1 1993 års förordning om      med 'god bostadsförmedlingssed' och 'skäliga
10434: bostadsförmedlare slopades den detaljerade reg-       förmedlingsarvoden', har ytterligare klarlagts
10435: leringen av förmedlingsverksamheten, med un-          genom domstolsutslag och beslut av konsu-
10436: dantag för vissa principer som är centrala med        mentklagonämnden.
10437: tanke på förmedlingen av hyresbostäder. Då bl.a.          F örmedlingen av hyresbostäder påverkas ock-
10438: stadganden om avtalsvillkor, jämkning av avtal        så av lagen om hyra av bostadslägenhet (481/
10439: samt marknadsföring redan vid denna tidpunkt          1995), som trädde i kraft den l maj 1995. Lagen
10440: ingick i lagstiftningen om konsumentskydd, ut-        tillämpas på avtal genom vilka en byggnad eller
10441: formades förordningen om bostadsförmedlare            en del av en byggnad hyrs ut för att a.!lvändas
10442: som en ramförordning med principen om frihet          enbart eller huvudsakligen som bostad. Aven om
10443: att ingå avtal som den primära utgångspunkten.        lagen tillåter också muntliga hyresavtal, är ett
10444: Till sin struktur följer förordningen samma prin-     skriftligt avtal att rekommendera ur båda parter-
10445: ciper som förordningen om fastighetsmäklare           nas perspektiv. Lagen gör det också möjligt att
10446: (18111993), som trädde i kraft den 1 maj 1993.        avtala om en skälig säkerhet, som tili sitt värde
10447:    Då bostadsförmedlingsrörelse drivs, skall en-      inte överskrider tre månaders hyra. Säkerhet
10448: ligt förordningen god bostadsförmedlingssed           ställs för den händelse att avtalsparten i fråga inte
10449: iakttas. Förmedlingsuppgiften skall dessutom          fullgör sina avtalsförpliktelser. Enligt lagen be-
10450: skötas med yrkesskicklighet och omsorg samt           stäms hyrans storlek enligt vad parterna har av-
10451: med beaktande av uppdragsgivarens och dennes          taiat sinsemellan. Båda kan under hyresförhål-
10452: motparts intressen. Uppdragsavtalet skall upp-        landet låta domstolen pröva frågan om ett villkor
10453: rättas skriftligt enligt ett formulär som har fast-   som gäller hyran är skäligt.
10454: ställts av handels- och industriministeriet (HIMb         Länsstyrelsen i Nylands Iän gjorde i oktober
10455:                                             KK 858/1996 vp                                             5
10456: 
10457: 1995 en utredning om arvodena för bostads- och         med särskilda, för konsumenten avsedda rätts-
10458: fastighetsförmedling i huvudstadsregionen. En-         skyddsmedel. Konsumenten kan sålunda vända
10459: ligt utredningen är förmedlingsarvodet för hyres-      sig tili den korumunala konsumentrådgivaren,
10460: bostäder i huvudstadsregionen i allmänhet en           konsumentklagonämnden eller konsumentom-
10461: månads hyra plus 22% mervärdesskatt. Säkerhe-          budsmannen. Dessa följer även aktivt med bl.a.
10462: ten är ofta ett belopp som motsvarar två måna-         bostadsförmedlingsverksamheten och informe-
10463: ders hyra för den bostad som skall förmedlas.          rar om sina ställningstaganden/avgöranden som
10464: Statistikcentralen har likaså i september 1995         gäller denna verksamhet.
10465: undersökt de arvoden som uppbärs av företag               Målen för reformen av tillståndsförvaltningen
10466: som i de största dagstidningarna har erbjudit sig      uppnåddes genom förordningarna om bostads-
10467: att förmedla hyresbostäder. Också denna utred-         och fastighetsförmedling, varvid branschen fick
10468: ning visar att den allmännaste arvodesgrunden är       större ansvar för verksamheten genom att dess
10469: en ersättning som motsvarar en månads hyra.            självreglering ökades. Trots detta kvarstod en
10470: Konsumentklagonämnden har dock i ett avgö-             omfattande konsumentskyddsrättslig lagstift-
10471: rande i år, som gällde förmedlingsarvode och           ning som tryggar konsumenternas ställning. Ef-
10472: som har fått omfattande publicitet, betonat att        tersom det i allmänhet är fråga om moralen hos
10473:  oberoende av rådande praxis bör ett förmed-           en liten grupp näringsidkare inom branschen och
10474:  lingsarvode alltid vara skäligt i förhållande tili    inte yrkesskickligheten hos hela branschen, är det
10475: den tjänst som hyresgästen får av förmedlaren.         enligt regeringens åsikt inte ens med en täckande
10476:     Bostadsförmedlingsverksamheten övervakas           lagstiftning, som lätt blir begränsande för verk-
10477:  av länsstyrelserna som håller en förteckning över     samheten, möjligt att förhindra att det tidvis fö-
10478:  bostadsförmedlarna på sitt verksamhetsområde.         rekommer missförhållanden. Detta mål bör en-
10479:  Länsstyrelsen kan bl.a. på basis av de register-      ligt regeringens åsikt i första hand uppnås genom
10480:  uppgifter som bostadsförmedlingsrörelserna            s.k. mjuka åtgärder, d.v.s. genom att både upp-
10481:  lämnar eller anmälningar från konsumenter in-         lysningen tili konsumenterna och samarbetet
10482:  gripa i förekommande missförhållanden genom           mellan myndigheterna och branschen utökas.
10483:  att ge den bostadsförmedlare som handlar i strid         Regeringen följer dock hela tiden med hur den
10484:  med förordningen om bostadsförmedlare en var-         nuvarande lagstiftningen fungerar och vilka
10485:  ning eller avbryta rörelsens verksamhet för högst     verkningar den har på bostadsförmedlingsverk-
10486:  tre månader. Meningsskiljaktigheter mellan            samheten samt beslutar på basis av erhållen res-
10487:  konsumenten och bostadsförmedlaren kan för-           pons om nödvändiga åtgärder.
10488:  utom genom förlikning eller rättegång även lösas
10489: 
10490:       Helsingforsden 12 december 1996
10491: 
10492:                                                       Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
10493:                                              KK 859/1996 vp
10494: 
10495: Skriftligt spörsmål 859
10496: 
10497: 
10498: 
10499: 
10500:                                     Margareta Pietikäinen /sv: Om stämpelskattefriheten för första
10501:                                        bostaden
10502: 
10503: 
10504:                                          Tili Riksdagens Talman
10505: 
10506:    För att underlätta unga människors anskaf-          tillämpa också på aktiebolag. Annars diskri-
10507: fande av första bostad är köpare av första bostad      mineras de som vill få en bättre juridisk reglering
10508: eller tomt för första bostad befriade från stäm-       av ägandeförhållandet.
10509: pelskatt. Med motiveringen att befrielsen från             Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
10510: stämpelskatt gäller enbart naturliga personer,         ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
10511: diskrimineras de som bildar bostadsaktiebolag          ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
10512: för sin första bostad. lngen ändring i den här         följande spörsmål:
10513: tolkningen föreslås i den nya lagen om överlåtel-
10514: seskatt som skall ersätta stämpelskattelagen på                  Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
10515: denhär punkten. Att bilda bostadsaktiebolag är                ta för att de som för sin första bostad
10516: juridiskt sett en bättre lösning än samägande. För            bildar ett bostadsaktiebolag inte skall
10517: samägande finns det stadganden hur befrielsen                 diskrimineras av stämpelskattelagstift-
10518: skall beräknas i fall att alla parter inte är berät-          ningen?
10519: tigade till befrielsen. Motsvarande måste gå att
10520: 
10521:      Helsingfors den 22 november 1996
10522: 
10523:                                         Margareta Pietikäinen /sv
10524: 
10525: 
10526: 
10527: 
10528: 260017
10529: 2                                          KK 859/1996 vp
10530: 
10531: Kirjallinen kysymys 859                                                                    Suomennos
10532: 
10533: 
10534: 
10535: 
10536:                                   Margareta Pietikäinen /r: Ensiasunnon leimaverottomuudesta
10537: 
10538: 
10539: 
10540:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10541: 
10542:    Nuorten ihmisten ensiasunnon hankinnan            vaa menettelyä on voitava soveltaa myös osake-
10543: helpottamiseksi ensiasunnon tai ensiasunnon          yhtiöihin. Muussa tapauksessa omistussuhtee-
10544: tontin ostajat ovat vapautettuja leimaverosta.       seen paremman oikeudellisen sääntelyn haluavat
10545: Ensiasuntoa varten osakeyhtiön perustavia syrji-     tulevat syrjityiksi.
10546: tään sillä perusteella, että leimaverovapaus kos-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10547: kee ainoastaan luonnollisia henkilöitä. Tähän        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10548: tulkintaan ei esitetä mitään muutosta uudessa        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10549: tältä osin leimaverolain korvaavassa varainsiir-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10550: toverolaissa. Asunto-osakeyhtiön perustaminen
10551: on oikeudellisesti katsoen parempi ratkaisu kuin               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10552: yhteisomistus. Yhteisomistuksen osalta on ole-              ryhtyä, jotta leimaverolainsäädäntö ei
10553: massa säännöksiä leimaverovapauden laskemi-                 syrjisi ensiasuntoaan varten asunto-osa-
10554: sesta siinä tapauksessa, että kaikki osapuolet ei-          keyhtiön perustavia?
10555: vät ole oikeutettuja tähän vapautukseen. Vastaa-
10556: 
10557:      Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1996
10558: 
10559:                                        Margareta Pietikäinen /r
10560:                                            KK 859/1996 vp                                             3
10561: 
10562: 
10563: 
10564: 
10565:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10566: 
10567:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       siihen ei ole olemassa muita perusteita. Tarpee-
10568: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ton yhtiöittäminen aiheuttaa paitsi kustannuksia
10569: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      ja hallinnollista vaivaa myös oikeudellista epäsel-
10570: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Margareta       vyyttä. Tarpeeton yhtiöittäminen johtaa pitkän
10571: Pietikäisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       ajan kuluessa myös verotulojen alentumiseen.
10572: sen n:o 859:                                             Marraskuun alusta 1990 voimaan tulleen ensi-
10573:                                                      asunnon leimaverovapauden tarkoituksena oli
10574:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       helpottaa nimenomaan nuorten ensimmäisen
10575:        ryhtyä, jotta leimaverolainsäädäntö ei        asunnon hankkimista, sillä asuntojen hintojen
10576:        syrjisi ensiasuntoaan varten asunto-osa-      nousun johdosta myös asuntoa hankittaessa
10577:        keyhtiön perustavia?                          maksettavaksi tulevasta leimaverosta oli tullut
10578:                                                      merkittävä menoerä. Kun oman asunnon hank-
10579:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kiminen tällöin oli usein ainoa vaihtoehto asumi-
10580: vasti seuraavaa:                                     seen eikä mahdollisuuksia ollut leimaveron ylei-
10581:                                                      seen alentamiseen, jouduttiin verotuksen
10582:    Leimaverolain mukaan kiinteistön luovutuk-        neutraalisuuspyrkimyksistä       luopumaan       ja
10583: sesta on suoritettava leimaveroa, jonka määrä        myöntämään nuorille ensiasunnon hankkijoille
10584: useimmissa tapauksissa on 6 prosenttia kauppa-       vapautus leimaverosta. Ensiasunnon verova-
10585: hinnasta. Asunto-osakkeiden luovutuksesta            paussäännös, joka säilytettiin myös varain-
10586: suoritettava leimavero sen sijaan on vain 1,6 pro-   siirtoverotuksessa, on asuntopoliittisilla perus-
10587: senttia. Leimaverolain verokantojen epäyhtenäi-      teilla annettavaa verotukea.
10588: syys on ollut ilmeinen epäkohta erityisesti niissä       Hallituksen käsityksen mukaan ensiasunnon
10589: tapauksissa, joissa kysymyksessä on samaan           verovapauden myöntämisperusteet varainsiirto-
10590: tarkoitukseen hankittu omaisuus. Verokantojen        verotuksessa eivät syrji tavallista ensiasunnon
10591: huomattava ero on johtanut siihen, että usein        hankkijaa. Verovapaus kohdentuu niille nuorille
10592: myös asuinkiinteistö ostetaan perustettavan yh-      ensimmäisen asuntonsa hankki ville, joille tällai-
10593: tiön lukuun, vaikka yhtiömuodon käyttämiseen         nen verotuki on tarkoituksenmukaista antaa.
10594: ei olisi erityisiä muita perusteita. Yhtiömuodosta   Asunto-osakeyhtiömuoto ei liene useimmissa ta-
10595: saadaan etua siinä vaiheessa, kun asunto myy-        pauksissa välttämätön silloin, kun kysymyksessä
10596: dään edelleen ja siitä on suoritettava vain 1,6      on asumiseen tarkoitettu pientalo. Kun asunto-
10597: prosentin leimavero. Seurauksena on ollut            osakeyhtiömuodon käyttämisellä omakoti- tai
10598: maanomistuksen ja luovutusten aiheeton arvo-         paritalotyyppisiin asuntoihin usein pyritään
10599: paperistuminen. Leimaverotuksen ensisijaisim-        lieveropään verotukseen, ensiasunnon veron-
10600: pia ongelmia on ollut juuri asuntojen leimavero-     huojennusta ei myöskään varainsiirtoverotuk-
10601: tuksen epäyhtenäisyys.                               sessa ole tarkoituksenmukaista myöntää asunto-
10602:     Yhtenä tavoitteena leimaverotusta uudistet-      osakeyhtiön perustaville, vaikka kysymyksessä
10603: taessa oli alentaa verokantojen välistä eroa,jotta   olisikin ensimmäinen asunto. Jos pientaloasun-
10604: tarpeeton yhtiöittäminen vähenisi. Uuden va-         non hankkiva harkitsee tarkoituksenmukaiseksi
10605:  rainsiirtoverolain mukaan kiinteistön luovutuk-     perustaa asunto-osakeyhtiön myös pientalon ra-
10606:  sessa sovelletaan yhtenäistä 4 prosentin verokan-   kentamisvaiheessa, lienevät siitä saatavat edut
10607:  taa riippumatta kauppahinnan suuruudesta.           siten merkittävät, että perustaminen kannattaa,
10608:  Hallituksen esityksen perusteluissa oli nimen-      vaikka vapautusta varainsiirtoverosta ei saa-
10609:  omaan mainittu, että verokantojen ero on joh-       kaan.
10610:  tanut yhtiömuodon käyttämiseen silloinkin, kun
10611: 
10612:    Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1996
10613:                                                                                 Ministeri Arja Alho
10614: 4                                            KK 859/1996 vp
10615: 
10616: 
10617: 
10618: 
10619:                                          Tili Riksdagens Talman
10620: 
10621:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       lagsformen också i sådana fall då det inte har
10622: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         funnits några andra grunder för denna. Den onö-
10623: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       diga bolagiseringen föranleder förutom kostna-
10624: man Margareta Pietikäinen undertecknade                der och administrativt besvär också juridisk
10625: spörsmål nr 859:                                       oklarhet. Den onödiga bolagiseringen leder på
10626:                                                        lång sikt även tilllägre skatteinkomster.
10627:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-           A vsikten med den befrielse från stämpelskatt
10628:         ta för att de som för sin första bostad        för första bostad som trädde i kraft vid ingången
10629:         bildar ett bostadsaktiebolag inte skall        av november 1990 var att underlätta anskaff-
10630:         diskrimineras av stämpelskattelagstift-        ningen av den första bostaden för just de unga,
10631:         ningen?                                        eftersom också stämpelskatten hade blivit en be-
10632:                                                        tydande utgiftspost vid anskaffningen av bostad
10633:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          p.g.a. de stegrade bostadspriserna. Då en egen
10634: anföra följande:                                       bostad på den tiden ofta utgjorde det enda boen-
10635:                                                        dealternativet och då det inte var möjligt att
10636:    Enligt lagen angående stämpelskatt skall vid        bevilja en allmän sänkning av stämpelskatten,
10637: överlåtelse av fastighet betalas stämpelskatt, vars    tvingades man avstå från neutralitetssträvande-
10638: beloppi de flesta fall uppgår till6% av köpeskil-      na i fråga om beskattningen och bevilja unga som
10639: lingen. Den stämpelskatt som skall betalas vid         skaffade sin första bostad befrielse från stämpel-
10640: överlåtelse av bostadsaktier är däremot endast         skatt. Stadgandet om befrielse från stämpelskatt
10641: 1,6 %. Att skattesatserna i stämpelskattelagen är      för förvärv av första bostad, vilket bibehölls i
10642: så oenhetliga har varit ett klart missförhållande, i   överlåtelsebeskattningen, är skattestöd som be-
10643: synnerhet i sådana fall då det har varit fråga om      viljas på bostadspolitiska grunder.
10644: egendom som anskaffats för samma ändamål.                 Enligt regeringens uppfattning diskriminerar
10645: Den ansenliga skillnaden mellan skattesatserna         grunderna för beviljande av skattefrihet för för-
10646: har lett till att även inköp av bostadsfastigheter     sta bostad vid beskattningen av överlåtelser inte
10647: ofta sker för ett under bildning varande bolags        vanliga medborgare som skaffar sin första bo-
10648: räkning, också när det inte finns andra särskilda      stad. Skattefriheten avser sådana unga som skaf-
10649: grunder för att använda sig av bolagsformen.           far sin första bostad och som det är ändamålsen-
10650: Bolagsformen är till fördel i det skede då bosta-      ligt att bevilja detta slag av skattestöd. Bostads-
10651: den säljs vidare och stämpelskatten för den en-        aktiebolagsformen torde i de flesta fall inte vara
10652: dast är 1,6 %. Följden av detta har varit en onö-      nödvändig då det är fråga om ett småhus som är
10653: dig värdepapperisering av markinnehav och              avsett för boende. Eftersom syftet med att använ-
10654: överlåtelser. Problemen i samband med                  da bostadsaktiebolagsformen för anskaffning av
10655: stämpelskatten har i första hand varit just att        egnahems- eller parhusbostäder ofta är lindriga-
10656: stämpelskatten i fråga om bostäder har varit så        re beskattning, är det inte heller i beskattningen
10657: oenhetlig.                                             av överlåtelser ändamålsenligt att bevilja dem
10658:    Ett av syftena med revideringen av stämpel-         som bildar bostadsaktiebolag skattelättnader för
10659: skattelagen var att minska skillnaden mellan           första bostad, även om det skulle råka gälla en
10660: skattesatserna och därigenom minska den onödi-         första bostad. Om den som ämnar skaffa bostad
10661: ga bolagiseringen. Enligt den nya lagen om över-       i ett småhus anser det vara ändamålsenligt att
10662: låtelseskatt tillämpas en enhetlig skattesats på       bilda ett bostadsaktiebolag redan i byggnadsske-
10663: 4 % på fastighetsöverlåtelser oberoende a v köpe-      det, torde de fördelar han vinner vara så betydan-
10664: skillingens storlek. l motiveringen till regeringens   de att det lönar sig att bilda bolaget även om han
10665: proposition sägs uttryckligen att skillnaden mel-      inte blir befriad från överlåtelseskatt.
10666: lan skattesatserna har lett till användning av bo-
10667: 
10668:     Helsingforsden 13 december 1996
10669:                                                                                    Minister Arja Alho
10670:                                             KK 860/1996 vp
10671: 
10672: Skriftligt spörsmål 860
10673: 
10674: 
10675: 
10676: 
10677:                                    Pehr Löv /sv m.fl.: Om utjämning av kostnaderna för barnskyddet
10678: 
10679: 
10680: 
10681:                                         Tili Riksdagens Talman
10682: 
10683:    Regeringen har i sin redogörelse Från barn-        utlåtande 12/1996 rd har riksdagens social- och
10684: skydd mot barnpolitik konstaterat behovet av att      hälsovårdsutskott också fåst uppmärksamhet på
10685: trygga barnens rätt tili specialservice också i små   frågan.
10686: kommuner, och att samarbete inom den sektorn             Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
10687: på lång sikt måste utvecklas mellan kommuner-         ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
10688: na. En arbetsgrupp vid social- och hälsovårdsmi-      ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
10689: nisteriet har föreslagit att ett utjämningssystem     följande spörsmål:
10690: för barnskyddet skulle utarbetas. Enligt deras
10691: förslag skulle ungefår hälften täckas av ett fast               Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
10692: anslag, som inom budgeten skiljs från kommu-                 ta för att få tili stånd ett utjämningssys-
10693: nernas statsandel för social- och hälsovården för            tem för barnskyddet, och h ur förhåller sig
10694: detta ändamål. Resten skulle finansieras genom               Regeringen tili social- och hälsovårdsmi-
10695: kommunala avgifter, som främst bestäms ut-                   nisteriets arbetsgrupps förslag?
10696: gående från kommunernas invånarantal. I sitt
10697: 
10698:      Helsingforsden 22 november 1996
10699: 
10700:           Pehr Löv /sv                    Gunnar Jansson /sv            Ulla-Maj Wideroos /sv
10701:           Henrik Lax /sv                  Klaus Bremer /sv              Eva Biaudet /sv
10702:                                           Håkan Malm /sv
10703: 
10704: 
10705: 
10706: 
10707:  260017
10708: 2                                            KK 860/1996 vp
10709: 
10710: Kirjallinen kysymys 860                                                                      Suomennos
10711: 
10712: 
10713: 
10714: 
10715:                                     Pehr Löv /r ym.: Lastensuojelun kustannusten tasaamisesta
10716: 
10717: 
10718: 
10719:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
10720: 
10721:    Hallitus on selonteossaan Lastensuojelusta          asukaslukujen perusteella eduskunnan sosiaali-
10722: kohti lapsipolitiikkaa todennut tarpeen turvata        ja terveysvaliokunta on lausunnossaan 12/1996
10723: lasten oikeuden erityispalveluihin myös pienissä       vp myös kiinnittänyt asiaan huomiota.
10724: kunnissa ja yhteistyön kehittämistarpeen kun-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10725: tien välillä pitkällä aikavälillä. Sosiaali- ja ter-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10726: veysministeriön työryhmä on ehdottanut lasten-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10727: suojelun tasausjärjestelmän toteuttamista. Eh-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10728: dotuksen mukaan noin puolet katettaisiin kiinte-
10729: ällä määrärahalla, joka valtion talousarviossa                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10730: erotettaisiin kuntien sosiaali- ja terveydenhuol-             ryhtyä lastensuojelun tasausjärjestelmän
10731: lon tähän tarkoitukseen varatusta valtionosuu-                toteuttamiseksi, ja miten Hallitus suhtau-
10732: desta. Loppuosa rahoitettaisiin kuntien mak-                  tuu sosiaali- ja terveysministeriön työryh-
10733: suin, jotka määräytyisivät ensi sijassa kuntien               män ehdotukseen?
10734: 
10735:      Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1996
10736: 
10737:           Pehr Löv /r                     Gunnar Jansson /r              Ulla-Maj Wideroos /r
10738:           Henrik Lax /r                   Klaus Bremer /r                Eva Biaudet /r
10739:                                           Håkan Malm /r
10740:                                              KK 860/1996 vp                                              3
10741: 
10742: 
10743: 
10744: 
10745:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
10746: 
10747:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tännössä toteuttamat suuriakaan kustannuksia
10748: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           aiheuttavat toimenpiteet eivät lisää kuntakohtai-
10749: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         sen valtionosuuden määrää.
10750: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pehr Lö-              Vaikeudet järjestää satunnaisesti tarvittavia
10751: vin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            suuria kustannuksia ja erityisosaamista edellyt-
10752: n:o 860:                                                täviä sosiaalipalveluja ovat uudistuksen toteu-
10753:                                                         duttua ja kuntien taloudellisen tilanteen laman
10754:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          myötä muutoinkin heikettyä korostuneet. Kun-
10755:        ryhtyä lastensuojelun tasausjärjestelmän         takohtaiset vaihtelut ovat kuitenkin huomatta-
10756:        toteuttamiseksi, ja miten Hallitus suhtau-       via.
10757:        tuu sosiaali- ja terveysministeriön työryh-         Ongelmat ovat toistaiseksi painottuneet mää-
10758:        män ehdotukseen?                                 rällisesti eniten lastensuojeluun, jossa ratkaisuja
10759:                                                         on viivytetty tai vältetty niistä aiheutuvien kus-
10760:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             tannusten vuoksi. Ongelma koskee erityisesti pie-
10761: taen seuraavaa:                                         niä kuntia. Toisaalta huomattavia kustannuksia
10762:                                                         aiheuttavia tilanteita esiintyy lukumääräisesti ja
10763:      Lastensuojelulain (68311983) 12 §:ssä sääde-       myös asukasmäärään suhteutettuna eniten suu-
10764: tään sosiaalilautakunnan velvollisuudesta ryh-          rissa kaupungeissa. Esimerkiksi koko maassa
10765: tyä avohuollon tukitoimiin ja lain 16 §:ssä velvol-     vuosittain tehtävistä noin 1 500 huostaanotosta
10766: lisuudesta ottaa lapsi huostaan ja järjestää hänel-     tehdään suurin osa kymmenessä suurimmassa
10767: le sijaishuolto.                                        kaupungissa. On viitteitä siitä, että suurissakin
10768:      Säännökset velvoittavat sosiaalilautakuntaa        kaupungeissa säästöpaineet ovat erityisesti viime
10769: ryhtymään toimenpiteisiin viipymättä saa-               vuosina ohjanneet sosiaalityön keinovalikoimaa
10770: nöksissä tarkoitettujen edellytysten täyttyessä.        asiakkaan kannalta epätarkoituksenmukaiseen
10771: Asiakkaalla ei kuitenkaan säännösten perus-             suuntaan.
10772: teella ole oikeutta vaatiajuuri tiettyä tai tietynta-      Sosiaali- ja terveysministeriön asettama so-
10773: soista palvelua.                                        siaalihuollon suurten kustannusten tasausta ja
10774:      Lastensuojelulain säännöksistä ainoastaan          toiminnallista yhteistyötä selvittänyt työryhmä
10775:  13 §:n 1 momentti (muut. 39/1990) takaa lapselle       ehdotti 29.2.1996 luovuttamassaan väliraportis-
10776: ja perheelle tai itsenäistymässä olevalle nuorelle      sa lastensuojelun kustannusten tasausjärjestel-
10777:  niin sanotun subjektiivisen oikeuden riittävään        män toteuttamista vuoden 1997 alusta (STM,
10778:  taloudelliseen tukeen ja asuntoon. Oikeus sanot-       Työryhmämuistiaita 1996:2). Työryhmän aset-
10779:  tuihin palveluihin on toteutettavissa viime kädes-     taminen liittyi selvitysmies Heikki Kosken val-
10780:  sä oikeusteitse.                                       tion ja kuntien välisiä suhteita koskevaan selvi-
10781:      Vuoden 1995 elokuun alusta voimaan tulleen         tystyöhön.
10782:  perusoikeusuudistuksen yhteydessä Suomen                  Selvitysmies Koski esitti 15.5.1996 päivätyssä
10783:  Hallitusmuodon (muut. 969/1995) 15 a §:ään si-         ehdotuksessaan lastensuojelukustannusten ta-
10784:  sällytettiin keskeiset sosiaaliset oikeudet. Perus-    sausjärjestelmän toteuttamista edellä mainitun
10785:  oikeuksien merkitys sosiaalioikeudellisessa pää-       työryhmän väliraportissa esitetyllä tavalla.
10786:  töksenteossa on siten kasvanut. Sosiaalipalvelu-          Mainitun sosiaali- ja terveysministeriön työ-
10787:  jenjärjestämisen kannalta keskeisiä perusoikeus-       ryhmän ja selvitysmies Kosken esityksen pohjal-
10788:  säännöksiä ovat myös yhdenvertaisuutta, kielel-        ta sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltiin
10789:  listä ja muuta tasa-arvoa sekä hyvän hallinnon         kevään ja kesän aikana luonnos tasausjärjestel-
10790:   takeita koskevat hallitusmuodon säännökset (5,        mää koskevaksi hallituksen esitykseksi. Lisäksi
10791:   14 ja 16 §).                                          ministeriö sisällytti vuoden 1997 talousarvioesi-
10792:      Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusjär-     tykseensä tasausjärjestelmän edellyttämät mää-
10793:   jestelmä uudistui vuoden 1993 alusta. Laskennal-      rärahajärjestelyt.
10794:   lisessa valtionosuusjärjestelmässä kunnan käy-           Hallituksen esityksen mukaan tasausjärjestel-
10795: 4                                            KK 860/1996 vp
10796: 
10797: mää olisi vuoden 1997 alusta sovellettu vain las-      vaan hallituksen esitykseen kuntien valtion-
10798: tensuojelukustannusten tasaukseen. Esitys ei to-       osuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 149/
10799: teutuessaan olisi aiheuttanut muutoksia palvelu-       1996 vp) ei siten sisälly lastensuojelun suurten
10800: jen järjestämistä koskeviin velvoitteisiin eikä val-   kustannusten tasausjärjestelmän toteuttamista.
10801: tion ja kuntien väliseen kustannustenjakoon.              Lastensuojelutoimenpiteiden tarpeessa ole-
10802:    Hallituksen käsitellessä valtion vuotta 1997        vien lasten ja lapsiperheiden tilannetta voidaan
10803: koskevaa talousarvioesitystä päätettiin kuiten-        kuitenkin pitää eräänä keskeisimpiin kuuluvana
10804: kin luopua tasausjärjestelmän toteuttamisesta          sosiaalipalvelujärjestelmään liittyvänä ongelma-
10805: vuoden 1997 talousarvion yhteydessä.                   na. Tästä syystä sosiaali- ja terveysministeriössä
10806:    Selvitysmies Kosken esitykseen perustuvaan          on tarkoitus edelleen selvittää mahdollisuuksia
10807: ja eduskunnassa parhaillaan käsiteltävänä ole-         tilanteen korjaamiseksi.
10808: 
10809:      Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1996
10810: 
10811:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
10812:                                                KK 860/1996 vp                                               5
10813: 
10814: 
10815: 
10816: 
10817:                                            Tili Riksdagens Talman
10818: 
10819:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           stora kostnader beloppet av statsandelen tili
10820: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-            kommunen.
10821: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-             Svårigheterna att tillfålligt ordna nödvändig
10822: man Pehr Löv m.fl. undertecknade spörsmål nr              socialservice som kräver stora kostnader och spe-
10823: 860:                                                      cialsakkunskap har accentuerats efter reformen
10824:                                                           och tili följd av att kommunernas ekonomiska
10825:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-           situation även annars har försämrats i och med
10826:         ta för att få tili stånd ett utjämningssys-       depressionen. Skillnaderna mellan korumuneroa
10827:         tem för barnskyddet, och hur förhålier sig        är dock stora.
10828:         Regeringen tili social- och hälsovårdsmi-            Kvantitativt sett har problemen hittills drab-
10829:         nisteriets arbetsgrupps förslag?                  bat barnskyddet mest, så att avgöranden har
10830:                                                           förhalats elier undvikits på grund av de kostna-
10831:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             der de förorsakar. Prob1emet berör i synnerhet
10832: anföra följande:                                          små kommuner. Å andra sidan uppstår de flesta
10833:                                                           situationerna som leder tili betydande kostnader
10834:     1 12 § barnskyddslagen (68311983) ingår be-           i de stora städerna, både numerärt och i propor-
10835: stämmelser om socialnämndens skyldighet att               tion tili invånaranta1et. T.ex. av de ca 1 500 om-
10836: vidta stödåtgärder inom den öppna vården och i            händertaganden som görs varje år i hela Jandet
10837: 16 § om skyldigheten att omhänderta barn och              företas största delen i de tio största städerna. Det
10838: ordna barnets vård utom hemmet.                           finns teeken som tyder på att även i de stora
10839:     Bestämmelserna förpliktar socialnämnden att           städerna har spartrycket i synnerhet under det
10840: vidta åtgärder omedelbart när de förutsättningar          senaste året styrt socialarbetets metodurval i en
10841: som avses i bestämmelserna föreligger. Bestäm-            för klienterna oändamålsenligare riktning.
10842: melserna ger dock inte klienten rätt att krävajust           Den arbetsgrupp som social- och hälsovårds-
10843: en viss service elier service på en viss nivå.            ministeriet tilisatte att utreda utjämningen av sto-
10844:     Av barnskyddslagens bestämmelser garante-             ra socialvårdskostnader och det funktionelia
10845: rar endast 13 § 1 mom. (ändr. 39/1990) barnet och         samarbetet föreslog i den melianrapport som
10846: familjen elier en ung person som hålier på att bli        överlämnades den 29 februari 1996 att ett system
10847: självständig s.k. subjektiv rätt tili tiliräckligt eko-   för utjämning av kostnaderna för barnskyddet
10848: nomiskt stöd och bostad. Rätten tili nämnda               skulie införas från och med början av 1997 (STM,
10849: service skall i sista hand tiligodoses på rättslig        Työryhmämuistiaita 1996:2). Tillsättandet av
10850: väg.                                                      arbetsgruppen anknöt sig tili utredningsman
10851:     1 samband med den grundlagsreform som                 Heikki Koskis utredningsarbete som gälie för-
10852: trädde i kraft i början av augusti 1995 intogs i          håliandet mellan staten och kommunerna.
10853:  15 a § Regeringsformen för Finland (ändr. 969/              Utredningsman Koski framförde i sitt förslag
10854:  1995) de viktigaste sociala rättigheterna. De            daterat den 15 maj 1996 att systemet för utjäm-
10855:  grundläggande rättigheternas betydelse inom det          ning av kostnaderna för barnskyddet skulle verk-
10856:  socialrättsliga beslutsfattandet har alitså ökat.        ställas på det sätt som föreslagits i arbetsgrup-
10857:  Viktiga bestämmelser om de grundläggande rät-            pens mellanrapport.
10858:  tigheterna med tanke på anordnandet av social-              Utgående från arbetsgruppens och utred-
10859:  service är dessutom regeringsformens bestäm-             ningsman Koskis förslag utarbetades vid social-
10860:  melser om jämlikhet, språklig och annan jäm-             och hälsovårdsministeriet under våren och som-
10861:  ställdhet samt garantier för god förvaltning (5, 14      maren ett utkast tili regeringsproposition om ut-
10862:  och 16 §).                                               jämningssystemet. Dessutom tog ministeriet in
10863:      Statsandelssystemet för social- och hälsovår-        de anslagsarrangemang som utjämningssystemet
10864:  den förnyades vid ingången av 1993. lnom syste-          förutsatte i sitt budgetförslag för 1997.
10865:  met med kalkylerade statsandelar ökar inte ens              Enligt regeringspropositionen skulle utjäm-
10866:  sådana åtgärder av kommunen som förorsakar               ningssystemet från ingången av 1997 ha tilläm-
10867: 6                                           KK 860/1996 vp
10868: 
10869: pats endast på utjämning av barnskyddskostna-         baserar sig på utredningsman Koskis förslag och
10870: derna. Om propositionen hade godkänts skulle          som bäst behandlas i riksdagen, innehåller alltså
10871: den inte ha medfört några ändringar i skyldighe-      inget system för utjämning av stora kostnader för
10872: terna att ordna service eller i kostnadsfördelning-   barnskyddet.
10873: en mellan staten och kommunerna.                         Situationen för barn och barnfamiljer som är i
10874:    När regeringen behandlade propositionen om         behov av barnskyddsåtgärder kan dock betrak-
10875: statsbudgeten för 1997 beslöt man dock att avstå      tas som ett av de mest centrala problemen i an-
10876: från att införa utjämningssystemet i samband          slutning tili socialservicesystemet. Av denna an-
10877: med 1997 års budget.                                  ledning har man vid social- och hälsovårdsminis-
10878:    Regeringens proposition med förslag tili lag       teriet för avsikt att ytterligare utreda möjligheter-
10879: om statsandelar till kommunerna och vissa lagar       na att rätta tili situationen.
10880: som har samband med den (RP 149/1996 rd), som
10881: 
10882:      Helsingfors den 13 december 1996
10883: 
10884:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
10885:                                               KK 861/1996 vp
10886: 
10887: Kirjallinen kysymys 861
10888: 
10889: 
10890: 
10891: 
10892:                                     Timo Ihamäki /kok ym.: Toimenpiteistä nuorten tupakoinnin vä-
10893:                                        hentämiseksi
10894: 
10895: 
10896:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
10897: 
10898:    Suomalaiset nuoret aloittavat tupakoinnin            ja tutkimustulokset antavat hälyttävän kuvan
10899: kansainvälisesti poikkeuksellisen varhain. Vuon-        nuorten tupakoinnin ehkäisyyn liittyvien tavoit-
10900: na 1994 52 % 13-vuotiaista suomalaisista tytöis-        teiden toteutumisesta. Ellei nuorten tupakointiin
10901: tä ja 70 % samanikäisistä pojista oli jo kokeillut      liittyviä ongelmia oteta vakavasti eikä perusteel-
10902: tupakointia. Suomessa 15-vuotiaat polttavat             lisia ja monipuolisia toimenpidesuosituksia to-
10903: päivittäin useammin kuin samanikäiset nuoret            teuteta, romutetaan myös tupakkalain perusteet.
10904: muissa maissa. Kaksi kolmesta nuorena tupa-             Lisäksi nuorten tupakoinnin yleisyyden pysymi-
10905: kointinsa aloittaneesta sairastuu ja joka toinen        sellä nykyisellä tasolla tai lisääntymisellä voi olla
10906: kuolee ennenaikaisesti johonkin tupakkaperäi-           vakavia yhteiskunta- ja terveyspoliittisia seu-
10907: seen sairauteen. Tutkimusten mukaan tupakoin-           rauksia.
10908: ti aiheuttaa merkittäviä terveysongelmia jo lap-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
10909: suudessa ja lisää sairasturuisvaaraa moniin vaka-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10910: viin tauteihin aikuisena.                               kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10911:     Eduskunnan yksimielisesti vuonna 1994 hy-           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10912: väksymän tupakkalain uudistuksen päätavoit-
10913: teena oli ehkäistä ja vähentää nuorten tupakoin-                   Onko Hallitus tietoinen asiantuntijoi-
10914: tia. Kesällä 1996 Jyväskylässä sosiaali- ja ter-                den laatimista toimenpidesuosituksista
10915: veysministeriön tuella kokoontuneessa laajassa                  nuorten tupakoinnin ehkäisemiseksi ja
10916:  kansallisessa keskustelufoorumissa sovittiin mo-               vähentämiseksi, ja
10917:  nista toimintapoliittisista linjauksista ja keinois-              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10918:  ta nuorten terveyden ja tupakoimattomuuden                     niiden perusteella ryhtyä, jotta tavoitteet
10919: edistämiseksi.                                                  nuorten tupakoinnin ehkäisemiseksi to-
10920:     Kuitenkin julkisuudessa esiintyvät lausunnot                teutuisivat?
10921: 
10922:       Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1996
10923: 
10924:                       Timo Ihamäki /kok                          Maija Rask /sd
10925:                       Paula Kokkonen /kok                        Leena Luhtanen /sd
10926: 
10927: 
10928: 
10929: 
10930:  260017
10931: 2                                          KK 861/1996 vp
10932: 
10933: 
10934: 
10935: 
10936:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10937: 
10938:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sosiaali- ja terveysministeriön aloitteesta ja tuke-
10939: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        mana järjestettiin Jyväskylässä 27.-28.8.1996
10940: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      konsensuskokous, joka valmisteli eduskuntaky-
10941: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-       symyksessä tarkoitetun, asiantuntijoiden laati-
10942: mäen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        man toimenpidesuosituksen "suomalainen stra-
10943: n:o 861:                                             tegia nuorten terveyden ja savuttomuuden edis-
10944:                                                      tämiseksi". Toimenpidesuositus on ensimmäi-
10945:           Onko Hallitus tietoinen asiantuntijoi-     nen kattava ohjelmapaperi, jossa nuorten savut-
10946:        den laatimista toimenpidesuosituksista        tomuuden edistämistä käsitellään kansallisena
10947:        nuorten tupakoinnin ehkäisemiseksi ja         terveys- ja yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä.
10948:        vähentämiseksi, ja                               Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee par-
10949:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       haillaan toimenpidesuositusten toimeenpanoa ja
10950:        niiden perusteella ryhtyä, jotta tavoitteet   toimeenpanevan ryhmän asettamista, sillä nuor-
10951:        nuorten tupakoinnin ehkäisemiseksi to-        ten savuttomuuden edistäminen ja tupakoinnin
10952:        teutuisivat?                                  aloittamisen ehkäisy on koko yhteiskunnan teh-
10953:                                                      tävä eikä niinkään terveydenhuollon tehtävä.
10954:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tupakoin-
10955: vasti seuraavaa:                                     nin aloittamisen ehkäisyn on, onnistuakseen,
10956:                                                      lähdettävä perheistä, niistä organisaatioista ja
10957:    Nuorten tupakointi on suurimpia kansanter-        elämänpiiristä, joissa nuoret päivittäin elävät
10958: veysongelmiamme. Nuorena aloitettu tupakointi        ja toimivat. Terveydenhuollon asiantuntijoiden
10959: on yleensä tupakoivan nuoren suurin mahdolli-        tehtävä on tukea perheitä ja organisaatioita tässä
10960: nen elinikäinen terveysvaara. Nuorena kehittyvä      työssä. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee
10961: nikotiiniriippuvuus on myös suomalaisten tupa-       terveyskasvatusmäärärahan vuoden 1997 käyt-
10962: koinnin yleisyyden ja jatkuvuuden paras tae.         tösuunnitelmaa ja on varautunut tukemaan hy-
10963:    Vuonna 1994 uudistettu tupakkalakimme si-         vin voimakkaasti asiantuntijoiden laatimien toi-
10964: sältää nuorten savuttomuutta tukevia säädöksiä,      menpidesuositusten täytäntöönpanoa.
10965: mutta ei sellaisenaan ole riittävä. Tämän takia
10966: 
10967:      Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1996
10968: 
10969:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
10970:                                            KK 861/1996 vp                                             3
10971: 
10972: 
10973: 
10974: 
10975:                                        Till Riksdagens Talman
10976: 
10977:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          detta har på initiativ och med stöd av social- och
10978: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          hälsovårdsministeriet i Jyväskylä ordnats ett
10979: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      koncensusmöte 27.-28.8.1996 och det beredde
10980: dagsman Timo Ihamäki m.fl. undertecknade             åtgärdsrekommendationen för den finländska
10981: spörsmål nr 861:                                     strategin för att främja de ungas hälsa och rökfri-
10982:                                                      het vilket avses i spörsmålssvaret och gjorts upp
10983:          Är Regeringen medveten om de re-            av sakkunniga. Atgärdsrekommendationen är
10984:        kommendationer tili åtgärder som sak-         det första täckande programpapperet där främ-
10985:        kunniga har gjort upp för att förebygga       jande av ungas rökfrihet behandlas som en natio-
10986:        och minska de ungas tobaksrökning och         nell hälso- och samhällspolitisk fråga.
10987:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         Social- och hälsovårdsministeriet bereder för
10988:        på basis av dem för att målen om minsk-       närvarande verkställigheten av rekommendatio-
10989:        ning av de ungas tobaksrökning skall för-     nerna till åtgärder och tillsättandet av en verk-
10990:        verkligas?                                    ställande grupp eftersom främjandet av de ungas
10991:                                                      rökfrihet och förebyggandet av påbörjande av
10992:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        tobaksrökning är hela samhällets uppgift och
10993: anföra följande:                                     inte så mycket en uppgift för hälsovården. Detta
10994:                                                      innebär i praktiken att förebyggandet av påbör-
10995:    De ungas tobaksrökning är ett av våra största     jandet av tobaksrökning skall, för att lyckas,
10996: folkhälsoproblem. Tobaksrökning som påbör-           utgå från familjerna, de organisationer och kret-
10997: jats i unga år är i allmänhet en rökande ungdoms     sar där de unga dagligen lever och verkar. Upp-
10998: största möjliga livstida hälsorisk. Ett nikotinbe-   giften för de sakkunniga inom hälsovården är att
10999: roende som uppstår i ungdomen är den bästa           stöda familjer och organisationer i detta arbete.
11000: garantin för att den finländska tobaksrökningen      Social- och hälsovårdsministeriet bereder en
11001: skall vara allmän och kontinuerlig.                  driftsplan för anslaget för hälsofostran 1997 och
11002:    Vår tobakslag som reviderades 1994 innehål-       har berett sig på att mycket kraftigt understöda
11003: ler författningar som stöder rökfrihet bland de      verkställigheten av de rekommendationer till åt-
11004: unga, men detta räcker inte i sig. På grund av       gärder som de sakkunniga har gjort upp.
11005: 
11006:      Helsingforsden 13 december 1996
11007: 
11008:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
11009:                                            KK 862/1996 vp
11010: 
11011: Kirjallinen kysymys 862
11012: 
11013: 
11014: 
11015: 
11016:                                   Anneli Jäätteenmäki /kesk ym.: Vastuuvajauksista ED-maiden elä-
11017:                                      kejärjestelmissä
11018: 
11019: 
11020:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
11021: 
11022:    Julkisuudessa on esiintynyt uutisia siitä, että   muuttamalla. Kun suomalaisten eläkkeiden ra-
11023: eräissä Euroopan unionin jäsenmaissa, mm. Sak-       hoituksen koetaan jo nyt olevan kestokyvyn ylä-
11024: sassa ja Ranskassa, olisi huomattavan suuria         rajoilla, kansalaisten huoli mahdollisista ylimää-
11025: kattamattomia eläkevastuita. Pelko siitä, että       räisistä kustannuksista on ymmärrettävä.
11026: muut EU:n jäsenmaat joutuisivat aikaa myöten            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
11027: tavalla tai toisella näiden kattamattomien vastui-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11028: den maksumiehiksi, on lisännyt kriittisyyttä         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11029: EU:ta kohtaan mm. Isossa-Britanniassa. Saman-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11030: laista huolta on ollut myös Suomen kansalaisten
11031: keskuudessa.                                                   Aiheutuuko EU:n jäsenmaiden eläke-
11032:    Tiedossa on, että myös oma eläkejärjestel-               järjestelmien väitetyistä kattamattomista
11033: mämme on ensi vuosituhannella kasvavien haas-               eläkevastuista ongelmia Suomelle, ja jos
11034: teiden ja paineiden edessä erityisesti ikäraken-            aiheutuu,
11035: teen vanhenemisen vuoksi. Osittain näihin haas-                miten Hallitus aikoo varautua niiden
11036: teisiin on jo vastattu omaa eläkelainsäädäntöä              hoitamiseen?
11037: 
11038:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1996
11039:           Anneli Jäätteenmäki /kesk  Maija-Liisa Lindqvist /kesk Seppo Kääriäinen /kesk
11040:           Vuokko Rehn /kesk          Anu Vehviläinen /kesk       Kari Myllyniemi /kesk
11041:           Hannes Manninen /kesk      Mari Kiviniemi /kesk        Matti Väistö /kesk
11042:           Johannes Leppänen /kesk    Ossi Korteniemi /kesk       Armas Komi /kesk
11043:                     Matti Vanhanen /kesk                 Markku Koski /kesk
11044: 
11045: 
11046: 
11047: 
11048:  260017
11049: 2                                            KK 862/1996 vp
11050: 
11051: 
11052: 
11053: 
11054:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11055: 
11056:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         mien välttämiseksi. Kiinnitän myös erityisesti
11057: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           huomiota EU:n piirissä luotaviin järjestelyihin
11058: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-        jäsenvaltioiden julkisen talouden ongelmien ku-
11059: le jäsenelle kansanedustaja Anneli Jäätteenmäen         rissa pitämiseksi.
11060: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o                Teollisuusmaiden väestön vanheneminen joh-
11061: 862:                                                    taa eläketurvan varassa olevan väestön suhteelli-
11062:                                                         seen lisääntymiseen, työikäisen väestön osuuden
11063:           Aiheutuuko EU :n jäsenmaiden eläke-           alenemiseen ja veropohjan suhteelliseen kaven-
11064:        järjestelmien väitetyistä kattamattomista        tumiseen. Kun samalla terveydenhoitokustan-
11065:        eläkevastuista ongelmia Suomelle, ja jos         nukset kohoavat ikärakenteen muutoksen myö-
11066:        aiheutuu,                                        tä, julkinen talous joutuu uusien mittavien haas-
11067:           miten Hallitus aikoo varautua niiden          teiden eteen.
11068:        hoitamiseen?                                         Viime keväänä julkistetussa EY:n komission
11069:                                                         selvityksessä (Ageing and Pension Expenditure
11070:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Prospects in the Western World, European
11071: vasti seuraavaa:                                        Economy, No 3, 1996) annetaan selkeä kuva
11072:                                                         eläkeongelmista niin 15 EU-maassa kuin Yhdys-
11073:     Euroopan unionin eri jäsenvaltioiden eläke-         valloissa ja Japanissakin. Keskipitkällä aikavä-
11074: järjestelmien rahoituksesta vastataan kansallisel-      lillä, vuoteen 2000 mennessä EU-maiden eläke-
11075: la tasolla. Tämä on tilanne nykyisin ja tällaisena      menot kasvaisivat vain hieman (0,1-0,4 pro-
11076: tilanne tulee jatkumaan myös talous- ja rahalii-        senttiyksikköä, talouskehityksen suotuisuudesta
11077: ton kolmannen vaiheen aikana. Erityisesti on            riippuen) suhteessa kokonaistuotannon arvoon.
11078: syytä korostaa, ettei Euroopan yhteisö eivätkä          Ensi vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymme-
11079: sen jäsenvaltiot ole EY :n perustaruissopimuksen        nellä ongelmat alkaisivat tulla jo selkeämmin
11080: 104 b artiklan mukaan vastuussa, eivätkä ota            esiin; eläkemenojen osuus bruttokansantuottees-
11081: vastatakseen sitoumuksista,joitajäsenvaltioiden         ta kohoaisi 0,5-1,2 prosenttiyksiköllä. Varsi-
11082: keskushallinnoilla, alueellisilla, paikallisilla tai    nainen ongelmien kärjistyminen tapahtuisi seu-
11083: muilla viranomaisilla, muilla julkisoikeudellisilla     raavien kahden vuosikymmenen aikana, sillä
11084: laitoksilla taijulkisilla yrityksillä on. Tämä rajoi-   vuoteen 2030 mennessä eläkemenojen BKT-
11085: tus koskee myös julkisen sektorin eläkejärjestel-       osuus kohoaisi edelleen runsaalla 2 prosenttiyk-
11086: mien mahdollisia rahoitusvajeita. Suomelle ei siis      siköllä. Tulevien 35 vuoden aikana kumulatiivi-
11087: tule koitumaan minkäänlaisia velvoitteita mui-          nen eläkemenojen BKT-osuuden kohoaminen
11088: den EU-maiden kattamattomista eläkevastuista.           olisi näiden laskelmien perusteella kaikkiaan 3-
11089: Hallituksen ei näin ollen ole tarpeen myöskään          4 prosenttiyksikköä. Paine veroastetta kohtaan
11090: varautua tällaisista velvoitteista vastaamiseen.        olisi samaa suuruusluokkaa.
11091:     Vaikkei Suomella olekaan mitään syytä pelätä            Eläkeongelmat eivät ole yksin Euroopan
11092: välittömiä kustannuksia muiden maiden mah-              unionin ongelma. Erityisen huomion kohteena
11093: dollisista eläkerahoitusongelmista, on tietysti         tässä suhteessa on ollut myös Japani, jossa väes-
11094: ajateltavissa, että ratkaisemattomina tällaiset         tön ikääntymisprosessin odotetaan olevan erityi-
11095: ongelmat voisivat kärjistyä ja vaikuttaa epäsuo-        sen jyrkkä. Japanin eläkejärjestelmän on arvioitu
11096: tuisasti niin kansainvälisen talouden vakauteen         edellyttävän vuotuisten vakuutusmaksujen kak-
11097: kuin kasvunäkymiinkin. Muiden maiden suuret             sinkertaistamista lähimpien kolmen vuosikym-
11098: kattamattomat eläkevastuut saattaisivat heijas-         menen aikana, mikäli nykyistä lainsäädäntöä so-
11099: tua Suomeen myös korkeampien korkojen muo-              velletaan sellaisenaan. Yhdysvalloissa derno-
11100: dossa.                                                  graafinen kehitys on toistaiseksi ollut eläkerahoi-
11101:     Tarkastelen seuraavassa tarkemmin teolli-           tuksen kannalta suotuisa. Eläkeongelmat saatta-
11102: suusmaiden näköpiirissä olevia eläkerahoituson-         vat nykytrendien jatkuessa muodostua sielläkin
11103: gelmia ja toimenpiteiden tarvetta näiden ongel-         engelmallisiksi pitkällä aikavälillä. Erityisenä
11104:                                                 KK 862/1996 vp                                              3
11105: 
11106: huolen kohteena Yhdysvalloissa on kuitenkin                ongelmien välttämiseen on tietysti syytä paneu-
11107: ollut väestön ikääntymiseen liittyvien julkisten           tua kaikella vakavuudella. Kokonaistaloudellis-
11108: terveydenhoitomenojen ennakoitu voimakas                   ta vakautta uhkaavien ongelmien välttämiseksi
11109: kasvu. Myös eräät siirtymätaloudet joutuvat va-            useiden maiden tulisi ryhtyä ajoissa toimenpitei-
11110: rautumaan väestön ikääntymisestä julkisen ta-              siin väestön näköpiirissä olevan ikääntymisen
11111: louden tasapainolle kohdistuviin uhkiin.                   aiheuttamien julkistaloudellisten rasitteiden
11112:     Keskeinen merkitys uhkaavien ongelmien                 välttämiseksi.
11113: syntymiselle on sillä, ettei tulevaan menojen pai-             Eri maiden eläkesitoumuksista mahdollisesti
11114: sumiseen ole yleensä varauduttu rahastoinnilla.            kansainväliseenkin talouteen ja näin myös Suo-
11115: Kansainvälisen valuuttarahaston arvioiden mu-              meen heijastuvia välillisiä ongelmia on tarkastel-
11116: kaan kattamattomien eläkevastuiden nykyarvo                tava paitsi kunkin maan oman talouspoliittisen
11117: ylittää kaksi kolmannesta bruttokansantuottees-            päätöksentekoprosessin myös kansainvälisen ta-
11118: ta kaikissa muissa keskeisissä teollisuusmaissa            louspoliittisen yhteistoiminnan näkökulmasta.
11119: paitsi Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa               Väestön ikääntymiseen ja sen julkistaloudellisiin
11120: (World Economic Outlook, May 1996). Useim-                 vaikutuksiin on kaikissa maissa jo kiinnitetty
11121: missa näistä maista tämä "näkymätön eläkevel-              paljon huomiota. Myös kansainväliset järjestöt
11122: ka" ylittääjulkisen velan tason. Suurimmat (vuo-           kuten OECD, IMF ja Maailmanpankki ovat pai-
11123:  tuisen kokonaistuotannon arvoa suuremmat)                 nottaneet eläkepoliittisten ratkaisujen merkitys-
11124: kattamattomat rahoitussitoumukset keskeisten               tä julkisen talouden pitkän ajan kehityksessä.
11125:  teollisuusmaidenjoukossa on Ranskalla, Saksal-            EU:n puitteissa on niin ikään selkeästi otettu
11126:  la ja Japanilla, mutta myös monilla pienemmillä           esiin nykyjärjestelmiin kytkeytyvät julkistalou-
11127:  Euroopan mailla on suhteellisesti samaa suu-              delliset riskit. Tämän lisäksi EU:ssa tultaneen
11128:  ruusluokkaa olevia ongelmia edessään. Laskel-             talous- ja rahaliiton kolmannessa vaiheessa kai-
11129:  mien lopputulokset ovat tosin erittäin herkkiä            kella todennäköisyydellä noudattamaan ns. va-
11130:  mm. korko-oletuksille.                                    kaussopimukseen perustuvaa tiukkaa julkisen
11131:      Yleisestä, kansainvälisen talouden ja myös            talouden tasapainon seurantaa ja vahvistamaan
11132:  Euroopan talouden tasapainoisen kehityksen                menettelyjä tasapainottomuuksien välttämisek-
11133:  näkökulmasta on tärkeää seurata tarkasti kirjal-          si.
11134:  lisessa kysymyksessä esille otettua ongelmaa.                 Euroopan unionin puitteissa ollaan parhail-
11135:  Suomessa ongelma on tiedostettu, josta osoituk-           laan luomassa uusia järjestelyjä, joilla pyritään
11136:  sena ovat monet tällä vuosikymmenellä toteute-            varmistamaan julkisen talouden tasapaino ta-
11137:  tut eläkeuudistukset, joilla on vähennetty eläke-         lous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen käynnis-
11138:  menojen ja eläkemaksujen nousupainetta eli käy-           tyttyä. Kaikki yhteisen valuutan käyttöön siirty-
11139:   tännössä pienennetty ns. kattamatonta eläkevas-          vät maat sitoutuvat välttämään liiallista julkisen
11140:  tuuta. Myös pyrkimykset eläkerahastojen sijoi-            talouden alijäämää (104 c artikla), eli alijäämää,
11141:   tustuottojen lisäämiseen tähtäävät samaan pää-           joka olisi suurempi kuin 3 prosenttia bruttokan-
11142:   määrään, eli työeläkemaksujen nousupaineen               santuotteesta. Normaalioloissa pyritään pitä-
11143:   vähentämiseen. Suomessa eläkevastuita on ra-             mään julkisyhteisöjen talous tasapainon tuntu-
11144:   hastoinnilla katettu noin 200 mrd. markkaa.              massa tai ylijäämäisenä,jotta vaikeammissa olo-
11145:      Hallitus on täysin tietoinen siitä, että ns. katta-   suhteissa jäisi finanssipoliittista liikkumavaraa
11146:   mattomat eläkevastuut saattaisivat useissa kes-          mainitun viitearvon puitteissa. Lisäksi tehoste-
11147:   keisissä teollisuusmaissa ilman korjaustoimenpi-         taanjulkisen talouden yhteistä seurantaa ennak-
11148:   teitä muodostua vakaviksikin ongelmiksi, jotka           kovaroituksen saamiseksi uhkaavista tasapaino-
11149:   eivät kuitenkaan sinänsä liity EU :hun. Tällaisten       ongelmista.
11150: 
11151:       Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1996
11152: 
11153:                                                                      Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
11154: 4                                           KK 862/1996 vp
11155: 
11156: 
11157: 
11158: 
11159:                                         Tili Riksdagens Talman
11160: 
11161:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Jag uppmärksammar även särskilt de arrange-
11162: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           mang som skapas inom EU i syfte att hålla styr på
11163: medlem av statsrådet översänt fö1jande av riks-       problemen inom medlemsstaternas offentliga
11164: dagsman Anneli Jäätteenmäki m.fl. underteck-          ekonomi.
11165: nade spörsmål nr 862:                                     Industriländernas åldrande befolkning leder
11166:                                                       tili en relativ ökning av den befolkning som om-
11167:           Förorsakas Finland prob1em av de            fattas av pensionsskyddet, en minskning av be-
11168:        pensionsansvar som påstås sakna täck-          folkningen i arbetsför ålder och en proportionellt
11169:        ning i EU-ländernas pensionssystem,            snävare skattebas. När hälsovårdskostnaderna
11170:        och, om så är fallet,                          samtidigt ökar med den förändrade åldersstruk-
11171:           hur ämnar Regeringen bereda sig på          turen, ställs den offentliga ekonomin inför nya
11172:        att avhjälpa dem?                              omfattande utmaningar.
11173:                                                           1 en utredning av EG-kommissionen (Ageing
11174:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         and Pension Expenditure Prospects in the Wes-
11175: anföra fö1jande:                                      tern World, European Economy, No 3, 1996),
11176:                                                       som publicerades senaste vår, ges en klar bild av
11177:    För finansieringen av pensionssystemen i Eu-       pensionsproblemen såvä1 i de 15 EU länderna
11178: ropeiska unionens olika medlemsstater ansvarar        som i USA och Japan. På medellång sikt, fram tili
11179: man på nationell nivå. Detta är det nuvarande         år 2000 beräknas EU-ländernas pensionsutgifter
11180: läget och situationen kommer att vara oföränd-        stiga endast något (0, 1-0,4 procentenheter be-
11181: rad också under den ekonomiska och monetära           roende på hur gynnsam den ekonomiska utveck-
11182: unionens tredje etapp. Det skall särskilt betonas     1ingen är) i proportion tili värdet av den totala
11183: att enligt artikell 04 b i fördraget om upprättande   produktionen. Under det första årtiondet av näs-
11184: av Europeiska gemenskapen har eller påtar sig         ta sekel börjar problemen redan framträda tydli-
11185: varken Europeiska gemenskapen eller dess med-         gare; pensionsutgifternas andel av bruttonatio-
11186: lemsstater ansvar för förpliktelser som medlems-      nalprodukten beräknas stiga med 0,5-1,2 pro-
11187: ländernas centralförvaltning, regionala, lokala       centenheter. Den egentliga tillspetsningen av
11188: eller andra myndigheter, övriga offentligrättsliga    problemen väntas ske under de två följande år-
11189: inrättningar eller offentliga företag ingått. Den-    tiondena, eftersom fram till2030 skulle pensions-
11190: na begränsning gäller även eventuella finansie-       utgifternas andel av BNP stiga ytterligare med
11191: ringsunderskott i den offentliga sektorns pen-        drygt 2 procentenheter. Under de kommande 35
11192: sionssystem. Finland kommer således inte att          åren bedöms den kumulativa ökningen av pen-
11193: åläggas några som helst skyldigheter av att andra     sionsutgifternas andel av BNP uppskattningsvis
11194: EU-länders pensionsansvar saknar täckning.            vara sammanlagt 3-4 procentenheter. Trycket
11195: Regeringen behöver således inte heller bereda sig     på skattegraden skulle vara av samma storleks-
11196: på ~tt ansvara för sådana skyldigheter.               klass.
11197:    Aven om Finland inte har någon orsak att               Pensionsproblemen är inte endast Europeiska
11198: frukta några direkta kostnader för de andra 1än-      unionens problem. Särskilt uppmärksammad i
11199: dernas eventuella pensionsfinansieringsproblem        detta hänseende är även Japan där befolkningens
11200: kan man naturligtvis tänka sig att dessa problem,     åldrandeprocess väntas vara särskilt brant. Man
11201: om de inte blir lösta, kunde tillspetsas och inver-   bedömer att J apans pensionssystem förutsätter
11202: ka ogynnsamt på såväl den internationella eko-        att de årliga försäkringspremierna fördubblas
11203: nomin som tillväxtutsikterna. Andra länders sto-      under de tre närmaste årtiondena om den nuva-
11204: ra pensionsansvar som saknar täckning kunde           rande lagstiftningen tillämpas som sådan. 1 USA
11205: återspeglas i Finland i form av högre räntor.         har den demografiska utvecklingen tills vidare
11206:    Jag granskar nedan närmare industriländer-         varit gynnsam med avseende på pensionsfinan-
11207: nas skönjbara pensionsfinansieringsproblem och        sieringen. Om den nuvarande trenden fortsätter
11208: behoven av åtgärder för undvikande av dessa.          kan dock pensionsproblemen också där bli pro-
11209:                                              KK 862/1996 vp                                              5
11210: 
11211: blematiska på lång sikt. Ett särskilt bekymmer i       problemen dock inte tili EU. Det är naturligtvis
11212: USA har dock varit den förutspådda kraftiga            skäl att på fullt allvar sätta sig in i hur dessa
11213: ökningen av de offentliga hälsovårdsutgifte.rna i      problem kan undvikas. För undvikande av pro-
11214: anslutning tili den åldrande befolkningen. Aven        blem som hotar den samhällsekonomiska stabili-
11215: vissa övergångsekonomier mäste vara beredda            teten borde många Iänder i tid börja vidta åtgär-
11216: på hot mot balansen i den offentliga ekonomin          der för undvikande av belastningar på den of-
11217: tili följd av den åldrande befolkningen.               fentliga ekonomin tili följd av att befolkningen
11218:     En central bidragande orsak tili uppkomsten        åldras.
11219: av de hotande problemen är att man inte genom              lndirekta problem som olika länders pen-
11220: fonderingar har förberett sig på den kommande          sionsförpliktelser eventuellt återspeglar i den in-
11221: kraftiga utgiftsökningen. Enligt den internatio-       ternationella ekonomin och den vägen även i
11222: nella valutafondens beräkningar överstiger det         Finland skall granskas med tanke på såväl varje
11223: nuvarande värdet av pensionsansvar som saknar          lands egen ekonomiskpolitiska beslutsprocess
11224: täckning två tredjedelar av bruttonationalpro-         som det internationella ekonomiskpolitiska sam-
11225: dukten i alla andra viktiga industriländer utom        arbetet. Befolkningens äldrande och dess inver-
11226: Starbritaunien och USA (World Economic Out-            kan på den offentliga ekonomin har redan rönt
11227: look, May 1996). I de flesta av dessa Iänder över-     stor uppmärksamhet i alla länder. Ä ven interna-
11228: stiger denna "osynliga pensionsskuld" nivån på         tionella organisationer såsom OECD, IMF och
11229: den offentliga skulden. Bland de viktigaste indu-      Världsbanken har betonat betydelsen av pen-
11230: striländerna med de största (större än värdet av       sionspolitiska beslut vid utvecklandet av den of-
11231: den årliga totalproduktionen) finansieringsför-        fentliga ekonomin på lång sikt. lnom EU har
11232: pliktelserna som saknar täckning finns Frankri-        man likaså klart tagit upp de risker i den offentli-
11233:  ke, Tyskland och Japan, men det finns också           ga ekonomin som anknyter tili de nuvarande
11234:  många mindre europeiska Iänder som har fram-          systemen. Jnom EU torde man dessutom under
11235:  för sig problem av proportionellt samma stor-         den ekonomiska och monetära unionens tredje
11236:  leksgrad. Kalkylernas slutresultat är visserligen     etapp med all sannolikhet iaktta en på den s.k.
11237:  mycket känsliga för bl.a. ränteantagandena.           stabilitetspakten baserad sträng uppföljning av
11238:      Från såväl allmän synpunkt som med avseen-        balansen i den offentliga ekonomin och fastställa
11239:  de på den internationella ekonomin och även en        metoder för undvikande av obalans.
11240:  balanserad utveckling av den europeiska ekono-            Inom Europeiska unionen håller man som
11241:  min är det viktigt att det problem som tagits upp     bäst på med att skapa nya arrangemang i syfte att
11242:  i det skriftliga spörsmälet noggrant följs. J Fin-    säkerställa balansen i den offentliga ekonomin
11243:  land har man blivit medveten om problemet vil-        när den ekonomiska och monetära unionens
11244:  ket bevisas av de många pensionsreformer som          tredje etapp har inletts. Alla Iänder som övergår
11245:  genomförts under detta årtionde, vilka minskat        tili en gemensam valuta förbinder sig att undvika
11246:  behovet av att höja pensionsutgifterna och pen-       ett för stort underskott i den offentliga ekonomin
11247:  sionsavgifterna, dvs. i praktiken mi~~kat det pen-    (artikel 104 c), dvs. ett underskott som är större
11248:  sionsansvar som saknar täckning. Aven strävan         än 3% av bruttonationalprodukten. Under nor-
11249:  att öka avkastningen av pensionsfondernas in-         mala förhållanden försöker man hålla de offent-
11250:  vesteringar har samma mäl, dvs. en minskning av       liga samfundens ekonomi så balanserad som
11251:  behovet att höja arbetspensionsavgifterna. 1 Fin-     möjligt eller överbalanserad för att det under
11252:  land har man genom fonderingar täckt pensions-        svårare förhållanden skall finnas ett finanspoli-
11253:  ansvaren med omkring 200 mrd mk.                      tiskt spelrum inom ramen för det nämnda refe-
11254:      Regeringen är fullt medveten om att de s.k.       rensvärdet. Dessutom effektiveras den gemen-
11255:   pensionsansvar som saknar täckning kan bli tili      samma uppföljningen av den offentliga ekono-
11256:   och med allvarliga problem i många viktiga indu-     min för att få förvarningar om hotande balans-
11257:   striländer om de inte åtgärdas. 1 sig ansluter sig   problem.
11258: 
11259:       Helsingforsden 18 december 1996
11260: 
11261:                                                                         Finansminister Sauli Niinistö
11262:                                           KK 863/1996 vp
11263: 
11264: Kirjallinen kysymys 863
11265: 
11266: 
11267: 
11268: 
11269:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Perusterveydenhuollon lisäkoulutuksesta
11270: 
11271: 
11272: 
11273:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
11274: 
11275:     Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon suoritta-   ka terveyskeskustyöhön lähinnä verrattavana
11276: nutjoutui aikaisemmin suorittamaan yhden vuo-       näin pitäisi olla. Tiettävästi sitä ei lasketa myös-
11277: den orientoivan koulutusjakson valmistuakseen       kään sairaalapalvelua koskevaan osuuteen vaan
11278: laillistetuksi lääkäriksi. Nykyisin orientoivaa     lisäkoulutuksen ns. muuhun osaan.
11279: koulutusta vastaa kahden vuoden mittainen pe-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
11280: rusterveydenhuollon lisäkoulutus (eurolääkäri-      jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän
11281: koulutus).                                          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11282:     Varusmiespalvelusta suorittava lääketieteen     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11283: lisensiaatin tutkinnon suorittanut asevelvollinen
11284: sijoitetaan peruskoulutuskauden ja mahdollisen                Miksi varusmieslääkärin varuskunta-
11285: reserviupseerikurssin jälkeen potilastyöhön va-            sairaalassa suorittamaa työskentelyä ei
11286: ruskuntasairaalaan. Varuskuntasairaalassa hän              katsota perusterveydenhuollon lisäkou-
11287: vastaa varusmiesten perusterveydenhuollosta                lutuksessa      terveyskeskustyöskentelyä
11288: sekä osaltaan kantahenkilökunnan työterveys-               vastaavaksi, vaan se sijoitetaan lisäkou-
11289: huollosta. Työ on lähinnä verrattavissa työsken-           lutuksen ns. muuhun osaan, ja
11290:  telyyn terveyskeskuksessa.                                   aikooko Hallitus asiaan tutustuttuaan
11291:     Saatujen tietojen mukaan varusmieslääkärin             toimia niin, että asiaan saadaan korjaus
11292:  työskentelyä varuskuntasairaalassa ei kuiten-             ja että lisäkoulutuksesta yleensäkin anne-
11293:  kaan lasketa lisäkoulutuksen perusterveyden-              taan kaikkia yliopistoja koskevat yhte-
11294:  huoltoa (terveyskeskuspalvelua) koskevaan vä-             näiset ohjeet?
11295:  hintään puolen vuoden mittaiseen jaksoon, vaik-
11296: 
11297:       Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1996
11298: 
11299:                                        Sulo Aittaniemi /kesk
11300: 
11301: 
11302: 
11303: 
11304:  260017
11305: 2                                         KK 863/1996 vp
11306: 
11307: 
11308: 
11309: 
11310:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
11311: 
11312:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          1) lääkärin tehtävissä terveyskeskuksessa tai
11313: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       muussa perusterveydenhuollon laitoksessa taik-
11314: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     ka yleislääkärin vastaanotolla ammattia itsenäi-
11315: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      sesti harjoittamaan oikeutetun laillistetun lääkä-
11316: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       rin valvonnassa kokopäiväisesti vähintään kuu-
11317: n:o 863:                                            den kuukauden ajan;
11318:                                                        2) palvella lääkärin tehtävissä sairaalassa ko-
11319:           Miksi varusmieslääkärin varuskunta-       kopäiväisesti vähintään kuuden kuukauden
11320:        sairaalassa suorittamaa työskentelyä ei      ajan;
11321:        katsota perusterveydenhuollon lisäkou-           3) osallistua säännöllisesti 1 ja 2 kohdassa tar-
11322:        lutuksessa      terveyskeskustyöskentelyä    koitetun toimintayksikön toimipaikkakoulutuk-
11323:        vastaavaksi, vaan se sijoitetaan lisäkou-    seen; sekä
11324:        lutuksen ns. muuhun osaa, ja                    4) suorittaa koulutusyksikön hyväksymä tai
11325:           aikooko Hallitus asiaan tutustuttuaan     järjestämä vähintään 16 tunnin kurssimuotoinen
11326:        toimia niin, että asiaan saadaan korjaus     koulutus, joka perehdyttää terveydenhuollon
11327:        ja että lisäkoulutuksesta yleensäkin anne-   hallintoon ja sosiaaliturvajärjestelmään.
11328:        taan kaikkia yliopistoja koskevat yhte-          Koulutuksesta voidaan enintään kuuden kuu-
11329:        näiset ohjeet?                               kauden palvelu suorittaa muussa koulutusyksi-
11330:                                                     kön hyväksymässä, yleislääkärin tehtäviin suun-
11331:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         tautuvassa terveydenhuollon laitoksessa tai yksi-
11332: taen seuraavaa:                                     kössä kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa toimin-
11333:                                                     tayksiköissä. Koulutusyksikkö päättää lääkärin
11334:    Lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutus      suorittaman palvelun ja aikaisemman opiskelun
11335: tuli voimaan ETA-sopimuksen tullessa voimaan        hyväksymisestä koulutukseen kuuluvaksi.
11336: 1.1.1994. Koulutus perustuu Euroopan yhteisö-          Varusmieslääkärin varuskuntasairaalassa suo-
11337: jen direktiivitasoiseen (93/16/ETY) lainsäädän-     rittamaa palvelua ei ole voitu hyväksyä terveys-
11338: töön. Koulutuksen tarpeellisuutta on perusteltu     keskuspalveluksi, koska varuskuntasairaalan
11339: lääketieteen nopealla kehityksellä, minkä joh-      potilaat eivät riittävän laajasti edusta terveyskes-
11340: dosta lääkärin peruskoulutuksen aikana koulu-       kuksen normaalia potilasjakaumaa eikä toimin-
11341: tuksessa ei kyetä riittävässä laajuudessa anta-     taympäristö vastaa perusterveydenhuollon laa-
11342: maan yleislääkärin työssä tarvittavia valmiuksia.   jaa toimintakokonaisuutta. Varuskuntasairaa-
11343:    Lisäkoulutuksesta säädetään asetuksella lää-     lan aineistosta puuttuu mm. naisten, lasten ja
11344: kärin perusterveydenhuollon lisäkoulutuksesta       vanhusväestön sairauksien mukainen tutkimus-
11345: (1435/1993). Koulutuksesta vastaavat Helsingin      ja hoitotarve. Varusmieslääkärin varuskuntasai-
11346: yliopiston, Kuopion yliopiston, Oulun yliopis-      raalassa suorittama palvelu on sen sijaan hyväk-
11347: ton, Tampereen yliopiston ja Turun yliopiston       sytty lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulu-
11348: lääketieteellinen tiedekunta.                       tukseen muussa koulutusyksikön hyväksymässä
11349:    Koulutuksen tavoitteena on perehdyttää lää-      terveydenhuollon laitoksessa tai yksikössä hy-
11350: käri perusterveydenhuollossa toimivan lääkärin      väksyttävänä palveluna, hyväksymisen suurim-
11351: tehtäviin, terveydenhuollon hallintoon ja sosiaa-   paan määrään eli kuuteen kuukauteen saakka.
11352: liturvajärjestelmään sekä yhteistyöhön tervey-      Hyväksyntäperiaatteen muuttamiselle ei nykyi-
11353: denhuollon ja sosiaalihuollon alalla toimivan       sellään ole perusteita.
11354: henkilöstön kanssa. Koulutus on pääasiassa käy-        Opetusministeriö ei ole antanut koulutusyksi-
11355: tännön työssä tapahtuvaa.                           köille erillisiä ohjeita lääkärin perusterveyden-
11356:    Koulutuksen kesto kokopäivätoimisesti opis-      huollon lisäkoulutuksesta. Koulutusyksiköt kä-
11357: kellen on kaksi vuotta. Asetuksen mukaisesti        sittelevät säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa
11358: koulutuksen suorittamiseksi lääkärin tulee pal-     erikoislääkärikoulutukseen liittyviä ongelmia ja
11359: vella                                               kehittämistehtäviä valtakunnallisessa kokouk-
11360:                                           KK 863/1996 vp                                          3
11361: 
11362: sessaan, jossa ovat läsnä koulutusyksiköiden li-       Euroopan unionin piirissä on tuotu esiin pai-
11363: säksi myös opetusministeriön sekä sosiaali- ja      neita perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen pi-
11364: terveysministeriön edustajat. Lääkärin peruster-    dentämiseen. Komission lääkäreiden koulutuk-
11365: veydenhuollon lisäkoulutuksen toteuttamiseen        sen neuvoa-antava komitea on antanut lääkärin
11366: ja palveluiden hyväksymiseen liittyvät kysymyk-     perusterveydenhuollon lisäkoulutusta koskevan
11367: set ovat säännöllisesti mukana keskusteluissa,      suosituksen (asiakirja XV/E/8443/2/95-FI), jon-
11368: sillä opetusministeriö on 14.2.1994 päivätyllä      ka tavoitteena on mahdollisuuksien mukaan pi-
11369: kirjeellään (Dno. 118/500/94) kiinnittänyt koulu-   dentää lääkärin perusterveydenhuollon lisäkou-
11370: tusyksiköiden huomiota erikoislääkärikoulutuk-      lutus kolmeen vuoteen ja laajentaa perustervey-
11371: sen yleiskoulutusosuuden järjestämiseen niin,       denhuollon osuutta kuudesta kuukaudesta kah-
11372: että lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulu-      deksaantoista kuukauteen. Suomen kanta suosi-
11373: tuksen yhteydessä suoritettavat palvelut voitai-    tukseen on, että koulutusta ei pidennetä ja että
11374: siin mahdollisimman tehokkaasti integroida          koulutukseen sisältyvän perusterveydenhuollon
11375: osaksi erikoislääkärikoulutuksen yleiskoulutus-     osuus säilytetään kuuden kuukauden mittaisena.
11376: ta. Valtakunnallisten neuvottelujen katsotaan
11377: edelleenkin varmistavan yhtenäisen käytännön
11378: palveluiden hyväksyruisperiaatteiden osalta.
11379:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1996
11380: 
11381:                                                             Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
11382: 4                                           KK 863/1996 vp
11383: 
11384: 
11385: 
11386: 
11387:                                         Tili Riksdagens Talman
11388: 
11389:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               1 ) tjänstgöra i läkaruppgifter vid en hälso-
11390: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande           vårdscentral eller annan inrättning för primär-
11391: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       vård eller vid en allmänläkares mottagning under
11392: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-          övervakning av en läkare som är legitimerad att
11393: mål nr 863:                                           självständigt utöva yrket på heltid i minst sex
11394:                                                       månader,
11395:           Varför anses det arbete som en garni-          2) tjänstgöra i läkaruppgifter vid ett sjukhus
11396:        sonsläkare utför vid ett garnisonssjukhus      på heltid i minst sex månader,
11397:        inte inom tilläggsutbildningen för pri-           3) delta regelbundet i utbildning på arbetsplat-
11398:        märvård motsvara arbete vid en hälso-          sen vid den verksamhetsenhet som avses i 1 och 2
11399:        vårdscentral, utan placeras i den s.k. övri-   punkten, samt
11400:        ga delen av tilläggsutbildningen, och             4) genomgå minst 16 timmars utbildning i
11401:           ämnar Regeringen efter att den bekan-       kursform, som godkänts eller ordnas av utbild-
11402:        tat sig med frågan agera så att saken rät-     ningsenheten och som gör läkaren förtrogen med
11403:        tas tili och att det överhuvudtaget ges        hälsovårdsförvaltningen och socialskyddssyste-
11404:        enhetliga anvisningar som gäller alla uni-     met.
11405:        versitet om tilläggsutbildningen?                 Av utbildningen kan högst sex månaders
11406:                                                       tjänstgöring fullgöras i läkaruppgifter som god-
11407:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         känts av utbildningsenheten och som utförs vid
11408: anföra följande:                                      en annan på allmänläkaruppgifter inriktad in-
11409:                                                       rättning eller enhet för hälso- och sjukvård än de
11410:    Tilläggsutbildning för läkare inom primärvår-      verksamhetsenheter som avses i 1 och 2 punkten.
11411: den infördes när EES-avtalet trädde i kraft den 1     Utbildningsenheten fattar beslut om godkännan-
11412: januari 1994. Utbildningen baserar sig på lag-        de av tjänstgöring som läkare fullgjort samt tidi-
11413: stiftning på direktivnivå (93/16/EEG) i Europeis-     gare studier som en del av utbildningen.
11414: ka gemenskaperna. Behovet av utbildningen har            Tjänstgöring som garnisonsläkare på ett gar-
11415: motiverats med den snabba utvecklingen inom           nisonssjukhus har inte kunnat godkännas som
11416: den medicinska vetenskapen som gör att man            tjänstgöring vid hälsovårdscentral, eftersom pa-
11417: inte inom den grundläggande utbildningen för          tienterna på ett garnisonssjukhus inte i tillräcklig
11418: läkare i tiliräcklig omfattning inom utbildningen     utsträckning representerar den normala patient-
11419: förmår ge de fårdigheter som krävs i en allmänlä-     fördelningen vid en hälsovårdscentral och verk-
11420: kares arbete.                                         samhetsmiljön inte motsvarar primärvårdens
11421:    Om tilläggsutbildningen stadgas genom för-         breda fålt. På ett garnisonssjukhus saknas bl.a.
11422: ordningen om tilläggsutbildning för läkare inom       undersöknings- och vårdbehov vid kvinno- och
11423: primärvården ( 1435/1993). F ör utbildningen sva-     barnsjukdomar och bland åldringar. Tjänstgö-
11424: rar medicinska fakulteten vid Helsingfors univer-     ring som garnisonsläkare på ett garnisonssjuk-
11425: sitet, Kuopio universitet, Uleåborgs universitet,     hus har däremot godkänts som tiliäggsutbildning
11426: Tammerfors universitet och vid Åbo universitet.       för läkare inom primärvården som godtagbar
11427:    Syftet med utbildningen är att göra läkaren        tjänstgöring vid en annan inrättning eller enhet
11428: förtrogen med uppgifterna för läkare inom pri-        för hälsovård som godkänts av utbildningsenhe-
11429: märvården, hälso- och sjukvårdens förvaltning         ten upp tili den längsta tid som kan godkännas,
11430: och socialskyddssystemet samt med samarbete           dvs. sex månader. Det finns för närvarande inga
11431: med anställda inom hälso- och sjukvården och          grunder för att ändra principen för godkännan-
11432: socialvården. Utbildningen sker i huvudsak ge-        de.
11433: nom praktiskt arbete.                                    Undervisningsministeriet har inte meddelat
11434:    Utbildningen varar två år om den fullgörs på       särskilda anvisningar tili utbildningsenheterna
11435: heltid. Enligt förordningen skallläkaren för att      om tilläggsutbildningen för läkare inom primär-
11436: fullgöra utbildningen                                 vården. Enheterna behandlar regelbundet två
11437:                                             KK 863/1996 vp                                           5
11438: 
11439: gånger om året problem i anslutning tili speciallä-   handlingarna betraktas alltjämt försäkra en en-
11440: karutbildningen och utvecklingsuppgifter på sitt      hetlig praxis i fråga om principerna för godkän-
11441: riksomfattande möte där företrädare förutom           nande av tjänstgöring.
11442: för utbildningsenheterna också för undervis-              1 vissa kretsar inom Europeiska unionen har
11443: ningsministeriet och social- och hälsovårdsmini-      man fört fram att det finns tryck på att förlänga
11444: steriet är närvarande. Frågor i anslutning till       tiliäggsutbildningen inom primärvården. Kom-
11445: genomförandet av tiliäggsutbildningen för läka-       missionens rådgivande kommitte för läkarut-
11446: re inom primärvården och till godkännande av          bildningen har gett en rekommendation om tili-
11447: tjänstgöring upptas regelbundet till diskussion,      läggsutbildningen för läkare inom primärvården
11448: för undervisningsministeriet har genom ett brev       (dokument XV/E/8443/2/95-FI). Rekommenda-
11449: 14.2.1994 (Dnr 118/500/94) fåst utbildningsenhe-      tionens syfte är att i mån av möjlighet förlänga
11450: ternas uppmärksamhet vid att andelen allmän           läkarnas tilläggsutbildning inom primärvården
11451: utbildning i specialläkarutbildningen skall ord-      tili tre år och utvidga primärvårdens andel från
11452: nas så att de tjänster som utförs i samband med       sex månader till 18 månader. Finlands stånd-
11453: tilläggsutbildningen för läkare inom primärvår-       punkt tili rekommendationen är att utbildningen
11454: den så effektivt som möjligt kan integreras som       inte skall förlängas och att andelen primärvård i
11455: en del av den allmänna utbildningen inom speci-       utbildningen fortfarande skall omfatta sex måna-
11456: alläkarutbildningen. De riksomfattande för-           der.
11457: 
11458:      Helsingfors den 17 december 1996
11459: 
11460:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
11461:                                               KK 864/1996 vp
11462: 
11463: Kirjallinen kysymys 864
11464: 
11465: 
11466: 
11467: 
11468:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Talvinopeusrajoitusten hyödyllisyydestä
11469: 
11470: 
11471: 
11472:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11473: 
11474:    Vielä pari kolme vuosikymmentä sitten maan-          joissa on vähältä piti -tunnelmaa. Turvallisuuden
11475: tiet olivat kehnoja, autot heikkokuntoisia ja ren-      maksimointi on kääntynyt itseään vastaan.
11476: kaat mitä olivat. Nastoista ei ollut tietoakaan.            Useimmat liikenteen ammattimiehet ovat sitä
11477: Siitä huolimatta taajamien ulkopuolella ei ollut        mieltä, että erityisistä nopeusrajoituksista talvi-
11478: nopeusrajoituksia ja toimeen tultiin. Nyt ovat          liikenteessä pitäisi luopua. Siksi esitän ties
11479: tiet kuin meren jäätä, mutta yleensä jäättömiä.         monennenko kerran valtiopäiväjärjestyksen
11480: Autot ovat huippukuntoisia nykyajan jarrujär-           37 §:n 1 momenttiin viitaten kunnioittavasti
11481: jestelmillä varustettuja ja renkaat tuotantokehit-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
11482: telyn tuloksena pidoltaan erinomaisia. Silti talvi-     vaksi seuraavan kysymyksen:
11483: aikana on ainakin osassa maata 80 kilometrin
11484: nopeusrajoitus ja moottoriteilläkin saa ajaa vain                  Mitä hyötyä Hallitus näkee vuodesta
11485:  satasta.                                                      toiseenjatkuvissa 80 km:n talvinopeusra-
11486:     Varmuuden maksimointi on aiheuttanut sen,                  joituksissa ja aiotaanko niistä pikaisesti
11487: että vain pieni murto-osa todellisuudessa nou-                 luopua yleisen liikenneturvallisuuden ja
11488:  dattaa talvirajoituksia ja kiroilee niitä,jotka nou-          liikennesujuvuuden nimissä?
11489:  dattavat. Ehtimiseen syntyy ohitustilanteita,
11490: 
11491:       Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1996
11492:                                            Sulo Aittoniemi /kesk
11493: 
11494: 
11495: 
11496: 
11497:  260017
11498: 2                                           KK 864/1996 vp
11499: 
11500: 
11501: 
11502: 
11503:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11504: 
11505:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mukaan lukkiutumattomilla jarruilla varustetut
11506: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         autot eivät kuitenkaan ole liikenneonnettomuus-
11507: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tilastoissa muita parempia. Tämä selittynee sillä,
11508: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        että autoilijat "ulosmittaavat" mahdollisen edun
11509: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         ajamalla hiukan aikaisempaa suuremmalla no-
11510: n:o 864:                                              peudella. Myöskään renkaiden pito-ominaisuu-
11511:                                                       det eivät aina ole kehittyneet parempaan suun-
11512:            Mitä hyötyä Hallitus näkee vuodesta        taan. Talviaikana yli 90 % henkilöautoista on
11513:        toiseenjatkuvissa 80 km:n talvinopeusra-       varustettu nastarenkailla. Tosiasia on, että nas-
11514:        joituksissa ja aiotaanko niistä pikaisesti     toilla varustettujen talvirenkaiden pito kuivalla
11515:        luopua yleisen liikenneturvallisuuden ja       päällysteellä on yleensä huonompi kuin kesären-
11516:        liikennesujuvuuden nimissä?                    kailla.
11517:                                                           Liikenneturvallisuustyön tavoitteena on lii-
11518:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kenneonnettomuuksien ja niissä kuolleiden lu-
11519: vasti seuraavaa:                                      kumäärän vähentäminen, ei niiden pitäminen
11520:                                                       nykyisellään tai jopa kasvattaminen.
11521:     On totta, että pari kolme vuosikymmentä sit-          Tutkimusten mukaan liikenneonnettomuuk-
11522: ten taajamien ulkopuolella ei ollut nopeusrajoi-      sien riski kasvaa pimeällä kaksinkertaiseksi, mä-
11523: tuksia. Toimeen tultiin, mutta huonosti. Liiken-      rällä 2,5-kertaiseksi, lumella 3,6-kertaiseksi, soh-
11524: nekuolemien lukumäärä nousi vuonna 1965 ensi          jolla 14-kertaiseksi ja jäisellä tiellä 27-kertaiseksi
11525: kerran yli tuhannen. Kun 1970-luvun alkupuo-          kuivan kelin valoisiin olosuhteisiin verrattuna.
11526: lella liikennekuolemien lukumäärä näytti pysy-        Koska syksyn ja talven aikana näitä olosuhteita
11527: västi asettuvan yli tuhannen tasolle, herättiin va-   on kesäaikaa enemmän, ryhdyttiin talvikausina
11528: kavasti pohtimaan keinoja liikenneturvallisuu-         1987-88 ja 1988-89 tutkimaan talviajan no-
11529: den parantamiseksi. Ensimmäinen parlamentaa-          peusrajoitusten vaikutuksia. Tutkimusten mu-
11530: rinen liikennekomitea asetti tavoitteeksi mm.         kaan nopeuksien laskiessa liikenneonnettomuu-
11531: liikennekuolemien lukumäärän puolittamisen            det vähenivät. Tärkeä tulos oli myös se, että
11532: 1970-luvun loppuun mennessä. Niin ikään parla-        rajoitusten alentaminen talvikaudeksi vähensi
11533: mentaarisen liikennekomitean aloitteesta ryh-         eniten onnettomuuksia hyvillä teillä ja hyvissä
11534: dyttiin tutkimaan nopeusrajoituksien vaikutusta       olosuhteissa.
11535: liikenneturvallisuuteen. 1970-luvun nopeusra-             Ennen kuin talviajan nopeusrajoitukset otet-
11536: joitustutkimusten tuloksena todettiin mm.             tiin pysyväisluonteisesti käyttöön, liikenneminis-
11537: 25-54 %:n parannus liikennekuolemien luku-            teriö pyysi tielaitokselta arvion nopeusrajoitus-
11538: määrässä. Nopeusrajoitusten ja eräiden muiden         ten vaikutuksesta. Arvio perustuu havaittuihin
11539: toimien tuloksena saatiin liikennekuolemien lu-       nopeusmuutoksiin ja sekä kotimaassa että ulko-
11540: kumäärä, joka vuonna 1972 oli 1 156, puolite-         mailla saatuihin tutkimustuloksiin. Tämän ar-
11541: tuksi vuoteen 1980 mennessä. Tällöin kuoli 551        vion mukaisesti talviajan nopeusrajoituksilla
11542: henkilöä tieliikenteessä.                             säästetään 15 tieliikennekuolemaa, 150 louk-
11543:     1980-luvulla liikennekuolemien lukumäärä          kaantunutta ja noin 500 peltikolaria vuodessa.
11544: lähti lievään kasvuun, ja vuonna 1989 kuolleiden      Tämä on erittäin hyvä tulos, kun otetaan huo-
11545: lukumäärä oli jo 734. Tällöin ehdotti toinen par-     mioon, että samanaikaisesti autoilijoiden matka
11546: lamentaarinen liikennekomitea vuosituhannen           hidastuu keskimäärin 1,9 sekuntia kilometrillä.
11547: loppuun mennessä tavoitteeksi enintään 367 lii-       Myöhemmin on liikenneonnettomuuksien tut-
11548: kennekuolemaa. Tämä tavoite on hyväksytty             kijalautakuntien aineiston perusteella päätelty,
11549: sekä hallitusohjelmiin että budjettiin.               että talviajan nopeusrajoituksilla säästettäisiin
11550:     On kuviteltu, että esim. lukkiutumattomien        jopa 30 liikennekuolemaa vuodessa.
11551: jarrujen yleistyminen parantaisi liikenneturvalli-        Kuorma-autoilla, suurimmalla osalla linja-
11552: suutta. Vakuutusyhtiöiden saamien kokemusten          autoja ja esim. perävaunullisilla henkilöautoilla
11553:                                             KK 864/1996 vp                                          3
11554: 
11555: on ympäri vuoden 80 km/h:n rajoitus. Ohittami-        saavuttaminen edellyttää talviajan nopeusrajoi-
11556: nen talvikeleillä on todettu erityisen vaarallisek-   tusten säilyttämistä. Tämän lisäksi tarvitaan
11557: si. Talviajan nopeusrajoitus 80 kmlh merkitsee        monia muitakin liikenneturvallisuustoimia. Lii-
11558: nopeusrajoituksien yhdenmukaistamista, jolloin        kenneministeriö seuraa liikenneturvallisuuden
11559: ohitustarve vähenee.                                  kehitystä ja pyrkii löytämään uusia keinoja ta-
11560:     Liikenneministeriö katsoo, että parlamentaa-      voitteen saavuttamiseksi.
11561: risen liikennekomitean esittämän tavoitteen
11562:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1996
11563: 
11564:                                                                Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
11565: 4                                             KK 864/1996 vp
11566: 
11567: 
11568: 
11569: 
11570:                                           Tili Riksdagens Talman
11571: 
11572:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          sar. Orsaken tili detta torde vara att bilisterna
11573: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-           "utmäter" den eventuella fördelen genom att
11574: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-         köra lite snabbare än förr. Väggreppsegenska-
11575: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr            perna på däcken har inte heller alltid utvecklats
11576: 864:                                                     tili det bättre. Om vintern är över 90 % av person-
11577:                                                          bilarna utrustade med dubbdäck. Faktum är att i
11578:            Viiken nytta har man enligt Regering-         allmänhet har dubbdäcken ett sämre väggrepp
11579:         en av att vintertidens hastighetsbegräns-        på en torr beläggning än sommardäcken.
11580:         ningar på 80 km/t gäller år efter år? Äm-            Målet med trafiksäkerhetsarbetet är att min-
11581:         nar regeringen avstå från dessai trafiksä-       ska antalet trafikolyckor och dödsfall, inte att
11582:         kerhetens och -smidighetens namn?                hålla dem på nuvarande nivå eller t.o.m öka dem.
11583:                                                              Enligt undersökningarna ökar risken för tra-
11584:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            fikolyckor i mörker med det dubbla, under våta
11585: anföra följande:                                         förhållanden 2,5-faldigt, i snöförhållanden 3,6-
11586:                                                          faldigt, i snösörja 14-faldigt och på isiga vägar
11587:     Det är sant att för 20---30 år sedan fanns det       27-faldigt jämfört med torra vägar under ljusa
11588: inga hastighetsbegränsningar utanför tätorterna.         förhållanden. Eftersom dessa förhållanden före-
11589: Man klarade sig nog, men dåligt. Antalet döds-           kommer oftare på hösten och vintern än på som-
11590: fall i trafiken var år 1965 för första gången över       maren, började man vintern 1987-88 och
11591: 1 000. När antalet dödsfall tycktes permanent            1988-89 undersöka hastighetsbegränsningar-
11592: stanna på nämnda nivå i början av 1970-talet,            nas inverkan vintertid. Enligt undersökningarna
11593: började man allvarligt tänka ut mede1 för förbätt-       minskar antalet trafikolyckor när hastigheterna
11594: ring av trafiksäkerheten. Den första parlamenta-         sjunker. Ett viktigt resultat var även att sänkan-
11595: riska trafikkommittens mål var bl.a. att halvera         det av hastighetsbegränsningar vintertid minskar
11596: antalet dödsfall i trafiken tili slutet av 1970-talet.   antalet trafikolyckor mest på goda vägar och
11597: På den första trafikkommittens initiativ började         under goda förhållanden.
11598: man även undersöka vilka hastighetsbegräns-                   Innan hastighetsbegränsningar vintertid togs i
11599: ningarnas inverkan på trafiksäkerheten är. Re-           bruk permanent, bad trafikministeriet vägverket
11600: sultaten av denna undersökning visade bl.a. att          om en uppskattning över hastighetsbegränsning-
11601: antalet dödsfall minskade med 25-54%. Med                arnas inverkningar. Uppskattningen baserar sig
11602: hjälp av hastighetsbegränsningar och vissa andra         på hastighetsförändringar som observerats och
11603: åtgärder sjönk antalet dödsfall i trafiken, som år       forskningsresultat både i Finland och utom-
11604: 1972 var 1 156, med 50 %tili slutetav 1980. Detta        lands. Enligt denna uppskattning minskar has-
11605: år dog 551 personer i vägtrafiken.                       tighetsbegränsningar vintertid antalet dödsfall i
11606:     På 1980-talet började antalet dödsfall i trafi-      trafiken med 15 personer, antalet skadade med
11607: ken stiga något och år 1989 var antalet dödsfall         150 personer och antalet plåtkollisioner med 500
11608: redan 734. Då föreslogs i den andra parlamenta-          fall. Detta är ett mycket bra resultat, när man tar
11609: riska trafikkommittens målsättning att antalet           hänsyn tili att körtiden samtidigt ökar i medeltal
11610: dödsfall i trafiken tili s1utet av årtusendet bör        med 1,9 sekunder/kilometer. Senare har man på
11611: vara högst 367 personer. Denna må1sättning har           basis av materia! från undersökningsnämnden
11612: godkänts både i regeringsprogrammen och bud-             för trafikolyckor kunnat komma fram tili att
11613: geten.                                                   hastighetsbegränsningar vintertid minskar anta-
11614:     Man trodde att den allt allmännare använd-           let dödsfall i trafiken med 30 personer per år.
11615: ningen av låsningsfria bromsar skulle förbättra               För lastbilar, största delen av bussarna och
11616: trafiksäkerheten. F örsäkringsbolagens erfaren-          t.ex personbilar med släpvagn gäller en hastig-
11617: heter tyder dock på att bilarna, som är utrustade        hetsbegränsning på 80 km/t året om. Omkör-
11618: med låsningsfria bromsar, inte enligt trafik-            ningar har konstaterats vara speciellt farliga i
11619: olycksfallstatistiker är bättre än vanliga brom-         vinterförhållanden. Vintertidens hastighetsbe-
11620:                                            KK 864/1996 vp                                            5
11621: 
11622: gränsning på 80 km/t betyder att hastighetsbe-       nisteriet hastighetsbegränsningar vintertid hållas
11623: gränsningarna förenhetligas, varvid behovet av       kvar. Dessutom behövs flera andra trafiksäker-
11624: omkörningar minskar.                                 hetsmässiga åtgärder. Trafikministeriet följer ut-
11625:    För att den parlamentariska trafikkommit-         vecklingen av trafiksäkerheten och strävar efter
11626: tens målsättning skall uppnås bör enligt trafikmi-   att hitta nya medel för att uppnå målsättningen.
11627: 
11628:      Helsingfors den 18 december 1996
11629: 
11630:                                                                  Trafikminister Tuula Linnainmaa
11631:                                              KK 865/1996 vp
11632: 
11633: Kirjallinen kysymys 865
11634: 
11635: 
11636: 
11637: 
11638:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Maksuhäiriöiden rekisteröinnin aiheuttamis-
11639:                                         ta ongelmista
11640: 
11641: 
11642:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11643: 
11644:    Kansalaisten maksuhäiriöistä pidetään useita        jon epäoikeudenmukaisuuksia ja kohtuutto-
11645: eri rekistereitä. Rekisteriinjoutuminen merkitsee      muutta. Asia pitäisi saada selkein säännöksin
11646: yleensä viiden vuoden luottokelpoisuuden mene-         oikeudenmukaistettua ja kohtuulliselle linjalle.
11647: tystä. Viime vuosien laman aikana näihin rekiste-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11648: reihin on joutunut kansalaisia, jotka yleensä hoi-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11649: tavat asiansa hyvin, mutta rekisteröinti on tapah-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11650: tunut jonkin pienen poikkeuksellisen häiriön           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11651: vuoksi. Rekisterissä on taatusti runsaasti sellaisia
11652: ihmisiä, joiden rekisteröiminen on tapahtunut                    Onko Hallituksen mielestä kansalais-
11653: väärinkäsitykseen liittyen, mutta asian oikaise-              ten maksuhäiriöiden rekisteröinnissä ol-
11654: minen on mahdottomuus. Se kun merkitsee käsi-                 lut viime vuosina havaittavissa kohtuut-
11655: tykseni mukaan aina velkojan taholta tullutta                 tomia piirteitä, ja
11656: oikaisua.                                                        aikooko Hallitus lainsäädännön kei-
11657:     On todennäköistä, että niin tarpeellinen kuin             noin puuttua asiaan kansalaisten koh-
11658: tällainen rekisteri onkin, siihen liittyy hyvin pal-          tuullisen oikeusturvan palauttamiseksi?
11659: 
11660:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1996
11661: 
11662:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
11663: 
11664: 
11665: 
11666: 
11667: 260017
11668: 2                                           KK 865/1996 vp
11669: 
11670: 
11671: 
11672: 
11673:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11674: 
11675:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        säilytysajasta luottotietorekisterissä päättää re-
11676: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kisterinpitäjä. Rekisterinpitäjän on tällöin otet-
11677: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tava huomioon henkilörekisterilain rekisterin-
11678: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        pidolle asettamat yleiset vaatimukset, kuten 5 §:n
11679: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         2 momentin mukainen tarpeellisuusvaatimus,
11680: n:o 865:                                              9 §:ssä säädetty velvollisuus huolehtia siitä, ettei
11681:                                                       rekisteriin merkitä virheellisiä, epätäydellisiä tai
11682:           Onko Hallituksen mielestä kansalais-        vanhentuneita tietoja sekä 15 §:ssä säädetty vel-
11683:        ten maksuhäiriöiden rekisteröinnissä ol-       vollisuus oikaista, poistaa tai täydentää rekiste-
11684:        lut viime vuosina havaittavissa kohtuut-       rissä oleva rekisterin käyttötarkoituksen kannal-
11685:        tomia piirteitä, ja                            ta virheellinen, tarpeeton, puutteellinen tai van-
11686:           aikooko Hallitus lainsäädännön kei-         hentunut tieto.
11687:        noin puuttua asiaan kansalaisten koh-             Maksuhäiriöiden rekisteröinnissä on käytän-
11688:        tuullisen oikeusturvan palauttamiseksi?        nössä ilmennyt eräitä ongelmia, jotka ovat tulleet
11689:                                                       esiin muun muassa tietosuojavaltuutetun ja
11690:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tietosuojalautakunnan toiminnassa ja joihin
11691: vasti seuraavaa:                                      edellä mainittujen lisäksi myös Suomen Kulutta-
11692:                                                       jaliitto on kiinnittänyt oikeusministeriön huo-
11693:    Luottotietojen kerääruisestä ja tallettamisesta    miota. Ongelmat liittyvät muun muassa takaajan
11694: luottotietorekisteriin säädetään henkilörekisteri-    maksuhäiriötietojen rekisteröintiin ja summaa-
11695: asetuksen 5 §:ssä (43111994). Luottotietorekiste-     risessa menettelyssä yksipuolisella tuomiolla
11696: riin saa 5 §:n 1 momentissa mainittujen rekiste-      todettujen maksuhäiriöiden rekisteröintiin. On-
11697: röidyn tunnistetietojen (nimi, henkilötunnus,         gelmallisena on lisäksi pidetty sitä, ettei maksu-
11698: osoite sekä arvo tai ammatti) lisäksi kerätä ja       häiriömerkintöjen säilytysajoista luottotietore-
11699: tallettaa pykälän 2 momentissa mainittuja             kisterissä ole erityisiä säännöksiä, vaan säilytys-
11700: maksuhäiriötietoja. Näitä ovat tiedot sellaisesta     ajat ovat rekisterinpitäjän määriteltävissä. Säily-
11701: maksun tai suorituksen laiminlyönnistä:               tysaikoja on myös pidetty liian pitkinä. Sekä
11702:     1) joka on todettu lainvoimaisella tuomioistui-   tietosuojavaltuutettu että Suomen Kuluttajaliit-
11703: men päätöksellä, ulosottoviranomaisen toimi-          to ovat esittäneet, että tietojen säilytysajoista
11704: tuksella tai rekisteröidyn hyväksymän vekselin        luottotietorekisterissä olisi säädettävä nykyistä
11705: protestilla taikka jonka johdosta rekisteröity on     tarkemmin.
11706: ulosmittauksessa todettu varattomaksi;                    Henkilörekisterilain kokonaistarkistus on
11707:    2) joka on johtanut konkurssihakemuksen jät-       valmisteltavana oikeusministeriön 4.10.1995
11708: tämiseen;                                             asettamassa henkilötietotoimikunnassa. Lain
11709:     3) jonka rekisteröity on velkojalle antamal-      tarkistuksessa on otettava huomioon muun
11710: Iaan kirjallisella ilmoituksella tunnustanut ta-      muassa perusoikeusuudistus, Euroopan unionin
11711: pahtuneeksi; tai                                      tietosuojadirektiivi sekä nykyisen henkilörekis-
11712:    4) jonka johdosta osamaksukaupassa myyjäl-         terilain soveltamisessa havaitut ongelmat ja saa-
11713: lä on lain mukaan oikeus ottaa takaisin myyty         dut kokemukset. Myös luottotietorekistereitä
11714: esine tai luotonantajalla lain mukaan oikeus pur-     koskevat säännökset tarkistetaan tässä yhteydes-
11715: kaa muu kulutusluottosopimus ja jonka talletta-       sä ja tällöin otetaan huomioon myös maksu-
11716: miseen tietosuojalautakunta on antanut luvan.         häiriöiden rekisteröimisessä ilmenneet tarkistus-
11717:     Luottotietorekisteriin talletettujen tietojen     tarpeet. Henkilötietotoimikunnan työ valmistuu
11718: säilytysajoista ei ole nimenomaisia säännöksiä.       keväällä 1997.
11719: Suoraan säännösten nojalla talletettujen tietojen
11720: 
11721:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1996
11722: 
11723:                                                                      Oikeusministeri Kari Häkämies
11724:                                               KK 865/1996 vp                                                  3
11725: 
11726: 
11727: 
11728: 
11729:                                           Tili Riksdagens Talman
11730: 
11731:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         uppgifter som registrerats direkt med stöd av
11732: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           bestämmelserna beslutar registerföraren. Han
11733: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         skall då beakta de allmänna kra v som personre-
11734: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål               gisterlagen ställer på registerföring, såsom rele-
11735: nr 865:                                                  vanskravet i 5 § 2 mom., skyldigheten enligt 9 §
11736:                                                          att se tili att oriktiga, ofullständiga eller föråldra-
11737:            Anser Regeringen att registreringen av        de uppgifter inte förs in i registret samt skyldighe-
11738:         medborgarnas betalningsstörningar un-            ten enligt 15 § att rätta, avföra eller komplettera
11739:         der senaste år har uppvisat oskäliga drag        en i personregistret införd uppgift som med hän-
11740:         och                                              syn tili registrets ändamål är oriktig, onödig,
11741:            ämnar Regeringen på lagstiftningsväg          bristfållig eller föråldrad.
11742:         ingripa i saken för att medborgarnas skä-            Vid registreringen av betalningsstörningar har
11743:         liga rättsskydd skall återställas?               i praktiken förekommit vissa problem, som har
11744:                                                          uppdagats bl.a. genom dataombudsmannens och
11745:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt             datasekretessnämndens verksamhet och vid vil-
11746: följande:                                                ka dessutom Finlands Konsumentförbund har
11747:                                                          fåst justitieministeriets uppmärksamhet. Proble-
11748:     Om inhämtande och registrering av kredit-            men sammanhänger bl.a. med registreringen av
11749: upplysningar i kreditupplysningsregistret stad-          borgensmannens betalningsstörningar och
11750: gas i 5 § personregisterförordningen (431/1994). I       registreringen av betalningsstörningar som har
11751: kreditupplysningsregistret får utöver de identi-         konstaterats genom en tredskodom vid ett sum-
11752: fieringsuppgifter som nämns i 5 § 1 mom. (namn,          mariskt förfarande. Det har också ansetts vara
11753: personbeteckning, adress samt titel eller yrke)          problematiskt att det inte finns några särskilda
11754: inhämtas och införas sådana uppgifter om betal-          bestämmelser om hur länge uppgifterna om be-
11755: ningsstörningar som nämns i 2 mom. Dessa är              talningsstörningar skall bevaras i registret, utan
11756: uppgifter om sådan försummelse att betala eller          att registerföraren kan besluta om det. Uppbeva-
11757: prestera något                                           ringstiderna har även ansetts vara för långa.
11758:     1) som har konstaterats genom ett lagakraft-         Både dataombudsmannen och Finlands Konsu-
11759: vunnet beslut av domstol, vid en förrättning av en       mentförbund har föreslagit att noggrannare före-
11760: utsökningsmyndighet eller genom en protest av            skrifter om hur länge uppgifter skall bevaras i
11761: en växel som den registrerade har accepterat eller       kreditupplysningsregistret skall utfårdas.
11762: tili följd av viiken den registrerade vid utmätning          En totalrevision av personregisterlagen är un-
11763: har konstaterats vara medellös,                          der beredning i en persondatakommitte somjus-
11764:     2) som har lett tili att konkursansökan har          titieministeriet tillsatte 4.1 0.1995. Vid lagrevisio-
11765: lämnats in,                                              nen måste bl.a. beaktas revisionen av de grund-
11766:     3) som den registrerade har erkänt genom             läggande rättigheterna, Europeiska Unionens di-
11767:  skriftligt meddelande tili borgenären eller             rektiv om datasekretess och de problem som
11768:     4) som medför att säljaren vid avbetalnings-         kommit fram vid tillämpningen av den nuvaran-
11769:  köp enligt lag har rätt att återta det sålda föremå-    de personregisterlagen och erfarenheterna av
11770:  let eller att en kreditgivare enligt lag har rätt att   den. Också bestämmelserna om kreditupplys-
11771:  häva något annat konsumentkreditavtal, om da-           ningsregistret revideras i detta sammanhang och
11772:  tasekretessnämnden har gett tillstånd tili regi-        de påvisade justeringsbehoven i fråga om regi-
11773:  strering av försummelsen.                               strering av betalningsstörningar tas då i beaktan-
11774:      Det finns ingen uttrycklig bestämmelse om           de. Persondatakommittens arbete blir klart på
11775:  hur länge uppgifterna i kreditupplysningsregi-          våren 1997.
11776:  stret skall bevaras. Om uppbevaringstiden för
11777: 
11778:       Helsingforsden 12 december 1996
11779: 
11780:                                                                          Justitieminister Kari Häkämies
11781:                                             KK 866/1996 vp
11782: 
11783: Kirjallinen kysymys 866
11784: 
11785: 
11786: 
11787: 
11788:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: TV 2:ssa esitetystä rasistisesta televisio-ohjel-
11789:                                        masta
11790: 
11791: 
11792:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11793: 
11794:    Suomessa ollaan hyvin tarkkoja etnisiä vä-         po tunnistaa. Ohjelmalla ei näkemykseni mu-
11795: hemmistöjä loukkaavista sanonnoista ja ilmai-         kaan ollutjuurikaan yhteiskunnallista tavoitetta.
11796: suista. Rikoslain kokonaisuudistuksen toisessa           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
11797: vaiheessa ankaroitettiin säännöstä, joka kieltää      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11798: kiihottamisen tällaista kansanryhmää vastaan.         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11799: Eräät piirit ovat lähteneet jopa siitä, että edus-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11800: kunnan jäsenelläkään ei olisi oikeutta esittää nä-
11801: kemyksiään pakolaispolitiikan linjanvedoista.                    Katsooko Hallitus, että TV 2:ssa sun-
11802:    TV 2:ssa sunnuntai-iltana 24.11.1996 kello                 nuntaina 24.11.1996 kello 21.45 alkanut
11803: 21.45 alkanut ohjelma käsitteli pilkallisessa mie-            ohjelma tiettyihin ulkomaalaisryhmiin
11804: lessä pakolaisina maahan muuttaneitajopa mai-                 kohdistuen oli jonkinlaista huumoria vai
11805: niten eräitä etnisiä ryhmiä muistaakseni nimeltä              oliko sillä tiettyjä yhteiskunnallisia ta-
11806: ja ainakin siten, että tarkoituksen kohde oli help-           voitteita?
11807: 
11808:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1996
11809: 
11810:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
11811: 
11812: 
11813: 
11814: 
11815:  160017
11816: 2                                         KK 866/1996 vp
11817: 
11818: 
11819: 
11820: 
11821:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
11822: 
11823:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Yleisradio Oy:stä (1380/1993). Lakia laadittaes-
11824: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       sa yhtiön asema tiedonvälityksessä pyrittiin jär-
11825: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     jestämään mahdollisimman riippumattomaksi
11826: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      maan hallituksesta. Yhtiön valvontatehtävä on
11827: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       laissa uskottu eduskunnan valitsemalle hallinto-
11828: n:o 866:                                            neuvostolle.
11829:                                                        Yleisradiotoiminnassa on luonnollisesti nou-
11830:           Katsooko Hallitus, että TV 2:ssa sun-     datettava esimerkiksi rikoslaissa säädettyjä kiel-
11831:        nuntaina 24.11.1996 kello 21.45 alkanut      toja. Tämän ohella televisio- ja radio-ohjelmissa
11832:        ohjelma tiettyihin ulkomaalaisryhmiin        tulee noudattaa tiedonvälitystä koskevia eettisiä
11833:        kohdistuen oli jonkinlaista huumoria vai     sääntöjä, joiden noudattamisen valvonta on Jul-
11834:        oliko sillä tiettyjä yhteiskunnallisia ta-   kisen Sanan Neuvoston tehtävänä.
11835:        voitteita?                                      Mitä tulee kirjallisessa kysymyksessä tarkoi-
11836:                                                     tettuun yksittäiseen ohjelmaan, Yleisradio
11837:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         Oy:stä saadun tiedon mukaan ohjelma oli satiiri,
11838: taen seuraavaa:                                     jonka tarkoituksena oli kärjistää yhteiskunnassa
11839:                                                     esiintyviä vinoumia ja asenteita. Ohjelma paro-
11840:    Valtioneuvosto ei vastaa Yleisradio Oy:n oh-     dioi televisiossa esitettyjä keskusteluohjelmia.
11841: jelmapolitiikasta. Yhtiön toimintaa säätelee laki
11842: 
11843:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1996
11844: 
11845:                                                              Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
11846:                                            KK 866/1996 vp                                            3
11847: 
11848: 
11849: 
11850: 
11851:                                        Tili Riksdagens Talman
11852: 
11853:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     lag bereddes försökte man göra bolagets ställ-
11854: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       ning inom informationsförmedlingen så obero-
11855: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-   ende av landets regering som möjligt. Uppdraget
11856: damot Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål         att förvalta bolaget har enligt lagen överlämnats
11857: nr 866:                                              tili ett förvaltningsråd som väljs av riksdagen.
11858:                                                          Det är naturligt att man i rundradioverksam-
11859:           Anser Regeringen att det program om        heten följer t.ex. de förbud om vilka stadgas i
11860:        vissa utlänningsgrupper som började           strafflagen. Utöver detta skall man i televisions-
11861:        kloekan 21.45 i TV 2 den 24.11.1996 gav       och radioprogram följa de etiska regler om infor-
11862:        uttryck för något slag av humor eller hade    mationsförmedling vilkas iakttagande opinions-
11863:        programmet vissa samhälleliga syftemål?       nämnden för massmedier har tili uppgift att över-
11864:                                                      vaka.
11865:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            1 fråga om det enskilda program som nämns i
11866: anföra följande:                                     spörsmålet var det enligt uppgifter från Rundra-
11867:                                                      dion en satir som hade som syftemål att tillspetsa
11868:   Statsrådet svarar inte för Rundradion Ab:s         i samhället förekommande snedvridningar och
11869: programpolitik. Bolagets verksamhet styrs av la-     attityder. Programmet parodierade televisionens
11870: gen om Rundradion Ab (1390/1993). När denna          diskussionsprogram.
11871: 
11872:      Helsingfors den 10 december 1996
11873: 
11874:                                                                  Trafikminister Tuula Linnainmaa
11875:                                              KK 867/1996 vp
11876: 
11877: Kirjallinen kysymys 867
11878: 
11879: 
11880: 
11881: 
11882:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Itärajan liikenteen vaikeuksista
11883: 
11884: 
11885: 
11886:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11887: 
11888:    Tavaraliikenne Suomen ja Venäjän raja-ase-          tavoittelussa. Sukkahousut, purukumija sähköi-
11889: milla takertelee pahan kerran. Näin on ollut pit-      nen partakone olivat kaupanteon välineitä.
11890: kään, ja oman lusikkansa on pistänyt perustel-            Ongelmat pitäisi joka tapauksessa ratkaista
11891: lusti Auto- ja kuljetusalan liitto AKT pysäyttä-       hallitusten välisissä virallisissa neuvotteluissa
11892: mällä venäläisten rekkojen käsittelyn Suomen           eikä niinkään AKT:n toimenpiteillä, jotka ilmei-
11893: puolella.                                              sesti vain pahentavat asiaa.
11894:    Koskaan ei ole tuotu selkeästi esille sitä, mistä      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
11895: kaikki johtuu. On väitetty, että paikkojaan vaille     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11896: jääneet venäläiset tullimiehet kehittelevät omaa       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11897: bisnestään. On myös väitetty, että keskusjohdon        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11898: taholta annettavat ailahtelevat ohjeet aiheutta-
11899: vat sekaannusta. Pikkulinnut taas visertelevät,                  Aikooko Hallitus ryhtyä virallisiin
11900: että kysymyksessä on tietynlainen kosto neuvos-               neuvotteluihin   Venäjän      hallituksen
11901: tovallan aikaisesta kaupanteosta, jossa suoma-                kanssa itärajan tulliasemilla vallitsevan
11902: laiset liukkaat kauppamiehet käyttivät peltihalli-            kaaosmaisen tilanteen ja Venäjän liiken-
11903: kaupoissaan hyväkseen vastapuolen tietämättö-                 teeseen muuten liittyvien turvallisuus-
11904: myyttäja kokemattomuutta taloudellisen voiton                 tms. ongelmien pysyväksi poistamiseksi?
11905: 
11906:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1996
11907: 
11908:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
11909: 
11910: 
11911: 
11912: 
11913: 260017
11914: 2                                         KK 867/1996 vp
11915: 
11916: 
11917: 
11918: 
11919:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
11920: 
11921:    Valtiopaiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Suomen ja Venäjän välisen rajaliikenteen osal-
11922: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       ta on kuitenkin todettava, että, päinvastoin kuin
11923: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     muilla Venäjän raja-asemilla, ruuhkat ajoittuvat
11924: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      pääsääntöisesti kesäkuulle sekä marras-joulu-
11925: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       kuulle. Muina aikoina liikenne on sujunut nor-
11926: n:o 867:                                            maalisti.
11927:                                                         Maittemme tulliviranomaiset ovat tehneet hy-
11928:           Aikooko Hallitus ryhtyä virallisiin       vää yhteistyötä ruuhkien välttämiseksi mm. ko-
11929:        neuvotteluihin Venäjän hallituksen           keilemalla ns. vihreän kaistan käyttöä ja suunnit-
11930:        kanssa itärajan tulliasemilla vallitsevan    telemalla yhteistullaukseen siirtymistä. Myös
11931:        kaaosmaisen tilanteen ja Venäjän liiken-     Venäjän puoleisten uusien tullirakennusten val-
11932:        teeseen muuten liittyvien turvallisuus-      mistuminen tulee parantamaan tilannetta.
11933:        tms. ongelmien pysyväksi poistamiseksi?          Kuljettajien turvallisuuden kannalta Venäjä
11934:                                                     on vaarallisempi kuin esim. EU-maat. Kuitenkin
11935:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        turvallisuustilanne on selvästi parantunut siksi,
11936: vasti seuraavaa:                                    että suomalaiskuljettajat ovat tulleet varovai-
11937:                                                     semmiksi.
11938:     Suomen ja Venäjän välinen maantieliikenne           Liikenneministeriö on neuvotellut Venäjän lii-
11939: on viimeisten vuosien aikana moninkertaistunut.     kenteen ongelmista Venäjän liikenneministeriön
11940: Kun vuonna 1993 kuljetuksiin käytettiin noin        kanssa, viimeksi ministeritasolla Helsingissä
11941: 25 000 kuljetuslupaa, niin tänä vuonna kuljetus-    edellisellä viikolla. Samanaikaisesti ongelmat esi-
11942: lupien lopullinen määrä tulee olemaan noin          tettiin myös Venäjän sisäministerilleja varaulko-
11943: 95 000. Kun otetaan huomioon lisäksi ns. vuosi-     ministerille heidän Suomen vierailunsa yhteydes-
11944: luvalla tapahtuvat rajanpintaliikenteen mukaiset    sä. Liikenneministeri on lähettänyt henkilökoh-
11945: kuljetukset, lienee kuljetusten todellinen määrä    taisen kirjeen EU:n liikennekomissaari Kin-
11946: noin 140 000 kuljetusta vuodessa.                   nockille Suomen ja Venäjän välisen liikenteen
11947:     Myös Venäjän muilla rajoilla maantieliikenne    vaikeuksista. Kinnock toi Suomen välittämät
11948: on kasvanut erittäin nopeasti. Venäjän tullilain-   ongelmat esiin pari viikkoa sitten tapahtuneen
11949: säädäntö ja eräät muut tavaroiden maahantuloa       Moskovan vierailunsa yhteydessä.
11950: koskevat säännökset edellyttävät, että tarvitta-        Tarkasteltaessa Suomen ja Venäjän välistä
11951: vat tarkastukset tehdään raja-asemilla. Suomen      maantieliikennettä kokonaisuutena on kuitenkin
11952: liityttyä ETA:an muuttui Suomen ja Venäjän          todettava, että vaikeuksista huolimatta tilanne
11953: välinen raja Venäjän osalta verorajaksi. Venäjän    on parin viime vuoden aikana parantunut. Tämä
11954: tulli on todennut, että Venäjän valtio menettää     ei tarkoita sitä, että liikenneministeriö tai hallitus
11955: edelleenkin erittäin suuren osan vero- ja maksu-    olisi tyytyväinen. Ongelmia ei kuitenkaan rat-
11956: tuloistaan tullisäännösten kiertämisen vuoksi.      kaista voima toimin, vaan neuvottelut ovat ainoa
11957: Kaikki nämä yhdessä puutteellisten henkilöre-       oikea tie tyydyttäviin päämääriin pääsemiseksi.
11958: surssien kanssa ovat johtaneet toimintojen ruuh-
11959: kautumiseen.
11960: 
11961:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1996
11962: 
11963:                                                               Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
11964:                                               KK 867/1996 vp                                             3
11965: 
11966: 
11967: 
11968: 
11969:                                           Till Riksdagens Talman
11970: 
11971:    I det syfte 37 § 1 mom. anger har Ni, Fru                 Vad gäller gränstrafiken mellan Finland och
11972: Talman, tili vederbörande medlem av statsrådet           Ryssland kan man dock konstatera att i motsats
11973: översänt följande av riksdagsledamot Sulo Aitto-         tili läget vid andra ryska gränsstationer infaller
11974: niemi undertecknade spörsmål nr 867:                     köbildningarna här i huvudsak i juni samt no-
11975:                                                          vember-december. Under andra månader har
11976:            Ämnar Regeringen inleda förhand-              trafiken i allmänhet skett normalt.
11977:         lingar med Rysslands regering för att per-           Tullmyndigheterna i båda länderna har gjort
11978:         manent avlägsna det kaosliknande till-           ett gott samarbete för att undvika köbildning
11979:         stånd vid östgränsens tullstationer och          bl.a. genom att göra försök med att använda den
11980:         permanent eliminera andra säkerhetspro-          s.k. gröna filen och genom planering att övergå
11981:         blem e.d. i anslutning tili trafiken med         tili gemensam förtullning. När de nya tullbygg-
11982:         Ryssland?                                        naderna på rysk sida blir fårdiga kommer situa-
11983:                                                          tionen att underlättas.
11984:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt                Från förarnas säkerhetssynpunkt är Ryssland
11985: anföra följande:                                         farligare än t.ex. EU-länderna. Säkerhetssitua-
11986:                                                          tionen har dock förbättrats genom att de finska
11987:    Vägtrafiken mellan Finland och Ryssland har           förarna har blivit försiktigare. Trafikministeriet
11988: under de senaste åren mångfaldigats. När man år          har förhandlat om trafikproblemen i Ryssland
11989: 1993 använde 25 000 transporttillstånd för trans-        med Rysslands trafikministerium, sist under för-
11990: porter kommer antalet tillstånd i år att uppgå tili      ra veckan på ministernivå i Helsingfors. Samti-
11991: 95 000. Om man ännu tar i beaktande gränstrafi-          digt framfördes problemen för Rysslands inri-
11992: kens transporter med s.k. årstillstånd, torde det        kesminister och viceutrikesminister i samband
11993: faktiska antalet transporter uppgå tili 140 000          med deras besök i Finland. Trafikministern har
11994: per år.                                                  personligen skickat ett brev tili EU:s trafikkom-
11995:    Trafiken vid Rysslands andra gränser har ock-         missionär Kinnock som behandlar trafikproble-
11996: så vuxit oerhört snabbt. Rysslands tullagstiftning       men mellan Finland och Ryssland. Kinnock tog
11997: och vissa andra bestämmelser om införsel av va-          de av Finland förmedlade problemen tili tals un-
11998: ror tilllandet förutsätter att de nödvändiga kon-        der sitt besök i Moskva.
11999: trollerna sker vid gränsstationerna. I samband               Vid granskning av vägtrafiken mellan Finland
12000: med att Finland blev medlem av EES blev grän-            och Ryssland som helhet kan man dock konstate-
12001: sen mellan Finland och Ryssland för Rysslands            ra att situationen trots problemen har förbättrats
12002: del en skattegräns. Den ryska tullen har konstate-       under de två senaste åren. Detta betyder inte att
12003: rat att den ryska staten fortfarande går miste om        trafikministeriet eller regeringen skulle vara
12004: en synnerligen stor del sina skatte- och avgifts-        nöjd. Problemen löses dock inte med kraftåtgär-
12005: inkomster på grund av att tullbestämmelserna             der, utan förhandlingar är det enda sättet genom
12006: kringgås. Allt detta tillsammans med bristande           vilka tillfredställande resultat kan nås.
12007: personella resurser har lett tili att det bildas köer.
12008: 
12009:      Helsingforsden 19 december 1996
12010: 
12011:                                                                      Trafikminister Tuula Linnainmaa
12012:                                              KK 868/1996 vp
12013: 
12014: Kirjallinen kysymys 868
12015: 
12016: 
12017: 
12018: 
12019:                                     Raimo Vistbacka /ps: Haukilahden Huuskontien lakkauttamisesta
12020:                                        Vetelissä
12021: 
12022: 
12023:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
12024: 
12025:     Yksityisteiden valtionosuuksien lakkauttami-       valtatielle johtavan yksityistien muuttaminen
12026: sen jälkeen tielaitos etsii jatkuvasti lakkautetta-    paikallistieksi. Muutoinkin tielaitos menettelee
12027: vaksi sopivia vähämerkityksisiä paikallisteitä,        nurinkurisesti lakkauttaessaan lyhyitä tienpät-
12028: joiden hoitokustannukset siirtyisivät näin yksi-       kiä ja muuttaessaan samalla huomattavasti pi-
12029: tyisille henkilöille. ~r~s tällainen paikallistie on   dempiä ja kalliimmiksi tulevia yksityisteitä pai-
12030: Vetelin kunnassa SIJaitseva Haukilahden Huus-          kallisteiksi. Tiettävästi tästä syystä paikallistei-
12031: kontie. Kylän asukkaat ovat hanketta vastaan ja        den kokonaiskustannukset ovat kasvamaan
12032: samalle kannalle on asettunut myös Vetelin kun-        päin.
12033: nanhallitus. Kyseisellä tiellä on yleisen liikenteen      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
12034: lisäksi myös koululais-, puutavara- ja maatalous-      jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
12035: liikennettä, ja vaikka sen laskettu liikennetiheys     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12036: on vain 48 ajoneuvoa vuorokaudessa, on se var-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12037:  sinkin kelirikkoaikaan asukkaiden ainoa ulos-
12038:  pääsytie maailmalle.                                             Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
12039:     Tie on pituudeltaan kohtuullisen mittava ja                Vetelin Haukilahden Huuskon paikallis-
12040:  sen takia yksityisteiden valtionapujen lakkautta-             tien säilyttämiseksi paikallistienä asuk-
12041:  misen johdosta kustannukset yksityisille tien yl-             kaiden liikkumismahdollisuuksien tur-
12042:  läpitäjille nousisivat ylivoimaisiksi. Asukkaiden             vaamiseksi ja kohtuuttomien tien ylläpi-
12043:  mielestä nyt kaavailtua ratkaisua järkevämpi toi-             tokustannusten välttämiseksi?
12044:  menpide olisi paikallistien jatkoksi rakennetun,
12045: 
12046:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1996
12047: 
12048:                                           Raimo Vistbacka /ps
12049: 
12050: 
12051: 
12052: 
12053:  260017
12054: 2                                          KK 868/1996 vp
12055: 
12056: 
12057: 
12058: 
12059:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
12060: 
12061:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Hu uskon paikallistie 18092 on vain 300 metriä
12062: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        pitkä sorapintainen pistotie, joka toimii kahden
12063: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      talouden pääsytienä paikallistielle 18091. Lisäksi
12064: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo           sen jatkeena on metsätalouden käyttöön tarkoi-
12065: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        tettuja yksityisteitä.
12066: sen n:o 868:                                            Vaasan tiepiiri on pannut vireille Huuskon
12067:                                                      paikallistien lakkauttamisen yleisenä tienä, kos-
12068:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        ka tällä erittäin lyhyellä tiellä ei tiepiirin käsityk-
12069:        Vetelin Haukilahden Huuskon paikallis-        sen mukaan edellä mainituista syistä ole yleisistä
12070:        tien säilyttämiseksi paikallistienä asuk-     teistä annetun lain edellyttämää merkitystä ylei-
12071:        kaiden liikkumismahdollisuuksien tur-         selle liikenteelle. Vetelin kunta ja Keski-Pohjan-
12072:        vaamiseksi ja kohtuuttomien tien ylläpi-      maan liitto vastustavat lakkautusta mm. tieosak-
12073:        tokustannusten välttämiseksi?                 kaiden kustannusten lisääntymisen vuoksi.
12074:                                                          Lakkautusesitys on lähetetty vasta kuluvan
12075:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         joulukuun alussa tiepiiristä Tielaitoksen keskus-
12076: vasti seuraavaa:                                     hallintoon, jossa sitä ei ole vielä ehditty käsitellä.
12077:                                                      Päätöksen mahdollisesta lakkautuksesta tekee
12078:    Tasapuolisuuden säilyttämiseksi teiden hal-       aikanaan liikenneministeriö, mikäli Tielaitoksen
12079: linnollisessa luokituksessa on yksittäisten teiden   keskushallinto tekee sitä koskevan esityksen mi-
12080: luokituksen tosiasiallisia perusteita jatkuvasti     nisteriölle. Asian ollessa vielä kesken Tielai-
12081: verrattava voimassa oleviin säännöksiin. Luoki-      toksessa liikenneministeriö ei voi ottaa enempää
12082: tusmuutoksia tehdään sekä ylös- että alaspäin:       kantaa asiaan.
12083: kahden viime vuoden aikana on yleisiksi teiksi
12084: muutettu noin 90 km ja yleisinä teinä lakkautettu
12085: 21 km tietä.
12086: 
12087:      Helsingissä 16 päivänäjoulukuuta 1996
12088: 
12089:                                                                Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
12090:                                            KK 868/1996 vp                                              3
12091: 
12092: 
12093: 
12094: 
12095:                                        Tili Riksdagens Talman
12096: 
12097:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Huusko lokalväg 18092 är en 300 m lång
12098: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       grusbelagd sidoväg, som fungerar som tillfart-
12099: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     sväg för två hushåll till lokalväg 18091. Dess-
12100: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål           utom löper från Huusko lokalväg vidare några
12101: nr 868:                                              för skogsindustrins ändamål avsedda enskilda
12102:                                                      vägar.
12103:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          Vasa vägdistrikt har tagit initiativ tili nedläg-
12104:        ta för att hålla kvar Huusko lokalväg i       gande av Huusko lokalväg i egenskap av allmän
12105:        Haukilahti i Veteli som lokalväg för att      väg eftersom denna speciellt korta väg enligt väg-
12106:        sålunda trygga invånarnas rörelsemöjlig-      distriktets uppfattning, med stöd av ovannämn-
12107:        heter och undvika oskäliga kostnader för      da orsaker, inte har en sådan betydelse för den
12108:        upprätthållning?                              allmänna trafiken som lagen om allmänna yägar
12109:                                                      förutsätter. Veteli kommun och Mellersta Oster-
12110:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        bottens förbund motsätter sig nedläggningen
12111: anföra följande:                                     bl.a. p.g.a. att vägdelägarnas kostnader ökar.
12112:                                                         Förslag om nedläggning har skickats tili Väg-
12113:    För att bevara objektiviteten i fråga admi-       verkets centralförvaltning först i början av de-
12114: nistrativ klassificering av vägar bör de verkliga    cember, och man har där ännu inte haft tid att
12115: grunderna för klassificering av enskilda vägar       behandla förslaget. Beslut om eventuell nedlägg-
12116: fortsättningsvis jämföras med gällande stadgan-      ning fattas i sinom tid av trafikministeriet ifall
12117: den. Ändringar i klassificering görs både i rikt-    Vägverkets centralförvaltning föreslår detta. Ef-
12118: ning upp och ner; under de två senaste åren har ca   tersom Vägverket ännu inte har fattat beslut i
12119: 90 km vägar omklassificerats tili allmänna vägar     ärendet kan trafikministeriet inte fatta närmare
12120: och 21 km allmänna vägar har nedlagts.               ståndpunkt i saken.
12121: 
12122:      Helsingforsden 16 december 1996
12123: 
12124:                                                                   Trafikminister Tuula Linnainmaa
12125:                                            KK 869/1996 vp
12126: 
12127: Skriftligt spörsmål 869
12128: 
12129: 
12130: 
12131: 
12132:                                   Henrik Lax /sv: Om räntan på gamla BSP-konton
12133: 
12134: 
12135: 
12136:                                        Tili Riksdagens Talman
12137: 
12138:    Det s.k. gam1a BSP-kontots depositionsränt;a      en. På bostadslånet erhåller man räntestöd av
12139: är grundräntan -4,25 %, vilket innebär att ingen     staten. Räntestödets varaktighet är beroende av
12140: ränta för närvarande betalas på depositionen.        spartiden. 1 praktiken betyder detta att man inte
12141: Detta är läget sedan september 1996, men redan       kan avbryta BSP utan avsevärda fö1jder, i syn-
12142: före det var räntan oerhört låg. För de s.k. nya     nerhet om sparandet fortgått en 1ängre tid, vilket
12143: BSP-kontonas vidkommande är räntan för när-          ju är fallet beträffande s.k. gam1a BSP-fall.
12144: varande 4 %. Räntorna på brukskonton varierar           Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
12145: mellan 1 och 2 %. På tidsbundna depositioner är      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
12146: räntan 2%.                                           ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
12147:    BSP-kontots syfte är att möjliggöra köpande       fö1jande spörsmå1:
12148: av första bostad för unga personer. Villkoren är
12149: att sparandet inleds som ung och att man varje                  Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
12150: kvarta1 deponerar en summa vars minimi- och                  ta för att rätta tili det oskä1iga faktum att
12151: maximigränser beror på BSP-avtalets å1der samt               depositioner på s.k. gam1a BSP-konton i
12152: att man sparar in en viss procent av köpeskilling-           praktiken inte får någon ränta?
12153: 
12154:      Helsingforsden 26 november 1996
12155: 
12156:                                             Henrik Lax /sv
12157: 
12158: 
12159: 
12160: 
12161:  160017
12162: 2                                          KK 869/1996 vp
12163: 
12164: Kirjallinen kysymys 869                                                                     Suomennos
12165: 
12166: 
12167: 
12168: 
12169:                                   Henrik Lax /r: Vanhojen ASP-tilien korosta
12170: 
12171: 
12172: 
12173:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
12174: 
12175:    Niin sanotun vanhan ASP-tilin talletuskorko       tion korkotukea. Korkotuen kesto riippuu sääs-
12176: on peruskorko -4,25 %, minkä vuoksi talletuk-        töajasta. Käytännössä tämä merkitsee, että ASP-
12177: selle ei tällä hetkellä makseta korkoa. Tilanne on   säästämistä ei voi keskeyttää ilman huomattavia
12178: ollut tämä syyskuusta 19961ähtien, mutta jo sitä     seurauksia, varsinkin jos säästäminen on kestä-
12179: ennen korko oli äärettömän alhainen. Niin sa-        nyt pidemmän aikaa, kuten ns. vanhoissa ASP-
12180: nottujen uusien ASP-tilien korko on tällä hetkel-    tapauksissa.
12181: lä4 %. Käyttötilien korot vaihtelevat 1-2 %:iin.        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12182: Määräaikaistilien korko on 2 %.                      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12183:    ASP-tilin tarkoituksena on ensiasunnon osta-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12184: misen mahdollistaminen nuorille henkilöille. Eh-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12185: toina on säästämisen aloittaminen nuorena ja
12186: neljännesvuosittain summan tallettaminen, jon-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12187: ka minimi- ja maksimirajat riippuvat ASP-sopi-              ryhtyä korjatakseen sen kohtuuttomuu-
12188: muksen iästä, sekä tietyn prosentin säästäminen             den, että ns. vanhoille ASP-tileille ei käy-
12189: kauppahinnasta. Asuntolainasta maksetaan val-               tännössä kerry korkoa?
12190: 
12191:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1996
12192: 
12193:                                             Henrik Lax /r
12194:                                              KK 869/1996 vp                                              3
12195: 
12196: 
12197: 
12198: 
12199:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
12200: 
12201:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Vuoden 1992 ASP-lain 7 §:n mukaan rahalai-
12202: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tos suorittaa asuntosäästötalletukselle korkoa,
12203: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        jonka suuruus on sama kuin tuloverolain (1535/
12204: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Henrik            1992) 33 §:n 2 momentissa säädetty verovapaan
12205: Laxin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         talletuskoron enimmäistaso (tällä hetkellä 2 %).
12206: 869:                                                   Lisäksi rahalaitos suorittaa talletukselle talletta-
12207:                                                        misen aloittamisvuodelta ja tämän jälkeen enin-
12208:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tään viideltä kalenterivuodelta lisäkorkoa,jonka
12209:         ryhtyä korjatakseen sen kohtuuttomuu-          suuruudesta sovitaan asuntosäästösopimukses-
12210:         den, että ns. vanhoille ASP-tileille ei käy-   sa. Lisäkoron suuruuden on kuitenkin oltava
12211:         tännössä kerry korkoa?                         vähintään 2 ja enintään 4,5 prosenttia vuodessa.
12212:                                                        Uuden järjestelmän mukaisille ASP-tileille ei
12213:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           makseta asuntosäästöpalkkiota.
12214: vasti seuraavaa:                                          Kun peruskorko on laskenut 16.9.1996 alkaen
12215:                                                        4 prosenttiin, merkitsevät edellä kerrotut sään-
12216:     Asuntosäästöpalkkiojärjestelmä uudistettiin        nökset sitä, että vanhan järjestelmän mukaisille
12217: vuoden 1993 alusta. Uuden ASP-lain mukaan              ASP-tileille maksettava laskennallinen "varsi-
12218: vanhan järjestelmän nojalla tehtyihin ASP-sopi-        nainen" korko on negatiivinen eli käytännössä 0
12219: muksiin sovelletaan edelleen pääsääntöisesti ku-       prosenttia. Tallettajalle maksetaan vain 1,25 pro-
12220: motun ASP-lain säännöksiä. Vuoden 1980 ASP-            sentin lisäkorko ja vähintään 4 500 markan ASP-
12221: lain 5 §:n 1 momentin mukaan, sellaisena kuin se       palkkio. Lisäkorko on kuitenkin suuri verrattu-
12222: on 9 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa          na siihen, että tällä hetkellä pankit maksavat
12223: (1 067 /1988), rahalaitos suorittaa asuntosäästö-      markkatalletuksille korkoa keskimäärin 1,93
12224: talletukselle korkoa, jonka suuruus vuodessa on        prosenttia.
12225: Suomen Pankin peruskorko 4, 25 prosenttiyksi-              Vanhan järjestelmän mukaisia ASP-tilejä on
12226: köllä vähennettynä. Lisäksi rahalaitos suorittaa       jäljellä vielä runsaat 14 000 kappaletta. Nämä
12227: talletukselle tallettamisen aloittamisvuodelta ja      tallettajat ovat säästäneet vähintään 4 vuotta.
12228: tämänjälkeen enintään viideltä kalenterivuodel-        Kun ASP-asunto voidaan säästää keskimäärin
12229: ta lisäkorkoa, jonka suuruus on 1, 25 prosenttia       2-3 vuodessa, on hyvin todennäköistä, että suu-
12230: vuodessa. 2 momentin mukaan valtio suorittaa           rin osa tästäjoukosta hankkii asunnon lähiaikoi-
12231: asuntosäästötalletukselle rahalaitoksen välityk-       na.
12232: sellä asuntosäästöpalkkiona 4 500 markkaa han-             Edellä kerrotuista syistä hallitus ei aio ryhtyä
12233:  kittavaa asuntoa kohti. Tätä palkkiota korote-        toimenpiteisiin vanhoille ASP-tileille maksetta-
12234:  taan 800 markalla kunkin alaikäisen lapsen osal-      van koron tarkistamiseksi.
12235:  ta.
12236:        Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1996
12237: 
12238:                                                                            Ministeri Sinikka Mönkäre
12239: 4                                           KK 869/1996 vp
12240: 
12241: 
12242: 
12243: 
12244:                                          Tili Riksdagens Talman
12245: 
12246:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Enligt 7 § i 1992 års lag om bostadssparpremier
12247: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande            betalar penninginrättningen på bostadssparde-
12248: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        positioner en ränta som är lika stor som den
12249: dagsman Henrik Lax undertecknade spörsmål nr           maximinivå som 33 § 2 mom. inkomstskattelagen
12250: 869:                                                   (1535/1992) stadgar för skattefri depositionsrän-
12251:                                                        ta (för närvarande 2 %). Dessutom betalar pen-
12252:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         ninginrättningen på depositioner från det år de-
12253:        ta för att rätta till det oskäliga faktum att   ponerandet inleds och därefter för högst fem
12254:        depositioner på s.k. gamla BSP-konton i         kalenderår en årlig tilläggsränta som avtalas i
12255:        praktiken inte får någon ränta?                 bostadssparavtalet. Tilläggsräntan skall dock
12256:                                                        vara minst 2 och högst 4,5 procent om året. På
12257:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          BSP-konton enligt det nya systemet betalas inte
12258: anföra följande:                                       någon bostadssparpremie.
12259:                                                            1och med att grundräntan från den 16 septem-
12260:    Systemet för bostadssparpremier reviderades         ber 1996 har sjunkit till 4 procent, medför de
12261: vid ingången av 1993. Enligt den nya lagen om          ovan nämnda stadgandena att den kalkylerade
12262: bostadssparpremier tillämpas på BSP-avtal som          "egentliga" räntan som betalas på BSP-konton
12263: ingåtts med stöd av det gamla systemet i regel         enligt det gamla systemet är negativ, dvs. i prak-
12264: fortfarande stadgandena i den upphävda lagen           tiken 0 procent. Till deponenter betalas en till-
12265: om bostadssparpremier. Enligt 5 § 1 mom. i 1980        läggsränta på endast 1,25 procent och en bo-
12266: års lag om bostadssparpremier, sådant detta lag-       stadssparpremie på minst 4 500 mk. Tilläggsrän-
12267: rum lyder i lag av den 9 december 1988 (1067/          tan är dock stor i jämförelse med att hankeroa för
12268: 1988), betalar penninginrättningarna på bo-            närvarande i medeltal betalar 1,93 procent i ränta
12269: stadsspardepositioner en årlig ränta, vars storlek     på markdepositioner.
12270: är Finlands Banks grundränta minskad med 4,25              Det finns fortfarande kvar drygt 14 000 BSP-
12271: procentenheter. Dessutom betalar penningin-            konton enligt det gamla systemet. Dessa depo-
12272: rättningarna för det år då deponerandet inleddes       nenter har sparat i minst 4 år. När man kan spara
12273: och för högst fem kalenderår därefter på deposi-       tili en BSP-bostad på i medeltal 2-3 år är det
12274: tionen en tilläggsränta vars storlek är 1,25 pro-      mycket sannolikt att den största delen av denna
12275: cent per år. Enligt 2 mom. betalar staten i bo-        grupp kommer att skaffa bostad inom en snar
12276: stadssparpremie på bostadsspardepositionen ge-         framtid.
12277: nom penninginrättningens förmedling 4 500 mk               Av de skäl som anges ovan ämnar regeringen
12278: för den bostad som anskaffningen gäller. Denna         inte vidta några åtgärder för att justera den ränta
12279: premie höjs med 800 mk för varje minderårigt           som betalas på gamla BSP-konton.
12280: barn.
12281: 
12282:      Helsingfors den 16 december 1996
12283: 
12284:                                                                            Minister Sinikka M önkäre
12285:                                             KK 870/1996 vp
12286: 
12287: Kirjallinen kysymys 870
12288: 
12289: 
12290: 
12291: 
12292:                                     Reijo Lindroos /sd ym.: Erorahan ja aikuiskoulutuslisän maksami-
12293:                                         sesta laittomien irtisanomisten yhteydessä
12294: 
12295: 
12296:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
12297: 
12298:     Työsopimuslain mukaan laittomasti irtisano-        sopimuslain tarkoittama vahingonkorvaus, jär-
12299: tulla työntekijällä on oikeus saada vahingon-          jestelmä kannustaa irtisanottua hyväksymään
12300: korvausta työnantajaltaan. Korvauksen saanti           jopa ilmeisen laittomankin irtisanomisen. Vas-
12301: edellyttää irtisanomisperusteiden riitauttamista       taavasti järjestelmä antaa välillisesti tukea niille
12302: ja kanteen nostamista käräjäoikeudessa. Irtisa-        työnantajille, jotka irtisanovat työntekijöitä il-
12303: nomiskorvausta koskevan päätöksen saanti kes-          man työsopimuslain tarkoittamaa tuotannollis-
12304: tää jo ensimmäisessä oikeusasteessa tavallisim-        taloudellista syytä.
12305: min useita kuukausia. Lisäksi työnantajana on             Voimassa oleva järjestelmä on niin ikään
12306: mahdollisuus valittaa itselleen epäedullisesta ali-    omiaan ohjaamaan työnantajia irtisanomaan
12307: oikeuden päätöksestä ja pitkittää täytäntöönpa-        mieluiten yli 50-vuotiaita, erorahaan oikeutettu-
12308: nokelpoisen päätöksen saantia.                         ja työntekijöitä. Työnantaja voi näissä tapauk-
12309:     Yli 50-vuotias tuotannollis-taloudellisista        sissa riittävän usein luottaa siihen, ettei irtisano-
12310:  syistä irtisanottu työntekijä on eräin edellytyksin   mista riitauteta. Tällä tavoinjärjestelmä kannus-
12311:  oikeutettu saamaan Koulutus- ja erorahastolta         taa työnantajia perusteettomaan, epäoikeuden-
12312:  erorahaa ja koulutustukea. Erorahaston myön-          mukaiseen ja kansantalouden kannalta haitalli-
12313:  tämän tuen merkitys on irtisanotun työntekijän        seen ikäsyrjintään.
12314:  kannalta huomattava- verottoman erorahan ja              Edellä kuvatut epäkohdat eivät ole pelkästään
12315:  koulutustuen määrä voi olla jopa selvästi suu-        nykyisen käytännön mukanaan tuomia teoreetti-
12316:  rempi kuin mahdollinen irtisanomiskorvaus.            sia mahdollisuuksia. Mm. valtion liikelaitoksina
12317:      Irtisanomisperusteensa riitaottanut ja vahin-     toimineiden Rakennushallituksen ja Valtion
12318:  gonkorvausta vaatinut työntekijä ei Koulutus- ja      hankintakeskuksen yhtiöittämisen yhteydessä ir-
12319:  erorahaston sääntöjen mukaan ole oikeutettu           tisanottujen työntekijöiden tiedetään luopuneen
12320:  saamaan erorahaa tai koulutustukea ennen va-          vahingonkorvausvaatimuksistaan erorahan me-
12321:  hingonkorvausta koskevan päätöksen lainvoi-           nettämisen pelossa.
12322:  maiseksi tuloa. Mikäli työnantajan todetaan              Koulutus- ja erorahasto saa varansa lakisää-
12323:  syyllistyneen työsopimuslain vastaiseen irtisano-     teisistä maksuista, ja sen säännöt vahvistetaan
12324:  miseen ja hänet tuomitaan maksamaan vahin-            sosiaali- ja terveysministeriössä. Valtio tukee si-
12325:  gonkorvauksia irtisanotolle työntekijälle, perii      ten mahdollisesti lain vastaisia, ikäsyrjintää edis-
12326:  Koulutus- ja erorahasto jo maksetutkin tuet ta-       täviä ja työmarkkinoiden normaalia toimintaa
12327:  kaisin.                                               vääristäviä menettelyitä omilla toimillaan.
12328:      Koulutus- ja erorahaston menettely on johta-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12329:   nut tilanteeseen, jossa irtisanotulla, erorahaan     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12330:   oikeutetulla työntekijällä ei ole taloudellista      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12331:   intressiä riitauttaa laittomaksi katsomaansa irti-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12332:   sanomista. Päinvastoin: Ottaen huomioon erora-
12333:   han maksatuksen helppouden verrattuna vahin-                    Mitä Hallitus aikoo tehdä uudistaak-
12334:   gonkorvauksen perimiseen oikeusteitse ja lisäksi             seen erorahan ja aikuiskoulutuslisän
12335:   mahdollisuuden, että koulutus- ja erorahana                  maksamismenettelyä tilanteissa, joissa ir-
12336:   maksettava korvaus voi olla suurempi kuin työ-               tisanominen on riitautettu?
12337: 
12338:       Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1996
12339: 
12340: 
12341:  260017
12342: 2                               KK 870/1996 vp
12343: 
12344:     Reijo Lindroos /sd         Jukka Roos /sd            Marja-Leena Viljamaa /sd
12345:     Jorma Rantanen /sd         Eila Rimmi /vas           Jorma Vokkolainen /vas
12346:     Heikki Rinne /sd           Esa Lahtela /sd           Anne Huotari /vas
12347:     Kari Uotila /vas           Timo Laaksonen /vas       Pekka Leppänen /vas
12348:               Martti Korhonen /vas               Jukka Gustafsson /sd
12349:                                              KK 870/1996 vp                                              3
12350: 
12351: 
12352: 
12353: 
12354:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12355: 
12356:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         na vireille 14 650 kappaletta. Työsuhteen päätty-
12357: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          misperusteen riitautuksen vuoksi 38 hakemusta
12358: olette 26 päivänä marraskuuta 1996 päivätyn            odottaa ratkaisua. Erorahan aikuiskoulutuslisää
12359: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           haki 6 820 työtöntä aikuisopiskelijaa. Riitautuk-
12360: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Reijo          sen vuoksi päätös on jätetty odottamaan vain
12361: Lindroosin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         muutamassa tapauksessa. Rahastoon on tullut
12362: myksen n:o 870:                                        vain muutama ilmoitus siitä, että riitautus on
12363:                                                        peruutettu, jolloin samalla on pyydetty etuuden
12364:           Mitä Hallitus aikoo tehdä uudistaak-         maksamista.
12365:        seen erorahan ja aikuiskoulutuslisän               Koulutus- ja erorahaston säännöt vahvistaa
12366:        maksaruismenettelyä tilanteissa, joissa ir-     sosiaali- ja terveysministeriö rahaston hallinto-
12367:        tisanominen on riitautettu?                     neuvoston esityksestä. Sääntömuutokset perus-
12368:                                                        tuvat siten työmarkkinain keskusjärjestöjen
12369:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           edustajien välisiin neuvotteluihin ja niiden perus-
12370: vasti seuraavaa:                                       teella tehtyihin esityksiin. Sääntöihin on lähes
12371:                                                        vuosittain tehty toisaalta etuuksien tasoa koske-
12372:    Koulutus- ja erorahaston sääntöjen mukaan           via muutoksia ja toisaalta eräitä, lähinnä valitus-
12373: erorahan ja aikuiskoulutuslisän myöntämisen            ratkaisujen perusteella tarpeellisia täsmennyksiä
12374: yleisenä edellytyksenä on, että etuuden hakija on      etuuksien myöntämisedellytyksiin. Käytännössä
12375: menettänyt työpaikkansa sen vuoksi, että työn-         sääntöjen vahvistamismenettelyssä ministeriö on
12376: antaja on taloudellisista tai tuotannollisista syis-   puuttunut muutosehdotuksiin lähinnä laillisuus-
12377: tä joutunut supistamaan työvoimaa tai lopetta-         harkinnan puitteissa ja erityisesti oikeussuojanä-
12378: nut toimintansa. Jos irtisanomisperuste on rii-        kökohtia silmällä pitäen. Myös nyt puheena ole-
12379: tautettu, erorahapäätös voidaan sääntöjen mu-          va kysymys olisi noudatetun vahvistaruismenet-
12380: kaan antaa vasta, kun irtisanomisperuste on rat-       telyn mukaan sellainen, joka edellyttäisi työ-
12381: kaistu sopimuksella tai lainvoimaisella päätök-        markkinain keskusjärjestöjen välisiä neuvottelu-
12382: sellä. Tämän sääntökohdan tarkoituksena on ol-         ja. Sosiaali- ja terveysministeriö pyytääkin ra-
12383: lut vähentää hankalia, jo maksetun etuuden ta-         hastoa selvittämään vaihtoehtoiset menettelyta-
12384: kaisinperintöjä päätöksen purkamismenettelyi-          pamahdollisuudet irtisanomisten riitautustilan-
12385: neen,jos riitautuksen perusteella osoittautuukin,      teissa. Tavoitteena tulisi olla, että erorahajärjes-
12386: ettei etuuden myöntämiselle ole ollut rahaston         telmä olisi mahdollisimman neutraali suhteessa
12387: säännöissä edellytettyjä perusteita. Käytännön         vahingonkorvausjärjestelmään. Toisaalta mak-
12388: kokemus on myös osoittanut, ettei aiheettomasti        samismenettelyn mahdollisen muutoksen seu-
12389: maksettuja etuuksia tämänkaltaisissa tilanteissa       rauksena ei saisi olla aiheettomasti maksettujen
12390: useinkaan saada perittyä takaisin.                     etuuksien ja niiden takaisinperintöjen lisäänty-
12391:     Koulutus- ja erorahastosta saadun tiedon           minen.
12392: mukaan erorahahakemuksia pantiin viime vuon-
12393: 
12394:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1996
12395: 
12396:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
12397: 4                                           KK 870/1996 vp
12398: 
12399: 
12400: 
12401: 
12402:                                         Tili Riksdagens Talman
12403: 
12404:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        bestridande av grunderna för att arbetsförhållan-
12405: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrive1se av den         det upphörde väntar 38 ansökningar på beslut.
12406: 26 november 1996 till vederbörande medlem av            Vuxenutbildningstillägget tili avgångsbidraget
12407: statsrådet översänt följande av riksdagsman Rei-        söktes av 6 820 arbetslösa vuxenstuderande. På
12408: jo Lindroos m.fl. undertecknade spörsmål nr             grund av bestridande har beslutet lämnats vän-
12409: 870:                                                    tande endast i ett fåtal fall. Till fonden har in-
12410:                                                         kommit endast några anmälningar om att bestri-
12411:           Vad ämnar Regeringen göra för att             dandet har återtagits, varvid det samtidigt har
12412:        revidera förfarandet för utbetalning av          anhållits om utbetalning av förmånen.
12413:        avgångsbidrag och vuxenutbildningstill-              Utbildnings- och avgångsbidragsfondens
12414:        lägg i sådana situationer då uppsägning-         stadgar fastställs av social- och hälsovårdsmini-
12415:        en har bestridits?                               steriet på framställning av fondens förvaltnings-
12416:                                                         räd. Stadgeändringarna grundar sig säledes på
12417:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           förhandlingar mellan representanter för arbets-
12418: anföra följande:                                        marknadsorganisationerna och på framställ-
12419:                                                         ningar som gjorts på basis av dessa. 1 stadgarna
12420:    Enligt utbildnings- och avgångsbidragsfond-          har så gott som årligen gjorts ändringar gällande
12421: ens stadgar är en av de allmänna förutsättningar-       å ena sidan nivån på förmånerna och ä andra
12422: na för avgångsbidrag och vuxenutbildningstill-          sidan vissa sädana preciseringar i villkoren för
12423: lägg att förmånssökanden har mist sin arbets-           beviljande av förmåner som är nödvändiga
12424: plats på grund av att arbetsgivaren av ekonomis-        främst för besvärsbesluten. 1 praktiken har mi-
12425: ka orsaker eller produktionsskäl har varit tvung-       nisteriet i samband med förfarandet för faststäl-
12426: en att minska sin arbetskraft eller har upphört         lande av stadgarna ingripit i förslagen tili änd-
12427: med sin verksamhet. Om grunden för uppsägning           ringar främst inom ramen för laglighetspröv-
12428: har bestridits, kan beslutet om avgångsbidrag           ningen och speciellt med tanke på rättsskydds-
12429: enligt stadgarna ges först då grunden för uppsäg-       synpunkterna. Frågan som nu är aktuell skulle
12430: ning har avgjorts genom ett avtal eller ett laga        enligt det förfarande för fastställelse som iakttas
12431: kraft vunnet beslut. Syftet med denna punkt i           vara en sådan som skulle kräva förhandlingar
12432: stadgarna har varit att minska antalet svåra åter-      mellan arbetsmarknadsorganisationerna. Social-
12433: krav i fråga om förmåner som redan utbetalts och        och hälsovårdsministeriet kommer att be fonden
12434: förfarandet för upphävande av beslutet, om det          utreda möjligheterna till alternativa förfaranden
12435: pä grund av bestridandet visar sig att det inte har     i situationer av bestridande. Målsättningen bor-
12436: funnits några sådana grunder för förmåner som           de vara att systemet för avgångsbidrag är så
12437: förutsätts i fondens stadgar. Av erfarenhet vet         neutralt som möjligt i förhållande till systemet
12438: man att det i praktiken också har visat sig att         för skadeersättning. Å andra sidan skulle följder-
12439: förmåner som har utbetalts utan grund i dylika          na av en eventuell ändring av utbetalningsförfa-
12440: situationer inte särdeles ofta går att återkräva.       randet inte heller få bli en ökning av antalet
12441:    Enligt uppgifter från utbildnings- och av-           förmaner som utbetalts utan grund och återkrav
12442: gångsbidragsfonden anhängiggjordes 14 650 an-           av dessa.
12443: sökningar om avgångsbidrag i fjol. På grund av
12444: 
12445:      Helsingfors den 18 december 1996
12446: 
12447:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
12448:                                              KK 871/1996 vp
12449: 
12450: Kirjallinen kysymys 871
12451: 
12452: 
12453: 
12454: 
12455:                                     Satu Hassi /vihr ym.: Geenimuunnellun soijapavun markkinoille
12456:                                         saattamisesta
12457: 
12458: 
12459:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
12460: 
12461:    EU:ssa hyväksyttiin viime keväänä markki-            selvityksissä ei ole tutkittu riittävästi glyfosaatin
12462: noille direktiivin 90/220 mukaisesti soijalajike,       vaikutuksia sinänsä sekä erityisesti soijaproteii-
12463: joka on geneettisesti muunneltu sietämään gly-          nin koostumukseen ja mahdollisiin allergiaa ai-
12464: fosaatti-nimistä rikkaruohontorjuntamyrkkyä             heuttaviin tekijöihin. EU-maista ainakin Itävalta
12465: ("Roundup Ready Soyabean"). Useat jäsen-                ja ehkä myös Ruotsi ovat aikoneet käyttää hy-
12466: maat, Tanska, Ruotsi ja Itävalta, vastustivat           väkseen EU-direktiivin 16 artiklaa, jonka mu-
12467: markkinoille saattamista. Tiettävästi Yhdysval-         kaan jäsenmaa voi kieltää geenimuunnellun
12468: loista on jo tuotu RSS-soijaa EU:n alueella             tuotteen myynnin ja käytön alueellaan, mikäli on
12469: markkinoitavaksi.                                       perusteltua syytä epäillä sen aiheuttavan ympä-
12470:     Muun muassa Euroopan parlamentti on kiin-           ristö- tai terveyshaittoja.
12471: nittänyt komission huomiota päätöslauselmas-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
12472: saan (14.11.1996) siihen, että geenimuunneltu la-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12473: jike pitäisi pitää erillään tavanomaisesta lajik-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12474: keesta ja että pakkausmerkinnöillä tulisi varmis-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12475: taa kuluttajien oikeus valita jatkossa myös
12476: muuntelemattomia soijapapuja. Elintarviketeol-                     Millä perusteella Hallitus on hyväksy-
12477: lisuus käyttää soijaa hyvin laajaan valikoimaan                 nyt mainitun geenimuunnellun soijapa-
12478: erilaisia elintarvikkeita, joten kuluttajille kyse on           vun markkinoille saattamisen ja mikä on
12479:  merkittävästä asiasta ja sitä paitsi ennakkota-                Hallituksen kanta kysymyksessä mainit-
12480:  pauksesta.                                                     tuihin epäilyihin pavun terveys- ja turval-
12481:     Myös useat kaupan järjestöt, kuten Kaupan                   lisuushaitoista,
12482:  keskusliittoa ED-asioissa edustava Eurocom-                       aikooko Hallitus ryhtyä toimiin geeni-
12483:  merce on vaatinut viranomaisia varmistamaan                    muunnellun soijapavun vetämiseksi
12484:  kuluttajien oikeudet ennen kuin geenimuunneltu                 markkinoilta, sekä
12485:  soija saapuu EU:n markkinoille.                                   katsooko Hallitus kuluttajien oikeuk-
12486:     Terveys- ja turvallisuustutkimukset, joita mai-             sien vaarantuvan, kun geenimuunneltua
12487:  nitun soijan hyväksymismenettelyn mahdollista-                 soijapapua ei erotella tavanomaisista
12488:  miseksi on tehty, on nyttemmin asetettu kyseen-                tuotteista ja kun pakkausmerkinnöin ei
12489:  alaisiksi. Muun muassa Greenpeace väittää, että                voida suorittaa valintaa?
12490: 
12491:       Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1996
12492: 
12493:           Satu Hassi /vihr                 Juha Korkeaoja /kesk             Kimmo Kiljunen /sd
12494:           Marjaana Koskinen /sd            Janina Andersson /vihr           Tuija Brax /vihr
12495: 
12496: 
12497: 
12498: 
12499: 260017
12500: 2                                           KK 871/1996 vp
12501: 
12502: 
12503: 
12504: 
12505:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12506: 
12507:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        hakemukseen liittyvän aineiston ja esitti soijapa-
12508: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vun hyväksymistä, koska lupaa oli haettu soija-
12509: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       pavun jalostamiseksi elintarviketeollisuudessa
12510: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Satu Has-        elinkyvyttömiksi fraktioiksi eikä soijapapua ol-
12511: sin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      lut tarkoitettu myytäväksi sellaisenaan eikä kyl-
12512: 871:                                                  vettäväksi. Suomen viranomaisilla ei ollut syytä
12513:                                                       epäillä hakemukseen liitetyn materiaalin tai
12514:           Millä perusteella Hallitus on hyväksy-      Englannin viranomaisten lausunnon ja hankittu-
12515:        nyt mainitun geenimuunnellun soijapa-          jen lisäselvitysten luotettavuutta. Suomi osallis-
12516:        vun markkinoille saattamisen ja mikä on        tui yhteisöpäätöksen valmisteluun direktiivin 90/
12517:        Hallituksen kanta kysymyksessä mainit-         220/ETY artiklan 21 mukaan asetetussa komi-
12518:        tuihin epäilyihin pavun terveys- ja turval-    teassa, joka päätyi puoltamaan hakemuksen hy-
12519:        lisuushaitoista,                               väksymistä määräenemmistöllä.
12520:           aikooko Hallitus ryhtyä toimiin geeni-         Hallitus ymmärtää kuluttajien huolen geeni-
12521:        muunnellun soijapavun vetämiseksi              tekniikan käyttöön mahdollisesti liittyvistä hai-
12522:        markkinoilta, sekä                             toista ihmisen terveydelle tai ympäristölle. Ku-
12523:           katsooko Hallitus kuluttajien oikeuk-       luttaja haluaa myös eri syistä tietää, milloin elin-
12524:        sien vaarantuvan, kun geenimuunneltua          tarvike sisältää geenitekniikalla muunnettua or-
12525:        soijapapua ei erotella tavanomaisista          ganismia. Hallitus korostaa, että geenitekniikan
12526:        tuotteista ja kun pakkausmerkinnäin ei         käytöstä on oltava ajanmukainen lainsäädäntö
12527:        voida suorittaa valintaa?                      ja toimiva viranomaisvalvonta. Koska yhteisön
12528:                                                       geenitekniikkadirektiivit ovat yleislainsäädän-
12529:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          töä ja koskevat elintarvikkeiden lisäksi rehuja,
12530: vasti seuraavaa:                                      lääkkeitä, siemenviljaa jne., ne eivät anna parasta
12531:                                                       mahdollista suojaa kuluttajalle eivätkä turvaa
12532:    Euroopan unionin komissio hyväksyi                 kuluttajan tiedonsaantia elintarvikepuolella.
12533: 3.4.1996 tehdyllä päätöksellä yhdysvaltalaisen        Myös Euroopan unionissa tämä on tiedostettu ja
12534: Monsanton kehittämän torjunta-aineresistentin         erityisasetuksen valmistelu uuselintarvikkeille
12535: soijapavun markkinoille neuvoston direktiivin         (novel foods) aloitettiin vuosia sitten komission
12536: 90/220/ETY mukaan. Esityksen soijapavun hy-           ensimmäisen luonnoksen ilmestyessä vuonna
12537: väksymisestä teki Englanti, jossa ko. soijapapu        1992. Doselintarvikkeita koskevan yhteisöase-
12538: oli tarkoitus tuoda ensi kertaa markkinoille.         tuksen mukaan uuselintarvikkeiden turvallisuus
12539: Englannin viranomaiset tutkivat soijapavun tur-       tullaan varmistamaan monivaiheisella ennakko-
12540: vallisuuteen liittyvät asiakirjat ja tekemiensä li-   hyväksymismenettelyllä. Asetus sisältää myös
12541: säselvitysten jälkeen esittivät hakemuksen hy-        yksityiskohtaiset vaatimukset uuselintarvikkei-
12542: väksymistä. Komission päätös (96/281/EY) kos-         den pakkausmerkinnöistä, joita voidaan tarvit-
12543: kee tuotteen käsittelyä ympäristössä tuonnin          taessa täydentää ja tarkentaa hyväksymispäätös-
12544: aikana, ennen varastointia ja sen jälkeen, ennen      tä tehtäessä.
12545: jalostamista elinkyvyttömiksi tuotteiksi ja jalos-       Suomi on osallistunut säädösvalmisteluun
12546: tuksen aikana. Päätöksen perusteluissa komissio       vasta työn ollessa loppuvaiheessa. Suomen ta-
12547: katsoi, ettei ole turvallisuussyitä, joiden takia     voitteena on ollut varmistaa uuselintarvikkeiden
12548: tuote olisi pidettävä erillään muista soijapavuis-    terveydellinen turvallisuus sekä erityismerkin-
12549: ta tai joiden takia tuotemerkinnöissä pitäisi olla    nöillä taata riittävä tiedonsaanti kuluttajille niis-
12550: maininta, että tuotannossa on käytetty geenitek-      tä uuselintarvikkeen ominaisuuksista, joilla on
12551: niikkaa.                                              kuluttajalle tai jollekin kuluttajaryhmälle tervey-
12552:    Suomen toimivaltainen viranomainen on so-          dellistä, taloudellista tai eettistä merkitystä. Suo-
12553: siaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva      mi on myös korostanut yhteisösäädöksen kiireei-
12554: geenitekniikan lautakunta, joka tutki soijapapu-      lisyyttä ja ollut valmis tarvittaessa joustamaan
12555:                                           KK 871/1996 vp                                              3
12556: 
12557: valmistelun jouduttamiseksi. Yhteisöasetuksen           Hallitus katsoo, että uuselintarvikeasetuksen
12558: valmistelu on saatettu juuri loppuun ja se tulee     myötä kuluttajan terveydellinen suoja ja tiedon-
12559: voimaan n. neljän kuukauden kuluttua.                saanti erityismerkintöjen kautta paranevat rat-
12560:    Nykytilanteessa geenitekniikalla muunnetut        kaisevasti nykyisestään. Hallitus pitää valitetta-
12561: elintarvikkeet on hyväksytettävä geenitekniikka-     vana, etteivät uuselintarvikeasetuksen edellyttä-
12562: lain mukaan, ja lisäksi Suomessa myytävien           mä hyväksymismenettely ja merkintäsäännökset
12563: elintarvikkeiden on täytettävä elintarvikelaissa     olleet voimassa ko. soijapavun tullessa Euroo-
12564: (36l/l995) säädetyt yleiset vaatimukset mm. tur-     pan markkinoille. Koska geenitekniikalla muun-
12565: vallisuudesta ja merkinnöistä. Elintarvikelaki ei    nettu soijapapu on hyväksytty markkinoille voi-
12566: vaadi ennakkohyväksyntää uuselintarvikkeilta,        massa olevan yhteisölainsäädännön mukaan,
12567: koska lakia valmisteltaessa oli tiedossa valmis-     Suomi ei voi kieltää sen käyttöä elintarvikkeiden
12568: teilla oleva yhteisösäädös. Geenitekniikalla tuo-    valmistukseen eikä vaatia siihen erillisiä merkin-
12569: tetuilta elintarvikkeilta ei nykyisin vaadita        töjä.
12570: erityismerkintöjä.
12571: 
12572:      Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1996
12573: 
12574:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
12575: 4                                         KK 871/1996 vp
12576: 
12577: 
12578: 
12579: 
12580:                                       Tili Riksdagens Talman
12581: 
12582:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    borde nämnas att genteknik har använts vid
12583: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-      produktionen.
12584: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       Behörig myndighet i Finland är genteknik-
12585: man Satu Hassi m.fl. undertecknade spörsmål nr      nämnden som är verksam i samband med SHM.
12586: 871:                                                Nämnden undersökte det materia! som samman-
12587:                                                     hängde med sojabönsansökan och föreslog att
12588:           På vilka grunder har Regeringen god-      sojabönan skulle godkännas, eftersom tillstånd
12589:        känt att den nämnda genetiskt modifiera-     hade ansökts för förädling av sojabönan tili frak-
12590:        de sojabönan får släppas ut på markna-       tioner som inte kan föröka sig och avsikten inte
12591:        den och viiken är Regeringens stånd-         var att sojabönan skulle säljas som sådan eller
12592:        punkt i fråga om de misstankar om bö-        sås. De finska myndigheterna hade inga skäl att
12593:        nans hälso- och säkerhetsrisker som          misstänka tillförlitligheten i det materia! som fo-
12594:        nämns i spörsmålet,                          gats tili ansökan eller i de engelska myndigheter-
12595:           har Regeringen för avsikt att vidta åt-   nas utlåtande och införskaffade tilläggsutred-
12596:        gärder för att den genetiskt modifierade     ningar. Finland deltog i beredningen av gemen-
12597:        sojabönan skall dras bort från markna-       skapsbeslutet i en kommitte som tillsatts i enlig-
12598:        den samt                                     het med artikel 21 i direktiv 90/220/EEG. Kom-
12599:           anser Regeringen att konsumenternas       mitten beslöt med kvalificerad majoritet att för-
12600:        rättigheter äventyras när den genetiskt      orda att ansökan godkänns.
12601:        modifierade sojabönan inte hålls åtskild        Regeringen förstår konsumenternas oro över
12602:        från vanliga produkter och när vai inte      de nackdelar för människans hälsa eller för mil-
12603:        kan göras mellan dem utgående från på-       jön som eventuellt sammanhänger med bruket
12604:        skrifter på förpackningarna?                 av genteknik. Konsumenten vill också av olika
12605:                                                     skäl veta när ett livsmedel innehåller organismer
12606:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       som är gentekniskt modifierade. Regeringen
12607: anföra följande:                                    betonar att det måste finnas en tidsenlig allmän
12608:                                                     lagstiftning och en fungerande myndighetsöver-
12609:     Europeiska unionens kommission godkände         vakning i fråga om användningen av genteknik.
12610: med ett beslut av 3.4.1996 att en bekämpnings-      Eftersom gemenskapens genteknikdirektiv är
12611: medelsresistent sojaböna, som har utvecklats av     allmän lagstiftning och utöver livsmedel också
12612: amerikanska Monsanto, får släppas ut på             gäller foder, läkemedel, utsäde o.s.v. ger de inte
12613: marknaden enligt rådets direktiv 90/220/EEG.        bästa möjliga skydd för konsumenten och tryg-
12614: Framställningen om att sojabönan skulle god-        gar inte heller konsumentens tillgång tili infor-
12615: kännas gjordes av England, där man hade för         mation i fråga om livsmedel. Också i Europeiska
12616: avsikt att släppa ut denna böna på marknaden        unionen är man medveten om detta och bered-
12617: för första gången. De engelska myndigheterna        ningen av en specialförordning om nya livsme-
12618: undersökte de handlingar som gällde sojabö-         del (engl. novel foods) inleddes för flera år se-
12619: nans säkerhet och föreslog, sedan de hade gjort     dan. Kommissionens första utkast blev fårdigt
12620: tilläggsutredningar, att ansökan skulle godkän-     år 1992. Enligt gemenskapsförordningen om
12621: nas. Kommissionens beslut (96/281/EG) gäller        nya livsmedel kommer det att säkerställas att de
12622: hanteringen av produkten i miljön när den           nya livsmedlen är säkra genom ett förfarande
12623: importeras, före och efter lagringen, innan den     för förhandsgodkännande i många skeden. För-
12624: förädlas tili en produkt som inte kan föröka        ordningen innehåller också detaljerade krav i
12625: sig och under själva förädlingen. 1 motivering-     fråga om påskrifter på förpackningarna tili de
12626: arna tili beslutet ansåg kommissionen att det       nya livsmedlen. Dessa påskrifter kan vid behov
12627: inte finns några säkerhetsskäl p.g.a. vilka pro-    kompletteras och preciseras när beslutet om
12628: dukten borde hållas åtskild från andra sojabö-      godkännande fattas.
12629: nor eller p.g.a. vilka i produktmärkningarna           Finland har deltagit i beredningen av rättsak-
12630:                                              KK 871/1996 vp                                             5
12631: 
12632: ten först i slutskedet av arbetet. Den finska mål-      tersom man när lagen bereddes visste om att
12633: sättningen har varit att säkerställa att de nya         också en gemenskapsrättsakt var under bered-
12634: livsmedlen är säkra med tanke på hälsan samt            ning. 1 fråga om livsmedel som producerats med
12635: genom specialmärkningar garantera att konsu-            genteknik krävs i dagens läge inga specialmärk-
12636: menterna får tillräckligt med information om de         ningar.
12637: egenskaper hos de nya livsmedlen som är av                 Regeringen anser att i och med förordningen
12638: hälsomässig, ekonomisk eller etisk betydelse för        om nya livsmedel kommer konsumentens hälso-
12639: en konsument eller en konsumentgrupp. Finland           mässiga skydd och möjligheter att få information
12640: har också betonat att det brådskar med gemen-           via specialmärkningarna att förbättras avsevärt
12641: skapsrättsakten och har varit berett att vid behov      från dagens läge. Regeringen anser det beklagligt
12642: visa prov på flexibilitet för att få beredningen att    att det förfarande för godkännande och de märk-
12643: gå snabbare. Beredningen av gemenskapsförord-           ningsbestämmelser som förordningen om nya
12644: ningen har just blivit klar och förordningen trä-       livsmedel kommer att förutsätta inte var i kraft
12645: der i kraft om ca fyra månader.                         när ifrågavarande sojaböna kom ut på den euro-
12646:    1 dagens läge skall de livsmedel som är gene-        peiska marknaden. Eftersom en sojaböna som är
12647: tiskt modifierade godkännas enligt genteknikla-         gentekniskt modifierad har godkänts för ut-
12648: gen och dessutom skall de livsmedel som säljs i         släppande på marknaden i enlighet med gällande
12649: Finland uppfylla de allmänna krav om bl.a. sä-          gemenskapslagstiftning, kan Finland inte förbju-
12650:  kerhet och märkningar som bestäms i livsmedels-        da att den används vid tillverkningen av livsme-
12651: lagen (361/1995). 1 livsmedelslagen krävs inget         del och inte heller kräva att den förses med sär-
12652: förhandsgodkännande för de nya livsmedlen, ef-          skilda påskrifter.
12653: 
12654:      Helsingfors den 13 december 1996
12655: 
12656:                                                        Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
12657:                                              KK 872/1996 vp
12658: 
12659: Kirjallinen kysymys 872
12660: 
12661: 
12662: 
12663: 
12664:                                     Liisa Hyssälä /kesk: Maatalousväestön selviytymiskeinoista
12665: 
12666: 
12667: 
12668:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
12669: 
12670:    Suomen maatalous elää voimakasta murros-            tottuneet viljelijät kokevat joutuneensa tilantee-
12671: kautta. Paineet rakennemuutoksen toteuttami-           seen, jossa mahdollisuudet oman elämän hallin-
12672: seen ja tuotannon kaikkinaiseen tehostamiseen          taan ovat luisumassa käsistä.
12673: ovat suuret. Viljelijäväestö elää tällä hetkellä          Tässä joitakin ajatuksia, jotka tulivat esille
12674: suuren epävarmuuden vallassa. He tuntevat tur-         Melan kirjoituskilpailussa, jossa 72 emäntää ja
12675: vattomuutta ja epätietoisuutta tulevaisuudesta.        isäntää kirjoitti tuntemuksistaan.
12676: Huoli on paljon syvempää ja laajempaa kuin vain           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12677: huoli taloudesta. Oleellista on, että viljelijät ko-   tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
12678: kevat toimineensa oikein, kulttuurisen perinteen-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12679: sä mukaisesti. Monet joutunevat lopettamaan            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12680: maataloustuotannon kokonaan tai muuttamaan
12681: merkittävästi toimintatapojaan.                                     Mitä Hallitus aikoo tehdä kehittääk-
12682:    Ulkoisten ehtojen muuttuessa jatkuvasti no-                   seen viljelijäväestön selviytymismenetel-
12683: peaan tahtiin suhteellisen vakaaseen elämään                       ···?
12684:                                                                  mm.
12685: 
12686:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1996
12687: 
12688:                                            Liisa Hyssälä /kesk
12689: 
12690: 
12691: 
12692: 
12693:  260017
12694: 2                                          KK 872/1996 vp
12695: 
12696: 
12697: 
12698: 
12699:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
12700: 
12701:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Pitkällä tähtäyksellä on erittäin tärkeää kehit-
12702: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tää Suomen maatalouden rakennetta mahdolli-
12703: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      simman hyvän kilpailukyvyn saavuttamiseksi,
12704: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-      mikä samalla parhaiten takaa maataloustuotan-
12705: sälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       non säilymisen. Tässä tarkoituksessa Suomi hyö-
12706: 872:                                                 dyntääkinjäsenmaiden kärkijoukossa Euroopan
12707:                                                      unionin rakennesäädösten tarjoamia maatalou-
12708:              Mitä Hallitus aikoo tehdä kehittääk-    den ja maaseudun kehittämismahdollisuuksia.
12709:          seen viljelijäväestön selviytymismenetel-       A-ja B-tukialueita koskeva 141-tukipaketti
12710:            ... ?
12711:          mm.                                         suo mahdollisuuden antaa korotettua investoin-
12712:                                                      titukea, väliaikaista tulotukea tuotantosuuntaa
12713:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          vaihdettaessa, maataloust\}otannon lopettamis-
12714: taen seuraavaa:                                      tukea sekä tukea laatujärjestelmän kehittämisek-
12715:                                                      si. Lisäksi voidaan tuotannon monipuolistami-
12716:    Suomen liittyminen Euroopan unionin jäse-         seksi myöntää tukea de minimis-säännön nojalla
12717: neksi on merkinnyt suurta muutosta maatalou-         enintään 100 000 ecua tilaa kohti. Tämä mahdol-
12718: temme toimintaolosuhteisiin. Sopeutuminen yh-        lisuus ulottuu koko maahan.
12719: teismarkkinoihin on alentanut maataloustuottei-          Samoin tulevat koko maata koskemaan kir-
12720: den hintoja olennaisesti ennen jäsenyyttä vallin-    janpidon aloittamistuki ja talousneuvonnan
12721: neelta tasolta.                                      tuki. Nämä EU-osarahoitteiset tuet voitaneen
12722:    Maataloustuotannon kannattavuuden paran-          ottaa käyttöön vuonna 1997.
12723: tamiseksi Suomessa voidaan maksaa koko maas-             Edellä olen lyhyesti vaiottanut sitä, millaisin
12724: sa kansallista siirtymäkauden tukea, jonka mää-      toimenpitein maatalousväestön selviytymistä
12725: rä Euroopan unionin kanssa saavutetun neuvot-        voidaan helpottaa. Kuten voidaan havaita, toi-
12726: teluratkaisun mukaan alenee asteittain ja loppuu     menpiteiden kirjo on laaja. Varsin monet toimen-
12727: vuosituhannen päättyessä. Sen sijaan C-tuki-         piteet on joko otettu käyttöön vasta ED-jäsenyy-
12728: alueella maksettava, vuoteen 2000 saakka asteit-     den aikana tai vanhoja tukijärjestelmiämme on
12729: tain kasvava pohjoinen tuki on luonteeltaan pit-     jouduttu muuttamaan Euroopan unionin järjes-
12730: käaikaista.                                          telmiin sopiviksi.
12731:    Osana Etelä-Suomen vakavien vaikeuksien               Mitään yksittäistä keinoa maatalousväestöm-
12732: tukipakettia voidaan vuosina 1997-1999 mak-          me ongelmiin tuskin löytyy. Hallituksen tehtävä-
12733: saa korotettua siirtymäkauden tukea kotieläin-       nä onkin pyrkiä huolehtimaan siitä, että tukijär-
12734: tuotannolle, kasvihuonetuotannolle sekä puu-         jestelmiä käytettäisiin parhaalla mahdollisella
12735: tarhatuotteiden varastoinnille. Näiden tukien        tavalla. Lisäksi tukijärjestelmiä on pyrittävä
12736: jatkumisesta neuvotellaan Euroopan unionin           uudistamaan niin, että ne käytettävissä olevien
12737: komission kanssa vuonna 1999. Sen sijaan kas-        taloudellisten resurssien puitteissa vastaisivat
12738: vinviljelyn kansallista tukea, jonka käyttöön-       mahdollisimman hyvin kulloisiakin tarpeita.
12739: otosta sovittiin niin ikään 141-tukineuvotteluis-
12740: sa, voidaan maksaa vuoden 1999 jälkeenkin.
12741: 
12742:        Helsingissä 10 päivänäjoulukuuta 1996
12743: 
12744:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
12745:                                             KK 872/1996 vp                                                3
12746: 
12747: 
12748: 
12749: 
12750:                                         Tili Riksdagens Talman
12751: 
12752:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         På lång sikt är det ytterst viktigt att utveckla
12753: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        strukturen i Finlands lantbruk på så sätt att en så
12754: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      god konkurrenskraft som möjligt uppnås. Detta
12755: man Liisa Hyssälä undertecknade spörsmål nr           tryggar samtidigt bäst att jordbruksproduktio-
12756: 872:                                                  nen hålis. Av alla medlemsländer ligger Finland i
12757:                                                       täten då det gälier att utnyttja de utvecklingsmöj-
12758:           Vad ämnar Regeringen göra för att           ligheter för lantbruket och landsbygden som Eu-
12759:        utveckla metoder som hjälper odlarbe-          ropeiska unionens strukturförordningar erbju-
12760:        folkningen att klara sig?                      der.
12761:                                                          141-stödpaketet som berör A- och B-stödom-
12762:   Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-          råden ger möjligheter att betala förhöjt investe-
12763: samt följande:                                        ringsstöd, tillfålligt inkomststöd vid byte av pro-
12764:                                                       duktionsinriktning, stöd för upphörande av jord-
12765:     Finlands anslutning tili Europeiska unionen       bruksproduktion samt stöd för utvecklande av
12766: har inneburit en stor förändring för vårt lant-       ett kvalitetssystem. Utöver detta kan man med
12767: bruks verksamhetsförhållanden. Anpassningen           stöd av de minimis-regeln bevilja stöd för mång-
12768: tili de gemensamma marknaderna har väsentligt         sidigande av lantbruksproduktionen högst 100
12769: sänkt jordbruksprodukternas pris från den nivå        000 ecu per gård. Denna möjlighet gäller för hela
12770: som var rådande före medlemsskapet.                   landet.
12771:     För att förbättra jordbruksproduktionens             Likaså kommer stödet för påbörjande av bok-
12772: lönsamhet kan man i hela Finland betala natio-        föring och stödet för ekonomisk rådgivning att
12773: nellt stöd under övergångsperioden, vilket i enlig-   gälla för hela landet. Dessa stöd som delvis finan-
12774: het med det uppnådda förhandlingsresultatet           sieras av EU torde kunna tas i bruk år 1997.
12775: minskar gradvis och upphör helt vid årtusendets          1 det föregående har jag i korthet belyst med
12776: slut. Däremot är det nordliga stöd som betalas på     hurudana åtgärder man kan hjälpa jordbruksbe-
12777: C-stödområdet och som gradvis växer fram tili år      folkningen att klara sig. Som man kan se, är
12778: 2000, långvarigt tili sin natur.                      åtgärdernas mångfald vidsträckt. Ett mycket
12779:     Som en del av stödpaketet för allvarliga svå-     stort antal av åtgärderna har tagits i bruk först
12780: righeter i Södra Finland, kan man under åren          under EU-medlemsskapet eller så har man varit
12781:  1997-1999 betala förhöjt stöd under övergångs-       tvungen att ändra våra gamla stödsystem tili att
12782: perioden för husdjursproduktion, växthuspro-          passa in i den Europeiska unionens system.
12783: duktion samt lagring av trädgårdsprodukter.              Någon enskild konst för att lösa vår jord-
12784: Förhandlingar om dessa stöds fortsättning förs        bruksbefolknings problem finns knappast. Re-
12785: med Europeiska unionens kommission år 1999.           geringens uppgift är också att sträva tili att se till
12786:  Däremot kan det nationella stödet för växtod-        att stödsystemen används på bästa möjliga sätt.
12787: ling, om vars ibruktagande förhandlingar likaså       Därtill bör man sträva tili att förnya stödsyste-
12788: fördes i samband med 141stödförhandlingarna,          men på så sätt att de i ramarna för de användbara
12789: ännu betalas efter år 1999.                           ekonomiska resurserna alltid på bästa möjliga
12790:                                                       sätt skulle motsvara behovet för tillfållet.
12791: 
12792:      Helsingforsden 10 december 1996
12793: 
12794:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
12795:                                             KK 873/1996 vp
12796: 
12797: Kirjallinen kysymys 873
12798: 
12799: 
12800: 
12801: 
12802:                                    Kimmo Kiljunen /sd: Työmarkkinasuhteiden kehittämisen ja amma-
12803:                                       tillisenjärjestäytymisen tukemisesta Baltian maissa ja Venäjällä
12804: 
12805: 
12806:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12807: 
12808:    Osa yritysmaailmasta pyrkii keräämään itsel-       set näytöt ovat vaatimattomat. Suomen ulkomi-
12809: leen taloudellista hyötyä syyllistymällä sosiaali-    nisteriö tuki esitettyä toimintaa vuosina 1990-
12810: seen dumppaukseen Baltian maissa ja Venäjällä.         1995 vain 300 000 markalla, kun Tanskan tuki oli
12811: Tämä tarkoittaa alepalkkojen maksamista ja            18 miljoonaa, Ruotsin lähes 13 miljoonaaja Nor-
12812: työntekijöiden eläke-, työttömyys- ja muun so-        jan tuki noin 5,5 miljoonaa markkaa. Tukitilan-
12813: siaaliturvan järjestämättä jättämistä. Dumppaus       ne on korjattava, ennen kuin Suomi leimautuu
12814: loukkaa lähialueiden työntekijöitä ja estää myös      piittaamattomaksi sosiaalisen dumppauksen
12815: lähialueiden taloudellisen ja tuotannollisen tilan-   suhteen.
12816: teen kohentumisen. Maan taloudellista ja työlli-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
12817: syystilannetta väärinkäyttävien yritystenkin          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12818: kannalta toiminta on lyhytnäköistä, sillä se ei luo   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12819: kestäviä toimintaedellytyksiä ja saattaa johtaa       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12820: kansainväliselle mustalle listalle.
12821:    Tilanteen korjaamiseksi Suomen on tuettava                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
12822: aiempaa voimakkaammin Baltian maissa ja Ve-                  lisätäkseen tukeaan toimivien työmark-
12823:  näjällä työelämän suhteiden kehittämistä, am-               kinasuhteiden ja ammatillisen järjestäy-
12824:  matillista järjestäytymistä ja näin myös sosiaali-          tymisen edistämiseksi Baltian maissa ja
12825:  sen turvallisuuden lisäämistä. Suomen tähänasti-            Venäjällä?
12826: 
12827:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1996
12828: 
12829:                                           Kimmo Kiljunen /sd
12830: 
12831: 
12832: 
12833: 
12834:  260017
12835: 2                                           KK 873/1996 vp
12836: 
12837: 
12838: 
12839:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12840: 
12841:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tuksella on tuotettu työministeriön ja Pietarin
12842: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         talous- ja finanssiyliopiston yhteistyönä selvitys
12843: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       työelämän suhteista Pietarissa.
12844: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kimmo               Vuoden 1997 budjetin lähialuemäärärahoihin
12845: Kiljusen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         on esitetty 4,0 miljoonan markan määräraha
12846: n:o 873:                                              kansalaisjärjestöjen toimintaa varten. Työnteki-
12847:                                                       jäjärjestöt voivat hakea avustuksia tästä määrä-
12848:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         rahasta yhteistyöhankkeita varten lähialueilla.
12849:        lisätäkseen tukeaan toimivien työmark-             Edellä mainittujen avustusten lisäksi ulko-
12850:        kinasuhteiden ja ammatillisen järjestäy-       asiainministeriö on tukenut kansainvälisen työ-
12851:        tymisen edistämiseksi Baltian maissa ja        järjestön (ILO) kautta Baltian työsuojeluprojek-
12852:        Venäjällä?                                     tia yhteensä yli 2,5 miljoonalla markalla. Projek-
12853:                                                       tiin on sisältynyt kolmikantayhteistyön kehittä-
12854:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          minen ja voimistaminen. Projektin jatkamiseen
12855: vasti seuraavaa:                                      on vuonna 1997 alustavasti varattu 1,7 miljoonaa
12856:                                                       markkaa. Tavoitteena on yhteistyössä ILO/
12857:     Hallitus on tietoinen toimivien työmarkkina-      Ranska-projektin kanssa kehittää työelämän
12858: suhteiden merkityksestä lähialueillamme. Halli-       suhteita ja yleisiä työehtoja, analysoida nykyti-
12859: tuksen- 10.5.1996 hyväksytyn- Suomen lähi-            lannetta yritystasolla, tutkia yksittäisiä tapauk-
12860: alueyhteistyön toimintastrategian mukaan työ-         sia yksityisissä yrityksissä ja kehittää työehtoso-
12861: elämän suhteiden kehittäminen on yksi keino           pimusmallia yritystasolle.
12862: edistyksellisten perustavoitteiden toteuttamista.         Lisäksi työministeriö on omalla rahoituksel-
12863:     Ulkoasiainministeriö on tukenut työmarkki-        laan normaalin hallinnollisen yhteistyön puit-
12864: namekanismien kehittämistä Virossa ja Venäjäl-        teissa pyrkinyt kehittämään työmarkkinajärjes-
12865: lä seuraavasti:                                       telmää lähialueilla. Viron sosiaaliministeriön
12866:     Vuonna 1993 myönnettiin työmarkkinameka-          kanssa toteutettavassa yhteistyössä ovat olleet
12867: nismien kehittämiseksi Virossa 100 000 mk työn-       keskeisesti esillä työelämän suhteiden kehittämi-
12868: tekijäjärjestöjen koulutukseen ja 100 000 mk          nen, kolmikantayhteistyö ja työehtosopimusme-
12869: työnantajakoulutusta varten. Työntekijäjärjes-        nettely. Parhaillaan on käynnissä Viron työolo-
12870: töjen koulutuksesta vastasivat Suomen Ammat-          barometrin toteuttaminen. Tutkimusaineisto
12871: tiliittojen Solidaarisuuskeskuksen SASK ry:n jä-      analysoidaan kevään 1997 aikana, minkäjälkeen
12872: senjärjestöt ja työnantajakoulutuksesta Teolli-       sovitaan jatkotoimista.
12873: suuden ja Työnantajain Keskusliitto. Rahoitus             Myös Pietarissa on kahdenvälisen yhteistyön
12874: ja hallinnointi hoidettiin työministeriön kautta.     puitteissa toteutettu työolo barometrihanketta.
12875:     Vuonna 1995 myönnettiin 200 000 mk työmi-         Työolobarometrien avulla on tarkoitus saada
12876: nisteriölle kohdeunettavaksi SASK ry:n koordi-        vertailukelpoista tietoa työelämän suhteista Vi-
12877: noimaan ammattiyhdistyskoulutukseen Virossa           rossa, Pietarissa ja Suomessa. Pietarissa on me-
12878: ja lähialueilla Venäjän federaatiossa. Hallinnolli-   neillään myös toinen työelämän suhteita edistä-
12879: nen menettely oli sama kuin edellä.                   vä työministeriön toteuttama hanke, joka kos-
12880:     Vuonna 1996 myönnettiin 150 000 mk am-            kee työehtosopimusmenettelyn kehittämistä.
12881: mattiyhdistys- ja työmarkkinakoulutuksen tuke-        Tämä projekti on jatkoa aikaisemmalle kahden-
12882: miseen Virossaja 150 OOOmk samaan tarkoituk-          väliselle yhteistyölle ja sitä varten on saatu ra-
12883: seen Suomen lähialueilla Venäjällä. Koulutusta        hoitusta EU:n BISTRO-ohjelmasta. Projektin
12884: koordinoi SASK ry. Rahoitus ja hallinnointi ta-       20 osan-ottajaa oli opintomatkalla Suomessa
12885: pahtuu työministeriön kautta. Loppuraportointi        9.-13.12.1996 ja tapasi vierailun aikana työ-
12886: hankkeista suoritetaan tämän vuoden loppuun           markkinajärjestöjen edustajia, jolloin heille se-
12887: mennessä.                                             lostettiin mm. Suomen työehtosopimuskäytän-
12888:     Ulkoasiainministeriön 100 000 markan avus-        töjä.
12889: 
12890:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1996
12891: 
12892:                                                            Eurooppa-ministeri,
12893:                                                            ulkomaankauppaministeri Ole Norrback
12894:                                               KK 873/1996 vp                                               3
12895: 
12896: 
12897:                                           Tili Riksdagens Talman
12898: 
12899:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         burg utretts som ett samprojekt mellan arbetsmi-
12900: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-           nisteriet och S:t Petersburgs ekonomi- och fi-
12901: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         nansuniversitet.
12902: man Kimmo Kiljunen undertecknade spörsmål                    Under närområdesanslagen har i statsbudge-
12903: nr 873:                                                  ten 1997 föreslagits 4,0 milj. mk för medborgar-
12904:                                                          organisationernas verksamhet. Arbetstagaror-
12905:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-          ganisationerna kan söka understöd ur detta an-
12906:        sikt att vidta för att öka sitt stöd tili främ-   slag för samarbetsprojekt i närområdena.
12907:        jandet av fungerande arbetsmarknadsre-                Utöver dessa understöd har utrikesministeriet
12908:        lationer och facklig organisering i de bal-       via Internationella arbetsorganisationen (ILO)
12909:        tiska länderna och i Ryssland?                    understött arbetarskyddsprojektet i Baltikum
12910:                                                          med sammanlagt över 2,5 milj. mk. Projektet har
12911:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            inneburit utvecklande och stärkande av tre-
12912: anföra följande:                                         punktsmodellen. År 1997 har man preliminärt
12913:                                                          reserverat 1,7 milj. mk för en fortsättning av
12914:    Regeringen är medveten om vikten av funge-            projektet. Det syftar till att i samarbete med ILO/
12915: rande arbetsmarknadsrelationer i vårt närområ-           Frankrike-projektet utveckla arbetslivsrelatio-
12916: de. Enligt regeringens handlingsplan för det fin-        nerna och de allmänna arbetsvillkoren, analysera
12917: ska närområdessamarbetet, viiken antogs                  det nuvarande läget på företagsnivå, undersöka
12918: 10.5.1996, är utvecklandet av relationerna i ar-         enskilda fall i privata företag och utveckla kollek-
12919: betslivet en metod för att genomföra progressiva         tivavtalsmodellen på företagsnivå.
12920: grundläggande mål.                                           Arbetsministeriet har dessutom inom ramen
12921:    Utrikesministeriet har understött utvecklan-          för vanligt administrativt samarbete självt finan-
12922: det av arbetsmarknadsmekanismerna i Estland              sierat arbete som strävat efter att utveckla arbets-
12923: och Ryssland på följande sätt:                           marknadssystemet i närområdena. Det samarbe-
12924:     För att utveckla arbetsmarknadsmekanismer-           te som genomförs med socialministeriet i Estland
12925: na i Estland beviljades 100 000 mk år 1993 för           har särskilt betonat utvecklandet av arbetslivsre-
12926: arbetstagarorganisationernas utbildning och              lationerna, trepunktsmodellen och kollektivav-
12927: 100 000 mk för arbetsgivarutbildning. För ar-            talsförfarandet. Som bäst pågår arbetet med en
12928: betstagarorganisationemas utbildning svarade             estnisk s.k. arbetsvillkorsbarometer. Materialet
12929: medlemsorganisationema i de finska fackf6r-              analyseras under våren 1997 och därefter kom-
12930: bundens solidaritetscentral SASK ry och för ar-          mer man att besluta om fortsatta åtgärder.
12931: betsgivarutbildningen svarade Industrins och                 Också i S:t Petersburg har ett barometerpro-
12932: Arbetsgivarnas Centralförbund. Finansiering              jekt genomförts inom ramen för det bilaterala
12933: och administration sköttes via arbetsministeriet.        samarbetet. Genom detta barometerprojekt för
12934:     År 1995 beviljades arbetsministeriet 200 000         arbetsvillkoren vill man ta framjämförbara data
12935: mk som skulle riktas tili den av SASK ry samord-         om arbetslivsrelationerna i Estland, S:t Peters-
12936: nade fackföreningsutbildningen i Estland och i           burg och Finland. 1 S:t Petersburg pågår dess-
12937: närområdet i Ryska Federationen. Det administ-           utom ett annat projekt som arbetsministeriet ge-
12938: rativa förfarandet var detsamma som ovan.                nomför för att främja arbetslivsrelationerna och
12939:     År 1996 beviljades 150 000 mk för att stödja         som gäller utvecklandet av kollektivavtalsförfa-
12940: fackförenings- och arbetsmarknadsutbildning i            randet. Detta projekt utgör en fortsättning av det
12941:  Estland och 150 000 mk för samma ändamål i              tidigare bilaterala samarbetet och finansiering
12942:  Finlands närområde i Ryssland. Utbildningen             har erhållits av EU genom BISTRO-program-
12943: samordnas av SASK ry. Finansiering och admi-             met. Projektets 20 deltagare gjorde en studieresa
12944:  nistration sker genom arbetsministeriet. Slutrap-       till Finland 9-13.12.1996. Under besöket sam-
12945:  porteringen sker inom detta år.                         manträffade de med representanter för arbets-
12946:     Med ett bistånd av 100 000 mk från utrikesmi-        marknadsorganisationerna och fick bl.a. höra
12947:  nisteriet har arbetslivsrelationerna i S:t Peters-      om finsk kollektivavtalspraxis.
12948: 
12949:      Helsingforsden 14 december 1996
12950: 
12951:                                                                  Europaminister,
12952:                                                                  utrikeshandelsminister Ole Norrback
12953: 1
12954: 
12955: 1
12956: 
12957: 1
12958: 
12959:     1
12960: 
12961:     1
12962: 
12963:     1
12964: 
12965:         1
12966: 
12967:         1
12968: 
12969:         1
12970: 
12971:             1
12972: 
12973:             1
12974: 
12975:             1
12976: 
12977:                 1
12978: 
12979:                 1
12980: 
12981:                 1
12982: 
12983:                     1
12984: 
12985:                     1
12986: 
12987:                     1
12988: 
12989:                         1
12990:                                              KK 874/1996 vp
12991: 
12992: Kirjallinen kysymys 874
12993: 
12994: 
12995: 
12996: 
12997:                                     Anu Vehviläinen /kesk ym.: Suunnitelmista muuttaa liikkuvan polii-
12998:                                        sin ja keskusrikospoliisin organisaatioita
12999: 
13000: 
13001:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
13002: 
13003:      Aluehallinto 2000 -hankkeen turvallisuusjaos-      kusrikospoliisi pilkottaisiin nykyisestä valtakun-
13004: ton tehtävänä oli tarkastella liikkuvan poliisin ja     nallisesta organisaatiosta useisiin pieniin yksi-
13005: keskusrikospoliisin organisaatioita. Jaoston toi-       köihin. KRP:n Vantaan yksikkö jäisi ns. tynkä-
13006: meksiannon mukaan sen tuli tehdä ehdotuksia,            yksiköksi, joka voisi saada virka-apua toimi-
13007: jotka edistäisivät liikenneturvallisuustyön ja ri-      alaansa kuuluvissa tehtävissä lääneiltä. Esitys
13008: kostorjunnan toimintaedellytyksiä. Turvalli-            merkitsisi sitä, että valtaosa KRP:n rikostutkin-
13009: suusjaosto päätti työskentelynsä viime kesäkuus-        nassa työskentelevistä poliiseista siirtyisi pois
13010: sa. Jaoston keskeisin esitys oli, että poliisin hal-    valtakunnallisesta, yhden johdon ohjauksesta.
13011: linnosta annettua lakia muutettaisiin siten, että          Keskusrikospoliisin tehtävä on torjua ja tut-
13012: lääninhallituksen alaisuuteen perustettaisiin lii-      kia ammattimaista, järjestäytynyttä, taloudellis-
13013: kenneturvallisuuskeskus ja rikostorjuntakeskus.         ta ja kansainvälistä sekä muuta vakavaa rikolli-
13014: Uudet yksiköt olisivat poliisin lääninjohdon alai-      suutta. Lisäksi KRP mm. kehittää rikostorjun-
13015:  sia tulosyksiköitä,joiden rahoitus ja ohjaus tulisi    taa ja rikostutkintamenetelmiä sekä poliisin tie-
13016: poliisin lääninjohdolta.                                tojärjestelmiä. Keskusrikospoliisissa työskente-
13017:      Aluehallinto 2000 -hankkeen turvallisuusjaos-      lee 470 henkeä.
13018:  ton esitys merkitsisi mittavia muutoksia liikku-          Keskusrikospoliisin pilkkomisen vaikutukset
13019:  van poliisin ja keskusrikospoliisin organisaatioi-     olisivat suuret. Suurin uhka olisi, että ammatti-
13020:  hin.                                                   maisen ja järjestäytyneen sekä kansainvälisen ri-
13021:      Liikkuvan poliisin osalta organisaatiomuutos       kollisuuden torjuntamahdollisuudet vaikeutuisi-
13022:  tarkoittaisi käytännössä valtakunnallisen liiken-      vat. Tämä olisi vastoin sitä, että tiedämme am-
13023:  neturvallisuustyöhön erikoistuneen yksikön lak-        mattirikollisuuden olevan lisääntymässä sekä ri-
13024:  kauttamista. Seuraukset olisivat liikenneturvalli-     kollisuuden koventumassa. Seurauksena olisi,
13025:  suuden kannalta huonot: liikennevalvonta teillä        että ammattirikollisten tekemien rikosten selvit-
13026:  vähenisi ja autoilijoiden käyttäytyminen tien          täminen sekä rikollisuuden tukahduttaminen
13027:  päällä muuttuisi mitä todennäköisimmin välin-          heikkenisi, kun torjunta hajaantuisi yhden am-
13028:  pitämättömämpään suuntaan. Tähän meillä ei             matillisen johdon alta useille pienille ryhmille ja
13029:  ole varaa, kun katsomme, millaisia liikenneon-         yksiköille.
13030:  nettomuuksia viime kuukausien aikana on teil-             Organisaatiomuutos merkitsisi myös, että tut-
13031:  lämme tapahtunut (mm. nuorten kaahailusta ai-          kinnan resursseja koskeva päätöksenteko byro-
13032:  heutuneet kuolonkolarit). Teiden turvallisuuden        kratisoituisi ja tutkinnan käynnistyminen hidas-
13033:   lisääminen liikennevalvonnan ja asennekasva-          tuisi. Laajoissa ja vaikeissa rikosasioissa tutkijoi-
13034:   tuksen keinoin ei saa vähentyä. Mikäli liikkuva       den välisen tiedonkulun on oltava nopeaa ja
13035:   poliisi ajetaan alas, merkitsee se väistämättä        avointa. Tosiasia on, että saman organisaation
13036:   suurta riskiä liikenneturvallisuudelle.               sisällä tieto kulkee paremmin kuin organisaatioi-
13037:       Turvallisuusjaoston esityksessä on jätetty        den välillä. Esitys KRP:n pilkkomisesta ei ole
13038:   huomiotta mm. se, että liikennevalvonta vaatii        myöskään taloudellisesti kannattava. Käytän-
13039:   nykyään yhä enemmän erikoisosaamista. Raskas          nössä itsenäisiä tulosyksiköitä tulisi lisää, mikä
13040:   liikenne, vaarallisten aineiden kuljetukset sekä      merkitsisi väistämättä lisää hallintokustannuk-
13041:   erityisesti itäliikenne ovat lisänneet liikennetur-   sia.
13042:   vallisuustyöhön erikoistuneiden poliisien tarvet-        Kun trendinä on tänä päivänä purkaa välipor-
13043:   ta.                                                   taita, niin KRP:tä koskeva esitys toteutuessaan
13044:       Turvallisuusjaoston esityksen mukaan kes-         toisi päinvastaisesti jälleen uuden väliportaan.
13045: 
13046:  260017
13047: 2                                           KK 874/1996 vp
13048: 
13049: On hyvä muistaa, että esitetystä organisaatio-        jelupoliisinkaan toiminnasta. Itse asiassa poliisin
13050: mallista luovuttiin 1960-luvulla mm. sen tehotto-     ammattikunta nauttii erilaisten mielipidetiedus-
13051: muuden vuoksi.                                        telujen valossa kansalaisten laajaa luottamusta.
13052:    Keskusrikospoliisin organisaation pilkkomi-           Aluehallinto 2000 -hankkeen turvallisuusjaos-
13053: nen vaarantaisi myös rikostutkinnan osaamisen         ton esitys on saanut aiheellisesti voimakasta vas-
13054: ylläpitämisen ja kehittämisen. KRP:hen on ra-         tustusta osakseen. Muun muassa eduskunnan
13055: kennettu vuosikymmenien aikana rikostutkin-           oikeusasiamies Lauri Lehtimaja on ilmaissut
13056: nan ja rikostorjunnan korkea asiantuntemus.           kriittisen kantansa. Itse asiassa näyttää siltä, ettei
13057: Vaativissa asiantuntijatehtävissä vähäisten re-       turvallisuusjaoston esityksellä ole edes hallituk-
13058: surssien keskittäminen on ollut välttämätöntä.        sen piirissä laajaa kannatusta: esitykseen ei otettu
13059: Rikostorjunnan asiantuntijatehtävät - rikos-          kantaa hallituksen budjettiriihessä, ja mm. ko-
13060: teknisten, tietoteknisten, kansainvälisten sekä       koomus on ottanut eduskuntaryhmänä kieltei-
13061: talouselämän ja juridiikan- kehittämismahdol-         sen kannan ko. esitykseen. Edellisestä huolimat-
13062: lisuudet edellyttävät kiinteätä yhteyttä rikostut-    ta sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam pyrkii
13063: kintaa suorittavaan yksikköön. Mikäli mennään         ajamaan hanketta eteenpäin. Viimeksi valtioneu-
13064: KRP:n pilkottuun malliin, tämä yhteys vaaran-         voston kyselytunnilla 7.11.1996 Enestam kertoi
13065: tuu.                                                  vievänsä eteenpäin liikkuvan poliisin ja keskusri-
13066:    Suomessa katsotaan usein mallia lähinaapu-         kospoliisin organisaatiomuutoksia.
13067: ristamme Ruotsista. Aluehallinto 2000 -hank-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
13068: keessa näin ei ole. Turvallisuusjaoston esitykses-    jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
13069: sä on jostain syystä jätetty huomiotta se, että       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13070: Ruotsissa on vireillä talousrikosten torjuntaan ja    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13071: tutkintaan erikoistuneen 450 rikostutkijan, syyt-
13072: täjän ja erityisasiantuntijan muodostaman yksi-                  Miksi Hallitus jatkaa jo monelta tahol-
13073: kön perustaminen.                                             ta tyrmätyn keskusrikospoliisin ja liikku-
13074:    Kansalaisten ja yhteiskunnan kannalta vaka-                van poliisin asemaa suuresti muuttavan
13075: van rikollisuuden, liikenneturvallisuuden ja val-             hankkeen eteenpäin viemistä, ja
13076: takunnan sisäisen turvallisuuden hoitaminen                      miten Hallitus katsoo kyseessä olevan
13077: valtakunnallisesti järjestettyjen poliisiorganisaa-           esityksen edistävän rikostorjuntaa ja lii-
13078: tioiden kautta on ollut perusteltua ja toiminut               kenneturvallisuustyötä, ja
13079: käytännössä hyvin. Julkisuudessa ei myöskään                     miten Hallitus katsoo kyseessä olevan
13080: ole näkynyt laajemmin kansalaisten valituksia                 esityksen parantavan kansalaisten turval-
13081: sen enempää KRP:n, liikkuvan poliisin kuin suo-               lisuutta?
13082: 
13083:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1996
13084: 
13085:           Anu Vehviläinen /kesk        Sulo Aittoniemi /kesk              Eero Lämsä /kesk
13086:           Vuokko Rehn /kesk            Toimi Kankaanniemi /skl            Heikki Koskinen /kok
13087:           Pekka Kuosmanen /kok         Veijo Puhjo /va-r                  Paavo Nikula /vihr
13088:           Juhani Alaranta /kesk        Mikko Kuoppa /va-r                 Marjut Kaarilahti /kok
13089:           Markku Koski /kesk           Johannes Leppänen /kesk            Matti Väistö /kesk
13090:           Juha Rehula /kesk            Mauri Pekkarinen /kesk             Irina Krohn /vihr
13091:           Hannu Takkula /kesk          Klaus Bremer /r                    Pauli Saapunki /kesk
13092:           Anne Huotari /vas            Annikki Koistinen /kesk            Aulis Ranta-Muotio /kesk
13093:           Maija-Liisa Veteläinen /kesk Liisa Hyssälä /kesk                Kari Kantalainen /kok
13094:           Jari Koskinen /kok           Anne Knaapi /kok                   Seppo Kanerva /kok
13095:           Sakari Smeds /skl            Janina Andersson /vihr             Mari Kiviniemi /kesk
13096:           Raimo Vistbacka /ps          Anneli Jäätteenmäki /kesk          Olavi Ala-Nissilä /kesk
13097:           Kalevi Lamminen /kok         Oiva Savela /kok                   Jorma Huuhtanen /kesk
13098:           Juha Korkeaoja /kesk         Tero Mölsä /kesk                   Armas Komi /kesk
13099:           Jaakko Laakso /vas           Kari Uotila /vas                   Annika Lapintie /vas
13100:           Eila Rimmi /vas              Hannes Manninen /kesk              Suvi Linden /kok
13101:           Riitta Prusti /sd            Seppo Kääriäinen /kesk             Ulla Anttila /vihr
13102:           Matti Vanhanen /kesk         Aapo Saari /kesk                   Raimo Liikkanen /kesk
13103:                                   KK 874/1996 vp                                       3
13104: 
13105: Erkki J. Partanen /sd         Raimo Holopainen /sd           Raimo Mähönen /sd
13106: Mikko Elo /sd                 Esa Lahtela /sd                Matti Ryhänen /kesk
13107: Ossi Korteniemi /kesk         Markku Markkula /kok           Aino Suhola /kesk
13108: Päivi Räsänen /skl            Markku Vuorensola /kesk        Timo Kalli /kesk
13109: Markku Lehtosaari /kesk       Tauno Pehkonen /skl            Bjarne Kallis /skl
13110: Irja Tulonen /kok             Maria Kaisa Aula /kesk         Jukka Vihriälä /kesk
13111: Hannu Kemppainen /kesk        Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk Paula Kokkonen /kok
13112: Raimo Tiilikainen /r          Ilkka Kanerva /kok             Esko-Juhani Tennilä /va-r
13113: Pentti Tiusanen /vas          Reino Laine /vas               Mikko Immonen /vas
13114: Pekka Saarnio /vas            Erkki Pulliainen /vihr         Timo Järvilahti /kesk
13115: Tuija Maaret Pykäläinen /vihr Kyösti Karjula /kesk           Maija-Liisa Lindqvist /kesk
13116: Jukka Tarkka /nuors           Tuija Brax /vihr               Outi Siimes /kok
13117: Risto Penttilä /nuors         Timo Laaksonen /vas            Pekka Leppänen /vas
13118: Jorma Vokkolainen /vas        Ola Rosendahl /r               Tapio Karjalainen /sd
13119: Marja-Liisa Tykkyläinen /sd Sinikka Hurskainen /sd           Pirjo-Riitta Antvuori /kok
13120: Risto Kuisma /sd              Reino Ojala /sd                Kalevi Olin /sd
13121:                               Asko Apukka /vas
13122: 4                                            KK 874/1996 vp
13123: 
13124: 
13125: 
13126: 
13127:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
13128: 
13129:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         terveystoimi sekä liikenneturvallisuuden parissa
13130: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          työskentelevät tahot.
13131: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Sidosryhmien tärkeän merkityksen johdosta
13132: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anu Veh-          ja muutoinkin asian perusteellisen valmistelun
13133: viläisen ym. kirjallisen kysymyksen n:o 874:           varmistamiseksi turvallisuusjaosto pyysi jo eh-
13134:                                                        dotuksensa valmisteluvaiheessa poliisin aluehal-
13135:            Miksi Hallitusjatkaajo monelta tahol-       lintoa koskevista keskeisistä ehdotuksista lau-
13136:         ta tyrmätyn keskusrikospoliisin ja liikku-     sunnon oikeusministeriöltä, puolustusministe-
13137:         van poliisin asemaa suuresti muuttavan         riöltä, sisäasiainministeriön pelastusosastolta,
13138:         hankkeen eteenpäin viemistä, ja                tullilta, rajavartiolaitokselta ja liikenneministe-
13139:            miten Hallitus katsoo kyseessä olevan       riöltä.
13140:         esityksen edistävän rikostorjuntaa ja lii-         Valmisteluvaiheessa lausunnon antaneiden
13141:         kenneturvallisuustyötä, ja                     esittämät näkökohdat tukivat turvallisuusjaos-
13142:            miten Hallitus katsoo kyseessä olevan       ton ehdotusta poliisin alueellisen organisaation
13143:         esityksen parantavan kansalaisten turval-      kokoamisesta. Tämä on ymmärrettävää, koska
13144:         lisuutta?                                      turvallisuusjaoston ehdotukset merkitsevät po-
13145:                                                        liisin yhteistyöosapuolille poliisia edustavien yk-
13146:   Vastauksena esitettyyn kysymykseen esitän            siköiden lukumäärän vähenemistä ja siten yhteis-
13147: kunnioittavasti seuraavaa:                             toimintayhteyksien selkiytymistä. Kahdessa lau-
13148:                                                        sunnossa kannettiin huolta keskusrikospoliisin
13149:     Valtioneuvoston 14. syyskuuta 1995 asetta-         ja liikkuvan poliisin erikoisosaamista vaativien
13150: man Aluehallinto 2000 -hankkeen läänin- ja piiri-      tehtävien hoitamisesta tulevaisuudessa. Nykyis-
13151: hallintotyöryhmän alaisuudessa työskennelleen          ten organisaatioiden toiminnasta oli saatu hyviä
13152: turvallisuusjaoston ehdotusten tuli asettamiskir-      kokemuksia ja organisaation uudistamispyrki-
13153: jeen mukaan edistää ja tehostaa alueellisen rikos-     mysten pelättiin selvien parannusten lisäksi mer-
13154: torjunnan ja liikenneturvallisuustyön hoitamista       kitsevän toteutuessaan myösjoitakin heikennyk-
13155: ja toimintaedellytyksiä.                               siä nykytilaan nähden.
13156:     Turvallisuusjaosto on työssään ottanut huo-            Turvallisuusjaosto luovutti 14. toukokuuta
13157: mioon yleisetjulkisen hallinnon kehittämispyrki-       1996 hankkeen ohjausryhmälle mietintönsä, jos-
13158: mykset, joihin kuuluu Suomessa ja muuallakin           sa ehdotetaan, että keskusrikospoliisin ja liikku-
13159: Euroopan unionin alueella päätösvallan siirtä-         van poliisin nykyisistä alueyksiköistä muodoste-
13160: minen keskushallinnosta alemmille viranomaisil-        taan jokaisen poliisin lääninjohdon alaisuuteen
13161: le. Lisäksi jaostossa on tiedostettu, että yleisessä   rikostorjuntaan ja liikenneturvallisuustyöhön
13162: yhteiskuntapoliittisessa ilmapiirissä on korostet-     oma yksikkö. Suojelupoliisin alueyksiköiden
13163: tu periaatetta, jonka mukaan yksittäisiä ihmisiä       asemaan ei esitetty muutoksia, mutta suojelupo-
13164: koskevat ratkaisut olisi tehtävä mahdollisimman        liisin lääneissä työskentelevä henkilöstö esitettiin
13165: lähellä heitä ja että palveluperiaatteelle annetaan    sijoitettavaksi lääninjohdon alaisuudessa työs-
13166: entistä suurempi merkitys.                             kentelevän rikostorjuntayksikön yhteyteen.
13167:     Poliisin aluetason organisaatioiden kehittämi-         Turvallisuusjaoston keskeisistä ehdotuksista
13168: nen koituu meidän kaikkien parhaaksi. Yksityis-        vallitsi jaoston enemmistön keskuudessa suuri
13169: ten kansalaisten lisäksi vahvistuvasta aluetason       yksimielisyys jo varsin varhaisessa vaiheessa.
13170: toiminnasta hyötyvät kaikki poliisin alueellisten      Vähemmistöön jääneet työryhmän jäsenet esitti-
13171: toimintojen vaikutuspiirissä olevat paikallispo-       vät voimakkaita vastustavia mielipiteitä aina toi-
13172: liisin yksiköt ja poliisin sidosryhmät. Operatiivi-    meksiannon sisällöstä alkaen. Valmisteltavana
13173: sista sidosryhmistä tärkeimmät ovat rajavartio-        olevasta uudistuksesta annettiin lisäksi julkisuu-
13174: laitos, tulli, pelastusviranomaiset sekä puolus-       teen virheellistä, tunteeseen vetoavaa, olennai-
13175: tusvoimat. Ennalta estävässä yhteistyössä ovat         sesti puutteellista tai tarkoituksellisesti yksipuo-
13176: sidosryhmistä avainasemassa koulu, sosiaali- ja        lista tietoa.
13177:                                              KK 874/1996 vp                                               5
13178: 
13179:      Aluehallinto 2000 -hankkeen turvallisuusjaos-          Turvallisuusjaoston ehdotus on poliisihallin-
13180: ton ehdotus poliisin aluehallinnon kokoamisesta         non kehittämisen seuraava vaihe, jonka tavoit-
13181: sai nimittäin lausunnon antajilta myönteisen pa-        teena on koota nykyinen, hajanaisesti toimiva
13182: lautteen. Sisäasiainministeriö pyysi turvallisuus-      alueellinen poliisihallinto lääninhallitusten yh-
13183: jaoston mietinnöstä lausunnot 92 viranomaisel-          teyteen.
13184: ta, laitokselta ja yhteisöltä. Ministeriö sai 71 kir-       Poliisin hallinnosta annetun lain 5 §:ssä polii-
13185: jallista vastausta. Näistä viiteen sisältyi ilmoitus,   sin lääninjohdolle on annettu tehtäväksi muun
13186: ettei lausuntoa anneta.                                 muassa suunnitella, kehittää ja johtaa poliisitoi-
13187:      Kaikista 66:sta lausunnon antajasta 37 kan-        mintaa läänissä. Poliisin organisaatiossa poliisin
13188: natti turvallisuusjaoston ehdotusta, 18 vastusti ja     lääninjohto siis vastaa poliisin toiminnasta lää-
13189:  11 ei ottanut kantaa jaoston ehdotuksiin. Lau-         nissä, sovittaa valtakunnalliset tulostavoitteet
13190: sunnon antaneet lääninhallitukset yhtä lukuun           läänin oloihin, asettaa läänikohtaiset tulosta-
13191:  ottamatta tukevat poliisin organisaation kokoa-        voitteet, määrittelee toiminnan painoalueet ja
13192: miseen tähtäävää hanketta. Yhdeksästä lausun-           päätoimintalinjat sekä kohdentaa läänin rahoi-
13193: non antaneesta maakunnan liitosta seitsemän             tuskehykset ja henkilöresurssit.
13194: hyväksyi kaavaillut uudistukset.                            Tosiasiallisesti poliisin lääninjohdolla ei kui-
13195:      Poliisihallinnon sisällä 65 prosenttia lausun-     tenkaan ole täysipainoisia edellytyksiä laissa
13196:  non antaneista kannattaa turvallisuusjaoston           mainittujen tehtävien suorittamiseen. Syynä tä-
13197:  ehdotuksia, 23 vastustaa ja 12 prosenttia ei ota       hän on nykyinen poliisin aluetason organisaatio-
13198:  kantaa. Kaikki lausunnon antaneet poliisin lää-        yksiköiden suuri lukumäärä ja organisaatiora-
13199:  ninjohdot ja seitsemän kymmenestä suuresta lau-        kenteen hajanaisuus.
13200:  sunnon antaneesta poliisipiiristä antaa tukensa            Poliisin aluetasolla toimii suuri määrä eri ta-
13201:  turvallisuusjaoston ehdotuksille. Lisäksi kolme        voin organisoitujaja eri tahoiltajohdettuja polii-
13202:  neljästä lausunnon antaneesta poliisin henkilös-       sin yksiköitä poliisin keskeisillä avaintulosalueil-
13203:  töjärjestöstä pitää turvallisuusjaoston ehdotuk-       la talousrikostutkinnassa, ammatti- ja taparikol-
13204:  sia perusteltuina ja kannatettavina.                   listen valvonnassa, huumetutkinnassa, teknises-
13205:      Turvallisuusjaoston ehdotusta vastustaneiden       sä rikostutkinnassa sekä liikenneturvallisuus-
13206:  lausunnoista on syytä erityisesti mainita, että        työssä.
13207:  useat ehdotuksen vastustajat suhtautuvat kieltei-          Toisin kuinjulkisuudessa on annettu ymmär-
13208:  sesti vain johonkin tiettyyn osaan uudistuksen         tää, juuri paikallispoliisi kantaa päävastuun po-
13209:  kokonaisuudesta. Tällaisissa kannanotoissa oli         liisin toiminnasta, myös rikosten esitutkinnasta
13210:  esimerkiksi otettu kantaa vain yhtä yksikköä           ja ennalta estävästä toiminnasta. Rikosten tut-
13211:  koskeviin suunnitelmiin, ehdotettu oikeansuun-         kiotavastuu kuuluu sille poliisipiirille, jonka
13212:  taiseksi todetun suunnitelman toteuttamisen lyk-       alueella rikos tapahtuu. Jos paikallispoliisilla ei
13213:  käämistä tai on vaadittu lisäselvityksiä.              ole riittäviä voimavaroja tai asiantuntemusta tut-
13214:       Edellä mainituilla perusteilla hallitus on kat-   kinnan suorittamiseen, tutkinnan voi suorittaa
13215:  sonut perustelluksi jatkaa poliisihallinnon ke-        keskusrikospoliisi. Näin on kuitenkin tarve yhä
13216:  hittämistä johdonmukaisesti niiden sovittujen          harvemmin paikallis- tai aluetasolla. Paikallispo-
13217:  linjausten mukaisesti, jotka on vahvistettu sisä-      liisi on jo nyt aluevastuuperiaatteen mukaisesti
13218:   asiain hallinnonalan ja poliisin tulossuunnitel-      poliisin lääninjohdon tukemana kyennyt kauan
13219:   miin.                                                 vastaamaan rikostutkinnan vaativistakin tehtä-
13220:       Poliisihallinnon kehittämisen ensimmäinen         vistä.
13221:   vaihe on joulukuun alussa toteutettu paikallispo-         Parhaassa tapauksessa paikallispoliisin alue-
13222:   liisin organisaatiouudistus. Tämän merkittävän        yksiköt kattavat koko läänin alueen niin, ettei
13223:   muutoksen tiedetään heijastuvan myös muuhun           keskusrikospoliisin apua tarvita juuri lainkaan.
13224:   poliisiorganisaatioon. Kihlakuntauudistuksen          Muutos näkyy myös resursseissa. Turvallisuus-
13225:  jälkeen lähes kaikki paikallispoliisin yksiköt ky-     jaoston tekemän selvityksen mukaan on paikal-
13226:   kenevät ympärivuorokautiseen kenttätoimin-            lispoliisista mukana alueellisissa rikostorjunta-
13227:   taan ja myös itsenäiseen rikostutkintaan sekä         tehtävissä huomattavasti enemmän henkilöitä
13228:   entistäkin laadukkaampaan liikenneturvalli-           (yht. 356) kuin kaikissa keskusrikospoliisin alu-
13229:   suustyöhön. Valtaosassa kihlakunnista paikal-         eellisissa yksiköissä yhteensä (198). Kansalaisen
13230:   lispoliisi saa johtoonsa yksinomaan poliisin hen-     ja veronmaksajan näkökulmasta onkin kysymys
13231:   kilöstön johtamiseen ja kehittämiseen keskitty-       siitä, kannattaako Suomen kansainvälisestikin
13232:   vän poliisipäällikön.                                 vertaillen niukoilla poliisiresursseilla panostaa
13233: 6                                            KK 874/1996 vp
13234: 
13235: kahteen päällekkäiseen vaativan rikostutkinnan          kaan kulu hukkaan valvontapaikalta toiselle siir-
13236: järjestelyyn samoilla toimialueilla.                    tymiseen.
13237:      Sen sijaan poliisihallinnossa on tilausta uudis-       Tulevaisuudessa tarvittaneen entistä enem-
13238: tuneelle keskusrikospoliisille, jos siitä kehitetään    män erityisosaamista raskaan liikenteen ja eri-
13239: poliisin valtakunnallinen rikostorjunnan yksik-         koiskuljetusten, erityisesti vaarallisten aineitten
13240: kö,joka tulee keskittymään koko poliisihallintoa        kuljetuksen sekä kansainvälisen liikenteen valvo-
13241: palveleviin erikoisosaamista ja asiantuntemusta         miseksi. Myös sisävesien veneliikenteen turvalli-
13242: vaativiin erityistehtäviin.                             suus ja valvonta vaativat poliisilta lisäpanostus-
13243:     Tällaisia tehtäviä on muun muassa kansainvä-        ta. Näihin tehtäviin tarvitaan erityisosaamista-
13244: lisessä lainvalvontayhteistyössä, koko poliisihal-      mutta ei valtakunnallista valvontaorganisaatio-
13245: lintoa palvelevassa rikollisuutta koskevan tie-         ta. Lääninjohtojen alaisuudessa toimivat liiken-
13246: dustelutiedon käsittelyssä, rahanpesun selvittely-      neturvallisuusyksiköt vastaavat liikenneturvalli-
13247: keskukselle kuuluvissa tehtävissä, tietojärjestel-      suustyön asiantuntemuksen säilymisestä alueil-
13248: mäpalvelujen kehittämisessä, teknisten palvelu-         laan.
13249: jen tuottamisessa sekä rikosteknisen laboratori-            Muutoksia tapahtuisikin poliisin liikennetur-
13250: on suorittamissa tutkimuksissa.                         vallisuustyössä lähinnä ylemmän tason johto-
13251:      Keskusrikospoliisi tulee jatkossakin suoritta-     suhteissa. Tältäkin osin on todettava, että polii-
13252: maan eräiden vakavien rikosten tutkintatehtäviä         sin valtakunnalliset liikenteen valvontaan ja lii-
13253: sisäasiainministeriön tarkemman määräyksen              kenneturvallisuustyöhön liittyvät johtamistehtä-
13254: mukaisesti. Siihen tulee luonnollisesti sisälty-        vät siirrettiin jo vuonna 19911iikkuvasta poliisis-
13255: mään esimerkiksi vakavien rikosten tutkinta ju-         ta sisäasiainministeriöön.
13256: tuissa, joissa on mukana ulkomaisia yhteyksiä               Turvallisuusjaostossa avoimeksi jäi, miten uu-
13257: omaavaajärjestäytynyttä rikollisuutta, taijoiden        distuksen yhteydessä järjestetään liikkuvalle po-
13258: kohteena taijoissa rikoksesta epäiltynä on julkis-      liisille kuuluvat tehtävät Helsinki-Vantaan lento-
13259: ta tai muuten huomattavaa yhteiskunnallista             asemalla ja tasavallan presidentin turvallisuus-
13260: päätösvaltaa käyttäviä henkilöitä.                      vartiostona sekä eräät valtakunnalliset kuljetta-
13261:      Paikallispoliisi kantaa päävastuun myös polii-     jakoulutustehtävät. Niiden siirto toisten poliisi-
13262:  sin liikennevalvonnasta ja liikenneturvallisuus-       yksiköiden hoidettaviksi ei tule aiheuttamaan
13263: työstä. Tämän joulukuun alusta lähtien 90 polii-        vaikeuksia.
13264: silaitosta on huolehtinut siitä, ettäjokaisen kihla-        Hallituksen mielestä poliisitoiminnan ohjaus-
13265: kunnan alueella liikenneturvallisuustyön tulos          ja johtosuhteet eivät tällä hetkellä ole riittävän
13266: vastaa alueen asukkaiden turvallisuustarpeita ja        selkeitä, vaikka tämä olisi yleisen järjestyksen ja
13267:  -toiveita.                                             turvallisuuden ylläpitämisen kannalta ensiarvoi-
13268:      Liikenneturvallisuustyön tehokkuus lähtee          sen tärkeää. Suurin ongelma on niin laaja sekto-
13269:  alueellisten erityispiirteiden kartoittamisesta.       roituneisuus, että riittävää kokonaisnäkemystä
13270: Tämä on mitä suurimmassa määrin läänien oh-             poliisin koko toiminnasta ei kyetä muodosta-
13271: jauksessajajohdolla tapahtuvaa työtä. Liikenne-         maan ennen kuin vasta keskushallinnon tasolla.
13272:  turvallisuustyötä tekevät kunnat, eri viranomai-       Tärkein tavoite onkin, että alueellisella tasolla
13273:  set ja yhteisöt. Poliisin liikennevalvontaakin tar-    poliisiorganisaation toiminta yhdensuuntaiste-
13274:  vitaan, vaikka se ei tutkimusten mukaan olekaan        taan. Samalla saadaan voimavaroja yhteiskäyt-
13275: erityisen tehokas liikenneturvallisuuden edistä-        töön kulloistenkin painopisteiden mukaisesti.
13276: miskeino.                                               Odotettavissa on siis muutoksia, jotka toteutues-
13277:      Pysyvämpiin tuloksiin päästään sillä, että pai-    saan parantavat kansalaisten turvallisuutta.
13278: kalliset liikenneympäristöön ja liikenneväyliin             Keskusrikospoliisin ja liikkuvan poliisin lää-
13279:  liittyvät epäkohdat kartoitetaan ja ne yritetään       nissä olevat yksiköt ovat tällä hetkellä vastuussa
13280: poistaa. Myös asennekasvatuksella ja liikenne-          Helsinkiin sijoitetuille pääosastoilleen tekemien-
13281: turvallisuutta edistäväHä tiedottamisella voidaan       sä tulossopimusten mukaisesti sekä toiminnas-
13282:  estää liikennerikoksia ja onnettomuuksia. Pai-         taan että taloudestaan. Poliisin lääninjohdoissa
13283: kallispoliisilla on huomattavasti paremmat val-         koetaan, että keskusrikospoliisi ja liikkuva polii-
13284:  miudet toimia ongelmahakuisestija ratkaisukes-         si eivät tarpeeksi ota huomioon kunkin läänin
13285:  keisesti kuin ilman aluevastuuta toimivalla liik-      erityistarpeita, eikä ainakaan toistaiseksi ole löy-
13286: kuvalla poliisilla. Hyvän tietopohjan avulla val-       detty luontevaa järjestelmää, jolla lääninjohtojen
13287:  vontaakin voidaan kohdentaa oikein. Kun se             paikallispoliisia koskevat tulossuunnitelmat ja
13288:  tapahtuu paikallis- tai aluetasolla, ei työaikaa-      toisaalta valtakunnanyksiköiden kyseistä lääniä
13289:                                                KK 874/1996 vp                                              7
13290: 
13291: koskevat tulossuunnitelmat nivelletäänjärkeväl-               Kihlakunnanvirastojen perustamisen jälkeen
13292: lä tavalla yhteen.                                        sekä toiminnalliset että taloudelliset syyt puolta-
13293:    Tilanne on ongelmallinen, koska poliisin lää-          vat poliisin aluehallinnon uudelleen järjestämis-
13294: ninjohdolla on poliisin valtakunnallisia yksiköi-         tä. Siirtyminen suurempiin yksiköihin ja harvem-
13295: tä paremmat edellytykset niveltää hallinnon ylei-         paan poliisipiiriverkostoon merkitsee sitä, että
13296: set linjaukset ja tulostavoitteet alueellisiin erityis-   myös aluetason organisaatiota on koottava.
13297: oloihin ja sidosryhmiin. Niillä on siihen tarvitta-          Kansalaiset kokevat poliisin yhtenä kokonai-
13298: va tieto ja kokemus.                                      suutena, eivät erillisinä omaa elämäänsä elävinä
13299:    Ehdotuksen toteuttaminen terävöittäisi polii-          yksiköinä. Tätä kuvaa on tuettava myös poliisin
13300: sin linjaorganisaatiota ja selkeyttäisi vastuu- ja        organisaatiota koskevilla ratkaisuilla. Elinvoi-
13301: johtosuhteita. Järjestely parantaisi edellytyksiä         maisen organisaatiokulttuurin kehittäminen ei
13302: käyttää lääneihin sijoitettuja poliisiresursseja          saa pysähtyä julkisuudessa esitettyjen puolito-
13303: joustavasti alueelliset tarpeet huomioon ottaen.          tuuksien tai erilaisten mielipiteiden ilmauksiin,
13304: Johtamisjärjestelmän muutos lisää myös poliisin           vaan sitä on kehitettävä kansalaisia parhaalla
13305: kykyä osallistua laaja-alaiseen aluetason yhteis-         mahdollisella tavalla palvelevaan suuntaan.
13306: työhön.                                                      Sisäasiain hallinnonalalla kansalaisten turval-
13307:     Valtionhallinnon yleisenä periaatteena on             lisuusodotuksien lunastamiseen halutaan luoda
13308: koota hajanaista hallintoa yhteen. Poliisin orga-         edellytykset poliisin organisaatiota kehittämällä.
13309: nisaatiota kehitetään nyt voimakkaasti siihen             Se on yksi niistä keinoista, joilla tämän päivän
13310: suuntaan, että poliisi pystyy kaikilla tasoilla täy-      resursseilla selvitään myös huomisen haasteista.
13311: sipainoisesti, taloudellisesti ja laadukkaasti vas-
13312: taamaan sille kuuluvista turvallisuustehtävistä.
13313: 
13314:       Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1996
13315: 
13316:                                                                    Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
13317: 8                                           KK 874/1996 vp
13318: 
13319: 
13320: 
13321: 
13322:                                         Tili Riksdagens Talman
13323: 
13324:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      tigaste. Av referensgrupperna innehar skolan,
13325: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        social- och hä1sovårdsväsendet samt instanser
13326: 1em av statsradet översänt följande av riksdags-      som arbetar med trafiksäkerheten en nyckelposi-
13327: man Anu Vehviläinen m.fl. undertecknade spörs-        tion i det förebyggande samarbetet.
13328: mål nr 874:                                               På grund av referensgruppernas stora betydel-
13329:                                                       se, och även i övrigt för säkerställande av en
13330:           Varför fortsätter Regeringen att driva      grundlig beredning av ärendet, bad säkerhetsar-
13331:        det projekt som avsevärt kommer att änd-       betsgruppen redan i förslagets beredningsskede
13332:        ra centralkriminalpolisens och rörliga         justitieministeriet, försvarsministeriet, inrikesmi-
13333:        polisens ställning och som redan har ut-       nisteriets räddningsavdelning, tullen, gränsbe-
13334:        dömts från många håll, och                     vakningsväsendet och trafikministeriet om utlå-
13335:           på vilket vis anser Regeringen att för-     tanden beträffande de centrala förslagen om po-
13336:        slaget i fråga främjar brottsbekämpning-       lisens regionalförvaltning.
13337:        en och trafiksäkerhetsarbetet, och på vil-         I beredningsskedet stödde de synpunkter som
13338:        ket vis anser Regeringen att förslaget i       framfördes av dem som avgav utlåtanden säker-
13339:        fråga förbättrar medborgarnas säkerhet?        hetsarbetsgruppens förslag tili ett sammanföran-
13340:                                                       de av den regionala polisorganisationen. Detta är
13341:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt         förståeligt, eftersom arbetsgruppens förslag för
13342: anföra följande:                                      dem som samarbetar med polisen innebär att
13343:                                                       antalet enheter som företräder polisen minskar
13344:    Förslagen av den säkerhetsarbetsgrupp som          och att samarbetskontakterna på detta sätt blir
13345: var underställd läns- och distriktsförvaltningsar-    klarare. 1 två av utlåtandena uttrycktes oro för
13346: betsgruppen inom Projektet Regionalförvaltning        den framtida skötseln av centralkriminalpolisens
13347: 2000, viiken statsrådet tillsatte den 14 september    och rörliga polisens krävande uppgifter som
13348: 1995, skulle enligt tillsättningsbrevet främja och    fordrar specialkunskaper. Man hade goda erfa-
13349: effektivera skötseln av och verksamhetsförut-         renheter av de nuvarande organisationernas
13350: sättningarna för den regionala brottsbekämp-          verksamhet och därför varman rädd att strävan-
13351: ningen och det regionala trafiksäkerhetsarbetet.      dena att revidera organisationen, ifall de genom-
13352:    Säkerhetsarbetsgruppen har i sitt arbete beak-     förs, utöver de tydliga förbättringarna också
13353: tat de allmänna strävandena att utveckla den          skulle medföra vissa försämringar i jämförelse
13354: offentliga förvaltningen, till vilka hör överföring   med nuläget.
13355: av beslutsfattande från centralförvaltningen till         Säkerhetsarbetsgruppen överlät den 14 maj
13356: myndigheter på lägre nivå i Finland och även           1996 sitt betänkande tili ledningsgruppen för
13357: annanstans inom Europeiska unionen. Dessut-           projektet, i vilket föreslås att centralkriminalpo-
13358: om är arbetsgruppen medveten om att den all-          lisens och rörliga polisens nuvarande regionala
13359: männa samhällspolitiska andan framhäver prin-         enheter ombildas tili en egen enhet för brottsbe-
13360: cipen om att beslut som gäller enskilda individer     kämpning och trafiksäkerhetsarbete, underställd
13361: skall fattas sa nära dem som möjligt och att          polisens länsledning. Inga ändringar föreslogs i
13362: serviceprincipen blir allt viktigare.                 skyddspolisens regionala enheters ställning, men
13363:    Utvecklandet av polisorganisationerna på re-       det föreslogs däremot att skyddspolisens perso-
13364: gional nivå för endast gott med sig för oss alla.     nai i länen placeras i samband med brottsbe-
13365: Utöver de enskilda medborgarna drar även alla         kämpningsenheten som arbetar underställd läns-
13366: enheter inom den lokala polisen och de referens-      ledningen.
13367: grupper som påverkas av polisens regionala                Redan i ett tidigt stadium rådde en stor enighet
13368: funktioner nytta av den förstärkta verksamheten       bland majoriteten i säkerhetsarbetsgruppen om
13369: pa regional nivå. Av de operativa referens-           dess viktigaste förslag. De medlemmar i arbets-
13370: grupperna är gränsbevakningsväsendet, tullen,         gruppen som utgjorde minoritet opponerade sig
13371: räddningsväsendet samt försvarsmakten de vik-         kraftigt mot allt med början från innehållet i
13372:                                                KK 874/1996 vp                                               9
13373: 
13374: uppdraget. Om reformen gavs dessutom till all-            enheter inom den lokala polisen av verksamhet
13375: mänheten sådan felaktig information som vädja-            på fåltet dygnet runt och även självständig
13376: de tili känslorna och som i väsentlig grad var            brottsutredning samt trafiksäkerhetsarbete som
13377: bristfållig eller med avsikt ensidig.                     är bättre än tidigare. 1 de flesta härad kommer
13378:     Det förslag tili sammanförande av polisens            den lokala polisen att ledas av en polischef som
13379: regionalförvaltning som lades fram av säkerhets-          enbart koncentrerar sig på att leda och utveckla
13380: arbetsgruppen under Projektet Regionalförvalt-            polispersonalen.
13381: ning 2000 åstadkom nämligen en positiv reaktion              Säkerhetsarbetsgruppens förslag är den föl-
13382: bland dem som gav utlåtande i frågan. lnrikesmi-          jande etappen i utvecklandet av polisförvaltning-
13383: nisteriet bad 92 myndigheter, inrättningar och            en, vars syfte är att föra samman den nuvarande
13384: samfund om utlåtanden om säkerhetsarbets-                 splittrade regionala polisförvaltningen tili läns-
13385: gruppens betänkande. Ministeriet fick 7I skriftli-        styrelserna.
13386: ga svar, och fem av dessa innehöll ett meddelande             Enligt 5 § polisförvaltningslagen har polisens
13387: om att utlåtande inte ges.                                länsledning i uppgift att bl.a. planera, utveckla
13388:     Av alla 66 som avgav utlåtande understödde            och leda polisväsendet i länet. 1 polisens organi-
13389: 37 säkerhetsarbetsgruppens förslag, 18 motsatte           sation svarar alltså polisens länsledning för poli-
13390: sig det och II tog inte ställning till förslaget. De      sens verksamhet i länet, anpassar de riksomfat-
13391: länsstyrelser som avgav utlatande, med undantag           tande resultatmålen tilllänets förhallanden, upp-
13392: av en, stöder det projekt som syftar tili ett sam-        ställer länets resultatmal, definierar prioritets-
13393: manförande av polisorganisationen. Av de nio              områdena och de huvudsakliga riktlinjerna för
13394: förbund på landskapsnivå som yttrade sig god-             verksamheten samt fördelar finansieringen och
13395: kände sju de planerade ändringarna.                       personresurserna för länet.
13396:     lnom polisförvaltningen understöder 65 pro-              1 verkligheten har polisens länsledning dock
13397: cent av dem som yttrade sig säkerhetsarbetsgrup-          inte några fullgoda förutsättningar att utföra de
13398: pens förslag, 23 procent motsätter sig förslagen          uppgifter som nämns i lagen. Orsaken tili detta
13399: och I2 procent tar inte ställning tili dem. Alla          står att finna i det stora antalet organisationsen-
13400: polisens länsledningar som avgav utlatande och            heter på regional nivå inom polisen och i den
13401: sju av tio stora polisdistrikt som avgav utlatande        splittrade organisationsstrukturen.
13402: ger säkerhetsarbetsgruppens förslag sitt stöd.                På den regionala nivån arbetar en stor mängd
13403:  Dessutom anser tre av fyra av polisens personal-         sådana polisenheter som är organiserade på olika
13404:  organisationer som yttrade sig att säkerhetsar-          sätt och som leds från olika nivåer inom polisens
13405:  betsgruppens förslag är motiverade och bör un-           centrala resultatområden; utredning av ekono-
13406:  derstödas.                                               miska brott, övervakning av yrkes- och vaneför-
13407:      1 fråga om de utlåtanden som motsatte sig            brytare, narkotikautredning, teknisk brottsut-
13408:  säkerhetsarbetsgruppens förslag är det skäl att          redning samt trafiksäkerhetsarbete.
13409:  särskilt nämna att de flesta som motsatte sig               1 motsats tili vad man har låtit förstå i offent-
13410:  förslaget förhöll sig negativt endast tili en viss del   ligheten är det just den lokala polisen som bär
13411:  av reformhelheten. Dessa ställningstaganden              huvudansvaret för polisens verksamhet, även i
13412:  gällde t.ex. planerna för endast en enhet, uppskov       fråga om förundersökning av brott och förebyg-
13413:  av genomförandet av pianen som i övrigt konsta-          gande verksamhet. Ansvaret för brottsutred-
13414:  terades vara ett steg i rätt riktning eller krav på      ningen hör tili det polisdistrikt på vars område
13415:  tilläggsutredningar.                                     brottet har begåtts. Om den lokala polisen inte
13416:      På ovan nämnda grunder har regeringen an-            har tillräckliga resurser eller sakkunskap för ut-
13417:  sett det vara motiverat att konsekvent fortsätta         förandet av utredningen, kan centralkriminalpo-
13418:  utvecklandet av polisförvaltningen i enlighet            lisen utföra den. Behovet av dylika åtgärder blir
13419:  med de överenskomna riktlinjer som har fast-             dock allt mer sällsynt på loka! eller regional nivå.
13420:  ställts i resultatplanerna för polisen och verksam-      Den lokala polisen har redan nu i enlighet med
13421:  hetsområdet för inrikesärenden.                          principen för områdesansvar stödd av polisens
13422:      Den första etappen i utvecklandet av polisför-       länsledning en längre tid kunnat svara för också
13423:  valtningen är reformen av den lokala polisens            krävande uppgifter inom brottsutredningen.
13424:  organisation, viiken genomfördes i början av de-            1 bästa fall täcker den Jo kala polisens regiona-
13425:  cember. Man vet att denna betydande ändring              la enheter hela länet så att centr~.lkriminalpolis
13426:  återspeglas även i den övriga polisorganisatio-          ens hjälp nästan aldrig behövs. Andringen syns
13427:  nen. Efter häradsreformen klarar så gott somalla         också i resurserna. Enligt den utredning som sä-
13428:  2 260017
13429: 10                                          KK 874/1996 vp
13430: 
13431: kerhetsarbetsgruppen gjorde deltar från den lo-       jön och trafiklederna kartlkiggs och om man
13432: kala polisen i regionala brottsbekämpningsupp-        försöker undanröja dessa. Aven med hjälp av
13433: gifter avsevärt fler personer (sammanlagt 356) än     attitydfostran och information som främjar tra-
13434: i alla regionala enheter vid centralkriminalpoli-     fiksäkerheten kan man förhindra trafikbrott och
13435: sen totalt (198). Ur medborgarnas och skattebe-       olyckor. Den lokala polisen har en avsevärt
13436: talarnas synvinkel är det fråga om huruvida det       bättre beredskap att arbeta problem- och lös-
13437: lönar sig för Finland att med sina internationellt    ningsorienterat än rörliga polisen som arbetar
13438: sett knappa polisresurser satsa på två överlapp-      utan områdesansvar. Med hjälp av en god in-
13439: ande krävande arrangemang inom brottsutred-           formationsgrund kan t.o.m. övervakningen rik-
13440: ningen inom samma verksamhetsområden.                 tas in rätt. Då detta sker pa lokal eller regional
13441:    Däremot finns det inom polisförvaltningen          nivå går inte heller någon arbetstid förlorad när
13442: behov av en förnyad centralkriminalpolis, om          polisen skall förflytta sig från ett övervaknings-
13443: den utvecklas till en riksomfattande polisenhet       ställe till ett annat.
13444: för brottsbekämpning, som koncentrerar sig på            1 framtiden torde det behövas allt mer special-
13445: specialuppgifter som kräver särskilda kunskaper       kunnande för övervakning av den tunga trafiken
13446: och särskild sakkännedom och som betjänar hela        och specialtransporter, i synnerhet i fråga om
13447: polisförvaltningen.                                   transport av farliga ämnen och internationell tra-
13448:    Dylika uppgifter finns bl.a. inom det interna-     fik. Ocksa säkerheten för och övervakningen av
13449: tionella lagtillsynssamarbetet, vid behandlingen      båttrafiken på insjöarna kräver extra satsningar
13450: av sådan underrättelseinformation gällande            av polisen. För dessa uppgifter behövs special-
13451: brottslighet som betjänar hela polisförvaltning-      kunskap- men inte någon riksomfattande över-
13452: en, i uppgifter som hör till utredningscentralen      vakningsorganisation. Trafiksäkerhetsenheter-
13453: för penningtvätt, i utvecklandet av datatjänsten,     na som är underställda länsledningen svarar för
13454: vid produktionen av tekniska tjänster samt vid        att sakkännedomen om trafiksäkerhetsarbetet
13455: undersökningar som utförs av Kriminaltekniska         bibehålls på deras områden.
13456: laboratoriet.                                            Också i polisens trafiksäkerhetsarbete har
13457:    Centralkriminalpolisen kommer även i fort-         man tänkt företa ändringar., främst i ledningsför-
13458: sättningen att utföra utredningsuppgifter gällan-     hållandena på högre nivå. A ven till denna del kan
13459: de vissa allvarliga brott i enlighet med vad inri-    konstateras att de riksomfattande ledningsupp-
13460: kesministeriet närmare bestämmer. Till detta ar-      gifter som anknyter till polisens trafikövervak-
13461: bete hör naturligtvis t.ex. utredning av allvarliga   ning och trafiksäkerhetsarbete redan 1991 över-
13462: brott i fall som gäller organiserad brottslighet      fördes från rörliga polisen till inrikesministeriet.
13463: med kontakter utomlands, eller fall där föremålet         Den fråga som blev öppen i säkerhetsarbets-
13464: för brottet eller den som är misstänkt för brottet    gruppen gällde på vilket sätt man i samband med
13465: är en person som deltar i det offentliga eller        reformen skall ordna de uppgifter som hör till
13466: annars betydande samhälleliga beslutsfattandet.       rörliga polisen på Helsingfors-Vanda flygplats
13467:     Den lokala polisen bär huvudansvaret också        och som säkerhetsvaktstyrka för republikens
13468: för polisens trafikövervakning och trafiksäker-       president samt vissa riksomfattande uppgifter
13469: hetsarbete. Sedan ingången av december i år har       vid utbildningen av förare. En överföring av
13470: 90 polisinrättningar sörjt för att resultatet av      dessa till andra polisenheter kommer inte att
13471: trafiksäkerhetsarbetet inom varje härad motsva-       medföra några problem.
13472: rar invånarnas behov och önskemål i fråga om              Regeringen anser att styrnings- och lednings-
13473: säkerheten på området.                                förhållandena inom polisväsendet för närvaran-
13474:     Effektiviteten hos trafiksäkerhetsarbetet ut-     de inte är tillräckligt klara, fastän detta med
13475: går från en kartläggning av de regionala särdra-      tanke på upprätthållandet av den allmänna ord-
13476: gen. Detta är i aUra högsta grad arbete som sker      ningen och säkerheten vore utomordentligt vik-
13477: under länets styrning och ledning. Det är kom-        tigt. Det största problemet är en så omfattande
13478: munerna, olika myndigheter och samfund som            sektorisering att man inte förmår skapa en till-
13479: utför trafiksäkerhetsarbete. Polisens trafiköver-     räcklig helhetsbild av hela polisverksamheten
13480: vakning behövs också, fastän det enligt under-        förrän först på centralförvaltningsnivå. Det vik-
13481: sökningarna inte är ett särdeles effektivt sätt att   tigaste målet är därför ett förenhetligande av
13482: främja trafiksäkerheten.                              polisorganisationens verksamhet på regional
13483:     Mera bestående resultat uppnås om de lokala       nivå. Samtidigt får man resurser i gemensamt
13484: missförhållandena som anknyter till trafikmil-        bruk i enlighet med det aktuella prioritetsom-
13485:                                              KK 874/1996 vp                                            II
13486: 
13487: rådet. Vi kan alltsa vänta oss ändringar som,          met ökar även polisens förmåga att delta i ett
13488: när de genomförs, förbättrar medborgarnas              omfattande samarbete pa regional nivå.
13489: säkerhet.                                                 En av de allmänna principerna för statsför-
13490:     De enheter som centralkriminalpolisen och          valtningen är att samla ihop sådan förvaltning
13491: rörliga polisen har i länen är för närvarande          som är splittrad. Polisens organisation utvecklas
13492: ansvariga för både sin verksamhet och sin ekono-       nu kraftigt i den riktningen att polisen på alla
13493: mi i enlighet med de resultatavtal som de upp-         nivåer fullödigt, ekonomiskt och med hög kvali-
13494: gjort för sina huvudavdelningar som är placerade       tet förmår ansvara för de säkerhetsuppgifter som
13495: i Helsingfors. Inom polisens länsledning anses att     hör tili polisen.
13496: centralkriminalpolisen och rörliga polisen inte            Efter inrättandet av häradsämbetena talar
13497: tillräckligt beaktar varje läns specialbehov, och      både funktionella och ekonomiska skäl för en
13498: åtminstone hittills har det varit omöjligt att hitta   omorganisering av polisens regionalförvaltning.
13499: ett naturligt system för att på ett förnuftigt sätt    En övergång till större enheter och ett glesare nät
13500: sammanfoga länsledningarnas resultatplaner för         av polisdistrikt innebär att också organisationen
13501: den Iokala polisen och de riksomfattande enhe-         på regional nivå måste sammanföras.
13502: ternas resultatplaner för länet i fråga.                   Medborgarna upplever polisen som en helhet,
13503:     Situationen är problematisk, eftersom poli-        inte som enheter som lever sitt eget Iiv. Denna
13504: sens Iänsledning har bättre förutsättningar än         bild skall även stödas genom de lösningar som
13505: polisens riksomfattande enheter att föra samman        gäller polisorganisationen. Utvecklandet av en
13506: de allmänna riktlinjerna för förvaltningen och         livskraftig organisationskultur får inte stanna
13507:  resultatmålen med de regionala specialförhållan-      upp på grund av halvsanningar som framförts
13508: dena och referensgrupperna. Länsledningen har          offentligt eller olika åsiktsyttringar, utan måste
13509:  all den kunskap och erfarenhet som behövs för         fortsätta i en riktning som så väl som möjligt
13510:  detta.                                                tjänar medborgarnas intressen.
13511:     Ett genomförande av förslaget skulle skärpa            Inom förvaltningsområdet för inrikesärenden
13512:  polisens linjeorganisation och förtydliga an-         vill man skapa förutsättningar för infriande av
13513:  svars- och ledningsförhållandena. Arrange-            medborgarnas förväntningar gällande säkerhe-
13514:  manget skulle förbättra förutsättningarna för ut-     ten genom att utveckla polisorganisationen. Det-
13515:  nyttjande av de polisresurser som är utplacerade      ta är ett av de medel med vilka man med dagens
13516:  i Iänen på ett flexibe!t sätt med beaktande av de     resurser även klarar av morgondagens utma-
13517:  regionala behoven. Andringen av ledningssyste-        ningar.
13518:       Helsingfors den 17 december 1996
13519:                                                                    Inrikesminister Jan-Erik Enestam
13520:                                            KK 875/1996 vp
13521: 
13522: Kirjallinen kysymys 875
13523: 
13524: 
13525: 
13526: 
13527:                                   Johannes Leppänen /kesk ym.: Metsätalouden perusedellytysten
13528:                                       turvaamisesta
13529: 
13530: 
13531:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13532: 
13533:     Suomalainen metsien hoito ja metsien käyttö         Metsänhoitorästit ovat tehtävien lisääntyessä
13534: perustuu pääasiassa perhemetsätalouteen. Lähes       paisuneet, ja esimerkiksi mittavat ensiharven-
13535: joka viides suomalainen omistaa suoraan tai per-     nukset odottavat tekijäänsä. EU-rahan saami-
13536: heensä kautta metsää. Suomessa yksityisen met-       nen edellyttää projektien valmistelua, ja metsän-
13537: säpalstan keskikoko on noin 30--40 hehtaaria.        omistajat odottavat neuvontaa uusien säännök-
13538: Metsiä on Suomessa perinteisesti hoidettu tar-       sien soveltamisesta. Määrärahaleikkauksien
13539: kastija luonnon omaa kiertokulkua noudattaen.        vuoksi osa metsäkeskusten henkilökunnasta on
13540:     Hallituksen budjettiesityksessä vuodelle 1997    parhaillaan lomautettunaja osaa kenttähenkilö-
13541: ei osoiteta uusien metsälakien edellyttämille teh-   kunnasta uhkaavat irtisanomiset.
13542: täville resursseja. Asiantuntijoiden laskelmien         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13543: mukaan metsälakien täytäntöönpano merkitsee          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13544: uusia tehtäviä metsäkeskuksille 38-45 miljoo-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13545: nan markan työpanoksen verran. Mahdollisuu-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13546:  det uusien metsälakien täytäntöön panemiseksi
13547:  näyttävät varsin vähäisiltä, etenkin metsäluon-               Miten Hallitus aikoo turvata kestävän
13548:  non monimuotoisuuden säilyttämisen edellyttä-              metsätalouden perusedellytykset ja met-
13549:  vissä tehtävissä. Uusiin metsäalan velvoitteisiin          säkeskusten tuloksellisen toiminnan?
13550:  ei tällä hetkellä ole voimavaroja.
13551: 
13552:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1996
13553: 
13554:           Johannes Leppänen /kesk        Tero Mölsä /kesk              Pauli Saapunki /kesk
13555:           Raimo Liikkanen /kesk          Maija-Liisa Lindqvist /kesk   Markku Koski /kesk
13556:           Toimi Kankaanniemi /skl        Bjarne Kallis /skl            Erkki J. Partanen /sd
13557:           Reijo Laitinen /sd             Pekka Leppänen /vas           Aino Suhola /kesk
13558:           Marja-Leena Viljamaa /sd       Maija Rask /sd                Kalevi Olin /sd
13559:           Erkki Pulliainen /vihr         Armas Komi /kesk              Juhani Alaranta /kesk
13560:           Markku Vuorensola /kesk        Hannes Manninen /kesk         Eero Lämsä /kesk
13561:           Markku Lehtosaari /kesk        Jari Koskinen /kok            Juha Karpio /kok
13562:           Pekka Kuosmanen /kok           Ola Rosendahl /r              Raimo Mähönen /sd
13563: 
13564: 
13565: 
13566: 
13567:  260017
13568: 2                                         KK 875/1996 vp
13569: 
13570: 
13571: 
13572: 
13573:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
13574: 
13575:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      keskuksilta edellyttämien lisätehtävien aiheutta-
13576: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       mista kustannuksista on esitetty erilaisia arvioi-
13577: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     ta. Maa- ja metsätalousministeriön käsityksen
13578: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Johannes       mukaan metsäkeskusten toimintaan ensi vuo-
13579: Leppäsen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        deksi varatusta määrärahasta tullaan kyseisiin
13580: myksen n:o 875:                                     tarkoituksiin käyttämään noin 15 miljoonaa
13581:                                                     markkaa. On kuitenkin huomattava, että talous-
13582:           Miten Hallitus aikoo turvata kestävän     arvion momentilta 30.86.45 (Metsäluonnon hoi-
13583:        metsätalouden perusedellytykset ja met-      don edistäminen) tultaneen myös ensi vuonna
13584:        säkeskusten tuloksellisen toiminnan?         myöntämään varoja metsälain täytäntöönpanoa
13585:                                                     edistäviin toimenpiteisiin, kuten ns. avainbio-
13586:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         taoppien kartoitukseen, ja että samaan tarkoi-
13587: taen seuraavaa:                                     tukseen voidaan osin käyttää puuntuotannon
13588:                                                     kestävyyden turvaamiseen myönnettävää mää-
13589:    Valtion heikon taloudellisen tilanteen vuoksi    rärahaa. Kun lisääntyvistä tehtävistä huolimatta
13590: metsäkeskusten ja Metsätalouden kehittämis-         metsäkeskuksille tarkoitettua määrärahaa ei ole
13591: keskus Tapion toimintaan tarkoitettuja määrä-       voitu esittää lisättäväksi, joudutaan metsäkes-
13592: rahoja on jouduttu viime vuosina vähentämään.       kusten voimavarojen käytössä noudattamaan
13593: Vuosina 1992-1996 määrärahat ovat vähenty-          määrätietoista painopisteen asettamista. Metsä-
13594: neet nimellisesti 31 prosenttia. Ensi vuonna mää-   keskusten ja ministeriön äskettäin käymissä,
13595: rärahat eivät enää merkittävästi laske, kun ote-    vuoden 1997 toimintaa koskevissa tulosneuvot-
13596: taan huomioon kestävän metsätalouden rahoi-         teluissa on painotettu uusien metsälakien täytän-
13597: tuksesta annetun lain edellyttämä määrärahojen      töönpanoa sekä metsäsuunnittelua ja siihen liit-
13598: siirtoesitys momentilta 30.86.42 (Valtionapu        tyvää neuvontaa. Vastaavasti metsäkeskuksilla
13599: metsätalouden edistämis- ja valvontaorganisaa-      on käytettävissään vähemmän voimavaroja met-
13600: tioille) momentille 30.86.44 (Tuki puuntuotan-      sätalouden muuhun edistämistoimintaan, kuten
13601: non kestävyyden turvaamiseen). Määrärahojen         koulutukseen ja yleisempään neuvontaan.
13602: jo pitkään jatkunut väheneminen ei voi olla vai-       Valtion vuoden 1998 talousarvioesitystä laa-
13603: kuttamatta organisaation kykyyn saada aikaan        dittaessa hallitus tulee ottamaan huomioon
13604: tuloksia, vaikka otetaan huomioon toteutetun        uusien metsälakien aiheuttamat voimavaratar-
13605: organisaation keventämisen toimintaa tehostava      peet ja muutkin metsätalouden edistämis- ja val-
13606: vaikutus.                                           vontaorganisaation toimintaan pitkällä tähtäyk-
13607:     Uusien metsälakien täytäntöönpanon metsä-       sellä vaikuttavat tekijät.
13608: 
13609:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1996
13610: 
13611:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
13612:                                           KK 875/1996 vp                                              3
13613: 
13614: 
13615: 
13616: 
13617:                                       Tili Riksdagens Talman
13618: 
13619:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    kostnaderna för de nya uppgifter som verkstäl-
13620: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      ligheten av de nya skogslagarna medför för
13621: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    skogscentralerna. Enligt jord- och skogsbruks-
13622: man Johannes Leppänen m.fl. undertecknade           ministeriets uppfattning kommer omkring 15
13623: spörsmål nr 875:                                    miljoner mark av nästa års anslag för skogscen-
13624:                                                     tralernas verksamhet att användas tili ändamå-
13625:          Hur ämnar Regeringen trygga de             let. Det bör dock noteras att det under budget-
13626:        grundläggande förutsättningarna för          moment 30.86.45 (Främjande av vården av
13627:        hållbart skogsbruk och skogscentraler-       skogsnatur) också nästa år antagligen kommer
13628:        nas resultatgivande verksamhet?              att beviljas medel för åtgärder som främjar
13629:                                                     skogslagens verkställighet, såsom kartläggning
13630:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       avnyckelbiotoper, och att det delvis ärmöjligtatt
13631: anföra följande:                                    för samma ändamål utnyttja anslaget för trygg-
13632:                                                     ande av virkesproduktionens uthållighet. Efter-
13633:    På grund av statens svaga ekonomiska situa-      som det trots de tilltagande uppgifterna inte har
13634: tion har det under de senaste åren varit nödvän-    varit möjligt att föreslå en höjning av anslaget för
13635: digt att minska anslagen för skogscentralernas      skogscentralerna blir det nödvändigt att mål-
13636: och Skogsbrukets utvecklingscentral Tapios          medvetet prioritera vissa uppgifter vid utnyttjan-
13637: verksamhet. Under 1992-1996 har det nominel-        det av skogscentralernas resurser. Vid de resul-
13638: la anslagsbeloppet gätt ned med 31 %. Nästa år      tatöverläggningar angäende 1997 års verksamhet
13639: kommer anslagen inte längre att sjunka betydligt    som skogscentralerna och ministeriet nyligen har
13640: när den föreslagna anslagsöverföring som Iagen      fört har verkställigheten av de nya skogslagarna
13641: om finansiering av hållbart skogsbruk förutsät-     samt skogsbruksplaneringen och den därtill an-
13642: ter, från moment 30.86.42 (Statsbidrag tili orga-   knutna rådgivningen betonats. I stället står
13643: nisationer för främjande och övervakning av         knappare resurser tili skogscentralernas förfo-
13644: skogsbruk) tili moment 30.86.44 (Stöd för trygg-    gande för annat främjande av skogsbruket, så-
13645: ande av virkesproduktionens uthållighet), beak-     som utbildning och allmännare rådgivning.
13646: tas. Den långvariga nedgången i anslag kan inte         Vid uppgörandet av budgetpropositionen för
13647: undgå att påverka organisationens förmåga att        1998 kommer regeringen att beakta de resursbe-
13648: åstadkomma resultat, även om den verksamhets-       hov som de nya skogslagarna medför och de
13649: effektivering som den genomförda organisa-          andra faktorer som på lång sikt inverkar på verk-
13650: tionsrationaliseringen har haft beaktas.            samheten inom organisationen för främjande av
13651:    Det har lagts fram olika uppskattningar av       och tillsyn över skogsbruket.
13652: 
13653:      Helsingfors den 18 december 1996
13654: 
13655:                                                      Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
13656:                                           KK 876/1996 vp
13657: 
13658: Kirjallinen kysymys 876
13659: 
13660: 
13661: 
13662: 
13663:                                   Tuija Maaret Pykäläinen /vihr ym.: Saimaan vesitiekuljetusten
13664:                                       kilpailukyvyn parantamisesta
13665: 
13666: 
13667:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
13668: 
13669:    Saimaan vesiteitse tapahtuva rahtiliikenne       tavat moninkertaiset haitat vesikuljetuksiin ver-
13670: uhkaa hiipua Suomen ja Venäjän valtioiden ta-       rattuna.
13671: riffipolitiikan seurauksena. Liikennekustannuk-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
13672: set ovat tehtyjen selvitysten mukaan nousseet       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13673: 60 % viiden viime vuoden aikana. Samaan ai-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13674: kaan merisatamien suhteellinen kilpailuetu on       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13675: parantunut entisestään ED-jäsenyyden seurauk-
13676: sena alentuneiden väylämaksujen vuoksi.                       Onko Hallitus tietoinen siitä, että Vii-
13677:    Lisäuhkana on Saimaan kanavan sulkujen                  purin ylimääräisen väylämaksun ohella
13678: koko suhteessa laivojen kehitykseen. Se estää              Suomen valtion perimien luotsaus- ja
13679: moderneimpien, useimmiten samalla kustannuk-               väylämaksujen korkeudesta on tullut este
13680: siltaan edullisimpien ja turvallisuudeltaan par-           Saimaan vesitiekuljetusten kehittymiselle
13681: haidenjokilaivojen käytön, koska ne ovat sulkui-           EU :n liikennepolitiikan mukaisesti, ja
13682: hin liian pitkiä.                                             aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
13683:     Saimaan kanavan ja järvialueen kuljetusten             siin, jotta Saimaan kanavan ja siihen no-
13684: vähentyminen on ristiriidassa EU :n vesikuljetuk-          jautuvien sisävesireittien kilpailukyky
13685: sia suosivan liikennepolitiikan kanssa. Rahdit             kuljetusväylänä säilyy myös tulevaisuu-
13686: siirtyvät enenevässä määrin maanteille ja aiheut-          dessa?
13687: 
13688:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1996
13689:           Tuija Maaret Pykäläinen /vihr     Paavo Nikula /vihr        Janina Andersson /vihr
13690:           Sakari Smeds /skl                 Pekka Kuosmanen /kok      Raimo Mähönen /sd
13691:           Marja-Liisa Tykkyläinen /sd       Vaito Koski /sd           Ulla Anttila /vihr
13692:                    Eila Rimmi /vas                          Raimo Liikkanen /kesk
13693: 
13694: 
13695: 
13696: 
13697: 260017
13698: 2                                          KK 876/1996 vp
13699: 
13700: 
13701: 
13702: 
13703:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13704: 
13705:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       on käynnistetty. Väylämaksun osalta liikennemi-
13706: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        nisteriö on asettanut työryhmän selvittämään
13707: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      väylämaksujen kustannusvastaavuuden lasken-
13708: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija           tatapaa sekä väylämaksujärjestelmän kehittä-
13709: Maaret Pykäläisen ym. näin kuuluvan kirjallisen      mistä. Työryhmän tulee selvittää muun muassa,
13710: kysymyksen n:o 876:                                  miten väylämaksujen nykyperustein laskettu
13711:                                                      kustannusvastaavuus saadaan korotettua 100
13712:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että Vii-   prosenttiin vuoteen 1999 mennessä ja onko ny-
13713:        purin ylimääräisen väylämaksun ohella         kyinen kustannusvastaavuuden laskentatapa pe-
13714:        Suomen valtion perimien luotsaus- ja          rusteltavissa. Työryhmän tulee saada työnsä val-
13715:        väylämaksujen korkeudesta on tullut este      miiksi 30.4.1997.
13716:        Saimaan vesitiekuljetusten kehittymiselle         Liikenneministeriö on lisäksi asettanut työ-
13717:        EU:n liikennepolitiikan mukaisesti, ja        ryhmän selvittämään Saimaan vesistön alueella
13718:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       ja Saimaan kanavan kautta tapahtuvan vesilii-
13719:        siin, jotta Saimaan kanavan ja siihen         kenteen merkitystä tavaraliikenteen kuljetusreit-
13720:        nojautuvien sisävesireittien kilpailukyky     tinä, liikenteen nykytilaa ja kehitysarviota sekä
13721:        kuljetusväylänä säilyy myös tulevaisuu-       yleisiä toimintaedellytyksiä. Työryhmän tehtä-
13722:        dessa?                                        vänä on erityisesti selvittää, mitkä ovat Saimaan
13723:                                                      liikenteen kustannusvastaavuus ja kilpailuedel-
13724:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         lytykset verrattuna maantie- ja rautatieliikentee-
13725: vasti seuraavaa:                                     seen. Työryhmän tulee myös selvittää vesiliiken-
13726:                                                      teen maksupolitiikan kohdentuminen sisävesilii-
13727:    Valtion vuoden 1997 talousarvioesityksen          kenteeseen ja meriliikenteeseen sekä sen vaiku-
13728: mukaisesti luotsausmaksuja on korotettu 10           tukset Saimaan tavaraliikenteen kehittymiseen.
13729: prosentilla 1.1.1997 lukien. Talousarvio perus-      Työryhmän tulee tehdä arvio Saimaan kanavalii-
13730: tuu siihen, että luotsausmaksujen kustannusvas-      kenteen tulevaisuuden näkymistä. Työryhmän
13731: taavuutta halutaan korottaa. Talousarvioesityk-      tulee saada työnsä päätökseen 31.5.1997.
13732: sen mukaan luotsausmaksun kustannusvastaa-               Vuodesta 1991 alkaen luotsausmaksut ovat
13733: vuuden arvioidaan olevan kuluvana vuonna 53          tähän mennessä kohonneet n. 70 prosentilla, ja
13734: prosenttia ja vuonna 1997 sanottu korotus huo-       kun otetaan huomioon päätetty 10 prosentin ko-
13735: mioon ottaen 58,2 prosenttia.                        rotus, nousu on n. 80 prosenttia. Korotukset ovat
13736:    Luotsausmaksun osalta on huomattava, että         olleet prosenteissa samankokoisia koko maassa.
13737: kun alus kulkee Saimaan kanavassa tai Saimaan        Saimaan kanavalla ja Saimaan vesistöalueella on
13738: vesistöalueella, luotsaustaksan mukaisista luot-     koko ajan ollut voimassa 50 prosentilla alennettu
13739: sausmaksuista peritään vain 50 prosenttia.           luotsaustaksa. Tämä on perustunut siihen, että
13740:    Väylämaksun osalta taas on huomattava, että       luotsaustoiminta sisävesillä on halvempaa kuin
13741: väylämaksusta ovat vapautetut alukset, joita         rannikoilla. Lisäksi luotsausmatkat Saimaan
13742: käytetään yksinomaan sisävesiliikenteessä. Väy-      kauppamerenkulussa ovat pitkiä ja luotsaus-
13743: lämaksua ei myöskään peritä alukselta sen saa-       maksujen osuus kustannuksista on moninkertai-
13744: puessa Suomeen Saimaan kanavan kautta ja läh-        sesti suurempi kuin rannikon satamien liiken-
13745: tiessä Suomesta poikkeamatta Suomen rannikon         teessä.
13746: satamassa. Jos alus tällaisen matkan yhteydessä          Luotsausmaksujen korottamisella on pyritty
13747: tuo ulkomailta lastia Suomen rannikon sata-          parantamaan luotsaustoiminnan kustannusvas-
13748: maan tai vie lastia ulkomaille Suomen rannikon       taavuutta. Samalla on luotsaustoiminnan kus-
13749: satamasta, alukselta peritään puolet väylämak-       tannuksia pyritty alentamaan. Osaltaan luot-
13750: susta kummassakin tapauksessa.                       sauskustannusten alentamiseen tähtää myös
13751:    Hallitus arvioi vesiliikenteen maksupolitiik-     luotsausta koskevan lainsäädännön uudistami-
13752: kaa niiden selvitysten pohjalta, jotka parhaillaan   nen, jota koskeva hallituksen esitys annetaan
13753:                                              KK 876/1996 vp                                             3
13754: 
13755: eduskunnalle lähiaikoina. Lainsäädännön uudis-          Saimaan kauppamerenkulun osalta vaikutus on
13756: tamisella on tietysti muitakin päämääriä kuin           noin 1 milj. markkaa. On huomattava myös, että
13757: kustannusten alentaminen.                               mikäli maksuja alennetaan Saimaalla nykyistä
13758:    Luotsausmaksut ovat Suomessa eurooppa-               enemmän, alennusta vastaava korotustarve syn-
13759: laista keskitasoa. Luotsausmaksun korottamis-           tyy merialueilla.
13760: tarpeeseen ovat 1990-luvulla vaikuttaneet val-             Meriväylämaksut, joita Viipurin aluehallinto
13761: tiontaloudelliset syyt. Luotsausmaksujen korot-         on alkanut periä suomalaisilta aluksilta, ovat
13762: tamisen sijasta olisi kuitenkin ensisijaisesti pyrit-   suomalaisen osapuolen näkemyksen mukaan
13763: tävä luotsauskustannusten alentamiseen ja näin          Suomen ja Venäjän vuonna 1962 tekemän Sai-
13764: parantuvaan kustannusvastaavuuteen, sillä               maan kanavan vuokrasopimuksen vastaisia.
13765: maksujen korotus lisää teollisuuden ja kaupan           Väylämaksujen periminen otettiin Suomen ta-
13766: kuljetuskustannuksia ja sillä on myös kielteinen        holta esille Venäjän liikenneministerin virallisen
13767: vaikutus kauttakulkuliikenteen kannattavuu-             vierailun yhteydessä 1.-3.12.1996. Kysy-
13768: teen.                                                   myksessä ei päästy yksimielisyyteen. Tämän
13769:    Luotsausmaksujen 10 prosentin korotuksen             vuoksi päätettiin asiaa käsittelemään perustaa
13770: tulonlisäys on merenkulkulaitokselle noin 10,7          työryhmä, jossa sekä suomalainen että venäläi-
13771: milj. markkaa, mikä määrä on vastaavasti vä-            nen osapuoli on edustettuna.
13772: hennetty laitoksen toimintamenomäärärahoista.
13773:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1996
13774: 
13775:                                                                  Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
13776: 4                                          KK 876/1996 vp
13777: 
13778: 
13779: 
13780: 
13781:                                        Till Riksdagens Talman
13782: 
13783:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     politik som gälier sjötrafiken utgående från de
13784: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       utredningar som pågår. För farledsavgiftens del
13785: lem av statsrådet översänt följande av riks-         har trafikministeriet tilisatt en arbetsgrupp med
13786: dagsman Tuija Maaret Pykäläinen m.fl. under-         uppdrag att utreda hur farledsavgifternas
13787: tecknade spörsmål nr 876:                            kostnadsmotsvarighet skali räknas ut och hur
13788:                                                      systemet med farledsavgifter skali utvecklas. Ar-
13789:           Är Regeringen medveten om att, vid         betsgruppen skall bl.a. utreda hur den på nuva-
13790:        sidan av den extra farledsavgiften i Vi-      rande grunder beräknade kostnadsmotsva-
13791:        borg, har de dyra lotsnings- och farleds-     righeten för farledsavgiften skali kunna höjas tili
13792:        avgifterna som den finska staten uppbär       100 %tili år 1999 och om det nuvarande sättet att
13793:        blivit ett hinder för att vattenledstrans-    beräkna kostnadsmotsvarigheten är motiverat.
13794:        porterna på Saimen utvecklas i enlighet       Arbetsgruppen skali slutföra sitt arbete senast
13795:        med EU:s trafikpolitik, och                   30.4.1997.
13796:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för           Trafikministeriet har dessutom tilisatt en ar-
13797:        att konkurrenskraften för Saima kanal         betsgrupp med uppdrag att utreda hur viktig den
13798:        och de insjörutter som stöder sig på den i    sjötrafik som idkas inom Saimens vattenområde
13799:        egenskap av transportled bibehålis även i     och på Saima kanal är som transportrutt för
13800:        framtiden?                                    godstrafiken, hurudan trafiken är för närvarande
13801:                                                      och hur den kan utvecklas samt de alimänna
13802:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        verksamhetsförutsättningarna för trafiken. Ar-
13803: anföra följande:                                     betsgruppen har i uppdrag att särskilt utreda
13804:                                                      kostnadsmotsvarigheten i fråga om trafiken i
13805:    Enligt budgetpropositionen för 1997 har           Saimen och trafikens konkurrensförmåga i för-
13806: lotsningsavgifterna höjts med 10% fr.o.m.            hållande tilllandsvägs- ochjärnvägstrafiken. Vi-
13807: 1.1.1997. Budgetpropositionen baserar sig på en      dare skali arbetsgruppen utreda hur avgiftspoliti-
13808: strävan att öka kostnadsmotsvarigheten för lots-     ken inom sjötrafiken aliokeras på insjötrafiken
13809: ningsavgifterna. Enligt budgetpropositionen be-      och trafiken tili havs och hur denna politik inver-
13810: räknas kostnadsmotsvarigheten för lotsningav-        kar på utvecklandet av godstrafiken på Saimen.
13811: giften uppgå tili 53 % under innevarande år och,     Arbetsgruppen skali bedöma framtidsutsikterna
13812: med beaktande av den föreslagna höjningen, tili      för trafiken på Saima kanal. Den skall slutföra
13813: 58,2% år 1997.                                       sitt arbete senast 31.5.1997.
13814:    Beträffande lotsningsavgiften kan konstateras         Sedan år 1991 har lotsningsavgifterna stigit
13815: att då ett fartyg går i Saima kanal elier inom       med ca 70%, och med beaktande av den 10
13816: Saimens vattenområde uppbärs endast 50 % av          procents förhöjning om viiken besluts är ök-
13817: den lotsningsavgift som faststälis i lotsnings-      ningen ca 80 %. Procentuellt har höjningen varit
13818: taxan.                                               lika stor i hela landet. Under hela perioden har
13819:    Då det gälier farledsavgiften bör det igen be-    lotsningstaxan varit 50 % lägre i Saima kanal och
13820: aktas att fartyg som endast används i insjötrafik    Saimens vattenområde. Detta har baserat sig på
13821: är befriade från avgiften. Farledsavgiften upp-      att insjölotsningen är biliigare än lotsningen vid
13822: bärs inte helier för fartyg som anländer tili Fin-   kusten. Dessutom är lotsningssträckorna långa
13823: land genom Saima kanal och som lämnar Fin-           inom handelssjöfarten på Saimen och lotsnings-
13824: land utan att anlöpa en hamn vid Finlands kust.      avgifternas andel av kostnaderna mångdubbla
13825: Ifali ett fartyg på en sådan resa för med sig last   jämfört med trafiken vid kusten.
13826: från utlandet tili en hamn vid Finlands kust elier       Syftet med höjningen av lotsningsavgifterna
13827: för last tili utlandet från en hamn vid Finlands     har varit att förbättra kostnadsmotsvarigheten
13828: kust uppbärs i vartdera faliet hälften av            för lotsningens del. Samtidigt har man försökt
13829: farledsavgiften.                                     sänka kostnaderna för lotsningsverksamheten.
13830:    Regeringen kommer att bedöma den avgifts-         Regeringen kommer inom kort att avlåta en pro-
13831:                                             KK 876/1996 vp                                             5
13832: 
13833: position tili riksdagen med förslag tili revidering   Denna summa har i stället avdragits från verkets
13834: av den Iagstiftning som gäller Iotsningsverksam-      omkostnadsanslag. För handelssjöfarten på Sai-
13835: heten. Med denna proposition strävar man också        men är effekten ca en milj. mk. Observeras bör
13836: efter att sänka Iotsningskostnaderna. Givetvis        också att om avgifterna sänks på Saimen mera än
13837: har revideringen även andra syften.                   för närvarande, uppstår motsvarande behov av
13838:    Lotsningsavgifterna i Finland Iigger på euro-      att höja avgifterna på havsområdena.
13839: peisk medelnivå. Orsakerna tili behovet att höja         De farledsavgifter som regionförvaltningen i
13840: Iotsningsavgifterna under 1990-talet har varit        Viborg har börjat uppbära av finländska fartyg
13841: bl.a. statsekonomiska. I stället för att höja         strider enligt den finländska partens åsikt mot det
13842: Iotsningsavgifterna borde man dock sträva efter       arrendeavtal för Saima kana! som Finland och
13843: att sänka Iotsningskostnaderna och på så sätt         Ryssland ingick 1962. Uppbärandet av
13844: efter en bättre kostnadsmotsvarighet. En höjning      farledsavgifter togs av Finland upp tili diskus-
13845: av avgifterna ökar nämligen transportkostnader-       sion i samband med den ryska trafikministerns
13846: na för handel och industri och den inverkar också     officiella besök den 1-3 december 1996. Enighet
13847: negativt på transitotrafikens lönsamhet.              kunde inte nås i frågan och därför fattades beslut
13848:    Intäkterna för sjöfartsverket ökar med ca 10,7     om att en arbetsgrupp med representanter för
13849: milj. mk då Iotsningsavgifterna höjts med JO%.        både den finländska och ryska parten tillsätts.
13850:      Helsingforsden 19 december 1996
13851: 
13852:                                                                   Trafikminister Tuula Linnainmaa
13853:                                            KK 877/1996 vp
13854: 
13855: Kirjallinen kysymys 877
13856: 
13857: 
13858: 
13859: 
13860:                                   Tuija Maaret Pykäläinen /vihr ym.: Satelliittilähetysten tekijänoi-
13861:                                       keuskorvauksista yhteisantennitaloissa
13862: 
13863: 
13864:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13865: 
13866:     Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto on ryhtynyt          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
13867: perimään yli 25 kotitalouden taloyhtiöiltä teki-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13868: jänoikeuskorvauksia, jos yhtiö välittää yhteisen     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13869: lautasantennin kautta satelliittikanavien lähe-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13870: tyksiä. Raja ei perustu suomalaiseen lainsäädän-
13871: töön, vaan on otettu muiden pohjoismaiden käy-                 Onko Hallitus tietoinen siitä, että teki-
13872: tännöstä.                                                   jänoikeusjärjestö Kopiosto pyrkii rahas-
13873:     Menettelyn oikeutus on johdettu em. kotita-             tamaan taloyhtiöiltä satelliittilähetysten
13874: louksien lukumäärää merkittävästi suuremman                 tekijänoikeuskorvauksia, joiden oikeu-
13875: ohjelmavälityksen perusteella ratkaistusta oi-              dellinen perusta ei ole kiistaton,
13876:  keustapauksesta. Myös muita oikeusjuttuja on                  pitääkö Hallitus perusteltuna ja tasa-
13877:  vireillä.                                                  puolisena, että maksuja peritään yli 25
13878:     Em. tapaukset osoittavat, että tekijänoikeus-           kotitalouden taloyhtiöiden asukkailta
13879:  lainsäädännön puutteet antavat mahdollisuuden              mutta ei sitä pienemmiitä tai esimerkiksi
13880:  sen toteutumista jäsentensä puolesta valvoville            oman Iautasantennin hankkineelta, ja
13881:  yhdistyksille toimintapolitiikkaan,joka ilmeises-             aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
13882:  tijohtaa lainsäätäjän tarkoitusta tiukempiin tul-          siin, jotta asianomainen tekijänoikeus-
13883:  kintoihin, jopa mieli valtaan.                             lainsäädännön kohta selkeytettäisiin vii-
13884:                                                             pymättä?
13885: 
13886:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1996
13887: 
13888:       Tuija Maaret Pykäläinen /vihr   Paavo Nikula /vihr            Janina Andersson /vihr
13889:                  Marja-Liisa Tykkyläinen /sd          Ulla Anttila /vihr
13890: 
13891: 
13892: 
13893: 
13894:  260017
13895: 2                                           KK 877/1996 vp
13896: 
13897: 
13898: 
13899: 
13900:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13901: 
13902:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mentin mukaan kaapelilähetystoiminnan har-
13903: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         joittaja ja muu radio- tai televisiolähetyksen edel-
13904: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       leen lähettäjä saa lähettää edelleenjohtoja pitkin
13905: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija            yleisön vastaanotettavaksi kaapelilähetystoi-
13906: Maaret Pykäläisen ym. näin kuuluvan kirjallisen       minnasta annetun lain 16 §:ssä (1213/1992) tar-
13907: kysymyksen n:o 877:                                   koitettuun radio- tai televisiolähetykseen sisälty-
13908:                                                       vän teoksen samanaikaisesti alkuperäisen lähe-
13909:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että teki-   tyksen kanssa lähetystä muuttamatta. Tällaises-
13910:        jänoikeusjärjestö Kopiosto pyrkii rahas-       ta edelleen lähettämisestä on tekijällä 2 momen-
13911:        tamaan taloyhtiöiltä satelliittilähetysten     tin mukaan oikeus korvaukseen. Korvaus voi-
13912:        tekijänoikeuskorvauksia, joiden oikeu-         daan maksaa säännöksen mukaan ainoastaan
13913:        dellinen perusta ei ole kiistaton,             25 h §:ssä tarkoitetun järjestön välityksellä.
13914:           pitääkö Hallitus perusteltuna ja tasa-          Edelleen lähettämistä koskevien tekijänoi-
13915:        puolisena, että maksuja peritään yli 25        keuslain säännösten sisältö on sidoksissa lisäksi
13916:        kotitalouden taloyhtiöiden asukkailta          tiettyjen satelliitin välityksellä tapahtuvaan yleis-
13917:        mutta ei sitä pienemmiitä tai esimerkiksi      radiointiin ja kaapeleitse tapahtuvaan edelleen
13918:        oman lautasantennin hankkineelta, ja           lähettämiseen sovellettavien tekijänoikeutta sekä
13919:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        lähioikeuksia koskevien sääntöjen yhteensovit-
13920:        siin, jotta asianomainen tekijänoikeus-        tamisesta annettuun Euroopan yhteisöjen direk-
13921:        lainsäädännön kohta selkeytettäisiin vii-      tiiviin (93/83/ETY),joka Euroopan talousalueen
13922:        pymättä?                                       ja sittemmin Euroopan unioninjäsenyyden kaut-
13923:                                                       ta velvoittaa Suomea. Edellä mainitut Suomen
13924:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           tekijänoikeuslaissa tehdyt ratkaisut vastasivat
13925: taen seuraavaa:                                       direktiivin sisältöä, eikä direktiivistä niin ollen
13926:                                                       aiheutunut välittömiä lainsäädännön muutta-
13927:     Tekijällä on tekijänoikeuslain säännösten mu-     mistarpeita.
