<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin.  Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.

Nimesi:

Lausahdus:

131 Käyttäjää paikalla! 0.0065770149230957

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
A_1997_1 | A_1997_2 | A_1997_3 | A_1997_4 | A_1997_5 | A_1997_6 | B_1997_1 | B_1997_2 | C_1997_1 | C_1997_2 | D_1997_1 | D_1997_2 | E_1997_1 | E_1997_2 | F_1997_1 | F_1997_2 | F_1997_3 | F_1997_4 | F_1997_5 | Hak_1997 | PTK_1997_1 | PTK_1997_2 | PTK_1997_3 | PTK_1997_4 | PTK_1997_5 | 
1: Vuoden 1997
2:                          ••   ••
3: VALTIOPAIVAT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: F1
10: Kirjalliset kysymykset
11: 1-270
12: 
13: 
14: 
15: EDUSKUNTA
16: HELSINKI
17:                             1
18: 
19:  ISSN 0783-991X
20: OY EDITA AB. HELSINKI1997
21: SISÄLLYSLUETTELO
22: 
23: 
24: 
25: Kirjalliset kysymykset 1-270
26: 
27: 
28:      Eva Biaudet /sv m.fl.: Om tryggad postservice          15   Sulo Aittoniemi /kesk: Hiihtotaidon opettami-
29:                                                                  sesta suomalaisissa kouluissa
30:      Eva Biaudet /r ym.: Postipalvelujen turvaami-
31:      sesta                                                  16   Jukka Vihriälä /kesk ym.: Tärkkelys- ja ruoka-
32:                                                                  teollisuusperunan kilpailukyvystä sekä suojatoi-
33: 2    Liisa Hyssälä /kesk: Yleisen oikeusavun uudel-              mien käyttämisestä perunan markkinoimisessa
34:      leen järjestämisestä
35:                                                             17   Esa Lahtela /sd ym.: Saimaan vesiliikenteen tur-
36: 3    Sulo Aittoniemi /kesk: Poliisitoimeen osoitettu-            vallisuusvalvonnan tehostamisesta
37:      jen määrärahojen riittävyydestä
38:                                                             18   Jorma Kukkonen /sd: Venäläisten kuljettajien
39: 4    Raimo Vistbacka /ps: Itäkylän ja H uopanan väli-            käyttämisestä suomalaisessa rekkaliikenteessä
40:      sen paikallistien 17803 perusk01jauksesta
41:                                                             19   Pekka Kuosmanen /kok: Elimäen postin toimin-
42:  5   Sulo Aittoniemi /kesk: Potilaiden kohtelusta mie-           nan turvaamisesta
43:      lisairaaloissa
44:                                                             20   Sulo Aittoniemi /kesk: Puolustusvoimien han-
45:  6   Sulo Aittoniemi /kesk: Hiv-testien määräämises-             kintojen kotimaisuudesta
46:      tä pakollisiksi maahanmuuttajille
47:                                                             21   Sulo Aittoniemi /kesk: Postinkannon kilpailutta-
48:  7   Markus Aaltonen /sd: Raha-automaattiyhdis-                  misesta
49:      tyksen tuoton käyttämisestä kansalais- ja vapaa-
50:      ehtoisjäijestöjen tukemiseen                           22   Sulo Aittoniemi /kesk: Oleskeluluvan vaikutuk-
51:                                                                  sista pakolaista koskevan vainon loppumiseen
52:  8   Raimo Vistbacka/ps: Kansalaisten käyttöön tar-
53:      koitetun, valtion toimesta organisoidun aloite-,       23   Esko-Juhani Tennilä /va-r: Matkailuhotellin pe-
54:      idea-, keksintö- ja mielipiderekisteröintijärjestel-        ruskorjauksen ja laajennuksen tukemisesta Uts-
55:      män 1uomisesta                                              joella
56: 
57:  9   Raimo Vistbacka /ps: Uuden vaiheittaisen työl-         24   Raimo Vistbacka /ps: Nuorisoseuran-, työväen-
58:      listämismallin kokeilemisesta ja käyttöönotosta             ja maamiesseurantalojen ylläpitokustannusten
59:                                                                  valtionavuista
60: JO   Raimo Vistbacka /ps: Muuttoilmoitusmenette-
61:      lyn uudistamisesta                                     25   Sakari Smeds /skl: Internet-palvelujen tarjoajien
62:                                                                  www-sivujen sisältöä koskevasta vastuusta
63: II   Mikko Elo /sd: Puolustusvoimienjalkinehankin-
64:      tojen vaikutuksesta työllisyyteen                      26   Riitta Korhonen /kok: Suomen puolustusvoi-
65:                                                                  mien vihanneshankinnoista
66: 12   Sulo Aittoniemi /kesk: Talvinopeusrajoitusten          27   Klaus Bremer /r: Pääkaupunki-metropolin tar-
67:      hyödyllisyydestä                                            peesta
68: 13   Reijo Kallio /sd: Puolustusvoimien jalkinehan-         28   Klaus Bremer /r: Liikenneministeriössä esitetystä
69:      kinnoista                                                   irtisanomisperusteesta
70: 
71: 14   Sulo Aittoniemi /kesk: Joukkoliikenteen turvaa-        29   Sulo Aittoniemi /kesk: Neuroleptilääkityksen
72:      misesta haja-asutusalueilla                                 ym. korvattavuudesta
73: 
74: 270679
75: 4                                              Sisällysluettelo
76: 
77: 
78: 30   Sulo Aittoniemi /kesk: Väestönsuojien sijaintia     48   Klaus Bremer /r: Ilmailulaitoksen johdon sisäi-
79:      koskevasta tiedottamisesta                               sessä tiedotteessa esittämistä näkemyksistä
80: 
81: 31   Sulo Aittoniemi /kesk: Peruspäivärahaa saavien      49   Sulo Aittoniemi /kesk: Työllisyysvarojen käyttä-
82:      työttömien tulevaisuudesta                               misestä kotihoitotyön tukemiseen
83: 
84: 32   Sulo Aittoniemi /kesk: Euroopan unionin mää-        50   Eila Rimmi /vas ym.: Valtion hankintasäännön
85:      räysvallasta                                             muuttamisesta työllisyyttä tukevaksi
86: 
87: 33   Sulo Aittoniemi /kesk: Vanhojen laskutapojen        51   Sulo Aittoniemi /kesk: Alkoholin nauttimisen
88:      asemasta peruskoulussa                                   kieltämisestäjulkisella paikalla
89: 
90: 34   Erkki Pulliainen /vihr: Arvonlisäveroa koskevien    52   Sulo Aittoniemi /kesk: Pakolaisista aiheutuvista
91:      säännösten tarkistamisesta työllisyyden paranta-         kustannuksista
92:      miseksi
93:                                                          53   Liisa Hyssälä/kesk: Yrittäjien kuntoutuspalvelu-
94:                                                               jen järjestämisestä
95: 35   Sulo Aittoniemi /kesk: Auton omistajanvaihdos-
96:      ilmoituksen määräajasta
97:                                                          54   Liisa Hyssälä /kesk: Kuntien peruspalveluja kos-
98:                                                               kevien suositusten ja ohjeiden laiminlyömisestä
99: 36   Sulo Aittoniemi /kesk: Palvelupuhelimien hin-
100:      noitteluperusteista
101:                                                          55   Matti Väistö /kesk: Keliakiapotilaiden ruokava-
102:                                                               lion aiheuttamien kustannusten korvaamisesta
103: 37   Olavi Ala-Nissilä /kesk: VR:n henkilöliikenne-
104:      palvelujen tehostamisesta Turku-Toijala-rata-
105:      osuudella                                           56   Mikko Elo /sd: Kevyen liikenteen väylän raken-
106:                                                               tamisesta Reposaareen
107: 38   Päivi Räsänen /skl: Kuntien vammaispalveluja
108:      koskevista päätöksistä                              57   Toimi Kankaanniemi /skl: Keski-Suomen ryk-
109:                                                               mentin lakkauttamisesta Keuruulla
110: 39   Päivi Räsänen /skl: Eläkkeiden indeksikorotus-
111:      ten korjaamisesta                                   58   Sulo Aittoniemi /kesk: Pankkituen takaisin mak-
112:                                                               samisesta
113: 40   Päivi Räsänen /skl: Kotitalouksien maksamien
114:      palkkojen verovähennysoikeudesta                    59   Sulo Aittoniemi /kesk: Yrittäjäksi aikovan oikeu-
115:                                                               desta työttömyysturvaan
116: 41   Päivi Räsänen /skl: Ulkomailta eläkettä saavien
117:      verotuksen kohtuullistamisesta                      60   Sulo Aittoniemi /kesk: Tiedotusvälineiden huu-
118:                                                               meiden käyttöä edistävästä asenteesta
119: 42   Klaus Bremer /r: Ilmailulaitoksen toiminnan vai-
120:      vonnasta                                            61   Maija Rask /sd: Pitkäaikaistyöttömien työmark-
121:                                                               kinavalmiuksien kehittämisestä ja työllistymisen
122: 43   Timo Ihamäki /kok: Vakuutettujen etujen tur-             tukemisesta
123:      vaamisesta vakuutusyhtiöiden välisissä vakuu-
124:      tusjärjestelyissä                                   62   Pekka Saarnio /vas: Pankkituen takaisin perimi-
125:                                                               sestä
126: 44   Timo Ihamäki /kok: Sosiaali- ja terveydenhuol-      63   Raimo Vistbacka /ps: Lapuan virastotalon puhe-
127:      !on aluehallinnonjäijestämisestä                         Iinliikenteen järjestämisestä
128: 
129: 45   Jorma Vokkolainen /vas ym.: Psykologisen jälki-     64   Janne Viitamies/sd: Sähkökäyttöisellä apumoot-
130:      hoidon järjestämisestä liikenneonnettomuuksien           torilla varustetun polkupyörän tyyppihyväksyn-
131:      yhteydessä                                               nästä
132: 
133: 46   Janina Andersson /vihr: Pankkien suunnittele-       65   Esa Lahtela /sd ym.: Aseenkantoluvan myöntä-
134:      masta palvelumaksujen korotuksesta                       misestä mielen terveysongelmaiselle
135: 
136: 47   Klaus Bremer /r: Ilmailulaitoksen koulutusmää-      66   Esa Lahtela /sd ym.: Avustustoimista nälkäon-
137:      rärahojen käytön valvonnasta                             gelman lieventämiseksi Venäjän Karjalassa
138:                                                  Sisällysluettelo                                             5
139: 
140: 67    Anne Huotari /vas ym.: Työttömyyspäivärahan           84 Sulo Aittoniemi /kesk: Yksityisteiden kunnossa-
141:       määritteleruisestä viikkoa lyhyemmissä työsuh-           pidon turvaamisesta
142:       teissa
143:                                                             85 Sulo Aittoniemi /kesk: Korkeimman oikeuden
144: 68    Anne Huotari /vas ym.: Työttömyysturvan työs-            jäsenten virkakelpoisuudesta
145:       säoloehdon kertymisestä osa-aikalisän sijaisuuk-
146:       sissa                                                 86 Kari Rajamäki /sd: Palomiesten eläkeiän alenta-
147:                                                                misesta
148: 69    Klaus Bremer /r: Ilmailupolitiikan neuvottelu-
149:                                                             87 Sulo Aittoniemi /kesk: Oma Tupa -nimisen ra-
150:       kunnan kokoonpanosta ja yksityisen elinkeino-
151:                                                                kennuksen suojelusta Ikaalisissa
152:       toiminnan turvaamisesta
153:                                                             88 Bjarne Kallis /skl: Veroilmoitusten jättämisestä
154: 70    Juha Karpio /kok: Harvennushakkuiden suorit-             postin vietäväksi
155:       tamisesta miestyövoimin
156:                                                             89 Irja Tulonen/kok: Lapsen oikeuksien toteutumi-
157: 71    Anu Vehviläinen /kesk: Mielenterveyspotilaiden           sesta tuomioistuimissa
158:       hoitomaksuista
159:                                                             90 Esko-Juhani Tennilä /va-r ym.: Keliakiaa sairas-
160: 72    Liisa Hyssälä /kesk: Puolustushallinnon pysy-            tavien ruokavaliosta aiheutuvien kustannusten
161:       vien siviilivirkojen lakkauttamisesta                    korvaamisesta
162: 73    Sulo Aittoniemi /kesk: Työvoimatoimistojen            91 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Kolttaväestön elin-
163:       muuttamisesta tulosvastuulla toimiviksi                  olosuhteiden kohentamisesta
164: 74    Kyösti Karjula /kesk: Puurakentamisen lisäämi-        92 Hannes Manninen /kesk: Maatalouden tutki-
165:       seksi tarvittavista toimenpiteistä                       muskeskuksen Lapin tutkimusaseman toiminta-
166:                                                                edellytysten turvaamisesta
167: 75    Tuija Maaret Pykäläinen /vihr ym.: Etelä-Suo-
168:       men lääninhallituksen pelastus- ja poliisihallin-     93 Hannes Manninen /kesk: Maitotalouden toimin-
169:       non sijoittumisesta                                      taedellytysten turvaamisesta Lapissa
170: 
171: 76    Risto Penttilä /nuors ym.: Metallityöntekijöiden      94 Heikki Koskinen /kok: Vaasan rannikkopatteris-
172:       mahdollisesta altistumisesta berylliumille               ton toiminnan turvaamisesta
173: 
174: 77    Esa Lahtela/sd ym.: Suden metsästyksen lisäämi-       95 Pentti Tiusanen /vas: Silakan pyynnistä
175:       sestä
176:                                                             96 Pentti Tiusanen /vas: Dimetridatzol-nimisen yh-
177: 78    Esa Lahtela /sd ym.: Henkivakuutuksen ottanei-           disteen käytöstä
178:       den oikeusturvasta
179:                                                             97 Sulo Aittoniemi /kesk: Vankien osallistumisesta
180: 79    Sakari Smeds /skl: Palomiesten eläkeiän alenta-          ravintolailtaan
181:       misesta
182:                                                             98 Sulo Aittoniemi /kesk: Veneilykortin säätäruises-
183: 80     Helena Vartiainen /sd: Henkilöliikenteen palaut-        tä pakolliseksi
184:        tamisesta Turun ja Uudenkaupungin väliselle ra-
185:                                                             99 Esa Lahtela /sd: Perunan viljelyn turvaamisesta
186:        taosuudelle
187:                                                                Suomessa
188:  81    Sulo Aittoniemi /kesk: Sallan Kone Oy:tä koske-     100 Minna Karhunen /kok: Työmatkakulujen vero-
189:        van verotuspäätöksen mahdollisesti aiheuttamis-         vähennyksen omavastuun laskentaperusteiden
190:        ta jatkotoimenpiteistä                                  muuttamisesta
191: 
192:  82    Sulo Aittoniemi /kesk: Elinkautisesta vankeus-      lOI Sulo Aittoniemi /kesk: Mielisairaaloista avohoi-
193:        rangaistuksesta                                         toon siirrettyjen kohtalosta
194: 
195:  83    Sulo Aittoniemi /kesk: Maitokiintiöiden kaupan      102 Sulo Aittoniemi /kesk: Ymmärrystä vailla ran-
196:        seurauksista                                            kaisematta jätettyjen eristämisestä
197: 6                                              Sisällysluettelo
198: 
199: 
200: 103 Irja Tolonen /kok: Työllisyyskoulutukseen osal-      121 Sulo Aittoniemi /kesk: Baltian maiden viisumiva-
201:     listuvien työllistämisestä                               pauden toteuttamisesta
202: 
203: 104 Esa Lahtela /sd ym.: Saimaan vesiliikenteen luot-    122 Sulo Aittoniemi /kesk: Suunnitelmista ottaa
204:     saus- ja kanavamaksujen korotuksista                     jugoslavialaisia sotarikollisia Suomen vankiloi-
205:                                                              hin
206: 105 Suvi Linden /kok: Varhaiskasvatusta koskevan
207:     kehittämissuunnitelman laatimisesta                  123 Maria Kaisa Aula/kesk: Hoivayritysten mahdol-
208:                                                              lisuuksista saada yritystukia
209: 106 Suvi Linden /kok: Työttömyysturvalain sovelta-
210:     misesta                                              124 Marjaana Koskinen/sd ym.: Kotimaisen siemen-
211:                                                              viljan riittävyyden turvaamisesta
212: 107 Anne Huotari /vas: Kuusamon yhteismetsän
213:     suojelualueen arvosta                                125 Mari Kiviniemi /kesk ym.: Työmarkkinauudis-
214:                                                              tuksen vaikutuksista nuorten syJjäytymiseen
215: 108 Klaus Bremer /r: Jäiden hyödyntämisestä ajotai-
216:     don opetuksessa                                      126 Jorma Vokkolainen /vas ym.: Vajaakuntoisten
217:                                                              tukityöllistämisjakson pituudesta
218: 109 Talja Kautto /sd: Syyttämättäjättämisen perus-
219:     teista                                               127 Toimi Kankaanniemi /skl: Teiden liukkauden
220:                                                              torjunnasta onnettomuuksien ehkäisemiseksi
221: 110 Antero Kekkonen /sd: Työllistämis- ja EU-tu-
222:     kien käytön valvonnasta                              128 Toimi Kankaanniemi /skl: Maan sisäisen muut-
223:                                                              toliikkeen kasvun hillitsemisestä
224: 111 Tuija Nurmi /kok: Hiv-infektion määrittelemi-
225:     sestä yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi            129 Toimi Kankaanniemi /skl: Luonnonsuojeluoh-
226:                                                              jelmien rahoituksesta
227: 112 Tuija Nurmi /kok: Valtionhallinnon säästöjen
228:     toteutumisesta                                       130 Toimi Kankaanniemi /skl: Paluumuuttajien
229:                                                              eläkkeiden verotuskohtelusta
230: 113 Reijo Kallio /sd: Leimaverolain muuttamistar-
231:     peesta verovelvollisuuden syntymisen osalta          131 Matti Ryhänen /kesk: Eläke- ja työvoimahallin-
232:                                                              non yhteistyöstä työkyvyttömyyttä arvioitaessa
233: 114 Sulo Aittoniemi /kesk: Todistajan suojelemista
234:     koskevan lainsäädännön valmistelusta                 132 Matti Väistö /kesk: Osakeyhtiön ylläpitämän
235:                                                              ammattikorkeakoulun arvonlisä verosta
236: 115 Janne Viitamies /sd ym.: Muovipakkausten ym-
237:     päristöhaittojen vähentämisestä                      133 Hannu Takkula /kesk ym.: Suomen valtuuskun-
238:                                                              nan kokoonpanosta YK:n yleiskokouksessa
239: 116 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Ounasjoen yli raken-
240:     netun sillan perusparantamisesta Kaukosen ky-        134 Pia Viitanen /sd: Ajoneuvon rekisteröinnistä
241:     lässä                                                    omistajanvaihdoksissa
242: 
243: 117 Mikko Elo /sd: Kiropraktikko-nimikkeen käy-          135 Janne Viitamies /sd ym.: Työvoimapoliittisen ai-
244:     töstä                                                    kuiskoulutustuen ja työtulon yhteensovittami-
245:                                                              sesta
246: 118 Matti Väistö /kesk: Arvonlisäverokohtelusta
247:     luonnonmarjojen, sienten ja yrttien myyntitoi-       136 Satu Hassi /vihr: Marketin rakentamisesta poik-
248:     minnassa                                                 keuslupamenettelyllä Tampereen Sarankulmaan
249: 
250: 119 Sulo Aittoniemi /kesk: Teräsverkon käyttämises-      137 Raimo Holopainen /sd: Keliaakikkojen erikois-
251:     tä kettutarhauksessa häkkien pohjana                     ruokavalion kustannusten korvaamisesta sai-
252:                                                              rausvakuutuksesta
253: 120 Sulo Aittoniemi /kesk: Puukaupan mahdollisista
254:     markkinahäiriöistä siirryttäessä myyntiverotuk-      138 Sulo Aittoniemi /kesk: Kotitalouksien työllistä-
255:     seen                                                     mistukea koskevan kokeilun toteuttamisesta
256:                                                  Sisällysluettelo                                                7
257: 
258: 139 Sulo Aittoniemi /kesk: Suomen osallistumisesta         157 Raimo Vistbacka /ps: Ulkoasiainministeriön
259:     Bosnian rauhanturvaamistoimintaan                          erään virkamiehen käytöksen arvioimisesta
260: 
261: 140 Sulo Aittoniemi /kesk: Puhelinkuuntelun tekni-         158 Reino Laine /vas ym.: Eräiden työsuhteessa ole-
262:     sistä toteuttamisedellytyksistä                            vien taiteilijoiden ja toimittajien eläkelain sovel-
263:                                                                tamisesta
264: 141 Raimo Vistbacka /ps: Uuden tieyhteyden raken-
265:     tamisesta Nakkilan Viikalan kylästä Kullaan            159 Kari Kantalainen /kok ym.: Verovelvollisen oi-
266:     keskustaan                                                 keusturvan parantamisesta ja verotuksen asia-
267:                                                                miesjärjestelmän luomisesta
268: 142 Raimo Vistbacka /ps: Maatalousyrittäjien luo-
269:     pumistuen myöntämisehdoista                            160 Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk: Korkea-
270:                                                                koulujen huippuyksiköiden valintaperusteista
271: 143 Minna Karhunen /kok: Nuorisotyöntekijöiden
272:     vaitiolovelvollisuudesta                               161 Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk: Postipalvelu-
273:                                                                jen saatavuuden turvaamisesta
274: 144 Paula Kokkonen /kok ym.: Ihmisen perimään
275:     kohdistuvan tieteellisen tutkimuksen sääntelemi-       162 Esa Lahtela /sd: Pohjois-Karjalan valitsemisesta
276:     sestä                                                      kotitalouksien työllistämisen kokeilualueeksi
277: 
278: 145 Sulo Aittoniemi /kesk: Poliisin virkojen edellyttä-    163 Esa Lahtela /sd: Työttömyyseläkeläisille suunna-
279:     mästä määrärahatarpeesta Tampereella                       tun tiedotuksen parantamisesta
280: 
281: 146 Johannes Koskinen /sd: Oikeudenkäyntikulujen           164 Toimi Kankaanniemi /skl: Rakennustyön val-
282:     kohtuullistamisesta                                        vonnan tehostamisesta
283: 
284: 147 Tuija Pohjola/sd ym.: Työnantajien työntekijöil-       165 Toimi Kankaanniemi /skl: Eläinkuljetusten val-
285:     leen ottamien lisäeläkevakuutuksien tilastoinnis-          vonnan tehostamisesta
286:     ta
287:                                                            166 Toimi Kankaanniemi /skl: Hallituksen suhtautu-
288: 148 Erkki Pulliainen /vihr: Suomen ja Euroopan                 misesta luottamuskysymykseen
289:     unionin välisistä maksuista
290:                                                            167 Kari Rajamäki /sd ym.: Työttömien ja palkan-
291: 149 Ville Itälä /kok: Itämeren käytöstä laivojen pils-         saajien verotuksen yhdenmukaistamisesta
292:     siöljyjen tyhjennyspaikkana
293:                                                            168 Pekka Kuosmanen /kok: Liikennevakuutusten
294: 150 Esa Lahtela /sd: Muovi- ja metallialan osaaruis-           arvonlisäverosta
295:     keskuksen perustamisesta Joensuuhun
296:                                                            169 Pekka Kuosmanen /kok: Kaakkois-Suomen rau-
297: 151 J anina Andersson /vihr ym.: Aikatakuusta lasten           tatievuorojen säilyttämisestä
298:     ja nuorten tarvitseman psykiatrisen terapian
299:     aloittamiselle                                         170 Pekka Kuosmanen /kok: Haminan työsiirtolan
300:                                                                toiminnan turvaamisesta
301: 152 Janina Andersson /vihr ym.: Nuoria ja lapsia
302:     koskevan oikeuskäsittelyn nopeuttamisesta              171 Risto Kuisma /sd: Yöpymisolosuhteiden paran-
303:                                                                tamisesta kuorma-autoissa
304: 153 Janina Andersson /vihr ym.: Tukihenkilöiden
305:     tarpeellisuudesta peruskouluissa                       172 Jukka Vihriälä /kesk ym.: Maatalouden tuki-
306:                                                                ja investointipolitiikan alueellisesta kehittämi-
307:  154 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Nuorten työttömien             sestä
308:      syrjäytymisestä työvoimapalvelujen piiristä
309:                                                            173 Toimi Kankaanniemi /skl: Raippaluodon sillan
310:  155 Päivi Räsänen /skl ym.: Susien kaatolupien lisää-         rakennuskustannuksista
311:      misestä
312:                                                            174 Toimi Kankaanniemi /skl: Eläkeläisten korote-
313:  156 Suvi Linden /kok ym.: ASP-lainojen myöntämis-             tusta sairausvakuutusmaksusta ja "kannustinvä-
314:      edellytyksistä                                            hennyksestä"
315: 8                                               Sisällysluettelo
316: 
317: 
318: 175 Toimi Kankaanniemi /skl: Eläkeindeksien lasku-        192 Pentti Tiusanen /vas: Puolustushallinnon raken-
319:     tavan yhdenmukaistamisesta                                nuslaitoksen työntekijöiden aseman turvaami-
320:                                                               sesta
321: 176 Toimi Kankaanniemi /skl: Eläkeläisten vaikutus-
322:     mahdollisuuksien tehostamisesta                       193 Raimo Vistbacka /ps: Tangokuningas Sauli Leh-
323:                                                               tosen muistomerkin pystyttämisluvasta
324: 177 Sulo Aittoniemi /kesk: Eeva Vuoren huvilakaup-
325:     poja koskevasta lausunnosta                           194 Sulo Aittoniemi /kesk: Tuomioistuimen jäsenen
326:                                                               virka-asemasta
327: 178 Sulo Aittoniemi /kesk: Tavoitellun EMU-kelpoi-        195 Sulo Aittoniemi /kesk: Kuluttajien suojaamisesta
328:     suuden vaikutuksista esimerkiksi työllisyyteen            ulkomaisen lihan terveysvaikutuksilta
329: 
330: 179 Sulo Aittoniemi /kesk: Kelan eläkepäätösten pe-       196 Mikko Elo /sd ym.: Ammattikorkeakoulututkin-
331:     rusteluista                                               non suorittaneiden oikeudesta jatko-opintoihin
332: 
333: 180 Sulo Aittoniemi /kesk: Suomijärven kunnostami-        197 Mikko Elo /sd ym.: Ammatillisen koulutuksen ja
334:     sesta Karvialla                                           työelämän lähentämisestä
335: 181 Sulo Aittoniemi /kesk: Yhteiskunnan kolmijaos-        198 Suvi Linden /kok: Sopimuspuolten tasavertaises-
336:     ta                                                        ta kohtelusta asuntokaupoissa
337: 
338: 182 Sulo Aittoniemi /kesk: Arvonlisäverotuksen yh-        199 Timo Ihamäki /kok: Luonnon kivennäisvesien
339:     denmukaistamisesta vakuutusyhtiöiden korjaus-             verotuksesta
340:     laskuissa
341:                                                           200 Erkki Pulliainen /vihr: Vaihtoehtoisen energian
342: 183 Satu Hassi /vihr ym.: Ilmastomuutosta aiheutta-           käytön edistämisestä lainsäädännöllä
343:     vien päästöjen vähentämisestä
344:                                                           201 Reijo Laitinen /sd: Valtion hankintasääntöjen
345: 184 Janina Andersson /vihr ym.: Palvelualojen ar-             muuttamisesta
346:     vonlisäverotuksesta
347:                                                           202 Timo Ihamäki /kok: Ohjatun liikuntakuntoutuk-
348: 185 Anu Vehviläinen /kesk: Kirjojen hankkimisesta             sen korvaamisesta
349:     kirjastoihin
350:                                                           203 Timo Ihamäki /kok: D-vitamiinin puutteen eh-
351: 186 Klaus Bremer /sv: Trafiken på Utö-Iinjen                  käisystä pitkäaikaishoitolaitoksissa
352: 186 Klaus Bremer /r: Utön linjan liikenteestä             204 Raimo Vistbacka /ps: Maataloustukien haku-
353:                                                               ohjeiden ja myöntämisperusteiden kehittämi-
354: 187 Henrik Lax/sv m.fl.: Momsskyldigheten försmå-             sestä
355:     företagare
356:                                                           205 Raimo Vistbacka /ps: Kevyen liikenteen väylän
357: 187 Henrik Lax /r ym.: Pienyrittäjien arvonlisävero-          rakentamisesta Kurejoen kylään tielle 7122
358:     velvollisuudesta
359:                                                           206 Klaus Bremer /r: Arvonlisäverosta Suomessa ja
360: 188 Marjatta Vehkaoja /sd ym.: N aisyrittäjien laino-         muissa EU-maissa
361:     jen myöntämisestä
362:                                                           207 Klaus Bremer /r: Pakettiautoja koskevien auto-
363: 189 Raimo Holopainen /sd: Työttömien matkalippu-              veromääräysten muuttamisesta
364:     jen hinnanalennuksesta
365:                                                           208 Sulo Aittoniemi /kesk: Lääkärien asevelvol-
366:                                                               lisuusaikana tekemän työn huomioon ottami-
367: 190 Maija-Liisa Veteläinen /kesk ym.: Pohjois-Suo-            sesta
368:     men kehityshankkeiden toteuttamisesta
369:                                                           209 Sulo Aittoniemi /kesk: Tampereen yliopiston lää-
370: 191 Esa Lahtela /sd ym.: Metsähallituksen perimistä           ketieteellisen tiedekunnan lakkauttamissuunni-
371:     pyyntilupamaksuista                                       telmista
372:                                                 Sisällysluettelo                                              9
373: 
374: 210 Sulo Aittoniemi /kesk: Kyläasiain neuvottelu-         228 Raimo Holopainen /sd: Liperin kunnan viran-
375:     kunnan lakkauttamisesta tai uudelleenorgani-               haltijan paikkaamisesta tilapäistyöhön
376:     soiunista
377:                                                           229 Raimo Holopainen /sd: Pakettipeltojen käytöstä
378: 211 Sulo Aittoniemi /kesk: Lentokoneen hankkimi-               pellavan tuotantoon
379:     sesta edustustarkoitukseen
380:                                                           230 Mikko Elo /sd ym.: Oppisopimuskoulutuksen
381: 212 Sulo Aittoniemi /kesk: Kivisalmen tien 14017               kehittämisestä
382:      kunnossapidosta ja peruskorjauksesta
383:                                                           231 Anu Vehviläinen /kesk: Kahdeksantoistavuo-
384: 213 Sulo Aittoniemi /kesk: Pendolino-liikenteen tar-           tiaille myönnettävän opintorahan määrästä
385:     koituksenmukaisuudesta
386:                                                           232 Anu Vehviläinen /kesk: Maanomistajien oikeus-
387: 214 Sulo Aittoniemi /kesk: Karjalan avustustoimin-             turvan takaamisesta Natura-suojeluohjelmaa to-
388:      nan koordinoinnista                                       teutettaessa
389: 215 Sulo Aittoniemi /kesk: Kiinteistönvälittäjien val-    233 Anu Vehviläinen /kesk: Toimeentulotuen nor-
390:      vonnan tehostamisesta                                     mitetun osan siirtämisestä Kansaneläkelaitok-
391:                                                                selle
392: 216 Sulo Aittoniemi /kesk: Lapin sodan tuhojen kor-
393:      vaamisesta                                           234 Sulo Aittoniemi /kesk: Pinsiöntien kunnossa-
394:                                                                pidon parantamisesta Hämeen tiepiirin alueel-
395: 217 Sulo Aittoniemi /kesk: Nuorten työttömien pe-              la
396:      rusturvasta
397:                                                           235 Eero Lämsä /kesk ym.: Lasten turvallisuuden ja
398: 218 Sulo Aittoniemi /kesk: Yrityksiä koskevan mak-             hoitojärjestelyjen turvaamisesta maatiloilla
399:      suhäiriörekisterin perustamisesta
400: 
401: 219 Esa Lahtela /sd ym.: Pakettipeltojen ottamisesta      236 Marjaana Koskinen /sd ym.: Ulkomailta saadun
402:      erikoisviljelyyn                                          eläketuloverotuksen kohtuullistamisesta
403: 
404: 220 Mikko Kuoppa /va-r ym.: Työkyvyttömyyselä-            237 Pirjo-Riitta Antvuori /kok: Soviteltua työttö-
405:      kehakemusten hylkäämisestä                                myyspäivärahaa koskevien säännösten kehittä-
406:                                                                misestä
407: 221 Minna Karhunen /kok ym.: Talviajan nopeusra-
408:      joitusten poistamisesta                              238 Liisa Hyssälä /kesk: Tasoristeysten turvallisuu-
409:                                                                den parantamisesta Turun ja Toijalan välisellä
410: 222 Eero Lämsä /kesk ym.: Eronneiden vanhempien                rataosuudella
411:      aseman yhtenäistämisestä
412:                                                           239 Liisa Hyssälä /kesk ym.: Kotihoidon tukea kos-
413: 223 Helena Vartiainen /sd ym.: Erityisluokanopetta-            kevien säännösten kehittämisestä
414:      jien eläkeiän määräytymisestä
415:                                                           240 Aapo Saari /kesk: Holhouslain säännösten
416:                                                                uudistamisesta
417: 224 Esko-Juhani     Tennilä /va-r: Verkostomark-
418:      kinointiin ryhtyvän oikeudesta työttömyystur-        241 Esa Lahtela /sd: Vanhoista asuntolainoista
419:      vaan                                                      myönnettävästä ylimääräisestä korkovähennyk-
420:                                                                sestä
421: 225 Maria Kaisa Aula /kesk: Oppisopimuksen jako-
422:      tihoidon tuen yhteensovittamisesta                   242 Heikki Koskinen /kok ym.: Hallitusmuodon sään-
423:                                                                nösten tulkinnasta
424: 226 Maria Kaisa Aula /kesk: Monilapsisten perhei-
425:      den päivähoitomaksujen alentamisesta                 243 Sakari Smeds /skl: Joustavan eläkeiän käyttöä
426:                                                                koskevien edellytysten parantamisesta
427: 227 Klaus Bremer /r: Liikenneministerin kirjallisiin
428:      kysymyksiin antamien vastausten laadun paran-        244 Klaus Bremer /r: Kansakuntamme juurien kun-
429:      tamisesta                                                nioittamisesta
430: 
431:  2 270679
432: 10                                              Sisällysluettelo
433: 
434: 
435: 245 Jaakko Laakso /vas ym.: Suomalaisten opiskeli-        257 Sulo Aittoniemi /kesk: Euroopan unionin jäsen-
436:     joiden lukukausimaksujen kohtuullistamisesta              maiden sotilaallisesta yhteisvastuusta
437:     Tarton yliopistossa
438:                                                          258 Sulo Aittoniemi /kesk: Keliaakikkojen ruokava-
439: 246 Pia Viitanen /sd: Nuorten asumismahdollisuuk-            liota koskevien kustannusten korvaamisesta
440:     sien parantamisesta
441:                                                           259 Sulo Aittoniemi /kesk: Suojelurahaa vaativan ri-
442: 247 Tuija Maaret Pykäläinen /vihr ym.: Palkkasoti-            kollisen toiminnan leviämisestä Suomeen
443:     laiden käytön kieltämistä koskevan YK:n sopi-
444:     muksen allekirjoittamisesta                           260 Sulo Aittoniemi /kesk: Metsänmyyntiin liittyväs-
445:                                                               tä arvonlisäverosta
446: 248 Eva Biaudet/sv: Möjligheten att kombinera olika
447:     vårdformer för barn (1 samband med spörsmål           261 Sulo Aittoniemi /kesk: Ulkomaalaisten lasten
448:     239)                                                      katoamisesta Suomessa
449: 
450: 248 Eva Biaudet /r: Lasten eri hoitomuotojen yhdis-       262 Marjaana Koskinen /sd: Pienituloisten eläkeläis-
451:     tämisestä (Kysymyksen 239 yhteydessä)                     ten verotuksen keventämisestä
452: 
453: 249 Ola Rosendahl/sv m.fl.: Uppföljningssystem på-        263 Marjaana Koskinen /sd ym.: Vuokratason koh-
454:     kallat av det länsbestämda spöfiskekortet                 tuullistamisesta
455: 
456: 249 Ola Rosendahl/r ym.: Läänikohtaisen viehekor-         264 Tuula Haatainen /sd ym.: Meriturvallisuuden
457:     tin vaatiman seurantajärjestelmän luomisesta              parantamisesta
458: 
459: 250 Päivi Räsänen /skl: Sakon työpaikkojen turvaa-        265 Anne Knaapi /kok: Yksityisen hoidon tuen mak-
460:     misesta                                                   suedellytysten laajentamisesta (Kysymyksen 239
461:                                                               yhteydessä)
462: 251 Säde Tahvanainen /sd ym.: Alle 23-vuotiaiden
463:     eläketurvan karttumisesta                             266 Esa Lahtela /sd ym.: Keksijäasiamiehen viran
464:                                                               perustamisesta työvoima- ja elinkeinokeskuk-
465: 252 Anu Vehviläinen /kesk: Toisen asteen ammatilli-           siin
466:     sen koulutuksen järjestämisestä
467:                                                           267 Esa Lahtela /sd ym.: Terveysvaikutteisten elin-
468: 253 Kari Rajamäki /sd: Työeläkejärjestelmän uudis-            tarvikkeiden mainostamisen edistämisestä
469:     tamisesta
470:                                                           268 Matti Väistö /kesk: Teurastusauton käytön edel-
471: 254 Matti Ryhänen /kesk: Pakolaisperheiden maa-               lytyksistä
472:     hanmuuttoa koskevista järjestelyistä
473:                                                           269 Liisa Hyssälä /kesk ym.: Lampaanlihan hinnan
474: 255 Klaus Bremer /r: Pelastustikkaista pelastautu-            määräytymisestä
475:     misvälineinä kerrostaloissa
476:                                                           270 Liisa Hyssälä /kesk: Arvonlisäverotettavan tulon
477: 256 Pia Viitanen /sd: Eri väestöryhmien välisten tulo-        alarajasta
478:     ja hyvinvointierojen kasvusta
479:                                                 KK 1/1997 vp
480: 
481: Skriftligt spörsmål 1
482: 
483: 
484: 
485: 
486:                                              Eva Biaudet /sv m.fl.: Om tryggad postservice
487: 
488: 
489: 
490:                                           Tili Riksdagens Talman
491: 
492:    Postens planer på att skära ner antalet post-         ned antalet postkontor under den tid ärendet
493: kontor har väckt kraftiga protester.                     behandlas i utskottet.
494:   Nedskärningarna är så omfattande att lands-               Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
495: bygdens postservice hotar bli mycket bristfållig.        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
496: De ersättande postombudens roll är ännu mycket           ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
497: oklar, liksom frågan viiken service de kan erbju-        följande spörsmål:
498: da. Riksdagens trafikutskott har i frågan begärt
499: en utredning av trafikministeriet. Utredningen                     På vilket sätt har Regeringen beaktat
500: var utskottet tillhanda den 11 december 1996                    riksdagens trafikutskotts önskan att pos-
501: varefter utskottet började höra sakkunniga. Be-                 ten inte skall minska på antalet postkon-
502: handlingen skall fortsätta under 1997 års riks-                 tor så länge frågan är under behandling i
503: dag. I ett brev tili trafikministeriet begär trafikut-          utskottet?
504: skottet att posten skall avhålla sig från att skära
505: 
506:          Helsingforsden 4 februari 1997
507: 
508:            Eva Biaudet /sv                  Ulla-Maj Wideroos /sv          Gunnar Jansson /sv
509:            Margareta Pietikäinen /sv        Ola Rosendahl /sv              Håkan Malm /sv
510:            Raimo Tiilikainen /sv            Klaus Bremer /sv               Pehr Löv /sv
511:                                             Henrik Lax /sv
512: 
513: 
514: 
515: 
516: 279001
517: 2                                          KK 1/1997 vp
518: 
519: Kirjallinen kysymys 1                                                                     Suomennos
520: 
521: 
522: 
523: 
524:                                   Eva Biaudet /r ym.: Postipalvelujen turvaamisesta
525: 
526: 
527: 
528:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
529: 
530:    Postin suunnitelmat postitoimipaikkojen          pidättäytymään postitoimipaikkojen määrän vä-
531: määrän vähentämisestä ovat herättäneet voi-         hentämisestä sinä aikana, jolloin asiaa käsitel-
532: makkaita protesteja. Leikkaukset ovat niin laa-     lään valiokunnassa.
533: joja, että maaseudun postipalvelut uhkaavat            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
534: käydä hyvin puutteellisiksi. Korvaavien asia-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
535: miespostien rooli on vielä hyvin epäselvä samoin    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
536: kuin kysymys niiden tarjoamista palveluista.        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
537: Eduskunnan liikennevaliokunta on pyytänyt
538: asiasta selvitystä liikenneministeriöltä. Valio-              Millä tavalla Hallitus on ottanut huo-
539: kunta sai selvityksen 11 päivänä joulukuuta                mioon eduskunnan liikennevaliokunnan
540: 1996, minkä jälkeen valiokunta alkoi kuulla                toivomuksen siitä, ettei posti vähentäisi
541: asiantuntijoita. Käsittely jatkuu vuoden 1997              postitoimipaikkojen määrää sinä aikana,
542: valtiopäivillä. Liikenneministeriölle osoittamas-          jona asiaa käsitellään valiokunnassa?
543: saan kirjeessä liikennevaliokunta pyytää postia
544: 
545:        Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1997
546: 
547:          Eva Biaudet /sv                Ulla-Maj Wideroos /sv         Gunnar Jansson /sv
548:          Margareta Pietikäinen /sv      Ola Rosendahl/sv              Håkan Malm /sv
549:          Raimo Tiilikainen /sv          Klaus Bremer /sv              Pehr Löv /sv
550:                                         Henrik Lax /sv
551:                                              KK l/1997vp                                                3
552: 
553: 
554: 
555: 
556:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
557: 
558:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        muassa varustaa suurimmat yrittäjävetoiset pos-
559: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tit tietoliikenneyhteyksillä ja lämpökirjoittimilla,
560: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       joista saadaan tulostetuksi postimaksutarra.
561: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eva                  Posti on mahdollisuuksien mukaan pyrkinyt
562: Biaudet'n ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         toteuttamaan eduskunnan liikennevaliokunnan
563: myksen n:o 1:                                         joulukuussa 1996 esittämää toivomusta siitä, että
564:                                                       Posti pidättäytyisi vähentämästä postitoimi-
565:           Millä tavalla Hallitus on ottanut huo-      paikkojen määrää sinä aikana,jolloin asiaa käsi-
566:        mioon eduskunnan liikennevaliokunnan           tellään valiokunnassa. Valiokunta on antanut
567:        toivomuksen siitä, ettei posti vähentäisi      lausunnon 19.2.1997.
568:        postitoimipaikkojen määrää sinä aikana,            Posti on kaupunkialueella joutunut yhdistä-
569:        jona asiaa käsitellään valiokunnassa?          mään toimipaikkoja sellaisissa tapauksissa, jol-
570:                                                       loin jo aikaisemmin on sovittu vuokrasopimuk-
571:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sen päättymisestä ja jolloin postin henkilöstö on
572: vasti seuraavaa:                                      myös siirtynyt muihin tehtäviin. Kahden toimi-
573:                                                       paikan yhdistäminen ei ole näissä tapauksissa
574:     Postin ja Postipankin solmima viisivuotinen       kohtuuttomasti pidentänyt matkaa uuteen pos-
575: yhteistyösopimus koskee postikonttoreissa teh-        tiin. Maaseudulla postitoimipaikan tilalle on
576: tävää pankkitoimintaaja sen harventamista sekä        aina perustettu yrittäjän hoitama posti. Kaikissa
577: päällekkäisyyksien poistamista. Postikonttorei-       kunnissa on vastakin posti.
578: den työstä suurin osa on perinteisesti muodostu-          Liikenneministeriö sekä Suomen PT Oy ja
579: nut pankkipalveluista. Koska Postipankki lopet-       Suomen Posti Oy ovat 24.2.1997 keskustelleet
580: taa pankkipalvelunsa 451 :stä Postin toimipai-        liikennevaliokunnan lausunnon edellyttämistä
581: kasta vuosien 1996-1998 aikana, on Postinjär-         toimenpiteistä. Neuvottelun mukaisesti Suomen
582: jestettävä postitoimipalvelunsa uudelleen. Toi-       Posti Oy sitoutuu kuukauden selvityskauden ai-
583: mipaikkauudistus ei kuitenkaan vaikuta postin         kana siihen, että postitoimipaikkojen määrä ei
584: jakeluun ja kuljetuksiin.                             vähene. Mikäli Postin hoitama toimipaikka
585:     Posti otti jo vuonna 1991 käyttöön yrittäjäve-    muuttuu tänä aikana yrittäjän hoitamaksi toimi-
586: toisen postipalvelun. Tällainen postipalvelu on       paikaksi, Posti pyrkii huolehtimaan siitä, ettei
587: huomattu parhaaksi ratkaisuksi niille postikont-      palveluvalikoima olennaisesti muutu. Suomen
588: toreille, joissa postipankkipalvelut loppuvat ja      Posti Oy varmistaa, että kaikista postitoimipai-
589: joissa ei ole riittävää postityömäärää Postin         koista, joita nykyisin on noin 1 700, saadaan
590:  oman konttorin säilyttämiseksi. Toisen palvelu-      kaikki postipalvelut.
591: yrityksen yhteydessä toimivassa postipalvelupis-          Kuten Posti liikennevaliokunnalle antamas-
592:  teessä voidaan tarjota asiakkaille aikaisempaa       saan raportissaan totesikin, postitoimipaikkojen
593: pitemmät ja soveliaammat aukioloajat iltaisin ja      kokonaismäärä on edellä mainitusta huolimatta
594:  viikonloppuisin.                                     koko ajan pysynyt hieman yli 1 700:ssa.
595:     Tutkimusten mukaan yrittäjien hoitamiin               Lisäksi Posti lupautuu kehittämään yhdessä
596:  postipalveluihin ollaan tyytyväisiä, sillä yrittä-   toimeksiantajiensa kanssa ns. välityspalvelun.
597: jien hoitamista posteista saa kaikki samat posti-     Sen avulla postitoimipaikoissa voidaan edelleen
598:  palvelut kuin Postin oman henkilökunnan              hoitaa esimerkiksi dieselvero- ja kalastuslupa-
599:  hoitamasta postikonttoristakin. Lisäksi Posti        asioita.
600:  seuraa entistä enemmän palvelun laatua ja muun
601: 
602:      Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1997
603: 
604:                                                                Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
605: 4                                             KK 1/1997 vp
606: 
607: 
608: 
609: 
610:                                          Tili Riksdagens Talman
611: 
612:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       postkontoren med dataförbindelser och värme-
613: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         skrivare vilket gör det möjligt att skriva ut post-
614: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-     avgiftsdekaler.
615: damot Eva Biaudet m.fl. undertecknade spörs-              Posten har i mån av möjlighet strävat efter att
616: mål nr 1:                                              uppfylla det av riksdagens trafikutskott i decem-
617:                                                        ber 1996 framlagda önskemålet om att Posten
618:           På vilket sätt har Regeringen beaktat        inte skall minska på antalet postkontor så länge
619:        riksdagens trafikutskotts önskan att pos-       frågan är under behandling i utskottet. Utskottet
620:        ten inte skall minska på antalet postkon-       gav sitt utlåtande 19.2.1997.
621:        tor så länge frågan är under behandling i          1 stadsområden har Posten varit tvungen att
622:        utskottet?                                      sammanslå kontor i sådana fall då man redan
623:                                                        tidigare har kommit överens om att hyreskon-
624:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          traktet upphör och då postpersonalen redan har
625: anföra följande:                                       övergått tili andra uppgifter. Sammanslagningen
626:                                                        av två kontor har i dessa fall inte omåttligt ökat
627:    Det femåriga samarbetsavtalet mellan Posten         avståndet tili den nya posten. På landsbygden har
628: och Postbanken gäller bankverksamhet i post-           postkontoret alltid ersatts med en post som sköts
629: kontoren samt minskning av denna och nedlägg-          av företagare. Det kommer alltid att finnas en
630: ning av parallella verksamheter. Största delen av      post i varje kommun.
631: postkontorens arbete har traditionellt bestått av         Trafikministeriet och PT Finland Ab samt
632: banktjänster. Eftersom Postbanken lägger ned           Posten Finland Ab har 24.2.1997 diskuterat de
633: sin verksamhet i 451 av Postens kontor under           åtgärder som trafikutskottet kräver att skall vid-
634: perioden 1996-1998 blir Posten tvungen att             tas. 1 enlighet med förhandlingarna har Posten
635: omorganisera sin postkontorsverksamhet. Kon-           Finland Ab förbundit sig att under den månad
636: torsreformen påverkar dock inte postdistribue-         saken utreds inte minska på antalet postkontor. 1
637: ringen och transporterna.                              det fall att ett kontor som sköts av Posten under
638:    Posten tog redan 1991 i bruk de s.k. företagar-     denna tid omvandlas tili en post skött av en
639: dragna posttjänsterna. Det har visat sig att denna     företagare strävar posten efter att se till att servi-
640: typ av posttjänst är den bästa lösningen för såda-     ceutbudet inte väsentligen förändras. Posten Fin-
641: na postkontor i vilka postbanktjänsterna upphör        land Ab försäkrar att man i alla de postverksam-
642: eller där det inte finns tiliräckligt postarbete för   hetspunkter som för närvarande är 1 700 tili an-
643: att upprätthålla Postens eget kontor. 1 en postser-    talet får alla posttjänster.
644: vicepunkt som verkar i samband med ett annat              1 enlighet med vad Posten i sin rapport tili
645: serviceföretag är det möjligt att åt kunderna er-      trafikutskottet konstaterade har antalet post-
646: bjuda längre och tjänliga öppethåliningstider          verksamhetspunkter trots det ovan anförda hela
647: både kvällstid och under veckosluten.                  tiden hållits vid litet över 1 700.
648:    Enligt undersökningar är man nöjd med de               Utöver detta lovar Posten att tillsammans med
649: posttjänster som sköts av företagare eftersom          sina uppdragsgivare utveckla en s.k. förmed-
650: man från posten som sköts av företagare får            lingstjänst. Med hjälp av denna blir det också i
651: precis samma postservice som från postkontor           fortsättningen möjligt att sköta t.ex. dieselskatte-
652: som sköts av Postens egen personal. Posten följer      och fiskeavgiftsärenden i postverksamhetspunk-
653: dessutom i allt högre grad med servicekvaliteten       terna.
654: och utrustar bl.a. de största företagardragna
655: 
656:      Helsingforsden 26 februari 1997
657: 
658:                                                                     Trafikminister Tuula Linnainmaa
659:                                           KK 2/1997 vp
660: 
661: Kirjallinen kysymys 2
662: 
663: 
664: 
665: 
666:                                  Liisa Hyssälä /kesk: Yleisen oikeusavun uudelleenjärjestämisestä
667: 
668: 
669: 
670:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
671: 
672:    Viime joulukuussa sai työnsä valmiiksi toimi-   tarvitsijoiden kannalta maaseudulla. Välimatkat
673: kunta, jonka tehtävänä oli laatia mm. ehdotus      toimistoihin pitenevät huomattavasti ja kulku-
674: uudeksi oikeusapujärjestelmäksi ja selvittää ny-   yhteydet saattavat olla heikot. Kansalaisten tasa-
675: kyisten järjestelmien tarkoituksenmukaisuus tai    arvo vaarantuu. Samoin monissa kunnissa tällä
676: jokin korvaava tapa tuottaa oikeusapupalveluja.    toimenpiteellä ollaan jälleen ottamassa yksi val-
677:    Toimikunnan mietinnön johtopäätöksiä-           tion toiminto kunnista pois.
678: osassa on esitetty toimikunnan ehdotukset             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
679: uudeksi oikeusapujärjestelmäksi. Tavoitteena on    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
680: ollut julkisten oikeusapupalveluiden resurssien    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
681: kohdentaminen niitä eniten tarvitseville ja mah-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
682: dollisimman laadukkaitten palvelujen takaami-
683: nen.                                                         Onko tasa-arvon kannalta oikeuden-
684:    Toimikunta ehdotti kuitenkin, että maahan              mukaista, ottaen huomioon maassamme
685: perustettaisiin 60-70 oikeusaputoimistoa, jois-           olevat pitkät etäisyydet, että perustetta-
686: sa on 2-4 oikeusavustajaa, ja toimistojen väes-           vien oikeusaputoimistojen väestöpohjan
687: töpohjaksi ehdotetaan 30 000 asukasta.                    edellytettäisiin olevan vähintään 30 000
688:    Tällä uudistuksen nimellä kulkevalla asialla           asukasta?
689: saattaa olla kohtalokkaat seuraukset palvelujen
690: 
691:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1997
692: 
693:                                         Liisa Hyssälä /kesk
694: 
695: 
696: 
697: 
698: 279001
699: 2                                          KK 2/1997vp
700: 
701: 
702: 
703: 
704:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
705: 
706:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      keusapupalvelun laadun ja oikeusavustajien am-
707: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       matillisen kehityksen kannalta on hedelmällistä,
708: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     jos toimistossa on toinenkin tai useampia laki-
709: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-     miehiä,joiden kanssa oikeusavustaja voi keskus-
710: sälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      tella oikeudellisista asioista. Useamman oikeus-
711: 2:                                                  avustajan toimistossa kukin oikeusavustaja voi
712:                                                     perehtyä jollekin oikeuden erikoisalalle, jolloin
713:           Onko tasa-arvon kannalta oikeuden-        saadaan syvennettyä asiantuntemusta eri aloilla.
714:        mukaista, ottaen huomioon maassamme          Useimmissa oikeusaputoimistoissa tulisi tämän
715:        olevat pitkät etäisyydet, että perustetta-   mukaisesti olla vähintään kaksi oikeusavustajaa
716:        vien oikeusaputoimistojen väestöpohjan       ja suurimpien kaupunkien toimistoissa tarpeen
717:        edellytettäisiin olevan vähintään 30 000     mukaan useampia, ehkä kymmenkunta. Tämä
718:        asukasta?                                    järjestely mahdollistaa nykyistä paremmin laa-
719:                                                     dukkaitten palvelujen tarjonnan.
720:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Asiakkaan kannalta olennaista oikeusaputoi-
721: vasti seuraavaa:                                    mistoverkoston järjestäruistavassa on palvelun
722:                                                     saatavuus silloin, kun sitä tarvitaan. Tällöin on
723:    Oikeusministeriön asettama Julkiset oikeus-      tärkeätä se, missä ja milloin oikeusapupalvelua
724: apupalvelut -toimikunta luovutti 9.1.1997 mie-      voi saada. Liikenneyhteyksien ja tekniikan kehit-
725: tintönsä, joka sisälsi ehdotuksen uudeksi oikeus-   tyessä sillä, että palvelua saadaan kohtuullisessa
726: apujärjestelmäksi. Toimikunnan tuli kiinnittää      ajassa, on suurempi merkitys kuin maantieteelli-
727: erityistä huomiota tarjottavien oikeudellisten      sellä etäisyydellä. Haja-asutusseudulla myös
728: palvelujen laatuun. Miten varmistetaan se, että     maantieteellinen etäisyys on otettava huomioon
729: myös taloudellisesti vaikeassa asemassa oleva       toimistoverkostoa rakennettaessa. Toimikunta
730: hakija saa laadukkaita palveluja.                   ei ole ehdottanut oikeusaputoimistoille ehdoton-
731:    Toimikunta toteaa oikeusaputoimistojen pal-      ta 30 000 asukkaan väestöpohjaa.
732: veluverkostosta muun muassa, että oikeusavus-          Toimikunnan mietintö on lähetetty lausun-
733: tajan työ on luonteeltaan erityisasiantuntijan      nolle. Hallitus ottaa kantaa oikeusapujärjestel-
734: työtä. Kansalaiset kääntyvät oikeusavustajan        män kehittämiseen valtion vuoden 1998 talous-
735: puoleen suhteellisen harvoin elämässään. Oi-        arviokäsittelyn yhteydessä.
736: 
737:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1997
738: 
739:                                                                   Oikeusministeri Kari Häkämies
740:                                                 KK 2/1997vp                                               3
741: 
742: 
743: 
744: 
745:                                            Tili Riksdagens Talman
746: 
747:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         sällan i hela sitt Iiv. Med tanke på rättshjälps-
748: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           tjänsternas kvalitet och rättsbiträdenas yrkes-
749: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags-         mässiga utveckling är det tili fördel om det vid
750: man Liisa Hyssälä undertecknade skriftliga               byrån finnsen annan eller flera jurister, med vilka
751: spörsmål nr 2:                                           rättsbiträdet kan diskutera juridiska frågor. Vid
752:                                                          en byrå med flera rättsbiträden kan varje rättsbi-
753:            Är det ur jämlikhetssynpunkt sett rätt-       träde fördjupa sig i något juridiskt specialområ-
754:         vist med beaktande av de långa avstånd           de, varvid djupare sakkunskap kan uppnås. 1 de
755:         som råder i vårt land att man förutsätter        flesta rättshjälpsbyråerna skulle det enligt detta
756:         att befolkningsunderlaget för de rätts-          finnas minst två rättsbiträden och vid byråerna i
757:         hjälpsbyråer som grundas är 30 000 invå-         de största städerna enligt behov flera, kanske ett
758:         nare?                                            tiotal. Detta möjliggör erbjudande av tjänster av
759:                                                          högre kvalitet.
760:    Som svar på frågan får jag vördsamt anföra               U r klientens synpunkt sett är det väsentligaste
761: följande:                                                vid organiseringen av rättshjälpstjänsterna hur
762:                                                          tjänsterna kan erhållas då när man behöver dem.
763:    Kommissionen för offentliga rättshjälpstjäns-         Då är det viktiga var och när man kan erhålla
764: ter, somjustitieministeriet har tilisatt, överlät sitt   rättshjälpstjänster. Då trafikförbindelserna och
765: betänkande 9.1.1997. Betänkandet innehåller ett          tekniken har utvecklats är det av större betydelse
766: förslag till ett nytt rättshjälpssystem. Kommis-         att tjänsterna fås inom en rimlig tid än det geo-
767: sionen skulle fåsta speciell uppmärksamhet vid           grafiska avståndet. lnom glesbygden bör även
768: kvaliteten för de juridiska tjänster som erbjuds.        det geografiska avståndet beaktas. Kommissio-
769: Hur skall man försäkra att personeri svår eko-           nen har inte föreslagit något ovilikorligt befolk-
770: nomisk situation får tjänster av hög kvalitet.           ningsunder!ag om 30 000 invånare.
771:    Kommissionen konstaterar beträffande betjä-              Kommissionens förslag har sänts på remiss.
772: ningspunkterna bland annat att rättsbiträdets            Regeringen tar ställning tili utvecklandet av
773: arbete är tili sin art sakkunnigarbete. Medbor-          rättshjälpssystemet i samband med beredningen
774: garna vänder sig tili rättsbiträde förhållandevis        av statens budget för 1998.
775: 
776:      Helsingforsden 25 februari 1997
777: 
778:                                                                         Justitieminister Kari Häkämies
779:                                               KK 3/1997 vp
780: 
781: Kirjallinen kysymys 3
782: 
783: 
784: 
785: 
786:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Poliisitoimeen osoitettujen määrärahojen
787:                                          riittävyydestä
788: 
789: 
790:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
791: 
792:     Olen saanut eräältä eläkeläiseltä kirjeen, joka       mentin tarkoitusta, jolla pyritään torjumaan yl-
793: kuuluu seuraavasti:                                       lättävien menojen kohtuuton vaikutus kihlakun-
794:     "Kihlakuntauudistuksen laajuudesta ja sen             nan talouteen ja toimintaan.
795: täytäntöönpanon keskeneräisyydestä johtuen                    Budjetin rahamäärästä on paljon kiinni tämän
796: valtion vuoden 1997 talousarvion valmistelun ai-          vuoden poliisitoiminnan turvallisuuden taso. Jos
797: kana on ollut mahdotonta mitoittaa täsmällisesti          lisää rahaa ei löydy, niin joudutaan vuoden 1996
798: poliisitoimen määrärahatarvetta. Sisäasiainmi-            aikana pidetyn 200 viran lisäksi pitämään toiset
799: nisteriön poliisiosaston ja läänien väliset tulos-        200 virkaa valtakunnassa avoimina, jotta rahat
800: keskustelut on käyty. Keskustelujen yhteydessä            riittäisivät. Arviolta 250-300 miljoonaa mark-
801: on ilmennyt, että valtion vuoden 1997 talousar-           kaa puuttuu poliisibudjetista, jotta vuoden 1996
802: viossa poliisitoimene esitetyt nettomäärärahat            toiminnan taso pystyttäisiin säilyttämään. Tä-
803: 2 398 200 000 markkaa ovat riittämättömät po-             män poliisin ylijohto on tunnustanut. Jossakin
804: liisin virkojen pitämiseksi täytettyinä läpi vuo-         täytyy olla vikaa, kun näin suurista vajauksista
805: den.                                                      puhutaan. Onko laskupäässä jotakin pielessä?
806:     Vuonna 1996 pidettiin avoimena noin 200 po-           Olisi syytä perusteellisesti selvittää, mikä on bud-
807: liisin virkaa rahojen käyttämiseksi muihin tar-           jetin valmisteluissa mennyt pieleen. Edellä maini-
808: peellisiin toimintamenoihin. Tuloskeskustelujen           tut budjettileikkaukset tarkoittavat yksinkertai-
809: pohjalta on laskettu, että muiden menojen ra-             sesti sitä, että paikallisella tasolla toimintoja on
810: hoittamiseksi auki pidettävien virkojen määrä             supistettava minimiin ja äärimmäisissä tapauk-
811: nousee vuonna 1997 keskimäärin 400:aan.                   sissa voidaan turvata yksinomaan hälytyspalve-
812:     Määrärahan niukkuus estää poliisille asetet-          lut Lomautuksiin joudutaan joka tapauksessa
813: tujen tulostavoitteiden saavuttamista. Määrära-           menemään, koska virkoja ei voida luonnollisen
814: hojen riittämättömyyden seuraukset ovat havait-           poistumankautta vähentää tarvittavaa 10-20%
815: tavissa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden            henkilöstömäärästä.
816: alueella. Turvallisuuskehitys vuosina 1991-                   Yritystoiminnassa talousarvion laatiminen on
817:  1996 indeksillä mitattuna on ollut koko ajan las-        monissa tapauksissa hyvin vaikeaa ja vaativaa
818:  keva. Indeksiin sisältyvien pahoinpitelyjen mää-         erilaisten epävarmuustekijöiden vuoksi. Sitä vas-
819:  rä on kasvanut jatkuvasti vuodesta 1991. Huu-            toin poliisibudjetin laatiminen ei liene vaikeim-
820:  mausainerikollisuuden kasvu on ollut vielä voi-          pia tehtäviä. Lähes 90% kaikista poliisin kuluista
821:  makkaampaa, peräti 260%. Tärkeiden yksilöön              on palkkakustannuksia, jotka voidaan etukäteen
822:  kohdistuvien rikoslakirikosten selvitysaste on ol-       laskea huonommallakin matikkapäällä. Muut
823:  lut huolestuttavan aleneva viime vuosien aikana.         toimintamenot ovat aivan marginaalisia, eikä
824:     Erityisesti pienten kihlakuntien taloutta ja toi-     niihin kohdistuvilla säästötoimilla saada mitään
825:  mintaa vaikeuttaa huomattavasti vuoden 1997              näkyvää aikaan.
826:  talousarviossa tehty momentin 23. erityismenot               Esitän Sinulle esimerkkinä Hämeenlinnan
827:  (arviomääräraha) poistaminen ja sen yhdistämi-           kihlakunnan poliisilaitoksen talousarvion vuo-
828:  nen toimintamenoihin. Erityismenoista on mak-            delle 1997 ja vertailuna vuoden 1996 menot. Jo
829:  settu mm. saattokuljetukset, tulkkauspalvelut,           vuonna 1996 poliisilaitoksessa oli ajoittain 12
830:  oikeuslääketieteelliset tutkimukset, sekä passien        virkaa täyttämättä,joka on noin 10% kokonais-
831:  ja henkilökorttien painatuskulut. Erityismeno-           määrästä. Yksinkertainen selitys ministeriön tas-
832:  jenjakaminen lääneiiie ja kihlakunnille toiminta-        kuvirheeseen lienee se, että vuonna -96 elettiin
833:  menojen kautta ei vastaa enää erityismenomo-             vuoden -95 säästöiiiä. Esimerkiksi Hämeenlin-
834: 
835: 279001
836: 2                                          KK 3/1997 vp
837: 
838: nan kihlakunnan poliisilaitos säästi vuonna 1995    seen virkaan liittyvät. Tämän vuoksi jokaisessa
839: noin 700 000 markkaa. Tampereen poliisilaitos       yksikössä ainut säästämistapa on pitää virkoja
840: säästi noin kolme miljoonaa markkaa. Täyttä-        täyttämättä. Kalustoon, vuokriin, maksuihin
841: mättä jätetyt virat ja vuoden 1995 säästöt olivat   ym. toimintamenoihin liittyvät kulut ovat aivan
842: ainut tapa selvitä vuodesta 1996. Nyt on säästöt    vähäinen osa poliisin kokonaiskuluista, eikä niis-
843: syöty niin Hämeenlinnassa, Tampereella kuin         tä säästäminen vaikuta kokonaisuuteen muuten
844: kaikissa muissakin erillisvirastoissa, eikä ole     kuin haittaamaHa ja jopa estämällä järkevän po-
845: muuta mahdollisuutta selvitä kuluvasta vuodes-      liisitoiminnan. Luulisi olevan näin tietokoneai-
846: ta kuin lomautuksilla. Kaiken kukkuraksi minis-     kana hyvin yksinkertaista laskea, mitä tämä toi-
847: teriö vielä kielsi lomautukset. Kuluvan vuoden      minta maksaa kaikkine kuluineen.
848: talousarvio ei riitä mitenkään palkkaus- ym. ku-        Kihlakuntauudistus on siis sekoittanut pakan,
849: lujen peittämiseen.                                 laskentatoimi on pettänyt ja ollaan totuuden
850:    Kihlakunnanvirastoissa tilanne on huomatta-      edessä.
851: vasti parempi. Oikeusministeriön puolelta on il-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
852: meisesti onnistuttu paljon paremmin neuvottele-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
853: maan raha-asioista, koska juuri saamani tiedon      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
854: mukaan rahaa niille on myönnetty tarpeen mu-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
855: kaan ja vähän ylikin."
856:    Kun poliisin määrärahoja ministeriössä laske-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
857: taan, palkkauskulut lasketaan aina pelkkinä pe-            ryhtyä poliisin määrärahojen riittävyy-
858: ruspalkkoina ottamatta huomioon kaikkia niitä              den turvaamiseksi?
859: kokonaiskuluja (työaikalisät ym.), jotka jokai-
860: 
861:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1997
862: 
863:                                        Sulo Aittoniemi /kesk
864:                                             KK 3/1997 vp                                              3
865: 
866: 
867: 
868: 
869:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
870: 
871:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sen Suomalaisten rikosriskit 1996 -tutkimuksen
872: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        mukaan lisääntynyt verrattuna vuoteen 1992.
873: olette toimittanut asianomaisen valtioneuvoston      Poliisin tietoon tulleen rikollisuuden määrä on
874: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       lievästi laskenut viime vuosina. Eri osa-alueilla
875: taniemen kirjallisen kysymyksen n:o 3:               on kuitenkin kielteistä kehitystä kuten lisäänty-
876:                                                      nyt huumeiden käyttö ja henkirikosten ja pa-
877:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        hoinpitelyiden lisääntyminen. Pahoinpitelyt ja
878:        ryhtyä poliisin määrärahojen riittävyy-       henkirikokset painottuvat myös turvallisuusin-
879:        den turvaamiseksi?                            deksissä ja näyttävät turvallisuustason alentu-
880:                                                      neen.
881:   Vastauksena esitettyyn kysymykseen esitän              Poliisitoimen tulosohjausjärjestelmään sisäl-
882: kunnioittavasti seuraavaa:                           tyvällä suunnittelulla ja seurannalla rahoitus on
883:                                                      pyritty kohdentaruaan poliisitoimen eri yksiköil-
884:     Vuoden 1997 talousarviossa poliisitoimen ra-     le ja myös alueellisesti toiminnallisten tarpeiden
885: hoitus on 2 398 Mmk. Tässä on huomattava vä-         mukaan. Erityisesti lähipoliisitoiminnalla, joka
886: hennys aikaisempiin vuosiin verrattuna. Vähen-       on käynnistynyt 50 paikkakunnalla, pyritään
887: nykset aiheutuvat budjetoinnin rakennemuutok-        vaikuttamaan pitemmällä tähtäyksellä alueiden
888: sista, joista kihlakuntauudistus on merkittävin.     turvallisuuskehitykseen ennalta estäväliä toimin-
889: Poliisitoimen rahoituskehityksestä tehdyn selvi-     nalla. Lähipoliisitoimintaan kuuluvalla yhteis-
890: tyksen mukaan reaalirahoitus on säästötoimien        työllä muiden viranomaisten kanssa voidaan
891: vaikutuksesta viime vuosina pienentynyt. Polii-      myös osaltaan helpottaa erityisesti paikallispolii-
892: sin rahoitus kasvoi aina vuoteen 1992. Vuoden        sin resurssitilannetta. Poliisitoimelle asetetut
893: 1996 arvioidussa hintatasossa reaalirahoitus oli     yleiset säästövelvoitteet on voitu täyttää pitämäl-
894: vuonna 1996 noin 185 milj. mk pienempi kuin          lä vakansseja avoinna ja vähentämällä henkilös-
895: vuonna 1992. Jos poliisin rahoitus vastaisi vuo-     tömenoja muutoin mm. ylitöitä ja työaikakorva-
896: den 1992 reaalitasoa, vuoden 1997 määrärahan         uksia vähentämällä ja muutoinkin kiinnittämällä
897: pitäisi olla 2 559 milj. mk. Tässä ei ole otettu     huomiota resurssien käytön tehokkuuteen. Polii-
898: huomioon esim. kansainvälisen toiminnan mu-          sin resurssitilannetta on osittain helpottanut pas-
899: kanaan tuomia rahoituksellisia lisärasitteita eikä   sintarkastustehtävien siirtyminen pois poliisilta
900: hintatason muutosta vuonna 1997. Poliisitoi-         -ei kuitenkaan vielä Helsinki-Vantaan lento-
901: meen lähivuosina kohdistuva uusia pakollisia         asemalla.
902: rahoitustarpeita ovat mm. ED-puheenjohtajuu-             Mitä tulee sitten poliisiyksiköiden vuoden
903: desta ja Schengen-sopimukseen liittymisestä ai-       1997 rahoituskehyksiin, niin on todettava, että
904: heutuvat Iisämenot.                                  julkisuudessakin esitetyt tiedot 250 miljoonan
905:     Poliisi on tähän asti pystynyt pitämään toi-     vajauksesta perustuvat poliisin kokonaiskehyk-
906: minnan tason kohtuullisena, mitä osoittavat          sen ja yksikköjen budjettiesitysten väliseen ero-
907: esim. talousarvioesityksen selvitysosassa esitetyt   tukseen. Tämä ei suinkaan kaikki ole rahoitusva-
908: palvelutasotavoitteet ja eri tunnuslukujen kehi-     jausta. Esityksiin sisältyy aina harkinnanvaraisia
909: tys. Toimintavalmiusaika on pystytty pitämään        hankkeita ja kohteita, joita voidaan jaksottaa
910:  tavoitteessa eli keskimäärin alle JO minuutissa     pitemmälle ajanjaksolle toteutettaviksi. Mitä tu-
911:  koko maassa. Törkeiden yksilöön kohdistuvien        lee erityisesti virkojen täyttämiseen, niin kaikki
912:  rikosten selvitysprosentti on ollut kansainväli-    vakanssit eivät ole koskaan olleet täytettyjä.
913:  sesti vertailtuna korkea, mutta ei kuitenkaan       Tämä aiheutuu osaksi henkilöstön vaihtuvuu-
914:  ihan tavoitteiden mukainen, eli keskimäärin         desta ja osaksi rahoituksen riittämättömyydestä
915:  80 %. Yleinen turvallisuuden tunne on pysynyt       ja osaksi henkilöstön uudelleenkohdentamisesta.
916:  Suomessa edelleen varsin hyvänä. Ihmisten ko-       Henkilöstömäärä, jolle poliisitoimessa on palk-
917:  kema katuväkivallan pelko ei ole valtakunnalli-     kaa voitu maksaa, vähentyi vuodesta 1992 vuo-
918: 4                                                KK 3/1997vp
919: 
920: teen 1995 400 henkilöä. Vuonna 1995 henkilös-             1997 aikana. Tämä aiheutuu mm. siitä, että val-
921: tömäärä oli noin 550 pienempi kuin käytettävissä          tioneuvoston päättäessä vuosittain hallinnonala-
922: olevat vakanssit. Vuoden 1996 lopulliset tiedot           kohtaisista kehyksistä, virkaehtosopimusten vai-
923: ovat käytettävissä maaliskuussa 1997.                     kutukset palkkamenoihin on otettu huomioon
924:    Yksiköiden ja poliisiylijohdon välisissä vuo-          vain osittain. Sopimusten heijastukset palkka-
925: den 1997 tulossopimusneuvotteluissa on syksyllä           menoihin alkavat näkyä täysimääräisesti vasta
926: 1996 sovittu alustavista rahoituskehyksistä. Sen          vuonna 1997.
927: jälkeen rahoitusta on vielä sovitettu ja tarkistet-           Kasvavat toimintavaatimukset ja rahoituksen
928: tu. Lopullisessa rahoituksen jaossa tammikuussa           riittämättömyys ovat ristiriidassa toistensa kans-
929: 1997 on erityisesti vähennetty ns. konsernipalve-         sa. Jos poliisitoimen rahoituksen perustasaa ei
930: luihin käytettävää rahoitusta. Yksiköiden rahoi-          voida nostaa, henkilöstökuluja on pakko vähen-
931: tuskehykset-yhdessä vuodelta 1996 siirtyneen              tää. Muuta merkittäväa keinoa ei ole, koska po-
932: rahoituksen kanssa - on pyritty mitoittamaan              liisin menoista noin 80 % on henkilöstömenoja,
933: niin, että kaikki poliisin yksiköt ja erityisesti pai-    noin 10 % on kiinteistömenoja ja 10 % muita
934: kallispoliisi voisivat vuonna 1997 selviytyä niistä       menoja. Valtionhallinnon ja poliisihallinnonkin
935: tehtävistä, jotka niille on asetettu.                     henkilöstöstrategian mukaan toimintaa ei sopeu-
936:    Poliisin toimintaympäristön muutokset ja kes-          teta henkilöstöä irtisanomalla, vaan tarvittaessa
937: keiset toimintalinjat on esitetty poliisin tulos-         luonnollisen poistuman avulla. Tämä ei kuiten-
938: suunnitelmassa 1997-2000. Poliisin ylijohdon              kaan riitä menojen saattamiseksi rahoitusta vas-
939: jatkuvan strategiatyön perusteella arvioituna nä-         taavaksi, vaanjouduttaisiin turvautumaan myös
940: köpiirissä ei ole sellaisia tekijöitä, jotka viittaisi-   muihin keinoihin.
941: vat siihen, että poliisin resurssitaso olisi ainakaan         Vuosien 1998-2001 menokehysten valmiste-
942: ylimitoitettu. Tutkimusten ja selvitysten mukaan          lun yhteydessä sisäasiainministeriö on esittänyt
943: poliisin vastuulla oleva turvallisuustyö sitoo            poliisin perusrahoituksen nostamista vuoden
944: myös yhä enemmän resursseja, sillä yhteiskun-             1997 tasosta (2 398 milj. mk) vuoteen 2000 men-
945: tien moninaistuessa rikollisuus organisoituu,             nessä 125 milj. mk siten, että vuonna 1997lisäta-
946: teknistyy ja kansainvälistyy. Ongelmat ovat ai-           lousarviossa myönnettävä lisärahoitus olisi 75
947: kaisempaa vaikeammin hallittavia ja selvitettä-           milj. mk ja vuosina 1998-1999kumpanakin vuo-
948: viä. Tehokkain strategia yhteiskunnan turvalli-           tena lisäksi 25 milj. mk. Olisi myös harkittava
949: suuden ylläpitämiseksi on laaja ennaltaestävä             tilausvaltuusmenettelyn käyttämistä joidenkin
950: toiminta ja sidosryhmäyhteistyö sekä entistä              määriteltyjen useampivuotisten valttämättömien
951: laajempi kansainvälinen yhteistyö, joka vaatii            hankintojen ja kehittämishankkeiden toteutta-
952: uudenlaista osaamista ja uudenlaisia resursseja.          miseksi. Muita lisä- ja vaihtoehtoisia keinoja olisi
953:    Kasvavista vaatimuksista huolimatta poliisi-           poliisin kiinteistömenojen pienentäminen pyrki-
954: toimen rahoitustaso on reaalisesti viime vuosina          mällä alentamaan esim. valtion kiinteistölaitok-
955: pienentynyt. Rahoitustilanne pahenee vuoden               sen perimiä vuokria.
956: 
957:       Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1997
958: 
959:                                                                    Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
960:                                               KK 3/1997 vp                                              5
961: 
962: 
963: 
964: 
965:                                          Tili Riksdagens Talman
966: 
967:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            enligt den rikstäckande undersökningen Suoma-
968: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande            laisten rikosriskit 1996. Antalet brott som kom-
969: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-        mit tili polisens kännedom har minskat något
970: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-           under de senaste åren. lnom olika delområden
971: mål nr 3:                                              finns dock en negativ utveckling, såsom ökad
972:                                                        användning av narkotika och fler brott mot Iiv
973:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        och misshandelsfall. Misshandeln och brotten
974:        ta för att säkerställa att polisens anslag är   mot Iiv framhävs även i säkerhetsindexet och
975:        tillräckliga?                                   visar att säkerhetsnivån har sjunkit.
976:                                                            Genom den planering och uppföljning som
977:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ingår i polisväsendets resultatstyrningssystem
978: anföra följande:                                       har man strävat efter att fördela finansieringen
979:                                                        tili de olika enheterna inom polisväsendet och
980:    1 budgeten för 1997 uppgår finansieringen av        även regionalt enligt de funktionella behoven.
981: polisväsendet tili 2 398 milj. mk. Det innebär en      Särskilt genom den närpolisverksamhet som in-
982: betydande minskning i jämförelse med tidigare          letts på 50 orter försöker man långsiktigt påverka
983: år. Minskningen är en följd av strukturföränd-         säkerhetsutvecklingen inom områdena genom
984: ringar i budgeteringen, av vilka häradsreformen        förebyggande åtgärder. Genom det samarbete
985: är den mest betydande. Enligt den utredning som        med andra myndigheter som hör tili närpolisens
986: gjorts om utvecklingen av polisväsendets finan-        verksamhet kan man även lindra den lokala poli-
987: siering har den reella finansieringen minskat de       sens resurssituation. De allmänna sparskyldighe-
988: senaste åren på grund av sparåtgärderna. Finan-        ter som ålagts polisväsendet har kunnat fullgöras
989: sieringen av polisen ökade fram tili 1992. Enligt      genom att tjänster lämnats obesatta och perso-
990: den uppskattade prisnivån 1996 var den reella          nalutgifterna minskats bl.a genom en minskning
991: finansieringen 1996 ca 185 milj. mk mindre än          av övertidsarbetena och arbetstidsersättningar-
992: 1992. Om finansieringen av polisen skulle mot-         na och även i övrigt genom att effektiviteten i
993: svara realnivån 1992, borde anslaget för 1997          resursanvändningen uppmärksammats. Polisens
994: vara 2 559 milj. mk. Däri har inte beaktats exem-      resurssituation har delvis lindrats av att passkon-
995: pelvis den merbelastning som den internationella       trolluppgifterna har överförts från polisen -
996: verksamheten medför och inte heller ändringen i        dock ännu inte i fråga om Helsingfors-Vanda
997: prisnivån 1997. Under de närmaste åren kommer          flygplats.
998: polisväsendet att drabbas av nya finansieringsbe-          Vad sedan gäller polisenheternas finansie-
999: hov, bl.a. genom de tiliäggsutgifter som EU-ord-       ringsramar för 1997 är det att märka att de upp-
1000: förandeskapet och anslutningen tili Schengen-          gifter om en brist på 250 milj. mk, som även
1001: avtalet medför.                                        förekommit i offentligheten, baserar sig på skili-
1002:    Tilis vidare har polisen kunnat hålla sin verk-     naden mellan polisens helhetsram och enheternas
1003: samhet på en tillfredsställande nivå, vilket exem-     budgetförslag. Detta är dock ingalunda enbart
1004: pelvis framgår av de servicemål som angetts i          ett finansieringsunderskott. 1 förslagen ingår all-
1005: förklaringsdelen i budgetpropositionen samt av         tid projekt och objekt enligt prövning som kan
1006: utvecklingen avolika nyckeltal. Beredskapstiden        periodiseras och genomföras under en längre
1007: har kunnat hållas inom ramen för målet, dvs. i         tidsperiod. Vad gäller särskilt besättande av
1008: genomsnitt under 10 minuter i hela landet. Pro-        tjänster, så har samtliga lediga tjänster aldrig
1009: centen utredda grova brott mot individer har           varit besatta. Detta beror på dels personalom-
1010: internationellt sett varit hög, men dock inte helt     sättningen, dels den otillräckliga finansieringen
1011: motsvarat målen, dvs. i genomsnitt 80 %. Den           och dels också på omfördelningen av personalen.
1012: allmänna känslan av trygghet har fortfarande           Antalet anställda inom polisväsendet, tili vilka
1013: varit mycket god i Finland. Människornas rädsla        lön har kunnat betalas, minskade med 400 perso-
1014: för gatuvåldet har inte ökat jämfört med 1992          ner från 1992 tili 1995. År 1995 var antalet an-
1015: 6                                             KK 3/1997vp
1016: 
1017: ställda omkring 550 mindre än antalet vakanser.        senaste åren. Finansieringssituationen förvärras
1018: De slutliga uppgifterna för 1996 är tillgängliga i     under 1997. Detta beror bl.a. på att när statsrådet
1019: mars 1997.                                             årligen beslutat om ramarna för de olika förvalt-
1020:    Under förhandlingarna mellan enheterna och          ningsområdena har tjänstekollektivavtalens
1021: polisens högsta ledning om ett resultatavtal för       verkningar på löneutgifterna beaktats endast del-
1022: 1997 ingicks hösten 1996 ett avtal om preliminära      vis. A vtalens inverkan på löneutgifterna börjar
1023: finansieringsramar. Därefter har finansieringen        märkas tili fullo först 1997.
1024: ytterligare avpassats ochjusterats. Vid den slutli-        De ökade kraven på verksamheten och den
1025: ga finansieringsfördelningen ijanuari 1997 mins-       otillräckliga finansieringen står i strid med varan-
1026: kade särskilt finansieringen av konsernservice.        dra. Om grundnivån för polisväsendets finansie-
1027: Enheternas finansieringsramar - tillsammans            ring inte kan ökas, måste personalkostnaderna
1028: med den finansiering som överförts från 1996 -         sänkas. Något annat sätt av betydelse finns inte,
1029: har man försökt dimensionera så att alla polisens      eftersom ca 80% av polisens utgifter är personal-
1030: enheter och särskilt den lokala polisen 1997 kan       utgifter, ca 10% är fastighetsutgifter och 10%
1031: fullgöra de uppgifter som ålagts dem.                  övriga utgifter. Enligt statsförvaltningens och
1032:    Förändringarna i polisens verksamhetsmiljö          också polisförvaltningens personalstrategi an-
1033: och de viktigaste riktlinjerna för verksamheten        passas verksamheten inte genom uppsägning av
1034: har beskrivits i polisens resultatplan för 1997-       personal, utan vid behov genom naturlig avgång.
1035: 2000. Enligt en bedömning utgående från poli-          Detta räcker emellertid inte för att få utgifterna
1036: sens högsta lednings fortlöpande strategiarbete        att motsvara finansieringen, utan det blir nöd-
1037: kan inga sådana faktorer skönjas som tyder på          vändigt att även använda andra sätt.
1038: att polisens resursnivå skulle vara överdimensio-          1 samband med beredningen av utgiftsramen
1039: nerad. Enligt undersökningarna och utredning-          för 1998-2001 har inrikesministeriet föreslagit
1040: arna binder det säkerhetsarbete som polisen an-        att polisens grundfinansiering skall höjas från
1041: svarar för allt mer resurser, ty när samhällena blir   nivån 1997 (2 398 milj. mk) till125 milj. mk fram
1042: mer mångskiftande blir brottsligheten organise-        tili år 2000 så att den tilläggsfinansiering som
1043: rad, teknifierad och internationaliserad. Proble-      beviljas i en tilläggsbudget för 1997 skulle vara 75
1044: men är svårare att bemästra och reda ut än tidiga-     milj. mk och 1998-1999, under bägge åren, yt-
1045: re. När det gäller att upprätthålla säkerheten i       terligare 25 milj. mk. Man borde även överväga
1046: samhället är den effektivaste strategin en omfat-      att använda beställningsfullmaktsmetoden för
1047: tande förebyggande verksamhet och samarbete            att vissa fleråriga och nödvändiga specificerade
1048: mellan intressegrupperna samt ett mer omfattan-        anskaffningar och utveck1ingsprojekt skall kun-
1049: de internationellt samarbete än hittills, vilket       na genomföras. Andra sätt och alternativ vore att
1050: kräver en ny typ av kunnande och resurser.             minska polisens fastighetsutgifter genom en
1051:    Trots att kraven hela tiden ökar har polisvä-       sänkning av exempelvis de hyror som statens
1052: sendets finansieringsnivå minskat reellt under de      fastighetsverk uppbär.
1053: 
1054:      Helsingforsden 27 februari 1997
1055: 
1056:                                                                     Inrikesminister Jan-Erik Enestam
1057:                                              KK 4/1997 vp
1058: 
1059: Kirjallinen kysymys 4
1060: 
1061: 
1062: 
1063: 
1064:                                    Raimo Vistbacka /ps: Itäkylän ja Huopanan välisen paikallistien
1065:                                       17803 peruskorjauksesta
1066: 
1067: 
1068:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1069: 
1070:    Lappajärven, Vetelin ja Vimpelin kuntien           sesti kunnostuksenjälkeen, sillä Vimpelin Sääks-
1071: alueella kulkee Itäkylän-Huopanan paikallistie        järven, Vetelin ja Perhon suunnasta Lappajärvel-
1072: 17803. Tietä on Itäkylän puoleisesta päästään         le tuleville aiheutuu nykyisin turhaa matkaa lä-
1073: perusparannettu ja päällystetty, mutta loppuosa       hes puolet heidän joutuessaan paikallistien huo-
1074: Lamminkoskelta Kokkolan tiehen saakka on              nouden takia kiertämään Vimpelin keskustan
1075: vielä kunnostamatta. Tämä osuus on erittäin           kautta.
1076: huonokuntoista soratietä, joka keväisin routii            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
1077: pahasti.                                              jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1078:    Tien vaikutuspiirissä on noin sata taloutta ja     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1079: asukkaita yhteensä noin kolmesataa. Tie on tästä      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1080: syystä melko vilkkaasti liikennöity ja sitä pitkin
1081: kulkee linja-autovuoroja erityisesti kouluaikoi-                Mihin toimiin ja millä aikataululla
1082: na. Maitoauto käyttää kyseessä olevaa tietä vä-              Hallitus aikoo ryhtyä Itäkylän ja Huopa-
1083: hintään joka toinen päivä. Erittäin ongelmalli-              nan välisen paikallistien 17803 peruskor-
1084: nen tie on täysperävaunullisille puunkuljetusajo-            jaamiseksi välillä Lamminkoski-Kok-
1085: neuvoille ja teurasautoille. Voidaan lisäksi perus-          kolan tie?
1086: tellusti olettaa tien käytön lisääntyvän olennai-
1087:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1997
1088: 
1089:                                          Raimo Vistbacka /ps
1090: 
1091: 
1092: 
1093: 
1094: 279001
1095: 2                                         KK4/1997 vp
1096: 
1097: 
1098: 
1099: 
1100:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
1101: 
1102:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     tainen ja leveydeltään noin 6 metriä. Keskimää-
1103: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      räinen vuorokausiliikenne vaihtelee välillä 100-
1104: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    200 autoa/vrk, ja raskaan liikenteen osuus on 5
1105: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo         prosenttia. Tie on siis varsin vähäliikenteinen.
1106: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         Tiejakso on vuonna 1993 parannettu pahim-
1107: sen n:o 4:                                         pien kelirikkapaikkojen osalta sekä ojitettu ja
1108:                                                    sorastettu vuonna 1996. Tielle ei ole vuoden 1993
1109:           Mihin toimiin ja millä aikataululla      jälkeen asetettu painorajoitusta, joskin kelirik-
1110:        Hallitus aikoo ryhtyä Itäkylän ja Huopa-    kavaroitus asetetaan kelirikkaaikaan edelleen-
1111:        nan välisen paikallistien 17803 peruskor-   kin.
1112:        jaamiseksi välillä Lamminkoski-Kok-            Jatkuvasti kiristynyt määrärahatilanne pa-
1113:        kolan tie?                                  kottaa tiepiirin rajoittamaan vähäliikenteisten
1114:                                                    teiden peruskorjaushankkeet vain välttämättö-
1115:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       mimpiin kohteisiin. Tielaitoksen käsityksen mu-
1116: vasti seuraavaa:                                   kaan kyseinen tie ei ole heikommassa kunnossa
1117:                                                    kuin muut merkitykseltään vastaavat tiet Vaasan
1118:   Kysymyksessä tarkoitettaneen paikallistietä      tiepiirin alueella tai yleisesti muuallakaan maas-
1119: 17833 välillä Lamminkoski (pt 17847:n liittymä     sa. Tielle ei ole suunniteltu peruskorjaustoimen-
1120: Lappajärven kunnassa)- Kokkolantie (mt 750         piteitä lähivuosina, vaan se tullaan pitämään lii-
1121: Vetelin kunnassa).                                 kennettä tyydyttävässä kunnossa normaalein
1122:   Kyseinen tiejakso on noin 8 km pitkä, sorapin-   hoitotoimin.
1123: 
1124:      Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1997
1125: 
1126:                                                             Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
1127:                                               KK4/1997vp                                                3
1128: 
1129: 
1130: 
1131: 
1132:                                          Tili Riksdagens Talman
1133: 
1134:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        i medeltal mellan 100-200 bilar/dygn och ande-
1135: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         len tung trafik är 5 procent. Vägen är således rätt
1136: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       så glest trafikerad.
1137: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål                 De värsta menföresskadorna längs vägavsnit-
1138: nr4:                                                   tet har reparerats 1993 och 1996 utfördes dikning
1139:                                                        och grusbeläggning av vägen. Efter 1993 har ing-
1140:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         en viktbegränsning satts för vägen, men menfö-
1141:        ta och enligt viiken tidtabell för att grund-   resvarningar ges fortfarande under menföresti-
1142:        reparera vägavsnittet Lamminkoski-              den.
1143:        Karleby på lokalväg nr 17803 som löper              Den alltjämt pågående åtstramningen beträf-
1144:        från Itäkylä till Huopana?                      fande anslag tvingar vägdistriktet att begränsa
1145:                                                        grundreparationerna av glest trafikerade vägar
1146:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          till de absolut nödvändigaste projekten. Enligt
1147: anföra följande:                                       vägverkets uppfattning är ifrågavarande väg inte
1148:                                                        i sämre skick än andra motsvarande vägar i Vasa
1149:    Spörsmålet torde avse vägavsnittet på lokal-        vägdistrikt eller allmänt i landet. Några åtgärder
1150: väg nr 17833 mellan Lamminkoski (anslutningen          för grundreparation har inte planerats under när-
1151: vid lokalväg 17847 i Lappajärvi kommun) och            maste år, utan vägen kommer att hållas i tillfreds-
1152: Karlebyvägen (landsväg 750 i Veteli kommun).           ställande skick med hjälp av normala åtgärder
1153:    Ifrågavarande vägavsnitt är 8 km långt, grus-       för väghållning.
1154: belagt och 6 meter brett. Trafikmängden varierar
1155: 
1156:      Helsingforsden 20 februari 1997
1157: 
1158:                                                                    Trafikminister Tuula Linnainmaa
1159:                                               KK 5/1997 vp
1160: 
1161: Kirjallinen kysymys 5
1162: 
1163: 
1164: 
1165: 
1166:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Potilaiden kohtelusta mielisairaaloissa
1167: 
1168: 
1169: 
1170:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
1171: 
1172:    Mielisairaaloista kantautuu toisinaan huhuja,       eristyksessä, koska pääsi puhelinta käyttämään.
1173: että potilaita kohdellaan jopa eläimellisen huo-       Jos on näin, kysymys on epäinhimillisestä kohte-
1174: nosti. Nämä ovat vain väitteitä, toisaalta todelli-    lusta ja huhut mielisairaaloista paikkansa pitä-
1175: suutta on usein vaikea todistaa. Esimerkiksi mie-      viä. Jos ei ole, niin asia on laskettava perättömien
1176: lisairaalan suljetuilla osastoilla ovat potilaat ih-   ilmiautojen tiliin.
1177: misoikeuksien osalta pitkälti toisen ihmisen, siis        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
1178: hoitohenkilökunnan armoilla.                           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
1179:    Eduskuntaan otti 5.2.1997 kello 13.45 yhteyt-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1180: tä Moision sairaalasta Mikkelin läheltä maaui-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1181: seksi potilaaksi itseään nimittänyt henkilö, joka
1182: kertoi olleensa sairaalassa useita kertoja ja ole-               Onko Hallitus selvillä hoidon tasosta
1183: vansa tyytymätön hoitoon. Hän oli nyt ollut sai-              ja potilaiden kohtelusta mielisairaalois-
1184: raalassa kahdeksan vuorokautta ja siitä ajasta                samme,ja
1185: maannut kolme vuorokautta omissa ulosteissaan                    aikooko Hallitus ryhtyä asian vaati-
1186: eristyksessä. Yhteydenottohetkellä hän ei ollut               miin toimenpiteisiin?
1187: 
1188:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1997
1189:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
1190: 
1191: 
1192: 
1193: 
1194: 279001
1195: 2                                          KK 5/1997 vp
1196: 
1197: 
1198: 
1199: 
1200:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
1201: 
1202:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      "tarkkailuun otetun tai hoitoon määrätyn itse-
1203: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       määräämisoikeutta saa rajoittaa ja häneen koh-
1204: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     distaa pakkoa vain siinä määrin kuin sairauden
1205: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      hoito tai hänen turvallisuutensa tai toisen henki-
1206: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       lön turvallisuus välttämättä vaatii." Vuonna
1207: n:o 5:                                              1995 eristystä käytettiin pakkotoimena 4 %:ssa
1208:                                                     hoitojaksoista eli 1 742 hoitojakson aikana. So-
1209:           Onko Hallitus selvillä hoidon tasosta     siaali- ja terveysministeriön saaman tiedon mu-
1210:        ja potilaiden kohtelusta mielisairaalois-    kaan kysymyksessä mainitussa Moision sairaa-
1211:        samme,ja                                     lassa eristyshoidon enimmäiskesto on vuorokau-
1212:           aikooko Hallitus ryhtyä asian vaati-      si, ja hoidon toteuttamiseen on kameravalvon-
1213:        miin toimenpiteisiin?                        nan lisäksi riittävästi henkilökuntaa. Eristyshoi-
1214:                                                     to on sairaalan eräs hoidon painoalueista.
1215:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Lähetteellä tahdosta riippumatta tuli psykiat-
1216: vasti seuraavaa:                                    riseen sairaalahoitoon vuonna 1995 9 460 poti-
1217:                                                     lasta eli 31 % kaikista hoidetuista potilaista.
1218:    Psykiatrisessa sairaalassa hoidossa oli vuoden   Monet heistä ovat vailla sairaudentuntoa ja ko-
1219: 1984lopussa 15 434 potilasta ja vastaavana aika-    kevat itsensäeristetyksi tavanomaisen osastohoi-
1220: na vuonna 1995 heitä oli 6 195 eli potilaiden       donkin aikana.
1221: määrä oli pudonnut lähes kolmannekseen. Sa-             Sosiaali- ja terveysministeriö on jo aloittanut
1222: maan aikaan avohoitokäyntien määrä on kak-          avo- ja laitoshoidossa olevien mielenterveyspoti-
1223: sinkertaistunut. Avohoidossa voidaan nykyisin       laiden laaja-alaisen selvitys- ja kehittämistyön.
1224: hoitaa potilaita, jotka aikaisemmin tarvitsivat     Pääjohtaja Vappu Taipale on tehnyt selvityksen
1225: sairaalahoitoa. Näin sairaalaan tulevat potilaat    mielenterveyspalvelujen tilasta ja mielenterveys-
1226: ovat aikaisempaa vaikeahoitoisempia. Samanai-       potilaiden hoidon ja kuntoutuksen toteutumises-
1227: kaisesti psykiatristen sairaaloiden henkilökun-     ta (Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä-
1228: nan määrä suhteessa hoidossa oleviin potilaisiin    muistio 1996:20). Sen jatkotoimenpiteenä on
1229: on kasvanut. Tämän seurauksena psykiatrisen         käynnistynyt mittava eri hallinnonaloja koske-
1230: sairaalan hoidon taso on asiantuntijoiden mu-       va mielenterveyspalveluiden kehittämisohjelma
1231: kaan parantunut tällä vuosikymmenellä.              mielenterveysongelmista kärsivien aseman pa-
1232:    Mielenterveyslain 28 §:n 1 momentin mukaan       rantamiseksi sekä laitos- että avohoidossa.
1233: 
1234:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1997
1235: 
1236:                                                                   Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
1237:                                                KK 5/1997 vp                                              3
1238: 
1239: 
1240: 
1241: 
1242:                                            Tili Riksdagens Talman
1243: 
1244:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       tvångsåtgärder riktas mot honom endast i den
1245: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         mån vården eller hans egen eller någon annans
1246: lem av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       säkerhet oundgäng1igen kräver det." År 1995
1247: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmå1             användes isolering som tvångsåtgärd under 4 %
1248: nr 5:                                                  av vårdperioderna, dvs. under samman1agt 1 742
1249:                                                        vårdperioder. En1igt de uppgifter som social- och
1250:             Är Regeringen medveten om nivån på         hälsovårdsministeriet har fått pågår isolerings-
1251:          vården och bemötandet av patienterna          vården högst ett dygn vid det sjukhus, Moision
1252:          vid våra sinnessjukhus, och                   sairaala, som nämns i spörsmålet. Vården över-
1253:             ämnar Regeringen vidta de åtgärder         vakas med kamera och dessutom är personalstyr-
1254:          som behövs?                                   kan tillräcklig. Isoleringsvården är ett av de vård-
1255:                                                        områden som man satsar mest på vid sjukhuset.
1256:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt             År 1995 remitterades 9 640 patienter tili psyki-
1257: anföra fo1jande:                                       atrisk sjukhusvård oberoende av sin vilja, dvs.
1258:                                                        31 % av alla behand1ade patienter. Många av
1259:    På psykiatriska sjukhus vårdades 15 434 pa-         dessa förnimmer inte att de är sjuka och känner
1260: tienter i slutet av 1984, och vid motsvarande tid år   sig isolerade också när de vårdas på en vanlig
1261: 1995 uppgick anta1et till6 195. Anta1et patienter      avdelning.
1262: hade alltså sjunkit tili närmare en tredjedel. Un-        Social- och hälsovårdsministeriet har redan
1263: der samma tid har anta1et besök inom öppenvår-         påbörjat ett övergripande utrednings- och ut-
1264: den fördubb1ats. Inom den öppna vården kan             vecklingsarbete som gäller mentalvårdspatien-
1265: man numera vårda patienter som tidigare måste          terna inom öppen- och anstaltsvården. General-
1266: vårdas på sjukhus. De patienter som i dag tas in       direktör Vappu Taipale har utrett situationen
1267: på sjukhus är svårare att sköta. Samtidigt har         inom mentalvårdsservicen och ordnandet av vår-
1268: antalet anställda vid de psykiatriska sjukhusen        den och rehabiliteringen av patienterna (Social-
1269: ökat i förhållande tili anta1et patienter som vår-     och hälsovårdsministeriets arbetsgruppsprome-
1270: das. En1igt sakkunniga har detta medfört att ni-       moria 1996:20). Som en fortsatt åtgärd har man
1271: vån på den psykiatriska sjukhusvården har för-         inlett ett omfattande utvecklingsprogram för att
1272: bättrats under detta årtionde.                         inom både anstaltsvården och öppenvården för-
1273:    28 § 1 mom. mentalvårdslagen lyder: "När            bättra ställningen för dem som lider av psykiska
1274: någon har tagits in för observation eller vård får     problem. Utvecklingsprogrammet gäller alla för-
1275: hans självbestämmanderätt begränsas och                valtningsområden.
1276: 
1277:         Helsingfors den 25 februari 1997
1278: 
1279:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
1280:                                             KK 6/1997 vp
1281: 
1282: Kirjallinen kysymys 6
1283: 
1284: 
1285: 
1286: 
1287:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Hiv-testien määräämisestä pakollisiksi maa-
1288:                                        hanmuuttajille
1289: 
1290: 
1291:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1292:    Monet maahanmuuttajaryhmät, erityisesti           kuitenkin osoittaa värilliset sekä Afrikan suun-
1293: värilliset, ovat osoittautuneet riskiryhmiksi vaa-   nasta saapuneet.
1294: rallisen hiv-tartunnan kantajina. Eräät viimeai-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
1295: kaiset tapahtumat ovat osoittaneet, miten jopa       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1296: yksi henkilö voi aiheuttaa melkoisen riskin tä-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1297: män tartunnan ja aidsin levittäjänä.                 nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1298:    Eräissä maissa on maahanmuuttajille määrät-
1299: ty pakollinen hiv-testi. Tämä olisi meilläkin tar-             Katsooko Hallitus, että hiv-tartunto-
1300: peellinen, sillä olemme selvinneet tämän sairau-            jen ja aidsin estämiseksi Suomessa tulisi
1301: den seurauksista suhteellisen vähällä. On luon-             asettaa pakollinen hiv-testi maahan-
1302: nollista, että jonkinlaista valikointia jouduttai-          muuttajille tai ainakin tietyille riskiryh-
1303: siin toteuttamaan, mutta riskiryhmiin voitaisiin            mille?
1304:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1997
1305: 
1306:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
1307: 
1308: 
1309: 
1310: 
1311: 279001
1312: 2                                              KK 6/1997vp
1313: 
1314: 
1315: 
1316: 
1317:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
1318: 
1319:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          sella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen
1320: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuu-
1321: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         teen. Henkilökohtaiseen vapauteen ei saa puut-
1322: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          tua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä il-
1323: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           man laissa säädettyä perustetta. Hallitusmuodon
1324: n:o 6:                                                  vaatimuksia tartuntatautien ehkäisyn ja hoidon
1325:                                                         sekä yksilön vapauden osalta toteutetaan pää-
1326:           Katsooko Hallitus, että hiv-tartunto-         asiassa potilaan asemaa ja oikeuksia koskevalla
1327:        jen ja aidsin estämiseksi Suomessa tulisi        lailla, kansanterveyslailla, erikoissairaanhoito-
1328:        asettaa pakollinen hiv-testi maahan-             lailla sekä tartuntatautilailla. Yksityisyyden
1329:        muuttajille tai ainakin tietyille riskiryh-      suoja on turvattu Suomen Hallitusmuodon
1330:        mille?                                           8 §:ssä.
1331:                                                             Potilaslain 6 § määrittelee potilaan itsemää-
1332:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            räämisoikeuden. Potilasta on hoidettava yhteis-
1333: vasti seuraavaa:                                        ymmärryksessä hänen kanssaan. Potilaan tah-
1334:                                                         dosta riippumatta annettavasta hoidosta on tar-
1335:    WHO:n yleiskokouksessa hyväksyttiin vii-             tuntatautien osalta voimassa, mitä tartuntatauti-
1336: meksi vuonna 1992 yksimielisesti, Suomi mu-             laissa säädetään. Yksilön vapautta rajoittavat
1337: kaan luettuna, periaate, jonka mukaan pakko-            toimenpiteet ovat tartuntatautilain mukaan
1338: toimenpiteet, niin pakolliset testit kuin hiv-posi-     mahdollisia yleisvaarallisiksi luokiteltujen tau-
1339: tiivisuuden perusteella tapahtuva tahdonvastai-         tien leviämisen ehkäisemiseksi.
1340: nen eristäminenkin, ovat ihmisoikeuksien vastai-            Tartuntatautilaki ei anna mahdollisuutta pa-
1341: sia ja että niistä ei ole hyötyä epidemian ehkäisys-    kollisiin hiv-testeihin. Lain lähtökohtana on, että
1342: sä. WHO katsoo, että pakkotoimilla ei koskaan           pakkotoimet ovat hiv-epidemian leviämisen ra-
1343: saavuteta täyttä kattavuutta ja "maan alle me-          joittamisessa tehottomia eivätkä siten hyväksyt-
1344: non" vaaran lisäksi ne voivat myös luoda väärää         täviä. Tuloksellisimmaksi toimintalinjaksi epide-
1345: turvallisuuden tunnetta yleisessä väestössä.            mian rajoittamiseksi on katsottu vapaaehtoisuus
1346:     Suomi on ratifioinut Euroopan neuvoston             ja luottamuksen ylläpitäminen terveydenhuol-
1347: yleissopimuksen ihmisoikeuksien ja perusva-             toon. Tällöin tartunnan saaneet tai sitä epäilevät
1348: pauksien suojaamiseksi. Siinä eräs perusoikeuk-         solmivat luottamuksellisen hoitosuhteen ja osal-
1349: sista on jokaisen oikeus nauttia yksityiselämään-       taan kantavat vastuuta tartunnan leviämisen es-
1350: sä kohdistuvaa kunnioitusta eivätkä viranomai-          tämisestä. Hiv-tartuntojen ilmaantuminen onkin
1351: set saa puuttua tämän oikeuden käyttämiseen,            Suomessa saatu 1990-luvulla tasaantumaan.
1352: paitsi silloin kun laki sen sallii ja eräät muut            Ulkomaalaisten osuus Suomessa ilmoitetuista
1353: ehdot täyttyvät. Yleissopimuksessa tunnuste-            hiv-tartunnoista on vaihdellut vuosittain, vuon-
1354: tuista oikeuksista ja vapauksista nauttiminen           na 1996 se oli 28 %. Suomalaisten 31.12.1996
1355: taataan ilman minkäänlaista sukupuoleen, ro-            mennessä saamista hiv-tartunnoista noin puolet
1356: tuun, ihonväriin, kieleen, uskontoon, poliittisiin      oli saatu ulkomailla. Suomalaisten kotimaassa
1357: tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen tai yhteis-     saatujen tartuntojen määrä ei vuosittain ole kas-
1358: kunnalliseen alkuperään, kansalliseen vähem-            vanut.
1359: mistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntype-               Yksikään pohjoismaa ei aseta terveydellisiä
1360: rään tai muuhun asemaan perustuvaa syrjintää.           ehtoja maahanmuuttajille. Ne tarjoavat pakolai-
1361: Suomi on myös asettunut Euroopan neuvoston              sille ja turvapaikanhakijoille terveystarkastuk-
1362: aidsin torjuntapolitiikkaa koskevan suosituksen         sen, jonka tulos ei kuitenkaan vaikuta maahan-
1363: taakse. Suosituksessa todetaan mm., että hiv-           tulopäätöksen myöntämiseen. Positiivinen hiv-
1364: testien, niin koko väestölle kuin erityisille väestö-   vasta-ainetulos ei ole peruste myöskään maasta
1365: ryhmillekin, tulee olla vapaaehtoisia.                  karkottamiselle. Venäjä on alkanut 1.7.1996 al-
1366:     Suomen Hallitusmuodon 6 §:n mukaan jo kai-          kaen vaatia vähintään kolmen kuukauden viisu-
1367:                                               KK 6/1997 vp                                             3
1368: 
1369: mia hakevilta voimassa olevan todistuksen hiv-             Käytännössä jo nykytilanteessa vapaaehtoi-
1370: negatiivisuudesta. Mm. EU on ilmaissut pahek-          sella pohjalla kaikki pakolaiset ja turvapaikan-
1371: suntansa tästä menettelystä, jonka katsotaan ole-      hakijat testataan; kieltäytymisiä on ollut muuta-
1372: van ihmisoikeuksien vastainen.                         ma yksittäistapaus ja näissäkin on testiin suos-
1373:    Suomessa on sosiaali- ja terveysministeriön         tuttu myöhemmin uudelleen kysyttäessä.
1374: Pakolaistoimiston ja Kansanterveyslaitoksen                Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden lisäksi
1375: yhteistyönä vuonna 1993 laadittu suositus "Pa-         muiden maahan muuttajien osalta ei ole voimas-
1376: kolaisten ja turvapaikanhakijoiden infektio-on-        sa olevia suosituksia terveystarkastuksista. Heitä
1377: gelmien ehkäisy". Siinä turvapaikanhakijoilta ja       kuitenkin koskee sama periaate kuin suomalai-
1378: pakolaisilta suositellaan tutkittavaksi hiv-vasta-     sia: hiv-vasta-ainetutkimukseen hakeutumista
1379: aineet osana maahantuloterveystarkastusta.             suositellaan kaikille, jotka arvelevat tartunnan
1380: Tutkimukseen tarvitaan asianomaisen suostu-            omalla kohdallaan olleen mahdollisen, mahdolli-
1381: mus. Testattavalie tulee selvittää hiv-testauksen      simman herkästi. Julkisessa terveydenhuollossa
1382: tarkoitus ja tulosten merkitys hänelle itselleen,      hiv-infektion toteamiseen ja tutkimiseen liittyvä
1383: hänen perheelleen ja muille läheisille. Hiv-testin     käynti on potilaalle maksuton. Tällä on pyritty
1384: tuloksen ilmoittamiseen tulee aina liittyä terveys-    madaltamaan kynnystä testiin hakeutumiseen.
1385: kasvatusta, myös silloin, kun tulos on negatiivi-          Yhteenvetona voidaan todeta, että pakolliset
1386: nen. Hiv-infektoituneelle annetaan terveyskas-         hiv-testit maahanmuuttajille eivät ole hiv-epide-
1387: vatusta oman terveyden huolehtimisesta ja tar-         mian leviämisen ehkäisemiseksi tarpeellisia, eivät
1388: tunnan ehkäisystä mieluiten potilaan omalla kie-       nykyisen lainsäädännön mukaan mahdollisia, ei-
1389: lellä. Yhteistyössä hiv-positiivisen kanssa jäljite-   vätkä ne ole sopusoinnussa Suomen kansainvä-
1390: tään ja tutkitaan muut mahdolliset tartunnalle         listen sitoumusten kanssa.
1391: altistuneet. Hiv-positiivinen potilas ohjataan jat-
1392: kohoitoon keskussairaalaan.
1393:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1997
1394:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
1395: 4                                             KK 6/1997vp
1396: 
1397: 
1398: 
1399: 
1400:                                          Tili Riksdagens Talman
1401: 
1402:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            ga friheten och friheten får inte fråntas godtyck-
1403: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande            ligt utan en i lag bestämd grund. Kraven i reger-
1404: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        ingsformen om förebygande och vård av smitt-
1405: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-           samma sjukdomar samt i fråga om individens
1406: mål nr 6:                                              frihet realiseras i huvudsak genom lagen om pa-
1407:                                                        tientens ställning och rättigheter, folkhälsolagen,
1408:           Anser Regeringen att Finland borde           lagen om specialiserad sjukvård samt lagen om
1409:        ha ett obligatoriskt hiv-test för invandra-     smittsamma sjukdomar. Skyddet för enskildhet
1410:        re eller åtminstone vissa riskgrupper för       har garanterats i 8 § regeringsformen för Finland.
1411:        att hindra hiv-smitta och aids?                    6 § patientlagen fastställer patientens självbe-
1412:                                                        stämmanderätt. Patienten skall skötas i samför-
1413:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          stånd med honom eller henne. Om vård som ges
1414: anföra följande:                                       oberoende av patientens vilja gäller i fråga om
1415:                                                        smittsamma sjukdomar vad som bestäms i lagen
1416:     Vid WHO:s generalförsamling godkändes se-          om smittsamma sjukdomar. Åtgärder som be-
1417: nast 1992 enhälligt, också av Finland, en princip      gränsar individens frihet är enligt lagen om smitt-
1418: enligt viiken tvångsåtgärder, såväl obligatoriska      samma sjukdomar möjliga för att förebygga
1419: test som isolering mot vilja av hiv-positiva strider   spridningen av sjukdomar som klassificerats all-
1420: mot de mänskliga rättigheterna och att de inte är      mänfarliga.
1421: tili nytta vid förhindrande av en epidemi. WHO            Lagen om smittsamma sjukdomar ger inte
1422: anser att man med tvångsåtgärder aldrig uppnår         möjlighet tili obligatoriska hiv-test. Utgångs-
1423: fullständig täckning och förutom faran med "att        punkten för lagen är att tvångsåtgärder är inef-
1424: gå under jorden" kan de även skapa en felaktig         fektiva då det gäller att begränsa spridningen av
1425: känsla av trygghet bland den allmänna befolk-          hiv-epidemin och kan således inte godkännas.
1426: ningen.                                                Den mest resultatrika verksamhetslinjen för att
1427:     Finland har ratificerat Europarådets konven-       begränsa epidemin har ansetts vara upprätthål-
1428: tion för att skydda de mänskliga rättigheterna         lande av frivillighet och konfidentialitet i hälso-
1429: och grundläggande friheterna. 1 den är en av de        vården. Härvid ingår den som blivit nedsmittad
1430: grundläggande rättigheterna var och ens rätt att       eller misstänker det en konfidentiell vårdrelation
1431: åtnjuta respekt för sitt privatliv och myndighe-       och bär för sin del ansvar för att förhindra sprid-
1432: terna får inte ingripa i förbrukande av denna rätt     ningen av smittan. Förekomsten av hiv-smittor
1433: utom då lagen tillåter det och vissa andra villkor     har jämnat ut sig på 1990-talet i Finland.
1434: uppfylls. Åtnjutandet av de rättigheter och frihe-        Utlänningarnas andel av antalet hiv-smittor
1435: ter som erkänns i konventionen garanteras utan         som anmälts i Finland har varierat årligen, 1996
1436: någon som helst diskriminering som grundar sig         var den 28 %. Av de hivsmittor som konstaterats
1437: på kön, ras, hudfårg, språk, religion, politiska       hos finländare fram till 31.12.1996 var ca hälften
1438: eller andra åsikter, nationellt eller samhälleligt     från utlandet. Antalet finländare sam blivit ned-
1439: ursprung, tilhörighet tili nationell minoritet, för-   smittade i hemlandet har inte ökat årligen.
1440: mögenhet, ursprung eller annan ställning. Fin-            lnte ett enda nordiskt land ställer villkor be-
1441: land har även ställt sig bakom Europarådets re-        träffande hälsan för invandrare. De erbjuder
1442: kommendation som gäller politik för att bekäm-         flyktingar och asylsökande hälsokontroller vil-
1443: pa aids. 1 rekommendationen konstateras bl.a.          kas resultat dock inte påverkar beviljandet av
1444: att hiv-tester såväl för hela befolkningen som för     rätt att komma tili landet. Ett positivt hiv-anti-
1445: särskilda befolkningsgrupper skall vara frivilli-      kroppsresultat är inte heller en grund för utvis-
1446: ga.                                                    ning från landet. Ryssland har från och med
1447:     Enligt 6 § regeringsformen för Finland har var     1.7.1996 av personer som ansöker om minst tre
1448: och en rätt tillliv och personlig frihet, integritet   månaders visum börjat kräva gällande intyg över
1449: och trygghet. Man får inte ingripa i den personli-     hiv-negativitet. Bl.a. EU har meddelat att det
1450:                                               KK 6/1997 vp                                              5
1451: 
1452: motsätter sig detta förfarande eftersom det anses         1 praktiken testas redan för närvarande alla
1453: kränka de mänskliga rättigheterna.                     flyktingar och asylsökande på frivillig basis; någ-
1454:    1 Finland har i samarbete mellan social- och        ra enstaka personer har vägrat låta testa sig och
1455: hälsovårdsministeriets flyktingbyrå och F olkhäl-      också i dessa fall har vederbörande gått med på
1456: soinstitutet 1993 uppgjorts en rekommendation          test senare.
1457: om förebygande av flyktingars och asylsökandes            Förutom för flyktingar och asylsökande finns
1458: infektionsproblem. 1 den rekommenderas att             inte för övriga invandrare gällande rekommen-
1459: asylsökande och flyktingar undersöks för hiv-          dationer om hälsokontroller. För dem gäller
1460: antikroppar som en del av hälsokontrollen vid          dock samma princip som för finländarna; hiv-
1461: ankomsten tili landet. För undersökningen be-          tester rekommenderas för alla som tror att de kan
1462: hövs vederbörandes samtycke. För den som tes-          ha fått smitta så sensibelt som möjligt. lnom den
1463: tas skall utredas syftet med testningen och resul-     offentliga hälsovården är konstaterande av hiv-
1464: tatets betydelse för honom eller henne själv, fa-      infektioner och besöket i anknytning tili under-
1465: miljen och andra anhöriga. 1 anmälan om resul-         sökningen avgiftsfria för patienten. Med detta
1466: tatet av hiv-test skall alltid ingå hälsofostran       har man eftersträvat att sänka tröskeln för att
1467: även då resultatet är negativt. Tili en hiv-infekte-   låta testa sig.
1468: rad ges hälsofostran om skötsel av den egna häl-          Som sammandrag kan man säga att obligato-
1469: san och förebyggande av smitta, helst på patien-       riskt hiv-test för invandrare inte är nödvändigt
1470: tens eget modersmål. 1 samarbete med den hiv-          för att hindra spridningen av hiv-infektion och
1471: positiva spårar man och undersöker man perso-          inte möjligt enligt den nuvarande lagstiftningen
1472: ner som eventuellt blivit utsatta för smitta. En       och inte heller i harmoni med de internationella
1473: hiv-positiv patient hänvisas tili fortsatt vård vid    förbindelser som Finland har ingått.
1474: centralsjukhus.
1475:      Helsingforsden 25 februari 1997
1476: 
1477:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
1478:                                                KK 7/1997 vp
1479: 
1480: Kirjallinen kysymys 7
1481: 
1482: 
1483: 
1484: 
1485:                                     Markus Aaltonen /sd: Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttä-
1486:                                        misestä kansalais- ja vapaaehtoisjärjestöjen tukemiseen
1487: 
1488: 
1489:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
1490: 
1491:     Monet nykyisin yhteiskunnan järjestämistä           jana. Sosiaali- ja terveysjärjestöt työllistävät jo
1492: sosiaali- ja terveyspalveluista ovat saaneet alkun-     nyt 14 000 ammattilaista. Lisäksi järjestöissä
1493: sa vuosikymmeniä sitten järjestöjen tekemänä            työskentelee vapaaehtoisia auttajia sekä talou-
1494: vapaaehtoistyönä. Esimerkkeinä tästä ovat neu-          dellisia ja hallinnollisia tukijoita. Kolmannella
1495: volatoiminta, vammaistyö sekä tuberkuloosin ja          sektorilla on työtä tuhansille, sillä tekemätöntä
1496: syövän vastustaminen. Laajaa julkisen sektorin          työtä riittää.
1497: työtä ovat täydentäneet yksityisen sektorin vaih-          Kolmannen sektorin toiminnan rahoittami-
1498: toehdot. Julkisen sektorin tarjoamia sosiaali- ja       seksija pitkäjänteisen toiminnan mahdollistami-
1499: terveyspalveluita on pidetty niin korkeatasaisina       seksi Raha-automaattiyhdistyksen tuotto pitäisi
1500: ja tarpeellisina, että ne on rahoitettu ja organisoi-   suunnata järjestöille, jotka ovat yhdistyksen pe-
1501: tu yhteiskunnan tuella eikä niitä ole jätetty va-       rustaneet rahoituksensa turvaamiseksi.
1502: paaehtoistyön varaan.                                      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
1503:     Laman ja säästöpäätösten seurauksena ehkäi-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1504: sevälle ja pienimuotoiselle sosiaali- ja terveyspal-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1505: velutyölle on jäänyt vähemmän resursseja, mutta         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1506: samanaikaisesti palvelujen tarve on lisääntynyt.
1507: Ratkaisuna on pidetty julkisen ja yksityisen sek-                  Miten Hallitus aikoo ottaa huomioon
1508: torin täydentäjänä ns. kolmatta sektoria, mikä                  kolmannen sektorin tekemän työn tar-
1509: tarkoittaa kansalais- ja vapaaehtoisjärjestöjen                 peellisuuden, ja
1510: tekemää työtä. Suomessa jo olemassa olevien                       aikooko Hallitus jakaa Raha-auto-
1511: kansalaisjärjestöjen aktiivisuutta voidaan hyö-                 maattiyhdistyksen tuoton vapaaehtois-
1512: dyntää julkispalvelujen täydentäjänä, ei korvaa-                työtä tekeville kansalaisjärjestöille?
1513:      Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1997
1514: 
1515:                                            Markus Aaltonen /sd
1516: 
1517: 
1518: 
1519: 
1520: 279001
1521: 2                                              KK 7/1997 vp
1522: 
1523: 
1524: 
1525: 
1526:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
1527: 
1528:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          jä avustuksia edellä todetusta säästöohjelmasta
1529: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           huolimatta voitu lisätä. Näiden järjestöjen toi-
1530: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         minta- ja kehittämisavustusten yhteismäärä on
1531: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markus             kasvanut vuoden 1992 noin 500 milj. markasta
1532: Aaltosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           vuoden 1996 noin 750 milj. markkaan. Investoin-
1533: n:o 7:                                                  tien avustaminen on sitä vastoin tänä aikana
1534:                                                         huomattavasti vähentynyt sen johdosta, että
1535:            Miten Hallitus aikoo ottaa huomioon          uusinvestoinneille ei ole enää nähty olevan sel-
1536:         kolmannen sektorin tekemän työn tar-            keää tarvetta vanhusten palvelutalojen rakenta-
1537:         peellisuuden, ja                                mista ja eräitä muita kohteita lukuun ottamatta.
1538:            aikooko Hallitus jakaa Raha-auto-                Viime vuosien taloudellisten vaikeuksien aika-
1539:         maattiyhdistyksen tuoton vapaaehtois-           na on raha-automaattiavustusten ansiosta kyetty
1540:         työtä tekeville kansalaisjärjestöille?          turvaamaan ja osin jopa lisäämään järjestöjen
1541:                                                         toimintaedellytyksiä, kun samaan aikaan kun-
1542:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            tien mahdollisuudet sosiaali- ja terveyspalvelujen
1543: vasti seuraavaa:                                        järjestämisessä ovat heikentyneet. Avustustoi-
1544:                                                         minnalla on kyetty pehmentämään erityisesti
1545:    Valtioneuvosto on 6.2.1997 jakanut Raha-au-          huono-osaisten sosiaalipalveluihin kohdistunei-
1546: tomaattiyhdistyksen tuotosta avustuksia 1 454           ta kunnallisia säästöjä.
1547: milj. mk yleishyödyllisten sosiaali- ja terveysjär-         Järjestöjen rooli sosiaali- ja terveyspalvelujär-
1548: jestöjen toiminnan ja investointien tukemiseen.         jestelmässä on peruspalveluja täydentävää, vaih-
1549: Näiden avustusten lisäksi osoitetaan Raha-auto-         toehtoja tarjoavaa ja uusia menetelmiä luovaa.
1550: maattiyhdistyksen tuottoa vuonna 1997 165               Järjestöjen perustehtävä on jäsenistön edunval-
1551: milj. mk valtiokonttorille käytettäväksi rintama-       vonta, vapaaehtoisen kansalaistoiminnan edistä-
1552: veteraanien kuntoutuksesta annetun lain nojalla         minen ja yleishyödyllisen toiminnan organisoin-
1553: rintamaveteraanien kuntoutuksesta aiheutuvien           ti.
1554: menojen maksamiseen.                                        Järjestöillä on merkittävä rooli mm. vanhus-
1555:    Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta käyte-           tenhuollossa, erityisryhmien palvelujen täyden-
1556: tään tänä vuonna kaikkiaan noin 400 milj. mk            täjänä, investoinneissa palveluasumiseen, kun-
1557: sellaisiin menoihin, jotka aiemmin on rahoitettu        toutuksessa ja sosiaalihuollon tutkimus-, kehit-
1558: valtion yleisiltä budjettimomenteilta. Rintama-         tämis-, koulutus- ja tiedotustoiminnassa.
1559: veteraanien kuntoutuksen ohella tuottoa käyte-              Sosiaali- ja terveydenhuollon nykyisessä kehi-
1560: tään mm. sotainvalidien sairaskotien käyttökus-         tysvaiheessa tarvitaan julkisen, yksityisen ja kol-
1561: tannuksiin ja perustamiskustannuksista aiheutu-         mannen sektorin entistä pitemmälle menevää
1562: vien lainojen lyhentämiseen sekä asuntojen              yhteistyötä ja toimintojen yhteensovittamista,
1563: hankkimiseen erityisryhmille.                           jotta kansalaisille kyetään turvaamaan mahdolli-
1564:    Raha-automaattiyhdistyksen vuotuisen lisä-           simman laadukkaat, yksilöllisiä tarpeita vastaa-
1565: tuoton suuntaaminen valtion menoja säästäviin           vat ja tasa-arvoisuutta edistävät palvelut.
1566: kohteisiin julkisen talouden tasapainon paranta-            Kolmannen sektorin luonteeseen kuuluu, että
1567: miseksi on aloitettu jo vuonna 1993. Nykyisen           se toimii ikään kuin julkisen sektorin ja voittoa
1568: hallituksen hallitusohjelmassa päätettiin säästö-       tavoittelevan yksityisen sektorin välimaastossa.
1569: ohjelmaa jatkaa.                                        Tästä seuraa myös se, että kolmas sektori on niin
1570:    Kun Raha-automaattiyhdistyksen vuotuinen             kauan kolmas sektori, kun sitä eivät muut sekto-
1571: tuotto on kasvanut vuoden 1992 noin l 000 milj.         rit kontrolloi. Viime aikoina virinnyt keskustelu
1572: markasta vuoden 1996 noin l 600 milj. mark-             kolmannesta sektorista unohtaa usein tämän pe-
1573: kaan, on Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta            ruslähtökohdan. Tämän vuoksi myös julkisten
1574: sosiaali- ja terveysalan järjestöjen perinteisen toi-   viranomaisten on tarkkaan harkittava, millä ta-
1575: minnan tukemiseen ja kehittämiseen myönnetty-           valla nousevan kolmannen sektorin tukeminen
1576:                                                  KK 7/1997 vp                                               3
1577: 
1578: voidaan organisoida, jotta kyseisestä toiminnas-           kehittymisen edellytyksiä mm. raha-automaatti-
1579: ta ei tulisi vain julkisen viranomaistoiminnan             avustusten kautta. Valtioneuvosto pitää tällä
1580: jatke. Kyseisen varovaisuuden ei tulisi kuiten-            hetkellä tärkeänä sitä, että raha-automaattivaro-
1581: kaan johtaa siihen, että esimerkiksi valtio ei             jen jaon strategisia linjauksia pohditaan myös
1582: käyttäisi mahdollisuuttaan tukea kolmannen                 suhteessa kolmannen sektorin laajenemiseen.
1583: sektorin toiminnan monipuolistumista ja laajen-            Toisaalta lähdemme siitä, että nyt on tärkeätä
1584: tumista.                                                   selvittää julkisten viranomaisten ja lähinnä val-
1585:     Kolmannen sektorin toiminnan rooli on hy-              tion sekä kolmannen sektorin yhteistyökysy-
1586: vin erilainen eri aloilla. Suomalaisen hyvinvoin-          myksiä Suomessa. Tämän johdosta on jo käyn-
1587: tivaltion olemukseen kuuluu se, että valtio ja             nistetty selvitystyö, jonka pohjalta tutkitaan
1588: kunnat ovat vastanneet hyvin suuressa määrin               mm. kolmannen sektorin sosiaali- ja terveyspo-
1589: yleisestä sosiaaliturvasta ja sosiaali- ja terveys-        liittista roolia Suomessa. Valmisteilla on myös
1590:  palveluista. Yksityinen ja vapaaehtoistoiminta            selvityksiä, joista tullaan saamaan tietoa mm.
1591: ovat tässä suhteessa olleet pienempiä kuin esi-            kolmannen sektorin työllisyysvaikutuksista ja
1592:  merkiksi muissa maissa. Hyvinvointivaltion pe-            taloudellisista vaikutuksista. Näiden eri ministe-
1593:  rusrakenteiden ylläpitäminen tarkoittaa myös              riöiden kanssa yhteistyössä tehtävien tutkimus-
1594:  sitä, että palveluja ei tietoisesti siirretä yksityisen   tenja selvitysten pohjalta on tarkoitus valmistel-
1595:  tai vapaaehtoistoiminnan piiriin. Sen sijaan esi-         la myös esityksiä kolmannen sektorin kehittämi-
1596:  merkiksi urheilu- ja nuorisotoiminnassa sekä              sen ja tukemisen muodoista.
1597:  yleensä ihmisten vapaa-ajan ja harrastusten or-               Hallitus näkee hyvin tärkeänä tässä vaiheessa
1598:  ganisoinnissa kolmannella sektorilla on suhteel-          sen, että jo nyt toiminnassa olevat kolmannen
1599:  lisesti ottaen laajempi merkitys. Kolmannen sek-          sektorin eri toimintamuodot tuodaan selvitys- ja
1600:  torin rooli on siis meillä muotoutunut kansalais-         tutkimustyöllä näkyväksi. Samoin on tärkeätä
1601:  ten oman aktiivisuuden ja aloitteellisuuden poh-          korostaa vielä sitä, että jo nyt kolmannen sekto-
1602:  jalta suomalaisiin oloihin sopivaksi.                     rin toimintoja tuetaan hyvin monimuotoisesti.
1603:      Sosiaali- ja terveysalan kansalaistoiminnan           Uusien tuen muotojen ja kehittämisen muotojen
1604:  uutta viriämistä on pidettävä myönteisenä kehi-           tuottaminen edellyttää sitä, että asiaa selvitetään
1605:  tyssuuntana ja sille tulee luoda yhä parempia             hyvin monipuolisesti.
1606: 
1607:       Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1997
1608: 
1609:                                                                          Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
1610: 4                                              KK 7/1997 vp
1611: 
1612: 
1613: 
1614: 
1615:                                           Tili Riksdagens Talman
1616: 
1617:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             verksamhet som social- och hälsovårdsbran-
1618: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             schens organisationer bedriver. Det sammanlag-
1619: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         da beloppet av dessa organisationers verksam-
1620: dagsman Markus Aaltonen undertecknade                   hets- och utvecklingsbidrag har ökat från ca 500
1621: spörsmål nr 7:                                          milj. mk år 1992 tili ca 750 milj. mk år 1996.
1622:                                                         Under denna tid har understöden för investering-
1623:            På vilket sätt ämnar Regeringen beak-        ar däremot minskat betydligt tili följd av att
1624:         ta nödvändigheten av det arbete som             något uttalat behov av nyinvesteringar inte har
1625:         tredje sektorn utför och                        ansetts föreligga, om man bortser från byggandet
1626:            ämnar Regeringen fördela Penningau-          av servicehus för åldringar och vissa andra ob-
1627:         tomatföreningens intäkter tili de medbor-       jekt.
1628:         garorganisationer som utför friviliigt ar-         Under de senaste åren av ekonomiska pro-
1629:         bete?                                           blem har det tack vare penningautomatbidragen
1630:                                                         varit möjligt att säkerställa och delvis tili och med
1631:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           öka organisationernas verksamhetsförutsätt-
1632: anföra följande:                                        ningar, samtidigt som kommunernas möjligheter
1633:                                                         att ordna social- och hälsovårdstjänster har för-
1634:     Den 6 februari 1997 fördelade statsrådet 1.454      sämrats. Genom den understödande verksamhe-
1635: milj. mk av Penningautomatföreningens avkast-           ten har det varit möjligt att mi1dra verkningarna
1636: ning i bidrag tili stöd för alimannyttiga social-       av de kommunala inbesparingar som drabbat i
1637: och hälsovårdsorganisationers verksamhet och            synnerhet socialservicen för de sämre lottade.
1638: investeringar. Utöver dessa bidrag anvisas stats-          Organisationernas roli inom social- och hälso-
1639: kontoret i år 165 milj. mk av Penningautomat-           vårdssystemet är att komplettera basservicen, er-
1640: föreningens avkastning som med stöd av lagen            bjuda alternativ och skapa nya metoder. Organi-
1641: om rehabilitering av frontveteraner skall använ-        sationernas primära uppgift är att bevaka med-
1642: das för betalning av utgifter för rehabiliteringen      lemmarnas intressen, främja frivillig medborgar-
1643: av fronveteraner.                                       verksamhet och organisera den allmännyttiga
1644:     Av Penningautomatföreningens avkastning             verksamheten.
1645: används i år samman1agt omkring 400 milj. mk               Organisationerna har en betydande roli bl.a.
1646: för sådana utgifter som tidigare har finansierats       inom åldringsvärden, som komplement tili speci-
1647: från statens alimänna budgetmoment. Utom tili           algruppers service, i fråga om investeringar i ser-
1648: rehabilitering av frontveteraner används intäk-         viceboende samt inom rehabiliteringen och den
1649: terna även tili bl.a. driftkostnaderna för krigsin-     forsknings-, utvecklings-, utbildnings- och infor-
1650: validernas sjukhem och amorteringen av Iän som          mationsverksamhet som bedrivs inom socialvår-
1651: förorsakas av anläggningskostnader samt för             den.
1652: anskaffning av bostäder för specialgrupper.                1 social- och hälsovårdens nuvarande utveck-
1653:     Redan 1993 började man i syfte att förbättra        lingsskede behövs ett vittgående samarbete mel-
1654: balansen i den offentliga ekonomin styra Pen-           lan den offentliga, privata och tredje sektorn och
1655: ningautomatföreningens årliga extra avkastning          en samordning av funktionerna för att medbor-
1656: tili objekt där man i stäliet kan spara in pä statens   garna skall kunna tryggas en service av så god
1657: utgifter. 1 den nuvarande regeringens regerings-        kvalitet som möjligt som motsvarar deras indivi-
1658: program beslöt man fortsätta sparprogrammet.            duella behov och främjar jämlikheten.
1659: Då Penningautomatföreningens årliga avkast-                Betecknande för den tredje sektorn är att verk-
1660: ning har ökat från ca 1 000 milj. mk år 1992 tili ca    samheten bedrivs inom vad man kunde kalla ett
1661: 1 600 milj. mk år 1996, har det trots ovan nämnda       gränsområde melian den offentliga sektorn och
1662: sparprogram varit möjligt att öka de bidrag från        den vinstinriktade privata sektorn. Av detta föl-
1663: Penningautomatföreningens avkastning som be-            jer ocksä att den tredje sektorn är tredje sektor så
1664: viljats för att stöda och utveckla den traditionelia    länge den inte kontrolieras av andra sektorer. 1
1665:                                              KK 7/1997 vp                                               5
1666: 
1667: den diskussion om tredje sektorn som väckts           inom social- och hälsovården skall betraktas som
1668: under den sista tiden glömmer man ofta bort           en utveckling i positiv riktning, och den skall
1669: denna utgångspunkt. Därför måste även de of-          beredas allt bättre utvecklingsförutsättningar
1670: fentliga myndigheterna noga överväga på vilket        bl.a. via penningautomatbidrag. För närvarande
1671: sätt stödet tili den allt mer framträdande tredje     anser statsrådet det vara viktigt att de strategiska
1672: sektorn kunde organiseras för att verksamheten i      linjedragningarna för fördelningen av automat-
1673: fråga inte skall bli endast en fortsättning på den    medel också planeras med avseende på den tredje
1674: offentliga myndighetsverksamheten. Denna för-         sektorns utvidgning. Å andra sidan utgår vi ifrån
1675: siktighet borde dock inte leda tili att exempelvis    att det nu är viktigt att reda ut de frågor som
1676: staten inte skulle utnyttja sin möjlighet att stöda   gäller samarbetet mellan de offentliga myndighe-
1677: den tredje sektorns verksamhet så att den blir        terna, närmast mellan staten och den tredje sek-
1678: mångsidigare och utvidgas.                            torn i Finland. Det har därför startats ett utred-
1679:     Den tredje sektorns roll varierar från bransch    ningsarbete som utgör utgångspunkten för un-
1680: tili bransch. Tilidet finländska välfårdssamhället    dersökningar om bl.a. den tredje sektorns social-
1681: hör att staten och kommunerna i mycket stor           och hälsopolitiska roll i Finland. Under bered-
1682: utsträckning har svarat för det allmänna social-      ning är även utredningar som ger uppgifter om
1683: skyddet och för social- och hälsovårdsservicen.       bl.a. hur den tredje sektorn påverkar sysselsätt-
1684: Den privata och frivilliga verksamheten har i         ningen och ekonomin. A vsikten är att utgående
1685: detta avseende varit mindre än exempelvis i and-      från dessa undersökningar och utredningar, som
1686:  ra länder. Upprätthållandet av välfårdsstatens       görs i samarbete med olika ministerier, bereda
1687: grundstrukturer betyder också att serviceformer       förslag tili utvecklings- och stödformer för den
1688:  inte medvetet överförs tili privat eller friviliig   tredje sektorn.
1689:  verksamhet. Inom idrotten och ungdomsverk-              1 detta skede anser regeringen att det är
1690:  samheten samt i allmänhet vid organiseringen av      mycket viktigt att den tredje sektorns redan nu
1691:  folks fritidsintressen har den tredje sektorn där-   fungerande verksamhetsformer förs fram genom
1692:  emot relativt sett en mer omfattande betydelse.      utrednings- och undersökningsarbetet. Likaså är
1693:  Den tredje sektorns roll har hos oss således av-     det viktigt att understryka även det att den tredje
1694:  passats tili de finländska förhållandena utgående    sektorns funktioner redan nu får ett mycket
1695:  från medborgarnas egen aktivitet och initiativ-      mångsidigt stöd. För att nya stöd- och utveck-
1696:  kraft.                                               lingsformer skall kunna skapas krävs att saken
1697:      Den aktiverade medborgarverksamheten             utreds mycket mångsidigt.
1698: 
1699:      Helsingforsden 26 februari 1997
1700: 
1701:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
1702:                                                 KK 8/1997 vp
1703: 
1704: Kirjallinen kysymys 8
1705: 
1706: 
1707: 
1708: 
1709:                                      Raimo Vistbacka /ps: Kansalaisten käyttöön tarkoitetun, valtion
1710:                                         toimesta organisoidun aloite-, idea-, keksintö- ja mielipidere-
1711:                                         kisteröintijärjestelmän luomisesta
1712: 
1713:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
1714: 
1715:    Kansalaisilla on tunnetusti ehtymätön varasto         sensä, aloitteensa, ideansa ja keksintönsä mah-
1716: erilaisia ideoita ja ajatuksia niin eri toimintojen      dollisine liitteineen. Virkailija antaisi jätetystä
1717: uudistamisesta kuin myös kokonaan uusien                 aloitteesta, ideasta tms. virallisen vastaanotto-
1718: asioiden käyttöön ottamisesta. Tämän lisäksi             kuitin, joka olisi esimerkiksi keksinnön osalta
1719: kansalaisilla on suuri tarve voida ilmaista mieli-       samalla ikään kuin" valtausvaraus" tälle ajatuk-
1720: piteensä viranomaisten ja muidenkin instanssien          selle tai idealle. Tämä varaus kestäisi tietyn ajan,
1721: toiminnasta. Tämän lisäksi voidaan vielä erityi-         esimerkiksi vuoden tai kaksi, jona aikana se käsi-
1722: sesti mainita ne henkilöt, joilla on pöytälaatikko       teltäisiin ja jona aikana idean tekijä voisi esimer-
1723: täynnä erilaisia kehittämisaloitteita ja suoranai-       kiksi myydä sen edelleen. Tästä siirrosta tehtäi-
1724: sia tuotantoon soveltuvia keksintöjä. Kaikkia            siin vastaanottokuitin perusteella vaihtokirjaus
1725: näitä koskee sama ongelma: tavallisella kansalai-        rekistereihin. Järjestelmä toisi muun hyödyn li-
1726: sella ei ole mitään virallista ja yksinkertaista tietä   säksi postikonttoreille kipeästi kaivattua lisä-
1727: ilmaista mielipidettään tai tuoda esiin aloittei-        käyttöä ja lisäisi merkittävästi kansalaisdemo-
1728: taan ja ideoitaan. On vain lehtien yleisönosasto-        kratiaa sekä ennen kaikkea valjastaisi kansalais-
1729: palstat, joilla ei ole juurikaan käytännön merki-        ten kekseliäisyyden yhteiskunnan ja elinkeino-
1730: tystä.                                                   elämän käyttöön.
1731:    Suomalainen yhteiskunta ja elinkeinoelämä                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
1732: uhkaa näivettyä ja sisäänlämmetä aloitteellisuu-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1733: den ja uusien ideoiden puutteen tai niiden hyö-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1734: dyntämättömyyden takia. Siksi kaivattaisiin jär-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1735: jestettyä kanavaa näiden ajatusten, esitysten ja
1736: keksintöjen viralliseksi kirjaamiseksi, asianomai-                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
1737: seen käsittelypaikkaan toimittamiseksi sekä lo-                  kansalaisille valtion toimesta Iuotavan
1738: pulta hyödynnettäväksi. Eräs helposti ja kustan-                 aloite-, idea-, keksintö- ja mielipiderekis-
1739: nuksiltaan edullisesti toteutettava järjestelmä                  teröintijärjestelmän organisoimiseksi esi-
1740: olisi postikonttoreihin perustettava " kansalais-                merkiksi postikonttoriverkkoa hyödyn-
1741: ten asioimispiste", jossa valmiiksi painetulle lo-               tämällä?
1742: makkeelle voisi kirjata kannanottonsa, esityk-
1743: 
1744:      Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1997
1745: 
1746:                                             Raimo Vistbacka /ps
1747: 
1748: 
1749: 
1750: 
1751: 279001
1752: 2                                            KK 8/1997 vp
1753: 
1754: 
1755: 
1756: 
1757:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1758: 
1759:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        salaisten, yritysten ja markkinoiden toimivuu-
1760: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         teen ideoiden lähteenä kuin johtajien, komiteoi-
1761: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       den, ministeriöiden, lautakuntien tai edes parla-
1762: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo            mentaaristen elinten viisauteen.
1763: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-             Keskeinen kanava kansalaisaloitteellisuuden
1764: sen n:o 8:                                            hyödyntämisessä ovat työorganisaatiot, kuten
1765:                                                       yritykset, virastot ja laitokset, joiden toimintaan
1766:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         työntekijöiden ja asiakkaiden tulisi voida laajasti
1767:        kansalaisille valtion toimesta Iuotavan        vaikuttaa ja osallistua. Yritysten ja virastojen
1768:        aloite-, idea-, keksintö- ja mielipiderekis-   toiminnassa asiakkaiden ja henkilöstön mielipi-
1769:        teröintijärjestelmän organisoimiseksi esi-     teiden ja ehdotusten saaminen mukaan kehittä-
1770:        merkiksi postikonttoriverkkoa hyödyn-          mistyöhön on ensiarvoista. Edellytyksenä on,
1771:        tämällä?                                       että niin yritykset kuin virastot ovat mahdolli-
1772:                                                       simman avoimia ympäristölleen ja ottavat toi-
1773:   Vastauksena kysymyksen esitän kunnioitta-           minnassaan huomioon asiakkaiden ja henkilös-
1774: vasti seuraavaa:                                      tön mielipiteet ja odotukset.
1775:                                                           Tällaisen asiakaslähtöisen toiminnan omak-
1776:    Kansalaisten aloitteellisuuden ja innovaatioi-     suminen on käytännössä erittäin vaativa tehtävä,
1777: den hyödyntämiseksi suomalaisessa työelämässä         jossa yrityksillä ja virastoilla on vielä paljon pa-
1778: on jo aikaisemmin kiinnitetty huomiota, mutta         rannettavaa. Meneillään olevassa kansallisessa
1779: siinä on vielä paljon tehtävissä. Aihetta on käsi-    tuottavuusohjelmassa kiinnitetäänkin erityistä
1780: telty myös EU:n komission julkaisemassa vih-          huomiota aloitteellisuuden lisäämiseen työelä-
1781: reässä kirjassa innovaatiosta. Keskeinen kansal-      mässä sekä asiakaslähtöisen toimintatavan ke-
1782: linen kysymys on innovaatioihin ja kansalaisten       hittämiseen.
1783: aloitteellisuuteen myönteisesti suuntautuvan toi-         Kansalaisten aloitteiden ja ideoiden suora ka-
1784: mintatavan ja kulttuurin synnyttäminen. Inno-         navointi niiden organisaatioiden toimintaan, joi-
1785: vatiivinen kulttuuri ottaa vastaan vaikutteita ja     ta ehdotukset koskevat, on mielestäni käytännöl-
1786: jalostaa niitä eteenpäin. Innovatiivinen kulttuuri    lisin ja tehokkain tapa järjestää ehdotettu aloite-
1787: suhtautuu tulevaisuuteen uteliaastija vaalii myös     toiminta. Varsinaisten keksintöjen osalta on ole-
1788: mennyttä kokemuksen ja ideoiden lähteenä. In-         massa oma rekisteröintimenettelynsä, jota hoi-
1789: novatiivinen kulttuuri luottaa mieluummin kan-        taa Patentti- ja rekisterihallitus.
1790: 
1791:      Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1997
1792: 
1793:                                                                             Ministeri Jouni Backman
1794:                                                KK 8/1997 vp                                              3
1795: 
1796: 
1797: 
1798: 
1799:                                           Tili Riksdagens Talman
1800: 
1801:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             darnas, kommitteernas, mtmsteriernas, nämn-
1802: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande             dernas eller ens de parlamentariska organens vis-
1803: med1em av statsrådet översänt följande av riks-         het.
1804: dagsman Raimo Vistbacka undertecknade                      Arbetsorganisationerna, t.ex. företag, äm-
1805: spörsmål nr 8:                                          betsverk och inrättningar, framstår som en viktig
1806:                                                         kanal när det gäller att ta tili vara medborgarnas
1807:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         initiativ. Arbetstagarna och kunderna bör i hög
1808:         ta för att t.ex. genom utnyttjande av post-     grad få påverka och deltai arbetsorganisationer-
1809:         kontorsnätet organisera det system för          nas verksamhet. Att låta kundernas och de an-
1810:         registrering av initiativ, ideer, uppfin-       ställdas åsikter och förslag ingå i utvecklingsar-
1811:         ningar och åsikter som staten skall skapa       betet är av största vikt för företagens och inrätt-
1812:         för medborgarna?                                ningarnas verksamhet. Förutsättningen är att
1813:                                                         både företagen och inrättningarna förhåller sig
1814:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           så öppet som möjligt tili sin omgivning och beak-
1815: anföra följande:                                        tar kundernas och de anställdas åsikter och för-
1816:                                                         väntningar.
1817:     Redan tidigare har uppmärksamhet fåsts vid             Att tillägna sig en sådan kundnära verksamhet
1818: hur medborgarnas initiativrikedom och innova-           är i praktiken en synnerligen krävande uppgift,
1819: tioner skall kunna utnyttjas inom det finländska        och här har företagen och inrättningarna åtskil-
1820: arbetslivet, men mycket återstår att göra. Frågan       ligt kvar att förbättra. I det pågående nationella
1821: har också behandlats i EU-kommissionens grön-           produktivitetsprogrammet fåsts speciell upp-
1822: bok om innovation. Att åstadkomma ett verk-             märksamhet vid att öka initiativtagandet inom
1823: samhetssätt och en kultur som ställer sig positivt      arbetslivet och utveckla ett kundnära verksam-
1824: tili innovationer och medborgarnas initiativ är en      hetssätt.
1825: viktig nationell angelägenhet. En innovativ kul-           Att kanalisera medborgarnas initiativ och
1826: tur tar emot intryck och förädlar dem. Den är           ideer direkt tili de organisationer som förslagen
1827: nyfiken på framtiden och värnar om gångna tider         gäller betraktar jag som det mest praktiska och
1828: som en källa tili erfarenheter och ideer. När det       det effektivaste sättet att ordna den föreslagna
1829: gäller att finna idekällor förlitar sig den innovati-   initiativverksamheten. För de egentliga uppfin-
1830: va kulturen hellre på medborgarnas, företagens          ningarna finns ett eget registreringsförfarande,
1831: och marknadernas funktionsduglighet än på le-           som sköts av patent- och registerstyrelsen.
1832: 
1833:      Helsingforsden 26 februari 1997
1834:                                                                               Minister Jouni Backman
1835:                                              KK 9/1997 vp
1836: 
1837: Kirjallinen kysymys 9
1838: 
1839: 
1840: 
1841: 
1842:                                    Raimo Vistbacka /ps: Uuden vaiheittaisen työllistämismallin kokei-
1843:                                       lemisesta ja käyttöönotosta
1844: 
1845: 
1846:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1847: 
1848:     Työttömyyden alentaminen on tämän hetken          maksaisi valtiolle saman 1 000 mk/kk. Mikäli
1849: haasteellisimpia tehtäviä niin hallituksella kuin     työsuhde jatkuisi vielä kolmannenkin vuoden,
1850: eduskunnallakin. Hallitus on ottanut työttömyy-       voisi mainittu työntekijälle ja valtiolle työnanta-
1851: den puolittamisen vuonna 1999 päättyvän vaali-        jan toimesta maksettava korvaus olla jo esimer-
1852: kauden tärkeimmäksi tavoitteekseen. Tavoitteet        kiksi 2 000 mk/kk.
1853: ovat siis suuret, mutta toisaalta pitkäänjatkunut        Edellä esitetyllä keinolla voitaisiin varovasti
1854: korkea työttömyys aiheuttaa varsin nopeasti           arvioidenkin työllistää useita kymmeniätuhansia
1855: mittavat ja vaikeasti korjattavat vauriot yhteis-     työttömiä. Järjestelmän sisältämän kolmen vuo-
1856: kuntaamme ja ennen kaikkea pitkäaikaistyöttö-         den aikana yritykset ehtisivät kouluttaa entisestä
1857: myydestä kärsineisiin yksilöihin ja heidän per-       työttömästä itselleen ammattitaitoisen työnteki-
1858: heenjäseniinsä.                                       jän, ja hän voisi mainitun ajan jälkeen siirtyä
1859:     Hallitus on kuluneiden kahden toimintavuo-        normaaliksi täysin työnantajan toimesta kustan-
1860: tensa aikana ehtinyt jo kokeilla moninaisia kei-      nettavaksi työntekijäksi. Yhteiskunnalle työnan-
1861: noja työttömyyden alentamiseksi. Tehokasta            tajien korvauksista kertyvät varat (esim. 50 000
1862: menetelmää ei tunnu löytyvän, ja ainoa merkittä-      työllistettyä - kertymä n. 1,5 miljardia mark-
1863: vämmin työttömyyslukuja kaunistanut toimen-           kaa) voitaisiin käyttää esimerkiksi palkan sivu-
1864: pide on työllisyyspohjainen koulutus, jolla on        kulujen ja pienituloisten verotuksen alentami-
1865: runsaasti tosiasiallisesti työttömiä työnhakijoita.   seen.
1866: Tuntuu siltä, kuin hallitukselta puuttuisi uskal-        Ehdotetun uuden vaiheittaisen työllistämis-
1867: lus kokeilla tai kyky keksiä uusia työllistämiskei-   järjestelmän ansio olisi valtiolle kertyvien säästö-
1868: noja. Myöskään useat varsin arvovaltaiset ja          jen ja ylimääräisten työnantajien maksuosuuk-
1869: asiantuntijavoittoiset työryhmät eivät ole löytä-     sien lisäksi se, että se vähentäisi pimeän työvoi-
1870: neet "viisasten kiveä" ongelman lievittämiseksi.      man käyttöä, lisäisi entisten "täystyöttömien"
1871:      Eräs jostain syystä kokeilematon tai "keksi-     ostovoimaa, vähentäisi työttömyydestä aiheutu-
1872: mätön" työllistämiskeino on vaiheittaisesti työn-     via sosiaalisia haittoja ja kustannuksia sekä koti-
1873: antajalle kalliimmaksi tuleva, nykyisiä työllistä-    markkinamme nopea ja koko ajan lisääntyvä
1874:  mistöitä pitkäaikaisempi työsuhde. Lyhyesti ku-      kiihtyminen. Keinottelukin olisi melko vaikeata
1875:  vattuna menetelmä on seuraava:                       edellä mainitun 1:4 suhteen ansiosta.
1876:      Jokainen tavaroita tai palveluja tuottava yri-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
1877:  tys saisi ottaa esimerkiksijokaista neljää olemas-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1878:  sa olevaa työntekijäänsä kohden yhden työttö-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1879:  män töihin. Tämä työntekijä saisi työttömyys-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1880:  korvauksensa edelleen samansuuruisena kuin ai-
1881:  kaisemminkin ja tämän lisäksi 12 ensimmäisen                    Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
1882:  kuukauden aikana 500 mk/kk. Työnantaja mak-                  tässä kysymyksessä selostetun vaiheittai-
1883:  saisi lisäksi valtiolle saman kuukausittaisen kor-           sen työllistämismallin kokeilemiseksi
1884:  vauksen eli 500 mk/kk. Työsuhteen jatkuessa yli              käytännössä ja sen jälkeen mallin pikai-
1885:  vuoden työntekijä saisi em. korvauksensa lisäksi             seksi käyttöön ottamiseksi?
1886:   1 000 mk/kk työnantajalta ja lisäksi työnantaja
1887: 
1888:       Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1997
1889: 
1890:                                          Raimo Vistbacka /ps
1891: 
1892:  279001
1893: 2                                           KK 9/1997 vp
1894: 
1895: 
1896: 
1897: 
1898:                                       Eduskunnan Puhemiehe IIe
1899: 
1900:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa           Edellä selostetulla työllistämistukijärjestel-
1901: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        män muutoksella pyrittiin siihen, että työllistä-
1902: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     mistukijärjestelmä olisi entistä yhtenäisempi ja
1903: le jäsenelle kansanedustaja Raimo Vistbackan         että työsuhteista muodostuisi aikaisempaa pi-
1904: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 9:          tempikestoisia. Keskeisenä periaatteena on se,
1905:                                                      että yritykselle ei myönnetä tukea pelkästään sii-
1906:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        tä, että yritys työllistää määräajaksi työttömän.
1907:        kysymyksessä selostetun vaiheittaisen         Ennen työllistämistukijärjestelmän muutosta
1908:        työllistämismallin kokeilemiseksi käy-        yrityksille myönnettävien työllistämistukien
1909:        tännössä ja sen jälkeen mallin pikaiseksi     osalta ongelmaksi muodostui nimenomaan se,
1910:        käyttöön ottamiseksi?                         että tukijakson päättyessä myös työllistetyn työ-
1911:                                                      suhde päättyi. Kysymyksessä esitetty malli ei läh-
1912:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tökohtaisesti edellytä, että työsuhde välttämättä
1913: vasti seuraavaa:                                     jatkuisi pitempikestoisena. Tosin vuosittain kas-
1914:                                                      vava korvaus voisi toimia kannustimena.
1915:    Työttömyysturvaetuuksien tarkoituksena on             Hallitus on aktiivisesti selvittänyt ja luonut
1916: työnhakijan työnhaun aikaisen toimeentulon           toimintaympäristön erilaisille työllistämiskei-
1917: turvaaminen. Kysymyksessä esitetty järjestelmä,      noille.
1918: jossa työttömyyspäivärahaa maksettaisiin nor-            Suomen työllisyysohjelman verotusta koske-
1919: maalisti palkkatyöksi luokiteltavan työn ajalta      vien toimenpiteiden mukaisesti työnantajien
1920: on ristiriidassa edellä selostetun työttömyyspäi-    työttömyysvakuutusmaksun alennus toteutettiin
1921: värahan tarkoituksen kanssa. Lisäksi järjestely,     vuoden 1996 alusta ja palkansaajien osalta
1922: jossa työnantajalle maksettaisiin tietty markka-      1.3.1996 alkaen. Työnantajien työttömyysva-
1923: määrä kuussa ja sen jälkeen työnantaja maksaisi      kuutusmaksuratkaisut on seuraavien vuosien
1924: ko. summan takaisin valtiolle, olisi käytännössä     osalta tehty osana työttömyysturvan kokonais-
1925: hallinnollisesti raskas järjestelmä.                 uudistusta. Jotta vero- ja sosiaaliturvajärjestel-
1926:     Huhtikuun alusta 1995 lähtien on työllistä-      mä kannustaisi työntekoon ja opiskeluun ja es-
1927: mistukijärjestelmää yhtenäistetty ja muutettu si-    täisi kannustinloukkujen syntymisen, verotuk-
1928: ten, että työvoimatoimisto voi myöntää yrityk-       sen, tulonsiirtojen ja palvelumaksujen rakenteita
1929: selle työllistämistukea palkkauskustannuksiin        on yhteensovitettava.
1930: silloin, kun yritys tekee työvoimatoimiston osoit-       Työllisyysohjelman mukaisesti paikallistason
1931: taman työttömän työnhakijan kanssa oppisopi-         työllisyydenhoidon sopimusten tekeminen on
1932: muskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun        vilkastunut. Alueellisesti on käynnistetty erillisiä
1933: oppisopimuksen tai työsopimuslaissa tarkoite-        työllistämishankkeita, joissa työvoimatoimis-
1934: tun toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen.      ton, kuntien ja ammattijärjestöjen lisäksi paikal-
1935: Yritykselle voidaan myöntää työllistämistukea        liset yritykset ovat aktiivisesti olleet mukana tii-
1936: myös silloin, kun yritys järjestää työllisyysase-    viissä yhteistyössä erilaisten työllistämisprojek-
1937: tuksen 18 §:n 4 momentissa tarkoitettuun palve-      tien toteuttamisessa.
1938: lukokonaisuuteen liittyvän valmentavan työti-            Työministeriö nimitti marraskuussa 1996 sel-
1939: laisuuden vaikeasti työllistettävän työttömän        vitysmiehet, joiden tehtävänä on laatia koko-
1940: työllistymisedellytysten parantamiseksi.             naisselvitys työvoimapoliittisesta järjestelmästä
1941:     Tukityöllistämisen painopistealueet ovat nuo-    ja kehittämistarpeesta. Selvitysmiesten tehtävä-
1942: riso- ja pitkäaikaistyöttömyyden lieventäminen.      nä on mm. tehdä kokonaisselvitys työvoimapo-
1943: Koska tukityöllistämisen tarkoituksena on edis-      liittisesta järjestelmästä sekä tehdä ehdotuksia
1944: tää työttömän työhön sijoittumista ja parantaa       järjestelmän kehittämiseksi ja eri osien yhteenso-
1945: hänen työmarkkinavalmiuksiaan, tukityön vai-         vittamisen parantamiseksi siten, että työllisyys-
1946: kuttavuuteen on kiinnitetty entistä enemmän          vaikutukset ja työmarkkinoiden toimivuus pa-
1947: huomiota.                                            ranisi. Kokonaisselvityksen tavoitteena on myös
1948:                                             KK 9/1997 vp                                              3
1949: 
1950: määritellä työttömien työnhakijoiden oikeudet        työllisyyttä edistävien tukijärjestelmien vaikutta-
1951: ja velvollisuudet.                                   vuutta on seurattava ja samalla selvitettävä mah-
1952:    Hallitus aikoo jatkossakin tukea niitä toimen-    dollisuudet kysymyksessä esitettyä porrasteista
1953: piteitä ja ratkaisuvaihtoehtoja,jotka tukevat ase-   työllistämismallia yhtenäisemmän työllistämis-
1954: tettuja työllisyystavoitteita. Jo käytössä olevia    mallin toteuttamiseksi.
1955: 
1956:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1997
1957: 
1958:                                                                     Työministeri Liisa Jaakonsaari
1959: 4                                              KK 9/1997 vp
1960: 
1961: 
1962: 
1963: 
1964:                                          Tili Riksdagens Talman
1965: 
1966:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        met i fråga skulle bli enhetligare än förut och att
1967: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-          arbetsförhållandena skulle bli längre än tidigare.
1968: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-      Den centrala principen är att ett företag inte
1969: damot Raimo Vistbacka undertecknade spörs-              beviljas stöd enbart för att det ger den arbetslöse
1970: mål nr 9:                                               sysselsättning för en viss tid. lnnan systemet med
1971:                                                         sysselsättningsstöd ändrades vad gäller de syssel-
1972:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         sättningsstöd som beviljades företag, var proble-
1973:         ta för att den i spörsmålet beskrivna steg-     met uttryckligen det att också den sysselsattes
1974:         visa sysselsättningsmodellen skall prövas       arbetsförhållande upphörde då stödperioden
1975:         i praktiken och därefter snart tas i bruk?      upphörde. Den modell som framförs i spörsmålet
1976:                                                         förutsätter i regel inte att arbetsförhållandet nöd-
1977:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           vändigtvis fortsätter i en långvarigare form. Vis-
1978: anföra följande:                                        serligen kunde en årligen ökande ersättning
1979:                                                         fungera som sporre.
1980:     Utkomstskyddsförmånerna syftar tili att tryg-          Regeringen har aktivt utrett och skapat en
1981: ga arbetssökandens utkomst medan han söker              verksamhetsmiljö för olika sysselsättningsmeto-
1982: arbete. Det i spörsmålet framförda systemet, där        der.
1983: arbets1öshetsdagpenning skulle betalas för en tid          1 enlighet med beskattningsåtgärderna som
1984: då arbetssökanden utför arbete som normalt              ingick i Finlands sysselsättningsprogram sänktes
1985: klassificeras som avlönat arbete, strider mot det       arbetsgivarnas arbetslöshetsförsäkringspremie i
1986: ovan beskrivna syftet med arbetslöshetsdagpen-          början av 1996 och löntagarnas avgift 1.3.1996.
1987: ningen. Ett arrangemang där ett visst markbe-           Besluten vad gäller arbetsgivarnas arbetslöshets-
1988: lopp per månad skulle betalas till arbetsgivaren,       försäkringspremier har för de fö1jande årens del
1989: varefter arbetsgivaren skulle återbetala beloppet       fattats som ett led i totalreformen av utkomst-
1990: i fråga tili staten, vore i praktiken ett administra-   skyddet för arbetslösa. För att skatte- och social-
1991: tivt sett tungrott system.                              skyddssystemet skall sporra tili arbete och stu-
1992:     1början av april1995 samordnades och ändra-         dier och förhindra uppkomsten av flitfållor, bör
1993: des systemet med sysselsättningsstöd så att ar-         beskattningens, inkomstöverföringarnas och ser-
1994: betskraftsbyrån kan bevilja ett företag sysselsätt-     viceavgifternas strukturer samordnas.
1995: ningsstöd för avlöningskostnader i det fall då              Uppgörandet av lokala avtal om skötseln av
1996: företaget ingår ett i lagen om läroavtalsutbild-        sysselsättningen har tagit fart i enlighet med sys-
1997: ning avsett läroavtal eller ett i lagen om arbetsav-    selsättningsprogrammet. På regionalt håll har
1998: tal avsett tills vidare gällande arbetsavtal. Ett       man kommit med olika sysselsättningsinitiativ,
1999: företag kan beviljas sysselsättningsstöd också då       där inte endast arbetskraftsbyråerna, kommu-
2000: företaget ordnar ett arbetstilifålle i preparerande     nerna och fackorganisationerna utan också Ioka-
2001: syfte i anslutning tili en servicehelhet som avses i    la företag aktivt deltagit i ett intimt samarbete för
2002: 18 § 4 mom. sysselsättningsförordningen för att         att genomföra olika sysselsättningsprojekt.
2003: förbättra förutsättningarna för en svårplacerad             Arbetsministeriet utnämnde i november 1996
2004: arbetslös att finna arbete.                             utredningsmän med uppgift att göra en övergri-
2005:     Då det gäller stödd sysselsättning, är lindran-     pande utredning om det arbetskraftspolitiska
2006: det av ungdoms- och långtidsarbetslösheten om-          systemet och utvecklingsbehovet. Utrednings-
2007: råden av speciell vikt. Eftersom den stödda sys-        männen har i uppgift att bl.a. göra en övergripan-
2008: selsättningen syftar tili att främja den arbetslöses    de utredning om det arbetskraftspolitiska syste-
2009: placering i arbete och förbättra hans arbetsmark-       met och att komma med förslag om hur systemet
2010: nadsberedskap, har allt större uppmärksamhet            kunde utvecklas samt hur koordineringen av de
2011: fåsts vid det stödda arbetets effektivitet.             olika komponenterna kunde förbättras så att de
2012:     Genom ovan nämnda ändring i systemet med            sysselsättande effekterna skulle öka och arbets-
2013: sysselsättningsstöd strävade man efter att syste-       marknaden fungera bättre. Den övergripande
2014:                                              KK 9/1997 vp                                            5
2015: 
2016: utredningen syftar också tili att fastställa de ar-   ja med hurudana verkningar redan existerande,
2017: betslösa arbetssökandenas rättigheter och skyl-       sysselsättningsfrämjande stödsystem har och
2018: digheter.                                             samtidigt utreda möjligheterna att förverkliga en
2019:    Regeringen ämnar också i fortsättningen stö-       sysselsättningsmodell som är enhetligare än den
2020: da de åtgärder och beslutsalternativ som stöder       stegvisa modell som framförts i spörsmålet.
2021: de uppställda sysselsättningsmålen. Man bör föl-
2022: 
2023:      Helsingfors den 27 februari 1997
2024: 
2025:                                                                   Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
2026:                                               KK 10/1997 vp
2027: 
2028: Kirjallinen kysymys 10
2029: 
2030: 
2031: 
2032: 
2033:                                     Raimo Vistbacka /ps: Muuttoilmoitusmenettelyn uudistamisesta
2034: 
2035: 
2036: 
2037:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
2038: 
2039:    Uuden kotikuntalain voimaantulon yhteydes-           telmän käytännön organisoiunista ei ole vielä
2040: sä muutettiin muuttoilmoitusmenettelyä. Tämä            pystytty kuitenkaan sopimaan. Lisäksi taloyh-
2041: muutos on merkittävästi vaikuttanut etenkin             tiöiden sisäisiin mallijärjestyssääntöihin on otet-
2042: kiinteistön omistajiin. Lain valmisteluvaiheessa        tu määräys muuttoilmoituksen tekemisvelvoit-
2043: tuotiin ainakin kiinteistön omistajatahojen toi-        teesta. Tämä käytännössä vapaaehtoinen menet-
2044: mesta esille se, että omistajana tulee olla tieto       tely ei ole kuitenkaan aukoton eikä takaa parasta
2045: ketkä tai kuka rakennusta käyttää. Nykyisin             mahdollista lopputulosta.
2046: tämä ei aina toteudu muuttoilmoituksen uudista-            Nykyinen laki ei siis ole toimiva ja siksi lakia
2047: misen epäonnistuttua.                                   tulisi muuttaa. Kotikuntalain tarkoituksena ei
2048:    Tällä hetkellä ollaan kaikilla tahoilla jo yksi-     voine olla se, että ihmisiä katoaisi rekistereistä.
2049: mielisiä siitä, että kiinteistön omistajan on voita-    Samoin lainmuutoksen tarkoituksena ei liene ol-
2050: va tietää rakennuksessa asuvat. Nykyinen lain-          lut Väestörekisterikeskuksen tietojen paikkansa-
2051: säädäntö ei valitettavasti tätä vaatimusta aukot-       pitävyyden kyseenalaistuminen tai kiinteistöjen
2052: tomasti täytä. Tämä puolestaan heijastuu ongel-         omistajien tietojen saannin hankaloituminen.
2053: mina mm. maksuliikenteen (vastikkeet ym.) hoi-          Yksinkertaisinta olisi palata ainakin jossain
2054: dossa ja erilaisten kiinteistöön liittyvien vuorojen    määrin entiseen järjestelmään, jossa muuttoil-
2055: ja paikkojen jaossa. Lisäksi asuntojen ovien au-        moitusmenettely kiertää kiinteistöjen kautta.
2056: kaiseminen huoltomiesten toimesta hankaloituu,          Tätä lainmuutosta tukevat tiettävästi kiinteistö-
2057: kun tieto sisään päästettävän oikeudesta mennä          jen omistajatahojen lisäksi myös avustuksia ja-
2058: asuntoon ei ole enää aukottomasti tarkistettavis-       kava Kansaneläkelaitos ja muutkin tietorekiste-
2059: sa.                                                     reistä riippuvat tahot.
2060:     Ennen nykyisen kotikuntalain voimaantuloa              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2061: tekivät kiinteistöön muuttavat henkilöt muutto-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2062: ilmoituksen talonmiehelle, huoltomiehelle tai           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2063: isännöitsijälle. Näin muutto pystyttiin viiveettä       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2064: ja aukottomasti kirjaamaan yhtiön rekisteriin ja
2065: toimitettiin samalla rekisteriviranomaisille. Ny-                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
2066: kyisen lain mukaan ei enää tarvitse näin menetel-              kotikuntalain muuttamiseksi niin, että
2067: lä. Väestörekisterikeskus on kuitenkin kanta-                  muuttoilmoitusmenettelyssä          palataan
2068: naan todennut, että kiinteistöllä on oikeus saada              ennen lainmuutosta vallinneeseen käy-
2069: tieto muutoista. Ongelmana on vain se, kuinka                  täntöön, jossa muuttoilmoitukset tehtiin
2070: tämä tieto siirtyisi kiinteistölle. Ratkaisumallia ei          kiinteistön talonmiehelle, huoltomiehelle
2071: ole viranomaistahojen toimesta vielä esitetty.                 tai isännöitsijälle, jotta kiinteistön omis-
2072:     Kiinteistöliitto ja sen jäsenyhdistykset ovat              tajien ja Väestörekisterikeskuksen rekis-
2073: neuvotelleet Väestörekisterikeskuksen kanssa                   terit saataisiin pysymään jälleen ajan ta-
2074: mahdollisuudesta asukasluetteloiden maksulli-                  salla ja luotettavina?
2075:  sesta tilaamisesta. Korvausten tasosta ja järjes-
2076: 
2077:      Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1997
2078: 
2079:                                            Raimo Vistbacka /ps
2080: 
2081: 
2082: 
2083: 279001
2084: 2                                            KK 10/1997 vp
2085: 
2086: 
2087: 
2088: 
2089:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
2090: 
2091:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin           lu on otettu kansalaisten keskuudessa hyvin vas-
2092: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          taan. Vuonna 1996 tehtiin puhelimitse 176 615
2093: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        muuttoilmoitusta eli noin 32% kaikista muutto-
2094: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo             ilmoituksista. Uusien menettelytapojen johdosta
2095: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          tietojen saanti väestötietojärjestelmään on huo-
2096: sen n:o 10:                                            mattavasti nopeutunut.
2097:                                                           Yhteiskunnan tietohuollon kannalta on tär-
2098:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         keätä, että uudet osoitteet saadaan väestötieto-
2099:         kotikuntalain muuttamiseksi niin, että         järjestelmään mahdollisimman nopeasti. Tämän
2100:         muuttoilmoitusmenettelyssä          palataan   vuoksi muuttoilmoitusvelvollisuudesta ja uudes-
2101:         ennen lainmuutosta vallinneeseen käy-          ta helposta ilmoitustavasta, puhelinmuuttoil-
2102:         täntöön, jossa muuttoilmoitukset tehtiin       moituksesta on tiedotettu monin eri tavoin. Tie-
2103:         kiinteistön talonmiehelle, huoltomiehelle      dottamisessa on pyritty ottamaan huomioon
2104:         tai isännöitsijälle, jotta kiinteistön omis-   myös taloyhtiöiden tarve saada tietoja talon
2105:         tajien ja Väestörekisterikeskuksen rekis-      asukkaista. Esimerkiksi tammi-helmikuussa
2106:         terit saataisiin pysymään jälleen ajan ta-      1996 verokorttien mukana n. 4,2 miljoonalle ve-
2107:         salla ja luotettavina?                         rokortin saajalle lähetetyssä tiedotteessa keho-
2108:                                                        tettiin kertomaan sisään- ja poismuutosta myös
2109:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            talon edustajalle. Lisäksi helmi-maaliskuussa
2110: taen seuraavaa:                                         1996 julkaistuissa maksullisissa ilmoituksissa
2111:                                                        kansalaisia muistutettiin siitä, että muutosta tu-
2112:    Väestötietojärjestelmän osoitetietojen ylläpi-      lee ilmoittaa myös taloyhtiölle.
2113: to perustuu kansalaisille säädettyyn ilmoitusvel-         Kiinteistön omistajat voivat saada tarvitse-
2114: vollisuuteen. Kotikuntalakia säädettäessä on           mansa tiedot talon asukkaista nykyisin monin eri
2115: asetettu tavoitteeksi muuttoilmoitusvelvollisuu-       tavoin. Yksinkertaisin tapa pitää asukasluetteloa
2116: den keventäminen ja yksinkertaistaminen. Tällä         yllä on kerätä tiedot asukkaista samalla, kun
2117: pyritään tehostamaan ja nopeuttamaan rekisteri-        asukas muutenkin asioi talon edustajan kanssa.
2118: viranomaisten tiedonsaantia ja parantamaan             Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöillä on kiinteistön
2119: näin osoitetietojen tasoa väestötietojärjestelmäs-     omistajina mahdollisuus antaa sisäisiä määräyk-
2120: sä. Tiedon tason parantaminen tehostaa väestö-         siä asukkaiden ilmoitusvelvollisuudesta kiinteis-
2121: tietojärjestelmästä koko yhteiskunnalle annetta-       tön omistajalle. Kiinteistöjen omistajat voivat
2122: vaa tietohuoltoa.                                      myös käyttää asukastietojen ylläpidossa hyväksi
2123:     Lakisääteisen muuttoilmoitusvelvollisuuden         väestötietojärjestelmän tarjoamia tietopalveluja.
2124: täyttäminen on tehty mahdollisimman helpoksi           Ne voivat esimerkiksi tilata asukasluetteloita pai-
2125: ja joustavaksi nimenomaan kansalaisen kannal-          kalliselta maistraatilta, käyttää atk-muotoisen
2126: ta, joka vastaa itse ilmoitusvelvollisuutensa täyt-    asukasluettelon pitoon väestötietojärjestelmän
2127: tämisestä. Tässä yhteydessä on luovuttu, osittain      tarjoamaa muutostietopalvelua tai tiedustella
2128: myös tietosuojasyistä, velvollisuudesta toimittaa      yksittäistapauksissa osoitteita valtakunnallisesta
2129: kirjallinen muuttoilmoitus rakennuksen omista-         osoitepalvelupuhelimesta. Väestörekisterikeskus
2130: jan tai tämän edustajan kautta rekisteriviran-         on neuvotellut Suomen Kiinteistöliiton ja Suo-
2131: omaiselle. Nykyisten säännösten mukaan muu-            men Isännöitsijäliiton kanssa kiinteistön omista-
2132: tosta voi ilmoittaa maistraatille kirjallisesti, pu-   jien tiedonsaantiin liittyvistä ongelmista, ja yh-
2133: helimitse, sähköisen viestinnän avulla tai asia-       teydenpitoa on tarkoitus edelleen jatkaa taloyh-
2134: kaskäynnin yhteydessä suullisesti. Ilmoituksen         tiöille sopivien tietopalvelumuotojen selvittämi-
2135: voi tehdä jo ennen muuttopäivää.                       seksi sekä rekisteriviranomaisten ja taloyhtiöiden
2136:    Kesäkuussa 1995 otettiin käyttöön valtakun-         välisten yhteistyömuotojen kehittämiseksi.
2137: nallinen muuttoilmoitusten palvelupuhelin, jon-           Paluu aiemmin käytössä olleeseen ilmoitus-
2138: ne muutosta voi ilmoittaa maksutta. Uusi palve-        menettelyyn, jossa muuttoilmoitus toimitettiin
2139:                                            KK 10/1997 vp                                              3
2140: 
2141: kiinteistön omistajan edustajan kautta väestökir-       Muuttoilmoituksen tekeminen on laissa sää-
2142: javiranomaisille, olisi monelta kannalta ongel-     detty velvollisuus, jonka laiminlyönnistä on seu-
2143: mallista. Menettely hidastaisi uusien osoitteiden   raamuksena ilmoitusrikemaksu. Tapauksiin,
2144: saamista väestötietojärjestelmään ja siten koko     joissa harhauttamismielessä jätetään muuttoil-
2145: yhteiskunnan tietohuoltoa sekä estäisi kansalais-   moitus tekemättä, ilmoitusmenettelyllä ei ole
2146: ten kannalta helpot ja joustavat ilmoitustavat,     merkitystä, vaan tällaisten tapausten torjumisek-
2147: kuten muuttoilmoituksen tekemisen puhelimitse.      si tarvitaan muunlaisia toimenpiteitä.
2148:  Mahdollisuus tehdä muuttoilmoitus jo ennen             Tilastokeskus on tehnyt helmikuun 1996 työ-
2149:  muuttopäivää voisi jäädä käyttämättä, koska        voimatutkimuksen yhteydessä selvityksen väes-
2150:  muuttoilmoituslomake pitäisi toimittaa uuden       tötietojärjestelmän osoitetietojen tasosta. Selvi-
2151:  asuinpaikan kiinteistön omistajan edustajalle,     tyksen mukaan henkilöitä, jotka eivät todellisuu-
2152: jonka luona asioidaan useimmiten vasta muuton       dessa enää asuneet väestötietojärjestelmään mer-
2153: jälkeen. Väestökirjanpitoa varten tarkoitetun       kityssä osoitteessa, oli 2,2% työvoimatutkimuk-
2154:  muuttoilmoituslomakkeen kierrättäminen yksi-       sen kyselyn tavoittamista kohdehenkilöistä.
2155:  tyisen yhteisön kautta olisi ongelmallista myös    Osoitetietojen tasoa tullaan seuraamaan sään-
2156:  yksilön tietosuojan kannalta. Taloyhtiöiden asu-   nöllisesti vastaavanlaisilla selvityksillä. Tietojen
2157:  kasluetteloiden ylläpitoa ei voida myöskään pi-    tasoa tullaan parantamaan muun muassa laajen-
2158:  tää sellaisena yhteiskunnalle kuuluvana tehtävä-   tamalla puhelinilmoitusmenettelyä, tehostamal-
2159:  nä, jonka tulisi kuulua osana laissa säädettyyn    la tiedottamista ja suorittamalla maistraattien
2160:  muuttoilmoitusmenettelyyn.                         johdolla tietojen kohdennettuja tarkistuksia.
2161:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1997
2162:                                                                           Ministeri Jouni Backman
2163: 4                                           KK 10/1997 vp
2164: 
2165: 
2166: 
2167: 
2168:                                         Tili Riksdagens Talman
2169: 
2170:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Ijuni 1995 togs en riksomfattande servicetele-
2171: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande           fon för flyttningsanmälningar i bruk. Tili denna
2172: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       kan en flyttning anmälas avgiftsfritt. Den nya
2173: dagsman Raimo Vistbacka undertecknade                 servicen har mottagits väl av medborgarna. Ar
2174: spörsmål nr 10:                                       1996 gjordes 176 615 a v alla flyttningsanmälning-
2175:                                                       ar, dvs. ca 32 % per te1efon. Genom de nya
2176:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        förfaringssätten har uppgifterna kunnat införas
2177:        ta för att ändra lagen om bernkorumun så       betydligt snabbare i befolkningsdatasystemet.
2178:        att man i flyttningsanmälningsförfaran-           Med tanke på samhällets informationsförsörj-
2179:        det återgår till den praxis som rådde före     ning är det viktigt att nya adresser kan införas i
2180:        lagändringen och som innebär att flytt-        befolkningsdatasystemet så snabbt som möjligt.
2181:        ningsanmälan gjordes tili gårdskarlen,         Därför har man på många olika sätt informerat
2182:        servicemannen eller disponenten, för att       om flyttningsanmälningssky1digheten och flytt-
2183:        fastighetsägarnas och Befolkningsregis-        ningsanmälan per telefon, det nya enkla anmäl-
2184:        tercentralens register åter skall kunna fö-    ningssättet. Strävan har varit att i informationen
2185:        ras ajour och anses tillförlitliga?            också beakta fastighetsbolagens behov att få
2186:                                                       uppgifter om dem som bor i fastigheten. Tili
2187:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt         exempel i den information som sändes med skat-
2188: anföra följande:                                      tekorten i januari-februari 1996 tili ca 4,2 miljo-
2189:                                                       ner mottagare meddelades det att in- och utflytt-
2190:    Upprätthållandet av befolkningsdatasyste-          ningar även skall anmä1as tili fastighetens före-
2191: mets adressuppgifter baserar sig på den anmäl-        trädare. 1 de avgiftsbelagda annonser som publi-
2192: ningsskyldighet som bestämts för medborgarna.         cerades i februari-mars 1996 påmindes medbor-
2193: När lagen om bernkorumun stiftades var målet          garna dessutom om att en flyttning också skall
2194: att underlätta och förenkla flyttningsanmäl-          anmälas tili fastighetsbolaget.
2195: ningsskyldigheten. Därigenom skulle register-            Numera kan fastighetsägarna på många olika
2196: myndigheterna få uppgifterna effektivare och          sätt få de uppgifter de behöver om dem som bor i
2197: snabbare och standarden på adressuppgifterna i        huset. Det enklaste sättet att upprätthålla en bo-
2198: befolkningsdatasystemet förbättras. När stan-         endeförteckning är att samla in uppgifter om de
2199: darden förbättras effektiveras den informations-      boende när de besöker fastighetens företrädare i
2200: försörjning ur befolkningsdataystemet som till-       andra ärenden. Bostads- och fastighetsaktiebo-
2201: handahålls hela samhället.                            1ag har i egenskap av fastighetsägare möjlighet
2202:    Den lagstadgade flyttningsanmälningsskyl-          att utfårda interna bestämmelser om de anmäl-
2203: digheten har utformats så att den uttryck1igen        ningar som de som bor i fastigheten är skyldiga
2204: från medborgarens synpunkt skall vara så enkel        att göra tili fastighetens ägare. För upprätthål-
2205: och smidig som möjligt, eftersom medborgaren          landet av boendeuppgifterna kan fastighetsäga-
2206: själv svarar för att anmälningsskyldigheten full-     rna även utnyttja den informationstjänst som
2207: görs. 1 detta sammanhang har man, delvis också        befolkningsdatasystemet erbjuder. De kan exem-
2208: på grund av datasekretessen, frångått skyldighe-      pelvis beställa boendeförteckningar hos den lo-
2209: ten att tillställa registermyndigheten en skriftlig   ka1a magistraten, utnyttja de flyttningsdatatjäns-
2210: flyttningsanmälan via byggnadens ägare eller          ter som befolkningsregistersystemet erbjuder för
2211: dennes ombud. Enligt de nuvarande stadgande-          upprätthållandet av boendeförteckningen i data-
2212: na kan en flyttning anmälas tili magistraten          form eller i enskilda fall göra adressförfrågningar
2213: skriftligen, per telefon, med hjälp av elektronisk    per telefon tili den riksomfattande adresstjäns-
2214: kommunikation eller muntligen i samband med           ten. Befolkningsregistercentra1en har rådgjort
2215: kundbesök. Anmälan kan göras redan före flytt-        med Finlands Fastighetsförbund och Suomen
2216: ningsdagen.                                           Isännöitsijäliitto om de problem som är förknip-
2217:                                              KK 10/1997 vp                                            5
2218: 
2219: pade med fastighetsägarnas möjligheter att få          skulle också vara problematiskt med tanke på de
2220: uppgifter, och det är meningen att dessa instanser     enskildas integritetsskydd. Upprätthållandet av
2221: skall upprätthålla kontakten i syfte att klarlägga     fastighetsbolagens boendeförteckningar kan inte
2222: vilka former av datatjänster som skulle vara           heller anses vara en sådan på samhället ankom-
2223: lämpliga för fastighetsbolagen samt i syfte att        mande uppgift som borde ingå i det lagstadgade
2224: utveckla olika former av samarbete mellan regis-       flyttningsanmälningsförfarandet.
2225: termyndigheterna och bolagen.                             Att göra flyttningsanmälan är en lagstadgad
2226:     En återgång tili det tidigare anmälningsförfa-     skyldighet. Om den försummas påförs en för-
2227: randet, enligt vilket flyttningsanmälan skulle tili-   summelseavgift. Om flyttningsanmälan lämnas
2228: ställas befolkningsregistermyndigheterna via           ogjord i avsikt att vilseleda, saknar anmälnings-
2229: fastighetsägarens företrädare, vore problematisk       förfarandet betydelse och andra åtgärder behövs
2230: på många sätt. Förfarandet skulle leda tili att det    för att förhindra sådana fall.
2231: tar längre tid att föra in uppgifterna om nya             Statistikcentralen har i samband med arbets-
2232: adresser i befolkningsregistersystemet och där-        kraftsundersökningen i februari 1996 undersökt
2233: igenom tili att hela samhällets informationsför-       standarden på adressuppgifterna i befolknings-
2234: sörjning fördröjs och att användningen av de           datasystemet. Enligt utredningen utgjorde de
2235: anmälningssätt, exempelvis flyttningsanmäl-            personer som i verkligheten inte längre bodde på
2236: ningar per telefon, som är enkla och smidiga för       de adresser som antecknats i befolkningsdatasys-
2237: medborgarna förhindras. Möjligheten att göra           temet 2,2% av de målpersoner som nåddes av
2238: flyttningsanmälan redan före flyttningsdagen           arbetskraftsundersökningens enkät. Avsikten är
2239: kunde bli outnyttjad, eftersom man skulle bli          att regelbundet följa adressuppgifternas stan-
2240: tvungen att föra flyttningsanmälningsblanketten        dard med motsvarande utredningar. Uppgifter-
2241: tili företrädaren för ägaren tili den fastighet där    nas standard kommer att förbättras genom bl.a.
2242: den nya bostaden finns. Företrädaren besöker           en utvidgning av telefonanmälningsförfarandet,
2243: man ju oftast först efter flyttningen. Att låta den    effektivering av informationen och uppgiftskon-
2244: för folkbokföringen avsedda flyttningsanmäl-           troller under magistraternas ledning.
2245: ningsblanketten gå via en privat sammanslutning
2246:      Helsingforsden 25 februari 1997
2247: 
2248:                                                                             Minister Jouni Backman
2249:                                              KK 11/1997 vp
2250: 
2251: Kirjallinen kysymys 11
2252: 
2253: 
2254: 
2255: 
2256:                                    Mikko Elo /sd: Puolustusvoimienjalkinehankintojen vaikutuksesta
2257:                                       työllisyyteen
2258: 
2259: 
2260:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2261: 
2262:    Maamme hallitus on asettanut tavoitteekseen        tiota. Kuitenkin kansantalouden kannalta olisi
2263: työttömyyden puolittamisen tällä vaalikaudella.       varmasti ollut edullisinta teettää mainitut kengät
2264: Nykyisellä vauhdilla ei kuitenkaan tuohon ta-         Suomessa. On myös todennäköistä, että armeija
2265: voitteeseen ylletä.                                   on jo tilausta tehdessään tietänyt, että kengät
2266:    Tämän lisäksi hallituksen uskottavuutta työl-      teetetään Virossa.
2267: lisyyden parantamisessa horjuttavat aika ajoin           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2268: julkisuuteen tulevat tiedot esim. valtion hankin-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2269: noista. Niinpä jokin aika sitten tuli julkisuuteen    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2270: tieto, että armeijan saappaidenJekemistä varten       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2271: oli hankittu nahka Brasiliasta. Askettäin tuli jul-
2272: kisuuteen myös tieto armeijan hankkimista puo-                  Pitääkö Hallitus kansantaloudellisesti
2273: likengistä. Armeija oli tilannut 15 000 paria puo-           oikeana sitä, että Suomen armeija suorit-
2274: likenkiä raumalaiselta Satakenkä Oy:ltä, jonka               taa hankintansa yritykseltä, joka teettää
2275: kaikki työntekijät ovat lomautettuina. Sataken-              tuotantonsa esim. Virossa samanaikai-
2276: kä Oy teetti kuitenkin kengät Virossa, joten ar-             sesti, kun alan työntekijät Suomessa ovat
2277: meijan tilaus ei hyödyttänyt millään tavalla suo-            työttöminä?
2278: malaisia jalkinetyöntekijöitä eikä Suomen vai-
2279: 
2280:      Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1997
2281: 
2282:                                              Mikko Elo /sd
2283: 
2284: 
2285: 
2286: 
2287: 279001
2288: 2                                           KK 11/1997 vp
2289: 
2290: 
2291: 
2292: 
2293:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2294: 
2295:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        turvamääräyksiä. Hankintalainsäädäntöä ei so-
2296: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         velleta myöskään hankinnassa, jonka kohde so-
2297: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       veltuu pääasiallisesti sotilaalliseen käyttöön.
2298: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko            Niistä hankinnan kohteista, joiden katsotaan so-
2299: Elon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         veltuvan pääasiallisesti sotilaalliseen käyttöön
2300: 11:                                                   (puolustusvälineet), on olemassa erillinen lista.
2301:                                                       Nyt viitatussa puolustusvoimien puolikenkähan-
2302:           Pitääkö Hallitus kansantaloudellisesti      kinnassa kyse ei ole pääasiallisesti sotilaalliseen
2303:        oikeana sitä, että Suomen armeija suorit-      käyttöön tarkoitetusta hankinnan kohteesta.
2304:        taa hankintaosa yritykseltä, joka teettää         Suomalaisiin julkisia hankintoja koskeviin
2305:        tuotantonsa esim. Virossa samanaikai-          tarjouskilpailuihin saavat suomalaisten tarjoa-
2306:        sesti, kun alan työntekijät Suomessa ovat      jien lisäksi osallistua muiden ED-maiden, ETA-
2307:        työttöminä?                                    maiden, maailman kauppajärjestön julkisia han-
2308:                                                       kintoja koskevan sopimuksen (GPA-sopimus)
2309:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          osapuolina olevien valtioiden sekä eräiden EY:n
2310: vasti seuraavaa:                                      kanssa kahdenvälisen sopimuksen solmineiden
2311:                                                       maiden toimittajat. Muiden kuin edellä maini-
2312:     Suomen liityttyä ETA-sopimukseen muuttui          tuista maista olevia tarjouksia (esimerkiksi viro-
2313: julkisten hankintojen menettely siten, että val-      laisen yrityksen antama tarjous) ei ole pakko
2314: tion viranomaisten kynnysarvot ylittävät han-         hyväksyä. Ratkaisevaa tässä suhteessa on tarjo-
2315: kinnat tulee kilpailuttaa EY:n hankintadirektii-      ajan sijoittautumismaa, ei hankinnan kohteena
2316: vien mukaisesti. Hankintamenettelyä muutettiin        olevan tuotteen alkuperämaa. Puolikenkähan-
2317: julkisista hankinnoista annetulla lailla.             kinnassa tarjoaja oli suomalainen yritys. Alihan-
2318:     Julkisten hankintojen lainsäädännön tavoit-       kintamahdollisuus Virosta oli ostajan tiedossa
2319: teena on tehostaa julkisten varojen käyttöä ja        tarjouksen perusteella. Kengän päällisnahka ja
2320: avatajulkisten hankintojen markkinat avoimelle        pohja ovat kuitenkin kotimaasta.
2321: kilpailulle. Avoimia hankintamenettelyjä käyttä-         Puolustusvoimien tekemät ns. siviilikäyttöis-
2322: mällä julkishallinnolle luodaan mahdollisuus          ten tuotteiden hankinnat eivät siis tässä suhteessa
2323: turvata pitkällä tähtäimellä mahdollisimman           kuulu kotimaan työllisyyden hoidon keinovali-
2324: korkea palvelutaso käytettävissä olevilla varoil-     koimaan.
2325: la.                                                      Puolustusvoimat pyrkii hankinnoissaan mah-
2326:     Hankinnasta on pääsääntöisesti järjestettävä      dollisimman suureen kotimaisuuteen, ottaen
2327: tarjouskilpailu, ja tarjouskilpailuun osallistuvis-   kuitenkin huomioon voimassa olevat valtion
2328: ta tarjouksista on valittava joko hinnaltaan hal-     hankintoja koskevat säännökset sekä taloudelli-
2329: vin tai kokonaistaloudellisesti edullisin. Koko-      set näkökohdat.
2330: naistaloudellisella edullisuudella tarkoitetaan          Tevanake-sektorilla työnjako on nykyisin
2331: hankinnan kohteeseen liittyviä objektiivisia seik-    usein se, että työvoimavaltaisempia vaiheita siir-
2332: koja, kuten hintaa, toimitusaikaa, käyttökustan-      retään edullisten tuotantokustannusten alueille
2333: nuksia tms. Kansallisten, esimerkiksi työllisyys-     kotimaisten tuotantoyksiköiden keskittyessä
2334: tms. näkökohtien huomioon ottaminen ei ole            työvaiheisiin, joissa ne omaavat vahvaa erityis-
2335: sallittua.                                            osaamista (esimerkiksi tuotesuunnittelu ja mark-
2336:     Julkisista hankinnoista annettua lakiaja kyn-     kinointi). Tähän kehitykseen vaikuttaa kovene-
2337: nysarvot ylittäviä hankintoja koskevaa asetusta       va kansainvälinen kilpailu sekä koti- että ulko-
2338: ei kuitenkaan sovelleta salassa pidettävässä han-     maan markkinoilla. Erityisesti puolustusvoimien
2339: kinnassa eikä hankinnassa, jossa valtion keskei-      siviilituotehankinnat eivät tässä suhteessa ole sel-
2340: set turvallisuusedut edellyttävät muun menette-       laisia jatkuvia, suurivolyymisia hankkeita, jotka
2341: lyn käyttämistä tai jossa noudatetaan erityisiä       voisivat vaikuttaa tähän kehitykseen.
2342:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1997
2343: 
2344:                                                                     Puolustusministeri Anneli Taina
2345:                                               KK 11/1997 vp                                             3
2346: 
2347: 
2348: 
2349:                                           Tili Riksdagens Talman
2350: 
2351:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         na föremål för upphandling som anses lämpa sig
2352: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          huvudsakligen för militärt bruk (försvarsmate-
2353: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        riel). Beträffande försvarsmaktens anskaffning
2354: man Mikko Elo undertecknade spörsmål nr 11:             av lågskor som här hänvisas tili är det inte fräga
2355:                                                         om en anskaffning där varan huvudsakligen är
2356:           Anser Regeringen det vara national-           avsedd för militärt bruk.
2357:        ekonomiskt riktigt att Finlands arme gör             1 finländska anbudståvlingar som gåller of-
2358:        anskaffningar från ett företag som förlagt       fentlig upphandling får utöver finländska an-
2359:        sin produktion t.ex. tili Estland, samtidigt     budsgivare delta också leverantörer frän
2360:        som arbetstagarna inom branschen är ar-          EU-Iänderna, EES-Iänderna, stater som är part i
2361:        betslösa i Finland?                              världshandelsorganisationens avtal om offentlig
2362:                                                         upphandling (GPA-avtalet) samt vissa Iänder
2363:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           som slutit bilaterala avtal med EG. Anbud frän
2364: anföra fö1jande:                                        andra än de ovan nämnda länderna (t.ex. anbud
2365:                                                         från ett estniskt företag) behöver inte godkännas.
2366:     Efter att Finland anslöt sig tili EES-avtalet har   A vgörande i detta avseende är det land där an-
2367: förfarandet vid offentlig upphandling ändrats så        budsgivaren är stationerad, inte ursprungslandet
2368: att upphandling som överstiger tröskelvärdet            för den produkt som är föremäl för upphandling-
2369: skall konkurrensutsättas enligt EG:s upphand-           en. 1 det projekt som gällde upphandling av läg-
2370: lingsdirektiv. Upphandlingsförfarandet ändra-           skor var anbudsgivaren ett fmländskt företag.
2371: des genom lagen om offentlig upphandling.               Köparen hade kännedom om att möjligheten tili
2372:     A vsikten med lagstiftningen om offentlig upp-      underleverans frän Estland utgjorde grundvalen
2373: handling är att effektivera användningen av of-         för anbudet. Skornas ovanläder och sulor är
2374: fentliga medel och att öppna marknaden för of-          dock inhemska.
2375: fendig upphandling för öppen konkurrens. An-                Försvarsmaktens upphandling av produkter
2376: vändningen av öppna upphandlingsmetoder ger             med s.k. civil användning hör således inte i detta
2377: den offentliga förvaltningen möjligheter att med        avseende tili urvalet av medel för skötseln av
2378: tillgängliga medel på lång sikt trygga en tillräck-     sysselsättningen i hemlandet.
2379: ligt hög servicenivå.                                       Försvarsmakten strävar tili att isin upphand-
2380:     1 regel skall anbudstävlan arrangeras för upp-      ling så långt som möjligt begagna sig av inhemska
2381: handlingen, och av de anbud som deltar i anbuds-        leverantörer, dock med beaktande av gällande
2382: tävlingen skall antas antingen det som har det          stadganden om statens upphandling samt ekono-
2383: lägsta priset eller det anbud som totalekonomiskt       miska synpunkter.
2384: är förmånligast. Med totalekonomisk förmånlig-              På textil-, beklädnads-, lädervaru- och skoin-
2385: het avses objektiva omständigheter som hänför           dustrisektorn är arbetsfördelningen nuförtiden
2386: sig tili objektet för upphandlingen, såsom pris,        den att de mera arbetskraftskrävande skedena
2387: leveranstid, driftskostnader o.dyl. Det är inte till-   flyttas tili områden med förmånliga produk-
2388: låtet att beakta nationella synpunkter som t.ex.        tionskostnader medan de inhemska produk-
2389: sysselsättning o.dyl.                                   tionsenheterna koncentrerar sig på sädana ar-
2390:     Lagen om offentlig upphandling och förord-          betsskeden där deras speciella kunnande år starkt
2391:  ningen om sådan upphandling som överstiger             (t.ex. produktplanering och marknadsföring).
2392:  tröskelvärdet tillämpas dock inte på upphand-          Denna utveckling påverkas av den hårdnande
2393:  ling som skall hållas hemlig eller på upphandling      internationella konkurrensen både på den in-
2394:  där statens centrala säkerhetsintresse förutsätter     hemska och den internationella marknaden. Sär-
2395:  ett annat förfarande eller där särskilda säkerhets-    skilt försvarsmaktens upphandling av civila pro-
2396:  bestämmelser iakttas. U pphandlingslagstiftning-       dukter utgör inte i detta avseende sådana fortgä-
2397:  en tillämpas inte heller på upphandling av varor       ende projekt med stor volym som skulle kunna
2398:  som lämpar sig huvudsakligen för militärt bruk.        påverka utvecklingen i fråga.
2399:  En speciell förteckning har gjorts upp över såda-
2400:      Helsingfors den 27 februari 1997
2401: 
2402:                                                                        Försvarsminister Anneli Taina
2403:                                              KK 12/1997 vp
2404: 
2405: Kirjallinen kysymys 12
2406: 
2407: 
2408: 
2409: 
2410:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Talvinopeusrajoitusten hyödyllisyydestä
2411: 
2412: 
2413: 
2414:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
2415: 
2416:    Vastauksessaan kirjalliseen kysymykseen 864/           - Talvirajoitus ei suinkaan vähennä, vaan
2417: 1996 vp hallitus on liikenneministeri Linnain-         lisää ohitustarvetta tekn. tri Harri Kallbergin
2418: maan allekirjoituksin puolustellut talvinopeus-        tutkimuksen (1992) mukaan keskimäärin 1,12-
2419: rajoitusten hyödyllisyyttä. Vastaus on niin sano-      kertaiseksi ja raskaalla kalustolla jopa 2,38-ker-
2420: tusti hihasta tempaistu, kun vertaa asiantuntijan      taiseksi.
2421: seuraavassa olevia näkemyksiä:                            - Nastarenkaiden perustarkoitus on tasoit-
2422:    - Talvirajoituksista päätettäessä vedottiin         taa vaarallisten kelinvaihtelujen vaikutusta ja
2423: talvikausina 1987-1988 ja 1988-1989 tehtyyn            taata aina auton hallintaan tarvittava minimi-
2424: kokeiluun, jonka tuloksena ilmoitettiin onnetto-       pito. Kelinvaihtelujen tasaamista palvelee myös
2425: muuksien vähenevän 14 prosenttia. Taloustie-           lievä pidon heikkeneminen paljaalla (ei "kuival-
2426: teen professori Esko Vuorela teki samasta ai-          la") tienpinnalla.
2427: neistosta kaksi tarkistustutkimusta (Turun yli-           - Lukkiutumattomilla jarruilla varustetut
2428: opisto n:o 46 11194 ja n:o 62 12/95), joiden           autot ovat pääosin isoja ja kalliita malleja, joilla
2429: mukaan alennettujen nopeusrajoitusten vaiku-           ajetaan huomattavasti keskimääräistä enem-
2430: tusta onnettomuuslukuihin ei voida tieteellisesti      män.
2431: osoittaa.                                                 - Myös historiallinen katsaus on käsitelty
2432:     - Kun talvirajoituksia puolustellaan myös          tarkoituksenmukaisesti. Vain luvut ovat oikein,
2433: "ulkomaisilla tutkimustuloksilla", sopisi muis-        mutta päätekijöiden, öljykriisien ja talouslaman,
2434: taa, että talvirajoitus on käytössä vain Suomessa      vaikutus on unohdettu.
2435: ainoana maana.                                            - Vastaavasti pistetään pää pensaaseen 80
2436:     - Vielä enemmän hihasta vedetty on tielai-         km:n talvirajoituksen kielteisiltä vaikutuksilta,
2437: toksen nimeltä mainitsemaUoman henkilön ar-            kuten tienkäyttäjien yleisen sääntöjen kunnioi-
2438: vio, että talvirajoitus säästäisi 15 kuolemaa, 150     tuksen herpaantumiselta, ohitustenja ajostressin
2439: loukkaantunutta ja 500 peltikolaria vuodessa.          lisääntymiseltä, ajanhukalta jne.
2440: Näyttöä lukujen tueksi ei ole edes esitetty.              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2441:     - Aikahäviö kilometrillä on 4 sekuntia eikä        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2442:  1,9 sekuntia, kun nopeus pudotetaan 1OO:sta           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2443: 80:een.                                                nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2444:     - Tutkijalautakuntien aineiston vuosilta
2445:  1986-1990 perusteella Keski-Suomen tiepiiri                    Miten Hallitus suhtautuu ja vastaa ky-
2446: teetti selvityksen, jossa päädyttiin silloisella yli          symyksen 864/1996 vp ja edellä esitettyjen
2447: 800 liikennekuoleman tasolla 5-8:aan eikä suin-               näkemysten erilaisuuteen, ja
2448: kaan 30 liikennekuolemaan vuodessa, kuten vas-                  miten Hallitus selittää erilaisten näke-
2449: tauksessa väitetään.                                          mysten olemassaolon?
2450: 
2451:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1997
2452: 
2453:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
2454: 
2455: 
2456: 
2457: 
2458: 279001
2459: 2                                             KK 12/1997 vp
2460: 
2461: 
2462: 
2463: 
2464:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
2465: 
2466:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             - Liikenneministeriö on pyytänyt arvion tie-
2467: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           laitokselta, ei yksittäiseltä henkilöltä. Arviot ei-
2468: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         vät perustu pelkästään VTT:n talviajan nopeus-
2469: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          rajoituksista tekemään tutkimukseen, vaan ylei-
2470: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           sesti nopeustason muutoksen vaikutukseen lii-
2471: n:o 12:                                                 kenneonnettomuuksien määrään. Tästä on run-
2472:                                                         saasti tietoa eri puolilta maailmaa. Kun tunne-
2473:           Miten Hallitus suhtautuu ja vastaa ky-        taan onnettomuusmäärät ja talviajan nopeusra-
2474:         symyksen 864/1996 vp ja edellä esitettyjen      joitusten aiheuttama nopeuden alenema, jatko
2475:         näkemysten erilaisuuteen, ja                    on yksinkertaista laskemista. Myöhemmin on
2476:           miten Hallitus selittää erilaisten näke-      Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimi-
2477:         mysten olemassaolon?                            kunta liikenneonnettomuuksien tutkijalauta-
2478:                                                         kuntien aineiston perusteella päätellyt, että talvi-
2479:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            ajan nopeusrajoituksilla säästettäisiinjopa 30 lii-
2480: vasti seuraavaa:                                        kennekuolemaa vuodessa.
2481:                                                            - Keskimääräinen aikahäviö 1,9 s/km on
2482:    - Talvikausina 1987-1988 ja 1988-1989                laskettu käyttäen tutkimuksesta saatuja nopeus-
2483: selvitettiin talviajan nopeusrajoituksien vaikutus      tietoja, joiden mukaan 100 km/h nopeusrajoituk-
2484: käytettyihin ajonopeuksiin ja liikenneturvalli-         sen alaisilla vertailuteillä ajettiin talviaikana kes-
2485: suuteen sekä lisäksi tienkäyttäjien mielipiteet.        kimäärin nopeudella 87,1 km/h ja 80 km/h no-
2486: Selvityksen mukaan talvinopeusrajoitusten an-           peusrajoituksen alaisilla teillä (koeteillä) ajettiin
2487: siosta liikenneonnettomuudet vähenivät 14%.             vastaavasti keskimäärin nopeudella 83,3 km/h.
2488: Päätös talviajan nopeusrajoitusten jatkamisesta         Tällöin saadaan kilometrillä kuljetuksi ajaksi
2489: ja laajentamisesta ei ole perustunut pelkästään         koeteillä 43,2 s ja vertailuteillä 41,3 s.
2490: mainittuun 14 %:iin. Tärkeinä valintaperusteina            - Keski-Suomen tiepiirin teettämällä selvi-
2491: ovat olleet havaitut muutokset ajonopeuksissa           tyksellä tarkoitettaneen Liikennetekniikka Oy:n
2492: sekä myös autoilijoiden mielipiteet. Kysymyk-           huhtikuussa 1992 tekemää selvitystä. Vakuu-
2493: sessä mainittuja Turun yliopiston tutkimuksia ei        tusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunnan
2494: tiettävästi ole toimitettu liikenneministeriön tie-     (VALT) henkilövahinkotutkimuksen johtoryh-
2495: toon. Lehtikirjoituksista päätellen tutkijoiden         mä on arvioinut 29.5.1992 tutkimuksen. Yhteen-
2496: väliset erimielisyydet koskevat ilmeisesti aineis-      vetona on todettu, että tutkimuksen metodologia
2497: ton käsittelytapaa. Liikenneministeriö on osallis-      arvioitiin tieteelliseltä kannalta puutteelliseksi si-
2498: tunut lehdissä käytävään keskusteluun siltä osin        ten, että menetelmä systemaattisesti tuottaa tal-
2499: kuin on ollut tarpeen selvien väärinkäsitysten          virajoituksen vaikutuksille liian alhaisia tuloksia.
2500: oikaisemiseksi esimerkiksi tutkimusasetelman            Puutteistaan huolimatta tämänkin selvityksen
2501: suhteen.                                                tuloksena on, että talviajan nopeusrajoitukset
2502:    -    Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen           parantavat liikenneturvallisuutta.
2503: (VTT) tekemän tutkimuksen tulos on yhdenmu-                - Tekn. tri Harri Kallbergin lehtikirjoitus
2504: kainen nopeusrajoituksen vaikutuksista aiem-            kuvaa tiettyjen oletusten valossa nopeusrajoituk-
2505: min eri puolilla maailmaa tehtyjen lukuisien tut-       sen alentamisen teoreettisia vaikutuksia ohitus-
2506: kimusten kanssa. Tutkijoiden mielestä ei ole eri-       tarpeeseenja osoittaa, mitä ongelmia rajoituksen
2507: tyisiä syitä olettaa, että ajonopeuden muutos vai-      muutos voi aiheuttaa. Vastauksessa kirjalliseen
2508: kuttaisi suhteellisesti eri tavalla talvella kuin ke-   kysymykseen 864/1996 vp on käytetty talonpoi-
2509: sälläkään. Sen vuoksi myös muut kuin erityisesti        kaista järkeä, jonka mukaan nopeusrajoitusten
2510: talviajan nopeusrajoituksia koskevien tutkimus-         ollessa kaikille samat ja kaikkien ajaessa samalla
2511: ten tulokset ovat relevantteja talviajan rajoitus-      nopeudella ohitustarvetta ei ole. Tätä näkemystä
2512: ten vaikutuksia arvioitaessa.                           tukee myös todellisesta liikenteestä saatu tutki-
2513:                                              KK 12/1997 vp                                             3
2514: 
2515: mustulos, jonka mukaan nopeuksien hajonta on           erittäin paljon. Nopeusrajoitusten vaikutukset
2516: talviajan 80 krnlh nopeusrajoituksen alaisilla teil-   on esitetty vastauksessa kirjalliseen kysymykseen
2517: lä pienempi kuin kesällä rajoituksen ollessa 100       864/1996 vp.
2518: km/h.                                                     - Kysymyksen viimeisessä kohdassa esitet-
2519:    - Nastarenkaiden pito on sekä kuivalla että         tyjä talviajan nopeusrajoitusten mahdollisia kiel-
2520: paljaalla tienpinnalla alempi kuin kitka- tai kesä-    teisiä vaikutuksia, kuten ohitustarvetta ja ajan-
2521: renkailla.                                             hukkaa, on käsitelty edellä. Liikenneministeriön
2522:    - Lukkiutumattomien jarrujen vaikutukses-           tiedossa ei ole, että vuodenajan mukaan vaihtu-
2523: ta liikenneturvallisuuteen löytyy monia tutki-         vat nopeusrajoitukset olisivat aiheuttaneet ylei-
2524: muksia. Vaikutukset näyttävät olevan ristiriitai-      sen sääntöjen kunnioituksen herpaantumista tai
2525: sia. Näiden valossa ei ole ristiriitaa vastauksen      ajostressin lisääntymistä.
2526: 864/1996 vp ja kysymyksen 12/1997 vp kannan-              Liikenneministeriö pitää luonnollisena, että
2527: ottojen välillä.                                       liikenneturvallisuutta koskevassa keskustelussa
2528:    -Historiallinen katsaus kuvaa yleistä liiken-       esiintyy erilaisia näkemyksiä. Sillä saattaa jopa
2529: neturvallisuuden kehitystä. Tähän vaikuttavia          olla myönteisiä vaikutuksia liikenneturvallisuus-
2530: tekijöitä on löydettävissä satamäärin. Lisäksi ei      ongelmien tiedostamiseen. Tehtävien päätösten
2531: ole riittävästi tutkimustietoa eri tekijöiden vaiku-   on kuitenkin perustuttava mahdollisimman pä-
2532: tuksen suuruusluokan osoittamiseksi. Nopeus-           tevään tutkimustietoon.
2533: rajoitusten vaikutuksia on maailmassa tutkittu
2534:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1997
2535: 
2536:                                                                 Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
2537: 4                                           KK 12/1997 vp
2538: 
2539: 
2540: 
2541: 
2542:                                         Tili Riksdagens Talman
2543: 
2544:    I det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen an-         - Trafikministeriet har bett vägverket, inte en
2545: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        privatperson, om en uppskattningo Uppskatt-
2546: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      ningarna baserar sig inte endast på Statens tek-
2547: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         niska forskningscentrals undersökning om vin-
2548: 12:                                                   tertidens hastighetsbegränsningar utan den all-
2549:                                                       männa påverkningen av hastighetsnivåns för-
2550:           H ur reagerar och svarar Regeringen på      ändring på antalet trafikolyckor. Det finns gott
2551:        olikheten mellan spörsmål nr 864/1996 rd       om information om detta från olika håll i värl-
2552:        och ovan nämnda synpunkter, och                deno När man känner tili anta1et olyckor och hur
2553:           hur förklarar Regeringen detta?             hastigheter som orsakas av vintertidens hastig-
2554:                                                       hetsbegränsningar sjunker, är resten bara enkla
2555:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         räkneoperationer. Senare har Försäkringsbola-
2556: anföra följande:                                      gens trafiksäkerhetskommitte (V ALT) beräknat
2557:                                                       på basis av stoffet från undersökningsnämnder-
2558:    - Vintern 1987-1988 och 1988-1989 utred-           na för trafikolyckor att vintertidens hastighets-
2559: des förutom verkningarna av vintertidens hastig-      begränsningar minskar antalet dödade i trafik-
2560: hetsbegränsningar på körhastigheterna och tra-        olyckor med t.oomo 30 personer per åro
2561: fiksäkerheten även vägtrafikanternas åsiktero            - Den genomsnittliga tidsförlusten på 1,9
2562: Enligt utredningen minskade vintertidens hastig-      sek/km har räknats genom att använda de i forsk-
2563: hetsbegränsningar antalet trafikolyckor med           ningen meddelade uppgifterna enligt vilka man
2564: 14%0 Beslutet att fortsätta och utvidga vinter-       körde om vintern på referensvägar, som hade en
2565: tidens hastighetsbegränsningar baserade sig inte      hastighetsbegränsning på 100 kmlh, med en ge-
2566: endast på nämnda 14 %0 Andra viktiga kriterier        nomsnittlig hastighet på 87,1 km/h och på testvä-
2567: var vid sidan av konstaterade förändringar i kör-     gar, som hade en hastighetsbegränsning på 80
2568: hastigheterna även bilisternas åsikter 0De i spörs-   km/h, med en genomsnittlig hastighet på 83,3
2569: målet nämnda undersökningarna utförda via             km/ho Sålunda blir tiden per kilometer 43,2 sek-
2570: Åbo universitet har antagligen inte meddelats tili    under på testvägarna och 41,3 sekunder på refe-
2571: trafikministeriets kännedomo Av tidningsartik-        rensvägarnao
2572: larna att döma kan man förmoda att oenighet-             - Med utredningen som gjorts på uppdrag av
2573: erna mellan forskare gäller uppenbarligen stof-       Mellersta Finlands vägdistrikt avser man antag-
2574: fets behandlingssätto Trafikministeriet har delta-    ligen en utredning som gjorts av Liikennetekniik-
2575: git i diskussionen i tidningarna i den mån som det    ka Oy i april 19920 Ledningsgruppen för person-
2576: har varit nyttigt för att rätta klara missuppfatt-    skadeolycksforskning i Försäkringsbolagens tra-
2577: ningar t.exo med avseende på undersökningens          fiksäkerhetskommitte (V ALT) har den 29 05 01992
2578: utgångspunkter 0                                      evaluerat undersökningeno Enligt sammandraget
2579:    - Resultatet av Statens tekniska forsknings-       har forskningens metodologi ur vetenskaplig
2580: centrals (VTT) undersökning överensstämmer            synpunkt uppskattats vara bristfållig, så att me-
2581: med otaliga forskningar som tidigare gjorts över-     toden producerar systematiskt för låga resultat
2582: allt i världen om verkningarna av hastighetsbe-       för verkningar på vinterbegränsningaro Trots
2583: gränsningar. Enligt forskarna finns det inga spe-     bristerna är resultatet av även denna utredning
2584: ciella skäl att förmoda att verkningarna av kör-      att vintertidens hastighetsbegränsningar förbätt-
2585: hastigheten är relativt sett annorlunda om vin-       rar trafiksäkerheteno
2586: tern än om sommareno Därför är resultaten av             - Teknologie doktor Harri Kallbergs tid-
2587: även andra forskningar än de som behandlar            ningsartikel beskriver på basis av vissa antagan-
2588: vintertidens körhastigheter relevanta när verk-       den hurdana teoretiska verkningar lägre hastig-
2589: ningar av vintertidens hastighetsbegränsningar        hetsbegränsningar har på behovet av omkörning
2590: uppskattaso                                           och vittnar om vilka problem förändringen av
2591:                                             KK 12/1997 vp                                             5
2592: 
2593: begränsningarna kan orsaka. 1 svaret 864/1996        finns det inte tillräckligt med forskningsinforma-
2594: rd används bondförnuft enligt vi1ket det inte        tion att visa i viiken mån de olika faktorerna
2595: finns behov för omkörning då samma hastighets-       påverkar. Hastighetsbegränsningarnas verk-
2596: begränsning gäller för alla och var och en kör       ningar har undersökts väldigt mycket i världen.
2597: med samma hastighet. Denna uppfattning finner        Hastighetsbegränsningarnas verkningar fram-
2598: stöd hos ett forskningsresu1tat från den egentliga   ställs i svaret 864/1996 rd.
2599: trafiken enligt vilket hastigheternas spridning är      - De i spörsmålets sista punkt framställda
2600: mindre om vintern på vägar med en hastighetsbe-      negativa verkningarna på vintertidens hastig-
2601: gränsning på 80 km/h än om sommaren, då be-          hetsbegränsningar, såsom behovet av omkörning
2602: gränsningen är 100 km/h.                             och tidsförlusten, behandlas ovan. Trafikminis-
2603:    - Dubbdäck håller sämre både på torra och         teriet har ingen kännedom om att de enligt årsti-
2604: bara vägytor än friktionsdäck eller sommardäck.      den växlande hastighetsbegränsningarna hade
2605:    - Det finns många undersökningar om de            lett tili minskning av respekt för allmänna regler
2606: olåsbara bromsarnas påverkning på trafiksäker-       eller ökning i körstress.
2607: heten. Verkningarna tycks vara motstridiga. På          Trafikministeriet anser det vara naturligt att i
2608: basis av dessa finns det ingen stridighet mellan     diskussionen om trafiksäkerhet upptas olika syn-
2609: svaret 864/1996 rd och de i samband med spörs-       punkter. Den kan även ha positiva verkningarpå
2610: målet 12/1997 rd framförda ståndpunkterna.           hur trafiksäkerhetsproblem uppfattas. Besluten
2611:    -Den historiska översikten beskriver h ur den     skall dock baseras på så kompetenta undersök-
2612: allmänna trafiksäkerheten utvecklas. Det finns       ningsuppgifter som möjligt.
2613: hundratals faktorer som påverkar detta. Därtill
2614:      Helsingfors den 3 mars 1997
2615: 
2616:                                                                  Trafikminister Tuula Linnainmaa
2617:                                             KK 13/1997 vp
2618: 
2619: Kirjallinen kysymys 13
2620: 
2621: 
2622: 
2623: 
2624:                                   Reijo Kallio /sd: Puolustusvoimien jalkinehankinnoista
2625: 
2626: 
2627: 
2628:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
2629: 
2630:    Puolustusvoimat on tilannut 15 000 paria          titaito hiipuu. Heille joudutaan myös maksa-
2631: puolikenkiä Satakenkä Oy:ltä, joka on teettänyt      maan työttömyyskorvauksia, jotka lisäävät val-
2632: jalkineet Virossa. Yritys Iomautti lähes kaikki      tion menoja. Tosin ne maksetaan eri ministeriön
2633: työntekijänsä vuoden 1996 alkupuolella. Lo-          määrärahoista. Mutta mikä on valtiontaloudelli-
2634: mautettujen ja irtisanottujen jalkinetyöntekijöi-    nen loppusaldo tämänkaltaisista hankinnoista?
2635: den onkin vaikea ymmärtää sitä, että valtio suun-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2636: taa hankintojaan ulkomailla tehtäviksi.              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2637:    Jalkineiden valmistus on hyvin työvoimaval-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2638: taista. Suomessa on myös pitkä perinne ja osaa-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2639: minen jalkineiden valmistuksessa. Erityisesti val-
2640: tion tulisikin tukea omien laitostensa hankinnoil-               Pitääkö Hallitus tarkoituksenmukai-
2641: la jalkineiden valmistuksen taitotiedon säilyttä-             sena ja valtiontaloudellisesti perusteltu-
2642:  mistä ja kehittämistä kotimaassa. Ei ole myös-               na, että valtion laitokset tekevät puolus-
2643:  kään kansantaloudellisesti ja hallituksen työlli-            tusvoimien jalkinehankinnan tapaisia os-
2644:  syystavoitteen mukaista, että tämänkaltaisia                 toja, jotka teetetään ulkomailla samaan
2645:  hankintoja ohjataan ulkomaille, kun samaan ai-               aikaan, kun alan ammattitaitoiset työn-
2646:  kaan alan työntekijät ovat työttöminä ja ammat-              tekijät pidetään kotimaassa työttöminä?
2647: 
2648:      Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1997
2649:                                            Reijo Kallio /sd
2650: 
2651: 
2652: 
2653: 
2654:  79001
2655: 2                                           KK 13/1997 vp
2656: 
2657: 
2658: 
2659: 
2660:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2661: 
2662:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ei kuitenkaan sovelleta salassa pidettävässä han-
2663: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kinnassa eikä hankinnassa, jossa valtion keskei-
2664: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       set turvallisuusedut edellyttävät muun menette-
2665: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reijo Kal-       lyn käyttämistä tai jossa noudatetaan erityisiä
2666: lion näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         turvamääräyksiä. Hankintalainsäädäntöä ei so-
2667: 13:                                                   velleta myöskään hankinnassa, jonka kohde so-
2668:                                                       veltuu pääasiallisesti sotilaalliseen käyttöön.
2669:           Pitääkö Hallitus tarkoituksenmukai-         Niistä hankinnan kohteista, joiden katsotaan so-
2670:        sena ja valtiontaloudellisesti perusteltu-     veltuvan pääasiallisesti sotilaalliseen käyttöön
2671:        na, että valtion laitokset tekevät puolus-     (puolustusvälineet), on olemassa erillinen lista.
2672:        tusvoimien jalkinehankinnan tapaisia os-           Suomalaisiin julkisia hankintoja koskeviin
2673:        toja, jotka teetetään ulkomailla samaan        tarjouskilpailuihin saavat suomalaisten tarjoa-
2674:        aikaan, kun alan ammattitaitoiset työn-        jien lisäksi osallistua muiden EU-maiden, ETA-
2675:        tekijät pidetään kotimaassa työttöminä?        maiden, maailman kauppajärjestön julkisia han-
2676:                                                       kintoja koskevan sopimuksen (GPA-sopimus)
2677:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          osapuolina olevien valtioiden sekä eräiden EY:n
2678: vasti seuraavaa:                                      kanssa kahdenvälisen sopimuksen solmineiden
2679:                                                       maiden toimittajat. Muiden kuin edellä maini-
2680:     Suomen liityttyä ETA-sopimukseen muuttui          tuista maista olevia tarjouksia (esimerkiksi viro-
2681: julkisten hankintojen menettely siten, että val-      laisen yrityksen antama tarjous) ei ole pakko
2682: tion viranomaisten kynnysarvot ylittävät han-         hyväksyä. Ratkaisevaa tässä suhteessa on tar-
2683: kinnat tulee kilpailuttaa EY:n hankintadirektii-      joajan sijoittautumismaa, ei hankinnan kohteena
2684: vien mukaisesti. Hankintamenettelyä muutettiin        olevan tuotteen alkuperämaa.
2685: julkisista hankinnoista annetulla lailla.                 Puolustusvoimien tekemät ns. siviilikäyttöis-
2686:     Julkisten hankintojen lainsäädännön tavoit-       ten tuotteiden hankinnat eivät siis tässä suhteessa
2687: teena on tehostaa julkisten varojen käyttöä ja        kuulu kotimaan työllisyyden hoidon keinovali-
2688: avatajulkisten hankintojen markkinat avoimelle        koimaan.
2689: kilpailulle. Avoimia hankintamenettelyjä käyttä-          Puolustusvoimat pyrkii hankinnoissaan mah-
2690: mällä julkishallinnolle luodaan mahdollisuus          dollisimman suureen kotimaisuuteen, ottaen
2691: turvata pitkällä tähtäimellä mahdollisimman           kuitenkin huomioon voimassa olevat valtion
2692: korkea palvelutaso käytettävissä olevilla varoil-     hankintoja koskevat säännökset sekä taloudelli-
2693: la.                                                   set näkökohdat.
2694:     Hankinnasta on pääsääntöisesti järjestettävä         Tevanake-sektorilla työnjako on nykyisin
2695: tarjouskilpailu, ja tarjouskilpailuun osallistuvis-   usein se, että työvoimavaltaisempia vaiheita siir-
2696: ta tarjouksista on valittava joko hinnaltaan hal-     retään edullisten tuotantokustannusten alueille
2697: vin tai kokonaistaloudellisesti edullisin. Koko-      kotimaisten tuotantoyksiköiden keskittyessä
2698: naistaloudellisella edullisuudella tarkoitetaan       työvaiheisiin, joissa ne omaavat vahvaa erityis-
2699: hankinnan kohteeseen liittyviä objektiivisia seik-    osaamista (esimerkiksi tuotesuunnittelu ja mark-
2700: koja, kuten hintaa, toimitusaikaa, käyttökustan-      kinointi). Tähän kehitykseen vaikuttaa kovene-
2701: nuksia tms. Kansallisten, esimerkiksi työllisyys-     va kansainvälinen kilpailu sekä koti- että ulko-
2702: tms. näkökohtien huomioon ottaminen ei ole            maan markkinoilla. Erityisesti puolustusvoimien
2703: sallittua.                                            siviilituotehankinnat eivät tässä suhteessa ole sel-
2704:     Julkisista hankinnoista annettua lakiaja kyn-     laisia jatkuvia, suurivolyymisia hankkeita, jotka
2705: nysarvot ylittäviä hankintoja koskevaa asetusta       voisivat vaikuttaa tähän kehitykseen.
2706: 
2707:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1997
2708: 
2709:                                                                     Puolustusministeri Anneli Taina
2710:                                               KK 13/1997 vp                                              3
2711: 
2712: 
2713: 
2714: 
2715:                                           Tili Riksdagens Talman
2716: 
2717:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        ett annat förfarande eller där särskilda säkerhets-
2718: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          bestämmelser iakttas. U pphandlingslagstiftning-
2719: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        en tillämpas inte heller på upphandling av varor
2720: man Reijo Kallio undertecknade spörsmål nr 13:          som lämpar sig huvudsakligen för militärt bruk.
2721:                                                         En speciell förteckning har gjorts upp över såda-
2722:           Anser Regeringen det vara ändamåls-           na föremål för upphandling som anses lämpa sig
2723:        enligt och statsekonomiskt motiverat att         huvudsakligen för militärt bruk (försvarsmate-
2724:        statens inrättningar gör sådana inköp där        riel).
2725:        man låter tillverka varan utomlands, lik-            1 finländska anbudstävlingar som gäller of-
2726:        som fallet är i fråga om försvarsmaktens         fentlig upphandling får utöver finländska an-
2727:        upphandling av skodon, samtidigt som             budsgivare delta också leverantörer från
2728:        branschens yrkeskunniga arbetstagare             EU-länderna, EES-länderna, stater som är part i
2729:        får gå arbetslösa i hemlandet?                   världshandelsorganiationens avtal om offentlig
2730:                                                         upphandling (GPA-avtalet) samt vissa Iänder
2731:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           som slutit bilaterala avtal med EG. Anbud från
2732: anföra följande:                                        andra än de ovan nämnda länderna (t.ex. anbud
2733:                                                         från ett estniskt företag) behöver inte godkännas.
2734:     Efter att Finland anslöt sig tili EES-avtalet har   Avgörande i detta avseende är det land där an-
2735: förfarandet vid offentlig upphandling ändrats så        budsgivaren är stationerad, inte ursprungslandet
2736: att upphandling som överstiger tröskelvärdet            för den produkt som är föremål för upphandling-
2737: skall konkurrensutsättas enligt EG:s upphand-           en.
2738: lingsdirektiv. Upphandlingsförfarandet ändra-               Försvarsmaktens upphandling av produkter
2739: des genom lagen om offentlig upphandling.               med s.k. civil användning hör således inte i detta
2740:     Avsikten med lagstiftningen om offentlig upp-       avseende tili urvalet av medel för skötseln av
2741: handling är att effektivera användningen av of-         sysselsättningen i hemlandet.
2742: fentliga ruedel och att öppna marknaden för of-             Försvarsmakten strävar tili att isin upphand-
2743: fentlig upphandling för öppen konkurrens. An-           ling så långt som möjligt begagna sig av inhemska
2744: vändningen av öppna upphandlingsmetoder ger             leverantörer, dock med beaktande av gällande
2745: den offentliga förvaltningen möjligheter att med        stadganden om statens upphandling samt ekono-
2746: tillgängliga medel på lång sikt trygga en tillräck-     miska synpunkter.
2747: ligt hög servicenivå.                                       På textil-, beklädnads-, lädervaru- och skoin-
2748:     1 regel skall anbudstävlan arrangeras för upp-      dustrisektorn är arbetsfördelningen nuförtiden
2749: handlingen, och av de anbud som deltar i anbuds-        den att de mera arbetskraftskrävande skedena
2750: tävlingen skall antas antingen det som har det          flyttas tili områden med förmånliga produk-
2751: lägsta priset eller det anbud som totalekonomiskt       tionskostnader medan de inhemska produk-
2752: är förmånligast. Med totalekonomisk förmånlig-          tionsenheterna koncentrerar sig på sådana ar-
2753: het avses objektiva omständigheter som hänför           betsskeden där deras speciella kunnande är starkt
2754: sig tili objektet för upphandlingen, såsom pris,        (t.ex. produktplanering och marknadsföring).
2755: leveranstid, driftskostnader o.dyl. Det är inte till-   Denna utveckling påverkas av den hårdnande
2756: låtet att beakta nationella synpunkter som t.ex.        internationella koukunensen både på den in-
2757: sysselsättning o.dyl.                                   hemska och den internationella marknaden. Sär-
2758:     Lagen om offentlig upphandling och förord-          skilt försvarsmaktens upphandling av civila pro-
2759:  ningen om sådan upphandling som överstiger             dukter utgör inte i detta avseende sådana fortgå-
2760:  tröskelvärdet tillämpas dock inte på upphand-          ende projekt med stor volym som skulle kunna
2761:  ling som skall hållas hemlig eller på upphandling      påverka utvecklingen i fråga.
2762:  där statens centrala säkerhetsintresse förutsätter
2763: 
2764:    Helsingforsden 27 februari 1997
2765: 
2766:                                                                         Försvarsminister Anneli Taina
2767:                                             KK 14/1997 vp
2768: 
2769: Kirjallinen kysymys 14
2770: 
2771: 
2772: 
2773: 
2774:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Joukkoliikenteen turvaamisesta haja-asutus-
2775:                                       alueilla
2776: 
2777: 
2778:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
2779: 
2780:    Tiedot julkisessa sanassa kertovat haja-asu-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2781: tusalueidenjoukkoliikenteen, toisin sanoen linja-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2782: autovuorojen jatkuvasta supistamisesta. On
2783: alueita, joissa joukkoliikennettä ei ole enää käy-             Miten Hallitus, joukkoliikenteen haja-
2784: tännössä lainkaan. Kuitenkin on aina ihmisryh-              asutusalueilla jatkuvasti supistuessa, ai-
2785: miä, joilla ei ole mahdollisuutta kulkea välttä-            koo huolehtia sellaisten ihmisten asiointi-
2786: mättämillä asioillaan esimerkiksi omalla autolla.           mahdollisuuksista, joille linja -autoliiken-
2787:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-             ne on ollut ainoa tapa kulkea?
2788: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2789: 
2790:      Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1997
2791: 
2792:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
2793: 
2794: 
2795: 
2796: 
2797: 279001
2798: 2                                           KK 14/1997 vp
2799: 
2800: 
2801: 
2802: 
2803:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
2804: 
2805:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       junaliikenteen osalta luonut edellytyksiä aikai-
2806: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        sempaa tehokkaammalle toiminnalle.
2807: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Määrärahojen käyttöä ei enää voida oleellises-
2808: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       sa määrin tehostaa. Mikäli määrärahoja leika-
2809: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        taan edelleen, tämä heijastuu heikentävästijouk-
2810: n:o 14:                                              koliikenteen palvelutasoon. Lisäleikkausten vai-
2811:                                                      kutuksia on arvioitu liikenneministeriössä ja jo
2812:           Miten Hallitus, joukkoliikenteen haja-      10 miljoonan markan supistus määrärahoissa
2813:        asutusalueilla jatkuvasti supistuessa, ai-    johtaa väistämättä lukuisten juna- ja linja-auto-
2814:        koo huolehtia sellaisten ihmisten asiointi-   vuorojen lakkauttamiseen.
2815:        mahdollisuuksista, joille linja-autoliiken-       Kohtuulliset joukkoliikennepalvelut on pe-
2816:        ne on ollut ainoa tapa kulkea?                rusteltua turvata koko maassa. Joukkoliikenne
2817:                                                      on tärkeä peruspalvelu. Liikennepalveluilla on
2818:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         merkittävä vaikutus liikkumisen alueelliseen
2819: vasti seuraavaa:                                     tasa-arvoon, alueiden taloudelliseen aktiviteet-
2820:                                                      tiin, sosiaaliseen ja koulutukselliseen tasa-ar-
2821:    Valtiontalouden säästötarpeiden seurauksena       voon, työssäkäymisen mahdollisuuksiin sekä toi-
2822: liikenneministeriön joukkoliikenteen määrära-        saalta liikenneturvallisuuteen ja ympäristöpääs-
2823: haa on supistettu noin neljänneksellä. Vuonna        töihin. Liikenneministeriön tavoitteena on lii-
2824:  1992 määräraha oli 623,2 miljoonaa markkaa ja       kennepalvelujen turvaaminen ja kehittäminen.
2825: vuonna 1996 488 miljoonaa markkaa. Vuonna                Liikenneministeriö kehittää yhdessä muiden
2826:  1997 määrärahaa on supistettu edelleen ja se on     ministeriöiden, kuntien ja yrittäjien kanssa uusia
2827: nyt 467,6 miljoonaa markkaa. Määrärahalla os-        liikennepalvelujen hoitotapoja. Monikäyttöisel-
2828: tetaan junaliikennettä 236 miljoonalla markalla      lä pikkubussityyppisellä kalustolla hoidettavat
2829: sekä ostetaan alueellista linja-autoliikennettä ja   kuntien palvelulinjat ja kutsuohjattu joukkolii-
2830: rahoitetaan kaupunkiliikennettä 211 miljoonalla      kenne saattavat lähitulevaisuudessa tarjota mah-
2831: markalla. Määrärahaa käytetään myös liikenne-        dollisuuksia saada säästöjä erilliskuljetuksissa ja
2832: palvelujen kehittämiseen. Liikenneministeriön        parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa niin
2833: määräraha kohdentuu kokonaisuudessaan kaik-          maaseudulla kuin kaupunkiolosuhteissakin.
2834: kien käytössä olevalle joukko liikenteelle.          Osin palvelut on mahdollista palauttaa maaseu-
2835:     Määrärahojen vähenemisestä huolimatta pal-       tualueille, josta ne ovat aikaisemmin loppuneet.
2836: velutason huomattavalta heikentymiseltä on ke-       Uudet liikenteen hoitotavat ovat myös keino
2837: hittämistoimien ansiosta voitu välttyä. Määrära-     välttää sosiaali- ja terveyshallinnossa odotetta-
2838: hojen käyttöä on voitu tehostaa uudistamalla         vissa oleva huomattava väestön ikääntymisestä
2839: henkilöliikennelainsäädäntö, siirtymällä osto-       johtuva kuljetuskustannusten nousu.
2840: menettelyihin, mikä on mahdollistanut kilpailut-         Joukkoliikenteen määrärahoihin liittyvät hal-
2841: tamisen, selkiyttämällä valtion ja kuntien vas-      lituksen esitykset tehdään valtion vuoden 1998
2842: tuukysymyksiä sekä kehittämällä suunnittelujär-      talousarvion valmistelun yhteydessä.
2843: jestelmää. Valtionrautateiden yhtiöittäminen on
2844: 
2845:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1997
2846: 
2847:                                                               Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
2848:                                                KK 14/1997 vp                                              3
2849: 
2850: 
2851: 
2852: 
2853:                                            Tili Riksdagens Talman
2854: 
2855:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                 Användningen av anslag kan inte längre i be-
2856: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande              tydande grad effektiveras. Om anslagen också i
2857: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          fortsättningen måste minskas kommer detta att
2858: dagsledamot Sulo Aittoniemi undertecknade                avspegla sig på servicenivån inom kollektivtrafi-
2859: spörsmål nr 14:                                          ken. Trafikministeriet har undersökt effekterna
2860:                                                          av ytterligare nedskärningar i anslagen och enligt
2861:             Hur ämnar Regeringen, i anknytning           dessa undersökningar kommer redan en ned-
2862:         tili att kollektivtrafiken i glesbygderna        skärning på 10 miljoner oundvikligen att leda tili
2863:         hela tiden dras in, se tili att människor för    att flera tåg- och bussturer läggs ned.
2864:         vilka busstrafiken varit den enda möjlig-           Det är motiverat att trygga rimliga kollektiv-
2865:         heten att fårdas skall ha möjlighet att          trafiktjänster i hela landet. Kollektivtrafiken är
2866:         sköta sina ärenden?                              en viktig bastjänst. Trafiktjänsterna har en bety-
2867:                                                          dande inverkan på regionaljämställdhet vad gäl-
2868:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            ler mobilitet, de olika regionernas ekonomiska
2869: anföra följande:                                         aktiviteter,jämställdhet ifråga om sociala frågor
2870:                                                          och utbildning, möjligheter att arbeta och därtill
2871:    På grund av sparbehoven inom statsekonomin            trafiksäkerhet och miljöfrågor. Trafikministeri-
2872: har man varit tvungen att minska trafikministeri-        ets mål är att trygga och utveckla trafiktjänster.
2873: ets medel avsedda för kollektivtrafik med ca en             Trafikministeriet utvecklar tilisammans med
2874: fjärdedel. År 1992 var anslagets storlek 623,2           andra ministerier, kommuner och företagare nya
2875: milj. mark. Anslaget år 1997 är 15 milj. mark            sätt att sköta trafiktjänster. Servicelinjer som
2876: mindre än året förut, dvs. 467,6 milj. mark. Med         sköts med mångsidigt användbara fordon av mi-
2877: denna summa upphandlas tågtrafik för 236 milj.           nibusstyp och anropsstyrd kollektivtrafik kan i
2878: mark och regional busstrafik och stadstrafik fi-         den närmaste framtiden erbjuda möjligheter tili
2879: nansieras för 211 milj. mark. Anslaget används           inbesparingar för specialtransporternas del och
2880: också för att utveckla trafiktjänster. Trafikminis-      höja servicenivån för kollektivtrafiken både på
2881: teriets anslag styrs i sin helhet tili kollektivtrafi-   landsbygden och i stadsmiljöer. 1 vissa fall är det
2882: ken som alla kan utnyttja.                               möjligt att på landsbygdsområden återinföra
2883:    Trots de minskade anslagen har dettili följd av       tjänster som tidigare har lagts ned. De nya meto-
2884: vidtagna utvecklingsåtgärder varit möjligt att           derna att sköta trafiken är också ett sätt att
2885: undvika en betydande sänkning av servicenivån.           undvika ökningen av transportkostnader inom
2886: Användningen av anslag har effektiverats genom           social- och hälsovårdsförvaltningen tili följd av
2887: en revidering av persontrafiklagen, övergång tili        att åldersstrukturen hos en betydande del av be-
2888: köpförfarande som har gjort den fria konkurren-          folkningen inom kort åldras.
2889: sen möjlig, förtydligande av ansvarsfrågorna                Förslagen tili inbesparingar inom kollektiv-
2890: mellan stat och kommuner och genom utveckling            trafiken behandlas i samband med beredningen
2891: av planeringssystemet. Ombildningen av stats-            av budgetpropositionen för 1998.
2892: järnvägarna tili ett affårsverk har för tågtrafikens
2893: del skapat föutsättningar för effektivare verk-
2894: samhet än tidigare.
2895: 
2896:      Helsingforsden 24 februari 1997
2897: 
2898:                                                                      Trafikminister Tuula Linnainmaa
2899:                                             KK 15/1997 vp
2900: 
2901: Kirjallinen kysymys 15
2902: 
2903: 
2904: 
2905: 
2906:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Hiihtotaidon opettamisesta suomalaisissa
2907:                                       kouluissa
2908: 
2909: 
2910:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
2911:    Hiihtotaito on ollut suomalaisille tärkeä asia.   on näin ollen katoamassa suomalaisesta elämän-
2912: Raatteen tiellä suomalaiset yllättivät venäläiset    muodosta jo kouluiässä.
2913: hiihtämällä ja taidettiinpa voittaa koko talvisota      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2914: samoilla vehkeillä. Korpisoturilie hiihtotaito on    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2915: tärkeä asia myös tulevaisuudessa, jos joudutaan      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2916: puolustustilanteeseen. Tänä päivänä tilanne on       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2917: kuitenkin sellainen, että asevelvollisuuttaan suo-
2918: rittamaan saapuneista vain pieni osa osaa hiih-                Mitä Hallitus aikoo tehdä, että suoma-
2919: tää. Eteläsuomalainen asevelvollinen on sano-               laiselle elämänmuodolle tärkeä hiihtotai-
2920: nutkin, että kyllä kaikki muu jotensakin menee,             to ei kokonaan katoa koululaisten ja sitä
2921: mutta tuo hiihtotunti on kauhistus.                         kautta kaikkien suomalaisten osaamis-
2922:    Tämä johtuu siitä, että peruskoulussa ei enää            taidoista?
2923: aseteta mitään vaatimuksia hiihtotaidolle. Taito
2924: 
2925:      Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1997
2926: 
2927:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
2928: 
2929: 
2930: 
2931: 
2932: 279001
2933: 2                                           KK 15/1997 vp
2934: 
2935: 
2936: 
2937: 
2938:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2939: 
2940:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Liikuntalajien runsaus ja kilpaileva tarjonta
2941: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         aiheuttavat sen, että talviliikunnan muodoista
2942: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       monet muutkin kuin maastohiihto kilpailevat
2943: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        nuorten mielenkiinnosta. Tärkeätä on innostu-
2944: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         minen talvisiin liikunnan muotoihin. Koulun toi-
2945: n:o 15:                                               mintaympäristö ratkaisee, miten ja mitä lajeja
2946:                                                       talvella voidaan harjoitella.
2947:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, että suoma-          Liikunta on ainoa oppiaine, jolle on varattu
2948:        laiselle elämänmuodolle tärkeä hiihtotai-      omalla nimellään- tosin epävirallisesti- oma
2949:        to ei kokonaan katoa koululaisten ja sitä      ajankohta koulun ulkopuolisena toimintana eli
2950:        kautta kaikkien suomalaisten osaamis-          hiihtoloma. Hiihtoloman viettämisen tavat vaih-
2951:        taidoista?                                     televat kodin ja oppilaan mieltymysten mukaan.
2952:                                                       Paikallisilla liikuntaseuroilla ja erilaisilla kansa-
2953:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          laisjärjestöillä on tapana järjestää hiihtokouluja
2954: vasti seuraavaa:                                      ja -kursseja sekä muita liikuntatapahtumia. Lu-
2955:                                                       mitilanteen kannalta huonot talvet ovat aika
2956:    Koululiikunnan opetuksen tavoitteena on,           ajoin vaikeuttaneet eteläisen Suomen hiihtokult-
2957: että oppilas kokee liikunnan iloa, oppii harrasta-    tuurin ylläpitämistä ja kehittämistä.
2958: maan liikuntaa säännöllisesti ja omaksuu myön-            Edellä olevan huomioon ottaen peruskoulun
2959: teisen asenteen liikuntaan. Hän tutustuu kansal-      liikuntakasvatukseen sisältyy edelleen hiihtotai-
2960: liseen liikuntakulttuuriin, mm. eri vuodenaiko-       don tavoitteita. Hiihtäminen on tärkeä liikunnan
2961: jen liikuntamahdollisuuksiin vapaa-ajan aska-         laji. Asianmukaisen hiihtotaidon perustan luo-
2962: reissa, luonnossa ja liikenteessä. Koululiikunta      minen liikunnan opetuksessa on mahdollista
2963: tulee nähdä laaja-alaisesti siten, että siihen kuu-   muiden liikunnan lajien rinnalla. Näiden taitojen
2964: luu perinteisten liikuntalajien harrastamisen li-     syventämiselle on hyvät edellytykset elinikäisen
2965: säksi aktiivinen liikkuminen eri elämäntoimin-        koulutuksen ja oppimisen periaatteen mukaisesti
2966: noissa. Koululiikunta on enemmän kuin oppi-           lapsen, nuoren ja aikuisen koulu- ja elinympäris-
2967: tunneilla annettava opetus.                           tön tarjoamia moninaisia mahdollisuuksia hy-
2968:                                                       väksi käyttäen.
2969:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1997
2970: 
2971:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
2972:                                             KK 15/1997 vp                                               3
2973: 
2974: 
2975: 
2976: 
2977:                                         Tili Riksdagens Talman
2978: 
2979:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Av det stora utbudet idrottsgrenar och kon-
2980: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        kurrensen på området följer att även många an-
2981: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      dra former av vinteridrott än terrängskidning
2982: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         konkurrerar om de ungas intresse. Det viktiga är
2983: 15:                                                   att de får intresse för någon vinteridrottsgren.
2984:                                                       Miljön kring skolan avgör på vilket sätt och vilka
2985:            Vad avser Regeringen göra för att den      grenar eleverna kan ägna sig åt på vintern.
2986:         för finsk livsstil så viktiga konsten att        Gymnastik är det enda läroämnet för vilket
2987:         kunna skida inte helt skall glömmas bort      det enkom reserverats- om än inofficiellt- en
2988:         bland eleverna och den vägen småningom        egen tidpunkt avsedd för verksamhet utom sko-
2989:         hos alla finländare?                          lan, dvs. sportlovet. Sättet att fira sportlovet va-
2990:                                                       rierar beroende på hemmets och elevens prefe-
2991:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         renser. Lokala idrottsföreningar idrottsevene-
2992: anföra följande:                                      mang. Dåliga vintrar med ont om snö har tidvis
2993:                                                       försvårat möjligheterna att upprätthålla och ut-
2994:     Syftet för gymnastiken i skolan är att eleverna   veckla skidkulturen i södra Finland.
2995: skall uppleva motion som något roligt, lära sig          Med beaktande av det ovan anförda omfattar
2996: motionera regelbundet och få en positiv attityd       gymnastiken i grundskolan alltjämt mål som gäl-
2997: tili gymnastik och idrott. Eleverna skall stifta      ler konsten att skida. Skidlöpning är en viktig
2998: bekantskap med den nationella gymnastikkultu-         idrottsgren. 1 gymnastikundervisningen är det
2999: ren, bl.a. olika årstiders idrottsmöjligheter på      möjligt att ge grunderna i skidning vid sidan av
3000: fritiden, i naturen och i trafiken. Skolgymnasti-     andra idrottsgrenar. Det finns goda förutsätt-
3001: ken skall ges en vid tolkning så att den utom de      ningar att dessa fårdigheter fördjupas i en1ighet
3002: traditionella idrottsgrenarna även omfattar akti-     med principen om livslång utbildning och livs-
3003: viteter i olika livssituationer. Sko1gymnastiken är   långt lärande med utnyttjande av de många möj-
3004: mera än lektioner och ett ämne.                       ligheter som skol- och livsmiljön för ungdomar
3005:                                                       och vuxna erbjuder.
3006:       Helsingforsden 28 februari 1997
3007: 
3008:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
3009:                                               KK 16/1997 vp
3010: 
3011: Kirjallinen kysymys 16
3012: 
3013: 
3014: 
3015: 
3016:                                     Jukka Vihriälä /kesk ym.: Tärkkelys- ja ruokateollisuusperunan
3017:                                        kilpailukyvystä sekä suojatoimien käyttämisestä perunan
3018:                                        markkinoimisessa
3019:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
3020: 
3021:     Peruna on tärkeä rahakasvi lukuisille viljeli-      läpi, suomalaisen perunateollisuuden raaka-ai-
3022: jöille. Tärkkelyskiintiö, ruokateollisuustuottei-       neen hintakilpailukyky heikkenee ratkaisevasti.
3023: den kasvava tuonti ja ruokaperunamarkkinoi-             Perunantuotannon kansallisen tuen sovittiin
3024: den hallitsematon hintakehitys ovat huolen ai-          neuvotteluissa olevan voimassa siihen asti, kun
3025: heita perunanviljelijöille. Tärkkelysperunasato         EU saa valmiiksi suunnitelmissa olleen markki-
3026: oli viime satovuonna erittäin hyvä. Tärkkelys-          najärjestelmän perunan tuotannolle. Tällä het-
3027: kiintiöt ylitettiin reilulla 10 %:lla. Suomen kiintiö   kellä ruokateollisuuden raaka-ainekustannukset
3028: on 55 miljoonaa tärkkelyskiloa. Kotimaisuusas-          ovat oleellisesti korkeammat kuin tärkeimmissä
3029: te suomalaisen paperiteollisuuden käyttämästä           tuontimaissa. Jäsenyysneuvotteluissa sovittiin
3030: tärkkelyksestä on noin 50%. Tärkkelyksen kulu-          vakavien vaikeuksien tuesta. Perunataloudessa
3031: tus on kasvamassa, kun kolme uutta paperiteh-           markkinahäiriö on vakava, koska ranskanperu-
3032: dasta lisäävät tärkkelyksen kulutusta noin 20 000       noiden kokonaismarkkinoinnissa tuonti korvaa
3033: tonnia. EU-jäsenyysneuvotteluissa esitimme,             jo lähes 30 miljoonaa kiloa suomalaista peruna-
3034: että tärkkelyskiintiö olisi noussut 55 miljoonasta      raaka-ainetta lähes 1 000 peltohehtaarin tuotan-
3035:  kilosta 70 miljoonaan kiloon. Kiintiön kasvu tar-      non verran.
3036: joaisi hyvät mahdollisuudet kilpailukykymme                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
3037:  parantamiseen.                                         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3038:     EU on parhaillaan valmistelemassa muutok-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3039:  sia ruokaperunasektorille. Pakasteranskanperu-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3040:  noita kulutetaan Suomessa noin 22 miljoonaa
3041:  kiloa vuodessa. Vuonna 1994 ranskanperunan                       Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3042:  tuontimäärä oli 3 miljoonaa kiloa ja viime vuon-              ryhtyä, että suomalainen tärkkelys- ja
3043:  na se nousi jo yli 10 miljoonan kilon. Halpa                  ruokateollisuusperuna säilyttää kilpailu-
3044:  tuontitavara uhkaa syrjäyttää kokonaan koti-                  kykynsä, ja
3045:  maisen tuotannon, jos EU:n suunnitelmat voivat                   aikooko Hallitus pyytää EU-komis-
3046:  vaikuttaa ratkaisevasti suomalaisen ruokateolli-              siolta suojatoimia peruna-alan kriisin
3047:  suuden tulevaisuuteen. Mikäli nyt esillä oleva                ratkaisemiseksi?
3048:  ruokaperunan markkinointiorganisaatio menee
3049: 
3050:      Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1997
3051: 
3052:                       Jukka Vihriälä /kesk                      Aulis Ranta-Muotio /kesk
3053:                       Juha Korkeaoja /kesk                      Tero Mölsä /kesk
3054: 
3055: 
3056: 
3057: 
3058: 279001
3059: 2                                           KK 16/1997 vp
3060: 
3061: 
3062: 
3063: 
3064:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3065: 
3066:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           EU:n ja kansallisten tukien avulla tärkkelys-
3067: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         perunan viljelyn kannattavuus suhteessa muihin
3068: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kasvituotteisiin on pystytty pitämään riittävän
3069: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jukka Vih-       hyvänä. Tärkkelysperunan viljelysopimuksia on
3070: riälän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       tehty vuosittain Suomen perunatärkkelyskiintiö-
3071: n:o 16:                                               tä vastaavasta määrästä. Ennakkotietojen mu-
3072:                                                       kaan tehtaat pystyvät tekemään riittävästi vilje-
3073:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        lysopimuksia myös tulevalle satokaudelle.
3074:        ryhtyä, että suomalainen tärkkelys- ja            Suomi haki EU:n liittymisen yhteydessä
3075:        ruokateollisuusperuna säilyttää kilpailu-      70 000 tonnin perunatärkkelyskiintiötä ja mah-
3076:        kykynsä, ja                                    dollisuutta 28 000 tonnin lisäkiintiöön, joka pe-
3077:           aikooko Hallitus pyytää EU-komis-           rustui kotimaisen paperiteollisuuden kasvavan
3078:        siolta suojatoimia peruna-alan kriisin         tärkkelyksen kysyntään. Maa- ja metsätalousmi-
3079:        ratkaisemiseksi?                               nisteriön tavoitteena on kasvattaa Suomen peru-
3080:                                                       natärkkelyskiintiötä, kun asia tulee esille neuvos-
3081:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tossa tämän vuoden lopulla.
3082: vasti seuraavaa:                                         Komissio teki esityksen perunan yhteisen
3083:                                                       markkinajärjestelyn perustamiseksi vuonna
3084:    Perunatärkkelyksen tuotannolle on määrätty         1992, mutta asia ei saanut jäsenvaltioiden kanna-
3085: Euroopan unionissa kokonaiskiintiö, joka on           tusta. Sen jälkeen aihe on noussut esille vuosit-
3086: jaettu tuottajavaltioiden kesken. Suomen kiintiö      tain, mutta hautautunut aina uudelleen, niin kuin
3087: on 54 750 tonnia. Kokonaiskiintiö määritellään        kävi viime vuodenvaihteessa päättyneellä Irlan-
3088: kolmen markkinointivuoden välein. Nykyinen            nin puheenjohtajakaudella. Nykyinen puheen-
3089: kausi päättyy 30.6.1998. Komissio esittää neu-        johtajamaa Alankomaat on ilmaissut, että se ei
3090: vostolle viimeistään lokakuussa 1997 katsauksen       ota esitystä perunan markkinajärjestelystä esil-
3091: yhteisön tärkkelysmarkkinatilanteesta ja ehdo-        le puheenjohtajakaudellaan. Asian mahdollinen
3092: tuksen seuraavan jakson kokonaiskiintiöstä ja         käsittely jää tuleville puheenjohtajakausille.
3093: sen jakautumisesta tuottajamaittain.                     Muista jäsenmaista voimakkaasti kasvaneen
3094:    Jäsenvaltiot jakavat maakohtaisen kiintiönsä       ranskanperunan tuonnin aiheuttama ongelma
3095: edelleen tärkkelystehtaiden kesken, jotka ovat        oli esillä hallituksen EU-ministerivaliokunnassa
3096: velvoitettuja tekemään vuosittain viljelysopi-        14 päivänä helmikuuta 1997. Ministerivaliokun-
3097: mukset perunantuottajien kanssa tehdaskohtais-        ta katsoi, että liittymissopimuksen 147 artiklan
3098: ta kiintiötään vastaavasta perunamäärästä. Teh-       käyttäminen on liian raskas toimenpide ranskan-
3099: taat saavat vastaanottaa vain sopimusviljeli-         perunan aiheuttaman markkinahäiriön poista-
3100: jöidensä toimittamaa perunaa ja ovat velvoitet-       miseksi. Artiklan 147 suojatoimenpiteistä päät-
3101: tuja maksamaan siitä EU:n määräämän vähim-            täminen edellyttää, että kyseessä pitää olla maa-
3102: mäishinnan. Tehtaat saavat ylittää kiintiönsä         talouden alan häiriön, ja tässä tapauksessa varsi-
3103: vuosittain enintään viidellä prosentilla, sillä eh-   nainen ongelman syy ei ole maataloudessa, vaan
3104: dolla, että seuraavana vuonna tehtaan kiintiötä       teollisuudessa.
3105: pienennetään ylitystä vastaavasti. Jos tehtaan           Ministerivaliokunta päätti, että maa- ja met-
3106: tärkkelystuotanto ylittää viiden prosentin ylitys-    sätalousministeriö ja kauppa- ja teollisuusminis-
3107: rajan, on sen ylittävät määrät vietävä yhteisön       teriö ryhtyvät tutkimaan mahdollisuuksia tukea
3108: ulkopuolelle sellaisenaan ilman vientitukea seu-      Suomen ranskanperunateollisuutta ja perunan-
3109: raavan vuoden aikana. Viime syksyn hyvä tärk-         viljelyä kotimaisen valtiontukijärjestelmän avul-
3110: kelysperunasato Suomessa aiheutti sen, että teh-      la. Tämä olisi tilapäistä ja sillä pyritään alan
3111: taiden tärkkelystuotanto ylitti viiden prosentin      teollisuuden rakenteelliseen korjaamiseen.
3112: rajan. Muut tuottajamaat saivat pidettyä tuotan-         Maa- ja metsätalousministeriö asetti 19 päivä-
3113: tonsa pääsääntöisesti kiintiöidensä rajoissa.         nä helmikuuta 1997 työryhmän tutkimaan ja te-
3114:                                         KK 16/1997 vp                                          3
3115: 
3116: kemään esitykset mahdollisuuksista tukea Suo-    Työryhmän on määrä saada työnsä valmiiksi
3117: men ranskanperunateollisuutta ja perunanvilje-   maaliskuun 1997 loppuun mennessä.
3118: lyä kotimaisen valtiontukijärjestelmän avulla.
3119: 
3120:     Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1997
3121: 
3122:                                                   Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
3123: 4                                           KK 16/1997 vp
3124: 
3125: 
3126: 
3127: 
3128:                                         Tili Riksdagens Talman
3129: 
3130:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           produktion översteg femprocentsgränsen. De
3131: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           övriga producentländerna lyckades hålla pro-
3132: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       duktionen inom sina kvoter.
3133: dagsledamot Jukka Vihriälä m.fl. undertecknade            Med hjälp av EU-stöd och nationella stöd har
3134: spörsmål nr 16:                                       man lyckats bevara lönsamheten för odling av
3135:                                                       stärkelsepotatis och andra växtprodukter på till-
3136:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-       fredställande sätt. Årligen har man ingått ett
3137:        sikt att vidta för att försvara konkurrens-    antal odlingsavtal beträffande stärkelsepotatis
3138:        dugligheten för finsk stärkelsepotatis och     motsvarande Finlands potatisstärkelsekvot. En-
3139:        potatis till matindustrin, och                 ligt förhandsuppgifter lyckades fabrikerna ingå
3140:           har Regeringen för avsikt att hos EU-       tillräckligt många avtal också för den kommande
3141:        kommissionen anhålla om skyddsåtgär-           skördeperioden.
3142:        der för att avhjä1pa krisen i potatisbran-         Finland ansökte om en 70 000 tons potatisstär-
3143:        schen?                                         kelsekvot och en möjlighet för en 28 000 tons
3144:                                                       tilläggskvot på grund av den ökande efterfrågan
3145:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      på stärkelse inom inhemsk pappersindustri.
3146: framföra följande:                                    Jord- och skogsbruksministeriet eftersträvar att
3147:                                                       öka Finlands potatisstärkelsekvot när saken
3148:    Inom den Europeiska unionen det har fast-          skall diskuteras i rådet i slutet av detta år.
3149: ställts en totalkvot för produktionen av stärkel-         Kommissionen lämnade år 1992 in en proposi-
3150: sepotatis, som är uppdelad mellan producentlän-       tion beträffande grundande av en gemensam or-
3151: derna. Den finska kvoten är 54 750 ton. Total-        ganisation för potatismarknaderna, men frågan
3152: kvoten skalljusteras vart tredje regleringsår. Den    fick inte understöd av medlemsstaterna. Därefter
3153: nuvarande perioden s1utar den 30 juni 1998. Den       har frågan tagits upp år1igen men blivit obehand-
3154: Europeiska kommissionen skall senast i oktober        lad upprepade gånger. Det hände också under
3155: 1997 framlägga rådet en översikt över den Euro-       Irlands ordförandeskap som avslutades vid års-
3156: peiska gemenskapens stärkelsemarknadsförhål-          skiftet. Nederländerna, den nuvarande ordföran-
3157: landen och ett förslag till totalkvot för nästa       destaten, har meddelat att den inte kommer att ta
3158: period och fördelningen mellan producentlän-          upp någon proposition beträffande organisation
3159: derna.                                                av potatismarknaderna under sitt ordförande-
3160:     Repektive medlemstat fördelar sin totalkvan-      skap.
3161: titet mellan olika stärkelsefabriker, som är för-         Det problem som uppstod på grund av den
3162: pliktade att ingå årliga odlingsavtal med potatis-    ökande importen av pommes frites blev diskute-
3163: producenterna beträffande potatismängder mot-         rat i regeringens EU-ministerutskott den 14 feb-
3164: svarande den kvot som tilldelats fabriken. Fabri-     ruari 1997. Ministerutskottet ansåg, hänvisande
3165: kerna får bara ta emot potatis levererad av av-       till artikel 147, att det är en för tung åtgärd att
3166: talsjordbrukare och är förpliktigade att betala ett   avlägsna störningen på marknaden förorsakad
3167: minimipris som fastställs av den Europeiska           av pommes frites. Beslut om skyddsåtgärder med
3168: unionen. Fabrikerna är berättigade att överskri-      hänvisning till artike1147 förutsätter en störning
3169: da sin kvot årligen med högst fem procent, på det     inom jordbruksbranschen men i detta fallligger
3170: villkor att fabrikens kvot följande år skall min-     problemet inte inom jordbruksbranschen utan
3171: skas med den överskridna mängden. Om fabri-           inom industrin.
3172: kens stärkelseproduktion överstiger justerings-           Ministerutskottet beslöt att jord- och skogs-
3173: marginalen på fem procent, bör de överskjutande       bruksministeriet och handels- och industriminis-
3174: mängderna exporteras oförädlade från gemen-           teriet skall starta en undersökning av möjlighe-
3175: skapen utan exporteringsstöd under följande år.       terna att stöda den finska pommes frites-produk-
3176: Den goda stärkelsepotatisskörden i Finland se-        tionen och potatisodlingen med hjälp av ett na-
3177: naste höst förorsakade att fabrikernas stärkelse-     tionellt statsstödssystem. Detta skulle vara ett
3178:                                             KK 16/1997 vp                                            5
3179: 
3180: provisorium som går ut på att korrigera struktu-      Finlands pommes frites -produktion och potatis-
3181: rer inom ifrågavarande industri.                      odling med ett nationellt statsstödssystem. Ar-
3182:    Jord- och skogsbruksministeriet tillsatte den      betsgruppen skall bli fårdig med sitt arbete före
3183: 19 februari 1997 en arbetsgrupp för att undersö-      slutet av mars 1997.
3184: ka och framlägga förslag tili möjligheter att stöda
3185: 
3186:      Helsingforsden 24 februari 1997
3187: 
3188:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
3189:                                             KK 17/1997 vp
3190: 
3191: Kirjallinen kysymys 17
3192: 
3193: 
3194: 
3195: 
3196:                                    Esa Lahtela /sd ym.: Saimaan vesiliikenteen turvallisuusvalvonnan
3197:                                        tehostamisesta
3198: 
3199: 
3200:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3201: 
3202:     Saimaan vesiliikenneväylä on ollut tärkeä kul-    paksuus oli enää vain 2-4 millimetriä, kun pitäi-
3203: jetusväylä alueen teollisuudelle. Monien tuottei-     si olla noin 20 millimetriä.
3204: den osalta se on kuljetusmuodon edullisuuden             Tapauksen yhteydessä ihmetyttää myös se,
3205: johdosta turvannut sen, että yleensä pystytään        että Joensuussa tähän alukseen lastattiin vielä
3206: toimittamaan tuotteita maailmalle kilpailuky-         yksi talkkilasti, vaikka alus oli käytännössä meri-
3207: kyiseen hintaan. Laivauskausi on keväisin alka-       kelvoton.
3208: nut huhtikuun alkupuolelta ja päättynyt tammi-           Tämä edellä kuvaamani esimerkki paljastaa,
3209: kuussa, pakkasolosuhteista riippuen. Viime vuo-       että valvonta- ja tarkastusjärjestelmämme on
3210: sina liikenteen määrä on kohonnut vuosittain          puutteellinen, koska tällaisia vahinkoja aluksen
3211:  350 000 tonniin vuodessa.                            heikon kunnon vuoksi voi sattua. Tästä syystä
3212:     Koska laivat kulkevat väylällä myös jääolo-       Suomen tulee kehittää sellainen tarkastusjärjes-
3213:  suhteissa, niiden kunnosta tulisi pitää erityistä    telmä, että tällaiset huonokuntoiset vahinkoris-
3214: huolta, ettei saastumisvahinkoja ainakaan kun-        kialukset havaitaan jo ennen kuin vahinko on
3215:  non johdosta pääsisi syntymään.                      ennättänyt syntyä.
3216:     Yksikin suurempi öljy- tai kemikaalivahinko          Jos emme taasen tällaista turvallisuusjärjestel-
3217:  voi pilata Saimaan vesistön pitkäksi aikaa käyt-     mää luo, hyvin nopeasti käy niin, että ympäristön
3218:  tökelvottomaksi Jaajoiltakin alueilta.               tuhoutumisen pelossa nousee rantojen asukkai-
3219:     Tammikuun 12. päivänä Ladoga 14 -alus tuli        den ja muista luonnonarvoista huolehtivien kan-
3220:  hakemaan talkkilastia Joensuun syväsatamasta.        sanliikkeitä niin, että koko Saimaan rahtiliiken-
3221:  Luotsin noustua laivaan Savonrannalta hän oli        nejoudutaan lopettamaan, ja se ei ole kenenkään
3222:  todennut laivan vieressä öljymönjää. Kapteenin       etujen mukaista.
3223:  selonteon mukaan öljy ei ollut peräisin heidän           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
3224:  aluksestaan, joten luotsi luotsasi aluksen kohti     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3225:  Joensuutajäänmurtaja Arppen avustamana.              kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3226:      Viisi kilometriä ennen Joensuuta aluksen pää-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3227:  kone oletettavasti ei enää toiminut, koska poltto-
3228:  ainejärjestelmään oli tullut vettä. Loppumatka                  Onko Hallitus tietoinen kaluston kel-
3229:  Joensuun satamaan tapahtui Arppen työntäessä                 poisuusvalvonnan puutteellisuudesta si-
3230:  alusta. Noin 20-30 tonnin tankki tyhjeni väylä-              sävesiliikenteessä, ja
3231:  alueella lähes tyhjäksi. Tarkalleen vahingon suu-               aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
3232:  ruus paljastuu vasta keväällä, kunjäät ovat sula-            siin sellaisen tarkastus- ja seurantajärjes-
3233:  neet.                                                        telmän luomiseksi, jolla liikennöivän ka-
3234:      Kun sitten alusta käytiin tutkimaan, havait-             luston kunnosta voidaan olla vakuuttu-
3235:  tiin, että aluksen kylki oli kulunut puhki. Kyljen           neita?
3236: 
3237:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1997
3238: 
3239:           Esa Lahtela /sd                Matti Väistö /kesk              Säde Tahvanainen /sd
3240:           Anu Vehviläinen /kesk          Vaito Koski /sd                 Raimo Holopainen /sd
3241: 
3242: 
3243: 
3244: 
3245: 279001
3246: 2                                           KK 17/1997 vp
3247: 
3248: 
3249: 
3250: 
3251:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3252: 
3253:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        jen kulumia mahdotonta havaita ilman ultra-
3254: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         äänimittausta. Tällöinkin voidaan mitata vain
3255: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       aluksen vedenpäälliset osat. Ladoga 14:n kokoi-
3256: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-       sen aluksen tarkastaminen tällä tavoin vaatisi
3257: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          useamman päivän työn, joten tämänlaatuinen
3258: n:o 17:                                               tarkastustoiminta rutiinitarkastuksissa on mah-
3259:                                                       dotonta.
3260:           Onko Hallitus tietoinen kaluston kel-          Edellä mainittu direktiivi 95/21/EY edellyttää,
3261:        poisuusvalvonnan puutteellisuudesta si-        että luotsit ilmoittavat havaitsemistaan alus-
3262:        sävesiliikenteessä, ja                         turvallisuuspuutteista viipymättä tarkastusvi-
3263:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        ranomaiselle. Muun muassa tällaisessa tapauk-
3264:        siin sellaisen tarkastus- ja seurantajärjes-   sessa alus joutuu tarkennettujen toimenpiteiden
3265:        telmän luomiseksi, jolla liikennöivän ka-      kohteeksi. Myös Merenkulkuhallituksen 8 päi-
3266:        luston kunnosta voidaan olla vakuuttu-         vänä helmikuuta 1988 antamien luotsausohjei-
3267:        neita?                                         den mukaisesti luotsin tulee virantoimituksessa
3268:                                                       ollessaan mahdollisuuksien mukaan valvoa me-
3269:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           renkulun turvallisuudesta ja vesiensuojelusta an-
3270: taen seuraavaa:                                       nettujen säännösten noudattamista ja me-
3271:                                                       renkulusta muuten annettujen säännösten to-
3272:     Vuonna 1996 saapui Suomen satamiin ulko-          teuttamista. Rikkomuksista luotsin on tehtävä
3273: maanliikenteessä 22 900 alusta. Suomalaisten          ilmoitus asianomaiselle viranomaiselle.
3274: alusten osuus oli 9 600 ja ulkomaisten osuus             Merenkulkulaitoksen neljässä merenkulku-
3275: 13 300 käyntiä. Ulkomaiset alukset tekevät kes-       piirissä työskentelee tarkastustehtävissä 25 tar-
3276: kimäärin kahdeksan matkaa vuodessa Suomeen.           kastajaa. Vuonna 1996 tarkastettiin Suomen sa-
3277: Suomessa käyvien yksittäisten ulkomaisten alus-       tamissa 557 ulkomaalaista alusta. Tavoitteena
3278: ten lukumääräksi arvioidaan noin 1 650 vuodes-        oleva 25 prosenttia ylitettiin noin 8 prosentilla.
3279: sa.                                                   Tarkastustulos on korkeaa eurooppalaista ta-
3280:     Ulkomaisten alusten satamatarkastuksia kos-       soa. Noin 40 prosentilla aluksista annettiin jon-
3281: kevassa yhteistyöpöytäkirjassa vuodelta 1982          kinasteisia huomautuksia. Alikuntoisia aluksia
3282: Suomen merenkulkuhallinto on sitoutunut tar-          pysäytettiin 14 kappaletta.
3283: kastamaan 25 prosenttia Suomessa käyvistä ul-            Syksyllä 1996 toteutetussa yhteiseurooppalai-
3284: komaisista aluksista. Tarkastusvelvoitetta on         sessa kolmen kuukauden mittaisessa öljypäivä-
3285: täsmennetty EU:n direktiivillä 95/21/EY, joka         kirjojen tarkastuskampanjassa saavutettiin
3286: tuli voimaan 1.7.1996. Osa direktiivin säännök-       myös eurooppalaisessa vertailussa hyvä tarkas-
3287: sistä sisältyy alusturvallisuuden valvonnasta an-     tustulos.