13928: kaan yksinoikeus määrätä tekijänoikeudella suo-           Kopiosto ry toimii opetusministeriön hyväk-
13929: jatun teoksen kaikenlaisesta hyödyntämisestä.         symänä tekijänoikeuslain 25 h §:n mukaisesti
13930: Tekijän yksinoikeutta on merkittävien käytän-         teosten edelleen lähettämistä koskevia lupia
13931: nöllisten ja yhteiskunnallisten syiden vuoksi         myöntävänä ja teosten lähettämisestä 25 i §:n
13932: eräissä kohdin rajoitettu tekijänoikeuslain 2 lu-     mukaisesti maksettavan korvauksen perivänä
13933: vun rajoitussäännöksillä.                             järjestönä. Lähetysluvan myöntäessään Kopios-
13934:     Tekijänoikeuslain 2 §:ssä säädettyyn tekijän      to ry sopii luvan saajan kanssa myös edelleen
13935: yksinoikeuteen teoskappaleiden levittämiseen ja       lähettämisestä maksettavista korvauksista. Kor-
13936: yleisön saataviin saattamiseen sisältyvät kaiken-     vauksen suuruus sovitaan osapuolten kesken,
13937: laiset tavat saattaa teos yleisön saataviin. Sään-    eikä sitä siten määrätä yksipuolisesti.
13938: nös kattaa myös oikeuden teoksen yleisradioin-            Tekijän yksinoikeuksiin kuuluu tekijänoi-
13939: tiin ja edelleen lähettämiseen yleisradioimalla tai   keuslain 2 §:n mukaisesti oikeus teoksen saatta-
13940: kaapeliverkossa. Yleisradiointina pidetään myös       miseen yleisön saataviin. Säännöksen 3 momen-
13941: sellaista satelliittilähetystä, joka on tarkoitettu   tin mukaan teos saatetaan yleisön saataviin
13942: yleisön vastaanotettavaksi.                           muun muassa silloin, kun se esitetään julkisesti.
13943:     Yleisradioinnin edelleen lähettämistä kaapeli-    Tekijän lupa tarvitaan ainoastaan teosten julki-
13944: verkoissa koskevat säännökset lisättiin tekijänoi-    seen esittämiseen. Yksityisessä piirissä tapahtuva
13945: keuslakiin vuosina 1986 ja 1987. Lakiin otetulla      esittäminen ei sen sijaan kuulu tekijän yksinoi-
13946: sopimus1isenssisäännöksellä tehtiin käytännössä       keuden piiriin. Edelleen lähettäminen on tekijän-
13947: mahdollisiksi edelleen lähettämisen kattavat so-      oikeuslain systematiikassa yksijulkisen esittämi-
13948: pimusratkaisut. Tekijänoikeuslain 25 i §:n 1 mo-      sen muoto, joka edellyttää tekijän lupaa.
13949:                                              KK 877/1996 vp                                             3
13950: 
13951:    Yksinoikeuden piiriin kuuluvien toimintojen         syntynyt välimiesmenettelyn tuloksena. Suomes-
13952: määrittelyssä yksityisen ja julkisen piirin välinen    sa ei ole katsottu tarpeelliseksi ottaa lakiin eri-
13953: rajanveto muodostuu tärkeäksi. Tämä on käy-            tyistä liittymien lukumäärään perustuvaa yksi-
13954: tännön soveltamiskysymys. Koska olosuhteet ja          tyisen ja julkisen piirin määritelmäsäännöstä.
13955: tilanteet, joissa teoksia käytetään, vaihtelevat,          Hallitus katsoo, että Suomen tekijänoikeusla-
13956: yksityisen ja julkisen välisen rajan määrittelemi-     ki vastaa sisällöltään Suomea sitovia kansainvä-
13957: seksi ei ole olemassa yleistä ja yhtenäistä ratkai-    lisiä sopimuksia ja Euroopan unionin jäsenyy-
13958: sua. Yksityisen ja julkisen piirin määrittely vaih-    destä aiheutuvia velvoitteita. Hallitus katsoo,
13959: telee riippuen tarkastelun kohteena olevasta lain      että kirjallisessa kysymyksessä esitetyssä tapauk-
13960: säännöksestä.                                          sessa tekijänoikeuslain säännösten tulkinta on
13961:    Televisio- ja radiolähetysten vastaanottami-        tavanomainen lain soveltamiseen liittyvä kysy-
13962: seen liittyvän yksityisen ja julkisen piirin välisen   mys ja että säännösten lopullinen tulkinta kuuluu
13963: rajan määrittelyssä on eri Pohjoismaissa päädyt-       tuomioistuimen tehtäviin. Asian ratkaiseminen
13964: ty erilaisiin ratkaisuihin: Tanskan tekijänoikeus-     ei siten edellytä tekijänoikeuslain säännösten sel-
13965: lainsäädäntöön on sisällytetty nimenomainen 25         ventämistä.
13966: liittymän raja, ja Norjassa vastaava rajaus on
13967: 
13968:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1996
13969: 
13970:                                                                            Ministeri Claes Andersson
13971: 4                                            KK 877/1996 vp
13972: 
13973: 
13974: 
13975: 
13976:                                          Tili Riksdagens Talman
13977: 
13978:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       och andra som vidaresänder radio- elier televi-
13979: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         sionsutsändningar via ledning för allmänheten
13980: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       vidaresända verk som ingår i sådana radio- och
13981: man Tuija Maaret Pykäläinen m.fl. underteckna-         televisionsutsändningar som avses i 16 § (1213/
13982: de spörsmål nr 877:                                    1992) kabelsändningslagen samtidigt med den
13983:                                                        ursprungliga sändningen utan att den ändras.
13984:           Är Regeringen medveten om att upp-           För sådan vidaresändning har upphovsmannen
13985:        hovsrättsorganisationen Kopiosto vill           enligt 2 mom. rätt tili ersättning. Ersättningen
13986:        kassera in ersättningar för upphovsrätt         kan enligt stadgandet betalas endast genom för-
13987:        av gårdsbolagen utan obestridligjuridisk        medling av en sådan organisation som avses i
13988:        grund,                                          25 h§.
13989:           anser Regeringen det vara motiverat             lnnehållet i upphovsrättslagens stadganden
13990:        och objektivt att avgifter bärs upp av in-      om vidaresändning är dessutom knutet tili Euro-
13991:        vånarna i gårdsbolag med över 25 hushåll        peiska gemenskapernas direktiv (93/83/EEG) om
13992:        men inte av mindre bolag eller exempe1vis       samordnande av vissa regler om upphovsrätt
13993:        av dem som skaffat sig en parabolantenn,        som skall tillämpas på rundradiering via satellit
13994:        och                                             och vidaresändning via kabel samt närstående
13995:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för          rätter. Direktivet förpliktigar Finland via med-
13996:        att lagstiftningen om upphovsrätt på den-       lemskapet i Europeiska ekonomiska samarbets-
13997:        na punkt utan dröjsmål förtydligas?             området och senare i Europeiska unionen. De
13998:                                                        ovan nämnda lösningarna i den finländska upp-
13999:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          hovsrättslagen motsvarade innehåliet i direkti-
14000: anföra följande:                                       vet, och detta har således inte föranlett omedel-
14001:                                                        bara behov av att ändra lagstiftningen.
14002:    Enligt stadgandena i upphovsrättslagen har en          Kopiostory verkar som en sådan av undervis-
14003: upphovsman ensamrätt att bestämma om all               ningsministeriet godkänd organisation som be-
14004: s1ags användning av ett verk som skyddas genom         viljar tillstånd för vidaresändning av verk enligt
14005: upphovsrätten. Upphovsmannens ensamrätt har            25 h § upphovsrättslagen och som uppbär avgif-
14006: pa grund av betydande praktiska och samhälleli-        ter som enligt 25 i § skall betalas för sändning av
14007: ga orsaker på vissa punkter inskränkts genom           verk. Vid beviljande av sändningstillstånd avta-
14008: inskränkningsstadgandena i 2 kap. upphovs-             lar Kopiosto ry med den som får tiliståndet också
14009: rättslagen.                                            om de ersättningar som skali betalas för vidare-
14010:    1 den uteslutande rätt, som stadgas i 2 § upp-      sändning. Parterna kommer överens om storle-
14011: hovsrättslagen, att sprida exemplar av ett verk        ken på ersättningen, och den bestäms alitså inte
14012: och göra dem tillgängliga för allmänheten ingår        ensidigt.
14013: alla sätt att göra ett verk tillgäng1igt för alimän-      Tili upphovsmannens ensamrätt hör enligt 2 §
14014: heten. Stadgandet täcker även rätten att rundra-       upphovsrättslagen rätten att göra ett verk till-
14015: diera ett verk och vidaresändning genom rundra-        gängligt för alimänheten. Enligt 3 mom. i stad-
14016: diering elier via kabe1nät. Som rundradiering an-      gandet görs ett verk tillgängligt för alimänheten
14017: ses även en sådan sateliitsändning som är avsedd       bl.a. då det framförs offentligt. Upphovsman-
14018: för allmänheten.                                       nens tillstånd behövs endast för offentliga fram-
14019:    Stadgandena om vidaresändning av rundra-            föranden av verk. Framföranden i privata kret-
14020: diering via kabelnät fogades tili upphovsrätts1a-      sar omfattas däremot inte av upphovsmannens
14021: gen 1986 och 1987. Genom det stadgande om              ensamrätt. Vidaresändning är enligt systemati-
14022: avtalslicens som togs in i lagen gjorde man avta1s-    ken i upphovsrättslagen en form av offentligt
14023: uppgörelser som täcker vidaresändning möjliga i        framförande som kräver upphovsmannens till-
14024: praktiken. Enligt 25 i § 1 mom. upphovsrätts1a-        stånd.
14025: gen får utövare av kabelsändningsverksamhet               Vid bestämningen av de funktioner som om-
14026:                                             KK 877/1996 vp                                             5
14027: 
14028: fattas av ensamrätten blir gränsdragningen mel-       1 Finland har man inte ansett det nödvändigt att
14029: lan privat och offentlig krets viktig. Detta är en    ta med ett särskilt stadgande som definierar pri-
14030: praktisk tillämpningsfråga. Eftersom omstän-          vata och offentliga kretsar utifrån antalet anslut-
14031: digheterna och situationerna där verk utnyttjas       ningar.
14032: varierar, finns ingen allmän och enhetlig lösning        Regeringen anser att den finska upphovsrätts-
14033: tili definition på gränsen mellan offentligt och      lagen tili innehållet svarar mot de internationella
14034: privat. Definitionen på privat och offentlig krets    avtal och de förpliktelser tili följd av medlemska-
14035: varierar beroende på det aktuella lagstadgandet.      pet i Europeiska unionen som binder Finland.
14036:     1 fråga om definitionen på gränsen mellan         Regeringen anser att tolkningen av stadgandena
14037: privat och offentlig krets i anslutning tili motta-   i upphovsrättslagen i det fall som tas upp i spörs-
14038: gande av televisions- och radiosändningar har         målet är en normal fråga om lagtillämpning och
14039: man i de nordiska länderna stannat inför olika        att den slutliga tolkningen av bestämmelserna är
14040: lösningar: i den danska upphovsrättslagstiftning-     en uppgift för domstolen. A vgörandet av frågan
14041: en har man tagit injust gränsen vid 25 anslutning-    kräver saiedes inte något förtydligande av stad-
14042: ar, och i Norge har motsvarande avgränsning           gandena i upphovsrättslagen.
14043: uppstått som resultat av skiljemannaförfarande.
14044: 
14045:      Helsingforsden 18 december 1996
14046: 
14047:                                                                            Minister Claes Andersson
14048:                                             KK 878/1996 vp
14049: 
14050: Kirjallinen kysymys 878
14051: 
14052: 
14053: 
14054: 
14055:                                    Raimo Holopainen /sd: Verojen ja maksujen välttämiseksi tehtävistä
14056:                                       omistusoikeuden siirtämisistä
14057: 
14058: 
14059:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14060: 
14061:     Viime aikoina on julkisuudessa keskusteltu        kuten esim. sosiaali-, terveydenhoito-, koulu-,
14062: runsaasti verovelvoitteiden tai muiden maksu-         liikenne- ym. palveluja.
14063: velvoitteiden välttämiseksi tehdyistä väärinkäy-          Kuvaamani "mustan talouden henkilöt" eivät
14064: töksistä, jotka liittyvät omaisuuden siirtoihin.      välttämättä suoranaisesti riko voimassa olevia
14065: Nämä lain suomien mahdollisuuksien äärirajoil-        lakeja, vaan liikkuvat lain suomien mahdolli-
14066: la liikkuvat henkilöt elävät komeasti, ajavat kal-    suuksien äärirajoilla, jopa hieman rajan toiselle
14067: liilla mersuilla, asuvat suurissa luksusasunnoissa,   puolelle aika ajoin lipsahtaenkin. Yhteiskuntam-
14068: lomailevat Neitsytsaarilla sijaitsevissa loistohu-    me moraalin turvaamiseksi ja oikeudenmukai-
14069: viloissaan ja purjehtivat huvijahdeillaan kauka-      suuden toteutumiseksi tällaiset mahdollisuudet
14070: na köyhästä kotimaastaan. Ehkä jokaiseen ei           väärinkäytöksiin tulee estää mahdollisimman
14071: sovijuurijokainen edellä kuvaamani tuntomerk-         pian.
14072: ki, mutta hyvin moniin kuitenkin.                         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
14073:     Huolimatta ulospäin loistavalta näyttävästä       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14074: elämästä monet näistä "mustan talouden henki-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14075: löistä" ovat varattornia ja jättävät veronsa ym.      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14076: maksunsa maksamatta, eikä heiltä niitä tekais-
14077: tun varattomuuden takia voida periä, vaan ve-                  Mitä Hallitus aikoo tehdä verojen ja
14078:  ronmaksajat maksavat oikeudenkäyntikulutkin                 maksujen kiertämiseksi tehtävien omai-
14079:  heidän puolestaan. Nämä samaiset henkilöt                   suuden siirtojen estämiseksi ja missä ai-
14080:  käyttävät meidän muiden veronmaksajien kus-                 kataulussa?
14081:  tantamia yhteiskunnan hyvinvointipalveluja,
14082:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1996
14083:                                         Raimo Holopainen /sd
14084: 
14085: 
14086: 
14087: 
14088:  260017
14089: 2                                          KK 878/1996 vp
14090: 
14091: 
14092: 
14093: 
14094:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14095: 
14096:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Ed. Holopaisen kysymys kohdistuu lähinnä
14097: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        edellä 2 kohdassa tarkoitettuun tilanteeseen, jol-
14098: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      loin maksuunpantujen verojen perintä estyy ky-
14099: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo           symyksen perusteluissa todetuista syistä.
14100: Holopaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-            Perintä kohdistetaan ensisijaisesti verovelvol-
14101: sen n:o 878:                                         liseen, jonka maksettavaksi vero on määrätty tai
14102:                                                      maksuunpantu. Veroa voidaan periä lisäksi sel-
14103:           Mitä Hallitus aikoo tehdä verojen ja       laiselta vastuuvelvolliselta, joka on vastuussa ve-
14104:        maksujen kiertämiseksi tehtävien omai-        rosta joko lain nojalla tai jonkin oikeustoimen
14105:        suuden siirtojen estämiseksi ja missä ai-     perusteella. Muuhun, niin sanottuun sivulliseen,
14106:        kataulussa?                                   perintää ei voida normaalitapauksessa kohdis-
14107:                                                      taa. Perintä voidaan kohdistaa sivulliseen vain
14108:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         silloin, kun takaisinsaannin edellytykset täytty-
14109: vasti seuraavaa:                                     vät tai omaisuuden siirto täyttää esimerkiksi ve-
14110:                                                      lallisen rikoksen tunnusmerkistön, jolloin kysy-
14111:    Valtiovarainministeriö on ollut kysymyksen        mykseen voi tulla vahingonkorvauksen vaatimi-
14112: johdosta yhteydessä sekä verohallitukseen että       nen.
14113: oikeusministeriöön. Verohallinnossakin on vii-           Jos on epäiltävissä, että velallinen on siirtänyt
14114: me aikoina jouduttu toteamaan, että verojen pe-      omaisuuttaan velkojien ulottumattomiin vain
14115: rintä on päätynyt kysymyksen perusteluissa esi-      perinnän torjumiseksi, asia selvitetään mahdol-
14116: tetyissä tilanteissa varattomuusesteeseen. Kysy-     listen takaisinsaantia tarkoittavien toimenpitei-
14117: mys on ajankohtainen ja yleisen veronmaksumo-        den aloittamiseksi. Takaisinsaantitilanteita pal-
14118: raalin kannalta merkittävä. Asia ei voi olla vai-    jastuu erityisesti ulosottoviranomaisten suoritta-
14119: kuttamatta myöskään viranomaistmmmnan                missa ulosottoselvityksissä. On korostettava,
14120: yleiseen uskottavuuteen. Suurelle veronmaksaja-      että takaisinsaannin edellytyksistä säädetään
14121: joukolle välittyy kuva ikään kuin joidenkin          tarkoin laissa.
14122: verovelvollistahojen sallittaisiin jäädä yleisen         Laittomien omaisuuden siirtojen paljastami-
14123: veronmaksuvelvollisuuden ulkopuolelle. Koska         seksi voidaan ryhtyä myös rikosoikeudellisiin
14124: tästä ei ole kysymys, asian selvittäminen tässäkin   toimenpiteisiin, jos teko täyttää esimerkiksi ve-
14125: suhteessa on tarpeen.                                lallisen rikoksen tunnusmerkistön. Poliisi voi
14126:    Verovalvonnassa voidaan erottaa kaksi pää-        tehdystä rikosilmoituksesta suorittaa rikoksen
14127: tavoitetta:                                          esitutkinnan ja velkoja voi asianomistajana vaa-
14128:     1) tehostetulla valvonnalla pyritään saamaan     tia rikoksen perusteella vahingonkorvausta.
14129: niin sanottu piilevä verovelka verotuksen piiriin,       Viranomaisten yhteistyötä on lisätty eri osa-
14130: ja                                                   alueilla ja tehostettu myös kysymyksessä
14131:    2) maksuunpantujen verojen perintää pyri-         todettujen epäiltyjen väärinkäytösten selvittämi-
14132: tään eri keinoin tehostamaan.                        seksi niin, että lainmukainen perimiskelpoinen
14133:    Verovalvonnassa käytetään erilaisia turvaa-       varallisuus saataisiin myös käytännössä täytän-
14134: mistoimenpiteitä perinnän turvaamiseksi mah-         töönpanon kohteeksi. Verohallinnossa on kulu-
14135: dollisimman tehokkaasti ja reaaliaikaisesti. Vi-     van vuoden aikana kolmessa lääninverovirastos-
14136: ranomaisten yhteistyönä pyritään jäljittämään        sa kokeiltu erilaisia toimintamalleja,joilla voitai-
14137: myös velallisen sellaista omaisuutta, joka voitai-   siin tehokkaasti paljastaa myös kysymyksessä
14138: siin käyttää jo olemassa olevien verojäämien         tarkoitettuja epäiltyjä väärinkäytöksiä.
14139: perimiseksi. Eri viranomaisten yhteistyönä to-           Viranomaisten mahdollisuudet kansainväli-
14140: teutetusta rikoshyödyn jäljittämistä koskevasta      seen yhteistyöhön ovat rajalliset. Suomella on
14141: kokeilusta saadut tulokset ovat olleet hyviä. Ri-    virka-avun verojen perinnässä mahdollistavia
14142: koshyödyn jäljittämistoimintaa kehitetään ja         verosopimuksia eräiden valtioiden kanssa. Vero-
14143: laajennetaan kokeilusta pysyväisemmäksi toi-         jen kansainvälisen perinnän ongelma ei kuiten-
14144: mintamalliksi.                                       kaan koske näissä maissa tapahtuvaa perintää,
14145:                                             KK 878/1996 vp                                             3
14146: 
14147: vaan niin sanottuja verokeidasvaltioita, joiden          Esitykseen sisältyy ehdotus ulosottolakiin
14148: kanssa näitä sopimuksia ei juurikaan ole. Näiltä      otettavasta säännöksestä, jonka mukaan ta-
14149: osin asiasta on vireillä laaja-alainen kansainvä-     kaisinsaantitilanteessa ulosottomies voisi asettaa
14150: linen selvitystyö OECD:n piirissä.                    sivulliselle luovutetun omaisuuden lyhytaikai-
14151:     Kuten kysymyksen perusteluissa todetaan,          seen takavarikkoon. Takavarikon tarkoituksena
14152: omaisuuden järjestelyt ovat usein laillisia, joten    on antaa velkojalle, esimerkiksi veroviranomai-
14153: ne eivät toteuta takaisinsaannin edellytyksiä ei-     selle, aikaa takaisinsaantikanteen nostamiseksi.
14154: vätkä täytä esimerkiksi velallisen rikoksentun-       Esityksessä ehdotetaan myös ulosottomiehen
14155: nusmerkistöä, taijärjestelyjä ei ole ainakaan voi-    tietojensaantioikeutta laajennettavaksi niin, että
14156: tu osoittaa laittomiksi. Kysymyksessä esitetyn        ulosottomies saisi tietoja velallisen varoista
14157: ongelman ratkaisu on pitkälti lainsäädäntöasia.       muun muassa pankeista ja vakuutuslaitoksista
14158: Kysymys ei kuitenkaan ole vero-oikeudellinen,         sekä viranomaisilta. Tietojensaantimahdolli-
14159: vaan asia on arvioitava yleistä täytäntöönpanoa       suuden ulottaminen ulkomailla olevien varojen
14160: ja ulosottoa koskevan lainsäädännön valossa.          etsimiseen edellyttäisi kuitenkin kansainvälistä
14161:     Oikeusministeriöstä saadun selvityksen mu-        sopimusta. Näiltä osin tietojen luovutusta mah-
14162: kaan omistusoikeuden siirtäminen täytäntöön-          dollisesti rajoittaa myös asianomaisen maan si-
14163: panon välttämiseksi on ongelma myös muiden            säinen lainsäädäntö. Esityksessä ehdotetaan li-
14164:  saatavien kuin verojen ja maksujen perinnässä.       säksi, että velalliselle todennäköisesti kuuluva
14165: Tästä syystä oikeusministeriössä on valmisteltu       omaisuus voitaisiin ulosmitata sivullisen hallin-
14166:  hallituksen esitys (HE 145/1996 vp),joka on par-     nasta. Ehdotetun säännöksen avulla voitaisiin
14167:  haillaan eduskunnan lakivaliokunnassa käsitel-       tehostaa ulosottomenettelyä näennäisoikeus-
14168:  tävänä. Mainittu esitys koskee saatavalajista        toimien eli esimerkiksi valekauppojen suhteen.
14169:  riippumatta ulosottomenettelyn tehostamista ti-      Nyt vireillä olevan lainsäädännön toteutumista
14170:  lanteissa, joissa velallinen epäasiallisin keinoin   on tarkoitus seurata myös vastaisten lainsäädän-
14171:  pyrkii vaikeuttamaan ja väittelemään täytän-         tötarpeiden selvittämiseksi.
14172:  töönpanoa.
14173:      Helsingissä 18 päivänäjoulukuuta 1996
14174:                                                                                  Ministeri Arja Alho
14175: 4                                            KK 878/1996 vp
14176: 
14177: 
14178: 
14179: 
14180:                                          Tili Riksdagens Talman
14181: 
14182:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Riksdagsman Holopainens spörsmål gäller
14183: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         närmast den situation som avses i 2 punkten där
14184: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       indrivningen av debiterade skatter förhindras av
14185: man Raimo Holopainen undertecknade spörs-              orsaker som nämns i motiveringen tili spörs-
14186: mål nr 878:                                            målet.
14187:                                                            lndrivningen riktar sig i första hand mot den
14188:            Vad ämnar Regeringen göra för att           skattskyldiga som enligt vad som bestämts skall
14189:         förhindra sådana överföringar av egen-         betala eller har debiterats skatten. Skatten kan
14190:         dom som görs i syfte att kringgå skatter       dessutom drivas in hos en sådan ansvarsskyldig
14191:         och avgifter, och enligt viiken tidtabell?     som ansvarar för skatten antingen med stöd av
14192:                                                        lag eller någon rättshandling. Hos någon annan,
14193:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          någon s.k. tredje man kan indrivningen i normala
14194: anföra följande:                                       fall inte ske. Hos tredje man kan indrivning ske
14195:                                                        endast då villkoren för återvinning uppfylls eller
14196:    Med anledning av spörsmålet har finansmini-         överföringen av egendomen fyller exempelvis
14197: steriet varit i kontakt med såväl skattestyrelsen      gäldenärens brottsrekvisit, då det kan bli fråga
14198: som justitieministeriet. Också inom skatteför-         om skadeståndskrav.
14199: valtningen har man under den sista tiden kunnat            Om det finns skäl att misstänka att gäldenären
14200: konstatera att skatteuppbörden i sådana situa-         fört över egendom utom räckhåll för borgenä-
14201: tioner som anförs i spörsmålet har utmynnat i          rerna enbart för att förhindra indrivning reds
14202: medellöshetshinder. Spörsmålet är aktuellt och         saken ut för inledande av eventuella åtgärder för
14203: av betydelse med avseende på den allmänna skat-        återvinning. Återvinningssituationer uppdagas
14204: tebetalningsmoralen. Saken inverkar också på           särskilt vid utsökningsmyndigheternas utsök-
14205: den allmänna tilltron tili myndigheternas verk-        ningsutredningar. Det skall betonas att vilikoren
14206: samhet. Tili den stora skaran skattebetalare för-      för återvinning är noggrant fastställda i lag.
14207: medlas även uppfattningen att vissa skattskyldi-           För uppdagande av olagliga egendomsöverfö-
14208: ga skulle tiliåtas stå utanför den allmänna skatte-    ringar kan man även vidta straffrättsliga åtgär-
14209: betalningsskyldigheten. Eftersom det inte är frå-      der om handlingen fyller exempelvis gäldenärens
14210: ga om något sådant är det nödvändigt att utreda        brottsrekvisit. Polisen kan efter brottsanmälan
14211: frågan även i detta avseende.                          utföra en förundersökning av brottet och bor-
14212:    1 skattekontrollen kan man särskilja två hu-        genären kan som målsägande kräva skadestånd
14213: vudmål:                                                på grundval av brottet.
14214:     1) en effektiverad kontroll som leder tili att         Myndigheternas samarbete har utökats inom
14215: också den s.k. dolda skatteskulden blir beskat-        olika delområden och effektiverats även för utre-
14216: tad, och                                               dande av sådana misstänkta missbruk som
14217:    2) en på olika sätt effektiverad indrivning av      nämns i spörsmålet så att en lagenlig indrivnings-
14218: debiterade skatter.                                    gili förmögenhet också i praktiken kunde bli fö-
14219:    Vid skattekontrollen används olika säkrings-        remål för verkställighet. 1 år har man inom skat-
14220: åtgärder för att så effektivt som möjligt säkerstäl-   teförvaltningen i tre länsskatteverk gjort försök
14221: la indrivningen så att den sker i realtid. 1 samar-    med olika verksamhetsmodeller som skulle göra
14222: bete med myndigheterna försöker man också              det möjligt att effektivt uppdaga även sådana
14223: spåra upp gäldenärens sådan egendom som kun-           misstänkta missbruk som avses i spörsmålet.
14224: de indrivas för täckande av redan befintliga skat-         Myndigheternas möjligheter till internatio-
14225: terester. Resultaten av de försök som i samarbete      nellt samarbete är begränsade. Finland har med
14226: med olika myndigheter gjorts för att spåra upp         vissa stater ingått skatteavtal som möjliggör
14227: vinningar genom brott har varit goda. Verksam-         handräckning tili myndighet vid indrivning av
14228: heten i syfte att spåra upp vinningar genom brott      skatter. Problemet med internationell indrivning
14229: utvecklas och utvidgas från försök tili en mer         av skatter gäller dock inte indrivning i dessa
14230: bestående verksamhetsmodell.                           länder, utan i s.k. skatteparadisstater med vilka
14231:                                              KK 878/1996 vp                                              5
14232: 
14233: sådana avtal knappast alls ingåtts. Tili denna del         1propositionen ingår ett förslag tili en bestäm-
14234: pågår som bäst en omfattande internationell un-        melse som skall intas i lagen. Enligt bestämmel-
14235: dersökning inom OECD.                                  sen kunde en utsökningsman i en återvinningssi-
14236:     Såsom det sägs i motiveringen tili spörsmålet      tuation kortvarig beslagta egendom som överlå-
14237: är egendomsarrangemang ofta lagliga, varför de         tits tili tredje man. A vsikten med beslagtagningen
14238: inte fyller villkoren för återvinning eller exempel-   är att ge borgenären, exempelvis skattemyndig-
14239: vis gäldenärens brottsrekvisit eller också har ar-     heten tid att väcka återvinningstalan. 1 proposi-
14240: rangemangen inte alls kunnat påvisas vara olag-        tionen föreslås också att utsökningsmannens rätt
14241: liga. Lösningen av det problem som anförs i            att få information utvidgas så att utsöknings-
14242: spörsmålet är långt en lagstiftningsfråga. Frågan      mannen kunde få uppgifter om gäldenärens me-
14243: är dock inte skatterättslig, utan saken skall bedö-    del av bl.a. banker och försäkringsanstalter samt
14244: mas i ljuset av lagstiftningen om allmän verkstäl-     myndigheter. En utvidgning av möjligheten att få
14245: lighet och utsökning.                                  uppgifter för uppsökning av ruedel som finns
14246:     Enligt den utredning som erhållits från justi-     utomlands kräver dock internationella avtal. Tili
14247: tieministeriet är överföring av äganderätt för         denna del begränsas eventuellt tiligången tili upp-
14248: undvikande av verkställighet ett problem även          gifter även av landets egen lagstiftning. 1 spörs-
14249: vid indrivningen av andra fordringar än skatter        målet föreslås vidare att den egendom som san-
14250: och avgifter. Därför har man inom justitiemini-        nolikt tilihör gäldenären kunde mätas ut från en
14251: steriet berett en regeringsproposition (RP 145/        utomståendes besittning. Med hjälp av den före-
14252:  1996 rd) som för närvarande behandlas av riks-        slagna bestämmelsen vore det möjligt att effekti-
14253:  dagens lagutskott. Nämnda proposition gäller en       vera utmätningsförfarandet med avseende på
14254:  effektivering av utsökningsförfarandet oberoen-       skenbara rättshandlingar, dvs. exempelvis sken-
14255:  de av fordrans art i situationer där gäldenären       köp. A vsikten är att följa den lagstiftning som nu
14256:  med osakliga metoder försöker försvåra och            håller på att genomföras även när framtida lag-
14257:  undvika verkställighet.                               stiftningsbehov utreds.
14258: 
14259:       Helsingforsden 18 december 1996
14260: 
14261:                                                                                    Minister Arja Alho
14262:                                              KK 879/1996 vp
14263: 
14264: Kirjallinen kysymys 879
14265: 
14266: 
14267: 
14268: 
14269:                                     Mikko Kuoppa /va-r: Työttömän iltaopiskelijan oikeudesta työttö-
14270:                                        myysturvaan
14271: 
14272: 
14273:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
14274: 
14275:    Hallitus on erityisesti korostanut opiskelun        Ieiia normaalin työajan ja viikonloppuisin. On
14276: merkitystä työttömyyden torjumiseksi. Hallitus         huomattava, että hakija on aikaisemmin opiskel-
14277: perustelee monia esityksiään sillä, että niillä kan-   lut iltaisin, eikä opiskelu ole haitannut työnte-
14278: nustetaan työttömiä opiskeluun, ja esittää, että       koa, kun työnteko on tapahtunut kotimaassa.
14279: opiskelu on aina kannattavampi vaihtoehto.                Työvoimatoimikunnan lausunto merkitsi sitä,
14280:    Tamperelainen metallimies työskenteli 1.1.          että työnhakijalle ei myönnetty oikeutta työttö-
14281: 1989-9.2.1996 eräässä metallialan yrityksessä.         myyskorvaukseen eikä hänelle ole tarjottu myös-
14282: Samanaikaisesti ajalla 1.9.1995-3.6.1996 hän           kään työtä. Tullakseen toimeen metallimiehen
14283: oli iltaopiskelijana Tampereen aikuislukiossa pe-      on pakko lopettaa iltaopiskelu,jolloin työvoima-
14284: rusasteella. Kesken opiskelun hän joutui vaihta-       toimikunta ei voi katsoa häntä päätoimiseksi
14285: maan työnantajaa, mikä tapahtui 19.2.1996.             opiskelijaksi.
14286: Aluksi oli töitä Tampereella, mutta 6.3.1996 tuli         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14287: työkomennus Saksaan, jolloin iltaopiskelu kes-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14288: keytyi. Työkomennuksen päätyttyä Saksassa              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14289: metallimies hakeutui opiskelemaan Tampereen            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14290: talouden ja tekniikan oppilaitokseen iltaopiskeli-
14291: jaksi. Opiskelu oppilaitoksessa tapahtuu iltaisin                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14292: klo 16.30 jälkeen ja lauantaisin, ja viikossa on 16           ryhtyä iltaopiskelun mahdollistamiseksi
14293: oppituntia. Opiskelu alkoi 2.9. 1996.                         myös työttömälle ilman työttömyystur-
14294:     Metallimiehen työsuhde päättyi 13.9.1996,ja               van menetystä ja yhtenäisen käytännön
14295: hän ilmoittautui kokoaikaisen työn hakijaksi                  aikaansaamiseksi, etteivät tulkinnat
14296: Tampereen työvoimatoimistoon 16.9.1996. Ha-                   vaihtele työvoimatoimistoittain, mikä
14297: kijan ilmoituksesta huolimatta Tampereen työ-                 asettaa iltaopiskelijat eriarvoiseen ase-
14298: voimatoimikunta katsoi hakijan päätoimiseksi                  maan?
14299:  opiskelijaksi, vaikka opiskelu tapahtuu ulkopuo-
14300: 
14301:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1996
14302: 
14303:                                           Mikko Kuoppa /va-r
14304: 
14305: 
14306: 
14307: 
14308:  260017
14309: 2                                          KK 879/1996 vp
14310: 
14311: 
14312: 
14313: 
14314:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14315: 
14316:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tällöin ollut tavallisesti laajamuotoinen tutkinto-
14317: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tavoitteinen opiskelu, joka on kestoltaan ollut
14318: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     yleensä useita vuosia. Tällaisissa tilanteissa opin-
14319: le jäsenelle kansanedustaja Mikko Kuopan näin        tokokonaisuuden vaatima työmäärä on yleensä
14320: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 879:             ollut niin suuri, ettei sen normaali suorittaminen
14321:                                                      ole ollut mahdollista pelkästään ilta-aikaan.
14322:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Opintososiaalisten etuuksien taso on työttö-
14323:        ryhtyä iltaopiskelun mahdollistamiseksi       myysturvana saatavaan toimeentuloon verrattu-
14324:        myös työttömälle ilman työttömyystur-         na merkittävästi alhaisempi. Työttömyysturvan
14325:        van menetystä ja yhtenäisen käytännön         epäämisellä päätoimisen opiskelun ajalta pyri-
14326:        aikaansaamiseksi, etteivät tulkinnat          tään siihen, etteivät henkilöt hakeutuisi työttö-
14327:        vaihtele työvoimatoimistoittain, mikä         mäksi saadakseen opintojensa ajaksi korkeam-
14328:        asettaa iltaopiskelijat eriarvoiseen ase-     man tulotason, kuin mitä opintotukijärjestel-
14329:        maan?                                         mästä olisi mahdollisuus saada.
14330:                                                         Erot koulutus- ja työttömyysturvaetuuksien
14331:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tasossa aiheuttavat kieltämättä ongelmia, jois-
14332: vasti seuraavaa:                                     sain tapauksissa jopa esteen koulutukseen ha-
14333:                                                      keutumiselle. Erityisesti näin on pitkäkestoisen
14334:    Voimassa olevan työttömyysturvajärjestel-         aikuiskoulutuksen tilanteissa, joissa koulutus-
14335: män mukaan työttömyysturvaa maksetaan aktii-         etuuden taso mahdolliseen ansioon suhteutet-
14336: visen työnhaun aikaisen toimeentulon turvaami-       tuun päivärahaan verrattuna voi olla huomatta-
14337: seksi. Perusedellytyksenä etuuden saamiselle on      van alhainen. Myös työvoimatoimistojen opiske-
14338: vaatimus työmarkkinoiden käytettävissä olemi-        lun päätoimisuutta koskevissa ratkaisuissa on
14339: sesta, ts. vaatimus siitä, että henkilöllä on mah-   ollut havaittavissa tiettyä epäyhdenmukaisuutta,
14340: dollisuus työskennellä kokoaikaisessa päivätyös-     joka on johtunut pääosin työttömyysturvalaissa
14341: sä muun toimintansa estämättä.                       olevan päätoimisen opiskelun käsitteen epämää-
14342:    Opiskeluaikainen toimeentulo on tarkoitettu       räisyydestä.
14343: turvattavaksi lähinnä yleisen opintotuen avulla.        Työttömyysturvajärjestelmämme painopiste
14344: Työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa ole-       on muuttumassa passiivisen toimeentulon tuke-
14345: valle henkilölle maksetaan työttömyyspäivära-        misesta aktiivisen, työllistymismahdollisuuksia
14346: han suuruista koulutustukea sekä matka- ym.          parantavan toiminnan tukemiseen. Tämä edel-
14347: ylläpitokustannusten korvauksena ylläpitokor-        lyttää myös nykyisen työttömyysvakuutusjärjes-
14348: vausta.                                              telmän muuttamista työttömyys- ja koulutusva-
14349:    Työttömyysturvalaissa on mainittu poikkeuk-       kuutuksen suuntaan. Pitkään työelämässä olleen
14350: sena pääsäännöstä iltaopiskelu. Iltalukiossa, päi-   henkilön keskimääräinen koulutustaso ja -tarve
14351: välukion iltalinjalla tai ammatillisen oppilaitok-   huomioon ottaen on välttämätöntä mahdollistaa
14352: sen iltakurssilla opintonsa aloittava säilyttää      osan työttömyyspäivärahakaudesta käyttämi-
14353: pääsääntöisesti oikeutensa työttömyysturvaan.        nen ammatilliseen tai omaehtoiseen työmarkki-
14354: Lainsäädäntöön ei sisälly kellonaikaa, jonka jäl-    navalmiuksia parantavaan koulutukseen. Ns.
14355: keinen opiskelu olisi iltaopiskelua, mutta sovel-    koulutusvakuutusjärjestelmää koskevan selvi-
14356: tamiskäytäntö on lähtenyt siitä, että opiskelun      tystyön on tarkoitus valmistua kuluvan vuoden
14357: tulisi tapahtua muuna kuin säännöllisen kokoai-      loppuun mennessä. Järjestelmän myötä myös
14358: kaisen päivätyön työaikana.                          ongelmat päätoimisen opiskelun määrittelemi-
14359:    Tietyissä tapauksissa opiskelun voidaan kat-      sessäja sitä kautta eroavaisuudet työttömyystur-
14360: soa olevan esteenä työttömyysturvan saamiselle       valain soveltamiskäytännössä tulisivat tältä osin
14361: siitä huolimatta, että oppilaitoksessa tapahtuva     merkittävästi vähenemään.
14362: opetus on tapahtunut ilta-aikaan. Kyseessä on
14363:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1996
14364: 
14365:                                                                     Työministeri Liisa Jaakonsaari
14366:                                              KK 879/1996 vp                                              3
14367: 
14368: 
14369: 
14370: 
14371:                                          Tili Riksdagens Talman
14372: 
14373:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       för erhållande av utkomstskydd för arbetslösa
14374: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         trots att undervisningen vid en läroanstalt har
14375: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-     meddelats på kvällstid. 1 dessa fall har det vanli-
14376: damot Mikko Kuoppa undertecknade spörsmål              gen varit fråga om omfattande examensinriktade
14377: nr 879:                                                studier, som vanligen har varat i flera år. 1 dylika
14378:                                                        fall har den arbetsmängd som studiehelheten krä-
14379:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         ver i allmänhet varit så stor att det inte varit
14380:        ta för att möjliggöra kvällsstudier även        möjligt att på normalt sätt genomgöra den enbart
14381:        för en arbetslös person utan att denne          på kvällstid.
14382:        mister utkomstskyddet för arbetslösa                Nivån för studiesociala förmåner är betydligt
14383:        samt för att få tili stånd en enhetlig praxis   lägre än den utkomst som utkomstskyddet för
14384:        så att olika arbetskraftsbyråer inte an-        arbetslösa innebär. Syftet med att förvägra ut-
14385:        vänder olika tolkningar, vilket försätter       komstskydd för arbetslösa för den tid en person
14386:        kvällsstuderande i en olikvärdig situa-         bedriver studier på heltid är att personer inte
14387:        tion?                                           skall anmäla sig som arbetslösa för att under
14388:                                                        studietiden erhålla en högre inkomstnivå än vad
14389:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          studiestödssystemet skulle erbjuda.
14390: anföra följande:                                           Skillnaderna mellan utbildnings- och ut-
14391:                                                        komstskyddsförmånernas nivå vållar onekligen
14392:     Enligt gällande system med utkomstskydd för        problem, i vissa fall tili och med hindrar en per-
14393: arbetslösa betalas utkomstskydd för att trygga         son från att söka in tili utbildning. Detta gäller
14394: utkomsten under den tid den arbetslöse aktivt          särskilt i fråga om långvarig vuxenutbildning,
14395: söker arbete. En grundläggande förutsättning för       där utbildningsförmånen kan vara betydligt läg-
14396: erhållande av sådan förmån är att personen i           re än motsvarande inkomstrelaterad dagpen-
14397: fråga skall stå tili arbetsmarknadens förfogande,      ning. Också när det gäller arbetskraftsbyråernas
14398: dvs. att han har möjlighet att utföra heltidsarbete    avgöranden i frågor som rör studier pa heltid har
14399: på dagen, utan att någon annan verksamhet ut-          man kunnat märka en viss oenhetlighet, som
14400: gör hinder för detta.                                  huvudsakligen kan tiliskrivas den vaga definie-
14401:     Utkomsten under studietiden är avsedd att          ring a v begreppet studier på heltid som ges i lagen
14402: tryggas närmast genom allmänt studiestöd. Tili         om utkomstskydd för arbetslösa.
14403: en person som deltar i arbetskraftspolitisk vuxen-        1 vårt system med utkomstskydd för arbetslö-
14404: utbildning betalas ett utbildningsstöd som är lika     sa håller tyngdpunkten på att flyttas från passivt
14405: stort som arbetslöshetsdagpenning samt en er-          stödjande av utkomsten till stödjande av en aktiv
14406: sättning för uppehälle som skall ersätta rese- o.a.    verksamhet som förbättrar möjligheterna att få
14407: kostnader för uppehälle.                               arbete. Detta förutsätter att också det nuvarande
14408:     1 lagen om utkomstskydd för arbetslösa             arbetslöshetsförsäkringssystemet förändras i
14409: nämns kvällsstudier som undantag från huvudre-         riktning mot en arbetslöshets- eller utbildnings-
14410: geln. Den som inleder studier vid ett kvällsgym-       försäkring.
14411: nasium eller på ett daggymnasiums kvällslinje              Med beaktande av den genomsnittliga utbild-
14412: eller vid en yrkesläroanstalts kvällslinje bevarar i   ningsnivå och det genomsnittliga utbildningsbe-
14413:  regel sin rätt tili utkomstsskydd. Lagstiftningen     hov som en person som länge varit i arbetslivet
14414: anger inget klockslag för den tidpunkt efter vii-      har är det nödvändigt att möjliggöra använd-
14415: ken studierna skulle betraktas som kvällsstudier,      ningen av en del av arbetslöshetsdagpenningspe-
14416:  men vid tiliämpningspraxisen har man utgått           rioden tili en yrkesinriktad eller självständig ut-
14417:  ifrån att studierna borde bedrivas under annan        bildning som förbättrar arbetsmarknadsbered-
14418:  tid än den ordinarie arbetstiden för heltidsarbete    skapen. Det utredningsarbete om det s.k. utbild-
14419:  på dagen.                                             ningsförsäkringssystemet som pågår är avsett att
14420:     1 vissa fall kan studierna anses utgöra hinder     bli fårdigt före utgången av innevarande år. 1 och
14421: 4                                      KK 879/1996 vp
14422: 
14423: med detta system skulle också problemen kring    gäller lagen om utkomstskydd för arbetslösa av-
14424: definiering av studier på heltid och därigenom   sevärt minska i detta hänseende.
14425: också olikheterna vid tillämpningspraxisen som
14426: 
14427:     Helsingfors den 20 december 1996
14428: 
14429:                                                             Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
14430:                                              KK 880/1996 vp
14431: 
14432: Kirjallinen kysymys 880
14433: 
14434: 
14435: 
14436: 
14437:                                     Raimo Vistbacka /ps: Veteraanien kuntoutusmäärärahojen käyttö-
14438:                                        mahdollisuuksien laajentamisesta
14439: 
14440: 
14441:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
14442: 
14443:    Veteraanien kuntoutusmäärärahat ovat ke-            ylivoimaista, mutta jos he saisivat käyttämättä
14444: hittyneet useita vuosia myönteiseen suuntaan.          jätettyä kuntoutustukea vaikkapa kuittia vas-
14445: Lähes kaikki halukkaat ovat päässeet ainakin           taan avustukseksi, toisi se merkittävää helpotus-
14446: kerran kuntoutukseen. Kaikki veteraanit, jotka         ta tilanteeseen. Yhteiskunnan kustannukset eivät
14447: olisivat oikeutettuja yhteiskunnan tukemaan            tästä lisääntyisi, mutta veteraanien kuntoutus-
14448: kuntoutukseen, eivät kuitenkaan halua tai jos-         määrärahat jakautuisivat tasapuolisemmin kaik-
14449: tain syystä voi käyttää heille kuuluvaa oikeutta       kien veteraanien, myös kuntoutusjaksoille halut-
14450: hyväkseen. Nykyiset kuntoutusmäärärahojen              tomien, kesken.
14451: käyttömääritelmät ovat hyvinjoustamattomat ja             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
14452: näin ollen em. veteraanit eivät ole voineet hyö-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14453: dyntää heille kuuluvaa yhteiskunnan tukea lain-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14454: kaan.                                                  nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14455:    Veteraanien keskuudessa on virinnyt ajatus,
14456: että sellaiset veteraanit, jotka eivät voi tai halua             Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
14457: käyttää kuntoutusoikeuttaan, voisivat muulla                  laajentaakseen veteraanien kuntoutus-
14458: tavoin saada hyödyn heille kuuluvista veteraa-                määrärahojen käyttötarkoitusta niin,
14459: nien kuntoutusmäärärahoista. Yhtenä esimerk-                  että kuntoutukseen haluttomat tai muu-
14460: kinä on mainittu mahdollisuus saada anomuk-                   ten estyneet voisivat käyttää heille kuu-
14461: sesta kuntoutustukea vastaava summa tekoham-                  luvan tukensa avustuksena esimerkiksi
14462: paiden tai uusien silmälasien hankkimiseen. Vä-               silmälasien tai tekohampaiden hankin-
14463: hävaraisille veteraaneille on edellä mainittujen              taan?
14464: välttämättömien hankintojen tekeminen usein
14465: 
14466:       Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1996
14467: 
14468:                                           Raimo Vistbacka /ps
14469: 
14470: 
14471: 
14472: 
14473:  260017
14474: 2                                          KK 880/1996 vp
14475: 
14476: 
14477: 
14478: 
14479:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14480: 
14481:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       toutuspalvelujen kautta, joita ovat neuvonta ja
14482: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ohjaus, kuntoutustarpeen ja -mahdollisuuksia
14483: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      selvittävä tutkimus työ- ja toimintakyvyn ar-
14484: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo           viointineen ja työkokeiluineen, fysioterapia, toi-
14485: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        minta terapia, puheterapia ja muut näihin rinnas-
14486: sen n:o 880:                                         tettavat toimintakykyä parantavat ja ylläpitävät
14487:                                                      terapiat ja toimenpiteet, apuvälinepalvelut, so-
14488:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        peutumisvalmennus, edellä mainituista tarpeelli-
14489:        laajentaakseen veteraanien kuntoutus-         sista toimenpiteistä koostuvat kuntoutusjaksot
14490:        määrärahojen käyttötarkoitusta niin,          laitos- ja avohoidossa. Kuntoutukseen kuuluvat
14491:        että kuntoutukseen haluttomat tai muu-        myös kuntoutujan ja hänen lähiyhteisönsä tuke-
14492:        ten estyneet voisivat käyttää heille kuu-     minen sekä kuntoutujan toimintamahdollisuuk-
14493:        luvan tukensa avustuksena esimerkiksi         sista tiedottaminen. Vajaakuntoisen ammatilli-
14494:        silmälasien tai tekohampaiden hankin-         nen koulutus sekä vaikeavammaisen kulkuneu-
14495:        taan?                                         von hankintaan liittyvät korvaukset ym. etuudet
14496:                                                      sisältyvät sekä kansaneläkelaitoksen järjestä-
14497:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         mästä kuntoutuksesta annettuun asetukseen että
14498: vasti seuraavaa:                                     lakeihin tapaturmavakuutuslain ja liikenneva-
14499:                                                      kuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuk-
14500:    Rintamaveteraaneja on kuntoutettu valtion         sesta. Kuntoutukseen kuuluvista apuvälineistä
14501: varoin vuodesta l977lukien. Kuntoutus perustui       on säädetty näiden lakien yhteydessä.
14502: aluksi valtion tulo- ja menoarviossa erilliseen         Veteraanikuntoutuksesta annettu laki ja ase-
14503: määrärahaan ja vuodesta 1983lukien rintamave-        tus ovat toissijaisia. Lain toissijaisuutta kuvaa
14504: teraanien kuntoutuksesta annettuun lakiin (60/       mm. se, ettei laissa ole erillisiä määräyksiä apuvä-
14505:  1983). Lakia muutettiin vuonna 1988 (1184/          lineistä. Rintamaveteraanit ovat muiden kansa-
14506:  1988) veteraanien valintaperusteita ja valintame-   laisten tavoin oikeutettuja kunnan järjestämis-
14507: nettelyä ja kunnalle suoritettavaa korvausta kos-    vastuun piirissä oleviin lakisääteisiin sosiaali- ja
14508: kevien säännösten osalta. Muutosesityksen tar-       terveyspalveluihin. Kuntoutus sisältyy ensisijai-
14509: koituksena oli saattaa liian erilliseksi muodostu-   sesti kansanterveyslain 14 ja 23 §:ään ja asetuk-
14510: nut kuntoutusjärjestelmä selvemmin osaksi ter-       seen lääkinnällisestä kuntoutuksesta.
14511: veydenhuollon yleisiä kuntoutusjärjestelmiä.            Kysymykseen siitä, laajennetaanko veteraa-
14512: Tämä mahdollistaisi erillisen määrärahan nojal-      nien kuntoutusmäärärahojen käyttötarkoitusta
14513: la järjestettävän kuntoutuksen kohdentamisen         niin, että määrärahaa voidaan käyttää esim. sil-
14514: sitä eniten tarvitseville henkilöille osana heidän   mälasien ja hammasproteesien hankintaan, voi-
14515: terveydenhuoltoaan samoin kuin tarpeellisten         daan todeta, että näiden apuvälineiden määrää-
14516: jatkotoimenpiteiden järjestämisen.                   minen on osa sairaanhoitoa ja hammashuoltoa,
14517:    Laissa rintamaveteraanien kuntoutuksesta          eikä kuulu kuntoutuksen yhteydessä määriteltä-
14518: (1184/1988) on 2 §:ssä määritelty kuntoutuksen       viin kuntoutus- tai apuvälineisiin.
14519: tarkoitus, joka on rintamaveteraanin toiminta-           Rintamaveteraaneille korvataan jo nyt sai-
14520: kyvyn edistäminen ja säilyttäminen. Kuntoutuk-       rausvakuutuksen kautta proteettista hoitoa klii-
14521: sen määrittelyä tukevat myös 1 §:ssä olevat lain     nisen työn osalta. Vuonna 1995 nämä korvaukset
14522: soveltamisalaa koskevat rajaukset; samanarvoi-       olivat 16 miljoonaa markkaa. Hammasproteesit
14523: seksi toiminnaksi katsotaan sotilasvammalain,        kuuluvat kiinteästi aikuishammashuollosta teh-
14524: vakuutuslain tai maatalousyrittäjien tapaturma-      tävään päätöksentekoon.
14525: lain mukaan saatavat kuntoutuspalvelut.                 Veteraanikuntoutuksen määrärahojen säilyt-
14526:    Kuntoutuksen sisältöä voidaan tarkastella         täminen veteraanien toimintakykyisyyden yllä-
14527: myös yleisten kuntoutuslakien ja asetusten valos-    pitämiseen on edelleen perusteltua. Kuntoutus-
14528: sa. Näissä laeissa kuntoutus määritellään kun-       kierron nopeuttaminen ja lähellä kotia tapahtu-
14529:                                         KK 880/1996 vp                                           3
14530: 
14531: vat avokuntoutusjaksot henkilökohtaisiTie kun-    mänlaadun parantamiseksi, tulee niiden rahoitus
14532: non ylläpito-ohjelmineen ovat veteraanien enem-   tapahtua samoin perustein kuin vanhenemiseen
14533: mistön tavoite.                                   liittyvien apuvälineiden korvaaminen muullekin
14534:    Vaikka hammasproteesienja silmälasien han-     vanhusväestölle.
14535: kinta ovat tärkeitä ikääntyvän veteraanin elä-
14536: 
14537:     Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1996
14538: 
14539:                                                                Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
14540: 4                                            KK 880/1996 vp
14541: 
14542: 
14543: 
14544: 
14545:                                          Till Riksdagens Talman
14546: 
14547:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       na om rehabilitering. 1 dessa lagar definieras re-
14548: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         habilitering genom rehabiliteringstjänsterna,
14549: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       som är rådgivning och handledning, utredning av
14550: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål             rehabiliteringsbehovet och rehabiliteringsmöj-
14551: nr 880:                                                ligheterna jämte uppskattning av arbets- och
14552:                                                        funktionsförmågan samt härtill hörande arbets-
14553:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         prövning, fysioterapi, verksamhetsterapi, talte-
14554:        ta för att bredda användningsändamålet          rapi och andra med demjämförbara terapier och
14555:        för anslagen för rehabilitering av vetera-      åtgärder som förbättrar och upprätthåller funk-
14556:        ner så att de som inte önskar eller som         tionsförmågan, hjälpmedelstjänster, anpass-
14557:        annars är förhindrade att deltai rehabili-      ningsträning och rehabiliteringsperioder i form
14558:        tering kunde använda det stöd de är be-         av anstaltsvård elier öppen vård som består av
14559:        rättigade tili för anskaffning av t.ex. glas-   ovan nämnda behöv1iga åtgärder. 1 rehabilite-
14560:        ögon eller löständer?                           ringen ingår också stöd för rehabiliteringsklien-
14561:                                                        ten och personerna i hans närmaste omgivning
14562:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          samt information om tjänster som ansluter sig tili
14563: anföra följande:                                       klientens verksamhetsmöjligheter. Förmånerna i
14564:                                                        anslutning tili yrkesinriktad utbildning för han-
14565:     Frontveteranerna har rehabiliterats med stats-     dikappade och ersättning för anskaffande av
14566: medel fr.o.m. 1977. Rehabiliteringen grundade          hjälpmedel för gravt handikappade m.fl. förmå-
14567: sig ursprungligen på ett särskilt anslag i statsför-   ner upptas såväl i förordningen om rehabilitering
14568: slaget och fr.o.m. 1983 på lagen om rehabilitering     som ordnas av folkpensionsanstalten som i lagar-
14569: av frontveteraner (60/1983). Lagen ändrades            na om rehabilitering som ersätts enligt lagen om
14570: 1988 (1184/1988) i fraga om de stadganden som          olycksfallsförsäkring och trafikförsäkringsla-
14571: gäller grunderna för urva1et av frontveteraner         gen. 1 samband med dessa lagar stadgas också om
14572: och urvalsförfarandet samt ersättningen tili           de hjälpmedel som ingår i rehabiliteringen.
14573: kommunerna. Syftet med ändringsförslaget var              Lagen och förordningen om rehabilitering av
14574: att klarare än tidigare inlemma rehabi1iterings-       frontveteraner är av sekundär karaktär. Lagens
14575: systemet, som hade blivit alltför fristående, i häl-   sekundära karaktär illustreras bl.a. av det fak-
14576: sovårdens allmänna rehabiliteringssystem. Detta        tum att lagen inte innehåller några särskilda be-
14577: gjorde det möjligt att som en del av den personli-     stämmelser om hjälpmedel. Frontveteranerna är
14578: ga hälsovården erbjuda rehabilitering med stöd         på samma sätt som övriga medborgare berättiga-
14579: av det särskilda ånslaget åt de personer som bäst      de tili de lagstadgade social- och hälsovårdstjäns-
14580: behövde sådan liksom behövliga fortsatta åtgär-        ter som det åligger kommunen att organisera.
14581: der.                                                   Rehabiliteringen omfattas i första hand av 14 och
14582:     1 2 § lagen om rehabilitering av frontveteraner    23 §§ folkpensionslagen och av förordningen om
14583: ( 1184/1988) definieras syftet med rehabilitering,     medicinsk rehabilitering.
14584: vilket är att främja och upprätthålla frontvetera-        Då det gälier frågan om huruvida använd-
14585: nernas funktionsförmåga. Definitionen på reha-         ningsändamålet för anslaget för rehabilitering av
14586: bilitering stöds också av de i 1 § nämnda begräns-     frontveteraner kommer att breddas så att ansla-
14587: ningarna för lagens tiliämpningsområde; som            get kan användas för anskaffning av bl.a. glas-
14588: likvärdiga verksamheter räknas de rehabilite-          ögon och tandproteser kan det framhålias att
14589: ringstjänster som kan fås med stöd av lagen om         dessa hjälpmedel skali ordineras inom ramen för
14590: skada, ådragen i militärtjänst, av trafikförsäk-       sjukvården och tandvården och att de inte hör tili
14591: ringslagen eller lagen om olycksfalisförsäkring        de rehabiliteringshjälpmedel och andra hjälpme-
14592: för lantbruksföretagare.                               del som definieras i samband med rehabilitering.
14593:     Rehabiliteringens innehåli kan också granskas         Frontveteranerna ersätts redan nu genom
14594: i ljuset av de allmänna lagarna och förordningar-      sjukförsäkringen för protetisk vård till den del
14595:                                           KK 880/1996 vp                                             5
14596: 
14597: den gäller kliniskt arbete. Dessa ersättningar      personliga program för upprätthållande av kon-
14598: uppgick år 1995 tilll6 milj. mark. Tandproteser     ditionen är vad majoriteten av veteranerna strä-
14599: hör nära samman med beslutsfattandet i anslut-      var efter.
14600: ning tili vuxentandvården.                              Även om anskaffning av tandproteser och
14601:    Det är fortfarande motiverat att förbehålla      glasögon är viktiga då det gäller att höja livskva-
14602: anslagen för rehabilitering av veteraner för upp-   liteten för de åldrande veteranerna, bör finansie-
14603: rätthållande av veteranernas funktionsförmåga.      ringen av dem ske på samma grunder som ersätt-
14604: En snabbare rehabiliteringsrotation och perioder    ningen tili den äldre befolkningen i övrigt för
14605: av öppenvårdsrehabilitering nära hemorten med       hjälpmedel som hör samman med åldrandet.
14606: 
14607:      Helsingforsden 5 december 1996
14608: 
14609:                                                                   Minister Terttu Huttu-Jantunen
14610:                                             KK 881/1996 vp
14611: 
14612: Kirjallinen kysymys 881
14613: 
14614: 
14615: 
14616: 
14617:                                    Matti Ryhänen /kesk ym.: Korkeimman oikeuden jäsenten sivutoi-
14618:                                       mista
14619: 
14620: 
14621:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14622: 
14623:    Korkeimman oikeuden jäsenistä monet ovat           lut valmis palauttamaan määräajan välimiehen
14624: toimineet päätoimensa lisäksi myös välimiesteh-       esteellisyyden tutkimiseksi.
14625: tävissä. Jotkut ovat jopa ansainneet sivutoimis-         Toimittaja katsoo jutussaan, että välimiesteh-
14626: taan enemmän kuin varsinaisesta viranhoidosta.        täviin ihastuneilla tuomareilla miehitetty KKO
14627: Tällainen tilanne ei ole omiaan lisäämään kansa-      teki päätöksen tavallaan omassa asiassaan, kun
14628: laisten luottamusta tuomioistuinlaitosta koh-         päätti jättää puuttumatta välimiesoikeuden tuo-
14629: taan. Asiasta on jo konkreettinen esimerkki.          marin jääviyteen.
14630:    Savon Sanomien taloustoimittaja Vesa Kärk-            Virkamieslain mukaan virkamieheltä voidaan
14631: käinen on 6.11.1996 julkaistussa artikkelissa         evätä sivutoimen pito,jos se haittaa hänen viran-
14632: "Korkein oikeus kuriin" arvostellut korkeim-          hoitoaan. Korkeimman oikeuden jäsenet ovat
14633: man oikeuden menettelyä välimiehen jääviyttä          niin merkittävässä tehtävässä, että heiltä tulisi-
14634: koskevassa jutussa. Asianajajaliitto oli antanut      kin mielestäni kieltää kaikkinaiset sivutoimet.
14635: välimiehelle varoituksen välimiestehtävän hoi-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14636: dosta esteellisenä. Jutun hävinnyt osapuoli oli       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14637: hakenut tämän vuoksi korkeimmalta oikeudelta          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14638:  määräajan palauttamista, jotta voitaisiin hakea      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14639:  muutosta välimiesoikeuden päätökseen. Kor-
14640:  kein oikeus hylkäsi äänestyksen jälkeen hake-                  Katsooko Hallitus, että korkeimman
14641:  muksen. Perustelujen mukaan hakijat eivät olleet            oikeuden jäsenten sivutoimet pitäisi kiel-
14642:  esittäneet mitään sellaisia painavia syitä, joiden          tää, jotta tuomioistuinlaitoksen puo-
14643:  takia määräaika kanteen nostamiseksi olisi syytä            lueettomuusja arvovalta voitaisiin turva-
14644:  palauttaa. Eri mieltä ollut oikeusneuvos olisi ol-          ta?
14645: 
14646:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1996
14647: 
14648:           Matti Ryhänen /kesk             Vuokko Rehn /kesk             Eero Lämsä /kesk
14649: 
14650: 
14651: 
14652: 
14653:  260017
14654: 2                                           KK 881/1996 vp
14655: 
14656: 
14657: 
14658: 
14659:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14660: 
14661:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        semmin käsittelemässään asiassa on ollut samoja
14662: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         asianosaisia kuin nyt esillä olevassa asiassa, ei
14663: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sitä vastoin sinänsä aiheuta esteellisyyttä. Kukin
14664: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Ry-        asia ratkaistaan sen mukaan, mitä juuri siinä
14665: häsen ym. kirjallisen kysymyksen n:o 881:             asiassa on esitettyjen seikkojen ja lain mukaan
14666:                                                       pidettävä oikeana. Näinjokainen oikeudenkäyn-
14667:           Katsooko Hallitus, että korkeimman          ti on ainutkertainen.
14668:        oikeuden jäsenten sivutoimet pitäisi kiel-         Riita-asian, jossa sovinto on sallittu, asian-
14669:        tää, jotta tuomioistuinlaitoksen puo-          osaiset voivat sopia ratkaistavaksi välimiesme-
14670:        lueettomuus ja arvovalta voitaisiin turva-     nettelyssä. Välimiesmenettelystä annetun lain
14671:        ta?                                            (967/1992) 9 §:n 1 momentin mukaan välimiehen
14672:                                                       tulee tehtävässään olla puolueeton ja riippuma-
14673:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ton. Tällaisiksi henkilöiksi jo ammattinsa puoles-
14674: vasti seuraavaa:                                      ta tunnettuina tuomareita toisinaan kutsutaan
14675:                                                       toimimaan välimiehinä. Välimieheen sovelletaan
14676:    Oikeudenkäynnissä vahvistetaan, mikä rat-          samoja esteellisyysperusteita kuin virkatuoma-
14677: kaistavana olevassa asiassa on oikein. Ratkaisu       riinkin.
14678: on sisällöltään oikea, jos se on lain mukainen.           Yleisissä tuomioistuimissa ja välimiesmenet-
14679: Ollakseen asianosaisille ja oikeusyhteisölle laa-     telyssä sovellettavien esteellisyysperusteiden yh-
14680: jemminkin hyväksyttävä ratkaisu on perustelta-        tenevyydestä johtuu, että oikein menetellessään
14681: va asianmukaisesti. Edelleen ratkaisuun johta-        tuomari ei ole esteellinen virassaan käsittelemään
14682: neen oikeudenkäyntimenettelyn on ollut oltava         asiaa yksinomaan sillä perusteella, että on myös
14683: oikeudenmukainen sillä tavoin kuin se on määri-       toiminut esimerkiksi samojen asianosaisten
14684: telty Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artik-         muuta asiaa koskeneessa riidassa välimiehenä.
14685: lassa. Oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin             Eli esteellisyysharkinnassaan hänen on otettava
14686: kuuluu se, että ratkaisun tekevät riippumattomat      virassaan huomioon, mitä hän on tehnyt välimie-
14687: ja puolueettomat tuomarit. Puolueettomuus             henä ja päinvastoin. Ottaen huomioon, että
14688: merkitsee, että tuomarit eivät saa olla esteeliisiä   omasta esteettömyydestä varmistuminen on tuo-
14689: eikä asianosaisille tai yleisölle myöskään saa syn-   marin perusvelvollisuuksia oikeudenkäynnissä,
14690: tyä epäilyksiä, etteivät he olisi puolueettomia.      ei ole syytä epäillä, etteivät tuomarit huolehtisi
14691:    Vannomassaan tuomarinvalassa tuomarit va-          siitä, että pidättyvät niiden asioiden käsittelystä,
14692: kuuttavat muun muassa, etteivät mistään syystä        joissa he olisivat esteellisiä. Oikeusministeriön
14693: vääristele lakia tai edistä vääryyttä. Tuomari on     mukaan ei näin ole perusteita olettaa, että väli-
14694: oikeudenkäymiskaaren voimassa olevan 13 lu-           miehenä toimiminen tosiasiallisesti vaikuttaisi
14695: vun 1 §:n mukaan virkavastuulla velvollinen           tuomioistuintuomareiden riippumattomuuteen
14696: omasta aloitteestaan harkitsemaan, onko hän           tai puolueettomuuteen heidän virassa tapahtu-
14697: esteellinen toimimaan tuomarina käsiteltävänä         vassa lainkäyttötoiminnassaan.
14698: olevassa asiassa. Esteellisyyden aiheuttaa muun           Koska yleisö voi kuitenkin joissakin tapauk-
14699: muassa se, että tuomari tuntee itsellään olevan       sissa saada tuomarien välimiestehtävistä sen vai-
14700: niin voimakkaan sidonnaisuuden jutun asian-           kutelman, että heille voisi niistä syntyä sidonnai-
14701: osaiseen, ettei hän voisi suhtautua tämän vaati-      suuksia, jotka haittaisivat heidän virkatehtä-
14702: muksiin puolueettomasti. Euroopan ihmisoi-            viään, on aihetta selvittää, olisiko heidän väli-
14703: keustuomioistuimen tulkintakäytännön mukaan           miehenä toimimistaan säänneltävä lailla tai se
14704: esteellisyysperuste on myös se, että asianosainen     kiellettävä. Oikeusministeriön asettaman, tuo-
14705: voi perustellusti epäillä tuomarilla olevan tällai-   marin esteellisyyssäännöksien uudistamista val-
14706: sen sidoksen toiseen asianosaiseen.                   mistelleen työryhmän mietinnössä (oikeusminis-
14707:    Se, että tuomari on käsitellyt samanlaista         teriön lainvalmisteluosaston julkaisu 2/1996 s.
14708: asiaa kuin nyt esillä oleva tai että hänen aikai-     18) on vastaavasti todettu, että tuomarin sivu toi-
14709:                                           KK 881/1996 vp                                            3
14710: 
14711: mien sallittavuus on tarvittaessa selvitettävä ja      Muista sivutoimista on todettava, että valtion
14712: säänneltävä erikseen. Työryhmä ei siksi ottanut     virkamieslain (750/1994) 18 §:ssäkielletään ilman
14713: siihen kantaa.                                      työnantajan lupaa pitämästä sivutointa, joka
14714:    Oikeusministeriö on 4.1.1996 asettanut laajan    edellyttää työajan käyttämistä sivutoimen hoita-
14715: toimikunnan laatimaan ehdotukset tuomarien          miseen. Muunlaisesta eli virka-ajan ulkopuolella
14716: nimittämismenettelystä, kelpoisuusehdoista ja       hoidettavasta sivutoimesta virkamiehen on tehtä-
14717: nimitysperusteista, tuomareiden virkamiesoi-        vä ilmoitus. Kummassakaan tapauksessa sivutoi-
14718: keudellisesta asemasta sekä tuomioistuinharjoit-    mi ei saa tehdä virkamiestä esteelliseksi päätoi-
14719: telusta 30.6.1997 mennessä. Hallitus katsoo, että   messa eikä vaarantaa luottamusta virkamiehen
14720: tuomarien välimiestehtäviin osallistumisen sään-    tasa puolisuuteen tai muuten haitata viran asian-
14721: telytarve voidaan tarkoituksenmukaisesti selvit-    mukaista hoitamista. Tätä voimassa olevaa sään-
14722: tää toimikunnassa sen toimeksiantoa tältä osin      telyä voidaan pitää riittävänä takeena siitä, että
14723: täydentäen ja määräaikaa tarvittaessa jatkaen.      myös tuomareiden muita sivutoimia seurataan
14724: Oikeusministeriö antaa tätä koskevat määräyk-       niin, ettei heidän virkatyönsä häiriinny.
14725: set viipymättä.
14726: 
14727:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1996
14728: 
14729:                                                                   Oikeusministeri Kari Häkämies
14730: 4                                            KK 881/1996 vp
14731: 
14732: 
14733: 
14734: 
14735:                                          Tili Riksdagens Talman
14736: 
14737:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            omständigheter som har framkommit skall anses
14738: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            vara riktigt i just det ärendet. Varje rättegång är
14739: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        sålunda unik.
14740: dagsman Matti Ryhänen m.fl. undertecknade                  1 ett tvistemål i vilket förlikning är tillåten kan
14741: spörsmål nr 881:                                       parterna komma överens om att avgörande skall
14742:                                                        träffas genom skiljemannaförfarande. Enligt 9 §
14743:           Anser Regeringen att högsta domsto-          1 mom. lagen om skiljemannaförfarande (9671
14744:        1ens ledamöter bör förbjudas att inneha         1992) skall en skiljeman vara opartisk och oav-
14745:        bisyss1or, så att domsto1sväsendets opar-       hängig när han utför sitt uppdrag. Domare, som
14746:        tiskhet och auktoritet därigenom kunde          ju redan på yrkets vägnar är kända som sådana
14747:        tryggas?                                        personer, kallas ibland att fungera som skilje-
14748:                                                        män. På skiljemän tillämpas samma jävsgrunder
14749:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          som på yrkesdomare.
14750: anföra följande:                                           Överensstämmelsen mellan de jävsgrunder
14751:                                                        som tillämpas vid allmänna domstolar och vid
14752:    Vid en rättegång fastställs vad som är rätti det    skiljemannaförfaranden leder tili att en domare
14753: ärende som skall avgöras. A vgörandet är tili sitt     som förfar på ett korrekt sätt inte är jävig att isin
14754: innehåll riktigt, om det är lagen1igt. För att kun-    tjänst behandla ett ärende enbart på den grunden
14755: na godtas av parterna och rättssamfundet i vida-       att han också har fungerat t.ex. som skiljeman i
14756: re mening, skall avgörandet motiveras på behö-         en tvist i något annat ärende mellan samma par-
14757: rigt sätt. Dessutom måste det rättegångsförfa-         ter. 1 sin jävsprövning skall han alltså i tjänsten
14758: rande som har lett till avgörandet ha varit rättvist   beakta vad han har gjort som skiljeman och vice
14759: enligt definitionen i artikel 6 i den europeiska       versa. Med beaktande av att det hör till domar-
14760: människorättskonventionen. Till en rättvis rätte-      nas grundläggande skyldigheter vid en rättegång
14761: gång hör att avgörandet träffas av oavhängiga          att försäkra sig om att de inte är jäviga, föreligger
14762: och opartiska domare. Opartiskheten innebär att        inte skäl att misstänka att inte domarna skulle se
14763: domarna inte får vara jäviga och inga misstankar       till att de avhåller sig från att behandla ärenden i
14764: om att de inte skulle vara opartiska får uppkom-       vilka de vore jäviga. Justitieministeriet anser där-
14765: ma hos vare sig parterna eller allmänheten.            för att det inte finns grund att anta att det att
14766:    1 den domared som domarna svär försäkrar de         domstolsdomarna fungerar som skiljemän fak-
14767: bl.a. att de aldrig skall vränga lag eller främja      tiskt skulle påverka deras oavhängighet eller
14768: orätt. Enligt 13 kap. 1 § i den gällande rättegångs-   opartiskhet i sin lagskipningsverksamhet i tjäns-
14769: balken är en domare under tjänsteansvar skyldig        ten.
14770: att på eget initiativ överväga om han är jävig att         Eftersom allmänheten dock i vissa fall kan få
14771: vara domare i det mål som skall behandlas. Jäv         det intrycket att domarnas skiljemannauppdrag
14772: uppstår bl.a. då en domare anser sig ha så starka      leder till bindningar som kan inverka menligt på
14773: bindningar till en part i målet att han inte kan       deras tjänsteuppdrag, är det skäl att utreda om
14774: förhålla sig opartiskt tili dennes yrkanden. Enligt    deras verksamhet som skiljemän bör regleras ge-
14775: tolkningspraxis vid den europeiska människo-           nom lag eller förbjudas. 1 ett betänkande som
14776: rättsdomstolen föreligger jävsgrund likaså om en       avgetts av en arbetsgrupp som tillsatts av justitie-
14777: part med fog kan misstänka att domaren har en          ministeriet för att revidera stadgandena om do-
14778: sådan bindning till den andra parten.                  marjäv (justitieministeriets lagberedningsavdel-
14779:    Det att en domare tidigare har behandlat ett        nings publikation 2/1996 sida 18) konstateras på
14780: likadant ärende som det som nu behandlas eller         motsvarande sätt att en särskild utredning och
14781: att samma parter har förekommit i något ärende         reglering av domarnas bisysslor vid behov skall
14782: som han tidigare har behandlat förorsakar där-         utföras. Arbetsgruppen tog därför inte ställning
14783: emot inte i sigjäv. Varje ärende avgörs i enlighet     till saken.
14784: med vad som enligt lag och utgående från de                Justitieministeriet tillsatte 4.1.1996 en kom-
14785:                                             KK 881/1996 vp                                             5
14786: 
14787: mitte för att före 30.6.1997 uppgöra förslag tili     förbjuder en tjänsteman att inneha en bisyssla
14788: utnämningsförfarande, behörighetsvillkor och          som kräver att arbetstid används för uppgifter
14789: utnämningsgrunder för domare, deras tjänste-          som hör tili bisysslan. Om andra bisysslor, dvs.
14790: mannarättsliga ställning samt domstolsprakti-         sådana som sköts utom arbetstid, skall tjänste-
14791: ken. Regeringen anser att det vore ändamåls-          mannen göra anmälan. 1 ingetdera fallet får bi-
14792: enligt att kommitten skulle utreda även behovet       sysslan göra tjänstemannen jävig i hans huvud-
14793: av reglering av domarnas deltagande i skiljeman-      syssla och inte heller äventyra förtroendet för
14794: nauppgifter och att kommittens uppdrag tili den-      tjänstemannens opartiskhet eller annars inverka
14795: na del kunde utvidgas och tidsfristen vid behov       menligt på skötseln av uppgifterna. Denna gäl-
14796: förlängas. Justitieministeriet utfårdar utan dröjs-   lande reglering kan anses utgöra en tillräcklig
14797: mål bestämmelser om detta.                            garanti för att även domarnas övriga bisysslor
14798:    Beträffande andra bisysslor kan det konstate-      följs med, så att deras arbete som domare inte blir
14799: ras att 18 § statstjänstemannalagen (750/1994)        lidande.
14800: 
14801:      Helsingforsden 17 december 1996
14802: 
14803:                                                                      Justitieminister Kari Häkämies
14804:                                               KK 882/1996 vp
14805: 
14806: Kirjallinen kysymys 882
14807: 
14808: 
14809: 
14810:                                     Anssi Rauramo /kok: Mahdollisuudesta perustaa tietoverkoissa toi-
14811:                                        mivia yhdistyksiä
14812: 
14813: 
14814:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
14815: 
14816:     Tietoverkkojen käyttö on lisääntynyt koko               Yhdistyksen säännöistä vaadittiin poistetta-
14817: ajan. Esimerkiksi Internetissä vierailee vähin-         vaksi mm. maininta siitä, että yhdistyksen halli-
14818: tään kerran viikossa jo 387 000 15-74-vuotiasta         tuksen sekä yleiset kokoukset järjestetään sähkö-
14819: suomalaista ja määrä kasvaa jatkuvasti. Päivit-         postitse tai yhdistyksen WWW-sivujen välityk-
14820: täin tai lähes päivittäin heistä käy Internetissä       sellä. Tuolloinhan kokoukseen voivat osallistua
14821: 145 000. Viimeisten kolmen kuukauden kuluessa           myös ne yhdistyksen jäsenet, jotka esimerkiksi
14822: kaikkiaan 570 000 suomalaista on käyttänyt In-          asuinpaikkansa vuoksi eivät voi osallistua sellai-
14823: ternetiä muuhunkin kuin pelkkään sähköpostiin           siin kokouksiin, joissa vaaditaan fyysistä läsnä-
14824: (Taloustutkimuksen Internet-käyttäjätutkimus            oloa. Samoin vaadittiin poistettavaksi maininnat
14825: elokuussa 1996). Tietoverkkojen piirissä on siten       siitä, että yhdistyksen kokouksissa mahdollisesti
14826: yli puoli miljoonaa suomalaista.                        suoritettavat äänestykset toimitetaan sähköpos-
14827:      Internetiin liittyy huomattava määrä oikeu-        titse tai yhdistyksen tätä tarkoitusta varten osoit-
14828: dellisia kysymyksiä, jotka liittyvät mm. rikosoi-       tamalla WWW-sivulla.
14829: keuteen, tekijänoikeuteen, yksityisyyden suojaan            Nykyinen yhdistyslaki ei yhdistysrekisterin
14830: ja tietokoneissa pyörivien palveluiden tarjoajan        tulkinnan mukaan mahdollista pelkästään tieto-
14831: vastuuseen. Internetiin liittyy kansainvälis-yksi-      verkoissa kokoontuvan yhdistyksen toimintaa.
14832: tyisoikeudellisia, kansainvälis-rikosoikeudellisia      Siksi Virtuaalikokoomusta ei voida rekisteröidä.
14833: ja kansainvälis-prosessioikeudellisia ongelmia.         Käytännössä tämä loukkaa kansalaisten oikeut-
14834:      Tietoverkkojen välityksellä tapahtuvan vies-       ta järjestäytyä poliittisesti haluamallaan tavalla.
14835: tinnän lisääntymisen myötä on syntynyt myös             Samalla se estää ulkosuomalaisten osallistumi-
14836: tarve perustaa tietoverkoissa toimivia yhdistyk-        sen poliittiseen toimintaan.
14837: siä. Vuonna 1995 perustettiin Virtuaalikokoo-               Virtuaalikokoomuksen hallitus on pitämäs-
14838: mus-niminen yhdistys, jonka Kokoomuksen                 sään fyysisessä kokouksessa puheenjohtajansa
14839: Helsingin piirija Kansallinen Kokoomus rp ovat          Olli-Pekka Heinosen johdolla päättänyt, ettei
14840: hyväksyneetjäsenikseen ja johon itsekin virtuaa-        yhdistys aio muuttaa sääntöjään pelkästään sen
14841: lijäsenenä kuulun. Yhdistykseen on sen perusta-         vuoksi, että yhdistyslaki on vanhentunut eikä
14842: misen jälkeen liittynyt lähes 300 suomalaista.          vastaa tietoyhteiskunnan asettamiin haasteisiin.
14843:      Virtuaalikokoomus toimii yksinomaan tieto-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
14844:  verkoissa ja sen toiminta-alueena on koko maail-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14845:  ma. Yhdistykseen kuuluu lukuisia Suomen kan-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14846:  salaisia, jotka asuvat ulkomailla. Heille Virtuaa-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14847:  likokoomus tarjoaa ainoan keinon osallistua po-
14848:  liittiseen toimintaan Suomessa.                                   Onko Hallitus tietoinen siitä, että yh-
14849:      Virtuaalikokoomus toimitti sääntönsä Pa-                   distysrekisterilaki on sillä tavoin vanhen-
14850:  tentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisterille           tunut, ettei se mahdollista Suomen kansa-
14851:  ennakk otarkastettavaksi. Ennakkotarkastuk-                    laisten järjestäytymistä yksinomaan tie-
14852:  sessa, joka on virheellisesti päivätty suoritetuksi            toverkoissa toimiviin yhdistyksiin, jotka
14853:  2.2.2996, vaadittiin yhdistyksen sääntöjä muu-                 voidaan myös rekisteröidä, ja jos on,
14854:  tettavaksi, ennen kuin se voitaisiin hyväksyä re-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14855:  kisteröidyksi yhdistykseksi.                                   ryhtyä yhdistysrekisterilain muuttami-
14856:                                                                 seksi?
14857:       Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1996
14858: 
14859:                                            Anssi Rauramo /kok
14860: 260017
14861: 2                                            KK 882/1996 vp
14862: 
14863: 
14864: 
14865: 
14866:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
14867: 
14868:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         pidetään tärkeänä. On pidetty mahdollisena
14869: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          myös sitä, että esimerkiksi hallitusvaalin tulos on
14870: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        erilainen sen mukaan, toimitetaanko vaali ko-
14871: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anssi             kouksessa vai erillisissä äänestystilaisuuksissa tai
14872: Rauramon näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-            postitse. Yhdistystoiminnan on arveltu menettä-
14873: sen n:o 882:                                           vän luonteestaan olennaisen osan, jos jäsenistön
14874:                                                        myötävaikutus yhdistystoiminnan suuntaa kos-
14875:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että yh-      kevassa keskustelussa voitaisiin sivuuttaa koko-
14876:        distysrekisterilaki on sillä tavoin vanhen-     naan.
14877:        tunut, ettei se mahdollista Suomen kansa-           Tietoliikenneyhteyksiin perustuviin kokous-
14878:        laisten järjestäytymistä yksinomaan tie-        menettelyihin liittyy selvitystä vaativia oikeudel-
14879:        toverkoissa toimiviin yhdistyksiin, jotka       lisia ja teknisiä ongelmia. Esimerkiksi verkkoko-
14880:        voidaan myös rekisteröidä, ja jos on,           koukselle asetettavat vaatimukset riippuvat
14881:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         myös siitä, korvaako tietoverkko kokonaan pe-
14882:        ryhtyä yhdistysrekisterilain muuttami-          rinteisen kokousmenettelyn vai onko verkkoyh-
14883:        seksi?                                          teys vain postiäänestykseen tai erilliseen kokouk-
14884:                                                        seen rinnastuva tapa osallistua perinteiseen ko-
14885:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           koukseenjo olemassa olevassa yhdistyksessä. Jos
14886: vasti seuraavaa:                                       verkkokokouksella voitaisiin kokonaan korvata
14887:                                                        perinteinen kokous olemassa olevassa yhdistyk-
14888:     Yhdistyksen kokousten järjestäminen tieto-         sessä, jäsenoikeuksien käyttäminen edellyttäisi
14889: verkon tai muun tietoliikenneyhteyden väli-            tietokoneen hankintaa sekä tietoliikenneyh-
14890: tyksellä on ajankohtainen kysymys, jota on jo          teyksien, kirjallisen ilmaisun ja konekirjoitus-
14891: alustavasti selvitetty oikeusministeriössä. Asia       taidon hallintaa.
14892: on ollut esillä myös patentti- ja rekisterihalli-          WWW-verkon avoimuutta muillekin kuin jä-
14893: tuksen yhdistysasioiden neuvottelukunnassa.            senille on pidetty ainakin teknisenä ongelmana
14894:     Voimassa olevassa yhdistyslaissa edellyte-         (jäsenet päättävät yhdistyksen asioista, tieto-
14895: tään, että laissa mainituissa asioissa päätös on       suoja, salasanat, jotka eivät käytännössä säilyisi
14896: tehtävä yhdistyksen kokouksessa, joka edellyt-         salaisina). Verkkokokouksissa on nähty myös
14897: tää fyysistä läsnäoloa (YhdL 23 §). Rajoituksen        muita teknisiä ongelmia, kuten tietoverkon tuk-
14898: perusteluissa ei ole otettu huomioon tietoliiken-      keutuminen sekä vaalisalaisuuden ja useampaan
14899: teen viimeaikaista kehitystä. Vaatimus ei koske        kertaan äänestämisen estämisen yhteensovit-
14900: hallituksen kokousta. Laissa ei säännellä rekiste-     taminen.
14901: röimättömän yhdistyksen päätöksentekoa.                    On tärkeätä, että tietotekniikan mahdolli-
14902:     Yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta, äänes-        suuksia voidaan vastaisuudessa käyttää hyväksi
14903: tys- ja vaalijärjestyksestä, hallituksen jäsenten ja   myös yhdistystoiminnassa. Oikeusministeriö te-
14904: tilintarkastajan valinnasta ja erottamisesta, tilin-   keekin keväällä 1997 asiasta selvityksen, joka
14905: päätöksen vahvistamisesta, vastuuvapaudesta            kattaa verkkokokousten lisäksi myös puhelin-,
14906: sekä yhdistyksen purkamisesta on aina päätet-          video- tms. tietoliikenneyhteyksien hyödyntämi-
14907: tävä yhdistyksen kokouksessa eikä näissä asiois-       sen yhdistyksen päätöksenteossa. Selvityksessä
14908: sa saa käyttää postiäänestystä tai erillisiä äänes-    arvioidaan yhdistyslain muutostarve näiltä osin.
14909: tyksiä (YhdL 23 §).Pakollista kokousmenettelyä         Selvityksestä on myös hyötyä arvioitaessa sitä,
14910: on perusteltu sillä, että näissä asioissa vaih-        tulisiko tietoliikenneyhteyksien käyttö mahdol-
14911: toehtojen asettaminen etukäteen on vaikeata ja         listaa muissakin yhteisömuodoissa.
14912: että mielipiteen vaihtoa yhteisessä kokouksessa
14913: 
14914:      Helsingissä 18 päivänäjoulukuuta 1996
14915: 
14916:                                                                       Oikeusministeri Kari Häkämies
14917:                                              KK 882/1996 vp                                                3
14918: 
14919: 
14920: 
14921: 
14922:                                          Tili Riksdagens Talman
14923: 
14924:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       resultatet t.ex. av ett styrelseval kan variera bero-
14925: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         ende på om valet förrättas vid ett möte eller vid en
14926: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       separat omröstning eller poströstning. Det har
14927: man Anssi Rauramo undertecknade spörsmål nr            sagts att föreningsverksamheten förlorar en vä-
14928: 882:                                                   sentlig del av sin karaktär, om medlemskårens
14929:                                                        medverkan i diskussionen om föreningsverksam-
14930:           Är Regeringen medveten om att fören-         hetens inriktning helt kunde förbigås.
14931:        ingsregisterlagen är såtillvida föråldrad           Ett mötesförfarande som grundar sig på data-
14932:        att den inte ger finska medborgare möjlig-      kommunikation medför juridiska och tekniska
14933:        het att organisera sig i sådana föreningar      problem som måste utredas. De krav som kan
14934:        som verkarenbart i datanät och som ock-         ställas på ett nätmöte beror t.ex. även på om
14935:        så kan registreras, och,                        datanätet helt ersätter det traditionella mötesför-
14936:           om Regeringen är medveten om detta,          farandet eller om nätförbindelsen bara är ett med
14937:        vilka åtgärder ämnar den vidta för att          poströstning eller en separat omröstningjämför-
14938:        ändra föreningsregisterlagen?                   bart sätt att deltai ett traditionellt möte i en redan
14939:                                                        existerande förening. Om ett nätmöte helt kan
14940:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt           ersätta ett traditionellt möte i en redan existeran-
14941: följande:                                              de förening, förutsätter utövandet av medlems-
14942:                                                        rättigheterna att medlemmarna skaffar sig en
14943:    Ordnande av föreningsmöten via datanät eller        dator och behärskar datakommunikations-
14944: någon annan datakommunikationsförbindelse              förbindelserna, kan uttrycka sig skriftligt och
14945: är en aktuell fråga, som redan preliminärt har         skriva maskin.
14946: utretts på justitieministeriet. Frågan har behand-         Det faktum att WWW-nätet är öppet också
14947: lats också i patent- och registerstyrelsens delega-    för andra än medlemmar har ansetts vara åtmin-
14948: tion för föreningsärenden.                             stone ett tekniskt problem (medlemmarna beslu-
14949:    1 den gällande föreningslagen förutsätts att        tar om föreningens ärenden, dataskydd, lösen-
14950: beslut i sådana frågor som anges i lagen skall         ord, som inte i praktiken skulle förbli hemliga).
14951: fattas vid ett möte, som kräver fysisk närvaro         Nätmötena har ansetts medföra även andra
14952: (23 § FöreningsL). 1 motiveringen till begräns-        tekniska problem, såsom blockerade datanät
14953: ningen har inte beaktats densenaste utvecklingen       samt svårigheten att kombinera valhemligheten
14954: inom datakommunikationen. Kravet gäller inte           med att förhindra att någon röstar flera än en
14955: styrelsens möten. Lagen reglerar inte beslutsfat-      gång.
14956: tandet i en oregistrerad förening.                         Det är viktigt att de möjligheter som datatek-
14957:    Om ändring av föreningens stadgar, omröst-          niken erbjuder kan utnyttjas i framtiden också
14958: nings- och valordning, vai eller avsättning av         inom föreningsverksamheten. Justitieministeriet
14959: styrelsemedlemmar och revisor, fastställande av        utför under våren 1997 en utredning som omfat-
14960: bokslut, ansvarsfrihet samt upplösning av fören-       tar förutom nätmöten även utnyttjandet av tele-
14961: ingen skall alltid beslutas vid ett föreningsmöte      fon-, video- och andra datakommunikations-
14962: och poströstning eller separata omröstningar får       förbindelser i föreningarnas beslutsfattande. 1
14963: inte användas i dessa frågor (23 § FöreningsL).        utredningen granskas behovet av ändring av
14964: Det obligatoriska mötesförfarandet har motive-         föreningslagen i detta avseende. Utredningen är
14965: rats med att det är svårt att på förhand ge alterna-   till nytta även vid bedömningen av om använd-
14966: tiv i dessa frågor och att åsiktsutbytet vid mötena    ningen av datakommunikationer bör göras möj-
14967: anses viktigt. Det har även ansetts möjligt att        lig även inom andra samfundsformer.
14968: 
14969:      Helsingforsden 18 december 1996
14970: 
14971:                                                                        Justitieminister Kari Häkämies
14972:                                            KK 883/1996 vp
14973: 
14974: Kirjallinen kysymys 883
14975: 
14976: 
14977: 
14978: 
14979:                                   Ulla Anttila /vihr ym.: Turvapaikkahakemusten käsittelyajan pituu-
14980:                                       desta
14981: 
14982: 
14983:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14984: 
14985:     Pakolaisten kannalta on erittäin ahdistavaa          Eräs Irakista Suomeen tullut pakolainen on
14986: joutua odottamaan päätöstä turvapaikkahake-          juuri päättänyt nälkälakkonsa, joka oli protesti
14987: mukseensa pahimmillaan jopa neljä vuotta.            turvapaikanhakemusten käsittelyaikojen pituut-
14988: Koko tuon ajan Suomeen saapunut pakolainen           ta ja epämääräisyyttä vastaan. Hän päätti nälkä-
14989: joutuu elämään jatkuvassa epävarmuudessa ja          lakkonsa saatuaan tiedon, kuinka kauan hänen
14990: usein vailla mahdollisuuksia saada tietoja koti-     vielä tarvitsee odottaa päätöstä hakemukseensa.
14991: maahansa jääneistä muista perheenjäsenistä.          Tapahtumaketju on vakava osoitus turvapaik-
14992: Ahdistavinta on se, että turvapaikkaa hakeneet       kahakemusten käsittelyaikojen lyhentämisen
14993: eivät tiedä, eikä heille anneta vastausta, kuinka    välttämättömyydestä.
14994: kauan he joutuvat odottamaan päätöstä. Ajalli-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
14995: nen takaraja hakemuksen käsittelyyn olisi psy-       jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
14996: kologisesti tärkeä turvapaikanhakijalle.             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14997:     Pitkä odotusaika aiheuttaa lähes kaikille jon-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14998: kinasteisia psyykkisiä vaikeuksia. Ulkomaalais-
14999: viraston henkilöresurssien säästö siis tapahtuu               Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta turva-
15000:  pakolaisten psyykkisten ongelmien kustannuk-               paikkaa hakeneille voitaisiin kertoa ha-
15001:  sella. Luonnollisesti myös pakolaisten vastaan-            kemusten käsittelyajan pituus ja jotta tur-
15002:  ottokustannukset nousevat pitkän odotusajan                vapaikkahakemusten käsittelyajat ly-
15003:  myötä.                                                     henisivät?
15004: 
15005:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1996
15006: 
15007:           Ulla Anttila /vihr           Tuija Brax /vihr           Paavo Nikula /vihr
15008:           Erkki Pulliainen /vihr       Osmo Soininvaara /vihr     Irina Krohn /vihr
15009:                      Janina Andersson /vihr               Satu Hassi /vihr
15010: 
15011: 
15012: 
15013: 
15014: 260017
15015: 2                                          KK 883/1996 vp
15016: 
15017: 
15018: 
15019: 
15020:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
15021: 
15022:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sessa oli poikkeuksellinen tilanne, jolloin asia
15023: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        käsiteltiin myös olosuhteiden edellyttämällä
15024: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      poikkeuksellisella tavalla. Asiakkaille on joskus
15025: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla Antti-     esitetty arvioita siitä, koska hakemus voidaan
15026: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         ratkaista. Kokemus on osoittanut, että yksittäi-
15027: n:o 883:                                             sen hakemuksen käsittelyssä voi esiin tulla seik-
15028:                                                      koja, joita ei voida ennakoida ja jotka ovat aikaa
15029:          Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta turva-     vaativia.
15030:        paikkaa hakeneille voitaisiin kertoa ha-         Jos jokaiselle hakijalle annettaisiin ajallinen
15031:        kemusten käsittelyajan pituus ja jotta tur-   takaraja, se täytyisi asettaa pisimmän mahdolli-
15032:        vapaikkahakemusten käsittelyajat ly-          sen vaihtoehdon mukaan, koska ei voitaisi ottaa
15033:        henisivät?                                    riskiä siitä, että tällaista luvattua käsittelyaikaa
15034:                                                      ei voitaisikaan noudattaa. Näin annettava aika
15035:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         jouduttaisiin asettamaan niin pitkäksi, ettei se
15036: vasti seuraavaa:                                     ehkä helpottaisi hakijoiden psyykkisiä ongelmia.
15037:                                                      Jonkinlaista suuntaa tarvittavasta ajasta antavat
15038:    Turvapaikkahakemusten keskimääräiset kä-          tiedot Ulkomaalaisviraston keskimääräisistä
15039: sittelyajat Ulkomaalaisvirastossa olivat vuonna      käsittelyajoista.
15040: 1995 257 päivää ja vuonna 1996 lokakuun lop-            Suomen oikeusjärjestelmässä eivät hallintovi-
15041: puun mennessä 323 päivää. Näissä laskelmissa         ranomaiset yleensäkään ilmoita päätösten anta-
15042: ovat mukana myös nopeutetuissa menettelyissä         misajankohtia, vaikka asianosaisen kannalta
15043: käsiteltävät asiat.                                  odottaminen epävarmuudessa usein muissakin
15044:    Lainsäädäntö antaa tapauksesta riippuen ha-       kuin turvapaikka-asioissa voi olla ahdistavaa.
15045: kemuksen käsittelylle kolme eri menette1ymah-        On voitava luottaa siihen, että viranomaiset toi-
15046: dollisuutta. Käsittelyajan pituus riippuu siitä,     mivat asianmukaisesti ja tehokkaasti.
15047: missä menettelyssä hakemus ratkaistaan.                 Edellä kerrotoista syistä hallitus katsoo, ettei
15048:    Nopeimmin voidaan käsitellä sellaiset hake-       ole tarkoituksenmukaista ilmoittaa turvapai-
15049: mukset, joita voidaan pitää selvästi perusteetto-    kanhakijoille hakemusten käsittelyajan pituutta.
15050: mina. Näiden turvapaikkahakemusten arvioitu             Mitä tulee turvapaikkahakemusten käsittely-
15051: käsittelyaika oli vuonna 1995 noin kuukausi.         aikojen lyhentämiseen, on syytä todeta, että tur-
15052:    Nopeutetussa menettelyssä on mahdollista          vapaikka-asiat ovat vain osa Ulkomaalaisviras-
15053: käsitellä myös turvapaikkahakemus, jota voi-         tossa käsiteltävistä asioista. Kaikkia asioita jou-
15054: daan pitää ilmeisen perusteettomana. Edellä          dutaan viemään eteenpäin laiminlyömättä mi-
15055: mainittujen hakemusten käsittely kesti arvion        tään asiaryhmää.
15056: mukaan noin kolme kuukautta vuonna 1995.                Ulkomaalaisvirastossa oli kuluvan vuoden lo-
15057:     Hakemukset, joita ei voida käsitellä nopeute-    kakuun lopussa vireillä 13 100 asiaa, kun niitä
15058: tussa menettelyssä, muodostavat ryhmän, joiden       vastaavana aikana edellisenä vuonna oli 11 500
15059: käsittelyajat ovat pisimmät.                         asiaa. Suomesta haki vuonna 1995 turvapaikkaa
15060:    Turvapaikkahakemuksen käsittely on. aina          854 henkilöä. Kuluvan vuoden lokakuun lop-
15061: yksilöllistä ja käsittelyn kestoon vaikuttavat mo-   puun mennessä oli Suomesta hakenut turvapaik-
15062: net tekijät. Siihen vaikuttaa olennaisesti hake-     kaa 576 henkilöä. Odotusajat ovat pisimmät
15063: muksen sisältö ja muun muassa se, johtaako ha-       kansalaisuusasioissa, joita on tällä hetkellä 53 %
15064: kemuksen tutkiminen laajoihin ja hankaliin sel-      vireillä olevista asioista, ja käsittelyajat ovat yli
15065: vityksiin. Hakijan henkilöllisyyden selvittämi-      kaksi vuotta. Yhden asiaryhmän käsittelyajan
15066: nen ja varmistaminen on osa hakemuksen tutki-        nopeuttaminen johtaa päätöksenteon hidastu-
15067: mista ja voi myös olla hidasta, mutta sitä vaatii    miseen muissa asioissa.
15068: myös julkisen hallinnon luotettavuus.                   Työmäärän lisääntymisestä huolimatta Ulko-
15069:    Kysymyksessä viitatussa yksittäisessä tapauk-     maalaisviraston henkilöstöresursseja ei juuri-
15070:                                         KK 883/1996 vp                                           3
15071: 
15072: kaan ole voitu lisätä. Henkilöresurssien vähyy-       Ulkomaalaisviraston voimavarat on mitoitet-
15073: destä huolimatta vuoden 1996 ratkaisumäärät       tu valtiontalouden nykyisen tilanteen mukaisik-
15074: ovat kuitenkin nousseet noin 4% edelliseen vuo-   si. Päätöksentekoa pyritään tehostamaan ja no-
15075: teen verrattuna. Tuottavuuden nousu on saavu-     peuttamaan lainsäädännön sallimissa rajoissa si-
15076: tettu osin toimintaa tehostamalla, mutta myös     ten, että oikeusturvanäkökohdat ja tehokkuus
15077: ylitöitä tekemällä. Vanhimpia turvapaikkahake-    ovat keskenään tasapainossa.
15078: muksia on tehty nopeassa, summittaisessa me-
15079: nettelyssä. Menettelyyn liittyy kuitenkin vaara
15080: ulkomaalaisen oikeusturvan vähenemisestä.
15081: 
15082:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1996
15083: 
15084:                                                           Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
15085: 4                                           KK 883/1996 vp
15086: 
15087: 
15088: 
15089: 
15090:                                         Till Riksdagens Talman
15091: 
15092:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      situationen exceptionell, varvid ärendet också
15093: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        behandlades på det exceptionella sätt som förhål-
15094: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-    landena förutsatte. Ibland har klienterna medde-
15095: damot Ulla Anttila m.fl. undertecknade spörs-         lats uppskattningar av när en ansökan kan avgö-
15096: mål nr 883:                                           ras. Erfarenheten har visat att sådana omständig-
15097:                                                       heter kan uppstå under behandlingen av en en-
15098:          Vad ämnar Regeringen göra för att de         skild ansökan som inte kan förutses och som
15099:        personer som ansökt om asyl skall få veta      kräver tid.
15100:        hur lång tid behandlingen kommer att ta            Om var och en av de sökande meddelas en
15101:        och för att behandlingstiderna för asylan-     tidsgräns, blir man tvungen att välja det längsta
15102:        sökningar skall bli kortare?                   alternativet, eftersom man inte kanta den risken
15103:                                                       att man ändå inte kan hålla fast vid den utlovade
15104:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         behandlingstiden. Detta betyder att man blir
15105: anföra följande:                                      tvungen att ställa den beräknade tiden så långt i
15106:                                                       framtiden att den möjligen inte underlättar de
15107:    Den genomsnittliga behandlingstiden för asyl-      sökandes psykiska problem. En viss uppfattning
15108: ansökningar vid Utlänningsverket var 257 dagar        om den tid som behövs ger Utlänningsverkets
15109: år 1995 och 323 dagar år 1996 före slutet av          genomsnittliga behandlingstider.
15110: oktober. I dessa siffror ingår också de ärenden           I rättssystemet i Finland brukar förvaltnings-
15111: som har behandlats i brådskande ordning.              myndigheterna inte meddela de tidpunkter då
15112:    Beroende på fallet ger lagstiftningen tre alter-   beslut skall fattas, fast det kan skapa ångest hos
15113: nativa möjligheter till behandlingen av en ansö-      personen i fråga att vänta i osäkerhet, ofta i fråga
15114: kan. Behandlingstiden beror på vilket förfarande      om andra ärenden också än asylfrågor. Man
15115: som iakttas då ansökan avgörs.                        skall kunna Iita på att myndigheterna handlar
15116:    Sådana ansökningar kan behandlas fortast           ändamålsenligt och effektivt.
15117: som kan anses vara klart ogrundade. Den upp-              Av de skäl som anförts ovan anser regeringen
15118: skattade behandlingstiden för dessa asylansök-        att det inte är ändamålsenligt att meddela de
15119: ningar uppgick till cirka en månad år 1995.           sökande hur lång tid behandlingen av ansökning-
15120:    Det är också möjligt att iaktta brådskande         arna kommer att ta.
15121: förfarande vid behandlingen av en asylansökan             När det gäller att förkorta behandlingstider-
15122: som kan anses vara uppenbart ogrundad. Be-            na för asylansökningar, är det skäl att konstatera
15123: handlingen av dessa ansökningar tog uppskatt-         att asylfrågorna endast är en del av de ärenden
15124: ningsvis tre månader år 1995.                         som sköts av Utlänningsverket. Alla ärenden
15125:    De ansökningar som inte kan behandlas i            skall föras vidare utan att försumma någon kate-
15126: brådskande ordning utgör en grupp med de              gori.
15127: längsta behandlingstiderna.                               Mot slutet av oktober under pågående år var
15128:    Behandlingen av asylansökningar är alltid in-      antalet anhängiga ärenden 13 100 vid Utlän-
15129: dividuell, och den tid som behandlingen tar beror     ningsverket, medan antalet var 11 500 vid mot-
15130: på många faktorer. Behandlingstiden beror vä-         svarande tid året innan. Ar 1995 ansökte 854
15131: sentligen på innehållet i ansökan, och om under-      personer omasyli Finland. Före slutet av okto-
15132: sökningen av en ansökan leder till omfattande         ber under pågående år hade 576 personer ansökt
15133: och komplicerade utredningar inverkar detta på        om asyl i Finland. Väntetiderna är de längsta
15134: behandlingstiden. Till undersökningen av en an-       för medborgarskapsfrågorna, som för tillfållet
15135: sökan hör också utredning och fastställande av        utgör 53% av de anhängiga ärendena och har
15136: den sökandes identitet. Detta kan ta tid, men         väntetider på över två år. Om behandlingstiden
15137: även den offentliga förvaltningens trovärdighet       påskyndas för en kategori av ärenden leder detta
15138: kräver att det blir gjort.                            till långsammare beslutsfattande i övriga ären-
15139:    I det enstaka fall som togs upp i frågan var       den.
15140:                                           KK 883/1996 vp                                            5
15141: 
15142:    Trots att arbetsbördan har ökat vid Ut1än-       gits. Detta förfarande medför ändå en risk för att
15143: ningsverket har persona1resurserna knappast         utlänningens rättsskydd försvagas.
15144: kunnat ökas. Oavsett de knappa persona1resur-          Utlänningsverkets resurser är dimensionerade
15145: serna har anta1et avgöra~den ökat med cirka 4%      i en1ighet med det nuvarande statsfinansiella 1ä-
15146: jämfört med året innan. Okningen i produktivite-    get. Må1et är att effektivera och påskynda be-
15147: ten har de1vis nåtts genom att effektivera verk-    s1utsfattandet inom ramen för 1agstiftningen så
15148: samheten, men också genom att arbeta övertid.       att rättsskyddssynpunkterna och effektiviteten
15149: Vid behand1ingen av de ä1dsta asy1ansökningar-      står i ba1ans med varandra.
15150: na har ett snabbt, ungefår1igt förfarande iaktta-
15151: 
15152:      He1singfors den 17 december 1996
15153: 
15154:                                                                 Inrikesminister Jan-Erik Enestam
15155: 1
15156: 1
15157:  1
15158:   1
15159:   1
15160:    1
15161:     1
15162:     1
15163:      1
15164:       1
15165:       1
15166:        1
15167:         1
15168:         1
15169:          1
15170:           1
15171:           1
15172:            1
15173:             1
15174:             1
15175:              1
15176:               1
15177:               1
15178:                1
15179:                 1
15180:                 1
15181:                  1
15182:                   1
15183:                   1
15184:                                           KK 884/1996 vp
15185: 
15186: Kirjallinen kysymys 884
15187: 
15188: 
15189: 
15190: 
15191:                                   Toimi Kankaanniemi /skl: Matkapuhelimen käytöstä liikenteessä
15192: 
15193: 
15194: 
15195:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
15196: 
15197:    Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan mat-      tarpeen. Myös ns. handfree-lisälaitteiden saatta-
15198: kapuhelimen käyttö autoa ajettaessa on aiheut-      minen pakollisiksi voisi olla paikallaan. Muita-
15199: tanut viime aikoina lukuisia onnettomuuksia,        kin keinoja olisi etsittävä onnettomuuksien eh-
15200: joissa on menetetty myös ihmishenkiä. Vuonna        käisemiseksi.
15201:  1995 tapahtui seitsemän tällaista kuolonkolaria.      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
15202:    Matkapuhelinten määrä on jatkuvasti kasvus-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15203: sa. Tämä merkitsee niiden käytön lisääntymistä      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15204: myös liikenteessä. Seurauksena on liikennetur-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15205: vallisuuden vaarantuminen kasvavassa määrin.
15206:    Matkapuhelimien järkevä ja vastuullinen                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15207: käyttö tuo lisäturvaa liikenteeseen, joten niiden          ryhtyä nopeasti lisääntyvien matkapuhe-
15208: käytön kieltäminen tuskin olisi oikea ratkaisu.            linten liikenteessä aiheuttamien turvalli-
15209:  Valistuskampanjan järjestäminen saattaisi olla            suusriskien vähentämiseksi?
15210: 
15211:      Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1996
15212:                                      Toimi Kankaanniemi /skl
15213: 
15214: 
15215: 
15216: 
15217:  260017
15218: 2                                            KK 884/1996 vp
15219: 
15220: 
15221: 
15222: 
15223:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
15224: 
15225:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          paikalle tai ilmoitettaessa muista normaalista lii-
15226: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           kenteestä poikkeavista tilanteista (mm. ruuhkat,
15227: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         hirvet) poliisille, tienpitäjälle tai välitettäväksi
15228: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi              esimerkiksi paikallisradioverkon kautta muiden
15229: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-           tienkäyttäjien tietoon. Todettakoon, että aiempi
15230: myksen n:o 884:                                         tärkeimmät valta- ja kantatiet kattanut kiinteä
15231:                                                         hätäpuhelinjärjestelmä purettiin suurelta osin
15232:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         autoradiopuhelinten ja myöhemmin matkapu-
15233:         ryhtyä nopeasti lisääntyvien matkapuhe-         helinten yleistymisen takia.
15234:         linten liikenteessä aiheuttamien turvalli-         Puhelimen käyttöä ja sen vaikutuksia ajokäyt-
15235:         suusriskien vähentämiseksi?                     täytymiseen on tutkittu tähän asti lähinnä
15236:                                                         ajosimulaattoreissa. Liikenneministeriö harkit-
15237:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            see, onko tarpeellista käynnistää tutkimushanke,
15238: vasti seuraavaa:                                        jossa selvitetään todellisissa ajo-olosuhteissa ta-
15239:                                                         pahtuvaa puhelimen käyttöä liikenneturvallisuu-
15240:    Suomessa on tällä hetkellä eniten matkapuhe-         den kannalta.
15241: limia asukasta kohti maailmassa. Ajoneuvon                 Liikenneministeriö pyrkii jatkuvasti yhdessä
15242: kuljettajista yli kolmanneksella on käytössään          muiden liikenneturvallisuustyötä tekevien taho-
15243: matkapuhelin, ja matkapuhelinten määrän voi-            jen kanssa tiedottamaan matkapuhelinten ajami-
15244: makkaasti lisääntyessä myös puhelinten käyttö           sen aikaiseen käyttöön liittyvistä riskeistä koros-
15245: autossa yleistyy entisestään.                           taen oikean puheluajan ja -paikan valintaa,
15246:    Tällä hetkellä ei ole käytettävissä yksiselitteis-   pysähtymistä puhelun ajaksi sekä ns. handfree-
15247: tä tutkimustietoa matkapuhelinten kokonaisvai-          varustuksen tai muiden matkapuhelinten turval-
15248: kutuksista liikenneturvallisuuteen. Puhelimen           lisempaa käyttöä edistävien ratkaisujen entistä
15249: käyttö ajon aikana merkitsee kuitenkin väistä-          laajempaa käyttöönottoa.
15250: mättä sitä, että havaintokapasiteettia täytyy ja-          Kaiken kaikkiaan tämänhetkisen tiedon mu-
15251: kaa liikenteen seuraamisen, ajamisen ja puheli-         kaan matkapuhelinten käytöllä liikenteessä ei
15252: men käytön kesken ja näin puhelimen käyttö              valitettavista yksittäistapauksista huolimatta ole
15253: saattaa häiritä merkittävästi liikenneturvallisuu-      niin paljon liikenneturvallisuutta heikentäviä
15254: den kannalta keskeisiä toimintoja.                      vaikutuksia, että liikenneministeriössä olisi har-
15255:    Toisaalta matkapuhelimen tarkoituksenmu-             kittu matkapuhelinten käyttökieltoa tai muita
15256: kaisella käytöllä pystytään vähentämään liikku-         rajoituksia ajon aikana, vaan pyritään tiedotuk-
15257: misen määrää ja estämään kiireistä ajoa, kun            senja valistuksen keinoin ohjaamaan tienkäyttä-
15258: yllättävistä aikataulumuutoksista voidaan il-           jät liikenneturvallisuutta vaarantamattomaan
15259: moittaa matkan aikana. Matkapuhelin on myös             matkapuhelinten käyttöön.
15260: erittäin tärkeä hälytettäessä apua onnettomuus-
15261: 
15262:      Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1997
15263: 
15264:                                                                   Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
15265:                                               KK 884/1996 vp                                                3
15266: 
15267: 
15268: 
15269: 
15270:                                           Tili Riksdagens Talman
15271: 
15272:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              situationer som avviker från det normala (t.ex.
15273: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande              rusning, älgar) åt polis, väghållare eller andra
15274: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          vägtrafikanter t.ex. via lokaradionätet. Det kan
15275: dagsman Toimi Kankaanniemi undertecknade                 konstateras att det tidigare fasta nödtelefonsyste-
15276: spörsmål nr 884:                                         met som täckte de viktigaste riks- och stamvägar-
15277:                                                          na upplöstes i huvudsak på grund av att biltelefo-
15278:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          ner och senare mobiltelefoner blev allmännare.
15279:         ta i syfte att minska de säkerhetsrisker i          Användning av telefon och dess inverkan pä
15280:         trafiken som orsakas av snabbt ökande            beteendet i trafiken har hittilis undersökts när-
15281:         användning av mobiltelefoner?                    mast med hjälp av körsimulatorer. Trafikmini-
15282:                                                          steriet överväger om det är nödvändigt att inleda
15283:   Sam svar på detta spörsmäl får jag vördsamt            ett forskningsprojekt som syftar tili att utreda
15284: anföra följande:                                         användning av telefon under verkliga körförhäl-
15285:                                                          landen med avseende på trafiksäkerheten.
15286:     1 Finland finns detjust nu !Pest mobiltelefoner         Trafikministeriet strävar efter att tillsammans
15287: per invånare i hela världen. Over en tredjedel av        med andra parter engagerade i trafiksäkerhets-
15288: förarna har en mobiltelefon tili sitt förfogande         arbetet informera om de risker som är förknip-
15289: och eftersom antalet mobiltelefoner ökar kraftigt        pade med användning av mobiltelefon vid kör-
15290: blir även användningen av mobiltelefoner i bi-           ning och betona betydelsen av att samtalstid och
15291: larna allt allmännare.                                   -plats väljs riktigt, att fordonet hejdas under sam-
15292:      Tills vidare finns det inget entydigt forsknings-   talet samt att s.k. handfree-utrustning och andra
15293: material om hur mobiltelefonerna påverkar tra-           avgöranden som främjar tryggare användning av
15294: fiksäkerheten som helhet. Användning av mobil-           mobiltelefoner tas allt vidare i bruk.
15295: telefon vid körning betyder oundvikligt att ob-             Allt som allt har användning av mobiltelefo-
15296: servationskapaciteten måste delas mellan trafik-         ner i trafiken enligt dagens kännedom inte så
15297: iakttagande, körning och användning av mobil-            mycket försvagande påverkningar med avseende
15298: telefon och sålunda kan användning av telefon            pä trafiksäkerheten, trots beklagliga enskilda
15299: betydligt störa operationer som är ytterst viktiga       fall, att trafikministeriet skulle ha ansett det nöd-
15300: med avseende pä trafiksäkerheten.                        vändigt att meddela förbud mot användning av
15301:      Å andra sidan kan ändamålsenlig användning          mobiltelefoner eller andra restriktioner vid kör-
15302: av mobiltelefonen minska trafiken och förhindra          ning, utan man strävar efter att genom informa-
15303: hastig körning, då överraskande ändringar i tid-         tion och upplysning förmå vägtrafikanterna att
15304: tabellen kan anmälas under resan. Mobiltelefo-           använda mobiltelefoner på ett sätt som inte riske-
15305: nen är mycket viktig även då man kallar på hjälp         rar trafiksäkerheten.
15306:  tili en olycksplats eller då man anmäler andra
15307: 
15308:       Helsingforsden 10 januari 1997
15309: 
15310:                                                                       Trafikminister Tuula Linnainmaa
15311:                                           KK 885/1996 vp
15312: 
15313: Kirjallinen kysymys 885
15314: 
15315: 
15316: 
15317: 
15318:                                   Toimi Kankaanniemi /skl: ILO:n työttömyysturvan vähimmäista-
15319:                                      soa koskevan sopimuksen huomioon ottamisesta
15320: 
15321: 
15322:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
15323: 
15324:    Työttömyysturvan peruspäiväraha on 118           muksen. ILO:n sopimuksen mukaan vähimmäis-
15325: markkaa päivässä. Viimeksi siihen on tehty koro-    turvan tason tulee olla sellainen, että sillä tulee
15326: tus vuoden 1995 alussa. Vuonna 1997 ei ole tulos-   toimeen ilman pysyvää toimeentulotukea. Näyt-
15327: sa tarkistusta eikä vuonna 1995 tapahtunutta        tääkin siltä, että Suomi ei täytä sopimuksen vaa-
15328: palkkatason muutosta korvata. Lapsikorotuksia       timusta. Tämä on hyvin häpeällistä maallemme.
15329: ei myöskään ole tehty eikä tulossa. Työmarkki-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
15330: natuen ja sen lapsikorotusten osalta kehitys on     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15331: vielä murheellisempi.                               nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15332:    Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki eivät riitä    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15333: kaikille työttömille heidän toimeentuloonsa.
15334: Nämä henkilöt joutuvat säännöllisesti ja pysy-                Onko Hallitus selvittänyt, rikkooko
15335: väisluonteisesti hakemaan ns. viimesijaista so-            Suomi ILO:n sosiaaliturvan vähimmäis-
15336: siaaliturvaa eli kunnallista toimeentulotukea.             tasoa koskevaa sopimusta työttömyys-
15337:    Suomi on sitoutunut Kansainvälisen työjär-              turvaetuuksien osalta, ja
15338: jestön ILO:n moniin sopimuksiin. Yksi sopimus                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15339: sisältää työttömyysturvan vähimmäistasovaati-              ryhtyä tason nostamiseksi?
15340: 
15341:      Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1996
15342:                                      Toimi Kankaanniemi /skl
15343: 
15344: 
15345: 
15346: 
15347:  260017
15348: 2                                         KK 885/1996 vp
15349: 
15350: 
15351: 
15352: 
15353:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
15354: 
15355:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Voimassa olevien työehtosopimusten mukai-
15356: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       set vähimmäisbruttopalkat ovat tällä hetkellä
15357: olette 29 päivänä marraskuuta 1996 päivätyn         teollisuudessa noin 5 200-5 300 markkaa kuu-
15358: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        kaudessa. Vastaava nettotulo on keskimääräisiä
15359: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Toimi       pidätysperusteita käyttäen noin 3 857-3 925
15360: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-       markkaa kuukaudessa. Liike- ja palvelualojen
15361: myksen n:o 885:                                     sekä julkisen sektorin alimmat palkat ovat hie-
15362:                                                     man näitä korkeampia. Täyden kansaneläkkeen
15363:           Onko Hallitus selvittänyt, rikkooko       määrä vaihtelee kuntaryhmän ja perhetyypin
15364:        Suomi ILO:n sosiaaliturvan vähimmäis-        mukaan välillä 2 127-2 532 markkaa kuukau-
15365:        tasoa koskevaa sopimusta työttömyys-         dessa. Alin määrä maksetaan eläkkeensaajapuo-
15366:        turvaetuuksien osalta, ja                    lisolle toisessa kuntaryhmässä ja ylin määrä yk-
15367:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      sinäiselle eläkkeensaajalle ensimmäisessä kunta-
15368:        ryhtyä tason nostamiseksi?                   ryhmässä. Toimeentulotuen perusosan määrä
15369:                                                     vaihtelee niin ikään kuntaryhmän ja kotitalou-
15370:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        den rakenteen mukaan. Korkein perusosa on
15371: vasti seuraavaa:                                    2 021 markkaa kuukaudessa, ja se maksetaan
15372:                                                     vailla muita tuloja olevalle yksinäiselle henkilöl-
15373:    Työllisyyden edistämistä ja työttömyysturvaa     le ensimmäisessä kuntaryhmässä. Perusosan
15374: koskevan ILO:n sopimuksen n:o 168, joka tuli        suuruus esim. puolisolle toisessa kuntaryhmässä
15375: Suomen osalta voimaan 16.12.1991, 15 artiklan       on 1 644 markkaa kuukaudessa. Toimeentulo-
15376: mukaan silloin, kun työttömyysturvaetuudet ei-      tuki ei ole veronalainen, eikä täydestä kansan-
15377: vät perustu maksuihin tai aikaisempiin ansiotu-     eläkkeestä makseta eläketulovähennyksen joh-
15378: loihin, niiden tulee olla vähintään 50 prosenttia   dosta veroa, ellei henkilöllä ole muita ansiotu-
15379: lakisääteisestä vähimmäispalkasta tai tavallisen    loja. Työttömyysturvan luonne huomioon ot-
15380: työläisen palkkatasosta tai niiden tulee turvata    taen toimeentulotuki on luontevampi vertailu-
15381: peruselinkustannusten kattamiseen tarvittava        kohta kuin kansaneläke.
15382: vähimmäismäärä sen mukaan, mikä näistä on              Työttömyysturvan peruspäiväraha on tällä
15383: korkein.                                            hetkellä ilman lapsikorotusta 118 markkaa päi-
15384:    Koska Suomessa ei ole lakisääteistä vähim-       vässä ja 2 537 markkaa kuukaudessa, mikä on
15385: mäispalkkaa, ILO:n kyseessä olevan sopimuksen       nettotasolla keskimääräisiä pidätysperusteita
15386: tarkoittamassa vertailussa tavallisen työläisen     käyttäen noin 2 030 markkaa kuukaudessa.
15387: palkkatasona on käytetty työehtosopimusten              Jos vertailutasoina käytetään työehtosopi-
15388: mukaisia vähimmäispalkkoja. Myöskään perus-         musten mukaisia vähimmäispalkkoja ja toi-
15389: elinkustannusten kattamiseen tarvittavaa vä-        meentulotuen perusosan tasoja, työttömyys-
15390: himmäismäärää ei ole yksikäsitteisesti määritel-    turvan peruspäivärahan määrä täyttää edelleen
15391: ty. Vertailuissa vähimmäismääränä on käytetty       ILO:n sopimuksessa n:o 168 tarkoitetut edel-
15392: asiayhteydestä riippuen muun muassa täyden          lytykset, joskin tasot ovat hyvin lähellä toi-
15393: kansaneläkkeen määrää ja toimeentulotuen pe-        siaan.
15394: rusosien määriä.
15395: 
15396:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1996
15397: 
15398:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
15399:                                             KK 885/1996 vp                                                3
15400: 
15401: 
15402: 
15403: 
15404:                                         Tili Riksdagens Talman
15405: 
15406:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        tolönerna inom industrin ca 5 200-5 300 mk i
15407: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den         månaden. Då genomsnittliga innehållningsgrun-
15408: 29 november 1996 tili vederbörande medlem av            der tillämpas är motsvarande nettoinkomst
15409: statsrådet översänt följande av riksdagsman Toi-        3 857-3 925 mk i månaden. Inom affårs- och
15410: mi Kankaanniemi undertecknade spörsmal nr               servicebranscherna samt den offentliga sektorn
15411: 885:                                                    är de lägsta lånerna en aning högre. Folkpen-
15412:                                                         sionens fulla belopp varierar mellan 2 127 mk
15413:            Har Regeringen utrett om Finland             och 2 532 mk i månaden beroende pa kommun-
15414:         bryter mot ILO:s konvention om en mini-         grupp och familjetyp. Det lägre beloppet betalas
15415:         minivå för socialskyddet då det gäller för-     tili pensionstagares make i andra kommungrup-
15416:         månerna inom utkomstskyddet för ar-             pen och det högre tili ensamstående pensionsta-
15417:         betslösa, och vilka ätgärder ämnar Reger-       gare i första kommungruppen. Utkomststödets
15418:         ingen vidta för att höja nivån?                 grunddel varierar ocksä beroende pä kommun-
15419:                                                         grupp och hushållens struktur. Som högst är
15420:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           grunddelen 2 021 mk i månaden och den betalas
15421: anföra följande:                                        tili en ensamstående person som inte har andra
15422:                                                         inkomster och som hör till första kommungrup-
15423:    Enligt artikel 15 i ILO:s konvention nr 168 om       pen. Grunddelens storlek t.ex. för make i andra
15424: främjande av sysselsättning och skydd mot ar-           kommungruppen är 1 644 mk i månaden. Ut-
15425: betslöshet, som för Finlands del trädde i kraft         komststödet beskattas inte och för full folkpen-
15426: den 16 decem ber 1991, skall förmånerna inom            sion betalas inte skatt pä grund av pensionsin-
15427: utkomstskyddet för arbetslösa, om de inte grun-         komstavdraget, om inte pensionstagaren har an-
15428: das på avgifter eller tidigare inkomster, utgöra        dra förvärvsinkomster. Utkomstskyddet för ar-
15429: minst 50 % av den lagstadgade minimilönen eller         betslösa är en sådan typ av skydd att utkomststö-
15430: lönen för en vanlig arbetare eller skall de trygga      det är ett naturligare jämförelseobjekt än folk-
15431: en nivå som ger minimuru för grundläggande              pensionen.
15432: levnadsomkostnader, beroende pa viiken som                  Grunddagpenningen inom utkomstskyddet
15433: för tilifållet är högst.                                för arbetslösa är för tilifållet utan barnförhöjning
15434:    Eftersom det inte finns någon lagstadgad mi-         118 mk per dag och 2 537 mk i mänaden, vilket
15435: nimilön i Finland, har vid den jämförelse som           ger ca 2 030 mk i månaden på nettonivå dä de
15436: avses i ILO-konventionen med en vanlig arbeta-          genomsnittliga innehållningsgrunderna tiliäm-
15437: res Iöneniva använts de minimilöner som fast-           pas.
15438: ställs genom kollektivavtal. Inte heller den nivå           Om nivån för de minimilöner som fastställs i
15439: som ger minimuru för grundläggande levnads-             kollektivavtalen och nivån för utkomststödets
15440: omkostnader är entydigt definierad. Vid jämfö-          grunddel används somjämförelseobjekt motsva-
15441: relserna har, beroende på sammanhanget, bl.a.           rar grunddagpenningen inom utkomstskyddet
15442: full folkpension eller utkomststödets grunddel          för arbetslösa förutsättningarna i ILO:s konven-
15443:  använts som miniminivå.                                tion nr 168, även om niväerna ligger mycket nära
15444:    Enligt gällande kollektivavtal är minimibrut-        varandra.
15445: 
15446:        Helsingfors den 20 december 1996
15447: 
15448:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
15449:                                              KK 886/1996 vp
15450: 
15451: Kirjallinen kysymys 886
15452: 
15453:                                     Jukka Tarkka /nuors ym.: Työehtosopimusten yleissitovuudesta ja
15454:                                        perusoikeuksista
15455: 
15456:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
15457: 
15458:      Eduskunta liitti 1970-luvun alussa työehtoso-     jo silloin, kun yleissitovuus liitettiin työsopimus-
15459: pimusten yleissitovuutta tarkoittavan säännök-         lakiin. Perusoikeusuudistuksen jälkeen on kui-
15460: sen hallituksen työsopimuslakia koskevan esi-          tenkin syntynyt tilanne, jossa tavalliseen lakiin
15461: tyksen (HE 228/l969 vp) 17 §:ään. Laki tuli voi-       perustuva työmarkkinakäytäntö ei ole sovitetta-
15462: maan l.l.l97l (320/l970). Eduskunta totesi vas-        vissa yhteen perustuslain tasoiseen säädökseen
15463: tauksessaan hallituksen esitykseen, että valio-        kirjoitettujen perusoikeuksien kanssa.
15464: kuntakäsittelyssä lakiin liitetty yleissitovuutta         Sekä järjestäytyneiden että järjestäytymättö-
15465: koskeva kohta ei ollut hallituksen valmisteltava-      mien palkansaajien ja työnantajien käyttäytymi-
15466: na, eikä sitä siksi "ole voitu laatia kaikissa koh-    nen perustuu hallitusmuodon l 0 a §:ään. Halli-
15467: din elämässä esiintyvien erityistilanteiden vaati-     tusmuodon 5 §:n ensimmäiseen momenttiin kir-
15468: maan muotoon". Siksi eduskunta edellytti, että         joitetun yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan
15469: "hallitus seuraa uusien säännösten soveltuvuutta       heille pitäisi kuulua yhtäläinen mahdollisuus luo-
15470: ja vaikutusta työelämään sekä tarvittaessa antaa       da haluamansa suhde työehtosopimuksiin. Hal-
15471: eduskunnalle esityksiä säännösten edelleen ke-         litusmuodon l 0 a §:ssä säädettyä positiivista jär-
15472: hittämisestä".                                         jestäytymisvapautta noudattaneet saavuttavat-
15473:       Yleissitovuus ulottaa työehtosopimusten sopi-    kin tällä valionallaan tarkoittamaosa tuloksen,
15474: japuolten hyväksymät oikeudet ja velvollisuudet        he pääsevät osalliseksi työehtosopimukseen.
15475: koskemaan myös sellaisia, jotka eivät ole tehneet      Työsopimuslain yleissitovuussäännöksestä joh-
15476:  näitä sopimuksia eivätkä ole antaneet sopijapuo-      tuu kuitenkin, että hallitusmuodon 10 a §:ssä
15477:  lille valtakirjaa tehdä sitoumuksia heidän puoles-    niin ikään säädettyä negatiivista järjestäytymis-
15478:  taan. Yleissitovuutta säädettäessä sitä ajateltiin    vapautta noudattaneet eivät tällä valinnanaan
15479:  lähinnä minimipalkkasäännöksenä. Vuosikym-            pääse tarkoittamaansa tulokseen, joka on työeh-
15480:  menien mittaan työehtosopimukset ovat laajentu-       tosopimusten vaikutusten ulkopuolella pysymi-
15481:  neet kattamaan monia muitakin asioita kuin palk-      nen. Tavallisen lain säännöksestä siis riippuu,
15482:  kaa. Työehtosopimusten alan laajentuminen on          saavuttaako perustuslain takaamia oikeuksia
15483: johtanut siihen, että nykyisin yleissitovuus on        käyttävä kansalainen sen tuloksen, jota hän ta-
15484:  elinkeinoelämän keskeisimpiin kuuluva jäyk-           voittelee.
15485:  kyystekijä, joka vaikeuttaa kansantalouden so-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
15486:  peutumista uuteen tilanteeseen ja heikentää siksi     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15487:  yritysten työllistämismahdollisuuksia.                nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15488:       Yleissitovuuden työllisyysvaikutukset olisivat   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15489:  jo sinänsä riittävä peruste tarkistaa työsopimus-
15490:   lakia yleissitovuuden osalta eduskunnan neljän-                 Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota
15491:   nesvuosisata sitten osoittaman tahdon mukaises-              siihen, että työsopimuslain 17 §:ssä sää-
15492:   ti. Tämän lisäksi vuonna 1995 hyväksytty perus-              detty työehtosopimusten yleissitovuus
15493:   oikeusuudistus on luonut uuden tarpeen tarkas-               johtaa      ristiriitaan  hallitusmuodon
15494:   tella yleissitovuuden vaikutuksia. Miten vanha               10 a §:ssä säädetyn negatiivisen järjestäy-
15495:   yleissitovuus on yleensä ottaen sovitettavissa uu-           tymisvapauden ja saman lain 5 §:ssä sää-
15496:   teen perusoikeusajatteluun?                                  detyn yhdenvertaisuusperiaatteen välillä,
15497:       Yleissitovuus johtaa ristiriitaan hallitusmuo-           ja
15498:   dossa säädettyjen yhdenvertaisuusperiaatteen ja                 mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
15499:   järjestäytymisvapauden välillä. Tämä ongelma                 poistaakseen sen epäkohdan, että tavalli-
15500:   oli yleisten oikeusperiaatteiden nojalla ilmeinen            nen laki syrjäyttää perustuslain?
15501: 
15502:       Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1996
15503: 
15504:                       Jukka Tarkka /nuors                       Risto Penttilä /nuors
15505:  260017
15506: 2                                         KK 886/1996 vp
15507: 
15508: 
15509: 
15510: 
15511:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
15512: 
15513:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Perusoikeusuudistuksen esitöistä ei käy ilmi,
15514: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       että työehtosopimusten yleissitovuuden olisi kat-
15515: olette toimittanut valtioneuvoston jäsenen vas-     sottu olevan ristiriidassa uusien perusoikeus-
15516: tattavaksi kansanedustaja Jukka Tarkan ym.          säännösten kanssa.
15517: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 886:           Työsopimuslain 17 § ei sinänsä edellytä, että
15518:                                                     työnantajan olisi kuuluttava työnantajajärjes-
15519:           Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota       töön tai työntekijän ammattiyhdistykseen. Sään-
15520:        siihen, että työsopimuslain 17 §:ssä sää-    nös ei myöskään aseta tällaiseen yhdistykseen
15521:        detty työehtosopimusten yleissitovuus        kuulumatonta työnantajaa tai työntekijää muita
15522:        johtaa      ristiriitaan  hallitusmuodon     heikompaan asemaan, vaan takaa tiettyjen työ-
15523:        10 a §:ssä säädetyn negatiivisenjärjestäy-   ehtosopimuksessa sovittujen vähimmäisehtojen
15524:        tymisvapauden ja saman lain 5 §:ssä sää-     noudattamisen myös sopijapuolten ulkopuolel-
15525:        detyn yhdenvertaisuusperiaatteen välillä,    la. Hallitusmuodon 10 a §:stä ei voida johtaa oi-
15526:        ja                                           keutta pysyä myös työehtosopimusten vaikutus-
15527:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       ten ulkopuolella, kuten kysymyksessä on esitet-
15528:        poistaakseen sen epäkohdan, että tavalli-    ty.
15529:        nen laki syrjäyttää perustuslain?                Hallitusmuodon 5 §edellyttää sekin tältä osin
15530:                                                     ainoastaan, ettei ketään ilman hyväksyttävää
15531:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        perustetta aseteta eri asemaan yhdistykseen kuu-
15532: vasti seuraavaa:                                    lumisen tai kuulumattomuuden perusteella.
15533:                                                         Edellä esitetyllä perusteella työehtosopimuk-
15534:    Hallitusmuodon 10 a §:n 2 momentin mukaan        sen yleissitovuus ei kysymyksessä esitetyllä taval-
15535: jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisva-       la ole ristiriidassa hallitusmuodon 10 a §:ssä tur-
15536: pauteen sisältyy säännöksen mukaan oikeus il-       vatun yhdistymisvapauden ja hallitusmuodon
15537: man lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuu-   5 §:ssä säädetyn yhdenvertaisuuden kanssa.
15538: lumatta yhdistykseen ja oikeus osallistua yhdis-        Valtioneuvosto asetti 9.11.1995 työsopimus-
15539: tyksen toimintaan. Samoin on turvattu ammatil-      lain uudistamista selvittävän komitean. Komi-
15540: linen yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytyä       tean tehtävänä on selvittää mainitun lain uudis-
15541: muiden etujen valvomiseksi.                         tamistarvetta ottaen huomioon yhteiskunnassa,
15542:    Säännös turvaa siten nimenomaisesti myös ns.     työelämässä, elinkeinoelämässä sekä lainsäädän-
15543: negatiivisen yhdistymisvapauden eli vapauden        nössä tapahtunut kehitys. Komitean tulee saada
15544: olla kuulumatta yhdistykseen. Negatiivisen yh-      työnsä päätökseen 31.10.1997 mennessä.
15545: distymisvapauden keskeisenä sisältönä on yhdis-         Myös työehtosopimusten yleissitovuuteen liit-
15546: tysten pakkojäsenyyden kielto eli se edellyttää,    tyvät kysymykset tulevat perusteellisen selvityk-
15547: että ketään ei saa pakottaa kuulumaanjohonkin       sen kohteeksi komiteatyön aikana. Pääministeri
15548: yhdistykseen. Säännöksen voidaan katsoa myös        Paavo Lipposen hallitusohjelmassa on kuitenkin
15549: edellyttävän, ettei yhdistykseen kuulumatto-        todettu, että työehtojen vähimmäisturvajärjes-
15550: muudesta saa sellaisenaan aiheutua kenellekään      telmä taataan.
15551: haitallisia seuraamuksia.
15552: 
15553:      Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1996
15554: 
15555:                                                                    Työministeri Liisa Jaakonsaari
15556:                                              KK 886/1996 vp                                               3
15557: 
15558: 
15559: 
15560: 
15561:                                          Tili Riksdagens Talman
15562: 
15563:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         terna framgår inte att koliektivavtalens allmänt
15564: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-          bindande verkan skulle ha ansetts stå i strid med
15565: 1em av statsrådet översänt fö1jande, av riksdags-       de nya bestämmelserna om grundrättigheterna.
15566: 1edamot Jukka Tarkka m.fl. undertecknade                   1 17 § 1agen om arbetsavta1 förutsätts inte i och
15567: spörsmå1 nr 886:                                        för sig att arbetsgivaren bör höra till en arbetsgi-
15568:                                                         varorganisation eller arbetstagarna tili en fack-
15569:           Har Regeringen fåst uppmärksamhet             förening. Bestämmelsen försätter inte heller en
15570:        vid att koliektivavta1s alimänt bindande         arbetsgivare eller en arbetstagare som inte hör tili
15571:        verkan, varom bestäms i 17 § 1agen om            en dy1ik förening i en sämre stälining än andra,
15572:        arbetsavta1, står i strid med negativ orga-      utan garanterar att vissa minimivillkor som över-
15573:        niseringsfrihet, varom bestäms i 10 a §          enskommits i kollektivavta1et iakttas också då
15574:        regeringsformen, och med 1ikställighets-         det gäller andra än avtalsparterna. Rätten att
15575:        principen, varom bestäms i 5 § i samma           hålla sig också utanför koliektivavta1ens verk-
15576:        1ag, och                                         ningar kan inte härledas från 10 a § regeringsfor-
15577:           vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vidta         men, såsom framstälits i spörsmålet.
15578:        för att undanröja missförhåliandet att en           Också enligt 5 § regeringsformen förutsätts till
15579:        van1ig 1ag utes1uter grund1agen?                 dessa delar endast att ingen utan godtagbart skäl
15580:                                                         försätts i annan stälining på grund av att denne
15581:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt           hör elier inte hör till en förening.
15582: anföra fö1jande:                                           Enligt det ovan anförda står koliektivavtalens
15583:                                                         allmänt bindande verkan inte på det sätt som
15584:     En1igt 10 a § 2 mom. regeringsformen har var        framförs i spörsmå1et i strid med föreningsfrihe-
15585: och en föreningsfrihet. En1igt bestämme1sen             ten som tryggas i 10 a § regeringsformen och med
15586: inbegriper föreningsfriheten rätt att utan till-        1ikställigheten enligt 5 § regeringsformen.
15587: stånd bi1da en förening, höra eller 1åta b1i att höra      Statsrådet tillsatte 9.11.1995 en kommitte för
15588: tili en förening och rätt att de1ta i en förenings      att utreda reformen av 1agen om arbetsavtal.
15589: verksamhet. Likaså tryggas fackföreningsfrihet          Kommitten har i uppdrag att utreda behovet av
15590: och frihet att organisera sig för att bevaka andras     en förnyelse av lagen med beaktande av den ut-
15591: intressen.                                              veckling som skett i samhället, arbetslivet, nä-
15592:     Bestämme1sen tryggar så1unda uttryckligen           ringslivet och 1agstiftningen. Meningen är att
15593: också s.k. negativ föreningsfrihet, dvs. frihet att     kommitten skall få sitt arbete slutfört tili
15594: 1åta b1i att höra till en förening. Det centra1a i      31.10.1997.
15595: negativ föreningsfrihet är förbudet mot ob1igato-          Också de frågor som hänför sig tili kollektiv-
15596: riskt med1emskap i föreningar. Det förutsätter          avtalens allmänt bindande verkan kommer att b1i
15597: med andra ord att ingen får tvingas att höra tili en    grundligt utredda medan kommittens arbete på-
15598: förening. Bestämme1sen kan också anses förut-           går. 1 programmet för statsminister Paavo Lip-
15599: sätta att inga menliga följder får åsamkas någon        ponens regering står det i alla fall att systemet
15600: för att denne inte hör tili en förening.                med ett minimiskydd i fråga om arbetsvillkoren
15601:     Av förarbetena tili reformen av grundrättighe-      garanteras.
15602: 
15603:      Helsingfors den 30 december 1996
15604: 
15605:                                                                    Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
15606:                                            KK 887/1996 vp
15607: 
15608: Kirjallinen kysymys 887
15609: 
15610: 
15611: 
15612: 
15613:                                   Reijo Laitinen /sd ym.: Venäjälle suuntautuvasta rekkaliikenteestä
15614: 
15615: 
15616: 
15617:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
15618: 
15619:    Viime aikoina suomalaisten rekkojen toimin-       ta sekä tuliilta liikenneministeriön toimialaan
15620: taa Venäjällä on vaikeutettujatkuvasti venäläis-     kuuluvassa asiassa. Eräässä haastattelussa lii-
15621: ten yhä uusin, osin sopimusten vastaisin toimin.     kenneministeri on vihjannut tarkemmin peruste-
15622: Käyttöön on mm. otettu ylimääräinen rajanyli-        lematta, että syynä ongelmiin olisivat myös suo-
15623: tysmaksu, ja suomalaisia TIR-tunnuksin varus-        malaisten väärinkäytökset TIR-Iiikenteessä.
15624: tettuja autoja on avattu rajalla, vaikka ne kan-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
15625: sainvälisen sopimuksen mukaan saisi avata vasta      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15626: määrän päässään.                                     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15627:    Ottaen huomioon, kuinka mittavaaja merkit-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15628: tävää Suomen ja Venäjän välinen tavaraliikenne
15629: on, on liikenneministeriön toiminta asiassa ollut              Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
15630: tehotonta. Kirjelmät ja neuvottelut eivät ole joh-          turvatakseen Suomen ja Venäjän välisen
15631: taneet tulokseen, ja liikenneministeri onkinjulki-          rekkaliikenteen ja miten liikenneministe-
15632: suudessa vyöryttänyt vastuuta ja vaatinut apua              riö aikoo tehostaa toimintaansa asiassa?
15633: mm. sisäasiainministeriöltä, rajavartiolaitoksel-
15634: 
15635:      Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1996
15636:                      Reijo Laitinen /sd                      Erkki J. Partanen /sd
15637: 
15638: 
15639: 
15640: 
15641:  260017
15642: 2                                          KK 887/1996 vp
15643: 
15644: 
15645: 
15646: 
15647:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
15648: 
15649:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       on parantunut, osittain varmasti siitä syystä, että
15650: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        suomalaiskuljettajat ovat tulleet varovaisemmik-
15651: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      si. Se, että Venäjällä eri viranomaiset yrittävät
15652: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reijo Lai-      periä ulkomaisilta kuljettajilta erilaisia laittomia
15653: tisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       maksuja, on tietysti ongelma,jota Suomen viran-
15654: n:o 887:                                             omaiset eivät voi valitettavasti yhdessä yössä
15655:                                                      poistaa.
15656:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä            Kysyjillä ei näytä olevan aavistustakaan siitä,
15657:        turvatakseen Suomen ja Venäjän välisen        mikä kuuluu liikenneministeriön toimialaan ja
15658:        rekkaliikenteen ja miten liikenneministe-     mikä ei. Tähän saakka liikenneministeriö onkin
15659:        riö aikoo tehostaa toimintaansa asiassa?      hoitanut Venäjän liikenteessä myös toimialansa
15660:                                                      ulkopuolisia asioita. Liikenneministeriö ei pel-
15661:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kää vastuuta. Niinpä hallituksen lähialueminis-
15662: vasti seuraavaa:                                     terivaliokunta päätti, että liikenneministeriöllä
15663:                                                      on koordinaatiovastuu Venäjän liikenteestä ja
15664:    Kysymyksessä esitetty väite siitä, että suoma-    velvoitti asettamaan liikenneministeriön johdol-
15665: laisten rekkojen toimintaa Venäjällä olisi viime     la työryhmän, johon lisäksi kuuluvat ulkoasiain-
15666: aikoina jatkuvasti vaikeutettu uusin, osin sopi-     ministeriön, sisäasiainministeriön, valtiovarain-
15667: musten vastaisin toimin, on perätön ja perustuu      ministeriön ja tullihallituksen edustajat, käsitte-
15668: tiedotusvälineissä esiintyneisiin yksipuolisiin ja   lemään Venäjän liikenteen asioita.
15669: virheellisiin tietoihin.                                 Siihen, että rajanylitykset kestävät tällä het-
15670:     Mitään ylimääräistä rajanylitysmaksua ei ole     kellä kauan, ei juuri nyt voida mitään. Kuten
15671: vielä otettu käyttöön. TIR-kuljetuksia koskeva       alussa totesin, kuljetusten määrä on moninker-
15672: kansainvälinen sopimus antaa vastaanottomaan         taistunut. Kuitenkin 40 viikkoa vuodessa on sel-
15673: tulliviranomaisille oikeuden avata TIR-ajoneu-       laista aikaa, jolloin kuljetukset sujuvat jousta-
15674: von kuorma rajalla, jos siihen on erityistä syytä.   vasti. Suomen liittyminen ET Aan teki Suomen ja
15675:    Kysymyksessä on totta se, että Suomen ja Ve-      Venäjän välisestä rajasta myös verorajan. Venä-
15676: näjän välinen tavaraliikenne on mittavaaja mer-      jän tullilainsäädäntö lähtee siitä, että maahantu-
15677: kittävää. Viimeisten vuosien aikana kuljetusten      lotarkastukset tehdään rajalla. Kuitenkin Venä-
15678: määrä on moninkertaistunut.                          jän tullikomitean mukaan liian suuri osa Venä-
15679:    Väite siitä, että liikenneministeriön toiminta    jälle tuotavista tavaroista kulkee ohi tullin. Vali-
15680: asiassa on ollut tehotonta, perustuu tietämättö-     tettavasti tähän ovat syyllistyneet myös suoma-
15681: myyteen. Jos tarkastellaan Suomen ja Venäjän         laiset ajoneuvot.
15682: välisen liikenteen kehitystä viimeisten vuosien          Hallitus ja liikenneministeriö tekevät luonnol-
15683: aikana, on todettava, että kaikista vaikeuksista     lisesti kaikkensa,jotta Suomen ja Venäjän väliset
15684: huolimatta ollaan menossa parempaan suun-            maantiekuljetukset sujuisivat kitkattomasti. Lii-
15685: taan. Ylipaino- ja ylimittakuljetusten maksuista     kenneministeriö lähtee siitä, että asioita ei ratko-
15686: ja lupamenettelystä on sovittu Venäjän liikenne-     ta voimatoimin, vaan neuvotteluteitse yhteis-
15687: ministeriön kanssa ja tämä sopimus on pitänyt.       työssä venäläisten viranomaisten kanssa.
15688: Myös kuljettajien turvallisuustilanne Venäjällä
15689: 
15690:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1996
15691: 
15692:                                                                Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
15693:                                              KK 887/1996 vp                                             3
15694: 
15695: 
15696: 
15697: 
15698:                                          Tili Riksdagens Talman
15699: 
15700:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       detta avtal har också hållit. Förarnas säkerhet i
15701: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         Ryssland har också förbättrats, delvis säkert på
15702: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-     grund av att finska förare har blivit försiktigare.
15703: damot Reijo Laitinen m.fl. undertecknade spörs-        Det faktum att olika myndigheter i Ryssland
15704: mål nr 887:                                            försöker uppbära olika olagliga avgifter av förar-
15705:                                                        na är naturligtvis ett problem som myndigheter-
15706:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         na i Finland inte över en natt kan råda bot på.
15707:        ta för att trygga långtradartrafiken mel-          Spörsmålsundertecknarna tycks inte ha en
15708:        lan Finland och Ryssland och hur tänker         aning om vad som h ör tili trafikministeriets verk-
15709:        trafikministeriet effektivera sin verksam-      samhetsområde och vad som inte hör. Fram tili
15710:        het i saken?                                    nu har trafikministeriet i rysslandstrafiken också
15711:                                                        skött utomstående ärenden. Trafikministeriet är
15712:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          inte rädd för att ta ansvar. Följaktligen beslöt
15713: anföra följande:                                       regeringens närområdesministerutskott att tra-
15714:                                                        fikministeriet skall ha ansvar för att koordinera
15715:    Det i spörsmålet nämnda påståendet att de           trafiken tili Ryssland och gav i uppdrag åt trafik-
15716: finska långtradarnas verksamhet i Ryssland un-         ministeriet att tillsätta en arbetsgrupp med repre-
15717: der de senaste tiderna fortlöpande skulle ha för-      sentanter, förutom från det egna ministeriet, från
15718: svårats genom nya, dels avtalsstridiga åtgärder,       utrikesministeriet, inrikesministeriet, finansmi-
15719: är oriktigt och grundar sig på ensidig och felaktig    nisteriet och tullstyrelsen för att behandla frågor
15720: information som förekommit i pressen.                  som gäller trafiken tili Ryssland.
15721:    Någon extra gränsövergångsavgift har ännu              Det är inte mycket vi kan göra gällande det
15722: inte tagits i bruk. 1enlighet med det internationel-   faktum att gränsövergången för närvarande tar
15723: la avtalet om TIR-transporter har det mottagan-        lång tid. Somjag konstaterade i början har trans-
15724: de landets tulltjänstemän rätt att öppna TIR-          porternas antal mångfaldigats. Men 40 av årets
15725: fordonets last vid gränsen, om det finns särskilda     veckor är sådan tid då transporterna sker smi-
15726: skäl för detta.                                        digt. När Finland blev medlem av EES blev Fin-
15727:    Det är sant som nämns i spörsmålet, att gods-       lands och Rysslands gräns en skattegräns. Tull-
15728: trafiken mellan Finland och Ryssland är omfat-         lagstiftningen i Ryssland utgår från att inre-
15729: tande och betydande. Under de senaste åren har         sekontrollerna görs vid gränsen. Men enligt
15730: antalet transporter mångfaldigats.                     Rysslands Tullkommitte för man in en alltför
15731:    Påståendet om att trafikministeriets handlan-       stor mängd varor i landet förbi tullen. Tyvärr är
15732: de i saken skulle ha varit ineffektivt grundar sig     också finska fordon skyldiga tili detta.
15733: på okunskap. Om vi betraktar utvecklingen av              Regeringen och trafikministeriet gör natur-
15734: trafiken mellan Finland och Ryssland under de          ligtvis sitt yttersta för att transporterna på väg
15735: senaste åren kan det konstateras att man trots         mellan Finland och Ryssland skall ske smidigt.
15736: alla svårigheter är på väg i en bättre riktning. Vi    Trafikministeriet utgår från att saker inte skall
15737: har med Rysslands trafikministerium kommit             lösas med kraftåtgärder utan genom att förhand-
15738:  överens om avgifter för transporter med övervikt      la i samarbete med de ryska myndigheterna.
15739:  och övermått samt om tillståndsförfarandet och
15740: 
15741:      Helsingforsden 19 december 1996
15742: 
15743:                                                                    Trafikminister Tuula Linnainmaa
15744:                                               KK 888/1996 vp
15745: 
15746: Kirjallinen kysymys 888
15747: 
15748: 
15749: 
15750: 
15751:                                      Raimo Vistbacka /ps: Lehtomäen paikallistien 16853 peruskor-
15752:                                         jauksesta
15753: 
15754: 
15755:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
15756: 
15757:     Paikallistie 16853 (Kangasaho - Lehtomäki            ko. alueiden pohjoispuolitse, mihin tarkoituk-
15758: - Autio) on paikoin hyvin kapea ja siinä on              seen on maanomistajilta jo saatu kirjalliset lu-
15759: jyrkkiä mutkia sekä vaikeita mäkikohtia. Lisäksi         paukset maa-alueista. Tiettävästi asiasta on kir-
15760: tiellä on yksi erittäin kapea silta (Vihurinjoen         jalliseen kysymykseeni (41811995 vp) viitaten teh-
15761: silta). Raskas liikenne lisääntyy kyseisellä tiellä      ty tiepiirin toimesta selvitys, mutta siitä ei ole
15762: jatkuvasti mm. turverekkojen takia, minkä                tullut tähän mennessä tietoja.
15763: vuoksi olisi tärkeätä jatkaa tielle viimeisen vuo-           Luetellut tienparannus- ja muutostoimenpi-
15764: den aikana suoritettuja turvallisuutta parantavia        teet tulisi saada pikaisesti aloitetuiksi tänä vuon-
15765: toimenpiteitä.                                           na tehdyn Kangasahon liittymän rakentamisen
15766:     Suomenselkätien (kt 58) ja Lehtomäen paikal-         jatkoksi. Tiellä kulkeva hyötyliikenne sujuisi
15767: listien liittymä on edelleen liikenteellisesti vaaral-   näin nopeammin ja uusien vakavien onnetto-
15768: linen. Varsinkin edellä mainitun turpeenajon ta-         muuksien riski pienenisi. Toimenpiteistä koitu-
15769:  kia liittymää tulisi leventää ja tien korkeutta pu-     vat kustannukset eivät nousisi saatavaan hyö-
15770:  dottaa.                                                 tyyn nähden korkeiksi.
15771:     Vihurinjoen silta on kapea ja näkemäalueet               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
15772:  pienestä pensaikoiden raivaamisesta huolimatta          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15773:  edelleen huonot. Huonon näkyvyyden vuoksi sil-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15774:  lalla on tapahtunut vaikeitakin onnettomuuksia.         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15775:  Siltaa tulisi pikaisesti leventää ja näkemäaluetta
15776:  parantaa suoritettua tehokkaammin.                                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
15777:     Nytkimenmäen ja Martinmäen kohta on on-                     Lehtomäen paikallistien 16853 (Kangas-
15778:  gelmallinen jyrkkyytensä ja samanaikaisen mut-                 aho- Lehtomäki- Autio) liikenteelli-
15779:  kan takia. Varsinkin linja-autot ja turverekat                 sesti vaikeimpien kohtien korjaamiseksi
15780:  ovat vaikeuksissa kyseisessä tienkohdassa. Paik-               tiellä jo suoritettujen toimenpiteiden jat-
15781:  kaan tulisi rakentaa uusi oikotie (noin 1,2 km)                koksi?
15782: 
15783:       Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1996
15784: 
15785:                                             Raimo Vistbacka /ps
15786: 
15787: 
15788: 
15789: 
15790:  260017
15791: 2                                           KK 888/1996 vp
15792: 
15793: 
15794: 
15795: 
15796:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
15797: 
15798:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Liittymä kantatiehen 58 on parannettu tänä
15799: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          vuonna, ja se on liikenteen edellyttämässä kun-
15800: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        nossa. Liittymän enempi laajentaminen johtaisi
15801: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo             uusiin turvallisuusongelmiin.
15802: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-              Vihurinjoen sillan molemmin puolin on suori-
15803: sen n:o 888:                                           tettu näkemäraivauksia tiealueella. Laajempia
15804:                                                        raivauksia ei ole voitu suorittaa, koska toimenpi-
15805:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          teelle ei ole saatu maanomistajan lupaa. Sillan
15806:        Lehtomäen paikallistien 16853 (Kangas-          leventäminen maksaisi noin 400 000 mk. Toi-
15807:        aho- Lehtomäki- Autio) liikenteelli-            meopiteestä saatava hyöty ei ole liikenteen ja
15808:        sesti vaikeimpien kohtien korjaamiseksi         liikenneturvallisuuden kannalta niin suuri, että
15809:        tiellä jo suoritettujen toimenpiteiden jat-     hanke mahtuisi perustienpidon ohjelmiin. Sillal-
15810:        koksi?                                          la sattunut liikenneonnettomuus on Tielaitoksen
15811:                                                        mukaan johtunut suuresta ylinopeudesta.
15812:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Nytkimenmäen ja Martinmäen kiertämiseksi
15813: vasti seuraavaa:                                       esitetty tielinjan siirto olisi tehdyn selvityksen
15814:                                                        mukaan 1,7 kilometrin mittainen ja maksaisi va-
15815:     Paikallistie 16853 sijaitsee Soinin ja Karstulan   jaat 2 milj. mk. Tästäkään toimenpiteestä saata-
15816: kunnissa Vaasan ja Keski-Suomen tiepiirien             va hyöty ei ole liikenteen eikä liikenneturvalli-
15817: alueilla. Tien liikenne on erittäin vähäistä (keski-   suuden kannalta niin suuri, että hanke mahtuisi
15818: määrin 120-130 autoa/vrk) ja se on pääosin             perustienpidon ohjelmiin nykytasoisella perus-
15819: liikenteen edellyttämässä kunnossa. Ongelmia           tienpidon (mom. 31.24.21) rahoituksella.
15820: syntyy lähinnä lisääntyneistä turvekuljetuksista
15821: Karstulan puoleisessa päässä.
15822: 
15823:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1996
15824: 
15825:                                                                 Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
15826:                                           KK 888/1996 vp                                              3
15827: 
15828: 
15829: 
15830: 
15831:                                       Tili Riksdagens Talman
15832: 
15833:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Anslutningen tili stamväg 58 har förbättrats i
15834: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-      år och den är i sådant skick som trafiken förutsät-
15835: lem av statsrädet översänt följande av riksdags-    ter. Ytterligare utvidgande av anslutningen leder
15836: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmäl          till nya säkerhetsproblem.
15837: nr 888:                                                 På båda sidor om Vihurijoki bro har röjnings-
15838:                                                     arbeten utförts för att förbättra den fria sikten på
15839:           Vilka ätgärder ämnar Regeringen vid-      vägomrädet. Mera omfattande röjningsarbeten
15840:        ta för att reparera de trafikmässigt be-     har inte kunnat utföras eftersom man inte har fått
15841:        svärligaste delarna av Lehtomäki lokal-      tillständ för detta av markägaren. Kostnaderna
15842:        väg 16853 (Kangasaho - Lehtomäki -           för att bredda bron torde uppgå till400 000 mk.
15843:        Autio) varvid de redan realiserade arbete-   Den nytta breddandet av bron skulle medföra är
15844:        na pä denna väg skulle få en uppföljning?    ur trafik- och trafiksäkerhetssynvinkel inte sä
15845:                                                     stor att projektet kan inrymmas i programmen
15846:   Som svar pä detta spörsmäl får jag vördsamt       för basväghållning. Den olycka som skedde pä
15847: anföra följande:                                    bron berodde en1igt uppgifter från Vägverket på
15848:                                                     f6r hög hastighet.
15849:    Lokalväg 16853 är belägen i kommunerna               Enligt utredningar för alternativet att flytta
15850: Soini och Karstula, i ett område som hör tili       väglinjen så att den rundar Nytkinmäki och Mar-
15851: Mellersta Finlands vägdistrikt. Trafiken på vä-     tinmäki, torde väglinjen b1i 1, 7 km lång och kosta
15852: gen är synnerligen ringa (i medeltal 120-130        2 milj. mk. Inte heller nyttan av dessa ätgärder är
15853: fordon/dygn) och vägen är i huvudsak i sädant       frän trafik- och trafiksäkerhetssynvinkel tillräck-
15854: skick som f6rutsätts för vägar med denna trafik-    ligt stor för att projektet skall kunna inrymmas i
15855: mängd. Det är de ökade torvtransporterna i          programmen för basväghällning inom ramen för
15856: Karstula-ändan av vägen som närmast ger upp-        nuvarande finansieringsnivä för basväghållning
15857: hov tili problem.                                   (31.24.21).
15858: 
15859:      Helsingforsden 16 december 1996
15860:                                                                  Trafikminister Tuula Linnainmaa
15861:                                             KK 889/1996 vp
15862: 
15863: Kirjallinen kysymys 889
15864: 
15865: 
15866: 
15867: 
15868:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Ministereiden läsnäolosta kyselytunnilla
15869: 
15870: 
15871: 
15872:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15873: 
15874:    Torstaisin kello 16.30 pidettävällä valtioneu-     taessa kirjaantuo aina jonon hännille. Kysely-
15875: voston kyselytunnilla on kaksi ongelmaa. Ensim-       tunnilla on tästä syystä useinjonkinlainen mark-
15876: mäinen, joka ei sellaisenaan kuulu hallitukselle,     kinapaikan tunnelma. Ministereiden kiireet kyllä
15877: on se, että alun perin suullisten kyselyjen esittä-   ymmärtää, mutta eikö kiireisen olisi parempi py-
15878: miseen tarkoitettu tapahtuma alkaa muodostua          sytellä koko tilaisuudesta poissa, sen sijaan että
15879: kirjallisten kysymysten esittämistilaisuudeksi.       ravaa ministeriaition ja valtiosalin väliä.
15880: Yhä useampi kunjättää kysymyksensä etukäteen             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
15881: kirjallisena varmistaakseen puheenvuoronsa.           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15882:    Toinen hallitukselle kuuluva ongelma on se,        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15883: että ministerit saapuvat kyselytunnille milloin       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15884: saapuvat ja useat poistuvat tunnin aikana useita
15885: kertoja. Jos kansanedustaja pyytää puheenvuo-                   Onko Hallituksella keinoja, joilla saisi
15886: roa osoittaakseen kysymyksen tietylle alan mi-               valtioneuvoston kyselytunnille ilmoitetut
15887: nisterille, tämä saattaa kysymysvuoron tullessa              ministerit pysymään tuon tunnin ajan
15888: olla jossakin salin ulkopuolella. Kansanedustaja             ministeriaitiossa vastaamassa kansan-
15889: joutuu näin ollen, samaan tahtiin kuin ministeri             edustajien kieltämättä joskus toisarvoi-
15890: ravaa salin ulkopuolella, peruuttamaan ja uusi-              siinkin kysymyksiin?
15891: maan puheenvuoropyyntönsä, joka uudistet-
15892: 
15893:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1996
15894: 
15895:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
15896: 
15897: 
15898: 
15899: 
15900:  260017
15901: 2                                            KK 889/1996 vp
15902: 
15903: 
15904: 
15905: 
15906:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15907: 
15908:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         nilla. Vastauksen antaminen viivyttelemättä on
15909: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tarvittaessa varmistettu niin, että ao. valtioneu-
15910: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        voston jäsenen ollessa estynyt on hänen sijaisensa
15911: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         varautunut vastauksen antamiseen.
15912: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             Valtioneuvoston jäsenille on toimitettu tie-
15913: n:o 889:                                               doksi valtioneuvoston kyselytuntien ajankohdat
15914:                                                        välittömästi sen jälkeen, kun ne on vahvistettu.
15915:           Onko Hallituksella keinoja, joilla saisi     Hallituksen piirissä on myös tuotu esiin ministe-
15916:        valtioneuvoston kyselytunnille ilmoitetut       reiden läsnäolon tärkeys kyselytunneilla ja täh-
15917:        ministerit pysymään tuon tunnin ajan            dennetty, että pakottavasta esteestä on ilmoitet-
15918:        ministeriaitiossa vastaamassa kansan-           tava eduskunnalle. Edellä todettu huomioon ot-
15919:        edustajien kieltämättä joskus toisarvoi-        taen voidaan olettaa, että ministereiden lyhytai-
15920:        siinkin kysymyksiin?                            kainen poistuminen kesken kyselytunnin on voi-
15921:                                                        nut tapahtua vain ennalta arvaamattomasta yli-
15922:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           voimaisesta syystä.
15923: vasti seuraavaa:                                          Osoituksena siitä, että hallitus pitää tärkeänä
15924:                                                        huolenkantoa ministereiden läsnäolosta kysely-
15925:    Hallituksen piirissä on erikseen kiinnitetty        tunneilla, toimitetaan kirjallinen kysymys n:o
15926: huomiota siihen, että etukäteen kirjallisesti jätet-   889/1996 vp ja siihen annettu vastaus tiedoksi
15927: tyihin suullisiin kysymyksiin valmistaudutaan          myös kaikille valtioneuvoston jäsenille.
15928: vastaamaan välittömästi seuraavalla kyselytun-
15929: 
15930:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1996
15931:                                                                         Pääministeri Paavo Lipponen
15932:                                           KK 889/1996 vp                                            3
15933: 
15934: 
15935: 
15936: 
15937:                                       Tili Riksdagens Talman
15938: 
15939:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    gen. Vid behov har man säkerställt att svaret ges
15940: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      utan dröjsmål så att då vederbörande statsråds-
15941: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    medlem är förhindrad att delta i frågetimmen är
15942: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål          hans ställföreträdare beredd att svara.
15943: nr 889:                                                Statsrådsmedlemmarna informeras om tid-
15944:                                                     punkterna för frågetimmarna med statsrådet
15945:           Har Regeringen några medel med vil-       omedelbart efter att de har fastställts. Inom re-
15946:        ka de ministrar som är anmälda tili fråge-   geringen har också betonats betydelsen av att
15947:        timmen med statsrådet fås att stanna kvar    ministrarna är närvarande under frågetimmarna
15948:        i ministerlogen under just den timmen och    och det har poängterats att riksdagen skall infor-
15949:        att de svarar på riksdagsmännens frågor      meras om tvingande förhinder. Med beaktande
15950:        som onekligen ibland är av mindre bety-      av det ovan anförda kan man anta att om minist-
15951:        delse?                                       rarna har avlägsnat sig för en kort tid mitt under
15952:                                                     frågetimmen, har detta kunnat inträffa endast av
15953:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       oförutsägbara övermäktiga orsaker.
15954: anföra följande:                                       Som ett bevis på att regeringen anser detvara
15955:                                                     viktigt att se tili att ministrarna är närvarande
15956:    Inom regeringen har man särskilt fåst upp-       under frågetimmen tillställs också alla statsråds-
15957: märksamhet vid att man förbereder sig att svara     medlemmar för kännedom det skriftliga spörs-
15958: omedelbart under följande frågetimme på munt-       målet nr 889/1996 rd och svaret på detsamma.
15959: liga spörsmål som på förhand lämnats in skriftli-
15960: 
15961:      Helsingfors den 18 december 1996
15962: 
15963:                                                                     Statsminister Paavo Lipponen
15964:                  j
15965:                 j
15966:                j
15967:               j
15968:              j
15969:             j
15970:            j
15971:           j
15972:          j
15973:         j
15974:        j
15975:       j
15976:      j
15977:     j
15978:    j
15979:   j
15980:  j
15981: j
15982:                                             KK 890/1996 vp
15983: 
15984: Kirjallinen kysymys 890
15985: 
15986: 
15987: 
15988: 
15989:                                    Pekka Kuosmanen /kok ym.: Itäradan rakentamisesta
15990: 
15991: 
15992: 
15993:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15994: 
15995:     Liikenneministeriö perusti syksyllä 1990 Itä-     reen. Myös radan vaikutusalueella on esiintynyt
15996: radat-projektin, joka sai tehtäväkseen selvittää      epäilyksiä ja vastustusta, mikä näkyy mm. kun-
15997: hanketta kolmen vaihtoehdon pohjalta. Nämä            tien kielteisissä lausunnoissa. Vaikeuksia on koh-
15998: tarkoittivat uuden rautatien rakentamista Hel-        dattu myös ratalinjan erkanemiskohdan sijoitte-
15999: singistä joko Lahden kautta Mikkeliin, Porvoon        lussa asutuille seuduille Keravalla tai Järven-
16000: kautta Kouvolaan tai Kotkan kautta Luumäelle.         päässä.
16001: Nopea vilkaisu karttaan kertoo, että tarjotuista         Edellä sanotun valossa on perusteltua tarkem-
16002: ratkaisuista keskimmäinen eli uusi rata Helsin-       min tutkia, mitä itäratahankkeen suunnittelu-
16003: gistä Kouvolaan oikaisee Riihimäen-Lahden             asiakirjoissa todella sanotaan ja millä tavoin teh-
16004: mutkan kokonaan ja palvelee näin ollen tasapuo-       tyä ratkaisua niissä perustellaan. Perehtyminen
16005: lisesti kaikkia kolmea em. liikennesuuntaa, sen       näihin papereihin on sekä mielenkiintoista että
16006: sijaan muiden oikaisuvaikutus on vain osittai-        opettavaista.
16007: nen.                                                     Hankkeesta tehty tekninen selvitys on selkeä
16008:     Itäradat-projektin työ kesti pari vuotta. Työn    ja informatiivinen. Sen mukaan Kouvolan vaih-
16009: aikana tuli julkisuuteen ennakkotietoja, joiden       toehto on sekä rakennuskustannustensa että
16010: mukaan Kouvolan suunta olisi kannattavin.             odotettavissa olevan liikenteen suhteen selvästi
16011:  Vuonna 1992 liikenneministeriön julkaisusarjas-      edullisin vaihtoehto. Siinä joudutaan rakenta-
16012:  sa ilmestyi laaja, hanketta eri näkökulmista va-     maan vähiten uutta rataa eli 112 km, jolloin ra-
16013: laiseva viisiosainen raportti nimellä Itäradat-tar-   kennuskustannukset ovat 2,88 mrd mk. Sen si-
16014:  veselvitys. Monien yllätykseksi selvityksen lop-     jaan Lahden-Mikkelin vaihtoehto edellyttää
16015:  puraportissa päädyttiin ehdottamaan Lahden-          158 km uutta rataa hintaan 3,68 mrd mk ja Kot-
16016:  Mikkelin vaihtoehdon toteuttamista.                  kan vaihtoehto 168 km uutta rataa hintaan 4,47
16017:     Saamansa aineiston pohjalta liikenneministe-      mrd mk. Myös jos lasketaan mukaan vanhoihin
16018:  riö päätti valmistelun jatkamisesta siltä pohjal-    ratoihin kaavaillut perusparannukset, on Kou-
16019:  ta, että rakennetaan rautatie Helsingistä Lah-       volan vaihtoehto selvityksen mukaan edullisin.
16020:  teen. Muita päätöksiä ei tehty. On paikallaan        Kouvolan vaihtoehdon lasketaan myös tuovan
16021:  korostaa, että kaikki valmisteluasiakirjojen ta-     eniten uusia matkustajia rautateille ja eniten ta-
16022:  loudelliset laskelmat ja vertailut perustuvat sii-   varaliikenteen siirtymistä maanteiltä rautateille.
16023:  hen, että jokin annetuista vaihtoehdoista toteu-     Tavaraliikenteen suoritteita tulisi Kotkan vaih-
16024:  tetaan kokonaan. Osittain toteutettavasta vaih-      toehto säästämään muita enemmän, mikäjohtuu
16025:  toehdosta ei ole esitetty mitään kannattavuus-       Vuoksenlaaksosta ja itärajan takaa Kotkan ja
16026:  laskelmia. Julkisuudessa on kuitenkin esitetty       Haminan satamiin suuntautuvan tavaraliiken-
16027:  sellaisiakin arveluja, että jatkorataa Lahti-        teen matkan lyhenemisestä. Korkeiden inves-
16028:  Heinola-Mikkeli ei ehkä rakennettaisi lain-          tointikustannusten vuoksi vaihtoehdon koko-
16029:  kaan tai että sen toteutuminen siirtyisi kauas       naiskannattavuus jää kuitenkin muita heikom-
16030:  tulevaisuuteen.                                      maksi.
16031:      Helsinki-Lahti-ratkaisun kiistanalaisuus on         Yhteiskuntataloudellista kannattavuutta kos-
16032:  kuvastunut monissa lehtikirjoituksissa,joissa on     keva toinen itärataselvitys käsittelee vaihtoehto-
16033:   ihmetelty, kannattaako 10-15 minuutin ajan-         jen markkamääräisten kustannusten ja tuottojen
16034:   säästön vuoksi rakentaa puolentoista miljardin      lisäksi myös ratahankkeiden aineettornia etuja ja
16035:   markan rautatietä olemassa olevan radan vie-        haittoja, kuten aikasäästöjä, onnettomuuskus-
16036: 
16037:  260017
16038: 2                                           KK 890/1996 vp
16039: 
16040: tannuksia, ympäristötekijöitä. Niistä yhteenve-        alueen asukkaista voisivat pysyä paikoillaan ja
16041: tona laadittu kokonaisarvia antaa Kouvolan             hankkia elantonsa kotiseudullaan. Itäradat-pro-
16042: vaihtoehdolle parhaan hyöty-kustannussuhteen           jektin logiikka on toiminut täsmälleen päinvas-
16043: ja korkeimman korkotuoton sijoitetulle pää-            taisella tavalla: Se suosittaa rautatiesuuntaa,
16044: omalle. Ero Kotkan vaihtoehtoon on huomatta-           joka sen omien selvitysten mukaan on kalliimpi,
16045: van suuri, Mikkelin vaihtoehtoon verrattuna ero        tuo vähemmän matkustajia ja uutta tavaraliiken-
16046: on pienempi.                                           nettä sekä aiheuttaa enemmän muuttoliikettä ja
16047:   · Tehtyjen selvitysten viesti siis on, että kaikki   infrastruktuurikustannuksia yhteiskunnalle.
16048: kvantifioitavissa olevat tekijät puoltavat Kouvo-          Tehtyä valintaa vastaan voidaan esittää vielä
16049: lan vaihtoehtoa.                                       koko joukko muitakin näkökohtia, jotka selvi-
16050:     Aluerakenteelliset vaikutukset -selvityksessä      tyksessä on sivuutettu, esimerkiksi seuraavat:
16051: käsitellään myös laajasti Suomen itärajan ylittä-          Helsingistä Lahteen on hyvät tieyhteydet En-
16052: vän rautatieliikenteen kehitysnäkymiä ja arvioi-       nemmin tai myöhemmin koko väli rakennetaan
16053: daan, että itärajan henkilöliikenne kasvaa vuo-        moottoritieksi, siitä ei varmasti radan takia luo-
16054: den 1991 noin 300 000 vuotuisesta matkasta vuo-        vuta, kulkeehan tuota suuntaa kaksi Suomen
16055: teen 2010 mennessä noin 5-6-kertaiseksija vuo-         tärkeimmistä valtateistä. Tiellä on hyvin vilkas
16056: teen 2030 mennessä yli kymmenkertaiseksi.              pitkänmatkan pikalinjaliikenne, lähes neljäkym-
16057: Myös itärajan tavaraliikenteen kehitysnäkymis-         mentä lähtöä päivittäin molemmista suunnista
16058: tä annetaan hyvin valoisa kuva. Näitä seikkoja ei      sekä lisäksi toistakymmentä vuoroa Helsinki-
16059: kuitenkaan enää mainita siinä vaiheessa, kun           Vantaan lentoasemalle. Tämä liikenne tulee jat-
16060: työryhmä tekee lopulliset johtopäätöksensä eli         kumaan. Suurin osa Lahden-Helsingin liiken-
16061: päätyy suosittamaan Lahden suuntaa,joka kaik-          teestä tulee pysymään maantiellä, oli rata millai-
16062: kein heikoimmin palvelee itärajan ylittävää lii-       nen tahansa. Sitä paitsi voidaan nykyiselle radal-
16063: kennettä.                                              lekin kohtuullisin kustannuksin järjestää varsin
16064:     Peruste, joka Itäradat-projektissa on ajanut       nopeat junayhteydet. Uuden radan rakentami-
16065: kaikkien muiden yli, on radan vaikutuksesta ta-        sella voidaan matka-aikaa vielä lyhentää 10-15
16066: pahtuva väestön oletettu muuttoliike radanvar-         min, mutta hyvällä syyllä voidaan kysyä, onko
16067: ren taajamiin. Selvityksessä mm. arvioidaan, että      tästä hyötyvän melko suppean asiakaskunnan
16068: vuoteen 2030 mennessä Lahden-Mikkelin rata-            ajansäästö missään järjellisessä suhteessa siitä
16069: suunnan taajamien väestönlisäys radan ansiosta         aiheutuviin kustannuksiin.
16070: olisi enintään 80 000 asukasta, Kouvolan suun-             Neste Oy:lle tulee Venäjältä öljyteollisuuden
16071: nan enintään 55 000 asukasta ja Kotkan rata-           raaka-aineita rautateitse noin 3 milj. tonnia vuo-
16072: suunnan enintään 75 000 asukasta. Näihin lukui-        dessa. Säiliövaunujunien matkaa Sköldvikiin
16073: hin on päädytty melko mutkikkaan ja vaikeasti          Kouvolan oikorata lyhentäisi noin 100 kilomet-
16074: kontrolloitavan arvion kautta, johon voi sisältyä      rillä. Saman verran lyhenisi Nesteeltä Itä-Suo-
16075: sekä virheitä että tarkoitushakuisuutta.               meen menevien säiliövaunujen matka. Kansan-
16076:     Muuttoliikkeen arvioidut erot eivät ole kovin      taloudellinen säästö olisi merkittävä. Lahden
16077: merkittäviä, varsinkin kun niihin sisältyy tulevai-    rata lyhentäisi matkaa vain noin 30 kilometriä.
16078: suuden ennustamisen epävarmuus yli 30 vuoden               Jotkut asiat ovat jo muuttuneet siitä ajankoh-
16079: aikajänteellä. Vielä tärkeämpää on kuitenkin           dasta, kun itärataselvitys tehtiin. Esimerkiksi
16080: kysyä, onko tämäntapaisten väestöennusteiden           henkilöliikenne itärajan yli on kasvanutjopa no-
16081: käyttö rautatien rakentamisen kriteerinä ylipää-       peammin kuin selvityksessä on oletettu. EU:lta
16082: tään mielekästä.                                       anotaan lehtitietojen mukaan tukea Helsingin-
16083:     Rata aiheuttaa enemmän uudisrakentamistar-         Pietarin junaliikenteen nopeuttamiselle. Valittu
16084: vetta ja absoluuttisia kustannuksia Mikkelin ja        vaihtoehto on kuitenkin tämän liikenteen kan-
16085: Kotkan kuin Kouvolan suunnalla. Uudet asuk-            nalta huonoin.
16086: kaat muuttavat pois jostakin, ja muuttotappio-             Monien taloustieteellisten tutkimusten mu-
16087: alueilla jää osa rakenteista hyödyntämättä tai         kaan Suomessa on investoitu paljon, mutta usein
16088: vajaakäyttöön.                                         tehottomasti. On myös tehty päällekkäisiä ja
16089:     Yleensä kai ajatellaan, että rautatie rakenne-     heikkotuottoisia liikenneinvestointeja, usein
16090: taan sinne, missä se tehokkaimmin ja taloudelli-       suppeiden paikallisten intressien vuoksi. Valitet-
16091: simmin palvelee kuljetusväylänä. Hyvin perus-          tavasti ollaan taas valmistelemassa uutta ja kal-
16092: tein voidaan myös pitää viisaimpana rakentaa           lista liikenneinvestointia heikoin perustein, val-
16093: rautatie siten, että mahdollisimman monet              takunnalliset näkökohdat sivuuttaen. Onneksi
16094:                                            KK 890/1996 vp                                         3
16095: 
16096: on kuitenkin vielä aikaa asian kriittiselle uudel-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16097: leen tarkastelulle.                                         ryhtyä nopeuttaakseen tarpeellisen itä-
16098:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-             radan rakentamista, ja
16099: jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-             aikooko Hallitus edistää Kouvolan
16100: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-             linjausvaihtoehtoa, jolla on tutkimusten
16101: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                     mukaan paras hyöty-kustannussuhde?
16102:      Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1996
16103: 
16104:                                        Pekka Kuosmanen /kok
16105: 4                                           KK 890/1996 vp
16106: 
16107: 
16108: 
16109: 
16110:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
16111: 
16112:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         muodostuu vaikeaksi ja epävarmaksi. Rata-
16113: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          vaihtoehdon valinnassa on otettava huomioon
16114: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        myös hyvin laaja-alaiset yhteiskunnan kehittä-
16115: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka             misedellytykset ja aluerakenteelliset vaikutukset.
16116: Kuosmasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-           Lahden oikaisuosuuden varressa asukasmäärä
16117: sen n:o 890:                                           on yli 200 000 suurempi kuin Kouvolan oi-
16118:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kaisuosuudella.
16119:         ryhtyä nopeuttaakseen tarpeellisen itä-           Lisäksi liikenneministeriön hankepäätöksessä
16120:         radan rakentamista, ja                         on otettu huomioon hankkeen toteuttamismah-
16121:            aikooko Hallitus edistää Kouvolan           dollisuus vaiheittain. Suoritetusta lisäselvityk-
16122:         linjausvaihtoehtoa, jolla on tutkimusten       sestä voitiin todeta, että pelkkä Lahden oikaisu
16123:         mukaan paras hyöty-kustannussuhde?             on yhteiskuntataloudellisesti kannattava. Hanke
16124:                                                        on osoittautunut tärkeäksi vaihtoehdoksi rat-
16125:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kaistaessa Helsinki-Riihimäki-rataosuuden li-
16126: vasti seuraavaa:                                       sääntyvää kapasiteettiongelmaa. Oikaisu kuuluu
16127:                                                        osana ns. Pohjolan kolmion liikenneyhteyksien
16128:    Itäisen Suomen raideliikenteen kehittämisestä       kehittämiseen. Lahti-Mikkeli-osuus on merkit-
16129: valmistui vuonna 1992 tarveselvitys, missä ver-        ty seutukaavoihin. Liikenneministeriön mielestä
16130: tailu suoritettiin nykyisen radan peruspa-             tämän osuuden toteuttaminen ei ole perusteltua
16131: rantamisen ja kolmen uuden kehittämisvaihto-           lähitulevaisuudessa.
16132: ehdon välillä. Kehittämisvaihtoehdot käsittivät           Kuten liikenneministeriön hankepäätöksessä-
16133: rataoikaisut Helsinki-Lahti-Mikkeli, Helsin-           kin todettiin, valtion heikon taloudellisen tilan-
16134: ki-Kouvola ja Helsinki-Kotka-Luumäki.                  teen vuoksi uusiin liikenneinvestointeihin on lä-
16135:    Tarveselvityksen yhteiskuntataloudellisten          hivuosina vain rajoitetut mahdollisuudet, ja
16136: laskelmien perusteella olivat kaikki oikaisuvaih-      uusien väylien rakentamista ei voida aloittaa lä-
16137: toehdot kannattavia. Selvityksen päätuloksena          hivuosina. Uudet hankkeet on sopeutettava
16138: voidaan pitää sitä, että rautatieliikenteen kehit-     muun rataverkon kehittämistavoitteisiin. Han-
16139: täminen on rautateiden kilpailukyvyn kannalta          kepäätös oli siten päätös käynnistää sellainen
16140: välttämätöntä. Eri vaihtoehtojen väliset erot, lu-     suunnittelu, jonka perusteella voidaan tehdä tar-
16141: kuun ottamatta Helsinki-Kotka-Luumäki-                 vittava väylävaraus tulevaisuutta varten. Myös
16142: vaihtoehtoa, olivat laskentatarkkuus huomioon          ratatyöryhmä totesi juuri valmistuneessa rapor-
16143: ottaen vähäisiä.                                       tissaan, että oikoratahankkeen toteutus jopa tar-
16144:    Liikenneministeriön vuonna 1994 tekemässä           verahoituksella siirtynee pitkälle ensi vuositu-
16145: hankepäätöksessä rataverkon kehittäminen pe-           hannelle.
16146: rustui Helsinki-Lahti-Mikkeli-ratavaihtoeh-               Rataoikaisun suunnittelu on toteutettu YV A-
16147: toon. Perusteluina todettiin mm., että Lahden          lain mukaisena hankkeena. Suunnittelun jatka-
16148: kautta kulkevan yhteyden valitseminen hyö-             minen yleissuunnitelman tarkkuuteen yhdestä
16149: dyttää radanvarteen keskittyneitä talousalueita        oikaisuvaihtoehdosta on tarpeen, jotta ratalin-
16150: ja yhdistää parhaiten itäisen Suomen alueet pää-       jaus sekä siihen liittyvät liikennepaikat ja tiejär-
16151: kaupunkiseutuun sekä Länsi-Suomeen. Ratkai-            jestelyt voidaan ottaa huomioon seudullisessa ja
16152: su tukee jo syntyneiden kehityskäytävien voimis-       kunnallisessa maankäytön suunnittelussa. Yleis-
16153: tumista selkeyttäen maankäytöllisiä, liikenteelli-     suunnitteluvaiheessa täsmentyvät myös oikaisun
16154: siä sekä taloudellisia kehittämismahdollisuuksia       ympäristöhaittojen torjuntaratkaisut ja kustan-
16155: tasapuolisesti koko itäisen Suomen alueella.           nusarvio. Ehdotettuun jatkosuunnittelulinjauk-
16156:    Rautatieliikenteen       kehittämisinvestoinnit     seen liittyy myös moottoriväylän ja radan lähek-
16157: ovat erittäin pitkävaikutteisia. Tällöin erityisesti   käin sovittamisesta aiheutuvien turvallisuus- ja
16158: Venäjän liikenteen osalta tulevaisuuden arviointi      maisemointikysymysten ratkaiseminen.
16159:                                            KK 890/1996 vp                                          5
16160: 
16161:    Oikaisuun liittyvissä suunnitelmissa ja selvi-       Liikenneministeriö pitää perusteltuna oikora-
16162: tyksissä ei ole tullut tähän mennessä esiin mitään   dan suunnitteluprosessin jatkamista, jotta rat-
16163: sellaista ,joka olisi muuttamassa tarveselvityksen   kaisu voidaan ottaa huomioon kaavoituksessa ja
16164: perusteella tehdyn hankepäätöksen tuloksia tai       muussa maankäytön suunnittelussa. Hankkeen
16165: johtopäätöksiä.                                      toteutuspäätös tehtäneen erikseen.
16166:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1996
16167: 
16168:                                                               Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
16169: 6                                          KK 890/1996 vp
16170: 
16171: 
16172: 
16173: 
16174:                                        Tili Riksdagens Talman
16175: 
16176:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     alternativet väljs skall man även ta hänsyn tili de
16177: ger har Ni, Fru Talman, till vederhörande med-       mycket vidsträckta förutsättningarna för utveck-
16178: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     ling av samhället och de strukturella förändring-
16179: man Pekka Kuosmanen undertecknade spörs-             arna inom området. lnvånarantalet vid Lahtis
16180: mål nr 890:                                          direkthana är 200 000 större än vid Kouvolas
16181:                                                      direkthana.
16182:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          Dessutom har man i trafikministeriets pro-
16183:        ta i syfte att påskynda konstruktionen av     jektheslut tagit hänsyn till att projektet kan utfö-
16184:        den hehövliga östhanan, och                   ras stegvis. 1 en tiliäggsutredning konstaterades
16185:           ämnar Regeringen av tre olika alterna-     att enhart Lahtis direkthana är samhällsekono-
16186:        tiv föredra linjen till Kouvola som enligt    miskt lönsam. Projektet har visat sig vara ett
16187:        undersökningarna har det hästa förhål-        viktigt alternativ när man avgör det växande
16188:        landet mellan nytta och kostnader?            prohlemet med kapacitet på hanan mellan Hel-
16189:                                                      singfors och Riihimäki. Direkthanan är en del av
16190:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        utvecklingen av trafikförhindelser i den s.k.
16191: anföra följande:                                     Nordiska Triangeln. Banan mellan Lahtis och S:t
16192:                                                      Michel har markerats i regionsplanen. Enligt tra-
16193:    År 1992 gjordes om utveckling av spårhunden       fikministeriet är det inte motiverat att hygga den-
16194: trafik en hehovsutredning i viiken man jämförde      na etapp i den närmaste framtiden.
16195: grundförhättring av den nuvarande hanan och             Trafikministeriet har redan i sitt projektheslut
16196: tre nya utvecklingsalternativ. De tre alternativen   konstaterat att på grund av statens dåliga ekono-
16197: var direkthanorna Helsingfors-Lahtis-S:t             miska situation finns det endast hegränsade möj-
16198: Michel, Helsingfors-Kouvola och Helsing-             ligheter tili nya trafikinvesteringar under de när-
16199: fors-Kotka-Luumäki.                                  maste åren och konstruktionen av nya trafikleder
16200:    På hasis av samhällsekonomiska heräkningar        kan inte heller inledas. De nya projekten skall
16201: varalla alternativ lönsamma. Det centrala resul-     anpassas tili utvecklingsmål inom det övriga han-
16202: tatet av utredningen kan anses vara att utveck-      nätet. Sålunda var projektheslutet samtidigt ett
16203: ling av järnvägstrafik är nödvändig för järnvä-      heslut att inleda en sådan planering på hasis av
16204: garnas konkurrensförmåga. Skillnaderna mellan        viiken man kan fatta heslut om den nya trafikle-
16205: olika alternativ, oavsett direkthanan Helsing-       den. Arhetsgruppen för målsättning, finansiering
16206: fors-Kotka-Luumäki, var med hänsyn till he-           och utveckling av hannätet konstaterade också i
16207: räkningsnoggrannhet ohetydliga.                      sitt nya hetänkande att även på den planerade
16208:    Trafikministeriets projektheslut från 1994 ha-    finansieringsnivån kan direkthanan antagligen
16209: serade sig på valet av direkthanan Helsing-          förverkligas först under nästa årtusende.
16210: fors-Lahtis-S:t Michel. Detta motiverades               Direkthanan är ett projekt som utförts i enlig-
16211: hl.a. med att hanan genom Lahtis gagnar ekono-       het med lagen om miljökonsekvenshedömning.
16212: miska områden vid järnvägen och den förenar           Det är nödvändigt att planen utvecklas tili en
16213: östra Finlands områden med huvudstadsregio-           översiktsplan så att man kan ta hänsyn till han-
16214: nen och västra Finland. Beslutet stöder förstär-     linjering samt trafikställen och vägarrangemang
16215: kandet av de utvecklingslinjer som redan upp-        när regionens och kommunens markanvändning
16216: stått och klargör möjligheterna tili opartisk ut-    planeras. 1 det skedet preciseras direkthanans
16217: veckling av markanvändning, trafik och ekono-        miljöfaror och kostnadsförslag. Ett förslag om
16218: mi i hela östra Finland.                             att fortsätta direkthanan vidare har framlagts,
16219:    lnvesteringar i utvecklingen av järnvägstrafi-    men innan dettakan genomföras måste man av-
16220: ken har långvariga inverkningar. Sålunda hlir det    göra vilka säkerhets- och landskapsmässiga pro-
16221: svårt och osäkert att förutsäga framtiden, i syn-    hlem uppstår på grund av att en motorled och en
16222: nerhet när det gäller trafiken i R yssland. När      järnväg ligger nära varandra.
16223:                                            KK 890/1996 vp                                            7
16224: 
16225:    Planen och utredningarna som utförts om           sätta planeringen av direktbanan så att man kan
16226: ärendet har hittills inte påvisat något som skulle   ta hänsyn tili resultatet i planläggningen och an-
16227: ge anledning tili att förändra projektbeslutets      nan planering av markanvändningen. Beslutet
16228: resultat och slutsatser.                             om genomförande av projektet torde fattas sepa-
16229:    Trafikministeriet anser det motiverat att fort-   rat.
16230: 
16231:      Helsingforsden 19 december 1996
16232: 
16233:                                                                  Trafikminister Tuula Linnainmaa
16234:                                                KK 891/1996 vp
16235: 
16236: Kirjallinen kysymys 891
16237: 
16238: 
16239:                                       Mikko Elo /sd ym.: Teknikkokoulutuksen kehittämisestä
16240: 
16241: 
16242: 
16243:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
16244: 
16245:     Opetusministeriö on 29.3.1996 tehnyt päätök-          korkeakoulujen aloituspaikkamäärä nostetaan
16246: sen, jolla luovuttaisiin teknikkokoulutuksen yh-          vuoteen 2000 mennessä 32 OOO:eenja yliopistojen
16247: teismitallisuudesta toisin kuin esim. insinööri-          20 OOO:een, ei laadukkaalla teorian ja käytännön
16248: koulutuksessa tai diplomi-insinöörikoulutukses-           yhdistäväHä teknikkokoulutuksella ole mahdol-
16249: sa.                                                       lisuutta riittävään vetovoimaan kuin ammatti-
16250:      Päätöksen mukaan sähköalalla teknikkokou-            korkeakoulututkintona ammattikorkeakoulu-
16251: lutuksesta kehitetään 160 opintoviikon käytän-            tutkintojen joukossa.
16252: töpainotteinen teorian ja käytännön yhdistävä                Työelämän kehitys on muuttanut ja muuttaa
16253: ammattikorkeakoulututkinto vuodesta 1997 al-              teknikkojen ammattitaitovaatimuksia. Esimies-
16254: kaen. Rakennusalalla rakenneratkaisu on sama.             tehtävien lisäksi asiantuntijatehtävät korostu-
16255:      Kone- ja metallialalla, auto- ja kuljetusalalla      vat. Menestyminen alanjohtamis- ja kehittämis-
16256: sekä LVI-alalla käynnistetään teknikon koulu-             töissä edellyttää, että teknikko hallitsee ammat-
16257: tuskokeilu vanhalla rakenteella. Nyt vain tutkin-         tinsa suoritustason hyvin. Toiminta teknikon
16258: non rakenteeseen lisätään 20 opintoviikkoa har-           tehtävissä on kuitenkin mahdoton, ellei teknii-
16259: joittelua, jota tutkintoon on ammattikoulupoh-            kan teoreettinen hallinta ole oleellisesti suoritus-
16260: jaisena aiemminkin kuulunut kuusi kuukautta,              tasoa korkeammalla ja syvällisemmällä tasolla.
16261:  vaikka sitä ei opintoviikkoihin ole merkittykään.        Lisäksi taloudellisiin toimintoihin liittyvien val-
16262:  Kyse on siis opistokoulutuksesta, josta valtio-          miuksien tarve kasvaa, kansainvälistymisestä
16263:  neuvosto on päättänyt luopua vuosikymmenen               johtuvat vaatimukset korostuvat.
16264:  loppuun mennessä.                                           Teknikon tutkinto tuleekin kaikilla linjoilla
16265:      Graafisella alalla, paperiteollisuudessa, ke-        voida suorittaa ammattikorkeakoulututkintona.
16266:  mianteollisuudessa, puualalla, pintakäsittely-           Kyse ei kuitenkaan ole nimikkeestä, työelämä
16267:  alalla, tekstiili- ja vaatetusalalla sekä elintarvike-   tarvitsee ammattikorkeakoulutasolla tutkintoa,
16268:  alalla opetushallitus valmistelee virkamiestyö-          jossa teoria ja käytäntö yhdistyvät.
16269:  ryhmässä ehdotuksen tutkintorakenteen muut-                 Sähkö- ja rakennusalalla ratkaisu on jo tehty
16270:  tamisesta sekä perusteet ammatti- ja erikoisam-           160 opintoviikon käytäntöpainotteisella ammat-
16271:  mattitutkinnoille, joiden pitäisi antaa samoja           tikorkeakouluohjelmalla. Sama ratkaisu sopii
16272:  valmiuksia kuin nykyinen teknikkokoulutus.               kaikille aloille. Ne eivät ole vähemmän tärkeitä
16273:  Esillä olleet luonnokset osoittavat, että tällä me-      kuin jo ratkaistut alat. Teknikkokoulutus onko-
16274:  nettelyllä nykyisen teknikkokoulutuksen taso jää         konaisuudessaan vastannut työelämän tarpee-
16275:  saavuttamatta.                                           seen.
16276:      Teknikkokoulutuksen status ei nykymuotoi-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
16277:  sena ole enää ollut riittävän vetovoimainen,joten        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16278:  teknillisissä oppilaitoksissa on kasvavassa mää-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16279:   rin muutettu teknikkokoulutuksen aloituspaik-           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16280:   koja insinöörikoulutuksen aloituspaikoiksi. Kun
16281:   insinöörikoulutuksen vuonna 1985 aloitti 2 548                     Mitä Hallitus aikoo tehdä, että teknik-
16282:   opiskelijaa, luku vuonna 1990 oli 3 872ja 1995 jo               kokoulutuksesta kehitetään kaikilla
16283:   5 778. Nykymuotoinen insinöörikoulutus vastaa                   aloilla teorian ja käytännön yhdistävä
16284:   ensisijaisesti suunnittelijoiden tarpeeseen. Kun                ammattikorkeakoulututkinto?
16285:   valtioneuvoston päätöksen mukaan ammatti-
16286: 
16287:       Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1996
16288: 
16289:                        Mikko Elo /sd                            Ilkka Joenpalo /sd
16290:                        Jukka Gustafsson /sd                     Matti Saarinen /sd
16291:                                                Tapio Karjalainen /sd
16292:  260017
16293: 2                                         KK 891/1996 vp
16294: 
16295: 
16296: 
16297: 
16298:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
16299: 
16300:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      esitykset tähtäsivät teknisen alan koulutuksen
16301: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       tason kohottamiseen. Jaostojen mukaan eri tek-
16302: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     niikan aloilla työvoimalle tulevaisuudessa asetet-
16303: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko          tavien vaatimusten painopiste poikkeaa jonkin
16304: Elon ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       verran toisistaan. Tästä syystä opetusministeriö
16305: n:o 891:                                            päätöksessään 29.3.1996 jakoi tekniikan alat kol-
16306:                                                     meen eri ryhmään ja määritteli kullekin erikseen
16307:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, että teknik-   ensisijaiset kehittämistoimenpiteet.
16308:        kokoulutuksesta kehitetään kaikilla             Sähkö- ja rakennusalalla käynnistetään vuon-
16309:        aloilla teorian ja käytännön yhdistävä       na 1997 tuotantopainotteisia 160 opintoviikon
16310:        ammattikorkeakoulututkinto?                  pituisia ammattikorkeakoulun koulutusohjel-
16311:                                                     mia.
16312:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Kone- ja metallialalla, auto- ja kuljetusalalla
16313: vasti seuraavaa:                                    sekä LVI-alalla aloitetaan vuonna 1997 kokeilu-
16314:                                                     na 140 opintoviikon pituinen opistoasteen kou-
16315:     Teknikkokoulutuksen kehittämisen lähtö-         lutus, joka sisältää 20-40 opintoviikon pituisen
16316: kohtana ovat työelämässä tapahtuneet ja odotet-     harjoittelun. Kokeilun tarkoituksena on ensisi-
16317: tavissa olevat muutokset. Kehittämistä koskevat     jaisesti työelämäyhteyksien ja työharjoittelun
16318: opetusministeriön päätökset pohjautuvat valtio-     kehittäminen. Kokeilukoulutuksen tutkintoni-
16319: neuvoston 21.12.1995 hyväksymän koulutuksen         mikkeenä on teknikko.
16320: ja korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen          Tekstiili- ja vaatetusalalla, graafisella alalla,
16321: kehittämissuunnitelman vuosille 1995-2000           puualalla, pintakäsittelyalalla, paperi- ja ke-
16322: päätöksiin sekä opetusministeriön 2.5.1995 aset-    mianteollisuuden alalla sekä elintarvikealalla ke-
16323: taman teknikkokoulutustyöryhmän esityksiin.         hittämistyö aloitetaan selvittämällä mahdolli-
16324:     Teknikkokoulutustyöryhmän esityksen pääsi-      suudet muodostaa ammattitutkintolain mukai-
16325: sältö oli, että nykyinen teknikkokoulutus lopete-   sia erikoisammattitutkintoja. Opetushallitus on
16326: taan ja osa teknikkokoulutuksesta muutetaan         parhaillaan valmistelemassa asiaa koskevaa esi-
16327: 140 opintoviikon käytäntöpainotteisiksi ammat-      tystä.
16328: tikorkeakoulun koulutusohjelmiksi alakohtais-          Teknikkokoulutuksen kehittämistyö on siten
16329: ten tarpeiden mukaisesti. Edelleen työryhmä esit-   käynnistynyt kolmen erilaisen lähestymistavan
16330: ti, että osa työelämän muusta koulutetun tekni-     pohjalta pyrkien siihen, että asianomaisten kou-
16331: sen työvoiman tarpeesta otetaan huomioon am-        lutusalojen erityistarpeet voidaan ottaa huo-
16332: mattitutkintolain mukaisissa tutkinnoissa. Kou-     mioon. Opetusministeriön tarkoituksena on kui-
16333: lutusmääriin työryhmä ei ottanut kantaa.            tenkin tämän lisäksi selvittää myös se vaihtoehto,
16334:     Teknikkokoulutustyöryhmä asetti neljä jaos-     että teknikkokoulutusta kehitettäisiin kaikilla
16335: toa selvittämään alakohtaisia laadullisia ja mää-   aloilla ammattikorkeakoulujen yhteydessä.
16336: rällisiä kehittämistarpeita. Kaikkien jaostojen
16337: 
16338:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1997
16339: 
16340:                                                             Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
16341:                                             KK 891/1996 vp                                              3
16342: 
16343: 
16344: 
16345: 
16346:                                         Tili Riksdagens Talman
16347: 
16348:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        och kvantitativa utvecklingsbehoven i de o1ika
16349: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         branscherna. Alla sektioners förs1ag syftade tili
16350: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       att höja nivån på den tekniska utbi1dningen. En-
16351: man Mikko Elo m.fl. undertecknade spörsmå1 nr          ligt sektionerna kommer tyngdpunkten när det
16352: 891:                                                   gäller de krav som ställs på teknisk arbetskraft i
16353:                                                        framtiden något att variera i o1ika branscher. Av
16354:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         denna anledning indelade undervisningsministe-
16355:        ta för att teknikerutbildningen på alla         riet i sitt bes1ut 29.3.1996 de tekniska branscher-
16356:        områden skall utvecklas tili en yrkeshög-       na i tre grupper och angav de primära utveck1ing-
16357:        skoleexamen som förenar teori och prak-         såtgärderna för var och en av dem.
16358:        tik?                                               Inom el- och byggnadsbranschen in1eds år
16359:                                                        1997 produktionsinriktade utbildningsprogram
16360:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          vid yrkeshögskolorna omfattande 160 studie-
16361: anföra fö1jande:                                       veckor.
16362:                                                            Inom maskin- och metallbranschen, bil- och
16363:    Utgångspunkten vid utvecklandet av tekni-           transportbranschen samt VVS-branschen inleds
16364: kerutbi1dningen är de förändringar som inträffat       år 1997 pa försök en 140 studieveckor lång ut-
16365: och väntas inträffa i arbets1ivet. De bes1ut av        bildning på institutnivå, som innehåller praktik
16366: undervisningsministeriet som gäller utveck1ings-       omfattande 20-40 studieveckor. Avsikten med
16367: arbetet baserar sig på bes1uten i den av statsrädet    försöket är i främsta hand att utveck1a arbetslivs-
16368: 21.12.1995 godkända planen för utveck1ing av           kontakterna och arbetspraktiken. Examensbe-
16369: utbi1dningen och av forskningen vid högskolor-         nämningen i försöksutbildningen är tekniker.
16370: na för åren 1995-2000 samt på de förslag som               lnom textil- och beklädnadsbranschen, den
16371: den av undervisningsministeriet 2.5.1995 tillsatta     grafiska branschen, träbranschen, ytbehand-
16372: arbetsgruppen för teknikerutbi1dningen 1agt            lingsbranschen, pappersindustrin och den kemis-
16373: fram.                                                  ka industrin samt 1ivsmedelsbranschen inleds ut-
16374:    Det huvudsakliga innehållet i arbetsgruppens        vecklingsarbetet genom en utredning av möjlig-
16375: förs1ag var att den nuvarande teknikerutbi1d-          heterna att bilda specialyrkesexamina enligt la-
16376: ningen dras in och att en del av teknikerutbi1d-       gen om yrkesexamina. Utbi1dningsstyrelsen hål-
16377: ningen, utifrån behoven i de olika branscherna,        ler som bäst på att utarbeta en framställning i
16378: omvandlas tili praktiskt inriktade utbildnings-        ärendet.
16379: program vid yrkeshögsko1orna omfattande 140                Utvecklingsarbetet i fråga om teknikerutbild-
16380: studieveckor. Arbetsgruppen föres1og vidare att        ningen har således inletts med tre o1ika utgångs-
16381: en del av det behov av utbi1dad teknisk arbets-        punkter med syfte att de specialbehov som före-
16382: kraft som arbetslivet har i övrigt skall tillgodoses   kommer på utbildningsområdena skall kunna
16383: genom examina en1igt lagen om yrkesexamina.            beaktas. Undervisningsministeriet har dock för
16384: Arbetsgruppen tog inte ställning tili utbildnings-     avsikt att utöver detta även utreda alternativet
16385: volymen.                                               att teknikerutbi1dningen på alla områden utveck-
16386:    Arbetsgruppen för teknikerutbi1dningen till-        las i samband med yrkeshögskolorna.
16387: satte fyra sektioner för att utreda de kva1itativa
16388: 
16389:      Helsingfors den 8 januari 1997
16390: 
16391:                                                         Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
16392: 1
16393: 1
16394: 
16395: 
16396: 
16397: 
16398:     1
16399:     1
16400: 
16401: 
16402:         1
16403:         1
16404:             1
16405:             1
16406: 
16407: 
16408:                 1
16409:                 1
16410: 
16411: 
16412: 
16413: 
16414:                     1
16415:                     1
16416: 
16417: 
16418:                         1
16419:                         1
16420:                             1
16421:                             1
16422:                                              KK 892/1996 vp
16423: 
16424: Kirjallinen kysymys 892
16425: 
16426: 
16427: 
16428: 
16429:                                     Esa Lahtela /sd ym.: Vajaakuntoisten aseman parantamisesta
16430: 
16431: 
16432: 
16433:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
16434: 
16435:     Nykyinen vaikea työllisyystilanne on heiken-       nut tällaisen henkilön työkokeiluun, hyvin har-
16436: tänyt vajaakuntoisten työllistämismahdolli-            voin kokeilu on johtanut työpaikkaan.
16437: suuksia suuresti. Vaikka yhteiskunnalla onkin              Vajaakuntoisia ajatellen tulisi laatia järjestel-
16438: joitakin keinoja ollut käytettävänä näitä henki-       mä, jolla madallettaisiin eläkkeellepääsykyn-
16439: löitä ajatellen, satsaukset ovat olleet riittämättö-   nystä niiiie, joilla todennäköisyys työhön sijoit-
16440: miä.                                                   tumiseen ei toteudu, ja toisaalta valtiovallan tu-
16441:     Moni tällainen vajaakuntoinen ihminen on           kitoimia tulisi lisätä tukityöpaikkojen aikaan-
16442: joutunut pyöritykseen, jossa hän on joutunut           saamiseksi ainakin yhteiskunnallisiin palveluihin
16443: kiertämään kaikki mahdolliset "laitokset", eikä        liittyen.
16444: apua mistään ole löytynyt. Yleensä eläkevakuu-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
16445: tusyhtiöiden kanssa on käyty pitkä kamppailu           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16446: eläkepäätöksistä valitusteineen, ja usein ne ovat      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16447:  päätyneet kielteiseen ratkaisuun.                     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16448:     Ainoa tapa vajaakuntoisen henkilön saada
16449:  toimeentulonsa on hakeutua työttömyyskortis-                     Onko Hallitus ollut tietoinen vajaa-
16450:  toon,jossa on tiedossa vain odottaminen, joka ei              kuntoisten työn ja toimeentulon vaikeuk-
16451: johda mihinkään, siiiä ilman erityistoimia ku-                 sista, ja
16452:  kaan työnantaja ei vajaakuntoista kuitenkaan                     mihin toimiin Hallitus on aikonut ryh-
16453:  työllistä.                                                    tyä, että vajaakuntoisten asemaa jatkossa
16454:     Niissä tapauksissa, joissa taas Kela on ohjan-             parannettaisiin?
16455: 
16456:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1996
16457:                       Esa Lahtela /sd                           Marjaana Koskinen /sd
16458: 
16459: 
16460: 
16461: 
16462:  260017
16463: 2                                           KK 892/1996 vp
16464: 
16465: 
16466:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
16467: 
16468:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa        sen osatyökyvyttömyyseläkkeen aikana. Sama
16469: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         koskee sellaista työntekoa, joka tapahtuu täyden
16470: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       työkyvyttömyyseläkkeen aikana.
16471: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-           Osatyökyvyttömyyseläkkeen käyttöä on py-
16472: lan ym. kirjallisen kysymyksen n:o 892:               ritty helpottamaan vuoden 1996 alusta voimaan
16473:                                                       tulleilla säännöksillä. Niiden mukaan hakija voi
16474:           Onko Hallitus ollut tietoinen vajaa-        saada ennakkopäätöksen oikeudestaan osatyö-
16475:        kuntoisten työn ja toimeentulon vaikeuk-       kyvyttömyyseläkkeeseen. Tällöin hän voi myön-
16476:        sista, ja                                      teisen päätöksen saatuaan harkita eläkkeelle siir-
16477:           mihin toimiin Hallitus on aikonut ryh-      tymistä.
16478:        tyä, että vajaakuntoisten asemaa jatkossa          Työkyvyttömyyseläkelainsäädäntöä kehitet-
16479:        parannettaisiin?                               täessä on enenevässä määrin kiinnitetty huomio-
16480:                                                       ta vajaakuntoisten mahdollisuuksiin hankkia
16481:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          työssä käymällä aikaisempaa parempaa eläke-
16482: vasti seuraavaa:                                      turvaa. Sen vuoksi sekä kansaneläkelaissa että
16483:                                                       työeläkelainsäädännössä on säännös, jonka mu-
16484:    Työkyvyttömyyseläke on tarkoitettu henki-          kaan henkilö voi kahden vuoden kuluessa eläk-
16485: lölle, joka ei sairauden, vian tai vamman takia       keen päättymisestä saada eläkkeensä takaisin
16486: kykene itse työllään ansaitsemaan toimeentu-          entisin perustein, jos hän tulee uudelleen työky-
16487: loaan.                                                vyttömäksi. Jos sama sairaus aiheuttaa uudelleen
16488:    Kansaneläkelain 22 §:n 1 momentin työkyvyt-        työkyvyttömyyden, tämä työkokeilujakso voi
16489: tömyysmääritelmän mukaan työkyvyttömänä               olla pidempikin.
16490: pidetään kansaneläkelakia sovellettaessa henki-           Kun uutta työeläketurvaa ansaitaan vain sil-
16491: löä, joka sairauden, vian tai vamman takia on         loin, kun henkilö ei ole eläkkeellä, myös vajaa-
16492: kykenemätön tekemään tavallista työtään tai           kuntoisen henkilön eläketurvan parantaminen
16493: muuta siihen verrattavaa työtä, mitä on pidettä-      on mahdollista useimmiten uuden ammatin tur-
16494: vä ikä, ammattitaito ja muut seikat huomioon          vin. Työeläkelainsäädännössä on varmistettu,
16495: ottaen hänelle sopivana ja kohtuullisen toimeen-      että sairausvakuutuspäiväraha, kuntoutusraha
16496: tulon turvaavana.                                     ja erilaiset koulutusaikaiset toimeentulon muo-
16497:    Työeläkejärjestelmän tarkoituksena on kor-         dot turvaavat eläkkeen määrän säilymisen tule-
16498: vata sitä ansiotulon menetystä, mikä henkilölle       valta ajalta sekä osittaisen karttumisen työeläke-
16499: työkyvyttömäksi tulon johdosta aiheutuu. Sen          lisän avulla. Nämäkin järjestelyt tukevat tavoi-
16500: vuoksi työeläkelainsäädännön työkyvyttömyys-          tetta ansaita työllä uutta sosiaaliturvaa.
16501: määritelmässä on työtulojen menettäminen otet-            Sosiaali- ja terveysministeriö on tietoinen sii-
16502: tu yhdeksi työkyvyttömyyden arviointiperus-           tä, että vammaisten ja vajaakuntoisten eläke- ja
16503: teeksi. Henkilö on osatyökykyinen, jos hänen          tukijärjestelmiä koskevia säännöksiä ei riittäväs-
16504: ansiotulonsa alenevat sairauden takia 2/5, eli 40     sä määrin tiedosteta työssäoloa tukevana järjes-
16505: prosenttia. Täysin työkyvyttömänä häntä pide-         telmänä ja että säännöksissä on tältä osin vielä
16506: tään, jos sairauden johdosta hänen työansionsa        kehittämistarpeita. Sen vuoksi sosiaali- ja ter-
16507: alenevat 3/5, eli 60 prosenttia. Ennen työelämään     veysministeriö on asettanut 28.3.1996 työryh-
16508: tuloa vajaakuntoiseksi tullut henkilö, joka ei pys-   män, jonka tarkoituksena on selvittää muun
16509: ty koskaan saamaan työeläkejärjestelmän tar-          muassa tulonsiirto- ja maksupolitiikan kokonai-
16510: koittamaa työtuloa, ei kuulu työeläkejärjestel-       suus vammaisten henkilöiden kannalta kiinnit-
16511: män piiriin.                                          täen erityisesti huomiota siihen, miten tulonsiir-
16512:     Jos henkilölle maksetaan täysitehoista osatyö-    rot ja maksupolitiikka kannustavat työ- ja toi-
16513: kyvyttömyyseläkettä, työnantajan ei tarvitse va-      mintakyvyn ylläpitämiseen ja miten järjestelmät
16514: kuuttaa eläkkeen aikaista TEL-työskentelyä.           toimivat joustavasti niin, ettei väliinputoamisia
16515: Myöskään yrittäjän ei tarvitse maksaa YEL:n tai       aiheudu. Työryhmän tulee saada työnsä valmiik-
16516: MYEL:n mukaisia vakuutusmaksuja täysitehoi-           si 28.2.1997 mennessä.
16517: 
16518:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1996
16519: 
16520:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
16521:                                            KK 892/1996 vp                                               3
16522: 
16523: 
16524:                                        Tili Riksdagens Talman
16525: 
16526:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            systemet under den tid full invalidpension utbeta-
16527: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            las.
16528: medlem av statsrådet översänt följande av riks-           Strävan har varit att underlätta utnyttjandet
16529: dagsman Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörs-         av delinvalidpension genom de stadganden som
16530: mål nr 892:                                            trädde i kraft vid ingången av 1996. Enligt dem
16531:                                                        kan en sökande få förhandsbesked om sin rätt tili
16532:           Har Regeringen varit medveten om de          delinvalidpension. Efter att ha fått ett positivt
16533:        svårigheter de handikappade har i fråga         besked kan han då överväga att gå i pension.
16534:        om arbete och utkomst, och                         Vid utvecklandet av lagstiftningen om delin-
16535:           vilka åtgärder har Regeringen ämnat          validpension har man i allt större utsträckning
16536:        vidta för att de handikappades ställning        fåst uppmärksamhet vid handikappades möjlig-
16537:        skall bli bättre i fortsättningen?              heter att genom arbete skaffa sig bättre pensions-
16538:                                                        skydd än hittills. Därför finns det i både folkpen-
16539:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          sionslagen och arbetspensionslagen ett stadgan-
16540: anföra följande:                                       de enligt vilket en person inom två år från det att
16541:                                                        pensionen upphörde på nytt kan beviljas full
16542:    lnvaliditetspensionen är avsedd för personer        pension enligt samma grunder som tidigare om
16543: som på grund av sjukdom, lyte eller kroppsskada        han blir arbetsoförmögen på nytt. Om det är
16544: är oförmögna att genom arbete själva tjäna sitt        samma sjukdom som på nytt föranleder arbets-
16545: uppehälle.                                             oförmågan, kan denna försöksarbetsperiod vara
16546:    1 22 § 1 mom. folkpensionslagen definieras          längre.
16547: begreppet arbetsoförmåga, och som arbetsoför-              Emedan det nya arbetspensionsskyddet intjä-
16548: mögen anses enligt definitionen den vara som tili      nas endast då personen inte lyfter pension, är det
16549: följd av sjukdom, lyte eller kroppsskada är oför-      ofta möjligt att förbättra pensionsskyddet även
16550: mögen att utföra sitt sedvanliga arbete eller an-      för en person med handikapp genom yrkesbyte.
16551: nat därmed jämförbart arbete som med beaktan-          Genom arbetspensionslagstiftningen har säker-
16552: de av hans ålder, yrkesskicklighet och övriga          ställts att sjukförsäkringens dagpenning, rehabi-
16553: omständigheter bör anses för honom lämpligt            literingspenningen och olika utkomstformer un-
16554: och trygga en skälig utkomst.                          der utbildningstiden tryggar bevarandet av pen-
16555:    Syftet med arbetspensionssystemet är att er-        sionsbeloppet för återstäende tid samt att en viss
16556: sätta den som blir arbetsoförmögen för förlusten       öknil),g av detta sker genom arbetspensionstilläg-
16557: av förvärvsinkomster. Därför har förlusten av          get. A ven dessa arrangemang stöder syftet att
16558: arbetsinkomster räknats som en av grunderna            tjäna in nytt socialskydd genom arbete.
16559: för bedömning av arbetsoförmåga i arbetspen-               Vid social- och hälsovårdsministeriet är man
16560: sionslagstiftningens definition på invaliditet. En     medveten om att de stadganden som gäller pen-
16561: person är delvis förmögen tili arbete, om hans         sions- och stödsystem för invalider och handi-
16562: förvärvsinkomster p.g.a. sjukdom sjunker med           kappade inte i tillräcklig utsträckning uppfattas
16563: 2/5, d.v.s. 40 %. Fullständigt arbetsof6rmögen         som ett system som stöder arbetet och att det i
16564: anses han vara, om hans arbetsförtjänst p.g.a.         detta avseende finns behov av att ytterligare ut-
16565: sjukdomen sjunker med 3/5, d.v.s. 60%. En per-         veckla stadgandena. Därför har social- och häl-
16566: son som blivit invalidiserad innan han hunnit ut i     sovårdsministeriet den 28 mars 1996 tillsatt en
16567: arbetslivet och som inte någonsin kommer att           arbetsgrupp vars syfte är att utreda bl.a. in-
16568: förvärva sådan arbetsinkomst som avses i ar-           komstöverförings- och avgiftspolitiken som en
16569: betspensionssystemet, omfattas inte av detta           helhet från de handikappades synvinkel med sär-
16570: system.                                                skild hänsyn tili hur inkomstöverföringarna och
16571:    Om heleffektiv delinvalidpension betalas tili       avgiftspolitiken stöder upprätthållandet av ar-
16572: personen, behöver arbetsgivaren inte APL-för-          bets- och funktionsförmågan och hur systemen
16573: säkra arbetstagaren under den tid han uppbär           fungerar smidigt utan att det bildas marginal-
16574: pension. En företagare behöver inte heller betala      grupper. Arbetsgruppen skall fårdigställa sitt ar-
16575: försäkringspremier enligt FöPL- eller LFöPL-           bete före utgången av februari 1997.
16576: 
16577:      Helsingforsden 20 december 1996
16578: 
16579:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
16580:                                             KK 893/1996 vp
16581: 
16582: Kirjallinen kysymys 893
16583: 
16584: 
16585: 
16586: 
16587:                                    Esa Lahtela /sd ym.: Metsäalan työllisyyden parantamisesta
16588: 
16589: 
16590: 
16591:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
16592: 
16593:    Suomen metsissä on kasvava määrä ensihar-          Alemmasta kauppahinnasta huolimatta metsän-
16594: vennuspuustoa. Metsien kasvun kannalta ensi-          omistaja saisi veronhuojennuksen huomioon ot-
16595: harvennukset tulisi tehdä ajallaan.                   taen entisen suuruisen reaalisen kantohinnan
16596:    Ongelmia ensiharvennuspuuston hakkuun              myymästään leimikosta.
16597: suhteen on useita. Metsänomistajat eivät ole in-         3. Alhaisemmalla kauppahinnalla puun kor-
16598: nostuneita myymään ensiharvennuksia, koska            jaava ostaja voi kompensoida koneellisen jama-
16599: niistä saatava kantorahatulo on vähäinen ja nii-      nuaalisen korjuun kustannuseron. Lisäsäästöjä
16600: den korjuu koneellisesti aiheuttaa usein korjuu-      puunkorjuussa syntyisi myös, kun koneellinen
16601: vaurioita ja kasvutappioita, mikä johtuu em.          korjuu voitaisiin kohdistaa sille parhaiten sovel-
16602: korjuumenetelmistä ja liian harvaksi hakkuusta.       tuviin kohteisiin. Puunkorjuun kokonaistuotta-
16603: Metsäteollisuus taas karsastaa ensiharvennusten       vuus kehittyisi positiivisesti, koska työn, pää-
16604: puunkorjuuta korkeiden kustannusten johdosta.         oman ja raaka-aineen tuottavuutta voitaisiin
16605:     Metsureita, joilla olisi paras kyky suorittaa     näin menetellen kehittää.
16606: ensiharvennushakkuut, on työttöminä tuhansit-            4. Työttöminä ja lomautettuina olevat metsu-
16607: tain.                                                 rit saataisiin työllistettyä kansantalouden kan-
16608:     Paineet luonnonmukaiseen, pehmeään metsä-         nalta hyödyllisellä työllä. Valtio saisi metsävero-
16609: talouteen ovat myös huomioon otettava reali-          huojennuksessa menettämänsä verotulot kom-
16610: teetti. Tulevaisuudessa on pystyttävä yhdistä-        pensoitua metsureitten kasvavilla veroilla ja
16611: mään nykyistä paremmin luonnonsuojelu ja              säästyvillä työttömyyskustannuksilla.
16612: puunkorjuu, jotta talouskäytössä oleviin met-            5. Näin menetellen voitaisiin hakkuun yhtey-
16613: siimme ei kohdistettaisi lisää suojelutoimenpitei-    dessä tehdä mahdollisesti siihen yhdistettyjä met-
16614: tä. Olisikin toimittava niin, että nyt suojelussa     sänhoidollisia töitä, joihin voitaisiin kohdistaa
16615: olevissa metsissä voitaisiin aloittaa puunkorjuu      metsänparannusvaroja.
16616: pehmeillä, luontoarvon huomioon ottavilla kor-           Esityksen pohjalta on mahdollista laskea yh-
16617: juumenetelmillä.                                      tälö, jossa kaikki hyötyvät, eli metsänomistaja
16618:     Ensiharvennusten kaupalliset, puunkorjuulli-      saa nykyisentasoisen kantorahatulon ja lisätuloa
16619:  set ja metsänhoidolliset ongelmat sekä luonnon-      metsän täysimääräisen kasvun kautta. Metsä-
16620: suojelukysymykset voitaisiin ratkaista ja samas-      teollisuuden puunkorjuukustannukset eivät ko-
16621:  sa yhteydessä parantaa metsureitten työllisyyttä,    hoa, päinvastoin kokonaistuottavuuden kehi-
16622: jos meneteltäisiin seuraavasti:                       tyksen huomioon ottaen niitä on jopa mahdollis-
16623:     1. Metsänomistaja myydessään ensiharven-          ta laskea. Metsureitten työpanos saataisiin kas-
16624:  nus- tai luontoarvoja sisältävän leimikon vapau-     vattamaan kansantuloamme. Valtion menot ei-
16625:  tuisi kokonaan tai osittain metsä verosta, jos hän   vät lisäänny, mahdollista on jopa saada plus-
16626:  kauppakirjassa edellyttäisi hakkuun teettämistä      merkkineo tulos myös valtiontalouden kannalta,
16627:  työsuhteisella metsurilla.                           koska verotulot säilyisivät lähes ennallaan ja
16628:     2. Kauppakirjan korjuumuotoehdon perus-           työttömyydestä aiheutuneet menot pienenisivät.
16629:  teella puun ostaja voisi maksaa metsänomistajal-     Koko metsäsektori hyötyisi puunkorjuun laadun
16630:  le veronhuojennuksen määrää vastaavan alem-          parantuessa, ja tällä hillittäisiin luonnonsuojelu-
16631:  man kauppahinnan ostamastaan leimikosta.             paineita.
16632: 
16633:  260017
16634: 2                                          KK 893/1996 vp
16635: 
16636:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-             mitä Hallitus aikoo tehdä, että met-
16637: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                siemme tuotto turvataan ensiharvennus-
16638: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen                rästejä purkamalla ja että jatkossa työt
16639: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                 tehtäisiin ajallaan ja edellytyksellä, että
16640:                                                             luodaan järjestelmä, joka mahdollistaisi
16641:          Onko Hallitus tietoinen metsiemme                  töiden teettämisen työllisyyttä edistäen
16642:        ensiharvennusrästien määrästä, ja                    metsurityönä?
16643:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1996
16644: 
16645:                      Esa Lahtela /sd                         Jorma Kukkonen /sd
16646:                                             KK 893/1996 vp                                                3
16647: 
16648: 
16649: 
16650: 
16651:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
16652: 
16653:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Etelä-Suomessa. Vaikeasti koneellistettavina töi-
16654: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          nä nuoren metsän hoitotyöt ovat miestyönä teh-
16655: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        täviä ja siten kalliita töitä, jotka vaativat riittä-
16656: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-        vän yhteiskunnan tuen.
16657: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen              Miestyövaltaisina töinä nuoren metsän hoito-
16658: n:o 893:                                               töiden välitön työllistävä vaikutus on suuri. Kes-
16659:                                                        tävän metsätalouden rahoituksesta annettuun
16660:           Onko Hallitus tietoinen metsiemme            lakiin sisältyy säännös nuoren metsän hoitotöi-
16661:        ensiharvennusrästien määrästä, ja               den rahoittamisesta työllisyystyönä työministe-
16662:           mitä Hallitus aikoo tehdä, että met-         riön osoittamin työllisyysvaroin. Kohdentamal-
16663:        siemme tuotto turvataan ensiharvennus-          la työllisyysvaroja nimenomaan nuoren metsän
16664:        rästejä purkamalla ja että jatkossa työt        hoitoon parannetaan näiden metsien kasvukun-
16665:        tehtäisiin ajallaan ja edellytyksellä, että     toaja korjuukelpoisuutta sekä luodaan työpaik-
16666:        luodaan järjestelmä, joka mahdollistaisi        koja. Työllisyystöiden laajuus riippuu tietenkin
16667:        töiden teettämisen työllisyyttä edistäen        työvoimaministeriön maa- ja metsätalousminis-
16668:        metsuri työnä?                                  teriölle näihin töihin osoittamien varojen mää-
16669:                                                        rästä.
16670:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Metsänparannustöitä voidaan lisäksi rahoit-
16671: vasti seuraavaa:                                       taa työllistämistuella työllisyysasetuksen mukai-
16672:                                                        sesti. Näiden töiden rahoitus on työvoimahallin-
16673:    Viime vuosina on harvennushakkuita tehty            non vastuulla.
16674: vuosittain 200 000-300 000 hehtaarilla, josta             Metsäntuottoa verotetaan tällä hetkellä kah-
16675: ensiharvennuksia arvioidaan olleen alle puolet.        den eri järjestelmän kautta joko pinta-alaperus-
16676: Erityisen ongelmallisia ovat ensiharvennuskoh-         teisesti tai puun myyntitulojen perusteella. Pinta-
16677: teet, joissa taimikonhoito on jäänyt aikanaan          alaperusteisen verotuksen siirtymäkaudeksi va-
16678: suorittamatta. Niissä puunkorjuu on hyvin kal-         linneet metsänomistajat voivat tehdä ensiharven-
16679: lista puuston tiheyden ja pienikokoisuuden             nusmetsistä myymänsä puumäärän perusteella
16680: vuoksi.                                                ensiharvennusvähennyksen.
16681:     Metsäntutkimuslaitos on kuluvan vuoden                Pääomaverotukseen siirtyneet metsänomista-
16682: syyskuussa julkaisemassaan valtakunnan met-            jat voivat tehdä metsätalouteen kohdistuvista
16683: sien 8. inventointiin liittyvässä tiedotteessaan il-   kuluista vähennyksiä syntyneiden kulujen mu-
16684: moittanut nuorten metsien ensiharvennustar-            kaisesti. Pääomaverotukseen siirtymisen yhtenä
16685: peeksi seuraavalla kymmenvuotiskaudella 2,5            perusteena pidettiin kaikkien pääomatulojen yh-
16686: milj. hehtaaria ja taimikonhoidon tarpeeksi 2,4        teneväistä, neutraalia kohtelua verotuksessa.
16687: milj. hehtaaria. Metsien ikärakenne näyttää li-        Metsäntuottoa ei pidetty poikkeuksena muihin
16688: säävän harvennushakkuutarpeita nopeammin               pääomatuloihin nähden. Metsätalouden työsuh-
16689: kuin niitä on pystytty toteuttamaan.                   teisiin perustuvan veronhuojennuksen liittämistä
16690:     Tammikuun alusta 1997 voimaan tulevan kes-         pääomaverotukseen ei ole pidettävä tarkoituk-
16691: tävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain         senmukaisena.
16692:  nojalla annettavassa ja valmisteilla olevassa ase-        Mitä tulee kysymyksessä ehdotettuun puun
16693:  tuksessa valtion tuen suuruutta määritettäessä        kauppahinnan sitomiseen veronhuojennusten
16694:  on kiinnitetty erityistä huomiota tuen suuntautu-     määrään, on todettava, että puutavaran hinta on
16695:  miseen metsänhoidollisten tavoitteiden ja tarpei-     aina ostajan ja myyjän välisessä sopimuksessa
16696:  den mukaisesti. Nuoren metsän hoitoa, joka si-        päätettävä asia. Ulkopuoliset eivät voi määrätä
16697:  sältää sekä taimikonhoidon että riukuvaiheen          puun hinnasta. Mitä alhaisempi on puun hinta,
16698:  metsän metsänhoidolliset hakkuut, on katsottu         sitä alhaisemmat ovat puun myyntitulot, joiden
16699:  tarpeelliseksi pyrkiä lisäämään nostamalla tä-        perusteella myyntivero määräytyy.
16700:  män työlajin osalta valtion tuen tasoa varsinkin          Metsätalouden työttömyysaste on tällä het-
16701: 4                                       KK 893/1996 vp
16702: 
16703: kellä noin 25 %, millä tasolla sen arvioidaan         Hallitus katsoo, että kestävän metsätalouden
16704: pysyvän myös ensi vuonna. Hallituksen asettama    rahoituksesta annettu laki antaa tässä vaiheessa
16705: työryhmä pohtii parhaillaan eri hallinnonalojen   riittävän perustan nuoren metsän hoitotöiden li-
16706: mahdollisuuksia lisätyöllistämiseen. Ensihar-     säämiseen ja siten työpaikkojen luomiseen met-
16707: vennukset ja niiden yhteydessä energiapuun tal-   sätalouden töissä.
16708: teenotto on työryhmässä nähty varteenotettavik-
16709: si työllistämismahdollisuuksiksi.
16710: 
16711:     Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1996
16712: 
16713:                                                    Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
16714:                                              KK 893/1996 vp                                              5
16715: 
16716: 
16717: 
16718: 
16719:                                           Tili Riksdagens Talman
16720: 
16721:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        vårdshänseende, genom en höjning av statsstö-
16722: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          dets nivå för detta slag av arbete särskilt i södra
16723: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        Finland. Eftersom arbetena är svåra att utföra
16724: man Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörsmål            rent maskinellt måste skogsvårdsarbetena i ung-
16725: nr 893:                                                 skog utföras av mänsklig arbetskraft vilket gör
16726:                                                         att arbetena blir dyra och kräver ett tillräckligt
16727:            Är Regeringen medveten om mängden            samhälleligt stöd.
16728:         outförda första gallringar i våra skogar           Eftersom vården av ungskog kräver mänsklig
16729:         och                                             arbetskraft har den en direkt sysselsättande ver-
16730:            vad ämnar Regeringen göra för att            kan av betydelse. 1 lagen om finansiering av håll-
16731:         skogarnas avkastning skall tryggas ge-          bart skogsbruk ingår ett stadgande om finansie-
16732:         nom att man tar itu med de outförda             ringen av vården av ungskog som sysselsättnings-
16733:         första gallringarna och för att arbetena i      arbete med sysselsättningsmedel som anvisats av
16734:         fortsättningen utförs i tid och under för-      arbetsministeriet. Genom att fördela sysselsätt-
16735:         utsättning att det skapas ett system som        ningsmedel till uttryckligen vården av ungskog
16736:         möjliggör att arbetena utförs av skogsar-       förbättras skogarnas tillväxt och avverknings-
16737:         betare och så att sysselsättningen därmed       duglighet samt skapas arbetsplatser. Sysselsätt-
16738:         främjas?                                        ningsarbetenas omfattning beror naturligtvis på
16739:                                                         storleken av de medel som arbetsministeriet anvi-
16740:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           sar jord- och skogsbruksministeriet för dessa ar-
16741: anföra följande:                                        beten.
16742:                                                            Skogsförbättringsarbeten kan dessutom fi-
16743:     Under de senaste åren har gallringar årligen        nansieras genom sysselsättningsstöd enligt sys-
16744: utförts på 200 000-300 000 hektar, av vilka de          selsättningsförordningen. För finansieringen av
16745: första gallringarna uppskattas ha utgjort mindre        dessa arbeten svarar arbetskraftsförvaltningen.
16746: än hälften. Särskilt problematiska är sådana ob-           Skogsavkastningen beskattas för närvarande
16747: jekt för första gallringar där plantbeståndsvår-        genom två olika system på grundval av antingen
16748: den i tiden försummats. På dem är virkesskörden         arealen eller inkomsterna av virkesförsäljning.
16749: mycket kostsam på grund av att trädbeståndet är         De skogsägare som valt att under en övergångs-
16750: tätt och småvuxet.                                      period beskattas enligt arealen kan för första
16751:     1 den information som Skogsforskningsinsti-         gallringen göra ett avdrag på grundval av den
16752: tutet i september i år publicerade i anslutning till    mängd virke som de sålt från skogar där en första
16753: den 8:e inventeringen av landets skogar meddela-        gallring utförts.
16754: de institutet att behovet att utföra första gallring-      De skogsägare som övergått till kapitalbe-
16755: ar av ungskogar under följande årtionde är 2,5          skattning kan avdra skogsbrukskostnader enligt
16756: milj. hektar och behovet av plantbeståndsvård           de uppkomna kostnaderna. Som en grund för
16757:  2,4 milj. hektar. Skogarnas åldersstruktur verkar      övergång tili kapitalbeskattning ansågs vara en
16758: att öka behovet av gallringar snabbare än vad de        enhetlig, neutral skattemässig behandling av alla
16759:  kunnat genomföras.                                     kapitalinkomster. Skogsavkastningen ansågs
16760:     1 den under beredning varande förordning            inte utgöra något undantag från de övriga kapi-
16761:  som skall ges med stöd av lagen om finansiering        talinkomsterna. Det kan inte anses vara ända-
16762:  av hållbart skogsbruk som träder i kraft vid in-       målsenligt att tili kapitalbeskattningen ansluta
16763:  gången av 1997, har man vid bestämningen av            skattelättnader som baserar sig på anställningar
16764:  statsstödets storlek fåst särskild vikt vid att stö-   inom skogsbruket.
16765:  det inriktas enligt skogsvårdsmålen och behoven           Vad gäller bindande av virkespriset vid skatte-
16766:  av skogsvård. Det har ansetts vara nödvändigt          lättnadsbeloppet, vilket föreslås i spörsmålet, är
16767:  att öka vården av ungskog, inbegripande såväl          det att observera att virkespriset är en sak som
16768:  plantvård som avverkningar av störskog i skogs-        alltid avtalas mellan köparen och säljaren.
16769: 6                                          KK 893/1996 vp
16770: 
16771: Utomstående kan inte bestämma detta pris. Ju         att öka sysselsättningen. Första gallringar och
16772: lägre virkespris, desto lägre är de inkomster av     tillvaratagandet av energivirke i samband med
16773: virkesförsäljningen som ligger till grund för för-   dem har i arbetsgruppen betraktas som beak-
16774: säljningsskatten.                                    tansvärda sysselsättningsmöjligheter.
16775:    Inom skogsbruket är arbetslöshetsgraden för           Regeringen anser att lagen om finansiering av
16776: närvarande ca 25 % och den bedöms vara den-          hållbart skogsbruk i detta skede ger en tillräckligt
16777: samma även nästa år. En arbetsgrupp som reger-       god grund för en ökning av arbetena inom vården
16778: ingen tillsatt överväger som bäst vilka möjlighe-    av ungskog och således för skapande av arbets-
16779: ter det finns för de olika förvaltningsområdena      platser inom skogsbruket.
16780: 
16781:      Helsingforsden 18 december 1996
16782: 
16783:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
16784:                                            KK 894/1996 vp
16785: 
16786: Kirjallinen kysymys 894
16787: 
16788: 
16789: 
16790: 
16791:                                   Janne Viitamies /sd ym.: Ulkomailla työskennelleen henkilön auto-
16792:                                      verosta
16793: 
16794: 
16795:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
16796: 
16797:    Kysyin toukokuussa 1996 hallitukselta ulko-       leesta tavarasta, josta vero on jo maksettu tava-
16798: mailta Suomeen muuttavan henkilön tuoman             ran käyttöönottomaassa.
16799: auton verokohtelusta. Kysymykseni ja siihen              Laissa säädetty autoverotusta koskeva etu on
16800: saamani vastaus on aiheuttanut lukuisia yhtey-       mitoitettu kuitenkin 50 000 markkaan, mikä ei
16801: denottoja suomalaisilta rauhanturvaajilta, ulko-     riitä keskitasoa suuremman perheauton kyseessä
16802: mailla työskenteleviltä virkamiehiltä ja yksityis-   ollessa laissa tarkoitettuun kaksinkertaisen ve-
16803: ten yritysten palveluksessa ulkomailla työskente-    ronmaksun välttämiseen.
16804: leviltä suomalaisilta. Kirjallisessa kysymyksessä-       Hallituksen edelliseen kysymykseeni antamas-
16805: ui 36411996 vp kuvattu ristiriita lain perustelui-   sa vastauksessa todettiin, että uuteen lakiesityk-
16806: den ja laissa säädettyjen tuontiehtojen välillä on   seen "sisällytetään myös selvitys ehdotettavien
16807: edelleen olemassa. Hallituksen vastauksessa ky-      säännösmuutosten vaikutuksesta muuttoautoi-
16808: symykseeni todettiin, että säännöstössä on tältä     na verotettavien erihintaisten ajoneuvojen veroi-
16809: osin "havaittu eräitä verovelvollisille tarpeetto-   hin".
16810: man monimutkaisiksi osoittautuneita piirteitä".          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
16811: Edelleen todettiin, että "tarkoituksena on antaa     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16812: lähiaikoina eduskunnalle tätä koskeva hallituk-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16813: sen esitys".                                         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16814:     Kysymys on suomalaisten osalta ulkomailla
16815: tapahtuneen kestoltaan varsin pitkäaikaisen pal-               Aikooko Hallitus uudistaa autovero-
16816: velun aikana hankitun ajoneuvon verokohtelus-               lakia siten, että se nykyistä paremmin
16817: ta, kun se tuodaan paluumuuton yhteydessä Suo-              vastaisi jo voimassa olevan lain peruste-
16818: meen.                                                       luissa mainittua periaatetta, jonka mu-
16819:     Vuonna 1995 voimaan tulleen lain tarkoituk-             kaan verottoman kohtelun tulisi koskea
16820: sena oli mahdollistaa "keskitasoa hieman suu-               keskikokoista suuremman perheauton
16821: remman perheauton" veroton tuonti sillä perus-              tuontia Suomeen muuton yhteydessä, ja
16822: teella, että maahan muuttava- suomalainen tai                  kuinka ehdotettavat muut säännös-
16823:  ulkomaalainen - henkilö ei joutuisi Suomeen                muutokset vaikuttavat muuttoautoina
16824:  muuttaessaan suorittamaan toistamiseen kulu-               verotettavien erihintaisten autojen veroi-
16825:  tusveroa taloudessaan ulkomaalla käytössä ol-              hin?
16826: 
16827:      Helsingissä 3 päivänäjoulukuuta 1996
16828: 
16829:                      Janne Viitamies /sd                      Arto Bryggare /sd
16830: 
16831: 
16832: 
16833: 
16834: 260017
16835: 2                                         KK 894/1996 vp
16836: 
16837: 
16838: 
16839: 
16840:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
16841: 
16842:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa      verotuksessa myönnettävän vähennyksen mää-
16843: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       rää ehdotetaan korotettavaksi nykyisestä 50 000
16844: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     markasta 65 000 markkaan.
16845: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Janne Vii-        Ehdotus alentaa muuttoautojen verotusta.
16846: tamiehen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        Auto, jonka hintaluokka on noin 160 000 mark-
16847: myksen n:o 894:                                     kaa tai sen alle, on muuttoautona veroton. Suo-
16848:                                                     mesta hankittujen, bensiinikäyttöisten, muutto-
16849:           Aikooko Hallitus uudistaa autovero-       autona tänne takaisin tuotavien henkilöautojen
16850:        lakia siten, että se nykyistä paremmin       autoveron määrät olisivat ehdotuksen mukaan
16851:        vastaisi jo voimassa olevan lain peruste-    eri hintaluokissa seuraavat:
16852:        luissa mainittua periaatetta, jonka mu-
16853:        kaan verottoman kohtelun tulisi koskea                 kuluttajahinta       autovero
16854:        keskikokoista suuremman perheauton                     Suomessa           muuttoautona
16855:                                                               mk                      mk
16856:        tuontia Suomeen muuton yhteydessä, ja
16857:           kuinka ehdotettavat muut säännös-                   164 000 ja alle            0
16858:        muutokset vaikuttavat muuttoautoina                    180 000                6900
16859:        verotettavien erihintaisten autojen veroi-             200 000               11 400
16860:        hin?                                                   220 000               24900
16861:                                                               250 000               38 400
16862:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
16863: vasti seuraavaa:                                       Näissä hintaluokissa muuttoauton tuojien hy-
16864:                                                     väkseen saama etu on autoverotuksessa noin
16865:    Hallitus on 5 päivänä joulukuuta 1996 anta-      40 000-50 000 markkaa suurempi kuin tähän
16866: nut eduskunnalle esityksen laiksi autoverolain      asti. Ehdotuksen kokonaisvaikutus on kuitenkin
16867: muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan muutet-       22 prosenttia tätä suurempi, koska myöskään
16868: tavaksi muun muassa muuttoautoina maahan            arvonlisäveroa tälle määrälle eijouduta suoritta-
16869: tuotavien autojen verotusta koskevia autovero-      maan. Ehdotettujen muutosten tarkoituksena on
16870: lain säännöksiä. Ehdotetut muutokset koskevat       selkeyttää muuttoauton verotusta ja saattaa ve-
16871: verotusarvon määräämistä ja muuttoautosta           rotuksessa myönnettävä etu vastaamaan halli-
16872: myönnettävän verovähennyksen määrää. Muut-          tuksen vuoden 1994lopulla antaman autoverola-
16873: toauton verotusarvoksi ehdotetaan 45 prosenttia     kia koskeneen esityksen perustelujen mukaista
16874: vastaavan uuden auton yleisestä kuluttajahin-       tasoa. Ehdotetut muutokset alentavat autoveron
16875: nasta Suomessa. Verotusarvo muodostuu tällä         tuottoa noin 120 miljoonalla markalla,jos muut-
16876: tavoinjonkin verran matalammaksi kuin mikä se       toauton keskimääräiseksi hintatasoksi arvioi-
16877: on tähän asti yleensä ollut verottomien ns. tax-    daan jonkin verran alle 200 000 markkaa.
16878: freehintojen mukaan laskettaessa. Muuttoauton
16879: 
16880:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1996
16881: 
16882:                                                                                 Ministeri Arja Alho
16883:                                              KK 894/1996 vp                                               3
16884: 
16885: 
16886: 
16887: 
16888:                                           Tili Riksdagens Talman
16889: 
16890:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Förslaget lindrar beskattningen av bilar som
16891: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          transporteras som flyttgods. En bil i prisklass
16892: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        160 000 mk eller därunder är skattefri då den
16893: man Janne Viitamies m.fl. undertecknade spörs-          införs som flyttgods. Beloppen för bilskatt på
16894: mål nr 894:                                             bensindrivna personbilar som köpts i Finland
16895:                                                         och som transporteras hem igen som flyttgods är
16896:            Ämnar Regeringen revidera bilskatte-         enligt förslaget följande i olika prisklasser:
16897:        lagen så att den bättre än förut motsvarar
16898:        den princip som omnämns i motiveringen                      konsumentpris       bilskatt i fråga
16899:                                                                    i Finland            om bilar som
16900:        tili gällande lag enligt viiken införsel av en                                  transporteras
16901:        större familjebil än genomsnittet tili Fin-                                     som flyttgods
16902:        land i samband med flyttning skall vara                     mk                        mk
16903:        skattefri och                                               164 000 och lägre           0
16904:            hur kommer de övriga föreslagna änd-                    180 000                 6 900
16905:        ringarna att inverka på skatterna på bilar                  200 000                II 400
16906:        i olika prisklasser vilka beskattas som                     220 000                24900
16907:        flyttgods?                                                  250 000                38400
16908: 
16909:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              Den fördel som de som inför en bil som flytt-
16910: anföra följande:                                        gods har vid bilbeskattningen är 40 000-50 000
16911:                                                         mk större än tidigare i dessa prisklasser. Den
16912:    Regeringen avlät en proposition till riksdagen       sammanlagda effekten av förslaget är dock ytter-
16913: med förslag tilllag om ändring av bilskattelagen        ligare 22 procent större eftersom man inte behö-
16914: den 5 december 1996. 1 propositionen föreslås att       ver betala någon mervärdesskatt på detta belopp.
16915: bl.a. de stadganden i bilskattelagen ändras som         Syftet med de föreslagna ändringarna är att göra
16916: gäller beskattning av bilar som införs som flytt-       beskattningen av bilar som införs som flyttgods
16917: gods. De föreslagna ändringarna gäller faststäl-        klarare och att den fördel som beviljas vid be-
16918: landet av beskattningsvärde och beloppet av det         skattningen skall motsvara den nivå som avses i
16919: skatteavdrag som beviljas för bilar som transpor-       motiveringen tili den proposition angående bil-
16920: teras som flyttgods. Som beskattningsvärde för          skatt som regeringen avlät i slutet av år 1994. De
16921: en dylik bil föreslås 45 procent av det allmänna        föreslagna ändringarna sänker avkastningen
16922: konsumentpriset för en motsvarande ny bil i Fin-        från bilskatten med ca 120 milj. mk, om den
16923: land. Beskattningsvärdet blir således en aning          genomsnittliga prisnivån för en bil som transpor-
16924: lägre än vad det i allmänhet har varit räknat           teras som flyttgods bedöms tili litet under
16925: enligt de skattefria s.k. taxfreepriserna. Det före-    200 000 mk.
16926: slås att beloppet av det avdrag som beviljas vid
16927: beskattningen av en bil som transporteras som
16928: flyttgods höjs från 50 000 mk tili 65 000 mk.
16929: 
16930:      Helsingfors den 18 december 1996
16931: 
16932:                                                                                    Minister Arja Alho
16933:                                                KK 895/1996 vp
16934: 
16935: Kirjallinen kysymys 895
16936: 
16937: 
16938: 
16939: 
16940:                                       Esa Lahtela /sd ym.: Rajavartiolaitoksen henkilöstön siirtämisestä
16941:                                           Helsinkiin
16942: 
16943: 
16944:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
16945: 
16946:     Rajavartiolaitos on tehnyt periaatepäätöksen,         muuttaisi täysin koko heidän elämänsä. Tämä ei
16947: jolla itärajalla olevaa rajavartioston henkilöstöä        voi olla tähän päivään sopivaa hyvää henkilöstö-
16948: siirretään Helsingin eteläsatamaan ja lentoase-           politiikkaa, jota odottaisi rajavartiolaitoksenkin
16949: malle passintarkastustehtäviin. Alun perin tar-           harjoittavan.
16950: koitus on ollut tehdä siirrot vapaaehtoisuuteen              Ihmetystä onkin herättänyt se, miksei tehtäisi
16951: perustuen, mutta koska riittävästi vapaaehtoisia          niin, että avoimet virat siirrettäisiin Helsinkiin ja
16952: ei ole löytynyt, siirrot ollaan toteuttamassa mää-        ne täytettäisiin siellä sitten halukkailla työnhaki-
16953:  räyksellä.                                               joilla, jolloin työnhakija alun pitäen tietäisi, mis-
16954:     Saamamme tiedon mukaan mm. Pohjois-Kar-               sä hänen työpaikkansa tulee sijaitsemaan.
16955: jalasta siirrettävien henkilöiden määrä olisi kuu-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16956:  sitoista ja vapaaehtoisia olisi löytynyt vain muu-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16957:  tama henkilö. Kokonaisuutena kuitenkin on il-            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16958:  moitettu, ettei itärajan vartiointia oleellisesti tul-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16959:  la heikentämään, mikä tarkoittanee sitä, että täl-
16960:  läkin hetkellä rajalla olevia täyttämättömiä vir-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ai-
16961:  koja tultaisiin täyttämään lähes sama määrä,                     konut ryhtyä, että rajavartiolaitoksen
16962:  kuin siirtoja etelään tultaisiin tekemään.                       suunnittelemat itärajan rajavartioston
16963:     Kuitenkin monet rajavartiolaitoksen palve-                    henkilöstön siirrot Helsinkiin tehtäisiin
16964:  lukseen tulleet ovat hakeutuneet siihen siksi, että              vapaaehtoisuuteen perustuen hyvää hen-
16965:  ovat voineet jäädä työhön kotiseudulleen tai lä-                 kilöstöpolitiikkaa noudattaen, ja jos va-
16966:  helle kotiseutuaan, ja he ovat pitäneet nimen-                   paaehtoisia ei riittävästi löydy, siirrettäi-
16967:  omaan rajavartiointityöstä,johon kuuluu paljon                   siin vain tyhjillään olevat virat ja täytet-
16968:  liikuntaa ja luonnossa liikkumista.                              täisiin sitten ne Helsingissä avoimiksi ju-
16969:      Monet ovat perustaneet perheet ja hankkineet                 listaen?
16970:   omat asunnot, joten pakkosiirto Helsinkiin
16971: 
16972:       Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1996
16973: 
16974:            Esa Lahtela /sd                   Kalevi Olin /sd                  Raimo Holopainen /sd
16975:            Anu Vehviläinen /kesk             Matti Väistö /kesk               Reijo Laitinen /sd
16976:            Tapio Karjalainen /sd             Annikki Koistinen /kesk          Marjaana Koskinen /sd
16977:                                              Erkki Pulliainen /vihr
16978: 
16979: 
16980: 
16981: 
16982:  260017
16983: 2                                           KK 895/1996 vp
16984: 
16985: 
16986: 
16987: 
16988:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
16989: 
16990:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         taan myös riittävä käytännön kokemus rajavar-
16991: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tiotehtävissä, joka voidaan hankkia vain palvele-
16992: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        maHa alemmassa virassa ja siihen kuuluvissa eri
16993: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-        tehtävissä. Upseerien palvelus ja virkauralla ete-
16994: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           neminen tapahtuu upseerien peruskoulutusta lu-
16995: n:o 895:                                               kuun ottamatta samalla tavoin kuin edellä selos-
16996:                                                        tetuissa sotilasviroissa.
16997:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ai-          Rajavartiolaitoksen virkamiesten siirtyminen
16998:        konut ryhtyä, että rajavartiolaitoksen          toiseen virkaan tai tehtävään kuuluu keskeisenä
16999:        suunnittelemat itärajan rajavartioston          elementtinä rajavartiolaitoksen henkilöstöpoli-
17000:        henkilöstön siirrot Helsinkiin tehtäisiin       tiikkaan ja on säännönmukainen osa palvelusta
17001:        vapaaehtoisuuteen perustuen hyvää hen-          rajavartiolaitoksessa. Urakierto, sotilashenki-
17002:        kilöstöpolitiikkaa noudattaen, ja jos va-       löstön yleistä eläkeikää alempi eroamisikä sekä
17003:        paaehtoisia ei riittävästi löydy, siirrettäi-   rajavartiolaitoksen monipuoliset tehtävät ja
17004:        siin vain tyhjillään olevat virat ja täytet-    alueellisesti hajautettu kokoonpano aiheuttavat
17005:        täisiin sitten ne Helsingissä avoimiksi ju-     vuosittain runsaat 300 siirtoa. Osalle virkamie-
17006:        listaen?                                        histä siirto samalla merkitsee siirtymistä ylem-
17007:                                                        pään virkaan tai palkkauksellisesti paremmin
17008:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           palkattuun tehtävään. Pääosa siirroista edellyt-
17009: vasti seuraavaa:                                       tää siirtymistä toiselle paikkakunnalle.
17010:                                                           Suomenlahden merivartiostoa on vahvennet-
17011:    Rajavartiolaitoksen virkamiehet ovat valtion        tu sen muuttuneiden tehtävien vuoksi vuosina
17012: virkamieslain (750/1994) 21 §:n sekä rajavartio-       1992-1996 yhteensä 130 viralla. Näistä viroista
17013: laitoksesta annetun lain (5/1975) 7 §:nja asetuk-      osa on ollut avoimia virkoja, joihin on palkattu
17014: sen (1026/1994) 33 §:n mukaan velvollisia siirty-      henkilöstöä virkaan kouluttamista varten, ja
17015: mään toiseen virkaan tai tehtävään, kun se on          osaan viroista on siirretty virkamies rajavartio-
17016: tarpeen palveluksen asianmukaista järjestelyä          laitoksen muusta hallintoyksiköstä. Avoimien
17017: varten. Siirtymisvelvollisuus on säädetty ensisi-      virkojen täyttäminen uudella henkilöstöllä, joka
17018: jaisesti sen vuoksi, että rajavartiolaitoksen kai-     aloittaa rajavartijana noin vuoden kestävän kou-
17019: kissa toimintayksiköissä olevat tehtävät tulee to-     lutusjakson, ei poista välittömästi vallitsevaa
17020: teuttaa riippumatta henkilöstön hakeutumisha-          henkilöstöpulaa. Koulutus työharjoitteluineen ei
17021: lukkuudesta niihin. Tämän vuoksi rajavartiolai-        sellaisenaan vielä tuota riittävää kokemusta
17022: toksen sotilasvirat täytetään kunkin virkaryh-         kaikkiin niihin tehtäviin, joissa lisähenkilöstön
17023: män alinta virkaa lukuun ottamatta rajavartio-         tarvetta esiintyy. Tämän vuoksi Suomenlahden
17024: laitoksen sisäisin siirroin palveluksessa jo oleval-   merivartiostoon on kuluvan vuoden aikana ko-
17025: la henkilöstöllä.                                      mennettu rajavartiolaitoksen muista hallintoyk-
17026:    Siirtymisvelvollisuuden vastapainona rajavar-       siköistä yhteensä 70 jo laajahkoa palveluskoke-
17027: tiolaitos antaa rajavartijalle, merivartijalle ja      musta saanutta rajavartiomiestä määräajaksi.
17028: opistoupseerille sen erityiskoulutuksen,jota raja-        Aikaisemmin jo toteutettujen pysyvien siirto-
17029: vartiolaitoksen tehtävien toteuttaminen edellyt-       jen lisäksi on vuonna 1997 tarkoitus siirtää Suo-
17030: tää ja joka vaaditaan kelpoisuusvaatimuksena           menlahden merivartiostoon muista hallintoyksi-
17031: näihin sotilasvirkoihin. Koulutus annetaan kor-        köistä vielä 50 virkamiestä virkoineen. Tavoit-
17032: vauksetta ja lisäksi niin, että koulutettava palve-    teena on nyt siirtää sellaista henkilöstöä, jolla on
17033: lee jo koulutusaikana virassa ja saa tältä ajalta      jo riittävästi palveluskokemusta ja joka on saa-
17034: täyttä palkkausta.                                     nut myös jatko- ja täydennyskoulutusta. Kaikille
17035:    Rajavartiolaitoksessa annettavan koulutuk-          siirrettäville pyritään järjestämään tarvittaessa
17036: sen lisäksi kunkin sotilasvirkaryhmän alinta vir-      valtion palvelussuhdeasunto pääkaupunkiseu-
17037: kaa lukuun ottamatta ylempään virkaan vaadi-           dulta.
17038:                                             KK 895/1996 vp                                           3
17039: 
17040:    Siirrot toteutetaan ensisijaisesti siirrettävien      Kaikille siirrettäville korvataan muuttokus-
17041: nimenomaisen halukkuuden perusteella. Jokai-          tannuksetja maksetaan muuttoraha muuttokus-
17042: nen siirto käsitellään yhteistoimintamenettelyä       tannusten korvaamista koskevan virkaehtosopi-
17043: koskevien säännösten ja sopimusten mukaisesti         muksen mukaisesti. Suomenlahden merivartios-
17044: työnantajan edustajan ja siirrettävän henkilön        ton passintarkastusosastossa palvelevalle virka-
17045: keskeisin neuvotteluin. Menettelyn tarkoitukse-       miehelle maksetaan 800 markan suuruista henki-
17046: na on varmistua siitä, että siirtopäätöksessä ote-    lökohtaista palkanlisää kuukaudessa.
17047: taan huomioon siirrettävän osalta kaikki siir-           Ottaen huomioon rajavartiolaitoksen valta-
17048: toon vaikuttavat tekijät. Siirtojärjestelyjä koske-   kunnalliset tehtävät ja niiden kehittymisen no-
17049: via periaatteita käsitellään myös rajavartiolai-      peasti muuttuvassa toimintaympäristössä sekä
17050: toksenjohdonja henkilöstöjärjestöjen edustajien       käytettävissä olevat voimavarat on katsottava,
17051: välisissä neuvotteluissa sekä rajavartiolaitoksen     että rajavartiolaitos toteuttaessaan henkilöstö-
17052: yhteistoimintalautakunnassa.                          voimavarojensa kohdentamista noudattaa hy-
17053:                                                       vää henkilöstöpolitiikkaa.
17054:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1996
17055: 
17056:                                                               Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
17057: 4                                              KK 895/1996 vp
17058: 
17059: 
17060: 
17061: 
17062:                                            Tili Riksdagens Talman
17063: 
17064:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            Med undantag för den lägsta tjänsten inom
17065: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-           respektive militärtjänstegrupp krävs för en högre
17066: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         tjänst utöver den utbildning som ges inom gräns-
17067: man Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörsmål             bevakningsväsendet också tillräcklig praktisk er-
17068: nr 895:                                                  farenhet av gränsbevakningsuppgifter, som en-
17069:                                                          dast kan erhållas genom tjänstgöring i en lägre
17070:               Vilka åtgärder har Regeringen ämnat        tjänst och i de olika uppgifter som denna tjänst
17071:           vidta för att de av gränsbevakningsväsen-      omfattar. Officerarnas tjänstgöring och befor-
17072:           det planerade personalförflyttningarna         dran i tjänsten försiggår med undantag för deras
17073:           från östgränsens gränsbevakningssektion        grundutbildning på samma sätt som i de ovan
17074:           tili Helsingfors skall genomföras på frivil-   nämnda militära tjänsterna.
17075:           lig basis och med iakttagande av en god           Förflyttningen av tjänstemän vid gränsbevak-
17076:           personalpolitik och, om ett tillräckligt       ningsväsendet till en annan tjänst eller uppgift
17077:           antal friviliiga inte finns, att man endast    utgör ett centralt element inom gränsbevaknings-
17078:           skulle förflytta devakanta tjänsterna och      väsendets personalpolitik och är en normal del av
17079:           sedan besätta dem i Helsingfors efter att      tjänstgöringen inom gränsbevakningsväsendet.
17080:           ha ledigförklarat dem?                         Tjänstebefordringarna, den militära personalens
17081:                                                          avgångsålder som är lägre än den allmänna pen-
17082:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            sionsåldern samt gränsbevakningsväsendets
17083: anföra följande:                                         mångsidiga uppgifter och dess geografiskt decen-
17084:                                                          traliserade sammansättning Ieder årligen till
17085:    En tjänsteman vid gränsbevakningsväsendet             drygt 300 förflyttningar. För en del av tjänste-
17086: är enligt 21 § statstjänstemannalagen (750/1994)         männen innebär förflyttningen samtidigt en för-
17087: och 7 § lagen om gränsbevakningsväsendet (5/             flyttning tili en högre tjänst eller till en bättre
17088: 1975) samt 33 § förordningen om gränsbevak-              avlönad uppgift. Största delen av förflyttningar-
17089: ningsväsendet (1 026/1994) skyldig att övergå tili       na förutsätter flyttning tili en annan ort.
17090: en annan tjänst eller uppgift då detta är nödvän-            Finska vikens sjöbevakningssektion har på
17091: digt för att tjänstgöringen skall kunna ordnas på        grund av dess förändrade uppgifter förstärkts
17092: ett ändamålsenligt sätt. Förflyttningsskyldighe-         med sammanlagt 130 tjänster under åren 1992-
17093: ten har i första hand stadgats på grund av att           1996. Vissa av dessa tjänster har varit vakanta
17094: uppgifterna i gränsbevakningsväsendets samtli-           och man har anställt personai för att utbildas tili
17095: ga verksamhetsenheter måste utföras oberoende            tjänsten. Tili andra tjänster har man förflyttat
17096: av personalens viliighet att söka sig till dem. De       tjänstemän från gränsbevakningsväsendets övri-
17097: militära tjänsterna vid gränsbevakningsväsendet          ga förvaltningsenheter. Besättandet av vakanta
17098: besätts därför med undantag för den lägsta tjäns-        tjänster med ny personai viiken såsom gränsbe-
17099: ten inom respektive tjänstegrupp genom interna           vakare påbörjar en utbildningsperiod som räcker
17100: förflyttningar bland den personai som redan är i         ca ett år avlägsnar inte omedelbart en rådande
17101: tjänst.                                                  personalbrist. Utbildningen jämte den arbets-
17102:    Som motvikt tili förflyttningsskyldigheten ger        praktik som ingår i dengeri sig ännu inte tiliräck-
17103: gränsbevakningsväsendet gränsbevakarna, sjö-             lig erfarenhet för alla uppgifter där det finns ett
17104: bevakarna och institutsofficerarna den specialut-        personalbehov. Av denna orsak har man tili Fin-
17105: bildning som krävs för gränsbevakningsväsen-             ska vikens sjöbevakningssektion från gränsbe-
17106: dets verksamhet och som utgör behörigshetsvill-          vakningsväsendets övriga förvaltningsenheter i
17107: kor för dessa militära tjänster. Denna utbildning        år för en viss tid kommenderat sammanlagt 70
17108: ges gratis och dessutom på så sätt att den person        gränsbevakare med en omfattande tjänstgörings-
17109: som genomgår utbildningen redan under utbild-            erfarenhet.
17110: ningstiden tjänstgör i en tjänst och får fulllön för        Utöver de redan tidigare genomförda beståen-
17111: denna tid.                                               de förflyttningarna är avsikten att 1997 tili Fin-
17112:                                           KK 895/1996 vp                                            5
17113: 
17114: ska vikens sjöbevakningssektion från de övriga      också vid förhandlingar mellan ledningen för
17115: förvaltningsenheterna förflytta ännu 50 tjänste-    gränsbevakningsväsendet och företrädare för
17116: män jämte tjänster. Målet är nu att förflytta       personalorganisationerna samt i gränsbevak-
17117: sådan personai som redan har tillräcklig tjänst-    ningsväsendets samarbetsnämnd.
17118: göringserfarenhet och som också har fått vidare-       Beträffande samtliga tjänstemän som förflyt-
17119: utbildning och fortbildning. Åt alla som förflyt-   tas ersätts flyttningskostnaderna och betalas
17120: tas försöker man vid behov ordna en statens         flyttningspenning i enlighet med tjänstekollektiv-
17121: tjänstebostad inom huvudstadsregionen.              avtalet om ersättning för flyttningskostnader.
17122:    Förflyttningarna genomförs i första hand på      Tili en tjänsteman som tjänstgör vid passkon-
17123: basis av uttrycklig frivillighet bland dem som      trollavdelningen vid Finska vikens sjöbevak-
17124: skall förflyttas. Varje förflyttning behandlas i    ningssektion betalas ett månatligt personligt lö-
17125: enlighet med stadgandena och avtalen om samar-      netillägg på 800 mark.
17126: betsförfarandet i förhandlingar mellan företrä-        Med beaktande av gränsbevakningsväsendets
17127: dare för arbetsgivaren och denpersonai som skall    riksomfattande uppgifter och deras utveckling i
17128: förflyttas. A vsikten med förfarandet är att för-   en verksamhetsomgivning som genomgår snab-
17129: säkra sig om att man i förflyttningsbeslutet be-    ba förändringar samt med beaktande av tillbuds-
17130: träffande dem som skall förflyttas beaktar alla     stående resurser måste det anses att gränsbevak-
17131: faktorer som inverkar på förflyttningen. Princi-    ningsväsendet iakttar en god personalpolitik när
17132: perna för förflyttningsarrangemangen behandlas      det allokerar sina personalresurser.
17133:      Helsingforsden 19 december 1996
17134: 
17135:                                                                 Inrikesminister Jan-Erik Enestam
17136:                                             KK 896/1996 vp
17137: 
17138: Kirjallinen kysymys 896
17139: 
17140: 
17141: 
17142: 
17143:                                    Raimo Vistbacka /ps: Perhekotitaloja koskevan kokeilun järjestä-
17144:                                       misestä
17145: 
17146: 
17147:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17148: 
17149:    Tällä hetkellä rakennetaan yhteiskunnan tu-        käden taitoja. Lisäksi heitä voitaisiin käyttää las-
17150: kemana mm. vanhustentaloja, nuorisoasuntoja           tenhoitoapuna. Nuoret voisivat puolestaan käy-
17151: sekä kunnallisia vuokra-asuntoja perheille ja yk-     dä esimerkiksi lukemassa lehtiä tai kirjoja van-
17152: sinäisille henkilöille. Tässä on ongelmana se, että   huksille. Mahdollista olisi, että kompleksin yh-
17153: eri-ikäiset eriytyvät jopa toisiaan vierastaviksi     teyteen järjestettäisiin työtupia, joissa asukkaat
17154: ryhmiksi ja perinteinen sukupolvelta toiselle siir-   (työttömät, vanhukset, kotiäidit) voisivat val-
17155: tyvä vuorovaikutus katoaa. Lisäksi saattaa erilli-    mistaa erilaisia tuotteita yhteisessä myymälässä
17156: siä asumisratkaisuja käyttämällä syntyä päällek-      tai kirpputoreilla ja myyjäisissä myytäväksi koko
17157: käisyyttä palveluissa, mikä puolestaan nostaa         yhteisön hyväksi.
17158: yhteiskunnan kustannuksia.                               Edellä selostetun kaltaista yksikköä ei maas-
17159:    Maassamme tulisi ryhtyä kokeilemaan uuden-         samme vielä ole, mutta se olisi kokeilemisen ar-
17160: laista ikäryhmät ja sosiaaliluokat ylittävää per-     voinen. Pitemmällä tähtäimellä yhteiskunnan
17161: hekotikompleksia. Tämä tarkoittaisi käytännös-        kustannuksetjäisivät mm. työpajojen tuoton an-
17162: sä yhteiskunnan tuella toteutettua rakennus-          siosta tavanomaisia hajautetusti sijaitsevia yksi-
17163: kompleksia, jossa olisi asuntoja vanhuksille, ta-     köitä pienemmiksi.
17164: vallisille lapsiperheille, yksinäisille ja nuorille      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
17165: sekä vuokra- että omistusmuotoisina. Samassa          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17166: yhteydessä toimisivat riittävän laajat kerho- ja      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17167: harrastustilat askartelumahdollisuuksineen, päi-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17168: vähoitopaikka, palveluja sekä myös riittävän lä-
17169: hellä sijaitseva viljelypalstapaikka. Kunnan eri                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
17170: hallinnonalojen yhteistyönä organisoitaisiin                  uusimuotoisen, kaikki ikä- ja sosiaali-
17171: asukkaiden yhteistä toimintaa, jossa ikäänty-                 ryhmät käsittävän ja asukkaiden omaa
17172: neemmät asukkaat voisivat opettaa ja kertoa                   aktiivisuutta tukevan perhekotiyksikön
17173: nuorille kokemuksistaan tai opettaa esimerkiksi               kokeilemiseksi?
17174: 
17175:       Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1996
17176: 
17177:                                          Raimo Vistbacka /ps
17178: 
17179: 
17180: 
17181: 
17182:  260017
17183: 2                                           KK 896/1996 vp
17184: 
17185: 
17186: 
17187: 
17188:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17189: 
17190:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tyksiä -sarjassa nimellä Verkostoituvat lähipal-
17191: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         velut
17192: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Ns. kuntaprojektit käynnistyivät syksyllä
17193: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo            1995. Kokeilukunnista erityisesti Jyväskylä,
17194: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         Oulu, Ilomantsi ja Tampere ovat keskittyneet
17195: sen n:o 896:                                          kansanedustaja Vistbackan esittämien ajatusten
17196:                                                       käytännön soveltamiseen kuitenkin ilman, että
17197:          Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          uusien rakennuskompleksien rakentamiseen on
17198:        uusimuotoisen, kaikki ikä- ja sosiaali-        lähdetty. Lähtökohtana on erityisesti ollut ole-
17199:        ryhmät käsittävän ja asukkaiden omaa           massa olevan rakennuskannan hyödyntäminen.
17200:        aktiivisuutta tukevan perhekotiyksikön         Jyväskylässä ja Oulussa pyritään lähiön perus-
17201:        kokeilemiseksi?                                korjauksen yhteydessä ottamaan huomioon ra-
17202:                                                       kennuskantaan liittyvät korjaustarpeet ei vain
17203:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           fyysisten rakenteiden korjaamisen näkokulmas-
17204: taen seuraavaa:                                       ta, vaan myös eri väestöryhmien sosiaalisen vuo-
17205:                                                       rovaikutuksen lisääntymisen näkökulmasta.
17206:     Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 15.6.1994       Asuinalueille on perustettu asukastupia ja
17207: lähipalvelutyöryhmän, jonka eräänä tehtävänä          esim. työttömien osuuskunta. On myös ryhdytty
17208: oli suunnitella ja käynnistää projekteja asukkai-     selvittämään edellytyksiä luoda uudenlaisia yh-
17209: den ja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon      teistyön muotoja kunnan eri kansalaisjärjestöjen
17210: asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämi-         kesken. Keskeisenä työvälineenä on kunnan hal-
17211: seksi lähipalveluja kehitettäessä sekä asuin-         lintokuntien välinen yhteistyö. Tavoitteelliseen
17212: alueen voimavarojen yhteisen käytön lisäämisek-       yhteistyöhön pyritään myös yksityisten yritysten
17213: si ja tehostamiseksi.                                 ja valtion paikallisviranomaisten, lähinnä kan-
17214:     Asuinalueen voimavaroilla tarkoitetaan tässä      saneläkelaitoksen ja työvoimaviranomaisten
17215: yhteydessä sekä henkisiä voimavaroja että ra-         kanssa.
17216: kennuskantaan liittyviä resursseja. Lähipalve-            Meneillään olevissa kuntaprojekteissa työs-
17217: luilla tarkoitetaan palveluja, jotka turvaavat jo-    kentelyn painopisteet vaihtelevat kunnan väestö-
17218: kapäiväisen elämän sujumisen. Niillä turvataan        rakenteen ja asukkaiden tarpeiden mukaan. Pro-
17219: fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi       jektien tulokset ovat arvioitavissa vuonna 1998.
17220: ja jokaisen olisi saatava ne vakituisesta asuinym-    Edellä olevan perusteella todetaan, että välitöntä
17221: päristöstään tai kuljetuspalvelujen avulla. Käyn-     tarvetta uuden kokeiluprojektin aloittamiselle ei
17222: nistettyjen projektien lähtökohdat on julkaistu       ole niin kauan kuin käynnissä olevat kokeilut on
17223: vuonna 1995 sosiaali- ja terveysministeriön selvi-    saatu päätökseen.
17224: 
17225:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1996
17226: 
17227:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
17228:                                              KK 896/1996 vp                                            3
17229: 
17230: 
17231: 
17232: 
17233:                                          Tili Riksdagens Talman
17234: 
17235:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         De s.k. kommunprojekten inleddes hösten
17236: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         1995. Av försökskommunerna har i synnerhet
17237: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       Jyväskylä, Uleåborg, Ilomants och Tammerfors
17238: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål             koncentrerat sig på att i praktiken omsätta de
17239: nr 896:                                                tankar som framförs av riksdagsman Vistbacka,
17240:                                                        men kommunerna har dock inte gått in för att
17241:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         bygga nya byggnadskomplex. Utgångspunkten
17242:        ta för att inleda försök med en ny form av      har i synnerhet varit att utnyttja det byggnadsbe-
17243:        familjehemsenheter som omfattar alla ål-        stånd som redan finns. 1 Jyväskylä och Uleåborg
17244:        ders- och socialgrupper och stöder egen         strävar man efter att i samband med grundläg-
17245:        aktivitet hos invånarna?                        gande reparationer i bostadscentra beakta beho-
17246:                                                        ven av reparationer på byggnadsbeståndet, inte
17247:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          enbart med hänsyn tili reparationen av de fysiska
17248: anföra följande:                                       byggnaderna utan också med tanke på en ökad
17249:                                                        social växelverkan mellan olika befolknings-
17250:   Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte den      grupper.
17251: 15 juni 1994 en närservicearbetsgrupp. En av dess         1 bostadsområdena har grundats grannskaps-
17252: uppgifter var att planera och starta olika projekt     lokaler och t.ex. kooperativ för arbetslösa. Man
17253: för att öka invånarnas och i synnerhet social- och     har också börjat reda ut förutsättningarna för
17254: hälsovårdsklienternas påverkningsmöjligheter           nya former av samarbete mellan kommunen och
17255: när det gäller att utveckla närservicen samt öka       olika medborgarorganisationer. Det viktigaste
17256: och effektivera den gemensamma användningen            verktyget har varit samarbetet mellan de olika
17257: av bostadsområdets resurser.                           kommunala förvaltningarna. Man strävar också
17258:     Med bostadsområdets resurser avses i detta         efter ett målinriktat samarbete med privata före-
17259: fall såväl andliga resurser som resurser i anslut-     tag och statens lokala myndigheter, närmast med
17260: ning tili byggnadsbeståndet. Med närservice av-        folkpensionsanstalten och arbetskraftsmyndig-
17261: ses service som tryggar det dagliga livet. Genom       heterna.
17262: denna service tryggas den fysiska, psykiska och           Tyngdpunkterna i arbetet inom de pågående
17263: sociala välfården och var och en borde då ha           kommunprojekten varierar enligt kommunens
17264: tillgång tili denna i sin stadigvarande boendemil-     befolkningsstruktur och invånarnas behov. Pro-
17265: jö eller med hjälp av fårdtjänst. Social- och hälso-   jektresultaten skall utvärderas 1998. På de grun-
17266: vårdsministeriet har 1995 publicerat utredningar       der som anges ovan konstateras att ett omedel-
17267: om utgångspunkterna för de projekt som sedan           bart behov av att inleda ett nytt försöksprojekt
17268: inleddes. De ingick i en utredningsserie med nam-      inte finns förrän de pågående försöken har slut-
17269: net Verkostoituvat lähipalvelut.                       förts.
17270: 
17271:      Helsingfors den 20 december 1996
17272: 
17273:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
17274:                                            KK 897/1996 vp
17275: 
17276: Kirjallinen kysymys 897
17277: 
17278: 
17279: 
17280: 
17281:                                   Marjaana Koskinen /sd ym.: EU:n (CAP) eläintukien myöntämisen
17282:                                      kontrolloiunista
17283: 
17284: 
17285:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17286: 
17287:     Tiloille on annettu kiintiö, jonka mukaisesti    maiden taholta on todettu EU:n eläintukien var-
17288: esim. EU:n eläintukia voidaan hakea. Hakemuk-        jopuolet, lisääntyneet eläinrääkkäystapaukset.
17289: sessa tulee esille vain eläinten kappalemäärä ja     Mm. Saksan maatalousministeri on tuonut esille
17290: haku tapahtuu kunnissa. Tilatunnus on edellytys      ajatuksen, että tuen maksamisen edellytyksenä
17291: tukeen, muuta kontrollia ei juuri ole. Toiminnan     olisi eläinsuojelusäädösten noudattaminen en-
17292: vastuu on kunnilla ja maaseutuelinkeinopiireillä     nen kuin tukea lainkaan maksetaan.
17293: ja noin 10% tiloista tarkistetaan.                      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
17294:     Ainoastaan teurastustilanteessa eläinlääkäri     jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
17295: voi todeta esim. lihan laadun ihmisravinnoksi        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17296: kelpaamattomaksi, jolloin tukea ei myönnetä.         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17297: Tukea myönnettäessä ei Suomessa eikä koko
17298: EU-alueella ole asetettu eläintenhoitovaatimuk-                Mitä Hallitus aikoo tehdä, ettei EU:n
17299: sia. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa on paljastu-            eläintukia anneta tiloille, jotka eivät nou-
17300: nut laajamittainen eläinrääkkäystapaus, jossa               data eläinsuojelulakia, ja
17301: 200 lammastajoutui välittömästi hätäteurastuk-                 eikö Hallitus voisi EU:n tasolla vaatia,
17302:  seen. Paikallinen eläinsuojeluvalvoja on erittäin          että tuen edellytyksenä on eläinten hoita-
17303: huolissaan tilanteesta, ja vastaavanlaisia tapauk-          minen kohtuullisella tavalla?
17304:  sia on enemmänkin. Myös joidenkin muiden EU-
17305: 
17306:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1996
17307: 
17308:           Marjaana Koskinen /sd          Klaus Bremer /r               Esa Lahtela /sd
17309:           Raimo Mähönen /sd              Jukka Roos /sd                Helena Vartiainen /sd
17310:           Tuija Pohjola /sd              Risto Kuisma /sd              Jouko Skinnari /sd
17311:           Jorma Kukkonen /sd             Ville Itälä /kok              Mikko Elo /sd
17312:           Esko-Juhani Tennilä /va-r      Tuula Haatainen /sd           Veijo Puhjo Iva-r
17313:           Janina Andersson /vihr         Mikko Kuoppa /va-r            Mikko Immonen /vas
17314:           Reino Laine /vas               Pekka Saarnio /vas            Tarja Filatov /sd
17315:           Satu Hassi /vihr               Reijo Lindroos /sd            Klaus Heliberg /sd
17316:           Reino Ojala /sd                Kalevi Olin /sd               Virpa Puisto /sd
17317:           Erkki J. Partanen /sd          Raimo Holopainen /sd          Tapio Karjalainen /sd
17318:           Reijo Kallio /sd               Ulla Juurola /sd              Erkki Pulliainen /vihr
17319:           Janne Viitamies /sd            Säde Tahvanainen /sd          Jukka Mikkola /sd
17320:           Ilkka Joenpalo /sd             Erkki Tuomioja /sd            Johannes Koskinen /sd
17321:           Tarja Kautto /sd               Annika Lapintie /vas          Kari Uotila /vas
17322:           Matti Vähänäkki /sd            Eva Biaudet /r                Sinikka Hurskainen /sd
17323:           Markku Pohjola /sd             Antero Kekkonen /sd           Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
17324:           Pentti Tiusanen /vas           Tuija Brax /vihr              Kari Rajamäki /sd
17325:           Marjut Kaarilahti /kok         Minna Karhunen /kok           Annikki Koistinen /kesk
17326:           Juha Rehula /kesk              Kari Kantalainen /kok         Matti Ryhänen /kesk
17327:           Marjatta Vehkaoja /sd          Maija Rask /sd                Marja-Leena Viljamaa /sd
17328:           Jukka Gustafsson /sd           Osmo Soininvaara /vihr        Pertti Virtanen /evir
17329:  260017
17330: 2                                KK 897/1996 vp
17331: 
17332:     Mats Nyby /sd               Ulla Anttila /vihr          Matti Saarinen /sd
17333:     Anne Huotari /vas           Eila Rimmi /vas             Lauri Metsämäki /sd
17334:     Jorma Rantanen /sd          Kimmo Kiljunen /sd          Irina Krohn /vihr
17335:     Raimo Vistbacka /ps         Sakari Smeds /skl           Päivi Räsänen /skl
17336:     Valto Koski /sd             Reijo Laitinen /sd          Leena Luhtanen /sd
17337:     Heikki Rinne /sd            Pekka Leppänen /vas         Timo Laaksonen /vas
17338:     Asko Apukka /vas            Tuulikki Hämäläinen /sd     Jorma Vokkolainen /vas
17339:               Jaakko Laakso /vas                   Iivo Polvi /vas
17340:                                             KK 897/1996 vp                                               3
17341: 
17342: 
17343: 
17344: 
17345:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17346: 
17347:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa        joko koko ED:ta koskeviin säädöksiin tai liitty-
17348: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         misneuvottelujen yhteydessä notifioituihin sää-
17349: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       döksiin. Hormonien käytön kieltoa lukuun otta-
17350: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjaana         matta näissä säädöksissä ei ole eläinsuojelua kos-
17351: Koskisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          kevia säädöksiä. Tukiehtojen laajuutta ja tark-
17352: myksen n:o 897:                                       kuutta on nykyiselläänkin varsin paljon kritisoi-
17353:                                                       tu. Myös hallintohenkilökunnan kyvystä hallita
17354:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, ettei ED :n      kaikki tukiin liittyvät kysymykset on oltu huoles-
17355:        eläintukia anneta tiloille, jotka eivät nou-   tuneita.
17356:        data eläinsuojelulakia, ja                         Suomessa on voimassa eläinsuojelulaki, joka
17357:           eikö Hallitus voisi ED:n tasolla vaatia,    antaa lain määrittelemille valvojille oikeuden
17358:        että tuen edellytyksenä on eläinten hoita-     puuttua eläinsuojelukysymyksiin. Eläinsuojelu-
17359:        minen kohtuullisella tavalla?                  lainsäädäntöä tulee kaikkien maatilojen noudat-
17360:                                                       taa riippumatta siitä, hakeeko kyseessä oleva tila
17361:   Vastauksena kysymykseen esitän kunniotta-           maataloustukia vai ei. Hallinnollisesti on syytä
17362: vasti seuraavaa:                                      keskittää eläinsuojelukysymykset henkilöille,
17363:                                                       joilla on niiden ratkaisuun tarvittava ammatilli-
17364:    ED:n kokonaan rahoittamia tukia maksetaan          nen pätevyys. Eläintukia hallinnoivilla henkilöil-
17365: sonneille, emolehmille ja uuhille. Luonnonhait-       lä ei tätä ammattitaitoa ole niin kattavasti, että he
17366: takorvausta, josta ED rahoittaa noin kolman-          pystyisivät ratkaisemaan tulkinnallisesti vaikeita
17367: neksen, maksetaan nautaeläimille, lampaille,          tapauksia.
17368: vuohille ja hevosille. Kansallisia tukia maksetaan       Tästä syystä eläintukia hallinnoivien ja valvo-
17369: myös sioille ja siipikarjalle.                        vien henkilöiden velvollisuutena on ollut ja tulee
17370:    Eläinkohtaiset tuet lisääntyivät ED-jäsenyy-       jatkossakin olemaan havaitsemiensa tapausten
17371: den myötä, koska niillä korvattiin alentuneita        tiedottaminen eläinsuojelusta vastaavien virka-
17372: tuottajahintoja. Ratkaisun on katsottu merkitse-      miesten tietoon mahdollisia jatkotoimia varten.
17373: vän siirtymistä aiempaa hivenen laajaperäisem-            Suomi osallistuu aktiivisesti ED:n maatalous-
17374: pään tuotantoon. Siirtymää voidaan pitää eläin-       politiikan nautasektoria koskevan uudistuksen
17375: suojelullisesti myönteisenä asiana, koska se mer-     valmisteluun ensi vuoden aikana. Suomen kan-
17376: kitsee eläimiin kohdistuvan tuotantostressin vä-      nat mm. eläinsuojelukysymysten osalta pääte-
17377: henemistä.                                            tään tuolloin ED-asioiden valmistelussa nouda-
17378:    Kotieläimille maksettavat tuet perustuvat          tettavaa menettelyä noudattaen.
17379: 
17380:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1996
17381: 
17382:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
17383: 4                                            KK 897/1996 vp
17384: 
17385: 
17386: 
17387: 
17388:                                          Tili Riksdagens Talman
17389: 
17390:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            ningsförhandlingarna. Med undantag av förbu-
17391: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande             det mot användning av hormoner omfattar dessa
17392: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         ~~ttsakter inte nägra rättsakter om djurskydd.
17393: dagsman Marjaana Koskinen m.fl. underteckna-            Aven i sin nuvarande lydelse har stödvillkorens
17394: de spörsmål nr 897:                                     omfattning och noggrannhet fätt mycket kritik.
17395:                                                         Man har ocksä varit bekymrad för den administ-
17396:           Vad ämnar Regeringen göra för att             rativa personalens förmäga när det gäller att be-
17397:        EU:s djurstöd inte skall beviljas lägenhe-       härska alla frågor i anslutning till stöden.
17398:        ter som inte iakttar djurskyddslagen, och            Med stöd av den djurskyddslag som är i kraft
17399:           kunde inte Regeringen på EU-nivå              i Finland har de övervakare som definieras i
17400:        kräva att förutsättningen för att stödet         lagen rätt att ingripa i djurskyddsärenden. Alla
17401:        skall beviljas är att djuren sköts pä tillbör-   gärdsbruksenheter bör iaktta djurskyddslagstift-
17402:        ligt sätt?                                       ningen oberoende av om de ansöker om lant-
17403:                                                         bruksstöd eller inte. Administrativt sett är det
17404:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           skäl att koncentrera djurskyddsfrågorna till per-
17405: anföra följande:                                        soner som har den yrkesbehörighet som krävs för
17406:                                                         att avgöra dem. De personer som har hand om
17407:    Stöd som i sin helhet finansieras av EU betalas      administrationen av djurstöd har inte denna yr-
17408: för tjurar, dikor och tackor. Kompensationsbi-          kesbehörighet i den omfattningen att de kunde
17409: drag, av vilket EU finansierar ca en tredjedel,         avgöra fall som är svåra att tolka.
17410: betalas för nötkreatur, fär, getter och hästar.             Av denna anledning har det varit och kommer
17411: Nationella stöd betalas även för svin och fjäder-       det även i fortsättningen att vara en skyldighet
17412: fån.                                                    för de personer som administrerar och övervakar
17413:    1 samband med EU-medlemskapet ökade de               djurstöd att rapportera om fall som de upptäckt
17414: stöd som betalas för djur, eftersom sänkta produ-       till de tjänstemän som ansvarar för djurskyddet,
17415: centpriser ersattes genom dem. Avgörandet har           så att eventuella fortsatta ätgärder skall kunna
17416: ansetts medföra en övergång till en.. aning mer         vidtas.
17417: omfattande produktion än tidigare. Overgängen               Nästa är kommer Finland aktivt att delta i
17418: kan från djurskyddssynpunkt anses vara en posi-         beredningen av en reform av EU:sjordbrukspoli-
17419: tiv sak, eftersom den innebär att den produk-           tik rörande nötkreaturssektorn. Finlands ställ-
17420: tionsstress som drabbar djuren minskar.                 ningstaganden när det gäller bl.a. djurskyddsfrå-
17421:    De stöd som betalas för husdjur baserar sig          gor avgörs då med iakttagande av det förfarande
17422: antingen på rättsakter som gäller hela EU eller pä      som beaktas i beredningen av EU-ärenden.
17423: rättsakter som notifierats i samband med anslut-
17424: 
17425:      Helsingforsden 18 december 1996
17426: 
17427:                                                          Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
17428:                                           KK 898/1996 vp
17429: 
17430: Kirjallinen kysymys 898
17431: 
17432: 
17433: 
17434: 
17435:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Raakapuun tuonnista Venäjän Karjalasta
17436: 
17437: 
17438: 
17439:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
17440: 
17441:    Suomen metsät tuottavat vuodessa puuta           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17442: 15-20 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17443: on teollisuuden kulutus. Siitä huolimatta meille    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17444: tuodaan Venäjän Karjalasta vuosittain raaka-
17445: puuta 10-11 miljoonaa kuutiometriä. Kun olen                  Tietääkö Hallitus, miten pitkään jat-
17446: asiasta aikaisemmin kysynyt, muistan vastatun,             kuvat kauppasopimukset Venäjän Karja-
17447: että syynä ovat pitkälliset kauppasopimukset,              lan raakapuusta, toisin sanoen missä vai-
17448: joidenjohdosta p~uta toistaise~~i tuoda~n Ven~            heessa suomalainen teollisuus on taas va-
17449: jän Karjalasta, vmkka puuta ohsi saatavissa koti-          paa ostamaan suomalaisissa metsissä yl-
17450: maasta.                                                    lin kyllin ja riittävästi kasvavaa puuta
17451:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-            tuotantonsa tarpeisiin?
17452: 
17453:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1996
17454: 
17455:                                        Sulo Aittoniemi /kesk
17456: 
17457: 
17458: 
17459: 
17460:  260017
17461: 2                                         KK 898/1996 vp
17462: 
17463: 
17464: 
17465: 
17466:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
17467: 
17468:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kotimaisen selluteollisuuden häiriötön tuotanto
17469: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       voitaisiin turvata, koivukuitupuun tuonnin mää-
17470: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     räksi muodostuu nykykapasiteetilla 5-7 milj.
17471: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      m 3 vuodessa. Tuontikoivun pois jääminen voisi
17472: ioniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       merkitä nykyhinnoilla tuotannon välittöminä ja
17473: n:o 898:                                            välillisinä arvon menetyksinä useita miljardeja
17474:                                                     markkoja. Tällä olisi jo melkoinen negatiivinen
17475:           Tietääkö Hallitus, miten pitkään jat-     merkitys Suomen kansantaloudelle sekä työlli-
17476:        kuvat kauppasopimukset Venäjän Karja-        syyttä oleellisesti heikentävä vaikutus.
17477:        lan raakapuusta, toisin sanoen missä vai-       Jokainen tuontia harjoittava yritys, mukaan
17478:        heessa suomalainen teollisuus on taas va-    lukien runsaslukuinen pienyrittäjien joukko, käy
17479:        paa ostamaan suomalaisissa metsissä yl-      kauppaa omilla ehdoillaan. Osa tuonnista on
17480:        lin kyllin ja riittävästi kasvavaa puuta     tarkoituksenmukaista toteuttaa pitkäaikaisten
17481:        tuotantonsa tarpeisiin?                      sopimusten pohjalta. Tämä koskee erityisesti
17482:                                                     suomalaisten omalla kalustolla ja työvoimalla
17483:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        toteuttamaa hakkuutoimintaa Venäjän lähi-
17484: vasti seuraavaa:                                    alueilla. Hakkuut ovat olleet pääasiassa harven-
17485:                                                     nushakkuita, joissa on voitu esitellä suomalaista
17486:    Hallitus on tietoinen Suomeen Venäjältä ta-      metsänhoitoa ja hakkuutapoja sekä korjuuka-
17487: pahtuvan raakapuuntuonnin tilanteesta. Vuon-        lustoa. Vuosittain Suomeen tuodaan suomalai-
17488: na 1995 tämä tuonti nousi uuteen ennätykseen,       sin voimin hakattua puuta alle 500 000 m 3 •
17489: noin 8,5 milj. m 3:iin. Vuoden 1996 tuontimääräk-      Hallitus on tietoinen, että Suomen metsät
17490: si arvioidaan 6 milj. m3 • Puuntuontiin liittyviä   tuottavat vuodessa puuta 15-20 milj. m 3 enem-
17491: kysymyksiä on käsitelty säännöllisesti Suoma-       män kuin teollisuus kuluttaa. Uusimpien tutki-
17492: laisvenäläisen taloudellisen yhteistyökomission     mustulosten mukaan kuitenkin taloudelliset
17493: kokouksissa.                                        hakkuumahdollisuudet ovat 30--35 % metsien
17494:    Valtaosa (yli 70 %) Venäjältä tuotavasta puus-   kokonaiskasvua alemmalla tasolla. Pelkästään
17495: ta on lehtisellun valmistukseen käytettävää koi-    suojelualueiden vuosittainen kasvu on 6-7 milj.
17496: vukuitupuuta, jota Suomen omista metsistä saa-      m 3, jotka eivät tule teollisuuden käyttöön.
17497: daan tarpeeseen nähden vain vajaa puolet. Jotta
17498: 
17499:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1996
17500: 
17501:                                                          Eurooppa-ministeri,
17502:                                                          ulkomaankauppaministeri Ole Norrback
17503:                                                KK 898/1996 vp                                               3
17504: 
17505: 
17506: 
17507: 
17508:                                            Tili Riksdagens Talman
17509: 
17510:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               utan störningar har importmängden i fråga om
17511: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande               björkmassaved med beaktande av den nuvaran-
17512: medlem av statsrådet översänt följande av riks-           de kapaciteten fastställts tili5-7 milj. m 3 per år.
17513: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-              Om den importerade björkmassaveden lämnas
17514: mal nr 898:                                               bort kan det med beaktande av de nuvarande
17515:                                                           priserna innebära indirekta och direkta värdeför-
17516:            Är Regeringen medveten om hur länge            luster på flera miljarder mk för produktionen.
17517:         handelsavtalen gällande råvirke är i kraft        Detta skulle ha en avsevärd negativ inverkan på
17518:         med ryska Karelen, dvs. i vilket skede vår        Finlands samhällsekonomi samt en väsentligt
17519:         industri igen fritt för sina produktionsbe-       försvagande inverkan på sysselsättningen.
17520:         hov kan köpa virke som det finns i över-             Varje företag som bedriver import, inklusive
17521:         flöd och tiliräckligt av i de finska skogar-      den stora gruppen av småföretagare, gör affårer
17522:         na?                                               på egna villkor. Det är ändamålsenligt att en del
17523:                                                           av importen sköts på basis av långvariga avtal.
17524:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Detta gäller i synnerhet avverkning som sker
17525: anföra följande:                                          inom närområdena i Ryssland med finländarnas
17526:                                                           egen utrustning och arbetskraft. A vverkningarna
17527:    Regeringen är medveten om den situation som            har i huvudsak varit gallring i samband med
17528: råder när det gäller import tili Finland av råvirke       viiken det varit möjligt att demonstrera finländsk
17529: från Ryssland. Under 1995 slog denna import               skogsvård och finländska avverkningssätt samt
17530: nytt rekord i det att den uppgick tili ca 8,5 milj.       drivningsutrustning. Den mängd virke som årli-
17531: m3 • Importmängden för 1996 uppskattas tili 6             gen importeras tili Finland och som avverkats
17532: milj. m 3• Frågor i anslutning tili införseln a v virke   med finländska krafter är mindre än 500 000 m 3•
17533: har behandlats regelbundet vid den finsk-ryska               Regeringen är medveten om att våra skogar
17534: ekonomiska samarbetskommissionens samman-                 årligen producerar 15-20 milj. m 3 mer virke än
17535: träden.                                                   vad industrin konsumerar. Enligt de nyaste
17536:    Största delen (över 70 %) av det virke som             forskningsresultaten är de ekonomiska avverk-
17537: importeras från Ryssland är björkmassaved som             ningsmöjligheterna dock på en nivå som är 30---
17538: används vid framställningen av massa av lövvir-           35 % lägre än skogarnas totala tiliväxt. Den årli-
17539: ke. Av björkmassaveden fås endast knappt hälf-            ga tillväxten enbart på skyddsområdena, som
17540: ten av den behövliga mängden från Finlands                inte utnyttjas för industrins behov, uppgår tili
17541: egna skogar. För att man skall kunna säkerställa          6-7 milj. m 3•
17542: att den inhemska massaindustrin skall fungera
17543: 
17544:      Helsingforsden 20 december 1996
17545: 
17546:                                                                    Europaminister,
17547:                                                                    utrikeshandelsminister Ole Norrback
17548:                                            KK 899/1996 vp
17549: 
17550: Kirjallinen kysymys 899
17551: 
17552: 
17553: 
17554: 
17555:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Uuden ydinvoimalan rakentamisesta
17556: 
17557: 
17558: 
17559:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
17560: 
17561:     Suomen teollisuuden kasvukehitys vaatii poh-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
17562: jakseen varmuuden edullisen perusenergian saa-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17563: tavuudesta. Toisaalta myös sähkön myynti ulko-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17564: maille on edullista liiketoimintaa. Joitakin vuo-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17565: sia sitten eduskunta suuressa viisaudessaan
17566: äänesti nurin mahdollisuuden ns. viidennen ydin-               Milloin Hallitus aikoo asianmukaisel-
17567: voimalan rakentamisesta Suomeen tarkoittaen                 la tavalla tuoda uudelleen eduskunnan
17568: tällä kai viidettä reaktoria. Nyt eduskunta olisi           käsiteltäväksi esimerkiksi energiapoliitti-
17569:  ilmeisesti kypsä hyväksymään tämän järkevän                sen selonteon, jonka yhteydessä eduskun-
17570:  asian.                                                     ta voisi näyttää vihreätä valoa ydinener-
17571:                                                             gian lisärakentamiselle?
17572:    Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1996
17573:                                        Sulo Aittoniemi /kesk
17574: 
17575: 
17576: 
17577: 
17578:  260017
17579: 2                                           KK 899/1996 vp
17580: 
17581: 
17582: 
17583:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17584: 
17585:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          nen tilannekatsaus ja tämän pohjalta tarvittavat
17586: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           linjaukset tulevaisuuteen.
17587: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen             Hallitus onkin käynnistänyt syyskuussa 1996
17588: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          pitkän aikavälin energiastrategian valmistelu-
17589: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           työn. Työn kuluessa on tavoitteena määrittää ne
17590: n:o 899:                                                reunaehdot, joihin energiastrategia on sovitetta-
17591:                                                         va ja joihin alan yritykset, kuluttajat ja muut
17592:            Milloin Hallitus aikoo asianmukaisel-        toimijat voivat päätöksensä perustaa. Näihin
17593:         la tavalla tuoda uudelleen eduskunnan           reunaehtoihin kuuluu mm. Rion sopimus-
17594:         käsiteltäväksi esimerkiksi energiapoliitti-     prosessiin liittyvän hiilidioksidipäästöjen kansal-
17595:         sen selonteon, jonka yhteydessä eduskun-        lisen tason määrittäminen. Tulee määrittää myös
17596:         ta voisi näyttää vihreätä valoa ydinener-       talouteen, teollisuuden kilpailukykyyn, työlli-
17597:         gian lisärakentamiselle?                        syyteen ja huoltovarmuuteen liittyvät tavoitteet
17598:                                                         siltä osin, kuin ne koskettavat energiataloutta.
17599:     Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:               Energiapolitiikkaa tarkastellaan usein pelk-
17600:                                                         känä perusvoimakysymyksenä. Tämä on liian
17601:    Suomessa harjoitetun energiapolitiikan perus-        yksipuolinen tarkastelutapa. Markkinoiden
17602: teita ja tavoitteita sekä tavoitteiden saavuttami-      avautuminen ja luvanvaraisuudesta pääosin
17603: seksi tarvittavia toimenpiteitä on aika ajoin mää-      luopuminen ovat muuttaneet energian luonnetta
17604: ritelty hallituksen energiapoliittisissa selonteois-    lähemmäksi tavallista, yli rajojenkin ostettavaa
17605: sa eduskunnalle tai muissa hallituksen kannan-          ja myytävää tuotetta. Valtiovallan ohjauskei-
17606: otoissa. Tuoreimmat koko energiataloutta kos-           noiksi ovat jääneet markkinoiden pelisääntöihin
17607: kevat linjaukset sisältyvät hallituksen periaate-       vaikuttaminen, energiaverotus, energiateknolo-
17608: päätöksiin energiapolitiikasta ja energiansäästön       gian kehityksen tukeminen, rahoitustuki rajoite-
17609: toteuttamisesta joulukuulta 1995. Eduskunnalle          tussa mitassa sekä eräät jäljellä olevat lupame-
17610: hallitus antoi energiapoliittisen selonteon vii-        nettelyt, kuten ydinenergiaa koskeva luvitus. Sen
17611: meksi syksyllä 1993.                                    sijaan esimerkiksi voimalaitosten rakentaminen
17612:    Tuon selonteon jälkeen energiapolitiikan toi-        tai rakennushankkeista päättäminen eivät ole
17613: mintaympäristö on muuttunut merkittävästi.              valtion tehtäviä.
17614: Mm. EU:n jäsenyys ja kilpailun lisääntyminen                Energiastrategiassa hallitus tekee linjauksensa
17615: energiamarkkinoiden vapauduttua ovat muut-              niistä vaikuttavista tekijöistä, joihin yritykset,
17616: taneet sekä alan yritysten, kuluttajien että valtion    kuluttajat ja muut osapuolet voivat omat ener-
17617: asemaa alan toimijoina. Paraikaa toteutumassa           giapäätöksensä perustaa. Tärkeää on luoda
17618: olevat energiaveron muutokset sekä eräiden val-         mahdollisimman hyvä kuva tulevien vuosien toi-
17619: tionyhtiöiden omistuspohjan laajennussuunni-            mintaympäristöstä ja niistä vaatimuksista ja ra-
17620: telmat muuttavat niin ikään energiapolitiikan           joituksista, jotka yhteiskunta energiataloudelle
17621: lähtökohtia. Merkittävimmät muutokset ovat              asettaa. Tällöin joudutaan yhteensovittamaan
17622: meneillään sähkön tuotannon, siirron ja jakelun         ympäristö-, talous- ja työllisyyspoliittiset sekä
17623: puolella. Ympäristövaikutuksilla on kasvava             huoltovarmuuteen liittyvät näkökohdat.
17624: merkitys energiapolitiikan reunaehtona. Ympä-               Energiastrategian valmistelutyö on meneillään
17625: ristönäkökohtia tarkastellaan vastaisuudessa            kauppa- ja teollisuusministeriön toimiessa val-
17626: ensi sijassa energiapolitiikan lähtökohtina eikä        mistelutyön kokoajana. Hallituksen on tarkoitus
17627: vain seurauksina.                                       nimetä vuoden 1997 alussa energiapoliittinen mi-
17628:     Hallitus työskentelee jatkuvasti sille kuulu-       nisterivaliokunta tai -työryhmä ohjaamaan työ-
17629: vien energiasektorin tehtävien kanssa ja reagoi         tä. Varsinainen hallituksen käsittely on suunnitel-
17630: toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin.            tu tapahtuvan vuoden 1997 aikana siten, että
17631: Jatkuvan työn lisäksi on kuitenkin aika ajoin           energiapoliittisen selonteon antaminen eduskun-
17632: tarpeen tehdä yhteenveiomainen energiapoliitti-         nalle olisi mahdollista vuoden 1998 alussa.
17633: 
17634:       Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1996
17635: 
17636:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
17637:                                             KK 899/1996 vp                                                3
17638: 
17639: 
17640:                                          Tili Riksdagens Talman
17641: 
17642:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            Regeringen har följaktligen i september 1996
17643: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          inlett ett beredningsarbete för en energistrategi
17644: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags-        på lång sikt. Målet är att under arbetets gång
17645: man Sulo Aittoniemi undertecknade skriftliga            fastställa de ramar som energistrategin måste ,
17646: spörsmål nr 899:                                        anpassas tili och som företagen i branschen, kon-
17647:                                                         sumenterna och övriga aktörer kan grunda sina
17648:           När har Regeringen för avsikt att på          beslut på. 1 dessa ramar ingår bl.a. att fastställa
17649:        sakligt sätt för ny behandling i riksdagen       en nationell nivå för de koldioxidutsläpp som
17650:        ge in t.ex. en energipolitisk redogörelse, i     sammanhänger .r.ned den process som gäller Rio-
17651:        samband med viiken riksdagen kunde ge            konventionen. A ven de mål som gäller ekono-
17652:        grönt ljus för utbyggnaden av kärnener-          min, industrins konkurrenskraft, sysselsättning-
17653:        gin?                                             en och försörjningsberedskapen bör fastställas
17654:                                                         tili de delar som de berör energiekonomin.
17655:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt               Energipolitiken granskas ofta som enbart en
17656: anföra följande:                                        fråga om baskraft. Detta är ett alltför ensidigt
17657:                                                         granskningssätt. Det att marknaderna öppnas
17658:     Grunderna för och syftena med den energipo-         och att tillståndsberoendet huvudsakligen av-
17659: Iitik som förs i Finland samt de åtgärder som           skaffas har ändrat energins karaktär så att den
17660: behövs för att syftena skall uppnås har då och då       kommer närmare en vanlig produkt som kan
17661: fastslagits i regeringens energipolitiska redogö-       säljas och köpas t.o.m. över landsgränserna. Av
17662: relser tili riksdagen eller i andra ställningstagan-    statsmaktens styrmedel kvarstår möjligheten att
17663: den av regeringen. De fårskaste linjerna som gäl-       påverka spelreglerna på marknaden, energibe-
17664: ler hela energiekonomin ingår i regeringens prin-       skattningen, stödjandet av den energiteknologis-
17665: cipbeslut om energipolitiken och om genomför-           ka utvecklingen, finansieringsstöd i begränsad
17666: andet av energisparande från december 1995. Tili        skala samt vissa kvarhållna tillståndsförfaranden
17667: riksdagen gav regeringen en energipolitisk redo-        såsom den tillståndsgivning som gäller kärnener-
17668: görelse senast hösten 1993.                             gi. Däremot hör det inte till statens uppgifter att
17669:     Sedan denna redogörelse gavs har den energi-        t.ex. bygga kraftverk eller besluta om byggnads-
17670: politiska verksamhetsmiljön ändrats avsevärt.           projekt.
17671: Bland annat medlemskapet i EU och den ökande                1 energistrategin drar regeringen upp sin linje i
17672: konkurrensen sedan energimarknaderna liberali-          fråga om de relevanta faktorer som företagen,
17673: serades har ändrat såväl företagens och konsu-          konsumenterna och övriga parter kan grunda
17674: menternas som statens ställning i egenskap av           sina energibeslut på. Det är viktigt att skapa en så
17675: aktörer i branschen. De ändringar av energiskat-        god bild som möjligt av de kommande årens
17676: ten som genomförs som bäst samt planerna på att         verksamhetsmiljö och av de krav och begräns-
17677:  bredda vissa statsbolags ägarbas ändrar också de       ningar som samhället ställer på energiekonomin.
17678:  utgångspunkterna för energipolitiken. Mest be-         Härvid måste man sammanjämka miljö-, ekono-
17679:  tydande är ändringarna inom produktionen,              misk- och sysselsättningspolitiska aspekter och
17680:  överföringen och distributionen av ei. Miljökon-       sådana aspekter som sammanhänger med för-
17681:  sekvenserna ökar i betydelse som ett villkor för       sörjningsberedskapen.
17682:  energipolitiken. Miljöaspekter granskas i framti-          Beredningsarbetet på energistrategin pågår
17683:  den i första hand som utgångspunkter för energi-       och handels- och industriministeriet är den in-
17684:  politiken, inte bara som följder av den.               stans som fogar samman de olika delarna av
17685:     Regeringen är kontinuerligt sysselsatt med de       arbetet. Regeringen har för avsikt att från in-
17686:  uppgifter inom energisektorn som ankommer på           gången av år 1997 utnämna ett energipolitiskt
17687:  den och reagerar på de ändringar som sker i            ministerutskott eller en energipolitisk ministerar-
17688:  verksamhetsmiljön. Utöver det fortgående arbe-         betsgrupp för att styra arbetet. Den egentliga
17689:  tet är det dock då och då nödvändigt att göra en       behandlingen i regeringen planeras ske under år
17690:  summarisk översikt över den energipolitiska situ-      1997 så att det är möjligt att tili riksdagen ge en
17691:  ationen och utgående från den staka ut de linjer       energipolitisk redogörelse vid ingången av år
17692:  som behövs mot framtiden.                              1998.
17693: 
17694:       Helsingfors den 17 december 1996
17695: 
17696:                                                        Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
17697: 1
17698: 
17699: 1
17700: 
17701: 1
17702: 
17703:     1
17704: 
17705:     1
17706: 
17707:     1
17708: 
17709:         1
17710: 
17711:         1
17712: 
17713:         1
17714: 
17715:             1
17716: 
17717:             1
17718: 
17719:             1
17720: 
17721:                 1
17722: 
17723:                 1
17724: 
17725:                 1
17726: 
17727:                     1
17728: 
17729:                     1
17730: 
17731:                     1
17732:                                           KK 900/1996 vp
17733: 
17734: Kirjallinen kysymys 900
17735: 
17736: 
17737: 
17738: 
17739:                                  Sulo Aittoniemi /kesk: Venäjän mahdollisesti esittämien talouspa-
17740:                                      kotteiden sisällöstä
17741: 
17742: 
17743:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
17744: 
17745:    Julkisen sanan kertoman mukaan Venäjän              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
17746: ;uunnasta on väläytelty taloudellisten pakottei-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17747: ien mahdollisuutta, jos AKT:n käynnistämiä          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17748: .oimia venäläisrekkoja kohtaan jatketaan itära-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17749: allamme. Venäjän suunnasta ei kovin suurien
17750: alouspakotteiden mahdollisuuksia ole. Tulee                   Miltä suunnalta uhkaukset taloudelli-
17751: rain mieleen kaasujohdon sulkeminen. Tätä                  sista pakotteista Venäjän taholta ns. rek-
17752: nahdollisuutta väläyteltiin jo aikanaan, kun               kakiistassa ovat tulleet, ja
17753: ~aasujohto meille Venäjältä vedettiin, ja asiasta             minkälaisia toimenpiteitä Hallitus kat-
17754:  raroiteltiin.                                             soo niillä Venäjän taholta tarkoitettavan?
17755: 
17756:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1996
17757: 
17758:                                        Sulo Aittoniemi /kesk
17759: 
17760: 
17761: 
17762: 
17763:   i0017
17764: 2                                         KK 900/1996 vp
17765: 
17766: 
17767: 
17768: 
17769:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
17770: 
17771:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Venäjän liikenneministeri N. P. Tsah kävi
17772: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       Suomessa virallisella vierailulla 1.-3.12.1996
17773: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     Suomen liikenneministerin kutsumana. Viralli-
17774: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      sissa neuvotteluissa ministeri Tsah ei viitannut
17775: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       talouspakotteisiin, mutta keskustellessaan mm.
17776: n:o 900:                                            AKT:n puheenjohtajan kanssa hän paheksui
17777:                                                     AKT:n venäläisiin rekka-autoihin kohdistamaa
17778:           Miltä suunnalta uhkaukset taloudelli-     boikottia. Tässäkään yhteydessä hän ei puhunut
17779:        sista pakotteista Venäjän taholta ns. rek-   taloudellisista pakotteista, vaan totesi, että tava-
17780:        kakiistassa ovat tulleet, ja                 roita Venäjälle voidaan kuljettaa muutakin tietä
17781:           minkälaisia toimenpiteitä Hallitus kat-   kuin Suomen kautta. Ministeri Tsah oli kuiten-
17782:        soo niillä Venäjän taholta tarkoitettavan?   kin hyvin sovinnollinenja korosti neuvottelutien
17783:                                                     merkitystä ongelmien ratkaisemisessa.
17784:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Hallituksen tiedossa ei ole, että mistään
17785: vasti seuraavaa:                                    muualtakaan olisi esitetty uhkauksia rekkakiis-
17786:                                                     taan liittyvistä taloudellisista pakotteista.
17787: 
17788:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1996
17789: 
17790:                                                               Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
17791:                                            KK 900/1996 vp                                           3
17792: 
17793: 
17794: 
17795: 
17796:                                        Tili Riksdagens Talman
17797: 
17798:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     besök i Finland 1-3.12.1996. 1 de officiella för-
17799: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       handlingarna hänvisade minister Tsah inte tili
17800: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-   några ekonomiska sanktioner, men i samtalen
17801: damot Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål         med ordföranden för bil- och transportfacket
17802: nr 900:                                              (AKT) gav han bl.a. uttryck för sitt misstycke
17803:                                                      gällande den bojkott som arrangerades mot rys-
17804:           Varifrån har hoten om sanktioner i den     ka långtradare. lnte heller i detta sammanhang
17805:        s.k. Iångtradartvisten kommit, och            talade han om ekonomiska sanktioner utan an-
17806:           hurudana åtgärder anser Regeringen         tydde att varor tili Ryssland kan transporteras
17807:        att Ryssland avser med dem?                   också andra vägar än via Finland. Minister Tsah
17808:                                                      var dock mycket tilimötesgående och poängtera-
17809:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        de betydelsen av att förhandla i problemsituatio-
17810: anföra följande:                                     ner.
17811:                                                         Regeringen har inte vetskap om att hot om
17812:   På inbjudan av Finlands trafikminister var         ekonomiska sanktioner i långtradartvisten skulle
17813: Rysslands trafikminister N. P. Tsah på officiellt    ha uttalats från något annat håll heller.
17814: 
17815:      Helsingfors den 19 december 1996
17816: 
17817:                                                                  Trafikminister Tuula Linnainmaa
17818:                                              KK 901/1996 vp
17819: 
17820: Kirjallinen kysymys 901
17821: 
17822: 
17823: 
17824: 
17825:                                     Minna Karhunen /kok: Yksityisyrittäjien ja palkansaajien yksityis-
17826:                                        auton käytön verovähennyksien tasapuolisuudesta
17827: 
17828: 
17829:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17830: 
17831:    Kun yksityisyrittäjä käyttää työajoon omaa             Joissain yrittäjissä on herättänyt ihmetystä se,
17832: ajoneuvoaan, jota ei ole kirjattu liikkeen kirjan-     miksi palkansaajan saama vähennys on niin suu-
17833: pitoon eikä hänellä ole esittää kirjanpitoa todelli-   ri suhteessa yrittäjien saamaan vähennykseen
17834: sista käyttökuluista esim. ajopäiväkirjan muo-         sekä auton todellisiin käyttökuluihin. Tällainen
17835: dossa, saa hän Verohallituksen 25.10.1996 annet-       käytäntö asettaa yksityisyrittäjän ja palkansaa-
17836: tuun päätökseen perustuen verovapaita kilomet-         jan tässä suhteessa eriarvoiseen asemaan.
17837: rikorvauksia tästä ajosta 105 penniä kilometriltä.        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
17838: Vastaavassa tapauksessa, eli kun palkansaaja           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17839: käyttää omaa autoaan työajoon saamatta siitä           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17840: korvausta työnantajalta, saa hän Verohallituk-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17841: sen päätöksen (5.12.1995/1800) mukaan vähen-
17842: tää ajosta verotuksessa 184 p/km.                                Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jotta
17843:    Yksityisyrittäjän saadessa verovähennykset                 yksityisyrittäjien ja palkansaajien yksi-
17844: auton todellisten käyttökulujen mukaisesti on                 tyisauton käytöstä toimitettava verovä-
17845: summa käytännössä noin 1 markka kilometriltä,                 hennys saadaan tasapuoliseksi?
17846: mikä luonnollisesti vaihtelee käytössä olevan au-
17847: ton kunnon ym. olosuhteiden mukaan.
17848:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1996
17849:                                          Minna Karhunen /kok
17850: 
17851: 
17852: 
17853: 
17854:  260017
17855: 2                                         KK 901/1996 vp
17856: 
17857: 
17858: 
17859: 
17860:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
17861: 
17862:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      taja vähentää kirjanpidossaan ja verotuksessaan
17863: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       kaikki työmatkoista aiheutuneet todelliset me-
17864: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     not. Näiden menojen määrään vaikuttaa tuntu-
17865: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Minna          vasti muun muassa auton hintaluokka, ja meno-
17866: Karhusen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       jen määrä voi olla suurempi tai pienempi kuin
17867: n:o 901:                                            edellä mainittu 184 penniä kilometriltä. Kyse on
17868:                                                     kirjanpitovelvollisista, joiden menoihin ei ole
17869:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jotta    välttämätöntä pitää sääntönä sellaista yksilölli-
17870:        yksityisyrittäjien ja palkansaajien yksi-    sistä kustannuksista riippumatonta, puhtaasti
17871:        tyisauton käytöstä toimitettava verovä-      kaavamaista laskutapaa,jota sovelletaan työnte-
17872:        hennys saadaan tasapuoliseksi?               kijöiden saamien kustannusten verovapauteen.
17873:                                                     Kysymyksen perusteluissa mainittua 1 markkaa
17874:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kilometriltä on verotuskäytännössä käytetty ar-
17875: vasti seuraavaa:                                    viointiohjeena niitä tilanteita varten, joissa vero-
17876:                                                     velvollisen liike- tai ammattiajoista johtuvista
17877:    Verohallituksen päätöksen 1800/95 mukaan         todellisista autokuluista ei ole riittävää selvitystä
17878: työnantaja voi maksaa omalla autollaan työmat-      ja kulut joudutaan arvioimaan.
17879: kan tekevälle työntekijälle verovapaana matka-         Edellä mainittu verohallituksen päätös 1800/
17880: kustannuksen korvauksena enintään 184 penniä        95 ei koske kodin ja työpaikan välisiä matkoja.
17881: kilometriltä. Tämän ylittävä määrä olisi työnte-    Nämä matkakulut sekä työntekijä että elinkei-
17882: kijälle veronalaista tuloa. Matkakustannusten       nonharjoittaja saavat vähentää verotuksessa hal-
17883: korvauksen verovapaata määrää koskevassa            vimman kulkuneuvon mukaan laskettuna tulo-
17884: päätöksessä on siten kyse tulon veronalaisuu-       verolain 93 §:ssä säädetyin rajoituksin. Poikkeus-
17885: desta.                                              tapauksissa halvimpana kulkuneuvona pidetään
17886:    Kysymyksessä tarkoitetun yksityisen elinkei-     omaa autoa. Tällöin vähennys on sekä työnteki-
17887: nonharjoittajan matkakuluissa ei ole kyse tulon     jöillä että elinkeinonharjoittajilla 105 penniä ki-
17888: veronalaisuudesta vaan menon vähennyskelpoi-        lometriltä.
17889: suudesta. Elinkeinonharjoittaja ei voi maksaa it-      Kysymyksessä mainituissa erilaisissa raha-
17890: selleen palkkaa eikä vastaavasti myöskään kus-      määrissä on siten kyse osittain eri asioista, eikä
17891: tannuskorvauksia. Sen sijaan elinkeinonharjoit-     hallitus ole ryhtymässä asiassa toimenpiteisiin.
17892: 
17893:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1996
17894: 
17895:                                                                                 Ministeri Arja Alho
17896:                                             KK 901/1996 vp                                             3
17897: 
17898: 
17899: 
17900: 
17901:                                         Tili Riksdagens Talman
17902: 
17903:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      resorna föranlett. På beloppet av dessa utgifter
17904: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        inverkar kännbart bl.a. bilens prisklass, och det
17905: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      kan vara större eller mindre än nämnda 184 penni
17906: man Minna Karhunen undertecknade spörsmål             per kilometer. Det är fråga om bokföringsskyldi-
17907: nr 901:                                               ga för vilkas utgifter det inte är nödvändigt att
17908:                                                       som regel hålla ett sådant från enskilda kostnader
17909:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         oberoende, rent schablonmässigt räknesätt som
17910:        att skatteavdraget för privatföretagarnas      tillämpas på den skattefrihet som arbetstagarna
17911:        och löntagarnas användning av privatbil        får för kostnaderna. Den ersättning om 1 mk per
17912:        skall bli rättvist?                            ki1ometer som nämns i motiveringen tili spörs-
17913:                                                       målet har i beskattningspraxis använts som an-
17914:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         visning i sådana situationer där en tillräcklig ut-
17915: anföra fö1jande:                                      redning om de faktiska bilkostnaderna för den
17916:                                                       skattskyldiges affårs- eller yrkeskörningar sak-
17917:    Enligt skattestyre1sens beslut 1800/95 kan ar-     nas och kostnaderna måste uppskattas.
17918: betsgivaren tili en arbetstagare skattefritt betala       Nämnda beslut av skattestyrelsen 1800/95 gäl-
17919: högst 184 penni per kilometer i fårdkostnadser-       1er inte resor mellan hemmet och arbetsplatsen.
17920: sättningar för arbetsresa som arbetstagaren före-     Dessa resekostnader uträknade enligt det billi-
17921: tar med sin egen bil. Ett större belopp skulle vara   gaste fortskaffningsmed1et med de begräns-
17922: skattepliktig inkomst för arbetstagaren. 1 beslu-     ningar som bestäms i 93 § inkomstskattelagen får
17923: tet angående det skattefria beloppet av fårdkost-     såväl arbetstagaren som näringsidkaren avdra i
17924: nadsersättning är det således fråga om skatte-        beskattningen. 1 undantagsfall betraktas den
17925: pliktigheten hos inkomst.                             egna bilen som det biliigaste fortskaffnings-
17926:    1 den i spörsmålet avsedda privata näringsid-      medlet. Då är såväl arbetstagarnas som närings-
17927: karens fårdkostnader är det inte fråga om in-         idkarnas avdrag 105 penni per ki1ometer.
17928: komsters skattepliktighet utan om utgifters av-           1 de olika penningbelopp som nämns i spörs-
17929: dragbarhet. En näringsidkare kan varken betala        målet är det således fråga om delvis olika saker
17930: 1ön eller kostnadsersättningar tili sig sjä1v. Där-   och regeringen har inte för avsikt att vidta åtgär-
17931: emot avdrar näringsidkaren i sin bokföring och        der i ärendet.
17932: beskattning alla faktiska kostnader som arbets-
17933: 
17934:      Helsingfors den 18 december 1996
17935: 
17936:                                                                                   Minister Arja Alho
17937:                                            KK 902/1996 vp
17938: 
17939: Kirjallinen kysymys 902
17940: 
17941: 
17942: 
17943: 
17944:                                   Ossi Korteniemi /kesk ym.: Oppilaspaikkojen lisäämisestä Pohjois-
17945:                                       kalotin Koulutussäätiön oppilaitoksessa
17946: 
17947: 
17948:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17949: 
17950:     Pohjoiskalotin Koulutussäätiö (Nord) on             Ilmeisesti syynä Suomen pyrkimykseen vä-
17951: Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteistoimintasopi-        hentää oppilaspaikkoja Pohjoiskalotin Koulu-
17952: mukseen perustuva yhteistyöelin, joka edistää        tussäätiössä on koulutuksen korkeammat kus-
17953: pohjoismaista yhteistyötä ammatillisessa aikuis-     tannukset Suomessa tapahtuvaan koulutukseen
17954: koulutuksessa. Koulu~!lssäätiöllä on oppilaitos,     verrattuna. On kuitenkin muistettava, että osa
17955: joka sijaitsee Ruotsin Overtorneålla.                korkeammista kustannuksista johtuu siitä, että
17956:     Sopijamaat ovat allekirjoittaneet kolmen vuo-    oppilaspaikan hinnassa Suomessa eivät näy
17957: den välein sopimuksen, jossa ne sitoutuvat osta-     valtion aikuiskoulutuskeskuksille myöntämät
17958: maan sovitun määrän opiskelijapaikkoja oppi-         vuokra- ja investointiavustukset.
17959: laitoksessa. Oppilasmäärä on vaihdellut sopi-           Korostamme myös sitä, että Pohjoiskalotin
17960: muskausittain. Korkeimmillaan se on ollut 1980-      Koulutussäätiössä tapahtuva koulutus antaa
17961: luvun lopussa, jolloin se lähenteli 500 oppilaan     laajemmat valmiudet työelämää varten, koska se
17962: rajaa. Tällä hetkellä oppilasmäärä on noin 300.      on kansainvälinen oppilaitos, joka edistää muun
17963: Oppilaita on sopijamaista tällä hetkellä seuraa-     opetuksen ohessa myös kielitaitoa ja eri maista
17964: vasti: Ruotsista 140, Norjasta 101 ja Suomesta       olevien opiskelijoiden keskinäistä vuorovaiku-
17965:  59.                                                 tusta. Nämä ovat asioita,joiden takia Suomen on
17966:     Tiedossamme on, että Suomi pyrkii alenta-        tärkeää olla mukana tässä koulutusyhteistyössä.
17967:  maan kiintiönsä 50 oppilaaseen, vaikka kiintiö      Mielestämme Suomen ei tulisikaan vähentää op-
17968:  on jo nykyiselläänkin muita maita pienempi ja       pilaspaikkoja Pohjoiskalotin Koulutussäätiön
17969:  aivan liian alhainen. Muut sopijamaat eivät ole     oppilaitoksessa, vaan lisätä niitä.
17970:  tiettävästi esittäneet kiintiönsä pienentämistä.       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
17971:     Kun ottaa huomioon Suomen korkean työttö-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17972:  myysasteen ja hallituksen pyrkimykset koulu-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17973:  tuksen lisäämiseen, ei koulutuspaikkojen vähen-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17974:  täminen Pohjoiskalotin Koulutussäätiön oppi-
17975:  laitoksessa ole perusteltua. Mielestämme Suo-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17976:  men tulisi päinvastoin lisätä opiskelijapaikkoja,          ryhtyä oppilaspaikkojen lisäämiseksi
17977:  koska tähän koulutukseen on jatkuvasti Suo-                Pohjoiskalotin Koulutussäätiön oppilai-
17978:  mesta paljon enemmän pyrkijöitä kuin sinne voi-            toksessa?
17979:  daan kiintiön puitteissa ottaa.
17980: 
17981:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1996
17982: 
17983:           Ossi Korteniemi /kesk      Hannes Manninen /kesk    Hannu Takkula /kesk
17984:           Tapio Karjalainen /sd      Maija Rask /sd           Maria Kaisa Aula /kesk
17985:                     Ulla-Maj Wideroos /r               Asko Apukka /vas
17986: 
17987: 
17988: 
17989: 
17990: 260017
17991: 2                                       KK 902/1996 vp
17992: 
17993: 
17994: 
17995: 
17996:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
17997: 
17998:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    listaneet kuitenkin sen, että koulutusta on han-
17999: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,     kittu enemmän. Vuonna 1996 Pohjoiskalotin
18000: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen   Koulutussäätiöltä on hankittu vajaat 60 vuotuis-
18001: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ossi Kor-    ta koulutuspaikkaa.
18002: teniemen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       Sopimuksen uusiminen seuraavaksi kolmi-
18003: sen n:o 902:                                      vuotiskaudeksi, eli vuosille 1997-1999, on val-
18004:                                                   misteilla. Suomen osalta koulutuspaikkakiin-
18005:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    tiöön ei ole tulossa muutoksia. Tarkoituksena on
18006:        ryhtyä oppilaspaikkojen lisäämiseksi       siis edelleen sitoutua 50 vuotuisen koulutuspai-
18007:        Pohjoiskalotin Koulutussäätiön oppilai-    kan hankintaan, joten kansanedustaja Kortenie-
18008:        toksessa?                                  men ym. esilletuomastakiintiön pienentämisestä
18009:                                                   ei ole kysymys.
18010:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Ei ole myöskään käynyt ilmi perusteita siihen,
18011: vasti seuraavaa:                                  että Pohjoiskalotin Koulutussäätiön koulutus-
18012:                                                   paikkamäärää olisi tarpeen nostaa. Kyseinen
18013:    Tällä hetkellä voimassa olevan sopimuksen      koulutus on Suomessajärjestettävään työvoima-
18014: mukaan Suomi on sitoutunut hankkimaan Poh-        poliittiseen aikuiskoulutukseen verrattuna huo-
18015: joiskalotin Koulutussäätiöltä 50 vuotuista kou-   mattavasti kalliimpaa, mutta työhönsijoittumi-
18016: lutuspaikkaa. Valtion talousarviossa varatut      nen koulutuksen jälkeen on ollut heikompaa.
18017: koulutuksen hankintamäärärahat ovat mahdol-
18018: 
18019:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1996
18020: 
18021:                                                                  Työministeri Liisa Jaakonsaari
18022:                                            KK 902/1996 vp                                            3
18023: 
18024: 
18025: 
18026: 
18027:                                        Tili Riksdagens Talman
18028: 
18029:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          utbildning. Under 1996 har anskaffats knappt 60
18030: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          studieplatser vid Stiftelsen Utbildning Nordka-
18031: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      lotten.
18032: dagsman Ossi Korteniemi m.fl. undertecknade              För närvarande bereds ett förnyande av avta-
18033: spörsmål nr 902:                                     let för nästa treårsperiod, dvs. för åren 1997-
18034:                                                      1999. För Finlands del blir det inga förändringar
18035:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       i studieplatskvoten. A vsikten är således alltjämt
18036:        ta för att utöka antalet studieplatser vid    att Finland skall förbinda sig att anskaffa 50
18037:        Nordkalottens utbildningsstiftelses läro-     studieplatser per år. Det är därför inte fråga om
18038:        anstalt?                                      någon sådan minskning av kvoten som riksdags-
18039:                                                      man Korteniemi m.fl. anför.
18040:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Det har inte heller framkommit något som
18041: anföra följande:                                     skulle tala för en utökning av antalet studieplat-
18042:                                                      ser vid Stiftelsen Utbildning Nordkalotten. Jäm-
18043:    Enligt gällande avtal har Finland förbundit sig   fört med den arbetskraftspolitiska vuxenutbild-
18044: att skaffa 50 studieplatser per år vid Stiftelsen    ning som ordnas i Finland är denna utbildning
18045: Utbildning Nordkalotten. De anslag som reser-        betydligt dyrare medan arbetsplaceringen efter
18046: verats i statsbudgeten för anskaffning av utbild-    utbildningen varit sämre.
18047: ning har dock gjort det möjligt attt skaffa mer
18048: 
18049:      Helsingfors den 20 december 1996
18050: 
18051:                                                                   Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
18052:                                             KK 903/1996 vp
18053: 
18054: ~irjallinen kysymys 903
18055: 
18056: 
18057: 
18058: 
18059:                                    Klaus Bremer /r: Toimenpiteistä tehokkaampien ajovalojen salii-
18060:                                        miseksi
18061: 
18062: 
18063:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18064: 
18065:    Näkeminen ja näkymin en ovat tieliikenteessä            Muistini mukaan noin vuonna 1980 päädyt-
18066: ääneet jälkeen kehityksestä. Halogeenipolttimot        tiin liikennesäännöissä kaukovalojen enimmäis-
18067: 1vat vaihtumassa paljon tehokkaampiin kaasu-           referenssiin 75. Käytännössä se merkitsee, että
18068: mrkausvaloihin. Niitä vielä tehokkaampi tuote          henkilöautossa mallia 1996 kaukovalojen teho
18069: ekee tuloaan kaupallisille markkinoille. Samalla       on sama kuin 1978 vuosimallin autossa.
18070: ietokoneohjattu valokuvio on syrjäyttämässä                Paljon tiellä liikkuvat- varsinkin Etelä-Suo-
18071: auhdilla vanhanaikaisen lasilla muodostetun            men loka-joulukuun sysimustilla, kaiken valo-
18072: alokuvion. Värillisen valon, erityisesti keltaisen,    tehon nielevillä teillä- peräänkuuluttavat refe-
18073: 1aremmuudesta valkoiseen valoon verrattuna on          renssiluvun nostamista sataan, lupaa ajovalojen
18074: .utta tutkittua tietoa. Myös silmien ominaisuuk-       kahdentamiseen kaikissa autoissa sekä tehokkai-
18075: ista, hämäränäöstä, häikäistymisalttiudesta,           den sumuvalojen hyväksymistä kaikissa olosuh-
18076:  äikäistymisestä palautumisen suurista eroista ja      teissa tiensivujen valaisemiseksi (jalankulkijoi-
18077:  cääntymisen monimuotoisista vaikutuksista nä-         den, pyöräilijöiden, porojen, hirvien, peurojen
18078:  emiseen tiedetään nyt paljon enemmän kuin             jne. varomiseksi). Samalla peräänkuulutetaan
18079:  uuren suomalaisen uranuurtajan, tohtori Martti        liikennesääntöjä, jotka lisäisivät nykyisestä ja-
18080:  ,iesmaan tutkimuksissa 20-25 vuotta sitten.           lankulkijoiden näkyvyyttä heijastimin tmv.
18081:     Häikäistyminen tieliikenteessä johtuu enem-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
18082:  länkin omien ajovalojen ja vastaantulevien va-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18083:  )jen luximääräisesti suuresta erosta kuin suu-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18084:  immasta sallitusta valotehosta. Tieliikenteessä       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18085:   ikutaan nyt erittäin suurilla tehoeroilla. Se on
18086:   )htanut mitä erilaisimpien lisävalojen ja erikois-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
18087:   iritysten käyttöön, mikä osaltaan todistaa an-               näkemisen ja näkymisen saattamiseksi
18088:   arasta tarpeesta saada lisää valotehoa näkemi-               tekniikan antamien mahdollisuuksien
18089:   m parantamiseksi. Paketti-, kuorma- ja linja-                mukaisiksi Suomen erityisolosuhteissa
18090:   utojen katolle asennettujen kaukovalojen sekä                tieliikenteessä?
18091:   1muvalojen käytön nopea yleistyminen on siitä
18092:   !lvä osoitus. Ne vuorostaan entisestään lisäävät
18093:    mria valotehoeroja tieliikenteessä.
18094: 
18095:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1996
18096: 
18097:                                              Klaus Bremer /r
18098: 
18099: 
18100: 
18101: 
18102:   0017
18103: 2                                           KK 903/1996 vp
18104: 
18105: 
18106: 
18107: 
18108:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18109: 
18110:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        teensovitettavissa ja edellyttävät vastakkaisi:
18111: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         teknisiä toimenpiteitä nykyisin käytössä olevall:
18112: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       valaisintekniikalla toteutettuna.
18113: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-          Kuten kysyjä johdanto-osassa toteaa, autoje1
18114: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        ajovalojen kehitys on viimeisten kahdenkymme
18115: 903:                                                  nen vuoden aikana edennyt merkittävästi. Vaik
18116:                                                       ka valaisintekniikan kehitys on mennyt eteen
18117:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy       päin tuoden mukanaan mm. uudenmallisia kaa
18118:        näkemisen ja näkymisen saattamiseksi           supurkausvalaisimia, ei kansainväliselläkään ta
18119:        tekniikan antamien mahdollisuuksien            solla ole kuitenkaan vielä löydetty kaupallisee1
18120:        mukaisiksi Suomen erityisolosuhteissa          sovellukseen valmista ratkaisua, jolla lähivaloje1
18121:        tieliikenteessä?                               tehoa voitaisiin merkittävästi lisätä ilman häikäi
18122:                                                       sevän hajavalon lisääntymistä ja siitä johtuva
18123:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vastaantulijan häikäistymisen lisääntymistä.
18124: vasti seuraavaa:                                         Myöskään kaukovalojen kehityksessä ei vale
18125:                                                       tehoa ole voitu lisätä enimmäisreferenssiluvust
18126:    Kysymyksenjohdanto-osassa kysyjä tuo esiin         75, sillä ihmissilmän sopeutuskyvyn rajallisuus j
18127: pimeässä ajoon liittyvät ajoneuvojen valaistuk-       hitaus suuriin valaistustehon vaihteluihin siirry1
18128: sen keskeiset luonnonlakien mukaiset ongelmat.        täessä kaukovaloilta lähivaloille rajoittaa kaukc
18129: Autoa pimeässä ajavan kuljettajan kannalta olisi      valojen lisätehon kehitystä. Viime vuosina autc
18130: toivottavaa, että hänen autonsa valot olisivat        jen valaisintekniikan kehitys onkin pystynyt ar
18131: hyvin tehokkaat ja antaisivat liki valoisan ajan      taruaan vain rajoitetusti maksimivalotehon 1
18132: ajo-olosuhteet. Vastaan tulevan autoilijan kan-       säystä valaisimiin, ja pääasiassa edistystä on tu
18133: nalta vuorostaan on tarpeen, että häntä vastaan       lut valaisimien ja polttimaiden kestoikään ja k)
18134: tulevan auton valot eivät lähettäisi hajavaloa sii-   kyyn säilyttää käytössä pitempään enimmäisv2
18135: nä määrin, että ne sokaisisivat häntä autojen         lotehonsa.
18136: kohdatessa. Lisäksi oman ongelmansa pimeässä             Uudentyyppiset kaasupurkauslamput on h)
18137: ajamiseen tuo ihmissilmän rajoittunut kyky so-        väksytty ECE:ssä käytettäväksi ajovalaisimin
18138: peutua nopeisiin valotehoeroihin. Näitä pimeäs-       edellyttäen, että autossa on valonheittimien pt
18139: sä liikkuva autoilija joutuu kokemaan eri-ikäis-      sulaitteetja lähivalojen korkeudensäätölaite. L
18140: ten autojen valaisimien erilaisten valotehojen        säehdot on asetettu sen johdosta, että valaisimt
18141: johdosta sekä siirtyessään ajoneuvojen kohtaa-        häikäisevät liikaa vastaantulijaa linssin likaantl
18142: ruistilanteissa valoteholtaan suurempien kauko-       misen tai takapainoisen kuormituksen johdost1
18143: valojen valaistuksesta vähemmän vastaantulijaa           EY :n komissio on toistaiseksi, siihen saakk
18144: sokaisevien vähempitehoisten lähivalojen käyt-        kun vastaavat muutokset tehdään valaisimie
18145: töön. Iän myötä ihmissilmän kyky sopeutua va-         asentamista koskevaan direktiiviin, myöntän~
18146: lotehojen vaihteluun hidastuu ja heikentyy ai-        jäsenvaltioiden myötävaikutuksella automall
18147: heuttaen lisäongelmaa pimeän ajon valaistusti-        kohtaisia poikkeuslupia tyyppihyväksynnä
18148: lanteisiin.                                           myöntämiseksi kaasupurkauslampuilla varust(
18149:    Kiteytettynä voidaan todeta, että liikennetur-     tuille autoille. Käsiteltäessä viimeksi tällais1
18150: vallisuuden edistämistä tavoiteltaessa autojen        poikkeuslupahakemusta 10.12.1996 useat jäse1
18151: ajovalojen kehityksen peruslähtökohtana on ajo-       valtiot edellyttivät, että komissio selvittää, onk
18152: valojen tehon lisääminen, mutta niin, ettei Vas-      EY:n syytä lainkaan hyväksyä sanottuja vala
18153: taantulijan häikäistyminen lisääntyisi eivätkä        simia niiden aiheuttamasta häikäisystä saatuje
18154: pimeällä ajettaessa kaukovaloilta lähivaloille        huonojen kokemusten johdosta.
18155: vaihdettaessa valaistustehovaihtelusta johtuvat          Edellä todetut ongelmat ajovalojen kehittäm
18156: silmän mukautumiskykyvaikeudet lisääntyisi.           seksi eivät koske pelkästään Suomen olosuhteit:
18157: Nämä tavoitteet ovat monelta osin vaikeasti yh-       vaan ongelma on sama muissakin maissa. Täte
18158:                                               KK 903/1996 vp                                               3
18159: 
18160: ajovalojen kehitystyötä tapahtuu koko ajan yh-          tavaroiden vapaata liikkuvuutta koskevan peri-
18161: teistyönä kansainvälisellä tasolla ja täten kehi-       aatteen vastaisen kaupan teknisen esteen. Suo-
18162: tystyössä on käytettävissä laajat tutkimus- ja          mella EU-jäsenmaana ei täten ole mahdollisuut-
18163: asiantuntijaresurssit. Suomi on mukana tässä            ta asettaa ylimääräisiä vaatimuksia autojen ajo-
18164: kehitystyössä lähinnä EY:n valodirektiivien ke-         valaisimille.
18165: hitystyön ja YK:n alaisen E-sääntöjärjestelmän              Toisaalta ei ole osoitettu erityistä syytä poike-
18166: kautta.                                                 ta viimeisimmistä ajovalodirektiivivaatimuksis-
18167:     Suomella ei nykyisin EU:n jäsenmaana ole            ta, sillä Suomessakaan ei ole löydetty ajovalojen
18168: mahdollisuutta poiketa kansallisesti EU:ssa voi-        kehitykseen liittyviin ongelmiin uutta näkyvyys-
18169: massa olevista ajovaloja koskevista direktiiveis-       ja häikäistymisongelmat poistavaa ratkaisua.
18170: tä. Nykyisin EU :n jäsenmaana Suomi on velvoi-              Jalankulkijoiden näkyvyyttä pimeään aikaan
18171: tettu      noudattamaan yhteisölainsäädäntöä.           on mahdollisuus parantaa ensisijaisesti lisäämäl-
18172: Uusien tyyppihyväksyttävien autojen lähi- ja            lä jalankulkijoiden heijastimien käyttöä. Heijas-
18173: kaukovalaisimien tulee valotekoisiltä ominai-           timen käytön lisäämiseksi on syytä jatkaa jalan-
18174: suuksiltaan olla direktiivin 76/761/ETY mukai-          kulkijoiden valistamista pimeässä liikkumisen
18175: sesti, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivil-    vaaroista ja heijastimien tuomasta jalankulkijan
18176: lä 89/517/ETY, hyväksyttyjä tai kyseistä direktii-      havaittavuuden olennaisesta lisääntymisestä pi-
18177: viä vastaavanE-säännön mukaisesti hyväksytty-           meällä.
18178: jä. Lisäksi lähi- ja kaukovalaisimien tulee väril-          Edellä mainituilla perusteilla hallitus katsoo,
18179: tään, lukumäärältään, näkyvyydeltään ja kyt-            ettei ole mahdollista ottaa käyttöön EY:n direk-
18180: kennältään täyttää direktiivin 76/756/ETYvaati-         tiiveistä poikkeavia kansallisia ajoneuvojen hei-
18181:  mukset sellaisina kuin ne ovat muutettuna direk-       jastin- tai valaisinvaatimuksia. Suomi jatkaa
18182:  tiivillä 911663/ETY tai E-säännön n:o 48/01 vaa-       osallistumista direktiivien kehittämistyöhön ja
18183:  timukset.                                              sitä kautta pyrkii edistämään ajoneuvojen pi-
18184:      Jos Suomi asettaisi valaisimille tai muille ajo-   meän ajon liikenneturvallisuutta ja pohjoisten
18185:  neuvojen rakenteille ja osille kansallisia vaati-      valaistusolosuhteiden ottamista tässä työssä
18186:  muksia, niiden katsottaisiin muodostavan EU:n          huomioon.
18187:       Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1996
18188: 
18189:                                                                   Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
18190: 4                                           KK 903/1996 vp
18191: 
18192: 
18193: 
18194: 
18195:                                          Till Riksdagens Talman
18196: 
18197:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       nera och kräver motsatta tekniska åtgärder om
18198: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         de förverkligas med den belysningsteknik som
18199: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-     används för närvarande.
18200: damot Klaus Bremer undertecknade spörsmål nr               Som spörsmålsundertecknaren konstaterar i
18201: 903:                                                   ingressen, har fordonens lyktor ~nder de senaste
18202:                                                        20 åren utvecklats märkbart. Aven om belys-
18203:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         ningstekniken har utvecklats och bl.a. medfört
18204:        ta för att möjligheterna att se och bli sedd    nya typer av gasurladdningslampor, harman inte
18205:        i de specialomständigheter vägtrafiken i        ens på internationell nivå kommit på en lösning
18206:        Finland kräver förbättras i takt med de         som kunde tillämpas kommersiellt, med egenska-
18207:        möjligheter tekniken erbjuder?                  per som märkbart kunde öka halvljusstrålkastar-
18208:                                                        nas styrka utan att det störande diffusa ljuset som
18209:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          verkar bländande på den mötande föraren samti-
18210: anföra följande:                                       digt ökar.
18211:                                                            lnte heller för helljusstrålkastarnas del har
18212:    1 spörsmålets ingress beskriver spörsmålsun-        man kunnat öka ljusstyrkan över det maximala
18213: dertecknaren de centralaste av naturlagar upp-         referenstalet 75, eftersom människoögats be-
18214: komna problemen som har att göra med fordons-          gränsning och långsamhet i fråga om anpassning
18215: belysning i mörkerkörning. Från den i mörker           till stora variationer i belysningsstyrka vid över-
18216: körande förarens synpunkt vore de önskvärt att         gång från helljus till halvljus ställer gränser på
18217: lyktorna i hans fordon vore synnerligen effekti-       utvecklandet av extra effekter för heljusstålkas-
18218: va, så att körandet så nära som möjligt påminner       tare. Maximal ljusstyrka i lampor har bara be-
18219: om körsituationen under dygnets ljusa tid. Från        gränsat kunna användas i belysningsteknikens
18220: den mötande förarens synpunkt är det viktigt att       utvecklingen under de senaste åren. De huvud-
18221: lyktorna inte sprider så mycket diffust ljus att han   sakliga framstegen har tagits i utvecklandet av
18222: bländas när fordonen möts. Ett ytterligare pro-        lampornas och brännarnas hållbarhet och för-
18223: blem vid mörkerkörning är att människoögat har         måga att i användningen längre än förut hålla
18224: en begränsad förmåga att anpassa sig till snabba       kvar den maximala ljusstyrkan.
18225: ändringar i ljuseffekter. Den i mörker körande             Dennya typen av gasurladdningslampor har
18226: föraren är tvungen att möta fordon a v olika ålder     godkänts inom ECE för användning som körlyk-
18227: som har lyktor med olika ljusstyrka. När fordo-        tor under förutsättningen att fordonet har tvätt-
18228: nen möts påverkas han av att de till sin ljusstyrka    anordningar för strålkastare och en höjdreglera-
18229: starkare helljusstrålkastarna byts till halvljus-      re för halvfjärrstrålkastarna. Tilläggsvillkoren
18230: strålkastare med mindre ljusstyrka, som också          har ställts för att lamporna bländar den mötande
18231: bländar mindre. Med ökad ålder minskar män-            föraren för mycket på grund av smutsiga linser
18232: niskoögats förmåga att anpassa sig till variatio-      eller baktung last.
18233: ner mellan olika ljusstyrkor, vilket föranleder            EG:s kommission har med medlemsländernas
18234: ytterligare problem i belysningssituationerna i        medverkan tills vidare, fram till dess motsvaran-
18235: mörkerkörning.                                         de ändringar görs i direktivet om installering av
18236:    Sammanfattningsvis kan man säga att i strä-         strålkastare och lyktor, beviljat undantagslov för
18237: van att förbättra trafiksäkerheten är utgångs-         typgodkännande åt vissa fordon utrustade med
18238: punkten för utvecklandet av körlyktor den att          gasurladdningslampor. Under den sista behand-
18239: lyktornas ljusstyrka bör ökas, men inte så att         lingen 10.12.1996 av ett dylikt undantagslov för-
18240: föraren i det mötande fordonet bländas mera än         utsatte flera medlemsländer att kommissionen
18241: förut; ej heller så att ögats anpassningssvårighe-     bör utreda om EG överhuvudtaget skall godkän-
18242: ter ökar när fordon i mörkerkörning möts och           na ifrågavarande strålkastare och lyktorp.g.a. de
18243: helljusstrålkasten byts till halvljusstrålkastare.     dåliga erfarenheter man fått av deras bländande
18244: Dessa mål är i många avseenden svåra att kombi-        egenskaper.
18245:                                              KK 903/1996 vp                                              5
18246: 
18247:    Ovannämnda problem i anslutning tili utveck-        kastare och lyktor eller på andra fordonsstruktu-
18248: landet av strålkastare och lyktor hör inte enbart      rer eller -delar, anses dettavara ett tekniskt han-
18249: ihop med omständigheterna i Finland för proble-        delshinder som motverkar fri rörlighet för varor
18250: met är detsamma också i andra länder. Följaktli-       inom EU. Finland har således i egenskap av
18251: gen pågår ett internationellt samarbete för att        medlemsland inte möjlighet att ställa extra krav
18252: utveckla strålkastare och lyktorvilket betyder att     på fordons strålkastare och lyktor.
18253: omfattande forsknings- och sakkunskapsresur-              Å andra sidan har det inte visat sig behövligt
18254: ser hela tiden finns tili förfogande. Finland är       att avvika från de senaste direktivkraven gällan-
18255: med i detta samarbete närmast inom utveckling-         de strålkastare och lyktor, efersom man inte hel-
18256: en av EG:s strålkastardirektiv och i arbetet för E-    ler i Finland har funnit någon ny lösning på
18257: regelsystemet som är underställt FN.                   problemen i anknytning tili sebarhet och blän-
18258:    Finland kan inte i egenskap av ett EU-land          dande ljus.
18259: längre som nation avvika från de direktiv om              Fotgängarnas synlighet i mörker kan förbätt-
18260: strålkastare och lyktor som gäller inom EU. I          ras i första hand genom att öka fotgängarnas
18261: egenskap av medlemsland inom EU är Finland             användning av reflexer. För att öka använd-
18262: skyldigt att tillämpa gemenskapslagstiftningen.        ningen av reflexer är det skäl att fortsätta upplys-
18263: Helljus- och halvljusstrålkastarna i de nya fordon     ningsarbetet om farorna att röra sig i mörker och
18264: som typgodkänns skall till sina ljustekniska egen-     att användandet av reflexer markant ökar fot-
18265: skaper vara godkända enligt 76/761/EEG, sådant         gängarnas synlighet i mörker.
18266: det lyder genom direktiv 89/517/EEG, eller god-           Med stöd av det ovansagda anser regeringen
18267: kända enligt E-regeln som motsvarar ifrågava-          att det inte är möjligt att ta i bruk nationella
18268: rande direktiv. Dessutom skall helljus- och halv-      bestämmelser om krav på reflexer samt strålkas-
18269: ljusstrålkastarna uppfylla till fårg, antal, synlig-   tare och lyktor som avviker från EG:s direktiv.
18270: het och koppling de krav som ställs i rådets direk-    Finland fortsätter att delta i utvecklingsarbetet
18271: tiv nr 76/756/EEG, sådana dessa krav är ändrade        och försöker denna väg se tili att trafiksäkerheten
18272: genom rådets direktiv 91/663/EEG eller E-regel         för fordon i mörkerkörning och de nordliga ljus-
18273: nr 48/01.                                              omständigheterna tas i beaktande i detta arbete.
18274:    Om Finland ställer nationella krav på strål-
18275:      Helsingfors den 20 december 1996
18276: 
18277:                                                                     Trafikminister Tuula Linnainmaa
18278:                                            KK 904/1996 vp
18279: 
18280: Kirjallinen kysymys 904
18281: 
18282: 
18283: 
18284: 
18285:                                   Timo Ihamäki /kok: Ympäristön aiheuttaman tupakansavun hait-
18286:                                      ta vaikutuksista
18287: 
18288: 
18289:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
18290: 
18291:    Voimassa oleva tupakkalaki ei koske asuin-        verrataan vastaavaan vaaraan työpaikoilla, jul-
18292: kiinteistöjä eikä asuinhuoneistoja, vaan asuin-      kisissa ja yleisissä tiloissa.
18293: kiinteistöjen ja asuntojen tupakansavuhaittojen         Eräänä syynä on mainittu, että tupakansavun
18294: torjuminen on terveydensuojelulain säätelemää        havainnointi ja osoittaminen asunnoissa olisi
18295: toimintaa.                                           vaikeampaa kuin työpaikoilla, julkisissa ja ylei-
18296:    Arvioidaan, että ympäristön tupakansavulle        sissä tiloissa. Tämäkään ei enää riitä, sillä Työ-
18297: asuinkiinteistöissä ja asunnoissa altistuu puoli-    terveyslaitos Suomessa on kehittänyt varsin yk-
18298: toista miljoonaa suomalaista. Altistuneista 60-      sinkertaisia tupakansavun havainnointi- ja mit-
18299: 70 tu pak oimatonta sairastuu ja kuolee vuosittain   tausmenetelmiä.
18300: keuhkosyöpään, 600-700 saakohtalokkaan sy-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
18301: däninfarktin ja 30 000-40 000 kärsii erilaisista     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18302: hengitystie-, sydän- ja verenkierto-oireista.        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18303:    Asuntojen kosteusongelmista aiheutuvat sie-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18304: nialtistukset aiheuttavat huomattavan määrän
18305: sairauksia, mutta eivät tapa. Asuntoihin tunkeu-                Onko Hallitus tietoinen, että ympäris-
18306: tuva radansäteily aiheuttaa keuhkosyöpää, mut-              tön tupakansavu asunnoissa on suurim-
18307: ta jää kuolemanvaarana tupakansavua vähäi-                  pia asumiseen liittyviä terveysvaaroja ja
18308: semmäksi. Voidaankin arvioida, että tupakansa-              että asumiseen liittyvää ympäristön tupa-
18309: vun aiheuttama terveysvaara on vähintään sa-                kansavuvaaraa selvästi vähätellään ter-
18310: maa suuruusluokkaa ellei suurempi kuin kosteu-              veydensuojelulain toimeenpanossa, ja
18311:  den aiheuttamat sienialtistukset ja radansäteilyn              mitä Hallitus aikoo tehdä asumiseen
18312:  aiheuttama syöpävaara. Tästä huolimatta asu-               liittyvän tupakansavuterveysvaaran tor-
18313:  miseen liittyvä ympäristön tupakansavualtistu-             jumiseksija tupakkalainja terveydensuo-
18314:  misen vaara ja sen torjuminen ovat jääneet vä-             jelulain toimeenpanojen välisen epäsuh-
18315:  hemmälle huomiolle asumisterveyskeskustelussa              dan poistamiseksi, ja
18316: ja viranomaistoiminnassa. Viranomaisten suh-                    pitäisikö asuntojen tupakansavualtis-
18317:  tautuminen asiaan asuinkiinteistöissä ja asun-             tuksesta säätääkin tupakkalaissa?
18318:  noissa vaikuttaa välinpitämättömältä, kun sitä
18319: 
18320:       Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1996
18321: 
18322: 
18323:                                          Timo Ihamäki /kok
18324: 
18325: 
18326: 
18327: 
18328:  260017
18329: 2                                          KK 904/1996 vp
18330: 
18331: 
18332: 
18333: 
18334:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
18335: 
18336:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Kuitenkin jos tupakoimisesta asunnossa aiheu-
18337: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tuu tunnistettavaa hajuhaittaa esimerkiksi naa-
18338: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      purihuoneistossa oleskeleville, kunnan tervey-
18339: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-       densuojeluviranomainen voi velvoittaa taloyh-
18340: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        tiön tai asunnon omistajan ryhtymään toimenpi-
18341: 904:                                                 teisiin haitan poistamiseksi. Tällaisista tapauk-
18342:                                                      sista on jo olemassa valvontaviranomaisen en-
18343:            Onko Hallitus tietoinen, että ympäris-    nakkopäätöksiä.
18344:        tön tupakansavu asunnoissa on suurim-            Tupakansavun kulkeutuminen huoneistosta
18345:        pia asumiseen liittyviä terveysvaaroja ja     toiseen voijohtua rakennuksessa esiintyvistä ra-
18346:        että asumiseen liittyvää ympäristön tupa-     kennevuodoista tai aiheutua väärin toimivan il-
18347:        kansavuvaaraa selvästi vähätellään ter-       manvaihdon seurauksena. Tupakansavun ai-
18348:        veydensuojelulain toimeenpanossa, ja          heuttama terveyshaitta on yleensä toimenpitei-
18349:            mitä Hallitus aikoo tehdä asumiseen       den määrittämistä varten pystyttävä osoitta-
18350:        liittyvän tupakansavuterveysvaaran tor-       maan luotettavaksi tunnetulla mittausmenetel-
18351:        jumiseksi ja tupakkalain ja terveydensuo-     mällä.
18352:        jelulain toimeenpanojen välisen epäsuh-          Terveydensuojelulain 32 §:n nojalla sosiaali-
18353:        dan poistamiseksi, ja                         ja terveysministeriö voi antaa tarkempia mää-
18354:            pitäisikö asuntojen tupakansavualtis-     räyksiä ja ohjeita fysikaalisista, kemiallisista ja
18355:        tuksesta säätääkin tupakkalaissa?             biologisista tekijöistä asunnossa. Sosiaali- ja ter-
18356:                                                      veysministeriö on valmistellut eräistä sisäilman
18357:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         edellä mainituista tekijöistä ohjeen kuntien ter-
18358: vasti seuraavaa:                                     veysviranomaisten käyttöön. Ohje on parhail-
18359:                                                      laan painettavana. Ohjeessa ei ole mainittu sisäil-
18360:    Terveydensuojelulaissa (763/1994) terveys-        man nikotiinin enimmäispitoisuutta eikä nikotii-
18361: haitalla tarkoitetaan ihmisessä todettavaa sai-      nin määritysmenetelmää. Sosiaali- ja terveysmi-
18362: rautta, muuta terveydenhäiriötä tai sellaisen te-    nisteriö tulee kuitenkin keväällä 1997 julkaise-
18363: kijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähen-   maan edellä mainittua ohjekirjettä täydentävän
18364: tää väestön tai yksilön elinympäristön terveelli-    oppaan, johon on myös tupakansavun nikotiinin
18365: syyttä (1 §). Lain 27 §:n mukaan asunnossa tai       enimmäispitoisuus ja mittausmenetelmä otettu
18366: muissa oleskelutiloissa esiintyvänä terveyshaitta-   mukaan. Menettely johtuu siitä, että kokemuk-
18367: na pidetään muun muassa hajun taijonkin muun         set valvontakäytäntöön sopivasta, riittävän luo-
18368: tekijän, esimerkiksi kemiallisen yhdisteen esiin-    tettavasta nikotiinin mittausmenetelmästä ovat
18369: tymistä sisäilmassa siinä määrin, että asunnossa     toistaiseksi vähäisiä.
18370: oleskelevalle aiheutuu po. haittaa. Kunnan ter-          Edellä mainitun johdosta sosiaali- ja terveys-
18371: veydensuojeluviranomainen voi velvoittaa sen,        ministeriö katsoo, ettei tupakansavuvaaraa vä-
18372: jonka menettely tai toimenpide on syynä tällai-      hätellä terveydensuojelulain toimeenpanossa
18373: seen epäkohtaan, ryhtymään toimenpiteisiin ter-      eikä tupakka- ja terveydensuojelulain toimeen-
18374: veyshaitan poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Ter-   panossa tältä osin ole ristiriitaa tai epäsuhdetta.
18375: veydensuojelulakia ei voida kuitenkaan soveltaa      Mikäli tupakointia asunnoissa halutaan rajoit-
18376: tupakanpolttamisen kieltämiseksi asunnon             taa, tulisi siitä päättää joko asuntoyhtiöiden yh-
18377: omistajan tai haltijan tupakoidessa asunnossa.       tiöjärjestyksissä tai tupakkalaissa.
18378: 
18379:      Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1996
18380: 
18381:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
18382:                                              KK 904/1996 vp                                             3
18383: 
18384: 
18385: 
18386: 
18387:                                          Tili Riksdagens Talman
18388: 
18389:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         bostaden röker i denna. Om rökandet i en bostad
18390: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          emellertid orsakar uppenbar luktolägenhet för
18391: lem av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-        dem som vistas i grannbostaden, kan den kom-
18392: man Timo Ihamäki undertecknade spörsmå1 nr              munala hälsoskyddsmyndigheten ålägga bo-
18393: 904:                                                    stadsbolaget eller bostadsägaren att vidta åtgär-
18394:                                                         der för att avhjälpa olägenheten. Beträffande så-
18395:            Är Regeringen medveten om att den            dana fall finns redan prejudicerande beslut fatta-
18396:        tobaksrök i miljön som förekommer i bo-          de av tillsynsmyndigheten.
18397:        städer utgör en av de största hälsorisker-          Om tobaksrök sprider sig från en bostad tili en
18398:        na i anslutning tili boendet och att den         annan kan detta bero på att läckage förekommer
18399:        risk gällande tobaksrök som ansluter sig         i byggnadens konstruktioner eller på att ventila-
18400:        tili boendet klart underskattas i verkstäl-      tonen inte fungerar som den borde. F ör definie-
18401:        ligheten av hälsoskyddslagen, och                ringen av eventuella åtgärder bör sanitära olä-
18402:            vad ämnar Regeringen göra för avvär-         genheter av tobaksrök i regel kunna påvisas med
18403:        jandet av de hälsorisker som är förknip-         hjälp av en vederhäftig mätningsmetod.
18404:        pade med tobaksrök i anslutning tili bo-            Enligt 32 § hälsoskyddslagen kan social- och
18405:        endet och för en eliminering av den oba-         hälsovårdsministeriet på sanitära grunder med-
18406:        lans som råder mellan tobakslagen och            dela närmare föreskrifter och anvisningar om
18407:        hälsoskyddslagen i fråga om dessa lagars         fysikaliska, kemiska och biologiska faktorer i en
18408:        verkställighet, och                              bostad. Ministeriet har i fråga om förekomsten
18409:            borde tobakslagen innehålla bestäm-          av vissa av de ovan nämnda faktorerna inomhus
18410:        melser om exponeringen för tobaksrök i           fårdigställt en anvisning för de kommunala häl-
18411:        bostäder?                                        soskyddsmyndigheterna. Anvisningen, viiken är
18412:                                                         under tryckning, innehåller inte omnämnanden
18413:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           om maximihalten nikotin inomhus eller om nå-
18414: anföra följande:                                        gon metod för fastställandet av nikotinhalter.
18415:                                                         Social- och hälsovårdsministeriet kommer emel-
18416:    Enligt hälsoskyddslagen (763/1994) avser man         lertid våren 1997 att publicera ett häfte som kom-
18417: med sanitär olägenhet en sjukdom som kan kon-           pletterar ovan nämnda anvisning och som också
18418: stateras hos människan, en annan hälsostörning          innehåller uppgifter om maximihalten nikotin i
18419: eller förekomsten av en sådan faktor eller om-          tobaksrök och om en metod för mätning av detta.
18420: ständighet, som kan minska sundheten i befolk-          Förfarandet beror på att man än så länge har
18421: ningens eller individens livsmiljö (1 §). Enligt 27 §   endast ringa erfarenhet av en för tilisynsbruk
18422: anses bl.a. lukt eller andra faktorer, exempelvis       lämplig, tillräckligt tillförlitlig metod för mät-
18423: kemiska föreningar, såsom sanitär olägenhet i           ning av nikotin.
18424: bostad eller något annat vistelseutrymme ifall             Tili följd av det ovan relaterade anser social-
18425: förekomsten av dessa olägenheter i bostaden eller       och hälsovårdsministeriet att riskerna gällande
18426: utrymmet är av den omfattningen att detta kan           tobaksrök inte underskattas i verkställigheten av
18427: medföra sanitär olägenhet för den som vistas i          hälsoskyddslagen och att det tili denna del inte
18428: bostaden. Den kommunala hälsoskyddsmyndig-              existerar någon konflikt eller obalans mellan to-
18429: heten kan ålägga den vars förfarande eller åtgärd       bakslagen och hälsoskyddslagen. Om man öns-
18430: orsakar ett sådant missförhållande att vidta åt-        kar begränsa tobaksrökningen i bostäder bör
18431: gärder för att avhjälpa eller begränsa den sanitä-      beslut om detta fattas i bostadsbolagens bolags-
18432: ra olägenheten. Hälsoskyddslagen kan dock inte          ordningar eller bestämmelser härom ingå i to-
18433: tillämpas i fråga om förbjudande av tobaksrök-          bakslagen.
18434: ning i en bostad när den som äger eller innehar
18435: 
18436:      Helsingfors den 27 december 1996
18437: 
18438:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
18439:                                            KK 905/1996 vp
18440: 
18441: Kirjallinen kysymys 905
18442: 
18443: 
18444: 
18445: 
18446:                                   Timo Ihamäki /kok: Oikeuslääketieteellisten tehtävien hoitamisesta
18447:                                        ehdotetussa lääninuudistuksessa
18448: 
18449: 
18450:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
18451: 
18452:    Nykyiset lääninhallitukset vastaavat oikeus-         Hallitus on esittänyt vuoden 1997 talousarvio-
18453: lääkinnällisten tehtävien hoidosta lääneissään.      ehdotuksessaan lääninhallitusten määrän supis-
18454: Oikeuslääketieteellisten tehtävien sijoittaminen     tamista alle puoleen nykyisestään. Voidaan en-
18455: lääninhallituksiin on ollut paras tae tehtävien      nakoida, että oikeuslääketieteellisten tehtävien
18456: hoidon onnistumiselle, toiminnan riippumatto-        hoito suurissa lääneissä hankaloituu tai ilman
18457: muudelle ja oikeudenmukaisuudelle. Läänien oi-       erityisratkaisuja käy mahdottomaksi. Voidaan
18458: keuslääketieteelliset palvelut ovat osa suomalais-   melkoisella varmuudella todeta, ettei uudessa
18459: ten oikeusturvaa.                                    suurläänissä enää olekaan mahdollista hoitaa
18460:     Läänin keskeisimmät oikeuslääketieteelliset      paikallista oikeuslääketieteellistä kuolemansyy-
18461: tehtävät ovat oikeuslääkeopillisten kuoleman-        selvitystä ja sen jälkeen virastotöitä yhden työ-
18462: syyselvitysten tekeminen (ruumiinavaukset),          päivän puitteissa kuten nyt. Tarvitaanjoko lisää
18463: kuolintodistusten tarkastaminen, erilaisten polii-   henkilökuntaa tai läänin sisälle on perustettava
18464: sin pyytämien tapahtumapaikkaselvitysten teke-       oikeuslääketieteellisten yksiköiden palveluver-
18465: minen, erilaisten oikeuslääkeopillisten lausunto-    kosto, läänin oma piiriorganisaatio.
18466: jen antaminen ja kanteluiden käsittely. Oikeus-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
18467: lääketieteellisten kuolemansyyselvitysten määrä      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
18468: vuositasolla on suuruusluokkaa 8 000 avausta,        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18469: tarkastettavia kuolintodistuksia on vuosittain       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18470:  noin 45 000 kappaletta ja kanteluja noin 100 lää-
18471:  niä kohden.                                                    Onko Hallitus selvittänyt suurlääniesi-
18472:     Oikeustieteelliset tutkimukset tehdään yleensä          tystä valmistellessaan oikeuslääketieteel-
18473:  epäillyn rikoksen tapahtumapaikalla ja tapahtu-            listen tehtävien hoidon ja moninaisuuden
18474:  mapaikkaa lähinnä olevassa ruumiinavauspai-                ja niiden suuren määrän, ja
18475:  kassa. Tutkijat joutuvat tämän takia säännölli-                miten Hallitus aikoo turvata oikeus-
18476:  sesti matkustamaan läänin eri osiin. Yksitoista            lääketieteellisen toiminnan ja palveluiden
18477:  lääniä suhteellisen pienine matkaetäisyyksineen            joustavan saannin sekä oikeuslääketie-
18478:  on mahdollistanut ko. tehtävien hoidon hallin-             teellisen toiminnan riippumattomuuden
18479:  nan sekä läänin alueella että virastossa.                  ja siten suomalaisten oikeusturvan ehdot-
18480:                                                             tamissaan suurlääneissä?
18481: 
18482:      Helsingissä 4 päivänäjoulukuuta 1996
18483: 
18484:                                          Timo Ihamäki /kok
18485: 
18486: 
18487: 
18488: 
18489: 260017
18490: 2                                          KK 905/1996 vp
18491: 
18492: 
18493: 
18494: 
18495:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
18496: 
18497:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Uudistuksen valmistelu- ja täytäntöönpano-or-
18498: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ganisaatioissa työskentelee sen vuoksi eri hallin-
18499: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      nonalojen edustajia, ja valmistelun eri vaiheissa
18500: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-       on kuultu runsaasti eri alojen asiantuntijoita.
18501: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           Lääninhallituksen oikeuslääketieteellisiin teh-
18502: 905:                                                 täviin liittyviä erityisiä ongelmia ei ole tullut
18503:                                                      uudistuksen valmistelun yhteydessä esille. Ylei-
18504:            Onko Hallitus selvittänyt suurlääniesi-   sempänä ongelmana voidaan todeta, että oikeus-
18505:        tystä valmistellessaan oikeuslääketieteel-    lääkäreiden määrä Suomessa on vähäinen. Suo-
18506:        listen tehtävien hoidon ja moninaisuuden      messa tehdään toisaalta enemmän oikeuslääke-
18507:        ja niiden suuren määrän, ja                   opillisia kuolemansyytutkimuksia kuin muualla,
18508:            miten Hallitus aikoo turvata oikeus-      mikä johtuu lainsäädännöstä.
18509:        lääketieteellisen toiminnan ja palveluiden       Lääninhallitusten oikeuslääketieteellisten teh-
18510:        joustavan saannin sekä oikeuslääketie-        tävien hoidossa ei tapahdu merkittäviä muutok-
18511:        teellisen toiminnan riippumattomuuden         sia. Oikeuslääkäreiden virkoja ei ole tarkoitus
18512:        ja siten suomalaisen oikeusturvan ehdot-      vähentää eikä oikeuslääkäreiden tehtävien hoi-
18513:        tamissaan suurlääneissä?                      don toimintaedellytyksiä muutoinkaan supistaa.
18514:                                                          Lääniuudistus tarjoaa tälläkin tehtäväalueella
18515:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          mahdollisuuden kehittää toimintoja, esimerkiksi
18516: taen seuraavaa:                                      tarvittaessa jakaa tehtäviä nykyistä tasaisemmin
18517:                                                      eri yksiköiden kesken. Tämä on erityisen tär-
18518:    Valtion aluehallintouudistusta valmisteltaes-     keää, kun ottaa huomioon alan niukat asiantun-
18519: sa on pyritty ottamaan mahdollisimman hyvin          tijaresurssit.
18520: huomioon kaikki lääninhallituksen toimialat
18521: 
18522:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1996
18523: 
18524:                                                                           Ministeri Jouni Backman
18525:                                             KK 905/1996 vp                                              3
18526: 
18527: 
18528: 
18529: 
18530:                                         Tili Riksdagens Talman
18531: 
18532:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       sentanter för olika förvaltningsgrenar i de orga-
18533: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        nisationer som har i uppgift att bereda och verk-
18534: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      ställa denna reform. Experter inom olika områ-
18535: man Timo Ihamäki undertecknade spörsmål nr            den har också hörts i olika skeden av beredning-
18536: 905:                                                  en.
18537:                                                           Inga särskilda problem förknippade med läns-
18538:            Har Regeringen, då den har berett sin      styrelsens rättsmedicinska uppgifter har uppstått
18539:         proposition om storlän, utrett verkstäl-      under beredningen av reformen. Som ett allmän-
18540:         landet och mångfalden av rättsmedicin-        nare problem kan konstateras att antalet rättslä-
18541:         ska uppgifter samt det stora antalet såda-    kare är få i Finland. Å andra sidan verkställs i
18542:         na uppgifter, och                             Finland fler rättsmedicinska utredningar av
18543:            hur ämnar Regeringen garantera den         dödsorsaken än i övriga länder, vilket beror på
18544:         flexib1a tillgången till rättsmedicinsk       lagstiftningen.
18545:         verksamhet och rättsmedicinska tjänster           När det gäller verkställandet av länsstyrelser-
18546:         samt den rättsmedicinska verksamhetens        nas rättsmedicinska uppgifter kommer inga vä-
18547:         oberoende karaktär, och därigenom ock-        sentliga ändringar att ske. Det är inte meningen
18548:         så det finska rättsskyddet i de storlän den   att minska antalet rättsläkartjänster eller att på
18549:         gjort framställning om?                       något annat sätt inskränka rättsläkarnas möjlig-
18550:                                                       het!?r att sköta sina uppgifter.
18551:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Aven i fråga om dessa uppgifter erbjuder läns-
18552: anföra följande:                                      reformen en möjlighet att utveckla verksamhe-
18553:                                                       ten, tili exempel när det gäller att fördela uppgif-
18554:    Då reformen av den statliga regionalförvalt-       ter jämnare än förut mellan olika enheter. Detta
18555: ningen var under beredning försökte man så bra        är ytterst viktigt med tanke på den begränsade
18556: som möjligt ta hänsyn till alla verksamhetsområ-      tillgången tili expertis inom området.
18557: den inom länsstyrelsen. Därför finns det repre-
18558: 
18559:        Helsingfors den 16 december 1996
18560: 
18561:                                                                             Minister Jouni Backman
18562:                                               KK 906/1996 vp
18563: 
18564: Kirjallinen kysymys 906
18565: 
18566:                                      Raimo Vistbacka /ps: Maatilalta myytävän pastöroimattoman mai-
18567:                                         don kotiinkuljetuksesta
18568: 
18569: 
18570:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
18571:      Suomessa on muutamilla paikkakunnilla har-          kaupan pitäminen vain pakattuna eli ei siis lain-
18572: joitettu joidenkin tilojen toimesta ns. tinkimai-        kaan kylmäkuljetuslaitteesta pastöroimattoma-
18573: don eli pastöroimattoman, suoraan tilalta myy-           na. Tämä on mielestäni omituista, sillä kuten
18574: tävän maidon kotiinkuljetusta. Näin on menetel-          alussa totesin, on kysymyksessäni esiin tuotua
18575: ty esimerkiksi Kauhavalla,jossa eräs tila on jaka-       toimintaa harjoitettu tiettävästi muillakin paik-
18576: nut lähes viidellekymmenelle "tinkimaitoasiak-           kakunnilla kuin Kauhavalla.
18577: kaalleen" heidän tilaamana maidon omallajake-               Mikäli pitää paikkansa, ettei esillä ollutta pas-
18578: luautollaan kotiin. Osa asiakkaista ei voi nauttia       töroimattoman maidon kotiinkuljetusmyyntiä
18579: kaupasta saatavaa meijeripohjaista pastöroitua           saisi lainkaan harjoittaa huolimatta erittäin kor-
18580:  maitoa ja osalle maidon kuljettaminen kaupasta          keatasoisista ja huolella hoidetuista laitteista
18581:  on ollut fyysisesti liian raskasta. Jakelu on tapah-    sekä eläinlääkärin terveydellisyysvalvonnasta,
18582:  tunut kolmena päivänä viikossa eli maanantai-           tulisi voimassa olevaa lainsäädäntöä pikaisesti
18583:  sin, keskiviikkoisin ja perjantaisin.                   korjata. Tiloilta tapahtuvan maidon "tinkimyyn-
18584:      Maitona on käytetty normaalissa säännökset          nin" lisäksi tulisi sallia myös normaalisti muuta-
18585:  täyttävässä tilataokissa jäähdytettyä maitoa,           kin maidon myyntiä koskevalla tavalla valvottu
18586:  joka kuljetusautossa on ollut 400 litran hygieeni-      pastöroimattoman maidon asiakkaiden kotiin ti-
18587:  sesti puhdistetussa kuljetussäiliössä, josta se on      lauksesta tapahtuva myynti. Luvan tähän antaisi
18588:  laskettu asiakkaan omaan astiaan hanan kautta.          kunnan korkein hygieniaa valvova viranomai-
18589:  Mittausten mukaan maidon lämpötila on kuu-              nen tarkastettuaan laitteet ja toiminnan organi-
18590:  millakin ilmoilla noussut noin 65 km:n pituisen         soinnin, ja elintarvikelaboratorio valvoisi myytä-
18591:  jakelunaikana (klo 08.30-12.30) vain noin kah-          vän maidon laatua kuten se tekee kaupoissakin
18592:  della asteella tilatankin + 2 asteesta noin +4 astee-   myytävälle maidolle. Toiminta olisi tärkeätä
18593:   seen. Jakeluajon jälkeen kuljetustankki on pesty       maaseudun elinkelpoisuuden säilyttämiselle,
18594:   maitotalousastioiden pesuun tarkoitetulla ai-          asukkaiden viihtyvyydelle sekä ennen kaikkea
18595:  neella huolellisesti, huuhdottu ja sen jälkeen de-      niille ihmisille, jotka eivät voi käyttää pastöroi-
18596:   sinfioitu ja kuivatettu ennen seuraavaa käyttöä.       tua maitoa.
18597:   Otettujen näytteiden perusteella mainitussa kul-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
18598:  jetustaokissa ollut maito on ollutjopa parempaa         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18599:   kuin tilataokissa ollut maito. Tämä selittynee         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18600:   sillä, että navettailma antaa mittaustulokseen         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18601:   "taustahäiriön". Jakelukertojen välillä auton ta-
18602:   katila on pesty painepesurilla ja auto säilytetty                 Pitääkö paikkansa, ettei valvotusti ja
18603:   ulkona ja myös hana pesty kuljetustankin ta-                   kaikki maidonkäsittelylaitteilta vaaditut
18604:   paan. Kunnan eläinlääkäri on valvonut toimin-                  normit täyttävillä laitteilla tapahtuva
18605:   taa ja vastannut sen terveellisyydestä maidon                  "tinkimaidon" myynti asiakkaiden kotiin
18606:   kuluttajien osalta.                                            kuljetustankista olisi sallittua, ja mikäli
18607:       Tällä hetkellä (joulukuun alku) kyseinen toi-              näin on,
18608:   minta on pysähdyksissä, mikä johtuu ilmeisesti                    mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
18609:   Kauhavaliekin tulleesta tiedosta, ettei kyseistä               voimassa olevan lainsäädännön muutta-
18610:   toimintaa saisi harjoittaa lainkaan. Näin on väi-              miseksi niin, että kyseinen myyntitoimin-
18611:   tetty mm. kirjalliseen kysymykseen 53111996 vp                 ta sallittaisiin ja sitä varten luotaisiin yk-
18612:    annetussa vastauksessa. Sen mukaan terveyden-                 sityiskohtaiset säännökset ja valvonta-
18613:    suojelulaissa ja -asetuksessa olisi sallittu maidon           menetelmä?
18614: 
18615:       Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1996
18616: 
18617:                                             Raimo Vistbacka /ps
18618:  260017
18619: 2                                            KK 906/1996 vp
18620: 
18621: 
18622: 
18623: 
18624:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
18625: 
18626:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          maidon myynti tuotantotilalla suoraan kulutta-
18627: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           jalle on myös mahdollista, mikäli tuotantotila
18628: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         täyttää sille maa- ja metsätalousministeriön pää-
18629: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo              töksessä 20/EE0/94 tuotantotilalla tapahtuvalle
18630: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-           maitopohjaisten tuotteiden valmistukselle sekä
18631: sen n:o 906:                                            tilalta tapahtuvalle tuotteiden ja maidon myyn-
18632:                                                         nille asetettavat ehdot. Maitohygienialain ja sen
18633:           Pitääkö paikkansa, ettei valvotusti ja        nojalla annettujen määräysten mukaan maidon-
18634:        kaikki maidonkäsittelylaitteilta vaaditut        tuotantotilalta ei ole sallittua toimittaa maitoa
18635:        normit täyttävillä laitteilla tapahtuva          tai maitotuotteita muualla kuluttajalle myytä-
18636:        "tinkimaidon" myynti asiakkaiden kotiin          väksi, ellei tuotantotilaa ole hyväksytty laitok-
18637:        kuljetustankista olisi sallittua, ja mikäli      seksi. Maito on siis myytävä kuluttajalle suoraan
18638:        näin on,                                         tuotantotilalta eikä sitä saa kuljettaa kuluttajille.
18639:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä               Pastöroimattoman maidon myyntiin sisältyy
18640:        voimassa olevan lainsäädännön muutta-            useita terveysriskejä. Vuosikymmeniä tunnettu-
18641:        miseksi niin, että kyseinen myyntitoimin-        jen (tuberkuloosi, listerioosi, salmonelloosi) ris-
18642:        ta sallittaisiin ja sitä varten luotaisiin yk-   kien lisäksi viime vuosina on todettu uusia ruo-
18643:        sityiskohtaiset säännökset ja valvonta-          kamyrkytyksiä aiheuttavia mikrobeja kuten
18644:        menetelmä?                                       EHEC-bakteeri (enterohemoraaginen Esche-
18645:                                                         richia coli -bakteeri). Suomessa voimassa olevien
18646:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            säädösten vastaisesti tapahtunut maidon kierto-
18647: vasti seuraavaa:                                        myynti on aiheuttanut viime vuosina ongelmia,
18648:                                                         muun muassa yhden ruokamyrkytysepidemian.
18649:    Maidon pastörointi säädettiin lailla pakolli-        Ulkomailta on lukuisia esimerkkejä pastöroi-
18650: seksi jo 1940-luvulla nimenomaan kansanter-             mattoman maidon aiheuttamista ruokamyrky-
18651: veydellisistä syistä. Omalta osaltaan toimenpide        tyksistä.
18652: auttoi vähentämään tuolloin yleisenä esiintyvää             Maidon tuottajan itse suorittamaan maidon
18653: tuberkuloosia. Viimeisten vuosikymmenten ai-            kuljetukseen liittyy ongelmia muun muassa läm-
18654: kana maidon välityksellä leviävät ihmisten sai-         pötilojen, kuljetuskaluston ja astioiden laadun
18655: raudet Suomessa ovat olleet harvinaisia maidon          sekä hygienian suhteen. Lisäksi tällaisten kulje-
18656: pastöroinnin ansiosta. Suomen liityttyä Euroo-          tusten asianmukainen viranomaisvalvonta on
18657: pan unionin jäseneksi vuodesta 1946 voimassa            hankalaa. Rajoittamalla pastöroimattoman
18658: ollut maidontarkastuslaki (558/1946) kumottiin          maidon myynti tapahtuvaksi vain tuotantotilalla
18659: ja voimaan tuli 1.1.1995 maitohygienialaki (671/        voidaan tähän toimintaan liittyviä riskejä par-
18660: 1994). Tällöin EY -lainsäädännön mukaisesti             haiten vähentää. Kuluttajille on kuitenkin suotu
18661: pastöroimattoman maidon myynti tuli mahdolli-           mahdollisuus halutessaan hankkia pastöroima-
18662: seksi. Voimassa olevan maitohygienialainsää-            tonta maitoa suoraan maidontuotantotilalta.
18663: dännön mukaan maitohygienialain nojalla hy-                 Siten pastöroimattoman maidon laajempaa
18664: väksytyt laitokset voivat toimittaa myytäväksi          jakelua ei ole tarkoituksenmukaista lisätä, koska
18665: pastöroimatonta maitoa. Tällaisen maidon pak-           parhailla mahdollisillakaan riskienhallinnan kei-
18666: kaukseen on kuitenkin tehtävä merkintä siitä,           noilla ei edellä lueteltuja mikrobiologisia riskejä
18667: että tuotetta ei ole pastöroitu. Pastöroimattoman       voida kokonaan poistaa ilman pastörointia.
18668: 
18669:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1996
18670: 
18671:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
18672:                                            KK 906/1996 vp                                             3
18673: 
18674: 
18675: 
18676: 
18677:                                        Tili Riksdagens Talman
18678: 
18679:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ler de villkor i jord- och skogsbruksministeriets
18680: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande          beslut 20NLA/94 som ställs för tillverkning av
18681: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-      mjölkbaserade produkter på produktionsenhe-
18682: dagsman Raimo Vistbacka undertecknade                ten och för försäljning av produkter och mjölk på
18683: spörsmål nr 906:                                     produktionsenheten. Enligt mjölkhygienlagen
18684:                                                      och de bestämmelser som meddelats med stöd av
18685:           Stämmer det att sådan försäljning av       den är det inte tillåtet att leverera mjölk eller
18686:        "betingsmjölk" från transporttank direkt      mjölkprodukter från en mjölkproduktionsenhet
18687:        hem tili kunderna som sker kontrollerat       för försäljning till konsumenter på någon annan
18688:        och med anordningar som fyller alla nor-      plats ifall produktionsenheten inte har godkänts
18689:        mer för en mjö1kbehandlingsutrustning         som anläggning. Mjölken skall således säljas di-
18690:        inte skulle vara tillåten, och om så är       rekt tili konsumenten från produktionsenheten
18691:        fallet,                                       och den får inte transporteras tili konsumenter.
18692:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         Försäljningen av opastöriserad mjölk är för-
18693:        för att ändra den gällande lagstiftningen     knippad med många hälsorisker. Utom de risker
18694:        så att försä1jningsverksamheten i fråga       som varit kända i decennier (tuberkulos, listerios,
18695:        skulle tillåtas och deta1jerade bestämmel-    salmonellos) har under de senaste åren konstate-
18696:        ser och övervakningsmetoder skapas för        rats nya mikrober som förorsakar matförgift-
18697:        verksamheten?                                 ning, exempelvis bakterien EHEC (enterohemor-
18698:                                                      ragisk Escherichia coli-bakterie). Ambulerande
18699:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        mjölkhandel i strid med stadgandena i Finland
18700: anföra fö1jande:                                     har under de senaste åren förorsakat problem,
18701:                                                      bl.a. en matförgiftningsepidemi. Det finns många
18702:    Pastörisering av mjö1k blev obligatorisk ge-      exempel utomlands på matförgiftningar som för-
18703: nom lag redan på 1940-talet uttryckligen av fo1k-    orsakats av opastöriserad mjölk.
18704: hälsoskäl. Åtgärden bidrog tili att minska tuber-       1anslutning till mjölktransport som mjölkpro-
18705: kulosen, som då var allmän. Under de senaste         ducenten själv utför finns många problem med
18706: decennierna har sådana sjukdomar hos männi-          avseende på temperaturer, transportmateriel och
18707: skor som sprids med mjölk varit sällsynta i Fin-     kärlens kvalitet samt hygienen. Dessutom är en
18708: land tack vare pastöriseringen. När Finland hade     ändamålsenlig myndighetskontroll av sådana
18709: blivit medlem i Europeiska unionen upphävdes         transporter besvärlig. Genom att begränsa för-
18710: lagen om mjölkkontroll (558/1946), som gällt         säljningen av pastöriserad mjölk till produk-
18711: från 1946, och mjö1khygienlagen (671/1994)           tionsenheterna kan de risker som ansluter sig tili
18712: trädde i kraft 1.1.1995. Då blev försäljningen av    denna verksamhet bäst reduceras. Konsumenter-
18713: opastöriserad mjölk möjlig enligt EU-lagstift-       na har dock getts möjlighet att skaffa opastörise-
18714: ningen. Enligt den gällande mjölkhygienlagstift-     rad mjölk direkt av mjölkproduktionsenheten
18715: ningen kan anläggningar som godkänts med stöd        om de så önskar.
18716: av mjölkhygienlagen leverera opastöriserad              En mer omfattande distribution av opastörise-
18717: mjölk för försäljning. På förpackningen tili sådan   rad mjölk är således inte ändamålsenlig, eftersom
18718: mjölk skall dock antecknas att produkten inte        de nämnda mikrobiologiska riskerna inte kan
18719: har pastöriserats. Det är också möjligt att på en    elimineras utan pastörisering, inte ens med de
18720: produktionsenhet sälja opastöriserad mjölk di-       bästa riskhanteringsmetoderna.
18721:  rekt tili kunden, om produktionsenheten uppfyl-
18722: 
18723:      Helsingforsden 18 december 1996
18724: 
18725:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
18726:                                              KK 907/1996 vp
18727: 
18728: 
18729: Kirjallinen kysymys 907
18730: 
18731: 
18732: 
18733: 
18734:                                     Mikko Elo /sd ym.: Rintamasotilastunnuksen myöntämisestä vuon-
18735:                                        na 1926 syntyneille
18736: 
18737: 
18738:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
18739: 
18740:      Vuoden 1994 valtiopäivillä jätettiin lakialoite      Vastauksessaan kansanedustaja Annikki
18741: laiksi rintamasotilastunnuksesta. Lakialoitteen        Koistisen kirjalliseen kysymykseen (KK 7/1995
18742: allekirjoitti 149 kansanedustajaa. Lakialaitteessa     vp) sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
18743: ehdotettiin, että rintamasotilastunnus myönnet-        totesi, että tunnusten myöntämiskriteerien väl-
18744: täisiin rintamasotilaalle, joka on vuosien 1939-       jennys tässä vaiheessa aiheuttaisi lukuisia ongel-
18745: 1945 sotien aikana osallistunut puolustusvoi-          mia. Vastauksessa viitattiin myös valtion nykyi-
18746: mien joukoissa varsinaisiin sotatoimiin reservi-       seen rahoitustilanteeseen, joka ei mahdollistaisi
18747: läisenä, nostomiehenä, vapaaehtoisena tai vaki-        määrärahojen lisäämistä.
18748: naisessa palveluksessa olevana. Tunnukseen oli-           Vuonna 1926 syntyneet sotatoimiin kutsutut
18749: sivat aloitteen mukaan oikeutettuja myös vuon-         asevelvolliset, jotka ovat toimineet rintamaolo-
18750: na 1926 syntyneet jatkosodan loppuvaiheessa            suhteisiin verrattavissa tehtävissä, katsovat kui-
18751:  rintamaolosuhteisiin verrattavissa sotatehtävis-      tenkin, että he ovat oikeutettuja rintamasotilas-
18752:  sä palvelleet veteraanit.                             tunnukseen. Viittaaminen määrärahojen vähyy-
18753:       Lakialoitteen käsittely eduskunnan sosiaali-     teen ei myöskään ole riittävä syy siihen, ettei
18754: ja terveysvaliokunnassa ei johtanut mietintöön.        rintamasotilastunnusta voitaisi antaa vuonna
18755:  Valiokunta lähetti kuitenkin aloitteen sosiaali- ja    1926 syntyneille, koska veteraanien määrä alenee
18756:  terveysministeriöön ja kehotti kirjelmässään mi-      joka vuosi.
18757:  nisteriötä asiaa käsitellessään ottamaan huo-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
18758:  mioon valiokunnan lausumat perustelut. Aika-          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18759:  tauluksi sosiaali- ja terveysvaliokunta määräsi       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18760:  kirjeessään seuraavaa: "Asiasta on saatava selvi-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18761:  tys vuoden 1996 valtion talousarvion yhteydes-
18762:    .. ''
18763:  sa.                                                              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
18764:       Vuoden 1995 kesäkuussa kansanedustaja Vir-              siin rintamasotilastunnuksen myöntämi-
18765:  pa Puisto ja 107 muuta kansanedustajaa jättivät              seksi myös vuonna 1926 syntyneille jat-
18766:  suunnilleen samansisältöisen lakialoitteen (LA               kosodan loppuvaiheessa rintamaolosuh-
18767:   19/1995 vp). Arvion mukaan yli 2/3 vuonna 1926              teisiin verrattavissa sotatehtävissä palvel-
18768:  syntyneistä ei ole saanut rintamasotilastunnusta.            leille veteraaneille?
18769: 
18770:       Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1996
18771: 
18772:           Mikko Elo /sd                   Kalevi Olin /sd                Tapio Karjalainen /sd
18773: 
18774: 
18775: 
18776: 
18777:  260017
18778: 2                                           KK 907/1996 vp
18779: 
18780: 
18781: 
18782: 
18783:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18784: 
18785:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        muistiossaan (STM 1990/19) mahdollisuudet rin-
18786: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tamaveteraanitunnusten myöntämisen laajenta-
18787: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       miseen ja toisaalta tunnusten myöntämisen lo-
18788: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko            pettamiseen. Huolimatta siitä, että työryhmä
18789: Elon ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         katsoi useiden henkilöryhmien panoksen olleen
18790: n:o 907:                                              olennainen Suomen puolustustaistelussa, se ha-
18791:                                                       lusi kuitenkin tunnustaa rintamalla taistelleille
18792:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       veteraaneille erityisaseman. Näillä henkilöillä on
18793:        siin rintamasotilastunnuksen myöntämi-         jo oikeus tunnuksiin. Sen vuoksi työryhmä pää-
18794:        seksi myös vuonna 1926 syntyneille jat-        tyi esittämään, ettei tunnusten myöntämistä enää
18795:        kosodan loppuvaiheessa rintamaolosuh-          laajenneta. Poikkeuksena olivat vain ne ulko-
18796:        teisiin verrattavissa sotatehtävissä palvel-   maalaiset vapaaehtoiset, jotka todistettavasti
18797:        leille veteraaneille?                          ovat osallistuneet taisteluihin. Viimeksi maini-
18798:                                                       tuille henkilöille on voitu myöntää ulkomaalai-
18799:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sen rintamasotilastunnuksesta annetun asetuk-
18800: vasti seuraavaa:                                      sen mukaisesti rintamasotilastunnus (418/1992)
18801:                                                       sekä oikeus kuntoutukseen ja rintamarahaan.
18802:    Rintamasotilastunnusta koskevan asetuksen          Lisäksi työryhmä esitti, että rintamasotilas-, rin-
18803: (772/1969) mukaan rintamasotilaana tarkoite-          tamapalvelus- ja rintamatunnuksen myöntämi-
18804: taan henkilöä, joka on vuosien 1939-1945 so-          nen lopetetaan. Tämän mukaisesti on rintamave-
18805: tien aikana osallistunut puolustusvoimien jou-        teraanitunnusasetuksia muutettu siten, että tun-
18806: koissa varsinaisiin sotatoimiin reserviläisenä,       nusten myöntämisperusteita laajentamatta nii-
18807: nostomiehenä, vapaaehtoisena tai vakinaisessa         den myöntäminen on lopetettu vuoden 1994 lo-
18808: palveluksessa olevana. Varsinaisiin sotatoimiin       pussa.
18809: osallistuneeksi katsotaan henkilö, joka todistet-         Kuten työryhmä totesi, Suomen sodat vuosina
18810: tavasti on osallistunut taisteluihin rintamavas-       1939-1945 olivat ns. totaalista sotaa,joka anka-
18811: tuussa olleen sotatoimiyhtymän joukoissa tahi         rasti koetteli koko kansaa. Monilla väestöryh-
18812: sen alueella taikka ilmatorjunta- tai rannikko-       millä on kiistatta ollut rintamaveteraanien ohella
18813: joukoissa, merivoimien alusyksiköissä tahi ilma-      olennainen merkitys siihen, että Suomi selvisi
18814: voimien lentoyksiköissä. Muissa tehtävissä sota-      sodista itsenäisenä valtakuntana. Tästä huoli-
18815: toimiyhtymän ulkopuolella palvelleita ei ole pi-      matta työryhmä katsoi, ettei muita ryhmiä tulisi
18816: detty sellaisina henkilöinä,jotka olisivat tunnuk-    rinnastaa rintamaveteraaneihin ja että olisi sel-
18817: seen oikeutettuja edellä lueteltujen sotatoimiyh-     västi tunnustettava rintamaveteraanien kanta-
18818: tymien joukko-osastoissa palvelleiden tapaan.         neen raskainta taakkaa maan puolustamisessa.
18819:    Ratkaisuissaan sotilasläänien esikunnat ovat       Jo nyt on rintamasotilastunnuksen saaneiden
18820: seuranneet esikunnan teettämää sotahistorian          keskuudessa esitetty erityisen taistelijalisän pe-
18821: laitoksen laatimaa luetteloa niistä joukko-osas-      rustamista erottamaan kaikkein kovimmissa pai-
18822: toista, joissa palvelleet katsotaan edellä mainitun   koissa olleita. Tällaiset paineet kasvaisivat edel-
18823: asetuksen mukaisiksi rintamasotilaiksi. Sillä sei-    leen. Taloudellisia mahdollisuuksia rintamavete-
18824: kalla, minä vuonna henkilö on syntynyt, ei ole        raanien erityisen sosiaaliturvan laajentamiseen ei
18825: rintamaveteraanitunnusten myöntämisen kan-            tällä hetkellä valtion taloudellisen tilanteen
18826: nalta merkitystä. Ratkaisevaa on vain se, onko        vuoksi Suomessa ole.
18827: henkilöllä edellä mainituissa asetuksissa tarkoi-         Sosiaali-ja terveysministeriössä kuitenkin val-
18828: tettua rintamapalvelusta vai ei.                      mistellaan toimia eräissä sotiin liittyneissä tehtä-
18829:    Sosiaali- ja terveysministeriön asettama rinta-    vissä palvelleiden henkilöiden kuntoutuksen jär-
18830: maveteraanitunnusten selvitystyöryhmä selvitti        jestämiseksi.
18831: 
18832:      Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1996
18833: 
18834:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
18835:                                              KK 907/1996 vp                                                 3
18836: 
18837: 
18838: 
18839: 
18840:                                           Tili Riksdagens Talman
18841: 
18842:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           tillsatt utredde isin promemoria (SHM 1990/19)
18843: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-            å ena sidan möjligheterna att utvidga beviljandet
18844: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          av frontmannatecken och å andra sidan alterna-
18845: man Mikko Elo m.fl. undertecknade spörsmål nr             tivet att inte längre bevilja förtjänsttecken. Trots
18846: 907:                                                      att arbetsgruppen ansåg att många grupper hade
18847:                                                           gjort en betydande insats i försvaret av vårt land
18848:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för             ville den dock placera de veteraner som kämpat
18849:        beviljande av frontmannatecken även till           vid fronten i en särställning. Dessa personer har
18850:        veteraner som är födda 1926 och som i              redan rätt till tecken. Därför beslöt arbetsgrup-
18851:        slutskedet av fortsättningskriget deltagit i       pen att föreslå att beviljandet inte utvidgas. Un-
18852:        krigsuppdrag jämförbara med frontför-              dantag utgjorde de utlänningar som frivilligt och
18853:        hållanden?                                         bevisligen har deltagit i striderna. Dessa har en-
18854:                                                           ligt förordningen om frontmannatecken för ut-
18855:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             länningar (418/1992) kunnat beviljas frontman-
18856: anföra följande:                                          natecken samt rätt tili rehabilitering och front-
18857:                                                           penning. Vidare föreslog arbetsgruppen att bevil-
18858:     Enligt förordningen om frontmannatecken               jandet av frontmannatecken, fronttjänsttecken
18859: (77211969) avses med frontman en person som               och fronttecken upphör. Enligt detta har förord-
18860: under krigen 1939-1945 deltagit i de egentliga            ningarna om frontmannatecken ändrats så att
18861: krigshandlingarna inom försvarsväsendets trup-            beviljandet upphörde i slutet av år 1994 utan att
18862: per såsom reservist, lantvärnsman eller frivillig         bevillningsgrunderna utvidgades.
18863: eller i aktiv tjänst. 1 de egentliga krigshandlingar-         Såsom arbetsgruppen konstaterade var de fin-
18864: na anses den ha deltagit, som bevisligen tagit del        ska krigen under åren 1939-1945 s.k. totala
18865: i strider inom trupper, hörande tili operativ enhet       krig, som innebar en stor prövning för hela fol-
18866: med frontansvar eller inom dess område eller              ket. Förutom frontveteranerna har många be-
18867: ocksa i luftvärns- eller kusttrupper, inom sjö-           fo1kningsgrupper utan tvekan på ett avgörande
18868: stridskrafternas fartygsenheter eller inom luft-          sätt bidragit tili att Finland klarade sig ur krigen
18869: stridskrafternas flygenheter. Personer som har            som en självständig stat. Trots det ansåg arbets-
18870: deltagit i andra uppdrag utanför en operativ en-          gruppen att andra grupper inte skall jämställas
18871: het har inte ansetts vara sådana personer som har         med frontveteranerna och att det tydligt bör
18872: rätt tili frontmannatecken på samma sätt som de           medges att frontveteranerna har burit den tyngs-
18873: som har deltagit i truppförband inom ovan                 ta bördan i försvaret av vårt land. Redan nu har
18874: nämnda operativa enheter.                                 man inom kretsen av dem som beviljats front-
18875:     1 sina avgöranden har militärlänens staber            mannatecken föreslagit att ett nytt teeken inrät-
18876:  följt den förteckning som respektive stab har låtit      tas för att särskilja dem som kämpat i de hårdaste
18877:  anstalten för krigshistorisk forskning göra upp          striderna. Trycket på ett sådant teeken kan öka.
18878:  över de truppförband i fråga om vilka de som har         På grund av det rådande ekonomiska läget i
18879:  tjänat i förbanden anses som frontmän enligt             Finland finns det inte några ekonomiska möjlig-
18880:  förordningen. Vilket år personen i fråga är född         heter att utvidga ett särskilt socialskydd för
18881:  har ingen betydelse med tanke på beviljandet av          frontveteranerna.
18882:  frontmannatecken. Det avgörande är om han har                Inom social- och hälsovårdsministeriet bereds
18883:  eller inte har haft sådan tjänstgöring vid fronten       dock åtgärder för ordnande av rehabilitering för
18884:  som avses i ovan nämnda förordning.                      personer som deltagit i vissa uppdrag i anslutning
18885:     Den arbetsgrupp för utredande av frontman-            till krigen.
18886:  natecken som social- och hälsovårdsministeriet
18887: 
18888:       Helsingfors den 30 december 1996
18889: 
18890:                                                         Social- och hälsovårdsminister Sinikka M önkäre
18891:                                               KK 908/1996 vp
18892: 
18893: Kirjallinen kysymys 908
18894: 
18895: 
18896: 
18897: 
18898:                                     Tuija Maaret Pykäläinen /vihr ym.: Vaihto-oppilastoiminnan rin-
18899:                                         nastamisesta matkatoimistotoimintaan
18900: 
18901: 
18902:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
18903: 
18904:     Kuluttajaviraston mielestä vaihto-oppilastoi-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
18905: mintaa harjoittavien AFS Intercultural Pro-             jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18906: grams ry:n ja Suomen Y outh for Understanding           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18907: ry:n toiminta on rinnastettavissa matkatoimisto-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18908: jen toimintaan ja se vaatii sillä perusteella yhdis-
18909: tyksiä rekisteröitymään valmismatkoja järjestä-                   Onko Hallitus tietoinen siitä, että ku-
18910: viksi elinkeinotoiminnan harjoittajiksi.                       luttajaviraston tekemä vaihto-oppilastoi-
18911:     Tällainen rinnastus pakottaisi vaihto-oppilas-             mintaa harjoittavien yhdistysten rinnas-
18912: toiminnan sen tavoitteille ja tosiasialliselle sisäl-          tus valmismatkojen järjestäjiin vaikeut-
18913: lölle vieraaseen toimintaympäristöön. Seurauk-                 taa koululaisten mahdollisuuksia valvot-
18914: sena olisi ilmeisesti yhdistysten toiminnan supis-             tuun opiskeluun toisessa maassa, ja
18915: tuminen ja alan kaupallistuminen. Tällöin sekä                    millaisen koulutuksellisen ja kasvatuk-
18916:  suomalaisten koululaisten mahdollisuudet opis-                sellisen merkityksen Hallitus katsoo aat-
18917: kella ja viettää valvotusti vuosi ulkomailla että              teellisten yhdistysten organisoimaila kan-
18918:  vastaavasti ulkomaisten koululaisten tutustumi-               sainvälisellä oppilasvaihdolla olevan,
18919:  nen Suomeen vaikeutuisi.                                      sekä
18920:     Vaihto-oppilastoiminta on kansainvälisyys-                    aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
18921:  kasvatusta. Se on ollut jo vuosikymmeniä tärkeä               siin, jotta kuluttajaviraston tulkintaan
18922:  osa Suomen avautumisessa kansainväliseen yh-                  saadaan esimerkiksi lainsäädäntöä sel-
18923:  teistyöhön. Se ei ole liiketoimintaa eikä sitä näin           keyttämällä toiminnan luonteen huo-
18924:  ollen voi rinnastaa valmismatkojen järjestämi-                mioon ottavaa joustavuutta?
18925:  seen.
18926:       Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1996
18927: 
18928:           Tuija Maaret Pykäläinen /vihr           Ulla Anttila /vihr      Satu Hassi /vihr
18929:           Paavo Nikula /vihr                      Irina Krohn /vihr       Hannu Takkula /kesk
18930:                                                   Arja Ojala /sd
18931: 
18932: 
18933: 
18934: 
18935:  260017
18936: 2                                            KK 908/1996 vp
18937: 
18938: 
18939: 
18940: 
18941:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
18942: 
18943:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kuuluvat aina lain soveltamisalan pnrnn.
18944: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           Olennaisena matkailupalveluna ei pidetä kulje-
18945: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         tukseen tai majoitukseen liittyvää oheispalvelua,
18946: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija              joka ei vaikuta määräävästi kokonaisuuden si-
18947: Maaret Pykäläisen ym. näin kuuluvan kirjallisen         sältöön ja hintaan. Lain perusteluiden mukaan
18948: kysymyksen n:o 908:                                     koulutuspalveluja ei voida yleensä pitää matkai-
18949:                                                         lupalveluina. Laaja valmismatkan (matkailupal-
18950:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että ku-      velujen) määritelmä perustuu direktiivin matka-
18951:         luttaja viraston tekemä vaihto-oppilastoi-      paketin määritelmään, jota ei ole itse valmis-
18952:         mintaa harjoittavien yhdistysten rinnas-        matkalle asetettujen edellytysten lisäksi rajoitet-
18953:         tus valmismatkojen järjestäjiin vaikeut-        tu matkan tarkoituksen mukaan. Olennainen
18954:         taa koululaisten mahdollisuuksia valvot-        kysymys valmismatkalainsäädännön soveltami-
18955:         tuun opiskeluun toisessa maassa, ja             sessa vaihto-oppilasvuoden järjestämiseen on se,
18956:            millaisen koulutuksellisen ja kasvatuk-      onko toiminta lain ja sen taustalla olevan direk-
18957:         sellisen merkityksen Hallitus katsoo aat-       tiivin tarkoitus huomioon ottaen matkailupal-
18958:         teellisten yhdistysten organisoimalla kan-      velun vai koulutuspalvelun tuottamista.
18959:         sainvälisellä oppilasvaihdella olevan,              Vaikka vaihto-oppilasvuodenjärjestäminen ei
18960:         sekä                                            sisällä normaaliin matkailuun liittyviä piirteitä,
18961:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         toiminnalla on selviä yhtymäkohtia valmismat-
18962:         siin, jotta kuluttajaviraston tulkintaan        kalainsäädäntöön. Valmismatkaliiketoimintaa
18963:         saadaan esimerkiksi lainsäädäntöä sel-          ja -lainsäädäntöä koskevissa asioissa neuvoa-
18964:         keyttämällä toiminnan luonteen huo-             antavana elimenä toimiva valmismatka-asiain
18965:         mioon ottavaa joustavuutta?                     neuvottelukunta on 30.11.1995 katsonut vaihto-
18966:                                                         oppilasmatkojen järjestämisen valmismatkaliik-
18967:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            keistä annetun lain mukaiseksi liikkeen harjoitta-
18968: vasti seuraavaa:                                        miseksi, joka edellyttää rekisteröitymistä valmis-
18969:                                                         matkaliikerekisteriin. Neuvottelukunta on to-
18970:     Euroopan yhteisöjen matkapakettidirektiivin         dennut vaihto-oppilastoiminnan sisältävän piir-
18971: (90/314/ETY) säätämisen tarkoituksena oli               teitä sekä matkailu- että koulutuspalvelun tuot-
18972: yhdenmukaistaa jäsenvaltioiden matkapaketteja           tamisesta, joista matkailupalvelupiirteet ovat
18973: koskevat säädökset ja antaa vähimmäissäännök-           kuitenkin korostuneemmin esillä. Lisäksi vaihto-
18974: set matkapaketteihin sovellettavasta kuluttajan-        oppilasmatkojen järjestäminen ei ole neuvottelu-
18975: suojasta. Direktiivin täytäntöönpane tapahtui           kunnan mielestä sellaista palvelun tarjoamista,
18976: Suomessa kahdella 1.7.1995 voimaan tulleella            joka jäisi ammattiin valmentavana tai ammatil-
18977: lailla, valmismatkalailla (1 079/1994) ja lailla val-   lista koulutusta edistävänä koulutuspalveluna
18978: mismatkaliikkeistä (1080/1994), joilla järjestet-       valmismatkalain soveltamisalan ulkopuolelle.
18979: tiin kuluttajien taloudellinen turvallisuus sekä        Valmismatka-asiain neuvottelukunnan kanta
18980: direktiivin sopimussuhdetta ja markkinointia            vastaa kuluttajaviraston ja kuluttaja-asiamiehen
18981: koskevien säännösten täytäntöönpano. Valmis-            kantaa asiassa. Myös kuluttajaviraston Ruotsin,
18982: matkalaki sisältää valmismatkoja koskevan so-           Tanskan ja Norjan valmismatka-asioita käsitte-
18983: pimusoikeudellisen sääntelyn ja laki valmismat-         leviltä viranomaisilta saadut lausunnot tukevat
18984: kaliikkeistä elinkeino-oikeudellisen sääntelyn.         Suomen kuluttajaviranomaisten omaksumaa
18985:     Valmismatkalla      tarkoitetaan      etukäteen     kantaa asiassa.
18986: järjestettyä ja yhdistettyyn hintaan tarjottua              Valmismatkalainsäädännössä ei eroteta yhtei-
18987: matkailupalvelujen yhdistelmää, johon kuuluu            söjä niiden luonteen perusteella. Valmismatkala-
18988: kuljetus, majoitus tai toinen niistä, ja jokin muu      kia sovelletaan kuluttajansuojalain (38/1978)
18989: olennainen matkailupalvelu. Sekä kuljetuksen            5 §:n mukaiseen elinkeinonharjoittajaan, joka
18990: että majoituksen sisältävät palveluyhdistelmät          tarjoaa matkailupalveluja muutoin kuin satun-
18991:                                             KK 908/1996 vp                                              3
18992: 
18993: naisesti vastiketta vastaan. Elinkeinonharjoitta-      tehokkaasti jatkuvasti kansainvälistyvässä ym-
18994: jalla tarkoitetaan paitsi yrityksiä myös julkisyh-     päristössä. Vaihto-oppilaiden kannalta edellä
18995: teisöjä, aatteellisia yhdistyksiä, muita yksityisiä    mainittu toimintakaan ei ole kuitenkaan edes
18996: yhteisöjä sekä luonnollisia henkilöitä. Vaihto-        aatteellisten yhdistysten järjestämänä taloudelli-
18997: oppilastoimintaa järjestävät yhdistykset on yleis-     sesti riskitöntä. Soveltamisalaltaan laajan val-
18998: hyödyllisestä luonteestaan huolimatta katsottu         mismatkalainsäädännön tarkoituksena on ni-
18999: samankaltaista toimintaa harjoittavien yritysten       menomaan kuluttajien taloudellisen aseman tur-
19000: kanssa kuluttajansuojalain mukaisiksi elinkei-         vaaminen ottaen samalla huomioon yhdenver-
19001: nonharjoittajiksi, joiden on vaihto-oppilasmat-        taisuuden periaatteen. Soveltamisalan supista-
19002: koja järjestääkseen rekisteröidyttävä kuluttaja-       minen yksinomaan koulutuksellisen elementin
19003: viraston pitämään valmismatkaliikerekisteriinja        vuoksi johtaisi hallituksen mielestä aukkoon
19004: asetettava viraston määräämä vakuus toimin-            kuluttajansuojassa mahdollistaessaan tasoltaan
19005: tansa varalle. Rekisteröidyn yhdistyksen ei tar-       hyvinkin erilaisten, usein hinnaltaan kalliiden
19006: vitse kuitenkaan kutsua itseään matkatoimistok-        palvelujen tarjoamisen kuluttajille ilman heidän
19007:  si tai valmismatkaliikkeeksi. Lisäksi elinkeinon-     taloudellisen asemansa riittävää huomioon otta-
19008: harjoittajan toiminnan luonne vaikuttaa vaadit-        mista. Hallituksen mielestä asiaan tulisi löytää
19009:  tavan vakuuden tasoon. Elinkeinonharjoittajalla       toisenlainen ratkaisu nykyisen valmismatkalain-
19010:  on myös oikeus hakea muutosta kuluttajaviras-         säädännön puitteissa. Kun kuluttajaviraston
19011:  ton toimivaltansa nojalla tekemiin päätöksiin.        päätöksestä on myös vireillä valitus tuomiois-
19012:  Kuluttajaviraston linjaratkaisuun perustuvasta        tuimessa, hallituksen mielestä edellytyksiä sovel-
19013:  toimintakieltopäätöksestä tehty valitus on käsi-      tamisalan muuttamiseen ei toistaiseksi ole ole-
19014:  teltävänä korkeimmassa hallinto-oikeudessa.           massa. Hallitus kuitenkin seuraa tältä ja muilta
19015:      Vaihto-oppilastoiminnan kautta tapahtuva          osin uuden valmismatkalainsäädännön toimi-
19016:  nuorten kansainvälisyyskasvatus tukee hallituk-       vuutta ja vaikutuksia sekä päättää saadun pa-
19017:  sen mielestä osaltaan yksilöiden, yhteiskunnan ja     lautteen perusteella mahdollisesti tarvittavista
19018:  elinkeinoelämän valmiuksia reagoida ja toimia         jatkotoimenpiteistä.
19019:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1996
19020: 
19021:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
19022: 4                                          KK 908/1996 vp
19023: 
19024: 
19025: 
19026: 
19027:                                        Tili Riksdagens Talman
19028: 
19029:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     inte tjänster som är förknippade med transport
19030: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       eller inkvartering och som inte i avgörande grad
19031: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     påverkar helhetens innehåll och pris. Enligt moti-
19032: man Tuija Maaret Pykäläinen m.fl. underteckna-       veringen till lagen kan utbildningstjänster i all-
19033: de spörsmål nr 908:                                  mänhet inte anses vara turisttjänster. Den vida
19034:                                                      definitionen av begreppet paketresa (turisttjäns-
19035:           Är Regeringen medveten om att när          ter) baserar sig på direktivets definition, som
19036:        Konsumentverket jämställer föreningar         utöver de förutsättningar som gäller för själva
19037:        som utövar utbyteselevverksamhet med          paketresan inte har begränsats enligt resans syfte.
19038:        paketresearrangörer försvåras skolung-        En väsentlig fråga vid tillämpningen av paketre-
19039:        domarnas möjligheter till övervakade          selagstiftningen på ordnandet av ett år som utby-
19040:        studier i ett annat land, och                 teselev är huruvida verksamheten består i tillhan-
19041:           viiken utbildnings- och uppfostrings-      dahållande av en turisttjänst eller av en utbild-
19042:        mässiga betydelse anser Regeringen att        ningstjänst med tanke på lagens och det bakom-
19043:        det internationella elevutbyte som orga-      ligg!inde direktivets ändamål.
19044:        niseras av ideella föreningar har, samt           Aven om ordnandet av ett år som utbyteselev
19045:           tänker Regeringen vidta åtgärder för       inte har karaktären av normal turism, har verk-
19046:        att Konsumentverkets tolkning skall           samheten klara beröringspunkter med lagstift-
19047:        kunna bli mer flexibel, t.ex. genom att       ningen om paketresor. Delegationen för paketre-
19048:        göra lagstiftningen klarare, så att hänsyn    sefrågor, som fungerar som ett rådgivande organ
19049:        tas till verksamhetens art?                   i frågor som gäller paketreserörelsers verksamhet
19050:                                                      och lagstiftningen om paketresor, har 30.11.1995
19051:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ansett att ordnandet av utbyteselevresor utgör
19052: anföra följande:                                     idkande av rörelse enligt lagen om paketrörelser
19053:                                                      och förutsätter registrering i registret över paket-
19054:    Syftet med utfårdandet av Europeiska gemen-       rörelser. Delegationen har konstaterat att utby-
19055: skapernas paketresedirektiv (90/314/EEG) var         teselevverksamheten har drag av både turist- och
19056: att förenhetliga medlemsländernas författningar      utbildningstjänster, av vilka dragen hos turist-
19057: om paketresor och att utfårda minimibestäm-          tjänster dock framträder tydligare. Vidare anser
19058: melser om det konsumentskydd som skall tilläm-       delegationen att ordnandet av utbyteselevresor
19059: pas på paketresor. Direktivet genomfördes i Fin-     inte utgör sådant tillhandahållande av tjänster
19060: land genom två lagar som trädde i kraft den 1 juli   som i egenskap av en utbildningstjänst som för-
19061: 1995, lagen om paketresor (1 079/1994) och lagen     bereder för ett yrke eller fjämjar yrkesutbildning
19062: om paketrörelser (1080/1994), genom vilka kon-       inte hör tili paketreselagens tillämpningsområde.
19063: sumenternas ekonomiska trygghet och verkstäl-        Den ståndpunkt som delegationen fattat motsva-
19064: ligheten av direktivets bestämmelser om avtals-      rar Konsumentverkets och konsumentombuds-
19065: förhållande och marknadsföring ordnades. Pa-         mannens syn på saken. Också de utlåtanden som
19066: ketreselagen innehåller den avtalsrättsliga och      Konsumentverket har fått av de myndigheter i
19067: lagen om paketrörelser den näringsrättsliga reg-     Sverige, Danmark och Norge som behandlar pa-
19068: leringen i fråga om paketresor.                      ketresefrågor stöder den åsikt om saken som de
19069:    Med paketresa avses en i förväg ordnad kom-       finska konsumentmyndigheterna har omfattat.
19070: bination av tjänster som bjuds ut till ett gemen-        I lagstiftningen om paketresor åtskiljs inte
19071: samt pris och som består av transport och inkvar-    sammanslutningar enligt art. Lagen om paketre-
19072: tering eller endera av dessa samt någon annan        sor tillämpas på sådana näringsidkare som avses
19073: väsentlig turisttjänst. Sådana kombinationer av      i 5 § konsumentskyddslagen (3811978) vilka an-
19074: tjänster som inbegriper både transport och in-       nat än tillfålligt erbjuder turisttjänster mot veder-
19075: kvartering hör alltid till lagens tillämpningsom-    lag. Med näringsidkare avses förutom företag
19076: råde. Såsom en väsentlig turisttjänst betraktas      också offentliga samfund, ideella föreningar, an-
19077:                                             KK 908/1996 vp                                             5
19078: 
19079: dra privata sammanslutningar samt fysiska per-         den ovan nämnda verksamheten dock inte eko-
19080: soner. Föreningar som ordnar utbyteselevverk-          nomiskt helt riskfri även om den utövas av ideella
19081: samhet har, trots sin alimännyttiga karaktär, vid      föreningar. Syftet med paketreselagstiftningen,
19082: sidan av företag som utövar verksamhet av sam-         vars tillämpningsområde är brett, är uttryckligen
19083: ma slag ansetts vara näringsidkare enligt 5 § kon-     att trygga konsumenternas ekonomiska ställning
19084: sumentskyddslagen, vilka för att få ordna paket-       och att samtidigt beakta principen omjämställd-
19085: resor måste införas i Konsumentverkets register        het. En inskränkning av tillämpningsområdet
19086: över paketreserörelser och ställa en säkerhet för      enbart för att ett utbildningsmässigt element in-
19087: sin verksamhet enligt vad verket bestämmer. En         går skulle enligt regeringen innebära en lucka i
19088: registrerad förening behöver dock inte kalia sig       konsumentskyddet i och med att den gör det
19089: för resebyrå eller paketrörelse. Dessutom inver-       möjligt att erbjuda konsumenterna tjänster av
19090: kar verksamhetens art på nivån av den säkerhet         mycket varierande standard, ofta tili ett högt
19091: som krävs. Näringsidkaren har också rätt att           pris, utan att konsumenternas ekonomiska stäli-
19092: söka ändring i de förvaltningsbeslut som Konsu-        ning beaktas i tillräcklig grad. Enligt regeringen
19093: mentverket med stöd av sin behörighet har fattat.      borde problemet kunna lösas på annat sätt inom
19094: Besvär som anförts över ett beslut om verksam-         ramen för den nuvarande paketreselagstiftning-
19095: hetsförbud, som baserar sig på Konsumentver-           en. Eftersom besvär över Konsumentverkets be-
19096: kets linjedragning, ligger hos högsta förvalt-         slut dessutom anhängiggjorts vid domstol, anser
19097: ningsdomstolen för prövning.                           regeringen att det tills vidare inte finns några
19098:     Den fostran av ungdomar tili internationalism      förutsättningar för en ändring av tillämpnings-
19099: som sker i form av utbyteselevverksamhet stöder        området. Regeringen iakttar dock fortlöpande
19100: enligt regeringen för sin del individernas, samhäl-    den nya paketreselagstiftningens ändamålsenlig-
19101: lets och näringslivets fårdigheter att reagera och     het och verkningar för denna del och också i
19102:  fungera effektivt i en miljö som blir allt mer        övrigt samt beslutar på basis av återkopplingen
19103:  internationell. Ur utbyteselevernas synvinkel är      om det eventuellt behövs ytterligare åtgärder.
19104:      Helsingforsden 18 december 1996
19105: 
19106:                                                       Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
19107:                                               KK 909/1996 vp
19108: 
19109: Kirjallinen kysymys 909
19110: 
19111: 
19112: 
19113: 
19114:                                     Raimo Vistbacka /ps: Yli 80-vuotiaille myönnettävästä erityisestä
19115:                                        taloudellisesta tunnustuksesta
19116: 
19117: 
19118:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
19119: 
19120:     Suomessa on tällä hetkellä noin 150 000 yli 80-     heidän pääsääntöisesti pelkkään kansaneläkkee-
19121: vuotiasta henkilöä. Heistä yli 2/3 on naisia ja         seensä. Mielestäni tämä ylimääräinen, esimer-
19122: lähes neljännes on täyttänyt jo 90 vuotta. Näillä       kiksi 400-500 markan suuruinen tunnustuslisä
19123: kaikkein ikääntyneimmillä kansalaisillamme on           yli 80-vuotiaille, tulisi maksaa verottomana lisä-
19124: yhteiskunnan toimesta turvattu eläke kaikkein           nä kansaneläkkeen yhteydessä siitä alkaen, kun
19125: niukin, sillä vain harvoilla on työeläkettä, ja niil-   henkilö täyttää 80 vuotta. Tätä lisää tulisi mak-
19126: lä joilla sitä on, se on eläkekertymän pienuuden        saa kaikille jo em. iän saavuttaneille ja alkaa
19127: takia vähäinen. Hallituksen viime vuosina to-           maksaa sen täyttäville kansalaisille siihen asti,
19128: teuttamat lukuisat eläkkeiden indeksitarkistus-         kunnes tilastojen mukaan uusien 80 vuotta täyt-
19129: ten poistot, ylimääräiset maksut ja muut leik-          tävien työeläkekertymät alkavat keskimääräises-
19130: kaukset mm. verovähennysten poiston muodos-             ti selvästi kohota ja saavuttaa merkittävän osan
19131: sa ovat rajusti leikanneet yli 80-vuotiaiden elinta-    80-vuotiaista eläkkeensaajista.
19132: soa. Tähän voidaan vielä lisätä se, että lääkkei-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
19133: den hinnat ovat nousseet ja niiden omavastuita          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19134: on lisätty, jolloin tämä ikäluokka eniten sairasta-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19135: vana on joutunut suhteessa suurimman maksu-             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19136:  miehen asemaan valtiontalouden pakkosäästö-
19137:  talkoissa.                                                       Suunnitteleeko Hallitus yli 80-vuo-
19138:     Yhteiskunnan tulisi nyt, varsinkin kun val-                tiaille myönnettäväksi mitään ylimää-
19139:  tiontalous on hiljalleen kohenemassa, ottaa en-               räistä taloudellista tunnustusta esimer-
19140:  simmäisenä huomioon yli 80-vuotiaat kansalai-                 kiksi verottoman eläkkeen lisän muodos-
19141:  set. Heille tulisi sekä palauttaa leikkauksilla pois          sa, jolla hyvitettäisiin näille pienintä elä-
19142:  otettua elintasoa, kuin myös samalla antaa yli-               kettä saaville valtiontaloudellisista syistä
19143:  määräinen tunnustus siitä työstä, jonka he ovat               viime vuosina tehdyt leikkaukset, samalla
19144:  maamme puolesta tehneet niin sodan kuin rau-                  kun tämän ikäluokan panos maamme ra-
19145:  hankin rintamilla. Tämän kaiken he tekivät aika-              kentamisessa ja puolustamisessa palkit-
19146:  na, jolloin eläkettä kertyi niukasti mutta työ oli            taisiin?
19147:  raskasta. Ylimääräinen eläke toisi kaivatun lisän
19148: 
19149:       Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1996
19150: 
19151:                                            Raimo Vistbacka /ps
19152: 
19153: 
19154: 
19155: 
19156:  260017
19157: 2                                           KK 909/1996 vp
19158: 
19159: 
19160: 
19161: 
19162:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19163: 
19164:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Ie, jotka henkisen tai ruumiillisen toimintakyvyn
19165: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          alenemisenjohdosta ovat toisen henkilön avusta
19166: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        riippuvaisia tai joille sairaudesta tai vammasta
19167: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo             aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia. Kohdenta-
19168: Vistbackan kirjallisen kysymyksen n:o 909:             malla etuus tosiasiallista tukea tarvitseville pys-
19169:                                                        tyttiin myös etuuden rahallista arvoa nostamaan.
19170:           Suunnitteleeko Hallitus yli 80-vuo-          Muutosten seurauksena oli myös mahdollista lie-
19171:        tiaille myönnettäväksi mitään ylimää-           ventää etuuden saamisedellytyksiä. Tämän joh-
19172:        räistä taloudellista tunnustusta esimer-        dosta eläkkeensaajien hoitotuki porrastettiin
19173:        kiksi verottoman eläkkeen lisän muodos-         kolmeen ryhmään avuntarpeen ja sairaudesta
19174:        sa, jolla hyvitettäisiin näille pienintä elä-   johtuvien erityiskustannusten perusteella.
19175:        kettä saaville valtiontaloudellisista syistä        Viime vuosien tapaan sosiaali- ja terveysmi-
19176:        viime vuosina tehdyt leikkaukset, samalla       nisteriö on rahallisten avustusten sijaan pyrkinyt
19177:        kun tämän ikäluokan panos maamme ra-            kehittämään sosiaaliturvaa ja sosiaali- ja terveys-
19178:        kentamisessa ja puolustamisessa palkit-         palveluja vanhusten kotona asumista tukevaksi.
19179:        taisiin?                                        Muun muassa omaishoidontuki sekä kunnalliset
19180:                                                        avopalvelut omalta osaltaan mahdollistavat van-
19181:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           huksen kotona asumisen mahdollisimman pit-
19182: vasti seuraavaa:                                       kään. Sosiaali- ja terveysministeriössä selvite-
19183:                                                        tään keinoja palvelujen järjestämiseksi entistä
19184:    Vanhuudenajan toimeentuloturva on Suo-              paremmin ja taloudellisemmin. Samalla pure-
19185: messa järjestetty työeläkelainsäädännön ja sitä        taan päällekkäisiä toimintoja ja muutetaan ra-
19186: täydentävän kansaneläkelainsäädännön avulla.           kenteita, hoitokäytäntöjä sekä toimintatapoja.
19187: Mikäli työeläkettä ei ole kertynyt tai se jää vähäi-   Kyseessä on pitkän tähtäimen sisällöllinen uudis-
19188: seksi, eläkkeensaajana on mahdollisuus saada           taminen. Palvelujärjestelmä säilytetään myös tu-
19189: kansaneläkettä ja sen lisäksi eläkkeensaajan asu-      levaisuudessa pääosin verorahoitteisena, sillä se
19190: mistukea ja, mikäli edellytykset täyttyvät, eläk-      turvaa kokonaiskustannusten hallinnan sekä so-
19191: keensaajan hoitotukea ja rintamalisiä. Täyden          siaalisen oikeudenmukaisuuden paremmin kuin
19192: kansaneläkkeen ja täysillä asumiskustannuksilla        muut rahoitusmallit.
19193: maksettavan asumistuen sekä rintamalisien yh-              Eläkkeensaajien verotus on lähes kautta linjan
19194: teismäärä vaihtelee kuntaryhmästä riippuen             lievempää kuin palkansaajien verotus. Eläkkee-
19195: 5 091 markasta 5 787 markkaan kuukaudessa.             seen maksettavat lisät ovat verottomia. Kysy-
19196:    Sosiaalivakuutusjärjestelmässä on aikaisem-         myksessä tarkoitetut eläkkeensaajat eivät tosi-
19197: min otettu ikä huomioon etuutta korottavana            asiallisesti maksa veroja.
19198: tekijänä. Vuoden 1988 heinäkuun alusta kuiten-             Sosiaali- ja terveysministeriö on tiedostanut
19199: kin lakkautettiin kansaneläkelakiin sisältyvä          palvelumaksujen kohdentumiseen liittyvät on-
19200: apu- ja hoitolisäjärjestelmä. Tuohon saakka            gelmat. Sosiaali- ja terveysministeriön tarkoituk-
19201: maksettiin pelkästään iän perusteella 80 vuotta        sena on asettaa työryhmä selvittämään palvelu-
19202: täyttäneelle eläkkeensaajalle apulisää ja 85 vuot-     maksujen kokonaisuus. Ministeriö on myös aset-
19203: ta täyttäneelle hoitolisää.                            tanut työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää
19204:    Apu- ja hoitolisän tilalle säädettiin eläkkeen-     vammaisten asemaa tulonsiirto- ja maksupolitii-
19205: saajien hoitotukijärjestelmä. Samassa yhteydes-        kan kokonaisuuden kannalta. Tämän työn yh-
19206: sä luovuttiin pelkästään iän myötä maksettavista       teydessä tullaan tarkastelemaan myös eläkkeen-
19207: tuista. Uuden järjestelmän tarkoituksena on            saajien hoitotukijärjestelmän kehittämisvaihto-
19208: myöntää etuuksia vain sellaisille eläkkeensaajil-      ehtoja.
19209: 
19210:      Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1996
19211: 
19212:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
19213:                                              KK 909/1996 vp                                              3
19214: 
19215: 
19216: 
19217: 
19218:                                           Tili Riksdagens Talman
19219: 
19220:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        är att förmåner endast ges sådana pensionstagare
19221: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          som på grund av nedsatt psykisk eller fysisk funk-
19222: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        tionsförmåga är beroende av andra människors
19223: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål              hjälp elier som orsakas extra kostnader pa grund
19224: nr 909:                                                 av sjukdom eller skada. 1 och med att förmånen
19225:                                                         riktades till dem som verkligen behöver stöd kun-
19226:           Har Regeringen planer på att bevilja          de även beloppet av förmånen höjas. Till följd av
19227:        80 år fyllda personer något extra ekono-         ändringarna var det ocksa möjligt att lindra för-
19228:        miskt erkännande t.ex. i form av ett skat-       utsättningarna för erhållande av förmåner. På
19229:        tefritt tiliägg tili pensionen, med vilket       grund av detta indelades vårdbidraget för pen-
19230:        dessa pensionstagare, som har de lägsta          sionstagare i tre grupper med hänsyn till stödbe-
19231:        pensionerna, skulle gottgöras för de ned-        hov och särskilda kostnader på grund av sjuk-
19232:        skärningar som gjorts på grund av stats-         dom.
19233:        ekonomiska orsaker under de senaste                 Enligt trenden de senaste åren har social-
19234:        åren, samtidigt som det skulle utgöra en         och hälsovårdsministeriet i stället för att bevil-
19235:        belöning för ifrågavarande generations           ja bidrag i form av pengar gått in för att ut-
19236:        insatser när det gällt att bygga och försva-     veckla socialskyddet och social- och hälso-
19237:        ra vårt land?                                    vårdstjänsterna så att de stöder arrangemang
19238:                                                         som gör det möjligt för åldringarna att bo
19239:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           hemma. Bl.a. stödet for närståendevård samt
19240: anföra följande:                                        de kommunala öppenvårdstjänsterna gör det
19241:                                                         möjligt för åldringar att bo hemma så länge
19242:     Utkomstskyddet för ålderdomen sköts i Fin-          som möjligt. Vid social- och hälsovårdsministe-
19243: land med stöd av arbetspensionslagstiftningen           riet utreds vilka metoder som behövs för att
19244: samt folkpensionslagstiftningen som komplette-          servicen kan ordnas på ett bättre och mer
19245: rar denna. Pensionstagare som inte har intjänat         ekonomiskt sätt än hittills. Samtidigt frångås
19246: arbetspension elier som har en liten arbetspen-         överlappande verksamhet och ändras struk-
19247: sion är berättigade tili folkpension och dessutom       turerna, vårdpraxisen samt verksamhetsmeto-
19248: tili bostadsbidrag för pensionstagare samt, om          derna. Det är alitså fråga om en substansmäs-
19249: förutsättningarna för erhållande av dessa upp-          sig reform på lång sikt. Servicesystemet skall
19250: fylls, tili vårdbidrag för pensionstagare och           även framöver huvudsakligen finansieras med
19251: fronttillägg. Det sammanlagda beloppet av full          skattemedel, eftersom detta förfarande bättre
19252: folkpension, bostadsbidrag som med stöd av bo-          än de andra finansieringsmodellerna tryggar
19253: endekostnaderna betalas tili fullt belopp och           kontrollen av de totala kostnaderna samt den
19254: fronttillägg varierar beroende på kommungrupp           sociala rättvisan.
19255: från 5 091 mk tili 5 787 mk i månaden.                     Beskattningen av pensionstagare är nästan
19256:     1 socialförsäkringssystemet har åldern tidigare     överlag lindrigare än beskattningen av löntagare.
19257: beaktats som en faktor som höjer förmånerna.            De tillägg som betalas i samband med pensioner-
19258: Fr.o.m. ingången av juli 1988 slopades dock det         na är skattefria. De pensionstagare som avses i
19259: hjälp- och vårdtiliäggssystem som ingick i folk-        spörsmålet betalar de facto inte skatt.
19260: pensionslagen. Anda tili dess utbetalades enbart           Vid social- och hälsovårdsministeriet är man
19261: på grund av ålder ett hjälptiliägg tili 80 år fylida    medveten om problemen i anslutning tili fördel-
19262: pensionstagare och ett vårdtiliägg tili 85 år fyllda    ningen av serviceavgifterna. A vsikten är att det
19263: pensionstagare.                                         vid social- och hälsovårdsministeriet tilisätts en
19264:     1 stäliet får hjälp- och vårdtillägget inrättades   arbetsgrupp för att reda ut serviceavgifterna i
19265:  systemet med vårdbidrag för pensionstagare.            deras helhet. Ministeriet har också tillsatt en ar-
19266:  Samtidigt slopades de stöd som utbetalats enbart       betsgrupp som har som uppgift att reda ut de
19267:  på grund av ålder. Avsikten med det nya systemet       handikappades stälining med avseende på hela
19268: 4                                        KK 909/1996 vp
19269: 
19270: inkomstöverförings- och avgiftspolitiken. 1 sam-     dryfta olika alternativ för utvecklande av syste-
19271: band med detta arbete kommer man ocksä att           met med vårdbidrag för pensionstagare.
19272: 
19273:      Helsingfors den 30 december 1996
19274: 
19275:                                                    Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
19276:                                             KK 910/1996 vp
19277: 
19278: Kirjallinen kysymys 910
19279: 
19280: 
19281: 
19282: 
19283:                                    Liisa Hyssälä /kesk: Piikkiössä sijaitsevan Harvaluodon lossin aika-
19284:                                        taulusta
19285: 
19286: 
19287:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19288: 
19289:    Tielaitoksen johtoryhmä on liikenneministe-        lossi,jonka väli on 345 metriä, ja Saverkeitin 428
19290: riön kehotuksesta tehnyt periaatepäätöksen, jon-      metriä pitkä lossiväli ajavat nyt ilman aikatau-
19291: ka mukaan aikataulut ovat poistuneet lyhyiltä         lua.
19292: lossiväleiltäjoulukuun alusta lukien. Tielaitos on       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
19293: määritellyt lyhyyden rajaksi 230 metriä, ja lisäksi   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
19294: lossin kantavuus saa olla korkeintaan 60 tonnia.      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19295: Turun tiepiirissä päätös on poistanut puolisen        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19296: vuotta käytössä olleet päiväaikataulut Merimas-
19297: kun lossilta Merimaskussa, Vattkastin lossilta                  Miksi Harvaluodon lossi ei voisi siirtyä
19298: Korppoossa sekä kaikilta Houtskarin kunnassa                 aikatauluttomaan liikennöintiin ja pal-
19299: liikennöiviltä losseilta, vaikka niissä välien pi-           jonko aikatauluttamisesta tässä tapauk-
19300: tuus on pitempi kuin 230 metriä. Sen sijaan Har-             sessa syntyy säästöä, sekä mikä on koko-
19301: valuodon lossi Piikkiössä jatkaa aikatauluajoa               naissäästö, jos lasketaan esim. yrittäjien
19302: 258 metrin matkalla. Toisaalta myös Mossalan                 menetykset odotuksissa jne.?
19303: 
19304:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1996
19305: 
19306:                                           Liisa Hyssälä /kesk
19307: 
19308: 
19309: 
19310: 
19311:  260017
19312: 2                                           KK 910/1996 vp
19313: 
19314: 
19315: 
19316: 
19317:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19318: 
19319:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        poikkeuksin päätetty 230 metriä. Harvaluodon
19320: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         258 metriä ylittää tämän selvästi. Houtskarin
19321: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tapauksesssa perusteena olivat kunnan erityiset
19322: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-       saaristo-olosuhteet ja se, että pienessä kunnassa
19323: sälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        on peräti kolme lossia.
19324: 910:                                                      Harvaluodon lossi liikennöi kesäaikaan 15
19325:                                                       minuutin ja talvella 20 minuutin välein sekä öisin
19326:           Miksi Harvaluodon lossi ei voisi siirtyä    tarvittaessa. Aikataulut merkitsevät satunnaises-
19327:        aikatauluttomaan liikennöintiin ja pal-        ti lossille saapuvalle todennäköisen odotusajan
19328:        jonko aikatauluttamisesta tässä tapauk-        pitenemistä 3-5 minuutilla. Koska paikalliset
19329:        sessa syntyy säästöä, sekä mikä on koko-       asukkaat tuntevat aikataulun, he pystyvät tur-
19330:        naissäästö, jos lasketaan esim. yrittäjien     haa odotusta karsimalla säästämään aikaa.
19331:        menetykset odotuksissa jne.?                   Useat asukkaat ovat antaneet lassinkuljettajille
19332:                                                       tästä asiasta myönteistä palautetta.
19333:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Harvaluodon lossilla tehtyjen selvitysten mu-
19334: vasti seuraavaa:                                      kaan aikataulut ovat vähentäneet ylityskertoja
19335:                                                       40 prosenttia, mistä koituu noin 300 000 markan
19336:    Yleisellä tieverkolla on 62 lauttapaikkaa.         vuotuinen säästö.
19337: Kaikki tielläliikkujat voivat käyttää niitä mak-          Eri lassipaikoilla aikaansaatavat säästöt no-
19338: sutta, mutta liikenteen ylläpidosta koituu valtiol-   peuttavat osaltaan mahdollisuutta korvata los-
19339: le 150 miljoonan markan vuotuiset käyttökus-          siyhteyksiä silloilla. Harvaluodon siltahanke on
19340: tannukset sekä lisäksi pääomakustannuksia.            hyvin kannattava ja se käynnistyy suunnitelmien
19341:    Tielaitos on aikatauluilla tavoitellut 10 mil-     mukaan tiepiirin perustienpidon rahoituksella
19342: joonan markan vuotuisia säästöjä. Lyhimmillä          vuonna 1997. Rakennustyön alkaessa Harvaluo-
19343: lossiväleillä aikatauluista on Tielaitoksessa alle-   don lossilla luovutaan kokonaan aikataulusta ja
19344: kirjoittaneen toivomuksesta kuitenkin päätetty        lossi liikennöi sillan rakennustyön ajan ilman
19345: luopua. Rajaukseksi on Tielaitoksessa eräin           aikataulua.
19346: 
19347:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1996
19348: 
19349:                                                                Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
19350:                                            KK 910/1996 vp                                            3
19351: 
19352: 
19353: 
19354: 
19355:                                        Tili Riksdagens Talman
19356: 
19357:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      vid Vägverket beslutat att gränsen skall gå vid
19358: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       230 meter. Harvatuotos 258 meter överskider
19359: lem av statsrådet översänt f6ljande av riksdags-     klart denna gräns. 1 Houtskärs fall utgick man
19360: man Liisa Hyssälä undertecknade spörsmål nr          från kommunens speciella skärgårdsförhållan-
19361: 910:                                                 den samt från att det i den Iilla kommunen fanns
19362:                                                      t.o.m. tre fårjor.
19363:            Varför kan Harvaluotofårjan inte bör-         Färjan i Harvaluoto trafikerar sommartid
19364:         ja trafikera utan tidtabell och hur stora    med 15 minuters mellanrum och vintertid med 20
19365:         inbesparingar får man av införandet av       minuters mellanrum, samt nattetid vid behov.
19366:         tidtabell samt hur stor är helhetsinbespa-   För den sporadiska resenären betyder tidtabel-
19367:         ringen tili följd av detta om man t.ex.      lerna en förlängning av väntetiden med 3-5 mi-
19368:         räknar med företagarnas förluster p.g.a.     nuter. Eftersom den lokala befolkningen känner
19369:         att de tvingas vänta etc.?                   tili tidtabellerna kan de spara tid genom att und-
19370:                                                      vika onödig väntan. Flera invånare har gett fårje-
19371:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        karlarna positiv feedback om detta.
19372: anföra följande:                                         Enligt utredningar som gjorts på Harvaluoto-
19373:                                                      fårjan har tidtabellerna minskat antalet resor
19374:    Det finns 62 fårjeställen i det allmänna vägnä-   med 40 procent, vilket innebär en inbesparing på
19375: tet. Alla väganvändare kan använda dem avgifts-      300 000 mark per år.
19376: fritt, men statens årliga driftskostnader för upp-       De inbesparingar som fås tili stånd vid fårje-
19377: rätthållande av trafiken uppgår tili 150 miljoner    ställena påskyndar för sin del möjligheterna att
19378: mark, tili vilket kapitalkostnaderna ännu bör        ersätta fårjeförbindelserna med broar. Harva-
19379: läggas till.                                         luoto broprojekt är synnerligen lönande och på-
19380:     Vägverket eftersträvar en årlig inbesparing på   börjas enligt planerna 1997 med vägdistriktets
19381: 10 miljoner mark genom införande av tidtabeller.     finansiering för basväghållning. När byggnads-
19382: Från tidtabeller på de kortaste fårjeavstånden       arbetena påbörjas upphör man med att använda
19383: har Vägverket dock enligt undertecknads önske-       tidtabeller och fårjan trafikerar under den tid
19384: mål beslutat avstå. Med vissa undantag har man       bron byggs utan tidtabell.
19385: 
19386:        Helsingforsden 18 december 1996
19387: 
19388:                                                                  Trafikminister Tuula Linnainmaa
19389:                                              KK 911/1996 vp
19390: 
19391: 
19392: Kirjallinen kysymys 911
19393: 
19394: 
19395: 
19396: 
19397:                                     Liisa Hyssälä /kesk: Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi tarvit-
19398:                                         tavista toimenpiteistä
19399: 
19400: 
19401:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
19402: 
19403:    Suomalaisilla peruskoulun yläasteen oppilail-       tömyys vaivasi koululaisten vanhempia, koulus-
19404: la menee tuoreen tutkimuksen mukaan monilla            sa ei viihdytty ja teiniaborttien määrä oli suuri.
19405: elämänalueilla huonosti. Poikien syrjäytyminen         Turussa taas nuoriso ryyppäsi railakkaimmin ja
19406: alkaa jo 8. luokalla, sillä joka viides 14-vuotias     Helsingissä huumeet olivat tutuimpia.
19407: poika ilmoittaa tutkimuksen mukaan, ettei hä-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
19408: nellä ole yhtään läheistä ystävää. Suurin osa ylä-     jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
19409: luokkalaisista pitää opettajia epäoikeudenmu-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19410: kaisinaja välinpitämättöminä, lisäksi puolet va-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19411: littaa työrauhan puutetta kouluissa. Tähän tut-
19412: kimukseen osallistui 52 700 nuorta 96 kunnassa.                  Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta mo-
19413: Tutkimuksessa kysyttiin oppilaiden perhetilan-                nella tasolla ilmenevä nuorten pahoin-
19414: netta, päihteiden ja tupakan käyttöä, kouluviih-              vointi voitaisiin tunnistaa ja sen ehkäise-
19415: tyvyyttä, suhdetta ystäviin ja opettajiin sekä ter-           miseksi kehittää keinoja, ja
19416: veydentilaan.                                                    miten nuorten alkoholin ja huumeiden
19417:     Tutkimuksen mukaan maassa erottui seutuja,                käyttöä ehkäisevää työtä voitaisiin tehos-
19418: joissa ongelmat ovat muihin alueisiin verrattuna              taa sekä kehittää hoitoonohjausta ja hoi-
19419:  kärjistyneempiä. Esim. Rovaniemen seudulla tu-               topaikkoja?
19420:  pakointi ja päihteiden käyttö olivat yleisiä, työt-
19421: 
19422:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1996
19423: 
19424:                                            Liisa Hyssälä /kesk
19425: 
19426: 
19427: 
19428: 
19429:  260017
19430: 2                                            KK 911/1996 vp
19431: 
19432: 
19433: 
19434: 
19435:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
19436: 
19437:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          den lisääntyminen voi uhata tasapainoisen elä-
19438: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           män rakentamista myös nuorille.
19439: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen             Kuntien vastuu ulottuu ensi sijassa juuri pai-
19440: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa              kallisten palveluiden turvaamiseen. Nuorten ar-
19441: Hyssälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           kipäivää lähellä olevat palvelut samoin kuin
19442: n:o 911:                                                koko paikallisen yhteiskunnan ja elinolojen ra-
19443:                                                         kentuminen kuuluvat osaltaan kunnallisten vi-
19444:            Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta mo-         ranomaisten vastuulle. On ollut huolestuttavaa
19445:         nella tasolla ilmenevä nuorten pahoin-          todeta, että kuntien säästötoimet ovat suuntau-
19446:         vointi voitaisiin tunnistaa ja sen ehkäise-     tuneet juuri sellaisiin toimintoihin, joilla voitai-
19447:         miseksi kehittää keinoja, ja                    siin ehkäistä ongelmien muodostumista. Sosiaa-
19448:            miten nuorten alkoholin ja huumeiden         li- ja terveysministeriössä on pidetty tärkeänä,
19449:         käyttöä ehkäisevää työtä voitaisiin tehos-      että neuvolatoiminta, kasvatus- ja perheneuvo la-
19450:         taa sekä kehittää hoitoonohjausta ja hoi-       palvelut, koulujen oppilashuolto ja koulutervey-
19451:         topaikkoja?                                     denhuolto eivät joutuisi kunnissa säästötoimien
19452:                                                         kohteeksi. Koulujen kerhotoiminnan resursseilla
19453:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            ja nuorisotyöllä on myös erittäin tärkeä merkitys
19454: vasti seuraavaa:                                        nuorten harrastusten ja vapaa-ajan toimintojen
19455:                                                         tukemisessa. Ei voi ollajärkevää nuorisopolitiik-
19456:     Keskustelu nuorten ja lasten pahoinvoinnista        kaa kunnan kannalta sellainen toiminta, että
19457: on lisääntynyt kuluvan vuoden aikana. Kysyjän           nuorisotyön resurssit on jopa poistettu kunnasta.
19458: viittaama kouluterveystutkimus on tuottanut                 Julkisen viranomaisen vastuu nuorten elämän
19459: monin tavoin huolestuttavia tuloksia, jotka vah-        ohjauksessa ja tukemisessa on rajoitettu. Se voi
19460: vistavat tiedot siitä, että ainakin eräillä alueilla    ulottua vanhemmille kuuluvaan vastuuseen vain
19461: ja paikkakunnilla lasten ja nuorten syrjäytymis-        äärimmäisen kriittisissä tilanteissa. Vanhempien
19462: riski on kasvanut. Vaikka meidän on syytä il-           kykyä vastata lastensa kasvusta ja nuoruudesta
19463: maista huolemme tästä kehityksestä, on tärkeätä         aikuisuuteen siirtymisessä ei voida korvata mil-
19464: todeta myös se, että valtaosa nuorista selviytyy        lään julkisen viranomaisen toimenpiteellä. On
19465: aikuistumisen prosessista aivan normaalilla ter-        tietysti selvää, että yhteiskunnan murros, työttö-
19466: veellä tavalla. Keskustelun paisuttelu voi aiheut-      myys ja syrjäytyminen on vähentänyt monien
19467: taa joissakin tapauksissa myös nuorten leimaa-          vanhempien voimavaroja ja kykyä taata nuorille
19468: mista ja lisää huolta. Varovaisuuden ei kuiten-         turvallinen kasvu.
19469: kaan tule peittää alleen sitä, että syrjäytymisriski        Nuorten pahoinvointiin liittyviä uusia ilmiöi-
19470: uhkaa juuri niitä, joilla itsellään on vähiten          tä on tutkittu melko vilkkaasti viime vuosina.
19471: voimavaroja ja lähiyhteisön tukea omalle aikuis-        Nämä tutkimukset osoittavat sen, että yksiselit-
19472: tumiselle.                                              teisiä vastauksia on vaikea löytää. Nuoruuden
19473:     Nuorten elämän edellytysten muotoutuminen           muutos liittyy koko yhteiskuntamme pitkäänjat-
19474: on monimutkainen kysymys, jossa vastuu ja-              kuneeseen rakennemuutokseen, joista viimeai-
19475: kaantuu hyvin laajalle. Valtiovalta on vastuussa        kaiset kehitysilmiöt ovat vain osa. Esimerkiksi
19476: siitä, että koulutuspolitiikan, sosiaali- ja terveys-   Tommi Hoikkala on väitöskirjassaan osoittanut,
19477: politiikan ja työvoimapolitiikan keinoin luodaan        kuinka vanhempien kasvatusvastuu on hämärty-
19478: tasapainoisen kehityksen perusedellytykset.             nyt ja eräällä tavalla myös perinteinen aikuisuus
19479: Emme voi unohtaa myöskään sitä, että nuoriso-           on hämärtynyt. Kasvatus on siirtynyt monilta
19480: politiikan ja kulttuuripolitiikan keinoin voidaan       osin ammattilaisten toiminnaksi, jolloin van-
19481: tukea olennaisella tavalla nuorten kasvua. Viime        hempien arkipäivän selviytymiseen liittynyt kas-
19482: vuosien talousvetoinen säästöpolitiikka voi uha-        vatuksellinen toiminta on tullut epävarmem-
19483: ta myös nuoriin kohdistuvien peruspalveluiden           maksi.
19484: rakentamista ja turvaamista, jolloin epävarmuu-             Jukka Tervon tutkimus peruskoulun yhdek-
19485:                                              KK 911/1996 vp                                              3
19486: 
19487: sännen luokan oppilaista osoittaa, että nuorten        laajuudessaan, minkä vuoksi odotamme, että
19488: elämä on tänään enemmän hapuilua ja hallintaa.         saamme työn valmistuttua uusia ehdotuksia po-
19489: Näillä termeillä tutkija kuvaa sitä, kuinka myös       litiikkamme suuntaamiseksi.
19490: nuorten elämässä epävarmuus ja aikaisemmin                 Alkoholin käytön suhteen kouluterveystutki-
19491: selvältä vaikuttaneet turvamekanismit ovat ra-         mus osoittaa, että paikoin tilanne on todella huo-
19492: pautuneet. Työelämän muutos ja vanhempien              lestuttava. Kansainvälisesti katsoen suomalaiset
19493: siirtyminen palkkatyöhön ovat tuottaneet sen,          nuoretjuovat erittäin humalahakuisesti. Uutena
19494: että työ on nuorten elämässä ajautunut ikään           ilmiönä on ollut myös se, että niin sanottu katu-
19495: kuin elämän ulkokehille, eivätkä vanhemmat ja          juopottelu on lisääntynyt nuorten keskuudessa.
19496: koulu kykene enää organisoimaan riittävän hy-          Alkoholiolojen vapautuminen ja markkinaehtoi-
19497: vin nuorten työkasvatusta.                             sen alkoholipolitiikan tavoittelu ovat johtaneet
19498:      Monien tutkijoiden mielestä palkkatyöyhteis-      ongelmiin erityisesti nuorten keskuudessa. Tä-
19499: kunnan luonnollinen seuraus on ollut se, että          män vuoksi tarvitaan uudenlaista panostamista
19500: vanhempien ja nuorten elämänkulku ovat eriyty-         kansallisen alkoholipolitiikan luomiseen, haitto-
19501: neet. Vanhemmat ovat yleisesti kodin ulkopuo-          jen ehkäisyyn ja hoitoon. Erityisesti paikallisvi-
19502: lella palkkatyössä ja lapset ja nuoret omissa aska-    ranomaisten ja kuntien rooli tulee kasvamaan
19503: reissaan. Yhteiset kohtaamiset ja siten kasvatuk-      päihdehaittojen vähentämisessä.
19504: sellinen tukeminen ja siihen käytettävä aika näyt-         Sosiaali- ja terveysministeriö on ollut kehittä-
19505: tävät ohentuneen. Tässä suhteessa lapsilta ja          mässä yhteistyössä eri viranomaisten, järjestöjen
19506: nuorilta vaaditaan aikuistumista monessa suh-          ja hoitopaikkojen kanssa päihdeongelmaisille
19507: teessa varhaisemmin kuin aikaisempina vuosi-           nuorille suunnattuja avohoito- ja laitospalveluja.
19508: kymmeninä. Nämä vaatimukset välittyvät mm.             Tavoitteena on ollut kehittää sosiaali- ja tervey-
19509: siten, että lapsilta vaaditaan itsenäisiä valintoja,   denhuollon peruspalvelujärjestelmän valmiuksia
19510: päätöksiä ja ratkaisuja sellaisissa asioissa, joista   tunnistaa ja jo varhaisessa vaiheessa hoitaa run-
19511: aikaisemmin päätöksiä tekivät vanhemmat, suku          saasti päihteitä käyttäviä lapsia ja nuoria. Run-
19512: ja lähiyhteisö. Monet tutkijat ovat olleet myös        saasti päihteitä käyttävät lapset ja nuoret ovat
19513: huolestuneita siitä, että julkisten viranomaisten      usein moniongelmaisia ja tarvitsevat siten usei-
19514:  päätökset mm. koulujen kerhotoiminnan supis-          den tahojen kanssa yhteistyössä toteutettuja
19515:  tamisesta, nuorisotyön voimavarojen supistami-        tuki- ja hoitopalveluja.
19516:  sesta lisäävät lasten ja nuorten joutilaisuuden           Edellä oleva osoittaa, että nuorten pahoin-
19517:  määrää ja jättävät lapset vaille vanhempien tu-       vointiin ei ole olemassa yksiselitteisiä vastauksia
19518:  kea.                                                  ja toimintatapoja. Parempien kasvuolojen tuke-
19519:      Uudenlaiset syrjäytymisilmiöt muodostavat         minen edellyttää monien eri viranomaisten ja
19520:  kasvualustan myös alkoholin ja huumeiden ko-          paikallisten toimijoiden sekä vanhempien yhteis-
19521:  keiluille. Tutkimusten mukaan nämä ovat lisään-       työtä. Tässä suhteessa on pantava tyytyväisyy-
19522:  tyneet, mutta Suomen huumausainetilanne on            dellä merkille se, että kunnissa, kouluissa ja
19523:  edelleenkin selvästi parempi kun muissa Euroo-        myös vanhempien erilaisissa toimintaryhmissä
19524:  pan maissa. Emme voi tuudittautua kuitenkaan          on herätty näkemään lasten ja nuorten muuttu-
19525:  mihinkään tyytyväisyyteen tässäkään asiassa,          neita ongelmia. Sosiaali- ja terveysministeriön ja
19526:  vaan meidän on vahvistettava ehkäisevää huu-           17 kunnan yhteisesti toteuttamassa ehkäisevän
19527:  metyötä. Suomalaisen huumepolitiikan pääpai-          sosiaalipolitiikan kuntaprojektissa on ollut
19528:  no on ollut koko väestöön suuntautuvassa ehkäi-       käynnissä lähes sata alaprojektia, joista noin
19529:  sevässä valistustyössä, jota on tuettu tiukalla       puolet suuntautui ja suuntautuu lapsiin ja nuo-
19530:  huumausainelainsäädännöllä. Omaksuttu toi-            riin. Kysymyksessä mainitussa projektissa Ro-
19531:  mintalinja on hallituksen käsityksen mukaan           vaseudun alueella on käynnistymässä useita so-
19532:  vastannut hyvin maamme huumausainetilanteen           siaali- ja terveystoimen, koulutoimen ja nuori-
19533:  asettamiin vaatimuksiin. Sosiaali- ja terveysmi-      sotoimen yhteishankkeita, joilla puututaan pai-
19534:  nisteriö on asettanut 28.2.1996 valtioneuvoston       kallisesti esitettyyn ongelmaan. Hankkeisiin on
19535:  raha-asiainvaliokunnan käsittelynjälkeen toimi-       haettu myös sosiaali- ja terveysministeriön ra-
19536:   kunnan, jonka tehtävänä on laatia ehdotus kan-       hoitusta. Rovaniemellä kaupunginhallitus on
19537:   salliseksi   huumausaineohjelmaksi.       Toimi-     käsitellyt tutkimuksen tuottamia tuloksia ja
19538:   kunnan pidennetty määräaika päättyy helmi-           päättänyt puuttua asiaan.
19539:   kuun lopussa 1997. Toimikunnan tehtävämää-               Nuorten syrjäytyminen ja lasten ja nuorten
19540:   rittely kattaa huumausainekysymyksen koko            tasapainoisen kehityksen tukeminen on keskei-
19541: 4                                         KK 911/1996 vp
19542: 
19543: nen aihe myös sosiaali- ja terveysministeriön eh-   suunnitelmassa sosiaali- ja terveydenhuollonjär-
19544: käisevän politiikan strategian kehittämisessä.      jestämisestä vuosina 1997-2000. Viimeksi mai-
19545: Strategian toteuttamiseksi kehitetään myös yh-      nitulla painotuksella halutaan saada kunnat
19546: teistyökanavia mm. opetusministeriön ja työmi-      priorisoimaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvia toi-
19547: nisteriön kanssa. Samoin ministeriö on ottanut      menpiteitä.
19548: asian yhdeksi painoalueeksi Valtakunnallisessa
19549: 
19550:      Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1996
19551: 
19552:                                                                  Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
19553:                                             KK 911/1996 vp                                               5
19554: 
19555: 
19556: 
19557: 
19558:                                         Tili Riksdagens Talman
19559: 
19560:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       kan hota uppbyggnaden av ett balanserat Iiv ock-
19561: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        så för ungdomarna.
19562: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          Kommunernas ansvar sträcker sig i första
19563: man Liisa Hyssälä undertecknade spörsmål nr           hand just tili säkerställandet av den lokala ser-
19564: 911:                                                  vicen. Den service som är nära förknippad med
19565:                                                       de ungas vardag hör liksom uppbyggnaden av
19566:           Vad ämnar Regeringen göra för att det       det lokala samhället och levnadsförhållandena
19567:        skall bli möjligt att identifiera unga som     tili de korumunala myndigheternas ansvar. Det
19568:        mår dåligt i högre och lägre grad och för      har varit oroande att konstatera att kommuner-
19569:        att utveckla sätt att förebygga sådana till-   nas sparåtgärder har riktats just mot sadana
19570:        stånd, och                                     verksamhetsformer som skulle kunna förhindra
19571:           på vilket sätt kunde arbetet i syfte att    uppkomsten av problem. 1 social- och hälso-
19572:        förebygga ungas användning av alkohoi          vårdsministeriet har man ansett det vara viktigt
19573:        och narkotika effektiveras samt vårdhän-       att rådgivningsverksamheten, den service som
19574:        visningen och vårdplatserna utvecklas?         ges vid rådgivningsbyråerna för uppfostrings-
19575:                                                       och familjefrågor, skolornas elevvård och skol-
19576:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         hälsovården inte blir föremål för kommunernas
19577: anföra följande:                                      sparåtgärder. Resurserna för skolornas klubb-
19578:                                                       verksamhet och ungdomsarbetet är också av
19579:    Det faktum att ungdomar och barn mår dåligt        mycket stor vikt när det gäller att stödja ung-
19580: har diskuterats allt mer under detta år. Den skol-    domarnas aktiviteter och fritidssysselsättningar.
19581: hälsovårdsundersökning som spörsmalsställaren         Från kommunens synpunkt kan det inte vara
19582: hänvisar tili har gett på många sätt oroväckande      en förnuftig ungdomspolitik att kommunens re-
19583: resultat som bekräftar att risken för att barn och    surser för ungdomsarbetet tili och med har
19584: unga slås ut ha_r ökat åtminstone på vissa områ-      slopats.
19585: den och orter. A ven om vi har orsak att uttrycka         En offentlig myndighets ansvar för handled-
19586: vår oro över utvecklingen är det också viktigt att    ningen och stödjandet av ungdomarnas Iiv är
19587: konstatera att största delen av ungdomarna kla-       begränsat. Det kan endast i ytterst kritiska situa-
19588: rar processen att bli vuxen på ett alldeles normalt   tioner utsträckas tili föräldrarnas ansvar. För-
19589: och sunt sätt. Om man blåser upp diskussionerna       äldrarnas förmåga att ansvara för sina barns
19590: för mycket kan det i vissa fall även leda tili en     uppväxt och utveckling från ungdom tili vuxen-
19591: stämpling av ungdomarna och mer bekymmer.             het kan inte ersättas med någon offentlig myndig-
19592: Försiktigheten skall dock inte undertrycka fak-       hetsåtgärd. Det är naturligtvis klart att samhälls-
19593: tum att risken att bli utslagen hotar just dem som    omvälvningen, arbetslösheten och utslagningen
19594: på vägen tili vuxenhet har minst resurser och stöd    har minskat många föräldrars resurser och för-
19595: av den närmaste omgivningen.                          måga att garantera de unga en trygg uppväxt.
19596:     Utformningen av förutsättningarna för de              De nya fenomenen i anslutning till att ungdo-
19597: ungas Iiv är en komplicerad fråga med ett mycket      marna mår dåligt har undersökts rätt flitigt under
19598: brett ansvarsfålt. Statsmakten är ansvarig för att    de senaste åren. Undersökningarna visar att det
19599: grundförutsättningarna för ~n. balanse_rad ut-        är svårt att finna några entydiga förklaringar. A tt
19600:  veckling skapas med skolpohtiska, soc1al- och        ungdomstiden blivit annorlunda ansluter sig tili
19601:  hälsovårdspolitiska samt arbetskraftspolitiska       den strukturförändring som länge pågått i vårt
19602:  medel. Vi skall inte heller glömma att man genom     samhälle. Därav är den sista tidens utvecklingsfe-
19603:  ungdomspolitiska och kulturpolitiska medel på        nomen endast en del. Exempelvis Tommi Hoik-
19604:  ett väsentligt sätt kan stöda de ungas utveckling.   kala har i sin avhandling visat hur föräldrarnas
19605:  De senaste årens ekonomistyrda sparpolitik kan       ansvar för fostran har fördunklats, liksom på
19606:  hota också uppbyggnaden och säkerställandet av       vissa sätt även den traditionella vuxenheten.
19607:  basservicen för unga, varvid en ökad osäkerhet       Uppfostran har tili stor del blivit en sak för yrkes-
19608: 6                                             KK 911/1996 vp
19609: 
19610: folk, varvid den fostran som hört till foräldrarnas      täcker rusmedelsfrågan i hela dess vidd varför vi
19611: vardagssysslor blivit osäkrare.                          förväntar oss att vi, när arbetet är klart, får för-
19612:    Jukka Tervos undersökning av eleverna i ni-           slag till hur vår politik skall inriktas.
19613: onde klassen i en grundskola visar att ungdomar-            Vad alkoholbruket beträffar visar skolhälso-
19614: na i dag mera famlar i blindo och försöker be-           utredningen att situationen pa vissa håll verkli-
19615: härska sin situation. Med detta beskriver forska-        gen är oroväckande. Internationellt sett dricker
19616: ren hur osäkerheten och de stödmekanismer som            ungdomarna i Finland mycket i syfte att bli heru-
19617: tidigare verkat klara också i de ungas liv har           sade. En ny företeelse har också varit att det s.k.
19618: förvittrat. Förändringen i arbetslivet och föräld-       gatusupandet har blivit allmännare bland ungdo-
19619: rarnas övergång till lönearbete har lett till att        men. Liberaliseringen när det gäller alkoholfrå-
19620: arbetet i de ungas ögon har hamnat så att säga i         gor och strävan efter en marknadsbaserad alko-
19621: livets periferi och till att föräldrarna och skolan      holpolitik har lett till problem särskilt bland ung-
19622: inte längre tillräckligt bra kan organisera de ung-      domarna. Därför behövs en ny satsning för ska-
19623: as arbetsfostran.                                        pande av en nationell alkoholpolitik, för förebyg-
19624:    Enligt många forskare har den naturliga följ-         gande och vård av de men alkoholen medför.
19625: den av lönearbetet varit att föräldrarnas och ung-       Särskilt de lokala myndigheternas och kommu-
19626: domarnas levnadslopp har skilts åt. F öräldrarna         nernas roll kommer att växa när det gäller minsk-
19627: är i allmänhet utanför hemmet i lönearbete och           ningen av rusmedelsriskerna.
19628: barnen och ungdomarna håller på med sitt. De                Social- och hälsovårdsministeriet har i samar-
19629: gemensamma stunderna och sålunda det fostran-            bete med olika myndigheter, organisationer och
19630: de stödet och tiden därför verkar att ha tunnats         vårdplatser utvecklat servicen inom den öppna
19631: ut. Av barnen och ungdomarna än vad som var              vården och anstaltstjänsterna för ungdomar med
19632: fallet under tidigare decennier. Dessa krav för-         rusmedelsproblem. Målet har varit att inom soci-
19633: medlas bl.a. så att av barnen krävs självständiga        al- och hälsovården utveckla basservicesystemets
19634: val, beslut och lösningar i sådana saker i vilka         beredskap att identifiera och redan i ett tidigt
19635: föräldrarna, släkten och den närmaste omgiv-             skede sköta barn och unga som använder stora
19636: ningen tidigare fattade beslut. Många forskare           mängder rusmedel. Barn och unga som använder
19637: har även varit oroade över att de offentliga myn-        stora mängder rusmedel har ofta många problem
19638: digheternas beslut om bl.a. inskränkningen av            och behöver därför stöd- och vårdservice som
19639: skolornas klubbverksamhet och av resurserna              genomförs i samarbete mellan många olika in-
19640: för ungdomsarbetet ökar barnens och ungdo-               stanser.
19641: marnas sysslolöshet och lämnar barnen utan för-             Det ovan anförda visar att det inte finns några
19642: äldrarnas stöd.                                          entydiga svar på frågan varför ungdomarna mår
19643:    De nya formerna av utslagning bildar också            dåligt eller sätt att avhjälpa situationen. Stödjan-
19644: underlag för alkohol- och narkotikaexperiment.           det av bättre utvecklingsförhållanden förutsätter
19645: Enligt undersökningarna har dessa ökat, men              samarbete mellan många olika myndigheter och
19646: narkotikasituationen i Finland är fortfarande            lokala aktörer samt föräldrarna. I detta avseende
19647: klart bättre än i de övriga europeiska länderna.         måste man med tillfredsställelse konstatera att
19648: Vi kan dock inte hänge oss åt tillfredsställelse         man i kommunerna, skolorna och även i olika
19649: med denna sak heller, utan vi måste förstärka det        aktionsgrupper som föräldrar bildat har vaknat
19650: förebyggande narkotikaarbetet. Tyngdpunkten i            upp och sett förändringarna i barnens och ung-
19651: den finska narkotikapolitiken har varit ett före-        domarnas problem. Inom det kommunprojekt
19652: byggande informationsarbete som riktat sig till          för en förebyggande socialpolitik som social- och
19653: hela befolkningen och som har stötts med en              hälsovårdsministeriet och 17 kommuner genom-
19654: sträng narkotikalagstiftning. Den antagna verk-          fört tillsammans har det pågått närmare 100 un-
19655: samhetslinjen har enligt regeringens uppfattning         derprojekt, av vilka omkring hälften har avsett
19656: väl motsvarat de krav som landet ställt pa narko-        och avser barn och unga. Manga projekt som
19657: tikasituationen. Social- och hälsovårdsministe-          startas av social- och hälsovårdsväsendet, skol-
19658: riet tillsatte 28.2.1996, efter behandlingen i stats-    väsendet och ungdomsväsendet gemensamt hål-
19659: rådets finansutskotts möte, en kommission med            ler på att komma i gång i Rovaniemitrakten, som
19660: uppgiften att utarbeta ett förslag till ett nationellt   nämns i spörsmålet, och genom dem ingriper
19661: narkotikaprogram. Kommissionens förlängda                man lokalt i det problem som anförts. För pro-
19662: mandat upphör vid utgången av februari 1997.             jekten har även sökts social- och hälsovårdsmi-
19663: Specificeringen av kommissionens uppgifter               nisteriets finansiering. I Rovaniemi har stadssty-
19664:                                           KK 911/1996 vp                                              7
19665: 
19666: relsen behandlat resultaten av undersökningen       steriet och arbetsministeriet. Likaså har ministe-
19667: och beslutat ingripa i saken.                       riet gjort denna sak tili ett prioritetsområde i den
19668:    Utslagningen av unga och stödjandet av barns     riksomfattande planen för anordnande av social-
19669: och ungas utveckling är ett centralt tema också i   och hälsovården åren 1997-2000. Genom den
19670: utvecklandet av strategin för social- och hälso-    sist nämnda prioriteringen vill man få kommu-
19671: vårdsministeriets förebyggande politik. För att     nerna att ge företräde åt åtgärder som avser barn
19672: strategin skall kunna genomföras utvecklas även     och unga.
19673: samarbetskanaler bl.a. med undervisningsmini-
19674: 
19675:      Helsingfors den 27 december 1996
19676: 
19677:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
19678:                                           KK 912/1996 vp
19679: 
19680: Kirjallinen kysymys 912
19681: 
19682: 
19683: 
19684: 
19685:                                   Liisa Hyssälä /kesk: Keinoista harmaan talouden torjumiseksi
19686: 
19687: 
19688: 
19689:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
19690: 
19691:    Suomessa puhutaan paljon harmaasta talou-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
19692: desta, mutta ei juuri lainkaan siitä, miten sen     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19693: syntymiseenjohtaneet todelliset perussyyt voitai-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19694: siin korjata. Puhutaan tukien myöntämisestä,        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19695: julkisen vallan työllisyyden tekohengityksestä.
19696: Sen sijaan ei puhuta pysyvien työpaikkojen luo-              Onko Hallituksella aikomusta puuttua
19697: misen edellytyksistä, verojen tukahduttavasta              harmaata taloutta synnyttäviin rakennel-
19698: vaikutuksesta sivukulujen osalta.                          miin?
19699: 
19700:      Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1996
19701: 
19702:                                          Liisa Hyssälä /kesk
19703: 
19704: 
19705: 
19706: 
19707: 260017
19708: 2                                           KK 912/1996 vp
19709: 
19710: 
19711: 
19712: 
19713:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19714: 
19715:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kertaan todettu ja tunnustettu. On kuitenkin yk-
19716: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         sinkertaistus väittää, että korkea verokiila olisi
19717: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       harmaan talouden perimmäinen syy. Jos näin
19718: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-       olisi, harmaa talous olisi ongelmana erityisesti
19719: sälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        niissä maissa,joissa veroaste on korkea. Näinhän
19720: 912:                                                  ei kuitenkaan ole, vaan harmaa talous on laajim-
19721:                                                       millaan maissa, joissa yhteiskunnan rakenteet
19722:          Onko Hallituksella aikomusta puuttua         ovat heikot ja kansalaisten yleiset valmiudet hoi-
19723:        harmaata taloutta synnyttäviin rakennel-       taa yhteiskunnalliset velvoitteensa vähäiset. Suo-
19724:        miin?                                          messa näin ei ole, joten meillä on sentään suhteel-
19725:                                                       lisen hyvät edellytykset pitää ongelma kurissa ja
19726:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          estää sen paheneminen.
19727: vasti seuraavaa:                                         Tärkeää on toki saada avoimet työpaikat li-
19728:                                                       sääntymään ja verokiila pienentymään. Molem-
19729:    Harmaa talous on viime vuosina noussut tär-        missa on edistystä tapahtumassa. Työllisyys on
19730: keäksi keskustelunaiheeksi Suomessa. Toisin           paranemassa, joskin hitaanlaisesti. Talouden el-
19731: kuin kysyjä olettaa, keskustelu ei ole rajoittunut    pyminen antaa kuitenkin toiveita kehityksen no-
19732: ainoastaan harmaan talouden ilmenemismuo-             peutumisesta. Tuloverotusta on kevennetty kah-
19733: tojen karsimiseen: monenlaisissa selvityksissä ja     tena peräkkäisenä vuotena ja kevennetään edel-
19734: pohdinnoissa on vakavasti paneuduttu myös nii-        leen mahdollisuuksien mukaan. Harmaan talou-
19735: hin rakenteellisiin tekijöihin, jotka johtavat har-   den ilmiöihin puututaan myös verotarkastus-
19736: maan talouden kasvuun. Selvitystyötä on tehty         toimintaa tehostamalla. Harmaan talouden vas-
19737: sekä viranomaisvalmistelussa että valjastaen          tainen vastikään toteutettu kampanja puoles-
19738: maan parhaat tutkijavoimat niin perustutkimuk-        taan osoittaa, ettei asenteisiin vaikuttamistakaan
19739: seen kuin toimenpideohjelmien valmisteluunkin.        ole unohdettu. On kuitenkin tunnustettava, että
19740:    Kiistatonta lienee, että avoimien työpaikkojen     harmaa talous kuuluu niihin yhteiskunnallisiin
19741: puute on omiaan merkittävästi kasvattamaan pi-        ongelmiin, joihin ei löydy yksiselitteisiä paran-
19742: meitä työmarkkinoita. Myös verotuksen ja kor-         nuskeinoja.
19743: keiden työvoimakustannusten osuus on moneen
19744: 
19745:      Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1996
19746: 
19747:                                                                 Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
19748:                                             KK 912/1996 vp                                              3
19749: 
19750: 
19751: 
19752: 
19753:                                         Tili Riksdagens Talman
19754: 
19755:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          igen. Det är emellertid en förenkling att påstå att
19756: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           den stora skattekilen är den ekonomiska gråzon-
19757: medlem av statsrådet översänt följande av             ens grundläggande orsak. Om så vore faliet, skul-
19758: riksdagsman Liisa Hyssälä undertecknade spörs-        Ie den ekonomiska gråzonen vara ett problem
19759: mål nr 912:                                           särskilt i de Iänder där skattegraden är hög. Så
19760:                                                       förhålier det sig ju inte, utan den ekonomiska
19761:           Har Regeringen för avsikt att ingripa i     gråzonen är alira mest utbredd i de Iänder där
19762:        de strukturer som ger upphov tili en eko-      samhälisstrukturerna är svaga och medborgar-
19763:        nomisk gråzon?                                 nas alimänna beredskap att uppfylia sina sam-
19764:                                                       hälleliga förpliktelser är outvecklad. Detta är inte
19765:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         fallet i Finland, så vi har ändå förhållandevis
19766: anföra följande:                                      goda förutsättningar att hålla problemet i styr
19767:                                                       och hindra det från att förvärras.
19768:     På senare år har den ekonomiska gråzonen             Det är förvisso viktigt att få antalet Iediga
19769: blivit ett viktigt samtalsämne i Finland. 1 motsats   platser att öka och skattekilen att minska. På
19770: tili vad spörsmålsstäliaren förmodar har diskus-      båda fronterna håller framsteg på att ske. Syssel-
19771: sionen inte begränsat sig endast tili möjligheterna   sättningen är på väg att bli bättre, även om det
19772: att minska uttrycksformerna; i utredningar och        sker långsamt. Denekonomiska återhämtningen
19773: resonemang av mångahanda slag har det gjorts          ger dock hopp om en snabbare utveckling. ln-
19774: grundliga analyser också av de strukturelia fak-      komstbeskattningen har Iindrats under två på
19775: torer som leder tili en ökning av den ekonomiska      varandra följande år, och den kommer alltjämt
19776: gråzonen. Utredningar har utförts både i form av      att Iindras i mån av möjlighet. Åtgärder mot den
19777: myndigheternas beredningsarbete och genom att         ekonomiska gråzonen vidtas också på så sätt att
19778: Iandets bästa forskarkrafter har anlitats för dels    skatteinspektionerna effektiveras. Den kampanj
19779: grundforskning, dels beredning av åtgärdspro-         mot den ekonomiska gråzonen som nyligen ge-
19780: gram.                                                 nomfördes visar för sin del att inte heller attityd-
19781:      Det torde vara ovedersägligt att bristen på      påverkan har glömts bort. Det måste dock erkän-
19782: Iediga arbetsplatser är ägnad att öka den svarta      nas att den ekonomiska gråzonen hör tiii de sam-
19783: arbetsmarknaden betydligt. Också beskattning-         hällsproblem mot vilka det inte finns entydiga
19784: ens och de höga arbetskraftskostnadernas bety-        botemedel.
19785: delse har konstaterats och erkänts om och om
19786: 
19787:      Helsingforsden 30 december 1996
19788: 
19789:                                                                        Finansminister Sauli Niinistö
19790:                     1
19791: 
19792:                     1
19793: 
19794: 
19795: 
19796: 
19797:                 1
19798: 
19799:                 1
19800: 
19801: 
19802: 
19803:             1
19804: 
19805:             1
19806: 
19807:         1
19808: 
19809:         1
19810: 
19811: 
19812: 
19813:     1
19814: 
19815:     1
19816: 
19817: 
19818: 
19819: 1
19820: 
19821: 1
19822:                                            KK 913/1996 vp
19823: 
19824: Kirjallinen kysymys 913
19825: 
19826: 
19827: 
19828: 
19829:                                   Liisa Hyssälä /kesk: Keinoista kannustaa työttömiä työnhakijoita
19830:                                       ottamaan työtä vastaan
19831: 
19832: 
19833:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
19834:    Suomessa on ylivelkaantuneita henkilöitä          tällöin ole otettu huomioon tukien tulosidon-
19835: noin 210 000 ja maksuhäiriöisiä noin 350 000         naista vaikutusta vielä lainkaan.
19836: henkeä. He ovat ryhmä, jota kukaan ei ole ajatel-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
19837: lut nyt vireillä olevissa kannustavuus- ja uudis-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19838: tuskeskusteluissa. Onko niin, että asiakkaat         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19839: käyttäytyvät vain loogisesti tyytyessään nykytu-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19840: loihin, jos vouti vie kaikesta perheen bruttotulo-
19841: jen lisäyksestä esim. 7 000 markasta 15 000 mark-              Onko niin, että kuudentoista ( 16) mar-
19842: kaan kolme neljäsosaa, eli 75% nettotulojen li-             kan porkkana työttömälle työnhakijalle
19843: säyksestä, ja muiden tukien tulosidonnaisuuksi-             on riittävä 20 000 markan vastuullisen
19844: en viedessä loput. Vieläpä 20 000 markan tulot              työn kannustimeksi, ja
19845: peruspäivärahaan verrattuna tuovat tekijälleen                 miten ylivelkaantuneita ja muita varat-
19846: nettotuntipalkan lisäystä vain 16 mk tunnilta               tomia ryhmiä voitaisiin kannustaa?
19847: (2 500 mk enemmän käteen kuukaudessa), eikä
19848: 
19849:      Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1996
19850: 
19851:                                          Liisa Hyssälä /kesk
19852: 
19853: 
19854: 
19855: 
19856:  260017
19857: 2                                         KK 913/1996 vp
19858: 
19859: 
19860: 
19861: 
19862:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
19863: 
19864:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      renee tulojen kasvaessa ja pienentää käytettävis-
19865: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       sä olevaa tuloa. Palkan ulosmittaukseen liittyvää
19866: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     passivaivaa vaikutusta lieventää se, ettei velalli-
19867: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-     sen tulotason parantuessa kaikkia lisätuloja
19868: sälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      ulosmitata, vaan osa lisääntyneistä tuloista tulee
19869: 913:                                                aina velalliselle itselleen. Yhteisvaikutus yhdessä
19870:                                                     verotuksen ja tulonsiirtojen muutosten kanssa
19871:           Onko niin, että kuudentoista (16) mar-    voi toki yksittäistapauksessa johtaa kysymyksen
19872:        kan porkkana työttömälle työnhakijalle       perusteluissa tarkoitettuihin tilanteisiin. Velka-
19873:        on riittävä 20 000 markan vastuullisen       järjestelyissä pääasia on, että monille ylivelkaan-
19874:        työn kannustimeksi, ja                       tuneille ylipäätään annetaan realistinen mahdol-
19875:           miten ylivelkaantuneita ja muita varat-   lisuus vaikean taloudellisen tilanteensa korjaa-
19876:        tomia ryhmiä voitaisiin kannustaa?           miseen.
19877:                                                        Kannustinloukkujen purkaminen on osoit-
19878:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tautunut odotettua vaikeammaksi haasteeksi.
19879: vasti seuraavaa:                                    Toimien tarpeellisuudesta ollaan kyllä yleisellä
19880:                                                     tasolla yksimielisiä, mutta kun konkreettisia
19881:    Kannustinloukuista puhuttaessa on yleensä        muutoksia ryhdytään tekemään, kokonaisuus
19882: tarkoitettu työttömyysturvan, verotuksen ja tu-     hämärtyy helposti ja pitäydytään vanhoissa ra-
19883: losidonnaisten tulonsiirtojen yhteisvaikutusta,     kenteissa. Jos hallituksen periaatteessa jo päättä-
19884: joka useinjohtaa siihen, ettei työhön hakeutumi-    mät muutokset saadaan viedyksi läpi ilman, että
19885: nen tai lisäansioiden hankkiminen tunnu mielek-     ne vesitetään, kannustinloukkuongelma helpot-
19886: käältä. Harvemmin asiaan on yhdistetty kysy-        tuu huomattavasti. Oikeusministeriöstä saadun
19887: myksessä tarkoitettu maksuhäiriöongelma. Sel-       tiedon mukaan myös palkan ja muiden tulojen
19888: vää toki on, että kannustinlaukkuongelmaa on        ulosmittausta koskevat säännökset tulevat uu-
19889: omiaan pahentamaan mikä tahansa pakollinen          distettaviksi. Tässä yhteydessä kysyjänkin tar-
19890: julkinen tai yksityinen maksuvelvoite, joka suu-    koittamiin ongelmiin paneudutaan.
19891: 
19892:      Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1996
19893: 
19894:                                                                                Ministeri Arja Alho
19895:                                              KK 913/1996 vp                                              3
19896: 
19897: 
19898: 
19899: 
19900:                                          Tili Riksdagens Talman
19901: 
19902:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           sterna ökar och minskar den disponibla inkom-
19903: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande            sten. Den passiverande verkan som utmätningen
19904: medlem av statsrådet översänt följande av              av lön har lindras av att inte alla extra inkomster
19905: riksdagsman Liisa Hyssälä undertecknade spörs-         utmäts när den skuldsattas inkomstnivå stiger,
19906: mål nr 913:                                            utan en del av de ökade inkomsterna kommer
19907:                                                        alitid den skuldsatta till godo. Den gemensamma
19908:           Är en morot på 16 mk till en arbetslös       verkan, tillsammans med förändringarna i be-
19909:        arbetssökande tillräckligt sporrande för        skattningen och inkomstöverföringen, kan dock
19910:        ett ansvarsfulit arbete med en lön på           i enskilda fali leda tili sådana situationer som
19911:        20 000 mk, och                                  avses i motiveringen till spörsmålet. Huvudsaken
19912:           hur skali överskuldsatta och andra           då det gäller skuldsanering är att de många över-
19913:        medellösa grupper sporras?                      skuldsatta överhuvudtaget ges en realistisk möj-
19914:                                                        lighet att förbättra sin ekonomiska situation.
19915:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Det har visat sig vara en svårare utmaning än
19916: anföra följande:                                       väntat att lösa problemet med flitfålior. I allmän-
19917:                                                        het råder det nog enighet om nödvändigheten av
19918:    Med en s.k. flitfålla har i allmänhet avsetts den   att vidta åtgärder, men då konkreta ändringar
19919: gemensamma verkan av utkomstskyddet för ar-            skali genomföras blir helheten lätt oklar, vilket
19920: betslösa, beskattningen och de inkomstbundna           leder till att man håller fast vid gamla strukturer.
19921: inkomstöverföringarna som ofta leder tili att det      Om de ändringar som regeringen i princip redan
19922: inte känns meningsfullt att söka arbete eller skaf-    har beslutat om genomförs som sådana blir pro-
19923: fa extra arbete. Mera sälian har fenomenet kopp-       blemet med flitfållor betydligt mindre. Enligt
19924: lats till det problem med betalningsstörningar         uppgift från justitieministeriet kommer också
19925: som avses i spörsmålet. Det är dock klart att          bestämmelserna om utmätning av lön och andra
19926: problemet med flitfållor är ägnat att förvärras av     inkomster att revideras. Också i detta samman-
19927: viiken obligatorisk offentlig elier privat betal-      hang kommer de problem som spörsmålsställa-
19928: ningsskyldighet som helst som ökar när inkom-          ren avser att behandlas.
19929: 
19930:      Helsingfors den 30 december 1996
19931: 
19932:                                                                                    Minister Arja Alho
19933:                                              KK 914/1996 vp
19934: 
19935: Kirjallinen kysymys 914
19936: 
19937: 
19938: 
19939: 
19940:                                     Anne Huotari /vas ym.: Pitkäaikaistyöttömyyden katkaisemiseksi
19941:                                        tarvittavista toimenpiteistä
19942: 
19943: 
19944:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19945: 
19946:     Työministeriö on perustanut työryhmän,joka         aikana. Onkohan tehty myöskään lain edellyttä-
19947: kehittää pitkäaikaistyöttömyyden seurantame-           miä työllistymissuunnitelmia? Mielenkiintoista
19948: netelmiä ja laatii työvoimatoimiston palvelujen        olisikin seuraavaksi selvittää, montako työ- tai
19949: ja palvelukokonaisuuksien seuranta- ja vaikutta-       koulutuspaikkaa työvoimatoimisto on esim. yli
19950: vuusarviointimenetelmiä. Näin kerrottiin Poh-          kaksi vuotta yhdenjaksoisesti työttömänä olleel-
19951: jois-Suomen työpaikat ja koulutus -lehdessä. Sa-       le tarjonnut tai onko työllistymissuunnitelmaa
19952: maisessa artikkelissa mainittiin, että koko maas-      muutettu, jos työttömyys on jatkunut esim. kol-
19953: sa on työttömistä työnhakijoista noin 30% ollut        me vuotta.
19954: yhtäjaksoisesti työttömänä yli vuoden. Pahin ti-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
19955:  lanne on Helsingissä, Lahdessa ja Espoossa            jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
19956:  (n. 36 %). Uusien tilastojen perusteella voidaan      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19957:  selvittää myös pitkäaikaistyöttömyyden kestoja        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19958:  pidemmällä ajalla. Uusi tilasto osoittaa, että pit-
19959:  käaikaistyöttömistä 45 %on ollut yhtäjaksoises-                  Mitä Hallitus aikoo tehdä, että työllis-
19960:  ti työttömänä jo yli kaksi vuotta, 23 % yli kolme            tymissuunnitelmia tehtäisiin lain edellyt-
19961:  vuotta, ja jopa yli neljä vuotta työttömänä olleita          tämällä tavalla,
19962:  oli vielä 9 %ja viisi vuotta n. 2 %.                             millä toimenpiteillä turvataan pitkäai-
19963:      Työllisyyslaissa sanotaan, että työvoimavi-              kaistyöttömien mahdollisuus osallistua
19964:  ranomaisen on tehtävä työllistymissuunnitelma                aktiivitoimenpiteisiin,jos heidän oma ak-
19965:  viimeistään siinä vaiheessa, kun työnhakijan                 tiivisuutensa on vaikkapa syrjäytymisen
19966:  työttömyys on kestänyt kuusi kuukautta. Suun-                vuoksi jo vähentynyt, sekä
19967:  nitelma on tehtävä yhdessä työnhakijan ja tarvit-               millä perusteilla tukityöllistämispaik-
19968:  taessa opetus-, sosiaali- ja muiden viranomaisten            kojajaetaan paikkakunnilla, joissa pitkä-
19969:  kanssa. Tilastot ovat todella kovia, ja ihmetellä            aikaistyöttömyyden kesto on erityisen
19970:  täytyy, jos näille ihmisille ei ole tarjottu yhtään          pitkä?
19971:  työpaikkaa noin kauan kestäneen työttömyyden
19972: 
19973:       Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1996
19974: 
19975:           Anne Huotari /vas               Mikko Immonen /vas             Jorma Vokkolainen /vas
19976: 
19977: 
19978: 
19979: 
19980:  260017
19981: 2                                           KK 914/1996 vp
19982: 
19983: 
19984: 
19985: 
19986:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19987:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tettu asiantuntijatiimejä edistämään ja kehittä-
19988: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         mään pitkäaikaistyöttömien palveluja. Asian-
19989: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      tuntijatiimien tehtävänä on itse tuottaa moni-
19990: le jäsenelle kansanedustaja Anne Huotarin ym.         puolisesti palveluja ja samalla varmistaa, että
19991: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 914:         pitkäaikaistyöttömät otetaan huomioon työvoi-
19992:                                                       matoimiston muussa toiminnassa.
19993:            Mitä Hallitus aikoo tehdä, että työllis-      Pitkäaikaistyöttömien palvelussa kiinnitetään
19994:        tymissuunnitelmia tehtäisiin lain edellyt-     erityistä huomiota palvelukokonaisuuksien tu-
19995:        tämällä tavalla,                               lokselliseen kohdentamiseen, palvelujen sisällön
19996:           millä toimenpiteillä turvataan pitkäai-     ja palvelumenetelmien kehittämiseen ja asiak-
19997:        kaistyöttömien mahdollisuus osallistua         kaan omatoimisuuden edistämiseen. Edellä se-
19998:        aktiivitoimenpiteisiin,jos heidän oma ak-      lostettuun syventävään palveluun sisältyy asiak-
19999:        tiivisuutensa on vaikkapa syrjäytymisen        kaan palvelutarpeen perusteellinen arviointi,
20000:        vuoksi vähentynyt, sekä                        asiakkaan motivointi sekä pidemmän aikavälin
20001:           millä perusteilla tukityöllistämispaik-     palvelusuunnitelma ja toimenpidekokonaisuuk-
20002:        kojajaetaan paikkakunnilla, joissa pitkä-      sien suunnittelu. Toimenpidekokonaisuuteen voi
20003:        aikaistyöttömyyden kesto on erityisen          sisältyä työkunnon arviointia, koulutusta, työ-
20004:        pitkä?                                         kokeilua, työharjoittelua tai työhönsijoituksia
20005:                                                       työllistämistuella. Palvelusuunnitelma on aina
20006:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          henkilökohtainen ja sitä voidaan muuttaa asiak-
20007: vasti seuraavaa:                                      kaan tilanteen ja työmarkkinoilla tapahtuvien
20008:                                                       muutosten mukaan.
20009:    Työllisyyslain 17 §:n mukaan, jos työnhakijan         Myös paikalliset yhteistyöverkostot ovat tär-
20010: työttömyys uhkaa pitkittyä, työvoimatoimiston         keitä asiakkaan motivoimiseksi ja pitkäaikais-
20011: tulee yhteistyössä työnhakijan ja tarvittaessa        työttömyyden lieventämiseksi. Yhteistyötahoja
20012: opetus-, sosiaali- ja muiden viranomaisten kans-      ovat mm. sosiaali- ja terveysviranomaiset, oppi-
20013: sa tehdä selvitys työnhakijan työllistymisedelly-     laitokset, paikalliset työnantaja- ja työntekijäjär-
20014: tyksistä ja suunnitelma näiden edellytysten pa-       jestöt.
20015: rantamiseksi. Työllistymissuunnitelma on tehtä-          Työvoimakoulutuksen suunnittelussa ja toi-
20016: vä viimeistään siinä vaiheessa, kun työnhakijan       meenpanossa on entistä paremmin pyritty otta-
20017: työttömyys on kestänyt kuusi kuukautta.               maan huomioon se, että syrjäytymisuhan alaiset
20018:    Työministeriö ja piiritasolla työvoimapiirien      pitkäaikaistyöttömät ovat usein varsin vaikeassa
20019: toimistot pyrkivät seurantatietojen avulla valvo-     elämäntilanteessa ja heidän on vaikea pitkän
20020: maan, että työvoimatoimistot tekevät työllisty-       työttömyysjakson jälkeen heti hyötyä ammatilli-
20021: missuunnitelmia lain edellyttämällä tavalla.          sesti eriytyneestä aikuiskoulutuksesta. Tällöin
20022: Työllistymissuunnitelmien tekemisen merkitystä        on palvelukokonaisuuksina rakennettu yksilölli-
20023: korostetaan myös työvoimatoiroistoille annetta-       siä polkuja, johon alkuaktivoinnin lisäksi kuuluu
20024: vassa koulutuksessa. Suunnitelmien tekemisen          mm. voimavarojen kartoitus ja vasta myöhem-
20025: määrän lisäksi pyritäänjatkuvasti kiinnittämään       min ammattitaitoja edistävä vaihe ja mahdolli-
20026: huomiota myös työllistymissuunnitelmien laa-          nen tukityöjakso.
20027: tuun, jotta yksilöllisten toimenpidepakettien            Viime vuosina on ryhmäpalvelujen käyttö laa-
20028: avulla saataisiin aikaan mahdollisimman hyvä          jentunut voimakkaasti. Niiden käytöstä pitkäai-
20029: työvoimapoliittinen vaikuttavuus.                     kaistyöttömyyden lieventämisessä ja asiakkaan
20030:    Suomen työllisyysohjelman ja työministeriön        motivoinnissa on saatu hyviä kokemuksia. Ryh-
20031: pitkäaikaistyöttömyyden       alentamisohjelman       mäohjauksen keskeisenä tavoitteena on lisätä
20032: mukaisesti pitkäaikaistyöttömyyttä pyritään en-       työnhakijoiden työnhakutaitoa ja -valmiuksia ja
20033: nalta ehkäisemään ja pitkäaikaistyöttömille tar-      näin lisätä asiakkaiden työnhakuaktiivisuutta.
20034: koitettuja palveluja kehittämään.                     Menetelmän avulla on pystytty tehostamaan
20035:    Suurimpiin työvoimatoimistoihin on perus-          myös työnhakijoiden päätöksenteko- ja sosiaali-
20036:                                            KK 914/1996 vp                                             3
20037: 
20038: sia taitoja, jotka puolestaan tukevat työhön ja      tään yhdistämään muihin työttömän työllisty-
20039: koulutukseen hakeutumista.                           mistä edistäviin toimenpiteisiin, kuten koulutuk-
20040:    Ensisijaisena tavoitteena on, että työtön pyri-   seen ja kuntoutukseen.
20041: tään aina ensin ohjaamaan avoimeen työpaik-             Tyottömyyden alentaminen edellyttää erityi-
20042: kaan ilman työllistämistukea tai hänet pyritään      sesti pitkäaikaistyöttömiin ja muihin syrjäyty-
20043: ohjaamaan työnsaantia edistävään koulutuk-           misuhan alaisiin kohdistuvia toimenpiteitä. Val-
20044: seen. Työvoimatoimisto voi myöntää työnanta-         takunnallisesti tukityöllistämisen painopiste-
20045: jalle tukea työttömän työllistämisen palkkaus-       alueet ovat paikkakunnittain samat, eli tukityöl-
20046: kustannuksiin, jos työtöntä ei voida työllistää      lä lievennetään ensisijaisesti pitkäaikais- ja nuo-
20047: muilla toimenpiteillä.                               risotyöttömyyttä. Lisäksi työllistämistuella työl-
20048:    Tukityöllistämisen tarkoituksena on edistää       listetään työttömiä, joita uhkaa pitkäaikaistyöt-
20049: työttömän työhön sijoittumista ja parantaa hä-       tömyys tai syrjäytyminen työmarkkinoilta.
20050: nen työmarkkinavalmiuksiaan. Jotta tukityö               Hallitus aikoo jatkossakin kehittää ja tukea
20051: mahdollisimman hyvin edistäisi työttömän työ-        niitä toimenpiteitä, jotka edistävät ja turvaavat
20052: markkinavalmiuksien kehittämistä ja pysyväm-         pitkäaikaistyöttömien edellytyksiä palata työ-
20053: pää työllistymistä työmarkkinoilla, tukityö pyri-    markkinoille.
20054: 
20055:      Helsingissä 31 päivänäjoulukuuta 1996
20056: 
20057:                                                                     Työministeri Liisa Jaakonsaari
20058: 4                                          KK 914/1996 vp
20059: 
20060: 
20061: 
20062: 
20063:                                        Tili Riksdagens Talman
20064: 
20065:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          langtidsarbetslöshet och utveckla servicen för
20066: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande          långtidsarbetslösa.
20067: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          Vid de största arbetskraftsbyråerna har inrät-
20068: dagsman Anne Huotari m.fl. undertecknade             tats sakkunnigteam i syfte att främja och utveck-
20069: spörsmål nr 914:                                     la servicen för långtidsarbetslösa. Sakkunnig-
20070:                                                      teamens uppgift är att själva producera mångsi-
20071:           Vad ämnar Regeringen göra för att          dig service och samtidigt säkerställa att de lång-
20072:        sysselsättningsplaner skall uppgöras i en-    tidsarbetslösa beaktas i arbetskraftsbyråns övri-
20073:        lighet med lagen,                             ga verksamhet.
20074:           genom vilka åtgärder skalllångtidsar-          1 servicen för långtidsarbetslösa fåster man
20075:        betslösas möjligheter att delta i aktiva      särskild uppmärksamhet vid att servicehelheter-
20076:        åtgärder tryggas, om de själva t.ex. på       na inriktas pa ett resultatrikt sätt, att serviceinne-
20077:        grund av utslagning är mindre aktiva, och     hållet och servicemetoderna utvecklas och klien-
20078:            på vilka grunder skall arbetsplatser      tens egen aktivitet stimuleras. 1 den fördjupade
20079:        som ordnas med sysselsättningsstöd för-       service som beskrivs ovan ingår en grundlig ut-
20080:        delas på orter där långtidsarbetslösheten     värdering av klientens servicebehov, motive-
20081:        är särskilt långvarig?                        ring av klienten samt en serviceplan för en längre
20082:                                                      period och planering av åtgärdshelheter. 1 en
20083:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        åtgärdshelhet kan ingå utvärdering av arbets-
20084: anföra följande:                                     kondition, utbildning, arbetsprövning, arbets-
20085:                                                      praktik eller arbetsplacering med sysselsättnings-
20086:    Hotar en arbetssökandes arbetslöshet enligt       stöd. Serviceplanen är alltid individuell och kan
20087: 17 § sysselsättningslagen att bli långvarig, skall   ändras utgående från förändringar i klientens
20088: arbetskraftsbyrån i samråd med arbetssökanden        sitl.!!ltion eller på arbetsmarknaden.
20089: och vid behov tillsammans med undervisnings-             Aven de lokala samarbetsnätverken är viktiga
20090: och socialmyndigheterna och andra myndigheter        för att klienten skall kunna motiveras och lång-
20091: utreda förutsättningarna att sysselsätta arbetssö-   tidsarbetslösheten minskas. Samarbetspartners
20092: kanden och uppgöra en plan för att förbättra         är bl.a. social- och hälsovårdsmyndigheter, läro-
20093: dessa förutsättningar. Sysselsättningsplanen         anstalter samt lokala arbetsgivar- och arbetsta-
20094: skall göras upp senast när den arbetssökande har     garorganisationer.
20095: varit arbetslös i sex månader.                           Vid planeringen och verkställigheten av ar-
20096:    Arbetsministeriet och på distriktsnivå arbets-    betskraftsutbildning har man strävat efter att i
20097: kraftsdistriktens byråer försöker med hjälp av       större utsträckning än tidigare beakta att lång-
20098: uppföljningsinformation övervaka att arbets-         tidsarbetslösa som hotas av utslagning ofta be-
20099: kraftsbyråerna gör upp sysselsättningsplaner i       finner sig i en ytterst svår livssituation och att de
20100: enlighet med vad lagen förutsätter. Vikten av att    efter en lång arbetslöshetsperiod har svårt att
20101: göra upp sysselsättningsplaner betonas även i        genast dra nytta av vuxenutbildningen, som är
20102: den utbildning som ges arbetskraftsbyråerna.         yrkesmässigt differentierad. Härvid har man
20103: Förutom att man kontinuerligt strävar efter att      byggt upp individuella servicehelheter, som utom
20104: iaktta i viiken omfattning planer uppgörs strävar    den inledande aktiveringen även består av bl.a.
20105: man också efter att iaktta kvaliteten på syssel-     kartläggning av resurser och först senare av ett
20106: sättningsplanerna för att det med hjälp av indivi-   skede som befrämjar yrkeskunskapen och en
20107: duella åtgärdspaket skall vara möjligt att åstad-    eventuell period av arbete med sysselsättnings-
20108: komma en så god arbetskraftspolitisk effekt som      stöd.
20109: möjligt.                                                 Under de senaste åren har användningen av
20110:    Enligt sysselsättningsprogrammet i Finland        gruppservice ökat kraftigt. Man har goda erfa-
20111: och arbetsministeriets program för en minskning      renheter av den när det gäller att minska lång-
20112: av långtidsarbetslösheten är målet att förebygga     tidsarbetslösheten och motivera klienten. Det
20113:                                              KK 914/1996 vp                                           5
20114: 
20115: centralaste målet för gruppvägledning är att ut-       skap och en mera permanent sysselsättning på
20116: öka de arbetssökandes förmåga och beredskap            arbetsmarknaden, strävar man efter att arbete
20117: att söka arbete och sålunda göra klienterna akti-      som ordnas med sysselsättningsstöd skall kombi-
20118: vare när det gäller att söka arbete. Med hjälp av      neras med andra atgärder som främjar sysselsätt-
20119: denna metod har man även kunnat effektivera            ningen av arbetslösa, t.ex. utbildning och reha-
20120: arbetssökandenas förmåga att fatta beslut och          bilitering.
20121: deras sociala fårdigheter, vilket för sin del stöder      En minskning av arbetslösheten förutsätter i
20122: den arbetslöse när han söker arbete eller utbild-      synnerhet åtgärder som riktar sig tilllångtidsar-
20123: ning.                                                  betslösa och andra som hotas av utslagning. På
20124:    Det primära målet är att man alltid först för-      riksnivå är tyngdpunktsområdena för stödsyssel-
20125: söker styra den arbetslöse tili en ledig arbetsplats   sättning desamma oberoende av ort, dvs. genom
20126: utan sysselsättningsstöd eller tili utbildning som     arbete som ordnas med sysselsättningsstöd mins-
20127: främjar möjligheterna att få arbete. Arbets-           kas i första hand långtids- och ungdomsarbets-
20128: kraftsbyrån kan bevilja arbetsgivaren stöd för de      lösheten. Dessutom skall man med hjälp av sys-
20129: lönekostnader som uppstår vid sysselsättningen         selsättningsstödet sysselsätta arbetslösa som ho-
20130: av en arbetslös, om den arbetslöse inte kan sys-       tas av långtidsarbetslöshet eller utslagning på
20131: selsättas genom andra åtgärder.                        arbetsmarknaden med hjälp av sysselsättnings-
20132:    Syftet med arbete som ordnas med sysselsätt-        stödet.
20133: ningsstöd är att främja den arbetslöses arbetspla-        Regeringen ämnar även framdeles utveckla
20134: cering och förbättra hans arbetsmarknadsbered-         och stöda sådana åtgärder som främjar och tryg-
20135: skap. För att arbete som ordnas med sysselsätt-        gar de långtidsarbetslösas förutsättningar att
20136: ningsstöd så bra som möjligt skall främja utveck-      återgå tili arbetsmarknaden.
20137: landet av den arbetslöses arbetsmarknadsbered-
20138:      Helsingforsden 31 december 1996
20139: 
20140:                                                                    Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
20141:                                              KK 915/1996 vp
20142: 
20143: Kirjallinen kysymys 915
20144: 
20145: 
20146: 
20147: 
20148:                                     Esa Lahtela /sd ym.: Vuorotteluvapaajärjestelmän kehittämisestä
20149:                                         keinona työn jakamiseksi
20150: 
20151: 
20152:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
20153: 
20154:    Määräaikainen kokeilu vuorotteluvapaasta             vähintään 80 prosenttiin työttömyyskorvaukses-
20155: on jo näyttänyt lyhyen ajan sisällä, että järjestel-    ta mahdollisimman pikaisesti, jolloin käyttäjä-
20156: mä on koettu myönteiseksi työnjaon keinoksi.            määräkin voisi kasvaa useampaan kymmeneen
20157: Järjestelmän heikkoudeksi on vain muodostunut           tuhanteen henkilöön vuodessa.
20158: korvauksen matala taso, joka on 60 % työttö-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
20159: myyskorvauksen tasosta. Tästä syystä käyttäjä-          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20160: määrä on jäänyt muutamaan tuhanteen henki-              kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20161: löön koko maassa.                                       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20162:    Vaikka kuinka olisikin halukkuutta siirtyä
20163: vuorotteluvapaalle, siihen ei yksinkertaisesti ole                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20164: ollut mahdollisuutta taloudellisten seikkojen                  ryhtyä vuorotteluvapaan tekemiseksi
20165: johdosta muilla kuin niillä, joilla on jo ollut enti-          houkuttelevammaksi työnjaon keinoksi,
20166: sestäänkin jotain "sukanvarressa".                             ja
20167:     Jos hallitus aikoo päästä työttömyyden puo-                   aikooko Hallitus korottaa vuorottelu-
20168: littumisuralle, josta nyt ollaan huomattavasti                 vapaan korvaustasoa vähintään 80 pro-
20169: jääty jälkeen, tulisi myös työvuorotteluvapaa ot-              senttiin työttömyyskorvauksesta, jolloin
20170: taa korvaustason korottamisen osalta tarkaste-                 vapaalle jäänti olisi mahdollinen talou-
20171: luun nyt jo kokeilujakson välilläkin.                          dellisesti heikommassakin asemassa ole-
20172:     Vuorotteluvapaan korvaustaso tulisi korottaa               viiie henkilöille?
20173: 
20174:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1996
20175: 
20176:           Esa Lahtela /sd                  Raimo Mähönen /sd             Reijo Laitinen /sd
20177:           Janne Viitamies /sd              Risto Kuisma /sd              Jorma Vokkolainen /vas
20178:           Eila Rimmi /vas                  Reino Ojala /sd               Erkki J. Partanen /sd
20179: 
20180: 
20181: 
20182: 
20183:  260017
20184: 2                                         KK 915/1996 vp
20185: 
20186: 
20187: 
20188: 
20189:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
20190: 
20191:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Vuorotteluvapaan käyttöä on edistetty työmi-
20192: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       nisteriön toimesta laajamittaisella tiedotuskam-
20193: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-    panjalla, jota edelleen jatketaan. Kokeilu onkin
20194: le jäsenelle kansanedustaja Esa Lahtelan ym.        käynnistynyt sangen ripeästi. Marraskuun lop-
20195: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 915:       puun 1996 mennessä vuorotteluvapaata oli käyt-
20196:                                                     tänyt yhteensä noin 5 000 palkansaajaa. Näin
20197:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      työministeriön kokeilulle asettama tavoite,
20198:        ryhtyä vuorotteluvapaan tekemiseksi          5 000-10 000 vuorotteluvapaan käyttäjää vuo-
20199:        houkuttelevammaksi työnjaon keinoksi,        dessa, on jo saavutettu.
20200:        ja                                              Työvoimapiireittä pyydetyn palautteen mu-
20201:           aikooko Hallitus korottaa vuorottelu-     kaan työvuorottelukokeilun hallinnointia pide-
20202:        vapaan korvaustasoa vähintään 80 pro-        täänjoustavanaja selkeänä. Vuorotteluvapaasta
20203:        senttiin työttömyyskorvauksesta, jolloin     saatavia kokemuksia seurataan myös erityisellä
20204:        vapaalle jäänti olisi mahdollinen talou-     tutkimushankkeella, jota työministeriö rahoit-
20205:        dellisesti heikommassakin asemassa ole-      taa. Ensimmäiset alustavat tutkimukset työpai-
20206:        ville henkilöille?                           koilla saaduista kokemuksista julkistettiin mar-
20207:                                                     raskuun lopulla. Tulosten mukaan vuorotteluva-
20208:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         paan käyttäjien, vapaan ajaksi palkattujen työt-
20209: taen seuraavaa:                                     tömien samoin kuin työnantajien kokemukset
20210:                                                     järjestelmästä ovat pääsääntöisesti myönteisiä.
20211:    Laki vuorotteluvapaakokeilusta tuli voimaan      Suurimpana ongelmana näyttää olevan vuorot-
20212: 1.1.1996. Kyse on kolmivuotisesta kokeilusta,       teluvapaan käyttäjien toimeentulo eli vuorotte-
20213: jonka puitteissa vuorotteluvapaan voi pitää ajal-   luvapaan ajalta maksettavan korvauksen matala
20214: la 1.1.1996--31.12.1998, kunhan vuorottelusopi-     taso.
20215: mus vapaasta on tehty vuoden 1997 loppuun              Työministeriön johdolla on meneillään työ-
20216: mennessä.                                           vuorottelukokeilun kehittämistarpeiden kartoi-
20217:    Vuorotteluvapaakokeilu rakentuu yhdessä          tus kokeilun kolmikantaisessa seurantaryhmäs-
20218: työmarkkinajärjestöjen kanssa muotoilluille pe-     sä. Tarkasteltavina ovat tässä yhteydessä muun
20219: riaatteille. Tavoitteena on työvuorottelun myötä    muassa vuorottelukorvauksen taso sekä vuorot-
20220: mahdollistaa työssä oleville koulutus ja kuntou-    teluvapaan edellytykset ja ehdot. Kartoitustyö
20221: tus aikaisempaa paremmin. Työttömille työvuo-       on tarkoitus saattaa valmiiksi vuoden loppuun
20222: rottelu tarjoaa vastaavasti mahdollisuuden työ-     mennessä. Järjestelmän käytön laajentamiseksi
20223: kokemuksen kartuttamiseen. Samanaikaisesti          työministeriö on asettanut tavoitteekseen muun
20224: työnantajille tarjoutuu mahdollisuus hankkia        muassa vuorottelukorvauksen tason nostami-
20225: joustavasti uutta osaamista työyhteisöön. lkään-    sen. Pyrkimyksenä on asetettu vuorottelukor-
20226: tyvien työntekijöiden määrän työmarkkinoilla        vauksen nostaminen nykyisestä 60 prosentista
20227: lisääntyessä ja työvoiman tarjontarakenteen         70-80 prosenttiin työttömyyskorvauksesta. Tä-
20228: muuttuessa työvuorottelu on myös yksi tärkeä        män tavoitteen toteuttaminen ei kuitenkaan ole
20229: vaihtoehto työmarkkinavalmiuksien edistämi-         saanut kannatusta työnantajapuolelta. Työnan-
20230: sessä ja työkyvyn ylläpitämisessä.                  tajia edustavat järjestöt ovat muun muassa toi-
20231:    Vuorotteluvapaan ajalta vapaalle lähtijälle      mittaneet minulle kirjelmän, jossa todetaan, että
20232: maksettavan vuorottelukorvauksen suuruus on         edellä kuvaamani tavoitteet ovat tulopoliittisen
20233: 60% siitä työttömyyspäivärahasta, johon hänel-      sopimuksen vastaisia ja vaarantavat kolmikan-
20234: lä olisi oikeus työttömäksi jäädessään, enintään    taisen neuvottelujärjestelmän. Tästä huolimatta
20235: kuitenkin 4 500 markkaa kuukaudessa. Omaeh-         pyrin jatkamaan valmistelutyötä kolmikantai-
20236: toiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuva      sesti ja tekemään asiassa voitavani.
20237: voi lisäksi saada osittaista ammattikoulutusra-
20238: haa 1 000 markkaa verottomana koulutuskuu-
20239: kaudelta.
20240: 
20241:      Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1996
20242: 
20243:                                                                   Työministeri Liisa Jaakonsaari
20244:                                              KK 915/1996 vp                                               3
20245: 
20246: 
20247: 
20248: 
20249:                                          Tili Riksdagens Talman
20250: 
20251:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       utbildningsmånad få 1 000 mark skattefritt i par-
20252: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         tiellt yrkesutbildningsbidrag.
20253: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-           Utnyttjandet av alterneringsledigheten har ge-
20254: ledamot Esa Lahtela m.fl. unc!Prtecknade spörs-        nom arbetsministeriets försorg främjats genom
20255: mål nr 915:                                            en omfattande informationskampanj, viiken
20256:                                                        fortfarande pågår. Försöket har startat mycket
20257:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         raskt. Före utgången av november 1996 hade
20258:        ta för att göra alterneringsledigheten tili     sammanlagt ca 5 000 löntagare utnyttjat alterne-
20259:        ett mera lockande sätt att fördela arbetet,     ringsledigheten. Sålunda kommer arbetsministe-
20260:        och                                             riets mål, 5 000-10 000 personer som varje år
20261:           ämnar Regeringen höja nivån för alter-       utnyttjar alterneringsledigheten, att uppnås.
20262:        neringsersättningen tili minst 80 procent          Enligt det gensvar som fåtts från arbetskrafts-
20263:        av arbetslöshetsersättningen, varvid al-        distrikten anses administrationen av försöket
20264:        terneringsledigheten vore möjlig också          med alterneringsledighet smidig och klar. Erfa-
20265:        för personer i ekonomiskt sämre ställ-          renheterna av alterneringsledigheten uppföljs
20266:        ning?                                           också genom ett speciellt forskningsprojekt, som
20267:                                                        arbetsministeriet finansierar. De första prelimi-
20268:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          nära undersökningarna av erfarenheterna på ar-
20269: anföra följande:                                       betsplatser publicerades i slutet av november.
20270:                                                        Enligt resultaten är erfarenheterna i regel positi-
20271:     Lagen om försök med alterneringsledighet           va, då det gäller dem som utn yttjat alterneringsle-
20272: trädde i kraft 1.1.1996. Det är fråga om ett treår-    digheten, de arbetslösa som anställts för den tid
20273: igt försök, inom ramen för vilket alterneringsle-      ledigheten varat liksom också arbetsgivarna. De
20274: dighet kan hållas under tiden 1.1.1996-                alterneringsledigas utkomst, dvs. alterneringser-
20275: 31.12.1998, förutsatt att avtal om alternerings1e-     sättningens låga nivå, förefaller vara det största
20276: dighet ingåtts före utgången av 1997.                  problemet.
20277:     Försöket med alterneringsledighet grundar sig          Under arbetsministeriets ledning pågår inom
20278: på principer som formulerats tilisammans med           trepartsgruppen för uppföljning av försöket en
20279: arbetsmarknadsorganisationerna och som ingår           kartläggning av behovet att utveckla försöket
20280: slutgiltigt i den inkomstpolitiska helhetsuppgö-       med alterneringsledighet. I detta sammanhang
20281: relsen 1995. Syftet är att genom arbetsalternering     granskas bl.a. alterneringsersättningens nivå
20282: ge de yrkesverksamma bättre möjligheter tili ut-       samt f6rutsättningarna och villkoren för alterne-
20283: bildning och rehabilitering. För de arbetslösa         ringsledighet. Meningen är att kartläggningen
20284: erbjuder arbetsalterneringen på motsvarande            skall vara fårdig före utgången av året. För att
20285: sätt en möjlighet att öka sin arbetserfarenhet.        göra användningen av systemet mera omfattande
20286: Samtidigt erbjuds arbetsgivarna en möjlighet att       har arbetsministeriet satt det som sitt mål att bl.a.
20287: på ett smidigt sätt få nytt kunnande in i arbetsge-    höja alterneringsersättningens nivå. Strävan är
20288: menskapen. I och med att antalet äldre arbetsta-       att höja alterneringsersättningen från nuvarande
20289: gare ökar på arbetsmarknaden och strukturen på         60 procent till70-80 procent av arbetslöshetser-
20290:  arbetskraftsutbudet förändras är arbetsalterne-       sättningen. Denna målsättning har emellertid
20291:  ring också ett viktigt alternativ då det gäller att   inte vunnit bifall på arbetsgivarhåll. Arbetsgivar-
20292:  främja kvalifikationerna för arbetsmarknaden          organisationerna har bl.a. tillställt mig en skrivel-
20293:  och upprätthålla arbetsförmågan.                      se, där det konstateras att de mål som jag ovan
20294:     F ör den som ämnar sig på alterneringsledighet     redogjort för strider mot det inkomstpolitiska
20295:  är alterneringsersättningens storlek 60% av den       avtalet och äventyrar systemet med trepartsför-
20296:  arbetslöshetsdagpenning tili viiken person en, om     handlingar. Trots detta försöker jag fortsätta be-
20297:  han var arbetslös, skulle vara berättigad, dock       redningsarbetet enligt trepartsprincipen och göra
20298:  högst 4 500 mark per månad. Den som deltar i          vad jag kan i frågan.
20299:  frivillig yrkesutbildning kan dessutom för varje
20300: 
20301:      Helsingforsden 30 december 1996
20302: 
20303:                                                                     Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
20304:                                             KK 916/1996 vp
20305: 
20306: Kirjallinen kysymys 916
20307: 
20308: 
20309: 
20310: 
20311:                                    Mikko Elo /sd: Armeijan saappaiden valmistukseen käytettävän
20312:                                       nahan alkuperämaasta
20313: 
20314: 
20315:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20316: 
20317:    Suomen puolustusvoimat on tilannut suoma-          Oy:n nyt käy. Varmaa on kuitenkin, että tilauk-
20318: laiselta kenkätehtaalta 15 000 paria saappaita.       sen menettäminen pahentaa olennaisesti koko
20319: Tilauksen tarkkaa arvoa ei haluta antaa julkisuu-     Suomen nahkateollisuuden ja erityisesti Sata-
20320: teen, mutta suuruusluokka on noin 5 miljoonaa         nahka Oy:n tilannetta. On myös tärkeää, että
20321: markkaa.                                              Suomessa kriisiaikojen varalta säilytetään tietty
20322:    Saappaat tehdään ensimmäistä kertaa ulko-          perusteollisuus, johon nahan valmistuskin kuu-
20323: maisesta (brasilialaisesta) nahasta. Puolustusvoi-    luu. Työllisyysnäkökulma on kokonaan unoh-
20324: mat perustelee ulkomaisen nahan käyttöä sillä,        dettu käytettäessä ulkomaista nahkaa Suomen
20325: että ulkomaisesta nahasta saappaita voidaan sa-       armeijan saappaiden valmistukseen.
20326: malla rahamäärällä valmistaa enemmän kuin                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20327: suomalaisesta.                                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20328:    Edellä mainitusta puolustusvoimien päätök-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20329: sestä seuraa se, että suomalaiset nahanva1mista-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20330: jat, Satanahka Kiukaisissa ja Lapuan Nahka,
20331: joutuvat entistä syvempiin vaikeuksiin. Kiukai-                Onko Suomen puolustusvoimat otta-
20332: sissa toimiva Satanahka on jo ennestään velkasa-             nut riittävästi huomioon Suomen työlli-
20333:  neerauksessa.                                               syystilanteen valitessaan ulkomaisen na-
20334:    Täsmällistä tietoa ei ole siitä, miten Satanahka          han armeijan saappaiden valmistukseen?
20335: 
20336:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1996
20337:                                              Mikko Elo /sd
20338: 
20339: 
20340: 
20341: 
20342:  260017
20343: 2                                        KK 916/1996 vp
20344: 
20345: 
20346: 
20347: 
20348:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
20349: 
20350:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Vaikka kotimaisen osaamisen väheneminen
20351: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      nahkajalkineiden alalla onkin sinänsä valitetta-
20352: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    vaa, osaamisen mahdollista vähenemistä ei voida
20353: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko         pitää puolustushallinnon kannalta kriittisenä,
20354: Elon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      koska varsikenkää ei pidetä kriisiajan strategise-
20355: 916:                                               na tuotteena. Kriisiajan sotilasjalkineena käyte-
20356:                                                    tään erilaisia kumisaappaita varsikengän ollessa
20357:          Onko Suomen puolustusvoimat otta-         lähinnä varajalkine. Tämänjohdosta varsikenkä
20358:        nut riittävästi huomioon Suomen työlli-     ei kuulu puolustusvoimien kriisiajan hankinta-
20359:        syystilanteen valitessaan ulkomaisen na-    suunnitelmaan eikä nahkakenkää osteta kriisi-
20360:        han armeijan saappaiden valmistukseen?      ajan valmiusvarastoihin.
20361:                                                       Puolustushallinnon käsityksen mukaan ulko-
20362:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       maisen nahan valinnalla tässä tapauksessa ei ole
20363: vasti seuraavaa:                                   myöskään ollut merkitystä suomalaisen kenkä-
20364:                                                    teollisuuden kriisivalmiuteen eikä yleisesti suo-
20365:    Puolustusvoimat on 17.7.1996 tehnyt Sievin      malaisen nahkateollisuuden jatkuvuuteen, sillä
20366: Jalkine Oy:n kanssa sopimuksen 15 000 parin        kyseisen kotimaisen nahan arvonlisäveroton
20367: brasilialaisesta päällisnahasta valmistettavien    hankinta-arvo olisi ollut vain noin 1,1 miljoonaa
20368: varsikenkien hankkimisesta hintaan 4 548 180       markkaa.
20369: mk (303 mk/kpl ilman alv:a). Ulkomainen nahka         Puolustusvoimat pyrkii hankinnoissaan mah-
20370: täytti varsikengästä tehdyn spesifikaation nor-    dollisimman suureen kotimaisuuteen, ottaen kui-
20371: mit.                                               tenkin huomioon voimassa olevat valtion han-
20372:    Hintavertailussa kotimaisesta nahasta tehty-    kintoja koskevat säännökset sekä taloudelliset
20373: jen kenkien arvonlisäveroton hinta olisi ollut     näkökohdat. Tässä tapauksessa hinnanero koti-
20374: 4 924 500 mk. Hinnanero oli 376 320 mk.            ja ulkomaisen nahkavaihtoehdon välillä oli niin
20375:    Kaupan perusteluna oli selkeästi puolustus-     suuri, ettei kotimaista nahkavaihtoehtoa perus-
20376: voimille taloudellisin vaihtoehto. Halvempi vaa-   tellusti voitu valita. Itse kenkä kuitenkin tulee
20377: timukset täyttävä ulkomainen nahka mahdollisti     kotimaiselta valmistajalta ja näin ollen hankinta
20378: 1 242 lisäparin hankinnan. Tiukkenevat määrä-      ylläpitää korkeatasoista suomalaista alan osaa-
20379: rahakehykset osaltaan pakottavat myös hankin-      mista ja työllisyyttä.
20380: noissa hakemaan entistä enemmän puhtaasti
20381: kustannusedullisimpia vaihtoehtoja.
20382:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1996
20383:                                                                  Puolustusministeri Anneli Taina
20384:                                              KK 916/1996 vp                                                 3
20385: 
20386: 
20387: 
20388: 
20389:                                          Tili Riksdagens Talman
20390: 
20391:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            Ä ven om det i sig är beklagligt att det inhem-
20392: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         ska kunnandet inom 1äderskodonsbranschen
20393: 1em av statsrådet översänt fö1jqnde av riksdags-       minskar, kan ett eventuelit minskat kunnande
20394: man Mikko Elo undertecknade spörsmål nr 916:           inte ur försvarsförvaltningens synpunkt anses
20395:                                                        vara kritiskt, eftersom kängorna inte betraktas
20396:           Har Finlands försvarsmakt i tillräcklig      som en strategisk produkt under kristid. Som
20397:        grad beaktat sysselsättningsläget i Fin-        militärskodon används under kristid olika slag
20398:        land vid valet av utländskt 1äder för till-     av gummistövlar medan kängorna närmast fun-
20399:        verkning av armens stövlar?                     gerar som reservskodon. På grund härav hör de
20400:                                                        högskaftade kängorna inte till försvarsmaktens
20401:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          anskaffningsplan för kristid, och läderskodon
20402: anföra följande:                                       köps inte upp för kristida beredskapsupplag.
20403:                                                            Enligt försvarsförvaltningens uppfattning har
20404:     F örsvarsmakten har 17.7.1996 träffat ett a vtal   valet av utländskt läder i detta fali inte heller varit
20405: med Sievin Jalkine Oy om anskaffning av 15 000         av betydelse för den finländska skoindustrins
20406: par kängor tillverkade av brasi1ianskt ovanläder       krisberedskap, och allmänt taget inte heller för
20407: tili ett pris av 4 548 180 mk (303 mk per styck utan   den finländska läderindustrins fortsatta verk-
20408: moms). Det utländska lädret uppfylide normer-          samhet, eftersom det mervärdesskattefria an-
20409: na i den specifikation som gälier högskaftade          skaffningsvärdet för det ifrågavarande inhemska
20410: kängor.                                                lädret skulle ha varit endast ca 1, 1 milj. mk.
20411:     Vid en jämförelse av priserna framgick att             När det gälier anskaffningar försöker för-
20412: priset utan mervärdesskatt för skodon av in-           svarsmakten i så stor utsträckning som möj1igt
20413: hemskt läder skulie ha varit 4 924 500 mk. Pris-       prioritera inhemsk tillverkning, dock med beak-
20414: skilinaden uppgick tili 376 320 mk.                    tande av gällande bestämme1ser om statens upp-
20415:     Motiveringen till afTåren var det för försvars-    hand1ing samt lönsamhetssynpunkter. I detta fall
20416: makten uppenbart mest ekonomiska alternati-            var prisskillnaden mellan det inhemska och det
20417: vet. Valet a v det utländska lädret som var billiga-   utländska alternativet för läder såpass stort att
20418: re och som uppfylide kraven möjliggjorde inköp         det inte var motiverat att välja inhemskt läder.
20419: av ytterligare 1 242 par kängor. De allt stramare      Sjä1va kängan kommer dock från en inhemsk
20420: budgetramarna gör det för sin del nödvändigt att       tillverkare och upprätthåller så1unda det kvalifi-
20421: också när det gälier anskaffningar i alit större       cerade fin1ändska kunnandet inom branschen
20422: utsträckning se sig om efter a1ternativ som ur ren     och 1ikaså sysselsättningen.
20423: kostnadssynpunkt är förmånliga.
20424: 
20425:      Helsingfors den 20 december 1996
20426: 
20427:                                                                         Försvarsminister Anneli Taina
20428:                                             KK 917/1996 vp
20429: 
20430: Kirjallinen kysymys 917
20431: 
20432: 
20433: 
20434: 
20435:                                    Outi Siimes /kok: Poliisin toimivaltuuksien lisäämisestä ekaterro-
20436:                                       rismin ehkäisemiseksi
20437: 
20438: 
20439:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20440: 
20441:     Viime aikoina yhteiskunnassamme on voi-           kinoivat vahingontekokampanjoita ja kutsuvat
20442: makkaasti levinnyt ympäristönsuojelun tai eläin-      jäseniään eri paikkoihin aina ulkomaita myöten
20443: ten oikeuksien nimissä harjoitettava suoranainen      osallistumaan iskuihin. Lehtien tekijöitä ei ole
20444: väkivalta ja omaisuuteen kohdistuva rikollisuus.      saatettu vastuuseen.
20445: Mielenosoituksista on siirrytty suoraan toimin-           Viimeaikainen kehitys Suomessa ja kansain-
20446: taan ja usein päämääränä on aiheuttaa selkeitä        välinen tarkastelu osoittavat, että laittomuudet
20447: taloudellisia vahinkoja suomalaisille teollisuus-     ja myös väkivallan käyttö, kutenjoulukuun alus-
20448: yrityksille tai yksityisyrittäjille.                  sa Vantaan Fur Centerin mielenosoituksessa po-
20449:     Kansalaisoikeuksiin kuuluvaa mielipiteenva-       liiseja kohtaan, ovat yhä lisääntymässä. TV 2:n
20450: pautta ja kansalaisaktivismia on erilaisten rekis-    Maailma sanojen vankina -ohjelmassa 8.12.1996
20451: teröityjen yhdistysten ja rekisteröimättömieTI        eräs nuori aktivisti ilmoitti suoraan, että he ovat
20452: ryhmittymien toimesta ryhdytty tulkitsemaan           siirtymässä mielenosoitusten sijaan toimimaan
20453: niin, että niillä voidaan vahingoittaa elinkeinojen   "yön turvin".
20454: harjoittamista ja suorittaa järjestelmällistä lait-       Poliisi ja oikeuslaitos eivät ole kyenneet puut-
20455: tomuutta ja laittomuuteen yllyttämistä. Päätoi-       tumaan esimerkiksi ikkunoiden hajottamisen ja
20456:  misiksi aktivisteiksi ryhtyneillä maailmanparan-     muun omaisuuden tärvelemisen järjestelmälli-
20457:  tajilla ei ole suomalaisten suuren enemmistön        syyteen eivätkä estämään ilmiön leviämistä. Har-
20458:  tukea.                                               vojen vastuuseen joutuneiden aktivistien tuo-
20459:      Aktivismista on viime aikoina useimmiten         miot ovat jääneet 1ieviksi, jos niitä ylipäänsä on
20460: joutunut kärsimään suomalainen yksityisyrittä-        langetettu, ja esimerkiksi sakko- tai vahingon-
20461: jä, kuten turkistarhaaja tai -kauppias, joiden yri-   korvausrangaistukset eivät täytä merkitystään
20462:  tystoiminnalle nämä eläintenoikeusaktivistit         tekijöiden nuoren iän ja puuttuvan maksukyvyn
20463:  ovat aiheuttaneet mittavia vahinkoja.                johdosta.
20464:      Ilmiönä ns. ekaterrorismi on kuitenkin huo-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
20465:  mattavasti laajempi ja vaarallisempi kuin yksit-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20466:  täiset turkistarhaiskut. Yhteiskunnallisena il-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20467:  miönä siihen voidaan lukea myös mm. metsäteol-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20468:  lisuuttamme vastaan suunnattu tarkoitushakui-
20469:  nen vahingoittamistoiminta.                                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20470:      Ekaterrorismiin kuuluu myös toiminnan jär-                ryhtyä rikoslainsäädännön uudistami-
20471:  jestäytyneisyys, suunnitelmallisuus sekä kan-                 seksija poliisin valtuuksien turvaamisek-
20472:   sainvälisyys. Toimittamissaanjäsenlehdissä akti-             si siten, että ekaterrorismin leviäminen
20473:   vistit levittävät toimintaohjeita tihutöiden ai-             pysäytetään?
20474:   heuttamien vahinkojen maksimoimiseksi, mark-
20475: 
20476:       Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1996
20477: 
20478:                                             Outi Siimes /kok
20479: 
20480: 
20481: 
20482: 
20483:  260017
20484: 2                                         KK 917/1996 vp
20485: 
20486: 
20487: 
20488: 
20489:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
20490: 
20491:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      lyttäjää eli sitä, joka käskee, palkkaa, kiusaa tai
20492: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       muuten tahallaan taivuttaa tai viettelee toista
20493: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     rikokseen, rangaistaan ikään kuin hän itse olisi
20494: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Outi Sii-      ollut tekijä.
20495: meksen kirjallisen kysymyksen n:o 917:                  Rikoslain voimassa olevien säännösten on
20496:                                                     katsottava sisältävän riittävän kattavat ja anka-
20497:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      rat rangaistusuhat niin varsinaisten rikosten teki-
20498:        ryhtyä rikoslainsäädännön uudistami-         jöiden kuin niihin yllyttäjienkin osalta. Toimin-
20499:        seksija poliisin valtuuksien turvaamisek-    nan suunnitelmallisuus ja järjestäytyneisyys voi-
20500:        si siten, että ekoterrorismin leviäminen     daan rangaistuksia mitattaessa ottaa huomioon
20501:        pysäytetään?                                 koventamisperusteina. Mikäli rikokseen syyllis-
20502:                                                     tynyt ei kykene maksamaan hänelle mahdollises-
20503:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ti tuomittua sakkoa, tuomitaan hänelle rikoslain
20504: vasti seuraavaa:                                    2 luvun 5 §:n perusteella muuntorangaistus eli
20505:                                                     hänet määrätään maksamatta olevan sakon si-
20506:    Kysymyksessä tarkoitettuun ns. ekoterroris-      jasta pidettäväksi vankeudessa. Vahingonkor-
20507: miin liittyvät rikokset ovat useimmiten luonteel-   vauslain (412/1974) 7luvun 2 §:nja määräajasta
20508: taan vahingontekorikoksia, joita koskeva rikos-     velkomisasioissa sekä julkisesta haasteesta vel-
20509: lain 35 luku on uudistettu vuoden 1991 alusta       kojille 9.11.1868 annetun asetuksen 1 §:n sään-
20510: voimaan tulleella lailla (769/1990). Perustunnus-   nöksistä taas seuraa, että rikoksenjohdosta syn-
20511: merkistön mukaisesta teosta voidaan tuomita         tynyt vahingonkorvaussaaminen vanhenee kym-
20512: sakkoa tai vankeutta enintään yksi vuosi, mutta     menessä vuodessa rikoksen tekemisestä, kuiten-
20513: mikäli teolla mm. aiheutetaan erittäin suurta ta-   kin niin, että jokainen perimisyritys katkaisee
20514: loudellista vahinkoa tai rikoksen uhrille tämän     vanhenemisen. Näin ollen vahingonkorvausvel-
20515: olot huomioon ottaen erityisen tuntuvaa vahin-      vollisuus voi periaatteessa kestää siihen tuomi-
20516: koa, voidaan menettelyä arvioida tärkeänä va-       tun koko eliniän.
20517: hingontekona, jonka seuraamukseksi on säädet-           Niin ekoterrorismiin liittyvän kuin muunkin
20518: ty vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enin-     rikollisuuden ennaltaehkäisyssä on tärkeää, että
20519: tään neljä vuotta. Kysymyksen perusteluissa         poliisilla on riittävät pakkokeinovaltuudet, eri-
20520: mainittuun poliisiin kohdistuvaan väkivallan        tyisesti mahdollisuudet tiedonhankintaan. Loka-
20521: käyttöön soveltuu rikoslain 16luvun 1 §:n sään-     kuun alusta 1995 voimaan tulleessa poliisilaissa
20522: nös virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta,    (493/1995) annetaan poliisille rikosten ennalta
20523: jonka rangaistusasteikko normaalitapauksessa        estämiseksi ja torjumiseksi mahdollisuus mm.
20524: on vankeutta kolmesta kuukaudesta neljään           jatkuvaan tai toistuvaan tiettyyn henkilöön tai
20525: vuoteen.                                            hänen toimintaansa kohdistuvaan tarkkailuun
20526:    Kysymyksen perusteluissa on viitattu ekoter-     sekä jatkuvaan tai toistuvaan tiettyyn henkilöön
20527: rorismiin kuuluvan toiminnan järjestäytyneisyy-     kohdistuvaan tekniseen tarkkailuun. Nämä toi-
20528: teen, suunnitelmallisuuteen ja kansainvälisyy-      menpiteet ovat kohdistettavissa paitsi sellaiseen
20529: teen. Rikoslain rangaistuksen mittaamista kos-      henkilöön, jonka voidaan todennäköisesti pää-
20530: kevan 6 luvun 2 §:n mukaan rangaistuksen ko-        tellä syyllistyvän rikokseen, myös henkilöön,
20531: ventamisperusteita ovat mm. rikollisen toimin-      jonka voidaan päätellä myötävaikuttavan rikok-
20532: nan suunnitelmallisuus ja rikoksen tekeminen        sen tekemiseen. Poliisilla on siis käytössään kei-
20533: vakavia rikoksia varten järjestäytyneen ryhmän      noja, jotka jo ennen rikoksen tekemistä mahdol-
20534: jäsenenä. Nämä koventamisperusteet ovat edel-       listavat tehokkaan tiedonhankinnan.
20535: lytysten täyttyessä sovellettavissa myös kysy-          Rikoksen tapahduttua poliisi voi käyttää pak-
20536: myksessä tarkoitettuihin ekoterrorismiin liitty-    kokeinolaissa (450/1987) säädettyjä valtuuksia.
20537: viin rikoksiin.                                     Esimerkiksi vahingonteosta tai törkeästä vahin-
20538:    Rikoslain 5 luvun 2 §:n mukaan rikokseen yl-     gonteosta epäilty voidaan pidättää ja vangita,
20539:                                             KK 917/1996 vp                                           3
20540: 
20541: hänen omaisuuttaan voidaan takavarikoida ja           telmaa kysymyksessä tarkoitetun rikollisuuden
20542: hänen luonaan voidaan suorittaa etsintä. Tör-         tutkinnan ja seurannan tehostamiseksi. Suunni-
20543: keästä vahingonteosta epäiltyyn voidaan lisäksi       telman on tarkoitus valmistua vuoden 1996lop-
20544: kohdistaa televalvontaa eli salassa pidettävien       puun mennessä. Tämän vuoksi ja ottaen huo-
20545: tunnistamistietojen hankkimista televiesteistä.       mioon, mitä edellä on lausuttu toisaalta voimas-
20546: Poliisi voi myös eräin edellytyksin kohdistaa tör-    sa olevan rikoslainsäädännön ja toisaalta polii-
20547: keästä vahingonteosta epäiltyyn teknistä kuun-        sin toimivaltuuksien riittävyydestä, oikeusminis-
20548: teluaja katselua.                                     teriö ei katso tarpeelliseksi ryhtyä toimenpitei-
20549:    Sisäasiainministeriön poliisiosasto valmistelee    siin rikoslainsäädännön tai poliisin toimival-
20550: parhaillaan yhteistyössä keskusrikospoliisin,         tuuksia koskevien säännösten muuttamiseksi.
20551: suojelupoliisin ja paikallispoliisin kanssa suunni-
20552: 
20553:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1996
20554: 
20555:                                                                     Oikeusministeri Kari Häkämies
20556: 4                                             KK917/1996vp
20557: 
20558: 
20559: 
20560: 
20561:                                           Tili Riksdagens Talman
20562: 
20563:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              uppsåtligen förmår eller förleder annan till brott,
20564: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande              straffas såsom hade han själv varit gärningsman.
20565: medlem av statsrådet översänt följande av riks-              Gällande bestämmelser i strafflagen måste an-
20566: dagsman Outi Siimes undertecknade spörsmål nr            ses innehålla tiliräckligt täckande och stränga hot
20567: 917:                                                     om straff såväl i fråga om de egentliga gärnings-
20568:                                                          männen som uppviglarna. Planmässigheten i
20569:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          verksamheten och verksamhetens organiserade
20570:         ta för att revidera brottmålslagstiftningen      karaktär kan vid straffmätningen beaktas som
20571:         och säkerställa polisens befogenheter, så        skärpningsgrunder. Om den som har gjort sig
20572:         att utbredningen av ekoterrorismen kan           skyldig till ett brott inte kan betala de böter som
20573:         hejdas?                                          han eventuellt döms tili, ådöms han enligt 2 kap.
20574:                                                          5 § strafflagen ett förvandlingsstraff, dvs, han
20575:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt             förordnas att hålias i fångelse för det obetalda
20576: följande:                                                bötesbeloppet. Av bestämmelserna i 7 kap. 2 §
20577:                                                          skadeståndslagen (412/1974) och 1 § förordning-
20578:     Brotten i anslutning tili den s.k. ekoterrorism      en av 9.11.1868 om preskription i fordringsmål
20579: som avses i spörsmålet är i allmänhet till sin           och om offentlig stämning på borgenärer följer
20580: karaktär skadegörelsebrott och behandlas i 35            att en skadeståndsfordran som uppstått tili följd
20581: kap. strafflagen, vilket reviderades genom en lag        av ett brott preskriberas efter tio år räknat från
20582: som trädde i kraft i början av 1991 (769/1990).          det brottet begåtts, dock så att varje försök tili
20583: F ör en gärning enligt det grundläggande brotts-         indrivning av fordran avbryter preskriptionen.
20584: rekvisitet kan böter eller fångelse i högst ett år       Skadeståndsskyldigheten kan därför i princip
20585: dömas ut, men om gärningen åsamkar bl.a. avse-           räcka livet ut för den som dömts därtili.
20586: värd ekonomisk förlust eller om brottsoffret,                Vid förebyggandet av såväl brott i anslutning
20587: med beaktande av hans förhållanden, åsamkas              tili ekoterrorismen som annan brottslighet är det
20588: synnerligen kännbar skada, kan förfarandet be-           viktigt att polisen har tiliräckliga tvångsmedels-
20589: traktas som grov skadegörelse, för viiken den            befogenheter, framför allt möjlighet att inhämta
20590: föreskrivna påföljden är fångelse i minst fyra           information. 1 polislagen (493/1995), som trädde
20591: månader och högst fyra år. På användning av              i kraft i början av oktober 1995, ges polisen för att
20592: våld mot polisen, som nämns i motiveringen till          förebygga och avbryta brott möjlighet tili fortlö-
20593: spörsmålet, kan tillämpas bestämmelsen om                pande elier upprepad observation av en viss per-
20594: våldsamt motstånd mot tjänsteman i 16 kap. 1 §           son elier hans verksamhet samt tili fortlöpande
20595: strafflagen, för vilket straffskalan i normala fall      eller upprepad teknisk observation av en viss
20596: är fångelse från tre månader tili fyra år.               person. Dessa åtgärder kan riktas, förutom mot
20597:     1 motiveringen tili spörsmålet hänvisas tili att     en sådan person som skäligen kan misstänkas
20598: verksamheten i anknytning tili ekoterrorism är           göra sig skyldig tili något brott, också mot någon
20599: organiserad, systematisk och internationell. En-         som skäligen kan misstänkas medverka tili ett
20600: ligt 6 kap. 2 § strafflagen, som gäller straffmät-       brott. Polisen har sålunda tili sitt förfogande
20601: ning, utgör bl.a. planmässighet i den brottsliga         medel genom vilka information effektivt kan in-
20602: verksamheten och det att brottet begåtts av en           hämtas redan innan ett brott begås.
20603: medlem i en för allvarliga brott organiserad                 När ett brott har inträffat kan polisen utnyttja
20604: grupp grunder för skärpning av ett straff. Dessa         de befogenheter som anges i tvångsmedelslagen
20605: straffskärpningsgrunder kan, förutsatt att villko-       (450/1987). T.ex. den som misstänks för skadegö-
20606: ren uppfylls, tillämpas även på brott i anslutning       relse eller grov skadegörelse får anhållas och häk-
20607: till ekoterrorism.                                       tas, hans egendom får tas i beslag och husrannsa-
20608:     Enligt 5 kap. 2 § skall den som uppviglar till ett   kan får företas hos honom. Den som misstänks
20609: brott, dvs. den som bjuder, lejer, trugar eller eljest   för grov skadegörelse får dessutom underställas
20610:                                            KK 917/1996 vp                                             5
20611: 
20612: teleövervakning, dvs. hemliga identifieringsupp-     spörsmålet. A vsikten är att planen skall vara klar
20613: gifter får inhämtas om telemeddelanden. Polisen      i slutet av 1996. Med anledning av detta och med
20614: får även under vissa förutsättningar göra någon      beaktande av vad som ovan sagts om å ena sidan
20615: som är misstänkt för skadegörelse tili föremål för   den gällande brottmålslagstiftningen och å andra
20616: teknisk avlyssning och optisk övervakning.           sidan polisens tillräckliga befogenheter anser ju-
20617:    Inrikesministeriets polisavdelning utarbetar      stitieministeriet inte att det är nödvändigt att
20618: för närvarande i samarbete med centralkriminal-      vidta åtgärder för att ändra bestämmelserna i
20619: polisen, skyddspolisen och den lokala polisen en     brottmålslagstiftningen eller bestämmelserna om
20620: pian för att effektivera unders.ökningen och upp:    polisens befogenheter.
20621: följningen av sådan brottshghet som avses 1
20622: 
20623:      Helsingforsden 20 december 1996
20624: 
20625:                                                                     Justitieminister Kari Häkämies
20626:                                             KK 918/1996 vp
20627: 
20628: Kirjallinen kysymys 918
20629: 
20630: 
20631: 
20632: 
20633:                                    Kirsti Ala-Harja /kok ym.: Työvoimapoliittisen koulutuksenjärjes-
20634:                                        tämisestä
20635: 
20636: 
20637:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20638: 
20639:     Maamme työllisyystilanteen vuoksi työvoi-         rusteella voidaan kuitenkin epäillä toimenpitei-
20640: makoulutuksen volyymi ja kysyntä ovat suuria.         den työllisyysvaikutusten olevan varsin heikkoja
20641: Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen suun-         sekä palkkaperusteiseen toimenpiteeseen että
20642: nataan määrärahoja talousarvion mukaisesti 1,1        työvoimapoliittiseen koulutukseen osallistunei-
20643: miljardia markkaa opintososiaalisten etujen ol-       den kohdalla.
20644: lessa noin 1,3 miljardia markkaa. Työvoimakou-           Arveluttavasta koulutuksen suuntaamisesta
20645: lutuksessa oli viime vuonna keskimäärin noin          on osoitus Vaasan läänin työvoimapiirin toimis-
20646: 34 000 opiskelijaa, mikä on lähes viidennes           ton lähettämä tarjouspyyntö työvoimapoliittisen
20647: enemmän kuin edellisvuonna. Vuoden aikana             aikuiskoulutuksen järjestämiseksi vuonna 1997.
20648: koulutuksen aloittaneita oli yli 93 000 eli 14 pro-   Seuraavassa on suora lainaus kirjeestä:
20649: senttia enemmän kuin edellisen vuoden aikana.            "Minustako tosi Härmäläinen? v. -97 900
20650: Hakemuksia tehtiin yli 190 000 ja hakijoita oli yli   opp.tpv. Aloitus: Lääninjaon varmistuttua 15
20651:  130 000 henkilöä.                                    henkilöä. 60 päivää, josta työharjoittelua
20652:     Hakemuksia työvoimakoulutukseen tuli vii-         HOPS:n mukaan. Kohderyhmä: Väkivaltaisesti
20653: me vuonna viidennes enemmän kuin vuotta ai-           käyttäytyvät työttömät ja "pullamössösukupol-
20654: kaisemmin. Noin puolet hakemuksista johtaa            veen" kuuluvat nykynuoret Koulutus antaa teo-
20655: koulutukseen, mutta liian harva työvoimakoulu-        reettista tietoa ja käytännön kokemusta perintei-
20656:  tusjakso johtaa työllistymiseen. Ongelmana ovat      sistä kylätappeluista ja harjaannuttaa uusiin tap-
20657:  työvoimakoulutuksen laatu ja sisältö, ei siihen      pelumenetelmiin. Koulutukseen sisältyy myös
20658:  panostettujen varojen vähäisyys. Koulutus ei         totuuden kiertäminen poliisikuulustelussa, to-
20659:  vastaa riittävästi työelämän tarpeita. Tavoittee-    distajien parjaaminen käräjäoikeudessa ja leh-
20660:  na näyttää olevan mahdollisimman suuren jou-         distön rahastaminen ennen oikeudenkäyntiä ja
20661:  kon saaminen työvoimakoulutuksen piiriin,            sen jälkeen. Käytännön harjoitukset pidetään
20662:  mikä on johtanut mahdollisimman halvan -             jossain lääninhallituksessa, joka lopetetaan joka
20663:  eikä mahdollisimman tehokkaan- koulutuksen           tapauksessa."
20664:  tarjoamiseen.                                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
20665:      Koska työttömyyden lievittämiseksi suunna-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20666:  tut määrärahat ovat mittasuhteiltaan melko suu-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20667:  ria, on erityisen tärkeää pitää huolta siitä, että   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20668:  määrärahoista koituva vaikutus työllisyyden pa-
20669:  ranemiseen on mahdollisimman tehokas. Rajalli-                 Onko perusteluissa mainitun kirjeen
20670:   set voimavarat on syytä käyttää järkevästi ja              mukaisen koulutuksenjärjestäminen val-
20671:   oikeudenmukaisesti.                                        tion työllisyysrahojen oikeaa käyttöä?
20672:      Työministeriön tutkimusten ja selvitysten pe-
20673: 
20674:       Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1996
20675: 
20676:           Kirsti Ala-Harja /kok           Kalevi Lamminen /kok          Heikki Koskinen /kok
20677:           Riitta Korhonen /kok            Irja Tulonen /kok             Outi Siimes /kok
20678:                                           Kaarina Dromberg /kok
20679: 
20680: 
20681: 
20682:  260017
20683: 2                                          KK 918/1996 vp
20684: 
20685: 
20686: 
20687: 
20688:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
20689: 
20690:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       nestyneet myöhemmin työmarkkinoilla selvästi
20691: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        paremmin kuin vastaavana aikana työttömänä
20692: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      olleet; koulutetuilla on ollut enemmän työssäolo-
20693: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kirsti Ala-     ja vähemmän työttömyyskuukausia seuraavina
20694: Harjan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        vuosina. Työttömyysturvan vuoksijopa yli puo-
20695: sen n:o 918:                                         let julkistalouden nettokuluja työttömien kou-
20696:                                                      luttamisesta koituisi joka tapauksessa, vaikka
20697:           Onko perusteluissa mainitun kirjeen        koulutusta ei olisi järjestettykään.
20698:        mukaisen koulutuksenjärjestäminen val-           Työvoimakoulutuksen suunnittelu ja toi-
20699:        tion työllisyysrahojen oikeaa käyttöä?        meenpano perustuu alueellisiin kehitysnäky-
20700:                                                      miin. Päätöksenteko on viety lähelle henkilö- ja
20701:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         yritysasiakkaita, jotta koulutuksella pystyttäi-
20702: vasti seuraavaa:                                     siin nopeasti ja tehokkaasti vastaamaan työelä-
20703:                                                      män määrällisiin, laadullisiin ja alueellisiin tar-
20704:    Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen tar-        peisiin. Koulutushankinnat perustuvat tarjous-
20705: koituksena on edistää ja ylläpitää työvoiman ky-     pyyntömenettelyyn ja hankintapäätös tehdään
20706: synnän ja tarjonnan tasapainoa työmarkkinoilla.      hinta-laatusuhteen perusteella.
20707: Koulutuksella pyritään torjumaan työttömyyttä           On erittäin valitettavaa, että tutkimustenkin
20708: ja poistamaan työvoimapulaa. Työvoimakoulu-          valossa onnistunut koulutusmuoto on joutumas-
20709: tus on merkittävä osa aktiivisen työvoimapolitii-    sa kummalliseen valoon eduskunnankin tietoon
20710: kan keinovalikoimaa.                                 tulleen tarjouspyynnön vuoksi. Vaasan työvoi-
20711:    Työvoimakoulutuksen vaikutuksia on tutkit-        mapiirin toimiston lähettämä tarjouspyyntö työ-
20712: tu laajasti. Useille vuosille ajoittuneessa mitta-   voimapoliittisen aikuiskoulutuksen järjestämi-
20713: vassa vaikuttavuustutkimusprojektissa saadut         seksi vuonna 1997 sisälsi myös "Minustako tosi
20714: tulokset osoittavat koulutuksen ammattitaitoa        Härmäläinen" -kurssin. Tarjouspyyntö oli tar-
20715: parantavat vaikutukset huomattaviksi, opiskeli-      koitettu kevennykseksi eikä sitä missään vaihees-
20716: joiden motivaatioperustan vahvasti ammatilli-        sa ollut tarkoitettu vakavasti otettavaksi. Kyseis-
20717: seksija työllisyysvaikutukset huomattaviksi sekä     tä koulutusta ei luonnollisesti aiottu hankkia,
20718: kustannus-hyöty-analyysin perusteella koulu-         eikä sitä tulla hankkimaankaan. Pahoittelen vää-
20719: tuksen julkistaloudelle hyväksi investoinniksi.      rinkäsitystä.
20720: Työvoimakoulutukseen osallistuneet ovat me-
20721: 
20722:      Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1996
20723: 
20724:                                                                     Työministeri Liisa Jaakonsaari
20725:                                            KK 918/1996 vp                                            3
20726: 
20727: 
20728: 
20729: 
20730:                                        Till Riksdagens Talman
20731: 
20732:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      som varit arbetslösa under samma tid. De som
20733: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       fått utbildning har haft flera arbetade månader
20734: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     än arbetslöshetsmånader under de följande åren.
20735: man Kirsti Ala-Harja m.fl. undertecknade spörs-      På grund av utkomstskyddet för arbetslösa skul-
20736: mål nr 918:                                          le t.o.m. mer än hälften av den offentliga ekono-
20737:                                                      mins nettoomkostnader för utbildning av arbets-
20738:           Är det rätt att använda statens syssel-    lösa uppstå ändå, även om utbildningen inte
20739:        sättningsmedel till att ordna utbildning      skulle ha ordnats.
20740:        enligt det brev som nämns i motivering-           Planeringen och verkställandet av arbets-
20741:        en?                                           kraftsutbildning grundar sig på regionala utveck-
20742:                                                      lingsutsikter. Beslutsfattandet har närmats en-
20743:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        skilda och företagskunder för att man med hjälp
20744: anföra följande:                                     av utbildningen snabbt och effektivt skall kunna
20745:                                                      svara på de kvantitativa, kvalitativa och regiona-
20746:    Syftet med arbetskraftspolitisk vuxenutbild-      la behoven i arbetslivet. Anskaffningen av utbild-
20747: ning är att främja och upprätthålla balansen mel-    ning grundar sig på anbudsförfrågan och beslutet
20748: lan efterfrågan på och utbud av arbetskraft på       om anskaffning fattas utgående från relationen
20749: arbetsmarknaden. Målet med utbildningen är att       mellan pris och kvalitet.
20750: bekämpa arbetslöshet och avlägsna bristen på             Det är ytterst beklagligt att denna utbild-
20751: arbetskraft. Arbetskraftsutbildning utgör en vik-    ningsform som även i undersökningar visat sig
20752: tig del av åtgärderna inom en aktiv arbetskrafts-    vara lyckad håller på att hamna i en ofördelaktig
20753: politik.                                             dager på grund av en anbudsförfrågan som
20754:    Effekterna av arbetskraftsutbildning har varit    kommit även till riksdagens kännedom. Den
20755: föremål för omfattande undersökningar. Resul-        anbudsförfrågan som Vasa läns arbetskraftsdi-
20756: taten av ett flerårigt omfattande projekt för un-    strikts byrå sänt för anordnande av arbetskrafts-
20757: dersökning av effekterna visar att utbildningen      politisk vuxenutbildning 1997 innehöll även
20758: har en avgjort förbättrande effekt på yrkesskick-    kursen "Minustako tosi Härmäläinen" (Jag-
20759: Iigheten, att studerandenas motivationsgrund i       en sann härmäbo? Anbudsförfrågan var avsedd
20760: hög grad är yrkesmässig och sysselsättningsef-       som ett skämt och var inte i något skede avsedd
20761: fekten betydande samt att utbildningen pa basis      att tas på allvar. Man tänkte givetvis aldrig
20762:  av en analys av kostnader och nytta är en god       anskaffa den aktuella utbildningen och tänker
20763:  investering för den offentliga ekonomin. De som     inte heller i framtiden göra det. Jag beklagar
20764:  deltagit i arbetskraftsutbildning har senare haft   missförståndet.
20765:  klart större framgång på arbetsmarknaden än de
20766: 
20767:      Helsingfors den 30 december 1996
20768: 
20769:                                                                   Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
20770:                                            KK 919/1996 vp
20771: 
20772: Kirjallinen kysymys 919
20773: 
20774: 
20775: 
20776: 
20777:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Talojen osoitenumeroinnin selkeydestä
20778: 
20779: 
20780: 
20781:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
20782: 
20783:    Säännösten mukaan ainakin kaupungeissa tu-        päästä lukien on 25, vaikka taloja on rutkasti sitä
20784: lee kadunvarren talojen olla varustettuja nume-      ennen.
20785: roilla. Myös maaseudulla on talot nykyisin va-          Asiaan pitäisi saada korjaus.
20786: rustettu kiinteistönumeroinnilla. Talojen ja kiin-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
20787: teistöjen osoitenumerointi helpottaa talon löytä-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20788: mistä ja on ehdottoman välttämätön kiireellisis-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20789: sä tapauksissa kuten silloin, jos paikalle eli ta-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20790: loon hälytetään poliisi, palokunta tai sairasauto.
20791: Myös takseille tuottaa hankaluutta oikean osoit-               Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta kau-
20792: teen löytäminen.                                            pungeissa monestakin syystä tarpeellinen
20793:    Talojen osoitenumeroinnissa on valtavasti lai-           talojen osoitenumerointi saataisiin ajan
20794:  minlyöntejä. Katujen varsilla on useitakin taloja          tasalle, mikä on välttämätöntä jo yksis-
20795:  peräkkäin ilman osoitenumeroa. Esimerkiksi                 tään kiireellisissä hälytystapauksissa ta-
20796:  Helsingissä Munkkiniemenranta-nimisellä ka-                lon löytämiseksi?
20797:  dulla ensimmäinen näkyvä numero kadun alku-
20798: 
20799:      Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1996
20800: 
20801:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
20802: 
20803: 
20804: 
20805: 
20806:  260017
20807: 2                                         KK 919/1996 vp
20808: 
20809: 
20810: 
20811: 
20812:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
20813: 
20814:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      liikenneväylältä, osoitetta ilmaisevan numeron
20815: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       tai kirjaimen sen mukaan kuin kunta on asiasta
20816: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     päättänyt. Kulmatalon numero tai kirjain on
20817: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      kiinnitettävä kummankin kadun, kaavatien tai
20818: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       muun liikenneväylän puolelle. Kaupunginjärjes-
20819: n:o 919:                                            tyssäännössä ovat tarkemmat määräykset osoi-
20820:                                                     tenumeroinnista. Mainittujen säädösten valvon-
20821:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta kau-     ta kuuluu kunnan rakennusvalvontaviranomai-
20822:        pungeissa monestakin syystä tarpeellinen     selle ja poliisille.
20823:        talojen osoitenumerointi saataisiin ajan         Asetuksessa osoitenumerointi on siis järjestet-
20824:        tasalle, mikä on välttämätöntä jo yksis-     ty kysymyksessä tarkoitetulla tavalla. Mahdol-
20825:        tään kiireellisissä hälytystapauksissa ta-   listen laiminlyöntien korjaamiseksi Suomen
20826:        lon löytämiseksi?                            Kuntaliitto, joka myös on valmistanut suosituk-
20827:                                                     set järjestyssäännön määräyksiksi, on sopivin
20828:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kiinnittämään kuntien huomiota osoitenume-
20829: vasti seuraavaa:                                    roinuin kehittämisen tarpeeseen. Ympäristömi-
20830:                                                     nisteriö tuleekin pyytämään Kuntaliittoa ryhty-
20831:   Rakennusasetuksen 157 a §:n mukaan raken-         mään tarvittaviin toimiin kuntien osoitenume-
20832: nuksen omistaja on velvollinen asettamaan paik-     roinnissa mahdollisesti olevien vajavuuksien
20833: kaan, joka näkyy kadulta, kaavatieltä tai muulta    korjaamiseksi.
20834: 
20835:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1996
20836: 
20837:                                                               Ympäristöministeri Pekka Haavisto
20838:                                            KK 919/1996 vp                                           3
20839: 
20840: 
20841: 
20842: 
20843:                                        Tili Riksdagens Talman
20844: 
20845:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          visar adressen i enlighet med vad kommunen har
20846: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          beslutat. Numret eller bokstaven för ett hörnhus
20847: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      skall sättas upp mot båda gatorna, planvägarna
20848: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-         eller de andra trafiklederna. Städernas ordnings-
20849: mål nr 919:                                          stadgor innehåller l}_ärmare bestämmelser om
20850:                                                      adressnumreringen. Overvakningen av att dessa
20851:           Vad ämnar Regeringen göra för att          bestämmelser efterlevs ankommer på kommu-
20852:        den adressnumrering av husen i städerna,      nens byggnadstillsynsmyndigheter och på poli-
20853:        som av många anledningar är nödvändig,        sen.
20854:        skall föras a jour, vilket är oundgängligt       Adressnumreringen har alltså genom förord-
20855:        redan med tanke på att huset skall hittas i   ningen ordnats just så som avses i spörsmålet.
20856:        brådskande olycksfall?                        För att fylla i vissa luckor är Finlands Kommun-
20857:                                                      förbund, som också har utarbetat rekommenda-
20858:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        tioner om bestämmelserna i ordningsstadgorna,
20859: anföra följande:                                     den lämpligaste instansen, som kan göra kom-
20860:                                                      munerna uppmärksamma på behovet av att för-
20861:    Enligt 157 a § byggnadsförordningen är äga-       bättra adressnumreringen. Miljöministeriet
20862: ren aven byggnad skyldigatt påen plats som syns      kommer följaktligen att be Kommunförbundet
20863: från gatan, planvägen eller någon annan trafik-      vidta behövliga åtgärder för att avhjälpa eventu-
20864: led sätta upp ett nummer eller en bokstav som        ella brister i kommunernas adressnumrering.
20865: 
20866:      Helsingfors den 20 december 1996
20867: 
20868:                                                                     Miljöminister Pekka Haavisto
20869:                                              KK 920/1996 vp
20870: 
20871: Kirjallinen kysymys 920
20872: 
20873: 
20874: 
20875: 
20876:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Ruotsinsuomalaisten elinolojen parantami-
20877:                                         sesta
20878: 
20879: 
20880:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
20881: 
20882:    Ruotsissa asuvien suomalaisten elinolosuh-             Maamme hallitus kyllä vannoo pohjoismaisen
20883: teista on tehty varmasti satoja kyselyjä. Ruotsin      yhteistyön nimiin, mutta kuinka on asian todelli-
20884: puolelta viikoittain, usein päivittäin otetut yhtey-   nen laita.
20885: det kuitenkin kertovat, että parannusta ei ole            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
20886: tapahtunut vaan päinvastoin. Ruotsissa on me-          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20887: nossa tällä hetkellä sentyyppinen suhtautumisil-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20888: miö, että on olemassa ruotsalaiset ja ulkomaalai-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20889: set, jotka viimeksi mainitut eivät ole minkään
20890: arvoisia. Ruotsissa asuvat suomalaiset kuuluvat                  Käydäänkö pohjoismaisessa yhteis-
20891: nykyisin heidän joukkoonsa, vaikka ovat tehneet               työssä ja valtioiden välillä mitään keskus-
20892: kyseisen maan hyväksi työtä vuosikymmeniä.                    telua tai onko ajateltu ryhtyä mihinkään
20893: Sen paremmin koulutus-, kieli- kuin kulttuuri-                yhteisiin toimenpiteisiin, jotka auttaisi-
20894: olojenkaan suhteen suomalaisten elämään ei ole                vat Ruotsissa asuvia suomalaisia saa-
20895: tullut parannusta. Vaikka toki Suomessa suo-                  maan edes kohtuullisen vähemmistöase-
20896: menruotsalaisella vähemmistöllä on pitempi suo-               man maassa sen sijaan, että heidät yhä
20897: malainen kulttuuripohja, Ruotsissa asuvien suo-               kasvavassa määrin lasketaan suureen ja
20898: malaisten kohtelu ei ole heihin nähden minkään-               joissakin piireissä väheksyttyyn ulko-
20899: laisessa suhteellisuuden tasapainossa.                        maalaiseen massaan?
20900: 
20901:      Helsingissä II päivänäjoulukuuta 1996
20902: 
20903:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
20904: 
20905: 
20906: 
20907: 
20908:  260017
20909: 2                                           KK 920/1996 vp
20910: 
20911: 
20912: 
20913: 
20914:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20915: 
20916:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        men kielen. Tämän lisäksi Ruotsin pohjoisosissa
20917: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         on aina puhuttu tornionjokilaaksonsuomea,
20918: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       joka on yksi suomen kielen muunnos.
20919: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-            Ruotsin eduskunta hyväksyi vuonna 1994 kir-
20920: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         jelmän (skrivelse) suomenkielen erityisasemasta
20921: n:o 920:                                              Ruotsissa. Kirjelmässä todettiin suomen kielen
20922:                                                       olevan vanha kieli Ruotsissa ja osa ruotsinmaa-
20923:           Käydäänkö pohjoismaisessa yhteis-           laista kulttuuriperintöä. Toteamus oli tärkeä,
20924:        työssä ja valtioiden välillä mitään keskus-    koska se osoitti valtiopäivien pitävän suomen
20925:        telua tai onko ajateltu ryhtyä mihinkään       kieltä Ruotsissa kotimaisena kielenä erotuksena
20926:        yhteisiin toimenpiteisiin, jotka auttaisi-     myöhemmin maahan tulleista siirtolaiskielistä.
20927:        vat Ruotsissa asuvia suomalaisia saa-              Valtiopäivien hyväksymä kirjelmä on lähinnä
20928:        maan edes kohtuullisen vähemmistöase-          suositus, joka velvoittaa kunnat ja maakäräjät
20929:        man maassa sen sijaan, että heidät yhä         ottamaan toiminnassaan huomioon suomenkie-
20930:        kasvavassa määrin lasketaan suureen ja         lisen vähemmistön kielelliset erityistarpeet. Kir-
20931:        joissakin piireissä väheksyttyyn ulko-         jelmä ei kuitenkaan velvoita viranomaisia mil-
20932:        maalaiseen massaan?                            lään tavoin takaamaan suomenkielisiä palveluja.
20933:                                                       Tämän johdosta kirjelmän vaikutus käytännön
20934:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          elämässä on jäänyt toistaiseksi vähäiseksi.
20935: vasti seuraavaa:                                          Euroopan unionin rahoittama pienten kielten
20936:                                                       toimisto EBLUL (European Bureau for Lesser
20937:     Hallitus on tietoinen siitä, että suomen kielen   Used Languages) on hyväksynytsuomenkielen
20938: aseman turvaaminen, ja pitkällä tähtäyksellä          yhdeksi unionin alueella puhuttavista vähemmis-
20939: suomen kielen pelastaminen Ruotsissa, vaatii          tökielistä.
20940: lainsäädännöllisiä ratkaisuja. Suomenkielisten            Ruotsinsuomalaiset järjestöt ovat pitäneet
20941: palvelujen turvaaminen on mahdollista vain sen-       tärkeänä, että Ruotsi allekirjoittaisi Euroopan
20942: tyyppisen kielilainsäädännön kautta, josta Suo-       neuvoston alueellisia ja vähemmistökieliä koske-
20943: messa on kokemuksia ruotsin kielen ja osin myös       van konvention. Ruotsi ei ole vielä liittynyt sopi-
20944: saamen kielen kohdalla.                               mukseen ja tällä hetkellä istuu hallituksen asetta-
20945:     Suomen intressissä on ylläpitää rakentavaa        ma komitea pohtimassa asiaa. Komitea ottaa
20946: vuoropuhelua Ruotsin hallituksen ja muiden vi-        kantaa mm. siihen, millaisia oikeuksia suomen
20947: ranomaisten kanssa ruotsinsuomalaisten kysy-          kielellä tulee olemaan, jos Ruotsi sitoutuu sopi-
20948: myksistä. Suomi käyttää myös pohjoismaisen            mukseen, sekä onko yleissuomea ja tornionjoki-
20949: yhteistyön suomia mahdollisuuksia, Euroopan           laaksonsuomea käsiteltävä toisistaan erillään.
20950: unionin sekä Euroopan neuvoston mahdolli-                 Suomen hallitus on toistuvasti ottanut esille
20951: suuksia edistääkseen suomen kielen aseman va-         suomen kielen aseman Ruotsissa keskusteluissa
20952: kiinnuttamista Ruotsissa.                             ruotsalaisten viranomaisten kanssa esittäen Suo-
20953:     Suomen kielen aseman turvaaminen Ruotsis-         men näkökannan,jonka mukaansuomenkielelle
20954: sa kuuluu Suomen kansallisiin intresseihin ja hal-    tulisi turvata nykyistä vakaampi lainsäädännölli-
20955: lituksen tärkeisiin poliittisiin tavoitteisiin.       nen pohja Ruotsissa. Tasavallan presidentti
20956:     Kielipolitiikassa ruotsinsuomalaiset etujärjes-    Martti Ahtisaari esitti tukensa ruotsinsuomalais-
20957: töt, Ruotsinsuomalaisten keskusliitto RSKL ja         ten vähemmistövaatimuksille valtiovierailullaan
20958: Finlandssvenskarnas riksförbund i Sverige FRIS        vuonna 1994. Pääministerit Harri Holkeri, Esko
20959: ovat asettaneet tavoitteekseen saada suomen kie-      Aho ja Paavo Lipponen ovat toistaneet Suomen
20960: lelle virallisesti tunnustetun ja lainsäädäntöön      tuen useita kertoja. Samoin asia on ollut toistu-
20961: pohjaavan vähemmistöaseman. Ruotsissa asuu            vasti esillä yhteistyöministerien , ulkoministerien
20962: kaikkiaan noin 440 000 ensimmäisen ja toisen          ja opetusministerien virallisissa ja epävirallisissa
20963: polven suomalaista, joista valtaosa hallitsee suo-    tapaamisissa. Viimeksi asia oli esillä Ruotsin yh-
20964:                                             KK 920/1996 vp                                             3
20965: 
20966: teistyöministeri Margareta Winbergin vierailles-          Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimieli-
20967: sa Suomessa 4.1 0.1996. Lisäksi Suomen edusta-        miä kehotetaan käyttämään sellaista kieltä, jota
20968: jat ovat herättäneet asiasta keskustelua Pohjois-     asiakas tai potilas voi ymmärtää.
20969: maiden neuvoston istunnoissa.                             Sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla on
20970:     Koulukysymyksessä voidaan todeta, että suo-       ruotsinsuomalaisten kohdalla sopimuksista huo-
20971: malaisen kouluopetuksen tilanne Ruotsissa on          limatta jatkuvia ongelmia. Esimerkkinä voidaan
20972: kehittynyt vaihtelevasti.                             mainita, että Tukholman läänissä on päätetty
20973:     Suomen kielen asemaa on parantanut suoma-         lakkauttaa kaupungin viimeinen suomenkielinen
20974: laisten vapaakoulujen syntyminen viimeisten           psykiatrinen hoitopalvelu. Suomenkielisten pal-
20975: vuosien aikana. Kaikkiaan Ruotsissa toimii            velujen alasajoa on vaikea pitää ainakaan poh-
20976: kymmenen ruotsinsuomalaista vapaakoulua,              joismaisten sopimusten hengen mukaisena.
20977: joiden opetuskieli on suomi ja jotka tähtäävät            Kulttuurin ja tiedotusvälineiden alueelta voi-
20978: lasten koulutuksessa ja kasvatuksessa aktiiviseen     daan todeta, että Ruotsin radio on tehnyt pää-
20979: kaksikielisyyteen ja monikulttuurillisuuteen. Va-     töksen aloittaa suomenkielinen digitaalinen ra-
20980: paakoulujen tulevaisuus saattaa kuitenkin osoit-      diokanava vuoden 1998 alusta. Radiokanavan
20981: tautua epävarmaksi uuden lainsäädännön vuok-          perustaminen on suurin ruotsinsuomalainen
20982: si rahoituspäätösten siirryttyä valtiovallalta kun-   kulttuurihanke aikoihin. Oman valtakunnallisen
20983: nille myös näiden koulujen osalta. Tiedossa on,       radiokanavan saaminen parantaa merkittävällä
20984: että ainakin yksi vapaakoulu on jo lopettanut         tavalla ruotsinsuomalaisten mahdollisuuksia
20985: toimintansa sen jälkeen, kun asianomainen kun-        saada tietoa omalla kielellään.
20986: ta on antanut ymmärtää pyrkivänsä suomalaisen             Ruotsinsuomalainen lehdistö on heikko eikä
20987: koulun sulkemiseen.                                   maassa ilmesty yhtään suomenkielistä päiväleh-
20988:     Ruotsalaisissa kouluissa on edelleen suoma-       teä. Viikkolehtiä,joiden levikki on vaatimaton ja
20989:  laisia luokkia, mutta niiden määrä on kuitenkin      jotka kamppailevat jatkuvissa talousvaikeuksis-
20990:  vähentynyt. Kuitenkin useimmissa tapauksissa         sa, ilmestyy kaksi ja niistäkin toinen on lakkaut-
20991:  suomalaiset luokat toimivat edelleen hyvin tai       tamisuhan alainen. Toinen jatkaa toimintaansa
20992:  tyydyttävästi.                                       lehdistötuen turvin.
20993:     Ongelmallisin tilanne on ruotsalaisten koulu-         Suomen television toimitettu kanava näkyy
20994: jen kotikielen opetuksen kohdalla. Kotikielen         noin puolessa ruotsinsuomalaisista talouksista.
20995:  opetusta on vähennetty laman aikana ja kotikieli     Kun Yle aloittaa satelliittilähetykset tällä kana-
20996:  on myös siirretty lukujärjestyksen ulkopuolelle,     valla vuoden 1997 keväällä, on Ylen kanavaa
20997:  mikä on monissa tapauksissa merkittävästi vai-       mahdollisuus katsella koko Ruotsissa. Myös
20998:  keuttanut suomalaislasten mahdollisuuksia pi-        tämä uudistus merkitsee melkoista parannusta
20999:  tää yllä äidinkielen taitoaan.                       ruotsinsuomalaisten viestintäpalveluissa.
21000:     Sosiaalisista kysymyksistä voidaan todeta,            Ruotsin ainoa suomenkielinen laitosteatteri
21001:  että Pohjoismaiden välillä on sopimus oikeudes-      Finska Riks lakkautetaan itsenäisenä kokonai-
21002:  ta käyttää omaa kieltään muussa Pohjoismaassa        suutena Riksteaternin yhteydessä. Suomenkieli-
21003:  (ns. kielisopimus). Tätä sopimusta on nyt laajen-    nen teatteritoiminta kyllä jatkuu, mutta ruotsa-
21004:  nettu uuden sosiaalipalvelusopimuksen tultua         laisten alaisuudessa.
21005:  voimaan.                                                 Hallitus tukee ruotsinsuomalaisten tavoitetta
21006:     Sosiaalipalvelujen, toimeentulotuen tai ter-      saada suomen kielelle virallisesti tunnustetun ja
21007:  veydenhuollon palvelujen kohdalla on kansalai-       lainsäädäntöön pohjaavan vähemmistöaseman.
21008:  sella ehdoton oikeus käyttää pohjoismaista kiel-     Hallitus arvioi uusien toimenpiteiden tarvetta ja
21009:  tä, kuten suomea. Oikeus käyttää omaa kieltään       muotoa Ruotsin suhdetta Euroopan neuvoston
21010:  koskee käännyttäessä kirjallisesti toisen Pohjois-   alueellisia ja vähemmistökieliä koskevaan kon-
21011:  maan viranomaisen puoleen. Viranomaisten on          ventioon pohtivan komitean annettua mietintön-
21012:  huolehdittava tarvittaessa tulkkaus- ja käännös-     sä.
21013:  avusta.
21014:       Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1996
21015: 
21016:                                                            Eurooppa-ministeri,
21017:                                                            ulkomaankauppaministeri Ole Norrback
21018: 4                                            KK 920/1996 vp
21019: 
21020: 
21021: 
21022: 
21023:                                          Tili Riksdagens Talman
21024: 
21025:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Sveriges nordliga delar alltid talats tornedalsfin-
21026: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          ska, en variant av finska.
21027: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-            Sveriges riksdag godkände 1994 en skrivelse
21028: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr           om finskans särställning i Sverige. 1 skrivelsen
21029: 920:                                                    konstaterades att finskan är ett gammalt språk i
21030:                                                         Sverige och en del av landets kulturarv. Konsta-
21031:           Förs det inom det nordiska samarbetet         terandet var viktigt, eftersom det visade att riks-
21032:        och mellan staterna någon diskussion om          dagen anser att finskan i Sverige är ett inhemskt
21033:        eller har man tänkt på att vidta några som       språk till skillnad från de invandrarspråk som
21034:        helst gemensamma åtgärder till hjälp för         kommit till Sverige senare.
21035:        de i Sverige bosatta finnarna att uppnå              Den skrivelse som riksdagen godkände är när-
21036:        ens en skälig minoritetsstatus i landet i        mast en rekommendation som ålägger kommu-
21037:        stället för att de i allt högre grad räknas in   nerna och landstingen att beakta den finska mi-
21038:        i den stora, och i vissa kretsar ringaktade,     noritetens språkliga särbehov i sin verksamhet.
21039:        skaran av utlänningar?                           Skrivelsen förpliktar ändå inte på något sätt
21040:                                                         myndigheterna att garantera service på finska.
21041:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Med anledning a v detta har skrivelsens praktiska
21042: anföra följande:                                        betydelse varit liten tills vidare.
21043:                                                             Den byrå för de små språken, EBLUL (Euro-
21044:    Regeringen är medveten om att tryggandet av          pean Bureau for Lesser Used Languages), som
21045: finskans ställning och, på lång sikt, räddandet av      Europeiska unionen finansierar har godkänt
21046: finskan i Sverige kräver avgöranden på lagstift-        finska som ett av minoritetsspråken inom unio-
21047: ningsnivå. Service på finska kan tryggas bara via       nen.
21048: språklagstiftning av den typ som vi i Finland har           De sverigefinska organisationerna har ansett
21049: erfarenhet av när det gäller svenskan och till en       det vara viktigt att Sverige undertecknar den
21050: del också samiskan.                                     Europarådskonvention som gäller regionala
21051:    Det ligger i Finlands intresse att upprätthålla      språk och minoritetsspråk. Sverige har ännu inte
21052: en konstruktiv dialog med regeringen och andra          tillträtt konventionen, och för tillfållet dryftas
21053: myndigheter i Sverige i angelägenheter som berör        frågan av en kommitte som regeringen tillsatt.
21054: sverigefinnarna. Finland använder sig också av          Kommitten skall ta ställning bl.a. till vilka rättig-
21055: de möjligheter som det nordiska samarbetet, Eu-         heter finskan kommer att ha om Sverige förbin-
21056: ropeiska unionen och Europarådet erbjuder när           der sig att iaktta konventionen samt till huruvida
21057: det gäller att främja befåstandet av finskans ställ-    det finska allmänspråket och tornedalsfinskan
21058: ning i Sverige.                                         skall behandlas skilt från varandra.