3288: nettuun lakiin (370/1995). Tarkemmat säännök-            Ladoga 14:n vahinkotapauksen yhteydessä
3289: set direktiivin täytäntöönpanemiseksi sisältyvät      tarkastajat toimivat normaalin käytännön mu-
3290: liikenneministeriössä valmisteilla olevaan ase-       kaisesti. Alus pysäytettiin ja alukselle tehtiin väli-
3291: tukseen,joka on tarkoitus antaa kuluvan vuoden        aikaisia korjauksia ennen kuin sen matkan sallit-
3292: maaliskuun aikana.                                    tiinjatkua. Alus sai lyhyen määräajan lopullisten
3293:     Kansainvälinen meriliikenne toimii siten, että    korjausten tekemistä varten.
3294: ensisijainen vastuu aluksen kunnosta ja sen tar-         Saimaan alueen luonnon herkkyys on meren-
3295: kastuksesta on aluksen lippuvaltiolla. Satama-        kulkuviranomaisten tiedossa. Vaarallisten ainei-
3296: valtiotarkastukset täydentävät lippuvaltion tar-      den kuljetuksia Saimaan alueella on rajoitettu
3297: kastuksia. Ulkomaisen aluksen kunnon selvittä-        lainsäädännöllä. Aluksista aiheutuvan vesien pi-
3298: minen ennen sen saapumista satamaan ei käytän-        laantumisen ehkäisemisestä annetun asetuksen
3299: nössä ole mahdollista. Aluksen tultua satamaan        (63511993) 7 §:n mukaisesti sisävesialueella ei saa
3300: on sen rungossa olevia mahdollisia laidoituslevy-     kuljettaa raskasta polttoöljyä öljysäiliöaluksen
3301:                                             KK 17/1997 vp                                              3
3302: 
3303: lastisäiliössä eikä sisävesialueella liikennöivässä      Tarkastusjärjestelmää on viime vuosina kehi-
3304: öljysäiliöaluksessa saa kuljettaa mitään öljyä        tetty ja merenkulkulaitos on saanut uusia tarkas-
3305: aluksen pohjaan tai ulkolaitaan rajoittuvissa las-    tajan virkoja. Virat eivät kuitenkaan mahdollista
3306: tisäiliöissä. Normaaleihin vesikuljetuksiin liittyy   ympärivuorokautista päivystystä.
3307: kuitenkin muun muassa alusten polttoaineiden             Edellä mainittuun viitaten hallitus toteaa, että
3308: vesiin pääsyn riskejä, joita ei voida kokonaan        ulkomaisten alusten tarkastusjärjestelmä toimii
3309: estää.                                                maassamme sekä Saimaan että rannikon sata-
3310:    Järvi-Suomen merenkulkupiirissä on liiken-         missa yleisesti ottaen hyvin. Aluksen rungon pe-
3311: teen määrään nähden enemmän tarkastajia kuin          rusteellisempi tarkastus, jota esimerkkitapauk-
3312: muissa merenkulkupiireissä. Tämä johtuu kui-          sessa olisi tarvittu, vaatisi tarkastustoimintaa
3313: tenkin pääosin kotimaanliikenteen pienaluska-         suorittavien resurssien huomattavaa lisäämistä.
3314: luston suuresta määrästä piirin alueella. Tarkas-     Tällainen tarkastus ei myöskään liikenteen suju-
3315: tajat tekivät viime vuoden aikana 60 tarkastusta      vuuden kannalta olisi aina tarkoituksenmukais-
3316: ulkomaisilla aluksilla Saimaan satamissa. Määrä       ta. Tarkastustoimintaa kehitetään kuitenkin
3317: vastaa muualla Suomessa saavutettua tasoa.            edelleen muun muassa EU:n satamavaltioiden
3318: Koska Saimaalle liikennöidään vakiokalustolla         suorittamaa valvontaa koskevan direktiivin 95/
3319: ja tarkastuksia ilman erityistä syytä voidaan teh-    2l/EY ja sen soveltamisesta saatujen kokemus-
3320: dä vain kuuden kuukauden välein, ei tarkas-           ten puitteissa.
3321: tusten määrää voida paljon lisätä.
3322:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1997
3323: 
3324:                                                                Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
3325: 4                                               KK 17/1997 vp
3326: 
3327: 
3328: 
3329: 
3330:                                            Till Riksdagens Talman
3331: 
3332:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          ligger ovanför vattenytan inspekteras. En dylik
3333: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-            inspektion av ett fartyg i samma storleksklass
3334: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          som Ladoga 14 skulle ta flera dagar i anspråk och
3335: man Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörsmål              därför är det omöjligt att utföra inspektioner av
3336: nr 17:                                                    detta slag i samband med rutinkontrollerna.
3337:                                                              1 direktiv 95/21/EG som nämns ovan förut-
3338:            Är Regeringen medveten om den brist-           sätts att lotsarna omedelbart meddelar inspek-
3339:         fålliga övervakningen av materielens sjö-         tionsmyndigheten uppmärksammade brister i
3340:         värdighet i trafiken på inre farvatten, och       fartygssäkerheten. Bland annat i sådana fall blir
3341:            ämnar Regeringen vidta åtgärder för            fartyget föremål för mer ingående åtgärder. Ock-
3342:         att skapa ett sådant tillsyns- och uppfölj-       så enligt sjöfartsstyrelsens anvisningar om lots-
3343:         ningssystem som försäkrar att den mate-           ning av den 8 februari 1988 skall en lots i tjänste-
3344:         riel som går i trafik är i skick?                 utövning i mån av möjlighet övervaka att be-
3345:                                                           stämmelserna om sjösäkerhet och vattenskydd
3346:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             iakttas och att de övriga bestämmelserna om
3347: anföra följande:                                          sjöfart verkställs. Lotsen skall meddela den behö-
3348:                                                           riga myndigheten de brister som uppmärksam-
3349:     År 1996 anlöptes hamnarna i Finland av                mats.
3350: 22 900 fartyg i utrikesfart. Av besöken stod fin-            Vid sjöfartsverkets fyra sjöfartsdistrikt arbe-
3351: ska fartyg för 9 600 och utländska fartyg för             tar 25 inspektörer i inspektionsuppgifter. År
3352: 13 300. Utländska fartyg gör årligen i genomsnitt         1996 inspekterades 557 utländska fartyg i ham-
3353: åtta resor tili Finland. Antalet enskilda utländska       narna i Finland. Målet om 25 % överskreds med
3354: fartyg som besöker Finland uppskattas till ca             ca 8 %. lnspektionsresultatet når en hög euro-
3355: 1 650 om året.                                            peisk nivå. Ca 40 % av fartygen tillde1ades an-
3356:     1 1982 års samarbetsprotokoll som gäller              märkningar av varierande grad. Antalet under-
3357: hamnkontroll av utländska fartyg har sjöfarts-            måliga fartyg som kvarhölls uppgick till14.
3358: förvaltningen i Finland förbundit sig att inspek-            Den tre månader långa sameuropeiska kam-
3359: tera 25 % av de utländska fartyg som besöker              panjen för inspektion av oljedagböcker som ge-
3360: Finland. lnspektionsplikten har preciserats ge-           nomfördes hösten 1996 resulterade i ett gott in-
3361: nom EU:s direktiv 95/21/EG, som trädde i kraft            spektionsresultat även i europeiskjämförelse.
3362: den 1 ju1i 1996. En del av direktivets bestämmel-            1 samband med det skadefall som förorsakats
3363: ser ingår i lagen om tillsyn över fartygssäkerheten       av Ladoga 14 handlade inspektörerna enligt nor-
3364: (370/1995). Närmare bestämmelser om verkstäl-             mal praxis. Fartyget hölls kvar och reparerades
3365: ligheten av direktivet ingår i en förordning som är       temporärt innan det gavs tillstånd att fortsätta.
3366: under beredning vid trafikministeriet. A vsikten          Fartyget fick en kort tidsfrist för fullbordande av
3367: är att förordningen skall ges i mars innevarande          de slutliga reparationerna.
3368: år.                                                          Sjöfartsmyndigheterna är medvetna om den
3369:     Den internationella sjötrafiken fungerar så att       känsliga naturen i Saimenområdet. Transport av
3370: det grundläggande ansvaret för ett fartygs skick          farliga ämnen inom Saimenområdet har begrän-
3371: och inspektionen av det ankommer på fartygets             sats genom lagstiftning. Enligt 7 § förordningen
3372: flaggstat. Hamnstatskontrollerna kompletterar             om förhindrande av vattnens förorening, föror-
3373: de inspektioner som utförs av flaggstaten. 1 prak-        sakad av fartyg (635/1993) får på insjöområden
3374: tiken är det inte möjligt att fastställa i vilket skick   tung brännolja inte transporteras i o1jetankfar-
3375: ett utländskt fartyg är innan det anlöper en              tygs lasttankar. lnte heller ett oljetankfartyg som
3376: hamn. När fartyget anlöpt hamnen är det omöj-             trafikerar ett insjöområde får transportera olja
3377: ligt att upptäcka eventuella slitningar i bordlägg-       av något slag i lasttankar som gränsar till farty-
3378: ningsplåten på skrovet utan ultraljudsmätningar.          gets botten eller bordläggning. Normala sjötran-
3379: Också då kan endast de delar av fartyget som              sporter är dock alltid förknippade med bl.a. risk
3380:                                             KK 17/1997 vp                                              5
3381: 
3382: för att bränsle från fartygen hamnar i vattnet,      inspektörstjänster inrättats. Tjänsterna tillåter
3383: eftersom riskerna inte helt och hållet kan före-     dock inte ordnandet av en dygnet-runt-jour.
3384: byggas.                                                 Med hänvisning tili vad som anförts ovan kon-
3385:    1 Insjöfinlands sjöfartsdistrikt finns fler in-   staterar regeringen att kontrollsystemet för ut-
3386: spektörer i proportion tili trafiken än i de andra   ländska fartyg i stort sett fungerar väl i vårt land
3387: sjöfartsdistrikten. Detta beror dock huvudsakli-     såväl när det gäller hamnarna i Saimen som kust-
3388: gen på det stora antalet småfartyg i inrikestrafik   hamnarna. En mer ingående inspektion av ett
3389: i distriktet. Förra året utförde inspektörerna 60    fartygs skrov, vilket hade behövts i det exempel
3390: inspektioner på utländska fartyg i Saimens ham-      som nämns, kräver en betydande ökning av re-
3391: nar. Detta antal motsvarar nivån i landets övriga    surserna för inspektionsverksamheten. Dylika
3392: distrikt. Eftersom trafiken på Saimen sköts med      inspektioner skulle dock inte alltid vara ända-
3393: standardmateriel, och inspektioner utan särskil-     målsenliga med tanke på trafikens smidighet. In-
3394: da skäl endast får utföras med sex månaders          spektionsverksamheten vidareutvecklas dock
3395: intervaller, finns det inte rum för någon betydan-   med stöd av bl.a. EU:s direktiv 95/21/EG beträf-
3396: de ökning av antalet inspektioner.                   fande hamnstatskontroll och erfarenheterna av
3397:    Inspektionssystemet har utvecklats under de       direktivets tillämpning.
3398: senaste åren och vid sjöfartsstyrelsen har nya
3399:      Helsingforsden 27 februari 1997
3400: 
3401:                                                                   Trafikminister Tuula Linnainmaa
3402:                                                KK 18/1997 vp
3403: 
3404: Kirjallinen kysymys 18
3405: 
3406: 
3407: 
3408: 
3409:                                      Jorma Kukkonen /sd: Venäläisten kuljettajien käyttämisestä suoma-
3410:                                         laisessa rekkaliikenteessä
3411: 
3412: 
3413:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
3414: 
3415:    Suomalaisten yhtiöiden omistamiin ja Suo-             nuksin. Näitä olosuhteita on työsuojeluhallin-
3416: messa rekisteröityihin, ammattimaisessa liiken-          tomme myös erittäin vaikea valvoa. Ilmiön kiel-
3417: teessä oleviin autoihin on mahdollista hankkia           teisiin vaikutuksiin työllisyyskysymyksen ohella
3418: venäläisiä kuljettajia, jolloin palkkakustannuk-         kuuluvat myös sen liikenneturvallisuutta ja har-
3419: set ovat vain murto-osa verrattuna kotimaisen            maata taloutta mahdollisesti koskevat seurauk-
3420: työvoiman käyttöön. Menettelyn mahdollistaa              set.
3421: ulkomaalaisasetus, jossa luetellaan työlupavel-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
3422: vollisuudesta vapautetut. Työlupaa Suomessa              jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3423: rekisteröityjen moottoriajoneuvojen kuljettami-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3424: seen ei tarvita, jos autot on vuokrattu ulkomai-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3425: selle yritykselle tai yksityiselle henkilölle kiinteää
3426: vuokrasummaa vastaan. Samalla edellytetään,                        Onko Hallitus tietoinen ulkomaalais-
3427: ettei vuokranantaja ole vuokraajaan nähden                      asetuksen aiheuttamista ongelmista eri-
3428: työnantajan tai työn teettäjän asemassa.                        tyisesti venäläisten kuljettajien käyttämi-
3429:    Käytännössä ulkomaalaisasetus voi johtaa                     selle suomalaisessa rekkaliikenteessä, ja
3430: helposti tilanteeseen, jossa liikennöitsijä ei enää                mitä Hallitus aikoo tehdä asiantilan
3431:  palkkaa suomalaista työntekijää, kun venäläisen                korjaamiseksi?
3432:  autonkuljettajan saa paljon halvemmin kustan-
3433: 
3434:       Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1997
3435:                                             Jorma Kukkonen /sd
3436: 
3437: 
3438: 
3439: 
3440:  279001
3441: 2                                          KK 18/1997 vp
3442: 
3443: 
3444: 
3445: 
3446:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3447: 
3448:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tai yksityiselle henkilölle kiinteää vuokrasum-
3449: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        maa vastaan eikä työnantaja ole vuokraajaan
3450: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      nähden työnantajan tai työn teettäjän asemassa.
3451: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jorma               Ulkomaiselle yritykselle vuokratun suomalai-
3452: Kukkosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        sessa rekisterissä olevan auton kuljettaminen on
3453: n:o 18:                                              siis rinnastettu ulkomaisen yrityksen omistaman
3454:                                                      ulkomaisessa rekisterissä olevan auton kuljetta-
3455:           Onko Hallitus tietoinen ulkomaalais-       miseen rajan ylittävässä liikenteessä. Nykyisen
3456:        asetuksen aiheuttamista ongelmista eri-       lainsäädännön mukaan työluvan vaatimiseen ei
3457:        tyisesti venäläisten kuljettajien käyttämi-   ole edellytyksiä, jos ulkomaisella työntekijällä ei
3458:        selle suomalaisessa rekkaliikenteessä, ja     ole suomalaista työnantajaa tai jos hän ei ulko-
3459:           mitä Hallitus aikoo tehdä asiantilan       maisen yrityksen palveluksessa olevana tee Suo-
3460:        korjaamiseksi?                                messa suomalaisen yrityksen toimeksiantoon pe-
3461:                                                      rustuvaa työtä.
3462:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Edellä mainitut määräyksen kohdat on val-
3463: vasti seuraavaa:                                     misteltu yhteistyössä sisäasiainhallinnon (ulko-
3464:                                                      maalais-, poliisi- ja rajavartioviranomaiset) sekä
3465:    Ulkomaalaisasetuksen (142/1994) 18 §:n 2          ulkoasiainhallinnon viranomaisten kanssa. Li-
3466: momentissa säädetään työlupavelvollisuudesta         säksi on kuultu liikenneministeriötä, jolla ei ole
3467: vapautetuista. Työministeriö antaa mainitun py-      ollut huomauttamista näihin määräyksiin. Suo-
3468: kälän 3 momentin nojalla tarkemmat määräyk-          messa rekisteröidyn ajoneuvon vuokraaminen
3469: set 2 momentin soveltamisesta. Työministeriön        ulkomaiselle osapuolelle käytettäväksi liiken-
3470: vuonna 1994 antamalla määräyksellä (2/94 TM)         nöintiin ulkomailla ei ole lain vastaista.
3471: vapautettiin työlupavelvollisuudesta ulkomaa-            Kysymyksessä todetaan, että nykyinen käy-
3472: lainen autonkuljettaja, joka kuljettaa ulkomai-      täntö voi helposti johtaa tilanteeseen, jossa lii-
3473: sen työnantajan palveluksessa ollen tai itsenäise-   kennöitsijä ei enää palkkaa suomalaista työnte-
3474: nä yrittäjänä Suomessa asumatta työnantajansa        kijää, kun venäläisen kuljettajan saa paljon hal-
3475: tai itsensä omistamaa taikka hallitsemaa ulko-       vemmin kustannuksin. Tästä ei ole kysymys. Lii-
3476: mailla rekisteröityä moottoriajoneuvoa Suomes-       kennöitsijä ei palkkaa venäläistä kuljettajaa,
3477: sa tilapäisesti, suomalaisen ja ulkomaisen paik-     vaan vuokraa auton kiinteää vuokrasummaa
3478: kakunnan välisessä säännöllisessä reittiliiken-      vastaan olematta missään työnantajan tai työn
3479: teessä tai Suomen alueen kautta tapahtuvassa         teettäjän asemassa. Mikäli suomalainen liiken-
3480: ulkomaisten paikkakuntien välisessä säännölli-       nöitsijä teettäisi omaan laskuunsa kuljetustyötä
3481: sessä reittiliikenteessä tai kuuluu moottoriajo-     venäläiselle yritykselle vuokraamaliaan autolla, ·
3482: neuvon muuhun henkilökuntaan.                        edellytettäisiin tällöin kuljettajalta työlupa.
3483:    Ministeriöön saapui valituksia työluvan edel-         Ministeriön tietoon on tullut poliisi- ja raja-
3484: lyttämisestä autonkuljettajilta, jotka kuljettivat   vartioviranomaisten taholta ongelmia, jotka
3485: ulkomaiselle, yleensä venäläiselle yritykselle,      ovat liittyneet lähinnä valvontaan ja erityisesti
3486: kiinteää vuokrasummaa vastaan vuokrattua ajo-        siihen, millä asiakirjoilla osoitetaan vuokrauksen
3487: neuvoa auton vuokrauneen suomalaisen osapuo-         tapahtuneen. Viime joulukuussa eri viranomais-
3488: len olematta minkäänlaisessa työnantaja- tai         ten kesken pidetyssä neuvottelussa sovittiin, että
3489: työn teettäjäasemassa vuokranottajaan nähden.        rajavartiolaitos selvittää määräaikaisella otan-
3490: Tästä syystä ministeriön edellä mainittu määräys     nalla, kuinka paljon Suomessa rekisteröidyissä
3491: korvattiin vuonna 1996 uudella määräyksellä (1/      kuorma-autoissa käytetään ulkomaalaisia kul-
3492: 96 TM). Siihen lisättiin kohta, jonka mukaan         jettajia. Sisäasiainministeriön ulkomaalaisosasto
3493: työlupaa ei vaadita autonkuljettajalta, joka kul-    selvittää ongelman laajuuden Saksassa ja Itäval-
3494: jettaa Suomessa rekisteröityä moottoriajoneu-        lassa ja toimenpiteet, joihin näissä maissa on
3495: voa, joka on vuokrattu ulkomaiselle yritykselle      ryhdytty. Sisäasiainministeriön poliisiosasto sel-
3496:                                             KK 18/1997 vp                                           3
3497: 
3498: vittää maan sisäisen valvonnan tietoja liikkuval-    kuljettajien käyttämisestä suomalaisessa rekka-
3499: ta poliisilta.                                       liikenteessä aiheutuvien ongelmien ratkaisemi-
3500:    Mainittujen selvitysten valmistuttua tulee har-   seksi.
3501: kittavaksi tarpeelliset toimenpiteet venäläisten
3502:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1997
3503: 
3504:                                                                    Työministeri Liisa Jaakonsaari
3505: 4                                                KK 18/1997 vp
3506: 
3507: 
3508: 
3509: 
3510:                                             Tili Riksdagens Talman
3511: 
3512:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           hyresbelopp hyrts ut till ett utländskt företag eller
3513: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-             till en enskild person utan att arbetsgivaren står i
3514: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-         vare sig arbetsgivar- eller uppdragsgivarställning
3515: damot Jorma Kukkonen undertecknade spörs-                  till den som av honom hyrt fordonet.
3516: mål nr 18:                                                     Framförandet av en till ett utländskt företag
3517:                                                            uthyrd bil som registrerats i Finland har således
3518:            Är Regeringen medveten om de pro-               jämställts med framförandet av en utomlands
3519:         blem som utlänningsförordningen med-               registrerad och av ett utländskt företag ägd bil i
3520:         för särskilt vid användning av ryska föra-         trafik över rikets gränser. Enligt gällande lagstift-
3521:         re i den finländska långtradartrafiken             ning finns det inte förutsättningar för att kräva
3522:         samt                                               arbetstillstånd, om den utländska arbetstagaren
3523:            vad ämnar Regeringen göra för att               inte är anställd hos en finländsk arbetsgivare eller
3524:         hjälpa upp situationen?                            om han är anställd av ett utländskt företag och
3525:                                                            därigenom inte utför arbete i Finland på uppdrag
3526:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              av ett finländskt företag.
3527: anföra följande:                                               Punkterna i ovan nämnda föreskrifter har be-
3528:                                                            retts i samarbete med myndigheterna inom inri-
3529:    1 18 § 2 mom. utlänningsförordningen (142/              kesförvaltningen (utlännings-, polis- och gräns-
3530: 1994) stadgas om de fall där utlänningar är be-            bevakningsmyndigheterna) och utrikesförvalt-
3531: friade från skyldigheten att ha arbetstillstånd.           ningen. Dessutom har man hört trafikministe-
3532: Arbetsministeriet meddelar enligt paragrafens              riet, som inte har haft något att anmärka på i
3533: 3 mom. närmare föreskrifter om tillämpningen               fråga om dessa föreskrifter. Att hyra ut ett i
3534: av 2 mom. Genom arbetsministeriets föreskrift              Finland registrerat fordon till en utländsk part
3535: från 1994 (2/94 AM) krävs arbetstillstånd inte av          för användning i utländsk trafik är inte olagligt.
3536: en utländsk förare som utan att bo i Finland, i en             1 spörsmålet konstateras att gällande praxis
3537: utländsk företagares tjänst eller som en självstän-        lätt leder till en situation att trafikidkare inte
3538: dig företagare eller såsom tillhörande motorfor-           längre anställer finländska förare, eftersom det är
3539: donets övriga personal, framför ett motorfordon            mycket billigare att anställa en rysk förare. Detta
3540: som registrerats utomlands och som ägs eller               är det inte frågan om. Trafikidkaren anställer
3541: förfogas av arbetsgivaren eller honom själv, och           inte en rysk förare, utan hyr ut en bil för ett fast
3542: detta sker tillfålligt i Finland, i reguljär linjetrafik   hyresbelopp utan att stå i någon arbetsgivar- eller
3543: mellan en finländsk och en utländsk ort eller i            uppdragsgivarställning. 1 de fall där ett ryskt
3544: reguljär linjetrafik över Finland mellan utländ-           företag utför transportarbete för en finländsk
3545: ska orter.                                                 trafikidkares räkning med en av honom uthyrd
3546:    Tili ministeriet inlämnades besvär som gällde           bil krävs det arbetstillstånd av föraren.
3547: kravet på arbetstillstånd för de förare vilka fram-            Ministeriet har från polis- och gränsbevak-
3548: för ett motorfordon, som för ett fast hyresbelopp          ningsmyndigheterna fått uppgifter om problem
3549: hyrts ut tili ett utländskt, vanligen ryskt företag,       som förekommit främst kring övervakning och
3550: utan att den finländska parten som hyrt ut fordo-          speciellt när det gäller de dokument som skall
3551: net står i vare sig arbetsgivar- eller uppdragsgi-         bevisa att det är fråga om uthyrning. Vid för-
3552: varställning till den som av honom hyrt fordonet.          handlingarna mellan olika myndigheter i decem-
3553: Av denna anledning ersattes ovan nämnda före-              ber i fjol kom man överens om att gränsbevak-
3554: skrift 1996 med en ny föreskrift (1/96 AM). Till           ningsväsendet skall med hjälp av tidsbestämda
3555: den fogades en punkt enligt viiken arbetstillstånd         stickprov utreda i viiken utsträckning de utländ-
3556: inte krävs av en utländsk förare som framför ett i         ska lastbilar som registrerats i Finland använder
3557: Finland registrerat motorfordon, som för ett fast          utländska förare. lnrikesministeriets utlännings-
3558:                                              KK 18/1997 vp                                            5
3559: 
3560: avdelning.!Jtreder problemets omfattning i Tysk-          Sedan nämnda utredningar blivit fårdiga
3561: land och Osterrike samt de åtgärder som vidta-         överväger man vilka åtgärder som behövs för att
3562: gits i dessa länder. Inrikesministeriets polisavdel-   lösa problemen kring användningen av ryska fö-
3563: ning skall hos rörliga polisen utreda uppgifterna      rare i den finländska långtradartrafiken.
3564: som gäller övervakningen inom landets gränser.
3565: 
3566:      Helsingforsden 28 februari 1997
3567: 
3568:                                                                    Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
3569:                                              KK 19/1997 vp
3570: 
3571: Kirjallinen kysymys 19
3572: 
3573: 
3574: 
3575: 
3576:                                     Pekka Kuosmanen /kok: Elimäen postin toiminnan turvaamisesta
3577: 
3578: 
3579:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
3580: 
3581:    Suomen Posti Oy on toimipaikkarationali-            omistama Kymenlaakson Sähköosakeyhtiö,
3582: sointinsa suunnitelmien mukaan lakkauttamassa          joka on kooltaan kymmenen maamme suurim-
3583: myös Elimäen kirkonkylässä sijaitsevan posti-          man maaseutusähkölaitoksen joukossa. Vaikka-
3584: konttorin. Postin toiminnot siirrettäisiin asia-       kin Kymenlaakson Sähkö lähettää varsinaiset
3585: miespostin hoidettavaksi.                              sähkölaskunsa, lähes 50 000 kappaletta, tietoko-
3586:    Elimäki sijaitsee Etelä-Suomen viljanviljely-       nekeskuksen kautta, yhtiö lähettää tai vastaan-
3587: alueella. Kunnan halki johtaa vilkkaasti liiken-       ottaa Elimäen postin kautta noin 15 000 lähetys-
3588: nöity valtatie 6. Kunta on säilyttänyt eloisuuten-     tä vuodessa. Liikelaitoksia sekä tavallisia kunta-
3589: sa ja aktiivisuutensa kunnan vakituisten asukkai-      laisia huolestuttaa erityisesti erilaisen arvopostin
3590: den ja yritystoiminnan avulla. Elimäellä on asuk-      kulku nopeasti ja turvallisesti asiamiespostin vä-
3591: kaita runsaat 8 600. Vaikkakin lähes puolet            lityksellä.
3592: asukkaista sijoittuu kunnan pohjoispäässä sijait-          Elimäen kunnan etäisimmistä kylistä, kuten
3593: sevan Korian taajaman vaikutusalueelle, on toi-        myös Elimäen kuntakeskuksen palveluja käyttä-
3594: nen puoli kuntalaisista Elimäen kirkonkylässä ja       vistä itäisen Uudenmaan Lapinjärven ja Ruot-
3595: sitä ympäröiväliä maaseutualueella. Kirkonkylä         sinpyhtään kunnista on matkaa Elimäen kirkon-
3596: on kunnan kuntakeskus, jossa on kunnan ja seu-         kylään 20-30 km. Tulevaisuudessa, mikäli Ko-
3597: rakunnan hallinto ja pääasialliset palvelut.           rian postikonttori jää läheisimmäksi, matkaa
3598:     Elimäen kirkonkylästä on perinteisesti saanut      kertyy 50-60 km.
3599: kaikki tavanomaiset palvelut. Kunnan terveys-              Kunnanvaltuuston keskuudessa ja myös kun-
3600: keskuksen pääterveysasema tarjoaa palvelujaan          talaisten keskuudessa on herättänyt suurta ih-
3601: elimäkeläisten lisäksi myös Uudenmaan läänin           mettelyä se, että kunnan pyrkiessä turvaamaan
3602: alueella olevien Lapinjärven ja Ruotsinpyhtään         kuntalaisille nykyaikaiset, laadukkaatja riittävät
3603: kuntien lähikylien asukkaille. Samoin on laita         palvelut valtiovalta supistaa jatkuvasti palvelu-
3604: päivittäistavara- ja erilaisten erikoisliikkeiden,     jaan. Kysymyksessä on maaseutualueiden sorta-
3605: kuten myös pankkipalveluiden kohdalla. Kunta-          minen ja ta voitteeilinen näivettäminen. Tätä on
3606: keskuksessa on Elimäen kunnan yläaste ja lukio,        Elimäen asukkaiden, kuten myös muiden maa-
3607: jota myös Lapinjärven ja Ruotsinpyhtään lähi-          seudun asukkaiden, vaikea ymmärtää, saati hy-
3608: kylien asukkaat käyttävät hyväksi.                     väksyä.
3609:     Elimäen kirkonkylässä sijaitsee Kymenlaak-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
3610: son ammattikorkeakoulun Elimäen sosiaalialan           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3611: instituutti, jossa opiskelee yli 300 opiskelijaa.      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3612: Opiskelijat tulevat kautta Kymenlaakson, osa eri       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3613: puolilta Etelä-Suomea. Opiskelijoista lähes puo-
3614: let asuu opiskelija-asunnoissa Elimäen kirkon-                    Millä tavoin Hallitus aikoo turvata
3615: kylässä.                                                       postipalveluiden riittävän hyvän saata-
3616:     Elimäen kirkonkylään on sijoittunut useita                 vuuden ja tason postin karsiessa omaa
3617: keskisuuria ja jopa isohkoja liikelaitoksia tai yri-           palveluverkkoaan?
3618: tyksiä. Esimerkkinä mainittakoon 21 kunnan
3619: 
3620:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1997
3621: 
3622:                                         Pekka Kuosmanen /kok
3623: 279001
3624: 2                                          KK 19/1997 vp
3625: 
3626: 
3627: 
3628: 
3629:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
3630: 
3631:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      puisin. Niinpä yrittäjävetoisien postien on huo-
3632: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       mattu vakiinnuttaneen asemansa oman alueensa
3633: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     posteina.
3634: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka             Pankkipalvelujen lopettamisen jälkeen Postin
3635: Kuosmasen näin kuuluvan kirjallisen kysy-           oman konttorin ylläpito kysymyksessä tarkoite-
3636: myksen n:o 19:                                      tussa Elimäen kirkonkylässä ei ole enää tar-
3637:                                                     koituksenmukaista. Postikonttorissa tehtävästä
3638:          Millä tavoin Hallitus aikoo turvata        työstä yli puolet on muodostunut pankkipalve-
3639:        postipalveluiden riittävän hyvän saata-      luista. Sen sijaan tilalle tulee yrittäjän hoitama
3640:        vuuden ja tason postin karsiessa omaa        posti, joka tarjoaa kaikki samat postipalvelut
3641:        palveluverkkoaan?                            kuin Postin omalla henkilökunnanaan hoitama
3642:                                                     posti. Elimäen postipalvelut säilyvät täten aina-
3643:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kin nykyisellä tasolla. Postinjakelu ja postin-
3644: vasti seuraavaa:                                    kuljetus toimivat kuten ennenkin.
3645:                                                        Paikkakunnan omat yrittäjät ovat yleensä
3646:    Postin ja Postipankin solmima viisivuotinen      kiinnostuneita postipalvelujen hoitamisesta
3647: yhteistyösopimus koskee postikonttoreissa teh-      oman yrityksensä yhteydessä. Elimäellä ei ole
3648: tävää pankkitoimintaaja sen harventamista sekä      vielä tehty sopimusta postipalvelujen hoitamises-
3649: päällekkäisyyksien poistamista. Postikontiorei-     ta, mutta sopimus tullaan tekemään sellaisen pai-
3650: den työstä suurin osa on perinteisesti muo-         kallisen yrittäjän kanssa, jolla on kykyä ja re-
3651: dostunut pankkipalveluista. Postipankki Oy,         sursseja hoitaa postipalvelut asiakkaita palvele-
3652: joka on itsenäinen osakeyhtiö, vastaa posti-        vanaja Postin edellyttämällä laadukkaalla taval-
3653: pankkipalvelujen saatavuudesta ja palvelupistei-    la. Tällöin postipalvelut voidaan säilyttää enti-
3654: den verkoston kattavuudesta. Posti tarjoaa Pos-     sellään. Elimäen postipalvelun helpottamiseksi
3655: tipankin pankkipalveluja niissä konttoreissa,       Posti on lisäksi valmis tuomaan yrittäjälle tieto-
3656: joissa Postipankki haluaa niitä tarjota. Posti ei   tekniikkayhteydet sekä palvelua helpottavan
3657: voi itse päättää, kuinka paljon toimipaikkapal-     hinnoitteluohjelman yms. kalusteet yrittäjän tar-
3658: veluja Postipankki Postilta ostaa.                  joamaan postipalvelutilaan.
3659:    Pankkipalvelujen loppuessa suunnilleen joka         Posti ei yleensä hoida kysymyksessä tarkoitet-
3660: toisesta postikonttorista Posti ei pysty pelkillä   tujen suurten yritysten postilähetyksiä tavallisis-
3661: postipalveluilla ylläpitämään nykyistä verkkoa.     sa toimipaikoissaan, vaan pyrkii näissä tapauk-
3662: Postin palveluja ei kuitenkaan ole aikomus hei-     sissa takaamaan palvelujensa laadun yksilöllisin
3663: kentää postitoimintaverkoston uudistuksen yh-       ratkaisuin. Näin menetellään myös Elimäellä.
3664: teydessä. Posti etsii uusia toimintamalleja jo          Liikenneministeriö sekä Suomen PT Oy ja
3665: kokeiltujen mallien lisäksi.                        Suomen Posti Oy ovat eduskunnan liikenneva-
3666:    Tällä hetkellä maassamme on erityyppisten        liokunnan 19.2.1997 antaman lausunnon joh-
3667: palveluyrittäjien ylläpitämiä posteja yli tuhat.    dosta 24.2.1997 sopineet lausunnon edellyt-
3668: Tulevaisuudessa palveluyrittäjien ylläpitämät       tämistä toimenpiteistä. Sen mukaan Suomen
3669: postit muodostavatkin Postin palvelupisteiden       Posti Oy sitoutuu kuukauden selvityskauden ai-
3670: verkostosta suurimman osan.                         kana siihen, että postitoimipaikkojen määrä ei
3671:    Nykyiset yrittäjien hoitamat postit tarjoavat    vähene. Mikäli Postin hoitama toimipaikka
3672: yksityishenkilöille kaikki samat palvelut kuin      muuttuu tänä aikana yrittäjän hoitamaksi toi-
3673: Postin omalla henkilökunnalla toimiva posti-        mipaikaksi, Posti pyrkii huolehtimaan siitä, ettei
3674: konttori. Asiakkaat voivat noutaa saapuneet         palveluvalikoima olennaisesti muutu. Suomen
3675: postilähetyksensä sekä lähettää postia Suomeen      Posti Oy varmistaa, että kaikista postitoimipai-
3676: ja myös ulkomaille. Yrittäjien hoitamat postit      koista, joita nykyisin on noin 1 700, saadaan
3677: ovat lisäksi usein avoinna iltaisin ja viikonlop-   kaikki postipalvelut
3678:                                          KK 19/1997 vp                                          3
3679: 
3680:    Lisäksi Posti lupautuu kehittämään yhdessä     hoitaa esimerkiksi dieselvero- ja kalastuslupa-
3681: toimeksiantajiensa kanssa ns. välityspalvelun.    asioita.
3682: Sen avulla postitoimipaikoissa voidaan edelleen
3683: 
3684:      Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1997
3685: 
3686:                                                           Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
3687: 4                                           KK 19/1997 vp
3688: 
3689: 
3690: 
3691: 
3692:                                        Tili Riksdagens Talman
3693: 
3694:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Efter nedläggningen av banktjänsterna är det
3695: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-       inte längre ändamålsenligt att upprätthålla Pos-
3696: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags1e-   tens eget kontor i Elimäki kyrkby. Över hälften
3697: damot Pekka Kuosmanen undertecknade spörs-           av postkontorets arbete har bestått av bank-
3698: må1 nr 19:                                           tjänster.l stället för detta kommer en ny företa-
3699:                                                      gardragen post som erbjuder alla posttjänster
3700:           På vi1ket sätt ämnar Regeringen trygga     som ett postkontor som sköts med egen perso nai.
3701:        en tillräck1ig tillgång och nivå på post-     Posttjänsterna i Elimäki förblir åtminstone på
3702:        tjänster i samband med avveck1ingen av        nuvarande nivå. Postdistribueringen och post-
3703:        sitt eget servicenät?                         transporterna verkar som förut.
3704:                                                         Företagare på orten är vanligen intresserade
3705:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        av att sköta posttjänster i samband med sitt eget
3706: anföra följande:                                     företag. 1 Elimäki har man ännu inte slutit avtal
3707:                                                      om skötsel av posttjänster, men ett sådant avtal
3708:    Det femåriga samarbetsavtalet mellan Posten       skall med all sannolikhet ingås med en sådan
3709: och Postbanken gäller bankverksamhet i post-         lokal företagare som har förmåga och resurser att
3710: kontoren samt minskning av denna och nedlägg-        sköta posttjänster genom att erbjuda kundservi-
3711: ning av parallella verksamheter. Största delen av    ce på det högklassiga sätt som Posten förutsätter.
3712: postkontorens arbete har traditionellt bestått av    Då kan posttjänsterna bevaras som förut. För att
3713: banktjänster. Postbanken Ab, som är ett själv-       underlätta posttjänsten i Elimäki är Posten dess-
3714: ständigt aktiebolag, ansvarar för tillgången på      utom redo att förse företagaren med dataförbin-
3715: postbanktjänster och omafattningen av service-       delser och ett prissättningsprogram som under-
3716: nätet. Posten erbjuder banktjänster i de kontor      lättar servicen samt övrigt materiel till den lokal
3717: där Postbanken vill erbjuda sina tjänster. Posten    för posttjänster som företagaren erbjuder.
3718: kan inte själv bestämma hur mycket kontors-             Posten sköter i allmänhet inte de i spörsmålet
3719: tjänster Postbanken köper av Posten.                 avsedda stora företagens postförsändelser från
3720:    Eftersom banktjänsterna nedläggs i ungefår        sina normala kontor, utan försöker i dylika fall
3721: vart annat postkontor, kan Posten inte upprätt-      garantera servicekvaliteten genom att tillämpa
3722: hålla det nuvarande nätet med blotta posttjäns-      individuella lösningar. Så går man tili väga också
3723: ter. Det är dock inte meningen att försvaga post-    i Elimäki.
3724: servicen i samband med postnätverksreformen.            Trafikministeriet och PT Finland Ab samt
3725: Posten letar efter nya verksamhetsmodeller ut-       Posten Finland Ab har 24.2.1997 diskuterat de
3726: över de modeller som redan har använts.              åtgärder som trafikutskottet kräver att skall vid-
3727:    Som bäst finns det i Finland mer än tusen         tas. 1 enlighet med förhandlingarna har Posten
3728: postkontor som upprätthålls avolika slags tjäns-     Finland Ab förbundit sig att under den månad
3729: teföretagare. 1 framtiden kommer sådana här          saken utreds inte minska på antalet postkontor. 1
3730: postkontor att bilda största delen av Postens        det fall att ett kontor som sköts av Posten under
3731: tjänstepunknät.                                      denna tid omvandlas tili en post skött av en
3732:    De nuvarande postombuden erbjuder åt pri-         företagare strävar posten efter att se tili att servi-
3733: vatpersoner alla sådana tjänster som postkontor      ceutbudet inte väsentligen förändras. Posten Fin-
3734: med egen personai erbjuder. Kundernakan häm-         land Ab försäkrar att man i alla de postverksam-
3735: ta sina postförsändelser och sända post till Fin-    hetspunkter som för närvarande är 1 700 tili an-
3736: land och även till utlandet. Postkontoren som        talet får alla posttjänster. 1 enlighet med vad
3737: sköts av postombud är dessutom ofta öppna            Posten i sin rapport tili trafikutskottet konstate-
3738: kvällstid och under veckosluten. Följaktligen har    rade har antalet postverksamhetspunkter trots
3739: man märkt att postombuden har befåst sin ställ-      det ovan anförda hela tiden hållits vid litet över
3740: ning som postinrättningar på de orter där de         1 700.
3741: verkar.                                                 Utöver detta lovar Posten att tillsammans med
3742:                                              KK 19/1997 vp                                          5
3743: 
3744: sina uppdragsgivare utveckla en s.k. förmed-           och fiskeavgiftsärenden i postverksamhetspunk-
3745: lingstjänst. Med hjälp av denna blir det också i       terna.
3746: fortsättningen möjligt att sköta t.ex. dieselskatte-
3747: 
3748:      Helsingforsden 26 februari 1997
3749: 
3750:                                                                   Trafikminister Tuula Linnainmaa
3751:                                             KK 20/1997 vp
3752: 
3753: Kirjallinen kysymys 20
3754: 
3755: 
3756: 
3757: 
3758:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Puolustusvoimien hankintojen kotimaisuu-
3759:                                        desta
3760: 
3761: 
3762:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3763:    Hiljattain puolustusvoimat tilasi Virosta          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3764: 15 000 paria kenkiä asevelvollisten käyttöön. Sa-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3765: manaikaisesti puolustusvoimille tähän saakka
3766: kenkiä valmistanut suomalainen kenkätehdas on                   Aikooko Hallitus jatkossakin sallia
3767: joutunut lomauttamaan työntekijät tilausten                  sen, että valtion yksiköt hankkivat tarvit-
3768: puutteessa.                                                  semansa varusteet ja tarvikkeet EU:n ul-
3769:    Virossa kengät tehdään varmasti halvemmal-                kopuoliselta halpamaalta kuten puolus-
3770: la, laatu on sitten eri asia.                                tusvoimat on tehnyt, vaikka kotimaassa
3771:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          vastaavaa tuotantoa harjoittavat yrityk-
3772: tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-              set Iomauttavat työntekijöitään?
3773:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1997
3774: 
3775:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
3776: 
3777: 
3778: 
3779: 
3780: 279001
3781: 2                                           KK 20/1997 vp
3782: 
3783: 
3784: 
3785: 
3786:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3787: 
3788:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        noille. Euroopan yhteisön julkisia hankintoja
3789: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         koskevat direktiivit, Maailman kauppajärjestön
3790: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       perustamissopimuksen liitteenä oleva julkisia
3791: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        hankintoja koskeva sopimus (GPA-sopimus) ja
3792: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         KIE-maiden kanssa tehdyt Eurooppa-sopimuk-
3793: n:o 20:                                               set eivät anna hankintayksiköille oikeutta toimit-
3794:                                                       tajayritysten kansallisuuteen perustuvaan syrjin-
3795:           Aikooko Hallitus jatkossakin sallia         tään silloin, kun myyjä on lähtöisin jostakin yh-
3796:        sen, että valtion yksiköt hankkivat tarvit-    teisön, GPA-alueen tai Eurooppa-sopimusten
3797:        semansa varusteet ja tarvikkeet EU :n ul-      piiriin kuuluvasta maasta. Kaikkia näistä maista
3798:        kopuoliselta halpamaalta kuten puolus-         lähtöisin olevia tarjoajia on kohdeltava tasapuo-
3799:        tusvoimat on tehnyt, vaikka kotimaassa         lisesti ja syrjimättömästi tarjouskilpailussa.
3800:        vastaavaa tuotantoa harjoittavat yrityk-          Baltian maat eivät kuulu toistaiseksi edellä
3801:        set 1omauttavat työntekijöitään?               mainittujen maiden joukkoon. Siten niistä läh-
3802:                                                       töisin olevia yrityksiä voitaisiin ainakin periaat-
3803:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          teessa kohdella eri tavoin kuin kotimaisia yrityk-
3804: vasti seuraavaa:                                      siä. Kuitenkin tämä eriarvoisuus koskisi vain nii-
3805:                                                       tä tilanteita, joissa myyjänä olisi vaikkapa viro-
3806:    Julkishallinnon hankintayksiköitä kuten puo-       lainen yritys. Sen sijaan esimerkiksi suomalaista
3807: lustusvoimia sitoo laki julkisista hankinnoista       yritystä ei voida asettaa myyjänä eriarvoiseen
3808: (1505/1992, muutt. 1523/1994)ja sen perusteella       asemaan sen perusteella, että se teettää työn tai
3809: annetut asetukset silloin, kun puolustusvoimat        hankkii materiaalin Euroopan yhteisön, GPA-
3810: hankkii muita kuin pääasiallisesti sotilaalliseen     alueen tai KIE-maiden ulkopuolelta. Tuotteen
3811: käyttöön soveltuvia tavaroita tai kun kyseessä ei     alkuperämaalla ei näin ollen ole merkitystä tar-
3812: ole valtion turvallisuus.                             jouksia vertailtaessa.
3813:    Kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhan-         Silloin, kun kyse on ei-sotilaalliseen käyttöön
3814: kinnoista sekä rakennusurakoista annetun ase-         tarkoitetuista tuotteista, julkisten hankintojen
3815: tuksen (243/1995) mukaan hankintayksikön on           ratkaisuperusteena ei voida käyttää esimerkiksi
3816: kilpailutettava kynnysarvon ylittävät hankintan-      toimittajan kansallisuutta tai tuotteen alkuperä-
3817: sa. Saaduista, asetetut laatuvaatimukset täyttä-      maata. Julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö
3818: vistä tarjouksista on hyväksyttävä se tarjous,        ei myöskään tunne ratkaisuperusteena kansalli-
3819: joka on kokonaistaloudellisesti edullisin ilmoi-      sia tai paikallisia työllisyysnäkökohtia. Muu
3820: tettujen arviointiperusteiden mukaan, tai se, joka    lainsäädäntö ei myöskään aseta yrityksille estettä
3821: on hinnaltaan alin. Kokonaistaloudellisuuden          harjoittaa yritystoimintaa myös ulkomailla. Yri-
3822: arviointiperusteita voivat hinnan lisäksi olla esi-   tysten vapaata sijoittautumista ja avointa kilpai-
3823: merkiksi, toimitusaika, valmistuspäivä, käyttö-       lua on pyritty turvaamaan mm. Euroopan yhtei-
3824: kustannukset, laatu, elinkaarikustannukset, es-       sössä, joten lainsäädännöllä ei voitane ko. esteitä
3825: teettiset ominaisuudet, tekniset ansiot, huolto-      yrityksille asettaa.
3826: palvelut, toimitusvarmuus, tekninen tuki ja ym-           Kiristyvä kansainvälinen kilpailu on johtanut
3827: päristökysymykset. Keskenään vertailukelpois-         useilla teollisuudenaloilla siihen, että suoma-
3828: ten tarjousten osalta hinta on käytännössä rat-       laiset yritykset joutuvat kustannussyistä ulko-
3829: kaiseva tekijä hankintapäätöksissä.                   maisiin alihankintoihin ja usein myös työn teettä-
3830:    Euroopan yhteisö on solminut eurooppasopi-         miseen ulkomailla halvemman kustannustason
3831: mukset Keski- ja Itä-Euroopan ns. KIE-maiden          maissa. Tämä ilmiö koskee erityisesti ns.
3832: kanssa. Niiden mukaan Euroopan yhteisö antaa          tevanake-teollisuutta ja on usein edellytys sille,
3833: yksipuolisesti kyseisille maille mahdollisuuden       että liiketoimintaa yleensä kannattaa jatkaa
3834: päästä yhteisön julkisten hankintojen markki-         Suomessa. Ilmiö ei myöskään riipu puolustus-
3835:                                           KK 20/1997 vp                                           3
3836: 
3837: voimien kuitenkin suhteellisen pienistä hankin-    yritysten toimintaedellytysten kehittämistä koti-
3838: tavolyymeistä, jotka useimmiten eivät ole edes     maassa. Tällöin on kuitenkin otettava huomioon
3839: vuosittain toistuvia.                              edellä mainitut voimassa olevat säännökset sekä
3840:    Puolustusvoimat pyrkii hankinnoissaan mah-      taloudelliset näkökohdat, jotka ainakin puolus-
3841: dollisimman suureen kotimaisuuteen ja ratkai-      tusvoimien määrärahakehityksen valossa pakot-
3842: suihin, jotka edistävät mahdollisimman hyvin       tavat osaltaan etsimään kustannuksia säästäviä
3843: työllisyystilanteen parantamista ja suomalaisten   hankinta vaihtoehtoja.
3844: 
3845:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1997
3846: 
3847:                                                                 Puolustusministeri Anneli Taina
3848: 4                                           KK 20/1997 vp
3849: 
3850: 
3851: 
3852: 
3853:                                        Tili Riksdagens Talman
3854: 
3855:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     handling. Europeiska gemenskapens direktiv om
3856: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       offentlig upphandling, det avtal om offentlig
3857: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     upphandling (GPA-avtalet) som utgör bilaga tili
3858: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr        Världshandelsorganisationens stiftelseavtal och
3859: 20:                                                  Europaavtalen med CEE-länderna ger inte upp-
3860:                                                      handlingsenheterna rätt tili diskriminering av le-
3861:           Ämnar Regeringen även framdeles tili-      verantörerna på grundval av nationalitet i det fall
3862:        låta att statens enheter i likhet med för-    att säljaren är hemma från ett land som hör tili
3863:        svarsmakten upphandlar utrustning och         gemenskapen eller GPA-området eller något av
3864:        förnödenheter som de behöver från låg-        de Iänder som omfattas av Europaavtalen. Alla
3865:        prisländer utanför EU, trots att företag      anbudsgivare som hör hemma i dessa Iänder skall
3866:        som bedriver motsvarande verksamhet i         behandlas jämlikt och utan diskriminering vid
3867:        hemlandet friställer arbetstagare?            an budstä vlingen.
3868:                                                          De baltiska länderna hör tills vidare inte tili de
3869:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ovan nämnda länderna. Sålunda kunde företag
3870: anföra följande:                                     som hör hemma i dem åtminstone i princip be-
3871:                                                      handlas på ett annat sätt än de inhemska företa-
3872:    Upphandlingsenheterna inom den offentliga         gen. Denna ojämlikhet skulle dock gälla endast
3873: förvaltningen såsom försvarsmakten är bundna         sådana situadoner i vilka säljaren är t.ex. ett
3874: av lagen om offentlig upphandling (1505/1992,        estniskt företag. Däremot kan t.ex. ett finländskt
3875: ändr. 1523/1994) och de med stöd av den utfårda-     företag inte som säljare ges en annan rang på den
3876: de förordningarna i det fall att försvarsmaktens     grund att det låter utföra arbetet eller upphandlar
3877: upphandling gäller andra varor än sådana som         materialet utanför Europeiska gemenskapen,
3878: huvudsakligen lämpar sig för militärt bruk eller     GPA-området eller CEE-länderna. Produktens
3879: när det inte är fråga om statens säkerhet.           ursprungsland är sålunda inte av betydelse när
3880:    Enligt förordningen om sådan upphandling av       anbuden jämförs.
3881: varor, tjänster och byggnadsentreprenader som            1 det fall att det inte är fråga om produkter som
3882: överstiger tröskelvärdet (243/1995) skall anskaff-   är avsedda för militärt bruk kan som grund för
3883: ningsenheten göra upphandling som överstiger         avgörandet om offentlig upphandling inte an-
3884: tröskelvärdet tili föremål för anbudsförfarande.     vändas t.ex. leverantörens nationalitet eller pro-
3885: Av de anbud som erhållits och som uppfyller          duktens ursprungsland. 1 lagstiftningen om of-
3886: kvalitetskraven skall antas det som totalekono-      fentlig upphandling vidkänns inte heller natio-
3887: miskt är förmånligast enligt de angivna bedöm-       nella eller lokala sysselsättningssynpunkter som
3888: ningsgrunderna eller det anbud som har det läg-      grund för avgörandena. Den övriga lagstiftning-
3889: sta priset. Grunderna för en totalekonomisk be-      en ställer inte heller upp några hinder för företa-
3890: dömning kan förutom priset vara t.ex. leverans-      gen att bedriva företagsverksamhet också utom-
3891: tid, dagen då upphandlingen fullbordas, drifts-      lands. Man har försökt trygga företagens fria
3892: kostnader, kvalitet, livslängdskostnader, estetis-   placering och öppna konkurrens bl.a. i Europeis-
3893: ka egenskaper, tekniska företräden, underhålls-      ka gemenskapen, och som följd därav torde det
3894: service, leveranssäkerhet, tekniskt stöd och mil-    inte vara möjligt att genom lagstiftning ställa upp
3895: jöfrågor. 1 fråga om inbördes jämförbara anbud       de ifrågavarande hindren för företagen.
3896: är priset i praktiken den avgörande faktorn när          Den skärpta internationella konkurrensen har
3897: beslut om upphandling fattas.                        på ett flertal industriområden lett tili att de fin-
3898:    Europeiska gemenskap~n har träffat Europa-        ländska företagen av kostnadsskäl begagnar sig
3899: avtal med Central- och Osteuropas s.k. CEE-          av utländska underleverantörer och också låter
3900: länder. Enligt avtalen ger Europeiska unionen        utföra arbetena utomlands i Iänder med billigare
3901: ensidigt länderna i fråga möjlighet att komma in     kostnadsnivå. Detta fenomen gäller särskilt tex-
3902: på gemenskapens marknad för offentlig upp-           til-, beklädnads-, lädervaru- och skoindustrin
3903:                                            KK 20/1997 vp                                             5
3904: 
3905: och är ofta förutsättningen för att det över hu-    ligt bidrar tili att förbättra sysselsättningen och
3906: vudtaget skall löna sig att fortsätta med affårs-   utveckla de finländska företagens verksamhets-
3907: verksamheten i Finland. Fenomenet beror inte        förutsättningar i hemlandet. Härvid måste dock
3908: heller på försvarsmaktens trots allt relativt små   de ovan nämnda gällande stadgandena tas i be-
3909: upphandlingsvolymer, som ofta inte ens är årli-     traktande samt också de ekonomiska synpunk-
3910: gen återkommande.                                   terna, som åtminstone i ljuset av den utveckling
3911:    Försvarsmakten strävar isin upphandling tili     som gäller försvarsmaktens anslag f6r sin del
3912: att så långt som möjligt begagna sig av inhemska    tvingar försvarsmakten att se sig om efter kost-
3913: leverantörer och lösningar som så väl som möj-      nadsinbesparande upphandlingsalternativ.
3914: 
3915:      Helsingforsden 27 februari 1997
3916: 
3917:                                                                     Försvarsminister Anneli Taina
3918:                                              KK 21/1997 vp
3919: 
3920: Kirjallinen kysymys 21
3921: 
3922: 
3923: 
3924: 
3925:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Postinkannon kilpailuttamisesta
3926: 
3927: 
3928: 
3929:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
3930: 
3931:    Hallitus on vuosikausia vatvonut keskuudes-            Koko ajatus on niin mieletön, että siitä pitäisi
3932: saan sitä, että postitoimintoja kilpailutettaisiin     kaikessa hiljaisuudessa luopua.
3933: kirjeenkannon osalta. Käytännössä tämä mer-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3934: kitsisi sitä, ettäjoku postilaitoksen kanssa kilpai-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3935: leva yksityinen jakeluyritys kuorisi taloudellisen     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3936: kerman päältä ottamalla huolehtiakseen eteläi-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3937: sen Suomen ja taajamien postinkannon,ja nykyi-
3938: nen postilaitos jäisi huolehtimaan nykyisillä hin-               Milloin Hallitus on kypsä tekemään
3939: noilla kannattamattomasta maaseudun haja-                     päätöksen ns. postinkannon kilpailutta-
3940: asutusalueiden postinkannosta. Tämä merkitsisi                misesta,ja
3941: joko postilaitoksen kannattavuuden romahta-                      aikooko Hallitus edes tässä kysymyk-
3942: mista tai sitten sitä, että haja-asutusalueiden pos-          sessä ottaa huomioon yleisen mielipiteen
3943: timaksuja nostettaisiin, jolloin niiden asukkaat              vaatimukset niin, että koko asiasta luo-
3944: joutuisivat taas maksamaan ruuhka-Suomen                      vuttaisiin?
3945: palvelukustannuksia.
3946:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1997
3947:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
3948: 
3949: 
3950: 
3951: 
3952: 279001
3953: 2                                           KK 21/1997 vp
3954: 
3955: 
3956: 
3957: 
3958:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3959: 
3960:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        alueilla tuli mahdolliseksi. Lain 3 §:n mukaan
3961: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         toimiluvan myöntäminen edellyttää, että hakija
3962: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       on vakavarainen ja ilmeisesti kykenee säännölli-
3963: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        seen postitoimintaan. Lisäksi laissa todetaan,
3964: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         että toimilupa tulee myöntää, jos se ei ole posti-
3965: n:o 21:                                               toimintalain tarkoituksen vastainen.
3966:                                                          Tällä hetkellä toimilupa on myönnetty Suo-
3967:           Milloin Hallitus on kypsä tekemään          men Posti Oy:lle. Hakemuksia kilpailevan posti-
3968:        päätöksen ns. postinkannon kilpailutta-        toiminnan harjoittamiseksi on lain voimassaolo-
3969:        misesta,ja                                     aikana jätetty kaksi kappaletta. Hakijoista toi-
3970:           aikooko Hallitus edes tässä kysymyk-        nen kuitenkin peruutti hakemuksensa ja tällä
3971:        sessä ottaa huomioon yleisen mielipiteen       hetkellä valtioneuvoston käsittelyssä on yksi toi-
3972:        vaatimukset niin, että koko asiasta luo-       milupahakemus. Käsiteltävänä oleva hakemus
3973:        vuttaisiin?                                    tuli vireille huhtikuussa 1995. Kilpailun lisäänty-
3974:                                                       misen vaikutuksia on selvitetty perusteellisesti
3975:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           sekä työryhmätasolla että tutkimuslaitoksen toi-
3976: taen seuraavaa:                                       mesta. Kuluttaja- ja yritysasiakkaiden käsitysten
3977:                                                       selvittämiseksi on tehty laaja kyselytutkimus.
3978:    Postitoimintaa Suomessa sääntelee vuoden              Toimilupakysymyksestä on keskusteltu useaan
3979: 1994 alusta voimaan tullut postitoimintalaki          otteeseen hallituksen piirissä, viimeisin keskuste-
3980: (907 /1993), jota sovelletaan lähinnä kirjelähetys-   lu käytiin 17.12.1996 talouspoliittisessa ministe-
3981: ten välittämiseen. Lehtien, pakettien, pikalähe-      rivalio kunnassa. Hallitus pyrkii tekemään pää-
3982: tysten, osoitteettomien lähetysten yms. välittä-      töksen asiassa niin pian kuin mahdollista. Vireil-
3983: minen puolestaan on vapaata elinkeinotoimin-          lä oleva toimilupahakemus ratkaistaan luonnol-
3984: taa,josta ei säädetä erikseen. Laissa postitoimin-    lisesti voimassa olevaan lainsäädäntöön perus-
3985: nan harjoittaminen säädettiin toimiluvanvarai-        tuen.
3986: seksi ja kilpailu postitoiminnan kaikilla Osa-
3987: 
3988:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1997
3989: 
3990:                                                                Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
3991:                                             KK 21/1997 vp                                             3
3992: 
3993: 
3994: 
3995: 
3996:                                         Tili Riksdagens Talman
3997: 
3998:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     koncession skall beviljas att sökanden är solvent
3999: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       och kan sköta regelbunden postförmedling. 1 la-
4000: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-   gen konstateras dessutom att koncession skall
4001: damot Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål         beviljas om den inte strider mot syftet med post-
4002: nr 21:                                               lagen.
4003:                                                         För närvarande har koncession beviljats åt
4004:           När är Regeringen mogen att fatta be-      Posten Finland Ab. Under den tid lagen har varit
4005:        slut om att utsätta postutbärningen för       i kraft har två koncessionsansökningar för kon-
4006:        konkurrens, och                               kurrerande postverksamhet kommit in. Av sö-
4007:           ämnar Regeringen ens i denna fråga         kandena tog dock den ena tillbaka sin ansökning
4008:        beakta allmänhetens krav så att hela sa-      och för närvarande behandlar statsrådet en an-
4009:        ken får förfalla?                             sökning för koncession. lnitiativ tili ansökningen
4010:                                                      som är under behandling togs i aprill995. Effek-
4011:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        terna av ökad konkurrens har undersökts grund-
4012: anföra följande:                                     ligt både på arbetsgruppsnivå och av en forsk-
4013:                                                      ningsinrättning. För att få en föreställning om
4014:    Postverksamheten i Finland regleras av post-      konsument- och företagskundernas uppfattning-
4015: lagen (907/1993) som trädde i kraft från och med     ar gjordes en omfattande intervjuundersökning.
4016: början av 1994 och som tillämpas närmast för            Koncessionsfrågan har i flera olika samman-
4017: befordran av brevförsändelser. Förmedlingen av       hang diskuterats inom regeringen och den senas-
4018: tidningar, paket, expressförsändelser, oadresse-     te diskussionen fördes 17.12.1996 i finanspolitis-
4019: rade försändelser o.dyl. är däremot fri närings-     ka ministerutskottet. Regeringen strävar efter att
4020: verksamhet om vilket det inte stadgas särskilt. 1    fatta beslut i frågan så snart som möjligt. Konces-
4021: postlagen stadgas att utövandet av postverksam-      sionsansökningen som nu behandlas kommer
4022: het är koncessionsbelagd verksamhet varvid           naturligtvis att avgöras med stöd av gällande
4023: konkurrensen blev möjlig på postverksamhetens        lagstiftning.
4024: alla delområden. Enligt lagens 3 § krävs för att
4025: 
4026:      Helsingfors den 25 februari 1997
4027: 
4028:                                                                   Trafikminister Tuula Linnainmaa
4029:                                             KK 22/1997 vp
4030: 
4031: Kirjallinen kysymys 22
4032: 
4033: 
4034: 
4035: 
4036:                                   Sulo Aitioniemi /kesk: Oleskeluluvan vaikutuksista pakolaista kos-
4037:                                       kevan vainon loppumiseen
4038: 
4039: 
4040:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4041: 
4042:    Suomeen tulee pakolaisia Irakista, Bangla-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4043: deshistä sekä useista Afrikan maista pakolaisase-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4044: maan vedoten sillä perusteella, että jos he palaa-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4045: vat kotimaahansa, heidät surmataan tai viska-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4046: taan syyttöminä vankilaan. Kysymys on siis totta
4047: ollessaan todellisesta vainosta.                               Mistä Hallitus arvelee johtuvan, että
4048:    Kun pakolainen on saanut Suomesta oleskelu-              Suomessa oleskeluluvan tai muun oleske-
4049: luvan tai peräti turvapaikan, vaino loppuu jus-             lun pysyvyyden takaavan päätöksen saa-
4050: tiinsa. Vainon kohteena oleva matkustaa lomalle             tuaan kotimaassaan vainotto ja tappo-
4051: kotimaahansa (usein kai Suomen valtion rahoil-              uhan alaisena oleva "pakolainen" lähtee
4052: la) eikävainostaole tietoakaan. Herää kysymys,              kotimaahansa lomamatkalle ja vaino on
4053: onko Suomen maine maailmalla todella niin                   kuin poispyyhkäisty pienen Suomen oles-
4054: mahtava, että se lopettaa vainottujen vainotkin.            keluluvalla?
4055: Todellisuus on se, että olemme tekemisissä useas-
4056: sakin tapauksessa huijareiden, ei vainottujen
4057: kanssa.
4058:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1997
4059: 
4060:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
4061: 
4062: 
4063: 
4064: 
4065: 279001
4066: 2                                          KK 22/1997 vp
4067: 
4068: 
4069: 
4070: 
4071:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
4072: 
4073:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Eduskunnan päättämän vuosittaisen kiintiön
4074: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       puitteissa otetut henkilöt saavat pääsääntöisesti
4075: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     pakolaisaseman, mutta heidän pakolaisase-
4076: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      maansa eivät määrittele Suomen viranomaiset
4077: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       vaan UNHCR (YK:n pakolaisasiain päävaltuu-
4078: n:o 22:                                             tettu). Myös kiintiön puitteissa otetuille henki-
4079:                                                     löille on toisinaan annettu oleskeluluvat paina-
4080:           Mistä Hallitus arvelee johtuvan, että     vasta humanitaarisesta syystä.
4081:        Suomessa oleskeluluvan tai muun oleske-         Perusteena oleskeluluvalle painavasta huma-
4082:        lun pysyvyyden takaavan päätöksen saa-       nitaarisesta syystä voi olla, että palauttaminen
4083:        tuaan kotimaassaan vainottu ja tappo-        kotimaahan ei olisi siellä vallitsevien yleisten olo-
4084:        uhan alaisena oleva "pakolainen" lähtee      jen vuoksi hyväksyttävää suomalaisen mitta-
4085:        kotimaahansa lomamatkalle ja vaino on        puun mukaan, vaikkei asianomaisen ulkomaa-
4086:        kuin poispyyhkäisty pienen Suomen oles-      laisen turvallisuudelle todennäköisesti aiheutui-
4087:        keluluvalla?                                 sikaan vaaraa. Humanitaarisen oleskeluluvan
4088:                                                     myöntämisen perusteena voivat myös olla esi-
4089:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        merkiksi terveyteen liittyvät tekijät tai lapsiper-
4090: vasti seuraavaa:                                    heen kyseessä ollessa päätöksen pitkä odottami-
4091:                                                     nen. Tällaisiin tapauksiin ei siten tarvitse sisältyä
4092:    Suomessa Geneven sopimuksen mukainen             otettamusta paluun vaarallisuudesta. Sellaisissa-
4093: pakolaisasema annetaan melko harvoille turva-       kin tapauksissa, joissa humanitaarisen oleskelu-
4094: paikanhakijoille. Myös oleskelulupia suojelun       luvan saamisen perusteena on ollut sisällissota,
4095: tarpeen vuoksi annetaan melko vähän. Turva-         on ymmärrettävää, jos luvan saanut haluaa käy-
4096: paikkahakemusta ratkaistessaan ulkomaalais-         dä kotimaassaan tutustumassa siellä vallitseviin
4097: viranomaiset epäselvissä tapauksissa ratkaisevat    olosuhteisiin, esimerkiksi paluumuuton mahdol-
4098: asian hakijan hyväksi, koska ei voida ottaa pien-   lisuuksien selvittämiseksi.
4099: täkään riskiä siitä, että asianomaisen henki tai       On myös mahdollista, että olosuhteet asian-
4100: henkilökohtainen koskemattomuus vaarantuisi-        omaisen kotimaassa muuttuvat hänen turvapai-
4101: vat. Viranomaisia sitoo Suomen hallitusmuo-         kan hakemisensa jälkeen myönteiseen suuntaan
4102: toon ja ulkomaalaislakiin sisältyvä kielto olla     siten, että vaaraa palata ei enää ole. Pakolaisase-
4103: patauttamatta ulkomaalaista maahan, jossa hän       ma voidaan tällä perusteella peruuttaa, ja näin on
4104: voisi joutua vainon tai epäinhimillisen kohtelun    joissakin harvoissa tapauksissa tehty. On kuiten-
4105: kohteeksi.                                          kin huomattava, että vaikka ulkomaalaisen pa-
4106:    Vain pakolaisaseman tai suojelun tarpeen         kolaisasema peruutettaisiinkin, hänelle yleensä
4107: vuoksi oleskeluluvan saaneiden turvapaikkapää-      annetaan oleskelulupa Suomeen syntyneiden si-
4108: töksissä on todettu, että asianomaiset eivät voi    teiden vuoksi, ellei tälle muista syistä, kuten ri-
4109: turvallisuuttaan vaarantamatta palata kotimaa-      koksiin syyllistymisten vuoksi, ole estettä.
4110: hansa. Suurin osa myönteisen päätöksen saaneis-
4111: ta turvapaikanhakijoista saa oleskeluluvan pai-
4112: navasta humanitaarisesta syystä.
4113: 
4114:      Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1997
4115: 
4116:                                                              Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
4117:                                             KK 22/1997 vp                                                3
4118: 
4119: 
4120: 
4121: 
4122:                                         Tili Riksdagens Talman
4123: 
4124:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      positivt beslut beviljas uppehållstillstånd av vä-
4125: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        gande humanitära skäl.
4126: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          De personer som man tar emot inom ramen
4127: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         för den årliga kvoten som riksdagen fattar beslut
4128: 22:                                                   om får i regel flyktingstatus, men deras flykting-
4129:                                                       status definieras inte av myndigheterna i Finland
4130:            Vad anser Regeringen att det beror på      ~tan av UNHCR (FN:s flyktingkommissariat).
4131:        att "en flykting" som i sitt hemland lever     Aven personer som tagits emot inom ramen för
4132:        förföljd och under hot om dråp, sedan          kvoten har ibland beviljats uppehållstillstånd av
4133:        han/hon i Finland har beviljats uppehålls-     vägande humanitära skäl.
4134:        tillstånd eller meddelats något annat be-          Grunden för uppehållstillstånd av vägande
4135:        slut som garanterar vistelsens varaktig-       humanitära skäl kan vara att återsändning tili
4136:        het, reser tili sitt hemland på semester och   hemlandet, under de allmänna förhållanden som
4137:        förföljelsen är som bortblåst på grund av      råder där, inte skulle vara acceptabel efter fin-
4138:        det uppehållstillstånd som det Iilla Fin-      ländsk måttstock, även om tryggheten av utlän-
4139:        land beviljat?                                 ningen i fråga sannolikt inte äventyrades. Grun-
4140:                                                       den för beviljande av uppehållstillstånd av huma-
4141:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anfö-      nitära skäl kan också vara faktorer förknippade
4142: ra följande:                                          med personens hälsa eller, i fråga om en barnfa-
4143:                                                       milj, en lång väntetid före beslutsfattandet. 1 så-
4144:    1 Finland beviljas ganska få asylsökande flyk-     dana fall behöver det alltså inte vara fråga om att
4145: tingstatus i enlighet med Genevekonventionen.         återresan antas medföra risker. Även i sådana fall
4146: Även uppehållstillstånd på grund av behov av          där grunden för erhållande av uppehållstillstånd
4147: skydd beviljas ganska sällan. När utlännings-         av humanitära skäl har varit inbördeskrig, är det
4148: myndigheterna fattar beslut om en asylansökan         förståeligt om den person som har fått tillstånd
4149: avgör de ärendet tili den sökandes fördel i oklara    vill besöka sitt hemland för att bekanta sig med
4150: fall, eftersom man inte kan ta den minsta risken      omständigheterna där, t.ex. för att reda ut möj-
4151: av att den sökandes Iiv eller personliga integritet   ligheter tili återflyttning.
4152: skulle äventyras. Myndigheterna är förpliktade            Det är också möjligt att omständigheterna i
4153: av det i Regeringsformen för Finland och utlän-       utlänningens hemland har förändrats positivt se-
4154: ningslagen intagna förbudet mot återsändning av       dan han/hon har ansökt om asyl, så att återresan
4155: en utlänning tili ett land där han/hon kan utsättas   inte längre medför någon risk. Med stöd av detta
4156: för förföljelse eller omänsklig behandling.           kan flyktingstatus återkallas, och det har man
4157:     Endast i asylbeslut av de personer som bevil-     också gjort i några få fall. Det må ändå noteras
4158: jats flyktingstatus eller uppehållstillstånd på       att även om utlänningens flyktingstatus återkal-
4159: grund av behov av skydd konstateras det att           las beviljas han/hon i regel uppehållstillstånd på
4160: personerna i fråga inte kan återvända tili sitt       grund av de band hanlhon knutit tili Finland, om
4161: hemland utan att riskera sin trygghet. Majorite-      inte andra skäl, t.ex. att personen i fråga har gjort
4162: ten av de asylsökande som har meddelats ett           sig skyldig tili brott, utgör hinder för detta.
4163: 
4164:      Helsingforsden 26 februari 1997
4165: 
4166:                                                                    lnrikesminister Jan-Erik Enestam
4167:                                            KK 23/1997 vp
4168: 
4169: Kirjallinen kysymys 23
4170: 
4171: 
4172: 
4173: 
4174:                                   Esko-Juhani Tennilä /va-r: Matkailuhotellin peruskorjauksen ja
4175:                                      laajennuksen tukemisesta Utsjoella
4176: 
4177: 
4178:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
4179: 
4180:    Utsjoella pitkään toiminut valtion omistuk-      jennus tuo työtä välittömästi rakentajille ja luo
4181: sessa aiemmin ollut matkailuhotelli on siirtynyt    samalla edellytyksiä matkailuelinkeinon kehittä-
4182: -valtion vetäydyttyä- Utsjoen kunnan omis-          misen kautta paremmalle työllisyydelle myös jat-
4183: tukseen. Näin siksi, että matkailuhotellia kun-     kossa.
4184: nassa tarvitaan välttämättä jo yksin Tenon lohi-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
4185: turismin vuoksi. Matkailuhotelli vaatii nyt myös    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4186: välttämättä peruskorjauksen ja laajennuksen.        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4187:    Koska Utsjoen kuntatalous on ajautumassa         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4188: valtionapuleikkausten vuoksi entistä syvempään
4189: ahdinkoon, valtion tulee tukea matkailuhotellin               Miten Hallitus aikoo tukea Utsjoen
4190: peruskorjausta kauppa- ja teollisuusministeriön            matkailuhotellin peruskorjausta ja laa-
4191: toimesta mutta myös työllisyysrahoilla. Näin               jennusta?
4192: siksi, että matkailuhotellin peruskorjaus ja Jaa-
4193:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1997
4194: 
4195:                                      Esko-Juhani Tennilä /va-r
4196: 
4197: 
4198: 
4199: 
4200: 279001
4201: 2                                           KK 23/1997 vp
4202: 
4203: 
4204: 
4205: 
4206:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4207: 
4208:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Utsjoen kunnasta saadun tiedon mukaan pe-
4209: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          ruskorjaushanketta ei tulla toteuttamaan. Uts-
4210: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        joen kunnanhallitus onkin päättänyt 19.2.1997
4211: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-          esittää valtuustolle hotellikiinteistön myymistä
4212: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-          eräälle matkailualan yrittäjälle.
4213: myksen n:o 23:                                            Utsjoen matkailuhotellin peruskorjaukseenja
4214:                                                        laajennukseen on mahdollista hakea kehitys-
4215:           Miten Hallitus aikoo tukea Utsjoen           alueen investointitukea yritystuesta annetun lain
4216:        matkailuhotellin peruskorjausta ja laa-         (1136/1993) nojalla. Investointitukea haetaan
4217:        jennusta?                                       kauppa- ja teollisuusministeriön yrityspalvelun
4218:                                                        Lapin piiritoimistolta ennen käyttöomaisuuden
4219:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           hankkimista taikka tuella rahoitettavan rakenta-
4220: vasti seuraavaa:                                       mis-, muutos- tai parannustyön aloittamista.
4221:                                                        Työhallinnolla on käytettävissään palkkaperus-
4222:    Utsjoen kunta on viime vuonna ostanut Uts-          teisia työllistämistoimia. Valtion osallistuminen
4223: joen matkailuhotellikiinteistön valtion kiinteis-      kysymyksessä tarkoitettuun hankkeeseen tulee
4224: tölaitokselta. Kiinteistön ostosta on valitus käsi-    päätettäväksi mahdollisten tukihakemusten
4225: teltävänä lääninoikeudessa. Kunnan tarkoituk-          pohjalta alueorganisaatiossa.
4226: sena oli myös peruskorjata hotelli.
4227: 
4228:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1997
4229: 
4230:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
4231:                                             KK 23/1997 vp                                                3
4232: 
4233: 
4234: 
4235: 
4236:                                         Tili Riksdagens Talman
4237: 
4238:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      mer grundrenoveringsprojektet dock inte att rea-
4239: ger har Ni, Fru Talman, tiii vederbörande med-        Iiseras. Utsjokis kommunstyrelse beslöt följaktli-
4240: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags-      gen den 19 februari 1997 föreslå för fullmäktige
4241: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs-          att hotellfastigheten skall säljas tiii en företagare
4242: mål nr 23:                                            inom turismbranschen.
4243:                                                          För grundrenoveringen och utbyggnaden av
4244:           På vilket sätt ämnar Regeringen stöda       turisthotellet i Utsjoki är det möj1igt att ansöka
4245:        grundrenoveringen och utbyggnaden av           om investeringsstöd för utvecklingsområde med
4246:        turisthotellet i Utsjoki?                      stöd av lagen om företagsstöd (1136/1993). In-
4247:                                                       vesteringsstödet söks hos hande1s- och industri-
4248:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ministeriets företagstjänsts distriktsbyrå i Lapp-
4249: anföra följande:                                      1and innan anläggningstillgångarna skaffas eller
4250:                                                       de byggnads-, ändrings- eller förbättringsarbeten
4251:    Utsjoki kommun köpte i fjol turisthotellfastig-    som skall finansieras med stödet inleds. Arbets-
4252: heten i Utsjoki av statens fastighetsverk. Besvär     förvaltningen har lönebaserade sysselsättnings-
4253: över fastighetsköpet behandlas som bäst i Iäns-       åtgärder tili sitt förfogande. Om statens delta-
4254: rätten. Kommunen hade också för avsikt att            gande i det projekt som avses i spörsmålet fattas
4255: grundrenovera hotellet.                               beslut inom regionorganisationen utgående från
4256:    Enligt uppgifter från Utsjoki kommun kom-          eventuella stödansökningar.
4257: 
4258:      Helsingfors den 24 februari 1997
4259: 
4260:                                                      Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
4261:                                             KK 24/1997 vp
4262: 
4263: Kirjallinen kysymys 24
4264: 
4265: 
4266: 
4267: 
4268:                                    Raimo Vistbacka /ps: Nuorisoseuran-, työväen- ja maamiesseuran-
4269:                                       talojen ylläpitokustannusten valtionavuista
4270: 
4271: 
4272:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4273: 
4274:    Valtion talousarvioissa oli 1980- ja 1990-         teeksiantamatonta. Asiaan saataisiin nopein
4275: luvulla säännönmukaisesti määräraha lähes             korjaus sillä, että valtion vuosittaiseen talousar-
4276: 2 500:n maassamme olevan nuorisoseuran-, työ-         vioon varattaisiin kohtuullinen määräraha esi-
4277: väen- ja maamiesseurantalon peruskorjausavus-         merkiksi 20 %:n suuruiseen avustukseen kunkin
4278: tuksiin. Niiden avulla saatiinkin satoja em. ra-      nuorisoseuran-, työväen- ja maamiesseurantalon
4279: kennuksia pelastettua lopulliselta tuhoutumisel-      ylläpitokustannusten valtionavustukseen. Tämä
4280: ta lahoamisen ja muiden vaurioiden takia. Nyt         merkitsisi yhteensä noin 12 000 000 markan mää-
4281: maaseudullamme ja osin asutuskeskuksissakin           rärahatarvetta valtion talousarvioon. Samalla
4282: on varsin hyvä ja toimiva verkko näitä paikallis-     yhteiskunta tukisi omalta osaltaan kansalaisjär-
4283: ten asukkaiden vapaa-ajan ja harrastustoimin-         jestöjen oma-aloitteista järjestö- ja harrastustoi-
4284: nan käytössä olevia taloja. Myös lukuisten kylä-      mintaa, jonka tukeminen muissakin yhteyksissä
4285: yhdistysten toiminnan kannalta niillä on yhteis-      jo nyt kuuluu valtion tukien piiriin.
4286: ten huvitilaisuuksien järjestämispaikkoina suuri         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
4287: merkitys.                                             jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4288:    Edellä mainittujen noin 2 400 rakennuksen          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4289: yhteiset vuosittaiset ylläpitokustannukset nouse-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4290: vat arviolta noin 60 miljoonaan markkaan (n.
4291: 25 000 mk/talo/v). Monien ylläpitävien yhdistys-                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
4292: ten talous ei salli näin merkittävää vuosittaista            määrärahan varaamiseksi seuraavaan
4293: kulua, ja siksi vaarana saattaa olla niiden uusrap-          valtion talousarvioon avustuksiksi nuo-
4294: peutuminen varojen puutteesta johtuvan riittä-               risoseuran-, työväen- ja maamiesseuran-
4295: vän ylläpidon ja kunnostuksen laiminlyönnin ta-              talojen ylläpitokustannuksiin niitä ylläpi-
4296: kia. Tämä olisi eurooppalaisestikin ainutlaatui-             täviiie yhdistyksille?
4297: sen ja arvokkaan rakennuskannan kannalta an-
4298: 
4299:       Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1997
4300: 
4301:                                          Raimo Vistbacka /ps
4302: 
4303: 
4304: 
4305: 
4306:  179001
4307: 2                                          KK 24/1997 vp
4308: 
4309: 
4310: 
4311: 
4312:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4313: 
4314:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Nuorisotyölain 2 §:n mukaan 1) nuorisotyöllä
4315: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tarkoitetaan sitä työtä, jolla parannetaan nuor-
4316: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      ten elinoloja ja luodaan edellytyksiä nuorisotoi-
4317: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo           minnalle; sekä 2) nuorisotoiminnalla nuorten
4318: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        kansalaistoimintaa, joka edistää nuoren kasvua
4319: sen n:o 24:                                          ja kansalaisvalmiuksia.
4320:                                                         Kysymyksessä olevat talot ovat huomattavilta
4321:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        osin nuorisotoiminnan toimintapaikkoja ja niitä
4322:        määrärahan varaamiseksi seuraavaan            ylläpitävät yhdistykset tekevät nuorisotyötä il-
4323:        valtion talousarvioon avustuksiksi nuo-       meisesti maamiesseurantaloja lukuun ottamatta.
4324:        risoseuran-, työväen- ja maamiesseuran-       Opetusministeriön käsityksen mukaan ei ole es-
4325:        talojen ylläpitokustannuksiin niitä ylläpi-   tettä- päinvastoin on kannatettavaa- tukea
4326:        täville yhdistyksille?                        näistä varoista kysymyksessä tarkoitettua toi-
4327:                                                      mintaa. Samoin kunnat luonnollisesti käyttävät
4328:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         omia varojaan näihin tarkoituksiin. Käytettävis-
4329: vasti seuraavaa:                                     sä olevat määrärahat ovat niukat; niitä osoite-
4330:                                                      taan mahdollisuuksien mukaan myös kysymyk-
4331:    Nuorisotyölain (235/1995) 7 §:ää muutettiin       sessä esitettyyn tärkeään toimintaan. Erillistä
4332: 20 päivänäjoulukuuta 1996 (1165/1996) seuraa-        määrärahaa ei ole tarkoituksenmukaista osoit-
4333: vasti: Kunnalle myönnetään valtionosuutta nuo-       taa keskushallinnosta haettavaksi tähän tarkoi-
4334: risotyön käyttökustannuksiin siten kuin opetus-      tukseen.
4335: ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa
4336: (705/1992) säädetään. Valtionosuus tulee käyt-
4337: tää 2 §:n mukaiseen toimintaan.
4338: 
4339:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1997
4340: 
4341:                                                                          Ministeri Claes Andersson
4342:                                             KK 24/1997 vp                                              3
4343: 
4344: 
4345: 
4346: 
4347:                                         Tili Riksdagens Talman
4348: 
4349:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Enligt 2 § lagen om ungdomsarbete avses med
4350: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       1) ungdomsarbete arbete för att förbättra de ung-
4351: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     as levnadsförhållanden och skapa förutsättning-
4352: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål           ar för ungdomsverksamhet och med 2) ungdoms-
4353: nr 24:                                               verksamhet de ungas medborgarverksamhet som
4354:                                                      främjar deras uppväxt och medborgarfårdighe-
4355:             Vi1ka åtgärder avser Regeringen vidta    ter.
4356:          för att i nästa statsbudget reservera an-      De aktuella loka1erna är tili största de1en verk-
4357:          s1ag tili understöd för kostnaderna för     samhetsställen för ungdomsverksamhet och de
4358:          underhåll av ungdomsföreningars, arbe-      föreningar som upprätthåller dem bedriver an-
4359:          tarföreningars och lantmannaorganisa-       tagligen ungdomsarbete med undantag för 1ant-
4360:          tioners 1okaler åt de föreningar som upp-   mannaorganisationernas lokaler. Enligt under-
4361:          rätthåller 1oka1erna?                       visningsministeriets uppfattning finns det inget
4362:                                                      hinder- tvärtom bör det understödas att denna
4363:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        verksamhet stöds med dessa medel. Likaså an-
4364: anföra följande:                                     vänder kommunerna självfallet sina egna medel
4365:                                                      för dessa ändamål. De medel som står tili buds är
4366:    Paragraf 7 i lagen om ungdomsarbete (235/         knappa, i mån av möj1ighet anvisas de även för
4367: 1995) ändrades den 20 december 1996 (1165/           den här upptagna viktiga verksamheten. Det är
4368: 1996) som fö1jer: Kommunen bevi1jas statsandel       inte ändamålsenligt att anvisa något särskilt an-
4369: för driftskostnader som gäller ungdomsarbete så      slag som man för detta ändamål skulle kunna
4370: som stadgas i 1agen om finansiering av undervis-     ansöka om hos centralförvaltningen.
4371: nings- och kulturverksamhet (705/1992). Stats-
4372: ande1arna skall användas för verksamhet i en1ig-
4373: het med 2§.
4374:      Helsingforsden 3 mars 1997
4375:                                                                           Minister Claes Andersson
4376:                                               KK 25/1997 vp
4377: 
4378: Kirjallinen kysymys 25
4379: 
4380: 
4381: 
4382: 
4383:                                     Sakari Smeds /skl: Internet-palvelujen tarjoajien www-sivujen sisäl-
4384:                                        töä koskevasta vastuusta
4385: 
4386: 
4387:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
4388: 
4389:     Internet-yhteydet tarjoavat laajat mahdolli-           Eikö teillekin tule outo olo, kun maksamme
4390: suudet mitä moninaisimmalle tiedonvälitykselle          verovaroistamme näiden muukalaisten oleske-
4391: ja mielipiteenilmaisulle. Internetin varjopuolena       lun Suomessa ja palkkioksi saamme kiitoksen
4392: ovat www-sivut, joilla markkinoidaan esimer-            sijasta rikoksia? Pelkästään somaleiden ansiosta
4393: kiksi huumeita, lapsipornoa tai natsipropagan-          esim. Helsingin rautatieasema on Eteläisen Suo-
4394: daa.                                                    men vaarallisin paikka ja somaleilta olemme saa-
4395:     Internet-palvelujen tarjoajista vain jokunen        neet myös Afrikan eksotiikkaa Khat -nimisen
4396: käy eettistä keskustelua siitä, millaisia tiedon-       huumeen muodossa.
4397: tuottajatahoja palvelin ottaa asiakkaikseen. Esi-          Nyt joku nokkela ajattelee siellä: "Tekeehän
4398: merkiksi Eunet Finland Oy toteaa tiedottees-            suomalaisetkin rikoksia". Tekee, tekee, jos ei te-
4399: saan, joka koskee natsipropagandaa ja rasismia          kisi mihin me poliisia tarvitsisimme? Mutta ajat-
4400: suorasukaisesti markkinoivia www-sivuja, seu-           teleppa; me voisimme välttää suuren määrän ri-
4401: raavaa:                                                 koksia jos jättäisimme ottamatta muukalaisia
4402:     "Eunet Finland Oy:llä ei ole pelkästään tekni-      Suomeen. Meillä on omiakin ongelmia kuten
4403: sen palvelun toteuttajana oikeutta eikä velvolli-       työttömyys, nuorison alkoholisoituminen, li-
4404: suutta puuttua yksityishenkilön ylläpitämään ja         sääntyvä huumeiden käyttö, jne .. Ei meidän tar-
4405: toimittamaan www-sivun sisältöön."                      vitse ostaa lisää ongelmia rajojen takaa. Mutta
4406:     Esimerkkinä seuraavan sisältöinen www-sivu:         näin me kuitenkin teemme, monenko suomalai-
4407:     "Somalit hirteen!                                   sen pitää vielä kärsiä?"
4408:     Somaleita on tällä hetkellä yhteiskunnassam-           Sivujen keskeinen sisältö, kansanmurhaan ke-
4409: me kirjoilla noin viisi tuhatta ja lisää tulee jatku-   hottaminen, on epäilemättä sanavapauslain vas-
4410: vasti. Tuohon viiteen tuhanteen on lisättävä ne,        taista. Onkin käsittämätöntä, että internet-pal-
4411: jotka ovat jostain kumman syystä saaneet Suo-           velujen tarjoajilla ja teknisillä toteuttajilla ei ole
4412: men kansalaisuuden. Eli tämä luku voi hyvinkin          mitään vastuuta sivujen sisällöstä.
4413:  olla lähellä 7 000-8 000 tuhatta, mikä ei todella-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4414: kaan ole positiivinen asia.                             tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
4415:     Somaleiden tunnetuin saavutus Suomessa on           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4416: varmaankin suomalaisen koulutytön, Tuuli Iko-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4417:  sen, kylmäverinen murha 10.11.1995. Se, joka
4418: kuvittelee että tuo olisi somalienainoa rikollinen                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4419:  teko maassamme, on väärässä. Tilan puutteen                     ryhtyä, jotta rikollisen informaation vä-
4420:  vuoksi en voi käsitellä kaikkia, mutta mikäli tar-              littäminen internetin kautta vaikeutuisi,
4421:  ve vaatii, epäilijöille on luvassa kylmää faktaa                jotta myös internet-palvelujen tarjoajilla
4422:  silmät ja suut täyteen. Toisen ongelman aiheut-                 olisi oma vastuunsa www-sivujen sisäl-
4423:  taa se, ettei muukalaisten rikoksia tuoda lähes-                löstä?
4424:  kään aina julki.
4425: 
4426:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1997
4427: 
4428:                                              Sakari Smeds /skl
4429: 
4430: 
4431: 
4432: 279001
4433:       2                                           KK 25/1997 vp
4434: 
4435: 
4436: 
4437: 
4438:                                              Eduskunnan Puhemiehelle
4439: 
4440:           Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vattaisiin painovapauslaki, radiovastuulaki ja
4441:        mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kaapelilähetystoiminnasta annetun lain vastaa-
4442: __ .__ellette_toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      vat säännökset. Ehdotettua lakia sovellettaisiin
4443:       jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sakari           kaikkiin joukkoviestinnän muotoihin viestien
4444:        Smedsin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         tallennus-, julkaisu- ja jakelutekniikasta riippu-
4445:        n:o 25:                                              matta. Lakia sovellettaisiin siten myös kysymyk-
4446:                                                             sessä tarkoitettuun verkkoviestintään. Laki sel-
4447:                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       keyttäisi sananvapauden käyttämistä koskevaa
4448:              ryhtyä, jotta rikollisen informaation vä-      sääntelyä sekä viestinnän eri osapuolten oikeuk-
4449:              littäminen internetin kautta vaikeutuisi,      sia, velvollisuuksia ja vastuuta.
4450:              jotta myös internet-palvelujen tarjoajilla        Toimikunnan ehdotus sisältää myös verkko-
4451:              olisi oma vastuunsa www-sivujen sisäl-         viestintää koskevat erityissäännökset niitä tilan-
4452:              löstä?                                         teita varten, jolloin on tarpeen puuttua sisällöl-
4453:                                                             tään lainvastaisten viestien levittämiseen. Palve-
4454:         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          limenja muun vastaavan laitteen ylläpitäjän olisi
4455:       vasti seuraavaa:                                      ehdotuksen mukaan huolehdittava siitä, että hä-
4456:                                                             nellä on laitteen avulla yleisön saataville toimite-
4457:         Kysymyksessä tarkoitetut ongelmat liittyvät         tun verkkoviestin lähettäjän selvittämiseksi tar-
4458:      joukkoviestintään sovellettavan lainsäädännön          peelliset tunnistamistiedot. Tuomioistuin voisi
4459:      yleiseen vanhentuneisuuteen. Voimassa oleva            määrätä laitteen ylläpitäjän luovuttamaan vies-
4460:      painovapauslaki, jota voidaan pitää sananva-           tin tunnistamistiedot asianomistajalle tai pidät-
4461:      pauden käyttämistä koskevan lainsäädännön              tämiseen oikeutetulle virkamiehelle, jos on to-
4462:      eräänlaisena runkona, on säädetty vuonna 1919.         dennäköisiä syitä epäillä viestin sisältöä lain vas-
4463:      Selvää on, ettei vuosisadan alun viestintäolojen       taiseksi. Lisäksi toimikunta ehdottaa säädettä-
4464:      tarpeisiin säädetty laki ole voinut vastata viestin-   väksi uudesta pakkokeinosta. Ehdotetun sään-
4465:      tätekniikan kehityksen asettamiin haasteisiin.         nöksen mukaan tuomioistuin voisi määrätä kes-
4466:      Oikeustila on viestinnän alalla kieltämättä epä-       keyttämään ilmeisesti lainvastaisen verkkovies-
4467:      selvä, ja lainsäädännölliset uudistukset ovat sen      tin pitämisen yleisön saatavilla.
4468:      vuoksi tarpeen.                                           Oikeusministeriön tarkoituksena on valmis-
4469:         Hallitus onkin ryhtynyt toimenpiteisiin van-        tella hallituksen esitys laiksi sananvapauden
4470:      hentuneen joukkoviestintälainsäädännön uudis-          käyttämisestä joukkoviestinnässä sananvapaus-
4471:      tamiseksi. Oikeusministeriön 24 päivänä elokuu-        toimikunnan mietinnön ja siitä pyydettyjen lau-
4472:      ta 1995 asettama sananvapaustoimikunta luo-            suntojen pohjalta. Hallituksen esitys pyritään
4473:      vutti mietintönsä 18 päivänä helmikuuta 1997.          antamaan eduskunnan käsiteltäväksi vielä näillä
4474:      Mietintö sisältää ehdotuksen laiksi sananvapau-        valtiopäivillä.
4475:      den käyttämisestä joukkoviestinnässä, jolla kor-
4476: 
4477:            Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1997
4478: 
4479:                                                                            Oikeusministeri Kari Häkämies
4480:                                             KK 25/1997 vp                                              3
4481: 
4482: 
4483: 
4484: 
4485:                                         Tili Riksdagens Talman
4486: 
4487:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     melser i kabelsändningslagen upphävs. Den före-
4488: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       slagna 1agen skall tillämpas på alla former av
4489: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-     masskommunikation oberoende av upptag-
4490: man Sakari Smeds undertecknade spörsmå1 nr           nings-, publicerings- eller distributionsteknik.
4491: 25:                                                  Lagen kommer sålunda att tillämpas också på
4492:                                                      den nätkommunikation som avses i spörsmålet.
4493:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-       Regleringen av yttrandefriheten samt kommuni-
4494:        ta för att göra det svårare att förmed1a      kationsparternas rättigheter, skyldigheter och
4495:        brotts1ig information via Internet, så att    ansvar blir klarare genom lagen.
4496:        också de som tillhandahåller Internetser-        Kommissionens förslag innehåller också spe-
4497:        vice skulle vara ansvariga för innehållet     cialbestämmelser om nätkommunikation med
4498:        på webbsidorna?                               tanke på situationer där det är nödvändigt att
4499:                                                      ingripa i distributionen av meddelanden med
4500:    Som svar på spörsmå1et anför jag vördsamt         o1agligt innehåll. Den som upprätthåller en ser-
4501: följande:                                            ver eller motsvarande apparat skall enligt förs1a-
4502:                                                      get se till att han har nödvändiga uppgifter för att
4503:    De problem som avses i spörsmålet hänger          kunna identifiera den som med hjä1p av appara-
4504: samman med den allmänt föråldrade lagstiftning       ten har sänt ett nätmeddelande som allmänheten
4505: som tillämpas på masskommunikationen. Den            har tiligång tili. Domsto1en skall kunna förordna
4506: gällande tryckfrihets1agen, som kan anses utgöra     den som upprätthåller apparaten att 1ämna upp-
4507: ett slags stomme för lagstiftningen om utövande      gifter för identifikation av medde1andet tili måls-
4508: avyttrandefriheten, harstiftats 1919. Det är klart   äganden eller en anhållsberättigad tjänsteman,
4509: att en lag som stiftats med tanke på de behov        om det finns sannalika skä1 att misstänka att
4510: kommunikationsförhållandena hade i början av         medde1andets innehåll är 1agstridigt. Dessutom
4511: seklet inte har kunnat svara på de utmaningar        föreslår kommissionen att bestämmelser om ett
4512: som utvecklingen inom kommunikationstekni-           nytt tvångsmede1 skall utfårdas. En1igt den före-
4513: ken har ställt den inför.                            slagna bestämmelsen kan domstolen förordna
4514:    Regeringen har därför vidtagit åtgärder för att   att ett uppenbar1igen 1agstridigt nätmedde1ande
4515: revidera den föråldrade masskommunikations-          inte längre får hållas tiligängligt för allmänheten.
4516: lagstiftningen. En yttrandefrihetskommission            Justitieministeriet har för avsikt att bereda en
4517: som justitieministeriet tilisatte den 24 augusti     regeringsproposition med förslag tili lag om ut-
4518: 1995 avgav sitt betänkande den 18 februari 1997.     övande av yttrandefriheten i masskommunika-
4519: Betänkandet innehåller ett förslag tili lag om       tionen utgående från yttrandefrihetskommissio-
4520: utövande av yttrandefriheten inom masskommu-         nens betänkande och begärda utlåtanden om det.
4521: nikationen, genom viiken tryckfrihets1agen, ra-      Regeringspropositionen avses b1i över1ämnad re-
4522: dioansvarighetslagen och motsvarande bestäm-         dan under pågående riksdag.
4523: 
4524:      Helsingfors den 27 februari 1997
4525: 
4526:                                                                     Justitieminister Kari Häkämies
4527:                                            KK 26/1997 vp
4528: 
4529: Kirjallinen kysymys 26
4530: 
4531: 
4532: 
4533: 
4534:                                   Riitta Korhonen /kok: Suomen puolustusvoimien vihanneshankin-
4535:                                        noista
4536: 
4537: 
4538:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
4539: 
4540:    Lehdistössä esitettyjen tietojen mukaan Suo-        Kuitenkin valtio ja erityisesti puolustusvoimat
4541: men armeija on päättänyt siirtyä käyttämään         ovat viime aikoina kunnostautuneet suuntaa-
4542: ulkomaisia vihanneksia. Vihannekset tuodaan         maila vieläpä elintarvikehankintojaan ympäris-
4543: Puolasta ja Unkarista, jotka molemmat maat          töolosuhteiltaan arveluttaviin maihin. On eetti-
4544: tiedetään ympäristöitään merkittävästi Suomea       sesti sangen arveluttavaa syöttää jäämäpitoisia
4545: saastuneemmiksi.                                    elintarvikkeita asevelvollisuuttaan suorittaville
4546:    Suomi valtiona on ottanut merkittävästi eri-     nuorille, joilla ei kyseisessä tilanteessa ole vaihto-
4547: näisillä kansainvälisillä foorumeilla kantaa niin   ehdon valinnanvaraa ravinnonsaannilleen.
4548: puhtaan ympäristön kuin puhtaiden elintarvik-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
4549: keidenkin puolesta. Suomalaisia elintarvikkeita     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4550: taas on haluttu markkinoida ulkomaille puhtai-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4551: na, saasteettominaja terveellisinä.                 nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4552:    Olemme halunneet profiloitua niin tutkimuk-
4553: sessa kuin tuotannossakin ympäristömyönteisik-                 Aikooko Hallitus sallia Suomen ar-
4554: si sekä asettaneet ympäristöteknologian kehittä-            meijan vihanneshankinnat ulkomailta ja
4555: misen ja viennin erityisesti Venäjälle ja muihin            altistaa varusmiehet mahdollisille vihan-
4556: itäisiin naapurimaihin myös erilaisten ED-ohjel-            neksissa oleville saasteille sekä samalla
4557: mien välityksellä erääksi oman taloudellisen ja             vahingoittaa suomalaisen elintarviketuo-
4558: tuotannollisen kehityksemme tukijalaksi.                    tannon uskottavuutta vientimarkkinoil-
4559:                                                             la?
4560: 
4561:       Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1997
4562:                                        Riitta Korhonen /kok
4563: 
4564: 
4565: 
4566: 
4567:  279001
4568: 2                                             KK 26/1997 vp
4569: 
4570: 
4571: 
4572: 
4573:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
4574: 
4575:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tunne ratkaisuperusteena kansallisia tai paikalli-
4576: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           sia työllisyysnäkökohtia. Puolustusvoimien noin
4577: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         1,2 Mmk ylittävistä hankinnoista (ei-sotilaalliset
4578: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Riitta             tuotteet) julkaistaan ilmoitus Suomessa Julkiset
4579: Korhosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           hankinnat -lehdessä, joka välittää ilmoituksen
4580: n:o 26:                                                 EU:n viralliseen lehteen. Näin myös muiden ED-
4581:                                                         maiden yrityksille annetaan mahdollisuus tehdä
4582:             Aikooko Hallitus sallia Suomen ar-          tarjouksia. Elintarvikehankinnoissa ei ole tois-
4583:         meijan vihanneshankinnat ulkomailta ja          taiseksi saatu yhtään ulkomaista tarjousta, vaan
4584:         altistaa varusmiehet mahdollisille vihan-       tarjouksia ovat tehneet kotimaiset tukkualan
4585:         neksissa oleville saasteille sekä samalla       keskusliikkeet, joiden tarjouksista valitaan edul-
4586:         vahingoittaa suomalaisen elintarviketuo-        lisimmat, vaatimukset täyttävät tuotteet. Erityis-
4587:         tannon uskottavuutta vientimarkkinoil-          tä huomiota kiinnitetään tuotteiden laatuun ja
4588:         la?                                             sopivuuteen suurtalouskäyttöön. Keskusliikkeil-
4589:                                                         lä on omat hankintakanavaosa ja pakastevihan-
4590:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            nesten raaka-aineet tulevat ilmeisesti sekä saata-
4591: vasti seuraavaa:                                        vuus- että kustannussyistä usein ulkomailta.
4592:                                                         Hankittavien elintarvikkeiden laatu on määritel-
4593:    Puolustusvoimat hankkii vuosittain erilaisia         ty vastaamaan puolustusvoimien ravintosisältö-
4594: elintarvikkeita, vihannekset mukaan lukien, kes-        suositusta ja muonituksen tavoitteita. Hankinta-
4595: kimäärin noin 130 Mmk:lla ilman arvonlisäve-            sopimuksissa on tuotteiden laaduksi sovittu
4596: roa. Hankintojen kotimaisuusaste on yli 80 %.           A LI -luokka, joka merkitsee parasta saatavilla
4597: Ulkomailta tulee ensisijaisesti niitä tuotteita, joi-   olevaa laatutasoa.
4598: ta kotimaassa ei tuoteta tai jotka ovat kausituot-         Puolustusvoimien käyttämiä pakastevihan-
4599: teita. Näidenkin tuotteiden jalostus ja pakkaus         neksia on yleisesti myynnissä elintarvikeliikkeis-
4600: tapahtuvat ensisijaisesti Suomessa.                     sä. Mahdollisten ympäristömyrkkyjäämien osal-
4601:    Puolustusvoimilla on 32 muonituskeskusta,            ta tuotteiden tulee luonnollisesti täyttää Suomes-
4602: jotka hankkivat itse kotimaasta noin 80 % käy-          sa voimassa olevat määräykset. Tullilaboratorio
4603: tettävistä vihanneksista. Niistä pääosa ostetaan        ja keskusliikkeet tutkivat ja valvovat jatkuvasti
4604: suoraan varuskuntien lähellä olevilta tuottajilta.      tuontivihannesten laatua. Esimerkiksi vuoden
4605: Loput ovat pääesikunnan ja talousvarikan val-           1996 aikana Tullilaboratorio on erityisesti selvit-
4606: mistelemia suurehkoja hankintaeriä vuotuisin            tänyt pakastevihannesten mikrobiologista laa-
4607: puitesopimuksin, joilla saavutetaan suurostajan         tua. Puolustusvoimilla on valtakunnallinen elin-
4608: edut hintojen ja muiden ehtojen suhteen.                tarvikkeiden omavalvontajärjestelmä ja lisäksi
4609:    Elintarvikkeiden, kuten myös muiden ns. ei-          hyödynnetään mm. Elintarvikeviraston sekä
4610: sotilaallisten tuotteiden hankintoihin, sovelle-        Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen tutkimus-
4611: taan lakia julkisista hankinnoista ja sen perus-        tuloksia. Puolustusvoimat luottaa näihin tutki-
4612: teella annettuja asetuksia. Niiden mukaan puo-          mustuloksiin. Lisäksi voidaan todeta, että esi-
4613: lustusvoimien hankintayksiköiden on hyväksyt-           merkiksi unkarilaiset tuotantolaitokset ovat
4614: tävä annetuista tarjouksista se, joka on koko-          ISO-sertifioituja, mikä edellyttää laitokselta kat-
4615: naistaloudellisesti edullisin ilmoitettujen hankin-     tavaa, dokumentoitua laatujärjestelmää.
4616: nan arviointiperusteiden mukaan, tai se, joka on            Suomalaisen elintarviketuotannon uskotta-
4617: hinnaltaan alin.                                        vuus on laaja kysymys, jota ei tässä yhteydessä
4618:    Näin ollen julkisten hankintojen ratkaisupe-         voida arvioida. Siihen vaikuttavat kuitenkin
4619: rusteena ei voida käyttää esim. toimittajan kan-        muut tekijät kuin puolustusvoimien hankinnat,
4620: sallisuutta tai tuotteen alkuperämaata. Julkisia        joiden kotimaisuusastetta voidaan pitää kan-
4621: hankintoja koskeva lainsäädäntö ei myöskään             sainvälisestikin katsottuna hyvin korkeana.
4622: 
4623:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1997
4624: 
4625:                                                                       Puolustusministeri Anneli Taina
4626:                                            KK 26/1997 vp                                               3
4627: 
4628: 
4629: 
4630: 
4631:                                        Tili Riksdagens Talman
4632: 
4633:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     ursprungs1and. 1 lagstiftningen om offentlig upp-
4634: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       hand1ing vidkänns inte heller nationella eller 1o-
4635: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-     kala sysselsättningssynpunkter som grund för
4636: man Riitta Korhonen undertecknade spörsmå1           avgörandena. En annons om de av försvarsmak-
4637: nr 26:                                               tens anskaffningar som överstiger ca 1,2 Mmk
4638:                                                      (icke-militära produkter) publiceras i Finland i
4639:           Ämnar Regeringen tillåta Finlands ar-      tidningenJulkiset hankinnat, som sänder annon-
4640:        mes upphandling av grönsaker från ut-         sen tili EU:s officiella tidning. På så sätt ges
4641:        landet och samtidigt tillåta att beväring-    företag också i de övriga EU-länderna en möjlig-
4642:        arna utsätts för eventuella föroreningar i    het att komma med anbud. När det gäller livs-
4643:        grönsakerna samt samtidigt skada den          medelsupphandlingen har tills vidare inga ut-
4644:        fin1ändska 1ivsmede1sproduktionens tro-       1ändska anbud förekommit, utan anbuden har
4645:        värdighet på exportmarknaden?                 gjorts av de inhemska centralaffårerna på parti-
4646:                                                      området, och av deras anbud väljs de som är
4647:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt        f0rmån1igast och som uppfyller de angivna kra-
4648: anföra följande:                                     ven.
4649:                                                          Särskild uppmärksamhet fåsts vid produkter-
4650:     F örsvarsmakten upphand1ar år1igen o1ika slag    nas kvalitet och lämp1ighet för användning i stor-
4651: av 1ivsmede1, inklusive grönsaker, för i medeltal    hushåll. Centra1affårerna har sina egna upp-
4652: ca 130 Mmk exk1usive mervärdesskatt. Graden          hand1ingskanaler och råvarorna till de djupfrysta
4653: av inhemsk produktion vad beträffar de produk-       grönsakerna kommer, uppenbar1igen av orsaker
4654: ter som upphandlingen gäller är över 80 %. Från      som gäller såvä1 tillgång som kostnader, ofta från
4655: ut1andet kommer i första hand sådana produkter       utlandet. K va1iteten hos de 1ivsmedel som upp-
4656: som inte produceras i hem1andet eller som är         hand1as är fastställd så att den motsvarar för-
4657: säsongvaror. Också i fråga om dessa produkter        svarsmaktens rekommendation om näringsinne-
4658: sker förädlingen och förpackningen i första hand     håll och förp1ägningens må1sättning. 1 upphand-
4659: i Finland.                                           1ingsavta1en är produkternas kvalitet fastställd
4660:     Försvarsmaken har 32 förp1ägningscentra1er       tili k1ass A 1.1, vilket innebär den bästa tillbuds-
4661: som själva anskaffar ca 80% av de grönsaker som      stående kva1itetsnivån.
4662: används från hemlandet. Av dessa grönsaker in-           De djupfrysta grönsaker som försvarsmakten
4663: köps huvudde1en direkt från producenter i när-       använder finns allmänt tili sa1u i 1ivsmedelsaf-
4664: heten av garnisonerna. Resten utgörs av större       fårerna. Vad eventuella rester av mi1jögifter be-
4665: anskaffningspartier som bereds av huvudstaben        träffar bör produkterna givetvis uppfylla de i
4666: och intendenturdepån genom år1iga ramavta1           Finland gällande bestämmelserna. Tullaborato-
4667: med hjälp av vilka man uppnår storköparens           riet och centralaffårerna undersöker och överva-
4668: förde1ar vad priser och andra villkor beträffar.     kar fortgående importgrönsakernas kvalitet.
4669:     På upphandlingen av 1ivsmedel, 1iksom även       T.ex. under år 1996 har tullaboratoriet särskilt
4670: andra s.k. icke-militära produkter, tillämpas la-    utrett de djupfrysta grönsakernas mikrobio1ogis-
4671:  gen om offentlig upphand1ing och med stöd av        ka kvalitet. Försvarsmakten har ett eget riksom-
4672:  den utfårdade förordningar. En1igt dem skall        fattande övervakningssystem för livsmedel och
4673: försvarsmaktens upphandlingsenheter anta an-         dessutom utnyttjas forskningsresultaten från
4674:  tingen det anbud som tota1ekonomiskt är för-        bl.a. Livsmede1sverket samt Anstalten för veteri-
4675:  månligast enligt bedömningsgrunderna för upp-       närmedicin och livsmedel. Försvarsmakten litar
4676:  hand1ingen eller det anbud som har det lägsta       på dessa forskningsresultat. Dessutom kan kon-
4677:  priset.                                             stateras att t.ex. de ungerska produktionsinrätt-
4678:     Som grund för de avgöranden som gäller of-       ningarna är ISO-certifierade, vilket förutsätter
4679:  fentlig upphandling kan sålunda inte användas       att inrättningen har ett heltäckande, dokumen-
4680:  t.ex. 1everantörens nationalitet eller produktens   terat kvalitetssystem.
4681: 4                                       KK 26/1997 vp
4682: 
4683:   Den finländska livsmedelsproduktionens tro-    anskaffningar, i fråga om vilka graden av in-
4684: värdighet är en vittomfattande fråga, som inte   hemsk tillverkning även internationellt sett kan
4685: kan bedömas i detta sammanhang. Den påverkas     anses vara synnerligen hög.
4686: dock även av andra faktorer än försvarsmaktens
4687: 
4688:     Helsingforsden 28 februari 1997
4689: 
4690:                                                                 Försvarsminister Anneli Taina
4691:                                               KK 27/1997 vp
4692: 
4693: Kirjallinen kysymys 27
4694: 
4695: 
4696: 
4697:                                     Klaus Bremer /r: Pääkaupunki-metropolin tarpeesta
4698: 
4699: 
4700:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
4701:     Helsingin luominen gatewayksi Venäjän rajal-           Samanlainen nstlruta on syntynyt pääkau-
4702: le on eduskunta- ja hallitustasolla nähty Suomen        punkiseudun asuntopolitiikkaan sekä myös eri-
4703: kansainvälisen kilpailukyvyn avaintekijäksi. To-        koissairaanhoidon alalle pääkaupunkiseudun
4704: teutus on kuitenkin jäämässä pahasti pelkäksi           kuntien kesken.
4705: ajatusleikiksi.                                            Itse asiassa yhteistyö ontuu pääkaupunkiseu-
4706:     Samalla kansainvälisten suuryritysten kasva-        dulla yhteiskunnan kaikilla keskeisillä palvelu-
4707: vat sijoitukset Baltian maiden infrastruktuuriin,       aloilla. Helsinki on maksumiehenä ympäristö-
4708: satamiin ja teihin, ovat hyvää vauhtia johtamas-        kuntien hyödyntäessä sitä häikäilemättömästi.
4709: sa kansainvälisen kaupan Suomenlahden etelä-            Kauniainen on ääriesimerkki. Sillä lienee itsel-
4710: puolelle. EU:n TEN-väyläkseen hyväksymä Ber-            lään vain VPK- ja maan alhaisin veroäyri!
4711: liini-Varsova-Kiova-Moskova-moottoritie-                   Helsingin satamahanke kuuluu, vain yhtenä
4712:  kin on enää viimeistelyrahoitusta vailla.              esimerkkinä, koko maamme kannalta keskeisiin
4713:      Pääkaupunkiseutumme pirstottunut jakautu-          kilpailutekijöihin. Jos pääkaupunki-metropoli
4714:  minen lukuisiin erimielisiin kuntiin on johtanut       koostuisi Helsingin talousalueen kunnista, Kirk-
4715:  itsekkääseen ja lyhytnäköiseen paikallispoliti-        konummi olisi luonnollinen osa Helsinkiä. Sil-
4716:  kointiin. Se estää pääkaupunkiseudun yhtenäi-          loin ei olisi enää puhettakaan Helsingin miljardi-
4717:  sen tehokkaan ja rationaalisen toiminnan kan-          sataman sijoittamisesta kaikin puolin sopimatto-
4718:  santaloudellisesti tuhoisin seurauksin.                maan Vuosaareen.
4719:      Pääkaupunkiseudun kuntien asuntopolitiikka            Pääkaupungin keskeisin talousalue on yhte-
4720:  on omiaan keskittämään muuttoliikettä Helsin-          neväinen Helsingin sotilasläänin kanssa. Se olisi
4721:  kiin. Sen seurauksena Helsingin väkiluku on hal-       luonnollinen perusta kuntaliitokselle, jolla muo-
4722:  litsemattomassa kasvussa. Väestönlisäys oli vii-       dostettaisiin maamme kipeästi kaipaama vahva
4723:  me vuonna liki 7 000 henkeä. Suunnanmuutosta           pääkaupunkimetropoli-vaikkapa Tukholmas-
4724:  ei ole nähtävissä.                                     sa jo vuosia sitten toteutettua mallia kehittäen.
4725:      Sisäänmuutto Helsinkiin oli väestönkasvua             Tuore lääniuudistus ja uusi hallintokaupunki-
4726:  huomattavasti suurempi. Valtaosassa sisään-            jako heikentävät Helsinkiä entisestään.
4727:  muuttajaperheistä on työttömyyttä. Helsinkiä              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4728:  on siten jo vuosia kiusannut maamme kaikkein           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4729:  raskain pitkäaikaistyöttömyys.                         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4730:      Samalla tonttimaa on Helsingistä loppumassa        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4731:  ja kaupunkisuunnittelun ja -toteutuksen kustan-
4732:  nukset nousevat taivaisiin.                                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4733:      Kasautuvat liikenneongelmat ja niistä johtu-               ryhtyä pääkaupunkiseudun sisäisen toi-
4734:   vat ympäristöongelmat edellyttäisivät metrover-               minnan yhtenäistämiseksi ja järkiperäis-
4735:   koston laajentamista länteen. Espoo kuitenkin                 tämiseksi, ja
4736:   kieltäytyy itsekkäistä syistä sijoittamasta met-                millä toimenpiteillä Hallitus aikoo luo-
4737:   roon. Sen sijaan Espoo keskittää moottoriteiden               da maamme kansainvälisen kilpailuky-
4738:   rakentamiseen Helsingin porteille, koska se saa               vyn edellyttämän vahvan pääkaupunki-
4739:   siihen valtaosaltaan valtion rahoitusta. On synty-            metropolin?
4740:   nyt kestämätön liikenneperiaatteellinen ristiriita,
4741:  jota kuntapolitiikka ei kykene ratkaisemaan.
4742: 
4743:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1997
4744: 
4745:                                               Klaus Bremer /r
4746:  279001
4747: 2                                           KK 27/1997 vp
4748: 
4749: 
4750: 
4751: 
4752:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4753: 
4754:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        huolehtii pääkaupunkiseudun aluetta ja jäsen-
4755: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kuntien yhteisten asioiden hoitamista palvelevis-
4756: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ta selvitys-, tutkimus- ja sunnnittelutehtävistä.
4757: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-       Tämän vuoden alusta voimaan tullut lainsäädän-
4758: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        nön muutos yksinkertaisti valtuuskunnan hallin-
4759: 27:                                                   non toimintaa ja mahdollisti valtuuskunnan toi-
4760:                                                       mialaan kuuluvien palvelujen tuottamisen muille
4761:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kunnille ja kuntayhtymille.
4762:        ryhtyä pääkaupunkiseudun sisäisen toi-            Sisäasiainministeriön syyskuussa 1995 asetta-
4763:        minnan yhtenäistämiseksi ja järkiperäis-       ma Aluehallinto 2000 -hankkeen läänin- ja piiri-
4764:        tämiseksi, ja                                  hallintoryhmä on 22.11.1996 jättämässään lop-
4765:           millä toimenpiteillä Hallitus aikoo luo-    puraportissa toimeksiantonsa mukaisesti tarkas-
4766:        da maamme kansainvälisen kilpailuky-           tellut myös suurtaajamahallintoa. Loppurapor-
4767:        vyn edellyttämän vahvan pääkaupunki-           tissa todetaan, että valtion aluehallinnon edel-
4768:        metropolin?                                    leen kehittäminen on myös uusien vaihtoehtojen
4769:                                                       selvittämistä. Eräs mahdollisuus voisi olla suur-
4770:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           taajamien hallinnon ja niiden kehittämissuun-
4771: taen seuraavaa:                                       nitelmien selvittäminen. Suurtaajamahallinnolla
4772:                                                       voitaisiin saada aikaan taloudellisia säästöjä ja
4773:     Kuntalaki (365/1995) turvaa kunnille hyvin        myös parantaa suurtaajama-asukkaiden palve-
4774: laajan itsehallinnollisen aseman. Kunta hoitaa        lujen saatavuutta. Läänin- ja piirihallintoryhmä
4775: itsehallintoon perustuen itselleen ottamansa ja       on esittänyt, että Suomessa selvitettäisiin kan-
4776: sille laissa säädetyt tehtävät. Kunnat voivat sopi-   sainväliset kokemukset suurtaajamien hallinto-
4777: muksen nojalla hoitaa tehtäviä myös yhdessä.          ratkaisuista sekä arvioitaisiin niiden soveltuvuus
4778: Kuntien merkitys julkisen hallinnon perusyksik-       maamme alue- ja paikallishallinnon kehittämi-
4779: könä on nykyisin huomattava. Kunnat huolehti-         seen. Hankkeen ohjausryhmä on hyväksynyt tä-
4780: vat suurimmasta osasta kansalaisten tarvitsemis-      män esityksen.
4781: ta peruspalveluista.                                      Käsiteltäessä 6.2.1997 valtioneuvoston pää-
4782:     Pääkaupunkiseudun kuntien välistä yhteis-         töstä läänien alueista sekä toimipaikoista ja ni-
4783: työtä varten on annettu laki pääkaupunkiseudun        mistä, merkittiin pöytäkirjaan valtioneuvoston
4784: yhteistyövaltuuskunnasta (1269/1996). Yhteis-         lausuma, jonka mukaan selvitys ja mahdolliset
4785: työvaltuuskunnan jäsenkuntina ovat Helsingin,         esitykset pääkaupunkiseudun hallintomallin
4786: Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupungit. Yh-         uudistamisesta tuodaan valtioneuvoston käsitte-
4787: teistyövaltuuskunnan tehtävänä on lähinnä jä-         lyyn tämän vaalikauden kuluessa. Sisäasiainmi-
4788: senkuntien jätehuolto, seudullinen joukkoliiken-      nisteriön tarkoituksena on käynnistää tämän
4789: ne ja ilmansuojelutehtävät Lisäksi valtuuskunta       mukainen selvitys tänä keväänä.
4790: 
4791:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1997
4792: 
4793:                                                                            Ministeri Jouni Backman
4794:                                            KK 27/1997 vp                                                3
4795: 
4796: 
4797: 
4798: 
4799:                                       Tili Riksdagens Talman
4800: 
4801:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    gifter som betjänar huvudstadsregionen och
4802: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-      skötseln av medlemskommunernas gemensam-
4803: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    ma ärenden. Den ändring i lagstiftningen som
4804: man Klaus Bremer undertecknade spörsmål nr          trädde i kraft vid ingången av detta år förenklade
4805: 27:                                                 delegationens adminstrativa verksamhet och
4806:                                                     gjorde det möjligt att producera sådana tjänster
4807:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      som hör till delegationens verksamhetsområde
4808:        ta för att forenhetliga och rationalisera    även åt övriga kommuner och samkommuner.
4809:        den interna verksamheten inom huvud-             Läns- och distriktsförvaltningsgruppen, till-
4810:        stadsregionen,                               satt i september 1995 av inrikesministeriet i an-
4811:           och med hjälp av vilka åtgärder ämnar     slutning tili projektet Regionalförvaltning 2000,
4812:        Regeringen skapa den starka huvud-           granskade i enlighet med sitt uppdrag också
4813:        stadsmetropol som vårt lands internatio-     stortätortsförvaltningen i den slutrapport som
4814:        nella konkurrenskraft förutsätter?           gruppen lämnade den 22 november 1996. 1 slut-
4815:                                                     rapporten konstateras att en fortsatt utveckling
4816:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       av den statliga regionalförvaltningen även inne-
4817: anföra följande:                                    bär att man måste utreda nya alternativ. En möj-
4818:                                                     lighet kunde vara att utreda stortätorternas för-
4819:    Kommunallagen (365/1995) tryggar kommu-          valtning och deras utvecklingsplaner. lnom
4820: nerna en mycket omfattande självstyrelse. Kom-      stortätortsförvaltningen kunde man åstadkom-
4821: munen sköter de uppgifter som den har åtagit sig    ma ekonomiska inbesparingar och också förbätt-
4822: med stöd av självstyrelsen och som stadgas för      ra tillgången tili tjänster för invånarna i stortätor-
4823: den i lag. Kommunerna kan med stöd av avtal         terna. Läns- och distriktsförvaltningsgruppen
4824: även åta sig att sköta uppgifter tillsammans.       har föreslagit att man i Finland skulle utreda de
4825: Kommunernas betydelse som den offentliga för-       internationella erfarenheterna av stortätorternas
4826: valtningens grundenhet är numera märkbar.           förvaltningslösningar samt uppskatta deras
4827: Kommunerna sörjer för största del en av den bas-    lämplighet för utvecklandet av regional- och lo-
4828: service som medborgarna behöver.                    kalförvaltningen i vårt land. Projektets styr-
4829:    Lagen om Huvudstadsregionens samarbets-          ningsgrupp har godkänt denna framställning.
4830: delegation (1269/1996) har givits för samarbetet        Vid behandlingen av statsrådets beslut om lä-
4831: mellan kommunerna i huvudstadsregionen.             nens områden samt om länsstyrelsernas verk-
4832: Medlemskommunerna i samarbetsdelegationen           samhetsställen och namn den 6 februari 1997
4833: är Helsingfors, Esbo, Grankulla och Vanda stä-      antecknades i protokollet statsrådets uttalande,
4834: der. Samarbetsdelegationen har i första hand tili   enligt vilket en utredning och eventuella förslag
4835: uppgift att sköta medlemskommunernas avfalls-       tili en revidering av huvudstadsregionens förvalt-
4836: hantering, kollektivtrafiken i regionen och luft-   ningsmodell skall behandlas i statsrådet under
4837: vårdsfrågor. Dessutom handhar delegationen          denna valperiod. lnrikesministeriet har för avsikt
4838: utrednings-, undersöknings- och planeringsupp-      att starta en utredning i enlighet med detta i vår.
4839: 
4840:      Helsingfors den 4 mars 1997
4841: 
4842:                                                                            Minister Jouni Backman
4843:                                               KK 28/1997 vp
4844: 
4845: Kirjallinen kysymys 28
4846: 
4847: 
4848: 
4849: 
4850:                                     Klaus Bremer /r: Liikenneministeriössä esitetystä irtisanomisperus-
4851:                                         teesta
4852: 
4853: 
4854:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
4855: 
4856:     Liikennevaliokunta on syksyllä 1996 käsitel-        keuskanslerille 13.10.1992 Ono 1478 menetellyn
4857: lessään EU :n erilaisia viestintädirektiivejä ja nii-   kaikilta osin lain ja hyvän hallintokäytännön
4858: den soveltamisia Suomessa kuullut asiantuntijoi-        mukaisesti.
4859: den taholta hämmästyttävän laajaa arvostelua               Hallituksen vastaus, joka ei vastaa esitettyyn
4860: asioiden valmistelun tasosta Iiikenneministeriös-       kysymykseen, pilkkaa kansanedustajan perus-
4861: sä.                                                     tehtävää. "Vastauksen laatutasosta ao. ministeri
4862:     Siksi tein 24.12.1996 kirjallisen kysymyksen        vastaa yksin" (Pääministeri Lipponen vastauk-
4863: 983/1996 vp: "Kuinka moneen osastopäällikkö-            sessaan KK:een 28011996 vp), mutta kehno laatu
4864: ja johtoryhmäkokoukseen viestintähallinto-              mustaa koko hallitusta.
4865: osaston päällikkö on jättänyt osallistumatta ja            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
4866: kuinka moneen em. kokoukseen hänen sijaisen-            jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4867: sakaan ei ole osallistunut, ja                          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4868:     onko Hallitus muuttanut liikenneministeriös-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4869: sä em. asiassa aikaisemmin esitettyä irtisanomis-
4870: perustetta?"                                                      Onko liikenneministeriön johtoryh-
4871:     Hallitus ei liikenneministeri Linnainmaan al-              mä- tai osastopäällikkökokouksissa,jois-
4872: lekirjoittamassa monisanaisessa vastauksessa                   ta nykyinen viestintähallinto-osaston
4873: 3.2.1997 vastaa kumpaankaan kysymykseen.                       päällikkö on ollut poissa, käsitelty vies-
4874:     Vastaukseksi ensimmäiseen kysymykseeni oli-                tintähallinto-osaston toimialaan kuulu-
4875: si riittänyt ilmoitus siitä, montako osastopäällik-            via kysymyksiä,
4876: kö- ja johtoryhmäkokousta viestintähallinto-                      onko poissaololupa ollut toistaiseksi
4877:  osaston päällikön aikana keväästä 1993 on ollut               voimassa oleva vai onko se koskenut vain
4878: ja kuinka moneen hän on osallistunut.                          kutakin kokousta erikseen,
4879:      Toiseen kysymykseeni olisi riittänyt vastaus                 minkälaisia poikkeustapauksia pois-
4880:  siihen, onko liikenneministeriön aikaisemmin                  saololuvat ovat koskeneet,
4881: esittämiä irtisanomisperusteita muutettu.                         onko em. luvasta tehty hyvän hallinto-
4882:     Asiassa herättää ihmetystä se, että kanslia-               tavan mukaisesti merkintä johtoelimen
4883:  päällikkö Juhani Korpela esitti viestintähallinto-            pöytäkirjaan,
4884:  osaston edellisen päällikön yhtenä irtisanoruis-                 kuka ministeriössä on antanut osasto-
4885:  perusteena ao. osastopäällikön poissaolon useis-              päällikölle poissaololuvan,
4886:  ta johtoryhmäkokouksista estettä ilmoittamatta.                  millä perusteella luvan antaja on ollut
4887:  Vaikka ao. osastopäällikkö osoitti, ettei ollut               toimivaltainen tällaisen luvan antamaan,
4888:  saanut kokouskutsua kahteen kokoukseen, kah-                  sekä
4889:  ta poissaoloa pidettiin ministeriön taholta irtisa-              onko ministeriön tehtävissä tai organi-
4890:  nomisperusteena 1992, kuten on luettavissa Kor-               saatiossa vuoden 1992 jälkeen tapahtu-
4891:  pelan selvityksestä oikeuskanslerille 13.10.1992              nut sellainen muutos, ettei ao. osasto-
4892:  Ono 1478/03/92.                                               päällikön läsnäolo ministeriön johtoelin-
4893:      Liikenneministeriö katsoi lausunnossaan oi-               ten kokouksissa enää ole tarpeen?
4894: 
4895:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1997
4896: 
4897:                                              Klaus Bremer /r
4898: 
4899: 279001
4900: 2                                         KK 28/1997 vp
4901: 
4902: 
4903: 
4904: 
4905:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
4906: 
4907:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
4908: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       vasti seuraavaa:
4909: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
4910: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-        Liikenneministeriön osastopäälliköt osallistu-
4911: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      vat pääsääntöisesti ministeriön johtoelinten
4912: 28:                                                 työskentelyyn. Johtoelimissä ei ole käsitelty vies-
4913:                                                     tintähallinto-osaston toimialaan kuuluvia kysy-
4914:           Onko liikenneministeriön johtoryh-        myksiä niin, ettei viestintähallinto-osaston osas-
4915:        mä- tai osastopäällikkökokouksissa,jois-     topäällikkö tai hänen sijaisensa ole ollut paikalla.
4916:        ta nykyinen viestintähallinto-osaston           Poissaololupa on annettu tapauskohtaisesti.
4917:        päällikkö on ollut poissa, käsitelty vies-   Lupa on annettu silloin, kun kyseistä osastoa
4918:        tintähallinto-osaston toimialaan kuulu-      koskevia asioita ei ole käsitelty johtoelinten ko-
4919:        via kysymyksiä,                              kouksissa. Luvan poissaoloon on myöntänyt mi-
4920:           onko poissaololupa ollut toistaiseksi     nisteri tai kansliapäällikkö, joka toimii osasto-
4921:        voimassa oleva vai onko se koskenut vain     päällikkökokouksen puheenjohtajana. Johto-
4922:        kutakin kokousta erikseen,                   elinten kokouspöytäkirjoihin merkitään ko-
4923:           minkälaisia poikkeustapauksia pois-       kouksissa läsnä olleet henkilöt. Viestintähallin-
4924:        saololuvat ovat koskeneet,                   to-osaston osastopäällikkö on ollut poissajohto-
4925:           onko em. luvasta tehty hyvän hallinto-    elinten kokouksista vain silloin, kun niissä ei ole
4926:        tavan mukaisesti merkintä johtoelimen        käsitelty viestintähallinto-osaston toimialaan
4927:        pöytäkirjaan,                                kuuluvia asioita.
4928:           kuka ministeriössä on antanut osasto-        Ministeriön organisaatiossa tai toimintata-
4929:        päällikölle poissaololuvan,                  voissa ei ole tehty vuoden 1992 jälkeen sellaisia
4930:           millä perusteella luvan antaja on ollut   muutoksia, että asianomaisen osastopäällikön
4931:        toimivaltainen tällaisen luvan antamaan,     tai hänen sijaisensa läsnäolo ministeriön johto-
4932:        sekä                                         elinten työskentelyssä ei olisi enää tarpeellinen.
4933:           onko ministeriön tehtävissä tai organi-   Ministeriön johtoelimissä käsitellään edelleen
4934:        saatiossa vuoden 1992 jälkeen tapahtu-       valmistelevasti ministeriön toimialan keskeisiä
4935:        nut sellainen muutos, ettei ao. osasto-      asioita. Asioiden käsittely edellyttää osastopääl-
4936:        päällikön läsnäolo ministeriön johtoelin-    liköiden tai heidän sijaistensa läsnäoloa johto-
4937:        ten kokouksissa enää ole tarpeen?            elinten kokouksissa.
4938: 
4939:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1997
4940: 
4941:                                                              Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
4942:                                               KK 28/1997 vp                                               3
4943: 
4944: 
4945: 
4946: 
4947:                                          Tili Riksdagens Talman
4948: 
4949:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
4950: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande             anföra följande:
4951: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-
4952: dagsman Klaus Bremer undertecknade spörsmål                Trafikministeriets avdelningschefer deltar i re-
4953: nr 28:                                                  gel i de ledande organens arbete inom ministeriet.
4954:                                                         lnom de ledande organen har inte ärenden som
4955:            Har man under trafikministeriets led-        berör kommunikationsförvaltningen diskuterats
4956:        ningsgrupps- elier avdelningschefsmö-            utan att avdelningschefen för kommunikations-
4957:        ten, som den nuvarande avdelningsche-            förvaltningsavdelningen elier dennes stäliföre-
4958:        fen för kommunikationsförvaltningsav-            trädare är på plats.
4959:        delningen varit frånvarande från, disku-            Frånvarotillstånd har givits från fali till fali.
4960:        terat ärenden som hör tili kommunika-            Tilistånd har givits när ärenden som berör ifråga-
4961:        tionsförvaltningsavdelningens förvalt-           varande avdelning inte har behandlats under de
4962:        ningsområde,                                     ledande organens möten. Tillstånd till frånvaro
4963:            har frånvarotillståndet varit gäliande       har givits av ministern elier kanslichefen som
4964:        tillsvidare elier har det bara gälit varje       verkar som ordförande vid avdelningschefsmöte-
4965:        möte skilt,                                      na. 1 de ledande organens mötesprotokoll an-
4966:            hurudana undantagsfali har frånvaro-         tecknas vem som är närvarande vid mötet. Av-
4967:        tillståndet berört,                              delningschefen för kommunikationsförvalt-
4968:            har man i enlighet med gott förvalt-         ningsavdelningen har varit frånvarande från de
4969:        ningsförfarande i det ledande organets           ledande organens möten bara när dessa möten
4970:        protokoli gjort anteckning om ovan               inte har behandlat ärenden som hör till kommu-
4971:        nämnda frånvarotillstånd,                        nikationsförvaltningens område.
4972:            vem i ministeriet har gett tillstånd till       Varken i ministeriets organisation elier verk-
4973:        frånvaro,                                        samhetmetoder har gjorts sådana ändringar efter
4974:            på vilka grunder har den som gett till-      1992 som skulie har gjort närvaron av ifrågava-
4975:        stånd varit behörig att ge ett sådant till-      rande avdelningschef elier dennes stälisföreträ-
4976:        stånd, samt                                      dare obehövlig i den ledande organens arbete.
4977:            har det i ministeriets uppgifter elier or-   Centrala ärenden som hör tili ministeriets för-
4978:        ganisation efter år 1992 skett en sådan          valtningsområde bereds fortfarande i ministeri-
4979:        ändring att ifrågavarande avdelnings-            ets ledande organ. Ärendenas behandling förut-
4980:        chefs närvaro under ministeriets ledande         sätter att avdelningscheferna elier deras stäliföre-
4981:         organs möten inte längre är nödvändig?          trädare är närvarande vid de ledande organens
4982:                                                         möten.
4983: 
4984:      Helsingforsden 28 februari 1997
4985: 
4986:                                                                      Trafikminister Tuula Linnainmaa
4987: 1
4988: 1
4989:  1
4990:  1
4991:   1
4992:   1
4993:    1
4994:    1
4995:     1
4996:     1
4997:      1
4998:      1
4999:       1
5000:       1
5001:        1
5002:        1
5003:         1
5004:         1
5005:          1
5006:          1
5007:           1
5008:                                               KK 29/1997 vp
5009: 
5010: Kirjallinen kysymys 29
5011: 
5012: 
5013: 
5014: 
5015:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Neuroleptilääkityksen ym. korvattavuudesta
5016: 
5017: 
5018: 
5019:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5020: 
5021:    Kansaneläkelaitos suunnittelee pudottavansa         niapotilaasta hyötyy neurolepteista. Neuroleptit
5022: neuroleptien korvattavuutta psykoosipotilailla         korjaavat kaikkia keskeisiä skitsofrenian tyyppi-
5023: 100 %:sta 75 %:iin. Kyseessä olisi laajamittainen      oireita, joten niiden vaikutuksia voidaan pitää
5024: terveyspoliittinen kannanotto, joka oleellisesti       varsin spesifisesti skitsofrenian biologisiin taus-
5025: heikentäisi kaikkein vaikeimmin sairaiden psy-         tamekanismeihin kohdistuvana.
5026: kiatristen potilaiden hoitomahdollisuuksia.               Neuroleptien korvattavuutta kiristämällä hai-
5027: Kaikkein vaikeimmin sairaat skitsofreniapoti-          tataan kaikkein keskeisimmän keinon käyttöä
5028: laat käyttävät yleensä juuri kaikkein kalleimpia       vaikeiden mielenterveyshäiriöiden hoidossa. Voi-
5029: lääkkeitä, kuten klotsapiinia tai pitkävaikuttei-      daan ajatella, että neuroleptien käyttö valtaosalla
5030: sia neurolepti-injektioita ja ovat poikkeuksetta       skitsofreniapotilaista on yhtä perusteltua kuin
5031: eläkkeellä. Osalla kyseisistä potilaista sairauden-    insuliinihoito diabeetikoilla tai thyroksiinisubsti-
5032: tunto on jatkuvasti puutteellinen ja neurolepti-       tuutio hypothyreoosia sairastavilla. Näiden kor-
5033: lääkitys nykypuitteissaankin, eli potilaalle mak-      vattavuuden heikentämistä ei ole esitetty. Kan-
5034: suttomana, onnistuu vain "vapaaehtoisen pa-            saneläkelaitos onkin nyt iskemässä kaikkein puo-
5035: kon" avulla. Kun neuroleptit nyt tulevat näille        lustuskyvyttömimpään potilasryhmään. Asiaa ei
5036: potilaille maksullisiksi, he jättävät ne todennä-      mielestäni pitäisi päästää päätösasteelle ilman
5037: köisesti käyttämättä vedoten taloudellisiin syi-       laajempaa julkista keskustelua.
5038: hin. Tällöin sairauden uusiutumisen vaara kas-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
5039: vaa oleellisesti, ja psykiatristen sairaaloiden sul-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten ~sitän kun-
5040: jetut osastot täyttyvät ja pakkohoito lisääntyy.       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5041: Hoidon painopisteen siirtämisestä avohoitoon ei        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5042: sen jälkeen voida enää puhua.
5043:    Neuroleptien tehokkuudesta skitsofrenian                       Aikooko Hallitus sallia skitsofrenian
5044: hoidossa on selvä tieteellinen näyttö. On osoitet-             hoidossa käytettävän neuroleptilääkityk-
5045: tu, että kolme neljästä akuutin vaiheen skitsofre-             sen ym. korvaustason alentamisen?
5046: 
5047:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1997
5048: 
5049:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
5050: 
5051: 
5052: 
5053: 
5054: 279001
5055: 2                                            KK 29/1997 vp
5056: 
5057: 
5058: 
5059: 
5060:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5061: 
5062:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         lääkehoidon ei tarvitse olla korvaavaa tai korjaa-
5063: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          vaa. Tällaisen lääkehoidon laiminlyönti ei välit-
5064: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tömästi vaaranna potilaan henkeä, mutta lääke-
5065: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         hoito on vaikean ja pitkäaikaisen sairauden hoi-
5066: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          dossa välttämätöntä.
5067: n:o 29:                                                   Valtioneuvosto antoi päätöksen edellä tarkoi-
5068:                                                        tetuista sairauksista ja niiden hoidossa korvatta-
5069:            Aikooko Hallitus sallia skitsofrenian       vista lääkkeistä tammikuussa 1994. Tuossa yh-
5070:         hoidossa käytettävän neuroleptilääkityk-       teydessä oli Kansaneläkelaitoksen sosiaalilääke-
5071:         sen ym. korvaustason alentamisen?              tieteellisessä neuvottelukunnassa ollut esillä se,
5072:                                                        että kysymyksessä tarkoitetut vaikeat psykoosit
5073:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           ja vaikeat mielenterveyden häiriöt, joiden hoi-
5074: vasti seuraavaa:                                       dossa käytettävistä lääkkeistä suoritetaan kor-
5075:                                                        vaus, kuuluisivat alempaan erityiskorvausryh-
5076:    Sairausvakuutuslain mukaista lääkekorvaus-          mään. Valtioneuvosto kuitenkin sisällytti edellä
5077: järjestelmää uudistettiin viimeksi vuoden 1994         mainitut lääkkeet 100 prosentin korvausryh-
5078: huhtikuun alusta lukien. Sairausvakuutuslain           mään.
5079: mukaan lääkkeistä korvataan 100 prosenttia 25              Kansaneläkelaitos ei ole tehnyt sosiaali- ja ter-
5080: markkaa ylittävästä määrästä kultakin ostoker-         veysministeriölle ehdotusta edellä mainitusta
5081: ralta, kun kysymyksessä on vaikean ja pitkäai-         psyyken lääkkeiden korvattavuuden muuttami-
5082: kaisen sairauden hoidossa tarvittava vaikutusta-       sesta. Sosiaalivakuutuslainsäädäntöä toimeen-
5083: valtaan korvaava tai korjaava välttämätön lää-         panevana laitoksena Kansaneläkelaitos seuraaja
5084: ke. Lääkkeestä korvataan 75 prosenttia kultakin        osallistuu lääkekorvausjärjestelmän kehittämi-
5085: ostokerralta, kun kysymyksessä on vaikean sai-         seen.
5086: rauden hoidossa tarvittava välttämätön lääke.              Lääkekorvausmenot olivat vuonna 1996 noin
5087: Peruskorvaus on 50 prosenttia 50 markkaa ylit-         3 miljardia markkaa. Tämän johdosta lääkekus-
5088: tävästä määrästä. Hallituksen esityksen peruste-       tannuksiin liittyviä kysymyksiä pohtii parhail-
5089: lujen mukaan 100 prosentin korvausryhmään              laan sosiaali- ja terveysministeriön asettama työ-
5090: kuuluu vaikean ja pitkäaikaisen, selkeästi diag-       ryhmä,jonka määräaika päättyy 31.5.1997. Työ-
5091: nosoidun sairauden hoidon ja potilaan tervey-          ryhmän tehtävänä on muun muassa selvittää
5092: dentilan kannalta välttämätön, tehokkaaksi             mahdollisuudet lääkekustannusten hillitsemi-
5093: osoitettu korvaava tai vastaava korjaava lääke-        seen niin, että samalla turvataan väestön mah-
5094: hoito. Sillä ei ole mitään yhtä tehokasta, turvalli-   dollisuudet saada tarvitsemansa lääkkeet koh-
5095: sempaa ja kokonaisvaikutuksiltaan halvempaa            tuulliseen hintaan. Saadun selvityksen mukaan
5096: vaihtoehtoa asianmukaisessa lääketieteellisessä        Kansaneläkelaitos on kysyttäessä ilmoittanut
5097: hoitokäytännössä. Lääkehoidon laiminlyönti             sosiaali- ja terveysministeriölle, ettei Kansan-
5098: tällaisessa sairaudessa vaarantaisi potilaan hen-      eläkelaitoksella ole tässa vaiheessa vireillä mi-
5099: gen. Alemman eli 75 prosentin erityiskorvaus-          tään erityissuunnitelmia minkään erityiskorvat-
5100: ryhmän määritelmä on muutoin sama, mutta               taviin lääkkeisiin oikeuttavan sairauden osalta.
5101: 
5102:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1997
5103: 
5104:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
5105:                                              KK 29/1997 vp                                               3
5106: 
5107: 
5108: 
5109: 
5110:                                          Tili Riksdagens Talman
5111: 
5112:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         utom att läkemedelsbehandlingen inte behöver
5113: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           vara ersättande eller korrigerande. Om dylik lä-
5114: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         kemedelsbehandling försummas behöver patien-
5115: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr            tens Iiv inte direkt äventyras, men läkemedelsbe-
5116: 29:                                                      handlingen är nödvändig vid behandling av svåra
5117:                                                          och långvariga sjukdomar.
5118:            Ämnar Regeringen tillåta att ersätt-             Statsrådet utfårdade i januari 1994 ett beslut
5119:         ningsnivån för bl.a. neuroleptika soman-         om ovan avsedda sjukdomar och om ersättning
5120:         vänds vid behandlingen av schizofreni            för läkemedel som används vid behandlingen av
5121:         sänks?                                           dessa. 1 det sammanhanget behandlade F olkpen-
5122:                                                          sionsanstaltens socialmedicinska delegation ett
5123:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            förslag om att ersättning för sådana läkemedel
5124: anföra följande:                                         som används vid behandlingen av de svåra psy-
5125:                                                          koser och svåra mentala störningar som avses i
5126:    Det system med ersättning för läkemedel som           spörsmålet skall höra tili en lägre specialersätt-
5127: avses i sjukförsäkringslagen förnyades senast            ningsgrupp. Statsrådet Iät emellertid nämnda lä-
5128: från och med början av aprill994. Enligt sjukför-        kemedel fortsättningsvis ingå i den grupp som
5129: säkringslagen ersätts läkemedel med 100% av det          ersätts tilllOO %.
5130: belopp som vid varje inköpstillfålle överstiger 25          Social- och hälsovårdsministeriet har inte fått
5131: mark då det är fråga om ett nödvändigt läkeme-           något förslag från Folkpensionsanstalten om att
5132: del med ersä ttande eller korrigerande verkan som        ersättningen för nämnda psykofarmaka skall
5133: används vid behandlingen av svåra och långvari-          ändras. Folkpensionsanstalten, som är den insti-
5134: ga sjukdomar. Läkemedel ersätts med 75% vid              tution som verkställer socialförsäkringslagstift-
5135: varje inköpstillfålle då det är fråga om nödvändi-       ningen, följer med och deltar i utvecklandet av
5136: ga läkemedel som används vid behandlingen av             systemet med ersättning för mediciner.
5137: svåra sjukdomar. Grundersättningen utgör 50%                Kostnaderna för läkemedelsersättningar upp-
5138: av det belopp som överstiger 50 mark. Enligt             gick tili ca 3 mrd. mk år 1996. Med anledning
5139: motiveringen tili regeringens proposition är de          härav har social- och hälsovårdsministeriet till-
5140: läkemedel som ersatts tili 100 % sådana läkeme-          satt en arbetsgrupp för att utreda de frågor som
5141: del som används för ersättande eller motsvaran-          anknyter tillläkemedelskostnaderna. Tidsfristen
5142: de korrigerande läkemedelsbehandling som har             för arbetsgruppen utgår 31.5.1997. Arbetsgrup-
5143: visat sig vara effektiv och som är nödvändig för         pen fick bl.a. i uppdrag att utreda på vilket sätt
5144: behandlingen av en svår och långvarig, tydligt           läkemedelskostnaderna kunde skäras ned samti-
5145: diagnosticerad sjukdom. Detta förutsätter att det        digt som befolkningens möjligheter att få de läke-
5146: inte finns något lika effektivt, tryggare eller tili     medel de behöver tili ett skäligt pris kunde tryg-
5147: totalkostnaderna billigare alternativ inom medi-         gas. Enligt erhållen utredning har Folkpensions-
5148: cinsk vårdpraxis. Om läkemedelsbehandlingen              anstalten på förfrågan meddelat social- och häl-
5149: försummas vid en dylik sjukdom kan patientens            sovårdsministeriet att man inte i det här skedet
5150: Iiv äventyras. Definitionen av den lägre specialer-      har några särskilda planer i fråga om specialer-
5151: sättningsgruppen, dvs. gruppen med läkemedel             sättningsgilla läkemedel för någon viss sjukdom.
5152: som ersätts tili 75 %, är i övrigt densamma för-
5153: 
5154:      Helsingfors den 4 mars 1997
5155: 
5156:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka M önkäre
5157:                                              KK 30/1997 vp
5158: 
5159: Kirjallinen kysymys 30
5160: 
5161: 
5162: 
5163: 
5164:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Väestönsuojien sijaintia koskevasta tiedotta-
5165:                                        misesta
5166: 
5167: 
5168:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5169: 
5170:    Suomessa pitäisi kaupungeissa olla selvät oh-                Katsooko Hallitus, että kaupunkien
5171: jeet siitä, mihin yhteiseen väestönsuojaan kunkin            asukkailla on riittävä tieto lähimmästä
5172: talon asukkaat siirtyvät kriisitilanteessa, jos ta-          yhteisestä, heille kuuluvasta väestönsuo-
5173: lossa ei ole omaa väestönsuojaa. Asian tehosta-              jasta sekä toimenpiteistä sinne siirtymi-
5174: miseksi on järjestetty jopa hienoja, kalliita har-           seksi, vai syntyykö asiassa tosi tilanteen
5175: joituksia. Jos kaupunkien asukkailta kysytään,               tullessa kaaos niin kuin Helsingin pom-
5176: valtaosa heistä on onnellisen tietämättömiä krii-            mituksissa aikanaan, ja
5177: siajan suojastaan esimerkiksi ydinlaskeuman tai                 mitä Hallitus aikoo tehdä mahdollisen
5178: muun onnettomuuden sattuessa.                                puutteen korjaamiseksi?
5179:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
5180: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5181: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5182: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5183:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1997
5184: 
5185:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
5186: 
5187: 
5188: 
5189: 
5190: 279001
5191: 2                                              KK 30/1997 vp
5192: 
5193: 
5194: 
5195: 
5196:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
5197: 
5198:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           on vaikeaa, koska ei voida ennakoida, missä lii-
5199: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            kennepaikassa kukin henkilö on suojautumistar-
5200: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          peen ilmetessä.
5201: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-              3) Eräille kerrostaloalueille on rakennettu yk-
5202: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            sittäisten talosuojien sijasta yhteissuojia. Näitä
5203: n:o 30:                                                  suuria yhteissuojia, jotka on tarkoitettu yhteises-
5204:                                                          ti useamman talon asukkaille, on koko maassa
5205:            Katsooko Hallitus, että kaupunkien            120 ja niissä on yhteensä 220 000 suojapaikkaa.
5206:         asukkailla on riittävä tieto lähimmästä          Vastuu siitä, että suojien sijainnista tiedotetaan
5207:         yhteisestä, heille kuuluvasta väestönsuo-        asukkaille, kuuluu kiinteistön omistajalle. Sa-
5208:         jasta sekä toimenpiteistä sinne siirtymi-        malla tavalla kiinteistön omistaja huolehtii siitä,
5209:         seksi, vai syntyykö asiassa tosi tilanteen       että talon asukkailla on tieto muista kiinteistön
5210:         tullessa kaaos niin kuin Helsingin pom-          yhteisistä tiloista, kuten esimerkiksi parkkihal-
5211:         mituksissa aikanaan, ja                          leista taikka yhteisistä kerhohuoneista ja pesutu-
5212:            mitä Hallitus aikoo tehdä mahdollisen         vista. Viranomaisten ei ole mahdollista huolehtia
5213:         puutteen korjaamiseksi?                          tästä tehtävästä, eikä se luonteensakaan puolesta
5214:                                                          sovi viranomaistehtäväksi.
5215:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                Väestönsuojat on ensi sijassa tarkoitettu anta-
5216: vasti seuraavaa:                                         maan suojaa poikkeusolojen asevaikutuksilta.
5217:                                                          Tilanteen mahdollisesti kiristyessä lisätään väes-
5218:     Maassamme rakennetaan kolmenlaisia väes-             tönsuojelun valistusta ja tiedotusta. Siihen sisäl-
5219: tönsuojia:                                               tyy tiedottaminen väestönsuojista ja suojien si-
5220:     1) Tiettyä minimikokoa suurempiin asuinta-           jaintia koskevan opastuksen lisääminen. Yleisiä
5221: loihin sekä liike- ja toimistorakennuksiin on ra-        suojia ohjaavia opasteita tullaan tällöin asetta-
5222: kennettu ja rakennetaan edelleenkin talosuojia,          maan muun muassa kaduille. Suojien käyttökun-
5223: joiden määrä on 30 000. Niissä on yhteensä noin          toon saattamiseen varattu aika antaa siihen hy-
5224: 3 miljoonaa suojapaikkaa. Talosuojat on tarkoi-          vät mahdollisuudet.
5225: tettu talon asukkaille tai työpaikan työntekijöil-           Edellä olevan perusteella hallitus katsoo, että
5226: le. Niiden sijainnista ja siitä, kenelle ne on tarkoi-   asukkailla on tilanteen vaatiessa riittävä tieto
5227: tettu, ei pitäisi olla epäselvyyttä.                     heille kuuluvasta väestönsuojasta. Eri ongelma
5228:     2) Satamien, linja-autoasemien ja lentoase-          on, että väestönsuojia on ennen vuotta 1992 ra-
5229: mien yhteydessä on yleisiä väestönsuojia, jotka          kennettu vain noin sadassa suurimmassa kun-
5230: on tarkoitettu "liikkuvalle yleisölle", siis niille      nassa. Tämän vuoksi maaseudulla ei ole juuri-
5231: ihmisille, jotka vaaran uhatessa sattuvat ole-           kaan väestönsuojia. Kaupungeissakin suojapai-
5232: maan kyseisellä liikennepaikalla. Suojien luku-          kat sijaitsevat asuintalojen ja työpaikkojen epä-
5233: määrä on 202ja niissä on yhteensä 23 300 suoja-          tasaisen jakautumisen johdosta niin, että kaikki-
5234: paikkaa. Suojat on yleensä merkitty näkyvillä            na vuorokauden aikoina ei kaikille ihmisille voi-
5235: opasteilla. Muulla tavalla niistä tiedottaminen          da osoittaa suojapaikkaa lähistöltä.
5236: 
5237:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1997
5238: 
5239:                                                                   Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
5240:                                             KK 30/1997 vp                                               3
5241: 
5242: 
5243: 
5244: 
5245:                                        Tili Riksdagens Talman
5246: 
5247:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         3) lnom vissa höghusområden har man i stället
5248: ger har Ni, Fru Talman, till vederböran?e med-       för enstaka gårdsskyddsrum byggt gemensamma
5249: lem av statsrådet översänt följande av nksdags-      skyddsrum. 1 hela Jandet finns 120 stor~ gemen-
5250: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmå1 nr        samma skyddsrum, som är avsedda för mvånar-
5251: 30:                                                  na i tlera bostadshus tillsammans. 1 dessa skydds-
5252:                                                      rum finns sammanlagt 220 000 skyddsplatser.
5253:           Anser Regeringen att invånarna i stä-      Fastighetsägaren bär ansvaret för att invånarn.a i
5254:        der har tillräckligt med information om       huset får information om var skyddsrummen hg-
5255:        det närmaste gemensamma skyddsrum             ger. På samma sätt ser fastighetsägaren tili att
5256:        som är avsett för dem samt om åtgärder-       invånarna i huset också får information om fas-
5257:        na får överflyttning tili skyddsrummet,       tighetens övriga gemensamma utrymmen, t.ex.
5258:        eller uppstår det kaos ~id verklig .far~,     parkeringshallar eller ~emensamma. klubbr~.I?
5259:        såsom det hände då Helsmgfors på sm ttd       och tvättstugor. Myndtgheterna har mgen moJ-
5260:        bombarderades, och                            lighet att sköta denna uppgift, so~ inte heller.till
5261:           vad ämnar Regeringen göra för att av-      sin karaktär är lämplig som myndtghetsuppgtft.
5262:        hjälpa denna eventuella brist?                    Framför allt är skyddsrummen avsedda för att
5263:                                                      bereda skydd mot verkningar av val?en l!nder
5264:    Som svar på spörsmå1et anför jag vördsamt         exceptionella förhållanden. Om st~uatwnen
5265: följande:                                            eventuellt tillspetsas, ökar man upplysnmgar och
5266:                                                      information om befolkningsskydd. 1 detta ingår
5267:    Man bygger tre slags skyd?srum i ~årt l~~d:.      information om skyddsrummen och ökad infor-
5268:    1) 1 bostadshus som överstlger en vtss mmtmt-     mation om var skyddsrummen ligger. Bland an-
5269: storlek samt i affårs- och kontorsbyggnader har      nat placerar man då skyltar vid gator för vägvi.s-
5270: man byggt och bygger fortfarande gårdsskydds-        ning tili de allmänna skyddsrummen. Den tld
5271: rum som är 30 000 till antalet. 1 dessa finns sam-   som reserverats till att iståndsätta skyddsrum-
5272: manlagt cirka 3 mi1joner skyddsp1atser: Gårds-       men ger goda möjligheter till detta.          .
5273: skyddsrummen är avsedda för husets mvånare               Med stöd av det ovan anförda anser regenng-
5274: eller för de anställda på arbetsplatsen. Det borde   en att invånarna, om det blir nödvändigt, har
5275: inte vara oklart var dessa skyddsrum ligger och      tiliräckligt med information om det skyddsrum
5276: vilka personer de är avsedda för.                    som är avsett för dem. Ett annat problem är att
5277:    2) 1 samband med hamnar, busstationer o:h         man före 1992 hade byggt skyddsrum endast i de
5278: flygstationer finns allmänna skyddsrum, som ar       cirka hundra största kommunerna. Därför finns
5279: avsedda för "den rörliga allmänheten", d.v.s. för    det knappast några skyddsrum på landsbygden.
5280: de människor som, då faran hotar, råkar vara på      Även i städer ligger skyddsrummen på grund av
5281: trafikplatsen i fråga. Antalet skyddsrum är 202      den ojämna fördelningen av bostadshus och ar-
5282: och i dessa finns samman1agt 23 300 skyddsp1at-      betsplatser så att det inte är möjligt att dygne~
5283: ser. Skyddsrummen markeras i regel med synliga       runt hänvisa alla människor tili skyddsplatser 1
5284: sky1tar. Det är svårt att inform~ra om d:m på        närheten.
5285: något annat sätt, eftersom man mte kan forutse
5286: på viiken trafikp1ats var och ~n kommer att vara
5287: då behovet att söka skydd bhr aktuellt.
5288: 
5289:      Helsingforsden 27 februari 1997
5290: 
5291:                                                                   lnrikesminister Jan-Erik Enestam
5292:                                             KK 31/1997 vp
5293: 
5294: Kirjallinen kysymys 31
5295: 
5296: 
5297: 
5298: 
5299:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Peruspäivärahaa saavien työttömien tulevai-
5300:                                       suudesta
5301: 
5302: 
5303:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
5304: 
5305:    Maassamme on tällä hetkellä muistamani            edes vähän ruokaa ja vähemmän kylmä yösija
5306: mukaan 170 000 peruspäivärahalla tai työmark-        ensi yöksi. Samanaikaisesti yhteiskunnassa kas-
5307: kinatuella elävää ihmistä. Heidän määränsä kas-      vaa hyväosaisten joukko, jolla menee paremmin
5308: vaa koko ajan, ja pian valtaosa työttömistä jou-     kuin koskaan aikaisemmin.
5309: tuu elämään maksimissaan 118 markan päivära-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
5310: halla. Samanaikaisesti valtion ja työttömyyskas-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5311: sojen menot vähenevät. Huolen siitä, että työtön     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5312: ei pääse enää takaisin ansiosidonnaiselle päivä-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5313: rahalle, pitää kuudesta kymmeneen kuukauteen
5314: korotettu työvelvoite ja se, että kuutta kuukautta            Aikooko Hallitus millään tavoin hel-
5315: pitempiä työllistämisjaksoja ei hevin järjestetä.           pottaa nopeasti kasvavan, satoihintu-
5316:    Pian ollaan siinä monessa kyselyssä painotta-            hansiin nousevan köyhälistön elämää,
5317: massani tilanteessa, että Suomeen on syntymässä             kun samanaikaisesti yhteiskunnassa kas-
5318: satojentuhansien köyhälistöarmeija, jolla ei ole            vaa hyväosaisten joukko, jolla menee pa-
5319: mitään muuta tulevaisuutta kuin saada tänään                remmin kuin koskaan?
5320: 
5321:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1997
5322: 
5323:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
5324: 
5325: 
5326: 
5327: 
5328: 279001
5329: 2                                           KK 31/1997 vp
5330: 
5331: 
5332: 
5333: 
5334:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5335: 
5336:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        myksen perusteluissa esitettyjä käsityksiä perus-
5337: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         päivärahan tai työmarkkinatuen saajien määrän
5338: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       olennaisesta ja nopeasta lisääntymisestä.
5339: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-           Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajien
5340: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         taloudellinen asema ja syrjäytymisriski riippuvat
5341: n:o 31:                                               työttömyyden kestosta. Riski kasvaa, jos työttö-
5342:                                                       myys uhkaa muodostua pitkäaikaiseksi. Talou-
5343:          Aikooko Hallitus millään tavoin hel-         dellista asemaa arvioitaessa on myös otettava
5344:        pottaa nopeasti kasvavan, satoihintu-          huomioon se, että työttömän vähimmäisturvaan
5345:        hansiin nousevan köyhälistön elämää,           kuuluvat kotitalouden rakenteesta, muista tu-
5346:        kun samanaikaisesti yhteiskunnassa kas-        loista ja erityismenoista riippuen myös asumistu-
5347:        vaa hyväosaisten joukko, jolla menee pa-       ki ja kunnallinen toimeentulotuki.
5348:        remmin kuin koskaan?                              Työvoiman kysynnän elpyessä työllisyyspoli-
5349:                                                       tiikanja sosiaalipolitiikan yhtenä keskeisimmistä
5350:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tavoitteista on pitkäaikaistyöttömyyden vähen-
5351: vasti seuraavaa:                                      täminen. Köyhyys ja syrjäytyminen liittyvät
5352:                                                       usein juuri pitkäaikaiseen työttömyyteen. Halli-
5353:    Joulukuussa 1996 peruspäivärahaa tai työ-          tuksen käynnistämiä pitkäaikaistyöttömyyden
5354: markkinatukea saaneita henkilöitä oli yhteensä        vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä ovat mm.
5355: 198 000. Peruspäivärahaa saaneita henkilöitä oli      koulutus-, kuntoutus- ja harjoittelupaikkojen li-
5356: noin 31 000 ja työmarkkinatukea saaneita noin         sääminen. lkääntyvien pitkäaikaistyöttömien
5357: 169 000. Vuoden 1995 joulukuussa peruspäivä-          palvelutarvetta selvitetään parhaillaan kymme-
5358: rahaa tai työmarkkinatukea saaneita henkilöitä        nellä paikkakunnalla. Menettelyn laajentamises-
5359: oli yhteensä 208 000. Kokonaismäärä ei ole vii-       ta koko maahan päätetään kokeilusta saatujen
5360: meisen vuoden aikana lisääntynyt, vaan jonkin         tulosten perusteella. Valmisteltavana olevan ns.
5361: verran vähentynyt. Vuoden 1997 alusta voimaan         koulutusvakuutuksen tarkoituksena on järjestää
5362: tulleet työttömyysturvalain muutokset, mm.            aikuisopiskelijoille nykyistä paremmat taloudel-
5363: työssäoloehdon pidentyminen, saattavat lisätä         liset mahdollisuudet ammatilliseen koulutukseen
5364: jonkin verran sellaisten työmarkkinatukea saa-        osallistumiseen. Uudistus on kaavailtu aloitetta-
5365: vien pitkäaikaistyöttömien määrää, joilla oikeus      vaksi pitkäaikaistyöttömistä jo kuluvan vuoden
5366: ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan on päät-          syksyllä. Näiden, etupäässä työmarkkinaval-
5367: tynyt enimmäismaksuajan täyttymisenjohdosta.          miuksien parantamiseen tähtäävien toimenpitei-
5368: Tällaisia henkilöitä on tällä hetkellä noin 40 000.   den ohella tarvitaan työvoiman kysyntää lisääviä
5369: Työttömyysturvalain muutosten vaikutukset             toimenpiteitä mm. paikallisen aloitteellisuuden
5370: riippuvat olennaisesti mm. siitä, missä määrin        pohjalta ja laajasti käsitettynä ns. kolmannella
5371: talouskasvu ja kotimaisen kysynnän piristymi-         sektorilla. Näihin liittyvä valmistelu on käynnis-
5372: nen lisäävät työvoiman kysyntää. Viimeaikainen        tynyt.
5373: kehitys ja taloudelliset ennusteet eivät tue kysy-
5374: 
5375:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1997
5376: 
5377:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
5378:                                                KK 31/1997 vp                                                 3
5379: 
5380: 
5381: 
5382: 
5383:                                           Tili Riksdagens Talman
5384: 
5385:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               lingen och de ekonomiska prognoserna stöder
5386: anger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse tili            inte de påståenden som framförs i motiveringen
5387: vederbörande medlem av statsrådet översänt föl-            tili spörsmålet om att antalet personer som får
5388: jande av riksdagsman Sulo Aittoniemi under-                dagpenning eller arbetsmarknadsstöd kommer
5389: tecknade spörsmål nr 31:                                   att öka väsentligt och snabbt.
5390:                                                                Den ekonomiska ställningen och risken för
5391:           Har Regeringen några som helst pla-              utslagning i fråga om personer som får grund-
5392:         ner på att underlätta livet för det snabbt         dagpenning och arbetsmarknadsstöd beror på
5393:         växande antalet fattiga vilka kommer att           arbetslöshetens längd. Risken ökar om arbetslös-
5394:         kunna räknas i hundratusental, samtidigt           heten hotar att bli långvarig. Vid bedömningen
5395:         som det i samhället växer fram en grupp            av den ekonomiska ställningen skall även beak-
5396:         välbärgade som har det bättre ställt än            tas att till den arbetslösas minimiskydd hör, bero-
5397:         någonsin?                                          ende på hushållets struktur, övriga inkomster
5398:                                                            och särskilda utgifter, även bostadsbidrag och
5399:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              kommunalt utkomststöd.
5400: anföra följande:                                               När efterfrågan på arbetskraft ökar är ett av
5401:                                                            de centrala målen i sysselsättnings- och socialpo-
5402:     1 december 1996 uppgick antalet personer som           litiken att minska långtidsarbetslösheten. Fattig-
5403: fick grunddagpenning eller arbetsmarknadsstöd              dom och utslagning är ofta sammankopplade
5404: till sammanlagt 198 000. Anta1et personer som              just med långtidsarbetslöshet. Sådana åtgärder
5405: erhöll grunddagpenning uppgick tili ca 31 000              som regeringen vidtagit i syfte att minska lång-
5406: och personer som erhöll arbetsmarknadsstöd tili            tidsarbetslösheten är bl.a. en ökning av antalet
5407: ca 169 000. 1 december 1995 var det samman1ag-             utbildnings-, rehabiliterings- och praktikantplat-
5408: da antalet personer som erhöll grunddagpenning             ser. Som bäst pågår i tio kommuner en utredning
5409: eller arbetsmarknadsstöd 208 000. Det totala an-           om servicebehovet bland åldrande långtidsar-
5410: talet har inte stigit under det senaste året, utan i       betslösa personer. Utgående från resultaten av
5411: stället minskat något. De ändringar i lagen om             försöket fattas sedan beslut om huruvida förfa-
5412: utkomstskydd för arbetslösa som trädde i kraft             randet tas i bruk i hela landet. Syftet med den s.k.
5413: vid ingången av 1997, bl.a. en förlängning av              utbildningsförsäkringen, som är under bered-
5414: arbetsvillkoret, kan i viss mån öka antalet lång-          ning, är att vuxenstuderandena erbjuds bättre
5415:  tidsarbetslösa som får arbetsmarknadsstöd och             ekonomiska möjligheter att delta i yrkesutbild-
5416:  för vilkas del rätten tili inkomstrelaterat ut-           ning än för närvarande. A vsikten är att reformen
5417:  komstskydd för arbetslösa har upphört på grund            inleds redan under inkommande höst börjande
5418:  av att maximitiden för betalning av förmånen har          från de långtidsarbetslösa. Vid sidan av de åtgär-
5419:  gått ut. För tillfållet är antalet dylika personer ca     der med vilka man eftersträvar en förbättrad
5420:  40 000. Verkningarna av ändringarna i lagen om            arbetsmarknadsberedskap behövs åtgärder som
5421:  utkomstskydd för arbetslösa beror i hög grad              ökar efterfrågan på arbetskraft, bl.a. på basis av
5422:  bl.a. på i viiken mån den ekonomiska tillväxten           loka! initiativförmåga och på ett övergripande
5423:  och uppsvinget i den inhemska efterfrågan ökar            pian inom den s.k. tredje sektorn. Beredningen av
5424:  efterfrågan på arbetskraft. Den senaste utveck-           dessa har inletts.
5425: 
5426:       Helsingfors den 3 mars 1997
5427: 
5428:                                                          Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
5429:                                             KK 32/1997 vp
5430: 
5431: Kirjallinen kysymys 32
5432: 
5433: 
5434: 
5435: 
5436:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Euroopan unionin määräysvallasta
5437: 
5438: 
5439: 
5440:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5441: 
5442:    Suomen liittyessä Euroopan unioninjäseneksi            Asioita olisi kymmenittäin, muttajotta riittäi-
5443: yhteistoiminnan rajat olivat kovin selvät. Sopi-      si aineksia muihinkin kysymyksiin, esitän edellä
5444: mus koski tavaroiden, ihmisten, palvelujen ja         olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyksen
5445: pääomien vapaata liikkumista. Näin ainakin sii-       37 §:n l momenttiin viitaten kunnioittavasti val-
5446: nä valossa, kun kansalle valotettiin yhteistoimin-    tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta vak-
5447: taa kansanäänestystä varten. Nyt on esiintynyt        si seuraavan kysymyksen:
5448: lukemattomia asioita, joissa EU:n komissaarit
5449: määräilevät meitä. Otetaan kaksi esimerkkiä:                    Mihin ED-sopimuksen neljään ulottu-
5450: Unionista määrätään, mihin mennessä vapaan                   vuuteen Hallituksen mielestä sopii se, että
5451: suomalaisen talonpojan tulee peltoosa keväisin               EU :n komissaari määrää, mihin mennes-
5452: kylvää, joskin sitten armollisesti annetaan muu-             sä keväisin vapaan suomalaisen viljelijän
5453: tama päivä lisäaikaa, jotta hanget vähän ohenisi-            on tehtävä kevättoukonsa, sekä se, että
5454: vat. Toinen esille tullut asia on se, että Suomi ei          Suomi ei saa ostaa puuta rajan takaa Ve-
5455: saa ostaa Venäjältä puuta, jos unioni ei anna                näjän Karjalasta?
5456: siihen lupaa.
5457:      Helsingissä l 0 päivänä helmikuuta 1997
5458: 
5459:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
5460: 
5461: 
5462: 
5463: 
5464: 279001
5465: 2                                          KK 32/1997 vp
5466: 
5467: 
5468: 
5469: 
5470:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
5471: 
5472:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       saa olla myöhäisempi kuin asetuksen N:o 1765/
5473: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        92 10, 11 ja 12 artikloissa mainitut päivämäärät.
5474: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      Koska jäsenvaltiossa on sovellettava yhtä yhte-
5475: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       näistä päivämäärää, Suomen kohdalla tämä tar-
5476: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        koittaa sitä, että peltokasvitukia koskeva tukiha-
5477: n:o 32:                                              kemus on jätettävä viimeistään kunkin vuoden
5478:                                                      toukokuun viimeisenä päivänä. Viimeinen päi-
5479:           Mihin ED-sopimuksen neljään ulottu-        vämäärä, jolloin kevätkylvöjen on oltava tehtyi-
5480:        vuuteen Hallituksen mielestä sopii se, että   nä, on vahvistettu jäsenvaltioittain sekä kasvila-
5481:        EU :n komissaari määrää, mihin mennes-        jeittain komission asetuksessa N:o 658/96. Suo-
5482:        sä keväisin vapaan suomalaisen viljelijän     men kohdalla kylvöjen on A- ja B-tukialueilla
5483:        on tehtävä kevättoukonsa, sekä se, että       oltava tehtyinä viimeistään kunkin vuoden tou-
5484:        Suomi ei saa ostaa puuta rajan takaa Ve-      kokuun viimeiseen päivään mennessä ja
5485:        näjän Karjalasta?                             C-tukialueella kesäkuun 15. päivään mennessä.
5486:                                                      Poikkeuksellisissa sääolosuhteissa komissio voi,
5487:   Vastauksena kysymyksiin esitän kunnioitta-         jäsenvaltion pyynnöstä, siirtää näitä päivämää-
5488: vasti seuraavaa:                                     riä vielä myöhemmäksi.
5489:                                                         Asiasta on annettu kaikkialla EU :ssa sovellet-
5490:    Euroopan unionin toiminnan päämääränä on          tavia yhtenäisiä sääntöjä siksi, että on haluttu
5491: yhteismarkkinoiden perustaminen. Yhteismark-         varmistaa EU:n maksamien peltokasvitukien
5492: kinat muodostuvat tulliliitosta sekä henkilöiden,    moitteeton hallinnointi, valvonta sekä järjestel-
5493: tavaroiden, palvelujen ja pääomien vapaasta liik-    män yhtenäinen soveltaminen kaikissa EU:njä-
5494: kuvuudesta. Yhteismarkkinoiden luomiseen liit-       senvaltioissa.
5495: tyy kiinteästi myös yhteisen maatalous-, kilpai-        Kansanedustaja Aittoniemen kysymyksen
5496: lu-, liikenne- ja kauppapolitiikan toteuttaminen     toisessa osassa todetaan, että Suomi ei saisi ostaa
5497: sekä jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämi-        puuta Venäjän Karjalasta. Kysymyksen lähtö-
5498: nen ja yhtenäistäminen näillä aloilla. Euroopan      kohtana lienee julkisuudessakin käyty keskuste-
5499: yhteisössä yhteistä maatalouspolitiikkaa koske-      lu siitä, että kaikelta Venäjältä tuotavalta havu-
5500: vaa sääntelyä on annettu 1960-luvun alusta läh-      puulta edellytettäisiin jatkossa terveys todistus.
5501: tien. Tarkoituksena on ollut saavuttaa maata-            Suomeen tuotiin Venäjältä puuta viime vuon-
5502: loustuotteiden vapaa liikkuvuus yhteisön sisällä     na noin 8 miljoonaa kuutiometriä, josta valtaosa
5503: ja yhdenmukaiset tuottajahinnat eri jäsenvalti-      koivukuitua ja vain noin 1,5 miljoonaa kuutio-
5504: oissa.                                               metriä havupuuta. Puukauppa on tärkeää toi-
5505:    Yhteistä maatalouspolitiikkaa koskeva sään-       saalta suomalaiselle koivukuitua käyttävälle
5506: tely koskee myös peltokasvien viljelyä. Säännök-     teollisuudelle, mutta myös monille Itä-Suomen
5507: siä siitä, milloin toukotöiden tulee keväisin olla   sahoille. Toisaalta puukaupasta saadut vientitu-
5508: tehtyinä, on annettu tiettyjen peltokasvien tuki-    lot nähdään erittäin tärkeinä vaikeassa taloudel-
5509: järjestelmää koskevassa neuvoston asetuksessa        lisessa tilanteessa olevilla Venäjän alueilla, eten-
5510: N :o 1765/92, tiettyjä yhteisön tukijärjestelmiä     kin Karjalan tasavallassa.
5511: koskevasta yhdennetystä hallinto- ja valvonta-           Kysymystä terveystodistusten käyttöönotosta
5512: järjestelmästä annetussa neuvoston asetuksessa       havupuille käsitellään EU :n pysyvässä kasvinter-
5513: N:o 3508/92 sekä peltokasvien tukijärjestelmän       veyskomiteassa. Terveystodistusten käyttöönot-
5514: mukaisten tukien maksamisen edellytyksiä kos-        to ei estäisi havupuun tuontia Venäjän Karjalas-
5515: kevassa komission asetuksessa N:o 658/96. Näi-       ta, mutta vaatisi kalliiksi tulevia tarkastuksia.
5516: den säännösten mukaan jäsenvaltio voi vahvis-        Tuontitarkastuksia voidaan tällä hetkellä tehdä
5517: taa peltokasvitukia koskevan tukihakemuksen          vain kolmella eteläisimmällä raja-asemalla. Suo-
5518: viimeiseksi jättöpäivämääräksi päivän, joka ei       malaisten asiantuntijoiden mukaan mitään kas-
5519:                                            KK 32/1997 vp                                          3
5520: 
5521: vinsuojelullisia perusteita terveystodistuksen      ettei ainakaan Suomen ja Venäjän välisessä raja-
5522: vaatimiseen ei ole olemassa. Ongelmia voisi teo-    kaupassa havupuiden terveystodistuksia tarvitsi-
5523: riassa esiintyä vasta Jenisein takaa tuodun puun    si ottaa käyttöön.
5524: kohdalla. Suomi pyrkii asian käsittelyssä siihen,
5525: 
5526:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1997
5527: 
5528:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
5529: 4                                           KK 32/1997 vp
5530: 
5531: 
5532: 
5533: 
5534:                                         Tili Riksdagens Ta/man
5535: 
5536:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      stöd för jordhruksgrödor fastställa ett datum
5537: ger har Ni, Fru Talman, till vederhörande med-        som inte får vara senare än de datum som anges i
5538: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      artiklarna 10, ll och 12 i förordning (EEG) nr
5539: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         1765/92. Eftersom medlemsstaten skall tillämpa
5540: 32:                                                   ett enda enhetligt datum innehär detta för Fin-
5541:                                                       lands vidkommande att ansökningarna om stöd
5542:           Viiken av EU-fördragets fyra dimen-         för jordhruksgrödor skall lämnas in senast den
5543:        sioner anser Regeringen vara förenlig          31 maj respektive år. Det sista datum då vårsåd-
5544:        med att en EU- kommissionär hestämmer          den skall vara avklarad har fastställts för varje
5545:        före vilket datum Finlands fria hönder         medlemsstat och enligt växtart i kommissionens
5546:        skall ha utfört sitt vårhruk samt med att      förordning (EG) nr 658/96. För Finlands del
5547:        Finland inte får köpa upp virke i Karel en     skall sådden ha utförts senast den 31 maj varje år
5548:        öster om gränsen mot Ryssland?                 inom stödområdena A och B och senast den 15
5549:                                                       juni i stödområde C. Vid exceptionell väderlek
5550:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         kan kommissionen senarelägga dessa datum yt-
5551: anföra följande:                                      terligare på medlemsstatens hegäran.
5552:                                                          Enhetliga regler som skall tillämpas överallt i
5553:    Det övergripande målet för Europeiska unio-        EU har utfårdats angående detta för att man
5554: nens verksamhet är att upprätta en gemensam           velat säkerställa att de stöd för jordhruksgrödor
5555: marknad. Den gemensamma marknaden hestår              som EU hetalar administreras och övervakas
5556: av en tullunion samt av fri rörlighet för personer,   oklanderligt samt att systemet tillämpas på ett
5557: varor, tjänster och kapital. Upprättandet av den      enhetligt sätt i samtliga medlemsstater.
5558: gemensamma marknaden är nära förknippad                  1 den andra delen av riksdagsman Aittoniemis
5559: också med genomförandet av den gemensamma             spörsmål konstateras att Finland inte skulle få
5560: jordhruks-, konkurrens-, transport- och handels-      köpa upp virke i ryska Karelen. Frågan torde
5561: politiken samt med att medlemsstaternas lagstift-     hottna i den också i offentligheten förda diskus-
5562: ning tillnärmas och harmoniseras inom dessa           sionen om att sundhetscertifikat i fortsättningen
5563: sektorer. lnom Europeiska gemenskapen har den         skulle krävas av allt harrvirke som importeras
5564: gemensamma jordhrukspolitiken medfört regle-          från Ryssland.
5565: ringsåtgärder sedan hörjan av 1960-talet. Syftet         Finland importerade i fjol ca 8 miljoner kuhik-
5566: har varit att åstadkomma fri rörlighet för jord-      meter virke från Ryssland, varav största delen
5567: hruksprodukter inom gemenskapen och enhetli-          var hjörkmassaved och hara ca l ,5 miljoner ku-
5568: ga producentpriser i de olika medlemsstaterna.        hikmeter var harrvirke. Å ena sidan är virkeshan-
5569:    Regleringen av den gemensamma jordhruks-           deln viktig för den finska industrin som använder
5570: politiken gäller också odlingen av jordhruksgrö-      hjörkmassaved, men också för många sågar i
5571: dor. Bestämmelser om när vårhruket skall vara         östra Finland. Å andra sidan ses de exportin-
5572: fårdigt ingår i rådets förordning (EEG) nr 1765/      komster som virkeshandeln ger som mycket vik-
5573: 92 om upprättande av ett stödsystem för produ-        tiga i de ryska områden som hefinner sig i en
5574: center av vissa jordhruksgrödor, rådets förord-       trängd ekonomisk situation, framför allt Karel-
5575: ning (EEG) nr 3508/92 om ett integrerat system        ska repuhliken.
5576: för administration och kontroll av vissa stödsys-        Frågan om införande av sundhetscertifikat för
5577: tem inom gemenskapen samt kommissionens               harrvirke hehandlas i EU :s ständiga kommitte
5578: förordning (EG) nr 658/96 om vissa villkor för        för fytosanitära frågor. lnförandet av sundhets-
5579: heviljande av kompensationshetalning enligt           certifikat skulle inte hindra importen av harrvir-
5580: stödsystemet för producenter av vissajordhruks-       ke från ryska Karelen men nog kräva dyra in-
5581: grödor. Enligt hestämmelserna kan en medlems-         spektioner. lmportinspektioner kan för närva-
5582: stat som sista inlämningsdag för en ansökan om        rande utföras hara på de tre sydligaste gränssta-
5583:                                            KK 32/1997 vp                                           5
5584: 
5585: tionerna. Enligt finländska sakkunniga finns det    öster om Jenisej. Finland strävar efter att sund-
5586: inga fytosanitära grunder för att kräva sundhets-   hetscertifikat för harrvirke inte behöver tas i
5587: certifikat. 1 teorin skulle problem kunna före-     bruk, åtminstone inte i gränshandeln mellan Fin-
5588: komma först när det gäller virke från trakterna     land och Ryssland.
5589:      Helsingfors den 28 februari 1997
5590: 
5591:                                                      Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
5592:                                              KK 33/1997 vp
5593: 
5594: 
5595: Kirjallinen kysymys 33
5596: 
5597: 
5598: 
5599: 
5600:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Vanhojen laskutapojen asemasta peruskou-
5601:                                         lussa
5602: 
5603: 
5604:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5605: 
5606:    Peruskoulu on laiminlyönyt lasten hiihtokou-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
5607: lutuksen sillä seurauksella, että asevelvollisuusai-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5608: kana nuoret miehet joutuvat opettelemaan hiih-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5609: toa aakkosista alkaen. Lukutaito on monilla            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5610: koululaisilla kehno, mutta pohjalukemat lyö-
5611: dään, kun kysytään viidennen luokan peruskou-                    Tietääkö Hallitus syyn siihen, miksi
5612: lulaiselta, paljonko on 9 kertaa 7, tai esitetään             nykykoulutuksessa suomalaiselle lapselle
5613: päässä laskettavaksi vähennys- tai yhteenlaskun               ei opeteta hiihtotaitoa sen paremmin kuin
5614: esimerkki. Koululainen ei tiedä vastausta, jos ei             perinteisiä laskutapoja, kertalaskua sekä
5615: saa taskulaskiota käteen. Tilanne on vanhaan                  yhteen- ja vähennyslaskua ainakaan
5616: hyvään aikaan verrattuna järkyttävä.                          päässälaskuna, vaan pelkästään laskuko-
5617:                                                               neella?
5618: 
5619:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1997
5620: 
5621:                                           Sulo Aittaniemi /kesk
5622: 
5623: 
5624: 
5625: 
5626:  279001
5627: 2                                             KK 33/1997 vp
5628: 
5629: 
5630: 
5631: 
5632:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5633: 
5634:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Eräs tutkimus peruskoulun 9. luokan oppilai-
5635: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          den matematiikan taidoista vuodelta 1995 osoit-
5636: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        ti, että päässälasku osattiin parhaiten. Oppilaat
5637: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         saavuttivat 66,5 % kokonaispistemäärästä. Kah-
5638: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          deksan tehtävää kymmenestä päässälaskusta
5639: n:o 33:                                                osattiin vähintään tyydyttävästi. Kokeeseen
5640:                                                        kuului myös laskuja laskimen kanssa sekä sanal-
5641:           Tietääkö Hallitus syyn siihen, miksi         lisia tehtäviä, joita osattiin 49% kokonaispiste-
5642:        nykykoulutuksessa suomalaiselle lapselle        määrästä.
5643:        ei opeteta hiihtotaitoa sen paremmin kuin           Hallitus on julistanut kansalliset taikoot mate-
5644:        perinteisiä laskutapoja, kertalaskua sekä       matiikan ja luonnontieteiden osaamisen kehittä-
5645:        yhteen- ja vähennyslaskua ainakaan              miseksi. Kehittämistalkoista vastaavat opetus-
5646:        päässälaskuna, vaan pelkästään laskuko-         ministeriö ja opetushallitus. Ohjelman tarkoituk-
5647:        neella?                                         sena on korottaa opettajien osaamisen tasoa,
5648:                                                        tuottaa oppimateriaaleja ja parantaa opetusme-
5649:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           netelmiä. Kokeellisuutta opetuksessa lisätään.
5650: vasti seuraavaa:                                       Kaikkia oppilaita rohkaistaan toimimaan oma-
5651:                                                        aloitteisesti, osallistumaan ilmiöiden havain-
5652:     Peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden         nointiin, soveltamaan tietoja ja ratkaisemaan
5653: mukaan keskeistä ala-asteen matematiikan opis-         ongelmia. Opettajankoulutuslaitokset ja nor-
5654: kelussa on se, että oppilas oppii peruslaskutaidot     maalikoulut on kytketty tähän työhön tiiviisti
5655: päässä, paperilla ja laskimilla sekä niiden käyttä-    mukaan. Samoin elinkeinoelämän järjestöt ja
5656: misen arkielämän ongelmien ratkaisemisessa. Li-        yritykset on pyritty saamaan yhteistyöhön sekä
5657: säksi on totuttava arvioimaan suuruusluokkia ja        paikallisesti että valtakunnallisesti. Hankkeessa
5658: tulosten oikeellisuutta. Yläasteella oppilaan on       on mukana 25 pilottikuntaa,jotka opetushallitus
5659: opittava käyttämään reaaliluvuilla laskemista          on valinnut. Opettajien arvosana- ja täydennys-
5660: arkielämän tilanteissa sekä kyettävä päättele-         koulutukseen osallistui viime syyslukukaudella
5661: mään saatujen laskutulosten järkevyyttä. Uusis-        noin 1 600 opettajaa.
5662: sa oppikirjoissa on runsaasti edellä mainittujen           Koulu antaa nykyisin hyvät mahdollisuudet
5663: vaatimusten mukaisia tehtäviä, ja niitä ratkotaan      perinteisten laskutapojen oppimiseen päässälas-
5664: kaikilla peruskoulun vuosiluokilla.                    kuna, konetta käyttäen ja näiden yhdistelmänä,
5665:     Edellä mainitut seikat on koulujen otettava        sillä kaikkien peruskoulujen opetussuunnitel-
5666: opetussuunnitelmiinsa. Matematiikan opetuk-            miin sisältyy huomattava määrä näiden taitojen
5667: sen käytännön työssä on luonnollisesti eroja eri       opettamista. Nykyisessä peruskoulussa koroste-
5668: koulujen välillä. Osa kouluista ja opettajista saat-   taan oppimista, jossa oppilaan on myös ymmär-
5669: taa korostaa muita taitoja enemmän kuin mate-          rettävä oman työnsä vastuullisuus. Hänen on
5670: matiikan taitoja tai hiihtotaitoa. Kuitenkin sama      työskenneltävä ahkerasti ja myönteisellä suhtau-
5671: matematiikan opetuksen vähimmäistaso on taat-          tumisellaan tuettava oppimisprosessia. Matema-
5672: tu peruskoulujärjestelmässämme kaikille oppi-          tiikkaa ei opi muutoin kuin runsaalla laskuhar-
5673: laille.                                                joittelulla ja säännöllisesti pidettävillä kokeilla.
5674: 
5675:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1997
5676: 
5677:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
5678:                                            KK 33/1997 vp                                              3
5679: 
5680: 
5681: 
5682: 
5683:                                        Tili Riksdagens Talman
5684: 
5685:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        En undersökning från 1995 om kunskaperna i
5686: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       matematik hos elever på årskurs 9 i grundskolan
5687: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     visade att eleverna behärskade huvudräkning
5688: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr        bäst. Eleverna erhöll 66,5% av det totala antalet
5689: 33:                                                  poäng. Eleverna klarade åtminstone tillfredsstäl-
5690:                                                      lande åtta av tio huvudräkningsuppgifter. Till
5691:           Känner Regeringen tili varför finländ-     provet hörde också räkning på miniräknare samt
5692:        ska barn i dagens skola inte får undervis-    verbala uppgifter där eleverna erhöll 49 % av det
5693:        ning i skidning och inte heller i traditio-   totala antalet poäng.
5694:        nella räknesätt, multiplikation samt addi-       Regeringen har utlyst nationella talkon för att
5695:        tion och subtraktion, åtminstone inte         utveckla kunskaperna i matematik och naturve-
5696:        som huvudräkning utan bara genom att          tenskaper. För dessa utvecklingstalkon svarar
5697:        använda räknemaskin?                          undervisningsministeriet och utbildningsstyrel-
5698:                                                      sen. Avsikten med programmet är att höja lärar-
5699:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        nas kunskapsnivå, producera läromedel och för-
5700: anföra följande:                                     bättra undervisningsmetoderna. Det experimen-
5701:                                                      tella inslaget i undervisningen utökas. Alla elever
5702:    Enligt grunderna för grundskolans läroplan är     uppmuntras att ta initiativ, deltai gestaltning av
5703: det viktiga i matematikstudierna på lågstadiet att   fenomen, tillämpa kunskaper och lösa problem.
5704: eleverna lär sig de grundläggande räkneopera-        Lärarutbildningsinstitutionerna och normalsko-
5705: tionerna i huvudet, på papper och med miniräk-       lorna är aktivt med i arbetet. Likaså har man
5706: nare samt att använda dessa för att lösa problem     försökt få organisationer och företag i näringsli-
5707: i det dagliga Iivet och att uppskatta storleksord-   vet att deltai samarbetet på såvällokal nivå som
5708: ningar och resultatens riktighet. På högstadiet      riksnivå. 1 projektet deltar 25 pilotkommuner
5709: skall eleverna lära sig att räkna med reella tai i   som valts ut av utbildningsstyrelsen. Förra höst-
5710: olika situtationer i det dagliga livet samt kunna    terminen deltog ca 1 600 lärare i vitsordsutbild-
5711: bedöma resultatens riktighet. 1 nya läroböcker       ning och fortbildning.
5712: ingår en mängd uppgifter som överensstämmer             Skolan ger i dag goda möjligheter för eleverna
5713: med ovan nämnda krav och dessa uppgifter löses       att lära sig de traditionella räknesätten som hu-
5714: i alla grundskolans årskurser.                       vudräkning, med utnyttjande av miniräknare
5715:    Skolorna skall beakta ovan nämnda mål i sina      och som en kombination av dessa, eftersom alla
5716: Iäroplaner. Det förekommer naturligtvis skillna-     grundskolors läroplaner innehåller mycket un-
5717: der mellan skolorna när det gäller det praktiska     dervisning i dessa fårdigheter. 1 dagens grund-
5718: arbetet i matematikundervisningen. En del sko-       skola läggs vikt vid sådant lärande där eleven
5719: lor och lärare kanske betonar andra fårdigheter      också inser att han har ett ansvar för sitt arbete.
5720: mer än kunskaper i matematik eller skidning.         Eleven skall arbeta flitigt och genom en positiv
5721:  Alla elever i vårt grundskolesystem garanteras      attityd stöda inlärningsprocessen. Matematik lär
5722:  dock samma miniminivå när det gäller undervis-      man sig inte på annat sätt än genom en mängd
5723:  ningen i matematik.                                 räkneövningar och genom regelbundna prov.
5724: 
5725:      Helsingfors den 5 mars 1997
5726: 
5727:                                                       Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
5728:                                             KK 34/1997 vp
5729: 
5730: Kirjallinen kysymys 34
5731: 
5732: 
5733: 
5734: 
5735:                                    Erkki Pulliainen/vihr: Arvonlisäveroa koskevien säännösten tarkis-
5736:                                       tamisesta työllisyyden parantamiseksi
5737: 
5738: 
5739:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5740: 
5741:    Pääministeri Paavo Lipposen hallitus on lu-        nostaminen voitaisiin ensi vaiheessa rajata käsi-
5742: vannut puolittaa työttömyyden tällä vaalikau-         työläis- ja palvelualoihin, jos valtiontaloudelliset
5743: della. Tavoite on äärimmäisen hyvä. Sen tekee         syyt eivät anna perusteita tätä vapaampaan muu-
5744: erityisen hyväksi hallitusohjelman lupaus toimia      tokseen.
5745: samalla ekologisesti kestävällä tavalla. Johtuu          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
5746: sattumasta, että tähän arvokkaaseen tavoittee-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5747: seen pääsemisen painopiste on luiskahtanut kah-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5748: delle viimeiselle hallitusvuodelle, ja siksi kaikki   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5749: pienet ja suuret operaatiot tulee tehdä tämän-
5750: suuntaisen kehityksen edistämiseksi.                             Aikooko Hallitus ryhtyä työllistymi-
5751:     Eräs tarjolla oleva keino on nostaa sitä vuosi-           sen edistämiseksi toimiin arvonlisäveron
5752: liikevaihdon alarajaa, jossa pienet yritykset ryh-            kannon vuosiliikevaihdon alarajan nos-
5753: tyvät maksamaan arvonlisäveroa. Nythän tuo                    tamiseksi 50 000 markasta vaikkapa
5754: raja on 50 000 markassa. Raja voitaisiin hyvin                100 000 markkaan?
5755: nostaa esimerkiksi 100 000 markkaan. Rajan
5756: 
5757:      Helsingissä II päivänä helmikuuta 1997
5758:                                          Erkki Pulliainen /vihr
5759: 
5760: 
5761: 
5762: 
5763: 279001
5764: 2                                           KK 34/1997 vp
5765: 
5766: 
5767: 
5768: 
5769:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5770: 
5771:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Verovelvollisuuden alarajan nostaminen on
5772: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         myös muista syistä ongelmallista. Nykyisen
5773: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       50 000 markan liikevaihtorajan tarkoituksena ei
5774: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-       ole vapauttaa verosta varsinaista ammatti- ja
5775: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      liiketoimintaa, vaan rajata verotuksen ulkopuo-
5776: 34:                                                   lelle hallinnollisista syistä lähinnä harrastusluon-
5777:                                                       teinen toiminta. Raja on neutraalisuussyistä ase-
5778:           Aikooko Hallitus ryhtyä työllistymi-        tettu varsin matalaksi, koska se aiheuttaa eriar-
5779:        sen edistämiseksi toimiin arvonlisäveron       voisuutta rajan tuntumassa toimivien vastaavaa
5780:        kannon vuosiliikevaihdon alarajan nos-         toimintaa harjoittavien yritysten kesken. Tämä
5781:        tamiseksi 50 000 markasta vaikkapa             ongelma korostuu sitä enemmän, mitä korkeam-
5782:        100 000 markkaan?                              pi raja on. Rajan nostaminen vain tietynlaista
5783:                                                       toimintaa harjoittavien yritysten osalta aiheut-
5784:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          taisi hankalia määrittely- ja rajanveto-ongelmia.
5785: vasti seuraavaa:                                          Hallitus selvittää parhaillaan, tulisiko arvonli-
5786:                                                       säverotuksessa siirtyä järjestelmään, jossa nykyi-
5787:    Arvonlisäverolain 1 §:n mukaan veroa on suo-       seen liikevaihtorajaan liittyvää sääntelyä muu-
5788: ritettava liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta        tettaisiin siten, että alarajaan liitetään asteittai-
5789: tavaroiden ja palvelujen myynnistä. Verotuksen        nen veronhuojennus pienyrityksille rajan ylitty-
5790: soveltamisala on laaja ja kattaa periaatteessa        misestä johtuvien vaikutusten lieventämiseksi.
5791: kaikki liiketoiminnan muodossa myytävät hyö-          Reunaehtoina selvityksessä on kuitenkin otetta-
5792: dykkeet. Verovelvollisia ovat kaikki verollisia       va huomioon yhteisölainsäädännön menettelylle
5793: tavaroita ja palveluja myyvät yritykset ja amma-      aiheuttamat rajoitukset, menettelyn valtionta-
5794: tinharjoittajat. Hallinnollisista syistä verosta on   loudelliset vaikutukset sekä menettelystä aiheu-
5795: vapautettu vähäinen toiminta, jonka vuosiliike-       tuvat hallinnolliset kustannukset sekä verohal-
5796: vaihto ei ylitä 50 000 markkaa.                       linnon että yritysten kannalta.
5797:    Arvonlisäverotuksessa sovellettavan vero-              Hallitus pitää tärkeänä erityisesti palvelualo-
5798: pohjan laajuus on säädelty Suomea sitovasti Eu-       jen samoin kuin muiden työvoimavaltaisten
5799: roopan yhteisön kuudennessa arvonlisäverodi-          pienyritysten aseman kehittämistä siten, että työ-
5800: rektiivissä (77/388/ETY). Liittymissopimuksessa       paikkoja voitaisiin tällä sektorilla lisätä. Edellä
5801: Suomelle on myönnetty oikeus vapauttaa veros-         esitetyistä syistä mahdollisuudet tukea pienyri-
5802: ta sellaiset vähäisen liiketoiminnan harjoittajat,    tyksiä ja alentaa työllisyyskynnystä arvonlisäve-
5803: joiden vuosiliikevaihto jää alle 10 000 ecua (noin    rotuksen kautta kansallisin ratkaisuin ovat
5804: 58 000 markkaa). Suomi ei voi kansallisin pää-        rajoitetut. Tämän vuoksi toimenpiteet on pyrit-
5805: töksin supistaa direktiivinja liittymäsopimuksen      tävä löytämään tuloverotuksen puolelta. Vuo-
5806: mukaista veropohjaa. Tämä edellyttäisi direktii-      den 1997 valtion talousarvioesitykseen liittyen
5807: vin muutosta, joka vaatii komission esitystä ja       hallitus onkin lieventänyt tuloverotusta yleisesti
5808: kaikkien jäsenmaiden yksimielisyyttä.                 ja keventänyt lisäksi pienyritysten tuloverotusta.
5809: 
5810:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1997
5811: 
5812:                                                                                   Ministeri Arja Alho
5813:                                             KK 34/1997 vp                                              3
5814: 
5815: 
5816: 
5817: 
5818:                                         Tili Riksdagens Talman
5819: 
5820:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          dighet är också problematisk av andra orsaker.
5821: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande           A vsikten med den nuvarande omsättningsgrän-
5822: med1em av statsrådet översänt följande av             sen 50 000 mk är inte att befria egentlig yrkes-
5823: riksdagsman Erkki Pulliainen undertecknade            eller affårsverksamhet från skatt, utan att av för-
5824: spörsmål nr 34:                                       valtningsmässiga skällämna verksamhet av när-
5825:                                                       mast hobbykaraktär utanför beskattningen.
5826:           Ämnar Regeringen i syfte att främja         Gränsen har a v neutralitetsskäl satts mycket lågt,
5827:        sysselsättningen vidta åtgärder för att den    eftersom den orsakar ojämlikhet mellan företag
5828:        nedre gränsen för uppbörden av mervär-         som bedriver motsvarande verksamhet och som
5829:        desskatt skall höjas från en årsomsätt-        befinner sig just vid gränsen. Detta problem ac-
5830:        ning på 50 000 mk till exempelvis 100 000      centueras desto mer ju högre gränsen är. Om
5831:        mk?                                            gränsen höjs endast för företag som idkar ett visst
5832:                                                       slag av verksamhet skulle det leda till besvärliga
5833:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt         definitions- och gränsdragningsproblem.
5834: anföra följande:                                         Regeringen utreder som bäst om man vid mer-
5835:                                                       värdesbeskattningen borde övergå till ett system
5836:     Enligt 1 § mervärdesskatte1agen skall skatt be-   där den reglering som ansluter sig till den nuva-
5837: talas på rörelsemässig försäljning av varor och       rande omsättningsgränsen skulle ändras så att tili
5838: tjänster. Beskattningens tillämpningsområde är        den nedre gränsen ansluts en gradvis skattelätt-
5839: omfattande och täcker i princip alla nyttigheter      nad för småföretagare för att lindra verkan av en
5840: som säljs rörelsemässigt. Skattskyldiga är alla       överskridning av gränsen. Som förbehåll i utred-
5841: företag och yrkesutövare som säljer skatteplikti-     ningen skall dock beaktas de begränsningar som
5842: ga varor och tjänster. Av förvaltningsmässiga         gemenskapslagstiftningen uppställer för förfa-
5843: skäl har verksamhet i liten skala, vars årsom-        randet, de statsekonomiska verkningarna av för-
5844: sättning inte överstiger 50 000 mk, befriats från     farandet samt de administrativa kostnader som
5845: skatt.                                                förfarandet förorsakar såväl skatteförvaltningen
5846:     Omfattningen av den skattebas som skall till-     som företagen.
5847: lämpas vid mervärdesbeskattningen har be-                Regeringen anser detvara viktigt att ställning-
5848: stämts på ett för Finland bindande sätt i Euro-       en för företag inom servicebranschen och andra
5849: peiska gemenskapens sjätte mervärdesskatte-           arbetskraftsintensiva småföretag utvecklas så att
5850: direktiv (77/388/EEG). 1 anslutningsfördraget         antalet arbetsplatser kunde ökas inom denna
5851: har Finland beviljats rätt att ha en mervärdes-       sektor. Avovan anförda skäl är möjligheterna att
5852:  skattebefrielse för dem som bedriver verksamhet      fatta nationella beslut om att via mervärdesbe-
5853: i liten skala och vilkas årsomsättning understiger    skattningen stöda småföretag och sänka syssel-
5854:  10 000 ecu (ca 58 000 mk). Finland kan inte          sättningströskeln begränsade. Därför måste man
5855:  genom nationella beslut minska den skattebas         försöka finna åtgärderna på inkomstbeskatt-
5856:  som avses i direktivet och anslutningsfördraget.     ningens sida. 1 anslutning till statens budgetpro-
5857:  Detta skulle förutsätta en ändring av direktivet,    position för 1997 har regeringen allmänt sänkt
5858:  vilket kräver kommissionens förslag och enighet      inkomstbeskattningen och dessutom lindrat
5859:  av medlemsländerna.                                  småföretagarnas inkomstbeskattning.
5860:      En höjning av den nedre gränsen för skattskyl-
5861: 
5862:      Helsingforsden 5 mars 1997
5863: 
5864:                                                                                   Minister Arja Alho
5865:                                            KK 35/1997 vp
5866: 
5867: Kirjallinen kysymys 35
5868: 
5869: 
5870: 
5871: 
5872:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Auton omistajanvaihdosilmoituksen määrä-
5873:                                       ajasta
5874: 
5875: 
5876:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
5877: 
5878:    Osamaksusopimuksen ehtojen tultua täyte-          kulunut umpeen, ja joutuu näin ollen maksa-
5879: tyiksi omistajanvaihdos autorekisteriin tapahtuu     maan korotetun maksun. Määräaika pitäisi näin
5880: siten, että auton myyjä, yleensä autoliike, lähet-   ollen olla 14 vuorokautta, ellei valtion tarkoituk-
5881: tää ostajalle valmiiksi täytetyn omistajanvaih-      sena sitten ole rahastaa tietynlaisen maksuansan
5882: dosilmoituksen. Auton aikaisempi haltija menee       kautta.
5883: postiin ilmoitus ja rekisteriote mukanaan, ja toi-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5884: menpide tapahtuu sellaisenaan varsin vaivatto-       tyksen 37 §:n I momenttiin viitaten esitän kun-
5885: masti 45 markan hinnasta. Uusi rekisteriote tulee    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5886: postin kautta aikanaan uudelle omistajalle.          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5887:    Asiassa on kuitenkin eräs pieni mutta toisaalta
5888: suuri ongelma. Vaihdosilmoitus on jätettävä                    Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
5889: postiin seitsemän vuorokauden kuluessa siitä                auton omistajanvaihdoksesta postiin jä-
5890: päivämäärästä, jonka myyjä on merkinnyt omis-               tettävän ilmoituksen määräaika ilman li-
5891: tajanvaihdosilmoitukseen. Jos näin ei tapahdu,              sämaksua nostetaan 14 vuorokauteen sii-
5892: ilmoituksesta joutuu maksamaan korotetun hin-               tä päivämäärästä, jonka myyjä on mer-
5893: nan. On selvää, että matkatyössä tai muuten vii-            kinnyt omistajanvaihdosilmoitukseen,
5894:  kon asunnoltaan poissa ollut henkilö näkee myy-            jotta uusi omistaja voisi kohtuudella eri
5895: jän lähettämän kaavakkeen vasta, kun aika on jo             olosuhteissa selvitä velvoitteestaan?
5896: 
5897:      Helsingissä II päivänä helmikuuta 1997
5898: 
5899:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
5900: 
5901: 
5902: 
5903: 
5904: 279001
5905: 2                                             KK 35/1997 vp
5906: 
5907: 
5908:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5909: 
5910:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         nassa. Muita viranomaiskäyttäjiä ovat tullilai-
5911: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tos, rajavartiolaitos, tuomioistuimet, ulosottovi-
5912: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        ranomaiset, pysäköinninvalvojat, syyttäjät, so-
5913: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         siaaliviranomaiset ja veroviranomaiset. Ajoneu-
5914: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          vojen katsastuksen suorittajat, ajoneuvojen
5915: n:o 35:                                                kauppaa ja rahoitusta suorittavat, Liikenneva-
5916:                                                        kuutuskeskus sekä vakuutusyhtiöt ovat myös
5917:            Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että      ajoneuvorekisterin keskeisiä käyttäjiä. Useim-
5918:         auton omistajanvaihdoksesta postiin jä-        milla mainituista käyttäjistä on suora tekninen
5919:         tettävän ilmoituksen määräaika ilman li-       käyttöyhteys ajoneuvorekisteriin.
5920:         sämaksua nostetaan 14 vuorokauteen sii-           Tieliikenteen tietojärjestelmän yhtenä osare-
5921:         tä päivämäärästä, jonka myyjä on mer-          kisterinä on ajoneuvoverotusrekisteri. Ajoneu-
5922:         kinnyt omistajanvaihdosilmoitukseen,           vorekisterin henkilötietoja ja muita tietojärjestel-
5923:         jotta uusi omistaja voisi kohtuudella eri      män yhteiseen tietokantaan talletettuja tietoja
5924:         olosuhteissa selvitä velvoitteestaan?          käytetään määrättäessä varsinaista ajoneuvove-
5925:                                                        roa (dieselveroa). Lisäksi ajoneuvojen tuulilasei-
5926:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          hin kiinnitettävien veromerkkien asemesta tänä
5927: vasti seuraavaa:                                       vuonna ajoneuvoverolain (1111/1996) nojalla ve-
5928:                                                        rolipuilla kannettavan ajoneuvoveron kannassa
5929:     Ajoneuvojen rekisteröinnistä annetun asetuk-       käytetään tietojärjestelmän yhteiseen tietokan-
5930: sen (1598/1995) 22 §:n mukaan ajoneuvon rekis-         taan tallennettuja tietoja. Kantotehtävien onnis-
5931: teri-ilmoitus on jätettävä seitsemän päivän ku-        tumisen kannalta on tärkeätä, että ajoneuvore-
5932: luessa rekisteriin merkittävän muutoksen tapah-        kisteri on ajan tasalla.
5933: tumisesta. Määräajan tarkoituksena on pitää tie-          Ajoneuvorekisterin ajantasaisuuden, virheet-
5934: liikenteen tietojärjestelmän tiedot mahdollisim-       tömyyden ja luotettavuuden kannalta on ensiar-
5935: man hyvin ajan tasalla. Tämän vuoksi ilmoitus-         voisen tärkeätä, että rekisteritiedoissa tapahtu-
5936: velvollisuudelle on säädetty suhteellisen lyhyt ai-    neista muutoksista tehdään asianmukaiset rekis-
5937: kamäärä. Rekisteri-ilmoitus voidaan pääsään-           teri-ilmoitukset mahdollisimman nopeasti.
5938: töisesti jättää yhtäläisesti postiin, katsastuksen        Hallitus pitää säädettyä seitsemän päivän
5939: suorittajalle ja Ajoneuvohallintokeskukseen.           määräaikaa pääsääntöisesti riittävänä ajoneu-
5940: Niin sanottuja suorarekisteröintejä suorittavat        von rekisteri-ilmoituksen tekemistä varten.
5941: myös autoliikkeet.                                     Eräissä tapauksissa, kuten kysymyksessä esite-
5942:     Ajoneuvohallintokeskuksen suoritteista perit-      tyssä osamaksukaupassa, seitsemän päivän mää-
5943: tävistä maksuista annetun Ajoneuvohallintokes-         räaika saattaa osoittautua riittämättömäksi.
5944: kuksen päätöksen (Nro 6/902-97) mukaan ajo-            Tällaisissa tilanteissa tulee varautua asiamiehen
5945: neuvon tavanomaisesta rekisteröinnistä peritään        käyttämiseen. Mahdollisesti myös autoliikkei-
5946: 45 markkaa. Rekisteröintimaksu peritään koro-          den ja rahoitusyhtiöiden menettelyt saattaisivat
5947: tettuna 20 markalla, mikäli rekisteri-ilmoitus jä-     helpottaa rekisteri-ilmoituksen tekemistä. Ilmoi-
5948: tetään säädetyn määräajan jälkeen.                     tusvelvollisuutta koskevan määräajan pidentä-
5949:     Ajoneuvorekisteri on osa tieliikenteen tieto-      minen yhdelle ryhmälle ei ratkaisisi kaikkia on-
5950: järjestelmää, jota pidetään liikenneturvallisuu-       gelmatilanteita eikä siten olisi tasapuolista. Mi-
5951: den edistämiseksi ja tieliikenteen tietopalvelua       käli määräajan pidennys koskisi kaikkia rekiste-
5952: varten. Ajoneuvorekisteri on julkinen rekisteri,       röintejä, heikentäisi se rekisterin palvelukykyä
5953: josta pääsääntöisesti jokaisella tietoja asianmu-      merkittävästi.
5954: kaiseen tarkoitukseen tarvitsevalla on oikeus             Hallitus pitää ajoneuvorekisterin ajantasai-
5955: saada tietoja. Ajoneuvorekisteristä luovutetaan        suutta ensiarvoisen tärkeänä ajoneuvon omista-
5956: ja sen tietoja käytetään varsin laajasti eri käyttö-   jan ja haltijan, ajoneuvokaupan sekä viran-
5957: tarkoituksiin. Viranomaispuolella ajoneuvore-          omaistehtävien hoitamisen kannalta eikä katso
5958: kisterin suurin käyttäjä on poliisi, joka tarvitsee    perustelluksi ryhtyä toimenpiteisiin kysymykses-
5959: tietoja liikennevalvonnassa ja rikosten torjun-        sä esiin tulleen määräajan pidentämiseksi.
5960:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1997
5961: 
5962:                                                                  Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
5963:                                               KK 35/1997 vp                                               3
5964: 
5965: 
5966:                                           Tili Riksdagens Tafman
5967: 
5968:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        ren som behöver uppgifter för trafik<?.vervakning
5969: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-          och för bekämpning av brottslighet. Ovriga myn-
5970: 1em av statsrådet översänt följande av riksdagsle-      digheter som använder sig av registret är tullver-
5971: damot Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmå1            ket, gränsbevakningsväsendet, domstolarna, ut-
5972: nr 35:                                                  mätningsmyndigheterna, parkeringsövervakar-
5973:                                                         na, åk1agarna, social- och skattemyndigheterna.
5974:           Ämnar Regeringen se tili att den be-          Andra centrala användare av fordonsregistret är
5975:        stämda tid inom viiken anmälan utan till-        de som utför besiktningar, företag som har att
5976:        läggsavgift om ägarbyte av bil skall an-         göra med köp, försä1jning eller finansiering av
5977:        mälas till posten förlängs tili 14 dygn från     fordon, trafikförsäkringscentralen samt försäk-
5978:        det datum försäljaren antecknat i anmä-          ringsbolagen. De flesta av ovan nämnda använ-
5979:        1an om ägarbyte, så att den nya ägaren           dare har direktanslutning tili fordonsregistret.
5980:        inom en rimlig tid och i olika omständig-            Fordonsbeskattningsregistret är ett av for-
5981:        heter kan klara av att uppfylla denna            donsregistrets delregister. Personuppgifter i for-
5982:        plikt?                                           donsregistret och andra uppgifter som finns i den
5983:                                                         gemensamma databasen används vid fastställan-
5984:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           det av den egentliga fordonsskatten (diese1skat-
5985: anföra följande:                                        ten). I stället för skattemärket som fästs på vind-
5986:                                                         rutan uppbärs i år med stöd av fordonsskattela-
5987:     Enligt 22 § förordningen om registrering av         gen (111111996) en fordonsskatt för viiken upp-
5988: fordon (1598/1995) skall anmälan om registre-           gifter från datasystemets gemensamma databas
5989: ring av fordon inlämnas inom sju dagar räknat           används. Det är viktigt att uppgifterna i registret
5990: från den tid uppgifter om ändring införts i regist-     är aktuella för att skatteuppbärningen skall lyck-
5991: ret. A vsikten med tidsfristen är att datasystemen      as.
5992: för vägtrafiken så långt som möjligt skall hållas           Det är oerhört viktigt både från aktualitets-,
5993: up-to-date. Detta är orsaken tili att tidsfristen för   felfrihets- och tillförlitlighetssynpunkt att anmä1-
5994: anmä1ningsplikten är rätt så kort. Anmälan om           ningar om ändrade uppgifter i registret införs
5995: registrering kan huvudsakligen lämnas tili pos-         vederbörligt och så fort som möjligt.
5996: ten, den som utför ~esiktning eller Fordonsför-             Regeringen anser att den stadgade sjudagars-
5997: valtningscentralen. A ven bilföretagen gör så kal-      fristen är i huvudsak tiliräcklig för att registrera
5998: Iade direktregistreringar.                              fordon. I vissa fall, som det i spörsmålet relatera-
5999:     1 enlighet med Fordonsförvaltningscentralens        de avbetalningsköpet, kan sjudagarsfristen visa
6000: beslut (Nr 6/902-97) om avgifter för prestationer       sig vara otillräcklig. I dylika fall är det skäl att
6001: utförda av Fordonsförvaltningscentralen upp-            vara beredd på att använda ombud. Det är möj-
6002: bärs för norma1 registrering av fordon 45 mark.         ligt att även förfarandet vid bi1företag och finan-
6003:  Registreringsavgiften förhöjs med 20 mark om           sieringsbolag kunde underlätta registreringen.
6004:  registreringsanmälan 1ämnas in efter den stadga-       F örlängning av tidfristen för anmälningsplikt för
6005: de tiden.                                               en grupp löser inte alla problem och är följaktli-
6006:      Fordonsregistret är en del av datasystemet för     gen inte jämlikt. Om tidsfristen förlängs för allas
6007:  vägtrafik som upprätthålls med avsikt att främja       del försvagar detta registrets servicefunktion i
6008:  trafiksäkerheten och för att informationstjänster      betydande grad.
6009:  inom vägtrafiken skall kunna erbjudas. Fordons-            Regeringen anser det vara oerhört viktigt att
6010:  registret är ett offentligt register som så gott som   registret är up-to-date både från fordonsägarens
6011:  var och en som vill ha sakenlig information har        och -innehavarens samt fordonsköpets synpunkt
6012:  rätt att få uppgifter från. Från fordonsregistret      och med beaktande av skötseln av myndighets-
6013:  ges information och denna information utnyttjas        uppgifterna och anser det inte vara motiverat att
6014:  i rätt så stor omfattning för olika ändamål. Bland     vidta åtgärder för att förlänga den i spörsmålet
6015:  myndigheterna är polisen den största använda-          nämnda tidsfristen.
6016: 
6017:       Helsingfors den 27 februari 1997
6018: 
6019:                                                                      Trafikminister Tuula Linnainmaa
6020:                                             KK 36/1997 vp
6021: 
6022: Kirjallinen kysymys 36
6023: 
6024: 
6025: 
6026: 
6027:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Palvelupuhelimien hinnoitteluperusteista
6028: 
6029: 
6030: 
6031:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6032: 
6033:    Lehdissä on runsaasti ilmoituksia ns. palvelu-     kaansa, eli onko jokin puhelu tuon 4,95 mk +
6034: puhelimista, joihin soitettaessa annetaan lain-       ppm vaiko kaksinkertainen. Laskun saaja kun
6035: opillisia neuvoja, autetaan uskonasioissa, ennus-     harvoin lähtee seksipuheluitaan peräilemään
6036: tetaan tulevaisuutta ja annetaan seksuaalisia         vaan maksaa kiltisti mutta nuristen kovemman-
6037: nautintoja pahimpaan pulaan. Erityisesti seksi-       kin laskun.
6038: palvelut ovat sellaisia, joihin eläkeläiset ja häi-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
6039: riintyneet usein häviävät viimeiset rahansa. Jos      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6040: joku haluaa niin tehdä, eikä yhteiskunta halua        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6041: heitä suojella, niin hävitkööt sitten. Näitä ilmoi-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6042: tuksia koskien on olemassa kuitenkin yksi ongel-
6043: ma, joka ilmeisesti voitaisiin korjata kuluttajan-              Aikooko Hallitus esimerkiksi kulut-
6044: suojalakiin tehtävällä täsmennyksellä tai muulla             tajansuojalakiin tehtävällä täsmennyk-
6045: lainsäädäntötoimella. Tämä koskee sitä, että il-             sellä selkiinnyttää ns. palvelupuhelimien
6046: moituksissa usein ilmoitetaan erehdyttävästi pal-            hinnoitteluperusteita siten, että kustan-
6047: jonko palvelu maksaa/min. + ppm. Teksti on                   nukset olisivat yksiselitteisesti luettavis-
6048: nuhruisen pientä, ja jos palveluilmoituksessa on             sa,ja
6049: useita numeroita, ilmoitus saattaa hinnan osalta                aikooko Hallitus muuten selvittää,
6050: koskea vain yhtä numeroa muiden ollessa hin-                 ovatko ilmoituksissa mainitut kustan-
6051: noittelultaan jotain muuta, ei ainakaan halvem-              nukset todellisia vai ihmisten harhaan-
6052: pia.                                                         johtamista?
6053:    On myös syytä epäillä sitä, pitävätkö ilmoi-
6054: tukset kustannuksien osalta yleensäkään paik-
6055: 
6056:       Helsingissä ll päivänä helmikuuta 1997
6057: 
6058:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
6059: 
6060: 
6061: 
6062: 
6063:  !79001
6064: 2                                            KK 36/1997 vp
6065: 
6066: 
6067: 
6068: 
6069:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6070: 
6071:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          yhtenäiset periaatteet ns. lisäarvopalvelujen
6072: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           (maksulliset palvelupuhelut) hinnan ilmoittami-
6073: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         selle. Ohjeissa on erikseen periaatteet mainok-
6074: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          sissa ilmoitettavista ja puhelun alussa annettavis-
6075: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           ta tiedoista. Ohjeiden mukaan:
6076: n:o 36:                                                     1. Palvelun yksikköhinta (minuuttihinta) on
6077:                                                         aina oltava selkeästi näkyvillä tai kuultavissa
6078:           Aikooko Hallitus esimerkiksi kulut-           numeron yhteydessä.
6079:        tajansuojalakiin tehtävällä täsmennyk-              2. Nauhoitettujen palveluiden yhteydessä mai-
6080:        sellä selkiinnyttää ns. palvelupuhelimien        nitaan nauhoitteen pituus sekä kokonaishinta,
6081:        hinnoitteluperusteita siten, että kustan-        jonka nauhoitteen kertakuuntelu maksaa.
6082:        nukset olisivat yksiselitteisesti luettavis-         3. Mainoksesta tulee aina ilmetä tiedontuotta-
6083:        sa, ja                                           jayrityksen nimi ja yhteystiedot.
6084:           aikooko Hallitus muuten selvittää,               Lisäarvopalveluissa korostuu hintatietojen
6085:        ovatko ilmoituksissa mainitut kustan-            merkitys laskussa. Liikenneministeriö on anta-
6086:        nukset todellisia vai ihmisten harhaan-          nut päätöksessä teleliittymien toimitusehdoista
6087:        johtamista?                                      (503/1996) määräyksiä laskutuserittelystä. Tele-
6088:                                                         laskun maksajanoikeuksia on ehdotettu lisättä-
6089:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            väksi eduskunnassa valmisteilla olevassa tele-
6090: vasti seuraavaa:                                        markkinalaissa siten, että asiakkaan pyynnöstä
6091:                                                         telelaskussa näkyisivät puhelinliittymästä soitet-
6092:    Kuluttajansuojalaki sisältää säännöksiä kulu-        tujen puheluiden kaikki numerot.
6093: tushyödykkeen, mm. palveluiden, hinnan ilmoit-              Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat äsket-
6094: tamisesta markkinoinnissa. Lain 2 luvussa on            täin antaneet direktiivin kuluttajansuojasta etä-
6095: säännökset mm. siitä, että kulutushyödykkeiden          sopimuksissa. Direktiivi koskee myös puhelimit-
6096: markkinoinnissa ei saa käyttää hyvän tavan vas-         se suoritettavia palveluja, ja se sisältää mm.
6097: taista tai muutoin kuluttajan kannalta sopima-          yksityiskohtaisia säännöksiä siitä, mitä tietoja
6098: tonta menettelyä. Erityisesti on kielletty totuu-       kuluttajille on annettava ennen sopimuksen teke-
6099: denvastaisten tai harhaanjohtavien tietojen anta-       mistä. Jäsenvaltioiden on pantava direktiivi
6100: minen.                                                  kansallisesti täytäntöön kolmen vuoden kulues-
6101:    Kuluttajansuojalain nojalla on annettu asetus        sa. Täytäntöönpane edellyttää Suomessa muu-
6102: kulutushyödykkeen hinnan ilmoittamisesta                toksia kuluttajansuojalakiin ja lähinnä lain pu-
6103: markkinoinnissa (9/1989). Asetuksen mukaan              helin- ja postimyyntiä koskeviin säännöksiin.
6104: tavaroiden ja palvelujen hinnat on kerrottava           Muun muassa hinnan ja muiden kustannusten
6105: kuluttajille selkeästi ja yksiselitteisesti sekä ku-    ilmoittamisesta on annettava nykyistä tarkempia
6106: luttajan kannalta helposti ymmärrettävällä ja           säännöksiä.
6107: havaittavalla tavalla.                                      Hallitus katsoo, että edellä mainitut säännök-
6108:    Tarvittaessa kuluttaja-asiamies voi ohjeitse         set, määräykset ja ohjeet antavat valvontaviran-
6109: täsmentää tietyn kulutushyödykeryhmän hinnan            omaisille riittävät mahdollisuudet puuttua mak-
6110: ilmoittamista koskevia periaatteita. Kuluttaja-         sullisten puhelinpalvelujen markkinoinnissa
6111: asiamies piti tarpeellisena laatia vuonna 1992          mahdollisesti ilmeneviin epäkohtiin.
6112: 
6113:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1997
6114: 
6115:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
6116:                                             KK 36/1997 vp                                                3
6117: 
6118: 
6119: 
6120: 
6121:                                         Tili Riksdagens Talman
6122: 
6123:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      i början av ett telefonsamtal har nämnts skilt i
6124: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        anvisningarna. 1 anvisningarna sägs bl.a. att
6125: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          1. enhetspriset på tjänsten (priset per minut)
6126: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr         alltid skall vara klart synbart eller hörbart i an-
6127: 36:                                                   slutning tili numret,
6128:                                                          2. i fråga om inbandade tjänster skall uppgift
6129:           A vser Regeringen att t.ex. genom en        om den tidsmässiga längden på inspelningen
6130:        precisering av konsumentskyddslagen            samt totalpriset för en lyssningsomgång uppges,
6131:        göra grunderna för prissättningen beträf-         3. namnet på det företag som producerat med-
6132:        fande s.k. servicetelefoner klarare så att     delandet och företagets kontaktuppgifter alltid
6133:        kostnaderna skulle vara entydigt läsliga,      skall framgå av en reklam.
6134:        och                                               Vid mervärdestjänster framhävs prisinfor-
6135:           ämnar Regeringen i övrigt utreda hu-        mationens betydelse för teleräkningen. Trafikmi-
6136:        ruvida de avgifter som nämns i annonser-       nisteriet har i sitt beslut om villkoren vid leverans
6137:        na är verkliga eller avsedda att vilseleda     av teleanslutningar (503/1996) utfårdat bestäm-
6138:        människor?                                     melser om specificering av teleräkningen. 1 det
6139:                                                       förslag till en telemarknadslag som behandlas i
6140:    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        riksdagen har fakturabetalarens rättigheter före-
6141: framföra följande:                                    slagits bli utökade så att samtliga telefonnummer
6142:                                                       som ringts från kundens telefonanslutning skall
6143:    Konsumentskyddslagen innehåller bestäm-            på begäran av denna synas på teleräkningen.
6144: melser om prisinformation vid marknadsföring-            Europaparlamentet och rådet har nyligen givit
6145: en av konsumtionsnyttigheter, bl.a. tjänster. An-     ett direktiv om konsumentskydd vid distansav-
6146: dra kapitlet i nämnda lag innehåller bl.a. bestäm-    tal. Direktivet omfattar också sådan service som
6147: melser om att man inte får använda förfarande         ges per telefon och innehåller bl.a. detaljerade
6148: som strider mot god sed eller annars är otillbör-     bestämmelser om vilka upplysningar som skall
6149: ligt mot konsumenterna. Det är särskilt förbjudet     ges till konsumenten innan något avtal ingås.
6150: att lämna osanna eller vilseledande uppgifter.        Medlemsstaterna skall genomföra direktivet
6151:    En förordning om prisinformation vid mark-         inom tre år. Genomförande av detta direktiv i
6152: nadsföring av konsumtionsnyttigheter (9/1989)         Finland betyder att konsumentskyddslagen be-
6153: har utfårdats med stöd av konsumentskyddsla-          höver ändras på vissa punkter. Det gäller när-
6154: gen. Enligt förordningen skall priset på varor och    mast bestämmelserna om försäljning per telefon
6155: tjänster uppges på ett klart och entydigt sätt som    och postförsäljning. Nya bestämmelser som är
6156: konsumenten lätt kan se och förstå.                   mer detaljerade än de nuvarande bör utfårdas
6157:    Vid behov kan konsumentombudsmannen                bl.a. om prisinformation och information om
6158: med anvisningar precisera principerna för pris-       övriga kostnader.
6159: informationen beträffande en viss grupp kon-             Regeringen anser att de ovan nämnda bestäm-
6160: sumtionsnyttigheter. Konsumentombudsman-              melserna, föreskrifterna och ~nvisningarna er-
6161: nen ansåg det nödvändigt att år 1992 formulera        bjuder tillsynsmyndigheterna tillräckliga möjlig-
6162: enhetliga principer för prisinformationen beträf-     heter att ingripa i de missförhållanden som even-
6163: fande s.k. mervärdestjänster (samtal tili avgifts-    tuellt förekommer vid marknadsföringen av av-
6164: belagda servicenummer). Principer som gäller          giftsbelagda telefontjänster.
6165:  den information som skalllämnas i reklamer och
6166: 
6167:      Helsingfors den 25 februari 1997
6168: 
6169:                                                      Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
6170:                     j
6171:                     j
6172:                 j
6173:                 j
6174:             j
6175:             j
6176:         j
6177:         j
6178:     j
6179:     j
6180: j
6181: j
6182:                                             KK 37/1997 vp
6183: 
6184: Kirjallinen kysymys 37
6185: 
6186: 
6187: 
6188: 
6189:                                   Olavi Ala-Nissilä /kesk: VR:nhenkilöliikennepalvelujen tehostami-
6190:                                      sesta Turku-Toijala-rataosuudella
6191: 
6192: 
6193:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6194: 
6195:    Liikennepalvelujen edellytykset paranevat         kiin on aikaisin aamulla vain Forssasta käsin.
6196: merkittävästi Turku-Toijala-rataosuudella tu-        Toimivilla junavuorojen jatkoyhteyksillä voitai-
6197: levan sähköistyksen myötä. Toinen tärkeä keino       siin tehostaa merkittävästi tärkeitä liikennepal-
6198: tehostaa palveluja on liikennöintivuorojen riittä-   veluja.
6199: vyys ja ennen kaikkea niiden ajoittaminen jatko-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
6200: yhteyksien kannalta.                                 jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6201:    Esimerkiksi Loimaan seutukunnalta juna olisi      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6202: jo nyt nopein yhteys julkisilla kulkuneuvoilla       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6203: Helsinkiin, mikäli Toijalasta olisi nopeajatkoyh-
6204: teys Helsingin suuntaan. Näin asianlaita on tällä              Aikooko Hallitus tehostaa liikenne-
6205: hetkellä vain jonkin junavuoron osalta, mutta               palveluja Turku-Toijala-rataosuudella
6206: esimerkiksi aamuyhteyksien osalta ei toimivaa               ja turvata riittävät junavuorot ja erityi-
6207: jatkoyhteyttä ole. Ongelma korostuu siitä syystä,           sesti niiden toimivat jatkoyhteydet?
6208: että toimiva linja-autoyhteys Loimaalta Helsin-
6209: 
6210:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1997
6211: 
6212:                                        Olavi Ala-Nissilä /kesk
6213: 
6214: 
6215: 
6216: 
6217:  279001
6218: 2                                          KK 37/1997 vp
6219: 
6220: 
6221: 
6222: 
6223:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
6224: 
6225:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Haapamäen suuntaan. Näillä yhteysväleillä on
6226: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       suurimmat matkustajavirrat
6227: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Junaliikenteen ensisijainen järjestämisvastuu
6228: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Olavi Ala-     on VR Osakeyhtiöllä. Turku-Toijala-rataosai-
6229: Nissilän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       la kuitenkin merkittävä osuus junaliikenteestä
6230: n:o 37:                                             on liikenneministeriön ostamaa. Liikenteen
6231:                                                     ostosopimusneuvottelujen yhteydessä liiken-
6232:           Aikooko Hallitus tehostaa liikenne-       neministeriöllä on tarkoitus keskustella VR Osa-
6233:        palveluja Turku-Toijala-rataosuudella        keyhtiön kanssa rataosan liikenteen kehittämi-
6234:        ja turvata riittävät junavuorot ja erityi-   sestä.
6235:        sesti niiden toimivat jatkoyhteydet?             Rataosan sähköistyksenjälkeen aikatauluihin
6236:                                                     on tulossa muutoksia. Erityisesti tässä vaiheessa
6237:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        voidaan selvittää junayhteyksien parantamisen
6238: vasti seuraavaa:                                    mahdollisuudet Loimaalta Toijalan kautta Hel-
6239:                                                     singin suuntaan.
6240:   Turku-Toijala-rataosuus on osa tärkeätä               Liikennemfnisteriön vaikutusmahdollisuudet
6241: poikki Suomenjohtavaa rataosuutta. Rataosuu-        junaliikenteen kehittämiseen riippuvat pitkälle
6242: den aikatauluihin vaikuttavat muun muassa lai-      joukkoliikenteen määrärahojen tasosta. Joukko-
6243: vayhteydet Turun satamassa, junayhteydet Tu-        liikenteen määrärahoja on viime vuosina supis-
6244: rusta Helsingin suuntaan sekä jatkoyhteydet         tettu voimakkaasti. Paineita määrärahojen vä-
6245: Tampereelta Pohjanmaan, Jyväskylän, Porin ja        hentämiseksi on edelleen olemassa.
6246: 
6247:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1997
6248:                                                              Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
6249:                                             KK 37/1997 vp                                             3
6250: 
6251: 
6252: 
6253: 
6254:                                         Tili Riksdagens Talman
6255: 
6256:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Det är i första hand VR Aktiebolaget som
6257: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       ansvarar för arrangemangen av tågtrafiken. På
6258: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-   banavsnittet Åbo -Toijala är docken betydan-
6259: damot Olavi Ala-Nissilä undertecknade spörs-         de del av tågtransporterna sådana som upphand-
6260: mål nr 37:                                           1ats av trafikministeriet. 1 samband med upp-
6261:                                                      handlingsförhandlingarna som gäller transpor-
6262:           Ämnar Regeringen effektivera trafik-       ter har trafikministeriet för avsikt att med VR
6263:        tjänsterna på banavsnittet Åbo-Toijala        Aktiebolaget diskutera utvecklingen av detta
6264:        och trygga tillräckliga tågturer samt spe-    banavsnitt. Efter elektrifieringen av banavsnittet
6265:        ciellt fungerande anslutningar?               kommer det att ske förändringar i tidtabellerna.
6266:                                                      Speciellt i detta skede är det möjligt att reda ut
6267:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        möjligheterna att förbättra tågförbinde1serna
6268: anföra följande:                                     från Loimaavia Toijala i riktning mot Helsing-
6269:                                                      fors.
6270:    Banavsnittet Åbo-Toijala är en del av en             Trafikministeriets möjligheter att påverka ut-
6271: viktig järnvägslinje som löper genom Finland.        vecklingen av tågtrafiken beror till stora delar på
6272: Tågtidtabellerna på detta banavsnitt påverkas        kollektivtrafikanslagens nivå. Under de senaste
6273: bl.a. av båtförbindelserna i Åbo hamn, tågför-       åren har anslagen för kollektivtrafik skurits kraf-
6274: bindelserna från Åbo i riktning mot Helsingfors      tigt ned. Det finns fortfarande tryck på att mins-
6275: samt anslutningarna i Tammerfors i riktning mot      ka ans1agen.
6276: Österbotten, Jyväskylä, Björneborg och Haapa-
6277: mäki. Dessa förbindelser har det största passage-
6278: rarflödet.
6279:      Helsingforsden 3 mars 1997
6280: 
6281:                                                                  Trafikminister Tuula Linnainmaa
6282:                                             KK 38/1997 vp
6283: 
6284: Kirjallinen kysymys 38
6285: 
6286: 
6287: 
6288: 
6289:                                   Päivi Räsänen /skl: Kuntien vammaispalveluja koskevista päätök-
6290:                                       sistä
6291: 
6292: 
6293:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6294: 
6295:    Laki vammaisuuden perusteellajärjestettävis-      maiset ihmiset keskenään eriarvoisiksi riippuen
6296: tä palveluista ja tukitoimista eli vammaispalvelu-   siitä, missä kunnassa he asuvat tai missä he asu-
6297: laki on tehty turvaamaan vammaisten mahdolli-        vat kunnan sisällä sekä heidän tulojensa suuruu-
6298: suuksia yhdenvertaiseen osallistumiseen yhteis-      desta.
6299: kunnassa. Lailla on mm. säädetty kunnan järjes-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
6300: tämisvelvollisuudeksi kuljetus- ja muuttopalve-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
6301: lut. Vammaislain mukaisilla kuljetuspalveluilla      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6302: turvataan vaikeasti vammaisille henkilöille koh-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6303: tuulliset Iiikkumismahdollisuudet samoin kus-
6304: tannuksin kuin muillekin kansalaisille.                        Onko Hallitus tietoinen vammaisia
6305:    Nyt kuitenkin kunnissa on ryhdytty tekemään              eriarvoistavista kuntien päätöksistä pal-
6306: päätöksiä, joilla kuljetuspalveluiden saaminen              velujen järjestämiseksi, ja
6307: on asetettu riippuvaiseksi niitä tarvitsevien tu-              mitä Hallitus aikoo tehdä tilanteen
6308: loista. Kuntien tekemät päätökset tekevät vam-              korjaamiseksi?
6309: 
6310:      Helsingissä II päivänä helmikuuta I997
6311: 
6312:                                           Päivi Räsänen /skl
6313: 
6314: 
6315: 
6316: 
6317: 279001
6318: 2                                           KK 38/1997 vp
6319: 
6320: 
6321: 
6322: 
6323:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6324: 
6325:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Vammaisen henkilön taloudellinen asema ei saa
6326: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vaikuttaa palvelujen ja tukitoimien saantiin.
6327: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Eduskunnan apulaisoikeusasiamies antoi
6328: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-        erään kantelunjohdosta vuonna 1995 sosiaali- ja
6329: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        terveysministeriölle tehtäväksi selvittää vam-
6330: 38:                                                   maispalvelulain soveltamiskäytäntöjä eri kun-
6331:                                                       nissa. Ministeriö pyysi kutakin lääninhallitusta
6332:           Onko Hallitus tietoinen vammaisia           hankkimaan selvityksen toimialueensa kunnissa
6333:        eriarvoistavista kuntien päätöksistä pal-      annetuista vammaispalvelua koskevista sovelta-
6334:        velujen järjestämiseksi, ja                    misohjeista sekä arvioimaan ohjeiden lainmukai-
6335:           mitä Hallitus aikoo tehdä tilanteen         suuden. Lääninhallitusten selvityksistä ilmeni,
6336:        korjaamiseksi?                                 että soveltamisohjeita oli annettu kunnissa vaih-
6337:                                                       televasti. Jossain määrin esiintyi vammaispalve-
6338:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          lulain ja -asetuksen vastaista tulkintaa esimer-
6339: vasti seuraavaa:                                      kiksi kuljetuspalvelujen osalta.
6340:                                                           Sosiaali- ja terveysministeriö kehotti kirjees-
6341:    Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää        sään kesäkuussa 1995 lääninhallituksia ryhty-
6342: vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia        mään ohjaus- ja valvontatoimenpiteisiin kuntien
6343: muiden kanssa yhdenvertaisina yhteiskunnanjä-         soveltamisohjeiden ja -käytäntöjen saattamiseksi
6344: seninä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden          säädösten mukaisiksi. Samalla ministeriö pyysi
6345: aiheuttamia haittoja ja esteitä. Vammaispalvelu-      lääninhallituksia antamaan selvityksen toimen-
6346: lain mukaisia palveluja ja taloudellisia tukitoi-     piteistään sekä niiden vaikutuksista soveltamis-
6347: mia järjestetään, jos vammainen ei saa riittäviä ja   käytäntöihin. Saatujen selvitysten mukaan kaik-
6348: hänelle sopivia palveluja tai etuuksia muun lain      ki lääninhallitukset olivat selvittäneet kuntien
6349: nojalla taijos niiden saanti viivästyy. Kunnan on     antamat soveltamisohjeet sekä arvioineet niiden
6350: huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut     lainmukaisuuden. Lääninhallitukset olivat puut-
6351: palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja   tuneet esiin tulleisiin epäkohtiin neuvotteluteitse,
6352: laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä      kirjeitse sekä järjestämällä kuntien viranhaitijoil-
6353: tarve edellyttää.                                     le työkokouksia ja koulutustilaisuuksia. Eniten
6354:    Vammaispalvelulain tavoitteena on erityisesti      ohjausta oli annettu kuljetuspalvelujen myöntä-
6355: vaikeavammaisten henkilöiden aseman paranta-          misessä. Lääninhallitusten ohjauksen seuraukse-
6356: minen. Kunnalla on erityinen velvollisuus järjes-     na monet kunnat olivat tarkistaneet antamiaan
6357: tää tietyt palvelut ja tukitoimet, jotka ovat vai-    soveltamisohjeita. Lääninhallitusten toimenpi-
6358: keavammaisten henkilöiden tavanomaisissa elä-         teet kuntaohjauksen toteuttamiseksi ovat par-
6359: mäntoiminnoissa välttämättömiä heidän itsenäi-        haillaan eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen
6360: sen suoriutumisensa kannalta. Näitä ovat koh-         arvioitavana.
6361: tuulliset kuljetuspalvelut saattajapalveluineen,          Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa jatkuvas-
6362: tulkkipalvelut, palveluasuminen samoin kuin           ti vammaispalvelulain toteutumista muun muas-
6363: asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien          sa tilastojen ja tuomioistuinten ennakkopäätös-
6364: välineiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutu-       ten avulla. Kuntien erityisen järjestämisvelvolli-
6365: vien kohtuullisten kustannusten korvaaminen.          suuden piiriin kuuluvien palvelujen saajien mää-
6366: Näihin palveluihin ja tukitoimiin vaikeavammai-       rä vuosina 1991-1995 on jatkuvasti lisääntynyt
6367: sella on subjektiivinen oikeus, joten kunnan va-      taloudellisesta lamasta huolimatta. Vammais-
6368: raamien määrärahojen puute ei voi olla estee-         palvelua koskevien valitusten määrä lääninoi-
6369: nä palvelujen saannille. Palvelujen ja tukitoimien    keuksissa taas on vähentynyt merkittävästi viime
6370: järjestämisen tulee perustua yksinomaan niiden        vuosien aikana.
6371: tarpeeseen, joka määrittyy yksilöllisesti kunkin          Valtakunnallisissa suunnitelmissa sosiaali- ja
6372: vammaisen henkilön vammaisuuden perusteella.          terveydenhuollon järjestämisestä sosiaali- ja ter-
6373:                                            KK 38/1997 vp                                              3
6374: 
6375: veysministeriö on kiinnittänyt erityistä huomiota   säästöihin -työryhmässä vuonna 1996. Työryh-
6376: vaikeavammaisten asumis-, kuljetus- ja tulkki-      män ehdotuksen mukaan vaikeavammaisten
6377: palvelujen järjestämiseen säädösten edellyttä-      kuljetuspalveluja voitaisiin toteuttaa nykyistä
6378: mässä laajuudessa. Valtakunnallisessa suunnitel-    tarkoituksenmukaisemmin yhdistämällä niitä
6379: massa vuosille 1997-2000 painotetaan erityises-     osaksi muita kuljetuksia.
6380: ti toimivan liikennepalvelujärjestelmän saamista       Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman
6381: osaksi muun muassa vammaisten henkilöiden           Vammaistyöryhmä 96:n toimeksiannon taustal-
6382: avohuoltoa.                                         la on ajatus, että vammaispalvelujärjestelmää
6383:     Vammaispalvelut ovat viime aikoina olleet       tulisi edelleen kehittää siten, että ratkaisut tuke-
6384: esillä myös useissa työryhmissä. Kuljetuspalvelu-   vat vammaisten henkilöiden työ- ja toimintaky-
6385: ja on käsitelty muun muassa liikenneministeriön     vyn ylläpitämistä. Työryhmän määräaika päät-
6386: asettamassa J aukkoliikennettä kehittämällä         tyy 28.2.1997.
6387: 
6388:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1997
6389: 
6390:                                                                   Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
6391: 4                                           KK 38/1997 vp
6392: 
6393: 
6394: 
6395: 
6396:                                         Tili Riksdagens Talman
6397: 
6398:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      handikappad. Handikappades ekonomiska ställ-
6399: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        ning får inte påverka tillgången till service och
6400: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      stöd.
6401: man Päivi Räsänen undertecknade spörsmål nr              Med anledning av ett klagomål gav riksdagens
6402: 38:                                                   biträdande justitieombudsman år 1995 social-
6403:                                                       och hälsovårdsministeriet i uppdrag att utreda på
6404:           Är Regeringen medveten om att handi-        vilket sätt lagen om service och stöd på grund av
6405:        kappade försätts i en ojämlik ställning        handikapp iakttogs i de olika kommunerna. Mi-
6406:        när kommunerna beslutar om anordnan-           nisteriet bad länsstyrelserna skaffa en utredning
6407:        det av service, och                            om de tillämpningsanvisningar som kommuner-
6408:           vad ämnar Regeringen göra för att rät-      na inom länsstyrelsens verksamhetsområde med-
6409:        ta till situationen?                           delat om handikappservice samt att bedöma an-
6410:                                                       visningarnas lagenlighet. Av länsstyrelsernas ut-
6411:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         redning framgick att tillämpningsanvisningarna
6412: anföra följande:                                      varierade i kommunerna. 1 någon mån förekom
6413:                                                       tolkningar som stred mot lagen och förordningen
6414:    Syftet med lagen om service och stöd på grund      om service och stöd på grund av handikapp,
6415: av handikapp är att främja de handikappades           exempelvis i fråga om fårdtjänst.
6416: förutsättningar att leva och vara verksamma som          1 ett brev i juni 1995 uppmanade social- och
6417: jämbördiga medlemmar av samhället samt att            hälsovårdsministeriet länsstyrelserna att vidta
6418: förebygga och undanröja olägenheter och hinder        styr- och övervakningsåtgärder för att göra till-
6419: som handikappet medför. Service och stöd enligt       lämpningsanvisningarna och tillämpningspraxis
6420: lagen om service och stöd på grund av handikapp       författningsenliga. Samtidigt bad ministeriet
6421: skall ordnas, om en handikappad inte enligt nå-       länsstyrelserna att lämna en utredning om sina
6422: gon annan lag får sådan service eller sådana för-     åtgärder samt på vilket sätt de påverkat tillämp-
6423: måner som är tillräckliga och lämpliga för ho-        ningspraxis. Enligt de utredningar som erhållits
6424: nom eller om tillgången till dem fördröjs. Kom-       hade alla länsstyrelser utrett kommunernas till-
6425: munerna skall sörja för att tjänster och stöd för     lämpningsanvisningar samt bedömt deras lagen-
6426: handikappade ordnas så att de till innehållet och     lighet. 1 de missförhållanden som kommit fram
6427: omfattning är sådana som behovet i kommunen           hade länsstyrelserna ingripit genom förhandling-
6428: påkallar.                                             ar, per brev och genom att ordna arbetsplatsmö-
6429:    Målet för lagen om service och stöd på grund       ten och kurser för kommunala tjänsteinnehava-
6430: av handikapp är särskilt att förbättra gravt han-     re. Mest handledning hade getts i beviljandet av
6431: dikappade personers ställning. Kommunen har           fårdtjänst. Till följd av länsstyrelsernas handled-
6432: särskild skyldighet att anordna vissa former av       ning hade många kommuner sett över sina till-
6433: service och stöd som är nödvändiga för att de         lämpningsanvisningar. Länsstyrelsernas åtgär-
6434: handikappade skall klara sina dagliga funktio-        der i syfte att styra kommunerna utvärderas som
6435: ner. Sådana är skälig fårdtjänst jämte följeslagar-   bäst av biträdande justitieombudsmannen.
6436: service, tolktjänst, serviceboende samt ersättning       Social- och hälsovårdsministeriet följer oav-
6437: för skäliga kostnader för ändringsarbeten i bo-       brutet med hjälp av bl. a. statistik och domstolar-
6438: staden och anskaffning av redskap och anord-          nas prejudikat hur lagen om service och stöd på
6439: ningar i bostaden. Till dessa former av service       grund av handikapp iakttas. Antalet personer
6440: och stöd har gravt handikappade subjektiv rätt,       som omfattas av sådan service som kommunerna
6441: varför tillgången till service inte kan hindras av    är särskilt skyldiga att anordna har trots den
6442: att de anslag som kommunen reserverat inte            ekonomiskadepressioneo fortgående ökat under
6443: räcker till. Servicen och stödåtgärderna skall ord-   1991-1995. Antalet klagomål över handikapp-
6444: nas enbart utifrån behovet, som fastställs indivi-    service i länsrätterna har åter minskat betydligt
6445: duellt på basis av handikappet hos varje enskild      under de senaste åren.
6446:                                             KK 38/1997 vp                                             5
6447: 
6448:    1 den riksomfattande planen för anordnande        hin, som trafikministeriet tillsatte 1996. Enligt
6449: av social- och hälsovården har social- och hälso-    arbetsgruppens förslag kunde fårdtjänsten för
6450: vårdsministeriet fåst särskild uppmärksamhet         gravt handikappade ordnas ändamålsenligare än
6451: vid att boende-, fård- och tolktjänst för gravt      för närvarande om den integreras med andra
6452: handikappade ordnas i den omfattning som för-        transporter.
6453: fattningarna förutsätter. 1 den riksomfattande          Taoken bakom det uppdrag som gavs den av
6454: planen för 1997-2000 framhävs särskilt integra-      social- och hälsovårdsministeriet tillsatta arbets-
6455: tionen av ett fungerande trafikservicesystem med     gruppen Vammaistyöryhmä 96 är att handi-
6456: bl.a. den öppna vården av handikappade.              kappservicesystemet borde vidareutvecklas så att
6457:    Under den senaste tiden har handikappservi-       besluten stöder upprätthållandet av de handi-
6458: cen också diskuterats i flera arbetsgrupper. Färd-   kappades arbets- och funktionsduglighet. Ar-
6459: tjänst har bland annat diskuterats i den arbets-     betsgruppens tidsfrist löper ut 28.2.1997.
6460: grupp, Joukkoliikennettä kehittämällä säästöi-
6461: 
6462:      Helsingforsden 27 februari 1997
6463: 
6464:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
6465: 1
6466: 1
6467:  1
6468:  1
6469:   1
6470:   1
6471:    1
6472:    1
6473:     1
6474:     1
6475:      1
6476:      1
6477:       1
6478:       1
6479:        1
6480:        1
6481:         1
6482:         1
6483:          1
6484:          1
6485:           1
6486:           1
6487:            1
6488:            1
6489:             1
6490:             1
6491:              1
6492:              1
6493:               1
6494:                                             KK 39/1997 vp
6495: 
6496: Kirjallinen kysymys 39
6497: 
6498: 
6499: 
6500: 
6501:                                   Päivi Räsänen /skl: Eläkkeiden indeksikorotusten korjaamisesta
6502: 
6503: 
6504: 
6505:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6506: 
6507:    65 vuotta täyttäneiden eläkeläisten saama         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6508: eläkkeen indeksikorotus on tällä hetkellä pie-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6509: nempi kuin alle 65-vuotiaiden. Mielestäni tällais-
6510: ta tilannetta ei voida mitenkään perustella. Päin-             Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
6511: vastoin iän myötä esimerkiksi sairaus- ja lääke-            korjatakseen eläkeläisiä iän perusteella
6512: menojen osuus vain kasvaa.                                  jaottelevan erisuuruisen indeksikorotuk-
6513:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          sen?
6514: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6515: 
6516:      Helsingissä II päivänä helmikuuta 1997
6517: 
6518:                                           Päivi Räsänen /skl
6519: 
6520: 
6521: 
6522: 
6523: 279001
6524: 2                                            KK 39/1997 vp
6525: 
6526: 
6527:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6528: 
6529:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Tämän indeksin heikentäminen olisi pudottanut
6530: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          aikavien eläkkeiden tasoa sattumanvaraisesti sii-
6531: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tä riippuen, millainen henkilön työura on ollut.
6532: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-         Aktiiviajan indeksiturvaan kajoaminen ei ollut
6533: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         mahdollista myöskään siitä syystä, että vuoden
6534: 39:                                                    1996 eläkeuudistuksessa tulevien eläkkeiden ta-
6535:                                                        soa madallettiin muun muassa eläkepalkan tas-
6536:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          kusääntöä sekä eläkkeeseen oikeuttavan tulevan
6537:        korjatakseen eläkeläisiä iän perusteella        ajan sääntöjä muuttamalla.
6538:        jaottelevan erisuuruisen indeksikorotuk-           Kysyjä katsoo, että 65 vuotta täyttäneiden
6539:        sen?                                            indeksitarkistuksen tulisi pikemminkin olla suu-
6540:                                                        rempi kuin 65 vuotta nuoremmilla, koska sai-
6541:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           raus- ja lääkemenot kasvavat iän myötä. On tot-
6542: vasti seuraavaa:                                       ta, että eläkeikäisillä terveyden ja sairauden hoi-
6543:                                                        toon kuluu suurempi osuus menoistaan kuin
6544:     Vuoden 1996 alusta työeläkkeiden indeksitur-       muulla väestöllä. Kuitenkin on myös menoeriä,
6545: vassa siirryttiin niin sanottuun taitetun indeksin     joihin eläkeikäisten ei tarvitse panostaa yhtä pal-
6546: järjestelmään. Muutoksessa alle 65-vuotiaidenja        jon kuin työikäisten. Kulutustutkimusten mu-
6547: 65 vuotta täyttäneiden eläkeindeksit eriytettiin       kaan eläkeikäisten kulutustottumukset eivät
6548: siten, että työikäisten indeksin määräytymispe-        enää kehity samaan tahtiin kuin työikäisillä. Elä-
6549: rusteet pysytettiin entisellään ja eläkeikäisten in-   keläisillä kuluu muun muassa vaatetukseen, kou-
6550: deksin määräytymisperusteita muutettiin. Mo-           lutukseen, vapaa-aikaan ja liikenteeseen muuta
6551: lempien indeksien mukaan eläkkeisiin tehdään           väestöä pienempi osuus menoista. Kulutustutki-
6552: vuosittain tarkistus, johon sisältyy hintojen          mukset osoittavat lisäksi, että eläkeikäisten sääs-
6553: muutoksen lisäksi osa palkansaajien ansiotason         täruisaste on yleensä suurempi kuin nuoremmal-
6554: reaalimuutoksesta. Työikäisten indeksitarkistus        la väestöllä. Sosiaaliturvan tasonkin huomioon
6555: määräytyy puoliksi kuluttajahintaindeksin ja           ottaen taitettuun indeksijärjestelmään siirtymi-
6556: puoliksi ansiotasoindeksin muutosten perusteel-        nen oli käytettävissä olevista keinoista hyväksyt-
6557: la ja eläkeikäisten indeksitarkistus määräytyy 80-     tävin, koska sillä voitiin vaikuttaa myös etujen ja
6558: prosenttisesti kuluttajahintaindeksin ja 20-pro-       maksujen tasapainoon tulevaisuudessa.
6559: senttisesti ansiotasoindeksin muutosten perus-            Taitettu indeksijärjestelmä on eduskunnan
6560: teella.                                                hyväksymä. Ehdotetut indeksimuutokset olivat
6561:     Työikäisten ja eläkeikäisten indeksin eriyttä-     myös perustuslakivaliokunnan arvioitavana. Pe-
6562: misellä pyrittiin ottamaan huomioon eri-ikäisten       rustuslakivaliokunta katsoi, että työeläkkeiden
6563: eläkkeensaajien taloudellisia olosuhteita koske-       indeksimuutokset voidaan tehdä tavallisessa
6564: vat erot. Työeläkkeiden indeksiturvaan tehty           lainsäätämisjärjestyksessä. Eduskunta kuitenkin
6565: muutos on myös osa laajempaa työeläkejärjestel-        edellytti, että hallitus seuraa kahdesta erillisestä
6566: män uudistamishanketta, jonka tavoitteena on           indeksistä mahdollisesti aiheutuvia ongelmia ja
6567: saada aikaan työeläkemaksujen ja eläke-etujen          ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin ongelmien
6568: välinen tasapaino 1990-luvun loppuvuosiksi ja          ratkaisemiseksi. Ainakaan toistaiseksi ei ole il-
6569: huolehtia työeläkejärjestelmän pidemmän aika-          mennyt sellaisia näkökohtia, joiden perusteella
6570: välin maksujen ja etujen tasapainosta. Laman           vastikään voimaan tullutta taitetun indeksinjär-
6571: myötä kaventunut maksupohja edellytti nimen-           jestelmää pitäisi ryhtyä muuttamaan.
6572: omaan välittömiä säästöjä työeläkemenojen                 Vastaukseni lopuksi viittaan myös taitettua
6573: nousupaineiden vaimentamiseksi. Indeksitur-            indeksijärjestelmää koskevaan kirjalliseen kysy-
6574: vaan tehty muutos mahdollisti välittömät työelä-       mykseen n:o 829/1996 vp antamaani vastauk-
6575: kekustannusten säästöt.                                seen, jossa olen varsin seikkaperäisesti kertonut
6576:     Työikäisten indeksiä käytetään eläkkeiden          työeläkkeiden indeksijärjestelmän kehityksestä
6577: tarkistamisen lisäksi myös työssäoloaikaisten          ja taitetusta indeksijärjestelmästä.
6578: ansioiden tarkistamiseen eläkettä määrättäessä.
6579:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1997
6580: 
6581:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
6582:                                             KK 39/1997 vp                                               3
6583: 
6584: 
6585: 
6586: 
6587:                                         Tili Riksdagens Talman
6588: 
6589:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      naggades i kanterna förutsatte uttryckligen ome-
6590: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        delbara inbesparingar för att dämpa trycket på
6591: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      höjda arbetspensionsutgifter. Förändringen i in-
6592: man Päivi Räsänen undertecknade spörsmål nr           dexskyddet möjliggjorde omedelbara inbespa-
6593: 39:                                                   ringar i arbetspensionskostnaderna.
6594:                                                           lndexet för personeri arbetsför ålder används
6595:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        förutom för justering av pensioner dessutom för
6596:        ta för att korrigera indexförhöjningen         justering av inkomsterna under den tid personen
6597:        som är olika stor för personeri o1ika ålder    i fråga varit i arbete i samband med att pensionen
6598:        och som delar in pensionärerna på basis        fastställs. En försvagning av detta index skulie ha
6599:        av ålder?                                      sänkt nivån på påbörjade pensioner slumpmäs-
6600:                                                       sigt beroende av hurdan arbetskarriär personen i
6601:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         fråga har haft. Det var inte heller möjligt att göra
6602: anföra följande:                                      intrång i indexskyddet i fråga om den aktiva tiden
6603:                                                       av den orsaken att nivån på framtida pensioner
6604:     Vid ingången av 1996 övergick man i index-        sänktes vid pensionsreformen 1996, bl.a. genom
6605: skyddet för arbetspensioner till det s.k. systemet    att regeln för hur pensionslönen skall räknas ut
6606: med brutet index. 1 samband med förändringen          och reglerna för återstående tid som berättigar
6607: differentierades pensionsindexen för personer         till pension ändrades.
6608: under 65 och fyllda 65 så att grunderna för fast-         Frågeställaren anser att indexjusteringen för
6609: ställande av index för personeri arbetsför ålder      65 år fylida snarare borde vara större än för
6610: bibehölls oförändrade och grunderna för fast-         personer under 65, eftersom sjukdoms- och medi-
6611: ställande av index för pensionärer ändrades. En-      cinutgifterna ökar med stigande ålder. Det stäm-
6612: ligt båda indexen justeras pensionerna årligen,       mer att en större andel av pensionärernas utgifter
6613: och justeringen omfattar utöver förändringen i        går tili hälso- och sjukvård än för den övriga
6614: priserna dessutom en del av den reelia föränd-        befolkningen. Å andra sidan finns det också ut-
6615: ringen i löntagarnas fötjänstnivå. lndexjustering-    giftsposter som pensionärer inte behöver satsa
6616: en för personer i arbetsför ålder faststälis tili     lika mycket på som personer i arbetsför ålder.
6617: hälften på grundval av förändringarna i konsu-        Enligt konsumtionsundersökningar utvecklas
6618: mentprisindex och tili hälften på grundval av         pensionärernas konsumtionsvanor inte längre i
6619: förändringarna i förtjänstnivåindex, och pensio-      samma takt som hos personer i arbetsför ålder.
6620: närernas indexjustering faststälis tili 80% på        Jämfört med den övriga befolkningen går en min-
6621: grundval av förändringarna i konsumentprisin-         dre andel av pensionärernas utgifter till bl.a. klä-
6622: dex och till20% på grundval av förändringarna i       der, utbildning, fritid och resor. Konsumtions-
6623: förtjänstnivåindex.                                   undersökningarna visar dessutom att pensionä-
6624:     Med hjälp av differentieringen av index för       rernas sparkvot allm~pt taget är större än hos den
6625: personer i arbetsför ålder och för pensionärer        yngre befolkningen. A ven med beaktande av ni-
6626: försökte man beakta skillnaderna i den ekono-         vån på socialskyddet var övergången tili systemet
6627: miska stäliningen för pensionstagare i olika ål-      med brutet index det mest acceptabla av de tili
6628: der. Förändringen i indexskyddet för arbetspen-       buds stående medlen, eftersom man på detta sätt
6629: sioner är också en del av ett mer omfattande          också kunde påverka balansen melian förmåner
6630: projekt för revidering av arbetspensionssyste-        och utgifter i framtiden.
6631:  met, och syftet med detta projekt är att man skali       Det brutna indexsystemet har godkänts av
6632: nå balans melian arbetspensionsavgifterna och         riksdagen. De föreslagna indexförändringarna
6633:  pensionsförmånerna för de sista åren av 1990-        var också i grundlagsutskottet för bedömning.
6634:  talet och också långsiktig balans melian avgifter-   Grundlagsutskottet ansåg att indexförändring-
6635:  na och förmånerna i arbetspensionssystemet.          arna som gäller arbetspensioner kan göras i van-
6636:  Betalningsgrunden som i och med depressionen         lig lagstiftningsordning. Riksdagen förutsatte
6637: 4                                           KK 39/1997 vp
6638: 
6639: dock att regeringen följer de eventuella problem          Till sist villjag i mitt svar hänvisa till mitt svar
6640: som två separata index kan medföra och att re-         på det skriftliga spörsmålet nr 82911996 rd som
6641: geringen vid behov vidtar åtgärder för att lösa        gäller systemet med brutet index. 1 ovan nämnda
6642: problemen. Åtminstone tills vidare har det inte        svar har jag rätt detaljerat berättat om utveck-
6643: uppkommit några sådana synpunkter som skulle           lingen för indexsystemet för arbetspensioner och
6644: ge fog för att man borde börja ändra systemet          om systemet med brutet index.
6645: med brutet index, vilket först nyligen har trätt i
6646: kraft.
6647: 
6648:      Helsingforsden 4 mars 1997
6649: 
6650:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
6651:                                             KK 40/1997 vp
6652: 
6653: Kirjallinen kysymys 40
6654: 
6655: 
6656: 
6657: 
6658:                                    Päivi Räsänen /skl: Kotitalouksien maksamien palkkojen verovä-
6659:                                        hennysoikeudesta
6660: 
6661: 
6662:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6663: 
6664:    Tutkimuksin on osoitettu, että kotitaloudet        sen, vieraan ihmisen kotityöhön, pitäisi perheen
6665: voisivat tarjota jopa kymmeniätuhansia työpaik-       voida vähentää työntekijän todelliset palkkaus-
6666: koja, mikäli valtio loisi siihen lainsäädännölliset   kulut verotuksessa samalla tavoin kuin muutkin
6667: mahdollisuudet. Tällaisessa työttömyystilan-          työnantajat tekevät.
6668: teessa on käytettävä kaikki mahdollisuudet hy-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
6669: väksi, jotta kotitaloudet voisivat palkata pitem-     jestyksen 37 §:n I momenttiin viitaten esitän kun-
6670: piaikaisia hoitajia kotiin sekä alle 3-vuotiaille     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6671: lapsille että dementoituville vanhuksille. Kum-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6672: mallekin ryhmälle kotiympäristö on paras hoito-
6673: paikka eikä yhteiskunnalla pitäisi olla varaa olla              Onko Hallitus tietoinen kotitalouksien
6674: käyttämättä kotihoidon mahdollisuuksia, koska                mahdollisuuksista työllistää lapsia ja
6675: laitoshoito on joka tapauksessa huomattavasti                vanhuksia hoitavia henkilöitä, ja
6676: kalliimpaa.                                                      mitä Hallitus aikoo tehdä palkkaami-
6677:    Mikäli perhe katsottaisiin todelliseksi työnan-           sen tekemiseksi verotuksellisesti mahdol-
6678: tajaksi silloin, kun se palkkaa kodin ulkopuoli-             liseksi?
6679: 
6680:      Helsingissä II päivänä helmikuuta I997
6681: 
6682:                                            Päivi Räsänen /skl
6683: 
6684: 
6685: 
6686: 
6687: 279001
6688: 2                                            KK 40/1997 vp
6689: 
6690: 
6691: 
6692: 
6693:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6694: 
6695:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tion talousarvioon on varattu 25 miljoonan mar-
6696: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kan määräraha, jota voidaan käyttää muun
6697: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        muassa kotitalouksien työllistämismahdolli-
6698: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-         suuksien parantamiseksi myönnettävään hyvi-
6699: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         tykseen.
6700: 40:                                                        Talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti
6701:                                                        15.8.1996, että valmistelua jatketaan. Jatkoval-
6702:           Onko Hallitus tietoinen kotitalouksien       mistelun pohjaksi sovittiin hyvitysmalli, jossa
6703:        mahdollisuuksista työllistää lapsia ja          hyvitys voidaan myöntää kotitaloudelle ja ns.
6704:        vanhuksia hoitavia henkilöitä, ja               Tanskan mallin mukaisesti yritykselle. Kotita-
6705:           mitä Hallitus aikoo tehdä palkkaami-         louden hyvityksen osalta päätettiin selvittää
6706:        sen tekemiseksi verotuksellisesti mah-          mahdollisuutta tehdä hyvitysvähennys verosta.
6707:        dolliseksi?                                     Tämän toimeksiannon perusteella työtä jatket-
6708:                                                        tiin epävirallisessa työryhmässä.
6709:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Kotitalouksien työllistämismahdollisuuksien
6710: vasti seuraavaa:                                       tukemiseksi ja harmaan talouden vähentämisek-
6711:                                                        si valtioneuvosto päätti 26.2.1997 kokeilla
6712:    Valtiovarainministeriö asetti viime vuoden          alueellisesti kahta mallia. Toisessa mallissa
6713: kesällä työryhmän selvittämään, miten kotita-          kotitaloudelle palveluja tuottavalle yritykselle
6714: louksien työllistämismahdollisuuksia voidaan           hyvitetään osa kotityöstä maksetun palkkion
6715: kannustaa. Työryhmä jätti ehdotuksensa                 määrästä. Toisessa mallissa myönnetään kotita-
6716: 31.7 .1996. Työryhmä tutki erilaisia malleja, joilla   loudelle verosta tehtävä vähennys. Hallitus tulee
6717: kotitalouksia olisi voinut kannustaa työllistä-        antamaan asiasta esityksen kevätistuntokaudel-
6718: mään. Kuitenkaan mitään ehdotuksista ei toteu-         la.
6719: tettu välittömästi. Sitä vastoin vuoden 1997 val-
6720: 
6721:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1997
6722: 
6723:                                                                                  Ministeri Arja Alho
6724:                                            KK 40/1997 vp                                               3
6725: 
6726: 
6727: 
6728: 
6729:                                        Tili Riksdagens Talman
6730: 
6731:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     statsbudgeten fOr 1997 reserverats ett anslag pä
6732: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       25 milj. mk som kan användas bl.a. för gottgörel-
6733: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     ser som ges för att förbättra hushällens sysselsätt-
6734: man Päivi Räsänen undertecknade spörsmäl nr          ningsmöjligheter.
6735: 40:                                                      Finanspolitiska ministerutskottet beslöt den
6736:                                                      15 augusti 1996 att beredningen skall fortsätta.
6737:           Är Regeringen medveten om hushål-          Man enades om en gottgöre1semodell som skall
6738:        1ens möjligheter att sysselsätta personer     ligga tili grund för den fortsatta beredningen.
6739:        för att sköta barn och åldringar, och         Enligt modellen kan gottgörelsen beviljas hushåll
6740:           vad ämnar Regeringen göra för att av-      och också företag enligt den s.k. danska model-
6741:        löning av sädan arbetskraft skall bli möj-    len. 1 fråga om hushållens gottgörelse beslöts att
6742:        lig med hänsyn tili beskattningen?            möj1igheten att dra av gottgörelsen i beskattning-
6743:                                                      en skall utredas. Utgäende frän detta uppdrag
6744:   Som svar pä detta spörsmå1 fär jag vördsamt        fortsatte arbetet i en inofficiell arbetsgrupp.
6745: anföra följande:                                         1 syfte att stöda hushållens möjligheter att
6746:                                                      erbjuda sysselsättning och minska den ekono-
6747:    Finansministeriet tillsatte i somras en arbets-   miska gråzonen beslöt statsrädet den 26 februari
6748: grupp med uppgift att utreda hur hushällens          1997 att pröva två modeller regiona1t. En1igt den
6749: möjlighet att erbjuda sysselsättning skall kunna     ena modellen fär företag som producerar tjänster
6750: stödas. Arbetsgruppen överlämnade sitt förslag       åt hushällen gottgörelse f6r en del av det arvode
6751: den 31 juli 1996. Arbetsgruppen undersökte o1ika     som betalas för hushållsarbete. En1igt den andra
6752: modeller för hur hushållen kunde uppmuntras          modellen fär hushållen göra avdrag i beskatt-
6753: att erbjuda sysselsättning. lnget av förslagen ge-   ningen. Regeringen kommer att avlåta en propo-
6754: nomfördes emellertid genast. Däremot har det i       sition i ärendet under värsessionen.
6755: 
6756:      Helsingfors den 6 mars 1997
6757: 
6758:                                                                                  Minister Arja Alho
6759:                                           KK 41/1997 vp
6760: 
6761: Kirjallinen kysymys 41
6762: 
6763: 
6764: 
6765: 
6766:                                  Päivi Räsänen /skl: Ulkomailta eläkettä saavien verotuksen koh-
6767:                                      tuullistamisesta
6768: 
6769: 
6770:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
6771: 
6772:    Ulkomailta eläkettä saavien henkilöiden ko-     maksujen suorittamiseen. Epäkohta on ollut jo
6773: konaisverorasitus nousee usein huomattavasti,      pitkään myös viranomaisten tiedossa, joten asian
6774: kun maksavan maan verotuksen lisäksi Suomes-       korjaaminen pitäisi kiireesti saada päätetyksi.
6775: sa nämä eläkkeet lisätään henkilön tuloihin mää-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
6776: rättäessä vakuutetun sairausvakuutusmak-           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6777: sua. Lisäksi ulkomailta maksettavat eläkkeet       nioittavasti    valtioneuvoston asianomaisen
6778: vaikuttavat myös eläketulovähennyksen laske-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6779: miseen, joten veroprosentti saattaa nousta mer-
6780: kittävästi. Varsinkin pieneläkeläiset joutuvat               Milloin ja mitä Hallitus aikoo tehdä
6781: usein kohtuuttomasti verotetuiksi.                        ulkomailta pientä eläkettä saavien henki-
6782:    Tällaista käytäntöä on eläkkeensaajien vaikea          löiden kohtuuttoman verokohtelun kor-
6783: ymmärtää ja hyväksyä, sillä saattaa käydä jopa            jaamiseksi?