21059:    Tryggandet av finskans ställning i Sverige är            Den finska regeringen har upprepade gånger
21060: ett nationellt intresse för Finland och ett av den      tagit upp finskans ställning i Sverige vid diskus-
21061: finska regeringens viktiga politiska mål.               sioner med svenska myndigheter och fört fram
21062:    lnom språkpolitiken har de sverigefinska in-         Finlands ståndpunkt, enligt viiken finskan bör
21063: tresseorganisationerna,        Ruotsinsuomalaisten      ges en stabilare lagstadgad grund i Sverige. Repu-
21064: keskusliitto RSKL och Finlandssvenskarnas               blikens president Martti Ahtisaari förde fram sitt
21065: riksförbund i Sverige FRIS, ställt som mål att          stöd för sverigefinnarnas minoritetskrav under
21066: finskan skall få en officiellt erkänd minoritetssta-    sitt statsbesök år 1994. Statsministrarna Harri
21067: tus som grundar sig på lag. 1 Sverige bor det           Holkeri, Esko Aho och Paavo Lipponen har flera
21068: sammanlagt ca 440 000 finländare som hör till           gånger upprepat Finlands stöd. Likaså har frå-
21069: första och andra generationen, och av dem be-           gan upprepade gånger tagits upp vid samarbets-,
21070: härskar största delen finska. Förutom detta har i       utrikes- och undervisningsministrarnas officiella
21071:                                               KK 920/1996 vp                                             5
21072: 
21073: och inofficiella sammankomster. Senast togs frå-            Dessutom uppmanas social- och hälsovårds-
21074: gan upp när samarbetsminister Margareta Win-            instanserna använda ett sådant språk som kun-
21075: berg besökte Finland 4.10.1996. Dessutom har            den eller patienten kan förstå.
21076: representanterna för Finland väckt debatt om                lnom social- och hälsovårdssektorn uppträder
21077: frågan vid Nordiska rådets sessioner.                   oavbrutet problem för sverigefinnarnas del, trots
21078:     Angående skolfrågan kan det konstateras att         konventionerna. Som exempel kan nämnas att
21079: den finska skolundervisningens situation i              man i Stockholms Iän har beslutat dra in stadens
21080: Sverige har utvecklats på varierande sätt.              sista finskspråkiga psykiatriska vårdtjänst. Det
21081:     Under de senaste åren har finskans ställning        är svårt att anse att nedkörningen av tjänster som
21082: förbättrats genom uppkomsten av finska frisko-          ges på finska är förenlig med de nordiska konven-
21083: lor. Sammanlagt verkar tio sverigefinska frisko-        tionernas anda.
21084: lor med finska som undervisningsspråk, vilka                1 fråga om kultur och massmedier kan det
21085: inom utbildningen och fostran av barn eftersträ-        konstateras att Sveriges Radio har beslutat starta
21086: var aktiv tvåspråkighet och en mångkulturell            en digital finskspråkig radiokanat vid ingången
21087: identitet. Friskolornas framtid kan dock visa sig       av 1998. Det är fråga om det största sverigefinska
21088: vara oviss på grund av ny lagstiftning, eftersom        kulturprojektet på långa tider. En egen riksom-
21089: finansieringsbesluten har övergått från statsmak-       fattande radiokanat förbättrar sverigefinnarnas
21090: ten till kommunerna också för dessa skolors del.        möjligheter att få information på sitt eget språk
21091: Det är känt att åtminstone en friskola redan har        betydligt.
21092: upphört med verksamheten efter att den berörda              Den sverigefinska pressen är svag, och inte en
21093: kommunen låtit förstå att den eftersträvar en           enda dagstidning utkommer på finska i landet.
21094: nedläggning av den finska skolan.                       Det finns två veckotidningar med anspråkslös
21095:      1 svenska skolor finns det all!jämt finska klas-   upplaga som kämpar med ständiga ekonomiska
21096:  ser, men antalet har minskat. Andå fungerar de         svårigheter, och den ena av dem hotas av ned-
21097:  finska klasserna i de flesta fall alltjämt väl eller   läggning. Den andra fortsätter sin verksamhet
21098:  tillfredsställande.                                    tack vare presstödet.
21099:      Situationen är mest problematisk i fråga om            En TV-kanal som Finlands television redige-
21100:  hemspråksundervisningen i de svenska skolorna.         rar kan ses i ungefår hälften av de sverigefinska
21101:  Hemspråksundervisningen har minskats under             hushållen. När Rundradion inleder satellitsänd-
21102:  depressionen, och hemspråket har också place-          ningar i kanalen våren 1997 blir det möjligt att se
21103:  rats utanför läsordningen, vilket i många fall         Rundradions kana! i hela Sverige. Också denna
21104:  avsevärt har försvårat de finska barnens möjlig-       reform innebär en avsevärd förbättring av de
21105:  heter att upprätthålla sina kunskaper i moders-        massmedietjänster som riktar sig tili sverigefin-
21106:  målet.                                                 narna.
21107:      På tai om sociala frågor kan man konstatera            Den enda finskspråkiga institutionsteatern i
21108:  att de nordiska länderna har ingått en överens-        Sverige, Finska Riks, upphör som självständig
21109:  kommelse om rätten att använda det egna språ-          helhet inom ramen för Riksteatern. Teaterverk-
21110:  ket i det övriga Norden (den s.k. språkkonventio-      samheten på finska fortgår nog, men den under-
21111:  nen). Konventionen har nu utvidgats sedan det          ställs den svenska.
21112:  nya avtalet om sociala tjänster trätt i kraft.             Regeringen stöder sverigefinnarnas mål att
21113:      När det gäller social trygghet, utkomststöd        uppnå en officiellt erkänd och lagstadgad minori-
21114:   och hälsovårdstjänster har medborgarna en             tetsstatus för finskan. Regeringen bedömer be-
21115:   ovillkorlig rätt att använda ett nordiskt språk,      hovet av och formen förnya åtgärderefter att den
21116:   såsom finska. Rätten att använda sitt eget språk      kommitte som dryftar Sveriges förhållningssätt
21117:   gäller skriftliga hänvändelser tili myndigheterna i   tili den Europarådskonvention som gäller regio-
21118:   ett annat nordiskt land. Myndigheterna skall sör-     nala språk och minoritetsspråk har avgivit sitt
21119:  ja för behövlig tolk- och översättningshjälp.          betänkande.
21120:       Helsingforsden 31 december 1996
21121: 
21122:                                                                  Europaminister,
21123:                                                                  utrikeshandelsminister Ole Norrback
21124:                                            KK 921/1996 vp
21125: 
21126: Skriftligt spörsmål 921
21127: 
21128: 
21129: 
21130: 
21131:                                   Henrik Lax /sv: Om övervakning av de länsvisa spinnfiskeloven
21132: 
21133: 
21134: 
21135:                                        Tili Riksdagens Talman
21136: 
21137:    Då riksdagen godkände ändringen av fiskela-       problemet med de bristfålliga övervakningsmöj-
21138: gen som innebär att spinnfiske kan ske med läns-     ligheterna i samband med utarbetandet av änd-
21139: visa spinnfiskelov, blev möjligheterna att överva-   ringen av förordningen om fiske i regeringen.
21140: ka att fisket sker med lov bristfålliga. Det finns      Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
21141: bl.a. inga sanktioner för underlåtenhet att visa     ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
21142: upp bevis över betald spinnfiskeavgift. Det här      ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
21143: gör övervakningen omöjlig i praktiken. Ett bote-     följande spörsmål:
21144: medel som föreslagits är iden att det med betald
21145: spinnfiskeavgift skulle följa en vimpel som kunde               Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
21146: användas som bevis på betald avgift och som                  ta för att förbättra övervakningsmöjlig-
21147: skulle göra övervakningen lättare. Bäst löses                heterna av de länsvisa spinnfiskeloven?
21148: 
21149:      Helsingforsden 11 december 1996
21150: 
21151:                                             Henrik Lax /sv
21152: 
21153: 
21154: 
21155: 
21156:  260017
21157: 2                                          KK 921/1996 vp
21158: 
21159: Kirjallinen kysymys 921                                                                    Suomennos
21160: 
21161: 
21162: 
21163: 
21164:                                   Henrik Lax /r: Läänikohtaisten viehekalastuslupien valvonnasta
21165: 
21166: 
21167:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21168: 
21169:    Kun eduskunta hyväksyi kalastuslain muu-          suuksien puuttumista koskeva ongelma ratkais-
21170: toksen, joka merkitsee viehekalastuksen sallimis-    taan parhaiten kalastusasetuksen muuttamisen
21171: ta läänikohtaisin vieheluvin, mahdollisuudet ka-     yhteydessä hallituksessa.
21172: lastuslupien valvontaan jäivät puutteellisiksi. Ei      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21173: ole esim. olemassa minkäänlaisia sanktioita, jos     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21174: jättää esittämättä todisteen viehekalastusmak-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21175: sun suorittamisesta. Tämä tekee valvonnan käy-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21176: tännössä mahdottomaksi. Yhtenä parannuskei-
21177: nona on esitetty, että maksettua viehekalastus-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21178: maksua seuraisi viiri, jota voitaisiin käyttää to-          ryhtyä läänikohtaisten viehekalastuslu-
21179: disteena maksetusta viehekalastusmaksusta ja                pien valvontamahdollisuuksien paranta-
21180: joka helpottaisi valvontaa. Valvontamahdolli-               miseksi?
21181: 
21182:      Helsingissä 11 päivänäjoulukuuta 1996
21183: 
21184:                                             Henrik Lax /r
21185:                                           KK 921/1996 vp                                              3
21186: 
21187: 
21188: 
21189: 
21190:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
21191: 
21192:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa      matta tai jolla ei ole mukana maksun suoritta-
21193: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       mista osoittavaa tositetta eikä hän voi sitä esittää
21194: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     seitsemän vuorokauden kuluessa. Sanktiojärjes-
21195: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Henrik         telmä on näin ollen olemassa myös viehekalas-
21196: Laxin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      tusmaksun osalta. Muutoin kalastuslain valvon-
21197: 921:                                                taa koskevat säännökset ovat ennallaan, kuten
21198:                                                     esimerkiksi virka-avun antamista koskeva 98 §.
21199:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Valtioneuvosto on yleisistunnossaan 11.12.
21200:        ryhtyä läänikohtaisten viehekalastuslu-      1996 antanut pöytäkirjaan lausuman, jonka mu-
21201:        pien valvontamahdollisuuksien paranta-       kaan valtioneuvosto seuraa uuden viehelupakäy-
21202:        miseksi?                                     tännön toteutumista ja kiinnittää erityistä huo-
21203:                                                     miota muun muassa riittävän valvonnanjärjestä-
21204:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        miseen ja ryhtyy epäkohtien ilmaantuessa toi-
21205: vasti seuraavaa:                                    menpiteisiin.
21206:                                                         Viehekalastusmaksun suorittamista osoittava
21207:    Eduskunta on lakialoitteen pohjalta (LA 4/       todistus on kalastuslainsäädännön mukaan val-
21208: 1995 vp) hyväksynyt lain kalastuslain muuttami-     tion asianomaiselle postisiirtotilille suoritettua
21209: sesta (EK 20/1996 vp). Lainmuutos sisältää sään-    maksua osoittava kuitti. Maa- ja metsätalousmi-
21210: nökset viehekalastuksen sallimisesta läänikoh-      nisteriö ei pidä mahdollisena maksun maksamis-
21211: taisen viehekalastusmaksun maksamista vas-          ta osoittavan näkyvän virallisen merkin kuten
21212: taan. Eduskunta muutti samalla kalastuslain         viirin tms. käyttöönottoa. Sellaisen merkin toi-
21213: 107 §:ää. Mainitun pykälän 7 kohdassa määrä-        mittamiseen asiakkaille sekä käytön valvontaan
21214: tään rangaistus sille, joka kalastaa kalastuksen-   liittyisi huomattavia käytännön vaikeuksia.
21215: hoitomaksua tai viehekalastusmaksua suoritta-
21216: 
21217:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1997
21218: 
21219:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
21220: 4                                           KK 921/1996 vp
21221: 
21222: 
21223: 
21224: 
21225:                                          Tili Riksdagens Talman
21226: 
21227:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       för fiskeförseelse. Det finns sålunda sanktioner
21228: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         även för de länsvisa spinnfiskekortens del. 1 öv-
21229: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       rigt gäller fortfarande fiskelagens bestämmelser
21230: man Henrik Lax undertecknade spörsmål nr 921:          om övervakning, exempe1vis 98 § om myndighe-
21231:                                                        ters handräckning.
21232:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-            Statsrådet har vid sitt allmänna sammanträde
21233:        ta för att förbättra övervakningsmöjlig-        11.12.1996 låtit anteckna i protokollet ett utlå-
21234:        heterna av de länsvisa spinnfiskeloven?         tande enligt vilket statsrådet följer med förverkli-
21235:                                                        gandet av det nya spöfisketillståndsförfarandet
21236:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          och fåster speciell uppmärksamhet vid bl.a. ord-
21237: anföra följande:                                       nandet av tillräcklig övervakning och ifall miss-
21238:                                                        förhållanden uppstår, skrider till åtgärder.
21239:    Utgående från en lagmotion (LM 4/1995 rd)              Enligt fiskelagstiftningen är kvitto över till
21240: har riksdagen godkänt lagen om ändring av lagen        vederbörligt statligt postgirokonto inbetald av-
21241: om fiske (RSk 20/1996 rd). 1 lagen ingår bestäm-       gift bevis över beta1d spöfiskeavgift. Jord- och
21242: melser om rätten att länsvis bedriva handred-          skogsbruksministeriet anser det inte vara möjligt
21243: skapsfiske efter att spöfiskeavgiften betalats.        att tai bruk något synligt officiellt märke, exem-
21244: Samtidigt ändrade riksdagen 107 § i lagen om           pe1vis en vimpel eller något annat liknande, som
21245: fiske. En1igt punkt 7 i nämnda paragraf skall den      skulle visa att avgiften är betald. 1 praktiken
21246: som bedriver fångst av fisk fastän han inte betalt     skulle det för ett dylikt märkes del uppstå avse-
21247: fiskevårdsavgift eller spöfiskeavgift eller som inte   värda svårigheter vid distributionen till kunder-
21248: har med sig bevis över betald avgift och som inte      na och vid övervakningen av användningen.
21249: kan visa upp det inom sju dygn dömas till straff
21250: 
21251:      Helsingfors den 7 januari 1997
21252: 
21253:                                                         Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
21254:                                               KK 922/1996 vp
21255: 
21256: Kirjallinen kysymys 922
21257: 
21258: 
21259: 
21260: 
21261:                                      Hannu Takkula /kesk: Posion aluetalouden tulevaisuuden näky-
21262:                                         mistä
21263: 
21264: 
21265:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
21266: 
21267:     Elintarviketieto Oy:n tilastot viime vuodelta        pakollisia investointeja on tehty vain alle 20 %.
21268: kertovat varsin korutonta kieltään. Posion kun-          Rivien välistä on luettavissa, että maatalousyrit-
21269: nassa maatalouden tulot sivuansioineen laskivat          täjät ovat vielä odottavana kannalla, mitä tule-
21270: 13,4 milj. mk verrattuna vuoteen 1994. Tulos olisi       vaisuuteen tulee. Vaarana on, että ellei valoa näy
21271: ehkä vieläkin suurempi, elleivät maatalousyrittä-        tunnelin päässä, niin kykenevät ja velattomat
21272: jät olisi myyneet viime vuonna enemmän metsää            yrittäjät lopettavat karjanpidon vuoden 1997 ai-
21273: verrattuna edelliseen vuoteen. Myynnin lisäys oli        kana. Kuten edellä mainitsin maidon lähettäjien
21274: noin 1,5 milj. mk.                                       määrästä, niin )opettajien määräkin voi kerralla
21275:     Posio on voimakas maatalouspitäjä, ja vuo-           olla kymmeniä tiloja. Tämä olisi luonnollisesti
21276: den 1995 lopun tilaston mukaan Posiolla on La-           katastrofi Posion kunnan ja sen aluetalouden
21277: pin läänissä eniten maidonlähettäjiä, 156 kappa-         kannalta. Maataloustuottajien tulevaisuuden
21278: letta. Maitomäärässä Posio on toisena 12 milj.           näkymiä synkentävät lisäksi maitokiintiöleikka-
21279:  litralla Tornion 15 milj.litranjälkeen Lapin lää-       us sekä maataloustukien "valuminen" etelään.
21280:  nissä. Notkahduksessa maitotulot vuonna 1994               Edellä mainittu maataloustulojen notkahdus
21281:  olivat 41 milj. mk ja tuotos 12 milj. litraa. Nyt       ei johdu siis siitä, etteikö kaikkia mahdollisia
21282:  tulot olivat 38 milj. mk ja tuotos 12 milj. litraa.     tukia olisi haettu. Kysymys on siitä, että Posion
21283:  Tämä lasku tapahtui juuri EU:hun liittymisen            kunnassa ei ole keksitty, eikä ole löydettykään,
21284:  liitoskohdassa ja se on kokonaisuutena suurin           sellaisia sivuansioita, jotka soveltuisivat hyvin
21285:  notkahdus, mitä on Lapin eri kunnissa. Rovanie-         maatalouden rinnalle. Myös valtionapujen muu-
21286:  men maalaiskunnan notkahdus oli suunnilleen             tos, joka pienentää vuositasolla Posion kunnan
21287:  samaa luokkaa.                                          tuloja noin 15 milj. mk, pahentaa tulevaisuuden
21288:      Posion kunnan ongelmaa kärjistää etäisyys           näkymiä. Tällä hetkellä kunnan talous on varsin
21289:  kasvukeskuksista, mikä näkyy varsinkin sivuan-          hyvällä mallilla, mutta varastot on syöty koko-
21290:  sioiden vähäisyytenä. Toisin sanoen Posiolla ei         naan vuosituhannen vaihteeseen mennessä val-
21291:  ole Anu Pentikin tehtaiden lisäksi juuri muuta          tionosuusleikkausten johdosta.
21292:  kuin maataloutta. Maatalouden vähentymisen                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
21293:  tilalle ei ole keksitty mitään uutta. Palveluelinkei-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21294:  notkaan eivät työllistä, mikä johtuu etäisyydestä       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21295:   kasvukeskuksiin. Tällä hetkellä maatalouden in-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21296:  vestoinnit ovat pysähdyksissä, navettalaajen-
21297:   nuksia tai muutakaan varsinaista tuotannollista                  Millaisiin toimiin Hallitus aikoo ryh-
21298:   investointia ei ole käynnissä. Muutamia ympä-                 tyä,jotta Posion kunnan kaltaiset maata-
21299:   ristötukien edellyttämiä Iantaloiden laajennuk-               lousvaltaiset kunnat voivat selvitä maata-
21300:   sia on tehty. Niissäkin näyttää odottavan aika-               louden rajujen leikkauksien yli toiminto-
21301:   pommi, nimittäin suuri osa maanviljelijöistä ei               jen ja peruspalvelujen romahtamatta, ja
21302:   ole vielä tätä tehnyt kehotuksista huolimatta.                   pitääkö Hallitus merkityksellisenä
21303:   Aikaa on enää jäljellä vain ensi vuosi. Tuolloin              maatalousvaltaisten aluetalouksien ke-
21304:   Iantaloiden on oltava kunnossa, muutoin ympä-                 hittämistä ja niistä huolehtimista myös
21305:   ristötuetjäävät saamatta. Tähän mennessä näitä                tulevina vuosina?
21306: 
21307:       Helsingissä II päivänä joulukuuta 1996
21308: 
21309:                                            Hannu Takkula /kesk
21310: 
21311:  260017
21312: 2                                          KK 922/1996 vp
21313: 
21314: 
21315: 
21316: 
21317:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21318: 
21319:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vuoden aikana. Jäsenyyden myötä valtiovallan
21320: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        mahdollisuudet vaikuttaa maatalousyrittäjien
21321: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tulotason kehitykseen ovat vähentyneet. Raja-
21322: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu           suojan poistumisen myötä sekä maataloustuot-
21323: Takkulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        teiden että tuotantopanosten hinnat määräyty-
21324: n:o 922:                                             vät suurelta osin avoimilla markkinoilla. Halli-
21325:                                                      tuksella ei ole juurikaan keinoja vaikuttaa maa-
21326:           Millaisiin toimiin Hallitus aikoo ryh-     taloustuotteiden ja tuotantopanosten hintakehi-
21327:        tyä,jotta Posion kunnan kaltaiset maata-      tykseen. Kansallisen tukipolitiikan suhteen liik-
21328:        lousvaltaiset kunnat voivat selvitä maata-    kumatila on myös varsin tarkoin rajattu. Rajat
21329:        louden rajujen leikkausten yli toiminto-      muotoutuvat toisaalta komission päätösten pe-
21330:        jen ja peruspalvelujen romahtamatta, ja       rusteella ja toisaalta maa- ja puutarhatalouden
21331:           pitääkö Hallitus merkityksellisenä         kansalliseen tukeen käytettävissä olevan määrä-
21332:        maatalousvaltaisten aluetalouksien ke-        rahan perusteella.
21333:        hittämistä ja niistä huolehtimista myös           Valtiontalouden yleisten säästöjen johdosta
21334:        tulevina vuosina?                             maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen mää-
21335:                                                      rärahaa on supistettu vuositasolla 750 milj.
21336:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         markkaa kevään 1994 valtioneuvoston periaate-
21337: vasti seuraavaa:                                     päätöksen tasosta. Kun lisäksi otetaan huo-
21338:                                                      mioon energiaverojen osittaisena palautuksena
21339:    ED-jäsenyyden myötä tapahtunut maatalou-          maataloudelle palautuva 25 milj. markkaa, muo-
21340: den taloudellisen toimintaympäristön muutos on       dostuu määrärahan nettovähennykseksi 725
21341: koskettanut maatalousvaltaisia kuntia. Maata-        milj. markkaa. Käytettävissä olevan määrärahan
21342: loustuotteiden rajasuojan poistumisen sekä hin-      pienenemisen johdosta kansallisten tukien tuki-
21343: ta- ja markkinajärjestelmien muutoksen seu-          tasoja on jouduttu tarkistamaan. Tehdyt tarkis-
21344: rauksena markkinahinnat ja viljelijöiden tuot-       tukset on pyritty tekemään sekä alueellisesti että
21345: teistaan saarnat myyntitulot laskivat vuoden         eri tuotantosuuntien välillä tasapainoisesti. Alu-
21346: 1995 alussa selvästi jäsenyyttä edeltäneeseen ai-    eellisen tasavertaisuuden vuoksi mitään yksit-
21347: kaan verrattuna. Markkinoiden vapautuminen           täistä aluetta ei ole jätetty leikkausten ulkopuo-
21348: laski myös eräiden tuotantopanosten hintoja,         lelle. Tehdyt yksikkötukien leikkaukset eivät
21349: mikä osittain on kompensoinut myyntitulojen          muuta kansallisten tukien alueellista jakaumaa.
21350: laskusta johtuneita tulonmenetyksiä.                 Vuoden 1996 tavoin vuonna 1997 maa- ja puu-
21351:    Markkinahintojen laskun seurauksena synty-        tarhatalouden kansallisten tukien kokonaismää-
21352: neiden tulonmenetysten lieventämiseksi makse-        rästä 37 % kohdistuu A-ja B-alueille ja 63 % C-
21353: taan koko maassa asteittain alenevaa siirtymä-       tukialueille. Tuotantosuunnittain tarkasteltuna
21354: kauden tukea vuoteen 1999 saakka. Keski- ja          ainoastaan naudanlihantuotanto ja lammasta-
21355: Pohjois-Suomessa (C-tukialueet) maksetaan li-        lous ovatjääneet leikkausten ulkopuolelle. Vuo-
21356: säksi pitkäaikaista pohjoista tukea, jonka tavoit-   den 1997 tuet maksetaan näissä tuotantosuun-
21357: teena on ylläpitää alueiden ilmasto-olosuhteisiin    nissa vaikean markkinatilanteen vuoksi komissi-
21358: luontaisella tavalla soveltuvaa perinteistä alku-    on sallimina enimmäistukina.
21359: tuotantoa ja jalostusta. Vuodesta 1997 alkaen            Hallitus pitää maatalousvaltaisten alueta-
21360: Etelä-Suomi tulee vakavien vaikeuksien tukipa-       louksien kokonaisvaltaista kehittämistä tärkeä-
21361: ketin yhteydessä sovittujen tukimuotojen piiriin.    nä. Ohjelmaperusteiseen maaseudun kehittämi-
21362:    ED-jäsenyyden taloudelliset vaikutukset vaih-     seen on ED:n rakennerahastojen kautta ohjatta-
21363: televatjossain määrin alueittain ja tuotantosuun-    vissa merkittävästi varoja. Esimerkiksi Lapin
21364: nittain. Yleisesti voidaan kuitenkin todeta, että    maakuntaliiton alueella on Suomen harvaan
21365: maatalouden toimintaedellytykset on voitu koh-       asuttujen alueiden tavoite 6 -ohjelman puitteissa
21366: tuullisesti turvata kahden ensimmäisen jäsenyys-     vuoteen 1999 asti käytettävissä yhteensä 108,6
21367:                                            KK 922/1996 vp                                            3
21368: 
21369: miljoonaa ecua eli noin 630 miljoonaa markkaa        ja alkutuotantoon perustuva yritystoiminta sekä
21370: EU :n rakennerahastojen varoja. Näiden lisäksi       inhimillisten voimavarojen kehittäminen. EU:n
21371: alueen kehittämiseen on käytettävissä valtion ta-    maatalousrahasto ja alueen maaseutuelinkeino-
21372: lousarvioon merkittyjä varoja noin 600 milj.         piiri rahoittavat ohjelman puitteissa maa- ja met-
21373: markkaa. Lapin kuntien oletetaan osallistuvan        sätalouden ja niiden jatkojalostuksen kehittämi-
21374: kehitystyöhön noin 50 miljoonalla markalla ku-       seen sekä maaseudun uusia toimeentulomahdol-
21375: luvalla rahastokaudella. Varojen käytöstä päät-      lisuuksia luovia yleisiä ja yrityskohtaisia hank-
21376: tää alueen yhteistyöryhmä.                           keita. Varat ovat käytettävissä myös paikalliseen
21377:     Tavoite 6 -ohjelman julkisesta rahoituksesta     kylien asumisolosuhteiden ja matkailulliseen ke-
21378: on varattu n. 117 milj. mk paikallisten ja pieni-    hittämiseen.
21379: muotoisten hankkeiden ja aloitteiden sekä maa-          Lapin maakunnassa on alueen omien päätös-
21380: seudun pienyritysten rahoittamiseen. Varojen         ten mukaisesti käytettävissä myös merkittävä
21381: käyttöön saaminen edellyttää aloitteellista toi-     määräraha yhteisöaloitteiden, kuten Interreg ja
21382: mintaa oman kunnan ja pienyritysten kehittämi-       Leader, toimeenpanoon. Näitäkin varoja voi-
21383: seksi. Aloitteen tekijänä voi olla kunta, joku muu   daan maakunnan päätösten mukaan suunnata
21384: organisaatio tai yrittäjät itse. Kehittämisen koh-   maaseudun ja alueen peruselinkeinojen kehittä-
21385:  teena voivat olla alueen omiin luonnonvaroihin      miseen.
21386: 
21387:      Helsingissä 30 päivänäjoulukuuta 1996
21388: 
21389:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
21390: 4                                            KK 922/1996 vp
21391: 
21392: 
21393: 
21394: 
21395:                                           Tili Riksdagens Talman
21396: 
21397:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        ningar har kunnat tryggas på ett skäligt sätt un-
21398: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-          der de två första medlemskapsåren. 1 och med
21399: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        medlemskapet har statsmaktens möjligheter att
21400: man Hannu Takkula undertecknade spörsmål nr             inverka på lantbruksföretagarnas inkomstnivå
21401: 922:                                                    minskat. Efter att gränsskyddet avskaffats be-
21402:                                                         stäms såvällantbruksprodukternas som produk-
21403:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         tionsinsatsernas priser tili stor del på den öppna
21404:         ta för att jordbruksdominerade kommu-           marknaden. Regeringen har knappast alls några
21405:         ner av samma slag som Posio kommun              möjligheter att påverka prisutvecklingen för
21406:         kan klara de kraftiga nedskärningarna           lant~ruksprodukterna och produktionsinsatser-
21407:         inom lantbruket utan att verksamheten           na. A ven i fråga om den nationella stödpolitiken
21408:         och basservicen bryter samman, och              är spelrummet mycket noggrant begränsat.
21409:            anser Regeringen detvara av betydelse        Gränserna bildas på grundval av å ena sidan
21410:         att de jordbruksdominerade regionala            kommissionens beslut och a andra sidan det an-
21411:         ekonomierna utvecklas och sköts även            slag som är disponibelt för det nationella stödet
21412:         under kommande år?                              för trädgårdsodling.
21413:                                                            Med anledning av de allmänna statsekonomis-
21414:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           ka besparingarna har anslaget för det nationella
21415: anföra följande:                                        stödet för jordbruk och trädgårdsodling mins-
21416:                                                         kats med 750 milj. mk på årsnivå jämfört med
21417:     Den förändring av jordbrukets ekonomiska            nivån i statsrådets principbeslut vären 1994. När
21418: verksamhetsmiljö som skett i och med medlem-            man dessutom beaktar de 25 milj. mk av energi-
21419: skapet i EU har berört jordbruksdominerade              skatten som äterbärs tilllantbruket i form av en
21420: kommuner. Till följd av att gränsskyddet för            deläterbäring utgör nettominskningen av ansla-
21421: lantbruksprodukter slopades och pris- och mark-         get 725 milj. mk. Med anledning av att det dispo-
21422: nadssystemen förändrades sjönk odlarnas för-            nibla anslaget minskat har man varit tvungen att
21423: säljningsinkomster av produkterna i början av           justera de nationella stödnivåerna. Vid juste-
21424: 1995 klart jämfört med inkomsterna under den            ringarna har man eftersträvat balans såväl regi-
21425: tid som föregick medlemskapet. När marknaden            onalt som mellan de olika produktionsriktning-
21426: blev fri sjönk även priserna på vissa insatsvaror,      arna. För den regionala jämlikhetens skull har
21427: vilket delvis har kompenserat inkomstbortfallet         ingen enskild region undsluppit nedskärningar-
21428: till följd av de sänkta försäljningsvinsterna.          na. De minskningar av enhetsstöden som gjorts
21429:     För att lindra inkomstbortfallet till följd av de   förändrar inte den områdesvisa fördelningen av
21430: sänkta marknadspriserna betalas i hela landet ett       de nationella stöden. Pä samma sätt som 199E
21431: gradvis sjunkande stöd under övergångsperioden          fördelas de nationella stöden för jordbruk och
21432: ända fram till1999. 1 mellersta och norra Finland       trädgårdsodling 1997 så att A- och B-områdena
21433: (C-stödområden) betalas dessutom långfristigt           får 37 % och C-stödområdena 63 % av det totala
21434: nordligt stöd som har till mål att upprätthålla en      stödbeloppet. Produktionsriktningsvis betrakta1
21435: traditionell primärproduktion och förädling som         är det endast produktionen av nötkött och får·
21436: pa ett naturligt sätt är anpassad till områdenas        skötseln som inte drabbats av nedskärningarna.
21437: klimatförhållanden. Fr.o.m. 1997 kommer södra           Stöden för 1997 betalas inom dessa produktions·
21438: Finland att omfattas av de stödformer man kom           inriktningar som maximistöd enligt kommissio·
21439: överens om i samband med stödpaketet för all-           nens medgivande, på grund av det svåra mark·
21440: varliga svårigheter.                                    nadsläget.
21441:     De ekonomiska verkningarna av medlemska-               Regeringen anser att en helhetsutveckling a\
21442: pet i EU varierar i någon mån regionvis och enligt      de jordbruksdominerade regionala ekonomierm
21443: produktionsriktning. Man kan dock allmänt               är viktig. Det finns betydande medel som vi2
21444: konstatera att jordbrukets versamhetsförutsätt-         EU :s strukturfonder kan kanaliseras tili pro·
21445:                                             KK 922/1996 vp                                          5
21446: 
21447: Yrambaserat utvecklande av landsbygden. Ex-           garna själva. Föremål för utvecklingen kan vara
21448: ~mpelvis området för Lapplands förbund på             en företagsverksamhet som baserar sig på områ-
21449: andskapsnivå har inom ramen för mål 6-pro-            dets egna naturresurser och primärproduktion
21450: ~rammet för glesbefolkade områden samman-             samt utvecklande av de mänskliga resurserna.
21451: agt 108,6 miljoner ecu, dvs. 630 milj. mk ur EU:s     EU:s jordbruksfond och områdets landsbygds-
21452: ;trukturfonder tili sin disposition fram tili år      näringsdistrikt finansierar inom ramen för pro-
21453: 1999. Dessutom har i budjeten anvisats ca 600         grammet utvecklandet av jord- och skogsbruket
21454: nilj. mk för utvecklande av området. Kommu-           och vidareförädlingen av dem samt allmänna och
21455: 1erna i Lappland förväntas deltai utvecklingsar-      företagsbestämda projekt som skapar nya ut-
21456: >etet med omkring 50 milj. mk under pågående          komstmöjligheter. Medlen kan även användas
21457: ondperiod. Områdets samarbetsgrupp beslutar           för loka! utveckling av boendef6rhållandena i
21458: >m användningen av medlen.                            byar samt från turismens synpunkt.
21459:     Av den offentliga finansieringen av mål 6-           Inom Lapplands förbund på landskapsnivå
21460:  >rogrammet har ca 117 milj. mk reserverats för       finns för användning enligt områdets egna beslut
21461:  inansiering av Jo kala och småskaliga projekt och    även ett betydande anslag för verkställande av
21462:  nitiativ samt småföretag på landsbygden. Ett         gemenskapsinitiativ, såsom Interreg och Leader.
21463:  rillkor för att få medel är initiativkraftig verk-   Också dessa medel kan enligt beslut av förbundet
21464:  amhet för utvecklande av den egna kommunen           på landskapsnivå inriktas på utvecklande av
21465:  ,ch småföretagen. Initiativtagare kan vara kom-      landsbygden och områdets basnäringar.
21466:  nunen, någon annan organisation eller företa-
21467: 
21468:      Helsingfors den 30 december 1996
21469: 
21470:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
21471:                                              KK 923/1996 vp
21472: 
21473: Kirjallinen kysymys 923
21474: 
21475: 
21476: 
21477: 
21478:                                     Hannu Takkula /kesk: Lapin säilyttämisestä asuttuna
21479: 
21480: 
21481: 
21482:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
21483: 
21484:    Keskittävä kehitys on voimakkaasti kourais-         miva henkilö, esimerkiksi maanviljelijä. Näin
21485: sut Lappia. Viime vuosien tilastoista käy ilmi,        hän saisijonkintasoista korvausta tästä toimesta.
21486: että muuttoliike Lapista etelän kasvukeskuksiin        Edellytyksenä olisi esimerkiksi karjatalouden
21487: on voimistunut. Erityisesti muuttovirtoja on           harjoittaminen. Näin kylillä säilyisi perusasutus
21488: nähtävissä Helsingin seudulle sekä Ouluun.             ja elintarvikehuolto ja näin olisi myös ensimmäi-
21489: Tämä on luonnollisesti koetellut voimakkaasti          nen viestintuoja paikalla kriisitilanteen sattues-
21490: Lapin kuntakeskuksia sekä pieniä maatalousval-         sa. Väestönsuojelutoimintana tällainen olisi var-
21491: taisia kyliä. Palvelujen keskittymisen sekä maa-       masti perusteltua. Tätä kautta myös turvattaisiin
21492: talouden romahtamisen seurauksena kylien au-           Lapin säilyminen asuttuna ja elävänä.
21493: tioituminen ja varsinkin nuoren, koulutetun               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
21494: väen pois muuttaminen on ollut monella tavalla         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21495: myös henkisesti raskas isku Lapin kunnille. Tule-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21496: vaisuuden ja toivon näkymät ovat hiipuneet.            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21497:    Lapin asuttuna säilyttäminen on kuitenkin ol-
21498: lut pitkään periaatteellinen kysymys, josta käsi-                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
21499: tykseni mukaan myös puolustusministeriö on                    Lapin asuttuna säilyttämiseksi, sekä
21500: halunnut pitää kiinni. Nyt maatalouden alasajon                  katsooko Hallitus, että edellä mainit-
21501: myötä tähän puoleen asiaa pitäisi paneutua voi-               semani väestönsuojelupäällikön nimeä-
21502: makkaammin uudestaan. Yhtenä vaihtoehtona                     minen Lapin kylille olisi Lapin asuttuna
21503: on esitetty, että kylille voitaisiin nimetä väestön-          pitämisen ja turvallisuuden kannalta pe-
21504: suojelupäällikkö, joka olisi kylällä asuva ja toi-            rusteltuja tutkittavissa oleva vaihtoehto?
21505: 
21506:      Helsingissä 11 päivänäjoulukuuta 1996
21507:                                           Hannu Takkula /kesk
21508: 
21509: 
21510: 
21511: 
21512:  260017
21513: 2                                           KK 923/1996 vp
21514: 
21515: 
21516: 
21517: 
21518:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21519: 
21520:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Tavoite 6 -ohjelman ensisijaisena tavoitteena
21521: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         on taloudellisen toiminnan aktivointi työpaikko-
21522: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       jen synnyttämiseksi. Uuden yritystoiminnan ja
21523: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu            työpaikkojen luominen nähdään välttämättö-
21524: Takkulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         mäksi myös sosiaalisen rakenteen säilyttämisek-
21525: n:o 923:                                              si, sillä mikäli alueelle ei pystytä luomaan uutta
21526:                                                       yritystoimintaa ja työpaikkoja, on vaarana, että
21527:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         etelässä alkanut talouskasvu johtaa väestön pois-
21528:        Lapin asuttuna säilyttämiseksi, sekä           muuttoon.
21529:           katsooko Hallitus, että edellä mainit-          Ohjelman tavoitteena on myös palvelutuotan-
21530:        semani väestönsuojelupäällikön nimeä-          non elvyttäminen ja korvaaminen uusilla ratkai-
21531:        minen Lapin kylille olisi Lapin asuttuna       suilla, jotta pystytään turvaamaan maaseudun
21532:        pitämisen ja turvallisuuden kannalta pe-       asutuskeskusten elinvoimaisuus. Keskeisessä
21533:        rusteltuja tutkittavissa oleva vaihtoehto?     osassa on koulutuksen laadun parantaminen ja
21534:                                                       uuden teknologian hyväksikäyttö, mm. etätyön
21535:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kehittäminen. Lisäksi ohjelmassa edistetään
21536: vasti seuraavaa:                                      kansainvälistymistä ja yhteistyötä. Tavoitteena
21537:                                                       on korvata syrjäisen sijainnin ja hajanaisten työ-
21538:    Lappi on perinteisesti erittäin harvaan asuttua    markkinoiden, julkisten ja yksityisten palvelujen
21539: aluetta ja suuri osa alueesta on asumaton ta. Kun     kalleuden sekä hallintokeskuksiin nähden syrjäi-
21540: tarkastellaan Tilastokeskuksen tuottamaa ruu-         sen sijainnin aiheuttamia haittoja.
21541: tukartta-aineistoa, voidaan todeta, että neliöki-         Maaseudun kehittämisen kannalta tärkeä osa
21542: lometrin suuruisin ruuduin tarkasteltuna Lapin        ohjelmaa on maaseudun kehittämispaketti, joka
21543: runsaat 200 000 asukasta asui vuonna 1995             takaa yhtenäisen kehittämisstrategian maaseu-
21544: alueella, joka on 7 prosenttia koko alasta. Koko-     tualueille. Se tukee paikallisia aloitteita ja toimii
21545: naan asumattomien ruutujen määrä on kahden            lähellä ruohonjuuritasoa.
21546: viimeisen vuosikymmenen aikana jopa hivenen               Lapin liitto aluekehitysviranomaisena on kes-
21547: pienentynyt. Kuitenkin väestön määrä on vähen-        keisessä asemassa ohjelman toteutuksessa. Liitto
21548: tynyt erityisesti Länsi- ja Itä-Lapissa. Rovanie-     tekee yhdessä alueella toimivien valtion aluevi-
21549: men seutukunta on kasvattanut väestöään.              ranomaisten ja eri sidosryhmien kanssa päätök-
21550:    Lama ja työttömyys on koetellut kaikkia            set ohjelmaan sisällytettävistä hankkeista,jolloin
21551: alueita Suomessa 1990-luvun alkupuolella. Nyt         maakunnan eri sidosryhmät pystyvät vaikutta-
21552: lamasta ollaan vähitellen toipumassa, mutta           maan tukien suuntaamiseen.
21553: useat alueet elpyvät varsin hitaasti ja monilla
21554: alueilla on vaikeuksia päästä kasvu-uralle. On-
21555: gelma-alueita ovat ensisijaisesti maatalouteen ja
21556: julkiseen talouteen nojaavat tuotantorakenteel-       Väestönsuojelupäällikön nimeäminen Lapin
21557:                                                       kylille
21558: taan yksipuoliset alueet, joita on runsaasti Lapis-
21559: sa. Maatalouden rakennemuutos vähentää maa-              Sisäasiainministeriö on antanut kunnille oh-
21560: talouden työpaikkoja myös laman jälkeen.              jeen väestönsuojeluorganisaation valmisteluista.
21561:    Lapin kehityksen turvaamiseksi Lappiin             Sen mukaan kunta jaetaan suojelulohkoihin,jot-
21562: suunnataan EU:n tavoite 6 -aluetta koskevan           ka tarvittaessa jaetaan suojeluyksikköihin. Kylä
21563: ohjelman puitteissa vuosien 1995-1999 aikana          voi muodostaa suojeluyksikön. Suojeluyksikkö
21564: 1,3 mrd markkaa julkista rahoitusta, josta 670        kuuluu kunnan väestönsuojeluun, ja kunta vas-
21565: milj. markkaa on kansallista julkista rahoitusta      taa sitä koskevista järjestelyistä ja kustannuksis-
21566: ja 630 milj. markkaa Euroopan unionin rakenne-        ta. Suojeluyksikönjohtajaksi poikkeusoloja var-
21567: rahastojen rahoitusta. Ohjelman kokonaiskehys         ten varataan oman tehtävänsä ohella yritysten,
21568: Lapin osalta on 1,8 mrd markkaa.                      laitosten tai suurempien asuintalojen suojelujoh-
21569:                                             KK 923/1996 vp                                           3
21570: 
21571: taja. Myös kylätoimikunnan puheenjohtaja voi          tävä on kuitenkin normaalioloissa palkaton luot-
21572: toimia suojelujohtajana.                              tamustoimi.
21573:    Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että      Suojelujohtajan määrääminen perustuu poik-
21574: kunnalla on mahdollisuus organisoida suojelu-         keusolojen varalta tehtyihin suunnitelmiin ja on
21575: yksikköjako kyläkunnittain ja nimetä kylille          siten perusteltu turvallisuuden kannalta ja tukee
21576: omatoimisesta suojelusta vastaava henkilö. Teh-       osaltaan Lapin säilyttämistä asuttuna.
21577: 
21578:      Helsingissä 19 päivänäjoulukuuta 1996
21579: 
21580:                                                                           Ministeri Jouni Backman
21581: 4                                          KK 923/1996 vp
21582: 
21583: 
21584: 
21585: 
21586:                                        Tili Riksdagens Talman
21587: 
21588:    l det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     mk utgör nationell offentlig finansiering och 630
21589: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-       milj. mk utgör finansiering från Europeiska uni-
21590: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     onens strukturfonder. Programmets sammanlag-
21591: man Hannu Takkula undertecknade spörsmål nr          da ram är 1,8 mrd. mk för Lapplands vidkom-
21592: 923:                                                 mande.
21593:                                                          Det främsta syftet med mål 6-programmet är
21594:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       att aktivera den ekonomiska verksamheten för
21595:        ta för bibehållande av bosättningen i         åstadkommande av arbetsplatser. Skapandet av
21596:        Lappland, samt                                ny företagsverksamhet och arbetsplatser anses
21597:           anser Regeringen att det utnämnande        nödvändigt också för bevarande av den sociala
21598:        av en befolkningsskyddschef för byarna i      strukturen, för om det inte går att skapa ny före-
21599:        Lappland som jag nämnt ovan skulle            tagsverksamhet och arbetsplatser i regionen är
21600:        vara motiverat och ett alternativ värt att    det risk för att den ekonomiska tillväxt som har
21601:        undersöka med avseende på bibehållan-         börjat i söder leder till utflyttning.
21602:        det av bosättningen i Lappland samt sä-           Programmet syftar också till att stimulera ser-
21603:        kerheten?                                     viceproduktionen och ersätta den med nya lös-
21604:                                                      ningar för att det skall vara möjligt att trygga
21605:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        livskraften hos landsbygdens bosättningscentra.
21606: anföra följande:                                     En central ställning intar förbättrandet av utbild-
21607:                                                      ningens kvalitet och utnyttjandet av ny teknolo-
21608:     Lappland är av hävd ett ytterst glesbefolkat     gi, bl.a. utvecklandet av distansarbete. Program-
21609: område, och en stor del av det är obebott. När       met främjar dessutom internationalisering och
21610: man studerar Statistikcentralens kartmaterial        samarbete. Målet är att kompensera de olägenhe-
21611: med rutor som representerar en kvadratkilome-        ter som det perifera läget och den splittrade ar-
21612: ter var kan man konstatera att de drygt 200 000      betsmarknaden, de dyra offentliga och privata
21613: invånarna i Lappland år 1995 bodde på ett områ-      tjänsterna samt det perifera läget i förhållande till
21614: de som utgör 7 procent av hela arealen. Antalet      förvaltningscentra medför.
21615: helt obebodda rutor har rentav minskat något             En med tanke på landsbygdsutvecklingen vik-
21616: under de 20 senaste åren. Trots det har befolk-      tig del av programmet består i ett landsbygdsut-
21617: ningsmängden minskat, särskilt i västra och öst-     vecklingspaket som garanterar en enhetlig ut-
21618: ra Lappland. l den ekonomiska regionen Rova-         vecklingsstrategi för landsbygdsområdena. Det
21619: niemi har befolkningen ökat.                         stöder lokala initiativ och verkar nära gräsrotsni-
21620:     Depressionen och arbetslösheten har hemsökt      vån.
21621: alla regioner i Finland under 1990-talets förra          Lapplands förbund intar i egenskap av regio-
21622: hälft. Nu håller vi småningom på att repa oss från   nal utvecklingsmyndighet en central ställning vid
21623: depressionen, men många regioner återhämtar          genomförandet av programmet. Förbundet fat-
21624: sig långsamt och har svårigheter att få i gång       tar tillsammans med de statliga regionmyndighe-
21625: tillväxten. Problemen är stora i synnerhet i de      terna och de olika intressegrupperna i regionen
21626: områden med ensidig produktionsstruktur som          beslut om vilka projekt som skall ingå i program-
21627: stöder sig på jordbruket och på den offentliga       met, varvid de olika intressegrupperna i landska-
21628: ekonomin. Sådana finns det gott om i Lappland.       pet kan påverka stödfördelningen.
21629: Jordbrukets omstrukturering minskar arbets-
21630: platserna inomjordbruket också efter depressio-
21631: nen.                                                 Utnämnande av en befolkningsskyddschef för
21632:     För tryggande av utvecklingen i Lappland di-     byarna i Lappland
21633: rigeras under 1995-1999 1,3 mrd. mk i offentlig         lnrikesministeriet har meddelat kommunerna
21634: finansiering tili Lappland inom ramen för EU :s      en anvisning om förberedelserna för kommunens
21635: program för mål 6-området, av vilket 670 milj.       befolkningsskyddsorganisation. Enligt den inde-
21636:                                           KK 923/1996 vp                                         5
21637: 
21638: Ias kommunen i skyddsavsnitt som vid behov          konstateras att kommunen har möjlighet att or-
21639: indelas i skyddsenheter. En by kan utgöra en        ganisera skyddsenhetsindelningen byalagsvis
21640: skyddsenhet. Skyddsenheten ingår i kommunens        och att utse en person som ansvarar för byarnas
21641: befolkningsskydd, och kommunen svarar för de        självskydd. I normala förhållanden är uppgiften
21642: arrangemang och kostnader som berör den.            dock ett oavlönat förtroendeuppdrag.
21643: Skyddschefen för företag, inrättningar eller sto-      F örordnandet av en skyddschefbaserar sig på
21644: ra bostadshus får i uppdrag att vid sidan om sina   planer som gjorts upp med tanke på undantags-
21645: egna uppgifter leda skyddsenheten under undan-      förhållanden och är därmed motiverat från sä-
21646: tagsförhållanden. Också ordföranden för ett         kerhetssynpunkt samt stöder bibehållandet av
21647: byaråd kan vara skyddschef.                         bosättningen i Lappland.
21648:    Med stöd av vad som anförts ovan kan det
21649: 
21650:      Helsingforsden 19 december 1996
21651: 
21652:                                                                         Minister Jouni Backman
21653:                                          KK 924/1996 vp
21654: 
21655: Skriftligt spörsmål 924
21656: 
21657: 
21658: 
21659: 
21660:                                  Eva Biaudet /sv: Om stöd för föräldrar som förlorat sina spädbarn
21661: 
21662: 
21663: 
21664:                                       Tili Riksdagens Talman
21665: 
21666:    Varje år drabbas många familjer av plötslig     kan erbjuda hjälp i ett senare skede. Detta borde
21667: spädbarnsdöd. Många fler mister sitt barn före,    fäs i system så att familjer runt om i hela Jandet
21668: under eller genast efter förlossningen. Den här    skulle ha samma möjligheter.
21669: situationen är psykiskt sett mycket tung för fa-      Hänvisande till det ovan anförda fär jag i den
21670: miljen. 1 många kommuner finns krisgrupper         ordning 37 § I mom. riksdagsordningen föreskri-
21671: som kan stå tili tjänst i de ovan nämnda fallen.   ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
21672: Men hjälpen når inte alla familjer. Hälso-         följande spörsmål:
21673: vårdspersonal borde utbildas för att kunna möta
21674: de beskrivna situationerna. Familjerna borde                   Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
21675: automatiskt ha rätt till vidare besök och perso-            ta för att förbättra de familjers möjlighe-
21676: nalen de möter borde vara den som var med då                ter till hjälp, som förlorat sitt barn före,
21677: barnet föddes eller försökte räddas. Familjerna             under eller genast efter förlossningen eller
21678: borde ocksä fä information om alla kanaler som              genom plötslig spädbarnsdöd?
21679: 
21680:      Helsingforsden II december 1996
21681: 
21682:                                           Eva Biaudet /sv
21683: 
21684: 
21685: 
21686: 
21687:  260017
21688: 2                                            KK 924/1996 vp
21689: 
21690: Kirjallinen kysymys 924                                                                      Suomennos
21691: 
21692: 
21693: 
21694: 
21695:                                     Eva Biaudet /r: Vauvansa menettäneiden vanhempien tukemisesta
21696: 
21697: 
21698: 
21699:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
21700: 
21701:    Joka vuosi monet perheetjoutuvat kokemaan           jota apua myöhemmässä vaiheessa. Tämän tulisi
21702: kätkytkuoleman. Vielä useammat menettävät              sisältyä järjestelmään siten, että perheillä olisi
21703: lapsensa ennen synnytystä, synnytyksessä tai sen       koko maassa samat mahdollisuudet.
21704: jälkeen. Tämä tilanne on psyykkisesti perheelle           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21705: kovin raskas. Monissa kunnissa on kriisiryhmiä,        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21706: jotka voivat olla käytettävissä edellä mainituissa     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21707: tapauksissa. Apu ei kuitenkaan ulotu kaikkiin          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21708: perheisiin. Terveydenhuoltohenkilöstöä olisikin
21709: koulutettava kohtaamaan edellä kuvattuja tilan-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21710: teita. Perheillä pitäisi olla automaattisesti oikeus           ryhtyä parantaakseen niiden perheiden
21711: jatkokäynteihin,ja tällöin henkilökunnassa tulisi              mahdollisuuksia avun saamiseen, jotka
21712: olla synnytyksessä tai lapsen pelastusyrityksessä              ovat menettäneet lapsensa ennen synny-
21713: mukana olleita henkilöitä. Perheiden tulisi myös               tystä, synnytyksessä tai heti synnytyksen
21714: saada tietoa kaikista kanavista, jotka voivat tar-             jälkeen tai kätkytkuoleman kautta?
21715: 
21716:      Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1996
21717: 
21718:                                               Eva Biaudet /r
21719:                                           KK 924/1996 vp                                             3
21720: 
21721: 
21722: 
21723: 
21724:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
21725: 
21726:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sen jälkeen. Usein myös miehelle järjestetään
21727: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       mahdollisuus yöpyä synnyttäjän kanssa sairaa-
21728: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     lassa.
21729: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eva Biau-          Sairaaloissa on muodostettu moniammatilli-
21730: det'n näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      sia tukiryhmiä erityisesti näitä perheitä varten.
21731: 924:                                                Tukiryhmään kuuluvat usein lastenlääkäri, so-
21732:                                                     siaalityöntekijä, sairaalateologi ja synnyttäjän
21733:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      omahaitajaksi nimetty kätilö tai sairaanhoitaja.
21734:        ryhtyä parantaakseen niiden perheiden        Vanhemmilla on halutessaan mahdollisuus kes-
21735:        mahdollisuuksia avun saamiseen, jotka        kustella psykiatrin tai psykologin kanssa. Sairaa-
21736:        ovat menettäneet lapsensa ennen synny-       loissa järjestetään vanhemmille myös ryhmiä,
21737:        tystä, synnytyksessä tai heti synnytyksen    joissa he voivat keskustella ammattihenkilöiden
21738:        jälkeen tai kätkytkuoleman kautta?           ja teologin sekä muiden vauvansa menettäneiden
21739:                                                     vanhempien kanssa kotiutumisen jälkeenkin.
21740:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Vauvan kuolemaanjohtanut syy pyritään aina
21741: vasti seuraavaa:                                    selvittämään, ja syy kerrotaan vanhemmille. Las-
21742:                                                     tenlääkäri tapaa vanhemmat uudestaan, kun hän
21743:    Kuolleena syntyneiden ja ensimmäisen elinvii-    kertoo tämän tutkimuksen tulokset vanhemmil-
21744: kon aikana kuolleiden osuus kaikista vastasynty-    le. He saattavat tavata myöhemmin myös synny-
21745: neistä on vähentynyt lähes neljänneksen vuodes-     tyslääkärin.
21746: ta 1987. Perinataalikuolleisuus oli 6,7 promillea       Sairaalasta ilmoitetaan tapahtuneesta synnyt-
21747: vuonna 1994. Kätkytkuolemien yleisyys on 0,5        täjän suostumuksen perusteella neuvolaan. Neu-
21748: promillea.                                          volan terveydenhoitaja ottaa yhteyttä perheeseen
21749:    Stakesin äitiyshuollon asiantuntijaryhmä an-     ja sopii koti- tai neuvolakäynnistä. Neuvolan
21750: toi vuonna 1995 suositukset lapsensa menettä-       kätilö tai terveydenhoitaja ja lääkäri ovat tulleet
21751: neiden perheiden hoitolinjoista ja tukemisesta      vanhemmille tutuiksi jo raskauden aikana. Näin
21752: erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuol-       ollen he saattavat olla sopivia tukihenkilöitä van-
21753: lossa. Suosituksissa korostetaan ensitiedon anta-   hemmille myös synnytyksen jälkeen. Neuvolan
21754: mista vanhemmille viivyttelemättä. Tapahtu-         kautta voidaanjärjestää myös psykiatrin, psyko-
21755: neesta on keskusteltava useaan kertaan, koska       login tai psykiatrisen sairaanhoitajan apua van-
21756: kriisissä olevan perheen on vaikea vastaanottaa     hemmille.
21757: tietoa. Auttaminen perustuu perheen yksilöllisiin       Jos vauvan kuolema tapahtuu muualla kuin
21758: tarpeisiin ja edellyttää eri ammattiryhmien yh-     sairaalassa, tapahtuneen toteaa yleensä ambu-
21759: teistyötä. Jatkuvuuden turvaamiseksi perheen        lanssin lääkäri. Tämä lääkäri tai poliisi antaa
21760: tukemisessa perheelle valitaan tukihenkilöt sekä    vanhemmille tiedon paikkakunnalla toimivasta
21761: sairaalasta että avohuollosta. Sairaalan yhtey-     kriisiryhmästä ja kätkytkuolemaperheiden yh-
21762: denotolla neuvolaan varmistetaan, että perhe saa    distyksen Käpy ry:n tukihenkilötoiminnasta.
21763: tarvitsemaansa tukea ja hoitoa myös kotiutumi-      Kriisiryhmä neuvoo perhettä myös muiden tuki-
21764: senjälkeen. Suosituksissa kiinnitetään huomiota     henkilöiden löytämisessä. Joissakin kunnissa
21765: myös ammattihenkilöiden työnohjauksen järjes-       käytäntönä on, että lastenlääkäri tai kriisiryhmä
21766: tämiseen.                                           ottaa yhteyden perheeseen. Tapaamisia lasten-
21767:     Synnytyksen ja sen jälkeisen hoidon järjestä-   lääkärin kanssa voidaan jatkaa niin kauan kuin
21768:  misestä vastaa kunnallinen terveydenhuolto.        perhe kokee sen tarpeelliseksi. Neuvolan tervey-
21769:  Käytössä olevat toimintamallit vauvansa menet-     denhoitajan ja lääkärin sekä tarvittaessa psykiat-
21770:  täneiden vanhempien tukemisessa vaihtelevat        rin tai psykologin apua on perheiden saatavilla
21771: jonkin verran paikkakunnittain. Vauvansa me-        näissäkin tilanteissa. Monissa kunnissa tervey-
21772:  nettäneitä synnyttäjiä ei hoideta yhdessä muiden   denhuoltohenkilöstö tekee yhteistyötä myös seu-
21773:  synnyttäjien kanssa samalla osastolla synnytyk-    rakunnan työntekijöiden kanssa.
21774: 4                                         KK 924/1996 vp
21775: 
21776:    Edellä kerrotun perusteella voitaneen todeta,    kaikki vauvansa menettäneet perheet tietävät,
21777: että vauvansa menettäneiden vanhempien tuki         mistä he tavoittavat tukihenkilön toistuvaa yh-
21778: on järjestetty maassamme hyvinvointiyhteiskun-      teydenpitoa varten. Toiseksi tulee varmistua sii-
21779: nan perusnormien mukaisesti. Sosiaali- ja ter-      tä, että jokaisessa vauvansa menettäneessä per-
21780: veysministeriö seuraa edelleen toimintamallien      heessä tiedetään, mistä psykiatrin tai psykolo-
21781: kehittämistä vauvansa menettäneiden perheiden       gian apua voi saada. Kolmanneksi äkillisessä ta-
21782: tukemisessa sekä ryhtyy tarvittaessa toimenpitei-   paturmassa kuolleiden lasten vanhempien on
21783: siin. Toimintamallien lähtökohtana on pidettävä     päästävä näiden samojen tukihenkilökontaktien
21784: perheiden yksilöllisiä tarpeita. Toimintamalleja    piiriin.
21785: kehitettäessä tulee varmistua ensiksi siitä, että
21786: 
21787:      Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1997
21788: 
21789:                                                                  Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
21790:                                              KK 924/1996 vp                                             5
21791: 
21792: 
21793: 
21794: 
21795:                                          Tili Riksdagens Talman
21796: 
21797:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       naföderskor på samma avdelning. Ofta ordnas
21798: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         även en möjlighet för mannen att övernatta med
21799: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       barnaföderskan på sjukhuset.
21800: man Eva Biaudet undertecknade spörsmål nr                 Vid sjukhusen har det speciellt för dessa famil-
21801: 924:                                                   jer inrättats stödgrupper som består av personer
21802:                                                        från flera olika yrkesgrupper. Till stödgruppen
21803:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         hör ofta barnläkaren, socialarbetaren, sjukhus-
21804:        ta för att förbättra de familjers möjlighe-     teologen och den barnmorska eller sjukskötare
21805:        ter tili hjälp, som förlorat sitt barn före,    som utsetts till barnaföderskans personliga skö-
21806:        under eller genast efter förlossningen eller    tare. F öräldrarna har, om de så önskar, möjlighet
21807:        genom plötslig spädbarnsdöd?                    att tala med en psykiater eller psykolog. Vid
21808:                                                        sjukhusen ordnas även sådana grupper för
21809:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          föräldrarna i vilka de också efter hemkomsten
21810: anföra följande:                                       kan diskutera med yrkesutbildade personer och
21811:                                                        teologen samt med andra föräldrar som förlorat
21812:    Av det totala antalet nyfödda har andelen           sitt spädbarn.
21813: dödfödda och andelen nyfödda som dör under                 Man försöker alltid utreda orsaken tili att
21814: den första levnadsveckan sjunkit med nästan en         spädbarnet dött och denna orsak delges föräld-
21815: fjärdedel sedan 1987. Den perinatala dödligheten       rarna. Barnläkaren träffar föräldrarna på nytt då
21816: var 6,7 promille 1994. Förekomsten av plötslig         han redogör för resultaten av denna undersök-
21817: spädbarnsdöd var 0,5 promille.                         ning för föräldrarna. Föräldrarna kan senare
21818:     Den expertgrupp vid Stakes som undersökt           även träffa förlossningsläkaren.
21819: mödravården gav 1995 rekommendationer om                   Med barnaföderskans tilistånd meddelar sjuk-
21820: riktlinjerna för vården av sådana familjer som         huset händelsen tili rädgivningsbyrån. Rådgiv-
21821: förlorat sitt barn och om stödjandet av dem inom       ningsbyråns hälsovärdare tar kontakt med famil-
21822: den specialiserade sjukvården och primärvården.        jen och kommer överens om besök i hemmet eller
21823: 1 rekommendationerna betonas att den första            pä rådgivningsbyrån. Rådgivningsbyråns barn-
21824: informationen skall ges tili föräldrarna utan          morska eller sjukskötare och läkare har blivit
21825: dröjsmål. Händelsen bör diskuteras flera gånger        bekanta för föräldrarna redan under graviditeten
21826: eftersom en familj i kris har svårt att ta emot        och därigenom kan de vara lämpliga stödperso-
21827: information. Hjälpen baserar sig på familjens          ner för föräldrarna även efter förlossningen. Via
21828: individuella behov och den förutsätter samarbete       rädgivningsbyrån kan föräldrarna även beredas
21829: mellan olika yrkesgrupper. För att säkerställa         möjlighet att få hjälp av en psykiater, psykolog
21830: kontinuiteten vid stödet av familjen utses stöd-       eller psykiatrisk sjukskötare.
21831: personer för den både vid sjukhuset och inom               Om spädbarnet dör någon annanstans än pä
21832: öppenvården. I och med att sjukhuset tar kontakt       sjukhuset konstateras dettai allmänhet av ambu-
21833:  med rådgivningsbyrån säkerställs att familjen får     lansens läkare. Denna läkare eller polisen ger
21834: det stöd och den vård den behöver även efter           föräldrarna information om krisgrupper på or-
21835:  hemkomsten. 1 rekommendationerna fåsts även           ten och om stödpersonsverksamheten vid
21836:  uppmärksamhet vid ordnandet av handledning-           KÄPY-Familjeföreningen plötslig spädbarns-
21837: en av de yrkesutbildades arbete.                       död rf. Krisgruppen ger familjen upplysningar
21838:     Den korumunala hälso- och sjukvården an-           om möjligheten att hitta även andra stödperso-
21839:  svarar för ordnandet av förlossningen och vår-        ner. 1vissa kommuner är praxisen den att barnlä-
21840:  den efter den. De verksamhetsmodeller soman-          karen eller krisgruppen tar kontakt med familjen.
21841:  vänds för stöd av föräldrar som förlorat sitt späd-   Mötena med barnläkaren kan forts~~ta så länge
21842:  barn varierar något mellan olika orter. Efter för-    familjen anser detvara nödvändigt. Aven i dessa
21843:  lossningen vårdas barnaföderskor som förlorat         situationer kan familjerna få hjälp av rådgiv-
21844:  sitt spädbarn inte tillsammans med andra bar-         ningsbyråns sjukskötare och läkare samt vid be-
21845: 6                                           KK 924/1996 vp
21846: 
21847: hov av psykiater eller psykolog. I många kommu-       punkten för verksamhetsmodellerna bör vara fa-
21848: ner samarbetar hälso- och sjukvårdspersonalen         miljernas individuella behov. Vid utvecklandet
21849: även med församlingsanställda.                        av verksamhetsmodeller bör man för det första se
21850:    På basis av vad som anförts ovan kan det           till att alla familjer som förlorat sitt spädbarn vet
21851: konstateras att stödet för föräldrar som förlorat     var de når en stödperson för återkommande kon-
21852: sitt spädbarn har ordnats i enlighet med de           takt. F ör det andra bör det säkerställas att varje
21853: grundläggande normerna för välfårdssamhället i        familj som förlorat sitt spädbarn vet var den kan
21854: vårt land. Social- och hälsovårdsministeriet följer   få hjälp av en psykiater eller psykolog. För det
21855: alltjämt utvecklandet av verksamhetsmodellerna        tredje bör alla föräldrar till barn som dött genom
21856: för stödjande av familjer som förlorat sitt späd-     ett plötsligt olycksfall ha tillgång till samma stöd-
21857: barn och det vidtar vid behov åtgärder. Utgångs-      personskontakter.
21858: 
21859:      Helsingfors den 3 januari 1997
21860: 
21861:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
21862:                                             KK 925/1996 vp
21863: 
21864: Kirjallinen kysymys 925
21865: 
21866: 
21867: 
21868: 
21869:                                    Ville Itälä /kok: Paikallispoliisin resurssien vähentämisestä
21870: 
21871: 
21872: 
21873:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21874: 
21875:    Eduskunnan käsittelyssä olevassa budjetissa        jätettävä rahoittamatta ja lisäksi turvauduttava
21876: vuodelle 1997 poliisin määrärahoja ei olla juuri-     lomarahan vaihtoihin ja lomautuksiin. Tämä
21877: kaan muuttamassa viime vuoteen verrattuna.            puolestaan merkitsee esimerkiksi sitä, että ihmis-
21878: Nyt kuitenkin poliisin ylijohdonjakaman kehyk-        ten turvallisuus vaarantuu, lähipoliisitoiminnan
21879: sen mukaan Turun ja Porin läänissä vähenisivät        kehittyminen vaikeutuu ja kihlakuntauudistuk-
21880: resurssit jopa niin, että ne olisivat tähän vuoteen   sen toteutuminen vaarantuu.
21881: verrattuna noin 40-50 miestyövuotta pienem-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
21882: mät. Rahassa mitattuna alustava vuoden 1997           jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
21883: kehys tarkoittaa sitä, että vuoden 1996 tasosta       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21884: Turun ja Porin läänissä puuttuu paikallispoliisin     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21885: määrärahoja noin 10 miljoonaa markkaa. Tilan-
21886: ne muissa lääneissä lienee suhteellisesti ottaen                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
21887: samanlainen. Tämä johtaa siihen, että kaikki                   siin paikallispoliisin resurssivaikeuksien
21888: noin 40 auki olevaa ja auki tulevaa vakanssia on               korjaamiseksi?
21889: 
21890:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1996
21891:                                             Ville Itälä /kok
21892: 
21893: 
21894: 
21895: 
21896:  260017
21897: 2                                         KK 925/1996 vp
21898: 
21899: 
21900: 
21901: 
21902:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
21903:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa      Ia. Tätä muutosta osoittaa tilastokeskuksen yllä-
21904: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       pitämä julkisten menojen hintaindeksin osain-
21905: olette toimittanut asianomaisen valtioneuvoston     deksi "poliisi ja rajavartiolaitos". Indeksin arvo
21906: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ville Itäiän   oli vuoden 1996 kolmen ensimmäisen neljännek-
21907: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 925:       sen perusteella 3,5% suurempi kuin vuoden 1995
21908:                                                     indeksi. Kun poliisin rahoitus ei ole käytännössä
21909:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      kasvanut vuonna 1996, toimeen on tultu vain
21910:        siin paikallispoliisin resurssivaikeuksien   siirtyvän rahoituksen turvin. Tätä liikkumavaraa
21911:        korjaamiseksi?                               ei enää vuoden 1997lopussa ole.
21912:                                                         Poliisitoimeen kohdistuu lähivuosina uusia-
21913:   Vastauksena esitettyyn kysymykseen esitän         kin rahoitustarpeita. Näitä ovat mm. EU :n pu-
21914: kunnioittavasti seuraavaa:                          heenjohtajuudesta ja Schengen-sopimukseen liit-
21915:                                                     tymisestä aiheutuvat lisämenot.
21916:    Vuoden 1997 talousarviossa poliisitoimeen            Poliisin toimintaympäristön muutokset ja kes-
21917: esitetään rahoitusta 2 398 Mmk. Osa vähennyk-       keiset toimintalinjat on esitetty poliisin tulos-
21918: sestäjohtuu kihlakuntauudistuksen aiheuttamis-      suunnitelmassa 1997-2000. Poliisin ylijohdon
21919: ta budjetointimuutoksista.                          jatkuvan strategiatyön perusteella arvioituna nä-
21920:    Poliisitoimen rahoituskehyksestä tehdyn sel-     köpiirissä ei ole sellaisia tekijöitä, jotka viittaisi-
21921: vityksen mukaan reaalirahoitus on säästötoi-        vat siihen, että poliisin resurssitaso olisi ainakaan
21922: mien vaikutuksesta viime vuosina pienentynyt.       ylimitoitettu.
21923: Poliisin rahoitus kasvoi aina vuoteen 1992. Jos         Tutkimusten ja selvitysten mukaan poliisin
21924: poliisin rahoitus nyt olisi vuoden 1992 tasoa,      vastuulla oleva turvallisuustyö sitoo myös yhä
21925: vuoden 1997 määräraha olisi 2 618 milj. mk. Täs-    enemmän resursseja, sillä yhteiskuntien moni-
21926: sä ei ole otettu huomioon esim. kansainvälisen      naistuessa rikollisuus organisoituu, teknistyy ja
21927: toiminnan mukanaan tuomia rahoituksellisia li-      kansainvälistyy. Ongelmat ovat aikaisempaa
21928: särasitteita eikä hintatason muutosta.              vaikeammin hallittavia ja selvitettäviä. Tehok-
21929:    Poliisin menoista 80 % on henkilöstömenoja,      kain strategia yhteiskunnan turvallisuuden yllä-
21930: 10% kiinteistömenoja ja 10% muita menoja.           pitämiseksi on laaja ennalta estävä toiminta ja
21931: Kun valtionhallinnon ja poliisihallinnonkin hen-    sidosryhmäyhteistyö sekä entistä laajempi kan-
21932: kilöstöstrategian mukaan toimintaa ei sopeuteta     sainvälinen yhteistyö, joka vaatii uudenlaista
21933: henkilöstöä irtisanomalla, vaan tarvittaessa        osaamista ja uudenlaisia resursseja. Kasvavista
21934: luonnollisen poistuman avulla, lähes kaikki ra-     vaatimuksista huolimatta poliisitoimen rahoi-
21935: hoitus on sidottua tai menee pakollisiin menoi-     tustaso on kuitenkin reaalisesti pienentynyt vuo-
21936: hin. Liikkumavaraa ei käytännössä ole juuri lain-   teen 1992 verrattuna lähes 10 %.
21937: kaan.                                                   Poliisi on tähän asti pystynyt pitämään toi-
21938:    Liikkumavaran pienentymisen voi todeta yk-       minnan tason kohtuullisena, mitä osoittavat
21939: siköiden siirtyvän rahoituksen kehityksestä.        esim. talousarvioesityksen selvitysosassa esitetyt
21940: Vuoden 1997 tulossopimusneuvottelujen mu-           palvelutasotavoitteet ja eri tunnuslukujen kehi-
21941: kaan vuodelta 1996 siirtyvän rahoituksen osuus      tys. Poliisitoimen rahoitus on tulosohjausjärjes-
21942: yksiköissä on arviolta yhteensä noin 84 milj. mk,   telmään sisältyvällä suunnittelulla ja seurannalla
21943: kun se vuotta aikaisemmin oli 192 milj. mk. Siir-   pyritty kohdentamaan poliisitoimen eri yksiköil-
21944: tyvän rahoituksen suhteellinen osuus verrattuna     le ja myös alueellisesti toiminnallisten tarpeiden
21945: rahoituksen käyttöön pienenee vajaasta 7 %:sta      mukaan. Erityisesti lähipoliisitoiminnalla, joka
21946: noin 3 %:iin. Tällöin vertailussa ei ole mukana     on käynnistynyt 50 paikkakunnalla, pyritään
21947: poliisin ylijohdon konsernipalveluita.              vaikuttamaan pitemmällä tähtäyksellä alueiden
21948:    Menojen kasvu selittyy lähinnä palkkatason       turvallisuuskehitykseen ennalta estäväliä toimin-
21949: muutoksella ja eräillä muilla hintojen muutoksil-   nalla. Lähipoliisitoimintaan kuuluvalla yhteis-
21950:                                               KK 925/1996 vp                                             3
21951: 
21952: työllä muiden viranomaisten kanssa voidaan              ei kuitenkaan ole voitu osoittaa kaikkiin poliisi-
21953: myös osaltaan helpottaa erityisesti paikallispolii-     virkoihin, ei vuonna 1997 eikä säästövelvoittei-
21954: sin resurssitilannetta.                                 den johdosta aikaisempinakaan vuosina. Tämä
21955:    Mitä tulee sitten erityisesti poliisiyksiköiden      tarkoittanee sitä, että poliisin virkoja joudutaan
21956: vuoden 1997 rahoituskehyksiin, niin on todetta-         pitämään avoinna myös vuonna 1997.
21957: va, että yksiköille ilmoitetut kehykset ovat vasta          Lopulliset rahoituskehykset vahvistetaan
21958: alustavat ja ne on varauksellisesti vahvistettu         tammikuussa eduskunnan hyväksymän talous-
21959: yksiköiden ja poliisiylijohdon välisissä vuoden         arvion mukaisesti. Yksiköiden alustaviin kehyk-
21960: 1997 tul ossopim uksissa.                               siin voitaneen saada lisärahoitusta tarkistamaila
21961:    Yksiköiden rahoituskehykset on pyritty mi-           ns. konsernipalveluihin varattua määrärahaa ja
21962: toittamaan niin, että kaikki poliisin yksiköt voisi-    ottamalla huomioon vuodelta 1996 siirtyvä ra-
21963: vat selviytyä niistä tehtävistä, jotka on niille ase-   hoitus kuitenkin sillä edellytyksellä, että poliisi
21964: tettu. Mitä tulee erityisesti paikallispoliisin ra-     saa sen täysimääräisesti käyttöönsä. Tällöin po-
21965: hoituskehyksiin, ne on mitoitettu yhtenäisin pe-        liisin yksiköt saisivat vuonna 1997 rahoitusta ai-
21966: rustein, joissa henkilöstön ja toiminnan laajuus        nakin 99,3% siitä määrästä, joka niillä oli vuon-
21967: on otettu huomioon. Täysimääräistä rahoitusta           na 1996.
21968:      Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1996
21969: 
21970:                                                                 Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
21971: 4                                         KK 925/1996 vp
21972: 
21973: 
21974: 
21975: 
21976:                                       Tili Riksdagens Talman
21977: 
21978:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     förändringar. Förändringen påvisas i statistik-
21979: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-      centra1ens delindex "polisen och gränsbevak-
21980: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-    ningsväsendet" i prisindexet för offentliga utgif-
21981: man Ville Itälä undertecknade spörsmål nr 925:      ter. Indexvärdet var på basis av de tre första
21982:                                                     kvartalen 1996 3,5% större än indexet för 1995.
21983:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       Eftersom polisens finansiering inte har ökat
21984:        att avhjälpa den lokala polisens resurs-     1996, har man klarat verksamheten endast med
21985:        svårigheter?                                 stöd av finansiering som överförs. Detta spelrum
21986:                                                     finns inte längre vid utgången av 1997.
21987:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Polisväsendet drabbas dessutom under de när-
21988: anföra följande:                                    maste åren av nya finansieringsbehov. Dessa är
21989:                                                     bl.a. tilläggsutgifterna för EU-ordförandeskapet
21990:    I budgeten för 1997 föreslås 2 398 milj. mk      och anslutningen tili Schengenavtalet.
21991: som finansiering för polisväsendet. En del av          Förändringarna i och de viktigaste verksam-
21992: minskningen är en följd av de budgeteringsänd-      hetslinjerna för polisens verksamhetsmiljö har
21993: ringar som häradsreformen medfört.                  presenterats i polisens resultatplan för 1997-
21994:    Enligt den utredning som gjorts om finansie-     2000. Enligt bedömningarna på basis av det fort-
21995: ringsramen för polisväsendet har rea1finansie-      löpande strategiarbete som utförs inom polisens
21996: ringen minskat de senaste åren genom inverkan       högsta ledning förefaller det inte finnas några
21997: av sparåtgärderna. Polisens finansiering ökade      sådana faktorer som skulle antyda att polisens
21998: fram tili 1992. Om finansieringen nu vore på        resurser i någon händelse vore överdimensione-
21999: samma nivå som 1992, skulle anslaget för 1997       rade.
22000: vara 2 618 milj. mk. Däri har inte beaktats exem-      Enligt undersökningar och utredningar upp-
22001: pelvis den extra finansiella be1astning som den     tar det säkerhetsarbete som polisen ansvarar för
22002: internationella verksamheten medfört och inte       allt mera resurser, eftersom brottsligheten orga-
22003: heller förändringen i prisnivån.                    niseras, teknifieras och internationaliseras i takt
22004:    Av polisens utgifter är 80% persona1utgifter,    med att samhället blir allt mera mångfasetterat.
22005: 10% fastighetsutgifter och 10% andra utgifter.      Problemen är svårare än tidigare att bemästra
22006: När verksamheten enligt statsförvaltningens och     och utreda. Den mest effektiva strategin för att
22007: även polisförvaltningens personalstrategi inte      upprätthålla säkerheten i samhället är en omfat-
22008: anpassas genom uppsägning av personal, utan         tande förebyggande verksamhet och samarbete
22009: vid behov genom naturlig avgång, är nästan all      med olika referensgrupper samt ett mera omfat-
22010: finansiering bunden eller används den tili nöd-     tande internationellt samarbete än tidigare, vil-
22011: vändiga utgifter. Något spelrum finns i praktiken   ket kräver nytt kunnande och nya resurser. Trots
22012: knappast alls.                                      de växande kraven har polisväsendets finansie-
22013:    Att spelrummet minskat märks i utvecklingen      ringsnivå reellt sett minskat med nästan 10 %
22014: av den finansiering för enheterna som överförs.     jämfört med 1992.
22015: Enligt resultatavtalsförhandlingarna för 1997          Polisen har hittills lyckats hålla sin verksam-
22016: beräknas den finansieringsandel som överförs        het på en någotsånär hög nivå, vilket bl.a. fram-
22017: från 1996 i enheterna vara sammanlagt ca 84 milj.   går av de mål för servicenivån som anges i bud-
22018: mk mot 192 milj. året innan. Jämfört med an-        getpropositionens förklaringsdel och av utveck-
22019: vändningen av finansieringen minskar den relati-    lingen då det gäller olika jämförelsetal. Genom
22020: va andelen av den finansiering som överförs från    den planering och uppföljning som ingår i resul-
22021: knappt 7 % tili ca 3 %. I jämförelsen har då inte   tatstyrningssystemet har man strävat efter att
22022: medtagits koncernservicen för polisens högsta       inrikta finansieringen av po1isväsendet på de oli-
22023: Iedn.ing.                                           ka enheterna och också regionalt enligt funktio-
22024:    Okningen av utgifterna förklaras närmast av      nella behov. I synnerhet genom närpolisverk-
22025: den förändrade lönenivan och vissa andra pris-      samheten, som har inletts på 50 orter, strävar
22026:                                            KK 925/1996 vp                                              5
22027: 
22028: man efter att på lång sikt påverka områdenas         enhetliga grunder, i vilka personalens och verk-
22029: säkerhetsutveckling genom förebyggande verk-         samhetens omfattning har beaktats. Finansiering
22030: samhet. Genom det samarbete med övriga myn-          i full utsträckning har emellertid inte kunnat an-
22031: digheter som ingår i närpolisverksamheten kan        visas beträffande alla polistjänster vare sig år
22032: man delvis underlätta i synnerhet Iokalpolisens      1997 eller tidigare år på grund av sparkraven.
22033: situation då det gäller resurser.                    Detta torde innebära att polisen inte heller 1997
22034:    I fråga om de ekonomiska ramarna 1997 för i       kan tillsätta alla lediga tjänster.
22035: synnerhet polisenheterna kan det framhållas att          De ekonomiska ramarna fastställs slutgiltigt i
22036: de ramar som uppgetts för enheterna är enbart        januari genom den budget Riksdagen godkän-
22037: preliminära och att de har fastställts med förbe-    ner. För de preliminära ramarna torde det gå att
22038: håll i de resultatavtal som enheterna och polisens   få tilläggsfinansiering genom att justera anslaget
22039: högsta ledning ingått för 1997.                      för s.k. koncerntjänster och genom att beakta
22040:    Strävan har varit att dimensionera enheternas     den finansiering som överförs från 1996, dock
22041: ekonomiska ramar så att alla enheter vid polisen     under förutsättning att polisen får ta dennai bruk
22042: skall klara av de uppgifter som de har blivit        tili fullt belopp. I så fall skulle polisenheterna i
22043: ålagda. Då det gäller i synnerhet lokalpolisens      finansiering för 1997 få åtminstone 99,3 % av det
22044: ekonomiska ramar, så är de dimensionerade på         belopp som de hade 1996.
22045:      Helsingfors den 27 december 1996
22046:                                                                   Inrikesminister Jan-Erik Enestam
22047:                                            KK 926/1996 vp
22048: 
22049: Kirjallinen kysymys 926
22050: 
22051: 
22052: 
22053: 
22054:                                   Ossi Korteniemi /kesk: Porotaloudelle luonnonolosuhteista aiheu-
22055:                                        tuneiden vahinkojen korvaamisesta
22056: 
22057: 
22058:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
22059: 
22060:     Viime kevät oli eräissä osissa Lappia porota-    käsiksi ravintoon ja pilaantunutta jäkälää tai
22061: louden kannalta erittäin vaikea. Runsas lumen-       muuta ravintoa se ei syö. Tästä syystä on ollut
22062: tulo vielä huhtikuussa ja pitkälle toukokuuhun       pakko aloittaa jo marraskuussa monin paikoin
22063: jatkuneet talviolosuhteet aiheuttivat monissa pa-    hätäruokinta. On huomattava, että tässä ei ole
22064: liskunnissa lähes täydellisen vasakadon. Myös        kysymys laitumien kulumisesta tai vastaavista
22065: aikuisia poroja menetettiin. Tämän seurauksena       syistä, vaan poikkeuksellisista sääolosuhteista ja
22066: teurasmäärät putosivat huomattavasti. Pahim-         niiden aiheuttamista ongelmista. Tällaiseen ei ole
22067: missa katopaliskunnissa teurasmäärät jäävät ai-      voitu varautua mitenkään ennakkoon.
22068: van olemattomiksi. Lähes täydellinen kato ai-           Kaiken lisäksi tämän talven vaikeudet sijoittu-
22069: heuttaa erittäin suuria taloudellisia vaikeuksia     vat huomattavalta osalta samoille alueille kuin
22070: monissa poromiesperheissä. Vaikka poronlihan         viime kevään vasakato. Tästä syystä hätä erityi-
22071:  hinta onkin noussut markkinoille tulevan aikai-     sesti näillä alueilla on suuri. Valtiovallan tulisikin
22072:  sempaa huomattavasti pienemmän lihamäärän           pikaisesti osoittaa varoja hätäruokinnan kustan-
22073:  takia, se ei hyödytä lainkaan niitä, jotka ovat     nuksiin niille paliskunnille, joissa on jouduttu
22074:  viime kevään vaikeitten luonnonolosuhteiden ta-     turvautumaan hätäruokintaan poikkeuksellisten
22075:  kia menettäneet poronsa. Valtion tulisikin pikai-   luonnonolosuhteitten takia.
22076:  sesti osoittaa määrärahoja heidän taloudellisen        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
22077:  ahdinkonsa lievittämiseen.                          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
22078:     Kulunut syksy on ollut poikkeuksellinen sää-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22079:  olosuhteittensa puolesta suuressa osassa Lappia.    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22080:  Runsas lumi tuli sulaan maahan. Sen jälkeen
22081:  ovat vuorotelleet lauhat sääjaksot ja pakkaskau-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22082:  det. Tästä syystä maan pinnalle on muodostunut              ryhtyä poikkeuksellisista luonnonolo-
22083:  monin paikoin vahva jääkerros, jonka alla kas-              suhteista porotaloudelle aiheutuneiden
22084:  villisuuskerros on homehtunut. Poro ei pääse                vaikeuksien pikaiseksi lieventämiseksi?
22085: 
22086:      Helsingissä 13 päivänäjoulukuuta 1996
22087: 
22088:                                         Ossi Korteniemi /kesk
22089: 
22090: 
22091: 
22092: 
22093: 260017
22094: 2                                         KK 926/1996 vp
22095: 
22096: 
22097: 
22098: 
22099:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
22100: 
22101:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kuitenkin mahdollista saada vasta syksyn poro-
22102: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       erotusten jälkeen tammi-helmikuulla. Samoin
22103: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     tiedot suoritetuista lisä- ja hätäruokinnan kus-
22104: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ossi Kor-      tannuksista ovat käytettävissä vasta ensi kevää-
22105: teniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       nä poronhoitovuoden päättyessä.
22106: n:o 926:                                               Hallituksella ei ole tarkoituksena maksaa po-
22107:                                                     rotaloudelle varsinaisia kato korvauksia. Porota-
22108:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      louden harjoittajille maksetaan tällä hetkellä ns.
22109:        ryhtyä poikkeuksellisista luonnonolo-        kansallista tukea 140 markkaa eloporoa kohti.
22110:        suhteista porotaloudelle aiheutuneiden       Eläinkohtaisen tuen suuruutta määriteltäessä on
22111:        vaikeuksien pikaiseksi lieventämiseksi?      mahdollista ottaa huomioon muitakin porota-
22112:                                                     loudelle aiheutuneita vahinkoja. Hallituksen
22113:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tarkoituksena on kuitenkin selvittää, miten
22114: vasti seuraavaa:                                    mahdolliset luonnonolosuhteista porotaloudelle
22115:                                                     aiheutuneet vaikeudet on mahdollista ottaa huo-
22116:    Kesällä suoritetuista porojen vasamerkinnöis-    mioon porotaloudelle kansallista tukea myön-
22117: tä saatujen tietojen mukaan vasatuotto on eten-     nettäessä. Tämä on mahdollista sen jälkeen, kun
22118: kin eräissä Keski-Lapin paliskunnissa ollut poik-   kaikista paliskunnista on saatu lopulliset poro-
22119: keuksellisen huono. Tarkat tiedot vasatuotosta      luettelot ja poronhoitovuoden kustannus tiedot.
22120: samoin kuin yleensä syksyn teurasmääristä on
22121: 
22122:      Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1996
22123: 
22124:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
22125:                                              KK 926/1996 vp                                              3
22126: 
22127: 
22128: 
22129: 
22130:                                          Tili Riksdagens Talman
22131: 
22132:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       om höstens slaktmängder är det dock inte möjligt
22133: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         att få förrän i januari-februari efter höstens
22134: lem av statsrådet översänt foljande av riksdags-       renskiljning. Uppgifter om kostnaderna för ut-
22135: man Ossi Korteniemi undertecknade spörsmål nr          förd extra- och nödutfodring finns inte heller att
22136: 926:                                                   tillgå förrän nästa vår vid utgången av rensköt-
22137:                                                        selåret.
22138:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-            Regeringen har inte för avsikt att betala rennä-
22139:        sikt att vidta för att de svårigheter renhus-   ringen någon specifik ersättning för missväxtår.
22140:        hållningen råkat i på grund av exceptio-        För närvarande erhåller personer som bedriver
22141:        nella naturförhållanden snabbt skall kun-       renskötsel 140 mark per livren i s.k. nationellt
22142:        na lindras?                                     stöd. Vid fastställandet av storleken för detta
22143:                                                        stöd per djur finns det möjligheter att samtidigt
22144:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          beakta andra skador som rennäringen lidit. Re-
22145: anföra följande:                                       geringen avser därför utreda hur de svårigheter
22146:                                                        naturförhållandena eventuellt förorsakat rennä-
22147:    Enligt de uppgifter som erhållits om märk-          ringen kan beaktas i samband med beviljandet av
22148: ningen av renkalvar senaste sommar har kalv-           det nationella stödet. Det här blir möjligt först
22149: produktionen varit exceptionellt svag, särskilt        efter att de slutliga renförteckningarna och upp-
22150: inom vissa renbeteslag i mellersta Lappland. Ex-       gifterna om renskötselårets kostnader erhållits.
22151: aktare uppgifter om kalvproduktionen ävensom
22152: 
22153:      Helsingforsden 30 december 1996
22154: 
22155:                                                         Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
22156:                                                KK 927/1996 vp
22157: 
22158: Kirjallinen kysymys 927
22159: 
22160: 
22161: 
22162: 
22163:                                       Säde Tahvanainen /sd ym.: Oppilaskuntien pakkojäsenyydestä ja
22164:                                          ammattikorkeakoulujen oppilaskuntien asemasta
22165: 
22166: 
22167:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
22168: 
22169:     Suomen perustuslain 10 a § määrittelee maan              Maahamme on syntynyt ammattikorkea-
22170: kansalaisille oikeuden kuulua tai olla kuulumat-          koulujärjestelmä ja sitä koskeva lainsäädäntö.
22171: ta yhdistyksiin, ja vuonna 1995 tehdyn perusoi-           Ammattikorkeakouluja koskevassa laissa ei tällä
22172: keusuudistuksen yhteydessä lisättiin hallitus-            hetkellä määritellä oppilaskuntien asemaa eikä
22173: muotoomme myös negatiivinen yhdistymisva-                 myöskään asetuksella ole oppilaskuntien asemaa
22174: paus. Myös Euroopan ihmis_oikeuss<;>pi~us va~            virallistettu. Koulutuksen lainsäädännön koko-
22175: tii noudattamaan samaa penaatetta thmtsten OI-            naisuudistuksen valmistelun yhteydessä on syn-
22176: keudesta yhdistymisvapauteen.                             tynyt keskustelua siitä, tulisiko ammattikorkea-
22177:     Kansalaisilla tulisi siis olla oikeus valita, mihin   koulujen oppilaskunnille säätää samanlainen
22178: yhdistyksiin he haluavat kuulua tai olla kuulu-           asema ja tehtävät sekä oppilaskunnan pakkojä-
22179: matta. Oppilaskuntien jäsenyyden kohdalla yh-             senyys kuin ylioppilaskunnillekin. Keskustelua
22180: distymisvapauden toteutuminen on kuitenkin                on käyty myös siitä, säädettäisiinkö oppilaskun-
22181: epäselvä. Koulutusta koskevien lakien muutok-             nista lailla vai asetuksella.
22182: sen yhteydessä tulisikin tämän vuoksi perusteelli-           Ylioppilaskuntien ja oppilaskuntien pakkojä-
22183: sesti selvittää, onko oppilaskuntien pakkojäse-           senyydestä virinneestä keskustelusta on pääteltä-
22184: nyys perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopi-            vissä, että asia vaatii perusteellista selvitystä ja
22185: muksen mukainen säädös.                                   selkeitä säädöksiä.
22186:      Ammatillista koulutusta koskeva lainsäädän-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
22187:  tö määrittelee oppilaskuntiin kuuluvaksi oppilai-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22188:  toksen päätoimiset opiskelijat sekä määrittelee          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22189: oppilaskunnan aseman ja tehtävän oppilaitoksis-           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22190:  sa.
22191:      Yliopistojen kohdalla niitä koskevissa laeissa                 Aikooko Hallitus selvittää oppilas-
22192:  ei määritellä ylioppilaskuntaa, lukuun ottamatta                kuntien pakkojäsenyyden suhteen perus-
22193:  Helsingin ylioppilaskuntaa. Lain sijaan ylioppi-                oikeuslain yhdistymisvapauteen ja val-
22194:  laskuntien asema ja oikeus periä jäsenmaksua on                 misteleeko opetusministeriö säädöksiä,
22195:  määritelty asetuksella. Käytännössä tämä tar-                   joilla ammattikorkeakoulujen oppilas-
22196:  koittaa sitä, että opiskelijan, joka on hyväksytty              kuntien asema virallistettaisiin ja joissa
22197:  suorittamaan perustutkintoa suomalaiseen kor-                   säädettäisiin ammattikorkeakouluissa
22198:  keakouluun, on samalla liityttävä ylioppilaskun-                opiskeleville ylioppilaskuntien kaltainen
22199:  nan jäseneksi ja hänen on maksettava ennen yli-                 pakkojäsenyys?
22200:  opistoon ilmoittautumistaan ylioppilaskunnan
22201:  jäsenmaksu.
22202:       Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1996
22203: 
22204:            Säde Tahvanainen /sd              Pia Viitanen /sd                Tarja Filatov /sd
22205:            Minna Karhunen /kok               Hannu Takkula /kesk             Kari Uotila /vas
22206:            Janne Viitamies /sd               Risto Penttilä /nuors           Marjaana Koskinen /sd
22207:            Helena Vartiainen /sd             Tuula Haatainen /sd             Raimo Holopainen /sd
22208:            Jorma Kukkonen /sd                Esa Lahtela /sd                 Matti Saarinen /sd
22209:            Mikko Elo /sd                     Raimo Mähönen /sd               Jukka Gustafsson /sd
22210: 
22211:  260017
22212: 2                                           KK 927/1996 vp
22213: 
22214: 
22215: 
22216: 
22217:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22218: 
22219:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Vuoden 1995 elokuun alusta voimaan tulleen
22220: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         yhdistymisvapautta koskevan hallitusmuodon
22221: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       10 a §:n mukaan yhdistymisvapauteen sisältyy
22222: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Säde Tah-        oikeus kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen.
22223: vanaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       Tarkempia säännöksiä yhdistymisvapauden
22224: sen n:o 927:                                          käyttämisestä annetaan lailla. Perustuslakien pe-
22225:                                                       rusoikeussäännösten muuttamista koskevassa
22226:           Aikooko Hallitus selvittää oppilas-         hallituksen esityksessä (HE 309/1993 vp) tode-
22227:        kuntien pakkojäsenyyden suhteen perus-         taan, että perustuslain turvaama yhdistymisva-
22228:        oikeuslain yhdistymisvapauteen ja val-         paus koskee ensisijaisesti yhdistyslain (50311989)
22229:        misteleeko opetusministeriö säädöksiä,         tarkoittamia niin sanottuja aatteellisia yhdistyk-
22230:        joilla ammattikorkeakoulujen oppilas-          siä. Ehdotus ei kuitenkaan estäisi vastaisuudessa
22231:        kuntien asema virallistettaisiin ja joissa     perustamasta nykyiseen tapaan lainsäädäntö-
22232:        säädettäisiin ammattikorkeakouluissa           teitse julkisoikeudellisia yhdistyksiä julkista teh-
22233:        opiskeleville ylioppilaskuntien kaltainen      tävää varten. Myös jäsenyydestä tällaisessa yh-
22234:        pakkojäsenyys?                                 distyksessä voitaisiin edelleen säätää laissa, mut-
22235:                                                       ta yhdistymisvapautta turvaavan perustuslain-
22236:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          säännöksen voidaan tällöinkin katsoa puoltavan
22237: vasti seuraavaa:                                      pidättyvää suhtautumista pakkojäsenyyteen.
22238:                                                           Ylioppilaskunnat osallistuvat monien opiske-
22239:     Hallituksen tarkoituksena on aivan lähiaikoi-     lijoiden kannalta tärkeiden luonteeltaanjulkisoi-
22240: na antaa eduskunnalle esitys yliopistolaiksi. Tä-     keudellisten toimintojen ylläpitämiseen. Ne huo-
22241: hän lakiin on tarkoitus sisällyttää myös säännös      lehtivat opiskelijoiden terveyspalveluista osallis-
22242: siitä, että yliopiston opiskelijat muodostavat yli-   tumalla ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön hal-
22243: oppilaskunnan. Ylioppilaskuntaan kuuluminen           lintoon. Sen lisäksi suurimmassa osassa korkea-
22244: olisi, kuten nykyisinkin, pakollista alempaa ja       kouluja ylioppilaskunnat nimeävät opiskelijoita
22245: ylempää korkeakoulututkintoa varten opiskele-         edustavat jäsenet korkeakoulujen hallintoeli-
22246: ville. Nykyisin yliopistojen ylioppilaskunnista       miin.
22247: säädetään Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaa           Opetusministeriön tarkoituksena on yliopis-
22248: lukuun ottamatta ylioppilaskuntakohtaisissa           tojen ylioppilaskuntien osalta tehtävän ratkaisun
22249: asetuksissa. Helsingin yliopiston ylioppilaskun-      jälkeen ja pohjalta selvittää, millaisiksi ammatti-
22250: nasta säädetään Helsingin yliopistosta annetun        korkeakoulujen oppilaskunnatjajäsenyys niissä
22251: lain 36 §:ssä,jonka mukaan yliopiston opiskelijat     järjestetään.
22252: muodostavat ylioppilaskunnan ja ylioppilaskun-
22253: nalla on oikeus itsehallintoon siten kuin asetuk-
22254: sella säädetään.
22255:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1997
22256: 
22257:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
22258:                                              KK 927/1996 vp                                               3
22259: 
22260: 
22261: 
22262: 
22263:                                          Tili Riksdagens Talman
22264: 
22265:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-             Enligt 10 a § om föreningsfrihet i regeringsfor-
22266: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          men, som trädde i kraft vid ingången av augusti
22267: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-        1995, omfattar föreningsfriheten rätten att tilihö-
22268: man Säde Tahvanainen m.fl. undertecknade                ra elier inte tilihöra föreningar. Närmare bestäm-
22269: spörsmål nr 927:                                        melser om tiliämpningen av föreningsfriheten ut-
22270:                                                         fårdas genom lag. 1 regeringens proposition an-
22271:           Ämnar Regeringen utreda hur det               gående ändring av grundlagarnas stadganden
22272:        obligatoriska medlemskapet i elevkårer-          om de grundläggande fri- och rättigheterna (RP
22273:        na förhålier sig tili föreningsfriheten i lag-   309/1993 rd) konstateras att den föreningsfrihet
22274:        stiftningen om grundläggande rättigheter         som tryggas i grundlagen främst gälier s.k. ideelia
22275:        och bereder undervisningsministeriet för-        föreningar som avses i föreningslagen (503/1989).
22276:        fattningar genom vilka yrkeshögskolor-           Förslaget hindrar inte att man i fortsättningen på
22277:        nas elevkårer får en officieli stälining och     1agstiftningsväg bildar offent1igrättsliga före-
22278:        där det stadgas om tvångsmedlemskap              ningar med en offentlig uppgift på samma sätt
22279:        för de studerande vid yrkeshögskolorna           som nu. Det skali också liksom förut vara möjligt
22280:        på samma sätt som i fråga om student-            att genom lag stadga om medlemskap i en sådan
22281:        kårerna?                                         förening, men man kan dock anse att den grund-
22282:                                                         lagstiftning som tryggar föreningsfriheten också
22283:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           här kan anses tala för en återhålisam instälining
22284: anföra följande:                                        tili tvångsmed1emskap.
22285:                                                             Studentkårerna är med om att upprätthålia
22286:     Regeringen har för avsikt att i en snar framtid     många med tanke på de studerande viktiga funk-
22287: tili riksdagen avlåta en proposition med förslag        tioner av offentligrättslig karaktär. De sköter
22288: tili universitetslag. Avsikten är att i denna lag ta    hä1sovårdstjänsterna för de studerande genom
22289: in ett stadgande om att studerandena vid ett            att delta i förvaltningen av studenternas hälso-
22290: universitet bildar en studentkår. Det skaliliksom       vårdsstiftelse. Dessutom utser studentkårerna i
22291: nu bli obligatoriskt att höra tili studentkåren för     den största delen av högskolorna medlemmar
22292: dem som studerar för en lägre elier högre högsko-       som representerar studerandena tili högskolor-
22293: leexamen. För närvarande stadgas, med undan-            nas f6rva1tningsorgan.
22294: tag av Helsingfors universitets studentkår, om              Undervisningsministeriet har, efter det att uni-
22295: studentkårerna vid universiteten i förordningar         versiteten träffar sitt avgörande i fråga om stu-
22296: om de enskilda studentkårerna. Om Helsingfors           dentkårerna och utgående från detta, för avsikt
22297: universitets studentkår stadgas i 36 § lagen om         att utreda hurdana yrkeshögsko1ornas elevkårer
22298: Helsingfors universitet. Enligt denna paragraf          skali vara och hur medlemskapet i dem skali
22299: bildar studerandena vid universitetet en student-       ordnas.
22300: kår och studentkåren har rätt tili självstyrelse
22301: enligt vad som stadgas genom förordning.
22302: 
22303:      Helsingfors den 8 januari 1997
22304: 
22305:                                                          Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
22306:                                              KK 928/1996 vp
22307: 
22308: Kirjallinen kysymys 928
22309: 
22310: 
22311: 
22312: 
22313:                                     Tuija Nurmi /kok: Ajokortin myöntämisestä alle 18-vuotiaille
22314: 
22315: 
22316: 
22317:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
22318: 
22319:    Nuorten ihmisten kolareistaja ns. kaahailusta       luun liittyen tämä voisi tarkoittaa sitä, että ajo-
22320: (ylinopeusrikkomuksista) on viime kuukausien           kortin voisi saada jo alle 18-vuotiaana (1~17-
22321: aikana ollut paljon puhetta. Keskustelu on pe-         vuotiaana).
22322: rustunut nuorten kuolonkolareihin sekä muihin             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
22323: liikennerikoksiin ja -rikkomuksiin ilman ruu-          jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
22324: miinvammoja.                                           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22325:     Tietoyhteiskunnan nuoret ovat entistä kehit-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22326: tyneempiä fyysisesti ja tottuneet käsittelemään
22327: erilaisia koneita ja kojeita, mm. tietokoneita.                   Mitä Hallitus aikoo tehdä nuorten lii-
22328: Saattaakin olla, että nuorten ns. kaahailu johtuu              kennerikosten ja -rikkomusten vähentä-
22329: liiallisesta holhouksesta liian vanhalle iälle (suh-           miseksi, ja onko mahdollista tutkia sitä,
22330: teellisesti liian vanhana saatu ajokortti). Mah-               vähentäisikö nuoremmalla iällä saatu
22331: dollisesti nuoret jättäisivät ns. kaahailun saades-            ajokortti näiden tekojen määrää?
22332: saan kehitykselleen sopivaa toimintaa, ja autoi-
22333:      Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1996
22334:                                             Tuija Nurmi /kok
22335: 
22336: 
22337: 
22338: 
22339:  260017
22340: 2                                          KK 928/1996 vp
22341: 
22342: 
22343: 
22344: 
22345:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
22346: 
22347:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Osalla nuorista kuljettajista ovat kuitenkin
22348: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        elämänhallin ta, asenteet ja arvot niin poikkeavat
22349: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      ja vinoutuneet, ettei heihin voida juurikaan vai-
22350: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija Nur-      kuttaa em. ohjauskeinoilla. Helsingin kaupungin
22351: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         nuorisoasiainkeskus on aloittanut liikenneminis-
22352: 928:                                                 teriön rahoittamana kokeilun, jossa ongel-
22353:                                                      manuoret voivat suorittaa ajokortin pitempiai-
22354:           Mitä Hallitus aikoo tehdä nuorten lii-     kaisen kuntootusjakson aikana. Näin pyritään
22355:        kennerikosten ja -rikkomusten vähentä-        parempaan elämänhallintaan ja antamaan nuo-
22356:        miseksi, ja onko mahdollista tutkia sitä,     rille paremmat valmiudet normien mukaiseen
22357:        vähentäisikö nuoremmalla iällä saatu          käyttäytymiseen myös liikenteessä.
22358:        ajokortti näiden tekojen määrää?                  Liikenneministeriön asettama kuljettajaope-
22359:                                                      tuksen vaihtoehtoja selvitellyt työryhmä tutki
22360:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vuonna 1995 pitemmälle aikavälille jaksottuvan
22361: vasti seuraavaa:                                     ja erityisesti nuorempana aloitettavan kuljettaja-
22362:                                                      opetuksen merkitystä liikenneturvallisuuteen.
22363:    Liikenneturvallisuudesta vastuussa olevat vi-     Hankittujen selvitysten perusteella työryhmä to-
22364: ranomaiset ja liikenneturvallisuustyötä tekevät      tesi, että niissä maissa (mm. Ranska ja Ruotsi),
22365: muut tahot ovat huolestuneina seuranneet nuor-       joissa on mahdollista aloittaa kuljettajaopetus
22366: ten rajujen ja dramaattisten kuolemaanjohtanei-      16-vuotiaana, ei nuorten kuljettajien turvallisuus
22367: den onnettomuuksien kasautumista lyhyelle            ajokortin saannin jälkeisinä vuosina ole merkit-
22368: ajanjaksolle. Onnettomuuksien syinä ovat             tävästi parempi kuin niissä maissa, joissa kuljet-
22369: useimmiten olleet ylinopeudet ja alkoholi.           tajaopetus aloitetaan 17 ,5-vuotiaana.
22370:    Nuorten tienkäyttäjien liikennerikkomuksia            Tämä johtuu siitä, että vaikkakin nuoret ke-
22371: pyritään vähentämään perinteisin keinoin:            hittyvät nykyisin fyysisesti aiempaa nopeammin,
22372: koulutuksella, valistuksella ja liikennevalvonnal-   niin riittävät valmiudet oman elämän hallintaan
22373: la. Autokouluopetus ja jo aiempi liikennekasva-      ja vastuuntuntoiseen liikkumiseen ajoneuvon
22374: tus pyrkii saamaan nuoret käyttäytymään liiken-      kuljettajana kehittyvät vasta 18-20-vuoden
22375: teessä normien mukaan ja vastuuntuntoisesti          iässä. Näin ollen opetuksen aloittamisikärajan
22376: muut tienkäyttäjät huomioon ottaen. Valtaosin        tai auton ajokortin saaruisiän alentaminen ei ole
22377: tässä onnistutaankin, sillä selvitysten mukaan       ratkaisu nuorten ongelmiin. Sen sijaan työryhmä
22378: korkean onnettomuusriskin omaavia ns. ongel-         katsoi, että ajokortin hankkiminen tulee edelleen
22379: makuljettajia on vain n. 20% nuorista.               jakaa kahteen vaiheeseen ja jatkaa opetusta vielä
22380:    Sekä näiden ongelmanuorten että muiden            ajokortin saannin jälkeen.
22381: nuorten liikennerikkomuksiin reagoidaan nykyi-           Auton ajokortin antamisikä on lähes kaikissa
22382: sin herkemmin kuin muiden tienkäyttäjien. Läh-       Euroopan maissa ja myös EY-ajokorttidirektii-
22383: tökohtana on, että nuorten kuljettajien normeis-     vissä 18 vuotta, eikä tällä hetkellä ole vireillä
22384: ta poikkeavaan liikennekäyttäytymiseen tulee         esityksiä auton ajokortin antamisiän alentami-
22385: puuttua välittömästi. Vuoden 1996 alussa voi-        seksi.
22386: maan tulleessa riskikuljettajien ohjausjärjestel-        Liikenneministeriö seuraa tarkasti liikenne-
22387: massa lähetetään jo heti ensimmäisen                 turvallisuustilanteen ja erityisesti nuorten
22388: liikennerikkeen jälkeen nuorelle kuljettajalle va-   onnettomuuksien määrän kehitystä. Nuorten
22389: roituskirje. Toisen rikkomuksen jälkeen kutsu-       onnettomuuksia ehkäistään puuttumalla mah-
22390: taan puhutteluun, jolloin voidaan määrätä myös       dollisimman pian normeista poikkeavaan käyt-
22391: ajokielto. Liikenneministeriö on käynnistänyt        täytymiseen, ohjaamalla nuoria parempaan elä-
22392: tutkimushankkeen puhuttelumenettelyn tehos-          mänhallintaan. Jotta toimenpiteet olisivat tehok-
22393: tamiseksi ja sen vaikutusten selvittämiseksi.        kaita, tarvitaan kaikkien niiden tahojen laaja-
22394:                                            KK 928/1996 vp                                          3
22395: 
22396: Llaista yhteistyötä, jotka pyrkivät vaikuttamaan     ajokortin saamisiän alentaminen ei tämänhetki-
22397: morten ihmisten elämänhallintaan ja normien          sen tiedon mukaan vähennä nuorten riskiä jou-
22398: nukaiseen käyttäytymiseen. Liikenne ei ole täy-      tua liikenneonnettomuuksiin. Liikenneministe-
22399: :in erillinen osa-alue, vaan liikenteessä käyttäy-   riö seuraa eri puolilla maailmaa toimeenpantavia
22400: ymiseen vaikuttavat nuoren omaksumat elä-            kokeiluja nuorten liikenneturvallisuuden paran-
22401: nänarvot ja -asenteet.                               tamiseksi ja on tarvittaessa valmis uudistuksiin
22402:    Kuljettajaopetuksen aloittamisikärajan tai        myös Suomessa.
22403: 
22404:     Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1997
22405: 
22406:                                                               Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
22407: 4                                            KK 928/1996 vp
22408: 
22409: 
22410: 
22411: 
22412:                                           Tili Riksdagens Talman
22413: 
22414:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        snedvridna attityder att det inte är möjligt att
22415: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          påverka dem genom något slag av handlednings-
22416: lem a v statsrådet översänt följande av riksdagsle-     system. Ungdomscentralen vid Helsingfors stad
22417: damot Tuija Nurmi undertecknade spörsmål nr             har med finansiering från trafikministeriet på-
22418: 928:                                                    börjat ett experiment inom ramen för vilket pro-
22419:                                                         blemungdomarna kan ta körkort under en reha-
22420:           Vad tänker Regeringen göra för att            biliteringsperiod som varar litet längre. Avsikten
22421:         minska ungas trafikbrott och -förseelser,       är att ungdomarna skalllära sig att behärska sitt
22422:         och skulle körkort erhållet i yngre år min-     Iiv och att de skall få bättre fårdigheter för ett
22423:         ska antalet gärningar?                          normenligt beteende i trafiken.
22424:                                                            Trafikministeriets arbetsgrupp som hade till
22425:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           uppgift att utreda alternativ till förarundervis-
22426: anföra följande:                                        ning undersökte år 1995 hur körundervisning
22427:                                                         under en lägre period och undervisning av yngre
22428:      De myndigheter som bär ansvar för trafiksä-        årgångar påverkar trafiksäkerheten. På basis av
22429: kerheten och andra organisationer som arbetar           de uppgifter man fick kunde arbetsgruppen kon-
22430: med trafiksäkerhetsfrågor har oroade följt med          statera att ungdomarnas säkerhet under åren ef-
22431: ungdomarnas häftiga och dramatiska dödskör-             ter det att de fått körkort i de Iänder (Frankrike
22432: J.?:ingar som anhopats till en kort tidsperiod.         och Sverige) där det var möjligt att påbörja kör-
22433: Overhastighet och alkohoi har varit de vanligaste       undervisningen som 16-åring inte var nämnvärt
22434: orsakerna till dessa olyckor.                           bättre än om körundervisningen påbörjas som
22435:      Man strävar efter att minska ungdomars tra-        17 ,5-åring.
22436: fikförseelser genom tradionella åtgärder: skol-             Detta beror på att även om ungdomarna fy-
22437: ning, upplysning och trafikövervakning. Genom           siskt utvecklas snabbare än tidigare utvecklas
22438: körskolningen och tidigare trafikuppfostran             deras fårdigheter beträffande behärskandet av
22439: strävar man efter att få ungdomarna att uppföra         egen livsföring och ansvarsfullt beteende som
22440: sig i trafiken ansvarsfullt enligt normer och beak-     förare i trafiken först i 18-20-års åldern. Följ-
22441: ta andra väganvändare. Detta lyckas också i hu-         aktligen är nedsatt ålder för påbörjande av un-
22442: vudsak för enligt utredningar hör bara ca 20 % av       dervisningen eller erhållande av körkort inte nå-
22443: ungdomarna till gruppen av s.k. problemförare           gon lösning på de ungas problem. Arbetsgruppen
22444: med hög olycksrisknivå.                                 ansåg däremot att erhållande av körkort också i
22445:      Nuförtiden reagerar man snabbare både på           fortsättningen skall indelas i två skeden och att
22446: dessa problemungdomars och andra ungdomars              undervisningen skall fortsätta också efter det att
22447: trafikförseelser än på andra väganvändares för-         körkort erhållits.
22448: seelser. Utgångspunkten är den att man genast               Körkort kan erhållas så gott som i alla euro-
22449: skall åtgärda unga förares avvikande trafikbete-        peiska Iänder och enligt EU :s körkortsdirektiv
22450: ende. Enligt ett handledningssystem för övervak-        vid 18 års ålder, och för närvarande finns det inga
22451: ning av riskförare som infördes i början av år          planer på att sänka denna ålder.
22452: 1996 får unga förare som begått sin första trafik-          Trafikministeriet följer noga med utveckling-
22453: förseelse ett varningsbrev. Efter den andra förse-      en inom trafiksäkerhetens område och speciellt
22454: elsen blir man kallad till en tillrättavisning i sam-   utvecklingen av antalet ungas olyckor. Ungas
22455: band med viiken det är möjligt att förordna kör-        olyckor förebyggs genom att så tidigt som möjligt
22456: förbud. Trafikministeriet har utsett en projekt-        ingripa i sådant beteende som avviker från nor-
22457: grupp att undersöka hur tillrättavisningsförfa-         merna och genom att vägleda de unga så att de
22458: randet skall kunna effektiveras och vilka effek-        bättre behärskar sin livsföring. Det är viktigt att
22459: terna av det är.                                        alla parter som försöker påverka unga männi-
22460:      Det finns en del ungdomar som inte kan be-         skors förmåga att behärska sitt Iiv och handla
22461: härska sin livsföring och har så avvikande och          enligt normerna samarbetar för att åtgärderna
22462:                                            KK 928/1996 vp                                            5
22463: 
22464: kall vara effektiva. Trafiken är inte avskild från   mars risk att råka i trafikolyckor. Trafikministe-
22465: Ht annat, utan ungdomars beteende i trafiken         riet följer med försök i olika delar av världen
22466: vspeglar deras livsvärden och attityder.             beträffande förbättring av ungdomars trafiksä-
22467:   Enligt den kunskap vi har i dag minskar inte       kerhet och är vid behov redo att införa reformer
22468: tedsatt ålder för erhållande av körkort ungdo-       också i Finland.
22469:     Helsingfors den 14 januari 1997
22470: 
22471:                                                                  Trafikminister Tuula Linnainmaa
22472:                                             KK 929/1996 vp
22473: 
22474: Kirjallinen kysymys 929
22475: 
22476: 
22477: 
22478: 
22479:                                    Arja Ojala /sd ym.: Naisten tarpeiden huomioon ottamisesta pako-
22480:                                        laiskeskuksissa
22481: 
22482: 
22483:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22484: 
22485:    Pakolaisten vastaanottokeskusten toiminta          tuneet. Yksin tulleiden naisten mielenterveyttä
22486: rakentuu varsin pitkälti miesten tarpeille, ja esi-   horjuttaa eniten perheen puuttuminen ja hätä
22487: merkiksi useimmat aktiviteetit, kuten urheilu-        kotimaahan jääneestä puolisosta ja lapsista.
22488: harrastukset, on tarkoitettu miehille. Tämä on           Erilaisista kulttuuriympäristöistä tulevien
22489: ymmärrettävää sen johdosta, että enemmistö            naisten ongelmat ja tarpeet tulisi ottaa huomioon
22490: turvapaikan hakijoista on miehiä.                     nykyistä paremmin. Pakolaiskeskuksiin tarvit-
22491:    Naiset ovat keskimäärin kielitaidottomampia        taisiin lisää päivähoitopalveluja ja opetusresurs-
22492: kuin miehet ja opiskelevat miehiä vähemmän            seja niin perusopetukseen kuin kielenopetuk-
22493: suomen kieltä, mikä saattaa hidastaa sopeutu-         seenkin. Myös naisille soveltuvia vapaa-ajanpal-
22494: mista suomalaiseen yhteiskuntaan. Osa naisista        veluja tulisi lisätä.
22495: on luku- ja kirjoitustaidottomia, mikä vaikeuttaa        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
22496: kielen opiskelua. Myös lasten ja koko perheen         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22497: hoitaminen vie paljon naisten aikaa mahdollises-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22498: ti järjestetyistä päivähoitopalveluista huolimat-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22499: ta. Yksityismajoituksessa keskusten ulkopuolel-
22500: la asuvat naiset jäävät helposti palvelujen ulko-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22501: puolelle. Monenlaisia ongelmia saattaa syntyä                ryhtyä, jotta naisten tarpeet otettaisiin
22502: myös perheissä naisenja miehen roolien, aseman               nykyistä paremmin huomioon pakolais-
22503: ja suhteiden murroksessa siirryttäessä erilaisesta           keskuksissa järjestettäessä koulutusta,
22504:  kulttuuriympäristöstä Suomeen, jossa naisen                 päivähoitoa ja erilaisia vapaa-ajanvietto-
22505:  asema ja naiseen kohdistuvat odotukset voivat               palveluja?
22506:  poiketa paljonkin siitä, mihin henkilöt ovat tot-
22507:      Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1996
22508: 
22509:           Arja Ojala /sd               Eila Rimmi /vas                   Riitta Prusti /sd
22510:           Kaarina Dromberg /kok        Tuija Maaret Pykäläinen /vihr     Ulla-Maj Wideroos lr
22511:           Päivi Räsänen /skl           Paula Kokkonen /kok               Maija-Liisa Veteläinen /kesk
22512: 
22513: 
22514: 
22515: 
22516:  260017
22517: 2                                         KK 929/1996 vp
22518: 
22519: 
22520: 
22521: 
22522:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
22523: 
22524:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vaikutusta suomalaisten ja muiden maahan-
22525: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       muuttajien kanssa, samoin erilaista työ-, opinto-
22526: olette 13 päivänä joulukuuta 1996 päivätyn kir-     ja harrastustoimintaa.
22527: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       Syrjäytymistä pyritään ehkäisemään myös sel-
22528: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Arja Ojalan      vittämällä turvapaikanhakijoiden joukossa ole-
22529: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksesn n:o       vien erityisryhmien tarpeita, mm. naiset ja lapset.
22530: 929:                                                Naisten elämäntilanteet ja tarpeet voivat merkit-
22531:                                                     tävästikin vaihdella. Osa on turvapaikanhakija-
22532:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      na lastensa ja aviomiehensä kanssa, osa yksin-
22533:        ryhtyä, jotta naisten tarpeet otettaisiin    huoltajana ja osa yksin.
22534:        nykyistä paremmin huomioon pakolais-            Vastaanottokeskuksissa on myös erityisesti
22535:        keskuksissa järjestettäessä koulutusta,      naisille suunnattuja palveluja. Sellaisia ovat äiti-
22536:        päivähoitoa ja erilaisia vapaa-ajanvietto-   lapsikerhot ja naisten harrastuspiirit, joissa mm.
22537:        palveluja?                                   tehdään ja opetetaan naisille erilaisia käsitöitä.
22538:                                                     Naisille suunnitellaan myös erityisiä työtoimin-
22539:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         nan muotoja. Normaalin opintotoiminnan ohel-
22540: taen seuraavaa:                                     la on olemassa naisille tarkoitettuja suomen,
22541:                                                     ruotsin tai muun kielen keskusteluryhmiä. Jois-
22542:    Turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestä-      sakin keskuksissa on mahdollista jättää lapsia
22543: minen perustuu valtioneuvoston päätökseen pa-       keskukseen osa-aikaiseen päivähoitoon. Päivit-
22544: kolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotos-     täistä puoli- tai kokopäivähoitoa ei turvapaikan-
22545: ta (1607/1992).Vastaanotolla tarkoitetaan tila-     hakijoiden lapsille järjestetä.
22546: päisen majoituksen, toimeentulon ja elämänhal-         Tehokkaimmin turvapaikanhakijoiden toi-
22547: lintaa edistävän toiminnan järjestämistä turva-     mintakykyä ylläpidetään lyhentämällä majoitus-
22548: paikkahakemuksen käsittelyajaksi.                   aikoja. Koska turvapaikanhakijoiden majoitus-
22549:    Vuonna 1996 turvapaikanhakijoiden vastaan-       ajat ovat edelleen yli vuoden mittaisia,joudutaan
22550: ottokeskuksiin oli rekisteröity keskimäärin noin    vastaanottokeskusten toiminnan suunnittelussa
22551: 1 100 henkeä. Henkilöistä oli noin 750 asuinkes-    kiinnittämään huomiota erilaisten ryhmien tar-
22552: kuksissa ja loput yksityismajoituksessa. Naisia     peiden arviointiin ja niihin vastaamiseen. Vas-
22553: oli noin 30 %.                                      taanotossa on nyt alkavan vuoden aikana tarkoi-
22554:    Keskimääräiset majoitusajat ovat yli vuoden      tus ottaa käyttöön uusia menetelmiä mielekkään
22555: mittaisia. Turvapaikanhakijat, jotka eivät kuulu    toiminnan suunnittelemiseksi turvapaikanhaki-
22556: ns. nopeutetun käsittelyn piiriin, ovat kuitenkin   joille. Tällöin voidaan seurata tarkemmin naisten
22557: keskimäärin majoitettuna 19 kuukautta. Pisim-       olosuhteita ja majoitusaikaan liittyviä tarpeita.
22558: mät majoitusajat ovat olleet jopa viisi vuotta.        Vastaanottotoiminnalle on suunniteltu uusi
22559:    Pitkien majoitusaikojen takia vastaanottotoi-    toiminta-ajatus ja sitä tukevia toimenpiteitä, jot-
22560: minnan tavoitteena on toimintakyvyn ylläpitä-       ka nykyistä paremmin soveltuvat pitkien majoi-
22561: misen lisäksi syrjäytymisen ehkäisy. Turvapai-      tusaikojen ja erilaisten ryhmien tarpeisiin. Uusi
22562: kanhakijoille järjestetään toimintakykyä ja elä-    toiminta-ajatus otetaan käyttöön kevään 1997
22563: mänhallintaa edistävää toimintaa, kuten vuoro-      aikana.
22564: 
22565:      Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1997
22566: 
22567:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
22568:                                              KK 929/1996 vp                                                3
22569: 
22570: 
22571: 
22572: 
22573:                                          Tili Riksdagens Talman
22574: 
22575:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         verksamhet ingår växelverkan med finländare
22576: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den          och andra invandrare samt olika slags arbets-,
22577: 13 december 1996 tili vederbörande medlem av             studie- och hobbyverksamhet.
22578: statsrådet översänt följande av riksdagsledamot             Ett annat sätt på vilket man strävar efter att
22579: Arja Ojala m.fl. undertecknade spörsmål nr 929:          förebygga social utslagning är att utreda vilka
22580:                                                          behov specialgrupperna bland de asylsökande
22581:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-           har, bl.a. barnen och kvinnorna. Kvinnornas
22582:        ta för att kvinnornas behov i förlägg-            livssituationer och behov kan variera mycket. En
22583:        ningarna för asylsökande beaktas bättre           del av dem är asylsökande tilisammans med sina
22584:        än för närvarande när det gäller att ordna        barn och sin make, en del är ensamförsörjare och
22585:        utbildning, dagvård och olika servicefor-         en del ensamma.
22586:        mer för fritidssysselsättning?                       1 förläggningarna för asylsökande finns det
22587:                                                          också särskilt f6r kvinnor avsedda serviceformer.
22588:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Sådana är tili exempel klubbar för mödrar och
22589: anföra följande:                                         barn och hobbycirklar för kvinnor, bl.a. i hand-
22590:                                                          arbete och handledning i det. För kvinnorna pla-
22591:     Mottagningen av asylsökande grundar sig på           neras också olika former av arbetsverksamhet.
22592: statsrådets beslut om mottagande av flyktingar           Vid sidan av den normala studieverksamheten
22593: och asylsökande (160711992). Med mottagning-             finns det samtalsgrupper för kvinnor på finska,
22594: en avses tilifållig inkvartering och ordnande av         svenska eller något annat språk. 1 vissa förlägg-
22595: utkomst och sådan verksamhet som främjar                 ningar är det möjligt att lämna barn tili deltids-
22596: människornas förmåga att ha kontroll över sitt           dagvård. Någon daglig halvdags- eller heldags-
22597: Iiv under den tid som behandlingen av asylansök-         vård ordnas inte för de asylsökandes barn.
22598: ningarna tar.                                               Det effektivaste sättet att upprätthålla de asyl-
22599:     Ar 1996 var i medeltal ca 1 100 personer regist-     sökandes fårdigheter är att förkorta inkvarte-
22600: rerade i förläggningarna för asylsökaride. Av            ringstiderna. Eftersom dessa dock fortfarande är
22601: dessa personer bodde ca 750 i förläggningarna            mer än ett år långa, bör man vid planeringen av
22602: och resten i privatbostäder. Ca 30% av dem var           förläggningarnas verksamhet fåsta uppmärk-
22603: kvinnor.                                                 samhet vid vikten av att uppskatta de olika grup-
22604:     Den genomsnittliga inkvarteringstiden var            pernas behov och att möta dessa behov. Avsikten
22605: mer än ett år. Inkvarteringen av asylsökande som         är att under det inkommande året införa nya
22606: inte omfattas av det s.k. försnabbade förfarandet        metoder i mottagningen för att planera menings-
22607: varar dock i medeltal 19 månader. De längsta             full verksamhet för de asylsökande. Då kan kvin-
22608: inkvarteringstiderna har varit tili och med fem år.      nornas förhållanden och behov under inkvarte-
22609:     På grund av de långa inkvarteringstiderna är         ringstiden uppföljas noggrannare.
22610: målet för mottagningsverksamheten utöver upp-               En ny verksamhetside med anknytande stöd-
22611: rätthållandet av de asylsökandes fårdigheter att         åtgärder har tagits fram i syfte att bättre än
22612: förebygga social utslagning. För de asylsökande          tidigare tillgodose behoven hos grupper med lång
22613: ordnas verksamhet som ökar deras fårdigheter             inkvartering. Den nya verksamhetsiden kommer
22614: och förmåga att ha kontroll över sitt Iiv. 1 denna       att införas under våren 1997.
22615: 
22616:      Helsingfors den 3 januari 1997
22617: 
22618:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
22619:                                               KK 930/1996 vp
22620: 
22621: Kirjallinen kysymys 930
22622: 
22623: 
22624: 
22625: 
22626:                                     Hannu Takkula /kesk ym.: Postin ja Postipankin toimipisteiden
22627:                                        säilyttämisestä Lapissa
22628: 
22629: 
22630:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
22631:     Kansalaisten perusturva on kysymys, johon           että hallitus on toimillaan vaikeuttanut Lapin
22632: usein, varsinkin vaalien alla, viitataan. Perustur-     ihmisten elämää ja elinkeinoja. Muun muassa
22633: vasta puhuttaessa kaikki ovat poikkeuksetta ol-         julkista kulkuneuvoliikennettä on supistettu voi-
22634: leet samaa mieltä, ettei siihen tulisi kajota vaikei-   makkaasti ja tieluokituksia pudotettu. Tämä
22635: nakaan taloudellisina aikoina. Perusturvaksi on         osaltaan vaikeuttaa asiointia pankeissa ja pos-
22636: laskettu myös kansalaisten peruspalvelut. Yksi          teissa. Eikö liikelaitostamisesta huolimatta pos-
22637: tällainen keskeinen peruspalvelu on posti. Postin       ti- ja teletoiminnalla ja niihin liittyvillä pankki- ja
22638: liikelaitostamisen myötä on kuitenkin ajoittain         tietoliikennepalveluilla tulisi säilyttää yhteiskun-
22639: ollut vaikea huomata postin roolia peruspalvelu-        nallisen palvelutoiminnan luonne erityisesti maa-
22640: jen antajana. Posti on uudelleen järjestänyt ja         seudulla? Eikö tämän pitäisi koskea myös huo-
22641: rationalisoinut verkostoaan, lakkauttanut posti-        mattavaajulkista tukea saanutta pankkijärjestel-
22642: konttoreita ja tällainen samanlainen keskittävä         mää? Olisiko eduskunnan jo aika määrittää mini-
22643: suuntaus tuntuu olevan edelleen menossa. Ki-            minormit yhdistelmäpalveluille?
22644: peimmin tämä tilanne koetaan Lapissa. Posteista             Viimeisin hälyttävä tieto kertoo, että Posti-
22645: ovat pankkipalvelut häviämässä ja muutenkin jo          pankkija Suomen Posti Oy ovat lakkauttamassa
22646: harvalukuiset Lapin postikonttorit ovat muuttu-         Lapista 17 toimivaa postikonttoria. Viimeisetkin
22647: massa asiamiesposteiksi. Asioiden hoitaminen            liiketaloudellisesti kannattavat palvelut Lapin
22648: puhelimen tai tietokoneen avulla ei onnistu kai-        maaseudulta ollaan viemässä pois. Tämä koe-
22649: kilta, esimerkiksi vanhuksilta, ja on todettava,        taan Lapissa varsin vakavaksi iskuksi maakun-
22650: ettei se onnistu kaikilta nuoriltakaan.                 taa vastaan.
22651:     Myös etäisyydet tuottavat Lapissa ongelmia.             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
22652:  Nyt esimerkiksi asiointimatka pankkiin saattaa         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22653:  olla yli 100 kilometrin pituinen. Näin ollen esi-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22654:  merkiksi pankissa asioivat vanhukset nostavat          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22655:  kerralla varsin suuria rahasummia, ja tämä hou-
22656:  kuttelee osaltaan myös rikollista ainesta tyhjen-                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
22657:  tämään näiden harvoin pankissa asioivienja suu-                turvatakseen kansalaisten perusturvan ja
22658:  ria rahasummia nostavien vanhusten varat.                      peruspalvelut Lapissa sekä estääkseen
22659:  Sama ongelma koskettaa myös kylissä olevaa                     Postipankin ja Suomen Posti Oy:n suun-
22660:  pienyritystoimintaa.                                           nitelmat lakkauttaa Lapista 17 toimivaa
22661:     Tässä yhteydessä on syytä muistaa myös se,                  postikonttoria?
22662: 
22663:      Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1996
22664: 
22665:           Hannu Takkula /kesk        Hannes Manninen /kesk     Maria Kaisa Aula /kesk
22666:                   Ossi Korteniemi /kesk                Esko-Juhani Tennilä /va-r
22667: 
22668: 
22669: 
22670: 
22671: 260017
22672: 2                                            KK 930/1996 vp
22673: 
22674: 
22675: 
22676: 
22677:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
22678: 
22679:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          ki- ja maksukortit, päätepankki ja itsepalvelu-
22680: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           automaatit.
22681: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen             Postin palveluja ei ole tarkoitus heikentää pos-
22682: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu              tikonttoreiden harventamisella, vaan sillä on py-
22683: Takkulan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-            ritty ennen kaikkea pankkipalveluja tarjoavien
22684: myksen n:o 930:                                         toimipaikkojen vähentämiseen. Niitä postikont-
22685:                                                         toreita valittaessa, joissa tulevaisuudessakin tar-
22686:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          jotaan pankkipalveluita, on lähtökohtana pidet-
22687:         turvatakseen kansalaisten perusturvan ja        ty Postipankin liiketoimintaa pankkipalveluissa
22688:         peruspalvelut Lapissa sekä estääkseen           vallitsevan kilpailutilanteen valossa. Posti on ak-
22689:         Postipankin ja Suomen Posti Oy:n suun-          tiivisesti kehittänyt postipalvelujen saatavuutta
22690:         nitelmat lakkauttaa Lapista 17 toimivaa         ja helppoutta luomalla lakkautettujen posti-
22691:         postikonttoria?                                 konttoreiden toimintaa jatkamaan asiamiespos-
22692:                                                         tiverkoston. Asiakkaat voivat asiamiesposteista
22693:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            noutaa ja lähettää kirjeitä ja paketteja Suomeen
22694: vasti seuraavaa:                                        ja myös ulkomaille eli hoitaa normaalisti kaikkia
22695:                                                         postiasioita. Esimerkiksi kauppojen ja kioskien
22696:    Suomen Posti Oy turvaa Postin peruspalvelu-          yhteydessä toimivat palvelupisteet voivat tarjota
22697: jen saatavuuden Suomen jokaisessa kunnassa.             asiakkaille aikaisempaa pitemmät ja soveliaam-
22698: Postitoimintalain mukaisesti Posti hoitaa näitä         mat aukioloajat iltaisin ja viikonloppuisin. Sil-
22699: palveluita samalla lailla eteläisessä Suomessa          loin kun maaseudulla asiakkaalla on lähimpään
22700: kuin Lapissa. Postia kuljetetaan ja jaetaan yhte-       postiin, myös asiamiespostiin, matkaa kotoa yli 5
22701: näisin hinnoin ja samoin toimitusehdoin maan-           kilometriä ja jos alueen postinjakelu hoidetaan
22702: tieteellisistä etäisyyksistä riippumatta. Postin lii-   autolla, jakelu toimittaa paketitja muut kuitatta-
22703: kelaitostumisella ja yhtiöittämisellä ei esimerkik-     vat lähteykset asiakkaalle veloituksetta. Asiakas
22704: si ole ollut siihen vaikutusta.                         voi tällöin käyttääjakelun palveluja postin lähet-
22705:     Postien määrä on 1990-luvun alkupuolella            tämiseen.
22706: suoritetun verkostosaneerauksen jälkeen pysy-               Asiamiespostit ovat lisäksi avoinna iltaisin ja
22707: nyt noin 1 700:ssa. Osaa posteista hoidetaan mui-       viikonloppuisin toisin kuin Postin omat posti-
22708: den palveluyritysten yhteydessä. Posteissa saata-       konttorit ja palvelevat täten erityisesti asiakkai-
22709: vat palvelut ovat samat riippumatta siitä, tar-         ta,jotka käyvät työssä asuinalueensa ulkopuolel-
22710: joaako palvelun postilainen tai postiyrittäjä. Tu-      la. Niinpä asiamiespostin on huomattu vakiin-
22711: levaisuudessa palveluyrittäjien ylläpitämät postit      nuttaneen asemansa oman alueensa posteina.
22712: muodostavatkin Postin palvelupisteiden verkos-          Samalla asiamiespostin saaminen tukee esimer-
22713: tosta suurimman osan.                                   kiksi kyläkaupan taloudellisia toimintaedelly-
22714:     Suomen Posti Oy harjoittaa postitoimintaa ja        tyksiä ja sen säilymistä.
22715: myy Postipankin palveluja pankin toimeksian-                Lapin läänissä lakkautetaan posteja Kemin ja
22716: nosta. Postipankin pankkipalveluverkoston laa-          Tornion kaupungeissa. Kummassakin kaupun-
22717: juudesta ja postipankkipalvelujen saatavuudesta         gissa yhdistetään kahden lähipostin toiminta.
22718: vastaa pankki. Viime vuosina pankkipalvelujen           Asiakkaiden postimatkat eivät tällöin kuiten-
22719: riippuvuus kiinteästä toimipaikasta on kuitenkin        kaan paljoakaan pitene. Ne Lapin läänin taaja-
22720: huomattavasti vähentynyt. Asiakas voi nykyään           missa sijaitsevat postit, joissa Postipankki lopet-
22721: hoitaa pankkiasioitaan monin eri tavoin, joista         taa pankkipalvelunsa,jatkavat edelleen postitoi-
22722: mainittakoon automaattinen maksupalvelu, kir-           mintaansa palveluyritysten yhteydessä.
22723: jeitse tapahtuva laskujen maksu, erilaiset pank-
22724: 
22725:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1997
22726: 
22727:                                                                   Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
22728:                                             KK 930/1996 vp                                              3
22729: 
22730: 
22731: 
22732: 
22733:                                         Tili Riksdagens Talman
22734: 
22735:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Det är inte meningen att försämra posttjäns-
22736: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        terna genom att lägga ned postkontor utan avsik-
22737: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      ten har varit att framför allt minska på sådana
22738: man Hannu Takkula m.fl. undertecknade spörs-          servicepunkter som erbjuder banktjänster. Vid
22739: må1 nr 930:                                           valet av de postkontor som också i framtiden
22740:                                                       kommer att erbjuda banktjänster har utgångs-
22741:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        punkten varit Postbankens affårsverksamhet i
22742:        ta för att trygga medborgarnas grund-          ljuset av konkurrenssituationen inom banktjäns-
22743:        trygghet och bastjänster i Lappland samt       terna. Posten har aktivt utvecklat tiligången på
22744:        för att hindra Postbankens och Posten          och lättillgängligheten av posttjänster genom att
22745:        Finland Ab:s planer att nedlägga 17 fun-       skapa ett postombudsnät. På postombudskon-
22746:        gerande postkontor i Lappland?                 toren kan kunderna hämta och skicka brev och
22747:                                                       paket tili Finland och även tili utlandet, dvs.
22748:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         sköta alla normala postärenden. Servicepunkter i
22749: anföra följande:                                      anslutning tili exempelvis butiker och kiosker
22750:                                                       kan erbjuda kunderna längre öppethållningsti-
22751:     Posten Finland Ab tryggar tiligången på Pos-      der på kvällarna och under veckosluten. Om av-
22752: tens bastjänster i alla Finlands kommuner. 1 en-      ståndet från hemmet tili den närmaste posten,
22753: lighet med postlagen handhar Posten dessa tjäns-      även postombuden, på landsbygden är mer än 5
22754: ter på lika vilikor både i södra Finland och Lapp-    kilometer och om posten utbärs med bil i regio-
22755: land. Post transporteras och distribueras enligt      nen, lämnas sådana paket eller postförsändelser
22756: enhetliga priser och på lika distributionsvilikor     som skall kvitteras åt hushållen avgiftsfritt i sam-
22757: oberoende av geografiskt avstånd. Postens om-         band med postutbärning. Kunden kan i dessa fall
22758: vandling tili affårsverk och bolagisering har t.ex.   använda sig av distributionstjänsterna för att
22759: inte påverkat detta.                                  skicka sin post.
22760:     Antalet postkontor har efter nätverkssane-            Postombudspunkterna är dessutom öppna på
22761: ringen under 1990-talet behållits vid ungefår         kvällen och under veckosluten i motsats tili Pos-
22762:  1 700. En del av postkontoren verkar i anslutning    tens egna postkontor och betjänar så1unda sär-
22763: tili andra serviceföretag. Posttjänsterna är de-      skilt de kunder somjobbar utanför den ort där de
22764: samma oberoende av om det är ett postkontor           bor. Följaktligen har man märkt att postombu-
22765: eller en postföretagare som erbjuder dem. 1 fram-     den befåst sin ställning som postinrättningar på
22766: tiden kommer postkontor som upprätthålls av           de orter där de verkar. Om en bybutik får verka
22767:  postföretagare att utgöra den största gruppen av     som postombud stärker detta dessutom byhan-
22768:  servicepunkter i Postens servicenät.                 delns verksamhetsförutsättningar och fortsatta
22769:     Posten Finland Ab bedriver postverksamhet         bestånd.
22770:  och säljer Postbankens tjänster på uppdrag av            1 Lapplands Iän kommer postkontor i städer-
22771:  banken. För omfattningen hos Postbankens             na Kemi och Torneå att nedläggas. 1 vardera
22772:  bankservicenät och tillgången på banktjänster        staden sammanförs två närpostkontors verk-
22773:  svarar banken. Under de senaste åren har bank-       samhet. Kundernas väg tili posten kommer i var-
22774:  tjänsterna dock inte i lika hög grad som förut       je fall inte att förlängas mycket. De postkontor i
22775:  varit bundna tili ett fast kontor. Kunden kan        Lapplands bosättningsområden i vilka Postban-
22776:  nuförtiden sköta sina bankärenden på flera olika     ken avs1utar sin bankverksamhet fortsätter med
22777:  sätt, bl.a. kan vi nämna automatisk betalnings-      postverksamheten i anslutning tili serviceföretag.
22778:  tjänst, betalning av räkningar per brev, olika
22779:  bank- och betalkort, dataterminalbanken och
22780:  självbetjäningsautomater.
22781: 
22782:      Helsingfors den 8 januari 1997
22783: 
22784:                                                                    Trafikminister Tuula Linnainmaa
22785: 1
22786: 1
22787:  1
22788:   1
22789:   1
22790:    1
22791:     1
22792:     1
22793:      1
22794:       1
22795:       1
22796:        1
22797:         1
22798:         1
22799:          1
22800:           1
22801:           1
22802:            1
22803:             1
22804:             1
22805:              1
22806:               1
22807:               1
22808:                1
22809:                 1
22810:                 1
22811:                  1
22812:                   1
22813:                                              KK 931/1996 vp
22814: 
22815: Kirjallinen kysymys 931
22816: 
22817: 
22818: 
22819: 
22820:                                     Maija Perho /kok: Moottoriajoneuvoverolain mukaisesta työko-
22821:                                        neiden lisäverosta
22822: 
22823: 
22824:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
22825: 
22826:     Moottoriajoneuvoverolain työkoneiden lisä-         viranomaisetkaan eivät aina osaa tulkita sään-
22827: veroa koskevan lain 17 §:n 1 kohdan mukaan             nöstä oikein."
22828: lisäverosta ovat vapaat moottorityökoneet ja               Toimikunnan mukaan yksinkertaisin ratkaisu
22829: auton alustalle rakennetut työkoneet sekä moot-        olisi ollut sallia työkoneissa rajoittamaton polt-
22830: torityökoneiksi varustetut traktorit, milloin niitä    toöljyn käyttöoikeus. Toimikunta kuitenkin
22831: ei käytetä muihin kuljetuksiin kuin niiden käyt-       päätyi esittämään, että lain 17 §:n 1 kohdassa
22832: tötarkoituksista johtuviin kuljetuksiin itse työ-      mainitut työkoneet säädettäisiin verosta vapaak-
22833: paikalla tai niiden omien poltto- ja voiteluainei-     si silloin, kun niitä ei käytetä perävaunun tai reen
22834: den kuljetukseen tahi niiden siirtyessä työpaikal-     kuljetukseen.
22835: ta toiseen.                                                Tällä muutoksella ei olisi ilmeisesti käytän-
22836:     Nämä määräykset ovat osoittautuneet vai-           nössä juuri minkäänlaista fiskaa1ista merkitystä.
22837: keasti sovellettaviksi. Eduskunnan oikeusasia-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
22838: mies on kiinnittänyt huomiota säännösten epä-          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22839: selvyyteen jo vuonna 1983, minkä jälkeen myös          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22840: eduskunta on pitänyt säännösten selventämistä          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22841: tarpeellisena.
22842:     Moottoriajoneuvoverotoimikunta           toteaa              Onko Hallitus tietoinen moottoriajo-
22843:  mietinnössään vuodelta 1984: "Kun säännös on                  neuvoverolakiin sisältyvistä peruste! uissa
22844:  ollut tulkinnaltaan epäselvä, on työkoneita usein             mainituista epäkohdista, ja jos on,
22845:  tietämättömyydestä käytetty väärällä polttoai-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22846:  neena. Tahallinen veronkierto ei ole ollut yleistä.           ryhtyä lain muuttamiseksi?
22847:  Usein on myös käynyt ilmi, että lakia valvovat
22848: 
22849:       Helsingissä 13 päivänäjoulukuuta 1996
22850: 
22851:                                             Maija Perho /kok
22852: 
22853: 
22854: 
22855: 
22856:  260017
22857: 2                                           KK 931/1996 vp
22858: 
22859: 
22860: 
22861: 
22862:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22863: 
22864:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sen avulla. Säännökset tästä sisältyvät moottori-
22865: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ajoneuvoverosta annettuun lakiin ja erityisesti
22866: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       lain moottoriajoneuvoveron lisäveroa koske-
22867: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maija Per-       vaan osaan. Tätä kautta lisäveroa koskevilla
22868: hon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          säännöksillä on nykyisin yhteys myös EU:n edel-
22869: 931:                                                  lä mainittuun polttoaineverotusta koskevaan di-
22870:                                                       rektiiviin ja mahdollisten lainmuutosten tulee
22871:          Onko Hallitus tietoinen moottoriajo-         olla yhteensopivia tuon direktiivin kanssa.
22872:        neuvoverolakiin sisältyvistä perusteluissa         Kysymyksessä viitataan moottoriajoneuvove-
22873:        mainituista epäkohdista, ja jos on,            rotoimikunnan vuosina 1984-1986 tekemiin
22874:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         selvityksiin lisäveroa koskevien säännösten tul-
22875:        ryhtyä lain muuttamiseksi?                     kintavaikeuksista. Toimikunta piti tuolloin
22876:                                                       moottoriajoneuvoverolain 17 §:n 1 momentin
22877:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          työkoneita koskevaa säännöstä tulkinnanvarai-
22878: vasti seuraavaa:                                      senaja vaikeasti sovellettavana. Kuten kysymyk-
22879:                                                       sen perusteluissa todetaan, toimikunta arvioi
22880:     Yleisenä lähtökohtana on, että tieliikenteessä    säännöksen vaikeaksi sekä verovelvollisille että
22881: ja muussakin moottoriajoneuvoilla hoidettavas-        viranomaisillekin. Toimikunta ehdottikin sään-
22882: sa kuljetustoiminnassa käytetään polttoaineena        nöstä muutettavaksi siten, että työkoneet olisivat
22883: tieliikennepolttoaineena verotettua polttoainet-      lisäverosta vapaita aina kun niitä ei käytetä perä-
22884: ta eli joko moottoribensiiniä tai dieselöljyä. Mi-    vaunun tai reen kuljetukseen. Ehdotus ei kuiten-
22885: neraaliöljyjen verotuksen rakenteen yhtenäistä-       kaan johtanut lainsäädäntötoimiin.
22886: misestä annetussa EU :n direktiivissä (92/81              Tällä hetkellä arvioituna moottoriajoneuvo-
22887: ETY) on periaatteena se, että moottorikäyttöön        verolain 17 §:n 1 momentin työkoneita koskevat
22888: luovutettava polttoaine on verotettava moottori-      säännökset eivät näytä yhtä ongelmallisilta kuin
22889: bensiininä tai dieselöljynä. Direktiivissä nimen-     noin 10 vuotta sitten. Työkoneiden käyttäjät hal-
22890: omaisesti mainitaan ne poikkeustilanteet, joissa      litsevat nykyisin suhteellisen hyvin ainakin sen
22891: kemialliselta koostumukseltaan dieselöljyä hy-        pääsäännön, ettei työkoneita voi käyttää verot-
22892: vin läheisesti vastaavaa kevyttä polttoöljyä salli-   tomalla polttoaineena tavarankuljetustarkoituk-
22893: taan käytettäväksi moottorikäytössä.                  siin. Epätietoisissa tapauksissa asiaa osataan tie-
22894:     Polttoaineiden käyttöä koskevat poikkeukset       dustella esimerkiksi Ajoneuvohallintokeskuksel-
22895: edellä sanotusta pääsäännöstä on säädelty direk-      ta,jolta voi myös tarvittaessa saada lisäverokysy-
22896: tiivin 8 artiklassa. Artiklan 2 kohdan alakohdas-     myksissä sitovan ennakkoratkaisun. Lisäveroa ei
22897: sa f mainitaan käyttö maa- ja metsätaloudessa,        käytännössä jouduta maksamaan tietämättö-
22898: artiklan 3 kohdan alakohdassa b mainitaan ra-         myyden tai erehdyksen johdosta, tai se on aina-
22899: kennuskoneet ja julkisissa töissä käytettävät ko-     kin erittäin harvinaista.
22900: neet ja saman kohdan alakohdassa c ajoneuvot,             Eräitä ongelmia mainitun säännöksen sovel-
22901: joita käytetään yleisten teiden ulkopuolella. Läh-    tamiseen kuitenkin edelleen liittyy. Yksi näistä
22902: tökohtana näissäkin määräyksissä on, että tava-       koskee auton alustalle rakennetun työkoneen ja
22903: rankuljetustoiminta tulee hoitaa liikennepoltto-      auton, tavallisesti kuorma-auton, välistä rajan-
22904: aineina verotettuja polttoaineita käyttäen.           vetoa. Tekniikanjatkuvasti muuttuessa ja kehit-
22905:     Suomen lainsäädäntö nestemäisten polttoai-        tyessä voi olla vaikea ratkaista, onko tiettyä lai-
22906: neiden verotuksesta vastaa edellä mainitun di-        tetta pidettävä työkoneena vai kuorma-autona.
22907: rektiivin määräyksiä. Voimassa olevaan lainsää-       Toinen käytännössä esille tuleva kysymys koskee
22908: däntöön ei kuitenkaan sisälly suoranaista kieltoa     työntekemispaikan käsitettä, eli siis sitä, miten
22909: käyttää ajoneuvoissa kevyttä polttoöljyä diesel-      laajasti työkoneella saa verotta siirtää tavaraa
22910: öljyn sijasta. Käyttökiellon sijasta eri polttoai-    ilman, että katsottaisiin kysymyksessä olevan
22911: neiden käyttöä säädellään taloudellisen ohjauk-       varsinainen kuljetustoiminta.
22912:                                              KK 931/1996 vp                                            3
22913: 
22914:    Ajoneuvon työkoneeksi tai autoksi luokitte-         tyhjentävästi moottoriajoneuvoverolakia muut-
22915: lua koskevat säännökset sisältyvät tieliikenne-        tamalla. Myöskään kysymyksen perusteluissa
22916: lain nojalla annettuihin säännöksiin, joiden so-       mainitun toimikunnan ehdotusten toteuttami-
22917: veltamiseen viitataan moottoriajoneuvoverolain         nen ei juurikaan olisi muuttanut tilannetta, eikä
22918: 2 §:ssä. Kysymys siitä, onko ajoneuvo esimerkik-       ehdotusten toteuttaminen enää nykyisen käytän-
22919: si kuorma-auto vai auton alustalle rakennettu          nön perusteella arvioituna tunnu tarpeelliselta.
22920: työkone, ratkeaa käytännössä ajoneuvojen ra-           Varsinaisista merkittävistä, esimerkiksi verovel-
22921: kenteestaja varusteista annetun asetuksen (1256/       vollisen oikeussuojaa vaarantavista epäkohdista
22922: 1992) nojalla. Moottoriajoneuvoverolakiin ei           ei ole kysymys varsinkaan, kun verovelvollisella
22923: helpostikaan voida ottaa tätä koskevia täsmentä-       on aina mahdollisuus ennakkoratkaisun hakemi-
22924: viä säännöksiä. Myöskään kysymystä siitä, mil-         seen vaikeimmissa tulkintakysymyksissä. Ajo-
22925: loin työkonetta käytetään sen varsinaisessa työ-       neuvohallintokeskus kuitenkin selvittää mahdol-
22926: tehtävässä ja milloin muuhun kuljetustoimin-           lisuuksia erityisesti työkoneen ja kuorma-auton
22927: taan, ei voida ajatella kattavasti ratkaistavan        välisen rajanvedon täsmentämiseen joko ohjeita
22928: laissa tai muuallakaan säännöksissä, etenkin,          tai mahdollisesti teknisiä säännöksiä täsmentä-
22929: kun tekniikka muuttuu jatkuvasti.                      mällä. Verolainsäädännön alaan kuuluvia hank-
22930:     Moottoriajoneuvoverolain 17 §:n 1 momentin         keita ei työkoneiden lisäverovapauteen liittyen
22931:  työkoneita koskevat soveltamiskysymykset ovat         ole tällä hetkellä käynnissä.
22932:  luonteeltaan sellaisia, ettei niitä voida ratkaista
22933:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1997
22934: 
22935:                                                                                  Ministeri Arja Alho
22936: 4                                           KK 931/1996 vp
22937: 
22938: 
22939: 
22940: 
22941:                                          Tili Riksdagens Talman
22942: 
22943:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       Bestämmelserna om detta ingår i lagen om skatt
22944: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         på motorfordon och särskilt i den del av lagen
22945: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       som gäller tilläggsskatt på bränsle. Därigenom
22946: man Maija Perho undertecknade spörsmål nr              har bestämmelserna om tilläggsskatt numera
22947: 931:                                                   samband också med ovan nämnda EU-direktiv
22948:                                                        om beskattning av bränsle, och eventuella änd-
22949:            Är Regeringen medveten om de miss-          ringar av lagen bör stämma överens med detta
22950:        förhållanden som nämns i motiveringen           direktiv.
22951:        tili spörsmålet och som föranleds av lagen          I spörsmålet hänvisas tili motorfordonskom-
22952:        om skatt på motorfordon, och om så är,          missionens utredningar 1984--1986 om svårig-
22953:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       heterna att tolka bestämmelserna om tilläggs-
22954:        för att ändra lagen?                            skatt. Kommissionen ansåg då att den bestäm-
22955:                                                        melse i 17 § 1 mom. lagen om skatt på motorfor-
22956:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          don som gäller arbetsmaskiner gav rum för tolk-
22957: anföra följande:                                       ning och var svår att tillämpa. Såsom konstateras
22958:                                                        i motiveringen tili spörsmålet ansåg kommissio-
22959:    Den allmänna utgångspunkten är att i vägtra-        nen att momentet är svårt för både de skattskyl-
22960: fiken och även i andra transporter som sker med        diga och myndigheterna. Kommissionen före-
22961: motorfordon används bränsle som beskattas              slog också att arbetsmaskinerna skulle vara fria
22962: som vägtrafikbränsle, dvs. antingen motorbensin        från tilläggsskatt när de inte används för trans-
22963: eller dieselolja. Enligt EU :s direktiv om harmoni-    port av släpvagn eller släde. Förslaget ledde dock
22964: sering av strukturerna för punktskatter på mine-       inte tilllagstiftningsåtgärder.
22965: ralolja (92/81 EEG) är principen den att bränsle           Då man i dagens läge betraktar de bestämmel-
22966: som används som motorbränsle skall beskattas           ser om arbetsmaskiner som ingår i 17 § 1 mom.
22967: som motorbensin eller dieselolja. I direktivet         lagen om skatt på motorfordon är de inte längre
22968: nämns uttryckligen de undantagsfall i vilka lätt       lika problematiska som för ca tio år sedan. Ar-
22969: brännolja, som tili sin kemiska konsistens myck-       betsmaskinernas användare behärskar nuförti-
22970: et liknar dieselolja, får användas som motor-          den ganska bra åtminstone den huvudregeln att
22971: bränsle.                                               skattefritt bränsle inte kan användas i arbetsma-
22972:    Om undantagen från huvudregeln gällande             skiner vid varutransporter. I oklara fall har man
22973: användningen av bränsle stadgas i artikel 8 i          lärt sig fråga t.ex. F ordonsförvaltningscentralen,
22974: direktivet. I punkt 2 f i artikeln nämns använd-       som vid behov också ger bindande förhandsav-
22975: ningen inom jordbruks- och trädgårdsnäringar-          görande i tilläggsskattefrågor. Risken för att nå-
22976: na, i punkt 3 b i artikeln nämns maskiner som          gon blir tvungen att betala tilläggsskatt på grund
22977: används vid byggnadsarbeten och offentliga ar-         av okunskap eller misstag är i praktiken liten,
22978: beten och i punkt 3 c fordon som är avsedda att        åtminstone är den synnerligen ovanlig.
22979: användas utanför allmän väg. Utgångspunkten                Det finns dock fortfarande vissa problem vid
22980: också i dessa bestämmelser är att i transportverk-     tillämpningen av nämnda bestämmelse. Ett gäl-
22981: samhet skall användas sådant bränsle som be-           ler gränsdragningen mellan en på bilunderrede
22982: skattas som trafikbränsle.                             byggd arbetsmaskin och en bil, vanligtvis en last-
22983:    Den lagstiftning i Finland som gäller beskatt-      bil. Då tekniken hela tiden utvecklas och föränd-
22984: ningen av flytande bränsle motsvarar bestäm-           ras kan det vara svårt att avgöra om en anord-
22985: melserna i ovan nämnda direktiv. Gällande lag-         ning skall anses som en arbetsmaskin eller en
22986: stiftning innehåller inte direkt något förbud mot      lastbil. Ett annat problem som kommer fram i
22987: att använda lättolja i stället för dieselolja i for-   praktiken är begreppet arbetsplats, dvs. inom ett
22988: don. Användningen avolika sorters bränsle reg-         hur stort område man kan flytta varor med en
22989: leras med hjälp av ekonomiska styrmedel i stäl-        arbetsmaskin skattefritt utan att det anses vara
22990: let för med direkta förbud mot användningen.           fråga om egentlig transport.
22991:                                              KK 931/1996 vp                                               5
22992: 
22993:    Bestämmelserna om klassificering av ett for-         att de inte kan lösas på ett tillfredsställande sätt
22994: don som arbetsredskap eller bil ingår i de författ-     genom en ändring av lagen om skatt på motorfor-
22995: ningar som utfårdats med stöd av vägtrafiklagen.        don. Det skulle inte heller nämnvärt ha ändrat
22996: Tili tillämpningen av dem hänvisas i 2 § lagen om       situationen om den i motiveringen tili spörsmålet
22997: skatt på motorfordon. Frågan om huruvida ett            nämnda kommissionens förslag skulle ha ge-
22998: fordon är t.ex. en lastbil eller en på bilunderrede     nomförts, och att genomföra de föreslagna änd-
22999: byggd arbetsmaskin avgörs i praktiken med stöd          ringarna känns inte längre motiverat på basis av
23000: av förordningen om fordons konstruktion och             nuvarande praxis. Det är inte fråga om ett sådant
23001: utrustning (125611992). Det är inte så lätt att ta in   missförhållande som direkt och på ett avgörande
23002: preciserande bestämmelser om detta i lagen om           sätt skulle hota t.ex. de skattskyldigas rätts-
23003: skatt på motorfordon. Det är inte heller möjligt        skydd, särskilt när de skattskyldiga alltid har
23004: att tänka sig att frågan om när en arbetsmaskin         möjlighet att söka förhandsavgörande i de svå-
23005: används i egentligt arbete eller när den används        raste tolkningsfrågorna. F ordonsförvaltnings-
23006: för annan transportverksamhet på ett uttöm-             centralen utreder dock möjligheterna att anting-
23007: mande sätt skall kunna avgöras i lag eller ens i        en genom en precisering av ansvisningarna eller
23008: andra författningar, särskilt när tekniken hela         eventuellt av de tekniska bestämmelserna mera
23009: tiden förändras.                                        exakt bestämma skillnaden mellan en arbetsma-
23010:    De frågor som gäller tillämpningen av bestäm-        skin och en lastbil. För närvarande pågår det inte
23011: melserna om arbetsmaskiner i 17 § 1 mom. lagen          inom skattelagstiftningen några projekt som gäl-
23012: om skatt på motorfordon är tili sin natur sådana        ler tilläggsskattefrihet för arbetsmaskiner.
23013:       Helsingfors den 7 januari 1997
23014: 
23015:                                                                                     Minister Arja Alho
23016:                                              KK 932/1996 vp
23017: 
23018: Kirjallinen kysymys 932
23019: 
23020: 
23021: 
23022: 
23023:                                     Toimi Kankaanniemi /skl: ED-asiakirjojen julkisuutta koskevista
23024:                                        määräyksistä
23025: 
23026: 
23027:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
23028: 
23029:     Eduskunnan erikoisvaliokunnissa käsitellään        siitä, miksi tällainen salailu on yleensä tarpeen ja
23030: ED-asioita lausunnon antamista varten suurelle         johtaako kehitys koko salaisuusmerkintöjen
23031: valiokunnalle. Monissa asioissa tulee esiin kysy-      merkityksen ja arvostuksen romahtamiseen.
23032: mys asioiden julkisuudesta. Mm. erään hallinto-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
23033: valiokunnassa käsiteltävänä olleen asian asiakir-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23034: joissa oli seuraavat merkinnät:                        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23035:     ED:n neuvoston asiakirjassa: "Vaiteliaisuus-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23036: määräys annettu valtiopäiväjärjestyksen 54 f §:n
23037: nojalla". Ministeriön muistiossa: "Valiokuntaa                    Miksi ED-asioiden asiakirjojen julki-
23038: pyydetään noudattamaan vaiteliaisuutta muis-                   suusmerkinnät ovat monenkirjavat,
23039: tion sisällön suhteen." Tietosuojavaltuutetun                     mitä nämä erilaiset merkinnät merkit-
23040: Iausuntoasiakirjassa: "Ei tietoja ulkopuolisille".             sevät,
23041:     Sekä erikoisvaliokunnan että suuren valio-                    mitkä ovat rangaistukset määräysten
23042:  kunnan jäsenet joutuvat tässä salaisuusverkossa               rikkomisesta kansanedustajien osalta,
23043:  pohtimaan, mitä erilaiset merkinnät tarkoittavat                 miten nämä asiakirjat tulee säilyttää ja
23044: ja mitkä ovat kansanedustajan rangaistussään-                  tuhota, ja
23045:  nökset,jos asiakirja sattuu unohtumaan väärään                   mikä on salaisuusmerkintöjen merki-
23046:  paikkaan, sekä sitä, miten tällaiset asiakirjat tu-           tys yleensä, kun päätöksenteko eduskun-
23047:  lee säilyttää tai tuhota. Kysymys herää myös                  nassa kuitenkin on julkista?
23048: 
23049:      Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1996
23050: 
23051:                                         Toimi Kankaanniemi /skl
23052: 
23053: 
23054: 
23055: 
23056: 260017
23057: 2                                           KK 932/1996 vp
23058: 
23059: 
23060: 
23061: 
23062:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23063:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        omaisen sisäiset selvitykset. Asiakirjan tällaista
23064: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         luonnetta saatetaan käytännössä osoittaa esi-
23065: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       merkiksi merkinnöillä "vain sisäiseen käyttöön/
23066: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi            vain viranomaiskäyttöön".
23067: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-            Kuten edellisestä ilmenee, Suomen lainsää-
23068: myksen n:o 932:                                       dännössä ei ole säännöksiä, jotka loisivat yhte-
23069:                                                       näiset perusteet asiakirjojen merkitsemisestä
23070:           Miksi ED-asioiden asiakirjojen julki-       asiakirjan julkisuusastetta koskevilla merkin-
23071:        suusmerkinnät ovat monenkirjavat,              nöillä. Tällaista järjestelmää ei myöskään ole tar-
23072:           mitä nämä erilaiset merkinnät merkit-       koitus ottaa uuteen lakiin viranomaisten toimin-
23073:        sevät,                                         nan julkisuudesta, koska, kuten edellä on todet-
23074:           mitkä ovat rangaistukset määräysten         tu, asiakirjan julkisuus on arvioitava erikseen
23075:        rikkomisesta kansanedustajien osalta,          aina, kun asiakirjasta annetaan tietoa.
23076:           miten nämä asiakirjat tulee säilyttää ja       Kansanedustajan vaitiolovelvollisuus mää-
23077:        tuhota, ja                                     räytyy valtiopäiväjärjestyksen mukaan. Ulko-
23078:           mikä on salaisuusmerkintöjen merki-         asiainvaliokunnanjäsenten on noudatettava val-
23079:        tys yleensä, kun päätöksenteko eduskun-        tiopäiväjärjestyksen 48 §:n 4 momentin mukaan
23080:        nassa kuitenkin on julkista?                   sitä vaiteliaisuutta, jota hallitus katsoo kunkin
23081:                                                       asian laadun vaativan. Euroopan unionin asioi-
23082:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          den käsittelyyn osallistuvien valiokuntien jäsen-
23083: vasti seuraavaa:                                      ten on valtiopäiväjärjestyksen 54f§:n (1551/
23084:                                                       1994) mukaan noudatettava sitä vaiteliaisuutta,
23085:    Viranomaisten asiakirjojen julkisuutta sään-       jota valiokunta valtioneuvostoa kuultuaan kat-
23086: televän yleisten asiakirjain julkisuudesta anne-      soo asian laadun vaativan. Siten ministeriöiden
23087: tussa laissa (83/1951) ei ole säännöksiä salassapi-   valiokunnalle laatimien asiakirjojen julkisuus ja
23088: tomerkinnöistä. Lain nojalla annetun asetuksen        niihin mahdollisesti tehtyjen salassapitomerkin-
23089: (A sisältävä eräitä poikkeuksia yleisten asiakir-     töjen merkitys määräytyy valiokunnan päätök-
23090: jain julkisuudesta; 650/1951) 4 §:n mukaan julki-     sen mukaan. Kansanedustajaa ei pidetä edusta-
23091: seen arkistoon siirretty asiakirja on varustettava    jantoimessaan virkamiehenä, johon voitaisiin
23092: salassapitämisvelvollisuutta koskevalla merkin-       soveltaa rikoslain virkasalaisuuden rikkomista
23093: nällä. Valtioneuvosto on antanut 27.11.1975           koskevia säännöksiä. Riippuen asianomaisen
23094: määräykset eräiden salassa pidettävien asiakirjo-     tunnusmerkistön täyttymisestä kussakin yksit-
23095: jen käsittelystä valtionhallinnossa. Päätöksen        täistapauksessa voivat eräät muut rangaistus-
23096: mukaan salaiseen asiakirjaan on päätöksessä tar-      säännökset tulla kuitenkin sovellettaviksi myös
23097: kemmin määriteltyjen edellytysten vallitessa teh-     tällaisissa tapauksissa (esim. turvallisuussalai-
23098: tävä merkitä "salainen" tai "erittäin salainen".      suuden paljastaminen, rikoslain 12luvun 7 §; sa-
23099:    Suomen julkisuuslainsäädännön mukaan sa-           lassapitorikos ja -rikkomus, rikoslain 38 luvun 1
23100: lassapitomerkintä tai muu asiakirjan julkisuus-       ja 2 §).
23101: astetta koskeva merkintä ei sellaisenaan luo sa-         Eduskunnan valiokunnille jaettujen salassa
23102: lassapitoa, vaan sitä on pikemminkin pidettävä        pidettävien asiakirjojen säilyttämistä ja tuhoa-
23103: asiakirjan laatijan esittämänä käsityksenä asia-      mista koskevat velvoitteet eivät kuulu yleisen
23104: kirjan julkisuusasteesta. Virkamiehen, jolta pyy-     lainsäädännön alaan, vaan jäävät eduskunnan
23105: detään tietoja asiakirjasta taijoka antaa asiakir-    omaan päätösvaltaan. Kuten edellisestä ilmeni,
23106: jasta ilmeneviä tietoja suullisesti, on pääsäännön    virkamiesten Euroopan unionia koskevissa
23107: mukaan itse arvioitava asiakirjan julkisuusaste.      asioissa kansanedustajille toimittamiin asiakir-
23108: Osa viranomaisten asiakirjoista on harkinnanva-       joihin tehdyt asiakirjan julkisuusastetta koskevat
23109: raisesti julkisia, kuten viranomaisessa valmistel-    merkinnät eivät sido valiokuntaa, vaan valio-
23110: tavana olevat asiakirjat sekä niin sanotut viran-     kunta päättää valtioneuvostoa kuultuaan itse-
23111:                                             KK 932/1996 vp                                              3
23112: 
23113: näisesti, onko ja miltä osin kansanedustajan nou-     ta nämä eivät itse ole julkistaneet. Tällaisten tie-
23114: datettava asiassa vaiteliaisuutta. Euroopan unio-     tojen saanti voi olla tarpeen taustatietoina esi-
23115: nissa valmisteltaviin asioihin saattaa sisältyä sa-   merkiksi suuren valiokunnan käsitellessä Euroo-
23116: lassa pidettäviä tietoja, esimerkiksi tietoja mui-    pan unionissa valmisteilla olevia asioita.
23117: denjäsenvaltioiden sellaisista kannanotoista,joi-
23118: 
23119:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1997
23120: 
23121:                                                                      Oikeusministeri Kari Häkämies
23122: 4                                            KK 932/1996 vp
23123: 
23124: 
23125: 
23126: 
23127:                                          Tili Riksdagens Talman
23128: 
23129:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        bereds hos myndigheterna samt myndigheternas
23130: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          s.k. interna utredningar. För att i praktiken utvi-
23131: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        sa att handlingen är av ett sådant slag kan den
23132: man Toimi Kankaanniemi undertecknade spörs-             t.ex. förses med anteckningarna "endast för in-
23133: mål nr 932:                                             ternt bruk/endast för myndighetsbruk".
23134:                                                             Såsom av ovanstående framgår, innehåller
23135:           Varför är anteckningarna om EU-               finsk lagstiftning inga bestämmelser som kunde
23136:        handlingarnas offentlighet brokiga,              skapa en enhetlig grund för anteckningar om
23137:           vad betyder dessaolika anteckningar,          offentlighetsgrad i handlingar. A vsikten är inte
23138:           vilka är straffen för brott mot bestäm-       heller att inta något sådant system i den nya lagen
23139:        melserna för en riksdagsman,                     om offentligheten i myndigheternas verksamhet,
23140:           hur skall dessa handlingar förvaras           eftersom, såsom ovan konstaterades, en hand-
23141:        och förstöras och                                lings offentlighet alltid skall bedömas särskilt, då
23142:           vad har sekretessanteckningarna över-         uppgifter om handlingen lämnas ut.
23143:        huvudtaget för betydelse, då beslutsfat-             Riksdagsmännens tystnadsplikt bestäms en-
23144:        tandet i riksdagen ändå är offentligt?           ligt riksdagsordningen. Enligt 48 § 4 mom. riks-
23145:                                                         dagsordningen skall utrikesutskottets medlem-
23146:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt            mar iaktta den förtegenhet, som regeringen fin-
23147: följande:                                               ner ärendets beskaffenhet kräva. Medlemmarna
23148:                                                         av ett utskott som deltar i behandlingen av ären-
23149:    Lagen om allmänna handlingars offentlighet           den som gäller Europeiska unionen skall enligt
23150: (83/1951 ), som reglerar myndighetshandlingar-          riksdagsordningens 54 f§ (1551/1994) iaktta så-
23151: nas offentlighet, innehåller inga stadganden om         dan sekretess som utskottet efter att ha hört stats-
23152: hemlighållande. Enligt 4 § i den förordning som         rådet anser att ärendets art kräver. Offentlighets-
23153: givits med stöd av lagen (F innefattande vissa          graden hos de handlingar som ministerierna upp-
23154: undantag i fråga om allmänna handlingars of-            satt för utskottet och betydelsen av de anteck-
23155: fentlighet; 65011951) skall en handling som över-       ningar om hemlighållande som eventuellt gjorts
23156: förts tili ett offentligt arkiv förses med anteckning   på dem bestäms sålunda av utskottet. En riks-
23157: om skyldighet att hålla den hemlig. Statsrådet          dagsman anses inte isin riksdagsmannaverksam-
23158: har 27.11.197 5 utfårdat bestämmelser om hur            het vara en sådan tjänsteman som bestämmelser-
23159: vissa handlingar som skall hållas hemliga skall         na i strafflagen om brott mot tjänstehemligheter
23160: behandlas i statsförfattningen. Enligt beslutet         kunde tillämpas på. Vissa andra straffbestäm-
23161: skall, under förutsättningar som närmare anges i        melser kan emellertid vara tillämpliga också i
23162: beslutet, på en hemlig handling antecknas anting-       sådana fall, beroende på i viiken mån vederbö-
23163: en "hemlig" eller "ytterst hemlig".                     rande rekvisit uppfylls i varje enskilt fall (t.ex.
23164:    Enligt finsk offentlighetslagstiftning leder en      röjande av statshemlighet, 12 kap. 7 § strafflagen;
23165: anteckning om hemlighållande eller någon an-            sekretessbrott och sekretessförseelse, 38 kap. 1
23166: nan anteckning som gäller en handlings offentlig-       och 2 § strafflagen).
23167: het inte som sådan till att den hålls hemlig, utan          Skyldigheter i fråga om förvaring och förstö-
23168: den skall snarare betraktas som en anvisning om         ring av sekretessbelagda handlingar som delats
23169: viiken uppfattning den som har uppsatt hand-            ut till riksdagens utskott hör inte till den allmän-
23170: lingen har om handlingens offentlighetsgrad.            na lagstiftningens område utan bestäms av riks-
23171: Den tjänsteman av viiken uppgifter om handling-         dagen själv. Såsom ovan framgick, binds utskot-
23172: en begärs eller som muntligen lämnar uppgifter          tet inte av de anteckningar om hemlighållande
23173: som framgår av handlingen skall enligt huvudre-         som tjänstemännen har gjort i handlingar som de
23174: geln själv avgöra handlingens offentlighetsgrad.        tillställt riksdagsmännen i ärenden som gäller
23175: En del av myndigheternas handlingar är offentli-        Europeiska unionen, utan utskottet beslutar
23176: ga enligt prövning, såsom de handlingar som             självständigt, efter att ha hört statsrådet, om och
23177:                                             KK 932/1996 vp                                           5
23178: 
23179: tili vilka delar riksdagsmännen skall iaktta sekre-   liggjort. Sådana uppgifter kan vara nödvändiga
23180: tess. 1 de ärenden som bereds i Europeiska unio-      som bakgrundsinformation t.ex. då stora utskot-
23181: nen kan ingå uppgifter som skall hållas hemliga,      tet behandlar ärenden som bereds i Europeiska
23182: t.ex. sådana uppgifter om andra staters ställ-        uni onen.
23183: ningstaganden som dessa inte själva har offent-
23184: 
23185:      Helsingfors den 7 januari 1997
23186: 
23187:                                                                     Justitieminister Kari Häkämies
23188:                                           KK 933/1996 vp
23189: 
23190: Kirjallinen kysymys 933
23191: 
23192: 
23193: 
23194: 
23195:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Toimeentulotuen maksatuksen siirtämisestä
23196:                                       Kansaneläkelaitokselle
23197: 
23198: 
23199:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
23200: 
23201:     Hallituksen kaavailuissa on muun muassa toi-    työntekijät ovat sitä mieltä, että kuormitusta ei
23202: meentulotuen maksatuksen siirtäminen Kansan-        pidä yhtään lisätä.
23203: eläkelaitoksen hoidettavaksi. Kysymyksessä on          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23204: pyrkimys jonkinlaiseen yhden luukun periaattee-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23205: seen. Kansaneläkelaitos on kuitenkin jo tässä       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23206: vaiheessa ylityöllistetty ja toimii sietokykynsä    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23207: äärirajoilla. Asiasta saa hyvän kuvan muun
23208: muassa ryhtymällä selvittelemään opintotukeen                 Onko Hallitus suunnitellessaan Kan-
23209: liittyviä asioita Kansaneläkelaitoksen suunnas-            saneläkelaitoksen hoidettavaksi uusia
23210: ta, joka asioita hoitaa yhdessä opintotukikes-             tehtäviä, muun muassa toimeentulotuen
23211: kuksen kanssa. Kansaneläkelaitoksella ei tiedetä           maksatuksen, tietoinen siitä, että kysei-
23212: asioista ja ilmoitetaan keskustelussa jo suoraan,          nen virasto on jo rajusti ylikuormitettu
23213: että opintotukikeskuksen puoleen ei puhelimitse            eikä pysty edes nykyisin kaikkia tehtä-
23214: kannata kääntyä, koska siellä on niin valtavat             viään kunnialla suorittamaan?
23215: ruuhkat. Yleisesti ottaen Kansaneläkelaitoksen
23216: 
23217:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1996
23218:                                        Sulo Aittoniemi /kesk
23219: 
23220: 
23221: 
23222: 
23223:  260017
23224: 2                                          KK 933/1996 vp
23225: 
23226: 
23227: 
23228: 
23229:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23230: 
23231:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       noin puolitoista kuukautta. Kuluvana luku-
23232: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        vuonna se on 28 päivää eli alle kuukauden. Kelan
23233: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      ilmoituksen mukaan tällä hetkellä opintotukiha-
23234: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       kemus ratkaistaan noin viikon kuluttua sen saa-
23235: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        pumisesta.
23236: n:o 933:                                                 Valtion vuoden 1995 talousarvioesitykseen
23237:                                                      liittyen käynnistettiin vuoden 1995 alkupuolella
23238:           Onko Hallitus suunnitellessaan Kan-        toimeentulotukikokeilu, missä Kelan paikallis-
23239:        saneläkelaitoksen hoidettavaksi uusia         toimistot hoitavat kokeilukunnissa osan toi-
23240:        tehtäviä, muun muassa toimeentulotuen         meentulotukitehtävistä. Käytännössä paikallis-
23241:        maksatuksen, tietoinen siitä, että kysei-     toimistot myöntävät ja maksavat toimeentulo-
23242:        nen virasto on jo rajusti ylikuormitettu      tuen perusosan, asumismenot ja terveydenhuol-
23243:        eikä pysty edes nykyisin kaikkia tehtä-       tomenot. Muun osan toimeentulotuesta ja so-
23244:        viään kunnialla suorittamaan?                 siaalityön hoitavat kunnat. Kokeilussa on
23245:                                                      1.12.1996 lukien mukana yhteensä 33 kuntaa.
23246:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Kokeilujatkuu vuoden 1997loppuun. Kokeilus-
23247: vasti seuraavaa:                                     ta on tähän mennessä laadittu kolme väliraport-
23248:                                                      tia. Niiden kaikkien mukaan kokeilu on sujunut
23249:     Kunnilta siirrettiin Kansaneläkelaitokselle      hyvin ja valtaosa asiakkaista on ollut tyytyväinen
23250: vuosina 1993-1994 useiden tehtävien toimeen-         kokeiluun. Kelassa toimeentulotukiasiat on kä-
23251: pano niin sanotun yhden luukun palveluperiaat-       sitelty nopeasti, keskimäärin 2-3 päivässä eikä
23252: teen toteuttamiseksi. Vuoden 1993 alusta siirret-    Kelassa ole ollut käytössä kunnissa yleisesti käy-
23253: tiin lapsilisä ja lasten kotihoidon tuki sekä vuo-   tettyä ajan vara usta, joka eräissä kunnissa on j oh-
23254: den 1994 alusta asumistuki, sotilasavustus ja äi-    tanut jopa yli kuukauden jonotukseen sosiaali-
23255: tiysavustus. Osana tehtäviensiirtokokonaisuutta      työntekijöiden vastaanotolle.
23256: myös opintotuki siirrettiin Kansaneläkelaitok-           Valtion ja kuntien tehtävien jakoa selvittänyt
23257: sen hoidettavaksi 1.5.1994 lukien.                   selvitysmies Heikki Koski on 4.12.1996 antamas-
23258:     Tehtäviensiirto on ollut mahdollista, koska      saan mietinnössä esittänyt toimeentulotuen ns.
23259: Kelan perinteisesti hoitamiin tehtäviin käytettä-    normitettavissa olevan osan siirtämistä Kelan
23260: vä työmäärä oli vuosien mittaan eri syistä vähen-    hoidettavaksi ja valtion rahoittamaksi 1.1.1998
23261: tynyt. Toisaalta uusien tehtävien hoito Kelassa      lukien. Valtioneuvosto tulee aikanaan käsittele-
23262: on tapahtunut aiempaa rationaalisemmin, koska        mään selvitysmiehen ehdotuksia ottaen samalla
23263: etuusasioiden käsittelyssä on voitu käyttää hy-      huomioon edellä mainitusta toimeentulotukiko-
23264: väksi Kelan rekistereitä ja yhtenäistä ATK-jär-      keilusta saadut kokemukset.
23265: jestelmää. Lisäksi muun muassa tehtäviensiir-            On selvää, että mikäli edellä mainittu toimeen-
23266: toon liittyen Kelan keskus- ja aluehallinnosta on    tulotuen siirto Kelalle toteutuu, joudutaan eten-
23267: vuosina 1991-1994 siirtynyt paikallistoimistoi-      kin suurissa asutuskeskuksissa arvioimaan muun
23268: hin yhteensä 225 toimihenkilöä.                      muassa Kelan paikallistoimistojen työvoima- ja
23269:     Uusien tehtävien käsittelyajat ovat olleet Ke-   tilakysymykset uudelleen. Toimeentulotukiko-
23270: lassa keskimäärin huomattavasti lyhyemmät            keilusta saadaan tietoja myös toimeentulotuen
23271: kuin aikanaan kunnissa. Myös opintotukiasioi-        vaatiman työvoiman lisätarpeen osalta. Näitä
23272: den osalta keskimääräinen käsittelyaika on ly-       tietoja tullaan käyttämään mahdollisten uudel-
23273: hentynyt aiemmasta. Esimerkiksi lukuvuonna           leenjärjestelyjen yhteydessä, jotta tehtäviensiir-
23274:  1993-1994 keskiasteen opintotukihakemusten          ron keskeinen tavoite- asiakaspalvelun parane-
23275: keskimääräinen käsittelyaika oli 44 päivää eli       minen -voisi toteutua.
23276: 
23277:      Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1997
23278: 
23279:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
23280:                                             KK 933/1996 vp                                             3
23281: 
23282: 
23283: 
23284: 
23285:                                         Tili Riksdagens Talman
23286: 
23287:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      en halv månad. Under innevarande läsår är
23288: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        handläggningstiden 28 dagar, dvs. kortare tid än
23289: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      en månad. Enligt vad FPA uppger avgörs en
23290: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         studiestödsansökan för närvarande ca en vecka
23291: 933:                                                  efter att den anlänt.
23292:                                                           1 anslutning tili budgetpropositionen för 1995
23293:           Har Regeringen vid planeringen av att       startades i början av 1995 ett utkomststödsförsök
23294:        nya uppgifter påförs F olkpensionsanstal-      som innebär att FPA:s lokalbyråer i vissa för-
23295:        ten, bl.a. utbetalningen av utkomststöd,       sökskommuner handhar en del av uppgifterna
23296:        varit medveten om att myndigheten i frå-       gällande utkomststödet. 1 praktiken beviljar och
23297:        ga redan är kraftigt överbelastad och inte     betalar lokalbyråerna utkomststödets grunddel,
23298:        ens för närvarande förmår klara av alla        boendekostnader samt hälso- och sjukvårdskost-
23299:        sina uppgifter på ett hedervärt sätt?          nader. Den övriga delen av utkomststödet samt
23300:                                                       socialarbetet handhas av kommunerna. 1 försö-
23301:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ket deltar fr.o.m. den 1 december 1996 samman-
23302: anföra följande:                                      lagt 33 kommuner. Försöket fortgår fram tili
23303:                                                       utgången av 1997. 1 fråga om försöket har tills
23304:    Åren 1993-1994 överfördes från kommuner-           vidare tre mellanrapporter gjorts. Enligt samtliga
23305: na till Folkpensionsanstalten verkställigheten av     dessa har försöket löpt bra och flertalet klienter
23306: ett flertal uppgifter i enlighet med den s.k. sam-    varit nöjda med försöket. 1 FPA har utkomst-
23307: serviceprincipen. Från och med ingången av 1993       stödsärendena behandlats snabbt, på 2-3 dagar
23308: överfördes verkställigheten av barnbidragen och       i genomsnitt. 1 FPA har man inte tillämpat det i
23309: stöden för hemvård av barn och från ingången av       kommunerna allmänt förekommande systemet
23310: 1994 bostadsbidragen, militärunderstöden och          med tidsbeställning, ett system som i vissa kom-
23311: moderskapsunderstöden. lnom ramen för det             muner lett till att klienterna ibland varit tvungna
23312: totala överföringsprojektet påfördes Folkpen-         att köa renta v över en månad tili socialarbetarnas
23313: sionsanstalten fr.o.m. den 1 maj 1994 även sköt-      mottagning.
23314: seln av studiestöden.                                     Utredaren Heikki Koski, som kartlagt upp-
23315:    Överföringen av uppgifter har varit möjlig ef-     giftsfördelningen mellan staten och kommuner-
23316: tersom den arbetsmängd som traditionellt gällt        na, har i sitt betänkande daterat den 4 december
23317: FPA under årens lopp hade minskat av olika            1996 föreslagit att dendel av utkomststödet som
23318: orsaker. Likasa har skötseln av nya uppgifter i       s.a.s. kan normeras överförs tili FPA och finan-
23319: FPA blivit rationellare, eftersom man vid hand-       sieras av staten från och med den 1 januari 1998.
23320: läggningen av förmånsärenden har kunnat ut-           Statsrådet kommer att behandla utredarens för-
23321: nyttja FPA:s register och enhetliga ADB-system.       slag och därvid även beakta erfarenheterna av
23322: 1 anslutning tili bl.a. uppgiftsöverföringen har      ovan nämnda utkomststödsförsök.
23323: dessutom under perioden 1991-1994 från                    Om behandlingen av utkomststödet överförs
23324: FPA:s central- och regionalförvaltning samman-        tili FPA på ovan nämnt sätt är det självklart att
23325: lagt 225 anställda övergått tili att arbeta vid lo-   man i framför allt de stora bosättningsområdena
23326: kalbyråerna.                                          måste ta upp bl.a. frågorna kring arbetskraft och
23327:    Handläggningstiderna har i fråga om de nya         lokaliteter vid FPA:s lokalbyråer till förnyad
23328: uppgifterna varit i genomsnitt betydligt kortare i    prövning. Utkomststödsförsöket ger även infor-
23329: FPA än de i tiden var hos kommunerna. Också           mation om det behov av ytterligare arbetskraft
23330: vad studiestöden beträffar har den genomsnittli-      som behandlingen av utkomststödsärenden för-
23331: ga handläggningstiden blivit kortare. Under ex-       anleder. Denna information kommer att utnytt-
23332: empelvis läsåret 1993-1994 var den genomsnitt-        jas i samband med eventuella omorganiseringar,
23333: liga handläggningstiden för studiestödsansök-         eftersom avsikten med överföringen av uppgifter
23334: ningar på mellanstadiet 44 dagar eller ca en och      framför allt är en förbättring av kundservicen.
23335: 
23336:      Helsingforsden 3 januari 1997
23337: 
23338:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
23339:                                            KK 934/1996 vp
23340: 
23341: Kirjallinen kysymys 934
23342: 
23343: 
23344: 
23345: 
23346:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Asevelvolliselle maksettavasta opintolainan
23347:                                       korkoavustuksesta
23348: 
23349: 
23350:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23351: 
23352:    Asevelvollisuuttaan suorittavalle asevelvolli-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23353: selle annetaan hakemuksesta vapautus koron-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23354: maksusta asevelvollisuusajalta ns. peruskorkoi-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23355: sen opintolainan osalta. Vapautus hoidetaan siis
23356: suoraan pankin suuntaan. Sama ei koske mark-                  Miksi markkinakorkoista opintolai-
23357: kinakorkoista opintolainaa. Sen joutuu maksa-               naa käsitellään asevelvolliselle maksetta-
23358: maan Kelan antaman tiedon mukaan asevelvolli-               van korkoavustuksen suhteen toisin kuin
23359: nen itse ja hän voi sitten hakea sen palautusta             peruskorkoista lainaa siten, että ensiksi
23360: valtiolta sotilasavustuslain perusteella.                   mainitussa asevelvollinen joutuu maksa-
23361:     Asevelvollisella ei usein ole rahaa tuon mark-          maan koron itse ja vasta sen jälkeen saa
23362: kinakorkoisen lainan koron suorittamiseen.                  hakea sen palautusta, ja
23363: Nimi joutuu protestilistalle.                                 aikooko Hallitus korjata tämän epä-
23364:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-            kohdan?
23365: 
23366:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1996
23367:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
23368: 
23369: 
23370: 
23371: 
23372:  260017
23373: 2                                         KK 934/1996 vp
23374: 
23375: 
23376: 
23377: 
23378:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
23379: 
23380:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      jota sovelletaan edelleen lain nojalla annettuihin
23381: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       opintolainoihin. Yleensä tiedot vanhan opinto-
23382: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     tukilain mukaista opintolainaa saaneista kerä-
23383: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      tään palveluyksiköissä, ja Kansaneläkelaitos
23384: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       maksaa koron suoraan pankille. Asevelvollisen
23385: n:o 934:                                            uuden lainsäädännön mukaisten opintolainojen
23386:                                                     palvelusaikana erääntyvät korot on vuoden 1996
23387:          Miksi markkinakorkoista opintolai-         alusta lukien voitu maksaa sotilasavustuslain
23388:        naa käsitellään asevelvolliselle maksetta-   nojalla sotilasavustuksena. Käytännön toimeen-
23389:        van korkoavustuksen suhteen toisin kuin      panosta vastaa Kansaneläkelaitos. Kansanelä-
23390:        peruskorkoista lainaa siten, että ensiksi    kelaitoksen antaman selvityksen mukaan asevel-
23391:        mainitussa asevelvollinen joutuu maksa-      vollisen markkinakorkoisen opintolainan korot
23392:        maan koron itse ja vasta sen jälkeen saa     voidaan maksaa joko asevelvolliselle itselleen tai
23393:        hakea sen palautusta, ja                     suoraan pankkiin. Korko maksetaan eräpäivänä
23394:          aikooko Hallitus korjata tämän epä-        asevelvolliselle itselleen, jos hän on sopinut pan-
23395:        kohdan?                                      kin kanssa ns. suoraveloituksesta, jolloin hänelle
23396:                                                     ei tule lainanhoitoilmoitusta vaan ilmoitus perit-
23397:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tävästä korosta. Jos asevelvollinen saa pankilta
23398: vasti seuraavaa:                                    laskun erääntyvästä korosta, hänen tulee toimit-
23399:                                                     taa lasku Kansaneläkelaitoksen paikallistoimis-
23400:    Asevelvollisuuttaan suorittavan varusmies-       toon, joka maksaa sen pankille. Sekä vanhan että
23401: tai siviilipalvelun aikana erääntyvät opintolai-    uuden järjestelmän mukaisen opintolainan kor-
23402: nan korot maksetaan valtion varoista. Menettely     ko maksetaan suoraan pankille tai opiskelija saa
23403: on erilainen ns. vanhan vuonna 1972 annetun ja      suoraveloitustapauksissa tililleen koron mak-
23404: uuden vuonna 1994 annetun opintotukilain mu-        suun tarvittavan rahamäärän, jos hän toimittaa
23405: kaisissa lainoissa. Vanhan opintotukilain mu-       riittävän ajoissa korkolaskun tai koronmaksua
23406: kaisten opintolainojen korot maksetaan valtion      koskevan ilmoituksen pankille.
23407: varoista kyseisen lain säännöksen perusteella,
23408:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1997
23409: 
23410:                                                                         Ministeri Claes Andersson
23411:                                               KK 934/1996 vp                                               3
23412: 
23413: 
23414: 
23415: 
23416:                                           Tili Riksdagens Talman
23417: 
23418:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              allmänhet insamlas uppgifterna om dem som fått
23419: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande              studiestöd enligt den gamla studiestödslagen i
23420: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          serviceenheterna och Folkpensionsanstalten be-
23421: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-             talar räntan direkt tili banken. Räntor på sådana
23422: mål nr 934:                                              studielån som värnpliktiga har enligt den nya
23423:                                                          lagstiftningen har sedan ingången av 1996 med
23424:           Varför behandlas studielån bundna              stöd av militärunderstödslagen kunnat betalas i
23425:        vid marknadsräntan i fråga om ränteun-            form av militärunderstöd när de förfaller tili be-
23426:        derstöd tili värnpliktiga annorlunda än           talning under tjänstgöringstiden. För den prak-
23427:        Iån som är bundna vid grundräntan såtill-         tiska verkställigheten svarar Folkpensionsan-
23428:        vida att en värnpliktig i det förstnämnda         stalten. Enligt en utredning av Folkpensionsan-
23429:        fallet måste betala räntan själv och först        stalten kan räntorna på en värnpliktigs studielån
23430:        därefter får ansöka om återbetalning, och         som är bundna vid marknadsräntan betalas an-
23431:           ämnar Regeringen avhjälpa missför-             tingen tili den värnpliktige själv eller direkt tili
23432:        hållandet?                                        banken. Räntan betalas på förfallodagen tili den
23433:                                                          värnpliktige själv om han har avtalat med ban-
23434:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            ken om s.k. direktdebitering, och han får då inget
23435: anföra följande:                                         meddelande om låneskötsel utan meddelande om
23436:                                                          ränta att betala. Om den värnpliktige av banken
23437:    Räntor på studielån hos den som avtjänar sin          får en räkning på en ränta som förfaller tili betal-
23438: värn plikt betalas med statens medel när de förfal-      ning skall han sända den tili Folkpensionsan-
23439: ler tili betalning under bevärings- eller civiltjänst-   staltens lokalbyrå, som betalar räntan tili ban-
23440: göringstiden. Förfarandet skiljer sig ifråga om          ken. Räntan på studielån enligt både det gamla
23441: Iån enligt den s.k. gamla studiestödslagen från          och nya systemet betalas direkt tili banken eller
23442: 1972 och lån enligt den nya studiestödslagen från        så får den studerande vid direktdebitering på sitt
23443: 1994. Räntorna på studielån enligt den gamla             konto det belopp som behövs för räntebetalning-
23444: studiestödslagen betalas med statens medel enligt        en, om banken i tillräckligt god tid meddelas om
23445: stadgandena i denna lag som fortsättningsvis till-       räntefakturan eller räntebetalningen.
23446: lämpas på lån som beviljats enligt densamma. 1
23447: 
23448:      Helsingforsden 7 januari 1997
23449: 
23450:                                                                               Minister Claes Andersson
23451:                                              KK 935/1996 vp
23452: 
23453: Kirjallinen kysymys 935
23454: 
23455: 
23456: 
23457: 
23458:                                     Pentti Tiusanen /vas: Suunnitelmista keskittää postin käsittely Lap-
23459:                                        peenrantaan
23460: 
23461: 
23462:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23463: 
23464:     Suomen Posti Oy jatkaa toimintojensa keskit-       Postin tulee ottaa huomioon se luottamus, mikä
23465: tämistä. Tähän kuuluu postitoimistojen lakkaut-        ihmisillä on sen toimintaan ollut - nyt luotta-
23466: taminen. Posti vähentää myös lajittelukeskusten        mus uhkaa hävitä lopullisesti! Postin tulee toi-
23467: määrää. Tätä kaikkea Posti perustelee "liiketa-        minnassaan välttää ympäristön turhaa rasitta-
23468: loudellisin" syin.                                     mista, sekä samoin toimintaa, joka johtaa ihmis-
23469:     Posti on jo aikaisemmin lopettanut Kotkan          ten irtosanomiseen.
23470: lajittelukeskuksen ja siirtänyt toiminnan Kot-            Maan hallituksen ja asianomaisen ministeriön
23471: kasta Kouvolaan. Osa kotkalaisia työntekijöitä         tulee huolehtia maan kokonaisedusta ja välittää
23472: jatkoi työtään Kouvolassa.                             huoli tästä Suomen Posti Oy:lle. Mikäli maan
23473:     Nyt "liiketaloudellisiin" syihin vedoten Suo-      kokonaisedusta ja kansalaisten oikeuksista ei
23474: men Posti Oy on siirtämässä raskaan postin sekä        huolehdita, koituu tilanne lopulta Suomen Posti
23475: myös kirjepostin käsittelyn Kymenlaakson lajit-        Oy:n tappioksi. Postitoimintalain Suomen Posti
23476: telukeskuksesta Kouvolasta Lappeenrantaan.             Oy:lle osoittamia velvoitteita ei tule aliarvioida!
23477: Näin koko Kaakkois-Suomen postin lajittelu                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
23478: keskittyisi Kaakkois-Suomen itäiseen reunaan.          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23479: Samalla postia kuljetettaisiin liikenteellisesti ja    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23480: maantieteellisesti keskeisestä Kouvolasta 200          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23481:  kilometrin edestakainen matka Lappeenrantaan
23482: ja takaisin.                                                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
23483:     VR:ntavaravirrat kulkevat Kouvolan kautta.                estääkseen työttömyyttä lisäävän, maan-
23484:  Kymenlaakson lajittelukeskuksella ja Kouvolan                teitä ja ympäristöä aiheettomasti kuor-
23485: asemalla, keskeisellä Suomen tavaraliikenteen                 mittavan Suomen Posti Oy:n lajittelun
23486:  toisella keskuksella, on selkeä synergiaetu. Kou-            keskittämisen Kaakkois-Suomessa,
23487:  volaan suuntautuu sekä rautatie- että maantielii-               onko Hallitus valmis vaatimaan Suo-
23488:  kenne säteittäisesti eri puolilta itäistä ja kaak-           men Posti Oy:ltä niiden liiketaloudellis-
23489:  koista Suomea. Postin suunnitelma vie tämän                  ten perusteluiden selvittämistä ja tarkis-
23490:  edun. Samalla Postin suunnitelma johtaa jälleen              tamista, joiden pohjalta keskittämistä
23491:  työttömyyden kasvuun - alueella, jossa muu-                  suoritetaan,
23492:  tenkin työttömyys on erityisen suuri ongelma.                   onko Hallitus valmis kehottamaan
23493:     Postilla on edelleen velvoitteensa julkista pal-          Suomen Posti Oy:tä ottamaan huomioon
23494:  velua harjoittavana laitoksena. Sen on otettava              myös yhteiskuntataloudelliset tekijät,
23495:  huomioon toimintansa yhteiskuntataloudelliset                sekä
23496:  vaikutukset. Postin luonne on niin yhteiskunnal-                miten Hallitus aikoo käyttää tässä
23497:  linen, ettei se voi arvottaa toimintaansa ensisi-            omistajaohjausta PT-konsernin kautta?
23498:  jaisesti lajittelukoneen kannattavuuslaskelmin.
23499: 
23500:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1996
23501: 
23502:                                           Pentti Tiusanen /vas
23503: 
23504: 
23505: 
23506: 
23507: 260017
23508: 2                                           KK 935/1996 vp
23509: 
23510: 
23511: 
23512: 
23513:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23514:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Tavoitteena on perustaa eri puolille Suomea
23515: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         seitsemän automatisoitua konekeskusta hoita-
23516: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       maan postin lajittelutyötä. Näistä viisi on jo toi-
23517: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-      minnassa ja ne sijaitsevat Helsingissä, Turussa,
23518: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. Seinäjoen
23519: 935:                                                  keskusta rakennetaan parhaillaan ja Lappeen-
23520:                                                       rannan keskus on suunnitteluvaiheessa. Suunni-
23521:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy       teltu verkosto on kokonaisuudessaan toiminta-
23522:        estääkseen työttömyyttä lisäävän, maan-        valmiina vuonna 1998. Keskusten avulla toteu-
23523:        teitä ja ympäristöä aiheettomasti kuor-        tuu viimeistelty, koko maan kattava kirjelähe-
23524:        mittavan Suomen Posti Oy:n lajittelun          tysten uusi tuotantoprosessi, joka muun muassa
23525:        keskittämisen Kaakkois-Suomessa,               vähentää lajitteluvirheita ja nopeuttaa kulje-
23526:           onko Hallitus valmis vaatimaan Suo-         tuksia. Keskusten avulla voidaan myös kehittää
23527:        men Posti Oy:ltä niiden liiketaloudellis-      käsittelyprosessia niin, että vaikutukset ulottu-
23528:        ten perusteluiden selvittämistä ja tarkis-     vat jakelutoimintaankin.
23529:        tamista, joiden pohjalta keskittämistä            Jatkuvasti toimintoja kehittämällä Posti pys-
23530:        suoritetaan,                                   tyy paremmin vastaamaan nykyajan vaateisiinja
23531:           onko Hallitus valmis kehottamaan            alalla kiristyvään kilpailuun ja näin turvaamaan
23532:        Suomen Posti Oy:tä ottamaan huomioon           toimivat palvelut koko valtakunnassa. Postin
23533:        myös yhteiskuntataloudelliset tekijät,         toimintojen kehittämisestä on hyötyä myös
23534:        sekä                                           asiakkaille, koska hinnat pysyvät kilpailukykyi-
23535:           miten Hallitus aikoo käyttää tässä          sinä ja palvelujen laatu kansainvälisestikin arvi-
23536:        omistajaohjausta PT-konsernin kautta?          oiden korkeatasoisena. Niin ikään henkilöstölle
23537:                                                       voidaan toimintojen keskittämisellä järjestää ko-
23538:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kopäiväistä työtä ja mielekkäämpiä työkokonai-
23539: vasti seuraavaa:                                      suuksia sekä entistä parempia mahdollisuuksia
23540:                                                       uralla etenemiseen.
23541:    Suomen postitoimintaa säätelevät 1.1.1994             Toimintoja kehitettäessä Lappeenrannan pos-
23542: voimaan tullut postitoimintalaki (907/1993),          tikeskus on eräs valituista keskittämispisteistä.
23543: postitoiminta-asetus (1385/1993) sekä liikenne-       Lappeenranta valittiin Kaakkois-Suomen lajitte-
23544: ministeriön taekentavat päätökset. Samanaikai-        luu keskukseksi, koska sinne keskitetään kirjelii-
23545: sesti postitoimintalain voimaantulon kanssa yh-       kenteen lisäksi myös suurin osa Kaakkois-Suo-
23546: tiöitettiin Posti- ja telelaitos Suomen PT Oy-kon-    men pakettiliikenteestä. Täten vältytään muun
23547: serniksi, johon myös Suomen Posti Oy kuuluu.          muassa päällekkäisiltä kuljetuksilta, ja konekes-
23548: Suomen Posti Oy:lle myönnettiin lain edellyt-         kusten yhteistyöllä sekä Mikkelin, Kouvolan ja
23549: tämä toimilupa vuoden 1994 alusta. Yhtiö on           Kotkan kuljetusterminaalien avustavalla toimin-
23550: toimilupansa mukaisesti velvollinen turvaamaan        nalla pystytään vähentämään turhia edestakaisia
23551: postipalvelujen saatavuuden Ahvenmaata lu-            kuljetuksia. Mahdollisuus lentokuljetuksiin ja
23552: kuun ottamatta koko maassa kuitenkin niin, että       idänliikenteen kasvavat tarpeet vaikuttivat osal-
23553: toiminnan lähtökohtina ovat laatuja kustannus-        taan Lappeenrannan postikeskuksen valintaan.
23554: tehokkuus.                                            Suomen Posti Oy haluaa olla myös mukana
23555:    Postin tuotteet ovat suureksi osaksi niin sanot-   Venäjälle suuntautuvan rautatieliikenteen kehit-
23556: tuja massatuotteita, joiden käsittelyä pyritään       tämisessä yhdessä Kaakkois-Suomen alueen
23557: kehittämään automatisoimalla lajittelutyö. Pos-       kanssa.
23558: tin nykyisistä lajittelukeskuksista monet ovat           Postinlajittelun keskittäminen vähentää luo-
23559: niin pieniä, ettei niiden automatisointi ole järke-   vuttavien lajittelukeskusten työpaikkoja. Postii-
23560: vää. Automatisointi voidaan kuitenkin toteuttaa       la on kuitenkin suurena työnantajana mahdolli-
23561: myös näillä alueilla, kun yhdistetään useamman        suus tarjota pysyvälle henkilöstölleen korvaavia
23562: lajittelukeskuksen töitä.                             työpaikkoja uusissa tehtävissä tai muilla paikka-
23563:                                              KK 935/1996 vp                                         3
23564: 
23565: kunnilla. Sen sijaan Posti ei pysty jokaiselle työn-      Posti noudattaa henkilöstön vähentämisjär-
23566: sä menettävälle takaamaan pysyvää työpaikkaa           jestelyssä yhteistoimintamenettelyn mukaisesti
23567: entisissä tehtävissä kotipaikkakunnalla.               sovittuja pelisääntöjä.
23568: 
23569:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1997
23570: 
23571:                                                                Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
23572: 4                                           KK 935/1996 vp
23573: 
23574: 
23575: 
23576: 
23577:                                         Tili Riksdagens Talman
23578: 
23579:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Målet är att på olika platser i Finland grunda
23580: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        sju automatiserade maskincentraler som skall ha
23581: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      hand om sorteringen av post. Av maskincen-
23582: man Pentti Tiusanen undertecknade spörsmål nr         tralerna verkar redan fem och de finns i Hel-
23583: 935:                                                  singfors, Åbo, Tammerfors, Kuopio och Uleå-
23584:                                                       borg. Centralen i Seinäjoki är under byggnad
23585:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        och centralen i Villmanstrand är under plane-
23586:        ta för att hindra centraliseringen av Pos-     ring. Det planerade nätverket skall i sin helhet
23587:        ten Finland Ab:s distribution tili sydöstra    vara verksamt 1998. Med hjälp av centrumen
23588:        Finland, vilket ökar arbetslösheten och        förverkligas den nya utarbetade produktions-
23589:        obefogat belastar landsvägar och miljö,        processen för brevförsändelser i hela landet, som
23590:        och                                            bl.a. minskar sorteringsfel och påskyndar trans-
23591:           är Regeringen redo att av Posten Fin-       porter. Med hjälp av centrumen blir det också
23592:        land Ab kräva utredning och justering av       möjligt att utveckla behandlingsprocessen så att
23593:        de företagsekonomiska grunderna på ba-         detta inverkar t.o.m. på distributionsverksam-
23594:        sis av vilka denna centralisering utförs,      heten.
23595:        och                                                Genom att hela tiden utveckla sin verksamhet
23596:           är Regeringen redo att uppmana Pos-         kan Posten bättre svara på de krav som nutiden
23597:        ten Finland Ab att beakta även de sam-         ställer och den allt strängare konkurrensen inom
23598:        hällsekonomiska faktorerna, samt               branschen och följa~pigen garantera fungerande
23599:           hur ämnar Regeringen i detta sam-           service i hela landet. Aven kunderna drar nytta a v
23600:        manhang tillämpa ägarstyrning genom            utvecklandet av Postens tjänster, eftersom priser-
23601:        PT-koncernen?                                  na förblir konkurrenskraftiga och servicenivån
23602:                                                       står sig också i internationell jämförelse. Ä ven
23603:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         personalen kan genom att verksamheten centra-
23604: anföra följande:                                      liseras erbjudas mera heldagsarbete och mera
23605:                                                       tillfredsställande arbetshelheter, samt större möj-
23606:    Postverksamheten i Finland regleras av post-       ligheter tili avancemang i karriären.
23607: lagen (907/1993) som trädde i kraft den 1 januari         Postcentralen i Vilimanstrand är en av de ut-
23608: 1994, postförordningen (1385/1993) samt trafik-       valda centraliseringspunkterna i verksamhetsut-
23609: ministeriets beslut med närmare föreskrifter.         vecklingen. Villmanstrand valdes till centrum för
23610: Samtidigt som postlagen trädde i kraft bolagise-      sorteringen i sydöstra Finland eftersom man för-
23611: rades Post- och Televerket tili koncernen PT Fin-     utom brevtrafiken har valt att centralisera en stor
23612: lands Ab, tili viiken också Posten Finland Ab         del av paketförsändelserna hit. På detta sätt und-
23613: hör. Från och med början av år 1994 beviljades        viker man parallella transporter och genom ma-
23614: Posten Finland Ab i lag föreskriven koncession.       skincentralernas samarbete och bistående verk-
23615: Enligt koncessionen är bolaget skyldigt att ga-       samhet från transportterminalerna i S:t Michel,
23616: rantera tillgången på posttjänster i hela landet      Kouvola och Kotka blir det möjligt att undvika
23617: förutom på Åland, dock så att utgångspunkterna        transport fram och tillbaka. 1valet av postcentra-
23618: för verksamheten är kvalitet och kostnadseffekti-     len i Villmanstrand bidrog också möjligheterna
23619: vitet.                                                tili flygtransport och de växande behoven som
23620:    Postens produkter är tili stor del s.k. masspro-   östtrafiken framkallar. Posten Finland Ab vili
23621: dukter, vilkas hantering man försöker utveckla        tillsammans med områdena i sydöstra Finland
23622: genom att automatisera sorteringen. Av postens        också vara med om att utveckla järnvägstrafiken
23623: nuvarande sorteringscentraler är många så små         österut.
23624: att det inte är förnuftigt att automatisera verk-         Centraliseringen av postsorteringen minskar
23625: samheten i dem. Automatiseringen kan dock för-        arbetsplatserna inom de sorteringscentraler som
23626: verkligas på dessa områden om man sammanslår          överlämnar uppgifterna åt den nya centralen.
23627: verksamheten i flera sorteringscentraler.             Men i egenskap av stor arbetsgivare har Posten
23628:                                             KK 935/1996 vp                                         5
23629: 
23630: möjlighet att erbjuda sina fast anställda ersättan-     1samband med arrangemangen för minskning
23631: de arbetsplatser i nya uppgifter eller på annan       av personalen följer Pasten spelreglerna enligt
23632: ort. Däremot har Pasten inte möjligheter att ga-      samarbetsförfarandet.
23633: rantera åt varje person som förlorar sitt arbete
23634: stadigvarande arbetsplats med samma uppgifter
23635: på hemorten.
23636:      Helsingfors den 8 januari 1997
23637: 
23638:                                                                  Trafikminister Tuula Linnainmaa
23639:                                              KK 936/1996 vp
23640: 
23641: Kirjallinen kysymys 936
23642: 
23643: 
23644: 
23645: 
23646:                                     Raimo Holopainen /sd ym.: Poliittisen järjestelmän toimintaa kos-
23647:                                        kevan tiedottamisen lisäämisestä
23648: 
23649: 
23650:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
23651: 
23652:    Varsin tuoreina kansanedustajina olemme                Politiikan tekeminen on jatkuva yhteistyön
23653: huolissamme eduskunnan ja koko suomalaisen             prosessi mm. eduskunnan, puolueiden, etujärjes-
23654: päätöksentekojärjestelmän arvovallan murene-           töjen ja tiedotusvälineiden kesken. Mitä tulee
23655: misesta. Siitä ovat vastuussa monet eri tahot.         joukkotiedotusvälineisiin, on poliittista avoi-
23656: Totta kai meidän kansanedustajien on omalta            muutta ja uskottavuutta lisättävä sekä toimitta-
23657: osaltamme syytä katsoa ensiksi itse peiliin ja ky-     va siten, että kaikki yhteistyön tahot toimivat
23658: syä, mitä me voisimme tehdä poliittisen arvos-         päämäärän eteen. On tärkeää, että kansalaisille
23659: tuksen ja eduskunnan arvovallan lisäämiseksi.          annetaan riittävästi oikeaa ja paikkansa pitävää
23660: Meitä kansanedustajia seurataan sekä työpaikal-        tietoa poliitikoista, politiikan tavoitteista, pää-
23661: lamme että siviilielämässämmekin, ja se asettaa        töksistä ja niiden perusteista.
23662: meille tiettyjä vaatimuksia.                              Näitä politiikan uskottavuuteen liittyviä teki-
23663:     Politiikan uskottavuus on viime vuosina hei-       jöitä olisi mietittävä hyvin laajalla rintamalla. On
23664: kentynyt. Se on murheellinen asia, kun tietää,         tehtävä kaikki voitava tämän hyvän päätöksen-
23665: että meidän demokraattinen päätöksentekojär-           tekojärjestelmän kehittämiseksi ja uskottavuu-
23666: jestelmämme on kuitenkin hyvä ja toimiva. Tänä         den lisäämiseksi!
23667: syksynä käydyissä EU- ja kunnallisvaaleissa jäi           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
23668: äänestysprosentti yllättävän alhaiseksi. On syytä      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23669: puhua jopa demokratiavajeesta, kun lähes puolet        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23670: äänioikeutetuista jätti äänestämättä. Onko tä-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23671: hän syynä poliittisen päätöksentekojärjestelmän
23672: uskottavuuden puute vai politiikan sisältö? Kou-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23673: luissa on oppilaille annettu paljon valistusta poli-           omalta osaltaan ryhtyä poliittisen pää-
23674: tiikasta ja sen päätöksentekojärjestelmästä. Kui-              töksentekojärjestelmän uskottavuuden
23675:  tenkin nuoret vierastavat politiikkaa. Mitä vielä             parantamiseksi ja siihen liittyvän to-
23676: voitaisiin sillä taholla tehdä? Mitä voitaisiin teh-           denmukaisen tiedon lisäämiseksi edus-
23677:  dä eduskunnan toiminnan ja työtapojen kehittä-                kunnan, tasavallan presidentin ja val-
23678:  miseksi, samalla eduskunnan arvokas perintö                   tioneuvoston toiminnasta ja toimintata-
23679:  säilyttäen?                                                   voista?
23680: 
23681:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1996
23682: 
23683:           Raimo Holopainen /sd            Jorma Kukkonen /sd              Tapio Karjalainen /sd
23684:           Aulis Ranta-Muotio /kesk        Kalevi Olin /sd                 Tauno Pehkonen /skl
23685:           Kari Myllyniemi /kesk           Mikko Immonen /vas              Marjaana Koskinen /sd
23686: 
23687: 
23688: 
23689: 
23690: 260017
23691: 2                                           KK 936/1996 vp
23692: 
23693: 
23694: 
23695: 
23696:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23697: 
23698:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tiyksikköä. Viimeksi toimitetuissa kaksoisvaa-
23699: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         leissa äänestysprosentit olivat kuitenkin tavallis-
23700: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ta selvästi alhaisempia, europarlamenttivaa-
23701: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo            leissa 60,3 ja kunnallisvaaleissa 61, 1. Osaltaan
23702: Holopaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        syynä tähän on ollut se, että kaksien täysin
23703: myksen n:o 936:                                       erityyppisten vaalien vaaliteemat olivat .. kovin
23704:                                                       erilaiset ja vaalikampanja on hajautunut. Aänes-
23705:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tysosallistumisen muutoksista valtiollisissa
23706:        omalta osaltaan ryhtyä poliittisen pää-        kansanäänestyksissä ei ole kokemuksia. Vuonna
23707:        töksentekojärjestelmän uskottavuuden           1994 toimitetun ED-kansanäänestyksen äänes-
23708:        parantamiseksi ja siihen liittyvän to-         tysprosenttia 74 voitaneen kuitenkin pitää koh-
23709:        denmukaisen tiedon lisäämiseksi edus-          tuullisen korkeana. Kunnallisissa kansanäänes-
23710:        kunnan, tasavallan presidentin ja val-         tyksissä äänestysprosentti on vaihdellut 35:n ja
23711:        tioneuvoston toiminnasta ja toimintata-        80:n välillä.
23712:        voista?                                           Äänestyshaluttomuuteen on aivan ilmeisesti
23713:                                                       useita syitä. Erityyppiset vaalit ja kansanäänes-
23714:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tykset saattavat motivoida äänestäjiä aivan eri
23715: vasti seuraavaa:                                      tavalla. Puoluekannan epävarmuus, politiikan
23716:                                                       kiinnostamattomuus tai tyytymättömyys poli-
23717:    Suomen poliittinen järjestelmä perustuu edus-      tiikkaa ja politiikkoja kohtaan voivat vaikuttaa
23718: tukselliseen      demokratiaan.      Kansanvallan     äänestysintoon. Tuore tutkimus osoittaa, että
23719: kulmakiviä ovatavoin ja kriittinen yhteiskunnal-      jopa poliitikkojen ja lehdistön poliittisten toimit-
23720: linen keskustelu, riippumaton ja aktiivinen           tajien käyttämä kieli on jäänyt kansalaisille vie-
23721: tiedonvälitys ja määräajoin toimitettavat vaalit.     raaksi, mikä osaltaan voi turhauttaa äänestäjää
23722: Vaaleissa mitataan ehdolle asettuneiden edusta-       ja vierottaa häntä kenties tarpeettomalta tuntu-
23723: jien tai valtuutettujen nauttima luottamus            vasta vaikuttamisesta. Myös käsitys vaalien tur-
23724: äänestäjäkunnan keskuudessa. Vaaleissa äänioi-        huudesta ja vaalimainonnan vähäisyys näyttävät
23725: keutetut voivat, niin halutessaan, vaihtaa            alentavan äänestysvilkkautta. Taloudellisella
23726: vallankäyttäjät. Tullakseen valituksi ehdokkaan       lamallakin voi olla vaikutusta, kuten myös vaali-
23727: on oltava äänestäjien silmissä uskottava. Toi-        väsymyksellä. Eräissä tutkimuksissa on selvitet-
23728: mivaan demokratiaan kuuluu, että poliittinen          ty, että äänestämättäjättävät ovat yleensä nuoria
23729: päätöksentekojärjestelmä ja sen toimivuus sekä        tai yhteiskunnastajollakin tavalla syrjäytyneitä,
23730: politiikassa toimivien henkilöiden uskottavuus        esimerkiksi työttömiä. Tämän osoitti myös
23731: aika ajoin asetetaan kysymyksenalaiseksi. Jos         äänestysaktiivisuus eri äänestysalueilla. Ryhmiä,
23732: näin ei tehtäisi, kysymyksessä olisi epäterve, epä-   joiden osalta vaaliosallistumistrendi on laskenut,
23733: aito demokratia. Poliittisen uskottavuuden            ovat nuorten ohella olleet työntekijät ja alemmat
23734: ongelman kanssa painivatkin kaikki maailman           toimihenkilöt.
23735: demokratiatainasilloin tällöin.                           Äänestäjillä tulisi ilmeisesti olla nykyistä sel-
23736:    Poliittisessa      päätöksentekojärjestelmässä     keämpi käsitys valtiollisesta järjestelmästämme
23737: näyttää kuitenkin olevan jotakin kansalaisia          ja vaalien merkityksestä ja tärkeydestä sekä sel-
23738: vieraannuttavaa, koska äänestysvilkkaus vaa-          keä näkemys siitä, että he voivat antamalla
23739: leissa on laskemassa. Presidentinvaaleja lukuun       äänensä oikeaksi pitämänsä asian puolesta todel-
23740: ottamatta äänestysaktiivisuus on kahden viimei-       la vaikuttaa asioihin. Heidän luottamuksensa sii-
23741: sen vuosikymmenen aikana vaali vaalilta laske-        hen, että juuri äänestämällä voidaan vaikuttaa,
23742: nut. Eduskuntavaaleissa äänestysprosentin las-        sekä omiin asioihin että myös koko yhteiskunnan
23743: ku on ollut vuodesta 1983 vuoteen 1995 yli            kehittämiseen, olisi voitava palauttaa. Tämä
23744: yhdeksän prosenttiyksikköä ja kunnallisvaa-           edellyttää panostamista yhteiskunnallisista
23745: leissa aikavälillä 1980-1996 peräti 17 prosent-       asioista tiedottamisen lisäämiseen.
23746:                                             KK 936/1996 vp                                              3
23747: 
23748:     Kouluopetus luo välttämättömän perustan           vallan tehtäväksi on säädetty edistää yksilön
23749: yhteiskunnalliselle tietoisuudelle. Jo kouluissa      mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen
23750: oppilaille on annettava perustiedot eri pää-          toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan
23751: töksentekojärjestelmistä ja yhteiskunnallisen         päätöksentekoon muutoinkin kuin vain vaa-
23752: vaikuttamismahdollisuuksien muodoista. Tä-            leihinja kansanäänestyksiin osallistumalla (HM
23753: män lisäksi puolueilla ja eri kansalaisjärjestöillä    II §). Tässäkin työssä valtionhallinnon tiedotus-
23754: on keskeinen tehtävä pyrittäessä kansalaisten         toiminta on avainasemassa.
23755: tietoisuutta lisäämällä vaikuttamaan äänes-               Avoimen, nopean, oikean ja asiallisen tiedon
23756: tysaktiivisuuden lisääntymiseen. Järjestöjen ja       antaminen päätöksistä ja niiden valmistelusta
23757: kouluhallinnon yhteistyönä toteutetut nuoriso-        riittävän varhaisessa vaiheessa on olennainen
23758: vaalit ovat osoittautuneet erinomaiseksi keinoksi     osa valtionhallinnon palveluja. Perinteisten tie-
23759: konkreettisesti kokeilla, mistä poliittisessa         dotusvälineiden rinnalla kehitetään myös säh-
23760: osallistumisessa on kysymys.                          köisillä välineillä, esimerkiksi Internetin välityk-
23761:     Aikuisikäluokkien osalta vastuu yhteiskun-        sellä, tapahtuvaa jakelua. Tulevassa viranomais-
23762: nallisten asioiden tunnetuksi tekemisestä ja          ten toiminnan julkisuutta koskevassa laissa
23763: politiikan uskottavuuden varmistamisesta kui-         korostetaan valmistelun julkisuutta. Uusi laki
23764: tenkin selkeästi kuuluu ensisijaisesti puolueille     tulee velvoittamaan viranomaisia tiedottaruaan
23765: ja muille kansalaisjärjestöille sekä tiedotusväli-    toiminnastaan. Uusi laki merkitsee myös sitä,
23766: neille. Politiikan uskottavuuden lisäämisessä         että valtion viranomaiset uusivat tiedotusoh-
23767: poliitikot ja puolueet voivat itse omalla toimin-     jeensa niin, että niissä korostetaan päätösten
23768: nallaan vaikuttaa asiaan esimerkiksi ponnistele-      valmisteluvaiheen tiedotusta. Tarkoituksena on
23769: malla määrätietoisesti kansalaisten tärkeinä pi-      auttaa kansalaisia osallistumaan yhteiskunnal-
23770: tämien päämäärien, kuten työttömyyden alenta-         liseen keskusteluun. Vaikka valtionhallinnon
23771: misen hyväksi. Puolueiden tulisi myös käydä           tiedotuksen tehtävänä ei olekaan tehdä propa-
23772: selkeää, ymmärrettävää ja asiapitoista poliittista    gandaa hallituksen puolesta, tehokas viestintä
23773: keskustelua, jossa käsitellään äänestäjille tärkei-   voi lisätä luottamusta päätöksentekijöihin.
23774: tä ja tuttuja asioita heidän ymmärtämällään           Päätösten ja politiikan sisältö sekä hyvä yhteis-
23775: kielellä, punnitaan eri vaihtoehtoja ja synnyte-      työ eri instituutioiden kesken ovat joka tapauk-
23776: tään uusia näkemyksiä. Tiedotusvälineiden puo-        sessa avainasemassa, kun kansalaiset arvioivat
23777: lestaan tulee viestittää tätä keskustelua äänestä-    päättäjiä.
23778: jille pitäen myös mielessä kielen ymmärret-               Valtiolla on lisäksi keinoja pyrkiä välillisesti
23779: tävyyden asettamat vaatimukset. Valtionhallin-        vaikuttamaan vaali- ja muun osallistumisen
23780: non tiedotuksen taas tulee turvata tiedotusvä-        edellytysten parantamiseen ja motivoimaan kan-
23781:  lineille pääsy tiedon lähteille.                     salaisia vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioi-
23782:     Valtion asiana on luoda puitteet kansalaisten     hin. Erityisen tärkeätä on tässä suhteessa panos-
23783:  osallistumiselle yhteiskunnallisten asioiden hoi-    taa syrjäytymisen syihin lisäämällä ponnisteluja
23784:  toon lainsäädännöllisin ja koulutuksellisin kei-     työttömyyden vähentämiseksi sekä nykyisen ja
23785: noin ja tukemalla puolue- ja järjestötoimintaa.       tulevan äänestäjäkunnan koulutustason nosta-
23786:  Perustuslakikin edellyttää valtion tämänkaltais-     miseksi. Näiden tointen ei kuitenkaan tule olla
23787:  ta aktiivisuutta, sillä vaali- ja osallisturuisoi-   vain valtion vastuulla, vaan ne edellyttävät laajaa
23788:  keudet on kirjattu perusoikeuksiksi ja julkisen      yhteisvastuuta.
23789:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta I997
23790: 
23791:                                                                      Oikeusministeri Kari Häkämies
23792: 4                                           KK 936/1996 vp
23793: 
23794: 
23795: 
23796: 
23797:                                         Tili Riksdagens Talman
23798: 
23799:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      klart lägre än vanligt, i valet till Europaparla-
23800: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        mentet 60,3 och i kommunalvalet 61,1. Orsaken
23801: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      till detta var delvis att de två sinsemellan helt
23802: man Raimo Holopainen m.fl. undertecknade              olika valens valteman var mycket olika och val-
23803: spörsmål nr 936:                                      kampanjen splittrades. Några erfarenheter av
23804:                                                       ändringar i röstdeltagandet vid statliga folkom-
23805:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen för         röstningar har man inte. Röstningsprocenten vid
23806:        egen del vidta för att förbättra trovärdig-    EU-folkomröstningen, som uppgick till74, torde
23807:        heten hos det politiska beslutsfattnings-      dock kunna betraktas som rätt hög. Vid koru-
23808:        systemet och öka den därmed samman-            munala folkomröstningar har röstningsprocen-
23809:        hängande faktiska kännedomen om riks-          ten varierat mellan 35 och 80.
23810:        dagens, republikens presidents och stats-          Obenägenheten att rösta har helt uppenbart
23811:        rådets verksamhet och verksamhetsfor-          flera orsaker. Olika slags vai och folkomröst-
23812:        mer?                                           ningar kan motivera väljarna på helt olika sätt.
23813:                                                       Osäkerhet om partiståndpunkt, ointresse för po-
23814:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt          litik eller missnöje med politiken och politikerna
23815: följande:                                             kan påverka röstningsbenägenheten. En fårsk
23816:                                                       undersökning visar att t.o.m. det språk som poli-
23817:    Det politiska systemet i Finland grundar sig på    tikerna och pressens politiska journalister använ-
23818: en representativ demokrati. Demokratins hörn-         der är främmande för medborgarna, vilket kan
23819: stenar är en öppen och kritisk samhällsdebatt, en     bidra tili att frustrera väljarna och avskräcka
23820: oavhängig och aktiv information och regelbun-         dem från att försöka påverka, eftersom det kan-
23821: det återkommande val. Vid valen mäts det förtro-      ske känns fruktlöst. Också uppfattningen att va-
23822: ende som de riksdagsmän och fullmäktige som           len är onödiga och den ringa v~lreklamen tycks
23823: ställt upp som kandidater åtnjuter bland väljar-      minska röstningsdeltagandet. Aven den ekono-
23824: na. Vid valen kan de röstberättigade, om de så        miska depressionen kan vara av betydelse, lik-
23825: önskar, byta makthavare. För att bli vald måste       som också valtrötthet. Vissa undersökningar har
23826: en kandidat vara trovärdig i väljarnas ögon. Till     visat att de som låter bli att rösta i allmänhet är
23827: en fungerande demokrati hör att systemet för          unga eller sådana som på något sätt har slagits ut
23828: politiskt beslutsfattande och dess funktionsdug-      ur samhället, t.ex. arbetslösa. Detta framgick
23829: lighet samt trovärdigheten hos dem som är verk-       också av röstningsdeltagandet inom olika röst-
23830: samma inom politiken då och då ifrågasätts. Om        ningsområden. De grupper inom vilka valdelta-
23831: detta inte gjordes, vore det fråga om en osund,       gandet har minskat har förutom ungdomarna
23832: oäkta demokrati. Alla demokratier i världen           varit arbetarna och de lägre funktionärerna.
23833: brottas då och då med problem i fråga om sin              Väljarna borde av allt att döma ha en klarare
23834: politiska trovärdighet.                               uppfattning om vårt statliga system och valens
23835:    Det förefaller emellertid som om systemet för      betydelse och vikt samt en klar bild av att de
23836: politiskt beslutsfattande skulle innehålla något      faktiskt kan påverka saker och ting genom att ge
23837: som medborgarna står främmande inför, efter-          sin röst åt den sak de anser riktig. Deras tilltro till
23838: som röstningsdeltagandet minskar. Med undan-          att de just genom att rösta kan påverka både egna
23839: tag av presidentvalen har under de två senaste        angelägenheter och hela samhällets utveckling
23840: decennierna röstningsdeltagandet minskat val          borde kunna återställas. Detta förutsätter en
23841: för val. 1 riksdagsvalen har röstningsprocentens      ökad insats i fråga om informationen om sam-
23842: nedgång mellan 1983 och 1995 varit mer än nio         hällsfrågor.
23843: procentenheter och i kommunalvalen under peri-            Skolundervisningen ger en nödvändig grund
23844: oden 1980-1996 t.o.m. så stor som 17 procen-          för samhällelig medvetenhet. Redan i skolan
23845: tenheter. 1det senast förrättade valet, som var ett   skall eleverna bibringas grundläggande kunska-
23846: dubbelval, var röstningsprocenterna emellertid        per om olika system för beslutsfattande och
23847:                                               KK 936/1996 vp                                               5
23848: 
23849: formerna för samhälleliga påverkningsmöjlighe-           honom själv också på andra sätt än enbart genom
23850: ter. Utöver detta bör partierna och de olika             att delta i vai och folkomröstningar (RF II §).
23851: medborgarorganisationerna gå in för att försöka          Också i detta arbete innehar statens informa-
23852: få tili stånd en större röstningsaktivitet genom att     tionsverksamhet en nyckelposition.
23853: öka medborgarnas medvetenhet. Ungdomsva-                    Att öppet, snabbt, korrekt, sakligt och i tili-
23854: len, som har genomförts i samarbete mellan or-           räckligt god tid informera om beslut och bered-
23855: ganisationerna och skolstyrelsen, har visat sig          ningen av dem utgör en väsentlig del av statsför-
23856: vara ett utmärkt sätt att konkret pröva på vad           valtningens service. Vid sidan av de traditionella
23857: politiskt deltagande egentligen innebär.                 massmedierna utvecklas även de elektroniska
23858:     1 fråga om de vuxna årsklasserna ligger emel-        medlen, t.ex. distributionen via Internet. 1 den
23859: lertid ansvaret för att kunskap om samhällsfrå-          kommande lagen om offentligheten i myndighe-
23860: gor sprids och trovärdigheten i politiken säker-         ternas verksamhet betonas även beredningens
23861: ställs i främsta hand hos partierna och andra            offentlighet. Dennya lagen kommer att förplikta
23862: medborgarorganisationer samt massmedierna. 1             myndigheterna att informera om sin verksamhet.
23863: fråga om större trovärdighet i politiken kan             Den nya lagen innebär dessutom att de statliga
23864: politikerna och partierna själva genom sin egen          myndigheterna förnyar sina informationsdirek-
23865: verksamhet påverka saken, t.ex. genom att mål-           tiv, så att i dem betonas informationen om be-
23866: medvetet arbeta för att de mål uppnås som med-           slutens beredningsskede. A vsikten är att hjälpa
23867:  borgarna upplever som viktiga, t.ex. minskad            medborgarna att ta del i samhällsdebatten. Fast-
23868: arbetslöshet. Partierna bör också föra en klar,          än statsförvaltningens informationsenheter inte
23869:  förståelig och saklig politisk debatt, i viiken såda-   har som uppgift att göra propaganda för reger-
23870:  na frågor som är viktiga och bekanta för väljarna       ingen, kan en effektiv information öka förtroen-
23871:  behandlas på ett språk som de förstår, olika alter-     det för beslutsfattarna. Innehållet i besluten och
23872:  nativ vägs mot varandra och nya synpunkter              poHtiken samt ett gott samarbete olika institutio-
23873:  kommer fram. Massmedierna skall å sin sida              ner emellan innehar under alla omständigheter
23874:  förmedla denna debatt tili väljarna och därvid          en nyckelposition, när medborgarna bedömer
23875:  också komma ihåg kraven på ett begripligt språk.        beslutsfattarna.
23876:  Statsförvaltningens information skall å sin sida            Staten har dessutom medel att indirekt försö-
23877:  se tili att massmedierna har tillgång till informa-     ka bidra tili förbättradeförutsättningar fördelta-
23878:  tionskällorna.                                          gande i vai och annan verksamhet och motivera
23879:     Tiii statens uppgifter hör att med lagstiftnings-    medborgarna till att påverka samhälleliga ange-
23880:  och utbildningsmedel skapa en ram för medbor-           lägenheter. I detta avseende är det särskilt viktigt
23881:  garnas deltagande i skötseln av samhälleliga an-        att gå in för att avlägsna orsakerna tili utslag-
23882:  gelägenheter ocl} stöda parti- och organisations-       ningen genom att öka ansträngningarna för att
23883:  verksamheten. A ven grundlagen förutsätter så-          minska arbetslösheten samt höja den nuvarande
23884:  dan aktivitet från statens sida, eftersom valrätten     och kommande väljarkårens utbildningsnivå.
23885:  och rätten tili deltagande utgör grundläggande          Det skall emellertid inte vara bara staten som
23886:  rättigheter och det allmänna enligt lag skall främ-     ansvarar för dessa åtgärder, utan de förutsätter
23887:  ja den enskildes möjligheter att ta del i samhälle-     ett omfattande gemensamt ansvar.
23888:  lig verksamhet och att påverka beslut som gäller
23889:       Helsingforsden 8 januari 1997
23890: 
23891:                                                                         Justitieminister Kari Häkämies
23892:                                             KK 937/1996 vp
23893: 
23894: Kirjallinen kysymys 937
23895: 
23896: 
23897: 
23898: 
23899:                                    Kari Myllyniemi /kesk: Yksittäisten kansalaisten asemasta uusjako-
23900:                                        toimitusten yhteydessä
23901: 
23902: 
23903:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23904: 
23905:     Erilaisilla jakotoimituksilla on kautta aikojen   jalla, olla parempi päätäntävalta siihen, voidaan-
23906: saatu hyvää aikaan, mutta myös paljon katke-          ko hänen omistamansa maa-alueet lainkaan ot-
23907: ruutta ja kyläläisten kesken huonontuneita ih-        taa uusjakoon. Jos vanhan perintötilan omistajat
23908: missuhteita. Jopa suvut on saatu avoimiin riitoi-     ovat tyytyväisiä maa-alueensa sijoittumiseen,
23909: hin keskenään. Aivan ratkaisevassa asemassa           niin miksi niistä pitää toisten ryhtyä jopa käräjöi-
23910: ovat olleet ne virkamiehet ja luottamusmiehet,        mään? Jospa lakia pitäisi muuttaa niin, että uus-
23911: jotka ovat olleet jakotoimituksia tekemässä.          jakoa ei saa lainkaan aloittaa, jollei enemmistö
23912:     Jostain syystä hyvin paljon on ollut tyytymät-    tilojen omistajista siihen ennakkoon suostu.
23913: tömyyttä muun muassa Oulun läänin Pyhäjoella          Suostumus olisi tietenkin sitova. On esitetty jopa
23914: ja Hailuodossa tapahtuneisiin uusjakotoimituk-        vaatimuksia, että pahasti epäonnistuneet uus-
23915: siin. Liekö tilanne ollut normaalia vaikeampi, vai    jaon toimittajat tulisi saattaa erityiseen edesvas-
23916: ovatko toimitsijat epäonnistuneet? En voi tuntea      tuuseen.
23917: yksityiskohtia niin paljoa, että voisin ottaa             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
23918:  asiaan mitään varmaa kantaa. Ainoa varma asia        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23919:  on se, että jakotoimitukset ovat aiheuttaneet        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23920:  kohtuuttomia ongelmia. On hämmästyttävää,            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23921:  että nämä toimenpiteet ovat kestäneet esimerkik-
23922:  si Pyhäjoella jo II vuotta. Näin pitkä aika louk-               Katsooko Hallitus, että olisi tarvetta
23923:  kaa kaikkien oikeusturvaa, eikä sitä voi yksis-              ryhtyä toimenpiteisiin yksittäisen kansa-
23924:  tään selittää asian vaikeudella.                             laisen oikeusturvan ja päätäntävallan li-
23925:     Vaikka laki ei ole kovin vanha, tulee mieleen,            säämiseksi uusjakotoimitusten yhteydes-
23926:  tulisiko yksittäisenä kansalaisella, maanomista-              "?
23927:                                                               sa.
23928: 
23929:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1996
23930:                                          Kari Myllyniemi /kesk
23931: 
23932: 
23933: 
23934: 
23935:  260017
23936: 2                                          KK 937/1996 vp
23937: 
23938: 
23939: 
23940: 
23941:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23942: 
23943:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kannalta merkittäviä parannuksia jakolakiin
23944: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        verrattuna. Asianosaisten osallistumismahdolli-
23945: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      suuksia parantaa muun muassa uutena toiminta-
23946: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Myl-       tapana käyttöön tuleva asianosaisten valitsemien
23947: lyniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        edustajien osallistuminen uusjaon valmisteluun.
23948: n:o 937:                                             Edustajia on kuultava laadittaessa selvitystä uus-
23949:                                                      jaon suorittamisen edellytyksistä ja uusjako-
23950:             Katsooko Hallitus, että olisi tarvetta   alueesta, käsiteltäessä uusjakosuunnitelman laa-
23951:        ryhtyä toimenpiteisiin yksittäisen kansa-     timisessa noudatettavia periaatteita ja suoritetta-
23952:        laisen oikeusturvan ja päätäntävallan li-     via toimenpiteitä sekä tarpeen mukaan muissa-
23953:        säämiseksi uusjakotoimitusten yhteydes-       kin toimituksen suorittamista koskevissa kysy-
23954:         .. ?
23955:        sa.                                           myksissä .
23956:                                                         Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö asetti
23957:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         12 päivänä helmikuuta 1996 työryhmän, jonka
23958: vasti seuraavaa:                                     tehtävänä oli selvittää, miten uusjaon asianosais-
23959:                                                      ten kannatus otetaan nykyistä enemmän huo-
23960:    Tällä hetkellä vireillä olevissa uusjaoissa on    mioon uusjakotoimituksen edellytyksistä päätet-
23961: toimitusten suorittamisen edellytysharkintaa ja      täessä. Työryhmä sai työnsä päätökseen 27 päi-
23962: yleensäkin toimitusten suorittamista ohjanneet       vänä marraskuuta 1996. Työryhmä esitti muun
23963: jakolain (604/1951) ja jakoasetuksen (407/1952)      muassa, että säännöksiä asianosaisten kuulemis-
23964: säännökset. Vuoden alussa tulivat voimaan kiin-      menettelystä ja uusjakoalueen muodostamisesta
23965: teistönmuodostamislaki (554/1995) ja kiinteis-       tulisi täsmentää. Työryhmän työ ja siihen sisälty-
23966: tönmuodostamisasetus (1189/1996), jotka kor-         vät muutosehdotukset ovat parhaillaan lausun-
23967: vasivat vuodelta 1951 peräisin olevanjakolain ja     tokierroksella.
23968: vuoden 1952 jakoasetuksen. Samalla uudistuivat          Hallitus katsookin, että toimenpiteisiin yksit-
23969: myös kansalaisen oikeusturvaa ja päätäntäval-        täisen kansalaisen oikeusturvan ja päätäntäval-
23970: taa uusjaoissa koskevat säännökset.                  lan lisäämiseksi uusjakotoimitusten yhteydessä
23971:    Kiinteistönmuodostamislakiin sisältyy uus-        on jo ryhdytty.
23972: jaon asianosaisten vaikutusmahdollisuuksien
23973: 
23974:      Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1996
23975:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
23976:                                           KK 937/1996 vp                                              3
23977: 
23978: 
23979: 
23980: 
23981:                                       Tili Riksdagens Talman
23982: 
23983:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    det gäller sakägarnas på verkningsmöjligheter vid
23984: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-      nyskifte. Sakägarnas möjligheter att de1ta för-
23985: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    bättrades bl.a. tack vare ett nytt tillvägagångssätt
23986: man Kari Myllyniemi undertecknade spörsmål          som ger av sakägarna valda representanter möj-
23987: nr 937:                                             lighet att delta i beredningen av ett nyskifte. Re-
23988:                                                     presentanterna skall höras när en utredning görs
23989:           Anser Regeringen att åtgärder behöver     om förutsättningarna för nyskifte och om nyskif-
23990:        vidtas för att utöka den enskilde medbor-    tesområdet, och när principerna och åtgärderna
23991:        garens rättsskydd och beslutanderätt i       för uppgörandet av en nyskiftesplan behandlas,
23992:        samband med nyskiftesförrättningar?          samt vid behov även i andra frågor som gäller
23993:                                                     verkställandet av förrättningen.
23994:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Jord- och skogsbruksministeriet tillsatte dess-
23995: anföra följande:                                    utom den 12 februari 1996 en arbetsgrupp som
23996:                                                     fick i uppdrag att utreda hur sakägarnas under-
23997:    Vid de nyskiften som för närvarande är an-       stöd skall kunna beaktas i högre grad än för
23998: hängiga har utredningen av förutsättningarna        närvarande när förutsättningarna för nyskiftes-
23999: för verkställande av förrättning och förrätt-       förrättning bestäms. Arbetsgruppen slutförde
24000: ningarna också i övrigt styrts av lagen och för-    sitt arbete den 27 november 1996. Den anförde
24001: ordningen om skifte (604/1951 och 407/1952).        bl.a. att stadgandena om samråd med sakägarna
24002: Vid ingången av året trädde fastighetsbildnings-    och om bildande av nyskiftesområden borde pre-
24003: lagen (554/1995) och fastighetsbildningsförord-     ciseras. Arbetsgruppens arbete och de ändrings-
24004: ningen (1189/1996) i kraft och ersatte 1951 års     förslag som ingår i det undergår som bäst remiss-
24005: skifteslag och 1952 års skiftesförordning. Samti-   behandling.
24006: digt reviderades också stadgandena om medbor-           Regeringen anser följaktligen att åtgärder re-
24007: garnas rättsskydd och beslutanderätt vid nyskif-    dan har vidtagits för en utökning av enskilda
24008: ten.                                                medborgares rättsskydd och beslutanderätt i
24009:    1 jämförelse med skifteslagen innebar fastig-    samband med nyskiftesförrättningar.
24010: hetsbildningslagen betydande förbättringar när
24011: 
24012:      Helsingforsden 30 december 1996
24013: 
24014:                                                      Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
24015:                                             KK 938/1996 vp
24016: 
24017: Kirjallinen kysymys 938
24018: 
24019: 
24020: 
24021: 
24022:                                    Päivi Räsänen /skl: Lapsipomon hallussapidon kieltävän lainsää-
24023:                                        dännön kiirehtiruisestä
24024: 
24025: 
24026:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24027: 
24028:     Laaja kansalaismielipide sekä kansainväliset      12.9. 1996 valtioneuvoston kyselytunnilla oikeus-
24029: sopimukset ovat vaatineet jo vuosia lainsäädän-       ministeri lupasi lapsipomon kriminalisoinnin si-
24030: töömme muutosta lapsipomon hallussapidon              sältävän seksuaalirikoslakiesityksen annettavak-
24031: kieltämiseksi. Tällä hetkellä lainsäädäntömme ei      si eduskunnalle tämän syksyn aikana. Eduskun-
24032: noudata YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen             nan työskentely päättyy tänä syksynä tällä vii-
24033: sekä muiden kansainvälisten sopimusten edellyt-       kolla, mutta kyseistä esitystä ei ole vieläkään
24034: tämää tasoa lapsen suojaamiseksi seksikaupalta        tullut. Suomalaisen lainsäädännön muutos on
24035: ja muulta lasten seksuaaliselta hyväksikäytöltä.      ollut ihmeteltävän ja luvattoman hidasta.
24036:     Jo huhtikuussa 1994 edellinen hallitus teki           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
24037: kannanoton iltakoulussaan, että lapsipomogra-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24038: fian hallussapito on kriminalisoitava. Vuosi sit-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24039: ten yli sata kansanedustajaa allekirjoitti laki-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24040: aloitteen, jonka tarkoituksena oli kiirehtiä lapsi-
24041: pomografian hallussapidon kriminalisointia. Sa-                 Miksi lakiesitys lapsipomon hallussa-
24042:  moihin aikoihin käsittelyssä olleen lapsipoliitti-          pidon kieltämisestä on viivästynyt kerran
24043:  sen selonteon keskustelun yhteydessä selväsanai-            toisensa jälkeen, ja
24044:  sesti todettiin, että lapsipomon hallussapidon                 milloin Hallitus aikoo antaa eduskun-
24045:  kriminalisointia valmistellaan oikeusministe-               nalle luvatun esityksen?
24046:  riössä, ja lakiesitystä lupailtiin kevääksi 1996.
24047: 
24048:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1996
24049:                                            Päivi Räsänen /skl
24050: 
24051: 
24052: 
24053: 
24054:  260017
24055: 2                                        KK 938/1996 vp
24056: 
24057: 
24058: 
24059: 
24060:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
24061: 
24062:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Ehdotus lapsipornografian hallussapidon kri-
24063: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      minalisoinnista tulee sisältymään valmisteltava-
24064: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    na olevaan hallituksen esitykseen oikeudenkäyt-
24065: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-     töä, viranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan
24066: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o     kohdistuvia rikoksia sekä seksuaalirikoksia kos-
24067: 938:                                               kevien säännösten uudistamiseksi. Neljän rikos-
24068:                                                    lain luvun täydellisen uudistamisen lisäksi esityk-
24069:           Miksi lakiesitys lapsipomon hallussa-    seen sisältyy ehdotus 37 muun lain muuttamises-
24070:        pidon kieltämisestä on viivästynyt kerran   ta. Esityksen laajuuden vuoksi sen kääntäminen
24071:        toisensa jälkeen, ja                        ja viimeistely on vienyt odotettua pidemmän
24072:           milloin Hallitus aikoo antaa eduskun-    ajan. Esitys jätettiin käännettäväksi kesäkuussa
24073:        nalle luvatun esityksen?                    1996,ja viimeiset käännökset valmistuivatjoulu-
24074:                                                    kuussa 1996. Kokonaisuudessaan esitys valmis-
24075:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tuu tammikuun 1997 aikana.
24076: vasti seuraavaa:
24077: 
24078:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1997
24079: 
24080:                                                                   Oikeusministeri Kari Häkämies
24081:                                           KK 938/1996 vp                                              3
24082: 
24083: 
24084: 
24085: 
24086:                                       Tili Riksdagens Talman
24087: 
24088:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Förslaget gällande kriminalisering av innehav
24089: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-      av barnpornografi kommer att ingå i den reger-
24090: lem av statsrådet översänt fö!j<tnde av riksdags-   ingsproposition som bereds gällande revision av
24091: man Päivi Räsänen undertecknade spörsmål nr         stadgandena om brott mot rättsskipning, myn-
24092: 938:                                                digheter och allmän ordning samt sexualbrott.
24093:                                                     Förutom fullständig omarbetning av fyra kapitel
24094:           Varför propositionen om förbud mot        i strafflagen, innehåller propositionen förslag till
24095:        innehav av barnpornografi gång på gång       ändring av 37 övriga lagar. På grund av proposi-
24096:        fördröjts, och                               tionens omfattning har dess översättning och
24097:           när har Regeringen för avsikt att avge    slutliga utarbetande tagit längre tid än väntat.
24098:        den utlovade propositionen tili riksda-      Propositionen lämnades till översättning i juni
24099:        gen?                                         1996, och de sista översättningarna blev klara i
24100:                                                     december 1996. 1 sin helhet blir propositionen
24101:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       klar under januari 1997.
24102: anföra följande:
24103:      Helsingfors den 7 januari 1997
24104: 
24105:                                                                   Justitieminister Kari Häkämies
24106:                                           KK 939/1996 vp
24107: 
24108: Kirjallinen kysymys 939
24109: 
24110: 
24111: 
24112: 
24113:                                   Tuija Nurmi /kok: Puolustusvoimien toimintamäärärahojen riittä-
24114:                                       vyydestä
24115: 
24116: 
24117:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
24118: 
24119:    Puolustusvoimien toimintamäärärahoja on          BKT:sta). On odotettavissa, että mikäli nyt
24120: suunniteltu leikattavan useita satoja miljoonia     aiotut säästöt puolustusvoimille rajoitetaan to-
24121: tämän vuosituhannen loppuun mennessä. Kui-          della sovitusti toimintamäärärahoihin, käy pian
24122: tenkin maapuolustuksemme tulee turvautua us-        niin, että sukellamme niin syvälle, että uskotta-
24123: kottavaan ja itsenäiseen puolustukseen, joka pe-    van puolustuksen rakentaminen uudelleen vaatii
24124: rustuu alueelliseen puolustukseen ja hyvinkoulu-    enemmän kuin nykyiset säästöt ovat tuoneet
24125: tettuun reserviin.                                  säästöä. Vai onko suunnitteilla köyhälle maalle
24126:    Huomattavan osan puolustusbudjetista loh-        radikaali puolustusdoktriinin muutos?
24127: kaisee Hornet-torjuntahävittäjähankinta. Hävit-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
24128: täjät otetaan käyttöön noin vuodesta 2005 al-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24129: kaen. Järkevän sotilaallisen puolustuksen ylläpi-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24130: tämiseksi on katsottu tarvittavan yli 10 mrd mk:n   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24131: puolustusbudjetti (noin 1990-taso). Kansantuot-
24132: teestamme 1,5% menee puolustusbudjettiin.                      Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
24133: Vastaavasti Ruotsin puolustusbudjetti on yli 22             turvatakseen puolustusvoimille riittävät
24134: mrd markkaa (n. 2% BKT:sta)ja Norjan, vaikka                toimintamäärärahat vuoden 1997 jäl-
24135: se on NATO-jäsen, 17 mrd markkaa (noin 3 %                  keenkin?
24136: 
24137:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1996
24138: 
24139:                                          Tuija Nurmi /kok
24140: 
24141: 
24142: 
24143: 
24144:  260017
24145: 2                                        KK 939/1996 vp
24146: 
24147: 
24148: 
24149: 
24150:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
24151: 
24152:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     peasti toteutettavissa olevina leikkauksina puo-
24153: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      lustusvoimien jokapäiväisessä toiminnassa.
24154: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Puolustusvoimien rauhan ajan organisaation
24155: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija Nur-    rationalisointi- ja kehittämisohjelman toteutta-
24156: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       misella, eläkejärjestelmän uudistamisella, tieto-
24157: 939:                                               järjestelmien kehittämisellä sekä kaluston han-
24158:                                                    kinnan vähentämisellä on saavutettu huomatta-
24159:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä      via säästöjä, jotka ovat luonteeltaan pysyviä.
24160:        turvatakseen puolustusvoimille riittävät    Kaikilla näillä toimenpiteillä on voitu vähentää
24161:        toimintamäärärahat vuoden 1997 jäl-         nimenomaisesti puolustusvoimien toimintame-
24162:        keenkin?                                    nojen lisäyspaineita.
24163:                                                       Vuoden 1997 talousarvioesityksen pääluokan
24164:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        27 perustelujen selvitysosassa todetaan, että vuo-
24165: taen seuraavaa:                                    den 1997 aikana "valmistellaan sellainen puolus-
24166:                                                    tusvoimien toiminnan rationalisointisuunnitel-
24167:    Puolustusvoimien      toimintamäärärahoihin     ma, jolla saavutetaan vuoteen 1999 mennessä
24168: kohdistuu vuosille 1998 ja 1999 kummallekin 100    hallitusohjelmassa edellytetyt todelliset ja pysy-
24169: milj. markan säästövelvoite.                       vät säästöt puolustusvoimien toimintamenois-
24170:    Puolustusministeriö on valtioneuvoston pää-     sa". Suunnitelman laatiminen on käynnissä, ja se
24171: tösten perusteella toteuttanut viime vuosien ai-   valmistuu kevään 1997 kuluessa. Samanaikaises-
24172: kana mittaviin rationalisointitoimenpiteisiin ja   ti valmistellaan puolustusneuvoston johdolla
24173: uudelleenjärjestelyihin perustuvan henkilöstön     puolustusselvitystä, jossa tarkastellaan puolus-
24174: vähentämisohjelman. Sen mukaisesti hallinnon-      tusvoimien kehittämistä 2000-luvulla. Näiden
24175: alan henkilöstöä on vähennetty 1990-luvulla n.     selvitysten valmistuttua tulee harkita, miten
24176: 1 650 henkilöllä. Yhteensä on irtisanottu n. 300   säästövelvoitteet voidaan toteuttaa siten, että ne
24177: henkilöä. Kuluvana vuonna ja ensi vuonna sääs-     tukevat kehittämistavoitteita.
24178: töt joudutaan tekemään kertaluonteisina, no-
24179:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1997
24180:                                                                  Puolustusministeri Anneli Taina
24181:                                              KK 939/1996 vp                                             3
24182: 
24183: 
24184: 
24185: 
24186:                                          Tili Riksdagens Talman
24187: 
24188:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       inbesparingar i form av snabbt realiserade ned-
24189: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         skärningar av engångsnatur i försvarsmaktens
24190: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       dagliga verksamhet.
24191: man Tuija Nurmi undertecknade spörsmål nr                  Genom förverkligande av rationaliserings-
24192: 939:                                                   och utvecklingsprogrammet för försvarsmaktens
24193:                                                        fredstida organisation, förnyande av pensions-
24194:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         systemet, utveckling av datasystemen samt ned-
24195:        ta i syfte att trygga tillräckliga anslag för   skärning av materielanskaffningen har betydan-
24196:        försvarsmaktens omkostnader också ef-           de och tili sin natur permanenta inbesparingar
24197:        ter år 1997?                                    uppnåtts. Med hjälp av dessa åtgärder har man
24198:                                                        uttryckligen kunnat minska pressen på en ökning
24199:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          av försvarsmaktens omkostnader.
24200: anföra följande:                                           1 förklaringen tili budgetens huvudtitel 27
24201:                                                        konstateras att under år 1997 utarbetas en sådan
24202:    En inbesparing på 100 milj. mk av anslagen för      rationaliseringsplan för försvarsmaktens verk-
24203: försvarsmaktens omkostnader skall göras både           samhet med vars hjälp i regeringsprogrammet
24204: år 1998 och år 1999.                                   förutsatta reella och bestående inbesparingar i
24205:    Försvarsmakten har, på grundval av de beslut        försvarsmaktens omkostnader uppnås före år
24206: som statsrådet fattat, under de senaste åren ge-       1999. Planen utarbetas som bäst, och den blir
24207: nomfört ett på omfattande rationa1iseringsåtgär-       fårdig under våren 1997. Samtidigt bereds under
24208: der och nyarrangemang baserat program för              1edning av försvarsrådet en försvarsutredning,
24209: minskning av personalen. 1 enlighet därmed har         där försvarsmaktens utveckling på 2000-talet
24210: förvaltningsområdets personai minskats med ca          granskas. När dessa utredningar blivit fårdiga
24211: 1 650 personer på 1990-talet. Sammanlagt har ca        måste man överväga hur inbesparingarna skall
24212: 300 personer sagts upp. Under innevarande år           kunna förverkligas på ett sådant sätt att de stöder
24213: och nästa år blir det nödvändigt att genomföra         u tvecklingsmålen.
24214: 
24215:      Helsingforsden 7 januari 1997
24216:                                                                        Försvarsminister Anneli Taina
24217:                                              KK 940/1996 vp
24218: 
24219: Kirjallinen kysymys 940
24220: 
24221: 
24222: 
24223: 
24224:                                     Tuija Nurmi /kok: Vapaaehtoistyön esteiden poistamisesta
24225: 
24226: 
24227:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24228: 
24229:    Mielenterveysongelmat lisääntyvät. A voter-         taminen kotiin ja ympäristöhyödylliset toimen-
24230: veydenhuollon resurssit eivät ole mielenterveys-       piteet tai vaikkapa joulun alla ruuhka-apu ko-
24231: puolella riittävät, koska lama iski juuri avopuo-      titalouksille ja yleishyödyllisille instituutioille
24232: len kehittämisajankohtaan laitoshoitoa alasajet-       (esim. päiväkoti).
24233: taessa. Viikonloppuisin mielenterveyspotilaat              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
24234: joutuvat puolustuskyvyttöminä rikosten uhreik-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24235: si ja poliisiviranomaiset sekä mm. diakoniatyö         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24236: hukkuvat avopuolen mielenterveysongelmien              nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24237: probleemeihin.
24238:    Terveellä, normaalilla ihmisellä on halu ja tar-                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
24239: ve tehdä työtä. Eräs tunnettu psykiatri-ylilääkäri             jotta työttömillä olisi oikeus työhön va-
24240: irtisanoutui virastaan, koska mm. mielenterveys-               paaehtoisesti muutaman tunnin ajaksi
24241: ongelmiin ei satsata riittävästi. Kyseinen asian-              päivittäin, jotta ylläpidetään kokonais-
24242: tuntija katsoo myös, että jokaisella on oikeus                 valtaisesti henkistä ja ruumiillista terveyt-
24243: työhön. Siksi syntyy loogisesti ajatus, että työttö-           tä ottaen huomioon, että suomalaiset
24244: mällä pitäisi olla mahdollisuus osallistua yhteis-             ovat hyvin nuorena eläkkeelle siirtyvä
24245:  kunnan rakennustyöhön esim. yhteiskunnallises-                kansa verrattuna muihin kansalaisuuk-
24246: ti hyödyllisen työn muodossa, jota voisivat olla               siin?
24247: esim. vapaaehtoisesti valittuna vanhusten avus-
24248: 
24249:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1996
24250:                                             Tuija Nurmi /kok
24251: 
24252: 
24253: 
24254: 
24255: 260017
24256: 2                                           KK 940/1996 vp
24257: 
24258: 
24259: 
24260: 
24261:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24262: 
24263:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         lisäksi hän toiminnallaan osallistuu yhteiskun-
24264: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          nallisesti rakentavaan työhön.
24265: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Haluan korostaa, että työttömyysturvan saa-
24266: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija Nur-        misedellytyksiä koskevat lainsäännökset sen
24267: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           enempää kuin olemassa oleva ratkaisukäytäntö-
24268: 940:                                                   kään eivät nykyisellään ole esteenä työttömyys-
24269:                                                        päivärahan saamiselle yleishyödyllisen vapaaeh-
24270:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,        toistyön ajalta. Työttömänä työnhakijana ja si-
24271:        jotta työttömillä olisi oikeus työhön va-       ten oikeutettuna työttömyysturvaan on pidetty
24272:        paaehtoisesti muutaman tunnin ajaksi            ja tullaan pitämään henkilöä, joka kotimaassa
24273:        päivittäin, jotta ylläpidetään kokonais-        osallistuu vastikkeetta taikootyöhön tai vapaa-
24274:        valtaisesti henkistä ja ruumiillista terveyt-   ehtoistyöhön erilaisissa yhteisöissä ja laitoksissa
24275:        tä ottaen huomioon, että suomalaiset            tai joka harjoittaa vapaata kansalaistoimintaa.
24276:        ovat hyvin nuorena eläkkeelle siirtyvä          Ratkaisukäytännössä vapaaehtois- ja talkootyö-
24277:        kansa verrattuna muihin kansalaisuuk-           nä on pidetty lähinnä yleishyödyllisten yhteisö-
24278:        siin?                                           jen organisoimaa, normaalina palkkatyönä to-
24279:                                                        teutettavia peruspalvelutöitä täydentävää toi-
24280:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           mintaa.
24281: vasti seuraavaa:                                           Työttömyysturvaa ei kuitenkaan ole katsottu
24282:                                                        voitavan maksaa sellaisen vapaaehtoistyön ajal-
24283:     Työttömyysturvan saamisen yhtenä perus-            ta, jota yhteiskunnassa yleisesti suoritetaan palk-
24284: edellytyksenä on, että henkilö on työtön työnha-       katyönä. Normaalin palkkatyön teettäminen
24285: kija. Työnhakijalta edellytetään, että hän voi ot-     palkatta ei siten ole ainakaan työttömyysturva-
24286: taa vastaan normaaliehdoin tarjottavaa kokoai-         asioissa ollut soveltamiskäytännön mukaista va-
24287: kaista työtä. Niinpä työttömyyspäivärahaan ja          paaehtoistyötä. Tällä on pyritty siihen, ettei nor-
24288: työmarkkinatukeen on oikeutettu henkilö, jonka         maalia palkkatyötä siirrettäisi vastikkeetta teh-
24289: muu toiminta ei ole esteenä kokoaikaisen työn          täväksi ja näin ollen normaalien työmarkkinoi-
24290: vastaan ottamiselle.                                   den ulkopuolelle.
24291:     Edellä mainittu ei merkitse sitä, että työttö-         Kuten edellä totesin, työnhakijan tekemä va-
24292: myysturvajärjestelmän tarkoituksena olisi olla         paaehtoistyö on merkittävä toiminnan muoto
24293: esteenä työnhakijan aktiiviselle toiminnalle.          sekä henkilön itsensä että koko yhteiskunnan
24294: Sekä työhallinnon että erityisesti työnhakijan         kannalta, eikä se pääsääntöisesti ole myöskään
24295: omassa intressissä on, että työttömyysaikana on        esteenä työttömyysturvan saamiselle. Näkisin,
24296: mahdollista osallistua omaa henkistä ja ruumiil-       että vastaisuudessa työttömyysturvajärjestelmää
24297: lista kuntoa ylläpitävään toimintaan.                  tulee kehittää edelleen siihen suuntaan, että työt-
24298:     Esiintuotu vapaaehtoistyö on erityisen tär-        tömyysaikainen, työnhakijan omaa asemaa ja
24299: keässä asemassa. Sen avulla työnhakija voi pitää       yhteiskuntaa yleisestikin hyödyttävä aktiivinen
24300: yllä omaa aktiivisuuttaan ja työkykyään, minkä         toiminta mahdollistuisi vielä nykyistä enemmän.
24301: 
24302:      Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 1997
24303: 
24304:                                                                       Työministeri Liisa Jaakonsaari
24305:                                            KK 940/1996 vp                                            3
24306: 
24307: 
24308: 
24309: 
24310:                                        Tili Riksdagens Ta/man
24311: 
24312:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Jag vill betona att varken de lagbestämmelser
24313: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande          som gäller förutsättningarna för beviljandet av
24314: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      utkomstskydd för arbetslösa eller existerande
24315: dagsledamot Tuija Nurmi undertecknade spörs-         beslutspraxis i nuvarande läge utgör något hin-
24316: mål nr 940:                                          der för mottagandet av arbetslöshetsdagpenning
24317:                                                      under den tid man utför allmännyttigt frivilligar-
24318:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      bete. En person, som i hemlandet utan vederlag
24319:        ta för att göra de arbetslösa berättigade     deltar i talkoarbete eller frivilligarbete i olika
24320:        tili frivilligt arbete för några timmar per   samfund och institutioner eller som bedriver fri
24321:        dag, så att de på ett övergripande sätt kan   medborgarverksamhet, har ansetts och kommer
24322:        upprätthålla sin psykiska och fysiska häl-    att anses som arbetslös arbetssökande och sålun-
24323:        sa med beaktande av att finländarna går i     da berättigad till utkomstskydd för arbetslösa.
24324:        pension i mycket ung ålder jämfört med        Beslutspraxis har varit att verksamhet viiken
24325:        andra nationaliteter?                         kompletterar sådan basservice som utförs som
24326:                                                      normalt avlönat arbete och viiken organiseras
24327:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        främst av allmännyttiga samfund har ansetts som
24328: anföra följande:                                     frivillig- och talkoarbete.
24329:                                                          Utkomstskydd för arbetslösa har emellertid
24330:    En av grundförutsättningarna för mottagan-        inte ansetts kunna betalas för sådant frivilligar-
24331: det av utkomstskydd för arbetslösa är att perso-     bete som i samhället i allmänhet utförs som avlö-
24332: nen i fråga är arbetslös arbetssökande. Av arbets-   nat arbete. Att utföra normalt avlönat arbete
24333: sökanden förutsätts att denne kan ta emot hel-       utan lön har sålunda, åtminstone vad gäller ar-
24334: tidsarbete som erbjuds på normala villkor. Så-       betslöshetsskyddsärenden, inte varit sådant fri-
24335: lunda är en person vars övriga verksamhet inte       villigarbete som varit förenligt med tillämpnings-
24336: utgör ett hinder för mottagande av heltidsarbete     praxis. Genom detta har man strävat efter att
24337: berättigad tili arbetslöshetsdagpenning och ar-      normalt avlönat arbete inte skall göras tili något
24338: betsmarknadsstöd.                                    som utförs utan vederlag och sålunda utanför
24339:    Det ovan nämnda betyder inte att systemet         den normala arbetsmarknaden.
24340: med utkomstskydd för arbetslösa skulle syfta tili        Såsom jag ovan konstaterat, är frivilligarbete
24341: att utgöra ett hinder för aktiv verksamhet från      som arbetssökanden utför en viktig form av verk-
24342: arbetssökandens sida. Det ligger i både arbetsför-   samhet både för personen själv och för hela sam-
24343: valtningens och speciellt arbetssökandens eget       hället. 1 regel utgör det inte heller något hinder
24344: intresse att det under arbetslöshetsperioden är      för mottagandet av utkomstskydd för arbetslösa.
24345: möjligt att delta i verksamhet som upprätthåller     Jag anser att systemet med utkomstskydd för
24346: det psykiska och fysiska tillståndet.                arbetslösa i framtiden bör utvecklas vidare i en
24347:     Frivilligarbetet som här framlagts innehar en    riktning där under tider av arbetslöshet aktiv
24348:  synnerligen viktig ställning. Med hjälp därav kan   verksamhet som gagnar arbetssökandens egen
24349:  arbetssökanden upprätthålla sin egen aktivitet      ställning och samhället i allmänhet möjliggörs i
24350:  och arbetsförmåga. Dessutom deltar han eller        ännu större utsträckning.
24351:  hon genom sin verksamhet i ett samhälleligt upp-
24352:  byggande arbete.
24353:      Helsingforsden 13 januari 1997
24354:                                                                  Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
24355:                                            KK 941/1996 vp
24356: 
24357: Kirjallinen kysymys 941
24358: 
24359: 
24360: 
24361: 
24362:                                    Reijo Laitinen /sd: Keran palvelualan yrityksille myöntämistä
24363:                                        takauksista
24364: 
24365: 
24366:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24367: 
24368:     Julkisuudessa on puhuttu paljon kotimarkki-       takaustoimintaa myös palvelualoille. Ensi vuo-
24369: na- eli palvelualojen merkityksestä mm. uusien        den alusta palvelualoilla toimiville naisyrittäjille
24370: työpaikkojen luojina. Työvoimavaltaisia palve-        myönnetään erityisiä naisyrittäjälainoja. Uudis-
24371: lualoja on pidetty lähes ainoina, jotka voivat        tuksista huolimatta palvelualojen yrittäjillä on
24372: toteuttaa hallituskauden työllisyystavoitteen.        edelleen rahoituslaitosten kanssa ongelmia luot-
24373: Edellä esitetyt näkökohdat pitävät pitkälti paik-     tojensa vakuuksissa. Useimmiten yrittäjien reaa-
24374: kansa, ja näin ajattelee ilmeisesti myös hallitus,    livakuudet ovat jo käytössä aiemmin myönnetty-
24375: koska useissa yhteyksissä hallitus on ilmaissut       jen luottojen vakuutena, jolloin vakuuspula on
24376: halunsa helpottaa palvelualojen työllistämiskyn-      johtanut kielteiseen rahoituspäätökseen. Tämän
24377: nystä parantamalla niiden rahoitusmahdolli-           vuoksi useita kannattavia investointeja on joko
24378: suuksia.                                              siirretty tai jätetty kokonaan tekemättä.
24379:     Vaikka palvelualojen yritysten rahoitusmah-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
24380: dollisuudet ovat viime aikoina kohentuneet la-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24381:  man pahimpiin aikoihin verrattuna, eivät ne silti    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24382:  toimi täysin toivotulla tavalla. Tämän vuoksi        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24383: julkisen sektorin takaukset yritysluotoille ovat
24384:  edelleen perusteltuja. Hallitus on usein ilmoitta-               Onko Hallitus tietoinen palvelualoja
24385:  nut parantavansa palvelualojen rahoitusmah-                    edelleen vaivaavasta vakuuspulasta, ja
24386:  dollisuuksia mm. poistamalla myöntämistään                       mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
24387:  takauksista toimialarajoituksen eli laajentamalla              vakuuspulan lievittämiseksi?
24388: 
24389:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1996
24390:                                            Reijo Laitinen /sd
24391: 
24392: 
24393: 
24394: 
24395:  260017
24396: 2                                           KK 941/1996 vp
24397: 
24398: 
24399: 
24400: 
24401:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24402: 
24403:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        saatavuusongelma oli puute käyttöpääomasta;
24404: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         siitä kärsivät eniten pienet teollisuusyritykset.
24405: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Investointeja rahoituksen saatavuus on rajoitta-
24406: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reijo Lai-       nut hyvin harvoin. Muut rahoitukseen liittyvät
24407: tisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        ongelmat, joista tärkeimpiä olivat vakuusongel-
24408: 941:                                                  mat, vähentyivät kyselyyn vastanneissa yrityk-
24409:                                                       sissä. Vakuudet ongelmaksi ilmoittaneiden yri-
24410:          Onko Hallitus tietoinen palvelualoja         tysten osuus oli pieni, 7 %teollisuusyrityksistä ja
24411:        edelleen vaivaavasta vakuuspulasta, ja         5 % palveluyrityksistä.
24412:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä             Toisaalta kyselystä kävi ilmi, samoin kuin
24413:        vakuuspulan lievittämiseksi?                   muista aikaisemmista eri tahojen tekemistä selvi-
24414:                                                       tyksistä, että vakuusongelmat keskittyivät pie-
24415:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           nimmille yrityksille. Samoin kyselystä kävi ilmi,
24416: taen seuraavaa:                                       että ne harvinaiset tapaukset, joissa investoin-
24417:                                                       neista on jouduttu luopumaan rahoituksen saa-
24418:    Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että         tavuuden takia, ovat koskeneet pieniä yrityksiä.
24419: uusien työpaikkojen luomisessa palvelualat ovat       Havaintoa rahoitus- ja vakuusongelmien keskit-
24420: merkittävässä asemassa. Palvelusektori muodos-        tymistä aivan pienimpiin yrityksiin vahvistavat
24421: taa noin kaksi kolmasosaa sekä kansantuotteesta       myös Kera Oy:n selvittämät tiedot asiakaskun-
24422: että työllisyydestä. Palvelut ovat myös olleet pit-   nastaan, joka koostuu keskimäärin rahoitusky-
24423: källä aikavälillä ainoa tuotanto-osuuttaan ja         selyjen otoksia huomattavasti pienemmistä yri-
24424: työllisyyttään kasvattanut sektori. Noin kolme        tyksistä.
24425: neljäsosaa palvelualan työvoimasta on yksityis-           Vakuusongelmista kärsivien yritysten vähäi-
24426: ten työnantajien palveluksessa tai itse ammatin-      nen osuus kyselyyn vastanneista yrityksistä joh-
24427: harjoittajia.                                         tuu tietysti osittain siitä, että kyselyyn vastanneet
24428:    Palvelusektori voidaan karkeasti jakaa kah-        yritykset ovat hakeneet selvitettävänä aikana
24429: teen erityyppiseen osaan: osaamisintensiivisiin       verraten vähän luottoja. On kuitenkin pääteltä-
24430: palveluihin sekä kustannus- ja hintaherkkiin pal-     vissä, että myös yritysten rahoitusrakenteet ovat
24431: veluihin. Edellisen kehittämisessä ovat avainase-     parantuneet niiden lyhentäessä aikaisempia vel-
24432: massa koulutus- ja teknologiapolitiikka. Jälkim-      kojaan.
24433: mäisen ongelmia ovat verotus ja työvoimakus-              Hallitus on toteuttanut merkittäviä toimenpi-
24434: tannukset sekä pienten yritysten osalta hallinnol-    teitä palvelualojen rahoituksen parantamiseksi.
24435: liset rasitteet. Eduskunnalle antamassaan elin-       Juuri aivan pienimmille yrityksille, jotka selvitys-
24436: keinopoliittisessa selonteossa hallitus ilmoitti      ten mukaan eniten ilmoittavat kokevansa esteitä
24437: jatkavansa työtä työhön liittyvän verokiilan pie-     rahoituksen saatavuudessa, soveltuvat hyvin
24438: nentämiseksi ja pyrkivänsä siihen, että EU:n sää-     pienlainat, joita Kera Oy on alkanut myöntää ja
24439: döksiä arvonlisäverotuksessa muutetaan työvoi-        joiden kysyntä on ollut vilkasta. Pientainoissa on
24440: mavaltaisten palvelujen osalta.                       yrityspalvelu- ja matkailualojen yritysten osuus
24441:     Rahoitus ei ole suoritettujen selvitysten mu-     ollut poikkeuksellisen suuri. Vuoden 1997 alusta
24442: kaan yritysten, ei myöskään pk- tai palveluyri-       pienlainojen käyttö laajenee muillekin palvelu-
24443: tysten, ensisijainen ongelma eikä investointien       aloille. Samaan aikaan Kera Oy alkaa myöntää
24444: este. Joulukuussa 1996 julkaistun kauppa- ja          naisyrittäjälainoja, jotka suuntautuvat palvelu-
24445: teollisuusministeriön, Suomen Pankin sekä Teol-       aloille. Yhtiö arvioi myöntävänsä noin 5 000
24446: lisuuden ja Työnantajain Keskusliiton rahoitus-       naisyrittäjä- ja pienlainaa vuonna 1997.
24447: kyselyn tulosten mukaan teollisuusyrityksistä             Vakuuksien puutteena tarkoitetaan yleensä
24448: 8 %ja palveluyrityksistä 5 %ilmoitti, että rahoi-     reaalivakuuksien vähäisyyttä. Selvitystietojen
24449: tuksen saatavuus on haitannut niiden toimintaa        perusteella yritykset ovat oppineet yhä enemmän
24450: kyselyä edeltäneenä puolivuotisjaksolla. Yleisin      käyttämään myös muita vakuuksia, kuten esi-
24451:                                             KK 941/1996 vp                                              3
24452: 
24453: merkiksi kohdevakuuksia. Sopimusvakuuksien             Näitä on myönnetty noin 50 milj. markan luo-
24454: eli kovenanttien käytön edistämiseksi kauppa- ja       toille noin 250 yritykselle. Tämäkin rahoitus-
24455: teollisuusministeriö on yhdessä rahoituslaitosten      tuote on hyvin tyydyttänyt kysyntää, kun ote-
24456: ja yritysten kanssa kehittänyt suosituksia ja          taan huomioon, että osaa siitä ovat kattaneet
24457: malleja sopimusvakuusehdoiksi.                         pienlainat, joita Kera Oy on myöntänyt vuoden
24458:     Valtio antaa myös itse pk-yrityksille takauksia     1996 aikana noin 250 milj. markan arvosta noin
24459: erityisrahoituslaitostensa kautta. Vuoden 1996         3 000 asiakkaalle.
24460: alussa lainsäädäntöä muutettiin siten, että Ta-           Kauppa- ja teollisuusministeriö on myös saa-
24461: kuukeskus saa myöntää takauksia saajayri-              nut valmiiksi palvelualojen takausten kilpailu-
24462: tyksen toimialasta riippumatta luotolle, jonka         vaikutuksia koskevan selvityksen, joka julkais-
24463: arvioidaan merkittävästi edistävän toimialan tai       taan vuoden 1997 alussa.
24464: yrityksen teknologista kehitystä, toimintamene-           Voitaneen arvioida, että palveluyritysten
24465: telmien parantamista tai kansainvälisen kilpailu-      rahoitusongelmat vähenevät merkittävästi näi-
24466: kyvyn kehittämistä. Takuukeskus on ottanut             den uusien rahoitusmahdollisuuksien avulla, ja
24467: käyttöön myös riskinjakotakausmenetelmän,              erityisesti uusien ja aivan pienimpien yritysten,
24468: joka parantaa yrityksen luotonsaantimahdolli-          joilla tutkimustiedon mukaan on eniten vaikeuk-
24469: suuksia esimerkiksi sellaisissa kyselyssä maini-       sia rahoituksen saatavuudessa. Kauppa- ja teolli-
24470: tuissa tapauksissa, joissa sen reaalivakuudet ovat     suusministeriö seuraa edelleen tarkoin niin pal-
24471:  aikaisempien myönnettyjen luottojen vakuute-          velu- kuin muidenkin yritysten rahoituksen saa-
24472: na.                                                    tavuutta ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin
24473:     Kera Oy sai oikeuden myöntää takauksia kai-        yritysten yleisten toimintaedellytysten turvaami-
24474:  kille palvelualoille syyskuun 1996 alusta lukien.     seksi tälläkin saralla.
24475: 
24476:      Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1997
24477: 
24478:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
24479: 4                                           KK 941/1996 vp
24480: 
24481: 
24482: 
24483: 
24484:                                          Tili Riksdagens Talman
24485: 
24486:    1 det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen an-       ber 1996, meddelade 8% av industriföretagen
24487: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         och 5 % av tjänsteföretagen att bristande tiligång
24488: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       tili finansiering försvårade deras verksamhet un-
24489: man Reijo Laitinen undertecknade skriftliga            der det halvår som föregick enkäteno Det alimän-
24490: spörsmå1 nr 941:                                       naste problemet som gälide tiligången var bristen
24491:                                                        på driftskapital; av detta led små industriföretag
24492:           Är Regeringen medveten om den brist          mesto Investeringarna har ytterst sälian b~grän
24493:        på säkerheter som fortfarande besvärar          sats av bristande tiligång tili finansieringo Ovriga
24494:        servicebranschen och                            problem som sammanhängde med finansiering-
24495:           vi1ka åtgärder har Regeringen för av-        en, av vilka b1and de viktigaste var prob1emen
24496:        sikt att vidta för att uppväga bristen på       med säkerheter, minskade i de företag som besva-
24497:        säkerheter?                                     rade enkäteno Andelen företag som meddelade
24498:                                                        att säkerheterna utgjorde ett problem var liten,
24499:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          av industriföretagen 7 % och av tjänsteföretagen
24500: anföra fö1jande:                                       5%0
24501:                                                            Å andra sidan framgick det av enkäten, liksom
24502:    De sakkunniga är ense om att servicebran-           av andra tidigare utredningar som olika instanser
24503: schen intar en viktig stälining när det gälier att     har gjort, att problemen med säkerheter koncen-
24504: skapa nya arbetsp1atser. Servicesektorn står för       trerades tili de minsta företageno Av enkäten
24505: ca två tredjede1ar både av nationa1produkten och       framgick också att de sälisynta fali där man har
24506: av sysselsättningeno Tjänsterna har också på 1ång      b1ivit tvungen att avstä från investeringar tili
24507: sikt varit den enda sektorn som har ökat sin           följd av bristande tiligång tili finansiering har
24508: produktionsandel och sysselsättningo Cirka tre         gälit små företago Observationen att finansie-
24509: fjärdedelar av arbetskraften inom servicebran-         rings- och säkerhetsproblemen koncentreras tili
24510: schen är anstälida av privata arbetsgivare elier       de alira minsta företagen bekräftas ocksä av de
24511: själva näringsidkareo                                  uppgifter som Kera Ab har samlat in om sin
24512:    Servicesektorn kan grovt taget indelas i två        kundkrets, som i genomsnitt bestär av mycket
24513: olika typer av tjänster: kunskapsintensiva tjäns-      mindre företag än de som utgör sampel för fi-
24514: ter samt kostnads- och priskänsliga tjänster. Vid      nansenkäter  0
24515: 
24516: 
24517: 
24518: 
24519: utvecklandet av den förra står utbildnings- och            Den ringa ande1en företag som har problem
24520: teknologipolitiken i en nyckelstäliningo Proble-       med säkerheterna av de företag som har besvarat
24521: men för den senare är beskattningen och arbets-        enkäten beror naturligtvis delvis på att de företag
24522: kraftskostnaderna samt för de små företagen på-        som har besvarat enkäten har ansökt om jämfö-
24523: frestningarna av administrationeno 1 sin närings-      relsevis Ii te krediter under den tid som utredning-
24524: politiska redogörelse tili riksdagen medde1ade         en gälideo Den slutsatsen kan dock dras att även
24525: regeringen att den kommer att fortsätta arbetet        företagens finansieringsstruktur har förbättrats
24526: på att minska den skattekil som sammanhänger           när de har betalat av på sina tidigare skulder.
24527: med arbetet och sträva efter att EU:s rättsakter           Regeringen har genomfört betydande åtgär-
24528: vid mervärdesbeskattningen ändras i fråga om           der för att förbättra finansieringen på servicesek-
24529: arbetskraftsdominerade tjänster   0                    torno Just för de minsta företagen, som enligt
24530:    Enligt gjorda utredningar är finansieringen         gjorda utredningar mest har meddelat att de har
24531: inte ett första rangens problem elier ett hinder för   upplevt hinder i tillgången tili finansiering, 1äm-
24532: investeringar för företagen, inte helier för de små    par sig de smålån väl som Kera Ab har börjat
24533: och de medelstora företagen elier för tjänsteföre-     bevilja och på vilka efterfrågan har varit storo 1
24534: tageno Enligt resultaten av en finansenkät som         fråga om smålånen har de företag som tilihanda-
24535: handels- och industriministeriet, Finlands Bank        hålier företagstjänster och turismföretagen en
24536: och Industrins och Arbetsgivarnas Centralför-          exceptionelit stor andel. Från ingången av år
24537: bund har gjort och som offentliggjordes i decem-       1997 breddas bruket av smålån också till övriga
24538:                                               KK 941/1996 vp                                               5
24539: 
24540: områden av servicesektorn. Samtidigt börjar                 Kera Ab fick rätten att bevilja garantier pä alla
24541: Kera Ab bevilja lån tili kvinnliga företagare, vil-      omräden av servicesektorn från början av sep-
24542: ka inriktas på servicesektorn. Bolaget uppskattar        tember 1996. Sådana har beviljats ca 250 företag
24543: att det under år 1997 kommer att bevilja ca 5 000        för krediter på ca 50 milj. mark. Också denna
24544: smålån och lån tili kvinnliga företagare.                finansieringsprodukt har väl tillgodosett efter-
24545:     Med brist på säkerheter avses i allmänhet            frågan, när det beaktas att en del av den har
24546: ringa realsäkerheter. Utgående frän de uppgifter         täckts av de smålån som Kera Ab under år 1996
24547: som erhållits genom utredningar har företagen            har beviljat ca 3 000 kundertili ett värde av ca 250
24548: allt mera lärt sig att använda också andra säker-        milj. mark.
24549: heter, såsom t.ex. objektsäkerheter. För att främ-          Handels- och industriministeriet har också
24550: ja användningen av avtalade säkerheter eller s.k.        fått fårdigt en utredning över vilka effekter ga-
24551: kovenanter har handels- och industriministeriet          rantierna tili servicesektorn har på konkurrensen
24552: tillsammans med finansinstituten och företagen           och denna utredning kommer att offentliggöras i
24553: utvecklat rekommendationer tili och modeller             början av år 1997.
24554: för villkoren för avtalade säkerheter.                      Det torde kunna uppskattas att tjänsteföreta-
24555:     Staten ger också själv de små och medelstora         gens finansieringsproblem kommer att minska
24556: företagen garantier via sina specialfinansierings-       betydligt med hjälp av dessa nya finansierings-
24557: institut. Vid ingången av år 1996 ändrades lag-          möjligheter, och detta gäller i synnerhet för de
24558:  stiftningen så att Statsgaranticentralen, oberoen-      nya och de allra minsta företagen, som enligt
24559:  de av mottagarföretagets bransch, får bevilja ga-       uppgifter från undersökningar har mest svårig-
24560:  rantier för en kredit som beräknas i betydande          heter att få finansiering. Handels- och industri-
24561:  grad främja branschens eller företagets teknolo-        ministeriet följer fortsättningsvis noga med till-
24562:  giska utveckling, förbättrandet av verksamhets-         gången tili finansiering för såväl tjänsteföretag
24563:  metoderna eller utvecklandet av den internatio-         som också andra företag och vidtar vid behov
24564:  nella konkurrenskraften. Garanticentralen har           åtgärder för att trygga de allmänna verksamhets-
24565:  också tagit i bruk ett förfarande för riskfördel-       betingelserna för företagen också på detta områ-
24566:  ningsgarantier som förbättrar ett företags möj-         de.
24567:  ligheter att få kredit t.ex. i sådana fall som nämn-
24568:  des i enkäten där företagets realsäkerheter står
24569:  som säkerhet för tidigare beviljade krediter.
24570: 
24571:       Helsingfors den 3 januari 1997
24572: 
24573:                                                         Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
24574:                      j
24575:                     j
24576:                    j
24577:                   j
24578:                  j
24579:                 j
24580:                j
24581:               j
24582:              j
24583:             j
24584:            j
24585:           j
24586:          j
24587:         j
24588:        j
24589:       j
24590:      j
24591:     j
24592:    j
24593:   j
24594:  j
24595: j
24596:                                              KK 942/1996 vp
24597: 
24598: 
24599: Kirjallinen kysymys 942
24600: 
24601: 
24602: 
24603: 
24604:                                     Mikko Elo /sd: Työllisyysnäkökohtien huomioon ottamisesta kehi-
24605:                                        tysapua kohdennettaessa
24606: 
24607: 
24608:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24609: 
24610:    Suomen kehitysapuna lahjoitetaan Nepaliin            mm. kuumasinkityksessä ainakin 6-7 miestyö-
24611: 100 kilometrin mittainen voimajohtolinja. Sen           vuotta.
24612: kokonaisarvo lienee noin 50 miljoonaa markkaa.              Yleismaailmallisena pyrkimyksenä on, että
24613: Asian valmistelu on tällä hetkellä jo pitkällä, ja      tällaiset lahjavaroin toteutettavat hankkeet ohja-
24614: tiettävästi kaikki siihen liittyvät materiaalit, pyl-   taan kotimaan teollisuudelle. Tämä on käytäntö
24615: väät, kaapelit jne. tullaan ostamaan Aasiasta.          myös Ruotsissa. Siellä nimenomaan työ pyritään
24616:    Tarjouskilpailun on tiettävästi voittanut            jättämään kotimaahan, toisin sanoen toimite-
24617: Imatran Voima Oy. Kauppa koostuu hinnaltaan             taan tuoteapua ja näiden tuotteiden käyttöön
24618: edullisimmista positioista. Asian valmistelussa         liittyvää taitotietoa.
24619: on ollut esillä myös kotimaisen teollisuuden toi-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
24620: mituksiin perustuva vaihtoehto. Se olisi tuonut         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24621: tilauksia nimenomaan pk-yrityksille, joilla on          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24622: nyt hiljaisempi kausi, kun kantaverkkoyhtiön            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24623: perustamisen takia kotimaassa ei paljon inves-
24624: toida.                                                            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24625:     Esim. isoja voimajohtopylväitä tarvitaan noin              ryhtyä ottaakseen paremmin huomioon
24626: 300, jotka vastaavat yli 2 000 tonnia terästä.                 työllisyysnäkökohdat kehitysavun koh-
24627: Tämä merkitsisi suomalaiselle toimittajalle Poti-              dentamisessa?
24628: la Oy:lle noin 15 miestyövuotta ja alihankkijoille
24629: 
24630:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1996
24631:                                                Mikko Elo /sd
24632: 
24633: 
24634: 
24635: 
24636: 260017
24637: 2                                          KK 942/1996 vp
24638: 
24639: 
24640: 
24641: 
24642:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
24643: 
24644:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          - kehitysyhteistyövaroja käytetään vain sel-
24645: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        laisiin hyödykkeisiin, jotka olisivat muutoinkin
24646: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kansainvälisesti kilpailukykyisiä".
24647: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko              Yleismaailmallinen, myös OECD:n suositta-
24648: Elon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        ma, pyrkimys on vähentää kehitysavun, sekä lah-
24649: 942:                                                 jan että luototuksen, sitomisastetta. Ns. peh-
24650:                                                      meällä luototuksella rahoitettavissa hankkeissa
24651:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       on tiukat säännöt, joilla pyritään rajoittamaan
24652:        ryhtyä ottaakseen paremmin huomioon           avun sidontaa, etenkin, jos ovat kyseessä hank-
24653:        työllisyysnäkökohdat kehitysavun koh-         keet, joille on löydettävissä myös kaupallista ra-
24654:        dentamisessa?                                 hoitusta (näihin kuuluvat mm. energia-alan
24655:                                                      hankkeet, mukaan lukien siirtolinjat ja muunto-
24656:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         asemat). Vähiten kehittyneissä maissa sallitaan
24657: vasti seuraavaa:                                     poikkeuksia, koska niillä on yleensä vaikeuksia
24658:                                                      saada kaupallista rahoitusta, olipa kyseessä
24659:     Kehitysyhteistyön suomalaisissa perusteluissa    kuinka attraktiivinen projekti hyvänsä. Tällöin
24660: voidaan valtioneuvoston 12.9.1996 hyväksymän         luototuksessa sovelletaan 50 %:n lahja-astetta.
24661: periaatepäätöksen mukaan painottaa myös an-             Kehitysyhteistyöhankintoja säätelevät myös
24662: tavalle osapuolelle koituvia hyötyjä. Kehitys-       valtion hankintasäännöt, jotka edellyttävät han-
24663: maasuhteissa poliittisia kysymyksiä, kauppapo-       kintojen kilpailuttamista.
24664: litiikkaa ja kehitysyhteistyötä tulee tarkastella       Päätöksiin vaikuttavat myös yhteistyökump-
24665: yhtenä kokonaisuutena. Perusteluina hyötynä-         panin eli vastaanottavan osapuolen näkemykset;
24666: kökohdille periaatepäätöksessä mainitaan mm.         mm. ko. maan omat kilpailusäännökset ja/tai
24667: että auttamalla kehitysmaita "pääsemään kan-         vastaanottavan tahon mahdollisuudet vastaan-
24668: sainvälisen talouden piiriin tasavertaisiksi kaup-   ottaa täysin tai osittain sidottua apua. Vaikka
24669: pakumppaneiksi edistetään maailmanlaajuista          apu annettaisiin lahjana yhteistyömaan hallituk-
24670: talouskehitystä". Yksityiskohtaisempaa selvitys-     selle, usein hallitus antaa avun varsinaiselle vas-
24671: tä siitä, miten avun sitomista tulisi soveltaa tai   taanottavalle taholle lainana tarkoin määritel-
24672: työllisyysnäkökohtia tulisi ottaa huomioon kehi-     lyillä ehdoilla.