6784: niin, että Suomen eläke ei riitä lisäverojen ja
6785: 
6786:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1997
6787: 
6788:                                         Päivi Räsänen /skl
6789: 
6790: 
6791: 
6792: 
6793: 279001
6794: 2                                           KK 41/1997 vp
6795: 
6796: 
6797: 
6798: 
6799:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6800: 
6801:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        valtiosta eläkettä saavan, Suomessa asuvan hen-
6802: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kilön vakuutusmaksuvelvollisuuteen mainittu
6803: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       asetus ei näyttäisi vaikuttavan, jos henkilöllä on
6804: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-        oikeus työ- tai kansaneläkkeeseen Suomesta.
6805: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           Suomen tekemät verosopimukset sisältävät
6806: 41:                                                   määräyksen, jonka mukaan sellainen tulo, joka
6807:                                                       sopimuksen mukaan verotetaan vain maksaja-
6808:           Milloin ja mitä Hallitus aikoo tehdä        valtiossa, voidaan sisällyttää verotusperustee-
6809:        ulkomailta pientä eläkettä saavien henki-      seen kotivaltiossa. Näin lasketusta kotivaltion
6810:        löiden kohtuuttoman verokohtelun kor-          verosta on kuitenkin jätettävä maksuunpane-
6811:        jaamiseksi?                                    matta se osa, joka johtuu ulkomaantulosta. Ve-
6812:                                                       rotusperusteeseen sisällyttäminen edellyttää
6813:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          luonnollisesti, että sisäisessä verolainsäädännös-
6814: vasti seuraavaa:                                      sä on tästä nimenomainen säännös. Tällä hetkel-
6815:                                                       lä tälläinen säännös sisältyy kansainvälisen kak-
6816:    Suomessa asuva henkilö on vakuutettu sairau-       sinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun
6817: den varalta sairausvakuutuslain (364/1963) mu-        lain (1552/1995) 6 §:ään. Mainitun lain 6 §:n 1
6818: kaisesti. Vakuutetun on tämän lain mukaan suo-        momentin mukaan vieraasta valtiosta saatu tulo,
6819: ritettava sairausvakuutusmaksu hänen kunnal-          johon Suomi on kansainvälisessä sopimuksessa
6820: lisverotuksessa todetun tulonsa perusteella.          luopunut käyttämästä verotusoikeuttaan, on
6821: Vaikka ulkomailta saatu eläketulo on verosopi-        luonnollisen henkilön veronalaista tuloa. Ve-
6822: muksella vapautettu kunnallisverosta täällä, va-      rotusperusteeseen sisällyttäminen tarkoittaa sitä,
6823: pautettu eläketulo otetaan sairausvakuutus-           että verotusta toimitettaessa ulkomaantulo aluk-
6824: maksun määräämisessä huomioon ikään kuin              si lasketaan yhteen kotimaan tulon kanssa ja
6825: verosopimusta ei olisi, koska mainittu maksu ei       vähennykset tehdään yhteenlasketusta tulosta.
6826: kuulu sopimuksen piiriin eikä sopimus siis vaiku-     Tällöin oikeus perusvähennykseen ja eläketulo-
6827: ta vakuutetun velvollisuuteen suorittaa tätä          vähennykseen, jotka myönnetään vain tietyn
6828: maksua. Tämä vakiintunut käytäntö on vahvis-          enimmäistulon saaville, ratkaistaan kokonaistu-
6829: tettu useissa korkeimman hallinto-oikeuden rat-       lon perusteella. Ulkomaantulo otetaan huo-
6830: kaisuissa (ks. esim. KHO 1975 II 571 ja KHO           mioon verotuksessa bruttomääräisenä samoin
6831: 1979 II 661 ). Näin ollen myös ulkomailta makset-     kuin kotimaankin tulot. Näin lasketusta valtion-,
6832: tavat eläkkeet vaikuttavat vakuutetulle Suomes-       kunnallis- ja kirkollisverosta jätetään sitten mak-
6833: sa määrättävän sairausvakuutusmaksun suuruu-          suunpanematta ulkomaantulosta johtuva osa.
6834: teen. Kun veronluonteisen sosiaaliturvamaksun         Menettelyllä pyritään siihen, että osan tuloistaan
6835: suorittamisvelvollisuus syntyy Suomessa asumi-        ulkomailta saava maksaa Suomen tulosta veroa
6836: sen perusteella, ulkomailta eläkettä saava ei siten   yhtä paljon kuin hän maksaisi tästä tulon osasta
6837: ole maksun suhteen eri asemassa kuin vastaavan        siinä tapauksessa, että hän saisi saman kokonais-
6838: kokonaistulon kokonaan Suomesta saava henki-          tulon yksinomaan Suomesta. Se Suomen vero-
6839: lö, koska molemmat ovat maksaneet samansuu-           tuksen tasoa korkeampi verotuksen kokonaista-
6840: ruisesta kokonaistulosta yhtä suuren sairaus-         so, jolle eläkkeensaajan verotus saattaa lopulli-
6841: vakuutusmaksun. Tämä menettely on sopusoin-           sesti joskus asettua, on riippuvainen myös toisen
6842: nussa myös verotuksen neutraliteettiperiaatteen       valtion verotuksen tasosta. Tapauksissa, joissa
6843: kanssa, joka edellyttää, että Suomessa asuvia         sekä ulkomailta että Suomesta eläketuloa saavan
6844: henkilöitä kohdellaan verotuksessa samalla ta-        kokonaisverorasitus selvästi ylittää yksinomaan
6845: voin. EU :n sosiaaliturva-asetus 1408/71/ETY voi      Suomessa samansuuruista kokonaistuloa saavan
6846: kuitenkin joissakin tapauksissa rajoittaa EU:n        kokonaisverotuksen, keskeisenä syynä ei siis ole
6847: jäsenvaltion, tässä tapauksessa Suomen, oikeut-       Suomen verotus, vaan se, että ulkomaan vero on
6848: ta sosiaalimaksujen perimiseen. EU- tai ETA-          eläkkeensaajan tulotasoon nähden korkea.
6849:                                            KK 41/1997 vp                                             3
6850: 
6851:    Edellä selostettu menettely on vakiintuneen      verotuksen suhteellisen korkeaksi verrattuna
6852: kansainvälisen käytännön mukainen ja sen voi-       vastaavan kokonaistulon yksinomaan Suomesta
6853: daan katsoa olevan sisällöllisesti pääosin perus-   saavan verotukseen. Tästä syystä on valtiova-
6854: teltu. Ulkomailta saadun eläketulon verotus on      rainministeriössä vireillä selvitystyö erityisesti
6855: toisaalta lieventynyt ja edelleen lievenemässä,     niiden pienituloisten eläkkeensaajien kokonais-
6856: kun veroasteikkoja alennetaan ja vuoden 1996        verorasituksen lieventämiseksi, jotka saavat elä-
6857: alusta lukien vakuutetun kansaneläkevakuutus-       kettä sekä Suomesta että muusta Pohjoismaasta,
6858: maksu on poistettu myös eläkeläisiltä. Tämän        ottaen huomioon yleiset veropoliittiset näkökoh-
6859: lisäksi erityisesti muusta Pohjoismaasta saadun     dat. Selvitystyö mahdollisine muutosehdotuksi-
6860: eläketulon huomioon ottaminen muiden Suo-           neen on tarkoitus saada valmiiksi maaliskuun
6861: messa verotettavien tulojen veroprosenttia mää-     loppuun mennessä. Tarkoituksena on myös, että
6862: rättäessä (progressiovaikutus) koetaan pieniä       valtiovarainministeriö yhdessä sosiaali- ja ter-
6863: eläkkeitä saavien kansalaisten keskuudessa koh-     veysministeriön kanssa selvittää sosiaaliturva-
6864: tuuttomaksi, koska maksajavaltion korkeahkon        maksujen ja verotuksen yhteensovittamisen
6865: lähdeverotuksen ja kotivaltion veroprogression      EU:n sosiaaliturva-asetuksen 1408/71 säännös-
6866: yhteisvaikutus on voinut nostaa kokonaistulojen     ten kanssa.
6867: 
6868:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1997
6869:                                                                                Ministeri Arja Alho
6870: 4                                           KK 41/1997 vp
6871: 
6872: 
6873: 
6874: 
6875:                                         Tili Riksdagens Talman
6876: 
6877:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      uppbära sociala avgifter. Då det gäller en i Fin-
6878: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        land bosatt person som får pension från en EU-
6879: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      eller EES-medlemsstat ser förordningen dock
6880: man Päivi Räsänen undertecknade spörsmål              inte ut att ha någon inverkan på personens skyl-
6881: nr 41:                                                dighet att erlägga försäkringsavgift, om personen
6882:                                                       har rätt till arbets- eller folkpension i Finland.
6883:           Vad ämnar Regeringen göra, och när,            De skatteavtal som Finland har ingått inne-
6884:        för att rätta till den oskäliga behandling i   håller en bestämmelse enligt vilken sådan in-
6885:        skattehänseende som personer med en li-        komst som enligt avtalet beskattas enbart i den
6886:        ten pension från utlandet är föremål för?      utbetalande staten kan innefattas i beskatt-
6887:                                                       ningsunderlaget i hemlandet. Den del av den i
6888:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         hemlandet på detta sätt framräknade skatten
6889: anföra följande:                                      som beror på utlandsinkomster skall dock inte
6890:                                                       debiteras. För att inkomsten skall innefattas i
6891:    En person som är bosatt i Finland är försäkrad     beskattningsunderlaget förutsätts naturligtvis
6892: i händelse av sjukdom i enlighet med sjukförsäk-      att den interna skattelagstiftningen innehåller en
6893: ringslagen (364/1963). Den försäkrade skall en-       uttrycklig bestämmelse om detta. För närvaran-
6894: ligt denna lag erlägga sjukförsäkringsavgift på       de ingår denna bestämmelse i 6 § lagen om un-
6895: basis av den inkqmst som fastslagits i kommunal-      danröjande av internationell dubbelbeskattning
6896: beskattningen. Aven om pensionsinkomster från         (1552/1995). Enligt 6 § 1 mom. i den nämnda
6897: utlandet genom skatteavtal är befriade från kom-      lagen skall inkomst som förvärvats i en främman-
6898: munalskatt här i landet, beaktas den från skatt       de stat i fråga om vilken Finland i ett internatio-
6899: befriade pensionsinkomsten vid fastställandet av      nellt avtal har avstått från att använda sin be-
6900: sjukförsäkringsavgift som om något skatteavtal        skattningsrätt vara skattepliktig inkomst för en
6901: inte fanns, eftersom den nämnda avgiften inte         fysisk person. Att inkomsten medtas i skatteun-
6902: omfattas av avtalen och de således inte inverkar      derlaget innebär att man då beskattningen verk-
6903: på den försäkrades skyldighet att erlägga denna       ställs inledningsvis sammanräknar utlandsin-
6904: avgift. Denna praxis har befåsts genom flera av-      komsten med den inkomst som förvärvats i hem-
6905: göranden i högsta förvaltningsdomstolen (se           landet och gör avdragen på den sammanlagda
6906: t.ex. HFD 1975 II 571 och HFD 1979 II 661).           inkomsten. Rätten till grundavdrag och pen-
6907: Sålunda inverkar även pensioner från utlandet         sionsinkomstavdrag, som enbart beviljas perso-
6908: på beloppet av den sjukförsäkringsavgift som i        ner med en viss maximiinkomst, avgörs härvid på
6909: Finland skall fastställas för den försäkrade. Då      basis av den totala inkomsten. Utlandsinkoms-
6910: skyldigheten att betala socialskyddsavgifter av       ten beaktas i beskattningen till sitt bruttobelopp
6911: skattenatur uppstår på basis av det faktum att        på samma sätt som inkomster i hemlandet. Den
6912: personen är bosatt i Finland, befinner sig den        skatt som staten uppbär samt kommunal- och
6913: som får pension från utlandet därmed inte i nå-       kyrkoskatten debiteras inte till dendel inkomsten
6914: gon särställning med hänsyn till avgiften jämfört     härrör från utlandet. Genom detta förfarande
6915: med en person som förvärvar alla sina inkomster       strävar man till att den som erhåller en del av sina
6916: här i landet, eftersom bägge på basis av lika stor    inkomster från utlandet betalar lika mycket för
6917: sammanlagd inkomst har betalt lika stor sjuk-         den inkomst han erhåller i Finland som han skul-
6918: försäkringsavgift. Detta förfarande står också i      le betala för inkomsten i det fall att han skulle
6919: samklang med neutralitetsprincipen för beskatt-       förvärva hela sin inkomst enbart i Finland. Den
6920: ningen. Enligt denna princip förutsätts att alla i    totala skattenivå som pensionstagarens beskatt-
6921: Finland bosatta personer behandlas lika i skatte-     ning når, och som i vissa fall är högre än skatteni-
6922: hänseende. EU:s förordning 1408/71/EEG om             vån i Finland, är avhängig också av den andra
6923: social trygghet kan dock i vissa fall begränsa en     statens skattenivå. 1 sådana fall, då den totala
6924: EU-medlemsstats, i detta fall Finlands, rätt att      skattebördan för den som får pensionsinkomst
6925:                                              KK 41/1997 vp                                              5
6926: 
6927: såväl från utlandet som från Finland klart över-       liten pension, eftersom den sammanlagda inver-
6928: stiger den totala beskattningen av lika stora in-      kan av den utbetalande statens högre källskatt
6929: komster förvärvade enbart i Finland, är den vik-       och hemlandets skatteprogression har kunnat
6930: tigaste orsaken alltså inte den finländska beskatt-    leda tili enjämförelsevis hög beskattning av total-
6931: ningen, utan att skatten i utlandet är hög i förhål-   inkomsten i förhållande tili motsvarande be-
6932: lande tili pensionstagarens inkomstnivå.               skattning av en totalinkomst förvärvad enbart i
6933:    Det förfarande som refererats ovan följer eta-      Finland. Av denna orsak utreds vid finansminis-
6934: blerad internationell praxis och kan i huvudsak        teriet hur, med beaktande av allmänna skattepo-
6935: anses vara motiverat tili sitt innehåll. Beskatt-      litiska synpunkter, skattebördan totalt sett skall
6936: ningen av pensionsinkomster från utlandet har          kunna lindras för i synnerhet pensionstagare med
6937: emellertid lindrats och lindras ytterligare då skat-   små inkomster som erhåller pension såväl från
6938: teskalorna sänks och den försäkrades folkpen-          Finland som något annat nordiskt land. Avsik-
6939: sionsförsäkringsavgift har slopats också för pen-      ten är att utredningen och eventuella ändrings-
6940: sionärer fr.o.m. ingången av år 1996. Dessutom         förslag skall vara fårdiga inom mars månad. Av-
6941: har beaktandet av pensionsinkomster i synnerhet        sikten är också att finansministeriet tillsammans
6942: från ett annat nordiskt land vid fastställandet av     med social- och hälsovårdsministeriet skall utre-
6943: skatteprocenten för de beskattningsbara inkom-         da hur socialskyddsavgifterna skall kunna har-
6944: sterna i Finland (progressionseffekten) upplevts       monieras med bestämmelserna i EU :s förordning
6945: vara oskälig bland de medborgare som lyfter en         1408/71 om social trygghet.
6946: 
6947:      Helsingforsden 4 mars 1997
6948: 
6949:                                                                                    Minister Arja Alho
6950:                                             KK 42/1997 vp
6951: 
6952: Kirjallinen kysymys 42
6953: 
6954: 
6955: 
6956: 
6957:                                    Klaus Bremer /r: Ilmailulaitoksen toiminnan valvonnasta
6958: 
6959: 
6960: 
6961:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6962: 
6963:    Liikenneministeri Linnainmaan tapa hallituk-       itseään vuosittain useilla miljoonilla markoilla
6964: sen nimissä kritiikittömästi toistaa Ilmailulaitok-   verovaroista epärehellisyydellä ruokkivan tulo-
6965: sen vastaus kirjalliseen kysymykseen 98811996 vp      lähteen!
6966: antaa masentavan kuvan liikenneministeriön               Vastauksen "Toisaalta kun vuotuinen oppi-
6967: (LM) kyvystä valvoa Ilmailulaitoksen (ILL) toi-       lastarve on vain noin 15 oppilasta ... " onkin pal-
6968: mia ja huonon arvosanan koko hallitukselle.           jastava! Miksi ILL hakee vuosittain LM:ltä rahat
6969:    Vastauksen väite "ILL olisi tyytyväinen, mi-       24---33 oppilaan kursseille, joista pahimmillaan
6970: käli olisi tarjolla ilmailumääräysten (TRG M3-2)      29 jäi kurssinjälkeen ilman töitä? ILL kouluttaa
6971: mukaista muutakin koulutustarjontaa" on fari-         yhteiskunnan varoilla ihmisiä työttömyyskortis-
6972: sealainen. Onhan ILL se viranomainen, joka on         toon ja tekee sillä työnantaja/ammattiyhdistys-
6973: määritellyt TRG M3-2 sisällön vaatimusviida-          politiikkaa! Onhan lisäksi voimassa ilmailumää-
6974: koksi niin, että ILL itsekin täyttää määräyksensä     räys PEL M3-l 0, jonka koulutuksen, sen mitä-
6975: välillä rimaa hipoen. Missään ei määritellä len-      töitymisen ja työttömyyskortistoon siirtämisen
6976: nonvarmistuskouluttajalta vaadittavaa pedago-         yhteys LM:n tulisi heti selvittää itselleen!
6977: gista taitoa. ILL voi myös perinteiseen tapaan           Silloin selviäisi myös LM:lle ILL:n kauhun
6978: nojautua Ilmavoimien (IV) opistoupseerien ope-        tasapaino alalla: jatko/kertaus/täydennyskoulu-
6979: tustietoon ja tapoihin. TRG M3-2 on viimeksi          tukseen ei ole pääsyä, jos ei ole työsuhteessa
6980: revisioitu 15.5.1996. Sen ensimmäinen osa "ylei-      ILL:een.
6981: siä määräyksiä" mahdollistaa täyden mielival-            Vastauksessa maininta "Kurssin päätyttyä
6982: lan: "1.3. Koulutuksen antamiseen vaaditaan           valmistuneet siirtyvät hakemuksiensa perusteella
6983: ILL:n lupa. Luvan myöntämisen ehtona on, että         ensimmäiseen lennonjohtotyöpaikkaan (!) kel-
6984: hakija täyttää suunnitellun koulutustoiminnan         puutusharjoittelua varten ... " on vallan hullu.
6985: laatuun ja laajuuteen nähden riittävät vaatimuk-      ILL:Ile näyttää olevan epäselvää, milloin se itse
6986: set ... " Sen avulla oli ILL:n helppo poistaa yksi-   rekrytoi uusia työntekijöitä. ILL väittää, että
6987: tyinen HIT Oy kilpailemasta kanssaan!                 kelpuutusharjoittelua varten on haettava työ-
6988:     Suomi on ICAO:n jäsen. Mitä sanovat               paikkaa, jonka jälkeen ILL myöntää lennonjoh-
6989: ICAO:nja FAA:n vastaavat koulutusnormit?              tajan lupakirjan ja jonka jälkeen jokaisen on
6990:     Vastauksen väite "ILL on IV:n ohella ainoa        erikseen haettava työpaikkaa. Siis: mikä on en-
6991: suomalainen työnantaja ... " on epärehellinen. IV     simmäinen lennonjohtotyöpaikka ja mikä on en-
6992: ei ole siviililennonjohtajalle tai -tiedottajalle     simmäinen lennonjohtajan työsuhde ILL:een?
6993: mahdollinen pysyvä työnantaja. LM vaivautu-              Lisäksi vastauksessa käsitellään käsitteitä
6994: koon selvittämään itselleen perusteet. ILL on         AFIS (lentotiedottaja) ja A TC (lennonjohtaja)
6995: kouluttamiensa lennonjohtajien ja -tiedottajien       (tavoitteellisesti?) hämäävästi: AFIS-kurssin
6996: ainoa työnantaja. Kun koulutetaan veronmak-           kouluttajatilanne on erittäin hyvä, mutta ATC-
6997:  sajien varoilla tarkoituksellisesti (tuleva eläke-   kouluttajaresurssit ovat hyvinkin niukat. Jos niin
6998:  poistumakin huomioiden) tulojen maksimoimi-          on, miksi pannaan AFIS-kurssi lomalle ja AFIS-
6999:  seksi yli todellisen tarpeen ja kun vielä pääsee     kouluttajat peukaloita pyörittämään? Miksi
7000:  ILL:n tavoin valitsemaan koulutetuista "sopeu-       A TC-kurssille järjestettiin ohjelmaa, jos ei ole
7001:  tuvat", silloin on keksitty LM:n kritiikittömällä    kouluttajia?
7002:  myötävaikutuksella ILL:lle valtion koulutusva-          ILL ilmoittaa, että koulutussimulaattori on
7003:  roja sylkevä pajatso! ILL on liikelaitostumisel-     "vikaantunut". Edellinen lennonjohtajakurssi
7004:  laan tehnyt koulutuksesta itselleen mahtavan,        23/95 koulutettiin lähilennonjohto-osaltaan van-
7005: 279001
7006: 2                                             KK 42/1997 vp
7007: 
7008: halla, nyt 600 m:n päähän ilmailumuseoon kiiku-         korkeakoulussa" on omttumen. Korkeakoulu-
7009: tetulla simulaattoripöydällä. AFIS-kurssin osal-        opiskelija määrää itse opintojensa edistymisen ja
7010: ta simulaattorivaihe voitaisiin viedä loppuun täl-      aikataulut ja milloin mahdollisesti työskentelee
7011: lä laitteella ilman viiveitä ja ylimääräisiä kustan-    rahoittaakseen opintonsa. Ammattioppilaitok-
7012: nuksia. Oppilaat kävelevät pienoislentokoneet           sessa tiedetään jo opintojen alkaessa tarkalleen
7013: kädessä ympäri pöytää,johon on rakennettu len-          päättymispäivä, jonka muuttuminen on opiskeli-
7014: tokenttä liikennealueineen, ja harjoittelevat fra-      jan eikä oppilaitoksen valinta.
7015: seologiaa ja liikenteen hoitamista. Tämä varsin            Totuudelle vieras on väite "oppilaat ovat nor-
7016: analoginen "laite" ei vaadi avukseen mitään tie-        maalin opintotuen piirissä". Jos kurssi keskeyte-
7017: tokonetta! Tähän asti tämä "laite" on kelvannut         tään määräajaksi, ei opintotukea makseta tältä
7018: myös ATC-kurssille.                                     ajalta! Jos oppilas joutuu menemään töihin, vai-
7019:     AFIS- jaATC-kurssit opiskelevat saman kou-          kuttaa saatu ansiotulo suoraan opintotuen mää-
7020: lutusohjelman mukaisesti ensimmäiset neljä kuu-         rään. Kun lisäksi suurin osa oppilaista opiskelee
7021: kautta. Koulutus eriytyy vasta simulaattorivai-         vieraalla paikkakunnalla ja kun epämääräisten
7022: heessa.                                                 majoitusratkaisujen ylläpito aiheuttaa lainan tu-
7023:     Onko AFIS-kurssi lomautettu, koska lennon-          kien varassa eläville suhteettoman suuria kustan-
7024: johtajakurssin aikataulunmukainen kouluttami-           nuksia, on todella ihmeteltävä esitettyä selitystä.
7025: nen on ILL:lle erityisen tärkeää LM:n myöntä-               Tilanne,jota yritetään peitellä hämäävillä seli-
7026: mien koulutusmäärärahojen vuoksi? Kuuluvat-             tyksillä, lienee syntynyt, koska ILL haluaa turva-
7027: han LM:n ehdot: "Mikäli käyttö poikkeaa huo-            ta LM:n myöntämän vuosittaisen kuuden mil-
7028: mattavasti ajoitussuunnitelmasta, tulee ILL:n il-       joonan markan määrärahan saamisen ilman ha-
7029: moittaa siitä LM:lle maksatusaikataulun muut-           lua varainkäytön asialliseen ja veronmaksajien
7030: tamiseksi tai liikaa maksetun määrän palautta-          edut turvaavaan toimintaan. Kirjallisissa kysy-
7031: miseksi. Liikaa maksetusta määrästä voidaan             myksissä on aiemminkin esitetty epäilys ILL:sta
7032: LM:n erillisenä päätöksellä periä korkoa." LM:n         liikelaitostamisen kautta luodusta viranomais-
7033: vastauksessa annetut koulutusajat ovat kuulem-          toimintoja kaupallisesti myyvästä hirviöstä, jota
7034: ma olleet oikein.                                       eduskunta, hallitus/LM ja veronmaksajat eivät
7035:     Vastauksessa "Mitä tulee majoituksen järjes-        kykene valvomaan. Mikäli ILL noudattaisi lain
7036: tämiseen ... " selitellään omia. Perinteisesti kaikki   kirjainta ja henkeä, tällaisia kysymyksiä ei tieten-
7037: peruskurssit on suorastaan painostettu asumaan          kään syntyisi.
7038: koulutuskeskuksen soluasunnoissa,jotta koulut-              Tyytymättömänä saamaani vastaukseen sekä
7039: tajat saisivat koulutettaviin mahdollisimman lä-        edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
7040: heisen kontaktin (vrt. puolustusvoimien koulu-          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7041: tusmenetelmät). Pääkaupunkiseudulla asuvia on           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7042: jopa arvosteltu kotona asumisen takia. Oppilail-        nen vastattavaksi uudestaan KK 988/1996 vp:ssä
7043: le on siis perustellusti syntynyt käsitys ilmaisesta    esittämäni kysymyksen:
7044: majoituksesta ILL:n koulutuskeskuksessa. On-
7045: ko nyt tiloista pulaa, koska maakunnista komen-                    Palveleeka valtion liikelaitoksen toi-
7046: netut tai IV:lta lainatut kouluttajat halutaan                  miminen yksityisen koulutustoiminnan
7047: majoittaa mahdollisimman halvalla, mikä luon-                   järjestäjänä kansan parasta, vastaako täl-
7048: nollisesti vie majoituskapasiteettia? Solukopin                 lainen toiminta Ilmailulaitoksesta anne-
7049: 500 (-700?) mk:n vuokra on ainakin hyvä rahas-                  tun lain 2 §:n tarkoitusta, ja
7050: tus, johon oppilaat saavat asumis tukea, eli siinä-                mitä Hallitus tekee mainitun kaltaisen
7051: kin käydään veronmaksajien kukkarolla.                          liiketoiminnan epäkohtien korjaamiseksi
7052:     Vastauksen väite "kurssin 24/96 ja AFIS-kurs-               ja niiden syntymisen estämiseksi jatkos-
7053: sin oppilaat opiskelevat samalla periaatteella                  sa?
7054: kuin missä tahansa ammattioppilaitoksessa tai
7055: 
7056:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1997
7057: 
7058:                                               Klaus Bremer /r
7059:                                              KK 42/1997 vp                                               3
7060: 
7061: 
7062: 
7063: 
7064:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7065: 
7066:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Kysymyksen perusteluissa esitetty väite, että
7067: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          Ilmailulaitos kouluttaisi lennonjohtajia työttö-
7068: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        myyskortistoon, on perusteeton. Tällä hetkellä ei
7069: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-        lennonjohtajia ole yhtään työttömänä, ja par-
7070: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         haillaan kelpuutusharjoittelussa olevat uudet
7071: 42:                                                    lennonjohtajaoppilaat tullaan rekrytoimaan lu-
7072:                                                        pakirjan saamisen jälkeen varsin nopeasti Il-
7073:           Palveleeka valtion liikelaitoksen toi-       mailulaitokseen. Ilmailulaitos ei todellakaan ole
7074:        miminen yksityisen koulutustoiminnan            kouluttamassa lennonjohtajia yli tarpeen, mikä
7075:        järjestäjänä kansan parasta, vastaako täl-      on helposti todettavissa luonnollisen poistuman
7076:        lainen toiminta Ilmailulaitoksesta anne-        ja koulutuksen suhteesta. Koulutustilanne lienee
7077:        tun lain 2 §:n tarkoitusta, ja                  tältä osin parhaiten tasapainossa kaikkia eri am-
7078:           mitä Hallitus tekee mainitun kaltaisen       mattejakin ajatellen.
7079:        liiketoiminnan epäkohtien korjaamiseksi            Kansanedustaja Bremer esittää käsityksiään
7080:        ja niiden syntymisen estämiseksi jatkos-        myös ilmailumääräyksestä TRG M3-2 "Ilmalii-
7081:        sa?                                             kennepalvelukoulutus", joka on julkaistu 15.5.
7082:                                                        1996 ja joka asettaa viranomaisvaatimukset kai-
7083:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kelle koulutukselle, jota annetaan lennonjohta-
7084: vasti seuraavaa:                                       jan lupakirjaa ja lennontiedottajan kelpoisuus-
7085:                                                        todistusta sekä niihin liittyviä kelpuutuksia ja
7086:     Kysymyksen perusteluissa kansanedustaja            oikeuksia varten. Väite, että määräyksellä oli Il-
7087: Bremer kommentoi lähinnä kysymykseensä KK              mailulaitoksen helppo poistaa yksityinen Helsin-
7088: 988/1996 vp annettua vastausta. Liikenneminis-         gin Ilmailuteoria Oy (HIT) kilpailemasta kans-
7089: teriö ei näe, että tässä kysymyksessä olisi esitetty   saan, on vailla todellisuuspohjaa. Määräys aset-
7090: oleellista uutta vastattavaa, mutta eräitä väitteitä   taa nimenomaisesti kaikille samat edellytykset
7091: on tarpeen oikaista.                                   koulutuksen järjestämiseksi. HIT Oy ei eikä mi-
7092:     Lennonjohtajien koulutus ei ole Ilmailulaitok-     kään muukaan Ilmailulaitoksen ulkopuolinen
7093: selle liiketoimi, vaan lennonvarmistukseen liitty-     taho ole milloinkaan hakenut lentoturvallisuus-
7094: vä toiminnallinen välttämättömyys, koska muu-          hallinnoita lupaa ilmaliikennepalvelukoulutuk-
7095: toin Suomeen ei saataisi koulutetuksi kansainvä-       sen järjestämiseen, tai edes käynyt keskusteluja
7096: liset määräykset täyttäviä lennonjohtajia. Len-        asetettavien vaatimusten yksityiskohdista.
7097: nonjohtajien koulutusjärjestelmä ja sen organi-           Vielä liikenneministeriö toteaa, että Ilmailu-
7098: sointi on täysin samanlainen kuin muissa Suo-          laitos ei kilpaile kaupallisilla markkinoilla ilmai-
7099: mea vastaavissa maissa ja vastaavissa yhden            lualan elinkeinotoimintaa harjoittavien yksityis-
7100: työnantajan pienissä erityisammateissa.                ten henkilöiden tai yhteisöjen kanssa. Sen kou-
7101:     Se, että Ilmailulaitos saa lennonjohtajien kou-    lutustoiminta käsittää lennonjohtajien ja -tiedot-
7102: lutukseen korvausta noin 6 Mmk valtion talous-         tajien perus- ja jatkokoulutuksen. Koulutustoi-
7103: arviossa tarkoitukseen varatuista määrärahoista        minta käsittää kaiken lisäksi lennonjohtajien ja
7104: (mom. 31.99.42), perustuu valtion hyväksymään          -tiedottajien kouluttamisen vain omaa ja Ilma-
7105: periaatteeseen eri alojen ammattikoulutuksen           voimien tarvetta varten sekä lennontiedottajien
7106:  rahoituksen tasapuolisuudesta. Ammatillisesti         osalta eräiden yhteisöjen ylläpitämää muutamaa
7107: koulutettuja lennonjohtajia ei ole tarjolla yhteis-    lentoasemaa varten. Tätä koulutusta on Ilmailu-
7108:  kunnan rahoittamasta yleisestä koulutusjärjes-        laitos ja sen edeltäjä ilmailuhallitus antanut Suo-
7109:  telmästä. Vastaavalla tavalla valtio rahoittaa lii-   messa jo kymmenien vuosien ajan.
7110:  kenneministeriön hallinnonalalla myös VR-Yh-              Koulutustoiminnan järjestely on täysin sopu-
7111:  tymä Oy:n antamaa erikoisammattien ammatil-           soinnussa Ilmailulaitoksesta annetun lain 2 §:n
7112:  lista koulutusta.                                     kanssa.
7113: 
7114:       Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1997
7115: 
7116:                                                                  Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
7117: 4                                             KK 42/1997 vp
7118: 
7119: 
7120: 
7121: 
7122:                                          Tili Riksdagens Talman
7123: 
7124:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Det i motiveringen framställda påståendet att
7125: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande             Luftfartsverket utbildade flygledare till arbets-
7126: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         löshetsregister är ogrundat. F ör tillfållet finns det
7127: dagsman Klaus Bremer undertecknade spörsmål             inga arbetslösa flygledare och de flygledarstude-
7128: nr42:                                                   rande vilka som bäst är i kompetensträning kom-
7129:                                                         mer snart efter att de har fått certifikat att bli
7130:                                                         rekryterade av Luftfartsverket. Luftfartsverket
7131:           Tjänar det folkets bästa att statens af-      utbildar verkligen inte mer flygledare än tillräck-
7132:        fårsverk verkar som organisatör av privat        ligt, vilket är lätt att konstatera om man jämför
7133:        utbildningsverksamhet, och motsvarar             förhållandet mellan den naturliga avgången och
7134:        denna verksamhet syftet med 2 § lagen om         utbildningen. Utbildningssituationen torde till
7135:        Luftfartsverket, och                             dessa delar vara bäst balanserad med avseende
7136:           vad ämnar Regeringen göra för att i           på även alla andra yrken.
7137:        framtiden förbättra och förhindra de olä-           Riksdagsman Bremer har en uppfattning även
7138:        genheter som uppstår av dylik affårsverk-        om luftfartsbestämmelse TRG M3-2 "Utbild-
7139:        samhet?                                          ning i flygtrafikservice" som utfårdats den
7140:                                                         15.5.1996 och som ställer myndighetskrav på ut-
7141:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           bildningen som ges för erhållande av flygledar-
7142: anföra fö1jande:                                        certifikat och flyginformatörers kompetensbevis
7143:                                                         samt för godkännanden och rättigheter i anknyt-
7144:    1 spörsmålets motiveringar kommenterar riks-         ning till dessa. Påståendet att Luftfartsverket an-
7145: dagsman Bremer närmast svaret som givits till           vände bestämmelsen för att lätt eliminera sin
7146: hans spörsmål SS 988/1996 rd. Trafikministeriet         konkurrent Helsingin Ilmailuteoria Oy (HIT) är
7147: anser inte att spörsmålet ger anledning till ett nytt   utan verklighetsunderlag. 1 bestämmelsen ges åt
7148: svar, men det finns skäl att rätta vissa påståen-       alla uttryckligen samma förutsättningar för or-
7149: den.                                                    ganisering av utbi1dning. HIT Oy eller något
7150:    Att utbilda flygledare är inte affårsverksamhet      annat organ har aldrig sökt hos luftfartsinspek-
7151: för Luftfartsverket, utan en operativ nödvändig-        tionen tillstånd att organisera utbildning i flyg-
7152: het som ansluter sig till flygtrafiktjänsten, efter-    trafikservice eller ens diskuterat detaljerna för
7153: som annars fanns det inte i Finland sådan utbild-       kraven.
7154: ning för flygledare som uppfyllde internationella          Trafikministeriet konstaterar ännu att Luft-
7155: bestämmelser. Utbildningssystem av flygledare           fartsverket inte konkurrerar i kommersiella
7156: och dess organisation är helt likadana i andra          marknader med privatpersoner eller samfund
7157: små Iänder och i motsvarande små specialyrken           som driver näringsverksamhet inom flygtrafiken.
7158: som endast har en arbetsgivare.                         Dess utbildningsverksamhet består av grund-
7159:    Att Luftfartsverket får en ersättning på ca 6        och fortsättningsutbildning för flygledare och
7160: miljoner mark för utbildning av flygledare från         -informatörer. Därtill täcker utbildningsverk-
7161: de i statsbudgeten för detta syfte reserverade an-      samheten utbi1dning för flygledare och -informa-
7162: slagen (mom. 31.99.42) baserar sig på statens           törer endast för sitt eget och luftstridskrafternas
7163: princip enligt viiken yrkesutbildning i olika sek-      behov samt i fråga om flyginformatörer för några
7164: torer finansieras opartiskt. Det av samhället fi-       av vissa samfund drivna flygfålt. Denna utbild-
7165: nansierade allmänna utbildningssystemet utbil-          ning har Luftfartsverket och dess företrädare
7166: dar inte yrkesutbildade flygledare. På motsva-          luftfartsstyrelsen erbjudit redan i tiotals år.
7167: rande sätt finansierar staten i trafikministeriets          Arrangemangen av utbildningsverksamheten
7168: förvaltningsområde även specialyrkesutbildning          överensstämmer helt med 2 § lagen om Luftfarts-
7169: av VR-Group Ab.                                         verket.
7170: 
7171:      Helsingforsden 26 februari 1997
7172: 
7173:                                                                      Trafikminister Tuula Linnainmaa
7174:                                             KK 43/1997 vp
7175: 
7176: Kirjallinen kysymys 43
7177: 
7178: 
7179: 
7180: 
7181:                                    Timo Ihamäki /kok: Vakuutettujen etujen turvaamisesta vakuutus-
7182:                                       yhtiöiden välisissä vakuutusjärjestelyissä
7183: 
7184: 
7185:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7186: 
7187:    Eräs päivän polttavista puheenaiheista on va-      den käypään hintaan sen nykyisiltä omistajilta.
7188: kuutusyhtiö Pohjolan suunnittelema operaatio             Valtion valvontaviranomaisten tehtävä on
7189: vakuutusyhtiö Suomen henkivakuutusten siirtä-         valvoa vakuutusyhtiöiden toimintaa samaan ta-
7190: misestä Pohjolan tytäryhtiölle Henki-Pohjolalle.      paan kuin pankkien toimintaakin. Aiemmat ko-
7191: Henkivakuutusten mukana siirtyvät myös va-            kemukset asioissa ovat osoittaneet, että valtion
7192: kuutusyhtiö Suomeen kertyneet ylimääräiset            valvontaviranomainen on ollut myöhässä eikä
7193: miljardien markkojen varat. Tämä lieneekin yksi       aina selvillä siitä, mitä ajassa tapahtuu.
7194: keskeinen syy vakuutusten siirtoon.                      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
7195:    Siirto ei Suomen vakuutusasiakkaiden kan-          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7196: nalta ole mitenkään yksiselitteinen. Vakuutusyh-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7197: tiö Suomessa ko. ylimääräinen varallisuus on          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7198: vakuutuksenottajan hallinnassa ja kontrollissa
7199: olevaa varallisuutta. Siirron jälkeen varat ovat                Onko Hallitus ja sen alaiset valvonta-
7200: vakuutuksenottajien ulottumattomissa. Ko. va-                viranomaiset tietoisia siitä, mitä operaa-
7201: kuutusyhtiö Suomen varallisuus on vakuutusten                tioita henkivakuutusyhtiö Suomen ja
7202: tae ja kate, keskeinen osa vakuutusyhtiö Suomen              Pohjola-yhtiöiden piirissä suunnitellaan,
7203: toiminnan luotettavuutta, olkoonkin, että takuu              on suunniteltu tai on jo käynnissä, sekä
7204: on enemmän kuin säädökset ja valvonta edellyt-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7205: tävät.                                                       ryhtyä vakuutusyhtiö Suomen vakuutuk-
7206:    Vakuutusyhtiö Suomen varallisuus on tänä                  senottajien oikeuksien, omistusoikeuk-
7207: päivänä vakuutuksenottajien omaisuutta. Suun-                sien ja varallisuuden turvaamiseksi tai
7208: niteltu operaatio vaikuttaa kaappaukselta niin               korvaamiseksi, jos vakuutusten siirto
7209: kauan kuin on selvitetty, miten varallisuuden ny-            Suomi-yhtiöstä Henki-Pohjolaan toteu-
7210: kyisiä omistajia asiassa hyvitetään - ja niin                tetaan,ja
7211: kauan kuin voidaan varmistua siitä, ettei varalli-              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7212: suutta käytetä vastaanottavan yhtiön ja sen emo-             ryhtyä, etteivät valvontaviranomaiset
7213: yhtiön tappioiden maksamiseen tai heikon talou-              taas yllättäen joudu tässäkin asiassa ta-
7214: den kohentamiseen. Oikeudenmukaisin ratkaisu                 pahtuneiden tosiasioiden eteen?
7215: olisi, että vastaanottava yhtiö ostaisi varallisuu-
7216: 
7217:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1997
7218: 
7219:                                           Timo Ihamäki /kok
7220: 
7221: 
7222: 
7223: 
7224: 279001
7225: 2                                           KK 43/1997 vp
7226: 
7227: 
7228: 
7229: 
7230:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7231: 
7232:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        enemmistöllä annetuista äänistä. Täten Suomen
7233: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vakuutuskanta tai sen osa voidaan luovuttaa
7234: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       vain, mikäli kaksi kolmasosaa vakuutuksenotta-
7235: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-        jien valitsemista edustajista on hyväksynyt kan-
7236: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         nanluovutussopimuksen. Kannanluovutussopi-
7237: 43:                                                   mus, jossa on mainittava vakuutuskannan luo-
7238:                                                       vuttamisesta mahdollisesti suoritettava vastike ja
7239:           Onko Hallitus ja sen alaiset valvonta-      ne perusteet, joiden mukaan se jaetaan luovutta-
7240:        viranomaiset tietoisia siitä, mitä operaa-     vassa yhtiössä, on vähintään kahden viikon ajan
7241:        tioita henkivakuutusyhtiö Suomen ja            ennen yhtiökokousta pidettävä yhtiön pääkont-
7242:        Pohjola-yhtiöiden piirissä suunnitellaan,      torissa osakkaiden nähtävänä ja viipymättä lähe-
7243:        on suunniteltu tai on jo käynnissä, sekä       tettävä sille heistä,joka sitä pyytää, sekä asetetta-
7244:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        va nähtäväksi yhtiökokouksessa.
7245:        ryhtyä vakuutusyhtiö Suomen vakuutuk-             Jotta kannanluovutus toteutuisi, on siihen li-
7246:        senottajien oikeuksien, omistusoikeuk-         säksi saatava sosiaali- ja terveysministeriön suos-
7247:        sien ja varallisuuden turvaamiseksi tai        tumus. Ministeriön on vakuutusyhtiölain 16 lu-
7248:        korvaamiseksi, jos vakuutusten siirto          vun 3 §:n 3 momentin mukaan annettava suostu-
7249:        Suomi-yhtiöstä Henki-Pohjolaan toteu-          muksensa,jollei vakuutuskannan luovutus louk-
7250:        tetaan, ja                                     kaa vakuutusten käsittämiä etuja ja jollei sen
7251:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        katsota vaarantavan vakuutustoiminnan tervet-
7252:        ryhtyä, etteivät valvontaviranomaiset          tä kehitystä. Ministeriö voi liittää suostumuksen
7253:        taas yllättäen joudu tässäkin asiassa ta-      antamiseen ehtoja, joita ministeriö pitää tarpeel-
7254:        pahtuneiden tosiasioiden eteen?                lisena vakuutusten käsittämien etujen tai vakuu-
7255:                                                       tustoiminnan terveen kehityksen turvaamiseksi.
7256:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Pohjola ja Suomi ovat 23 päivänä tammikuuta
7257: vasti seuraavaa:                                       1997 antaneet pörssitiedotteen, jonka mukaan
7258:                                                       "Pohjolan ja Suomi-yhtiön hallintoneuvostot
7259:    Keskinäisessä vakuutusyhtiössä osakkaita           ovat hyväksyneet yhtiöiden hallituksen ehdotuk-
7260: ovat vakuutuksenottajat ja, sen mukaan kuin           sen Pohjola-yhtiöiden uudeksi rakenteeksija hal-
7261: yhtiöjärjestyksessä määrätään, takuupääoman           lintomalliksi." Samassa tiedotteessa todetaan,
7262: omistajat. Keskinäisen Henkivakuutusyhtiö             että "Suomi-yhtiön vakuutuskanta on tarkoitus
7263: Suomen (jäljempänä Suomi) yhtiöjärjestyksen           siirtää myöhemmin Henki-Pohjolaan."
7264: mukaan osakkaiden päättämisvaltaa yhtiöko-               Sosiaali- ja terveysministeriö on ollut yhtey-
7265: kouksessa käyttää enintään 75 henkilöä käsittä-       dessä Pohjolan ja Suomen johtoon ja pyytänyt
7266: vä edustajisto, jonka osakkaat vaaleilla valitse-     selvityksiä edellä mainitusta rakennejärjestelystä
7267: vat keskuudestaan. Kullakin edustajalla on yh-        kokonaisuudessaan sekä eräistä siihen liittyvistä
7268: tiökokouksessa yksi ääni. Takuupääoman omis-          yksityiskohdista. Ministeriö ei kuitenkaan vielä
7269: tajana Vakuutusosakeyhtiö Pohjolalla (jäljem-         voi ottaa kantaa Suomen vakuutuskannan mah-
7270: pänä Pohjola) ei ole oikeutta osallistua edustajis-   dolliseen siirtoon ja siihen liittyviin järjestelyihin,
7271: ton vaaliin eikä äänioikeutta yhtiökokouksessa.       koska ministeriöllä ei ole käytössään kannansiir-
7272:    Vakuutusyhtiölain (1062/1979) 16luvun 1 §:n        tosopimusta eikä kannansiirtoa koskevia ehtoja
7273: mukaan vakuutuskannan luovuttamista koske-            eikä Suomen vakuutuksenottajia edustava edus-
7274: va sopimus on hyväksyttävä luovuttavan vakuu-         tajisto ole kannansiirtoa vielä käsitellyt tai hy-
7275: tusyhtiön yhtiökokouksessa kahden kolmasosan          väksynyt.
7276: 
7277:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1997
7278: 
7279:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
7280:                                             KK 43/1997 vp                                                 3
7281: 
7282: 
7283: 
7284: 
7285:                                          Tili Riksdagens Talman
7286: 
7287:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       säkringstagarna valt har godkänt avtalet om
7288: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         överlåtelse av beståndet. Avtalet om överlåtelse
7289: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       av beståndet, där det vederlag som eventuellt
7290: man Timo Ihamäki undertecknade spörsmål nr             skall betalas och grunderna för hur vederlaget
7291: 43:                                                    skall fördelas i det överlåtande bolaget skall
7292:                                                        anges, skall under minst två veckor före bolags-
7293:            Är Regeringen och Regeringen under-         stämman hållas tiligängligt för delägarna på bo-
7294:        lydande tilisynsmyndigheter medvetna            lagets huvudkontor och utan dröjsmål sändas tili
7295:        om hurdana operationer som planeras,            delägare, som det begär, samt framläggas på bo-
7296:        har planerats eller redan pågår inom liv-       lagsstämman.
7297:        försäkringsbolaget Suomi och Pohjola-               För att överlåtelsen av beståndet skall kunna
7298:        bolagen, samt                                   genomföras, skall dessutom social- och hälso-
7299:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       vårdsministeriets samtycke tili överlåtelsen er-
7300:        för att trygga eller ersätta försäkringsbo-     hållas. Ministeriet skall enligt 16 kap. 3 § 3 mom.
7301:        laget Suomis försäkringstagares rättighe-       lagen om försäkringsbolag ge sitt samtycke, om
7302:        ter, äganderätt och förmögenhet om för-         överlåtelsen av beståndet inte kränker de förmå-
7303:        säkringarna överförs från Suomibolaget          ner som försäkringarna omfattar och om den inte
7304:        tili Liv-Pohjola, och                           anses äventyra en sund utveckling av försäk-
7305:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       ringsväsendet. Ministeriet har rätt att tili sam-
7306:        för att tilisynsmyndigheterna inte skall        tycket foga sådana villkor som ministeriet anser
7307:        överraskas av fullbordat faktum även i          nödvändiga för att skydda de förmåner som för-
7308:        detta fall?                                     säkringarna omfattar eller en sund utveckling av
7309:                                                        försäkringsväsendet.
7310:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              Pohjola och Suomi gav den 23 januari 1997 en
7311: anföra följande:                                       börsinformation enligt viiken "Pohjolas och
7312:                                                        Suomis förvaltningsråd har godkänt det förslag
7313:     1 ett ömsesidigt försäkringsbolag är försäk-       tili ny struktur och förvaltningsmodell för Pohjo-
7314: ringstagarna och, enligt vad som bestäms i bo-         la-bolagen som bolagens styrelse har framlagt". 1
7315: lagsordningen1. ägarna av garantikapitalet del-        samma information sägs det att "avsikten är att
7316: ägare. Enligt Omsesidiga Livförsäkringsbolaget         Suomi-bolagets försäkringsbestånd senare över-
7317: Suomis (nedan Suomi) bolagsordning utövas              förs tili Liv-Pohjola".
7318: delägarnas beslutanderätt vid bolagsstämman av             Social- och hälsovårdsministeriet har varit i
7319: ett representantskap som består av högst 75 per-       kontakt med Pohjolas och Suomis ledning och
7320: soner, vilka delägarna utsett bland sig genom val.     bett om utredningar om nämnda strukturarran-
7321: Varje representant har en röst vid bolagsstäm-         gemang i sin helhet samt om vissa detaljer i sam-
7322: man. Försäkringsaktiebolaget Pohjola (nedan            band med arrangemanget. Ministeriet kan dock
7323: Pohjola), som äger garantikapitalet, har inte rätt     ännu inte ta ställning tili den eventuella överfö-
7324: att delta i valet av representantskap och har inte     ringen av Suomis försäkringsbestånd och arran-
7325: heller rösträtt vid bolagsstämman.                     gemangen i samband därmed, eftersom ministe-
7326:     Enligt 16 kap. 1 § lagen om försäkringsbolag       riet inte har tillgång tili avtalet om överlåtelse av
7327: (1062/1979) skall avtal om överlåtelse av försäk-      försäkringsbeståndet och inte heller de vilikor
7328: ringsbestånd godkännas av det överlåtande bola-        som gäller överföringen av beståndet. Vidare har
7329: gets stämma med två tredjedelars majoritet av de       det representantskap som företräder Suomis för-
7330: avgivna rösterna. Sålunda kan Suomis försäk-           säkringstagare inte heller behandlat eller god-
7331:  ringsbestånd eller en del därav överlåtas endast      känt överlåtelsen av beståndet.
7332:  om två tredjedelar av de representanter som för-
7333:       Helsingfors den 28 februari 1997
7334: 
7335:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
7336:                                               KK 44/1997 vp
7337: 
7338: Kirjallinen kysymys 44
7339: 
7340: 
7341: 
7342: 
7343:                                     Timo Ihamäki /kok: Sosiaali- ja terveydenhuollon aluehallinnon
7344:                                          järjestämisestä
7345: 
7346: 
7347:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
7348: 
7349:     Nykyisillä lääninhallituksilla on laajalti laki-    tarpeensa ja perustivat omat aluehallintokes-
7350: sääteisiä terveydenhuollon suunnittelu-, ohjaus-        kuksensa tai aluehallintoyksikkönsä. Sosiaali- ja
7351: ja valvontatehtäviä. Lääninhallitukset huolehti-        terveysministeriön alueella ei tällaista selvitystä
7352: vat myös terveydenhuollon lupahallinnosta ja            liene tehty eikä ainakaan tuotu julkiseen arvioin-
7353: sen edellyttämästä käytännön tarkastustoimin-           tiin. Tilanne on varsin arveluttava kansalaisen
7354: nasta. Lääninhallitukset avustavat keskushallin-        terveys-, sosiaali- ja oikeusturvan kannalta, sillä
7355: toa ja huolehtivat sen erilaisista tarkastus-, kuu-     suurlääni ei ole toimiva monessakaan niistä
7356: lemis-, kuulustelu-, selvitys- ym. terveydenhuol-       asioista, joista lääninhallitukset sosiaali- ja ter-
7357: losta vastatessaan keskushallintoviranomaisten          veydenhuollon alueella tänä päivänä vastaavat.
7358: lukuisiin virka-apupyyntöihin.                          Etäisyydet suurläänin laidasta laitaan ovat liian
7359:     Kun keskus- ja aluehallinnon ohjausvastuita         suuret asioiden hoitamisen kannalta. Sivutoimi-
7360: on yleisen hallintokulttuurin kehittämisen mu-          pisteet voivat huolehtia tietyistä asioista, mutta
7361: kaisesti kevennetty, lääninhallitukset ovat huo-        aluevastuuta ne eivät voi kantaa, ellei suurlää-
7362: lehtineet sosiaali- ja terveysministeriön toimek-       nien sisälle luoda omaa vastuullista osalääniver-
7363: siannosta ja pyynnöstä keskushallinnon laati-           kostoa.
7364: mien säädösten ja määräysten täytäntöönpano-                Sosiaali- ja terveydenhuollon aluehallinnossa
7365: koulutuksesta, ohjauksesta ja täytäntöönpanon           on mielenkiintoisiakin vivahteita. Vaikka sosiaa-
7366:  seurannasta ja arvioinnista. Lääninhallitukset         li- ja terveysministeriöllä ei olekaan omaa erillis-
7367:  ovat huolehtineet keskushallinnon viranomais-          tä aluehallintoaan, yhdellä sen osastolla tulee
7368: ten pyytämien selvitysten tekemisestä ja projek-        olemaan. Kun työsuojeluasiat siirretään sosiaali-
7369:  teista,jotka keskushallinto on siirtänyt sen tehtä-    ja terveysministeriön hallinnon alaisuuteen, mi-
7370: väksi. Lääninhallitukset ovat kuntien pyytäminä         nisteriön työsuojeluosastolla on hyvin toimiva
7371:  huolehtineet monen terveysasian alueellisesta          aluehallinto-organisaatio, työsuojelupiirit.
7372:  koordinoinnista, tietojen kerääruisestä ja tiedon-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
7373:  välityksestä kunnille. Lääninhallitus on omasta        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7374: ja kuntien aloitteesta välittänyt kunnille ajan-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7375:  kohtaista ja uusinta terveys- ja sosiaalialan tietoa   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7376: järjestämällä vuosittain lukuisia neuvottelu- ja
7377:  koulutustilaisuuksia. Vähäisiä eivät ole läänin-                 Onko Hallitus suunnitellut tai suunnit-
7378:  hallituksen neuvontapalvelut yksittäisille kansa-             telemassa valtion alueellisten sosiaali- ja
7379:  laisillekaan. Lääninhallitusten asema ja merkitys             terveyskeskusten perustamista, ja jos ei,
7380:  korostui entisestään kaikissa em. asioissa, kun                  miten Hallitus aikoo turvata sosiaali-
7381:  keskusvirastot lopetettiin vuosikymmenen alus-                ja terveydenhuollon aluehallintonsa toi-
7382:  sa.                                                           mivuuden suurlääneissä, sekä
7383:      Kun lääninhallitusuudistusta suunniteltiin ja                onko Hallituksella suunnitelmia työ-
7384:  valmisteltiin, muut ministeriöt kuin sosiaali- ja             suojelupiirien yhdistämisestä suurläänei-
7385:  terveysministeriö selvittivät omat aluehallinto-              hin ja niiden sivutoimipisteisiin?
7386: 
7387:       Helsingissä II päivänä helmikuuta 1997
7388: 
7389:                                             Timo Ihamäki /kok
7390: 
7391: 279001
7392: 2                                           KK 44/1997 vp
7393: 
7394: 
7395: 
7396: 
7397:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7398: 
7399:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kyistä suuremmat läänit antavat paremmat mah-
7400: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         dollisuudet erikoistumiseen sekä asiantuntemuk-
7401: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sen vahvistamiseen voimavaroja yhdistämällä.
7402: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-            Lääninhallitusten sosiaali- ja terveysyksiköt
7403: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         ovat erittäin tärkeitä palvelujärjestelmän toimi-
7404: 44:                                                   vuuden seurannassa ja arvioinnissa sekä asiak-
7405:                                                       kaiden oikeusturvan toteuttamisessa. Muun
7406:            Onko Hallitus suunnitellut tai suunnit-    muassa näissä asioissa on välttämätöntä varmis-
7407:         telemassa valtion alueellisten sosiaali- ja   taa alueellinen ja paikallinen asiantuntemus.
7408:         terveyskeskusten perustamista, ja jos ei,     Lääniuudistuksen toimeenpanoa valmistelee si-
7409:            miten Hallitus aikoo turvata sosiaali-     säasiainministeriön asettama laaja organisaatio,
7410:         ja terveydenhuollon aluehallintonsa toi-      jossa on muun muassa sosiaali- ja terveysasioi-
7411:         mivuuden suurlääneissä, sekä                  den asiantuntijoita. Tähän mennessä valmiste-
7412:            onko Hallituksella suunnitelmia työ-       lussa on jo todettu, että toimintojen alueellista-
7413:         suojelupiirien yhdistämisestä suurläänei-     misen tarve on erilainen eri hallinnonaloilla, ja
7414:         hin ja niiden sivutoimipisteisiin?            nämä tarpeet on voitava sovittaa yhteen. Sosiaa-
7415:                                                       li- ja terveystoimen monissa tehtävissä alueellis-
7416:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           ten palveluyksiköiden asema ja merkitys koros-
7417: taen seuraavaa:                                       tuvat.
7418:                                                           Työsuojeluasiat siirtyvät työministeriön hal-
7419:     Lääninhallitusten sosiaali- ja terveysyksiköis-   linnonalalta sosiaali- ja terveysministeriön hal-
7420: sä hoidettavat asiat ovat nykyisellään suurin         linnonalalle 1.4.1997lukien. Työministeriön työ-
7421: asiaryhmä lääninhallituksissa. Aluehallinto-          suojeluosasto siirtyy sosiaali- ja terveysministe-
7422: uudistuksen valmistelussa lähtökohtana on ol-         riön osastoksi ja työsuojelupiirit siirtyvät sosiaa-
7423: lut, että sosiaali- ja terveydenhuollon nykyisessä    li- ja terveysministeriön alaisuuteen. Aluehallin-
7424: aluehallinnossa suoritettavat tehtävät voidaan        touudistusta koskeneeseen hallituksen esityk-
7425: hoitaa myös nyt päätetyllä lääninhallitusverkos-      seen sisältynyt ehdotus työsuojelupiirien yhdistä-
7426: tolla. Tämä onnistuu siten, että sosiaali- ja ter-    misestä lääninhallituksiin ei toteutunut. On luon-
7427: veydenhuollon tehtäviin varataan lääninhalli-         nollisesti tärkeää kehittää yhteistyötä näiden
7428: tuksissa riittävät voimavarat ja että lääninhalli-    kahden sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon-
7429: tusten päätoimipaikkojen ohella myös alueellis-       alan tehtäviä hoitavan aluehallinto-organisaa-
7430: ten palveluyksiköiden toimintaedellytykset tur-       tion välillä. Työsuojeluasioiden siirron valmiste-
7431: vataan. Lääninhallituksissa käsiteltävistä sosiaa-    lussa työsuojelupiirien määrään tai niiden muu-
7432: li- ja terveysasioista merkittävä osa edellyttää      hun organisointiin ei ole esitetty muutoksia.
7433: hyvää alueellista ja paikallista tuntemusta. Ny-
7434: 
7435:       Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1997
7436: 
7437:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
7438:                                             KK 44/1997 vp                                              3
7439: 
7440: 
7441: 
7442: 
7443:                                         Tili Riksdagens Talman
7444: 
7445:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           stärkt sakkunskap genom att resurser kan slås
7446: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           samman.
7447: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          Länsstyrelsernas social- och hälsovårdsenhe-
7448: dagsman Timo Ihamäki undertecknade spörs-             ter är ytterst viktiga vid uppföljningen och utvär-
7449: mål nr 44:                                            deringen av servicesystemets funktionsduglighet
7450:                                                       samt med tanke på klienternas rättsskydd. Bland
7451:           Har Regeringen planerat eller planerar      annat i dessa frågor är det nödvändigt att säker-
7452:        den att inrätta statliga social- och hälso-    ställa en regional och lokal sakkunskap. En av
7453:        vårdscentraler på regional nivå, och om        inrikesministeriet tillsatt omfattande organisa-
7454:        inte,                                          tion bereder verkställandet av länsreformen, och
7455:           hur ämnar Regeringen trygga funk-           organisationen omfattar bl.a. experter på social-
7456:        tionsdugligheten hos sin regionalförvalt-      och hälsovårdsfrågor. Hittills har det i bered-
7457:        ning när det gäller social- och hälsovår-      ningen redan konstaterats att behovet av regio-
7458:        den i storlänen, samt                          nalisering av funktionerna är olika inom olika
7459:           har Regeringen planer på att slå sam-       förvaltningsområden, och det är nödvändigt att
7460:        man arbetarskyddsdistrikten med storlä-        dessa behov går att koordinera. Inom många av
7461:        nen och med deras filialorter?                 social- och hälsovårdsväsendets uppgifter fram-
7462:                                                       hävs de regionala serviceenheternas ställning och
7463:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         betydelse.
7464: anföra följande:                                         Arbetarskyddsfrågorna övergår fr.o.m. den 1
7465:                                                       a pril 1997 från arbetsministeriets förvaltnings-
7466:    De ärenden som sköts vid länsstyrelsernas so-      område tili social- och hälsovårdsministeriets
7467: cial- och hälsovårdsenheter är för närvarande         förvaltningsområde. Arbetsministeriets arbetar-
7468: den största kategorin av ärenden vid länsstyrel-      skyddsavdelning blir en avdelning vid social- och
7469: serna. Utgångspunkten i beredningen av regio-         hälsovårdsministeriet och arbetarskyddsdistrik-
7470: nalförvaltningsreformen har varit den att de upp-     ten blir underställda social- och hälsovårdsminis-
7471: gifter inom social- och hälsovården som utförs i      teriet. Förslaget tili en sammanslagning av arbe-
7472: den nuvarande regionförvaltningen också kan           tarskyddsdistrikten med länsstyrelserna, vilket
7473: skötas med hjälp av det länsstyrelsenät som man       ingick i regeringens proposition som gäller regio-
7474: nu beslutat om. Dettakan lyckas på så sätt att för    nalförvaltningsreformen, genomfördes inte. Det
7475: social- och hälsovårdens uppgifter reserveras tili-   är naturligtvis viktigt att utveckla samarbetet
7476: räckliga resurser vid länsstyrelserna och att man     mellan dessa två regionalförvaltningsorganisa-
7477: utöver länsstyrelsernas huvudorter också tryggar      tioner som handhar uppgifter inom social- och
7478: verksamhetsförutsättningarna för de regionala         hälsovärdsministeriets         förvaltningsområde.
7479: serviceenheterna. Av de social- och hälsovårds-       Några förslag tili ändringar i antalet arbetar-
7480: ärenden som behandlas vid länsstyrelserna förut-      skyddsdistrikt eller i den övriga organiseringen
7481: sätter en betydande del en god regional och loka!     av dem lades inte fram i samband med beredning-
7482: kännedom. Större Iän än de nuvarande innebär          en av överföringen av arbetarskyddsfrågorna.
7483: bättre möjligheter tili specialisering samt för-
7484: 
7485:      Helsingfors den 28 februari 1997
7486: 
7487:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
7488:                                              KK 45/1997 vp
7489: 
7490: Kirjallinen kysymys 45
7491: 
7492: 
7493: 
7494: 
7495:                                     Jorma Vokkolainen /vas ym.: Psykologisen jälkihoidon järjestämi-
7496:                                        sestä liikenneonnettomuuksien yhteydessä
7497: 
7498: 
7499:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
7500: 
7501:     Rahtarit ry. on yhdessä kuljetusalan työnteki-     ilman erityisehtoja. Erityisen akuutti tarve nyky-
7502: jä- ja työnantajajärjestöjen kanssa toimittanut        käytännön muuttamiseen on ammattikuljetta-
7503: 9.4.1996 viidelle ministeriölle aloitteen henkisen     jien kohdalla. Ammattiautoilijoilla on liikenne-
7504: tuen järjestämisestä liikenneonnettomuuksien           onnettomuuksissa kyseessä sekä työkyky että
7505: yhteydessä. Aloite on lähetetty liikenneministe-       työturvallisuus.
7506: riölle, oikeusministeriölle, sosiaali- ja terveysmi-      Tutkimuksissa on todettu, että onnettomuuk-
7507: nisteriölle, valtiovarainministeriölle sekä työmi-     sien psyykkiset uhrit eivät itse välttämättä tun-
7508: nisteriön työsuojeluosastolle.                         nista avuntarvettaan, eivätkä siten osaa hakea tai
7509:     Aloitteessa todetaan, että liikenneonnetto-        pyytää apua. Sen vuoksi tulee onnettomuuteen
7510:  muuksien aiheuttama psyykkinen vammautumi-            joutuneille kuljettajille tarjota apua aktiivisesti.
7511:  nen tulisi voida hoitaa asianmukaisesti ja aktiivi-   Avuntarpeen välittäminen sekä uhrin ja auttajan
7512:  sesti, psyykkinen vammautuminen voi fyysisten         yhteensaattaminen on oltava jokaisen onnetto-
7513:  vammojen tavoin aiheuttaa työkyvyttömyyttä ja         muuden kanssa tekemisiin joutuvan viranomai-
7514:  sairauspoissaoloja. Samaan aikaan kun psyykki-        sen ja auttajan velvollisuus.
7515:  nen ensiapu ja hoitomenetelmät ovat kehitty-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
7516:  neet, ovat lainsäädäntö ja vakuutuskäytäntö jää-      jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
7517:  neet jälkeen tästä kehityksestä.                      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7518:     Aloitteen allekirjoittajat vaativat perinteiseen   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7519:  korvauskulttuuriin muutosta. Fyysisten vammo-
7520: jen ohella on korvattavaksi hyväksyttävä myös                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
7521:  psyykkinen vammautuminenja sen vaatima ensi-                  tynyt Rahtarit ry:n ym. aloitteen toi-
7522:  apu sekä hoitotoimenpiteet. He esittävät, että                meenpanemiseksi, esimerkiksi tieliiken-
7523:  toimenpiteiden, mm. psykologisen jälkipuinnin                 ne-, liikennevakuutus- ja tapaturmava-
7524:  (debriefing) aiheuttamat kustannukset korvat-                 kuutuslain muuttamiseksi?
7525:  taisiin liikenne- ja/tai tapaturmavakuutuksesta
7526: 
7527:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1997
7528: 
7529:                       Jorma Vokkolainen /vas               Reijo Lindroos /sd
7530:                       Anne Huotari /vas                    Kari Kantalainen /kok
7531:                                         Martti Korhonen /vas
7532: 
7533: 
7534: 
7535: 
7536: 279001
7537: 2                                           KK 45/1997 vp
7538: 
7539: 
7540: 
7541: 
7542:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7543: 
7544:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        hinko siten aiheuttaa fyysisten vammojen lisäksi
7545: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         myös psyykkisiä seuraamuksia, nämä korvataan
7546: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       liikennevakuutuksesta edellyttäen, että tällainen
7547: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jorma            henkilövahinko on lääketieteellisesti todettavis-
7548: Vokkolaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-       sa.
7549: myksen n:o 45:                                            Lakisääteisestä tapaturmavakuutuksessa ei
7550:                                                       yleisesti korvata tapaturmaan liittyviä psyykki-
7551:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-      siä seuraamuksia. Poikkeuksena on kuitenkin
7552:        tynyt Rahtarit ry:n aloitteen toimeenpa-       pidetty ammattiliikenteessä toimivalle kuljetta-
7553:        nemiseksi, esimerkiksi tieliikenne-, liiken-   jalle tämän aiheuttaman henkilövahingon jäl-
7554:        nevakuutus- ja tapaturmavakuutuslain           keen syntynyttä akuuttia ahdistusreaktiota.
7555:        muuttamiseksi?                                 Näissä tapauksissa on korvattu henkilöön koh-
7556:                                                       distuva lyhyt kriisiterapia.
7557:                                                           Tapaturmavakuutuksessa korvauskäytäntöä
7558:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          on laajennettu eräisiin muihinkin tilanteisiin,
7559: vasti seuraavaa:                                      joissa henkilöön on kohdistunut vakava oman
7560:                                                       hengen uhka. Tällaisia tapauksia ovat esimerkik-
7561:     Kysymyksellä tarkoitettaneen ilmeisesti Rah-      si työssään henkeä uhkaavan rikoksen, kuten
7562: tarit ry:n yhdessä kuljetusalan työntekijä- ja        pankkiryöstön tai pahoinpitelyn kohteeksi jou-
7563: työnantajajärjestöjen kanssa 9.4.1996 muun            tuneille henkilöille aiheutuneet henkiset reaktiot.
7564: muassa sosiaali- ja terveysministeriölle jättämää     Tällainen ns. posttraumaattinen stressireaktio
7565: aloitetta henkisen tuen järjestämisestä liikenne-     korvataan akuuttivaiheen ajan. Myös pidempiai-
7566: onnettomuuksien yhteydessä. Aloitteessa katso-        kainen korvaaminen voi olla mahdollista, jos
7567: taan, että myös liikenneonnettomuuksien aiheut-       syy-yhteys onnettomuuteen voidaan riittävän
7568: tama psyykkinen vammautuminen tulisi voida            selkeästi osoittaa. Tällainen korvaaminen edel-
7569: hoitaa asianmukaisesti ja aktiivisesti, koska se      lyttää, ettei potilaalla ole aikaisempaa psyykkistä
7570: voi aiheuttaa fyysisten vammojen tavoin työky-        oiretaustaa tai alttiutta poikkeukselliseen psyyk-
7571: vyttömyyttä ja sairaspoissaoloja. Onnettomuu-         kiseen reagointiin.
7572: den uhri ei välttamättä itse tunnista avun tarvet-        Edellä mainitun laisissa uhkatilanteissa on
7573: ta, minkä vuoksi onnettomuuteen joutuneelle           erotettava yksilöön tai ympäristössä tai tapahtu-
7574: kuljettajalle olisi tarjottava apua aktiivisesti.     mapaikalla oleviin ihmisiin kohdistunut uhka.
7575: Aloitteessa vaaditaan, että psyykkinen vammau-        Näitä tapauksia on jo muutamia vuosia hoidettu
7576: tuminen ja sen vaatima ensiapu sekä hoitotoi-         ns. debriefing-toiminnalla eli kriisin jälkihoidol-
7577: menpiteet, kuten psykologinen jälkipuinti (de-        la, joka on lähinnä läsnäolijoihin ryhmäterapia-
7578: briefing) tulisi korvata liikenne- ja tapaturmava-    na kohdistuvaa toimintaa. Yksilöllistä psyyken
7579: kuutuksesta ilman erityisehtoja. Erityisen akuut-     hoitoa kriisitilanteen jälkeen on erheellisesti alet-
7580: ti tarve nykykäytännön muuttamiseen on aloit-         tu kutsua myös debriefing-toiminnaksi.
7581: teen mukaan ammattiautoilijoiden kohdalla, joi-           Selvitettyään asiaa sosiaali- ja terveysministe-
7582: den osalta kyse on sekä työkyvystä että työtur-       riö on antanut aloitteesta lausunnon 23. loka-
7583: vallisuudesta.                                        kuuta 1996 eduskunnan sosiaali- ja terveysva-
7584:     Liikennevakuutuskorvaukset määräytyvät lii-       liokunnalle. Ministeriön näkemyksen mukaan
7585: kennevakuutuslain ja vahingonkorvauslain pe-          kansalaisten yhdenvertaisuus edellyttää kaikille
7586: rusteella. Näiden lakien mukaan vahingonkärsi-        vammautuneille ja sairastuneille tasavertaista oi-
7587: neellä on oikeus saada korvaus muun muassa            keutta vammautumisen tai sairastumisen edellyt-
7588: ruumiinvammasta ja muusta henkilövahingosta.          tämään hoitoon sen syystä riippumatta. Pelkäs-
7589: Muu henkilövahinko tarkoittaa esimerkiksi             tään liikenneonnettomuuksia varten ei ole tar-
7590: psyykkisen tilan häiriintymistä. Jos liikenneva-      koituksenmukaista luoda erillistä henkisen tuen
7591:                                             KK 45/1997 vp                                              3
7592: 
7593: järjestelmää, vaan parempi vaihtoehto on yhtei-      kanssa. Kriisiryhmiä on jo lähes kaikissa terveys-
7594: nen järjestelmä kaikenlaisia onnettomuus- ja         keskuksissa, minkä lisäksi niitä toimii työter-
7595: kriisitilanteita varten.                             veyshuollossa, poliisissa ja kouluissa. Sosiaali- ja
7596:    Onnettomuuksiin liittyvä psykososiaalinen         terveysministeriössä on perustettu lisäksi työryh-
7597: jälkihoito on osa lain edellyttämää julkista so-     mä, jonka tehtävänä on luoda yhteinen ohjelma
7598: siaali- ja terveydenhuoltoa,jonkajärjestämisvas-     psykososiaalisen huollon tarpeiden ja toiminta-
7599: tuu on kunnilla. Ryhmiin kohdistuva onnetto-         tasojen selvittämiseksi ja organisoimiseksi. Työ-
7600: muuksien jälkihoito on myös selkeästi työter-        ryhmän on tarkoitus saattaa työnsä päätökseen
7601: veyshuollon piiriin kuuluvaa toimintaa. Tällai-      kuluvan kevään aikana. Ministeriö arvioi sen
7602: nen jälkihoito on tällä hetkellä varsin pitkälle     perusteella mahdolliset hoidon organisointiin
7603:  organisoitu kunnissa, ja sitä toteutetaan yhteis-   liittyvät kehittämistarpeet.
7604:  työssä muun muassa palo- ja pelastustoimen
7605:      Helsingissa 4 päivänä maaliskuuta 1997
7606: 
7607:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
7608: 4                                            KK 45/1997 vp
7609: 
7610: 
7611: 
7612: 
7613:                                          Tili Riksdagens Talman
7614: 
7615:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Den lagstadgade olycksfallsförsäkringen er-
7616: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande            sätter normalt inte psykiska följdverkningar som
7617: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        hör samman med olyckan. Som ett undantag har
7618: dagsman Jorma Vokkolainen m.fl. underteckna-           dock betraktats den akuta ångestreaktion som
7619: de spörsmål nr 45:                                     uppstått hos en förare i yrkesmässig trafik efter
7620:                                                        att han har åsamkat någon en personskada. 1
7621:           Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit       dessa fall har ersättning utbetalts för den korta
7622:        för att åtgärda föreningen Rahtarit ry:s        kristerapi som riktar sig till personen.
7623:        initiativ, t.ex. för att andra vägtrafik- och       1 fråga om olycksfallsförsäkringen har ersätt-
7624:        trafikförsäkringslagen samt lagen om            ningspraxisen utvidgats till vissa andra situatio-
7625:        olycksfallsförsäkring?                          ner, där en person har blivit utsatt för ett allvar-
7626:                                                        ligt hot mot sitt liv. Dylika fall är de psykiska
7627:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          reaktioner som har förorsakats personer som
7628: anföra följande:                                       t.ex. i sitt arbete har blivit föremål för ett livsho-
7629:                                                        tande brott, såsom bankrån eller misshandel. En
7630:    1 spörsmålet torde avses det initiativ till ord-    sådan s.k. posttraumatisk stressreaktion ersätts
7631: nande av psykiskt stöd i samband med trafik-           under det akuta skedet. Också ersättning under
7632: olyckor som Rahtarit ry. tillsammans med ar-           en längre tid kan vara möjlig, om orsakssam-
7633: betstagar- och arbetsgivarorganisationerna             manhanget med olyckan kan påvisas tillräckligt
7634: inom transportbranschen den 9 april 1996 till-         tydligt. Ersättning av detta slag förutsätter dock
7635: ställde bl.a. social- och hälsovårdsministeriet. 1     att patienten inte har uppvisat psykiska symtom
7636: initiativet sägs att också psykiska skador som         eller har en benägenhet att reagera med exceptio-
7637: förorsakats av trafikolyckor borde kunna be-           nella psykiska symtom.
7638: handlas på ett lämpligt och aktivt sätt, eftersom          1 ovan nämnda hotsituationer måste man skil-
7639: de kan medföra arbetsoförmåga och sjukfrånva-          ja mellan hot som riktar sig mot individen eller
7640: ro på samma sätt som fysiska skador. Olycksoff-        mot personer i omgivningen eller på brottsplat-
7641: ret identifierar inte nödvändigtvis själv sitt behov   sen. Dylika fall har redan i några år skötts med
7642: av hjälp, och därför borde en förare som råkat ut      hjälp av s.k. debriefing-verksamhet, dvs. efter-
7643: för en olycka aktivt erbjudas hjälp. 1 initiativet     vård av krisen, som i första hand är verksamhet
7644: krävs att en psykisk skada och sådan första hjälp      som rikt~u sig till de närvarande i form av grupp-
7645: och psykosocial intervention som den fordrar,          terapi. Aven individuell vård av psyket efter en
7646: t.ex. psykologisk debriefing, borde ersättas från      krissituation har felaktigt börjat kallas debrie-
7647: trafik- och olycksfallsförsäkringen utan special-      fing-verksamhet.
7648: villkor. Enligt initiativet är behovet att ändra           Social- och hälsovårdsministeriet har efter att
7649: nuvarande praxis speciellt akut i fråga om yrkes-      ha utrett ärendet gett ett utlåtande om initiativet
7650: förare, för vilka det är fråga om både arbetsför-      till riksdagens social- och hälsovårdautskott den
7651: måga och skydd i arbetet.                              23 oktober 1996. Enligt ministeriets åsikt förut-
7652:    Trafikförsäkringsersättningarna bestäms på          sätter medborgarnas likställdhet att alla skadade
7653: basis av trafikförsäkringslagen och skadestånds-       och insjuknade har lika rätt till sådan vård som
7654: lagen. Enligt dessa lagar har den skadelidande         skadan eller sjukdomen kräver oberoende av or-
7655: rätt att få ersättning bl.a. för kroppsskada och       saken till den. Det är inte ändamålsenligt att för
7656: annan personskada. Annan personskada innebär           enbart trafikolyckor skapa ett särskilt system
7657: t.ex. obalans i det psykiska tillståndet. Om en        med psykiskt stöd, utan ett bättre alternativ är då
7658: trafikskada således förutom fysiska skador också       ett gemensamt system för alla slag av olycks- och
7659: orsakar psykiska följdverkningar, ersätts dessa        kris-situationer.
7660: från trafikförsäkringen under förutsättning att            Den psykosociala eftervården som hör sam-
7661: en dylik personskada kan konstateras medi-             man med olyckor är en del av den offentliga
7662: cinskt.                                                social- och hälsovården som förutsätts i lagen
7663:                                            KK 45/1997 vp                                              5
7664: 
7665: och som kommunerna är skyldiga att ordna.             sovården, polisen och i skolorna. Vid social- och
7666: Sådan eftervård efter olyckor som riktar sig tili     hälsovårdsministeriet har därtill tillsatts en ar-
7667: grupper är också helt tydligt verksamhet som          betsgrupp med uppgift att skapa ett gemensamt
7668: omfattas av företagshälsovården. Denna efter-         program för utredning och organisering av beho-
7669: vård är för närvarande rätt bra organiserad i         ven för och verksamhetsnivåerna inom den psy-
7670: kommunerna och den ges i samarbete med bl.a.          kosociala vården. Arbetsgruppen har för avsikt
7671: brand- och räddningsväsendet. Det finns kris-         att slutföra sitt arbete i vår. Ministeriet kommer
7672: grupper vid så gott somalla hälsovårdscentraler,      därefter att bedöma det eventuella behovet av att
7673: och dessutom förekommer de inom företagshäl-          utveckla organiseringen av vården.
7674:      Helsingforsden 4 mars 1997
7675: 
7676:                                                     Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
7677:                                            KK 46/1997 vp
7678: 
7679: Kirjallinen kysymys 46
7680: 
7681: 
7682: 
7683: 
7684:                                   Janina Andersson /vihr: Pankkien suunnittelemasta palvelumaksu-
7685:                                       jen korotuksesta
7686: 
7687: 
7688:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
7689: 
7690:    Sekä SAK että Turun yliopiston ylioppilas-          Suomalaiset ovat viime vuosina taloudellisesti
7691: kunta ovat julkisesti olleet huolissaan pankkien    tukeneet pankkeja miljardeilla markoilla. Eikö
7692: suunnittelemasta yksipuolisesta palvelumaksu-       tämä tuki velvoita pankkeja mitenkään toimi-
7693: jen korotuksesta ja tiliehtojen heikennyksestä.     maan yhteiskunnallisesti oikeudenmukaisesti?
7694: Suunnitellut korotukset eivät ole suhteutettavis-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
7695: sa pankkien tämänhetkiseen palvelutarjontaan,       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7696: joka yhä enemmän perustuu asiakkaiden itsepal-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7697: veluun.                                             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7698:    Korotukset palvelumaksuissa kohdistuvat pa-
7699: himmin pienituloisiin, joihin myös suurin osa                Aikooko Hallitus puuttua pankkien
7700: opiskelijoista kuuluu. Opintorahan suuruus on              suunnittelemaan yksipuoliseen palvelu-
7701: tällä hetkellä enintään I 540 mk, joten jokainen           maksujen korotukseen ja tiliehtojen hei-
7702:  markka, joka kuluu pankkien perimiin palvelu-             kennykseen?
7703:  maksuihin, vähentää suhteellisesti kohtuuttoman
7704: paljon opiskelijan käytettävissä olevia tuloja.
7705: 
7706:      Helsingissä II päivänä helmikuuta 1997
7707:                                       Janina Andersson /vihr
7708: 
7709: 
7710: 
7711: 
7712: 279001
7713: 2                                          KK 46/1997 vp
7714: 
7715: 
7716: 
7717: 
7718:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
7719: 
7720:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      nusten aiheuttamisperiaatteen mukaiseksi".
7721: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       Pankit allekirjoittivat sitoumuksen 17 .3.1992.
7722: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Pankkisektorin toiminta on ollut tappiollista
7723: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Janina         vuosina 1991-1995. Vuonna 1996 pankkisekto-
7724: Anderssonin näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      ri saavutti positiivisen tuloksen. Korkokehityk-
7725: sen n:o 46:                                         sen johdosta rahoituskate ei kuitenkaan yksin
7726:                                                     kata pankin toimintakuluja. Tämän johdosta
7727:          Aikooko Hallitus puuttua pankkien          pankkien on edelleen kiinnitettävä 1992 anta-
7728:        suunnittelemaan yksipuoliseen palvelu-       mansa sitoumuksen mukaisesti huomiota palve-
7729:        maksujen korotukseen ja tiliehtojen hei-     luiden hinnoitteluun. Hallitus katsoo, että esi-
7730:        kennykseen?                                  tetty arvostelu pankkien hinnoittelusuunnitel-
7731:                                                     mia kohtaan on pitkälti aiheeton tai ainakin hin-
7732:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         noittelusuunnitelmat on ymmärretty väärin.
7733: taen seuraavaa:                                        Palvelumaksukeskustelussa on syntynyt käsi-
7734:                                                     tys, että patkansaajalla ei olisi olemassa maksut-
7735:    1990-luvun alussa pankkien kannattavuus          tomia vaihtoehtoja. Tämä käsitys on virheelli-
7736: huonontui olennaisesti ja niiden vakavaraisuus      nen. Pankit ovat aikoinaan tehneet ammattijär-
7737: heikentyi. Vakavaraisuuden heikentyminenjohti       jestöjen kanssa sopimuksen palkkarahojen oh-
7738: tuotontarjonnan supistumiseen tavalla, joka uh-     jaamisesta pankkiin. Sopimuksen mukaisesti
7739: kasi syventää lamaa. Hallitus päätti 18.3.1992      kaikissa pankeissa on olemassa vaihtoehtoja,
7740: pankkien luotonantomahdollisuuksien turvaa-         joissa palkanmaksusta pankkiin ei aiheudu pal-
7741: miseksi toimenpiteistä ja toimenpide-esityksistä,   kansaajalle kustannuksia ja joissa varat ovat va-
7742: joihin sisältyi mm. pankkien pääomarakenteen        paasti nostettavissa tiliehtojen mukaan. Palkan-
7743: vahvistaminen. Vuoden 1992 valtion lisätalous-      saaja voi siten valita vaihtoehdon, jossa hän voi
7744: arvioon varattiin tämän johdosta 8 miljardin        nostaa palkkansa kuluitta.
7745: markan määräraha, jolla valtio voi osallistua          Sopimus palkkarahojen ohjaamisesta pank-
7746: pankkien pääomarakenteen vahvistamiseen te-         kiin ei edellytä automaattisesti sitä, että kaikkien
7747: kemällä pankkeihin pääomasijoituksia. Näitä         muidenkin palvelujen tulisi olla tilinomistajalle
7748: luottolaman torjuntaan tarkoitettuja pääomasi-      maksuttomia. Mikäli asiakas valitsee muita pal-
7749: joituksia valtio teki pankkeihin yhteensä 7 742     veluita, niistä kukin pankki perii pankin hinnas-
7750: miljoonan markan määräisesti. Pääomasijoituk-       ton mukaisen maksun. Näissä palveluissa on
7751: sia on jäljellä 6 648 miljoonaa markkaa. Suomen     kyse muusta kuin pelkästä palkkatilistä ja tilil-
7752: Säästöpankki- SSP Oy:n liiketoiminnan myyn-         tänostosta. Maksullisia palveluita ovat esimer-
7753: ninja STS-Pankki Oy:tä koskevienjärjestelyiden      kiksi maksupalvelu, laskuautomaatin käyttö,
7754: yhteydessä valtio sai näihin pankkeihin tekemät     kotipäätteeltä pankkiasiointi ja eräissä tapauk-
7755: pääomasijoitukset takaisin. Luottolaman tor-        sissa automaatista rahan nosto.
7756: juntaan tarkoitettu pääomasijoitus ei ole Valtion      Hallitus katsoo, että pankit ovat noudattaneet
7757: vakuusrahastosta annetun lain mukaista pankki-      17.3.1992 allekirjoittamaansa sitoumusta palve-
7758: tukea.                                              luiden hinnoittelemisesta kustannusten aiheutta-
7759:    Päättäessään pankkien pääomarakenteen            misperiaatteen mukaisesti ja että pankkien hin-
7760: vahvistamisesta hallitus edellytti pankeilta si-    noitteluperiaatteisiin ei ole tarvetta puuttua, kos-
7761: toumuksen,jonka mukaan mm. "Pankit jatkavat         ka palkansaajana on aina olemassa mahdollisuus
7762: palveluiden hinnoittelun muuttamista kustan-        valita maksuton vaihtoehto.
7763: 
7764:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1997
7765: 
7766:                                                                                 Ministeri Arja Alho
7767:                                              KK 46/1997 vp                                                3
7768: 
7769: 
7770: 
7771: 
7772:                                          Tili Riksdagens Talman
7773: 
7774:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Verksamheten inom banksektorn har varit
7775: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            förlustbringande under åren 1991-1995. År
7776: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        1996 blev banksektorns resultat positivt. På
7777: dagsman Janina Andersson undertecknade                 grund av ränteutvecklingen täcker emellertid inte
7778: spörsmål nr 46:                                        finansnettot ensamt bankens omkostnader. Med
7779:                                                        anledning av detta skall bankerna även i fortsätt-
7780:           Ämnar Regeringen ingripa i den ensi-         ningen ge akt på prissättningen av tjänsterna i
7781:        diga förhöjning av serviceavgifterna och        enlighet med den förbindelse de avgav 1992. Re-
7782:        försämring av kontovillkoren som ban-           geringen anser att kritiken mot bankernas planer
7783:        kerna p1anerar?                                 i fråga om prissättningen i stor utsträckning är
7784:                                                        obefogad eller att det åtminstone råder missför-
7785:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          stånd vad pianeroa beträffar.
7786: anföra följande:                                          1diskussionen om serviceavgifter förekommer
7787:                                                        en uppfattning om att det inte finns några avgifts-
7788:     1 början av 1990-ta1et försvagades bankernas       fria alternativ alls för löntagarna. Denna upp-
7789: 1önsamhet väsentligt och deras kapitaltäckning         fattning är felaktig. Bankerna har i tiden ingått
7790: försämrades. Den försämrade kapitaltäckningen          avtal med fackorganisationerna om att lönerna
7791: Iedde tili ett minskat kreditutbud vi1ket hotade       skall styras tili banken. Enligt dessa avtal haralla
7792: att fördjupa lågkonjunkturen. För att trygga           banker sådana alternativ som inte förorsakar
7793: bankernas kreditgivningsmöj1igheter bes1öt re-         några kostnader för löntagarna på grund av att
7794: geringen 18.3.1992 om åtgärder och åtgärdsför-         lönen betalas tili baoken och där medlen kan
7795: slag som bl.a. omfattade en förstärkning av ban-       lyftas fritt enligt kontovillkoren. Löntagaren kan
7796: kernas kapitalstruktur. Med anledning av detta         följaktligen själv välja ett alternativ enligt vilket
7797: reserverades i statens tilläggsbudget för 1992 ett     han kan lyfta sin lön utan kostnader.
7798: anslag om 8 mrd. mk med hjälp av vilket staten             Avtalet om att lönemedlen styrs tili baoken
7799: kunde stärka bankernas kapitalstruktur genom           förutsätter inte automatiskt att även alla andra
7800: att göra kapitalinvesteringar i bankerna. Dylika       tjänster skall vara avgiftsfria för kontoinnehava-
7801: kapitalinvesteringar i bankerna, vilka var avsed-      ren. Om kunden väljer andra tjänster uppbär
7802: da att bekämpa kreditkrisen, gjorde staten tili ett    varje bank en avgift för dessa enligt sin egen taxa.
7803: sammanlagt belopp av 7 742 milj. mk. Av kapi-          Dessa tjänster omfattar annat än enbart löne-
7804: talinvesteringarna finns det 6 648 milj. mk kvar. 1    konton och kontouttag. A vgiftsbelagda tjänster
7805: samband med försäljningen av Sparbanken i Fin-         är t.ex. betalningstjänst, användning av betalau-
7806: land- SBF Ab:s affårsverksamhet och arrange-           tomat, banktjänster via hemdatorn och i vissa fall
7807: mangen kring STS-Banken Ab fick staten tiliha-         kontantuttag från bankautomat.
7808: ka de kapitalinvesteringar den gjort i dessa ban-          Regeringen anser att bankerna har följt den
7809: ker. De kapitalinvesteringar som var avsedda att       förbindelse de undertecknade 17.3.1992 om att
7810:  bekämpa kreditkrisen räknas inte tili sådana          fortsätta att ändra prissättningen av sina tjänster
7811:  stödlån som avses i lagen om statens säkerhets-       så att den mer stämmer överens med de faktiska
7812:  fond.                                                 kostnaderna, och att det inte finns anledning att
7813:     Då regeringen beslöt att förstärka bankernas       ingripa i bankernas principer för prissättningen,
7814:  kapitalstruktur förutsatte den att bankerna skul-     eftersom löntagarna alltid har möjlighet att välja
7815:  le förbinda sig att bl.a. fortsätta att ändra pris-   ett avgiftsfritt alternativ.
7816:  sättningen av sina tjänster så att den mer stäm-
7817:  mer överens med de faktiska kostnaderna. Ban-
7818:  kerna undertecknade förbindelsen 17.3.1992.
7819: 
7820:      Helsingfors den 6 mars 1997
7821: 
7822:                                                                                     Minister Arja Alho
7823:                                               KK 47/1997 vp
7824: 
7825: Kirjallinen kysymys 47
7826: 
7827: 
7828: 
7829: 
7830:                                     Klaus Bremer /r: Ilmailulaitoksen koulutusmäärärahojen käytön
7831:                                         valvonnasta
7832: 
7833: 
7834:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
7835: 
7836:     Liikelaitosuudistettu Ilmailulaitos (ILL) on        23 ja 24/96 se lienee ilmoittanut myös tutkakurs-
7837: vuosittain anonut, ja saanut, yli 6 mmk perus-          sin ja lennonjohtaja-avustajien kurssin perus-
7838: koulutukseen, jota vain se yksin kykenee järjestä-      koulutukseksi. Mistä lähtien esimerkiksi tutka-
7839: mään ilmailumääräyksensä (TRG M3-2) turvaa-             kurssi on muutettu peruskoulutukseen kuulu-
7840: mana. Raha-anomuksessaan liikenneministe-               vaksi kurssiksi, ja kenen päätöksellä?
7841: riölle (LM) ILL esittää kurssisuunnitelman, op-            ILL sulkee tehokkaasti pois kaiken kilpailun
7842: pilasmäärän ja siitä johtuvan kustannusarvion.          koulutusrintamailaan        ilmailumääräyksellään
7843: Myöhemmin ILL esittää vastaavan tilityksen.             TRG M3-2, mutta hakee vapautusta työnantaja-
7844:     - Miksi tilitykset vuoden lopulla ovat ident-       maksuista, koska se "antaa viranomaispalvelu-
7845: tisiä anomuksen kanssa erolla, että todetaan            ja". Voiko se olla lain hengen mukaista? Miksi
7846: anomuksen toteutuneen? Miksi tilityksistä puut-         alan yksityiset kouluttajat esittävät laskelmia,
7847: tuu olennaisia tositteita kulutapahtumista? Mik-        että ILL:n peruskoulutuskurssien tulokset olisi-
7848: si tilityksissä ei näy oppilasluetteloita todistukse-   vat saavutettavissa puoleen hintaan verrattuna
7849: na, että raha-anomuksen perusteena oleva oppi-          ILL:n saamiin määrärahoihin? Kattaako ILL
7850: lasmäärä on toteutunut?                                 valtion koulutusmäärärahoilla muuta toimin-
7851:     ILL anoi lennonjohtokurssille 22/92 koulutus-       taansa ja esimerkiksi henkilökuntaansa ja jatko-
7852: rahaa 23 oppilaan perusteella ja sai haluamansa.        koulutusta?
7853: Kurssilla oli 23 oppilasta, joista ilmavoimista            Miksi LM:ssä perustellaan ILL:n koulutus-
7854:  (IV) kolme ja virolaisia neljä. Puolustusvoimat        määrärahojen suuruutta sillä, että "niillähän len-
7855:  maksoi täysimääräisen koulutusmaksun omis-             netään niin paljon"? Eihän kursseilla lennetä len-
7856:  taan. Virolaisten kurssimaksut korvattiin tiettä-      tokoneilla vaan paljon halvemmissa simulaatto-
7857:  västi lähialueyhteistyölle myönnetystä valtion         reissa. Anooko ILL kurssikustannuksia lennois-
7858:  määrärahasta.                                          ta lentokoneilla? Kaikki ko. kurssilennot ja
7859:      - Nostiko ILL näin seitsemästä oppilaasta          TWR-harjoitukset ovat tarkistettavissa liuska-
7860:  kaksinkertaisen maksun? Miksi ILL tilitykses-          laatikoista! Onko ne tarkistettu ja täsmätty ano-
7861:  iään mainitsee oppilasmääräksi 24? Tilittikö ILL       mukseen ja toteutuneeseen?
7862:  kurssin ilmoituskuluina 58 000 mk, ilmoittiko se          ATCI AFIS-kurssille 21/90 ILL anoi, lienee
7863:  muualla kuin Helsingin Sanomissa ja liitettiinkö       saanutkin, 33 oppilaan perusteella 9 mmk. Simu-
7864:  maksutositteet mukaan todistuksena esitetyistä         laattoriin mahtui vain 12 oppilaan ryhmä kerral-
7865:  ilmoituskuluista? Miksi LM kuluista kyseltäessä        la. Kurssi yritettiin keskeyttää. Sitten 22 oppi-
7866:  !i tiedä, vaan pyytää kysymään ILL:lta?                laan ryhmä yritettiin "lomauttaa" ja lähetettiin
7867:      ATC/AFIS-kurssille 23/5 ILL anoi, ja sai,          lopulta eri lentokentille "työ harjoitteluun" 1 800
7868:   LM:ltä koulutusrahaa 26 oppilaan puolesta.            mk/kk bruttopalkalla. Oppilaille ei ollut asuntoja
7869:   K.urssin 26 oppilaasta kuusi oli puolustusvoimis-     eikä työpaikkaa.
7870:   :a ja neljä oppilasta AFIS-kurssilaisia eli vain         - Kuinka moni koulutettiin yli tarpeen, työt-
7871:   Jerusjakson ja kenttäharjoittelun osalta muka-        tömyyteenja ei-vakinaisiin eli vain määräaikais-
7872:   la.                                                   työsuhteisiin? Tältäkö kurssilta 29 jäi kurssin
7873:      - Saiko ILL kaksinkertaisesti kurssikustan-        jälkeen ilman töitä? Kuinka monta oppilasta ILL
7874:   mkset kuuden oppilaan kohdalla? Ottiko ILL            on valtion rahoituksella kouluttanut yli todelli-
7875:   :aman määrärahan AFIS-kurssilaisilta kuin             sen tarpeen?
7876:    nuilta?                                                 Hallitus ilmoittaa vastauksessaan kirjalliseen
7877:      Anoessaan LM:ltä määrärahoja kursseilleen          kysymykseen 988/1996 vp ILL:n vuotuiseksi op-
7878:  '.79001
7879: 2                                           KK 47/1997 vp
7880: 
7881: pilastarpeeksi 15 oppilasta. Lisäksi ilmavoimista     takunnan Ammatillisen Aikuiskoulutuskeskuk-
7882: on tunnetuista syistä tunkua siviililennonjohta-      sen kautta.
7883: jien virkoihin.                                          - Paljonko ILL lypsää lisää valtion koulu-
7884:    - Kouluttaako ILL järjestelmällisesti yli tar-     tusrahoja sillä lailla? Onko hyväksyttävää, että
7885: peen valtion koulutusmäärärahojen ansaitsemis-        ILL siten kuljettaa koulutettavansa A2-tasolle
7886: tarkoituksessa? Miksi se kouluttaa jatkuvasti rei-    valtionyhtiölle Finnairille ja ohi alan yksityisen
7887: lusti yli ilmoitetun tarpeen?                         koulujärjestelmän?
7888:    ILL on käytännössä lennonjohtajien ainoa              Miksi ILL:lle myönnettävät koulutusmäärä-
7889: työnantaja. Kuusi kuukautta ilman työtä riisuu        rahat löytyvät valtion tulo- ja menoarviossa
7890: lennonjohtajalta kelpuutuskirjan. Siten saadaan       VR:nkohdalta eikä ILL:n kohdalta?
7891: lennonjohtajista pois ILL:n kannalta "epämuka-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
7892: vat". Moni ILL:n valtion varoilla kouluttama          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7893: onkin löytänyt työpaikan vasta ulkomailta. Kun        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7894: ILL haki uusimmalle kurssitteen 1997 oppilaita,       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7895: se ei enää edellyttänyt oppilailta A2-lentolupa-
7896: kirjaa. Jokainen A2-lentolupakirjan verran len-                  Onko Ilmailulaitos perinyt kaksinker-
7897: tänyt on ehtinyt saada kielteisiä kokemuksia                  taisesti koulutuskustannuksia oppilais-
7898: ILL:n yksin vallasta, mikä heikentää luottamusta              taan, kouluttaako se lennonjohtajia yli
7899: ILL:een. ILL ilmoittikin kurssi-ilmoituksessa                 tarpeen ansaitakseen valtion koulutus-
7900: syyn A2-vaatimuksesta luopumiseensa: haettiin                 määrärahoja, onko sen lennonvalvoja-
7901: oppilaita, joista on "helpompi" kouluttaa ILL:n               koulutus perusteiltaan sopusoinnussa lii-
7902: tahtoon.                                                      kelaitosuudistuksen tarkoituksen kanssa,
7903:    - Johtuuko koulutus yli tarpeen siitä, että                toimiiko se koulutuksessaan hyvän hal-
7904: näin ILL voi ohjata lennonjohtajien virkoihin                 linto- ja liiketoimintatavan mukaisesti,
7905: vallankäyttöönsä "sopeutuva lennonjohtaja-ai-                    onko liikenneministeriö hoitanut
7906: nes"?                                                         asiassa hyvin valvontatehtävänsä, ja
7907:    Nyt ILL aikoo kouluttaa kurssilaisensa A2-                    ryhtyykö Hallitus toimenpiteisiin edel-
7908: tasolle simulaattorissa ilmeisesti Finnairin ja Sa-           lä esitettyjen kysymysten selvittämiseksi?
7909: 
7910:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1997
7911: 
7912:                                             Klaus Bremer /r
7913:                                              KK 47/1997 vp                                              3
7914: 
7915: 
7916: 
7917: 
7918:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
7919: 
7920:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kuten jäljempänä ilmenee, korvauksen enim-
7921: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          mäismäärä on määrärahapohjainen eikä kustan-
7922: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        nuspohjainen, toisin sanoen jos kustannukset
7923: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-        ylittyvät- niin kuin ne ovat ylittyneet -ylitys
7924: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         jää Ilmailulaitoksen katettavaksi.
7925: 47:                                                       Perusteluissa kysytään myös, mistä lähtien
7926:                                                        tutkakurssi on muutettu peruskoulutukseen
7927:           Onko Ilmailulaitos perinyt kaksinker-        kuuluvaksi ja kenen päätöksellä. Eduskunnan
7928:        taisesti koulutuskustannuksia oppilais-         hyväksymän määrärahan käyttöperusteiden mu-
7929:        taan, kouluttaako se lennonjohtajia yli         kaan määrärahaa saa käyttää rautatie- ja ilmalii-
7930:        tarpeen ansaitakseen valtion koulutus-          kenteen ammattikoulutukseen. Lennonjohtajien
7931:        määrärahoja, onko sen lennonvalvoja-            ammattikoulutukseen kuuluu ns. peruskurssi,
7932:        koulutus perusteiltaan sopusoinnussa lii-       tutkakurssi ja aluelennonjohtokurssi. Kurssit
7933:        kelaitosuudistuksen tarkoituksen kanssa,        ovat eriasteista ammattikoulutusta.
7934:        toimiiko se koulutuksessaan hyvän hal-              Ilmailulaitoksen koulutusyksikkö on organi-
7935:        linto- ja liiketoimintatavan mukaisesti,        soitu sisäiseksi palveluyksiköksi, jonka kirjanpi-
7936:           onko liikenneministeriö hoitanut             to on järjestetty omaksi kokonaisuudekseen ja
7937:        asiassa hyvin valvontatehtävänsä, ja            jonka taloutta seurataan yksikkökohtaisesti. Lii-
7938:           ryhtyykö Hallitus toimenpiteisiin edel-      kenneministeriö on saanut koulutusyksikön
7939:        lä esitettyjen kysymysten selvittämiseksi?      alustavan tuloslaskelman vuodelta 1996. Tulos-
7940:                                                        laskelmasta voidaan havaita, että yksikön tulos
7941:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           on ilman laitoksen yleiskulujakin yli kolme mil-
7942: vasti seuraavaa:                                       joonaa markkaa tappiollinen. Yksikön antama
7943:                                                        kertauskoulutus hinnoitellaan sisäisesti omakus-
7944:     Ilmailulaitos järjestää lennonjohtajien amma-      tannushintaan, joten tappio liittyy pääsääntöi-
7945: tillisen koulutuksen Suomessa. Ammatillisen            sesti ammatilliseen koulutukseen. Koska valtion
7946: koulutuksen tasapuoliseksi rahoittamiseksi val-        maksama korvaus on määrärahapohjainen eikä
7947: tio on varannut talousarvioon määrärahan toi-          kustannuspohjainen, Ilmailulaitos kattaa koulu-
7948: minnan rahoittamiseksi. Määräraha on sijoitettu        tuskustannusten alijäämän muilla tuotoillaan.
7949: liikenneministeriön pääluokassa lukuun 99 (lii-            Ilmailulaitoksen tilinpito on liikelaitoslain
7950: kenneministeriön hallinnonalan muut menot) ja          (627/1987) mukaisesti valtioneuvoston asetta-
7951: sen momentille 43 (korvaus koulutuksesta).             mien ammattitaitoisten tilintarkastajien tarkas-
7952: Määrärahan suuruus vuonna 1996 oli 26 Mmk,             tuksen kohteena. Kolmesta tilintarkastajasta
7953: josta Ilmailulaitokselle on käyttösuunnitelmassa       yksi on liikenneministeriön palveluksessa oleva
7954: osoitettu 6 Mmk ja VR-Yhtymä Oy:lle20 Mmk.             virkamies. Koulutusyksikön kaikki kulut tarkas-
7955: Momentin perustelujen mukaan määrärahaa saa            tetaan asianmukaisesti ja koulutuskorvauksen
7956: käyttää korvausten maksamiseen rautatie- ja            osalta liikenneministeriölle esitetään jälkikäteen
7957: ilmaliikenteen ammattikoulutuksesta.                   laskelma korvauksen alaisesta ammatillisen kou-
7958:      Kysymyksen perusteluissa esitetty epäily siitä,   lutuksen kustannuksista. Vuoden 1996 osalta
7959: että Ilmailulaitos perisi koulutuskorvauksen li-       tämä tehdään tilinpäätöstietojen valmistuttua.
7960:  säksi vielä erikseen maksun Ilmavoimien lennon-           Kysymyksen perusteluissa on esitetty moni-
7961: johtajien peruskoulutuksesta, ei pidä paikkaan-        naisia heittoja koulutuksesta yli tarpeen ja lupa-
7962:  sa. Ilmavoimille koulutettavat lennonjohtajat         kirjojen tarkoituksenmukaisesta vanhentami-
7963:  ovat kuuluneet ja kuuluvat edelleen valtion kor-      sesta, jotta lennonjohtajista saadaan pois
7964:  vauksella rahoitettavan koulutuksen piiriin. Li-      Ilmailulaitoksen kannalta "epämukavat", sekä
7965:  säksi on syytä todeta, että valtion korvausta ei      siitä, että yksityinen sektori voisi kouluttaa len-
7966:  makseta oppilaskohtaisesti, vaan kurssikohtai-        nonjohtajia puoleen hintaan. Kuten aikaisem-
7967:  sesti toteutuneiden kustannusten mukaan, ja           piin kansanedustaja Bremerin kysymyksiin an-
7968: 4                                           KK 47/1997 vp
7969: 
7970: netuista vastauksista (mm. KK 98811996 vp ja          tarpeen, vaan alan työllisyys on 100-prosentti-
7971: KK 42/1997 vp) on käynyt ilmi, väitteet ovat          nen. Ilmailulaitos lennonjohtajien ainoana varsi-
7972: vailla todellisuuspohjaa. Lennonjohtajien koulu-      naisena työnantajana on ilmoittanut olevansa
7973: tusta säätelee lentoturvallisuushallinnon antama      tyytyväinen nykyiseen oppikoulutusperiaatteella
7974: ilmailumääräys, ja mikäli yksityinen sektori kat-     toimivaan koulutusjärjestelmään. Koulutus on
7975: soo voivansa kouluttaa lennonjohtajia halvem-         järjestetty liikelaitosuudistuksen hengen mukai-
7976: malla, tämä on mahdollista aloittaa.                  sesti ja siitä Ilmailulaitokselle maksettava kor-
7977:    Liikenneministeriö toteaa, että Ilmailulaitos ei   vaus on liikelaitosuudistuksen hengen mukai-
7978: ole perinyt koulutuskorvausta kaksinkertaisesti.      nen.
7979: Ilmailulaitos ei kouluta lennonjohtajia yli oman
7980: 
7981:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1997
7982: 
7983:                                                                Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
7984:                                             KK 47/1997 vp                                              5
7985: 
7986: 
7987: 
7988: 
7989:                                         Tili Riksdagens Talman
7990: 
7991:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      som sägs nedan, beroende av anslaget, inte av
7992: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        kostnaderna. Om kostnaderna överskrids- vil-
7993: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      ket har varit faliet- är det med andra ord Luft-
7994: man Klaus Bremer undertecknade spörsmål nr            fartsverket som får stå för den överskjutande
7995: 47:                                                   del en.
7996:                                                           1 motiveringen frågas också när radarkursen
7997:           Har Luftfartsverket uppburit dubbla         har införlivats med grundutbildningen och ge-
7998:        utbildningskostnader för sina elever, ut-      nom vems beslut. Enligt de grunder som riksda-
7999:        bildar det fler flygledare än nödvändigt       gen har godkänt för disponeringen av anslaget
8000:        för att tjäna in statliga utbildningsanslag,   får det användas för yrkesutbildning inom järn-
8001:        harmonierar grunderna för dess flygle-         vägs- och lufttrafiken. Tili flyg1edarnas yrkes-
8002:        darutbildning med affårsverksreformens         utbildning hör en s.k. grundkurs, en radarkurs
8003:        syfte, iakttar verket god förvaltnings- och    och en kurs i distriktsflygledning. Kurserna utgör
8004:        affårssed vid utbildningen,                    olika grader av yrkesutbildning.
8005:           har trafikministeriet skött sin tilisyns-       Luftfartsverkets utbildningsenhet har organi-
8006:        uppgift väl i denna sak, och                   serats som en intern serviceenhet, vars bokföring
8007:           kommer Regeringen att vidta åtgärder        bildar en egen helhet och vars ekonomi överva-
8008:        för att utreda ovan framstälida frågor?        kas separat. Trafikministeriet har fått utbild-
8009:                                                       ningsenhetens preliminära resu1taträkning för år
8010:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         1996. Av denna framgår att enhetens resultat
8011: anföra följande:                                      också utan verkets alimänna utgifter visar en
8012:                                                       förlust på tre miljoner mark. Den repetitionsut-
8013:    Luftfartsverket ordnar yrkesutbildningen för       bi1dning som enheten erbjuder prissätts internt
8014: flygledare i Finland. För att yrkesutbildningen       enligt självkostnadspris, så förlusten hänför sig
8015: skali få rättvis finansiering har staten i budgeten   huvudsakligen tili yrkesutbildningen. Eftersom
8016: reserverat ett anslag för ändamålet. Anslaget         den ersättning som staten betalar baserar sig på
8017: finns under trafikministeriets huvudtitel, under      anslaget, inte på kostnaderna, täcker Luftfarts-
8018: momentet 43 (ersättning för utbildning) i kapitel     verket det underskott som utbildningskostna-
8019: 99 (övriga utgifter inom trafikministeriets för-      derna orsakar med andra intäkter.
8020: valtningsområde). År 1996 uppgick anslaget tili           Luftfartsverkets bokföring är i enlighet med
8021: 26 Mmk, av vi1ket Luftfartsverket i dispositions-     affårsverkslagen (627/1987) föremå1 för revision
8022: p1anen anvisades 6 Mmk och VR-Group Ab 20             som utförs av yrkeskunniga revisorer tilisatta av
8023: Mmk. En1igt motiveringen tiil momentet får an-        statsrådet. En av de tre revisorerna är en tjänste-
8024: slaget användas tili betalning av ersättningar för    man som är anstälid vid trafikministeriet. U tbild-
8025: yrkesutbildning inomjärnvägs- och lufttrafiken.       ningsenhetens samtliga utgifter granskas som sig
8026:    Den i motiveringen till spörsmålet framförda       bör, och för utbildningsersättningens del före-
8027: misstanken om att Luftfartsverket utöver utbild-      läggs trafikministeriet i efterhand en kalkyl över
8028: ningsersättningen också skulie uppbära en sepa-       kostnaderna för den yrkesutbildning som ersätt-
8029: rat avgift för den grundutbildning som verket ger     ningen är avsedd för. 1 fråga om år 1996 sker
8030: 1uftstridskrafternas flygledare är obefogad. De       detta efter att bokslutsuppgifterna har blivit kla-
8031: flygledare som utbildas för luftstridskrafterna       ra.
8032: har till dags dato omfattats och omfattas fortsätt-       1 motiveringen till spörsmålet framkastas oli-
8033: ningsvis av den utbildning som finansieras ge-        ka påståenden om utbildning som överskrider
8034: nom ersättning från staten. Det är dessutom att       behovet, om certifikat som man avsiktligt låter
8035: märka att den statliga ersättningen inte betalas ut   föråldras för att sådana personer bland flygledar-
8036: med avseende på varje enskild elev, utan enligt       na som är "obekväma" för Luftfartsverket skali
8037: kursvis förverkligade kostnader, och att ersätt-      fås ut och om flygledarutbildning som inom den
8038: ningens maximibelopp är, såsom framgår av vad         privata sektorn skulie kunna ges tili halva priset.
8039: 6                                           KK 47/1997 vp
8040: 
8041: Såsom av svaren på riksdagsman Bremers tidiga-        ning. Luftfartsverket utbildar inte flygledare
8042: re spörsmål (bl.a. SS 988/1996 rd och 42/1997 rd)     över sitteget behov, utan sysselsättningen i bran-
8043: har framgått, saknar påståendena verklighets-         schen är 100-procentig. 1 egenskap av enda egent-
8044: grund. Flygledarutbildningen regleras genom           lig arbetsgivare för flygledare har Luftfartsverket
8045: luftfartsinspektionens      luftfarts bestämmelser,   uppgett att det är tillfreds med det nuvarande
8046: och om den privata sektorn anser sig kunna utbil-     utbildningssystemet, som fungerar enligt lär-
8047: da flygledare till ett billigare pris, är det fullt   lingsprincipen. Utbildningen har ordnats i af-
8048: möjligt för den att inleda dylik utbildning.          fårsverksreformens anda och den ersättning som
8049:    Trafikministeriet framhåller att Luftfartsver-     Luftfartsverket betalas för den står likaså i sam-
8050: ket inte har uppburit dubbel utbildningsersätt-       klang med atTårsverksreformens anda.
8051: 
8052:      Helsingfors den 27 februari 1997
8053: 
8054:                                                                   Trafikminister Tuula Linnainmaa
8055:                                             KK 48/1997 vp
8056: 
8057: Kirjallinen kysymys 48
8058: 
8059: 
8060: 
8061: 
8062:                                    Klaus Bremer /r: Ilmailulaitoksen johdon sisäisessä tiedotteessa
8063:                                       esittämistä näkemyksistä
8064: 
8065: 
8066:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8067: 
8068:    Viitaten kirjalliseen kysymykseeni Ilmailulai-     nyt päätöksessään ja että valitukseen olisi aihet-
8069: toksen koulutusmäärärahoista ja niiden käyttä-        ta.
8070: misestä on aihetta kyseenalaistaa Ilmailulaitok-          Salonen toteaa korkeimmasta hallinto-oikeu-
8071: sen johdon julistama ohjaus Johdon Palstalla          desta,joka on valitusosoite Ilmailulaitoksen pää-
8072: laitoksen sisäisessä tiedotteessa.                    töksistä, että KHO on muuttanut Ilmailulaitok-
8073:    Lennonjohtokoulutuksen päällikkö, johtaja          sen päätöksiä "yleensä vain muotovirheiden joh-
8074: Juhani Hulkko julistaa Johdon Palstalla               dosta". Salonen jatkaa: "Olisikin hyvin hanka-
8075: 31.1.1997 mm.:                                        laa, jos ilmailua tuntematon KHO ottaisi ilmai-
8076:    "Oudoksun sitä, että Ilmailulaitoksen asioista     luviranomaisen aseman ilmailunormin tulkitsija-
8077: tehdään herkästi jopa eduskuntakyselyjä.              na."
8078:    Mistä johtuu, että jotkut organisaatiomme jä-          Ilmailulaitokselle olisi näin kauhistus, jos
8079: senet eivät kulje ruodussa? Joillakin henkilöillä     KHO ja liikenneministeriö hankkisivat ilmai-
8080: on kaikesta tapahtuneesta päätellen joko yksin-       lunormin tulkitsemiseen tarvittavat tiedot.
8081: omaan ajattelemattomuuttaan tai tyhmyyttään               Kirjoitus opastaa erehtymättömästi henkilö-
8082: taipumus puhua "ohi suunsa".                          kunnalle lähtökohdaksi, että valitukset laitoksen
8083:    Totean tässä omana kantanani: mikäli saan          päätöksistä ovat pääsääntöisesti tarpeettomia.
8084: joukostani kiinnijonkun tiedonvuotajan, on hy-        Kaukana ei ole ajatus, että valittajat vain halua-
8085: vin todennäköistä, että hänen uransa jää aiko-        vat kiusata oikeassa olevia virkamiehiä. Valitta-
8086: maansa lyhyemmäksi Ilmailulaitoksessa."               jat ovat luulosairaita, kiusanhenkisiä tai ilkeä-
8087:    Johtaja Hulkon kirjoittamana sanoma uhkaa          mielisiä. Sanoman periaate on: vaikka olisimme
8088: peittelemättä erottamisella, mikäli alaiset eivät     väärässä, säilytämme linjamme!
8089: kulje ruodussa tai puhuvat "ohi suunsa". Avoi-            Salosen luonnehdinta kolmannesta valittaja-
8090: muutta viranomaisen ja liikelaitoksen-raja lie-       ryhmästä osoittaa Ilmailulaitoksen virkamiehel-
8091: nee Ilmailulaitoksen omaliekin henkilökunnalle        le käsittämättömäksi, että valittaja aikaisemmas-
8092: jäänyt täysin täsmentymättä- työstä ja tekemi-        ta kokemuksesta suoraa päätä tietää Ilmailulai-
8093: sistä se ei ainakaan hyväksy.                         toksen ylitsepääsemättömäksi ilmailusääntöjen
8094:    Lentoturvallisuushallinnon päällikkö Kim           ja -lain tulkitsijanaja että ainoa tie oikeuteen on
8095: Salonen puolestaan valittaa Johdon Palstalla          esitellä asia ulkopuoliselle vaikuttajalle.
8096: 30.9.1994, että kansalaiset ovat aikaisempaa ak-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
8097: tiivisempia peräämään oikeuksiaan valittamalla.       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8098: Salonen jakaa valittajat kolmeen luokkaan:            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8099:     1) Henkilöt, jotka luulevat, että heitä on koh-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8100: deltu väärin,
8101:     2) henkilöt, jotka tietävät saaneensa oikeu-                 Pitääkö Hallitus johtavien ilmailuvi-
8102: denmukaisen päätöksen, ja                                     ranomaisten sisäisessä tiedotteessaan
8103:     3) henkilöt, joiden motiivit ovat muut kuin               Johdon Palstalla julistamia periaatteita
8104: päätös.                                                       hyvän hallintotavan mukaisina, sano-
8105:     Johtaja Salonen sulkee siten kokonaan pois                maltaan kannatettavinaja virkamieskun-
8106:  mahdollisuuden, että Ilmailulaitos olisi erehty-             taa oikeaan palveluhenkeen ohjaavina?
8107: 
8108:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1997
8109: 
8110:                                             Klaus Bremer /r
8111: 279001
8112: 2                                          KK 48/1997 vp
8113: 
8114: 
8115: 
8116: 
8117:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
8118: 
8119:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ylijohtaja Kim Salosen (n:o 39/30.9.1994)jajoh-
8120: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       taja Juhani Hulkon (n:o 4/31.1.1997) Johdon
8121: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     Palstalla julkaistuista kirjoituksista. Liikenne-
8122: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-     ministeriö on saanut asiasta Ilmailulaitoksen
8123: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      lausunnon, tiedotteessa olleet kirjoitukset koko-
8124: 48:                                                 naisuudessaan ja asianomaisten Salosen ja Hul-
8125:                                                     kon vastineet.
8126:            Pitääkö Hallitus johtavien ilmailuvi-       Saamansa selvityksen perusteella liikennemi-
8127:         ranomaisten sisäisessä tiedotteessaan       nisteriö katsoo, että kysymyksen perusteluissa
8128:         Johdon Palstalla julistamia periaatteita    siteeratut otteet eivät sinänsä anna todellista ku-
8129:         hyvän hallintotavan mukaisina, sano-        vaa kirjoitusten sisällöstä kokonaisuutena eikä
8130:         maltaan kannatettavina ja virkamieskun-     niiden tarkoitusperistä. Ilmailulaitoksen sisäi-
8131:         taa oikeaan palveluhenkeen ohjaavina?       seen keskusteluun liittyvinä kirjoituksista ei ole
8132:                                                     syytä tehdä kysymyksen tarkoittamia johto-
8133:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        päätöksiä. Liikenneministeriö katsoo, että Ilmai-
8134: vasti seuraavaa:                                    lulaitoksen sisäisessä tiedotteessa julkaistut kir-
8135:                                                     joitukset eivät loukkaa hyvää hallintotapaa ei-
8136:    Kysymyksen perusteluissa lainataan kohtia        vätkä näin ollen anna aihetta enempiin toimenpi-
8137: Ilmailulaitoksen sisäisessä tiedotteessa olleista   teisiin.
8138: 
8139:       Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1997
8140: 
8141:                                                              Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
8142:                                            KK 48/1997 vp                                               3
8143: 
8144: 
8145: 
8146: 
8147:                                         Tili Riksdagens Talman
8148: 
8149:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    tör Juhani Hulkkos inlägg under "Johdon Pals-
8150: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-      ta" i Luftfartsverkets interna informationsblad
8151: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    (nr 39/30.9.1994 resp. 4/31.1.1997). Trafikminis-
8152: man Klaus Bremer undertecknade spörsmål nr          teriet har fått ett utlåtande i saken av Luftfarts-
8153: 48:                                                 verket, de aktuella spalterna i sin helhet samt
8154:                                                     genmälen av Salonen och Hulkko.
8155:           Anser Regeringen de principer som            På basis av den utredning som trafikministe-
8156:        luftfartsmyndigheterna har förkunnat i       riet har fått anser ministeriet att de avsnitt som
8157:        ledningens spalt i sitt interna informa-     citeras i motiveringen till spörsmålet inte i sig ger
8158:        tionsblad vara förenliga med god förvalt-    rätt uppfattning om spalternas innehåll i sin hel-
8159:        ningssed, värda att understödas och äg-      het och inte heller om deras syften. Eftersom
8160:        nade att leda tjänstemannakåren till en      inläggen hänför sig tili interna diskussioner inom
8161:        riktig serviceanda?                          Luftfartsverket, finns det inga skäl att dra de
8162:                                                     slutsatser som avses i spörsmålet. Trafikministe-
8163:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       riet anser att inlägg som publiceras i Luftfartsver-
8164: anföra följande:                                    kets interna informationsblad inte kränker god
8165:                                                     förvaltningssed och att de sålunda inte föranle-
8166:   1 motiveringen till spörsmålet citeras vissa      der vidare åtgärder.
8167: punkter i överdirektör Kim Salonens och direk-
8168: 
8169:      Helsingfors den 27 februari 1997
8170: 
8171:                                                                  Trafikminister Tuula Linnainmaa
8172:                                               KK 49/1997 vp
8173: 
8174: Kirjallinen kysymys 49
8175: 
8176: 
8177: 
8178: 
8179:                                     Sulo Aitioniemi /kesk: Työllisyysvarojen käyttämisestä kotihoito-
8180:                                         työn tukemiseen
8181: 
8182: 
8183:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
8184: 
8185:     Loukkaantumisen vuoksi vahvasti liikuntara-         niin, että hän itsekin joutuu vanhainkotiin tai
8186: joitteiseksi tullut henkilö halusi sairaalan tai van-   sairaalaan,jonka hoidon kustannukset ovat huo-
8187: hainkodin sijasta asua kotonaan ja tätä varten          mattavasti lopputulokseltaan yhteiskunnalle
8188: olisi pitänyt palkata hoitaja. Kunta lupasi mak-        kalliimmat.
8189: saa hoitajalle hoitotuen muodossa 3 000 mark-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
8190: kaa kuukaudessa, joka ei kuitenkaan ollut riittä-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8191: vä lähes ympärivuorokautisesta läsnäolosta.             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8192:  Hoidon tarpeessa olleen omaiset tiedustelivat          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8193: työvoimaviranomaisilta mahdollisuutta saada
8194: asiaan työllistämistukea, mutta sitä ei voitu                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
8195:  myöntää, koska kunta oli luvannut maksaa hoi-                 siin lainsäädännön muuttamiseksi niin,
8196:  totukea. Samalla se merkitsi sitä, että vammautu-             että kotona tapahtuvan hoidon tarpeessa
8197:  nutta ei katsottu työnantajaksi, eikä hänellä ollut           oleva katsotaan työnantajaksi, jolloin
8198:  mahdollisuutta vähentää verotuksessa tiettyjä                 hänen hoitamiseensa voidaan hoitotuen
8199:  työnantajalle kuuluvia maksuja.                               lisäksi antaa työllistämistukea ja hoidon
8200:     Joustavalla suhtautumisella kyseinen henkilö               tarpeessa oleva saa verotuksessa työnan-
8201:  olisi voinut työllistää yhden henkilön. Nyt käy               tajalle kuuluvat vähennysoikeudet?
8202: 
8203:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1997
8204:                                            Sulo Aittoniemi /kesk
8205: 
8206: 
8207: 
8208: 
8209:  279001
8210: 2                                            KK 49/1997 vp
8211: 
8212: 
8213: 
8214: 
8215:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
8216: 
8217:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         suuksien parantamiseksi myönnettävään hyvi-
8218: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tykseen.
8219: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti
8220: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         15.8.1996, että valmistelua jatketaan. Jatkoval-
8221: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          mistelun pohjaksi sovittiin hyvitysmalli, jossa
8222: n:o 49:                                                hyvitys voidaan myöntää kotitaloudelle ja ns.
8223:                                                        Tanskan mallin mukaisesti yritykselle. Kotita-
8224:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         louden hyvityksen osalta päätettiin selvittää
8225:        siin lainsäädännön muuttamiseksi niin,          mahdollisuutta tehdä hyvitysvähennys verosta.
8226:        että kotona tapahtuvan hoidon tarpeessa         Tämän toimeksiannon perusteella työtä jatket-
8227:        oleva katsotaan työnantajaksi, jolloin          tiin epävirallisessa työryhmässä.
8228:        hänen hoitamiseensa voidaan hoitotuen               Kotitalouksien työllistämismahdollisuuksien
8229:        lisäksi antaa työllistämistukea ja hoidon       tukemiseksi ja harmaan talouden vähentämi-
8230:        tarpeessa oleva saa verotuksessa työnan-        seksi valtioneuvosto päätti 26.2.1997 kokeilla
8231:        tajalle kuuluvat vähennysoikeudet?              alueellisesti kahta mallia. Toisessa mallissa koti-
8232:                                                        taloudelle palveluja tuottavalle yritykselle hyvi-
8233:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tetään osa kotityöstä maksetun palkkion mää-
8234: vasti seuraavaa:                                       rästä. Toisessa mallissa myönnetään kotita-
8235:                                                        loudelle verosta tehtävä vähennys. Hallitus tulee
8236:    Valtiovarainministeriö asetti viime vuoden          antamaan asiasta esityksen kevätistuntokaudel-
8237: kesällä työryhmän selvittämään, miten koti-            la.
8238: talouksien työllistämismahdollisuuksia voidaan             Kysymyksessä on esitetty, että hoidon tar-
8239: kannustaa. Työryhmä jätti ehdotuksensa                 peessa oleva henkilö voisi saada hoitotuen lisäksi
8240: 31.7 .1996. Työryhmä tutki erilaisia malleja, joilla   työllistämistukea sekä saada verotuksessa työn-
8241: kotitalouksia olisi voinut kannustaa työllistä-        antajalle kuuluvat vähennysoikeudet. Halli-
8242: mään. Kuitenkaan mitään ehdotuksista ei toteu-         tuksen tarkoituksena ei ole luoda monikerroksis-
8243: tettu välittömästi. Sitä vastoin vuoden 1997 val-      ta tukiviidakkoa. Periaatepäätöksen toteuttami-
8244: tion talousarvioon on varattu 25 miljoonan mar-        nen luo kuitenkin kokeilupaikkakunnilla mah-
8245: kan määräraha, jota voidaan käyttää muun               dollisuuden myös vammaisten palvelujen kehit-
8246: muassa kotitalouksien työllistämismahdolli-            tämiseen.
8247: 
8248:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1997
8249: 
8250:                                                                                   Ministeri Arja Alho
8251:                                              KK 49/1997 vp                                             3
8252: 
8253: 
8254: 
8255: 
8256:                                          Ti/1 Riksdagens Talman
8257: 
8258:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Finanspolitiska ministerutskottet beslöt den
8259: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            15 augusti 1996 att beredningen skall fortsätta.
8260: medlem av statsrådet översänt följande av              Man enades om en gottgörelsemodell som skall
8261: riksdagsman Sulo Aittoniemi undertecknade              ligga tili grund för den fortsatta beredningen.
8262: spörsmål nr 49:                                        Enligt modellen kan gottgörelsen beviljas hushåll
8263:                                                        och också företag enligt den s.k. danska model-
8264:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          len. 1 fråga om hushållens gottgörelse beslöts att
8265:        att ändra lagstiftningen så att den som är      möjligheten att dra av gottgörelsen i beskattning-
8266:        i behov av vård i hemmet skall ses som          en skall utredas. Utgående från detta uppdrag
8267:        arbetsgivare, varvid förutom vårdbidrag         fortsatte arbetet i en inofficiell arbetsgrupp.
8268:        också sysselsättningsstöd kan beviljas for          1 syfte att stöda hushållens möjligheter att
8269:        vården i fråga och den vårdbehövande            erbjuda sysselsättning och minska den ekono-
8270:        kan få samma rätt tili avdrag i beskatt-        miska gråzonen beslöt statsrådet den 26 februari
8271:        ningen som en arbetsgivare?                     1997 att pröva två modeller regionalt. Enligt den
8272:                                                        ena modellen får företag som producerar tjänster
8273:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          åt hushållen gottgörelse för en del av det arvode
8274: anföra följande:                                       som betalas för hushållsarbete. Enligt den andra
8275:                                                        modellen får hushållen göra avdrag i beskatt-
8276:    Finansministeriet tillsatte i somras en arbets-     ningen. Regeringen kommer att avlåta en propo-
8277: grupp med uppgift att utreda hur hushållens            sition i ärendet under vårsessionen.
8278: möjlighet att erbjuda sysselsättning skall kunna           Det föreslås i spörsmålet att en person som är
8279: stödas. Arbetsgruppen överlämnade sitt förslag         i behov av vård förutom vårdbidraget skulle kun-
8280: den 31 juli 1996. Arbetsgruppen undersökte olika       na beviljas sysselsättningsstöd samt rätt att göra
8281: modeller för hur hushållen kunde uppmuntras            samma avdrag i beskattningen som en arbetsgi-
8282: att erbjuda sysselsättning. lnget av förslagen ge-     vare. Regeringen har inte för avsikt att skapa en
8283: nomfördes emellertid genast. Däremot har det i         djungel av flerdubbla stödformer. Verkställighe-
8284: statsbudgeten för 1997 reserverats ett anslag på       ten av principbeslutet ger dock möjligheter att
8285: 25 milj. mk som kan användas bl.a. för gottgörel-      utveckla även handikappservicen på försöksor-
8286: ser som ges för att förbättra hushållens sysselsätt-   terna.
8287: ningsmöjligheter.
8288: 
8289:      Helsingfors den 6 mars 1997
8290: 
8291:                                                                                   Minister Arja Alho
8292:                                             KK 50/1997 vp
8293: 
8294: Kirjallinen kysymys 50
8295: 
8296: 
8297: 
8298: 
8299:                                    Eila Rimmi /vas ym.: Valtion hankintasäännön muuttamisesta työl-
8300:                                        lisyyttä tukevaksi
8301: 
8302: 
8303:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8304:    Julkisuudessa on oikeutetusti kiinnitetty huo-     palvelee lyhytnäköisesti vain ministeriökohtai-
8305: miota Suomen puolustusvoimien hankintoihin.           sessa budjettiraamissa pysymistä ottamatta lain-
8306: Viime aikoina esillä ovat olleet lähinnä elintar-     kaan huomioon kokonaisvaikutuksia työllisyy-
8307: vikkeet ja jalkineet, joita on hankittu ulkomaisil-   teenja kansantalouteen.
8308: ta toimittajilta. Hankintoja on perusteltu ulko-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8309: maisten tuotteiden halpuudella sekä mm. sillä,        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8310: että esimerkiksi maissia ja paprikaa ei kotimaas-     kunniojttavasti valtioneuvoston asianomaisen
8311: ta ole edes saatavilla. Puolustusvoimat on vedon-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8312: nut myös valtion hankintajärjestelmään, joka
8313: edellyttää, että edullisin vaihtoehto valitaan,                  Milloin Hallitus ryhtyy toimenpiteisiin
8314: vaikka se olisi ulkomainenkin.                               valtion hankintasäännön muuttamiseksi
8315:    Hinnaltaan edullisin vaihtoehto ei kuitenkaan             niin, että kokonaisvaikutukset mm. työl-
8316: kokonaiskansantaloudellisesti tarkasteltuna voi              lisyyden ja kotimaisen teollisuuden toi-
8317: olla ainoa oikea ja paras silloin, kun seurauksena           mintaedellytysten osalta ovat aina ensisi-
8318: on kotimaisen tuotannon kärsiminenja työpaik-                jaiset ja että lyhytnäköisesti kireän bud-
8319: kojen menetys puhumattakaan siitä, että hankin-              jettikehyksen johdosta ei tehdä päätök-
8320: tapäätöksillä voitaisiin luoda myös uusia työ-               siä, joilla vain entisestään vaikeutetaan
8321: paikkoja.                                                    työpaikkojen säilymistä ja uusien synty-
8322:    Näyttääkin siltä, että valtion hankintasääntö             mistä?
8323: 
8324:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1997
8325: 
8326:           Eila Rimmi /vas                       Pekka Saarnio /vas       Esa Lahtela /sd
8327:           Mikko Immonen /vas                    Anne Huotari /vas        Iivo Polvi /vas
8328:           Jorma Vokkolainen /vas                Paavo Nikula /vihr       Jaakko Laakso /vas
8329:           Tuija Maaret Pykäläinen /vihr         Reino Laine /vas         Reijo Laitinen /sd
8330:                    Pentti Tiusanen /vas                       Jarmo Wahlström /vas
8331: 
8332: 
8333: 
8334: 
8335: 279001
8336: 2                                            KK 50/1997 vp
8337: 
8338: 
8339: 
8340: 
8341:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
8342:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa         markkinoita sekä koti- että ulkomailla mm. pie-
8343: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          nille ja keskisuurille yrityksille, joilla on keskei-
8344: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        nen merkitys työllisyystilanteen parantamisessa.
8345: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eila Rim-             Suomen julkisista hankinnoista annettu laki
8346: min ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           (1505/1992) soveltuu lähtökohtaisesti kaikkiin
8347: n:o 50:                                                julkisiin hankintoihin niiden arvosta riippumat-
8348:                                                        ta. Se sisältää säännöksetjulkisissa hankinnoissa
8349:            Milloin Hallitus ryhtyy toimenpiteisiin     noudatettavista pääperiaatteista sekä hankinta-
8350:        valtion hankintasäännön muuttamiseksi           menettelyihin osallistuvien tahojen käytettävissä
8351:        niin, että kokonaisvaikutukset mm. työl-        olevista oikeusturvakeinoista. Asetus kynnysar-
8352:        lisyyden ja kotimaisen teollisuuden toi-        vot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista
8353:        mintaedellytysten osalta ovat aina ensisi-      sekä rakennusurakoista (243/1995) puolestaan
8354:        jaiset ja että lyhytnäköisesti kireän bud-      sisältää yksityiskohtaiset säännökset EY:n han-
8355:        jettikehyksen johdosta ei tehdä päätök-         kintadirektiivien mukaisista hankintamenette-
8356:        siä, joilla vain entisestään vaikeutetaan       lyistä. Asetus soveltuu arvoltaan vähintään tie-
8357:        työpaikkojen säilymistä ja uusien synty-        tyn markkamääräisen rajan (ns. kynnysarvo)
8358:        mistä?                                          suuruisiin hankintoihin.