24673: tysavun kohdentamisessa, ei periaatepäätökses-          Kyselyn lähtökohtana on ollut Suomen kehi-
24674: sä ole esitelty.                                     tysavun käyttö Khimtin siirtolinja-ja muunto-
24675:     Lähtökohtaisesti suomalaisten työllistäminen     asemahankkeelle Nepalissa. Tarjouskilpailussa,
24676: ei voi olla ensisijainen kriteeri kehitysavun koh-   jonka evaluointi suoritettiin Nepalin ja Suomen
24677: dentamiselle, jossa pääasiallisina tavoitteina       edustajien yhteistyönä, ABB voitti muuntoase-
24678: ovat köyhyyden vähentäminen, ympäristöuhki-          maosuuden hankkeesta ja IVO siirtolinjaosuu-
24679: en torjunta ja yhteiskunnallisen tasa-arvon, kan-    den. Jo aiemmin käydyssä tarjouskilpailussa
24680: sanvallan ja ihmisoikeuksien edistäminen.            PVO-Engineering Oy valittiin hankkeen suunnit-
24681:     Suomen kehitysyhteistyölle hyväksytyn yleis-     telijaksi ja valvojaksi. Siirtolinjan Suomen rahoi-
24682: strategian mukaisesti kehitysyhteistyöhön tar-       tusosuus on 42 mmk, Bhaktapurin muuntoase-
24683: vittavat tavarat ja palvelukset on tehtävä mah-      man 19 mmk ja suunnittelu- ja valvontakonsul-
24684: dollisuuksien mukaan Suomessa "edellyttäen,          toinnin 8,5 mmk. Rahoitus on lahja-apua Nepa-
24685: että                                                 lin hallitukselle, mutta lainaa Nepalin sähköyh-
24686:     - hankintaintressit eivät määräävästi vaiku-     tiölle, joka maksaa siitä 10 %:n koron hallituk-
24687: ta projektien ja ohjelmien valintaan ja valmiste-    selleen.
24688: luun;                                                   Siirtolinjahankkeessa kotimaisuusaste on
24689:     - hankittavien hyödykkeiden hinta, laatu,        42 %, joka koostuu IVO:n pääurakoinnista ja
24690: muut ominaisuudet ja toimitusehdot ovat vas-         Suomesta hankittavista kaapeleista. Pylväät
24691: taanottajan kannalta tarkoituksenmukaiset;           hankitaan Intiasta, mikä on halvin ja järkevin
24692:                                             KK 942/1996 vp                                            3
24693: 
24694: vaihtoehto. Mikäli ne hankittaisiin Suomesta, se      maisuusaste on 70 %ja koko hankkeen suunnit-
24695: merkitsisi hankkeen suunnittelijakonsultin            teluja valvonta on 100-prosenttisesti suomalais-
24696: PVO:n mukaan n. 12 mmk:n lisäystä hankkeen            ta. Koko hankkeen kotimaisuusasteeksi tulee
24697: budjettiin. Tämän lisäksi on merkille pantavaa,       noin 57,3 %. Nepalilaisten rahoitusosuus hank-
24698: että 1) Potila Oy:n lisäksi Suomesta löytyy aina-     keesta on 19,4 milj. markkaa eli noin 21,7 %, mitä
24699: kin 2-3 muuta pylväiden valmistajaa, jotka Po-        on pidettävä hyvänä tasona vähiten kehittynei-
24700: tilan tavoin olisivat mahdollisia, mutta eivät kan-   den maiden ryhmään kuuluvalle maalle.
24701: sainvälisesti kilpailukykyisiä toimittajia ko.            Kehitysavun tarkoituksenmukainen käyttö
24702: hankkeeseen, ja että 2) suomalaiset valmistajat       pyritään varmistamaan aina ja kaikissa yksittäi-
24703: tekevät yleensä pylväiden osat ulkomaisista (eu-      sissä tapauksissa. Jatkuvana kehitystyöllä, jota
24704: rooppalaisista) profiileista. Suomalaisen työn        tehdään tälläkin hetkellä mm. hankintasäännös-
24705: osuus pylvästoimituksista olisi PVO:n arvion          ten ja tarjouskilpailumenetelmien täsmentämi-
24706: mukaan 23-27% vapaasti suomalaisesta sata-            seksi, evaluointitoiminnalla samoin kuin tarkas-
24707: mahinnasta. PVO:n mukaan voimansiirto- ja             tustoiminnalla sekä seuraamalla jatkuvasti kehi-
24708: voimajohtoalalla on meneillään harvinaisen vil-       tystä kansainvälisellä kehitysyhteistyöfoorumil-
24709: kas kausi. Yksistään PVO:n tiedossa on yli tusina     la pyritään takaamaan, että kehitysapu perustuu
24710: kotimaan hanketta, joiden tavaratoimituksista         kulloinkin voimassa oleviin hyväksyttyihin toi-
24711: pylväiden suomalaisvalmistajat voivat kilpailla.      mintaperiaatteisiin ja kansainvälisen kehityspo-
24712:     Hankkeeseen sisältyvän sähköaseman koti-          litiikan linjauksiin.
24713:      Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1997
24714: 
24715:                                                                           Ministeri Pekka Haavisto
24716: 4                                          KK 942/1996 vp
24717: 
24718: 
24719: 
24720: 
24721:                                        Tili Riksdagens Talman
24722: 
24723:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             - medel för utvecklingssamarbetet används
24724: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande          endast till sådana nyttigheter som också annars
24725: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      skulle vara internationellt konkurrenskraftiga.
24726: dagsman Mikko Elo undertecknade spörsmål                 En global strävan, som också rekommenderas
24727: nr 942:                                              av OECD, är att minska bindningsgraden för
24728:                                                      biståndet både när det gäller gåvor och kreditgiv-
24729:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       ning. I fråga om projekt som finansieras genom
24730:        ta för att sysselsättningsaspekterna bättre   s.k. mjuk kreditgivning finns det stränga bestäm-
24731:        skall beaktas vid fördelningen av utveck-     melser som avser att begränsa biståndets bun-
24732:        lingshjälpen?                                 denhet, i synnerhet när det gäller projekt för vilka
24733:                                                      det är möjligt att få också kommersiell finansie-
24734:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ring (hit hör t.ex. arbeten inom energibranschen,
24735: anföra följande:                                     inklusive transmissionsledningar och transfor-
24736:                                                      matorstationer). I de minst utvecklade länderna
24737:    I Finlands motivering till utvecklingssamarbe-    tillåts undantag eftersom de i allmänhet har svå-
24738: te kan enligt det av statsrådet den 12 september     righeter att få kommersiell finansiering, oberoen-
24739: 1996 godkända principbeslutet framhållas även        de av hur attraktivt projektet är. I sådana fall
24740: nyttan för den givande parten. I relationerna med    tillämpas en 50 procents gåvonivå vid kreditgiv-
24741: utvecklingsländerna skall politiska frågor, han-     ningen.
24742: delspolitik och utvecklingssamarbete granskas            Köpen inom utvecklingssamarbetet regleras
24743: som en helhet. Som motiv för nyttoaspekterna         också av statens bestämmelser för upphandling,
24744: nämns i principbeslutet bl.a. att man genom att      som förutsätter att anskaffningarna konkurrens-
24745: hjälpa uländerna att komma in i den internatio-      utsätts.
24746: nella ekonomin som jämbördiga handelspartner             Besluten påverkas också av samarbetspart-
24747: främjar den ekonomiska utvecklingen i hela värl-     nerns, dvs. den mottagande partens synpunkter,
24748: den. Någon mer detaljerad utredning av hur bi-       bl.a. mottagarlandets egna konkurrensbestäm-
24749: ståndets bundenhet borde tillämpas eller hur sys-    melser och/eller den mottagande partens möjlig-
24750: selsättningsaspekterna borde beaktas vid fördel-     heter att ta emot helt eller delvis bundet bistånd.
24751: ningen av biståndet ingår inte i principbeslutet.    Ä ven om biståndet ges som gåva till regeringen i
24752:    Man kan inte utgå ifrån att sysselsättningen av   samarbetslandet, ger regeringen det ofta vidare
24753: finländare skall vara det främsta kriteriet vid      till den egentliga mottagaren såsom ett lån på
24754: fördelningen av biståndet, vars huvudsakliga syf-    noggrant angivna villkor.
24755: te är att minska fattigdomen, avvärja miljöhot           Spörsmålet utgår från användningen av Fin-
24756: och främja den sociala jämlikheten, demokratin       lands bistånd till ett projekt med transmissions-
24757: och de mänskliga rättigheterna.                      ledningar och transformatorstationer i Khimt,
24758:    Enligt den allmänna strategi som godkänts för     Nepal. I anbudstävlingen, där evalueringen
24759: Finlands utvecklingssamarbete skall de varor         skedde i samarbete mellan representanter för
24760: och tjänster som behövs i utvecklingssamarbetet      Nepal och Finland, vann ABB den del av pro-
24761: i mån av möjlighet göras i Finland, förutsatt att    jektet som gällde transformatorstationen och
24762:    - upphandlingsintressena inte på ett avgö-        IVO dendel som gällde transmissionsledningar.
24763: rande sätt påverkar val och beredning av projekt     I en anbudstävling som ägt rum redan tidigare
24764: och program                                          valdes PVO-Engineering Oy till planerare och
24765:    - priset, kvaliteten, övriga egenskaper och       övervakare av projektet. Finland finansierar
24766: leveransvillkoren i fråga om de nyttigheter som      transmissionsledningarna med 42 milj. mk,
24767: skall inköpas är ändamålsenliga från mottaga-        transformatorstationen i Bhaktapur med 19 milj.
24768: rens synpunkt                                        mk och planerings- och övervakningskonsulte-
24769:                                             KK 942/1996 vp                                              5
24770: 
24771: ringen med 8,5 milj. mk. Finansieringen är en         varuleveranser de finländska stolptillverkarna
24772: gåva tili Nepals regering, men lån tili Nepals        kan tävla om.
24773: elbolag, som betalar 10 % i ränta för lånet tili         Den transformatorstation som ingår i projek-
24774: Nepals regering.                                      tet är tili 70 % av inhemskt ursprung och plane-
24775:    1 projektet med transmissionslinjer är den in-     ringen och övervakningen av hela projektet är tili
24776: hemska andelen 42 %, som utgörs av IVO:s hu-          100% a v finländskt ursprung. F ör hela projektets
24777: vudentreprenörskap och av kablar som upp-             del blir den inhemska andelen ca 57,3 %. Nepale-
24778: handlas i Finland. Stolparna upphandlas i Indien      sernas andel av finansieringen av projektet upp-
24779: eftersom det är det billigaste och förnuftigaste      går tili 19,4 milj. mk, dvs. tili ungefår 21,7 %,
24780: alternativet. Om de köptes i Finland, skulle det      vilket måste anses vara en bra nivå för ett land
24781: enligt projektets planeringskonsult innebära en       som hör tili gruppen av minst utvecklade länder.
24782: ökning av budgeten för projektet med ca 12 milj.         Målet är att alltid och i alla enskilda fall för-
24783: mk. Vidare bör följande fakta noteras: 1) utöver      säkra sig om att biståndet används på ett ända-
24784: Potila Oy finns det i Finland åtminstone 2-3          målsenligt sätt. Genom ett kontinuerligt utveck-
24785: andra stolptillverkare, som i likhet med Potila       lingsarbete, som också för närvarande pågår
24786: vore möjliga, men inte internationellt konkur-        bl.a. för att precisera bestämmelserna om upp-
24787: renskraftiga Ieverantörer för projektet i fråga och   handling och förfarandena vid anbudstävlan,
24788: 2) finländska tillverkare gör i allmänhet stolpde-    samt genom evaluering och kontrollverksamhet
24789: larna av utländska (europeiska) profiler. Graden      och fortgående uppföljning av utvecklingen på
24790: av inhemskt arbete i stolpleveranserna skulle en-     det internationella utvecklingssamarbetsforumet
24791: Iigt PVO:s bedömning bli 23-27% av det fin-           försöker man garantera att biståndet grundar sig
24792:  ländska fobpriset. Enligt PVO är det som bäst en     på de godkända verksamhetsprinciper och rikt-
24793:  ovanligt livlig säsong inom branschen för kraft-     linjer inom internationell biståndspolitik som
24794:  överföring och kraftledningar. Enbart PVO kän-       gäller för tillfållet.
24795:  ner tili mer än ett dussin inhemska projekt vars
24796:      Helsingforsden 9 januari 1997
24797: 
24798:                                                                             Minister Pekka Haavisto
24799:                                              KK 943/1996 vp
24800: 
24801: Kirjallinen kysymys 943
24802: 
24803: 
24804: 
24805: 
24806:                                     Reino Laine /vas ym.: Kansainvälisen tason jazzklubin perustami-
24807:                                         sesta Helsinkiin
24808: 
24809: 
24810:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24811: 
24812:     Helsinki on ainoa neljästä suuresta pohjois-        laadukkaiden vierailujen ohessa työllistää sään-
24813: maisesta pääkaupungista, jossa ei ole valtion ja        nönmukaisesti (4-5 iltaa viikossa) nimenomaan
24814: pääkaupungin yhteisesti tukemaa, säännöllisesti         kotimaisia päätoimisia jazzmuusikoita.
24815: toimivaajazzklubia. Muualla tällainen klubi toi-           Jazzmusiikkia, kuten taidetta yleensäkään, ei
24816: mii sekä merkittävänä muusikoiden työllistäjänä         missään tapauksessa tule jättää markkinavoi-
24817: että tärkeänä kansallisena jazznäyttämönä.              mien armoille. Niinpä Helsingissä, jonne Suo-
24818:     Kaupungin klubitilanne vaatii välittömiä kor-       men jazzelämä ja -muusikot ovat keskittyneet,
24819: jaustoimenpiteitä, sillä luovaa, omaehtoista ja         tulee olla yksi jazzklubi, jota ei pyöritetä bisnek-
24820: tämän päivän musiikkia tekevillä, kansainvälistä        sen vaan taiteen ehdoilla. Tällaiselle jazzklubille
24821: huipputasoa olevilla yhtyeillä ei tällä hetkellä ole    yhteiskunnan tuki on välttämättömyys.
24822: työtilaisuuksia tarjolla Helsingin nykyisissä klu-         Korkeatasoisen jazzklubitoiminnan valtion-
24823: beissa.                                                 tuki on yksi näkyvä tapa laajentaa valtion kult-
24824:      Säännöllisesti toimivan ja ammattimuusikoita       tuuritukea ammattimaiselle jazzmusiikille. Tuen
24825: työllistävän laadukkaan musiikinjazzklubin tär-         mitoitusta jazzmusiikille kokonaisuudessaan on
24826: keyttä ja merkitystä voidaan perustella paitsi          nähdäksemme arvioitava ja se on suhteutettava
24827:  kulttuuripoliittisesti myös mm. työvoimapoliitti-      Suomessa valtion myöntämään tukeen muulle
24828:  silla ja koulutuksellisilla näkökohdilla.              korkean tason esittävälle taiteelle. Tuen tasoa
24829:      Suomalaisten jazzmuusikkojen sekä määrälli-        Suomessa olisi arvioitava myös suhteellisesti sii-
24830:  nen että laadullinen kehitys on jo pitkään ollut       hen tasoon, jota skandinaaviset naapurimme -
24831:  voimakasta. Suomalainen jazz on, ei pelkästään         Ruotsi, Norja ja Tanska - ylläpitävät oman
24832:  kansainvälistä tasoa, vaan osittain myös jopa          korkean tason jazzmusiikkinsa osalta.
24833:  kansainvälistä huipputasoa. Laadullisen kehi-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
24834:  tyksen jatkuvuus ja kansainvälisen menestyksen         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24835:  lisääminen edellyttävät jatkossa kuitenkin sitä,       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24836:  että työtä ja työtilaisuuksia on riittävästi ja että   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24837:  muusikot voivat tehdä työtään omilla ehdoil-
24838:  laan, ei ravintoloitsijoiden ehdoilla.                            Mihin toimenpiteisiin Hallitus on val-
24839:      Kansallisena jazzin päänäyttämönä toimivan                 mis ryhtymään omalta osaltaan, jotta
24840:  klubin tulee tarjota asianmukaiset työskentely-                maamme pääkaupunkiin voitaisiin luoda
24841:  mahdollisuudet mahdollisimman laajalle muu-                    ravintolatoiminnasta riippumaton kan-
24842:  sikkojoukolle ja erityylisille yhtyeille. Sen tulee            sainvälisen tason jazzklubi?
24843: 
24844:       Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1996
24845: 
24846:           Reino Laine /vas                 Satu Hassi /vihr                Jorma Vokkolainen /vas
24847:           Iivo Polvi /vas                  Jaakko Laakso /vas              Raimo Mähönen /sd
24848:           Mikko Elo /sd                    Kalevi Lamminen /kok            Pekka Saarnio /vas
24849:           Timo Laaksonen /vas              Irina Krohn /vihr               Janina Andersson /vihr
24850:           Kari Kantalainen /kok            Riitta Korhonen /kok            Pertti Virtanen /evir
24851: 
24852: 
24853: 
24854:  260017
24855: 2                                        KK 943/1996 vp
24856: 
24857: 
24858: 
24859: 
24860:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
24861: 
24862:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Työryhmä on tähän mennessä kartoittanut
24863: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      jazzmusiikin saamaa julkista tukea 1990-luvulla
24864: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-   sekä koonnut tietoa jazzmusiikin tukimuodoista
24865: le jäsenelle kansanedustaja Reino Laineen ym.      muissa Pohjoismaissa. Ajatus säännöllisesti toi-
24866: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 943:      mivan, kansainvälisen tason jazzklubin perusta-
24867:                                                    misesta Helsinkiin on ollut myös esillä työryh-
24868:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on val-   män käymissä keskusteluissa.
24869:        mis ryhtymään omalta osaltaan, jotta           Pääkaupunkiin perustettavan ravintolatoi-
24870:        maamme pääkaupunkiin voitaisiin luoda       minnasta riippumattomanjazzklubin tarve näyt-
24871:        ravintolatoiminnasta riippumaton kan-       tää kiistattomalta. Valtio ei voi kuitenkaan suo-
24872:        sainvälisen tason jazzklubi?                raan osallistua tämäntyyppiseen toimintaan ra-
24873:                                                    hoittajana. Sen sijaan tulisi löytää toimija, joka
24874:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        olisi halukas toteuttamaan hankkeen ja joka tä-
24875: taen seuraavaa:                                    hän projektiin voisi hakea valtiolta tukea esim.
24876:                                                    tietyn peruspalkkion takaamiseksi jazzmuusi-
24877:    Opetusministeriö on käynnistänyt syksyllä       koille.
24878: 1996 suomalaisen jazzin aseman ja tuen kehittä-       Opetusministeriö päättää mahdollisista toi-
24879: mistä koskevan selvitystyön. Selvitystyöstä vas-   menpiteistä suomalaisen jazzin aseman ja tuen
24880: taa 18.9.1996 asetettu jazzmusiikin asiantunti-    kehittämiseksi sen jälkeen, kun työryhmä on saa-
24881: joista ja opetusministeriön virkamiehestä koos-    nut työnsä päätökseen ja luovuttanut muistionsa
24882: tuva työryhmä, jonka on määrä saada työnsä         opetusministeriölle ja kun työryhmän tekemistä
24883: päätökseen 31.3.1997 mennessä.                     ehdotuksista on saatu lausunnot asiantuntija-
24884:                                                    tahoilta.
24885: 
24886:      Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1997
24887: 
24888:                                                                        Ministeri Claes Andersson
24889:                                          KK 943/1996 vp                                              3
24890: 
24891: 
24892: 
24893: 
24894:                                       Tili Riksdagens Talman
24895: 
24896:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Arbetsgruppen har hittills kartlagt det offent-
24897: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande        liga stöd jazzmusiken fått under 1990-talet samt
24898: med1em av statsrådet översänt följande av riks-    samlat information om stödformerna för jazz-
24899: dagsman Reino Laine m.fl. undertecknade            musiken i de övriga nordiska länderna. Taoken
24900: spörsmål nr 943:                                   på att grunda enjazzklubb på internationell nivå
24901:                                                    med reguljär verksamhet i Helsingfors har också
24902:           Vilka åtgärder är Regeringen för sin     varit uppe tili diskussion i arbetsgruppen.
24903:        del beredd att vidta så att man i landets      Behovet av enjazzklubb i huvudstaden som är
24904:        huvudstad kunde bilda en jazzklubb på       oberoende av restaurangverksamhet förefaller
24905:        internationell nivå och oberoende av res-   obestridligt. Staten kan likväl inte direkt delta
24906:        taurangverksamhet?                          som finansiär i verksamhet av detta slag. 1 stället
24907:                                                    bör man hitta någon som är villig att genomföra
24908:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      projektet och som sedan kan ansöka om under-
24909: anföra följande:                                   stöd av staten t.ex. för att trygga ett visst grund-
24910:                                                    arvode för jazzmusikerna.
24911:    Undervisningsministeriet har hösten 1996 in-       Undervisningsministeriet beslutar om eventu-
24912: lett en utredning som arbetar med att utveckla     ella åtgärder för att utveckla den finländska jazz-
24913: den finländska jazzens ställning och stödet tili   ens ställning och stödet tili den när arbetsgrup-
24914: den. För arbetet svarar en arbetsgrupp tillsatt    pen har genomfört sitt uppdrag och överlämnat
24915: 18.9.1996 bestående av sakkunniga inom jazz-       sin promemoria tili undervisningsministeriet och
24916: musiken och tjänstemän vid undervisningsminis-     utlåtanden har inhämtats från sakkunnighåll om
24917: teriet. Arbetet skall vara slutfört senast den     arbetsgruppens förslag.
24918: 31.3.1997.
24919:      Helsingforsden 14 januari 1997
24920: 
24921:                                                                         Minister Claes Andersson
24922:                     j
24923:                    j
24924:                   j
24925:                  j
24926:                 j
24927:                j
24928:               j
24929:              j
24930:             j
24931:            j
24932:           j
24933:          j
24934:         j
24935:        j
24936:       j
24937:      j
24938:     j
24939:    j
24940:   j
24941:  j
24942: j
24943:                                               KK 944/1996 vp
24944: 
24945: Kirjallinen kysymys 944
24946: 
24947: 
24948: 
24949: 
24950:                                     Esa Lahtela /sd: Koulujen peruskorjaustoiminnan tukemisesta
24951: 
24952: 
24953: 
24954:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24955: 
24956:     Monissa kunnissa on koulujen peruskorjaus-             Kuitenkin vaikean erityisesti rakennusalan
24957: tarvetta. Kuitenkaan kuntien taloudellisen tilan-       työllisyystilanteen johdosta kunta olisi halukas
24958: teen johdosta monikaan kunta ei kokonaan                aikaistamaan hanketta, koska muutakaan ra-
24959: omalla rahoituksenaan pysty hankkeita toteutta-         kentamista ei lähitulevaisuudessa ole näkyvissä.
24960: maan, jolloin tarvitaan valtion apua rahoituk-             Valtiontalouden kannalta katsottuna kysees-
24961: seen.                                                   sä olevan kohteen käyntiinlähtö voisi tapahtua
24962:     Läänissä korjaushankkeet laitetaanjärjestyk-        25 prosentin osuudella, kun se myöhemmin tulee
24963: seen ja sen mukaan sitten aikanaan opetusminis-         olemaan 50 prosenttia.
24964: teriön ja työministeriön tuella hankkeet lähtevät          Onkin ihme, miksi em. tapauksessa ei voisi
24965: liikkeelle.                                             katsoa hallinnonalojen yli järkevästi kokonais-
24966:     Järjestelmän heikkoutena on se, että vaikka         kustannusta valtion näkökulmasta, jolloin voi-
24967: kunta olisikin halukas toteuttamaan hankkeen            taisiin saada vastaavia hankkeita puolta enem-
24968: nopeammin ja pienemmällä valtionosuudella,              män liikkeelle ja samalla edistää työllisyyttä tänä
24969: siihen ei nykyisten valtionosuussäännösten ja           vaikeana työttömyysaikana.
24970: tiukentuneiden työministeriön ohjeiden mukaan              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
24971: ole juurikaan mahdollisuutta muutoin kuin kun-          jestyksen 37 §:n 1momenttiin viitaten esitän kun-
24972: nan kokonaan rahoittamana.                              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24973:     Tästä yksi esimerkki. Kysymyksessä on yläas-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24974: teen peruskorjaus. Kunnan työttömyysprosentti
24975: on pitkälti yli kahdenkymmenen. Hankkeen kus-                      Onko Hallituksen tarkoitus ryhtyä toi-
24976: tannusarvio on 12 miljoonaa markkaa. Korjaus-                   miin, joilla turhia jäykkyyksiä poistettai-
24977: hanke voisi toteutua työministeriön 3 miljoonan                 siin koulujen korjausinvestointeihin tar-
24978: markan valtionosuudella. Rakennushankkeen                       koitetuista valtionapusäännöksistä si-
24979: työn kestoksi on arvioitu 16 kuukautta ja se työl-              ten, että varojen käytön hyötysuhdetta/
24980: listäisi keskimäärin 14 henkilöä. Valtionosuus-                 työllistävyyttä voitaisiin katsoa hallinto-
24981: ehto vaatii myös opetusministeriön mukanaolon                   rajojen (OPM ja TM) yli, ja
24982: rahoituksesssa toisella puolella eli yhteensä 6 mil-               onko Hallitus suunnitellut muita toi-
24983: joonalla markalla, mutta kun opetusministeriön                  mia, joilla kuntia aktivoitaisiin laitta-
24984: osuutta hankkeelle ei tule, rakentaminen ei voi                 maan peruskorjaushankkeita liikkeelle
24985: lähteä liikkeelle. Ensinnäkään kunta ei pysty                   rakennusalan työttömyyden lieventämi-
24986: hanketta rahoittamaan ja toiseksi työministeriö                 seksi?
24987: ei voi rahoittaa hanketta valtionosuusehdon joh-
24988:  dosta ja siksi, että tällaisten hankkeiden ei katso-
24989:  ta muodostavan pysyviä työpaikkoja.
24990: 
24991:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1996
24992: 
24993:                                               Esa Lahtela /sd
24994: 
24995: 
24996: 
24997: 
24998: 260017
24999: 2                                          KK 944/1996 vp
25000: 
25001: 
25002: 
25003: 
25004:                                   Eduskunnan Rouva Puhemiehelle
25005: 
25006:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       daan kunnan esittämällä tavalla myöntää ny-
25007: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kyisten säännösten perusteella siten, että kunta
25008: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      jakaa hankkeen kahteen osaan ja hakee valtion-
25009: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-      osuuden vain toiseen osaan ja päättää toteuttaa
25010: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         toisen osan ilman valtionosuutta. Näin menetel-
25011: 944:                                                 len on päästävissä kunnan kannalta sen esittä-
25012:                                                      mään lopputulokseen eikä säädösten muutoksiin
25013:           Onko Hallituksen tarkoitus ryhtyä toi-     ole tarvetta. Menettelyä voidaan noudattaa
25014:        miin, joilla turhia jäykkyyksiä poistettai-   myös silloin, jos työministeriö osoittaa määrära-
25015:        siin koulujen korjausinvestointeihin tar-     han hankkeen valtionosuuden maksamiseen, jo-
25016:        koitetuista valtionapusäännöksistä siten,     ten säädösten muutoksiin ei ole tarvetta. Viime
25017:        että varojen käytön hyötysuhdetta/työl-       vuosina työministeriö on kuitenkin hyvin rajoite-
25018:        listävyyttä voitaisiin katsoa hallintorajo-   tusti osoittanut määrärahoja koulujen rakennus-
25019:        jen (OPM ja TM) yli, ja                       ja peruskorjaushankkeisiin, koska näiden hank-
25020:           onko Hallitus suunnitellut muita toi-      keiden toteuttamisella ei synny uusia pysyviä
25021:        mia, joilla kuntia aktivoitaisiin laitta-     työpaikkoja.
25022:        maan peruskorjaushankkeita liikkeelle            Opetusministeriössä perustamishankkeiden
25023:        rakennusalan työttömyyden lieventämi-         rahoitussuunnitelmia ja valtionosuuksien myön-
25024:        seksi?                                        tämistä koskevia suunnitelmia valmisteltaessa
25025:                                                      on hankkeiden kiireellisyys arvioitu ensisijaisesti
25026:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         rakennusten korjaustarpeen ja tilantarpeen pe-
25027: vasti seuraavaa:                                     rusteella. Hankkeen työllistävä vaikutus on
25028:                                                      yleensä suhteessa sen kustannusarvioon eikä sitä
25029:    Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta an-      erikseen ole arvioitu.
25030: netun lain (705/1992) perusteella perustamis-           Valtiovarainministeriön asettama julkisten
25031: hankkeeseen myönnettävä valtionosuus on 25-          rakennusten peruskorjausten rahoittamista vuo-
25032: 50 % valtionosuuden laskennallisesta perustees-      sina 1996-1999 selvittänyt työryhmä jätti
25033: ta. Kunnan valtionosuusprosentti määräytyy           31.1.1996 esityksensä, jossa peruskorjaushank-
25034: kunnan asukasta kohden lasketun laskennallisen       keiden valtionosuuksiin ja -avustuksiin sekä val-
25035: verotulon (tasattu verotulo) perusteella. Kunnan     tion omiin hankkeisiin esitettiin lisärahoitusta
25036: valtionosuus on 50 %,jos kunta on tasausrajalla,     445 miljoonaa markkaa vuonna 1996, 680 mil-
25037: ja yhden prosenttiyksikön suuruinen tasatuo ve-      joonaa markkaa vuonna 1997, 700 miljoonaa
25038: rotulon kasvu pienentää valtionosuutta yhdellä       markkaa vuonna 1998 ja 590 miljoonaa markkaa
25039: prosenttiyksiköllä, kunnes valtionosuus on 25 %.     vuonna 1999. Määrärahoista noin 7 5 %on varat-
25040: Opetusministeriön päätöksin ei lakiin perustu-       tu valtionosuuksiin ja -avustuksiin. Tämän esi-
25041: vista valtionosuusprosenteista voida poiketa.        tyksen mukainen lisätalousarvio hyväksyttiin
25042:    Kysymyksessä mainitussa esimerkissä kunta         keväällä 1996 ja ohjelman toteutusta jatketaan
25043: olisi valmis toteuttamaan 12 000 000 markan          vuosien 1997-1999 talousarvioissa. Siten halli-
25044: hankkeen, mikäli se saisi 3 000 000 markan val-      tus on jo ryhtynyt toimiin aktivoidakseen kuntia
25045: tionosuuden lakisääteisen 6 000 000 markan ase-      laittamaan peruskorjaushankkeita liikkeelle ra-
25046: mesta. Valtionosuus tällaiseen hankkeeseen voi-      kennusalan työttömyyden lieventämiseksi.
25047: 
25048:      Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1997
25049: 
25050:                                                              Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
25051:                                             KK 944/1996 vp                                             3
25052: 
25053: 
25054: 
25055: 
25056:                                         Tili Riksdagens Talman
25057: 
25058:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      sätt kommunen föreslår beviljas på basis av nu-
25059: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        varande bestämmelser så att kommunen delar
25060: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      upp projektet i två delar och ansöker om statsan-
25061: man Esa Lahtela undertecknade spörsmal nr             del bara för den ena delen och beslutar att ge-
25062: 944:                                                  nomföra den andra delen utan statsandel. På
25063:                                                       detta sätt kan man uppnå det slutresultat som
25064:           Har Regeringen för avsikt att vidta         kommunen föreslagit och det finns inga behov att
25065:        åtgärder för att avskaffa onödig osmidig-      göra ändringar i författningarna. Detta förfaran-
25066:        het i de bestämmelser som gäller statsbi-      de kan iakttas också när arbetsministeriet anvi-
25067:        drag för skolornas reparationsinveste-         sar ett anslag för betalning av statsandel för ett
25068:        ringar, på så sätt att användningen av         projekt, vilket innebär att författningsändringar
25069:        medlen med avseende på verkningsgrad/          inte är påkallade. Under de senaste åren har
25070:        sysselsättning kunde beaktas över för-         arbetsministeriet dock i mycket begränsad om-
25071:        valtningsgränserna (UVM och AM) och            fattning anvisat anslag för skolornas byggnads-
25072:           har Regeringen planerat andra atgär-        och renoveringsprojekt, eftersom detta slag av
25073:        der för att aktivera kommunerna att star-      projekt inte ger upphov tili nya bestående arbets-
25074:        ta renoveringsprojekt i syfte att mildra       platser.
25075:        arbetslösheten inom byggnadssektorn?              Vid undervisningsministeriet har man vid be-
25076:                                                       redning av finansieringsplaner för anläggnings-
25077:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         projekt och planer för beviljande av statsandelar
25078: anföra följande:                                      bedömt projektens skyndsamhetsordning främst
25079:                                                       utgående från byggnadernas reparations- och
25080:     Enligt lagen om finansiering a v undervisnings-   rumsbehov. Projektets sysselsättande verkan står
25081: och kulturverksamhet (705/1 992) är den statsan-      i allmänhet i proportion tili dess kostnadskalkyl
25082: del som beviljas för anläggningsprojekt 25-50         och har inte bedömts särskilt.
25083: procent av den kalkylerade statsandelsgrunden.           Den av finansministeriet tillsatta arbetsgrup-
25084: Statsandelsprocenten för kommunen bestäms på          pen för utredning av finansieringen av offentliga
25085: basis av denper invånare i kommunen beräknade         byggnaders renovering under åren 1996-1999
25086: kalkylerade skatteinkomsten (utjämnad skatte-         avgav sitt förslag 31.1.1996. När det gäller stats-
25087: inkomst). Kommunen får 50 procent i statsandel        andelar och -understöd för renoveringsprojekt
25088: om kommunen ligger på utjämningsgränsen. En           samt statens egna projekt föreslogs 445 miljoner
25089: tillväxt av den utjämnade skatteinkomsten med         mark i extra finansiering år 1996, 680 miljoner
25090: en procentenhet minskar statsandelen med en           mark år 1997, 700 miljoner mark år 1998 och 590
25091: procentenhet tili dess statsandelen är 25 procent.    miljoner mark år 1999. Omkring 75 procent av
25092: Det är inte möjligt att genom beslut av undervis-     anslagen är reserverade för statsandelar och
25093: ningsministeriet avvika från de i lag angivna         -understöd. En tilläggsbudget enligt detta för-
25094: statsandelsprocenterna.                               slag godkändes våren 1996 och genomförandet
25095:     1det exempel som nämns i spörsmålet är kom-       av programmet fortsätter i budgeterna för åren
25096: munen redo att genomföra ett projekt på               1997-1999. Regeringen har således redan vidta-
25097:  12 000 000 mark, om den får 3 000 000 mark i         git åtgärder för att aktivera kommunerna att
25098: statsandel i stället för lagstadgade 6 000 000        starta renoveringsprojekt i syfte att mildra ar-
25099:  mark. Statsandel för ett sådant projekt kan på det   betslösheten inom byggnadssektorn.
25100: 
25101:      Helsingforsden 10 januari 1997
25102: 
25103:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
25104:                                            KK 945/1996 vp
25105: 
25106: Kirjallinen kysymys 945
25107: 
25108: 
25109: 
25110: 
25111:                                   Raimo Vistbacka /ps: Teerioevan risteyksen ja Uusikylän välisen
25112:                                      tieosuuden peruskorjaamisesta Vaasan tiepiirissä
25113: 
25114: 
25115:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
25116: 
25117:    Paikallisteihin 17719 ja 17721 kuuluva tie-       palvelisi tien varren asukkaiden lisäksi myös
25118: osuus Teerioevan risteys-Koivumäki on pituu-         puutavaran ja maidon kuljetusta tuoden samalla
25119: deltaan 13,922 kilometriä ja sen perusparannuk-      kipeästi kaivattuja töitä paikkakunnan koneura-
25120: sen kustannusarvio on 4,49 miljoonaa markkaa.        koitsijoille.
25121: Vaasan tiepiirin tekemä kustannusarvio perus-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
25122: tuu sille olettamukselle, että maanomistajat luo-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25123: vuttavat tiealueelle ja tien rakentamiseen tarvit-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25124: tavat maa-alueet korvauksetta. Parannettavan         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25125: tien päällysteleveydeksi on suunniteltu 6,5 met-
25126: riä.                                                          Mihin toimiin ja millä aikataululla
25127:    Kyseinen tieosuus on tällä hetkellä heikossa             Hallitus aikoo ryhtyä paikallisteihin
25128: kunnossa ja kapea sekä mutkainen. Koska tiellä              17719 ja 17721 kuu! uvan tieosuuden
25129: on runsaasti raskasta hyötyliikennettä, joka                Teerioevan risteys-Uusikylä (13,9 km)
25130: koko ajan pahentaa tien kuntoa, tulisi tie saada            peruskorjaamiseksi Vaasan tiepiirin
25131: peruskorjattua mahdollisimman nopeasti. Se                  suunnitelman mukaisesti?
25132: 
25133:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1996
25134:                                          Raimo Vistbacka /ps
25135: 
25136: 
25137: 
25138: 
25139:  260017
25140: 2                                       KK 945/1996 vp
25141: 
25142: 
25143: 
25144: 
25145:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
25146: 
25147:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    keskimääräinen vuorokausiliikenne 127 ajon./
25148: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,     vrk. Raskasta liikennettä on laskettu olevan 5
25149: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen   prosenttia. Tie on sorapintainenja sen geometria
25150: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo        on osin huono. Vaikka tien kantavuus on kelirik-
25151: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysy-        kaaikaan huono, ei tieosalla ole viime vuosina
25152: myksen n:o 945:                                   rajoitettu liikennettä.
25153:                                                      Paikallistien 17721 kyseessä oleva osuus on
25154:          Mihin toimiin ja millä aikataululla      5,45 km pitkä ja sen leveys on 5,9 metriä sekä
25155:        Hallitus aikoo ryhtyä paikallisteihin      keskimääräinen vuorokausiliikenne 293 ajon./
25156:        17719 ja 17721 kuuluvan tieosuuden         vrk. Raskasta liikennettä on laskettu olevan 5
25157:        Teerinevan risteys-Uusikylä (13,9 km)      prosenttia. Tie on sorapintainen ja sen geometria
25158:        peruskorjaamiseksi Vaasan tiepiirin        on osin huono. Tieosaa on parannettu sorapin-
25159:        suunnitelman mukaisesti?                   taisena 1990-luvun alussa.
25160:                                                      Kyseisten tieosien parantaminen ei sisälly
25161:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      Vaasan tiepiirin perustienpidon lähivuosien oh-
25162: vasti seuraavaa:                                  jelmaan. Tien pysymisestä liikennettä tyydyttä-
25163:                                                   vässä kunnossa huolehditaan normaalein kun-
25164:    Paikallistien 17719 kyseessä oleva osuus on    nossapitotoimin.
25165: 8,07 km pitkä ja sen leveys on 5, 7 metriä sekä
25166: 
25167:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1997
25168: 
25169:                                                            Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
25170:                                            KK 945/1996 vp                                              3
25171: 
25172: 
25173: 
25174: 
25175:                                        Tili Riksdagens Talman
25176: 
25177:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          mängden är i medeltal 127 fordon/dygn. Enligt
25178: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          beräkningar utgör andelen tung trafik 5 procent.
25179: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      Vägen .~r grusbelagd och dess geometri är delvis
25180: dagsman Raimo Vistbacka undertecknade                dålig. A ven om vägens bärkraft under menföres-
25181: spörsmål nr 945:                                     tider är dålig har man under de senaste åren inte
25182:                                                      begränsat trafiken på detta vägavsnitt.
25183:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-           Det ifrågavarande avsnittet på lokalväg 17721
25184:        ta och enligt viiken tidtabell, för att i     är 5,45 km Iångt och 5,9 m brett och trafikmäng-
25185:        enlighet med Vasa vägdistrikts pian på-       den är i medeltal 293 fordon/dygn. Enligt beräk-
25186:        börja grundreparationen av vägavsnittet       ningar utgör andelen tung trafik 5 procent. Vä-
25187:        Teerineva korsning-Uusikylä (1 3,9 km)        gen är grusbelagd och dess geometri är delvis
25188:        som är en del av Iokalvägarna 17719 och       dålig. Det grusbelagda vägavsnittet har förbätt-
25189:        17721?                                        rats i början av 1990-talet.
25190:                                                          Förbättring av de ifrågavarande vägavsnitten
25191:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ingår inte i Vasa vägdistrikts program för bas-
25192: anföra följande:                                     väghållning under de närmaste åren. Man kom-
25193:                                                      mer att upprätthålla vägavsnittet i ett för trafiken
25194:   Det ifrågavarande vägavsnittet på Iokalväg         tillfredsställande skick med normala väghåll-
25195: 17719 är 8,07 km Iångt och 5,7 m brett och trafik-   ningsåtgärder.
25196: 
25197:      Helsingforsden 7 januari 1997
25198: 
25199:                                                                   Trafikminister Tuula Linnainmaa
25200:                                            KK 946/1996 vp
25201: 
25202: Kirjallinen kysymys 946
25203: 
25204: 
25205: 
25206: 
25207:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Valtion velkojen maksuaikataulusta
25208: 
25209: 
25210: 
25211:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
25212: 
25213:    Suomen valtiolla on velkaa yli 400 miljardia                Mihin mennessä ja millä keinoin mak-
25214: markkaa ja lisää tulee ensi vuoden velkaantumis-            samme velkamme pois, niin että olemme
25215: vauhdilla noin 30 miljardia markkaa vuodessa.               tässä mielessä velkaantumiskehityksen
25216: Tällä kehityksellä kuluu vuosia ennen kuin pää-             alkamisajankohdan eli vuoden 1990 ta-
25217: semme valtion talousarvion rahoituksessa edes               sossa, vai olemmeko koskaan, ja jos
25218: tasapainoon. Silloin meillä on jo reilusti yli 500          emme ole, onko mahdollistajonkinlainen
25219: miljardia markkaa velkaa.                                   maailmanlaajuinen velkasaneeraus, kos-
25220:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-             ka kaikki maat ovat hirmuisissa veloissa
25221: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän               Norjaaja paria muuta maata lukuun ot-
25222: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen                tamatta?
25223: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25224: 
25225:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1996
25226:                                         Sulo Aittaniemi /kesk
25227: 
25228: 
25229: 
25230: 
25231: 260017
25232: 2                                          KK 946/1996 vp
25233: 
25234: 
25235:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
25236: 
25237:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       puolittua nykyisestä 70 prosentista vuoteen 2010
25238: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        mennessä. Markkamääräisesti velka olisi tuol-
25239: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     loin kuitenkin suunnilleen samansuuruinen kuin
25240: le jäsenelle kansanedustaja Sulo Aittoniemen         nykyisin. Jos talouskasvu olisi jatkuvasti no-
25241: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 946:        peampaa, esim. 3 1/2% vuodessa, velan markka-
25242:                                                      määrä puolittuisi nykyisestä, ja suhteessa kan-
25243:           Mihin mennessä ja millä keinoin mak-       santuotteeseen se alenisi 15 prosentin tienoille,
25244:        samme velkamme pois, niin että olemme         jos valtion menojen määrä pidettäisiin ennallaan.
25245:        tässä mielessä velkaantumiskehityksen         Tällöin palaisimme siis velkasuhteessa lähes vuo-
25246:        alkamisajankohdan eli vuoden 1990 ta-         den 1990 tasolle. Velkaantumiskehitys on herkkä
25247:        sossa, vai olemmeko koskaan, ja jos           etenkin talouskasvun suhteen, kuten em. esi-
25248:        emme ole, onko mahdollista jonkinlainen       merkkilaskelmat osoittavat. Lisäksi siihen vai-
25249:        maailmanlaajuinen velkasaneeraus, kos-        kuttavat monet muut tekijät, mm. korkokehitys
25250:        ka kaikki maat ovat hirmuisissa veloissa      ja tietenkin, miten valtion menot pystytään pitä-
25251:        Norjaa ja paria muuta maata lukuun ot-        mään kurissa. Lisäksi mitä pitempi aikajänne on,
25252:        tamatta?                                      sitä suurempi on epävarmuus.
25253:                                                          Valtion velan ja sen kustannusten hoitamisek-
25254:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         si vakaa ja riittävän nopea talouskasvu sekä työt-
25255: vasti seuraavaa:                                     tömyyden lasku ovat avainasemassa. Hallitusoh-
25256:                                                      jelman keskeiset tavoitteet ovat valtiontalouden
25257:    Suomen valtiontalouden velka oli vuoden           tervehdyttäminen ja työttömyyden puolittami-
25258: 1996 lopussa ennakkotietojen mukaan hieman           nen vaalikauden aikana. Tässä tarkoituksessa
25259: alle 400 mrd. mk. Suhteutettuna bruttokansan-        mm. valtion menojen leikkauksia on lisätty tun-
25260: tuotteeseen se oli noin 70 %. Vuoden 1990 lopus-     tuvasti. Harjoitetun tiukan menopolitiikan vai-
25261: sa velan taso oli 54 mrd. mk ja suhteutettuna        kutukset näkyvät käytännössä mm. korkotason
25262: kansantuotteeseen se oli runsas 10 %.                selvänä laskuna, mikä puolestaan tukee talous-
25263:    Jos esitetyssä kysymyksessä tarkoitettu vel-      kasvua ja työllisyyttä sekä helpottaa valtion ve-
25264: kaantumiskehitys tulkitaan velan suhteeksi kan-      lan hoitoa. Tunnustusta on lisäksi saatu mm.
25265: santuotteeseen, velkaantuneisuuden palauttami-       kansainvälisten luokituslaitosten taholta laina-
25266: nen vuoden 1990 tasolle merkitsisi siis suhdelu-     luokituksen noston muodossa, mikä edelleen pie-
25267: vun supistamista noin 60 prosenttiyksiköllä. Ta-     nentää valuuttavelkojen hoitokustannuksia jo
25268: voite on erittäin vaativa. On kuitenkin hyvä         lähitulevaisuudessa. Velkaongelman hoitami-
25269: muistaa, että Suomen valtion velkaantuneisuus        seksi kurinalaista finanssipoliittista linjaa on jat-
25270: oli tämän vuosikymmenen alussa vielä poik-           kettava. Tälle linjalle ei ole nyt eikä lähivuosina
25271: keuksellisen pieni ED-maihin verrattuna ja laa-      vaihtoehtoja.
25272: jemminkin esim. OECD-maiden keskuudessa.                 Tiukalla finanssipolitiikalla ei voida tarkoit-
25273: Vain Luxemburgissa velkaantuneisuus oli vähäi-       taa verotusta kiristävää linjaa. Se olisi ristiriidas-
25274: sempi. Nykytasollakin Suomen koko julkinen           sa työllisyyden lisäämisen kanssa. Erityisesti
25275: velka on pienempi kuin ED-maissa keskimäärin.        työn verotusta tulee päinvastoin edelleen voida
25276: Velkaongelma on silti vakava, ja myös valtion-       keventää. Tämän mahdollistamiseksi menopai-
25277: tilintarkastajat kiinnittivät siihen huomionsa        neita tulee edelleen purkaa julkisyhteisöjen toi-
25278: kertomuksessaan.                                     mintoja tehostamalla ja tulonsiirtopolitiikkaa
25279:     Valtion velkaantumisen (velka/BKT) arvioi-       järkeistämällä. Rakenteellisia uudistuksia tarvi-
25280: daan nykynäkymin kääntyvän laskuun vuoden            taan nimenomaan työttömyyden alentamiseksi.
25281:  1997 jälkeen. Markkamääräisesti velan kasvu         On myös käytävä perusteellista keskustelua siitä,
25282: saattaa silti jatkua vielä ensi vuosikymmenen al-    mitä tehtäviäjulkisen vallan tulee lopulta hoitaa,
25283: kuvuosinakin. Jos valtion menot pidettäisiin re-     etenkin jos ne joudutaan rahoittamaan velkara-
25284: aalisesti ennallaan sekä verotus nykyisellään, ja     hoituksella sekä kireällä verotuksella, joka estää
25285: talouskasvu jatkuisi 2 1/2 prosentin vauhtia, val-    uusien työpaikkojen syntymistä.
25286: tion velka suhteessa kansantuotteeseen saattaisi
25287:      Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1997
25288: 
25289:                                                                 Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
25290:                                             KK 946/1996 vp                                              3
25291: 
25292: 
25293:                                         Tili Riksdagens Talman
25294: 
25295:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      år 2010. 1 mark skulle dock skulden vara ungefår
25296: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        lika stor som nu. Om den ekonomiska tillväxten
25297: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      hela tiden vore snabbare, t.ex. 3 112 % per år,
25298: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         skulle skulden i mark halveras, och i förhållande
25299: 946:                                                  tili nationalprodukten skulle den minska tili ca
25300:                                                       15 % om statens utgifter skulle hållas på samma
25301:           När och hur betalar vi bort vår skuld så    nivå. Härvid skulle vi återgå tili ungefår samma
25302:        att vi i detta hänseende kommer på den         nivå som år 1990 då det gäller skuldsättningen.
25303:        nivå som rådde då utvecklingen när det         Utvecklingen när det gäller skuldsättningen är
25304:        gäller skuldsättningen började, dvs. 1990,     känslig särskilt i förhållande tili den ekonomiska
25305:        och kommer vi någonsin att nå denna            tillväxten, såsom exempelkalkylerna ovan visar.
25306:        nivå, och om inte, är någon slags världs-      Dessutom inverkar många andra faktorer, bl.a.
25307:        omfattande skuldsanering möjlig efter-         ränteutvecklingen och naturligtvis i hur hög grad
25308:        som alla länder, utom Norge och ett par        statens utgifter hålls i styr. Vidare är osäkerheten
25309:        andra länder, har fruktansvärda skulder?       större ju längre tidsintervallet är.
25310:                                                           En stabil och tillräckligt snabb ekonomisk till-
25311:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         växt samt minskad arbetslöshet är nyckelfakto-
25312: anföra följande:                                      rer vid skötseln av statsskulden och kostnaderna
25313:                                                       för den. En sanering av statsekonomin och halv-
25314:     Finlands statsskuld uppgick enligt preliminä-     ering av arbetslösheten under valperioden är cen-
25315: ra uppgifter i slutet av 1996 tili något under 400    trala mål i regeringsprogrammet. 1 detta syfte har
25316: mrd. mk. 1 förhållande tili bruttonationalpro-        bl.a. nedskärningarna i statens utgifter ökats
25317: dukten utgjorde den ca 70 %. 1 slutet av år 1990      kännbart. Verkningarna av den strama utgifts-
25318: uppgick skulden tili 54 mrd. mk och i förhållande     politik som bedrivits syns i praktiken bl.a. i en
25319: tili nationalprodukten utgjorde den drygt 10 %.       tydlig sänkning av räntenivån, vilket för sin del
25320:     Om den i spörsmålet avsedda utveckling som        stöder den ekonomiska utvecklingen och syssel-
25321: skuldsättningen har tagit bedöms som skuld i          sättningen samt underlättar skötseln av stats-
25322: förhållande tili nationalprodukten skulle åter-       skulden. Bl.a. har internationella klassificerings-
25323: ställandet av skuldsättningen tili 1990 års nivå      anstalter gett erkänsla i form av höjd låneklassi-
25324: innebära att jämförelsetalet minskas med ca 60        ficering, vilket ytterligare minskar kostnaderna
25325: procentenheter. Målet är synnerligen krävande.        för skötseln av valutalån redan inom en nära
25326: Man bör dock minnas att finska statens skuld-         framtid. För att sköta skuldproblemet är man
25327: sättning var förhållandevis liten i början av detta   tvungen att fortsätta på den stränga finanspoli-
25328: årtionde jämfört med EU-ländernas och också i         tiska linjen. Några alternativ för denna linje finns
25329: vidare bemärkelse t.ex. jämfört med OECD-län-         varken i detta skede eller inom de närmaste åren.
25330: dernas skuldsättniqg. Endast Luxemburg hade               Med en sträng finanspolitik kan inte avses en
25331: en mindre skuld. A ven på nuvarande nivå är           åtstramning av beskattningen. Det skulle strida
25332: Finlands hela offentliga skuld mindre än i ge-        mot en förbättring av sysselsättningen. Tvärtom
25333: nomsnitt i EU-länderna. Trots det är skuldpro-        bör man ytterligare kunna försöka minska be-
25334: blemet allvarligt och statsrevisorerna fåster ock-    skattningen av arbete. För att möjliggöra detta
25335: så uppmärskamhet vid detta i sin berättelse.          bör trycket att öka utgifterna minskas genom en
25336:     Statens skuldsättning (skuld/BNP) beräknas        effektivare verksamhet inom de offentliga sam-
25337: börja minska efter år 1997 enligt gällande prog-      funden och en rationalisering av inkomstöverfö-
25338: noser. 1 mark kan skulden dock fortfarande un-        ringspolitiken. För minskande av arbetslösheten
25339: der de första åren av nästa decennium öka. Om         behövs uttryckligen strukturella reformer. Det är
25340: statens utgifter reellt hålls på nuvarande nivå och   också skäl att föra en grundläggande diskussion
25341: beskattningen är oförändrad och om den ekono-         om vilka uppgifter den offentliga makten slutli-
25342: miska tillväxten fortsätter med en takt av 2 112 %,   gen skall sköta, särskilt om de skall finansieras
25343: minskar statens skuld i förhållande tili national-    med lån och sträng beskattning som hindrar att
25344: produkten från nuvarande 70% med hälften tili         nya arbetsplatser uppstår.
25345:      Helsingfors den 9 januari 1997
25346: 
25347:                                                                        Finansminister Sauli Niinistö
25348:                                               KK 947/1996 vp
25349: 
25350: Kirjallinen kysymys 947
25351: 
25352: 
25353: 
25354: 
25355:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Uusien läänien pääkaupungeista
25356: 
25357: 
25358: 
25359:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
25360: 
25361:    Ratkaisu uusista suurlääneistä on tehty ja               Jollakin lailla panee epäilemään, että vään-
25362: kamppailu läänien pääkaupungeiksi alkamassa.            nössä läänien pääkaupungeista nähdään todelli-
25363: Jollakin tavalla tuntuvat hulluilta eräät ennak-        nen poliittinen näytelmä, jonka lopputuloksena
25364: kokaavailut, joilla sanotaan olevan myös poliit-        saattaa olla mitä vain. Tämän vuoksi ja mahdol-
25365: tista tukea, että läänin pääkaupungiksi tulisi jo-      lisimman levollisen joulunajan varmistamiseksi
25366: kin läänin laidalla oleva tuppukylä tai vaikka          ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin
25367: suurempikin kaupunki, vaikka juuri eduskunta-           viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston
25368: keskustelussa on tullut esille pelko siitä, että jot-   asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
25369: kin alueet tulevat jäämään sietämättömän                kysymyksen:
25370: kauaksi läänin keskuksesta. On puhuttu esimer-
25371: kiksi siitä, että Länsi-Suomen läänissä Pihtipu-                   Minkälaisia kriteerejä Hallitus tulee
25372: taalta on hirmuinen matka Turkuun, jos se pää-                 soveltamaan päättäessään uusien läänien
25373: kaupungiksi tulisi. Yleinen hyväksyntä kai tukee               pääkaupungeista ja pyritäänkö siinä po-
25374: sellaista käytäntöä, että läänin pääkaupunki olisi             liittisen kaupanteon sijasta soveltamaan
25375: mahdollisimman keskellä lääniä ja joka suunnas-                niin sanottuajärjen ääntä, niin että mah-
25376: ta hyvien kulkuyhteyksien varressa.                            dollisimman moni lääniläinen voisi rat-
25377:                                                                kaisun perustellusti hyväksyä?
25378:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1996
25379: 
25380:                                            Sulo Aittoniemi /kesk
25381: 
25382: 
25383: 
25384: 
25385:  260017
25386: 2                                          KK 947/1996 vp
25387: 
25388: 
25389: 
25390: 
25391:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25392: 
25393:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kaavat lääninhallitukset jäisivät lääninhallitus-
25394: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ten sivutoimipaikoiksi.
25395: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Valtioneuvosto ei ole vielä käsitellyt eikä päät-
25396: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        tänyt niitä perusteita, joilla lääninhallitusten
25397: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         päätoimipaikat valitaan. Tarkoituksena on, että
25398: n:o 947:                                              valtioneuvosto päättäisi lääninhallitusten pää-
25399:                                                       toimipaikoista helmikuussa 1997. Asia valmistel-
25400:            Minkälaisia kriteerejä Hallitus tulee      laan noudattaen hyvää hallintokäytäntöä ja ot-
25401:        soveltamaan päättäessään uusien läänien        taen huomioon toiminnalliset ja taloudelliset pe-
25402:        pääkaupungeista ja pyritäänkö siinä po-        rusteet.
25403:        liittisen kaupanteon sijasta soveltamaan          Aluehallinto 2000 -hanke katsoi, että läänin-
25404:        niin sanottua järjen ääntä, niin että mah-     hallitusten päätoimipaikoiksi tulee valita jokin
25405:        dollisimman moni lääniläinen voisi rat-        uuden läänin alueen nykyisistä lääninhallitus-
25406:        kaisun perustellusti hyväksyä?                 kaupungeista. Hankkeen ehdotuksen perusteena
25407:                                                       olivat erityisesti henkilöstöpoliittiset ja taloudel-
25408:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          liset näkökohdat. Hanke teki myös eräitä ehdo-
25409: vasti seuraavaa:                                      tuksia päätoimipaikoiksi asettamatta eri vaihto-
25410:                                                       ehtoja kuitenkaan ensisijaisuusjärjestykseen.
25411:     Eduskunnan hyväksymän lääninhallituslain          Hankkeen ehdotuksista antoivat lausuntonsa
25412: 2 §:n 3 momentin mukaan valtioneuvosto päät-          muun muassa kaikki maakunnat ja noin 60 pro-
25413: tää lääninhallitusten toimi paikat, nimet sekä lää-   senttia kunnista. Näissä lausunnoissa otettiin
25414: nien alueet. Sisäasiainministeriö kiinnittää huo-     laajasti kantaa lääninhallitusten päätoimipaik-
25415: miota siihen, että julkisuudessa käytetty käsit-      kakysymykseen. Valmisteltaessa valtioneuvos-
25416: teistö antaa valtioneuvoston päätöksen sisällöstä     ton päätöstä lääninhallitusten päätoimipaikois-
25417: harhaanjohtavan kuvan. Valtioneuvosto päättää         ta, nimistä ja alueista otetaan huomioon myös
25418: lääninhallitusten päätoimipaikat, kyseessä ei ole     saadut lausunnot.
25419: siis päätös läänien pääkaupungeista. Lisäksi lak-
25420: 
25421:      Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1997
25422: 
25423:                                                                             Ministeri Jouni Backman
25424:                                           KK 947/1996 vp                                               3
25425: 
25426: 
25427: 
25428: 
25429:                                        Tili Riksdagens Talman
25430: 
25431:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         styrelserna förbli verksamma som länsstyrelser-
25432: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande         nas filialer.
25433: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        Än så länge har statsrådet varken behandlat
25434: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-        eller fattat beslut om kriterierna för valet av läns-
25435: mål nr947:                                          styrelsernas huvudsakliga verksamhetsställen.
25436:                                                     Avsikten är att statsrådet skall besluta om läns-
25437:            Vilka kriterier kommer Regeringen att    styrelsernas huY.udsakliga verksamhetsställen i
25438:        tillämpa då den beslutar om de nya länens    februari 1997. Arendet skall beredas i enlighet
25439:        huvudstäder och strävar man i detta sam-     med god förvaltningspraxis och med hänsyn till
25440:        manhang att bruka det så kallade sunda       de funktionella och ekonomiska grunderna.
25441:        förnuftet i stället för att idka politiskt      Förvaltning 2000 -projektet ansåg att länsty-
25442:        köpslående, så att så många länsbor som      relsernas huvudsakliga verksamhetsställen skulle
25443:        möjligt med fog kan godkänna avgöran-        utses bland de nuvarande länsresidensstäderna
25444:        det?                                         inom det nya länets område. Grunden för försla-
25445:                                                     get i projektet var i synnerhet personalpolitiska
25446:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       och ekonomiska aspekter. Projektet lade också
25447: anföra följande:                                    fram några förslag tili huvudsakliga verksam-
25448:                                                     hetsställen ändå utan att ställa de olika alternati-
25449:    1 enlighet med 2 § 3 mom. länsstyrelselagen      ven i någon prioritetsordning. Samtliga landskap
25450: som riksdagen antagit beslutar statsrådet om        och cirka 60% av kommunerna gav sitt utlåtande
25451: länsstyrelsernas verksamhetsställen och namn        om förslagen i projektet. 1 dessa utlåtanden tog
25452: samt om länens områden. Inrikesministeriet på-      man i betydande omfattning ställning tili frågan
25453: pekar att de begrepp som i offentligheten använts   om länsstyrelsernas verksamhetsställen. Under
25454: ger en vilseledande uppfattning om innehållet i     beredningen av statsrådets beslut om länsstyrel-
25455: statsrådets beslut. Statsrådet beslutar om läns-    sernas huvudsakliga verksamhetsställen och
25456: styrelsernas huvudsakliga verksamhetsställen,       namn samt om länens områden kommer man
25457: det är alltså inte fråga om beslut om länshuvud-    också att ta hänsyn tili de erhållna utlåtandena.
25458: städerna. Dessutom skulle de upphörande läns-
25459:      Helsingfors den 10 januari 1997
25460: 
25461:                                                                            Minister Jouni Backman
25462: 1
25463: 
25464: 1
25465:                                             KK 948/1996 vp
25466: 
25467: Kirjallinen kysymys 948
25468: 
25469:                                    Riitta Prusti /sd ym.: Mamaohjelman toteuttamisesta rintasyövän
25470:                                         varhaistoteamiseksi
25471: 
25472:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25473: 
25474:     Maassamme ilmenee vuosittain yli 2 800 uutta      prosentista 55 %:iin ohjelmaan osallistuneiden
25475: rintasyöpätapausta, joista noin 700 tulee esiin       naisten keskuudessa.
25476: kansanterveysasetuksen 4 §:n mukaan kuntien              Tutkimuksen mukaan vain noin 2 % ohjel-
25477: 50-59-vuotiaille naisille järjestettävissä mam-       maan osallistuvista tulee tarvitsemaan lääkärin-
25478: mografiaseulonnoissa. Muut yli 2 000 tapausta         tutkimuksia mammografiakuvauksineen, joten
25479: tulevat ilmi naisten sattumahavaintoina löytä-        mamaohjelma on toteutettavissa koko maassa
25480: mien oireiden tai muiden lääkärintutkimusten          kansanterveystyön puitteissa, ilman erillisjärjes-
25481: perusteella, jolloin tauti on jo usein ohittanut      telyjä ja kansantaloudellisesti edullisesti.
25482: varhaisvaiheensa.                                        Mamaohjelmaa on toteutettu lääkintöhalli-
25483:     Rintasyövän ilmeneminen alkaa 25 ikävuoden        tuksen ohjekirjeiden mukaisesti vapaaehtoisena
25484: jälkeen ja kasvaa iän karttuessa. Vuosittaisista      kansanterveystyönä terveydenhuollon eri toi-
25485: uusista rintasyöpätapauksista n. 25 %on ikäryh-       minnoissaja myös työterveyshuollossa vuodesta
25486: mässä 25-49-vuotiaat, toiset 25 %ikäryhmässä           19751ähtien.
25487: 50-59-vuotiaat ja loput 50% yli 60-vuotiaiden             Mamaohjelmakokeilun tieteellisten tulosten
25488: ikäryhmissä.                                          valmistuttua perustettiin maamme naisjärjestö-
25489:      Koska vielä varhaisvaiheessa oleva rintasyöpä    jen aloitteesta ProMama ry ProMama rftehosta-
25490:  on lähes aina kokonaan parannettavissa, tarvi-       maan ja laajentamaan mamaohjelmaa naisten
25491:  taan toimenpiteitä tasapuolisten ja kaikkia rinta-   terveydenhoidon perusohjelmana edistämään
25492:  syövän suhteen riski-ikäisiä eli yli 25-vuotiaita    rintasyövän varhaistoteamista kansanterveys-
25493:  naisia palvelevan rintasyövän varhaistoteamis-       työssä.
25494:  ohjelman toteuttamiseksi maassamme.                      Mamaohjelmaa toteutetaan tällä hetkellä jo
25495:      Tällaisena ohjelmana naisia palvelee mama-       yli 200 kunnassa terveyskeskusten ja työterveys-
25496:  ohjelmana tunnetuksi tullut rintasyövän varhais-     huollon puitteissa sekä nais- ja kansalaisjärjestö-
25497:  toteamisohjelma,joka on tieteellisessä tutkimuk-     jen ohjelmana. ProMama ry kuuluu jäsenenä
25498:  sessa todettu tehokkaaksi seulontaohjelmaksi         Terveyskasvatuksen keskukseen ja on saanut toi-
25499:  (Gisela Gästrin: The Mama Program for Breast         mintaansa tukea sosiaali- ja terveysministeriöitä
25500:  Cancer Control, väitöskirja Tampere 1994).           vuonna 1994 ja Raha-automaattiyhdistyksen
25501:      Tutkimus perustuu maassamme 1973-1975            kautta kansanterveysmäärärahoista vuosina
25502:  lääkintöhallituksen, WHO:n ja KELAn tuella            1995ja 1996.
25503:  toteutettuun kokeelliseen mamaohjelmaan, jo-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
25504:  hon osallistui 56 000 suomen-ja ruotsinkielisen      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25505:   marttajärjestön jäsentä, jotka edustivat kaikkia    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25506:   25-80-vuotiaita naisikäryhmiä.                      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25507:      Tieteellinen tutkimus osoitti mamaohjelman
25508:  alentavan rintasyöpäkuolleisuutta 29 %kaikissa                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25509:   ohjelmaan osallistuneissa ikäryhmissä alkaen 25-           ryhtyä nykyisen käytännön muuttami-
25510:   vuotiaista verrattuna väestöön, joka ei ollut ma-          seksi siten, että mamaohjelma toteute-
25511:   maohjelmassa. Ohjelman terveyskasvatusosa                  taan rintasyövän varhaistoteamisen pe-
25512:  johti huomattavaan terveyskäyttäytymisen muu-               rusohjelmana,joka palvelisi kaikkia nais-
25513:   tokseen, sillä ohjelman edellyttämä omatoiminen            ikäryhmiä alkaen 25-vuotiaista?
25514:   ja säännöllinen rintojen tarkkailu nousi kahdesta
25515: 
25516:       Helsingissä 19 päivänäjoulukuuta 1996
25517: 
25518:           Riitta Prusti /sd                      Maija Rask /sd              Janina Andersson /vihr
25519:           Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk         Eva Biaudet lr              Irja Tulonen /kok
25520:           Irina Krohn /vihr                      Anne Huotari /vas           Pentti Tiusanen /vas
25521:                                                  Anu Vehviläinen /kesk
25522:  260017
25523: 2                                           KK 948/1996 vp
25524: 
25525: 
25526: 
25527: 
25528:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25529: 
25530:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tunnettu menetelmä havaita mahdollinen rinta-
25531: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         syöpä. Suomessa naisten rohkaiseminen tähän
25532: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       on osa perusterveydenhuollon ehkäisevää toi-
25533: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Riitta           mintaa ja asia on esillä jatkuvasti myös erilaisissa
25534: Prustin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        tiedotusvälineissä. Mammografiaan perustuva
25535: sen n:o 948:                                          rintasyöpäseulonta on lakisääteisesti järjestetty
25536:                                                       50-59-vuotiaille naisille.
25537:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Hyvällä ennaltaehkäisyohjelmalla kyetään
25538:        ryhtyä nykyisen käytännön muuttami-            vähentämään joko taudin ilmaantumista tai sen
25539:        seksi siten, että mamaohjelma toteute-         seurauksia saatavaan hyötyyn nähden kohtuulli-
25540:        taan rintasyövän varhaistoteamisen pe-         sin kustannuksin. Suomessa suositellaan rintojen
25541:        rusohjelmana,joka palvelisi kaikkia nais-      omatoimista tarkkailua, joskaan olemassa ei ole
25542:        ikäryhmiä alkaen 25-vuotiaista?                tieteellisesti pätevää näyttöä siitä, että rintojen
25543:                                                       itsetarkkailu vähentäisi rintasyöpäkuolleisuutta.
25544:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Radiologin tulkitsema mammografia on naisten
25545: vasti seuraavaa:                                      omaehtoista rintojen tarkkailua herkempi ja luo-
25546:                                                       tettavampi menetelmä. Kuitenkin myös mam-
25547:     Kansanterveyslaitoksen 1995 suorittaman           mografian merkityksestä vähentää rintasyöpä-
25548: Suomen aikuisväestön terveyskäyttäytymisseu-          kuolleisuutta on saatu ristiriitaista näyttöä.
25549: rannan mukaan enemmistö naisista tutkii rintan-           Sosiaali- ja terveysministeriö on aikanaan tu-
25550: sa ainakin silloin tällöin. Naisista 5 % tutki itse   kenut mamaohjelman toteutusta taloudellisesti.
25551: rintansa viikoittain, 14% kerran kuussa, 42%          Tämänjälkeen ohjelman toteuttaminen on siirty-
25552: silloin tällöin, 26 % erittäin harvoin ja 11 % ei     nyt osaksi kunnallista terveydenhuollon ehkäise-
25553: ollenkaan. Koulutus ei vaikuta tutkimisfrek-          vää työtä. Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo,
25554: venssiin.                                             etteivät sen toimesta tapahtuvat lisätoimenpiteet
25555:     Rintojen omatoiminen tarkkailu on pitkään         ole tässä vaiheessa tarpeen.
25556: 
25557:      Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1997
25558: 
25559:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
25560:                                            KK 948/1996 vp                                              3
25561: 
25562: 
25563: 
25564: 
25565:                                        Tili Riksdagens Talman
25566: 
25567:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     utgör sporrandet tili dylik kontroll en del av den
25568: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       förebyggande verksamheten inom primärvården
25569: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     och saken behandlas återkommande också i oli-
25570: man Riitta Prusti m.fl. undertecknade spörsmål       ka massmedier. Om ordnandet av bröstcancer-
25571: nr 948:                                              screening som grundar sig på mammografi för
25572:                                                      kvinnor i åldern 50-59 år stadgas i lag.
25573:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          Med ett välfungerande förebyggande program
25574:        ta för att ändra nuvarande praxis så att      går det att minska antingen förekomsten eller
25575:        mamaprogrammet genomförs som ett              följderna av sjukdomen med sådana kostnader
25576:        basprogram för tidigt konstaterande av        som är rimliga med beaktande av den nytta de
25577:        bröstcancer, vilket skulle tjäna alla kvin-   medför. 1 Finland rekommenderas egen kontroll
25578:        noåldersgrupper fr.o.m. 25-åringar?           av brösten även om det inte finns vetenskapligt
25579:                                                      hållbara bevis för att sådan kontroll av brösten
25580:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        skulle minska dödligheten i bröstcancer. Mam-
25581: anföra följande:                                     mografi som toikas av en radiolog är en känsliga-
25582:                                                      re och mt:.r tillförlitlig metod än egen kontroll av
25583:    Enligt den uppföljning av hälsobeteendet hos      brösten. Andå har man motstridiga resultat även
25584: den vuxna befolkningen i Finland som genom-          vad gäller mammografins betydelse vid minskan-
25585: fördes av folkhälsoinstitutet år 1995 undersöker     det av dödligheten i bröstcancer.
25586: majoriteten av kvinnorna sina bröst åtminstone          Social- och hälsovårdsministeriet har tidigare
25587: då och då. Av kvinnorna undersöker 5 % sina          understött mamaprogrammet finansiellt. Efter
25588: bröst varje vecka, 14 % en gång i månaden, 42 %      detta har fullföljandet av programmet blivit en
25589: då och då, 26 % ytterst sällan och 11 % aldrig.      del av det förebyggande arbetet inom hälsovår-
25590: Utbildningsnivån har ingen inverkan på under-        den. Social- och hälsovårdsministeriet anser att
25591: sökningsfrekvensen.                                  det inte i detta skede är motiverat att genom
25592:    Egen kontroll av brösten är en välkänd metod      ministeriets försorg vidta några ytterligare åtgär-
25593: för att upptäcka eventuell bröstcancer. 1 Finland    der.
25594: 
25595:      Helsingforsden 9 januari 1997
25596: 
25597:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
25598:                                             KK 949/1996 vp
25599: 
25600: Kirjallinen kysymys 949
25601: 
25602: 
25603: 
25604: 
25605:                                    Esa Lahtela /sd: Vaikeavammaisten postipalveluiden saavutetta-
25606:                                       vuuden turvaamisesta
25607: 
25608: 
25609:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25610: 
25611:    Postin muuttuminen liikelaitokseksi on joh-        säännösten perusteella ketään ei saa asettaa il-
25612: tanut postitoimipaikkojen vähentymiseen. Pal-         man hyväksyttävää perustetta eri asemaan mm.
25613: veluja on korvattu ns. asiamiesposteilla. Tästä       terveydentilan tai vammaisuuden perusteella.
25614: on aiheutunut muita suurempia ongelmia inva-              Tämän johdosta myös asiamiespostit yhteis-
25615: lideille, jotka ovat tuki- ja liikuntaelinvammai-     kunnan palveluita tarjoavina pisteinä tulisi saada
25616: sia. Erityisen ongelmalliseksi tilanteen ovat         täyttämään em. ehdot siten, että myös vammai-
25617: kokeneet maaseudulla ja syrjäseuduilla asuvat         silla olisi mahdollisuus päästä käyttämään ko.
25618: ihmiset, joiden liikkumismahdollisuudet ovat          palveluita.
25619: mm. julkisten kulkuneuvojen esteellisyyden                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
25620: vuoksi rajoitettuja.                                  jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25621:    Ongelman muodostavat pidentyneet asioimis-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25622: matkat ja monien asiamiespostien varustautu-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25623: mattomuus liikuntaesteisiä huomioon ottaviksi.
25624: Luiskia tai ovia ei ole rakennettu siten, että myös             Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ai-
25625: niistä voisivat pyörätuoJien käyttäjätkin selviy-             konut ryhtyä, että myös asiamiespostien
25626: tyä.                                                          osalta turvataan vaikeavammaisten ih-
25627:    Kuitenkaan perustuslain yhdenvertaisuus-                   misten postipalveluiden saavutettavuus?
25628: 
25629:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1996
25630: 
25631:                                             Esa Lahtela /sd
25632: 
25633: 
25634: 
25635: 
25636: 260017
25637: 2                                           KK 949/1996 vp
25638: 
25639: 
25640: 
25641: 
25642:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25643: 
25644:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        postiasioita, ja esimerkiksi kauppojen ja kios-
25645: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kien yhteydessä toimivat palvelupisteet voivat
25646: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tarjota asiakkaille aikaisempaa pitemmät ja
25647: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-       soveliaammat aukioloajat iltaisin ja viikonlop-
25648: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          puisin. Silloin kun maaseudulla asiakkaalla on
25649: 949:                                                  lähimpään postiin, myös asiamiespostiin, mat-
25650:                                                       kaa kotoa yli viisi kilometriä ja jos alueen pos-
25651:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ai-        tinjakelu hoidetaan autolla, jakelu toimittaa pa-
25652:        konut ryhtyä, että myös asiamiespostien        ketit ja muut kuitattavat lähetykset asiakkaalle
25653:        osalta turvataan vaikeavammaisten ih-          veloituksetta. Asiakas voi tällöin käyttää jake-
25654:        misten postipalveluiden saavutettavuus?        lun palveluja postin lähettämiseen. Sellaisella
25655:                                                       liikuntarajoitteisella henkilöllä, joka asuu yksin
25656:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          omakotitalossa, on myös mahdollisuus saada
25657: vasti seuraavaa:                                      postinsa maksutta kotiovelle saakka, jolloin
25658:                                                       hänen ei tarvitse noutaa postia omasta postilaa-
25659:    Suomen Posti Oy turvaa Postin peruspalvelu-        tikostaan. Postin jakelupalveluja voi myös täl-
25660: jen saatavuuden Suomen jokaisessa kunnassa.           löin käyttää postin lähettämiseen.
25661: Postin liikelaitostumisella ja yhtiöittämisellä ei       Posti turvaa postipalveluiden saatavuuden
25662: esimerkiksi ole ollut siihen vaikutusta. Postien      1 700 postin lisäksi myös jakamalla postia arki-
25663: määrä on 1990-luvun alkupuolella suoritetun           päivittäin kotitalouksiin ja yrityksiin. Lisäksi yli
25664: verkostosaneerauksen jälkeen pysynyt entisel-         3 000 jälleenmyyjää myy postimerkkejä ja posti-
25665: lään eli noin 1 700 postissa. Osaa posteista hoide-   kortteja, ja kirjeitä voijättää postitettavaksi noin
25666: taan muiden palveluyritysten yhteydessä. Pos-         14 000 kirjelaatikkoon. Posti on pyrkinyt sijoit-
25667: teissa saatavat palvelut ovat samat riippumatta       tamaan kirjelaatikot siten, että liikuntarajoittei-
25668: siitä, tarjoaako palvelun postilainen vai posti-      set henkilöt pystyvät jättämään niihin postia.
25669: yrittäjä. Tulevaisuudessa palveluyrittäjien ylläpi-   Käytössä on myös erityisiä inva-kirjelaatikoita,
25670: tämät postit muodostavatkin Postin palvelupis-        joita on tarkoitus kehitellä edelleen.
25671: teiden verkostosta suurimman osan.                       Postin tavoitteenaja sen yhteistyökumppanei-
25672:     Posti on aktiivisesti kehittänyt postipalvelu-    na toimivien postiyrittäjien tavoitteena on
25673: jen saatavuutta ja helppoutta luomalla lak-           palvella kaikkia asiakkaitaan mahdollisimman
25674: kautettujen postikonttoreiden toimintaa jatka-        joustavasti, jolloin hyvään asiakaspalveluun
25675: maan asiamiespostiverkoston. Asiakkaat voivat         saattaa kuulua postipalveluiden saatavuuden
25676: asiamiesposteissa hoitaa normaalisti kaikkia          parantaminen rakennusteknisin ratkaisuin.
25677: 
25678:      Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1997
25679: 
25680:                                                                 Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
25681:                                             KK 949/1996 vp                                             3
25682: 
25683: 
25684: 
25685: 
25686:                                         Tili Riksdagens Talman
25687: 
25688:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       butiker och kiosker kan erbjuda kunderna längre
25689: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        öppettider på kvällarna och under veckosluten.
25690: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      Om avståndet från hemmet tili den närmaste
25691: man Esa Lahtela undertecknade spörsmål nr             posten, även postombuden, är på landsbygden
25692: 949:                                                  mer än fem kilometer och om i regionen posten
25693:                                                       utbärs med bil, lämnas sådana paket eller post-
25694:             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      försändelser som skall kvitteras avgiftsfritt tili
25695:         ta för att också i fråga om ombudspost-       hushållen i samband med postutbärning. Kun-
25696:         kontoren trygga de gravt handikappades        den kan i dessa fall använda sig av distributions-
25697:         tillgång tili posttjänster?                   tjänsterna för att skicka sin post. Rörelse- och
25698:                                                       funktionshindrade personer som bor ensamma i
25699:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         egnahemshus har också möjlighet att få sin post
25700: anföra följande:                                      hemburen utan kostnader, varvid de inte behöver
25701:                                                       hämta sin post från den egna postlådan. Också i
25702:    Posten Finland Ab tryggar tillgången på Pos-       dessa fall kan postens distributionstjänst använ-
25703: tens bastjänster i alla Finlands kommuner. Pos-       das för att sända post.
25704: tens omvandling tili affårsverk och bolagisering         Posten tryggar tillgängligheten av posttjänster
25705: har t.ex. inte påverket detta. Antalet postkontor     genom de 1 700 postkontoren och genom att
25706: är efter nätverkssaneringen under 1990-talet lika     varje vardag bära ut post tili hushåll och företag.
25707: som tidigare dvs. ca 1 700 postkontor. En del av      Utöver detta säljer 3 000 återf6rsäljare frimärken
25708: postkontoren verkar i anslutning tili andra servi-    och postkort och det är möjligt att lämna brev i
25709: ceföretag. Posttjänsterna är de samma oberoen-        14 000 postlådor. Posten har försökt placera lå-
25710: de av om det är ett postkontor eller en postföreta-   dorna så att det är möjligt för rörelsehindrade
25711: gare som erbjuder dem. 1 framtiden kommer             personer att lämna posten i dem. Specialkonstru-
25712: postkontor som upprätthålls av postföretagare         erade inva-postlådor finns också att tillgå och
25713: att utgöra den största gruppen av servicepunkter      avsikten är att vidareutveckla dem.
25714: i Postens servicenät.                                    Postens mål och målet för de postföretagare
25715:    Posten har aktivt utvecklat tillgången på och      som verkar som postens samarbetsparter är att
25716: lättillgängligheten av posttjänster genom att ska-    betjäna alla kunder på smidigt som möjligt, var-
25717: pa ett postombudsnät. På postombudskontoren           vid god kundservice kan innefatta förbättrad till-
25718: kan kunderna sköta alla normala postärenden           gäng tili posttjänster genom byggnadstekniska
25719: och servicepunkter i anslutning tili exempelvis       åtgärder.
25720: 
25721:        Helsingforsden 10 januari 1997
25722: 
25723:                                                                    Trafikminister Tuula Linnainmaa
25724:                                          KK 950/1996 vp
25725: 
25726: Kirjallinen kysymys 950
25727: 
25728: 
25729: 
25730: 
25731:                                  Esa Lahtela /sd: Valtatie 6:n ja kantatie 70:n risteysjärjestelyjen
25732:                                     parantamisesta Onkamon kylässä Tohmajärvellä
25733: 
25734: 
25735:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
25736: 
25737:    Tohmajärven kunnassa 6-tien Onkamon ris-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
25738: teys on vilkkaasti liikennöity solmukohta. Huo-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25739: mattava osa henkilö- ja tavaraliikenteestä, mikä   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25740: kulkee Värtsilän raja-aseman kautta Venäjän        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25741: Karjalaan sekä vastavuoroisesti Suomeen, käyt-
25742: tää juuri tätä risteystä. Liikenneturvallisuuden               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25743: osalta risteys on vaarallinen, mistä todisteena             ryhtyä, että Tohmajärven kunnassa On-
25744: ovat tilastoidut liikennevahingot.                          kamon kylässä sijaitsevan 6-tienja kanta-
25745:    Koska kysymyksessä on Suomen puoleiseen                  tie 70:n risteyksen järjestelyt saataisiin
25746: rajanläheiseen liikenneinfraan kuuluva kehittä-             mahdollisimman pikaisesti korjauksen
25747: mishanke, se mitä parhaimmin sopisi EU:n Inter-             alle ja hanke voitaisiin mahdollisesti ra-
25748: reg-hankkeeksi.                                             hoittaa Interreg-rahoituksen avulla?
25749: 
25750:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1996
25751:                                           Esa Lahtela /sd
25752: 
25753: 
25754: 
25755: 
25756:  260017
25757: 2                                         KK 950/1996 vp
25758: 
25759: 
25760: 
25761: 
25762:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
25763: 
25764:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Tielaitos yhtyy kysymyksen perusteluissa ole-
25765: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       vaan kuvaukseen ja pitää Onkamon liittymän
25766: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     parantamista kiireellisenä. Hankkeeseen kuuluu
25767: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-     varsinaisen liittymäalueen lisäksi vaativia pohja-
25768: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            vedensuojaustöitä ja 2,2 km kevyen liikenteen
25769: n:o 950:                                            tietä kantatien 70 varteen Onkamon kylän koh-
25770:                                                     dalle. Kustannusarvio on 3,8 milj. mk ja tiesuun-
25771:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      nitelma on valmis.
25772:        ryhtyä, että Tohmajärven kunnassa On-           Tielaitos on esittänyt Karjalan Interreg II
25773:        kamon kylässä sijaitsevan 6-tien ja kanta-   -ohjelman hallinto komitealle, että po. hanke hy-
25774:        tie 70:n risteyksen järjestelyt saataisiin   väksyttäisiin EU:n rahoitustuen piiriin. Hank-
25775:        mahdollisimman pikaisesti korjauksen         keen kansallinen rahoitusosuus on suunniteltu
25776:        alle ja hanke voitaisiin mahdollisesti       toteutettavaksi työllisyysmäärärahoista.
25777:        rahoittaa Interreg-rahoituksen avulla?
25778: 
25779:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
25780: vasti seuraavaa:
25781:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1997
25782: 
25783: 
25784:                                                              Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
25785:                                            KK 950/1996 vp                                             3
25786: 
25787: 
25788: 
25789: 
25790:                                         Tili Riksdagens Talman
25791: 
25792:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Vägverket är av samma åsikt beträffande
25793: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       skildringen i frågans motivering och anser att
25794: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     fårbättring av Onkamo-anslutningen skall utfö-
25795: man Esa Lahtela undertecknade spörsmål               ras skyndsamt. Projektet omfattar vid sidan av
25796: nr 950:                                              det egentliga anslutningsområdet krävande
25797:                                                      skyddsarbeten av grundvatten och 2,2 km lång
25798:              Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    väg får lätt trafik vid stamväg 70 i byn Onkamo.
25799:           ta för att ändra arrangemangen i kors-     Kostnadsförslaget är 3,8 miljoner mark och väg-
25800:           ningen mellan riksväg 6 och stamväg 70 i   planen är fårdig.
25801:           kommunen Tohmajärvi i byn Onkamo så           Vägverket har föreslagit förvaltningskommit-
25802:           snart som möjligt och får att projektet    ten för Kareliens Interreg II -program att ovan
25803:           eventuellt kan finansieras med hjälp av    nämnda projekt skall täckas med finansierings-
25804:           Interreg-programmet?                       stöd från EU. Den nationella finansieringsande-
25805:                                                      len skall enligt planen finansieras med sysselsätt-
25806:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ningsmedel.
25807: anföra följande:
25808:      Helsingforsden 7 januari 1997
25809: 
25810:                                                                  Trafikminister Tuula Linnainmaa
25811:                                              KK 951/1996 vp
25812: 
25813: Kirjallinen kysymys 951
25814: 
25815: 
25816: 
25817: 
25818:                                     Eero Lämsä /kesk ym.: Jalkahoidon saamisen tasapuolisesta tur-
25819:                                        vaamisesta
25820: 
25821: 
25822:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
25823: 
25824:    Terveyskeskukset myöntävät asiakkaille osto-        merkitään vain opistotason jalkojenhoitajatut-
25825: sopimuksena erilaisia palveluja lakiin perustuen.      kinnon suorittaneet jalkojenhoitajat
25826: Muun muassa diabeetikot ja reumaatikot saavat              Syrjäseuduilla, jossa matkakustannukset ovat
25827: jalkojen hoidon ilmaiseksi. Jalkojen hoito ei ole      suurimmat, jalkojen hoidosta vastaavat kunto-
25828: ylellisyyttä, vaan aivan välttämätöntä monille         hoitajan koulutuksen saaneet jalkojenhoitajat.
25829: potilaille. Diabeetikoille tulee pienistäkin laimin-   Opistotason jalkojenhoitajia on koulutettu niin
25830: lyönneistä elinikäisiä muutoksia, jotka voivat         vähän, ettei heidän palvelujaan ole saatavilla
25831: pahimmillaan johtaa jalan amputaatioon. Mo-            maanjoka kunnassa. Kansalaiset ovat näin ollen
25832: net reumaatikot puolestaan tarvitsevat säännöl-        eriarvoisessa tilanteessa matkakorvausten osal-
25833: lisesti uudet muotoilutuet varpaiden väleihin,         ta.
25834: jotta varpaat eivät vääntyisi.                             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
25835:     Vaikka jalkojen hoito on ilmaista, saa potilas     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25836:  matkakuluista vain sairausvakuutuslain mukai-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25837:  sen korvauksen. Sairausvakuutuslain mukaan            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25838:  matkakorvaus maksetaan ainoastaan, mikälijal-
25839:  kojen hoitaja on saanut asianmukaisen ammatti-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25840:  koulutuksen. Asianmukaisen koulutuksen saa-                  ryhtyä, jotta kansalaiset saatettaisiin sai-
25841:  neena pidetään vain sellaista henkilöä, joka on              rauden hoidon edellyttämän jalkahoidon
25842:  merkitty terveydenhuollon oikeusturvakeskuk-                 matkakustannusten suhteen tasa-arvoi-
25843:  sen pitämään luetteloon. Tällaiseen luetteloon               seen asemaan?
25844: 
25845:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1996
25846:                       Eero Lämsä /kesk                         Jukka Vihriälä /kesk
25847:                       Veijo Puhjo /va-r                        Iivo Polvi /vas
25848: 
25849: 
25850: 
25851: 
25852:  260017
25853: 2                                           KK 951/1996 vp
25854: 
25855: 
25856: 
25857: 
25858:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25859: 
25860:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        se tehdyistä matkoista johtuvat matkakustan-
25861: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         nukset kokonaan siltä osin kuin ne ylittävät yh-
25862: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       densuuntaiselta matkalta 45 markkaa, kuitenkin
25863: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eero Läm-        enintään vahvistetun taksan mukaiseen määrään
25864: sän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          saakka. Jos vakuutetun sairausvakuutuslain mu-
25865: n:o 951:                                              kaan maksettavaksi jäävät enintään taksan mu-
25866:                                                       kaiset matkakustannukset ylittävät saman ka-
25867:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        lenterivuoden aikana 900 markkaa, vuotuisen
25868:        ryhtyä, jotta kansalaiset saatettaisiin sai-   omavastuun ylittävä osa matkakustannuksista
25869:        rauden hoidon edellyttämänjalkahoidon          korvataan kokonaan, kuitenkin enintään vahvis-
25870:        matkakustannusten suhteen tasa-arvoi-          tetun taksan mukaiseen määrään saakka.
25871:        seen asemaan?                                      Asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneel-
25872:                                                       Ia henkilöllä tarkoitetaan sairausvakuutusase-
25873:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tuksen 5 §:n mukaan henkilöä, jonka terveyden-
25874: vasti seuraavaa:                                      huollon oikeusturvakeskus on sairaanhoitajana,
25875:                                                       kätilönä, fysioterapeuttina, laboratoriohoitaja-
25876:     Kansanterveyslain 14 §:n 1 momentin 2 koh-        na tai erikoishammasteknikkona merkinnyt ter-
25877: dan mukaan kunnan tulee kansanterveystyöhön           veydenhuoltohenkilöstöstä pitämäänsä luette-
25878: kuuluvina tehtävinä järjestää kunnan asukkai-         loon.
25879: den sairaanhoito, johon luetaan lääkärin suorit-          Asetukseen ei tällä hetkellä sisälly jalkojenhoi-
25880: tama tutkimus ja hänen antamansa tai valvo-           tajaa itsenäisenä ammatinharjoittajana. Jalko-
25881: mansa hoito ja lääkinnällinen kuntoutus sekä          jenhoitajan suorittamasta urea-hoidosta myön-
25882: ensiavun antaminen kunnan alueella. Kuntajär-         netään sairausvakuutuskorvaus, jos hoito anne-
25883: jestää palvelut joko itse tai ns. ostopalveluna       taan lääkärin määräämänä sairaanhoitotoimen-
25884: ostamalla palvelut kunnan ulkopuoliselta pal-         piteenä lääninhallituksen hyväksymässä laitok-
25885: velun tuottajalta. Sosiaali- ja terveydenhuollon      sessa. Tällöin laitoksen lääkäri vastaa annetun
25886: asiakasmaksuista annetun lain 1 §:n mukaan            hoidon lääketieteellisestä tasosta. Urea-hoidosta
25887: kunnallisista terveyspalveluista voidaan periä        voidaan korvaus myöntää myös silloin, kun toi-
25888: maksu palvelujen käyttäjältä, jollei lailla toisin    menpiteen suorittajana on lääkärin määräämänä
25889: säädetä.                                              sairaanhoitaja. Jalkojenhoitajan itsenäisenä am-
25890:     Sairausvakuutus korvaa yksityisen terveyden-      matinharjoittajana antamasta hoidosta sairaus-
25891: huollon terveyspalvelujen käyttamisestä aiheu-        vakuutuskorvausta ei myönnetä. Tällöin ei
25892: tuneita kustannuksia. Sairaanhoitona korvataan        myöskään matkojen korvaaminen ole pääsään-
25893: sairausvakuutuslain 5 §:n 1 momentin mukaan           toisesti mahdollista. Jotta jalkojenhoitajien itse-
25894: mm. lääkärin antama hoito sekä lääkärin mää-          näisenä ammatinharjoittajana antamasta hoi-
25895: räämä asetuksella tarkemmin säädetyssä laitok-        dosta ja hoitoon liittyvistä matkoista olisi mah-
25896: sessa annettu hoito. Sairausvakuutuslain nojalla      dollista sairausvakuutuskorvausta myöntää, tu-
25897: ei lain 11 a §:n mukaisesti suoriteta vakuutetulle    lisi heitä koskeva ammattinimike lisätä sairaus-
25898: korvausta tämän terveyskeskukselle sairaanhoi-        vakuutusasetuksen 5 §:ään sisältyvään luette-
25899: dosta maksamasta määrästä. Vakuutetulle kor-          loon. Edellyttämällä, että asianomainen amma-
25900: vataan lain 5 §:n mukaan lääkärin, asianmukai-        tinharjoittaja on merkitty terveydenhuollon oi-
25901: sen ammattikoulutuksen saaneen henkilön tai           keusturvakeskuksen pitämään rekisteriin, var-
25902: vakuutetun sairausvakuutuslain mukaan kor-            mistetaan ammatinharjoittajan pätevyys ja an-
25903: vattavan sairauden johdosta suorittamat matka-        nettavan hoidon taso.
25904: kustannukset. Lain 10 §:n mukaan vakuutetulle             Sairausvakuutuksen kehittämistoimikunta
25905: korvataan lääkäriin, sairaanhoitolaitokseen, la-      esitti mietinnössään (1987:34) sairausvakuutuk-
25906: boratorioon, röntgenlaitokseen tai asianmukai-        sen laajennuksia ja muutoksia. Näitä olisivat
25907: sen ammattikoulutuksen saaneen henkilön luok-         mm. sairauden ehkäisyn, toimintaterapian, koh-
25908:                                             KK 951/1996 vp                                             3
25909: 
25910: dehieronnan, puheterapian ja neuropsykologi-          dellisista syistä toteuttaa. Tärkeämpää kuin tie-
25911: sen kuntoutuksen, kaikkien lääkinnälliseen kun-       tyn yksittäisen hoidon korvaaminen, olisi aloit-
25912: toutukseen liittyvien matkojen ja ns. sarjamatko-     taa pitkän tähtäimen toimintaohjelman laatimi-
25913: jen, jalkahoidon, siteiden, lastojen, tukisiteiden    nen siitä, millä tavalla sairausvakuutusta tulisi
25914: ja muiden apuvälineiden, sädehoidon takia tar-        kehittää ja mitkä olisivat kiireellisimmät kehittä-
25915: peellisen hammashoidon ja hammastapaturmien           miskohteet.
25916: hoidon sekä yliopistojen hammaslääketieteen              Suomessa omaksutun terveyspoliittisen ajat-
25917: laitosten perimien eräiden maksujen korvaami-         telun mukaisesti kunnalla on terveyspalvelujen
25918: nen. Jalkahoidon osalta toimikunta katsoi hoi-        järjestämisvastuu. Sosiaali- ja terveysministeriön
25919: don olevan olennainen osa eräiden sairauksien,        tavoitteena on kehittää sairausvakuutusjärjestel-
25920: kuten diabeteksen ja reuman, hoitoa sekä välttä-      mää siten, että kansalaisilla säilyy kunnallisen
25921: mätön vaikeita kynsi-infektioita hoidettaessa.        terveydenhuollon rinnalla vaihtoehtoinen yksi-
25922: Toimikunnan ehdotuksen mukaan sairausva-              tyisten terveydenhoitopalvelujen käyttömahdol-
25923: kuutuskorvaus voitaisiin myöntää, jos jalkahoi-       lisuus,jota yhteiskunta tukee, muttajossa kansa-
25924: don aiheena on sokeritaudin, nivelreuman, kyn-        laisen lopullinen oma kustannusosuus on aina
25925: situlehduksen, psoriasiksen taijonkin muun näi-       suurempi yksityisten kuin julkisten palvelujen
25926: hin verrattavan sairauden takia tarpeellinen hoi-     käyttämisestä. Tavoitteena on jatkossa sairaus-
25927:  to. Toimikunnan esittämistä muutoksista on           vakuutuksen kehittämistoimikunnan ja sairaan-
25928:  vain pieni osa tähän mennessä toteutunut.            hoitovakuutustoimikunnan (1993:29) työn poh-
25929:     Paitsi jalkojenhoitajan, myös psykologin,         jalta valtiontalouden mahdollisuudet huomioon
25930:  hammashuoltajan ja ravitsemusterapeutin itse-        ottaen selkiyttääjulkisenja yksityisen terveyden-
25931:  näisenä ammatinharjoittajana antamien palvelu-       huollon välistä työnjakoa kohdentamalla sai-
25932: jen saattamista sairausvakuutuskorvauksen pii-        rausvakuutuskorvauksiin nykyisin käytettävissä
25933:  riin on viime aikoina esitetty. Esityksiä sairaus-   olevat varat siten, että niitä ohjataan uudelleen
25934:  vakuutuksen laajentamisesta koskemaan uusia          ottaen huomioonjulkisen terveydenhuollon pal-
25935:  hoitomuotoja on nähty vaikeaksi valtiontalou-        velut.
25936:      Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1997
25937: 
25938:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
25939: 4                                            KK 951/1996 vp
25940: 
25941: 
25942: 
25943: 
25944:                                           Tili Riksdagens Talman
25945: 
25946:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        fastställda taxan. Om de resekostnader som den
25947: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          försäkrade själv skall betala enligt sjukförsäk-
25948: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        ringslagen under ett och samma kalenderår över-
25949: man Eero Lämsä m.fl. undertecknade spörsmål             stiger 900 mark skall den överskjutande delen
25950: nr951:                                                  helt och hållet ersättas, dock högst tili ett belopp
25951:                                                         enligt den fastställda taxan.
25952:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-             Med en person med behörig yrkesutbildning
25953:         ta för att medborgarna skall bli likställda     avses enligt 5 § sjukförsäkringsförordningen en
25954:         i fråga om resekostnader för sådan fot-         person som rättsskyddscentralen för hälsovår-
25955:         vård som är nödvändig för behandling av         den infört i förteckningen över hälsovårdsperso-
25956:         sjukdom?                                        nal såsom sjukskötare, barnmorska, fysiotera-
25957:                                                         peut, laboratorieskötare eller specialtandtekni-
25958:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           ker.
25959: anföra följande:                                            Förordningen omfattar inte för tillfållet såda-
25960:                                                         na fotvårdare som är självständiga yrkesutövare.
25961:     Enligt 14 § 1 mom. 2 punkten folkhälsolagen         För den urea-behandling som fotvårdare ger be-
25962: åligger det kommunen att inom folkhälsoarbetet          viljas sjukförsäkringsersättning, om vården ges
25963: ordna invånarnas sjukvård, tili viiken hänförs          som en sjukvårdsåtgärd föreskriven av läkare i en
25964: undersökning som utförs av läkare och av honom          av länsstyrelsen godkänd anstalt. Härvid har lä-
25965: given eller övervakad vård och medicinsk rehabi-        karen på anstalten ansvaret för vårdens medicin-
25966: litering samt första hjälp inom kommunen.               ska kvalitet. Ersättning kan också beviljas för
25967: Kommunen ordnar antingen servicen själv eller           urea-behandling som utförs av en sjukskötare
25968: köper den av någon utomstående producent i              utsedd av en läkare. Sjukförsäkringsersättning
25969: form av s.k. köptjänster. Enligt 1 § lagen om           beviljas inte för vård som ges av en fotvårdare
25970: klientavgifter inom social- och hälsovården kan         som är självständig yrkesutövare. Härvid är det i
25971: en avgift uppbäras för kommunala hälsovårds-            regel inte heller möjligt att få reseersättning. För
25972: tjänster hos den som använder servicen, om inte         att sjukförsäkringsersättning skall kunna bevil-
25973: något annat stadgas genom lag.                          jas för vård som ges av fotvårdare som är själv-
25974:     Sjukförsäkringen ersätter kostnader som upp-        ständiga yrkesutövare och för resor på grund av
25975: står då hälso- och sjukvårdstjänster inom den           vården, bör den yrkesbeteckning som gäller för
25976: privata hälso- och sjukvården utnyttjas. Enligt         dem fogas tili den förteckning som ingår i 5 §
25977: 5 § 1 mom. sjukförsäkringslagen ersätts såsom           sjukförsäkringsförordningen. Kravet på att ifrå-
25978: sjukvård bl.a. av läkare given vård samt av läkare      gavarande yrkesutövare skall finnas upptagen i
25979: föreskriven behandling i anstalter som närmare          rättsskyddscentralens för hälsovården register
25980: anges i förordning. Med stöd av sjukförsäkrings-        utgör en garanti för att yrkesutövaren är kom-
25981: lagen betalas enligt 11 a § ingen ersättning tili       petent och att vården har en viss standard.
25982: försäkrad för belopp som han har betalt tili en             Kommissionen för utvecklande av sjukförsäk-
25983: hälsovårdscentral för sjukvård. Den försäkrade          ringen föreslog i sitt betänkande (1987:34) vissa
25984: får enligt 5 § ersättning för av läkare, person med     utvidgningar av och förändringar i sjukförsäk-
25985: behörig yrkesutbildning eller försäkrad erlagda         ringen. Dessa kunde bl.a. vara ersättning av före-
25986: resekostnader föranledda av sjukdom, för viiken         byggande av sjukdom, verksamhetsterapi, riktad
25987: ersättning utgår enligt sjukförsäkringslagen. En-       massage, talterapi och neuropsykologisk rehabi-
25988: ligt 10 § skall den försäkrade få full ersättning för   litering, alla resor som hänför sig tili medicinsk
25989: resekostnader som beror på besök hos läkare,            rehabilitering och s.k. serieresor, fotvård, för-
25990: sjukvårdsanstalt, laboratorium, röntgeninstitut         band, spjälor, stödförband och övriga hjälpme-
25991: eller hos någon som har behörig yrkesutbildning,        del, tandvård som är nödvändig på grund av
25992: tili den del kostnaderna för en enkelresa översti-      radiotempi och vård av tänder som skadats vid
25993: ger 45 mark, dock högst tili ett belopp enligt den      olyckor samt vissa avgifter som uppbärs av uni-
25994:                                               KK 951/1996 vp                                            5
25995: 
25996: versitetens odontologiska institutioner. Kom-              Enligt det hälsopolitiska tänkande som man
25997: missionen ansåg att fotvård utgör en väsentlig del      omfattat i Finland är det kommunen som har
25998: av behandlingen av vissa sjukdomar, såsom dia-          ansvaret för att hälso- och sjukvårdstjänster ord-
25999: betes och reuma, samt en oundgänglig del av             nas. Social- och hälsovårdsministeriet har som
26000: behandlingen av svåra nagelinfektioner. Enligt          mål att utveckla sjukförsäkringssystemet så att
26001: kommissionens förslag skulle sjukförsäkringser-         medborgarna vid sidan av den kommunala
26002: sättning kunna beviljas om fotvården är nödvän-         hälso- och sjukvården fortfarande alternativt
26003: dig på grund av behandling av sockersjuka, led-         kan utnyttja privata hälso- och sjukvårdstjänster
26004: gångsreumatism, nagelinfektion, psoriasis eller         som får stöd av samhället. Men medborgarnas
26005: någon annan med dessa jämförbar sjukdom. Tills          andel av kostnaderna skall slutligen alltid vara
26006: vidare har endast en del av kommissionens före-         större då de utnyttjar privata tjänster än då de
26007: slagna ändringar genomförts.                            utnyttjar offentliga tjänster. Utgående från det
26008:    Under densenaste tiden har det föreslagits att       arbete som kommissionen för utvecklande av
26009: sjukförsäkringsersättning också skall beviljas för      sjukförsäkringen och sjukvårdsförsäkringskom-
26010: sådana tjänster som tillhandahålls av psykolo-          missionen (1993:29) utfört samt med beaktande
26011: ger, tandhygienister och näringsterapeuter som          av de statsekonomiska möjligheterna har man i
26012: är självständiga yrkesutövare. Av statsekono-           fortsättningen för avsikt att klargöra arbetsför-
26013: miska skäl har det varit svårt att driva igenom         delningen mellan den offentliga och den privata
26014: förslag tili att sjukförsäkringen skall utvidgas tili   hälso- och sjukvården genom att de medel som
26015: nya vårdformer. Det är viktigare att göra upp ett       står tili förfogande för sjukförsäkringsersätt-
26016: verksamhetsprogram på lång sikt om hur sjuk-            ningar omfördelas med beaktande av de offentli-
26017: försäkringen borde utvecklas och om de åtgärder         ga hälso- och sjukvårdstjänsterna.
26018: som är mest brådskande än att försoka genomfö-
26019: ra att ersättning beviljas för en viss typ av vård.
26020:       Helsingforsden 9 januari 1997
26021: 
26022:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
26023:                                              KK 952/1996 vp
26024: 
26025: Kirjallinen kysymys 952
26026: 
26027: 
26028: 
26029: 
26030:                                     Esko-Juhani Tennilä Iva-r ym.: Ivalon ja Rajajoosepin välisen tien
26031:                                        peruskorjaamisesta
26032: 
26033: 
26034:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
26035: 
26036:     Ivalo-Rajajooseppi-Murmansk-tie on tällä           tieverkon ylläpitoon, joten uuden kantatien ra-
26037: hetkellä tärkein ja ainoa virallinen tieyhteys Suo-    kentaminen näillä perustienpitoon tarkoitetuilla
26038: men Lapin ja Kuolan alueen välillä. Tämä yhteys        määrärahoilla tuntuu kohtuuttoman kovalta
26039: on liikenneministeriön päätöksellä 2.12.1993           vaatimukselta ja se lohkaisisi ison osan läänin
26040: muutettu kanta tieksi. Kantatienumerointi toteu-       muun tiestön parantamisesta. Perustienpidon ra-
26041: tettiin keväällä 1996. Kantatieksi (kantatie 91)       hoituksella näin ison hankkeen (ka. noin 65 milj.
26042: osoitettu yhteys on ainoa täysin rakentamaton          mk) toteuttaminen tulee lisäksi kestämään hyvin
26043: pääväylä Suomessa. Tie on sorapäällysteinen,           pitkän ajan.
26044: kapea, mäkinen ja mutkainen eikä missään ta-              Onkin tarpeen saada kantatieyhteyden paran-
26045: pauksessa täytä kantatielle asetettuja vaatimuk-       taminen valtakunnalliseen kehittämisohjelmaan
26046: sia. Kansainvälisen rekkaliikenteen lisääntyessä       (INFRA-ohjelma). Tässä tarkoituksessa Lapin
26047: tie on osoittautunut erittäin ongelmalliseksi pait-    tiepiiri on ryhtynyt laatimaan liikenne- ja yhteis-
26048: si liikennöitävyyden myös liikenneturvallisuu-         kuntataloudellista selvitystä Ivalo-Rajajoosep-
26049: den kannalta.                                          pi (Murmansk) -tieyhteyden merkityksestä poh-
26050:     Lapin tiepiirillä on valmis tiesuunnitelma         joisen Suomen ja koko kalottialueen elinkeino-
26051: Akujärvi-Rajajooseppi-tien parantamiseksi.             elämälle. Konsulttien tekemä selvitys valmistuu
26052: Kyseinen hanke ei kuitenkaan ole päässyt mu-           keväällä 1997.
26053: kaan valtakunnalliseen tieverkon kehittämisoh-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
26054: jelmaan. Piirin käsityksen mukaan kysymys on           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26055: periaatteessa uuden tien rakentamisesta, sillä ny-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26056:  kyistä tierakennetta ei voida juurikaan hyödyn-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26057:  tää olemattoman rakenteen ja huonon geomet-
26058:  rian vuoksi.                                                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
26059:      Lapin tiepiiri on aloittamassa ensi vuonna tien          Ivalo-Rajajooseppi (Murmansk) -tien
26060:  parantamisen perustienpitorahoilla (noin 6 milj.             saamiseksi valtakunnalliseen kehittämis-
26061:  mk) välillä Akujärvi-Kolmosjoki. Viime vuosi-                ohjelmaan ja tien korjaamisen rahoitta-
26062:  na jatkuvasti pienentyneet perustienpitorahat                miseksi?
26063:  olisi kuitenkin suunnattava pääasiassa olevan
26064: 
26065:       Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1996
26066: 
26067:           Esko-Juhani Tennilä /va-r       Hannu Takkula /kesk             Maija Rask /sd
26068:           Asko Apukka /vas                Ossi Korteniemi /kesk           Hannes Manninen /kesk
26069:                                           Maria Kaisa Aula /kesk
26070: 
26071: 
26072: 
26073: 
26074:  260017
26075: 2                                         KK 952/1996 vp
26076: 
26077: 
26078: 
26079: 
26080:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
26081: 
26082:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      250-320 autoa/vrk ja sen perusparantaminen
26083: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       maksaa noin 70 milj. mk. Tieyhteyden paranta-
26084: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     misen perusteita tarkasteleva yhteiskuntatalou-
26085: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-       dellinen selvitys valmistuu keväällä 1997.
26086: hani Tennilän ym. näin kuuluvan kirjallisen ky-         Hanketta ei ole toistaiseksi ollut mahdollista
26087: symyksen n:o 952:                                   sijoittaa lähivuosien kehittämishankkeiden oh-
26088:                                                     jelmiin. Tietä ylläpidetään sekä myös vähitellen
26089:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy     parannetaan perustienpidon määrärahoin. Syk-
26090:        Ivalo-Rajajooseppi (Murmansk) -tien          syllä 1996 on aloitettu Ruoho-ojan sillan ja Tai-
26091:        saamiseksi valtakunnalliseen kehittämis-     menajan kohdan parantaminen (kustannusarvio
26092:        ohjelmaan ja tien korjaamisen rahoitta-      2,3 milj. mk). Rajajoosepin tullialueenjärjestelyt
26093:        miseksi?                                     (kustannusarvio 3,35 milj. mk) on tarkoitus to-
26094:                                                     teuttaa vuosina 1997-1998. Hankkeille on anot-
26095:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tu EU:n tukea.
26096: vasti seuraavaa:                                        Perustienpidon rahoituksella on tarkoitus
26097:                                                     myös käynnistää parantaminen Akujärven puo-
26098:   Tieyhteys Ivalo (Akujärvi)-Rajajooseppi ei        leisessa päässä vuonna 1997. Hankkeen kesto
26099: vastaa nykykunnossaan kantavuudeltaan eikä          muodostuu kuitenkin näin edeten varsin pitkäk-
26100: geometrialtaan matkailuliikenteen, puuta varalii-   si, joten myös mahdollisuuksia toteutukseen tie-
26101: kenteen eikä muunkaan raskaan liikenteen vaati-     verkon kehittämishankkeena tai työllisyysrahoi-
26102: muksia. Keväisin tiellä on painorajoitus.           tuksella tullaan selvittämään.
26103:   Tien nykyinen liikennemäärä on keskimäärin
26104: 
26105:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1997
26106:                                                              Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
26107:                                           KK 952/1996 vp                                               3
26108: 
26109: 
26110: 
26111: 
26112:                                       Tili Riksdagens Talman
26113: 
26114:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    mark. En samhällsekonomisk utredning i viiken
26115: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-      grunder för förbättring av vägförbindelsen un-
26116: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags-    dersöks blir fårdig på våren 1997.
26117: man Esko-Juhani Tennilä m.fl. undertecknade            Tills vidare har det inte varit möjligt att ta med
26118: spörsmål nr 952:                                    projektet i utvecklingsprogrammen under de
26119:                                                     närmaste åren. Vägen upprätthålls och så små-
26120:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      ningom även förbättras med hjälp av anslag för
26121:        ta för att få vägen mellan Ivalo och Raja-   basväghållning. På hösten 1996 inleddes förbätt-
26122:        jooseppi (Murmansk) att omfattas av ett      ringen av Ruoho-oja bro och vägen i Taimenoja
26123:        riksomfattande utvecklingsprogram och        (kostnadsförslag 2,3 miljoner mark). Det är me-
26124:        finansiera reparering av vägen?              ningen att vidta åtgärder i Rajajooseppi tullom-
26125:                                                     råde (kostnadsförslag 3,35 miljoner mark)
26126:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       1997-1998. Stöd för projekten har begärts av
26127: anföra följande:                                    EU.
26128:                                                        Det är meningen att använda medel för bas-
26129:    Vägförbindelsen mellan Ivalo (Akujärvi) och      väghållningen även för förbättring av Akujärvi
26130: Rajajooseppi motsvarar inte i sitt nuvarande        sidan av vägen år 1997. Med detta tidsschema blir
26131: skick kraven på turisttrafik, vedtrafik och annan   projektet dock mycket långvarigt, så man kom-
26132: tung trafik i fråga om bärkraft och geometri. På    mer även att undersöka om det är möjligt att
26133: våren gäller en viktrestriktion på vägen.           utföra projektet som utvecklingsprojekt för väg-
26134:    Trafikflödet är i medeltal250-320 bilar/dygn     nätet eller med sysselsättningsmedel.
26135: och ombyggnaden av vägen kostar ca 70 miljoner
26136:      Helsingforsden 7 januari 1997
26137:                                                                  Trafikminister Tuula Linnainmaa
26138:                                             KK 953/1996 vp
26139: 
26140: Kirjallinen kysymys 953
26141: 
26142: 
26143: 
26144: 
26145:                                    Sakari Smeds /skl: Osuusliike Elannon säästökassatalletusten lu-
26146:                                         nastamisesta valtiolle mahdollisesti aiheutuvista tappioista
26147: 
26148: 
26149:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26150: 
26151:    Eduskunta päätti hallituksen esityksen (HE          kuitenkin aiheutuu merkittäviä tappioita ko.
26152: 34/1995 vp) perusteella lunastaa Osuusliike Elan-      säästökassojen tallettajien varojen turvaamises-
26153: non säästökassatalletukset kokonaisuudessaan.          ta."
26154: Voimassa olleen lainsäädännön perusteella val-            Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella
26155: tio olisi ollut velvollinen Junastamaan ainoastaan     Osuusliike Elannon säästökassatalletusten lu-
26156: ne talletukset, jotka oli tehty Osuusliike Elannon     nastamisesta valtiolle aiheutuvat tappiot saattai-
26157: säästökassaan ennen 1.1.1994. Hallituksen esi-         sivat nousta yli 200 miljoonan markan. Valtiova-
26158: tyksen perusteella Iuuastettavia talletuksia oli       rainministeriön 10.10.1996 valtiovarainvalio-
26159: yhteensä 621 miljoonaa markkaa, joista 486 mil-        kunnalle toimittama selvitys Osuusliike Elannon
26160: joonaa markkaa oli tehty vuodenvaihteen-               tappioista toteaa mm., että saatavista peräti 294
26161:  1993-1994 jälkeen.                                    miljoonaa markkaa on saneerausvelkaa, josta
26162:     Hallituksen esityksen mukaan säästökassatal-       maksetaan vain 30 %. Saman selvityksen mu-
26163: letusten Iunastaminen valtiolle oli riskitön toi-      kaan tälle saa tavalle ei makseta lainkaan korkoa.
26164: menpide, josta ei aiheutuisi veronmaksajille kus-      Vielä 4.3.1996 valtiovarainministeriön eduskun-
26165: tannuksia. Hallitus totesi perusteluissaan mm:         nan talousvaliokunnalle toimittamassa selvityk-
26166: "Vakuuksien arvoksi on arvioitu noin 700 mil-          sessä saatavien koroksi väitetään 6 %. Näiden
26167: joonaa markkaa .... Koska vakuuksien arvo on           tietojen pohjalta näyttäisi valitettavasti melko
26168: arvioitu suuremmaksi kuin säästökassatalletus-         ilmeiseltä, että hallitus on toimittanut eduskun-
26169: ten määrä, valtiolle ei aiheutune tappioita talle-     nalle puutteellista, jopa harhaanjohtavaa tietoa
26170: tusten lunastamisesta."                                Osuusliike Elannon säästökassatalletusten lu-
26171:     Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisen           nastamisen riskeistä ja taloudellisista seuraa-
26172: yhteydessä valiokunnalle kirjallisesti jätettyjen      muksista sekä ennen että jälkeen eduskunnan
26173: asiakirjojen perusteella kävi ilmeiseksi, että sääs-   tekemän päätöksen. Toivoisin, että hallitus voi
26174:  tökassatalletusten lunastaminen ei ole niin riski-    osoittaa tämän epäilyksen vääräksi. Mikäli tap-
26175: tön toimenpide, kuin mitä hallitus halusi antaa        pioita kuitenkin aiheutuu, olisi eduskunnan pe-
26176:  ymmärtää. Tästä huolimatta vastaava ministeri         rusteltua saada tästä kattava hallituksen selvitys.
26177: ei ollut valmis muuttamaan esitystään. Jätin va-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
26178:  liokunnan mietintöön vastalauseeni ja esityksen       jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
26179:  toimenpiteistä valtion riskin minimoimiseksi.         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26180:      Valtioneuvoston         pankkitukitiedonannon     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26181:  (VNT 1/1996 vp) yhteydessä valtiovarainvalio-
26182:  kunta toteaa lausunnossaan mm. seuraavaa:                         Aiheutuuko Osuusliike Elannon sääs-
26183:  "Valiokunta kiinnittää huomiota saamaansa sel-                 tökassatalletusten lunastamisesta val-
26184:  vitykseen EKA:n ja Elannon säästökassojen lo-                  tiontaloudellisia menetyksiä vastoin Hal-
26185:  pullisista tappioista. Valiokunnalle on aikaisem-              lituksen aiemmin eduskunnalle toimitta-
26186:  min selvitetty, että näiden säästökassojen tallet-             maa tietoa, ja
26187:  tajien varojen turvaamisesta valtiolle ei aiheutui-               mihin toimenpiteisiin Hallitus on tä-
26188:  si juuri lainkaan lopullisia kustannuksia. Valio-              män johdosta ryhtynyt?
26189:  kunnan nyt saaman selvityksen mukaan valtiolle
26190: 
26191:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1996
26192: 
26193:                                             Sakari Smeds /skl
26194: 260017
26195: 2                                          KK 953/1996 vp
26196: 
26197: 
26198: 
26199: 
26200:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26201: 
26202:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Osuusliike Elannon yrityssaneeraus alkoi
26203: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        27.3.199 5. Kesäkuun 30 päivänä 1995 annetulla
26204: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      lailla (916/1995) muutettiin tallettajien saamisten
26205: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sakari          turvaamisesta säästökassatoimintaa harjoitta-
26206: Smedsin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         vassa osuuskunnassa annetun lain 13 §:ää siten,
26207: n:o 953:                                             että lain nojalla turvataan tallettajien saamiset
26208:                                                      sellaisissa osuuskunnissa, jotka ovat tulleet mak-
26209:           Aiheutuuko Osuusliike Elannon sääs-        sukyvyttömäksi ennen 1.4.1995.
26210:        tökassatalletusten lunastamisesta val-           Valtiolla on Osuusliike Elannon yrityssanee-
26211:        tiontaloudellisia menetyksiä vastoin Hal-     rauksessa säästökassatalletuksiin perustuvaa
26212:        lituksen aiemmin eduskunnalle toimitta-       saatavaa yhteensä 568 923 272,88 markkaa. Täs-
26213:        maa tietoa, ja                                tä summasta on vakuusvelkaa 274 672 835,88
26214:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on tä-      markkaa         ja     muuta       saneerausvelkaa
26215:        män johdosta ryhtynyt?                        294 250 437,00 markkaa.
26216:                                                          Helsingin käräjäoikeus vahvisti Osuusliike
26217:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Elannon yrityssaneerausohjelman 14.6.1996.
26218: vasti seuraavaa:                                     Toteutuessaan saneerausohjelma merkitsee, että
26219:                                                      eri velkojat voivat saada kaikille pääomilleen
26220:     Osuuskuntalain 17 c §:ssä, sellaisena kuin tuo   suorituksen ohjelmassa esitetyllä tavalla. Tällai-
26221: lainkohta oli viime vuoden kesäkuun loppuun          seen kokonaissuoritukseen pyrkiessään Elannon
26222: asti voimassa olleessa laissa, säädettiin että       saneerausohjelma on maassamme poikkeukselli-
26223:            "Säästökassatoimintaa harjoittavan        nen.
26224:         osuuskunnan on järjestettävä tilinomis-          Vakuusvelat maksetaan kokonaisuudessaan
26225:         tajan saamisen turvaamiseksi valtiova-       saneerausohjelman päättymiseen 31.12.2003
26226:         rainministeriön hyväksymä takaus tai         mennessä sitä mukaa kuin vakuutena olevat kiin-
26227:         muu vastaava vakuus."                        teistöt ja osakkeet tulevat realisoiduiksi. Vakuus-
26228:     Saman lain 17 b §:n 1 momentin mukaan            velalle maksetaan korkoa, jonka suuruus pää-
26229:            "Säästökassa toimintaa harjoittavan       sääntöisesti on 12 kuukauden helibor lisättynä
26230:         osuuskunnan on pidettävä säästökassa-        puolella prosenttiyksiköllä.
26231:         toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden          Tavallisista saneerausveloista suoritetaan niil-
26232:         riittävää kassavarantoa. Kassavarannon       le velkojille, joiden tällaiset saamiset ylittävät 10
26233:         on oltava vähintään kymmenen prosent-        miljoonaa markkaa, rahassa 30 prosenttia va-
26234:         tia säästökassatalletusten määrästä."        kuudettoman velan määrästä. Muu osa vakuu-
26235:     Vuoden 1993 lopulla voimaan tulleessa,           dettomasta velasta voi tulla muutettavaksi
26236: Osuuskunta Eka-yhtymän yrityssaneeraukseen           Osuusliike Elannon liiketoimintaa harjoittavien
26237: liittyneessä laissa tallettajien saamisten turvaa-   tytäryhtiöiden vaihtovelkakirjalainaksi tai
26238: misesta säästökassatoimintaa harjoittavassa          Osuusliike Elannon vaihtovelkakirjalainaksi.
26239: osuuskunnassa (1361/1993) vahvistettiin menet-       Valtio on käyttänyt hyväkseen mahdollisuuden
26240: telytapa, jonka mukaan talletuksen pääoma lu-        vaihtovelkakirjalainojen merkitsemiseen. Näi-
26241: nastetaan velkojan vaatimuksesta valtiolle.          den lainojen takaisinmaksu ajoittuu saneeraus-
26242:     Vuoden 1993 laki turvasi sellaiset osuuskun-     ohjelman päättymistä seuraavaan aikaan.
26243: tien säästökassojen talletukset, jotka oli tehty         Vaikka Osuusliike Elannon saneerausohjel-
26244: ennen lain voimaantuloa. Mitä Osuusliike Elan-       massa pyritään kaikkien velkojen pääomien täy-
26245: non säästökassatalletuksiin tulee, valtiolla oli     teen maksuun, on selvää, että vakuusvelkojien
26246: Elannon yrityssaneerauksen alkaessa jo vuoden        asema on edullisempi kuin tavallisten saneeraus-
26247: 1993 lain perusteella velvollisuus talletusten lu-   velkojien asema. Varsinkin Osuuskunta Eka-yh-
26248: nastamiseen n. 130 milj. markan osalta.              tymän yrityssaneerauksen jälkeen pyrittiinkin
26249:                                               KK 953/1996 vp                                                 3
26250: 
26251: valtiovarainministeriön toimilla siihen, että            vastuut: Kiinteistö Oy Kannelmäen Suurmark-
26252: Elannon säästökassatalletuksilla olisi mahdolli-         kinatavaratalo, sisäistä velkaa 78 milj. markkaa
26253: simman kattavat reaalivakuudet. Myös Elannon             ja Keskuspaikka Oy, sisäistä velkaa 85,4 milj.
26254: taholta esitettiin tällainen toiminta osuusliikkeen      markkaa. Lopullisesta erikoistilintarkastusker-
26255: edun mukaiseksi.                                         tomuksesta ilmeni vielä eräitä muita vakuuksiin
26256:      Tämän vuosikymmenen alkupuolelta olevien            liittyviä rasitteita, joiden seurauksena valtion
26257: eri seurantaraporttien perusteella voidaan tehdä         velkoja-asema Osuusliike Elannon yrityssanee-
26258: vertailu, jonka mukaan Elannon säästökassatal-           rauksessa muodostui edellä kuvatuksi.
26259: letukset ja säästökassatarkastajien (Tilintarkas-            Eduskuntakäsittelyn aikana saadut ennakko-
26260: tusrengas Oy) mainitsemat eri vakuusarvot ovat           tiedot eivät olleet sellaisia, että niiden perusteella
26261: eri vuosina olleet toisiinsa seuraavissa suhteissa:      olisi voitu luotettavasti määritellä, aiheutuisiko
26262: vuonna 1992 talletuksia l 040 milj. markkaa ja           valtiolle säästökassatalletusten lunastamisesta
26263: vakuuksia l 050 milj. markkaa (lisäksi edellytet-        lopullisia kustannuksia ja kuinka suuria ne olisi-
26264:  tiin ristiintakausjärjestelmän palauttamista),          vat.
26265:  vuonna 1993 talletuksia l 037 milj. markkaa ja              Ottaen huomioon sen toivomuksen, jonka
26266:  vakuuksia l 455,5 milj. markkaa, missä määräs-          eduskunta lausui säästökassatalletusten turvaa-
26267:  sä (samoin kuin vuoden 1992 määrässäkin) on             mislain muutosta käsiteltäessä, valtiovarainmi-
26268:  luettu mukaan kassavaranto 300 milj. markkaa            nisteriö on tehnyt vakuuksien luovuttamisme-
26269:  (kassavarannosta "puhdistettu" vakuuksien               nettelystä Osuusliike Elannossa keskusrikospo-
26270:  1rvo olisi siis ollut 1 155,5 milj. markkaa) sekä       liisille tutkintapyynnön.
26271:   vuonna 1994 talletuksia 647 milj. markkaa ja               Asiassa on aikaisemmin jo esitetyn lisäksi
26272:   vakuuksia (kassavarannosta "puhdistettu") 704          otettava myös huomioon, että em. kiinteistöosa-
26273:   milj. markkaa.                                         keyhtiöt,joita sisäiset velat rasittivat, olivat anta-
26274:      Talletusten turvaamislain muutosta eduskun-         neet säästökassatalletusten vakuudeksi kumpi-
26275:   1assa kesäkuun 199 5 alkupuolella käsiteltäessä        kin 200 milj. markan omavelkaisen takauksen,
26276:   ~sitettiin edellä selostettuun perustuen, ettei val-   joita ei ollut otettu huomioon edellä selostetuissa
26277:   :iolle juuri lainkaan aiheutuisi lopullisia kustan-    reaalivakuuksia        käsittelevissä     laskelmissa.
26278:   mksia Elannon säästökassatalletusten lunasta-          Nämä takaukset, joita koskeva oikeudenkäynti
26279:   nisesta.                                               on vireillä, poistaisivat nyt käsiteltävässä kysy-
26280:      Keväällä 1995 oli käynnistetty Elannon sääs-        myksessä tarkoitetun vakuusvajeen.
26281:   :ökassaa koskeva erikoisti1intarkastus, ja eri-            Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että
26282:    coistilintarkastuskertomus valmistui 14.8.1995.       Osuusliike Elannon yrityssaneerausohjelma on
26283:    (esäkuun 16 päivänä 1995, eli vasta talletusten       laadittu sellaiseksi, että sen toteutuessa valtio saa
26284:    urvaamislain valiokuntakäsittelyn jälkeen, il-        takaisin kaikki säästökassatalletusten lunasta-
26285:    noittivat Osuusliike Elannon yrityssaneerauk-         miseen käyttämänsä pääomat sekä vakuusvelka-
26286:    :en selvittäjät saamansa ennakkotiedon perus-         osuudelle käyvän markkinakoron. Vireillä ole-
26287:    eella, että erikoistilintarkastuksessa on havaittu    vien oikeudenkäyntien johdosta valtion asema
26288:    .äästökassatalletusten vakuutena olevia kiinteis-     saattaa parantua, mutta mitään lopullisia laskel-
26289:    öosakeyhtiöiden osakkeita rasittavan seuraavat        mia ei vielä voida esittää.
26290:       Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1997
26291:                                                                     Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
26292: 4                                           KK 953/1996 vp
26293: 
26294: 
26295: 
26296: 
26297:                                          Tili Riksdagens Talman
26298: 
26299:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           F öretagssaneringen i Andelsaffåren Elanto
26300: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         inleddes den 27 mars 1995. Genom en lag av den
26301: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       30 juni 1995 (916/1995) ändrades 13 § lagen om
26302: man Sakari Smeds undertecknade spörsmål nr             tryggande av deponenternas fordringar i andels-
26303: 953:                                                   lag som bedriver sparkasseverksamhet så att de-
26304:                                                        ponenternas fordringar i sådana andelslag som
26305:            Ger inlösningen av Andelsaffåren            har blivit insolventa före den 1 aprill995 tryggas
26306:        Elantos sparkassedepositioner, i motsats        med stöd av lag.
26307:        till Regeringens tidigare uppgifter till            När det gäller företagssaneringen i Andelsaf-
26308:        riksdagen, upphov till statsekonomiska          fåren Elanto har staten på sparkassedepositio-
26309:        förluster, och                                  nerna baserade fordringar om sammanlagt
26310:            vilka åtgärder har Regeringen av den-       568 923 272,88 mk. Av denna summa utgör
26311:        na anledning vidtagit?                          274 672 835,88       mk      säkerhetsskuld     och
26312:                                                        294 250 437,00 mk övrig saneringsskuld.
26313:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              Helsingfors tingsrätt fastställde företagssane-
26314: anföra följande:                                       ringsprogrammet för Andelsaffåren Elanto den
26315:                                                        14 juni 1996. När saneringsprogrammet genom-
26316:    1 17 c § lagen om andelslag, sådant detta lag-      förs innebär det att de olika borgenärerna kan få
26317: rum lydde i den lag som var i kraft tili utgången av   betalt för allt sitt kapital på det sätt som pro-
26318: juni i fjol, stadgades att                             grammet utvisar. 1 och med att saneringspro-
26319:              "Andelslag som bedriver sparkasse-        grammet för Elanto strävar efter dylik betalning
26320:          verksamhet skall för tryggande av räk-        i sin helhet är programmet exceptionellt i vårt
26321:          ningshavares fordran ordna av finansmi-       land.
26322:          nisteriet godkänd borgen eller annan              Säkerhetsskulderna betalas i sin helhet före
26323:          motsvarande säkerhet."                        saneringsprogrammets slut, dvs. före den 31 de-
26324:    1 17 b § 1 mom. i samma lag stadgades               cember 2003, i den takt som de fastigheter och
26325:              "Andelslag som bedriver sparkasse-        aktier som utgjort säkerhet blir realiserade. På
26326:          verksamhet skall hålla en med beaktande       säkerhetsskulden betalas en ränta som i regel är
26327:          av sparkasseverksamhetens art och om-         12 månaders He1ibor ökad med en halv procent-
26328:          fång tillräcklig kassareserv. Kas-            enhet.
26329:          sareserven skall uppgå tili minst tio pro-        1 fråga om vanliga saneringslån beta1as 30 %
26330:          cent av sparkassedepositionernas total-       av skulden utan säkerhet i pengar tili sådana
26331:          belopp."                                      borgenärer vars fordringar överstiger 10 mi1j.
26332:    llagen om tryggande av deponenternas ford-          mk. Den övriga skulden utan säkerhet kan änd-
26333: ringar i andelslag som bedriver sparkasseverk-         ras till ett konverteringslån i de dotterbolag som
26334: samhet (1361/1993), som trädde i kraft i slutet av     bedriver Andelsaffåren Elantos verksamhet eller
26335: 1993 och som anslöt sig tili företagssaneringen i      tili ett konverteringslån i Andelsaffåren Elanto.
26336: Andelslaget Eka-koncernen, fastställdes ett för-       Staten har utnxttjat möj1igheten att teckna kon-
26337: farande enligt vilket depositionskapitalet på bor-     verteringslån. Aterbetalningen av dessa 1ån sker
26338: genärens yrkande inlöses tili staten.                  efter det att saneringsprogrammet slutförts.
26339:    Lagen från 1993 tryggade sådana depositioner            Trots att målet med saneringsprogrammet för
26340: i andelslagens sparkassor som gjorts innan lagen       Andelsaffåren Elanto är att allt skuldkapital be-
26341: trädde i kraft. När företagssaneringen i Elanto        ta1as i sin helhet, är det k1art att säkerhetsborge-
26342: inleddes hade staten i fråga om spar-                  närer befinner sig i en bättre ställning än vanliga
26343: kassedepositionerna i Andelsaffåren Elanto re-         saneringsborgenärer. Speciellt efter företagssa-
26344: dan en skyldighet att på basis av 1993 års lag         neringen i Andelslaget Eka-koncernen vidtog fi-
26345: inlösa depositioner tili ett värde av ca 130 milj.     nansministeriet åtgärder i syfte att se till att
26346: mk.                                                    sparkassedepositionerna i Elanto hade så hel-
26347:                                              KK 953/1996 vp                                                 5
26348: 
26349: täckande realsäkerheter som möjligt. Även Elan-        skuld 85,4 milj. mk. Den slutliga specialrevisions-
26350: to ansåg att en dylik verksamhet ligger i andelsaf-    berättelsen visade på ytterligare några andra be-
26351: fårens intresse.                                       lastningar i anslutning tili säkerheterna och däri-
26352:     På basis av olika uppföljningsrapporter från       genom blev statens borgenärsställning den ovan
26353: början av det här årtiondet är det möjligt att göra    beskrivna i fråga om företagssaneringen i An-
26354: en jämförelse som visar att sparkassedepositio-        delsaffären Elanto.
26355: nerna i Elanto och de olika säkerhetsvärden som            De förhandsuppgifter som erhölls i samband
26356: sparkasseinspektörerna (Tilintarkastusrengas           med riksdagsbehandlingen var inte sådana att
26357: Oy) nämnt förhållit sig på följande sätt tili varan-   det på basis av dessa skulle ha varit möjligt att på
26358: dra under olika år: år 1992 uppgick depositioner-      ett tillförlitligt sätt fastställa om staten i slutske-
26359: na tili 1 040 milj. mk och säkerheterna tili 1 050     det skulle åsamkas kostnader för inlösningen av
26360: milj. mk (dessutom förutsattes att systemet med        sparkassedepositionerna och hur stora dessa
26361: korsvis borgen återinförs), år 1993 uppgick depo-      kostnader skulle vara.
26362: sitionerna tilli 037 milj. mk och säkerheterna tili        Med beaktande av riksdagens hemställan vid
26363:  1 455,5 milj. mk, vari ingår (liksom även i belop-    behandlingen a v den lag som gäller tryggandet a v
26364:  pet 1992) en kassareserv på 300 milj. mk (om          sparkassedepositioner har finansministeriet vänt
26365:  kassareserven inte hade medräknats hade värdet        sig tili centralkriminalpolisen med en begäran om
26366:  på säkerheterna alltså varit l 155,5 milj. mk), och   undersökning av det förfarande som man i An-
26367:  år 1994 uppgick depositionerna tili 647 milj. mk      delsafTåren Elanto iakttagit vid överlåtelse av
26368:  och säkerheterna (kassareserven inte medräk-          säkerheter.
26369:  nad) tili 704 milj. mk.                                   Utöver vad som nämnts ovan bör i ärendet
26370:     När ändringen av den lag som gäller tryggan-       även beaktas att ovan nämnda fastighetsaktiebo-
26371:  det av depositioner behandlades i riksdagen i         lag, som belastades av interna skulder, vardera
26372:  början av juni 1995 framfördes på basis av det        har ställt en proprieborgen om 200 milj. mk som
26373:  ovan anförda att staten i slutskedet inte just alls   säkerhet för sparkassedepositionerna. Dessa
26374:  skulle åsamkas kostnader för inlösningen av           hade inte beaktats i ovan beskrivna beräkningar
26375:  sparkassedepositionerna i Elanto.                     av realsäkerheterna. Dessa borgensförbindelser,
26376:     Våren 1995 hade en specialrevision av spar-        somjust nu är föremål för en rättegång, elimine-
26377:  kassan i Elanto inletts och specialrevisionsberät-    rar det säkerhetsunderskott som avses i det nu
26378:  telsen blev klar den 14 augusti 1995. Den 16 juni     behandlade spörsmålet.
26379:  1995, dvs. först efter utskottsbehandlin~en av            Med stöd av vad som anförts ovan kan man
26380:  den lag som gäller tryggandet av deposttioner,        konstatera att företagssaneringsprogrammet i
26381:  meddelade utredarna av företagssaneringen i           AndelsafTåren Elanto har uppgjorts på ett sådant
26382:  Andelsaffåren Elanto på basis av förhandsupp-         sätt att staten, om programmet genomförs, får
26383:  gifter att det vid specialrevisionen hade framgått    tillbaka allt det kapital som använts för inlösning
26384:  att de aktier i fastighetsaktiebolag som utgjorde     av sparkassedepositionerna samt gängse mark-
26385:  säkerhet för sparkassedepositionerna belastades       nadsränta på säkerhetsskulden. På grund av de
26386:  av följande ansvarsförbindelser: Kiinteistö Oy        anhängiga rättegångarna kan statens ställning
26387:   Kannelmäen Suurmarkkinatavaratalo, intern            förbättras, men några slutliga beräkningar kan
26388:  skuld 78 milj. mk och Keskuspaikka Oy, intern         ännu inte företes.
26389: 
26390:       Helsingforsden 8 januari 1997
26391: 
26392:                                                                          Finansminister Sauli Niinistö
26393:                                              KK 954/1996 vp
26394: 
26395: Kirjallinen kysymys 954
26396: 
26397: 
26398: 
26399: 
26400:                                     Tuija Nurmi /kok: Homevaurioista kärsivien rakennusten korjaus-
26401:                                         toiminnan edistämisestä
26402: 
26403: 
26404:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
26405: 
26406:    Niin julkinen kuin yksityinenkin sektori ovat       tannuksia). Kotitalouksien työllistämismahdol-
26407: huolestuneita homevaurioisista rakennuksista.          lisuuksia voitaisiin soveltaa ko. haittojen kartoit-
26408: Laskelmien mukaan arviolta 100 000-150 000             tamiseen ja korjaamiseen.
26409: rakennusta kärsii homevaurioista. Home- ja kos-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26410: teusvaurioista saattaa aiheutua terveyshaittoja        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26411: esim. astman muodossa. Mm. kodeissa, päiväko-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26412: deissa, kouluissa, armeijan rakennuksissa sekä         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26413: eduskunnassa on todettu kosteusvaurioita.
26414:    Kosteusvaurioiden korjaaminen ei välttämät-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26415: tä ole edes kallista, se työllistää, ennaltaehkäisee           ryhtyä, jotta kosteus- ja homevaurioiset
26416: sairauksia, parantaa työntekijöiden työtehoa ja                rakennukset kartoitetaan ja korjataan
26417: ennaltaehkäisee työkyvyttömyyseläkkeelle siir-                 mahdollisimman pikaisesti?
26418: tymistä (säästää sosiaali- ja terveyspuolen kus-
26419: 
26420:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1996
26421:                                             Tuija Nurmi /kok
26422: 
26423: 
26424: 
26425: 
26426:  260017
26427: 2                                           KK 954/1996 vp
26428: 
26429: 
26430: 
26431: 
26432:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26433: 
26434:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Remontti-ohjelman tutkimus- ja kehitystyön tu-
26435: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         loksiin. Kosteus- ja homeongelmien välttäminen
26436: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ja korjaaminen on monen ammattikunnan yh-
26437: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija Nur-       teistyötä. Yhtenä Kosteus ja Home -ohjelman
26438: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          tavoitteena on siksi myös selvittää koulutus ja
26439: 954:                                                  opetusaineiston tarve.
26440:                                                          Ympäristöministeriö on panostanut kuntoar-
26441:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        vio- ja kuntotutkimusmenetelmien kehittämi-
26442:        ryhtyä, jotta kosteus- ja homevaurioiset       seen. Näiden avulla myös kosteus- ja homevau-
26443:        rakennukset kartoitetaan ja korjataan          rioita voidaan rakennuksissa kartoittaa. Kunto-
26444:        mahdollisimman pikaisesti?                     tutkimus on kuntoarviota perusteellisempi selvi-
26445:                                                       tys rakenteiden tilasta ja korjausperiaatteista.
26446:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Vuonna 1993 valmistunut asuinkerrostalon kun-
26447: vasti seuraavaa:                                      toarviomenetelmä sai rinnalleen vuonna 1994
26448:                                                       pientalon kuntoarviomenetelmän, joka on tällä
26449:    Sosiaali- ja terveysministeriössä ja ympäristö-    hetkellä uusiHavanaja tarkennettavana kosteus-
26450: ministeriössä on käynnistetty useita hankkeita,       teknisten asioiden osalta. Vuoden 1997 kesällä
26451: joilla pyritään aikaisempaa parempaan kosteus-        valmistuu myös muihin rakennuksiin soveltuva
26452: ja homeongelmien syntymisen ennaltaehkäisyyn          kuntoarviomenetelmä. Kosteus- ja hometalon
26453: ja opastamaan syntyneiden haittojen korjaukses-       kuntotutkimusohje valmistuu vuoden 1997 alku-
26454: sa. Myös muilla hallinnonaloilla on käynnissä         puolella. Vuodesta 1994 alkaen on ollut käynnis-
26455: vastaavia hankkeita.                                  sä valtakunnallinen kuntoarviokoulutus.
26456:    Hallituksen työllisyysohjelmassa on otettu            Sosiaali- ja terveysministeriö antoi kesällä
26457: huomioon korjausrakentaminen, johon sisältyy           1996 sisäilman terveyshaittoja koskevan selvitys-
26458: kosteus- ja homevaurioiden korjaaminen. Sekä          miestoimeksiannon, jonka on määrä valmistua
26459: asuin- että muitten rakennusten korjaamiseen          maaliskuun 1997loppuun mennessä. Tähän kuu-
26460: onkin valtion talousarvioissa osoitettu huomat-       luvat osana myös kosteus- ja homehaitat.
26461: tavasti määrärahoja. Määrärahoista mainitta-             Viime kädessä kiinteistönpidosta ja rakennus-
26462: koon asuntojen ja asuinrakennusten korjaus-           ten kunnosta vastaavat rakennusten omistajat,
26463: avustukset, arava- ja korkotukilainat peruspa-        jotka päättävät mitä kartoitus- ja korjaustoimia
26464: rantamiseen sekä laaja julkisten rakennusten pe-      heidän omistamissaan kiinteistöissä tehdään.
26465: ruskorjausten nelivuotinen rahoitusohjelma.           Sekä neuvonnalla, koulutuksella että rahoituk-
26466:    Kansanterveyslaitos selvitti pientalojen kos-      sellisia tukitoimia käyttämällä pyritään kuiten-
26467: teusvaurioiden yleisyyttä ja korjauskustannuk-        kin kosteus- ja homeongelmien kartoitusta ja
26468: sia tutkimuksessaan vuonna 1995. Vastaavanlai-        korjausta edistämään.
26469: nen tutkimus kerrostaloista valmistui vuonna              Kuntoarvioiden laatimista on tuettu asuinra-
26470:  1996. Yleisimmiksi syiksi ja ongelmien aiheutta-     kennusten ja asuntojen korjaustoimintaan
26471: jiksi koettiin yhtä paljon puutteellinen suunnitte-   myönnettävillä avustuksilla. Avustusta myönne-
26472: lu ja virheellinen työsuoritus kuin laiminlyönnit     tään enintään 3 markkaa asuinrakennuksen huo-
26473: käytössä ja huollossa. Näiden tutkimusten pe-         neistoalan neliömetriä kohden, kuitenkin enin-
26474: rusteella valmistuu pien- ja rivitalojen kosteus-     tään 50 prosenttia kuntoarvioinnin hyväksytyis-
26475: vaurioiden korjausopas keväällä 1997.                 tä kustannuksista (V aitioneuvoston päätös 711
26476:    Vuonna 1995 ympäristöministeriö käynnisti          1996).
26477: erityisen Kosteus ja Home -ohjelman. Ohjelman            Asuinrakennuksessa tai asunnossa ilmenevän
26478: tavoite on kosteusongelmien poistaminen viran-        terveydellisen ongelman aiheuttavien tekijöiden
26479: omaisohjauksen, tiedotuksen, koulutuksen ja           poistamisen edellyttämiin korjaustoimenpitei-
26480: tutkimuksen avulla. Ohjelma perustuu paljolti         siin voidaan myöntää avustusta enintään 25 pro-
26481: vuosina 1992-96 toteutetun valtakunnallisen           senttia hyväksytyistä korjauskustannuksista,
26482:                                          KK 954/1996 vp                                           3
26483: 
26484: kuitenkin enintään 30 000 markkaa asuinraken-      2.9.1996 antamassa sosiaali- ja terveydenhuollon
26485: nusta kohden.                                      järjestämistä vuosina 1997-2000 koskevassa
26486:    Asuinrakennusten perusparantamiseen myön-       valtakunnallisessa suunnitelmassa on samoin
26487: netään myös arava- ja korkotukilainoitusta. Pe-    homeongelman poistamista korostettu perus-
26488: rusparantamisella poistetaan myös kosteudesta      korjausten suunnittelussa ja toteutuksessa. Puo-
26489: ja homeesta johtuvia ongelmia.                     lustusministeriö on asettanut uudisrakennusten
26490:    Hallituksen toimeksiannosta on käynnistetty     ja peruskorjausten menokehyksen tulostavoittei-
26491: julkisten rakennusten peruskorjausten rahoitus-    siin homevaurioiden korjaamisen.
26492: ohjelma vuosille 1996-99. Ohjelman mukaisesti         Edellä olevan perusteella voidaankin todeta,
26493: julkisten rakennusten peruskorjausinvestointien    että kosteus- ja homevaurioisten rakennusten
26494: kokonaisrahoitusta lisätään vuosina 1996-99        kartoittamiseksi ja korjaamiseksi on eri hallin-
26495: yhteensä 6 400 milj. markkaa. Ohjelmaan liittyen   nonaloilla käynnissä runsaasti toimenpiteitä.
26496: opetusministeriö on nostanut home- ja sisäilmas-   Niitten tehoa on kuitenkin tarkoin seurattava ja
26497: to-ongelmat etusijalle peruskorjausohjelman to-    käynnistettävä myös uusia toimenpiteitä, jos tar-
26498:  teutuksessa hallinnonalallaan. Valtioneuvoston    vetta tällaiseen ilmenee.
26499: 
26500:      Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1997
26501: 
26502:                                                                 Puolustusministeri Anneli Taina
26503: 4                                           KK 954/1996 vp
26504: 
26505: 
26506: 
26507: 
26508:                                         Till Riksdagens Talman
26509: 
26510:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       samband med det riksomfattande reparations-
26511: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        programmet "Remontti", som genomfördes
26512: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      1992-1996. För att fukt- och mögelproblemen
26513: man Tuija Nurmi undertecknade spörsmål nr             skall kunna undvikas och fukt- och mögelskador
26514: 954:                                                  repareras fordras samarbete mellan flera yrkes-
26515:                                                       kårer. Ett av målen för Fukt och mögel-program-
26516:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        met är därför även att utreda behovet av utbild-
26517:        ta för att fukt- och mögelskadade bygg-        ning och undervisningsmaterial.
26518:        nader skall bli kartlagda och reparerade           Miljöministeriet har satsat på att utveckla
26519:        så snart som möjligt?                          metoderna för bedömning och undersökning av
26520:                                                       byggnadernas skick. Med hjälp av dem kan även
26521:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         fukt- och mögelskador i byggnader kartläggas.
26522: anföra följande:                                      En undersökning av en byggnads skick är en
26523:                                                       utredning om konstruktionernas tillstånd och
26524:    Vid social- och hälsovårdsministeriet samt vid     om reparationsprinciperna som är grundligare
26525: miljöministeriet har flera projekt inletts som syf-   än en bedömning av skicket. Den år 1993 fårdig-
26526: tar till att man bättre än förut skall kunna före-    ställda ruetoden för bedömning av skicket på
26527: bygga uppkomsten av fukt- och mögelproblem            flervåningshus utökades år 1994 med en metod
26528: samt ge råd orr. reparation av de olägenheter som     för bedömning av skicket på småhus. Den senare
26529: uppkommit. Aven inom andra förvaltningsom-            ruetoden revideras och preciseras för närvarande
26530: råden pågår liknande projekt.                         i fråga om de fukttekniska frågorna. Sommaren
26531:    1 regeringens sysselsättningsprogram har be-       1997 kommer även en metod som är lämplig för
26532: aktats reparationsbyggande, vilket inbegriper re-     bedömning av andra byggnaders skick att bli
26533: paration av fukt- och mögelskador. För repara-        fårdig. Anvisningar för undersökning av skicket
26534: tion av såväl bostadsbyggnader som andra bygg-        på fukt- och mögelskadade hus kommer att får-
26535: nader har i själva verket betydande anslag anvi-      digställas i början av 1997. Riksomfattande ut-
26536: sats i statsbudgeten. Av anslagen kan nämnas          bildning i bedömning av byggnaders skick har
26537: understöd för reparation av bostäder och bo-          pågått sedan 1994.
26538: stadsbyggnader, arava- och räntestödslån för              Social- och hä1sovårdsministeriet gav somma-
26539: ombyggnad samt ett omfattande fyraårigt finan-        ren 1996 en utredningsman i uppdrag att utreda
26540: sieringsprogram för ombyggnad av offentliga           de sanitära olägenheter som inomhusluften med-
26541: byggnader.                                            för. Uppdraget skall vara slutfört inom mars
26542:    Folkhälsoinstitutet utredde förekomsten av         1997. Uppdraget omfattar även fukt- och möge1-
26543: fuktskador i småhus och reparationskostnader-         skador.
26544: na i en undersökning år 1995. En motsvarande              Ansvaret för fastighetsförvaltningen och
26545: undersökning gällande flervåningshus blev får-        byggnadernas skick vilar i sista hand på byggna-
26546: dig år 1996. De vanligaste orsakerna till proble-     dernas ägare, som beslutar vilka kartläggnings-
26547: men ansågs vara lika väl bristfållig planering som    och reparationsåtgärder som skall vidtas i de
26548: försummelser vid användning och underhåll.            fastigheter som de äger. Genom rådgivning, ut-
26549: Utgående från dessa undersökningar kommer en          bildning och finansiellt stöd strävar man dock
26550: handbok för reparation av fuktskador på småhus        efter att främja kartläggningen av fukt- och mö-
26551: och radhus att ges ut våren 1997.                     gelproblem och reparation av fukt- och mögel-
26552:    År 1995 inledde miljöministeriet ett särskilt      skador.
26553: Fukt och mögelprogram. Målet för programmet               Bedömningen a v bostadsbyggnaders skick har
26554: är att undanröja fuktproblemen genom myndig-          understötts med hjälp av understöd som beviljas
26555: hetsstyrning, information, utbildning och forsk-      för reparation av bostadsbyggnader och bostä-
26556: ning. Programmet baserar sig tili stor del på re-     der. 1 understöd beviljas högst 3 mk per kvadrat-
26557: sultaten av forsknings- och utvecklingsarbetet i      meter lägenhetsyta i en bostadsbyggnad, dock
26558:                                         KK 954/1996 vp                                           5
26559: 
26560: högst 50 % av de kostnader som godkänts vid       gram har undervisningsministeriet ställt mögel-
26561: bedömningen av skicket (Statsrådets beslut 711    och inomhusluftsproblemen i första rummet vid
26562: 1996).                                            genomförandet av ombyggnadsprogrammet
26563:    För reparationsåtgärder som är nödvändiga      inom sitt eget förvaltningsområde. Likaså har
26564: för undanröjande av faktorer som orsakar häl-     undanröjandet av mögelproblem vid planering
26565: soproblem i en bostadsbyggnad eller bostad kan    och genomförande av ombyggnader betonats i
26566: i understöd beviljas högst 25 % av de godkända    den riksomfattande pianeo för anordnande av
26567: reparationskostnaderna, dock högst 30 000 mk      social- och hälsovården 1997-2000, som stats-
26568: per bostadsbyggnad.                               rådet givit den 2 september 1996. Försvarsmini-
26569:    För ombyggnad av bostadsbyggnader beviljas     steriet har satt reparation av mögelskador som
26570: även arava- och räntestödslån. Genom en om-       ett resultatmål inom utgiftsramen för nybyggen
26571: byggnad undanröjs även problem som beror på       och ombyggnader.
26572: fukt och mögel.                                      På grundval av ovan stående kan konstateras
26573:    På uppdrag av regeringen har man startat ett   att många åtgärder för kartläggning och repara-
26574: program för finansiering av reparationer av of-   tion av mögel- och fuktskadade byggnader har
26575: fentliga byggnader under 1996-1999. Enligt        vidtagits inom de olika förvaltningsområdena.
26576: programmet utökas den totala finansieringen av    Det är dock skäl att noggrant följa med verkan av
26577: investeringar som gäller ombyggnad av offentli-   dessa åtgärder och också vidta nya om det finns
26578:  ga byggnader med sammanlagt 6 400 milj. mk       skäl därtill.
26579: under 1996-1999. 1 anslutning tili detta pro-
26580: 
26581:      Helsingfors den 10 januari 1997
26582: 
26583:                                                                  Försvarsminister Anneli Taina
26584:                                               KK 955/1996 vp
26585: 
26586: Kirjallinen kysymys 955
26587: 
26588: 
26589: 
26590: 
26591:                                     Raimo Vistbacka /ps: Työmarkkinatukea saa vien oikeudesta hakea
26592:                                        työtä ulkomailta
26593: 
26594: 
26595:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
26596: 
26597:    Työttömien odotetaan olevan itsekin aktiivi-         ville sallia muiden työttömien kanssa yhdenver-
26598: sia työn hakemisessa. Muun muassa tämän takia           tainen mahdollisuus hakea työtä ulkomailta me-
26599: työttömillä on mahdollisuus korvaustaan menet-          nettämättä korvaustaan, savatpa he perus- tai
26600: tämättä hakea työtä toisessa EU- tai ETA-maas-          ansiopäivärahaa taikka työmarkkinatukea.
26601: sa. Nykyisen lainsäädännön mukaan työmarkki-                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
26602: natuella oleva työtön työnhakija menettää kor-          jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
26603: vauksensa, mikäli hän poistuu Suomesta ulko-            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26604: maille työnhakuun. Kun työmarkkinatuen pii-             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26605: rissä on runsaasti sellaisia henkilöitä, joilla olisi
26606: keskimääräistä merkittävästi paremmat mahdol-                      Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
26607: lisuudet saada työtä ulkomailla- mainittakoon                  mahdollistaakseen kaikille työttömille,
26608: esimerkkinä liian lyhyen työhistorian omaavat                  siis myös työmarkkinatukea saaville, ta-
26609: akateemiset työttömät, on nykyinen käytäntö                    savertaisen mahdollisuuden hakea työtä
26610: kohtuuton ja jopa työllistymistä rajoittava. Edel-             ulkomailta menettämättä työmarkkina-
26611: lä mainitusta syystä tulisi työmarkkinatuella ole-             tukea?
26612: 
26613:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1996
26614: 
26615:                                            Raimo Vistbacka /ps
26616: 
26617: 
26618: 
26619: 
26620:  260017
26621: 2                                             KK 955/1996 vp
26622: 
26623: 
26624: 
26625: 
26626:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
26627: 
26628:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          asetuksen (ETY nro 1408/71) 69 artiklan mu-
26629: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           kaan työnhakija säilyttää tietyin edellytyksin
26630: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-        oikeutensa lähtömaan työttömyysturvaetuuk-
26631: le jäsenelle kansanedustaja Raimo Vistbackan            siin kolmen kuukauden ajan hakiessaan työtä
26632: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 955:           toisen EU/ET A-maan alueelta. Työttömyys-
26633:                                                         turvaetuuksia, joiden turvin henkilö voi työnha-
26634:             Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         kuun lähteä, ovat työttömyysturvalain mukaiset
26635:         mahdollistaakseen kaikille työttömille,         peruspäiväraha ja ansioon suhteutettu päivära-
26636:         siis myös työmarkkinatukea saaville, ta-        ha. Kyseisen asetuksen mukaan työmarkkinatu-
26637:         savertaisen mahdollisuuden hakea työtä          ki ei sen sijaan ole sellainen etuus, jota olisi mah-
26638:         ulkomailta menettämättä työmarkkina-            dollista saada ulkomaantyönhaun ajalta. Sa-
26639:         tukea?                                          moin on nimenomaisesti todettu myös työmark-
26640:                                                         kinatuesta annettua lakia koskevassa hallituksen
26641:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            esityksessä (HE 235/1993 vp, s. 16).
26642: vasti seuraavaa:                                           Työmarkkinatuki ei ole varsinainen 69 artik-
26643:                                                         lan tarkoittama työttömyysetuus, vaan kuten
26644:    Työttömyysturvajärjestelmää uudistettiin vuo-        edellä on todettu, työvoimapoliittinen tukimuo-
26645: den 1994 alusta mm. yhdenmukaistamaHa työttö-           to, jonka tarkoituksena on parantaa työttömän
26646: myysturvan saamisedellytyksiä. Sekä työttömyys-         työnhakijan työllistymisedellytyksiä ensisijaises-
26647: turvan peruspäivärahan että ansioon suhteutetun         ti aktiivisin työvoimapoliittisin toimenpitein.
26648: päivärahan saamisedellytykseksi tuli työssäoloeh-       Tästä on osoituksena mm. se, että työmarkkina-
26649: don täyttäminen. Uudistuksen johdosta työttö-           tuki maksetaan toimenpiteen ajalta aina täysi-
26650: myyspäivärahajärjestelmästä pudonneiden henki-          määräisenä.
26651: löiden toimeentulon turvaamiseksi täydennettiin            Työmarkkinatuen saaja on laajassa mitassa
26652: sosiaaliturvajärjestelmää luomalla uusi etuusmuo-       velvoitettu osallistumaan edellä mainittuihin
26653: to, työmarkkinatuki.                                    työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Tämä on
26654:    Työmarkkinatuki eroaa työttömyyspäivära-             mahdollista luonnollisestikin vain työnhakijan
26655: hasta merkittävästi siten, että työmarkkinatukea        kotimaassa. Koska työmarkkinatuen saaminen
26656: voidaan maksaa myös työvoimapoliittisten toi-           on liitetty kiinteästi työllistämistoimenpiteisiin,
26657: menpiteiden, kuten esim. työharjoittelun, työ-          eksportointioikeuden laajentamista koskemaan
26658: voimapoliittisen aikuiskoulutuksen sekä amma-           myös työmarkkinatukea ei voida ainakaan tässä
26659: tinvalinnanohjaus- ja kuntoutustoimenpiteiden           vaiheessa pitää tarkoituksenmukaisena.
26660: ajalta. Työmarkkina tukijärjestelmän 1uomisen              Koska työmarkkinatuki kohdistuu käytän-
26661: tarkoituksena oli aikaansaada työttömyyspäivä-          nössä keskimääräistä vaikeammin työllistettä-
26662: rahaa joustavampi tukimuoto silmällä pitäen eri-        viin henkilöihin, sen saamisedellytyksiä on viime
26663: tyisesti niitä tilanteita, joissa ehkä kokonaan vail-   aikoina jonkin verran rajoitettu (esim. odotus-
26664: la työkokemusta oleva henkilö erilaisiin työhal-        ajan pidentäminen kolmesta viiteen kuukauteen
26665: linnon järjestämiin aktiivitoimenpiteisiin osallis-     sekä alle 25-vuotiaisiin ammattikouluttamatto-
26666: tumalla parantaa omia työmarkkinavalmiuk-               miin nuoriin kohdistuvat rajoitukset). Työnhaun
26667: siaan.                                                  mahdollistaminen toisesta EU/ET A-maasta työ-
26668:    Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen            markkinatuen turvin ei olisi sopusoinnussa
26669: (ETA-sopimus) liitteissä mainitun Neuvoston             myöskään tämän kehityksen kanssa.
26670: 
26671:      Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1997
26672: 
26673:                                                                        Työministeri Liisa Jaakonsaari
26674:                                             KK 955/1996 vp                                              3
26675: 
26676: 
26677: 
26678: 
26679:                                         Tili Riksdagens Talman
26680: 
26681:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           behåller en arbetstagare som beger sig tili en
26682: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           annan EU/EES-stat för att söka arbete där under
26683: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       vissa förutsättningar i tre månader sin rätt tili
26684: dagsledamot Raimo Vistbacka undertecknade             arbetslöshetsförmåner enligt lagstiftningen i den
26685: spörsmål nr 955:                                      stat som han lämnat. Grunddagpenningen och
26686:                                                       dagpenningen enligt lagen om utkomstskydd för
26687:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        arbetslösa är sådana arbetslöshetsförmåner som
26688:        ta för att alla arbetslösa, alltså också de    kan betalas tili en person som söker arbete utom-
26689:        som erhåller arbetsmarknadsstöd, skulle        lands. Arbetsmarknadsstödet hör däremot inte
26690:        ha likvärdiga möjligheter att bege sig         enligt förordningen tili sådana förmåner som
26691:        utomlands för att söka arbete där utan att     man har möjlighet att få under den tid man söker
26692:        gå miste om sitt stöd?                         arbete i en annan stat. Detta konstateras uttryck-
26693:                                                       ligen också i regeringspropositionen som gäller
26694:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         lagen om arbetsmarknadsstöd (RP 235/1993 rd).
26695: anföra följande:                                          Arbetsmarknadsstödet är inte någon egentlig
26696:                                                       arbetslöshetsförmån i den bemärkelse som avses
26697:     Systemet med utkomstskydd för arbetslösa          i 69 artikel, utan som sagt, en arbetskraftspolitisk
26698: reviderades i början av 1994, varvid bl.a. förut-     stödform, som syftar tili att förbättra arbetslösa
26699: sättningarna för erhållande av arbetslöshets-         arbetssökandes sysselsättningsmöjligheter före-
26700: skydd förenhetligades. Som villkor för erhållan-      trädesvis genom aktiva arbetskraftspolitiska åt-
26701: de av såväl grunddagpenning som inkomstrelate-        gärder. Ett bevis på detta är att arbetsmarknads-
26702: rad dagpenning gäller att arbetsvilikoret skall       stödet alltid betalas tili fullt belopp för den tid
26703: uppfyllas. För att trygga utkomsten för dem som       stödtagaren deltar i en åtgärd.
26704: denna reform lämnade utanför systemet med ar-             Mottagaren av arbetsmarknadsstöd är i stor
26705: betslöshetsdagpenning kompletterades social-          utsträckning skyldig att delta i ovan nämnda
26706: skyddssystemet med en ny förmånsform, arbets-         arbetskraftspolitiska åtgärder. Detta gäller na-
26707: marknadsstöd.                                         turligtvis endast i arbetstagarens hemland. Efter-
26708:     Arbetsmarknadsstödet skiljer sig avsevärt         som erhållandet av arbetsmarknadsstöd är nära
26709: från arbetslöshetsdagpenningen i och med att          förknippat med sysselsättningsåtgärder, kan en
26710: arbetsmarknadsstödet kan betalas även för den         utvidgning av "exporteringsrätten" tili att även
26711: tid man deltar i arbetskraftspolitiska åtgärder,      omfatta arbetsmarknadsstöd åtminstone i detta
26712: tili exempel arbetspraktik, arbetskraftspolitisk      skede inte anses vara ändamålsenligt.
26713: vuxenutbildning samt yrkesväglednings- och re-            Eftersom arbetsmarknadsstödet i praktiken
26714: habiliteringsåtgärder. Då systemet med arbets-        inriktas på relativt svårsysselsatta personer, har
26715: marknadsstöd skapades var meningen att åstad-         möjligheterna att erhålla det på senare tid i någon
26716: komma en stödform som var flexiblare än arbets-       mån begränsats (t.ex. en förlängning av vänteti-
26717:  löshetsdagpenningen, särskilt med tanke på de        den från tre tili fem månader samt begränsningar
26718:  fall där en person som kanske helt saknar ar-        i fråga om unga personer under 25 år som saknar
26719:  betserfarenhet förbättrar sin arbetsmarknadsfår-     yrkesutbildning). Att ge arbetslösa möjlighet tili
26720:  dighet genom att delta i någon aktiv åtgärd som      arbetsmarknadsstöd medan de söker arbete i ett
26721:  arbetsförvaltningen ordnat.                          annat EU/EES-Iand skulle inte stå i samklang
26722:      Enligt 69 artikel i Rådets förordning (EEG) nr   heller med denna utveckling.
26723:  1408/71, som ingår i bilagorna tili EES-avtalet,
26724: 
26725:      Helsingfors den 6 februari 1997
26726: 
26727:                                                                    Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
26728:                                               KK 956/1996 vp
26729: 
26730: Kirjallinen kysymys 956
26731: 
26732: 
26733: 
26734: 
26735:                                     Säde Tahvanainen /sd: Rakennusten homevaurioiden torjumisesta
26736:                                        ja vahinkojen korvaamisesta
26737: 
26738: 
26739:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
26740: 
26741:    Julkisuudessa on esiintynyt tietoja, joiden          kattamiseksi. Toimiva vastuujärjestelmä varmis-
26742: mukaan jopa 80 prosenttia maamme rakennuk-              taa, että kosteusvaurioihin puututaan välittö-
26743: sista kärsii jonkinasteisista kosteusvaurioista.        mästi ongelmien ilmettyä. Aikainen reagointi on
26744: Yleisesti on myös tiedossa, että korjaamattomat,        taloudellisesti erittäin oleellista.
26745: pitkäaikaiset kosteusvauriotjohtavat väistämät-            Euroopassa tämänkaltainen vakuutustoimin-
26746: tä homevaurioihin ja merkittäviin taloudellisiin        ta on yleistä ja vakuutusmaksut kohtuullisia.
26747: vahinkoihin. Pitkään jatkuessaan homevaurio             Kun eräiden arvioiden mukaan Suomessa tä-
26748: voi saattaa rakennuksen jopa purkukuntoon.              mänkaltainen vakuutus saattaisi vaatia jopa
26749:    Julkisuudessa on myös esiintynyt lukuisia esi-       kymmeniin prosentteihin talon arvosta nousevia
26750: merkkejä tilanteista, joissa homeen tuhoaman            vakuutusmaksuja, on esimerkiksi Ranskassa
26751: talon pahaa aavistamattomat ostajat ovat me-            maksu vain prosentin murto-osia. Syynä pieniin
26752: nettäneet koko omaisuutensa. Vaikka vastuuky-           maksuihin on virheettömien talojen rakentami-
26753: symys on periaatteessa hyvin järjestetty ja myy-        nen. Kun Suomessa talot rakennetaan jo lähtö-
26754: jän sekä rakentajan vastuu on laajaa, ei järjestel-     kohtaisesti virheellisiksi, tulevat kosteusvauriot,
26755: mä toimi. Joko korvausten saaminen edellyttää           terveyshaitat, inhimilliset tragediat ja taloudelli-
26756: kallista ja raskasta vuosikausien oikeuskäsittelyä      set katastrofit jatkumaan tätä menoa hamaan
26757: tai sitten vastuullisella taholla ei yksinkertaisesti   tulevaisuuteen. Tilanteen korjaamisessa ei ole
26758: ole varoja vastuunsa kattamiseen.                       kysymys osaamisesta, vaan motiivistaja halusta.
26759:     Taloudellisten ongelmien lisäksi home aiheut-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
26760:  taa myös terveydellisiä ongelmia. Homeen vai-          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26761:  vaamassa talossa asuvat tai työskentelevätjoutu-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26762:  vat vähintään hengitystieinfektioiden kiertee-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26763:  seen. Pahimmillaan home voi johtaa terveyden
26764:  täydelliseen luhistumiseen.                                      Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
26765:     Tilanne on ratkaistavissa. Kansainvälisesti on             luodakseen toimivan tarkastus- ja vakuu-
26766:  olemassa esimerkkejä kattavasta luokitus-, tar-               tusjärjestelmän home- ja kosteusvaurioi-
26767:  kastus- ja vakuutusjärjestelmistä rakennusvir-                den selvittämiseksi, ja
26768:  heiden, muun muassa kosteus- ja homevaurioi-                     miten Hallitus aikoo edistää virhee-
26769:  den aiheuttamien taloudellisten kustannusten                  töntä rakennustapaa?
26770: 
26771:       Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1996
26772: 
26773:                                           Säde Tahvanainen /sd
26774: 
26775: 
26776: 
26777: 
26778:  260017
26779: 2                                          KK 956/1996 vp
26780: 
26781: 
26782: 
26783: 
26784:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26785: 
26786:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Rakentamisen vastuusta rakennusvirheiden
26787: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        näkökulmasta valmistui ympäristöministeriön
26788: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      asettaman työryhmän selvitys vuonna 1990.
26789: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Säde Tah-       Tuolloiset vastuujärjestelmät todettiin monimut-
26790: vanaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        kaisiksi ja aukollisiksi. Asuntokauppalakiin si-
26791: n:o 956:                                             sällytettiin v. 1994 säännökset rakennusvirheistä
26792:                                                      ja vakuusjärjestelyistä perustajaosakkaan suori-
26793:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        tuskyvyttömyyden varalta.
26794:        luodakseen toimivan tarkastus- ja vakuu-         Vakuusjärjestelyiden voimaantulo jäi asetuk-
26795:        tusjärjestelmän home- ja kosteusvaurioi-      sella erikseen säädettäväksi. Asiaa koskevat sää-
26796:        den selvittämiseksi, ja                       dösehdotukset ovat oikeusministeriössä valmis-
26797:           miten Hallitus aikoo edistää virhee-       teltavina.
26798:        töntä rakennustapaa?                             Ympäristöministeriössä valmistui keväällä
26799:                                                      1996 selvitys rakentamisen vastuukysymysten
26800:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         yleiseksi järjestämiseksi. Yhtenä osana koko-
26801: vasti seuraavaa:                                     naisjärjestelyä esitettiin kattavaa vakuutusjärjes-
26802:                                                      telyä rakennusvirheen varalta, vastuuvelvollisten
26803:    Ympäristöministeriössä ja sosiaali- ja terveys-   täsmentämistä lainsäädännössä ja menettelyjä
26804: ministeriössä on vireillä useita kehittämistehtä-    virheen toteamiseksi. Jatkovalmistelussa on pää-
26805: viä, joilla pyritään kosteus- ja homevaurioiden      dytty kahden työryhmän asettamiseen, joista
26806: ehkäisemiseen ja syntyneiden haittojen korjaa-       12.12.1996 asetettu työryhmä rakennusvalvon-
26807: miseen.                                              nan kehittämiseksi on aloittanut työnsä. Sen kes-
26808:    Vuonna 1995 ympäristöministeriö käynnisti         keisenä tehtävänä on virheettömän rakentami-
26809: erityisen toimenpideohjelman kosteusvaurioiden       sen edistäminen. Toisen työryhmän asiana olisi
26810: välttämiseksi ja poistamiseksi viranomaisoh-         selkeyttää virhevastuun määrittelemistä ja sitä,
26811: jauksen, tiedotuksen, koulutuksen ja tutkimuk-       miten turvata vahinkojen korvaaminen. Näiden
26812: sen keinoin. Työssä on voitu käyttää hyväksi         työryhmien asiana osaltaan on myös avustaa
26813: vuosina 1992-96 toteutetun, korjausrakenta-          15.5.1996 rakennuslain kokonaisuudistusta val-
26814: mista koskevan tutkimus- ja kehittämisohjelman       mistelemaan asetetun rakennuslakitoimikunnan
26815: tuloksia. Myös rakennusten kuntoarvio-ja kun-        säädösehdotusten laatimista.
26816: totutkimusmenetelmiä on kehitetty. Kosteus- ja
26817: homevaurioita koskeva kuntotutkimusohje val-
26818: mistuu vuoden 1997 alkupuoliskolla.
26819: 
26820:      Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1997
26821: 
26822:                                                                Ympäristöministeri Pekka Haavisto
26823:                                           KK 956/1996 vp                                              3
26824: 
26825: 
26826: 
26827: 
26828:                                        Tili Riksdagens Talman
26829: 
26830:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        En utredning som en av miljöministeriet till-
26831: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-      satt arbetsgrupp har utfört om byggnadsansvaret
26832: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-    med utgångspunkt i byggfel blev klar 1990. Det
26833: man Säde Tahvanainen undertecknade spörsmål         konstaterades att de dåtida ansvarssystemen var
26834: nr 956:                                             krångliga och hade luckor. 1 1agen om bostads-
26835:                                                     köp infördes 1994 bestämme1ser om byggfe1 och
26836:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      säkerhet för den hände1se att en stiftande deläga-
26837:        ta för att skapa ett fungerande inspek-      re skulle bli insolvent.
26838:        tions- och försäkringssystem för utred-          Det beslöts att bestämme1serna om säkerhet
26839:        ning av möge1- och fuktskador och            skulle träda i kraft genom förordning. Författ-
26840:           hur ämnar Regeringen främja ett fel-      ningsförslag om saken är under beredning vid
26841:        fritt byggnadssätt?                          justitieministeriet.
26842:                                                         Vid mi1jöministeriet s1utfördes våren 1996 en
26843:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       utredning med förs1ag tili allmän reg1ering av
26844: anföra följande:                                    byggnadsansvarsfrågorna. Som ett led i tota1reg-
26845:                                                     1eringen föreslogs ett heltäckande försäkringsar-
26846:    Vid miljöministeriet och social- och hälso-      rangemang för eventuella byggnadsfe1, en preci-
26847: vårdsministeriet pågår som bäst flera utveck-       sering av de ansvarssky1diga i 1agstiftningen och
26848: lingsprojekt med vilka syftet är att förebygga      metoder för konstaterande av fel. Under den
26849: fukt- och mögelskador och avhjälpa de olägen-       fortsatta beredningen har man bes1utat tillsätta
26850: heter som uppkommit.                                två arbetsgrupper av vi1ka den arbetsgrupp som
26851:    År 1995 startade miljöministeriet ett särskilt   tillsattes 12.12.1996 för utveck1ande av bygg-
26852: åtgärdsprogram för undvikande och avhjälpan-        nadstillsynen har in1ett sitt arbete. Gruppens vik-
26853: de av fuktskador med hjälp av handledning från      tigaste uppgift är att främja ett fe1fritt byggande.
26854: myndigheterna, information, utbildning och un-      Den andra arbetsgruppen har tili uppgift att
26855: dersökning. 1 arbetet har man kunnat utnyttja       bringa klarhet i bestämmelserna om vem som är
26856: resultaten av det undersöknings- och utveck-        ansvarig för fel och hur ersättningen för skador
26857: lingsprogram för ombyggnad som fullföljdes          skall tryggas. Båda arbetsgrupperna skall också
26858: 1992-96. Metoderna för bedömming och un-            bistå byggnadslagskommissionen, som tillsattes
26859: dersökning av byggnaders skick har också ut-         15.5.1996 för beredningen av en totalrevidering
26860: vecklats. En anvisning för undersökning av bygg-    av byggnadslagen, vid utarbetandet av författ-
26861: naders skick med avseende på fukt- och mögel-       ningsförslag.
26862: skador blir klar i början av 1997.
26863: 
26864:      Helsingfors den 17 januari 1997
26865: 
26866:                                                                     Miljöminister Pekka Haavisto
26867:                                               KK 957/1996 vp
26868: 
26869: Kirjallinen kysymys 957
26870: 
26871: 
26872: 
26873: 
26874:                                     Raimo Holopainen /sd: Liikelaitostamisen ja yhtiöittämisen vaiku-
26875:                                          tuksista palvelujen saatavuuteen ja laatuun
26876: 
26877: 
26878:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
26879: 
26880:    Valtion on liikelaitostanut ja yhtiöittänyt kan-     dennäkökulmasta katsottuna yhtiöittäminen ai-
26881: salaisten kannalta tärkeitä palveluja. Hyvin            heuttaa ongelmia.
26882: konkreettinen esimerkki on posti, jonka tärkey-            Taajamien postien asiakaspalvelu on niin
26883: den palvelujen tuottajana me kaikki ymmärräm-           ikään saneerausten seurauksena heikentynyt lä-
26884: me. Postipalvelujen toimivuus tai toimimatto-           hinnä pidentyneiden odotusjonojen muodossa.
26885: muus korostuu erityisesti haja-asutusalueilla,             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26886: joissa asuu runsaas~i pienillä tuloilla eläviä _ihmi-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26887: siä, mm. vanhuksta. Kun Suomen Posti-Tele               nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26888: Oy:n on oltava kannattava yritys, joutuu se kar-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26889: simaan kulujaan. Näin ollen tärkeä palvelunäkö-
26890: kulma toimii bisneksen ehdoilla. Sivukylillä pos-                 Miten Hallitus valvoo kansalaisten
26891: titoimintoja korvaamaan on järjestetty yksityisiä              kannalta tärkeiden ja tasa-arvoisuutta li-
26892:  asiamiesposteja. Ne eivät kuitenkaan aivan ym-                säävien palvelujen saatavuutta, ja
26893:  märrettävistäkään syistä pysty tarjoamaan riittä-                mitä Hallitus aikoo tehdä havaittujen
26894:  vän hyviä palveluja. Kansalaisten tasavertaisuu-              ongelmien korjaamiseksi?
26895: 
26896:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1996
26897:                                           Raimo Holopainen /sd
26898: 
26899: 
26900: 
26901: 
26902:  260017
26903: 2                                           KK 957/1996 vp
26904: 
26905: 
26906: 
26907: 
26908:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26909: 
26910:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         nalle ei ole aina esitetty palvelutavoitteita riittä-
26911: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          vän selkeästi. Hallitus tulee vuoden 1998 talous-
26912: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        arvion valmistelun yhteydessä kiinnittämäänkin
26913: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo             erityistä huomiota valtion liikelaitosten palvelu-
26914: Holopaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          ja muiden toimintatavoitteiden asettamiseen.
26915: sen n:o 957:                                           Valtionyhtiöiden ohjauksessa palvelutavoitteet
26916:                                                        on pyritty määrittelemään toimialaa koskevassa
26917:           Miten Hallitus valvoo kansalaisten           lainsäädännössä, esimerkiksi postitoimintalais-
26918:        kannalta tärkeiden ja tasa-arvoisuutta li-      sa.
26919:        säävien palvelujen saatavuutta, ja                  Hallitus on kesällä 1996 käynnistänyt valtio-
26920:           mitä Hallitus aikoo tehdä havaittujen        yhteisön hallintopolitiikka -hankkeen. Sen erää-
26921:        ongelmien korjaamiseksi?                        nä keskeisenä tavoitteena on luoda valtioyhtei-
26922:                                                        söä ohjaava hallintopolitiikka ja uudistaa hajau-
26923:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tuneenja toiminuoiltaan eriytyneen valtion orga-
26924: vasti seuraavaa:                                       nisaation ohjausta. Hankkeeseen liittyen on ase-
26925:                                                        tettu erillinen työryhmä, jonka tehtävänä on teh-
26926:    Vuosina 1989-1996 on 12:sta valtion viras-          dä ehdotuksia markkinaehtoisten valtion toi-
26927: tosta ja laitoksesta muodostettu valtion liikelai-     mintojen ohjauksen järjestämisestä. Tässä yhtey-
26928: tos ja näistä seitsemästä on edelleen muodos-          dessä selvitetään muun muassa liikelaitosmallin
26929: tettu valtionyhtiö. Tänä aikana on lisäksi seitse-     ja osakeyhtiömallin soveltamisen yleisiä periaat-
26930: mästä valtion virastosta tai laitoksesta ja yhdes-     teita, selkeytetään ja täsmennetään valtioyhtei-
26931: tä valtion talousarvion ulkopuolisesta rahastos-       sössä toimivien osakeyhtiöiden, liikelaitosten ja
26932: ta muodostettu valtionyhtiö. Toimintamallin            rahastojen eduskunnan harjoittaman valvonnan
26933: muuttaminen on tehostanut kaikkien laitosten           ja valtioneuvoston harjoittaman ohjauksen me-
26934: toimintaa muutosta edeltävään ajanjaksoon ver-         nettelytavat ja muodot sekä arvioidaan näiden
26935: rattuna. Useat ovat menestyneet kilpailijoihinsa       yksikköjen hallintoa erityisesti tehokkaan omis-
26936: nähden keskimääräistä paremmin.                        tajaohjauksen ja -valvonnan kannalta. Valtioyh-
26937:    Ohjauksen muutoksesta on seurannut mah-             teisön hallintopolitiikka -hankkeen yhteydessä
26938: dollisuus muuttaa toimintaa asiakkaiden palve-         valmistellaan myös eduskunnalle keväällä 1998
26939: lutarpeiden mukaisesti, mistä seurauksena on           annettavaa selontekoa hallinnon uudistuspolitii-
26940: aiempaa parempi palvelu. Myös palvelujen hinta         kasta.
26941: on aina pysynyt kilpailukykyisenä.                         Valtioyhteisöhankkeeseen liittyen toimii tu-
26942:    Asiakasarviot ovat lähinnä muutokseen ajoit-        losohjaushanke, jonka yhteydessä kehitetään tu-
26943: tuneen laman ja julkisen sektorin säästöjen seu-       los- ja palvelutavoitteiden asettamista sekä toi-
26944: rauksena vielä varauksellisia. Liikelaitosten ja       mintakertomusten ja muun tulosinformaation
26945: yhtiöiden tulee edelleen parantaa palvelujaan,         esittämistä eduskunnan ja valtioneuvoston tar-
26946: mihin markkinaohjaus antaa hyvät edellytykset.         peisiin. Ensimmäiset uusimuotoiset toimintaker-
26947: Toisaalta vanhan virastokulttuurin kaikki ilme-        tomukset laaditaan kuluvalta vuodelta.
26948: nemismuodot eivät ole vielä poistuneet liikelai-           Määrätietoinen julkisten palvelujen kehittä-
26949: toksista ja valtionyhtiöistä.                          mistyö aloitettiin 1980-luvun puolivälissä. Tätä
26950:    Liikelaitosuudistuksen eräänä keskeisenä ta-        työtä jatketaan edelleen. Erityisesti markkinoilla
26951: voitteena oli parantaa palveluja. Liikelaitosoh-       tarjottavien välttämättömyyspalvelujen laatuaja
26952: jaus perustuukin palvelutaso- ja tulosohjauk-          asiakasarvioita on pyritty keräämään. Tasa-ar-
26953: seen. Liikelaitosohjauksessa ei ole aina riittävästi   voisten palvelujen saatavuuden varmistamiseksi
26954: korostettu liikelaitoksen palvelutehtävää, vaan        esimerkiksi liikenteessä on valtion talousarvioon
26955: pääpaino on ollut taloudellisissa seikoissa. Edus-     otettu määräraha liiketaloudellisesti kannatta-
26956: kunnan tehtävänä on päättää liikelaitosten pal-        mattomien palvelujen turvaamiseksi. Myös vaih-
26957: velu- ja muista toimintatavoitteista. Eduskun-         toehtoisia tuotantotapoja kehitetään ja paranne-
26958:                                           KK 957/1996 vp                                          3
26959: 
26960: taan. Julkisia palveluja pyritään edelleen kokoa-      Hallitus jatkaa edelleen julkisten palvelujen
26961: maan paikallisiin palvelupisteisiin.                kehittämistä ja niiden laadunja saatavuuden pa-
26962:    Hallinnon uudistuspolitiikan vaikutuksia ar-     rantamista. Valtioyhteisöhankkeella on tarkoi-
26963: vioidaan meneillään olevassa hankkeessa. Tässä      tus tehostaa valtion organisaatioiden palveluky-
26964: evaluointiohjelmassa tullaan luomaan menette-       kyä, ohjausta, valvontaa ja arviointia.
26965: lytapoja, joilla arvioidaan sekä hallinnon että
26966: julkisten palvelujen laatua ja saatavuutta.
26967: 
26968:      Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1997
26969: 
26970:                                                                         Ministeri Jouni Backman
26971: 4                                            KK 957/1996 vp
26972: 
26973: 
26974: 
26975: 
26976:                                           Tili Riksdagens Talman
26977: 
26978:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        affårsverkens service- och andra verksamhets-
26979: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          mål. Servicemålen har inte alltid framställts till-
26980: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        räckligt tydligt för riksdagen. 1 samband med
26981: man Raimo Holopainen undertecknade spörs-               beredningen a v budgeten för 1998 kommer reger-
26982: mål nr 957:                                             ingen att särskilt uppmärksamma de service- och
26983:                                                         andra verksamhetsmål som sätts för statens af-
26984:            Hur övervakar Regeringen tiligänglig-        fårsverk. 1 fråga om styrningen av statsbolagen
26985:         heten tili service som är viktig från med-      har strävan varit att definiera servicemålen i den
26986:         borgarnas synpunkt och ökar jämställd-          lagstiftning som gäller verksamhetsområdet, ex-
26987:         heten, och                                      empelvis i postlagen.
26988:            vad ämnar Regeringen göra för att av-            Sommaren 1996 startade regeringen projektet
26989:         hjälpa de problem som framkommit?               förvaltningspolitik inom statlig sektor. Ett av
26990:                                                         dess viktigaste mål är att skapa en förvaltnings-
26991:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           politik som styr statssamfundet och reformera
26992: anföra följande:                                        styrningen av statens decentraliserade och tili sin
26993:                                                         verksamhet differentierade organisation. 1 an-
26994:    Åren 1989-1996 ombildades 12 av statens äm-          knytning tili projektet har en separat arbetsgrupp
26995: betsverk och inrättningar tili statliga affårsverk      tilisatts, som har tili uppgift att utarbeta förslag
26996: och sju av dessa ombildades vidare tili statsbolag.     tili hur styrningen av statens marknadsbaserade
26997: Under denna tid har dessutom sju av statens             verksamhet skall ordnas. 1 samband därmed ut-
26998: ämbetsverk eller inrättningar och en statlig fond       reds bl.a. de allmänna principerna för tillämp-
26999: utanför budgeten ombildats tili statsbolag. And-        ningen av affårsverksmodellen och aktiebolags-
27000: ringen av verksamhetsmodell har effektiverat            modellen, förtydligas och preciseras de förfa-
27001: verksamheten i alla inrättningar jämfört med pe-        ringssätt och former som riksdagen tillämpar vid
27002: rioden före ändringen. Jämfört med konkurren-           övervakningen och statsrådet vid styrning av de
27003: terna har många klarat sig bättre än genomsnit-         aktiebolag, affårsverk och fonder som bedriver
27004: tet.                                                    verksamhet inom statssamfundet, samt bedöms
27005:    Tili följd av att styrningen ändrades kunde          förvaltningen av dessa enheter särskilt med avse-
27006: verksamheten ändras i enlighet med kundernas            ende på en effektiv delägarstyrning och delägar-
27007: servicebehov, vilket resulterade i bättre service.      tillsyn. I samband med projektet förvaltningspo-
27008: Även priset på servicen har alltid kunnat hållas        litik inom statlig sektor bereds även en redogörel-
27009: konkurrenskraftigt.                                     se för förvaltningens reformpolitik som kommer
27010:     Kunderna är fortfarande reserverade i sina          att lämnas tili riksdagen våren 1998.
27011: bedömningar, i första hand på grund av att för-             1 anslutning tili projektet förvaltningspolitik
27012: ändringarna sammanföll med depressionen och             inom statlig sektor pågår ett resultatstyrnings-
27013: de offentliga inbesparingarna. Affårsverken och         projekt. 1samband med detta utvecklas olika sätt
27014: bolagen måste förbättra sin service ytterligare         att ställa resultat- och servicemål samt att utarbe-
27015: och för det finns goda förutsättningar tack vare        ta verksamhetsberättelser och annan resultatin-
27016: marknadsstyrningen. Å andra sidan har alla res-         formation för riksdagens och statsrådets behov.
27017: ter av den gamla ämbetsverkskulturen ännu inte          De första verksamhetsberättelserna av ny typ
27018: försvunnit från affårsverken och statsbolagen.          utarbetas för detta år.
27019:     Ett viktigt mål för affårsverksreformen var             Ett målmedvetet arbete med att utveckla den
27020: bättre service. Styrningen av affårsverken base-        offentliga servicen inleddes i mitten av 1980-talet.
27021: rar sig på styrning av servicenivån och resultat-       Detta arbete fortgår. Man har särskilt strävat
27022: styrning. Vid styrningen av affårsverken har de-        efter att få in uppgifter om kvaliteten på den
27023: ras serviceuppgift inte alltid betonats tiliräckligt,   oundgängliga service som bjuds ut på markna-
27024: utan tyngdpunkten har varit lagd på ekonomiska          den och kundernas värderingar. För att garante-
27025: faktorer. Riksdagens uppgift är att besluta om          ra tillgången tili lika service exempelvis inom
27026:                                            KK 957/1996 vp                                            5
27027: 
27028: trafiken har i budgeten intagits ett anslag som          Regeringen fortsätter att utveckla den offent-
27029: säkrar även företagsekonomiskt olönsam servi-        liga servicen och att förbättra dess kvalitet och
27030: ce. Ä ven alternativa produktionssätt utvecklas      tillgänglighet. A vsikten är att genom projektet
27031: och förbättras. Strävan är att koncentrera all       förvaltningspolitik inom statlig sektor effektive-
27032: offentlig service tilllokala servicesställen.        ra de statliga organisationernas förmåga att er-
27033:    Verkningarna av förvaltningens reformpolitik      bjuda service, liksom även styrningen, övervak-
27034: utvärderas i ett pägående projekt. 1 detta evalue-   ningen och utvärderingen av dessa organisatio-
27035: ringsprogram kommer man att skapa metoder            ner.
27036: för att utvärdera bäde förvaltningens och den
27037: offentliga servicens kvalitet och tillgänglighet.
27038: 
27039:      Helsingfors den 17 januari 1997
27040: 
27041:                                                                           Minister Jouni Backman
27042:                                            KK 958/1996 vp
27043: 
27044: Kirjallinen kysymys 958
27045: 
27046:                                   Jukka Mikkola /sd ym.: Pakkokeinolain mukaisen takavarikon
27047:                                      kumoamiseen liittyvistä epäkohdista
27048: 
27049: 
27050:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27051: 
27052:    Pakkokeinolain 4 luvun l §:ssä on mainittu        edelleen hallinnassaan. Lain esitöissä on saata-
27053: takavarikon edellytyksenä mm., että esine voi-       vissa tukea kannalle, ettei tuomioistuimen suorit-
27054: daan takavarikoida, jos on syytä olettaa, että se    tama takavarikkopäätöksen kumoaminen vel-
27055: voi olla todisteena rikosasiassa. Saman luvun        voita poliisia palauttamaan omaisuutta, ennen
27056: 5 §:ssä on säädetty, että takavarikoimisesta päät-   kuin tuomioistuimen päätös on saanut Iainvoi-
27057: tää pidättämiseen oikeutettu virkamies. Pidättä-     man.
27058: miseen oikeutettuja virkamiehiä ovat saman lain         Tilanne on kuitenkin tällaisenaan juridisesti
27059: l luvun 6 §:n mukaan mm. eritasoiset poliisivir-     kestämätön. Takavarikolle ei ole perustetta ole-
27060: kamiehet, kuten rikoskomisario ja komisario.         massa, koska tuomioistuin on sen kumonnut.
27061: Tuomioistuin saa päättää takavarikoimisesta          Tästä huolimatta poliisiviranomainen voi pitää
27062: syytettä käsitellessään.                             takavarikoimaansa omaisuutta perusteetta hal-
27063:     Mainitun lain 4luvun 13 §:n mukaan sen vaa-      lussaan ja estää omaisuuden omistajaa käyttä-
27064: timuksesta, jota asia koskee, tuomioistuimen on      mästä sitä. Tällainen menettely ja kannanotto
27065: päätettävä, onko takavarikko pidettävä voimas-       tekee itse asiassa koko tuomioistuimen antaman
27066: sa. Edelleen 14 §:n mukaan takavarikon kumoa-        kumoamispäätöksen tarpeettomaksi, koska ti-
27067: misesta päättää pidättämiseen oikeutettu virka-      lanne jää edelleen ennalleen alemman hallintovi-
27068: mies. Milloin tuomioistuin on päättänyt takava-      ranomaisen päätöksen mukaisesti.
27069: rikoimisesta tai määrännyt 13 §:ssä tarkoitetusta       Mainitun sisältöinen lainsäädäntö ei voine
27070: vaatimuksesta antamanaan päätöksellä takava-         olla sopusoinnussa EU:n jäsenmaissa noudatet-
27071: rikon pidettäväksi voimassa taikka oikeuden-         tavan pakkokeinolainsäädännön ja ihmisoi-
27072: käynnissä on esitetty takavarikoituun esineeseen     keuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi sol-
27073: kohdistuva vaatimus, asiasta päättää kuitenkin       mitun yleissopimuksen kanssa.
27074: tuomioistuin.                                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
27075:     Edelleen saman lain 16§:ssä on muutoksenha-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27076: kusäännös. Tämän mukaan tuomioistuimen ta-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27077: kavarikkoa koskevasta päätöksestä saa valittaa       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27078: erikseen. Valitus ei estä esineen takavarikoimis-
27079: ta.                                                            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27080:     Käytännössä on ilmennyt, että vaikka tuo-               ryhtyä pakkokeinolain mukaisten taka-
27081:  mioistuin on edellä 13 §:ssä tarkoitetusta vaati-          varikkoa koskevien säännösten ja käy-
27082: muksesta kumonnut poliisivirkamiehen päättä-                tännön epäkohtien korjaamiseksi sekä
27083:  män takavarikon ja määrännyt takavarikoidun                menettelyn       oikeudenmukaistamiseksi
27084:  omaisuuden palautettavaksi omistajalleen, näin             erityisesti niissä tapauksissa, joissa tuo-
27085: ei ole menetelty. Vaikka takavarikoita on tuo-              mioistuin on kumonnut poliisiviranomai-
27086:  mioistuimen päätöksellä kumottu peruste, polii-            sen päättämän takavarikon?
27087:  siviranomainen pitää takavarikoitua omaisuutta
27088: 
27089:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1996
27090: 
27091:           Jukka Mikkola /sd             Risto Kuisma /sd               Raimo Vistbacka /ps
27092:           Kimmo Sasi /kok               Paavo Nikula /vihr             Johannes Koskinen /sd
27093:           Matti Vähänäkki /sd           Jouko Skinnari /sd             Ville Itälä /kok
27094:           Osmo Kurola /kok              Markku Pohjola /sd             Gunnar Jansson /r
27095:           Annika Lapintie /vas          Paula Kokkonen /kok            Juha Karpio /kok
27096:           Henrik Lax /r                 Matti Aura /kok                Kauko Juhantalo /kesk
27097: 260017
27098: 2                                           KK 958/1996 vp
27099: 
27100: 
27101: 
27102: 
27103:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27104: 
27105:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         olisi palautettu sen omistajalle jo käräjäoikeuden
27106: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          lainvoimaa vailla olevan päätöksen nojalla, hovi-
27107: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        oikeuden päätös ei ehkä enää olisi täytäntöön
27108: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jukka             pantavissa. Omistaja on nimittäin voinut hävit-
27109: Mikkolan ym. kirjallisen kysymyksen n:o 958:           tää tai kätkeä esineen saatuaan sen haltuunsa.
27110:                                                        Tällöin taas rikosjutun selvittäminen voi vaaran-
27111:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         tua.
27112:        ryhtyä pakkokeinolain mukaisten taka-              Pakkokeinolain takavarikkoa koskeviin sään-
27113:        varikkoa koskevien säännösten ja käy-           nöksiin liittyy muitakin ongelmia kuin edellä ku-
27114:        tännön epäkohtien korjaamiseksi sekä            vattu. Esimerkkinä voidaan mainita se tilanne,
27115:        menettelyn       oikeudenmukaistamiseksi        että tuomioistuin on hylännyt esineen omistajan
27116:        erityisesti niissä tapauksissa, joissa tuo-     vaatimuksen takavarikon kumoamisesta, mutta
27117:        mioistuin on kumonnut poliisiviranomai-         tutkinnalliset syyt mahdollistavat takavarikon
27118:        sen päättämän takavarikon?                      kumoamisen ennen pakkokeinolain 4 luvun
27119:                                                        11 §:n 2 momentissa säädetyn neljän kuukauden
27120:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           määräajan umpeutumista. Luvun 14§:n mukaan
27121: vasti seuraavaa:                                       pidättämiseen oikeutettu virkamies ei kuiten-
27122:                                                        kaan enää tuomioistuimen päätettyä takavari-
27123:    Kysymyksessä kuvattua tilannetta pidetään           kosta ole toimivaltainen päättämään siitä, mutta
27124: ongelmallisena erityisesti sen vuoksi, että esine      laki ei myöskään tunne sellaista menettelyä, että
27125: palautetaan vasta tuomioistuimen päätöksen             pidättämiseen oikeutettu virkamies pyytäisi tuo-
27126: saatua lainvoiman. Kun käräjäoikeus on mää-            mioistuinta kumoamaan takavarikon. Esineen
27127: rännyt takavarikon kumottavaksi, mutta pidät-          omistajan olisi siis toistamiseen pyydettävä taka-
27128: tämiseen oikeutettu virkamies on valittanut pää-       varikon kumoamista.
27129: töksestä vaatien takavarikon pitämistä voimas-            Oikeusministeriö on syksyllä 1995 asettanut
27130: sa, esine palautetaan vasta, jos hovioikeus hylkää     työryhmän, jonka tehtävänä on muun muassa
27131: valituksen ja vahvistaa käräjäoikeuden päätök-         poliisin esitutkintalainsäädännön tarkistamis-
27132: sen. Vaikka takavarikkoa koskevat valitukset           työryhmän mietinnön pohjalta (sisäasiainmi-
27133: hovioikeudessa käsitellään kiireellisinä, lainvoi-     nisteriön poliisiosaston julkaisu 4/1994) laatia
27134: maisen päätöksen saaminen saattaa kestää jopa          hallituksen esitys esitutkinta- ja pakkokei-
27135: parikin kuukautta. Esineen omistajalle on luon-        nolainsäädännön tarkistamisesta. Työryhmä
27136: nollisesti haittaa siitä, että esineen palauttaminen   valmistelee laajaa hallituksen esitystä, joka tulee
27137: lykkääntyy. Asian toinen puoli on kuitenkin se,        sisältämään tarpeelliset muutosehdotukset
27138: että hovioikeus saattaa myös muuttaa käräjäoi-         muun muassa pakkokeinolain takavarikkoa
27139: keuden päätöstä ja määrätä takavarikon pidettä-        koskeviin säännöksiin.
27140: väksi voimassa. Jos tällaisessa tapauksessa esine
27141: 
27142:      Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1997
27143: 
27144:                                                                       Oikeusministeri Kari Häkämies
27145:                                              KK 958/1996 vp                                              3
27146: 
27147: 
27148: 
27149: 
27150:                                           Tili Riksdagens Talman
27151: 
27152:   I det syfte 37 § I mom. riksdagsordningen             återlämnats tili ägaren redan med stöd av tings-
27153: anger har Ni, Fru Taiman, tili vederbörande             rättens beslut, som saknade Iaga kraft, vore det
27154: mediem av statsrådet översänt föijande av riks-         kanske inte l.~ngre möjligt att verkställa hovrät-
27155: dagsman Jukka Mikkola m.fl. undertecknade               tens beslut. Agaren kunde nämligen ha förstört
27156: spörsmål nr 958:                                        eller dolt föremålet när han kom i besittning av
27157:                                                         det. Utredningen av brottmåiet kunde då äventy-
27158:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          ras.
27159:        ta för att ändra bestämmeiserna om be-              Bestämmeiserna om beslag i tvångsmedeisla-
27160:        siag i tvångsmedelslagen och avhjälpa de         gen är probiematiska även ur andra synpunkter.
27161:        missförhållanden som förekommer i                Som exempel kan nämnas en situation där dom-
27162:        praktiken samt för att göra förfarandet          stoien har förkastat föremålets ägares krav på att
27163:        rättvist i synnerhet i sådana fall där dom-      besiaget skall hävas, men brottsundersökningar-
27164:        stolen har hävt ett beslag som polismyn-         na tillåter att beslaget hävs före utgången av den
27165:        digheten har beslutat om?                        tidsfrist på fyra månader som föreskrivs i 4 kap.
27166:                                                         II § 2 mom. tvångsmedelslagen. När domstoien
27167:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt            har besiutat om beslag är emellertid eniigt I4 § i
27168: följande:                                               samma kapitel en anhållningsberättigad tjänste-
27169:                                                         man inte längre behörig att besluta om saken,
27170:    Situationen i spörsmålet anses problematisk          men lagen känner inte hellertili ett sådant förfa-
27171: framför allt därför att föremålet återiämnas först      rande enligt vilket en anhållningsberättigad
27172: efter att domstolens beslut har vunnit laga kraft.      tjänsteman anhåller om att domstoien häver ett
27173: När tingsrätten har besiutat att ett beslag skall       besiag. F öremålets ägare blir sålunda tvungen att
27174: hävas men en anhållningsberättigad tjänsteman           än en gång anhålla om hävning av beslaget.
27175: har besvärat sig över beslutet och krävt att besla-        På hösten I995 tillsatte justitieministeriet en
27176: get består, återlämnas föremåiet först om hovrät-       arbetsgrupp med uppgift att bl.a. utgående från
27177: ten förkastar besväret och fastställer tingsrättens     ett betänkande avgivet av poiisens arbetsgrupp
27178: beslut. Trots att besvär över beslag behandias i        för revision av förundersökningslagstiftningen
27179: brådskande ordning i hovrätten, kan det dröja           (inrikesministeriets polisavdelnings publikation
27180: upp tili ett par månader för ett beslut att vinna       4/1994) upprätta en regeringsproposition om re-
27181: laga kraft. Det är självfallet tili nackdel för före-   vision av förundersöknings- och tvångsmedels-
27182: målets ägare att återiämnandet av föremålet för-        lagstiftningen. Arbetsgruppen bereder en omfat-
27183: dröjs. Det kan ju emellertid också gå så att hov-       tande regeringsproposition, som kommer att
27184: rätten ändrar tingsrättens beslut och förordnar         innehålla nödvändiga förslag till ändringar i bl.a.
27185: att beslaget skall bestå. Om föremålet då hade          bestämmelserna om besiag i tvångsmedelsiagen.
27186: 
27187:      Helsingforsden I7 januari I997
27188: 
27189:                                                                        Justitieminister Kari Häkämies
27190:                     1
27191: 
27192: 
27193: 
27194: 
27195:                 1
27196: 
27197:                 1
27198: 
27199:             1
27200: 
27201:             1
27202: 
27203: 
27204: 
27205: 
27206:         1
27207: 
27208:         1
27209: 
27210:     1
27211: 
27212:     1
27213: 
27214: 
27215: 
27216: 
27217: 1
27218:                                              KK 959/1996 vp
27219: 
27220: Kirjallinen kysymys 959
27221: 
27222: 
27223: 
27224: 
27225:                                     Irja Tuloneo /kok: Kotikuntalain mukaisen muuttoilmoitusmenet-
27226:                                          telyn uudistamisesta
27227: 
27228:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
27229: 
27230:    Kotikuntalain voimaantulon yhteydessä on               Edellä mainitut vaihtoehdot perustuvat kui-
27231: havaittu eräitä ongelmia nimenomaan muuttoil-          tenkin vapaaehtoisuuteen eivätkä tulokset ole
27232: moitusmenettelyn osalta. Yksittäiset kansalaiset,      olleet hyviä.
27233: Suomen Kiinteistöliitto ja Kansaneläkelaitos              Myös suurten kaupunkien rekisteriviran-
27234: ovat kiinnittäneet asiaan huomiota. Kotikunta-         omaiset, poliisilaitos ja haastemiehet ovat olleet
27235: lain voimaantulon yhteydessä muutettu muutto-          tyytymättömiä lainmuutokseen. Väestörekisteri-
27236: ilmoitusmenettely koetaan etenkin kiinteistöjen        keskukselle tehtävä muuttoilmoitus on vaikeut-
27237: omistajien kannalta epäonnistuneeksi. Yksimie-         tanut henkilöiden asuinpaikan selvittämistä. Pa-
27238: lisyys kotikuntalain muuttamiseen siihen suun-         himmillaan tilanne saattaa olla sen kaltainen,
27239: taan, että kiinteistönomistajana tulee olla tietoa     että yksiöön on kirjattu asuviksi yli kymmenen
27240: siitä, ketkä talossa asuvat, on olemassa. Kiinteis-    henkilöä tai huoneistossa on ilmoitettu asuvaksi
27241: tön omistajana tulisi olla yhtiön hallinnon hoita-     henkilöitä, joista osakkeiden omistajilla ei ole
27242: mista varten ajan tasalla oleva tieto siitä, ketkä     tietoa.
27243: talossa asuvat. Kiinteistöjen omistajina asunto-          Kansaneläkelaitos on asumistukia myönnet-
27244: ja kiinteistöosakeyhtiöt tarvitsevat näitä tietoja     täessä ollut huolestunut siitä, että Väestörekiste-
27245: mm. maksuliikenteen hoitamiseksi (vastikkeet,          rikeskuksen ylläpitämät tiedot henkilöiden
27246: vesimaksut, käyttökorvausmaksut).                      asuinpaikoista eivät enää pidäkään paikkaansa.
27247:     Lisäksi kiinteistöissä on oltava selvillä siitä,      Kaikkien edellä mainittujen tahojen kantana
27248: kenelle ovi voidaan avata silloin, kun henkilö         on, että muuttoilmoituksen tekeminen kiinteis-
27249: ilmoittaa jättäneensä avaimen kotiin. On luon-         tön omistajan edustajalle on luotettavin tapa pi-
27250: nollista, ettei yhtiön edustaja voi käyttää yleis-     tää yllä väestörekistereitä. Se on myös talon
27251: avainta, ellei ole varmuutta, että henkilö todella     asukkaiden oikeusturvan kannalta paras vaihto-
27252: asuu kiinteistössä.                                    ehto.
27253:     Kiinteistöliitto ja sen jäsenyhdistykset ovat         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
27254: kehittäneet erityyppisiä ratkaisuja, joiden avulla     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27255: yhtiöllä olisi edes jonkinlainen mahdollisuus py-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27256: syä selvillä, ketä talossa asuu. Väestörekisteri-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27257: keskuksen kanssa on käyty neuvotteluita asukas-
27258: luetteloiden tilaamisesta. Lisäksi yhtiöissä on                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27259:  kerrottu asukkaille, kuinka tärkeää on heidänkin               ryhtyä kotikuntalain muuttoilmoitusme-
27260:  kannaltaan ilmoittaa taloyhtiölle muutosta.                    nettelyn ongelmien poistamiseksi?
27261: 
27262:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1996
27263:                                             Irja Tulonen /kok
27264: 
27265: 
27266: 
27267: 
27268: 260017
27269: 2                                            KK 959/1996 vp
27270: 
27271: 
27272: 
27273: 
27274:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
27275: 
27276:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin           järjestelmään mahdollisimman nopeasti. Tämän
27277: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          vuoksi muuttoilmoitusvelvollisuudesta ja uudes-
27278: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        ta belpasta ilmoitustavasta, puhelinmuuttoil-
27279: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Irja Tulo-        moituksesta, on tiedotettu monin eri tavoin. Tie-
27280: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           dottamisessa on pyritty ottamaan huomioon
27281: 959:                                                   myös taloyhtiöiden tarve saada tietoja talon
27282:                                                        asukkaista. Esimerkiksi tammi-helmikuussa
27283:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         1996 verokorttien mukana n. 4,2 miljoonalle ve-
27284:         ryhtyä kotikuntalain muuttoilmoitusme-         rokortin saajalle lähetetyssä tiedotteessa keho-
27285:         nettelyn ongelmien poistamiseksi?              tettiin kertomaan sisään- ja poismuutosta myös
27286:                                                        talon edustajalle. Lisäksi helmi-maaliskuussa
27287:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             1996 julkaistuissa maksullisissa ilmoituksissa
27288: taen seuraavaa:                                        kansalaisia muistutettiin siitä, että muutosta tu-
27289:                                                        lee ilmoittaa myös taloyhtiölle.
27290:     Väestötietojärjestelmän osoitetietojen ylläpi-        Kiinteistön omistajat voivat saada tarvitse-
27291: to perustuu kansalaisille säädettyyn ilmoitusvel-      mansa tiedot talon asukkaista nykyisin monin eri
27292: vollisuuteen. Kotikuntalakia säädettäessä on           tavoin. Yksinkertaisin tapa pitää asukasluetteloa
27293: asetettu tavoitteeksi muuttoilmoitusvelvollisuu-       yllä on kerätä tiedot asukkaista samalla, kun
27294: den keventäminen ja yksinkertaistaminen. Tällä         asukas muutenkin asioi talon edustajan kanssa.
27295: pyritään tehostamaan ja nopeuttamaan rekisteri-        Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöillä on kiinteistön
27296: viranomaisten tiedonsaantia ja parantamaan             omistajina mahdollisuus antaa sisäisiä määräyk-
27297: näin osoitetietojen tasoa väestötietojärjestelmäs-     siä asukkaiden ilmoitusvelvollisuudesta kiinteis-
27298: sä. Tiedon tason parantaminen tehostaa väestö-         tön omistajalle. Näillä määräyksillä voidaan
27299: tietojärjestelmästä koko yhteiskunnalle annetta-       kiinteistön asukkaille asettaa esimerkiksi velvol-
27300: vaa tietohuoltoa.                                      lisuus ilmoittaa nimensä asukasluetteloa varten.
27301:     Lakisääteisen muuttoilmoitusvelvollisuuden         Kiinteistöjen omistajat voivat myös käyttää asu-
27302: täyttäminen on tehty mahdollisimman helpoksi           kastietojen ylläpidossa hyväksi väestötietojärjes-
27303: ja joustavaksi nimenomaan kansalaisen kannal-          telmän tarjoamia tietopalveluja. Ne voivat esi-
27304: ta, joka vastaa itse ilmoitusvelvollisuutensa täyt-    merkiksi tilata asukasluetteloita paikalliselta
27305: tämisestä. Tässä yhteydessä on luovuttu, osittain      maistraatilta, käyttää atk-muotoisen asukasluet-
27306: myös tietosuojasyistä, velvollisuudesta toimittaa      telon pitoon väestötietojärjestelmän tarjoamaa
27307: kirjallinen muuttoilmoitus rakennuksen omista-         muutostietopalvelua tai tiedustella yksittäista-
27308: jan tai tämän edustajan kautta rekisteriviran-         pauksissa osoitteita valtakunnallisesta osoitepal-
27309: omaiselle. Nykyisten säännösten mukaan muu-            velupuhelimesta.
27310: tosta voi ilmoittaa maistraatille kirjallisesti, pu-      Paluu aiemmin käytössä olleeseen ilmoitus-
27311: helimitse, sähköisen viestinnän avulla tai asia-       menettelyyn, jossa muuttoilmoitus toimitettiin
27312: kaskäynnin yhteydessä suullisesti. Ilmoituksen         kiinteistön omistajan edustajan kautta väestökir-
27313: voi tehdä jo ennen muuttopäivää.                       javiranomaisille, olisi monelta kannalta ongel-
27314:     Kesäkuussa 1995 otettiin käyttöön valtakun-        mallista. Menettely hidastaisi uusien osoitteiden
27315: nallinen muuttoilmoitusten palvelupuhelin, jon-        saamista väestötietojärjestelmään ja siten koko
27316: ne muutosta voi ilmoittaa maksutta. Uusi palve-        yhteiskunnan tietohuoltoa sekä estäisi kansalais-
27317: lu on otettu kansalaisten keskuudessa hyvin vas-       ten kannalta helpot ja joustavat ilmoitustavat,
27318: taan. Joulukuussa 1996 jo noin 40 % kaikista           kuten muuttoilmoituksen tekemisen puhelimitse.
27319: muuttoilmoituksista tehtiin puhelimitse. Uusien        Mahdollisuus tehdä muuttoilmoitus jo ennen
27320: menettelytapojen johdosta tietojen saanti väestö-      muuttopäivää voisi jäädä käyttämättä, koska
27321: tietojärjestelmään on huomattavasti nopeutu-           muuttoilmoituslomake pitäisi toimittaa uuden
27322: nut.                                                   asuinpaikan kiinteistön omistajan edustajalle,
27323:    Yhteiskunnan tietohuollon kannalta on tär-          jonka luona asioidaan useimmiten vasta muuton
27324: keätä, että uudet osoitteet saadaan väestötieto-       jälkeen. Väestökirjanpitoa varten tarkoitetun
27325:                                           KK 959/1996 vp                                              3
27326: 
27327: muuttoilmoituslomakkeen kierrättäminen yksi-        tötietojärjestelmän osoitetietojen tasosta. Selvi-
27328: tyisen yhteisön kautta olisi ongelmallista myös     tyksen mukaan henkilöitä,jotka eivät todellisuu-
27329: yksilön tietosuojan kannalta.                       dessa enää asuneet väestötietojärjestelmään mer-
27330:     Muuttoilmoituksen tekeminen on laissa sää-      kityssä osoitteessa, oli 2,2% työvoimatutkimuk-
27331: detty velvollisuus, jonka laiminlyönnistä on seu-   sen kyselyn tavoittamista kohdehenkilöistä.
27332: raamuksena ilmoitusrikemaksu. Tapauksiin,           Osoitetietojen tasoa tullaan seuraamaan sään-
27333: joissa harhauttamismielessä jätetään muuttoil-      nöllisesti vastaavanlaisilla selvityksillä. Tietojen
27334: moitus tekemättä, ilmoitusmenettelyllä ei ole       tasoa tullaan parantamaan muun muassa laajen-
27335: merkitystä, vaan tällaisten tapausten torjumisek-   tamalla puhelinilmoitusmenettelyä, tehostamal-
27336: si tarvitaan muunlaisia toimenpiteitä.              la tiedottamista ja suorittamalla maistraattien
27337:     Tilastokeskus on tehnyt helmikuun 1996 työ-     johdolla tietojen kohdennettuja tarkistuksia.
27338: voimatutkimuksen yhteydessä selvityksen väes-
27339: 
27340:      Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 1997
27341: 
27342:                                                                           Ministeri Jouni Backman
27343: 4                                          KK 959/1996 vp
27344: 
27345: 
27346: 
27347: 
27348:                                         Tili Riksdagens Talman
27349: 
27350:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          kunnat inforas betydligt snabbare i befolknings-
27351: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           datasystemet.
27352: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          Med tanke på samhällets informationsförsörj-
27353: dagsman Irja Tulonen undertecknade spörsmå1           ning är det viktigt att nya adresser kan införas i
27354: nr 959:                                               befolkningsdatasystemet så snabbt som möjligt.
27355:                                                       Därför har man på många olika sätt informerat
27356:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-        om flyttningsanmälningsskyldigheten och flytt-
27357:        ta för att undanröja prob1emen i samband       ningsanmälan per telefon, det nya enkla anmäl-
27358:        med flyttningsanmälningsförfarandet en-        ningssättet. Strävan har varit att i informationen
27359:        1igt lagen om hemkommun?                       också beakta fastighetsbolagens behov att få
27360:                                                       uppgifter om dem som bor i fastigheten. Tili
27361:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         exempel i den information som sändes med skat-
27362: anföra fö1jande:                                      tekorten i januari-februari 1996 tili ca 4,2 miljo-
27363:                                                       ner mottagare meddelades det att in- och utflytt-
27364:    Upprätthållandet av befo1kningsdatasyste-          ningar även skall anmälas tili fastighetens före-
27365: mets adressuppgifter baserar sig på den anmä1-        trädare. 1 de avgiftsbelagda annonser som publi-
27366: ningsskyldighet som bestämts för medborgarna.         cerades i februari-mars 1996 påmindes medbor-
27367: När lagen om hemkommun stiftades var målet            garna dessutom om att en flyttning också skall
27368: att underlätta och förenkla flyttningsanmäl-          anmälas tili fastighetsbolaget.
27369: ningsskyldigheten. Därigenom skulle register-            Numera kan fastighetsägarna på många olika
27370: myndigheterna få uppgifterna effektivare och          sätt få de uppgifter de behöver om dem som bor i
27371: snabbare och standarden på adressuppgifterna i        huset. Det enklaste sättet att upprätthålla en bo-
27372: befolkningsdatasystemet förbättras. När stan-         endeförteckning är att samla in uppgifter om de
27373: darden förbättras effektiveras den informations-      boende när de besöker fastighetens företrädare i
27374: försörjning ur befolkningsdatasystemet som till-      andra ärenden. Bostads- och fastighetsaktiebo-
27375: handahålls hela samhället.                            lag har i egenskap av fastighetsägare möjlighet
27376:    Den lagstadgade flyttningsanmälningsskyl-          att utfårda interna bestämmelser om de anmäl-
27377: digheten har utformats så att den uttryckligen        ningar som de som bor i fastigheten är skyldiga
27378: från medborgarens synpunkt skall vara så enkel        att göra tili fastighetens ägare. Genom dessa be-
27379: och smidig som möjligt, eftersom medborgaren          stämmelser kan de som bor i fastigheten åläggas
27380: själv svarar för att anmälningsskyldigheten full-     exempelvis skyldighet att meddela sitt namn tili
27381: görs. 1 detta sammanhang har man, delvis också        boendeförteckningen. För upprätthållandet av
27382: på grund av datasekretessen, frångått skyldighe-      boendeuppgifterna kan fastighetsägarna även
27383: ten att tillställa registermyndigheten en skriftlig   utnyttja den informationstjänst som befolk-
27384: flyttningsanmälan via byggnadens ägare eller          ningsdatasystemet erbjuder. De kan exempelvis
27385: dennes ombud. Enligt de nuvarande stadgande-          beställa boendeförteckningar hos den lokala ma-
27386: na kan en flyttning anmälas tili magistraten          gistraten, utnyttja de flyttningsdatatjänster som
27387: skriftligen, per telefon, med hjälp av elektronisk    befolkningsregistersystemet erbjuder för upp-
27388: kommunikation eller muntligen i samband med           rätthållandet av boendeförteckningen i dataform
27389: kundbesök. Anmälan kan göras redan före flytt-        eller i enskilda fall göra adressförfrågningar per
27390: ningsdagen.                                           telefon tili den riksomfattande adresstjänsten.
27391:    1 juni 1995 togs en riksomfattande servicetele-       En återgång tili det tidigare anmälningsförfa-
27392: fon för flyttningsanmälningar i bruk. Tili denna      randet, enligt vilket flyttningsanmälan skulle till-
27393: kan en flyttning anmälas avgiftsfritt. Den nya        ställas befolkningsregistermyndigheterna via
27394: servicen har mottagits väl av medborgarna. 1          fastighetsägarens företrädare, vore problematisk
27395: december 1996 gjordes redan ca 40 % av alla           på många sätt. Förfarandet skulle leda tili att det
27396: flyttningsanmälningar per telefon. Med anled-         tar längre tid att föra in uppgifterna om nya
27397: ning av de nya förfaringssätten har uppgifterna       adresser i befolkningsregistersystemet och däri-
27398:                                             KK 959/1996 vp                                           5
27399: 
27400: genom tili att hela samhällets informationsför-       ogjord i avsikt att vilseleda, saknar anmälnings-
27401: sörjning fördröjs och att användningen av de          förfarandet betydelse och andra åtgärder behövs
27402: anmälningssätt, exempelvis flyttningsanmäl-           för att förhindra sådana fall.
27403: ningar per telefon, som är enkla och smidiga för         Statistikcentralen har i samband med arbets-
27404: medborgarna förhindras. Möjligheten att göra          kraftsundersökningen i februari 1996 undersökt
27405: flyttningsanmälan redan före flyttningsdagen          standarden på adressuppgifterna i befolknings-
27406: kunde bli outnyttjad, eftersom man skulle bli         datasystemet. Enligt utredningen utgjorde de
27407: tvungen att föra flyttningsanmälningsblanketten       personer som i verkligheten inte längre bodde på
27408: tili företrädaren för ägaren tili den fastighet där   de adresser som antecknats i befolkningsdatasy-
27409: den nya bostaden finns. Företrädaren besöker          stemet 2,2% av de målpersoner som nåddes av
27410: man ju oftast först efter flyttningen. Att låta den   arbetskraftsundersökningens enkät. A vsikten är
27411: för folkbokföringen avsedda flyttningsanmäl-          att regelbundet följa adressuppgifternas stan-
27412: ningsblanketten gå via en privat sammanslutning       dard med motsvarande utredningar. Uppgifter-
27413: skulle också vara problematiskt med tanke på de       nas standard kommer att förbättras genom bl.a.
27414: enskildas integritetsskydd.                           en utvidgning av telefonanmälningsförfarandet,
27415:     Att göra flyttningsanmälan är en lagstadgad       effektivering av informationen och uppgiftskont-
27416: skyldighet. Om den försummas påförs en för-           roller under magistraternas ledning.
27417: summelseavgift. Om flyttningsanmälan lämnas
27418: 
27419:      Helsingforsden 16 januari 1997
27420: 
27421:                                                                            Minister Jouni Backman
27422:                                             KK 960/1996 vp
27423: 
27424: Kirjallinen kysymys 960
27425: 
27426: 
27427: 
27428: 
27429:                                    Juhani Alaranta lkesk: Peruskuivatuksen rahoituksen kehittämi-
27430:                                       sestä
27431: 
27432: 
27433:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27434: 
27435:     Valtion avustaman peruskuivatustoiminnan          vain valuma-alueen peltomaan omistajat, eivät
27436: rahoituksen kehittämistä on selvitetty jo kauan.      muut. Tällaisesta menettelystä seuraa, että kui-
27437: Pahimpana ongelmana on pidetty kustannusten           vatuksesta aiheutuviin kustannuksiin osallistuisi
27438: jakamista alueen maanomistajien kesken oikeu-         yleensä vain muutama prosentti maanomistajis-
27439: denmukaisella tavalla. Oulaisten Piipsjärvellä        ta. Oikeudenmukaisempaa olisi se, että ns. "Mik-
27440: asuvan maanviljelijä Niilo Mikkolan aloitteesta       kolan mallin" mukaan kustannuksiin osallistui-
27441: ovat monet kansanedustajat tehneet asiasta kir-       sivat alueen kaikki metsänomistajat, koska pe-
27442: jallisia kysymyksiä. Heinäkuussa vuonna 1993          ruskuivatuksesta hyötyvätkin kaikki. Tällainen
27443: maa- ja metsätalousministeri Martti Pura vastasi      malli on käytössä jo esim. vesiosuuskunnissa ja
27444: kansanedustaja Aarno von Beliin kysymykseen,          sähköyhtiöissä. Jokainen verkon piiriin kuuluva
27445: että asiaa tutkineen työryhmän muistio (MMM           osallistuu kustannuksiin. Pinta-alatiedot ovat
27446:  1993:5) oli lausuntokierroksella ja että lausunto-   valmiina olemassa mm. verottajalla.
27447: jen pohjalta ryhdytään kuivatustoiminnan kehit-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
27448: tämiseen.                                             jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27449:     Marraskuussa vuonna 1995 ministeri Kalevi         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27450:  Hemilä vastasi kansanedustaja Tapio Karjalai-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27451:  sen kirjalliseen kysymykseen, että hallituksella
27452:  on tarkoitus antaa eduskunnalle esitys laiksi pe-              Milloin Hallitus antaa eduskunnalle
27453:  ruskuivatustoiminnan tukemisesta siten, että                esityksen peruskuivatustoiminnan rahoi-
27454:  laki voisi tulla voimaan 1.1.1997. Esitystä ei ole          tuksen kehittämisestä, ja
27455:  annettu. Tämä tulossa oleva lakiesitys pohjautuu               aikooko Hallitus uudistaajärjestelmää
27456:  uuteen työryhmämuistioon 1994:10. Tässäkin                  sellaiseksi, että kuivatusalueen kaikki
27457:  valmistelussa on lähdetty siitä, että maanomista-           maanomistajat osallistuisivat kuivatuk-
27458: jista kuivatuksen kustannuksiin osallistuisivat              sen kustannuksiin?
27459: 
27460:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1996
27461: 
27462:                                          Juhani Alaranta /kesk
27463: 
27464: 
27465: 
27466: 
27467: 260017
27468: 2                                        KK 960/1996 vp
27469: 
27470: 
27471: 
27472: 
27473:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
27474: 
27475:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     kaan, jonka yhteinen ojitus tuottaa hänen maal-
27476: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      leen. Ojituksesta saatava hyöty määritellään ve-
27477: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    silain 6luvun 16 §:ssä. Annettavassa hallituksen
27478: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Juhani        esityksessä laiksi vesilain muuttamisesta ehdote-
27479: Alarannan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       taan tätä lainkohtaa osittain muutettavaksi.
27480: sen n:o 960:                                       Uusi sanamuoto tarkentaisija selkeyttäisi ojituk-
27481:                                                    sesta saatavan hyödyn käsitettä, mutta ei muut-
27482:           Milloin Hallitus antaa eduskunnalle      taisi vesilain perusperiaatetta, jonka mukaan oji-
27483:        esityksen peruskuivatustoiminnan rahoi-     tuksesta aiheutuvat kustannukset jaetaan saavu-
27484:        tuksen kehittämisestä, ja                   tettavan hyödyn suhteessa. Kustannuksiin osal-
27485:           aikooko Hallitus uudistaajärjestelmää    listuisivat edelleen niin pellon, metsän kuin ra-
27486:        sellaiseksi, että kuivatusalueen kaikki     kennuspaikankin omistajat, mikäli he saavat
27487:        maanomistajat osallistuisivat kuivatuk-     hyötyä kuivatuksesta.
27488:        sen kustannuksiin?                              Kysymyksen perusteluissa mainitun ns. "Mik-
27489:                                                    kolan mallin" mukaan kaikki vesistön valuma-
27490:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        alueen maanomistajat olisi velvoitettava osallis-
27491: taen seuravaa:                                     tumaan kustannuksiin riippumatta siitä, saavat-
27492:                                                    ko he hyötyä kuivatuksesta vai eivät. Tämä malli
27493:    Hallituksen esitykset laiksi maankuivatustoi-   on ollut esillä molemmissa lakiehdotukset val-
27494: minnan tukemisesta ja laiksi vesilain muuttami-    mistelleissa työryhmissä, mutta kummatkin ovat
27495: sesta ovat viimeistelyvaiheessa maa- ja metsäta-   sen yksimielisesti hylänneet, koska se työryhmien
27496: lousministeriössä ja ne on tarkoitus antaa edus-   käsityksen mukaan johtaisi käytännön toimin-
27497: kunnalle aivan kevätistuntokauden alussa.          nassa usein mahdottomuuksiin ja kohtuutto-
27498:    Velvollisuus osallistua kuivatushankkeen kus-   muuksiin.
27499: tannuksiin perustuu vesilain 6 luvun 19 §:n 1          Edellä esitettyyn viitaten hallitus katsoo, että
27500: momenttiin, jonka mukaan jokainen ojituksesta      kysymys ei tässä vaiheessa anna aihetta enempiin
27501: hyötyä saava on velvollinen ottamaan osaa oji-     toimenpiteisiin.
27502: tuskustannuksiin, suhteellisesti sen hyödyn mu-
27503: 
27504:      Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 1997
27505: 
27506:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
27507:                                            KK 960/1996 vp                                             3
27508: 
27509: 
27510: 
27511: 
27512:                                         Tili Riksdagens Talman
27513: 
27514:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      i dikningskostnaderna i förhållande tili den nytta
27515: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        som den samfållda dikningen bereder hans mark.
27516: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      Nyttan av dikningen definieras i 6 kap. 16 § vat-
27517: man Juhani Alaranta undertecknade spörsmål            tenlagen. 1 den proposition med förslag tili lag
27518: nr 960:                                               om ändring av vattenlagen som kommer att avlå-
27519:                                                       tas föreslås detta lagrum delvis bli ändrat. Den
27520:           När avlåter Regeringen tili riksdagen       nya ordalydelsen preciserar och klargör nyttobe-
27521:        en proposition som gäller utveckling av        greppet, men rubbar inte den grundläggande
27522:        finansieringen i samband med grundtorr-        princip som följs i vattenlagen och enligt viiken
27523:        läggning, och                                  kostnaderna för dikningen delas i förhållande tili
27524:           ämnar Regeringen revidera systemet          nyttan. 1 kostnaderna deltar alltjämt de som äger
27525:        så att alla markägare deltar i torrlägg-       åker, skog och byggnadsplatser, om de drar nytta
27526:        ningskostnaderna?                              av torrläggningen.
27527:                                                          Enligt den modell som nämns i spörsmålsmo-
27528:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         tiveringen (den s.k. Mikkolamodellen) bör alla
27529: anföra följande:                                      markägare inom vattendragets avrinningsområ-
27530:                                                       de åläggas att deltai kostnaderna, oavsett om de
27531:    Regeringens propositioner med förslag tilllag      drar nytta av torrläggningen eller ej. Modellen
27532: om stödjande av torrläggningsverksamheten och         har varit framme i båda de arbetsgrupper som
27533: Iag om ändring av vattenlagen håller på att finsli-   har berett lagförslagen, men båda har enhälligt
27534: pas vid jord- och skogsbruksministeriet, och av-      avvisat den, eftersom den enligt arbetsgrupperna
27535: sikten är att de skall föreläggas riksdagen genast    ofta skulle leda tili omöjliga och orimliga situa-
27536: vid vårsessionens början.                             tioner i den praktiska verksamheten.
27537:    Skyldigheten att delta i kostnaderna för ett           Med åberopande av vad som anförts ovan
27538: torrläggningsföretag grundar sig på 6 kap. 19 § 1     anser regeringen att spörsmålet inte ger anled-
27539: mom. vattenlagen, enligt vilket var och en för        ning till vidare åtgärder i detta skede.
27540: viiken dikningen medför nytta är skyldig att del ta
27541: 
27542:      Helsingforsden 13 januari 1997
27543: 
27544:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
27545:                         j
27546: 
27547:                     j
27548: 
27549:                     j
27550: 
27551:                 j
27552: 
27553:                 j
27554: 
27555:             j
27556: 
27557:             j
27558: 
27559:         j
27560: 
27561:         j
27562: 
27563:     j
27564: 
27565:     j
27566: 
27567: j
27568: 
27569: j
27570:                                               KK 961/1996 vp
27571: 
27572: Kirjallinen kysymys 961
27573: 
27574: 
27575: 
27576: 
27577:                                      Juhani Alaranta /kesk: Työllistämislisenssin käyttöön ottamisesta
27578: 
27579: 
27580: 
27581:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
27582: 
27583:    Työttömyys on todettu maamme vaikeim-                 turvamaksuista. Työtulon verotukseen lisenssi ei
27584: maksi ongelmaksi. Pääministeri Paavo Lipposen            vaikuttaisi. Lisenssi olisi tarkoitettu lähinnä ly-
27585: johtama hallitus on ottanut päätehtäväkseen tä-          hyisiin työsuhteisiin. Työnjatkuessa esim. yli vii-
27586: män ongelman hoitamisen. Eri tahoilla on järjes-         si vuotta työnantajan olisi vakinaistettava työ-
27587: tetty myös kansalaisille ideakilpailuja sellaisten       suhde ja lisenssi raukeaisi. Sosiaaliturvamaksut
27588: toimien löytämiseksi, joiden avulla työllistämistä       siirtyisivät silloin työnantajan maksettaviksi.
27589: voitaisiin edistää ja työttömyyttä torjua.                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
27590:     Eräs kansalaisilta esille tullut idea on ns. työl-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27591: listämislisenssin käyttöönotto. Se tarkoittaisi          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27592: sitä, että 18-30-vuotiaat kansalaiset voisivat lu-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27593: nastaa Kansaneläkelaitokselta esim. 500 mark-
27594: kaa vuodessa maksavan minimivakuutusturvan                         Pitääkö Hallitus mahdollisena työllis-
27595: takaavan Jisenssin. Kun lisenssi esitettäisiin työn-             tämislisenssin käyttöön ottamista työttö-
27596:  antajalle, tämä vapautuisi työnantajan sosiaali-                mien kansalaisten työllistämiseksi?
27597: 
27598:       Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1996
27599: 
27600:                                            Juhani Alaranta /kesk
27601: 
27602: 
27603: 
27604: 
27605:  260017
27606: 2                                           KK 961/1996 vp
27607: 
27608: 
27609: 
27610: 
27611:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27612: 
27613:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ta, että hallituksen käynnistämissä selvityksissä
27614: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         on jo tuotu esiin ja on parhaillaan valmisteltava-
27615: olette toimittanut valtioneuvoston asianomai-         na erilaisia vaihtoehtoja, joissa perustavoite on
27616: selle jäsenelle kansanedustaja Juhani Alarannan       samansuuntainen. Selvitykset liittyvät hallitus-
27617: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 961:         ohjelmaan,jonka mukaan yritysten työn tekemi-
27618:                                                       seen liittymättömät sosiaaliturvamaksut poiste-
27619:           Pitääkö Hallitus mahdollisena työllis-      taan asteittain. Hallitus tekee tältä osin ratkaisu-
27620:        tämislisenssin käyttöön ottamista työttö-      ja mm. valmisteltaessa vuoden 1998 valtion ta-
27621:        mien kansalaisten työllistämiseksi?            lousarvioesitystä.
27622:                                                          Muilta osin kysymyksessä tarkoitettu menet-
27623:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tely on periaatteelliselta kannalta ongelmallinen.
27624: vasti seuraavaa:                                      Suomen sosiaaliturvajärjestelmä takaa nykyisin
27625:                                                       kaikille maassa asuville henkilöille vähimmäis-
27626:    Kysymyksessä tarkoitettu menettely tähtää          turvan sekä sosiaalivakuutuksen vähimmäis-
27627: työn hinnan alentamiseen työnantajan palkates-        etuuksien että kunnallisen toimeentulotuen
27628: sa uusia työntekijöitä. Työnantaja välttyisi kan-     muodossa. Oikeutta vähimmäisturvaan ei voida
27629: saneläke- ja sairausvakuutusmaksujen maksu-           kytkeä kysymyksessä tarkoitetun lisenssin mak-
27630: velvollisuudesta, jos palkattavalla työntekijällä     samiseen.
27631: on itse hankittu lisenssi. Tältä osin voidaan tode-
27632: 
27633:      Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1997
27634: 
27635:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
27636:                                             KK 961/1996 vp                                               3
27637: 
27638: 
27639: 
27640: 
27641:                                         Tili Riksdagens Talman
27642: 
27643:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             licens. Härvid är det värt att notera att i de
27644: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             utredningar som regeringen har initierat har oli-
27645: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         ka alternativ med likartade grundläggande mål
27646: dagsman Juhani Alaranta undertecknade spörs-            redan framförts eller bereds sådana alternativ
27647: mål nr 961:                                             som bäst. Utredningarna anknyter tili regerings-
27648:                                                         programmet, enligt vilket de socia1skyddsavgif-
27649:           Anser Regeringen att det är möjligt att       ter som inte hänför sig tili utförandet av arbete i
27650:        ta i bruk en s.k. sysselsättningslicens för      företag stegvis kommer att slopas. Tili denna del
27651:        att sysselsätta arbetslösa medborgare?           kommer regeringen att fatta beslut bl.a. vid be-
27652:                                                         redningen av budgetpropositionen för 1998.
27653:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt               1 övrigt är det förfarande som avses i spörsmå-
27654: anföra följande:                                        let problematiskt ur principiell synvinkel. Social-
27655:                                                         skyddet i Finland garanterar numera alla perso-
27656:     Det förfarande som avses i spörsmålet syftar        ner som är bosatta i Jandet ett minimiskydd i
27657: tili en sänkning av priset på arbete då arbetsgiva-     form av både minimiförmåner inom socialför-
27658: ren anställer nya arbetstagare. Arbetsgivaren           säkringen och kommunalt utkomststöd. Rätten
27659: kommer undan skyldigheten att betala folkpen-           tili minimiskydd kan inte kopplas tili beta1ning
27660: sions- och sjukförsäkringsavgift, om den arbets-        av den typ av licens som avses i spörsmålet.
27661: tagare som skall anställas själv har skaffat en
27662: 
27663:      Helsingforsden 21 januari 1997
27664: 
27665:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
27666:                                              KK 962/1996 vp
27667: 
27668: Kirjallinen kysymys 962
27669: 
27670: 
27671: 
27672: 
27673:                                     Juhani Alaranta /kesk: Taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden vilje-
27674:                                        lijöiden auttamisesta
27675: 
27676: 
27677:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
27678: 
27679:    Taloudelliset vaikeudet ovat lisääntyneet           seksi yrittäjät jäävät kodittomiksi ja työttömiksi
27680: maaseudulla viljelijäväestön keskuudessa. Pak-         Liisan listoille. Takaajilla on usein sama kohtalo.
27681: kohuutokaupat ovat yleisiä. Taustalla on Suo-          Kaikki tämä tapahtuu aikana, jolloin työväen
27682: men EU-jäsenyys,jonka seurauksena esim. nau-           puolueilla on hallituksessa vahva edustus."
27683: hanlihan tuottajahinta on laskenut. Kuluttajille          Monet vaikeuksiinjoutuvat viljelijät katsovat,
27684: tämä on merkinnyt sitä, että ruoka on halvempaa        että koska esim. halpa liha on koko kansaa kos-
27685: kuin aikaisemmin. Kärsimään ovat joutuneet ne          keva asia, myös sen tuomat ongelmat pitäisi hoi-
27686: nuorehkot viljelijät, jotka 1980-luvulla kehittivät    taa yhteisvastuullisesti. Hallituksen tulisi helpot-
27687: maataloustuotantoaan lainarahoituksella.               taa nopeasti näihin vaikeuksiinjoutuneita kansa-
27688:    Eräs iäkäs veteraani on lähettänyt pääministe-      laisiajoko lainojen armahduksilla tai muilla vas-
27689: ri Paavo Lipposelle useitakin kirjeitä, joissa hän     taavilla toimilla.
27690: on kuvannut omaa kohtaansa näin: "Vanhuuden               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
27691: päivien varalle hankitut säästöt olen menettänyt,      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27692: myynyt kotini ja luovuttanut kaikki lapseni lai-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27693: na-asioihin sillä ajatuksella, että yhteiskunta tun-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27694: nustaisi oman osuutensa tähän kehitykseen, kos-
27695: ka kaikki on tapahtunut yhteiskunnan rakenne-                     Mihin nopeisiin toimiin Hallitus aikoo
27696: muutoksen seurauksena. Mitä maatilan pakko-                    ryhtyä taloudellisiin vaikeuksiin joutu-
27697: huutokauppa merkitsee? Yrittäjän omaisuus me-                  neiden viljelijöiden auttamiseksi?
27698: nee siinä polkuhintaan sijoittajien hyväksi ja toi-
27699: 
27700:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1996
27701: 
27702:                                          Juhani Alaranta /kesk
27703: 
27704: 
27705: 
27706: 
27707: 260017
27708: 2                                           KK 962/1996 vp
27709: 
27710: 
27711: 
27712: 
27713:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27714: 
27715:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         on parhaillaan käsiteltävänä EU:n komissiossa,
27716: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          minkä jälkeen muutos menee eduskunnan käsi-
27717: olette 19 päivänä joulukuuta 1996 päivätyn kir-        teltäväksi.
27718: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-           Maaseutuelinkeinolain mukaisessa vapaaeh-
27719: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Juhani Ala-         toisessa velkajärjestelyssä voidaan pidentää val-
27720: rannan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            tionlainojen ja -saamisten takaisinmaksuaikaa,
27721: n:o 962:                                               alentaa korkoa sekä myöntää lyhennysten jako-
27722:                                                        ron suorittamiseen maksuvapautuksia. Velkajär-
27723:           Mihin nopeisiin toimiin Hallitus aikoo       jestelyn ongelmana on kuitenkin ollut osittain
27724:        ryhtyä taloudellisiin vaikeuksiin joutu-        menettelyn byrokraattisuus ja osittain se, että
27725:        neiden viljelijöiden auttamiseksi?              järjestelyn piiriin on hakeuduttu liian myöhään.
27726:                                                            Velkajärjestelytoiminnan tehostamiseksi maa-
27727:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            ja metsätalousministeriön asettama velkatyöryh-
27728: taen seuraavaa:                                        mä on viime keväänä jättämässään muistiossa
27729:                                                        esittänyt menettelyn yksinkertaistamista. Lisäksi
27730:    Suomi sai liittyessään Euroopan unioniin liit-      työryhmä on esittänyt, että edellä mainittujen
27731: tymissopimuksessa mahdollisuuden siirtymä-             velkajärjestelytoimenpiteiden lisäksi tulisi va-
27732: kautena vuoden 200lloppuun asti myöntää yli-           paaehtoisen velkajärjestelyn yhteydessä toimin-
27733: määräistä tukea tiloille, jotka ovat taloudellisissa   taa jatkaville tiloille voida myöntää korkotuki-
27734: vaikeuksissa. Osana tätä tukea on maatilalain          lainaa tililuottojen, verorästien ja muiden lyhyt-
27735: nojalla vuosina 1977-1991 myönnettyjen val-            aikaisten velkojen vakauttamiseen. Tietyissä ta-
27736: tionlainojen ja myyntihintasaamisten korko             pauksissa tulisi työryhmän mielestä voida
27737: alennettu enintään neljään prosenttiin. Sanottu        myöntää valtionlainan maksuvapautus lainan
27738: ei kuitenkaan koske valtion varoista myönnetty-        vakuusasemasta riippumatta sekä maksulyk-
27739: jä asuntolainoja, asuntolisälainoja, asuinympä-        käyksiä. Edellä mainitut muutokset on tarkoitus
27740: ristön parantamislainoja eikä asuntokorkotuki-         tehdä tämän vuoden aikana toteutettavan maa-
27741: lainoja. Osaan näistä lainoista on tehty vastaavat     seutuelinkeinolain kokonaisuudistuksen yhtey-
27742: muutokset kuin asuntotuotantolain mukaisiin            dessä.
27743: lainoihin.                                                 Maa- ja metsätalousministeriö seuraa jatku-
27744:    Maaseutuelinkeinolain nojalla myönnettyjen          vasti maatilojen taloudellisen tilanteen kehitty-
27745: valtionlainojen vuotuinen korko on maaseutu-           mistä. Mikäli edellä mainittu lainojen korkojen
27746: elinkeinolaissa (MEL 1295/1990, 26 §) porrastet-       alentaminen ja vapaaehtoiseen velkajärjestelyyn
27747: tu korkovyöhykkeittäin 4--7 prosenttiin. Kor-          liittyvät toimenpiteet eivät ole riittävän tehok-
27748: kein korko on maan eteläosassa. Vuoden 1996            kaita palauttamaan maksuvaikeuksiin joutunei-
27749: loppupuolella hallitus esitti maaseutuelinkeino-       den viljelijöiden lainanhoitokykyä, tulee hallitus
27750: lakia muutettavaksi siten, että näiden vuosina         aikanaan harkitsemaan mahdollisten muiden
27751: 1991-1995 myönnettyjen valtionlainojen ko-             toimenpiteiden tarpeen ja niiden toteuttamis-
27752: roksi tulisi enintään viisi prosenttia. Lakimuutos     mahdollisuudet.
27753: 
27754:      Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1997
27755: 
27756:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
27757:                                              KK 962/1996 vp                                              3
27758: 
27759: 
27760: 
27761: 
27762:                                           Tili Riksdagens Talman
27763: 
27764:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Vid frivillig skuldsanering enligt landsbygds-
27765: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrive1se av den         näringslagen kan återbetalningstiden för statliga
27766: 19 december 1996 tili vederbörande med1em av            lån och fordringar förlängas, räntan sänkas samt
27767: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Ju-         befrielse beviljas från betalning av amorteringar
27768: hani Alaranta undertecknade spörsmål nr 962:            och ränta. Problemet med skuldsanering har
27769:                                                         dock dels varit det byråkratiska förfarandet och
27770:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen               dels att odlaren har ansökt om skuldsanering för
27771:         snabbt vidta för att hjälpa odlare som har      sent.
27772:         hamnat i ekonomiska svårigheter?                   För effektivering av skuldsaneringsverksam-
27773:                                                         heten har den arbetsgrupp som jord- och skogs-
27774:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           bruksministeriet tilisatt för att utreda skuldsane-
27775: anföra följande:                                        ringen isin promemoria förra vären föreslagit att
27776:                                                         förfarandet förenklas. Dessutom har arbetsgrup-
27777:    1 fördraget om Finlands anslutning tili Euro-        pen föreslagit att i samband med skuldsanering
27778: peiska unionen fick Finland möjlighet att under         borde lägenheter som fortsätter sin verksamhet
27779: en övergångsperiod fram tili år 2001 bevilja extra      utöver ovan nämnda skuldsaneringsätgärder be-
27780: stöd tilllägenheter som har ekonomiska svårig-          viljas räntestödslän för konsolidering av konto-
27781: heter. Som en del av detta stöd har räntan på           krediter, skatterester och andra kortfristiga lån.
27782: statliga lån som beviljats enligt lagen om gårds-       Arbetsgruppen anser att i vissa fall skall betal-
27783: bruksenheter under åren 1977-1991 och på för-           ningsfrihet kunna beviljas för statliga lån obero-
27784: säljningsprisfordringar sänkts tili högst 4%. Det-      ende av lånets säkerhet liksom även anstånd med
27785: ta gäller dock inte bostadslån, tiliäggslån för bo-     betalningen. A vsikten är att göra ovan nämnda
27786: stad, lån för förbättring av boendemiljön och           ändringar i samband med en totalrevidering av
27787: räntestödslån för bostad som beviljats av statliga      landsbygdsnäringslagen som kommer att ge-
27788: medel. En del av dessa lån har ändrats pä samma         nomföras i år.
27789: sätt som de lån som beviljats enligt lagen om              Jord- och skogsbruksministeriet följer stän-
27790: bostadsproduktion.                                      digt med hur den ekonomiska situationen ut-
27791:    Den årliga räntan pä statliga Iän som beviljats      vecklas på lägenheterna. lfall ovan nämnda
27792: enligt Iandsbygdsnäringslagen har i landsbygds-         sänkning av låneräntorna och åtgärderna i sam-
27793: näringslagen (129511990, 26 §) avtrappats enligt        band med frivillig skuldsanering inte är tillräck-
27794: räntezon ti114-7 %. Den högsta räntan uppbärs           ligt effektiva för att äterge sådana odlare som har
27795: i södra delen av landet. 1 slutet av år 1996 föreslog   hamnat i betalningssvärigheter förmågan att
27796: regeringen att landsbygdsnäringslagen ändras så         sköta sina Iän, kommer regeringen i sinom tid att
27797: att den ränta som uppbärs för statliga Iän som          överväga behovet av andra åtgärder och möjlig-
27798: beviljats under åren 1991-1995 uppgär tili högst        heterna att genomföra dem.
27799: 5 %. Lagändringen behandlas som bäst av EU-
27800: kommissionen, varefter ändringen tas upp i riks-
27801: dagen för behandling.
27802: 
27803:       Helsingforsden 17 januari 1997
27804: 
27805:                                                          Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
27806:                                            KK 963/1996 vp
27807: 
27808: Skriftligt spörsmål 963
27809: 
27810: 
27811: 
27812: 
27813:                                   Margareta Pietikäinen /sv m.tl.: Om problemen att grunda lägen-
27814:                                      hetsdaghem i hus stödda enligt lagen om räntestöd Iör hyres-
27815:                                      bostadslån
27816:                                        Tili Riksdagens Talman
27817: 
27818:    Enligt l 0 § lagen om räntestöd för hyresbo-      motsvara aravalagen. 1 dagens läge är det enda
27819: stadslån (867/1980) kan bostad som beviljats rän-    sättet att undvika ekonomiska konsekvenser att
27820: testöd endast användas som bostad. Om bosta-         användningen av lägenheten som daghem är
27821: den används för annat ändamål kan påföljden          klargjord redan i det skedet stödet beviljas. Detta
27822: vara tillbakadragande av räntestödet och tillba-     kan vara svårt i praktiken.
27823: kaindrivning helt eller delvis. Lagen känner inte       Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
27824: samma undantagsmöjlighet som aravalagen. Det         ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
27825: här leder tili att det är svårt att hitta lämpliga   ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
27826: lägenheter att använda som lägenhetsdaghem i         följande spörsmål:
27827: räntestödda hyreshus då de ekonomiska konse-
27828: kvenserna skulle bli allt för betungande.                      Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
27829:    Problemen kunde lösas t.ex. genom att stats-             ta för att undanröja problemen med att
27830: kontoret skulle iaktta samma principer som i                inrätta lägenhetsdaghem i lägenheter
27831: aravalagen och besluta att inte indriva tilibaks            stödda enligt lagen om räntestöd för hy-
27832: stödet ifall lägenheten används som daghem.                 res bostadslån?
27833: Alternativt kunde man ändra lagens l 0 § tili att
27834: 
27835:      Helsingfors den 20 december 1996
27836: 
27837:           Margareta Pietikäinen /sv     Eva Biaudet /sv                 Pehr Löv /sv
27838:           Klaus Bremer /sv              Ola Rosendahl /sv               Ulla-Maj Wideroos /sv
27839:                                         Henrik Lax /sv
27840: 
27841: 
27842: 
27843: 
27844:  260017
27845: 2                                          KK 963/1996 vp
27846: 
27847: Kirjallinen kysymys 963                                                                     Suomennos
27848: 
27849: 
27850: 
27851: 
27852:                                   Margareta Pietikäinen /r ym.: Huoneistopäiväkotien perustamiseen
27853:                                      liittyvistä ongelmista vuokra-asuntojen korkotuesta annetun
27854:                                      lain mukaan tuetuissa taloissa
27855: 
27856:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27857:    Vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun         voitaisiin muuttaa vastaamaan aravalakia. Ny-
27858: lain (867/1980) 10 §:n mukaan asuntoa, jolle on      kyisessä tilanteessa ainoa mahdollisuus taloudel-
27859: myönnetty korkotukea, voidaan käyttää vain           listen seurausten välttämiseen on, että huoneis-
27860: asuntona. Jos asuntoa käytetään muuhun tar-          ton käyttäminen päiväkotina on selvitetty jo tuen
27861: koitukseen, seurauksena voi olla korkotuen pe-       myöntämisvaiheessa. Tämä voi olla käytännössä
27862: ruuttaminen ja kokonaan tai osittain takaisin        vaikeaa.
27863: periminen. Laki ei tunne samoja poikkeusmah-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27864: dollisuuksia kuin aravalaki. Tämän vuoksi kor-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27865: kotuetuista vuokrataloista on vaikea löytää sopi-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27866: via huoneistoja käytettäväksi huoneistopäiväko-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27867: teina, koska taloudelliset seuraukset olisivat ai-
27868: van liian raskaat.                                             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27869:    Ongelmat voitaisiin ratkaista esim. siten, että          ryhtyä poistaakseen ongelmat, jotka liit-
27870: valtiokonttori noudattaisi samoja periaatteita              tyvät huoneistopäiväkotien perustami-
27871: kuin aravalaissa ja päättäisi olla perimättä tukea          seen vuokra-asuntolainojen korkotuesta
27872: takaisin siinä tapauksessa, että huoneistoa käy-            annetun lain mukaisesti tuettuihin huo-
27873: tettäisiin päiväkotina. Vaihtoehtoisesti lain 10 §          neistoihin?
27874: 
27875:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1996
27876: 
27877:          Margareta Pietikäinen /sv      Eva Biaudet /sv                 Pehr Löv /sv
27878:          Klaus Bremer /sv               Ola Rosendahl/sv                Ulla-Maj Wideroos /sv
27879:                                         Henrik Lax /sv
27880:                                           KK 963/1996 vp                                             3
27881: 
27882: 
27883: 
27884: 
27885:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27886: 
27887:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa       momentin mukaan asuinhuoneistoa on käytettä-
27888: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        vä vuokra-asuntona. Sen sijaan lain 5 §:n mu-
27889: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kaan kunta voi erityisestä syystä myöntää luvan
27890: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Margareta       käyttää asuntoa muuhun kuin asuintarkoituk-
27891: Pietikäisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-      seen, kun lupa koskee vähäistä asuntomäärää.
27892: myksen n:o 963:                                      Kunnan on ennen käyttötarkoituksen muutosta
27893:                                                      ilmoitettava luvasta Valtiokonttorille, joka voi
27894:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       määrätä maksettavaksi takaisin luvassa tarkoi-
27895:        ryhtyä poistaakseen ongelmat, jotka liit-     tettua asuntoa vastaavan osan valtion asuntolai-
27896:        tyvät huoneistopäiväkotien perustami-         nasta tai aravaJainasta. Lain 6 §:n 1 momentin
27897:        seen vuokra-asuntolainojen korkotuesta        mukaan siltä ajalta, jona asuntoa käytetään 4 tai
27898:        annetun lain mukaisesti tuettuihin huo-       5 §:n vastaisesti, omistaja voidaan lääninoikeu-
27899:        neistoihin?                                   den päätöksellä velvoittaa suorittamaan Valtio-
27900:                                                      konttoriin puoli prosenttia kultakin kalenteri-
27901:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kuukaudelta asuinhuoneiston rakennuskustan-
27902: vasti seuraavaa:                                     nusindeksin muutosta vastaavasti tarkistetusta
27903:                                                      hankinta-arvosta.
27904:     Vuokra-asuntojen korkotuesta annetun lain            Käytännössä tulee esille melko harvoin tilan-
27905: (867/l980) 10 §:n 1 momentin mukaan asuntoa,         teita, joissa korkotukilainoitettuun taloon halu-
27906: jonka hankkimista, rakentamista tai peruskor-        taanjärjestää esimerkiksi päiväkoti. Tällöin Val-
27907: jausta varten korkotukilaina on myönnetty, on        tiokonttori on kehottanut kuntaa selvittämään
27908: käytettävä vuokra-asuntona. Tämä velvoite            mahdollisuutta löytää sopivia tiloja alueen ara-
27909: päättyy 10 vuoden kuluttua korkotukilainan en-       vavuokrataloista,joihin päiväkoti voidaan sijoit-
27910: simmäisen erän nostamisesta lukien, jos korko-       taajoko tilapäisesti tai pysyvästi. Tilapäisyydek-
27911: hyvityksen maksuaika on valtioneuvoston pää-         si katsotaan yleensä kolme vuotta, jolloin Valtio-
27912: töksen nojalla enintään 10 vuotta. Muussa ta-        konttori ei määrää huoneiston osalta lainaa
27913: pauksessa tämä velvoite päättyy 20 vuoden ku-        maksettavaksi takaisin tältä ajalta. Jos päiväkoti
27914: luttua mainitusta ajankohdasta lukien.               sijoitetaan aravavuokrataloon pysyvästi, laina
27915:     Lain 12 §:n mukaanjos korkotukilainan saaja      joudutaan maksamaan tältä osin takaisin.
27916: on käyttänyt lainavaroja muuhun kuin tämän              Jos korkotuettuun vuokrataloon sijoitetaan
27917: lain mukaiseen tarkoitukseen tai asuntoa vastoin     päiväkoti, vuokra-asuntojen korkotuesta anne-
27918:  10 §:n säännöksiä taikka korkotukilainaksi hy-      tun lain 12 §:n mukaan Valtiokonttori voi lak-
27919:  väksymistä hakiessaan antanut olennaisesti vir-     kauttaa korkohyvityksen suorittamisen ko. huo-
27920:  heellisiä tietoja tai salannut lainan hyväksymi-    neiston osalta. Pykälässä ei määrätä korkohyvi-
27921:  seen olennaisesti vaikuttavia seikkoja, voi Val-    tyksen lakkauttamista. Korkohyvitys voitaisiin
27922:  tiokonttori lakkauttaa korkohyvityksen suorit-      lakkauttaa vain esimerkiksi päiväkodiksi muute-
27923:  tamisen. Edellä mainituissa tapauksissa ja mil-     tun asunnon osalta. Lain 13 §:n mukaan kunnan
27924:  loin asunnon tai sen hallintaan oikeuttavien        on valvottava 10 §:ssä tarkoitettujen käyttörajoi-
27925:  osakkeiden omistusoikeus luovutetaan vastiket-      tusten noudattamista. Siten käyttötarkoituksen
27926:  ta vastaan muulle kuin 2 §:n 1 momentin l-6         aiottu muutos tulisi Valtiokonttorin tietoon ja se
27927:  kohdassa tarkoitetulle omistajalle ennen käyttö-    voisi lakkauttaa korkohyvityksen suorittamisen
27928:  rajoitusajan kulumista, voi Valtiokonttori vel-     kyseessä olevan huoneiston osalta.
27929:  voittaa lainansaajan kokonaan tai osittain suo-         Jos päiväkoti perustettaisiin jo rakennusvai-
27930:  rittamaan valtiolle takaisin sen korkohyvityksen,   heessa korkotukilainoitettuun vuokratalöon,
27931:  jonka valtio on lainasta maksanut.                  korkohyvitystä ei maksettaisi tämän asunnon
27932:     Myös aravavuokra-asuntojen ja aravavuok-         osalta. Toisaalta ei myöskään aravavuokratalos-
27933:  ratalojen käytöstä, luovutuksesta ja omaksilu-      sa lainoiteta päiväkodiksi perustettavaa huoneis-
27934:  nastamisesta annetun lain (1190/l993) 4 §:n 1       toa.
27935: 4                                           KK 963/1996 vp
27936: 
27937:     Ympäristöministeriö pitää tarkoituksenmu-         Ympäristöministeriö tulee tarvittaessa harkitse-
27938: kaisena sitä, että myös korkotukilainoitettuihin      maan myös vuokra-asuntolainojen korkotuesta
27939: vuokrataloihin voitaisiin sijoittaa päiväkotitilo-    annetun lain muuttamista siten, että myös kor-
27940: ja. Ympäristöministeriö yhdessä Valtiokonttorin       kotukilainoitetuissa vuokrataloissa olisi mah-
27941: kanssa tulee selvittämään, miten korkotukilai-        dollista muuttaa vuokra-asunnon käyttötarkoi-
27942: noitetuissa vuokrataloissa olisi mahdollista jär-     tusta esimerkiksi päiväkotitiloiksi vastaavasti
27943: jestää päiväkoti, jos alueelta ei löydy muita sopi-   kuin aravavuokrataloissa.
27944: via vaihtoehtoja päiväkodin sijoituspaikaksi.
27945: 
27946:      Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1997
27947: 
27948:                                                                         Ministeri Sinikka Mönkäre
27949:                                             KK 963/1996 vp                                                5
27950: 
27951: 
27952: 
27953: 
27954:                                          Tili Riksdagens Talman
27955: 
27956:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen         annat ändamål än boende, när tillståndet gäller
27957: föreskriver har ni, Fru Talman, till vederbörande      ett litet antal bostäder. Kommunen skall innan
27958: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        användningsändamålet ändras göra anmälan om
27959: dagsman Margareta Pietikäinen m.fl. underteck-         tiliståndet tili Statskontoret, som kan bestämma
27960: nade spörsmål nr 963:                                  att en så stor del av det statliga bostadslånet eller
27961:                                                        aravalånet som motsvarar den bostad som avses
27962:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         i tillståndet skall återbetalas. Enligt lagens 6 § 1
27963:        ta för att undanröja problemen med att          mom. kan länsrätten ålägga ägaren att tili Stats-
27964:        inrätta lägenhetsdaghem i lägenheter            kontoret, för den tid som en bostad används i
27965:        stödda enligt lagen om räntestödslån för        strid med 4 eller 5 §, för varje kalendermånad
27966:        hyresbostadslån?                                betala en halv procent av bostadslägenhetens
27967:                                                        anskaffningsvärde, justerat enligt förändringen i
27968:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          byggnadskostnadsindex.
27969: anföra följande:                                           1 praktiken är sådana situationer sällsynta då
27970:                                                        det blir aktuellt att inrätta tili exempel daghem i
27971:     Enligt 10 § 1 mom.lagen om räntestödslån för       hus som byggts med räntestödslån. 1 sådana fall
27972: anskaffande av hyresbostäder (867/1980) måste          brukar Statskontoret uppmana kommunen att
27973: en bostad för vars anskaffande, byggande eller         undersöka möjligheterna att finna en lämplig lä-
27974: grundliga reparation räntestödslån bevi1jats an-       genhet i aravahyreshusen i området, i viiken dag-
27975: vändas som bostad. Denna förp1iktelse upphör           hemmet kan placeras antingen temporärt eller
27976: tio år efter att första raten av räntestödslånet har   permanent. Med temporärt avses då i allmänhet
27977: lyfts, om den tid under viiken räntegottgörelse        tre år, och då bestämmer Statskontoret att lånet
27978: enligt statsrådets beslut betalas är högst tio år. 1   för denna lägenhet inte behöver återbetalas un-
27979: annat fall upphör förpliktelsen tjugo år efter         der ifrågavarande tid. Om daghemmet får per-
27980: nämnda tidpunkt.                                       manent placering i ett aravahyreshus, måste lånet
27981:     Enligt lagens 12 § kan Statskontoret inställa      tili denna del återbetalas.
27982: betalningen av räntegottgörelse, om den som er-            Om ett daghem placeras i ett hyreshus som
27983: hållit räntestödslån har använt lånemedlem för         byggts med räntestödslån, kan Statskontoret en-
27984: annat än i lagen avsett ändamål eller om han har       ligt 12 § lagen om räntestödslån för anskaffande
27985: använt bostaden i strid med stadgandena i 10 §,        av hyresbostäder inställa betalningen av ränte-
27986: eller om han i sin ansökan om att lånet skall          gottgörelse för lägenheten i fråga. Något påbud
27987: godkännas som räntestödslån har gett väsenligt         om att räntegottgörelsen helt upphör finns inte i
27988: oriktiga uppgifter eller hemlighållit omständig-       denna paragraf. Räntegottgörelsen kan t.ex.
27989:  heter som väsentligt inverkar på beviljandet av       upphävas för den bostad som byggs om tili dag-
27990:  lånet. 1 sådana fall, och om ägorätten tili bosta-    hem. Enligt lagens 13 § skall kommunen överva-
27991:  den eller till de aktier som berättigar tili dess     ka att de i 10 § avsedda inskränkningarna i an-
27992:  innehav mot vederlag överlåts tili någon annan        vändningen efterlevs. Därigenom kan Statskon-
27993:  än den i 2 § 1 mom. 1-6 punkten avsedda ägaren        toret få kännedom om en påtänkt ändring i an-
27994:  innan tiden för nyttjandebegränsningen har gått       vändningsändamålet, och betalningen av ränte-
27995:  ut, kan Statskontoret förplikta låntagaren att        gottgörelsen kan inställas för ifrågavarande lä-
27996:  helt eller delvis tili staten återbetala den ränte-   genhet.
27997:  gottgörelse som staten har betalat för lånet.             Om ett daghem redan i byggnadsstadiet inrät-
27998:     Också enligt 4 § 1 mom. lagen om användning,       tas i ett hyreshus som uppförs med räntestödslån,
27999:   överlåtelse och inlösen av aravahyresbostäder        beta.~as räntegott_görelse in~e för den.i~rågava~an
28000:  och aravahyreshus (1190/1993) skall bostadslä-        de lagenheten. A andra s1dan bev!ljas lån mte
28001:   genheter användas som hyresbostäder. Enligt la-      heller för lägenheter i aravahyreshus som inrättas
28002:   gens 5 § kan kommunen dock av särskilda skäl         tili daghem.
28003:   bevilja tillstånd att använda en bostad för något        Miljöministeriet anser det ändamålsenligt att
28004: 6                                           KK 963/1996 vp
28005: 
28006: daghem kan placeras också i hyreshus som byggs        nisteriet kommer vid behov att överväga en änd-
28007: med räntestödslån. Miljöministeriet kommer i          ring av lagen om räntestödslån för anskaffande
28008: samråd med Statskontoret att undersöka på vil-        av hyresbostäder så att det blir möjligt att, på
28009: ket sätt det vore möjligt att inrätta daghem i        samma sätt som i aravahyreshusen, i räntestödda
28010: hyreshus som byggs med räntestödslån, om någ-         hyreshus ändra användningsändamålet för en
28011: ra andra lämpliga alternativ för daghemmets för-      hyreslägenhet så att den tili exempel kan använ-
28012: läggning inte står att finna i ett område. Miljömi-   das som daghem.
28013: 
28014:      Helsingforsden 15 januari 1997
28015: 
28016:                                                                          Minister Sinikka Mönkäre
28017:                                              KK 964/1996 vp
28018: 
28019: Kirjallinen kysymys 964
28020: 
28021: 
28022: 
28023: 
28024:                                     Maria Kaisa Aula /kesk ym.: Koulujen kerhotoiminnan tulevaisuu-
28025:                                        den turvaamisesta
28026: 
28027: 
28028:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28029: 
28030:     Koulujen kerhotoiminta on 1990-luvun aika-         kunta ottaa esille juuri koulukerhojen ennaltaeh-
28031: na loppunut miltei tyystin. Tähän ovat vaikutta-       käisevän merkityksen niin syrjäytymisen kuin
28032: neet eniten säästöt, joita sekä kunnat että valtio     lasten mielenterveysongelmien ehkäisynkin kan-
28033: ovat joutuneet tekemään taloutensa tasapainot-         nalta.
28034: tamiseksi. Kunnista saatujen tietojen perusteella         Koulujen kerhotoiminnan uudelleen virittä-
28035: jo lukuvuonna 1992-1993 kerhojen määrä oli             minen on tarpeen ja siihen on syytä etsiä ennak-
28036: pudonnut puoleen entisestä. Senkin jälkeen ker-        koluulottomasti uusia keinoja. Lasten ja nuorten
28037: hojen määrä on vähentynyt. Voidaankin arvioi-          harrastustoiminnasta kiinnostuneiden tahojen
28038: da, että koulukerhoja on toiminnassa enää vain         on syytä verkostoitua keskenään ja yhdistää voi-
28039: kolmannes vuosikymmenen alun tasoon verrat-            mavaransa. Näitä tahoja ovat paikallisella tasol-
28040: tuna.                                                  la koulun ohella erityisesti lasten ja nuorten har-
28041:     Kerhotoiminnalla on kuitenkin ollut kouluyh-       rastusjärjestöt sekä kuntien nuorisotoimi.
28042: teisössä tärkeitä tehtäviä. Se on lisännyt lasten         Koulujen kerhotoiminta voitaisiin saada uu-
28043: kouluviihtyvyyttä. Koulukerhojen kautta lapset         delleen käyntiin esimerkiksi niin, että kuntia/
28044: ja nuoret ovat monesti saaneet alkusysäyksen           kouluja rohkaistaisiin tekemään harrastusjärjes-
28045: liikunta-, kulttuuri- ja muihin harrastuksiinsa.       töjen kanssa yhteistyösopimuksia koulukerhojen
28046: Tätä kautta kerhotoiminta on ehkäissyt lasten ja       järjestämisestä. Nuorisotoimi omalla asiantunte-
28047: nuorten syrjäytymistä. Koulutilat ovat kerhotoi-       muksenaan voisi olla tässä mukana, sillä onhan
28048: minnan myötä myös olleet tehokkaassa harras-           nuorisotoimessa jo pitkään tehty ostopalveluso-
28049: tuskäytössä.                                           pimuksia järjestöjen kanssa. Kerhotoimintaa
28050:     Onkin syytä epäillä, että 1990-Iuvun aikana        voitaisiin myös ajatella osana koulujen iltapäivä-
28051: kerhotoimintaan kohdistuneet rajut säästöt tule-       toimintaa, jossa tarjottaisiin mielekästä vapaa-
28052: vat heijastumaan kustannuksina myöhemmin               ajan tekemistä niille pienimmille lapsille, joiden
28053:  toisaalla erityisesti sosiaali- ja terveydenhoito-    vanhemmat ovat vielä koulutyön päättyessä
28054:  kustannusten nousuna. Samaan suuntaan on              työssä.
28055:  vaikuttanut muun edullisen harrastustarjonnan            Jotta tällainen uusajattelu viriäisijakuntienjo
28056:  vähentyminen, koska järjestöjenkin käytössä           mahdollisesti toteuttamat hyvät esimerkit tulisi-
28057:  olevat voimavarat ovat vähentyneet. Lisäksi           vat laajempaan tietoon, on tarpeen, että opetus-
28058:  koulujen tiloista peritään liian usein järjestöiltä   ministeriö ja opetushallitus ottavat asian omaksi
28059:  niin korkeaa vuokraa, että sekin vaikeuttaa toi-      painopisteekseen. Opetusministeriö ja opetus-
28060:  minnan järjestämistä. Viimeisimmät tutkimuk-          hallitus ovat sopivia tahoja antamaan uudenlai-
28061:  set lasten kouluviihtyvyydestä ja mielentervey-       selle verkostoitumiselle alkusysäyksen.
28062:  destä ovatkin olleet tästä näkökulmasta ajatellen        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
28063:  huolestuttavia.                                       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28064:     Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on kiin-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28065:  nittänyt kerhotoiminnan vähentymiseen huo-            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28066:  miota vuoden 1997 valtion talousarviosta anta-
28067:  massaan mietinnössä kahdessakin kohtaa sekä                     Aikooko opetusministeriö tukea kou-
28068:  opetus- että sosiaali- ja terveysministeriön pää-            lujen kerhotoiminnan uudelleen akti-
28069:  luokan kohdalla. Molemmissa kohdissa valio-                  vointia siten, että lasten ja nuorten har-
28070: 
28071: 260017
28072: 2                                       KK 964/1996 vp
28073: 
28074:       rastusjärjestöt ja kunnat tulevaisuudessa          vyyttä parannetaan ja syrjäytymisuhkia
28075:       löytäisivät toisensa kerhotoiminnan jär-           vähennetään?
28076:       jestämisessä, jolloin lasten kouluviihty-
28077: 
28078:     Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1996
28079: 
28080:         Maria Kaisa Aula /kesk      Sinikka Hurskainen /sd         Pirjo-Riitta Antvuori /kok
28081:         Margareta Pietikäinen /r    Kirsti Ala-Harja /kok          Aino Suhola /kesk
28082:         Marja-Liisa Tykkyläinen /sd Olavi Ala-Nissilä /kesk        Kari Uotila /vas
28083:                                     Maija-Liisa Lindqvist /kesk
28084:                                              KK 964/1996 vp                                            3
28085: 
28086: 
28087: 
28088: 
28089:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28090: 
28091:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         parannetaan suomalaisen nuoren huonoa koulu-
28092: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          viihtyvyyttä.
28093: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Lasten vanhempien voimavarojen vähetessä
28094: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maria             työttömyysaikoina koulun kerhotoiminnan mer-
28095: Kaisa Aulan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        kitys on entistä suurempi. Vahinko on, että tä-
28096: myksen n:o 964:                                        mänkin tärkeän toiminnan voimavarat ovat su-
28097:                                                        pistuneet laman myötä, jolloin koulukerhojaon
28098:           Aikooko opetusministeriö tukea kou-          toiminnassa enää vain kolmannes vuosikymme-
28099:        lun kerhotoiminnan uudelleen aktivoin-          nen alun tasoon verrattuna.
28100:        tia siten, että lasten ja nuorten harrastus-       Peruskoululain 26 §:n mukaan peruskoulussa
28101:        järjestöt ja kunnat tulevaisuudessa löytäi-     voi olla kerhoja,joiden toimintaan voivat osallis-
28102:        sivät toisensa kerhotoiminnanjärjestämi-        tua myös muut kuin peruskoulun oppilaat, ja
28103:        sessä,jolloin lasten kouluviihtyvyyttä pa-      vastaava säännös on myös lukiolaissa. Koulu-
28104:        rannetaan ja syrjäytymisuhkia vähenne-          lainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä
28105:        tään?                                           on tarkoitus harkita koulun kerhotoiminnan
28106:                                                        asemaa.
28107:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Euroopan neuvoston nuorisokomitealle laa-
28108: vasti seuraavaa:                                       dittavan Suomen nuorisopolitiikan maatutkin-
28109:                                                        nan yhteydessä on nuorten elinolojen parantami-
28110:     Koulun kerhotoimintaa hoitaa Kerhokeskus           seen tähtäävän verkoston keskeiseksi rakenteek-
28111: - koulutyön tuki -niminen järjestö, joka täyttää       si todettu kouluyhteisön ympärille rakentuvat
28112: kuluvana vuonna 50 vuotta. Kerhokeskus -               koulun, muiden viranomaisten ja asuinalueen
28113: koulutyön tuki ry. aloitti toimintansa Kansakou-       kansalaisjärjestöjen muodostamat yhteistyöver-
28114: lun Kerhokeskus -nimisenä vuonna 1947. Ope-            kostot, joissa oppilashuoltoryhmillä on keskei-
28115: tusministeriö ja opetushallitus ovat tukeneet          nen rooli. Tässä työssä koulujen kerhotoiminta
28116: koulun kerhotoimintaa vuonna 1996 yhteensä             on tärkeä väline.
28117: 1 200 000 markalla, josta varsinaista toiminta-           Opetusministeriössä on valmisteltu nuoriso-
28118: avustusta on 570 000 markkaa ja loput erilaisiin       toimen piirissä uudentyyppistä kansalaisjärjestö-
28119: projekteihin ja tapahtumiin myönnettyä avustus-        jen tukijärjestelmää, joka loisi mahdollisuuksia
28120: ta.                                                    työllistää työttömiä järjestöihin keskeisenä teh-
28121:     Kerhotoiminnalla on huomattava merkitys            tävänä koululaisten iltapäivätoiminnan ohjaa-
28122: opetuksen ja kasvatuksen syventämisessä ja mo-         minen koulun ja paikallisen kansalaistoiminnan
28123: nipuolistamisessa sekä ennen kaikkea oppilaan          yhteistyönä. Hanke edistäisi merkittävästi asuin-
28124: ja opiskelijan yksilöllisyyden huomioon ottami-        alueilla kouluyhteisön ja sitä ympäröivän kansa-
28125: sessa. Monipuolisella kerhotoiminnalla on kou-         laisyhteiskunnan yhteistyötä ja loisi uusia väli-
28126: lun ilmapiiriä eheyttävä sekä koulun kasvatuk-         neitä lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn.
28127:  sellisia tavoitteita edistävä vaikutus. Tällaisessa   Hankkeen toteuttaminen riippuu siitä, voidaan-
28128: toiminnallisessa kouluympäristössä oppilaissa          ko tähän tarkoitukseen ohjata tarpeelliset lisä-
28129:  kehittyy oikealla tavalla myönteinen itsetunto;       määrärahat.
28130:  koulukiusaaminen vähenee, yhteisvastuullisuus            Opetusministeriön tarkoituksena on viipy-
28131: ja vuorovaikutustaidot lisääntyvät. Oppilasker-        mättä asettaa laajapohjainen työryhmä selvittä-
28132:  hojen avulla lapsille ja nuorille voidaan tarjota     mään koulujen kerhotoiminnan kehittämistä ja
28133:  koulutyöstä poikkeavaa, virkistävää ja sosiaali-      tukemista sekä yhteistyötä eri tahojen kanssa.
28134:  sia kontakteja luovaa ohjattua toimintaa. Tällä
28135:      Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1997
28136: 
28137:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
28138: 4                                         KK 964/1996 vp
28139: 
28140: 
28141: 
28142: 
28143:                                       Tili Riksdagens Talman
28144: 
28145:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       När föräldrarnas resurser minskar under tider
28146: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-      med arbetslöshet får skolans klubbverksamhet
28147: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    ännu större betydelse. Det är beklagligt att resur-
28148: man Maria Kaisa Aula m.fl. undertecknade            serna också för denna viktiga verksamhet har
28149: spörsmål nr 964:                                    krympt i och med recessionen så att de aktiva
28150:                                                     skolklubbarna numera utgör bara en tredjedel
28151:            Ämnar undervisningsministeriet stöda     mot nivån vid årtiondets ingång.
28152:         en nyaktivering av skolans klubbverk-          Enligt 26 § grundskolelagen kan det i grund-
28153:         samhet så att kommuner och hobbyför-        skolan finnas klubbar i vars verksamhet även
28154:         eningar för barn och unga i framtiden       andra än grundskolans elever får del ta. Motsva-
28155:         kunde hitta varandra i anordnandet av       rande stadgande finns även i gymnasielagen. I
28156:         klubbverksamhet, och barnens skoltriv-      samband med totalrevideringen av skollagstift-
28157:         sel härvid förbättras och utslagningsris-   ningen har man för avsikt att ompröva klubb-
28158:         ken minskas?                                verksamhetens ställning.
28159:                                                        I samband med en landsundersökning om fin-
28160:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ländsk ungdomspolitik som skall göras för Euro-
28161: anföra följande:                                    parådets ungdomskommission har det konstate-
28162:                                                     rats att de samarbetsnät som bildas av skolan,
28163:    Skolans klubbverksamhet sköts av organisa-       andra myndigheter och av medborgarorganisa-
28164: tionen Klubbcentralen - stöd för skolan, som i      tioner i ett bostadsområde och byggs upp kring
28165: år fyller 50 år. Klubbcentralen hette tidigare      skolgemenskapen och där elevvårdsgrupperna
28166: Folkskolans klubbcentral då den inledde sin         har en central roll utgör den centrala strukturen i
28167: verksamhet 1947. Undervisningsministeriet och       ett nät som syftar till att förbättra de ungas livs-
28168: utbildningsstyrelsen stödde 1996 skolornas          villkor. 1 detta arbete är skolornas klubbverk-
28169: klubbverksamhet med 1 200 000 mark, varav det       samhet ett viktigt medel.
28170: egentliga verksamhetsunderstödet var 570 000           Vid undervisningsministeriet har inom ung-
28171: mark och resten var understöd som beviljades för    domverksamheten beretts ett nytt stödsystem för
28172: olika slags projekt och evenemang.                  medborgarrörelser som skall skapa möjligheter
28173:    Klubbverksamheten har stor betydelse för för-    att sysselsätta arbetslösa i organisationer med
28174: djupningen av undervisning och fostran och när      den centrala uppgiften att leda eftermiddags-
28175: man vill göra detta arbete mångsidigare och         verksamheten för skolelever i form av samarbete
28176: framförallt då det gäller att beakta elevens och    mellan skolan och lokala medborgaraktiviteter.
28177: studerandens individualitet. En mångsidig           Projektet kunde i hög grad främja samarbetet
28178: klubbverksamhet integrerar atmosfåren i skolan      inom bostadsområdet mellan skolgemenskapen
28179: och har en främjande inverkan på skolans mål i      och det omgivande civilsamhället och skapa nya
28180: fråga om fostran. I en sådan aktiv skolmiljö ut-    medel för att förhindra utslagning av barn och
28181: vecklas hos eleven på ett riktigt sätt en positiv   unga. Genomförandet av projektet beror på om
28182: självkänsla, mobbningen minskar, det gemen-         det för ändamålet kan anvisas nödvändiga till-
28183: samma ansvaret och interaktionsfårdigheterna        läggsanslag.
28184: ökar. Med hjälp av elevklubbarna kan barn och          Undervisningsministeriet har för avsikt att
28185: unga erbjudas stimulerande handledd verksam-        omedelbart tillsätta en arbetsgrupp på bred bas
28186: het som avviker från skolarbetet och skapar soci-   för att utreda utvecklingen av och understödet till
28187: ala kontakter. Genom detta förbättras den dåliga    skolornas klubbverksamhet samt samarbetet
28188: skoltrivseln bland finländska unga.                 med olika parter.
28189: 
28190:     Helsingforsden 21 januari 1997
28191: 
28192:                                                      Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
28193:                                         KK 965, 978/1996 vp
28194: 
28195: Kirjallinen kysymys 965, 978
28196: 
28197: 
28198: N:o%5
28199: 
28200: 
28201:                                   Maija Rask /sd ym.: Omaishoitajien vapaapäiväjärjestelyjen kehit-
28202:                                      tämisestä
28203: 
28204: 
28205:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
28206: 
28207:    Omaishoidon tukea koskeva lainsäädäntö on            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
28208: ollut voimassa reilut kolme vuotta. Lainsäädän-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28209: nön puutteet ennen kaikkea omaishoitajien va-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28210: paapäiväjärjestelyjen suhteen ovat tulleet esille.   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28211:    Omaishoidon asetuksessa todetaan, että hoi-
28212: tajalle on järjestettävä vapaata hoidosta "mah-                Mitä Hallitus aikoo tehdä omaishoita-
28213: dollisuuksien" mukaan. Tästä on seurannut, että             jien vapaapäiväjärjestelyjen parantami-
28214: monet omaishoitajat eivät saa lomaa ollenkaan.              seksi niin, että yhteiskunnalle edullisen ja
28215:    Omaishoitajien asema on käynyt kestämättö-               hoidettaville inhimillisen hoidon jatku-
28216: mäksi ja monet ovat uupumassa työnsä ääreen.                vuus turvataan?
28217: Asia korjautuisi muuttamalla omaishoidon tues-
28218: ta annetun asetuksen 5 §:n sanamuotoa kuntia
28219: velvoittavammaksi.
28220: 
28221:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1996
28222: 
28223:                      Maija Rask /sd                           Virpa Puisto /sd
28224:                      Marja-Leena Viljamaa /sd                 Johannes Koskinen /sd
28225: 
28226: 
28227: 
28228: 
28229: 260017
28230: 2                                       KK 965, 978/1996 vp
28231: 
28232: N:o978
28233: 
28234: 
28235: 
28236: 
28237:                                   Reijo Kallio /sd: Omaishoitajien vapaa-aika- ja lomajärjestelyistä
28238: 
28239: 
28240: 
28241:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
28242: 
28243:    Omaishoidon tuesta säädetään sosiaalihuol-        järjestämään hoidettavalle vapaan ajaksi ter-
28244: tolain 27 a ja 27 b §:ssä. Omaishoidon tuesta        veyskeskus-taikka vanhainkotipaikan. Tätä mo-
28245: annetulla asetuksella (318/1993) puolestaan sää-     net hoitajat eivät pidä inhimillisenä eivätkä tar-
28246: detään tarkemmin mm. hoitopalkkion suuruu-           koituksenmukaisena, vaan katsovat, että hoidon
28247: desta ja perusteista sekä hoitajalle annettavasta    tulisi jatkua tutuissa kotiolosuhteissa. Tällöin
28248: vapaasta.                                            törmätään korkeisiin kustannuksiin, sillä viikon-
28249:    Asetuksen 5 §:ssä todetaan: "Hoitajalle on        loppuvapaa hoidettuna kotipalveluhenkilökun-
28250: mahdollisuuksien mukaan järjestettävä vapaata        nalla saattaa kustannuksiltaan muodostua kal-
28251: hoidosta. Järjestettävä vapaa tulee porrastaa        liimmaksi kuin on omaishoitajan kuukausipalk-
28252: hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella.        kio. Taloudellisesti järkevinä ja hoidon kotona
28253: Hoitajalle, jonka vastuulla on runsaasti hoitoa ja   mahdoJlistavina ratkaisuina saattaisivat ehkä
28254: huolenpitoa tarvitseva henkilö, on mahdolli-         olla eräänlaiset vapaaehtoistyörenkaat taikka
28255: suuksien mukaan järjestettävä vähintään yksi         sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten työharjoit-
28256: vapaapäivä viikossa, yksi vapaa viikonloppu          telun hyödyntäminen.
28257: kuukaudessa sekä vuosittain yhtäjaksoineo vä-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
28258: hintään viikon pituinen vapaa."                      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28259:    Omaishoito on paitsi inhimillinen tapa huo-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28260: lehtia sairauden, vamman taikka muun syyn ta-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28261: kia hoitoa tarvitsevasta myös kustannuksiltaan
28262: erittäin edullinen, varsinkinjos vaihtoehtona oli-                Onko Hallitus tietoinen omaishoita-
28263: si laitospaikka. Omaishoidon kannustaminen                    jien vapaan järjestämiseen liittyvistä on-
28264: myös omalta osaltaan tukee sitä palveluraken-                 gelmista, ja
28265: teen muutosta, jolla yhteiskunnalle kalliita lai-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28266: tospaikkoja on pyritty korvaamaan mm. perhe-                  ryhtyä, ettei tästä muodostuisi kohtuu-
28267: hoidolla.                                                     tonta estettä järkevän ja julkistalouden
28268:    Omaishoitajien käytännön työssä on erääksi                 kannalta edullisen hoitomuodon käytöl-
28269: ongelmaksi muodostunut riittävän vapaan jär-                  le?
28270: jestäminen. Monet kunnat ovat kylläkin valmiita
28271: 
28272:      Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1997
28273: 
28274:                                            Reijo Kallio /sd
28275:                                          KK 965,978/1996 vp                                             3
28276: 
28277: 
28278: 
28279: 
28280:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28281: 
28282:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        omaishoitajien sosiaaliturva on parantunut. Tut-
28283: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kijat totesivat, että kunnissa ollaan tavoittele-
28284: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       massa uudistuksen keskeistä tavoitetta, omais-
28285: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maija            hoidon tuen hahmottamista kokonaisuutena, jo-
28286: Raskin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         hon kuuluvat hoitopalkkio, hoitoa tukevat pal-
28287: sen n:o 965:                                          velut ja vapaa. Tuon ajankohdanjälkeen hoidet-
28288:                                                       tavien määrä on taas kasvanut ollen nyt noin
28289:           Mitä Hallitus aikoo tehdä omaishoita-       17 000.
28290:        jien vapaapäiväjärjestelyjen parantami-           Omaishoidon tuki on yksi sosiaalipalvelu-
28291:        seksi niin, että yhteiskunnalle edullisen ja   muoto. Kunta toteuttaa sitä hyväksymänsä ta-
28292:        hoidettaville inhimillisen hoidon jatku-       lousarvion mukaisesti ja omaishoidon tukea kos-
28293:        vuus turvataan?                                keva säädöstö jättää tilaa kuntakohtaiselle har-
28294:                                                       kinnalle. Tehdyn selvityksen mukaan yli 70 pro-
28295:    sekä kansanedustaja Reijo Kallion näin kuu-        senttia noin 400 vastanneesta kunnasta kirjasi
28296: luvan kirjallisen kysymyksen n:o 978:                 aina tai pääsääntöisesti omaishoitoa koskevaan
28297:                                                       sopimukseen myös hoitajan vapaan järjestämi-
28298:            Onko Hallitus tietoinen omaishoita-        sen.
28299:        jien vapaan järjestämiseen liittyvistä on-        Omaishoidon tuen kehittäjät ovat olleet liki
28300:        gelmista, ja                                   yksimielisiä omaishoitajien vapaan lakisääteistä-
28301:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       misen tarpeellisuudesta, mutta siihen ei ole ollut
28302:        ryhtyä, ettei tästä muodostuisi kohtuu-        valtiontaloudellisia edellytyksiä. Sosiaali- ja ter-
28303:        tonta estettä järkevän ja julkistalouden       veysministeriö käynnisti kuitenkin syksyllä 1995
28304:        kannalta edullisen hoitomuodon käytöl-         omaishoidon palvelusetelikokeilun, jonka ta-
28305:        le?                                            voitteena on etsiä toimintamuotoja, joilla tue-
28306:                                                       taan omaistaan kotona hoitavan henkilön mah-
28307:   Vastauksena kysymyksiin esitän kunnioittaen         dollisuutta irrottautua hoitotehtävästä uupu-
28308: seuraavaa:                                            muksen välttämiseksi. Mukana on noin 20 kun-
28309:                                                       taa, useita sosiaali- ja terveysalan järjestöjä sekä
28310:    Omaishoidon tukea koskevan lainsäädännön           Raha-automaattiyhdistys. Kokeilu päättyy ja
28311: tultua voimaan 1. 7.1993 sosiaali- ja terveysalan     raportoidaan tämän vuoden lopulla.
28312: tutkimuskeskus Stakes teki sosiaali- ja terveys-         Omaishoidon tuen toteutumista koskeva sel-
28313: ministeriön toimeksiannosta selvityksen kevääl-       vitys toistetaan viimeistään vuoden 1998 aikana,
28314: lä 1994 omaishoidon tuen toteutumisesta kunnis-       jolloin saadaan ajantasaista tietoa myös omais-
28315: sa. Raportti julkaistiin keväällä 1995 (Kotihoi-      hoidon tukeen liittyvistä vapaa-aikajärjestelyis-
28316: don tuesta omaishoidon tukeen).                       tä. Tuolloin on mahdollista arvioida nykyisen
28317:    Hoidettavien määrä on vähentynyt, mutta            lainsäädännön riittävyys ja valtiontaloudelliset
28318: keskimääräiset hoitopalkkiot ovat nousseet ja         edellytykset.
28319: 
28320:      Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1997
28321: 
28322:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
28323: 4                                        KK 965,978/1996 vp
28324: 
28325: 
28326: 
28327: 
28328:                                         Tili Riksdagens Talman
28329: 
28330:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           bättrats. Forskarna noterade att kommunerna
28331: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande           försöker uppnå det viktigaste målet för reformen:
28332: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       att stödet för närståendevården utformas som en
28333: dagsman Maija Rask m.fl. undertecknade spörs-         helhet som omfattar vårdarvoden, tjänster som
28334: mål nr 965:                                           stöder vården och ledighet. Därefter har antalet
28335:                                                       personer som får vård igen stigit och det är nu ca
28336:           Vad ämnar Regeringen göra för att           17 000.