8359:                                                            Hankintalainsäädäntöä sovelletaan lähtö-
8360:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kohtaisesti myös puolustusvoimien hankintoi-
8361: vasti seuraavaa:                                       hin. Sääntely ei kuitenkaan sovellu pääasiallisesti
8362:                                                        sotilaalliseen käyttöön tarkoitettujen hankinto-
8363:    Valtion ja kuntien viranomaisten on nouda-          jen tekemiseen. Näissä hankinnoissa voidaan
8364: tettava hankinnoissaan julkisista hankinnoista         kiinnittää huomiota kotimaisen teollisuuden toi-
8365: annettua lainsäädäntöä, joka tuli voimaan ETA-         mintaedellytyksiin ja työllisyyteen kotimaassa.
8366: sopimuksen yhteydessä vuonna 1994. Lainsää-            Tavoitteena on, että taisteluolosuhteissa käytet-
8367: dännön valmistelussa Suomea velvoittaa ensisi-         tävät varusteet pystytään myös kriisiaikana val-
8368: jaisesti Euroopan unionin jäsenyys. Lainsäädän-        mistamaan kotimaassa. Lainsäädäntö soveltuu
8369: tö perustuu Euroopan yhteisön julkisia hankin-         kuitenkin esimerkiksi elintarvikkeiden ja tavan-
8370: toja koskeviin direktiiveihin ja Euroopan yhtei-       omaisen vaatetuksen hankintaan puolustusvoi-
8371: sön perustamissopimuksen sisältämiin tavaroi-          mien tarpeisiin.
8372: denja palvelujen vapaata liikkuvuutta koskeviin            Lainsäädännön nojalla hankintamenettelyssä
8373: artikloihin sekä kansallisen syrjinnän kieltoon.       on kiinnitettävä huomiota tarjoajien tasapuoli-
8374: Vuoden 1996 alusta lähtien Suomea on sitonut           seen ja syrjimättömään kohteluun. Hankinnasta
8375: myös maailman kauppajärjestö WTO:njulkisten            on pääsääntöisesti järjestettävä tarjouskilpailu,
8376: hankintojen GPA-sopimus, jonka ovat allekir-           ja tarjouskilpailuun osallistuvista tarjouksista on
8377: joittaneet EU:n lisäksi mm. USA, Japani, Israel        valittava joko hinnaltaan halvin tai kokonaista-
8378: ja Kanada.                                             loudellisesti edullisin. Kokonaistaloudellisella
8379:    Julkisten hankintojen lainsäädännön keskei-         edullisuudella tarkoitetaan hankinnan kohtee-
8380: simpänä tavoitteena on tehostaa julkisten varo-        seen läheisesti liittyviä objektiivisia seikkoja, ku-
8381: jen käyttöä ja avatajulkisten hankintojen mark-        ten esimerkiksi hintaa, toimitusaikaa, käyttö kus-
8382: kinat avoimelle ja rehelliselle kilpailulle. Avoimia   tannuksia, esteettisiä tai toiminnallisia ominai-
8383: hankintamenettelyjä käyttämällä saavutetut             suuksia, laatua tai tuotteen elinkaaren aiheutta-
8384: säästöt antavat julkishallinnolle mahdollisuuden       mia ympäristövaikutuksia.
8385: tarjota suhteellisesti enemmän ja parempia pal-            Kauppa- ja teollisuusministeriö seuraa tiiviisti
8386: veluja. Julkisten hankintojen avautuminen ni-          kehitystä ja kilpailutilannetta julkisten hankinto-
8387: menomaan Euroopassa tuo mukanaan uusia                 jen markkinoilla kotimaassa ja Euroopan unio-
8388:                                               KK 50/1997 vp                                               3
8389: 
8390: nin alueella ja järjestää kotimaisille yrityksille ja    daan katsoa, että tarjoukset muista maista ovat
8391: hankintayksiköille niiden tarvitsemaa opastusta          koskeneet ensisijaisesti tuotteita, joiden osalta
8392: ja neuvontaa. Ministeriön tekemien selvitysten ja        ulkomaiset hankinnat ovat aikaisemminkin ol-
8393: vastaanottamien tiedustelujen perusteella voi-           leet yleisiä.
8394: 
8395:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1997
8396: 
8397:                                                         Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kallioma/ä
8398: 4                                          KK 50/1997 vp
8399: 
8400: 
8401: 
8402: 
8403:                                       Tili Riksdagens Talman
8404: 
8405:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    i hemlandet och utomlands bl.a. för små och
8406: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-      medelstora företag som har en central betydelse
8407: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-    för förbättringen av sysselsättningsläget.
8408: man Eila Rimmi m.fl. undertecknade spörsmål             Lagen om offentlig upphandling (1505/1992) i
8409: nr 50:                                              Finland äger i princip tillämpning på all offentlig
8410:                                                     upphandling oberoende av upphandlingens vär-
8411:           När ämnar Regeringen vidta åtgärder       de. Den innehåller bestämmelser om de centrala
8412:        för att ändra statens upphandlingsregle-     principer som skall tillämpas vid offentlig upp-
8413:        mente så att upphandlingens totalverkan      handling samt de rättsskyddsmedel som står tili
8414:        på bl.a. sysselsättningen och den inhem-     förfogande för de parter som deltar i upphand-
8415:        ska industrins verksamhetsbetingelser        lingen. Förordningen om sådan upphandling av
8416:        alltid skall komma i första hand och att     varor, tjänster och byggnadsentreprenader som
8417:        inga kortsiktiga beslut fattas på basis av   överstiger tröskelvärdet (243/1995) å sin sida
8418:        den strama budgetutvecklingen så att bi-     innehåller detaljerade bestämmelser om upp-
8419:        behållandet av de befintliga arbetsplat-     handlingsförfaranden överensstämmande med
8420:        serna och tillkomsten av nya arbetsplat-     EG:s upphandlingsdirektiv. Förordningen äger
8421:        ser ytterligare försvåras?                   tillämpning på upphandling vars värde uppgår
8422:                                                     minst till ett visst markbelopp (s.k. tröskelvärde).
8423:    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Upphandlinglagstiftningen tillämpas i princip
8424: framföra följande:                                  också på den upphandling som görs av försvars-
8425:                                                     makten. Regleringen äger dock inte tillämpning
8426:    De statliga och kommunala myndigheterna          på sådan upphandling av varor som lämpar sig
8427: skall vid sin upphandling iaktta den lagstiftning   huvudsakligen för militärt bruk.Vid denna upp-
8428: om offentlig upphandling som trädde i kraft i       handling kan uppmärksamhet fåstas vid den in-
8429: samband med EES-avtalet år 1994. Vid bered-         hemska industrins verksamhetsbetingelser och
8430: ning av lagstiftningen om offentlig upphandling     sysselsättningsläget i hemlandet. Målet är att den
8431: är Finland i första hand bunden av medlemska-       mundering som används vid strid också i kristi-
8432: pet i Europeiska unionen. Lagstiftningen baserar    der skall kunna tillverkas i hemlandet. Lagstift-
8433: sig på Europeiska unionens direktiv om offentlig    ningen kan dock tillämpas på anskaffning av
8434: upphandling och artiklarna som gäller den fria      t.ex. livsmedel och sedvanlig klädsel för försvars-
8435: rörligheten för varor och tjänster och förbud mot   makten.
8436: nationell diskriminiering i avtalet om upprättan-       Enligt upphandlingslagstiftningen skall vid
8437: det av Europeiska gemenskapen. Från och med         upphandling uppmärksamhet fåstas vid jämbör-
8438: ingången av 1996 är Finland även bunden av          digt och icke-diskriminerande bemötande av an-
8439: Världshandelsorganisationen WTO:s avtal om          budsgivare. Vid upphandling skall i rege1 en an-
8440: offentlig upphandling (GPA-avtalet), som ut-        budstävlan ordnas och bland anbuden skall väl-
8441: över EU-länderna dessutom undertecknats av          jas det som har det lägsta priset eller som är som
8442: bl.a. USA, Japan, Israel och Kanada.                helhelt ekonomiskt mest förmånligt. Med ut-
8443:    Det viktigaste målet för lagstiftningen om of-   trycket som helhet ekonomiskt mest förmånligt
8444: fentlig upphandling är att effektivera använd-      hänsyftas objektiva omständigheter med nära
8445: ningen av offentliga medel och att införa öppen     anknytning tili föremålet för upphandlingen, så-
8446: och ärlig konkurrens i marknaden för offentlig      som pris, leveranstid, driftskostnader, estetiska
8447: upphandling. De besparingar som kan åstad-          eller funktionella egenskaper, kvalitet eller pro-
8448: kommas genom att använda öppna upphand-             duktens miljöeffekter.
8449: lingförfaranden ger den offentliga förvaltningen        Handels- och industriministeriet följer nog-
8450: en möjlighet att erbjuda proportionellt flera och   grant utvecklingen och konkurrensläget i mark-
8451: bättre tjänster. Att den offentliga upphandlingen   naden för offentlig upphandling i hemlandet och
8452: öppnas just i Europa skapar nya marknader både      inom Europeiska unionen samt ordnar behövlig
8453:                                              KK 50/1997 vp                                              5
8454: 
8455: handledning och rådgivning för inhemska före-           teras att de anbud som har erhållits från andra
8456: tag och upphandlingsenheter. På basis av de ut-         Iänder i första hand har gällt sådana produkter
8457: redningar som ministeriet låtit utföra och de för-      som redan tidigare ofta upphandlats i utlandet.
8458: frågningar som riktats tili ministeri et kan konsta-
8459: 
8460:      Helsingforsden 27 februari 1997
8461: 
8462:                                                        Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
8463: 1
8464: 
8465: 
8466: 1
8467:                                               KK 51/1997 vp
8468: 
8469: Kirjallinen kysymys 51
8470: 
8471: 
8472: 
8473: 
8474:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Alkoholin nauttimisen kieltämisestä julkisel-
8475:                                         la paikalla
8476: 
8477: 
8478:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
8479: 
8480:    Taannoin alkoholilakia muutettiin niin, että         tu kossupullo kädessä joutuu ensin hankkimaan
8481: alkoholin nauttimista julkisella paikalla koske-        kunnallisen järjestyssäännön tietääkseen, voiko
8482: nut kielto kumottiin. Päätös on aiheuttanut             ottaa naukut vai ei.
8483: myös hallituksen piirissä laajaa arvostelua, joka           Lakien pitää olla selkeät ja koskea koko maa-
8484: on ilmennyt eräistä asiaa koskeviin kirjallisiin        ta.
8485: kysymyksiin annetuista vastauksista. On katsot-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
8486: tu, että kunnallisilla järjestyssäännöillä asia voi-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8487: taisiin hoitaa ennalleen niin haluttaessa, mutta        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8488: eräät oikeuden antamat päätökset ovat osoitta-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8489: neet, ettei tämä olekaan niin helppoa, eli kunnal-
8490: lisilla järjestyssäännöillä ei voitaisi kävellä ylei-             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
8491: sen lain säännösten yli. Oli miten oli, jos asiaa              siin alkoholilain muuttamiseksi uudel-
8492: lähdetään hoitamaan järjestyssäännöillä, käy-                  leen niin, että alkoholijuoman nauttimi-
8493: täntö tulee kovin kirjavaksi eri puolilla maata.               nen julkisella paikalla kielletään koko
8494: Mennessään Alajärven puolelta Vimpeliin avat-                  maassa?
8495: 
8496:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1997
8497:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
8498: 
8499: 
8500: 
8501: 
8502: 279001
8503: 2                                              KK 51/1997 vp
8504: 
8505: 
8506: 
8507: 
8508:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
8509: 
8510:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           paikalta alkoholijuomien nauttiminen on voinut
8511: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            jatkua.
8512: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen             Jos paikalta poistaminen ei ilmeisesti riittäisi
8513: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-           palauttamaan rauhaa alueelle, poliisi voi poliisi-
8514: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            lain 20 §:n 3 momentin perusteella ottaa henkilön
8515: n:o 51:                                                  kiinni ja pitää häntä säilössä. Tätä säännöstä
8516:                                                          laajasti tulkiten poliisi on voinut ottaa pois alko-
8517:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-          holijuoman sitä nauttineelta, jonka on perustel-
8518:         siin alkoholilain muuttamiseksi uudel-           lusti voitu olettaa päihdyttävänsä sillä itsensä ja
8519:         leen niin, että alkoholijuoman nauttimi-         aiheuttavan sitten haittaa yleiselle järjestykselle.
8520:         nen julkisella paikalla kielletään koko             Kumotussa vuoden 1968 alkoholilaissa alko-
8521:         maassa?                                          holijuoman ja väkiviinan nauttiminen oli kiellet-
8522:                                                          ty kadulla, torilla, tiellä, puistossa tai muualla
8523:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             yleisellä paikalla.
8524: vasti seuraavaa:                                            Voimassa olevassa alkoholilaissa ei ole kieltoa
8525:                                                          nauttia alkoholijuomia yleisellä paikalla, vaan
8526:    Voimassa olevan vuoden 1994 alkoholilain              tällaiset kiellot on tarkoitettu annettaviksi kun-
8527: mukaan alkoholijuoman nauttiminen ei ole kiel-           talain 7 §:n nojalla annettavissa järjestyssään-
8528: lettyä julkisella paikalla. Poliisi voi kuitenkin al-    nöissä. Poliisilla ei ole järjestyssääntöjen nojalla
8529: koholilain 58 §:n 2 momentin mukaan, milloin             valtuuksia ottaa pois alkoholijuomia tarvittaes-
8530: yleisen järjestyksen ylläpitäminen niin vaatii,          sa, kuten järjestyksen säilyttämiseksi tai palaut-
8531: kieltää alkoholijuomien nauttimisen julkisella           tamiseksi. Puutteelliset säännökset ovat osoit-
8532: paikalla. Yleisen järjestyksen kannalta säännös          tautuneet yleisen järjestyksen ylläpitämisen kan-
8533: on osoittautunut käytännössä ongelmalliseksi             nalta huomattavaksi epäkohdaksi, mikä edellyt-
8534: tapauksissa, joissa alkoholijuomia nauttiva seu-         tää lainsäädännön tarkistamista.
8535: rue on aiheuttanut lähiympäristölle huomatta-               Hallitus on antanut 7.2.1997 esityksen edus-
8536: vaa häiriötä, jolloin muut, erityisesti lapset ja        kunnalle laeiksi alkoholilain 3 ja 60 §:nja vuoden
8537: vanhukset, eivät ole uskaltaneet lähestyä aluetta,       1968 alkoholilain 93 §:n sekä alkoholi- ja alkoho-
8538: jossa tällaista alkoholijuomien väärinkäyttöä ta-        lijuomaverosta annetun lain 3 §:n muuttamisesta
8539: pahtuu. Poliisin tultua paikalle seuruetta kielle-       (HE 3/1997 vp). Alkoholilain 60 §:ään on ehdo-
8540: tään nauttimasta alkoholia, mutta muuta seuraa-          tettu lisättäväksi uusi 1 momentti,jonka mukaan
8541: musta teosta ei aiheudu.                                 poliisi voi järjestyksen säilymiseksi tai palautta-
8542:    Tällaisen kiellon lisäksi poliisi on usein poliisi-   miseksi ottaa pois henkilön hallussa olevan alko-
8543: lain 20 §:n 2 momentin nojalla poistanut henkilöt        holijuoman tai muun alkoholipitoisen aineen,
8544: paikalta tai antanut määräyksen seurueelle pois-         jota hänellä alkoholilain tai sen nojalla annettu-
8545: tua paikalta. Kun poliisit ovat poistuneet, seurue       jen säännösten tai määräysten mukaan muutoin
8546: on saattanut palata takaisin alueelle häiritse-          on oikeus pitää hallussaan ja tarvittaessa hävit-
8547: mään ja pelottelemaan muita. Vasta sen jälkeen,          tää tällaiset juomat todisteellisesti asetuksella
8548: kun saman joukon häiritsevästä alkoholin naut-           säädetyin edellytyksin, jos asianomainen nauttii
8549: timisesta on tullut uusi ilmoitus poliisille tai kun     alkoholijuomia tai sanotunlaista alkoholipitois-
8550: sama poliisipartio on partiokierroksen aikana            ta ainetta julkisella paikalla alkoholilain tai
8551: saapunut paikalle ja todennut, että kieltoa on           muun lain taikka niiden nojalla annettujen sään-
8552: rikottu, poliisi on voinut antaa kieltoa rikkoneil-      nösten tai kieltojen ja määräysten vastaisesti.
8553: le alkoholilain 93 §:n perusteella rangaistusvaati-         Alkoholijuomista ja väkiviinasta annetun ase-
8554: muksen. Sen sijaan asianomaisten hallussa ole-           tuksen. 31 §:ssä säädetään yksityiskohtaisesti al-
8555: vaa alkoholijuomaa poliisi ei ole voinut hävittää        koholijuomien hävittämisestä ja poisottamises-
8556: taikka ottaa pois alkoholilain perusteella. Tästä        ta. Hävittää voi ainoastaan todisteellisesti ava-
8557: puolestaan on seurannut, että poliisin poistuttua        tussa astiassa olevan alkoholijuoman samoin
8558:                                             KK 51/1997 vp                                              3
8559: 
8560: kuin avaamattomissa astioissa olevat juopuneel-       annettujen säännösten rikkomisesta. Tässä sään-
8561: ta pois otetut alkoholijuomat, joiden omistaja ei     nöksessä ei rangaistavana tekona ole säädetty
8562: nouda poliisilta juomiaan kahden viikon määrä-        alkoholilain nojalla annetun kiellon tai määräyk-
8563: ajassa niiden pois ottamisesta. Todisteellisesti      sen rikkomista. Nyt ehdotetaan vuoden 1968 al-
8564: hävittäminen tapahtuu silloin, kun todistaja on       koholilain 93 §:n vielä voimassa olevaa rangais-
8565: läsnä ja kun tapahtumasta laaditaan määräsisäl-       tussäännöstä muutettavaksi sen soveltamisalaa
8566: töinen asiakirja. Esityksessä on ehdotettu, että      laajentaen niin, että rangaistavaa olisi alkoholi-
8567: näitä säännöksiä sovellettaisiin myös alkoholi-       lain tai sen nojalla annettujen säännösten rikko-
8568: lain 60 §:n 1 momentin osalta.                        misen lisäksi myös alkoholilain tai sen nojalla
8569:    Vuoden 1968 alkoholilain alkoholirikoksia          annettujen kieltojen tai määräysten rikkominen.
8570: sääntelevä 9 luku on jäänyt eräitä vähäisiä muo-         Hallitus katsoo, että edellä selostetuilla lain-
8571: dollisia muutoksia lukuun ottamatta voimaan.          muutoksilla voidaan ehkäistä epätoivottavaa al-
8572: Tähän lukuun kuuluvan 93 §:n nojalla on mah-          koholin aiheuttamaa häiriökäyttäytymistä.
8573: dollista rangaista vain alkoholilain ja sen nojalla
8574: 
8575:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1997
8576: 
8577:                                                                          Ministeri Sinikka Mönkäre
8578: 4                                            KK 51/1997 vp
8579: 
8580: 
8581: 
8582: 
8583:                                          Tili Riksdagens Talman
8584: 
8585:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       extensiv tolkning av detta stadgande har polisen
8586: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         kunnat frånta en person alkoholdryck som denne
8587: lem av statsrådet äversänt fö1jande av riksdags-       har böijat förtära, om det med fog kan antas att
8588: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr          personen i fråga kommer att berusa sig och störa
8589: 51:                                                    den allmänna ordningen.
8590:                                                           Enligt den upphävda alkohollagen från 1968
8591:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          var det förbjudet att förtära alkoholdryck och
8592:        att ändra alkohollagen så att det i hela        sprit på gator och torg, i parker och på andra
8593:        Jandet åter blir förbjudet att förtära alko-    offentliga platser.
8594:        holdrycker på allmän plats?                        I den gällande alkohollagen finns inget förbud
8595:                                                        mot att förtära alkohoi på offentlig plats. Sådana
8596:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          förbud skall utfårdas i kommunala ordnings-
8597: anföra fö1jande:                                       stadgor med stöd av 7 § kommunallagen. Polisen
8598:                                                        har inte med stöd av ordningsstadgorna några
8599:    Enligt den gällande alkohollagen från 1994 är       befogenheter att ta hand om alkoholdrycker i
8600: det inte förbjudet att förtära alkoholdrycker på       syfte att upprätthålla eller återställa ordningen.
8601: allmän plats. Enligt 58 § 2 mom. alkohollagen          Att lagstiftningen i detta avseende är bristfållig
8602: kan polisen emellertid, när upprätthållande av         har visat sig vara ett avsevärt missförhållande när
8603: den allmänna ordningen så förutsätter, förbjuda        det gällt att upprätthålla allmän ordning. Det är
8604: förtäring av alkoholdrycker på allmän plats.           därför skäl att justera lagstiftningen.
8605: Detta stadgande har med tanke på den allmänna             Regeringen avlät 7.2.1997 tili riksdagen en
8606: ordningen i praktiken visat sig vara problema-         proposition med förslag tilllagar om ändring av
8607: tiskt i sådana fall där ett pokulerande sällskap så    3 och 60 § alkohollagen och 93 § i 1968 års alko-
8608: kraftigt stör den närmaste omgivningen att andra       hollag samt 3 § lagen om accis på alkohoi och
8609: människor, särskilt barn och åldringar, inte över-     alkoholdrycker (RP 3/1997 rd). Ti1160 § alkohol-
8610: huvudtaget vågar röra sig i närheten. Då polisen       lagen föreslås bli fogat ett nytt 1 mom., enligt
8611: kommer tili platsen kan den förbjuda sällskapet        vilket polisen i syfte att upprätthålla eller åter-
8612: att förtära alkohol, men några andra påföljder         ställa ordningen kan frånta en person alkohol-
8613: blir det inte.                                         drycker eller andra alkoholhaltiga ämnen, som
8614:    Utöver detta beslut har polisen ofta med stöd       denne enligt alkohollagen eller med stöd av därav
8615: av 20 § 2 mam. polislagen avlägsnat de störande        utfårdade bestämmelser annars skulle ha rätt att
8616: personerna från platsen eller befallt sällskapet att   inneha, och vid behov under förutsättningar som
8617: avlägsna sig. Efter att poliserna gett sig av har      bestäms i förordning bevisligen förstöra drycker-
8618: sällskapet kunnat återvända för att fortsätta stö-     na, om vederbörande förtär dryckerna eller äm-
8619: ra och uppträda hotfullt mot andra. F örst då          net på en offentlig plats eller i strid med denna
8620: polisen kommit tili platsen med anledning av en        eller någon annan lag eller i strid med bestämmel-
8621: ny anmälan eller i samband med patrullering har        ser, förbud eller föreskrifter som har utfårdats
8622: den med stöd av 93 § alkohollagen kunnat med-          med stöd av dem.
8623: dela dem som brutit mot förbudet straffanspråk.           1 31 § förordningen om alkoholdrycker och
8624: Däremot har polisen inte med stöd av alkoholla-        sprit bestäms i detalj om förstöring och frånta-
8625: gen kunnat förstöra eller frånta sällskapet alko-      gande av alkoholdrycker. Det är tillåtet att för-
8626: holdryckerna. Följaktligen har sällskapet kunnat       störa endast alkoholdrycker som bevisligen finns
8627: fortsätta dricka efter att polisen lämnat platsen.     i öppnat kärl. Undantag görs för sådana alkohol-
8628:    Om det är uppenbart att det inte är tillräckligt    drycker i öppnat kärl som påträffas hos en druck-
8629: att en person avlägsnas från platsen för att ord-      en person, ifall alkoholdryckernas ägare inte av-
8630: ningen skall kunna återställas på ett område, kan      hämtar dem hos polisen inom två veckor efter
8631: polisen med stöd av 20 § 3 mom. polislagen gripa       fråntagandet. Förstöringen sker bevisligen när
8632: honom och hålla honom i förvar. Genom en               ett vittne är närvarande och ett särskilt dokument
8633:                                              KK 51/1997 vp                                           5
8634: 
8635: uppgörs över denna. 1 propositionen föres1ås att       det ännu gällande straffstadgandet i 93 § i 1968
8636: dessa bestämme1ser skall tillämpas även i fråga        års alkohollag ändras genom utvidgning av dess
8637: om 60 § 1 mom. a1kohollagen.                           tillämpningsområde så att kriminaliseringen in-
8638:    De bestämmelser om a1koho1brott som ingår i         begriper de1s brott mot alkohollagen eller be-
8639: 9 kap. i 1968 års a1kohollag är fortfarande i kraft,   stämme1ser som har utfårdats med stöd av den,
8640: med smärre formellajusteringar. En1igt 93 § i det      de1s brott mot förbud eller föreskrifter som har
8641: nämnda kapitlet är det möj1igt att bestraffa en-       utfårdats med stöd av a1kohollagen.
8642: dast den som bryter mot a1kohollagen och mot               Regeringen anser att det genom de ovan re1a-
8643: stadganden som har utfårdats med stöd av den.          terade 1agändringarna är möj1igt att förebygga
8644: En1igt detta 1agrum krimina1iseras inte överträ-       icke-önskvärt störande beteende som orsakas av
8645: de1ser av förbud eller föreskrifter som har utfår-     a1koho1förtäring.
8646: dats med stöd av a1kohollagen. Nu föres1ås att
8647: 
8648:      Helsingforsden 3 mars 1997
8649: 
8650:                                                                           Minister Sinikka Mönkäre
8651:                                              KK 52/1997 vp
8652: 
8653: Kirjallinen kysymys 52
8654: 
8655: 
8656: 
8657: 
8658:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Pakolaisista aiheutuvista kustannuksista
8659: 
8660: 
8661: 
8662:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8663: 
8664:    Olen tehnyt hallitukselle vuosien varrella usei-   per henkilö. Kustannukset ovat luonnollisesti
8665: ta kyselyitä pakolaisten yhteiskunnalle aiheutta-     tämän jälkeen lisääntyneet, mutta virkamiesten
8666: mista kustannuksista. Vastauksessaan 465/1990         selittelykyky on myös kehittynyt.
8667: vp hallitus on vastannut suhteellisen selkeästi          En kaipaa liikaa selittelyitä, vaan kylmiä
8668: asiaan muun muassa siten, että aikuinen pakolai-      numeroita, kun kysyn valtiopäiväjärjestyksen
8669: nen tulee maksamaan yhteiskunnalle 162 158            37 §:n 1 momenttiin viitaten valtioneuvoston
8670: markkaa vuodessa ensimmäisenä vuotena. Sa-            asianomaiselta jäsenettä jälleen kerran seuraa-
8671: mat luvut on annettu vastauksessa 614/1990 vp,        van kysymyksen:
8672: mutta asia on vastauksen loppuosassa saanut
8673: monimutkaisia muotoja. Sittemmin vuosien var-                   Mitkä ovat pakolaisen aiheuttamat
8674: rella nämä luvut, mm. 162 158 markkaa/vuosi,                 kokonaiskustannukset yhteiskunnalle
8675: on kokonaan unohdettu ja on alettu selitellä niitä           per henkilö ensimmäisenä vuotena ja sen
8676: sun näitä.                                                   jälkeen, eli miten ne ovat kohonneet vuo-
8677:    Kansalaiset ovat kovasti kiinnostuneita tä-               desta 1990, ja
8678: män hetken kokonaiskustannuksista sekä ensim-                   jos kulut per henkilö ovat alentuneet,
8679: mäiseltä vuodelta että sen jälkeen. Niinpä lähden            niin mistä tämä johtuu, vaikka kustan-
8680: tässä kysymyksessäni siitä lähtökohdasta, että               nustaso yleisesti, vaikka ehkä vähän, on
8681: aikuinen pakolainen on vuonna 1990 aiheuttanut               kohonnut?
8682: yhteiskunnalle 162 158 markan kustannuksen
8683: 
8684:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1997
8685:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
8686: 
8687: 
8688: 
8689: 
8690: 279001
8691: 2                                                           KK 52/1997 vp
8692: 
8693: 
8694: 
8695: 
8696:                                                      Eduskunnan Puhemiehelle
8697: 
8698:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                              siirroista ja palvelujen järjestämisestä yhteiskun-
8699: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,                               nalle aiheutuvat kustannukset mk/henkilö/vuosi.
8700: olette 12 päivänä helmikuuta 1997 päivätyn kir-                                Vuonna 1990 kotitalouksilta kerättyyn aineis-
8701: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-                            toon perustuvat tulonsiirrot olivat vuoden 1995
8702: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo Aitto-                              hintatasossa 30 773 mk/henkilö ja saatujen pal-
8703: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen                                 velujen kustannukset 25 360 mk/henkilö. Palve-
8704: n:o 52:                                                                     lujen osalta tiedot perustuvat vuonna 1993 koti-
8705:                                                                             talouksilta kerättyyn aineistoon.
8706:              Mitkä ovat pakolaisen aiheuttamat                                 Pakolainen saa sosiaali- ja terveyspalvelut ja
8707:           kokonaiskustannukset        yhteiskunnalle                        toimeentuloturvaetuuden niin kuin muutkin
8708:           per henkilö ensimmäisenä vuotena ja sen                           maassa vakituisesti asuvat henkilöt. Pakolaisis-
8709:           jälkeen, eli miten ne ovat kohonneet vuo-                         sa, kuten suomalaisissakin, on monenlaisia ihmi-
8710:           desta 1990, ja                                                    siä: toiset pystyvät piankin maahantulonsa jäl-
8711:              jos kulut per henkilö ovat alentuneet,                         keen työllistymään, suurin osa valitettavasti
8712:           niin mistä tämä johtuu, vaikka kustan-                            näyttää jäävän työttömäksi pitkäksikin aikaa.
8713:           nustaso yleisesti, vaikka ehkä vähän, on                             Pakolaisista yhteiskunnalle aiheutuvia kus-
8714:           kohonnut?                                                         tannuksia tulee arvioida samalla tavalla kuin
8715:                                                                             vastaavassa elämäntilanteessa olevien omienkin
8716:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-                                 kansalaisten. Pakolaisista aiheutuvia kustan-
8717: taen seuraavaa:                                                             nuksia lisäävät maahanmuuton alkuvaiheen toi-
8718:                                                                             menpiteet, joiden tavoitteena on integroitumis-
8719:    Suomessa ei ole tilastojärjestelmää, joka yksi-                          mahdollisuuksien luominen. Mitä tehokkaam-
8720: selitteisesti kertoisi, kuinka paljon tietyn henki-                         paa ja toimivampaa alkuvaiheen integroitumi-
8721: lön tai henkilöryhmän yhteiskunnalle aiheutta-                              nen on, sitä pienemmiksi voidaan arvioida yh-
8722: mat kokonaiskustannukset ovat. Palvelujen ja                                teiskunnan kokonaiskustannukset.
8723: tulonsiirtojen kustannukset tilastoidaan, mutta                                Pakolaisten keskimääräiset kustannukset en-
8724: ei etnisen alkuperän tai kansallisuuden mukaan.                             simmäisenä maassaolovuonna ovat:
8725: Tilastoista saadaan vain keskimääräiset tulon-
8726: 
8727:                                                                                    markkaa/        markkaa/        markkaa/
8728:                                                                                    aikuinen         koulu-          lapsi
8729:                                                                                     henkilö         lain en
8730: Laskennalliset korvaukset, toimeentulotuki,
8731: tulkkipalvelut ja välitön vastaanotto yms. menot...                                 44690            36060           69 410
8732: Maahanmuuttajakoulutus työvoimapoliittisena
8733: aikuiskoulutuksena ................................................                 25 600
8734: Maahanmuuttajakoulutukseen osallistuvan
8735: opinto-sosiaaliset etuudet .......................................                  29 600
8736: Turvapaikanhakija/pakolaislapsen peruskouluun
8737: valmentava opetus ..................................................                                 18 180
8738: 
8739: Yhteensä ................................................................           99 890           54240           69 410
8740: 
8741: 
8742:    Toisena ja kolmantena vuonna menot ovat                                  määrin pakolaista kohti toisena maassaolovuon-
8743: pienemmät, noin 2/3 ja 1/3 ensimmäisen vuoden                               na noin 32 080 mk ja kolmantena vuonna 23 440
8744: menoista. Pakolaisten vastaanottoon valtion ta-                             mk.
8745: lousarviossa erikseen osoitetut rahat ovat keski-
8746:                                                               KK 52/1997 vp                                                              3
8747: 
8748:    Ottaen huomioon pakolaisten vastaanottoon                                  Lisäksi tulevat sisäasiainministeriön hallin-
8749: erityisesti suunnatut määrärahat ja muut tulon-                             nonalalta turvapaikkaprosessiin liittyvät Ulko-
8750: siirrot sekä palvelut arvioidaan pakolaisen                                 maalaisviraston ja poliisin kustannukset.
8751: ensimmäisen vuoden kustannusten olevan
8752: 110 000-130 000 mk vuodessa.                                                Määrärahat momenteittain
8753:    Pakolaisten vastaanoton kustannukset ovat
8754: laskeneet vuodesta 1990. Pakolaisväestön määrä                                 Tähän saakka sosiaali- ja terveysministeriöllä
8755: on noussut, joten palvelujen järjestämisen kus-                             on ollut päävastuu pakolaisten ja turvapaikan
8756: tannukset henkilöä kohti laskettuna ovat alentu-                            hakijoiden vastaanoton järjestämisestä. Tehtä-
8757: neet. Myös pakolaisten vastaanotossa saadut                                 vät ovat siirtyneet työministeriölle 1.3.1997.
8758: kokemukset on käytetty hyväksi toimintaa suun-                              Vastaavasti valtion talousarvion pakolaisten ja
8759: niteltaessa. Maahanmuuttajakoulutuksen talou-                               turvapaikanhakijoiden       vastaanottomomentti
8760: dellisuuteen on kiinnitetty huomiota ja kustan-                             33.29.61 sisältyy sosiaali- ja terveysministeriön
8761: nustietoisuus on kasvanut koulutushankinnois-                               pääluokkaan 1.1.-28.2.1997 ja työministeriön
8762: sa.                                                                         pääluokkaan 1.3.1997 lähtien momenttina
8763:                                                                             34.07 .61. Momentilta korvataan kunnille pako-
8764: Turvapaikan hakijoiden vastaanotto                                          laisten vastaanotosta aiheutuvia kustannuksia ja
8765:                                                                             järjestetään turvapaikan hakijoiden vastaanotto
8766:    1. Vuoden 1997 talousarviossa turvapaikan                                sekä maksetaan muita välittömästi pakolaisten
8767: hakijoiden määrän on arvioitu olevan 1 000 hen-                             ja turvapaikan hakijoiden vastaanottoon liitty-
8768: keä. Turvapaikan hakijoiden arvioidaan olevan                               viä menoja.
8769: keskimäärin kaksitoista kuukautta vastaanotto-                                 Valtion talousarviossa vuonna 1997 pakolais-
8770: järjestelmän piirissä. Yhden turvapaikan hakijan                            ten ja turvapaikan hakijoiden vastaanottoon ja
8771: majoitus- ja toimeentulomenojen on arvioitu ole-                            sen järjestämiseen erityisesti varatut määrärahat
8772: van noin 68 160 mk/vuosi.                                                   momenteittain:
8773: 
8774: 
8775: 1. Pakolaisten ja turvapaikan hakijoiden vastaanotto
8776:    (momentit 33.29.61 ja 34.07.61) .................................................................. .                 235 650 000 mk,
8777:    josta:
8778:    - pakolaisten vastaanottoon ..................................................................... .                  167 530 000 mk
8779:    -turvapaikan hakijoiden vastaanottoon ................................................... .                           68 120 000 mk
8780: 2. Maahanmuuttajakoulutus työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen .......... .                                           45 000 000 mk
8781: 3. Maahanmuuttajakoulutukseen osallistuvien opinto-sosiaalisiin etuuksiin .. .                                           52 000 000 mk
8782: 4. Turvapaikan hakija- ja pakolaislapsien peruskouluun valmentavaan
8783:    opetukseen, noin ......................................................................................... .           8 800 000 mk
8784: 
8785: Yhteensä .......................................................................................................... .   341 450 000 mk
8786: 
8787: 
8788:     Suomi osallistuu omalta osaltaan kansainvä-                             toistaiseksi kiertäneet Suomen. Pakolaisten vas-
8789: listen sopimusten edellyttämään pakolaisten                                 taanotosta on tullut osa yhteiskunnan tukemaa
8790: suojeluun. Pakolaisten vastaanoton osalta Suo-                              toimintaa, jonka kustannuksia on johdonmukai-
8791: men velvoitteet ovat olleet Euroopan unionin                                sesti pyritty alentamaan ja onnistuttukin siinä.
8792: maitten pienimpiä, koska pakolaisvirrat ovat
8793: 
8794:        Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1997
8795: 
8796:                                                                              Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
8797: 4                                                         KK 52/1997 vp
8798: 
8799: 
8800: 
8801: 
8802:                                                     Tili Riksdagens Talman
8803: 
8804:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-                         ar och ordnandet av service medför för samhäl-
8805: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-                           let.
8806: lem av statsrådet den 12 februari 1997 översänt                              Enligt uppgifter från hushållen 1990 var in-
8807: följande av riksdagsman Sulo Aittoniemi under-                           komsttransfereringarna enligt 1995 års nivå
8808: tecknade spörsmå1 nr 52:                                                 30 773 mk/person. Kostnaderna för mottagen
8809:                                                                          service var 25 360 mk/person enligt motsvarande
8810:              Viiken är den totala kostnaden för                          uppgifter från 1993.
8811:          samhället per flykting under det första                             En flykting får social- och hälsovårdsservice
8812:          året och därefter, dvs. hur mycket har de                       och utkomstskydd liksom alla andra i landet fast
8813:          ökat sedan 1990, och                                            bosatta personer. Bland flyktingarna liksom
8814:              om kostnaderna per person har mins-                         bland finländarna finns det många olika typer av
8815:          kat, varför har de minskat trots att kost-                      människor, en del kan sysselsättas redan efter en
8816:          nadsnivån har stigit, om än inte så myck-                       kort tids vistelse i vårt land, medan största delen
8817:          et, så i alla fall något?                                       tyvärr tycks vara arbets1ös under en längre tid.
8818:                                                                              De kostnader som flyktingarna medför för
8819:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt                            samhället måste bedömas på samma sätt som
8820: anföra fö1jande:                                                         kostnaderna för 1andets egna medborgare i en
8821:                                                                          motsvarande livssituation. Åtgärderna i början
8822:    Finland har inte ett statistikföringssystem som                       av flyktingarnas tid i Finland, vilka är avsedda
8823: entydigt skulle ge svar på frågan hur stora de                           att skapa möjligheter för integrering i samhället,
8824: totala kostnader som en viss person eller person-                        ökar kostnaderna. Ju effektivare och aktivare
8825: grupp åsamkar samhället är. Kostnaderna för                              integreringen är under den första tiden, desto
8826: service och inkomsttransfereringar statistikförs,                        mindre kan man uppskatta att de totala kostna-
8827: men inte enligt etniskt ursprung eller nationalitet.                     derna för samhället blir.
8828: Statistiken visar endast de genomsnittliga kost-                             De genomsnittliga kostnaderna för flyktingar-
8829: nader i mk/person/år som inkomsttransferering-                           na under det första året är
8830: 
8831: 
8832:                                                                                  mark/            mark/           mark/
8833:                                                                                  vuxen           skolelev         barn
8834: Beräknade ersättningar, utkomststöd, tolktjänster
8835: och direkt mottagning m.fl. kostnader ...................                        44690            36060           69410
8836: Invandrarutbildning i form av arbetskraftspolitisk
8837: vuxenutbildning .....................................................            25 600
8838: Studiesociala förmåner tili person som deltar i
8839: invandrarutbildning ...............................................              29 600
8840: Förberedande undervisning inför grundskolan för
8841: barn tili asylsökande/flyktingar ..............................                                   18 180
8842: 
8843: Sammanlagt ...........................................................           99 890           54 240          69 410
8844: 
8845: 
8846:    Kostnaderna för det andra och det tredje året                         andra vistelseåret i Finland och 23 440 mk under
8847: är lägre, cirka 2/3 och 1/3 av kostnaderna för det                       det tredje året.
8848: första året. De medel som separat anvisas i stats-                          Med beaktande av de anslag som separat rik-
8849: budgeten för mottagandet av flyktingar är i ge-                          tas tili mottagandet av flyktingar samt övriga
8850: nomsnitt ca 32 080 mk per flykting under det                             inkomsttransfereringar och service uppskattas
8851:                                                              KK 52/1997 vp                                                             5
8852: 
8853: kostnaderna för en flykting under det första året                          kostnader i anslutning tili asylansökningsproces-
8854: uppgå tiliilO 000-130 000 mk.                                              sen.
8855:    Kostnaderna för mottagandet av flyktingar
8856: har sjunkit sedan 1990. Det sammanlagda antalet
8857:                                                                            Anslagen enligt moment
8858: flyktingar har ökat, varför kostnaderna för ord-
8859: nandet av service räknat per person har sjunkit.                              Hittilis har social- och hälsovårdsministeriet
8860: De erfarenheter som man har fått av mottagan-                              haft huvudansvaret för ordnandet av mottag-
8861: det av flyktingar har också utnyttjats vid plane-                          ningen av flyktingar och asylsökande. Uppgifter-
8862: ringen av verksamheten. Också invandrarutbild-                             na har 1.3.1997 överförts till arbetsministeriet. I
8863: ningens resurshushållning har uppmärksammats                               motsvarighet härtili ingår budgetmomentet
8864: och konstnadsmedvetenheten har ökat i sam-                                 33.29.61, mottagande av flyktingar och asylsö-
8865: band med utbildningsupphandlingen.                                         kande, i social- och hälsovårdsministeriets hu-
8866:                                                                            vudtitel 1.1-28.2.1997 och fr.o.m. 1.3.1997 i
8867:                                                                            arbetsministeriets huvudtitel som moment
8868: Mottagandet av asylsökande
8869:                                                                            34.07.61. Från momentet betalas ersättning tili
8870:    1. I 1997 års budget uppskattas antalet asylsö-                         kommunerna för kostnaderna för flyktingmot-
8871: kande tilli 000 personer. De asylsökande beräk-                            tagningen och mottagandet av asylsökande samt
8872: nas komma att omfattas av mottagningssystemet                              andra utgifter i direkt anslutning tili mottagandet
8873: under i genomsnitt 12 månader. U tgifterna för en                          av flyktingar och asylsökande.
8874: (1) asylsökandes inkvartering och utkomst har                                 Anslag i statsbudgeten för 1997 som särskilt
8875: beräknats tili ca 68 160 mk/år.                                            avsatts för mottagandet av och ordnandet av
8876:    Därtill kommer, inom inrikesministeriets för-                           mottagandet av flyktingar och asylsökande, en-
8877: valtningsområde, utlänningsverkets och poliseos                            ligt moment:
8878: 
8879: 
8880: 1. Mottagande av flyktingar och asylsökande
8881:    (momenten 33.29.61 och 34.07.61) .............................................................. .                  235 650 000 mk,
8882:    varav:
8883:    - mottagande av flyktingar ....................................................................... .               167 530 000 mk
8884:    - mottagande av asylsökande .................................................................... .                  68 120 000 mk
8885: 2. Invandrarutbildning i form av arbetskraftspolitisk vuxenutbildning .......... .                                     45 000 000 mk
8886: 3. Studiesociala förmåner till personer som deltar i invandrarutbildningen .... .                                      52 000 000 mk
8887: 4. Förberedande undervisning inför grundskolan för barn tili asylsökande och
8888:    flyktingar, ca ............................................................................................... .     8 800 000 mk
8889: 
8890: Sammanlagt ..................................................................................................... .    341 450 000 mk
8891: 
8892: 
8893:    Finland deltar i skyddet av flyktingar såsom                           tingströmmarna tilisvidare inte har riktats mot
8894: förutsätts i internationella avtal. Finlands skyl-                        Finland. Flyktingmottagningen har blivit en del
8895: digheter i fråga om mottagandet av flyktingar                             av den samhällsunderstödda verksamhet vars
8896: har hört tili de minst omfattande bland de Iänder                         kostnader man konsekvent har strävat tili att
8897: som hör tili Europeiska unionen, eftersom flyk-                           sänka, vilket man också har lyckats göra.
8898: 
8899:        Helsingfors den 7 mars 1997
8900: 
8901:                                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
8902:                                            KK 53/1997 vp
8903: 
8904: Kirjallinen kysymys 53
8905: 
8906: 
8907: 
8908: 
8909:                                   Liisa Hyssälä /kesk: Yrittäjien kuntoutuspalvelujen järjestämisestä
8910: 
8911: 
8912: 
8913:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
8914: 
8915:    Suomessa on kuntoutuspalveluja erittäin hy-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8916: vin saatavilla. Vammaisten ja palkansaajien kun-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8917: toutus on järjestetty kohtuullisen hyvin. Yrittä-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8918: jien kuntoutus sen sijaan on hyvin puutteellista.   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8919: Yrittäjien kuntoutustarve on erityisen suuri.
8920: Useimmat heistä tekevät hyvin pitkää päivää ja                Onko Hallituksella suunnitelmia jär-
8921: seitsenpäiväisiä työviikkoja. He joutuvat kustan-          jestää yrittäjille kuntoutusta työkyvyn yl-
8922: tamaan työterveyshuollon palvelut ja useinkaan             läpitämiseksi?
8923: kuntoutukseen ei tällöin ole liiennyt varoja.
8924: 
8925:       Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1997
8926:                                          Liisa Hyssälä /kesk
8927: 
8928: 
8929: 
8930: 
8931:  279001
8932: 2                                          KK 53/1997 vp
8933: 
8934: 
8935: 
8936: 
8937:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8938: 
8939:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Työterveyshuoltopalvelujen järjestämisessä
8940: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        yrittäjien asema poikkeaa palkansaajien asemas-
8941: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      ta. Palkansaajien työpaikkaterveyshuolto voi si-
8942: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-      sältää sekä ehkäisevän toiminnan että sairaan-
8943: sälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       hoidon, kun taas yrittäjille korvaukseen oikeut-
8944: 53:                                                  tavaa toimintaa on ainoastaan ennalta ehkäisevä
8945:                                                      työterveyshuolto. Siihen kuuluu lakisääteisenä
8946:           Onko Hallituksella suunnitelmia jär-       osana työkykyä ylläpitävä toiminta, jota yrittä-
8947:        jestää yrittäjille kuntoutusta työkyvyn yl-   jänkin on mahdollista järjestää työterveyshuol-
8948:        läpitämiseksi?                                topalvelujen tuottajan kanssa yhteistyössä sopi-
8949:                                                      muksen mukaisesti.
8950:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan
8951: vasti seuraavaa:                                     työterveyshuoltolain uudistusta, jossa muuttu-
8952:                                                      van työelämän tarpeet mukaan lukien yrittäjyy-
8953:    Kuntoutuslainsäädäntö uudistettiin 1 päiväs-      den lisääntyminen otetaan huomioon.
8954: tä lokakuuta 1991 lukien. Uudistuksen tarkoi-           Sosiaali- ja terveysministeriö on myös 21 päi-
8955: tuksena oli selkeyttää kuntoutusta järjestävien      vänä toukokuuta 1995 asettanut työryhmän,
8956: osapuolten keskinäistä työnjakoa sekä parantaa       jonka tehtävänä on selvittää työkyvyttömyys-
8957: kuntoutujan asemaa kuin myös lisätä keskinäistä      eläkkeeseen liittyviä ongelmia. Tuossa yhteydes-
8958: tasa-arvoa.                                          sä selvitetään niin sanotun työkyvyttömyyden
8959:    Kuntoutuslainsäädäntö koskee yhtäläisesti         jakamaHornuuden periaatteen soveltamisen nä-
8960: sekä palkansaajia että yrittäjiä. Kuntoutuslain-     kökohdat sekä eri eläkejärjestelmien työkyvyttö-
8961: säädännön mukainen toimeentuloturva sekä             myysmääritelmien erilaisuus ja tarve niiden sel-
8962: kuntoutuspalvelujen sisältö kattavat yhtäläisesti    keyttämiseen. Samalla tulee selvitettäväksi myös
8963: palkansaajat ja yrittäjät. Muun muassa Kansan-       kuntoutuksen kohdentumisen oikea-aikaisuus
8964: eläkelaitos on järjestänyt yrittäjille suunnattua    työkyvyttömyyseläkkeiden ehkäisemiseksi. Työ-
8965: kuntoutusta, jossa työkyvyn ylläpitäminen on         ryhmän työ kattaa koko työeläkejärjestelmän,
8966: keskeinen tavoite.                                   myös yrittäjien eläkejärjestelmän. Tarkoitukse-
8967:    Yrittäjät kuuluvat yrittäjäeläkejärjestelmän      na on, että työryhmän työ päättyy 31 päivänä
8968: johdosta työeläkekuntoutuksen piiriin. Vuoden        toukokuuta 1997.
8969: 1994 alusta toteutetut tehostetut työeläkejärjes-
8970: telmän kuntoutusuudistukset koskevat myös
8971: yrittäjiä.
8972: 
8973:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1997
8974: 
8975:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
8976:                                               KK 53/1997 vp                                                  3
8977: 
8978: 
8979: 
8980: 
8981:                                           Tili Riksdagens Talman
8982: 
8983:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           som trädde i kraft vid ingången av 1994 gäller
8984: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-            även företagare.
8985: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-              Företagarnas ställning avviker från löntagar-
8986: man Liisa Hyssälä undertecknade spörsmål nr               nas när f6retagshälsovårdsservice anordnas.
8987: 53:                                                       Löntagarnas hälsovård kan innehålla både före-
8988:                                                           byggande verksamhet och sjukvård, medan före-
8989:            Planerar Regeringen att ordna rehabi-          tagarna endast får ersättning för förebyggande
8990:         litering för företagare för att deras arbets-     företagshälsovård. Tili denna hör som en lag-
8991:         förmåga skall kunna upprätthållas?                stadgad del åtgärder i syfte att upprätthålla ar-
8992:                                                           betsförmågan, vilka även företagaren kan ordna
8993:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             och avtala om i samråd med den som producerar
8994: anföra följande:                                          företagshälsovårdsservice.
8995:                                                               Social- och hälsovårdsministeriet bereder som
8996:   Rehabiliteringslagstiftningen reviderades den           bäst en revidering av lagen om företagshälsovård
8997: 1 oktober 1991. Andamålet med revideringen var            som utöver behoven i ett föränderligt arbetsliv
8998: att f6rtydliga arbetsf6rdelningen mellan de par-          ockeå beaktar den ökande företagsamheten.
8999: ter som ordnar rehabilitering samt att förbättra              Den 21 maj 1995 tillsatte social- och hälso-
9000: rehabiliteringsklienternas ställning och ökajäm-          vårdsministeriet också en arbetsgrupp som har
9001: likheten mellan dem.                                      tili uppgift att utreda problem i anknytning tili
9002:    Rehabiliteringelagstiftningen är lika för både         invalidpensionen. 1 det sammanhanget utreds
9003: löntagare och företagare. Utkomstskyddet enligt           synpunkterna på tillämpningen av den s.k. prin-
9004: rehabiliteringslagstiftningen samt innehållet i re-       cipen om arbetsoförmågans odelbarhet samt
9005: habiliteringsservicen omfattar både löntagare             skillnaderna mellan invaliditetsdefinitionerna i
9006: och företagare i samma utsträckning. Bland an-            de olika pensionssystemen och behovet att för-
9007: nat Folkpensionsanstalten har ordnat rehabilite-          tydliga dem. Samtidigt skall även utredas när
9008: rin för f6retagare med det centrala målet att             rehabilitering skall sättas in för att invalidpensio-
9009: upprätthålla arbetsförmågan.                              nen skall kunna undvikas. Arbetsgruppens arbe-
9010:    Tili följd av företagarpensionssystemet omfat-         te omfattar hela arbetspensionssystemet, också
9011: tas företagarna av rehabiliteringen enligt arbets-        företagarnas pensionssystem. Avsikten är att ar-
9012: pensionssystemet. Den effektiverade reform av             betsgruppen skall avsluta sitt arbete den 31 maj
9013: rehabiliteringen enligt arbetspensionssystemet            1997.
9014: 
9015:       Helsingforsden 28 februari 1997
9016: 
9017:                                                         Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
9018:                                             KK 54/1997 vp
9019: 
9020: Kirjallinen kysymys 54
9021: 
9022: 
9023: 
9024: 
9025:                                   Liisa Hyssälä /kesk: Kuntien peruspalveluja koskevien suositusten
9026:                                       ja ohjeiden laiminlyömisestä
9027: 
9028: 
9029:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
9030: 
9031:    Kunnissa peruspalvelujen taso ja saatavuus           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
9032: on varsin kirjavaa. Jo osassa kuntia on selviä       jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
9033: puutteita mielenterveyspalvelujen saatavuudes-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9034: sa, päihdehuollon palveluissa ja lastensuojeluta-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9035: pauksiin liittyvissä palveluissa. Kunnilla on sekä
9036: suosituksia että ohjeita palvelujen järjestämises-             Onko Hallitus tietoinen siitä, että kun-
9037: tä, mutta kaikki kunnat eivät toimi näiden mu-              tien peruspalveluja koskevia suosituksia
9038: kaan. Myös on liukuva raja, toimivatko ne lain              ja ohjeita ei noudateta, ja ollaanko suun-
9039: mukaan. Interventiot ovat osoittautuneet vai-               nittelemassa parempaa interventiomah-
9040: keiksi, vaikka lääninhallituksilla on siihen selvä          dollisuutta, kun nykyinen ei toimi ja pe-
9041: velvoite.                                                   rusturvalautakunnankin rooli on osoit-
9042:                                                             tautunut mitättömäksi?
9043:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1997
9044: 
9045:                                          Liisa Hyssälä /kesk
9046: 
9047: 
9048: 
9049: 
9050: 279001*
9051: 2                                             KK 54/1997 vp
9052: 
9053: 
9054:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9055: 
9056:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         toin sanktiomahdollisuuden puuttuminen ja lau-
9057: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          takunnan niukat resurssit ovat vähentäneet pe-
9058: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        rusturvalautakunnan merkitystä jälkikäteisval-
9059: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-        vonnassa. Vähäiset resurssit eivät mahdollista
9060: sälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         kattavaa valvontaa ja lautakunnan oma-aloit-
9061: 54:                                                    teista puuttumista kunnissa havaittuihin epä-
9062:                                                        kohtiin.
9063:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että kun-        Selvitysmies Heikki Koski on joulukuussa
9064:        tien peruspalveluja koskevia suosituksia         1996 julkaistussa mietinnössään ehdottanut val-
9065:        ja ohjeita ei noudateta, ja ollaanko suun-      tion ja kuntien välisten suhteiden uudistamispro-
9066:        nittelemassa parempaa interventiomah-           jektin yhteydessä, että perusturvalautakunnan
9067:        dollisuutta, kun nykyinen ei toimi ja pe-       toimivaltaa ja asemaa on selkeytettävä ja sen
9068:        rusturvalautakunnankin rooli on osoit-          toimintaedellytyksiä ja menettelyn tunnettavuut-
9069:        tautunut mitättömäksi?                          ta on parannettava. Sosiaali- ja terveysministeriö
9070:                                                        on käynnistänyt mainitun projektin ehdotusten
9071:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           jatkovalmistelun mukaan lukien perusturvalau-
9072: vasti seuraavaa:                                       takuntaa koskevan säädöspohjan tarkistaminen
9073:                                                        ja sen aseman selkeyttäminen.
9074:     Sosiaali- ja terveysministeriö on tiiviisti seu-      Mielenterveyspalvelujen osalta sosiaali- ja ter-
9075: rannut muun muassa taloudellisen laman ja val-         veysministeriö on parhaillaan asettamassa selvi-
9076: tionosuusuudistuksen vaikutuksia sosiaali- ja          tyshenkilö Vappu Taipaleen ehdotusten pohjalta
9077: terveyspalveluiden saatavuuteen yhdessä läänin-        työryhmää suunnittelemaan ja kartoittamaan eri
9078: hallitusten kanssa toteutettujen niin sanottujen       ministeriöiden tehtäviä, yhteistyötä ja osallistu-
9079: ajantasaseurantojen avulla. Tehdyissä selvityk-        mismahdollisuuksia mielenterveysasioissa sekä
9080: sissä on tullut esiin ongelmia palvelujen saata-       edesauttamaan kuntatason osallistumista.
9081: vuudessa, jotka koskevat myös kysymyksessä                Sosiaalihuollon erityispalveluiden saatavuu-
9082: mainittuja asiakasryhmiä. Mielenterveyspalve-          den ja erityisosaamisen turvaamista selvitetään
9083: luissa laitoskapasiteetin supistamisen rinnalla ei     sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa työ-
9084: aina ole riittävästi kehitetty avopalveluja. Päih-     ryhmässä, joka jättää mietintönsä keväällä. Las-
9085: dehuollon palvelujen saatavuutta on monissa            tensuojelun osalta on ollut esillä ehdotus erityi-
9086: kunnissa heikentänyt kuntayhtymien purkami-            seksi yllättävien suurten kustannusten tasausjär-
9087: nen. Edes vähimmäistason täyttävien lastensuo-         jestelmäksi, jolla erityisesti pienten kuntien on-
9088: jelupalveluiden saatavuuden on todettu olevan          gelmaa palveluiden rahoituksessa voitaisiin lie-
9089: ongelmallista erityisesti monissa pienissä kunnis-     ventää. Ehdotus koskee ensi vaiheessa lastensuo-
9090: sa.                                                    jelua, mutta on tarpeen niin vaatiessa laajennet-
9091:     Perusturvalautakunnalla on ollut oma roolin-       tavissa myös koskemaan muun muassa päihde-
9092: sa palveluiden turvaamisessa. Sen merkitys so-         huoltoa ja vammaispalveluita.
9093: siaali- ja terveyspalveluiden toteuttamisen seu-          Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteil-
9094: rannassa on ollut voittopuolisesti ennalta ehkäi-      la työryhmän asettaminen, jonka erityisenä teh-
9095: sevä. Sosiaali- ja terveysministeriön ryhdyttyä        tävänä yleisen sosiaali- ja terveydenhuollon oh-
9096: selvittämään tulleiden aloitteiden pohjalta palve-     jausta ja valvontaa koskevien ehdotusten lisäksi
9097: lujärjestelmässä olevia mahdollisia puutteita on       olisi selvittää ja tehdä ehdotuksia siitä, onko tar-
9098: kunta joissakin tapauksissa heti muuttanut pää-        vetta määrittää palvelujenjärjestämistä koskevia
9099: töksiään esimerkiksi varaamaHa lisää määrära-          puitenormeja nykyistä täsmällisemmin sekä voi-
9100: hoja selvityksen kohteena oleviin palveluihin.         daanko esimerkiksi eräiden heikossa asemassa
9101: Tältä osin perusturvalautakunnan olemassaolo           olevien väestöryhmien asemaa parantaa erityisin
9102: on vastannut sille asetettuja tavoitteita. Sitä vas-   rahoitusjärjestelyin tai lainsäädännön avulla.
9103: 
9104:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1997
9105: 
9106:                                                                       Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
9107:                                              KK 54/1997 vp                                              3
9108: 
9109: 
9110:                                         Tili Riksdagens Talman
9111: 
9112:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          kontroll i efterhand. De små resurserna medger
9113: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           inte en heltäckande övervakning frän nämndens
9114: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       sida och inte heller nägon inblandning pä eget
9115: dagsman Liisa Hyssälä undertecknade spörsmål          initiativ i de missförhållanden som konstaterats i
9116: nr 54:                                                kommunerna.
9117:                                                          1 sitt betänkande frän december 1996 föreslär
9118:           Är Regeringen medveten om att re-           utredningsman Heikki Koski i samband med
9119:        kommendationer och anvisningar som             projektet för revidering av förhållandet mellan
9120:        gäller kommunernas basservice inte följs,      staten och kommunerna att grundskyddsnämn-
9121:        och planeras det bättre möjligheter tili       dens befogenheter och ställning skall klarläggas,
9122:        interventioner då de nuvarande inte            dess verksamhetsbetingelser förbättras och för-
9123:        fungerar och grundskyddsnämndens roll          farandet göras mera känt. Social- och hälso-
9124:        har visat sig vara obetydlig?                  värdsminsiteriet har inlett en fortsatt beredning
9125:                                                       av förslagen från det nämnda projektet som även
9126:   Som svar på detta spörsmål fär jag vördsamt         inkluderar en översyn av de författningar som
9127: anföra följande:                                      ligger tili grund för grundskyddsnämndens verk-
9128:                                                       samhet och ett förtydligande av dess ställning.
9129:     Social- och hälsovårdsministeriet har med            Då det gäller mentalvårdsservicen tillsätter
9130: hjälp av s.k. nulägesuppföljningar som genom-         social- och hälsovärdsministeriet som bäst pä
9131: förts tillsammans med länsstyrelserna noggrant        utredningsman Vappu Taipales fårslag en ar-
9132: följt med vilka effekter bl.a. den ekonomiska         betsgrupp för att planera och kartlägga de olika
9133: recessionen och statsandelsreformen har haft pä       ministeriernas uppgifter och samarbete samt de-
9134: tillgängen på social- och hälsovärdstjänster. Av      ras möjligheter att delta i mentalvårdsärenden
9135: de utredningar som gjorts har framgätt att det        samt för att främja deltagandet pä kommunnivä.
9136: finns problem då det gäller tiligången pä service,       Tillgängen pä specialservice inom socialvår-
9137: problem som gäller också de kundgrupper som           den och tryggandet av specialkunnande utreds av
9138: nämns i spörsmälet. 1 fräga om mentalvårds-           en av social- och hälsovårdsministeriet tillsatt
9139: tjänster har det inte alltid utvecklats tillräcklig   arbetsgrupp som kommer att avge sitt betänkan-
9140: service inom den öppna värden dä anstalternas         de i vär. Dä det gäller barnskyddet har ett förslag
9141: kapacitet har minskats. Tillgängen på service         framlagts om ett särskilt utjämningssystem för
9142: inom missbrukarvärden har i många kommuner            oväntat stora kostnader, med hjälp av vilket i
9143: försämrats i och med att samkommuner har upp-         synnerhet smä kommuners problem med att fi-
9144: lösts. Det har konstaterats att i synnerhet mänga     nansiera servicen skulle kunna underlättas. För-
9145: mindre kommuner har svårt att erbjuda service         slaget gäller i första skedet barnskyddet, men
9146: inom barnskyddet som uppfyller ens minimikra-         avsikten är att systemet vid behov skulle kunna
9147: ven.                                                  byggas ut tili att omfatta också bl.a. missbrukar-
9148:     Grundskyddsnämnden har spelat en viktig           vården och handikappservicen.
9149: roll för tryggandet av servicen. Nämnden har tili        Social- och hälsovärdsministeriet bereder tili-
9150: övervägande del haft förebyggande betydelse vid       sättandet av en arbetsgrupp som förutom att
9151: uppföljningen av hur social- och hälsovårdsser-       lägga fram förslag tili hur styrningen och över-
9152: vicen realiserats. När social- och hälsovärdsmi-      vakningen av den allmänna social- och hälsovår-
9153: nisteriet på basis av inkomna förslag har inlett      den skall ordnas, också skulle ha som sin särskil-
9154: olika utredningar om eventuella brister i service-    da uppgift att utreda och framlägga förslag som
9155:  systemet har den berörda kommunen i vissa fall       gäller eventuella behov av att definiera mera ex-
9156: genast ändrat sina beslut, t.ex. genom att reserve-   akta ramnormer än hittills för hur servicen skall
9157:  ra mera anslag för den service som varit föremål     vara ordnad. Arbetsgruppen skall också under-
9158:  för utredningen. 1 detta avseende har grund-         söka huruvida det är möjligt att förbättra vissa
9159:  skyddsnämnden nått de mäl som uppställts för         befolkningsgruppers svaga ställning med hjälp
9160:  den. Däremot har avsaknaden av möjligheter tili      av speciella finansieringsarrangemang eller lag-
9161:  sanktioner och de knappa resurserna minskat          stiftning.
9162:  grundskyddsnämndens betydelse i fråga om
9163: 
9164:      Helsingforsden 27 februari 1997
9165: 
9166:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
9167:                                             KK 55/1997 vp
9168: 
9169: Kirjallinen kysymys 55
9170: 
9171: 
9172: 
9173: 
9174:                                   Matti Väistö /kesk: Keliakiapotilaiden ruokavalion aiheuttamien
9175:                                      kustannusten korvaamisesta
9176: 
9177: 
9178:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
9179: 
9180:    Keliakiaa sairastaville gluteeniton erikoisruo-      Keliakiaa sairastavien tavoite on oikeuden-
9181: kavalio on välttämätön. Tarkalla ruokavaliolla       mukainenja perusteltu. Erikoisruokavalion ylei-
9182: sairaus pysyy hyvin hallinnassa. Ongelmana on        nen korvauskäytäntö poistaisi nykyisen eriarvoi-
9183: kuitenkin gluteenittoman ruokavalion hinta:          suuden.
9184: hintaeroksi normaaliin ruokavalioon verrattuna          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9185: on keliaakikkojen kustannusvertailuissa saatu        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9186: noin 600 markkaa kuukaudessa.                        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9187:    Nykyinen vammaislaki antaa mahdollisuuden         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9188: korvata ylisuuria elinkustannuksia. Keliaakik-
9189: kojen osalta korvaus on kuitenkin harkinnanva-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9190: rainen. Niinpä esimerkiksi Pohjois-Karjalassa               ryhtyä keliaakikkojen gluteenittoman
9191: pientä kuukausikorvausta suorittaa vain muuta-              ruokavalion tavanomaista korkeampien
9192: ma kunta.                                                   ravintokustannusten korvaamiseksi?
9193: 
9194:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1997
9195:                                           Matti Väistö /kesk
9196: 
9197: 
9198: 
9199: 
9200: 279001
9201: 2                                            KK 55/1997 vp
9202: 
9203: 
9204: 
9205: 
9206:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9207: 
9208:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         koettiin dermatitis herpetisformis -tyyppistä iho-
9209: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          sairautta potevat henkilöt. Nyt asiaa valmistelee
9210: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        sosiaali- ja terveysministeriön vammaistyöryh-
9211: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti             mä, joka on hakenut vaihtoehtoisia ratkaisuja
9212: Väistön näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           keliakian hoidon aiheuttamien ravintokustan-
9213: n:o 55:                                                nusten korvausmenettelyihin. Asiaa on selvitetty
9214:                                                        mm. vammaistukilainsäädännön kannalta.
9215:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            Eduskunnan sosiaalivaliokunta on tosin jo
9216:        ryhtyä keliaakikkojen gluteenittoman            aiemmin (9.2.1995) todennut, että vammaistuki-
9217:        ruokavalion tavanomaista korkeampien            lain mukaiset tuet sopivat huonosti korvausta-
9218:        ravintokustannusten korvaamiseksi?              vaksi, koska vammaistuki on tarkoitettu korvaa-
9219:                                                        maan sairaudesta tai vammasta johtuvaa avun-
9220:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tarvetta, haittaa ja erityiskustannuksia. Edelly-
9221: vasti seuraavaa:                                       tyksenä on vammaistukilain 2 §:n mukaan, että
9222:                                                        henkilön toimintakyvyn voidaan sairauden tai
9223:    Suomessa on noin 12 000 keliakiaa ja sen iho-       vamman johdosta arvioida olevan yhdenjaksoi-
9224: muotoa dermatitis herpetiformis sairastavaa            sesti alentunut ainakin vuoden ajan. Keliakiassa
9225: henkilöä. Gluteenia sisältämättömien elintarvik-       ei ole kyse toimintakyvyn alentumisesta mainit-
9226: keiden käyttö on keliakian ainoa hoito. Käytän-        tujen etuuksien edellyttämällä tavalla. Lisäksi
9227: nössä kyse on gluteenia sisältämättömien vilja-        vammaistuki (tällä hetkellä 414 mk) on määräl-
9228: valmisteiden (esim. riisi, maissi, tattari ja hirssi   tään suurempi kuin keliakiasta aiheutuvat lisä-
9229: sekä gluteenittomat erityisvalmisteet) käytöstä        kustannukset kuukautta kohti normaaliin ruo-
9230: tavanomaisten viljavalmisteiden sijaan. Aikuis-        kavalioon verrattuna. Oikea korvaus olisi noin
9231: ten keliakian hoidossa myös kaura on todettu           200 mk/kk. Tällöin korvausmuoto edellyttäisi
9232: usein sopivaksi vaihtoehdoksi. Ruokavaliohoito         uutta lainsäädäntöä ja uuden tuen synnyttämistä
9233: on elinikäinen. Asianmukaisella ruokavaliohoi-         vammaistuen ja hoitotuen rinnalle.
9234: dolla keliaakikko on keliakian suhteen täysin             Muina vaihtoehtoina vammaistyöryhmässä
9235: terve ja työkykyinen. Kyse on siis piilevästä toi-     on pohdittu esimerkiksi ostoseteliä, jolla keliaa-
9236: minta vajauksesta. Gluteenittoman leivän ja mui-       kikko voisi ostaa päivittäistavarakaupasta eri-
9237: den gluteenittomien viljavalmisteiden käyttöön         tyisvalmisteita. Kuten aina setelien kyseessä ol-
9238: tulisi rohkaista. Hoidon esteenä voi olla näiden       len ongelmana voi olla tuen kohdentuminen jo-
9239: korkea hinta. Kuluttajaviraston v. 1995 tekemän        honkin muuhun kuinjuuri keliakiaa sairastavan
9240: selvityksen mukaan keliaakikon ruokavalio ai-          omaan ruokavalioon. Menettelyllä voisi olla
9241: heuttaa lisäkustannuksia 318-377 mk/kk.                myös hintoja kohottavia vaikutuksia. Kyseeseen
9242:    Ylimääräisten erityisravintovalmisteiden kor-       voisi tulla myös lääkekorvausten tapainen kor-
9243: vaaminen kuuluu harkinnanvaraisiin palvelui-           vaus ostokuittien perusteella kansaneläkelaitok-
9244: hin, ja kunta toteuttaa sitä varaamiensa määrä-        sesta, esimerkiksi 60 %tuotteiden hinnoista. Tä-
9245: rahojen puitteissa. Tuen saaminen on vaihdellut        mäkin menettely edellyttäisi uutta säädöspohjaa
9246: kunnittain. Kuntien säästöbudjeteilla määrära-         ja aiheuttaisi tuen myöntämiseen liittyviä työ-
9247: hoihin sidottuja palveluja on karsittu. Nykyisin       yms. kustannuksia. Tämäntyyppisen tuen hyvä-
9248: hyvin harva kunta korvaa erityisravinnosta ai-         nä puolena olisi sen kohdentuminen paremmin
9249: heutuvia kustannuksia.                                 kuin suora vammaistuen tyyppinen tuki.
9250:    Sosiaali- ja terveysministeriössä keliakiaa sai-       Mainitut erityisruokavaliosta aiheutuneet ku-
9251: rastavien henkilöiden erityisravintokustannus-         lut tulisivat katettaviksi verovaroista. Kun tuen
9252: ten korvaamista on pohdittu vuonna 1995 ryh-           tarve noin 10 000 ihmiselle on noin 200 mk/
9253: mässä, jossa on ollut mukana ministeriön, kan-         henk./kk, ei monimutkaisen järjestelmän luomi-
9254: saneläkelaitoksen ja Suomen Keliakialiitto ry:n        nen pelkästään tälle ryhmälle tunnu tarkoituk-
9255: edustajia. Työssä erityiseksi ongelmaryhmäksi          senmukaiselta. Muita vastaavia erityisravinto-
9256:                                              KK 55/1997 vp                                              3
9257: 
9258: valmisteita tarvitsevia ryhmiä ovat esimerkiksi        tarvitsijatja heidänjärjestönsä olisivat keskeises-
9259: munuaispotilaat tai maitoallergikot.                   sä asemassa. Järjestelmän luomiseen ja ylläpitä-
9260:    Keliakian hoidon osalta kyseessä ovat tavalli-      miseen voisi hakea avustusta esimerkiksi Raha-
9261: set elintarvikkeet, jauhot, leipomotuotteet ja         automaattiyhdistykseltä.
9262: pastat eivätkä esimerkiksi lääkkeet tai erityis-          Sosiaali- ja terveysministeriön vammaistyö-
9263: ravintovalmisteet (kliiniset ravintovalmisteet).       ryhmä valmistelee vielä ehdotustaan ja yrittää
9264: Silloin luonteva ratkaisu saattaisi olla pyrkiä vai-   löytää asiaan ratkaisun. Ministeriön työryhmän
9265: kuttamaan näiden hintoihin mm. keskittämällä           mietintö valmistuu kevään 1997 aikana.
9266: hankintoja ja jakelua. Tässä toiminnassa tuen
9267:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1997
9268: 
9269:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
9270: 4                                            KK 55/1997 vp
9271: 
9272: 
9273: 
9274: 
9275:                                          Tili Riksdagens Talman
9276: 
9277:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       typen dermatitis herpetiformis en särskild pro-
9278: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         blemgrupp. Ärendet bereds nu av en handikapp-
9279: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       arbetsgrupp vid social- och hälsovårdsministe-
9280: man Matti Väistö undertecknade spörsmål nr 55:         riet. Handikapparbetsgruppen har försökt finna
9281:                                                        alternativa lösningar för ersättningsförfarande-
9282:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         na när det gäller de matkostnader som behand-
9283:        ta för att ersätta de osedvanligt höga mat-     lingen av celiaki förorsakar. Frågan har utretts
9284:        kostnaderna för personer som håller glu-        bl.a. med hänsyn till lagstiftningen om handi-
9285:        tenfri diet på grund av celiaki?                kappbidrag.
9286:                                                           Riksdagens socialutskott har visserligen redan
9287:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          tidigare (9.2.1995) konstaterat att bidrag en1igt
9288: anföra följande:                                       1agen om handikappbidrag lämpar sig illa som
9289:                                                        ersättningssätt, eftersom handikappbidraget är
9290:    1 Finland finns omkring 12 000 personer som         avsett som ersättning för behövlig hjälp, men och
9291: lider av celiaki och dess hudsjukdomsvariant der-      särskilda kostnader som föranleds av sjukdom
9292: matitis herpetiformis. Att använda glutenfria          eller skada. Enligt 2 § 1agen om handikappbidrag
9293: livsmedel är det enda sättet att behandla celiaki. 1   är villkoret att personens funktionsförmåga på
9294: praktiken är det fråga om att glutenfria spann-        grund av sjukdom eller skada kan bedömas vara
9295: målsprodukter (produkter av t.ex. ris, majs, bo-       nedsatt åtminstone ett år utan avbrott. 1 sam-
9296: vete och hirs samt glutenfria specialprodukter)        band med celiaki är funktionsförmågan inte ned-
9297: används i stället för vanliga spannmålsproduk-         satt på ett sådant sätt som berättigar tili de nämn-
9298: ter. För vuxna har även havre ofta visat sig vara      da förmånerna. Dessutom är handikappbidraget
9299: ett lämpligt alternativ. Dietbehandlingen pågår        (för närvarande 414 mk) högre än de månatliga
9300: hela livet. Om den som lider av celiaki får rege1-     merkostnaderna för ce1iaki i jämföre1se med
9301: rätt vård, är han med avseende på celiakin helt        kostnaderna för en norma1 diet. En ersättning på
9302: frisk och arbetsför. Det hand1ar alltså om latent      ca 200 mk per månad skulle vara 1ämp1ig. Ersätt-
9303: insufficiens. Användningen av g1utenfritt bröd         ningsformen kräver ny 1agstiftning och ett nytt
9304: och andra glutenfria spannmålsprodukter bör            bidrag vid sidan av handikapp- och vårdbidra-
9305: uppmuntras. Ett hinder kan vara att produkter-         get.
9306: na är dyra. Enligt konsumentverkets utredning             Som ett annat alternativ har handikapparbets-
9307: från 1995 förorsakar dieten för personer som           gruppen diskuterat t.ex. köpsedlar. Den som Ii-
9308: lider av celiaki merkostnader på 318-377 mk per        der av celiaki kunde använda köpsed1arna för att
9309: månad.                                                 köpa specialprodukter i dag1igvaruafTårerna.
9310:    Att ersätta extra specialkostprodukter hör till     Som alltid i fråga om sedlar är problemet att
9311: de tjänster som tillhandahålls enligt prövning,        stödet eventuellt riktas till annat än uttryckligen
9312: och kommunen beta1ar ersättningen inom ramen           den diet som celiakipatienten håller. Dessutom
9313: för de anslag som har reserverats. Rätten till         kunde förfarandet leda tili att priserna höjs. Ett
9314: stödet har varierat kommunvis. Genom sparbud-          annat alternativ är att folkpensionsanstalten be-
9315: geterna har kommunerna strukit en del av sina          ta1ar ersättning mot kvitto i likhet med ersätt-
9316: anslagsbundna tjänster. 1 dag ersätter endast ett      ningen av 1äkemede1, t.ex. 60 % av priset på pro-
9317: fåtal kommuner kostnaderna för specialkost.            dukterna. Också detta förfarande förutsätter en
9318:    En arbetsgrupp vid social- och hälsovårdsmi-        ny författningsgrund, och om stödet skulle bevil-
9319: nisteriet har 1995 diskuterat ersättningen av          jas innebär det ytterligare arbetskostnader och
9320: kostnaderna för specialkost för personer som           andra dylika kostnader. En förde1 med stödet är
9321: 1ider av ce1iaki. Gruppen bestod av representan-       att det kan allokeras bättre än stöd av typen
9322: ter för ministeriet, folkpensionsanstalten och         direkt handikappbidrag.
9323: Suomen Ke1iakialiitto ry. Enligt arbetsgruppen            De nämnda utgifterna för specialdieten skulle
9324: utgör de personer som lider av hudsjukdomar av         täckas med skattemedel. Eftersom bidragsbeho-
9325:                                            KK 55/1997 vp                                             5
9326: 
9327: vet för ca 10 000 människor är omkring 200 mk/        centralisera anskaffningarna och distributionen.
9328: månad/person förefaller det inte ändamålsenligt       Här skulle de personer som behöver stödet och
9329: att skapa ett komplicerat system enbart för denna     deras organisationer inneha en viktig position.
9330: grupp. Andra grupper som behöver motsvarande          För att skapa och upprätthålla systemet kunde
9331: specialprodukter är t.ex. patienter med njursjuk-     man ansöka om understöd från t.ex. Penningau-
9332: domar och mjölkallergiker.                            tomatföreningen.
9333:    När det gäller behandlingen av celiaki är det         Handikapparbetsgruppen vid social- och häl-
9334: fråga om vanliga livsmedel, mjöl, bageriproduk-       sovårdsministeriet bereder fortfarande sitt för-
9335: ter och pasta, inte exempelvis läkemedel eller        slag och försöker finna en lösning. Arbetsgrup-
9336: särskilda näringspreparat (kliniska näringspre-       pen fårdigställer sitt betänkande under våren
9337: parat). En naturlig lösning kunde därför vara att     1997.
9338: försöka påverka produktpriserna bl.a. genom att
9339:      Helsingforsden 28 februari 1997
9340: 
9341:                                                     Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
9342:                                               KK 56/1997 vp
9343: 
9344: Kirjallinen kysymys 56
9345: 
9346: 
9347: 
9348: 
9349:                                    Mikko Elo /sd: Kevyen liikenteen väylän rakentamisesta Reposaa-
9350:                                        reen
9351: 
9352: 
9353:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9354: 
9355:    Liikenteen lisääntyessä kevyen liikenteen väy-     la, ja tällä hetkellä keskustellaan jo kolmannesta
9356: lien merkitys on jatkuvasti kasvanut. Kuitenkin       voimalayksiköstä kyseiselle alueelle. Myös suun-
9357: kevyen liikenteen väyliä tarvittaisiin nopeasti li-   nitelmat laivaliikenteen aloittamiseksi Porin ja
9358: sää, jotta jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden ase-    Sundsvallin välillä siten, että Reposaari olisi
9359: ma voitaisiin nykyistä paremmin turvata. Esim.        määräsatamana Porin päässä, ovat jo pitkällä.
9360: Satakunnassa on useita kevyen liikenteen hank-        Suunnitelman mukaista kevyen liikenteen väylää
9361: keita, jotka vaatisivat mitä pikaisinta toteutusta.   Reposaaren ja Tahkoluodon välille tarvitaan
9362: Tällainen on mm. vanhan Vaasantien varteen            mahdollisimman pikaisesti. Väylän rakentami-
9363: Poikkeljärvenja Noormarkun ala-asteen koulun          nen on mahdollista joko tiepiirin rahoilla tai työ-
9364: välille suunniteltu väylä.                            voimapiiriitä saatavilla varoilla, mutta joka ta-
9365:    Toinen kiireinen hanke on Porin Reposaareen        pauksessa Turun tiepiirin on tehtävä asiasta aloi-
9366: suunniteltu kevyen liikenteen väylä (Levo- Re-        te.
9367: posaaren maantie 2654). Työllisyysvaroin on jo            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
9368: vuonna 1994 laadittu suunnitelmat kevyen lii-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9369: kenteen väylän rakentamiseksi välille Reposaari       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9370: - Tahkoluoto. Kevyen liikenteen väylä on noin         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9371: 2,6 kilometriä pitkä ja sen arvioidut kustannuk-
9372: set ovat 1,5 miljoonaa markkaa.                                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9373:    Reposaareen on jo tullut ja on suunnitteilla               ryhtyä kevyen liikenteen väylän rakenta-
9374: uusia toimintoja, jotka edelleen lisäävät liiken-             miseksi Reposaareen olemassa olevan
9375: teen määrää tällä alueella. Niinpäjoitakin vuosia             suunnitelman mukaisesti?
9376: sitten valmistui Tahkoluotoon IVOn hiilivoima-
9377: 
9378:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1997
9379: 
9380:                                               Mikko Elo /sd
9381: 
9382: 
9383: 
9384: 
9385: 279001
9386: 2                                          KK 56/1997 vp
9387: 
9388: 
9389: 
9390: 
9391:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
9392: 
9393:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      noin 15 km kevyen liikenteen väylää vuosittain.
9394: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       Tarpeellisia kohteita on runsaasti, joten hankkei-
9395: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     den toteuttamisjärjestystä on suunniteltava eri-
9396: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko          laisin tarvekriteerein, joita ovat liikennemäärien
9397: Elon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       lisäksi mm. nopeusrajoitus ja onnettomuus-
9398: 56:                                                 kehitys.
9399:                                                        Reposaaren tiellä liikennettä on keskimäärin
9400:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      1 600 autoa/vrk ja kevyttä liikennettä runsaat
9401:        ryhtyä kevyen liikenteen väylän ra-          100 henkilöä/vrk. Nopeusrajoitus on 60 km/h
9402:        kentamiseksi Reposaareen olemassa ole-       eikä viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana
9403:        van suunnitelman mukaisesti?                 ole tilastoitu yhtään henkilövahinko-onnetto-
9404:                                                     muutta. Turun tiepiiri ei tämän vuoksi ole voinut
9405:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sijoittaa hanketta perustienpidon lähivuosien
9406: vasti seuraavaa:                                    ohjelmiin, sillä tiepiirin alueella on runsaasti sel-
9407:                                                     västi kiireellisempiä kevyen liikenteen kohteita.
9408:     Kysymys koskee kevyen liikenteen väylän ra-         Hankkeelle on laadittu suunnitelma lähinnä
9409: kentamista maantielle 269 Porin Reposaaren          mahdollista työllisyysrahoitusta silmällä pitäen,
9410: taajama-alueen reunasta Tahkoluodon tienhaa-        ja sen kustannusarvio on 1,5 milj. mk. Tiepiiri on
9411: raan. Tienvarsiasutus on vähäistä, ja kevyen lii-   esittänyt hanketta aikaisempien vuosien työlli-
9412: kenteen väylän tarve perustuu kauttakulku-          syystyöohjelmiinja se tulee esittämään sitä myös
9413: liikenteeseen.                                      ensi vuodelle. Työllisyysmäärärahojen suuntaa-
9414:     Perustienpidon rahoitus asettaa tiukat rajat    misesta vastaavat työministeriö ja sen alainen
9415: mm. kevyen liikenteen väylien toteutukselle. Tu-    piirihallinto.
9416: run tiepiirin alueella tehdään nykyrahoituksella
9417: 
9418:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1997
9419: 
9420:                                                               Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
9421:                                             KK 56/1997 vp                                             3
9422: 
9423: 
9424: 
9425: 
9426:                                         Tili Riksdagens Talman
9427: 
9428:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      byggmål, så ordningen i viiken projekten utförs
9429: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        bör planeras en1igt olika behovskriterier, såsom
9430: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      trafikmängden, hastighetsbegränsningen och ut-
9431: man Mikko Elo undertecknade spörsmål nr 56:           vecklingen av olyckor.
9432:                                                          Trafikvolymen på Räfsö väg är i medeltal
9433:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        1 600 bilar/dygn och mängden Iätt trafik är drygt
9434:        ta för att bygga en Iätt trafiks väg tili      100 personer/dygn. Hastighetsbegränsningen är
9435:        Räfsö enligt den existerande planen?           60 kmlh och under de senaste 5 åren har ingen
9436:                                                       Qersonskadeolycka förts i statistiken. Därför har
9437:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Åbo vägdistrikt inte kunnat ta med projektet i de
9438: anföra följande:                                      närmaste årens basväghållningsprogram, för i
9439:                                                       vägdistriktsområdet finns flera betydligt mer
9440:    Spörsmålet gäller byggandet av en lätt trafiks     brådskande Iätt trafiks byggmål.
9441: väg på Iandsväg 296 från Räfsö tätorts utkant i          Projektet har planerats med sysselsättnings-
9442: Björneborg tiii Tahkoluoto korsning. Vid vägen        medel som mål, och dess kostnadsförslag är 1,5
9443: är bosättningen ringa, och behovet för en Iätt        miljoner mark. Vägdistriktet har tidigare föresla-
9444: trafiks väg baserar sig på genomfartstrafiken.        git att projektet tas med i sysselsättningsarbets-
9445:    Finansiering av basväghållning sätter stränga      projekten och det kommer att föreslå detta även
9446: krav på bl.a. verkställandet av Iätt trafiks vägar.   för nästa år. Sysselsättningsanslagen styrs av ar-
9447: Inom Åbo vägdistrikt byggs årligen ca 15 km Iätt      betsministeriet och underlydande distriktförvalt-
9448: trafiks vägar. Det finns gott om nödvändiga           ning.
9449: 
9450:      Helsingforsden 27 februari 1997
9451: 
9452:                                                                   Trafikminister Tuula Linnainmaa
9453:                                            KK 57/1997 vp
9454: 
9455: Kirjallinen kysymys 57
9456: 
9457: 
9458: 
9459: 
9460:                                   Toimi Kankaanniemi /skl: Keski-Suomen rykmentin lakkauttami-
9461:                                      sesta Keuruulla
9462: 
9463: 
9464:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
9465: 
9466:    Tuoreiden lehtitietojen mukaan puolustusmi-       ovat olemassa, tulee luopua. On syytä muistaa se,
9467: nisteriössä suunniteltaisiin mm. Keuruulla sijait-   että Valtionrautateiden toimenpiteiden johdosta
9468: sevan Keski-Suomen rykmentin lakkauttamista.         Keuruu on menettänyt erittäin paljon työpaik-
9469: Perusteena lakkauttamiselle olisivat valtionta-      koja viime vuosina. Mitään korvaavaa ei ole tul-
9470: louden säästötarpeet.                                lut. Toista tällaista työpaikkojen menetysaaltoa
9471:    Keski-Suomen rykmentti on nuori joukko-           Keuruu ei kestä. Rykmentin lakkauttamiselle ei
9472: osasto, jonka toimintaedellytykset kaikilta osin     löydy taloudellisia tai sotilaallisiakaan perustei-
9473: ovat hyvät. Keski-Suomen rykmentissä on noin         ta.
9474: 250 työntekijää, joista siviilejä huomattava osa.        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
9475: Yksikön merkitys Keuruulie ja koko Keski-Suo-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9476: melle on erittäin suuri. Keski-Suomi on yksi         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9477: maamme vaikeimmista työttömyysalueista. Val-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9478: tion työllistäviä toimintoja tulee kehittää ruuh-
9479: ka-Suomen ulkopuolella.                                       Aikooko Hallitus toimia siten, että
9480:    Valtion säästöjen kohdentamisessa tulee har-             Keski-Suomen rykmentin toiminta Keu-
9481: rastaa erittäin suurta harkintaa. Keski-Suomen              ruulla turvataan valtiontalouden mah-
9482: rykmentin lakkauttamiselle ei ole perusteita. Sik-          dollisista säästötarpeista huolimatta?
9483: si lakkauttamissuunnitelmista, jos ne todella
9484: 
9485:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1997
9486: 
9487:                                       Toimi Kankaanniemi /skl
9488: 
9489: 
9490: 
9491: 
9492: 279001
9493: 2                                            KK 57/1997 vp
9494: 
9495: 
9496: 
9497: 
9498:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
9499: 
9500:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sisältää myös alustavan laskennallisen ehdotuk-
9501: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          sen hallituksen pitkän aikavälin rationalisointi-
9502: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        linjaksi. Rationalisointiehdotuksen ytimen muo-
9503: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi             dostavat toimenpiteet, jotka puolustushallinnos-
9504: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-          sa toteutettaisiinjoka tapauksessa säästöpäätök-
9505: myksen n:o 57:                                         sistä riippumatta. Kirjeessä ei ole esitetty yhtään
9506:                                                        joukko-osaston tai paikkakunnan nimeä.
9507:          Aikooko Hallitus toimia siten, että              Puolustushallinnossa käytettävään sotilaalli-
9508:        Keski-Suomen rykmentin toiminta Keu-            seen suunnitteluun kuuluu olennaisena osana
9509:        ruulla turvataan valtiontalouden mah-           vaihtoehtoisten ratkaisujen valmistelu tehtävän
9510:        dollisista säästötarpeista huolimatta?          täyttämiseksi.
9511:                                                           Puolustusministeriön tavoitteena säästövel-
9512:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           voitteiden mahdollisesti toteutuessa on valita ja
9513: vasti seuraavaa:                                       esittää toteutettavaksi vaihtoehto, joka on puo-
9514:                                                        lustushallinnon kannalta mahdollisimman tar-
9515:    Valtion talousarviossa vuodelle 1997 edellyte-      koituksenmukainen ja hallittu. Henkilöstön
9516: tään valmisteltavaksi puolustusvoimien toimin-         osalta lähdetään siitä, että mahdollisesti vaadit-
9517: nan uusi rationalisointisuunnitelma, jolla saavu-      tavat henkilöstövähennykset toteutetaan luon-
9518: tetaan vuoteen 1999 mennessä hallitusohjelmas-         nollisen poistuman kautta, jolloin suunnittelun
9519: sa edellytetyt todelliset ja pysyvät säästöt puolus-   pohjaksi on otettava pidempi aikaväli.
9520: tusvoimien toimintamenoista. Puolustusministe-            Hallitus antaa eduskunnalle selonteon, jossa
9521: riö on lähettänyt rationalisointisuunnitelman          esitellään puolustusvoimien kehittämistavoitteet
9522: valmisteluun liittyen valtiovarainministeriölle        vuoteen 2008 mennessä. Tässä yhteydessä käsi-
9523: kirjeen, jossa laskennallisesti esitetään, mitä        tellään myös puolustusvoimien rauhan ajan or-
9524: säästöpäätöksen toteuttaminen merkitsisi. Kirje        ganisaation rationalisointia.
9525: 
9526:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1997
9527: 
9528:                                                                      Puolustusministeri Anneli Taina
9529:                                            KK 57/1997 vp                                              3
9530: 
9531: 
9532: 
9533: 
9534:                                       Tili Riksdagens Talman
9535: 
9536:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         kalkylmässigt förslag tili regeringens rationalise-
9537: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande         ringslinje på lång sikt. Kärnan i rationaliserings-
9538: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     förslaget består av sådana åtgärder som i alla
9539: dagsman Toimi Kankaanniemi undertecknade            händelser skulle vidtas inom försvarsförvaltning-
9540: spörsmål nr 57:                                     en oberoende av sparbesluten. 1 brevet nämns
9541:                                                     inte namnet på något enda truppförband eller
9542:           Ämnar Regeringen förfara på så sätt       någon enda ort.
9543:        att verksamheten vid Mellersta Finlands         En väsentlig del av den militära planering som
9544:        regemente i Keuru tryggas oavsett de         bedrivs inom försvarsförvaltningen är bered-
9545:        eventuella statsekonomiska sparbeho-         ningen av alernativa lösningar f6r fullgörande av
9546:        ven?                                         en uppgift.
9547:                                                        Försvarsministeriets mål med tanke på det
9548:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       eventuella förverkligandet av inbesparingsf6r-
9549: anföra följande:                                    pliktelserna är att välja och föreslå ett alternativ
9550:                                                     som ur försvarsförvaltningens synpunkt är så
9551:    1 statsbudgeten för år 1997 f6rutsätts bered-    ändamålsenligt och behärskat som möjligt. Vad
9552: ning av en ny rationaliseringsplan för försvars-    personalen beträffar är utgångspunkten att den
9553: maktens verksamhet, med hjälp av viiken de i        minskning av personalen som eventuellt krävs
9554: regeringsprogrammet f6rutsatta faktiska och         genomförs genom naturlig avgång, varvid basen
9555: permanenta inbesparingarna i försvarsmaktens        för planeringen bör vara ett längre tidsavsnitt.
9556: omkostnader kan uppnås före år 1999. F örsvars-        Regeringen förelägger riksdagen en redogörel-
9557: ministeriet har i samband med beredningen av        se där försvarsmaktens utvecklingsmål fram tili
9558: rationaliseringsplanen sänt finansministeriet ett   år 2008 presenteras. I detta sammanhang be-
9559: brev, där en kalkylmässig framställning ges be-     handlas också rationaliseringen av försvars-
9560: träffande innebörden av sparbeslutets verkstäl-     maktens fredstida organisation.
9561: lande. Brevet innehåller också ett preliminärt
9562: 
9563:      Helsingfors den 5 mars 1997
9564: 
9565:                                                                     Försvarsminister Anneli Taina
9566:                                             KK 58/1997 vp
9567: 
9568: Kirjallinen kysymys 58
9569: 
9570: 
9571: 
9572: 
9573:                                   Sulo Aitioniemi /kesk: Pankkituen takaisin maksamisesta
9574: 
9575: 
9576: 
9577:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
9578:    Pankit tuhlasivat 1980-luvun loppupuolella        koja? Pankkien ilmoituksen mukaan voitot käy-
9579: varojaan holtittomaan lainanottoon. Laman ja         tetään osinkojen maksuun sijoittajille.
9580: romahduksen aikana yhteiskunta tuli apuun               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
9581: kymmenien miljardien pankkituella. Pankeille         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9582: annettu tuki piti maksaa takaisin heti, kun siihen   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9583: on kykyä, koska valtiokin oli ottanut pankkitu-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9584: keen käyttämänsä miljardit lainaksi ja maksaa
9585: niistä korkeaa korkoa.                                         Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
9586:    Nyt pankit ovat pääsemässä pinnalle ja tuot-             pankit ryhtyvät maksamaan takaisin val-
9587: tavat runsaasti voittoa. Vaan tuleeko mieleen,              tiolle tukimiljardeja vähintään samanai-
9588: että pitäisi maksella takaisin valtiolle tukimark-          kaisesti sijoittajille maksettavien osinko-
9589:                                                             jen kanssa?
9590: 
9591:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1997
9592: 
9593:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
9594: 
9595: 
9596: 
9597: 
9598: 279001
9599: 2                                          KK 58/1997 vp
9600: 
9601: 
9602: 
9603: 
9604:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
9605: 
9606:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Silta Oy:lle
9607: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        (ent. STS-Pankki Oy) myönnetystä 3 036 miljoo-
9608: olette 13 päivänä helmikuuta 1997 päivätyn kir-      nan markan tuesta arvioidaan saatavan yhtiön
9609: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     elinkaaren päättyessä noin 1 000 miljoonaa
9610: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja         markkaa takaisin.
9611: Sulo Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-        Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n taseen
9612: myksen n:o 58:                                       arvioidaan laskevan vuoteen 2000 mennessä va-
9613:                                                      jaaseen 8 000 miljoonaan markkaan. Pääosa ta-
9614:           Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että     seesta koostuu arvioiden mukaan tuolloin erilai-
9615:        pankit ryhtyvät maksamaan takaisin val-       sista kiinteistöistä. Arsenalin toiminnan netto-
9616:        tiolle tukimiljardeja vähintään samanai-      vaikutus valtion talouteen riippuu yhtiön toi-
9617:        kaisesti sijoittajille maksettavien osinko-   minnan tehokkuuden lisäksi merkittävästi ylei-
9618:        jen kanssa?                                   sestä taloudellisesta kehityksestä. Toiminnallis-
9619:                                                      ten tappioiden määrään ja valtiolle palautuvaan
9620:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         pääomatukeen vaikuttavat keskeisesti mark-
9621: vasti seuraavaa:                                     kinakorkojen taso, omaisuuserien - erityisesti
9622:                                                      kiinteistöjen- arvon kehitys ja niiden realisoin-
9623:    Julkista pankkitukea on myönnetty vuoden          tiajankohdat.
9624: 1996 loppuun mennessä nettomääräisesti 68 189           Valtion pääomasijoitukset pankkeihin vuon-
9625: miljoonaa markkaa, josta maksettua tukea on          na 1992, yhteensä 7 742 miljoonaa markkaa,
9626: 50 144 miljoonaa markkaa ja takauksia 18 045         arvioidaan saatavan kokonaisuudessaan takai-
9627: miljoonaa markkaa. Myönnetyn tuen määrässä           sin. Pääomasijoituksia on jäljellä 6 648 miljoonaa
9628: on otettu huomioon Suomen Pankille palautu-          markkaa. Pankkien vakavaraisuuden heikenty-
9629: neet varat Skopin haltuunoton jälkeiseltä ajalta     misen seurauksena pankkien luotontarjonta su-
9630: yhteensä 5 800 miljoonaa markkaa, Suomen             pistui vuosina 1991 ja 1992 tavalla, joka uhkasi
9631: Säästöpankki-SSP Oy:n liiketoiminnan myyn-           syventää lamaa. Hallitus päätti maaliskuussa
9632: nistä saatu 5 600 miljoonan markan kauppahin-         1992 pankkien luotonantomahdollisuuksien
9633: ta, Suomen Säästöpankki-SSP Oy:n ns. erillis-        turvaamiseksi toimenpiteistä ja toimenpide-esi-
9634: seurantaerien kaupasta Valtion vakuusrahas-          tyksistä, joihin sisältyi mm. pankkien pääomara-
9635: tolle tuloutunut 579 miljoonan markan kauppa-        kenteen vahvistaminen. Vuoden 1992 valtion
9636: hinta, Suomen Säästöpankki-SSP Oy:n oman             ensimmäiseen lisätalousarvioon varattiin tämän
9637: pääoman palautus 686 miljoonaa markkaa sekä          johdosta 8 000 miljoonan markan määräraha,
9638: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:lle ja Omai-         jolla valtio voi osallistua pankkien pääomara-
9639: suudenhoitoyhtiö Arsenal-SSP Oy:lle myön-            kenteen vahvistamiseen tekemällä pankkeihin
9640: nettyjen valtion takausmäärien alentaminen           pääomasijoituksia. Nämä pääomasijoitukset ei-
9641: yhteensä 10 000 miljoonalla markalla. Lisäksi        vät ole valtion vakuusrahastosta annetun lain
9642: Osuuspankkien Vakuusrahastolle, Kansallis-           mukaista pankkitukea.
9643: Osake-Pankille ja Suomen Yhdyspankki Oy:lle             Vuoden 1992 pääomasijoitukset voidaan lu-
9644: annetut yhteensä 3 800 miljoonan markan peri-        kea pankin sidottuun omaan pääomaan
9645: aatepäätökset valtion takauksista ovat rauen-        luottolaitostoiminnasta annetun lain (1607/
9646: neet.                                                 1993) 36 §:n mukaisesti seuraavin edellytyksin:
9647:    Valtion vakuusrahasto on lisäksi saanut Suo-         1) sijoitukselle ei saa asettaa vakuutta eikä se
9648: men Säästöpankki-SSP Oy:n liiketoiminnan             ole irtisanottavissa;
9649: myynnin yhteydessä maksuvälineinä saamistaan            2) sijoitus saadaan maksaa takaisin vain ra-
9650: pörssiosakkeista tähän mennessä myyntivoittoja       hoitustarkastuksen luvalla edellyttäen, että
9651: yli 700 miljoonaa markkaa. Pörssiosakkeiden          luottolaitoksen, tai luottolaitoksen ja sen kon-
9652: myynneillä Valtion vakuusrahasto on pienentä-        solidointiryhmän, vakavaraisuus ei laske alle
9653: nyt tarvetta nostaa valtion talousarvioon rahas-     79 §:ssä säädetyn rajan;
9654: ton lainanhoitomenoihin varattua määrärahaa.            3) sijoitukselle saadaan maksaa korkoa vain
9655:                                              KK 58/1997 vp                                              3
9656: 
9657: snna maann kuin luottolaitoksen tai, jos               hankinnan kustannuksiin ja valtion mahdolli-
9658: luottolaitos on emoyritys, konsernin voiton-           suuteen aikanaan purkaa eduskunnan antama
9659: jakokelpoiset varat taikka säästöpankkilain            pankkitukiponsi. Mikäli pankit maksaisivat val-
9660: 40 §:ssä tarkoitetut voittovarat siihen riittävät;     tion vuoden 1992 pääomasijoitukset takaisin ti-
9661:      4) luottolaitoksen purkautuessa tai joutuessa     lanteessa, jossa niiden vakavaraisuus ei vielä ole
9662: konkurssiin sijoituksen pääomalla ja maksamat-         riittävällä tasolla, vaarantaisi takaisinmaksu
9663: tomalla korolla on huonompi etuoikeus kuin             pankkien kannattavuuden varainhankinnan
9664: luottolaitoksen muilla sitoumuksilla mutta pa-         kustannusten noustessa.
9665:  rempi oikeus kuin osakkeilla, osuuksilla ja               Pankkisektorin toiminta on ollut tappiollista
9666: sijoitusosuuksilla taikka kantarahasto-osuuksil-       vuosina 1991-1995. Vuonna 1996 pankkisekto-
9667: la.                                                    ri saavutti positiivisen tuloksen. Esimerkiksi
9668:      Päättäessään merkitä pankkien liikkeeseen         pörssinoteerattu Merita Pankki Oy ei ole maksa-
9669: laskemia edellä mainitut ehdot täyttäviä               nut viiteen vuoteen osinkoja. Pääomasijoituksen
9670:  pääomatodistuksia valtio asetti pääomasijoituk-       ehdot asettavat pääomasijoitukselle maksettavat
9671:  sille korkoehdon, jolla pääomasijoitusten takai-      korot osinkojen edelle. Pankki voi maksaa osin-
9672:  sinmaksu voidaan varmistaa siitä huolimatta,          koa voitonjakokelpoisista varoistaan vasta sen
9673:  että pääomasijoitusta ei voida irtisanoaja sillä ei   jälkeen, kun pääomasijoitukselle on ko. korko-
9674:  ole takaisinmaksuohjelmaa. Korkoehdon mu-             jaksolta maksettu täysimääräinen korko. Tästä
9675:  kaisesti pääomasijoituksen korko on sidottu val-      syystä ja korkomarginaaliehdon vuoksi pää-
9676:  tion yhden vuoden pituisten kotimaisten vel-          omasijoitus ei ole pankeille subventoitua lainaa.
9677:  kasitoumusten rahoituskustannuksiin portait-          Valtio saa sijoituksilleen Yrityspankki Skop
9678:  tain nousevalla marginaalilla. Vuoden 1997 lop-       Oy:tä lukuun ottamatta jo tällä hetkellä käyvän
9679:  puun saakka marginaali on 0,50 prosenttiyksik-        tuoton edellyttäen, että pankkien kannattavuus-
9680:  köä ja sen jälkeen vuoden 2000 loppuun saakka         taso säilyy jatkossakin vähintään vuoden 1996
9681:  1,50 prosenttiyksikköä. Tämän jälkeen viitekor-       mukaisella tasolla.
9682:  koon lisätään samansuuruinen marginaali aina              Hallitus katsoo, että vuonna 1992 pankkeihin
9683:  kolmena peräkkäisenä korkojaksona (kalenteri-         tehdyn luottolaman torjuntaan tarkoitetun
9684:  vuosi), ja marginaali määräytyy siten, että se on     pääomasijoituksen ehdot varmistavat sijoitusten
9685:  kaksi prosenttiyksikköä suurempi kuin viimeksi        takaisinmaksun valtiolle lähivuosina. Valtio saa
9686:  käytössä ollut marginaali. Marginaali voi kuiten-     pääomasijoituksilleen käyvän tuoton edellyt-
9687:  kin nousta enintään 14 prosenttiyksikköön.            täen, että pankkien kannattavuus säilyy vähin-
9688:       12 kuukauden heliborkorko oli 28.2.1997 ta-      tään nykyisellä tasolla. Pankkikriisin voidaan
9689:  solla 3,32 %. Portaittain nouseva pääomasijoi-        katsoa olevan kokonaan ohi siinä vaiheessa, kun
9690:  tuksen marginaalijohtaa siihen, että verrattaessa     eduskunnan antama pankkitukiponsi voidaan
9691:  tämänhetkiseen korkotasoon on pääomasijoi-            purkaa. Ponnen purkaminen on mahdollista,
9692:   tuksen pelkkä marginaali jo vuonna 2001 suu-         kun pankkien kannattavuuden parantumisella
9693:   rempi (3,50 prosenttiyksikköä) kuin vastaava 12      on luotu riittävä vakavaraisuusasema. Hallitus
9694:   kuukauden heliborkorkotaso.                          on eduskunnalle vuonna 1996 antamassaan
9695:      Valtion edun mukaista on, että suomalaisilla      rahoitusjärjestelmän tervehdyttämistä koske-
9696:   pankeilla on riittävä vakavaraisuuspuskuri la-       vassa tiedonannossa todennut, että ponnen pur-
9697:   kisääteiseen kahdeksan prosentin vakavarai-          kamisella ei myöskään saa olla niin merkittävää
9698:   suusvaatimukseen nähden. Vakavaraisuusase-           vaikutusta pankkien luottokelpoisuusluokituk-
9699:   malla on oleellinen vaikutus pankkien luotto-        siin, että se vaikeuttaisi pankkien ulkomaisen
9700:   kelpoisuusluokitukseenja siten pankkien varain-      varainhankinnan eli rahoituksen saatavuutta.
9701: 
9702:       Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1997
9703: 
9704:                                                                                   Ministeri Arja Alho
9705: 4                                           KK 58/1997 vp
9706: 
9707: 
9708: 
9709: 
9710:                                         Tili Riksdagens Talman
9711: 
9712:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              1 fråga om det stöd på 3 036 milj. mk som
9713: anger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av         beviljats Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Silta
9714: den 13 februari 1997 tili vederbörande medlem av      Oy (f.d. STS-Pankki Oy) beräknas att 1 000 milj.
9715: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo      mk återfås vid utgången av bolagets livscykel.
9716: Aittaniemi undertecknade spörsmål nr 58:                  Egendomsförvaltningsbolaget Arsenal Ab:s
9717:                                                       balansräkning uppskattas sjunka tili knappt
9718:            Ämnar Regeringen sörja för att ban-        8 000 milj. mk fram tili år 2000. Enligt beräkning-
9719:        kerna börjar återbeta1a stödmiljarderna        arna består största delen av balansräkningen då
9720:        tili staten senast samtidigt med de divi-      av diverse fastigheter. Den nettoverkan på stats-
9721:        dender som beta1as tili investerarna?          ekonomin som Arsenals verksamhet får beror på
9722:                                                       hur effektiv bolagets verksamhet är men i hög
9723:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         grad också på den allmänna ekonomiska utveck-
9724: anföra fö1jande:                                      lingen. På beloppet av verksamhetens förluster
9725:                                                       och det kapitalstöd som återbärs till staten inver-
9726:     Fram tili utgången av 1996 har offentligt         kar i främsta rummet marknadsräntornas stor-
9727: bankstöd bevi1jats tili ett nettobe1opp på 68 189     lek, hur egendomsposternas - särskilt fastighe-
9728: milj. mk, varav 50 144 milj. mk är utbeta1t stöd      ternas - värde utvecklar sig och tidpunkten för
9729: och 18 045 milj. mk garantier. 1 det belopp som       deras realisering.
9730: beviljats i stöd har beaktats de medel på samman-         Statens kapitalinvesteringar i bankerna 1992,
9731: 1agt 5 800 mi1j. mk som återburits tili Fin1ands      sammanlagt 7 742 milj. mk, beräknas bli återbe-
9732: Bank under tiden efter övertagandet av SCAB,          talda i sin helhet. Av kapitalinkomsterna återstår
9733: köpeskiliingen 5 600 mi1j. mk som erhölls från        6 648 milj. mk. Försämringen av bankernas kapi-
9734: försä1jningen av Sparbanken i Fin1and-SBF             taltäckning ledde tili att bankernas kreditgivning
9735: Ab:s affårsverksamhet, köpeskiliingen 579 milj.       minskade 1991 och 1992 på ett sätt som hotade
9736: mk som inflöt till statens säkerhetsfond från affå-   fördjupa lågkonjunkturen. För att trygga ban-
9737: ren med Sparbanken i Finland-SBF Ab:s s.k.            kernas kreditgivningsmöjligheter beslöt reger-
9738: ba1ansposter, återbäring av Sparbanken i Fin-         ingen i mars 1992 om åtgärder och förslag tili
9739: land-SBF Ab:s eget kapita1 686 milj. mk samt          åtgärder som inkluderade bl.a. förstärkning av
9740: sänkningen av de statliga garantibelopp som be-       bankernas kapitalstruktur. 1 den första tiliäggs-
9741: viljats Egendomsförvaltningsbo1aget Arsena1 Ab        budgeten för 1992 reserverades därför ett anslag
9742: och Egendomsförva1tningsbolaget Arsenal-SSP           på 8 000 milj. mk med vilket staten kan delta i
9743: Ab med samman1agt 10 000 milj. mk. Dessutom           förstärkningen av bankernas kapitalstruktur ge-
9744: har de principbes1ut om statsgarantier tili ett be-   nom att göra kapitalinvesteringar i bankerna.
9745: lopp av sammanlagt 3 800 milj. mk, som medde-         Dessa kapitalinvesteringar är inte sådant bank-
9746: lades Andelsbankernas Säkerhetsfond, Kansal-          stöd som avses i lagen om statens säkerhetsfond.
9747: lis-Osake-Pankki och Föreningsbanken i Fin-               De kapitalinvesteringar som gjordes 1992 kan
9748: land Ab, förfallit.                                   räknas som bankens bundna egna kapital enligt
9749:    För de börsnoterade aktier som erhållits som       36 § kreditinstitutslagen (1607/1993) om de upp-
9750: betalningsmedel i samband med försäljningen av        fyller följande krav:
9751: Sparbanken i Finland-SBF Ab:s affårsverk-                 1) säkerhet får inte ställas för investeringen
9752: samhet har statens säkerhetsfond hittills dess-       och den skall inte kunna sägas upp,
9753: utom fått över 700 milj. mk i försäljningsvinster.        2) investeringen får återbetalas endast med
9754: Genom försäljningarna av de börsnoterade ak-          tilistånd av finansinspektionen och på villkor att
9755: tierna har statens garantifond minskat behovet        kreditinstitutets eller kreditinstitutets och dess
9756: att höja det anslag som reserverats för skötseln av   konsolideringsgrupps soliditet inte sjunker under
9757: lån.                                                  den gräns som stadgas i 79 §,
9758:                                               KK 58/1997 vp                                               5
9759: 
9760:      3) på investeringen får beta1as ränta endast i     ficeringen av deras kreditvärdighet och den vä-
9761: den mån kreditinstitutets, eller om kreditinstitu-      gen på kostnaderna för bankernas medelsan-
9762: tet är moderföretag, koncernens vinstutde1nings-        skaffning och statens möjligheter att i sinom tid
9763: bara medel eller de i 40 § sparbanks1agen avsedda       häva riksdagens bankstödskläm. Om bankerna i
9764: vinstmed1en förs1år till detta,                         en situation där deras kapita1täckning ännu inte
9765:     4) när kreditinstitutet upp1öses eller försätts i   är tillräckligt stor skulle återbetala de kapitalin-
9766: konkurs har investeringens kapita1 och obeta1da         vesteringar som staten gjorde 1992, skulle återbe-
9767: ränta sämre förmånsrätt än kreditinstitutets öv-        ta1ningen äventyra bankernas lönsamhet när
9768: riga f0rbinde1ser, men bättre rätt än aktierna,         kostnaderna för medelsanskaffningen stiger.
9769: ande1arna och p1aceringsande1arna eller grund-             Banksektorns verksamhet har varit förlust-
9770: fondsande1arna.                                         bringande 1991-1995. År 1996 uppnådde bank-
9771:      När staten bes1öt teckna kapita1bevis som          sektorn ett positivt resultat. Exempelvis börsno-
9772: emitterats av bankerna och som uppfyllde ovan           terade Meri ta Bank Ab har inte betalt devidender
9773: nämnda villkor ställde den ett räntevillkor för         på fem år. Vilikoren för kapitalinvesteringen ger
9774: kaptialinvesteringarna som gjorde det möjligt att       räntorna på kapita1investeringar bättre förmåns-
9775: säkerställa återbeta1ningen av kapitalinveste-          rätt än dividenderna. Bankerna kan betala divi-
9776: ringarna, trots att en kapita1investering inte kan      dender ur sina vinstutdelningsbara mede1 först
9777: sägas upp och den inte har något återbeta1nings-        när full ränta för ränteperioden har betalts på
9778: program. En1igt räntevillkoret är räntan på kapi-       kapitalinvesteringen. Därför och med anledning
9779: ta1investeringen bunden vid finansieringskostna-        av förs1aget tili räntemarginal är kapitalinveste-
9780: derna för statens ettåriga inhemska sku1dförbin-        ringen inte ett subventionerat 1ån tili bankerna.
9781: de1ser med en margina1 som höjs stegvis. Fram till      På sina investeringar, med undantag för Yri-
9782: utgången av 1997 är margina1en 0,50 procenten-          tyspankki Skop Oy, får staten redan nu en gängse
9783: heter och därefter 1,50 procentenheter tili ut-         intäkt förutsatt att bankernas lönsamhet bibe-
9784: gången av år 2000. Därefter höjs referensräntan         hålls på minst samma nivå som 1996.
9785: med en margina1 som är lika stor under tre ränte-          Regeringen anser att villkoren för den kapita1-
9786: perioder (ka1enderår) i följd och fastställs så att     investering i bankerna som gjordes 1992 i syfte att
9787:  den är två procentenheter större än den sist an-       bekämpa kreditkrisen säkerställer att investe-
9788:  vända margina1en. Margina1en kan dock stiga tili       ringarna återbeta1as tili staten under de närmaste
9789:  högst 14 procentenheter.                               åren. Staten får en gängse intäkt på sina investe-
9790:      Den 28 februari 1997 var 12 månaders helibor-      ringar förutsatt att bankernas lönsamhet bibe-
9791:  räntan 3,32 %. Jämfört med den nuvarande rän-          hålls på minst nuvarande nivå. Bankkrisen kan
9792:  tenivån blir enbart marginalen för kapitalinves-       anses vara helt över först i det skede när riksda-
9793:  teringen redan år 2001 större (3,50 procentenhe-       gens bankstödskläm kan hä vas. Det är möj1igt att
9794:  ter) än motsvarande 12 månaders heliborränta           häva klämmen när bankerna har fått tillräcklig
9795:  tili följd av att marginalen för kapitalinvestering-   kapitaltäckning genom förbättrad 1önsamhet. 1
9796:  ar höjs stegvis.                                       det medde1ande om sanering a v finansieringssys-
9797:      Det är förenligt med statens intresse att de       temt som regeringen lämnade tili riksdagen 1996
9798:  finländska bankerna har en tillräck1ig kapital-        konstaterade regeringen att hävningen av kläm-
9799:  täckningsmarginal med avseende på kravet att           men inte heller får ha en så betydande inverkan
9800:  den lagstadgade kapitaltäckningen skall vara           på klassificeringen av bankernas kreditvärdighet
9801:  åtta procent. Bankernas ställning i fråga om ka-       att den försvårar bankernas medelsanskaffning
9802:  pitaltäckning har en väsentlig inverkan på klassi-     utom1ands, dvs. deras tillgång tili finansiering.
9803: 
9804:       Helsingforsden 10 mars 1997
9805: 
9806:                                                                                     Minister Arja Alho
9807:                                             KK 59/1997 vp
9808: 
9809: Kirjallinen kysymys 59
9810: 
9811: 
9812: 
9813: 
9814:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Yrittäjäksi aikovan oikeudesta työttömyys-
9815:                                       turvaan
9816: 
9817: 
9818:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
9819:    Erään televisio-ohjelman mukaan Uuden-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9820: maan työvoimapiirissä sovelletaan työttömyys-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9821: turvasta annettuja säännöksiä varsin oudolla ta-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9822: valla. Henkilö,joka aikoo ryhtyä yrittäjäksi ja on   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9823: ilmoittautunut tätä varten asianomaiseen rekis-
9824: teriin, menettää oikeutensa työttömyysturvaan                  Aikooko Hallitus muuttaa työttö-
9825: tämän aikomuksen perusteella, vaikka ei ole ryh-            myysturvan maksamista koskevia ohjei-
9826: tynytkään vielä toteuttamaan aikomaansa yri-                taan siten, että pelkkä yrittäjäksi aikomi-
9827: tysideaa. Televisio-ohjelmassa työvoimapiirin               nen ei ole esteenä työttömyysturvan saa-
9828: edustaja sanoi näin tehtävän ministeriön ohjei-             miselle?
9829: den perusteella.
9830: 
9831:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1997
9832: 
9833:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
9834: 
9835: 
9836: 
9837: 
9838: 279001
9839: 2                                           KK 59/1997 vp
9840: 
9841: 
9842: 
9843:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9844: 
9845:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa       si laajoja markkinointiin liittyviä selvityksiä, toi-
9846: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         mitilojen rakennus- tai muutostöitä, toimintaa
9847: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      on kuitenkin pidettävä päätoimisena jo ennen
9848: le jäsenelle kansanedustaja Sulo Aittoniemen          varsinaisen yritystoiminnan alkamista.
9849: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 59:              Aloittavan yritystoiminnan tapauksissa pai-
9850:                                                       kallisen työvoimatoimiston velvollisuutena on
9851:           Aikooko Hallitus muuttaa työttö-            toki selvittää, onko aloittava yritystoiminta ja
9852:        myysturvan maksamista koskevia ohjei-          nimenomaan sen vaatima työmäärä esteenä työt-
9853:        taan siten, että pelkkä yrittäjäksi aikomi-    tömyysturvaetuuden maksamiselle, mutta kuten
9854:        nen ei ole esteenä työttömyysturvan saa-       edellä todettiin, pelkkä yrityksen rekisteröiminen
9855:        miselle?                                       ei ole pääsääntöisesti esteenä työttömyysturvan
9856:                                                       saamiselle. Tämä on tuotu esiin myös työministe-
9857:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          riön piiri- ja paikallishallinnolleen järjestämissä
9858: vasti seuraavaa:                                      koulutustilaisuuksissa.
9859:                                                           Yritystoimintaa aloittavan henkilön päivära-
9860:    Työttömyyspäivärahaoikeus          laajennettiin   haoikeuteen liittyvät säännökset ovatkin käsi-
9861: 1.1.1995 alkaen koskemaan palkansaajien lisäksi       tykseni mukaan olleet suhteellisen hyvin tiedossa
9862: myös yrittäjiä. Mainitusta päivämäärästä lukien       sekä työvoimatoimistoissa että niiden toimintaa
9863: työttömyysaikainen toimeentulo on turvattu            valvovissa työvoimapiirin toimistoissa. Mitä tu-
9864: työttömyysturvaetuuksin kaikille sellaisille hen-     lee työministeriön väitettyihin ohjeisiin esiin tuo-
9865: kilöille,jotka ovat olleet vakiintuneesti työmark-    dusta asiasta, viittaan viranomaisen määräyksiä
9866: kinoilla ja saaneet ansiotyöstä toimeentulonsa        ja ohjeita koskevista toimenpiteistä annettuun
9867: riippumatta siitä, onko työtä tehty palkansaajan      lakiin. Laissa todetaan, ettei valtion hallintovi-
9868: asemassa vai yrittäjänä.                              ranomaisilla ole oikeutta antaa sitovia ohjeita tai
9869:    Mainitun uudistuksen yhteydessä tuli otetta-       määräyksiä ilman laissa olevaa nimenomaista
9870: vaksi kantaa myös kysymykseen, milloin yritys-        valtuutusta. Yritystoiminnan ja työttömyystur-
9871: toiminta voidaan katsoa aloitetuksi, keskeyte-        van yhteensovittamista koskevassa työttömyys-
9872: tyksi tai lopetetuksi. Voimassa olevan työttö-        turvalaissa tai laissa työmarkkinatuesta ei mai-
9873: myysturvalain mukaan henkilön, joka työttömä-         nittua valtuutussäännöstä ole, joten työministe-
9874: nä aloittaa yritystoiminnan tai oman työn, katso-     riö ei ole antanut työvoimapiirien toimistoja tai
9875: taan työllistyvän toiminnassa, mikäli toiminnan       työvoimatoimistoja sitovia lain soveltamisohjei-
9876: vaatima työmäärä on niin suuri, että se on estee-     ta esim. yrityksen rekisteröimisen vaikutuksesta
9877: nä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle.              työttömyysturvaan.
9878:    Lain esitöiden (HE 267/1994 vp) mukaan yri-            Työttömyysturvalain mukaan mm. yritystoi-
9879: tystoiminnan valmisteluun liittyvät toimet, ku-       minnan aloittamisesta, keskeyttämisestä sekä lo-
9880: ten yhtiön rekisteröinti, toimitilojen hankinta,      pettamisesta säädetään tarkemmin asetuksella.
9881: mahdollinen yritystukien hakeminen tai muu tä-        Esitys kyseisen asetuksen tekstiksi on tarkoitus
9882: hän verrattava toiminta, eivät pääsääntöisesti ole    antaa kevätistuntokauden aikana. Mainitun uu-
9883: esteenä työttömyyspäivärahan maksamiselle,            distuksen myötä aloittavan yritystoiminnan ja
9884: vaan yritystoiminnan on katsottava alkavan vas-       päivärahaoikeuden yhteensovittamista koskeva
9885: ta varsinaisen taloudellisen ja tuotannollisen toi-   työvoimatoimistojen lausuntokäytäntö tulee
9886: minnan alkaessa. Esitöissä todetaan edelleen,         mitä todennäköisimmin edelleen yhdenmukais-
9887: että mikäli yritystoiminnan aloittamiseen liittyy     tumaan.
9888: poikkeuksellisen työllistäviä seikkoja, esimerkik-
9889: 
9890:      Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1997
9891: 
9892:                                                                       Työministeri Liisa Jaakonsaari
9893:                                                KK 59/1997 vp                                               3
9894: 
9895: 
9896:                                           Tili Riksdagens Talman
9897: 
9898:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              heten, t.ex. omfattande utredningar som hänför
9899: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande              sig tili marknadsföring eller byggnads- eller änd-
9900: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          ringsarbeten i anslutning tilllokaliteterna.
9901: dagsledamot Sulo Aittoniemi undertecknade                   1 de fall då det gäller företagsverksamhet som
9902: spörsmål nr 59:                                          skall inledas, är det naturligtvis den lokala ar-
9903:                                                          betskraftsbyråns skyldighet att utreda, om den
9904:            Ämnar Regeringen ändra sina anvis-            startande företagsverksamheten och särskilt den
9905:         ningar om utbetalning av utkomstskydd            arbetsmängd den kräver utgör ett hinder för ut-
9906:         för arbetslösa på så sätt att enbart avsik-      betalning av utkomstskyddsförmån. Såsom dock
9907:         ten att bli företagare inte utgör ett hinder     ovan konstaterades, utgör enbart registrering av
9908:         för mottagande av utkomstskyddet?                ett företag i regel inget hinder för mottagandet av
9909:                                                          utkomstskydd. Detta har också tagits upp vid de
9910:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            kurser som arbetsministeriet ordnat för sin di-
9911: anföra följande:                                         strikts- och lokalförvaltning.
9912:                                                             Bestämmelserna som hänför sig tili dagpen-
9913:     Rätten till arbetslöshetsdagpenning utvidga-         ningsrätten för en person som inleder företags-
9914: des 1.1.1995 till att gälla inte endast löntagare        verksamhet är enligt min uppfattning relativt väl-
9915: utan också företagare. Från och med ovan nämn-           bekanta både på arbetskraftsbyråerna och på
9916: da datum är utkomsten under en period av ar-             arbetskraftsdistriktsbyråerna som övervakar de-
9917: betslöshet tryggad genom utkomstskyddsförmå-             ras verksamhet. Vad beträffar arbetsministeriets
9918: ner för alla de personer som varit stabilt på ar-        påstådda anvisningar om det framförda, hänvi-
9919: betsmarknaden och som fått sin utkomst genom             sar jag tililagen om de åtgärder som gäller myn-
9920: förvärvsarbete, oberoende av om arbetet utförts          dighets föreskrifter och anvisningar. 1 lagen kon-
9921: av en löntagare eller en företagare.                     stateras att statens förvaltningsmyndigheter inte
9922:     1 samband med ovan nämnda reform kom                 har rätt att ge bindande anvisningar eller före-
9923: man också att ta ställning tili frågan när företags-     skrifter utan den uttryckliga befogenhet som av-
9924: verksamhet kan anses ha inletts, avbrutits eller         ses i lagen. Lagen om utkomstskydd för arbetslö-
9925: upphört. Enligt gällande lag om utkomstskydd             sa eller lagen om arbetsmarknadsstöd, vilka gäl-
9926: för arbetslösa anses en person som, medan han är         ler sammanjämkning av företagsverksamhet och
9927: arbetslös, inleder företagsverksamhet eller eget         utkomstskydd för arbetslösa, innehåller inte
9928: arbete vara sysselsatt i verksamheten, ifall den         nämnda befogenhetsbestämmelse, varför arbets-
9929: arbetsmängd som verksamheten kräver är så stor           ministeriet inte har givit några för arbetskraftsdi-
9930: att den utgör ett hinder för mottagandet av hel-         striktsbyråerna eller arbetskraftsbyråerna bin-
9931: tidsarbete.                                              dande anvisningar om tillämpning av lagen t.ex.
9932:     Enligt förarbetena tililagen (RP 267/1994 rd)        då det är fråga om hurudan verkan registrering
9933: utgör åtgärder som hänför sig tili förberedelserna       av ett företag har på utkomstskyddet.
9934: för företagsverksamhet, såsom registrering av                Enligt lagen om utkomstskydd för arbetslösa
9935: bolaget, anskaffning av lokaliteter, eventuell an-       ges noggrannare bestämmelser om bl.a. inledan-
9936: sökning av företagsstöd eller annan härmed jäm-          de, avbrytande och upphörande av företagsverk-
9937: förbar verksamhet, inte i regel något hinder för         samhet genom förordning. Meningen är att en
9938: utbetalning av arbetslöshetsdagpenning, utan             proposition med förslag tili text för nämnda för-
9939: företagsverksamheten bör anses börja först då            ordning skall avlåtas under vårsessionen. Arbets-
9940: den egentliga ekonomiska och produktiva verk-            kraftsbyråernas utlåtandepraxis som gäller sam-
9941:  samheten inleds. 1 förarbetena konstateras ytter-       manjämkning av rätten tili dagpenning och av
9942:  ligare att verksamheten ändå bör anses som helti-       företagsverksamhet som inleds i och med nämn-
9943:  da redan innan den egentliga företagsverksamhe-         da reform kommer med största sannolikhet att
9944:  ten inleds, ifall exceptionellt sysselsättande detal-   ytterligare förenhetligas.
9945: jer hänför sig tili inledandet av företagsverksam-
9946: 
9947:       Helsingfors den 7 mars 1997
9948: 
9949:                                                                       Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
9950:                                            KK 60/1997 vp
9951: 
9952: Kirjallinen kysymys 60
9953: 
9954: 
9955: 
9956: 
9957:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Tiedotusvälineiden huumeiden käyttöä edis-
9958:                                       tävästä asenteesta
9959: 
9960: 
9961:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
9962: 
9963:    Tiedotusvälineissä pauhataan toistuvasti huu-        Tällä tavalla huumeiden käyttöä suorastaan
9964: meiden käytöstä. Kerrotaan, kuinka hienosti on       edistetään median toimesta.
9965: edetty, kun joka kolmannella nuorella on joko-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
9966: kemuksia huumeiden käytöstä. Samalla tuodaan         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
9967: esille, että Lahti on pääkaupungista jäljessä kol-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9968: men vuoden kehityksen, Tampere viisija Kajaani       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9969: kymmenen vuotta. Aivan selvästi ikään kuin ke-
9970: hotetaan näitä jälkeenjääneitä kaupunkeja kiri-                Katsooko Hallitus, ettäjulkisen sanan
9971: mään pääkaupunginjossakin vaiheessa nykäise-                suhtautuminen huumeongelmaan on
9972: mä ero kiinni. Huumeenkäyttäjiä ja kokeilijoita             suistunut raiteiltaan ja valtaosin tukee
9973: haastatellaan kuin suuria sankareita, ja jotkut             huumeiden käytön yleistymistä, sekä
9974: maailmanparantajiksi itseään luulevat alan vir-                mitä Hallitus aikoo tehdä sellaisten tie-
9975: kamiehet antavat lausuntoja, jotka ovat selvästi            dotusvälineiden linjan muuttamiseksi,
9976: myönteisiä siihen suuntaan, että vapaampi suh-              joihin yhteiskunnalla on valvonnan mah-
9977: tautuminen huumeisiin on poikaa.                            dollisuus, kuten Ylen eri toiminnot?
9978: 
9979:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1997
9980:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
9981: 
9982: 
9983: 
9984: 
9985: 279001
9986: 2                                           KK 60/1997 vp
9987: 
9988: 
9989: 
9990: 
9991:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9992: 
9993:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        pojista ja joka kymmenes tytöistä. Alkoholia ja
9994: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         lääkkeitä sekaisin oli kokeillut 14% ja kanna-
9995: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       bistuotteita 8 %, yli neljä kertaa molempia oli
9996: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        kokeillut noin 2 %. Humalajuominen oli yleisintä
9997: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         Turussa ja huumekokeiluja oli eniten Helsingissä.
9998: n:o 60:                                                  Julkistaessaan tutkimustuloksia tutkijat ovat
9999:                                                       tuoneet selvästi esiin sen, että nyt tarvitaan voi-
10000:           Katsooko Hallitus, ettäjulkisen sanan       makasta nuorten huumekokeiluja ehkäisevää ja
10001:        suhtautuminen huumeongelmaan on                korjaavaa työtä. Heidän mukaansa ripeitä toi-
10002:        suistunut raiteiltaan ja valtaosin tukee       menpiteitä tarvitaan erityisesti Helsingissä, jossa
10003:        huumeiden käytön yleistymistä, sekä            tilanne on huonoin. Sen estämiseksi, että Helsin-
10004:           mitä Hallitus aikoo tehdä sellaisten tie-   gin kaltainen tilanne ei leviäisi koko maahan,
10005:        dotusvälineiden linjan muuttamiseksi,          ehkäisevää päihdetyötä on tehostettava myös
10006:        joihin yhteiskunnalla on valvonnan mah-        muualla maassa.
10007:        dollisuus, kuten Ylen eri toiminnot?              Tutkimuksen tulokset on otettu huomioon
10008:                                                       myös viranomaisten työssä. Nuorten parissa teh-
10009:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tävää huumausaineiden käyttöä ehkäisevää työ-
10010: vasti seuraavaa:                                      tä on pyritty tehostamaan suuntaamalla siihen
10011:                                                       lisää voimavaroja ja tehostamalla eri viran-
10012:    Nuorten huumeiden käyttöä on selvitetty val-       omaistahojen ja vapaaehtoisjärjestöjen yhteis-
10013: takunnallisilla nuorten terveystapatutkimuksil-       työtä. Koko huumausainepolitiikkaa hahmote-
10014: la, varusmieskyselyillä, WHO:n koululaistutki-        taan kansallista huumausaineohjelmaa valmiste-
10015: muksilla ja viimeksi valtakunnallisella laajalla      levassa toimikunnassa, jonka työn määräaika
10016: kouluterveystutkimuksella. Tutkimusten mu-            päättyy tämän vuoden maaliskuun lopussa.
10017: kaan nuorten huumekokeilut ovat lisääntyneet              Nuorten huumekokeiluja ja huumeiden käyt-
10018: 1990-luvulla. Alueelliset erot ovat kaventuneet,      töä koskevat tutkimustulokset, kuten huumaus-
10019: mutta edelleenkin huumausaineiden kokeilut            aineita koskevat asiat yleisemminkin saavat aina
10020: ovat yleisimpiä pääkaupunkiseudulla. Huu-             runsaasti julkisuutta. On hyvä asia, että nuorten
10021: mausaineita liikkuu nuorten keskuudessa aikai-        huumausaineiden kokeiluja ja käyttöä selvittävä
10022: sempaa enemmän. Nuorten humalajuominen on             tutkimus on julkistettu laajasti, koska on erittäin
10023: edelleen Suomessa eurooppalaisesti vertaillen         tärkeätä, että lasten ja nuorten vanhemmilla on
10024: erittäin yleistä.                                     oikeat tiedot nuorten päihteiden käytön laajuu-
10025:    Keväällä 1996 tehtyyn kouluterveystutkimuk-        desta. Valitettavaa on, että tutkimustuloksia on
10026: seen osallistui yhteensä 96 kunnassa 52 700perus-     käytetty myös sensaatiohakuisesti.
10027: koulujen 8. ja 9. luokan sekä lukioiden ja ammat-         Tiedotusvälineiden uutiset voidaan tulkita
10028: tikoulujen 2. vuosikurssin oppilasta. Tutkimuk-       joko myönteisiksi tai kielteisiksi. Lehtikirjoitte-
10029: sen mukaan 8. ja 9. luokan oppilaista 45% tiesi       lussa ja televisio-ohjelmissa huomio on pääosin
10030: tuttavapiirissään ainakin yhden, joka oli kokeil-     kohdistettu nuoriin, eikä aikuisten vastuuta
10031: lut huumeita. Huumeita oli tarjottu 15 %:lle.         nuorten päihteiden käytön ehkäisyssä ole koros-
10032: Kahdeksannen luokan pojista 13% ja tytöistä           tettu riittävästi. Tunnettu tosiasia kuitenkin on,
10033: 21 %oli kokeillut huumeita ainakin kerran. Yh-        että nuorten päihteiden käyttöön ei voida kovin
10034: deksännen luokan pojista huumeita oli kokeillut       merkittävästi vaikuttaa kohdistamalla toimenpi-
10035: ainakin kerran noin viidesosa ja tytöistä lähes       teitä vain nuoriin. Tarvitaan viranomaisten, jär-
10036: joka kolmas. Yli neljä kertaa kokeilleita oli 5 %     jestöjen ja nuorten vanhempien samanaikaisia ja
10037: sekä tytöistä että pojista. Alkoholia viikoittain     toisiaan tukevia toimia, jotka vaikuttavat sekä
10038: käytti 15% yhdeksännen luokan pojista ja 9%           nuoriin että heidän elinympäristöönsä.
10039: tytöistä. Tosihumalassa yli kymmenen kertaa oli           On olemassa tutkimustuloksia, jotka osoitta-
10040: ollut hiukan alle kolmannes yhdeksännen luokan        vat, että liian huumausainekeskeinen valistus ja
10041:                                             KK 60/1997 vp                                               3
10042: 
10043: muu vaikutustoiminta saattaa herättää nuorten         välineille näkemyksiään päihdetiedottamisesta
10044: kiinnostusta huumeisiin ja sitä kautta lisätä         ja korostaneet tiedotusvälineiden vastuuta päih-
10045: nuorten huumekokeiluja. Toisaalta selvää on,          detiedotuksessa.
10046: että ongelmat eivät poistu vaikenemalla niistä.          Yleisradion ohjelmissa on käsitelty huumaus-
10047:    Viranomaisten tehtävänä on huolehtia omalta        aineisiin liittyviä asioita aika paljon viime aikoi-
10048: osaltaan riittävästä ja asianmukaisesta huu-          na. Ohjelmien painotukset eivät aina vastaa
10049: mausaineita koskevasta tiedotuksesta. Suomessa        päihdetyössä toimivien viranomaisten ja järjes-
10050: tiedotusvälineet voivatkin saada eri viranomai-       töjen työntekijöiden näkemyksiä. Yleisradio ja
10051: silta käyttöönsä huumausaineisiin ja muihin           muut tiedotusvälineet korostavat toiminnassaan
10052: päihteisiin liittyvää asiatietoa aivan riittävästi.   monipuolisuutta ja sitä, että eri näkökulmat
10053: Viranomaisilla ei ole kuitenkaan mahdollisuuk-        asioihin tuodaan ohjelmissa ja kirjoituksissa
10054: sia eikä tarvettakaan kontrolloida tiedotusväli-      esiin. Mikäli Yleisradion huumausaineita koske-
10055: neiden kirjoittelua ja muuta uutisointia. Huu-        vat ohjelmat eivät tyydytä päätöksentekijöitä, on
10056: mausaineita ja muita päihteitä koskevasta tiedo-      eduskunnan mahdollista vaikuttaa niihin nimit-
10057: tuksesta on keskusteltu päihdealalla toimivien        tämiensä päätöksentekoelimien kautta. Tällä
10058: viranomaisten ja järjestöjen ja tiedotusvälineiden    hetkellä ei kuitenkaan ole ilmennyt senluonteisia
10059: kesken jo useita kertoja järjestetyissä päihdetie-    ylilyöntejä Yleisradion ohjelmissa, että olisi tar-
10060: dotusseminaareissa. Näissä seminaareissa päih-        vetta näin voimakkaiden toimenpiteiden käyt-
10061: detyössä toimivat tahot ovat esittäneet tiedotus-     töön.
10062: 
10063:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1997
10064: 
10065:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
10066: 4                                         KK 60/1997 vp
10067: 
10068: 
10069: 
10070: 
10071:                                       Tili Riksdagens Talman
10072: 
10073:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-   som pojkarna. 15% av pojkarna och 9% av
10074: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-     flickorna i nian använde alkohoi varje vecka.
10075: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-   Något mindre än en tredjedel av pojkarna och
10076: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr      var tionde flicka i nian hade varit höggradigt
10077: 60:                                                herusade fler än tio gånger. Alkohoi blandat med
10078:                                                    läkemedel hade provats av 14% och cannabis-
10079:           Anser Regeringen att massmediernas       preparat av 8 %; ca 2 % hade provat bägge fler än
10080:        inställning tili narkotikaproblemet har     fyra gånger. Att dricka sig berusad var vanligast
10081:        spårat ur och i det stora hela stöder en    i Åbo och experiment med narkotika var vanli-
10082:        allmännare användning av narkotika,         gast i Helsingfors.
10083:        samt                                            Genom att lägga fram undersökningsresulta-
10084:           vad ämnar Regeringen göra för att        ten har forskarna tydligt visat att intensivt arbete
10085:        ändra den linje som följs av sådana medi-   nu krävs för att förebygga och bekämpa narkoti-
10086:        er som samhället har möjlighet att över-    kaexperimenterandet bland unga. Enligt forskar-
10087:        vaka, såsom Yleisradios olika funktio-      na krävs snabba åtgärder, i synnerhet i Helsing-
10088:        ner?                                        fors där situationen är mest kritisk. Rusmedels-
10089:                                                    bekämpningen måste intensifieras också i det
10090:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      övriga landet för att förhindra att en liknande
10091: anföra följande:                                   situation sprider sig tili resten av landet.
10092:                                                        Undersökningsresultaten har beaktats också i
10093:    De ungas narkotikabruk har utretts genom        myndigheternas arbete. Man har strävat efter att
10094: riksomfattande undersökningar av de ungas lev-     effektivera arbetet med att förebygga använd-
10095: nadsvanor, förfrågningar bland beväringarna,       ningen av narkotika bland unga genom att avsät-
10096: WHO:s undersökningar bland skolelever och se-      ta mera resurser för ändamålet och göra samar-
10097: nast genom en bred undersökning på riksnivå om     betet mellan olika myndigheter och friviliiga or-
10098: hälsan i skolorna. Enligt undersökningarna har     ganisationer mera effektivt. Narkotikapolitiken i
10099: de ungas experimenterande med droger ökat un-      sin helhet utformas av en kommission som bere-
10100: der 1990-talet. De regionala skilinaderna har      der ett nationellt program för narkotikabekamp-
10101: minskat, men experiment med narkotika är fort-     ning. Kommissionens mandattid går ut i mars i
10102: farande vanligast i huvudstadsregionen. Narko-     år.
10103: tika förekommer bland unga i större utsträck-          Narkotikaexperiment bland unga och under-
10104: ning än tidigare. Att unga dricker sig herusade    sökningsresultat som gäller användningen av
10105: förekommer fortfarande relativt ofta i Finland     narkotika, liksom frågor som gäller narkotika i
10106: jämfört med övriga europeiska länder.              allmänhet, får alltid publicitet i rikt mått. Det är
10107:    1 den hälsoundersökning i skolorna som ge-      bra att undersökningen som gäller de ungas expe-
10108: nomfördes våren 1996 deltog 96 kommuner och        riment med och användning av narkotika har
10109: sammanlagt 52 700 eleveri grundskolans 8 och 9     förts ut i offentligheten, eftersom det är mycket
10110: klasser samt gymnasiets och yrkesskolans andra     viktigt att föräldrarna tili barn och ungdomar
10111: årskurs. Enligt undersökningen hade 45 % av        har korrekta uppgifter om viiken omfattning an-
10112: eleverna i sin bekantskapskrets åtminstone en      vändningen av rusmedel har bland unga. Det är
10113: person som någon gång prövat narkotika. 15 %       beklagligt att undersökningsresultaten har an-
10114: hade blivit erbjudna narkotika. Av åttondeklas-    vänts också i sensationssyfte.
10115: sisterna hade 13% av pojkarna och 21% av               Massmediernas nyheter kan toikas antingen
10116: flickorna använt narkotika åtminstone en gång.     positivt eller negativt. 1 tidningsskriverierna och
10117: Av pojkarna i nian hade ca en femtedel och av      televisionsprogrammen har uppmärksamheten
10118: flickorna nästan var tredje använt narkotika åt-   tili största delen riktats mot de unga, och de
10119: minstone en gång. De som använt narkotika fler     vuxnas ansvar då det gäller att hindra de unga
10120: än fyra gånger uppgick tili5% av såväl flickorna   från att använda rusmedel har inte betonats i
10121:                                              KK 60/1997 vp                                              5
10122: 
10123: tiliräcklig utsträckning. Det är emellertid ett känt     kotika och andra rusmedel vid de seminarier för
10124: faktum att man inte kan påverka de ungas an-             rusmedelsinformation som redan arrangerats
10125: vändning av rusmedel nämnvärt genom att inrik-           flera gånger. Vid dessa seminarier har de instan-
10126: ta åtgärderna endast på de unga. Det krävs att           ser som är verksamma inom rusmedelsvården
10127: myndigheter, organisationer och ungdomarnas              framfört sina åsikter till massmedierna beträf-
10128: föräldrar samtidigt vidtar sinsemellan stödande          fande rapporteringen om rusmedel och betonat
10129: åtgärder som inverkar på såväl ungdomarna själ-          massmediernas ansvar då det gäller informatio-
10130: va som deras livsmiljö.                                  nen om rusmedel.
10131:     Det finns forskningsresultat som visar att upp-          Rundradion har i sina program på senare tid i
10132: lysning som är alltför narkotikacentrerad och            rätt stor utsträckning tagit upp frågor i anslut-
10133: annan verksamhet med syfte att påverka attity-           ning tili narkotika. Programmen har inte alltid
10134: derna kan väcka de ungas intresse för droger och         betonat frågorna på ett sätt som motsvarar den
10135: på så sätt öka deras experimenterande med dro-           ståndpunkt som intas av myndigheter och av
10136: ger. Det står emellertid klart att problemen inte        dem som arbetar inom olika organisationer verk-
10137: försvinner genom att man tiger om dem.                   samma inom rusmedelsarbetet. Rundradion och
10138:     Myndigheternas uppgift är att se tili att de ger     andra massmedier betonar isin verksamhet såväl
10139: en tiliräcklig och saklig information om narkoti-        mångsidighet som att olika synpunkter på saken
10140: ka. 1 vårt land har massmedierna möjlighet att av        presenteras i programmen och artiklarna. Om
10141: myndigheterna få fakta i anslutning tili narkoti-        rundradions program om narkotika inte till-
10142: ka och andra rusmedel i alldeles tillräcklig om-         fredsställer beslutsfattarna, har riksdagen möj-
10143: fattning. Myndigheterna har emellertid inte vare         lighet att påverka dem genom de beslutande or-
10144:  sig möjligheter eller behov av att kontrollera ar-      gan som den tillsätter. För närvarande har det
10145:  tiklar och annan nyhetsförmedling i massmedier-         inte förekommit överslag av den karaktären i
10146:  na. De myndigheter som är verksamma inom                rundradions program att de skulle ge anledning
10147:  rusmedelsvården, olika organisationer och mass-         tili så kraftiga åtgärder.
10148:  medierna har diskuterat informationen om nar-
10149: 
10150:      Helsingforsden 3 mars 1997
10151: 
10152:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
10153: 1
10154: 1
10155: 1
10156:     1
10157:     1
10158:     1
10159:         1
10160:         1
10161:         1
10162:             1
10163:             1
10164:             1
10165:                 1
10166:                 1
10167:                 1
10168:                     1
10169:                     1
10170:                     1
10171:                         1
10172:                         1
10173:                         1
10174:                             1
10175:                             1
10176:                             1
10177:                                 1
10178:                                               KK 61/1997 vp
10179: 
10180: Kirjallinen kysymys 61
10181: 
10182: 
10183: 
10184: 
10185:                                      Maija Rask /sd: Pitkäaikaistyöttömien työmarkkinavalmiuksien
10186:                                          kehittämisestä ja työllistymisen tukemisesta
10187: 
10188: 
10189:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
10190: 
10191:      Suomessa on käynnistynyt lukuisia Euroopan         yksilöllisiä, pitempikestoisia ratkaisuja projek-
10192: sosiaalirahasto.l tukemia kansallisia hankkeita,        tien toimesta, rajaus ei ole järkevä.
10193: joiden tarkoituksena on pitkäaikaistyöttömien              2. Jatkuvuuden puuttuminen: Tukityöllistä-
10194: työmarkkinavalmiuksien kehittäminen ja työllis-         misenjälkeen asiakkaan on oltava vähintään vii-
10195: tymisen tukeminen. Hankkeiden tarkoituksena             si kuukautta työttömänä työnhakijana ennen
10196: on, että ne olisivat innovatiivisia ja että niissä      uutta työsuhdetta, mikä vaikeuttaa koulutuksen
10197: kehitettyjä ratkaisuja voitaisiin myöhemmin siir-       ja työssäolon vuorottelua.
10198: tää kansallisiin käytäntöihin.                             3. Koulutuksen rajoitukset ja korkea hinta:
10199:      Keskeinen ongelma pitkäaikaistyöttömien            Kurssi- ja koulutuspäivän hinta on rajattu 200
10200: työmarkkinavalmiuksien edistämiseen ja syrjäy-          markkaan/pv ja käytännössä se on ollut 135
10201:  tymisen ehkäisemiseen suunnatuissa hankkeissa          markkaa/pv. Työvoimapoliittisena koulutukse-
10202: on se, että tosiasiassa niiden mahdollisuudet ko-       na järjestettävän kurssin osallistujamäärän on
10203:  keilla erilaisia yksilöiden elämäntilanteet huo-       oltava vähintään 12-15 henkilöä. Projekteissa
10204:  mioon ottavia toimenpiteitä ovat heikot. Erita-        olisi kuitenkin voitava ostaa koulutusta myös
10205:  soisiila säännöksillä innovatiiviset kokeilut teh-     pienemmille asiakasryhmille ja tarvittaessa olisi
10206:  dään mahdottomiksi. Suomalaisen työvoimapo-            myös voitava ylittää kansallisissa ohjeissa määri-
10207:  liittisen säännöstön puitteissa tulisi nykyistä        telty kurssipäivän hinta. Myös yksilöllisten kou-
10208: joustavammin olla mahdollista toteuttaa kokei-          lutuspaikkojen hankintaa rajoittaa koulutuksen
10209:  luja, jotta erilaisten toimenpiteiden vaikuttavuu-     hankintaan liittyvien hintarajojen alhaisuus sekä
10210:  desta saataisiin tietoa.                               koulutuksen enimmäiskeston rajaaminen 12
10211:      Inarissa, Kemijärvellä ja Rovaniemellä toteu-      kuukauteen.
10212:  tettavissa ESR-hankkeissa on vakava pyrkimys              4. Työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa
10213:  edistää pitkäaikaistyöttömien työmarkkinaval-          olevien henkilöiden matkakustannuksia ei kor-
10214:  miuksiaja estää sosiaalista syrjäytymistä. Paikal-     vata todellisten kustannusten mukaan, vaan
10215:  listen olosuhteiden erityisyys ja tiukka kansalli-     koulutuksessa oleville maksettava kulukorvaus
10216:  nen säännöstö tekevät kuitenkin tällä hetkellä         on 30 mk/pv. Lapissa työssäkäyntialueet ovat
10217:  aidot kokeilut r,1ahdottomiksi. Lokakuussa 1995        kuitenkin laajoja ja matkakustannukset voivat
10218:  Suomen Kuntaliitto ja työministeriö ovat yhtei-        nousta huomattavan korkeiksi. Ellei asiakkaille
10219:  sesti antaneet uosituksen työllisyyden hoidon          voida korvata todellisia matkakustannuksia,
10220:  paikallisesta yi1teistyöstä ja siitä sopimisesta.      voivat liian korkeiksi muodostuvat matkakulut
10221:   Mikäli ratkais .1ja työllisyyden parantamiseen        olla esteenä asiakkaan työvoimakoulutukseen
10222:   haetaan paika' Iis- ja seututason yhteistyöstä,       lähtemiselle.
10223:   merkitsee se onan Iiikkumavaran myöntämistä              5. Kuntouttavaa hoitoa ei voida kustantaa
10224:   kunnille ja pai ·• ailisille työvoimaviranomaisille   työkyvyn ylläpitämiseen. Kokeiluhankkeiden
10225:   suhteessa säädi:·ksiin ja normeihin.                  kuntoutukseen varatut määrärahat on tarkoitet-
10226:       Kokeiluja ra_<oittavia esteitä ovat muun muas-    tu työkyvyn arviointiin liittyvään tutkimukseen.
10227:   sa:                                                      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10228:       1. Aikarajoitukset: Asiakas voi olla työvoima-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10229:   poliittisten toimenpiteiden kohteena enintään 18      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10230:   kuukautta. Prc-jektit toimivat kuitenkin kolme        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10231:   vuotta, ja mikiili asiakkaille halutaan järjestää
10232: 
10233:  279001
10234: 2                                        KK 61/1997 vp
10235: 
10236:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo             käaikaistyöttömien      työmarkkinaval-
10237:       ryhtyä kokeiluluonteisten hankkeiden                miuksia voitaisiin nykyistä paremmin
10238:       toimintamahdollisuuksien laajentami-                kehittää ja heidän työllistymistään näin
10239:       seksi ja työvoimapoliittisen säännöstön             tukea?
10240:       joustavuuden lisäämiseksi niin, että pit-
10241:     Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1997
10242: 
10243:                                          Maija Rask /sd
10244:                                              KK 61/1997 vp                                              3
10245: 
10246: 
10247: 
10248: 
10249:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
10250: 
10251:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         va siirrettävissä kansalliseen työvoimapolitiik-
10252: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kaan.
10253: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Sosiaalirahaston tavoite 3 -ohjelman tuella to-
10254: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maija             teutetaan Suomessa hankkeita, joiden tavoittee-
10255: Raskin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            na on mm. ennalta ehkäistä pitkäaikaistyöttö-
10256: n:o 61:                                                myyden syntyä ja helpottaa pitkäaikaistyöttö-
10257:                                                        mien työelämään siirtymistä yksilöllisillä palve-
10258:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         lukokonaisuuksilla. Vuosien 1995-1999 aikana
10259:        ryhtyä kokeiluluonteisten hankkeiden            sosiaalirahaston tukemiin pitkäaikaistyöttö-
10260:        toimintamahdollisuuksien laajentami-            myyttä lieventäviin hankkeisiin osallistuu noin
10261:        seksi ja työvoimapoliittisen säännöstön         40 000 henkilöä.
10262:        joustavuuden lisäämiseksi niin, että pit-           Kaikkiaan ohjelmakauden 1995-1999 aika-
10263:        käaikaistyöttömien      työmarkkinaval-         na tavoite 3 -ohjelman hankkeisiin osallistuu
10264:        miuksia voitaisiin nykyistä paremmin            noin 97 000 työtöntä työnhakijaa. Ohjelman to-
10265:        kehittää ja heidän työllistymistään näin        teutukseen on varattu Euroopan sosiaalirahas-
10266:        tukea?                                          ton rahoitusta 1 494,1 mmk. Kansallinen julki-
10267:                                                        nen rahoitus on 2 804,0 mmk, joka sisältää val-
10268:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tion ja kuntien rahoitusosuuden.
10269: vasti seuraavaa:                                           Henkilön palkkaukseen voidaan työllisyys-
10270:                                                        lain ja -asetuksen perusteella myöntää työllistä-
10271:    Euroopan sosiaalirahaston tukemat kansalli-         mistukea enintään 10 kuukaudeksi kerrallaan.
10272: set hankkeet on toistaiseksi mahdollista toteut-       Työllistämistuki voidaan yhdistää henkilön työl-
10273: taa vain kansallisen lainsäädännön perusteella.        listymisedellytyksiä parantavaksi palvelukoko-
10274: Työttömiin henkilöihin kohdistuvan tavoite 3           naisuudeksi siten, että työttömälle järjestetään
10275: -ohjelman osalta tämä merkitsee työvoimapal-           työvoimapoliittista aikuiskoulutusta tai työllis-
10276: veluja, työvoimakoulutusta ja työllistämistä kos-      tymistä edistävää kuntoutusta. Palvelukokonai-
10277: kevaa lainsäädäntöä. Työhallinnon työnhakija-          suuden kesto voi olla enintään 18 kuukautta.
10278: ja työnantaja-asiakkaiden tasapuolisen kohtelun        Tällöin tuella työllistämisen osuus palvelukoko-
10279: vuoksi on välttämätöntä, että sosiaalirahaston         naisuudessa ei saa ylittää 10 kuukauden enim-
10280: tukemissa projekteissa noudatetaan samoja tuen         mäisaikaa.
10281: myöntämisen periaatteita, tukitasoja ja tuen kes-          Sekä tavoite 3 -ohjelman että työllistämistuen
10282: toja kuin kansallisissa hankkeissa. Näin ollen         ensisijaisena tarkoituksena on työnhakijan työl-
10283: kaikki innovatiiviset kokeilut on voitu toteuttaa      listyminen avoimille työmarkkinoille. Ei ole tar-
10284: mainitun lainsäädännön rajoissa.                       koituksenmukaista, että työllistämistuesta muo-
10285:     Tavoite 3 -ohjelman seurantakomitea on hy-         dostuu pysyväisluonteinenja pitkäkestoinen rat-
10286: väksynyt projektien valinnassa käytettävät kri-        kaisu.
10287: teerit. Keskeisin kriteeri on projektien innovatii-        Myös Euroopan komission kanssa sovitut ta-
10288: visuus. Tämä merkitsee mm., että projektin sisäl-      voite 3 -ohjelman tavoitteet ja käytettävissä ole-
10289: lön, toteutustavan, menetelmien, yhteistyö- ja         vat määrärahat asettavat rajoituksia pitkäkestoi-
10290: organisointimallien, kohderyhmien tms. on tuo-         sille toimenpiteille, jotka työllisyysasetus mah-
10291: tavajotain uutta ja täydennettävä kansallista toi-     dollistaa. Tavoite 3 -ohjelman toimenpiteiden
10292: mintapolitiikkaa. Hyväksyttyjen valintakritee-         kesto on yksilötasolla mitoitettu 6-11 kuukau-
10293: rien mukaan etusija on projekteilla,joilla on sel-     teen.
10294: keä tavoiteasetanta. Projektien kustannusarvion            Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus on pää-
10295:  on oltava realistinen asetettuihin tavoitteisiin ja   asiassa ammatillista täydennyskoulutusta, jonka
10296:  keinoihin nähden. Projektien vaikutusten on ol-       on reagoitava nopeasti elinkeinoelämän ja työ-
10297:  tava arvioitavissa, ja projektien tulosten tai toi-   markkinoiden muutoksiin. Työvoimakoulutuk-
10298:  mintamallien on mahdollisuuksien mukaan alta-         sen enimmäiskestoa ei ole säädöksin rajoitettu.
10299: 4                                           KK 61/1997 vp
10300: 
10301:     Sen sijaan työvoimakoulutuksen kestoa oh-            Työvoimakoulutuksen keskimääräiset etuu-
10302: jaavat valtion talousarviossa asetetut reunaeh-       det kuukautta kohden vuonna 1')96 olivat työ-
10303: dot. Työvoimakoulutuksen hankintaan on vuo-           markkinatuen saajilla 3 139 mk, p !rustuen saajil-
10304: den 1997 talousarviossa varattu 1 107,7 mmk,          la 3 655 mk ja ansiotuen saajilla 1 848 mk. Taso
10305: jolla arvioidaan hankittavan 8 400 000 oppilas-       on huomattavasti korkeampi kt.in esimerkiksi
10306: työpäivää.                                            opintotuen turvin opiskelevilla ia ylläpitokor-
10307:     Työvoimakoulutuksen kurssikohtaista oppi-         vausten johdosta korkeampi kum työttömyys-
10308: lastyöpäivän hintaa ei myöskään määritellä sää-       turva. Koulutukseen hakee jatkuvasti kaksinker-
10309: döksin. Työministeriö sopii vuosittain työvoima-      tainen määrä henkilöitä siihen nähden, mitä kou-
10310: piireittäiset oppilastyöpäivän keskihintatavoit-      lutukseen voidaan ottaa.
10311: teet valtion talousarviossa varatun määrärahan           Työvoimapalvelulainsäädännön nojalla ei ole
10312: ja oppilastyöpäivätavoitteen puitteissa. Koulu-       vajaakuntoisten työhönsijoittumisen tukemista
10313: tushankinnat suorittaa työvoimapiirin toimisto        lukuun ottamatta mahdollista eikä tarkoituksen-
10314: työministeriön kanssa sovitun keskihintatavoit-       mukaista järjestää hoitoa taikka lääkinnällistä
10315: teen mukaisesti. Lisäksi koulutushankintojen ta-      kuntoutusta työkyvyn ylläpitämiseen. Näistä
10316: loudellisuutta ohjaa julkisten hankintojen lain-      palveluista on erikseen säädetty kuntoutusta
10317: säädäntö, joka edellyttää tarjouskilpailun järjes-    koskevassa lainsäädännössä siten, että vastuu
10318: tämistä koulutusta hankittaessa. Oppilastyö-          niistä on kunnallisella terveydenhuoliolla ja kan-
10319: päivän hinnan vaihteluväli eri kurssien välillä voi   saneläkelaitoksella.
10320: olla suuri.                                              Työministeriö on asettanut ESR-toimenpitei-
10321:     Koulutukseen osallistuvien vähimmäismäärä         den toteutuksen seurantaprojektin, jonka tehtä-
10322: määräytyy pääasiassa taloudellisuustavoitteen         vänä on edistää ESR-projektien toteuttamista.
10323: perusteella. Käytännössä koulutuksen hankinta-        Työryhmä seuraa ohjelmien toteutusta projek-
10324: hinta muodostuu lähes kokonaan kiinteistä kus-        teina, käsittelee toteutuksessa ilmeneviä ongel-
10325: tannuksista, kuten palkka-, vuokra- ja laiteku-       mia ja tekee tarvittaessa esityksiä toiminnan ke-
10326: luista, joihin kurssin opiskelijamäärällä on vain     hittämiseksi. Lisäksi työministeriö on asettanut
10327: vähäinen vaikutus. Näin ollen pienille ryhmille       kansallisen työvoimapoliittisen lainsäädännön
10328: järjestettävän koulutuksen hankintahinta voi          kehittämiseksi selvitysmiehet, joiden tehtävänä
10329: muodostua niin korkeaksi, että se on vastoin          on yhteensovittaa ja kehittää nykyisiä työvoima-
10330:  taloudellisuustavoitetta.                            poliittisia toimenpiteitä.
10331:     Vuoden 1993 alusta lukien siirryttiin työvoi-        Seuranta- ja selvitystyön perusteella on halli-
10332: makoulutuksessa kaikille samansuuruiseen yllä-        tuksen tarkoituksena jatkuvasti kehittää työvoi-
10333: pitokustannusten korvaukseen, joka on veroton         mapoliittista lainsäädäntöä siten, että sen perus-
10334: etuus. Kuukaudessa tuen suuruus on noin 650           teella voidaan tarjota pitkäaikaistyöttömille
10335: markkaa. Lisäksi opiskelijat, jotka lähtevät kou-     mahdollisimman innovatiivisia ja joustavia rat-
10336: lutukseen työssäkäyntialueensa ulkopuolelle ja        kaisuja työllistymistä varten.
10337: joille syntyy tästä ylimääräisiä asumiskustannuk-
10338: sia, voivat saada majoituskorvausta, jonka suu-
10339:  ruus on niin ikään 650 markkaa kuukaudessa.
10340:      Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1997
10341:                                                                      Työministeri Liisa Jaakonsaari
10342:                                              KK 61/1997 vp                                                5
10343: 
10344: 
10345: 
10346: 
10347:                                          Tili Riksdagens Talman
10348: 
10349:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Med stöd av socialfondens mål 3-program ge-
10350: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         nomförs i Finland projekt vilka bl.a. syftar tili att
10351: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags1e-     förebygga långtidsarbetslöshet samt att med
10352: damot Maija Rask undertecknade spörsmå1 nr             hjälp av individuella servicehelheter underlätta
10353: 61:                                                    återinträdet i arbetslivet för långtidsarbetslösa.
10354:                                                        Under 1995-1999 deltar ca 40 000 personer i
10355:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-         ESF-stödda projekt för lindrande av långtidsar-
10356:        ta för att utvidga möj1igheterna till o1ika     betslösheten.
10357:        projekt av försöksnatur och för att göra           Under programperioden 1995-1999 deltar
10358:        de arbetskraftspo1itiska bestämme1serna         sammanlagt ca 97 000 arbetslösa arbetssökande i
10359:        flexib1are så att de 1ångtidsarbets1ösa         olika projekt inom mål 3-programmet. För ge-
10360:        bättre än hittills skall kunna utveck1a sina    nomförandet av programmet har reserverats
10361:        arbetsmarknadsfårdigheter, vi1ket samti-        1 494,1 mmk i form av ESF-finansiering. Den
10362:        digt stöder deras möj1igheter att finna sys-    nationella offentliga finansieringen, som består
10363:        se1sättning?                                    av statens och kommunernas finansieringsande-
10364:                                                        lar, uppgår tili 2 804,0 mmk.
10365:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt             För avlönande av personai kan enligt syssel-
10366: anföra följande:                                       sättningslagen och -förordningen beviljas syssel-
10367:                                                        sättningsstöd för högst 10 månader i sänder. Sys-
10368:    De nationella projekt som stöds av Europeis-        selsättningsstödet kan kombineras med arbets-
10369: ka socialfonden kan genomföras endast i enlighet       kraftspolitisk vuxenutbildning eller sysselsätt-
10370: med den nationella lagstiftningen. När det gäller      ningsfrämjande rehabilitering till en servicehel-
10371: mål 3-programmet som riktar sig tili arbetslösa        het som förbättrar den arbetslösa personens möj-
10372: avses här lagstiftningen om arbetskraftsservice,       ligheter att få arbete. Servicehe1heten kan omfat-
10373: arbetskraftsutbildning och sysselsättning. En          ta högst 18 månader. Stödarbetets andel av servi-
10374: jämbördig behandling av arbetskraftsförvalt-           cehelheten får inte överstiga maximitiden på 10
10375: ningens arbetssökande- och arbetsgivarkunder           månader.
10376: förutsätter att man i de projekt som stöds av             Det primära syftet med både mål 3-program-
10377: socialfonden följer samma beviliningsprinciper,        met och sysselsättningsstödet är att arbetssökan-
10378: stödnivåer och -perioder som i de nationella pro-      den skall kunna placera sig på arbetsmarknaden.
10379: jekten. Alla innovativa försök har således kunnat      Det är inte ändamålsenligt att sysselsättningsstö-
10380: genomföras inom ramen för ovan nämnda lag-             det blir en långvarig lösning av bestående natur.
10381: stiftning.                                                Också de med Europeiska kommissionen
10382:     Uppföljningskommitten för mål 3-program-           överenskomna målen för mål 3-programmet och
10383:  met har godkänt urvalskriterierna för projekten.      de disponibla anslagen begränsar användningen
10384:  Det viktigaste kriteriet är innovativitet. Detta      av sådana långvariga åtgärder som sysselsätt-
10385:  betyder bl.a. att projektets innehåll, former för     ningsförordningen ger möjlighet tili. Atgärder-
10386:  genomförandet, metoder, samarbets- och orga-          nas längd i mål 3-programmet har dimensione-
10387:  niseringsmodeller, målgrupper o.d. skall tiliföra     rats till6-11 månader per person.
10388:  något nytt och komplettera verksamhetspoliti-            Arbetskraftspolitisk vuxenutbildning är först
10389:  ken på nationell nivå. En1igt de godkända urvals-     och främst yrkesinriktad tilläggsutbildning som
10390:  kriterierna ges de projekt företräde som har en       bör reagera snabbt på förändringarna i näringsli-
10391:  klart definierad målsättning. Kostnadskalkylen        vet och på arbetsmarknaden. Arbetskraftsutbild-
10392:  skall vara realistisk i förhållande tili uppställda   ningens maximala längd har inte begränsats ge-
10393:  mål och medel. Projektens verkningar bör kunna        nom författningar.
10394:  bedömas, och resultat och verksamhetsmodeller            Arbetskraftsutbildningens längd styrs i stället
10395:  bör i mån av möjlighet kunna utnyttjas i den          av de randvillkor som ställs i statsbudgeten. För
10396:  nationella arbetskraftspolitiken.                     anskaffning av arbetskraftsutbildningen har i
10397: 6                                          KK 61/1997 vp
10398: 
10399: statsbudgeten för 1997 reserverats 1 107,7 mmk.      i arbetskraftsutbildning uppgick år 1996 tili
10400: Med anslaget kan anskaffas uppskattningsvis          3 139 mk för mottagarna av arbetsmarknads-
10401: 8 400 000 elevarbetsdagar.                           stöd, till 3 655 mk för mottagarna av grundstöd
10402:    Inte heller priset på elevarbetsdag per kurs i    och till5 848 mk för mottagarna av förtjänststöd.
10403: arbetskraftsutbildning kan bestämmas författ-        Ersättningsnivån är betydligt högre än till exem-
10404: ningsvägen. Arbetsministeriet fastslår årligen       pel motsvarande nivå för de studerande som får
10405: inom ramen för det anslag som reserverats i stats-   studiestöd, och tack vare ersättningen för uppe-
10406: budgeten och enligt det beräknade antalet elevar-    hälle även högre än arbetslöshetsskyddet. Till
10407: betsdagar genomsnittspriset på elevarbetsdag         utbildningen söker fortlöpande dubbelt fler per-
10408: per arbetskraftsdistrikt. Arbetskraftsdistriktsby-   soner än vad som kan antas till utbildningen.
10409: rån anskaffar utbi1dningen till det genomsnitts-        Enligt lagstiftningen om arbetskraftsservice är
10410: pris som överenskommits med arbetsministeriet.       det varken möjligt eller ändamålsenligt, om stö-
10411: Utbildningsanskaffningarnas effektivitet styrs       det för placering av handikappade i arbete un-
10412: dessutom av lagstiftningen om gemensamma an-         dantas, att ordna vård eller medicinsk rehabilite-
10413: skaffningar som förutsätter anordnande av of-        ring för upprätthållande av arbetsförmågan. Om
10414: ferttävling då utbildning anskaffas. Priset på       dessa tjänster stadgas särskilt i rehabiliterings-
10415: elevarbetsdag kan variera mycket från en kurs till   lagstiftningen, enligt viiken ansvaret för dem lig-
10416: en annan.                                            ger hos den kommunala hälsovården och folk-
10417:    Minimiantalet deltagare i utbildningen be-        pensionsanstalten.
10418: stäms huvudsakligen utifrån effektivitetsmålet. I       Arbetsministeriet har tillsatt ett uppföljnings-
10419: praktiken består anskaffningspriset nästan helt      projekt för ESF-åtgärder med uppgift att främja
10420: och hållet av fasta utgifter såsom löne-, hyres-     genomförandet av ESF-projekten. Arbetsgrup-
10421: och utrustningskostnader, som endast litet på-       pen följer med hur programmen fullföljs i form av
10422: verkas av elevantalet på kursen. Därför kan an-      olika projekt, tar upp problem i samband med
10423: skaffningspriset för utbildning som ordnas för       genomförandet och vid behov gör förslag till
10424: små grupper bli så högt att det strider mot effek-   utveckling av verksamheten. För utvecklande av
10425: tivitetsmålet.                                       den nationella arbetskraftspolitiska lagstiftning-
10426:    I början av 1993 övergick man inom arbets-        en har arbetsministeriet dessutom tillsatt utred-
10427: kraftsutbildningen till en jämnstor ersättning för   ningsmän med uppgift att samordna och utveck-
10428: uppehälle som är en skattefri förmån. Stödet         la de nuvarande arbetskraftspolitiska åtgärder-
10429: uppgår till ca 650 mk per månad. Till studerande     na.
10430: som deltar i utbildning utanför sin pendlingsregi-      På basis av uppföljnings- och utredningsarbe-
10431: on kan dessutom betalas en ersättning för inkvar-    tet har regeringen för avsikt att vidareutveckla
10432: tering, förutsatt att arrangemanget medför extra     den arbetskraftspolitiska lagstiftningen så att de
10433: boendekostnader. Också denna ersättning upp-         långtidsarbetslösa kan erbjudas så innovativa
10434: går till 650 mk per månad.                           och flexibla sysselsättningsalternativ som möj-
10435:    De genomsnittliga förmånerna per månad            ligt.
10436:      Helsingforsden 7 mars 1997
10437: 
10438:                                                                   Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
10439:                                            KK 62/1997 vp
10440: 
10441: Kirjallinen kysymys 62
10442: 
10443: 
10444: 
10445: 
10446:                                   Pekka Saarnio /vas: Pankkituen takaisin perimisestä
10447: 
10448: 
10449:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10450:    Viikolla 7 julkistettiin mm. Meritan, OKO:nja     siä tuloja on saattanut edeltää pitkäkin työttö-
10451: Postipankki Oy:n tulostietoja näiden talouden        myys-, sairaus- tai muu kausi, jolloin velalliselta
10452: kehityksestä vuonna 1996. Pankit kertoivatjulki-     on mennyt niin sanotusti omat ja vieraat.
10453: sesti laajasti taloutensa myönteisestä kehitykses-      Onkin syytä kysyä, mikä on se syy, joka edel-
10454: tä. Postipankki jopa otsikoi tiedotteensa kerto-     lyttäisi valtiovallan odottavan mm. Merita-pan-
10455: malla antavansa omistajilleen 5 prosentin osin-      kin mahdollisen tuloskunnon parantumista, ja
10456: gon 602 miljoonan markan liikevoitostaan.            mikä olisi ylipäätään sellainen tuloskunto, joka
10457:    Meritao tiedotustilaisuudessa kerrottiin pan-     panisi pankin liikkeelle velkojensa maksamises-
10458: kin talouden kehittyvän myönteiseen suuntaan,        sa. Pankin vakavaraisuudelle eivät liene lamao-
10459: mutta pankilla ei oman käsityksensä mukaan ole       kaan olot ole luoneet yhteismitallista mittaria.
10460: vielä edellytyksiä maksaa valtiolle takaisin saa-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
10461: maansa pankkitukea.                                  jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10462:    Julkistettujen tulostietojen valossa voi vain     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10463: ihmetellä pankkien vähättelevää suhtautumista        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10464: tuloskuntonsa pohjan turvanneeseen pankkitu-
10465: keen, valtiolta saamaansa lainaan. Tavallisen                  Aikooko Hallitus toimia pankkeja
10466: työ- tai eläketuloillaan elävän kansalaisen on              kohtaan kuten velkoja velallista kohtaan
10467: maksaminen lainansa säntillisesti takaisin. Ellei           ulosottolain hengessä ja ryhtyä toimiin
10468: näin tapahdu, asialla on pian ulosottoviran omai-           pankkituen takaisin perimiseksi välittö-
10469: nen, joka nappaa palkka- tai eläketulosta kol-              mästi niiltä pankeilta, jotka tuloksensa
10470: manneksen kysymättä, olisiko velallisella jo riit-          pohjalta ryhtyvät jo jakamaan osinkoa
10471: tävästi kuntoa maksaa velkansa. Ulosottoviran-              omistajilleen?
10472: omainen ei juuri ota huomioon, että senhetki-
10473: 
10474:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1997
10475: 
10476:                                          Pekka Saarnio /vas
10477: 
10478: 
10479: 
10480: 
10481: 279001
10482: 2                                         KK 62/1997 vp
10483: 
10484: 
10485: 
10486: 
10487:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
10488: 
10489:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     keiden myynneillä Valtion vakuusrahasto on
10490: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      pienentänyt tarvetta nostaa valtion talousar-
10491: olette 13 päivänä helmikuuta 1997 päivätyn kir-    vioon rahaston lainanhoitomenoihin varattua
10492: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   määrärahaa.
10493: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja          Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Silta Oy:lle
10494: Pekka Saarnion näin kuuluvan kirjallisen kysy-     (ent. STS-Pankki Oy) myönnetystä 3 036 miljoo-
10495: myksen n:o 62:                                     nan markan tuesta arvioidaan saatavan yhtiön
10496:                                                    elinkaaren päättyessä noin 1 000 miljoonaa
10497:           Aikooko Hallitus toimia pankkeja         markkaa takaisin.
10498:        kohtaan kuten velkoja velallista kohtaan       Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n taseen
10499:        ulosottolain hengessä ja ryhtyä toimiin     arvioidaan laskevan vuoteen 2000 mennessä va-
10500:        pankkituen takaisin perimiseksi välittö-    jaaseen 8 000 miljoonaan markkaan. Pääosa ta-
10501:        mästi niiltä pankeilta, jotka tuloksensa    seesta koostuu arvioiden mukaan tuolloin erilai-
10502:        pohjalta ryhtyvät jo jakamaan osinkoa       sista kiinteistöistä. Arsenalin toiminnan netto-
10503:        omistajilleen?                              vaikutus valtion talouteen riippuu yhtiön toi-
10504:                                                    minnan tehokkuuden lisäksi merkittävästi ylei-
10505:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       sestä taloudellisesta kehityksestä. Toiminnallis-
10506: vasti seuraavaa:                                   ten tappioiden määrään ja valtiolle palautuvaan
10507:                                                    pääomatukeen vaikuttavat keskeisesti mark-
10508:    Julkista pankkitukea on myönnetty vuoden        kinakorkojen taso, omaisuuserien - erityisesti
10509: 1996 loppuun mennessä nettomääräisesti 68 189      kiinteistöjen- arvon kehitys ja niiden realisoin-
10510: miljoonaa markkaa, josta maksettua tukea on        tiajankohdat.
10511: 50 144 miljoonaa markkaa ja takauksia 18 045          Valtion pääomasijoitukset pankkeihin vuon-
10512: miljoonaa markkaa. Myönnetyn tuen määrässä         na 1992, yhteensä 7 742 miljoonaa markkaa,
10513: on otettu huomioon Suomen Pankille palautu-        arvioidaan saatavan kokonaisuudessaan takai-
10514: neet varat Skopin haltuunoton jälkeiseltä ajalta   sin. Pääomasijoituksia on jäljellä 6 648 miljoonaa
10515: yhteensä 5 800 miljoonaa markkaa, Suomen           markkaa. Pankkien vakavaraisuuden heikenty-
10516: Säästöpankki-SSP Oy:n liiketoiminnan myyn-         misen seurauksena pankkien tuotontarjonta su-
10517: nistä saatu 5 600 miljoonan markan kauppahin-      pistui vuosina 1991 ja 1992 tavalla, joka uhkasi
10518: ta, Suomen Säästöpankki-SSP Oy:n ns. erillis-      syventää lamaa. Hallitus päätti maaliskuussa
10519: seurantaerien kaupasta Valtion vakuusrahas-         1992 pankkien luotonantomahdollisuuksien
10520: tolle tuloutunut 579 miljoonan markan kauppa-      turvaamiseksi toimenpiteistä ja toimenpide-esi-
10521: hinta, Suomen Säästöpankki-SSP Oy:n oman           tyksistä, joihin sisältyi mm. pankkien pääomara-
10522: pääoman palautus 686 miljoonaa markkaa sekä        kenteen vahvistaminen. Vuoden 1992 valtion
10523: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:lle ja Omai-       ensimmäiseen lisätalousarvioon varattiin tämän
10524: suudenhoitoyhtiö Arsenal-SSP Oy:lle myönnet-       johdosta 8 000 miljoonan markan määräraha,
10525: tyjen valtion takausmäärien alentaminen yh-        jolla valtio voi osallistua pankkien pääomara-
10526: teensä 10 000 miljoonalla markalla. Lisäksi        kenteen vahvistamiseen tekemällä pankkeihin
10527: Osuuspankkien Vakuusrahastolle, Kansallis-         pääomasijoituksia. Nämä pääomasijoitukset ei-
10528: Osake-Pankille ja Suomen Yhdyspankki Oy:lle        vät ole valtion vakuusrahastosta annetun lain
10529: annetut yhteensä 3 800 miljoonan markan peri-      mukaista pankkitukea.
10530: aatepäätökset valtion takauksista ovat rauen-         Vuoden 1992 pääomasijoitukset voidaan lu-
10531: neet.                                              kea pankin sidottuun omaan pääomaan
10532:    Valtion vakuusrahasto on lisäksi saanut Suo-    luottolaitostoiminnasta annetun lain (1607/
10533: men Säästöpankki-SSP Oy:n liiketoiminnan           1993) 36 §:n mukaisesti seuraavin edellytyksin:
10534: myynnin yhteydessä maksuvälineinä saamis-             1) sijoitukselle ei saa asettaa vakuutta eikä se
10535: taan pörssiosakkeista tähän mennessä myynti-       ole irtisanottavissa;
10536: voittoja yli 700 miljoonaa markkaa. Pörssiosak-       2) sijoitus saadaan maksaa takaisin vain ra-
10537:                                             KK 62/1997 vp                                              3
10538: 
10539: hoitustarkastuksen luvalla edellyttäen, että          malla on oleellinen vaikutus pankkien luotto-
10540: luottolaitoksen, tai luottolaitoksen ja sen           kelpoisuusluokitukseenja siten pankkien varain-
10541: konsolidointiryhmän, vakavaraisuus ei laske alle      hankinnan kustannuksiin ja valtion mahdolli-
10542: 79 §:ssä säädetyn rajan;                              suuteen aikanaan purkaa eduskunnan antama
10543:     3) sijoitukselle saadaan maksaa korkoa vain       pankkitukiponsi. Mikäli pankit maksaisivat val-
10544: siinä määrin kuin luottolaitoksen tai, jos luotto-    tion vuoden 1992 pääomasijoitukset takaisin ti-
10545: laitos on emoyritys, konsernin voitonjakokel-         lanteessa, jossa niiden vakavaraisuus ei vielä ole
10546: poiset varat taikka säästöpankkilain 40 §:ssä         riittävällä tasolla, vaarantaisi takaisinmaksu
10547: tarkoitetut voittovarat siihen riittävät;             pankkien kannattavuuden varainhankinnan
10548:     4) luottolaitoksen purkautuessa tai joutuessa     kustannusten noustessa.
10549: konkurssiin sijoituksen pääomalla ja maksamat-            Pankkisektorin toiminta on ollut tappiollista
10550: tomalla korolla on huonompi etuoikeus kuin            vuosina 1991-1995. Vuonna 1996pankkisekto-
10551: luottolaitoksen muilla sitoumuksilla mutta pa-        ri saavutti positiivisen tuloksen. Esimerkiksi
10552: rempi oikeus kuin osakkeilla, osuuksilla ja           pörssinoteerattu Meri ta Pankki Oy ei ole maksa-
10553: sijoitusosuuksilla taikka kantarahasto-osuuksil-      nut viiteen vuoteen osinkoja. Pääomasijoituksen
10554: la.                                                   ehdot asettavat pääomasijoitukselle maksettavat
10555:     Päättäessään merkitä pankkien liikkeeseen         korot osinkojen edelle. Pankki voi maksaa osin-
10556: laskemia edellä mainitut ehdot täyttäviä pää-         koa voitonjakokelpoisista varoistaan vasta sen
10557: omatodistuksia valtio asetti pääomasijoituksille      jälkeen, kun pääomasijoitukselle on ko. korko-
10558: korkoehdon, jolla pääomasijoitusten takaisin-         jaksolta maksettu täysimääräinen korko. Tästä
10559: maksu voidaan varmistaa siitä huolimatta, että        syystä ja korkomarginaaliehdon vuoksi pää-
10560: pääomasijoitusta ei voida irtisanoa ja sillä ei ole   omasijoitus ei ole pankeille subventoitua lainaa.
10561:  takaisinmaksuohjelmaa. Korkoehdon mukaises-          Valtio saa sijoituksilleen Yrityspankki Skop
10562:  ti pääomasijoituksen korko on sidottu valtion        Oy:tä lukuun ottamatta jo tällä hetkellä käyvän
10563:  yhden vuoden pituisten kotimaisten velkasi-          tuoton edellyttäen, että pankkien kannattavuus-
10564:  toumusten rahoituskustannuksiin portaittain          taso säilyy jatkossakin vähintään vuoden 1996
10565:  nousevalla marginaalilla. Vuoden 1997loppuun         mukaisella tasolla.
10566:  saakka marginaali on 0,50 prosenttiyksikköä ja           Hallitus katsoo, että vuonna 1992 pankkeihin
10567:  sen jälkeen vuoden 2000 loppuun saakka 1,50          tehdyn luottolaman torjuntaan tarkoitetun
10568:  prosenttiyksikköä. Tämän jälkeen viitekorkoon        pääomasijoituksen ehdot varmistavat sijoitusten
10569:  lisätään samansuuruinen marginaali aina kolme-       takaisinmaksun valtiolle lähivuosina. Valtio saa
10570:  na peräkkäisenä korkojaksona (kalenterivuosi),       pääomasijoituksilleen käyvän tuoton edellyt-
10571:  ja marginaali määräytyy siten, että se on kaksi      täen, että pankkien kannattavuus säilyy vähin-
10572:  prosenttiyksikköä suurempi kuin viimeksi käy-        tään nykyisellä tasolla. Pankkikriisin voidaan
10573:  tössä ollut marginaali. Marginaali voi kuitenkin     katsoa olevan kokonaan ohi siinä vaiheessa, kun
10574:  nousta enintään 14 prosenttiyksikköön.               eduskunnan antama pankkitukiponsi voidaan
10575:      12 kuukauden heliborkorko oli 28.2.1997 ta-      purkaa. Ponnen purkaminen on mahdollista,
10576:  solla 3,32 %. Portaittain nouseva pääomasijoi-       kun pankkien kannattavuuden parantumisella
10577:  tuksen marginaalijohtaa siihen, että verrattaessa    on luotu riittävä vakavaraisuusasema. Hallitus
10578:  tämänhetkiseen korkotasoon on pääomasijoi-           on eduskunnalle vuonna 1996 antamassaan
10579:  tuksen pelkkä marginaali jo vuonna 2001 suu-         rahoitusjärjestelmän tervehdyttämistä koske-
10580:  rempi (3,50 prosenttiyksikköä) kuin vastaava 12      vassa tiedonannossa todennut, että ponnen pur-
10581:   kuukauden heliborkorkotaso.                         kamisella ei myöskään saa olla niin merkittävää
10582:      Valtion edun mukaista on, että suomalaisilla     vaikutusta pankkien luottokelpoisuusluokituk-
10583:   pankeilla on riittävä vakavaraisuuspuskuri la-      siin, että se vaikeuttaisi pankkien ulkomaisen
10584:   kisääteiseen kahdeksan prosentin vakavarai-         varainhankinnan eli rahoituksen saatavuutta.
10585:   suusvaatimukseen nähden. Vakavaraisuusase-
10586: 
10587:       Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1997
10588: 
10589:                                                                                  Ministeri Arja Alho
10590: 4                                           KK 62/1997 vp
10591: 
10592: 
10593: 
10594: 
10595:                                         Tili Riksdagens Talman
10596: 
10597:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              I fråga om det stöd på 3 036 milj. mk som
10598: anger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av         beviljats Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Silta
10599: den 13 februari 1997 tili vederbörande medlem av      Oy (f.d. STS-Pankki Oy) beräknas att 1 000 milj.
10600: statsrådet översänt följande av riksdagsman Pek-      mk återfås vid utgången av bolagets livscykel.
10601: ka Saarnio undertecknade spörsmål nr 62:                  Egendomsförvaltningsbolaget Arsenal Ab:s
10602:                                                       balansräkning uppskattas sjunka tili knappt
10603:           Ämnar Regeringen bemöta bankerna            8 000 milj. mk fram tili år 2000. Enligt beräkning-
10604:        såsom borgenären bemöter gäldenären i          arna består största delen av balansräkningen då
10605:        utsökningslagens anda och vidta åtgärder       av diverse fastigheter. Den nettoverkan Arsenals
10606:        för att omedelbart återindriva bankstö-        verksamhet får för statsekonomin beror på hur
10607:        det av de banker som utgående från sitt        effektiv bolagets verksamhet är men i hög grad
10608:        resultat redan börjar betala dividend tili     också på den allmänna ekonomiska utveckling-
10609:        ägarna?                                        en. På beloppet av verksamhetens förluster och
10610:                                                       det kapitalstöd som återbärs tili staten inverkar i
10611:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         främsta rummet marknadsräntornas storlek, hur
10612: anföra följande:                                      egendomsposternas - särskilt fastigheternas -
10613:                                                       värde utvecklar sig och tidpunkten för deras rea-
10614:    Fram tili utgången av 1996 har offentligt          lisering.
10615: bankstöd beviljats tili ett nettobelopp på 68 189         Statens kapitalinvesteringar i bankerna 1992,
10616: milj. mk, varav 50 144 milj. mk är utbetalt stöd      sammanlagt 7 742 milj. mk, beräknas bli återbe-
10617: och 18 045 milj. mk garantier. I det belopp som       talda isin helhet. Av kapitalinkomsterna återstår
10618: beviljats i stöd har beaktats de medel på samman-     6 648 milj. mk. F örsämringen av bankernas kapi-
10619: lagt 5 800 milj. mk som återburits tili Finlands      taltäckning ledde tili att bankernas kreditgivning
10620: Bank under tiden efter övertagandet av SCAB,          minskade 1991 och 1992 på ett sätt som hotade
10621: köpeskiliingen 5 600 milj. mk som erhölls från        fördjupa lågkonjunkturen. För att trygga ban-
10622: försäljningen av Sparbanken i Finland-SBF             kernas kreditgivningsmöjligheter beslöt reger-
10623: Ab:s affårsverksamhet, köpeskillingen 579 milj.       ingen i mars 1992 om åtgärder och förslag tili
10624: mk som inflöt tili statens säkerhetsfond från affå-   åtgärder som inkluderade bl.a. förstärkning av
10625: ren med Sparbanken i Finland-SBF Ab:s s.k.            bankernas kapitalstruktur. 1 den första tilläggs-
10626: balansposter, återbäring av Sparbanken i Fin-         budgeten för 1992 reserverades därför ett anslag
10627: land-SBF Ab:s eget kapital 686 milj. mk samt          på 8 000 milj. mk med vilket staten kan delta i
10628: sänkningen av de statliga garantibelopp som be-       förstärkningen av bankernas kapitalstruktur ge-
10629: viljats Egendomsförvaltningsbolaget Arsenal Ab        nom att göra kapitalinvesteringar i bankerna.
10630: och Egendomsförvaltningsbolaget Arsenal-SSP           Dessa kapitalinvesteringar är inte sådant bank-
10631: Ab med sammanlagt 10 000 milj. mk. Dessutom           stöd som avses i lagen om statens säkerhetsfond.
10632: har de principbeslut om statsgarantier tili ett be-       De kapitalinvesteringar som gjordes 1992 kan
10633: lopp av sammanlagt 3 800 milj. mk, som medde-         räknas som bankens bundna egna kapital enligt
10634: lats Andelsbankernas Säkerhetsfond, Kansanis-         36 § kreditinstitutslagen (1607/1993) om de upp-
10635: Osake-Pankki och Föreningsbanken i Finland            fyller följande krav:
10636: Ab, förfallit.                                            1) säkerhet får inte ställas för investeringen
10637:    För de börsnoterade aktier som erhållits som       och den skall inte kunna sägas upp,
10638: betalningsmedel i samband med försäljningen av            2) investeringen får återbetalas endast med
10639: Sparbanken i Finland-SBF Ab:s affårsverk-             tillstånd av finansinspektionen och på vilikor att
10640: samhet har statens säkerhetsfond hittilis dess-       kreditinstitutets eller kreditinstitutets och dess
10641: utom fått över 700 milj. mk i försäljningsvinster.    konsolideringsgrupps soliditet inte sjunker under
10642: Genom försäljningarna av de börsnoterade ak-          den gräns som stadgas i 79 §,
10643: tierna har statens garantifond minskat behovet            3) på investeringen får betalas ränta endast i
10644: att höja det anslag som reserverats för fondens       den mån kreditinstitutets, eller om kreditinstitu-
10645: skötsel av Iän.                                       tet är moderföretag, koncernens vinstutdelnings-
10646:                                               KK 62/1997 vp                                               5
10647: 
10648: bara medel eller de i 40 § sparbankslagen avsedda       skaffning och statens möjligheter att i sinom tid
10649: vinstmedlen förslår tili detta,                         häva riksdagens bankstödskläm. Om bankerna i
10650:     4) när kreditinstitutet upplöses eller försätts i   en situation där deras kapitaltäckning ännu inte
10651: konkurs har investeringens kapital och obetalda         är tillräckligt stor skulle återbetala de kapitalin-
10652: ränta sämre förmånsrätt än kreditinstitutets öv-        vesteringar som staten gjorde 1992, skulle återbe-
10653: riga förbindelser, men bättre rätt än aktierna,         talningen äventyra bankernas lönsamhet när
10654: andelarna och placeringsandelarna eller grund-          kostnaderna för medelsanskaffningen stiger.
10655: fondsandelarna.                                            Banksektorns verksamhet har varit förlust-
10656:     När staten beslöt teckna kapitalbevis som           bringande 1991-1995. År 1996uppnådde bank-
10657: emitterats av bankerna och som uppfyllde ovan           sektorn ett positivt resultat. Exempelvis börsno-
10658: nämnda villkor ställde den ett räntevillkor för         terade Meri ta Bank Ab har inte betalt devidender
10659: kaptialinvesteringarna som gjorde det möjligt att       på fem år. Vilikoren för kapitalinvesteringen ger
10660: säkerställa återbetalningen av kapitalinveste-          räntorna på kapitalinvesteringar bättre förmåns-
10661: ringarna, trots att en kapitalinvestering inte kan      rätt än dividenderna. Bankerna kan betala divi-
10662: sägas upp och den inte har något återbetalnings-        dender ur sina vinstutdelningsbara medel först
10663: program. Enligt räntevillkoret är räntan på kapi-       när full ränta för ränteperioden har betalts på
10664: talinvesteringen bunden vid finansieringskostna-        kapitalinvesteringen. Därför och med anledning
10665: derna för statens ettåriga inhemska skuldförbin-        av förslaget tili räntemarginal är kapitalinveste-
10666: delser med en marginal som höjs stegvis. Fram tili      ringen inte ett subventionerat lån tili bankerna.
10667: utgången av 1997 är marginalen 0,50 procenten-          På sina investeringar, med undantag för Yri-
10668: heter och därefter 1,50 procentenheter tili ut-         tyspankki Skop Oy, får staten redan nu en gängse
10669: gången av år 2000. Därefter höjs referensräntan         intäkt förutsatt att bankernas lönsamhet bibe-
10670: med en marginal som är lika stor under tre ränte-       hålls på minst samma nivå som 1996.
10671: perioder (kalenderår) i följd och fastställs så att        Regeringen anser att vilikoren för den kapital-
10672: den är två procentenheter större än den sist an-        investering i bankerna som gjordes 1992 i syfte att
10673: vända marginalen. Marginalen kan dock stiga tili        bekämpa kreditkrisen säkerställer att investe-
10674: högst 14 procentenheter.                                ringarna återbetalas tili staten under de närmaste
10675:     Den 28 februari 1997 var 12 månaders helibor-       åren. Staten får en gängse intäkt på sina investe-
10676: räntan 3,32 %. Jämfört med den nuvarande rän-           ringar förutsatt att bankernas lönsamhet bibe-
10677: tenivån blir enbart marginalen för kapitalinves-        hålls på minst nuvarande nivå. Bankkrisen kan
10678: teringen redan år 2001 större (3,50 procentenhe-        anses vara helt över först i det skede när riksda-
10679: ter) än motsvarande 12 månaders heliborränta            gens bankstödskläm kan hä vas. Det är möjligt att
10680: tili följd av att marginalen för kapitalinvestering-    häva klämmen när bankerna har fått tiliräcklig
10681: ar höjs stegvis.                                        kapitaltäckning genom förbättrad lönsamhet. 1
10682:     Det är förenligt med statens intresse att de        det meddelande om sanering av finansieringssys-
10683: finländska bankerna har en tiliräcklig kapital-         temt som regeringen lämnade tili riksdagen 1996
10684: täckningsmarginal med avseende på kravet att            konstaterade regeringen att hävningen av kläm-
10685: den lagstadgade kapitaltäckningen skall vara            men inte heller får ha en så betydande inverkan
10686: åtta procent. Bankernas ställning i fråga om ka-        på klassificeringen av bankernas kreditvärdighet
10687: pitaltäckning har en väsentlig inverkan på klassi-      att den försvårar bankernas medelsanskaffning
10688: ficeringen av deras kreditvärdighet och den vä-         utomlands, dvs. deras tillgång tili finansiering.
10689: gen på kostnaderna för bankernas medelsan-
10690: 
10691:      Helsingforsden 10 mars 1997
10692: 
10693:                                                                                     Minister Arja Alho
10694:                                             KK 63/1997 vp
10695: 
10696: Kirjallinen kysymys 63
10697: 
10698: 
10699: 
10700: 
10701:                                   Raimo Vistbacka /ps: Lapuan virastotalon puhelinliikenteen järjes-
10702:                                      tämisestä
10703: 
10704: 
10705:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10706: 
10707:    Lapuan virastotalossa toimivat tällä hetkellä     työpaikka paikkakunnalle lisää, ja eri virastojen
10708: Lapuan kihlakunta, Lapuan käräjäoikeus, La-          henkilökunnan työaika jäisi kokonaan varsinai-
10709: puan kihlakunnan ja ulosottopiirin keskuspaik-       sen työtehtävän hoitoon, varsinkin kun virasto-
10710: ka ja syyttäjän osasto, Kauhavan verotoimiston       talossa on edelleen toimintakelpoinen keskuslait-
10711: Lapuan toimipiste sekä Etelä-Pohjanmaan              teisto paikoillaan. Keskustoiminnasta aiheutu-
10712: maanmittaustoimisto. Näistä osa on siirtynyt         vat kustannukset voitaisiin jakaa talossa toimi-
10713: toimimaan kyseisessä talossa vasta viime aikoi-      vien virastojen kesken esimerkiksi alaliittymien
10714: na.                                                  määrän suhteessa.
10715:    Aikaisemmin kyseisen virastotalon kaikki pu-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10716: helimet oli kytketty yhden pääkeskuksen kautta       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10717: kulkeviksi. Kun talossa oli välillä nykyistä vä-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10718: hemmän käyttäjiä, poistettiin keskustoiminta,ja      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10719: kaikki virastot toimivat omilla linjoillaan. Tällä
10720: hetkellä kun talo on taas runsaammin miehitetty,               Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
10721: olisijärkevää palata takaisin entiseen koko viras-          jotta Lapuan virastotalossa toimivat vi-
10722: totaloa palvelevaan keskukseen. Näin vältyttäi-             ranomaistoiminnot siirtyisivät jälleen pu-
10723: siin kaikissa talossa toimivissa tahoissa turhilta          helinliikenteessään yhden yhteisen kes-
10724: puhelujen siirroilta ja sinne kuulumattomiin pu-            kuksen kautta toimiviksi?
10725: heluihin vastaamiselta. Samalla tarjoutuisi yksi
10726: 
10727:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1997
10728: 
10729:                                         Raimo Vistbacka /ps
10730: 
10731: 
10732: 
10733: 
10734: 279001
10735: 2                                           KK 63/1997 vp
10736: 
10737: 
10738: 
10739: 
10740:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10741: 
10742:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kohtaisten ja joustavien puhelinjärjestelmien
10743: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         yleistymistä.
10744: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Kehitys on johtanut siihen, että Valtion kiin-
10745: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo            teistölaitos on luovuttanut pääosan hallinnas-
10746: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         saan olleista puhelinvaihteista virastotaloissa
10747: sen n:o 63:                                           toimiville virastoille. Useat virastot ovat lisäksi
10748:                                                       hankkineet omia puhelinjärjestelmiään. Kiinteis-
10749:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,        tölaitoksella oli hallinnassaan vuonna 1995 noin
10750:        jotta Lapuan virastotalossa toimivat vi-       450 puhelinvaihdetta ja vuoden 1997 alussa vaih-
10751:        ranomaistoiminnot siirtyisivät jälleen pu-     teiden lukumäärä oli 72. Vastaavasti välitystoi-
10752:        helinliikenteessään yhden yhteisen kes-        minta, joka aikaisemmin oli keskitettyä ja suu-
10753:        kuksen kautta toimiviksi?                      rimman käyttäjäviraston vastuulla, on jakautu-
10754:                                                       nut useissa tapauksissa virastoille esimerkiksi
10755:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          muiden tehtävien ohessa hoidettavaksi.
10756: vasti seuraavaa:                                          Lapuan virastotalossa on vuonna 1993 han-
10757:                                                       kittu digitaalinen puhelinvaihde. Puhelinvaihde
10758:     Valtion virastotaloihin on 1990-luvun alku-       osuustodistuksineen on siirretty viime vuonna
10759: puolelle saakka hankittu puhelinvaihteita, jotka      Valtion kiinteistölaitokselta silloisen nimismies-
10760: ovat palvelleet kaikkia virastotalon käyttäjiä.       piirin hallintaan. Vaihde on teknisesti pysynyt
10761: Puhelinvaihde on ollut rakennuksen haltijan eli       yhtenä kokonaisuutena, mutta siitä on ohjelmal-
10762: silloisen rakennushallituksen omistuksessa ja         lisesti eriytetty osia muiden virastojen käyttöön,
10763: puhelunvälitystoiminnasta ovat yleensä huoleh-        jotta suoritettu hankinta voidaan hyödyntää te-
10764: tineet talon henkilömäärältään suurimman käyt-        hokkaasti.
10765: täjäviraston puhelunvälittäjät.                           Edellä kuvatun mukaisesti hallinnon muutok-
10766:     Tilanne on 1990-luvulla voimakkaasti muut-        set, virastojen toiminnalliset tarpeet ja tekninen
10767: tunut lähinnä valtionhallinnon muutosten ja           kehitys ovat johtaneet siihen, että puhelinvaih-
10768: puhelintekniikan kehittymisen vuoksi. Valtion         teet ovat tulevaisuudessa yleensäjoko suuria val-
10769: kiinteistöhallinnon muutosten myötä on virasto-       takunnallisia järjestelmiä tai pieniä yksikkökoh-
10770: tiloissakin pyritty mahdollisimman aitoihin           taisia vaihteita ja sarjapuhelinjärjestelmiä. Puhe-
10771: vuokrasuhteisiin valtion kiinteistölaitoksen ja       lunvälitys voidaan järjestää vaihtoehtoisin ta-
10772: vuokralaisina olevien virastojen välillä. Vuokra-     voin joko keskitetysti tai hajautetusti. Yleensä
10773: laisena oleva virasto vuokraa huonetilat ja järjes-   virastot ovat päätyneet hajautettuihin ratkaisui-
10774: tää itse tarvitsemansa palvelut mukaan lukien         hin, vaikka paikallisesti ne voivat sopia yhteisjär-
10775: viestiliikenteen.                                     jestelyistä ja kustannustenjaosta välitystoimin-
10776:     Televiestintään liittyvät toiminnot ovat aiem-    nassa.
10777: paa kiinteärumin sidoksissa virastojen ja laitos-         Edellä esitettyyn viitaten voidaan todeta, että
10778: ten muuhun toimintaan. Puhelinliikenteessä on         Lapuan virastotalon puhelinliikenteen järjestä-
10779: yleistynyt yrityskohtaisten numeroiden käyttö.        misestä ja keskustoiminnasta aiheutuvien kus-
10780: Numerot voivat olla valtakunnallisia, alueellisia     tannusten jakamisesta voivat talossa toimivat
10781: tai ne voivat olla toimintokohtaisia kuten asia-      käyttäjävirastot itse vapaasti sopia ja päättää,
10782: kaspalve1u- tai tiedotusnumerot. Tekninen kehi-       joten mihinkään erityisiin toimenpiteisiin asian
10783: tys on toisaalta merkinnyt pienten, organisaatio-     johdosta ei tarvitse ryhtyä.
10784: 
10785:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1997
10786: 
10787:                                                                 Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
10788:                                              KK 63/1997 vp                                                3
10789: 
10790: 
10791: 
10792: 
10793:                                          Tili Riksdagens Talman
10794: 
10795:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Utvecklingen har lett till att statens fastighets-
10796: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         verk har överlåtit huvuddelen av de te1efonväxlar
10797: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       det innehaft tili ämbetshusens ämbetsverk. Flera
10798: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål             ämbetsverk har dessutom skaffat egna telefon-
10799: nr63:                                                  system. Fastighetsverket hade 1995 ca 450 tele-
10800:                                                        fonväxlar och vid ingången av 1997 var antalet
10801:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         72. På motsvarande sätt har telefonisttjänsterna,
10802:        ta för att alla myndighetsfunktioner i äm-      som tidigare var centraliserade och på det största
10803:        betshuset i Lappo åter övergår tili telefon-    ämbetsverkets ansvar, i flera fall uppdelats på
10804:        trafik via en gemensam central?                 ämbetsverken t.ex. så att de sköts vid sidan av
10805:                                                        andra uppgifter.
10806:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Tili ämbetshuset i Lappo skaffades 1993 en
10807: anföra fö1jande:                                       digital telefonväxel. Telefonväxelnjämte andels-
10808:                                                        bevisen har i fjol överförts från statens fastig-
10809:    Fram tili början av 1990-talet har tili statliga    hetsverk tili det dåvarande länsmansdistriktet.
10810: ämbetshus anskaffats telefonväxlar som har be-         Växeln har tekniskt bibehållits som en helhet,
10811: tjänat alla som använder ämbetshuset. Telefon-         men från den har programmässigt avskilts delar
10812: växeln har ägts av den som besitter byggnaden,         för andra ämbetsverk så att anskaffningen kan
10813: dvs. den dåvarande byggnadsstyrelsen, och tele-        utnyttjas effektivt.
10814: fonisttjänsterna har i allmänhet skötts av det            1enlighet med vad som sägs ovan har ändring-
10815: ämbetsverk som har flest personer i huset.             arna i förvaltningen, ämbetsverkens funktionella
10816:    Situationen har förändrats kraftigt på 1990-        behov och den tekniska utvecklingen lett tili att
10817: talet, närmast tili följd av ändringarna i statsför-   telefonväxlarna i framtiden i allmänhet antingen
10818: valtningen och utvecklingen av telefontekniken.        är stora riksomfattande system eller små enhets-
10819: 1 och med ändringarna i statens fastighetsförvalt-     visa växlar och serietelefonsystem. Kopplingen
10820: ning har man även i fråga om ämbetslokaler             av samtai kan ordnas antingen centraliserat eller
10821: eftersträvat så äkta hyresförhållanden som möj-        decentraliserat. 1 allmänhet har ämbetsverken
10822: ligt mellan statens fastig4~tsverk och de ämbets-      gått in för decentraliserade lösningar, trots att de
10823: verk som hyr lokalerna. Ambetsverket hyr loka-         lokalt kan komma överens om gemensamma ar-
10824: lerna och ordnar själv den service det behöver,        rangemang och fördelningen av kostnaderna när
10825: inklusive teletrafiken.                                det gäller telefonisttjänsterna.
10826:    Funktionerna i anslutning till telekommuni-            Med hänvisning tili vad som anförts ovan kan
10827: kationen är allt mera bundna till ämbetsverkens        man konstatera att de ämbetsverk som utnyttjar
10828: och inrättningarnas övriga verksamhet. lnom te-        växeln i ämbetshuset i Lappo själva fritt kan
10829: lefontrafiken har användningen av företagsvisa         komma överens och besluta om ordnandet av
10830: nummer blivit allt vanligare. Numren kan vara          telefontrafiken och fördelningen av kostnaderna
10831: riksomfattande, regionala eller knutna till funk-      för verksamheten i centralen. Av denna orsak
10832: tionen, t.ex. nummer för kundtjänst eller infor-       behöver inga särskilda åtgärder vidtas på grund
10833: mation. Den tekniska utvecklingen har å andra          av ärendet.
10834: sidan medfört att det blivit vanligare med små,
10835:  organisationsvisa och flexibla telefonsystem.
10836: 
10837:      Helsingforsden 28 februari 1997
10838: 
10839:                                                                          Finansminister Sauli Niinistö
10840:                                                KK 64/1997 vp
10841: 
10842: Kirjallinen kysymys 64
10843: 
10844: 
10845: 
10846: 
10847:                                      Janne Viitamies /sd: Sähkökäyttöisellä apumoottorilla varustetun
10848:                                         polkupyörän tyyppih yväksynnästä
10849: 
10850: 
10851:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
10852: 
10853:    Ladattavaa akkua voimanlähteenä käyttäväl-            Tiettävästijoitakin mainitulla moottorilla varus-
10854: lä apumoottorilla varustettu polkupyörä on suo-          tettuja polkupyöriä on Suomessa jo käytössä,
10855: sittu Ruotsissa, ja on osoittautunut, että sillä olisi   vaikka niillä ei ilmeisesti saisi ajaa tieliikenteessä.
10856: kysyntää myös Suomessa. Erityisesti ikääntyneet             Lienee toivottavaa, että säädettäisiin sähkö-
10857: tai sairastavat henkilöt voisivat harrastaa polku-       käyttöisellä apumoottorilla varustetun polku-
10858: pyöräilyä nykyistä enemmän tämän lisävarus-              pyörän tyyppihyväksynnästä, jotta kauppa voisi
10859: teen ansiosta. Pyöräilijä voisi käyttää apumoot-         vastata Suomessa olevaan kysyntään.
10860: toria hyväkseen ylämäissä tai pehmeillä sorateil-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
10861: lä ajettaessa.                                           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10862:     Maahantuojat ja lisävarusteen kotimaista val-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10863: mistusta suunnittelevat tahot ovat kuitenkin to-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10864: denneet, että suomalaiset säädökset eivät tunne
10865: tällaisella lisävarusteena varustettua polkupyö-                    Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta maa-
10866: rää. Katsastuskonttorit eivät suostu tekemään                    hantuojat ja kotimaiset valmistajat voisi-
10867: tyyppihyväksyntää, koska ei tiedetä, onko ky-                    vat tyyppihyväksyitää sähkökäyttöisellä
10868: seessä moottoriajoneuvo, liikuntarajoitteisen                    apumoottorilla varustetun polkupyörän,
10869: henkilön apuväline tai tavallinen polkupyörä.                    joka on tarpeellinen väline ikääntyneiden
10870: Näin ollen vastuuntuntoinen kauppias ei voi                      tai sairastavien henkilöiden polkupyörä-
10871:  myydä apumoottorilla varustettua polkupyörää                    harrastuksen lisäämiseksi?
10872:  kuluttajalle, joka sen tahtoisi käyttöönsä ostaa.
10873: 
10874:       Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1997
10875:                                              Janne Viitamies /sd
10876: 
10877: 
10878: 
10879: 
10880:  279001
10881: 2                                           KK 64/1997 vp
10882: 
10883: 
10884: 
10885: 
10886:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10887: 
10888:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        nen ajoneuvo ole enää pelkästään lihasvoimalla
10889: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kulkeva ajoneuvo, mitä polkupyöräitä edellyte-
10890: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tään. Varustamalla kaksipyöräinen ajoneuvo
10891: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Janne Vii-       joko pelkästään moottorilla kulkevaksi tai moot-
10892: tamiehen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         torilla tarvittaessa autettavasti kulkevaksi,
10893: n:o 64:                                               muuttuu ajoneuvo mopoksi tai moottoripyöräk-
10894:                                                       si.
10895:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta maa-          Mopojen teknisistä vaatimuksista on säädetty
10896:        hantuojat ja kotimaiset valmistajat voisi-     edellä mainitussa ajoneuvojen rakenteesta ja va-
10897:        vat tyyppihyväksyttää sähkökäyttöisellä        rusteista annetussa asetuksessa. Mopojen tyyp-
10898:        apumoottorilla varustetun polkupyörän,         pihyväksyntää koskevat säännökset on myös jo
10899:        joka on tarpeellinen väline ikääntyneiden      säädetty ajoneuvojen katsastuksesta annetussa
10900:        tai sairastavien henkilöiden polkupyörä-       asetuksessa (1702/1992).
10901:        harrastuksen lisäämiseksi?                        Moottorilla varustetut kaksipyöräiset ajoneu-
10902:                                                       vot katsotaan mopoiksi,jos niiden suurin sallittu
10903:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          rakenteellinen nopeus ei ylitä 40 km/h.
10904: vasti seuraavaa:                                         Koska apumoottorilla varustettujen polku-
10905:                                                       pyörien hyväksymistä liikenteeseen mopoina
10906:    Moottorilla varustetun kaksipyöräisen ajo-         koskevat tyyppihyväksyntäsäännökset ovat jo
10907: neuvon teknisiä vaatimuksia ja tällaisen moot-        vuosia olleet voimassa, ei ongelmana apumoot-
10908: torikäyttöisen ajoneuvon tyyppihyväksyntää            torilla varustettujen 2-pyöräisten ajoneuvojen
10909: koskevat säännökset ovat Suomessa jo voimassa.        hyväksymisessä liikenteeseen ole ollut tyyppihy-
10910: Ajoneuvojen pääluokitus noudattaa EY:n tyyp-          väksymissäännösten puuttuminen. Käytännössä
10911: pihyväksymisdirektiivejä. 2- ja 3-pyöräisten ajo-     ongelmana on ollut apumoottorilaitteiden val-
10912: neuvojen Iuokitusta ja tyyppihyväksyntää kos-         mistajien, maahantuojien ja myyjien taholta
10913: kee direktiivi 92/61/ETY. Se kattaa kaikki 2- ja 3-   haluttomuus keskittyä voimassa olevat mopo-
10914: pyöräiset moottorilla varustetut ajoneuvot, joi-      vaatimukset täyttäviin apulaiteratkaisuihin. On-
10915: den suurin rakenteellinen nopeus ylittää 6 km!h.      gelma on useimmiten pelkistynyt siihen, että pol-
10916:    Suomessa ajoneuvojen luokituksesta on sää-         kupyöriä haluttaisiin varustaa erilaisilla joko
10917: detty ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista          jatkuvatoimisesti tai tarvittaessa toimivilla säh-
10918: annetussa asetuksessa ( 1256/1992). Asetuksen         kö- tai polttomoottoreilla ilman, että mopoja
10919: 11 §:n mukaisesti polkupyörä on yhden tai             koskevia, liikenneturvallisuussyistä säädettyjä
10920: useamman henkilön tai tavaran kuljettamiseen          vaatimuksia tarvitsisi täyttää.
10921: rakennettu, vähintään kaksipyöräinen, polkimin           Koska jo nyt on olemassa säännökset sähkö-
10922: tai käsikammin varustettu moottoriton ajoneu-         käyttöisellä apumoottorilla varustetun polku-
10923: vo.                                                   pyörän eli mopon tyyppihyväksymiseksi liiken-
10924:    Jos polkupyörä muutetaan pelkästään moot-          teeseen, hallitus ei näe asiassa olevan tarvetta
10925: torilla kulkevaksi tai moottorilla autettavasti       tyyppihyväksyntää       koskevien     säännösten
10926: kulkevaksi ajoneuvoksi, ei tällainen kaksipyöräi-     muuttamiseen.
10927: 
10928:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1997
10929: 
10930:                                                                Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
10931:                                            KK 64/1997 vp                                               3
10932: 
10933: 
10934: 
10935: 
10936:                                        Tili Riksdagens Talman
10937: 
10938:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      motor, kan ett sådant tvåhjuligt fordon inte anses
10939: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       som ett med endast muskelkraft drivet fordon,
10940: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     vilket är ett krav för cyklar. Genom att utrusta ett
10941: man Janne Viitamies undertecknade spörsmål nr        tvåhjuligt fordon så att det är endast eller vid
10942: 64:                                                  behov delvis motordrivet, förvandlas fordonet
10943:                                                      tili en moped eller motorcykel.
10944:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-           De tekniska kraven för mopeder bestäms i
10945:        ta för att importörer och inhemska tillver-   ovan nämnda förordning. Bestämmelserna om
10946:        kare kan låta typgodkänna en med en           de tekniska kraven för mopeder finns redan i
10947:        elektrisk tilläggsmotor utrustad cykel,       förordningen om besiktning av fordon (1702/
10948:        som är nödvändig för att öka åldriga eller    1992).
10949:        sjukliga personers intresse för cyklar?          Ett med en motor utrustat tvåhjuligt fordon
10950:                                                      anses vara en moped, om dess största konstrukti-
10951:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        va hastighet inte överskrider 40 kmlh.
10952: anföra följande:                                        Eftersom bestämmelserna för typgodkännan-
10953:                                                      det enligt vilka en med en tilläggsmotor utrustad
10954:    Bestämmelserna om de tekniska kraven för          cykel godkänns har varit i kraft i åratal, är pro-
10955: tvåhjuliga motorfordon och typgodkännandet           blemet med att godkänna ett med en tilläggsmo-
10956: av ett sådant motorfordon har redan trätt i kraft    tor utrustat tvåhjuligt fordon inte det att bestäm-
10957: i Finland. Fordonens huvudklassificering över-       melserna för typgodkännande saknas. 1 prakti-
10958: ensstämmer med EG:s typgodkännandedirektiv.          ken har problemet varit att tilläggsmotorers till-
10959: Klassificering och typgodkännande av två- och        verkare, importörer och försäljare har varit mot-
10960: trehjuliga fordon behandlas i direktivet 92/6l/      villiga tili att koncentrera sig på att utveckla
10961: EEG. Det täcker alla två- och trehjuliga motor-      sådana hjälpanordningar som uppfyller de nuva-
10962: fordon vars största konstruktiva hastighet är        rande kraven på mopeder. Problemet är det att
10963: över 6 kmlh.                                         man ofta vill utrusta cyklar med olika el- eller
10964:    1 förordningen om fordons konstruktion och        förbränningsmotorer, som driver kontinuerligt
10965: utrustning (1256/1992) bestäms om klassificering     eller vid behov, utan att uppfylla de krav för
10966: av fordon i Finland. Enligt 11 § är cykeln ett för   mopeder om vilka det på grund av trafiksäker-
10967: transport av en eller flera personer eller gods      hetsskäl.
10968: konstruerat fordon som har minst två hjul samt          Eftersom bestämmelserna om godkännandet i
10969: pedaler eller vevanordningar och som saknar          trafiken av en med en elektrisk tilläggsmotor
10970: motor.                                               utrustad cykel, dvs. en moped, redan är i kraft,
10971:    Om cykeln förvandlas tili ett fordon som en-      anser regeringen att det inte är nödvändigt att
10972: dast drivs av en motor eller delvis drivs av en      ändra bestämmelserna för typgodkännande.
10973: 
10974:       Helsingforsden 4 mars 1997
10975: 
10976:                                                                   Trafikminister Tuula Linnainmaa
10977:                                            KK 65/1997 vp
10978: 
10979: Kirjallinen kysymys 65
10980: 
10981: 
10982: 
10983: 
10984:                                   Esa Lahtela /sd ym.: Aseenkantoluvan myöntämisestä mielenter-
10985:                                      veysongelmaiselle
10986: 
10987: 
10988:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
10989: 
10990:    Silloin tällöin tiedonvälityksen kautta tulee    jo aseenosto-ja kantoluvan saatuaan sattuukin
10991: esille uutisia, joissa kerrotaan mielenterveyson-   sairastumaan psyykkisesti?
10992: gelmaisen tehneen väkivaltarikoksen omistamal-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
10993: Iaan tuliaseella.                                   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10994:    Suomessahan tuliaseen hankintaan vaaditaan       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10995: viranomaisen lupa. Tällaisten sattuneiden väki-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10996: valtatilanteiden osalta onkin väkisinkin jäänyt
10997: ihmettelemään, eikö meidän lupajärjestelmäm-                   Katsooko Hallitus, että nykyisellä
10998: me ota huomioon tai eikö lupaa myönnettäessä               aseenkantolupajärjestelmällä voidaan
10999: saada riittäviä tietoja henkilöstä, joka lupaa             riittävästi valvoa, ettei väkivaltaisen
11000: anoo. Onko tietosuoja esteenä vai mistä johtuu,            luonteen omaava psyykkisesti häiriinty-
11001: että tällaiset väkivaltaankin taipuvaiset mielen-          nyt saa aseenosto lupaa, ja
11002: terveysongelmaiset saavat hankittua luvanvarai-               mitä Hallitus aikoo tehdä, että tulevai-
11003: sia aseita?                                                suudessa mielenterveysongelmista kärsi-
11004:    Entä, jos lupa on jo myönnetty, onko meillä             vien tekemiä väkivaltarikoksia voitaisiin
11005: ennalta ehkäisevää seurantaa, mahdollisesti lu-            ennalta ehkäistä?
11006: van peruuttamista siinä tilanteessa, että henkilö
11007: 
11008:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1997
11009: 
11010:          Esa Lahtela /sd                Tapio Karjalainen /sd         Kalevi Olin /sd
11011:          Raimo Mähönen /sd              Erkki J. Partanen /sd         Marjaana Koskinen /sd
11012:          Kari Myllyniemi /kesk          Jorma Kukkonen /sd            Helena Vartiainen /sd
11013: 
11014: 
11015: 
11016: 
11017: 279001
11018: 2                                           KK 65/1997 vp
11019: 
11020: 
11021: 
11022: 
11023:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11024: 
11025:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        dollisuutta poliisille vaatia hakijaa esittämään
11026: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         selvitystä, kuten esimerkiksi lääkärintodistusta,
11027: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       henkisestä terveydentilastaan, mikäli hakijan ei
11028: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-       todisteellisesti tiedetä olleen psyykkisessä hoi-
11029: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          dossa. Terveydenhoitoviranomaisilla ei ole vel-
11030: n:o 65:                                               vollisuutta eikä myöskään oikeutta ilmoittaa po-
11031:                                                       liisille tietoja mielenterveysongelmien vuoksi
11032:            Katsooko Hallitus, että nykyisellä         hoitoon hakeutuneista salassapitosäännösten
11033:        aseenkantolupajärjestelmällä       voidaan     vuoksi. Poliisilla on oikeus ainoastaan luvan voi-
11034:        riittävästi valvoa, ettei väkivaltaisen        massaoloa harkitessaan saada mainittuja tietoja
11035:        luonteen omaava psyykkisesti häiriinty-        pyynnöstä terveydenhoitoviranomaisilta poliisi-
11036:        nyt saa aseenostolupaa, ja                     lain (493/l995) 35 §:n 2 momentin perusteella.
11037:            mitä Hallitus aikoo tehdä, että tulevai-   Tämä luonnollisesti edellyttää, että poliisin tie-
11038:        suudessa mielenterveysongelmista kärsi-        toon on tullut seikkoja, jotka antavat aiheen har-
11039:        vien tekemiä väkivaltarikoksia voitaisiin      kita luvan peruuttamista. Lisäksi poliisilla tulee
11040:        ennalta ehkäistä?                              olla tieto hoitoa antaneesta terveyskeskuksesta
11041:                                                       tai hoitolaitoksesta pyynnön osoittamiseksi oi-
11042:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          keaan paikkaan.
11043: vasti seuraavaa:                                          Hallitus tulee keväällä antamaan eduskunnan
11044:                                                       käsiteltäväksi sisäasiainministeriössä valmistel-
11045:     Voimassa olevan ampuma-aseista ja ampu-           lun esityksen uudeksi ampuma-aselaiksi. Esityk-
11046: matarpeista annetun asetuksen 19 §:n (723/1986)       sessä tullaan täsmentämään luvan saannin kuin
11047: mukaan lupa ampuma-aseen hankkimiseen voi-            myös sen peruuttamisen perusteita. Esityksen
11048: daan antaa vain tunnetusti Iuotettavalie ja huo-      mukaan lupa myönnettäisiin ainoastaan sellai-
11049: lelliselle henkilölle. Poliisin on luvan myöntämi-    selle henkilölle, jota on pidettävä terveydentilan-
11050: sessä mm. kiinnitettävä huomiota hakijan luon-        saja käyttäytymisensä perusteella sopivana. Ha-
11051: teenominaisuuksiin ja elämäntapoihin.                 kija olisi velvollinen jättämään hakemuksensa
11052:     Lupaharkinnassa tarkastetaan poliisin rekis-      poliisille aina henkilökohtaisesti, mikä mahdol-
11053: tereistä, onko hakijalla aikaisempia rikosmer-        listaisi arvioinnin suorittamisen hakijan sopivuu-
11054: kintöjä. Ainakin ensimmäistä aseenkantolupaa          desta. Lisäksi poliisi voisi tarvittaessa edellyttää
11055: hakiessaan hakija joutuu lisäksi henkilökohtai-       hakijalta selvitystä mm. tämän psyykkisestä ter-
11056: seen haastatteluun. Suurimmissa kihlakunnan           veydentilasta, mikäli sopivuutta olisi syytä epäil-
11057: poliisilaitoksissa haastatteluiden suorittaminen      lä.
11058: ei kuitenkaan ole käytännössä aina hakemusten             Luvan peruuttamisen osalta edellytykset olisi-
11059: suuren määrän vuoksi mahdollista. Mikäli haki-        vat samat, eli mikäli henkilöä ei enää tervey-
11060: jasta ei ole merkintöjä poliisin rekistereissä eikä   dentilansa tai käyttäytymisensä vuoksi voitaisi
11061: hänen osaltaan muutoinkaan ole tiedossa estettä       pitää sopivana hallussapitämään ampuma-aset-
11062: luvan myöntämiselle, lupa ampuma-aseen hank-          ta, lupa peruutettaisiin. Esitys sisältäisi säännök-
11063: kimiseen myönnetään hakijan esittäessä hyväk-         set myös kotietsinnästä, mikä mahdollistaisi po-
11064: syttävän syyn siihen. Mikäli hakijaa ei poliisissa    liisin välittömän puuttumisen ampuma-aseiden
11065: tunneta, vaaditaan useimmissa kihlakunnan po-         uhkaavaan väärinkäyttöön. Lisäksi lupa voitai-
11066: liisilaitoksissa lisäksi hakija esittämään ns. luo-   siin entistä useammin myöntää määräaikaisena.
11067: tettavuuslausunto, jossa kaksi ulkopuolista hen-          Hakemusten suuren määrän ja poliisin rajal-
11068: kilöä allekirjoituksillaan vakuuttavat hakijan        listen resurssien johdosta kaikkien hakijoiden
11069: olevan sopiva ampuma-aseen hankkimiseen. Jos          henkisen tilan syvälliseen tutkimiseen ei ole aina
11070: hakijan tiedetään kärsivän mielenterveyden on-        mahdollisuutta. Ensiarvoisen tärkeää olisikin,
11071: gelmista, lupaa ei myönnetä.                          että poliisi saisi kaikista ns. ongelmatapauksista
11072:     Voimassa olevat säännökset eivät anna mah-        välittömästi tiedon, jotta tarvittaviin toimenpi-
11073:                                              KK 65/1997 vp                                            3
11074: 
11075: teisiin voitaisiin ryhtyä. Tämä edellyttää etenkin     vallisuutta vaarantavista tapauksista. Yleisen
11076: muilta viranomaisilta aktiivisuutta ilmoittaa po-      järjestyksen ja turvallisuuden säilymistä on pi-
11077: liisille havaitsemistaan yleistä järjestystä ja tur-   dettävä yhteisenä asianamme.
11078: 
11079:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1997
11080: 
11081:                                                                Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
11082: 4                                            KK 65/1997 vp
11083: 
11084: 
11085: 
11086: 
11087:                                          Tili Riksdagens Talman
11088: 
11089:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       några möjligheter att kräva utredning över den
11090: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         sökandes mentala hälsotillstånd, t.ex.läkarintyg,
11091: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       om man inte bevisligen vet att den sökande har
11092: man Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörsmål           genomgått psykiatrisk vård. Hälsovårdsmyndig-
11093: nr65:                                                  heterna har på grund av sekretessbestämmelser-
11094:                                                        na inga skyldigheter eller rättigheter att ge poli-
11095:           Anser Regeringen att det nuvarande           sen upplysningar om dem som sökt vård för
11096:        systemet för vapenlicenser gör det möjligt      psykiska problem. Endast när polisen prövar om
11097:        att i tillräckligt hög grad övervaka att inte   ett tillstånd skall förbli i kraft har man rätt att på
11098:        en psykiskt störd person med våldsten-          begäran få de nämnda uppgifterna av hälso-
11099:        denser beviljas tillstånd att köpa vapen,       vårdsmyndigheterna med stöd av 35 § 2 mom.
11100:        och                                             polislagen (49311995). Detta förutsätter natur-
11101:           vad ämnar Regeringen göra för att i          ligtvis att polisen har fått vetskap om omständig-
11102:        framtiden förhindra att personer med            heter som ger anledning att överväga ett återkal-
11103:        psykiska problem begår våldsbrott?              lande av tillståndet. Vidare måste polisen veta vid
11104:                                                        viiken hälsocentral eller vårdinrättning personen
11105:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          i fråga har vårdats för att kunna rikta sin begäran
11106: anföra följande:                                       till rätt ställe.
11107:                                                            1 vår kommer regeringen att tili riksdagen av-
11108:     Enligt 19 § i den gällande förordningen angå-      låta en proposition med förslag till ny skjutva-
11109: ende skjutvapen och skjutförnödenheter (723/           penlag. Propositionen har beretts vid inrikesmi-
11110: 1986) kan tillstånd till anskaffande av skjutvapen     nisteriet, och i den preciseras grunderna för såväl
11111: ges endast den som är känd för pålitlighet och         beviljande som återkallande av tillstånd. Enligt
11112: ordentlighet. När tillståndet beviljas skall polisen   propositionen beviljas tillstånd endast personer
11113: bl.a. ägna uppmärksamhet åt sökandens karak-           som skall anses lämpliga med tanke på hälsotill-
11114: tärsegenskaper och levnadsvanor.                       stånd och uppförande. Den sökande blir tvungen
11115:     Vid tillståndsprövningen kontrolleras om den       att alltid personligen lämna in sin ansökan till
11116: sökande finns upptagen i polisens register på          polisen, vilket gör det möjligt att utvärdera den
11117: grund av tidigare brott. Dessutom måste åtmins-        sökandes lämplighet. Vidare kan polisen vid be-
11118: tone den som ansöker om sin första vapenlicens         hov förutsätta att den sökande visar en utredning
11119: vara med om en personlig intervju. Vid de största      bl.a. över sitt psykiska hälsotillstånd, om det
11120: polisinrättningarna i häradena är det dock inte        finns skäl att tvivla på personens lämplighet.
11121: alltid praktiskt möjligt att göra intervjuer på            Förutsättningarna för återkallande av till-
11122: grund av det stora antalet ansökningar. Om det         stånd är desamma, dvs. tillståndet återkallas om
11123: inte finns några anteckningar om den sökande i         person en på grund av sitt hälsotillstånd eller upp-
11124: polisens register och om det inte heller annars        förande inte längre kan anses lämplig att inneha
11125: finns några kända hinder för beviljandet av till-      skjutvapen. 1 propositionen ingår också bestäm-
11126: stånd, beviljas tillstånd till anskaffande av skjut-   melser om husrannsakan, vilket gör det möjligt
11127: vapen, om sökanden kan anföra ett godtagbart           för polisen att omedelbart ingripa vid fara för
11128: skäl till det. Om den sökande inte är känd av          missbruk av skjutvapen. Dessutom kan tillstån-
11129: polisen, krävs vid de flesta polisinrättningar dess-   det i fler fall än tidigare beviljas för en viss tid.
11130: utom att sökanden visar upp ett s.k. utlåtande om          På grund av det stora antalet ansökningar och
11131: tillförlitlighet, där två utomstående med sina un-     polisens begränsade resurser går det inte alltid att
11132: derskrifter intygar att den sökande är lämplig att     göra en djupgående undersökning av varje sö-
11133: skaffa sig ett skjutvapen. Om det är känt att den      kandes mentala tillstånd. Därför vore det av yt-
11134: sökande har psykiska problem beviljas tillstånd        tersta vikt att polisen omedelbart fick upplys-
11135: inte.                                                  ningar om alla s.k. problemfall för att kunna
11136:     De gällande bestämmelserna ger inte polisen        vidta behövliga åtgärder. Detta förutsätter att i
11137:                                           KK 65/1997 vp                                          5
11138: 
11139: synnerhet andra myndigheter är aktiva och med-     måste se det som vår gemensamma sak att upp-
11140: delar polisen om de observerar fall där den all-   rätthålla den allmänna ordningen och säkerhe-
11141: männa ordningen och säkerheten äventyras. Vi       ten.
11142:      Helsingforsden 6 mars 1997
11143: 
11144:                                                               Inrikesminister Jan-Erik Enestam
11145:                                                KK 66/1997 vp
11146: 
11147: Kirjallinen kysymys 66
11148: 
11149: 
11150: 
11151: 
11152:                                      Esa Lahtela /sd ym.: Avustustoimista nälkäongelman lieventämi-
11153:                                         seksi Venäjän Karjalassa
11154: 
11155: 
11156:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
11157: 
11158:     Karjalan tasavallasta on tämän talven aikana         massa. Oman ongelmansa on tuonut sekin, ettei
11159: tullut jatkuvasti viestejä nälästä, lämmityksen ja       eläkkeitä ja palkkoja rahan puutteen vuoksi ole
11160: sähkön katkaisemisista, lääkkeiden ym. ihmis-            pystytty maksamaan kuukausiin.
11161: elämän välttämättömyyksien puutteesta. Karja-               Avustustyötä Karjalaan ovat tehneet Suomi-
11162: lassa on jouduttu sulkemaan varojen puutteen             Venäjä-seuran osastot, seurakunnat ja monet
11163: johdosta sairaaloita ja päiväkoteja. Kouluissa           järjestöt sekä yksityishenkilöt. Avun tarve on
11164: lapset pyörtyilevät nälästä ja aliravitsemuksesta.       kuitenkin niin suuri, etteivät nämä järjestöt eikä
11165: Eikä kouluruokakaan ole usein muuta kuin teetä           Suomi yksin pysty humanitaarisella avulla laa-
11166: ja puuroa. Monessa tapauksessa vielä on niin,            jasti ja jatkuvasti Karjalan ongelmia ratkaise-
11167: että tämä voi olla lapsen ainoa ateria koko päi-         maan. Käytössä on kuitenkin useita kansainväli-
11168: vässä. Samanlainen on tilanne myös toimivien             siä järjestöjä ja elimiä, joilta on saatavissa talou-
11169: päiväkotien ruoan suhteen.                               dellista ja teknistä tukea humanitaarisenja talou-
11170:     Julkisten varojen puute on vaikeuttanut kol-         dellisen avun toimittamiseksi Karjalaan. Suo-
11171: lektiivitilojen toimintaa ja moni yksityisviljeli-       men tulisi kiinnittää YK:n erityisjärjestöjen ja
11172: jöistä on lopettanut toimintansa, jolloin myös           avustustyötä tekevien kansainvälisten kansalais-
11173: ruoan tuottaminen Karjalassa on oleellisesti vä-         järjestöjen huomio Karjalaan. Lisäksi EU:lta ja
11174: hentynyt.                                                EBRD:ltä saatavaa tukea olisi kanavoitava Kar-
11175:     Jatkuva elämän toivottomuus on lisännyt al-          jalan tasavaltaan.
11176:  koholismia ja alkoholikuolemia räjähdysmäises-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11177: ti. Seurauksena on ollut välinpitämättömyys, ja          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11178: lapsiin kohdistuneet pahoinpitelyt sekä lasten           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11179: heitteillejättö ovat lisänneet lapsienjoutumista jo      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11180: ennestäänkin täysiin lastenkoteihin.
11181:      Sortavalan kaupungin hallintomiesten mu-                       Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11182:  kaan verotuloista 75-80 prosenttia menee Kar-                   ryhtyä kansainvälisiä suhteita hyväksi
11183: jalan tasavallan ja Venäjän federaation budjet-                  käyttäen, jotta pyrittäisiin lisäämään hu-
11184:  tiin. Keskushallinnolta ei riitä varoja sosiaalisista           manitaarisia toimia Venäjän Karjalan
11185:  velvoitteista huolehtimiseen, koska tarve on niin               puutteen ja nälän lievittämiseksi?
11186:  valtava. Päivä päivältä ongelma on vain pahene-
11187: 
11188:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1997
11189: 
11190:                       Esa Lahtela /sd                             Jorma Kukkonen /sd
11191:                       Kalevi Olin /sd                             Erkki J. Partanen /sd
11192: 
11193: 
11194: 
11195: 
11196: 279001
11197: 2                                            KK 66/1997 vp
11198: 
11199: 
11200: 
11201: 
11202:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11203: 
11204:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         man prioriteettialueeksi vuonna 1995. Kaik-
11205: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kiaan tämän ohjelman suuruus on noin 160 milj.
11206: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        mk. Eräiltä osiltaan ohjelma perustuu Suomen
11207: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-        kahdenväliseen yhteistyöhön. Suomi käynnisti
11208: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           vuonna 1994 Karjalan tasavallassa hankkeen
11209: n:o 66:                                                Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon uudista-
11210:                                                        misen tukemiseksi. Hanketta on toistaiseksi ra-
11211:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         hoitettu lähes 3 milj. markalla. Vuonna 1997
11212:         ryhtyä kansainvälisiä suhteita hyväksi         hanke keskittyy äitiys- ja lastenneuvoloiden toi-
11213:         käyttäen, jotta pyrittäisiin lisäämään hu-     minnan kehittämiseen sekä vammaishuollon uu-
11214:         manitaarisia toimia Venäjän Karjalan           distamiseen. Toimivien perusrakenteiden luomi-
11215:         puutteen ja nälän lievittämiseksi?             nen muuttuneessa talousjärjestelmässä on olen-
11216:                                                        naista pysyvien kehitysvaikutusten aikaansaami-
11217:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           seksi. Edellä mainitun kahdenvälisen hankkeen
11218: vasti seuraavaa:                                       tuloksena Karjalassa käynnistyy näinä päivinä
11219:                                                        Tacisohjelman rahoittama 2-vuotinen laaja han-
11220:    Hallitus pitää tärkeänä vakauden, positiivisen      ke Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kehit-
11221: taloudellisen kehityksen ja hyvinvoinnin edistä-       tämiseksi. Tämän 15 milj. markan suuruisen
11222: mistä Suomen lähialueilla. Tämän vuoksi Suomi          hankkeen toteuttajaksi on valittu suomalaisten
11223: tukee alueen kehitystä pitkäjänteisesti kahden- ja     johtama asiantuntijaryhmä.
11224: monenkeskisten kehitys- ja avustusohjelmien                Suomi osallistuu Tacis-ohjelman hallintoko-
11225: kautta. Suomi pyrkii myös vaikuttamaan kan-            miteassa ohjelman kehittämiseen ja suunnitte-
11226: sainvälisten kehitysrahoituslaitosten, järjestöjen     luun. Tällöin Suomi tukee rahoituksen suuntaa-
11227: ja EU:n rahoituksen ohjautumiseen Suomen lä-           mista lähialueelleen Luoteis-Venäjälle sekä
11228: hialueille.                                            uusien ohjelmien, esim. raja-alueohjelman kehit-
11229:    Hallitus katsoo, että humanitaarinen apu, niin      tämistä.
11230: kahdenvälinen kuin kansainvälinenkin, voi olla             Suomi toimii aktiivisesti yhteistyössä tärkeim-
11231: vain väliaikaista ja sillä voidaan lievittää kipeim-   pien Keski- ja Itä-Euroopassa toimivien kansain-
11232: piä tarpeita. Suomen lähialueyhteistyön ensisi-        välisten rahoituslaitosten, mm. Euroopan jäl-
11233: jaisena tavoitteena on tukea demokratian ja            leenrakennus- ja kehityspankin (EBRD), Maail-
11234: markkinatalouden vakiinnuttamista sekä ympä-           manpankin, Kansainvälisen rahoitusyhtiön sekä
11235: ristöriskien vähentämistä Murmanskin alueella,         Pohjoismaisen investointipankin kanssa pyrkien
11236: Karjalan tasavallassa, Pietarissa ja Leningradin       vaikuttamaan niiden rahoittamien laina- ja in-
11237: alueella. Lisäksi pyritään lähialueiden taloudelli-    vestointihankkeiden suuntautumiseen Suomen
11238: sen ja teollisen yhteistyön edellytysten paranta-      lähialueille.
11239: miseen.                                                    EBRD on perustanut Pietariin ja Luoteis-Ve-
11240:    Suomen lähialueyhteistyövaroista on vuosina         näjälle riskipääomarahastot, jotka tekevät pää-
11241: 1992-1996 noin 150 milj. markkaa suunnattu             omainvestointeja alueen keskisuuriin yksityisiin
11242: Karjalan tasavaltaan. Yhteistyön avulla on tuet-       yrityksiin. Suomi yhdessä Ruotsin ja Norjan
11243: tu Karjalan maatalouden ja elintarviketuotan-          kanssa rahoittaa Luoteis-Venäjän riskipääoma-
11244: non kehittämistä sekä yksityisviljelmillä että         rahaston hankkeisiin liittyvää teknistä apua. Pie-
11245: suurtiloilla, ympäristönsuojelua, energiatalou-        tari on yksi EBRD:n prioriteettialueita Venäjäl-
11246: den kehittämistä sekä sosiaalisektorin kehittä-        lä, ja muuallakin Luoteis-Venäjällä on jatkossa
11247: mistä.                                                 odotettavissa lisää hankkeita.
11248:    Euroopan unionin jäsenenä Suomi pyrkii ko-             Tällä hetkellä Karjalan tasavallassa ei enää ole
11249: rostamaan pohjoisen ulottuvuuden merkitystä.           kysymys puutteesta samassa mielessä kuin vuon-
11250: Tämä myötävaikutti myös Luoteis-Venäjän, ml.           na 1992, jolloin Suomi edellisen kerran toimitti
11251: Karjalan tasavalta, valitsemiseen Tacis-ohjel-         humanitaarista apua lähialueilleen. Silloin ei
11252:                                              KK 66/1997 vp                                             3
11253: 
11254: alueella saatavilla ollut ruokaa eikä esim. lääkin-    deraatio ei kuulu. EU on rahoittanut Venäjän
11255: tälaitteita. Tällä hetkellä elintarvikkeita ja lääk-   federaation alueella vain pienehköjä humanitaa-
11256: keitä on alueella, mutta sairaaloilla ja laitoksilla   risia avustushankkeita, ja näistä useimmat ovat
11257: ei ole rahaa niiden ostamiseen. Karjalan nykyti-       liittyneet Tshetshenian kriisiin. Venäjän federaa-
11258: lanteessa korostuvat rakennemuutoksen tuomat           tion alueelle kohdennettujen humanitaaristen
11259: syvät sosiaaliset ongelmat, työttömyys ja köy-         avustusten kokonaissummat olivat 57 miljoonaa
11260: hyys, joita Suomi osaltaan pyrkii ensisijaisesti       markkaa vuonna 1994, 171 miljoonaa markkaa
11261: lievittämään pitkäjänteisellä teknisellä eikä hu-      vuonna 1995 ja 44 miljoonaa markkaa vuonna
11262: manitaarisella avulla.                                 1996.
11263:    Europan unioni on maailman suurin humani-               Suomen kehitysyhteistyön humanitaarisista
11264: taarisen avustustyön rahoittaja. Vuonna 1996           varoista myönnettiin helmikuussa 1997 neljä
11265: hyväksytyssä EU:n humanitaarisen avun asetuk-          miljoonaa markkaa Karjalan ja Murmanskin
11266: sessa säädetään, että avustusta kohdennetaan           alueelle avustushankkeeseen, jota koordinoivat
11267: ensisijaisesti kehitysmaihin, joihin Venäjän fe-       Suomen Punainen Risti ja Suomi-Venäjä-seura.
11268:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1997
11269: 
11270:                                                            Eurooppa-ministeri,
11271:                                                            ulkomaankauppaministeri Ole Norrback
11272: 4                                            KK 66/1997 vp
11273: 
11274: 
11275: 
11276: 
11277:                                          Tili Riksdagens Talman
11278: 
11279:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       programmet 1995. Sammanlagt uppgår Tacis-
11280: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         programmet till ca 160 mi1j.mk. Till vissa delar
11281: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       baserar sig programmet på Finlands bilaterala
11282: man Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörsmål           samarbete. Ar 1994 inledde Finland ett projekt i
11283: nr 66:                                                 Karelska republiken i syfte att stöda reforme-
11284:                                                        ringen av social- och hälsovården. Tilis vidare
11285:            Vilka åtgärder har Regeringen för av-       har projektet finansierats med nästan 3 milj. mk.
11286:         sikt att vidta för att med hjälp av interna-   År 1997 koncentreras projektet tili utvecklandet
11287:         tionella förbindelser försöka öka de hu-       av moderskaps- och barnrådgivningen samt han-
11288:         manitära insatserna i ryska Karelen för        dikappomsorgen. Att skapa fungerande bas-
11289:         att lindra svälten och nöden?                  strukturer i det föränderliga ekonomiska syste-
11290:                                                        met är väsentligt för att åstadkomma permaoen-
11291:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ta utvecklingseffekter. Som ett resultat av det
11292: anföra följande:                                       nämnda projektet kommer ett omfattande två-
11293:                                                        årigt Tacis- finansierat projekt att inledas i Kare-
11294:     Regeringen anser det viktigt att främja stabili-   len i dagarna för att utveckla den karelska social-
11295: teten, den positiva ekonomiska utvecklingen och        och hälsovården. För att leda detta projekt, som
11296: välfården i det finska närområdet. Därför stöder       uppgår ti1115 milj. mk, har en expertgrupp under
11297: Finland områdets långsiktiga utveckling genom          finsk ledning tillsatts.
11298: bilaterala och mu1tilaterala utvecklings- och bi-          1den administrativa kommitUm för Tacis-pro-
11299: ståndsprogram. Dessutom försöker Finland på-           grammet deltar Finland i utvecklandet och pla-
11300: verka finansieringen från internationella finan-       neringen av programmet. Finland arbetar för att
11301: siella institut, organisationer och EU så att den      finansieringen skall riktas till det finska närområ-
11302: styrs till vårt närområde.                             det i nordvästra Ryssland samt nya program,
11303:     Regeringen anser att den humanitära hjälpen,       t.ex. för gränsregionen, utvecklas.
11304: såväl den bilaterala som den internationella, en-          Finland samarbetar aktivt med de viktigaste
11305: dast kan vara tillfållig och lindra den svåraste       internationella finansiella instituten i Central-
11306: nöden. Det primära målet för det finska närom-         och Östeuropa, bl.a. Europeiska återuppbygg-
11307: rådessamarbetet är att stöda befåstandet av de-        nads- och utvecklingsbanken (EBRD), Världs-
11308: mokrati och marknadsekonomi samt att minska            banken, lnternationella finansieringsbolaget
11309: miljöriskerna i Murmanskregionen, Karelska re-         samt Nordiska investeringsbanken och försöker
11310: publiken, staden S:t Petersburg och Leningrad-         påverka att deras låne- och investeringsprojekt
11311: området. Dessutom strävar man efter att förbätt-       skall riktas till det finska närområdet.
11312: ra villkoren för ekonomiskt och industriellt sam-          EBRD har upprättat riskkapitalfonder i S:t
11313: arbete i närområdet.                                   Petersburg och nordvästra Ryssland, fonder som
11314:     Åren 1992-1996 har ca 150 milj. mk av Fin-         gör kapita1investeringar i mede1stora företag i
11315: lands närområdesanslag riktats tili Karelska re-       området. Tillsammans med Sverige och Norge
11316: pub1iken. Genom samarbetet har man bidragit            finansierar Finland tekniskt bistånd som ankny-
11317: tili att utveckla det kare1ska jordbruket och livs-    ter till riskkapita1fondens projekt i nordvästra
11318: mede1sproduktionen på såväl privata jordbruk           Ryssland. S:t Petersburg är ett av EBRD:s ryska
11319: som stora gårdar, samt bidragit till mi1jövården,      prioritetsområden och man kan emotse nya pro-
11320: utveck1andet av energihushållningen och den so-        jekti framtiden också på andra ställen i nordväst-
11321: ciala sektorn.                                         ra Ryssland.
11322:     Som medlem av Europeiska unionen strävar               För närvarande är det inte 1ängre fråga om
11323: Finland efter att betona den nordliga dimensio-        nöd i Kare1ska republiken på samma sätt som
11324: nens betydelse. Detta bidrog även tili att nord-       1992 då Finland senast skickade humanitär hjälp
11325: västra Ryssland, inbegripet Karelska republiken,       tili närområdet. Då fanns inte mat i området och
11326: togs med som en prioritetsregion i Tacis-              inte heller t.ex. medicinsk utrustning. 1 dag finns
11327:                                             KK 66/1997 vp                                             5
11328: 
11329: livsmedel och mediciner i området, men sjuk-          Ryska Federationen har EU finansierat endast
11330: husen och inrättningarna har inte pengar att          mindre humanitära biståndsprojekt, och av dess
11331: köpa dem. I dagens Karelen framträder de djupa        har de flesta gällt krisen i Tjetjenien. Den huma-
11332: sociala problem som strukturomvandlingen fört         nitära hjälpen tili Ryska Federationen uppgick
11333: med sig, arbetslöshet och fattigdom, som Finland      tili 57 milj. mk 1994, 171 milj. mk 1995 och 44
11334: för sin del i första hand försöker lindra genom       mi1j. mk 1996.
11335: långsiktig teknisk, inte humanitär hjälp.                 1 februari 1997 beviljades fyra mi1j. mk av de
11336:    Europeiska unionen är världens största finan-      humanitära med1en inom Finlands biståndssam-
11337: siär av humanitärt bistånd. 1 EU-förordningen         arbete tili biståndsprojekt i Karelen och Mur-
11338: av år 1996 om humanitärt bistånd fastställs att       manskregionen. Dessa projekt koordineras av
11339: biståndet i första hand riktas tili utvecklingslän-   Finlands Röda Kors och Samfundet Finland-
11340: derna, tili vilka Ryska Federationen inte hör. 1      Ryssland.
11341: 
11342:      Helsingforsden 10 mars 1997
11343: 
11344:                                                                Europaminister,
11345:                                                                utrikeshandelsminister Ole Norrback
11346:                                            KK 67/1997 vp
11347: 
11348: Kirjallinen kysymys 67
11349: 
11350: 
11351: 
11352: 
11353:                                   Anne Huotari /vas ym.: Työttömyyspäivärahan määrittelemisestä
11354:                                      viikkoa lyhyemmissä työsuhteissa
11355: 
11356: 
11357:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
11358: 
11359:    Työttömyysturvauudistus        tuli   voimaan       Valiokunnassa virkamiehet eivät millään ta-
11360: 1.1.1997. Lainmuutoksista päätettiin eduskun-       valla tuoneet esille, että tällaista muutosta olisi
11361: nassa 18.6.1996. Sosiaali- ja terveysvaliokunta     suunniteltu. Täytyy siis ihmetellä, mitä merkitys-
11362: vaati lainkäsittelyn aikana nähtäväkseen palkan-    tä asetusluonnoksilla on, jos lopulliseen asetuk-
11363: määritysasetusluonnoksen. Asetus on hyväksyt-       seen tehdään olennaisia muutoksia.
11364: ty valtioneuvostossa joulukuussa, mutta se ei ole      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11365: valiokunnassa esitellyn luonnoksen mukainen,        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11366: vaan siihen on tullut uusi palkanmäärittelyyn       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11367: olennaisesti vaikuttava asia.                       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11368:    Asetuksen mukaan alle viikon kestävissä työ-
11369: suhteissa päiväraha määritellään aina viiden päi-              Miksi työttömyysturvauudistukseen
11370: vän palkkana, vaikka työpäiviä todellisuudessa             liittyvästä    palkanmääritysasetuksesta
11371: on ollut vähemmän. Uusi laskentatapa heikentää             tehtiin olennaisesti erilainen kuin sosiaa-
11372: alle viikon työsuhteista määräytyvää työttö-               li- ja terveysvaliokunnassa esillä ollut
11373: myysturvaa merkittävästi. Samalla luodaan es-              luonnos oli, ja
11374: teitä lyhytkestoisten töiden vastaanottamiselle.               miten tehty muutos lisää kannusta-
11375: Työttömyysturvauudistuksen tarkoitushan oli                vuutta ja halua vastaanottaa lyhytaikai-
11376: juuri päinvastainen, siis kannustaa työttömiä ot-          sia työsuhteita, sekä
11377: tamaan vastaan lyhyitäkin työsuhteita. Lisäksi                 millaisia säästövaikutuksia muutok-
11378: henkilö, joka tekee viiden päivän työn keskivii-           sella arvioidaan olevan?
11379: kosta tiistaihin, on eriarvoisessa asemassa kuin
11380: henkilö, joka tekee samanlaisen työn maanan-
11381: taista perjantaihin.
11382: 
11383:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1997
11384: 
11385:                     Anne Huotari /vas                      Jaakko Laakso /vas
11386:                     Jorma Vokkolainen /vas                 Eila Rimmi /vas
11387:                                       Pentti Tiusanen /vas
11388: 
11389: 
11390: 
11391: 
11392: 279001
11393: 2                                          KK 67/1997 vp
11394: 
11395: 
11396: 
11397: 
11398:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
11399: 
11400:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       myyttä välittömästi edeltäneeltä ajalta, jona
11401: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        työssäoloehto on täyttynyt. Työssäoloehtoon
11402: olette 13 päivänä helmikuuta 1997 päivätyn kir-      kelpaa jokainen viikko, joko kalenteriviikko tai
11403: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     seitsemän peräkkäisen päivän jakso, jossa työ-
11404: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Anne Huota-       aika on vähintään 18 tuntia. Vastaavasti määri-
11405: rin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o     tellään myös päivärahan perusteena oleva palk-
11406: 67:                                                  ka työssäoloehtoon kelpaavan viikon aikana
11407:                                                      saaduista ansioista. Edellä mainitun vakuutuspe-
11408:            Miksi työttömyysturvauudistukseen         riaatteen mukaan kokoaikatyöllä hankitaan ko-
11409:        liittyvästä    palkanmääritysasetuksesta      koaikatyön palkkaan perustuvaa ansioturvaa,
11410:        tehtiin olennaisesti erilainen kuin sosiaa-   vajaalla työajalla siitä saataviin tuloihin perustu-
11411:        li- ja terveysvaliokunnassa esillä ollut      vaa ansioturvaa-riippumatta siitä, tehdäänkö
11412:        luonnos oli, ja                               vajaata työaikaa osa-aikatyönä tai lyhyissä alle
11413:            miten tehty muutos lisää kannusta-        viikon mittaisissa työsuhteissa.
11414:        vuutta ja halua vastaanottaa lyhytaikai-          Eduskuntakäsittelyssä oli myös edellä mainit-
11415:        sia työsuhteita, sekä                         tuihin periaatteisiin perustuva asetusluonnos,
11416:            millaisia säästövaikutuksia muutok-       joka ajanpuutteen vuoksi oli kuitenkin kesken-
11417:        sella arvioidaan olevan?                      eräinen ja puutteellinen. Tätä 31.5.1996 päivät-
11418:                                                      tyä asetusluonnosta täydennettiin ja täsmennet-
11419:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tiin myöhemmässä valmistelussa useissa kohdin
11420: vasti seuraavaa:                                     toimeenpanon ja muun teknisen valmistelun
11421:                                                      myötä. Muutoksia tehtiin muun muassa epä-
11422:    Vuoden 1997 alusta voimaan tulleilla työttö-      säännöllisen työn käsitteen, koulutustukiajan
11423: myysturvalain muutoksilla uudistettiin ansiopäi-     huomioon ottamisen ja kahden osa-aikatyön
11424: värahan saamisen edellytykset ja päivärahan          palkan määrittelyn osalta. Jo eduskuntakäsitte-
11425: määräytyminen. Muutoksen tarkoituksena oli li-       lyssä olleessa asetusluonnoksessa oli kysymyk-
11426: sätä vakuutusperiaatetta eli työn ja sen kautta      sessä tarkoitettujen niin sanottujen laskennallis-
11427: hankittavan ansioon suhteutetun sosiaaliturvan       ten työpäivien osalta em. vakuutusperiaatteen
11428: välistä yhteyttä.                                    edellyttämä muutos aikaisemmin voimassa ollee-
11429:    Lainmuutoksia koskevan hallituksen esityk-        seen asetukseen nähden.
11430: sen yleisperusteluissa todettiin palkanmäärityk-         Asetusluonnoksen mukaan työpäiviksi ei olisi
11431: sen osalta, että päivärahan perusteena oleva         luettu niitä päiviä, jolloin henkilö on ollut poissa
11432: palkka määriteltäisiin aina työssäoloehdon täyt-     työstä työttömyysturvalain 16 §:n 4 momentissa
11433: tävästä työstä saadusta ansiosta. Työssäoloeh-       tarkoitetusta hyväksyttävästä syystä saamatta
11434: toon luetaan pääsäännön mukaan sellainen viik-       tältä ajalta palkkaa. Luonnoksessa asetusehdo-
11435: ko,jossa työaika on vähintään 18 tuntia viikossa     tuksen perustelumuistioksi, joka myös jaettiin
11436: ja palkka työehtosopimuksen mukainen. Pal-           sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, todettiin tältä
11437: kanmäärittelysäännöksen muuttamisen seu-             osin, että aikaisempi asetuksen säännös oli ai-
11438: rauksena ansioturvan taso myös vastaa parem-         heuttanut sen, että vajaata työaikaa ja soviteltua
11439: min työnhakijan vakiintunutta ansiotasoa (halli-     päivärahaa saavat olivat olleet eri asemassa riip-
11440: tuksen esityksen yleisperustelut s. 8).              puen vajaan työajan muodosta. Koska työttö-
11441:    Palkanmäärittelyä koskeva säännös on lain         myys ei ole työttömyysturvalain 16 §:n 4 momen-
11442: 23 §:n 3 momentissa. Säännös ei sisällä palkan-      tissa tarkoitettu hyväksyttävä syy, olisi jo
11443: määrityksen teknistä suorittamistapaa, vaan          31.5.1996 päivätyn asetusluonnoksen viittaus
11444: säännöksessä on tältä osin asetuksenantovaltuus      työttömyysturvalain 16 §:n 4 momenttiin käy-
11445: vanhan lain tapaan. Lainkohdan yksityiskoh-          tännössä johtanut samaan lopputulokseen kuin
11446: taisten perustelujen mukaan päivärahan perus-        asetukseen lisätty täsmennys viikkoon sisälty-
11447: teena oleva palkka määritellään aina työttö-         vien laskennallisten päivien määrästä.
11448:                                            KK 67/1997 vp                                            3
11449: 
11450:    Vakuutusperiaatteen vahvistamisen ohella             Palkanmäärittelyasetuksesta ei ole arvioitu
11451: työttömyysturvauudistuksen eräänä keskeisenä        syntyvän mitään erillisiä säästövaikutuksia, kos-
11452: tavoitteena oli edistää lyhytaikaisen työn vas-     ka vakuutusperiaatteen toteutuminen päivära-
11453: taanottamista. Soviteltua päivärahaa ja omavas-     han määrittelyssä on jo otettu huomioon arvioi-
11454: tuuaikaa koskevat muutokset sekä mahdollisuus       taessa työttömyysturvalain muutosten taloudel-
11455: uudistaa työttömyyspäivärahaoikeus myös ly-         lisia vaikutuksia. Työssäoloehdon pidentämisen
11456: hytaikaisilla työsuhteilla palvelevat erityisesti   ja palkanmäärittelyn muuttamisen on arvioitu
11457: tätä tavoitetta. Edes kannustavuuden nimissä ei     hallituksen esityksen perustelujen mukaan vä-
11458: kuitenkaan voida pitää perusteltuna, että vajaan    hentävän ansioturvan kokonaismenoja vuonna
11459: työajan työskentely toisi oikeuden kokoaikatyön     1997 noin 400 milj. markkaa, vuonna 1998 noin
11460: palkkaan perustuvaan työttömyyspäivärahaan.         900 milj. markkaa ja vuonna 1999 noin 1 040
11461:                                                     milj. markkaa.
11462:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1997
11463: 
11464:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
11465: 4                                            KK 67/1997 vp
11466: 
11467: 
11468: 
11469: 
11470:                                          Tili Riksdagens Talman
11471: 
11472:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Det stadgande som gäller bestämmande av lön
11473: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrive1se av den        ingår i 23 § 3 mom. i lagen om utkomstskydd för
11474: 13 februari 1997 till vederbörande medlem av           arbetslösa. Momentet innehåller inga bestäm-
11475: statsrådet översänt följande av riksdagsman            melser om hur lönen skall fastställas i tekniskt
11476: Anne Huotari m.fl. undertecknade spörsmål nr           avseende, utan lagrummet innehåller i likhet med
11477: 67:                                                    den gamla lagen till den delen ett bemyndigande
11478:                                                        att utfårda förordning. Enligt detaljmotiveringen
11479:            Varför har den förordning om bestäm-        tilllagrummet skall den lön som ligger till grund
11480:         mande av lönen som ansluter sig till refor-    för dagpenningen alltid bestämmas enligt den tid
11481:         men som gäller arbetslöshetsskyddet ut-        som omedelbart föregått arbetslösheten och un-
11482:         formats så att den till väsentliga delar       der vilken arbetsvillkoret har uppfyllts. Vad ar-
11483:         avviker från det utkast som var hos so-        betsvillkoret beträffar duger varje sådan vecka-
11484:         cial- och hälsovårdsutskottet och              antingen en kalendervecka eller en oavbruten
11485:            på vilket sätt är den genomförda änd-       period på sju dagar - där arbetstiden har upp-
11486:         ringen ägnad att öka motivationen och          gått till minst 18 timmar. På motsvarande sätt
11487:         viljan att ta emot kortvariga anställning-     definieras också den lön som ligger till grund för
11488:         ar samt                                        dagpenningen på basis av inkomsterna för en
11489:            vilka spareffekter beräknas ändringen       vecka som uppfyller arbetsvillkoret. Enligt den
11490:         ha?                                            ovan nämnda försäkringsprincipen förvärvar
11491:                                                        man genom heltidsarbete ett inkomstskydd som
11492:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          grundar sig på en lön i heltidsarbete och genom
11493: anföra följande:                                       ett icke-heltidsarbete ett skydd som grundar sig
11494:                                                        på lönen i sistnämnda arbete - detta är fallet
11495:    Genom de ändringar av lagen om utkomst-             oberoende av om icke-heltidsarbetet utförs i
11496: skydd för arbetslösa som trädde i kraft vid in-        form av deltidsarbete eller i korta anställningar
11497: gången av 1997 reviderades förutsättningarna           som understiger en vecka.
11498: för utfående av inkomstrelaterad dagpenning                I riksdagen behandlades också ett utkast till
11499: samt fastställandet av dagpenningen. A vsikten         förordning som baserade sig på de ovan nämnda
11500: med lagändringen var att ge försäkringsprinci-         principerna. Till följd av tidsbrist var utkastet
11501: pen ökad betoning, dvs. att accentuera koppling-       emellertid halvfårdigt och bristfålligt. Utkastet
11502: en mellan arbetet och den inkomstrelaterade so-        till förordning, daterat den 31 maj 1996, komplet-
11503: ciala trygghet som förvärvas genom arbetet i           terades och preciserades under den senare bered-
11504: fråga.                                                 ningen på många punkter med avseende på både
11505:    I den allmänna motiveringen till den reger-         verkställighet och tekniska aspekter. Ändringar
11506: ingsproposition som gällde lagändringarna kon-         gjordes i fråga om bl.a. begreppet oregelbundet
11507: staterades i fråga om bestämmande av lön att den       arbete, beaktandet av tiden beträffande utbild-
11508: lön som ligger till grund för dagpenningen alltid      ningsstöd samt definieringen av lönen i två del-
11509: skall bestämmas på basis av inkomsten av sådant        tidsarbeten. Redan i fråga om det utkast till för-
11510: arbete som uppfyller arbetsvillkoret. Enligt hu-       ordning som var föremål för riksdagsbehand-
11511: vudregeln avser arbetsvillkoret en sådan vecka         lingen, var det i enlighet med ovan nämnda för-
11512: där arbetstiden uppgår till minst 18 timmar i          säkringsprincip aktuellt att beträffande de s.k.
11513: veckan och där lönen för ar betet betalas i enlighet   kalkylerade arbetsdagarna åstadkomma en änd-
11514: med kollektivavtalet. En följd av ändringen i          ring i förhållande till den gällande förordningen.
11515: stadgandet om bestämmande av lön är att nivån              Enligt utkastet till förordning hade i arbetsda-
11516: på förtjänstskyddet också bättre motsvarar den         garna inte inkluderats de dagar under vilka per-
11517: arbetssökandes stabiliserade inkomstnivå (den          soneo i fråga på grund av en orsak som är godtag-
11518: allmänna motiveringen i regeringens proposi-           bar enligt 16 § 4 mom. lagen om utkomstskydd
11519: tion, sid. 9).                                         för arbetslösa varit borta från arbetet utan lön
11520:                                             KK 67/1997 vp                                                5
11521: 
11522: för nämnda tid. 1 utkastet tili motiveringsprome-       så beträffande kortvariga arbetsförhållanden
11523: moria som gäller förordningsförslaget, som ock-         gynnar i hög grad nämnda målsättning. Inte ens
11524: så distribuerades tili social- och hälsovårdsut-        med tanke på de sporrande effekterna kan det
11525: skottet, konstaterades att ett tidigare stadgande i     dock anses motiverat att arbete inom ramen för
11526: förordningen lett tili att de som hade kortare          kortare arbetstid skulle ge rätt tili en arbetslös-
11527: arbetstid och jämkad dagpenning befann sig i            hetsdagpenning som grundar sig på lönen för ett
11528: olika situation beroende på formen för den kor-         heltidsarbete.
11529: tare arbetstiden. Eftersom arbetslöshet inte är en         Förordningen om bestämmande av lön beräk-
11530: i 16 § 4 mom. lagen om utkomstskydd för arbets-         nas inte leda tili några separata spareffekter, ef-
11531: lösa avsedd godtagbar orsak, hade redan den             tersom genomförandet av försäkringsprincipen i
11532: hänvisning till nämnda 16 § 4 mom. som ingick i         definieringen av dagpenningen redan har beak-
11533: förordningsutkastet daterat den 31 maj 1996 i           tats vid bedömningen av de ekonomiska verk-
11534: praktiken lett tili samma resultat som den tili         ningarna av de ändringar som avsåg lagen om
11535: förordningen fogade preciseringen om det antal          utkomstskydd för arbetslösa. Förlängningen av
11536: kalkylerade dagar som ingår i en vecka.                 arbetsvillkoret och ändringen vad gällde bestäm-
11537:    A vsikten med revideringen av arbetslöshets-         mande av lön har enligt motiveringen i regering-
11538: skyddet var dels att stärka försäkringsprincipen,       ens proposition beräknats minska de totala utgif-
11539: dels att främja mottagandet av kortvarigt arbete.       terna för förmånerna inom förtjänstskyddet med
11540: Ändringarna vad gäller den jämkade dagpen-              ca 400 milj. mk år 1997, ca 900 milj. mk år 1998
11541: ningen och självrisktiden samt möjligheten att          och med ca 1 040 milj. mk år 1999.
11542: revidera rätten tili arbetslöshetsdagpenning ock-
11543:      Helsingforsden 10 mars 1997
11544: 
11545:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
11546:                                              KK 68/1997 vp
11547: 
11548: Kirjallinen kysymys 68
11549: 
11550: 
11551: 
11552: 
11553:                                     Anne Huotari /vas ym.: Työttömyysturvan työssäoloehdon kertymi-
11554:                                        sestä osa-aikalisän sijaisuuksissa
11555: 
11556: 
11557:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11558:     Työttömyysturvalain mukaan työssäoloehtoa          kin kohtuuttomalta, että periodityön työttömät
11559: voi kartuttaa myös osa-aikatyöstä, mikäli työs-        viikot eivät käy työssäoloehtoon vain siksi, että
11560: säolotunteja on vähintään 18 tai neljän viikon         alalla ei yleisesti ole käytössä periodityö. Sen
11561: jaksossa 80, jolloin hyväksytään ne viikot, joissa     sijaan päivittäistä osa-aikatyötä tekevä saa sa-
11562: on työtunteja. Osa-aikatyö voi olla päivittäistä       malla kokonaistuntimäärällä työssäoloehtoon
11563: osa-aikatyötä tai periodityötä, jolloin työtä voi-     normaalimäärän viikkoja. Ministeriön tulkinta
11564: daan tehdä esim. viikko työtä ja viikko vapaata        on epäoikeudenmukainen ja voi aiheuttaa kan-
11565: -systeemillä. Sosiaali- ja terveysministeriön oh-      nustavuusongelman. Mikäli tulkinta aiotaan säi-
11566: jeiden mukaan periodityössä myös työttömät vii-        lyttää epätasa-arvoisena, tulisi asiasta tiedottaa
11567: kot hyväksytään työssäoloehtoon, mikäli perio-         riittävästi, että sijaisuuden vastaanottajille ei tu-
11568: dityö on sillä alalla tavanomaista.                    lisi ikävää yllätystä työn päätyttyä.
11569:     Ongelmaksi ovat muodostuneet alat, joilla pe-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
11570: riodityö ei ole tavanomaista, mutta joilla käyte-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11571: tään osa-aikalisää. Osa-aikalisän käyttäjä ja          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11572: työnantaja sopivat monesti käytännön syistä pe-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11573:  riodityön, jolloin osa-aikalisälle jäänyt työnteki-
11574: jä tekee vuoroviikoin tai kahden viikonjaksoissa                  Mitä Hallitus aikoo tehdä, että osa-
11575: työtä ja sijainen toiset viikot. Sijainen ei näissä            aikalisän sijaisuuksia tekevillä työssä-
11576:  tapauksissa juurikaan voi vaikuttaa siihen, miten             oloehtoon laskettaisiin periodityö myös
11577:  hänen työvuoronsa muodostuvat. Siksi tuntuu-                  niillä aloilla, joilla se ei ole tavanomaista?
11578: 
11579:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1997
11580:                      Anne Huotari /vas                          Jaakko Laakso /vas
11581:                      Jorma Vokkolainen /vas                     Pentti Tiusanen /vas
11582: 
11583: 
11584: 
11585: 
11586: 279001
11587: 2                                             KK 68/1997 vp
11588: 
11589: 
11590: 
11591: 
11592:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11593: 
11594:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Työllisyysasetukseen lisättiin osa-aikalisäjär-
11595: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           jestelmää koskevat säännökset vuoden 1994
11596: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-        maaliskuun alusta. Järjestelmän tarkoituksena
11597: le jäsenelle kansanedustaja Anne Huotarin ym.           on lisätä kokoaikatyössä olevien henkilöiden
11598: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 68:            kiinnostusta työnjakamiseen eli kannustaa työn-
11599:                                                         tekijää luovuttamaan osa työstään työttömän
11600:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, että osa-          työnhakijan tehtäväksi.
11601:        aikalisän sijaisuuksia tekevillä työssä-             Osa-aikalisäjärjestelmällä on lisätty merkittä-
11602:        oloehtoon laskettaisiin periodityö myös          västi osa-aikatyön tekemistä. Jos osa-aikalisällä
11603:        niillä aloilla, joilla se ei ole tavanomaista?   työllistyvä toimii alalla, jossa periodityö ei ole
11604:                                                         tavanomaista ja jos työ kuitenkin halutaan jär-
11605:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            jestää tehtäväksi periodityönä, ei työnhakijaa
11606: vasti seuraavaa:                                        voida tällä perusteella asettaa työssäoloehdon
11607:                                                         täyttymisen kannalta muista poikkeavaan ase-
11608:    Voimassa olevan työttömyyspäivärahajärjes-           maan. Työssäoloehtoon ei hänen kohdallaan
11609: telmän mukaan työttömyyspäivärahaa makse-               voida siis lukea täysin työttömiä viikkoja, vaan
11610: taan vakiintuneesti työmarkkinoilla olleelle työt-      käytäntö on täysin sama kuin osa-aikalisäjärjes-
11611: tömälle työnhakijalle. Työmarkkinoillaolon va-          telmän ulkopuolellakin.