28337:        förbättra möjligheterna att ordna lediga          Stöd för närståendevård är en typ av socialser-
28338:        dagar för närståendevårdare så att konti-      vice. Kommunen genomför den enligt sin budget
28339:        nuiteten för denna vårdform, som är hu-        och de författningar som gäller stöd för närståen-
28340:        man för dem som vårdas och som ur sam-         devård medger utrymme för prövning för de en-
28341:        hällets synpunkt är den mest förmånliga,       skilda kommunerna. Drygt 70 % av de ca 400
28342:        skall kunna tryggas?                           kommuner som deltog i utredningen antecknade
28343:                                                       alltid eller i regel även ordnandet av ledighet för
28344:   samt av riksdagsman Reijo Kallio underteck-         vårdaren i ingångna avtal om närståendevård.
28345: nade spörsmå1 nr 978:                                    De som har utvecklat stödet för närstående-
28346:                                                       vård har varit närapå eniga om att det behövs
28347:           Är Regeringen medveten om de pro-           lagstiftning angående ledighet för närstående-
28348:        blem som anknyter tili ordnandet av le-        vårdare, men det har inte funnits statsekonomis-
28349:        dighet för närståendevårdare och               ka förutsättningar för det. Social- och hälso-
28350:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       vårdsministeriet inledde dock hösten 1995 ett för-
28351:        för att dessa inte skall utgöra ett oskäligt   sök med vårdsedlar inom närståendevården, vil-
28352:        hinder för att en vårdform som är förnuf-      ket syftade till att utveckla sådana verksamhets-
28353:        tig och förmånlig med tanke på den of-         former som stöder möjligheterna för personer
28354:        fentliga ekonomin skall kunna utnyttjas?       som sköter en anhörig hemma att komma 1oss
28355:                                                       från sina uppgifter för att undvika att de blir
28356:   Såsom svar på dessa spörsmål får jag vörd-          utbrända. 1 försöket deltar ca 20 kommuner,
28357: samt anföra följande:                                 många organisationer inom social- och hälsovår-
28358:                                                       den samt Penningautomatföreningen. Avsikten
28359:    När lagstiftningen angående stöd för närstå-       är att försöket avslutas och rapport avläggs i
28360: endevård hade trätt i kraft 1. 7.1993 utredde         slutet av detta år.
28361: forsknings- och utvecklingscentralen för social-         Utredningen om hur stödet för närstående-
28362: och hälsovården, Stakes, våren 1994 på uppdrag        vård har förverkligats kommer att upprepas se-
28363: av social- och hä1sovårdsministeriet hur stödet       nast under 1998, då man får uppdaterad informa-
28364: för närståendevård har genomförts i kommuner-         tion även om olika arrangemang som syftar till
28365: na. Rapporten offentliggjordes våren 1995 (Från       att ordna lediga dagar i anknytning till stödet för
28366: hemvårdsstöd till närståendevårdsstöd).               närståendevård. Då blir det möjligt att bedöma
28367:    Antalet personer som vårdas har minskat men        den gällande lagstiftningen och de statsekono-
28368: de genomsnittliga vårdarvodena har stigit och         miska förutsättningarna.
28369: socia1skyddet för närståendevårdarna har för-
28370: 
28371:      Helsingforsden 20 januari 1997
28372: 
28373:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
28374:                                          KK 966/1996 vp
28375: 
28376: Kirjallinen kysymys 966
28377: 
28378: 
28379: 
28380: 
28381:                                  Eero Lämsä /kesk: Arvonlisäveron huomioon ottamisesta kansa-
28382:                                     laisjärjestöjen kehitysyhteistyövaroissa
28383: 
28384: 
28385:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
28386: 
28387:    Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö on mo-    Järjestöjen on itse hankittava vähintään 25%
28388: nimuotoista. Kiuruvedellä toimii Ghana-seura,      tarvittavista varoista. Olisi oikein ja kohtuullista,
28389: joka kerää varoja kehitysyhteistyöpajan avulla.    että järjestön tilittämät arvonlisäverot otettaisiin
28390: Pajassa korjataan koneita ja myydään käsitöitä.    huomioon kerättyinä varoina.
28391: Toiminta on sen verran mittavaa, että myydyistä       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
28392: tuotteista ja palveluista joudutaan maksamaan      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28393: arvonlisä vero.                                    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28394:    Kiuruveden pajasta saadut rahat käytetään       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28395: Ghanan maatalouden kehittämiseen. Kansalais-
28396: järjestöjen pienimuotoiset kehitysyhteistyöhank-              Katsooko Hallitus, että kansalaisjär-
28397: keet on todettu erittäin tehokkaiksi. Apu menee            jestöjen kehitysyhteistyön hyväksi myy-
28398: juuri siihen, mihin se on tarkoitettukin.                  mien tavaroiden ja palvelujen arvonlisä-
28399:    Kansalaisjärjestöt saavat kehitysyhteistyö-             vero voitaisiin laskea järjestön hankki-
28400: määrärahoista avustusta kehitysyhteistyöhön.               miksi varoiksi?
28401:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1996
28402: 
28403:                                         Eero Lämsä /kesk
28404: 
28405: 
28406: 
28407: 
28408: 260017
28409: 2                                           KK 966/1996 vp
28410: 
28411: 
28412: 
28413: 
28414:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28415: 
28416:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        järjestöille ylimääräisiä rasitteita kehitysyhteis-
28417: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         työhankkeissa vaadittavan 25 % omarahoitus-
28418: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       osuuden lisäksi. Nykyisen säännöstön mukaan
28419: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eero Läm-        25 %:n omarahoitusosuudesta vähintään 15%
28420: sän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          tulee maksaa rahassa ja 10% voidaan suorittaa
28421: 966:                                                  vapaaehtoistyönä tai tavaralahjoituksina.
28422:                                                          Omarahoitusosuutta koskeva vaatimus on
28423:           Katsooko Hallitus, että kansalaisjär-       asetettu siksi, että valtion tuki on tarkoitettu vain
28424:        jestöjen kehitysyhteistyön hyväksi myy-        täydentämään kansalaisjärjestöjen omia voima-
28425:        mien tavaroiden ja palvelujen arvonlisä-       varoja ja sillä myös mitataan järjestöjen todellis-
28426:        vero voitaisiin laskea järjestön hankki-       ta sitoutumista ja tahtoa omasta aloitteestaan
28427:        miksi varoiksi?                                syntyneiden hankkeiden toteuttamiseen.
28428:                                                           Kansalaisjärjestöt ovat tehneet aloitteen oma-
28429:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          rahoitusosuuden alentamisesta. Ulkoasiainmi-
28430: vasti seuraavaa:                                      nisteriössä tutkitaan asiaa myönteisessä henges-
28431:                                                       sä niin, että samalla pyritään turvaamaan kansa-
28432:    Olen tietoinen siitä, että joissakin tapauksissa   laisjärjestöhankkeiden lukumäärä, maantieteel-
28433: kehitysyhteistyötä tekevät kansalaisjärjestöt jou-    linen kattavuus sekä eri toimintasektorit. Oma-
28434: tuvat maksamaan varainhankintaan liittyvästä          rahoitusosuuden alentaminen toisi osittain hel-
28435: toiminnastaan arvonlisäveroa, mikä tuo joillekin       potusta kysymyksessä esitettyyn ongelmaan.
28436: 
28437:      Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1997
28438: 
28439:                                                                             Ministeri Pekka Haavisto
28440:                                          KK 966/1996 vp                                             3
28441: 
28442: 
28443: 
28444: 
28445:                                       Tili Riksdagens Talman
28446: 
28447:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    fordras får biståndsprojekt. Enligt gällande reg-
28448: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-     ler skall minst 15 % av denna självfinansierings-
28449: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-   andel på 25 % betalas i pengar medan 10 % kan
28450: man Eero Lämsä undertecknade spörsmål nr           utföras i form av frivilligt arbete eller varudona-
28451: 966:                                               tioner.
28452:                                                       Kravet på en självfinansieringsandel bottnar i
28453:           Anser Regeringen att den mervärdes-      resonemanget att det statliga stödet är avsett
28454:        skatt på varor och tjänster som medbor-     endast som ett komplement tili medborgarorga-
28455:        garorganisationerna säljer inom ramen       nisationernas egna resurser. Kravet mäter dess-
28456:        för utvecklingssamarbetet skall kunna       utom organisationernas faktiska föresatser och
28457:        räknas som medel som organisationerna       vilja att genomföra de projekt som de själva tagit
28458:        skaffat sig?                                initiativ tili.
28459:                                                       Från medborgarorganisationernas sida har
28460:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      man tagit initiativ tili en sänkning av självfinan-
28461: anföra följande:                                   sieringsandelen. Vid utrikesministeriet utreds
28462:                                                    frågan i positiv anda samtidigt som man försöker
28463:    Jag är medveten om att de medborgarorgani-      trygga antalet medborgarorganisationsprojekt,
28464: sationer som utför utvecklingssamarbete ibland     deras geografiska spridning och olika verksam-
28465: måste betala mervärdesskatt på sin verksamhet i    hetssektorer. En sänkt självfinansieringsandel
28466: samband med medelsanskaffningen, vilket får        kunde för sin del ge vissa lättnader beträffande
28467: vissa organisationer innebär en extra belastning   det problem som anförs i spörsmålet.
28468: utöver den självfinansieringsandel av 25% som
28469: 
28470:      Helsingforsden 21 januari 1997
28471: 
28472:                                                                         Minister Pekka Haavisto
28473:                                             KK 967/1996 vp
28474: 
28475: Kirjallinen kysymys 967
28476: 
28477: 
28478: 
28479: 
28480:                                    Veijo Puhjo /va-r: Postitoimipaikan toiminnan turvaamisesta Kas-
28481:                                        kisissa
28482: 
28483: 
28484:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28485: 
28486:    Aivan äskettäin Posti ilmoitti karsivansa             Postin palvelun heikentäminen on kummallis-
28487: konttoriverkkoansa. Postipalveluiden pitäisi          ta ennen kaikkea siksi, että sekä Suomen Posti
28488: kohtuullisessa mitassa olla jokaisen kansalaisen      Oy että Postipankki ovat valtion omistamia yri-
28489: ulottuvilla.                                          tyksiä ja Postipankilla on "monopoli" valtion
28490:    Yksi lakkautettavista posteista sijaitsee Kas-     maksuliikenteeseen. Myös Postipankilla pitäisi
28491: kisten kaupungissa. Kaskinen on 1 600 asukkaan        olla velvollisuus kansalaisten palvelemiseen.
28492: kaupunki. On hämmästyttävää, että Suomesta               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
28493: löytyy kaupunki, jossa ei ole postia, mutta kas-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28494: kislaisille tilanteen tekee vielä hankalammaksi se,   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28495: että kaupunki sijaitsee saarella.                     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28496:    Esimerkiksi vuonna 1995 Kaskisten kaupun-
28497: gin maksuliikenteestä kulki Postipankin kautta                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28498: 36 miljoonaa markkaa. Samoin kaikki valtiolta                  ryhtyä, että Kaskisten kaupungissa säi-
28499: Kaskisille tullut raha kulkee Postipankin kautta.              lyisi postitoimipaikka?
28500: 
28501:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1996
28502: 
28503:                                            Veijo Puhjo /va-r
28504: 
28505: 
28506: 
28507: 
28508:  260017
28509: 2                                         KK 967/1996 vp
28510: 
28511: 
28512: 
28513: 
28514:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
28515: 
28516:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Nykyiset asiamiespostit tarjoavat yksityis-
28517: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       henkilöille kaikki samat palvelut kuin omalla
28518: olette toimittanut valtioneuvoston asianomai-       henkilökunnalla toimiva postikonttori. Asiak-
28519: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Veijo      kaat voivat noutaa saapuneet postilähetyksensä
28520: Puhjon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         sekä lähettää postia Suomeen ja myös ulkomail-
28521: n:o 967:                                            le. Asiamiespostit ovat lisäksi usein avoinna iltai-
28522:                                                     sin ja viikonloppuisin. Niinpä asiamiespostienon
28523:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      huomattu vakiinnuttaneen asemansa oman
28524:        ryhtyä, että Kaskisten kaupungissa säi-      alueensa posteina.
28525:        lyisi postitoimipaikka?                          Pankkipalvelujen lopettamisen jälkeen Postin
28526:                                                     oman konttorin ylläpito Kaskisten kaupungissa
28527:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ei ole enää tarkoituksenmukaista. Postikontto-
28528: vasti seuraavaa:                                    rissa tehtävästä työstä yli puolet on muodostunut
28529:                                                     pankki palveluista.
28530:    Postin ja Postipankin solmima viisivuotinen          Suomen Posti Oy suunnittelee postin oman
28531: yhteistyösopimus koskee postikonttoreissa teh-      konttorin sijalle asiamiespostien ohella niin sa-
28532: tävää pankkitoimintaaja sen harventamista sekä      nottua yrittäjävetoista postia, jonka on tarkoitus
28533: päällekkäisyyksien poistamista. Postikonttorei-     tarjota asiakkaille perinteistä asiamiespostia laa-
28534: den työstä suurin osa on perinteisesti muo-         jemmat postipalvelutoiminnat. Tällainen yrittä-
28535: dostunut pankkipalveluista. Postipankki Oy,         jävetoinen posti on suunnitteilla muun muassa
28536: joka on itsenäinen osakeyhtiö, vastaa posti-        Kaskisten kaupunkiin. Kaskisten kaupungin
28537: pankkipalvelujen saatavuudesta ja palvelupistei-    postipalvelut säilyvät täten ainakin nykyisellä
28538: den verkoston kattavuudesta. Posti tarjoaa          tasolla. Postinjakelu ja postinkuljetus toimivat
28539: Postipankin pankkipalveluja niissä konttoreissa,    kuten ennenkin. Kiinteä postipalvelupiste muut-
28540: joissa Postipankki haluaa niitä tarjota. Posti ei   taa toisen palveluyrityksen yhteyteen, josta voi
28541: voi itse päättää, kuinka paljon toimipaikkapal-     lähettää ja vastaanottaa postia samaan tapaan
28542: veluja Postipankki Postilta ostaa.                  kuin Postin oman henkilökunnan hoitamasta
28543:    Pankkipalvelujen loppuessa suunnilleen joka      postikonttoristakin.
28544: toisesta postikonttorista Posti ei pysty pelkillä       Paikkakunnan omat yrittäjät ovat yleensä
28545: postipalveluilla ylläpitämään nykyistä verkkoa.     kiinnostuneita postipalvelujen hoitamisesta
28546: Postin palveluja ei kuitenkaan ole aikomus hei-     oman yrityksensä yhteydessä. Kaskisissa ei ole
28547: kentää postitoimintaverkoston uudistuksen yh-       vielä tehty sopimusta postipalvelujen hoitamises-
28548: teydessä. Posti etsii uusia toimintamalleja jo      ta, mutta sopimus tullaan tekemään sellaisen pai-
28549: kokeiltujen mallien lisäksi.                        kallisen yrittäjän kanssa, jolla on kykyä ja
28550:    Tällä hetkellä maassamme on erityyppisten        resursseja hoitaa postipalvelut asiakkaita palve-
28551: palveluyrittäjien ylläpitämiä posteja yli tuhat.    levalla ja Postin edellyttämällä laadukkaalla
28552: Tulevaisuudessa palveluyrittäjien ylläpitämät       tavalla. Tällöin postipalvelut voidaan säilyttää
28553: postit muodostavatkin Postin palvelupisteiden       entisellään.
28554: verkostosta suurimman osan.
28555: 
28556:      Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1997
28557: 
28558:                                                               Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
28559:                                           KK 967/1996 vp                                             3
28560: 
28561: 
28562: 
28563: 
28564:                                        Tili Riksdagens Talman
28565: 
28566:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        De nuvarande postombuden erbjuder åt pri-
28567: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      vatpersoner alla sådana tjänster som postkontor
28568: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags-    med egen personai erbjuder. Kundernakan häm-
28569: man Veijo Puhjo undertecknade spörsmål nr 967:      ta sina postförsändelser och sända post tili Fin-
28570:                                                     land och även tili utlandet. Postombudspunkter-
28571:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      na är dessutom ofta öppna på kvällen och under
28572:        ta för att bevara postinrättningen i Kaskö   veckosluten. Följaktligen har man märkt att
28573:        stad?                                        postombuden befåst sin ställning som postinrätt-
28574:                                                     ningar på de orter där de verkar.
28575:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Efter nedläggningen av banktjänsterna är det
28576: anföra följande:                                    inte längre ändamålsenligt att uv.prätthålla Pos-
28577:                                                     tens eget kontor i Kaskö stad. Over hälften av
28578:    Det femåriga samarbetsavtalet mellan Posten      postkontorets arbete har bestått av banktjänster.
28579: och Postbaoken gäller bankverksamhet i post-           Finlands Post Ab planerar i stället för ett eget
28580: kontoren samt minskning av denna och nedlägg-       kontor och vid sidan av postombuden införa en
28581: ning av parallella verksamheter. Största delen av   så kallad företagardragen post med syfte att er-
28582: postkontorens arbete har traditionellt bestått av   bjuda kunderna en postserviceverksamhet som
28583: banktjänster. Postbaoken Ab, som är ett själv-      är mera omfattande än de traditionella postom-
28584: ständigt aktiebolag, ansvarar för tiligången på     buden. En sådan post planeras att starta t.ex. i
28585: postbanktjänster och omfattningen av servicenä-     Kaskö stad. Posttjänsterna i Kaskö stad förblir
28586: tet. Posten erbjuder banktjänster i de kontor där   följaktligen på nuvarande nivå. Postdistribue-
28587: Postbaoken viii erjuda sina tjänster. Posten kan    ringen och posttransporterna verkar som förut.
28588: inte själv bestämma hur mycket kontorstjänster      Den fasta posttjänstpunkten kommer att verka i
28589: Postbaoken köper av Posten.                         anknytning tili ett annat serviceföretag varifrån
28590:    Eftersom banktjänsterna nedläggs i ungefår       det är möjligt att skicka och emotta post på
28591: vart annat postkontor, kan Posten inte upprätt-     samma sätt som från ett postkontor som sköts av
28592: hålla det nuvarande nätet med blotta posttjäns-     Postens egen personal.
28593: ter. Det är dock inte meningen att försvaga post-      Företagare på orten är vanligen intresserade
28594: servicen i samband med postnätverksreformen.        av att sköta posttjänster i samband med sitt eget
28595: Posten Ietar efter nya verksamhetsmodeller ut-      företag. I Kaskö har man ännu inte slutit avtal
28596: över de modeller som redan har använts.             om skötsel av posttjänster, men ett sådant avtal
28597:     Som bäst finns det i Finland mer än tusen       skall med all sannolikhet ingås med en sådan
28598: postkontor som upprätthålls avolika slags tjäns-    Iokal företagare som har förmåga och resurser att
28599: teföretagare. I framtiden kommer sådana här         sköta posttjänster genom att erbjuda kundservi-
28600: postkontor att bilda största delen av Postens       ce på det högklassiga sätt som Posten förutsätter.
28601: tjänstepunknät.                                     Då kan posttjänsterna bevaras som förut.
28602: 
28603:      Helsingforsden 21 januari 1997
28604: 
28605:                                                                 Trafikminister Tuula Linnainmaa
28606:                                               KK 968/1996 vp
28607: 
28608: Kirjallinen kysymys 968
28609: 
28610: 
28611: 
28612: 
28613:                                     Liisa Hyssälä /kesk: Keinoista adoptiomenettelyn nopeuttamiseksi
28614: 
28615: 
28616: 
28617:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28618: 
28619:    Suomessa on yhä enenevässä määrin adoptio-           kamppaillut lapsettomuuden kanssa, joutuu
28620: lasta haluavia perheitä. Adoptiolapsen ottami-          kohtuuttamaan tilanteeseen odottaessaan edel-
28621: nen vaatii perheettä sopeutumista ja siinä tarvi-       leen monta vuotta adoptiolapsen saamista.
28622: taan aikaa. Nyt kuitenkin jonotusaika on muo-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
28623: dostunut kohtuuttomaksija hyvin monilta adop-           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28624: tiota haluaviita perheiltä on tullut viestejä, että     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28625: myöskään viranomaiset tai järjestöt eivät ole           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28626: pystyneet heitä auttamaan riittävän pätevästi tai
28627: riittävästi tukien. Mielestäni asia pitäisi selvittää              Onko Hallituksella mahdollisuutta
28628: lähtökohtana sekä lapsen että adoptiota halua-                 ryhtyä toimiin adoption nopeuttamisek-
28629: van perheen etu. Perhe, joka on jo monta vuotta                si?
28630: 
28631:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1996
28632:                                             Liisa Hyssälä /kesk
28633: 
28634: 
28635: 
28636: 
28637:  260017
28638: 2                                           KK 968/1996 vp
28639: 
28640: 
28641: 
28642: 
28643:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28644: 
28645:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        siottajien soveltuvuutta ottovanhemmiksi. Otto-
28646: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         lapsineuvonta on prosessinomaista työskentelyä,
28647: olette 20 päivänä joulukuuta 1996 päivätyn kir-       joka vaatii aikaaja useita tapaamisia työntekijän
28648: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      kanssa. Tämän takia neuvonta kestää aina
28649: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Liisa Ryssä-       useampia kuukausia, joskus jopa vuosia, per-
28650: Iän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          heen tilanteesta riippuen. Ottolapsineuvonnan
28651: 968:                                                  antajan tehtävä on vakuuttua siitä, että on lapsen
28652:                                                       edun mukaista, että ottolapsi sijoitetaan kysei-
28653:            Onko Hallituksella mahdollisuutta          seen perheeseen.
28654:        ryhtyä toimiin adoption nopeuttamisek-            Mikäli perhe haluaa ottolapsen ulkomailta,
28655:        si?                                            heidän on hakeuduttava saamaan kansainvälistä
28656:                                                       lapseksiottamispalvelua. Kansainvälistä lapsek-
28657:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          siottamispalvelua antavat sosiaali- ja terveysmi-
28658: vasti seuraavaa:                                      nisteriön luvan saaneet palvelunantajat, jotka
28659:                                                       ovat Pelastakaa Lapset ry, Interpedia ry ja Hel-
28660:    Lapseksiottamisesta säädetään laissa lapsek-       singin kaupungin sosiaalilautakunta. Kansain-
28661: siottamisesta (154/1985). Haagissa 29 päivänä         välisen lapseksiottamispalvelun tarkoituksena
28662: toukokuuta 1993 on valmistunut yleissopimus           on välittää lapseksiottaja, jolla on kotipaikka
28663: lastensuojelusta ja yhteistyöstä kansainvälisissä     Suomessa, ulkomailla olevalle alle 18-vuotiaalle
28664: lapseksiottamisasioissa. Suomi on valmistautu-        lapselle, joka tarvitsee ottovanhemmat. Lapsek-
28665: nut liittymään sopimukseen, ja tarvittavat lain-      siottamispalvelun tarkoituksena on lisäksi avus-
28666: muutokset on jo tehty. Suomen käytäntö on             taa ottovanhempia lapseksiottamisen vahvista-
28667: aiemminkin pääosin vastannut Haagin sopimuk-          miseen liittyvissä toimenpiteissä.
28668: sen määräyksiä. Ottolapsineuvonnan toteutta-              Kansainvälisissä adoptioissa ottolapsineu-
28669: misesta valmistuu sosiaali- ja terveysministeriön     vonnan päätyttyä laaditaan asiasta selostus (ko-
28670: opas kunnille keväällä 1997.                          tiselvitys). Palvelunantaja toimittaa kotiselvityk-
28671:    Adoption tarkoituksena on löytää koti sitä         sen ja muut tarvittavat asiakirjat Suomen kan-
28672: tarvitsevalle lapselle. Ulkomailta Suomeen tule-      sainvälisten lapseksiottamisasioiden lautakun-
28673: vien ottolasten määrä on vuosittain kasvanut.         nalle lupaa varten.
28674: Vuonna 1996 Suomeen tuli yli 150 ottolasta ulko-         Lapseksiottamisasioiden lautakunta on so-
28675: mailta. Sen sijaan kotimaisia ottolapsisuhteita       siaali- ja terveysministeriön alaisena toimiva eri-
28676: vahvistetaan muutamia kymmeniä vuosittain.            tyinen asiantuntijaviranomainen. Lautakunta
28677: Koska adoptioon annettavia lapsia on Suomessa         on yhdeksänjäseninen toimielin, jonka puheen-
28678: vähän, odotus voi kestää kauan, ja odotusajan         johtaja edustaa sosiaali- ja terveysministeriötä.
28679: pituutta on etukäteen mahdoton arvioida.              Lautakunnan tehtäviin kuuluu mm. myöntää lu-
28680:    Lapseksiottamisen vahvistamisen edellytykse-       vat kansainväliseen lapseksiottamiseen. Myön-
28681: nä on, että lapseksiottajat ovat saaneet ottolapsi-   täessään lupia lapseksiottamiseen lautakunta on
28682: neuvontaa. Neuvonnan tarkoituksena on valvoa          päätösvaltainen, kun puheenjohtajan lisäksi So-
28683: lapsen etua sekä neuvotteluilla ja toimenpiteillä     siaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskes-
28684: auttaa lasta, lapsen vanhempia ja lapseksiottajia     kusta edustava jäsen ja kunnallista lastensuoje-
28685: ennen kuin tuomioistuin vahvistaa lapseksiotta-       lua edustava jäsen ovat saapuvilla. Kaikki pää-
28686: misen sekä tarvittaessa myös sen jälkeen. Otto-       töksenteko tapahtuu aina useamman jäsenen läs-
28687: lapsineuvontaa antavat sosiaalilautakunnat. Li-       nä ollessa.
28688: säksi ottolapsineuvontaa antaa Pelastakaa Lap-           Vuoden 1996 aikana lautakunta piti yhteensä
28689: set ry, joka on saanut toiminnan harjoittamiseen      18 kokousta. Näissä käsiteltiin yhteensä 163 ha-
28690: sosiaali- ja terveysministeriön luvan.                kijan hakemukset. Pääsääntöisesti lupahake-
28691:    Ottolapsineuvonnan tehtävä on kaksijakoi-          mukset ovat käsittelyssä lautakunnassa noin
28692: nen: toisaalta valmennetaan lapseksiottajia otto-     kuukauden kuluttua siitä, kun hakemus on saa-
28693: vanhemmuuteen ja toisaalta arvioidaan lapsek-         punut lautakuntaan.
28694:                                              KK 968/1996 vp                                            3
28695: 
28696:     Lautakunnan luvan jälkeen suomalainen pal-             Lain mukaan lautakunnan lupa on voimassa
28697: velunantaja lähettää perheen hakemuksen vie-           enintään kaksi vuotta. Lautakunta voi hake-
28698: raaseen valtioon ulkomaiselle palvelunantajalle.       muksesta pidentää luvan voimassaoloaikaa enin-
28699: Ulkomainen palvelunantaja ryhtyy tämän jäl-            tään kahdella vuodella. Vuonna 1996lautakunta
28700: keen toimenpiteisiin lapsen löytämiseksi kysei-        käsitteli 20 pidennyshakemusta. Näin ollen suu-
28701: selle perheelle. Toimet vieraassa valtiossa toteu-     rin osa kansainvälisistä adoptioista toteutuu alle
28702: tetaan sen maan hallintotapojen mukaisesti.            kahdessa vuodessa luvan saamisesta.
28703:     Vieraassa valtiossa ennen adoption vahvista-          Adoptio on peruuttamaton toimenpide, jossa
28704: mista annetaan neuvontaa ja ohjausta lasta luo-        vahvistetaan lapsen ja vanhemman välinen suh-
28705: vuttaville vanhemmille ja hankitaan vanhempien         de. Lapseksiottajien tulee olla hyvin valmistautu-
28706: suostumukset adoptioon. Perheen toivomukset            neita lapseksiottamiseen ja viranomaisten täytyy
28707: lapsen suhteen (ikä, terveydentila) tai perheestä      pystyä varmistamaan lapsen edun toteutuminen.
28708: johtuvat seikat kuten hakijoiden ikä tai yksin-        Kansainvälisen lapseksiottamisen eri vaiheet
28709: huoltajahakija saattavat viivyttää päätöksente-        vaativat aikaa, vaikka ne toteutettaisiin mahdol-
28710: koa vieraassa valtiossa, koska lapsia, joille kysei-   lisimman joutuisastikin. Pisin odotusaika on
28711: nen perhe olisi sovelias, ei välttämättä ole adop-     yleensä se, kun odotetaan esitystä lasta luovutta-
28712: toitavissa. Useat valtiot ratifioidessaan YK:n         vasta valtiosta. Vieraan valtion toimenpiteiden
28713: lapsen oikeuksien sopimuksen ovat myös sitou-          jouduttamiseksi on vaikeampaa Suomesta käsin
28714: tuneet siihen, että kansainvälistä adoptiota voi-      työskennellä. Lapsia vastaanottavien valtioiden
28715: daan harkita vasta, kun on selvitetty, että lasta ei   viranomaiset kuitenkin tekevät yhteistyötä luo-
28716:  voida sijoittaa sijaisperheeseen tai ottaa lapseksi   vuttavien maiden viranomaisten kanssa myös
28717:  tai millään muulla sopivalla tavalla hoitaa lapsen    tässä tarkoituksessa.
28718:  omassa maassa.
28719:      Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1997
28720:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
28721: 4                                           KK 968/1996 vp
28722: 
28723: 
28724: 
28725: 
28726:                                         Tili Riksdagens Ta/man
28727: 
28728:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          lämplighet att bli adoptivföräldrar. Adoptions-
28729: anger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av         rådgivningen är ett processliknande arbete, som
28730: den 20 december 1996 tili vederbörande medlem         kräver tid och ett flertal möten med en tjänstein-
28731: av statsrådet översänt följande av riksdagsman        nehavare. På grund av detta tar rådgivningen
28732: Liisa Hyssälä undertecknade spörsmål nr 968:          alltid flera månader, ibland t.o.m år, beroende på
28733:                                                       familjens situation. Den som ger adoptionsråd-
28734:           Har Regeringen några möjligheter att        givning har tili uppgift att försäkra sig om att det
28735:        vidta åtgärder för att göra adoption snab-     är bäst för barnet att detta placeras i ifrågavaran-
28736:        bare?                                          de familj.
28737:                                                           Om en familj vili ha ett adoptivbarn från ut-
28738:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         landet måste den söka sig tili en internationell
28739: anföra följande:                                      adoptionstjänst. lnternationell adoptionstjänst
28740:                                                       ges av adoptionstjänstorgan som har fått till-
28741:     1adoptionslagen (153/1985) stadgas om adop-       stånd därtill av social- och hälsovårdsministeriet,
28742: tion. 1 Haag fårdigställdes den 29 maj 1993 en        såsom Rädda Barnen r.f., lnterpedia r.f. och Hel-
28743: konvention om skydd av barn och samarbete vid         sigfors stads socialnämnd. Syftet med den inter-
28744: internationella adoptioner. Finland har förberett     nationella adoptionstjänsten är att förmedla en
28745: sig för att tillträda konventionen och nödvändiga     adoptant som är bosatt i Finland för ett barn
28746: lagändringar har redan gjorts. Praxisen i vårt        under 18 år som finns utomlands och som behö-
28747: land har redan tidigare huvudsakligen motsvarat       ver adoptivföräldrar. Syftet med adoptionstjäns-
28748: bestämmelserna i Haagkonventionen. Social-            ten är dessutom att bistå adoptivföräldrarna i
28749: och hälsovårdsministeriets handbok tili kommu-        åtgärder som gäller fastställande av adoptionen.
28750: nerna för genomförande av adoptionsrådgivning             Vid internationella adoptioner uppgörs en
28751: blir fårdig våren 1997.                               rapport (utredning om hemförhållanden) om
28752:     Syftet med adoption är att hitta ett hem åt ett   ärendet när adoptionsrådgivningen har upphört.
28753: barn som behöver ett sådant. Antalet adoptiv-         Adoptionstjänstorganet tillställer nämnden för
28754: barn som kommer tili Finland från utlandet har        internationella adoptionsärenden i Finhmd ut-
28755: ökat för varje år. År 1996 kom över 150 adoptiv-      redningen om hemförhållandena och övriga nöd-
28756: barn tili Finland från utlandet. Däremot fast-        vändiga handlingar.
28757: ställs endast några tiotal inhemska adoptivbarns-         Nämnden för adoptionsärenden är en särskild
28758: förhållanden årligen. Eftersom det i Finland          sakkunnigmyndighet som är underställd social-
28759: finns få barn som ges för adoption, kan väntan bli    och hälsovårdsministeriet. N ämnden är ett organ
28760: lång, och det är omöjligt att på förhand uppskat-     med nio medlemmar. Dess ordförande företräder
28761: ta väntetidens längd.                                 social- och hälsovårdsministeriet. Tili nämndens
28762:     Förutsättningarna för att adoption skall fast-    uppgifter hör bl.a. att bevilja tilistånd tili interna-
28763: ställas är att adoptanterna har fått adoptionsråd-    tionell adoption. När nämnden beviljar tilistånd
28764: givning. Syftet med rådgivningen är att bevaka        tili adoption är den beslutför då förutom ordfö-
28765: barnets bästa samt att genom överläggningar och       randen en medlem som företräder Forsknings-
28766: åtgärder bistå barnet, barnets föräldrar och          och utvecklingscentralen för social- och hälso-
28767: adoptanterna innan domstolen fastställer adop-        vården och en medlem som företräder det kom-
28768: tionen samt vid behov även därefter. Adoptions-       munala barnskyddet är närvarande. Allt besluts-
28769: rådgivningen ges av socialnämnderna. Dessutom         fattande sker alltid när flera medlemmar är när-
28770: ges adoptionsrådgivning av Rädda Barnen r.f.,         varande.
28771: som har fått social- och hälsovårdsministeriets           År 1996 höll nämnden sammanlagt 18 möten.
28772: tillstånd att bedriva adoptionsrådgivning.            Vid dessa behandlades ansökningar av samman-
28773:     Adoptionsrådgivningens uppgift är tudelad: å      lagt 163 sökande. 1 huvudsak behandlas tili-
28774: ena sidan förbereds adoptanterna för adoptiv-         ståndsansökningarna i nämnden ca en månad
28775: föräldraskap och å andra sidan bedöms deras           efter att ansökan har tillställts nämnden.
28776:                                              KK 968/1996 vp                                             5
28777: 
28778:     Efter nämndens tillstånd skickar det finländ-      eller adopteras eller på något annat Iämpligt sätt
28779: ska adoptionstjänstorganet familjens ansökan           skötas i barnets hemland.
28780: tili ett adoptionstjänstorgan i en främmande stat.         Enligt Iagen är nämndens tillstånd i kraft
28781: Det utländska adoptionstjänstorganet vidtar            högst två år. Nämnden kan på ansökan förlänga
28782: härefter åtgärder fOr att hitta ett barn åt familjen   tillståndets giltighetstid med högst två år. Ar
28783: i fråga. Åtgärderna vidtas i den främmande sta-        1996 behandlade nämnden 20 ansökningar om
28784: ten i enlighet med Iandets förvaltningssätt.           förlängning. Således genomförs den största del en
28785:     Innan adoptionen fastställs skall i den främ-      av de internationella adoptionerna på mindre än
28786: mande staten ges rådgivning och handledning åt         två år från det tillstånd erhölls.
28787: de föräldrar som överlåter sitt barn och dessutom          En adoption är en oåterkallelig åtgärd, där ett
28788: skaffas deras medgivande tili adoptionen. Famil-       förälder-barnförhållande fastställs. Adoptanter-
28789: jens önskemål i fråga om barnet (ålder, hälsotill-     na skall vara väl förberedda för adoptionen och
28790: stånd) eller omständigheter som beror på famil-        myndigheterna måste kunna försäkra sig om att
28791: jen, såsom sökandenas ålder eller det att en sö-       det som sker är det bästa för barnet. De olika
28792: kande är ensamförsörjare, kan fördröja besluts-        skedena inom internationell adoption kräver tid,
28793:  fattandet i den främmande staten, eftersom det        fastän de skulle genomföras så snabbt som möj-
28794:  nödvändigtvis inte finns sådana barn att adopte-      Iigt. Den Iängsta väntetiden är i allmänhet den då
28795:  ra som den ifrågavarande familjen skulle vara         man väntar på en framställning från den stat som
28796:  Iämplig fOr. Många stater har då de ratificerat       överlåter barnet. Att påskynda en främmande
28797:  FN:s konvention om barnets rättigheter även           stats åtgärder utgående från Finland är svårare.
28798:  förbundit sig vid det faktum att internationell       Myndigheterna i de stater som tar emot barn
28799:  adoption kan komma i fråga först då det har           samarbetar emellertid också i detta avseende med
28800:  utretts att barnet inte kan placeras i fosterfamilj   myndigheterna i de Iänder som överlåter barnen.
28801: 
28802:      Helsingforsden 15 januari 1997
28803: 
28804:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
28805:                                          KK 969/1996 vp
28806: 
28807: Kirjallinen kysymys 969
28808: 
28809: 
28810: 
28811: 
28812:                                  Liisa Hyssälä /kesk: Liedon ja Auran rautatieasemien palveluiden
28813:                                      turvaamisesta
28814: 
28815: 
28816:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
28817: 
28818:    Valtionrautatiet aloittaa ensi vuonna Turku-    ollen tuntuukin kummalliselta, kun asemia toi-
28819: Toijala-radan perusparannustyöt ja sähköistyk-     mivien maaseutukeskusten yhteydessä aiotaan
28820: sen. Parannuksen yhteydessä Liedon ja Auran        lakkauttaa.
28821: asemat on tarkoitus lakkauttaa ja rakentaa nii-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
28822: den sijaan ohitusraiteet Maariaanja Karviaisiin.   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28823: Liedon kunnanhallituksen mielestä pitäisi päin-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28824: vastoin selvittää Liedon aseman ottamista uudel-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28825: leen henkilöliikenteeseen, ja mahdollisesti myös
28826: paikallisen tavaraliikenteen käyttöön. Maamme                Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta Lie-
28827: tasapuolisen kehittämisen turvaamisessa ja                don ja Auran asemat saataisiin säilytet-
28828: alueiden asukkaiden palvelumahdollisuuksien               tyä?
28829: takaamisessa on rautateillä suuri merkitys. Näin
28830: 
28831:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1996
28832: 
28833:                                         Liisa Hyssälä /kesk
28834: 
28835: 
28836: 
28837: 
28838: 260017
28839: 2                                           KK 969/1996 vp
28840: 
28841: 
28842: 
28843: 
28844:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28845: 
28846:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        turvalaitteiden uusimista, koska näin saavute-
28847: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         taan taloudellisesti edullisin ratkaisu ja häiritään
28848: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       liikennettä vähiten. Turun päähän rakennettavat
28849: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-       uudet junakohtauspaikat Maaria ja Karviainen
28850: sälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        antavat liikenteenhoidollisesti ja rakentamista-
28851: 969:                                                  loudellisesti parhaan ratkaisun. Lieto ja Aura
28852:                                                       eivät sovellu liikennepaikkajakoon ilman suuria
28853:            Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta Lie-      rakentamiskustannuksia.
28854:        don ja Auran asemat saataisiin säilytet-           Lieto ja Aura on lakkautettu henkilöliikenne-
28855:           ""?
28856:        t ya.                                          paikkoina aikataulukauden vaihteessa 2.6.1991
28857:                                                       matkustajamäärien vähyyden johdosta. Matkus-
28858:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tajajunien pysähtyminen on mahdollista näillä
28859: vasti seuraavaa:                                      paikoilla myöhemminkin, mikäli olosuhteet
28860:                                                       (esim. kaupunkiliikenne alkaa) ja väestöpohja
28861:    Ratahallintokeskus on tehnyt hankepäätök-          antavat aihetta.
28862: sen rataosan Turku-Toijala sähköistyksestä,               Kaupallinen tavaraliikenne loppui Liedosta
28863: sähköistystä edeltävistä töistä sekä suojastukses-    1970-luvulla ja Aurasta vuoden 1992 alusta kul-
28864: ta ja kauko-ohjauksesta 25.6.1996. Sen mukaan         jetusmäärien vähyyden johdosta. Raakapuukul-
28865: työt valmistuvat ja sähköliikenne alkaa aikatau-      jetukset on kustannussyistä keskitetty Turkuun
28866: lukauden vaihteessa 1.6.2000.                         ja Kyröön. Muut tavaraliikennepalvelut hoide-
28867:    Rataosan sähköistys liittyy valtakunnalliseen      taan tarvittaessa Turun kautta autokeräilynä ja
28868: sähköistysohjelmaan ja VR Osakeyhtiön kalus-          -jakona. Tämä on junamuodostuksen suhteen
28869: tohankintaohjelmaan. Radalla liikennöivät van-        kokonaistaloudellinen valinta, mikä vastaa VR
28870: hat DR 13-dieselveturit, jotka romutetaan vuosi-      Osakeyhtiön myös muulla rataverkolla noudat-
28871: tuhannen vaihteessa ja korvataan lisääntyvällä        tamaa periaatelinjaa. Näin voidaan suunnitella
28872: sähköveturikannalla.                                  ja tarjota toimintavarmempia kuljetusketjuja
28873:    Rataosan liikennepaikkamäärä ja sijainti rai-      edullisilla rahdeilla.
28874: teistoineen on selvitetty, jotta liikenteenvälitys-       Mikäli myöhemmin tulee potentiaalia kannat-
28875: kyky voidaan turvata myös tulevalle junatarjon-       taville rautatiekuljetuksille, ovat Lieto ja Aura
28876: nalle. Liikennepaikkarakenne on tarkoituksen-         raideinvestoinnein avattavissa kaupalliselle tava-
28877: mukaista valita ja toteuttaa ennen sähköistystä ja    raliikenteelle.
28878: 
28879:      Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1997
28880: 
28881:                                                                 Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
28882:                                            KK 969/1996 vp                                             3
28883: 
28884: 
28885: 
28886: 
28887:                                        Tili Riksdagens Talman
28888: 
28889:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     e1ektrifieringen utförs och säkerhetsanordnin-
28890: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       garna förnyas eftersom man på detta sätt uppnår
28891: lem av statsrådet översänt fåljande av riksdags-     förmånligaste 1ösning och trafiken störs minst.
28892: man Liisa Hyssälä undertecknade spörsmål nr          De nya tågknutpunkterna i S:t Marie och Kar-
28893: 969:                                                 viainen är ur trafikskötselns och byggnadseko-
28894:                                                      nomisk synvinkel den bästa lösningen. Lieto och
28895:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       Aura är inte lämpliga som trafikplatser utan stör-
28896:        ta för att bevara stationerna i Lieto och     re byggnadskostnader.
28897:        Aura?                                             Lieto och Aura har stängts för persontrafik
28898:                                                      från och med 2.6.1991 pågrund avför låga passa-
28899:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        gerarsiffror. Det är fullt möjligt att återinföra
28900: anföra följande:                                     haltpunkter för persontåg på dessa orter om om-
28901:                                                      ständigheterna (t.ex. stadstrafik påbörjas) och
28902:    Banförvaltningscentralen har 25.6.1996 fattat     befolkningsunderlaget ger anledning tili detta.
28903: beslut om ett projekt som gäller elektrifiering,         Den kommersiella godstrafiken avslutades i
28904: förarbeten samt blockning och fjärrstyrning av       Lieto på 1970-talet och i Aura i början av 1992 på
28905: banavsnittet Åbo-Toijala. Enligt beslutet blir       grund av minskade transportmängder. Råvirkes-
28906: arbetena fårdiga och eltrafiken inleds i samband     trans.,Porterna har av kqstnadsskäl koncentrerats
28907: med den nya tidtabellsperioden som börjar            tili Abo och Kyro. Ovriga godstrafiktjänster
28908: 1.6.2000.                                            sköts vid behov med hopsamling och distribution
28909:    Elektrifieringen av hanan hör tili det riksom-    med bil via Åbo. Detta är i förhållande tiii tågut-
28910: fattande elektrifieringsprogrammet och VR:s          formningen ett helhetsekonomiskt vai som mot-
28911: materielanskaffningsprogram. Banan trafikeras        svarar de principer som tillämpas av VR Aktie-
28912: av gamla DR 13-diesellok som kommer att skro-        bolaget inom andra spårnät. På detta sätt blir det
28913: tas vid årtusendeskiftet och anefter ersättas med    möjligt att erbjuda funktionssäkrare transport-
28914: nya ellok.                                           kedjor tili förmånligare frakter.
28915:    Banavsnittets platskapacitet och läge jämte           Om det i ett senare skede finns potential för
28916: spårnät har utretts i avsikt att trygga trafikför-   1önande järnvägstransporter är det möjligt att
28917: medlingen också med tanke på framtidens utbud        med spårinvesteringar öppna Lieto och Aura för
28918: av tåg. Det är ändamålsenligt att välja ut och       kommersiell godtrafik.
28919: förverkliga strukturen för trafikplatserna före
28920: 
28921:      Helsingforsden 14 januari 1997
28922: 
28923:                                                                  Trafikminister Tuula Linnainmaa
28924:                                           KK 970/1996 vp
28925: 
28926: Kirjallinen kysymys 970
28927: 
28928: 
28929: 
28930: 
28931:                                   Jorma Kukkonen /sd: Puolustusvoimia koskevan yhteistyön ottami-
28932:                                      sesta kehitysyhteistyöhankkeeksi
28933: 
28934: 
28935:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
28936: 
28937:    Suomen ja Mosambikin kahdenvälistä kehi-         ainakin paperilla viemässä kehitysyhteistyötä ai-
28938: tysyhteistyötä koskevissa, toukokuussa 1996         van toisiin suuntiin, köyhyyden vähentämiseen
28939: käydyissä vuosineuvotteluissa on päätoiminta-       ja sosiaalisten perustarpeiden tyydyttämiseen
28940: lohkojen ohella käsitelty puolustusvoimia koske-    tähtääviin ohjelmiin. Mosambikin armeijan kun-
28941: van yhteistyön aloittamista.                        nostaminen sopii aika huonosti näihin painopis-
28942:    Mosambikin osapuoli on esittänyt teknistä        tevalintoihin, varsinkin kun Suomi yhdessä mui-
28943: apua Mosambikin puolustusministeriölle mm.          den avunantajien kanssa yhä useammin korostaa
28944: henkilöstöhallinnon kehittämisessä sekä armei-      sitä, että sellaisten maiden kanssa, joiden sotilas-
28945: jan rekrytointijärjestelmän kehittämisessä. Suo-    kustannukset ovat liian korkeat, ei mielellään
28946: malainen osapuoli on ilmoittanut olevansa val-      kehitysyhteistyötä ainakaan lisätä.
28947: mis lähettämään asiantuntijavaltuuskunnan sel-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28948: vittämään aloitetta lähemmin. 16 vuoden sisällis-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28949: sodan ja kahden vuoden vaikean demobilisaatio-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28950: prosessin jälkeen Mosambikin armeija on rapa-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28951: kunnossa. Ei pidä kokonaan sulkea pois mahdol-
28952: lisuutta, että monenkeskisen yhteistyön kautta                 Millaisia toimia Mosambikin puolus-
28953: asialle tehtäisiin jotakin.                                 tusvoimien kehittämishanke sisältää ja
28954:    Sen sijaan herää kysymys, miksi tällainen yh-            katsooko Hallitus sen olevan sopusoin-
28955: teistyön kohde otetaan Suomen kahdenvälisen                 nussa kehitysyhteistyötä koskevan uuden
28956: avun ohjelmaan. Hallituksen uusi ja varsin kan-             periaatepäätöksen tavoiteasettelun ja
28957: natettava periaatepäätös kehitysyhteistyöstä on             painopistevalintojen kanssa?
28958: 
28959:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1996
28960: 
28961:                                         Jorma Kukkonen /sd
28962: 
28963: 
28964: 
28965: 
28966: 260017
28967: 2                                           KK 970/1996 vp
28968: 
28969: 
28970:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28971: 
28972:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Suomen tukea on pyydetty siviiliyhteiskuntaan
28973: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         siirtymisen edistämiseksi siviilien johtaman puo-
28974: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       lustusministeriön hallinnon kehittämiseen. Ky-
28975: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jorma            seessä ei siis ole pyyntö tukea Mosambikin puo-
28976: Kukkosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         lustusvoimien kehittämistä, mikä edistäisi sen
28977: n:o 970:                                              sotilaallisia valmiuksia.
28978:                                                           Kehittämishankkeen tarkemmat yksityiskoh-
28979:           Millaisia toimia Mosambikin puolus-         dat ovat vasta hahmottumassa. Yleisellä tasolla
28980:        tusvoimien kehittämishanke sisältää ja         voidaan kuitenkin todeta, että kyseeseen tulisi
28981:        katsooko Hallitus sen olevan sopusoin-         normaali julkishallinnon kehittäminen, jonka
28982:        nussa kehitysyhteistyötä koskevan uuden        tarkoituksena on asiantuntija-avun ja koulutuk-
28983:        periaatepäätöksen tavoiteasettelun ja          sen kautta parantaa hallinnon kapasiteettia sel-
28984:        painopistevalintojen kanssa?                   viytyä sille asetetuista tehtävistä. Tämän lisäksi
28985:                                                       apu voi pitää sisällään mm. tietohallintoon liitty-
28986:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          viä materiaalitoimituksia, esimerkiksi atk-laittei-
28987: vasti seuraavaa:                                      ta.
28988:                                                           Kehittämishanke on sopusoinnussa Suomen
28989:    Mosambikin sisällissota kahden sissiliikkeen,      kehitysyhteistyön periaatelinjausten kanssa ot-
28990: Renamooja Frelimon välillä päättyi lokakuussa         taen huomioon eduskunnan v. 1993 vahvistaman
28991:  1992 solmittuun Rooman rauhansopimukseen,            yleisstrategian ja syyskuussa 1996 hallituksen te-
28992: jolloin sissiliikkeet muuttuivat puolueiksi. Koska    kemän kehitysyhteistyön periaatepäätöksen.
28993: maassa oli eri osapuolten aseellisia joukkoja, so-    Niiden mukaan kehitysyhteistyö on keskeinen
28994: pimus edellytti, että sotatilan poistamiseksi ja      osa Suomen ulkopolitiikkaa ja kehitysmaasuh-
28995: kansanvallan toteuttamiseksi maahan peruste-          teita.
28996: taan siviilien johtama puolustusministeriö.               Yleisstrategiassa ilmaistun kehitysyhteistyön
28997:    Parlamenttivaalit järjestettiin vuonna 1994 ja     toiminta-ajatuksen mukaan Suomi pyrkii mm.
28998: ne Frelimo voitti niukasti. Huolimatta demo-          "vaikuttamaan rauhan, tasa-arvon, kansanval-
28999: kraattisesti toteutetuista vaaleista maan armei-      taisten olojen ja ihmisoikeuksien vakiinnuttami-
29000: jan koostumus saattaa aiheuttaa kriisin tulevai-      seen näissä maissa". Tällaista tukea voidaan kat-
29001: suudessa: se muodostuu puoliksi Renamon ja            soa osana kriisien hallintaa ja niiden ennaltaeh-
29002: puoliksi Frelimon entisistä sotilaista. Renamo        käisyä, jotka ovat yhtäältä keskeisiä Suomen ja
29003: tuntee itsensä kuitenkin syrjäytetyksi puolustus-     koko EU:n ulkopolitiikan tavoitteita myös Afri-
29004: ministeriössä ja armeijassa, joita ei vieläkään ole   kassa ja toisaalta perusedellytyksiä sille, että
29005: organisoitu rauhantilan edellyttämään muo-            myös kehitysyhteistyön perimmäiset tavoitteet
29006: toon.                                                 voidaan saavuttaa.
29007:    Suomen ja Mosambikin hallitusten välisissä             Mosambikin sotatilan purkaminen ja puolus-
29008: kahdenvälisen kehitysyhteistyön ohjelmaneu-           tusministeriön kehittäminen siviilien johtamana
29009: votteluissa toukokuussa 1996 Mosambikin ulko-         organisaationa on omiaan edistämään em. ta-
29010: ministeriö esitti yhdeksi yhteistyön kohteeksi        voitteita ja on lisäksi yhdensuuntainen kehitys-
29011: Mosambikin puolustusministeriön hallinnon ke-         yhteistyön yhden uuden painopistealueen, hyvän
29012: hittämistä. Neuvotteluissa sovittiin, että molem-     hallinnon kehittämisen kanssa.
29013: pien maiden edustajista koostuva yhteismissio             Päätös Mosambikin puolustusministeriön
29014: laatii asiasta perusselvityksen ja esityksen mo-      hallinnon kehittämisestä tehdään perusselvitys-
29015: lempien maiden hallitusten hyväksyttäväksi.           työn suositusten pohjalta, mikäli kehittämistyön
29016:    Kyseinen missio toteutettiinjoulukuussa 1996       katsotaan täyttävän Suomen harjoittaman kehi-
29017: ja Suomen edustajina missioon kuului kaksi puo-       tysyhteistyön kriteerit ja edistävän rauhaa Mo-
29018: lustusministeriön siviilivirkamiestä. Työryhmä        sambikissa edesauttamalla puolustushallinnon
29019: jättää raporttinsa tammikuussa 1997, minkäjäl-        siirtymistä rauhan oloihin soveltuvaksi. Toistai-
29020: keen Suomen ulkoministeriö käsittelee omalta          seksi kyse on alustavasta suunnittelutyöstä.
29021: osaltaan asiaa ja tekee tarvittavat päätökset.
29022:      Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1997
29023: 
29024:                                                                            Ministeri Pekka Haavisto
29025:                                              KK 970/1996 vp                                            3
29026: 
29027: 
29028: 
29029: 
29030:                                          Tili Riksdagens Talman
29031:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       Finland representeras av två tjänstemän från för-
29032: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         svarsministeriet. Arbetsgruppen framlägger sin
29033: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       rapport ijanuari 1997, varefter Finlands utrikes-
29034: man Jorma Kukkonen undertecknade spörsmål              ministerium isin tur behandlar ärendet och fattar
29035: nr 970:                                                nödvändiga beslut. Man har ansökt om utveck-
29036:                                                        lingsbistånd av Finland för utvecklandet av för-
29037:           Vilka åtgärder ingår i det projekt som       valtningen inom det av civilpersoner ledda för-
29038:        gäller utvecklandet av Mocambiques för-         svarsministeriet i Mocambique i syfte att främja
29039:        svarsmakt och anser Regeringen att pro-         övergången tili civilförvaltning. Det är sålunda
29040:        jektet är i överensstämmelse med målsätt-       inte fråga om en begäran om stöd för utveckling-
29041:        ningen för det nya principbeslut som gäl-       en av Mocambiques försvarsmakt, som skulle
29042:        ler utvecklingssamarbete och med de vai         främja dess militära beredskap.
29043:        som prioriteras i detta beslut?                     Detaljerna i utvecklingsprojektet håller först
29044:                                                        nu på att ta form. Allmänt kan man dock säga att
29045:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          det skulle bli fråga om en normal utveckling av
29046: anföra följande:                                       den offentliga förvaltningen i syfte att via sak-
29047:                                                        kunnig hjälp och utbildning förbättra förvalt-
29048:     Inbördeskriget i Mocambique mellan de två          ningens kapacitet och förmåga att klara av sina
29049: gerillarörelserna Renamo och Frelimo upphörde          uppgifter. Dessutom kunde biståndet bestå av
29050: i och med det fredsavtal som ingicks i Rom i           bl.a. materialleveranser i anslutning tili dataad-
29051: oktober 1992, varvid gerillarörelserna blev parti-     ministration, exempelvis datorenheter.
29052: er. Eftersom de olika parterna hade beväpnade              Utvecklingsbiståndsprojektet står i samklang
29053: trupper i landet, förutsatte avtalet grundandet av     med linjedragningen i Finlands utvecklingssam-
29054: ett försvarsministerium lett av civilpersoner för      arbete och beaktar den allmänna strategi som
29055: att få ett slut på krigstillståndet och införa demo-   riksdagen fastställde 1993 och det principbeslut
29056: kratiskt styre i landet.                               om utvecklingssamarbete som regeringen fattade
29057:     Parlamentsval förrättades år 1994 och valet        i septem ber 1996. Enligt dessa är utvecklingssam-
29058: vanns med knapp majoritet av Frelimo. Trots att        arbetet ett viktigt led i Finlands utrikespolitik
29059: valet genomfördes i demokratisk ordning, kan           och i landets relationer till utvecklingsländerna.
29060: den nuvarande sammansättningen av landets                  Enligt den verksamhetside för utvecklings-
29061: arme förorsaka kriser i framtiden, eftersom ar-        samarbetet som anges i den allmänna strategin,
29062: men består tili hälften av Renamos och till hälf-      strävar Finland efter att bl.a. medverka tili att
29063: ten av Frelimos tidigare soldater. Renamo kän-         befåsta fred, jämlikhet, demokratiska förhållan-
29064: ner sig dock förbigånget i försvarsministeriet och     den och mänskliga rättigheter i samarbetsländer-
29065: armen, vilka fortfarande inte har omorganiserats       na. Ett sådant stöd kan betraktas som ett led i
29066: i den form fredstillståndet förutsätter.               krishanteringen och som ett medel att förebygga
29067:     Vid de programförhandlingar som gäller bila-       kriser. Dessa åtgärder är å ena sidan viktiga mål
29068:  teralt utvecklingssamarbete som Finlands och          för Finlands och hela EU:s utrikespolitik även i
29069:  Mocambiques regeringar förde i maj 1996, före-        Afrika och å andra sidan är de en av grundförut-
29070:  slog Mocambiques utrikesministerium utveck-           sättningarna för att också de primära målen för
29071:  landet av förvaltningen inom landets försvarsmi-      utvecklingssamarbetet skall kunna uppnås.
29072:  nisterium som ett objekt för samarbetet. Under            Upplösningen av krigstillståndet i Mocambi-
29073:  förhandlingarna kom man överens om att en             que och utvecklandet av försvarsministeriet som
29074:  gemensam mission som består av representanter         en organisation ledd av civilpersoner, är ägnade
29075:  för Finland och Mocambique gör en utredning           att främja ifrågavarande mål och är dessutom i
29076:  och utarbetar ett förslag i ärendet att föreläggas    överensstämmelse med utvecklandet av utveck-
29077:  bägge ländernas regeringar för godkännande.           lingssamarbetets prioritetsområden, dvs. en god
29078:      Missionen tillsattes i december 1996 i viiken     förvaltning.
29079: 4                                         KK 970/1996 vp
29080: 
29081:    Beslutet om att utveckla förvaltningen av        arbete som Finland utövar och att det främjar
29082: Mocambiques försvarsministerium fattas med          freden i Mocambique genom stöd till ombild-
29083: utgångspunkt från grundutredningens rekom-          ningen av försvarsförvaltningen så att den läm-
29084: mendationer, ifall man anser att utvecklingsarbe-   par sig för fredsförhållanden. Tillsvidare är det
29085: tet uppfyller kriterierna för det utvecklingssam-   fråga om preliminärt planeringsarbete.
29086:      Helsingfors den 21 januari 1997
29087: 
29088:                                                                          Minister Pekka Haavisto
29089:                                             KK 971/1996 vp
29090: 
29091: Kirjallinen kysymys 971
29092: 
29093: 
29094: 
29095: 
29096:                                    Ulla Anttila /vihr: Fibromyalgiaa sairastavien aseman parantami-
29097:                                        sesta
29098: 
29099: 
29100:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29101:     Fibromyalgia eli pehmytkudosreuma kuuluu          gelmaisen tai pinnarin leiman. Tosiasiassa fibro-
29102: ei-tulehduksellisiin reumatauteihin. Se lienee ni-    myalgiaa sairastavat ovat yleensä tunnollisia ih-
29103: velrikon jälkeen yleisin pitkäaikaista kipua ja       misiä, jotka viimeiseen asti yrittävät selviytyä
29104: haittaa aiheuttava tuki- ja liikuntaelinsairaus.      työssäänkin kivuistaja uupumuksesta huolimat-
29105: 2-4 prosentilla ihmisistä esiintyy fibromyal-         ta. Fibromyalgiaa sairastavien työkyvyn ylläpi-
29106: giaa. Suomessa sitä sairastavia on noin 100 000,      tämiseksi olisi oikea-aikaisuus diagnosoinnissa,
29107: joista valtaosa on keski-ikäisiä naisia. Fibro-       hoidossa ja kuntoutuksessa tärkeää.
29108: myalgiaan sairastutaan useimmiten varhaisessa            Suomalaisessa sosiaaliturvajärjestelmässä fib-
29109: aikuisiässä.                                          romyalgiaa sairastavat joutuvat huonompaan
29110:     Fibromyalgia on krooninen kipuoireyhtymä,         asemaan kuin toiset vastaavan työ- ja toiminta-
29111: jota luonnehtivat laaja-alainen leposärky ja ar-      kyvyn ja eri diagnoosin omaavat sairaat. Fibro-
29112: kuus, kehon eri osissa tuntuva jäykkyys, lihasten     myalgikot ovat väliinputoajan asemassa yhteis-
29113: voimattomuus ja turvotuksen tunne. Sairauteen         kunnassamme. Heitä kohdellaan epätasa-arvoi-
29114: liittyy unihäiriöitä ja yleistä uupumusta. Fibro-     sesti silloin, kun tehdään päätöksiä sairauteen,
29115: myalgiaa sairastavalla voi esiintyä myös suolisto-    vikaan tai vammaan perustuvista etuuksista.
29116: häiriöitä, oireita verenkiertoelimissä, iho-oireita   Fibromyalgia-diagnoosilla esitetyistä työkyvyt-
29117: ja mielialavaihteluja. Oireilua lisäävät ulkoiset     tömyyseläkehakemuksista hylätään noin 88 pro-
29118:  tekijät, erityisesti veto, muuttuvat kosteusolo-     senttia, kun taas nivelreumaa sairastavilla vas-
29119: suhteet, ympäristön epäpuhtaudet ja henkinen          taava luku on viisi prosenttia. Sairaudesta aiheu-
29120:  paine.                                               tuviin kustannuksiin ei ole juuri mahdollisuuksia
29121:     Fibromyalgiaa sairautena ei tunneta vielä riit-   saada kompensaatiota esim. Kelasta (lääkkeet
29122:  tävän hyvin. Fibromyalgiassakin olisi tärkeää        eivät ole erityiskorvattavia, lymfahoidoista ei saa
29123:  saada oikea diagnoosi heti alkuvaiheessa, jotta      korvauksia, fibromyalgia-diagnoosilla on vaikea
29124:  vältettäisiin turha ja turhauttava tutkimuskierre.   saada vammaistukealeläkkeensaajan hoitotukea
29125:  Fibromyalgiaa sairastavien kohdalla on varsin        jne.). Samoin fibromyalgiaa sairastavien hoidos-
29126:  yleistä, että ennen sairauden diagnosointia poti-    sa on puutteita, erikoislääkärin palveluja on riit-
29127:  laat ovat hakeneet apua useiden alojen spesialis-    tämättömästi ja jatkotutkimuksiin on vaikea
29128:  teilta ja vaihtoehtoisista hoidoista. Fibromyal-     saada lähetteitä, kun kaikki oireet selitetään fib-
29129:  giaa ei voida parantaa, mutta potilas voi parem-     romyalgiasta aiheutuviksi. Fibromyalgiaa sai-
29130:  min selviytyä sairautensa kanssa, jos hänellä on     rastavien mahdollisuudet saada lääkinnällistä tai
29131:  riittävästi tietoa sairaudestaan ja mahdollisuus     ammatillista kuntoutusta ovat heikot. Sopeutu-
29132:  aktiiviseen liikuntaan ja hyvä hoitosuhde lääkä-     misvalmennus- ja kuntoutuskursseja tai muuta
29133:  riinsä.                                              laitoskuntoutusta ei ole riittävästi ja avokuntou-
29134:      Useimmat fibromyalgikot kokevat fyysisen         tuskaan ei ole organisoitu.
29135:  suorituskykynsä alentuneeksi ja selviytymisen           Fibromyalgiaa sairastavien sosiaaliturvatto-
29136:  työelämässä vaikeutuneeksi. Toki suurin osa sel-     muudesta on esitetty eduskunnassa kirjallinen
29137:  viytyy työelämässä vähintään tyydyttävästi,          kysymys viimeksi syyskuussa 1993, tällöin so-
29138:  mutta noin 20-40 prosenttia sairastuneista on        siaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen tar-
29139:  ainakin ajoittain työkyvytön. Koska sairautta ei     josi vastaukseksi kuntoutusta.
29140:  tunneta tarpeeksi hyvin, fibromyalgiaa sairasta-        Kuten edellä on jo esitetty, ei fibromyalgiaa
29141:  vat saavat usein luulosairaan, mielenterveyson-      sairastavilla ole riittävästi kuntoutusmahdolli-
29142: 260017
29143: 2                                        KK 971/1996 vp
29144: 
29145: suuksiakaan. Fibromyalgialla sairautena on oma        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
29146: kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkityk-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29147: sensä. Sairauteen liittyy myös naisnäkökulma,      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29148: onhan siihen sairastuvat valtaosaltaan kaksin-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29149: kertaisen työtaakan kantavia keski-ikäisiä nai-
29150: sia. Yleistä vähättelevää asennettakaan - "ne                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29151: joka paikan kipeät" - ei esiintyisi, jos fibro-               ryhtyä fibromyalgiaa sairastavien epäta-
29152: myalgia olisi voittopuolisesti miesten sairaus.               sa-arvoisen aseman parantamiseksi?
29153: 
29154:      Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1996
29155: 
29156:                                          Ulla Anttila /vihr
29157:                                             KK 971/1996 vp                                              3
29158: 
29159: 
29160: 
29161: 
29162:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
29163: 
29164:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         minen, muodostavat oireyhtymästä selviytymi-
29165: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          sen perustan.
29166: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Eläke- ja muiden sosiaalivakuutusetujen
29167: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla Antti-       myöntämisen kannalta ongelmana on, että fibro-
29168: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           myalgia on monitahoinen ja monitasoinen oire-
29169: 971:                                                   yhtymä, jossa lääketieteelliset löydökset ja sai-
29170:                                                        rauden lääketieteelliset perusteet ovat vähäiset
29171:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         tai puuttuvat. Työeläkeuudistuksen yhteydessä
29172:        ryhtyä fibromyalgiaa sairastavien epäta-        käynnistynyt lääkäreiden laaja koulutusohjelma
29173:        sa-arvoisen aseman parantamiseksi?              työkyvyn arvioimiseksi tuonee parannusta myös
29174:                                                        tämän oireyhtymän potilaille. Uudistukseen liit-
29175:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tyvä lääkärinlausuntolomake B:n täyttäminen
29176: vasti seuraavaa:                                       edellyttää työ- ja toimintakyvyn arvioinnin ohel-
29177:                                                        la myös hoito- ja kuntoutusmahdollisuuksien ar-
29178:     Fibromyalgia on krooninen kipuoireyhtymä,          viointia perusteluineen.
29179: jota ajoittain hallitsevat selittämätön väsymys ja        Kelan asiantuntijalausunnon mukaan fibro-
29180: vaihtelevat psykosomaattiset oireet, kuten lihas-      myalgiapotilaat eivät ole sairausvakuutuksen
29181: ten kipusilmäkkeet, leposärky ja unihäiriöt. Oi-       päivärahapäätöksissä eriarvoisia muihin potilas-
29182: reyhtymää on pidetty muun muassa psykoso-              ryhmiin nähden. Eläkepäätösten hylkäysosuus
29183: siaalisesta kärsimyksestä johtuvana käyttäyty-         on suuri edellä mainituista syistä.
29184: mismallina tai uupumusoireyhtymänä. Potilaas-             Fibromyalgian hoidossa tehokkaiksi osoit-
29185: sa ei löydy laboratoriotutkimuksin tai kuvanta-        tautuneet masennuslääkkeet korvataan normaa-
29186: maila todettavia poikkeavuuksia.                       lin sairausvakuutuskäytännön mukaan niin, että
29187:     Koska sairauden määrittely ei ole objektiivi-      potilaan omavastuuosuudeksi jää vuodessa noin
29188:  sesti mahdollista, sen esiintymislukuihin on suh-     100 mk. Lymfaterapiasta ei ole saatu tieteellistä
29189:  tauduttava pidättyvästi. Suomessa esiintyvyyslu-      näyttöä korvattavuuden perusteeksi.
29190:  kuna on pidetty yhtä prosenttiyksikköä väestös-          Kelan fibromyalgiapotilaille järjestämän har-
29191:  tä, ja valtaosa heistä on naisia.                     kinnanvaraisen kuntoutuksen määrä on voimak-
29192:     Kaikki tutkitut hoitokeinot ovat yksinään          kaasti kasvanut viime vuosina. Tähän liittyy
29193:  osoittautuneet riittämättömiksi oireyhtymän           myös tiivis tutkimustyö parempiin hoitotulok-
29194:  hoidossa. Oireyhtymän varhainen diagnoosi,            siin pääsemiseksi.
29195:  asiallinen paneutuminen potilaan ongelmiin sekä          Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että fib-
29196:  tarpeettomien jatkotutkimusten ja toimenpitei-        romyalgiaoireyhtymä on ensisijaisesti lääketie-
29197:  den välttäminen muodostavat onnistuneen hoi-          teellinen diagnostinen, hoidollinenja kuntoutus-
29198:  don perustan. Tärkeintä on luottamuksellinen          ongelma. Työeläkeuudistukseen liittyvä, par-
29199:  hoitosuhde, jossa potilaalle on selvitetty taudin     haillaan käynnissä oleva lääkäreiden koulutus-
29200:  hyvälaatuisuus. Vaikeammat tapaukset vaativat         ohjelma työ- ja toimintakyvyn arvioimiseksi tuo-
29201:  moniammatillista yhteistyötä. Varhainen diag-         nee parannusta myös fibromyalgiapotilaiden elä-
29202:  noosi ja sen pohjalta aloitettu yksilöllinen hoito    ke- ja muiden sosiaalivakuutusetujen käsitte-
29203:  ja kuntoutus, johon kuuluu myös potilaan              lyyn.
29204:   psyykkisistä ja sosiaalisista ongelmista huolehti-
29205: 
29206:       Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1997
29207:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
29208: 4                                          KK 971/1996 vp
29209: 
29210: 
29211: 
29212: 
29213:                                         Tili Riksdagens Talman
29214: 
29215:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      att fibromyalgi är ett mångfasetterat syndrom på
29216: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        många pian, och de medicinska rönen och sjuk-
29217: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      domens medicinska grunder är ringa eller obe-
29218: man Ulla Anttila undertecknade spörsmål nr            fintliga. 1 och med det omfattande utbildnings-
29219: 971:                                                  program för läkare som startade i samband med
29220:                                                       arbetspensionsreformen och som är inriktat på
29221:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        en utvärdering av patienternas arbetsförmåga
29222:        ta för att förbättra fibromyalgipatienter-     kommer situationen antagligen att förbättras
29223:        nas ojämlika ställning?                        också för patienter med detta syndrom. 1anknyt-
29224:                                                       ning tili reformen skall blankett B för läkarutlåt-
29225:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         anden fyllas i, och för det krävs vid sidan av en
29226: anföra följande:                                      utvärdering av arbets- och funktionsförmågan
29227:                                                       också en utvärderingjämte motivering av möjlig-
29228:     Fibromyalgi är ett kroniskt smärtsyndrom          heterna tili behandling och rehabilitering.
29229: som tidvis domineras av oförklarlig trötthet och         Enligt ett sakkunnigutlåtande från folkpen-
29230: varierande psykosomatiska symtom såsom                sionsanstalten behandlas fibromyalgipatienter-
29231: tryckömma punkter i musklerna, vilosmärta och         na inte på något annat sätt än andra patientgrup-
29232: sömnrubbningar. Syndromet har bl.a ansetts            per när det gäller beslut om dagpenning på basis
29233: vara ett beteendemönster förorsakat av psyko-         av sjukförsäkring. Av de ovan nämnda orsaker-
29234: socialt lidande eller ett utmattningssyndrom.         na är andelen avslagsbeslut när det gäller pension
29235: Inga avvikelser kan fastställas hos patienten ge-     stor.
29236: nom laboratorieundersökningar eller diagnos-             De antidepressiva medel som har visat sig vara
29237: tisk avbildning.                                      effektiva vid behandlingen av fibromyalgi ersätts
29238:     Eftersom det inte går att definiera fibromyalgi   enligt normal sjukförsäkringspraxis på så sätt att
29239: objektivt, måste man förhålla sig reserverad tili     patientens årliga självriskandel uppgår tili ca 100
29240: siffrorna över förekomsten av denna sjukdom. 1        mk. Verkningarna av lymfterapi har inte gått att
29241: Finland uppskattas en procent av befolkningen         bevisa vetenskapligt på ett sådant sätt att den
29242: ha detta syndrom, och största delen är kvinnor.       kunde utgöra grund för ersättning.
29243:     Alla undersökta behandlingsmetoder har vi-           Mängden sådan rehabilitering för fibromyal-
29244: sat sig otiliräckliga var för sig vid behandlingen    gipatienter som folkpensionsanstalten ordnar
29245: a v syndromet. Grunden för en lyckad behandling       enligt prövning har ökat avsevärt under de senas-
29246: är att diagnosen ställs tidigt, inställningen tili    te åren. Tili detta har bidragit den intensiva
29247: patientens problem är saklig och onödiga fortsat-     forskning som har bedrivits i syfte att förbättra
29248: ta undersökningar och åtgärder undviks. Det           behandlingsresultaten.
29249: viktigaste är ett förtroendefullt vårdförhållande        Enligt social- och hälsovårdsministeriet är fib-
29250: där det har klargjorts för patienten att sjukdo-      romyalgisyndromet i första hand ett medicinskt
29251: men är godartad. 1 svårare fall krävs samarbete       diagnostiskt problem och ett behandlings- och
29252: mellan flera olika yrkesgrupper. En förutsättning     rehabiliteringsproblem. Det pågående utbild-
29253: för att patienten skall klara av syndromet är att     ningsprogrammet för läkare vilket anknyter tili
29254: diagnosen ställs tidigt och individuell behandling    arbetspensionsreformen och är inriktat på en ut-
29255: och rehabilitering inleds utifrån den. Också pa-      värdering av arbets- och funktionsförmågan
29256: tientens psykiska och sociala problem måste           medför antagligen en förbättring också i behand-
29257: beaktas vid behandlingen och rehabiliteringen.        lingen av fibromyalgipatienternas pensions- och
29258:     När det gäller beviljandet av pensions- och       andra socialförsäkringsförmåner.
29259: andra socialförsäkringsförmåner är problemet
29260: 
29261:      Helsingforsden 17 januari 1997
29262: 
29263:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
29264:                                            KK 972/1996 vp
29265: 
29266: Kirjallinen kysymys 972
29267: 
29268: 
29269: 
29270: 
29271:                                   Heikki Koskinen /kok: Teräshaulien käytön aiheuttamista vahin-
29272:                                      goista
29273: 
29274: 
29275:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29276: 
29277:    Lyijyhaulien käyttökielto vesilintumetsästyk-        Teräshaulit vahingoittavat kasvavia puita.
29278: sessä on ollut voimassa 1 päivästä elokuuta 1996.    Puuvahingoista kärsii metsänomistajien rinnalla
29279: Teräshaulit ovat ilmeisesti huokeutensa vuosi ol-    ennen kaikkea puunjalostusteollisuus.
29280: leet käytetty vaihtoehto lyijyhauleille. Eduskun-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
29281: nan päätös perustui ns. "lyijyhaulityöryhmän"        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29282: selvitykseen vuodelta 1992. Edellä mainittu työ-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29283: ryhmä totesi teräshauleista, ettei niiden käyttöön   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29284: tule siirtyä metsätalousalueilla.
29285:    Tällä hetkellä Metsähallitus on kieltänyt omil-            Aikooko ja miten Hallitus toimia, että
29286: la alueillaan teräshaulien käytön puutavarava-              minimoidaan teräshaulien käytön aiheut-
29287: hinkojen välttämiseksi. Myös metsästysseura voi             tamat vahingot luonnolle ja lähinnä kas-
29288: kieltää toimialueellaan teräshaulien käytön.                vavalle puustolle?
29289: 
29290:      Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 1997
29291: 
29292:                                         Heikki Koskinen /kok
29293: 
29294: 
29295: 
29296: 
29297: 260017
29298: 2                                          KK 972/1996 vp
29299: 
29300: 
29301: 
29302: 
29303:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29304: 
29305:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Hallituksen esityksessä metsästyslain uudista-
29306: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        miseksi (HE 300/1992 vp) ei mainittu mitään
29307: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      lyijyhaulien kieltämisestä eikä mahdollisten kor-
29308: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heikki          vaavien haulien käyttöön ottamisesta. Tarkoi-
29309: Koskisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        tuksena oli toteuttaa siirtyminen valistuksen
29310: n:o 972:                                             avulla vapaaehtoisesti kosteikkoalueilta alkaen.
29311:                                                      Eduskunta kuitenkin päätti kieltää lyijyhaulien
29312:          Aikooko ja miten Hallitus toimia, että      käytön vesilintumetsästyksessä 1.8.1996 alkaen
29313:        minimoidaan teräshaulien käytön aiheut-       kokonaan.
29314:        tamat vahingot luonnolle ja lähinnä kas-         Lyijyhauleille on kehitetty useita korvaavia
29315:        vavalle puustolle?                            vaihtoehtoja. Näiden käyttöominaisuuksista on
29316:                                                      metsästäjille tiedotettu metsästysalan lehdistön
29317:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sekä metsästäjäorganisaation suorittaman valis-
29318: vasti seuraavaa:                                     tuksen avulla. Neuvontatyössä on tuotu esille
29319:                                                      myös teräshaulien haitat puustolle samoin kuin
29320:    Lyijyhaulien haitallisuutta metsästyksessä on     niiden vaarallisuus ympäristölle ja ampujalle
29321: maassamme selvittänyt maa- ja metsätalousmi-         itselleen.
29322: nisteriön asettama "lyijyhaulityöryhmä". Ke-            Koska asiassa ei ole tullut esille mitään sellais-
29323: väällä 1992 jättämässään selvityksessä tämä          ta uutta, jota metsästyslain uudistamisen yhtey-
29324: asiantuntijatyöryhmä totesi lyijyhaulien haitalli-   dessä ei ole ollut jo tiedossa ja jota asiantuntijoi-
29325: sen vaikutuksen olevan kiistaton, mutta ongel-       den toimesta ei ole jo saatettu myös eduskunnan
29326: man keskittyvän lähinnä suurilla kosteikko-          tietoon, ei metsästyslainsäädäntöön ole tältä osin
29327: alueilla tapahtuvaan vesilintujen metsästykseen.     suunnitteilla mitään muutoksia. Kulloinkin so-
29328: Ongelman ratkaisuna työryhmä ehdotti vaihto-         pivan lyijyhauleja korvaavan haulilaadun valin-
29329: ehtojen etsimistä lyijyhauleille sekä viimeistään    ta on metsästäjien sekä metsästysoikeudenhalti-
29330: vuosituhannen loppuun mennessä siirtymistä ve-       joiden välinen asia eikä siihenkään ole viran-
29331: silintujen metsästyksessä korvaavien haulien         omaisten taholta tarkoitus enemmälti puuttua.
29332: käyttöön. Lisäksi työryhmä totesi, ettei teräs-
29333: haulien käyttöön tule siirtyä metsätalousalueilla.
29334: 
29335:      Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1997
29336: 
29337:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
29338:                                             KK 972/1996 vp                                              3
29339: 
29340: 
29341: 
29342: 
29343:                                         Tili Riksdagens Talman
29344: 
29345:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          1 regeringens proposition gällande revidering
29346: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        av jaktlagen (RP 300/1992 rd) nämndes ingenting
29347: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      om förbud mot blyhagel, ej heller om eventuell
29348: man Heikki Koskinen undertecknade spörsmål            användning av ersättande hagel. A vsikten var
29349: nr 972:                                               att, börjande från våtmarkerna, verkställa över-
29350:                                                       gången på frivillig väg med hjälp av upplysning.
29351:           Har Regeringen för avsikt att göra nå-      Riksdagen beslöt dock att helt förbjuda använd-
29352:        gonting och i så fall vad, för att de skador   ningen av blyhagel vid sjöfågeljakt från och med
29353:        användningen av stålhagel åstadkommer           1.8.1996.
29354:        i naturen och i första hand på växande             Det har utvecklats ett flertal ersättande alter-
29355:        trädbestånd skall minimeras?                   nativ för blyhaglen. Jägarna har blivit informe-
29356:                                                       rande om de alternativa haglens egenskaper i
29357:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         jakttidskrifterna samt genom av jägarorganisa-
29358: anföra följande:                                      tionen verkställd upplysning. 1 rådgivningsarbe-
29359:                                                       tet har även stålhaglens negativa effekter på vir-
29360:    Blyhaglens negativa effekter vid jakt har i vårt   kesbeståndet framhållits ävensom de risker stål-
29361: land utretts av den av jord- och skogsbruksmini-      haglen innebär för miljön och för skytten själv.
29362: steriet tilisatta "blyhagelarbetsgruppen". 1 den          Eftersom det inte har framkommit någonting
29363: redogörelse denna av sakkunniga bestående ar-         sådant nytt som inte redan i samband med revi-
29364: betsgrupp överlämnande våren 1992 konstate-           sionen av jaktlagen skulle ha varit känt och som
29365: rande arbetsgruppen att blyhaglens negativa ef-       inte på försorg av de sakkunniga redan skulle ha
29366: fekter är obestridliga, men att problemet närmast     bringats tili riksdagens kännedom, finns det inte
29367: är koncentrerat tili den sjöfågeljakt som bedrivs     några planer på att tili denna del ändra jaktlag-
29368: inom områden med större våtmarker. Arbets-            stiftningen. Valet av för respektive situation
29369: gruppen föreslog därför att problemet skulle lö-      lämpliga ersättände hagel är en sak mellan jägar-
29370: sas genom att söka alternativ tili blyhaglen samt     na och innehavarna av jakträtten. Myndigheter-
29371: att en övergång tili användning av ersättande         na har därför inte någon avsikt att dess mera
29372: hagel vid jakt på sjöfågel skulle ske senast före     ingripa i denna fråga.
29373: sekelskiftet. Därtill konstaterade arbetsgruppen
29374: att man inte skall övergå tili användning av stål-
29375: hagel inom områden där det bedrivs skogsbruk.
29376: 
29377:      Helsingforsden 15 januari 1997
29378: 
29379:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
29380:                                             KK 973/1996 vp
29381: 
29382: Kirjallinen kysymys 973
29383: 
29384: 
29385: 
29386: 
29387:                                    Erkki Pulliainen /vihr: Ns. pätkätöiden huomioon ottamisesta elä-
29388:                                       kekertymää laskettaessa
29389: 
29390: 
29391:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29392: 
29393:    Tuoreiden tilastojen mukaan niin sanottujen        myös eläkekertymien säädöspohjaisissa lasken-
29394: epätyypillisten työsuhteiden osuus on 60-70           taperusteissa. Tämä vaatii pikaista lain muutos-
29395: prosenttia kaikista uusista työsuhteista. Vastaa-     ta. Se pitäisi saada voimaan jo ensi vuoden alusta
29396: vasti noin neljännesmiljoonalle työssä käyvälle       lukien.
29397: kansalaiselle ei tästä syystä kerry nykysääntöjen        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
29398: mukaan lainkaan eläkettä.                             jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29399:    Nykytilanne on tiettyjen työnantajatahojen         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29400: pyrkimyksen mukainen työelämän tila, mutta se         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29401: on yhteiskunnallisesti pitkän päälle kestämätön.
29402: Jos kohta kattamaton eläkevastuu on tulevaisuu-                Aikooko Hallitus pikaisesti saattaa
29403: dessa päälle kaatuva ongelma, sitä on myös tilan-            eduskunnan käsiteltäväksi lakiesityksen,
29404: ne, että työn pohjalta laskettavaa eläkettä ei ker-          jonka mukaan myös niin sanotuista "pät-
29405: ry lainkaan, vaikka henkilö käy ansiotyössä.                 kätöistä" kertyisi eläkeoikeutta?
29406:    Työelämän nykytila pitää ottaa huomioon
29407: 
29408:      Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 1997
29409: 
29410:                                          Erkki Pulliainen /vihr
29411: 
29412: 
29413: 
29414: 
29415:  260017
29416: 2                                           KK 973/1996 vp
29417: 
29418: 
29419: 
29420: 
29421:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29422: 
29423:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ongelmaan ja yleisemminkin lyhyiden työsuhtei-
29424: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         den vakuuttamiseen on kiinnitetty huomiota ny-
29425: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kyisessä hallitusohjelmassa ja vuoden 1995 tou-
29426: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-       kokuussa solmitussa yksityisten alojen työeläke-
29427: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      järjestelmän rahoituksen ja etujen tasapainotta-
29428: 973:                                                  mista koskevassa työmarkkinaosapuolten sopi-
29429:                                                       muksessa. Hallitusohjelmaan ja työmarkkina-
29430:           Aikooko Hallitus pikaisesti saattaa         osapuolten sopimukseen perustuen TEL-työsuh-
29431:        eduskunnan käsiteltäväksi lakiesityksen,       teiden ketjutusta laajennettiin vuoden 1996 alus-
29432:        jonka mukaan myös niin sanotuista "pät-        ta. Tuolloin tuli voimaan myös säännös, jonka
29433:        kätöistä" kertyisi eläkeoikeutta?              nojalla työsuhteen keinotekoinen pilkkominen
29434:                                                       lyhyiksi työsuhteiksi ei estä katsomasta työsuh-
29435:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          detta TEL:n piiriin kuuluvaksi.
29436: vasti seuraavaa:                                         Edellä mainitun hallitusohjelman ja työmark-
29437:                                                       kinaosapuolten sopimuksen perusteella Eläke-
29438:    Työeläketurvassa on alusta pitäen pyritty hoi-     turvakeskuksessa selvitettiin työeläkevakuutuk-
29439: tamaan eläketurvan karttuminen sekä lyhyistä          sen ulkopuolelle jäävää työtä.
29440: että pitkistä työsuhteista. Lyhytaikaisissa työ-         Tämän tutkimuksen (Eläketurvakeskus: Ra-
29441: suhteissa olevien työntekijäin eläkelaki (jäljem-     portteja N:o 4/1996) valmistuttua kaksi työryh-
29442: pänä LEL) säädettiin jo 1960-1uvun alkupuolel-        mää selvitti sekä periaatteellisia että teknisiä lin-
29443: la, kun työntekijäin eläkelain (jäljempänä TEL)       jauksia lyhyiden työsuhteiden vakuuttamiseksi.
29444: piiriin kuuluminen edellytti vähintään kuuden         Tämän perusteella työmarkkinajärjestöjen kes-
29445: kuukauden pituista työsuhdetta. Myöhemmin             kusjärjestöt ja Työeläkelaitosten Liiton edustajat
29446: myös TEL-työsuhteen kestovaatimusta on ly-            pääsivät 6.11.1996 sopimukseen, jonka mukaan
29447: hennetty asteittain. Vuodesta 1971 alkaen TEL:n       TEL-alojen alle kuukauden pituiset työsuhteet
29448: piiriin on kuulunut vähintään kuukauden kestä-        vakuutetaan vuoden 1998 alusta alkaen soveltu-
29449: nyt työsuhde. Vähimmäispalkkarajavaatimus on          vin osin yhdenmukaisesti LEL:n säännösten mu-
29450: vuoden 1997 indeksitasossa 1 135 markkaa kuu-         kaisesti. Tällöin myös niin sanotut ketjutetut työ-
29451: kaudessa.                                             suhteet tulevat kuulumaan uuden järjestelyn pii-
29452:     Lyhyiden työsuhteiden hoitamiseksi säädet-        riin. Samalla sovittiin, että alle kuukauden TEL-
29453: tiin myös eräiden työsuhteessa olevien taiteilijoi-   työsuhteista peritään myös vakuutusmaksu vuo-
29454: den ja toimittajien eläkelaki (jäljempänä TaEL),      den 1998 alusta alkaen.
29455: joka tuli voimaan vuoden 1986 alusta. LEL-työ-           Kysyjä toteaa, että tuoreiden tilastojen mu-
29456: suhteet, jossa työansiot yhteensä jäävät vuoden       kaan niin sanottujen epätyypillisten työsuhtei-
29457: 1997 indeksitasossa alle 3 582 markkaa vuodessa,      den osuus on 60-70 prosenttia kaikista uusista
29458: eivät kartuta kysymyksessä olevalta vuodelta          työsuhteista ja vastaavasti noin neljännesmiljoo-
29459: LEL-eläkettä. TaEL-työsuhteessa vastaava              nalle työssä käyvälle kansalaiselle ei tästä syystä
29460: palkkaraja on 6 811 markkaa.                          kerrynykysääntöjen mukaan lainkaan eläkettä.
29461:    Työelämässä on käytetty hyväksi edellä mai-        Edellä mainitun Eläketurvakeskuksen tutkimuk-
29462: nittuja vakuuttamisvelvollisuuden rajoja työelä-      sen mukaan vuonna 1995 alle kuukauden kestä-
29463: keturvan laiminlyömiseksi. Tämä oli eräs syy,         neitä työsuhteita tai kuukausipaikaltaan alle
29464: miksi TEL:iin otettiin vuoden 1987 alkupuolella       1 085 markan (vuoden 1995 indeksitasossa) työ-
29465: säännökset, joiden mukaan kuukautta lyhyem-           suhteita oli 250 000 henkilöllä. Tämä ei kuiten-
29466: mätkin TEL-työsuhteet oikeuttavat eläkkeeseen         kaan merkitse sitä, että kaikki nämä henkilöt
29467: niin sanotun työsuhteiden ketjutussäännöksen          olisivat jääneet vuonna 1995 työeläketurvan ul-
29468: nojalla. Sittemmin kuitenkin ilmeni, etteivät ky-     kopuolelle. Tutkimuksessa ei selvitetty sitä, kuin-
29469: symyksessä olevat säännökset riittävästi estäneet     ka suuri osa puheena olevista henkilöistä oli
29470: vakuuttamisvelvollisuuden kiertämistä. Tähän          muun ansiotoiminnan perusteella työeläketur-
29471:                                              KK 974/1996 vp
29472: 
29473: Kirjallinen kysymys 974
29474: 
29475: 
29476: 
29477: 
29478:                                     Martti Tiuri /kok: Ympäristöministeriön eduskunnalle antamien
29479:                                        tietojen oikeellisuudesta
29480: 
29481: 
29482:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
29483: 
29484:     Ympäristöministeri Haavisto on toimittanut         hiukkaset, joista suuri osa on peräisin voimalois-
29485: eduskunnan ympäristövaliokunnalle muistion             ta, lisäävät kuolleisuutta 3-10 %. Muistiosta
29486: maakaasun ja kivihiilen päästöistä (Maakaasun          unohtuneiden typpipäästöjen sekä ilmaston-
29487: ja kivihiilen päästöt, 27.11.1996). Muistio on         muutosta kiihdyttävien hiilidioksidipäästöjen ja
29488: harhaanjohtava, sillä siinä annetaan maakaasus-        metaanipäästöjen vuoksi maakaasuenergiakin
29489: ta liian positiivinen kuva ilmastonmuutoksen           on vaaraksi luonnolle ja terveydelle.
29490: kannalta eikä siinä mainita lainkaan maakaasun            Muistion mukaan Suomen hiilidioksidipääs-
29491: typpipäästöjä. Muistiosta saa käsityksen, ettei        töt olivat vuonna 1995 lähellä Rion sopimuksen
29492: Suomella ole vaikeuksia täyttää Rion ilmastoso-        vertailuvuoden 1990 päästöjä, ja päästöt vuonna
29493: pimusta.                                               2000 aiheutuvat pääosin nykyisestä kapasiteetis-
29494:     Muistion mukaan "maakaasun ilmastovaiku-           ta. Väite antaa siis ymmärtää, että päästöt vuon-
29495: tus on - suhteessa polttoaineesta saatuun ener-        na 2000 ovat vuoden 1990 päästöjen suuruiset,
29496: giamäärään - paljon pienempi kuin kivihiilen,          joten Suomi voi täyttää Rion sopimuksen.
29497: öljyn tai turpeen". Todellisuudessa ero on pieni.         Todellisuus on toisenlainen. Vuonna 1995
29498:  Maakaasu tuottaa energiasisältöön nähden 60 %         Suomi osti ulkomailta ennätysmäärän sähköä,
29499: kivihiilen ja 72 % öljyn hiilidioksidipäästöistä.      joten päästöt jäivät normaalia pienemmiksi eli 53
29500:  Lisäksi maakaasukenttien hiilidioksidipäästöt         milj. tonniin. Sähkön osto johtui hyvästä vesi-
29501:  ovat huomattavat. Esimerkiksi Norjassa raaka          vuodesta Ruotsissa ja Norjassa sekä Suomen
29502:  maakaasu sisältää 10% hiilidioksidia,joka erote-      energiaverosta. Veron vuoksi Ruotsin ja Norjan
29503: taan ja päästetään ilmakehään. Myös maakaa-            kannatti myydä ylijäämäsähkönsä Suomeen eikä
29504: sun pumppaaminen putkistossa kuluttaa huo-             sitä riittänyt Tanskaan. Hiilidioksidipäästöt siir-
29505:  mattavasti energiaa, jonka hiilidioksidipäästöt       tyivät Tanskaan, jossa hiilivoimalat kävivät Suo-
29506:  on otettava huomioon. Edelleen metaanivuodot          men hiilivoimaloiden seisoessa. Vuoden 1996 ai-
29507:  maakaasukentillä ja putkistossa ovat melkoiset        kana Ruotsin ja Norjan vesitilanne on ollut huo-
29508:  mm. Venäjällä. Metaani on paljon hiilidioksidia       no, joten ne ovat joutuneet ostamaan sähköä
29509:  voimakkaampi kasvihuonekaasu. Maakaasun il-           Tanskan lisäksi Suomesta. Suomen hiilivoimalat
29510:  mastovaikutus ei siis ole paljon pienempi vaan        ovat käyneet lähes täydellä teholla,joten vuonna
29511:  korkeintaanjonkin verran pienempi kuin öljyn ja        1996 hiilidioksidipäästöt voivat nousta jopa 60
29512:  kivihiilen.                                           milj. tonniin. Päästöt onkin parasta laskea keski-
29513:     Sähköntuotannossa maakaasuvoimalan hyö-            määräisen sähkönoston ja -myynnin mukaan.
29514:  tysuhde saadaan 10% paremmaksi kuin kivihiili-            Suomessa ollaan juuri ottamassa käyttöön
29515:  voimalan, jolloin hiilidioksidipäästöt maakaa-        uusia, fossiilisia polttoaineita, mm. maakaasua,
29516:  sulla tuotettua sähköenergiaa kohti ovat puolet       käyttäviä voimaloita, jotka nostavat Suomen hii-
29517:  kivihiilivoimalan päästöistä. Vastaavasti tarvi-      lidioksidipäästöjä. Ympäristöministeriö onkin
29518:  taan korkeampi polttolämpötila, jolloin maa-          arvioinut Euroopan unionille keväällä 1996 an-
29519:  kaasuvoimalan typpipäästöt ovat 5-10 % suu-           tamassaan selvityksessä Suomen hiilidioksidi-
29520:  remmat tuotettua sähköenergiayksikköä kohti           päästöjen suuruudeksi 60 milj. tonnia vuonna
29521:  kuin kivihiilellä. Typpipäästöt muuttuvat ilmas-      2000 ja 65 milj. tonnia vuonna 2005 (kuva). Siten
29522:  sa happohiukkasiksi (nitraattihiukkasiksi). Ne        päästöt vuonna 2000 ylittävät 13 prosentilla
29523:  ovat vaaraksi luonnolle. Ne ovat myös vaaraksi        Rion sopimuksen mukaiset päästöt. Vielä pa-
29524:  terveydelle, sillä ne ovat osa pienhiukkasista,jot-   hempi on tilanne vuoden 2000 jälkeen, jolloin
29525:  ka ovat ylivoimaisesti suurin terveysriski. Pien-     valmisteltavana olevan jatkosopimuksen mu-
29526: 
29527: 260017
29528: 2                                          KK 974/1996 vp
29529: 
29530: kaan päästöjä on reippaasti alennettava vuoden       kasvaessa ilman ydinvoiman lisäystä täyttämään
29531: 1990 tasosta.                                        ilmastosopimuksen jatkosopimuksen, jonka lo-
29532:    Kansanedustajille jaettiin energiaveron käsit-    pullisena päämääränä on pudottaa hiilidioksidi-
29533: telyn yhteydessä Nesteen Gasumin laatima arvio       päästöjä 60-80% vuoden 1990 tasosta. Muistio
29534: Suomen hiilidioksidipäästöistä vuonna 2010.          on ilmeisestijohtanut ympäristövaliokuntaa har-
29535: Sen mukaan energiaveron ympäristöohjaavuu-           haan sen antaessa lausunnon energiaverotukses-
29536: den poistaminenjohtaa päästöihin,jotka vuonna        ta. Valiokunta on esittänyt, ettei maakaasulta
29537: 2010 ovat 46% korkeammat kuin vuonna 1990.           perittäisi sen hiilidioksidipäästöjä vastaavaa ve-
29538: Jos sen sijaan vuonna 1996 voimassa ollutta oh-      roa, vaan nykyistä 50 %:n veroalennusta jatket-
29539: jaavaa energiaverotusta olisi jatkettu, maakaa-      taisiin vuoden 1997 jälkeenkin.
29540: sua käytettäisiin Gasumin mukaan enemmän, ja            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
29541: päästöt vuonna 2010 olisivat 40 % vuoden 1990        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29542: päästöjä korkeammat. Arvioluvut osoittavat,          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29543: että hiilidioksidipäästöt kasvavat runsaasti riip-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29544: pumatta siitä, kuinka paljon maakaasua käyte-
29545: tään. Rion jatkosopimuksen perusteella päästö-                   Miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,
29546: jen tulisi vuonna 2010 olla 50-60 % alhaisem-                 että ympäristöministeriön eduskunnalle
29547: mat, kuin Gasum arvioi niiden olevan!                         antamat tiedot eri energiantuotantotapo-
29548:    Ympäristöministeriön muistio 27.11.1996 on                 jen ympäristöpäästöistä ovat tasapuoli-
29549: harhaanjohtava. Se vaikenee maakaasun haitta-                 sia, jotta kansanedustajat pystyisivät te-
29550: vaikutuksista ja siitä saa väärän käsityksen, että            kemään oikeitajohtopäätöksiä energian-
29551: maakaasun käytön lisääminen ratkaisisi Rion                   tuotannon ympäristövaikutuksista eri-
29552: ilmastosopimuksen toteutumisen Suomen koh-                    tyisesti hiilidioksidipäästöjen kehittymi-
29553: dalta. Muistiossa ei myöskään mainita, miten                  sestä?
29554: Suomi pystyisi sähkön kulutuksen jatkuvasti
29555: 
29556:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1997
29557: 
29558:                                           Martti Tiuri /kok
29559:                                           KK 974/1996 vp                                             3
29560: 
29561: 
29562: 
29563: 
29564:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
29565: 
29566:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kaasu. Maakaasun ilmastovaikutus ei siis ole pal-
29567: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       jon pienempi vaan korkeintaan jonkin verran
29568: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     pienempi kuin öljyn tai kivihiilen."
29569: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Martti            Ympäristöministeriön muistiossa eri polttoai-
29570: Tiurin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o     neiden aiheuttamia päästöjä on verrattu toisiinsa
29571: 974:                                                käyttämällä hyväksi mm. kauppa- ja teollisuus-
29572:                                                     ministeriön Energia-Ekonolta tilaamaa ja kesä-
29573:           Miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,     kuussa 1996 valmistunutta selvitystä "Energia-
29574:        että ympäristöministeriön eduskunnalle       verojen vaikutus polttoainevalintoihin". Tätä
29575:        antamat tiedot eri energiantuotantotapo-     selvitystä päivitettiin vielä syksyllä energiavero-
29576:        jen ympäristöpäästöistä ovat tasapuoli-      valmistelun yhteydessä.
29577:        sia, jotta kansanedustajat pystyisivät te-      Energia-Ekonon selvityksen mukaan maa-
29578:        kemään oikeitajohtopäätöksiä energian-       kaasun ja hiilen tyypillinen hiilidioksidin polton
29579:        tuotannon ympäristövaikutuksista eri-        ominaispäästö (ja vertailulaskelmissa käytetty
29580:        tyisesti hiilidioksidipäästöjen kehittymi-   arvo) polttoaine-energiayksikköä kohti on:
29581:        sestä?
29582:                                                                           gCO/MJ
29583:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          maakaasu                 55
29584: vasti seuraavaa:                                      kivihiili                93
29585:                                                       raskas polttoöljy        77
29586:    Kysymyksessä todetaan, että ympäristöminis-        jyrsinturve             113
29587: teriön muistio 27.11.1996 on harhaanjohtava. Se
29588: vaikenee maakaasun haittavaikutuksista ja siitä        Eli maakaasun ominaispäästö on vain 60 pro-
29589: saa väärän käsityksen, että maakaasun käytön        senttia hiileen verrattuna.
29590: lisääminen ratkaisisi Rion ilmastosopimuksen           Erillisessä sähkön tuotannossa esiintyy hyöty-
29591: toteutumisen Suomen kohdalta. Muistiossa ei         suhde-eroja riippuen myös mm. voimalaitostek-
29592: myöskään mainita, miten Suomi pystyisi sähkön       niikasta. Edustaja Tiuri toteaakin kirjallisessa
29593: kulutuksen jatkuvasti kasvaessa ilman ydinvoi-      kysymyksessään "sähköntuotannossa maakaa-
29594: man lisäystä täyttämään ilmastosopimuksen jat-      suvoimalan hyötysuhde saadaan 10 % parem-
29595: kosopimuksen, jonka lopullisena päämääränä          maksi kuin kivihiilivoimalan, jolloin hiilidioksi-
29596: on pudottaa hiilidioksidipäästöjä 60---80 % vuo-    dipäästöt maakaasulla tuotettua sähköenergiaa
29597: den 1990 tasosta.                                   kohti ovat puolet kivihiilivoimalan päästöistä".
29598:    "Muistion mukaan "maakaasun ilmastovai-             Puolta pienempiä hiilidioksidipäästöjä tuotet-
29599: kutus on - suhteessa polttoaineesta saatuun         tua sähköenergiayksikköä kohden voitaneen pi-
29600: energiamäärään-paljon pienempi kuin kivihii-        tää ympäristöministeriön muistiossa tarkoitet-
29601: len, öljyn tai turpeen". Todellisuudessa ero on     tuina "paljon pienempinä".
29602: pieni. Maakaasu tuottaa energiasisältöön näh-          Hyötysuhde-ero voi olla kymmentä prosenttia
29603: den 60 % kivihiilen ja 72 % öljyn hiilidioksidi-    suurempikin. Esimerkiksi parhaillaan ympäris-
29604: päästöistä. Lisäksi maakaasukenttien hiilidioksi-   tövaikutusten arviointimenettelyssä olevan Vat-
29605: dipäästöt ovat huomattavat. Esimerkiksi Nor-        tenfallin Imatralle suunnitteleman suuren maa-
29606: jassa raaka maakaasu sisältää 10 % hiilidioksi-     kaasukombilaitoksen (700-900 MW) hyöty-
29607: dia, joka erotetaan ja päästetään ilmakehään.       suhdearvion on YVA-selvityksen tehneen Ener-
29608:  Myös maakaasun pumppaaminen putkistossa            gia-Ekonon selvityksen mukaan peräti 56 %.
29609:  kuluttaa huomattavasti energiaa, jonka hiili-      Vanhan hiililauhdelaitoksen hyötysuhde jää sel-
29610:  dioksidipäästöt on otettava huomioon. Edelleen     västi heikommaksi.
29611:  metaanivuodot maakaasukentillä ja putkistossa         Ominaispäästön ohella todelliseen päästö-
29612:  ovat melkoiset mm. Venäjällä. Metaani on pal-      määrään tuotettua energiayksikköä kohden vai-
29613: jon hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuone-         kuttaa ratkaisevasti, voidaanko sähkön tuotan-
29614: 4                                           KK 974/1996 vp
29615: 
29616: non yhteydessä väistämättä syntyvälle lauhdu-         louhinnan, kuljetuksen, rikin poistoon tarvitta-
29617: tusvedelle löytää hyötykäyttöä kaukolämpönä           vien lisäaineiden ja poltosta syntyvän tuhkan
29618: tai prosessihöyrynä. Tässä ns. vastapainetuotan-      ympäristövaikutukset. Myös tarvittavat voima-
29619: nossa Suomi onkin maailmanjohtava maa. Noin           laitosinvestoinnit ovat hiilelläja kaasulla eri suu-
29620: kolmannes tuotetusta sähköstä tuotetaan kau-          ruusluokkaa. Vasta nämä kaikki tekijät mukaan
29621: punkien kaukolämpövoimaloilla (17 %) ja teolli-       ottaen saadaan vertailukelpoinen asetelma.
29622: suuden prosessivoimaloma (15 %). Maakaasu                Vastaisuudessa olisikin suotavaa, että eri ener-
29623: soveltuu erityisen hyvin juuri tällaiseen yhdistet-   giamuotojen ympäristövaikutuksia ja niiden
29624: tyyn sähkön ja lämmön tuotantoon. Maakaasu            muita kestävän kehityksen mukaisia ominai-
29625: käytetäänkin nykyisin lähes yksinomaan näissä         suuksia tarkasteltaisiin niiden koko elinkaaren
29626: tehokkaissa vastapainevoimaloissa.                    osalta. Elinkaaritarkastelut ovat kuitenkin vaati-
29627:    Hiiltä käytetään sekä vastapainevoimaloissa        via ja niiden rajauksilla voi olla merkittäviä vai-
29628: että pelkkää sähköä tuottavissa lauhdevoima-          kutuksia vertailutuloksiin.
29629: loissa. Viime vuonna tällaisen heikolla hyötysuh-        Ympäristöministeriö onkin kehittämässä
29630: teella toimivan hiililauhdevoiman osuus nousi         omalta osaltaan elinkaaritarkastelunäkökulmaa
29631: poikkeuksellisen suureksi, kun Suomesta vietiin       ja ympäristövaikutusten arviontimenettelyä, jot-
29632: poikkeuksellisen paljon sähköä Ruotsiin Ruot-         ta päätöksen tekijöillä olisi mahdollisimman hy-
29633: sia ja Norjaa vaivanneen heikon vesivoimavuo-         vät lähtökohdat arvioida eri valintojen ympäris-
29634: den seurauksena. Tämä hiilellä tuotetun lauhde-       tövaikutuksia.
29635: sähkön viennin nousu tulee näkymään valitetta-           Kivihiilen ja maakaasun päästöjen vertailu on
29636: vasti myös Suomen viime vuoden hiilidioksidi-         vain pieni osa ilmastopolitiikkaan vaikuttavista
29637: päästötilastoissa.                                    tekijöistä. Ympäristöministeriö onkin asettanut
29638:    Jotta päästäisiin mahdollisimman oikeuden-         kesällä 1995 laajapohjaisen ilmastotoimikunnan
29639: mukaiseen vertailuun kaasun ja kivihiilen hiilidi-    valmistelemaan Suomen ilmastopolitiikkaa vuo-
29640: oksidipäästöjen suhteen, tulisi tarkastelun koh-      den 2000 jälkeiselle ajalle. Toimikunnan tehtävä-
29641: teeksi ottaa näillä pohtoaineilla tuotetun sähkön     nä on laatia ehdotus valtioneuvoston periaate-
29642: koko elinkaari, ei vain sähkövoimalaitososuutta.      päätökseksi Suomen kasvihuonekaasujen pääs-
29643: Tiuri mainitseekin kysymyksessään maakaasun           töille vuosille 2005, 2010 ja 2020 asetettavista
29644: osalta myös tuotannon ja kuljetuksen ympäristö-       tavoitteista ja niiden saavuttamiseksi tarpeellisis-
29645: päästöt.                                              ta toimintalinjoista. Toimikunnan toisena tehtä-
29646:    Tasapuolisuuden saavuttamiseksi sama ver-          vänä on valmistella Suomen kannanottoja ilmas-
29647: tailu pitäisi tehdä myös kivihiilen kohdalta. Eli     tosopimuksen neuvotteluprosessissa sekä Eu-
29648: kivihiilellä tuotetun sähkön hiilidioksidipäästö-     roopan yhteisön vuosien 2005, 2010 ja 2020
29649: vertailuun pitäisi ottaa mukaan myös kivihiilen       päästötavoitteita koskevissa neuvotteluissa.
29650: 
29651:      Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1997
29652: 
29653:                                                                 Ympäristöministeri Pekka Haavisto
29654:                                              KK 974/1996 vp                                            5
29655: 
29656: 
29657: 
29658: 
29659:                                          Tili Riksdagens Talman
29660: 
29661:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen         så inte betydligt mindre utan på sin höjd något
29662: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran-       mindre än oljans eller stenkolets.
29663: de medlem av statsrådet översänt följande av              I miljöministeriets promemoria har utsläppen
29664: riksdagsman Martti Tiuri undertecknade spörs-          från olika bränslen jämförts med varandra ge-
29665: mål nr 974:                                            nom nyttjande av bl.a. den utredning som han-
29666:                                                        dels- och industriministeriet beställt av Energia-
29667:           På vilket sätt ämnar Regeringen se tili      Ekono, som förelåg i juni 1996 och som behand-
29668:        att de uppgifter som miljöministeriet ger       lar inverkan av energiskatten på valet av bräns-
29669:        om miljöutsläppen av olika sätt att pro-        len. Denna utredning ajourfördes ytterligare i
29670:        ducera energi är opartiska, så att riks-        höst i samband med beredningen av energiskat-
29671:        dagsmännen kan dra riktiga slutsatser           ten.
29672:        om energiproduktionens miljöverkning-              Enligt Energia-Ekonos utredning är de speci-
29673:        ar, särskilt om utvecklingen av koldioxid-      fika utsläppen från typisk koldioxidförbränning
29674:        utsläppen?                                      av naturgas och koi (och det värde som används
29675:                                                        i jämförelsekalkylerna) per bränsleenergienhet
29676:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          följande:
29677: anföra följande:
29678:                                                                            gCO/MJ
29679:    I spörsmålet konstateras att miljöministeriets        naturgas                  55
29680: promemoria 27.11.1996 är vilseledande. Den ti-           stenkoi                   93
29681: ger om skadeverkningarna av naturgas och man             tung brännolja            77
29682: får av den den felaktiga uppfattningen att ökad          frästorv                 113
29683: användning av naturgas för Finlands del skulie
29684: vara avgörande vid genomförandet av Rio-kli-
29685: matkonventionen. Promemorian nämner inte                  Detta betyder att de specifika utsläppen från
29686: helier om hur Finland vid kontinuerligt ökad           naturgas bara är 60 % jämfört med koi.
29687: elförbrukning, utan att öka kärnkraften, kunde            I separat elproduktion förekommer skillnader
29688: uppfylia den konvention som utgör fortsättning         i nyttorelationen också beroende bl.a. på kraft-
29689: på klimatkonventionen och vars slutliga mål är         verkstekniken. Riksdagsman Tiuri konstaterar
29690: att sänka koldioxidutsläppen med 60-80 % jäm-          också i sitt spörsmål att nyttorelationen i ett
29691: fört med 1990 års nivå.                                naturgaskraftverk vid elproduktion kan göras
29692:    Enligt promemorian är naturgasens klimat-           10 % högre än i ett stenkolskraftverk, varvid kol-
29693: verkan - i relation tili den energimängd som           dioxidutsläppen för elenergi producerad med na-
29694: bränslet ger- mycket mindre än stenkolets, ol-         turgas uppgår tili hälften av utsläppen från ett
29695: jans eller torvens. I verkligheten är skillnaden       stenkolskraftver k.
29696: Iiten. Naturgasen producerar i relation tili energi-      Koldioxidutsläpp som är över hälften mindre
29697: innehåliet 60% av stenkolets och 72% av oljans         per producerad elenergienhet torde kunna anses
29698: koldioxidutsläpp. Dessutom är koldioxidutsläp-         betydligt mindre än vad som avses i miljöministe-
29699: pen från naturgasfålten avsevärda. Tili exempel i      riets promemoria.
29700: Norge innehålier den råa naturgasen 10% koldi-            Skillnaden i nyttorelationen kan också vara
29701: oxid, som avskiljs och släpps ut i amotsfåren.         större än tio procent. T.ex. är den kalkyl för
29702: Också pumpningen av naturgasen genom rörled-           nyttorelationen som i samband med miljökonse-
29703: ningarna förbrukar avsevärda mängder energi,           kvensbedömningen gjorts för det stora naturgas-
29704: och koldioxidutsläppen från detta måste beak-          kombikraftverk (700-900 MW) som Vattenfall
29705: tas. Vidare är metanläckagen på naturgasfålten         planerat för Imatra, enligt Energia-Ekono, som
29706: och från ledningarna avsevärda bl.a. i Ryssland.       gjort utredningen för MKB-bedömningen, rent-
29707:  Metan är en mycket kraftigare drivhusgas än           av 56 %. Nyttorelationen för ett gammalt kol-
29708: koldioxid. Naturgasens klimatverkningar är allt-       kondensverk blir klart mindre.
29709: 6                                              KK 974/1996 vp
29710: 
29711:     Jämsides med de specifika utsläppen inverkar          av stenkol, transporten och vidare miljöverk-
29712: den faktiska utsläppsmängden per producerad               ningarna av de tillsatsämnen som behövs för
29713: energienhet i avgörande utsträckning på om man            avsvavlingen och den aska som uppstår vid för-
29714: kan nyttja det kondensvatten som vid elproduk-            bränningen. Likaså ligger de behövliga kraft-
29715: tion oundgängligen uppstår för fjärrvärme eller           verksinvesteringarna för koi respektive gas i oli-
29716: som processånga. 1 denna så kallade mottrycks-            ka storleksklasser. Det är först när alla dessa
29717: produktion är Finland det ledande landet i värl-          faktorer beaktas som vi får en jämförbar upp-
29718: den. Omkring en tredjedel av den producerade              ställning.
29719: elektriciteten kommer från städernas fjärrvärme-             1 framtiden vore det önskvärt att miljöverk-
29720: verk (17 %) och industrins processkraftverk               ningarna av olika energiformer och deras övriga
29721: ( 15 %). Naturgasen lämpar sig särskilt väl just för      egenskaper i relation tili en hållbar utveckling
29722: sådan kombiproduktion av el och värme. Natur-             skulle granskas under hela livscykeln. Livscykel-
29723: gas används följaktligen numera så gott som ute-          analyser är dock krävande, och avgränsningen av
29724: slutande i dessa effektiva mottryckskraftverk.            dem kan ha betydande verkningar på resultaten
29725:     Koi används både i mottryckskraftverk och i           av jämförelserna.
29726: kondenskraftverk som enbart producerar el. 1                 Miljöministeriet håller för sin del på att utar-
29727: fjol ökade andelen för kolkondenskraftverk som            beta en infallsvinkel som bygger på livscykelana-
29728: fungerar med svag nyttorelation exceptionellt             lys samt ett förfarande för miljökonsekvensbe-
29729: mycket, då Finland exporterade exceptionellt              dömning med tanke på att beslutsfattarna skall
29730: mycket elektricitet tili Sverige på grund av att          ha så goda utgångspunkter som möjligt vid be-
29731: året i Sverige 9ch Norge var dåligt med tanke på          dömningen av miljöverkningarna avolika alter-
29732: vattenkraft. Okningen i exporten av kondens-              nativ.
29733: elektricitet producerad med koi kommer tyvärr                Jämförelsen mellan utsläppen från stenkoi och
29734: också att komma till synes i Finlands fjolårssta-         naturgas är bara en liten del av de faktorer som
29735: tistik över koldioxidutsläppen.                           inverkar på klimatpolitiken. Miljöministeriet har
29736:     F ör att det skall bli möjligt att lägga fram en så   sommaren 1995 tillsatt en klimatkommission
29737: opartisk jämförelse som möjligt mellan koldi-             med bred bas, som skall bereda Finlands klimat-
29738: oxidutsläppen från gas respektive stenkol, bör            politik för tiden efter år 2000. Kommissionen har
29739: man granska hela livscykeln för den elektricitet          i uppgift att utarbeta ett förslag till statsrådets
29740: som produceras med dessa bränslen och inte bara           principbeslut om målen för Finlands utsläpp av
29741: elkraftverksandelen. Tiuri nämner också i sitt            drivhusgaser åren 2005, 2010 och 2020 och för de
29742: spörsmål miljöutsläppen från produktion och               handlingslinjer som är nödvändiga för målupp-
29743: transport i fråga om naturgasen.                          fyllelsen. Kommissionens andra uppgift är att
29744:     För att vi skall kunna vara opartiska bör sam-        bereda Finlands ställningstaganden i underhand-
29745: ma jämförelse också göras för stenkol. Detta              lingsprocessen i samband med klimatkonventio-
29746: betyder att man i jämförelsen beträffande koldi-          nen och i underhandlingarna om Europeiska ge-
29747: oxidutsläppen från den elektricitet som produce-          menskapens mål för utsläppen åren 2005, 2010
29748: ras med stenkoi också bör inkludera brytningen            och 2020.
29749: 
29750:      Helsingfors den 29 januari 1997
29751: 
29752:                                                                           Miljöminister Pekka Haavisto
29753:                          KK 974/1996 vp                                  7
29754: 
29755: 
29756:                                                   M-T:i.u.:r:i.
29757:                                                   1996-11-27
29758: 
29759: 
29760: 
29761: MIL..J.   TONNIA
29762: 
29763: 
29764: 80
29765:                                                    ARVIO
29766:                                                    V-2000-
29767:                                                    2005 . ,
29768:                                                             ;
29769:                                                         ;
29770: 60                                                  ~
29771:                   TOTEUTUNUT
29772:                                                     RION•
29773:                                                     SOPIMUS
29774:                                                     (V-2000
29775:                                                     YHTÄ SUURET
29776: 40                                                  KUIN V-1990)
29777: 
29778: 
29779: 
29780: 
29781: 20                                                  LOPULLINEN
29782:                                                     PÄÄSTÖ-
29783:                                                     TAVOITE
29784:                                                                     ..
29785:                                                     (V-2050
29786:                                                     60-80 %
29787:                                                     ALHAISEMMAT
29788:                                                     KUIN V-1990)
29789:  0   ~-----L--------------~-------------L------------~
29790:         l950            l970               l990                 20l0
29791: 
29792: 
29793: 
29794:  SUOMEN     HIILIDIOKSIDIPÄÄSTöJEN                          KASVU
29795:        Ar~:i.ossa   oletetaa~          sähkö~   tu.o~~:i.~
29796:         pysy~ä~     sama~a   ku.:i.~    1990-lu.~u.lla
29797:                                               KK 975/1996 vp
29798: 
29799: Kirjallinen kysymys 975
29800: 
29801: 
29802: 
29803: 
29804:                                     Markku Pohjola /sd: Julkisissa viroissa olevien vapaamuurareiden
29805:                                        nimien rekisteröiruisestä julkiseen rekisteriin
29806: 
29807: 
29808:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
29809: 
29810:    Kuten tunnettua vapaamuurarius on kansain-           kisesta rekisteristä todeta, onko tällainen mah-
29811: välinen salainen liike, jossa jäseneksi tuleva mm.      dollinen esteellisyys olemassa.
29812: joutuu antamaan elinikäisen veljesuskollisuuden            Julkisuus olisi paras tae siitä, että asianosai-
29813: lupauksen. Tämä uskollisuuden lupaus toista             nen huomioisi esteellisyytensä ja jääväisi itsensä.
29814: veljeä kohtaan on sitova ja saattaa ylittää tuoma-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
29815: rin tai virkamiehen virkavelvollisuuteen kuulu-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29816: van puolueettomuusperiaatteen. Oikeudenhoi-             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29817: don ja asianmukaisen hallintomenettelyn ei pel-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29818: kästään ole oltava puolueetonta, vaan sen on
29819: myös näytettävä puolueettomalta.                                  Kun Hallitus aikoo uudistuttaa oikeu-
29820:    Puolueettomuusperiaate näyttäisi vaarantu-                  denkäymiskaaren esteellisyyssäännökset,
29821: van ainakin silloin, kun virkamiesvapaamuurari-                aikooko se tässä yhteydessä sisällyttää
29822: veli käsittelee toisen veljen asiaaja vapaamuura-              vapaamuurariveljeyden ja vastaavanlais-
29823: rijäsenyys on vain kyseisen viranhaltijaoja asian-             ten salaseurojen jäsenyyden esteellisyys-
29824: osaisen tiedossa.                                              säännöstöön sekä edellyttää, että ainakin
29825:    Jotta tällaista tilannetta ei pääsisi syntymään             vapaamuurarijärjestöt veivoitetaan il-
29826: eivätkä epäluulot saisi oikeudenhoitoa tai hallin-             moittamaan julkiseen rekisteriin tuomio-
29827:  tomenettelyä näyttämään puolueelliselta, ulko-                istuimissa ja julkisissa viroissa olevat va-
29828:  puolisilla henkilöillä tulisi olla mahdollisuus jul-          paamuurariveljet?
29829: 
29830:      Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 1997
29831: 
29832:                                            Markku Pohjola /sd
29833: 
29834: 
29835: 
29836: 
29837: 260017
29838: 2                                           KK 975/1996 vp
29839: 
29840: 
29841: 
29842: 
29843:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29844: 
29845:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Tuomarinviran ja vapaamuurarijärjestön jä-
29846: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         senyyden suhdetta koskevassa päätöksessään
29847: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       7.11.1996 asiassa Dnro 2073/4/95 eduskunnan
29848: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markku           oikeusasiamies on perustuslaissa turvattua yh-
29849: Pohjolan kirjallisen kysymyksen n:o 975:              distymisvapautta ja vapaamuurarijärjestön toi-
29850:                                                       mintaa tarkasteltuaan tullut johtopäätökseen,
29851:           Kun Hallitus aikoo uudistuttaa oikeu-       että vapaamuurarijärjestön jäsenyys ei itse toi-
29852:        denkäymiskaaren esteellisyys säännökset,       minnan luonteen takia ole ristiriidassa tuomarin-
29853:        aikooko se tässä yhteydessä sisällyttää        viran kelpoisuusehtojen kanssa.
29854:        vapaamuurariveljeyden ja vastaavanlais-           Päätöksessään oikeusasiamies on kuitenkin
29855:        ten salaseurojen jäsenyyden esteellisyys-      katsonut, että vapaamuurarijärjestön toiminta-
29856:        säännöstöön sekä edellyttää, että ainakin      tapoja koskevien ennakkoluulojen perusteella
29857:        vapaamuurarijärjestöt veivoitetaan il-         asianosaisella saattaa olla perusteltua aihetta
29858:        moittamaanjulkiseen rekisteriin tuomio-        epäillä vapaamuurarijärjestöön kuuluvan tuo-
29859:        istuimissa ja julkisissa viroissa olevat va-   marin puolueettomuutta tilanteessa, jossa toinen
29860:        paamuurariveljet?                              asianosainenkin tai tämän edustaja kuuluisi jär-
29861:                                                       jestöön. Tuomari olisi tällöin esteellinen.
29862:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Euroopan neuvosto on antanut ihmisoikeus-
29863: vasti seuraavaa:                                      sopimuksen oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä
29864:                                                       koskevaan 6 artiklaan perustuvan suosituksen R
29865:    Hallitusmuodon 10 a §:n mukaan jokaisella          (94) 12 tuomarien riippumattomuudesta, tehok-
29866: on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen si-          kuudesta ja tehtävistä. Pätevästä syystä, muttei
29867: sältyy oikeus ilman lupaa kuulua yhdistykseen ja      muutoin, tuomarin tulisi suosituksen mukaan pi-
29868: osallistua sen toimintaan. Euroopan ihmisoi-          dättyä asian käsittelystä esteellisenä. Perustelu-
29869: keussopimuksen 11 artiklan mukaan jokaisella          muistion mukaan, esteellisyysperuste olisi esi-
29870: on oikeus rauhanomaiseen kokoontumis- ja yh-          merkiksi tuomioistuimen puolueellisuutta kos-
29871: distymisvapauteen. Oikeuksien käyttämiselle ei        kevien epäilystenkin välttäminen.
29872: saa laissakaan asettaa muita kuin sellaisia rajoi-       Tuomarin esteellisyys on aina asiakohtaista.
29873: tuksia, jotka ovat välttämättömiä demokraatti-        Tuomari ei ole yleisesti, kaikkien tietynlaisten
29874: sessa yhteiskunnassa sopimuskohdassa lueteltu-        asioiden suhteen esteeilinen tai esteetön, vaan
29875: jen seikkojen, muun muassa muiden henkilöiden         hänen on kussakin oikeudenkäynnissä erikseen
29876: oikeuksien turvaamiseksi. Valtionhallintoon           virkavastuulla tutkittava, onko hän esteellinen
29877: kuuluvien henkilöiden kokoontumis- ja yhdisty-        esimerkiksi sillä perusteella, että hänellä olisi hä-
29878: misvapaudelle voitaisiin kuitenkin asettaa tiu-       nen puolueettomuutensa vaarantavia tai sellaisil-
29879: kempiakin rajoituksia. Valtion virkamieslain          ta vaikuttavia sidoksia asianosaisiin. Tämän es-
29880: (750/1994) 12 §:n mukaan viranomainen ei saa          teellisyysharkinnan tapauskohtaisuuden on
29881: kieltää virkamiestä liittymästä eikä kuulumasta       vapaamuurarijärjestön jäsenyyden suhteen ni-
29882: yhdistykseen.                                         menomaisesti todennut myös oikeusministeriön
29883:    Vapaamuurarijärjestö toimii Suomessa rekis-        asettama, tuomarin esteellisyyssäännöksien
29884: teröitynä yhdistyksenäja siten yhdistyslain (503/     uudistamista valmistellut työryhmä mietinnös-
29885:  1989) säännösten alaisuudessa. Laissa kielletään     sään (oikeusministeriön lainvalmisteluosaston
29886: yhdistykset, joiden toiminnan tarkoitus on lain       julkaisu 211996 s. 101). Esteellisyysperusteen ha-
29887: tai hyvien tapojen vastainen. Näin toimivat yh-       vaitessaan tuomarin on omasta aloitteestaan
29888: distykset voidaan lain mukaan lakkauttaa viran-       pidättäydyttävä jutun käsittelystä.
29889: omaisen vaatimuksesta. Rekisteriin merkittynä            Näistä syistä, siksi että ei ole perustetta sulkea
29890: olevaa yhdistystä on tätä taustaa vasten pidettä-     vapaamuurarijärjestön jäsenyyttä perustuslaissa
29891: vä tarkoitukseltaan lain mukaan hyväksyttävä-         turvatun yhdistymisvapauden ulkopuolelle ja
29892: nä. Vapaamuurarijärjestön toimintaa sinänsä ei        siksi että tuomarin esteellisyys on aina tapaus-
29893: siten ole perustetta rajoittaa.                       kohtaista, ei myöskään ole perustetta erikseen
29894:                                              KK 975/1996 vp                                           3
29895: 
29896: säännellä tuomarien kuulumista tuohon järjes-          nen silloin, kun hänen puolueettomuutensa voi-
29897: töön saati laatia luetteloita siihen kuuluvista tuo-   daan käsiteltävässä asiassa perustellusti epäillä
29898: mareista. Esteellisyyssäännökset tulee laatia          vaarantuvan.
29899: yleiseen muotoon niin, että tuomari on esteelli-
29900: 
29901:      Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 1997
29902: 
29903:                                                                      Oikeusministeri Kari Häkämies
29904: 4                                            KK 975/1996 vp
29905: 
29906: 
29907: 
29908: 
29909:                                          Tili Riksdagens Talman
29910: 
29911:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            Efter att riksdagens justitieombudsman gran-
29912: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          skat den grundlagstryggade föreningsfriheten
29913: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        och frimurarordens verksamhet har han i sitt
29914: man Markku Pohjola undertecknade spörsmål               beslut av 7.11.1996 Dnr 2073/4/95 om förhållan-
29915: nr 975:                                                 det mellan domarämbetet och medlemskap i
29916:                                                         frimurarorden kommit fram tili att själva verk-
29917:           När Regeringen ämnar låta revidera            samhetens karaktär inte gör att medlemskap i
29918:        bestämmelserna om jäv i rättegångsbal-           frimurarorden strider mot behörighetsvillkoren
29919:        ken, ämnar den då i detta sammanhang             för domarämbetet.
29920:        inta frimurarbrödraskap och medlem-                  1 sitt beslut var justitieombudsmannen emel-
29921:        skap i motsvarande hemliga sammanslut-           lertid av den åsikten att en part tili följd av fördo-
29922:        ningar i jävsbestämmelserna samt förut-          marna mot frimurarordens verksamhetssätt kan
29923:        sätta att åtminstone frimurarorden               ha grundad anledning att tvivla på opartiskheten
29924:        åläggs att anmäla till ett offentligt register   hos en domare som hör till frimurarorden i en
29925:        vilka frimurarbröder som finns i domsto-         situation där också den ena parten eller dennes
29926:        lar och innehar offentliga ämbeten?              företrädare hör tili orden. Domaren är då jävig.
29927:                                                             Europarådet har utgående från artikel6 i män-
29928:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt            niskorättskonventionen, som gäller opartiska
29929: följande:                                               rättegångar, utfårdat en rekommendation R (94)
29930:                                                         12om domarnas oavhängighet, effektivitet och
29931:     Enligt 10 a § regeringsformen har var och en        uppgifter. Av vägande skäl, men inte annars, bör
29932: föreningsfrihet. Tili föreningsfriheten hör rätten      en domare enligt rekommendationen avhålla sig
29933: att tillhöra föreningar och ta del i föreningars        från att behandla ett ärende på grund av att han
29934: verksamhet. Enligt artikel 11 i den europeiska          är jävig. Enligt motiveringsmemorandumet ut-
29935: människorättskonventionen har var och en rätt           gör t.ex. undvikande av tvivel på domstolens
29936: till frihet att deltai fredliga sammankomster samt      opartiskhet en jävsgrund.
29937: till föreningsfrihet. Utövandet av dessa rättighe-          Frågan om en domare är jävig avgörs från fall
29938: ter får inte ensi lag underkastas andra inskränk-       tili fall. En domare är inte allmänt jävig eller
29939: ningar än sådana som är nödvändiga i ett demo-          ojävig i fråga om något visst slags ärende, utan
29940: kratiskt samhälle för att trygga de omständighe-        han skall vid varje enskild rättegång under tjäns-
29941: ter som räknas upp i avtalspunkten, bl.a. andra         teansvar särskilt undersöka om han är jävig t.ex.
29942: människors rättigheter. Rätten för personer             på den grund att han har sådana bindningar tili
29943: inom statsförvaltningen att deltai sammankom-           parterna genom vilka hans opartiskhet kunde
29944: ster och föreningar kunde emellertid underkastas        äventyras eller vilka kunde ge intryck av detta.
29945: strängare inskränkningar. Enligt 12 § stats-            Denna jävsprövning i varje enskilt fall har i fråga
29946: tjänstemannalagen (750/1994) får en myndighet           om frimurarorden uttryckligen konstaterats bl.a.
29947: inte förbjuda en tjänsteman att ansluta sig till        i ett betänkande avgivet av en arbetsgrupp som
29948: eller höra tili en förening.                            justitieministeriet har tillsatt för att bereda en
29949:     Frimurarorden verkar i Finland som en regi-         revision av jävsbestämmelserna för domare Gus-
29950: strerad förening och lyder sålunda under bestäm-        titieministeriets lagberedningsavdelnings publi-
29951: melserna i föreningslagen (50311989). 1 lagen för-      kation 2/1996 s. 101). När en domare konstaterar
29952: bjuds sådana föreningar vilkas syfte strider mot        att det finns grund för jäv, skall han på eget
29953: lag eller god sed. Sådana föreningar kan enligt         initiativ avhålla sig från att behandla ärendet.
29954: lagen upplösas på yrkande av myndigheterna. En              Av dessa anledningar, därför att det inte finns
29955: förening som är upptagen i registret måste mot          någon grund för att lämna medlemskap i frimu-
29956: denna bakgrund anses ha ett syfte som är godtag-        rarorden utanför den grundlagsenliga förenings-
29957: bart enligt lagen. Det är sålunda inte motiverat att    friheten och därför att domarjäv alltid beror på
29958: begränsa frimurarordens verksamhet som sådan.           vilket fall som behandlas, finns det inte heller
29959:                                          KK 975/1996 vp                                          5
29960: 
29961: någon grund för att särskilt reglera domarnas      domare är jävig när det med fog kan misstänkas
29962: medlemskap i orden än mindre att göra upp          att hans opartiskhet äventyras i det fall som
29963: förteckningar över domare som hör dit. Jävsbe-     behandlas.
29964: stämmelserna skall ges en allmän form, så att en
29965: 
29966:      Helsingforsden 23 januari 1997
29967: 
29968:                                                                 Justitieminister Kari Häkämies
29969:                                                KK 976/1996 vp
29970: 
29971: Kirjallinen kysymys 976
29972: 
29973: 
29974: 
29975: 
29976:                                       Erkki Pulliainen /vihr: Siirtogeenisen maissin ja soijan maahan-
29977:                                          tuonnista
29978: 
29979: 
29980:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
29981: 
29982:    EU:n komissio on hyväksynyt siirtogeenisen                Lehtitietojen mukaan Itävalta, joka liittyi sa-
29983: soijan ja maissin maahantuonnin unionin alueel-           manaikaisesti Suomen kanssa EU:n jäseneksi,
29984: le. Yhdysvalloissa Monsanto-niminen yhtiö                 onkin jo ehtinyt kieltää siirtogeenisen maissin
29985: tuottaa siirtogeenistä soijaa, johon on siirretty         maahantuonnin. Suomella on perusteita tehdä
29986: bakteeriperäinen geeni, jotta rikkakasvitorjunta          niin sekä siirtogeenisen maissin että vastaavan
29987: olisi tavanomaista helpompaa. Lehtitietojen mu-           soijan osalta. Kumpaakin tultaisiin käyttämään
29988: kaan on mahdollista, että Raision Yhtymä on               Suomessa ainakin eläinten rehuna ja mahdolli-
29989: tuonut Suomeen soijaa, jonka joukossa on tä-              sesti myös suoraan ihmisille tarkoitetuissa ruo-
29990: män yhtiön tuottamaa GMO-soijaa.                          kavalmisteissa.
29991:    Tässä tilanteessa olennaista on, voidaanko ja             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
29992: millä perusteella kieltää GMO-soijan tai -maissin         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29993: tuonti Suomeen. Direktiivin 90/220 (artikla 16)           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29994: mukaanjäsenmaa voi kieltää jo hyväksytyn tuot-            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29995: teen käytön ja myynnin alueellaan, jos sen voi-
29996: daan perustellusti todeta vahingoittavan ympä-                       Aikooko Hallitus kieltää EY:n direk-
29997: ristöä tai ihmisen terveyttä. Geenimuunneltu                     tiivin 90/220 tai jonkin muun EU-säädök-
29998: kasvi on aina potentiaalinen ympäristöongelma,                   sen perusteella siirtogeenisen maissin ja
29999: jolloin se voi olla sitä suoranaisesti tai välillisesti          soijan maahantuonnin Itävallan mallin
30000: myös ihmiselle.                                                  mukaan?
30001: 
30002:       Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1997
30003: 
30004:                                             Erkki Pulliainen /vihr
30005: 
30006: 
30007: 
30008: 
30009: 260017
30010: 2                                           KK 976/1996 vp
30011: 
30012: 
30013: 
30014: 
30015:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
30016:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         olleet käytettävissä tuotetta hyväksyttäessä va-
30017: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          paaseen levitykseen yhteisön alueella.
30018: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Direktiivin 16 artiklaa vastaava turvalauseke
30019: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-        sisältyy rutiininomaisesti lukuisiin EY -säädö k-
30020: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       siin. Uusissa tutkimuksissa tai olemassa olevan
30021: 976:                                                   tiedon uudelleen arvionnissa voi tulla esille seik-
30022:                                                        koja, jotka edellyttävät aikaisemmin markkinoil-
30023:             Aikooko Hallitus kieltää EY:n direk-       le hyväksytyn tuotteen kieltämisen sen mahdolli-
30024:         tiivin 90/220 tai jonkin muun ED-säädök-       sesti aiheuttamien terveydellisten riskien vuoksi.
30025:         sen perusteella siirtogeenisen maissin ja          Itävallan ilmoituksessa kielletään siirtogeeni-
30026:         soijan maahantuonnin Itävallan mallin          sen maissin tuonti direktiivin 16 artiklan nojalla.
30027:         mukaan?                                        Kielto on väliaikainen, ja asiasta päätetään yh-
30028:                                                        teisötasolla kolmen kuukauden kuluessa direk-
30029:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tiivin artiklassa 21 säädetyn menettelyn mukaan.
30030: vasti seuraavaa:                                       Itävallan perustelut kieliolle tutkitaan ja arvioi-
30031:                                                        daan direktiivin edellyttämässä järjestyksessä, ja
30032:     Euroopan unionin komissio hyväksyi markki-         sen jälkeen päätetään, antavatko ne aihetta vas-
30033: noille huhtikuussa 1996 geenitekniikalla muun-         taaviin toimenpiteisiin yhteisötasolla. Jäsenmaat
30034: netun soijapavun sekä joulukuussa 1996 geeni-          osallistuvat päätöksentekoon direktiivin artiklan
30035: tekniikalla muunnetun maissin neuvoston direk-         21 edellyttämässä komiteassa.
30036: tiivin 90/220/ETY mukaan. Soijapavun ja mais-              Suomen geenitekniikkalain (377/1995) 24 ja
30037: sin turvallisuuteen liittyvät asiakirjat tutkittiin    25 §:n mukaan markkinoille hyväksytyn geeni-
30038: komission sekä jäsenvaltioiden asianomaisissa          tekniikalla muunnetun tuotteen väliaikaisesta
30039: viranomaisissa ja toimielimissä. Päätöksetsoijan       kiellosta päättää sosiaali- ja terveysministeriö,
30040: ja maissin markkinoille hyväksymisestä tehtiin         jos tuotteesta voidaan perustellusti arvioida ole-
30041: direktiivin 90/220/ETY edellyttämässä järjestyk-       van haittaa ihmisen terveydelle. Vastaava oikeus
30042: sessä.                                                 on ympäristöministeriöllä, jos tuotteen voidaan
30043:     Direktiivin 90/220/ETY johdannossa Euroo-          perustellusti arvioida aiheuttavan haittaa ympä-
30044: pan yhteisöjen neuvosto katsoo, että kun               ristölle. Geenitekniikalla muunnettujen elintar-
30045: GMO:ta tai GMO-yhdistelmiä sisältävä tuote on          vikkeiden on täytettävä myös elintarvikelaissa
30046: direktiivin mukaan asianmukaisesti hyväksytty          (361/1995) säädetyt yleiset vaatimukset turvalli-
30047: markkinoille, jäsenvaltio ei saa direktiivissä ole-    suudesta. Elintarvikelaki ei vaadi ennakkohy-
30048: viin kysymyksiin liittyvien perustelujen perus-        väksyntää elintarvikkeilta, mutta terveydelle hai-
30049: teella kieltää, rajoittaa tai haitata tuotteeseen      tallisen elintarvikkeen myynti voidaan kieltää
30050: sisältyvän organismin levittämistä alueellaan.         elintarvikelain 5 §:n nojalla. Suomella ei ole esit-
30051: Johdannossa neuvosto edellyttää lisäksi, että on       tää sellaisia tutkimuksia kysymyksessä olevien
30052: käytettävissä turvatoimimenettely, jos käyttöön        soijapavun ja maissin turvallisuudesta, että olisi
30053: liittyy vaara ihmisen terveydelle tai ympäristölle.    perusteltua kieltää kansallisella tasolla ko. tuot-
30054: Näin ollen direktiivin 16 artiklan mukaan jäsen-       teiden maahantuonti.
30055: valtio voi väliaikaisesti rajoittaa tuotteen käyttöä       Hallitus ymmärtää kansalaisten huolen geeni-
30056: tai myyntiä taikka kieltää sen alueellaan, jos sillä   tekniikan käyttöön mahdollisesti liittyvistä hai-
30057: on perusteltua aihetta todeta, että direktiivin        toista ihmisen terveydelle tai ympäristölle.
30058: mukaan asianmukaisesti ilmoitettu ja kirjallisesti     Geenitekniikalla muunnettu soijapapu ja maissi
30059: hyväksytty tuote on vaaraksi ihmisten terveydel-       on kuitenkin hyväksytty markkinoille voimassa
30060: le tai ympäristölle. Jäsenvaltion on tällöin esitet-   olevan yhteisölainsäädännön mukaan. Hallituk-
30061: tävä sellaiset perustelut turvatoimelle,jotka eivät    sella ei ole esittää uusia ihmisen tai ympäristön
30062:                                              KK 976/1996 vp                                              3
30063: 
30064: turvallisuuteen liittyviä perusteita, joiden nojalla    rustelut antavat aihetta kiellon ulottamiseen
30065: voitaisiin käyttää direktiivin 90/220/ETY 16 ar-        koko yhteisön alueelle, hallitus on valmis tuke-
30066: tiklan mahdollisuutta kieltää väliaikaisesti näi-       maan tällaisen päätöksen tekemistä.
30067: den tuotteiden maahantuonti. Jos Itävallan pe-
30068:      Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1997
30069: 
30070:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
30071: 4                                            KK 976/1996 vp
30072: 
30073: 
30074: 
30075: 
30076:                                           Tili Riksdagens Talman
30077: 
30078:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        föra sådana motiverade skyddsåtgärder som inte
30079: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-          stod tili buds när produkten godkändes för fri
30080: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        utsättning inom gemenskapens territorium.
30081: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr             En skyddsk1ausul som motsvarar den i artike1
30082: 976:                                                    16 ingår rutinmässigt i många EU-rättsakter. I
30083:                                                         nya undersökningar eller vid en omvärdering av
30084:            Har Regeringen för avsikt att utgående       redan befintlig kunskap kan det komma fram
30085:         från EG:s direktiv 90/220 eller någon an-       sådana faktorer som förutsätter att en produkt
30086:         nan EU-rättsakt förbjuda importen av            som tidigare har godkänts för marknaden för-
30087:         genetiskt modifierad majs och soja enligt       bjuds tili följd av de hälsorisker den eventuellt
30088:         österrikisk modell?                             medför.
30089:                                                            I den österrikiska anmälan förbjuds importen
30090:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           av genetiskt modifierad majs med stöd av artikel
30091: anföra följande:                                        16. Förbudet är tillfålligt och frågan kommer att
30092:                                                         avgöras på gemenskapsnivå inom tre månader i
30093:    Europeiska unionens kommission godkände i            ~_nlighet med förfarandet i artikel21 i direktivet.
30094: april1996 en genetiskt modifierad sojaböna samt         Osterrikes motiveringar till förbudet undersöks
30095: i december 1996 genetiskt modifierad majs för           och bedöms i den ordning som direktivet förut-
30096: utsläppande på marknaden i enlighet med rådets          sätter, och efter detta bestäms om de föranleder
30097: direktiv 90/220/EEG. De handlingar som gällde           motsvarande åtgärder på gemenskapsnivå. Med-
30098: sojabönans och majsens säkerhet undersöktes av          lemsländerna deltar i beslutsfattandet i den kom-
30099: vederbörande myndigheter och organ inom                 mitte som förutsätts i artikel21 i direktivet.
30100: kommissionen och medlemsländerna. Besluten                 Enligt 24 och 25 §§ i den finska gentekniklagen
30101: om att godkänna att sojan och majsen släpps ut          (377/1995) fattar socia1- och hä1sovårdsministe-
30102: på marknaden fattades i den ordning som förut-          riet bes1ut om att tillfålligt förbjuda en produkt
30103: sätts i direktiv 90/220/EEG.                            som är genetiskt modifierad och som har god-
30104:    I ingressen till direktiv 90/220/EEG anser Eu-       känts för utsläppande på marknaden, om den av
30105: ropeiska gemenskapernas råd att när en produkt,         grundad an1edning kan bedömas medföra olä-
30106: som innehåller GMO eller en kombination av              genheter för människors hälsa. Miljöministeriet
30107: GMO, har blivit vederbörligen godkänd enligt            har motsvarande rätt, om produkten av grundad
30108: detta direktiv för att släppas ut på marknaden,         anledning kan bedömas medföra olägenheter för
30109: bör en medlemsstat inte med åberopande av om-           miljön. Livsmedel som är genetiskt modifierade
30110: ständigheter som rör tillämpningsområdet för            skall också uppfylla de allmänna krav i fråga om
30111: detta direktiv kunna förbjuda, begränsa eller hin-      säkerhet som bestäms i livsmede1slagen (361/
30112: dra utsättning av organismer i produkten inom           1995). Livsmede1slagen kräver inte förhandsgod-
30113: sitt territorium. I ingressen förutsätter rådet dess-   kännande av livsmedel, men försä1jningen av häl-
30114: utom att ett förfarande med säkerhetsåtgärder           sovådliga livsmede1 kan förbjudas med stöd av
30115: måste kunna tillämpas, om utsättningen medför           5 § 1ivsmedelslagen. Finland kan inte uppvisa så-
30116: risker för människors hälsa eller för mi1jön. F ölj-    dana undersökningar om säkerheten hos ifråga-
30117: aktligen kan en medlemsstat enligt artikel 16 i         varande sojaböna och majs att det vore motiverat
30118: direktivet tillfålligt begränsa eller förbjuda an-      att på nationell nivå förbjuda importen av pro-
30119: vändning eller försäljning av en produkt inom sitt      dukterna i fråga.
30120: territorium, om staten har grundad anledning att           Regeringen förstår medborgarnas oro för de
30121: anta att produkten, som har blivit anmä1d och           nackdelar för människors hälsa eller för miljön
30122: som omfattas av ett skriftligt medgivande enligt        som eventuellt sammanhänger med användning-
30123: detta direktiv, utgör en risk för människors hälsa      en av genteknik. Emellertid har sojaböna och
30124: eller för miljön. Medlemsstaten skall härvid an-        majs som är genetiskt modifierade godkänts för
30125:                                            KK 976/1996 vp                                             5
30126: 
30127: marknaden enligt gällande gemenskapslagstift-         importen av dessa produkter kunde utnyttjas.
30128: ning. Regeringen kan inte presentera några nya        Om de österrikiska motiveringarna föranleder en
30129: grunder i anslutning tili människors eller miljöns    utsträckning av förbudet tili hela gemenskapens
30130: säkerhet med stöd av vilka möjligheten i artikel      territorium, är regeringen beredd att understöda
30131: 16 i direktiv 90/220/EEG att tillfålligt förbjuda     att ett sådant beslut fattas.
30132: 
30133:      Helsingforsden 27 januari 1997
30134: 
30135:                                                      Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
30136:                                              KK 977/1996 vp
30137: 
30138: Kirjallinen kysymys 977
30139: 
30140: 
30141: 
30142: 
30143:                                     Esko-Juhani Tennilä /va-r: Syväsenvaaran väestönsuojan rakennus-
30144:                                        töiden käynnistämisestä
30145: 
30146: 
30147:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
30148: 
30149:     Kauppa- ja teollisuusministeriön toimesta tee-     tämisvarojen hallinnoija Tesi eli Teollisuussijoi-
30150: tetystä konsulttiselvityksestä 130/95 ilmenee, että    tusrahasto tai Matkailunkehitys Nordia Oy. Tär-
30151: Joulupukkia voisi laajasti käyttää hyväksi maail-      keää on, että em. 8 milj. markkaa valtion panos-
30152: malla Suomi-kuvan ja suomalaisten tuotteiden           tuksesta löytyy. Investointi- ja kehittämistuki-
30153: markkinoinnin edistämisessä. Joulupukin tode-          päätökset syntynevät luonnollista tietä.
30154: taan ylittävän uskonnolliset, sosiaaliset ja etniset      Rovaniemen maalaiskunta on jättänyt
30155: rajat. Erityistä merkitystä Joulupukilla on Suo-       17.12.1996 työministeriöön Syväsenvaaran väes-
30156: men kaupallisen imagon luomisessa Kaukoidäs-           tönsuojaa koskevan valtionapuhakemuksen.
30157: sä.                                                    Hankkeen kustannusarvio on 26,5 mmk, johon
30158:     Kauppa- ja teollisuusministeriön toimesta laa-     on haettu valtionapua työministeriöitä 10,5
30159: ditussa Suomen matkailustrategiassa vuoteen            mmk. Em. valtionavun määrä perustuu sisä-
30160: 2000 todetaan, että Napapiirille, Rovaniemen           asiainministeriön pelastusosaston kanssa käytyi-
30161: alueelle muodostuneiden joulupukkipalveluiden          hin neuvotteluihin.
30162: yhteyteen tulee aikaansaada Joulumaan keskei-             Sisäasiainministeriön pelastusosasto on pitä-
30163: nen elämyskohde.                                       nyt hanketta erittäin tarpeellisena, mutta minis-
30164:      Lasten Päivän Säätiön ja Rovaseudun alueen        teriöllä ei ole hanketta varten määrärahaa. Kos-
30165: kanssa käynnistettiin välittömästi noin vuosi sit-     ka Syväsenvaaran kalliosuojahankkeella on
30166: ten selvitys yritysmaailman halukkuudesta osal-        edellä kerrotulla tavalla myös erittäin merkittävä
30167:  listua hankkeeseen. Maaliskuussa 1996 valmistui       normaaliajan elinkeino-, matkailu- ja työllisyys-
30168:  kahden englantilaisen konsultin laatima suunni-       vaikutus, on täysin perusteltua, että työministe-
30169:  telma Joulumaailman (Santa World) perustami-          riö osoittaisi em. 10,5 mmk:n valtionavun Sisä-
30170:  sesta Syväsenvaaraan Rovaniemen maalaiskun-           asiainministeriölie osoitettavaksi edelleen Rova-
30171:  taan. Tarvittava kokonaisinvestointi on 40 milj.      niemen maalaiskunnalle Syväsenvaaran väes-
30172:  markkaa.                                              tönsuojan rakentamiseen.
30173:      Hankkeeseen liittyy olennaisena osana Rova-          Joulumaailma-hankkeen nykyisen perustan
30174:  niemen maalaiskunnan toteuttama väestönsuo-           vahvuutta osoittaa se, että aiesopimuksen hank-
30175: ja- ja johtokeskusinvestointi. Väestönsuojan           keen toteuttamisesta allekirjoittivat 19.12.1996
30176:  kustannusarvio on 26,5 mmkjajohtokeskusosan           Lasten Päivän Säätiö, Suomen Posti Oy, Finnair
30177:  kustannusarvio on 21,6 mmk.                           Oy, Lappset Group Oy ja Rovaniemen maalais-
30178:      Hankkeen yritysrahoitusosuus, 20 milj. mark-      kunta.
30179:  kaa, alkaa olla loppusuoralla ja lopullista liike-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
30180:  toimintasuunnitelmaa (business pian) rahoitus-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30181:  hakemuksineen viimeistellään parhaillaan. Ra-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30182:   hoitushakemukset jätetään sisään tammikuun           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30183:  aikana. Valtionosuus 20 milj. markkaa on ylijoh-
30184:   taja Erikssonin (Kauppalehti 2.1.1997) mukaan                 Onko Hallitus valmis nopeuttamaan
30185:   hahmoteltu toteutettavaksi siten, että hankkee-             Joulumaailma-hankkeen toteutumista
30186:   seen myönnetään normaalit investointi- ja kehit-            myöntämällä Syväsenvaaran väestön-
30187:   tämistuet 12 milj. markkaa, minkä lisäksi noin 8            suojan louhintatöiden käynnistämiseen
30188:   milj. markan sijoituksen tekee Valmetin yksityis-           välittömästi työllisyysmäärärahoja?
30189: 
30190:       Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1997
30191: 
30192:                                        Esko-Juhani Tennilä Iva-r
30193:  260017
30194: 2                                        KK 977/1996 vp
30195: 
30196: 
30197: 
30198: 
30199:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
30200: 
30201:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     ensimmamen hakemus saapui työministeriöön
30202: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      16.12.1996. Rovaniemen maalaiskunta on 15.1.
30203: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-   1997 toimittanut uuden hakemuksen, jossa
30204: le jäsenelle kansanedustaja Esko-Juhani Tenni-     hankkeen kustannusarvio on noussut noin 20
30205: län näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       miljoonaa markkaa.
30206: 977:                                                  Työministeriön mielestä hankkeen ajatus on
30207:                                                    hyvä. Sen avulla hyödynnetään louhittavat tilat
30208:          Onko Hallitus valmis nopeuttamaan         rauhanaikaiseen matkailuelinkeinoa edistävään
30209:        Joulumaailma-hankkeen toteuttamista         käyttöön. Työministeriö selvittää ensi tilassa si-
30210:        myöntämällä Syväsenvaaran väestön-          säasiainministeriön, kauppa- ja teollisuusminis-
30211:        suojan louhintatöiden käynnistämiseen       teriön ja valtiovarainministeriön kanssa niiden
30212:        välittömästi työllisyysmäärärahoja?         mahdolliset toimenpiteet ja valmistelee sen jäl-
30213:                                                    keen oman ratkaisunsa. Todettakoon, että kaup-
30214:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       pa- ja teollisuusministeriölle ei ollutjätetty hank-
30215: vasti seuraavaa:                                   keesta hakemusta 15.1.1997 mennessä, jolloin
30216:                                                    työministeriölle oli jätetty jo toinen hakemus.
30217:    Työministeriö on ollut noin vuoden ajan tie-
30218: toinen tämän hankkeen valmisteluista, mutta
30219: 
30220:      Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1997
30221:                                                                   Työministeri Liisa Jaakonsaari
30222:                                            KK 977/1996 vp                                            3
30223: 
30224: 
30225: 
30226: 
30227:                                        Tili Riksdagens Talman
30228: 
30229:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      jekt, men en första ansökan om det inkom till
30230: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       ministeriet först 16.12.1996. Rovaniemi lands-
30231: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-   kommun har 15.1.1997lämnat in en ny ansökan,
30232: damot Esko-Juhani Tennilä undertecknade              där projektets kostnadskalkyl har stigit med cir-
30233: spörsmål nr 977:                                     ka 20 miljoner mark.
30234:                                                         Arbetsministeriet anser att projektiden är god.
30235:           Är Regeringen redo att påskynda ge-        Projektet gör det möjligt att under fredstid an-
30236:        nomförandet av Joulumaailma-projektet         vända dessa utrymmen för ändamål som främjar
30237:        genom att bevilja sysselsättningsanslag       turistnäringen. Arbetsministeriet kommer att så
30238:        för att sprängningsarbeten för ett skydds-    snart som möjligt tillsammans med inrikesminis-
30239:        rum i Syväsenvaara omedelbart skall           teriet, handels- och industriministeriet samt fi-
30240:        kunna inledas?                                nansministeriet utreda vilka eventuella åtgärder
30241:                                                      dessa kommer att vidta, och fattar sedan sitt eget
30242:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        avgörande. Man bör konstatera att tili handels-
30243: anföra följande:                                     och industriministeriet inte hade inlämnats nå-
30244:                                                      gon ansökan om projektet fram tilll5.1.1997, vid
30245:   Arbetsministeriet har redan under ett års tid      viiken tidpunkt det tili arbetsministeriet redan
30246: varit medvetet om förberedelserna för detta pro-     hade inlämnats två ansökningar.
30247: 
30248:      Helsingforsden 21 januari 1997
30249: 
30250:                                                                   Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
30251:                                   KK 978/1996 vp
30252: 
30253: Kirjallinen kysymys 978
30254: 
30255: 
30256: 
30257: 
30258:                           Reijo Kallio /sd: Omaishoitajien vapaa-aika- ja lomajärjestelyistä
30259: 
30260: 
30261: 
30262: 
30263:                            (Kysymyksen 965 yhteydessä)
30264: 
30265: 
30266: 
30267: 
30268:  260017
30269:                                             KK 979/1996 vp
30270: 
30271: Kirjallinen kysymys 979
30272: 
30273: 
30274: 
30275: 
30276:                                    Marjaana Koskinen /sd: Geeniteknologian riskien huomioon otta-
30277:                                       misesta
30278: 
30279: 
30280:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30281: 
30282:     Raision yhtymä on ostanut Yhdysvalloista             Geenimuunneltujen kasvien vaikutuksesta
30283: soijaa,jossa on ilmeisesti 2% geneettisesti muun-     ympäristöön ei vallitse yksimielisyyttä. Usein
30284: neitua soijaa. Geenimuunnellun soijankäyttöä ei       tähdätään geneettisen muuntamisen yhteydessä,
30285: lainsäädännöllisesti ole rajoitettu, tosin EU:n ta-   että viljelyskasvi tehdään torjunta-aineita kestä-
30286: solla kiirehditään lainsäädäntöä geenimuunnel-        väksi. Jos nämä muunnellut kasvit risteytyvät
30287: lun tuotteen merkitsemiseksi. Merkitsemisestä ei      luonnonkasvien kanssa, voi syntyä myrkkyjä
30288: EU:ssa ole vielä päästy yksimielisyyteen. Tuntuu      kestäviä rikkakasvikantoja (esim. geenimuun-
30289: oudolta, että suomalaisella teollisuudella on niin    nettu rapsi),joita ei saada tuhottua. Lopputulok-
30290: kova kiire geenimanipuloitujen tuotteiden mark-       sena on, että kun ratkaistaan yksi ongelma, syn-
30291: kinoille saattamiseksi, ettei voida odottaa piak-     nytetään uusia vielä vaikeampia ongelmia.
30292: koin valmistuvaa kuluttajan kannalta merkittä-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
30293: vää direktiiviä.                                      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30294:     Maa- ja metsätalousvaliokunnassa on maata-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30295: louden kotimaisen tukipaketin yhteydessä pai-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30296: notettu, että kotimaisia, puhtaita (esim. raaka-
30297: aineet geeniteknologiasta vapaita) rehuja suosit-               Mitä aiotaan tehdä,
30298: taisiin.                                                        - että geeniteknologiasta olisi enem-
30299:     Geenimuunnelluista kasveista ja yleensäkin               män ristiriidatonta tutkimustietoa ja että
30300:  geeniteknologiasta on ristiriitaista tutkimustie-           geeniteknologisten tuotteiden kohdalla
30301:  toa. Yleensä Suomessa on tarkkaan tutkittu                  tutkimuslaboratoriona eivät toimisi ih-
30302:  tuotteiden vaikutukset, ennen kuin tuote on                 miset, luonto ja ympäristö;
30303:  päästetty markkinoille. Geeniteknologisten tuot-               - että geeniteknologia nostettaisiin
30304:  teiden kohdalla yleensä tutkimuslaboratoriona               entistä enemmän esille HVK:ssa;
30305:  toimivat ihmiset, luonto ja ympäristö, ja esim.                - että nopeutettaisiin kuluttajien
30306:  geenimuunnellun tuotteen markkinoilta poista-               kannalta merkittävää direktiiviä, joka
30307:  minen tapahtuu ainoastaan, jos on todella perus-            velvoittaa geenimanipuloitujen tuottei-
30308:  teltu syy kieltää tuote hyvin perustellun faktan            den merkitsemistä; sekä
30309:  perusteella. Väliaikainen rajoituskielto on kolme              - että geeniteknologian yhteydessä
30310:  kuukautta (U 220).                                          pohdittaisiin riittävästi sosioekonomista
30311:                                                              näkökulmaa?
30312:       Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1997
30313: 
30314:                                         Marjaana Koskinen /sd
30315: 
30316: 
30317: 
30318: 
30319:  260017
30320: 2                                           KK 979/1996 vp
30321: 
30322: 
30323: 
30324: 
30325:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30326: 
30327:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        aatteeseen ja kattaa koko ketjun tutkimuksesta
30328: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tuotteen markkinoille saattamiseen: eteneminen
30329: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       seuraavaan vaiheeseen edellyttää aina, että edel-
30330: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjaana         lisen vaiheen arviointi osoittaa riittävää turvalli-
30331: Koskisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         suutta. Vastaava eteneruistapa on käytössä myös
30332: n:o 979:                                              useissa muissa maissa, ml. EU-maat sekä USA.
30333:                                                           Tuotteiden markkinoillesaattamisvaiheessa
30334:           Mitä aiotaan tehdä,                         lupahakemukset käsitellään tuotekohtaisesti.
30335:           - että geeniteknologiasta olisi enem-       Käsittely perustuu riippumattomien asiantunti-
30336:        män ristiriidatonta tutkimustietoa ja että     joiden sekä hakijan että muiden maiden viran-
30337:        geeniteknologisten tuotteiden kohdalla         omaisten toimittamasta materiaalista antamiin
30338:        tutkimuslaboratoriona eivät toimisi ih-        lausuntoihin.
30339:        miset, luonto ja ympäristö;                        Koska kysymyksessä on suhteellisen uusi tek-
30340:           - että geeniteknologia nostettaisiin        nologia, ei kaikista siihen mahdollisesti liittyvistä
30341:        entistä enemmän esille HVK:ssa;                riskeistä ole olemassa pitkäaikaista tutkimustie-
30342:           - että nopeutettaisiin kuluttajien          toa. Tätä tietoa karttuu koko ajan, ja sitä hyö-
30343:        kannalta merkittävää direktiiviä, joka         dynnetään, paitsi tutkimuksessa ja tuotekehityk-
30344:        velvoittaa geenimanipuloitujen tuottei-        sessä, myös lainsäädännössä.
30345:        den merkitsemistä; sekä                            Geeniteknologiaan liittyvän tutkimustiedon
30346:           - että geeniteknologian yhteydessä          saattamista suuren yleisön tietoisuuteen vaikeut-
30347:        pohdittaisiin riittävästi sosioekonomista      taa osin alan popularisoinnin vaikeus, osin se
30348:        näkökulmaa?                                    tosiasia, että faktoihin perustuvaa tietoa on vai-
30349:                                                       kea saada tiedotusvälineisiin. Käytettävissä ole-
30350:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           va tutkimustieto ei ole välttämättä ristiriitaista.
30351: taen seuraavaa:                                       Tiedottamisessa ovat kuitenkin korostuneet ris-
30352:                                                       tiriitoja aiheuttavat yksityiskohdat kokonaisuu-
30353:    Geeniteknologiaan liittyvää toimintaa valvo-       den jäädessä vähäisemmälle huomiolle.
30354: taan Suomessa geenitekniikkalain (377/1995) ja            Biotekniikan neuvottelukunnassa on edustet-
30355: -asetuksen nojalla, joiden kautta Suomessa on         tuna biotekniikan valvonnan kannalta keskeiset
30356: saatettu voimaan Euroopan yhteisön geenitek-          viranomaiset sekä kaupan, kuluttajien ja teolli-
30357: niikkaa koskevat direktiivit 90/219/ETY ja 90/        suuden keskeiset järjestöt sekä biotekniikan eri
30358: 220/ETY. Lain tavoitteena on edistää geenitek-        alojen tutkimustoiminta. Neuvottelukunta mm.
30359: niikan turvallista käyttöä ja kehittymistä eetti-     valmistelee geeniteknologiaan liittyvää tiedotus-
30360: sesti hyväksyttävänä tavalla sekä ehkäistä ja tor-    materiaalia, jonka pitäisi olla käytettävissä ke-
30361: jua haitat, joita geenitekniikalla muunnettujen       vään 1997 kuluessa.
30362: organismien käyttö mahdollisesti aiheuttaa ih-            HVK:ssa ei ole otettu esille yksittäisiin tekno-
30363: misen terveydelle, eläimille, ympäristölle ja omai-   logioihin, siis ei myöskään geeniteknologiaan,
30364: suudelle.                                             liittyviä kysymyksiä. On epätodennäköistä, että
30365:    Laki koskee geenitekniikalla muunnettujen          ko. kysymyksiä olisi mahdollista enää tässä vai-
30366: organismien ja niitä sisältävien tuotteiden käyt-     heessa sisällyttää HVK:n asialistalle.
30367: töä, valmistusta, maahantuontia, myyntiä ja               Geenitekniikkaa sovelletaan useiden eri tuot-
30368: muuta markkinoille luovuttamista. Lakia sovel-        teiden kehityksessä tai valmistuksessa: mm. lääk-
30369: letaan myös geenitekniikalla muunnettujen orga-       keet, kemikaalit, elintarvikkeet, rehut, kasvinja-
30370: nismien käsittelyyn tarkoitetun toimitilan käyt-      lostus, sekä humaani- että esim. kasvi- ja eläin-
30371: töönottoon ja toimintaan. Valvovana elimenä           tautien diagnostiikka, tulevaisuudessa myös
30372: toimii sosiaali- ja terveysministeriön yhtydessä      elektroniikan tuotteet. Eri tuoteryhmien osalta
30373: toimiva geenitekniikan lautakunta.                    sovelletaan erilaisia markkinoillehyväksymisme-
30374:    Geenitekniikan valvonta perustuu vaiheperi-        kanismeja. Lisäksi geenitekniikalla muunnettuja
30375:                                           KK 979/1996 vp                                               3
30376: 
30377: organismeja ei ole enää läheskään kaikissa lop-      tusten arviointi on osittain ongelmallista geeni-
30378: putuotteissa.                                        teknologian laajan sovellettavuuden takia. Siksi
30379:    Esimerkiksi lääkkeiden hyväksyntä perustuu        keskustelua tulisikin käydä lähinnä sovellusala-
30380: lääkelakiin ja kemikaalien kemikaalilakiin. Vii-     kohtaisesti.
30381: meaikainen Suomessa käyty keskustelu on liitty-          Hallitus ymmärtää eri tahojen geenitekniik-
30382: nyt geenitekniikan avulla tuotettuihin muuta-        kaan liittyvän huolen. Asiaan liittyvä ongelma-
30383: miin elintarvikeraaka-aineisiin ja niistä valmis-    tiikka on pyritty saattamaan alan tutkijoiden ja
30384: tettuihin tuotteisiin.                               asiantuntijoiden tietoon ja heitä on kehotettu
30385:    Euroopan unionin neuvosto hyväksyi joulu-         entistä tarkemmin ottamaan huomioon työssään
30386: kuussa 1996 ja Europarlamentti tammikuussa           sekä turvallisuuteen liittyvät tekijät että alaan
30387: 1997 uuselintarvikkeita koskevan asetuksen,          liittyvä keskustelu tarve. Tuoteturvallisuutta val-
30388: joka sisältää mm. geenitekniikalla muunnettujen      votaan sekä geenitekniikan lain että tuotekoh-
30389: elintarvikkeiden merkitsemisvelvoitteita ja täten    taisten erityislakien perusteella. Näitä lakeja tar-
30390: selventää tilannetta elintarvikkeiden osalta.        kistetaan tarvittaessa uusimman käytettävissä
30391:    Geeniteknologian sosioekonomisten vaiku-          olevan tiedon perusteella.
30392: 
30393:      Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1997
30394: 
30395:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
30396: 4                                         KK 979/1996 vp
30397: 
30398: 
30399: 
30400: 
30401:                                        Tili Riksdagens Talman
30402: 
30403:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    principen om genteknikens olika skeden och
30404: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      täcker hela kedjan från forskning tilis produkten
30405: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    släpps ut på marknaden: för att man skall kunna
30406: man Marjaana Koskinen undertecknade skriftli-       framskrida tili följande skede förutsätts alltid att
30407: ga spörsmål nr 979:                                 tiliräcklig säkerhet har kunnat påvisas vid be-
30408:                                                     dömningen av föregående skede. Motsvarande
30409:           Vad har man för avsikt att göra           framskridningssätt är i bruk också i flera andra
30410:           - för att åstadkomma mera okontro-        länder, inklusive EU-länderna och USA.
30411:        versiella forskningsdata om gentekniken          1 det skede när produkterna skall släppas ut på
30412:        och för att inte människorna, naturen och    marknaden behandlas tiliståndsansökningarna
30413:        miljön skall fungera som forskningslabo-     produktvis. Behandlingen grundar sig på utlå-
30414:        ratorier för gentekniska produkter,          tanden av oberoende sakkunniga om materia!
30415:           - för att få tili stånd att genteknolo-   som både sökanden och myndigheterna i andra
30416:        gin i högre grad än tidigare tas upp vid     Iänder har tiliställt dem.
30417:        regeringskonferensen,                            Eftersom det är fråga om en relativt ny teknik,
30418:           - för att snabbt få tili stånd ett ur     finns det inte forskningsdata från en längre tid
30419:        konsumentperspektiv viktigt direktiv,        över alla risker som eventuellt sammanhänger
30420:        som förpliktar tili märkning av genmani-     med tekniken. Dessa data ökar hela tiden och de
30421:        pulerade produkter samt                      utnyttjas utöver vid forskning och produktut-
30422:           - för att den socioekonomiska as-         veckling också vid lagstiftning.
30423:        pekten skall bli tillräckligt övervägd i         Möjligheterna att föra ut forskningsdata om
30424:        samband med genteknologin?                   genteknologi tili den breda allmänheten försvå-
30425:                                                     ras delvis av svårigheterna med att popularisera
30426:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       branschen, delvis av det faktum att information
30427: anföra följande:                                    som baserar sig på fakta har svårt att nå ut tili
30428:                                                     medierna. Tillbudsstående forskningsdata är inte
30429:    Den verksamhet som sammanhänger med              nödvändigtvis kontroversiella. Vid informeran-
30430: genteknologin övervakas i Finland med stöd av       det har dock sådana detaljer som är kontroversi-
30431: gentekniklagen (377/1995) och genteknikförord-      ella framhävts på bekostnad av helheten.
30432: ningen, genom vilka Europeiska gemenskapens             1 bioteknikdelegationen ingår representanter
30433: direktiv om genteknik 90/219/EEG och 90/220/        för de myndigheter som är viktiga med tanke på
30434: EEG har trätt i kraft i Finland. Syftet med lagen   tillsynen över biotekniken samt handelns, konsu-
30435: är att främja att gentekniken används säkert och    menternas och industrins centrala organisationer
30436: utvecklas på ett etiskt godtagbart sätt samt att    och forskningsverksamheten på bioteknikens
30437: förhindra och bekämpa de olägenheter som an-        olika områden. Bland de uppgifter som delega-
30438: vändningen av genetiskt modifierade organismer      tionen utför ingår beredningen av informations-
30439: eventuellt har på människans hälsa, på djur, mil-   material om gentekniken, vilket borde finnas att
30440: jö och egendom.                                     tiligå under våren 1997.
30441:    Lagen gäller användning, framställning, im-          Vid regeringskonferensen har inga sådana frå-
30442: port, försäljning och annat utsläppande på mark-    gor tagits upp som anknyter tili enskilda tekni-
30443: naden av genetiskt modifierade organismer och       ker, således inte heller tili gentekniken. Det är
30444: produkter som innehåller sådana. Lagen tilläm-      osannolikt att dylika frågor mera i detta skede
30445: pas också på ibruktagandet av lokaler för hante-    kan inbegripas i regeringskonferensens agenda.
30446: ring av genetiskt modifier.~de organismer och på        Gentekniken tillämpas vid utvecklandet eller
30447: verksamheten vid dem. Overvakande organ är          tillverkningen av flera olika produkter: bl.a.läke-
30448: gentekniknämnden som finns i samband med            medel, kemikalier, livsmedel, foder, växtföräd-
30449: social- och hälsovårdsministeriet.                  ling, diagnostiken över både människosjukdo-
30450:    Tillsynen över gentekniken baserar sig på        mar och t.ex. växt- och djursjukdomar, i framti-
30451:                                           KK 979/1996 vp                                             5
30452: 
30453: den också elektroniska produkter. För olika pro-        Det är delvis problematiskt att bedöma gen-
30454: duktgrupper tillämpas olika mekanismer för           teknikens socioekonomiska effekter tili följd av
30455: godkännande av utsläppandet på marknaden.            genteknikens breda tillämpbarhet. Därför bör
30456: Dessutom ingår genetiskt modifierade organis-        diskussionen främst föras per bransch där till-
30457: mer ju inte alls i alla slutprodukter.               lämpningarna förekommer.
30458:    Tili exempel godkännandet av läkemedel ba-           Regeringen förstår den oro för gentekniken
30459: serar sig på läkemedelslagen och av kemikalier på    som har förekommit på olika håll. Den proble-
30460: kemikalielagen. Den senaste tidens debatt här i      matik som sammanhänger med frågan har man
30461: Finland har gällt några livsmedelsråvaror som        försökt delge forskarna och de sakkunniga i
30462: har producerats med genteknik och produkter          branschen och de har uppmanats att i sitt arbete
30463: som har tillverkats av dessa.                        noggrannare än tidigare beakta både faktorer
30464:    Europeiska unionens råd godkände i decem-         som sammanhänger med säkerheten och det be-
30465: ber 1996 och Europaparlamentet i januari 1997        hov av debatt som ansluter sig till området. Pro-
30466: en förordning om nya livsmedel, som bl.a. inne-      duktsäkerheten övervakas både utgående från
30467: håller skyldigheter att märka genetiskt modifie-     gentekniklagen och produktvisa speciallagar.
30468: rade livsmedel, och som följaktligen klargör         Dessa lagar justeras vid behov utgående från den
30469: situationen för livsmedlens del.                     fårskaste kunskap som finns att tillgå.
30470:      Helsingforsden 29 januari 1997
30471: 
30472:                                                     Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
30473:                                            KK 980/1996 vp
30474: 
30475: Kirjallinen kysymys 980
30476: 
30477: 
30478: 
30479: 
30480:                                   Olavi Ala-Nissilä /kesk: Yksityisteitä koskevasta arvonlisäverosta
30481: 
30482: 
30483: 
30484:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30485: 
30486:     Valtion vuoden 1996 talousarvioehdotuksessa      tiehoitokuntien suora kustannus ja toisaalta tulo
30487: ei ollut lainkaan määrärahaa yksityisteitä varten.   valtiolle. Asia on korjattavajoko arvonlisävero-
30488: Tämän vuoden talousarvioon sisältyy 30 miljoo-       lakia muuttamalla tai yksityisteiden avustuksia
30489: nan markan määräraha eduskunnassa tehdyn li-         merkittävästi korottamalla.
30490: säyksen jälkeen. Määräraha on täysin riittämä-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
30491: tön yksityisteiden määrään ja merkitykseen näh-      jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
30492: den. Yksityisteiden ylläpito jää teiden varrella     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30493: olevien asukkaiden ja kuntien kustannettavaksi.      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30494: Näin on erityisesti asianlaita nyt, kun palvelui-
30495: den tultua arvonlisäverotuksen piiriin tiehoito-              Aikooko Hallitus muuttaa arvonlisä-
30496: kuntien kustannukset ovat lisääntyneet usealla              verolakia tiehoitokuntien maksaman ar-
30497: kymmenellä miljoonalla markalla.                            vonlisäveron osalta tai aikooko Hallitus
30498:     Tiehoitokunnat eivät ole arvonlisäverovelvol-           korjata asiantilan osoittamalla riittävän
30499: lisia eivätkä ne voi veroa vähentää. Vero on siten          määrärahan yksityisteiden ylläpitoon?
30500: 
30501:      Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1997
30502: 
30503:                                        Olavi Ala-Nissilä /kesk
30504: 
30505: 
30506: 
30507: 
30508:  260017
30509: 2                                         KK 980/1996 vp
30510: 
30511: 
30512: 
30513: 
30514:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
30515: 
30516:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Koska tiekunta rinnastetaan arvonlisävero-
30517: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       tuksessa lopulliseen kuluttajaan, joutuvat tie-
30518: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     kunnat hankkimaan toiminnassaan käyttämän-
30519: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Olavi Ala-     sä tavarat ja materiaalin verollisina ilman vähen-
30520: Nissilän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       nysoikeutta.
30521: n:o 980:                                               Tiekuntien kohtelu on arvonlisäverotuksen
30522:                                                     yleisten periaatteiden mukainen ja vastaa edellä
30523:          Aikooko Hallitus muuttaa arvonlisä-        mainitun arvonlisäverodirektiivin mukaista käy-
30524:        verolakia tiehoitokuntien maksaman ar-       täntöä. Tämän vuoksi arvonlisäverolain muut-
30525:        vonlisäveron osalta tai aikooko Hallitus     taminen siten, että tiekuntien ostamat palvelut
30526:        korjata asiantilan osoittamalla riittävän    säädettäisiin arvonlisäverottomiksi, ei ole perus-
30527:        määrärahan yksityisteiden ylläpitoon?        teltua.
30528:                                                        Mitä tulee yksityisteiden avustusten korotuk-
30529:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        seen, valtiovarainministeriö toteaa, että edus-
30530: vasti seuraavaa:                                    kunta on myöntänyt vuoden 1997 talousarvion
30531:                                                     momentille 31.99.50 yksityisteiden harkinnanva-
30532:    Mitä tulee arvonlisäveroa koskevaan kysy-        raista valtionavustusta 30 miljoonaa markkaa.
30533: myksen osaan, arvonlisäverotuksessa sovellet-       Avustuksen maksaa liikenneministeriön alainen
30534: tavan veropohjan laajuudesta on säädetty Suo-       tiehallinto tiekuntien hakemusten perusteella.
30535: mea sitovasti Euroopan yhteisön kuudennessa         Liikenneministeriö valmistelee ehdotuksensa
30536: arvonlisäverodirektiivissä (77/388/ETY). Suomi      vuoden 1998 talousarvioehdotukseen ja selvittää
30537: ei voi kansallisin päätöksin supistaa direktiivin   siinä yhteydessä mahdollisuudet yksityisteiden
30538: mukaista veropohjaa.                                avustamiseen.
30539: 
30540:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1997
30541: 
30542:                                                                                Ministeri Arja Alho
30543:                                             KK 980/1996 vp                                           3
30544: 
30545: 
30546: 
30547: 
30548:                                         Tili Riksdagens Talman
30549: 
30550:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Eftersom ett väglag vid mervärdesbeskatt-
30551: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        ningen jämställs med den slutliga konsumenten,
30552: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      måste väglagen på de varor och materia! som de
30553: man Olavi Ala-Nissilä undertecknade spörsmål          skaffar för sin verksamhet betala skatt som utan
30554: nr 980:                                               avdragsrätt.
30555:                                                          Behandlingen av väglagen följer de allmänna
30556:           Ämnar Regeringen ändra mervärdes-           principerna för mervärdesbeskattning och mot-
30557:        skattelagen vad gäller den mervärdes-          svarar praxis enligt nämnda mervärdesskattedi-
30558:        skatt som väglagen betalar eller ämnar         rektiv. Därför är det inte motiverat att ändra
30559:        Regeringen ändra sakförhållandet ge-           mervärdesskattelagen så att den service som väg-
30560:        nom att anvisa ett tillräckligt stort anslag   lagen köper blir mervärdesskattefri.
30561:        för underhåll av privata vägar?                   När det gäller en höjning av understöden för
30562:                                                       privata vägar framhåller finansministeriet att
30563:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         riksdagen under moment 31.99.50 i budgeten för
30564: anföra följande:                                      1997 har beviljat 30 milj. mk i statsunderstöd
30565:                                                       enligt prövning. Vägförvaltningen, som är un-
30566:    Beträffande dendel av spörsmålet som gäller        derställd trafikministeriet, betalar understödet
30567: mervärdesskatt har omfattningen av det skatte-        på grundval av ansökan. Trafikministeriet bere-
30568: underlag som tillämpas vid mervärdesbeskatt-          der sitt förslag med tanke på budgetpropositio-
30569: ningen på ett för Finland bindande sätt bestämts      nen för 1998 och utreder i samband därmed möj-
30570: i Europeiska gemenskapens sjätte mervärdes-           ligheterna att understöda privata vägar.
30571: skattedirektiv (77/388/EEG). Finland kan inte
30572: genom nationella beslut minska det skatteunder-
30573: lag som avses i direktivet.
30574: 
30575:      Helsingfors den 3 februari 1997
30576: 
30577:                                                                                 Minister Arja Alho
30578:                                            KK 981/1996 vp
30579: 
30580: Kirjallinen kysymys 981
30581: 
30582: 
30583: 
30584: 
30585:                                   Klaus Bremer /r: Helsingissä pidettävän kolmannen yleiseurooppa-
30586:                                       laisen kuljetuskonferenssin valmistelusta
30587: 
30588: 
30589:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30590: 
30591:    Suomi sijaitsee EU:n kaukaisimmassa koillis-      taviin, kuljetuselinkeinojen osa-alueita käsittele-
30592: kolkassa. Sen tuotteiden hintoihin on lisättävä      viin konferensseihin (mm. Budapest, Arkangeli,
30593: 15% kuljetuskustannuksia suurilla ED-markki-         Berliini) on toivottu eurooppalaisten parlament-
30594: noilla siinä missä keski- ja eteläeurooppalaisten    tien vahvaa osallistumista. Kolmas yleiseuroop-
30595: kilpailijoiden tuotteissa on vain 5 % kuljetuskus-   palainen kuljetuskonferenssi Helsingissä tulee
30596: tannuksia. Samalla EU tähyää koillisväylän ja        tekemään suuren yhteenvedon,ja siinä myös suo-
30597: Arkangelin käytävän avaamiseen ja Barentsin          malaisten kansanedustajien panos tulee olemaan
30598: meren ja Venäjän pohjoisimpien osien sekä Itä-       ensiarvoisen tärkeä annettavan julistuksen yksi-
30599: meren alueen hyödyntämiseen.                         tyiskohtien muotoutumiselle ja koko Suomen
30600:    Em. seikat nostavat Suomen kuljetuselinkei-       kuljetuselinkeinojen kansainväliselle kilpailuky-
30601: nojen kilpailukyvyn avainasemaan.                    vylle tulevaisuudessa.
30602:    Kuljetuselinkeinojen (maa-, meri- ja ilmakul-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
30603: jetukset) kilpailukyvyn avainasioista päätetään      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30604: ns. yleiseurooppalaisissa kuljetuskonferensseis-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30605: sa. Ensimmäinen, Prahan julistus, annettiin          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30606: 31.10.1991. Toinen, Kreetan julistus, annettiin
30607:  16.3.1994. Molemmat periaatejulistukset johta-                 Miksi kansanedustajillemme ja erityi-
30608: vat mm. IRU-konferenssin (Budapest 23.-                      sesti liikennevaliokunnan jäsenille ei ole
30609:  25.5.1996), Barentsin konferenssin (Arkangeli               annettu tietoja enempää Kreetasta Hel-
30610:  10.9.1996) ja 3. Itämeren- sekä ETMK-konfe-                 sinkiin johtavista kuljetusalan välikon-
30611:  renssin (Berliini 21.-22.4.1997) kautta kolman-             ferensseista kuin ratkaisevan tärkeästä
30612:  nen periaatejulistuksen antamiseen kolmannessa              Helsingin konferenssistakaan, ja
30613:  yleiseurooppalaisessa      kuljetuskonferenssissa              mitä Hallitus aikoo tehdä saattaakseen
30614:  Helsingissä 23.-25.6.1997.                                  Helsingin konferenssin merkityksen Suo-
30615:     Tietämäni mukaan Kreetasta Helsinkiin joh-               men kannalta kansanedustajien tietoon?
30616: 
30617:      Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 1997
30618: 
30619:                                            Klaus Bremer /r
30620: 
30621: 
30622: 
30623: 
30624:  260017
30625: 2                                           KK 981/1996 vp
30626: 
30627: 
30628: 
30629: 
30630:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30631: 
30632:    Valtiopäiväjätjestyksen 37 §:n 1 momentissa        pien yleiseurooppalaisten liikennekonferenssien,
30633: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         Prahan 1991 ja Kreetan 1994, aloittaman yleiseu-
30634: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       rooppalaisen liikennepolitiikan täsmentäminen
30635: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-       ja toisaalta tulevien vuosien polttavien liikenne-
30636: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        ja kuljetusongelmien hahmottaminen ja ratkai-
30637: 981:                                                  sujen löytäminen.
30638:                                                           Suomelle kolmannen liikennekonferenssin
30639:           Miksi kansanedustajillemme ja erityi-       järjestäminen tarjoaa mahdollisuuden edistää
30640:        sesti liikennevaliokunnan jäsenille ei ole     mm.:
30641:        annettu tietoja enempää Kreetasta Hel-             -Suomen asemaa Pohjois-Euroopan liiken-
30642:        sinkiin johtavista kuljetusalan välikon-       ne- ja kehittämiskeskuksena
30643:        ferensseista kuin ratkaisevan tärkeästä            -Suomen kuljetusteollisuuden kansainvälis-
30644:        Helsingin konferenssistakaan, ja               tä kilpailukykyä
30645:           mitä Hallitus aikoo tehdä saattaakseen          - harvaan asutun maan liikenteellisten eri-
30646:        Helsingin konferenssin merkityksen Suo-        tyispiirteiden ja ratkaisujen ymmärtämistä
30647:        men kannalta kansanedustajien tietoon?             - Suomen korkeatasoisen liikenteen telema-
30648:                                                       tiikan esittämistä
30649:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              -Uuden Euro-Arktisen väylän esilletuomis-
30650: vasti seuraavaa:                                      ta.
30651:                                                           Liikenneministeriö toteaa, että konferenssin
30652:     Euroopan parlamentti ja EY:n komissio             järjestävät Euroopan parlamentti ja EY :n komis-
30653: järjestävät Suomen liikenneministeriön kutsusta       sio. Euroopan parlamentin asettama konferens-
30654: ja läheisessä yhteistyössä liikenneministeri-         sin johtoryhmä valmistelee konferenssia. Suo-
30655: neuvoston puheenjohtajiston ja talous- ja sosiaa-     mea edustavat johtoryhmässä liikenneministe-
30656: likomitean sekä YK:n Euroopan talouskomis-            riön edustajan lisäksi tällä hetkellä Euroopan
30657: sion ja Euroopan liikenneministerikonferenssin        parlamentin jäsenet Paasio ja Väyrynen.
30658: (CEMT) kanssa kolmannen yleiseurooppalaisen               Yleiseurooppalaisen       liikennekonferenssin
30659: liikennekonferenssin 23.-25.6.1997 Helsingissä        päätteeksi hyväksytään Helsingin päätösasia-
30660: Finlandia-talolla.                                    kirja, jossa määritellään yleiseurooppalaisen lii-
30661:     Euroopan parlamentti hyväksyi liikennemi-         kennepolitiikan painopisteet ja toimintaperiaat-
30662: nisteriön kutsun järjestää konferenssi Helsingis-     teet lähivuosiksi.
30663: sä Finlandia-talolla virallisesti vasta 28.11.1996        Liikenneministeriö pitää tärkeänä, että Suo-
30664: pidetyssä istunnossaan.                               men eduskunta ja erityisesti sen liikennevalio-
30665:     EU:n liikenneministerineuvoston virallisessa      kunta osallistuu erityisesti liikennekonferenssin
30666: istunnosssa 12.-13.12.1996 komissaari Kin-            päätösasiakirjan valmisteluun.
30667: nock esitteli kolmannen yleiseurooppalaisen lii-          Liikenneministeriön tarkoituksena on infor-
30668: kennekonferenssin alustavan päiväjärjestyksen         moida liikennevaliokuntaa yleiseurooppalaises-
30669: ja ohjelman liikenneministerineuvostolle.             ta liikennekonferenssista ja päätösasiakirjan val-
30670:     Konferenssiin osallistuvat Euroopan maiden        mistelusta valiokunnan tulevan Brysselin vierai-
30671: liikenneministerit ja joukko parlamentaarikkoja       lun yhteydessä maaliskuun alussa. Tällöin mm.
30672: sekä liikennealan kansainvälisten jätjestöjen, alan   liikennevaliokunnan jäsenille tarjoutuu tilaisuus
30673: teollisuuden ja kansainvälisten rahoituslaitosten     esittää näkemyksensä päätösasiakirjan sisällöstä
30674: edustajia, yhteensä noin 800-1 000 henkeä.            ja yleiseurooppalaisen liikennepolitiikan tulevis-
30675:     Helsingissä järjestettävä kolmas yleiseuroop-     ta painopisteistä.
30676: palainen liikennekonferenssi on merkittävä kan-           Liikenneministeriö toteaa, että liikennevalio-
30677: sainvälinen liikennepoliittinen tapahtuma. Kon-       kunnan kaikki jäsenet kutsutaan yleiseurooppa-
30678: ferenssin päätavoitteena on toisaalta aikaisem-       laiseen liikennekonferenssiin 23.-25.6.1997.
30679:                                           KK 981/1996 vp                                           3
30680: 
30681:    Liikenneministeriö toteaa lisäksi, että Euroo-             renssia koskeva kirje toimitettu valio-
30682: pan parlamentin liikenne- ja turismivaliokunnan               kunnan sihteerille.
30683: tarkoituksena on järjestää huhtikuussa 1997         10.9.1996 Yleiseurooppalaisen liikennekonfe-
30684: yleiseurooppalaista konferenssia valmisteleva                 renssin johtoryhmän puheenjohtaja,
30685: kokous, johon kutsutaan kansallisten parla-                   Euroopan parlamentin jäsen Giint-
30686: menttien liikennevaliokuntien edustajia.                      her Liittge informoinut liikenneva-
30687:    Liikenneministeriö toteaa lopuksi, että edus-              liokunnan puheenjohtaja Saapunkia
30688: kuntaa ja sen liikennevaliokuntaa on aikaisem-                konferenssista.
30689: min informoitu konferenssista mm. liikennemi-       25.9.1996 Konferenssin johtoryhmän puheen-
30690: nisteriön ja liikennevaliokunnan yhteisissä ta-               johtajien Liittgen ja Hahnin allekir-
30691: paamisissa sekä lisäksi seuraavasti:                          joittama ensimmäinen virallinen il-
30692:                                                               moitus konferenssin järjestämisestä
30693: 28.8.1996 Liikenneministeriön kansliapäälli-                  lähetetty eduskunnan puhemiehelle.
30694:           kön allekirjoittama Iiikennekonfe-
30695: 
30696:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1997
30697: 
30698:                                                              Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
30699: 4                                           KK 981/1996 vp
30700: 
30701: 
30702: 
30703: 
30704:                                          Tili Riksdagens Talman
30705: 
30706:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       och Kreta 1994 och dels att skissera och finna
30707: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         lösningar på de kommande årens brännande tra-
30708: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       fik- och transportproblem.
30709: man Klaus Bremer undertecknade spörsmål nr                För Finland erbjuder arrangerandet av den
30710: 981:                                                   tredje paneuropeiska trafikkonferensen möjlig-
30711:                                                        heten att befrämja bl.a.
30712:           Varför har inte riksdagsmännen eller            - Finlands position som Nord-Europas tra-
30713:        speciellt trafikutskottets medlemmar in-        fik- och utvecklingscentrum
30714:        formerats om transportsektorns mellan-             - Finlands internationella transportpolitiska
30715:        konferenser från Kreta tili Helsingfors         konkurrensförmåga
30716:        eller den avgörande viktiga Helsingfors-           - förståelsen för trafikpolitiska särdrag och
30717:        konferensen, och                                lösningar i ett glesbefolkat land
30718:           vad avser Regeringen göra för att att           - presentationen av Finlands framstående
30719:        bringa Helsingfors-konferensens betydel-        telematik inom trafikens område
30720:        se för Finland tili riksdagsmedlemmarnas           - presenterandet av den nya Euro-Arktiska
30721:        vetskap?                                        leden.
30722:                                                           Trafikministeriet konstaterar att konfersen
30723:   Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-           anordnas av Europaparlamentet och kommissio-
30724: samt följande:                                         nen. Den av Europaparlamentet tillsatta led-
30725:                                                        ningsgruppen för konferensen bereder konfe-
30726:    Europaparlamentet och kommissionen an-              rensen. Finland representeras i ledningsgruppen
30727: ordnar på inbjudan av Finlands trafikminister          av en representant för trafikministeriet och av
30728: och i nära samarbete med EU :s trafikministerråd       Europaparlamentets ledamöter Paasio och Väy-
30729: och EU:s ekonomiska- och sociala kommitte              rynen.
30730: (ECOSOC) och FN :s Ekonomiska Kommission                  Som avslutning på den paneuropeiska trafik-
30731: för Europa och den europeiska trafikminister-          konferensen antas en slutdeklaration, i vilken
30732: konferensen (ECMT) den tredje paneuropeiska            definieras de kommande årens paneuropeiska
30733: trafikkonferensen 23-25.6.1997 i Helsingfors           trafikpolitiska tyngdpunkter och verksamhets-
30734: i Finlandia-huset.                                     principer.
30735:    Europaparlamentet godkände trafikministe-              Trafikministeriet anser det vara viktigt att
30736: riets inbjudan att anordna konferensen i Helsing-      Finlands riksdag och speciellt dess trafikutskott
30737: fors i Finlandia-huset officiellt först 28.11.1996 i   deltar speciellt i beredningen av slutdeklaration-
30738: plenarförsamlingens möte.                              ens utformning.
30739:    1 EU:s trafikministerråds officiella möte 12-          Trafikministeriet avser att informera trafikut-
30740: 13.12.1996 presenterade kommissarie Kinnock            skottet om den paneuropeiska trafikonferensen
30741: den tredje paneuropeiska trafikkonferensens pre-       och beredningen av deklarationen i samband
30742: liminära agenda och program för ministerrådet.         med trafikutskottets besök i Bryssel i början på
30743:    1 konferensen deltar europeiska trafikminist-       mars 1997. Trafikutskottets medlemmar har då
30744: rar och parlamentariker, representanter för tra-       möjlighet att framföra sina synpunkter på dekla-
30745: fiksektorns internationella organisationer, sek-       rationens innehåll och på tyngdpunkterna i den
30746: torns industri och internationella finansierings-      framtida paneuropeiska trafikpolitiken.
30747: institutioner, sammanlagt ungefår 800-1 000               Trafikministeriet konstaterar att trafikutskot-
30748: personer.                                              tets alla medlemmar kommer att inbjudas till
30749:    Den tredje paneuropeiska trafikkonferensen          trafikkonferensen 23-25.6.1997.
30750: som anordnas i Helsingfors är en betydelsefull            Trafikministeriet konstaterar vidare att Euro-
30751: internationell trafikpolitisk händelse. Konferen-      paparlamentets trafik- och turismutskott avser
30752: sens huvudsyfte är dels att precisera de tidigare      att anordna i april 1997 en förberedande konfe-
30753: paneuropeiska trafikkonferenserna i Prag 1991          rens för Helsingforskonferensen, till vilken in bju-
30754:                                           KK 981/1996 vp                                           5
30755: 
30756: des representanter för de nationella parlament-     10.9.1996 Ordförande för styrgruppen för den
30757: ens trafikutskott.                                            paneuropeiska        trafikkonferensen
30758:    Trafikministeriet konstaterar avslutningsvis               och medlemmen i Europaparlamen-
30759: att riksdagen och dess trafikutskott har tidigare             tet Giinther Liittge informerat trafik-
30760: informerats om konferensen i gemensamma dis-                  utskottets ordförande Saapunki om
30761: kussioner mellan trafikministeriet och trafikut-              konferensen.
30762: skottet och vidare bl.a. på följande sätt           25.9.1996 Det första officiella meddelandet om
30763:                                                               konferensen undertecknat av styr-
30764: 28.8.1996 Brev avseende trafikkonferensen som                 gruppens ordföranden Liittge och
30765:           undertecknats av trafikministeriets                 Hahn och tillställts riksdagens tal-
30766:           kanslichef som tillställts utskottets               man.
30767:           sekreterare.
30768: 
30769:      Helsingfors den 3 februari 1997
30770: 
30771:                                                                 Trafikminister Tuula Linnainmaa
30772:                                              KK 982/1996 vp
30773: 
30774: Kirjallinen kysymys 982
30775: 
30776: 
30777: 
30778: 
30779:                                     Klaus Bremer /r: Ilmailulaitoksen menettelystä erään lupa-asian
30780:                                         käsittelyssä
30781: 
30782: 
30783:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
30784: 
30785:    Konepaja Olavi Mäkinen anoi 5.12.1996 lu-           toksen hyväksymä riippuvan kuorman kelpuu-
30786: paa nostaa omistamailaan helikopterilla, jonka         tus.
30787: ohjaajalla on ansiolentäjän lupakirja sekä asian-         Johdonmukaisuuden vuoksi Ilmailulaitoksen
30788: mukainen riippuvan kuorman kelpuutus, työ-             valvojan, liikenneministeriön, olisi estettävä
30789: maaliaan IVOn voimalaitoksella 9.12.1996 urak-         myös mm. elokuvayhtiöltä omistamansa linja-
30790: kaansa kuuluvan 300 kg painavan palkin voima-          auton käyttö näyttelijöiden ja kameroiden ym.
30791: laitoksen piipun päähän noudattaen ilmailumää-         kuljettamiseen, vaikka linja-auton kuljettajalla
30792: räyksen OPS M 4-2 vaatimuksia.                         olisi linja-auton ammattimaiseen kuljettamiseen
30793:    Ilmailulaitos vastasi 8.12. 1996 jaostopäällik-     oikeuttava ajolupa,jne. Vähintään olisi vaaditta-
30794: kö Ilkka Aittolan allekirjoituksella:                  va selvitys kuljettajan ajokokemuksesta, selvitys
30795:     1) Kuka toimii ohjaajana ja millainen koke-        avustaville henkilöille annetuista ohjeista ja me-
30796: mus hänellä on riippuvan kuorman kuljetuksista         nettelytavoista, luettelo avustajista ajotehtäväs-
30797:     2) Tarkat ohjeet ja menettelytavat avustaville     sä sekä vaatimus liikennesäännöissä annettujen
30798: henkilöille                                            määräysten noudattamisesta!
30799:     3) Ketkä toimivat avustajina nostotöissä              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
30800:     4) Lisäksi on noudatettava OPS M 4-2 mää-          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30801: räyksiä.                                               nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30802:     Asiaa hoitaa tarkastaja R. Munukka,joka on         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30803:  paikalla 10.12.1996.
30804:     Em. vastauksessa suhtaudutaan välinpitämät-                   Toimiko Ilmailulaitos Hallituksen
30805:  tömästi siihen, että tarkastaja Munukka on pai-               mielestä esimerkiksi kuvatussa tapauk-
30806:  kalla vasta päivää sen jälkeen, kun nostotyö olisi            sessa asiallisesti sekä omien sääntöjensä
30807:  pitänyt suorittaa. Samalla estetään urakoitsijaa              ja perustehtävänsä mukaisesti suomalais-
30808:  käyttämästä omistamaansa nostotyökalua (heli-                 ta ilmailua ja siihen liittyvää elinkeinon-
30809:  kopteri OH-HMO), vaikka a) työkalu on Ilmai-                  harjoittamista edistävästi, ja
30810:  lulaitoksen katsastama ja hyväksymä ko. tehtä-                   noudatetaanko millään muulla liiken-
30811:  vään, b) työn suorittajana toimii lentäjä, jolla on           neministeriön valvomalla kuljetusalalla
30812:  ko. työkalun edellyttämä tyyppikoulutus ja kel-               samanlaista hallintomenettelytapaa?
30813:  puutus, c) ansiolentäjän lupakirja, d) Ilmailulai-
30814: 
30815:       Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 1997
30816: 
30817:                                              Klaus Bremer /r
30818: 
30819: 
30820: 
30821: 
30822:  !60017
30823: 2                                          KK 982/1996 vp
30824: 
30825: 
30826: 
30827: 
30828:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30829: 
30830:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Ilmailulaitokselle vasta torstaina 5.12.1996 klo
30831: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        13.55. Ilmailulaitokselle jäi siten ennen maanan-
30832: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      taina aiottua nostotyön aloittamista varsin lyhyt
30833: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-      aika lupahakemuksen käsittelylle, koska hake-
30834: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       muksenjättämistä seuraava päivä oli itsenäisyys-
30835: 982:                                                 päivä ja senjälkeen oli viikonloppu. Ilmailulaitos
30836:                                                      käsitteli yhtiön hakemuksen niinjoutuisasti kuin
30837:           T oimiko Ilmailulaitos Hallituksen         käytännössä vain oli mahdollista ja totesi hake-
30838:        mielestä esimerkiksi kuvatussa tapauk-        muksen puutteelliseksi. Ilmailumääräyksen OPS
30839:        sessa asiallisesti sekä omien sääntöjensä     M1-23 kohdassa 5 on selkeästi todettu, mitä lu-
30840:        ja perustehtävänsä mukaisesti suomalais-      pahakemuksessa on selvitettävä ja mitä siitä on
30841:        ta ilmailua ja siihen liittyvää elinkeinon-   ilmettävä.
30842:        harjoittamista edistävästi, ja                   Todettuaan puutteet Konepaja Olavi Mäki-
30843:           noudatetaanko millään muulla liiken-       nen Oy:n lupahakemuksessa Ilmailulaitos pyysi
30844:        neministeriön valvomalla kuljetusalalla       maanantaina 9.12.1996 heti aamulla telefaxilla
30845:        samanlaista hallintomenettelytapaa?           yhtiöltä asiallisesti niitä edellä mainitun ilmailu-
30846:                                                      määräyksen nojalla vaadittavia selvityksiä, jotka
30847:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         hakemuksesta puuttuivat. Ilmailulaitoksen pyy-
30848: vasti seuraavaa:                                     tämän selvityksenjälkeen Konepaja Olavi Mäki-
30849:                                                      nen Oy ei enää lähestynyt lupa-asiassa Ilmailulai-
30850:    Ilmailulaitos on antanut liikenneministeriölle    tosta, joten Ilmailulaitos oletti yhtiön jättäneen
30851: asiasta seuraavan sisältöisen selvityksen.           hakemusasian sillensä. Siinä tilanteessa ei ollut
30852:    Ilma-aluksella tehtävät erikoistyöt, joihin       perusteltua eikä hyvän hallintomenettelyn mu-
30853: ilma-aluksella suoritettava nostotyö kuuluu,         kaista tehdä hakemuksen hylkäävää päätöstä,
30854: vaativat ilmailulain (281/1995) 63 §:n nojalla 11-   koska asia oli hakemuksen puutteellisuuden
30855: mailulaitoksen luvan. Ilmailulain 65 §:n nojalla     vuoksi keskeneräinen ja hakijalle on varattava
30856: Ilmailulaitos on puolestaan ilmailumääräyksellä      tilaisuus täydentää hakemusta. Jos Ilmailulaitos
30857: OPS M1-23 antanut tarkemmat määräykset               olisi saanut yhtiöltä pyydetyn hakemuksen täy-
30858: ilma-aluksella tehtävistä erikoistöistä. Riippu-     dennyksen, Ilmailu1aitoksella olisi luonnollisesti
30859: van kuorman kuljetuksesta helikopterilla, kuten      asian kiireellisyyden ymmärtäen ollut valmiuksia
30860: nyt kyseessä olevassa tapauksessa oli tarkoitus      tehdä päätöksensä nopeasti.
30861: suorittaa, on määräykset ilmailumääräyksessä             Kansanedustaja Bremerin kirjallisessa kysy-
30862: OPS M4-2.                                            myksessään esittämistä käsityksistä huolimatta
30863:    Säätämällä nostotyöt lupamenettelyn piiriin       tässä asiassa oli kysymys yksinkertaisesti sen pe-
30864: myös yksityislentotoiminnassa on haluttu var-        rusvaatimuksen täyttämisestä, että hakemukses-
30865: mistaa tällaisten vaativien töiden turvallisuus ja   sa tulee olla määräysten mukaiset selvitykset.
30866: valvonta. Nostotyö on tavanomaista lentotoi-         Tämän vaatimuksen noudattaminen ei saa olla
30867: mintaa riskialttiimpaa lentotyötä, jossa riski       riippuvainen kulloisistakin olosuhteista, hakijan
30868: kohdistuu nostotyössä mukana oleviin ja myös         kiireestä tai olla toissijainen muihin mahdollisiin
30869: sivullisiin. Voidakseen täyttää valvontatehtä-       tavoitteisiin tai pyrkimyksiin nähden. Myöskään
30870: vänsä Ilmailulaitoksen on varmistuttava, että        yhdenvertaisen kohtelun periaatteen noudatta-
30871: työtä tekemässä ovat ammattitaitoiset henkilöt       minen ei salli poikkeuksien myöntämistä jollekin
30872: ja että tarvittaviin varotoimiin mahdollisten va-    hakijalle samalla, kun toisilta vaaditaan mää-
30873: hinkojen estämiseksi on ryhdytty.                    räysten mukaista menettelyä.
30874:    Konepaja Olavi Mäkinen Oy:n telefaxilla               Ottaen huomioon hakemuksen myöhäisen
30875: Ilmailulaitokselle lähettämän hakemuksen mu-         jättöajankohdan Ilmailulaitos pitää jossain mää-
30876: kaan palkin nostotyö olisi pitänyt suorittaa maa-    rin epäuskottavana, että se olisi saanut täydenne-
30877: nantaina 9 .12.1996. Yhtiö toimitti hakemuksen       tyn hakemuksen käsiteltäväkseen ja ratkais-
30878:                                               KK 982/1996 vp                                           3
30879: 
30880: tavakseen siten, että nostotyö olisi ollut mahdol-      Ilmailu1aitoksesta riippumattomista syistä kui-
30881: lista suorittaa maanantaina 9 .12.1996. Se, että        tenkaan mahdollista.
30882: Ilmailulaitos ilmoitti asiaa hoitavan tarkastaja           Edellä mainitun perusteella Ilmai1ulaitos kat-
30883: Raimo Munukan olevan paikalla 10.12.1996, ei            soo, että se on toiminut Konepaja Olavi Mäkinen
30884: suinkaan tarkoittanut sitä, että hakemusasiaa ei        Oy:n lupahakemusasiassa asiakasystävällisesti ja
30885: olisi voitu käsitellä ja ratkaista Munukan poissa-      tehokkaasti sekä yhdenvertaisen kohtelun peri-
30886: olasta huolimatta.                                      aatetta noudattaen, joten Ilmailulaitoksen me-
30887:     Kaiken vaadittavan selvityksen ollessa Ilmai-       nettely on ollut kaikin puolin asiallista.
30888: Iulaitoksen käytettävissä asia olisi ratkaistu hy-         Liikenneministeriö katsoo, että Ilmailulaitos
30889: vin nopeasti siitäkin huolimatta, että asian käsit-     on menetellyt asiassa ilmailusta annettujen sään-
30890: telylle ja ratkaisulle pitäisi pääsääntöisesti varata   nösten mukaisesti ja käsitellyt hakemusasiaa
30891: kohtuullinen aika. Kuten edellä on todettu, sil-        asianmukaisella tavalla noudattaen normaalia
30892: loisessa tilanteessa ei asian nopea ratkaisu ollut      hallintotapaa.
30893: 
30894:      Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1997
30895: 
30896:                                                                  Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
30897: 4                                           KK 982/1996 vp
30898: 
30899: 
30900: 
30901: 
30902:                                          Tili Riksdagens Talman
30903: 
30904:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Luftfartsverket borde lyftarbetena av bjälken ha
30905: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            utförts måndagen 9 .12.1996. F öretaget tiliställde
30906: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        Luftfartsverket ansökningen först torsdagen
30907: dagsman Klaus Bremer undertecknade spörsmål            5.12.1996 kloekan 13.55. Den tid Luftfartsverket
30908: nr 982:                                                hade för behandling av tillståndsansökningen
30909:                                                        innan det tilltänkta lyftarbetets påbörjande på
30910:           Anser Regeringen att Luftfartsverket         måndag var följaktligen rätt kort eftersom själv-
30911:        handlade i det som exempel beskrivna            ständighetsdagen inföll dagen efter att ansök-
30912:        fallet sakligt och i enlighet med sina egna     ningen inlämnats och därefter kom veckoslutet.
30913:        regler samt den grunduppgift Luftfarts-         Luftfartsverket behandlade ansökningen så
30914:        verket har som befrämjare av finsk luft-        snabbt som det i praktiken var möjligt att göra
30915:        fart och det tili denna verksamhet an-          och fann ansökningen bristfållig. 1 punkt 5 av
30916:        knutna näringsidkandet, och                     luftfartsbestämmelse OPS MI-23 finns tydligt
30917:           tiliämpas det inom någon annan trans-        angivet vad som skall utredas och vad som skall
30918:        portsektor som övervakas av trafikminis-        framgå av tillståndsansökningen.
30919:        teriet samma förvaltningsförfarande?               Efter att ha konstaterat bristerna i Maskin-
30920:                                                        verkstad Olavi Mäkinen Oy:s ansökning begärde
30921:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Luftfartsverket sakligt med stöd a v ovan nämnda
30922: anföra följande:                                       luftfartsbestämmelse genast på morgonen
30923:                                                        9.12.1996 per telefax företaget om uppgifter be-
30924:    Luftfartsverket har givit trafikministeriet en      träffande de utredningar som saknades. Efter det
30925: utredning med följande innehåll.                       att Luftfartsverket hade begärt utredning kon-
30926:    Specialarbeten utförda ombord på ett luftfar-       taktade Maskinverkstad Olavi Mäkinen Oy inte
30927: tyg, tili vilka lyftarbeten ombord på ett luftfartyg   Luftfartsverket beträffande ansökningsfrågan,
30928: räknas, kräver med stöd av 63 § luftfartslagen         varvid Luftfartsverket antog att företaget hade
30929: (281/1995) tilistånd av Luftfartsverket. Enligt        lämnat ansökningsfrågan därhän. 1 den situatio-
30930: 65 § luftfartslagen har Luftfartsverket däremot        nen fanns det inte grunder och det skulle ha stridit
30931: genom luftfartsbestämmelsen OPS Ml-23 med-             mot gott förvaltningsförfarande att fatta beslut
30932: delat närmare föreskrifter om dessa specialarbe-       om avslag eftersom ärendet inte var slutbehand-
30933: ten. Bestämmelser om transport av hängande             lat p.g.a. att ansökningen var bristfållig och efter-
30934: gods med helikopter, vilket avsikten var att trans-    som sökande måste ges möjlighet att komplettera
30935: portera i det aktuella fallet, finns i luftfartsbe-    sin ansökning. Om Luftfartsverket hade fått den
30936: stämmelsen OPS M4-2.                                   begärda kompletteringen tili ansökningen av fö-
30937:    Genom att innefatta lyftarbetena i tillstånds-      retaget, hade Luftfartsverket med förståelse av
30938: förfarandet har man velat försäkra sig om säker-       ärendets brådskande natur naturligtvis haft be-
30939: het och att kontroll av dylika krävande arbeten        redskap att i skyndsam ordning fatta beslut i
30940: efterföljs också inom den privata luftfartsverk-       ärendet.
30941: samheten. Lyftarbetet är mera riskfyllt flygarbe-         Trots de uppfattningar som framkommer i
30942: te än vanlig flygverksamhet eftersom risken berör      riksdagsman Bremers skriftliga spörsmål gällde
30943: både dem som medverkar i lyftarbetet och utom-         frågan helt enkelt uppfyllandet av grundkravet
30944: stående. F ör att kunna uppfylla sin funktion som      på att de utredningar som bestämmelserna förut-
30945: övervakare måste Luftfartsverket försäkra sig          sätter skall ingå i ansökningen. lakttagandet av
30946: om att arbetet utförs av yrkeskunniga personer         detta krav får inte vara beroende av sådana om-
30947: och att nödvändiga säkerhetsåtgärder har vidta-        ständigheter såsom brådska eller vara sekundärt
30948: gits för att förhindra möjliga olyckor.                i relation tili andra målsättningar och strävan-
30949:    Enligt en ansökning som skickades per telefax       den. 1 enlighet med principen om lika behandling
30950: från Maskinverkstaden Olavi Mäkinen Oy tili            förutsätts att undantag inte kan beviljas åt en
30951:                                            KK 982/1996 vp                                           5
30952: 
30953: sökande samtidigt som man av andra sökanden          beslutsfattning. Med hänvisning till det ovan
30954: förutsätter förfarande enligt bestämmelserna.        nämnda var en snabb beslutsfattning i den dåva-
30955:    Med beaktande av att ansökningen lämnades         rande situationen dock inte möjlig på grund av
30956: in i ett så sent skede anser Luftfartsverket det     Luftfartsverket oberoende orsaker.
30957: vara i viss mån osannolikt att behandlingen och          På basis av det ovan nämnda anser Luftfarts-
30958: beslutstagandet beträffande en kompletterad an-      verket att det i ärendet som gällde Maskinverk-
30959: sökning skulle ha lett tili att lyftnings- arbetet   stad Olavi Mäkinen Oy:s ansökning om tillstånd
30960: varit möjligt att utföra måndagen 9.12.1996. Det     har handlat kundvänligt och effektivt samt följt
30961: faktum att Luftfartsverket anmälde att inspektör     principen om lika behandling, varvid Luftfarts-
30962: Raimo Munukka som skötte ärendet var på plats        verkets förfarande i alla hänseenden har varit
30963: 10.12.1996 innebar ingalunda att ansökningen         sakligt.
30964: inte kunde behandlas och beslut fattas trots Mu-         Trafikministeriet anser att Luftfartsverket i
30965: nukkas frånvaro.                                     behandlingen av ärendet har följt bestämmelser-
30966:    Om en fullständig utredning hade varit Luft-      na om luftfart och behandlat ansökningsärendet
30967: fartsverket tillhanda kunde beslut i ärendet ha      korrekt i enlighet med normal förvaltningsprax-
30968: fattats mycket fort trots att man i regel borde      is.
30969: reservera rimlig tid för ärendets behandling och
30970: 
30971:      Helsingfors den 29 januari 1997
30972: 
30973:                                                                  Trafikminister Tuula Linnainmaa
30974:                                             KK 983/1996 vp
30975: 
30976: Kirjallinen kysymys 983
30977: 
30978: 
30979: 
30980: 
30981:                                    Klaus Bremer /r: Liikenneministeriössä esitetystä irtisanomisperus-
30982:                                        teesta
30983: 
30984: 
30985:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30986: 
30987:    Eduskunnan liikennevaliokunta on syyskau-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30988: della 1996 käyttänyt erityisen paljon aikaa lau-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30989: suntoihin EU :n erilaisista viestintädirektiiveistä   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30990: ja niiden soveltamisesta Suomessa. Käsittelyssä       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30991: on kuuitujen asiantuntijoiden taholta esitetty
30992: laajaa arvostelua asioiden valmistelun tasosta Iii-              Kuinka moneen osastopäällikkö- ja
30993: kenneministeriössä.                                           johtoryhmäkokoukseen viestintähallin-
30994:    Liikenneministeriössä on pidetty erityisen tär-            to-osaston päällikkö on jättänyt osallis-
30995: keänä sitä, että osastopäälliköt osallistuvat osas-           tumatta ja kuinka moneett em. kokouk-
30996: topäällikkö- ja johtoryhmäkokouksiin. Osallis-                seen hänen sijaisensakaan ei ole osallistu-
30997: tumista on pidetty jopa niin tärkeänä, että osal-             nut, ja
30998: listumattomuutta kahteen osastopäällikköko-                      onko Hallitus muuttanut liikennemi-
30999: koukseen on esitetty yhtenä irtisanomisen syynä.              nisteriössä em. asiassa aikaisemmin esi-
31000:                                                               tettyä irtisanomisperustetta?
31001: 
31002:      Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 1997
31003: 
31004:                                             Klaus Bremer /r
31005: 
31006: 
31007: 
31008: 
31009: 260017
31010: 2                                           KK 983/1996 vp
31011: 
31012: 
31013: 
31014: 
31015:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
31016: 
31017:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        valmistelevasti ministeriötä tai sen hallinnonalaa
31018: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         koskevia hallinnollisia asioita. Johtoryhmässä
31019: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       on puheenjohtajana ministeri ja osastopäällikkö-
31020: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-       kokouksessa kansliapäällikkö. Kummallakaan
31021: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        johtoelimenä ei ole päätösvaltaa. Johtoelinten
31022: 983:                                                  lisäksi asioita käsitellään suoraan ministeriön
31023:                                                       johdon ja asioita valmistelevan osaston tai yksi-
31024:           Kuinka moneen osastopäällikkö- ja           kön välisenä yhteistyönä.
31025:        johtoryhmäkokoukseen viestintähallin-             Osastopäälliköt osallistuvat pääsääntöisesti
31026:        to-osaston päällikkö on jättänyt osallistu-    johtoelinten työskentelyyn. Kuitenkin voidaan
31027:        maHa ja kuinka moneen em. kokoukseen           poikkeustapauksessa sopia, ettei osastopäälli-
31028:        hänen sijaisensakaan ei ole osallistunut, ja   kön tai hänen sijaisensa tarvitse osallistua johto-
31029:            onko Hallitus muuttanut liikennemi-        elinten kokouksiin, mikäli kokouksessa ei käsi-
31030:        nisteriössä em. asiassa aikaisemmin esitet-    tellä asianomaisen osaston toimialaan kuuluvia
31031:        tyä irtisanomisperustetta?                     asioita. Minun toimikauteni aikana johtoelinten
31032:                                                       kokouksista ei kukaan osastopäälliköistä ole ol-
31033:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          lut poissa ilman asianmukaista lupaa. Jokaisesta
31034: vasti seuraavaa:                                      kokouksesta kirjoitetaan kokouspöytäkirja, jos-
31035:                                                       sa mainitaan muun muassa läsnä olleet henkilöt
31036:    Liikenneministeriö on päällikkövirasto, jonka      ja esillä olleet asiat. Mitään luetteloa kokouksiin
31037: johtamisvälineinä käytetään muun muassa joh-          osallistumisista ei erikseen pidetä.
31038: toryhmä- ja osastopäällikkökokouksia. Liiken-            Lopuksi haluan todeta, ettei liikenneministe-
31039: neministeriön työjärjestyksen mukaan johtoryh-        riön palveluksesta ole irtisanottu ainuttakaan
31040: mässä käsitellään valmistelevasti ne asiat, joilla    virkamiestä, joten kansanedustaja Bremerin ky-
31041: on laajaa ja periaatteellista merkitystä. Vastaa-     symys irtisanomisperusteista on aiheeton.
31042: vasti osastopäällikkökokouksessa käsitellään
31043: 
31044:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1997
31045:                                                                Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
31046:                                            KK 983/1996 vp                                            3
31047: 
31048: 
31049: 
31050: 
31051:                                        Tili Riksdagens Talman
31052: 
31053:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          den som berör ministeriet eller dess förvaltnings-
31054: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande          områden preliminär behandling. 1 ledningsgrup-
31055: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      pen är ministern ordförande och på avdelnings-
31056: dagsledamot Klaus Bremer undertecknade               chefsmötena förs ordet av kanslichefen. lngetde-
31057: spörsmål nr 983:                                     ra av dessa ledande organ har beslutsrätt. Utöver
31058:                                                      att ärendena behandlas i dessa ledande organ,
31059:           Hur många avdelningschefs- och led-        behandlas de dessutom i direkt samråd mellan
31060:        ningsgruppsmöten har chefen för tele-         ministeriets ledning och den avdelning eller enhet
31061:        kommunikationsavdelningen låtit bli att       som bereder ifrågavarande ärende.
31062:        närvara vid och i hur många av de ovan            Avdelningscheferna deltar i regel i det arbete
31063:        nämnda mötena har hans suppleant inte         som utförs av de ledande organen. Det är dock
31064:        heller deltagit, och                          möjligt att i undantagsfall komma överens om att
31065:           har Regeringen för trafikministeriets      avdelningschefen eller han suppleant inte behö-
31066:        del ändrat de tidigare föreslagna grunder-    ver del ta i de ledande organens möten förutsatt
31067:        na för uppsägning som gäller ovan nämn-       att ärenden som berör hans förvaltningsområde
31068:        da sak?                                       inte behandlas på mötet. Under min verksam-
31069:                                                      hetsperiod har inte en enda av avdelningschefer-
31070:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        na varit frånvarande från de le9ande organens
31071: anföra följande:                                     möten utan sakenligt tillstånd. Over varje möte
31072:                                                      skrivs ett mötesprotokoll i vilket nämns bl.a.
31073:    Trafikministeriet är i enlighet med sin arbets-   namnen på dem som deltog i mötet och de ären-
31074: ordning ett chefsämbetsverk i vars metoder att       den som behandlades. Det finns ingen separat
31075: leda verksamheten ingår bl.a. ledningsgrupps-        lista över mötesdeltagare.
31076: och avdelningschefsmöten. 1enlighet med trafik-          Tili slut vill jag konstatera att inte en enda
31077: ministeriets arbetsordning genomgår ärenden av       tjänsteman har sagts upp från tjänst vid trafikmi-
31078: omfattande principiell betydelse preliminär be-      nisteriet, varför riksdagsman Bremers spörsmål
31079: handling i ledningsgruppen. På avdelningschefs-      om grunderna för uppsägning är helt obefogat.
31080: mötena däremot genomgår administrativa ären-
31081: 
31082:      Helsingfors den 3 februari 1997
31083: 
31084:                                                                  Trafikminister Tuula Linnainmaa
31085:                                            KK 984/1996 vp
31086: 
31087: Kirjallinen kysymys 984
31088: 
31089: 
31090: 
31091: 
31092:                                   Erkki Pulliainen /vihr: Apteekkialalla olevien työpaikkojen lisäämi-
31093:                                      sestä
31094: 
31095: 
31096:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31097: 
31098:    Pääministeri Paavo Lipposen hallitus on lu-       omistus poistuisi, merkitsisi se perushenkilöstön
31099: vannut puolittaa työttömyyden toimikautensa          puitteissa uusia, pysyviä työpaikkoja. Tämä Ieik-
31100: aikana. Kahden ensimmäisen vuoden aikana             kaisi tietenkin nykyisten suuromistajien voittoja,
31101: saadut kokemukset osoittavat, että pysyväis-         mutta he tulisivat perheineen hyvin toimeen yh-
31102: Iuonteisesti työttömiä työllistävät uudet tehtävät   delläkin apteekilla.
31103: pitää luoda -jopa räätälöiden - hyvinkin eri            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
31104: tavoin. Osa niistä syntyy työn jakamisen, osa        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31105: innovaatioiden eli uuden luomisen kautta. Edel-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31106: linen voi tapahtua esimerkiksi työtä jaksottamal-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31107: Ia kuusi tuntia kestäviin vuorokausiosuuksiin.
31108: Eräillä aloilla voidaan käyttää myös muunlaisia               Aikooko Hallitus - uusien työpaik-
31109: malleja.                                                    kojen luomiseksi - rajoittaa säädöksin
31110:    Apteekkialalla voitaisiin luoda merkittävä               apteekinpidon yhteen apteekkiin per
31111: määrä uusia työpaikkoja, jos yhdellä omistajana             omistaja lukuun ottamatta Yliopiston
31112: voisi olla - Yliopiston apteekkia lukuun otta-              apteekkia?
31113: matta- vain yksi apteekki. Kun sivuapteekki-
31114: 
31115:      Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1997
31116: 
31117:                                         Erkki Pulliainen /vihr
31118: 
31119: 
31120: 
31121: 
31122:  ~60017
31123: 2                                            KK 984/1996 vp
31124: 
31125: 
31126: 
31127: 
31128:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
31129: 
31130:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         seuttia, töissä. Mikäli tällainen sivuapteekki itse-
31131: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          näistettäisiin, on varsin todennäköistä, että ap-
31132: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        teekkarin oma työpanos korvaisi toisen näistä
31133: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-        farmaseuteista ja näin ollen kokonaistyöllisyys ei
31134: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       paranisi. Pikemminkin usein pienissä apteekeissa
31135: 984:                                                   apteekkarin työpanos korvaa enemmän kuin
31136:                                                        yhtä kokopäivätoimista farmaseuttia. Näin ollen
31137:          Aikooko Hallitus - uusien työpaik-            proviisorin tutkinnon suorittaneiden työpaikat
31138:        kojen luomiseksi - rajoittaa säädöksin          saattaisivat jonkin verran lisääntyä, mutta vas-
31139:        apteekinpidon yhteen apteekkiin per             taavasti farmaseuttien vakinaiset työpaikat vä-
31140:        omistaja lukuun ottamatta Yliopiston            henisivät.
31141:        apteekkia?                                          Pienellä apteekilla on usein hankalaa taloudel-
31142:                                                        lisista syistä pitää kattavaa lääkevalikoimaa va-
31143:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           rastossaan. Sivuapteekilla on sen sijaan mahdol-
31144: vasti seuraavaa:                                       lisuus saada usein joustavasti täydennystä usein
31145:                                                        isomman pääapteekin varastosta ja samoin myös
31146:     Kysymyksen on ymmärretty tarkoittavan, et-         henkilökunnan yllättävissä poissaolotilanteissa
31147: tei yksityisellä apteekkarilla saisi olla laisinkaan   saadaan pääapteekista henkilökuntaa lainattua
31148: sivuapteekkeja. Varsinaisen apteekin pito-oi-          sivuapteekkiin.
31149: keushan on jo nyt rajoitettu yhteen per apteekka-          Lääkelain muuttuessa osittain vuoden 1997
31150: ri.                                                    alussa lakiin tuli kirjatuksi entistä selvemmin se
31151:     Sivuapteekkijärjestelmän tarkoituksena on          periaate, että suureksi kasvaneet sivuapteekit
31152: taata lääkepalvelut myös sellaisissa paikoissa,        muutetaan itsenäisiksi apteekeiksi. Näin on vuo-
31153: jossa itsenäisen apteekin pitäminen ei olisi kan-      sien varrella tehtykin, mutta nyt on lakitekstiin
31154: nattavaa tai tarkoituksenmukaista. Sivuapteek-         kirjattu entistä hallintokäytäntöä alhaisempi
31155: kien keskikoko vuosittaisten reseptien lukumää-        raja eli puolet maan apteekkien vuotuisen liike-
31156: rällä ilmaistuna on noin 15 000, kun sen sijaan        vaihdon keskiarvosta. Lähivuosina tulee apteek-
31157: keskimääräinen apteekkikoko on noin 45 000             kien lukumäärä tämän johdosta jonkin verran
31158: reseptiä.                                              lisääntymään, mutta edelleenkään tässä yhtey-
31159:     Lääkelain 52 §:n nojalla apteekkari saa pitää      dessä ei ole odotettavissa työpaikkojen koko-
31160: enintään kolmea sivuapteekkia. Keskikokoises-          naismäärän kasvua, vaan pikemminkin olemassa
31161: sa noin 15 000 reseptin sivuapteekissa on yleensä      olevien työpaikkojen erilaista jakautumista eri
31162: aukioloajoista riippuen kaksi farmaseuttisen tut-      apteekkien välillä.
31163: kinnon suorittanutta henkilöä, yleensä farma-
31164: 
31165:      Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1997
31166: 
31167:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
31168:                                            KK 984/1996 vp                                              3
31169: 
31170: 
31171: 
31172: 
31173:                                        Tili Riksdagens Talman
31174: 
31175:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          filialapotek blir självständigt, är det högst sanno-
31176: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande          likt att apotekarens egen arbetsinsats skulle er-
31177: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      sätta en av farmaceuternas och den totala syssel-
31178: dagsman Erkki Pulliainen undertecknade spörs-        sättningen skulle således inte förbättras. Det är
31179: mål nr 984:                                          snarare så att apotekarens arbetsinsats ofta mot-
31180:                                                      svarar mer än en heltidsanställd farmaceut i de
31181:           Ämnar Regeringen - för att skapa           små apoteken. Härav följer att arbetsplatserna
31182:        nya arbetsplatser - författningsvägen         för personer som har avlagt provisors examen
31183:        begränsa rätten att hålla apotek till ett     kunde öka i någon mån, men de stadigvarande
31184:        apotek per ägare med undantag för Hel-        arbetsplatserna för farmaceuter skulle minska i
31185:        singfors universitetsapotek?                  motsvarande grad.
31186:                                                          Av ekonomiska skäl har små apotek ofta svårt
31187:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        att hålla ett fullständigt läkemedelssortiment i
31188: anfora följande:                                     lager. Ett filialapotek kan i allmänhet snabbt få
31189:                                                      komplettering från huvudapoteket, som ofta har
31190:    1 spörsmålet avses förmodligen att privata        ett större lager, och det kan dessutom också få
31191: apotekare inte alls borde få ha filialapotek. Den    låna personai från huvudapoteket då dess egen
31192: egentliga rätten att hålla apotek är redan nu        personai plötsligt är frånvarande.
31193: begränsad tili ett apotek per apotekare.                 Då läkemedelslagen delvis ändrades i början
31194:    Syftet med filialapotekssystemet är att till-     av 1997 förtydligades ytterligare i lagen principen
31195: gången tillläkemedelstjänster skall kunna garan-     om att sådana filialapotek som blivit stora skall
31196: teras även på sådana orter där det inte är lönsamt   ändras tili självständiga apotek. Detta har också
31197: eller ändamålsenligt att hålla ett självständigt     varit kutym under årens lopp, men nu sänktes
31198: apotek. Den genomsnittliga storleken på filial-      gränsen i lagtexten tili en lägre nivå än förut i
31199: apoteken uttryckt i antal mottagna recept per år     förvaltningspraxis, dvs. den utgör hälften av apo-
31200: är ca 15 000 och storleken på apoteken i genom-      tekens årliga genomsnittliga omsättning. På
31201: snitt är ca 45 000 mottagna recept.                  grund av detta kommer apotekens antal under de
31202:    Med stöd av 52§ läkemedelslagen får en apote-     närmaste åren att öka i viss mån, men i detta
31203: kare hålla högst tre filialapotek. Beroende av       sammanhang är någon ökning av det totala anta-
31204: öppettiderna finns det i allmänhet två personer      let arbetsplatser fortfarande inte att vänta, utan
31205: som har avlagt farmaceutisk examen, oftast far-      de befintliga arbetsplatserna kommer snarare att
31206: maceuter, anställda vid ett medelstort filialapo-    fördelas på nytt mellan de olika apoteken.
31207: tek med ca mottagna 15 000 recept. Om ett dylikt
31208:      Helsingfors den 29 januari 1997
31209:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
31210:                                             KK 985/1996 vp
31211: 
31212: Kirjallinen kysymys 985
31213: 
31214: 
31215: 
31216: 
31217:                                    Erkki Pulliainen /vihr: Eräiden virkamiesten menettelystä EU:lta
31218:                                       saatavaa rahoitusta koskeneessa tiedottamisessa
31219: 
31220: 
31221:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
31222: 
31223:     Kun pääministeri Esko Ahon hallitus ajoi          paa tietoaan eli tietoisesti harhauttivat kansaa
31224: Suomen liittymistä Euroopan unionin jäseneksi,        neuvoa-antavan kansanäänestyksen alla. Polii-
31225: eräs hanketta kampanjoineiden valtioneuvoston         tikkojen osalta kansa tuomitsee, jos tuomitsee,
31226: jäsenten konkreettisista argumenteista oli, että      vaalitilanteessa ne, jotka harhautukseen syyllis-
31227: Suomi tulisi olemaan EU:ssa nettosaaja. Tällä         tyivät. Olennaista jälkiarvioinnissa on suhtautu-
31228: tarkoitettiin sitä, että Suomi saisi vuosittain       minen virkamiehiin, jotka osallistuivat -mieli-
31229: EU:lta tukien yms. muodossa enemmän varoja            piteiden manipuloimistarkoituksessa - aktiivi-
31230: kuin se maksaisi jäsen- ja muina maksuina             sesti miljarditason harhautusoperaatioon. On
31231: EU:lle. Erityisesti eräät valtiontaloudesta vas-      varsin kohtuullista edellyttää, että virkamiesten
31232: taavat virkamiehet todistelivat rahavirtalaskel-      antamiin tietoihin näin olennaisissa, koko kansa-
31233: millaan tämän väittämän oikeellisuuden puoles-        kunnan tulevaisuuteen vaikuttavissa asioissa
31234:  ta. Useiden Suomen ED-jäsenyyteen kriittisesti       voidaan luottaa. Kulloisenkin valtioneuvoston
31235: suhtautuneiden taholta sen sijaan väitettiin näi-     tehtävänä on valvoa alaistensa virkamiesten kel-
31236:  den laskelmien olevan jo perusolettamiltaan vir-     poisuutta ja tehdä tapahtuneista harhautuksista
31237:  heellisiä.                                           asiaan kuuluvat johtopäätökset.
31238:     Nyt kun Suomi on ollut kaksi vuotta EU:n             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
31239: jäsenenä, voidaan nähdä, kuka oli oikeassa,           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31240:  kuka väärässä. Valtion taloudellisen tutkimus-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31241:  keskuksen ilmoituksen mukaan Suomi maksoi            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31242:  vuonna 1995 EU:IIe kaksi miljardia markkaa
31243:  enemmän kuin se sai kassavirtoina. Vuotta 1996                  Onko Hallitus tietoinen, että edellisen
31244:  koskevien ennakkotietojen mukaan Suomen net-                hallituksen aikana eräät johtavat virka-
31245:  tomaksajuus oli tuona vuonna samaa luokkaa.                 miehet osallistuivat tietoisesti kansan
31246:  Alkaneena vuonna Suomen nettomaksajuus kas-                 mielipidettä manipuloidakseen harhau-
31247:  vaa entisestään, kun siirtymätuet jatkavat asteit-          tukseen väittämällä, että' Suomi tulisi ole-
31248:  taista vähenemistään. Samanaikaisesti Suomen                maan ED-jäsenyydessä nettosaaja, mille
31249:  suhteellinen maksuosuus EU:lle kohoaa, jos ta-              ei ole saatu ED-jäsenyydessä vahvistusta,
31250:  louden tässä mielessä olennaiset tunnusluvut en-            ja jos on tietoinen,
31251:  nusteiden mukaan kohentuvat.                                    mihin toimiin Hallitus ryhtyy näiden
31252:      Nyt on jo siis nähtävissä, että Suomen netto-           luotettavuutensa näin menettäneiden vir-
31253:  saajuudella ratsastaneet puhuivat vastoin parem-            kamiesten suhteen?
31254: 
31255:       Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1997
31256: 
31257:                                          Erkki Pulliainen /vihr
31258: 
31259: 
31260: 
31261: 
31262:  260017
31263: 2                                          KK 985/1996 vp
31264: 
31265: 
31266: 
31267: 
31268:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31269: 
31270:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Etukäteisarvioissa esitettiin, että valtiontalou-
31271: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        den nettotulo ED:lta vuonna 1995 olisi 649 milj.
31272: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      mk. Tätä vastaava toteutunut nettotulo oli 683
31273: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-      milj. mk. Koko kansantalouden tasolla arvioitu-
31274: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o     na syksyllä 1994 esitettiin nettotuloksi 1,2 mrd.
31275: 985:                                                 mk. Maaliskuussa 1996 esitettiin vastaavana to-
31276:                                                      teutuneena nettotulona 693 milj. mk. Tätä las-
31277:            Onko Hallitus tietoinen, että edellisen   kettaessa ei kuitenkaan ollut käytettävissä tietoa
31278:        hallituksen aikana eräät johtavat virka-      ED:n Suomeen valtiontalouden ulkopuolelle
31279:        miehet osallistuivat tietoisesti kansan       maksamista rahoituseristä. Niiden osalta tiedet-
31280:        mielipidettä manipuloidakseen harhau-         tiin vuonna 1995 tehdyn maksusitoumuksia noin
31281:        tukseen väittämällä, että Suomi tulisi ole-   640 milj. mk:n määrästä. Nämä tulot olivat sisäl-
31282:        maan ED-jäsenyydessä nettosaaja, mille        tyneet samansuuruisena arviona syksyllä 1994
31283:        ei ole saatu ED-jäsenyydessä vahvistusta,     julkaistuun laskelmaan.
31284:        ja jos on tietoinen,                              Syksyllä 1994 julkistettuun etukäteisarvioon
31285:            mihin toimiin Hallitus ryhtyy näiden      ei sisältynyt valtion ED :n lukuun kantamia tul-
31286:        luotettavuutensa näin menettäneiden vir-      leja ja tuontimaksuja sekä sokerimaksuja koske-
31287:        kamiesten suhteen?                            via tietoja eikä Suomessa maksettavia ED:n ns.
31288:                                                      maatalouden interventiokustannuksia. Maalis-
31289:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kuussa 1996 julkistetun lopullisen laskelman yh-
31290: vasti seuraavaa:                                     teydessä esitettiin näitäkin koskeneita tietoja.
31291:                                                      Nämä erät huomioon otettuina kokonaisraha-
31292:    Suomen liittymisestä Euroopan unioniin teh-       virtojen tasolla tarkasteltu Suomen nettotulo
31293: dyssä sopimuksessa sovittiin rahamääräisesti ai-     ED:lta vuonna 1995 oli 214 milj. mk. Tähänkään
31294: noastaan muutamasta tulo- ja maksuerästä, jot-       eivät sisältyneet ne tuloerät, joita vuoden 1995
31295: ka koskivat Suomea ED-jäsenyyden johdosta.           aikana Suomeen on maksettu edellä mainittujen
31296: Pääosa tuloista ja maksuista syntyy voimassa         640 milj. mk:n maksusitoumusten perusteella.
31297: olevan yhteisölainsäädännön ja liittymissopi-            Edellä esitetyn mukaisesti valtiovarainminis-
31298: muksen soveltamisesta. Tästä syystä ennen Suo-       teriön sekä ennen ED-jäsenyyttä esittämä arvio
31299: men ED-jäsenyyden toteutumista kaikki laskel-        että toteutuneiden tulojen ja maksujen perusteel-
31300: mat ED:lle suoritettavien maksujen ja ED:lta         la esittämä laskelma osoittavat Suomen olleen
31301: saatavien tulojen kokonaismäärästä perustuivat       vuonna 1995 nettosaaja ED:n suhteen.
31302: arvioihin.                                               Vastoin kuin kysymyksen perusteluissa on
31303:    Valtiovarainministeriö julkisti syyskuussa        esitetty, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ei
31304: 1994 vuoden 1995 talousarvioesityksen antami-        ole tehnyt Suomen ja ED :n välisiä tulo- ja maksu-
31305: sen jälkeen vuotta 1995 koskeneen laskelman          virtoja koskevia laskelmia.
31306: ED:lta saatavista tuloista ja maksuista ED:lle.          Vuodelta 1996 ei vielä ole käytettävissä tietoja
31307: Tämä perustui pääosin vuoden 1995 ta-                toteutuneista tulo- ja maksuvirroista. Valtion ta-
31308: lousarvioesitykseen ja sitä varten tehtyihin         lousarvion mukaan valtiontalouden nettotulo
31309: arvioihin. Tuolloin arvioitiin, että Suomi olisi     vuonna 1996 olisi ollut noin 340 milj. mk. Sen
31310: ensimmäisenä jäsenyysvuotena nettosaaja, eli         sijaan vuonna 1997 Suomi tullee olemaan netto-
31311: Suomen ED:lta saarnat tulot olisivat suuremmat       maksaja ED:lle. Vuoden 1997 talousarvion mu-
31312: kuin Suomen ED:lle maksamat maksut.                  kaan valtiontalouden nettomaksu ED :He vuonna
31313:    Kun ensimmäisen jäsenyysvuoden aikana to-          1997 olisi noin 1 100 milj. mk.
31314: teutuneita tulo- ja maksueriä koskevat tiedot oli-       Laaditut ennakkoarviot ja jälkikäteislaskel-
31315: vat käytettävissä, ne osoittivat, että Suomi oli     mat ovat syntyneet valtiovarainministeriön ta-
31316: vuonna 1995 nettosaaja ED:n suhteen. Valtiova-       vanomaisten Euroopan unionia koskeneiden ar-
31317: rainministeriö julkisti maaliskuussa 1996 toteu-     viointi-, laskenta- ja seurantatoimien ja tiedotta-
31318: tuneita tulo- ja maksueriä kuvaavan laskelman.       misen tuloksena. Niillä ei ole pyritty harhautta-
31319:                                            KK 985/1996 vp                                            3
31320: 
31321: maan tai manipuloimaan. Niitä tehneet virka-           Hallituksella ei ole mitään syytä ryhtyä mihin-
31322: miehet ovat toimineet oman virka-asemansa ja         kään toimiin näiden virkamiesten suhteen.
31323: -tehtävänsä mukaisesti, ja laskelmat on julkistet-
31324: tu valtiovarainministeriön nimissä.
31325: 
31326:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1997
31327: 
31328:                                                                                Ministeri Arja Alho
31329: 4                                           KK 985/1996 vp
31330: 
31331: 
31332: 
31333: 
31334:                                         Tili Riksdagens Ta/man
31335: 
31336:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      ministeriet offentliggjorde i mars 1996 en kalkyl
31337: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        som beskrev de faktiska inkomst- och avgiftspos-
31338: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      terna.
31339: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr            Enligt förhandsberäkningarna skulle stats-
31340: 985:                                                  ekonomins nettoinkomst från EU uppgå tili 649
31341:                                                       milj. mk 1995. Den motsvarande faktiska netto-
31342:           Är Regeringen medveten om att under         inkomsten uppgick tili683 milj. mk. När nettoin-
31343:        den förra regeringsperioden deltog vissa       komsten hösten 1994 uppskattades med hänsyn
31344:        ledande tjänstemän medvetet, i syfte att       tili hela samhällsekonomin beräknades nettoin-
31345:        manipu1era folkets åsikter, i en skenma-       komsten uppgå tili 1,2 mrd. mk. 1 mars 1996
31346:        növer när de påstod att Finland skulle bli     konstaterades att den motsvarande faktiska net-
31347:        en nettobidragstagare vid EU-medlem-           toinkomsten uppgick till693 milj. mk. När dessa
31348:        skapet, vi1ket inte har bekräftats i och       uträkningar gjordes hade man dock inte tillgång
31349:        med medlemskapet, och, om Regeringen           till uppgifter om sådana finansiella bidrag som
31350:        är medveten om detta,                          EU betalt tili Finland och som inte hör tili stats-
31351:           vilka åtgärder vidtar Regeringen i frå-     ekonomin. År 1995 ingicks sådana åtaganden tili
31352:        ga om de tjänstemän som på detta sätt har      ett belopp av ca 640 milj. mk. Dessa inkomster
31353:        förlorat sin trovärdighet?                     hade beräknats vara lika stora i den kalkyl som
31354:                                                       offentliggjordes 1994.
31355:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             1 den förhandsberäkning som offentliggjordes
31356: anföra fö1jande:                                      hösten 1994 ingick inte uppgifter om de tullar och
31357:                                                       importavgifter samt sockeravgifter som staten
31358:    1 fördraget om Finlands anslutning tili Euro-      uppbär för EU:s räkning och inte heller EU:s
31359: peiska unionen avtalade man om penningbelop-          interventionskostnader för jordbruket, som skall
31360: pen endast i fråga om några av de inkomst- och        betalas i Finland. 1 anslutning tili den slutliga
31361: avgiftsposter som tili följd av EU-medlemsska-        kalkyl som offentliggjordes i mars 1996 framla-
31362: pet gällde Finland. Största delen av inkomsterna      des även uppgifter om dessa. Om dessa poster
31363: och avgifterna uppkommer vid tiliämpningen av         beaktas uppgick den med hänsyn tili de totala
31364: gällande gemenskapslagstiftning och anslut-           penningströmmarna granskade nettoinkomst
31365: ningsfördraget. Före Finlands EU-medlemskap           som Finland erhöll från EU 1995 tili214 milj. mk.
31366: baserade sig därför alla kalkyler av de totala        Inte heller i detta belopp ingick de inkomstposter
31367: avgifterna tili och inkomsterna från EU på be-        som under 1995 betalts tili Finland på basis av
31368: räkningar.                                            ovan nämnda åtaganden om 640 milj. mk.
31369:    Finansministeriet offentliggjorde i september          1 enlighet med vad som anförts ovan visar
31370: 1994, efter att budgetpropositionen för 1995 av-      både finansministeriets beräkning före EU-med-
31371: 1åtits, en kalkyl av inkomsterna från och avgifter-   lemskapet och kalkylen av de faktiska inkomster-
31372: na tili EU 1995. Denna kalkyl baserade sig i          na och avgifterna att Finland 1995 var en nettobi-
31373: huvudsak på budgetpropositionen för 1995 och          dragstagare i förhållande tili EU.
31374: på de beräkningar som gjorts för denna. Härvid            1 motsats tili vad som anförts i motiveringen
31375: gjordes den uppskattningen att Finland skulle         tili spörsmålet har Statens ekonomiska forsk-
31376: vara en nettobidragstagare under det första med-      ningscentral inte gjort några kalkyler över in-
31377: lemsåret, dvs. de inkomster som Finland får från      komst- och avgiftsströmmarna mellan Finland
31378: EU skulle vara större än de avgifter som Finland      och EU.
31379: betalar tili EU.                                          För 1996 finns det ännu inte några uppgifter
31380:    När uppgifterna om de faktiska inkomst- och        om de faktiska inkomst- och avgiftsströmmarna.
31381: avgiftsposterna under det första medlemsåret          Enligt statsbudgeten skulle statsekonomins net-
31382: fanns att tiligå visade de att Finland 1995 var en    toinkomster ha uppgått tili ca 340 milj. mk 1996.
31383: nettobidragstagare i förhållande tili EU. Finans-     Däremot kommer Finland att vara en nettobi-
31384:                                             KK 985/1996 vp                                             5
31385: 
31386: dragsgivare tili EU 1997. En1igt statsbudgeten        med dem har inte varit att vilseleda eller manipu-
31387: för 1997 kommer statsekonomins nettobidrag tili       Jera. De tjänstemän som gjort dessa beräkningar
31388: EU att uppgå till ca 1 100 mi1j. mk 1997.             har handlat i enlighet med sin tjänsteställning och
31389:    Förhandsberäkningarna och ka1kylerna i ef-         sina tjänsteuppgifter och beräkningarna har of-
31390: terskott har tillkommit som ett resultat av finans-   fentliggjorts i finansministeriets namn.
31391: ministeriets sedvanliga utvärderings-, beräk-            Regeringen har ingen orsak att vidta några
31392: nings- och uppföljningsåtgärder samt informa-         särskilda åtgärder i fråga om dessa tjänstemän.
31393: tion beträffande Europeiska unionen. Avsikten
31394: 
31395:      Helsingforsden 5 februari 1997
31396: 
31397:                                                                                   Minister Arja Alho
31398:                                           KK 986/1996 vp
31399: 
31400: Skriftligt spörsmål 986
31401: 
31402: 
31403: 
31404: 
31405:                                   Margareta Pietikäinen /sv: Omjämställdheten i sammansättningen
31406:                                      av EMU-arbetsgrupperna
31407: 
31408: 
31409:                                        Tili Riksdagens Talman
31410: 
31411:     Enligtjämställdhetslagen skall båda könen ha       Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
31412: minst 40 procents representation i statliga och     ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
31413: kommunala kommitteer. Då finansministeriet          ver tili vederbörande med1em av statsrådet ställa
31414: tillsatte arbetsgrupper för att bereda EMU-ären-    följande spörsmå1:
31415: den sattes jämställdheten helt på hyllan. Enligt
31416: uppgift består arbetsgruppen för bankärenden                  Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
31417: och arbetsgruppen för information av nio män               ta för att rätta till den kvinn1iga underre-
31418: och en kvinna. Lagstiftningsarbetsgruppen be-              presentationen i EMU-arbetsgrupperna
31419: står av nitton män meninteen endaste kvinna.               och för att förhindra att motsvarande
31420: Det är ofattbart att man på finansministeriet så           sker i framtiden?
31421: här totalt har kunnat förbigå jämställdhetslagens
31422: krav. Missförhållandet borde rättas tili med det
31423: snaraste.
31424:      Helsingforsden 16 januari 1997
31425:                                       Margareta Pietikäinen /sv
31426: 
31427: 
31428: 
31429: 
31430: 260017
31431: 2                                            KK 986/1996 vp
31432: 
31433: Kirjallinen kysymys 986                                                                      Suomennos
31434: 
31435: 
31436: 
31437: 
31438:                                     Margareta Pietikäinen /r: Tasa-arvon toteutumisesta EMU-työryh-
31439:                                        mien kokoonpanossa
31440: 
31441: 
31442:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
31443: 
31444:     Tasa-arvolain mukaan molemmilla sukupuo-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31445: lilla tulee olla vähintään 40 %:n edustus valtion ja   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31446: kuntien komiteoissa. Kun valtionvarainministe-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31447: riö asetti työryhmiä valmistelemaan EMU-asioi-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31448: ta, tasa-arvo pantiin kokonaan syrjään. Saamie-
31449: ni tietojen mukaan rahoitustyöryhmä ja tiedo-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31450: tustyöryhmä koostuvat 9 miehestä ja 1 naisesta.               ryhtyä korjatakseen naisten aliedustuk-
31451: Lainsäädäntötyöryhmä koostuu 19 miehestä,                     sen EMU-työryhmissä ja estääkseen vas-
31452: mutta siinä ei ole ainoatakaan naista. On käsittä-            taavan tapahtumisen tulevaisuudessa?
31453: mätöntä, että valtiovarainministeriössä on näin
31454: totaalisesti voitu sivuuttaa tasa-arvolain vaati-
31455: mukset. Epäkohta tulisi korjata mitä pikimmin.
31456: 
31457:      Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 1997
31458: 
31459:                                         Margareta Pietikäinen /r
31460:                                            KK 986/1996 vp                                             3
31461: 
31462: 
31463: 
31464: 
31465:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31466: 
31467:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n I momentissa           Koska tarkoituksena on ensi sijassa huolehtia
31468: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        yhteiskunnan kaikkien osapuolten tiedon-
31469: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      saannista, projektin asettamisen keskeisenä ta-
31470: jäsenen vastattavaksi kansaedustaja Margareta        voitteena oli rakentaa laaja ja toimiva informaa-
31471: Pietikäisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       tiokanava - ei varsinaista valmisteluorgani-
31472: sen n:o 986:                                         saatiota. Projektin luonne nähtiin käytännölli-
31473:                                                      seksija tekniseksi varsinaisen valmistelunjäädes-
31474:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       sä ministeriön oman organisaation tehtäväksi.
31475:        ryhtyä korjatakseen naisten aliedustuk-       Siksi ministeriö näkikin keskeisimmäksi asiaksi
31476:        sen EMU-työryhmissäja estääkseen vas-         työryhmien kokoonpanoissa edustettuina ole-
31477:        taavan tapahtumisen tulevaisuudessa?          vien yhteiskunnan eri tahojen laajuuden ja katta-
31478:                                                      vuuden.
31479:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Vaikka valtiovarainministeriö ei ole mieltänyt
31480: vasti seuraavaa:                                     projektia sellaiseksi valmisteluelimeksi,jota tasa-
31481:                                                      arvolain 4 § koskisi, ministeriö selvittää parhail-
31482:    Valtiovarainministeriön 17 .4.I996 asettaman      laan, miten projektin kokoonpanoa voidaan tar-
31483: EMU -projektin tarkoituksena on varmistaa, että      vittaessa täydentää, jotta varmistetaan projektin
31484: kaikki yhteiskunnan osapuolet kykenevät siirty-      toiminnallisten tavoitteiden ohella tasa-arvolain
31485: mään ilman häiriöitä EU:n yhteisen rahan käyt-       noudattaminen ja sen tavoitteiden huomioon ot-
31486: töön asetetussa aikataulussa. Projektin avulla       taminen. Ministeriö on antanut asiasta selvi-
31487: pyritään huolehtimaan siitä, että kaikilla yhteis-   tyksen myös tasa-arvovaltuutetulle. Projektin
31488: kunnan osapuolilla on riittävä tieto yhteiseen       mahdolliseen täydentämiseen liittyvistä toimen-
31489: rahaan siirtymisen vaatimista lainsäädännölli-       piteistä käydään vielä erikseen keskusteluja tasa-
31490: sistä ja käytännön muutoksista.                      arvovaltuutetunja valtiovarainministeriön välil-
31491:                                                      lä.
31492:      Helsingissä II päivänä helmikuuta 1997
31493: 
31494:                                                                Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
31495: 4                                              KK 986/1996 vp
31496: 
31497: 
31498: 
31499: 
31500:                                            Till Riksdagens Talman
31501: 
31502:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                  Eftersom avsikten i första hand är att se tili att
31503: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande               alla parter i samhället får information, var det
31504: medlem av statsrådet översänt följande av riks-           centrala målet när projektet tilisattes att bygga
31505: dagsman Margareta Pietikäinen undertecknade               upp en omfattande och fungerande informa-
31506: spörsmål nr 986:                                          tionskanal - inte en egentlig beredningsorgani-
31507:                                                           sation. Tili sin karaktär betraktades projektet
31508:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-           som praktiskt och tekniskt, och de egentliga för-
31509:         ta för att rätta tili den kvinnliga underre-      beredelserna blev en uppgift för ministeriets egen
31510:         presentationen i EMU-arbetsgrupperna              organisation. Det var också därför som ministe-
31511:         och för att förhindra att motsvarande             riet ansåg att det viktigaste var att det i arbets-
31512:         sker i framtiden?                                 grupperna fanns en omfattande och heltäckande
31513:                                                           representation för de olika samhällsparterna.
31514:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt                Aven om finansministeriet inte har uppfattat
31515: anföra följande:                                          projektet som ett sådant beredningsorgan som
31516:                                                           berörs av jämställdhetslagens 4 §, utreder minis-
31517:    Avsikten med det EMU-projekt som finans-               teriet som bäst hur projektets sammansättning
31518: ministeriet tillsatte den 17 april 1996 är att säker-     vid behov kunde kompletteras för att garantera
31519: ställa att alla parter i samhället utan störningar        att jämställdhetslagen iakttas och dess syften be-
31520: skall kunna övergå tili EU:s gemensamma valuta            aktas vid sidan av de funktionella målen för pro-
31521: inom utsatt tid. Med hjälp av projektet försöker          jektet. Ministeriet har även gettjämställdhetsom-
31522: man se tili att alla parter i samhället får tillräcklig   budsmannen en utredning i ärendet. Diskussio-
31523: information om de lagstiftningsändringar och              ner om åtgärder i anslutning tili en eventuell
31524: andra praktiska ändringar som övergången tili             komplettering av projektet kommer ännu att fö-
31525: den gemensamma valutan förutsätter.                       ras särskilt mellan jämställdhetsombudsmannen
31526:                                                           och finansministeriet.
31527: 
31528:      Helsingforsden 11 februari 1997
31529: 
31530:                                                                             Finansminister Sauli Niinistö
31531:                                              KK 987/1996 vp
31532: 
31533: Skriftligt spörsmål 987
31534: 
31535: 
31536: 
31537: 
31538:                                     Margareta Pietikäinen /sv: Om bättre villkor för 17-åringar
31539: 
31540: 
31541: 
31542:                                           Tili Riksdagens Talman
31543: 
31544:    Då fami1jestödsystemen ändrades för några år         understödas med avseende på sporrande effek-
31545: sedan kom 17-åringarna i en sämre ställning då          ter. Den sporrande effekten är större om stödet
31546: barnbidragen som höjdes inte gäller dem, medan          utbetalas pä basis av studier och inte som allmänt
31547: ett par av de avdrag som s1opades gällde dem. I         familjestöd. Studiestödets nivå för studerande
31548: samband med behand1ingen av 1997 års budget             under 20 år som inte bor hemma borde enligt
31549: ändrades åldersgränsen för utbetalning av stu-          arbetsgruppen höjas. Faktum kvarstär att de nu
31550: diestöd för sådana studeranden som inte bor             planerade förbättringarna i studiestödet inte
31551: hemma från 20 tili 19 år och en utfåstelse gjordes      kommer att gälla 17-äringar. Den väg man nu
31552: att 1998 skall även 18-åringar som inte bor hem-        borde gå in på är att utveckla stödet för 17-19-
31553: ma fä studiestöd. Men för 17-äringarna kommer           åringar på ett sätt som sporrar tili aktivitet,
31554: studiestödet också i fortsättningen att vara bero-      främst studier och pä ett sätt som inte lämnar 17-
31555: ende av föräldrarnas inkomster. Eftersom detta          åringarna i den grop de nu befinner sig i.
31556: har motiverats med myndighetsåldern och pä                 Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
31557: grund av att 17-äringarna förlorade vid reformen        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
31558: av familjestödsystemen har röster höjts för att         ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
31559: utsträcka barnbidragen tili att gälla också 17-         följande spörsmål:
31560: åringar. 1 flitfållearbetsgruppens promemoria
31561: konstateras dock att förslaget att barnbidraget                   Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
31562: skulle utsträckas tili 17-åringar och att rätten tili          ta för att utveckla stödsystemen för 17-
31563: studiepenning skulle päbörja vid 18 år inte kan                åringar?
31564: 
31565:      Helsingforsden 16 januari 1997
31566: 
31567:                                         Margareta Pietikäinen /sv
31568: 
31569: 
31570: 
31571: 
31572: 260017
31573: 2                                            KK 987/1996 vp
31574: 
31575: Kirjallinen kysymys 987                                                                        Suomennos
31576: 
31577: 
31578: 
31579: 
31580:                                     Margareta Pietikäinen /r: Toimenpiteistä 17-vuotiaiden aseman
31581:                                        parantamiseksi
31582: 
31583: 
31584:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
31585: 
31586:     Kun perhetukijärjestelmiä muutettiinjoitakin       vaikutusten vuoksi. Kannustinvaikutus on suu-
31587: vuosia sitten, 17-vuotiaiden asema heikkeni, kos-      rempi, jos tuki maksetaan opintojen perusteella
31588: ka lapsilisien korotukset eivät koskeneet heitä,       eikä yleisenä perhetukena. Opintotuen tasoa tuli-
31589: kun taas pari poistettua vähennystä koski heitä.       si työryhmän mukaan korottaa alle 20-vuotiai-
31590: Vuoden 1997 talousarvion käsittelyssä muutet-          den opiskelijoiden osalta, jotka eivät asu kotona.
31591: tiin opintotuen maksamisikärajaa 20 vuodesta 19        Tosiasiaksi kuitenkin jää, että nyt suunnitellut
31592: vuoteen niiden opiskelijoiden osalta, jotka eivät      parannukset opintotukeen eivät tule koskemaan
31593: asu kotona,ja annettiin sitoumus siitä, että vuon-      17-vuotiaita. Nyt pitäisikin lähteä kehittämään
31594: na 1998 myös 18-vuotiaat, jotka eivät asu koto-        17-19-vuotiaiden tukea tavalla, joka kannustai-
31595: na, saisivat opintotukea. Mutta 17-vuotiaiden          si toimintaan, ensisijaisesti opintoihin, ja joka ei
31596: osalta opintotuki on edelleenkin riippuvainen          jättäisi 17-vuotiaita siihen kuoppaan, jossa he
31597: vanhempien tuloista. Koska tätä on perusteltu          nyt ovat.
31598: täysi-ikäisyydellä ja sillä, että 17-vuotiaat menet-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31599: tivät perhetukijärjestelmien uudistuksessa, on         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31600: ääniä alkanut kuulua sen puolesta, että lapsilisät     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31601: ulotettaisiin koskemaan myös 17-vuotiaita. Kan-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31602: nustinlaukkutyöryhmän muistiossa todetaan
31603: kuitenkin, ettei ehdotusta lapsilisän ulottamises-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31604: ta 17-vuotiaisiinja opintorahaoikeuden alkamis-                ryhtyä 17-vuotiaita koskevien tukijärjes-
31605: ta 18 vuoden iässä voida kannattaa kannustin-                  telmien kehittämiseksi?
31606:      Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 1997
31607: 
31608:                                         Margareta Pietikäinen /r
31609:                                           KK 987/1996 vp                                              3
31610: 
31611: 
31612: 
31613: 
31614:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
31615: 
31616:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Alle 20-vuotiaiden opintorahan riittämätön
31617: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       taso on todettu opintotuen keskeisimmäksi on-
31618: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     gelmaksi kulttuuriministerin toimialan toiminta-
31619: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Margareta      ja taloussuunnitelmassa. Lapsilisä on määräl-
31620: Pietikäisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      tään suurempi kuin alle 20-vuotiaan vanhem-
31621: sen n:o 987:                                        piensa luona asuvan opiskelijan opintoraha ja
31622:                                                     suunnilleen samantasoinen kuin itsenäisesti asu-
31623:           Mihin toimenpiteisnn Hallitus aikoo       van alle 20-vuotiaan opintoraha. Sosiaali- ja ter-
31624:        ryhtyä 17-vuotiaita koskevien tukijärjes-    veysministeriön asettama toimeentulotuen,
31625:        telmien kehittämiseksi?                      opintotuen ja työttömyysturvan yhteensovitus-
31626:                                                     työryhmä ehdotti joulukuussa 1995 luovutta-
31627:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        massaan muistiossa lapsilisäikärajan nostamista
31628: vasti seuraavaa:                                    18 vuoteen, jolloin 17-vuotiaiden ikäluokka siir-
31629:                                                     tyisi opintorahan piiristä lapsilisän piiriin. Ehdo-
31630:   Opintotukiuudistuksen yhteydessä alle 20-         tuksen mukaan uudistus olisi toteutettu alenta-
31631: vuotiaiden opiskelijoiden opintorahan taso jäi      malla peruslapsilisän määrää, jolloin valtion me-
31632: valtiontaloudellisista syistä alhaisemmaksi kuin    not eivät olisi lisääntyneet. Valtiontaloudellisin
31633: 20 vuotta täyttäneiden opintoraha.                  perustein on tarkoituksenmukaista edetä siten,
31634:    Opintotukilakia on muutettu siten, että elo-     että ensisijaisena tavoitteena on nostaa 18- ja 19-
31635: kuun 1 päivän 1997 jälkeen 19 vuotta täyttäneet     vuotiaiden opintoraha samalle tasolle 20-vuo-
31636: muualla kuin vanhempiensa luona asuvat opis-        tiaiden opintorahan kanssa ja seuraavaksi nostaa
31637: kelijat ovat oikeutettuja täysimääräiseen opinto-   17-vuotiaiden saama tuki vähintään lapsilisän
31638: rahaan. Tämän vuoden valtion talousarvion           tasolle. Erikseen voidaan vielä selvittää, onko 17-
31639: opintotukea koskevan luvun lukuperustelujen         vuotiaiden tuki tarkoituksenmukaista maksaa
31640: mukaan 18-vuotiaiden opintorahaa on tarkoitus       opintotukena vai lapsilisänä. Opintotuen saajina
31641: korottaa vastaavasti syksyllä 1998.                 on noin 42 000 17-vuotiasta,ja koko 17-vuotiai-
31642:                                                     den ikäluokka on noin 64 000 henkilöä.
31643: 
31644:      Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1997
31645: 
31646:                                                                          Ministeri Claes Andersson
31647: 4                                           KK 987/1996 vp
31648: 
31649: 
31650: 
31651: 
31652:                                         Tili Riksdagens Talman
31653: 
31654:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          hetsområde konstaterats vara det mest centrala
31655: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande           problemet i fråga om studiestödet. Barnbidraget
31656: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-       är större än studiepenningen tili en studerande
31657: dagsman Margareta Pietikäinen undertecknade           under 20 år som bor hos sina föräldrar och unge-
31658: spörsmå1 nr 987:                                      får på samma nivå som studiepenningen till en
31659:                                                       studerande under 20 år som bor självständigt. En
31660:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-        arbetsgrupp, tillsatt av social- och hälsovårdsmi-
31661:        ta för att utveck1a stödsystemen för 17-       nisteriet, för samordning av utkomststödet, stu-
31662:        åringar?                                       diestödet och arbetslöshetsskyddet föreslog i sitt
31663:                                                       betänkande, som överläts i december 1995, att
31664:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt         åldersgränsen för barnbidrag borde höjas ti1118
31665: anföra fö1jande:                                      år. 17 -åringarna skulle då omfattas a v barnbidra-
31666:                                                       get i stället för studiepenningen. Enligt förslaget
31667:    I samband med studiestödsreformen b1ev stu-        skulle reformen ha genomförts genom en sänk-
31668: diepenningen för studerande under 20 år av stats-     ning av grundbarnbidraget och statens utgifter
31669: finansiella orsaker på en lägre nivå än studiepen-    hade då inte ökat. På grund av statsfinanserna är
31670: ningen för studerande som har fyllt 20.               det ändamålsenligt att gå vidare i utveck1ingen så
31671:    Lagen om studiestöd har ändrats så att stude-      att målet i första hand är att höja 18- och 19-
31672: rande som har fyllt 19 år och bor någon annan-        åringarnas studiepenning tili samma nivå som
31673: stans än hos sina förä1drar efter den 1 augusti       20-åringarnas och därefter att höja det stöd 17-
31674: 1997 har rätt tili studiepenning till fullt be1opp.   åringarna får tili minst barnbidragsnivå. För sig
31675: Enligt förklaringarna i kapitlet om studiestöd i      kan ytterligare utredas om det är ändamålsenligt
31676: årets statsbudget avser man höja studiepenning-       att betala stödet ti1117-åringarna i form av studie-
31677: en för 18-åringar på motsvarande sätt hösten          stöd eller barnbidrag. Antalet mottagare av stu-
31678: 1998.                                                 diestöd i åldern 17 år är cirka 42 000 och hela
31679:    Den otillräckliga nivån på studiepenningen         denna åldersklass uppgår till cirka 64 000 perso-
31680: för studerande under 20 år har i verksamhets- och     ner.
31681: ekonomiplanen för kulturministerns verksam-
31682: 
31683:      Helsingfors den 6 februari 1997
31684: 
31685:                                                                            Minister Claes Andersson
31686:                                              KK 988/1996 vp
31687: 
31688: Kirjallinen kysymys 988
31689: 
31690: 
31691: 
31692: 
31693:                                     Klaus Bremer /r: Ilmailulaitoksesta yksityisen koulutustoiminnan
31694:                                        järjestäjänä
31695: 
31696: 
31697:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
31698: 
31699:    Ilmailulaitos (ILL) pakotti viranomaisvaati-        kaisin, kustannukset kohoavat arvioitua paljon
31700: muksillaan Helsingin Ilmailuteoria Oy:n (HIT),         korkeammiksi, eikä tiedetä, miten kauan tätä
31701: Suomen ainoan jäljelle jääneen yksityisen liiken-      kestää. Pankista lainaa hakevat ovat täysin kes-
31702: nelentäjäksi kouluttajan, lopettamaan toimin-          tämättömällä pohjalla. Kuka korvaa oppilaille
31703: tansa raskaasti tappiollisena. Nyt ILL on, kuten       viranomaisen liikelaitoksen aiheuttamat mene-
31704: alalla aavisteltiin, ryhtynyt valtionyhtiö Finnai-     tykset?
31705: rin kanssa toimiin oman vastaavan koulutustoi-             Petetyillä oppilailla ei ole varaa valittaa! ILL
31706: minnan laajentamiseksi.                                on kurssinjälkeen työnantaja,joka katsoo, kenet
31707:    Voiko veronmaksajien elinkeinotoiminnan             ottaa töihin. Ei voi olla oikein sekään. Kurssilai-
31708: nujertaminenja valtaaminen olla valtion kannal-        set ovat joutuneet alan ylimmän viranomaisen
31709: ta tarkoituksenmukaista, kansalaisten parasta          mielivallan kohteeksi, ja heitä on petetty pahem-
31710: toteuttavaa liikelaitosuudistamista?                   man kerran. Osasyy kurssin venymiseen on opet-
31711:     ILL haki kevätkesällä 1996lehti-ilmoituksilla      tajapula. Kolmen opettajan vetäjäryhmästä yksi
31712: oppilaita lennonjohto/AFIS-kurssille 24/96.            jäi hiljakkoin eläkkeelle, eikä ILL ole hankkinut
31713: Kurssin ilmoitettiin alkavan 2.9. ja kestävän 14       tilalle uutta.
31714: viikkoa sekä 2 viikkoa simulaattoriharjoitusta.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
31715:  Hakijoille syntyi käsitys, että ILL järjestää kurs-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31716: silaisille majoituksen, kuten se on tehnyt ennen-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31717:  kin lennonjohtajakurssilaisille. Kurssille hyväk-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31718:  sytyt joutuivat hakemaan virkavapautta omilta
31719:  työpaikoiltaan kurssin ajaksi. Kurssin laskettiin                Palveleeko valtion liikelaitoksen toi-
31720:  päättyvän joulukuun puolivälissä.                             miminen yksityisen koulutustoiminnan
31721:     Kurssin alkaessa kurssilaisille kerrottiin, että           järjestäjänä kansan parasta, ja vastaako
31722:  he saavat järjestää majoituksensa itse parhaaksi              tällainen toiminta Ilmailulaitoksesta an-
31723:  katsomaliaan tavalla- asia, josta olisi ehdotto-              netun lain 2 §:n tarkoitusta, ja
31724:  masti pitänyt kertoa kurssi-ilmoituksessa.                       mitä Hallitus tekee mainitun kaltaisen
31725:     Tänään kurssi on edelleen pahasti kesken, eikä             liiketoiminnan epäkohtien k01jaamiseksi
31726:  kukaan varmuudella tiedä, milloin se loppuu.                  ja niiden syntymisen estämiseksi jatkos-
31727:  Kurssilaisten virkavapaudet sortuvat, oppilaat                sa?
31728:  ovat ilman palkkaa, majoitusjärjestelyt ovat se-
31729: 
31730:       Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 1997
31731: 
31732:                                              Klaus Bremer /r
31733: 
31734: 
31735: 
31736: 
31737:  260017
31738: 2                                            KK 988/1996 vp
31739: 
31740: 
31741: 
31742: 
31743:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
31744: 
31745:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          valmistuneet siirtyvät hakemuksiensa perusteella
31746: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           ensimmäiseen lennonjohtotyöpaikkaan kelpuu-
31747: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         tusharjoittelua varten. Sen jälkeen ilmailuviran-
31748: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-         omainen myöntää lennonjohtokelpuutuksen,
31749: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          joka muodollisesti oikeuttaa työskentelyyn len-
31750: 988:                                                    nonjohtajana. Tällöin lennonjohtaja on amma-
31751:                                                         tillisesti pätevä, mutta työpaikkoihin hakeudu-
31752:            Palveleeko valtion liikelaitoksen toi-       taan erikseen.
31753:         miminen yksityisen koulutustoiminnan                Samanaikaisesti edellä mainitun lennonjohto-
31754:         järjestäjänä kansan parasta, ja vastaako        kurssin kanssa alkoi ns. AFIS-kurssi,jolla koulu-
31755:         tällainen toiminta Ilmailulaitoksesta an-       tetaan lennontiedottajia sellaisille lentoasemille,
31756:         netun lain 2 §:n tarkoitusta, ja                joilla ei anneta varsinaista lennonjohtopalvelua.
31757:            mitä Hallitus tekee mainitun kaltaisen       AFIS-kurssin oppilaat haettiin 11mailulaitoksen
31758:         liiketoiminnan epäkohtien korjaamiseksi         sisäistä hakumenettelyä noudattaen kuitenkin
31759:         ja niiden syntymisen estämiseksi jatkos-        niin, että muidenkin kuin valtion AFIS-kenttien,
31760:         sa?                                             kuten esim. Mikkelin, tarpeet otettiin huomioon.
31761:                                                         AFIS-kurssi ilmoitettiin päättyväksi 24.1.1997 ja
31762:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            se sisältää teoriavaiheen 2.9 .-20.12.1996, sen
31763: vasti seuraavaa:                                        jälkeisen kahden viikon loman ja simulaat-
31764:                                                         toriharjoitusvaiheen 7.-24.1.1997. Force maje-
31765:    Ilmailulaitos on antanut kysymyksen johdos-          ure -syystä simulaattorivaihe on simulaattorin
31766: ta selvityksen liikenneministeriölle. Siltä osin        viottumisen johdosta jouduttu siirtämään
31767: kuin kysymyksen perusteluissa viitataan Helsin-         ajanjaksolle 11.-28.2.1997 edellyttäen, ettei si-
31768: gin Ilmailuteoria Oy:hyn (HIT), annetaan vas-           mulaattorin kanssa ilmene uusia ongelmia.
31769: taus edustaja Bremerin tekemän kirjallisen kysy-        AFIS-kurssilaisille on kuitenkin järjestetty 7.-
31770: myksen 991/1996 vp vastauksen yhteydessä.                17.1.1997 muuta täydentävää koulutusta yhdes-
31771:    Ilmailulaitos on aina ollut ainoa lennonjohta-       sä lennonjohtokurssi 24/96:n kanssa.
31772: jien koulutusta antava organisaatio. Koulutuk-              Mitä tulee majoituksen järjestämiseen, ei
31773: sella on pitkät perinteet, ja esim. ilmavoimien         kurssin 24/96 oppilaille eikä AFIS-kurssilaisille
31774: palveluksessa olevat lennonjohtajat kouluttaa 11-       ole milloinkaan luvattu järjestää majoitusta 11-
31775: mailulaitos. Alalla ei ole ollut muuta tarjontaa,       mailulaitoksen toimesta. Tämän vuoden alusta
31776: vaikka periaatteellista estettä sille ei olekaan. 11-   on kuitenkin muutamille oppilaille voitu vuokra-
31777: mailulaitos olisi päinvastoin tyytyväinen, mikäli       ta vapautunut oppilasasunto lennonvarmistus-
31778: lennonjohtajakoulutuksessa olisi tarjolla ilmai-        opiston isännöimistä majoitustiloista.
31779: lumääräysten (TRG M3-2) mukaista muutakin                   Lennonvarmistusopistossa kurssin 24/96 ja
31780: koulutustarjontaa. Toisaalta, kun vuotuinen op-         AFIS-kurssin oppilaat opiskelevat samalla peri-
31781: pilastarve on vain noin 15 oppilasta ja Ilmailulai-     aatteella kuin missä tahansa ammattioppilai-
31782: tos on ilmavoimien ohella ainoa suomalainen             toksessa tai korkeakoulussa. Virkavapauden jär-
31783: työnantaja, tilanne ei ole outo eikä poikkea mui-       jestäminen, jos sellaista tarvitaan, on jokaisen
31784: den pienten maiden järjestelystä.                       oppilaan oma asia. Palkkaa ei myöskään makse-
31785:    Mitä tulee kysymyksen perusteluissa esille           ta opiskeluajalta, vaan oppilaat ovat valtion
31786: otettuihin koulutusvaikeuksiin, on todettava,           normaalin opintotuen piirissä.
31787: että kysyjä on sekoittanut keskenään kaksi eri              Kysymyksen perusteluissa väitetään myös,
31788: kurssia. 11mailulaitos haki lehti-ilmoituksilla tal-    että osasyynä kurssin venymiseen on opettajapu-
31789: vella 1996 (hakuaika päättyi 12.2.1996) oppilaita       la. Se ei pidä paikkaansa. AFIS-kurssien koulut-
31790: lennonvarmistusopistossa pidettävälle lennon-           tajatilanne on erittäin hyvä. Lennonjohtajakurs-
31791: johtokurssille 24/96. Kurssi alkoi 2.9.1996 ja          sien kouluttajaresurssit ovat niukat, koska ope-
31792: päättyy 20.3.1998. Kurssin päätyttyä kurssilta          ratiivinen palvelutyö lentoasemilla pyrkii vie-
31793:                                         KK 988/1996 vp                                             3
31794: 
31795: mään lennonjohtoresurssit täysimääräisesti. To-      Edellä olevan perusteella liikenneministeriö
31796: dettakoon kuitenkin, että kurssi 24/96 voidaan    katsoo, että ko. koulutustoiminta on järjestetty
31797: toteuttaa alkuperäisen aikataulun mukaisesti.     yleistä etua palvelevalla tavalla ja Ilmailulaitok-
31798:                                                   sesta annettujen säännösten puitteissa.
31799:     Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1997
31800: 
31801:                                                            Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
31802: 4                                             KK 988/1996 vp
31803: 
31804: 
31805: 
31806: 
31807:                                            Tili Riksdagens Talman
31808: 
31809:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             den kommer att avlutas 20.3.1998. Efter att kur-
31810: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande              sen är slut kommer de dimmitterade att pä basis
31811: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          av ansökningar förflyttas till sin första arbets-
31812: dagsman Klaus Bremer undertecknade spörsmål              plats som flygledare för kompetensträning. Efter
31813: nr 988:                                                  detta kan flygledarmyndigheten bevilja flygle-
31814:                                                          darkompetens som eventuellt berättigar till arbe-
31815:            Tjänar det folkets bästa att statens af-      te som flygledare. 1 detta skede är flygledaren
31816:         fårsverk verkar som organisatör av privat        yrkesmässigt kompetent men arbetsplatserna sö-
31817:         utbildningsverksamhet, och motsvarar             ker man skilt.
31818:         denna verksamhet syftet med 2 § lagen om            Samtidigt med flygledarkursen började den
31819:         Luftfartsverket, och                             s.k. AFIS-kursen pä viiken man utbildar flygin-
31820:            vad ämnar Regeringen göra för att i           formatörer tili sädana flygplatser som inte ger
31821:         framtiden förbättra och förhindra de olä-        egentlig flygledarservice. Eleverna tili AFIS-kur-
31822:         genheter som uppstår av dylik affårsverk-        sen söktes genom Luftfartsverkets inre ansök-
31823:         samhet?                                          ningsförfarande så att ocksä andra än statens
31824:                                                          AFIS-flygfåltens behov, bl.a. flygfåltet i S:t
31825:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Michel, togs i beaktande. AFIS-kursen skulle
31826: anföra följande:                                         avslutas 24.1.1997 och i den ingick en teoriperiod
31827:                                                          2.9-20.12.1996 följd av tvä veckors ledighet och
31828:    Luftfartsverket har med anledning av spörs-           sedan en simulatorövningsperiod 7-24.1.1997.
31829: målet gett sitt utlåtande till trafikministeriet. Till   På grund av force majeure beroende av simula-
31830: de delar spörsmälsmotiveringen hänför sig till           torfel har simulatorövningsperioden tvingats
31831: Helsingin Ilmailuteoria Oy (HIT) ges svaret på           flyttas tili perioden 11-28.2.1997 förutsatt att
31832: riksdagsman Bremers skriftliga spörsmäl i sam-           inga nya problem uppstär med simulatorn. För
31833: band med svaret SS 991/1996 rd.                          deltagarna i AFIS-kursen har dock ordnats an-
31834:    Luftfartsverket har alltid varit den enda orga-       nan kompletterande undervisning tillsammans
31835: nisationen som utbildar flygledare. Utbildningen         med flygledarkurs 24/96 under perioden 7-
31836: har långa traditioner och t.ex. flygledarna i flyg-      17.1.1997.
31837: vapnets tjänst utbildas av Luftfartsverket. Något           Vad gäller inkvarteringsarrangemangen så
31838: annat utbud har inte funnits på branschen även           har varken kurs 24/96 eller deltagarna i AFIS-
31839: om det inte finns något principiellt hinder för          kursen någonsin blivit lovade inkvartering av
31840: detta. Luftfartsverket vore däremot belåtet om           Luftfartsverket. Från och med början av i år har
31841: det inom flygledarutbildningen kunde ges andra           det dock varit möjligt att åt nägra elever hyra en
31842: utbildningserbjudanden i enlighet med luftfarts-         ledig elevbostad frän en inkvartering som dispo-
31843: bestämmelserna (TRG M3-2). Men eftersom                  neras av flygsäkerhetsinstitutet.
31844: elevbehovet är bara ca 15 elever per år och Luft-           Eleverna på kurs 24/96 och AFIS-kursen vid
31845: fartsverket vid sidan om flygvapnet är den enda          flygsäkerhetsinstitutet studerar enligt samma
31846: finländska arbetsgivaren, är situationen inte            princip som elever vid viiken yrkesläroinrättning
31847: märklig och skiljer sig inte från arrangemangen i        eller högskola som helst. Tjänstledighet, om sä-
31848: andra små länder.                                        dan behövs, är elevernas egen sak att ordna.
31849:    Vad gäller de i spörsmålet nämnda utbild-             Någon lön för studietiden betalas inte utan
31850: ningsproblemen kan man konstatera att spörs-             eleverna studerar inom ramen för statens norma-
31851: mälsställaren har blandat ihop tvä separata kur-         la studiestödssystem.
31852: ser. Luftfartsverket sökte genom en tidningsan-             1 spörsmälsmotiveringen påstås också att en
31853: nons vintern 1996 (ansökningstiden gick ut               av orsakerna tili att kursen förlängts är lärarbrist.
31854: 12.2.1996) elever tili flygledarkurs 24/96 vid flyg-     Detta stämmer inte. Lärarsituationen för AFIS-
31855: säkerhetsinstitutet. Kursen började 2.9.1996 och         kurserna är synnerligen god. Flygledarkursernas
31856:                                             KK 988/1996 vp                                           5
31857: 
31858: lärarresurser däremot är knappa eftersom det             Med stöd av det ovan sagda anser trafikminis-
31859: operativa servicearbetet vid flygplatserna tende-     teriet att undervisningen har ordnats på ett sätt
31860: rar att ta flygledarresurserna isin helhet. Men det   som tjänar allmänheten och enligt de stadganden
31861: kan konstateras att kurs 24/96 kan genomföras         som gäller för Luftfartsverket.
31862: enligt den ursprungliga tidtabellen.
31863: 
31864:      Helsingfors den 4 februari 1997
31865: 
31866:                                                                   Trafikminister Tuula Linnainmaa
31867: 1
31868: 
31869: 1
31870: 
31871: 1
31872: 
31873:     1
31874: 
31875:     1
31876: 
31877:     1
31878: 
31879:         1
31880: 
31881:         1
31882: 
31883:         1
31884: 
31885:             1
31886: 
31887:             1
31888: 
31889:             1
31890: 
31891:                 1
31892: 
31893:                 1
31894: 
31895:                 1
31896:                                               KK 989/1996 vp
31897: 
31898: Kirjallinen kysymys 989
31899: 
31900:                                     Pentti Tiusanen /vas: Kymijoen ja sen edustan pohjaan sedimentoi-
31901:                                        tuneista ympäristömyrkyistä
31902: 
31903: 
31904:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
31905: 
31906:     Kymijoen Myllykosken voimalaa laajennet-            sältäviä maamassoja Kotkan Hietasen alueelle.
31907: taessa havaittiin v. 1995 Kymijoen pohjan sedi-         Lupa pohjautuu Itä-Suomen vesioikeuden pää-
31908: menteissä dioksiinia (PCDD) ja furaaneja                tökseen n:o 99/93/1, annettu 29.12.1993, jolloin
31909: (PCDF). Suomen ympäristökeskuksen koordi-               päätöksenantajana ei ollut tietoa sedimenttien
31910: noiman Kymijoen pohjasedimenttitutkimuksen              olevan dioksiineille ja furaaneille pahoin tai erit-
31911: tiedotustilaisuudessa 15. tammikuuta todettiin          täin pahoin saastuneita.
31912: Kymijoen pohjasedimenttien olevan pahoin tai               Dioksiinit ja furaanit ovat mutageenejä ja kar-
31913: erittäin pahoin saastuneita.                            sinogeeneja. Ne aiheuttavat ihmisillä geenimuu-
31914:     Pahimmin saastuneet pohjasedimentit ovat            toksia ja vaikuttavat lisääntymiseen. Niiden leu-
31915: Kuusankosken ja Anjalankosken välillä. Diok-            kemiaa aiheuttavat ominaisuudet ovat tiedossa.
31916: siinienja furaanien pitoisuudet ylittivät enimmil-      Ihminen altistuu niille paitsi ravinnon, todennä-
31917: lään satakertaisesti saastuneille maa-alueille          köisesti myös hengityksen ja kosketuksen kautta.
31918: määritellyt raja-arvot. Vesistöjen pohjasedimen-           Eri tahot ovat ajamassa Kymijoen kanavoin-
31919: teille ei ole erikseen määrätty omia raja-arvoja.       tia. Kanavoinnin mielekkyys liiketaloudellisesta
31920: Näin ollen niiden ympäristömyrkkyjäämiä ver-            ja liikennepoliittisesta näkökulmasta on kyseen-
31921: rataan saastuneista maa-alueista määrättyihin           alainen. Lisäksi kanavoinnin ruoppaukset ja
31922: arvoihin.                                               mahdollinen laivaliikenne saattaisi dioksiini- ja
31923:      Kymijoen suistossa on todettu vastaavasti          furaanipartikkelit liikkeelle. Uhattuna on itse
31924:  korkeita dioksiini- ja furaanipitoisuuksia. Geo-       Kymijoki mutta myös Suomenlahti.
31925: logisen tutkimuskeskuksen kemian laboratorion               Kotkan kaupungilla on mahdollisuus tarvit-
31926:  suorittamien tutkimusten perusteella on Kotkan         taessa laajentaa satamaansa muualle kuin Kymi-
31927:  Hietasen satama-alueella osoitettu korkeita            joen suiston Hietaseen, jossa Kymijoen virtaa-
31928:  dioksiini- ja furaanipitoisuuksia. Rosen tutki-        man tuomien dioksiinien ja furaanien lisäksi on
31929:  musryhmän luokittelun perusteella sedimentit           ollut mahdollisesti paikallinen päästöpiste joko
31930:  luokitellaan dioksiineille ja furaaneille pahoin tai   Hietasen sahan alueella tai satamatoiminnoissa
31931:  erittäin pahoin saastuneiksi. Haitta-ainepitoi-        esimerkiksi puun sinistyksen estämiseen käytet-
31932:  suudet vaihtelevat 77-14 500 pg 1-TEQ/g. Saas-         tyyn KY-5:een liittyen.
31933:  tuneen maan raja-arvoina puolestaan pidetään              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
31934:  500 pg 1-TEQ/g. Suurimmat pitoisuudet ovat se-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31935:  dimenteissä 30-160 cm :n syvyydelläpohjan pin-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31936:  nasta.                                                 nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31937:      Kotkan kaupunki on suorittanut Hietasen
31938:  alueella vuosien 1995 ja 1996 aikana näiden saas-                 Mitä Hallitus aikoo tehdä estääkseen
31939:  tuneiden pohjasedimenttien ruoppausta. Pohjas-                Suomenlahteen laskevan Kymijoen poh-
31940:  ta on nostettu 90 000 kuutiometriä sedimenttejä,              jasedimenttien sisältämien dioksiinien ja
31941:  joiden läjitysalueen eteläosa on todettu mäntä-               furaanien liikkeellelähdön, mikä olisi
31942:   kairaustutkimuksissa Rosen-luokituksen mu-                   kansallinen ja kansainvälinen, Itämeren
31943:  kaan dioksiineille ja furaaneille erittäin pahoin             suojeluun vaikuttava ongelma, koska
31944:   saastuneiksi. Saastuneet maa-alueet ovat avotai-             dioksiinien sekä furaanien nosto pohjase-
31945:   vaan alla. Niitä on peitetty savikerroksella, mut-           dimenteistä maan pinnalle altistaa ihmi-
31946:   ta ne ovat olleetjatkuvasti veden ja tuulen aiheut-          sen terveyden ja koko luonnonympäris-
31947:   tamalle eroosiolle alttiina.                                 tön, ja
31948:      Kotkan kaupungilla on Kaakkois-Suomen                        mitä Hallitus aikoo tehdä luodakseen
31949:   ympäristökeskuksen lupa läjittää yhteensä                    saastuneiden pohjasedimenttien käsitte-
31950:   500 000 kuutiometriä dioksiineja ja furaaneja si-            lylle tarvittavat määräykset?
31951: 
31952:       Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1997
31953: 
31954:                                            Pentti Tiusanen /vas
31955: 2                                           KK 989/1996 vp
31956: 
31957: 
31958: 
31959: 
31960:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
31961: 
31962:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa        rakentamistöiden yhteydessä. Ongelman laa-
31963: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         juutta ei ole vielä kattavasti selvitetty, mutta on
31964: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ilmeistä, että sedimenttien saastuneisuus koskee
31965: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-      lukuisia vesistöjä. Erityisesti jokivesistöjen poh-
31966: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        jissa ja niiden suistoalueilla havaittua sediment-
31967: 989:                                                  tien saastumista selvitetään parhaillaan monin
31968:                                                       tavoin.
31969:            Mitä Hallitus aikoo tehdä estääkseen           Kymijoen pohjalietteen dioksiini- ja furaani-
31970:        Suomenlahteen laskevan Kymijoen poh-           saastuneisuutta koskevan esiselvityksen jälkeen
31971:        jasedimenttien sisältämien dioksiinien ja      aloitettiin vuoden 1996 alussa Suomen ympäris-
31972:        furaanien liikkeellelähdön, mikä olisi         tökeskuksen johdolla monivuotinen tutkimus-
31973:        kansallinen ja kansainvälinen, Itämeren        hanke "Organo-klooriyhdisteetja raskasmetallit
31974:        suojeluun vaikuttava ongelma, koska            Kymijoen sedimentissä: esiintyminen, kulkeutu-
31975:        dioksiinien sekä furaanien nosto pohjase-      minen, vaikutukset ja terveysriskit". Tutkimus-
31976:        dimenteistä maan pinnalle altistaa ihmi-       hankkeessa yhteistyössä ovat Kaakkois-Suomen
31977:        sen terveyden ja koko luonnonympäris-          ympäristö keskus, Kymen maaseutuelinkeinopii-
31978:        tön, ja                                        ri, Kymijoen vesiensuojeluyhdistys, Jyväskylän
31979:           mitä Hallitus aikoo tehdä luodakseen        yliopisto, Joensuun yliopisto, Kansanterveyslai-
31980:        saastuneiden pohjasedimenttien käsitte-        tos, UPM-Kymmene Oy ja ympäristöministeriö.
31981:        lylle tarvittavat määräykset?                  Tutkimuksen ensimmäiset pohjasedimentin
31982:                                                       dioksiinien ja furaanien sekä elohopean pitoi-
31983:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          suutta koskevat välitulokset julkistettiin
31984: vasti seuraavaa:                                      15.1.1997. Tutkimuksessa havaittiin sedimentin
31985:                                                       kertyneen ranta-alueille ja akanvirtoihin, joissa
31986:    Kysymyksessä tarkoitettu ympäristötutki-           lietteen dioksiini- ja furaanipitoisuus ylitti
31987: muksin löydetty Kymijoen klooratuilla dioksii-         10-l 00-kertaisesti saastuneen maa-aineksen ar-
31988: ni- ja furaaniyhdisteillä voimakkaasti saastunut      viointiin käytettävän raja-arvon. Joen päävir-
31989: pohjasedimentti kuuluu kiistämättä vakaviin sel-      tausalueilla, syvänjokiuoman pohjaan ei havait-
31990: vittämisen tarpeessa oleviin saastuneisiin aluei-     tu kertyneen sedimenttiä, mikä johtunee Kymijo-
31991: siin. Tämä saastunut sedimentti saattaa aiheut-       en suuren virtausnopeudenja voimakkaiden tul-
31992: taa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle   vien vaikutuksesta, joka huuhtoo sedimenttiä
31993: monin tavoin. Sedimentin dioksiinit ja furaanit       mereen.
31994: sisältyivät epäpuhtautena Kuusankoskella si-              Tutkimusta jatketaan selvittämällä saastu-
31995: jainneessa Kymin Osakeyhtiön tehtaassa valmis-        neen alueen laajuutta ja Kymijoen saastuneen
31996: tettuun KY 5 -kloorifenolituotteeseen, jota val-      pohjalietteen kulkeutumista mereen, saastuneen
31997: mistettiin käytettäväksi sahatavaran sinistymän-      lietteen aiheuttamaa haittaa eliöstölle ja mahdol-
31998: estoon 1940-luvulta aina vuoteen 1984 saakka          lisia terveysriskejä ihmiselle sekä Kymijoen ja sen
31999: yhteensä noin 23 000 tonnia. Dioksiini- ja furaa-     edustan merialueen saastuneen pohjasedimentin
32000: niyhdisteet pääsivät tiettävästi jokeen tehdaslai-    kunnostamisen tarvetta ja edellytyksiä.
32001: toksen pesuvesien mukana sekä mahdollisesti               Ympäristöministeriö asetti 19.12.1996 määrä-
32002: myös 1960-luvulla sattuneen räjähdysonnetto-          rahan Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen
32003: muuden ja sitä seuranneen tulipalon yhteydessä.       käyttöön Kymijoen ja sen edustan merialueen
32004:    Suomessa on monin paikoin havaittu vesistö-        pohjalietteen saastuneisuudesta aiheutuvien joen
32005: jen pohjasedimentissä teollisuuslaitosten käyttä-     ja sen rantojen käyttöön kohdistuvien rajoitus-
32006: mien kemikaalien kerrostumia. Ongelmaksi              ten ja vaikutusten selvittämiseksi. Samalla laadi-
32007: nämä saastuneet sedimentit muodostuvat joko           taan toimenpideohjelma ympäristöhaittojen vä-
32008: vesistöhaittojen johdosta tai sellaisissa tapauk-     hentämiseksi ja menettelytapojen kehittämiseksi
32009: sissa,joissa niihin kajotaan ruoppaus- tai muiden     käytännön tilanteita, kuten rakentamis- ja jäte-
32010:                                              KK 989/1996 vp                                             3
32011: 
32012: huoltohankkeita varten. Vuonna 1996 aloitettiin        keus on hyväksynyt ruoppauksen ja läjityksen
32013: Suomen ympäristökeskuksessa alustava selvitys          29.12.1993 antamanaan päätöksellä ja määrän-
32014: muiden vesistöjen saastuneiden sedimenttien            nyt ruopattavat sedimentit tutkittavaksi ennen
32015: määrän ja laajuuden sekä niiden kunnostustar-          ruoppauksen aloittamista Kymen vesi- ja ympä-
32016: peen arvioimiseksi. Ympäristöministeriön toi-          ristöpiirin hyväksymällä tavalla. Vesioikeuden
32017: meksiannosta Suomen ympäristökeskuksessa               päätöksen mukaan sellaisessa tapauksessa, jossa
32018: aloitettiin vuonna 1996 myös oikeudellinen selvi-      ruoppausmassat sisältävät haitallisessa määrin
32019: tys vesistöjen saastuneita pohjasedimenttejä kos-      vaarallisia aineita, ei näitä massoja käytetä sata-
32020: kevasta lupamenettelystä, kunnostus- ja kor-           ma-alueen rakenteisiin, vaan niiden käsittelystä
32021: vausvastuusta sekä kaavoitus- ja rakentamisky-         sovitaan erikseen.
32022: symyksistä.                                               Kaakkois-Suomen          ympäristökeskus     on
32023:      Ruoppauslietteen käsittelyyn sovelletaan sekä      15.8.1996 tekemällään ympäristölupapäätöksel-
32024: vesilain että jätelain säännöksiä ja lupamenette-      lä myöntänyt luvan kloorattuja dioksiineja ja
32025: lyjä. Ruoppaamiseen vaaditaan vesioikeuden             furaaneja sisältävien ruoppausmassojen läjittä-
32026: lupa, ja ruoppausjätteen läjittämiskäsittelyyn on      miseen satama-alueelle. Ympäristöluvasta on
32027: oltava jätelupa. Ympäristöministeriön valmiste-        valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen, minkä
32028: lema jätteen kaatopaikkakäsittelyä koskeva val-        johdosta mahdollistenjätteiden käsittelyä koske-
32029: tioneuvoston päätös annetaan lähiaikoina siten,        vien jatkotoimien tarvetta harkitaan sitten, kun
32030: että se tulisi voimaan vuoden 1997 alkupuolella.       korkein hallinto-oikeus on tehnyt asiassa ratkai-
32031: Tämä päätös koskee myös saastuneen ruoppaus-           sun. Tällöin harkitaan myös, onko tarpeen hakea
32032: lietteen läjitystä. Suomen ympäristökeskus val-        vesioikeudelta uutta lupaa vastaamaan uutta tie-
32033:  mistelee mereen läjitettävälle sedimentille laatu-    toa.
32034:  vaatimuksia Itämeren alueen merellisen ympä-             Kymijoen pohjalietteeseen sitoutuneiden
32035:  ristön suojelua koskevan yleissopimuksen sovel-       dioksiini- ja furaaniyhdisteiden liikkeellelähdön
32036:  tamista edistävän Helsingin komission suosituk-       estämiseksi otetaan sedimentin saastuneisuus
32037:  sen mukaan siten, että ensi vaiheessa laatuvaati-     vastedes huomioon kaikissa hallintotoimissa.
32038:  mukset laaditaan lähinnä metallipitoisuuksille ja     Sellaisille rakennus- ja ruoppaushankkeille, joi-
32039:  toisessa vaiheessa myös dioksiineille ja furaaneil-   den vaikutuksesta sedimentti saattaisi joutua
32040:  le.                                                   epävakaaseen tilaan, asetetaan tarvittavat rajoi-
32041:      Kysymyksessä viitataan Kotkan kaupungin           tukset, jotta ympäristölle ja terveydelle aiheutu-
32042:  satama-alueen ruoppaukseen ja ruoppausmas-            va vaara tai haitta voidaan torjua. Vastaavasti
32043:  san läjittämiseen tähän tarkoitukseen aikaisem-       huolehditaan, että ruoppausmassojen käsittely
32044:  min käytetylle vesialueelle. Itä-Suomen vesioi-       järjestetään asianmukaisella tavalla.
32045: 
32046:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1997
32047: 
32048:                                                                  Ympäristöministeri Pekka Haavisto
32049: 4                                           KK 989/1996 vp
32050: 
32051: 
32052: 
32053: 
32054:                                         Tili Riksdagens Talman
32055: 
32056:   1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen         i rörelse i samband med muddring eller andra
32057: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           byggnadsarbeten. Någon heltäckande undersök-
32058: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       ning av problemets omfattning har ännu inte
32059: dagsman Pentti Tiusanen undertecknade spörs-          gjorts, men det är uppenbart att många vatten-
32060: mål nr 989:                                           drag har föroreningar i bottensedimenten. Speci-
32061:                                                       ellt i älvsystemen och kring älvmynningarna un-
32062:            Vad ämnar Regeringen göra för att det      dersöks som bäst på olika sätt sedimentförore-
32063:        dioxin och furan som ingår i bottensedi-       ningar som observerats där.
32064:        menten i Kymmene älv, som utmynnar i               Efter förundersökningen av dioxin- och furan-
32065:        Finska viken, inte skall komma i omlopp,       föroreningarna i bottenslammet i Kymmene älv
32066:        vilket vore ett nationellt och internatio-     inleddes i början av 1996 under ledning av Fin-
32067:        J!ellt problem som inverkar på skyddet av      lands miljöcentral ett flerårigt forskningsprojekt
32068:        Ostersjön, eftersom en upptagning av di-       kring organiska klorföreningar och tungmetaller
32069:        oxinerna och furanerna från bottensedi-        i bottensedimenten i Kymmene älv, som gäller
32070:        menten tili markytan äventyrar männis-         förekomst, transport, verkningar och hälsoris-
32071:        kors hälsa och hela den naturliga omgiv-       ker. 1 undersökningen samarbetar Sydöstra Fin-
32072:        ningen, och                                    lands miljöcentral, Kymmene landsbygdsnä-
32073:            vad avser Regeringen att göra för att få   ringsdistrikt, Kymmene älvs vattenvårdsför-
32074:        tili stånd behövliga bestämmelser för be-      ening, Jyväskylä universitet, Joensuu universitet,
32075:        handlingen av förorenade bottensedi-           Folkhälsoinstitutet, UMP Kymmene Oy samt
32076:        ment?                                          miljöministeriet. De första mellantidsresultaten
32077:                                                       av undersökningarna av dioxiner och furaner
32078:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         samt kvicksilverhalt i bottensedimenten publice-
32079: anföra följande:                                      rades 15.1.1997. Vid undersökningen konstate-
32080:                                                       rades att sedimenten anhopats på stränder och
32081:    De bottensediment i Kymmene älv som är             motströmsställen och att dioxin- och furanhalten
32082: kraftigt förorenade av klorerade dioxin- och fu-      i slammet var 10-100 gånger högre än det gräns-
32083: ranföreningar och som påträffades vid en miljö-       värde som används för att bestämma förorening
32084: undersökning hör oomtvistligen tili de allvarliga     av markgrunden. 1 huvudströmfåran, på bottnen
32085: föroreningar som måste undersökas. Dessa för-         av den djupa fåran, kunde några sediment inte
32086: orenade sediment kan på många sätt orsaka mil-        konstateras, vilket torde bero på den stora ström-
32087: jön eller hälsan olägenhet eller fara. Dioxinerna     ningshastigheten och de kraftiga översvämning-
32088: och furanerna ingick som en förorening i klorfe-      arna, som sköljer ut sedimenten i havet.
32089: nolprodukten KY 5, som tillverkades i en fabrik           Undersökningen fortsätter med en bestäm-
32090: i Kuusankoski ägd av aktiebolaget Kymi-Kym-           ning av gränserna för det förorenade området
32091: mene som från 1940-talet ända tili år 1984 sam-       och transporten av förorenat bottenslam tili ha-
32092: manlagt producerade ca 23 000 ton av ämnet för        vet, de skador som det förorenade slammet orsa-
32093: att förhindra blåfårgning av sågvara. Dioxin-         kar växt- och djurlivet, eventuella hälsorisker för
32094: och furanföreningarna kom veterligen ut i älven       människan samt behovet av och förutsättningar-
32095: med fabriksanläggningens tvättvatten och even-        na för en iståndsättning av förorenade bottense-
32096: tuellt också i samband med den explosion och          diment i Kymmene älv och i havsområdet utan-
32097: därpå följande eldsvåda som inträffade under          för dess mynning.
32098: 1960-talet.                                               Miljöministeriet tilldelade 19.12.1996 Syd-
32099:    På många ställen i Finland har avlagringar av      östra Finlands miljöcentral ett anslag för under-
32100: kemikalier som används inom industrin påträf-         sökning av de begränsningar och verkningar som
32101: fats i bottensedimenten. Dessa förorenade sedi-       föroreningen av bottenslammet i Kymmene älv
32102: ment blir ett problem antingen genom att de           och havet i älvmynningen har med tanke på nytt-
32103: påverkar vattnet eller i sådana fall då de kommer     jandet av älven och stränderna. Samtidigt utar-
32104:                                             KK 989/1996 vp                                             5
32105: 
32106: betas en handlingsplan i syfte att minska miljölä-    använts för detta ändamål. Östra Finlands vat-
32107: genheterna och utveckla förfaringssätt för prak-      tendomstol har genom sitt beslut 29.12.1993 god-
32108: tiska situationer i samband med byggande och          känt muddringen och deponeringen och bestämt
32109: avfallshanteringsprojekt. År 1996 inledde Fin-        att de sediment som skall muddras innan mudd-
32110: lands miljöcentral en preliminär undersökning av      ringen inleds undersöks på ett sätt som Kymme-
32111: hur mycket och i viiken omfattning sedimenten i       ne vatten- och miljödistrikt har godkänt. Enligt
32112: andra vattendrag var förorenade och för att be-       vattendomstolens beslut skall man i sådana fall
32113: döma behovet av iståndsättning. På uppdrag av         då muddringsmassan innehåller skadliga mäng-
32114: miljöministeriet inledde Finlands miljöcentral        der farliga ämnen inte använda muddringsmas-
32115: 1996 också en juridisk undersökning av till-          sorna för konstruktioner i hamnområdet, utan
32116: ståndsförfarandet i samband med förorenade            det behövs en separat överenskommelse om hur
32117: bottensediment samt om ansvaret för iståndsätt-       de används.
32118: ningen och för ersättningarna samt om planlägg-           Sydöstra Finlands miljöcentral har 15.8.1996
32119: nings- och byggnadsfrågor.                            fattat beslut om ett miljötillstånd enligt vilket
32120:     På slam från muddring tillämpas både vatten-      muddringsmassor som innehåller klorade dioxi-
32121: lagens och avfallslagens bestämmelser och till-       ner och furaner får deponeras i hamnområdet.
32122: ståndsförfaranden. För muddring krävs tillstånd       Besvär över detta miljötilistånd har anförts hos
32123: av vattendomstolen, och för tillfållig deponering     högsta förvaltningsdomstolen, och därför måste
32124: av muddringsavfall krävs ett avfallstilistånd.        behovet av eventuella fortsatta åtgärder i sam-
32125: Miljöministeriet har berett ett statsrådsbeslut om    band med behandlingen av avfallet övervägas
32126: behandlingen av avfall på avstjälpningsplatser-       efter att högsta förvaltningsdomstolen har gett
32127: na, och detta beslut utfårdas rätt snart så att det   sitt beslut. Då prövas samtidigt det eventuella
32128: träder i kraft i början av år 1997. Beslutet gäller   behovet av ett nytt tillstånd från vattendomsto-
32129:  också tillfållig deponering av förorenat mudd-       len som svarar mot den nya situationen.
32130:  ringsslam. Finlands miljöcentral bereder som             För att förhindra att de i bottenslammet i
32131:  bäst kvalitetskrav för sediment som deponeras i      Kymmene älv bundna dioxinerna och furanerna
32132:  havet i enlighet med Helsingforskommissionens        släpps Ioss kommer deras föroreningsgrad fram-
32133:  rekommendation om t.~Ilämpningen av konven-          gent att beaktas i alla administrativa åtgärder.
32134:  tionen om skydd av Ostersjöområdets marina           Behövliga begränsningar ställs upp för sådana
32135:  miljö, så att kvalitetskraven i första skedet hu-    byggnads- och muddringsprojekt som kan leda
32136:  vudsakligen gäller metallhalt, i andra skedet ock-   tili att sedimenten blir instabila, så att det blir
32137:  så dioxiner och furan.                               möjligt att förebygga fara eller skada på miljö
32138:     Spörsmålsställaren hänvisar tili muddringen       och hälsa. Motsvarigt kommer behandlingen av
32139:  av hamnområdet i Kotka stad och tili depone-         muddringsmassorna att läggas upp på vederbör-
32140:  ringen av muddermassan i vatten som tidigare         ligt sätt.
32141: 
32142:      Helsingforsden 12 februari 1997
32143:                                                                       Miljöminister Pekka Haavisto
32144:                                             KK 990/1996 vp
32145: 
32146: Kirjallinen kysymys 990
32147: 
32148: 
32149: 
32150: 
32151:                                    Marjaana Koskinen /sd: Geenimuunnellun soijan käytöstä rehun
32152:                                       valmistuksessa
32153: 
32154: 
32155:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32156: 
32157:     Raision yhtymä on ostanut Yhdysvalloista          perusteella. Väliaikainen rajoituskielto on kolme
32158: soijaa,jossa on ilmeisesti 2% geneettisesti muun-     kuukautta (U 220)
32159: neitua soijaa. Geenimuunnellun soijankäyttöä ei          Geenimuunneltujen kasvien vaikutuksesta
32160: Iainsäädännöllisesti ole rajoitettu, tosin EU:n ta-   ympäristöön ei vallitse yksimielisyyttä. Usein
32161: solla lainsäädäntöä geenimuunnellun tuotteen          tähdätään geneettisen muuntamisen yhteydessä,
32162: merkitsemiseksi kiirehditään. Merkitseruisestä ei     että viljelyskasvit tehdään torjunta-aineita kestä-
32163: EU:ssa olla vielä päästy yksimielisyyteen. Tun-       viksi. Jos nämä muunnellut kasvit risteytyvät
32164: tuu oudolta, että suomalaisella teollisuudella on     luonnonkasvien kanssa, voi syntyä myrkkyjä
32165: niin kova kiire geenimanipuloitujen tuotteiden        kestäviä rikkakasvikantoja (esim. geenimuun-
32166: markkinoille saattamiseksi, ettei voida odottaa       nettu rapsi),joita ei saa tuhottua. Lopputulokse-
32167: piakkoin valmistuvaa kuluttajan kannalta mer-         na on, että kun ratkaistaan yksi ongelma, synny-
32168: kittävää direktiiviä.                                 tetään uusia vielä vaikeampia ongelmia.
32169:     Maa- ja metsätalousvaliokunnassa on maata-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
32170: louden kotimaisen tukipaketin yhteydessä pai-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32171: notettu, että kotimaisia, puhtaita (esim. raaka-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32172: aineet geeniteknologiasta vapaita) rehuja suosit-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32173: taisiin.
32174:     Geenimuunnelluista kasveista ja yleensäkin                  Eikö tarvittaisi paljon enemmän tutki-
32175: geeniteknologiasta on ristiriitaista tutkimustie-            mustietoja geenimuunnelluista kasveista
32176:  toa. Yleensä Suomessa on tarkkaan tutkittu                  ja niihin liittyvistä ympäristöriskeistä en-
32177: tuotteiden vaikutukset, ennen kuin tuote on                  nen kuin niitä otetaan markkinoille, ja
32178:  päästetty markkinoille. Geeniteknologisten tuot-               aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, että
32179:  teiden kohdalla yleensä tutkimuslaboratoriona               rehuihin tulee merkintä geenimuunneltu-
32180:  toimivat ihmiset, luonto ja ympäristö, ja esim.             jen kasvien käytöstä ja että suomalainen
32181:  geenimuunnellun tuotteen markkinoilta poista-               rehu voidaan säilyttää puhtaana geeni-
32182:  minen tapahtuu ainoastaan, jos on todella perus-            manipuloiduista kasveista?
32183:  teltu syy kieltää tuote hyvin perustellun faktan
32184: 
32185:       Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1997
32186:                                         Marjaana Koskinen /sd
32187: 
32188: 
32189: 
32190: 
32191:  260017
32192: 2                                             KK 990/1996 vp
32193: 
32194: 
32195: 
32196: 
32197:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
32198: 
32199:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Kysymykseen, tarvitaanko paljon enemmän
32200: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            tutkimustietoja geenimuunnelluista kasveista ja
32201: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          niihin liittyvistä riskeistä ennen kuin niitä ote-
32202: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjaana            taan markkinoille, voidaan vastata, että tarvit-
32203: Koskisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            taisiin enemmän pitkäaikaista tietoa geenitekni-
32204: n:o 990:                                                 sesti muunneltujen kasvien ympäristöön päästä-
32205:                                                          misen vaikutuksesta luonnon ekosysteemiin.
32206:            Eikö tarvittaisi paljon enemmän tutki-        Suomessa on tehty varsin vähän geenitekniikan
32207:         mustietoja geenimuunnelluista kasveista          riskeihin liittyvää tutkimusta.
32208:         ja niihin liittyvistä ympäristöriskeistä en-        Riskeihin liittyvässä päätöksenteossa on otet-
32209:         nen kuin niitä otetaan markkinoille, ja          tava huomioon kaksi tekijää: vahingon suuruus
32210:            aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, että         ja vahingon todennäköisyys. Luvan myöntämis-
32211:         rehuihin tulee merkitä geenimuunneltu-           tä harkittaessa on noudatettava varovaisuusperi-
32212:         jen kasvien käytöstä ja että suomalainen         aatetta, varsinkin jos mahdollinen vahinko on
32213:         rehu voidaan säilyttää puhtaana geeni-           korjaamaton. Riskinarvioinnin tulee olla jatku-
32214:         manipuloiduista kasveista?                       vaa.
32215:                                                             Eri maissa suhtaudutaan riskin ottamiseen eri
32216:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             tavalla, mikä näkyy siinä, että tapauskohtaisesti
32217: vasti seuraavaa:                                         useat maat ovat vastustaneet komission suostu-
32218:                                                          muksen antamista joidenkin geenimuunneltujen
32219:    Geeniteknisesti muunneltujen kasvien mark-            kasvien luvan myöntämiselle. Tästä syystä EU:n
32220: kinoille ottamiseen Euroopan unionin jäsenval-           geenitekniikkadirektiiviä tarkastellaan parhail-
32221: tiossa tarvitaan geenitekniikan turvallisuudesta         laan uudelleen tavoitteena selkeyttää direktiiviä
32222: vastaavan kansallisen viranomaisen lupa. Eu-             riskin ja haitta/hyötysuhteen arvioinnin osalta
32223: roopan unionissa kansallinen lupaviranomainen            sekä yksinkertaistaa hyväksymismenettelyä.
32224: saa antaa luvan vain, jos EU :n komissio antaa              Suomessa geenimuunneltujen kasvien "mark-
32225: siihen suostumuksensa, sen jälkeen kun muut              kinoille ottamisen" ympäristöriskit voivat liittyä
32226: jäsenvaltiot ovat myös arvioineet hakemuksen ja          ensisijaisesti geeniteknisesti muunneltujen kasvi-
32227: antaneet siitä lausunnon. Suomessa geenitek-             lajikkeiden viljelyyn Suomessa. Välillinen riski
32228: niikkalautakunta tutkii ja arvioi tapauskohtai-          voi liittyä myös siihen, että Suomessa käytetään
32229: sesti jokaisen geeniteknisesti muunneltua kasvia         rehuksi muualla viljeltyä kasvimateriaalia, joka
32230: koskevan hakemuksen.                                     joutuu välittömästi tai välillisesti eläinten ruoan-
32231:    Hallituksella ei ole tällä hetkellä tieteellistä      sulatuskanavan läpi kuljettuaan luontoon.
32232: aineistoa, jonka perusteella jo hyväksyttyjen               Uusien lajikkeiden markkinoille toimittami-
32233: geenimuunneltujen kasvien markkinointi tulisi            sessa on sovellettava kylvösiementen tuottamista
32234: kieltää. Jos tulee esille tietoja tai tieteellistä ai-   ja markkinointia koskevia säännöksiä sekä gee-
32235: neistoa geeniteknisesti muunneltujen kasvien             nitekniikkalain säännöksiä. Suomessa saadaan
32236: vaarallisuudesta, hallitus ryhtyy vaadittaviin toi-      tuottaa markkinointia varten kylvösiementä
32237: menpiteisiin.                                            vain lajikkeista,jotka on merkitty Suomen kasvi-
32238:    Luvan saaminen geeniteknisesti muunnellun             lajikeluetteloon. Kasvilajikeluetteloon merkitse-
32239: kasvin markkinoille toimittamiseen edellyttää,           misen edellytyksenä olevaan vertailevaan viljely-
32240: että tällaisten kasvien käyttöön liittyvät ympäris-      kokeeseen ei geeniteknisesti muunneltuja kasvi-
32241: töriskit on selvitetty. Riskien selvittämisestä on       lajikkeita saa ottaa ennen kuin geenitekniikka-
32242: annettu yksityiskohtaiset määräykset. Hake-              lautakunta on hyväksynyt lajikkeet otettavaksi
32243: muksessa esitettävät riskejä selvittävät tiedot on       kokeeseen. Suomessa on tällä hetkellä neljäjalos-
32244: periaatteessa selvitettävä niin hyvin kuin ne tie-       tusaineistoa (kaksi ohraa, peruna, rapsi) geeni-
32245: teellisellä tutkimuksella hakemuksen ajankohta-          tekniikkalautakunnan teettämässä riskiselvityk-
32246: na voidaan selvittää.                                    sessä.
32247:                                              KK 990/1996 vp                                             3
32248: 
32249:     Rehujen merkintää koskevista vaatimuksista            Komissiossa on valmisteilla erityisiä rehuai-
32250: on säädetty rehulaissa. Rehulain mukaan maa- ja        neita (novel feed) koskeva direktiiviehdotus . Di-
32251: metsätalousministeriö antaa määräykset tiedois-        rektiiviin on tarkoitus sisällyttää geeniteknisesti
32252: ta, jotka myyjän on ilmoitettava rehuista ostajal-     muunneltujen rehujen hyväksymismenettelyä ja
32253: le. Merkintää koskevat määräykset on annettava         merkintöjä koskevat säännökset.
32254: rehujen markkinoinnista annettuihin EY-direk-             Suomessa tehdään mittavaa eläinravitsemus-
32255: tiiveihin sisältyvien merkintäsäännösten mukai-        tutkimusta,jossa on pyritty hyödyntämään koti-
32256: sesti.                                                 maisten kasvien käyttöä eläinravitsemuksessa.
32257:     Nykyinen rehulaki ei sisällä säännöksiä geeni-     Suomalainen kasvinjalostustutkimus on mukana
32258: teknisesti muunneltujen rehujen hyväksynnästä          kansainvälisessä kehityksessä käyttäen ja kehit-
32259: ja merkinnästä. Lain yleisten säännösten mu-           täen geeniteknisiä menetelmiä. Samanaikaisesti
32260: kaan rehujen tulee olla terveellisiä, aitoja ja laa-   tehdään ja tulee tehdä nykyistä enemmän geeni-
32261: dultaan kauppakelpoisia eivätkä ne saa aiheut-         tekniikan turvallisuuteen liittyvää perustutki-
32262: taa vaaraa ihmisille tai eläimille. Kasvintuotan-      musta julkisin varoin.
32263: non tarkastuskeskus valvoo rehujen valmistusta,           Hallitus ei aio ryhtyä EY-säännösten vastai-
32264: markkinointia, maahantuontia ja maasta vientiä.        sesti toimiin "että suomalainen rehu voidaan säi-
32265:     Hallitus on valmistelemassa rehulain uudis-        lyttää puhtaana geenimanipuloiduista kasveis-
32266: tusta. Lakiehdotus on tarkoitus antaa eduskun-         ta". Sen sijaan hallitus on ottanut kannan, jonka
32267:  nalle kevätistuntokauden aikana. Uudistuksen          mukaan luonnonmukaisesti tuotetuissa maata-
32268:  yhteydessä pohditaan geeniteknisesti muunnel-         loustuotteissa ja elintarvikkeissa ei sallita käyt-
32269:  tuja rehuja koskevien säännösten ottamista rehu-      tää geeniteknisesti muunneltuja kasveja, eläimiä
32270: lakiin.                                                tai mikrobeja.
32271: 
32272:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1997
32273:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
32274: 4                                          KK 990/1996 vp
32275: 
32276: 
32277: 
32278: 
32279:                                         Tili Riksdagens Talman
32280: 
32281:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              På frågan om det skulle behövas mycket mera
32282: anger har Ni,Fru Talman till vederbörande med-        utforskad kunskap om de genmodifierade väx-
32283: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      terna och de risker som sammanhänger med
32284: man Marjaana Koskinen undertecknade spörs-            dem innan de tas in på marknaden kan man
32285: mål nr 990:                                           svara att det skulle behövas mera långsiktig kun-
32286:                                                       skap om hur gentekniskt modifierade växterna
32287:           Skulle det inte behövas mycket mera         påverkar de naturliga ekosystemen om de släpps
32288:        utforskad kunskap om de genmodifiera-          i naturen. 1 Finland har man ägnat ytterst litet
32289:        de växterna och de miljörisker som hör         forskning åt de risker som sammanhänger med
32290:        samman med dem innan de tas in på              gentekniken.
32291:        marknaden, och                                     Vid beslutsfattande i frågor som hänför sig tili
32292:           har Regeringen för avsikt att vidta åt-     en risk bör man beakta två faktorer; skadans
32293:        gärder för att märka de fodermedel i vilka     omfattning och sannolikheten för att en skada
32294:        man använt genmodifierade växter så att        skall uppstå. Då man överväger huruvida ett
32295:        de inhemska fodren kan bibehållas rena         tillstånd skall beviljas bör man följa försiktig-
32296:        från genmanipulerade växter?                   hetsprincipen, särskilt ifall den skada som even-
32297:                                                       tuellt uppstår är irreparabel. Riskbedömningen
32298:   Som svar på nämnda spörsmål får jag vörd-           bör ske fortlöpande.
32299: samt anföra följande:                                     Attityderna tili risktagande varierar från land
32300:                                                       tililand, vilket avspeglas i att flera Iänder i vissa
32301:     1 den Europeiska unionens medlemsländer           fall opponerat sig mot att kommissionen gett sitt
32302: krävs tillstånd av de nationella myndigheter som      bifall till beviljande av tillstånd för vissa genmo-
32303: ansvarar för genteknikens säkerhet för att ta in      difierade växter. Av denna orsak pågår nu en
32304: gentekniskt modifierade växter på marknaden. 1        förnyad granskning av EU:s gendirektiv, där
32305: den Europeiska unionen får de nationella tili-        målsättningen är att tydliggöra direktivet beträf-
32306: ståndsmyndigheterna bevilja tillstånd endast ifall    fande bedömningen av förhållandet nytta/nack-
32307: EU:s kommission ger sitt bifall därtill, efter det    delar och att förenkla förfarandet vid godkän-
32308: att de övriga medlemsländerna också utvärderat        nande.
32309: ansökan och avgett sitt utlåtande. 1 Finland, un-         1 Finland kan miljöriskerna i samband med
32310: dersöker och utvärderar gentekniknämnden från         införandet av genmodifierade växter på markna-
32311: fall tili fall varje ansökan som gäller gentekniskt   den i första hand sammanhänga med odlingen av
32312: modifierade växter.                                   de gentekniskt modifierade växtsorterna i Fin-
32313:     Regeringen har för närvarande inte sådant         land. En indirekt risk kan också ligga i att man i
32314: vetenskapligt materia!, på basis av vilket mark-      Finland använder växtmaterial som odlats nå-
32315: nadsföringen av redan godkända genmodifiera-          gon annanstans till foder, och detta hamnar ut i
32316: de växter borde förbjudas. lfall det framkommer       naturen antingen direkt eller efter att ha passerat
32317: uppgifter eller vetenskapligt materia! som visar      djurens matsmältningskanal.
32318: att gentekniskt modifierade växter är farliga, vid-       Då nya sorter förs ut på marknaden skall
32319: tar regeringen erforderliga åtgärder.                 bestämmelserna om produktion och marknads-
32320:     F ör att beviljas tillstånd för att föra in en    föring avutsäde samt bestämmelserna i gentek-
32321: gentekniskt modifierad växt på marknaden för-         niklagen tillämpas. 1 Finland får endast produce-
32322: utsätts att de miljörisker som sammanhänger           ras utsäde för marknadsföring av de sorter som
32323: med användningen av sådana växter har utretts.        finns upptecknade i Finlands växtsortförteck-
32324: Det har utfårdats detaljerade föreskrifter om hur     ning. Förrän gentekniknämnden har godkänt
32325: riskerna utreds. Den utredning beträffande ris-       sorterna får dom inte tas med i de jämförande
32326: kerna som framställs vid ansökan skall i princip      odlingförsöken, som är en förutsättning för att
32327: vara så grundligt utförd som det vid tiden för        växtsorten skall tas upp i växtsortförteckningen.
32328: ansökan med vetenskapliga metoder kan göras.          1 Finland finns för närvarande fyra förädlings-
32329:                                            KK 990/1996 vp                                             5
32330: 
32331: materia! (två korn, potatis, raps) med i den risk-       1 korumissioneo är ett direktivförslag som gäl-
32332: utredning gentekniknämnden låter utföra.             ler särskilda fodermedel (novel feed) under be-
32333:    Om kraven på märkning av foder stadgas i          redning. Det är meningen att direktivet skall
32334: foderlagen. Enligt foderlagen utfårdar jord- och     innehålla bestämmelser om förfarandet vid god-
32335: skogsbruksministeriet föreskrifter om de uppgif-     kännande och märkning av gentekniskt modifie-
32336: ter om fodren som försäljaren måste uppge åt         rade foder.
32337: köparen. Föreskrifterna om märkningen skall              1 Finland pågår en omfattande undersökning
32338: utfårdas i enlighet med de bestämmelser om           om djurnäring, i viiken man strävat efter att
32339: märkning som ingår i EU-direktiven.                  utnyttja de inhemska växternas användning
32340:    Den nuvarande foderlagen innehåller inga be-      inom djurnutritionen. Den finländska växtföräd-
32341: stämmelser om godkännande och märkning av            lingsforskningen är med i den internationella ut-
32342: gentekniskt modifierade foder. Enligt lagens all-    vecklingen ifråga om att använda och utveckla
32343: männa stadganden skall fodren vara hälsosam-         gentekniska metoder. Samtidigt görs, och bör
32344: ma, äkta och kvalitetsmässigt handelsdugliga         göras ännu mera, offentligt finansierad grund-
32345: och får inte medföra fara för människor eller        forskning om genteknikens säkerhetsfrågor.
32346: djur. Kontrollcentralen för växtproduktion               Regeringen har inte för avsikt att vidta åtgär-
32347: övervakar tillverkningen, marknadsföringen,          der som strider mot EU:s bestämmelser "för att
32348: importen och exporten av foder.                      de inhemska fodren kan bibehållas rena från
32349:    Statsrådet håller som bäst på med att förbere-    genmanipulerade växter". Däremot har regering-
32350: da en reform av foderlagen. Det är meningen att      en intagit en ståndpunkt, enligt viiken gentek-
32351: lagförslaget skall föreläggas riksdagen under vår-   niskt modifierade växter, djur eller mikrober inte
32352: terminen. 1 samband med reformen kommer man          tillåts i naturenligt producerade lantbrukspro-
32353:  också att överväga att inbegripa bestämmelser       dukter och livsmedel.
32354:  om gentekniskt modifierade foder i lagen.
32355: 
32356:      Helsingfors den 10 februari 1997
32357: 
32358:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
32359:                                             KK 991/1996 vp
32360: 
32361: Kirjallinen kysymys 991
32362: 
32363: 
32364:                                    Klaus Bremer /r: Ilmailulaitoksen liiketoiminnan moraalista
32365: 
32366: 
32367:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32368: 
32369:     Kesällä 1994 Vantaan ammattikorkeakoulu           johti nopeasti HIT:n ylitsepääsemättömiin vi-
32370: (VAMK) tiedusteli yhteistyöhalukkuutta ilmai-         ranomaisesteisiin seurauksella, että HIT syksyllä
32371: lualan koulutuksen kehittämiseksi Ilmailulaitok-       1996 irtisanoi koko henkilökuntansa ja lopetti
32372: selta (ILL) ja Finnairilta. Tarjous ei kiinnostanut   toimintansa. Se merkitsi kerrannaisvaikutuksi-
32373: kumpaakaan. VAMK ja maamme suurin yksi-               neen yli 50 työpaikan menetystä sekä- maam-
32374: tyinen ilmailualan kouluttaja Helsingin Ilmailu-      me ainoan yksityisen liikennelentäjäkoulutuksen
32375: teoria Oy (HIT) ryhtyivät sen jälkeen yhteistyö-      päättymisen myötä - vuosittain kymmenien
32376: hön. HIT oli kouluttanut liikennelentäjiä ja lupa-    suomalaisten alalle pyrkivien nuorten siirtymistä
32377: kirjamekaanikkoja mm. Finnaviationille, Kar-          koulutusmarkkoineen USA:n vastaaviin koului-
32378: airille, Air Botnialle, Suomen ja Viron rajavar-      hin.
32379: tiostoille jne. Yhteistä koulutusohjelmaa kehitet-       Tapaus nostaa esille ILL:n liikelaitosuudis-
32380: täessä apulaisjohtaja Reijo Lamberg ILL:n vi-         tuksen myötä alalla kiihtyvällä tahdilla esitetyt
32381: ranomaisyksiköstä kieltäytyi avustamasta, kos-        kysymykset:
32382: ka "ei halunnut viranomaisena esiintyä yritys-           -Onko ILL:n pääjohtaja ylin valvova viran-
32383: konsulttina".                                         omainen vai valtion liikelaitoksen pääjohtaja?
32384:     Toukokuussa 1995 yhteisesti kehitetty koulu-      Onko apulaisjohtaja Reijo Lamberg viranomai-
32385: tusohjelma oli valmis. Se esiteltiin ILL:lle ja sen   nen vai yritysjohtaja?
32386: pääjohtaja Mikko Talvitielle opetusministeriölle         - Onko maamme ilmaliikenteen etujen mu-
32387: (OM) liitettävää lausuntoa varten. Pääjohtaja         kaista, että liikelaitos-ILL valtaa kaupallisia
32388: ilmaisi täyden hyväksyntänsä. ILL ei kuitenkaan       markkinoita viranomais-ILL:n sille takaamaila
32389: toimittanut pyydettyä lausuntoa.                      määrääväliä markkina-asemalla?
32390:     Syksyllä 1995 OM peräänkuulutti luvattua             - Miten alan elinkeinoelämä, ministeriöt,
32391: lausuntoa ILL:lta. Tällöin ILL ryhtyi neuvottele-     poliittiset päättäjät jne. tietävät, milloin asioita
32392: maan aiheesta OM:n kanssa pitäen visusti              on ajamassa liikelaitos-ILL ja milloin viran-
32393: VAMK:n ja HIT:n tapahtumien ulkopuolella.             omais-ILL?
32394: OM:n virkamiehiile ei avautunut, että he nyt             Liikelaitosuudistusta on perusteltu viran-
32395: neuvottelivatkin HIT:n kilpailijan, liikelaitos       omaistoimintojen rationalisoinnin ja tehostami-
32396: ILL:n kanssa, vaan uskoivat neuvottelevaosa il-       sen tarpeella, ei elinkeinoelämän markkinoiden
32397: mailuviranomaisen ILL:n kanssa.                       valtaamisen tarpeella.
32398:     Neuvottelujen, ILL:n apulaisjohtaja Lamber-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
32399: gin voimakkaiden näkemysten sekä lopuksi              jestyksen 37 §:n lmomenttiin viitaten esitän kun-
32400:  ILL:n HIT:stä antaman totuudenvastaisen lau-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32401:  sunnon seurauksena OM ei antanut koulutuksen         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32402: aloituslupaa HIT:lle ja VAMK:lle, vaan kehotti
32403:  VAMK:a jatkamaan koulutusohjelman kehittä-                      Pitääkö Hallitus Ilmailulaitoksen toi-
32404:  mistä ILL:n kanssa. HIT syrjäytettiin, vaikka se             mintaa edellä mainitussa ja muissa vas-
32405:  oli tehnyt alustavan työn, investoinut huomatta-             taavissa tapauksissa hyväksyttävänä,
32406:  van määrän rahaaja käyttänyt koko oman taito-                   kuka valvoo Ilmailulaitosta, ja
32407:  tietonsa koulutusvalmiuksiensa kehittämiseen.                   missä määrin Hallituksen mielestä on
32408:  Nyt nähdään, että toteutusvalmiiksi muokattuna               soveliasta, että valtionhallinnon liikelai-
32409:  ilmailualan ylin koulutustyö sopi ILL:lle, eikä              toksiksi uudistetut osat ryhtyvät kilpaile-
32410:  yrityskonsulttinakaan olo estänyt viranomais-                maan avoimilla markkinoiiia heikentäen
32411:  ILL:n apulaisjohtajaa osallistumista ratkaiseval-            yksityisen elinkeinoelämän mahdolli-
32412:  la tavalla liikelaitos-ILL:n kaupallisten etujen             suuksia työllistää ja tuottaa verotuloja
32413:  varmistamiseen. Tämän jälkeen ILL:n ajojahti                 valtiolle?
32414:      Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 1997
32415: 
32416:                                             Klaus Bremer /r
32417: 260017
32418: 2                                           KK 991/1996 vp
32419: 
32420: 
32421: 
32422: 
32423:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32424: 
32425:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Voimassa olevia koulutuslupia on tällä hetkel-
32426: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         lä 178, joista moottorilento koulutuslupia 103,
32427: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       harrastusilmailun koulutuslupia 72 ja huoltome-
32428: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-       kaanikoiden tyyppikoulutuslupia kaksi. Len-
32429: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        nonjohtajien ja lennontiedottajien koulutukseen
32430: 991:                                                  oikeuttavia koulutuslupia on haettu ja myönnet-
32431:                                                       ty yksi (Ilmailulaitoksen Lennonvarmistusopis-
32432:           Pitääkö Hallitus Ilmailulaitoksen toi-      to).
32433:        mintaa edellä mainitussa ja muissa vas-
32434:        taavissa tapauksissa hyväksyttävänä,           Erityistä Ilmailulaitoksen omasta koulutus-
32435:           kuka valvoo Ilmailulaitosta, ja             toiminnasta
32436:           missä määrin Hallituksen mielestä on
32437:        soveliasta, että valtionhallinnon liikelai-       Ilmailulaitoksen edellä mainittu koulutustoi-
32438:        toksiksi uudistetut osat ryhtyvät kilpaile-    minta käsittää vain lennonjohtajien ja -tiedotta-
32439:        maan avoimilla markkinoilla heikentäen         jien perus- ja jatkokoulutuksen. Ilmailulaitos on
32440:        yksityisen elinkeinoelämän mahdolli-           aina ollut ainoa lennonjohtajien ja -tiedottajien
32441:        suuksia työllistää ja tuottaa verotuloja       koulutusta järjestävä organisaatio Suomessa.
32442:        valtiolle?                                     Muuta lupakirjan tai kelpuutuksen saamiseen
32443:                                                       tähtäävää koulutusta Ilmailulaitos ei ole antanut
32444:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          eikä ole suunnitellut sen antamista (esim. lentä-
32445: vasti seuraavaa:                                      jän tai huoltomekaanikon lupakirjaan johtava
32446:                                                       koulutus).
32447:    Ilmailulaitos on antanut kysymyksen johdos-           Lennonvarmistushenkilöstön koulutuksen lu-
32448: ta selvityksen liikenneministeriölle. Selvityksessä   vanvaraisuutta koskeva ilmailumääräys TRG
32449: on erityisesti keskitytty kysymyksen perusteluis-     M3-2 tuli voimaan 1.8.1996. Ennen tämän mää-
32450: sa esitettyihin väitteisiin.                          räyksen julkaisemista lennonvarmistushenkilös-
32451:                                                       tön koulutusta ovat säädelleet lennonjohtajan
32452: Ilmailukoulutuksesta yleensä                          lupakirjaaja lennontiedottajan kelpoisuutta kos-
32453:                                                       kevat ilmailumääräykset. Näissä ilmailumää-
32454:    Kaikki lupakirjaan tai kelpuutukseen tähtää-       räyksissä julkaistujen koulutus- ja kokemusvaa-
32455: vä ilmailualan koulutus on ilmailulain (281/1995)     timusten täyttyminen on oikeuttanut hakijan
32456: 63 §:n nojalla pääsääntöisesti luvanvaraista. Si-     saamaan lennonjohtajan lupakirjan tai lennon-
32457: ten lentolupakirjoja, huoltomekaanikoiden ja          tiedottajan kelpoisuustodistuksen. Vaikka len-
32458: lennonvarmistushenkilöstön lupakirjoja, kel-          nonjohtajan ja -tiedottajan koulutusta (ATC-
32459: puutuksia tai kelpoisuustodistuksia varten an-        koulutus) koskevaa ilmailumääräystä ei ole ai-
32460: nettavaan koulutukseen on oltava Ilmailulaitok-       kaisemmin ollut eikä tämä koulutus ole siten
32461: sen lentoturvallisuushallinnon lupa. Luvan saa-       ollut luvanvaraista, ei tilanne sinänsä ole ollut
32462: misen ehtona on, että luvan hakija täyttää mm.        ongelmallinen, koska Ilmailulaitos työnantajana
32463: koulutusorganisaatiota, opettajia ja koulutusoh-      on kouluttanut ja kouluttaa edelleen lennonjoh-
32464: jelmia koskevat vaatimukset, jotka on julkaistu       tajia ja -tiedottajia omaa ja ilmavoimien tarvetta
32465: kutakin koulutuslajia koskevassa ilmailumää-          varten.
32466: räyksessä. Tarveharkintaa luvan myöntämisessä            Lennonvarmistushenkilöstön koulutusta kos-
32467: ei ole.                                               kevan ilmailumääräyksen antamisen eräänä tär-
32468:    Lentoturvallisuushallinto valvoo koulutustoi-      keänä tavoitteena oli se, että myös Ilmailulaitok-
32469: mintaa muun muassa tekemällä koulutustarkas-          sen ulkopuoliset tahot voisivat antaa entistä sel-
32470: tuksia. Tavoitteena on, että lentokoulu tarkaste-     keämmin perusteinATC-koulutusta. Mitään pe-
32471: taan vähintään kerran lupakauden aikana. Lu-          riaatteellista estettä ulkopuolisten tahojen järjes-
32472: pakausi on kolme vuotta.                              tämälle koulutukselle ei aiemminkaan ole kuiten-
32473:                                             KK 991/1996 vp                                                3
32474: 
32475: kaan ollut. Koska Ilmailulaitos on ilmavoimien        lentotoiminnan tarkastusta nyt voimassa olevan
32476: ohella lennonjohtajien ja -tiedottajien ainoa suo-    koulutusluvan tai 31.12.1996 päättyneen ansio-
32477: malainen työnantaja ja koska oppilastarve kysei-      lentoluvan voimassa ollessa. Lentoturvallisuus-
32478: seen koulutukseen on vuosittain ollut noin 15         hallinnon tietoon ei ole myöskään tullut HIT:n
32479: henkilöä, ulkopuoliset tahot eivät ymmärrettä-        koulutus- ja ansiolentotoiminnasta mitään sel-
32480: västi ole osoittaneet kovin suurta kiinnostusta       laista, joka olisi aiheuttanut tavanomaisesta
32481: koulutuksen järjestämiseen.                           poikkeavaa kirjeenvaihtoa tai yhteydenottoja
32482:    Ilmailulaitos on itse tehnyt lennonvarmistus-      (esim. selvityspyyntöjä) lentoturvallisuushallin-
32483: henkilöstön perus- ja jatkokoulutuksessa käytet-      non ja yhtiön välillä. Yhtiön toiminnassa ei siis
32484: tävät ohjelmat ja on nopeasti muuttuvaa alaa          ole ollut huomautettavaa.
32485: seuraten myös kehittänyt niitä jatkuvasti. Ilmai-        Edellä mainitun perusteella Ilmailulaitos to-
32486: lulaitos on panostanut lennonvarmistushenki-          teaa, että se ei ole vastoin edustaja Bremerin
32487: löstön koulutukseen organisoimaila vuonna             väitteitä esittänyt mitään voimassa olevista an-
32488: 1995 uudelleen A Te-koulutuksensa Ilmailulai-         siolento- ja koulutustoimintaa koskevista ilmai-
32489: toksen sisäiseksi erilliseksi yksiköksi, Lennon-      lumääräyksistä poikkeavia vaatimuksia HIT:lle.
32490: varmistusopistoksi, sekä hankkinut uudenaikai-        Kysyjän väite Ilmailulaitoksen ajojahdista ja vi-
32491: sen simulaattorin tehostamaan koulutustoimin-         ranomaisesteistä HIT:n toiminnan lopettamisen
32492: taa.                                                  syinä ei siten perustu tosiasioihin.
32493:     Kun lentoturvallisuushallinto määräsi len-           Ilmailulaitos haluaa tässä yhteydessä oikaista
32494: nonvarmistushenkilöstön koulutuksen luvanva-          myös sen edustaja Bremerin väitteen, että HIT
32495: raiseksi, koulutusjärjestelmä selkiintyi ja yhden-    olisi maassamme ainut yksityinen liikennelen-
32496: vertaistui siten, ettäjokainen vaatimukset täyttä-    täjäkoulutuksen järjestäjä. Tämä ei pidä paik-
32497: vä hakija voi hakea ja saada luvan lennonvarmis-      kaansa, koska myös eräällä toisella lentokoululla
32498: tusalan koulutuksen järjestämiselle täysin sa-        on voimassa oleva koulutuslupa liikennelentäjä-
32499: moin perustein. Koulutuslupaa Ilmailulaitoksen        tasolle asti.
32500:  lentoturvallisuushallinnoita on toistaiseksi hake-
32501:  nut vain Lennonvarmistusopisto, jolle lupa on        Vantaan väliaikaisen ammattikorkeakoulun
32502:  myönnetty 30.7.1996.                                 koulutusohjelmasta
32503:                                                          Vantaan väliaikainen ammattikorkeakoulu
32504: Helsingin Ilmailuteoria-HIT Oy:stä                    (jäljempänä VAMK) valmisteli ilmailualan kou-
32505:     Helsingin Ilmailuteoria-HIT Oy:n (jäljempä-       lutuksen aloittamista ja esitti opetusministeriön
32506: nä HIT) koulutuslupa on voimassa 29.12.1997           vahvistettavaksi koulutusohjelman lukuvuotta
32507: saakka. Lupa oikeuttaa yhtiön antamaan teoria-         1996--1997 varten. VAMK kävi esittelemässä
32508: koulutusta yksityislentäjän lupakirjasta alkaen       suunnitteilla olevaa koulutusta Ilmailulaitoksen
32509: aina liikennelentäjän lupakirjaan saakka. Yhtiön      pääjohtaja Mikko Talvitielle toukokuussa 1995.
32510: lentokoulutuslupa ei ole tällä hetkellä voimassa,     Talvitie piti varsin yleisellä tasolla esitettyjä aja-
32511: koska kaupallinen lentokoulutus edellyttää            tuksia mielenkiintoisina. Talvitie näki VAMK:in
32512: koulutusluvan lisäksi myös voimassa olevaa an-        ja Ilmailulaitoksen keskinäisen yhteistyön tutki-
32513: siolentolupaa. HIT:n ansiolentoluvan voimassa-        misen arvoisena asiana. Kysymykseen tulisi yh-
32514: olo päättyi 31.12.1996. Yhtiö jätti lentoturvalli-    teistyö lähinnä yleisaineiden, kuten kielten ja ta-
32515: suushallinnolle 19.12.1996 päivätyn hakemuk-          louden alueella sekä päällikkötason erityiskoulu-
32516: sen ansiolentolupansa uudistamiseksi. Lentotur-       tuksessa. Yhteistyö koskisi erityisesti Ilmailulai-
32517: vallisuushallinto ei ole voinut tehdä hakemus-        toksen oman henkilöstön kehittämistä.
32518: asiassa vielä päätöstä, koska HIT ei ole toimitta-       Opetusministeriö pyysi 29.8.1995 päivätyllä
32519: nut lentoturvallisuushallinnon pyytämää hake-         kirjeellä Ilmailulaitoksen lausuntoa VAMK:n il-
32520: musasian käsittelyä ja ratkaisua varten tarvitta-     mailualan koulutusohjelmasta. Ilmailulaitos an-
32521: vaa lisäselvitystä. HIT:n kanssa käytyjen keskus-     toi lausuntonsa 28.9.1995. Vaikka lausunto-
32522: telujen perusteella näyttää ilmeiseltä, että          pyynnön kohteena oleva koulutusohjelma oli
32523: HIT:llä on tarkoitus ajaa alas ainakin osa ansio-     varsin ylimalkainen ja sen perusteella yksityis-
32524: lentotoiminnastaan.                                   kohtaisen kannanoton esittäminen koulutusoh-
32525:     Lentoturvallisuushallinto on valvonut HIT:n       jelmasta oli mahdotonta, Ilmailulaitos kuitenkin
32526:  toimintaa tavanomaisesti. Lentoturvallisuushal-      suhtautui lähtökohtaisesti myönteisesti mahdol-
32527:  linto ei tosin ole tehnyt HIT:ssä koulutus- tai      liseen VAMK:nja Ilmailulaitoksen keskinäiseen
32528: 4                                           KK 991/1996 vp
32529: 
32530: yhteistyöhön. Tämä myönteisyys on kantavana              Edustaja Bremer on niin ikään todennut, että
32531: ajatuksena koko Ilmailulaitoksen lausunnossa,         apulaisjohtaja Reijo Lamberg Ilmailulaitoksen
32532: joten Ilmailulaitos ei ymmärrä eikä näe perustei-     viranomaisyksiköstä on kieltäytynyt avustamas-
32533: ta edustaja Bremerin väitteille, joissa Ilmailulai-   ta koulutusohjelmien kehittämisessä. Lamberg
32534: toksen tarkoitusperät ja yhteistyöhalukkuus           itse kiistää koskaan saaneensa pyyntöä avustaa
32535: VAMK:n kanssa asetetaan kyseenalaisiksi. Toki         henkilökohtaisesti koulutusohjelmien kehittämi-
32536: Ilmailulaitos on katsonut asialliseksi ja velvolli-   sessä. Tämä ei ole kuitenkaan asiassa olennaista.
32537: suudekseen tuoda lausunnossaan esille myös nii-       Viranomaisyksikkö lentoturvallisuushallinto on
32538: tä realiteetteja, joilla on vaikutusta koulutuksen    se, joka myöntää koulutusluvat ja hyväksyy siinä
32539: tarpeeseen ja laajuuteen. Tätä ei pidä nähdä tai      yhteydessä koulutusohjelmat ja valvoo koulutus-
32540: tulkita koulutuksen vastustamiseksi, vaan pyrki-      ohjelmien toteutumista hyväksytyn mukaisena.
32541: mykseksi antaa innovaatiota koulutusohjelman          Lentoturvallisuushallinto on tämän vuoksi suh-
32542: edelleen kehittämiseksi.                              tautunut varsin kriittisesti pitkälle menevään ja
32543:    Tosiasia on, että VAMK ei ole missään vai-         yksityiskohtaiseen neuvontaan ja ohjaukseen
32544: heessa hakenut koulutuslupaa eikä ole esittänyt       hakijayritysten koulutusohjelmien laatimisessa
32545: yksityiskohtaista koulutusohjelmaa lentoturval-       ja kehittämisessä, koska se merkitsisi samalla
32546: lisuushallinnon hyväksyttäväksi. Kuten edellä         lentoturvallisuushallinnolta kannanottoa ja si-
32547: on todettu, opetusministeriön lausuntopyynnön         toutumista myöhemmin hakemuksen yhteydessä
32548: yhteydessä esitetyt VAMK:n koulutussuunnitel-         esitettävään koulutusohjelmaan. Koulutusohjel-
32549: mat olivat yleisluonteisia otsikkotasolla esitet-     man laatimiseksi on annettu määräykset ilmailu-
32550: tyjä kuvauksia ilmailualan koulutuksen sisällyt-      määräyksin, ja hyvän hallintomenettelyn mukai-
32551: tämisestä osana huomattavan suureen määrään           sesti lentoturvallisuushallinto antaa yleisluon-
32552: taloudellis-hallinnollista opetusta. Lennonjohta-     teista neuvontaa ja ohjausta hakijoiden yhden-
32553: jien tai -tiedottajien koulutus ei esiintynyt edes    vertaisen kohtelun periaatetta noudattaen.
32554: otsikkotasolla VAMK:n koulutussuunnitelmas-               Siltä osin kuin edustaja Bremerin kysymys
32555: sa. Tilanteen ollessa tämä asia ei ole toistaiseksi   koskee apulaisjohtaja Reijo Lambergin "roolia",
32556: edennyt yhteistyön asteelle Ilmailulaitoksen lii-     Ilmailulaitos toteaa, että Lamberg on viran-
32557: kelaitospuolen ja VAMK:n välillä. Ilmailulaitos       omaisyksikön edustaja ja on siinä ominaisuudes-
32558: pitää edelleen lausunnossa mainitsemaansa yh-         sa toiminut asiallisesti ja hyvän hallintomenette-
32559: teistyötä mahdollisena.                               lyn mukaisesti ottaen samalla huomioon viran-
32560:    Edellä mainittua tosiasiataustaa vasten Ilmai-     omaisen toimivallan rajat.
32561: lulaitos ei voi ymmärtää edustaja Bremerin väit-
32562: teitä siitä, että HIT olisi syrjäytetty jostakin ja   Ilmailulaitoksesta ja sen viranomaisyksiköstä
32563: että HIT olisi muokannut toteutusvalmiiksi kou-
32564: lutusohjelman, jota Ilmailulaitoksen liikelaitos-         Ilmailulaitoksesta annetun lain (1123/1990)
32565: puoli olisi sitten viranomaisyksikön avustuksella     mukaisesti Ilmailulaitos on liikenneministeriön
32566: hyödyntänyt. Ilmailulaitos ei ole liikelaitoskau-     hallinnonalalla toimiva valtion liikelaitos, johon
32567: dellaan laajentanut omaa koulutustoimintaansa         sovelletaan pääosin valtion liikelaitoksista an-
32568: lennonjohtaja- ja lennontiedottajakoulutuksesta       nettua lakia (627/1987). Lain 2 §:ssä on määritel-
32569: mihinkään muuhun lupakirjakoulutukseen. Il-           ty laitoksen toimiala ja tehtävät yhtenä kokonai-
32570: mailulaitos ei ole käyttänyt hyväkseen miltään        suutena. Lain 3 §:ssä on määritelty viranomais-
32571: osin mitään HIT:n laatimia ohjelmia tai suunni-       tehtävienjärjestely,ja sen mukaan Ilmailulaitok-
32572: telmia. Ilmailulaitos on ainoastaan omista lähtö-     sessa on erillinen yksikkö (lentoturvallisuushal-
32573: kohdistaan kehittänyt oman lennonvarmistus-           linto ), jolle viranomaistehtävät eräin poikkeuk-
32574: henkilöstönsä koulutuksessa käytettyjä ohjel-         sin on uskottu ja jonka päälliköllä on liikelaitos-
32575: mia. Edustaja Bremerin väite VAMK:n/HIT:n             lain säännöksistä poiketen täysin itsenäinen pää-
32576: koulutusohjelmien hyödyntämisestä on siinäkin         tösvalta yksikölle kuuluvissa asioissa. Viran-
32577: mielessä käsittämätön, koska VAMK:lla/                omaisyksikön päällikkö on liikenneministeriön
32578: HIT:llä ei ollut esittää lennonjohtokoulutuksen       nimittämä virkamies. Taloudellisissa suhteissa
32579: järjestämisestä alustaviakaan ohjelmia.               liikelaitos ja sen viranomaisyksikkö ovat riippu-
32580:    Ilmailulaitos toteaa myös, että vastoin edus-      vaisia toisistaan, koska viranomaistoiminnoista
32581: taja Bremerin väitettä Ilmailulaitos ei ole käynyt    saatavat tulot eivät peitä kustannuksia ja
32582: koulutusohjelmaa tai VAMK:a koskevia neu-             viranomaisyksikön kustannuksia joudutaan
32583: votteluja opetusministeriön kanssa.                   kattamaan liikelaitoksen tuloilla.
32584:                                             KK 991/1996 vp                                              5
32585: 
32586:     Nyt kysymyksessä olevan lentokoulutuksen          ministeriö valvoo Ilmailulaitoksen viranomais-
32587: osalta Ilmailulaitoksen liikelaitospuolen ja lento-   toimia niin kuin se valvoo muitakin alaisiaan
32588: turvallisuushallinnon välinen tehtäväjako on sel-     viranomaistehtäviä hoitavia yksiköitä. Luonnol-
32589: keä ja perustuu edellä mainitun lain 2 ja 3 §:ään.    lista on, että Ilmailulaitoksen viranomaisasiassa
32590: Ylin toimivalta lentoturvallisuushallinnolla on       tekemästä päätöksestä voidaan valittaa kor-
32591: erityisesti asioissa, jotka muodossa tai toisessa     keimpaan hallinto-oikeuteen niin kuin ilmailu-
32592: liittyvät lentoturvallisuusvalvontaan. Lentotur-      lai toslaissa on säädetty.
32593: vallisuushallinto vastaa viranomaisena kaikesta           Liikenneministeriö toteaa, että Ilmailulaitos ei
32594: koulutukseen liittyvästä norminannosta, lupien        ole ryhtynyt kilpailemaan kaupallisilla markki-
32595: myöntämisestä ja toiminnan valvonnasta. Liike-        noilla ilmailualan elinkeinotoimintaa harjoitta-
32596: laitoksen rooli on sen oman henkilökunnan             vien yksityisten henkilöiden tai yhteisöjen kans-
32597: kouluttaminen, kuten millä tahansa työnantajal-       sa. Ilmailulaitos on keskittynyt ja keskittyy tule-
32598: la.                                                   vaisuudessakin omaa tarvetta varten tapahtu-
32599:     Sen lisäksi, että valtioneuvosto ja liikennemi-   vaan koulutustoimintaan ja henkilöstönsä muu-
32600: nisteriö valvovat Ilmailulaitosta valtion liikelai-   hun kehittämiseen.
32601: toksista annettujen säännösten nojalla, liikenne-
32602: 
32603:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1997
32604: 
32605:                                                                Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
32606: 6                                            KK 991/1996 vp
32607: 
32608: 
32609: 
32610: 
32611:                                           Tili Riksdagens Talman
32612: 
32613:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        en gång per tillståndsperiod. Tillståndsperioden
32614: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          är tre år.
32615: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-           Antalet gällande skolningstillstånd är för när-
32616: man Klaus Bremer undertecknade spörsmål nr              varande 178, av vilka 103 är tillstånd för under-
32617: 991:                                                    visning i motorflygning, 72 för undervisning i
32618:                                                         sportflygning och 2 typutbildningstillstånd för
32619:            Anser Regeringen att Luftfartsverkets        skolning av mekaniker. För utbildning av flygle-
32620:         handlande i ovan nämnda och motsva-             dare och flyginformatörer har ett tillstånd an-
32621:         rande fall är godtagbart,                       sökts och beviljats (Flygsäkerhetsinstitutet vid
32622:            av vem övervakas Luftfartsverket, och        Luftfartsverket).
32623:            i hur hög grad anser Regeringen det är
32624:         passande att de delar av statsförvaltning-      Särskilt om Luftfartsverkets egen utbildnings-
32625:         en som har omformats till affårsverk bör-
32626:                                                         verksamhet
32627:         jar sinsemellan konkurrera på den öppna
32628:         marknaden och genom detta försämrar                 Luftfartsverkets ovan nämnda egna utbild-
32629:         det privata näringslivets möjligheter att       ningsverksamhet omfattar endast grundutbild-
32630:         sysselsätta och producera skatteinkom-          ning och fortbildning av flygledare och flyginfor-
32631:         ster till staten?                               matörer. Luftfartsverket har genom tiderna varit
32632:                                                         den enda organisationen som utbildar flygledare
32633:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           och flyginformatörer i Finland. Något annat slag
32634: anföra följande:                                        av utbildning med syfte att utfårda certifikat eller
32635:                                                         kompetensbevis har Luftfartsverket inte givit
32636:    Luftfartsverket har med anledning av spörs-          och planerar inte heller något dy1ikt i framtiden
32637: målet gett en utredning åt trafikministeriet. I         (t.ex. utbi1dning med syfte att utfårda certifikat
32638: utredningen har man koncentrerat sig speciellt på       för flygare eller flygmekaniker).
32639: de påståenden som framkommer av spörsmåls-                  Luftfartsbestämmelse TRG M3-2 som gäller
32640: motiveringen.                                           tillståndsplikt för utbildning av flygsäkerhetsper-
32641:                                                         sonal trädde i kraft 1.8.1996. Innan detta beslut
32642: Allmänt om flygutbildningen                             trädde i kraft reglerades utbildningen av flygsä-
32643:                                                         kerhetspersonalen genom luftfartsbestämmelser-
32644:     Med stöd av 63 § luftfartslagen (281/1995) är       na om certifikat för flygledare och flyginforma-
32645: all utbildning inom luftfarten som syftar på luft-      törers kompetens. Uppfyllandet av de krav på
32646: fartscertifikat eller kompetens huvudsakligen           utbildning och erfarenhet om vilka stadgas i
32647: tillståndsbelagd. Följaktligen krävs tillstånd av       dessa luftfartsbestämmelser har berättigat till er-
32648: Luftfartsverkets flygsäkerhetsförvaltning för er-       hållande av flygledarcertif!..kat eller kompetens-
32649: hållande av luftfartscertifikat, certifikat för flyg-   intyg för flyginformatör. Aven om det tidigare
32650: mekanikers och flygsäkerhetspersonalens behö-           inte har funnits bestämmelser beträffande utbild-
32651: righet eller kompetens. Ett villkor för certifikatet    ning för flygledare och flyginformatörer (ATC-
32652: är att sökande uppfyller bl.a. de krav som gäller       utbildningen) och denna utbildning därför inte
32653: utbildningsorganisation, lärare och utbildnings-        har varit tillståndspliktig, har situationen dock
32654: program som publicerats i luftfartsbestämmel-           aldrig varit problematisk eftersom Luftfartsver-
32655: serna beträffande varje skild utbildningsgren.          ket i egenskap av arbetsgivare har utbildat och
32656: Behovsprövning i samband med att tillstånd be-          utbildar fortsättningsvis flygledare och flyginfor-
32657: viljas existerar inte.                                  matörer för sitt eget och flygvapnets behov.
32658:     Flygsäkerhetsförvaltningen kontrollerar un-             Ett av de viktigaste målen med utfårdandet a v
32659: dervisningen bl.a. genom att förrätta inspektion.       luftfartsbestämmelsen som gäller utbildning av
32660: Målet är att flygskolan inspekteras åtminstone          flygsäkerhetspersonal var att organisationer
32661:                                              KK 991/1996 vp                                               7
32662: 
32663: utanför Luftfartsverket på allt klarare grunder            Flygsäkerhetsförvaltningen har i normal ord-
32664: skulle kunna förmedla ATC-undervisning. Inga           ning övervakat HIT. Flygsäkerhetsförvaltningen
32665: principiella hinder har någonsin funnits för un-       har dock inte utfört inspektion av HIT:s under-
32666: dervisning förmedlad av utomstående organisa-          visnings- eller flygverksamhet under det nu gäl-
32667: tioner. Eftersom Luftfartsverket vid sidan om          lande undervisningstiliståndets giltighetstid eller
32668: flygvapnet är den enda finska arbetsgivaren och        under den tid tillståndet för luftfart i förvärvssyf-
32669: eftersom elevbehovet tili ifrågavarande utbild-        te som löpte ut 31.12.1996 var i kraft. Flygsäker-
32670: ning har på årsnivå varit ca 15 personer, har          hetsförvaltningen har inte heller kännedom om
32671: utomstående organisationer av förståeliga skäl         något i HIT:s undervisnings- eller flygarverk-
32672: inte visat väldigt stort intresse för att ordna un-    samhet som skulle ha gett upphov tili från det
32673: dervisning.                                            normala avvikande brevväxling eller kontakttag-
32674:     Luftfartsverket har själv utarbetat program-       ning (t.ex. begäran om utredningar) mellan flyg-
32675: men för flygledarpersonalens grundutbildning           säkerhetsförvaltningen och bolaget. Det finns
32676: och fortbildning och fortsätter att utveckla dem i     således inget att anmärka på i bolagets verksam-
32677: takt med den snabba utvecklingen inom bran-            het.
32678: schen. Luftfartsverket har satsat på flygsäker-            På basis av det ovan nämnda kan Luftfartsver-
32679: hetspersonalens utbildning genom att år 1995 på        ket konstatera att det riksdagsman Bremers på-
32680: nytt organisera sin A TC-utbildning inom Flygsä-       ståenden tili trots inte har ställt några som helst
32681: kerhetsinstitutet, en sepamt enhet inom Luft-          krav på HIT som avviker från gällande tillstånd
32682: fartsverket. Man har också anskaffat en ny simu-       tillluftfart i förvärvssyfte och undervisningstill-
32683:  lator för att effektivera undervisningen.             stånd i enlighet med luftfartsbestämmelserna.
32684:     När flygsäkerhetsförvaltningen krävde att          Spörsmålsställarens påståenden om att det var
32685:  flygsäkerhetspersonalens undervisning skulle gö-      Luftfartverkets hetsjakt och myndighetshinder
32686:  ras tillståndspliktig förtydligades och likställdes   som var orsaken till att HIT avslutade sin verk-
32687:  undervisningssystemet så att varje sökande som        samhet baserar sig således inte på fakta.
32688:  uppfyller kraven kan på lika grunder ansöka om            Luftfartsverket villi detta sammanhang också
32689:  och få tillstånd för att organisera undervisningen    rätta tili riksdagsman Bremers påstående om att
32690:  inom flygsäkerhetsbranschen. Hittills har dock        HIT vore den enda privata instansen som för-
32691:  enbart Luftfartsverkets flygsäkerhetsinstitut an-     medlar trafikflygarundervisning. Detta stämmer
32692:  sökt om tillstånd, som beviljades 30.7.1996.          inte eftersom det finns ytterligare en skola som
32693:                                                        innehar gällande undervisningstillstånd ända till
32694:                                                        trafikflygarnivå.
32695: Beträffande Helsingin Ilmailuteoria (HIT) Oy
32696:                                                        Om undervisningsprogrammet för den tilifålliga
32697:    Helsingin Ilmailuteoria Oy:s (i fortsättningen      yrkeshögskolan i Vanda
32698: HIT) undervisningstillstånd gäller tili 29.12.
32699: 1997. Tillståndet berättigar bolaget att förmedla         Vanda tilifålliga yrkeshögskola (i fortsätt-
32700: teoriundervisning som gäller allt från certifikat      ningen VYH) hade planer på att inleda undervis-
32701: för privatflygare till certifikat för trafikflygare.   ning inom luftfartsbranschen och lämnade in ett
32702: Bolagets tillstånd för flygundervisning är för när-    undervisningsprogam för läsåret 1996-1997 för
32703: varande inte i kraft eftersom det förutom under-       fastställande av undervisningsministeriet. VYH
32704: visningstilistånd för kommersiell flygundervis-        presenterade det planerade programmet för
32705: ning förutsätts att man har tillstånd för luftfart i   Luftfartsverkets generaldirektör Mikko Talvitie
32706: förvärvssyfte. Förvärvstillståndet för HIT utlöp-      i maj 1995. Talvitie uttryckte rätt allmänt sitt
32707: te 31.12.1996. Bolaget lämnade in en ansökan om        intresse för de tankar som presenterades. Enligt
32708: förnyat tillstånd tili flygsäkerhetsförvaltningen      Talvitie var det värt att undersöka om VYH och
32709: daterad 19.12.1996. Flygsäkerhetsförvaltningen         Luftfartsverket kunde tänkas samarbeta. Samar-
32710: har ännu inte hunnit fatta beslut om ansökningen       bete kunde i så fall tänkas bestå av gemensam
32711: eftersom HIT inte har tillställt flygsäkerhetsför-     undervisning i allmänna ämnen som språk och
32712: valtningen den tilläggsutredning man begärt om         ekonomi och specialundervisning på chefsnivå.
32713: för att kunna fortsätta behandlingen och fatta         Samarbetet skulle uttryckligen omfatta Luft-
32714: beslut i ärendet. På basis av diskussioner med         fartsverkets egen personai och dess utveckling.
32715:  HIT verkar det sannolikt att HIT kör ner åtmins-         Undervisningsministeriet begärde i ett brev
32716:  tone en del av sin luftfart i förvärvssyfte.          daterat 29.8.1995 Luftfartsverkets utlåtande om
32717: 8                                            KK 991/1996 vp
32718: 
32719: VYH:s undervisningsprogram för luftfartsbran-          som används i undervisningen av den egna flyg-
32720: schen. Luftfartsverket gav sitt utlåtande              säkerhetspersonalen. Riksdagsman Bremers på-
32721: 28.9.1995. Även om undervisningsprogrammet             stående om att Luftfartsverket skulle ha ut-
32722: som var föremål för utlåtandet var rätt så allmänt     nyttjat VYH:s/HIT:s undervisningsprogram är
32723: och en detaljerad ståndpunkt på basis av detta         oförståeligt också eftersom varken VYH eller
32724: program var omöjlig ställde sig Luftfartsverket i      HIT har presenterat ens preliminära program för
32725: grunden positivt till ett eventuellt samarbete mel-    flygledarutbildning.
32726: lan VYH och Luftfartsverket. Denna positiva                Luftfartsverket konstaterar också riksdags-
32727: inställning går som en röd tråd genom Luftfarts-       man Bremers påstående tili trots att Luftfartsver-
32728: verkets utlåtande i sin helhet, varför Luftfarts-      ket inte har haft några som helst förhandlingar
32729: verket inte förstår och ser inte att det finns några   med undervisningsministeriet beträffande under-
32730: grunder för riksdagsman Bremers påståenden             visningsprogrammet eller VYH.
32731: enligt vilka Luftfartsverkets avsikter och samar-          Riksdagsman Bremer har också konstaterat
32732: betsvilja med VYH ifrågasätts. Luftfartsverket         att biträdande direktör Reijo Lamberg från Luft-
32733: har visserligen ansett det vara sakligt att lägga      fartsverkets myndighetsenhet skulle ha vägrat att
32734: fram också sådana rea1iteter som har inverkan på       hjälpa tili vid utvecklingen av undervisningspro-
32735: utbi1dningsbehovet och dess omfattning. Detta          grammen. Lamberg själv bestrider påståendet
32736: skall inte toikas som att Luftfartsverket motsät-      och hävdar att han aldrig ens har blivit tillfrågad
32737: ter sig undervisning utan bör ses som en strävan       om hjälp med utvecklingen av programmen. Det-
32738: att erbjuda innovationer för undervisningspro-         ta är dock inte re1evant i saken. Myndighetsenhe-
32739: grammets fortsatta utveck1ing.                         ten vid flygsäkerhetsförvaltningen beviljar un-
32740:     Ett faktum är att VYH i inget skede har ansökt     dervisningstillstånden och godkänner i detta
32741: om undervisningstillstånd eller fram1agt något         sammanhang undervisningsprogrammen samt
32742: deta1jerat undervisningsprogram för flygsäker-         övervakar att undervisningsprogrammen ge-
32743: hetsförvaltningens godkännande. I en1ighet med         nomförs enligt godkänd pian. Flygsäkerhetsför-
32744: vad som nämnts ovan var VYH:s undervisnings-           va1tningen har på grund av detta ställt sig kritisk
32745: program beskrivningar, som presenterades i             tili detaljerad rådgivning och vägledning vid ut-
32746: samband med undervisningsministeriets begäran          arbetandet och utvecklingen av de sökande bola-
32747: om utlåtande, av allmän karaktär och på rubrik-        gens undervisningsprogram, eftersom detta sam-
32748: nivå, och de gick ut på att in1emma flygundervis-      tidigt betyder att flygsäkerhetsförvaltningen tar
32749: ningen i en ytterst omfattande ekonomisk-admi-         ståndpunkt i saken och senare i samband med
32750: nistrativ kurshelhet. Utbildningen av flygledare       ansökningarna förbinder sig till ifrågavarande
32751: eller flyginformatörer fanns inte upptagen ens         undervisningsprogram. I luftfartsbestämmelser-
32752: som rubriker i VYH:s undervisningsprogram.             na finns anvisningar för utarbetandet av under-
32753: Eftersom läget är detta har saken inte avancerat       visningsprogram och luftsäkerhetsförvaltningen
32754: till samarbetsnivå mellan Luftfartsverkets affårs-     ger i en1ighet med principen om likställd behand-
32755: verkssida och VYH. Luftfartsverket anser fortfa-       ling inom ramen för gott förvaltningsförfarande
32756: rande att det i utlåtandet nämnda samarbete är         rådgivning av allmän karaktär samt vägledning
32757: möjligt att utveckla.                                  åt alla sökande.
32758:     Mot denna faktabakgrund kan Luftfartsver-              Till de delar riksdagsman Bremers spörsmål
32759: ket inte förstå riksdagsman Bremers påståenden         behandlar biträdande direktör Lambergs "roll"
32760: om att HIT skulle ha utestängts från något och         konstaterar Luftfartsverket att Lamberg är re-
32761: att HIT skulle ha utarbetat undervisningspro-          presentant för myndighetsenheten och har i den-
32762: grammet fårdigt att verkställas och att Luftfarts-     na egenskap handlat sakligt och enligt gott för-
32763: verkets affårsverkssida med hjä1p av myndighets-       valtningsförfarande samtidigt som han har beak-
32764: enheten sedan i sin tur skulle ha utnyttjat pro-       tat gränserna för myndighetens behörighet.
32765: grammet. Luftfartsverket har under sin verksam-
32766: het som affårsverk inte utvidgat sin undervis-         Om Luftfartsverket och myndighetsenheten
32767: ningsverksamhet utöver flygledar- eller flygin-
32768: formatörsundervisningen i någon annan certifi-            Enligt lagen om Luftfartsverket (1123/1990)
32769: katriktning. Luftfartsverket har inte till några       är Luftfartsverket ett affårsverk inom trafikmi-
32770: som he1st delar utnyttjat program eller planer         nisteriets verksamhetsområde på vilket i huvud-
32771: utarbetade av HIT. Luftfartsverket har enbart          sak tiliämpas lagen om statens affårsverk (627/
32772: från egen utgångspunkt utvecklat de program            1987). I lagens 2 § definieras Luftfartsverkets
32773:                                             KK 991/1996 vp                                            9
32774: 
32775: verksamhetsområde och uppgifter som helhet. 1         med flygsäkerhetskontro1l. F1ygsäkerhetsför-
32776: lagens 3 § definieras ordandet av myndighets-         valtningen ansvarar för normgivning, beviljande
32777: uppgifter och enligt denna paragraf finns det i       av tillstånd och kontroll av verksamheten. 1 lik-
32778: Luftfartsverket en särskild enhet (flygsäkerhets-     het med viiken arbetsgivare som helst har aff"års-
32779: förvaltningen), tili vars åligganden tjänsteupp-      verket tili uppgift att skola den egna personalen.
32780: dragen med vissa undantag tillhör och vars chef          Förutom att Luftfartsverket övervakas av
32781: med avvikelse från vad lagen om statens affårs-       statsrådet och trafikministeriet i enlighet med
32782: verk stadgar om har helt självständig beslutande-     stadgandena om affårsverk, övervakas Luftfarts-
32783: rätt beträffande enhetens ärenden. Myndighet-         verkets myndighetsverksamhet av trafikministe-
32784: senhetens chef är en tjänsteman som utnämns av        riet på samma sätt som det övervakar andra
32785: trafikministeriet. 1 ekonomiskt hänseende är af-      enheter inom sitt verksamhetsområde. 1 enlighet
32786: fårsverket och dess myndighetsenhet beroende          med vad som stadgas i luftfartsverkslagen är det
32787: av varandra eftersom inkomsterna som fås ge-          naturligt att man i högsta förvaltningsdomstolen
32788: nom myndighetsuppgifterna inte täcker kostna-         skall kunna överklaga ett myndighetsbeslut som
32789: derna och myndighetsenhetens kostnader måste          Luftfartsverket fattat.
32790: täckas med inkomster från affårsverket.                  Trafikministeriet konstaterar att Luftfartsver-
32791:    1 det aktuella fallet som behandlar flygutbild-    ket inte har inlett konkurrens på den kommersiel-
32792: ning är uppdragsfördelningen mellan Luftfarts-        la marknaden med privata personer eller organi-
32793:  verket och flygsäkerhetsförvaltningen klar och       sationer som idkar luftfartsverksamhet. Luft-
32794:  baserar sig på 2 och 3 §§ i nämnda lag. Flygsäker-   fartsverket har koncentrerat sig och koncentre-
32795:  hetsförvaltningen har högsta befogenhet speciellt    rar sig också i framtiden på utbildning för egna
32796:  beträffande ärenden som på något sätt hör ihop       behov och annan utveckling av sin egen personal.
32797: 
32798:      Helsingforsden 10 februari 1997
32799: 
32800:                                                                   Trafikminister Tuula Linnainmaa
32801: 
32802: 
32803: 
32804: 
32805:  2 260017
32806:                                            KK 992/1996 vp
32807: 
32808: Kirjallinen kysymys 992
32809: 
32810: 
32811: 
32812: 
32813:                                   Reijo Kallio /sd: Kuntien yhteisövero-osuuksien laskemisesta
32814:                                       uusien verotietojen pohjalta
32815: 
32816: 
32817:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32818: 
32819:     Veronkantolain 12 d §:n 5 momentin mukaan           Yhteisöverojen merkitys on kuntakentälle
32820: vahvistettaessa vuodesta 1994 alkaen käytettä-       yleisesti tärkeä, sillä eräiden arvioiden mukaan
32821: vää kunnan ja seurakunnan yhteisöveron osuut-        yhteisöveroa kertyi vuonna 1996 noin 13 mrd.
32822: ta laskentaperusteena käytetään vuosilta 1991 ja     mk, ja on arvioitu, että varausten purkamisen
32823: 1992 toimitettujen verotusten tietoja.               vuoksi kertymä vuonna 1997 on noin 14,5 mrd.
32824:     Vuosien 1991 ja 1992 verotietojen käyttö oli     mk. Kuntien osuus yhteisöverosta on 44,8 %.
32825: perusteltua vielä vuoden 1994 verotusta vahvis-      Olisikin tärkeää, että tämä merkittävä veroerä
32826: tettaessa, mutta mitä kauemmaksi siirrytään las-     jakautuisi oikeudenmukaisesti ja veron määräy-
32827: kentaperusteena käytettävistä vuosista, sitä ky-     tymisvuotta vastaavan tilanteen mukaisesti kun-
32828: seenalaisemmaksi tulee kuntien yhteisövero-          tien kesken.
32829: osuuden ankkurointi em. vuosiin.                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
32830:     Kuntien elinkeinorakenne muuttuu jatkuvas-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
32831: ti. Yritysrakenne ei ole enää sama, mikä se oli      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32832: vuosina 1991 ja 1992. Näin ollen myöskään tä-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32833: män päivän verotuksellinen tilanne ei vastaa ky-
32834: seisten vuosien tilannetta.                                      Onko Hallitus suunnittelemassa sellai-
32835:     Erityisen epäoikeudenmukainen tilanne on                  sia toimenpiteitä, joilla kuntakohtaiset
32836: sellaisissa kunnissa, joissa joku kunnan yritysve-            yhteisövero-osuudet saataisiin paremmin
32837: rotulojen kannalta merkittävä yritys maksoi                   vastaamaan kunnissa veron määräyty-
32838: määräytymisvuosina poikkeuksellisen alhaisia                  misvuonna vallinnutta todellista veron-
32839: veroja. Vaikka yrityksen verot ovat kyseisten                 maksutilannetta?
32840: vuosien jälkeen oleellisesti nousseet ja palanneet
32841: ikään kuin normaalille tasolle, niin kotikunnalle
32842: siitä ei ole ollut mitään hyötyä.
32843: 
32844:      Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1997
32845: 
32846:                                            Reijo Kallio /sd
32847: 
32848: 
32849: 
32850: 
32851: 260017
32852: 2                                            KK 992/1996 vp
32853: 
32854: 
32855: 
32856: 
32857:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
32858: 
32859:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          liiketulon harkintaverotus, joka vaikutti suuresti
32860: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           kuntien liikeäyrien määrään.
32861: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen             Jo aikanaan lähdettiin siitä, että tehty ratkaisu
32862: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reijo Kal-         saattaa olla väliaikainen, koska yhteisöveron
32863: lion näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           tuottoa ei voi loputtomasti jakaa vuosien 1991-
32864: 992:                                                    1992 elinkeinorakenteen ja verotuottojen perus-
32865:                                                         teella. Jakoperusteiden oikeutushan heikkenee
32866:            Onko Hallitus suunnittelemassa sellai-       koko ajan, koska maailma etääntyy jatkuvasti
32867:         sia toimenpiteitä, joilla kuntakohtaiset        vuosien 1991-1992 tilanteesta. Yhä useammista
32868:         yhteisövero-osuudet saataisiin paremmin         kunnista onkin kohdistettu kritiikkiä järjestel-
32869:         vastaamaan kunnissa veron määräyty-             mää kohtaan, ja kun yhteisöveron tuotto on no-
32870:         misvuonna vallinnutta todellista veron-         peasti kasvanut, kysymyksen taloudellinenkin
32871:         maksu tilannetta?                               merkitys on noussut entistä suuremmaksi.
32872:                                                             Hallitusohjelmassa todetaankin, että "yhtei-
32873:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            söjen tuloveron tuotosta kunnille menevän osuu-
32874: vasti seuraavaa:                                        den jakoperusteet uudistetaan ja siirretään otet-
32875:                                                         tavaksi huomioon valtionosuusjärjestelmää
32876:     Valtiolle, kunnille ja seurakunnille aiemmin        uudistettaessa". Jakoperusteiden uudistamisen
32877: erillisinä maksetut yhteisöjen tuloverot muutet-        liittäminen toteutettuun valtionosuusuudistuk-
32878: tiin vuodesta 1993 alkaen yhtenäiseksi yhteisön         seen ei ollut mahdollista, vaan asia on selvitettä-
32879: tuloveroksi, jonka tuotto jaetaan eri veronsaajil-      vä erikseen. Jakoperusteiden uudistaminen edel-
32880: le kaavamaisin perustein. Kuntien osuus koko-           lyttää kuitenkin koko järjestelmän laajempaa
32881: naistuotosta tilitetään yksittäisille kunnille pe-      rakenteellista uudelleenarviointia. Kysymykses-
32882: rustein, jotka pohjautuvat vuosien 1991 ja 1992         sä mainittu uusien verotietojen käyttäminen
32883: verotietojen nojalla laskettuihin, vuoden 1993          jakosuhteiden perusteena ei ole sellaisenaan
32884: uudistuksessa kunnilta poistuneiden verotulojen         mahdollista, koska nykytyyppinen yhteisövero-
32885: suhteisiin. Laskentaperusteena on käytetty sekä         tus ei enää tuota jakoperusteiden pohjana olevia
32886: yhteisöverotuksen että henkilöverotuksen muut-          kriteereitä vastaavia tietoja.
32887: tumisesta vuoden 1993 pääomaverouudistukses-                Jakoperusteiden kehittämistä koskeva kysy-
32888: sa aiheutuneita kunnittaisia vaikutuksia.               mys liittyy myös hallituksessa tarkasteltavana
32889:     Kuntien välisten suhteiden järjestäminen to-        olevaan valtion talousarvion rakenteen uudista-
32890: teutetulla tavallajohtui aikanaan siitä, että silloi-   miseen. Jakoperusteiden kehittämistä on pohdit-
32891: sen uudistuksen tullessa voimaan haluttiin mini-        tu virkatyönä, mutta mitään malleja uusiksi pe-
32892: moida välittömät verotuottomuutokset kuntien            rusteiksi ei varsinaisesti vielä ole. Jakoperustei-
32893: kesken. Tästä syystä jakoperusteina käytettiin          den muuttamisessa on otettava huomioon myös
32894: vanhan järjestelmän mukaisia verotuottoja ja ni-        se, että muutoksesta toisille kunnille aiheutuvien
32895: menomaan kaikkein tuoreimpia vuosia. Vuotta             menetysten summa on yhtä suuri kuin voittajien
32896: 1991 edeltävät vuodet eivät soveltuneet jakope-         saama hyöty. Selvää on kuitenkin, että nykyisiä
32897: rusteissa käytettäväksi myöskään sen vuoksi,            jakosuhteita on ajanmukaistettava.
32898: että aikaisempina vuosina oli vielä ollut käytössä
32899: 
32900:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1997
32901: 
32902:                                                                                     Ministeri Arja Alho
32903:                                             KK 992/1996 vp                                            3
32904: 
32905: 
32906: 
32907: 
32908:                                          Tili Riksdagens Talman
32909: 
32910:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      enligt prövning under de tidigare åren, vilket i
32911: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        hög grad inverkade på kommunernas skatteören
32912: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      för rörelse.
32913: man Reijo Kallio undertecknade spörsmål nr               Redan från början utgick man från att detta
32914: 992:                                                  möjligen är en temporär lösning, eftersom intäk-
32915:                                                       ten av samfundsskatten inte i all oändlighet kan
32916:            Planerar Regeringen några sådana åt-       fördelas på basis av näringsstrukturen och skat-
32917:         gärder genom vilka kommunernas ande-          teintäkterna åren 1991-1992. Fördelningsgrun-
32918:         lar av samfundsskatten bättre kan fås att     dernas rättmätighet minskar hela tiden, eftersom
32919:         överensstämma med den faktiska situa-         världen oavbrutet fjärmar sig från den situation
32920:         tion som rådde i kommunen i fråga om          som rådde 1991-1992. Allt fler kommuner har
32921:         skattebetalningen det år skatten fastställ-   också kritiserat systemet, och då intäkten av sam-
32922:         des?                                          fundsskatten har ökat snabbt, har frågan också
32923:                                                       fått en allt större ekonomisk betydelse.
32924:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            1 regeringsprogrammet konstateras också att
32925: anföra följande:                                      "fördelningsgrunderna för den andel av avkast-
32926:                                                       ningen av samfundens inkomstskatt som går tili
32927:    De inkomstskatter för samfund som tidigare         kommunerna förnyas och beaktas när stats-
32928: betalades separat tili staten, kommunerna och         andelssystemet revideras". En revidering av för-
32929: församlingarna ändrades 1993 tili en enhetlig in-     delningsgrunderna kunde inte kopplas tili den
32930: komstskatt för samfund. lntäkten av den förde-        statsandelsreform som genomfördes, utan frågan
32931: las mellan de olika skattetagarna på schablon-        måste utredas särskilt. En revidering av fördel-
32932: mässiga grunder. Kommunernas andel av den             ningsgrunderna kräver docken mera omfattande
32933: totala intäkten redovisas tili varje enskild kom-     strukturell omvärdering av hela systemet. 1 och
32934: mun på grunder som bygger på förhållandet mel-        för sig är det inte möjligt att, så som nämns i
32935: lan de skatteinkomster tili kommunerna som slo-       spörsmålet, använda nya skatteuppgifter som
32936: pades i reformen 1993. Dessa förhållanden har         grund för fördelningsförhållandena, eftersom
32937: räknats ut på basis av skatteuppgifterna för 1991     den nya formen av samfundsbeskattning inte
32938: och 1992. Som beräkningsgrund har använts de          längre ger sådana uppgifter som motsvarar de
32939: verkningar per kommun som föranleddes av att          kriterier som fördelningsgrunderna baserar sig
32940: såväl samfundsbeskattningen som personbe-             på.
32941: skattningen ändrades vid kapitalbeskattnings-            Frågan om utvecklandet av fördelnings-
32942: reformen 1993.                                        grunderna ansluter sig också tili den revidering
32943:     Att förhållandena mellan kommunerna ord-          av statsbudgetens struktur som regeringen gran-
32944: nades på nämnda sätt berodde i tiden på att man       skar som bäst. Frågan om utvecklandet av för-
32945: då den dåtida reformen trädde i kraft ville mini-     delningsgrunderna har behandlats som tjänste-
32946: mera de direkta förändringarna i skatteintäkter-      uppdrag, men några direkta modeller för nya
32947: na mellan kommunerna. Därför användes skat-           grunder finns ännu inte. När fördelnings-
32948: teintäkterna enligt det gamla systemet som för-       grunderna ändras, måste det också beaktas att
32949:  delningsgrund och uttryckligen de allra senaste      summan av de förluster som ändringen medför
32950:  åren. Aren före 1991 var inte lämpliga att använ-    för vissa kommuner är lika stor som den nytta
32951:  das i fördelningsgrunderna också av den anled-       vinnarna får. Det är dock klart att de gällande
32952:  ningen att inkomster av rörelse ännu beskattades     fördelningsförhållandena måste moderniseras.
32953: 
32954:        Helsingforsden 14 februari 1997
32955: 
32956:                                                                                  Minister Arja Alho
32957: 1
32958: 1
32959:  1
32960:  1
32961:   1
32962:   1
32963:    1
32964:    1
32965:     1
32966:     1
32967:      1
32968:      1
32969:       1
32970:       1
32971:        1
32972:        1
32973:         1
32974:         1
32975:          1
32976:          1
32977:           1
32978:           1
32979:            1
32980:            1
32981:             1
32982:             1
32983:              1
32984:              1
32985:               1
32986:                                              KK 993/1996 vp
32987: 
32988: Kirjallinen kysymys 993
32989: 
32990: 
32991: 
32992: 
32993:                                     Klaus Bremer /r: Autovarkauksien vähättelyn seurauksista ja tor-
32994:                                        juntamahdollisuuksista
32995: 
32996: 
32997:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
32998: 
32999:    Poliisi lakkautti autoryhmänsä Helsingissä ja       saama hyöty varkauksista vähenisi aivan merkit-
33000: Vantaalla. Seuraukset nähdään vuoden 1996 ti-          tävästi. Suomen poliisilla on selvää näyttöä auto-
33001: lastosta. Helsingissä kirjattiin 2 892 autovar-        varkauksien selvitystyön helpottumisesta esi-
33002: kautta, lisäystä 41 % edellisestä vuodesta ja en-      merkiksi Ruotsin käytännöstä merkitä kirjoihin
33003: nätys vuodesta 1993. Vantaalla kirjattiin 1 104        myös moottorin numero.
33004: autovarkautta, lisäystä 27% ja ennätys vuodesta           Autovarkauksien, joissa suomalaiset perheet
33005: 1993. Espoossa säilyi poliisin autoryhmä. Es-          menettävät noin 250 mmk vuosittain siinä missä
33006: poossa kirjattiin sen ansiosta vain 471 autovar-       ryöstörikokset veloittavat yhteiskunnaltamme
33007: kautta, lisäystä 14 %, mutta silti 11 %vähemmän        "vain" 80 mmk, maksumiehiksi joutuvat tietysti
33008: kuin vuosina 1993 ja 1994.                             perheet, viime kädessä auton omistajat. Auto-
33009:     Autoryhmien lakkauttamisia on perusteltu           katsastajat ovat vastustaneet moottorin valmis-
33010: tarpeella keskittyä huumerikollisuuteen. Perus-        tusnumeron tarkastusta ja merkintää rekisteriot-
33011: telu ei vakuuta. Autovarkauksien keskeisenä            teeseen muka siitä koituvalla lisä vaivalla. Samal-
33012: vauhdittajana on huumerikollisuus. Siten auto-         la Suomen Autokatsastuksen katsastajat merkit-
33013: varkauksista päästään tehokkaasti huumeiden            sevät - säännönmukaisesti omistajalta lupaa
33014: jäljille. Tutkimukset todistavat, että autovarkau-     kysymättä- katsastettavien autojen matkamit-
33015: det ovat nuorelle tavallisin alkujajohdatus rikol-     tarilukemat muistiin, jotta Suomen Autokatsas-
33016: liselle tielle. Autovarkauksista johtuvat liikenne-    tus palvelevan puhelimensa kalliin minuuttitak-
33017:  onnettomuudet koituvat niin ikään sietämättö-         san puitteissa ansaitsisi autonomistajan kustan-
33018: män kalliiksi yhteiskunnalle.                          nuksella Iisätuloa! Toiminnan moraali on ky-
33019:     Suomessa varastettu auto paloitellaan. Kehno       seenalainen.
33020: järjestelmämme suorastaan suosii käytännössä              Sisäasiainministeriön harkittavana on par-
33021:  kokonaan uudenkin auton rakentamista varaste-         haillaan passien lukemiseen kykenevien lukulait-
33022:  tuista osista! Vain alustan numero näet kirjataan     teiden hankinta. Toivottavaa olisi, että lukulait-
33023:  rekisteriotteeseen. HiAce-liigan ja monen muun        teiksi hankittaisiin samalla myös auton rekisteri-
33024:  toimenpiteet ovat todistaneet, kuinka helppoa         otteenlukemiseen pystyvät laitteet ja että ainakin
33025:  on väärentää esimerkiksi ulkomailta varastet-         moottorin valmistusnumero merkittäisiin rekis-
33026:  tuun/tuotuun alustaan Suomessa rekisteröity           teriotteeseen kansainväliseen tapaan. Sillä sääs-
33027:  alustanumero ja rakentaa sen jälkeen koko auto        tyttäisiin autovarkauksien lukuisista erilaisista
33028:  alusta loppuun varastetuista osista. Varastetuilla    motiiveista ja kalliista jälkiseuraamuksista.
33029:  autonosilla ja kokonaisilla komponenteilla on            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
33030:  "vapaat" markkinat. Suomessa ei tältä osin ole        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33031:  mitään tehokasta valvontaa!                           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33032:     Jos Suomessa merkittäisiin rekisteriotteeseen      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33033:  myös moottorin valmistusnumero-kuten kaik-
33034:  kialla muualla maailmassa- auton kokoaminen                       Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
33035:  varastetuista osista vaikeutuisi ratkaisevasti. Au-           yhteiskunnallemme kohtuuttoman kal-
33036:  tovarkaudet olisivat huomattavasti tehokkaam-                 liiksi koituvien autovarkauksien ja niiden
33037:  min selvitettävissä, samalla kun autovarkaiden                seurauksien torjumiseksi?
33038: 
33039:       Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 1997
33040: 
33041:                                              Klaus Bremer /r
33042: 
33043:  260017
33044: 2                                          KK 993/1996 vp
33045: 
33046: 
33047: 
33048: 
33049:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
33050: 
33051:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       neuvorikollisuuden vähentämiseen tähtäävän
33052: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        hankkeen. Myös Pohjoismaiden kesken on vireil-
33053: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      lä yhteisiä hankkeita ajoneuvorikollisuuden vä-
33054: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-      hentämiseksi. Keskusrikospoliisin johdolla on
33055: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       toiminut erityinen asiantuntijaryhmä, joka on
33056: 993:                                                 seurannut tiiviisti ajoneuvoihin kohdistuneiden
33057:                                                      rikosten tekotapojen kehitystä.
33058:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy        Sisäasiainministeriö ei ole vähätellyt ajoneu-
33059:        yhteiskunnanemme kohtuuttoman kal-            voihin kohdistuvan rikollisuuden seurauksia. Si-
33060:        liiksi koituvien autovarkauksien ja niiden    säasiainministeriön poliisiosaston hyväksymässä
33061:        seurauksien torjumiseksi?                     vuosien 1997-2000 taloussuunnitelmassa edel-
33062:                                                      lytetään, että ministeriön johdolla laaditaan ri-
33063:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          koslajikohtaisia valtakunnallisia toimintaohjel-
33064: taen seuraavaa:                                      mia. Sisäasiainministeriö perusti 23.1.1997 työ-
33065:                                                      ryhmän,jonka tehtävänä on 30.6.1997 mennessä
33066:    Ajoneuvoihin kohdistuva rikollisuus on moni-      tehdä esitys poliisin valtakunnalliseksi toiminta-
33067: ulotteinen ongelmakenttä. Sillä on liittymäkoh-      ohjelmaksi ajoneuvoihin kohdistuvan rikollisuu-
33068: tia niin nuoriso-, huumausaine- kuinjärjestäyty-     den vähentämiseksi. Työryhmän keskeinen teh-
33069: neeseenkin rikollisuuteen ja yhä lisääntyvässä       tävä on esittää konkreettisia toimenpiteitä erityi-
33070: määrin myös kansainväliseen rikollisuuteen.          sesti ajoneuvorikollisuuden ennalta estämiseksi.
33071:    Ajoneuvorikollisuuden tehokas tOijunta edel-         Eräänä konkreettisena parannuksena anastet-
33072: lyttää eri viranomaistahojen määrätietoisia ja       tujen ajoneuvojen jäljittämiseksi on ajateltu ajo-
33073: pitkäjänteisiä keinoja. On hyvä muistaa, että        neuvon moottorin valmistusnumeron merkitse-
33074: suuri osa ajoneuvorikoksista on huolella valmis-     mistä ajoneuvon rekisteröintitietoihin ja rekiste-
33075: teltuja ja erittäin suunnitelmallisesti tehtyjä.     riotteeseen. Rekisteröintitiedoista säädetään ase-
33076: Tämä on hyvä pitää mielessä harkittaessa yhteis-     tuksessa ajoneuvojen rekisteröinnistä. Tähän
33077: kunnan keinoja vähentää tätä rikollisuuden lajia.    asetukseen tehtävistä muutoksista tekee esityk-
33078:    Suomi on osallistunut aktiivisesti kansainväli-   sen yleensä liikenneministeriön alainen Ajoneu-
33079: sen ajoneuvorikollisuuden torjuntahankkeisiin,       vohallintokeskus. Sisäasiainministeriön näke-
33080: joita toteutetaan YK:n, Interpolin ja EU:n toi-      mys on, että ajoneuvon tunnistamisessa tarvitta-
33081: mesta. Viimeisin hanke käynnistyi syksyllä, kun      vaa tietoa olisi oltava saatavissa käytössä olevis-
33082: Itämeren valtiot perustivat kyseisen alueen ajo-     ta tietojärjestelmistä mahdollisimman paljon.
33083: 
33084:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1997
33085: 
33086:                                                               Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
33087:                                           KK 993/1996 vp                                              3
33088: 
33089: 
33090: 
33091: 
33092:                                        Tili Riksdagens Talman
33093: 
33094:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        Också i de nordiska länderna pågår gemensam-
33095: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande         ma projekt som syftar till att minska fordons-
33096: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     brottsligheten. Under centralkriminalpolisens
33097: dagsman Klaus Bremer undertecknade spörsmål         ledning har det funnits en särskild expertgrupp
33098: nr 993:                                             som noggrant har följt utvecklingen i fråga om
33099:                                                     sättet att begå brott som riktar sig mot fordon.
33100:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         Inrikesministeriet har inte underskattat följ-
33101:        ta för att bekämpa bilstölderna, som blir    derna av den brottslighet som riktar sig mot
33102:        oskäligt dyra för vårt samhälle, och följ-   fordon. 1 ekonomiplanen för 1997-2000, god-
33103:        derna av dessa stölder?                      känd av inrikesministeriets polisavdelning, för-
33104:                                                     utsätts att det under ministeriets ledning uppgörs
33105:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       riksomfattande åtgärdsprogram för olika brotts-
33106: anföra följande:                                    typer. Inrikesministeriet tillsatte den 23 januari
33107:                                                      1997 en arbetsgrupp med uppgift att före den 30
33108:    Den brottslighet som riktar sig mot fordon       juni 1997 lägga fram ett förslag till ett riksomfat-
33109: utgör ett mångfasetterat problemfålt. Den har       tande åtgärdsprogram för polisen i syfte att min-
33110: beröringspunkter såväl med ungdoms- och nar-        ska den brottslighet som riktar sig mot fordon.
33111: kotikabrottslighet som med organiserad brotts-      Arbetsgruppens centrala uppgift är att föreslå
33112: lighet och i tilltagande utsträckning även med      konkreta åtgärder för att förhindra i synnerhet
33113: internationell brottslighet.                        fordonsbrottslighet.
33114:    En effektiv bekämpning av fordonsbrottslig-         En konkret förbättring, som man har tänkt att
33115: heten förutsätter målmedvetna och långsiktiga       skulle underlätta spårandet av stulna fordon,
33116: åtgärder av olika myndigheter. Det är bra att       vore att fordonsmotorns tillverkningsnummer
33117: komma ihåg att en stor del av fordonsbrotten är     skulle antecknas i fordonets registreringsuppgif-
33118: välplanerade och oerhört metodiskt begångna.        ter och registerutdrag. 1 förordningen om regi-
33119: Det är bra att minnas detta då man funderar över    strering av fordon bestäms om registreringsupp-
33120: samhällets medel att minska denna typ av brotts-    gifterna. Fordonsförvaltningscentralen, som un-
33121: lighet.                                             derlyder trafikministeriet, är i allmänhet den in-
33122:    Finland har aktivt deltagit i de projekt för     stans som gör framställningar om ändringar i
33123: bekämpande av internationell fordonsbrottslig-      denna förordning. Inrikesministeriets åsikt är att
33124: het som FN, lnterpol och EU har genomf.ört. Det     de uppgifter som behövs för att identifiera fordon
33125: senaste projektet startade i höstas när Ostersjö-   borde finnas tillgängliga i så stor utsträckning
33126: staterna tillsatte ett projekt i syfte att minska   som möjligt i de datasystem som används.
33127: fordonsbrottsligheten inom området i fråga.
33128: 
33129:      Helsingforsden 10 februari 1997
33130: 
33131:                                                                 Inrikesminister Jan-Erik Enestam
33132: 1
33133: 
33134: 1
33135: 
33136: 1
33137: 
33138:     1
33139: 
33140:     1
33141: 
33142:     1
33143: 
33144:     1
33145: 
33146:         1
33147: 
33148:         1
33149: 
33150:         1
33151: 
33152:         1
33153: 
33154:             1
33155: 
33156:             1
33157:                                             KK 994/1996 vp
33158: 
33159: Skriftligt spörsmål 994
33160: 
33161: 
33162: 
33163: 
33164:                                     Pehr Löv /sv m.fl.: Om bättre vilikor för mentalvårdspatienter
33165: 
33166: 
33167: 
33168:                                         Tili Riksdagens Talman
33169: 
33170:    Mentalvårdspatienterna hör tili de svagaste        nivån på servicen och vården och att den är
33171: och mest utlämnade i vårt samhälle. De har drab-      likvärdig för alla. I sitt utlåtande tili statsandels-
33172: bats hårt av sparåtgärderna, men det faktum att       reformen påpekar riksdagens social- och hälso-
33173: man nu kommer att sänka deras sjukhusavgifter         vårdsutskott vikten av att reformen f6ljs upp
33174: visar att man har börjat inse problemen. Det          särskilt med tanke på serviceproduktionen inom
33175: största kvarstående problemet är att ansvariga        mentalvårdsarbetet och av att behövliga åtgärder
33176: myndigheter inte i tillräckligt hög grad har tagit    vidtas för att få tili stånd en ändring. När det
33177: följderna av utvecklingen mot en större öppen-        gäller följden av övergången till öppenvård finns
33178: vård i betraktande. Det har visat sig att själv-      det dock inte tid att vänta.
33179: mordsfrekvensen bland patienter i öppenvård är           Hänvisande till det ovan anförda får vi i den
33180: oroväckande hög. Mirjam Kallands utredning            ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
33181: "Hyvin leikattu, huonosti ommeltu" har lyft           ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
33182: fram problemet med den onaturligt höga dödlig-        följande spörsmål:
33183: heten bland mentalvårdspatienter i öppenvård.
33184:    På SFP:s krav intogs i propositionen tili bud-               På vilket sätt och med viiken tidtabell
33185: geten för år 1997 ett löfte om att det skall fåstas           ämnar Regeringen infria löftet i 1997 års
33186: särskild uppmärksamhet vid mentalvårdspatien-                 budget om åtgärder för att förbättra den
33187: ter som överförs tili den öppna vården och att det            öppna mentalvården?
33188: skall vidtas behövliga åtgärder för tryggande av
33189: 
33190:      Helsingforsden 24 januari 1997
33191:                      Pehr Löv /sv                              Ulla-Maj Wideroos /sv
33192: 
33193: 
33194: 
33195: 
33196:  260017
33197: 2                                            KK 994/1996 vp
33198: 
33199: Kirjallinen kysymys 994                                                                       Suomennos
33200: 
33201: 
33202: 
33203: 
33204:                                     Pehr Löv /r ym.: Mielenterveyspotilaiden aseman parantamisesta
33205: 
33206: 
33207: 
33208:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
33209: 
33210:    Mielenterveyspotilaat kuuluvat yhteiskun-           tason ja tasapuolisuuden turvaamiseksi. Valtion-
33211: tamme heikoimpiin ja vaikeimmassa asemassa             osuusuudistuksesta antamassaan lausunnossa
33212: oleviin ryhmiin. Säästötoimet ovat kohdistuneet        eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää
33213: raskaasti heihin, mutta nyt heidän sairaalamak-        tärkeänä, että uudistusta seurataan erityisesti ot-
33214: sujensa alentaminen osoittaa, että ongelmat on         taen huomioon mielenterveystyön palvelujen
33215: alettu tajuta. Suurin jäljellä oleva ongelma on,       tuotannon ja ryhdytään tarvittaviin toimenpitei-
33216: että vastuulliset viranomaiset eivät ole riittävässä   siin muutoksen aikaansaamiseksi. Avohoitoon
33217: määrin ottaneet huomioon yhä suuremmasta               siirtymisen seurausten osalta ei ole kuitenkaan
33218: avohoitoon siirtymisestä aiheutuvia seurauksia.        aikaa odottaa.
33219: Avohoidossa olevien potilaiden itsemurhien                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33220: määrä on huolestuttavan suuri. Mirjam Kallan-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
33221: din selvitys "Hyvin leikattu, huonosti ommeltu"        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33222: on nostanut esiin avohoidossa olevien mielenter-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33223: veyspotilaiden luonnottoman suuren kuolleisuu-
33224: den.                                                              Millä tavoin ja millä aikataululla Hal-
33225:    RKP:n vaatimuksesta otettiin vuoden 1997                   litus aikoo toteuttaa vuoden 1997 talous-
33226: talousarvioesitykseen lupaus siitä, että erityistä            arvioon sisältyvän lupauksen toimenpi-
33227: huomiota kiinnitetään avohoitoon siirtyneiden                 teistä mielenterveyden avohuollon pa-
33228: mielenterveyspotilaiden asemaan ja ryhdytään                  rantamiseksi?
33229: tarvittaviin toimenpiteisiin palveluiden ja hoidon
33230: 
33231:      Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 1997
33232: 
33233:                      Pehr Löv /r                                Ulla-Maj Wideroos /r
33234:                                                 KK 994/1996 vp                                                 3
33235: 
33236: 
33237: 
33238: 
33239:                                            Eduskunnan Puhemiehelle
33240: 
33241:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             vastikäänjulkaistun selvityksen mukaan erikois-
33242: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,              sairaanhoidon säästöt ovat pääosin kohdistu-
33243: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            neet psykiatriaan. Säästöt ovat psykiatriassa ol-
33244: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pehr Lö-              leet 1990-luvulla noin 35 %. Palveluiden tarve on
33245: vin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen               siirretty avohuoltoon, joka ei entisillä ja usein
33246: n:o 994:                                                   pienentyneillä resursseillaan ole pystynyt tähän
33247:                                                            tarpeeseen optimaalisesti vastaamaan. Erityisesti
33248:            Millä tavoin ja millä aikataululla Hal-         lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden riittä-
33249:         litus aikoo toteuttaa vuoden 1997 talous-          mättömyys on todettu eri selvityksissä. Eduskun-
33250:         arvioon sisältyvän lupauksen toimenpi-             nan käsittelyssä v. 1996 olleessa kansanterveys-
33251:         teistä mielenterveyden avohuollon pa-              kertomuksessa todetaan mielenterveyshäiriöi-
33252:         rantamiseksi?                                      den yleistyneen työkyvyttömyyden syynä 1970-
33253:                                                            luvun alusta lähtien ja ovat nykyisin yleisin työ-
33254:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               kyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä.
33255: vasti seuraavaa:                                               Viime aikoina on yleisesti keskusteltu mielen-
33256:                                                            terveyspalveluiden tilasta, ja asia on jo ollut esillä
33257:     Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne-          useita kertoja eduskunnassa. On arvosteltu myös
33258: uudistuksen tavoitteena on ollut hoidon laadun             liian nopeaa palvelurakennemuutosta erityisesti
33259: ja taloudellisuuden parantaminen sekä potilaan             mielenterveyspotilaiden kannalta.
33260: kannalta palvelun tarvetta vastaavan hoitojär-                 Sosiaali- ja terveysministeriö on kiinnittänyt
33261: jestelmän luominen. Laitospaikkojen vähentä-               vakavaa huomiota mielenterveyspalveluiden riit-
33262: misenja hoitoaikojen lyhentämisenjohdosta tar-             tävyyteen ja saatavuuteen. Vuoden 1994 lopussa
33263: vitaan avohuollon monimuotoista palvelujärjes-             käynnistyi Itsemurhien ehkäisyprojektinjatkona
33264: telmän kehittämistä. Toimivat avohuollon pal-              "Mieli Maasta" -valtakunnallinen depressiopro-
33265: velut edellyttävät henkilökunnan sekä määrällis-           jekti, jonka hankkeet etenevät peruspalveluissa,
33266: tä että laadullista riittävyyttä, erilaisia asumisrat-     lasten ja nuorten sekä väestön vastuualueilla.
33267: kaisuja, liikennejärjestelyjä sekä ennen kaikkea               Sosiaali- ja terveysministeriö asetti Stakesin
33268:  virikkeellistä ja turvallista elinympäristöä. Tämä        pääjohtajan Vappu Taipaleen selvittämään
33269: kaikki ei ole toteutettavissa pelkästään tervey-            1.1.-29 .3 .1996lasten ja aikuisten mielenterveys-
33270:  den- ja sosiaalihuollon palvelujen voimin, vaan           palvelujen tilaa Suomessa ja tekemään asiasta
33271:  vaatii yhteistyötä eri hallinnonalojen, järjestöjen,      toimenpide-ehdotuksensa. Tämän "Mielekäs
33272:  potilaiden ja omaisten kesken.                            elämä" -selvitystyön pohjalta sosiaali- ja terveys-
33273:      Palvelurakennemuutos ei ole toteutunut kai-           ministeriö on edelleen päättänyt toteuttaa yhdes-
33274:  kilta osiltaan hallittuna kokonaisuutena, vaan            sä muiden ministeriöiden kanssa laaja-alaisen,
33275:  avohoitopalvelujen kehittäminen on jäänyt la-             monihallinnollisen, valtakunnallisen, erityisesti
33276:  man ja säästöjen vuoksi riittämättömäksi. So-             mielenterveyspalveluita kehittävän "Mielekäs
33277:  siaali- ja terveydenhuollon tarjonnassa ja käytös-        elämä" -projektin 1.1.1998-31.12.2002. Sen ta-
33278:  sä on kuntien, läänien ja sairaanhoitopiirien vä-         voitteena on vaikuttaa yhteiskunnassa ja kehit-
33279:  lillä suuria eroja, jotka eivät kaikki selity erilaisi-   tää sen tuki-ja palvelujärjestelmiä siten, että ih-
33280:  na palvelujen tarpeiden eroina. Yhteiskunnan              miset, joiiia on mielenterveysongelmia tai niiden
33281:  muuttuvista rakenteista johtuvat tekijät, kuten           uhka, pärjäävät yhteiskunnassa. Suunnittelu-
33282:  elämäntilanteiden epävakaisuus ja -varmuus, eri-          projekti on jo käynnistynyt ja toteutetaan tämän
33283:  arvoisuuden lisääntyminen sekä tuotanto- ja               vuoden aikana. Lisäksi em. selvitystyön toimen-
33284:  ammattirakenteen muutos lisäävät suosioekono-             piteenä on käynnistymässä mielenterveyteen kes-
33285:  misia terveyseroja ja yleistä turvattomuutta.             kittyvä "Pääsky-koulutusprojekti" perustervey-
33286:  Muutoksilla on vaikutusta erityisesti mielenter-          denhuollon henkilökunnalle. Projektin odote-
33287:  veyden häiriöiden lisääntymiseen ja mielenter-            taan antavan suhteellisin pian uusia valmiuksia
33288:  veyspalvelutarpeen kasvamiseen. Stakesissa                mielenterveyspotilaan hoitoon avohuollossa.
33289: 4                                          KK 994/1996 vp
33290: 
33291:    Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmiste-       Suomen lainsäädäntö tukee "Mielekkään elä-
33292: lun alla parhaillaan lyhytaikaisen psykiatrisen      män" tavoitteita. Perusoikeuslainsäädäntö sekä
33293: sairaalahoidon hoitomaksujen alentaminen.            mielenterveystyötä, kansanterveystyötä ja psy-
33294: Myös mielenterveyspotilaiden asumisoloihin ol-       kiatrista erikoissairaanhoitoa ohjaavat lait sekä
33295: laan paneuduttu vakavasti. Sosiaali- ja terveys-     laki potilaan asemasta ja oikeuksista painottavat
33296: ministeriö ja Mielenterveyden Keskusliitto ovat      sairastuneiden oikeutta palveluihin ja heidän
33297: tehneet ylilääkäri Ilkka Taipaleen kanssa sopi-      kuulemistaan, väestövastuuta, aluepsykiatrista
33298: muksen, joka tähtää palveluasumisen kehittämi-       hoitomallia ja kuntien eri organisaatioiden kiin-
33299: seen tukemaan psykiatrisen potilaan hoidon pal-      teää yhteistyötä.
33300: velurakennemuutosta laitoshoidosta avohoi-              Mielenterveyspotilaiden hoitoon liittyvä on-
33301: toon. Projekti on käynnissä ja sen määräaika on      gelma on tiedostettu. Nyt tarvitaan riittäviä re-
33302: tämän vuoden loppuun. Myösjärjestöjen piirissä       sursseja, henkilökunnan työnohjausta ja täyden-
33303: tapahtuu aktivoitumista edistää mielenterveys-       nyskoulutusta sekä uusia toimintamalleja ja laa-
33304: potilaiden psykososiaalista tilaa ja selviytymistä   jan yhteisvastuun herättämistä.
33305: mm. liikuntaharrastuksia lisäämällä.
33306: 
33307:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1997
33308: 
33309:                                                                   Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
33310:                                              KK 994/1996 vp                                                5
33311: 
33312: 
33313: 
33314: 
33315:                                           Tili Riksdagens Talman
33316: 
33317:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        som Stakes nyligen publicerade har inbespa-
33318: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          ringarna inom specialsjukvården huvudsakligen
33319: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        drabbat psykiatrin. Inbesparingarna inom psyki-
33320: man Pehr Löv m.fl. undertecknade spörsmål nr            atrin har på 1990-talet varit ca 35 %. Servicebeho-
33321: 994:                                                    vet har förts över på den öppna vården, som med
33322:                                                         sina tidigare och ofta minskade resurser inte har
33323:           Pa vilket sätt och med viiken tidtabell       kunnat svara optimalt på detta behov. Att sär-
33324:         ämnar Regeringen infria löftet i 1997 års       skilt mentalvårdsservicen för barn och unga varit
33325:         budget om åtgärder för att förbättra den        otillräcklig har konstaterats i olika utredningar. I
33326:         öppna mentalvården?                             den folkhälsoberättelse som riksdagen behandla-
33327:                                                         de 1996 framhålls att allt sedan 1970-talet har
33328:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           orsaken tili arbetsoförmåga i ökad utsträckning
33329: anföra följande:                                        varit mentala störningar och att denna grupp av
33330:                                                         sjukdomar numera är den allmännaste orsaken
33331:     Målet för reformen av servicestrukturen inom        tili arbetsoförmåga.
33332: social- och hälsovården har varit att förbättra             Under den senaste tiden har man allmänt dis-
33333: vårdens kvalitet och lönsamhet samt att skapa ett       kuterat mentalvårdsservicen och saken har
33334: vårdsystem som motsvarar vårdbehovet från pa-           många gånger tagits upp i riksdagen. Man har
33335: tientens synpunkt. På grund av att antalet an-          även kritiserat den alltför snabba förändringen i
33336: staltsplatser har minskats och vårdtiden förkor-        servicestrukturen, särskilt med avseende på men-
33337: tats behövs en mångsidig utveckling av service-         talpatienterna.
33338: systemet inom den öppna vården. En fungerande               Social- och hälsovårdsministeriet har allvar-
33339: service inom den öppna vården kräver att perso-         ligt uppmärksammat mentalvårdsservicens till-
33340: nalen såväl kvantitativt som kvalitativt är till-       räcklighet och tillgänglighet. 1 slutet av 1994 star-
33341: räcklig, olika boendelösningar, trafikarrange-          tades som en fortsättning på projektet för före-
33342: mang samt framför allt en stimulerande och trygg        byggande av självmord det riksomfattande de-
33343: Iivsmiljö. Allt detta kan inte genomföras med           pressionsprojektet Upp med hakan, i vilket del-
33344: endast de serviceresurser som social- och hälso-        projekten avancerar inom basservicen, ansvars-
33345: vården erbjuder, utan det krävs samarbete mei-          områdena i fråga om barn och unga samt befolk-
33346: Ian olika förvaltningsområden, organisationer,          ningen.
33347: patienter och anhöriga.                                     Social- och hälsovårdsministeriet gav Stakes
33348:     Ändringen av servicestrukturen har inte ge-         generaldirektör Vappu Taipale i uppdrag att
33349: nomförts som en tili alla delar kontrollerad hel-       1.1-29.3.1996 utreda mentalvårdsservicen för
33350: het, utan servicen inom den öppna vården har            barn och vuxna i Finland och att utarbeta ett
33351: inte utvecklats tillräckligt tili följd av depressio-   åtgärdsförslag om saken. Med utgångspunkt i
33352: nen och sparandet. Mellan kommunerna, länen             denna utredning "Meningsfullt Iiv" har social-
33353: och sjukvårdsdistrikten finns stora skillnader          och hä1sovårdsministeriet ytterligare beslutat att
33354: vad gäller utbud och användning av social- och          tillsammans med de övriga ministerierna
33355:  hälsovårdsservice och alla dessa skillnader kan         1.1.1998-31.12.2002 genomföra ett omfattan-
33356:  inte förklaras med skillnader i servicebehoven.        de, mångadministrativt och riksomfattande pro-
33357:  Faktorer som beror på föränderliga samhälls-           jekt "Meningsfullt Liv" som särskilt utvecklar
33358:  strukturer, såsom instabila och osäkra levnads-        mentalvårdsservicen. Målet är att påverka sam-
33359:  förhållanden, ökad ojämlikhet samt förändring i        hället och utveckla dess stöd- och servicesystem
33360:  produktions- och yrkesstrukturen ökar de socio-        så att människor som har eller kan få mentala
33361:  ekonomiska hälsoskillnaderna och den allmänna          problem kan klara sig i samhället. Planeringspro-
33362:  otryggheten. Förändringarna medverkar tili att         jektet har redan kommit i gång och det genom-
33363:  särskilt de mentala störningarna och behovet av        förs under detta år. Som en åtgärd i ovan nämnda
33364:  mentalvårdsservice ökar. Enligt en utredning           utredning håller också "Utbildningsprojektet
33365: 6                                         KK 994/1996 vp
33366: 
33367: Svalan" på att komma i gång. Projektet koncen-      organisationerna; bl.a. vill man öka intresset för
33368: trerar sig på mentalvården och är avsett för per-   motion.
33369: sonalen inom bashälsovården. Det förväntas re-         Lagstiftningen i Finland stöder må1en i pro-
33370: lativt snabbt ge ny beredskap för skötseln av       jektet "Meningsfullt Liv". Lagstiftningen om de
33371: mentalpatienter inom den öppna vården.              grundläggande rättigheterna samt de lagar som
33372:     Inom social- och hälsovårdsministeriet bereds   styr mentalvårdsarbetet, folkhälsoarbetet och
33373: som bäst en sänkning av vårdavgifterna för kort-    den specialiserade psykiatriska sjukvården samt
33374: varig psykiatrisk sjukhusvård. Man har också        lagen om patientens ställning och rättigheter be-
33375: med allvar satt sig in i mentalpatienternas boen-   tonar de sjukas rätt till service och att få sin röst
33376: deförhållanden. Social- och hälsovårdsministe-      hörd samt befolkningsansvaret, vårdmodellen
33377: riet och Centralförbundet för Mental Hälsa har      för sektoriserad psykiatri och ett fast samarbete
33378: med överläkare Ilkka Taipale ingått ett avtal med   mellan kommunernas olika organisationer.
33379: målet att utveckla serviceboendet till stöd för        Man har blivit medveten om prob1emet i an-
33380: ändringen av servicestrukturen från anstaltsvård    knytning till vården av mentalpatienter. Nu be-
33381: till öppen vård vid skötseln av mentalpatienter.    hövs tillräckliga resurser, arbetsinstruktioner
33382: Projektet pågår och dess tidsfrist löper ut vid     och kompletterande utbildning för personalen
33383: utgången av detta år. Mentalpatienternas psyko-     samt nya verksamhetsmodeller och ett omfattan-
33384: sociala situation och möjligheter att klara sig     de gemensamt ansvar.
33385: främjas också av den aktivering som pågår inom
33386:      Helsingforsden 12 februari 1997
33387: 
33388:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
33389:                                             KK 995/1996 vp
33390: 
33391: Kirjallinen kysymys 995
33392: 
33393: 
33394: 
33395: 
33396:                                    Mikko Elo /sd: Valtion tukeman asuntotuotannon lisäämisestä
33397: 
33398: 
33399: 
33400:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33401: 
33402:     Vuonna 1996 valtion tukemassa asuntotuo-          tilanteessa toivoo. Siis uusien valtion tukemien
33403: tannossa saavutettiin erittäin hyvin kaikki sekä      asuntojen tarjontaa on voitava lisätä jo vuonna
33404: valtion vuoden 1996 talousarviossa asetetut ta-       1997. Tämä siksi, että mitään merkkejä ns. puh-
33405: voitteet että keväällä 1996 ympäristöministeriön      taasti vapaarahoitteisten osakeasuntojen tuotan-
33406: asettama 3 000 uuden asunnon lisätavoite. Kaik-       non lisääntymisestä ei ole lukuun ottamatta joi-
33407: kiaan vuonna 1996 aloitettiin runsaan 19 000          takin vain hyvin maksukykyisille asunnonostajil-
33408: uuden valtion tukeman asunnon rakentaminen.           le tarkoitettuja hyvillä paikoilla sijaitsevia ja
33409: Myös perusparantamisessa saavutettiin tavoitel-       myyntihinnoiltaan tuotantokustannuksiin näh-
33410: tu noin 20 000 asunnon korjaaminen. Edelleen          den järjettömän kalliita kohteita.
33411: jatkuvan suurtyöttömyyden aikana tällaisilla tu-          Valtion tukemassa asuntotuotannossa on teh-
33412: loksilla on työllisyyden hoidon kannalta mitä         ty niin monimutkaiset säännökset lähinnä ympä-
33413: myönteisin merkitys, ja samalla se on signaali        ristöministeriön toimesta, että kunnilla on nykyi-
33414: siitä, että ihmisten perusasioiden, kuten asumi-      sin aika vähän mahdollisuuksia vaikuttaa alueel-
33415: sen, hoitaminen jatkuu kohtuullisen tasapainoi-       laan tarvitun tuotannon edistämiseen. Tietojeni
33416: sesti valtiontalouden vaikeuksista huolimatta.        mukaan nyt ollaan luomassa yhä jäykempiä
33417: Valtion asuntorahasto on pystynyt toteuttamaan        säännöstöjä siitä, millä tavoin asuntorakennus-
33418: asetetut tavoitteet yhdessä kuntien kanssa ryh-       kohteita voidaan toteuttaa, vaikka työllisyys-
33419: dikkäästi ja joustavasti.                             syistä pitäisi harjoittaa entistä enemmän jousta-
33420:     Asuntopalvelusten kysyntä on ollut melko          vuutta tietenkin voimassa olevia ohjeita sovel-
33421:  korkeaa koko talouden laman ajan. Se on suun-        taen. Uusimpina jäykistyskeinoina ollaan otta-
33422:  tautunut pääasiassa vuokra- ja asumisoikeus·         massa käyttöön Suomenkin EU:njäseneksi men-
33423:  asuntojen hakemiseen, mikä johtuu ihmisten vä-       nessään hyväksymiä direktiivejä. Niitä näytään
33424:  hentyneestä maksukyvystä ja toisaalta siitä, että    tutkitun mm. julkisia hankintoja koskevan lain-
33425:  nuoremmat ihmiset eivät näytä haluavan omis-         säädännön kohdalla "paavillisemmin" kuin EU
33426:  tusasuntoja samalla mitalla kuin aikaisemmat         itse. Kuitenkaan asuntorakentamiseen ei voida
33427:  ikä polvet. Syynä lienevät lyhytaikaiset ja epäta-   yksioikoisesti soveltaa samoja hankintasään-
33428:  valliset työsuhteet. Parina viime vuotena hakija-    nöksiä kuin tavara- tai palveluhankintaan. Tämä
33429:  määrät ja jonottamaan jääneiden määrä em.            pitäisi myös meillä ymmärtää vanhempien ED-
33430:  asuntoihin ovat kasvaneet varsinkin suuremmis-       maiden tapaan. Välillä tuntuu siltä, että eräät
33431:  sa kaupungeissa. Pelkästään aravavuokra-asun-        tahot tahtovat tarkoituksella vaikeuttaa valtion
33432:  toihin haki vuonna 1996noin 159 535 ruokakun-        tukeman tuotannon toteuttamista eduskunnan
33433:  taa, ja jonottavien määrä oli vuoden lopussa         tahtomalla tavalla. Lopullisena päämääränä
33434:  89 476 hakijaa. Samana ajankohtana asumisoi-         näyttää olevan koko asuntohuollon saattaminen
33435:  keusasuntoja jonotti puolestaan 37 991 ruoka-        puolihuomaamattomasti pelkästään markkina-
33436:  kuntaa. Tyhjiä vuokra-asuntoja oli syyskuussa        voimien varaan. Tätä samaa asiaa kuvasteli mm.
33437:   1996 vain noin 2 800 asuntoa ja nekin talouselä-    vuoden 1996 alkuvuodesta julkistettu ns. Rankin
33438:  mäitään taantuvilla paikkakunnilla.                  paketti, jonka seurauksena lopetettiin mm. omis-
33439:     Syntyneessä tilanteessa on tarpeen, että arava-   tusasuntojen aravalainoitus kuluvan vuoden
33440:  ja korkotukituotantoa voitaisiin lisätä nykyises-    alusta. Jo nyt näyttää ilmeiseltä, että tarvetta
33441:  tään. Jos näin ei tehdä, alkavat yksityisten vuok-   omistusaravien uudelleen käyttöönottoon on
33442:  ra-asuntojen vuokrat ja omistusasuntojen hinnat      olemassa.
33443:   voimakkaasti nousta. Tätä tuskin kukaan tässä           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
33444: 
33445: 
33446:  260017
33447: 2                                          KK 995/1996 vp
33448: 
33449: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-          varmistamiseksi, että Valtion asuntora-
33450: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-             hasto pystyy toteuttamaan tavoitteeksi
33451: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                     asetetun tuotannonjoustavasti ilman tur-
33452:                                                             haa byrokratiaa ja tarpeettomia sään-
33453:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo              nöksiä, jotka vain estävät ja hidastavat
33454:        ryhtyä hintavalvotun ja valtion tukeman              hankkeiden liikkeellelähtöä?
33455:        asuntotuotannon lisäämiseksi sekä sen
33456:      Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 1997
33457: 
33458:                                             Mikko Elo /sd
33459:                                            KK 995/1996 vp                                            3
33460: 
33461: 
33462: 
33463: 
33464:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
33465: 
33466:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lainojen myöntämisvaltuus noin 3 000 vuokra- ja
33467: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        asumisoikeusasunnon uustuotantoon.
33468: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Hallitus seuraa jatkossakin tarkasti asunto-
33469: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko           markkinoiden kehitystä ja tulee mitoittamaan
33470: Elon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        aravalainojen myöntämisvaltuuden ja korkotu-
33471: 995:                                                 kilainojen hyväksymisvaltuuden asuntomarkki-
33472:                                                      natilanteen edellyttämällä tavalla. Valtion tuke-
33473:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        maa tuotantoa suunnataan pääsääntöisesti
33474:        ryhtyä hintavalvotun ja valtion tukeman       alueille, joissa asuntojen kysynnän arvioidaan
33475:        asuntotuotannon lisäämiseksi sekä sen         olevan pysyvää tuleva väestönkehitys huomioon
33476:        varmistamiseksi, että Valtion asuntora-       ottaen. Kunnilla on keskeinen vastuu asuntotuo-
33477:        hasto pystyy toteuttamaan tavoitteeksi        tannon määrästä kaavoituksen sekä yhdyskun-
33478:        asetetun tuotannonjoustavasti ilman tur-      ta- ja asuntorakenteeseen kohdistuvien päätös-
33479:        haa byrokratiaa ja tarpeettomia sään-         ten kautta. Monissa kunnissa on ilmaistu haluk-
33480:        nöksiä, jotka vain estävät ja hidastavat      kuus odottaa vapaarahoitteisen tuotannon li-
33481:        hankkeiden liikkeellelähtöä?                  sääntymistä.
33482:                                                          Kysymyksen perusteluissa on kiinnitetty huo-
33483:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         miota siihen, miten Euroopan unionin direktiivit
33484: vasti seuraavaa:                                     vaikuttavat asuntorakentamiseen. Valtion tuke-
33485:                                                      man asuntotuotannon kilpailuttamista koskee
33486:     Hallitusohjelman mukaan hallituksen pitkä-       kaksi lainsäädäntöä. Arava- ja korkotukilakien
33487: jänteisen asuntopolitiikan keskeisenä tavoittee-     pääperiaatteena on, että niiden tarkoittama
33488: na on lisätä kohtuuhintaista asuntotuotantoa,        uudisrakentaminen ja perusparantaminen perus-
33489: erityisesti vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotan-     tuu kilpailumenettelyyn, ellei Valtion asuntora-
33490: toa. Hallitusohjelman mukaisesti valtion tukema      hasto erityisestä syystä myönnä poikkeusta kil-
33491: asuntotuotanto on pidetty erittäin korkealla ta-     pailumenettelystä. Osaa valtion tukemista asun-
33492:  solla. Vuosina 1996-1997 valtion tukemaa            totuotantohankkeista koskee myös julkisista
33493:  asuntotuotantoa on lisätty muun muassa raken-       hankinnoista annettu laki (1505/1992) ja siihen
33494:  nusalan vaikean työllisyystilanteen ja vapaara-     liittyvät asetukset. Viranomainen ei voi myöntää
33495:  hoitteisen asuntotuotannon vähäisyyden vuoksi.      julkisista hankinnoista annetun lain mukaisia
33496:      Vuonna 1996 aloitettiin 9 483 uuden arava-      poikkeuksia kilpailuttamisesta, vaan hankkee-
33497:  asunnon ja 9 674 korkotueHavan asunnon raken-       seen ryhtyvä joutuu itse ratkaisemaan lain sovel-
33498:  taminen. Lisäksi ennakkotietojen mukaan ara-        tamisen hankkeeseen.
33499:  valainoituksella peruskorjattiin 14 624 asuntoa         Vuonna 1996 uusista aravakohteista kilpailu-
33500: ja korkotukilainoilla 8 405 asuntoa.                 tettiin 64,4 prosenttia, mutta uusista korkotue-
33501:      Vuoden 1997 talousarviossa on osoitettu 4 725   tuista kohteista vain 41,1 prosenttia. Tavoitteena
33502:  miljoonan markan suuruinen aravalainojen            on lisätä huomattavasti kilpailutetun tuotannon
33503:  myöntämisvaltuus ja 4 875 miljoonan markan          osuutta. Kilpailun tarkoituksena on toteuttaa
33504:  suuruinen korkotukilainojen hyväksymisval-          edullisin ratkaisu.
33505:  tuus. Talousarviossa arvioidaan vuonna 1997             Valtion tukemassa asuntotuotannossa on suu-
33506:  aloitettavannoin 8 800 uuden arava-asunnon ja       rin osa poikkeuksista kilpailuttamisesta perustu-
33507:  noin 10 800 korkotuettavan asunnon rakentami-       nut siihen, että urakoitsija rakentaa ilman urak-
33508:  nen. Aravalainoilla arvioidaan perusparannetta-     kakilpailua tilaajalle luovuttamalleen tontille.
33509:  van noin 13 000 asuntoa ja korkotukilainoilla       Tämä poikkeusperuste sisältyy Suomen rakenta-
33510:  noin 10 000 asuntoa. Lisäksi ympäristöministe-      mismääräyskokoelman osan G2 selastavaan
33511:   riö on kehottanut Valtion asuntorahastoa käyt-     osaan. Valtion asuntorahasto on toimivaltansa
33512:   tämään vuodelta 1996 käyttämättäjäänyt arava-      mukaisesti pääsääntöisesti hyväksynyt tällaiset
33513: 4                                           KK 995/1996 vp
33514: 
33515: poikkeukset. Monissa tapauksissa tilaaja kuiten-         Kysymyksessä viitataan ympäristöministe-
33516: kin on ollutjulkinen hankintayksikkö,jonka oli-       riön monimutkaisiin säännöksiin. Valtion tuke-
33517: si tullut kilpailuttaa hankinta hankintalainsää-      maa asuntotuotantoa koskee Suomen rakenta-
33518: dännön perusteella.                                   mismääräyskokoelman osa G2, joka sisältää 24
33519:    Ympäristöministeriön työryhmä on ehdotta-          määräystä, joista suuri osa on lainauksia laki-
33520: nut, että urakoitsijan luovuttama tontti kilpailut-   tekstistä. Lisäksi on annettu suosituksia (ohjeita)
33521: tamisesta poikkeamisperusteena selostettaisiin        sekä yksi ohjekirje poikkeuksista lähiöprojek-
33522: Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa              teissa. Tarkoituksena on selkeyttää Suomen ra-
33523: G2 siten, ettei tontti voisi olla automaattinen       kentamismääräyskokoelman osaa G2 siten, että
33524: poikkeamisperuste kilpailumenettelystä, mutta         sitovat määräykset erotetaan selkeästi muusta
33525: yksittäistapauksissa kylläkin. Tällöin Valtion        tekstistä ja että hankintalainsäädäntöön viita-
33526: asuntorahaston tulisi muuttaa harkintaansa si-        taan kaikissa oleellisissa kohdissa.
33527: ten, että siirtymäkauden jälkeen ei myöskään             Kysymyksessä viitataan myös omistusasunto-
33528: arava- ja korkotukilain mukaista poikkeusta kil-      jen aravalainoituksen lopettamiseen. Tämän on
33529: pailuttamisesta yleensä myönnettäisi urakoitsi-       tehnyt mahdolliseksi rahoitusmarkkinoiden ke-
33530: jan luovuttaman tontin perusteella. Poikkeukset       hittyminen sekä uuden asunto-osakeyhtiötalon
33531: tulee siirtymäkaudenjälkeen harkita tapauskoh-        rakentamisen korkotukilainan käyttöönotto.
33532: taisesti perustellen. Nykyinen käytäntö vääristää     Omakotitalon rakentamiseen voi edelleen myös
33533: tonttikauppaa.                                        saada korkotukea sosiaalisin perustein.
33534:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1997
33535: 
33536:                                                                          Ministeri Sinikka Mönkäre
33537:                                            KK 995/1996 vp                                             5
33538: 
33539: 
33540: 
33541: 
33542:                                        Tili Riksdagens Talman
33543: 
33544:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen       duktion av ca 3 000 hyresbostäder och bostads-
33545: föreskriver har Ni, Fru Ta1man, till vederböran-     rättsbostäder.
33546: de medlem av statsrädet översänt följande av            Regeringen kommer ocksä i fortsättningen att
33547: riksdagsman Mikko Elo undertecknade spörs-           noggrant följa med utvecklingen pä bostads-
33548: mäl nr 995:                                          marknaden och kommer att dimensionera full-
33549:                                                      makten att bevilja aravaiän och att godkänna
33550:           Vilka ätgärder avser Regeringen att        räntestödslän pä det sätt som situationen pä bo-
33551:        vidta för att öka produktionen av pris-       stadsmarknaden kräver. Den statsstödda pro-
33552:        övervakade och statsstödda bostäder och       duktionen riktas huvudsakligen tili sädana om-
33553:        för att säkerställa att Statens bostadsfond   räden där man räknar med att efterfrägan pä
33554:        är kapabel att smidigt uppnä de mä! som       bostäder hälls konstant med hänsyn tili befolk-
33555:        ställts för bostadsproduktionen utan          ningsutvecklingen. Kommunerna har ett centralt
33556:        onödig byräkrati och onödiga bestäm-          ansvar för bostadsproduktionens volym genom
33557:        melser, som enbart hindrar och försinkar      planläggningen och genom sina beslut om sam-
33558:        inledningen av olika projekt?                 hälls- och bostadsstrukturen. Mänga kommuner
33559:                                                      har meddelat att de är villiga att vänta pä att den
33560:   Som svar pä detta spörsmål fär jag vördsamt        fritt finansierade produktionen ökar.
33561: anföra följande:                                         I motiveringen tili spörsmälet ägnas frägan om
33562:                                                      verkningarna av Europeiska unionens direktiv
33563:     Enligt regeringsprogrammet är ett centralt       pä bostadsbyggandet uppmärksamhet. 1 fräga
33564: mä! för regeringens längsiktiga bostadspolitik att   om konkurrensutsättning av den statligt under-
33565: öka produktionen av bostäder tili skäliga priser,    stödda bostadsproduktionen gäller tvä slags lag-
33566: i synnerhet hyresbostäder och bostadsrättsbostä-     stiftning. Huvudprincipen för arava- och ränte-
33567: der. Den statsstödda bostadsproduktionen har i       stödslagarna är att det där avsedda nybyggandet
33568: enlighet med regeringsprogrammet bibehällits pä      och ombyggandet baserar sig pä konkurrensför-
33569: en mycket hög nivä. Aren 1996-1997 har den           farande, om inte Statens bostadsfond av särskil-
33570: statsunderstödda bostadsproduktionen ökats           da skäl beviljar undantag frän konkurrensförfa-
33571: bl.a. pä grund av den svära sysselsättningssitua-    randet. En del av de statsstödda bostadsproduk-
33572: tionen i byggnadsbranschen och den ringa om-         tionsprojekten päverkas ocksä av lagen om of-
33573: fattningen av fritt finansierad bostadsproduk-       fentlig upphandling (1505/1992) jämte tillhöran-
33574: tion.                                                de förordningar. Myndigheterna kan inte bevilja
33575:     År 1996 inleddes byggandet av 9 483 nya ara-     undantag i fräga om konkurrensutsättning enligt
33576: vabostäder och 9 674 räntestödda bostäder.           lagen om offentlig upphandling, utan den som
33577:  Dessutom företogs enligt förhandsuppgifterna        inleder ett projekt måste själv avgöra huruvida
33578: grundförbättring med aravaiän av 14 624 bostä-       lagen bör tillämpas.
33579: der, med räntestödslän av 8 405 bostäder.               1 de nya aravaprojekten är 1996 användes
33580:     1997 ärs statsbudget innehäller fullmakt att     konkurrensutsättning i 64,4 procent, i de nya
33581:  bevilja aravaiän tili ett sammanlagt belopp av      räntestödda projekten bara 41,1 procent. Avsik-
33582:  4 725 miljoner mark och att godkänna räntest-       ten är att avsevärt öka inslaget produktion som
33583:  ödslän till ett belopp av 4 875 miljoner mark.      bygger på konkurrensutsättning. Syftet är att
33584:  Budgeten räknar med att byggandet av ca 8 800       komma fram tili den förmånligaste lösningen.
33585:  nya aravabostäder och ca 10 800 räntestödda            1 den statsstödda bostadsproduktionen har
33586:  bostäder inleds är 1997. Vidare beräknas ca         största delen av undantagen frän konkurrensut-
33587:  13 000 bostäder bli grundligt reparerade med        sättningen berott pä att entreprenören bygger pä
33588:  aravaiän och ca 10 000 med räntestödslän. Ytter-    en tomt som han överlåter ät beställaren, och
33589:  ligare har miljöministeriet uppmanat Statens bo-    ingen anbudstävlan ordnas. En sådan grund för
33590:  stadsfond att använda den frän är 1996 äterstäen-   avvikelse ingår i beskrivningarna i byggbestäm-
33591:  de befogenheten att bevilja aravaiän tili nypro-    melsesamlingens del G2. Statens bostadsfond
33592: 6                                           KK 995/1996 vp
33593: 
33594: har inom ramen för sina befogenheter i regel              Spörsmålet hänvisar tili miljöministeriets
33595: godtagit detta slags undantag. Men i många fall       komplicerade bestämmelser. Den statligt under-
33596: har beställaren de facto varit en offentlig upp-      stödda bostadsproduktionen lyder under del G2
33597: handlingsenhet, som på basis av lagstiftningen        i Finlands byggbestämmelsesamling, som inne-
33598: om upphandling borde ha tillgripit konkurrens-        håller 24 bestämmelser, av vilka en stor del är
33599: utsättning.                                           lånade från lagtexter. Dessutom finns rekom-
33600:    Miljöministeriets arbetsgrupp har föreslagit       mendationer (anvisningar) och ett direktiv om
33601: att del G2 i Finlands byggbestämmelsesamling          undantag i förortsprojekt. Avsikten är att förtyd-
33602: skall redogöra för hur en tomt som entreprenö-        liga del G2 i Finlands byggbestämmelsesamling
33603: ren överlåter kan utgöra grund för avvikelse från     så att de bindande bestämmelserna klart urskiljs
33604: konkurrensutsättningen på så sä tt a tt tomten inte   i den övriga texten och att hänvisningar tilllag-
33605: automatiskt skulle ge en grund för undantag men       stiftningen om upphandling förs in på alla vä-
33606: att detta i undantagsfall kunde ske. Statens bo-      sentliga punkter.
33607: stadsfond borde då lägga om sina överväganden             1 spörsmålet hänvisas också tili att aravalån-
33608: så att undantag från konkurrensutsättningen i         givningen tili ägarbostäder upphör. Detta har
33609: allmänhet inte efter övergångsperioden skulle         blivit möjligt på grund av att finansieringsmark-
33610: beviljas i fråga om konkurrensutsättning enligt       naden har utvecklats och att det numera finns
33611: arava- och räntestödslagarna på basis av att en-      tillgång tili räntestödslån för byggandet av nya
33612: treprenören överlåter tomten. Efter övergångs-        aktiebolagshus. För att bygga ett egnahemshus
33613: perioden bör undantagen övervägas från fall tili      kan man alltjämt också få räntestöd på sociala
33614: fall. Nuvarande praxis snedvrider tomthandeln.        grunder.
33615:      Helsingforsden 13 februari 1997
33616:                                                                           Minister Sinikka Mönkäre
33617:                                            KK 996/1996 vp
33618: 
33619: Kirjallinen kysymys 996
33620: 
33621: 
33622: 
33623: 
33624:                                   Mikko Elo /sd ym.: Seisovien ajokkien ajoneuvoverosta
33625: 
33626: 
33627: 
33628:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
33629: 
33630:    Verotarraan perustuvasta auton käyttömak-            Luonteva vaihtoehto nykytilalle on seisonta-
33631: susta siirrytään kuluvana vuonna verolipuin pe-      vakuutettujen ajoneuvojen vapauttaminen ajo-
33632: rittävään ajoneuvoveroon. Vero peritään myös         neuvoverosta. Haluttaessa voidaan myös edellyt-
33633: seisonnassa olevilta ajoneuvorekisterissä olevilta   tää pätevää syytä seisottamiselle, esimerkiksi va-
33634: ajoneuvoilta. Tämä tarkoittaa sitä, että 500 tai     rusmiespalvelusta tai pitkää ulkomaankomen-
33635: 700 markan veron joutuu maksamaan myös ar-           nusta.
33636: violta 60 000 seisonnassa olevan ajoneuvon              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33637: omistajaa.                                           tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
33638:    Syynä ajoneuvon seisottamiseen saattaa olla       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33639: esimerkiksi ulkomaanmatka, varusmiespalvelus         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33640: taijokin muu vastaava syy. Tällöin on olemassa
33641: perusteltu syy ajoneuvoverosta vapauttamiseen.                 Pitääkö Hallitus nykyistä ajoneuvove-
33642: Tällä hetkellä ajoneuvoverosta vapauttaminen                ron perimistä myös seisonnassa olevilta
33643: vaatii ajoneuvon poistamista ajoneuvorekisteris-            ajoneuvoilta kohtuullisena ja oikeuden-
33644: tä, mikä on kohtalaisen suuritöinenja kallis ope-           mukaisena?
33645: raatio verosta vapautumiseksi, erityisesti mikäli
33646: ajoneuvo halutaan myöhemmin rekisteröidä
33647: uudelleen.
33648:      Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 1997
33649: 
33650:                      Mikko Elo /sd                            Kalevi Olin /sd
33651: 
33652: 
33653: 
33654: 
33655:  260017
33656: 2                                             KK 996/1996 vp
33657: 
33658: 
33659: 
33660: 
33661:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
33662: 
33663:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          heessa oltava suhteellisen kaavamainen. Hallin-
33664: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           nollisen näkökulman paino tulee selvästi ilmi,
33665: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         kun ottaa huomioon, että uudistuksessa on kysy-
33666: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko              mys runsaan kahden miljoonan verolipun lisäyk-
33667: Elon ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           sestä vuosittain. Verohallinto on viime vuosina
33668: n:o 996:                                                lähettänyt vuosittain kaikkiaan noin viisi miljoo-
33669:                                                         naa verolippua vuodessa. Verolippujen määrä
33670:            Pitääkö Hallitus nykyistä ajoneuvove-        siis kasvaa noin 40 prosentilla ajoneuvoverotuk-
33671:         ron perimistä myös seisonnassa olevilta         sen uudistamisen johdosta.
33672:         ajoneuvoilta kohtuullisena ja oikeuden-             Kun ajoneuvoverotuksessa tuli tarpeelliseksi
33673:         mukaisena?                                      siirtyä kantamaan vero ajoneuvoon kiinnitettä-
33674:                                                         vän veromerkin sijasta vero lipulla, oli selvää, että
33675:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            ainoa mahdollisuus olisi käyttää verovelvollisuu-
33676: vasti seuraavaa:                                        den määräämiseen ajoneuvorekisterin tietoja ve-
33677:                                                         rollisten ajoneuvojen omistajista ja haltijoista.
33678:     Eduskunnan hyväksymän ajoneuvoverolain              Verojärjestelmän pitämiseksi edes kohtuullisen
33679: (1111/1996) mukaan ajoneuvovero kannetaan               yksinkertaisena valittiin verovelvollisuuden pe-
33680: siltä, joka verokauden alkaessa on merkitty ajo-        rusteeksi ajoneuvon omistaminen tai hallinta ve-
33681: neuvorekisteriin ajoneuvon omistajaksi tai halti-       ro kauden alkaessa ilman, että muutoksia vero-
33682: jaksi. Merkinnän poistaminen rekisteristä vero-         kauden alkamisen jälkeen otettaisiin huomioon.
33683: kauden alun jälkeen tai ajoneuvon käyttämättö:..        Samantapaisia yksinkertaistuksia löytyy eri ve-
33684: myys verokauden aikana eivät vaikuta veron              rojärjestelmistä runsaastikin. Esimerkiksi kiin-
33685: suorittamisvelvollisuuteen tai veron määrään.           teistövero kannetaan verovuoden alun tilanteen
33686:    Ajoneuvoja on tosiasiallisesti käyttämättömi-        mukaan ottamatta huomioon omistuksen muu-
33687: nä suurehko määrä. Rekisterissä on ollut ajoneu-        toksia verovuoden aikana, kunnallisveronja kir-
33688: voja noin 60 000 kappaletta enemmän kuin mitä           kollisveron suorittaminen määräytyy tietyn ajan-
33689: asianomaisiin ajoneuvoryhmiin kuuluviin ajo-            kohdan perusteella ottamatta tässäkään huo-
33690: neuvoihin on ostettu veromerkkejä. Kun valvon-          mioon verovelvollisen olosuhteissa kesken vero-
33691: ta on ollut tehokasta ja veromerkittä ajavien           vuotta tapahtuvia muutoksia, elinkeinoverotuk-
33692: määrä vähäinen, voidaan arvioida tämän mää-             sessa poistot tehdään tietyn ajankohdan varalli-
33693: rän ajoneuvoja olleen käyttämättöminä.                  suudesta ja niin edelleen. Kaikissa näissä on py-
33694:     Erityisesti silloin, kun on kysymys suuria mas-     ritty yksinkertaisuuteen teoreettisesti ehkä oi-
33695: soja koskevista hallinnollisista järjestelyistä, jou-   keimpana pidettävän lopputuloksen sijasta.
33696: dutaan usein harkitsemaan, missä määrin hallin-             Ajoneuvoveron kantaminen ajoneuvon käyt-
33697: nollisen työn lisääntyminen ja siitä aiheutuvat         tömäärän mukaan olisi verovelvollisten tasapuo-
33698: kustannukset huomioon ottaen on mahdollista             lisen kohtelun kannalta kieltämättä kaikkein oi-
33699: järjestää ehkä hyvinkin perusteltuja yksilölliset       kein ratkaisu. Kysymys ei kuitenkaan ole pelkäs-
33700: olosuhteet huomioon ottavia poikkeusmenette-            tään ajoneuvojen seisokkien huomioon ottami-
33701: lyjä. Verotuksen menettelyä ja veroperusteita           sesta. Myös koko vuoden käytössä olevien ajo-
33702: suunniteltaessa jännite yksilöllisen kohtelun ja        neuvojen ajosuoritteet eroavat toisistaan suures-
33703: hallinnollisen yksinkertaisuuden välillä on jatku-      tikin, erot voivat olla ääritapauksissa jopa moni-
33704: vasti esillä. Tietty kaavamaisuus on yksi verojär-      kymmenkertaisia. Nämäkin suorite-erot tulisi
33705: jestelmien keskeisimmistä piirteistä sekä aineelli-     ottaa huomioon periaatteessa yhtä hyvällä syyllä
33706: sia veroperusteita että menettelyä koskevana.           kuin ajoneuvon seisokissa pitämisestä johtuvat
33707:    Myös ajoneuvoverotuksen suunnittelussa on            käyttömäärien erot.
33708: ollut välttämätöntä harkita, mikä on hallinnolli-           On kuitenkin olemassa monia käytännön syi-
33709: sesti tässä vaiheessa mahdollista ja missä kohden       tä, joiden vuoksi ajoneuvon seisokkiaikaa ei ko-
33710: uuden järjestelmän on ainakin käyttöönottovai-          vin helposti voida ottaa huomioon ajoneuvove-
33711:                                               KK 996/1996 vp                                             3
33712: 
33713: rotuksessa. Yksi keskeisimmistä syistä on se, et-       kauden alun jälkeenkin. Vastaavasti olisi jäljellä
33714: tei ajoneuvorekisterissä ole kattavasti tietoja ajo-    olevan verokauden vero maksuunpantava sille,
33715: neuvojen seisokista tai käyttämättömyydestä.            joka kesken verokautta tulee ajoneuvon omista-
33716: Eräät vakuutusyhtiöt tosin ilmoittavat rekiste-         jaksi. Vuosittain noin 600 000 ajoneuvoa vaihtaa
33717: riin, milloin heiltä otettu liikennevakuutus ei ole     omistajaa. Näiden huomioon ottaminen ajoneu-
33718: voimassa, mutta eivät suinkaan kaikki. Liiken-          voverotuksessa tarkoittaisi siis noin l 200 000
33719: nevakuutusta koskeva seisootailmoitus perustuu          kappaletta veronpalaotuksia tai maksuun-
33720: ainoastaan vakuutusyhtiöiden sopimuskäytän-             panoja. Verotuloihin tällä edestakaisella rahalii-
33721: töön, eikäjärjestelyä ole missään säädelty. Päin-       kenteellä ei olisi mitään vaikutusta, mutta hallin-
33722: vastoin rekisteröintiasetuksen 14 §:n mukaan            nollisen työn määrä lisääntyisi erittäin merkittä-
33723: ajoneuvo olisi poistettava rekisteristä, jos sitä ei    västi. Lähtökohtana joka tapauksessa oli, että
33724: käytetä liikenteeseen. Ainakaan nykyisessä muo-         kun uutta ajoneuvoverojärjestelmää otetaan en-
33725: dossaan liikennevakuutusjärjestelmän seisokki-          simmäistä kertaa käyttöön vuonna 1997, aina-
33726: ilmoitus ei ole riittävän luotettava, jotta siihen      kaan siinä yhteydessä ei voitu ryhtyä tähän työ-
33727: voisi liittää verotusta koskevia järjestelyjä. Myös     hön uudistusta vaarantamatta.
33728: monet valvontaan liittyvät kysymykset tulisi rat-          Eduskunta liitti hallituksen esitykseen laiksi
33729: kaista ennen kuin verotuksessa otetaan käyttöön         ajoneuvoverosta (HE 15l/l996 vp) antamaansa
33730: järjestelyjä, joissa liikennevakuutuksen seisokki-      vastaukseen lausuman, jonka mukaan eduskun-
33731: ilmoituksen tapaan vain puhelinsoitolla vapau-          ta edellyttää, että hallitus vuoden 1997 aikana
33732: tuisi maksuvelvollisuudesta.                            selvittää, miten voidaan vapauttaa kalenterivuo-
33733:     Toinen merkittävä kysymys liittyy siihen, että      den aikana seisontavakuutuksessa olevat ajoneu-
33734: jos ajoneuvon käyttämättömyyden perusteella             vot ajoneuvoverosta. Ajoneuvoverotuksen oi-
33735:  vapautuisi verokauden aikana ajoneuvoveron             keudenmukaisuuteen ja toisaalta verojärjestel-
33736:  suorittamisvelvollisuudesta, vähintään yhtä hy-        män monimutkaistumiseen liittyvät näkökohdat
33737:  vällä syyllä osa verosta tulisi palauttaa, jos vero-   tulevat arvioitaviksi tämän selvitystyön yhtey-
33738:  velvollinen kokonaan luopuu ajoneuvosta vero-          dessä.
33739:       Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1997
33740: 
33741:                                                                                    Ministeri Arja Alho
33742: 4                                           KK 996/1996 vp
33743: 
33744: 
33745: 
33746: 
33747:                                         Tili Riksdagens Talman
33748: 
33749:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      tone i det skede då det införs skall vara relativt
33750: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        formbundet. Vikten av det administrativa syn-
33751: lem av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      sättet framgår klart då man beaktar att reformen
33752: man Mikko Elo m.fl. undertecknade spörsmål nr         medför ett tillskott av drygt två miljoner debet-
33753: 996:                                                  sedlar per år. Skatteförvaltningen har under de
33754:                                                       senaste åren årligen skickat ut sammanlagt ca
33755:          Anser Regeringen att förfarandet med         fem miljoner debetsedlar. Antalet debetsedlar
33756:        uppbörd av fordonsskatt även för avställ-      kommer alltså att öka med ca 40 % tili följd av
33757:        da fordon är rimligt och rättvist?             reformen av fordonsbeskattningen.
33758:                                                          När det blev nödvändigt att inom fordonsbe-
33759:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         skattningen övergå tili skatteuppbörd med de-
33760: anföra följande:                                      betsedel i stället för ett skattemärke som fåstes på
33761:                                                       fordonet, var det givet att man skulle anlita for-
33762:     Enligt den av riksdagen antagna 1agen om          donsregistrets uppgifter om ägare och innehava-
33763: fordonsskatt (1111/1996) uppbärs fordonsskatt         re av skattepliktiga fordon för att fastställa vi1ka
33764: av den som vid skatteperiodens början är anteck-      som är skattskyldiga. F ör att skattesystemet skall
33765: nad i fordonsregistret som ägare eller innehavare     bibehållas relativt okomplicerat bestämdes att
33766: av ett fordon. Skattebetalningssky1digheten eller     ägande eller innehav av ett fordon vid ingången
33767: skattebeloppet påverkas varken av att en anteck-      av skat~~perioden utgör grund för skattskyldig-
33768: ning stryks ur registret efter skatteperiodens bör-   heten. Andringar som gjorts efter skatteperio-
33769: jan eller av att fordonet inte används under skat-    dens början beaktas inte. Det finns gott om lik-
33770: teperioden.                                           nande förenk1ingar inom de olika skattesyste-
33771:     I själva verket är antalet fordon som inte är i   men. T.ex. fastighetsskatt uppbärs en1igt situa-
33772: användning rätt stort. I registret finns ca 60 000    tionen vid ingången av skatteåret utan att änd-
33773: fler fordon än det antal skattemärken som köpts       ringar i ägoförhållandena under skatteåret beak-
33774: till fordon i ifrågavarande fordonsklasser. Efter-    tas. Uppbörden av kommunal- och kyrkoskatt
33775: som övervakningen har varit effektiv och antalet      bestäms på grundval av en viss tidpunkt och inte
33776: fordon som kör utan skattemärke är litet, kan         heller här beaktas ändringar i den skattskyldigas
33777: man uppskatta att nämnda antal fordon varit ur        förhållanden under skatteåret. Inom beskatt-
33778: användning.                                           ningen av näringsverksamhet görs i sin tur av-
33779:     I synnerhet när det är fråga om sådana admi-      skrivningarna utgående från tillgångarnas värde
33780: nistrativa regleringar som berör de stora massor-     vid en viss tidpunkt osv. I samt1iga fall har man
33781: na, har man ofta varit tvungen att överväga i         eftersträvat ett enkelt system i stället för ett så-
33782: viiken mån det med beaktande av den ökade             dant slutresultat som kanske i teorin kunde anses
33783: mängden administrativt arbete och de kostnader        vara mer korrekt.
33784: som föranleds därav är möjligt att vidta sådana          Uppbörd av fordonsskatt enligt fordonets an-
33785: t.o.m. välmotiverade undantagsmetoder som be-         vändningsfrekvens skulle onekligen vara den
33786: aktar individuella omständigheter. Vid plane-         bästa lösningen med tanke på en rättvis behand-
33787: ringen av beskattningsförfarandet och skatte-         ling av de skattskyldiga. Det är dock inte tillräck-
33788: grunderna är konflikten mellan individuell be-        ligt att enbart beakta avställda fordon. Ä ven
33789: handling av ärendena och administrativ smidig-        antalet fordonskilometrar för fordon som an-
33790: het ständigt aktuell. En viss formbundenhet är en     vänds året om varierar stort och skillnaderna kan
33791: av de mestcentrala dragen i skattesystemen, både      i extrema fall vara t.o.m. tiofaldiga. Även dessa
33792: när det gäller de materiella skattegrunderna och      skillnader borde i princip beaktas på lika goda
33793: beskattningsförfarandet.                              grunder som de skillnader i användningsfrekven-
33794:     Också i planeringen av fordonsbeskattningen       sen som beror på att ett fordon avställts.
33795: har man varit tvungen att överväga vilka alterna-        Det finns dock många praktiska skäl tili att det
33796: tiv som i detta skede är administrativt genomför-     inte är helt lätt att beakta a vställningstiden för ett
33797: bara och tili vilka delar det nya systemet åtmins-    fordon inom fordonsbeskattningen. En av de
33798:                                             KK 996/1996 vp                                            5
33799: 
33800: viktigaste orsakerna är att fordonsregistret inte     fall då den skattskyldiga helt och hållet avstär
33801: innehäller heltäckande uppgifter om fordon som        från sitt fordon efter skatteperiodens början. Pä
33802: avställts eller fordon som inte används. En del       motsvarande sätt bör skatten för den återstäende
33803: försäkringsbolag underrättar visserligen registret    skatteperioden debiteras hos den som mitt under
33804: när en trafikförsäkring som tecknats hos dem          skatteperioden blir ägare tili fordonet. Varje är
33805: inte är i kraft, men det gäller inte alla. Anmäl-     byter ca 600 000 fordon ägare. Beaktandet av
33806: ningarna om avställning i samband med trafik-         dessa i fordonsbeskattningen skulle alltså inne-
33807: försäkringar grundar sig endast pä försäkrings-       bära ca 1 200 000 extra skatteåterbäringar eller
33808: bolagens avtalspraxis och systemet är inte regle-     debiteringar. En dylik penningtrafik skulle inte
33809: rat på något sätt. Tvärtom skall ett fordon enligt    påverka skatteintäkterna, medan mängden ad-
33810: 14 § lagen om registrering av fordon avregistreras    ministrativt arbete skulle däremot öka avsevärt.
33811: om det inte används i trafik. En anmälan om           Utgångspunkten var dock att då det nya systemet
33812: avställning som gjorts med tanke på trafikförsäk-     med fordonsskatt för första gången tas i bruk år
33813: ringssystemet är åtminstone inte i sin nuvarande      1997, kan man åtminstone inte i det samman-
33814: utformning tillräckligt pälitlig för att kunna an-    hanget åta sig detta arbete utan att reformen
33815: vändas som grund för beskattningen. Det finns         äventyras.
33816: även ett antal problem som gäller övervakningen           Riksdagen avgav i anslutning tili sitt svar på
33817: som borde avgöras innan man inom beskattning-         regeringens proposition med förslag tili lag om
33818: en kan ta i bruk sädana arrangemang där det i         fordonsskatt (RP 151/1996 rd) ett uttalande en-
33819: likhet med anmälningarna om avställning inom          ligt vilket riksdagen förutsätter att regeringen
33820: trafikförsäkringen endast krävs ett telefonsamtal     under 1997 utreder hur bilar som under kalender-
33821: för befrielse frän betalningsskyldigheten.            året har avställningsförsäkring kan befrias frän
33822:     En annan viktig fråga är att om en skattskyldig   fordonsskatten. Synpunkterna på huruvida for-
33823: mitt under skatteperioden befrias frän skyldighe-     donsbeskattningen är rättvis och å andra sidan
33824:  ten att betala fordonsskatt pä grund av att hans     det komplicerade skattesystemet kommer att ut-
33825:  fordon inte är i användning, bör pä lika goda        värderas i samband med denna utredning.
33826:  grunder en del av skatten äterbäras även i sädana
33827: 
33828:      Helsingforsden 14 februari 1997
33829: 
33830:                                                                                  Minister Arja Alho
33831:                                              KK 997/1996 vp
33832: 
33833: Kirjallinen kysymys 997
33834: 
33835: 
33836: 
33837: 
33838:                                     Mikko Elo /sd: Opiskelijoiden asumislisän parantamisesta
33839: 
33840: 
33841: 
33842:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
33843: 
33844:     Opintotuen asumislisää maksetaan vuokralla             Asumislisää maksetaan opintotukikuukausi-
33845: tai asumisoikeusasunnossa asuvalle perheettö-           na. Työttömyyden lisääntyessä yhä useamman
33846: mälle opiskelijalle tai perheelliselle opiskelijalle,   opiskelijan on ollut vaikea saada ns. kesätyötä.
33847: joka opiskelujen takia asuu eri paikkakunnalla          Kun asumislisää ei makseta kesäajalta, se merkit-
33848: kuin perhe tai puoliso.                                 see monelle työttömälle opiskelijalle kohtuuton-
33849:     Asumislisän määrä on 67 prosenttia kuukau-          ta lisärasitusta.
33850: sivuokrasta tai vastikkeesta. Asumislisää ei mak-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
33851: seta, jos asumismenot ovat alle 200 markkaa/            jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33852: kuukausi taijos opiskelija on oikeutettu maksut-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33853: tomaan asuntolapaikkaan. Asumislisää ei mak-            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33854: seta asumismenoista,jotka ylittävät 1 275 mark-
33855: kaa/kuukausi, eli enintään asumislisä on noin                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33856:  850 markkaa/kuukausi. Asumislisä pienenee 10                  ryhtyä opiskelijoiden asumislisän paran-
33857:  prosenttia jokaisesta 300 markasta, jolla opiske-             tamiseksi?
33858:  lijan keskimääräiset tulot lukukauden tukikuu-
33859:  kausina ylittävät 1 800 markkaa/kuukausi.
33860:       Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 1997
33861:                                                Mikko Elo /sd
33862: 
33863: 
33864: 
33865: 
33866:  260017
33867: 2                                           KK 997/1996 vp
33868: 
33869: 
33870: 
33871: 
33872:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33873: 
33874:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tyisen merkittävä ero on se, että opintorahan
33875: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         asumislisää maksetaan vain opiskelukuukausil-
33876: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ta.
33877: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko                Asumislisän muuttaminen ympärivuotiseksi
33878: Elon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         on todettu keskeiseksi opintotuen kehittämis-
33879: 997:                                                  hankkeeksi kulttuuriministerin toimialan toi-
33880:                                                       minta- ja taloussuunnitelmassa vuosille 1996-
33881:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        1999. Muutos edellyttäisi asumislisän myöntä-
33882:        ryhtyä opiskelijoiden asumislisän paran-       misperusteiden tarkistamista siten, että asumisli-
33883:        tamiseksi?                                     sää myönnettäisiin erilaisin perustein kuin muuta
33884:                                                       opintotukea. Muun muassa opiskelijan omien
33885:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tulojen perusteella tapahtuvaa tarveharkintaa ja
33886: vasti seuraavaa:                                      opintojen edistymistä koskevat tarveharkintape-
33887:                                                       rusteet tulisi eriyttää muun opintotuen myöntä-
33888:    Nykyisin osa opiskelijoista saa tukea asumis-      misperusteista. Asumislisän maksaminen kesä-
33889: menoihinsa opintotukilain mukaisena opinto-           kuukausilta lisäisi vuositasolla valtion menoja
33890: tuen asumislisänä ja osa asumistukilain mukaise-      noin 100 miljoonalla markalla. Uudistuksen to-
33891: na asumistukena. Näiden tukien määräytymis-           teuttamiseen ei toistaiseksi ole taloudellisia edel-
33892: perusteet ovat erilaiset. Opiskelijan kannalta eri-   lytyksiä.
33893: 
33894:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1997
33895: 
33896:                                                                            Ministeri Claes Andersson
33897:                                             KK 997/1996 vp                                             3
33898: 
33899: 
33900: 
33901: 
33902:                                         Tili Riksdagens Talman
33903: 
33904:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           skillnad att bostadstillägg som en form av studie-
33905: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           stöd betalas enbart för studiemånaderna.
33906: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          En ändring av bostadstillägget så att det täcker
33907: dagsman Mikko Elo undertecknade spörsmål nr           hela året har i verksamhets- och ekonomipianeo
33908: 997:                                                   1996-1999 för kulturministerns verksamhets-
33909:                                                       område konstaterats vara ett 9entralt projekt i
33910:           Vilka åtgärder avser Regeringen vidta       utvecklingen av studiestödet. Andringen kräver
33911:        för att förbättra bostadstillägget för stu-    att grunderna för beviljande av bostadstillägg
33912:        derande?                                       justeras så att bostadstillägg beviljas på andra
33913:                                                       grunder än annat studiestöd. Bland annat be-
33914:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         hovsprövningen på basis av den studerandes
33915: anföra följande:                                      egna inkomster och behovsprövningsgrunderna i
33916:                                                       fråga om hur studierna framskrider borde diffe-
33917:    För närvarande får en del studerande stöd för      rentieras från grunderna för beviljande av annat
33918: sina bostadsutgifter i form av bostadstillägg         studiestöd. Utbetalning av bostadstillägg för
33919: inom studiestödet enligt lagen om studiestöd och      sommarmånaderna skulle öka statens utgifter
33920: en del i form av bostadsbidrag enligt lagen om        med ca 100 miljoner mark på årsnivå. Det är tills
33921: bostadsbidrag. Grunderna för hur dessa stöd           vidare inte ekonomiskt möjligt att genomföra
33922: fastställs skiljer sig från varandra. Ur den stude-   reformen.
33923: randes synvinkel är det en mycket betydande
33924: 
33925:      Helsingforsden 12 februari 1997
33926: 
33927:                                                                            Minister Claes Andersson
33928:                                            KK 998/1996 vp
33929: 
33930: Kirjallinen kysymys 998
33931: 
33932: 
33933: 
33934: 
33935:                                   Liisa Hyssälä /kesk: Kuntien valtionosuuden laskentaperusteista
33936: 
33937: 
33938: 
33939:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
33940: 
33941:    Eduskunnan hyväksymään valtionosuus-              rakenteessa. Loimaan kunnassa on päivähoidos-
33942: uudistukseen liittyy erityisesti eteläsuomalaisten   sa yhteensä 262 lasta ja Loimaalla 266. Uusi
33943: maaseutukuntien suhteen hyvin huolestuttavia         valtionosuusmalli tuottaa selkeän eron. Loi-
33944: piirteitä. Markkamääräisesti mitattuna merkit-       maan kunta saa valtionosuutta/hoitolapsi 35 354
33945: tävin yksityiskohta on 0-6-vuotiaiden sosiaali-      markkaaja Loimaa 47 924 markkaa. Edellä esi-
33946: huollon valtionosuuden sitominen kunnan elin-        tetyt luvut osoittavat, että Loimaan kaupunki
33947: keinorakenteeseen. Hyväksytty järjestelmä on         saa pelkästään elinkeinorakenteensa johdosta
33948: sekä perusteeton että kohtuuton. Perusteeton         täsmälleen saman tehtävän hoidosta 37,6%
33949: tehty ehdotus on jo yksinomaan siitä syystä, että    enemmän valtionosuutta kuin Loimaan kunta.
33950: kaikiila alle kouluikäisillä lapsilla (vanhempien       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
33951: ammatista riippumatta) on subjektiivinen oikeus      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33952: päivähoitopalveluihin, ja muiden tekijöiden          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33953: osuus tässä ikäryhmässä on niin marginaalinen,       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33954: että niiilä ei ole käytännön merkitystä.
33955:    Selkeän kuvan nykytilanteesta saa käytännön                 Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta kun-
33956: esimerkin muodossa: Loimaan kaupunki ja kun-                tien valtionosuuden laskentaperusteista
33957: ta ovat varsin tasasuuruisia kuntayksikköjä, ja             johtuvia epätasa-arvoisia tilanteita ei
33958: niiden suurin ero onkin pinta-alassa ja elinkeino-          pääsisi jatkossa syntymään?
33959: 
33960:       Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1997
33961:                                          Liisa Hyssälä /kesk
33962: 
33963: 
33964: 
33965: 
33966:  260017
33967: 2                                             KK 998/1996 vp
33968: 
33969: 
33970: 
33971: 
33972:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
33973: 
33974:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           suus. Palvelujen käyttöön vaikuttaa myös niiden
33975: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            tarjonta, tehokkuus- ja tuottavuuserot sekä eri-
33976: olette toimittanut valtioneuvoston asianomai-            laiset kunnallisesta päätöksenteosta riippumat-
33977: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa           tomat olosuhteet. On ilmeistä, että esimerkiksi
33978: Hyssälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            kunnan toimintapolitiikan ja palvelujen tarjon-
33979: n:o 998:                                                 nan vaikutus sosiaalihuollon palvelujen käyt-
33980:                                                          töön ja kustannuksiin on suuri.
33981:            Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta kun-             Jotta valtionosuudet voitaisiin jakaa palvelu-
33982:         tien valtionosuuden laskentaperusteista          tarpeen perusteella, on kunnan oman toiminta-
33983:         johtuvia epätasa-arvoisia tilanteita ei          politiikan ja palvelujen vaikutus voitava erottaa
33984:         pääsisi jatkossa syntymään?                      päivähoitopalvelujen toteutuneesta käytöstä.
33985:                                                          Näin meneteltiin Stakesissa tehdyssä sosiaali-
33986:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             huollon valtionosuusperusteita selvittäneessä
33987: vasti seuraavaa:                                         tutkimuksessa (Valtonen: Tutkimus kuntien so-
33988:                                                          siaalihuollon valtionosuuksien perusteista, sisä-
33989:    Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustan-           asiainministeriö, Kuntaosastonjulkaisu 4/1996).
33990: nusten määräytymisperusteet uudistettiin vuo-            Tutkimuksen tulosten perusteella palvelujen tar-
33991: den 1997 alusta voimaan tulleella lailla. Uudistus       jonnan vaikutuksen poistamisen jälkeen lasten
33992: perustuu selvitysmies Heikki Kosken tekemään             päivähoidon käyttöä selittävät kunnan elinkei-
33993: ehdotukseen kuntien valtionosuusjärjestelmän             norakenne, työttömyysaste ja sijainti maassa.
33994: uudistamiseksi. Tähän liittyen uudistettiin myös             Lasten päivähoidon tarve todettiin elinkeino-
33995: opetus- ja kulttuuritoimen sekä kuntien yleinen          rakenteeltaan kaupunkimaisissa kunnissa suu-
33996: valtionosuusjärjestelmä.                                 remmaksi kuin muissa kunnissa. Elinkeinora-
33997:    Kosken ehdotus sosiaali- ja terveydenhuollon          kenne heijastaa muun muassa naisten työssä-
33998: valtionosuusjärjestelmän laskennallisten perus-          käynnin eroja ja mahdollisesti myös perheraken-
33999: teiden tarkistamiseksi perustui pitkälti Kosken          teen eroja. Mainitussa tutkimuksessa havaittu
34000: työn yhteydessä Stakesissa tehtyihin tutkimuk-           elinkeinorakenteen ja lasten päivähoidon tar-
34001: siin niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat sosiaali- ja   peen yhteys on havaittu myös muissa tutkimuk-
34002: terveyspalvelujen tarpeeseen ja kustannuksiin            sissa.
34003: kunnissa.                                                    Vuoden 1996 alusta voimassa ollut lasten
34004:    Sovellettavan laskennallisen valtionosuusjär-         vanhempien subjektiivinen oikeus saada päivä-
34005: jestelmän tarkoituksena on, että valtio osallistuu       hoitopaikka kaikille alle 7-vuotiaille lapsille ei
34006: kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituk-          merkitse sitä, että kaikki käyttäisivät tätä oi-
34007: seen palvelujen tarpeen mukaan eikä kuntien              keutta. Subjektiivisesta oikeudesta huolimatta
34008: järjestämien palvelujen tosiasiallisen laajuuden         kuntien välillä on edelleenkin Stakesin tutki-
34009: mukaan. Tätä periaatetta sovelletaan niin tervey-        muksessa todettuja eroja päivähoitopalvelujen
34010: denhnollossa kuin sosiaalihuollossakin.                  tarpeessa. Nämä tarpeet on siten perusteltua
34011:    Kunnan palvelujen tarpeen mittarina ei voida          ottaa huomioon myös subjektiivisen oikeuden
34012: suoraan käyttää toteutunutta palvelujen käyt-            tultua voimaan.
34013: töä, esimerkiksi vuonna 1995 päivähoidon piiris-             Kysymyksessä mainitut esimerkkikunnat
34014: sä olleiden lasten määrää. Näin siksi, että palve-       ovat Turun ja Porin läänistä, jossa päivähoidos-
34015: lujen käyttö ja kustannukset eivät toteudu puh-          sa olevien 0-6-vuotiaiden lasten osuus vuonna
34016: taasti tarpeen mukaisesti, vaan asiaan vaikutta-         1995 vaihteli alle 20 prosentista yli 70 prosent-
34017: vat myös monet muut seikat.                              tiin. Valtionosuuden jakamisessa sovellettava
34018:    Toteutuneeseen palvelujen käyttöön vaikutta-          elinkeinorakenne ottaa merkittävästi huomioon
34019: vat palvelutarpeen lisäksi kunnan oma toiminta-          näitä eroja. Jos valtionosuus jaettaisiin pelkäs-
34020: politiikka, kuten palvelurakenne, palvelujen jär-        tään 0-6-vuotiaiden määrän perusteella, mer-
34021: jestämisen tapa tai toiminnan suunnitelmalli-            kitsisi tämä sitä, että niin päivähoidon lasken-
34022:                                             KK 998/1996 vp                                            3
34023: 
34024: nallinen tarve kuin toteutunut käyttökin jäisivät        Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon tar-
34025: useimmissa kunnissa suurelta osin ottamatta           peeseen ja kustannuksiin vaikuttavat tekijät
34026: huomioon valtionosuuden määrässä.                     muuttuvat ajan myötä. Tämän vuoksi näihin te-
34027:    Laskennallisen valtionosuusjärjestelmän piir-      kijöihin liittyvää tutkimus- ja selvitystyötä on
34028: teisiin liittyy toisaalta aina se, että yksittäisen   tarpeen tehdä jatkuvasti ja tarvittaessa muuttaa
34029: kunnan kohdalla myös todellinen tarve saattaa         tutkimustulosten perusteella valtionosuuden
34030: poiketa siitä, mikä sen "pitäisi" olla valtionosuu-   määräytymisperusteita. Sosiaali- ja terveysmi-
34031: den määräytymisperusteiden mukaan. Lasken-            nisteriö on tämän mukaisesti jo käynnistänyt ny-
34032: nallinen järjestelmä ei siten voi koskaan taata,      kyisten valtionosuusperusteiden arvioinnin. Jos
34033: että jokainen maamme kunnista saisi ehdotto-          tehtävät selvitykset osoittavat, että valtionosuu-
34034: masti oman todellisen tarpeensa mukaan mää-           den jakamisen perusteita esimerkiksi lasten päi-
34035: räytyvän valtionosuuden. On kuitenkin todetta-        vähoidon kohdalla on tarpeen muuttaa, sosiaali-
34036: va, että yksittäisen määräytymistekijän, kuten        ja terveysministeriö valmistelee tarvittavat muu-
34037: kunnan elinkeinorakenteen, vaikutus kunnan            tokset lainsäädäntöön.
34038: koko valtionosuuteen on varsin vähäinen.
34039:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1997
34040:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
34041: 4                                           KK 998/1996 vp
34042: 
34043: 
34044: 
34045: 
34046:                                         Tili Riksdagens Talman
34047: 
34048:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      verksamhetspolitik, t.ex. servicestrukturen, sät-
34049: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        tet att anordna service eller verksamhetens plan-
34050: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      enlighet. På anlitandet av tjänster inverkar också
34051: man Liisa Hyssälä undertecknade spörsmål nr           utbudet, skilinader i effektivitet och produktivi-
34052: 998:                                                  tet samt andra förhållanden som inte är beroende
34053:                                                       av det kommunala beslutsfattandet. Det är up-
34054:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        penbart att t.ex. kommunernas verksamhetspoli-
34055:        ta för att i fortsättningen förhindra upp-     tik och serviceutbudet har betydande verkningar
34056:        komsten av orättvisa situationer på            på anlitandet av och kostnaderna för social-
34057:        grund av beräkningsgrunden för statsan-        vårdstjänster.
34058:        delen tili kommunerna?                            För att statsandelarna skall kunna fördelas
34059:                                                       med hänsyn tili kommunernas servicebehov mås-
34060:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         te deras verksamhetspolitik och verkningarna av
34061: anföra följande:                                      servicen kunna särskiljas från det faktiska anli-
34062:                                                       tandet av dagvårdstjänster. På detta sätt gick
34063:     Grunderna för fastställande av driftskostna-      man tili väga i den utredning om grunderna för
34064: derna för social- och hälsovården reviderades         statsandelen för socialvården som gjordes vid
34065: genom en lag som trädde i kraft vid ingången av       Stakes (Valtonen: Tutkimus kuntien sosiaali-
34066: 1997. Reformen grundar sig på utredningsman           huollon valtionosuuksien perusteista, inrikes-
34067: Heikki Koskis förslag tili revidering av systemet     ministeriet, Kommunavdelningens publikatio-
34068: med statsandel tili kommunerna. 1 samband med         ner 4/1996). Enligt resultaten av undersökningen
34069: detta reviderades också systemet med statsandel       är det frånsett verkningarna av serviceutbudet
34070: för undervisnings- och kulturverksamhet samt          kommunens näringsstruktur och arbetslöshets-
34071: allmän statsandel tili kommunerna.                    grad samt kommunens läge i landet som förkla-
34072:     Koskis förslag om ändring av beräknings-          rar i viiken omfattning barndagvården utnyttjas.
34073: grunderna för systemet med statsandel för social-         Det konstaterades att behovet av barndagvård
34074: och hälsovården grundade sig i hög grad på de         i kommuner som tili sin näringsstruktur påmin-
34075: undersökningar som Stakes i samband med Kos-          ner om städer är större än i andra kommuner.
34076: kis arbete utfört om vilka faktorer som påverkar      Näringsstrukturen avspeglar bl.a. skillnaderna i
34077: behovet av och kostnaderna för social- och häl-       mängden kvinnor som arbetar och eventuellt
34078: sovårdstjänster i kommunerna.                         också skillnaderna i familjestrukturerna. Det
34079:     Avsikten med det kalkylerade statsandelssys-      samband mellan näringsstruktur och behovet av
34080: tem som nu tillämpas är att staten deltar i finan-    barndagvård som framgick av undersökningen
34081: sieringen av social- och hälsovården i kommu-         har också observerats i andra undersökningar.
34082: nerna enligt behovet av tjänster och inte enligt          Den subjektiva rätten för föräldrar att få dag-
34083: den faktiska mängden tjänster som ordnas av           vårdsplats för alla barn under 7 år, som gällt
34084: kommunerna. Denna princip tiliämpas inom så-          sedan ingången av 1996, innebär inte att alla
34085: väl hälso- och sjukvården som socialvården.           utnyttjar denna rätt. Trots den subjektiva rätten
34086:     Kommunernas behov av tjänster kan inte di-        förekommer det fortfarande sådana skilinader i
34087: rekt mätas med hänsyn tili den mängd tjänster         behovet av dagvårdstjänster mellan kommuner-
34088: som anlitats, t.ex. antalet barn som år 1995 erhål-   na som konstaterades i den undersökning som
34089: lit kommunal dagvård. Situationen är denna ef-        gjordes av Stakes. Sålunda är det motiverat att
34090: tersom anlitandet av tjänster och kostnaderna         dessa behov beaktas också efter att den subjekti-
34091: för dessa inte utfaller endast enligt behov, utan     va rätten trätt i kraft.
34092: situationen påverkas även av många andra fakto-          De exempelkommuner som nämns i spörsmå-
34093: rer.                                                  let är belägna i Åbo och Björneborgs Iän och i
34094:     Den mängd tjänster som anlitas påverkas ut-       dem varierade andelen barn i åldern 0--6 år som
34095: över servicebehovet även av kommunens egna            erhöll dagvård från under 20 % tili över 70 % år
34096:                                           KK 998/1996 vp                                          5
34097: 
34098: 1995. Den näringsstruktur som tillämpas vid för-    enskilda faktorer, såsom kommunens närings-
34099: de1ningen av statsandelar beaktar dessa skillna-    struktur, inte har någon större inverkan på kom-
34100: der i hög grad. Om statsandelen fördelades en-      munens totala statsandel.
34101: dast utgående från antalet barn i åldern 0-6 år,       De faktorer som påverkar behovet av kommu-
34102: skulle det medföra att såväl det kalkylmässiga      nal social- och hälsovård och kostnaderna för
34103: behovet av dagvård som det faktiska anlitandet      den ändras med tiden. Därför är det nödvändigt
34104: av dagvård tili stora delar förblev obeaktade i     att fortgående undersöka och utreda dessa fakto-
34105: statsandelarna tili de flesta kommuner.             rer och vid behov ändra bestämningsgrunderna
34106:    Tili egenskaperna hos ett kalkylmässigt stats-   för statsandelen på grundval av resultaten av
34107: andelssystem hör å andra sidan alltid att det       undersökningarna. Social- och hälsovårdsminis-
34108: faktiska behovet i fråga om en enskild kommun       teriet har i enlighet med detta redan inlett en
34109: kan avvika från de beräkningar som gjorts för       utvärdering av grunderna för de nuvarande stats-
34110: kommunen med stöd av bestämningsgrunderna           andelarna. Om dessa utredningar visar att det är
34111: för statsandelen. Ett kalkylmässigt system kan      motiverat att ändra fördelningsgrunderna för
34112: sålunda aldrig garantera att varje kommun i vårt    statsandelen t.ex. i fråga om barndagvården,
34113: land får en statsandel som fullständigt motsvarar   kommer social- och hälsovårdsministeriet att be-
34114: dess reella behov. Det bör dock konstateras att     reda de ändringar som behövs i lagstiftningen.
34115: 
34116:      Helsingforsden 13 februari 1997
34117: 
34118:                                                                  Minister Terttu Huttu-Juntunen
34119:                                              KK 999/1996 vp
34120: 
34121: Kirjallinen kysymys 999
34122: 
34123: 
34124: 
34125: 
34126:                                     Pentti Tiusanen /vas: Työeläkkeen tulevan ajan maksamatta jättä-
34127:                                        misestä eläkepäätöksen viivästyessä
34128: 
34129: 
34130:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34131: 
34132:    Työeläkelaissa todetaan (TEL 6 a §), ettei ns.         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
34133: tulevaa aikaa oteta huomioon eläkettä määrät-          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
34134: täessä,jos työsuhteen päättymisen ja työkyvyttö-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34135: myyden alkamispäivän välillä on enemmän kuin           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34136: 360 päivää.
34137:    Kuitenkin eläkehakemuksen käsittely usein                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34138: pitkittyy, mikä johtuu sen hylätyksi tulemisesta,             ryhtyä estääkseen sellaisen epäoikeuden-
34139: valituksista eri oikeusasteissa ja edelleen eläkeha-          mukaisen tilanteen syntymisen, jossa elä-
34140: kemuksen uudelleen vireille laittamisessa. Pro-               kehakemusprosessi on jatkuvasti aktiivi-
34141: sessin aikana, jossa lopulta työkyvyttömyyseläk-              sesti ollut vireillä, mutta prosessin kestet-
34142: keen hakijan kannalta päädytään myönteiseen                   tyä yli 360 päivää hakija on menettänyt
34143: ratkaisuun, on eläkkeensaaja voinut kuitenkin                 oikeutensa ns. tulevan ajan huomioon ot-
34144: menettää ns. tulevan ajan eläkkeensä. Syynä on                tamiseen eläkettä määrättäessä?
34145: hakuprosessin kestäminen yli 360 päivää, eikä
34146: hakija työkyvyttömänä ole voinut ilmoittautua
34147: työnhakijaksi.
34148:      Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1997
34149: 
34150:                                            Pentti Tiusanen /vas
34151: 
34152: 
34153: 
34154: 
34155: 260017
34156: 2                                            KK 999/1996 vp
34157: 
34158: 
34159: 
34160: 
34161:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34162: 
34163:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Pitkään jatkunut valitusprosessi ei sinällään
34164: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          merkitse sitä, että eläkkeensaaja menettäisi eläk-
34165: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        keessään oikeuden tulevaan aikaan. Kun henkilö
34166: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-       valittaa työkyvyttömyyseläkkeen hylkäämisestä
34167: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         ja esittää sellaista selvitystä, jonka perusteella
34168: 999:                                                   hänet katsotaan työkyvyttömäksi, muutoksen-
34169:                                                        hakuelin voi määrätä työkyvyttömyyseläkkeen
34170:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         alkamisajankohdan kauaksikin taaksepäin, esi-
34171:        ryhtyä estääkseen sellaisen epäoikeuden-        merkiksi työsuhteen tai muun ansiotoiminnan
34172:        mukaisen tilanteen syntymisen, jossa elä-       päättymisajankohtaan, jos esitetty selvitys siihen
34173:        kehakemusprosessi on jatkuvasti aktiivi-        antaa aihetta. Voimassa olevat työeläkelakien
34174:        sesti ollut vireillä, mutta prosessin kestet-   säännökset antavat tähän mahdollisuuden. Nii-
34175:        tyä yli 360 päivää hakija on menettänyt         den mukaan eläkelaitos ja muutoksenhakuelimet
34176:        oikeutensa ns. tulevan ajan huomioon ot-        voivat aikaisemman lainvoimaisenkin päätöksen
34177:        tamiseen eläkettä määrättäessä?                 estämättä myöntää evätyn edun tai myöntää
34178:                                                        edun aikaisempaa suurempana. Eläkelaitos ja
34179:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           muutoksenhakuelimet voivat siis aikaisemmista
34180: vasti seuraavaa:                                       hylkäävistä päätöksistä huolimatta katsoa, että
34181:                                                        henkilön työkyvyttömyys on alkanut jo vii-
34182:    Työntekijäin eläkelain 6 a §:n 1 momentin           meisintä eläkehakemusta aikaisemmasta ajan-
34183: mukaan eläkettä määrättäessä otetaan huo-              kohdasta. Käytännössä esimerkiksi vakuutusoi-
34184: mioon työkyvyttömyyden alkamisen ja eläkeiän           keus on useassa tapauksessa näin menetellytkin.
34185: täyttämisen välinen aika eli niin sanottu tuleva          Toisin kuin kysyjä antaa ymmärtää, se seikka
34186: aika, jos työkyvyttömyys on alkanut ennen kuin         sinänsä, että henkilöllä on työkyvyttömyyseläk-
34187: työsuhteen päättymisestä on kulunut 360 päivää.        keen hylkäämistä koskeva valitus vireillä jossa-
34188: Tätä 360 päivän aikaa jatkavat työntekijäin elä-       kin muutoksenhakuasteessa, ei ole esteenä työt-
34189: kelain 6 a §:n 2 momentissa mainitut etuuspäivät,      tömäksi työnhakijaksi ilmoittautumiselle ja työt-
34190: joita ovat muun muassa työttömyyspäiväraha-            tömyyspäivärahan saamiselle. Työttömyystur-
34191: päivät, sairausvakuutuslain mukaiset päiväraha-        vaa koskevassa ratkaisukäytännössä henkilön
34192: päivät ja työeläkelakien ja kansaneläkelain mu-        on katsottu olleen pitkähkön ajan poissa työ-
34193: kaiset kuntoutusrahapäivät.                            markkinoilta ilman hyväksyttävää syytä, kun
34194:    Työkyvyttömyyden alkaminen eli eläketapah-          hän on ilmoittautunut työnhakijaksi vasta sen
34195: tuma on siis ratkaiseva, kun tarkastellaan, onko       jälkeen, kun myös muutoksenhakuasteet ovat
34196: eläkettä laskettaessa otettava huomioon tuleva         hylänneet hänen työkyvyttömyyseläkehakemuk-
34197: aika.                                                  sensa. Ratkaisukäytännossä on katsottu, että
34198:    Jos eläkelaitos hylkää työkyvyttömyyseläke-         henkilön olisi pitänyt ilmoittautua työnhakijaksi
34199: hakemuksen, eläkkeenhakija voi valittaa eläke-         jo eläkelaitoksen hylkäyspäätöksen jälkeen.
34200: laitoksen päätöksestä. Mikäli muutoksenhaku-              Vuoden 1996 alusta tuli voimaan useita työky-
34201: elin, eläkelautakunta tai vakuutusoikeus, ku-          vyttömyyseläkettä koskevia muutoksia. Tällöin
34202: moaa eläkelaitoksen päätöksen ja myöntää eläk-         muun muassa määräaikainen työkyvyttömyys-
34203: keen, ratkaisee tulevan ajan oikeuden se ajan-         eläke muutettiin kuntoutustueksija samalla luo-
34204: kohta, jona työkyvyttömyyden katsotaan alka-           tiin perusteet sille, että henkilön työkyvyn ar-
34205: neen. Jos eläkelaitos tai muutoksenhakuelin kat-       viointi tapahtuisi aikaisempaa varhaisemmassa
34206: soo eläkkeenhakijan tulleen eläkkeeseen oikeut-        vaiheessa ja kuntoutusta koskevat toimenpiteet
34207: tavassa määrin työkyvyttömäksi vasta sen jäl-          tehostuisivat. Näin myös työkyvyttömyyseläk-
34208: keen, kun viimeisen työsuhteen päättymisestä on        keenhakija saisi aikaisemmassa vaiheessa tietää
34209: kulunut enemmän kuin edellä mainittu 360 päi-          eläkejärjestelmän kannan mahdollisuuksistaan
34210: vää, eläkkeessä ei työeläkelakien mukaan voida         jatkaa työelämässä. Muutoksilla haluttiin koros-
34211: ottaa huomioon tulevaa aikaa.                          taa sitä seikkaa, tuleeko henkilölle myöntää työ-
34212:                                            KK 999/1996 vp                                            3
34213: 
34214: kyvyttömyyseläke toistaiseksi vai onko henkilö       teriön asettamassa niin sanotussa Letka-työryh-
34215: kuntoutustuen aikana kuntoutettavissa takaisin       mässä,jonka määräaika päättyy 31.5.1997. Työ-
34216: työelämään. Tätä periaatteellista linjaa on tar-     ryhmän työn päätyttyä ministeriö ryhtyy tarvit-
34217: koitus kehittää jatkossakin. Näitä kysymyksiä        taviin toimenpiteisiin lainmuutosten aikaansaa-
34218: selvitetään parhaillaan sosiaali- ja terveysminis-   miseksi.
34219:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1997
34220:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
34221: 4                                          KK 999/1996 vp
34222: 
34223: 
34224: 
34225: 
34226:                                         Tili Riksdagens Talman
34227: 
34228:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Att besvärsprocessen har dragit ut på tiden
34229: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       innebär inte i sig att pensionstagaren förlorar
34230: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     rätten tili återstående tid i sin pension. När en
34231: man Pentti Tiusanen undertecknade spörsmål nr        person överklagar en avslagen invalidpensions-
34232: 999:                                                 ansökan och uppvisar en sådan utredning som
34233:                                                      visar att han kan betraktas som arbetsoförmö-
34234:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       gen, kan besvärsinstansen med utredningen som
34235:        ta för att förhindra uppkomsten av en         grund fastställa att invalidpensionen skall börja
34236:        sådan orättvis situation där pensionssö-      långt tillbaka i tiden, exempelvis vid den tidpunkt
34237:        kanden har förlorat sin rätt till den så      när arbetsförhållandet eller en annan förvärvs-
34238:        kallade återstående tiden när en aktivt       verksamhet upphörde. De gällande bestämmel-
34239:        pågående     pensionsansökningsprocess        serna i arbetspensionslagarna möjliggör detta.
34240:        har överskridit 360 dagar?                    Enligt bestämmelserna kan pensionsanstalten
34241:                                                      och besvärsinstanserna utan hinder av ett tidiga-
34242:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        re laga kraft vunnet beslut bevilja en förvägrad
34243: anföra följande:                                     förmån eller utöka en redan beviljad förmån.
34244:                                                      Pensionsanstalten och besvärsinstanserna kan
34245:    Enligt 6 a § 1 mom. lagen om pension för ar-      alltså oberoende av tidigare avslagsbeslut bedö-
34246: betstagare skall tiden mellan arbetsoförmågans       ma att personens arbetsoförmåga har börjat re-
34247: början och pensionsåldern, dvs. den återstående      dan vid en tidigare tidpunkt än vad som avses i
34248: tiden, räknas såsom till pension berättigande tid,   den senaste pensionsansökan. I praktiken har
34249: om arbetsoförmågan har börjat innan 360 dagar        exempelvis försäkringsdomsto1en i flera fall till-
34250: har förflutit efter att arbetsförhållandet upphör-   1ämpat ett dy1ikt förfarande.
34251: de. När de 360 dagarna beräknas beaktas inte de         I motsats till vad spörsmålsställaren låter för-
34252: förmånsdagar som nämns i 6 a § 2 mom.lagen om        stå, kan denperson vars besvär över ett avslags-
34253: pension för arbetstagare. Förmånsdagarna ut-         beslut är anhängiga vid en besvärsinstans utan
34254: görs av bl.a. de dagar då arbetstagaren har fått     hinder av detta anmäla sig som arbetslös arbets-
34255: arbetslöshetsdagpenning, dagpenning enligt           sökande och få arbetslöshetsdagpenning. I be-
34256: sjukförsäkringslagen och rehabiliteringspenning      slutspraxis som gäller utkomstskydd för arbets-
34257: enligt arbetspensionslagarna och folkpensionsla-     lösa har en person ansetts vara borta från arbets-
34258: garna.                                               marknaden utan giltig orsak en längre tid, om
34259:    Det avgörande vid bedömningen av om den           han har anmält sig som arbetssökande först efter
34260: återstående tiden skall beaktas när pensionen        att också besvärsinstanserna har avslagit hans
34261: räknas ut är alltså att arbetsoförmågan har bör-     invalidpensionsansökan. I beslutspraxisen har
34262: jat, dvs. att pensionsfallet har inträffat.          man ansett att personen borde ha anmält sig som
34263:    Om pensionsanstalten avslår ansökan om in-        arbetssökande redan efter pensionsanstaltens be-
34264: validpension, kan pensionssökanden överklaga         slut om avslag.
34265: beslutet. Om besvärsinstansen, pensionsnämn-            Ett flertal ändringar av invalidpensionen träd-
34266: den eller försäkringsdomstolen, upphäver pen-        de i kraft i början av 1996. Bland annat ändrades
34267: sionsanstaltens beslut och beviljar pension, är      den tidsbundna invalidpensionen till rehabilite-
34268: tidpunkten för när arbetsoförmågan anses ha          ringsstöd. Samtidigt skapades argument för att
34269: börjat avgörande för rätten till återstående tid.    en persons arbetsförmåga skall bedömas i ett
34270: Om pensionsanstalten eller besvärsinstansen an-      tidigare skede och för att rehabiliteringsåtgärder-
34271: ser att pensionssökanden först efter en längre tid   na skall effektiveras. På så sätt skulle även inva-
34272: än ovan nämnda 360 dagar efter att det sista         lidpensionssökanden i ett tidigare skede få reda
34273: arbetsförhållandet upphörde har blivit så pass       på pensionssystemets ståndpunkt i fråga om hans
34274: arbetsoförmögen att han har rätt till pension, kan   möjligheter att fortsätta i arbetslivet. Genom
34275: den återstående tiden enligt pensionslagarna inte    ändringarna ville man framhäva frågan om en
34276: beaktas i pensionen.                                 person skall beviljas invalidpension tills vidare
34277:                                            KK 999/1996 vp                                             5
34278: 
34279: eller om han kan rehabiliteras för arbetslivet un-     av socia1- och hä1sovårdsministeriet. Arbets-
34280: der den tid som rehabiliteringsstödet utbetalas.       gruppens tidsfrist löper ut den 31 maj 1997. När
34281: Målet är att fortsättningsvis utveckla denna prin-     arbetsgruppen har s1utfört sitt arbete vidtar mi-
34282: cipiella linje. Dessa frågor utreds som bäst i den     nisteriet de åtgärder sam behövs för att 1agänd-
34283: så kallade Letka-arbetsgruppen, som har tillsatts      ringar skall fås tili stånd.
34284: 
34285:      Helsingforsden 18 februari 1997
34286: 
34287:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
34288:                                            KK 1000/1996 vp
34289: 
34290: Kirjallinen kysymys 1000
34291: 
34292: 
34293: 
34294: 
34295:                                    Pentti Tiusanen /vas: Rakennusten homevaurioiden torjumisesta
34296: 
34297: 
34298: 
34299:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34300: 
34301:    Hometalot, homesienen vaikeasti infektoimat           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
34302: rakenteet, ovat tulossa kansalliseksi onnetto-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34303: muudeksi. Joidenkin laskelmien mukaan kysy-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34304: myksessä ovat vähintään 34 miljardin markan           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34305: tasoa olevat taloudelliset menetykset. Lisäksi ter-
34306: veyden menettäminen, sairastaminen sekä aller-                  Aikooko Hallitus toteuttaa koko maa-
34307: gisuudenja astman lisääntyminen tuovat miljar-               ta koskevan homevauriorakennusten ko-
34308: diluokan kustannukset.                                       konaisarvion, joka pitää sisällään tiedot
34309:    Eri yhteyksissä homehtumisen syiksi on ar-                koko maan rakennuskannasta, ja
34310: vioitu liian tiivistä rakentamista, yleensä puut-               aikooko Hallitus samalla kokonaisval-
34311: teellista ilmastointia, kosteuden kerääntymistä              taisesti selvityttää homevaurioiden syyt
34312: jne. Näiden tärkeiden syiden lisäksi on homehtu-             ottaen huomioon myös käytettyyn puu-
34313: misen syiden pohdintaan nousemassa myös käy-                 materiaaliin liittyvät kysymykset, sekä
34314: tetyn puun laatu ja sen käsittely. Yksi esitetty                 selvittääkö Hallitus Suomessa vahvas-
34315: näkökulma on puun kaataminen ja sahaus kesäi-                ti lisääntyneen allergisuuden ja astmaan
34316: seen vuodenaikaan, sen muu käsittely ja säilytys             sairastumisen yhteyden rakennusten ho-
34317: sekä näiden yhteys puun homehtumiseenjatkos-                 meongelmaan?
34318: sa.
34319:      Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1997
34320: 
34321:                                           Pentti Tiusanen /vas
34322: 
34323: 
34324: 
34325: 
34326:  260017
34327: 2                                          KK 1000/1996 vp
34328: 
34329: 
34330: 
34331: 
34332:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34333: 
34334:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Kiinteistönpidosta ja rakennusten kunnosta
34335: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vastaavat viime kädessä rakennusten omistajat,
34336: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       jotka päättävät, mitä kartoitus- ja korjaustoimia
34337: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-      heidän omistaruissaan kiinteistöissä tehdään.
34338: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        Hallitus pyrkii neuvonnalla, koulutuksella ja ra-
34339: 1000:                                                 hoituksellisia tukitoimia käyttämällä edistä-
34340:                                                       mään kosteus- ja homeongelmien tiedostamista,
34341:             Aikooko Hallitus toteuttaa koko maa-      kartoitusta ja korjaamista. Tällä alueella ympä-
34342:         ta koskevan homevauriorakennusten ko-         ristöministeriö on panostanut mm. kuntoarvio-
34343:         konaisarvion, joka pitää sisällään tiedot     ja kuntotutkimusmenetelmien kehittämiseen.
34344:         koko maan rakennuskannasta, ja                Nämä menetelmät ovat laajasti käytössä.
34345:             aikooko Hallitus samalla kokonaisval-        Ympäristöministeriössä on jo toista vuotta ol-
34346:         taisesti selvityttää homevaurioiden syyt      lut käynnissä erityinen kosteus- ja homeohjelma.
34347:         ottaen huomioon myös käytettyyn puu-          Ohjelman tavoite on kosteusongelmien poista-
34348:         materiaaliin liittyvät kysymykset, sekä       minen viranomaisohjauksen, tutkimuksen, kou-
34349:             selvittääkö Hallitus Suomessa vahvas-     lutuksen ja tiedotuksen avulla. Uudisrakentami-
34350:         ti lisääntyneen allergisuuden ja astmaan      sen osalta on valmisteltu uudet kosteus- ja veden-
34351:         sairastumisen yhteyden rakennusten ho-        eristysmääräykset ja -ohjeet.
34352:         meongelmaan?                                     Pientaloja koskevan tutkimuksen mukaan
34353:                                                       noin 80 %:ssa pientaloista on jossakin vaiheessa
34354:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ollut kosteusvaurio. Tämän takia ympäristömi-
34355: vasti seuraavaa:                                      nisteriö on valmistanut julkaisun tyypillisten ra-
34356:                                                       kennusvirheiden ennalta ehkäisemiseksi tarkas-
34357:     Kosteus- ja homevaurioiden vakavuuden ta-         tus-, seuranta- ja ohjaustoimenpiteillä rakennus-
34358: kia hallitus on käynnistänyt useita hankkeita,        työn aikana.
34359: joilla pyritään aikaisempaa parempaan kosteus-           Asumiseen liittyvien oikeudellisten vastuu-
34360: ja homeongelmien syntymisen ennalta ehkäise-          suhteiden selvittämiseksi ympäristöministeriössä
34361: miseen ja syntyneiden haittojen korjaamisen           on valmisteltu opas selventämään eri asumis-
34362: edistämiseen.                                         muodoissa asukkaan ja esim. asunto-osakeyh-
34363:     Ympäristöministeriö ja sosiaali- ja terveysmi-    tiön välisten vastuiden jakautumista kosteus- ja
34364: nisteriö ovat asuntojen osalta vuosina 1995 ja        homevaurioiden osalta.
34365:  1996 selvityttäneet kosteus- ja homevaurioiden          Sosiaali- ja terveysministeriö antoi kesällä
34366: laajuutta ja korjauskustannuksia. Näissä Kan-          1996 sisäilman terveyshaittoja koskevan selvitys-
34367: santerveyslaitoksen tekemissä selvityksissä to-       miestoimeksiannon, jonka on määrä valmistua
34368: dettiin yleisimmiksi syiksi ja ongelmien aiheutta-    maaliskuun 1997 loppuun mennessä. Selvitys-
34369: jiksi puutteellinen suunnittelu, virheellinen työn-   miesten tehtäviin kuuluu selvittää mm. sisäilmas-
34370: suoritus sekä laiminlyönnit käytössä ja huollos-      ton aiheuttamien sairauksien kansanterveydelli-
34371: sa.                                                   nen merkitys sekä rakentamiseen liittyviä ter-
34372:     Opetusministeriö on käynnistänyt koulujen         veyttä edistäviä tekijöitä.
34373: homekorjausten seurantatutkimuksia. Näiden               Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että
34374: avulla haetaan keinoja korjausten parempaan           kosteus- ja homevaurioisten rakennusten kar-
34375: ohjaukseen. Teknillinen korkeakoulu selvitti          toittamiseksi sekä niiden syiden selvittämiseksi ja
34376: vuonna 1996 koulujen sisäilmaston tasoa sekä          korjaamiseksi on eri hallinnonaloilla käynnissä
34377: sisäilmasto-ongelmien laatuaja laajuutta. Tutki-      useita hankkeita, joilla luodaan keinoja kosteus-
34378: muksessa todettiin, että vakavia kosteusvaurioi-      ja homeongelmien ehkäisemiseksi ja olemassa
34379: ta esiintyy merkittävästi vähemmän kuin tapauk-       olevien ongelmien pienentämiseksi. Myös toi-
34380: sia, joissa ilmanvaihto on riittämätön. Vastaa-       menpiteitten tehoa seurataan.
34381: vantyyppisiä kartoituksia on tehty muillakin hal-
34382: linnonaloilla, mm. puolustusministeriön kiinteis-
34383: töissä.
34384: 
34385:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1997
34386: 
34387:                                                                 Ympäristöministeri Pekka Haavisto
34388:                                             KK 1000/1996 vp                                              3
34389: 
34390: 
34391:                                          Tili Riksdagens Talman
34392: 
34393:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ningsområden, bl.a. i försvarsministeriets fastig-
34394: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran-       heter.
34395: de medlem av statsrådet översänt följande av              Det är i sista hand de som äger byggnaderna
34396: riksdagsman Pentti Tiusanen undertecknade              som svarar för fastighetshållningen och byggna-
34397: spörsmål nr 1000:                                      dernas skick. Det är de som beslutar vilket slags
34398:                                                        undersökningar och reparationer som görs i de
34399:           Ämnar Regeringen göra en övergri-            fastigheter de äger. Regeringen strävar att främja
34400:        pande uppskattning av de mögelskadade           identifieringen, inventeringen och avhjälpandet
34401:        byggnaderna i hela Finland, som innehål-        av fukt- och mögelproblem genom rådgivning,
34402:        ler uppgifter om byggnadsbeståndet i hela       utbildning och reparationer. lnom detta område
34403:        landet, och                                     har miljöministeriet bl.a. satsat på att utveckla
34404:           ämnar Regeringen samtidigt låta göra         metoder med vilka byggnadernas skick kan upp-
34405:        en övergripande undersökning om orsa-           skattas och undersökas. Användningen av dessa
34406:        kerna tili mögelskadorna också med be-          metoder är utbredd.
34407:        aktande av frågor i samband med det                Miljöministeriet arbetar redan på andra året
34408:        använda trämaterialet, och                      med ett särskilt fukt- och mögelprogram. Pro-
34409:           kommer Regeringen att undersöka              grammets syfte är att avhjälpa fuktproblemen
34410:        sambandet mellan den kraftigt ökningen          genom myndigheternas styrning samt genom
34411:        av allergier och insjuknandet i astma och       forskning, utbildning och information. Med tan-
34412:        å andra sidan mögelproblemen i byggna-          ke på nybyggen har nya bestämmelser och anvis-
34413:        derna?                                          ningar om fukt- och vattenisolering tagits fram.
34414:                                                           Enligt en undersökning om småhus har om-
34415:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          kring 80% av dem i något skede haft fuktskador.
34416: anföra följande:                                       Därför har miljöministeriet gett ut en publika-
34417:                                                        tion som visar hur man kan förebygga typiska
34418:     På grund av att fukt- och mögelproblemen är        byggnadsfel genom inspektion, uppf6ljning och
34419: så grava har regeringen startat ett antal projekt      styrning under byggnadsarbetet.
34420: som syftar tili att allt mer effektivt förebygga          För att klarlägga de juridiska ansvarsförhål-
34421: uppkomsten av fukt- och mögelproblem och tili          landena i samband med boendet har miljöminis-
34422: att de olägenheter som uppstått skall kunna av-        teriet publicerat en handledning som förtydligar
34423: hjälpas.                                               hur ansvaret för fukt- och mögelproblem i olika
34424:     Miljöministeriet och social- och hälsovårds-       typer av boende fördelas mellan en boende och
34425: ministeriet har åren 1995 och 1996låtit undersö-       t.ex. ett bostadsaktiebolag.
34426: ka omfattningen av fukt- och mögelproblem i               Social- och hälsovårdsministeriet gav somma-
34427: bostäderna samt reparationskostnaderna. 1              ren 1996 några utredare i uppdrag att göra en
34428: dessa av Folkhälsoinstitutet gjorda undersök-          undersökning av hälsoolägenheter av inneluft,
34429: ningar konstaterades att de skäl som var vanli-        och den väntas föreligga före utgången av mars
34430: gast och som orsakar problem var bristfållig pla-       1997. Det hörde tili utredarnas uppgifter att bl.a.
34431: nering, felaktigt gjort arbete och underlåtenheter     ta reda på viiken betydelse sjukdomar orsakade
34432: vad beträffar användning och underhåll.                av inomhusklimatet har med tanke på folkhälsan
34433:     Undervisningsministeriet har satt i gång en        och sådana faktorer i anslutning tili byggandet
34434: uppföljning av mögelreparationerna i skolorna.         som befrämjar hälsan.
34435: Detta syftar tili att ta fram medel för bättre styr-      På basis av ovanstående kan vi konstatera att
34436: ning av reparationerna. Tekniska högskolan ut-         det inom ett antal förvaltningsområden pågår
34437: redde år 1996 nivån på inneluften i skolorna samt      projekt som går ut på att inventera byggnader
34438: arten och omfattningen av problem med inom-            med fukt- och mögelskador samt på att undersö-
34439: husklimatet. 1 denna utredning konstaterades att       ka och avhjälpa orsakerna tili dem. Syftet är att
34440: allvarliga fuktskador förekommer i avsevärt            hitta olika sätt att förebygga fukt- och mögelpro-
34441: mindre utsträckning än sådana fall där ventila-        blem och att minska existerande problem. Vi har
34442:  tionen är otillräcklig. lnventeringar av motsva-      också en kontroll av hur effektiva åtgärderna är.
34443:  rande slag har också gjorts inom andra förvalt-
34444: 
34445:       Helsingfors den 14 februari 1997
34446: 
34447:                                                                        Miljöminister Pekka Haavisto
34448:                                            KK 1001/1996 vp
34449: 
34450: Kirjallinen kysymys 1001
34451: 
34452: 
34453: 
34454: 
34455:                                    Klaus Bremer /r: Autovarkauksien ehkäisemisestä hyväksymällä
34456:                                       etusivulasin kalvon käyttö
34457: 
34458: 
34459:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34460: 
34461:    Mahdollisesti jopa valtaosa autovarkauksista       Saksassa sallitaan 30% tummentavan kalvon lii-
34462: toteutetaan tunkeutumalla autoon rikotuo etusi-       maaminen etusivulaseihin.
34463: vulasin kautta. Se on yksinkertaista ja nopeaa,          Suomi poikkeaa tässä suhteessa ratkaisevasti
34464: koska sekuriittilasi murenee helposti kevyestä is-    muista maista. Suomessa sallitaan 30 %:n tum-
34465: kusta lasiryyniksi avaten ison aukon murtautu-        mennus etusivulaseissa lasia värjäämällä, mutta
34466: jan kättä loukkaamatta.                               tummennus muovikaivoa käyttäen on Suomessa
34467:    Etusivulaseihin liimattu tummentava muovi-         kielletty (paitsi näköjään poliisiltamme). Syy,
34468: kalvo on Suomea suuremmissa automaissa osoit-         mikä lieneekin, lienee jo kehityksen ohittama. Se
34469: tautunut yksinkertaiseksi ja halvaksi, mutta san-     kuitenkin avaa luvattoman helpon tien autovar-
34470: gen hyväksi sivulasin rikkomisen estolaitteeksi.      kaille yhteiskunnanemme onnettomuuskustan-
34471: Se vaikeuttaa osaltaan auton sisätiloissa mahdol-     nuksineen peräti noin 350 Mmk vuosittain mak-
34472: lisesti olevien arvoesineiden kuten radion, soitti-   savin seurauksin.
34473: men, puhelimen ym. havaitsemista. Lisäksi vah-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
34474: va ja sitkeä muovikalvo pitää iskusta ryyniksi        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34475: hajoavan sekuriittilasin koossa. Se vaikeuttaa ja     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34476: hidastaa riittävän suuren reiän tekemistä ja kiin-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34477:  nittää ympäristön huomion murtautumisyrityk-
34478:  seen.                                                           Näkeekö Hallitus aiheelliseksi ryhtyä
34479:     Suomessa poliisi käyttää yleisesti autoissaan             toimenpiteisiin, että myös Suomessa, ku-
34480:  etusivulaseihin liimattua tummentavaa kaivoa.                ten Suomea suuremmissa automaissa,
34481:     Ranskassa ja monessa muussa maassa, mm.                   hyväksyttäisiin 30 %:iin saakka tummen-
34482:  USA:ssa, etusivulasin tummennusta muovikai-                  tava muovikalvo etusivulasien suojaksi?
34483:  volla ei liikennesäännöissä rajoiteta lainkaan.
34484: 
34485:      Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 1997
34486: 
34487:                                             Klaus Bremer lr
34488: 
34489: 
34490: 
34491: 
34492:  260017
34493: 2                                             KK 1001/1996 vp
34494: 
34495: 
34496: 
34497: 
34498:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
34499: 
34500:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           noissa. Vähäisessä määrin on poliisin erityisteh-
34501: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            täviin käytetyissä autoissa kokeiltu tummenta-
34502: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          mattoman sirpalesuojakalvon käyttöä etusivuik-
34503: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-          kunoissa suojaamaan auton sisällä istuvia polii-
34504: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           seja mahdollisilta ulkopuolelta tulevilta ikkunan
34505: 1001:                                                    särkeviltä iskuilta.
34506:                                                             Jos auton omistaja pitää tärkeänä etusivuik-
34507:            Näkeekö Hallitus aiheelliseksi ryhtyä         kunoiden vahvuuden olennaista lisäämistä, ei es-
34508:         toimenpiteisiin, että myös Suomessa, ku-         tettä ole laminoidun lasin hankkimiseen näihin
34509:         ten Suomea suuremmissa automaissa,               ikkunoihin.
34510:         hyväksyttäisiin 30 %:iin saakka tummen-             Auton kuljettajalle auton hallitsemisen kan-
34511:         tava muovikalvo etusivulasien suojaksi?          nalta välttämättömien ikkunoiden merkitys lii-
34512:                                                          kenneturvallisuudelle on myös EU:ssa vahvasti
34513:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             tiedostettu. EU:ssa on säädetty auton tuulilasia
34514: vasti seuraavaa:                                         ja etusivuikkunoita koskeva direktiivi n:o 92/22/
34515:                                                          ETY. Tässä direktiivissä on säädetty liikennetur-
34516:     Auton tuulilasin ja umpinaisella koriraken-          vallisuussyistä kuljettajan näkökentän kannalta
34517: teella varustetun auton etusivuikkunoiden ensisi-        tärkeille ikkunoille eli tuulilasille ja etusivuikku-
34518: jainen tarve ja tarkoitus on mahdollistaa, että          noille varsin laajat vaatimukset. Vaatimuksissa
34519: kuljettaja pystyy näkemänsä perusteella havain-          lähtökohtana on, että mainitut ikkunat mahdol-
34520: noimaan kulkuympäristöään ja kuljettamaan                listavat erilaisissa käyttöolosuhteissa riittävän
34521: autoaan turvallisesti.                                   näkyvyyden niiden läpi. Nämä lasit vaaditaan
34522:     Auton sivuikkunoiden tummentamisella                 direktiivissä testattavaksi mm. mekaanisen kulu-
34523: muovikalvoilla ei ratkaista eikä edes olennaisesti       miskeston, optisten ominaisuuksien säilymisen,
34524: voida vähentää autovarkauksia tai autoihin               valon läpäisykyvyn ja lämpötilanvaihtelun kes-
34525: murtautumisia. Kaivolla tummennettu etusivu-             tokyvyn suhteen.
34526: ikkuna ei tee ikkunaa läpinäkymättömäksi, eikä              Direktiivi edellyttää, että kuljettajan näkö-
34527: tietenkään saisikaan tehdä ikkunaa läpinäky-             kentän suhteen tärkeiden lasien valon läpäisyky-
34528: mättömäksi, eikä kalvo lisää ikkunan murtolu-            vyn tulee olla aina riittävä. Direktiivin mukaan
34529: juutta, mutta saattaa tummennuksellaan jopa              tuulilasin valonläpäisykyvyn tulee olla vähintään
34530: herättää murtautujan mielenkiinnon katsomaan,            75% ja etusivulasien 70 %. Käytännössä monien
34531: mitä autossa mahdollisesti olevaa arvokasta              uusien henkilöautojen lasit on jo alun perin tum-
34532: tummennuksella halutaan piilottaa. Paras tapa            mennettu mainitun säännön puitteissa, jolloin
34533: välttää automurtoja on, ettei autossa säilytä ar-        tummennettu kalvo merkittävästi heikentäisi va-
34534: vokkaita tavaroita. Jos jotain murron arvoista           lonläpäisykykyä.
34535: kuitenkin on pakko jättää autoon, ei sitä kannata           Suomi on ollut EU:n jäsenmaa vuoden 1995
34536: jättää näkyville vaan sijoittaa esimerkiksi auton        alusta lähtien, minkä seurauksena olemme sitou-
34537: umpinaiseen ja lukittavaan, katseilta suojattuun         tuneet myös noudattamaan EY:n säädöksiä. Tä-
34538: tavaratilaan.                                            ten autojen tuulilasi- ja etusivulasivaatimusten
34539:     Kysymyksen johdanto-osassa kysyjä ilmoit-            suhteenkin Suomen ajoneuvoteknisissä vaati-
34540: taa, että poliisiautoissa käytettäisiin, ja jopa ylei-   muksissa noudatetaan mainittua direktiiviä.
34541: sesti, etusivuikkunoissa tummentavia kaivoja.               Hallitus ei ota kantaa siihen, jos kysyjän saa-
34542: Näin ei asia kuitenkaan osoittaudu olevan. Sisä-         mien tietojen mukaan jokin toinen jäsenmaa ei
34543: asiainministeriön ilmoituksen mukaan poliisiau-          EY-säädöksiä noudata tai noudattamista käy-
34544: tojen kohdalla ei näin Suomessa yleisesti mene-          tännössä valvo.
34545: tellä. Jos poliisiautoissa käytetään ikkunoiden             Nykyisin tummennuskalvoja saa kiinnittää
34546: tummennuskalvoja, niin niitä käytetään vain              kuljettajan näkökentän suhteen vähemmän tär-
34547: muissa laseissa kuin tuulilaseissa ja etusivuikku-       keisiin laseihin, kuten esimerkiksi farmariauton
34548:                                            KK 1001/1996 vp                                             3
34549: 
34550: takasivulaseihin. Takasivulaseihin kiinnitetyt        osittain jopa irtoilleet lasista. Vastaavaa ilmiötä
34551: kalvot ovat osoittaneet, ettei etusivuikkunoiden      ei haluta sallia turvallisuuden kannalta tärkeille
34552: tummennuskalvon kiinnityskielto ole aiheeton.         ikkunoille.
34553: Takasivuikkunoissa käytetyt tummennuskalvot              Hallitus katsoo, että autovarkauksia ja auto-
34554: on usein kiinnitetty vaihtelevilla taidoillaja käy-   murtoja tulee pyrkiä vähentämään, muttei mis-
34555: tettyjen kalvojen ominaisuudet ovat varsin vaih-      sään tapauksessa liikenneturvallisuuden kustan-
34556: televia. Asennusten jälkeen kalvon ja ikkunan         nuksella. Tästä syystä hallitus katsoo, ettei ole
34557: väliin on toisinaan jäänyt optiikkaa vääristäviä      aihetta hyväksyä tummentavien muovikalvojen
34558: ilmakuplia. Talvisissa sekä kosteissa oloissa toi-    kiinnittämistä auton etusivulaseihin.
34559: set kalvot ovat muuttaneet ominaisuuksiaan ja
34560:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1997
34561: 
34562:                                                                Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
34563: 4                                             KK 1001/1996 vp
34564: 
34565: 
34566: 
34567: 
34568:                                           Tili Riksdagens Talman
34569: 
34570:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         sidorutorna vilkas avsikt varit att skydda poliser-
34571: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-           na inne i bilen från utifrånkommande eventuella
34572: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-       slag och stötar som kan söndra rutan.
34573: damot Klaus Bremer undertecknade spörsmål nr                 Om bilägaren anser det viktigt att väsentligen
34574: 1001:                                                    öka sidorutornas hållbarhet finns det ingenting
34575:                                                          som hindrar att han skaffar laminerade rutor.
34576:             Anser Regeringen det vara motiverat              Inom EU är man synnerligen medveten om
34577:         att vidta åtgärder för att också i Finland,      betydelsen av de rutor som ur trafiksäkerhetssyn-
34578:         i likhet med Iänder som är större än Fin-        vinkel är nödvändiga för förarens kontroll av
34579:         land, godkänna användningen av skyd-             bilen. EU har ett direktiv 92/22/EEG som be-
34580:         dande plasthinna som gör de främre si-           handlar vindrutan och sidorutorna i bil. I detta
34581:         dorutorna mörkare med 30 %?                      direktiv finns ur trafiksäkerhetssynvinkel rätt så
34582:                                                          stränga krav för de rutor som med beaktande av
34583:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            förarens synfålt är viktiga, dvs. vindrutan och de
34584: anföra följande:                                         främre sidorutorna. Man utgår från att de ovan
34585:                                                          nämnda rutorna i olika omständigheter skall
34586:     Avsikten med de främre sidorutorna i ett for-        möjliggöra tillräcklig sebarhet. I direktivet krävs
34587: don med vindruta och en sluten karosserikon-             att dessa rutor testas bl.a. i fråga om mekaniskt
34588: struktion är att göra det möjligt för föraren att på     slitage, bibehållande av optiska egenskaper, ljus-
34589: basis av vad han ser gestalta den omgivande              transmissionsförmåga och uthållighet beträffan-
34590: miljön och föra fram fordonet säkert.                    de temperaturvariationer.
34591:     Genom att göra sidorutorna mörka med en                  Direktivet förutsätter att de från förarsynvin-
34592: plasthinna varken löser eller ens väsentligt mins-       kel viktiga rutornas ljustransmissionsförmåga
34593: kar vi problemet med fordonsstölder eller for-           alltid skall vara tillräcklig. Enligt direktivet skall
34594: donsinbrott. En mörk sidoruta gör inte vindru-           vindrutans ljustransmissionsförmåga vara minst
34595: tan ogenomskinlig och det är naturligtvis inte           75% och de främre sidorutornas 70%. I prakti-
34596: heller meningen att den skall vara ogenomskin-           ken har rutorna i många nya personbilar redan
34597: lig, dessutom ökar hinnan inte inbrottssäkerhe-          från början gjorts mörkare inom ramen för
34598: ten men kan däremot väcka intresse hos tjuven            nämnda regel, varvid en mörk hinna i betydande
34599: för vilka värdeföremål man med mörka sidorutor           grad minskar ljustransmissionsfömågan.
34600: vill gömma undan. Det bästa sättet att undvika               Finland har från och med början av år 1995
34601: inbrott i bilar är att låta bli att förvara värdefulla   varit medlem av EU varvid vi har förbundit oss
34602: föremål i bilen. Om man dock är tvungen att              att följa EU:s stadganden. Följaktligen följer de
34603: lämna något värt att göra inbrott för i bilen är det     finska fordonstekniska kraven beträffande vind-
34604: inte lönt att ha det synligt utan föremålet skall        ruta och sidorutor nämnda direktiv.
34605: placeras t.ex. i bilens slutna och låsbara bagage-           Regeringen tar inte ställning till om något an-
34606: lucka där föremålet inte är synligt.                     nat medlemsland enligt spörsmålsställarens upp-
34607:     I spörsmålsingressen konstaterar spörsmåls-          gifter inte följer EG-bestämmelserna eller om
34608: ställaren att sidorutor som gjorts mörkare med           man inte övervakar iakttagandet av dessa be-
34609: hinna är t.o.m. allmänna i polisbilar. Saken visar       stämmelser.
34610: sig dock inte vara så. Enligt uppgifter från inri-           Numera är det tillåtet att fåsta mörka hinnor
34611: kesministeriet är detta förfarande inte allmänt i        på rutor som är mindre betydande för förarens
34612: polisbilar i Finland. I de fall man använder mör-        synfålt som t.ex. farmarbilars bakre sidorutor.
34613: ka hinnor på rutorna i polisbilar används de bara        Erfarenheterna av hinnor fåsta på de bakre si-
34614: på andra rutor än vindrutan eller de främre si-          dorutorna har visat att förbudet att fåsta mörka
34615: dorutorna. I vissa polisfordon avsedda för speci-        hinnor på de främre sidorutorna inte är alldeles
34616: aluppdrag har man i någon mån experimenterat             omotiverat. Hinnorna på de bakre sidorutorna
34617: med en genomskinlig hinna för splitterskydd på           har ofta fåsts med varierande skicklighet och
34618:                                           KK 1001/1996 vp                                           5
34619: 
34620: hinnornas egenskaper är ofta rätt så varierade.         Regeringen anser strävandena att minska for-
34621: Mellan rutan och hinnan finns ibland luftbubb-       donsstölder vara viktiga men absolut inte på tra-
34622: lor som förvränger optiken. 1 vintriga och fuktiga   fiksäkerhetens bekostnad. Följaktligen anser re-
34623: omständigheter har vissa hinnor ändrat egenska-      geringen det inte vara befogat att godkänna an-
34624: per och delvis lossnat från glaset. Beträffande de   vändningen av hinnor som gör de främre sidoru-
34625: från säkerhetssynpunkt viktiga rutorna bör detta     torna mörkare.
34626: fenomen inte tillåtas.
34627:      Helsingforsden 18 februari 1997
34628: 
34629:                                                                  Trafikminister Tuula Linnainmaa
34630:                         j
34631:                         j
34632:                     j
34633:                     j
34634:                 j
34635:                 j
34636:             j
34637:             j
34638:         j
34639:         j
34640:     j
34641:     j
34642: j
34643: j
34644:                                            KK 1002/1996 vp
34645: 
34646: Kirjallinen kysymys 1002
34647: 
34648: 
34649: 
34650: 
34651:                                    Klaus Bremer /r: Syötekylän paikallistien 18828 peruskorjauksesta
34652: 
34653: 
34654: 
34655:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34656: 
34657:    Paikallistie 18828 matkailualan kahdesta           liikenteen väylä, hiihtolatojen ja moottorikeik-
34658: suuryrityksestä, Kelosyötteestä ja Syötekeskuk-       kareittien keskittäminen yhteen alikulkuun sekä
34659: sesta (asiakasmäärä yli 150 000 vuodessa) ainoal-     tien päällystäminen 2,1 km:n matkalta. Kustan-
34660: le kyläkaupalle ja päätielle 862 on kapea, mutkai-    nustenjaosta kunnan ja valtion kesken on selkeä
34661: nen ja mäkin en, valaisematon 2,1 km:n mittainen      sopimus. Hinta-arvio valtion osuudesta on 2,5
34662: soratieränni. Sen keskellä on kylän ainoa koulu,      Mmk. Pakettiin olisi sisällytettävä myös nykyistä
34663: ala-aste.                                             liikenneturvallisempi paikallistien 18828 ja pää-
34664:     Tieosuutta liikennöi talvisaikaanjopa 1 500-      tien 862 risteys.
34665: 2 500 ajoneuvoa vuorokaudessa, keskimäärin                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
34666: kolme ajoneuvoa minuutissa: henkilöautojen li-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34667: säksi asuntovaunuja, kuorma- ja linja-autoja.         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34668: Kevyelle liikenteelle ei ole erotettu edes piennar-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34669: tilaa. Yli kolmeen metriin kohoavat lumivallit
34670: kaventavat paikka paikoin 6 m leveän tien vain                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34671: neljämetriseksi. Hankien ja autojen seassa liu-               ryhtyä Syötekylän paikallistien 18828
34672: kastelevat ala-asteen koululaiset sekä vanhukset              kahden matkailukeskuksen ja päätien
34673: ja kaupassakävijät potkukelkkoineen ja jalan.                 862 välisen osuuden saattamiseksi liiken-
34674:     Tielaitos on vuosia sitten laatinut parannuseh-           neturvallisuuden vähimmäisvaatimusten
34675: dotuksensa, johon kuuluu tievalaistus, kevyen                 edellyttämään kuntoon?
34676: 
34677:      Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 1997
34678: 
34679:                                             Klaus Bremer /r
34680: 
34681: 
34682: 
34683: 
34684: 260017
34685: 2                                          KK 1002/1996 vp
34686: 
34687: 
34688: 
34689: 
34690:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34691: 
34692:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        syysrahoituksella jo vuonna 1996. Alikulun vii-
34693: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         meistely- ja päällystystyöt valmistuvat vuoden
34694: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       1997 kesällä. Näin tulevat kohteen pääongelmat
34695: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-       ratkaistuiksi.
34696: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           Sen sijaan itse paikallistien parantaminen ei
34697:  1002:                                                ole vielä ohjelmissa, mutta parannustoimenpi-
34698:                                                       teistä on laadittu tiesuunnitelma. Kyseessä ole-
34699:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        van tyyppisiin kohteisiin käytetään joko perus-
34700:        ryhtyä Syötekylän paikallistien 18828          tienpito- tai työllisyysmäärärahoja, ja hankkeet
34701:        kahden matkailukeskuksen ja päätien            priorisoidaan alueellisella tasolla. Oulun tiepiiri
34702:        862 välisen osuuden saattamiseksi liiken-      ei ole muiden kiireellisempien kohteiden joh-
34703:        neturvallisuuden vähimmäisvaatimusten          dosta voinut sijoittaa hanketta edellä mainittui-
34704:        edellyttämään kuntoon?                         hin perustienpidon lähivuosien ohjelmiinsa.
34705:                                                       Hankkeen kustannusarvio on 2,5 milj. mk. Mah-
34706:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          dollisten työllisyysmäärärahojen käyttö riippuu
34707: vasti seuraavaa:                                      taas siitä, mihin tärkeysjärjestykseen työvoima-
34708:                                                       piiri asettaa työllisyystyökohteet alueellaan. Vii-
34709:     Oulun tiepiiri on aloittanut Syötekylän paikal-   me kädessä työllisyysmäärärahat työvoimapii-
34710: listiellä sijaitsevan Kelosyötteen alikulkukäytä-     reille tämän suuruisiin hankkeisiin myöntää
34711: vän sekä siihen liittyvien tievalaistuksen ja ke-     työministeriö.
34712: vyen liikenteen järjestelyjen rakentamisen työUi-
34713: 
34714:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1997
34715: 
34716:                                                                Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
34717:                                           KK 1002/1996 vp                                           3
34718: 
34719: 
34720: 
34721: 
34722:                                         Tili Riksdagens Talman
34723: 
34724:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     mangen för lätt trafik. Slutarbetena samt belägg-
34725: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-      ningen av underfarten utförs sommaren 1997.
34726: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    Projektets huvudproblem blir följaktligen lösta.
34727: man Klaus Bremer undertecknade spörsmål nr             Förbättringen av själva lokalvägen finns där-
34728: 1002:                                               emot ännu inte med i programmen, men en väg-
34729:                                                     plan för förbättringsåtgärder har utarbetats. För
34730:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      projekt av ifrågavarande typ används grundväg-
34731:        ta f6r att vägavsnittet mellan två turist-   hållnings- eller sysselsättningsmedel och projek-
34732:        centrer och huvudväg 862 på lokalväg         ten prioriteras på regional nivå. På grund av
34733:        18828 i Syötekylä repareras i sådant skick   andra mera brådskande projekt har vägdistriktet
34734:        som minimikraven för trafiksäkerhet för-     i Uleåborg inte kunnat införa projektet i de ovan
34735:        utsätter?                                    nämnda programmen för grundväghållning un-
34736:                                                     der de närmaste åren. Projektets kostnadsberäk-
34737:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ningar uppgår tili 2,5 milj. mark. Användningen
34738: anföra följande:                                    av sysselsättningsmedel beror igen på i viiken
34739:                                                     viktighetsordning arbetskraftsdistriktet ställer
34740:    Vägdistriktet i U1eåborg har 1996 med syssel-    sysselsättningsprojekten på sitt område. 1 sista
34741: sättningsmedel vid Syötekylä lokalväg satt igång    hand är det arbetsministeriet som bevi1jar syssel-
34742: byggandet av Kelosyöte underfart jämte vägbe-       sättningsmedel för projekt av denna storleksord-
34743: lysning i anslutning tili denna samt arrange-       ning.
34744: 
34745:      Helsingfors den 18 februari 1997
34746: 
34747:                                                                  Trafikminister Tuula Linnainmaa
34748:                                           KK 1003/1996 vp
34749: 
34750: Kirjallinen kysymys 1003
34751: 
34752: 
34753: 
34754: 
34755:                                   Tuija Pohjola /sd: Joukkoliikenteen turvaamisesta Pohjois-Suo-
34756:                                       messa
34757: 
34758: 
34759:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
34760: 
34761:    Valtiovarainministeriö on kaavailemassa noin      kenneyhteydet toimivat koko maassa. Esitetyt
34762: 50 miljoonan markan lisäsäästöjä joukkoliiken-       säästöt merkitsisivät sitä, ettei tästä perustehtä-
34763: teen määrärahoihin. Liikenneministeriön arvioi-      västä enää kannettaisi huolta. Maamme talou-
34764: den mukaan tämän suuruisten säästöjen toteut-        den ollessa nyt kääntymässä uuteen nousuun
34765: taminen siten, että 40 miljoonaa markkaa koh-        ovat kehityserot maan eri osien välillä kasvamas-
34766: distuisi VR Oy:nja 10 miljoonaa markkaa Iinja-       sa: yksityinen sektori luo uutta tuotantoa ja uusia
34767: autoliikenteen palveluiden ostoihin, ei olisi enää   työpaikkoja kasvukeskuksiin, kun taas osa
34768: toteutettavissa toiminnan taloudellisuutta ja te-    maasta jää sille tasolle, johon se laman aikana
34769: hokkuutta lisäämällä. Säästöt merkitsisivät väis-    taantui. On kohtuutonta syventää tätä kahtiaja-
34770: tämättä joukkoliikenteen supistamista, ministe-      koa vielä julkisen vallan omilla toimenpiteillä.
34771: riön mukaan 27 junavuoron ja noin 400 Iinja-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
34772: autovuoron lakkauttamista koko maassa. Lii-          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34773: kenneministeriö on laatinut arvion niistä sääs-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34774: töistä, jotka vuoroja lakkauttamaila olisivat        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34775: edullisimmin ja tarkoituksenmukaisimmin teh-
34776: tävissä. Näiden laskelmien mukaan esimerkiksi                    Onko Hallitus tietoinen joukkoliiken-
34777: Helsinki-Rovaniemi-junayhteys on vaarassa                     teen ostopalveluihin tekeillä olevien sääs-
34778: tulla lakkautetuksi.                                          töjen vaikutuksista joukkoliikenteeseen
34779:    Joukkoliikennejärjestelyt ovat yhteiskunnan                erityisesti Pohjois-Suomessa ja muilla
34780: vastuulle kuuluvaa perusrakennetta. Julkisen                  harvaan asutuilla alueilla?
34781: vallan tehtäviin kuuluu huolehtia siitä, että lii-
34782:      Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 1997
34783:                                           Tuija Pohjola /sd
34784: 
34785: 
34786: 
34787: 
34788: 260017
34789: 2                                         KK 1003/1996 vp
34790: 
34791: 
34792: 
34793: 
34794:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
34795: 
34796:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Määrärahojen käyttöä ei enää voida oleellises-
34797: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        sa määrin tehostaa. Mikäli määrärahoja leika-
34798: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      taan edelleen, tämä heijastuu heikentävästijouk-
34799: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija Poh-      koliikenteen palvelutasoon. Lisäleikkausten vai-
34800: jolan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       kutuksia on arvioitu liikenneministeriössä ja jo
34801: 1003:                                                10 miljoonan markan supistus määrärahoissa
34802:                                                      johtaa väistämättä lukuisten juna- ja linja-auto-
34803:           Onko Hallitus tietoinen joukkoliiken-      vuorojen lakkauttamiseen. Vaikutukset olisivat
34804:        teen ostopalveluihin tekeillä olevien sääs-   erityisen voimakkaita Pohjois-Suomessa ja muil-
34805:        töjen vaikutuksista joukkoliikenteeseen       la harvaan asutuilla alueilla.
34806:        erityisesti Pohjois-Suomessa ja muilla            Kohtuulliset joukkoliikennepalvelut on pe-
34807:        harvaan asutuilla alueilla?                   rusteltua turvata koko maassa. Joukkoliikenne
34808:                                                      on tärkeä peruspalvelu. Liikennepalveluilla on
34809:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         merkittävä vaikutus liikkumisen alueelliseen
34810: vasti seuraavaa:                                     tasa-arvoon, alueiden taloudelliseen aktiviteet-
34811:                                                      tiin, sosiaaliseen ja koulutukselliseen tasa-ar-
34812:    Valtiontalouden säästötarpeiden seurauksena       voon, työssäkäymisen mahdollisuuksiin sekä toi-
34813: liikenneministeriön joukkoliikenteen määrära-        saalta liikenneturvallisuuteen ja ympäristöpääs-
34814: haa on supistettu noin neljänneksellä. Vuonna        töihin. Liikenneministeriön tavoitteena on lii-
34815:  1992 määräraha oli 623,2 miljoonaa markkaa ja       kennepalvelujen turvaaminen ja kehittäminen.
34816: vuonna 1996 488 miljoonaa markkaa. Vuonna                Liikenneministeriö kehittää yhdessä muiden
34817:  1997 määrärahaa on supistettu edelleen ja se on     ministeriöiden, kuntien ja yrittäjien kanssa uusia
34818: nyt 467,6 miljoonaa markkaa. Määrärahalla os-        liikennepalvelujen hoitotapoja. Monikäyttöisel-
34819: tetaan junaliikennettä 236 miljoonalla markalla      lä pikkubussityyppisellä kalustolla hoidettavat
34820: sekä ostetaan alueellista linja-autoliikennettä ja   kuntien palvelulinjat ja kutsuohjattu joukkolii-
34821: rahoitetaan kaupunkiliikennettä 211 miljoonalla      kenne saattavat lähitulevaisuudessa tarjota mah-
34822: markalla. Määrärahaa käytetään myös liikenne-        dollisuuksia saada säästöjä erilliskuljetuksissa ja
34823: palvelujen kehittämiseen. Liikenneministeriön        parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa niin
34824: määräraha kohdentuu kokonaisuudessaan kaik-          maaseudulla kuin kaupunkiolosuhteissakin.
34825: kien käytössä olevalle joukko liikenteelle.          Osin palvelut on mahdollista palauttaa maaseu-
34826:     Määrärahojen vähenemisestä huolimatta pal-       tualueille, josta ne ovat aikaisemmin loppuneet.
34827: velutason huomattavalta heikentymiseltä on ke-       Uudet liikenteen hoitotavat ovat myös keino
34828: hittämistoimien ansiosta voitu välttyä. Määrära-     välttää sosiaali- ja terveyshallinnossa odotetta-
34829: hojen käyttöä on voitu tehostaa uudistamalla         vissa oleva huomattava väestön ikääntymisestä
34830: henkilöliikennelainsäädäntö, siirtymällä osto-       johtuva kuljetuskustannusten nousu.
34831: menettelyihin, mikä on mahdollistanut kilpailut-         Joukkoliikenteen määrärahoihin liittyvät hal-
34832: tamisen, selkiyttämällä valtion ja kuntien vas-      lituksen esitykset tehdään valtion vuoden 1998
34833: tuukysymyksiä sekä kehittämällä suunnittelujär-      talousarvion valmistelun yhteydessä.
34834: jestelmää. Valtionrautateiden yhtiöittäminen on
34835: junaliikenteen osalta luonut edellytyksiä aikai-
34836: sempaa tehokkaammalle toiminnalle.
34837: 
34838:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1997
34839: 
34840:                                                               Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
34841:                                               KK 1003/1996 vp                                             3
34842: 
34843: 
34844: 
34845: 
34846:                                           Tili Riksdagens Talman
34847: 
34848:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            Användningen av anslag kan inte längre i be-
34849: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           tydande grad effektiveras. Om anslagen också i
34850: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-       fortsättningen måste minskas kommer detta att
34851: damot Tuija Pohjola undertecknade spörsmål nr            avspegla sig på servicenivån inom kollektivtrafi-
34852: 1003:                                                    ken. Trafikministeriet har undersökt effekterna
34853:                                                          av ytterligare nedskärningar i anslagen och enligt
34854:            Är Regeringen medveten om de effek-           dessa undersökningar kommer redan en ned-
34855:         ter sparåtgärderna beträffande köptjäns-         skärning på 10 miljoner oundvikligen att leda tili
34856:         ter har på kollektivtrafiken speciellt i         att flera tåg- och bussturer läggs ned. Effekterna
34857:         Norra Finland och i andra glesbygdsom-           skulle vara synnerligen kraftiga i Norra Finland
34858:         råden?                                           och i andra glesbygder.
34859:                                                             Det är motiverat att trygga rimliga kollektiv-
34860:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            trafiktjänster i hela landet. Kollektivtrafiken är
34861: anföra följande:                                         en viktig bastjänst. Trafiktjänsterna har en bety-
34862:                                                          dande inverkan på regionaljämställdhet vad gäl-
34863:    På grund av sparbehoven inom statsekonomin            ler mobilitet, de olika regionernas ekonomiska
34864: har man varit tvungen att minska trafikministeri-        aktiviteter, jämställdhet ifråga om sociala frågor
34865: ets mede1 avsedda för kollektivtrafik med ca en          och utbi1dning, möjligheter att arbeta och därtill
34866: fjärdedel. Ar 1992 var anslagets storlek 623,2           trafiksäkerhet och mi1jöfrågor. Trafikministeri-
34867: milj. mark. Anslaget år 1997 är 15 mi1j. mark            ets må1 är att trygga och utveckla trafiktjänster.
34868: mindre än året förut, dvs. 467,6 mi1j. mark. Med            Trafikministeriet utvecklar tillsammans med
34869: denna summa upphandlas tågtrafik för 236 milj.           andra ministerier, kommuner och företagare nya
34870: mark och regional busstrafik och stadstrafik fi-         sätt att sköta trafiktjänster. Servicelinjer som
34871: nansieras för 211 milj. mark. Anslaget används           sköts med mångsidigt användbara fordon av mi-
34872: också för att utveckla trafiktjänster. Trafikminis-      nibusstyp och anropsstyrd kollektivtrafik kan i
34873: teriets anslag styrs i sin helhet tili kollektivtrafi-   den närmaste framtiden erbjuda möjligheter tili
34874: ken som alla kan utnyttja.                               inbesparingar för specialtransporternas del och
34875:    Trots de minskade anslagen har dettili följd av       höja servicenivån för kollektivtrafiken både på
34876: vidtagna utvecklingsåtgärder varit möjligt att           landsbygden och i stadsmiljöer. 1 vissa fall är det
34877: undvika en betydande sänkning av servicenivån.           möjligt att på landsbygdsområden återinföra
34878: Användningen av anslag har effektiverats genom           tjänster som tidigare har lagts ned. De nya meto-
34879: en revidering av persontrafiklagen, övergång tili        derna att sköta trafiken är också ett sätt att
34880: köpförfarande som har gjort den fria konkurren-          undvika ökningen av transportkostnader inom
34881: sen möj1ig, förtydligande av ansvarsfrågorna             social- och hälsovårdsförvaltningen tili följd av
34882: mellan stat och kommuner och genom utveckling            att åldersstrukturen hos en betydande del av be-
34883: av planeringssystemet. Ombildningen av stats-            folkningen inom kort åldras.
34884: järnvägarna tili ett affårsverk har för tågtrafikens        Förslagen tili inbesparingar inom kollektiv-
34885: del skapat föutsättningar för effektivare verk-          trafiken behandlas i samband med beredningen
34886: samhet än tidigare.                                      av budgetpropositionen för 1998.
34887: 
34888:      Helsingfors den 24 februari 1997
34889: 
34890:                                                                      Trafikminister Tuula Linnainmaa
34891:                                           KK 1004/1996 vp
34892: 
34893: Kirjallinen kysymys 1004
34894: 
34895: 
34896: 
34897: 
34898:                                   Tuija Pohjola /sd: Vapaaehtoisten eläkemaksujen verovähennysoi-
34899:                                       keudesta
34900: 
34901: 
34902:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
34903: 
34904:    Vuoden 1996 aikana yksityisiä vapaaehtoisia,        Vapaaehtoiset eläkevakuutukset ovat kallis ja
34905: verovähennyskelpoisia eläkevakuutuksia otet-        epäoikeudenmukainen järjestelmä, jonka hyvä-
34906: tiin noin miljardilla markalla. Viime vuonna yk-    tuloisia suosivaa vaikutusta maksujen verovä-
34907: sityisten eläkevakuutusten verovähennyksistä        hennysoikeus lisää. Vapaaehtoisten eläkevakuu-
34908: on arvioitu koituvan 400-500 miljoonan mar-         tusmaksujen verovähennysoikeus on pikaisesti
34909: kan verotulojen menetys. Vapaaehtoisten eläke-      poistettava.
34910: vakuutusten verovähennysoikeus on suora sato-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
34911: jen miljoonien markkojen tulonsiirto hyvätuloi-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34912: simmille ryhmille. Samanaikaisesti lakisääteisiä    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34913: yrittäjäeläkemaksuja on maksamatta arviolta         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34914: 400 miljoonaa markkaa. Laiminlyödessään laki-
34915: sääteiset eläkemaksunsa yrittäjä menettää oikeu-                 Aikooko Hallitus poistaa vapaaeh-
34916: tensa yrittäjäeläkkeeseen, mutta on oikeutettu                toisten eläkemaksujen verovähennysoi-
34917: verovaroin rahoitettavaan kansaneläkkeeseen.                  keuden, ja mikäli ei,
34918: On todennäköistä, että lakisääteiset eläkevakuu-                 mitä Hallitus aikoo tehdä vapaaehtois-
34919: tuksensa laiminlyövä yrittäjä voi kuitenkin saada             ten eläkemaksujen verovähennysoikeu-
34920: verohelpotusta maksamalla vapaaehtoista eläke-                desta aiheutuvalle verotulojen menetyk-
34921: vakuutusta.                                                   selle?
34922: 
34923:      Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 1997
34924: 
34925:                                           Tuija Pohjola /sd
34926: 
34927: 
34928: 
34929: 
34930:  260017
34931: 2                                         KK 1004/1996 vp
34932: 
34933: 
34934: 
34935: 
34936:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
34937: 
34938:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sa vapaaehtoinen eläkevakuutus jaetaan lievän ja
34939: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ankaramman verotuksen kohteeksi sen mukaan,
34940: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      johtaako se yhdessä lakisääteisen eläketurvan
34941: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija Poh-      kanssa yli tietyn laissa määritellyn eläketason vai
34942: jolan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       ei. Toimiva, joskin verrattain monimutkainen
34943: 1004:                                                ratkaisumalli löytyi, sillä tiedot kunkin suoma-
34944:                                                       laisen eläketurvasta ovat meillä Eläketurvakes-
34945:             Aikooko Hallitus poistaa vapaaeh-        kuksen rekistereistä saatavissa. Käytännössä elä-
34946:         toisten eläkemaksujen verovähennysoi-        keturvan selvittäminen on eläkevakuutuksen
34947:         keuden, ja mikäli ei,                        myöntävän vakuutusyhtiön asiana. Vakuutus-
34948:            mitä Hallitus aikoo tehdä vapaaehtois-    yhtiö toimittaa selvityksen puolestaan verotta-
34949:         ten eläkemaksujen verovähennysoikeu-         jalle.
34950:         desta aiheutuvalle verotulojen menetyk-          Eläketurvaselvityksen vaatimista kaikissa ta-
34951:         selle?                                       pauksissa pidettiin eräissä arvioissa tarpeetto-
34952:                                                      man monimutkaisena, koska useimmat vapaaeh-
34953:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         toiset eläkevakuutukset ovat varsin pieniä. Hal-
34954: vasti seuraavaa:                                     lituksen esityksessä selvityksen edellyttämistä pi-
34955:                                                      dettiin kuitenkin olennaisena osana valittua rat-
34956:     Vuoden 1993 pääomaverouudistuksen keskei-        kaisua, jotta vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen
34957: siä tavoitteita oli eri pääomatulolajien vero-       sisältyvää verotukea ei annettaisi "ylisuurta" elä-
34958:  kohtelun yhtenäistäminen. Tässä yhteydessä          keturvaa varten. Eduskunta hyväksyi lain tältä
34959: myös vapaaehtoinen eläkevakuutus nähtiin lä-         osin hallituksen ehdottamassa muodossa.
34960: hinnä yhtenä sijoitus- ja säästämismuotona, ei           Alun perin omaksutusta kattavan eläketurva-
34961: niinkään osana sosiaaliturvajärjestelmää. Niin-      selvityksen edellyttämisestä on sittemmin tingit-
34962: pä pääomaverouudistuksen kehittämislinjoja           ty: eduskunta hyväksyi vuoden 1995 veroperus-
34963:  selvittänyt asiantuntijaryhmä (työryhmämuistio      teiden käsittelyn yhteydessä kansanedustaja
34964: VM 1991 :28) pyrki löytämään ratkaisun, jossa        Matti Louekosken lakialoitteen (LA 67/1994 vp)
34965: eläkevakuutuksen tuotto tulisi verotetuksi suu-      pohjalta muutoksen vapaaehtoisen eläkevakuu-
34966: rin piirtein samalla verokannalla kuin muutkin       tuksen maksujen vähennyskelpoisuutta koske-
34967: pääomatulot. Tosin asiantuntijaryhmäkin kat-         vaan tuloverolain 96 §:ään. Sen mukaan eläke-
34968: soi, että puhtaana sijoituksena ei voida pitää       turvaselvitystä ei tarvitse esittää, jos vaadittu vä-
34969: sellaista vapaaehtoista eläkevakuutusta, joka        hennys on enintään 15 000 markkaaja enintään
34970: täydentää muutoin vajaaksi jäävää lakisääteistä       10 prosenttia verovelvollisen verovuoden puh-
34971: turvaa. Koska rajan vetäminen sosiaaliturvaksi       taasta ansiotulosta. Muutosta perusteltiin laki-
34972: katsottavan eläke-edun ja sijoitustyyppisen eläk-    alaitteessa erityisesti kansalaisten omatoimisen
34973: keen välille todettiin vaikeaksi, työryhmä päätyi    eläkesäästämisen tarpeellisuudella, verotuksen
34974: ehdottamaan kaikkiin vapaaehtoisiin eläkeva-         yksinkertaistamisella ja yrittäjien eläketurvan
34975: kuutuksiin samaa veromallia, jossa vapaaehtoi-       parantamisella.
34976: sen eläkevakuutuksen maksuista 60-65 pro-                Varsinkin vuoden 1995 alusta voimaan tulleen
34977: senttia olisi vähennyskelpoista.                     muutoksen jälkeen eläkevakuutuksen suosio on
34978:     Lausuntovaiheessa työryhmän ehdotus sai          kasvanut voimakkaasti. Vuodelta 1995 toimite-
34979: osakseen kritiikkiä, jonka mukaan ehdotus ei         tussa verotuksessa vapaaehtoisen eläkevakuu-
34980: ottanut huomioon vapaaehtoisen eläkevakuu-           tuksen maksuja vähennettiin 767 miljoonaa
34981: tuksen tehtävää lakisääteisen eläketurvan täy-       markkaa. Voidaan olettaa, että varsin suurella
34982: dentäjänä, vaan piti eläkevakuutussäästämistä        osalla vähennyksen tehneistä marginaalivero-
34983: liian yksioikoisesti sijoitustoimintana. Tämän       prosentti on noin 60,joten veronsaajien verotulo-
34984: jälkeen valmistelutyössä alettiin selvittää asian-   jen menetys on arviolta noin 460 miljoonaa
34985: tuntijaryhmänkin esille tuomaa vaihtoehtoa, jos-     markkaa. Nykyisin summat ovat tuntuvasti suu-
34986:                                          KK 1004/1996 vp                                              3
34987: 
34988: remmat, koska eläkevakuutuksen suosio on pa-        ten kannalta. Toisaalta vapaaehtoiseen eläke-
34989: rin viime vuoden aikana entisestään lisääntynyt.    vakuutussäästämiseen sisältyy monia myönteisiä
34990: Lisäksi on otettava huomioon työnantajien työn-     piirteitä: sen avulla kansalainen parantaa eläke-
34991: tekijöilleen ottamat eläkevakuutukset, joiden       turvaansa omatoimisesti pitkäjänteisellä tavalla,
34992: määrää verotilastot eivät kerro.                    onhan verovähennysoikeudesta huolimatta
34993:    Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen verotuki on       omakin panos sentään tuntuva. Vapaaehtoinen
34994: vuoden 1995 muutoksen jälkeen suurempi kuin         vakuutussäästäminen vähentää myös paineita
34995: verouudistuksen yhteydessä alun perin ajateltiin.   lakisääteisiä järjestelmiä kohtaan. Jos näille teki-
34996: Asia korostuu, koska verojärjestelmän kautta        jöille annetaan yhteiskunnassa painoarvoa, va-
34997: annettavista tuista on pitkälti muutoin luovuttu.   kuutussäästämisen tukeminen myös verotuksel-
34998: Myös vapaaehtoisen eläkevakuutussäästämisen         lisesti voi olla paikallaan.
34999: yhteiskunnallinen merkitys on kasvamassa. Täs-          Jos päädytään siihen, että eläkevakuutuksen
35000: sä tilanteessa voisi olla paikallaan käynnistää     nykyinen verokohtelu on perusteettoman lievää,
35001: uudestaan keskustelu eläkevakuutussäästämisen       maksujen vähennyskelpoisuutta on mahdollista
35002: verokohtelusta. Asian pohtiminen olisi perustel-    rajoittaa teknisesti monella eri tavalla. Yhtenä
35003: tua myös sen vuoksi, että keskustelu jäi edellä     vaihtoehtona voisi olla prosentuaalinen omavas-
35004: mainitun lakialoitteen käsittelyn yhteydessä käy-   tuu, jota verouudistuksen asiantuntijaryhmäkin
35005: mättä. Merkittävä veronhuojennus tuli lakiin        ehdotti. Vähennyskelpoinen osuus voisi olla esi-
35006: tavallaan vaivihkaa.                                merkiksi 70-80 prosenttia maksuista. Lakia
35007:    Eläkevakuutussäästämisen         verokohtelun    monimutkaistavasta eläketurvaselvityksestä voi-
35008: muuttamista harkittaessa tulee muistaa paitsi ve-   taisiin tässä tapauksessa luopua. Mahdollista oli-
35009: ropoliittiset myös eläkepoliittiset näkökohdat.     si myös verottaa vakuutuksen laskennallista
35010: Nykytilaan liittyy kieltämättä ongelmia ve-         tuottoa vakuutusyhtiöiltä suoraan kannettavalla
35011: rotuksen neutraalisuuden ja tulonjakovaikutus-      eräänlaisella lähdeverolla.
35012: 
35013:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1997
35014: 
35015:                                                                                 Ministeri Arja Alho
35016: 4                                         KK 1004/1996 vp
35017: 
35018: 
35019: 
35020: 
35021:                                        Tili Riksdagens Talman
35022: 
35023:    1 det syfte 37 § lmom. riksdagsordningen an-      också expertgruppen fört fram, dvs. att en frivil-
35024: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       lig pensionsföräkring beskattas enligt en lindri-
35025: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     gare eller strängare modell beroende på om den
35026: man Tuija Pohjola undertecknade spörsmål nr          tillsammans med det lagstadgade pensionsskyd-
35027: 1004:                                                det överstiger en viss pensionsnivå som fastställs
35028:                                                      genom lag. På detta sätt fann man en fungerande,
35029:           Ämnar Regeringen slopa rätten att dra      om än relativt invecklad lösning på problemet,
35030:        av premierna för frivilliga pensioner vid     eftersom uppgifter om varje finländares
35031:        beskattningen, och om inte,                   pensionsskydd finns tillgängliga i pensions-
35032:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      skyddscentralens register. 1praktiken ankommer
35033:        i fråga om den förlust av skatteintäkter      det på det försäkringsbolag där pensionsförsäk-
35034:        som föranleds av premiernas avdragsgill-      ringen tecknas att reda ut pensionsskyddet.
35035:        het?                                          Försäkringsbolaget isin tur tillställer skattemyn-
35036:                                                      digheterna utredningen.
35037:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Kravet på en pensionsskyddsutredning i samt-
35038: anföra följande:                                     liga fall ansågs enligt vissa bedömningar göra
35039:                                                      systemet onödigt invecklat eftersom majoriteten
35040:    Ett av de huvudsak1iga syftena med 1993 års       av de frivilliga pensionsförsäkringarna är mycket
35041: reform av kapita1beskattningen var att koor-         små. 1 regeringens proposition ansågs dock att
35042: dinera den skattemässiga behandlingen av olika       kravet på en utredning innehar en viktig roll i den
35043: kapitalinkomstslag. 1 detta sammanhang betrak-       lösning man gick in för, så att det skattestöd som
35044: tades även frivillig pensionsförsäkring främst       den frivilliga pensionsförsäkringen innebär inte
35045: som en investerings- och sparform och inte som       medges "överstora" pensionsskydd. Tili dessa
35046: en del av socialskyddssystemet. Sålunda försökte     de1ar antog riksdagen lagen enligt regeringens
35047: en expertgrupp med uppgift att ta ställning tili     förs1ag.
35048: utvecklingslinjerna för kapitalskattereformen            Man har senare prutat på det antagna kravet
35049: (arbetsgrupps-PM 1991:28 FM) finna en lösning        på en heltäckande pensionsskyddsutredning. 1
35050: där pensionsförsäkringens avkastning skulle be-      samband med behandlingen av skattegrunderna
35051: skattas med ungefår samma skattesats som de          för 1995 antog riksdagen med stöd av riksdags-
35052: övriga kapitalinkomsterna. Visser1igen ansåg         man Matti Louekoskis lagmotion (LM 67/1994
35053: även expertgruppen att en sådan friviliig pen-       rd) en ändring av 96 § inkomstskattelagen som
35054: sionsförsäkring som kompletterar ett annars          gäller rätten att dra av premierna för friviliiga
35055: bristfålligt lagstadgat pensionsskydd inte kan       pensionsförsäkringar vid beskattningen. Enligt
35056: betraktas som en ren investering. Eftersom det       ändringen behöver en pensionsskyddsutredning
35057: konstaterades vara svårt att dra en gräns mellan     inte företes om det avdrag som yrkas under skat-
35058: pensionsförmåner som är avsedda som komp-            teåret uppgår tili högst 15 000 mk och högst 10 %
35059: lement tili socialskyddet och pensioner av inves-    av den skattskyldiges nettoförvärvsinkomst. 1
35060: teringstyp, föreslog arbetsgruppen samma skat-       lagmotionen motiverades ändringen särskilt med
35061: temodell för alla frivilliga pensionsförsäkringar,   relevansen av pensionssparande på eget initiativ,
35062: dvs. rätt att dra av 60-65 % av premierna för        rationaliserad beskattning och förbättringar i
35063: friviliiga pensionsförsäkringar.                     pensionsskyddet för företagare.
35064:    I remisskedet kritiserades arbetsgruppens för-        Pensionsförsäkringarnas popularitet har ökat
35065: slag för att det inte beaktade den frivilliga pen-   kraftigt i synnerhet efter ändringen, som trädde i
35066: sionsförsäkringens funktion som ett komple-          kraft vid ingången av 1995. 1 beskattningen för
35067: ment tili det lagstadgade pensionsskyddet, utan      1995 uppgick avdragen för premier för friviliig
35068: såg pensionsförsäkringssparandet enbart som          pensionsförsäkring tili 767 milj. mk. Det kan
35069: investeringsverksamhet. Efter detta började man      antas att marginalskatteprocenten hos en stor del
35070: i beredningsarbetet reda ut det alternativ som       av dem som gjort avdraget är ca 60 och då är
35071:                                             KK 1004/1996 vp                                               5
35072: 
35073: skattetagarnas förlust av skatteintäkter enligt        de pensionspolitiska aspekterna beaktas. Den
35074: uppskattning ca 460 milj. mk. 1 dag är beloppen        nuvarande situationen är onekligen problema-
35075: betydligt större eftersom pensionsförsäkringar-        tisk med tanke på beskattningens neutralitet och
35076: nas popularitet har ökat ytterligare under de se-      inverkningarna på inkomstfördelningen. Å an-
35077: naste åren. Dessutom måste även de pensionsför-        dra sidan har det frivilliga pensionsförsäkrings-
35078: säkringar som arbetsgivarna tecknar för sina           sparandet också många positiva drag; med hjälp
35079: arbetstagare beaktas. Dessa upptas inte i skatte-      av det kan medborgarna på eget initiativ förbätt-
35080: statistiken.                                           ra sitt pensionsskydd på lång sikt, den egna insat-
35081:      Skatteutgifterna för frivilliga pensionsförsäk-   sen är ju betydande trots avdragsrätten. Det fri-
35082: ringar är efter 1995 års lagändring större än man      villiga pensionssparandet minskar också pressen
35083: ursprungligen antog i samband med skatterefor-         på de lagstadgade systemen. Om dessa faktorer
35084: men. Frågan har nu aktualiserats eftersom såda-        ges samhällelig betydelse kan det vara motiverat
35085: na skattestöd som beviljas via skattesystemet i        att pensionssparandet stöds även i skattemässigt
35086: övrigt har frångåtts i hög grad. Dessutom håller       hänseende.
35087: det frivilliga pensionsförsäkringssparandet på att        Om slutsatsen är att den skattemässiga be-
35088: få en allt större samhällelig betydelse. 1 detta       handlingen av pensionssparandet för närvarande
35089: sammanhang kan det vara skäl att starta en ny          anses onödigt lindrig, kan premiernas avdrags-
35090: diskussion om den skattemässiga behandlingen           gillhet tekniskt begränsas på många sätt. Ett al-
35091:  av pensionsförsäkringar som sparform. Det vore        ternativ är att det införs en procentuell självrisk i
35092:  motiverat att begrunda frågan även med hänsyn         enlighet med expertgruppens förslag i samband
35093:  tili att en diskussion om detta aldrig fördes i       med kapitalskattereformen. Den avdragbara an-
35094:  samband med behandlingen av nämnda lagmo-             delen kunde t.ex. utgöra 70--80% av premierna.
35095:  tion. Den avsevärda skattelättnaden slank på sätt     Då skulle den komplicerade pensionsutredning-
35096:  och vis med in i lagen.                               en enligt lagen kunna frångås. En möjlighet är
35097:      Då en ändring av den skattemässiga behand-        också att av försäkringsbolaget uppbära en slags
35098:  lingen av pensionsförsäkringssparandet dryftas        direkt källskatt på försäkringens kalkylerade av-
35099:  skall utöver de skattepolitiska aspekterna även       kastning.
35100: 
35101:       Helsingforsden 24 februari 1997
35102:                                                                                     Minister Arja Alho
35103:                                             KK 1005/1996 vp
35104: 
35105: Kirjallinen kysymys 1005
35106: 
35107: 
35108: 
35109: 
35110:                                     Matti Väistö lkesk: Metsähallituksen hallinnon keskittämisestä ja
35111:                                        hoitoalueyksiköiden lakkauttamisesta
35112: 
35113: 
35114:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35115: 
35116:     Eduskunta edellytti vuonna 1991, että Metsä-           Ilmeisesti Metsähallituksen hallintoratkaisut
35117: hallitusta kehitetään niin, että tehtäviä ja toimi-    ovat johtamassa siihen, että nykyiset hoitoalue-
35118: valtaa siirretään hoitoalueille. Samalla edellytet-    yksiköt lakkautetaan tykkänään vuoteen 1999
35119: tiin, että tulostoimintopohjaisen organisaation        mennessä. Esimerkiksi erittäin vaikeasta työttö-
35120: käyttöönoton yhteydessä piirikuntakonttorit            myydestä ja alueellisen kehityksen ongelmista
35121: lakkaavat kokonaan. Tavoitteena oli, että esi-         kärsivässä Pohjois-Karjalassa Ilomantsin hoi-
35122: merkiksi Kuopion ja Oulun piirikuntakonttorien         toalue on juuri lakkautettuja Ylä-Karjala menet-
35123: toimitilatkin tyhjennetään vuoteen 1995 mennes-        tää Nurmeksen yksikön vuoden 1998 alusta.
35124: sä.                                                        Niin Pohjois-Karjala kuin muutkin Metsähal-
35125:     Käytännössä Metsähallituksen hoitoalueita          lituksen metsien sijaintimaakunnat tarvitsisivat
35126: on kuitenkin kaiken aikaa heikennetty. Hoito-          kuitenkin kaikki työpaikat ja kaiken mahdolli-
35127: aluetaso ei ole päässyt oikeastaan lainkaan pää-       sen metsäosaamisenkin tuen selviytyäkseen. On-
35128: töksentekoon. Sen sijaan on johdonmukaisesti           kin kysyttävä, miksi metsäseuduille ei voida luo-
35129: vahvistettu piirikuntakonttoreiden tilalle perus-      da vahvojajohtamiseen ja tehtävien hoitoon pys-
35130: tettuja aluekeskuksia ja näin sivuutettu eduskun-      tyviä yksiköitä eduskunnan edellyttämällä taval-
35131: nan tahto. Varsinaisella hoitoaluetasolla ei Met-      la. Nykyisen tiedonvälityksen ja tekniikan aika-
35132: sähallituksen toteuttaman hallintomallin mu-           na toiminnot ovat erinomaisesti hoidettavissa
35133: kaan tarvita juuri lainkaan johtamista tai ajatte-     näissä yksiköissä hajautetusti. Alueellisen tasa-
35134: lua - aluekeskusten ulkopuolella saadaan näin          painoisen kehityksen ja maaseutupolitiikan kan-
35135: tehdä vain metsässä tehtävät työt.                     nalta Metsähallituksen hajautettu hallintomalli
35136:     Metsähallituksen hoitoalueilla on ollut ja tuli-   olisi mitä luontevin ratkaisu: maaseutu tarvitsee
35137: si olla keskeinen ja luonteva osaamista ja alueta-     kaikki sinne kuuluvat toiminnot.
35138: louksia vahvistava vaikutus juuri siellä, missä            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
35139:  metsätkin ovat. Nyt tämä keskeinen tasapainoi-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35140: sen alueellisen kehityksen perusta on kokonaan         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35141:  murtumassa, kun hoitoalueiden henkilöstö jär-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35142: jestetään eläkkeelle tai siirretään aluekeskuksiin
35143:  tai pääkonttoriin. Lisäksi pääkonttoriin ja alue-               Tietääkö Hallitus Metsähallituksessa
35144:  keskuksiin on palkattu uusia toimihenkilöitä.                tapahtuvasta hallinnon keskittämisestä,
35145: Tuloksena on se, että Metsähallituksen toimi-                 joka tähtää hoitoalueyksiköiden lakkaut-
35146:  henkilömäärä ei ole kokonaisuudessaan vähen-                 tamiseen vastoin eduskunnan tahtoa, ja
35147:  tynyt, mutta henkilöstön sijoitus on muuttunut.                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35148:  Vastoin eduskunnan tahtoa keskuksia on vahvis-               ryhtyä, että Metsähallitus toteuttaa
35149:  tettu ja kenttää kevennetty. Tasapainoista alueel-           alueellista tasapainoista kehitystä sekä
35150:  lista kehitystä vahvistavat tavoitteet on näin               maaseutualueiden työllisyyttä ja elinvoi-
35151:  tyystin romutettu.                                           maa vahvistavaa toimintapolitiikkaa?
35152: 
35153:      Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 1997
35154: 
35155:                                            Matti Väistö /kesk
35156: 
35157: 
35158: 
35159: 260017
35160: 2                                          KK 1005/1996 vp
35161: 
35162: 
35163: 
35164: 
35165:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35166: 
35167:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        velujen tulostoiminnoista sekä näitä avustavista
35168: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         toiminnoista, kuten kiinteistöpalveluista ja vies-
35169: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tinnästä. Organisaation madaltamiseksi on py-
35170: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti            ritty tiimityöskentelymalliin.
35171: Väistön näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen              Tulostoimintarakenteen myötä on luovuttu
35172: n:o 1005:                                             hoitoalueista, jotka vastasivat kaikista toimin-
35173:                                                       noista alueillaan. Kuitenkin Itä-Suomessa on
35174:           Tietääkö Hallitus Metsähallituksessa        vielä nähty tarkoituksenmukaiseksi säilyttää
35175:        tapahtuvasta hallinnon keskittämisestä,        metsätalouden tulostoiminnassa yksikköpohjai-
35176:        joka tähtää hoitoalueyksiköiden lakkaut-       nen organisaatio siten, että siellä ovat Järvi-Suo-
35177:        tamiseen vastoin eduskunnan tahtoa, ja         men yksikkö Savon alueella ja Lieksan yksikkö
35178:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        Pohjois-Karjalan alueella. Lieksan yksikkö
35179:        ryhtyä, että Metsähallitus toteuttaa           muodostetaan vuoden 1998 alusta nykyisistä
35180:        alueellista tasapainoista kehitystä sekä       Lieksan ja Nurmeksen yksiköistä yhdistämällä.
35181:        maaseutualueiden työllisyyttä ja elinvoi-          Organisaatiota madaltamalla rakennetta voi-
35182:        maa vahvistavaa toimintapolitiikkaa?           daan keventää ja päätöksentekoa siirtää entistä
35183:                                                       lähemmäksi toteutustasoa. Esimerkkinä tehtä-
35184:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vien siirrosta aluetasolle voidaan mainita, että
35185: vasti seuraavaa:                                      Kuopiossa metsätalouden tulostoiminnassa toi-
35186:                                                       mivia henkilöitä on ainoastaan muutama. Ke-
35187:    Metsähallituksesta muodostettiin eduskun-          tään ei kuitenkaan olla tässä vaiheessa siirtämäs-
35188: nan tahdon mukaisesti Metsähallituksesta anne-        sä Kuopioon, jossa alueen hallinnollinen keskus
35189: tulla lailla (1169/1993) 1.1.1994 lukien valtion      sijaitsee.
35190: uusimuotoinen liikelaitos, jonka toiminnan, or-           Hyväksyessään valtion talousarvion eduskun-
35191: ganisaation, talouden ja hallinnon perusteet sekä     ta asettaa Metsähallitukselle vuosittain palvelu-
35192: niitä koskeva päätöksenteko määräytyvät maini-        ja muita toimintatavoitteita, joiden perusteella
35193: tun lain sekä valtion liikelaitoksista annetun lain   maa- ja metsätalousministeriö tulosohjausneu-
35194: (627 /1987) ja Metsähallituksesta annetun asetuk-     vottelut käytyään päättää Metsähallituksen ta-
35195: sen (152511993) mukaisesti. Liikelaitos päättää       voitteista ja tehtävistä esimerkiksi työllisyyden
35196: itse sisäisen hallintonsa ja taloutensa järjestämi-   ylläpitämiseksi. Tällainen työllisyyttä edistävä
35197: sestä.                                                Metsähallitukselle asetettu tavoite on muun
35198:    Valtion liikelaitoksista annetun lain mukaise-     muassa hakkuiden koneellistamisasteen pitämi-
35199: na liikelaitoksen ylimpänä päättävänä elimenä,        nen Itä- ja Pohjois-Suomessa muuta maata alhai-
35200: hallituksena, toimii Metsähallituksessa johto-        semmalla tasolla. Metsähallitukselle on annettu
35201: kunta, joka ohjaa ja valvoo Metsähallituksen          myös luonnonsuojelupäätösten toteuttamiseen
35202: toimintaa ja päättää Metsähallituksen toimin-         liittyviä tehtäviä. Suojeluohjelmien rahoittami-
35203: nan kehittämisestä sekä hallinnon ja talouden         seksi Metsähallituksen tulee vuoden 2004 lop-
35204: asianmukaisesta järjestämisestä.                      puun mennessä toteuttaa maanmyyntejä ja
35205:    Johtokunnan vahvistaman työjärjestyksen            -vaihtoja vuosittain huomattavasti enemmän
35206: mukaisesti Metsähallituksessa on tulostoimin-         kuin aikaisemmin.
35207: toja ja muita toimintoja, joita johtajat johtavat.        Hallitus toteaa, että tällä vuosikymmenellä on
35208: Toimitusjohtaja päättää tulostoimintojen ja           saavutettu tavoite Metsähallituksen organisaa-
35209: muiden toimintojen alueyksiköistä. Alueyksiköi-       tion uudistamisesta, ja uusimuotoinen valtion lii-
35210: den organisaatiosta päättävät tulostoimintojen        kelaitos on aloittanut toimintansa vuoden 1994
35211: johtajat.                                             alusta. Hallitus ohjaa Metsähallituksen toimin-
35212:    Nykyisellään Metsähallitus muodostuu met-          tapolitiikkaa vuotuisia palvelu- ja toimintata-
35213: sätalouden, luonnonsuojelun, virkistyspalvelui-       voitteita asetettaessa ja niitä tarkennettaessa.
35214: den, siemen- ja taimituotannon ja taitotietopal-      Metsähallituksen organisaatiota kehitetään jat-
35215:                                           KK 1005/1996 vp                                          3
35216: 
35217: kuvasti, mutta tällä hetkellä valmisteltavana ei     min vähentämään Metsähallituksen metsätalou-
35218: ole sellaisia muutoksia, jotka vähentäisivät alue-   den tulostoiminnan työpaikkoja. Toisaaltajoita-
35219: tason työpaikkoja oleellisesti. Luonnonsuojelun      kin uusia työpaikkoja saattaa syntyä luonnon-
35220: rahoitusohjelman toteuttaminen tulee myöhem-         suojelutehtäviin.
35221: 
35222:      Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1997
35223: 
35224:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
35225: 4                                             KK 1005/1996 vp
35226: 
35227: 
35228: 
35229: 
35230:                                            Tili Riksdagens Talman
35231: 
35232:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             kreationsservice, frö- och plantproduktion och
35233: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande              konsultservice samt av biträdande funktioner så-
35234: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          som fastighetsservice och kommunikation. 1 syf-
35235: dagsman Matti Väistö undertecknade spörsmål              te att platta ut organisationen har lagarbete efter-
35236: nr 1005:                                                 strävats.
35237:                                                             1 och med resultatverksamhetsstrukturen har
35238:            Känner Regeringen till förvaltnings-          Forststyrelsen avstått från reviren, som svarade
35239:         centraliseringen vid Forststyrelsen, som         för alla funktioner inom respektive område. 1
35240:         syftar till att indra revirenheter i strid med   östra Finland har det dock fortfarande ansetts
35241:         riksdagens vilja, och                            vara ändamålsenligt att bibehålla en enhetsbase-
35242:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         rad organisation inom resultatverksamheten
35243:         för att Forststyrelsen skall genomföra en        skogsbruk så att där finns enheten för lnsjö-
35244:         regional balanserad utveckling samt dri-         Finland (Savolax) och enheten för Lieksa (norra
35245:         va en verksamhetspolitik som stärker             Karelen). Enheten för Lieksa bildas vid ingången
35246:         landsbygdsområdenas sysselsättning och           av 1998 genom sammanslagning av de nuvarande
35247:         livskraft?                                       enheterna för Lieksa och för Nurmes.
35248:                                                             Genom att organisationen görs plattare kan
35249:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            strukturen rationaliseras, och beslutsfattandet
35250: anföra följande:                                         kommer närmare verkställarna. Som exempel på
35251:                                                          delegeringen av uppgifter till det regionala planet
35252:    Forststyrelsen ombildades i enlighet med riks-        kan nämnas att det i Kuopio finns bara några få
35253: dagens vilja genom lagen om F orststyrelsen              personer inom resultatverksamheten skogsbruk.
35254: (1169/1993) tili ett statligt affårsverk av ny typ       1 detta skede håller emellertid ingen på att förflyt-
35255: som inledde sin verksamhet 1.1.1994. Grunderna           tas tili Kuopio, som är områdets administrativa
35256: för dess verksamhet, organisation, ekonomi och           centrum.
35257: förvaltning samt det beslutsfattande som gäller             När riksdagen godkänner statsbudgeten stäl-
35258: dessa bestäms i enlighet med den nämnda lagen            ler den årligen upp service- och andra verksam-
35259: samt lagen om statens afTårsverk (627/1987) och          hetsmål för F orststyrelsen utifrån vilka jord- och
35260: förordningen om Forststyrelsen (1525/1993). Af-          skogsbruksministeriet, efter resultatöverlägg-
35261: fårsverket beslutar självt om ordnandet av den           ningar, beslutar om Forststyrelsens mål och upp-
35262: interna administrationen och ekonomin.                   gifter, t.ex. för att upprätthålla sysselsättningen.
35263:    Det högsta beslutande organet i affårsverk            Ett sådant sysselsättningsfrämjande mål för
35264: enligt lagen om statens affårsverk, dvs. styrelsen,      Forststyrelsen består i att bibehålla en lägre av-
35265: i Forststyrelsen är en direktion som styr och            verkningsmekaniseringsgrad i östra och norra
35266: övervakar Forststyrelsens verksamhet och beslu-          Finland än i det övriga landet. F orststyrelsen har
35267: tar om utveckling av verksamheten samt om hur            också anförtrotts uppgifter som anknyter tili
35268: förvaltningen och ekonomin skall organiseras på          verkställandet av naturskyddsbeslut. För att
35269: ett ändamålsenligt sätt.                                 skyddsprogrammen skall finansieras måste
35270:    1 enlighet med arbetsordningen, som fast-             Forststyrelsen fram tili utgången av 2004 genom-
35271: ställts av direktionen, har F orststyrelsen resultat-    föra markförsäljningar och ägobyten årligen be-
35272: verksamheter och andra funktioner som leds av            tydligt mera är tidigare.
35273: direktörer. Verkställande direktören beslutar om            Regeringen konstaterar att målet att revidera
35274: resultatverksamheternas och de övriga funktio-           Forststyrelsens organisation har uppnåtts under
35275: nernas områdesenheter. Direktörerna för resul-           detta årtionde och att det statliga affårsverket av
35276: tatverksamheterna beslutar om områdesenheter-            ny typ har inlett sin verksamhet vid ingången av
35277: nas organisation.                                        1994. Regeringen styr Forststyrelsens verksam-
35278:    För närvarande består Forststyrelsen av resul-        hetspolitik genom att ställa upp och precisera de
35279: tatverksamheterna skogsbruk, naturskydd, re-             årliga service- och verksamhetsmålen. Forststy-
35280:                                           KK 1005/1996 vp                                          5
35281: 
35282: relsens organisation utvecklas oavbrutet, men        nare att minska arbetsplatserna inom Forststy-
35283: för tillfållet bereds inte sådana förändringar som   relsens resultatverksamhet skogsbruk. Å andra
35284: skulle minska antalet arbetsplatser på den regio-    sidan kan några nya arbetsplatser som gäller
35285: nala nivån väsentligt. Genomförandet av finan-       naturskyddsuppgifter komma att uppstå.
35286: sieringsprogrammet för naturskydd kommer se-
35287: 
35288:      Helsingforsden 20 februari 1997
35289: 
35290:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
35291:                                             KK 1006/1996 vp
35292: 
35293: Kirjallinen kysymys 1006
35294: 
35295: 
35296: 
35297: 
35298:                                     Irja Tuloneo /kok: Eläkeläisten korotetusta sairausvakuutusmak-
35299:                                          susta
35300: 
35301: 
35302:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35303: 
35304:     Vuoden 1994 alusta valtiontalouden tasapai-        la kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen
35305: nottamiseksi eläkkeensaajien sairausvakuutus-          enimmäismäärää ja laajentamalla keskituloisten
35306: maksua korotettiin kolmella pennillä ja kansan-        suuntaan niiden verovelvollisten piiriä, joille vä-
35307: eläkemaksua yhdellä pennillä veroäyriltä pal-          hennys myönnetään.
35308: kansaajan maksuun verrattuna.                             Vuoden 1997 budjetissa vakuutetun sairaus-
35309:     Valtiontalouden tasapainottamiseksi joudut-        vakuutusmaksuun yli 80 000 markan tuloihin
35310: tiin palkkaus- ja kulutusmenoja säästämään jul-        kohdistuva korotus alenee yhden pennin äyriltä
35311: kisella sektorilla vuosina 1994 ja 1995. Palkan-       perustason pysyessä ennallaan.
35312: saajilta perittiin vuonna 1994 työeläkemaksua             Eläkkeensaajilta peritään kuitenkin edelleen
35313: 3 prosenttia ja työttömyysturvamaksua 1,87 pro-        sairausvakuutusmaksua 3 penniä kunnallisvero-
35314: senttia veron ennakkoperinnän alaisesta palkas-        äyriltä enemmän kuin muilta tulonsaajilta. Tämä
35315: ta. Hallitus perusteli silloin eläkeläisten korotet-   koetaan eläkeläisten taholta aivan oikeutetusti
35316: tua sairausvakuutusmaksua sillä, ettei heiltä pe-      epäoikeudenmukaisena. Vuonna 1997 osa eläke-
35317: ritty edellä mainittuja maksuja.                       läisistä maksaa enemmän veroa kuin palkansaa-
35318:     Eläketuloa saavan henkilön kansaneläkeva-          jat.
35319: kuutusmaksu oli näin 2,55 penniä ja sairausva-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
35320: kuutusmaksu 4,90 penniä kunnallisverotuksessa          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35321: vahvistetulta veroäyriltä, kuitenkin siten, että yli   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35322: 80 000 äyriä ylittävältä osalta sairausvakuutus-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35323: maksu oli 6,80 penniä äyriltä. Korkein eläkkeen-
35324: saajia koskeva yhteenlaskettu maksu oli 9,35                       Mihin toimenpiteisiin ja missä aika-
35325: penniä äyriltä.                                                 taulussa Hallitus aikoo ryhtyä eläkeläis-
35326:     Valtion vuoden 1997 talousarviossa kevenne-                 ten korotetun sairausvakuutusmaksun
35327: tään palkansaajien tuloverotusta noin 5,6 miljar-               alentamiseksi, ja
35328: dilla markalla. Valtion osuus tuloveron keven-                     minkälaisia valtiontaloudellisia vaiku-
35329: nyksestä on noin 3,5 miljardia markkaa. Lisäke-                 tuksia eläkeläisten korotetun sairausva-
35330:  vennykset toteutetaan valtionverotuksessa vero-                kuutusmaksun alentamisen arvioidaan
35331: asteikossa ja kunnallisverotuksessa korottamal-                 aiheuttavan?
35332: 
35333:      Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 1997
35334: 
35335:                                             Irja Tulonen /kok
35336: 
35337: 
35338: 
35339: 
35340: 260017
35341: 2                                        KK 1006/1996 vp
35342: 
35343: 
35344: 
35345: 
35346:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
35347: 
35348:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      palkansaajien verotus. Vertailussa ovat tällöin
35349: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       mukana verojen lisäksi myös sairausvakuutus-
35350: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     maksu, eläkemaksuja työttömyysvakuutusmak-
35351: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Irja Tulo-     su. Vain eläkkeensaajien hyvätuloisin neljännes
35352: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        maksaa hieman korkeampia veroja kuin palkan-
35353: 1006:                                               saajat vastaavansuuruisista tuloista. Kyse on sa-
35354:                                                     malla eläkkeensaajista, jotka ovat hyötyjiä sekä
35355:           Mihin toimenpiteisiin ja missä aika-      tuloveroasteikon kevennyksestä että sairausva-
35356:        taulussa Hallitus aikoo ryhtyä eläkeläis-    kuutusmaksun porrastuksen alenemisesta vuon-
35357:        ten korotetun sairausvakuutusmaksun          na 1997. Edelleen kyse on väestön osasta, joka on
35358:        alentamiseksi, ja                            ollut kaikkein turvatuimmassa asemassa laman-
35359:           minkälaisia valtiontaloudellisia vaiku-   kin aikana. Verotuksen rakennetta pyritään hal-
35360:        tuksia eläkeläisten korotetun sairausva-     litusohjelman mukaan muuttamaan työn teke-
35361:        kuutusmaksun alentamisen arvioidaan          mistä suosivaksi. Sen vuoksi on tarkoituksenmu-
35362:        aiheuttavan?                                 kaista, että tässä työttömyystilanteessa verotuk-
35363:                                                     selliset toimenpiteet on nyt kohdennettu etupääs-
35364:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sä työssäkäyvään väestöön.