11612: kiintuneisuus näytetään täyttämällä työssäolo-              On huomattava, että vuoden vaihteessa voi-
11613: ehto. Mainittu työssäoloehto voidaan täyttää            maan tulleen työttömyysturvauudistuksen myö-
11614: paitsi kokoaikatyössä, niin myös osa-aikatyössä,        tä työssäoloehtoon voidaan nykyisin lukea myös
11615: mikäli viikoittainen työaika täyttää sille asetetut     sellainen neljän peräkkäisen viikon ajanjakso,
11616: vähimmäisvaatimukset.                                   jonka aikana työtä on tehty yhteensä vähintään
11617:    Osa-aikatyö tulee yleensä tehtäväksijoko päi-         80 tuntia. Tämä sopii erityisen hyvin henkilöille,
11618: vittäisenä osa-aikatyönä tai ns. periodityönä,          joiden viikoittainen työaika vaihtelee. Säännök-
11619: jossa työntekijä työskentelee ja on vapaalla esim.      sen muotoutuessa eduskuntakäsittelyn aikana
11620: vuoroviikoin. Periodityötä tekevällä henkilöllä         lähdettiin tuolloinkin kuitenkin siitä, että kulle-
11621: on tietyissä tilanteissa erilaiset mahdollisuudet       kin neljälle peräkkäiselle viikolle tulee osua aina-
11622: lukea tekemänsä työ työssäoloehtoon verrattuna          kin yksi tunti työtä, ts. täysin vapaita viikkoja ei
11623: henkilöön, joka tekee päivittäistä osa-aikatyötä.       tässäkään järjestelmässä haluttu voitavan työs-
11624: Osa-aikatyön ollessa päivittäistä kukin työviik-        säoloehtoon lukea.
11625: ko voidaan lukea työssäoloehtoon, mikäli vii-               Tuetun työllistämisen muotoja, kuten esim.
11626: koittainen vähimmäistyöaika täyttyy. Tietyissä          osa-aikalisää, onkin tietoisesti pidetty vaikutuk-
11627: tapauksissa myös jokainen viikko periodityön            siltaan neutraaleina nimenomaan suhteessa työt-
11628: ajalta voidaan lukea työssäoloehtoon; sosiaali- ja      tömyysturvaan. Tätä taustaa vasten ei subven-
11629: terveysministeriön antaman ohjeistuksen mu-             toitua työllistymistä voidakaan asettaa muita
11630: kaan työttömyyskassat ja kansaneläkelaitoksen           parempaan asemaan esim. siten, että muusta pe-
11631: paikallistoimistot hyväksyvät työssäoloehtoon           riodityöstä poiketen osa-aikalisäjärjestelmän pii-
11632: periodityössä myös viikot, joilla työtä ei tehdä        rissä tehdyn työn jokainen viikko luettaisiin
11633: lainkaan. Näin kuitenkin vain aloilla, joilla            säännönmukaisesti työssäoloehtoon riippumat-
11634: periodityö on katsottava tavanomaiseksi.                ta siitä, onko työtä tehty vai ei.
11635: 
11636:      Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1997
11637: 
11638:                                                                        Työministeri Liisa Jaakonsaari
11639:                                              KK 68/1997 vp                                                3
11640: 
11641: 
11642: 
11643: 
11644:                                          Tili Riksdagens Talman
11645: 
11646:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Tili sysselsättningsförordningen fogades be-
11647: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande            stämmelser om systemet med deltidstillägg i bör-
11648: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-        jan av mars 1994. Systemet syftar tili att öka
11649: dagsledamot Anne Huotari m.fl. undertecknade           heltidsarbetande personers intresse för arbetsför-
11650: spörsmål nr 68:                                        delning, dvs. att uppmuntra en arbetstagare att
11651:                                                        överlåta en del av sitt arbete tili att utföras av en
11652:          Vad ämnar Regeringen göra för att             arbetslös arbetssökande.
11653:        deltidstilläggets villkor om tid i arbete för       Genom systemet med deltidstillägg har man
11654:        personer som vikarierar skall omfatta           märkbart ökat antalet personer som utför del-
11655:        även periodarbete inom branscher där            tidsarbete. Ifall en person som får arbete genom
11656:        detta inte är så vanligt?                       deltidstillägg verkar i en bransch där periodarbe-
11657:                                                        te inte är vanligt, och om man ändå vili ordna
11658:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          arbetet så att det utförs som periodarbete, kan
11659: anföra följande:                                       arbetssökanden inte på dessa grunder försättas i
11660:                                                        en avvikande ställning vad gäller uppfyllandet av
11661:    Enligt gällande system med arbetslöshetsdag-        villkoret om tid i arbete. För en sådan persons
11662: penning utbetalas arbetslöshetsdagpenning tili         vidkommande kan man således inte i arbetsvill-
11663: arbetslösa arbetssökande som varit stabilt på ar-      koret inkludera veckor helt utan arbete, utan
11664: betsmarknaden. Om en arbetssökande varit sta-          praxis är exakt samma som utanför systemet med
11665: bilt på arbetsmarknaden, skall han påvisa detta        deltidstillägg.
11666: genom att uppfylla villkoret om tid i arbete. Ar-          Det bör noteras att man i och med reformen av
11667: betsvillkoret kan uppfyllas förutom genom hel-         utkomstskyddet för arbetslösa, viiken trädde i
11668: tidsarbete också genom deltidsarbete, ifall ar-        kraft vid årsskiftet, numera i villkoret om tid i
11669: betstiden per vecka uppfyller de minimikrav som        arbete också kan inkludera en sådan period på
11670: ställts.                                               fyra successiva veckor då arbete utförts samman-
11671:     Deltidsarbetet utförs i allmänhet antingen i       lagt i minst 80 timmar. Detta lämpar sig speciellt
11672: form av dagligt deltidsarbete eller i form av s.k.     bra för personer vilkas arbetstid varierar per
11673: periodarbete, där arbetstagaren arbetar t.ex. var-     vecka. Medan bestämmelsen utformades under
11674: annan vecka och är ledig varannan vecka. En            riksdagsbehandlingen, utgick man emellertid
11675: person som utför periodarbete har i vissa situa-       också då ifrån att åtminstone en timme arbete
11676: tioner annorlunda möjligheter att inkludera sitt       bör ingå i var och en av de fyra successiva veckor-
11677: arbete i arbetsvillkoret än en person som dagligen     na, m.a.o. man ville inte heller att helt lediga
11678: utför deltidsarbete. Eftersom deltidsarbetet ut-       veckor skulle kunna inkluderas i arbetsvillkoret
11679: förs dagligen, kan varje arbetsvecka inkluderas i      enligt detta system.
11680: arbetsvillkoret, ifall arbetstiden per vecka upp-          Formerna av stödd sysselsättning, t.ex. del-
11681: fyller minimikravet. I vissa fall kan också varje      tidstillägget, har tili sina verkningar medvetet
11682: vecka under periodarbete inkluderas i arbetsvili-      ansetts neutrala speciellt i förhållande tili ut-
11683: koret; enligt social- och hälsovårdsministeriets       komstskyddet. Mot denna b&kgrund kan sub-
11684: anvisningar godkänner arbetslöshetskassorna            ventionerad sysselsättning inte ges en bättre ställ-
11685:  och folkpensionsanstaltens lokalbyråer att man i      ning än andra former, t.ex. så att man avvikande
11686:  vilikoret om tid i arbete också inkluderar de veck-   från annat periodarbete regelrätt i arbetsvillkoret
11687:  or i periodarbete då arbete inte alls utförs. Detta   skulle inkludera varje vecka för sådant arbete
11688:  dock endast i branscher där periodarbete bör          som utförts inom ramen för systemet med deltid-
11689:  anses vanligt.                                        stillägg, oberoende av om arbete utförts eller inte.
11690: 
11691:      Helsingforsden 7 mars 1997
11692: 
11693:                                                                     Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
11694:                                               KK 69/1997 vp
11695: 
11696: Kirjallinen kysymys 69
11697: 
11698: 
11699: 
11700: 
11701:                                     Klaus Bremer /r: Ilmailupolitiikan neuvottelukunnan kokoonpa-
11702:                                         nosta ja yksityisen elinkeinotoiminnan turvaamisesta
11703: 
11704: 
11705:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11706: 
11707:     EU:n liikennekomissaari Neil Kinnock on                 Finnairin ohella Suomessa toimii pienten yksi-
11708: toistuvasti kysynyt julkisesti, mikä on vialla mm.      tyisten lentoyritysten kattojärjestö, Ansiolento-
11709: Suomen ilmailupolitiikassa, kun Suomen ilma-            toimenharjoittajien Liitto (ALTL), ja siviili-
11710: teille ei synny yksityistä yritteliäisyyttä ET A:n ja   markkinoilla elantoosa hankkivien ansiolentä-
11711: myös EU:n edellyttämän open skies -periaatteen          jien etujärjestö Suomen Ansiolentäjät (SAL).
11712: eli vapaan kilpailun perusteella.                       Maassamme noudatettu ilmailupolitiikka alistaa
11713:     Suomella on käytännössä vain valtion hallit-        ja kuristaa kummankin elinehtoja. Kumpikin
11714: sema Finnair, joka sekin on väärällä kalustolla ja      etujärjestö on perustettu jo 1970-luvun alussa,
11715: surkealla yrityspolitiikalla konkurssikypsä. Suo-       mutta Ilmailulaitoksen kuristusotteessa kasvu
11716: men kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta               on ollut käytännössä mahdotonta.
11717: avainasemassa olevat ilmakuljetukset - high                 ALTL:n ja SAL:n edustajat kävivät syksyllä
11718: tech -teollisuuden kilpailuehto-uhkaavat ajau-          liikenneministeri Linnainmaan puheilla pyytä-
11719: tua ulkomaisten suuryritysten sanelemiksi, kuten        mässä, että järjestöjä kuultaisiin edes niitä koske-
11720: jo on käynyt kuljetusteollisuudellemme maan-            vissa asioissa. Ehdotuksena esitettiin perustetta-
11721: teillä. Uhka, että vientituotteittemme kuljetuseh-      vaksi ilmailuasiain neuvottelukunta, johon kut-
11722: dotjoutuvat ulkomaalaisten käsiin, on vielä suu-        suttaisiin jäseniksi em. järjestöjen lisäksi myös
11723:  rempi ilmateillä kuin maanteillä ilmateiden yksi-      ilmavoimien, rajavartioston ja Finnairin edusta-
11724: tyisen yritteliäisyyden täydellisen puuttumisen         jat. Ehdotus kaatui tiettävästi Finnairin ja Ilmai-
11725:  vuoksi.                                                lulaitoksen ankaraan vastustukseen. Ministeri
11726:      Yksityinen kuljetusyritystoiminta puuttuu il-      Linnainmaa päätyi kielteiseen ratkaisuun, mutta
11727:  mateiltämme, koska Ilmailulaitos ja sen valvoja,       raotti ovea ilmailupoliittiseen neuvottelukun-
11728:  liikenneministeriö, suojaavat virkamieskoneis-         taan.
11729:  ton kaikilla voimilla häikäilemättömästi ja hä-            Myöhemmin syksyllä AL TL ja SAL kävivät
11730:  vyttömästi valtion Finnairin markkinoita kaikel-       samalla asialla liikenneministeriön ylijohtaja
11731:  ta kotimaiselta kilpailulta.                           Niilo Laakson johtamassa tapaamisessa esittä-
11732:      Sitä kuvastaa myös liikenneministeriön ehdot-      mässä mahdollisuutta tulla kuulluksi itseään
11733:  tamaja valtioneuvoston vahvistama ilmailupoli-         koskevissa elinkeinoasioissa. Ylijohtaja Laakso
11734:  tiikan neuvottelukunta kokoonpanoosa osalta.           pyysikin ehdottamaan edustajia ilmailupoliitti-
11735:  Se on aina koostunut yksinomaan Finnairin etu-         seen neuvottelukuntaan.
11736:  piireistä: liikenneministeriön, Ilmailulaitoksen,          Valtioneuvosto asetti 19.12.1996 uuden ilmai-
11737:  ulkoasiainministeriön ja Matkailun edistämis-          lupolitiikan neuvottelukunnan vuosille 1997-
11738:  keskuksen edustajista. Sen tehtävänä on käsitellä       1999. Siihen määrättiin puheenjohtajaksi Ilmai-
11739:  siviili-ilmailumme kehityksen tärkeimpiä asioita,      lulaitoksen pääjohtaja ja jäseniksi liikenneminis-
11740:  mutta käytännössä se on toiminut yksinomaan            teriön kansliapäällikkö, Ilmailulaitoksen apu-
11741:  Finnairin etujen valvojana.                            laisjohtaja, ulkoasiainministeriön lähetystöneu-
11742:      Myös Kilpailuvirasto on kiinnittänyt huomio-       vos Goka on kansainvälisten lentoreittien avaaja
11743:  ta epäkohtaan ja esitti Ilmailulaitokselle             Finnairille), Kuluttajaviraston ylijohtaja sekä
11744:  31.10.1996 antamassaan lausunnossa neuvotte-           pysyvänä asiantuntijana Finnairin pääjohtaja.
11745:  lukunnan kokoonpanon muuttamista siten, että              Tällainen ilmailupoliittinen neuvottelukunta
11746:  turvattaisiin paremmin ilmailuliikennettä koske-       on irvikuva alan elinkeinoelämän edustuksesta.
11747:   vien kilpailutavoitteiden esille tuleminen neuvot-    Se osoittaa valtion uskomattoman ylimielistä ja
11748:   telukunnan toiminnassa.                               törkeää suhtautumista ilmailualan yksityisen
11749: 
11750: 279001
11751: 2                                           KK 69/1997 vp
11752: 
11753: elinkeinoelämän demokraattisia oikeuksia koh-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,
11754: taan. Se onjulkea loukkaus EU:n vapaan kilpai-               että muutkin ilmailualan elinkeinonhar-
11755: lun politiikkaa kohtaan.                                     joittajat kuin Finnair tulevat Finnairin
11756:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-              kanssa tasa-arvoisesti kohdelluiksi ja saa-
11757: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-           vat äänensä kuuluviin, kun ilmailualan
11758: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-              elinehtoja säädellään ja kehitetään Suo-
11759: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                      messa?
11760: 
11761:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1997
11762: 
11763:                                            Klaus Bremer /r
11764:                                               KK 69/1997 vp                                                 3
11765: 
11766: 
11767: 
11768: 
11769:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11770: 
11771:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          lispoliittisista ja kauppapoliittisista asioista eten-
11772: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           kin kansainvälisen reitti- ja tilauslentoliikenteen
11773: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         näkökulmasta. Keskeisessä asemassa ovat vie-
11774: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-         raiden valtioiden kanssa tehtävät kahdenväliset
11775: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          lentoliikennesopimukset. Käsittelyn kohteena
11776: 69:                                                     on myös kansainvälisillä foorumeiiia harjoitetta-
11777:                                                         va ilmailupolitiikka ja siihen liittyvät kansainvä-
11778:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,        lisoikeudelliset ja liikennepoliittiset asiat. Muita
11779:        että muutkin ilmailualan elinkeinonhar-          asioita käsitellään vain siltä osin kuin ne liittyvät
11780:        joittajat kuin Finnair tulevat Finnairin         kansainväliseen lentoliikenteeseen.
11781:        kanssa tasa-arvoisesti kohdelluiksi ja saa-          Ilmailupolitiikan neuvottelukunta ei käsittele
11782:        vat äänensä kuuluviin, kun ilmailualan           kotimaisten lentoyhtiöiden välisiä asioita eikä
11783:        elinehtoja säädellään ja kehitetään Suo-         lentoasemien, lennonvarmistuselinten tai Suo-
11784:        messa?                                           men ilmatilan käyttöä. Se ei ylipäänsä juuri lain-
11785:                                                         kaan käsittele kotimaisia kysymyksiä.
11786:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                Neuvottelukuntaan on koottu Suomen kan-
11787: vasti seuraavaa:                                        sainvälisestä ilmailupolitiikasta vastaavat viran-
11788:                                                         omaistahot. Puheenjohtajana on Ilmailulaitok-
11789:     Kysymyksen perusteluissa esitetään mm., että        sen pääjohtaja Mikko Talvitie ja jäseninä kans-
11790: liikenneministeriö, Ilmailulaitos ja valtioneuvos-      liapäällikkö Juhani Korpela liikenneministeriös-
11791: ton asettama ilmailupolitiikan neuvottelukunta          tä, lähetystöneuvos Ulla Terho ulkoasiainmi-
11792: suojaavat valtion Finnairin markkinoita koti-           nisteriöstä, kansainvälisten asiain toimiston
11793: maiselta kilpailulta. Lisäksi arvostellaan ilmailu-     päällikkö Lars Lövkvist Ilmailulaitoksestaja yli-
11794: politiikan neuvottelukunnan toimintaa ja ko-            johtaja Marita Wilska Kuluttajavirastosta. Mui-
11795: koonpanoa.                                              den viranomaistahojen sisällyttämistä kokoon-
11796:     Valtioneuvosto asetti 6.4.1967 siviili-ilmailun     panoon ei ole pidetty tarkoituksenmukaisena.
11797: kansainvälisiä kysymyksiä varten pysyvän neu-               Asettamispäätöksen mukaan neuvottelukun-
11798: vottelukunnan, joka otti nimekseen Ilmailupoli-         nan tulee kuulla eri tahojen asiantuntijoita käsi-
11799: tiikan neuvottelukunta. Sittemmin neuvottelu-           teltävänä olevien asioiden vaatimassa laajuu-
11800: kunta muutettiin määräaikaiseksi. Nykyisen              dessa. Pääjohtaja Antti Potilan asema pysyvänä
11801:  19.1 2.1996 asetetun neuvottelukunnan määräai-         asiantuntijanajohtuu siitä, että Finnair on ainoa
11802: ka on I.I.I997-3I.I2.1999.                              suomalainen yritys,joka harjoittaa kansainvälis-
11803:      Asettamispäätöksen mukaan neuvottelukun-           tä reittilentoliikennettä.
11804:  nan tehtävänä on neuvoa-antavana elimenä käsi-             Liikenneministeriö suhtautuu myönteisesti
11805: tellä erityisesti:                                      lentoliikenteen kilpailuun ja uusiin ilmailualan
11806:      1) lentoliikennesopimuksiin, liikennelupiin        yrityksiin. Luonnollisena lähtökohtana on kaik-
11807:  sekä kansainväliseen ilmailupolitiikkaan yleensä       kien yritysten tasapuolinen kohtelu. Kotimaan
11808:  liittyviä kysymyksiä;                                  reittiliikenne vapautettiin Suomessa sääntelystä
11809:      2) Suomen kannalta tärkeitä ilmailun kan-           1.7.1993 elijoennen integraation aikakautta. Sen
11810:  sainvälisoikeudellisia ja liikennepoliittisia kysy-    jälkeenjokainen toimiluvan saanut lentoyhtiö on
11811:  myksiä; sekä                                           voinut vapaasti harjoittaa lentoliikennettä kai-
11812:      3) merkittäviä kaupallisen siviili-ilmailun kan-   killa kotimaan reiteillä ja itse määritellä lentojen-
11813:  sallisia ilmailupoliittisia kysymyksiä.                sa hinnoittelun sekä vuoro- ja paikkatarjonnan.
11814:      Ilmailupolitiikan neuvottelukunta koordinoi        Viranomaissäännökset eivät ole yrittämistä
11815:  Suomen kansainvälistä lentoliikennepolitiikkaa         vaikeuttaneet vaan syynä on ollut pikemminkin
11816:  ja keskittyy kansainvälisiin asioihin. Tarkoi-         se, että lentotoimintaa on vaikea saada kannatta-
11817:  tuksena on keskustella kaupallisen lentoliiken-        vaksi Suomen pienillä markkinoilla.
11818:  teen toimintaedellytyksiin liittyvistä kansainvä-          Liikenneministeriö pitää tärkeänä ilmailualan
11819: 4                                          KK 69/1997 vp
11820: 
11821: elinkeinonharjoittajien kuulemista ilmailualan      men Lentotoimenharjoittajien Liitto ry., Suomen
11822: elinehtoja säädettäessä ja kehitettäessä. Liiken-   Ansiolentäjät ry. sekä Ilmailulaitos. Myös kysy-
11823: neministeriön 15.11.1996 järjestämässä kuule-       myksen esittäjä kansanedustaja Bremer osallistui
11824: mistilaisuudessa ilmailupolitiikan neuvottelu-      tilaisuuteen. Sovitun mukaisesti liikenneministe-
11825: kunnan todettiin olevan erilainen foorumi kuin      riö järjestää ilmailualan elinkeinonharjoittajien
11826: mitä näiden asioiden käsittelyyn tarvitaan. Tässä   ja viranomaisten välisen uuden kokouksen ke-
11827: kuulemistilaisuudessa olivat edustettuina Suo-      vään kuluessa ja sen jälkeen tarpeen mukaan.
11828: 
11829:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1997
11830: 
11831:                                                              Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
11832:                                             KK 69/1997 vp                                                5
11833: 
11834: 
11835: 
11836: 
11837:                                         Tili Riksdagens Ta/man
11838: 
11839:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      märksamhet fåsts vid bilaterala Iuftfartsöverens-
11840: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        kommelser med främmande stater. Andra före-
11841: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      mål för diskussionerna är den luftfartspolitik
11842: man Klaus Bremer undertecknade spörsmål nr            som bedrivs på internationella forum samt inter-
11843: 69:                                                   nationellrättsliga och trafikpolitiska frågor i an-
11844:                                                       slutning tili denna. Andra frågor behandlas en-
11845:           Vilka åtgärder vidtar Regeringen för        dast i den mån som de har samband med interna-
11846:        att också andra näringsidkare inom luft-       tionell flygtrafik.
11847:        farten skall bli bemötta likvärdigt med           Delegationen för luftfartspolitik behandlar
11848:        Finnair och få sina röster hörda när luft-     inte angelägenheter mellan de inhemska flygbo-
11849:        fartens livsvillkor regleras och utvecklas i   lagen eller användningen av flygplatser, flygtra-
11850:        Finland?                                       fiktjänster eller landets luftrum. Den behandlar
11851:                                                       överhuvudtaget mycket sällan inhemska frågor.
11852:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            1 delegationen finns de myndigheter samlade
11853: anföra följande:                                      som svarar för Finlands internationella luftfarts-
11854:                                                       politik. Ordförande är Luftfartsverkets general-
11855:    1 motiveringen tili spörsmålet görs bl.a. gäl-     direktör Mikko Talvitie och medlemmar kansli-
11856: lande att trafikministeriet, Luftfartsverket och      chef Juhani Korpela från trafikministeriet, am-
11857: den av statsrådet tillsatta delegationen för luft-    bassadrådet Ulla Terho från utrikesministeriet,
11858: fartspolitiken skulle skydda det statliga Finnairs    chefen för Luftfartsverkets byrå för internatio-
11859: marknad mot inhemsk konkurrens. Dessutom              nella ärenden Lars Lövkvist samt överdirektör
11860: kritiseras nämnda delegations verksamhet och          Marita Wilska från Konsumentverket. Det har
11861: sammansättning.                                       inte ansetts ändamålsenligt att inbegripa andra
11862:    Statsrådet tillsatte den 6 april 1967 en perma-    myndigheter i delegationens sammansättning.
11863: nent delegation för internationella frågor inom          Enligt beslutet om tillsättande av delegationen
11864: civilluftfart, och denna antog namnet de/egatio-      skall denna höra sakkunniga från olika instanser
11865: nenför luftfartspolitiken. Delegationen har seder-    i den utsträckning som de föreliggande ärendena
11866: mera blivit tidsbestämd. Tidsfristen för den nu-      det kräver. Chefdirektör Antti Potilas ställning
11867: varande, som tillsattes den 19 december 1996, är      som permanent sakkunnig beror på att Finnair är
11868: 1.1.1997-31.12.1999.                                  det enda finländska företaget som bedriver inter-
11869:     Enligt beslutet om tillsättande av delegationen   nationell ruttflygtrafik.
11870: har denna tili uppgift att i egenskap av rådgivan-       Trafikministeriet förhåller sig positivt tili kon-
11871: de organ behandla särskilt frågor som gäller          kurrens inom flygtrafiken, liksom även tili nya
11872:     1) Iuftfartsöverenskommelser, trafiktillstånd     företag i branschen. Den givna utgångspunkten
11873: samt internationellluftfartspolitik i allmänhet,      är att alla företag skall få ett Iikvärdigt bemötan-
11874:     2) internationellrättsliga och trafikpolitiska    de. 1 Finland befriades den inhemska ruttrafiken
11875: frågor inom luftfarten som är viktiga ur fin-         från reglering den 1 juli 1993, dvs. redan före
11876:  ländskt perspektiv, samt                             integrationens tid. Sedan dess har varje flygbolag
11877:     3) viktiga nationella luftfartspolitiska frågor   som beviljats koncession fått fritt idka flygtrafik
11878:  inom den kommersiella civila luftfarten.             på alla rutter i Jandet och själv bestämma pris-
11879:     Delegationen för luftfartspolitiken koordine-     sättningen av sina flyg samt utbudet av turer och
11880:  rar Finlands internationella flygtrafikpolitik och   platser. Det är inte myndighetsbestämmelserna
11881:  koncenterar sig på internationella frågor. A vsik-   som har försvårat företagandet, utan orsaken har
11882:  ten är att behandla internationellpolitiska och      snarare varit att det är svårt att få flygverksamhet
11883:  handelspolitiska frågor som har att göra med den     att bära sig på en så Iiten marknad som den
11884:  kommersiella flygtrafikens verksamhetsbetingel-      finska.
11885:  ser, i synnerhet ur den internationella rutt- och       Trafikministeriet anser detvara viktigt att nä-
11886:  charterflygtrafikens perspektiv. Särskild upp-       ringsidkarna inom luftfarten hörs när bran-
11887: 6                                           KK 69/1997 vp
11888: 
11889: schens livsvillkor regleras och utvecklas. Vid ett   samt Luftfartsverket företrädda. Även spörs-
11890: diskussionsmöte som ministeriet ordnade den 15       målsställaren, riksdagsman Bremer, deltog i mö-
11891: november 1996 konstaterades delegationen för         tet. Såsom överenskommet ordnar trafikministe-
11892: luftfartspolitik vara ett annorlunda forum än vad    riet ett nytt möte för näringsidkarna och myndig-
11893: som behövs för behandling av dessa frågor. Vid       heterna inom luftfarten under vårens lopp, och
11894: diskussionsmötet var Suomen Lentotoimenhar-          därefter enligt behov.
11895: joittajien Liitto r.y., Suomen Ansiolentäjät r.y.
11896: 
11897:      Helsingforsden 27 februari 1997
11898: 
11899:                                                                  Trafikminister Tuula Linnainmaa
11900:                                             KK 70/1997 vp
11901: 
11902: Kirjallinen kysymys 70
11903: 
11904: 
11905: 
11906: 
11907:                                    Juha Karpio /kok: Harvennushakkuiden suorittamisesta miestyö-
11908:                                       voimin
11909: 
11910: 
11911:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11912: 
11913:    Kone on voittamassa ihmisen puutavaran             tuisi ja metsänhoidollinen vaikutus eli ensihar-
11914: hakkuussa. Järeiden puiden osalta tämä on pai-        vennusten jälki olisi hyvälaatuista, ja niin tehtäi-
11915: kallaan, mutta pienikokoisten runkojen harven-        siin kansantaloudellisesti arvokasta työtä. Hak-
11916: nushakkuussa ihminen on vielä kilpailukykyinen        kuuttajille tarvitaankin vain sopiva impulssi, jot-
11917: ja pystyy selvästi parempaan työn laatuun konei-      ta he motivoituvat työllistämäänjuuri metsureita
11918: siin verrattuna. Etenkin yksityismetsien pienissä     harvennushakkuissa.
11919: ensiharvennusleimikoissa, joissa kaadettavan             Tällainen impulssi voisi olla esimerkiksi seu-
11920: puun tilavuus on vain 50 litran paikkeilla, metsu-    raavanlainen: työllisyysvaroista maksetaan
11921: rityö voi kokonaiskustannuksiltaan olla kone-         miestyönä tehtävän harvennushakkuun työnan-
11922: hakkuuta edullisempi.                                 tajalle 10 markkaa kuutiometriltä. Metsuri hak-
11923:     Yhtiöt hakkuuttavat ensiharvennuksiakin ko-       kaa harvennusmetsässä 6--8 kuutiota päivässä,
11924: neella ja irtisanovat vakiometsurinsa, koska tap-     joten työllistämiskustannus on 60--80 mk päi-
11925: pio kannattamattomista konetöistä on jäänyt           vässä. Tuki voitaisiin ohjata työnantajille metsä-
11926: urakoitsijoille, jotka eivät aina saa pääomaku-       keskusten tai kuntien työvoimaviranomaisten
11927: luja ja siirtymiskustannuksia katetuiksi. Sopi-       kautta.
11928: mussuhteessa yhtiön kanssa toimiessaan he hak-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
11929: kaavat kannattamaUomia harvennusleimikoita-           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11930: kin odotellessaan parempia työmaita. Koneelli-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11931:  sen ensiharvennuksen jälki on kuitenkin huono:       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11932:  parhaat kasvuedellytykset omaavat puut eivät
11933:  välttämättä jää pystyyn ja kone kolhii puita,                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus on val-
11934:  mikä aiheuttaa lahovaurioita.                                mis omalta osaltaan ryhtymään, jotta
11935:     Jos ensiharvennuksen tekisi ammattitaitoinen              metsätyönantajat eli hakkuuttajat palk-
11936:  metsuri, tuloksena olisi tasapuustoinenja kaikin             kaisivat mieluummin ammattimetsureita
11937:  puolin hyvä jälki. Harvennushakkuulla miestyö-               suorittamaan ensiharvennushakkuun ny-
11938:  nä olisi kaksi etua: metsureiden työllisyys paran-           kyisen koneharvennuksen sijasta?
11939:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1997
11940: 
11941:                                            Juha Karpio /kok
11942: 
11943: 
11944: 
11945: 
11946: 279001
11947: 2                                          KK 70/1997 vp
11948: 
11949: 
11950: 
11951: 
11952:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
11953: 
11954:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sän hoitotöiden välitön työllistävä vaikutus on
11955: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        suuri. Edellä mainittuun ns. rahoituslakiin sisäl-
11956: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tyy säännös nuoren metsän hoitotöiden rahoitta-
11957: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Juha Kar-       misesta työllisyystyönä työministeriön osoitta-
11958: pion näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        min työllisyysvaroin. Työllisyystöiden laajuus
11959: 70:                                                  riippuu tietenkin maa- ja metsätalousministeriöl-
11960:                                                      le näihin töihin osoitettujen varojen määrästä.
11961:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on val-        Metsänparannustöitä voidaan lisäksi rahoit-
11962:        mis omalta osaltaan ryhtymään, jotta          taa työllistämistuella työllisyysasetuksen mukai-
11963:        metsätyönantajat eli hakkuuttajat palk-       sesti. Näiden töiden toteutus on työvoimahallin-
11964:        kaisivat mieluummin ammattimetsureita         non vastuulla.
11965:        suorittamaan ensiharvennushakkuun ny-            Metsän tuottoa verotetaan tällä hetkellä kah-
11966:        kyisen koneharvennuksen sijasta?              den eri järjestelmän kautta joko pinta-
11967:                                                      alaperusteisesti tai puunmyyntitulojen mukaan.
11968:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Pinta-alaperusteisen verotuksen siirtymäkau-
11969: vasti seuraavaa:                                     deksi valinneet metsänomistajat voivat tehdä en-
11970:                                                      siharvennusmetsistä myymänsä puumäärän pe-
11971:    Tutkimusten mukaan vuonna 1995 koneelli-          rusteella ensiharvennusvähennyksen.
11972: sen hakkuun osuus oli kaikissa hakkuissa alle           Mitä tulee kysymyksessä mainittuun 10 mk:n
11973: 80% puumäärästä. Teollisuuden hakkuissa luku         tukeen kuutiometriltä työnantajalle ammatti-
11974: oli lähes 90 % ja Metsähallituksen noin 50 %.        metsureiden palkkaamiseksi harvennushakkui-
11975: Ensiharvennuksista tietoja ei ole olemassa, mut-     siin, hallitus ei pidä ehdotusta toteuttamiskelpoi-
11976: ta ne lienevät selvästi miestyövaltaisia. Niitä on   sena. Ensinnäkin se asettaisi metsänomistajat ja
11977: tehty 1990-luvun alkupuolella noin 3 milj. m3        metsurit eriarvoiseen asemaan ja toiseksi edellä
11978: vuodessa, kun tarve olisi yli kaksinkertainen.       mainittujen jo käytössä olevien keinojen käytön
11979:     Kaikissa teollisuuden ja Metsähallituksen        tehostaminen on parempi vaihtoehto.
11980: harvennushakkuissa suorat kustannukset ilman            Metsäteollisuudella on keskeinen vastuu har-
11981: työnjohdon ja organisaation kuluja olivat vuon-      vennushakkuiden lisäämisessä. Ellei teollisuus
11982: na 1995 miestyönä tehtynä 70 mk/m 3 ja koneelli-     ole jatkossakaan riittävän kiinnostunut ensihar-
11983: sesti 39 mk/m 3• Ensiharvennuksissa kustannuk-       vennuskohteista, seurauksena on puuston järey-
11984: set ovat korkeammat molemmissa hakkuuta-             tymiskehityksen ja laadun edelleen huononemi-
11985: voissa ja lähempänä toisiaan. Taimikkovaihees-       nen sekä se, ettei hoitamattomiin metsiköihin ole
11986: sa hoitamatta jääneen metsikön ensiharvennuk-        juuri asiaa hakkuukoneilla myöhemminkään.
11987: sen koneellinen, jäljeltään siisti hakkuu on lähes   Myös metsänomistajien aktiivisuudesta ja met-
11988: mahdotonta.                                          sureiden työllistämisestä teollisuuden on syytä
11989:     Ensiharvennusten kannalta on erityisen tär-      kantaa huolta. Varttuneidenja uudistushakkuu-
11990: keää, että hallitus haluaa usealla tavalla edistää   kypsien metsiköiden pystykauppoihin tottuneet
11991: taimikonja nuoren metsän hoitoa, paitsi metsän-      metsänomistajat, jotka enenevässä määrin ovat
11992: hoidollisen tilan, myös työllisyyden parantami-      toisen polven kaupunkilaisia, ovat vaikeasti to-
11993: seksi sekä metsänomistajien aktivoimiseksi.          tutettavissa oman metsänsä hakkuu- ja hoitotöi-
11994:    Tammikuun alussa voimaan tulleiden kestä-         hin. Ensiharvennusten lisääminen edellyttää riit-
11995: vän metsätalouden rahoituksesta annetun lain ja      tävää kantohintaa sekä sen ja pystymyyntihin-
11996: vastaavan asetuksen mukaista valtion tukea           nan riittävää erotusta kattamaan puunmyyjien
11997: suunnattaessa nuoren metsän hoito on keskeisel-      korjauskustannukset. Metsureita on nykyisin
11998: lä sijalla. Vuoden 1998 talousarviota laadittaessa   työttömänä alle 10 000. He ikääntyät eikä alalle
11999: hallituksen tarkoituksena on lisätä rahoitusta       hakeudu riittävästi uusia. Tulevaisuudessa mies-
12000: erityisesti nuoren metsän hoitoon ja energiapuun     työvaltaisiin hoito- ja hakkuutöihin ei ehkä saa-
12001: korjuuseen. Miestyövaltaisina töinä nuoren met-      dakaan tarvittavaa työvoimaa.
12002:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1997
12003: 
12004:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
12005:                                               KK 70/1997 vp                                               3
12006: 
12007: 
12008: 
12009: 
12010:                                          Tili Riksdagens Talman
12011: 
12012:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             beredningen av 1998 års budget öka finansiering-
12013: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             en särskilt då det gäller vård av ungskog och
12014: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         tillvaratagande av energivirke. Vården av ung-
12015: dagsman Juha Karpio undertecknade spörsmål              skog har en direkt sysselsättande effekt eftersom
12016: nr70:                                                   arbetena kräver arbetskraft. 1 ovan nämnda s.k.
12017:                                                         finansieringslag ingår en bestämmelse om finan-
12018:           Vilka åtgärder är Regeringen för sin          siering av vården av ungskog som sysselsätt-
12019:        del beredd att vidta för att arbetsgivarna       ningsarbete med sysselsättningsmedel som ar-
12020:        inom skogsbranschen, dvs. de som låter           betsministeriet anvisar. Omfattningen av syssel-
12021:        avverka skog, hellre skall anställa profes-      sättningsarbetena beror naturligtvis på de belopp
12022:        sionella skogsarbetare för att utföra fOr-       som har anvisats jord- och skogsbruksministeriet
12023:        sta gallringen i stället för att såsom nu låta   för arbetena.
12024:        utföra gallringen med hjälp av maskiner?             Skogsförbättringsarbeten kan dessutom fi-
12025:                                                         nansierias med sysselsättningsstöd i enlighet
12026:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           med sysselsättningsförordningen. Arbetskrafts-
12027: anföra följande:                                        förvaltningen ansvarar för genomförandet av så-
12028:                                                         dana arbeten.
12029:    Enligt de undersökningar som utförts utgjor-             Avkastningen från skogarna beskattas för
12030: de den maskinella avverkningens andel vid alla          närvarande enligt två system, antingen på basis
12031: avverkningar 80% år 1995. Då det gäller indu-           av arealen eller på basis av inkomsterna från
12032: strins avverkningar var siffran inemot 90% och i        virkesförsäljningen. Skogsägare som har valt be-
12033: fråga om Forststyrelsen ca 50%. Det finns inte          skattning på basis av arealen för övergångsperio-
12034: några uppgifter om första gallringar men de tor-        den kan göra förstagallringsavdrag på den vir-
12035: de tili största delen utföras för hand. Första gall-    kesmängd som de har sålt från första gallringen
12036: ringarna uppgick tili ca 3 milj. m3 om året under       av beståndet.
12037: forsta hälften av 1990-talet, medan behovet är              Regeringen anser att det i spörsmålet föreslag-
12038: över det dubbla.                                        na stödet på 10 mk per kubikmeter tili arbetsgi-
12039:    Vid samtliga gallringar som industrin och            varna för att de skall kunna anställa professionel-
12040: Forststyrelsen Iät utföra år 1995 uppgick de di-        la skogsarbetare för gallring inte är genomför-
12041: rekta kostnaderna, arbetsledningens och organi-         bart. För det första skulle det ställa skogsägarna
12042: sationens kostnader undantaget, tili 70 mk/m 3 då       och skogsarbetarna i olika ställning och för det
12043: arbetet utfördes manuellt och 39 mk/m 3 då det          andra är en effektivering av ovan nämnda redan
12044: utfördes maskinellt. Kostnaderna för första gall-       i bruk tagna medel ett bättre alternativ.
12045: ringar är högre i båda fallen och närmare var-              Skogsindustrin har ett centralt ansvar för
12046: andra. Det är nästan omöjligt att utföra en ma-         ökande av gallringarna. Om industrin inte heller
12047: skinell första gallring så att det blir ett snyggt      i fortsättningen är tillräckligt intresserad av
12048: resultat om beståndet inte har skötts i plant-          första gallringsobjekt leder dettili att beståndets
12049: skogsskedet.                                            grovlekstillväxt och kvalitetsutveckling ytterliga-
12050:     Det är synnerligen viktigt med tanke på första      re försämras och tili att man inte heller senare kan
12051: gallringarna att regeringen på flera olika sätt         använda avverkningsmaskiner i oskötta bestånd.
12052: främjar skötseln av plantbestånd och vården av          Det är skäl för industrin att också bekymra sig
12053: ungskog, inte bara med tanke på en förbättring          om skogsägarnas aktivitet och sysselsättningen
12054: av skogsvårdssituationen utan också med tanke           av skogsarbetare. Det är svårt att vänja äldre
12055: på sysselsättningen och aktivering av skogsägar-        skogsägare som är vana vid rotförsäljning av
12056: na.                                                     grövre gallringsbestånd och förnyelsemogna be-
12057:     Vid inriktningen av statligt stöd enligt lagen      stånd och som i allt högre grad är andra genera-
12058: om finansiering av hållbart skogsbruk och mot-          tionens stadsbor vid avverkning och vård av egen
12059: svarande förordning intar vården av ungskog en          skog. En ökning av första gallringarna kräver
12060: central plats. Regeringen har för avsikt att vid        tillräckligt högt rotpris samt att skillnaden me!-
12061: 4                                           KK 70/1997 vp
12062: 
12063: lan rotpriset och försäljningen på rot täcker tili-   arbetstagare söker sig tili branschen. Det är möj-
12064: räckligt virkesförsäljarnas kostnader för driv-       ligt att den arbetskraft som behövs för vård och
12065: ningen. Antalet arbetslösa skogsarbetare uppgår       avverkning av bestånd inte heller står att upp-
12066: för närvarande tili något under 10 000. Den nu-       bringa i framtiden.
12067: varande generationen blir äldre och alltför få nya
12068: 
12069:      Helsingforsden 5 mars 1997
12070: 
12071:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
12072:                                               KK 71/1997 vp
12073: 
12074: Kirjallinen kysymys 71
12075: 
12076: 
12077: 
12078: 
12079:                                     Anu Vehviläinen /kesk: Mielenterveyspotilaiden hoitomaksuista
12080: 
12081: 
12082: 
12083:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
12084: 
12085:     Aika ajoin ovat psyykkisesti sairastuneiden         dellinen tervehtymistilanne, hän kuormittuu
12086: suuret hoitomaksut nousseet julkiseen keskuste-         henkisesti yhä enemmän näiden ylisuurten hoito-
12087: luun. Muun muassa muutama viikko sitten yli-            maksujen vuoksi. Toisin sanoen hoitomaksuista
12088: lääkäri Ilkka Taipale ja toiminnanjohtaja Jussi         voi tulla taakka, joka tehokkaasti estää hoidon
12089: Särkelä protestoivat ylisuuria maksuja vastaan          tavoitteen: tervehtymisen.
12090: nälkälakolla. Eduskunnassa asia on ollut esillä            Sairaanhoitopiirit päättävät itse hoitomak-
12091: lukuisia kertoja mm. kirjallisten kysymysten            suista. Eri puolilta Suomea viestit kertovat kui-
12092: muodossa. Mitään ei kuitenkaan ole tapahtunut.          tenkin sairaanhoitopiirien taloudellisista vai-
12093:     Psyykkisesti sairastuneiden kannalta asian te-      keuksista. Tämätiedostaenon oletettavaa, ettei-
12094: kee ongelmalliseksi se, että heidän hoitojaksoosa       vät sairaanhoitopiirit lähde itsenäisesti, ilman
12095: ovat usein selvästi pidempiä kuin muiden sai-           pakkoa alentamaan psyykkisesti sairaiden sai-
12096: rauksien vuoksi hoitoon joutuneiden. Psyykki-           raalamaksuja. Tarvitaan valtiovallan toimia, jot-
12097: sesti sairaan ihmisen hoitojakso on keskimäärin         ta hoitomaksujärjestelmä saadaan koko valta-
12098: noin 1,5-2 kuukautta. Hoidon omavastuu on               kunnassa kohtuulliselle ja järkevälle tasolle.
12099:  125 markkaa/päivä.                                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12100:     Pitkät hoitojaksot korkeine omavastuineen           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12101: ovat aiheuttaneet lukuisille psyykkisistä ongel-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12102: mista kärsiville kohtuuttoman taloudellisen kier-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12103:  teen. Tiedossa on, että osa yrittää selviytyä hoito-
12104: veloistaan osamaksuilla, osalle hoidon maksu-                    Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-
12105:  miehiksi tulevat omaiset ja osa hoidon tarpeessa              koo ryhtyä psyykkisesti sairastuneiden
12106:  olevista jää tulematta hoitoon.                               hoitomaksujen kohtuullistamiseksi ja
12107:     Tilanne on sairaan kannalta kohtuuton ja epä-              maksujärjestelmän tekemiseksi oikeu-
12108:  looginen. Sen sijaan, että hänelle taattaisiin to-            denmukaiseksi?
12109: 
12110:       Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1997
12111:                                           Anu Vehviläinen /kesk
12112: 
12113: 
12114: 
12115: 
12116: 279001
12117: 2                                         KK 71/1997 vp
12118: 
12119: 
12120: 
12121: 
12122:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
12123: 
12124:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Asiakasmaksut ovat Suomessa kansainväli-
12125: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      sesti vertaillen korkeita. Erityisesti tämä kosket-
12126: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    taa psykiatrisessa hoidossa olevia, joiden hoito-
12127: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anu Veh-      jaksot ovat yleensä keskimääräistä pidempiä ja
12128: viläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      tulotaso usein esimerkiksi varhaisen eläkkeelle
12129: n:o 71:                                            jäämisen vuoksi alhainen. Useissa muissa maissa
12130:                                                    psykiatristen potilaiden hoitomaksut ovat nimel-
12131:          Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-   lisiä tai hoito on kokonaan maksutonta.
12132:        koo ryhtyä psyykkisesti sairastuneiden          Alle kolmen kuukauden hoitojaksojen aikana
12133:        hoitomaksujen kohtuullistamiseksi ja        perittävä lyhytaikaisen laitoshoidon maksu on
12134:        maksujärjestelmän tekemiseksi oikeu-        aiheuttanut maksuongelmia psykiatrisessa hoi-
12135:        denmukaiseksi?                              dossa oleville. Tämän vuoksi sosiaali- ja terveys-
12136:                                                    ministeriö valmistelee parhaillaan sosiaali- ja ter-
12137:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       veydenhuollon asiakasmaksuista annetun ase-
12138: vasti seuraavaa:                                   tuksen muutosta, jossa säädettäisiin sekä tervey-
12139:                                                    denhuollon vuotuisesta asiakasmaksukatosta
12140:    Lyhytaikaisesta laitoshoidosta voidaan so-      että psykiatrisen hoidon maksujen alentamises-
12141: siaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista an-   ta. Asetusluonnoksen mukaan psykiatrian toi-
12142: netun asetuksen mukaan periä enintään 125          mintayksiköissä hoidettavien hoitopäivämaksua
12143: markkaa hoitopäivältä. Hoitopäivämaksu on          alennettaisiin 70 markkaan. Asetusmuutos on
12144: yleensä sama kaikille lyhytaikaisessa laitoshoi-   tarkoitus viedä valtioneuvostoon lähiviikkojen
12145: dossa oleville. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa     kuluessa.
12146: maksu määräytyy hoidettavan maksukyvyn mu-
12147: kaan.
12148: 
12149:      Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1997
12150: 
12151:                                                                  Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
12152:                                             KK 71/1997 vp                                             3
12153: 
12154: 
12155: 
12156: 
12157:                                        Tili Riksdagens Talman
12158: 
12159:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     land höga, i synnerhet för dem som får psykia-
12160: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       trisk vård. För dessa patienter är vårdperioderna
12161: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-     i allmänhet längre än i genomsnitt, och på grund
12162: man Anu Vehviläinen undertecknade spörsmål           av t.ex. tidig pensionering har patienterna ofta en
12163: nr 71:                                               låg inkomstnivå. I många andra Iänder har de
12164:                                                      psykiatriska patienterna nominella vårdavgifter
12165:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       eller är vården helt avgiftsfri.
12166:        ta för att jämka vårdavgifterna för psy-          Den avgift för kortvarig anstaltsvård som
12167:        kiskt sjuka och göra betalningssystemet       uppbärs under vårdperioder som är kortare än
12168:        rättvist?                                     tre månader har medfört betalningsproblem för
12169:                                                      dem som får psykiatrisk vård. Social- och hälso-
12170:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        vårdsministeriet bereder därför som bäst en änd-
12171: anföra följande:                                     ring av förordningen om klientavgifter inom so-
12172:                                                      cial- och hälsovården. I ändringen bestäms om
12173:    Enligt förordningen om klientavgifter inom        både årliga maximibelopp för klientavgifterna
12174: social- och hälsovården kan för kortvarig an-        inom hälsovården och en sänkning av avgifterna
12175: staltsvård uppbäras högst 125 mk per vårddag.        för psykiatrisk vård. Enligt utkastet tili förord-
12176: Vårddagsavgiften är i allmänhet lika stor för alla   ning skall vårddagsavgiften sänkas tili 70 mk för
12177: personer som får kortvarig anstaltsvård. Vid         dem som vårdas på psykiatriska verksamhetsen-
12178: långvarig anstaltsvård bestäms avgiften enligt       heter. Avsikten är att ändringen av förordningen
12179: patientens betalningsförmåga.                        skall överlämnas tili statsrådet inom de närmaste
12180:    Internationellt sett är klientavgifterna i Fin-   veckorna.
12181: 
12182:      Helsingforsden 7 mars 1997
12183: 
12184:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
12185:         1
12186: 
12187:         1
12188: 
12189: 
12190: 
12191: 
12192:     1
12193: 
12194:     1
12195: 
12196: 
12197: 
12198: 
12199: 1
12200: 
12201: 1
12202:                                              KK 72/1997 vp
12203: 
12204: Kirjallinen kysymys 72
12205: 
12206: 
12207: 
12208: 
12209:                                     Liisa Hyssälä /kesk: Puolustushallinnon pysyvien siviilivirkojen
12210:                                         lakkauttamisesta
12211: 
12212: 
12213:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12214: 
12215:    Puolustushallinnossa on vuosina 1989 ja 1996        muuta työtä eikä pikkupaikkaisen ole helppo
12216: lakkautettu yli 1 700 siviilien tehtävää tai virkaa.   siirtyä muualle.
12217: Työt eivät juurikaan ole vähentyneet. Niinpä              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
12218: puolustushallinnossa käytetään koko ajan 800-          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12219: 1 OOO:ta Ga enemmänkinjos saa) työllisyysvaroin        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12220: palkattua henkilöä, sekä asevelvollisten tai soti-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12221: laiden työpanosta, pysyvissä siviilin työtehtävis-
12222: sä. Pysyville työntekijöille jää alituinen opetta-              Onko Hallitus tietoinen siitä, että py-
12223: misvelvollisuus, erityisesti kuuden kuukauden                 syvät tehtävät puolustushallinnon alalla
12224: työpätkien ja asevelvollisten kohdalla. Varus-                hoidetaan yhä vähäisemmässä määrin
12225: kuntapaikkakunnilla on nykyään vaikea löytää                  pysyvällä henkilöstöllä?
12226: 
12227:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1997
12228: 
12229:                                            Liisa Hyssälä /kesk
12230: 
12231: 
12232: 
12233: 
12234: 279001
12235: 2                                           KK 72/1997 vp
12236: 
12237: 
12238: 
12239: 
12240:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12241: 
12242:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tettyä henkilöä. Vuodesta 1982 määrä on vähen-
12243: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tynyt niin, että vuonna 1996 hallinnonalalla työl-
12244: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Iistettiin tukityöllistettyjä yhteensä 1 160 henki-
12245: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-       lötyövuotta. Tällä hetkellä suurin ryhmä on pit-
12246: sälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        käaikaistyöttömät, joita on noin 70 %. Pysyvissä
12247: 72:                                                   tehtävissä tukityöllistetyistä on arvioitu toimi-
12248:                                                       van noin 70 %.
12249:          Onko Hallitus tietoinen siitä, että py-          Tukityöllistettyjen sijoittamisella puolustus-
12250:        syvät tehtävät puolustushallinnon alalla       voimiin on voitu vähentää asevelvollisten käyt-
12251:        hoidetaan yhä vähäisemmässä määrin             töä varuskunnissa avustavissa tehtävissä, jolloin
12252:        pysyvällä henkilöstöllä?                       asevelvollisten koulutus on tehostunut. Samalla,
12253:                                                       kun on voitu helpottaa yhteiskunnan työllisyysti-
12254:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          lannetta, on voitu työllistää myös huomattava
12255: vasti seuraavaa:                                      määrä pitkäaikaistyöttömiä, nuoria sekä vajaa-
12256:                                                       kuntoisia ja muutoin vaikeasti työelämään sijoi-
12257:    Puolustusministeriön hallinnonalalla pysyvän       tettavia.
12258: henkilöstön määrä oli vuoden 1996lopussa noin             Ongelmia suhteessa hallinnonalan pysyvään
12259: 18 850. Hallinnonalalta on virkoja ja tehtäviä        henkilöstöön ei 1970- ja 1980-luvuilla ollut, kos-
12260: lakkautettu vuosien 1989-1996 aikana yhteensä         ka vakinaisen henkilöstön määrä lisääntyi. Kun
12261: noin 1 700, joista noin 100 on ollut sotilasvirkoja   1990-luvulla pysyvää henkilöstöä on vähennetty
12262: ja 1 600 siviilivirkoja sekä työsuhteisia tehtäviä.   huomattavasti, henkilöstöpolitiikan kannalta on
12263: Pääosa vähentämisestä on suoritettu luonnollis-       koettu ongelmalliseksi samanaikainen tukityöl-
12264: ta poistumaa hyväksi käyttäen. Alle 400 henkilöä      Iistettyjen käyttö pysyvissä tehtävissä. Lisäksi
12265: on irtisanottu tehtävistään tuotannollis-talou-       tukityöllistettyjen käyttö on edellyttänyt huo-
12266: dellisten syiden vuoksi.                              mattavaa työpanosta vakinaiselta henkilöstöitä
12267:    Edellä mainittujen virkojen ja tehtävien lak-      jatkuvasti vaihtuvien henkilöiden työhön pereh-
12268: kauttaminen on perustunut siihen, että organi-        dyttämiseen ja opettamiseen.
12269: saatioita ja toimintoja muutettaessa osalta hen-          Valtion tulee huolehtia henkilöstöpolitiikas-
12270: kilöstöä työtehtävät ovat lakanneet, eikä heille      taan siten, että pysyviä työtehtäviä varten palka-
12271: ole voitu osoittaa heidän ammattitaitoaan ja          taan vakituista henkilökuntaa. Tukityöllistettyjä
12272: koulutustaan vastaavaa työtä tai uudelleenkou-        tulee käyttää pääosin tilapäistehtäviin sekä teh-
12273: luttaa heitä työnantajan tarpeisiin.                  täviin, jotka muuten hoidettaisiin asevelvollisten
12274:    Tukityöllistettyjen käyttö puolustushallinnon      avulla. Hallitus onkin käynnistänyt valtion
12275: eri tehtävissä on ollut vakiintunut menettely usei-   työnantaja- ja henkilöstöpolitiikkahankkeeseen
12276: ta vuosikymmeniä. Pääosa tukityöllistetyistä on       liittyen selvitystyön valtion henkilöstöpoliittisis-
12277: työskennellyt avustavissa tehtävissä. Jo vuonna       ta periaatteista suhteessa tukityöllistämiseen.
12278: 1975 puolustushallinnossa oli tukityöllistettyjä      Selvityksen on määrä valmistua kuluvan maalis-
12279: 800. Yhteiskunnan työllisyystilanteen muuttues-       kuun loppuun mennessä. Tarkoitus on pyrkiä
12280: sa myös tukityöllistettyjen määrä on vaihdellut.      siihen, että vakinaisella henkilöstöllä hoidettai-
12281: Suurimmillaan se on ollut vuonna 1982, jolloin        siin pysyväisluonteiset tehtävät, joissa on käytet-
12282: puolustushallinnossa oli noin 2 300 tukityöllis-      ty tukityöllistettyjä.
12283: 
12284:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1997
12285: 
12286:                                                                     Puolustusministeri Anneli Taina
12287:                                               KK 72/1997 vp                                               3
12288: 
12289: 
12290: 
12291:                                           Tili Riksdagens Talman
12292: 
12293:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            1996 motsvarade sammaniagt 1 160 årsverken.
12294: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             För närvarande är den största gruppen de Iäng-
12295: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         tidsarbetslösa, vilka utgör ca 70 %. Av dem som
12296: dagsman Liisa Hyssälä undertecknade spörsmål            är anställda med sysselsättningsstöd beräknas ca
12297: nr 72:                                                  70% arbeta i varaktiga uppgifter.
12298:                                                             Genom att placera personer som anställs med
12299:            Är Regeringen medveten om att de             sysselsättningsstöd inom försvarsmakten har
12300:         varaktiga uppgifterna på försvarsförvalt-       man kunnat minska användningen av värnplikti-
12301:         ningens område i allt mindre utsträckning       ga i assisterande uppgifter inom garnisonerna,
12302:         sköts av stadigvarande personal?                varvid de värnpiiktigas utbildning har effektive-
12303:                                                         rats. Samtidigt har man, genom att man kunnat
12304:   Som svar pä detta spörsmål fär jag vördsamt           underlätta samhällets sysselsättningssituation,
12305: anföra följande:                                        kunnat sysselsätta också ett betydande antal
12306:                                                         långtidsarbetsiösa, unga och begränsat arbetsfö-
12307:    Den stadigvarande personalen uppgick på för-         ra samt personer som annars är svåra att piacera
12308: svarsministeriets förvaltningsområde i slutet av        i arbetslivet.
12309: år 1996 tili ca 18 850 personer. På förvaltnings-           Problem i förhållande tiii förvaitningsområ-
12310: området har sammanlagt ca 1 700 tjänster och            dets stadigvarande personai förekom inte pä
12311: uppgifter dragits in under åren 1989-1996, där-         1970- och 1980-taien, eftersom den fast anställda
12312: av ca 100 militära tjänster och 1 600 civila tjänster   personaiens storlek har ökat. Genom att den
12313: samt uppgifter i arbetsförhållande. Huvuddelen          stadigvarande personalens storlek har minskats
12314: av minskningen har genomförts med utnyttjande           märkbart på 1990-talet har det ur personaipoli-
12315: av naturlig avgäng. Färre än 400 personer har           tisk synpunkt upplevts vara problematiskt att
12316: sagts upp från sina uppgifter av produktionsmäs-        samtidigt använda personer som anställs med
12317: siga eller ekonomiska orsaker.                          sysselsättningsstöd i varaktiga uppgifter. Dess-
12318:    Indragningen av de ovan nämnda tjänsterna            utom har användningen av personer som anställs
12319: och uppgifterna har baserat sig pä att en del av        med sysselsättningsstöd förutsatt en betydande
12320: personalen inte längre har haft några arbetsupp-        arbetsinsats av den fast anställda personalen när
12321: gifter när organisationen och verksamheten för-         det gällt att ge denna typ av anställda som ofta
12322: ändrats, och personerna i fråga har inte heller         byts ut arbetsintroduktion och skolning.
12323: kunnat anvisas arbete som skulle matsvara deras             Staten bör sköta sin personaipoiitik så att fast
12324: yrkeskunskap och utbildning eller omskolas för          anställd personai avlönas för skötseln av varakti-
12325: arbetsgivarens behov.                                   ga uppgifter. Med sysselsättningsstöd anställda
12326:    Användningen av personer som anställs med            bör huvudsakligen användas för tillfålliga upp-
12327: sysselsättningsstöd i olika uppgifter inom för-         gifter samt för uppgifter som annars skulle skötas
12328: svarsförvaltningen har under flera tiotal år varit      med hjäip av värnpliktiga. Regeringen har ocksä
12329: ett vedertaget förfarande. Huvuddelen av dem            i samband med statens arbetsgivar- och personal-
12330: som anställts med sysselsättningsstöd har arbetat       politiska projekt satt igång ett utredningsarbete
12331: i assisterande uppgifter. Redan år 1975 fanns           som gäller statens personalpoiitiska principer i
12332: inom försvarsförvaltningen 800 personer som             förhållande till sysselsättning med sysselsätt-
12333: var anställda med sysselsättningsstöd. 1 och med        ningsstöd. Utredningen skall bii kiar före utgång-
12334: att sysselsättningsiäget i samhället förändrats har     en av innevarande mars månad. A vsikten är att
12335: också antalet personer anställda med sysselsätt-        sträva till att fast anställd personai sköter sådana
12336: ningsstöd varierat. Störst var antalet år 1982,         uppgifter av bestående natur för vilka personer
12337: varvid det uppgick tiii ca 2 300 inom försvarsför-      som anställts med sysseisättningsstöd har an-
12338: valtningen. Efter denna tidpunkt har antaiet            vänts.
12339: minskat så att det inom förvaltningsomrädet år
12340: 
12341:      Helsingfors den 5 mars 1997
12342: 
12343:                                                                         Försvarsminister Anneli Taina
12344:                                            KK 73/1997 vp
12345: 
12346: Kirjallinen kysymys 73
12347: 
12348: 
12349: 
12350: 
12351:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Työvoimatoimistojen muuttamisesta tulos-
12352:                                       vastuulla toimiviksi
12353: 
12354: 
12355:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
12356: 
12357:    Suomessa työnvälitys ei toimi. Niissä toimivat    hymyileviä, aivan niin kuin tuli valtion katsastus-
12358: valtion palkkaamat byrokraatit, joille on täysin     konttoreiden katsastusmiehistä, jotka olivat en-
12359: yhdentekevää, työllistyykö joku vai ei tai saako     nen tuikeita ja pelottavia, mutta nykyisin hymyi-
12360: joku yritys tarvitsemaansa työvoimaa. Palkka         levät leveästi kuin jakoavaimet.
12361: kun byrokraatilla on sama, niin tai näin. Työvoi-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
12362: matoimistot tulisi siis muuttaa liikelaitoksiksi     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12363: kuten monet muut valtion toiminnot. Toimisto ja      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12364: sen henkilöstö saisi palkkansa sen mukaan, kuin-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12365: ka monta työsuhdetta saadaan syntymään, toisin
12366: sanoen, kuinka moni työvoiman tarvitsijaja työn                Mitä Hallitus sanoo sellaisesta systee-
12367: tekijä löytävät toisensa.                                   mistä, että maamme työvoimatoimistot
12368:    Toinen mahdollisuus on, että työvoimatoi-                muutettaisiin liikelaitoksiksi ja palkka
12369: minta yksityistetään yksityisten yrittäjien toi-            maksettaisiin työn tuloksen mukaisesti
12370: minnaksi. Tulos olisi samanlainen kuin liikelai-            tai että työvoimatoiminta annettaisiin
12371: tosperiaatteella, ja happamanoloisista työvoima-            yksityisten yrittäjien tehtäväksi vastaa-
12372: byrokraateista tulisi hetkessä palvelunhaJuisia ja          valla periaatteella?
12373: 
12374:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1997
12375: 
12376:                                         Sulo Aittoniemi lkesk
12377: 
12378: 
12379: 
12380: 
12381: 279001
12382: 2                                          KK 73/1997 vp
12383: 
12384: 
12385: 
12386: 
12387:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
12388: 
12389:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Lisäksi tulokset osoittavat, että työvoimatoimis-
12390: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       tolta odotetaan aktiivisempaa roolia ja otetta
12391: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     suhteessa paikallisiin työnantajiin.
12392: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         Tilastokeskuksen työministeriön toimeksian-
12393: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       nosta tekemillä työnantajien haastatteluilla on
12394: n:o 73:                                             kartoitettu työvoimatoimiston kanssa asioinei-
12395:                                                     den toimipaikkojen kokemuksia palvelujen laa-
12396:           Mitä Hallitus sanoo sellaisesta systee-   dusta. Tulokset vuoden 1996 työnantajien haas-
12397:        mistä, että maamme työvoimatoimistot         tatteluista julkaistaan lähiaikoina Työhallinnon
12398:        muutettaisiin liikelaitoksiksi ja palkka     Julkaisu -sarjassa. Yhteensä kaikista työvoima-
12399:        maksettaisiin työn tuloksen mukaisesti       toimistoja käyttäneistä toimipaikoista vuonna
12400:        tai että työvoimatoiminta annettaisiin       1996 noin 63% piti palveluja vähintäänkin hyvi-
12401:        yksityisten yrittäjien tehtäväksi vastaa-    nä. Vähintään hyvä mielikuva työvoimatoimis-
12402:        valla periaatteella?                         ton palveluista vuonna 1996 oli 32 o/o:lla niistä
12403:                                                     toimipaikoista, jotka eivät olleet asioineet työ-
12404:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        voimatoimiston kanssa. Jos lukua vertaa työvoi-
12405: vasti seuraavaa:                                    matoimiston kanssa asioineiden laatulukuun,
12406:                                                     voidaan todeta, että työvoimatoimiston kanssa
12407:    Työpoliittisella tutkimuksella (Asiakaspalau-    asioineet toimipaikat pitävät työvoimatoimiston
12408: te 1996 n:o 165) kartoitettiin työvoimatoimisto-    palveluja selvästi muita toimipaikkoja parempa-
12409: jen asiakasryhmien palvelukokemuksia koko           na.
12410: maan tasolla kolmatta kertaa. Kyselyn kohde-           Viime vuonna työnvälitykseen ilmoitettiin yh-
12411: ryhmänä oli lähes 53 000 asiakasta, joista 44 %     teensä 192 000 avointa työpaikkaa, ja työnväli-
12412: palautti kyselylomakkeen.                           tyksen markkinaosuus oli ulkoiseen hakuun il-
12413:    Työnhakija-asiakkaat arvioivat työnhakijaksi     moitetuista työpaikoista 71 %. Työvoimatoimis-
12414: ilmoittautumiseen liittyvät palvelut melko hyvik-   to voi avoimien työpaikkojen lisäksi tarjota
12415: si. Erityisesti arvostetaan asiakaspalveluhenki-    työnhakijoille työllistymistä edistävää neuvon-
12416: löstön ystävällisyyttä ja hienotunteisuutta -       taa ja ohjausta sekä mahdollisuuksia ammattitai-
12417: asiakkaan kohtaamista. Niistä on hyviä koke-        don kehittämiseen, kouluttautumiseen sekä tuki-
12418: muksia neljällä viidesosalla asiakkaista. Liki      työllistymiseen.
12419: 60 % asiakkaista katsoo, että työvoimaneuvojat         Suomi on ratifioinut Kansainvälisen työjärjes-
12420: ovat kyvykkäitä kannustamaan, osaavat sopia         tön sopimuksen (n:o 88), joka koskee työnväli-
12421: jatkotoimenpiteistä ja paneutuvat hyvin asiak-      tyksen järjestelyä. Sopimuksen 1 artiklan mu-
12422: kaan tilanteeseen.                                  kaan kunkin jäsenvaltion on ylläpidettävä tai
12423:    Työnantaja-asiakkaat ovat työvoiman han-         valvottava julkista ja maksutonta työnvälityksen
12424: kintaan liittyviin palveluihin melko tyytyväisiä.   järjestelyä. Työnvälitys ja muut työvoimapalve-
12425: Sovitun valintamenettelyn noudattamiseen sekä       lut ja niiden maksuttomuus on määritelty tar-
12426: ehdokasvalinnan nopeuteen ja joustavuuteen on       kemmin työvoimapalvelulailla (1005/1993). Lain
12427: 55-60% tyytyväisiä ja vain 1-5 %:lla on niistä      15 §:n mukaan kaikki työvoimapalvelut ovat
12428: huonoja kokemuksia. Sen sijaan kysymyksessä,        henkilöasiakkaalle maksuttomia. Työnantaja-
12429: joka koski vaatimukset täyttävän työvoiman          asiakkaalle maksuttornia ovat työnvälityspalve-
12430: saantia työvoimatoimiston välityksellä, palvelut    lut.
12431: ovat entisestään heikentyneet. Työnantajista           Työhallinnon selvityksessä (26.2.1993) on tar-
12432: 18 %:lla on asiasta huonoja kokemuksia, tyydyt-     kasteltu, mitä käsite yhtiöittäminen voisi tarkoit-
12433: täviä 20 %:lla ja hyviä vain 37 %:lla asiakkaista   taa työvoimapalveluiden alueella ja mitä mah-
12434: (16% ei osannut sanoa mielipidettään asiasta).      dollisuuksia olisi tuottaa työvoimapalveluja ny-
12435:                                                KK 73/1997 vp                                              3
12436: 
12437: kyisestä poikkeavana tavalla. Tällöin on todettu            Työvoimatoimistojen henkilöstöt ovat tulos-
12438: mm., että yhtiöittämisen edellytyksenä on se, että       palkkauksen piirissä ja tulostavoitteena on mm.
12439: yksikön toiminta on kannattavaa, sillä on kilpai-        avoimien työpaikkojen täyttämiseen sekä työttö-
12440: lijoita yksityisellä sektorilla, yhtiöitettäväksi aio-   myyden vähentämiseen liittyviä tavoitteita. Laki
12441: tulla yksiköllä ei ole viranomaistehtäviä ja että        työvoima- ja elinkeinokeskuksista (23/1997) tu-
12442: yksikön asiakkailla on riittävä neuvotteluvoima.         lee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1997. Sen 3 §:n
12443: Liikelaitosta koskevat osittain samat edellytyk-         mukaan keskuksen tehtävänä on mm. edistää
12444: set, mutta liikelaitosmuotoisessa toiminnassa voi        työmarkkinoiden toimivuutta, työllisyyttä, työ-
12445: olla mukana myös viranomaistehtäviä.                     voimapoliittista aikuiskoulutusta ja muutoinkin
12446:    Julkisen työnvälityksen kilpailijoina ovat ny-        huolehtia työvoima-asioiden hoitamisesta. Lain
12447: kyisin lähinnä työvoiman vuokrausta harjoitta-           1 §:n 3 momentin mukaan keskusten alaisina pai-
12448: vat yritykset, jotka voivat myös harjoittaa työn-        kallishallinnon toimieliminä toimivat työvoima-
12449: välitystä. Työvoimatoimistoilla on runsaasti vi-         toimistot. Työvoimatoimistojen asemaa ei ole
12450: ranomaistehtäviä, jotka liittyvät mm. työttö-            tarpeen eikä tarkoituksenmukaista tarkistaa mil-
12451: myysturva-asioihin sekä työllisyysvarojen ja työ-        lään tavalla nykytilanteessa. Palvelutason laa-
12452: voimakoulutusvarojen käyttöön. Lisäksi katso-            dukkuutta seurataanjatkuvasti ja palveluja kehi-
12453: taan, että vain julkinen työvoimatoimisto pystyy         tetään mahdollisimman joustaviksi ja asiakas-
12454: huolehtimaan työnhakijoiden työllistettävyyden           lähtöisiksi tukemaan yksityisen henkilön (henki-
12455: ja koulutettavuuden ylläpitämisestä, kun taas            Iöasiakas) ammatillista kehitystä ja työhön sijoit-
12456: businesspohjainen yksityinen työnvälitys yleensä         tumista sekä turvaamaan työnantajien (työnan-
12457: valikoi asiakkaakseen vain nopeimmin työllisty-          taja-asiakas) työvoiman saantia.
12458: vät henkilöt.
12459: 
12460:       Helsingissä II päivänä maaliskuuta I997
12461: 
12462:                                                                         Työministeri Liisa Jaakonsaari
12463: 4                                           KK 73/1997 vp
12464: 
12465: 
12466: 
12467: 
12468:                                         Tili Riksdagens Talman
12469: 
12470:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      utom att man av arbetskraftsbyrån väntar en
12471: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        aktivare roll och ett aktivare grepp gentemot de
12472: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-    lokala arbetsgivarna.
12473: damot Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål              Genom de arbetsgivarintervjuer som statistik-
12474: nr73:                                                 centralen har gjort på uppdrag av arbetsministe-
12475:                                                       riet har man kartlagt erfarenheterna av service-
12476:           Vad anser Regeringen om ett sådant          kvaliteten hos de verksamhetsställen som har
12477:        system att vårt lands arbetskraftsbyråer       använt sig av arbetskraftsbyrån. Resultaten av
12478:        skulle ombildas till affårsverk och lönen      1996 års arbetsgivarintervjuer publiceras inom
12479:        skulle betalas enligt arbetsresultaten eller   den närmaste framtiden i serien Työhallinnon
12480:        att arbetskraftsverksamheten skulle över-      Julkaisu. Av de verksamhetsställen som anlitat
12481:        låtas åt privata företagare för att skötas     arbetskraftsbyråer under 1996 ansåg ca 63 % att
12482:        enligt motsvarande princip?                    servicen varit åtminstone god. En åtminstone
12483:                                                       god uppfattning om arbetskraftsbyråns service
12484:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         1996 hade 32% av de verksamhetsställen som
12485: anföra följande:                                      inte själv hade använt sig av arbetskraftsbyrån.
12486:                                                       När denna siffrajämförs med motsvarande kva-
12487:    1 form av arbetspolitisk utredning (Kundsvar       litetsbedömning hos arbetskraftsbyråns kunder
12488: 1996 nr 165) gjordes redan tredje gången en riks-     kan man konstatera att de verksamhetsställen
12489: omfattande kartläggning av arbetskraftsbyråer-        som har erfarenheter av arbetskraftsbyråns servi-
12490: nas kundgruppers erfarenheter beträffande servi-      ce anser dess tjänster klart bättre än de verksam-
12491: cekvaliteten. Målgruppen omfattade nästan             hetsställen som inte själva använt dem.
12492: 53 000 kunder, av vilka 44% besvarade förfråg-            1 fjol anmäldes sammanlagt 192 000 lediga
12493: ningen.                                               arbetsp1atser tili arbetsförmedlingen och av de
12494:    Arbetssökandekunderna bedömer att den ser-         till extern sökning utannonserade arbetsplatser-
12495: vice de fått när de anmälde sig som arbetssökan-      na var arbetsförmedlingens marknadsandel
12496: de varit tämligen god. Speciellt kundserviceper-      71 %. Förutom lediga platser kan arbetskrafts-
12497: sonalens takt och vänlighet och sättet att bemöta     byrån erbjuda arbetssökandena sysselsättnings-
12498: kunden uppskattas. Goda erfarenheter i detta          främjande rådgivning och vägledning samt möj-
12499: hänseende har tre fjärdedelar av kunderna. Näs-       ligheter att utveckla sin yrkesfårdighet, att utbil-
12500: tan 60 % av kunderna anser att arbetskraftskon-       da sig och att få stödarbete.
12501: sulenterna är kapabla att uppmuntra, komma                Finland har ratificerat lnternationella arbets-
12502: överens om fortsatta åtgärder och sätta sig in i      organisationens konvention (nr 88) angående ar-
12503: kundens situation.                                    betsförmedlingens organisation. Enligt artikel 1
12504:    Arbetsgivarkunderna är tämligen nöjda med          skall varje medlemsstat upprätthålla eller över-
12505: servicen som gäller rekryteringsfrågor. När det       vaka en avgiftsfri offentlig arbetsförmedling. Ar-
12506: gäller hur den överenskomna valproceduren full-       betsförmedling och annan arbetskraftsservice
12507: följts samt hur snabbt och flexibelt valet av kan-    samt avgifter för den definieras närmare genom
12508: didater sker är 55-60% av arbetsgivarkunderna         lagen om arbetskraftsservice (1005/1993). Enligt
12509: nöjda med servicen och endast l-5% har dåliga         15 § är arbetskraftsservicen avgiftsfri för enskilda
12510: erfarenheter. När det gäller arbetskraftsbyråns       kunder. För arbetsgivarkunder är arbetsförmed-
12511: förmåga att tillmötesgå arbetsgivarnas behov av       lingsservicen avgiftsfri.
12512: sådan arbetskraft som uppfyller deras önskemål            1 en utredning som gjorts inom arbetsförvalt-
12513: har servicen däremot blivit allt sämre. Dåliga        ningen (26.2.1993) har granskats vad begreppet
12514: erfarenheter hade 18% av arbetsgivarna, medan         bolagisering kunde innebära i fråga om arbets-
12515: 20 % hade nöjaktiga erfarenheter och endast           kraftsservicen och vilka möjligheter som finns att
12516: 37 % hade goda erfarenheter (16% hade inte            producera arbetskraftsservice på ett sätt som av-
12517: någon åsikt om saken). Resultaten visar dess-         viker från det nuvarande. Härvid har det konsta-
12518:                                              KK 73/1997 vp                                              5
12519: 
12520: terats bl.a. att bolagisering förutsätter av enheten      Arbetskraftsbyråernas personai berörs av sys-
12521: att verksamheten är lönsam, att enheten har kon-       temet med resultatlön och tili resultatmålen hör
12522: kurrenter inom den privata sektorn, att den inte       bl.a. besättande av de lediga arbetsplatserna och
12523: har några myndighetsuppdrag samt att enhetens          minskning av arbetslösheten. Lagen om arbets-
12524: kunder har tillräcklig förhandlingskraft. För af-      krafts- och näringscentraler (23/1997) träder i
12525: fårsverk gäller delvis samma förutsättningar,          kraft den 1 september 1997. Enligt 3 § är central-
12526: med den skillnaden att också myndighetsupp-            ens uppgift att bl.a. arbeta för att arbetsmarkna-
12527: drag kan ingå i verksamhet av affårsverkskarak-        den skall fungera bättre, främja sysselsättningen
12528: tär.                                                   och den arbetskraftspolitiska vuxenutbildningen
12529:     Den offentliga arbetsförmedlingen konkurre-        samt i övrigt sörja för skötseln av arbetskrafts-
12530: rar numera främst med företag som uthyr arbets-        ärenden. Enligt 1 § 3 mom. är arbetskraftsbyråer-
12531: kraft och som också kan bedriva arbetsförmed-          na lokalförvaltningsorgan som lyder under cen-
12532: lingsverksamhet. Arbetskraftsbyråerna har              tralen. Det är varken ändamålsenligt eller behöv-
12533: många myndighetsuppdrag, vilka bl.a. hänför sig        ligt att på något sätt revidera arbetskraftsbyråer-
12534: tili arbetslöshetsskyddsärenden samt tili använd-      nas ställning i nuläget. Servicekvaliteten bevakas
12535: ning av sysselsättningsanslag och anslag för ar-       fortlöpande och servicen utvecklas så att den blir
12536: betskraftsutbildning. Dessutom anser man att           så flexibel och kundorienterad som möjligt och
12537: endast den offentliga arbetsförmedlingen kan           stöder enskilda personers (enskild kund) förkov-
12538: svara för upprätthållande av arbetssökandenas          ran inom ett yrke och placering i arbete samt
12539: sysselsättnings- och utbildningsmöjligheter,           tryggar tillgången på arbetskraft för arbetsgivar-
12540: medan den businessinriktade privata arbetsför-         na (arbetsgivarkund).
12541: medlingen brukar välja till sina kunder endast
12542:  mycket lätt sysselsätta personer.
12543: 
12544:      Helsingforsden 11 mars 1997
12545: 
12546:                                                                     Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
12547:                                            KK 74/1997 vp
12548: 
12549: Kirjallinen kysymys 74
12550: 
12551: 
12552: 
12553: 
12554:                                   Kyösti Karjula /kesk: Puurakentamisen lisäämiseksi tarvittavista
12555:                                       toimenpiteistä
12556: 
12557: 
12558:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
12559: 
12560:    Suomen runsaat puuvarat mahdollistavat           kymmeniätuhansia puurakenteisia pientaloja
12561: puun käytön lisäämisen. Puun jalostusasteen         vuosittain. Oman kokonaisuutensa muodostaa
12562: nostaminen ja uusien käyttökohteiden löytämi-       puunkäytön lisääminen kerrostalojen rakenta-
12563: nen on kansallinen haaste. Erityisesti viime vuo-   misessa. Puurakentamiseen liittyvien kansallis-
12564: sina on puhuttu puurakentamisen kansallisesta       ten ja viennin vauhdittamiseen liittyvien ongel-
12565: merkityksestä ja kansainvälisistä mahdollisuuk-     mien ratkaiseminen merkitsee tuhansia -jopa
12566: sista.                                              kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja maaham-
12567:    Puurakentamisen lisääntymisen esteenä koti-      me.
12568: maassa on kuitenkin rakentamiseen liittyvä lain-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
12569: säädäntö, ja viennin esteenä on alan yritysten      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12570: vähäinen vientikokemus. Pientaloteollisuuteen       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12571: erikoistuneet yritykset ovat maassamme lähes        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12572: kaikki vain kotimarkkinoilla toimineita pk-yri-
12573: tyksiä. Puurakenteisten pientalojen kansainväli-              Mihin erityistoimenpiteisiin Hallitus
12574: nen kysyntä Keski-Euroopassa ja erityisesti Ja-            aikoo ryhtyä maallemme tärkeän puura-
12575: panissa on lisääntynyt merkittävästi viime vuosi-          kentamisen kotimaisten ja kansainvälis-
12576: na. Yksinomaan Japanissa rakennetaan vuosit-               ten toimintaedellytysten parantamiseksi?
12577: tain n. 600 000 pientaloa - lähivuosina useita
12578: 
12579:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1997
12580: 
12581:                                         Kyösti Karjula /kesk
12582: 
12583: 
12584: 
12585: 
12586: 279001
12587: 2                                          KK 74/1997 vp
12588: 
12589: 
12590: 
12591: 
12592:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
12593: 
12594:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      nusmateriaalina. Puun vuosi jatkuu Puun Aika-
12595: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        na, joka kattaa vuodet 1997-2000. Kullekin
12596: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     vuodelle on nimetty erityinen teema, joka syven-
12597: le jäsenelle kansanedustaja Kyösti KarjuJan näin     tää ja laajentaa puun käytön edistämistavoittei-
12598: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 74:              ta. Teemavuodet ovat: Puukoulutuksen Vuosi
12599:                                                      (1997), Uuden Puurakentamisen vuosi (1998),
12600:           Mihin erityistoimenpiteisiin Hallitus      Eurooppalainen Puun Vuosi (1999)ja Puuarkki-
12601:        aikoo ryhtyä maallemme tärkeän puura-         tehtuurin Vuosi (2000).
12602:        kentamisen kotimaisten ja kansainvälis-           Uudisrakentamisen teknisiä määräyksiä an-
12603:        ten toimintaedellytysten parantamiseksi?      netaan Suomen rakentamismääräyskokoelmas-
12604:                                                      sa. Parhaillaan määräyksiä ollaan laajasti uusi-
12605:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         massa. Uusimistarve aiheutuu normaalin tekni-
12606: vasti seuraavaa:                                     sen kehityksen lisäksi EU :n vaikutuksesta, joista
12607:                                                      merkittävin on rakennustuotedirektiivi (89/106/
12608:    Puu on Suomessa perinteinen ja jo nyt käyte-      EEC). Ympäristöministeriö on selvittänyt kol-
12609: tyin materiaali rakennustuotannossa. Esimer-         messa tutkimuksessa rakennusmääräysten ja
12610: kiksi rakennusmateriaalien osuuksista runko-         puun suhdetta. Haastattelututkimusten tulokse-
12611: materiaalien osalta kaikissa rakennuksissa puun      na on ollut se, etteivät rakentamismääräykset
12612: osuus on 44 %, betonilla (sisältää elementit ja      juurikaan aseta esteitä puun käytölle rakentami-
12613: paikallavaletun betonin) 37 %, teräksellä 16% ja     sessa. Tosin asiantuntijoidenkin tietämys puun
12614: muilla materiaaleilla 3 %. Vastaavat osuudet jul-    käytön mahdollisuuksista on osoittautunut vaih-
12615: kisivuissa ovatpuulla42 %, betonilla 12%, teräk-     televaksi. Rakenteellisen paloturvallisuuden
12616: sellä 14 %, tiilellä 23 %ja muilla materiaaleilla    määräykset eivät ole materiaaliperusteisia, vaan
12617: 9 %. Pientaloissa puun osuus on runkomateriaa-       niissä käsitellään materiaalien ominaisuuksia
12618: lina 90 %ja julkisivuissa 49 %.                      yleisesti. Palomääräyksiä uusitaan seuraavasti:
12619:    Kuitenkin suomalaisessa rakentamisessa            ensimmäisessä vaiheessa 1997 muutetaan raken-
12620: puun käyttöä voitaisiin nykyistenkin rakenta-        teiden ja rakennusosien palonkestävyysluokkiin
12621: mismääräysten puitteissa nostaa moninkertai-         eurooppalaiset tunnukset sekä selkeytetään las-
12622: sesti. Erityisesti näkyvissä rakennusosissa, esim.   kentamenetelmien käyttöä suunnitteluvaihtoeh-
12623: ulko- ja väliseinissä sekä sisäkatoissa, on puulla   tona. Uutta on myös mahdollisuus rakentaa pui-
12624: runsaasti käyttämätöntä potentiaalia. Raken-         sia kolmi- ja nelikerroksisia asuin- ja toimistora-
12625: nusten materiaalivalinnat tekee suunnittelija ra-    kennuksia. Toisessa vaiheessa 1999 täydenne-
12626: kennuttajaa tai omistajaa kuultuaan. Asuinra-        tään määräyksiä parhaillaan Euroopassa kehit-
12627: kennusten osalta asunnonostaja viime kädessä         teillä olevilla pintakerrosominaisuuksien "euro-
12628: päättää, millaisen kodin hän haluaa.                 luokilla". Kolmannessa vaiheessa vuoden 2001
12629:    Käytettävissä olevan rahan lisäksi ostajan va-    jälkeen toiminnallinen suunnittelu saatetaan luo-
12630: lintoihin vaikuttavat myös mielikuvat. Useat sel-    kituksiin perustuvan suunnittelun rinnalle. Me-
12631: vitykset ovat osoittaneet, että suunnittelijoilta    neillään on kehitysprojekti, jossa laaditaan sel-
12632: puuttuu tietoa puun käyttömahdollisuuksista.         keät ohjeet laskentamenetelmien käytölle. Muu-
12633: Erityisesti tämä on tullut esille paloturvallisuu-   toksilla ei muuteta Suomessa hyvää rakennusten
12634: den alueella. Tästä syystä suunnittelijoiden puun    turvallisuus tasoa.
12635: käytön koulutusta on lisätty merkittävästi viime        Ympäristöministeriö on mukana eräiden kun-
12636: vuosina.                                             tien, mm. Porvoon, kanssa kehittämässä moder-
12637:    Viime vuosi 1996 oli valtioneuvoston nimittä-     nia puukaupunkia. Nykyaikaisen puukaupungin
12638: mä Puun Vuosi, jonka aikana tuotiin esille puun      kehittämisessä on paneuduttava rakennusten li-
12639: tunnettavuutta uusiutuvana luonnonvarana ja          säksi myös kaavoituksellisiin seikkoihin, kortte-
12640: sen merkitystä hyvänä ja monipuolisena raken-        lirakenteeseen, talotyyppeihin, paloturvallisuu-
12641:                                             KK 74/1997 vp                                             3
12642: 
12643: teen jne. Yhteistyössä TEKESin puuteknologis-        Puuteknologiaohjelmaan kuuluvia koerakenta-
12644: ohjelman kanssa kehitetään puukaupunkiin so-         miskohteita on toteutettu useilla paikkakunnilla.
12645: veltuvia ratkaisuja.                                 TEKESin lisäksi koerakentamista ohjelmoivatja
12646:     Kuten kysymyksen perusteluissa todetaan,         rahoittavat ympäristöministeriö, Valtion asun-
12647: puun jalostusasteen nostaminen ja uusien käyt-       torahasto sekä kauppa- ja teollisuusministeriö.
12648: tökohteiden löytäminen on kansallinen haaste.           Tutkimus- ja kehityspanosten tulokset on voi-
12649: On todettu, että puuteollisuuden kehittäminen ja     tava hyödyntää laajalti mekaanisessa metsäteol-
12650: jalostusasteen nostaminen on jäänyt kemiallisen      lisuudessa. Siitä syystä on painotettava teollisuu-
12651: metsäteollisuuden kehittämisen jalkoihin. Tuo-       den yhteistyötä ja korostettava, että metsäteolli-
12652: tekehityspanos puuteollisuudessa on jäänyt vuo-      suusyritykset, erityisesti suuret, mutta myös pie-
12653: sikymmenien ajan murto-osaan muiden mate-            net ja keskisuuret yritykset ja näiden väliset ver-
12654: riaalien vastaavasta. Teknologian ja osaamisen       kostot ovat avainasemassa, kun pyritään lisää-
12655: kehittäminen puun käytössä ja puurakentami-          määnjatkojalostustaja kehittämään uusia teolli-
12656: sessa on avainasemassa, kun kehitetään kilpailu-     sia tuotteita sekä koti- että vientimarkkinoille.
12657: kykyisiä tuotteita niin kotimaan kuin kansainvä-     Kauppa- ja teollisuusministeriön yritysten kan-
12658:  lisillekin markkinoiile.                            sainvälistymiseen käytettävissä olevista määrä-
12659:      Euroopan yhdentymisen mukanaan tuomat           rahoista on voitu tukea myös puutalorakenta-
12660:  sisämarkkinat Juovat pelisäännöt ETA-alueen         mistaja sitä tukevien toimialojen kansainvälisty-
12661:  rakennustuotteiden viennille. Nämä avaavat          mistä. Myönnettyjen kansainvälistymistukien
12662:  mahdollisuuksia tuotteiden vapaalle liikkumisel-    osuus on ollut vuosittain noin 9 miljoonaa mark-
12663:  le. Tilanteen hyödyntäminen edellyttää kuiten-      kaa.
12664:  kin, että alan teollisuus on nykyistä aktiivisem-      Edustaja Karjula toteaa, että puurakenteisten
12665:  min mukana eurooppalaisessa standardoimis-          pientalojen kysyntä Keski-Euroopassa ja erityi-
12666:  työssä, jolla on oleellinen merkitys käytännön      sesti Japanissa on merkittävästi lisääntynyt viime
12667:  tuotemarkkinoiila.                                  vuosina. Japani on puutalorakentajien viennin
12668:      Mekaanisen puunjalostuksen kehittämiseen        kannalta tärkeä markkina-alue, vaikkakin kau-
12669:  on jo useiden vuosien ajan osoitettu merkittäväs-   kaisen sijaintinsa ja oman rakennuskulttuurinsa
12670:  ti julkista rahoitusta, kun TEKES käynnisti yh-     vuoksi pienemmiiie suomalaisille puutaloraken-
12671:  teistyössä alan yritysten kanssa vuosille           tajille vaikea alue. Japanilla ja EU :lla ovat me-
12672:   1992-1996 Puun mekaanisen jalostuksen tek-         neillään MRA-neuvottelut,joissa poistetaan näi-
12673:   nologiaohjelmanja Puulevyteknologiaohjelman,       den alueiden välisiä kaupan teknisiä esteitä. Näil-
12674:  joiden rahoitus alan kehittämiseen oli yhteensä     le markkinoiiie suomalaisten alan yritysten tulisi-
12675:   115 milj. markkaa. Ohjelmat ovat tuottaneet        kin pyrkiä pääsemään yhteisten verkostojen
12676:   merkittäviä tuloksia saha- ja levyteollisuuden     kautta. Koska suomalaiset puutaloalalla toimi-
12677:  jatkojalostuksessa. Näiden mainittujen ohjel-       vat yritykset ovat varsin usein pieniä perheyri-
12678:   mien jatkoksi on käynnissä Puurakentamisen         tyksiä, tarvitsevat nämä yhteisiä toimia kyetäk-
12679:   teknologiaohjelma, joka tähtää alan tuotteiden     seen aloittamaan vientitoimet kaukaisille Japa-
12680:  jalostusasteen nousuun ja viennin edistämiseen.     nin markkinoille. Kauppaosasto tukee vuosit-
12681:   Tämän ohjelman kokonaisbudjetti on 50 milj.        tain merkittävällä panostuksella Suomen Ulko-
12682:   markkaa, josta TEKES rahoittaa 55 %. Puuker-       maankauppaliiton toteuttamia vientirengas- ja
12683:   rostalojen rakentaminen on saatu käyntiin, kun     verkostoitumishankkeita.
12684:       Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1997
12685: 
12686:                                                                Ympäristöministeri Pekka Haavisto
12687: 4                                          KK 74/1997 vp
12688: 
12689: 
12690: 
12691: 
12692:                                        Tili Riksdagens Talman
12693: 
12694:   1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen        teriformavTräetsTidåren 1997-2000. Varjeår
12695: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          har ett särskilt tema som fördjupar och utvidgar
12696: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      användningen av trä. Dessa temaår är Träutbild-
12697: dagsman Kyösti Karjula undertecknade spörs-          ningsåret (1997), det Nya Träbyggandets År
12698: mål nr 74:                                           (1998), Träets År i Europa (1999) och Träarki-
12699:                                                      tekturåret (2000).
12700:           Vilka specialåtgärder ämnar Rege-              Tekniska bestämmelser om nybyggen ges i
12701:        ringen vidta för att förbättra de nationel-   Finlands byggbestämmelsesamling, vilken som
12702:        la och internationella förutsättningarna      bäst undergår en omfattande revidering. Behovet
12703:        för byggande i trä, som är viktigt för vårt   av en sådan sammanhänger inte bara med den
12704:        land?                                         normala tekniska utvecklingen utan också med
12705:                                                      EU:s inverkan; det viktigaste är byggproduktdi-
12706:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        rektivet (89/1 06/EEC). Miljöministeriet har gjort
12707: anföra följande:                                     tre undersökningar om relationen mellan bygg-
12708:                                                      bestämmelsesamlingen och trä. Resultaten av en
12709:    Trä är ett traditionellt byggmaterial i Finland   intervjustudie var att byggbestämmelserna knap-
12710: och redan nu det mest använda materialet i bygg-     past ställer några som helst hinder i vägen för
12711: nadsproduktionen. Av de materia! som används         användningen av trä i byggen. Men det har visat
12712: i byggnadsstommar står trä för 44 %, betong          sig att expertisen har varierande kännedom om
12713: (både som element och gjuten på byggnadsplat-        möjligheterna att använda trä. Bestämmelserna
12714: sen) för 37%, stål för 16% och övriga materia! för   om strukturell brandsäkerhet bygger inte på be-
12715: 3 %. Motsvarigt är andelen trä i byggnadsfasader     stämda materia!, utan där behandlas materialens
12716: 42 %, betong 12 %, stål 14 %, tegel 23 % och         egenskaper mer allmänt. Brandbestämmelserna
12717: övriga materia! 9 %. 1 småhusen svarar trä för       kommer att förnyas som följer: i första skedet, år
12718: 90% av materialet i stommen och 49% av fasad-        1997, kommer bransäkerhetsklasserna för struk-
12719: materialen.                                          turer och byggnadsdelar att få europeiska be-
12720:    Men också inom ramen för de nuvarande             teckningar, och användningen av kalkylerings-
12721: byggbestämmelserna vore det möjligt att mäng-        metoder som ett planeringsalternativ klarläggs.
12722: dubbla användningen av trä i byggandet. Spe-         En nyhet är också möjligheten att bygga bostads-
12723: ciellt i fräga om synliga byggnadsdelar, t.ex. yt-   och kontorshus i tre eller fyra våningar i trä.
12724: terväggar, innerväggar och innertak, finns en        1andra skedet, år 1999, kompletteras bestämmel-
12725: stor outnyttjad potential. Valet av byggnadsma-      serna med euroklassificering av egenskaperna
12726: terial träffas av planeraren efter att han hört      hos ytlager, vilka som bäst utarbetas i Europa.
12727: byggherren eller ägaren. 1 fråga om bostadshus är    1 tredje skedet, efter år 2001, förs den funktionel-
12728: det i sista hand bostadsköparen som beslutar         la planeringen i nivå med planeringen på basis av
12729: vilket slags hem han vili ha.                        klassificering. Som bäst pågår ett utvecklings-
12730:    Utöver de pengar som stär tili buds påverkas      projekt som syftar tili klara anvisningar om hur
12731: valet ocksä av sinnebilder. Mänga undersökning-      kalkyleringsmetoderna används. Dessa ändring-
12732: ar visar att planerarna saknar kunskaper om          ar kommer inte att påverka Finlands höga säker-
12733: olika sätt att använda trä. Detta har särskilt       hetsnivå i byggnader.
12734: kommit fram i samband med brandsäkerheten.               Miljöministeriet samarbetar med vissa kom-
12735: Därför har utbildningen av planerare under de        muner, bl.a. med Borgå, för att utveckla den
12736: senaste ären fått ett mycket större inslag av hur    moderna trästaden. 1 detta arbete är det inte bara
12737: trä kan användas.                                    fråga om byggnaderna utan också om planlägg-
12738:    Statsrådet hade utnämnt år 1996 tili Träets År,   ning, kvartersbyggande, hustypografi, brandsä-
12739: och då presenterades trä speciellt som en förny-     kerhet osv. Lösningar som passar i en trästad
12740: bar naturtiligång samt dess betydelse som ett gott   utarbetas som bäst i samråd med TEKES' pro-
12741: och mångsidigt byggmaterial. Träets År fortsät-      gram för träteknologi.
12742:                                                KK 74/1997 vp                                              5
12743: 
12744:     Så som konstateras i motiveringen tili spörs-        Utöver TEKES är miljöministeriet, Statens bo-
12745: målet är en höjning av träets förädlingsgrad och         stadsfond och handels- och industriministeriet
12746: en identifiering av nya användningsmöjligheter           med i programmeringen och finansieringen av
12747: en nationell utmaning. Det har konstaterats att          försöksbyggandet.
12748: utvecklingen av träindustrin och höjningen av               Resultaten av försöks- och utvecklingsarbetet
12749: förädlingsgraden har blivit eftersatt på grund av        bör kunna nyttjas på bred bas inom den mekanis-
12750: utvecklingen av den kemiska skogsindustrin.              ka träindustrin. Därför är det skäl att betona
12751: Träindustrins satsning på produktutveckling har          samarbetet inom industrin och framhålla att
12752: under tiotals år bara motsvarat en bråkdel av vad        skogsindustriföretagen, särskilt de stora men
12753: som satsats på andra materia!. Utvecklingen av           också de små och mellanstora företagen, och
12754: teknologi och kunnande i fråga om användning-            närverken mellan dem är viktiga vid fortsatt höj-
12755: en av trä är i en nyckelposition vad utvecklingen        ning av förädlingsgraden och vid utvecklingen av
12756: av konkurrenskraftiga produkter beträffar med            nya industriella produkter både för hemma-
12757: tanke på både den nationella och den internatio-         marknaden och för export. U r handels- och indu-
12758: nella marknaden.                                         striministeriets anslag för internationalisering av
12759:     Den inre marknad som den europeiska inte-            företag har stöd också tilldelats träbyggandet
12760: grationen lett tili skapar spelreglerna för export       och internationaliseringen av därmed samman-
12761: av byggnadsprodukter tili EEA-området. Då                hängande branscher. Nivån på internationalise-
12762: öppnas möjligheter för produkternas fria rörlig-         ringsstöden har årligen legat kring 9 miljoner
12763: het. För att klarlägga situationen behövs dock att       mark.
12764: industrin i branschen aktivare deltar i det euro-           Riksdagsman Karjula konstaterar att efterfrå-
12765: peiska standardiseringsarbetet, som spelar en vä-        gan på småhus i trä under de senaste åren har
12766:  sentlig roll på den faktiska produktmarknaden.          ökat i Mellaneuropa och särskilt i Japan. Japan
12767:     Utvecklingen av den mekaniska träindustrin           är ett viktigt exportmarknadsområde för trähus-
12768:  har redan i många år byggt på ansenlig offentlig        byggarna, även om det avlägsna läget och den
12769:  finansiering, då TEKES i samråd med företagen           egna byggnadskulturen i Jandet bereder de fin-
12770:  i branschen inledde ett teknologiprogram för            ländska trähusbyggarna svårigheter. Japan och
12771:  mekanisk träförädling och ett program för trä-          EU för som bäst MRA -underhandlingar som
12772:  platteindustrin 1992-1996 med en sammanlagd             kommer att leda tili att tekniska handelshinder
12773:  finansiering på 115 miljoner mark. Dessa pro-           mellan parterna avvecklas. På denna marknad
12774:  gram har lett tili viktiga resultat inom den fortsat-   borde de finländska företagen i branschen försö-
12775:  ta förädlingen i såg- och plattindustrin. Som fort-     ka etablera sig genom gemensamma nätverk. Ef-
12776:  sättning på dessa program pågår ett teknologi-          tersom de finländska företagen i trähusbran-
12777:  program för träbyggande, som tar sikte på att           schen ofta är små familjeföretag, behövs gemen-
12778:  höja förädlingsgraden för produkterna och främ-         samma åtgärder för att de skall kunna börja
12779:  ja exporten av dem. Den totala finansieringen av        exportera tili den avlägsna japanska marknaden.
12780:  programmet är 50 miljoner mark, av vilket               Handelsavdelningen stöder årligen kraftigt de
12781:  TEKES står för 55 %. Försöksbyggnader i form            exportcirkel- och nätverksprojekt som Finlands
12782:  av flervåningshus i trä har uppförts på ett antal       Utrikeshandelsförbund genomför.
12783:   orter inom ramen för träteknologiprogrammet.
12784: 
12785:       Helsingforsden 6 mars 1997
12786: 
12787:                                                                               Minister Pekka Haavisto
12788:                                                KK 75/1997 vp
12789: 
12790: Kirjallinen kysymys 75
12791: 
12792: 
12793: 
12794:                                      Tuija Maaret Pykäläinen /vihr ym.: Etelä-Suomen lääninhallituksen
12795:                                          pelastus- ja poliisihallinnon sijoittumisesta
12796: 
12797: 
12798:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
12799: 
12800:      Valtioneuvosto vahvisti syksyllä 1997 voi-             Pääkaupunkiseudun alueen kansainvälinen
12801: maan tulevan lääniuudistuksen mukaisten suur-            asema ja siihen liittyvät turvallisuustehtävät Eu-
12802: Iäänien keskushallinnon sijaintipaikat 6. helmi-         roopan unionin piirissä ja muuhun valtioiden
12803: kuuta 1997. Tässä yhteydessä Etelä-Suomen lää-           väliseen kanssakäymiseen liittyvissä tapahtumis-
12804: nin hallintokeskukseksi nimettiin Hämeenlinna.           sa, kuten valtiovierailuissa, edellyttävät erityis-
12805: Pelastus- ja poliisihallinnon tehtävien tehokkaan        ammattitaitoa ja valmiuksia, joita läänin pelas-
12806: ja varman toteuttamisen vuoksi on tärkeää har-           tus- ja poliisihallinto valvovat ja tukevat. Alueen
12807: kita, voidaanko kyseisten toimialojen hallinto           monien kuntien ja viranomaisten turvallisuusjär-
12808: eriyttää keskushallinnosta ja sijoittaa toimivaksi       jestelyt, muun muassa pelastuspalvelun alalla,
12809: edelleen Helsingissä.                                    vaativat koordinointia, jota edellä mainitut toi-
12810:      Turvallisuustehtävistä vastaavat toimialat,         mialat omalta osaltaan tekevät.
12811: poliisi ja pelastus, voivat parhaiten huolehtia pal-        Erityistilanteiden ja poikkeusolojen johtamis-
12812: veluistaan, valvonta- ja varautumistehtävistä,           järjestelmät edellyttävät johtokeskusvalmiuden
12813: hallintokeskuksesta käsin, joka sijaitsee lähellä        ylläpitämistä painopistealueilla. Pääkaupunki-
12814: yhteistyöviranomaisia, väestön keskittymiä ja            seutu on koko maassa näistä tärkein. Johtokes-
12815: turvallisuuden kannalta muutoin keskeisiä koh-           kusvalmius voidaan turvata vain siten, että sen
12816: teita. Etelä-Suomen poliisi- ja pelastustoimene          keskeinen henkilöstö on työssä ja tavoitettavissa
12817: Helsinki on sijoituspaikka, jossa toiminta on te-        kohtuullisen Iähelläjohtokeskusta. Vakavissa ti-
12818: hokasta ja eri tilanteissa varmistettua.                 lanteissa voi myös olla välttämätöntä pitää yh-
12819:      Läänin turvallisuustehtävät edellyttävät hyviä      teyttä muilla kuin sähköisen viestinnän keinoin;
12820: koordinointiyhteyksiä alan muihin keskeisiin vi-         pitkä etäisyys vaikeuttaisi huomattavasti yhtey-
12821: ranomaisiin, pelastus- ja poliisihallinnon ohella        denpitoa.
12822: Helsingin asiantuntijaviranomaisiin. Suuronnet-             Nykyiseen Uudenmaan lääninhallituksen vi-
12823: tomuuksien ja poikkeusolojen varalta perustet-           rastotaloon on rakennettu ja varustettu pelastus-
12824: taviin läänin johtamistoiminnan organisaatioi-           palvelun ja muun johtamisen johtokeskus, ja
12825: hin kutsutaan asiantuntijoita muun muassa sä-            Helsingin keskustassa on toimintavalmiina suo-
12826: teilyturvallisuusviranomaisesta ja kemian tuo-           jattu läänin johtokeskus. Niiden avulla voidaan
12827: tannosta. Yhteydenpito näihin tahoihin ja niiden         parhaiten vastata lääninhallinnon johtamisky-
12828: edustajien nopea tavoitettavuus on varminta              vystä eri tilanteissa.
12829:  Helsingissä.                                               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
12830:      Etelä-Suomen läänin turvallisuuden kannalta         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12831:  kriittisimpiä alueita ovat toisaalta raja-alueet itä-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12832:  rajalla ja merialueilla maahantulopaikkoineen,          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12833:  toisaalta monet erityiskohteet, kuten ydinvoima-
12834:  laitos, kemian teollisuuden laitokset, maan tär-                  Miten Hallitus aikoo vaikuttaa siihen,
12835:  kein lentoasema ja suuret satamat. Metropoli-                  että tulevan Etelä-Suomen läänin pelas-
12836:  alue suurine väestönkeskittymineen sekä pää-                   tus- ja poliisihallinnon tehtävät tulevat
12837:  kaupunkiseudun hallinnon, talouselämän ja                      toteutetuiksi tehokkaasti ja varmasti ja
12838:  viestinnän keskittymät ovat valtakunnan vaati-                 että läänin kaikkien osien asukkaat voi-
12839:  vimpia turvallisuuskohteita, ja myös lääninhal-                vat edelleen luottaa turvallisuustehtävis-
12840:  linnon toimintojen on oltava läheisessä tuntu-                 tä vastaavien toimialojen valvonta- ja va-
12841:  massa niihin ja valmiudessa niiden suojaamisek-                rautumisjärjestelmien toimivuuteen?
12842:  si.
12843:       Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1997
12844: 
12845: 279001
12846: 2                                     KK 75/1997 vp
12847: 
12848:     Tuija Maaret Pykäläinen /vihr   Paavo Nikula /vihr        Jaakko Laakso /vas
12849:     Eila Rimmi /vas                 Tuija Brax /vihr          Satu Hassi /vihr
12850:     Osmo Soininvaara /vihr          Irina Krohn /vihr         Janina Andersson /vihr
12851:     Pekka Saarnio /vas              Leena Luhtanen /sd        Tarja Kautto /sd
12852:     Tarja Filatov /sd               Jouko Jääskeläinen /skl   Sakari Smeds /skl
12853:                                             KK 75/1997 vp                                              3
12854: 
12855: 
12856: 
12857: 
12858:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12859: 
12860:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        paikkakunnalle. Jo nykyisinkin Uudenmaan lää-
12861: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ninhallitusta lukuun ottamatta muut lääninhalli-
12862: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tukset ovat yhteydessä pääkaupungin asiantunti-
12863: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija            joihin viestiyhteyksien välityksellä. Nämä yhtey-
12864: Maaret Pykäläisen ym. näin kuuluvan kirjallisen       det ovat suojattuja ja perustuvat atk-yhteyksiin
12865: kysymyksen n:o 75:                                    sekä langallisiinja Iangattomiin viestiyhteyksiin.
12866:                                                       Näin ollen lääninhallituksen sijaintipaikalla ei
12867:           Miten Hallitus aikoo vaikuttaa siihen,      ole ratkaisevaa merkitystä pelastustoimien suju-
12868:        että tulevan Etelä-Suomen läänin pelas-        misen kannalta.
12869:        tus- ja poliisihallinnon tehtävät tulevat          Lisäksi tulee ottaa huomioon, että pääkau-
12870:        toteutetuiksi tehokkaasti ja varmasti ja       punkiseutu on nykyisen sotilaspoliittisen ajatte-
12871:        että läänin kaikkien osien asukkaat voi-       lun mukaan uhanalainen alue sotilaallisessa krii-
12872:        vat edelleen luottaa turvallisuustehtävis-     sitilanteessa. Pelastushallinnon näkökulmasta
12873:        tä vastaavien toimialojen valvonta- ja va-     on tietyssä mielessäjopa etu, että lääninhallituk-
12874:        rautumisjärjestelmien toimivuuteen?            sen johtamistoiminnot sijoitetaan pääkaupunki-
12875:                                                       seudun ulkopuolelle.
12876:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Koska uusilla lääninhallituksilla on edelleen
12877: vasti seuraavaa:                                      sivutoimipaikkoja, tarkoituksena ei ole keskittää
12878:                                                       lääninhallituksen kaikkia toimintoja päätoimi-
12879:     Valtioneuvoston 6.2.1997 tekemän päätöksen        paikkoihin. Lääninhallituksen päätoimipaikassa
12880: (121/1997) mukaan Etelä-Suomen lääninhalli-           ovat pääsääntöisesti lääninhallituksen johto-or-
12881: tuksen päätoimipaikka on Hämeenlinnassa ja si-        ganisaatio ja yleishallinto. Lääninhallituksen
12882: vutoimipaikat Helsingissä ja Kouvolassa.              päätoimipaikassa olisivat pääsääntöisesti esi-
12883:     Parhaillaan suunnitellaan poliisin lääninjoh-     merkiksi poliisin ja pelastuksen johtavat virka-
12884: don ja pelastustoimen aluejohdon uudelleen or-        miehet. Toisaalta sivutoimipaikat voivat tarvit-
12885: ganisointia uuden läänijaon mukaiseksi. Sisä-         taessa erikoistua, jolloin niillä voi olla myös oma
12886: asiainministeriö on asettanut muutoksia valmis-       tehtäväprofiilinsa. Sisäasiainministeriö tutkii
12887: telemaan erilliset työryhmät. Poliisitoimen ja pe-    esimerkiksi sitä, olisiko tarkoituksenmukaista
12888: lastustoimen järjestämisessä otetaan huomioon         kehittää Kouvolan sivutoimipaikasta poliisin
12889: läänin kaikkien osien turvallisuuden vaatimuk-        raja-alueiden ongelmiin keskittynyttä yksikköä.
12890: set.                                                  Joka tapauksessa lääninhallituksen sivutoimi-
12891:     Kaikissa lääninhallitusten päätoimipaikoissa,     paikkoihin jää toiminnallisten tarpeiden mukai-
12892: niin Turussa, Hämeenlinnassa kuin Mikkelissä-         sesti edelleen myös poliisiosastojen henkilöstöä.
12893: kin, on toimivat johtokeskukset, jotka mahdol-            Käytännössä on tärkeätä, että paikallinen ja
12894: listavat pelastustoimien johtamisen vaaratilan-       kuntien yhteistoiminta-alueisiin pohjautuva joh-
12895: teissaja myös poikkeusolojen vallitessa. Kun lää-     tamisjärjestelmä toimii tehokkaasti. Vastaavasti
12896: ninhallitusten lukumäärää vähennetään, voi-           myös paikallispoliisin toiminta on olennaista tur-
12897: daan uusiin lääninhallituksiin perustaa nykyistä      vallisuustehtävien hoidon kannalta. Lääninhalli-
12898:  suurempia lääninhallitusten pelastusyksiköitä.       tuksen johtamispanos sekä poliisitoimessa että
12899:  Näissä yksiköissä voi henkilöstö aikaisempaa         pelastustoimessa on pääsääntöisesti hallinnollis-
12900:  paremmin keskittyä erityisasiantuntemusta vaa-       ta ja yleistä resurssien ohjausta, mikä voi tapah-
12901:  tiviin tehtäviin, ja henkilöstön ammattitaitoa       tua sitä varten suunniteltujen johtamisyhteyk-
12902:  voidaan myös laadullisesti kehittää. Uudistuk-       sien kautta. Pääkaupunkiseudulla voidaan lisäk-
12903:  sella parannetaan lääninhallitusten pelastustoi-     si tukeutua tarvittaessa myös ministeriöiden
12904:  minnan asiantuntemusta.                              asiantuntemukseen. Samoin pääkaupunkiseu-
12905:     Pelastustoimen johtamisjärjestelmä on raken-      dulla olevat muut asiantuntijavirastot ovat
12906:  nettu siten, ettei yhteistoiminta asiantuntijoiden   alueen käytettävissä.
12907:  kanssa välttämättä vaadi sijoittumista samalle
12908:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1997
12909: 
12910:                                                                            Ministeri Jouni Backman
12911: 4                                            KK 75/1997 vp
12912: 
12913: 
12914: 
12915: 
12916:                                          Tili Riksdagens Talman
12917: 
12918:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           experterna finns på samma ort. Med undantag
12919: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            för länsstyrelsen i Nylands Iän står de övriga
12920: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        länsstyrelserna redan nu i kontakt med huvud-
12921: dagsman Tuija Maaret Pykäläinen m.fl. under-           stadens experter via telefonförbindelser. Dessa
12922: tecknade spörsmål nr 75:                               förbindelser är skyddade och baserar sig på adb-
12923:                                                        kontakter samt tråd- och trådlösa telefonförbin-
12924:           På vilket sätt ämnar Regeringen med-         delser. Länsstyrelsernas placeringsort har således
12925:        verka tili att räddnings- och polisförvalt-     ingen avgörande betydelse för räddningsverk-
12926:        ningens uppgifter inom det blivande Söd-        samhetens smidighet.
12927:        ra Finlands Iän fullgörs effektivt och sä-          Beaktas skall också att huvudstadsregionen
12928:        kert och att invånarna i alla delar av länet    enligt det nuvarande militärpolitiska tänkesättet
12929:        fortfarande kan Iita på att tilisyns- och       är ett utsatt område i en militär krissituation. Ur
12930:        beredskapssystemen fungerar inom de             räddningsväsendets synvinkel är det i viss mening
12931:        branscher som säkerhetsuppgifterna?             tili och med en fördel att länsstyrelsernas led-
12932:                                                        ningsfunktioner placeras utanför huvudstaden.
12933:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              Eftersom de nya länsstyrelserna fortfarande
12934: anföra följande:                                       har filialorter, är avsikten inte att koncentrera
12935:                                                        alla länsstyrelsernas funktioner tili huvudorter-
12936:     Enligt statsrådets beslut (12111997) 6.2.1997      na. På länsstyrelsens huvudort finns i regelläns-
12937: är Tavastehus huvudort för länsstyrelsen i Södra       styrelsens ledande organisation och allmänna
12938: Finlands Iän medan Helsingfors och Kouvola är          förvaltning. På länsstyrelsens huvudort kunde i
12939: filialorter.                                           regel finnas exempelvis polisens och räddnings-
12940:     Som bäst planeras en omorganisering av poli-       väsendets ledande tjänstemän. Å andra sidan kan
12941: sens länsledning och räddningsväsendets regio-         filialorterna vid behov specialisera sig, varige-
12942: nala ledning i överensstämmelse med den nya            nom de också kan ha en egen verksamhetsprofil.
12943: länsindelningen. lnrikesministeriet har tilisatt se-   lnrikesministeriet undersöker exempelvis om det
12944: parata arbetsgrupper som skall bereda ändring-         är ändamålsenligt att utveckla Kouvola filialort
12945: arna. När polisen och räddningsväsendet organi-        tili en enhet som specialiserat sig på polisiära
12946: seras beaktas säkerhetskraven i alla delar av lä-      problem i gränsområdena. 1 varje fall blir även
12947: net.                                                   polisavdelningarnas personai efter behov kvar på
12948:     På alla länshuvudorter, såväl i Åbo, Tavaste-      länsstyrelsernas filialorter.
12949: hus som i S:t Michel, finns fungerande lednings-           1 praktiken är det viktigt att det lokala och på
12950: centraler, som gör det möjligt att leda räddnings-     kommunernas samarbetsområden baserade led-
12951: åtgärder såväl i farosituationer som när undan-        ningssystemet fungerar effektivt. På motsvaran-
12952: tagsförhållanden råder. När antalet länsstyrelser      de sätt är även den lokala polisens verksamhet
12953: minskas kan räddningsenheter som är större än          väsentlig med avseende på skötseln av säkerhets-
12954: de nuvarande inrättas vid länsstyrelserna. 1 dessa     uppgifterna. lnom såväl polisen som räddnings-
12955: enheter kan personalen bättre än hittilis koncen-      väsendet är länsstyrelsens ledningsinsats i regel
12956: trera sig på uppgifter som kräver särskild sak-        administrativ och en allmän resursstyrning som
12957: kunskap och dessutom kan personalens yrkes-            kan ske via de ledarkontakter som skapats för
12958: skicklighet utvecklas kvalitativt. Genom refor-        ändamålet. lnom huvudstadsregionen kan man
12959: men får länsstyrelserna bättre sakkunskap om           vid behov dessutom stöda sig på ministeriernas
12960: räddningsverksamheten.                                 sakkunskap. 1 huvudstadsregionen står likaså de
12961:     Räddningsväsendets ledningssystem har              övriga sakkunnigämbetsverken tili regionens
12962: byggts upp så att samarbetet med experter inte         förfogande.
12963: nödvändigtvis kräver att räddningsväsendet och
12964: 
12965:      Helsingforsden 5 mars 1997
12966: 
12967:                                                                              Minister Jouni Backman
12968:                                              KK 76/1997 vp
12969: 
12970: Kirjallinen kysymys 76
12971: 
12972: 
12973: 
12974: 
12975:                                   Risto Penttilä /nuors ym.: Metallityöntekijöiden mahdollisesta altis-
12976:                                       tumisesta berylliumille
12977: 
12978: 
12979:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
12980: 
12981:     Suomessa toimivien ydinvoimaloiden osien         sitä hoidetaan ja se tilastoidaan muiden tautini-
12982: valmistuksessa on käytetty terveydelle vaarallis-    mikkeiden mukaisesti.
12983: ta berylliumia sisältävää terästä. Berylliumista        Tietoomme on tullut, että 1960-luvun lopulla
12984: johtuva keuhkokudoksia tuhoava ammattitauti          Moskovan työlääketieteen instituutissa oli sai-
12985: puhkeaa yleensä noin kaksikymmentä vuotta            rasosastolla lukuisia beryllioosiin sairastuneita
12986: työntekijän altistumisen jälkeen. Ammattitaudin      potilaita, jotka kuolivat hyvin nopeassa tahdissa
12987: pitkän itämisajan johdosta Suomessa ei ole kiin-     taudin lopullisen puhkeamisen jälkeen. Suomes-
12988: nitetty riittävästi huomiota kyseiseen ongel-        sa on nyt tulemassa täyteen kaksikymmentä
12989: maan. Kaikki metallityöntekijät, jotka ovat          vuotta ensimmäisistä altistusajoista.
12990: Suomessa osallistuneet kyseisten berylliumia            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
12991: sisältävien ydinvoimalaitosten komponenttien         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12992: valmistukseen, olisi pikaisesti saatettava lääke-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12993: tieteellisten määräaikaistarkistusten piiriin.       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12994:     Asialla on kiire, koska monet kyseisiä beryl-
12995: liumpitoisia laitteita valmistaneet yritykset ovat               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12996: jo lopettaneet tai lopettamassa toimintaansa -               ryhtyä berylliumia sisältävien ydinvoi-
12997: tämän jälkeen on kyseisiin töihin osallistuneiden            malakomponenttien valmistukseen osal-
12998: työntekijöiden löytäminen vaikeaa. Vaarana on,               listuneiden työntekijöiden beryllioosi-
12999: etteivät lääkärit tunnista kyseistä keuhkokudok-             ammattitaudin mahdollisuuden selvittä-
13000:  sia tuhoavaa ammattitautia beryllioosiksi, vaan             miseksi?
13001: 
13002:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1997
13003:                      Risto Penttilä /nuors                    Jukka Tarkka /nuors
13004: 
13005: 
13006: 
13007: 
13008: 279001
13009: 2                                           KK 76/1997 vp
13010: 
13011: 
13012: 
13013: 
13014:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13015: 
13016:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Altistuneen työntekijän siirtyessä toiselle
13017: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         työnantajalle uusi työnantaja järjestää työnteki-
13018: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       jän määräaikaistarkastukset. Työelämän ulko-
13019: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Risto            puolelle siirtyneiden terveydentilan seuranta on
13020: Penttilän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         kansanterveydestä vastaa vien viranomaisten
13021: myksen n:o 76:                                        tehtävä. Laissa syöpäsairauden vaaraa aiheutta-
13022:                                                       ville aineille ja menetelmille ammatissaan altistu-
13023:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       vien rekisteristä (1 038/1993) säädetään, että
13024:        ryhtyä berylliumia sisältävien ydinvoi-        työnantajan on vuosittain ilmoitettava syöpäsai-
13025:        malakomponenttien valmistukseen osal-          rauden vaaraa aiheuttaville aineille, kuten beryl-
13026:        listuneiden työntekijöiden beryllioosi-        liumille, altistuneet työntekijät valtakunnalliseen
13027:        ammattitaudin mahdollisuuden selvittä-         rekisteriin, niin sanottuun ASA-rekisteriin.
13028:        miseksi?                                           Ydinvoimalaitoskomponenttien teräksissä ei
13029:                                                       käytetä berylliumia seosaineena, mutta sitä saat-
13030:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          taa esiintyä niissä erittäin pieniä määriä luonnol-
13031: vasti seuraavaa:                                      lisena epäpuhtautena, samoin kuin muuallakin
13032:                                                       käytössä olevissa teräksissä. Suomessa ei ole val-
13033:     Beryllium ja sen yhdisteet ovat pölynä hengi-     mistettu eikä käytetä berylliumia sisältäviä ydin-
13034: tettynä erityisen vaarallisia työntekijän tervey-     voimalakomponentteja, joten meillä ei ole ydin-
13035: delle. Sen vuoksi työnantaja on valtioneuvoston       voimateollisuudessa berylliumille altistuneita
13036: päätöksellä terveystarkastuksista erityistä sai-      henkilöitä.
13037: rastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä (1672/             Beryllium on ydintutkimuksessa ja joissakin
13038: 1992) määrätty järjestämään berylliumille altis-      erityissovellutuksissa ydinreaktoreissa käytetty
13039: tumista aiheuttavissa töissä määräajoin terveys-      materiaali, mikäjohtuu sen fysikaalisista ominai-
13040: tarkastukset.                                         suuksista. Ydinteollisuudessa muualla maail-
13041:     Työnantajan on terveystarkastuksien tarpeel-      massa työskennelleet ovat lähinnä beryllium-
13042: lisuutta harkitessaan käytettävä apunaan tervey-      komponenttien valmistuksen yhteydessä saatta-
13043: denhuollon ammattihenkilöitä ja heidän tarpeel-       neet altistua berylliumille. Tällaisesta altistukses-
13044: lisiksi katsomiaan asiantuntijoita ja otettava        ta ei ASA-rekisteriin ole työnantajilta tullut il-
13045: huomioon muun muassa aikaisempi lääketieteel-         moituksia.
13046: linen kokemus terveydellisten haittojen esiinty-          Voimassa oleva lainsäädäntö edellyttää, että
13047: vyydestä asianomaisella työalalla ja työpaikalla,     työnantajan on järjestettävä berylliumille altistu-
13048: työssä käytettävien, työssä tai työympäristössä       neille työntekijöille määräaikaistarkastukset ja
13049: syntyvien kemiallisten aineiden vaarallisuus, al-     huolehdittava siitä, että nämä työntekijät kirja-
13050: tistumisen taso, kesto ja jaksottaisuus sekä aikai-   taan erityiseen valtakunnalliseen rekisteriin.
13051: sempi altistuminen ja työhygieenisten mittausten      Tämä järjestely on riittävä altistuneiden tervey-
13052: tulokset.                                             dentilan seuraamiseksi.
13053:     Aineelle altistuminen katsotaan tässä yhtey-          Edellä olevanjohdosta hallitus ei pidä tarpeel-
13054: dessä yleensä vaaralliseksi silloin, kun työminis-    lisena ryhtyä enempiin toimenpiteisiin ydinvoi-
13055: teriön vahvistama työpaikan ilman epäpuhtau-          malakomponenttien valmistukseen osallistunei-
13056: den haitalliseksi tunnettu pitoisuus eli HTP-arvo     den työntekijöiden beryllioosiammattitaudin
13057: ylittyy toistuvasti. Vuonna 1996 vahvistettu be-      mahdollisuuden selvittämiseksi.
13058: rylliumin HTP-arvo on 0,001 milligrammaa kuu-
13059: tiometrissä. Beryllium on syöpäsairauden vaaraa
13060: aiheuttava aine.
13061: 
13062:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1997
13063: 
13064:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
13065:                                             KK 76/1997 vp                                               3
13066: 
13067: 
13068: 
13069: 
13070:                                         Tili Riksdagens Talman
13071: 
13072:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Då en exponerad arbetstagare övergår tili en
13073: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        annan arbetsgivare, ordnar den nya arbetsgiva-
13074: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-    ren periodiska undersökningar för arbetstaga-
13075: damot Risto Penttilä m.fl. undertecknade spörs-       ren. Det ankommer på myndigheterna som sva-
13076: mål nr 76:                                            rar för folkhälsan att uppfölja hälsotiliståndet
13077:                                                       hos de arbetstagare som övergått utanför arbets-
13078:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        livet. 1 lagen om ett register över dem som i sitt
13079:        ta för att utreda förekomsten av beryllios-    yrke är exponerade för cancerframkallande äm-
13080:        yrkessjukdom bland arbetstagare som            nen och processer (1 038/1993) stadgas att arbets-
13081:        deltagit i tiliverkningen av sådana kärn-      givaren årligen skall meddela uppgifter om ar-
13082:        kraftverkskomponenter som innehåller           betstagare som exponerats för cancerframkallan-
13083:        beryllium?                                     de ämnen, såsom t.ex. beryllium, tili ett nationellt
13084:                                                       register, det s.k. ASA-registret.
13085:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Beryllium används inte som legeringsämne i
13086: anföra följande:                                      stålet för kärnkraftverkskomponenter, men det
13087:                                                       kan förekomma som naturliga orenheter i ytterst
13088:    Beryllium och dess föreningar är som damm i        små mängder i sådant stålliksom även i stål som
13089: andningsluften ytterst farliga för arbetstagarens     används för andra ändamål. 1 Finland har man
13090: hälsa. Därför föreskrivs det i statsrådets beslut     inte tillverkat och man använder inte heller kärn-
13091: om hälsoundersökningar i arbete som medför            kraftverkskomponenter som innehåller beryl-
13092: särskild fara för ohälsa (167211992) att arbetsgi-    lium, så vi har inte personer som är exponerade
13093: varen skall ordna periodiska hälsoundersökning-       för beryllium i kärnkraftsindustrin.
13094: ar i arbeten som medför exponering för beryl-             Beryllium är ett materia! som används i kärn-
13095: lium.                                                 forskningen och i vissa speciella tiliämpningar i
13096:    Arbetsgivaren skall vid prövning av behovet        atomreaktorer på grund av dess fysikaliska egen-
13097: av hälsoundersökningar anlita företagshälso-          skaper. Personer som har arbetat inom atomin-
13098: vårdens yrkespersonal och de sakkunniga som           dustrin annanstans i världen har möjligen expo-
13099: dessa anser nödvändiga och beakta bl.a. tidigare      nerats för beryllium närmast vid tillverkningen
13100: medicinsk erfarenhet av förekomsten av hälso-         av berylliumkomponenter. 1 ASA-registret finns
13101: skador inom den berörda branschen och på den          inga anteckningar om sådan exponering.
13102: aktuella arbetsplatsen, farligheten hos kemiska           Den gällande lagstiftningen förutsätter att ar-
13103: ämnen, som används i arbetet eller uppkommer i        betsgivaren skall ordna periodiska undersök-
13104: arbetet eller arbetsmiljön, exponeringens nivå,       ningar för arbetstagare som har exponerats för
13105: längd och periodicitet samt tidigare exponering       beryllium och se tili att dessa antecknas i ett
13106: och resultaten av arbetshygieniska mätningar.         särskilt nationellt register. Detta arrangemang är
13107:    1 detta sammanhang anses exponeringen för          tiliräckligt för uppföljning av de exponerades
13108: ett ämne i allmänhet vara farlig när den koncen-      hälsotillstånd.
13109: tration som befunnits skadlig i luften på arbets-         Med avseende på det ovan nämnda anser re-
13110: platsen, det s.k. HTP-värdet, fastställt av arbets-   geringen det inte nödvändigt att vidta ytterligare
13111: ministeriet, upprepade gånger överskrids. Det år      åtgärder för att utreda förekomsten av beryllios-
13112:  1996 fastställda HTP-värdet för beryllium är         yrkessjukdom bland arbetstagare som deltagit i
13113: 0,001 miliigram per kubikmeter. Beryllium är ett      tiliverkningen av komponenter för kärnkraft-
13114: ämne som kan ge cancer.                               verk.
13115: 
13116:      Helsingforsden 11 mars 1997
13117: 
13118:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
13119:                                             KK 77/1997 vp
13120: 
13121: Kirjallinen kysymys 77
13122: 
13123: 
13124: 
13125: 
13126:                                   Esa Lahtela /sd ym.: Suden metsästyksen lisäämisestä
13127: 
13128: 
13129: 
13130:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
13131: 
13132:     Ympäristö- ja luonnonvarainneuvoston suur-      suuhun on joutunut ilmoitusten mukaan yli kol-
13133: petotyöryhmän loppuyhteenvedon tuloksena            mekymmentä koiraa, joista Ilomantsissa yli 20
13134: saatiin kuluvana talvena Pohjois-Karjalassa su-     koiraa.
13135: den kaatolupia viisi kappaletta.                        Monilla seuduilla ei siten koiria enää uskalleta
13136:     Kuitenkin tarve susikannan harventamiseen       pitää tarhassakaan, puhumattakaan, että niitä
13137: on huomattavasti suurempi. Rauhoitusaikana          voisi ottaa metsälle mukaan susivaaran takia.
13138: talvesta 1994-1995 susikanta on lisääntynyt            Ravinnon väheneminen on näkynyt jo ainakin
13139: kolminkertaiseksi. Uusia pentuja tuli keväällä      yhdessä tapauksessa kannibalismina, löydettiin-
13140: 1996lisää 20 kappaletta, viidestä kuudesta pesäs-   hän ainakin yksi susi, jonka lajitoverit olivat tap-
13141: tä.                                                 paneet ja osittain jo syöneetkin.
13142:     Ennen rauhoitusta susia metsästettiin yksin-       Edellä mainituista syistä itäisen rajaseudun
13143: omaan jo Ilomantsin alueella keskimäärin kuusi      asukkaat ovat syystäkin huolissaan susikantojen
13144: kappaletta vuodessa ja Venäjän puolella Karja-      heille tuomasta uhasta.
13145: lan tasavallassa noin 150-200 kappaletta vuo-          Paras tapa olisi hoitaa asia oikealle toialleen
13146: dessa, eikä susikanta silloinkaan vähentynyt.       siten, että poliisiviranomaisten luvalla voitaisiin
13147:     Susien määrän liiallinen kasvu on johtanut      poistaa pihapiireissä liikkuvat sudet ja että loka-
13148: myös siihen, että tihentymäalueella hirvikanta      kuusta maaliskuun loppuun metsästysoikeuteen
13149: on romahtanut. Esimerkiksi Ilomantsissa vuo-        sidotulla vapaalla metsästysoikeudella sallittai-
13150: den 1995 hirvilaskennassa hirviä oli 427 kpl ja     siin sudenmetsästys tihentymäalueilla huomatta-
13151: vuotta myöhemmin enää 360 kpl. Susien jälkiä        vasti suuremmilla kiintiöillä. Kiintiöiden määrä
13152: todettiin hirvilaskennan yhteydessä 130 kpl.        tulisi määrittää sellaiseksi, ettei hirvikantaa tu-
13153:     Hirvikanta pienenee koko ajan, koska sudet      hottaisi ja vielä ihmisillekin jäisi osa hirvikannan
13154: syövät ympäri vuoden. Keskieurooppalaisten          verottamismahdollisuudesta.
13155: tiedemiesten mukaan yksi aikuinen susi syö lihaa       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
13156: n. 1 000 kg/vuosi. Tämän laskelman mukaan Ilo-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13157: mantsin sudet tarvitsevat vuodessa noin 200 hir-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13158: veä ravinnokseen.                                   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13159:     Todettakoon täydennyksenä vielä, ettei Ilo-
13160: mantsissa kahteen vuoteen ole voitu myöntää                    Onko Hallitus tietoinen susikantojen
13161: yhtään hirven kaatolupaa, joten hirvikantojen               räjähdysmäisestä kasvusta joillakin
13162: väheneminen ei ole tapahtunut metsästyksen                  alueilla Itä-Suomessa, ja
13163: kautta.                                                        mihin nykyistä tehokkaampiin toimiin
13164:     Tämän luonnossa olevan ravinnon lisäksi su-             Hallitus on aikonut ryhtyä suurpetokan-
13165: det ovat kotieläinten kimpussa ahkerasti. Jo tä-            tojen vähentämiseksi näillä alueilla?
13166: män talven aikana Pohjois-Karjalassa susien
13167: 
13168:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1997
13169: 
13170:                     Esa Lahtela /sd                          Jorma Kukkonen /sd
13171:                     Erkki J. Partanen /sd                    Raimo Holopainen /sd
13172: 
13173: 
13174: 
13175: 
13176: 279001
13177: 2                                           KK 77/1997 vp
13178: 
13179: 
13180: 
13181: 
13182:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13183: 
13184:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sien pyyntilupien määrää kuluvaksi metsästys-
13185: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kaudeksi.
13186: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Ympäristö- ja luonnonvarainneuvoston aset-
13187: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-       tama suurpetotyöryhmä jätti marraskuussa 1996
13188: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          raporttinsa Suomen maasuurpetokannoista ja
13189: n:o 77:                                               niiden hoidosta. Työryhmä esitti käsityksenään,
13190:                                                       ettei kantoja tulisi enää lisätä poronhoitoalueena
13191:           Onko Hallitus tietoinen susikantojen        eikä ahmakantaa lukuun ottamatta myöskään
13192:        räjähdysmäisestä kasvusta joillakin            itäisen Suomen alueella. Läntisessä Suomessa ja
13193:        alueilla Itä-Suomessa, ja                      Sisä-Suomessa kantojen tulisi sen sijaan saada
13194:           mihin nykyistä tehokkaampiin toimiin        edelleen runsastua. Esitys tarkoittaa etenkin po-
13195:        Hallitus on aikonut ryhtyä suurpetokan-        ronhoitoalueella tapahtuvan karhunmetsästyk-
13196:        tojen vähentämiseksi näillä alueilla?          sen sekä itäisen Suomen alueella tapahtuvan kar-
13197:                                                       hun- ja sudenmetsästyksen tehostamista.
13198:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Vuodenvaihteessa toteutettu karhun metsäs-
13199: vasti seuraavaa:                                      tysajan pidentäminen antaa aikaisempaa parem-
13200:                                                       mat mahdollisuudet karhun metsästyksen tehos-
13201:    Suomen suurpetokantojen runsauskehitystä           tamiseen. Metsästyslain 8 §:ssä mainitulla alueel-
13202: on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toi-     la metsästettäväksi sallittavien karhujen kiintiö
13203: mesta seurattu vuodesta 1978 lähtien. Selvityk-       sekä itäisen Suomen alueella myönnettävien kar-
13204: sistä ilmenee viime vuosina tapahtunut susikan-       hun ja suden pyyntilupien enimmäismäärät ensi
13205: nan voimakas kasvu itäisen Suomen alueella.           metsästyskaudeksi ratkaistaan maa- ja metsäta-
13206:    Susikannan kasvun aiheuttamien ongelmien           lousministeriössä kuitenkin vasta ensi kesänä
13207: vähentämiseksi Pohjois-Karjalan alueelle myön-        Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kan-
13208: nettiin viiden suden metsästyslupa. Maa- ja met-      ta -arvioiden valmistumisen jälkeen.
13209: sätalousministeriöllä ei ole tarkoitusta lisätä su-
13210: 
13211:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1997
13212: 
13213:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
13214:                                              KK 77/1997 vp                                             3
13215: 
13216: 
13217: 
13218: 
13219:                                          Tili Riksdagens Talman