35365: vasti seuraavaa:                                        Hallitusohjelman mukaisesti sairausvakuu-
35366:                                                     tusmaksua alennettiin vuonna 1997 yhdellä pen-
35367:     Osana valtiontalouden tasapainottamistoimia     nillä 80 000 äyriä ylittävien tulojen osalta. Alen-
35368: eläkkeensaajilta alettiin vuonna 1993 periä koro-   nus koskee myös eläkkeensaajia. Myös valtion
35369: tettua kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksua        tuloveroasteikkoon tehtiin vuonna 1997 eläk-
35370: yhteensä 3 penniä veroäyriltä. Eläkkeensaajilta     keensaajia koskevia lievennyksiä.
35371: perittävät korotetut maksut ovat enimmillään            Eduskunta hyväksyi kuluvana vuonna perit-
35372: olleet yhteensä 4 penniä äyriltä. Korotettua kan-   tävien sairausvakuutusmaksujen vahvistamisen
35373: saneläkevakuutusmaksua ei ole peritty vuodesta      yhteydessä lausuman, jonka mukaan eduskunta
35374: 1996. Tällä hetkellä perittävän korotetun sai-      edellyttää hallituksen huolehtivan siitä, että
35375: rausvakuutusmaksun määrä on 3 penniä äyriltä.       vuonna 1998 voidaan alentaa eläkkeensaajien
35376:     Korotettujen maksujen periminen on ollut pe-    ylimääräistä sairausvakuutusmaksua vähintään
35377: rusteltua, koska palkkatulon perusteella on pe-     yhdellä pennillä veroäyriltä. Mainitun suuruinen
35378: ritty työntekijäin eläkemaksua ja palkansaajien     eläkkeensaajien sairausvakuutusmaksun alenta-
35379: työttömyysvakuutusmaksua, joita ei ole peritty      minen pienentäisi kansaneläkelaitoksen saamia
35380: eläkkeensaajilta. Mainittujen palkansaajilta pe-    vakuutusmaksutuottoja vuositasolla runsaalla
35381: rittävien maksujen yhteismäärä on kasvanut          500 milj. markalla. Sairausvakuutusrahaston
35382: vuoden 1993 tasosta 3,2 %:sta vuoteen 1997 men-     tuottojen aleneminen lisäisi vastaavasti talousar-
35383: nessä 6,0 %:iin. Maksut ovat verotuksessa vähen-    viossa tehtävän valtion takuusuorituksen mää-
35384: nyskelpoisia, joten niiden lopullinen ansiotuloja   rää.
35385: vähentävä vaikutus riippuu palkansaajan vero-           Vuodelta 1998 perittävän sairausvakuutus-
35386: prosentista. Enemmistöllä palkansaajista vero-      maksun määrästä päätetään valtion vuoden 1998
35387: prosentti jää alle 50 %:n, ja heillä mainittujen    talousarvioesityksen käsittelyn yhteydessä. So-
35388: maksujen maksurasitus on tällä hetkellä suurem-     siaali- ja terveysministeriö tulee ottamaan edellä
35389: pi kuin eläkkeensaajien korotetun sairausvakuu-     mainitun eduskunnan lausuman huomioon eläk-
35390: tusmaksun maksurasitus.                             keensaajien sosiaaliturvan tasoa ja rahoitusta ar-
35391:     Selvitykset osoittavat, että eläkkeensaajien    vioitaessa ja suhteutettaessa kokonaistaloudelli-
35392: verotus on lähes kautta linjan lievempää kuin       seen tilanteeseen.
35393: 
35394:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1997
35395: 
35396:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
35397:                                             KK 1006/1996 vp                                                 3
35398: 
35399: 
35400: 
35401: 
35402:                                          Tili Riksdagens Talman
35403: 
35404:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         relse ingår då, förutom skatt, sjukförsäkringspre-
35405: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           mier, pensionspremier och arbets1öshetsförsäk-
35406: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         ringsavgifter. Endast den fjärdedel av
35407: man Irja Tulonen undertecknade spörsmål nr               pensionstagarna som har de högsta inkomsterna
35408: 1006:                                                    betalar en aning högre skatt än löntagare med
35409:                                                          lika stora inkomster. Det är samtidigt fråga om
35410:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-           sådana pensionstagare som kan dra nytta av
35411:        ta, och enligt viiken tidtabell, för att sän-     både lättnaden i inkomstskatteskalan och den
35412:        ka den höjda sjukförsäkringspremien för           nedsatta graderingen av sjukförsäkringspremien
35413:        pensionärer, och                                  1997. Det är vidare fråga om dendel av befolk-
35414:           vilka statsekonomiska verkningar kan           ningen som har innehaft den allra tryggaste ställ-
35415:        en sänkning av den höjda sjukförsäk-              ningen även under den ekonomiska recessionen.
35416:        ringspremien för pensionärer bedömas              Regeringen syftar enligt regeringsprogrammet
35417:        ha?                                               tili att ändra beskattningens struktur så att det
35418:                                                          lönar sig att arbeta. Därför är det i det rådande
35419:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            arbetslöshets1äget ändamålsen1igt att de beskatt-
35420: anföra följande:                                         ningsmässiga åtgärderna i första hand gäller den
35421:                                                          arbetande befo1kningen.
35422:    Som ett led i balanseringen av statsekonomin              Enligt regeringsprogrammet sänktes sjukför-
35423: började man 1993 hos pensionstagarna uppbära             säkringspremien under 1997 med en penni för
35424: en förhöjd folkpensions- och sjukförsäkringspre-         inkomster som överstiger 80 000 skatteören.
35425: mie på sammanlagt 3 penni per skatteöre. De              Sänkningen gäller också pensionstagare. Även
35426: premier som uppburits hos pensionstagarna har            då det gäller statens inkomstskatteska1a genom-
35427: som högst uppgått tili sammanlagt 4 penni per            fördes 1997 vissa 1ättnader som gäller pensions-
35428: skatteöre. Någon förhöjd folkpensionspremie              tagare.
35429: har inte uppburits sedan 1996. För närvarande                1 samband med fastställandet av de sjukför-
35430: uppbärs en höjd sjukförsäkringspremie på 3 pen-          säkringspremier som uppbärs under innevarande
35431: ni per skatteöre.                                        år godkände riksdagen ett uttalande enligt vi1ket
35432:    Uppbörden av höjda premier har varit motive-          riksdagen förutsätter att regeringen ser tili att den
35433: rad eftersom arbetstagares pensionsavgift och            extra sjukförsäkringspremien för pensionstagare
35434: löntagares arbetslöshetsförsäkringsavgift upp-           1998 kan sänkas med minst en penni per skatte-
35435: burits på löneinkomst, men inte av pensionstaga-         öre. En dylik sänkning av sjukförsäkringspre-
35436: re. Det sammanlagda beloppet av de nämnda                mien för pensionstagare minskar fo1kpensions-
35437: avgifterna som uppbärs hos löntagare har vuxit           ansta1tens intäkter av försäkringspremierna med
35438: från 1993 års nivå från 3,2% tili 6,0% år 1997.          drygt 500 milj. mk på årsnivå. En minskning av
35439: A vgifterna är avdragsgilla i beskattningen och          sjukförsäkringsfondens intäkter utökar statens
35440: den slutliga minskningen av förvärvsinkomsten            garantibe1opp i budgeten i motsvarande mån.
35441: är därför beroende av 1öntagarens skatteprocent.             Beslut om storleken på den sjukförsäkrings-
35442: Skatteprocenten för majoriteten av löntagarna            premie som uppbärs 1998 fattas i samband med
35443: understiger 50 %, och den be1astning de nämnda           behandlingen av budgetpropositionen för 1998.
35444: avgifterna utgör för dem är för närvarande större        Social- och hälsovårdsministeriet kommer att
35445: än den belastning den höjda sjukförsäkringspre-          beakta ovan nämnda uttalande av riksdagen vid
35446: mien utgör för pensionstagarna.                          bedömningen av nivån på pensionstagarnas soci-
35447:    Utredningar visar att beskattningen av pen-           a1skydd och dess finansiering och vid avvägning-
35448: sionstagarna är nästan undantags1öst lindrigare          en enligt det tota1ekonomiska läget.
35449: än beskattningen av löntagarna. 1 denna jämfö-
35450: 
35451:      Helsingfors den 24 februari 1997
35452: 
35453:                                                        Social- och hä1sovårdsminister Sinikka Mönkäre
35454:                   j
35455:                  j
35456:                 j
35457:                j
35458:               j
35459:              j
35460:             j
35461:            j
35462:           j
35463:          j
35464:         j
35465:        j
35466:       j
35467:      j
35468:     j
35469:    j
35470:   j
35471:  j
35472: j
35473:                                          KK 1007/1996 vp
35474: 
35475: Kirjallinen kysymys 1007
35476: 
35477: 
35478: 
35479: 
35480:                                   Tapio Karjalainen /sd: Vuorotteluvapaalle lähtemisestä ennen eläk-
35481:                                      keelle jäämistä
35482: 
35483: 
35484:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
35485: 
35486:    Opetus- ja terveydenhoitoalalla normaalia al-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
35487: haisempi eläkeikä edellyttää kuuden kuukauden       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35488: työssäoloa välittömästi ennen eläkkeelle lähtöä.    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35489: Käytännössä tämä useinjohtaa siihen, että lähel-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35490: lä eläkeikää olevan ei ole tarkoituksenmukaista
35491: lähteä vuorotteluvapaalle. Näin siitä huolimatta,            Pitääkö Hallitus opetus- ja terveyden-
35492: että moni tuossa vaiheessa katsoisi vuorotteluva-          hoitoalojen eläkesäännöstöjä vuorottelu-
35493: paaseen olevan taloudelliset mahdollisuudet ja             vapaan järkevän käytön esteinä, ja
35494: henkiset valmiudet antaa työpaikka nuoremmil-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35495: le. Moni arvioi järjettömäksi tulla vuorotteluva-          ryhtyä noiden esteiden poistamiseksi?
35496: paanjälkeen vaadituksi puoleksi vuodeksi töihin
35497: "odottamaan eläkkeelle pääsyä".
35498:      Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 1997
35499:                                        Tapio Karjalainen /sd
35500: 
35501: 
35502: 
35503: 
35504:  260017
35505: 2                                           KK 1007/1996 vp
35506: 
35507: 
35508: 
35509: 
35510:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35511: 
35512:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         mattitaitoaan tai hankkinut myös uusia taitoja
35513: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          esimerkiksi tietotekniikassa tai kielissä. Työssä
35514: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        ollessa ei ole vastaavia mahdollisuuksia koulu-
35515: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tapio             tuksen hankkimiseen.
35516: Karjalaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-             Vuorotteluvapaata ei ole tarkoitettu eläkkeel-
35517: sen n:o 1007:                                          le siirtymisen varhentamiseen. Alempia eläkeikiä
35518:                                                        koskevat lisäeläketurvan suojaukset edellyttä-
35519:           Pitääkö Hallitus opetus- ja terveyden-       vät, että palvelussuhteessa ennen eläketapahtu-
35520:         hoitoalojen eläkesäännöstöjä vuorottelu-       maa täyttyvät tietyt vähimmäisedellytykset. En-
35521:         vapaan järkevän käytön esteinä, ja             nen eläkeiän täyttymistä täytyy olla yhdenjak-
35522:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         soista kunnallista palvelua vähintään kuusi kuu-
35523:         ryhtyä noiden esteiden poistamiseksi?          kautta ja ennen palvelussuhteen päättymistä vii-
35524:                                                        tenä sitä edeltävänä vuotena yhteensä vähintään
35525:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kolme vuotta (ns. loppukarenssi). Niillä vuoden
35526: vasti seuraavaa:                                        1939 jälkeen syntyneillä, joilla oli jatkuva kun-
35527:                                                        nallinen palvelussuhde voimassa 1.1.1993 ja joi-
35528:    Vuorotteluvapaalla on tarkoitettu, että työn        den kunnallinen palvelus jatkuu yhdenjaksoisesti
35529: ja vapaan vuorottelulla uudistettaisiin asian-         eläketapahtumaan saakka, on oikeus säilyttää
35530: omaisen henkilön työuran jatkoa. Vuorotteluva-         vuoden 1994 loppuun lisäeläketurvan mukainen
35531: paakokeilusta annetun lain (1663/1995) 1 §:n           karttuma. Heidän eläkeikäänsä määrättäessä
35532: mukaan vuorotteluvapaalla tarkoitetaan järjes-         otetaan huomioon palvelus ennen vuotta 1995
35533: telyä, jossa kokoaikatyöntekijä työnantajansa          joko yleisessä 63 vuoden iässä tai tätä alemmassa
35534: kanssa tekemänsä vuorottelusopimuksen mukai-           ammatillisessa eläkeiässä, jos he ovat valinneet
35535: sesti määräaikaisesti vapautetaan palvelussuh-         ammatillisen eläkeiän. Heidänkin palvelussuh-
35536: teeseen kuuluvien tehtävien suorittamisesta ja         teensa tulee ennen eläketapahtumaa täyttää lop-
35537: jossa työnantaja samalla sitoutuu vastaavaksi          pukarenssit. Loppukarenssiin siltä osin kuin tut-
35538: ajaksi palkkaamaan työvoimatoimistossa työt-           kitaan sitä, onko viranhaltijalla viitenä viimeise-
35539: tömänä työnhakijana olevan henkilön.                   nä vuotena kunnallista palvelua vähintään kol-
35540:    Vuorotteluvapaan kesto on lain mukaan vä-           me vuotta, katsotaan, että henkilöllä on ollut
35541: hintään 90 kalenteripäivää yhdenjaksoisesti ja         voimassa kunnallinen palvelussuhde. Tutkittaes-
35542: yhteensä enintään 359 kalenteripäivää. Vuorot-         sa kuuden kuukauden yhdenjaksoisen palvelun
35543: teluvapaalta pataavalla työntekijällä on oikeus        vaatimusta edellytetään, että koko kuusi kuu-
35544: vuorotteluvapaan päätyttyä palata aikaisem-            kautta on eläkkeeseen oikeuttavaa aikaa ja että
35545: paan tai siihen rionastettavaan työhön. Jos vuo-       eläkeiän täyttäruispäivä on paikallinen.
35546: rottelujärjestelyyn liittyvien olosuhteiden perus-         Työeläke karttuu vuorotteluvapaan aikana
35547: teella on ilmeistä, että tarkoituksena ei ole ollut    samoin kuin työssä ollessa, jos henkilö palaa
35548: työvuorottelun toteuttaminen siitä annetun lain        työhönsä vuorottelun päätyttyä. Ainakin loppu-
35549: mukaisesti, vuorottelukorvaus on perittävä ta-         karenssien tulee täyttyä. Vuorotteluvapaa voi
35550: kaisin, jollei takaisinperintää ole pidettävä ilmei-   joissain tapauksissa vaikuttaa eläkepalkkaan,
35551: sen kohtuuttomana.                                     kun eläkepalkka määrätään viimeisten vuosien
35552:    Vuorotteluvapaan käyttäminen perustuu so-           ansioista. Jos palvelussuhde kuitenkin on jatku-
35553: pimukseen. Työnantajan kannalta voidaan saa-           nut vähintään neljän kalenterivuoden ajan, vii-
35554: da käyttöön erityisosaamista, jota ei ennestään        meisen vuoden ansioita ei oteta huomioon eläke-
35555: ole, tai nuorten osalta tuoreita tietoja ja osaamis-   palkkaa määrättäessä. Jos henkilö on vuorotte-
35556: ta. Vuorottelija puolestaan palaa työhönsä va-         luvapaalla vain yhden kalenterivuoden aikana ja
35557: paa-ajan jälkeen vireänä. Kun vuorotteluvapaa-         hänen eläkeikänsä täyttyy tämän kalenterivuo-
35558: aikansa voi käyttää esimerkiksi opiskeluun, on         den aikana, vuorotteluvapaa ei vaikuttaisi eläke-
35559: mahdollista, että työntekijä on kehittänyt am-         palkkaan.
35560:                                          KK 1007/1996 vp                                         3
35561: 
35562:    Vuorotteluvapaakokeilussa vapaa-aika on         palkkaavan vastaavaksi ajaksi työttömän työn-
35563: tarkoitettu käytettäväksi määräaikaiseen poissa-   hakijan. Ei ole lain tarkoituksen mukaista työn-
35564: oloon työstä, jona aikana työntekijän oma työ-     antajan ja työntekijän välisin sopimuksin käyt-
35565: kyky voi palautua, ja työnantajan edellytetään     tää vuorotteluvapaata eläkejärjestelyihin.
35566:      Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1997
35567: 
35568:                                                                        Ministeri Jouni Backman
35569: 4                                             KK 1007/1996 vp
35570: 
35571: 
35572: 
35573: 
35574:                                           Tili Riksdagens Talman
35575: 
35576:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         arbete efter ledigheten. Då alterneringsledighe-
35577: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-           ten kan utnyttjas för t.ex studier är det möjligt att
35578: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         arbetstagaren har utvecklat sitt yrkeskunnande
35579: man Tapio Karjalainen undertecknade spörsmål             eller skaffat sig nya fårdigheter i t.ex. datateknik
35580: nr 1007:                                                 eller språk. Då personen arbetar har han inte
35581:                                                          samma möjligheter att skaffa sig utbildning.
35582:            Anser Regeringen att undervisnings-               Alterneringsledigheten är inte avsedd för att
35583:         och hälsovårdsbranschernas pensions-             pensioneringen skall kunna tidigareläggas. 1 det
35584:         regler utgör ett hinder för en förnuftig         tiliäggspensionsskydd som gäller lägre pensions-
35585:         användning av alterneringsledighet, och          åldrar förutsätts det att vissa minimikrav är upp-
35586:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         fyllda i anställningsförhållandet före pensions-
35587:         för att avlägsna detta hinder?                   fallet. lnnan pensionsåldern uppnås måste man
35588:                                                          ha varit i kommunal tjänst minst sex månader
35589:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            och under de senaste fem åren före anställnings-
35590: anföra följande:                                         förhållandets utgång i allmänhet sammanlagt
35591:                                                          minst tre år (s.k. slutkarens). De som är födda
35592:     Syftet med alterneringsledighet är att den be-       efter 1939 som hade ett gällande kommunalt an-
35593: rörda personen genom en alternering av arbete            ställningsförhållande den 1 januari 1993 och vars
35594: och ledighet skall kunna förnya sin fortsatta kar-       anställning fortgår oavbrutet fram till pensions-
35595: riär. Enligt 1 § lagen om försök med alternerings-       fallet har rätt att behålla det tilläggspensions-
35596: ledighet (1663/1995) avses med alterneringsledig-        skydd som intjänades fram tili utgången av 1994.
35597: het ett arrangemang genom vilket en heltidsan-           Vid fastställandet av deras pensionsålder beaktas
35598: ställd arbetstagare enligt ett alterneringsavtal         deras anställning före 1995 antingen vid den all-
35599: som han ingått med sin arbetsgivare för viss tid         männa pensionsåldern 63 år eller vid den lägre,
35600: befrias från de uppgifter som hör tili anställnings-     yrkesbaserade pensionsåldern, om qe har valt
35601: förhållandet och arbetsgivaren samtidigt för             den yrkesbaserade pensionsåldern. Aven deras
35602: motsvarande tid förbinder sig att anställa en per-       anställningsförhållande skall uppfylla villkoret
35603: son som är arbetslös arbetssökande viden arbets-         för slutkarenserna före pensionsfallet. För slut-
35604: kraftsbyrå.                                              karensernas vidkommande kontrolleras att en
35605:     Alterneringsledigheten skall enligt lagen vara i     tjänsteinnehavare som under de senaste fem åren
35606: minst 90 kalenderdagar utan avbrott och sam-             varit kommunalt anställd i minst tre år också har
35607: manlagt i högst 359 kalenderdagar. En arbetsta-          haft ett gällande kommunalt anställningsförhål-
35608: gare som återvänder från alterneringsledigheten          lande. Då det undersöks om kravet på en oavbru-
35609: när ledigheten har upphört har rätt att återgå tili      ten tjänstgöring i sex månader är uppfyllt, förut-
35610: sitt tidigare arbete eller därmed jämförbart arbe-       sätts att hela sexmånadersperioden berättigar tili
35611: te. Om det på grund av omständigheter som                pension och att personen har rätt tilllön för den
35612: hänför sig till alterneringsarrangemanget är up-         dag på pensionsåldern uppnås.
35613: penbart att avsikten inte har varit att genomföra            Under alterneringsledigheten intjänas arbets-
35614: arbetsalternering enligt lagen, skall alternerings-      pension på samma sätt som under arbete, om
35615: ersättningen återkrävas, om återkrav inte skall          personen återvänder tili arbetet vid alternerings-
35616: anses uppenbart oskäligt.                                ledighetens slut. Åtminstone slutkarenserna
35617:     Utnyttjandet av alterneringsledighet grundar         måste var uppfyllda. Alterneringsledigheten kan
35618: sig på ett avtal. Sett från arbetsgivarens synpunkt      i vissa fall inverka på pensionslönen om denna
35619: är detta en möjlighet att utnyttja specialkunnan-        fastställs på de senaste årens inkomster. Om an-
35620: de som han tidigare inte har haft tillgång till, eller   ställningsförhållandet likväl har fortgått under
35621: i fråga om ungdomar att få ny information och            minst fyra år, beaktas inte det senaste årets in-
35622: nytt kunnande. Den som har varit alterneringsle-         komster vid fastställandet av pensionslönen. Om
35623: dig återvänder i sin tur med friska krafter tili sitt    en person är alterneringsledig endast ett kalen-
35624:                                            KK 1007/1996vp                                              5
35625: 
35626: derår och han uppnår sin pensionsålder under          givaren förväntas avlöna en arbetslös arbetssö-
35627: kalenderåret inverkar alterneringsledigheten          kande under motsvarande tid. Det är inte fören-
35628: alltså inte på pensionslönen.                         ligt med lagens syfte att arbetsgivaren och arbets-
35629:    Under försöket med alterneringsledighet är         tagaren genom sinsemellan uppgjorda avtal skall
35630: den lediga tiden avsedd att utnyttjas som en från-    utnyttja alterneringsledigheten för pensionsar-
35631: varo från arbetet för viss tid under viiken arbets-   rangemang.
35632: tagaren kan återfå sin arbetsförmåga och arbets-
35633: 
35634:      Helsingfors den 19 februari 1997
35635: 
35636:                                                                             Minister Jouni Backman
35637:                                           KK 1008/1996 vp
35638: 
35639: Kirjallinen kysymys 1008
35640: 
35641: 
35642: 
35643: 
35644:                                   Annika Lapintie /vas: Toimenpiteistä työpaikkojen säilyttämiseksi
35645:                                      Nesteen Naantalin jalostamolla
35646: 
35647: 
35648:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
35649: 
35650:     Valtionyhtiö Neste on liikevaihdoltaan Suo-      Hallituksen keskeinen tavoite on ollut työttö-
35651: men suurin yritys. Neste on ilmoittanut tammi-       myyden puolittaminen. Pääministeri Paavo Lip-
35652: kuun lopussa käynnistävänsä yhtiön Naantalin         ponen on juuri luvannut, että työttömyys alenee
35653: jalostamolla tulosparannusohjelman, jonka seu-       vuoden lopussa 15 prosenttiin ja siitä edelleen
35654: rauksena yhtiö aikoo vähentää henkilökuntaan-        vielä vuosina 1998 ja 1999.
35655: sa Naantalissa 120 hengellä. Perusteluksi rajulle       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
35656: henkilökunnan vähentämiselle jalostamo on il-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35657: moittanut, että "jalostamon tuottavuutta on li-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35658: sättävä ja kustannuksia karsittava".                 nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35659:     Vuonna 1993 Nesteen liikevaihto oli 63 miljar-
35660: dia markkaa. Neste itse ilmoittaa, että "yhtiön                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
35661: tavoitteena on tuottaa mahdollisimman paljon                valtionyhtiö Nesteen Naantalin jalosta-
35662: lisäarvoa asiakkailleen sekä hyvinvointia omista-           mon irtisanomisten välttämiseksi ja 120
35663: jilleen ja henkilöstölleen". Nesteen osakkeista             henkilön työpaikkojen säilyttämiseksi, ja
35664:  valtio omistaa yli 96 prosenttia.                             hyväksyykö työttömyyttä vastaan kai-
35665:     Nesteen tavoin monet yksityiset suuret yhtiöt,          kin keinoin taisteleva Hallitus henkilös-
35666:  kuten esimerkiksi WSOY, ovat vuodenvaihtees-               tön tuntuvan vähentämisen kymmenien
35667:  sa ilmoittaneet irtisanovansa kuluvan vuoden ai-           miljardien     markkojen     liikevaihdon
35668:  kana, siirtävänsä varhaiseläkkeelle tai 1omautta-          omaavassa valtionyhtiö Nesteessä sillä
35669:  vaosa henkilökuntaansa "kilpailukyvyn ja kan-              perusteella, että näin parannetaan tuntu-
35670:  nattavuuden parantamiseksi". Samanaikaisesti               vasti yhtiön jo muutenkin hyvää tulosta
35671:  yhtiöissä myönnetään, että "viime vuoden tulos             ja tuottavuutta?
35672:  on tuntuvasti parempi kuin edellisenä vuonna".
35673: 
35674:       Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 1997
35675: 
35676:                                         Annika Lapintie /vas
35677: 
35678: 
35679: 
35680: 
35681:  260017
35682: 2                                        KK 1008/1996 vp
35683: 
35684: 
35685: 
35686: 
35687:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
35688: 
35689:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tamovertailuissa on lisäksi todettu, että Naanta-
35690: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        lin jalostamon kustannusrakenne erityisesti hen-
35691: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kilökustannusten osalta on hyvin merkittävästi
35692: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Annika          vastaavankokoisia eurooppalaisia jalostamaja
35693: Lapintien näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       korkeampi.
35694: n:o 1008:                                               Näiden peruslähtökohtien vuoksi yhtiön joh-
35695:                                                      to on todennut välttämättömäksi ryhtyä toimen-
35696:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        piteisiin Naantalin jalostamon kehittämiseksi
35697:        valtionyhtiö Nesteen Naantalin jalosta-       sen pidemmän aikavälin elinkelpoisuuden tur-
35698:        mon irtisanomisten välttämiseksi ja 120       vaamiseksi.
35699:        henkilön työpaikkojen säilyttämiseksi, ja         Naantalin jalostarnalle ollaan laatimassa
35700:           hyväksyykö työttömyyttä vastaan kai-       kehittämisohjelmaa. Ohjelmassa on tarkoitus
35701:        kin keinoin taisteleva Hallitus henkilös-     toisaalta karsia kustannuksia ja toisaalta lisätä
35702:        tön tuntuvan vähentämisen kymmenien           yksikön liikevaihtoa.
35703:        miljardien     markkojen     liikevaihdon         Kustannusten sopeuttamisessa on tarkoitus
35704:        omaavassa valtionyhtiö Nesteessä sillä        yhdessä henkilöstön kanssa käydä läpi keinot,
35705:        perusteella, että näin parannetaan tuntu-     joilla henkilöstö- ja muita kustannuksia voitai-
35706:        vasti yhtiön jo muutenkin hyvää tulosta       siin toimintatapoja muuttamalla vähentää.
35707:        ja tuottavuutta?                                  Myynnin lisäämisessä etsitään yhdessä mah-
35708:                                                      dollisuuksia uusille tuotteille ja uusille mark-
35709:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kinoille jalostamon lähialueelta.
35710: vasti seuraavaa:                                         Kehittämisohjelman toteuttaminen käynnis-
35711:                                                      tyy välittömästi ja tavoitteena on kevään 1997
35712:    Hallituksen lähtökohtana on, että valtionyh-      aikana saada valmiiksi suunnitelma henkilöstö-
35713: tiöiden tulee toimia esimerkillisesti henkilöstö-    määrän sopeuttamisesta ja muista säästötoimen-
35714: politiikan hoidossa. Tuotantoyksiköiden kehit-       piteistä.
35715: tämisen osalta tämä merkitsee sitä, että välttä-         Jalostamon liikevaihdon osalta on jo olemassa
35716: mättömien henkilöstöratkaisujen haitat pyritään      eräitä suunnitelmia, joilla eräiden tuotteiden tuo-
35717: pitämään mahdollisimman pieninä.                     tantokapasiteettia voidaan lisätä. Tavoitteena
35718:    Neste Oy:n Naantalin jalostamo on otettu          on, että valtaosa kehittämisohjelman toimenpi-
35719: käyttöön vuonna 1957. Tuotantokapasiteetil-          teistä saataisiin toteutettua jo vuoden 1997 aika-
35720: taan 2,3 milj. tonninjalostamo on yksi Euroopan      na.
35721: pienimpiä jalostamoja. Porvoon 10,0 milj. tonnin        Yhtiön tavoitteena on, että kehittämisohjel-
35722: jalostamo sitä vastoin edustaa hyvinkin keski-       malla turvataan Naantalin jalostamon jatkuva
35723: kokoluokan jalostamoa.                               toiminta ja tällä tavoin varmistetaan kehittämis-
35724:    Euroopassa on jo vuosia vallinnut jalostamo-      ohjelman mukaiset työpaikat jalostamolla.
35725: toiminnan ylikapasiteetti, eivätkä jalostarnoiden        Nesteen tavoitteena on, että Naantalista va-
35726: kannattavuusnäkymät tällä hetkellä ole juuri-        pautuvaa henkilöstöä sijoitetaan kaikin käytet-
35727: kaan paremmat kuin aikaisemmin. Mm. pienen           tävissä olevin keinoin yhtiön muihin toimipistei-
35728: yksikkökoon johdosta Naantalin jalostamon            siin niin, että irtisanomisilta vältyttäisiin. So-
35729: kilpailukyky ja kannattavuus on ollut heikko.        peuttamisen helpottamiseksi tutkitaan myös eri-
35730:    Useissa viime vuosien eurooppalaisissa jalos-     laisia eläkeratkaisuja.
35731: 
35732:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1997
35733: 
35734:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
35735:                                               KK 1008/1996 vp                                              3
35736: 
35737: 
35738: 
35739: 
35740:                                           Tili Riksdagens Talman
35741: 
35742:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               konstaterats att det nådendalska raffineriets
35743: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande               kostnadsuppbyggnad i synnerhet i fråga om per-
35744: medlem av statsrådet översänt följande av riks-           sonalkostnaderna har varit mycket högre än i
35745: dagsman Annika Lapintie undertecknade spörs-              andra europeiska raffinerier av samma storlek.
35746: mål nr 1008:                                                 Tili följd av dessa grundläggande utgångs-
35747:                                                           punkter har bolagets ledning konstaterat att det
35748:            Vilka åtgärder har Regeringen för av-          är nödvändigt att vidta åtgärder för att utveckla
35749:         sikt att vidta för att uppsägningarna vid         raffineriet i Nådendal för att trygga dess livsdug-
35750:         Nestes raffineri i Nådendal skall kunna           lighet på längre sikt.
35751:         undvikas och de 120 arbetsplatserna he-              För raffineriet i Nådendal uppgörs som bäst
35752:         varas, och                                        ett utvecklingsprogram. Avsikten är att i pro-
35753:            godkänner Regeringen, som med alla             grammet skall å ena sidan kostnader gallras och å
35754:         medel slåss mot arbetslösheten, den               andra sidan enhetens omsättning ökas.
35755:         kännbara minskningen av personalen i                 Vid anpassandet av kostnaderna har man för
35756:         statsbolaget Neste, som har en omsätt-            avsikt att tillsammans med personalen gå igenom
35757:         ning på tiotals miljarder mark, på den            de metoder genom vilka personalkostnaderna
35758:         grunden att bolagets redan från förr goda         och andra kostnader kan minskas genom att
35759:         resultat och produktivitet på detta sätt          verksamhetssätten ändras.
35760:         kan förbättras kännbart?                             När det gäller att öka försäljningen söker man
35761:                                                           gemensamt möjligheter för nya produkter och
35762:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             nya marknader i raffineriets närområde.
35763: anföra följande:                                             Genomförandet av utvecklingsprogrammet
35764:                                                           inleds omedelbart och målet är att under våren
35765:    Regeringens utgångspunkt är att statsbolagen           1997 fårdigställa en pian för anpassningen av
35766: skall agera exemplariskt vid skötseln av personal-        personalantalet och andra sparåtgärder.
35767: politiken. 1 fråga om utvecklandet av produk-                1 fråga om raffineriets omsättning finns det
35768: tionsenheterna innebär detta att man försöker             redan vissa planer med vilka produktionskapaci-
35769: göra nackdelarna av oundvikliga personallös-              teten för vissa produkter kan utökas. Målet är att
35770: ningar så små som möjligt.                                största delen av åtgärderna i utvecklingspro-
35771:    Neste Oy:s raffineri i Nådendal togs i drift år        grammet skall kunna genomföras redan under år
35772: 1957. Raffineriet, som har en produktionskapa-            1997.
35773: citet på 2,3 milj. ton, är ett av de minsta i Europa.        Bolagets mål är att genom utvecklingspro-
35774: Raffineriet i Borgå på 10,0 milj. ton representerar       grammet trygga att verksamheten kan fortgå vid
35775: däremot ett medelstort raffineri.                         raffineriet i Nådendal och att på detta sätt garan-
35776:    1 Europa har redan i åratal rått överkapacitet         tera att de arbetsplatser som förutsätts i utveck-
35777: på raffineringsverksamhet och raffineriernas              lingsprogrammet kan bevaras vid raffineriet.
35778: lönsamhetsutsikter är inte i dagens läge just bätt-          Neste har som mål att med alla tili buds ståen-
35779: re än tidigare. Bland annat tili följd av sin litenhet    de medel försöka placera den personai som fri-
35780: har raffineriet i Nådendal haft svag konkurrens-          ställs i Nådendal i bolagets övriga verksamhets-
35781: kraft och lönsamhet.                                      enheter så att uppsägningar kan undvikas. För
35782:    1 flera jämförelser mellan de europeiska raffi-        att underlätta anpassningen undersöker man
35783: nerierna under de senaste åren har det dessutom           också olika pensionslösningar.
35784: 
35785:      Helsingfors den 24 februari 1997
35786: 
35787:                                                          Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
35788:                                             KK 1009/1996 vp
35789: 
35790: Kirjallinen kysymys 1009
35791: 
35792: 
35793: 
35794: 
35795:                                     Pirkko Peltomo /sd: Porin ja Tampereen välisen junaliikenteen
35796:                                         turvaamisesta
35797: 
35798: 
35799:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35800: 
35801:     Valtiovarainministeriön leikkauslistalle on             Joukkoliikenteen kehittäminen on tehokas
35802: nostettu joukkoliikenteen tukien karsiminen.            keino      ympäristöhaittojen     vähentämiseksi.
35803: Liikenneministeriölle on sälytetty 120-130 mil-         Pori-Tampere-Pori-radan sähköistys- ja pe-
35804: joonan markan supistukset. Joukkoliikenteen             rusparannustyöt ovat parhaillaan työn alla, joten
35805: tukien osuus olisi noin 50 miljoonaa markkaa            tuntuu täysin käsittämättömältä lähteä leikkaa-
35806: ensi vuonna.                                            maan junavuoroja tältä osuudelta. Yhteiskunta
35807:     Satakunnan osalta kaavaillut leikkaukset kos-       säästää monin verroin kehittämällä tasapuolises-
35808: kisivat rankasti erityisesti junaliikennettä välillä    ti kaikille avointa ja toimivaa joukkoliikennettä.
35809: Pori-Tampere-Pori ja sitä kautta vaikeutuisi-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
35810: vat satakuntalaisten kulkuyhteydet. Työllisyy-          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35811: teen tällä olisi myös haitallisia vaikutuksia.          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35812:     Vanhukset ja lapsiperheet kärsivät joukkolii-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35813: kenteen leikkauksista. Näiden lisäksi opiskelijat,
35814:  erityisesti Tampereella opiskelevat satakuntalai-                Onko Hallituksen tarkoitus vaikeut-
35815:  set, käyttävät säännöllisesti junaliikennettä sa-             taa yritys- ja talouselämän toimintaa su-
35816:  moin kuin radan varren työssäkäyvät asukkaat.                 pistamalla raideliikennevuoroja Sata-
35817:  Elinkeino- ja yritystoiminnalle junaliikennevuo-              kunnassa sekä vaikeuttaa satakuntalais-
35818:  rojen supistaminen tietäisi päivittäisten toimin-             ten kulkuyhteyksiä leikkaamallajoukko-
35819:  tojen vaikeutumista.                                          liikenteen tukia?
35820:      Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 1997
35821:                                            Pirkko Peltomo /sd
35822: 
35823: 
35824: 
35825: 
35826:   0017
35827: 2                                         KK 1009/1996 vp
35828: 
35829: 
35830: 
35831: 
35832:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
35833: 
35834:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       henkilöliikennelainsäädäntö, siirtymällä osto-
35835: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        menettelyihin, mikä on mahdollistanut kilpailut-
35836: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tamisen, selkiyttämällä valtion ja kuntien vas-
35837: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pirkko          tuukysymyksiä sekä kehittämällä suunnittelujär-
35838: Peltomon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        jestelmää. Valtionrautateiden yhtiöittäminen on
35839: n:o 1009:                                            junaliikenteen osalta luonut edellytyksiä aikai-
35840:                                                      sempaa tehokkaammalle toiminnalle.
35841:            Onko Hallituksen tarkoitus vaikeut-           Määrärahojen käyttöä ei enää voida oleellises-
35842:        taa yritys- ja talouselämän toimintaa su-     sa määrin tehostaa. Mikäli määrärahoja leika-
35843:        pistamalla raideliikennevuoroja Sata-         taan edelleen, tämä heijastuu heikentävästijouk-
35844:        kunnassa sekä vaikeuttaa satakuntalais-       koliikenteen palvelutasoon. Lisäleikkausten vai-
35845:        ten kulkuyhteyksiä Ieikkaamalla joukko-       kutuksia on arvioitu liikenneministeriössä ja jo
35846:        liikenteen tukia?                             10 miljoonan markan supistus määrärahoissa
35847:                                                      johtaa väistämättä lukuisten juna- ja linja-auto-
35848:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vuorojen lakkauttamiseen.
35849: vasti seuraavaa:                                         Liikenneministeriön arvioissa on ollut esillä
35850:                                                      myös Satakuntaa palvelevat juna- ja linja-auto-
35851:     Valtiontalouden säästötarpeiden seurauksena      vuorot. MäärärahasupistusteD vaikutukset hei-
35852: liikenneministeriön joukkoliikenteen määrära-        jastuisivat koko maahan. Supistusten lopullisia
35853: haa on supistettu noin neljänneksellä. Vuonna        vaikutuksia Satakunnan alueen liikenteeseen ei
35854: 1992 määräraha oli 623,2 miljoonaa markkaa ja        tässä vaiheessa voida tarkasti määritellä.
35855: vuonna 1996 488 miljoonaa markkaa. Vuonna                Kohtuulliset joukkoliikennepalvelut on pe-
35856: 1997 määrärahaa on supistettu edelleen ja se on      rusteltua turvata koko maassa. Joukkoliikenne
35857: nyt 467,6 miljoonaa markkaa. Määrärahalla os-        on tärkeä peruspalvelu. Liikennepalveluilla on
35858: tetaan junaliikennettä 236 miljoonalla markalla      merkittävä vaikutus liikkumisen alueelliseen
35859: sekä ostetaan alueellista linja-autoliikennettä ja   tasa-arvoon, alueiden taloudelliseen aktiviteet-
35860: rahoitetaan kaupunkiliikennettä 211 miljoonalla      tiin, sosiaaliseen ja koulutukselliseen tasa-ar-
35861: markalla. Määrärahaa käytetään myös liikenne-        voon, työssäkäymisen mahdollisuuksiin sekä toi-
35862: palvelujen kehittämiseen. Liikenneministeriön        saalta liikenneturvallisuuteen ja ympäristöpääs-
35863: määräraha kohdentuu kokonaisuudessaan kaik-          töihin. Liikenneministeriön tavoitteena on lii-
35864: kien käytössä olevalle joukko liikenteelle.          kennepalvelujen turvaaminen ja kehittäminen.
35865:     Määrärahojen vähenemisestä huolimatta pal-           Joukkoliikenteen määrärahoihin liittyvät hal-
35866: velutason huomattavalta heikentymiseltä on ke-       lituksen esitykset tehdään valtion vuoden 1998
35867: hittämistoimien ansiosta voitu välttyä. Määrära-     talousarvion valmistelun yhteydessä.
35868: hojen käyttöä on voitu tehostaa uudistamalla
35869: 
35870:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1997
35871: 
35872:                                                               Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
35873:                                               KK 1009/1996 vp                                              3
35874: 
35875: 
35876: 
35877: 
35878:                                           Tili Riksdagens Talman
35879: 
35880:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         sen möjlig, förtydligande av ansvarsfrågorna
35881: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-           mellan stat och kommuner och genom utveckling
35882: 1em av statsrådet översänt följande av riksdagsle-       av planeringssystemet. Ombildningen av stats-
35883: damot Pirkko Peltomo undertecknade spörsmål              järnvägarna tili ett affårsverk har för tågtrafikens
35884: nr 1009:                                                 del skapat föutsättningar för effektivare verk-
35885:                                                          samhet än tidigare.
35886:           Har Regeringen för avsikt att försvåra            Användningen av anslag kan inte längre i be-
35887:        verksamheten inom företag och hande1              tydande grad effektiveras. Om anslagen också i
35888:        genom att dra in järnvägstrafikturer i Sa-        fortsättningen måste minskas kommer detta att
35889:        takunda och försvåra satakundabornas              avspegla sig på servicenivån inom kollektivtrafi-
35890:        förbindelser genom att skära ner stöden           ken. Trafikministeriet har undersökt effekterna
35891:        för kollektivtrafik?                              av ytterligare nedskärningar i anslagen och enligt
35892:                                                          dessa undersökningar kommer redan en ned-
35893:  Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             skärning på 10 miljoner oundvikligen att leda tili
35894: mföra följande:                                          att flera tåg- och bussturer läggs ned.
35895:                                                             1 trafikministeriets uträkningar har också tåg-
35896:    På grund av sparbehoven inom statsekonomin            och bussturerna i Satakunda behandlats. Effek-
35897: 1ar man varit tvungen att minska trafikministeri-        terna av nedskärningarna i anslagen påverkar
35898: !ts medel avsedda för kollektivtrafik med ca en          hela landet. De slutliga effekterna på trafiken i
35899: järdedel. År 1992 var anslagets storlek 623,2            Satakunda kan inte i detta skede definieras i
35900: nilj. mark. Anslaget år 1997 är 15 milj. mark            detalj.
35901: nindre än året förut, dvs. 467,6 milj. mark. Med            Det är motiverat att trygga rimliga kollektiv-
35902: lenna summa upphandlas tågtrafik för 236 milj.           trafiktjänster i hela landet. Kollektivtrafiken är
35903:  nark och regional busstrafik och stadstrafik fi-        en viktig bastjänst. Trafiktjänsterna har en bety-
35904:  tansieras för 211 milj. mark. Anslaget används          dande inverkan på regionaljämställdhet vad gäl-
35905:  lckså för att utveckla trafiktjänster. Trafikminis-     ler mobilitet, de olika regionernas ekonomiska
35906:  eriets anslag styrs i sin helhet tili kollektivtrafi-   aktiviteter,jämställdhet i fråga om sociala frågor
35907:  :en som alla kan utnyttja.                              och utbildning, möjligheter att arbeta och därtill
35908:     Trots de minskade ans1agen har dettili följd av      trafiksäkerhet och miljöfrågor. Trafikministeri-
35909:   idtagna utvecklingsåtgärder varit möjligt att          ets mål är att trygga och utveckla trafiktjänster.
35910:  mdvika en betydande sänkning av servicenivån.              Förslagen tili inbesparingar inom kollektiv-
35911:   ~nvändningen av anslag har effektiverats genom         trafiken behandlas i samband med beredningen
35912:   n revidering av persontrafiklagen, övergång tili       av budgetpropositionen för 1998.
35913:   öpförfarande som har gjort den fria konkurren-
35914: 
35915:      Helsingforsden 24 februari 1997
35916: 
35917:                                                                       Trafikminister Tuula Linnainmaa
35918:         1
35919:         1
35920: 
35921: 
35922: 
35923: 
35924:     1
35925:     1
35926: 
35927: 
35928: 
35929: 
35930: 1
35931: 1
35932:                                           KK 1010/1996 vp
35933: 
35934: Kirjallinen kysymys 1010
35935: 
35936: 
35937: 
35938: 
35939:                                   Tapio Karjalainen /sd: Vapaaehtoisen eläkevakuutusmaksun vero-
35940:                                      vähennysoikeudesta
35941: 
35942: 
35943:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
35944: 
35945:    Vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin liittyvä va-               Onko Hallitus tietoinen, minkä verran
35946: kuutusmaksujen verovähennysoikeus on huo-                   vapaaehtoisen eläkevakuutusmaksun ve-
35947: mattava taloudellinen etu. Käytännössä etua                 rovähennysoikeus vähentää valtion vero-
35948: käyttävät - muiden veronmaksajien kustan-                   tuloja vuosittain, sekä
35949: nuksella- hyväkseen ennen kaikkea hyvätuloi-                   pitääkö Hallitus vähennysoikeutta oi-
35950: set kansalaiset. Pienituloisellahan tähän ylimää-           keudenmukaisena ja tarkoituksenmukai-
35951: räiseen maksuun ei ole varaa, ja vähennysoikeu-             sena eläkejärjestelmän kehittämisen kan-
35952: det suosivat tunnetusti suurituloisia.                      nalta?
35953:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35954: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35955: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35956: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35957:      Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 1997
35958:                                         Tapio Karjalainen /sd
35959: 
35960: 
35961: 
35962: 
35963:  260017
35964: 2                                          KK 1010/1996 vp
35965: 
35966: 
35967: 
35968: 
35969:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35970: 
35971:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tuntijaryhmänkin esille tuomaa vaihtoehtoa, jos-
35972: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         sa vapaaehtoinen eläkevakuutus jaetaan lievän ja
35973: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ankaramman verotuksen kohteeksi sen mukaan,
35974: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tapio            johtaako se yhdessä lakisääteisen eläketurvan
35975: Karjalaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        kanssa yli tietyn laissa määritellyn eläketason vai
35976: sen n:o 1010:                                         ei. Toimiva, joskin verrattain monimutkainen
35977:                                                       ratkaisumalli löytyi, sillä tiedot kunkin suoma-
35978:           Onko Hallitus tietoinen, minkä verran       laisen eläketurvasta ovat meillä Eläketurvakes-
35979:        vapaaehtoisen eläkevakuutusmaksun ve-          kuksen rekistereistä saatavissa. Käytännössä elä-
35980:        rovähennysoikeus vähentää valtion vero-        keturvan selvittäminen on eläkevakuutuksen
35981:        tuloja vuosittain, sekä                        myöntävän vakuutusyhtiön asiana. Vakuutus-
35982:           pitääkö Hallitus vähennysoikeutta oi-       yhtiö toimittaa selvityksen puolestaan verotta-
35983:        keudenmukaisena ja tarkoituksenmukai-          jalle.
35984:        sena eläkejärjestelmän kehittämisen kan-           Eläketurvaselvityksen vaatimista kaikissa ta-
35985:        nalta?                                         pauksissa pidettiin eräissä arvioissa tarpeetto-
35986:                                                       man monimutkaisena, koska useimmat vapaaeh-
35987:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          toisen eläkevakuutukset ovat varsin pieniä. Hal-
35988: vasti seuraavaa:                                      lituksen esityksessä selvityksen edellyttämistä pi-
35989:                                                       dettiin kuitenkin olennaisena osana valittua rat-
35990:     Vuoden 1993 pääomaverouudistuksen keskei-         kaisua, jotta vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen
35991: siä tavoitteita oli eri pääomatulolajien verokoh-     sisältyvää verotukea ei annettaisi "ylisuurta" elä-
35992: telun yhtenäistäminen. Tässä yhteydessä myös          keturvaa varten. Eduskunta hyväksyi lain tältä
35993: vapaaehtoinen eläkevakuutus nähtiin lähinnä           osin hallituksen ehdottamassa muodossa.
35994: yhtenä sijoitus- ja säästämismuotona, ei niin-            Alun perin omaksutusta kattavan eläketurva-
35995: kään osana sosiaaliturvajärjestelmää. Niinpä          selvityksen edellyttämisestä on sittemmin tingit-
35996: pääomaverouudistuksen kehittämislinjoja selvit-       ty: eduskunta hyväksyi vuoden 1995 veroperus-
35997: tänyt asiantuntijaryhmä (työryhmämuistio VM           teiden käsittelyn yhteydessä kansanedustaja
35998: 1991 :28) pyrki löytämään ratkaisun, jossa eläke-     Matti Louekosken lakialoitteen (LA 67/1994 vp)
35999: vakuutuksen tuotto tulisi verotetuksi suurin piir-     pohjalta muutoksen vapaaehtoisen eläkevakuu-
36000: tein samalla verokannalla kuin muutkin pää-           tuksen maksujen vähennyskelpoisuutta koske-
36001: omatulot. Tosin asiantuntijaryhmäkin katsoi,          vaan tuloverolain 96 §:ään. Sen mukaan eläke-
36002: että puhtaana sijoituksena ei voida pitää sellaista   turvaselvitystä ei tarvitse esittää, jos vaadittu vä-
36003: vapaaehtoista eläkevakuutusta, joka täydentää         hennys on enintään 15 000 markkaa ja enintään
36004: muutoin vajaaksi jäävää lakisääteistä turvaa.          10 prosenttia verovelvollisen verovuoden puh-
36005: Koska rajan vetäminen sosiaaliturvaksi katsot-        taasta ansiotulosta. Muutosta perusteltiin laki-
36006: tavan eläke-edun ja sijoitustyyppisen eläkkeen        aloitteessa erityisesti kansalaisten omatoimisen
36007: välille todettiin vaikeaksi, työryhmä päätyi eh-      eläkesäästämisen tarpeellisuudella, verotuksen
36008: dottamaan kaikkiin vapaaehtoisiin eläkevakuu-         yksinkertaistamisella ja yrittäjien eläketurvan
36009: tuksiin samaa veromallia, jossa vapaaehtoisen         parantamisella.
36010: eläkevakuutuksen maksuista 60-65 prosenttia               Varsinkin vuoden 1995 alusta voimaan tulleen
36011: olisi vähennyskelpoista.                              muutoksen jälkeen eläkevakuutuksen suosio on
36012:     Lausuntovaiheessa työryhmän ehdotus sai           kasvanut voimakkaasti. Vuodelta 1995 toimite-
36013: osakseen kritiikkiä, jonka mukaan ehdotus ei          tussa verotuksessa vapaaehtoisen eläkevakuu-
36014: ottanut huomioon vapaaehtoisen eläkevakuu-            tuksen maksuja vähennettiin 767 miljoonaa
36015: tuksen tehtävää lakisääteisen eläketurvan täy-        markkaa. Voidaan olettaa, että varsin suurella
36016: dentäjänä, vaan piti eläkevakuutussäästämistä         osalla vähennyksen tehneistä marginaalivero-
36017: liian yksioikoisesti sijoitustoimintana. Tämän        prosentti on noin 60, joten veronsaajien verotu-
36018: jälkeen valmistelutyössä alettiin selvittää asian-    lojen menetys on arviolta noin 460 miljoonaa
36019:                                          KK 1010/1996 vp                                             3
36020: 
36021: markkaa. Nykyisin summat ovat tuntuvasti suu-       kannalta. Toisaalta vapaaehtoiseen eläkevakuu-
36022: remmat, koska eläkevakuutuksen suosio on pa-        tussäästämiseen sisältyy monia myönteisiä piir-
36023: rin viime vuoden aikana entisestään lisääntynyt.    teitä: sen avulla kansalainen parantaa eläketur-
36024: Lisäksi on otettava huomioon työnantajien           vaansa omatoimisesti pitkäjänteisellä tavalla,
36025: työntekijöilleen ottamat eläkevakuutukset, joi-     onhan verovähennysoikeudesta huolimatta
36026: den määrää verotilastot eivät kerro.                omakin panos sentään tuntuva. Vapaaehtoinen
36027:    Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen verotuki on       vakuutussäästäminen vähentää myös paineita
36028: vuoden 1995 muutoksen jälkeen suurempi kuin         lakisääteisiäjärjestelmiä kohtaan. Jos näille teki-
36029: verouudistuksen yhteydessä alun perin ajateltiin.   jöille annetaan yhteiskunnassa painoarvoa, va-
36030: Asia korostuu, koska verojärjestelmän kautta        kuutussäästämisen tukeminen myös verotuksel-
36031: annettavista tuista on pitkälti muutoin luovuttu.   lisesti voi olla paikallaan.
36032: Myös vapaaehtoisen eläkevakuutussäästämisen             Jos päädytään siihen, että eläkevakuutuksen
36033: yhteiskunnallinen merkitys on kasvamassa. Täs-      nykyinen verokohtelu on perusteettoman lievää,
36034: sä tilanteessa voisi olla paikallaan käynnistää     maksujen vähennyskelpoisuutta on mahdollista
36035: uudestaan keskustelu eläkevakuutussäästämisen       rajoittaa teknisesti monella eri tavalla. Yhtenä
36036: verokohtelusta. Asian pohtiminen olisi perustel-    vaihtoehtona voisi olla prosentuaalinen omavas-
36037: tua myös sen vuoksi, että keskustelu jäi edellä     tuu, jota verouudistuksen asiantuntijaryhmäkin
36038: mainitun lakialoitteen käsittelyn yhteydessä käy-   ehdotti. Vähennyskelpoinen osuus voisi olla esi-
36039: mättä. Merkittävä veronhuojennus tuli lakiin ta-    merkiksi 70-80 prosenttia maksuista. Lakia
36040: vallaan vaivihkaa.                                  monimutkaistavasta eläketurvaselvityksestä voi-
36041:    Eläkevakuutussäästämisen          verokohtelun   taisiin tässä tapauksessa luopua. Mahdollista
36042: muuttamista harkittaessa tulee muistaa paitsi       olisi myös verottaa vakuutuksen laskennallista
36043: veropoliittiset myös eläkepoliittiset näkökohdat.   tuottoa vakuutusyhtiöiltä suoraan kannettavalla
36044: Nykytilaan liittyy kieltämättä ongelmia vero-       eräänlaisella lähdeverolla.
36045: tuksen neutraalisuuden ja tulonjakovaikutusten
36046:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1997
36047: 
36048:                                                                                Ministeri Arja Alho
36049: 4                                          KK 1010/1996 vp
36050: 
36051: 
36052: 
36053: 
36054:                                         Tili Riksdagens Talman
36055: 
36056:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      i beredningsarbetet reda ut det alternativ som
36057: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        också expertgruppen fört fram, dvs. att en frivil-
36058: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      lig pensionsföräkring beskattas enligt en lindri-
36059: man Tapio Karjalainen undertecknade spörsmål          gare eller strängare modell beroende på om den
36060: nr 1010:                                              tillsammans med det lagstadgade pensionsskyd-
36061:                                                       det överstiger en viss pensionsnivå som fastställs
36062:           Har Regeringen kännedom om i viiken         genom lag. På detta sätt fann man en fungerande,
36063:        mån rätten att dra av premierna för frivil-    om än relativt invecklad lösning på prob1emet,
36064:        liga pensionsförsäkringar vid beskatt-         eftersom uppgifter om varje finländares pen-
36065:        ningen minskar statens skatteintäkter år-      sionsskydd finns tillgängliga i pensionsskydds-
36066:        ligen, samt                                    centralens register. 1 praktiken ankommer det på
36067:           anser Regeringen att denna avdrags-         det försäkringsbolag där pensionsförsäkringen
36068:        rätt är rättvis och ändamålsenlig med tan-     tecknas att reda ut pensionsskyddet. Försäk-
36069:        ke på utvecklandet av pensionssystemet?        ringsbolaget i sin tur tiliställer skattemyndig-
36070:                                                       heterna utredningen.
36071:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Kravet på en pensionsskyddsutredning i samt-
36072: anföra följande:                                      liga fall ansågs enligt vissa bedömningar göra
36073:                                                       systemet onödigt inveck1at eftersom majoriteten
36074:    Ett av de huvudsakliga syftena med 1993 års        av de frivilliga pensionsförsäkringarna är mycket
36075: reform av kapitalbeskattningen var att koordine-      små. 1 regeringens proposition ansågs dock att
36076: ra den skattemässiga behandlingen avolika kapi-       kravet på en utredning innehar en viktig roll i den
36077: talinkomstslag. 1 detta sammanhang betraktades        1ösning man gick in för, så att det skattestöd som
36078: även friviliig pensionsförsäkring främst som en       den frivilliga pensionsförsäkringen innebär inte
36079: investerings- och sparform och inte som en del av     medges "överstora" pensionsskydd. Till dessa
36080: socialskyddssystemet. Sålunda försökte en ex-         delar antog riksdagen lagen enligt regeringens
36081: pertgrupp med uppgift att ta ställning tili utveck-   förslag.
36082: lings1injerna för kapitalskattereformen (arbets-          Man har senare prutat på det antagna kravet
36083: grupps-PM 1991:28 FM) finna en lösning där            på en heltäckande pensionsskyddsutredning. 1
36084: pensionsförsäkringens avkastning skulle beskat-       samband med behandlingen av skattegrunderna
36085: tas med ungefår samma skattesats som de övriga        för 1995 antog riksdagen med stöd av riksdags-
36086: kapitalinkomsterna. Visserligen ansåg även ex-        man Matti Louekoskis 1agmotion (LM 67/1994
36087: pertgruppen att en sådan friviliig pensionsför-       rd) en ändring av 96 § inkomstskatte1agen som
36088: säkring som kompletterar ett annars bristfålligt      gäller rätten att dra av premierna för frivilliga
36089: lagstadgat pensionsskydd inte kan betraktas som       pensionsförsäkringar vid beskattningen. Enligt
36090: en ren investering. Eftersom det konstaterades        ändringen behöver en pensionsskyddsutredning
36091: vara svårt att dra en gräns mellan pensionsför-       inte företes om det avdrag som yrkas under skat-
36092: måner som är avsedda som komplement till so-          teåret uppgår tili högst 15 000 mk och högst 10 %
36093: cialskyddet och pensioner av investeringstyp, fö-     av den skattskyldiges nettoförvärvsinkomst. 1
36094: reslog arbetsgruppen samma skattemodell för           lagmotionen motiverades ändringen särskilt med
36095: alla frivilliga pensionsförsäkringar, dvs. rätt att   relevansen av pensionssparande på eget initiativ,
36096: dra av 60-65% av premierna för friviliiga pen-        rationaliserad beskattning och förbättringar i
36097: sionsförsäkringar.                                    pensionsskyddet för företagare.
36098:    1 remisskedet kritiserades arbetsgruppens för-         Pensionsförsäkringarnas popularitet har ökat
36099: slag för att det inte beaktade den friviliiga pen-    kraftigt i synnerhet efter ändringen, som trädde i
36100: sionsförsäkringens funktion som ett komple-           kraft vid ingången av 1995. 1 beskattningen för
36101: ment tili det lagstadgade pensionsskyddet, utan       1995 uppgick avdragen för premier för frivillig
36102: såg pensionsförsäkringssparandet enbart som           pensionsförsäkring till 767 milj. mk. Det kan
36103: investeringsverksamhet. Efter detta började man       antas att marginalskatteprocenten hos en stor del
36104:                                            KK 1010/1996 vp                                               5
36105: 
36106: av dem som gjort avdraget är ca 60 och då är          de pensionspolitiska aspekterna beaktas. Den
36107: skattetagarnas förlust av skatteintäkter enligt       nuvarande situationen är onekligen problema-
36108: uppskattning ca 460 milj. mk. I dag är beloppen       tisk med tanke på beskattningens neutralit~t och
36109: betydligt större eftersom pensionsförsäkringar-       inverkningarna på inkomstfördelningen. A an-
36110: nas popularitet har ökat ytterligare under de se-     dra sidan har det frivilliga pensionsförsäkrings-
36111: naste åren. Dessutom måste även de pensionsför-       sparandet också många positiva drag; med hjälp
36112: säkringar som arbetsgivarna tecknar för sina ar-      av det kan medborgarna på eget initiativ förbätt-
36113: betstagare beaktas. Dessa upptas inte i skattesta-    ra sitt pensionsskydd på lång sikt, den egna insat-
36114: tistiken.                                             sen är ju betydande trots avdragsrätten. Det fri-
36115:     Skatteutgifterna för frivilliga pensionsförsäk-   villiga pensionssparandet minskar också pressen
36116: ringar är efter 1995 års lagändring större än man     på de lagstadgade systemen. Om dessa faktorer
36117: ursprungligen antog i samband med skatterefor-        ges samhällelig betydelse kan det vara motiverat
36118: men. Frågan har nu aktualiserats eftersom såda-       att pensionssparandet stöds även i skattemässigt
36119: na skattestöd som beviljas via skattesystemet i       hänseende.
36120: övrigt har frångåtts i hög grad. Dessutom håller         Om slutsatsen är att den skattemässiga be-
36121: det frivilliga pensionsförsäkringssparandet på att    handlingen av pensionssparandet för närvarande
36122: få en allt större samhällelig betydelse. I detta      anses onödigt lindrig, kan premiernas avdrags-
36123: sammanhang kan det vara skäl att starta en ny         gillhet tekniskt begränsas på många sätt. Ett al-
36124: diskussion om den skattemässiga behandlingen          ternativ är att det införs en procentuell självrisk i
36125: av pensionsförsäkringar som sparform. Det vore        enlighet med expertgruppens förslag i samband
36126: motiverat att begrunda frågan även med hänsyn         med kapitalskattereformen. Den avdragbara an-
36127: tili att en diskussion om detta aldrig fördes i       delen kunde t.ex. utgöra 70-80% av premierna.
36128: samband med behandlingen av nämnda lagmo-             Då skulle den komplicerade pensionsutredning-
36129: tion. Den avsevärda skattelättnaden slank på sätt     en enligt lagen kunna frångås. En möjlighet är
36130: och vis med in i Iagen.                               också att av försäkringsbolaget uppbära en slags
36131:     Då en ändring av den skattemässiga behand-        direkt källskatt på försäkringens kalkylerade av-
36132: lingen av pensionsförsäkringssparandet dryftas        kastning.
36133: skall utöver de skattepolitiska aspekterna även
36134:      Helsingfors den 24 februari 1997
36135: 
36136:                                                                                    Minister Arja Alho
36137:                                            KK 1011/1996 vp
36138: 
36139: Kirjallinen kysymys 1011
36140: 
36141: 
36142: 
36143: 
36144:                                    Klaus Bremer /r: YK-joukoissa kaatuneiden suomalaisten muisto-
36145:                                        merkistä
36146: 
36147: 
36148:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
36149: 
36150:    Kansalainen Jarl Storgårdsin aloitteesta ja sii-   mennessä saatetaan Vanhan kirkon puisto pää-
36151: hen lisäten esitän seuraavaa:                         kaupungin ydinkeskustassa puistosuunnitelman
36152:    Kolmen suomalaisen rauhanturvaajan kuole-          mukaiseen edustuskuntoon. Siitä tulee esimerkki
36153: ma Makedoniassa sattuneessa helikopterionnet-         ja ylpeyden aihe siitä, miten vaalimme mennei-
36154: tomuudessa muistutti suomalaisia kipeästi siitä,      syyttämme. Puistossa on ennestään kaksi kaatu-
36155: että rauhan turvaaminen vaatii hintansa.              neiden muistomerkkiä. Tähän puistoon istuisi
36156:    Suomi on rauhan turvaamisessa kantanut vas-        mainiosti muistomerkki, joka ympärivuotisesti
36157: tuunsa esimerkillisellä tavalla YK:njäsenmaiden       mieleenpainuvalla tavalla vaalisi rauhanturvaa-
36158: joukossa. Sen hintana Suezin kriisistä vuonna         ruistehtävissä kaatuneiden suomalaisten muis-
36159:  1956 tähän päivään on ollut peräti 39 suomalai-      toa.
36160: sen rauhanturvaajan hengen menetys. Harva                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
36161: suomalainen sen tietää, saati muistaa.                jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36162:    Kaatuneet suomalaiset rauhanturvaajat an-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36163: saitsevat kansansa kunnioituksen muistomerkin         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36164:  muodossa samaan tapaan kuin muiden muassa
36165:  norjalaiset kunnioittavat omia kaatuneita rau-                  Ansaitsevatko Hallituksen mielestä
36166:  hanturvaajiaan muistomerkillä Akerhusin lin-                 kansainvälisissä rauhanturvaamistehtä-
36167:  noituksessa. Muistomerkkiin on kaiverrettu, ja               vissä kaatuneet suomalaiset kunnioituk-
36168:  kaiverretaan, jokaisen kaatuneen norjalaisen                 semme muistomerkin muodossa, ja
36169:  rauhanturvaajan nimi.                                           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36170:    Helsinki valmistautuu kantamaan vuoden                     ryhtyä mahdollisen muistomerkin toteut-
36171:  2000 kulttuuripääkaupungin arvonimeä. Siihen                 tamiseksi?
36172: 
36173:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1997
36174: 
36175:                                             Klaus Bremer /r
36176: 
36177: 
36178: 
36179: 
36180:  260017
36181: 2                                        KK 1011/1996 vp
36182: 
36183: 
36184: 
36185: 
36186:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
36187: 
36188:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Osallistuminen rauhanturvaamistehtäviin on
36189: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       kuluneina vuosina merkinnyt myös henkilöstön
36190: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     altistumista odottamattomille tekijöille, mistä
36191: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-     osoituksena neljäkymmentä suomalaista on me-
36192: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      nehtynyt rauhanturvaamistehtävissä. Viimeksi
36193:  1011:                                              helmikuun alussa kolme suomalaista rauhantur-
36194:                                                     vaajaa menetti henkensä helikopterionnetto-
36195:           Ansaitsevatko Hallituksen mielestä        muudessa.
36196:        kansainvälisissä rauhanturvaamistehtä-          Ruotsi ja Norja ovat pystyttäneet muistomer-
36197:        vissä kaatuneet suomalaiset kunnioituk-      kin rauhanturvaamistehtävissä kuolleiden kan-
36198:        semme muistomerkin muodossa, ja              salaistensa kunnioittamiseksi. Vuonna 1992 pys-
36199:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      tytettiin Niinisaloon YK-kurssirakennuksen
36200:        ryhtyä mahdollisen muistomerkin toteut-      eteen Rauhanturvaajat-patsas kunnioituksen
36201:        tamiseksi?                                   osoitukseksi suomalaisten rauhanturvaajien te-
36202:                                                     kemälle työlle.
36203:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Rauhanturvaamistoimintamme täyttäessä vii-
36204: vasti seuraavaa:                                    me joulukuussa neljäkymmentä vuotta keskus-
36205:                                                     teltiin puolustusministeriössä mahdollisuuksista
36206:    Suomi on osallistunut YK:n toteuttamiin tai      ja tarpeesta pystyttää muistomerkki tai -patsas
36207: sen valtuuttamiin sotilaallisiin rauhanturvaamis-   myös tehtävissään menehtyneille suomalaisille
36208: tehtäviin yli neljäkymmentä vuotta. Tehtäviin on    rauhanturvaajille. Parhaillaan puolustusministe-
36209: osallistunut noin 34 000 suomalaista miestä ja      riössä kartoitetaan muistomerkin sijaintivaihto-
36210: naista.                                             ehtoja, hankkeen aikataulua sekä rahoitusmah-
36211:                                                     dollisuuksia.
36212: 
36213:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1997
36214: 
36215:                                                                  Puolustusministeri Anneli Taina
36216:                                           KK 1011/1996 vp                                               3
36217: 
36218: 
36219: 
36220: 
36221:                                        Tili Riksdagens Talman
36222: 
36223:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Deltagandet i de fredsbevarande uppgifterna
36224: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       har under de är som gått även inneburit att perso-
36225: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     nalen blivit utsatt för oväntade faktorer, och ett
36226: man Klaus Bremer undertecknade spörsmål nr           utslag av detta är att 40 finländare har omkom-
36227: 1011:                                                mit i fredsbevarande uppgifter. Senasti början av
36228:                                                      februari miste tre finländare som hörde tili den
36229:           Förtjänar de finländare som stupat i       fredsbevarande personalen livetien helikopter-
36230:        internationelia fredsbevarande uppgifter      olycka.
36231:        enligt Regeringens åsikt vår högaktning i        1Sverige och N orge har ett minnesmärke rests
36232:        form av ett minnesmärke, och                  i syfte att hedra medborgare som omkommit i
36233:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      fredbevarande u ppgifter. Ar 1992 restes i Niinisa-
36234:        i syfte att förverkliga ett eventuelit min-   Jo framför FN-kursbyggnaden statyn Fredsbe-
36235:        nesmärke?                                     vararna som hedersbetygelse över den finländska
36236:                                                      fredsbevarande personalens arbete.
36237:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           När vår fredsbevarande verksamhet i decem-
36238: anföra följande:                                     ber i fjol fylide 40 är diskuterades i försvarsminis-
36239:                                                      teriet möjligheterna och behovet att resa ett min-
36240:    Finland har under mer än 40 års tid deltagit i    nesmärke elier en staty också över de finländare
36241: militära fredsbevarande uppgifter som fuligjorts     som omkommit i fredsbevarande uppgifter. Som
36242: elier befulimäktigats av FN. Ca 34 000 finländ-      bäst kartläggs i ministeriet de alternativa platser-
36243: ska män och kvinnor har deltagit i uppgifterna.      na för ett minnesmärke samt tidtabelien för pro-
36244:                                                      jektet och finansieringsmöjligheterna.
36245: 
36246:      Helsingforsden 25 februari 1997
36247: 
36248:                                                                      Försvarsminister Anneli Taina
36249: 1
36250: 1
36251:  1
36252:  1
36253:   1
36254:   1
36255:    1
36256:    1
36257:     1
36258:     1
36259:      1
36260:      1
36261:       1
36262:       1
36263:        1
36264:        1
36265:         1
36266:         1
36267:          1
36268:          1
36269:           1
36270:           1
36271:            1
36272:            1
36273:                                          KVN 1/1996 vp
36274: 
36275: Kysymys valtioneuvostolle 1
36276: 
36277: 
36278: 
36279: 
36280:                                  Esa Lahtela /sd ym.: Metsäteollisuuden ja metsiensuojelun ta-
36281:                                     voitteiden yhteensovittamisesta
36282: 
36283: 
36284:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
36285:    Metsiensuojeluvouhotus on saanut ylisuuret      juun jossakin mitassa myös suojelualueilla, jos
36286: mittasuhteet. Kaavaillut suunnitelmat suojelu-     niin halutaan, vaarantamatta ympäristöarvoja ja
36287: alueista tulevat aiheuttamaan metsissä satojen,    työllisyyttä. Hakkuut ja suojelu ovat täysin yh-
36288: jopa tuhansien työpaikkojen menetyksen, joka       distettävissä.
36289: omalta osaltaan on edistämässä maaseudun
36290: autioitumista. Puunjalostusteollisuuden kehittä-             Onko Hallitus aikonut ryhtyä toimiin,
36291: mis- ja Iaajentamismahdollisuudet heikkenevät ja          joilla metsiensuojelun työttömyyttä lisää-
36292: joillakin alueilla puunsaanti tulee vaarantomaan          viä vaikutuksia minimoidaan, ja onko
36293: jo toimivienkin laitosten osalta.                         Hallitus selvittänyt myös sellaisen mah-
36294:    Kuitenkin ympäristön ja metsänhoidollisesti            dollisuuden, että jo suojelluiltakin alueil-
36295: jo talousmetsienkin ~äsittely on saavutt~mut t~          ta aluksi vaikka kokeenomaisesti sallittai-
36296: son,joka ottaa huomioon luonnonarvot Ja moni-             siin puunkorjuuta metsurityönä luonnon-
36297: muotoisuuden erityisesti metsurityönä tehtynä.            arvoja kunnioittaen?
36298:  Kun näin on, mahdollistaa se järkevän puunkor-
36299: 
36300:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1996
36301: 
36302:           Esa Lahtela /sd              Raimo Mähönen /sd         Tauno Pehkonen /skl
36303:           Jorma Kukkonen /sd           Marjaana Koskinen /sd     Erkki J. Partanen /sd
36304:                     Pirkko Peltomo /sd                   Reino Ojala /sd
36305: 
36306: 
36307: 
36308: Ei vastausta, rauennut
36309: 
36310: 
36311: 
36312: 
36313:  270001
36314: 2                                         KVN 2/1996 vp
36315: 
36316: Kysymys valtioneuvostolle 2
36317: 
36318: 
36319: 
36320: 
36321:                                   Liisa Hyssälä /kesk ym.: Saariston ympärivuotisen asutuksen tur-
36322:                                       vaamisesta
36323: 
36324: 
36325:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
36326: 
36327:    Suomessa kansalaisilla on oikeus asua siellä        Saaristoasutus on kulttuurihistoriallisesti mer-
36328: missä he haluavat. Saaristoalueella ympärivuo-      kittävä osa kansallista perintöämme, jonka tu-
36329: tista omakotitaloasutusta ja kaavoitusta halu-      hoamisen katsomme kohtalokkaaksi. Tällainen
36330: taan Lounais-Suomen ympäristökeskuksen toi-         kehitys ei voi jatkua. Myöskään maanpuolustuk-
36331: mesta rajoittaa taajaman ulkopuolisella alueella.   sellisesti ei ole merkityksetöntä, onko rajaseutu
36332: Rajoitusta perustellaan mm. asumisesta aiheutu-     asutettu vai ei.
36333: villa jätevesiongelmilla ja koulukuljetusongel-
36334: milla. Nämä ongelmat ovat varmasti ratkaista-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36335: vissa muutenkin kuin autioittamalla pienimmät              ryhtyä saariston taajaman ulkopuolisen
36336: saaret, joissa enää on vain muutamia asukkaita.            ympärivuotisen asutuksen turvaamiseksi?
36337: 
36338:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1996
36339: 
36340:          Liisa Hyssälä /kesk            Jukka Vihriälä /kesk           Hannu Takkula /kesk
36341:          Anu Vehviläinen /kesk          Mauri Salo /kesk               Maija-Liisa Veteläinen /kesk
36342: 
36343: 
36344: 
36345: Ei vastausta, rauennut
36346:                                              KVN 3/1996 vp                                               3
36347: 
36348: Kysymys valtioneuvostolJe 3
36349: 
36350: 
36351: 
36352: 
36353:                                     Liisa Hyssälä /kesk ym.: Aikuisten hammashuoltoa koskevan uudis-
36354:                                         tuksen toteuttamisesta
36355: 
36356: 
36357:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
36358: 
36359:    Pääministeri Lipponen kertoi 4.2.1996, että            Hammashoito on erottamaton osa terveyden-
36360: uudet säästöt vuosille 1997-1999 eivät kosketa         hoitoa ja samalla sosiaaliturvaa. Jo nyt on lukui-
36361: sosiaalimenoja. Kuitenkin jo 8.2. saatoimme lu-        sia viitteitä siitä, että hoidon laiminlyönnin seu-
36362: kea lehdistä, että hallitus ei aio toteuttaa aikuis-   raukset ovat kalliita sekä yksilölle että yhteiskun-
36363: ten hammashuoltouudistusta vuosien 1997-               nalle.
36364: 1999 aikana. Näin eduskunnanjoulukuussa 1995
36365: lisäselvitysten vuoksi siirtämä ja voimassa ole-                 Miten Hallitus pyrkii estämään aikuis-
36366: vien lakien mukaisesti 31.12.1996 voimaan tuleva              ten suun terveydentilan romahtamisen?
36367: uudistus pyritään lykkäämään yli koko tämän
36368: vaalikauden.
36369: 
36370:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1996
36371: 
36372:                      Liisa Hyssälä /kesk                        Jukka Vihriälä /kesk
36373:                      Hannu Takkula lkesk                        Vuokko Rehn /kesk
36374: 
36375: 
36376: 
36377: Ei vastausta, rauennut
36378: 4                                           KVN 4/1996 vp
36379: 
36380: Kysymys valtioneuvostolle 4
36381: 
36382: 
36383: 
36384: 
36385:                                    Kari Rajamäki /sd ym.: Valtion maaomaisuuden myyntisuunnitel-
36386:                                        mista
36387: 
36388: 
36389:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
36390:    Julkisuudessa on esiintynyt tietoja, että val-        Valtion metsien jokamiehenoikeuteen ja puu-
36391: tionyhtiöiden osakkeiden ohella tuloja on harkit-     huollon tasaisuuteen liittyvät arvot tulee myös
36392: tu hankittavan myös valtion maaomaisuuden             ottaa huomioon. Järkevämpänä vaihtoehtona
36393: myynnillä. Kun valtionyhtiöt tulouttivat valtiolle    valtion rahoitustarpeen tyydyttämiseksi voisikin
36394: viime vuonna 600 miljoonaa markkaa, tuloutti          harkita hakkuiden väliaikaista kasvattamista ja
36395: Metsähallitus 150 miljoonaa markkaa ja kuluva-        esim. ranta- ja rakennustonttien myymistä.
36396: na vuonna tuloutustavoite on 210 miljoonaa
36397: markkaa.                                                        Säilyttääkö Hallitus valtion maiden
36398:    Valtion metsien tuotollisen osan myynnillä                metsäpoliittisen ja myös valtiontaloudelle
36399: aiheutettaisiin lisätyöttömyyttä syrjäseuduilla.             jatkuvan myönteisen tulomerkityksen, ja
36400: Valtio menettäisi myös pysyvän vuotuisen mer-                ottaako se huomioon valtion metsien kes-
36401: kittävän tulolähteen. Hakkuukelpoisten metsien               keisen merkityksen jokamiehenoikeuk-
36402: myyminen metsäteollisuudelle jättäisi jäljelle laa-          sien ja maata omistamauoman väestön
36403: jat taimikot ja nuoret metsät.                               tarpeiden tyydyttämisessä?
36404: 
36405:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1996
36406: 
36407:                      Kari Rajamäki /sd                          Tapio Karjalainen /sd
36408:                      Esa Lahtela /sd                            Tarja Filatov /sd
36409:                                          Kerttu Törnqvist /sd
36410: 
36411: 
36412: 
36413: Ei vastausta, rauennut
36414:                                              KVN 5/1996 vp                                             5
36415: 
36416: Kysymys valtioneuvostolle 5
36417: 
36418: 
36419: 
36420: 
36421:                                     Kerttu Törnqvist /sd ym.: Suunnitelmasta muuttaa tielaitos liikelai-
36422:                                         tokseksi
36423: 
36424: 
36425:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
36426: 
36427:    Tielaitoksessa ja liikenneministeriössä on val-     mioon ottamisen samalla heikentyessä. Suunni-
36428: misteltu jo pitkän aikaa laitoksen organisaation       teltu muutos on vaikutuksiltaan niin olennainen,
36429: kehittämistä tavoitteena liikelaitos tai yhtiömalli,   että sen järkiperäisyydestä yleensä ja joka ta-
36430: jossa on erillinen tiehallinto eli tilaajaorganisaa-   pauksessa sen mahdollisesta toteuttamistavasta
36431: tio ja erillinen tuottajaorganisaatio. Hanke on        tulee käydä myös eduskunnan tasolla syvällinen
36432: osa liikenneministeriön hallinnonalalla toteutet-      keskustelu.
36433: tua valtion laitosten liikelaitostamista.
36434:     Liikelaitostaminen sopii huonosti tielaitoksel-              Aikooko Hallitus toteuttaa tielaitok-
36435: le,jolla on monia viranomaistoiminnoiksi katsot-              sessa ja liikenneministeriössä valmistellun
36436:  tavia velvoitteita. Uudistuksen on arvioitu                  tielaitoksen liikelaitostamisen ja aikooko
36437:  aiheuttavan runsaita irtisanomisia ja tätä kautta            Hallitus toteuttaa sen ilman, että edus-
36438:  työttömyyden lisääntymistä. Teiden ylläpito-                 kunta voi käsitellä liikelaitostamista sy-
36439:  standardin pelätään myös heikkenevän liikenne-               vällisesti etukäteen?
36440:  turvallisuuden ja ympäristövaikutusten huo-
36441: 
36442:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1996
36443: 
36444:           Kerttu Törnqvist /sd            Erkki J. Partanen /sd          Matti Saarinen /sd
36445:           Kari Rajamäki /sd               Reijo Laitinen /sd             Tapio Karjalainen /sd
36446:           Virpa Puisto /sd                Reijo Lindroos /sd             Tarja Filatov /sd
36447:                                           Pirkko Peltomo /sd
36448: 
36449: 
36450: 
36451: Vastattu 15.2.1996
36452: 6                                        KVN 6/1996 vp
36453: 
36454: Kysymys valtioneuvostolle 6
36455: 
36456: 
36457: 
36458: 
36459:                                  Päivi Räsänen /skl ym.: Kotitalouksien työllistämismahdollisuuk-
36460:                                      sien edistämisestä
36461: 
36462: 
36463:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
36464:    Kotityön arvo on Tilastokeskuksen tuoreen       hoitajaa työllistämistuella. Kuitenkaan Kelan
36465: selvityksen mukaan enimmillään noin 45 pro-        maksamat muut hoitotuet eivät ole esteenä työl-
36466: senttia bruttokansantuotteesta, mikä merkitsee     listämistuen saannille. Tämä on ristiriitaista ja
36467: markkoina noin 230 miljardia. Kotitalouksien       työllisyyden kannalta haitallista, sillä tarve las-
36468: työllistämismahdollisuuksia kuitenkin rasittavat   tenhoitajan palkkaamiseksi kotiin on suurinjuuri
36469: kohtuuttomat palkan sivukulut ja joustamaton       pienimpien lasten perheiden kohdalla.
36470: työllistämistukijärjestelmä. Kotitalouksien tar-
36471: joama työ toteutuukin paljolti harmaan talouden              Aikooko Hallitus kohtuullistaa kotita-
36472: piirissä.                                                 louksien työllistämistuen saantiehtoja ja
36473:    Työministeriön antaman ohjeistuksen mu-                muutoinkin edistää kotitalouksien mah-
36474: kaan perhe, joka on oikeutettu alle 3-vuotiaan            dollisuutta työvoiman palkkaamiseen?
36475: lapsen kotihoidontukeen, ei voi palkata lasten-
36476: 
36477:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1996
36478: 
36479:                     Päivi Räsänen /skl                      Hannu Takkula /kesk
36480:                     Maija-Liisa Lindqvist /kesk             Risto Penttilä /nuors
36481:                                             Ulla Anttila /vihr
36482: 
36483: 
36484: 
36485: Ei vastausta, rauennut
36486:                                             KVN 7/1996 vp                                            7
36487: 
36488: Kysymys valtioneuvostolle 7
36489: 
36490: 
36491: 
36492: 
36493:                                    Kimmo Kiljunen /sd ym.: Suomen Venäjän-kaupan saatavien
36494:                                       vaihtoehtoisista maksutavoista
36495: 
36496: 
36497:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
36498: 
36499:      Hallitus on aloittanut neuvottelut Venäjän                Onko Hallitus pohtinut muita vaihto-
36500: kanssa ilmatorjuntajärjestelmän hankkimisesta,              ehtoja kuin asehankinnat, joilla Venäjän
36501: jolla maksettaisiin osa Suomen 5,5 miljardin mar-           velkaa Suomelle voitaisiin lyhentää; täl-
36502: kan saatavista Venäjältä. Tästä velkojen kon-               laisia voisivat olla esimerkiksi ympäristö-
36503: vertoinnista sovittiin viime kesänä. Saatavat syn-          hankkeet, liikenneinfrastruktuurihank-
36504: tyivät 1980-luvun lopussa clearing-kauppaan liit-           keet, opetus- ja tutkimushallintoon liitty-
36505: tyen.                                                       vät projektit tai raaka-ainetoimitukset,
36506:      Venäjän lisäksi on sekä Saksasta että Kiinasta         mukaan lukien öljy- tai maakaasuhankin-
36507: tuotu vuoden 1992 jälkeen ylijäämäaseita, jotka             nat?
36508: ovat kylmän sodanjälkeenjääneet tarpeettomik-
36509:  si. Ei liene väärin todeta, että Suomen armeija on
36510:  tänään varustukseltaan vahvempi kuin koskaan.
36511: 
36512:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1996
36513: 
36514:                      Kimmo Kiljunen /sd                   Sirpa Pietikäinen /kok
36515:                      Erkki Tuomioja /sd                   Margareta Pietikäinen /r
36516:                                        Jukka Tarkka /nuors
36517: 
36518: 
36519: 
36520: Ei vastausta, rauennut
36521: 8                                          KVN 8/1996 vp
36522: 
36523: Kysymys valtioneuvostolle 8
36524: 
36525: 
36526: 
36527: 
36528:                                   AnuVehviläinen /kesk ym.: Koulutuksen laadun turvaamisesta sekä
36529:                                      koulutuksen ja työelämän kohtaavuudesta
36530: 
36531: 
36532:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
36533:    Hallitus on lisännyt ammatillista koulutusta ja   tenkin koulutuksen laatu kärsinyt. Ongelmaksi
36534: aikuiskoulutusta. Myös työllisyyskoulutus ja         on tullut myös koulutuksen ja työelämän kohtaa-
36535: avoin korkeakouluopetus ovat kasvaneet. On           mattomuus.
36536: myönteistä, että työttömyyden sijasta tarjotaan
36537: mahdollisuus itsensä kehittämiseen ja kouluttau-               Miten Hallitus aikoo turvata koulu-
36538: tumiseen.                                                   tuksen laadun sekä varmistaa koulutuk-
36539:    Koulutustarjonnan määrän kasvaessa on kui-               sen ja työelämän kohtaavuuden?
36540: 
36541:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1996
36542: 
36543:          Anu Vehviläinen /kesk          Aapo Saari /kesk              Hannes Manninen /kesk
36544:          Mikko Pesälä /kesk             Vuokko Rehn /kesk             Juhani Alaranta /kesk
36545:          Markku Koski /kesk             Eero Lämsä /kesk              Matti Väistö /kesk
36546: 
36547: 
36548: 
36549: Ei vastausta, rauennut
36550:                                               KVN 9/1996 vp                                           9
36551: 
36552: Kysymys valtioneuvostolle 9
36553: 
36554: 
36555: 
36556: 
36557:                                       Annika Lapintie /vas ym.: Huumausaineiden käytön vähentämiseksi
36558:                                          tarvittavista toimenpiteistä
36559: 
36560: 
36561:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
36562: 
36563:     Huumausaineiden käyttö on voimakkaasti li-          meisten viiden vuoden aikana. Tulli on myös ta-
36564: sääntynyt viime aikoina nuorten keskuudessa.            kavarikoinut yhä lisääntyvässä määrin huu-
36565: Erityisesti suuremmissa kaupungeissa sekä polii-        mausaineita, joita on yritetty tuoda Suomeen.
36566: si- että sosiaaliviranomaiset ovat olleet tilanteesta   Erityisesti nuorten kanssa työskentelevät henki-
36567: erittäin huolestuneita. Muun muassa Turun seu-          löt pelkäävät tilanteen pahenevanja riistäytyvän
36568: dulla kaksi nuorta on hiljattain kuollut lääkkei-       käsistä, ellei toimenpiteisiin nopeasti ryhdytä.
36569: den ja alkoholin yhteiskäyttöön.
36570:     Talouslaman säästötoimenpiteinä kunnat                         Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36571: ovat samanaikaisesti eri puolilla Suomea sulke-                ryhtyä lisääntyvän huumeongelman hil-
36572: neet kaikkiaan noin 500 päihdehoitopaikkaa vii-                litsemiseksi?
36573: 
36574:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1996
36575: 
36576:             Annika Lapintie /vas           Olavi Ala-Nissilä /kesk       Marjaana Koskinen /sd
36577:             J anina Andersson /vihr        Virpa Puisto /sd              Jukka Roos /sd
36578:             Jukka Mikkola /sd              Ville Itälä /kok              Mikko Immonen /vas
36579:             Ilkka Kanerva /kok             Mauri Salo /kesk              Liisa Hyssälä /kesk
36580: 
36581: 
36582: 
36583: Ei vastausta, rauennut
36584: 
36585: 
36586: 
36587: 
36588:  2 270001
36589: 10                                       KVN 10/1996 vp
36590: 
36591: Kysymys valtioneuvostolle 10
36592: 
36593: 
36594: 
36595: 
36596:                                  Pentti Tiusanen /vas ym.: Kotimarkkinoiden elvyttämiseksi tarvit-
36597:                                      tavista toimenpiteistä
36598: 
36599: 
36600:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
36601:    Viisi vuotta jatkuneen jättityöttömyyden rat-                  Mitä Hallitus on tehnyt ja valmis teke-
36602: kaisun yhdeksi edellytykseksi tunnustetaan koti-              mään kotimarkkinakysynnän lisäämisek-
36603: markkinoiden ja kotimaisen kysynnän lisäänty-                 si?
36604: minen. Kotimarkkinat vastaavat 80-prosentti-
36605: sesti maamme bruttokansantuotteesta ja käytän-
36606: nössä niistä riippuu uusien työpaikkojen synty-
36607: minen.
36608: 
36609:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1996
36610: 
36611:                     Pentti Tiusanen /vas                  Matti Saarinen /sd
36612:                     Eila Rimmi /vas                       Janina Andersson /vihr
36613:                                       Marjaana Koskinen /sd
36614: 
36615: 
36616: 
36617: Ei vastausta, rauennut
36618:                                           KVN 11/1996 vp                                        11
36619: 
36620: Kysymys valtioneuvostolle 11
36621: 
36622: 
36623: 
36624: 
36625:                                   Arja Ojala /sd ym.: Tasa-arvotavoitteiden turvaamisesta perus-
36626:                                       koulussa
36627: 
36628: 
36629:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
36630:    Koulutuksellisen tasa-arvon lisääminen on        tenkin erityisopetuksesta ja vammaisten opetuk-
36631: edelleen suuri haaste. Lisäsäästöihin ei ole enää   sesta on lamavuosina leikattu enemmän kuin
36632: varaa. Yhteiskunnallinen syrjäytyminen voi al-      muusta opetuksesta.
36633: kaa jo silloin, kun oppilas putoaa muun opetuk-
36634: sen tahdista ja kouluhalut katoavat. Jos oppilas             Miten Hallitus aikoo turvata jokaisen
36635: tämän jälkeen keskeyttää peruskoulun, on tie               oppilaan mahdollisuuden saada perus-
36636: koko elämän jatkuvaan syrjäytymiseen valmis.               koulussa omien edellytystensä mukaista
36637: Erityisopetuksen etuna on mahdollisuus puuttua             opetusta?
36638: syrjäytymiseen kehityksen alkuvaiheessa. Kui-
36639: 
36640:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1996
36641: 
36642:          Arja Ojala /sd                 Jukka Roos /sd               Virpa Puisto /sd
36643:          Tapio Karjalainen /sd          Tarja Kautto /sd             Maija Rask /sd
36644:                                         Jukka Gustafsson /sd
36645: 
36646: 
36647: 
36648: Ei vastausta, rauennut
36649: 12                                          KVN 12/1996 vp
36650: 
36651: Kysymys valtioneuvostolle 12
36652: 
36653: 
36654: 
36655: 
36656:                                     Juha Korkeaoja /kesk ym.: Maatalouden toimintaedellytysten tur-
36657:                                        vaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä
36658: 
36659: 
36660:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
36661:    Suomi on ollut EU:n jäsen runsaan vuoden.           ta on hiljaista. Tämä puolestaan johtaa kaikki-
36662: Jäsenyys merkitsi Suomen maatalouspolitiikan           naisen taloudellisen toimeliaisuuden hiljenemi-
36663: perusteiden täydellistä muuttumista. Jäsenyyseh-       seen maaseudulla ja vaikuttaa siten kielteisesti
36664: tojen mukaan Suomi sai viiden vuoden siirtymä-         työllisyyskehitykseen.
36665: ajan maatalouden sopeutumista varten.
36666:    Viljelijöiden keskuudessa vallitsee suuri epä-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36667: varmuus tulevaisuudesta, koska toiminnan tur-                 ryhtyä investointitoiminnan edellytysten
36668: vaavista pitkäaikaisista tuotantotoista ei ole vielä          luomiseksi maatalouteen lyhyen siirtymä-
36669: päätöksiä eikä investointitukijärjestelmiä ole                kauden antamien mahdollisuuksien hyö-
36670: käynnistetty.                                                 dyntämiseksi ja työllisyyttä parantavan
36671:    Näistä syistä maatalouden sukupolvenvaih-                  taloudellisen toiminnan aktivoimiseksi
36672: doksia tehdään hyvin vähän ja investointitoimin-              maaseudulla?
36673: 
36674:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1996
36675: 
36676:           Juha Korkeaoja /kesk            Vuokko Rehn /kesk              Markku Koski /kesk
36677:           Timo Kalli /kesk                Esko Aho /kesk                 Mikko Pesälä /kesk
36678:           Eero Lämsä /kesk                Markku Vuorensola /kesk        Aulis Ranta-Muotio /kesk
36679: 
36680: 
36681: 
36682: Vastattu 15.2.1996
36683:                                          KVN 13/1996 vp                                           13
36684: 
36685: Kysymys valtioneuvostolle 13
36686: 
36687: 
36688: 
36689: 
36690:                                  Ulla Anttila /vihr ym.: Perusoikeuksien toteuttamisesta samaa suku-
36691:                                      puolta olevien henkilöiden parisuhteen rekisteröinnissä
36692: 
36693: 
36694:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
36695:    Vastanimitetty oikeusministeri, varatuomari         Sekä hallitusmuoto että ihmisoikeussopimuk-
36696: Kari Häkämies joutui vastaamaan televisiotoi-       set ovat poliittisen tahdon oikeudellisia muotoi-
36697: mittajien puhelinkyselyyn samaa sukupuolta ole-     luja, niiden tulkinta on oikeudellista tulkintaa.
36698: vien henkilöiden parisuhteiden rekisteröinnistä     Ihmisoikeudet ovat synnynnäisiä ja luovuttamat-
36699: suorassa lähetyksessä pari viikkoa sitten. Häkä-    tomia oikeuksia, joiden myöntäminen eri väestö-
36700: mies totesi, että hänen on vaikea lähestyä kysy-    ryhmille ei ole tunneasia.
36701: mystä juridisesti, koska kysymys on tunneasias-
36702: ta. Suomalaisten perus- ja ihmisoikeudet on kir-              Mitkä ovat perus- ja ihmisoikeuksien
36703: jattu hallitusmuotoon ja Suomea sitoviin kan-              toteuttamisen lähtökohdat oikeusminis-
36704: sainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.                       teriön hallinnonalalla?
36705: 
36706:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1996
36707: 
36708:                     Ulla Anttila /vihr                      Janina Andersson /vihr
36709:                     Tuija Maaret Pykäläinen /vihr           Paavo Nikula /vihr
36710: 
36711: 
36712: 
36713: Ei vastausta, rauennut
36714: 14                                       KVN 14/1996 vp
36715: 
36716: Kysymys valtioneuvostolle 14
36717: 
36718: 
36719: 
36720: 
36721:                                  Hanna Markkuta-Kivisilta /kok ym.: Asuntorahoituksen
36722:                                      uudistamista koskevien selvitysten toteuttamisesta
36723: 
36724: 
36725:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
36726:    Hallitus on tehnyt periaatepäätöksen muutok-    dutaan todennäköisesti uusiin menoleikkauksiin
36727: sista asuntorahoitukseen. Niiden vaikutusten pe-   mm. kuntasektorilla.
36728: lätään kuitenkin jäävän vaatimattomiksi. Selvi-
36729: tysmies Rankin ehdotukset olisivat tarjonneet                Miksi Hallitus ei lähtenyt toteutta-
36730: oivan tilaisuuden elvyttää asuntojen kysyntää ja          maan asuntorahoitusuudistusta selvitys-
36731: rakentamista, samalla kun valtion velkaa olisi            mies Rankin esitysten mukaisesti ja mihin
36732: voitu vähentää. Kun aravamiljardeista ei suostu-          toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryhtyä saa-
36733: ta siirtymään sosiaalisen asuntotuotannon yhtä            dakseen lamassa olevan asuntojen raken-
36734: hyvin turvaavaan korkotukirahoitukseen, jou-              tamisen ja kysynnän nousuun?
36735: 
36736:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1996
36737: 
36738:                      Hanna Markkula-Kivisilta /kok         Riitta Korhonen /kok
36739:                      Väinö Saario /kok                     Minna Karhunen /kok
36740: 
36741: 
36742: 
36743: Vastattu 15.2.1996
36744:                                           KVN 15/1996 vp                                          15
36745: 
36746: Kysymys valtioneuvostolle 15
36747: 
36748: 
36749: 
36750: 
36751:                                   Toimi Kankaanniemi /skl ym.: Luonnonsuojeluohjelmien tarvitse-
36752:                                      man rahoituksen järjestämisestä
36753: 
36754: 
36755:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
36756: 
36757:    Luonnonsuojeluohjelmien toteutus on lähes           Hallituksessa on ollut esillä myös mm. uusi
36758: jäissä tarvittavien varojen vähäisyyden takia.      kesämökkivero sekä puu- ja maa-ainesvero,joilla
36759: Tämä on vakava uhka koko luonnonsuojelulle ja       olisi luontokorvamerkintä.
36760: myös yksityisten maanomistajien oikeusturvalle.
36761:    Metsäteollisuus, MTKja useat ympäristöalan                 Minkälaiset keinot Hallitus aikoo ot-
36762: kansalaisjärjestöt esittivät 8.2.1996 yhteisen 9-          taa käyttöön luonnonsuojeluohjelmiin
36763: kohtaisen luonnonsuojeluohjelmien rahoitus-                tarvittavan rahoituksen pikaiseksi järjes-
36764: mallin. Se sisältää budjetti-, obligaatio- ja ED-          tämiseksi?
36765: rahoituksen sekä valtionyhtiöiden osakkeiden
36766: käytön lisäksi mm. Veikkauksen ja RAY:n tuo-
36767:  ton osittaisen käytön tähän tarkoitukseen.
36768: 
36769:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1996
36770: 
36771:                     Toimi Kankaanniemi /skl                Johannes Leppänen /kesk
36772:                     Risto Kuisma /sd                       Heikki Koskinen /kok
36773:                                      Olavi Ala-Nissilä /kesk
36774: 
36775: 
36776: 
36777: Ei vastausta, rauennut
36778: 16                                         KVN 16/1996 vp
36779: 
36780: Kysymys valtioneuvostolle 16
36781: 
36782: 
36783: 
36784: 
36785:                                    Matti Vanhanen /kesk ym.: Kolmikantavalmistelun toimivuudesta
36786:                                       työelämää koskevien uudistusten valmistelussa
36787: 
36788: 
36789:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
36790:    Hallitus on korostanut ns. kolmikannan- eli                 Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
36791: työntekijä- ja työnantajajärjestöjen sekä hallituk-         miin muiden työelämää koskevien uudis-
36792: sen yhteisen neuvottelun - keskeistä roolia                 tusten toteuttamiseksi siinäkin tapauk-
36793: uudistusten valmistelussa. Kolmikannan toimi-               sessa, ettei kolmikantaneuvotteluissa
36794: vuudessa on kuitenkin ilmennyt huomattavia on-              päästä asioista sopuun?
36795: gelmia. Työaikalain valmistelua hallitus lähtikin
36796: lopulta itse vauhdittamaan. Peruskysymys kuu-
36797: luukin, kuinka kauan kolmikantaneuvottelujen
36798: tuloksia voidaan odottaa.
36799: 
36800:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1996
36801:           Matti Vanhanen /kesk      Aapo Saari /kesk                 Hannes Manninen /kesk
36802:           Mikko Pesälä /kesk        Eero Lämsä /kesk                 Vuokko Rehn /kesk
36803:                    Markku Koski /kesk                        Anneli Jäätteenmäki /kesk
36804: 
36805: 
36806: 
36807: Ei vastausta, rauennut
36808:                                           KVN 17/1996 vp                                         17
36809: 
36810: Kysymys valtioneuvostolle 17
36811: 
36812: 
36813: 
36814: 
36815:                                   Anneli Jäätteenmäki /kesk ym.: Kehitysyhteistyöhön käytettävien
36816:                                      määrärahojen tason nostamisesta
36817: 
36818: 
36819:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
36820:    Hallitus on periaatetasolla sitoutunut YK:n        Selvitysmies Pertti Paasion hiljan luovutta-
36821: asettamaan           kehitysrahoitustavoitteeseen   massa kehitysyhteistyöselonteossa on edellytetty
36822: 0,7 %:iin bruttokansantuotteesta.                   hallitukselta konkreettista sitoumusta 0,7 %:n
36823:    Sitoumuksen merkittävyys on korostunut           bruttokansantuotetavoitteen toteuttamiseksi.
36824: YK:nviime vuosienjärjestämissä kansainvälisis-
36825: sä konferensseissa, kuten Kairon väestökonfe-                 Miten ja millä aikataululla Hallitus
36826: renssissa, sosiaalikehityksen huippukokouksessa            aikoo tämän sitoumuksen täyttää?
36827: Kööpenhaminassa ja kansainvälisessä naisten
36828: konferenssissa Beijingissä.
36829: 
36830:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1996
36831: 
36832:                     Anneli Jäätteenmäki /kesk               Aino Suhola /kesk
36833:                     Kimmo Kiljunen /sd                      Jorma Kukkonen /sd
36834:                                          Sirpa Pietikäinen /kok
36835: 
36836: 
36837: 
36838: Ei vastausta, rauennut
36839: 
36840: 
36841: 
36842: 
36843: 3 270001
36844: 18                                       KVN 18/1996 vp
36845: 
36846: Kysymys valtioneuvostolle 18
36847: 
36848: 
36849: 
36850: 
36851:                                  Kirsi Piha /kok ym.: Siviilipalveluksen vaatimuksista varusmiespal-
36852:                                      velukseen verrattuna
36853: 
36854: 
36855:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
36856:    Nykysäädökset ja niiden soveltaminen asetta-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36857: vat siviilipalveluksen varusmiespalvelusta hou-             ryhtyä siviilipalvelusmiesten ja varus-
36858: kuttelevampaan asemaan. Siviilipalveluksen                  miesten välisen eriarvoisuuden poistami-
36859: aikana on usein työaikalain soveltamisen vuoksi             seksi?
36860: mahdollisuus suorittaa huomattavia määriä
36861: opintoja sekä saada paremmat taloudelliset edut.
36862: 
36863:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1996
36864: 
36865:                     Kirsi Piha /kok                          Raimo Liikkanen /kesk
36866:                     Ben Zyskowicz /kok                       Kirsti Ala-Harja /kok
36867: 
36868: 
36869: 
36870: Ei vastausta, rauennut
36871:                                           KVN 19/1996 vp                                            19
36872: 
36873: Kysymys valtioneuvostolle 19
36874: 
36875: 
36876: 
36877: 
36878:                                   Esa Lahtela /sd ym.: Metsäteollisuuden ja metsiensuojelun tavoit-
36879:                                       teiden yhteensovittamisesta
36880: 
36881: 
36882:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
36883:     Metsiensuojeluvouhotus on saanut ylisuuret      juun jossakin mitassa myös suojelualueilla, jos
36884: mittasuhteet. Kaavaillut suunnitelmat suojelu-      niin halutaan, vaarantamatta ympäristöarvoja ja
36885: alueista tulevat aiheuttamaan metsissä satojen,     työllisyyttä. Hakkuut ja suojelu ovat täysin yh-
36886: jopa tuhansien työpaikkojen menetyksen, joka        distettävissä.
36887: omalta osaltaan on edistämässä maaseudun auti-
36888: oitumista. Puunjalostusteollisuuden kehittämis-               Onko Hallitus aikonut ryhtyä toimiin,
36889: ja laajentamismahdollisuudet heikkenevät ja joil-          joilla metsiensuojelun työttömyyttä lisää-
36890: lakin alueilla puunsaanti tulee vaarantomaan jo            viä vaikutuksia minimoidaan, ja onko
36891: toimivienkin laitosten osalta.                             Hallitus selvittänyt myös sellaisen mah-
36892:     Kuitenkin ympäristön- ja metsänhoidollisesti           dollisuuden, että jo suojelluiltakin alueil-
36893: jo talousmetsienkin käsittely on saavuttanut ta-           ta aluksi vaikka kokeenomaisesti sallittai-
36894: son,joka ottaa huomioon luonnonarvot ja moni-              siin puunkorjuuta metsurityönä luonnon-
36895: muotoisuuden erityisesti metsurityönä tehtynä.             arvoja kunnioittaen?
36896:  Kun näin on, se mahdollistaa järkevän puunkor-
36897: 
36898:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1996
36899: 
36900:          Esa Lahtela /sd                Raimo Mähönen /sd             Reijo Laitinen /sd
36901:          Jorma Kukkonen /sd             Erkki J. Partanen /sd         Klaus Heliberg /sd
36902:          Pekka Kuosmanen /kok           Jukka Gustafsson /sd          Jorma Rantanen /sd
36903:          Kerttu Törnqvist /sd           Matti Väistö /kesk            Pauli Saapunki /kesk
36904:          Reino Ojala /sd                Ola Rosendahl /r              Janne Viitamies /sd
36905:          Aulis Ranta-Muotio /kesk       Valto Koski /sd               Risto Kuisma /sd
36906:          Anu Vehviläinen /kesk          Mauri Salo /kesk              Kari Myllyniemi /kesk
36907:          Matti Ryhänen /skl             Tauno Pehkonen /skl           Juha Karpio /kok
36908:          Risto Penttilä /nuors          Asko Apukka /vas              Iivo Polvi /vas
36909:          Juha Korkeaoja /kesk           Jukka Tarkka /nuors           Maija Rask /sd
36910:                                         Arja Ojala /sd
36911: 
36912: 
36913: 
36914: Vastattu 7.3.1996
36915: 20                                        KVN 20/1996 vp
36916: 
36917: Kysymys valtioneuvostolle 20
36918: 
36919: 
36920: 
36921: 
36922:                                   Juha Karpio /kok ym.: Kihlakuntajaon uudistamista koskevista
36923:                                      suunnitelmista
36924: 
36925: 
36926:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
36927:    Valtion paikallishallinnon uudelleen järjestä-      Sisäasiainministeriön kirjeessä on uudistuksen
36928: mistä varten maa on jaettu laajan kuulemisme-       tarkoitusperien vastaisesti, jopa vääristellen, tul-
36929: nettelyn jälkeen 95 kihlakuntaan. Eduskunta on      kittu kihlakuntauudistukseen liittyvää lainsää-
36930: pari viikkoa sitten hyväksynyt kihlakuntauudis-     däntöä.
36931: tuksen toimeenpanoon liittyvät toimialalait lähes
36932: yksimielisesti.                                               Aikooko Hallitus hyväksyä hankkeen
36933:    Nyt sisäasiainministeriö on kirjeellään                 kihlakuntien lukumäärän vähentämises-
36934: 27.2.1996 pyytänyt eräitä lääninhallituksia teke-          tä, vai aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-
36935: mään ehdotuksensa kihlakuntajaon tarkistami-               teisiin uudistuksen toteuttamiseksi sen
36936: sesta tarkoituksin vähentää kihlakuntien luku-             tarkoitusperien mukaisella tavalla?
36937: määrää jo ennen uudistuksen varsinaista toteut-
36938: tamista 1.12.1996lukien.
36939: 
36940:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1996
36941: 
36942:          Juha Karpio /kok               Kaarina Dromberg /kok          Kalevi Olin /sd
36943:          Hannes Manninen /kesk          Matti Väistö /kesk             Sulo Aittoniemi /kesk
36944:          Pekka Kuosmanen /kok           Vaito Koski /sd                Erkki Pulliainen /vihr
36945:          Pehr Löv /r                    Reijo Laitinen /sd             Irja Tulonen /kok
36946:          Kirsti Ala-Harja /kok          Pekka Leppänen /vas            Erkki J. Partanen /sd
36947:                                         Toimi Kankaanniemi /skl
36948: 
36949: 
36950: 
36951: Ei vastausta, rauennut
36952:                                           KVN 21/1996 vp                                       21
36953: 
36954: Kysymys valtioneuvostolle 21
36955: 
36956: 
36957: 
36958: 
36959:                                   Arja Ojala /sd ym.: Tasa-arvotavoitteiden turvaamisesta perus-
36960:                                       koulussa
36961: 
36962: 
36963:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
36964: 
36965:    Koulutuksellisen tasa-arvon lisääminen on        sa. Kuitenkin erityisopetuksesta ja vammaisten
36966: edelleen suuri haaste. Lisäsäästöihin ei ole enää   opetuksesta on lamavuosina leikattu enemmän
36967: varaa. Yhteiskunnallinen syrjäytyminen voi al-      kuin muusta opetuksesta.
36968: kaajo silloin, kun oppilas putoaa muun opetuk-
36969: sen tahdista ja kouluhalut katoavat. Jos oppilas             Miten Hallitus aikoo turvata jokaisen
36970: tämän jälkeen keskeyttää peruskoulun, on tie               oppilaan mahdollisuuden saada perus-
36971: koko elämän ajanjatkuvaan syrjäytymiseen val-              koulussa omien edellytystensä mukaista
36972: mis. Erityisopetuksen etuna on mahdollisuus                opetusta?
36973: puuttua syrjäytymiseen kehityksen alkuvaihees-
36974: 
36975:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1996
36976: 
36977:          Arja Ojala /sd                 Maija Rask /sd               Hannu Takkula /kesk
36978:          Jukka Gustafsson /sd           Ulla-Maj Kukkonen /r         Tapio Karjalainen /sd
36979:          Irina Krohn /vihr              Säde Tahvanainen /sd         Päivi Räsänen /skl
36980: 
36981: 
36982: 
36983: Ei vastausta, rauennut
36984: 22                                         KVN 22/1996 vp
36985: 
36986: Kysymys valtioneuvostolle 22
36987: 
36988: 
36989: 
36990: 
36991:                                    Marjatta Vehkaoja /sd ym.: Toimeentulotuen tason alentamista
36992:                                        koskevista suunnitelmista
36993: 
36994: 
36995:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
36996:     Tuloloukkutyöryhmän työskentelystä on tih-            Loukkutyöryhmän kaavailuissa näyttääkin jo
36997: kunut jotakin julkisuuteen jo tässä vaiheessa,        siltä, että tätä viimesijaista toimeentuloa aiotaan
36998: vaikka sen työ on edelleen kesken. Tuloloukku-        heikentää. Tämä tarkoittaa, että työryhmän käsi-
36999: työryhmän sihteeri on lehtitietojen mukaan esit-      tyksen mukaan toimeentulotuella elävien elinta-
37000: tänyt, että toimeentulotuen taso on Suomessa          so ylittää Suomessa minimitason. Olemme tästä
37001: liian korkea.                                         rankasti eri mieltä.
37002:     Kannustavuus- ja työttömyysloukkuja esiin-
37003: tyy, sen tiedämme. Ne johtuvat kuitenkin enem-                  Aikooko Hallitus suostua siihen, että
37004: män liian alhaisesta palkkatasosta kuin liian, kor-          toimeentulotuen tasoa alennetaan, ja jos
37005: keasta sosiaaliturvan tasosta. Suomi on jo siirty-           niin kuitenkin kävisi, eikö tästä seuraisi
37006: nyt aikaan, jossa yksinäinen henkilö ei voi netto-           välittömästi, että leipäjonot vastaavasti
37007: palkallaan ainakaan matalapalkka-aloilla saa-                kasvaisivat?
37008: vuttaa edes minimielin tasoa, vaan tilannetta jou-
37009: dutaan paikkaamaan toimeentulotuella.
37010: 
37011:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1996
37012: 
37013:          Marjatta Vehkaoja /sd           Marjaana Koskinen /sd           Tarja Filatov /sd
37014:          Tapio Karjalainen /sd           Jorma Kukkonen /sd              Arja Ojala /sd
37015: 
37016: 
37017: 
37018: Ei vastausta, rauennut
37019:                                              KVN 23/1996 vp                                             23
37020: 
37021: Kysymys valtioneuvostolle 23
37022: 
37023: 
37024: 
37025: 
37026:                                      Eila Rimmi /vas ym.: Lyhyiden työsuhteiden vastaanottamista kos-
37027:                                          kevien esteiden purkamisesta
37028: 
37029: 
37030:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
37031: 
37032:    Vuonna 1995 työttömällä oli vielä oikeus työl-       den tulla työllistetyksi pidemmäksi aikaa. Kui-
37033: listämistukeen, jos oli ollut työttömänä 18 kuu-        tenkin yhteiskunnan ja työttömän kannalta olisi
37034: kauden aikana 12 kuukautta. Asetusta muutet-            äärimmäisen tärkeää, että hän voisi ottaa vastaan
37035: tiin kuitenkin 1.4.1995 siten, että päätösvalta siir-   toistuviakin lyhyitä työsuhteita ilman, että niistä
37036: tyi työvoimatoimistoille. Työvoimatoimistoissa          työttömälle aiheutuu vahinkoa.
37037: on nyt tehty päätöksiä, että tukeen on oikeutettu
37038: vain, jos yhtäjaksoista työttömyyttä on 12 kuu-                   Millä tavoin Hallitus aikoo purkaa es-
37039: kautta. Tästä seuraa, että työttömän on entistä                teen lyhyiden työsuhteiden vastaanotta-
37040: vaikeampi ottaa vastaan lyhyitä työsuhteita, kos-              miselta?
37041: ka silloin asianomainen menettää mahdollisuu-
37042: 
37043:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1996
37044: 
37045:           Eila Rimmi /vas                  Pekka Leppänen /vas             Iivo Polvi /vas
37046:           Kari Uotila /vas                 Asko Apukka /vas                Marjatta Vehkaoja /sd
37047: 
37048: 
37049: 
37050: Ei vastausta, rauennut
37051: 24                                         KVN 24/1996 vp
37052: 
37053: Kysymys valtioneuvostolle 24
37054: 
37055: 
37056: 
37057: 
37058:                                    Maria Kaisa Aula /kesk ym.: Ns. tuloloukkutyöryhmän ehdotusten
37059:                                       jatkovalmistelusta
37060: 
37061: 
37062:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
37063:    Hallitus asetti viime keväänä ministeri Arja      tukset luvattiin tuoda eduskunnalle alun perin
37064: Alhon johdolla ns. tuloloukkutyöryhmän. Sen          tämän kevään aikana. Työttömyyden puolitta-
37065: piti tehdä ehdotuksia sosiaaliturvan, verotuksen     miseksi todella tarvitaan nopeasti vanhojen jär-
37066: ja palvelumaksujen kokonaisuuden uudistami-          jestelmien ennakkoluulotonta uudistamista.
37067: seksi, niin että työntekoon, yrittämiseen ja opis-
37068: keluun rohkaistaan. Tarpeen on korjata työttö-                   Millaisia näkemyksiä valtioneuvostol-
37069: myysturvaa niin, että lyhyiden työsuhteiden                   la on sosiaaliturvan, verotuksen ja palve-
37070: vastaanottaminen kannattaa, keventää kaikkein                 lumaksujen uudistamisesta työhön kan-
37071: pienituloisimpien verotusta sekä uudistaa päivä-              nustavaksi, ja milloin nämä ehdotukset
37072: hoitomaksujärjestelmä. Alhon työryhmän ehdo-                  tulevat eduskunnan käsittelyyn?
37073: 
37074:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1996
37075: 
37076:           Maria Kaisa Aula /kesk         Matti Väistö /kesk              Pentti Tiusanen /vas
37077:           Martti Tiuri /kok              Satu Hassi /vihr                Matti Vanhanen /kesk
37078: 
37079: 
37080: 
37081: Ei vastausta, rauennut
37082:                                             KVN 25/1996 vp                                            25
37083: 
37084: Kysymys valtioneuvostolle 25
37085: 
37086: 
37087: 
37088: 
37089:                                    Anne Huotari /vas ym.: Työttömyysturvajärjestelmän uudistami-
37090:                                       sesta
37091: 
37092: 
37093:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37094: 
37095:    Hallitusohjelmassa on päätetty työttömyys-         useita vuosia esillä. Työttömyysturvan kokonais-
37096: turvajärjestelmän uudistamisesta yhteistyössä         uudistuksen tulisi lähteä nykyisistä ongelmista ja
37097: työmarkkinajärjestöjen kanssa. Kolmikantaneu-         samalla pitäisi arvioida päätösten vaikutukset
37098: vottelijoiden välillä on tulkintariita siitä, onko    etukäteen. Tällaista arviointia julkisuudessa ei
37099: 800 mmk:n säästö valtion menoista vai kokonais-       ole näkynyt. Uudistus koskee yli 700 000 kansa-
37100: menoista. Siksi myös neuvottelut ovat osittain        laista,jotenjulkista keskustelua asiasta tulee laa-
37101: jäässä. Lakiesitys on tarkoi~us ja myös tarpeellis-   jentaa.
37102: ta päättää kevätkauden aikana eduskunnassa.
37103: Myös valiokunta tarvitsee riittävästi aikaa näin                 Mikä on Hallituksen kanta kokonais-
37104: ison asian käsittelyyn. Uudistuksessa halutaan                säästön suuruuteen: 800 mmk vai l 300
37105: lisätä kannustavuutta ja joustavuutta. Nyt kui-               mmk, ja mitkä ovat pääongelmat nykyi-
37106:  tenkinjulkisuudessa olleet tiedot keskittyvät vain           sessä järjestelmässä ja miten niitä aiotaan
37107: leikkaustapoihin ja -summiin, jotka ovat olleet jo            korjata?
37108: 
37109:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1996
37110: 
37111:             Anne Huotari /vas            Mikko Immonen /vas              Esa Lahtela /sd
37112:             Vaito Koski /sd              Tuija Pohjola /sd               Ilkka Joenpalo /sd
37113:             Pentti Tiusanen /vas         Raimo Mähönen /sd               Pirkko Peltomo /sd
37114: 
37115: 
37116: 
37117: Ei vastausta, rauennut
37118: 
37119: 
37120: 
37121: 
37122:  4 270001
37123: 26                                        KVN 26/1996 vp
37124: 
37125: Kysymys valtioneuvostolle 26
37126: 
37127: 
37128: 
37129: 
37130:                                   Toimi Kankaanniemi /skl ym.: Luonnonsuojeluohjelmien tarvitse-
37131:                                      man rahoituksen järjestämisestä
37132: 
37133: 
37134:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
37135:    Luonnonsuojeluohjelmien toteutus on lähes           Hallituksessa on ollut esillä myös mm. uusi
37136: jäissä tarvittavien varojen vähäisyyden takia.      kesämökkivero sekä puu- ja maa-ainesvero,joilla
37137: Tämä on vakava uhka koko luonnonsuojelulle ja       olisi luontokorvamerkintä.
37138: myös yksityisten maanomistajien oikeusturvalle.
37139:    Metsäteollisuus, MTKja useat ympäristöalan                 Minkälaiset keinot Hallitus aikoo ot-
37140: kansalaisjärjestöt esittivät 8.2.1996 yhteisen 9-          taa käyttöön luonnonsuojeluohjelmiin
37141: kohtaisen luonnonsuojeluohjelmien rahoitus-                tarvittavan rahoituksen pikaiseksi järjes-
37142: mallin. Se sisältää budjetti-, obligaatio- ja ED-          tämiseksi?
37143: rahoituksen sekä valtionyhtiöiden osakkeiden
37144: käytön lisäksi mm. Veikkauksen ja RA Y:n tuo-
37145: ton osittaisen käytön tähän tarkoitukseen.
37146: 
37147:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1996
37148:          Toimi Kankaanniemi /skl        Maija-Liisa Lindqvist /kesk   Kalevi Olin /sd
37149:          Raimo Holopainen /sd           Heikki Koskinen /kok          Kari Uotila /vas
37150:                                         Pentti Tiusanen /vas
37151: 
37152: 
37153: 
37154: Ei vastausta, rauennut
37155:                                          KVN 27/1996 vp                                         27
37156: 
37157: Kysymys valtioneuvostolle 27
37158: 
37159: 
37160: 
37161: 
37162:                                  Pentti Tiusanen /vas ym.: Kotimaisen kysynnän elvyttämiseksi tar-
37163:                                     vittavista toimenpiteistä
37164: 
37165: 
37166:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
37167:    Viisi vuotta jatkuneen jättityöttömyyden rat-              Mitkä kysymykset Hallitus näkee tär-
37168: kaisun yhdeksi edellytykseksi tunnustetaan koti-          keiksi kotimarkkinakysynnän elpymisek-
37169: markkinoiden ja kotimaisen kysynnän lisäänty-             si, ja mitä Hallitus on tehnyt tai valmis
37170: minen. Kotimarkkinat vastaavat 80-prosentti-              tekemään kotimarkkinakysynnän lisää-
37171: sesti maamme bruttokansantuotteesta, ja käy-              miseksi?
37172: tännössä uusien työpaikkojen syntyminen on si-
37173: doksissa kotimarkkinoiden elpymiseen.
37174:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1996
37175: 
37176:                     Pentti Tiusanen /vas                 Timo Kalli /kesk
37177:                     Erkki Pulliainen /vihr               Jouko Skinnari /sd
37178:                                          Kaarina Dromberg /kok
37179: 
37180: 
37181: 
37182: Ei vastausta, rauennut
37183: 28                                        KVN 28/1996 vp
37184: 
37185: Kysymys valtioneuvostolle 28
37186: 
37187: 
37188: 
37189: 
37190:                                   Paavo Nikula /vihr ym.: Työriitojen pakkosovittelun mahdollista-
37191:                                      van lain säätämisestä
37192: 
37193: 
37194:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
37195:     Lennonjohtajien työriidan sovittelun yhtey-        Yksittäistapaukseen kohdistuva laki ei edes
37196: dessä väläytettiin mahdollisuutta säätää silloin    ratkaise tilannetta, koska työtaistelutoimenpi-
37197: uhanneen lakon kieltävä laki. Perusteluna esitet-   teen kieltäminen ei johda työrauhavelvoitteen si-
37198: tiin, että pienen avainryhmän lakko olisi lamaut-   sältävään työehtosopimukseen. Sen sijaan voi-
37199: tanut yhteiskunnan elintärkeät toiminnot. Yh-       daan harkita työriitojen pakkosovittelua, kun
37200: teiskunnan monimutkaistuessa yhä useampi pie-       kaikki vapaaehtoiset keinot on käytetty ja ky-
37201: ni ryhmä nousee avainasemaan. On vaikea ajatel-     seessä on pienen ryhmän vahingollisilta
37202: la, että työriitakohtaisesti säädettäisiin lakon    vaikutuksiltaan hyvin laaja-alainen työtaistelu.
37203: kieltävä laki. Yksittäisen ryhmän työtaistelu-
37204: oikeuden rajoittaminen voi merkitä perustuslais-              Aikooko Hallitus valmistella lain
37205: sa kiellettyä puuttumista ammatilliseen yhdisty-           avainryhmien työriitojen pakkosovitte-
37206: misvapauteen.                                              lusta?
37207: 
37208:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1996
37209: 
37210:                     Paavo Nikula /vihr                      Ulla Anttila /vihr
37211:                     Irina Krohn /vihr                       Osmo Kurola /kok
37212: 
37213: 
37214: 
37215: Ei vastausta, rauennut
37216:                                           KVN 29/1996 vp                                           29
37217: 
37218: Kysymys valtioneuvostolle 29
37219: 
37220: 
37221: 
37222: 
37223:                                  Markus Aaltonen /sd ym.: Valtion kassavarannon määrästä brutto-
37224:                                     kansantuotteeseen verrattuna
37225: 
37226: 
37227:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
37228: 
37229:     Valtion kassavaranto on vaihdellut vuoden      Vuonna 1995 eivät samat perusteet enää päte-
37230: 1992 loppuun asti 10-20 miljardin markan vä-       neet.
37231: lillä. Vuoden 1995 alussa kassavaranto nousi yli
37232: 50 miljardiin markkaan. Normaalia suurempaa                   Miksi valtion kassavaranto on päästet-
37233: kassavarantoa saattoi perustella aikaisempina              ty näinkin suureksi, lähes 10 %:iin brutto-
37234: vuosina (1993-1994) pankkituen maksamisella.               kansantuotteesta?
37235: 
37236:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1996
37237: 
37238:                     Markus Aaltonen /sd                     Raimo Holopainen /sd
37239:                     Matti Vähänäkki /sd                     Aapo Saari /kesk
37240: 
37241: 
37242: 
37243: Ei vastausta, rauennut
37244: 30                                           KVN 30/1996 vp
37245: 
37246: Kysymys valtioneuvostolle 30
37247: 
37248: 
37249: 
37250: 
37251:                                     Jouko Jääskeläinen /skl ym.: Kotitaloustyötä tekevien pienyritysten
37252:                                        tukemisesta verotuksenisin keinoin
37253: 
37254: 
37255:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
37256:    Julkisuudessa käyty keskustelu osoittaa, että        velujen tarvitsijoille tietynasteinen verovähen-
37257: meillä tarvitaan erilaisia malleja pienyritteliäisyy-   nysoikeus ja mahdollistaa arvonlisäverovapaus
37258: den lisäämiseksi ja kotitalouksien selviämisen          pienille, 1-2 hengen yrityksille.
37259: helpottamiseksi.
37260:    Eräs malli olisi erilaisin verotuksenisin toimen-               Mitä Hallitus aikoo tehdä verolainsää-
37261: pitein helpottaa kotitalouksissa tehtävää työtä ja              dännön uudistamiseksi niin, että syntyisi
37262: varsinkin lasten, sairaiden, vanhusten ja vam-                  pienyritystoimintaa, jolla olisi kotita-
37263: maisten hoitotyötä. Tällöin voitaisiin sallia pal-              louksissa käyttöä?
37264: 
37265:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1996
37266: 
37267:           Jouko Jääskeläinen /skl          Matti Väistö /kesk             Juha Korkeaoja /kesk
37268:           Raimo Liikkanen /kesk            Mauri Salo /kesk               Matti Ryhänen /skl
37269: 
37270: 
37271: 
37272: Ei vastausta, rauennut
37273:                                             KVN 31/1996 vp                                           31
37274: 
37275: Kysymys valtioneuvostolle 31
37276: 
37277: 
37278: 
37279: 
37280:                                    Matti Väistö /kesk ym.: Kuntaliiton esittämän työllistämisehdo-
37281:                                       tuksen toteuttamisesta
37282: 
37283: 
37284:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37285:    Hallitus on toteuttamillaan kuntien valtion-       mien henkilöstö työskentelee jo nykyisin kestä-
37286: osuusleikkauksilla lisännyt työttömyyttä. Halli-      vyytensä äärirajoilla, joten lisäsupistukset eivät
37287: tus on kaavaillut ensi vuonna vielä miljardin mar-    ole mahdollisia ilman vakavia vaurioita.
37288: kan lisäsäästöjä kunnille. Kuntaliitto on esittänyt
37289: lisäleikkausten vaihtoehdoksi 10 000 henkilön                   Onko Hallitus valmis vielä vakavasti
37290: työllistämistä. Kuntakentän tarjous käynnistäisi             harkitsemaan kunta-alan työmarkkina-
37291: rakennustoimintaa ja sen avulla voitaisiin estää             järjestöjen työllisyysesityksen hyväksy-
37292: koulu-, terveys- ja sosiaalipalvelujen vaarantumi-           mistä ja luopumaan kuntiin ja kuntalai-
37293: nen monissa kunnissa. Kuntien ja kuntayhty-                  siin kohdistuvista lisäleikkauksista?
37294: 
37295:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1996
37296: 
37297:                      Matti Väistö /kesk                    Markku Pohjola /sd
37298:                      Pekka Leppänen /vas                   Seppo Kääriäinen lkesk
37299:                                         Päivi Räsänen /skl
37300: 
37301: 
37302: 
37303: Vastattu 7.3.1996
37304: 32                                        KVN 32/1996 vp
37305: 
37306: Kysymys valtioneuvostolle 32
37307: 
37308: 
37309: 
37310: 
37311:                                   Päivi Räsänen /skl ym.: Kotitalouksien työllistämismahdollisuuk-
37312:                                       sien edistämisestä
37313: 
37314: 
37315:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
37316:     Kodeissa tehtävän työn arvoksi on laskettu      mittamatta ovat osoittautuneet riittämättömiksi
37317: 230 mrd mk eli noin 45% BKT:sta. Etenkin niissä     keinoiksi kotitalouksien hyödyntämiseen työttö-
37318: kodeissa, joissa on pieniä lapsia tai vanhuksia,    myyden torjunnassa.
37319: työtä olisi muillekin jakaa. Kuntien kotipalvelun
37320: mahdollisuudet vastata kasvavaan eläkeläisten                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
37321: kotiavun tarpeeseen tulevat lähivuosina osoittau-          jotta kotitalouksien työvoiman tarve voi-
37322: tumaan riittämättömiksi.                                   taisiin tehokkaasti hyödyntää työllistämi-
37323:     Valtaosa kotitalouksien tarjoamasta työstä             seen,ja
37324: tapahtuu harmaan talouden piirissä, verottajan                aikooko Hallitus kokeilla Tanskan
37325: ulottumattomissa ja työttömyyskorvauksen tur-              mallin tapaista tukea kotiapuyrityksille
37326: vin. Kotitalouksien työllistämistuen nykykäyttö            tai kehittää kotitalouksien palveluseteli-
37327: ja rekisteröimättömän työnantajan mahdollisuus             järjestelmää?
37328: maksaa palkkaa 5 000 mk ennakonpidätystä toi-
37329: 
37330:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1996
37331: 
37332:          Päivi Räsänen /skl         Sulo Aittoniemi /kesk         Aino Suhola /kesk
37333:          Kalevi Olin /sd            Risto Penttilä /nuors         Matti Väistö /kesk
37334:                    Osmo Kurola /kok                       Maija Rask /sd
37335: 
37336: 
37337: 
37338: Ei vastausta, rauennut
37339:                                            KVN 33/1996 vp                                          33
37340: 
37341: Kysymys valtioneuvostolle 33
37342: 
37343: 
37344: 
37345: 
37346:                                    Ben Zyskowicz /kok ym.: Poliisin ja oikeuslaitoksen toimintaedelly-
37347:                                        tysten parantamisesta
37348: 
37349: 
37350:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37351:     Kansalaiset ovat viime päivinä olleet järkytty-            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37352: neitä ns. moottoripyöräjengien yhteyteen pesiy-             ryhtyä, jotta poliisiviranomaisilla ja
37353: tyneestä väkivallasta ja aseiden käytöstä, joka             oikeuslaitoksella olisi nykyistä paremmat
37354: ilmentää piittaamatonta suhtautumista yhteis-               edellytykset em. ilmiöiden ennalta eh-
37355: kunnan pelisääntöihin ja kansalaisten turvalli-             käisemiseksi ja niihin puuttumiseksi?
37356: suuteen. Poliisilla ja oikeuslaitoksella ei näytä
37357: olevan käytössään riittäviä keinoja tilanteen hal-
37358: litsemiseksi.
37359: 
37360:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1996
37361: 
37362:                      Ben Zyskowicz /kok                       Kirsti Ala-Harja /kok
37363:                      Timo Ihamäki /kok                        Irja Tuloneo /kok
37364: 
37365: 
37366: 
37367: Vastattu 7.3.1996
37368: 
37369: 
37370: 
37371: 
37372:  5 270001
37373: 34                                       KVN 34/1996 vp
37374: 
37375: Kysymys valtioneuvostolle 34
37376: 
37377: 
37378: 
37379: 
37380:                                  Markku Lehtosaari lkesk ym.: Maanteiden ja rautateiden kunnossa-
37381:                                     pidon turvaamisesta
37382: 
37383: 
37384:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
37385:    Päätieverkon kunnossapitomahdollisuudet         heikkeneminen on häirinnyt henkilöliikenteen
37386: ovat viime aikoina huolestuttavasti heikentyneet   sujumista. Tavaraliikenne on joutunut sopeutu-
37387: mm. talvikunnossapidon ja suolauksen osalta.       maan viivästyksiin ja turvallisuus ratapihoilla
37388: Alempiasteisen tiestön osalta on myös ollut vai-   etenkin kauttakulkuliikenteen osalta on heiken-
37389: keuksia riittävän aurauksen hoitamisessa ja tei-   tynyt.
37390: den kunnossapidon turvaamisessa. Yksityistei-
37391: den kunnossapito on ollut suurissa vaikeuksissa.             Miksi Hallitus ei ole huolehtinut
37392:    Rautateille on myös jouduttu viime aikoina             maanteiden ja rautateiden kunnosta niin,
37393: antamaan nopeusrajoituksia ja painorajoitus-              että liikenne sujuisi turvallisesti ja
37394: alueita on laajennettu. Tällainen struktuurin             viivytyksittä?
37395: 
37396:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1996
37397: 
37398:                     Markku Lehtosaari /kesk                Kyösti Karjula /kesk
37399:                     Raimo Liikkanen /kesk                  Sulo Aittoniemi /kesk
37400: 
37401: 
37402: 
37403: Ei vastausta, rauennut
37404:                                             KVN 35/1996 vp                                          35
37405: 
37406: Kysymys valtioneuvostolle 35
37407: 
37408: 
37409: 
37410: 
37411:                                    Esa Lahtela /sd ym.: Kotimaisten polttoaineiden käytön lisäämi-
37412:                                        sestä
37413: 
37414: 
37415:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37416:    Ympäri maata on suunnitteilla puuhun, teolli-      vennuspuulle ja hakkuutähteille järkevää käyt-
37417: suuden jätteisiin, turpeeseen tai muihin kotimai-     töä.
37418: siin biopolttoaineisiin perustuvia energialaitos-
37419: hankkeita. Laitosten tarkoituksena olisi nostaa                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37420: energiantuotannon kotimaisuusastetta, ja läm-                ryhtyä, että kotimaisen polttoaineen
37421: möntuotannon lisäksi niissä tuotettaisiin myös               käyttöön perustuvien energialaitosten ra-
37422: sähköä. Hajautettuina pienvoimalaina hankkeil-               kentaminen saadaan pikaisesti käyntiin,
37423: la olisi suomalaiselle konepajateollisuudelle mer-           ja
37424: kittävä työllistävä vaikutus, koska tarvittava tek-             mitä Hallitus aikoo tehdä, että metsän-
37425: niikka voidaan kokonaisuutenaan hankkia koti-                parannusvarojen käytön suuntaamisen ja
37426: maasta. Valmistuttuaan voimalat antaisivat,                  verotuksen keinoin otettaisiin entistä pa-
37427: raaka-aineketju mukaan lukien, työtäjopa useille             remmin huomioon työllisyysvaikutukset
37428: kymmenille tuhansille henkilöille, ja samalla saa-           ja suosittaisiin tämän vuoksi enemmän
37429: taisiin puujätteet hyötykäyttöön sekä ensihar-               kotimaisia polttoaineita?
37430:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1996
37431: 
37432:           Esa Lahtela /sd              Erkki Pulliainen /vihr       Heikki Rinne /sd
37433:           Veijo Puhjo /va-r            Kari Rajamäki /sd            Pekka Leppänen /vas
37434:           Tuija Pohjola /sd            Janne Viitamies /sd          Risto Kuisma /sd
37435:           Toimi Kankaanniemi /skl      Ola Rosendahl /r             Raimo Holopainen /sd
37436:           Arto Bryggare /sd            Jukka Mikkola /sd            Mauri Salo /kesk
37437:           Suvi Linden /kok             Mari Kiviniemi /kesk         Vuokko Rehn /kesk
37438:           Johannes Koskinen /sd        Hannu Takkula /kesk          Mikko Elo /sd
37439:           Tapio Karjalainen /sd        Raimo Vistbacka /ps          Janina Andersson /vihr
37440:           Satu Hassi /vihr             Eero Lämsä /kesk             Marja-Leena Viljamaa /sd
37441:           Aulis Ranta-Muotio /kesk     Kari Myllyniemi /kesk        Tauno Pehkonen /skl
37442:           Armas Komi /kesk             Timo Kalli /kesk             Pauli Saapunki /kesk
37443:           Tuija Nurmi /kok             Markku Koski /kesk           Esko-Juhani Tennilä /va-r
37444:           Mikko Kuoppa /va-r           Eila Rimmi /vas              Annikki Koistinen /kesk
37445:                     Jari Koskinen /kok                      Jouko Skinnari /sd
37446: 
37447: 
37448: 
37449:  Ei vastausta, rauennut
37450: 36                                           KVN 36/1996 vp
37451: 
37452: Kysymys valtioneuvostolle 36
37453: 
37454: 
37455: 
37456: 
37457:                                     Jouko Jääskeläinen /skl ym.: Kotitalouksien työllistämismahdol-
37458:                                          lisuuksien edistämisestä
37459: 
37460: 
37461:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
37462:    Kotitalouksissa tehtävän työn kansantalou-               Myös työllistämistukien myöntämisessä on
37463: dellinen arvo on erittäin merkittävä. Monessa           ongelmia. Jos perhe saa kotihoidon tukea, ei työl-
37464: yhteydessä on lisäksi todettu, että järkevillä rat-     listämistukea työministeriön ohjeiden mukaan
37465: kaisuilla voitaisiin kotitalouksiin luoda runsaasti     voida myöntää. Perheille ei näin jää edes valin-
37466: työpaikkoja, jotka nykyisen työttömyyden aika-          nanvapautta.
37467: na olisivat perusteltuja sekä työllisyyspoliittisesti
37468: että sosiaalipoliittisesti. Muun muassa Tanskassa                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37469: asiasta on saatu myönteisiä kokemuksia.                        ryhtyä sen turvaamiseksi, että kotitalouk-
37470:    Pienten palveluyritysten luominen on tehty lä-              sissa tehtävälle lasten, vanhusten, vam-
37471: hes mahdottomaksi korkean arvonlisäveron                       maistenja pitkäaikaissairaiden hoitotyöl-
37472: vuoksi. Kun palkanmaksaja ei voi myöskään vä-                  le luodaan mahdollisuuksia myös vero-
37473: hentää edes osaa kustannuksista omassa vero-                   tuksenisin ja työvoimapoliittisin keinoin?
37474: tuksessaan, ei työsuhteita helposti synny.
37475: 
37476:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1996
37477: 
37478:           Jouko Jääskeläinen /skl    Hannu Takkula /kesk           Hannu Kemppainen /kesk
37479:           Armas Komi /kesk           Tero Mölsä /kesk              Kalevi Lamminen /kok
37480:           Sakari Smeds /skl          Kari Myllyniemi /kesk         Bjarne Kallis /skl
37481:           Tauno Pehkonen /skl        Päivi Räsänen /skl            Toimi Kankaanniemi /skl
37482:           Matti Ryhänen /skl         Aino Suhola /kesk             Kari Kantalainen /kok
37483:           Markku Lehtosaari /kesk    Maija-Liisa Lindqvist /kesk Raimo Liikkanen /kesk
37484:           Liisa Hyssälä /kesk        Vuokko Rehn /kesk             Kaarina Dromberg /kok
37485:           Martti Tiuri /kok          Erkki Pulliainen /vihr        Raimo Vistbacka /ps
37486:                     Jukka Tarkka /nuors                   Risto Penttilä /nuors
37487: 
37488: 
37489: 
37490: Vastattu 28.3.1996
37491:                                            KVN 37/1996 vp                                          37
37492: 
37493: Kysymys valtioneuvostolle 37
37494: 
37495: 
37496: 
37497: 
37498:                                    Ulla Juurola /sd ym.: Kunnallisten virkamiesten eläke-etujen
37499:                                        pienentymisestä kansaneläkeuudistuksen yhteydessä
37500: 
37501: 
37502:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
37503:    Viime vuosina kaupungeissa ja kunnissa talou-     vät lopulta 61-62 prosenttiin. 1.1.1996 jälkeen
37504: dellisista syistä irtisanotuille luvattiin KVTEL:n   eläkkeelle jääville eläke maksetaan kokonaisuu-
37505: mukaiset täydet eläke-edut eli 66 prosentin eläke.   dessaan 66-prosenttisesti työeläkkeenä.
37506: Työeläkkeet ovat olleet yhteensovitettuja kan-
37507: saneläkkeen pohjaosan kanssa niin, että kansan-                Oliko Hallitus tietoinen eläkeratkaisua
37508: eläke ja työeläke ovat yhdessä muodostaneet 66              tehdessään kyseisestä ongelmasta ja mitä
37509: prosentin eläkkeen. Kansaneläkkeen muututtua                Hallitus aikoo tehdä korjatakseen vir-
37510: eläkevähenteiseksi vähenee kansaneläkkeen poh-              heen?
37511: jaosan suuruinen osa eläkkeistä, eli eläkkeet jää-
37512: 
37513:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1996
37514: 
37515:                      Ulla Juurola /sd                        Tuija Pohjola /sd
37516:                      Jouko Skinnari /sd                      Pirkko Peltomo /sd
37517: 
37518: 
37519: 
37520: Ei vastausta, rauennut
37521: 38                                         KVN 38/1996 vp
37522: 
37523: Kysymys valtioneuvostolle 38
37524: 
37525: 
37526: 
37527: 
37528:                                    Ossi Korteniemi /kesk ym.: Lyhytaikaisten työsuhteiden käyttä-
37529:                                        misestä opettajien paikkaamisessa
37530: 
37531: 
37532:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37533:    Viime aikoina on tullut esille, että monet kun-    aikaisiinja huonommin palkattuihin virkasuhtei-
37534: nat ovat ryhtyneet säästösyistä palkkaamaan           siin, järjestelystä kärsivät ennen kaikkea oppi-
37535: opettajia siten, että välttyvät maksamasta palk-      laat.
37536: kaa koulun loma-ajoilta. Tästä on seurannut,
37537: että monet opettajat, vaikka ovat saattaneet teh-               Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto
37538: dä koko vuoden työn, joutuvat ilmoittautumaan                aikoo ryhtyä edellä mainitun epäkohdan
37539: esimerkiksi kesäaikana työttömyyskortistoon.                 poistamiseksi, jotta oppilaille turvataan
37540:    Koska opettajakoulutuksen saaneet pätevät                 kaikissa kouluissa mahdollisimman kor-
37541: opettajat eivät mielellään hakeudu tällaisiin väli-          keatasoinen opetus?
37542: 
37543:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1996
37544: 
37545:          Ossi Korteniemi /kesk     Anu Vehviläinen /kesk      Veijo Puhjo /va-r
37546:          Anne Huotari /vas         Mikko Pesälä /kesk         Jukka Mikkola /sd
37547:                    Hannes Manninen /kesk              Tapio Karjalainen /sd
37548: 
37549: 
37550: 
37551: Ei vastausta, rauennut
37552:                                              KVN 39/1996 vp                                             39
37553: 
37554: Kysymys valtioneuvostolle 39
37555: 
37556: 
37557: 
37558: 
37559:                                     Markku Lehtosaari /kesk ym.: Liikenneväylien kunnossapidon tur-
37560:                                        vaamisesta
37561: 
37562: 
37563:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
37564: 
37565:    Päätieverkon kunnossapitomahdollisuudet              ne on joutunut sopeutumaan viivästyksiin ja tur-
37566: ovat viime aikoina huolestuttavasti heikentyneet.       vallisuus ratapihoilla etenkin kauttakulkuliiken-
37567: Alempiasteisen tiestön osalta on myös vaikeuksia        teen osalta on heikentynyt. Valtion tilintarkasta-
37568: riittävän kunnossapidon turvaamisessa. Tiever-          jat ovat kertomuksessaan kiinnittäneet huomiota
37569: kon kehittämis- ja perusparannusvarat ovat sa-          rataverkon kunnon muodostamaan turvallisuus-
37570: manaikaisesti lähes romahtaneet. Tiemäärärahat          riskiin.
37571: ovat laskeneet nyt sellaiselle tasolle, että tiestöm-
37572: me kunnon tasostajoudutaan tinkimään.                                Mitä Hallitus aikoo tehdä varmistaak-
37573:     Maamme rataverkko on vähentyneiden mää-                    seen maantieliikenteen ja rautatieliiken-
37574: rärahojen vuoksi myös rapistumassa. Monelle                    teen sujumisen turvallisesti ja viivytyksit-
37575:                                                                  .. ?
37576: rataosuudelle on jouduttu viime aikoina asetta-                t a.
37577: maan nopeus- ja painorajoituksia. Tavaraliiken-
37578: 
37579:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1996
37580: 
37581:           Markku Lehtosaari /kesk          Toimi Kankaanniemi /skl        Mari Kiviniemi /kesk
37582:           Pentti Tiusanen /vas             Eero Lämsä /kesk               Vuokko Rehn /kesk
37583:                                            Seppo Kääriäinen /kesk
37584: 
37585: 
37586: 
37587: Ei vastausta, rauennut
37588: 40                                       KVN 40/1996 vp
37589: 
37590: Kysymys valtioneuvostolle 40
37591: 
37592: 
37593: 
37594: 
37595:                                  Toimi Kankaanniemi /skl ym.: Suomalaisen kuluttajan turvaamises-
37596:                                     ta hullun lehmän taudin terveysriskeiltä
37597: 
37598: 
37599:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
37600:     Englannissa todettu hullun lehmän tauti on     sen yhteisen maatalous- ja kauppapolitiikan alai-
37601: aiheuttanut paljon kysymyksiä Suomeen tuodun       nen.
37602: naudanlihan terveysriskeistä. Epäselvyyttä on
37603: siitä, tiedetäänkö meillä aina myynnissä olevan             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37604: lihan alkuperämaa myös säilykkeiden osalta ja             ryhtyä Suomeen tuotavien elintarvikkei-
37605: onko lihan ja muidenkin tuontielintarvikkeiden            den terveysriskien ehkäisemiseksi niin
37606: tarkastustoiminta edelleen asianmukaista ja kat-          hullun lehmän taudin kuin muidenkin
37607: tavaa, kun Suomi on Euroopan unionin jäsen ja             vastaavien ongelmien osalta?
37608: 
37609:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1996
37610: 
37611:                    Toimi Kankaanniemi /skl            Markku Lehtosaari /kesk
37612:                    Ulla-Maj Kukkonen lr               Jaakko Laakso /vas
37613:                                        Pekka Leppänen /vas
37614: 
37615: 
37616: 
37617: Ei vastausta, rauennut
37618:                                            KVN 41/1996 vp                                        41
37619: 
37620: Kysymys valtioneuvostolle 41
37621: 
37622: 
37623: 
37624: 
37625:                                   Timo Kalli /kesk ym.: Suomalaisen kuluttajan turvaamisesta hullun
37626:                                      lehmän taudin terveysriskeiltä
37627: 
37628: 
37629:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
37630: 
37631:     Britanniassa on viimeisen viiden vuoden aika-    Britanniassa sairastunut kymmenen nuorta, jois-
37632: na sairastunut 160 000 nautaa hullun lehmän tau-     ta kahdeksan on kuollut. 12 EU-maata on kieltä-
37633: tiin. Britannian hallitus kielsi jo vuonna 1989      nyt kokonaan naudanlihan tuonnin Britanniasta
37634: taudin pysäyttämiseksi nautojen aivojen käytön       taudin mahdollisen leviämisen estämiseksi.
37635: ravinnoksi tai eläinten rehuksi. Tutkijat ovat ha-
37636: vainneet viitteitä siitä, että hullun lehmän tauti             Onko maa- ja metsätalousministeriö
37637: voi aiheuttaa ihmiselle tappavan aivosairauden              toimillaan varmistanut sen, että suoma-
37638: eli Kreutzfeldt-Jakobin taudin. Tautiin on                  laisen kuluttajan asema on turvattu?
37639: 
37640:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1996
37641: 
37642:             Timo Kalli /kesk             Juha Korkeaoja /kesk       Armas Komi /kesk
37643:             Maija-Liisa Lindqvist /kesk Markku Lehtosaari /kesk     Eero Lämsä /kesk
37644:                            Aapo Saari /kesk                 Matti Väistö /kesk
37645: 
37646: 
37647: 
37648: Ei vastausta, rauennut
37649: 
37650: 
37651: 
37652: 
37653:  6 270001
37654: 42                                       KVN 42/1996 vp
37655: 
37656: Kysymys valtioneuvostolle 42
37657: 
37658: 
37659: 
37660: 
37661:                                  Pentti Tiusanen /vas ym.: Kotimarkkinoiden elvyttämiseksi tarvit-
37662:                                     tavista toimenpiteistä
37663: 
37664: 
37665:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
37666:    Viisi vuotta jatkuneen jättityöttömyyden rat-             Mitkä kysymykset Hallitus näkee tär-
37667: kaisun yhdeksi edellytykseksi tunnustetaan koti-          keiksi kotimarkkinakysynnän elpymisek-
37668: markkinoiden ja kotimaisen kysynnän lisäänty-             si ja mitä Hallitus on tehnyt tai valmis
37669: minen. Kotimarkkinat vastaavat 80-prosentti-              tekemään kotimarkkinakysynnän lisää-
37670: sesti maamme bruttokansantuotteesta ja käytän-            miseksi?
37671: nössä uusien työpaikkojen syntyminen on sidok-
37672: sissa kotimarkkinoiden elpymiseen.
37673: 
37674:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1996
37675: 
37676:                     Pentti Tiusanen /vas                   Matti Saarinen /sd
37677:                     Jukka Gustafsson /sd                   Matti Ryhänen /skl
37678: 
37679: 
37680: 
37681: Ei vastausta, rauennut
37682:                                            KVN 43/1996 vp                                            43
37683: 
37684: Kysymys valtioneuvostolle 43
37685: 
37686: 
37687: 
37688: 
37689:                                    Kari Rajamäki /sd ym.: Metsien biologista monimuotoisuutta ja
37690:                                        metsätalouden kestävää kehitystä koskevasta lainsäädännöstä
37691: 
37692: 
37693:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37694: 
37695:    Suomen hyvinvoinnin kannalta keskeisten            si mahdollisimman nopeasti uudistaa metsälain-
37696: metsälakien valmistelu suoritettiin perusteellises-   säädäntömme.
37697: ti metsälakitoimikunnassa, jonka työn pohjalta
37698: on valmistunut metsien biologista monimuotoi-                  Millä asiallisilla perustetuilla on luon-
37699: suutta ja metsätalouden kestävää kehitystä vas-             nonsuojelulain korvausperiaatteisiin liit-
37700: taava lakiesityskokonaisuus.                                tyvien kiistojen vuoksi metsälakien etene-
37701:    Metsätalouden, metsäteollisuuden ja työlli-              minen eduskunnan käsittelyyn estetty
37702: syyden kannalta on keskeistä, että eduskunta Voi-           hallituksessa?
37703: 
37704:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1996
37705: 
37706:           Kari Rajamäki /sd              Timo Kalli /kesk              Tapio Karjalainen /sd
37707:           Eila Rimmi /vas                Ola Rosendahl /r              Väinö Saario /kok
37708: 
37709: 
37710: 
37711: Ei vastausta, rauennut
37712: 44                                         KVN 44/1996 vp
37713: 
37714: Kysymys valtioneuvostolle 44
37715: 
37716: 
37717: 
37718: 
37719:                                   Kirsti Ala-Harja /kok ym.: Elintarvikkeiden turvallisuudesta
37720: 
37721: 
37722:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
37723: 
37724:     ED-jäsenyyden myötä elintarvikkeet liikkuvat               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37725: maasta toiseen yhä vapaammin. Viime aikoina                 ryhtyä, jotta suomalaisille kuluttajille voi-
37726: on noussut esiin useita tapauksia, joissa lihan             daan tulevaisuudessakin kaikissa tilan-
37727: laatu ja turvallisuus on osoittautunut kyseenalai-          teissa taata elintarvikkeiden puhtaus ja
37728: seksi. Ns. hullun lehmän tauti on ymmärrettäväs-            turvallisuus sekä oikea tieto alkuperä-
37729: ti pelästyttänyt suomalaisetkin kuluttajat tiedus-          maasta?
37730: telemaan tarjolla olevan naudanlihan alkupe-
37731: rämaata. Kuluttajilla on aina oltava mahdolli-
37732: suus saada selville elintarvikkeen alkuperä.
37733: 
37734:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1996
37735: 
37736:          Kirsti Ala-Harja /kok           Ben Zyskowicz /kok            Kaarina Dromberg /kok
37737:          Ulla-Maj Kukkonen /r            Kalevi Lamminen /kok          Irja Tulonen /kok
37738: 
37739: 
37740: 
37741: Vastattu 28.3.1996
37742:                                            KVN 45/1996 vp                                        45
37743: 
37744: Kysymys valtioneuvostolle 45
37745: 
37746: 
37747: 
37748: 
37749:                                   Janne Viitamies /sd ym.: Rakennushallinnon työntekijöiden siirty-
37750:                                      misestä Engel Oy:n palvelukseen
37751: 
37752: 
37753:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
37754:    Vuonna 1994 Engel Oy:n perustamisen yhtey-        (HS 22.2.1996). Pieksämäen käräjäoikeudessa
37755: dessä tulivat noin 3 000 rakennushallituksessa       valtio jo tuomittiin maksamaan kymmenientu-
37756: työskennelleen siivoojan ja kiinteistönhoitajan      hansien markkojen korvaukset viime joulukuus-
37757: työsuhteet epävarmoiksi. Työehtojen heikennyk-       sa.
37758: set, henkilöstön valikointi ja erorahamenettely
37759: toteutettiin tavalla, joka saattoi Engel Oy:n ky-             Aikooko Hallitus osaltaan selvittää
37760: seenalaiseen valoon. Noin 1 500 vanhaa työnte-              Engel Oy:n yhtiöittämisen tapahtumat ja
37761: kijää jäi työttömäksi. Julkisuudessa esiintyneiden          pyrkiä oikeudenmukaiseen ratkaisuun il-
37762: tietojen mukaan ainakin 600 heistä aikoo haastaa            man kaikin puolin raskasta oikeusistuin-
37763: valtion oikeuteen laittomasta irtisanomisesta               menettelyä?
37764:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1996
37765: 
37766:          Janne Viitamies /sd            Esa Lahtela /sd               Jorma Rantanen /sd
37767:          Tarja Kautto /sd               Tuija Pohjola /sd             Jukka Roos /sd
37768:          Marja-Leena Viljamaa /sd       Leena Luhtanen /sd            Arto Bryggare /sd
37769:          Reijo Lindroos /sd             Tarja Filatov /sd             Reino Ojala /sd
37770:          Erkki Tuomioja /sd             Veijo Puhjo /va-r             Klaus Hellberg /sd
37771:          Pertti Virtanen /evir          Säde Tahvanainen /sd          Raimo Holopainen /sd
37772:          Jukka Gustafsson /sd           Markku Pohjola /sd            Matti Vähänäkki /sd
37773:          Virpa Puisto /sd               Tapio Karjalainen /sd         Jouko Skinnari /sd
37774:          Jukka Mikkola /sd              Satu Hassi /vihr              Marjatta Vehkaoja /sd
37775:          Antero Kekkonen /sd            Hannu Takkula /kesk           Risto Kuisma /sd
37776:          Jorma Kukkonen /sd             Ulla Juurola /sd              Arja Ojala /sd
37777: 
37778: 
37779: 
37780: Ei vastausta, rauennut
37781: 46                                        SSR 46/1996 rd
37782: 
37783: Spörsmål tili statsrådet 46
37784: 
37785: 
37786: 
37787: 
37788:                                  Ulla-Maj Kukkonen /sv m.fl.: Om antalet kommuner
37789: 
37790: 
37791:                                       Tili Riksdagens Talman
37792:    Enligt regeringsprogrammet skall regeringen                Viiken är Regeringens åsikt om huruvi-
37793: främja skapandet av funktionsdugliga kommu-                da kommunstorlek i sig är ett mått på
37794: ner och nätverk av kommuner samt kommun-                   kommuners funktionsduglighet och finns
37795: sammanslagningar. Det är dock inte ett generellt           inom Regeringen en gemensam uppfatt-
37796: ställningstagande för att kommunstorleken av-              ning om något önskvärt antal kommu-
37797: gör funktionsdugligheten.                                  ner?
37798:    Statsministern har i offentligheten som sin
37799: egen åsikt deklarerat att ett lämpligt antal kom-
37800: muner vore ca hälften av det nuvarande.
37801: 
37802:      Helsingforsden 26 mars 1996
37803: 
37804:                      Ulla-Maj Kukkonen /sv                  Gunnar Jansson /sv
37805:                      Eva Biaudet /sv                        Håkan Malm /sv
37806: 
37807: 
37808: 
37809: Svar 28.3.1996
37810:                                          KVN 46/1996 vp                                        47
37811: 
37812: Kysymys valtioneuvostolle 46                                                          Suomennos
37813: 
37814: 
37815: 
37816: 
37817:                                  Ulla-Maj Kukkonen /r ym.: Kuntien lukumäärästä
37818: 
37819: 
37820:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
37821: 
37822:    Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen tulee   omana mielipiteenään, että sopiva kuntamäärä
37823: edistää toimintakykyisten kuntien ja kuntaver-     olisi noin puolet nykyisestä.
37824: kostojen luomista sekä kuntaliitoksia. Tätä ei
37825: kuitenkaan voida pitää yleisenä kannanottona                 Pitääkö Hallitus kuntakokoa sinänsä
37826: siihen, että kuntakoko olisi ratkaiseva kunnan            kuntien toimintakyvyn mittarina ja onko
37827: toimintakyvyn kannalta.                                   Hallituksessa yhteistä käsitystä kuntien
37828:    Pääministeri on julkisuudessa ilmoittanut              toivotta vasta lukumäärästä?
37829: 
37830:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1996
37831:                      Ulla-Maj Kukkonen /r                  Gunnar Jansson /r
37832:                      Eva Biaudet /r                        Håkan Malm /r
37833: 
37834: 
37835: 
37836: Vastattu 28.3.1996
37837: 48                                         KVN 47/1996 vp
37838: 
37839: Kysymys valtioneuvostolle 47
37840: 
37841: 
37842: 
37843: 
37844:                                   Hannu Takkula /kesk ym.: Elintarvikkeiden turvallisuudesta
37845: 
37846: 
37847:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
37848: 
37849:     Euroopan unioniin liittymisen jälkeen elintar-             Onko Hallitus selvillä siitä, ovatko
37850: vikkeiden tuonti maahamme on huomattavassa                  Suomeen jo tuodut englantilaiset naudan-
37851: määrin helpottunut ja vapautunut. Kansalaisten              lihaerät sisältäneet BSE-taudin saastutta-
37852: mieliä on viimeisen viikon aikana kuohuttanut               maa lihaa, ja
37853: englantilaisesta naudanlihasta löytynyt BSE-tau-               mitä Hallitus aikoo tehdä, että jatkossa
37854: ti,jota kutsutaan hullun lehmän taudiksi. Monia             elintarvikkeiden puhtaus taataan?
37855: huolestuttaa se, onko Suomeen tuodut englanti-
37856: laiset naudanlihaerät tarkastettu ja näin ollen
37857: eliminoitu pois se, että tämä meille saapunut liha
37858: voisi olla saastunut.
37859: 
37860:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1996
37861: 
37862:                     Hannu Takkula /kesk                 Maija Rask /sd
37863:                     Eero Lämsä /kesk                    Aulis Ranta-Muotio /kesk
37864:                                       Tuija Pohjola /sd
37865: 
37866: 
37867: 
37868: Ei vastausta, rauennut
37869:                                             KVN 48/1996 vp                                         49
37870: 
37871: Kysymys valtioneuvostolle 48
37872: 
37873: 
37874: 
37875: 
37876:                                    Anne Huotari /vas ym.: Pitkäaikaistyöttömien samanlaisesta kohte-
37877:                                       lusta kaikissa työvoimatoimistoissa
37878: 
37879: 
37880:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37881: 
37882:    Työllisyysasetus muuttui 1. huhtikuuta 1995,       kuin pitkäaikaistyöttömille. Tämä on suurin este
37883: jolloin työvoimatoimistoille lisättiin itsenäistä     nykyisen sovitellun päivärahan lisäksi lyhyiden
37884: päätösvaltaa. Periaatteessa kaunis ajatus, mutta      työsuhteiden vastaanottamiselle, sillä työttömän
37885: se on johtanut myös siihen, että erot niiden toi-     taloudellinen asema voi muutaman päivän työ-
37886: minta tavoissa ovat kasvaneet huomattavasti.          suhteen takia romahtaa täysin. Siksi tämä asia
37887: Esim. pitkäaikaistyöttömyyden määrittely on jo-       tulisi korjata mahdollisimman pian.
37888: kaisessa työvoimatoimistossa erilainen. Yhdessä
37889: työtön ei saa olla yhtään päivää työssä tai sairaa-               Kysymmekin työministeri Jaakonsaa-
37890: na pitkäaikaistyöttömyyden katkeamatta, toises-               relta, mitä aiotte tehdä, että asetuksen
37891: sa taas lyhyet työjaksot vain pidentävät tarkaste-            henki joustavuudesta toteutuisi työttö-
37892: lujaksoa. Myös pitkäaikaistyöttömyyden kesto                  mälle myönteisellä, kannustavalla taval-
37893: vaihtelee yhdestä vuodesta puoleentoista vuo-                 la, ja
37894: teen. Joissakin tapauksissa on menty kohtuutto-                   mikä on mielestänne pitkäaikaistyöt-
37895: muuksiin. Tukityöpaikkojahall ei tarjota muille               tömyyden oikea tulkinta?
37896: 
37897:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1996
37898: 
37899:                      Anne Huotari /vas                         Mikko Kuoppa /va-r
37900:                      Pirkko Peltomo /sd                        Eila Rimmi /vas
37901:                                             Esa Lahtela /sd
37902: 
37903: 
37904: 
37905: Ei vastausta, rauennut
37906: 
37907: 
37908: 
37909: 
37910:  7 270001
37911: 50                                        KVN 49/1996 vp
37912: 
37913: Kysymys valtioneuvostolle 49
37914: 
37915: 
37916: 
37917: 
37918:                                   Toimi Kankaanniemi /skl ym.: Uhkaamassa olevan työtaistelun
37919:                                       välttämiseksi tarvittavista toimenpiteistä
37920: 
37921: 
37922:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
37923:    Hallitus ei onnistunut kolmikantaisesti sopi-    misten hätä syvenevät entisestään. Samalla kas-
37924: maan työmarkkinaosapuolten kanssa siitä tavas-      vaa todella suuren kriisin uhka. Myös maamme
37925: ta ja markkamäärästä, jolla työttömyysturvaa        ja yritystemme maine ja luotettavuus ulkomailla
37926: leikataan. Tämä on johtamassa 10.5.1996 yhden       heikkenee.
37927: päivän yleislakkoon ja mahdollisesti uusiin lak-
37928: koihin myöhemmin. Suurtyöttömyyden, talous-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37929: kasvun hiipumisen ja valtion nopean velkaantu-              ryhtyä koko kansakuntaa vakavalla ta-
37930: misen oloissa laaja yleislakko on erittäin vahin-           valla uhkaavan yleislakon estämiseksi?
37931: gollinen. Velka- ja työttömyysongelmat sekä ih-
37932: 
37933:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1996
37934:          Toimi Kankaanniemi /skl     Eero Lämsä /kesk            Erkki J. Partanen /sd
37935:          Jorma Rantanen /sd          Matti Ryhänen /kesk         Jouko Jääskeläinen /skl
37936:          Sakari Smeds /skl           Tauno Pehkonen /skl         Bjarne Kallis /skl
37937:                   Kyösti Karjula /kesk                  Päivi Räsänen /skl
37938: 
37939: 
37940: 
37941: Vastattu 9.5.1996
37942:                                              KVN 50/1996 vp                                             51
37943: 
37944: Kysymys valtioneuvostolle 50
37945: 
37946: 
37947: 
37948: 
37949:                                     Kimmo Kiljunen /sd ym.: Työttömyyden lieventämiseksi tarvittavis-
37950:                                        ta lisätoimenpiteistä
37951: 
37952: 
37953:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
37954: 
37955:    Työttömyysongelman ratkaisemiseksi tarvi-            seen työaikaan. Työaikojen radikaali lyhentämi-
37956: taan uusi lähestymistapa, sillä perinteiset makro-      nen, esim. 30-tuntiseen työviikkoon tai 2 x 6-
37957: taloudelliset keinot eivät riittävästi auta. Alhaiset   tuntiseen työpäivään, pakottaa tinkimään pal-
37958: korot, vakaa rahanarvo, positiivinen vaihtotase,        koista. Verohelpotuksilla hallitus voisi estää net-
37959: viennin veto ja yritysten loistotulokset eivät ole      topalkkojen liiallisen laskun. Veronalennuksiin
37960: parantaneet olennaisesti työllisyyslukuja. Ta-          taas saataisiin voimavaroja, kun työllisyystilanne
37961: Iouskasvukin on lähinnä vain estänyt työttö-            paranee.
37962: myyttä pahenemasta. Suurtyöttömyys on valta-
37963: osaltaan rakenteellista aiheutuen tuottavuuden                   Kysymme, onko Hallitus ryhtymässä
37964: noususta. Se on lisännyt vapaa-aikaa, joka kui-                vakaviin neuvotteluihin työmarkkina-
37965: tenkin jaetaan epätasaisesti. Suuret joukot ovat               osapuolten kanssa työaikojen merkittä-
37966: työttöminä osan tehdessä ylitöitä. Merkittävin,                väksi lyhentämiseksi, ja
37967: historiallisesti koeteltu keino massatyöttömyy-                  onko Hallitus valmis tukemaan työn
37968: teen on työajan lyhennys. Malleja on monia al-                 uudelleenjakoa tuloverohelpotuksin?
37969: kaen elinikäisestä työajasta ja päätyen päivittäi-
37970: 
37971:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1996
37972: 
37973:           Kimmo Kiljunen /sd               Tapio Karjalainen /sd           Paavo Nikula /vihr
37974:           Erkki J. Partanen /sd            Reijo Kallio /sd                Raimo Holopainen /sd
37975: 
37976: 
37977: 
37978: Ei vastausta, rauennut
37979: 52                                      KVN 51/1996 vp
37980: 
37981: Kysymys valtioneuvostolle 51
37982: 
37983: 
37984: 
37985: 
37986:                                 Pentti Tiusanen /vas ym.: Uhkaamassa olevan työtaistelun vält-
37987:                                    tämiseksi tarvittavista toimenpiteistä
37988: 
37989: 
37990:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
37991:     Maan hallituksen ja ammattiyhdistysliikkeen              Mitä maan hallitus on valmis teke-
37992: erimielisyydet ovat johtamassa työtaisteluun.             mään estääkseen maatamme joutumasta
37993: Tämän seuraamukset maamme taloudelle ja ul-               työtaistelu tilanteeseen, jossa taloudelliset
37994: komaankaupalle saattavat koitua kohtalokkaik-             menetykset ovat huomattavat ja joka vai-
37995: si.                                                       keuttaa entisestään maamme mahdolli-
37996:                                                           suutta selvitä suurtyöttömyyden ja talou-
37997:                                                           den haasteista?
37998: 
37999:      Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1996
38000: 
38001:                     Pentti Tiusanen /vas                   Mikko Elo /sd
38002:                     Tauno Pehkonen /skl                    Anne Huotari /vas
38003:                                            Säde Tahvanainen /sd
38004: 
38005: 
38006: 
38007: Vastattu 9.5.1996
38008:                                            KVN 52/1996 vp                                         53
38009: 
38010: Kysymys valtioneuvostolle 52
38011: 
38012: 
38013: 
38014: 
38015:                                   Riitta Korhonen /kok ym.: Kuopion lentokentän turvallisuus- ja
38016:                                       palvelutavoitteiden turvaamisesta
38017: 
38018: 
38019:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
38020:    Ilmailulaitoksesta annetun lain mukaan Ilmai-     joiden kenttien matkustajamäärät ovat puolet tai
38021: lulaitoksen tehtäviin kuuluu huolehtia lentotur-     viidenneksen Kuopion kentän matkustajamää-
38022: vallisuuden kehittämisestä sekä palvelujen tar-      ristä. Kuopion lentokentän poikkikiitotie joudu-
38023: jonnasta ja kehittämisestä ottaen huomioon           taan sulkemaan sen huonon kunnon vuoksi, jol-
38024: asiakkaiden sekä koko yhteiskunnan alueelliset       loin esimerkiksi puolustusvoimien lentoliikenne
38025: ja muut yleiset tarpeet. Laissa myös määritellään,   vaikeutuu.
38026: että liikenneministeriö päättää Ilmailulaitoksen
38027: tulostavoitteen osista valtioneuvoston hyväksy-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38028: män tulostavoitteen puitteissa. Kuopion lento-              ryhtyä, että palvelutasoltaan ja kunnol-
38029: kenttä on kotimaan lentoliikenteessä neljänneksi            taan heikko Kuopion lentoasema saa
38030: vilkkain lentoasema. Ilmailulaitos on kuitenkin             asianmukaisen rahoituksen ja täyttää lain
38031: vuosina 1994-1995 rahoittanut ja toteuttanut                asettamat turvallisuus- ja palveluta-
38032: Joensuun, Kajaanin ja Savonlinnan hankkeet,                 voitteet?
38033: 
38034:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1996
38035: 
38036:                      Riitta Korhonen /kok                    Eero Lämsä /kesk
38037:                      Jorma Huuhtanen /kesk                   Jorma Kukkonen /sd
38038: 
38039: 
38040: 
38041: Ei vastausta, rauennut
38042: 54                                         KVN 53/1996 vp
38043: 
38044: Kysymys valtioneuvostolle 53
38045: 
38046: 
38047: 
38048: 
38049:                                    Maria Kaisa Aula /kesk ym.: Ns. tulolaukkutyöryhmän tekemien
38050:                                       ehdotusten toteuttamisesta
38051: 
38052: 
38053:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
38054:    Sosiaaliturvan, verotuksen ja palvelumaksu-                  Katsooko Hallitus päätöstensä olevan
38055: jen yhteensovittaminen on tärkeää ihmisten roh-             riittäviä kannustamaan työntekoon ot-
38056: kaisemiseksi työntekoon, yrittämiseen ja opiske-            taen huomioon etenkin pienituloisten ki-
38057: luun. Hallitus on tehnyt omat päätöksensä ns.               reän verotuksen, ja
38058: tuloloukkujen purkamisesta. Yleiset arviot ovat                katsooko Hallitus päätöstensä todella
38059: olleet, että päätökset ovat oikean suuntaisia, mut-         selkeyttävän perheiden sosiaaliturvaa?
38060: ta riittämättömiä. Arvostelun aihetta on erityi-
38061: sesti kotihoidon tuen leikkauksissa ja päivähoito-
38062: maksujen muutoksen vaikeaselkoisuudessa.
38063: 
38064:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1996
38065: 
38066:           Maria Kaisa Aula /kesk         Eero Lämsä /kesk             Vuokko Rehn /kesk
38067:           Hannu Takkula /kesk            Markku Koski /kesk           Sakari Smeds /skl
38068: 
38069: 
38070: 
38071: Vastattu 9.5.1996
38072:                                            KVN 54/1996 vp                                            55
38073: 
38074: Kysymys valtioneuvostolle 54
38075: 
38076: 
38077: 
38078: 
38079:                                   Jorma Kukkonen /sd ym.: Kuntien osuudesta valtion liikelaitosten
38080:                                      investointihankkeissa
38081: 
38082: 
38083:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
38084: 
38085:     Valtion liikelaitokset ovat palveluperiaattei-   muualla ja muiden valtion laitosten, mm. tielai-
38086: densa ja käytännön tarpeiden pohjalta laatineet      toksen Iossien kohdalla, tapahtuu vastaavaa kä-
38087: hankesuunnitelmia. Esim. Ilmailulaitos on näin       denvääntöä. Siksi asia on periaatteellinen.
38088: toteuttanut investointejaosa tasapuolisesti maan
38089: eri Ientoasemilla. Nyt ko. laitos on muuttanut                  Onko Hallitus tietoinen em. toiminta-
38090: toimintapolitiikkansa uuden kolmikannan, lai-                politiikan yleistymisestä valtion Iiikelai-
38091: tos, työministeriö ja kunta, perusteella toimivak-           toksissa, miten se aikoo turvata tasapuo-
38092: si. Samalla maan eri osat ja eri hankkeet on saa-            lisuuden palveluperiaatteiden toteuttami-
38093: tettu eriarvoiseen asemaan. Pääkaupunkiseudul-               sessa ja investointien suuntaamisessa,
38094: la on aina löytynyt rahaa valtion, mm. Helsinki-             aikooko valtio siirtää tehtäviään kuntien
38095: Vantaan lentoaseman, hankkeille, mutta nyt                   vastuulle entistä enemmän, ja eikö siinä
38096: esim. Kuopion lentoterminaalin laajennus on                  tapauksessa asiasta tulisi laajasti neu-
38097: vaarassa kuntien kielteisen kannan vuoksi. Myös              votella?
38098:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1996
38099: 
38100:                      Jorma Kukkonen /sd                       Riitta Korhonen /kok
38101:                      Tuija Pohjola /sd                        Raimo Mähönen /sd
38102:                                            Esa Lahtela /sd
38103: 
38104: 
38105: 
38106: Ei vastausta, rauennut
38107: 56                                         KVN 55/1996 vp
38108: 
38109: Kysymys valtioneuvostolle 55
38110: 
38111: 
38112: 
38113: 
38114:                                   Timo Ihamäki /kok ym.: Uhkaamassa olevan työtaistelun välttämi-
38115:                                      seksi tarvittavista toimenpiteistä
38116: 
38117: 
38118:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
38119:     SAK ja STTK ovat ryhtymässä yleislakkoon         työtaistelua ja siten vahingon tuottamista kan-
38120: hallitusta ja eduskuntaa vastaan hallituksen työt-   santaloudellemme, kunnes eduskunta taipuu ay-
38121: tömyysturvapäätösten muuttamiseksi. Kyseessä         johtajien vaatimuksiin. Nyt on kyse siitä, käyt-
38122: on räikeä ulkoparlamentaarinen painostustoi-         tääkö maassamme lainsäädäntövaltaa eduskun-
38123: minta, joka kohdistuu suoraan kansanvaltaisen        ta vai ammattiyhdistysjohto.
38124: järjestelmämme ydintä eli edustuksellista demo-
38125: kratiaa vastaan. Kansan vaaleissa valitsematta                 Aikooko Hallitus puolustaa parlamen-
38126: eduskunnalta ja sen luottamusta nauttivalta hal-            taarista demokratiaa ja seistä tekemiensä
38127: litukselta pyritään kiristämällä riistämään mah-            päätösten takana vai luovuttaa vallan
38128: dollisuus käyttää kansalta saamansa valtuutuk-              kansan valitsemitta valtioelimiltä korpo-
38129: sen mukaisesti lainsäädäntövaltaa maassamme.                raatioille ja niiden maan kokonaisedusta
38130: SAK on lisäksi nimenomaisesti uhannut jatkaa                piittaamattomille johtajille?
38131: 
38132:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1996
38133:                     Timo Ihamäki /kok                        Paula Kokkonen /kok
38134:                     Riitta Korhonen /kok                     Oiva Savela /kok
38135: 
38136: 
38137: 
38138: Vastattu 9.5.1996
38139:                                           KVN 56/1996 vp                                          57
38140: 
38141: Kysymys valtioneuvostolle 56
38142: 
38143: 
38144: 
38145: 
38146:                                   Veijo Puhjo /va-r ym.: Työnantajamaksujen siirtämisestä automa-
38147:                                       tisoitujen suuryritysten maksettavaksi
38148: 
38149: 
38150:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
38151:    Valtavan talouslaman ratkaisuksi hallitus on     suuryritykset joutuisivat maksamaan nykyistä
38152: laatinut tunnetut säästöohjelmat; viimeisimpänä     huomattavasti enemmän.
38153: säästöt työttömyysturvasta. Eduskunnassa on
38154: kuitenkin enenevässä määrin esitetty yhdeksi rat-             Aikooko Hallitus tällä tavoin etsiä
38155: kaisuksi työnantajien sivukulujen täysremonttia,           uusia tuloja raskaiden säästöjen välttämi-
38156: missä pienemmät yritykset saattaisivat vapautua            seksi?
38157: niistä lähes kokonaan ja vahvasti automatisoidut
38158: 
38159:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1996
38160: 
38161:                     Veijo Puhjo /va-r                       Mikko Kuoppa /va-r
38162:                     Aulis Ranta-Muotio /kesk                Martti Korhonen /vas
38163: 
38164: 
38165: 
38166: Ei vastausta, rauennut
38167: 
38168: 
38169: 
38170: 
38171:  8 270001
38172: 58                                         KVN 57/1996 vp
38173: 
38174: Kysymys valtioneuvostolle 57
38175: 
38176: 
38177: 
38178: 
38179:                                   Jorma Kukkonen /sd ym.: Kuntien osuudesta valtion liikelaitosten
38180:                                      investointihankkeissa
38181: 
38182: 
38183:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
38184:     Valtion liikelaitokset ovat palveluperiaattei-   muualla ja muiden valtion laitosten, mm. tielai-
38185: densa ja käytännön tarpeiden pohjalta laatineet      toksen lossien kohdalla, tapahtuu vastaavaa kä-
38186: hankesuunnitelmia. Esim. Ilmailulaitos on näin       denvääntöä. Siksi asia on periaatteellinen.
38187: toteuttanut investointejansa tasapuolisesti maan
38188: eri lentoasemilla. Nyt ko. laitos on muuttanut                 Onko Hallitus tietoinen em. toiminta-
38189: toimintapolitiikkansa uuden kolmikannan, lai-               politiikan yleistymisestä valtion liikelai-
38190: tos, työministeriö ja kunta, perusteella toimivak-          toksissa, miten se aikoo turvata tasapuo-
38191: si. Samalla maan eri osat ja eri hankkeet on saa-           lisuuden palveluperiaatteiden toteuttami-
38192: tettu eriarvoiseen asemaan. Pääkaupunkiseudul-              sessa ja investointien suuntaamisessa,
38193: la on aina löytynyt rahaa valtion, mm. Helsinki-            aikooko valtio siirtää tehtäviään kuntien
38194: Vantaan lentoaseman, hankkeille, mutta nyt                  vastuulle entistä enemmän, ja eikö siinä
38195: esim. Kuopion lentoterminaalin laajennus on                 tapauksessa asiasta tulisi laajasti neu-
38196: vaarassa kuntien kielteisen kannan vuoksi. Myös             votella?
38197: 
38198:      Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 1996
38199: 
38200:                     Jorma Kukkonen /sd                 Tapio Karjalainen /sd
38201:                     Esa Lahtela /sd                     Raimo Holopainen /sd
38202:                                     Riitta Korhonen /kok
38203: 
38204: 
38205: 
38206: Ei vastausta, rauennut
38207:                                              KVN 58/1996 vp                                             59
38208: 
38209: Kysymys valtioneuvostolle 58
38210: 
38211: 
38212: 
38213: 
38214:                                     Markku Lehtosaari /kesk ym.: Liikenneväylien kunnossapidon tur-
38215:                                        vaamisesta
38216: 
38217: 
38218:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
38219: 
38220:    Päätieverkon kunnossapitomahdollisuudet              sopeutumaan viivästyksiinja turvallisuus ratapi-
38221: ovat viime aikoina huolestuttavasti heikentyneet.       hoilla etenkin kauttakulkuliikenteen osalta on
38222: Alempiasteisen tiestön osalta on myös vaikeuksia        heikentynyt. Valtion tilintarkastajat ovat ker-
38223: riittävän kunnossapidon turvaamisessa. Tiever-          tomuksessaan myös kiinnittäneet huomiota rata-
38224: kon kehittämis- ja perusparannusvarat ovat sa-          verkon kunnon muodostamaan turvallisuusris-
38225: manaikaisesti lähes romahtaneet. Tiemäärärahat          kiin.
38226: ovat laskeneet nyt sellaiselle tasolle, että tiestöm-
38227: mekunnon tasostajoudutaan tinkimään. Maam-                        Mitä Hallitus aikoo tehdä varmistaak-
38228: me rataverkko on vähentyneiden määrärahojen                    seen maantieliikenteen ja rautatieliiken-
38229: vuoksi myös rapistumassa. Monelle rataosuudel-                 teen sujumisen turvallisesti ja viivytyksit-
38230: le on jouduttu viime aikoina asettamaan nopeus-                tä?
38231: ja painorajoituksia. Tavaraliikenne on joutunut
38232: 
38233:      Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1996
38234: 
38235:                       Markku Lehtosaari /kesk                   Annikki Koistinen /kesk
38236:                       Kari Myllyniemi /kesk                     Jukka Vihriälä /kesk
38237: 
38238: 
38239: 
38240: Vastattu 13.6.1996
38241: 60                                       KVN 59/1996 vp
38242: 
38243: Kysymys valtioneuvostolle 59
38244: 
38245: 
38246: 
38247: 
38248:                                  Kari Rajamäki /sd ym.: Eduskunnan mahdollisuuksista vaikuttaa
38249:                                      valtionyhtiöiden toimintapolitiikkaan
38250: 
38251: 
38252:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
38253:    Julkisuuteen kantautuneiden tietojen mukaan               Miten Hallitus aikoo turvata eduskun-
38254: Suomen Posti on jatkamassa postiverkon alas-              nalle mahdollisuudet puuttua valtion
38255: ajoa. Supistukset tulevat heikentämään postipal-          omistamien yhtiöiden julkisia palveluvel-
38256: veluita haja-asutusalueilla ja osaltaan myös pa-          voitteita koskevaan päätöksentekoon sil-
38257: hentamaan jo nykyisellään kestämätöntä työttö-            loin, kun päätöksenteko on kokonaista-
38258: myystilannetta. Vaikka kyseessä on valtion omis-          loudellisesti vahingollista?
38259: taman yhtiön hoitarua julkinen palvelu, ei edus-
38260: kunnalla vaikuta olevan mahdollisuuksia puut-
38261: tua kyseiseen kokonaistaloudellisestijopa vahin-
38262: golliseen kehitykseen.
38263: 
38264:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1996
38265: 
38266:          Kari Rajamäki /sd              Jouko Skinnari /sd         Johannes Koskinen /sd
38267:          Irja Tuloneo lkok              Martti Korhonen /vas       Mauri Pekkarinen /kesk
38268:                    Timo Kalli /kesk                        Paula Kokkonen /kok
38269: 
38270: 
38271: 
38272: Ei vastausta, rauennut
38273:                                            KVN 60/1996 vp                                            61
38274: 
38275: Kysymys valtioneuvostolle 60
38276: 
38277: 
38278: 
38279: 
38280:                                    Markku Pohjola /sd ym.: Koulujen tapakasvatuksesta
38281: 
38282: 
38283:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
38284: 
38285:    Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen kartoit-          Yhdentyvässä Euroopassa ja integroituvassa
38286: taessa nuorisorikollisuuden kehitystä Suomessa        maailmassa ihmisten välinen kanssakäyminen li-
38287: on käynyt ilmi, että neljää viidestä opettajasta on   sääntyy ja hyvien tapojen merkitys korostuu.
38288: haistateltu koulussa ja joka kymmenes opettaja           Jos suomalaisten kansallisiin ominaisuuksiin
38289: joutuu uransa aikana oppilaan väkivallan koh-         tulevaisuudessa kuuluvat huonot tavat ja huono
38290: teeksi. Niin ikään opettajiin on kohdistettu ilki-    käytös, on se meille suuri kansallinen haitta. Tä-
38291: valtaa ja kostotoimia.                                män suuntaineo kehitys tulisi katkaista alkuunsa.
38292:    Erityisesti nuoriin naisopettajiin kohdistuu
38293: enemmän loukkaavaa käytöstä kuin miehiin.                      Mitä Hallitus aikoo tehdä saadakseen
38294: Niin ikään vanhat miesopettajat ovat kollego-                koulunuorison ymmärtämään hyvien ta-
38295: jaan useammin kiusauksen kohteena. Tutkimuk-                 pojen ja käytöksen merkityksen?
38296: sesta ilmenee, että oppilaiden kielenkäyttö on
38297: rivoa. Niin ikään oppilaat uhkaavat opettajia
38298: väkivallalla.
38299: 
38300:      Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1996
38301: 
38302:                      Markku Pohjola /sd                        Risto Kuisma /sd
38303:                      Jukka Roos /sd                            Jorma Rantanen /sd
38304:                                           Jouko Skinnari /sd
38305: 
38306: 
38307: 
38308: Ei vastausta, rauennut
38309: 62                                          KVN 61/1996 vp
38310: 
38311: Kysymys valtioneuvostolle 61
38312: 
38313: 
38314: 
38315: 
38316:                                     Jukka Gustafsson /sd ym.: Verotuksen muuttamisesta työttömien
38317:                                        aseman parantamiseksi
38318: 
38319: 
38320:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
38321: 
38322:    A viopuolisoille, joista toinen on ansiotyössä ja            Mitä Hallitus aikoo tehdä, että jaka-
38323: toinen työmarkkinatuella, pitää antaa mahdolli-              malla työssä olevan puolison palkkatulo
38324: suus jakaa työssä käyvän palkka sekä eläke- ja               puolisoiden kesken lisätään oikeudenmu-
38325: sosiaalietuudet viemällä myös työttömän puoli-               kaisuutta työttömyydestä kärsivissä koti-
38326: son verokirja työssä olevan työnantajalle. Työ-              talouksissa?
38327: tön puoliso ei samanaikaisesti voi saada työttö-
38328: myyskorvausta, mutta voi tehdä tilapäisiä tai
38329: osa-aikaisia töitä.
38330:      Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1996
38331: 
38332:                      Jukka Gustafsson /sd                     Matti Saarinen /sd
38333:                      Osmo Soininvaara /vihr                   Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
38334: 
38335: 
38336: 
38337: Ei vastausta, rauennut
38338:                                           KVN 62/1996 vp                                           63
38339: 
38340: Kysymys valtioneuvostolle 62
38341: 
38342: 
38343: 
38344: 
38345:                                   Kimmo Kiljunen /sd ym.: Valtion aluehallinnon kehittämisestä
38346: 
38347: 
38348:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
38349: 
38350:    Hallitusohjelman mukaan on tavoitteena           kevintä sijoittaa lääninhallinnon alle. Näin muo-
38351: "luoda tehtävien edellyttämä, selväpiirteinen,      dostuisi 15 maakuntalääniä. Alueiltaan ne vastai-
38352: alueiden omaleimaisuuden huomioon ottava            sivat nykyistä valtakunnallisten vaalien vaalipii-
38353: aluehallinto". Onkin mitä kannatettavinta sel-      rijakoa, mikäli pääkaupunkiseutu vielä erotettai-
38354: keyttää, keventää ja koota yhteen valtion alue-     siin omaksi alueekseen.
38355: hallintoa.
38356:    Hallitus kaavailee 15 työvoima- ja elinkeino-              Valtion alueviranomaisia kokoavat
38357: keskuksen perustamista. Alueiltaan ne seuraavat            maakuntaläänit loisivat hallitusohjelman
38358: pääosin nykyistä läänijakoa. Poikkeuksena ovat             mukaisen selväpiirteisen, aikaisempaa
38359: Satakunta, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Kai-              keveämmän ja alueiden omaleimaisuu-
38360: nuu uusina alueina.                                        den huomioon ottavan aluehallinnon. Ne
38361:    Kysymme valtioneuvostolta, eikö elinkeino-              tekisivät myös tarpeettomaksi uuden hal-
38362: toimintoja palvelevat alueviranomaiset olisi jär-          lintoportaan, suurläänien perustamisen.
38363: 
38364:      Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1996
38365: 
38366:          Kimmo Kiljunen /sd             Reijo Laitinen /sd            Jukka Gustafsson /sd
38367:          Kalevi Olin /sd                Hannu Takkula /kesk           Raimo Holopainen /sd
38368:                                         Anne Huotari /vas
38369: 
38370: 
38371: 
38372: Vastattu 13.6.1996
38373: 64                                     KVN 63/1996 vp
38374: 
38375: Kysymys valtioneuvostolle 63
38376: 
38377: 
38378: 
38379: 
38380:                                Tuija Pohjola /sd ym.: Terveyspalvelujenjärjestämisestä työttömille
38381: 
38382: 
38383:                                    Eduskunnan Puhemiehelle
38384: 
38385:    Moninkertaisesti kasvaneen pitkäaikaistyöt-             Mitä Hallitus aikoo tehdä ulottaak-
38386: tömyyden myötä suuri joukko suomalaisia on              seen työterveyshuoltoa vastaavat palve-
38387: ajautunut perusterveydenhuollon ulkopuolelle.           lut myös työttömille?
38388: Kansanterveysjärjestelmämme perustuu aikuis-
38389: väestön osalta kattavaan työterveyshuoltoon.
38390: Työttömiltä nämä palvelut puuttuvat. Syrjäyty-
38391: minen oirehtii heikkenevänä terveydentilana.
38392: 
38393:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1996
38394: 
38395:                    Tuija Pohjola /sd                   Osmo Kurola /kok
38396:                    Markku Koski /kesk                  Anne Huotari /vas
38397:                                      Jorma Kukkonen /sd
38398: 
38399: 
38400: 
38401: Ei vastausta, rauennut
38402:                                           KVN 64/1996 vp                                          65
38403: 
38404: Kysymys valtioneuvostolle 64
38405: 
38406: 
38407: 
38408: 
38409:                                   Toimi Kankaanniemi /skl ym.: Hallituksen harjoittamasta alkoholi-
38410:                                      politiikasta
38411: 
38412: 
38413:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
38414: 
38415:    Suomi ja EU neuvottelevat yksityishenkilöi-      korjaa pääosin kansainvälinen alkoholiteolli-
38416: den alkoholijuomien maahantuontioikeuksista.        suus.
38417: Jos rajat avautuvat, pakottaa se myös alkoholive-
38418: ron alentamiseen. Alkoholin vähittäismyyntiä                  Miten Hallitus aikoo pysäyttää alko-
38419: vaaditaan ruokakauppoihin, joiden aukioloajat              holin kulutuksen kasvun ja aikooko Halli-
38420: hallitus on esittänyt vapautettaviksi. Jos kaikki          tus säilyttää nykyiset yksityishenkilöiden
38421: nämä toteutuvat, halpaa viinaa saa kaikkialta ja           alkoholin maahantuontirajoitukset sekä
38422: kulutus kasvaa voimakkaasti. Valtion verotulot             kansanterveyden ja valtiontalouden kan-
38423: putoavat. Pääosin valtion ja kuntien maksetta-             nalta erittäin keskeisen Alkon vähittäis-
38424: viksi jäävät haittakustannukset sekä työstäpois-           myyntimonopolin?
38425: saolot, onnettomuudet ym. lisääntyvät. Hyödyn
38426: 
38427:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1996
38428: 
38429:             Toimi Kankaanniemi /skl     Jouko Jääskeläinen /skl       Ossi Korteniemi /kesk
38430:             Tapio Karjalainen /sd       Kari Myllyniemi /kesk         Eila Rimmi /vas
38431: 
38432: 
38433: 
38434: Ei vastausta, rauennut
38435: 
38436: 
38437: 
38438: 
38439:  9 270001
38440: 66                                          KVN 65/1996 vp
38441: 
38442: Kysymys valtioneuvostolle 65
38443: 
38444: 
38445: 
38446: 
38447:                                     Marjatta Vehkaoja /sd ym.: Aluehallinnon kokoamisesta ja valtion
38448:                                        aluevastuusta
38449: 
38450: 
38451:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
38452:    Valtion vastuusta alueilla ei ole Aluehallinto      tavoitetta yhdistettyyn valtion aluehallintoon
38453: 2000 -hankkeen yhteydessäjuuri puhuttu, vaikka         pääsemiseksi. Lääninhallitukset voisivat luonte-
38454: se on kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun kan-        valla tavalla olla kootun valtion aluehallinnon
38455: nalta keskeinen kysymys. Ulkopuolisen harjoit-         pääisäntiä. Työvoima- ja elinkeinokeskusten pe-
38456: tamaa hallinnollista valvontaa ja seurantaa ei         rustaminen on oikeansuuntainen, mutta riittä-
38457: voida korvata kuluttajalainsäädäntöön vedoten          mätön toimenpide tähän suuntaan.
38458: tai valituksinja kanteluin taikka siten, että asian-
38459: omaiset itse valvovat itseään.                                   Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto
38460:    Sektoroitunut valtionhallintomme on alueilla               aikoo ryhtyä valtion aluevastuun hah-
38461: ongelma. Voidaan siten ihmetellä, miksi Aluehal-              mottamiseksi ja valtion aluehallinnon
38462: linto 2000 -hanke ei esittänyt pitkän aikavälin               enemmäksi kokoamiseksi?
38463: 
38464:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1996
38465: 
38466:           Marjatta Vehkaoja /sd           Esa Lahtela /sd                Tuija Brax /vihr
38467:           Mari Kiviniemi /kesk            Heikki Koskinen /kok           Pekka Leppänen /vas
38468:           Jarmo Wahlström /vas            Reijo Laitinen /sd             Raimo Vistbacka /ps
38469: 
38470: 
38471: 
38472: Vastattu 13.6.1996
38473:                                           KVN 66/1996 vp                                         67
38474: 
38475: Kysymys valtioneuvostolle 66
38476: 
38477: 
38478: 
38479: 
38480:                                   Kirsti Ala-Harja /kok ym.: Nykytasoisen eläketurvan säilyttä-
38481:                                       misestä
38482: 
38483: 
38484:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
38485: 
38486:    Riittävä eläkkeiden taso on olennainen osa       Suomella ei ole tulevaisuudessa kykyä pitää yllä
38487: kansalaisten perusturvaa. Eläkkeiden maksami-       nykyisen tasoista eläketurvaa.
38488: seen on varauduttava vuosikymmeniä etukäteen.
38489: Eläkkeiden rahoituksessa onkin mahdollisim-                   Katsooko Hallitus, että nykyinen elä-
38490: man hyvin ennakoitava mm. erilaiset taloudelli-            keturva kyetään tulevaisuudessa säilyttä-
38491: set tilanteet. Muutama päivä sitten ilmestyi Suo-          mään ja miten tämä kysymys tulisi eläk-
38492: men Pankissa tutkimus, jossa katsottiin, että              keiden rahoituksessa ottaa huomioon?
38493: 
38494:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1996
38495:                     Kirsti Ala-Harja /kok                  Kimmo Sasi /kok
38496:                     Ben Zyskowicz /kok                     Irja Tulonen /kok
38497:                                         Mikko Pesälä /kesk
38498: 
38499: 
38500: 
38501: Ei vastausta, rauennut
38502: 68                                       KVN 67/1996 vp
38503: 
38504: Kysymys valtioneuvostolle 67
38505: 
38506: 
38507: 
38508: 
38509:                                  Veijo Puhjo Iva-r ym.: Ehdotettujen veronalennusten rahoittami-
38510:                                      sesta
38511: 
38512: 
38513:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
38514:    Pääministeri Paavo Lipponen on kaavaillut       ei puutu. Tähän asti valtiontalouden säästöt ovat
38515: suurituloisten palkkojen jäädyttämistä tai jopa    kohdistuneet kipeimmin pienituloisiin.
38516: alentamista. Vastineeksi pääministeri ehdottaa
38517: verohelpotuksia kaikille. Suomessa suurimmat                  Aikooko Hallitus tehdä uusia pienitu-
38518: yritykset käärivät viime vuonna kymmenien mil-            loisiin kohdistuvia sosiaaliturvan leik-
38519: jardien markkojen voitot. Pääomatuloihin ja nii-          kauksia veronalennusten rahoittamisek-
38520: den matalaan verotukseen pääministerin ehdotus            si?
38521: 
38522:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1996
38523: 
38524:                      Veijo Puhjo /va-r                     Esko-Juhani Tennilä /va-r
38525:                      Markku Vuorensola /kesk               Mikko Kuoppa /va-r
38526: 
38527: 
38528: 
38529: Vastattu 13.6.1996
38530:                                          KVN 68/1996 vp                                          69
38531: 
38532: Kysymys valtioneuvostolle 68
38533: 
38534: 
38535: 
38536: 
38537:                                  Kari Uotila /vas ym.: Työajan lyhentämisestä keinona työttömyy-
38538:                                      den vähentämiseksi
38539: 
38540: 
38541:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
38542:    Työajan lyhentäminen ja työn uudelleenjako      rajoittaminen. On menossa kaksi kertaa kuuden
38543: ovat nousseet yhä voimakkaammin esiin työttö-      tunnin työaikakokeiluja, osa-aikalisä- sekä osa-
38544: myyden vähentämisessä. Työnantajaleiristäkin       aikaeläkejärjestelmä ovat käytössä. Yksityisellä
38545: on esitetty työn uudelleenjakoa paikallissopi-     puolella on työpaikkakohtaisia ratkaisuja työ-
38546: muksilla. SAK:n puheenjohtaja Ihalainenkin on      ajoista työpaikkojen lisäämiseksi.
38547: vaatinut työajan lyhentämistä. SAK:n edustaja-
38548: kokous tosin halusi turvata ansiotason. Hallitus             Aikooko Hallitus valmistella uusia esi-
38549: on ohjelmassaan sitoutunut työn ja työajan jaka-          tyksiä työajan lyhentämiseksi ja työn uu-
38550: miseen. Vuorotteluvapaajärjestelmä on voimas-             delleen jakamiseksi?
38551: sa. Työaikalain uudistamiseen liittyy ylitöiden
38552:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1996
38553:          Kari Uotila /vas          Timo Laaksonen /vas        Esko Seppänen /vas
38554:          Outi Ojala /vas           Martti Korhonen /vas       Johannes Koskinen /sd
38555:          Maija Rask /sd            Arja Ojala /sd             Asko Apukka /vas
38556:                    Raimo Mähönen /sd                  Reino Paasilinna /sd
38557: 
38558: 
38559: 
38560: Ei vastausta, rauennut
38561: 70                                         KVN 69/1996 vp
38562: 
38563: Kysymys valtioneuvostolle 69
38564: 
38565: 
38566: 
38567: 
38568:                                    Raimo Holopainen /sd ym.: Kihlakuntauudistuksen täytäntöön-
38569:                                       panosta
38570: 
38571: 
38572:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
38573:     Kihlakuntauudistuksen toteutusvaihe on par-       meksen kihlakunta, jonka pääpaikalle Nurmek-
38574: aikaa käynnissä ja henkilöstöä sijoitellaan uudel-    seen ainakin turvallisuuspalvelut keskitetään lä-
38575: leen. Valmisteluvaiheessa vakuutettiin, että entis-   hes täysin.
38576: ten nimismiespiirien kanslioiden muuttuessa pal-
38577: velutoimistoiksi niiden palvelut eivät heikkene,                Oliko Hallituksen tarkoitus tällainen,
38578: vaan kansliat palvelevat ns. läheisyysperiaatteel-           kun se valmisteli lainsäädäntöä, ja onko
38579: la.                                                          ihmisten turvallisuuden kannalta oikein,
38580:     Nyt kun on meneillään toteutusvaihe, onkin               että kihlakuntakeskuksen resurssit vah-
38581: todellisuus toinen. Kanslioiden ja niiden yhtey-             vistuvat ja reuna-alueet jäävät oman on-
38582: dessä olevien poliisipalvelujen taso ja määrä heik-          nensa nojaan?
38583: kenevät huomattavasti. Esimerkkinä on Nur-
38584: 
38585:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1996
38586: 
38587:                      Raimo Holopainen /sd                      Mikko Elo /sd
38588:                      Esa Lahtela /sd                           Kari Rajamäki /sd
38589: 
38590: 
38591: 
38592: Ei vastausta, rauennut
38593:                                              KVN 70/1996 vp                                            71
38594: 
38595: Kysymys valtioneuvostolle 70
38596: 
38597: 
38598: 
38599: 
38600:                                     Mauri Pekkarinen /kesk ym.: Ehdotettujen veronalennusten toteut-
38601:                                        tamisesta
38602: 
38603: 
38604:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
38605:    Pääministeri Lipposen SDP:n puoluekokouk-            kierroksella- niin kuin eivät yleensäkään halli-
38606: sessa esittämän näkemyksen mukaan tulevat               tukset- ole suoranaisesti puuttunut.
38607: palkka- ja veroratkaisut tulisi toteuttaa siten, että       Mikäli hallitus on todella muuttanut linjaansa
38608: kaikkien verotusta kevennettäisiin, mutta               pieni- ja keskituloisten kulutuskysyntää lisääväk-
38609: suurituloisten palkkoja samalla alennettaisiin.         si, olisi sillä maamme talouden ja työllisyyden
38610: Lisäksi pääministeri on vakuuttanut, ettei uusiin       kannalta hyvin myönteinen vaikutus. Tässä tilan-
38611: valtion menojen leikkauksiin ole tarvetta.              teessa olisikin tärkeää, että koko hallitus- pää-
38612:    Esitykset ovat monella tavalla tärkeitä ja ajan-     ministeri koko hallituksen nimissä- varmistaisi,
38613: kohtaisia. Ne merkitsisivät hallituksen linjan          onko hallituksen kanta sama kuin puheenjohtaja
38614: muutosta. Hallituksen tähänastiset veroratkaisut        Lipposen kanta.
38615: ovat keventäneet enitenjuuri suurituloisten vero-
38616: tusta, kun ns. lainavero on poistettu ja myös sava-               Onko Hallitus valmis tähänastisen lin-
38617: maksun alennus on kohdennettu juuri näille tu-                 jansa muuttamiseen siten, että se pikaises-
38618: lonsaajaryhmille. Samanaikaisesti hallituksen                  ti rohkaisee pieni- ja keskituloisten sekä
38619: leikkausten kärki on kohdistunut heikoimmassa                  lapsiperheiden kulutuskysyntää verotus-
38620: asemassa oleviin ja lapsiperheisiin.                           ta keventämällä, ja
38621:    Vastaavasti tuloratkaisun suuri- tai pienituloi-               miten Hallitus aikoo toteuttaa suuritu-
38622: sia koskeviin vaikutuksiin hallitus ei edellisellä             loisten palkkojen alennuksen?
38623: 
38624:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1996
38625: 
38626:                       Mauri Pekkarinen /kesk               Bjarne Kallis /skl
38627:                       Kyösti Karjula /kesk                 Jorma Huuhtanen /kesk
38628:                                        Kauko Juhantalo /kesk
38629: 
38630: 
38631: 
38632: Vastattu 13.6.1996
38633: 72                                         KVN 71/1996 vp
38634: 
38635: Kysymys valtioneuvostolle 71
38636: 
38637: 
38638: 
38639: 
38640:                                   Jorma Vokkolainen/vas ym.: Työnjakamisesta uusien työpaikkojen
38641:                                      aikaansaamiseksi
38642: 
38643: 
38644:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
38645:    Hallitusohjelmassa asetettiin tavoitteeksi        kierroksen yhteydessä, mikä merkitsisi asian
38646: työttömyyden puolittaminen. Tavoitteen mukai-        kohtuutonta lykkäämistä ja yhdistyessään mui-
38647: sesta kehitysurasta ollaan nytjäljessä noin 50 000   hin neuvotteluasioihin merkitsisi myös asianjää-
38648: työpaikkaa. Yhtenä keinona tavoitteen toteutta-      mistä muiden kysymysten jalkoihin.
38649: misessa voidaan nähdä työn uudelleenjakaminen
38650: ja työaikaa koskevat järjestelyt. Eräiden työ-                 Miten Hallitus aikoo omilla toimillaan
38651: markkinajärjestöjohtajien mukaan näitä asioita              edistää työn uudelleen jakamista ja työ-
38652: voidaan käsitellä vasta seuraavan tulopoliittisen           aikaa koskevien kysymysten käsittelyä?
38653: 
38654:      Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 1996
38655: 
38656:        Jorma Vokkolainen /vas         Kari Uotila /vas                 Jukka Gustafsson /sd
38657:        Johannes Koskinen /sd          Matti Saarinen /sd               Pekka Leppänen /vas
38658:        Erkki Pulliainen /vihr         Eila Rimmi /vas                  Osmo Soininvaara /vihr
38659:        Janina Andersson /vihr         Timo Laaksonen /vas              Erkki J. Partanen /sd
38660:        Anne Huotari /vas              Mikko Immonen /vas               Iivo Polvi /vas
38661:        Risto Kuisma /sd               Tuija Pohjola /sd                Pia Viitanen /sd
38662:        Esa Lahtela /sd                Tuija Maaret Pykäläinen /vihr    Riitta Prusti /sd
38663:        Vaito Koski /sd                Jorma Kukkonen /sd               Asko Apukka /vas
38664:        Annika Lapintie /vas           Pentti Tiusanen /vas             Kari Rajamäki /sd
38665:        Raimo Mähönen /sd              Jarmo Wahlström /vas             Pirkko Peltomo /sd
38666:        Veijo Puhjo /va-r              Markku Pohjola /sd
38667: 
38668: 
38669: 
38670: Ei vastausta, rauennut
38671:                                             KVN 72/1996 vp                                            73
38672: 
38673: Kysymys valtioneuvostolle 72
38674: 
38675: 
38676: 
38677: 
38678:                                    Tuija Pohjola /sd ym.: Koulukiusaamisen estämiseksi tarvittavista
38679:                                        toimenpiteistä
38680: 
38681: 
38682:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
38683: 
38684:    Viime aikoina on julkisuuteen tullut lukuisia      Koulut ovat jääneet ongelmineen oman onnensa
38685: pöyristyttäviä koulukiusaamistapauksia, joissa        nojaan. Kiusaaminen on kuitenkin niin vakava
38686: sekä opettajat että oppilaat ovat olleet kiusattui-   asia, ettei sitä saa jättää vain yksittäisen
38687: na tai kiusaajina. Peruskouluun heijastuu koko        kansalaisjärjestön ja opettajien väliseksi mitte-
38688: yhteiskunnan pahoinvointi: lama ja säästöt ovat       löksi. Koulukiusaaminen on nähtävä kaikkien
38689: leikanneet peruskoulujen erityis- ja tukiopetusta,    yhteisenä ongelmana, jonka ratkaisu on sekä
38690: samalla kun opetusryhmien kokoja on suuren-           opettajien, oppilaiden että vanhempien yhteinen
38691: netto. Koulun työskentelyolosuhteet ovat              etu.
38692: kiristyneet, ja samalla voivat oppilaiden kotona
38693: laman vaikutukset olla vielä suuremmat. Voima-                  Miten Hallitus aikoo toimia koulukiu-
38694: varojen vähentyessä on kunnille lisätty runsaasti            saamisongelman ratkaisemiseksi ja mitä
38695: valtaa päättää itsenäisesti koulutuskysymyksis-              se aikoo tehdä kiusattujen auttamiseksi?
38696: tä, ja valtakunnallista valvontaa on purettu.
38697: 
38698:      Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 1996
38699: 
38700:           Tuija Pohjola /sd              Janina Andersson /vihr         Anne Huotari /vas
38701:           Raimo Vistbacka /ps            Tuija Nurmi /kok               Säde Tahvanainen /sd
38702:           Pertti Virtanen /evir          Hannu Takkula /kesk            Risto E. J. Penttilä /nuors
38703:                                          Eva Biaudet /r
38704: 
38705: 
38706: 
38707: Ei vastausta, rauennut
38708: 
38709: 
38710: 
38711: 
38712: 10 270001
38713: 74                                         KVN 73/1996 vp
38714: 
38715: Kysymys valtioneuvostolle 73
38716: 
38717: 
38718: 
38719: 
38720:                                    Päivi Räsänen /skl ym.: Lasten seksuaalisen hyväksikäytön estämi-
38721:                                        seksi tarvittavista toimenpiteistä
38722: 
38723: 
38724:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
38725:     Viime päivinä Belgian lapsimurhien paljastut-     pumus uusia rikoksensa on varsin suuri. Oikeus-
38726: tua on kiinnitetty vahvasti huomiota lasten sek-      ministeriössä valmisteilla oleva esitys seksuaaliri-
38727: suaalista hyväksikäyttöä koskevaan sekä maail-        koslainsäädännöksi ei ennakkotietojen mukaan
38728: manlaajuiseen että kotimaiseen ongelmaan.             tuo ratkaisevaa parannusta asiaan. Lapsipomon
38729:    Tukholman kansainvälisessä lasten seksuaa-         hallussapidosta seuraisi vain sakkorangaistuksia,
38730: lista riistoa käsitelleessä kokouksessa hyväksyt-     sen levittämisestä sakkoa tai enintään kuuden
38731: tiin toimintaohjelma, jonka avulla lasten seksu-      kuukauden vankeusrangaistus.
38732: aalista hyväksikäyttöä pyritään hillitsemään ja
38733: tehostamaan näiden rikosten kriminalisointia ja                  Millaisiin toimiin Hallitus aikoo ryh-
38734: valvontaa. Suomessa lapsiin kohdistuvista seksu-              tyä Tukholman kokouksen päätösten
38735: aalirikoksista annetaan usein melko lieviä ran-               saavuttamiseksi?
38736: gaistuksia, vaikka tiedetään, että pedofiilien tai-
38737: 
38738:      Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1996
38739: 
38740:                      Päivi Räsänen /skl                     Sinikka Hurskainen /sd
38741:                      Maria Kaisa Aula /kesk                 Maija-Liisa Lindqvist /kesk
38742:                                         Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
38743: 
38744: 
38745: 
38746: Vastattu 12.9.1996
38747:                                            KVN 74/1996 vp                                        75
38748: 
38749: Kysymys valtioneuvostolle 74
38750: 
38751: 
38752: 
38753: 
38754:                                    Toimi Kankaanniemi /skl ym.: Maan sisäisen muuttoliikkeen kasvun
38755:                                       hillitsemisestä
38756: 
38757: 
38758:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
38759: 
38760:    Useat tutkimukset ja selvitykset osoittavat,       aiheuttaa kansantaloudelle suuren laskun. Ny-
38761: että maamme sisäinen muuttoliike maakunnista          kyinen aluepolitiikka on aivan liian tehotonta
38762: pääkaupunkiseudulle kiihtyy nopeasti. Jopa            näiden ongelmien suhteen.
38763: 100 000 ihmisen arvioidaan muuttavan suurtyöt-
38764: tömyyden, maatalouden supistumisen ja palvelu-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38765: jen heikkenemisen vuoksi. Näin raju muuttoliike             ryhtyä pääkaupunkiseutua uhkaavan
38766: aiheuttaa kipeitä sosiaali-, ympäristö-, talous- ja         hallitsemattoman kasvun ja maaseutua
38767: muita ongelmia sekä autioituvissa maakunnissa               uhkaavan nopean autioitumisen hillitse-
38768: että ruuhkautuvalla pääkaupunkiseudulla.                    miseksi?
38769: Tämä kaikkia koskettava rakennemuutos
38770:      Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1996
38771:                      Toimi Kankaanniemi /skl                  Tauno Pehkonen /skl
38772:                      Sakari Smeds /skl                        Jouko Jääskeläinen /skl
38773: 
38774: 
38775: 
38776: Ei vastausta, rauennut
38777: 76                                           SSR 75/1996 rd
38778: 
38779: Spörsmål tili statsrådet 75
38780: 
38781: 
38782: 
38783: 
38784:                                     Eva Biaudet /sv m.fl.: Om anslaget för stöd för hemvård av barn
38785: 
38786: 
38787:                                           Tili Riksdagens Talman
38788: 
38789:    Den utredning a v effekterna för familjerna och               Är Regeringen beredd, särskilt efter-
38790: den offentliga ekonomin som riksdagen krävde i                som budgetmedlen räcker tili, att justera
38791: samband med inbesparingarna i hemvårdsstödet                  vårdpenningen för under 3-åringar så att
38792: i 1996 års budget visar bl.a., att utgifterna för             den bättre motsvarar nuvarande nivå och
38793: stödet minskat 400 milj. mera än beräknat. Som                motverkar en ytterligare inskränkning av
38794: befarat innebär detta bl.a. att den faktiska valfri-          den faktiska valfriheten vid vai av vård-
38795: heten inskränkts. Det betyder också att anslaget i            form?
38796: 1997 års budget för den nya vårdpenningen är
38797: större än vad som kommer att behövas.
38798:      Helsingforsden 6 september 1996
38799: 
38800:                         Eva Biaudet /sv                         Margareta Pietikäinen /sv
38801:                         Håkan Malm /sv                          Ulla-Maj Wideroos /sv
38802:                                            Gunnar Jansson /sv
38803: 
38804: 
38805: 
38806: Inget svar, förfallit
38807:                                             KVN 75/1996 vp                                          77
38808: 
38809: Kysymys valtioneuvostolle 75                                                              Suomennos
38810: 
38811: 
38812: 
38813: 
38814:                                     Eva Biaudet /r ym.: Lasten kotihoidon tukeen tarkoitetusta määrä-
38815:                                         rahasta
38816: 
38817: 
38818:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
38819:    Eduskunnan vuoden 1996 budjetissa tehtyjen                   Onko Hallitus valmis, varsinkin kun
38820: kotihoidon tuen säästöjen yhteydessä vaatima                 budjettivarat riittävät, tarkistamaan alle
38821: selvitys perheille ja julkiselle taloudelle aiheutu-         kolmivuotiaiden hoitorahaa siten, että se
38822: vista vaikutuksista osoittaa mm. tuen menojen                vastaisi paremmin nykyistä tasoa ja estäi-
38823: vähenneen 400 miljoonaa markkaa arvioitua                    si hoitomuodon valintaa koskevan todel-
38824: enemmän. Kuten pelättiin, tämä merkitsee mm.                 lisen valinnanvapauden edelleen kaventu-
38825: todellisen valinnanvapauden kaventuneen.                     mista?
38826: Tämä merkitsee myös, että vuoden 1997 budjetis-
38827: sa uuteen hoitorahaan käytettävä määräraha on
38828: suurempi kuin tullaan tarvitsemaan.
38829: 
38830:      Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1996
38831: 
38832:                      Eva Biaudet lr                            Margareta Pietikäinen /r
38833:                      Håkan Malm /r                             Ulla-Maj Wideroos /r
38834:                                            Gunnar Jansson /r
38835: 
38836: 
38837: 
38838: Ei vastausta, rauennut
38839: 78                                          KVN 76/1996 vp
38840: 
38841: Kysymys valtioneuvostolle 76
38842: 
38843: 
38844: 
38845: 
38846:                                    Tuija Brax /vihr ym.: Lasten kotihoidon tuen muutosten vaikutuk-
38847:                                        sista
38848: 
38849: 
38850:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
38851:    Lasten kotihoidon tukea leikattiin kuluvan         kotihoidon tuen tason alentaminen on lisännyt
38852: vuoden alusta siten, että säästöä arvioitiin synty-   päivähoitopaikkojen tarvetta, nostanut lasten
38853: vän vuositasolla 700 mmk. Muutoksen seuran-           hoitojärjestelyjen kokonaiskustannuksia sekä
38854: nassa on todettu, että tänä vuonna säästöä syntyy     asumistuki-, työttömyysturva-ja toimeentulotu-
38855: noin 400 mmk enemmän. Minkään muun sosiaa-            kimenoja.
38856: lietuuden kustannuksia ei ole leikattu yhtä pal-
38857: jon. Tuen pienentämisen seurauksena eniten ovat                 Millä tavalla Hallitus aikoo korjata
38858: menettäneet pienituloiset ja monilapsiset perheet.           lasten kotihoidon tuen leikkauksen ylimi-
38859:    Kuten jo eduskuntakeskustelussa arvelimme,                toitetut seuraukset?
38860: 
38861:      Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1996
38862: 
38863:                      Tuija Brax /vihr                         Paavo Nikula /vihr
38864:                      Osmo Soininvaara /vihr                   Ulla Anttila /vihr
38865: 
38866: 
38867: 
38868: Ei vastausta, rauennut
38869:                                                KVN 77/1996 vp                                          79
38870: 
38871: Kysymys valtioneuvostolle 77
38872: 
38873: 
38874: 
38875: 
38876:                                       Pentti Tiusanen /vas ym.: Suomalaisten yhtiöiden metsänhakkuista
38877:                                          Venäjän Karjalassa
38878: 
38879: 
38880:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
38881: 
38882:    Suomen puunjalostusteollisuus on huolissaan                     Miten Hallituksen mielestä tämänkal-
38883: kansainvälisestä julkisuuskuvastaan. Suomalai-                  tainen hakkuutoiminta vaikuttaa maam-
38884: sia metsäyhtiöitä on syytetty hakkuista luonnon-                me julkisuuskuvaan, vientiin ja niihin
38885: suojelualueilla tai sellaisiksi tarkoitetuilla alueilla         ponnisteluihin, joiden tarkoituksena on
38886: Venäjän Karjalassa.                                             nostaa puunviennin jalostusastetta ja työ-
38887:    On kuitenkin käynyt ilmi, että lukuisat pienet               paikkojen määrää, ja mitä Hallitus aikoo
38888: suomalaisyhtiöt hakkaavat metsää Suomen ja                      osaltaan tehdä Suomen kansainvälistä
38889: Venäjän raja-alueen ns. vihreällä vyöhykkeellä ja               mainetta vaarantavan tilanteen poistami-
38890: mm. suunnitellun Kalevala-puiston alueella.                     seksi?
38891: 
38892:       Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1996
38893: 
38894:                        Pentti Tiusanen /vas                 Tuija Maaret Pykäläinen /vihr
38895:                        Erkki Pulliainen /vihr               Tarja Filatov /sd
38896:                                          Pekka Kuosmanen /kok
38897: 
38898: 
38899: 
38900: Ei vastausta, rauennut
38901: 80                                        KVN 78/1996 vp
38902: 
38903: Kysymys valtioneuvostolle 78
38904: 
38905: 
38906: 
38907: 
38908:                                   Kari Rajamäki /sd ym.: Tukityöllistettyjen toimeentuloturvanjärjes-
38909:                                       tämisestä
38910: 
38911: 
38912:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
38913:    Eduskunnan hyväksyessä työttömyysturva-           kilöiden asemaa. Vanhan lain mukaisesti mitoite-
38914: lain muutokset sen lähtökohtana oli, ettei yksi-     tut kuuden kuukauden työllistämisjaksot eivät
38915: kään muutoksista huonontaisi lain säätämisen ja      enää vuodenvaihteen jälkeen riitä täyttämään
38916: voimaantulon aikana työttömänä olevien henki-        työssäoloehtoa.
38917: löiden toimeentuloturvaa. Sittemmin on kuiten-
38918: kin käynyt ilmi, että lainmuutos, jolla pidenne-               Mitä Hallitus aikoo tehdä estääkseen
38919: tään nk. ansioturvan piiriin pääsemisen edelly-             lainmuutoksen mukana työllistetyille tu-
38920: tyksenä olevan työssäoloehdon määräaikaa kuu-               levat haitalliset ja takautuvasti vaikutta-
38921: desta kuukaudesta 10 kuukauteen, heikentää nyt              vat seuraamukset?
38922: työllisyyslain perusteella tukityössä olevien hen-
38923: 
38924:      Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1996
38925: 
38926:                     Kari Rajamäki /sd                      Matti Väistö /kesk
38927:                     Jarmo Wahlström /vas                  Timo Kalli /kesk
38928:                                       Tapio Karjalainen /sd
38929: 
38930: 
38931: 
38932: Ei vastausta, rauennut
38933:                                            KVN 79/1996 vp                                          81
38934: 
38935: Kysymys valtioneuvostolle 79
38936: 
38937: 
38938: 
38939: 
38940:                                   Kari Rajamäki /sd ym.: Eduskunnan vaikutusmahdollisuuksien tur-
38941:                                       vaamisesta valtionyhtiöiden toimintapolitiikassa
38942: 
38943: 
38944:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
38945:    Eräät valtion omistamat yritykset ja laitokset,               Miten Hallitus turvaa eduskunnan
38946: kuten posti, ovat jatkamassa toiminnan alasajoa               mahdollisuudet puuttua valtionyhtiöiden
38947: ja henkilöstön vähentämistä. Kyse on koko kan-                päätöksentekoon silloin, kun tuo päätök-
38948: santalouden, työttömyyden vähentämisen ja val-                senteko on yleensä maan kokonaistalou-
38949: tionyhtiöiden julkisen palvelun velvoitteiden                 den ja erityisesti työttömyyden vähentä-
38950: kannalta vakavasta ongelmasta, joka johtuu                    misen kannalta vahingollista?
38951: osaltaan päämäärättömästä omistajavallan käy-
38952: töstä. Valtion yritykset tarvitsevatkin tuekseen
38953: vahvan parlamentaarisen omistajavallan käyt-
38954: töä.
38955: 
38956:       Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1996
38957: 
38958:            Kari Rajamäki /sd             Matti Väistö /kesk             Jarmo Wahlström /vas
38959:            Timo Kalli /kesk              Reino Ojala /sd                Tapio Karjalainen /sd
38960: 
38961: 
38962: 
38963: Vastattu 12.9.1996
38964: 
38965: 
38966: 
38967: 
38968:  II   270001
38969: 82                                          KVN 80/1996 vp
38970: 
38971: Kysymys valtioneuvostolle 80
38972: 
38973: 
38974: 
38975: 
38976:                                     Virpa Puisto /sd ym.: Eläke-etuuksien tarkistamisesta indeksitarkis-
38977:                                         tuksenja sairausvakuutusmaksun osalta
38978: 
38979: 
38980:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
38981:    Viimevuotisen eläkeuudistuksen yhteydessä           vakuutusmaksut pitää kerätä vakuutusperustei-
38982: indeksiturvassa otettiin yllättäen käyttöön kaksi      sen etuuden käyttäjiltä. Eläkeläiset eivät kuiten-
38983: eri indeksiä. Yli 65-vuotiaiden eläkeläisten eläk-     kaan tarvitse ansionmenetyksen korvausta sai-
38984: keissä alettiin käyttää ns. taitettua indeksiä, jon-   rauden, raskauden tai synnytyksen ajalta. Koro-
38985: ka tarkoitus on hidastaa eläkeikäisten indeksitar-     tetulie Sairausvakuutusmaksulie ei ole mitään so-
38986: kistuksia. Eläkepolitiikan pitää olla pitkäjänteis-    siaalipoliittista tai oikeudenmukaisuuteen perus-
38987: tä myös siinä suhteessa, että eläkeläiset ja myös      tuvaa selitystä.
38988: tulevat eläkeläiset voivat varautua muutoksiin.
38989: Toinen suuri epäkohta on eläkeläisten maksama                    Millä aikataululla Hallitus aikoo kor-
38990: muita vakuutettuja korkeampi sairausvakuutus-                 jata ns. taitetun indeksin tuomat epäkoh-
38991: maksu. Eläkeläisten korotettu vakuutusmaksu                   dat ja alentaa eläkeläisten korotettua
38992: on vastoin sosiaalivakuutuksen ideaa, sillä                   sairausvakuutusmaksua?
38993: 
38994:      Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1996
38995: 
38996:                      Virpa Puisto /sd                           Arja Ojala /sd
38997:                      Maija Rask /sd                             Marjatta Vehkaoja /sd
38998:                                              Jukka Roos /sd
38999: 
39000: 
39001: 
39002: Ei vastausta, rauennut
39003:                                            KVN 81/1996 vp                                           83
39004: 
39005: Kysymys valtioneuvostolle 81
39006: 
39007: 
39008: 
39009: 
39010:                                    Paula Kokkonen /kok ym.: Lapsipomon levittämisen estäruisestä
39011: 
39012: 
39013:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39014: 
39015:    Suomalaisessa yhteiskunnassa on saatavilla         töä esittäneet kuvat olivat tamperelaisen pomo-
39016: varsin helposti pomografista materiaalia, josta       kauppiaan koti sivuilla. Uusin teknologia näyttää
39017: osassa on mukana jopa lapsipomoa. Jokin aika          tarjoavan myös pedofiileille mahdollisuuden sai-
39018: sitten julkisuudessa kerrottiin poliisin kotiin te-   raiden taipumustensa toteuttamiseen.
39019: kemästä takavarikosta, jonka tuloksena saatiin
39020: haltuun runsaasti lapsipomografista aineistoa.                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
39021: Pari päivää sitten suomalaisen lntemet-palveli-              ryhtyä lapsipomon leviämisen estämisek-
39022: men kotisivuilta löydettiin törkeitä lapsipomo-              si mm. tietoverkkojen kautta?
39023: kuvia. Raakaa lasten seksuaalista hyväksikäyt-
39024:      Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1996
39025:           Paula Kokkonen /kok            Kirsti Ala-Harja /kok          Ben Zyskowicz /kok
39026:           Timo Ihamäki /kok              Kari Kantalainen /kok          Maija Perho /kok
39027: 
39028: 
39029: 
39030: Vastattu 12.9.1996
39031: 84                                        KVN 82/1996 vp
39032: 
39033: Kysymys valtioneuvostolle 82
39034: 
39035: 
39036: 
39037: 
39038:                                   Raimo Holopainen /sd ym.: Nuorten ajamien kuolonkolarien estämi-
39039:                                      seksi tarvittavista toimenpiteistä
39040: 
39041: 
39042:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
39043:    Kuluneen vuoden aikana on jo yli 20 nuorta                  Mitä Hallitus aikoo tehdä tämän vies-
39044: menehtynyt kolareissa,joihin syynä on useimmi-             tin selvittämiseksi, ylinopeuksien vähen-
39045: ten ollut raju ylinopeus. Tämä on viesti jostakin          tämiseksija kuolonkolareiden estämisek-
39046: vakavasta asiasta, mutta mistä?                            si?
39047: 
39048:      Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1996
39049: 
39050:          Raimo Holopainen /sd           Kari Rajamäki /sd            Tauno Pehkonen /skl
39051:          Tero Mölsä /kesk               Erkki Pulliainen /vihr       Esa Lahtela /sd
39052:          Tapio Karjalainen /sd          Eila Rimmi /vas              Jari Koskinen /kok
39053:                                         Tarja Filatov /sd
39054: 
39055: 
39056: 
39057: Ei vastausta, rauennut
39058:                                            KVN 83/1996 vp                                           85
39059: 
39060: Kysymys valtioneuvostolle 83
39061: 
39062: 
39063: 
39064: 
39065:                                   Kari Myllyniemi /kesk ym.: Rakennustekniikan insinöörikoulutuk-
39066:                                       sen säilyttämisestä Oulun yliopistossa
39067: 
39068: 
39069:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
39070:    Hallitusohjelman työllisyyttä ja yhteisvastuu-           sovitettavissa edellä kuvattuon menette-
39071: ta koskevassa osassa todetaan muun muassa, että             lyyn,
39072: maan kaikki alueet, kaupungit ja maaseutu kehit-               eikö Keski- ja Pohjois-Suomessa ole
39073: tyvät tasapuolisesti ja erityisesti mainitaan Oulu          tarpeellista antaa korkeatasoista koulu-
39074: ja Oulun seutu.                                             tusta rakentamisen alueella,
39075:    Rakennustekniikan diplomi-insinöörikoulu-                   uskooko Hallitus, että etelässä asuvat
39076: tusta annetaan tällä erää Espoossa, Tampereella             ja siellä koulutuksen saavat diplomi-insi-
39077: ja Oulussa. Näistä koulutuspaikoista on tarkoi-             nöörit hakeutuvat työhön esimerkiksi
39078: tus yksi lakkauttaa, ja kaikki merkit viittaavat            Oulun seudulle, kun heillä on tarjolla työ-
39079: siihen, että koulutus lakkautetaan Oulussa. Es-             paikka myös opiskelupaikkakuntansa lä-
39080: poon ja Tampereen väliä on noin 180 kilometriä,             heisyydessä, ja
39081: mutta Tampereelta Ouluun on jo yli 400 kilomet-                miten Hallitus aikoo tässä asiassa to-
39082: riä ja Rovaniemelle jo yli 600 kilometri.                   teuttaa yksimielisesti hyväksymänsä hal-
39083:                                                             litusohjelman?
39084:           Miten Hallituksen tekemän maan tasa-
39085:         puolista kehittämistä koskeva päätös on
39086: 
39087:      Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1996
39088: 
39089:           Kari Myllyniemi /kesk          Markku Koski /kesk            Hannes Manninen /kesk
39090:           Mauri Salo /kesk               Tapio Karjalainen /sd         Aulis Ranta-Muotio /kesk
39091:                                          Oiva Savela /kok
39092: 
39093: 
39094: 
39095: Ei vastausta, rauennut
39096: 86                                          KVN 84/1996 vp
39097: 
39098: Kysymys valtioneuvostolle 84
39099: 
39100: 
39101: 
39102: 
39103:                                     Olavi Ala-Nissilä /kesk ym.: ERM-kytkentää koskevan
39104:                                        päätöksenteon perusteista
39105: 
39106: 
39107:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
39108:    Työllisyyden parantamiseksi on tärkeää sääs-          Työllisyyden parantamiseksi tarvitaan kaikki
39109: töpolitiikan ohella toteuttaa kevyttä rahapoli-        käytettävissä olevat keinot.
39110: tiikkaa ja työreformiuudistus. Julkisuudessa on
39111: hallituksen taholta perusteltu Suomen markan                      Aikooko Hallitus tehdä mahdollisen
39112: kytkemistä valuuttakurssimekanismi ERM:iin                    päätöksen ERM-kytkennästä talouspo-
39113: kuitenkin lähinnä poliittisluonteisilla perusteilla.          liittisin perustein ja aiotaanko tässä yh-
39114: Tässä yhteydessä mahdollista ERM-kytkentää ei                 teydessä huomioida Ruotsin ja Tanskan
39115: ole liitetty myöskään muiden pohjoismaiden ta-                rahapolitiikan linjaukset?
39116: louspoliittisiin ratkaisuihin.
39117: 
39118:      Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1996
39119: 
39120:                      Olavi Ala-Nissilä /kesk                 Hannu Kemppainen /kesk
39121:                      Kari Myllyniemi /kesk                  Tytti lsohookana-Asunmaa /kesk
39122:                                         Juhani Alaranta /kesk
39123: 
39124: 
39125: 
39126: Vastattu 12.9.1996
39127:                                              KVN 85/1996 vp                                        87
39128: 
39129: Kysymys valtioneuvostolle 85
39130: 
39131: 
39132: 
39133: 
39134:                                     Pauli Saapunki /kesk ym.: Tielaitoksen Iiikelaitostamissuunni-
39135:                                         telmasta
39136: 
39137: 
39138:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
39139:    Hallituksessa kaavaillaan Tielaitoksen Iiike-       800 määräaikaista työntekijää. Liikelaitostami-
39140: laitostamista. Tielaitoksen hallinnon organisoin-      nen uhkaa välittömästi kaikkia määräaikaisessa
39141: oissa on syytä ottaa tuumaustauko. Hallituksen         työsuhteessa olevia.
39142: työllisyyspolitiikalta menee tyystin uskottavuus,
39143: ellei se omissa ratkaisuissaan tue työllisyyttä. Nyt            Aikooko Hallitus työllisyysnäkökoh-
39144: suunnitellussa Tielaitoksen liikelaitostamisessa              dat huomioiden ottaa uudelleen harkitta-
39145: vaarantuvat useat sadat työpaikat. Tielaitoksella             vaksi tiehallinnon Iiikelaitostamishank-
39146: on tällä hetkellä 7 200 vakituista työntekijää ja             keen?
39147: 
39148:      Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1996
39149:                       Pauli Saapunki /kesk                     Mikko Pesälä /kesk
39150:                       Vuokko Rehn /kesk                        Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk
39151: 
39152: 
39153: 
39154: Vastattu 12.9.1996
39155: 88                                          KVN 86/1996 vp
39156: 
39157: Kysymys valtioneuvostolle 86
39158: 
39159: 
39160: 
39161: 
39162:                                     Pirkko Peltomo /sd ym.: Säteilylle altistuvien työntekijöiden säteily-
39163:                                         loman säilyttämisestä
39164: 
39165: 
39166:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
39167:    Säteilytyöhön liittyvien terveydellisten riskien    tusta terveyteen ei vieläkään riittävästi tunneta,
39168: pienentämiseksi on säteilyä työssään käyttävällä       mutta säteilyn pitkäaikaisvaikutukset tunnetaan.
39169: henkilökunnalla ollut säteilylakiin ja asetuksiin      Säteilyloma on osa säteilyammattien työsuoje-
39170: perustuva ylimääräinen vuosiloma. Tämä on ol-          lua, eikä säteilyloman poistamiselle ole olemassa
39171: lut ensisijaisesti työsuojelullinen toimenpide, jon-   lääketieteellisiä perusteluita.
39172: ka tarkoitus on vähentää säteilylle altistumis-
39173: aikaa. Vuosittain Suomessa tehdään noin 3 mil-                   Miten Hallitus aikoo varmistaa säteily-
39174: joonaa röntgentutkimusta ja 60 000 tutkimusta                 ammateissa toimivien työsuojelutoimen-
39175: radioisotoopeilla. Korvaa vien tutkimusmenetel-               piteiden riittävyyden ja millä keinoin se
39176: mien kehittymisestä huolimatta sädetutkimusten                aikoo vähentää säteilylle altistumista
39177: käyttö on jatkuvasti lisääntynyt. Säteilyn vaiku-             näissä ammateissa?
39178: 
39179:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1996
39180: 
39181:        Pirkko Peltomo /sd              Paula Kokkonen /kok             Maija Rask /sd
39182:        Marja-Leena Viljamaa /sd        Maija-Liisa Veteläinen /kesk Margareta Pietikäinen /r
39183:        Marjatta Vehkaoja /sd           Osmo Soininvaara /vihr          Timo Ihamäki /kok
39184:        Ulla Juurola /sd                Johannes Koskinen /sd           Anne Huotari /vas
39185:        Tauno Pehkonen /skl             Pertti Virtanen /evir           Heikki Rinne /sd
39186:                      Riitta Prusti /sd                       Virpa Puisto /sd
39187: 
39188: 
39189: 
39190: Ei vastausta, rauennut
39191:                                            KVN 87/1996 vp                                           89
39192: 
39193: Kysymys valtioneuvostolle 87
39194: 
39195: 
39196: 
39197: 
39198:                                    Heikki Koskinen /kok ym.: Liikenteen verotuksen tavoitteiden to-
39199:                                       teutumisesta
39200: 
39201: 
39202:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39203:    Liikenteen verotus muodostaa sekavan ja mo-        johtavat tavoitteet keskenään ristiriitaan. Suomi
39204: nipolvisen järjestelmän. Suomessa on käytössä         on allekirjoittanut Rion sopimuksen, jonka erää-
39205: mm. moottoriajoneuvovero, dieselvero, bensiini-       nä päämääränä on ilman päästöjen ja saasteiden
39206: vero ja jälleen viime vuosina peritty autojen käyt-   vähentäminen.
39207: tömaksu. Liikenteen verotuksella on monitahoi-
39208: sia tavoitteita, kuten esimerkiksi                              Miten Hallitus priorisoija sovittaa yh-
39209:    -valtion tulojen, tässä tapauksessa verotulo-             teen liikenne- ja ympäristöpolitiikkansa
39210: jen säilyttäminen ja mahdollisesti kasvattaminen,            tavoitteet ja miten hyvin nykyinen liiken-
39211:    -järkevän ja toimivan liikennepolitiikan oh-              teen verotuskäytäntö tukee em. tavoittei-
39212: jaaminen sekä                                                ta vai olisiko liikenneverotuksen paino-
39213:    - ympäristönsuojelukysymykset                             pisteitä tarkistettava?
39214:    Käytetyn verotustavat ja niiden painotukset
39215: 
39216:       Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1996
39217: 
39218:            Heikki Koskinen /kok          Ville Itälä /kok               Pekka Kuosmanen /kok
39219:            Osmo Kurola /kok              Juha Karpio /kok               Aulis Ranta-Muotio /kesk
39220: 
39221: 
39222: 
39223: Ei vastausta, rauennut
39224: 
39225: 
39226: 
39227: 
39228:  12   270001
39229: 90                                         KVN 88/1996 vp
39230: 
39231: Kysymys valtioneuvostolle 88
39232: 
39233: 
39234: 
39235: 
39236:                                   Kari Myllyniemi /kesk ym.: Rakennustekniikan insinöörikoulu-
39237:                                       tuksen säilyttämisestä Oulun yliopistossa
39238: 
39239: 
39240:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
39241:    Hallitusohjelman työllisyyttä ja yhteisvastuu-              Eikö Keski- ja Pohjois-Suomessa ole
39242: ta koskevassa osassa todetaan muun muassa, että             tarpeellista antaa korkeatasoista kou-
39243: maan kaikki alueet, kaupungit ja maaseutu kehit-            lutusta rakentamisen alueella?
39244: tyvät tasapuolisesti ja erityisesti mainitaan Oulu             Uskooko Hallitus, että etelässä asuvat
39245: ja Oulun seutu.                                             ja siellä koulutuksen saavat diplomi-insi-
39246:    Rakennustekniikan diplomi-insinöörikoulu-                nöörit hakeutuvat työhön esimerkiksi
39247: tusta annetaan tällä erää Espoossa, Tampereella             Oulun seudulle, kun heillä on tarjolla työ-
39248: ja Oulussa. Näistä opiskelupaikoista koulutus               paikka myös opiskelupaikkakuntansa lä-
39249: lakkautetaan Oulussa.                                       heisyydessä?
39250:                                                                Miten tässä asiassa toteutui Hallituk-
39251:           Miten Hallituksen tekemä maan tasa-               sen yksimielisesti hyväksymä hallitusoh-
39252:        puolista kehittämistä koskeva päätös on              jelma?
39253:        sovitettavissa edellä kuvattuun menette-
39254:        lyyn?
39255: 
39256:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1996
39257: 
39258:                     Kari Myllyniemi /kesk                    Kyösti Karjula /kesk
39259:                     Seppo Kääriäinen /kesk                   Annikki Koistinen /kesk
39260:                                          Esko Aho /kesk
39261: 
39262: 
39263: 
39264: Ei vastausta, rauennut
39265:                                            KVN 89/1996 vp                                            91
39266: 
39267: Kysymys valtioneuvostolle 89
39268: 
39269: 
39270: 
39271: 
39272:                                    Mikko Elo /sd ym.: Suomen koulutusjärjestelmään kohdistetusta
39273:                                        arvostelusta
39274: 
39275: 
39276:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39277:    Äskettäin julkaistussa maaraportissa talou-        aloilla, kun sen sijaan pulaa ammattitaitoisesta
39278: dellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD       työvoimasta on erityisesti elektroniikan ja tieto-
39279: arvostelee Suomen koulutusjärjestelmää tehotto-       tekniikan alalla. OECD moittii Suomea myös
39280: muudesta. OECD:n näkemyksen mukaan Suo-               siitä, että ammatillinen koulutus on etääntynyt
39281: messa käytetään runsaasti rahaa erityisesti kor-      liiaksi käytännön työelämästä.
39282: keakouluopetukseen, mutta tulokset ovat suh-
39283: teellisen vaatimattomia. Edelleen OECD kritisoi                 Pitääkö Hallitus OECD:n kritiikkiä
39284: Suomen koulutusjärjestelmää pitkistä koulutus-               oikeutettuna ja mihin toimenpiteisiin
39285: ajoista sekä siitä, että ihmisiä koulutetaan liikaa          Hallitus aikoo ryhtyä arvostelun johdos-
39286: esim. yhteiskuntatieteellisellä ja humanistisilla            ta?
39287: 
39288:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1996
39289: 
39290:           Mikko Elo /sd                  Kalevi Olin /sd                Ilkka Joenpalo /sd
39291:           Tapio Karjalainen /sd          Reijo Kallio /sd               Jorma Kukkonen /sd
39292: 
39293: 
39294: 
39295: Ei vastausta, rauennut
39296: 92                                         KVN 90/1996 vp
39297: 
39298: Kysymys valtioneuvostolle 90
39299: 
39300: 
39301: 
39302: 
39303:                                   Pekka Kuosmanen /kok ym.: Venäläisten tiedusteluorganisaatioiden
39304:                                      aktivoitumisesta Suomessa
39305: 
39306: 
39307:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
39308:     Suojelupoliisin tulevan päällikön Seppo Neva-    oloihin ennen heidän siirtämistään muihin länsi-
39309: lan julkisuuteen antaman haastattelun (Etelä-        maihin.
39310: Suomen Sanomat 29.9.1996) yhteydessä kerrot-
39311: tiin, että venäläiset tiedusteluorganisaatiot ovat             Onko Hallitus tietoinen Venäjän tie-
39312: aktivoituneet Suomessa sen jälkeen, kun maas-               dusteluorganisaatioiden aktivoitumisesta
39313: tamme tuli EU:njäsen.                                       Suomen alueella ja, jos on,
39314:     Tiedusteluviranomaiset toimivat kuulemma                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
39315: yhä aggressiivisemmin ollen valmiina myös luvat-            ryhtyä, ettei maatamme käytetä tarkoi-
39316: torniin toimiin. Venäjän tiedusteluorganisaatiot            tuksiin, jotka suuntautuvat kolmansia
39317: näyttävät jatkavan myös KGB:n perinteitä ja                 maita vastaan esimerkiksi vakoilijoita
39318: kouluttavat Suomessa työntekijöitään läntisiin              kouluttamalla?
39319: 
39320:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1996
39321: 
39322:          Pekka Kuosmanen /kok            Aulis Ranta-Muotio /kesk      Timo Ihamäki /kok
39323:          Liisa Hyssälä /kesk             Janne Viitamies /sd           Suvi Linden /kok
39324: 
39325: 
39326: 
39327: Ei vastausta, rauennut
39328:                                           KVN 91/1996 vp                                           93
39329: 
39330: Kysymys valtioneuvostolle 91
39331: 
39332: 
39333: 
39334: 
39335:                                   Pentti Tiusanen /vas ym.: Eläketulojen verotuksen keventämisestä
39336: 
39337: 
39338:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
39339: 
39340:    Maassamme on 1120 000 eläkkeensaajaa. Elä-       sesta tulosta korkeampaa veroa kuin palkansaa-
39341: keläisjärjestöjen Veronmaksajain Keskusliitolla     jat.
39342: suorittamien tutkimusten mukaan perhesuhteis-
39343: ta ja kuntaryhmästä riippuen eläketulon ollessa               Aikooko Hallitus estää pieniin eläkkei-
39344: 3 64~ 053 markkaa kuukaudessa tapahtuu                     siin vuonna 1997 kohdistuvan eläketulon
39345: vuonna 1997 eläkereaalitulojen laskua 0,4---               reaalisen     alenemisen    korottamalla
39346: 0,5 %. Tämä reaalinen aleneroa kohdistuu pientä            esimerkiksi kunnallisverotuksen eläketu-
39347: eläkettä saaviin. Aleneroaa tapahtuu myös yli 65-          lovähennystä, ja
39348: vuotiaalla eläkkeensaajapuolisolla hiukan va-                 mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta eläke-
39349: jaan 6 400 markan kuukausieläkkeen tasolla.                tulojen ja palkkatulojen verotus olisi kes-
39350:    Edelleen saman tutkimuksen mukaan 6 250                 kenään verraten oikeudenmukaista ja ta-
39351: markkaa ja suurempaa eläkettä kuukaudessa                  sapuolista?
39352: saavat eläkkeensaajat maksavat samansuurui-
39353:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1996
39354: 
39355:                     Pentti Tiusanen /vas                    Hannu Kemppainen /kesk
39356:                     Juha Korkeaoja /kesk                    Mikko Elo /sd
39357: 
39358: 
39359: 
39360: Ei vastausta, rauennut
39361: 94                                           KVN 92/1996 vp
39362: 
39363: Kysymys valtioneuvostolle 92
39364: 
39365: 
39366: 
39367: 
39368:                                     Irina Krohn /vihr ym.: Tiedotusvälineiden omistuksen keskittymi-
39369:                                         sestä
39370: 
39371: 
39372:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
39373:    Julkisessa kuulutuksessa, jonka liikenneminis-                   Onko Hallitus tietoinen, että tehtypää-
39374: teriö 5.6.1996 julkaisi, sanottiin, että uuden valta-            tös neljännestä kaupallisesta televisioka-
39375: kunnallisen tv-kanavan toimilupaa myönnet-                       navasta keskittää suomalaisia viestintä-
39376: täessä "valtioneuvosto tulee toimilupien myöntä-                 markkinoita tavalla, joka ei palvele suo-
39377: mistä harkitessaan kiinnittämään erityistä huo-                  malaisen kulttuurin ja tiedonvälityksen
39378: miota viestinnän kokonaisuuden monipuolisuu-                     monipuolista kehittämistä ja korkealaa-
39379: den turvaamiseen ja siinä yhteydessä viestintävä-                tuisen televisioilmaisun tukemista?
39380: lineiden omistuksen keskittymiseen". Päätös
39381: myöntää toimilupa Oy Ruutunelonen Ab:lle on
39382: vastoin tätä tavoitetta.
39383: 
39384:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1996
39385: 
39386:        Irina Krohn /vihr                Paavo Nikula /vihr               Janina Andersson /vihr
39387:        Tuija Brax /vihr                 Erkki Pulliainen /vihr           Tuija Maaret Pykäläinen /vihr
39388:                                         Satu Hassi /vihr
39389: 
39390: 
39391: 
39392: Vastattu 10.10.1996
39393:                                             SSR 93/1996 rd                                           95
39394: 
39395: Spörsmål tili statsrådet 93
39396: 
39397: 
39398: 
39399: 
39400:                                    Gunnar Jansson /sv m.fl.: Om förhandlingarna vid EU:s regerings-
39401:                                        konferens
39402: 
39403: 
39404:                                         Tili Riksdagens Talman
39405:    Förhandlingarna vid EU:s regeringskonferens                  På vilket sätt anser Regeringen att den
39406: framskrider långsamt. Bl.a. president Ahtisaari              beredskap tili eftergifter Finland redan nu
39407: har i offentligheten oroat sig för följderna av att          signalerar på verkar vår förhandlingsposi-
39408: konferensen inte slutförs planenligt, särskilt med           tion vid IGC och vilka behov av en offent-
39409: tanke på utvidgningen österut. Presidenten Iät               lig debatt om de förändrade förhandling-
39410: också förstå att Finland blir tvunget att ge efter           smålen anser Regeringen att nu förelig-
39411: på sina förhandlingsmål.                                     ger?
39412: 
39413:      Helsingforsden 8 oktober 1996
39414: 
39415:                      Gunnar Jansson /sv                   Henrik Lax /sv
39416:                      Klaus Bremer /sv                     Håkan Malm /sv
39417:                                       Ulla-Maj Wideroos /sv
39418: 
39419: 
39420: 
39421: Svar 10.10.1996
39422: 96                                          KVN 93/1996 vp
39423: 
39424: Kysymys valtioneuvostolle 93                                                             Suomennos
39425: 
39426: 
39427: 
39428: 
39429:                                    Gunnar Jansson /r ym.: EU:n hallitusten välisen konferenssin etene-
39430:                                       misestä
39431: 
39432: 
39433:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39434:    EU:n hallitusten välisessä konferenssissa käy-               Millä tavalla Hallitus katsoo Suomen
39435: tävät neuvottelut etenevät hitaasti. Muun muassa             jo tässä vaiheessa viestittämän valmiuden
39436: presidentti Ahtisaari on julkisuudessa lausunut              myönnytyksiin vaikuttavan neuvottelu-
39437: huolensa seurauksista, joita aiheutuisi siitä, että          asemiimme hallitusten välisessä konfe-
39438: konferenssia ei saataisi vietyä suunnitelmallisesti          renssissa, ja
39439: päätökseen erityisesti itäisen laajentumisen osal-              millaisena Hallitus pitää tarvetta nyt
39440: ta. Presidentti antoi myös ymmärtää, että Suomi              käytävään julkiseen keskusteluun muut-
39441: joutuisi tinkimään neuvottelutavoitteistaan.                 tuneista neuvottelutavoitteista?
39442: 
39443:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1996
39444: 
39445:                       Gunnar Jansson /r                      Henrik Lax /r
39446:                       Klaus Bremer /r                        Håkan Malm /r
39447:                                           Ulla-Maj Wideroos /r
39448: 
39449: 
39450: 
39451: Vastattu 10.10.1996
39452:                                             KVN 94/1996 vp                                          97
39453: 
39454: Kysymys valtioneuvostolle 94
39455: 
39456: 
39457: 
39458: 
39459:                                    Tuija Pohjola /sd ym.: Koulukiusaamisen estämiseksi tarvittavista
39460:                                        toimenpiteistä
39461: 
39462: 
39463:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39464: 
39465:    Viime aikoina on julkisuuteen tullut lukuisia      Koulut ovat jääneet ongelmineen oman onnensa
39466: pöyristyttäviä koulukiusaamistapauksia, joissa        nojaan. Kiusaaminen on kuitenkin niin vakava
39467: sekä opettajat että oppilaat ovat olleet kiusattui-   asia, ettei sitä saa jättää vain yksittäisen
39468: na tai kiusaajina. Peruskouluun heijastuu koko        kansalaisjärjestön ja opettajien väliseksi mitte-
39469: yhteiskunnan pahoinvointi: lama ja säästöt ovat       löksi. Koulukiusaaminen on nähtävä kaikkien
39470: leikanneet peruskoulujen erityis- ja tukiopetusta,    yhteisenä ongelmana, jonka ratkaisu on sekä
39471: samalla kun opetusryhmien kokoja on suuren-           opettajien, oppilaiden että vanhempien yhteinen
39472: nettu. Koulun työskentelyolosuhteet ovat              etu.
39473: kiristyneet, ja samalla voivat oppilaiden kotona
39474: laman vaikutukset olla vielä suuremmat. Voima-                  Miten Hallitus aikoo toimia koulukiu-
39475: varojen vähentyessä on kunnille lisätty runsaasti            saamisongelman ratkaisemiseksi ja mitä
39476: valtaa päättää itsenäisesti koulutuskysymyksis-              se aikoo tehdä kiusattujen auttamiseksi?
39477: tä, ja valtakunnallista valvontaa on purettu.
39478: 
39479:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1996
39480: 
39481:           Tuija Pohjola /sd              Osmo Kurola /kok               Marjaana Koskinen /sd
39482:           Hannu Kemppainen /kesk         Riitta Prusti /sd              Ulla Anttila /vihr
39483:                                          Eva Biaudet /r
39484: 
39485: 
39486: 
39487: Ei vastausta, rauennut
39488: 
39489: 
39490: 
39491: 
39492: 13   270001
39493: 98                                          KVN 95/1996 vp
39494: 
39495: Kysymys valtioneuvostolle 95
39496: 
39497: 
39498: 
39499: 
39500:                                    Matti Väistö /kesk ym.: Kansallisten aluetukijakojen muutossuun-
39501:                                       nitelmista
39502: 
39503: 
39504:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39505:     Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan kansal-              Aikooko Hallitus muuttaa nykyisiä
39506: lisia aluetukijakoja ollaan muuttamassa. Suunni-             aluetukijakoja julkisuudessa esillä olleella
39507: tellut muutokset merkitsisivät monien maakun-                tavalla, ja mikäli aikoo, niin miten Halli-
39508: tien sisäisten kehityserojen kärjistymistä sekä 5b-          tus varmistaa maaseutualueiden kehittä-
39509: alueiden heikentymistä aluepoliittisten tukien               misedellytykset?
39510: jaossa.
39511: 
39512:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1996
39513: 
39514:           Matti Väistö /kesk             Hannu Kemppainen /kesk         Toimi Kankaanniemi /skl
39515:           Seppo Kääriäinen /kesk         Maria Kaisa Aula /kesk         Veijo Puhjo /va-r
39516:                                          Asko Apukka /vas
39517: 
39518: 
39519: 
39520: Ei vastausta, rauennut
39521:                                             KVN 96/1996 vp                                            99
39522: 
39523: Kysymys valtioneuvostolle 96
39524: 
39525: 
39526: 
39527: 
39528:                                     Toimi Kankaanniemi /skl ym.: EU:n yhteisestä talous- ja työllisyys-
39529:                                        politiikasta
39530: 
39531: 
39532:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39533: 
39534:     Dublinin huippukokouksen yhteydessä Suo-                     Onko Hallitus muuttamassa Suomen
39535: men pääministeri totesi mm., että talous- ja raha-            HVK-tavoitteita siten, että kansallista ta-
39536: liitto EMU, johon hallitus pikavauhtia pyrkii, ei             louspoliittista päätösvaltaa luovutetaan
39537: yksin riitä, vaan tarvitaan myös yhteistä talous- ja          jopa EMU :n edellyttämää määrää enem-
39538: työllisyyspolitiikkaa EU/EMU-alueella. Yhtei-                 män Euroopan unionille, vaikka
39539: sestä talous- ja työllisyyspolitiikasta vastaisivat           EMU :un liittymisestäkään ei ole edus-
39540: hallitukset ja unionin instituutiot. Tämä merkit-             kunnan päätöstä?
39541: sisi kansallisen päätösvallan supistumista kansa-
39542: laisten kannalta erittäin keskeisen politiikan loh-
39543: kolla.
39544: 
39545:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1996
39546: 
39547:                       Toimi Kankaanniemi /skl            Matti Väistö /kesk
39548:                       Hannu Takkula /kesk                Iivo Polvi /vas
39549:                                        Raimo Mähönen /sd
39550: 
39551: 
39552: 
39553: Vastattu 10.10.1996
39554: 100                                        KVN 97/1996 vp
39555: 
39556: Kysymys valtioneuvostolle 97
39557: 
39558: 
39559: 
39560: 
39561:                                    Anneli Jäätteenmäki /kesk ym.: Euroopan talous- ja rahaliiton ta-
39562:                                       loudellisista vaikutuksista
39563: 
39564: 
39565:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39566:    Julkisuudessa on viime aikoina esiintynyt hy-      Hallituksen yhteinen näkemys EMU:n taloudel-
39567: vin ristiriitaisia kommentteja Suomen EMU-ta-         lisista vaikutuksista, myös haitoista Suomen suh-
39568: voitteista. Pääministeri Lipponen on sanonut,         danneherkälle taloudelle, Suomen eri alueille,
39569: että EMU:n lykkääntymisestä seuraa tuhoisa            palkansaajille ja yleensä kansalaisille tulisi tuoda
39570: kriisi. Toisaalta ainakin ministerit Andersson ja     pikaisesti eduskunnan käsiteltäväksi.
39571: Alho ovat vaatineet ERM-kytkennän siirtämistä
39572: ja vihreät koko EMU :n lykkäämistä.                             Mikä on Hallituksen EMU-linja, ja
39573:     Valtiovarainministeriö julkaisi 3.10. selvityk-          aikooko Hallitus ottaa lähiaikoina kan-
39574: sen EMU :n taloudellisista vaikutuksista Suomel-             taa valtiovarainministeriön selvitykseen
39575: le. Eduskunta ei ole käsitellyt toistaiseksi näitä           EMU :n taloudellisista vaikutuksista, ja
39576: vaikutuksia, vaan huomio on kiinnittynyt lähen-              milloin Hallitus aikoo tuoda selvityksen
39577: tymiskriteereiden täyttämiseen. Kansalaiset ovat             eduskunnan käsiteitä väksi?
39578: EMU-jäsenyyteen hyvin kriittisiä ja epätietoisia.
39579: 
39580:       Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1996
39581: 
39582:                       Anneli Jäätteenmäki /kesk           Olavi Ala-Nissilä /kesk
39583:                       Asko Apukka /vas                    Markku Lehtosaari /kesk
39584:                                        Tauno Pehkonen /skl
39585: 
39586: 
39587: 
39588: Vastattu 10.10.1996
39589:                                            KVN 98/1996 vp                                          101
39590: 
39591: Kysymys valtioneuvostolle 98
39592: 
39593: 
39594: 
39595: 
39596:                                    Kari Uotila /vas ym.: Markan ERM-kytkennän välttämättömyy-
39597:                                        destä
39598: 
39599: 
39600:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39601: 
39602:    Keskustelu markan ERM-kytkennästä on sen           poisuudelle, jos eduskunta haluaa liittymistä.
39603: oikean ajoituksen pohdinnasta muuttunut yhä           Taustalla on ollut mm. huoli keskeisten EU-mai-
39604: enemmän koskemaan kokonaisuudessaan kyt-              den kehityksestä ja Ruotsin suhtautumisesta ra-
39605: kennän mielekkyyttä ja sen välttämättömyyttä          haliittoon.
39606: mahdollisen EMO-jäsenyyden ehtona. Elinkei-
39607: noelämä on varoitellut kytkennän turmiollisuu-                  Aikooko Hallitus tehdä käydyn kes-
39608: desta perustellen sitä markan liian korkealla ar-            kustelun pohjalta uusia linjauksia ja pää-
39609: volla ja taloutemme yksipuolisen rakenteen tuo-              töksiä suhtautumisessaan ERM-kytken-
39610: milla riskeillä. Viime päivinä myös valtioneuvos-            tään ja sen välttämättömyyteen Suomen
39611: ton jäsenten taholta on esitetty mielipiteitä, että          EMU -kelpoisuuden kannalta ja aikooko
39612: kytkentää ei pidä kiirehtiä tai sitä ei pidä tehdä           se viestittää niitä EU:n suuntaan epätie-
39613: ollenkaan. Samalla on esitetty arvioita, että kyt-           toisuuden vähentämiseksi?
39614: kentä ei olisi välttämätöntä Suomen EMU-kel-
39615: 
39616:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1996
39617: 
39618:           Kari Uotila /vas               Matti Saarinen /sd             Jukka Mikkola /sd
39619:           Pentti Tiusanen /vas           Jorma Vokkolainen /vas         Erkki Pulliainen /vihr
39620:           Irina Krohn /vihr              Jukka Gustafsson /sd           Eila Rimmi /vas
39621:           Tapio Karjalainen /sd          Jaakko Laakso /vas             Janne Viitamies /sd
39622:                                          Mikko Immonen /vas
39623: 
39624: 
39625: 
39626: Vastattu 10.10.1996
39627: 102                                        KVN 99/1996 vp
39628: 
39629: Kysymys valtioneuvostolle 99
39630: 
39631: 
39632: 
39633: 
39634:                                   Kimmo Sasi /kok ym.: Virkamiesten taloudellisten sidonnaisuuksien
39635:                                      ilmoittamisesta
39636: 
39637: 
39638:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
39639:    Kansanvallan kannalta on tärkeätä, että kes-      kohtaan tunnettavanluottamuksen lujittamisek-
39640: keisimpien poliittisten päätöksentekijöiden ta-      si on tärkeätä, että em. ilmoitusvelvollisuus ulote-
39641: loudelliset kytkökset ovat julkisia. Siksi on ole-   taan koskemaan myös keskeisimpiä viranhalti-
39642: massa säännökset mm. valtioneuvoston jäsenten        joita.
39643: velvollisuudesta ilmoittaa taloudellisista sidon-
39644: naisuuksistaan. Ministereiden lisäksi myös mo-                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
39645: net keskeiset virkamiehet käyttävät merkittävää              siin korkeimpien virkamiesten saattami-
39646: julkista valtaa. Yhteiskuntamme avoimuuden,                  seksi ilmoitusvelvollisiksi omista talou-
39647: demokratian toteutumisen ja virkakoneistoa                   dellisista sidonnaisuuksistaan?
39648: 
39649:       Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1996
39650: 
39651:                     Kimmo Sasi /kok                           Kirsti Ala-Harja /kok
39652:                     Ben Zyskowicz /kok                        Timo Ihamäki /kok
39653: 
39654: 
39655: 
39656: Ei vastausta, rauennut
39657:                                           KVN 100/1996 vp                                        103
39658: 
39659: Kysymys valtioneuvostolle 100
39660: 
39661: 
39662: 
39663: 
39664:                                    Hannu Takkula /kesk ym.: Harmaan talouden karsimiseksi tehty-
39665:                                       jen toimien riittävyydestä
39666: 
39667: 
39668:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
39669: 
39670:    Hallituksen ministerit ovat julkisuudessa esit-             Katsooko Hallitus, että sen toimilla
39671: täneet moninaisia toimenpiteitä ns. harmaan ta-             harmaan talouden karsimiseksi on uskot-
39672: louden lonkeroiden kitkemiseksi. Näillä toimilla            tavuutta viime päivien verohallinnon kor-
39673: on haluttu kartuttaa valtion verotuloja ja toisaal-         keiden virkamiesten yrityskytkennöistä
39674: ta lisätä virallisia työpaikkoja.                           käydyn keskustelun jälkeen?
39675:    Työllisyyden parantamiseksi tarvitaankin toki
39676: kaikki käytettävissä olevat keinot.
39677: 
39678:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1996
39679: 
39680:                      Hannu Takkula /kesk                     Mikko Kuoppa /va-r
39681:                      Markku Lehtosaari /kesk                 Hannes Manninen /kesk
39682: 
39683: 
39684: 
39685: Ei vastausta, rauennut
39686: 104                                       KVN 101/1996 vp
39687: 
39688: Kysymys valtioneuvostolle 101
39689: 
39690: 
39691: 
39692: 
39693:                                    Tuija Pohjola /sd ym.: Koulukiusaamisen estämiseksi tarvittavista
39694:                                        toimenpiteistä
39695: 
39696: 
39697:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
39698:    Viime aikoina on julkisuuteen tullut lukuisia      takunnallista valvontaa on purettu. Koulut ovat
39699: pöyristyttäviä koulukiusaamistapauksia, joissa        jääneet ongelmineen oman onnensa nojaan. Kiu-
39700: sekä opettajat että oppilaat ovat olleet kiusattui-   saaminen on kuitenkin niin vakava asia, ettei sitä
39701: na tai kiusaajina. Peruskouluun heijastuu koko        saa jättää vain yksittäisen kansalaisjärjestön ja
39702: yhteiskunnan pahoinvointi: lama ja säästöt ovat       opettajien väliseksi mittelöksi. Koulukiusaami-
39703: leikanneet peruskoulujen erityis- ja tukiopetusta,    nen on nähtävä kaikkien yhteisenä ongelmana,
39704: samalla opetusryhmien kokoja on suurennettu.          jonka ratkaisu on sekä opettajien, oppilaiden että
39705: Koulun työskentelyolosuhteet ovat kiristyneetja       vanhempien yhteinen etu.
39706: samalla voivat oppilaiden kotona laman vaiku-
39707: tukset olla vielä suuremmat. Voimavarojen vä-                   Miten Hallitus aikoo toimia koulukiu-
39708: hentyessä on kunnille lisätty runsaasti valtaa               saamisongelman ratkaisemiseksi ja mitä
39709: päättää itsenäisesti koulutuskysymyksistä ja vai-            se aikoo tehdä kiusattujen auttamiseksi?
39710: 
39711:       Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1996
39712: 
39713:           Tuija Pohjola /sd              Vaito Koski /sd                Anu Vehviläinen /kesk
39714:           Reijo Lindroos /sd             Anne Huotari /vas              Erkki Pulliainen /vihr
39715: 
39716: 
39717: 
39718: Ei vastausta, rauennut
39719:                                            KVN 102/1996 vp                                          105
39720: 
39721: Kysymys valtioneuvostolle 102
39722: 
39723: 
39724: 
39725: 
39726:                                    Matti Väistö /kesk ym.: Kansallisten aluetukijakojen muutossuun-
39727:                                       nitelmista
39728: 
39729: 
39730:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39731:    Alueellinen kehitys on vaikeutumassa paitsi            Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan alue-
39732: Itä- ja Pohjois-Suomessa monissa Väli-Suomen          tukijakoa valmistellaan muutettavaksi niin, että
39733: seutukunnissa. Tilastokeskus on arvioinut, että       nykyisiä II- ja III-tukialueita supistettaisiin ja
39734: Uudellemaalle on odotettavissa 110 000 hengen         varoja siirrettäisiin uusille rakennemuutosalueil-
39735: muuttoaalto 15 vuoden aikana. Samaan aikaan           le. Erityisesti EU:n tavoite 5b -ohjelman mukai-
39736: monet kansaa kahtiajakavat sosiaaliset ja alueel-     set maaseudun kehittämisalueet menettäisivät
39737: liset leikkaukset kohdistuvat näille alueille, esi-   kansallisia kehittämisvaroja.
39738: merkkinä kuntien valtionosuusleikkaukset ja
39739: maatalouden kansallisen tuen leikkaaminen.                      Onko kansallisiin tukialuejakoihin tu-
39740: Aluekehittämisrahat näyttävät pienentyneen ensi              lossa muutoksia, ja aikooko Hallitus tur-
39741: vuoden budjetissa tuntuvasti, vaikka EU-tuet                 vata kansallisten aluekehittämisvarojen
39742: lasketaan mukaan.                                            pitämisen vähintään nykyisellään I-, II- ja
39743:                                                              !II-tukialueilla?
39744: 
39745:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1996
39746: 
39747:        Matti Väistö /kesk              Aino Suhola /kesk             Timo Ihamäki /kok
39748:        Risto Kuisma /sd                Aulis Ranta-Muotio /kesk      Tuija Maaret Pykäläinen /vihr
39749:        Mikko Pesälä /kesk              Jaakko Laakso /vas            Esko-Juhani Tennilä /va-r
39750: 
39751: 
39752: 
39753: Vastattu 7.11.1996
39754: 
39755: 
39756: 
39757: 
39758: 14 270001
39759: 106                                        KVN 103/1996 vp
39760: 
39761: Kysymys valtioneuvostolle 103
39762: 
39763: 
39764: 
39765: 
39766:                                    Jukka Mikkola /sd ym.: Junaliikenteen turvallisuuden parantami-
39767:                                        sesta
39768: 
39769: 
39770:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39771:    VR-yhtiöiden junaliikenteessä on sattunut             Onnettomuudet syövät uskoa raideliikenteen
39772: tänä vuonna lukuisia suurehkoja junaonnetto-          turvallisuudesta. On herännyt ajatus, että Val-
39773: muuksia. 21.4. Jokelassa yöjunan veturi ja 8 vau-     tionrautateiden yhtiöittämisellä 1.7.1995 lukien
39774: nua suistui kiskoilta, jolloin neljä henkilöä kuoli   olisi yhteyttä onnettomuuksiin. On epäilty, että
39775: ja 47loukkaantui. 9.4. tavarajuna putosi kiskoil-     yhtiöittämisen myötä olisi siirrytty järjestelmään,
39776: ta Nokialla. 10.6. kuusi vaunua suistui kiskoilta     jossa taloudellinen ajattelu ja henkilökunnan vä-
39777: Huutokosken ja Siikamäen välillä. 12.6. Rauman        hentäminen ovat ohittaneet turvallisuuden.
39778: ratapihalla sattui päivystysveturin ja ratakuor-
39779: ma-auton yhteentörmäys. 27.1 0. Riihimäen rata-                 Onko Valtionrautateiden yhtiöittämi-
39780: pihalla suistui seitsemän tyhjää säiliövaunua kis-           sellä ollut jokin merkitys tapahtuneisiin
39781: koilta. 2.11. puutavarajuna törmäsi tyhjään vau-             junaonnettomuuksiin, ja
39782: nuletkaan Liperin Ylämyllyllä. Lisäksi on lähiai-               mitä Hallitus aikoo tehdä junaliiken-
39783: koina tapahtunut useita "läheltä piti" -tilanteita.          teen turvallisuuden parantamiseksi?
39784: 
39785:       Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1996
39786: 
39787:       Jukka Mikkola /sd             Reijo Lindroos /sd                Timo Ihamäki /kok
39788:       Tuija Maaret Pykäläinen /vihr Aino Suhola /kesk                 Ilkka Joenpalo /sd
39789:       Mikko Pesälä /kesk            Aulis Ranta-Muotio /kesk          Janne Viitamies /sd
39790:                                     Jorma Rantanen /sd
39791: 
39792: 
39793: 
39794: Ei vastausta, rauennut
39795:                                           KVN 104/1996 vp                                            107
39796: 
39797: Kysymys valtioneuvostolle 104
39798: 
39799: 
39800: 
39801: 
39802:                                   Pauli Saapunki /kesk ym.: Junaliikenteen turvallisuuden parantami-
39803:                                      sesta
39804: 
39805: 
39806:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
39807:    Maan rautatieliikenteen turvallisuus on huo-                Mitä Hallitus aikoo tehdä raideliiken-
39808: lestuttavasti heikentynyt, kuten viimeaikaiset on-          teen turvallisuusjärjestelmän kehittämi-
39809: nettomuudet osoittavat. Turvallinen raideliiken-            seksi niin, että liikenteen turvallisuus jat-
39810: ne koostuu monesta tekijästä. Kaikki osatekijät             kossa voitaisiin taata?
39811: eivät nyt ole kunnossa. Mikäli onnettomuuksia ei
39812: saada loppumaan, on mahdollista, että matkus-
39813: tajat alkavat vältellä raideliikennettä.
39814: 
39815:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1996
39816: 
39817:           Pauli Saapunki /kesk           Kauko Juhantalo /kesk         Raimo Liikkanen /kesk
39818:           Risto Kuisma /sd               Jorma Rantanen /sd            Janne Viitamies /sd
39819: 
39820: 
39821: 
39822: Ei vastausta, rauennut
39823: 108                                        KVN 105/1996 vp
39824: 
39825: Kysymys valtioneuvostolle 105
39826: 
39827: 
39828: 
39829: 
39830:                                    Esko-Juhani Tennilä /va-r ym.: Verotietojen julkisuudesta
39831: 
39832: 
39833:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39834: 
39835:    Julkisuuteen juuri tulleet viimeisimmät vero-                Kysynkin, onko Hallitus verotietojen
39836: tiedot osoittavat, että tulo- ja varallisuuserot             saiaarnisen kannalla?
39837: Suomessa ovat valtavan suuret. Veroministeri on
39838: ilmeisesti juuri tästä syystä vaatinut toimia vero-
39839: tustietojen julkisuuden poistamiseksi.
39840: 
39841:       Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1996
39842: 
39843:                      Esko-Juhani Tennilä /va-r                Veijo Puhjo /va-r
39844:                      Mikko Kuoppa /va-r                       Jaakko Laakso /vas
39845: 
39846: 
39847: 
39848: Vastattu 7.11.1996
39849:                                            KVN 106/1996 vp                                          109
39850: 
39851: Kysymys valtioneuvostolle 106
39852: 
39853: 
39854: 
39855: 
39856:                                    Aulis Ranta-Muotio /kesk ym.: Poliisin toimintamahdollisuuksien
39857:                                        turvaamisesta
39858: 
39859: 
39860:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39861:    Ammattimainen ja järjestäytynyt rikollisuus                  Mitä Hallitus aikoo tehdä ammatti-
39862: on lisääntynyt. Rikollisuus on myös yhä enem-                maisen rikollisuuden kasvun pysäyttämi-
39863: män kansainvälistynyt. Poliisin määrärahoja ja               seksi ja ehkäisemiseksi sekä kansalaisten
39864: vakansseja on silti jatkuvasti vähennetty. Alue-             turvallisuuden lisäämiseksi, sekä
39865: hallinto 2000 -hankkeeseen liittyen on tehty esi-               miten Hallitus katsoo suunnitteilla ole-
39866: tys, mikä merkitsisi keskusrikospoliisin ja liikku-          van organisaatiomuutoksen auttavan va-
39867: van poliisin nykyisen organisaatiomallin purka-              kavan rikollisuuden torjunnassa?
39868: mista.
39869:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1996
39870: 
39871:        Aulis Ranta-Muotio /kesk        Anu Vehviläinen /kesk            Aapo Saari /kesk
39872:        Juha Korkeaoja /kesk            Tuija Maaret Pykäläinen /vihr    Riitta Korhonen /kok
39873:        Sulo Aittoniemi /kesk           Jorma Rantanen /sd               Matti Väistö /kesk
39874:        Aino Suhola /kesk               Mikko Pesälä /kesk               Jukka Mikkola /sd
39875: 
39876: 
39877: 
39878: Vastattu 7.ll.l996
39879: 110                                     KVN 107/1996 vp
39880: 
39881: Kysymys valtioneuvostolle 107
39882: 
39883: 
39884: 
39885: 
39886:                                  Hannu Takkula /kesk ym.: Peruskoulun kehittämissuunnitelmista
39887: 
39888: 
39889:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
39890:    Opetusministeriö on hyväksynyt peruskoulun                Katsooko Hallitus, että luokattomaan
39891: uuden kehitysohjelman, jonka mukaan ala- ja               peruskouluun siirtyminen olisi kasvatuk-
39892: yläasteen hallinnollinen raja poistuu. Helsingin          sellisesti ja opetuksellisesti perusteltua, ja
39893: Sanomien 31.10.1996 outisoinnin mukaan sa-                kuinka pitkällä suunnitelmat peruskou-
39894: massa yhteydessä opetusministeriössä ja opetus-           lun luokattomuudesta jo ovat?
39895: hallituksessa ollaan suunnittelemassa luokat-
39896: tomaan peruskouluun siirtymistä.
39897: 
39898:       Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1996
39899: 
39900:                     Hannu Takkula /kesk                    Seppo Kääriäinen /kesk
39901:                     Markku Lehtosaari /kesk                Kari Myllyniemi /kesk
39902: 
39903: 
39904: 
39905: Ei vastausta, rauennut
39906:                                              KA 1/1996 vp                                             111
39907: 
39908: Keskustelualoite 1
39909: 
39910: 
39911: 
39912: 
39913:                                    Maija-Liisa Lindqvist /kesk ym.: Suomalaisen kulttuurin säily-
39914:                                       misestä kansainvälistyvässä ja kaupallistuvassa maailmassa
39915: 
39916: 
39917:                                              Eduskunnalle
39918: 
39919:    Ehdotan kunnioittaen, että puhemiesjärjestää       jotka tarjoavat elämyksiä ja viihdyttävät, mutta
39920: eduskunnan kevätkaudella parhaaksi katsoma-           ennen kaikkea kertovat elämästämme omalla
39921: naan ajankohtana ajankohtaiskeskustelun ai-           kielellämme ja siten turvaavat Suomen kielen
39922: heesta "Suomalaisen kulttuurin säilyminen             säilymistä ja tallentavat kansallista historiaa. Eri
39923: kansainvälistyvässä ja kaupallistuvassa maail-        taiteenalat kuvaavat kansakunnan eri vaiheita ja
39924: massa".                                               oleellista on turvata edellytykset kansainvälisen
39925:     Maastrichtin sopimuksessa kulttuurille annet-     kilpailun kiristyessä. Toisaalta haluaisin keskus-
39926: tiin aiempaa näkyvämpi sija ja kulttuuri sai oman     telua suomalaisen viihdeteollisuuden, mm. elo-
39927: artiklan 128. Sen mukaan yhteisö pyrkii edistä-       kuvanja musiikkibisneksen osalta, ovatko nämä
39928: mään jäsenvaltioiden kulttuureja niiden kansal-       alat kilpailuasetelmassa samassa asemassa ulko-
39929: lista ja alueellista monipuolisuutta arvostaen        maisten kanssa?
39930: sekä tuomalla esiin myös jäsenvaltioiden kult-            Kulttuuri ja viihdeteollisuus ovat suuria työl-
39931: tuuriperintöä.                                        listäjiä ja mikäli suomalaiset menestyvät entistä
39932:     Toivoisin keskustelua yhtäältä suomalaisen        paremmin, ovat he osaltaan myös työllistämis-
39933: kansallisen kulttuurin tulevaisuudesta mm. teat-      talkoissa mukana varsin merkittävästi.
39934: terin, elokuvan, musiikin ja kirjallisuuden osalta,
39935: 
39936:       Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1995
39937: 
39938:           Maija-Liisa Lindqvist /kesk   Matti Vanhanen /kesk             Kaarina Dromberg /kok
39939:           Irina Krohn /vihr             Maija-Liisa Tykkyläinen /sd      Maria Kaisa Aula /kesk
39940: 
39941: 
39942: 
39943: Ajankohtaiskeskustelu 22.2.1996
39944: 
39945: 
39946: 
39947: 
39948:  279002
39949: 112                                         KA 2/1996vp
39950: 
39951: Keskustelualoite 2
39952: 
39953: 
39954: 
39955: 
39956:                                   Pia Viitanen /sd ym.: Nuorten elinolojen parantamisesta
39957: 
39958: 
39959: 
39960:                                             Eduskunnalle
39961: 
39962:    Ehdotamme kunnioittaen, että eduskunnan           jardin markan tulot. Neljä vuotta aikaisemmin
39963: puhemies järjestäisi parhaaksi katsomanaan           he olivat tienanneet noin 50 miljardia markkaa.
39964: ajankohtana ajankohtaiskeskustelun aiheesta          Yli 30-vuotiaiden yhteenlasketut tulot putosivat
39965: "Nuorten elinolojen kehittäminen ja syrjäytymi-      tuona aikana 204 miljardista 194 miljardiin
39966: sen ehkäisy".                                        markkaan. Alle 30-vuotiailla pudotus oli näin
39967:    Yhteiskunta muuttuu kovaa vauhtia, samoin         ollen yli 50 %ja yli 30-vuotiailla noin 5 %.
39968: nuoria koskettavien sosiaalisten ongelmien luon-        Tulevana keväänä tulee eduskunnassa eteem-
39969: ne. Vielä 1980-luvun lopulla nuorille oli tarjolla   me useita ratkaisuja, joilla vaikutetaan nuorten
39970: runsaasti sekä koulutus- että työpaikkoja. Kulu-     elämäntilanteeseen. Samoin nuorisotyöttömyy-
39971: van vuosikymmenen alusta lähtien tilanne on          den hoitamiseen ja nuorten syrjäytymisen ehkäi-
39972: muuttunut nopeasti. Nuorisotyöttömyys kohosi         syyn on löydettävä lisää keinoja.
39973: huimiin lukemiin ja nuorten työsuhteet muuttui-         Tämän vuoksi toivomme, että eduskunta kes-
39974: vat entistä enemmän ns. epätyypillisiksi työsuh-     kustelisi nuorten elämäntilanteesta sekä sosiaali-
39975: teiksi. Kehityksen seurauksena nuorten elämän-       sista ongelmista. Näin saataisiin merkittävän
39976: tilanne on entistä epävarmempi.                      päätöksenteon pohjaksi laajempi kokonaisnäke-
39977:    Tutkimusten mukaan nuoret ovat muuhun             mys siitä, millainen nuorten asema yhteiskunnas-
39978: väestöön nähden pienituloisia, varattomiaja vel-     samme tällä hetkellä on ja mitkä ovat pahimpia
39979: kaisia. Esimerkiksi vuonna 1993 alle 30-vuotiaat     ongelmia. Samoin voitaisiin kehittää uudenlaisia
39980: työssäkäyvät henkilöt tienasivat yhteensä 23 mil-    ratkaisuja nuorten työllistämiseksi.
39981: 
39982:       Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1996
39983: 
39984:         Pia Viitanen /sd            Janne Viitamies /sd            Säde Tahvanainen /sd
39985:         Tarja Filatov /sd           Marjaana Koskinen /sd          Irina Krohn /vihr
39986:         Janina Andersson /vihr      Kirsi Piha /kok                Tuija Maaret Pykäläinen /vihr
39987:         Mari Kiviniemi /kesk        Hannu Takkula /kesk            Hanna Markkuta-Kivisilta /kok
39988:         Suvi Linden /kok            Minna Karhunen /kok            Ulla Anttila /vihr
39989:         Antero Kekkonen /sd         Maria Kaisa Aula /kesk         Ville Itälä /kok
39990: 
39991: 
39992: 
39993: Ajankohtaiskeskustelu 18.4.1996
39994:                                            KA 3/1996 vp                                          113
39995: 
39996: Keskustelualoite 3
39997: 
39998: 
39999: 
40000: 
40001:                                   Liisa Hyssälä /kesk ym.: Suomalaisen terveydenhuollon toiminta-
40002:                                       edellytysten turvaamisesta
40003: 
40004: 
40005:                                             Eduskunnalle
40006:    Ehdotamme kunnioittaen, että puhemies jär-       terveydenhuolto-ohjelmaa. Myös Suomen jäse-
40007: jestää eduskunnan kevätkaudella parhaaksi kat-      nyys Euroopan unionissa on aiheuttanut painei-
40008: somanaan ajankohtana ajankohtaiskeskustelun         ta terveydenhuoltojärjestelmälle. Esimerkiksi
40009: suomalaisen terveydenhuollon toimintaedelly-        lääkärikoulutuksen yhdenmukaistaminen EU :n
40010: tysten turvaamisesta.                               asettamien ohjeiden mukaiseksi tiiviillä aikatau-
40011:    Nykyiseen terveydenhuoltojärjestelmäämme         lulla sekä paineet terveyspalvelujen antamisesta
40012: kohdistuu suuria muutospaineita. Väestöraken-       myös toisten EU-jäsenvaltioiden kansalaisille
40013: teen muutos ja terveydenhuollon kustannusten        kotimaassamme ovat asioita, jotka kuormittavat
40014: lisääntyminen yhdessä väestön veronmaksuky-         terveydenhuoltojärjestelmämme toimivuutta.
40015: vyn alenemisen myötä asettavat haasteita nyky-      On jopa puhuttu terveydenhuollon kriisistä,
40016:  muotoisen terveydenhuoltojärjestelmän ylläpitä-    mikä ei tietenkään ole yksittäinen ilmiö, vaan
40017:  mistä kohtaan. Tarvitaan uusia toimintamalleja     yhteydessä muihin tämän päivän yhteiskunnalli-
40018: ja -tapoja, jotta myös jatkossa pystytään toteut-   siin ilmiöihin.
40019:  tamaan maallemme ominaista korkeatasoista
40020: 
40021:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1996
40022:        Liisa Hyssälä /kesk           Mikko Kuoppa /va-r               Hannu Takkula lkesk
40023:        Hanna MarkkuJa-Kivisilta /kok Pehr Löv /r                      Klaus Bremer /r
40024: 
40025: 
40026: 
40027: Rauennut
40028: 114                                        KA 4/1996 vp
40029: 
40030: Keskustelualoite 4
40031: 
40032: 
40033: 
40034: 
40035:                                   Markku Vuorensola Jkesk ym: Maatalouden toimintaedellytysten
40036:                                      turvaamisesta
40037: 
40038: 
40039:                                             Eduskunnalle
40040:     Suomen ED-neuvottelusopimuksen, suorite-        ajatellen maatalousyrittäjän käytännön työryt-
40041: tun kansanäänestyksen ja lopullisen hyväksytyn      miä ja suunnitelmia. Sopimuksen tulee olla val-
40042: liittymissopimuksen myötä Suomi siirtyi vuoden      miina hyvissä ajoin ennen sopimuskauden, vuo-
40043:  1995 alusta täysivaltaiseksi Euroopan unionin      denvaihteen, alkua. Sopimus takaa tuotannon
40044: jäseneksi.                                          jatkumisen koko Suomessa kuitenkin vain siten,
40045:     Liittyminen Euroopan unioniin on kokonai-       että 141-neuvotteluissa saavutetaan Etelä-Suo-
40046: suus, jossa pyritään kaikin tavoin turvaamaan       mea tyydyttävä lopputulos.
40047: Suomen tasavertainen asema ED:ssa ja sen               Maa- ja metsätalousministeriö on aloittanut
40048: markkinoilla. Itse neuvottelusopimus on runko-      vakaviin vaikeuksiin liittyvät selvitykset ja neu-
40049: sopimus. Erittäin monet asiat on sovittu ja toi-    vottelut. Ne etenevät erittäin hitaasti ja tavoit-
40050: meenpantu vasta jäsenyyden toteutumisen jäl-        teeksi asetettu työskentelymalli ED-komission
40051: keen. Osa sopimukseen liittyvistä asioista on       kanssa on osoittautunut vaikeaksi toteuttaa.
40052: myös yhä edelleen toteuttamatta tai kokonaan        Suomi ei ole myöskään omalta osaltaan vielä
40053: vielä jatkoneuvottelujen varassa.                   julkistanut omia markkamääräisiä tavoitteitaan.
40054:     Suomen maatalous ja elintarviketalous kohta-       Ongelmaksi näyttää muodostuvan neuvotte-
40055: si ED-jäsenyyden myötä voimakkaita muutos-          luprosessin venyminen, yhteisten tavoitteiden
40056: paineita. Sovittu siirtymäkausi kuitenkin tasoit-   saavuttaminen ED-komission kanssa ja myös
40057: taa muutospaineita. Ne ajoitettiinkin usealle       osaltaan Suomen valtion budjettisäästöt.
40058: vuodelle, ottaen huomioon myös prosessin aika-         Edellä olevan perusteella esitämme, että edus-
40059: na tapahtuvat muutokset.                            kunta kävisi ajankohtaiskeskustelun 141-artik-
40060:     Suomen maatalouden ja elintarviketalouden       lan (ns. vakavien vaikeuksien tuen) Suomen ta-
40061: kannalta keskeistä on ED-sopimukseen liittyväs-     voitteiden, neuvotteluvaiheen ja soveltamisen
40062: tä 141 artiklasta (ns. vakavien vaikeuksien tuki)   osalta. Toivomme, että keskustelu käytäisiin ke-
40063: sopiminen. Tärkeätä on sopia asiasta nopeasti       säkuun alussa 1996.
40064: 
40065:       Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1996
40066: 
40067:           Markku Vuorensola /kesk    Mauri Salo /kesk              Mari Kiviniemi /kesk
40068:           Matti Väistö /kesk         Eero Lämsä /kesk              Mikko Pesälä /kesk
40069:           Juha Korkeaoja /kesk       Jukka Vihriälä /kesk          Vuokko Rehn /kesk
40070:           Liisa Hyssälä /kesk        Timo Kalli /kesk              Tero Mölsä /kesk
40071:           Olavi Ala-Nissilä /kesk    Markku Lehtosaari /kesk       Markku Koski /kesk
40072:                     Raimo Liikkanen /kesk                 Maija-Liisa Lindqvist /kesk
40073: 
40074: 
40075: 
40076: Ajankohtaiskeskustelu 30.5.1996
40077:                                            KA 5/1996vp                                          115
40078: 
40079: Keskustelualoite 5
40080: 
40081: 
40082: 
40083: 
40084:                                   Tuula Haatainen /sd ym.: Naisten ja miesten tasa-arvoa koskevasta
40085:                                      kansallisesta ohjelmasta
40086: 
40087: 
40088:                                            Eduskunnalle
40089:    Ehdotamme, että eduskunnassa järjestetään       12.6.1996,jossa hyväksyttiin suuntaviivat. Ohjel-
40090: ajankohtaiskeskustelu hallituksen tasa-arvo-oh-    ma on tulossa hallituksen käsittelyyn tammi-
40091: jelmasta.                                          kuussa 1997,jossa ohjelma hyväksytään.
40092:    YK:n neljännessä naisten maailmankonfe-            Tasa-arvo-ohjelmasta raportoidaan YK:n
40093: renssissa Suomen hallitus sitoutui valmistele-     naisten asematoimikunnalle, joka kokoontuu
40094: maan kansallisen tasa-arvo-ohjelman. Tasa-ar-      maaliskuussa 1997. Tästä syystä on tärkeää, että
40095: voasiain neuvottelukunnan valmistelema tasa-       tasa-arvo-ohjelma tuodaan ajankohtaiskeskus-
40096: arvo-ohjelma oli hallituksen iltakoulussa          teluun helmikuussa 1997.
40097:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1996
40098: 
40099:         Tuula Haatainen /sd           Margareta Pietikäinen /r       Kaarina Dromberg /kok
40100:         Maija-Liisa Veteläinen /kesk Leena Luhtanen /sd              Johannes Koskinen /sd
40101:         Kalevi Olin /sd               Eero Lämsä /kesk               Pekka Saarnio /vas
40102:         Paavo Nikula /vihr            Esko Helle /vas                Sinikka Hurskainen /sd
40103:         Tuija Maaret Pykäläinen /vihr Toimi Kankaanniemi /skl        Paula Kokkonen /kok
40104:         Eila Rimmi /vas               Arja Ojala /sd                 Riitta Prusti /sd
40105:         Helena Vartiainen /sd         Irina Krohn /vihr              Tarja Filatov /sd
40106:         Jorma Kukkonen /sd            Maija Rask /sd                 Marja-Leena Viljamaa /sd
40107:         Marjatta Vehkaoja /sd         Pirkko Peltomo /sd             Maria Kaisa Aula /kesk
40108:         Anneli Jäätteenmäki /kesk     Jorma Huuhtanen /kesk          Seppo Kanerva /kok
40109:         Risto Penttilä /nuors         Risto Kuisma /sd               Jukka Tarkka /nuors
40110:         Outi Siimes /kok              Liisa Hyssälä /kesk            Aino Suhola /kok
40111:         Maija-Liisa Lindqvist /kesk   Maija Perho /kok               Marjaana Koskinen /sd
40112:         Markku Markkula /kok          Mikko Kuoppa /va-r             Veijo Puhjo /va-r
40113:         Tarja Kautto /sd              Antero Kekkonen /sd            Ulla Juurola /sd
40114:                                       Arto Bryggare /sd
40115: 
40116: 
40117: 
40118: Ajankohtaiskeskustelu 20.2.1997
40119: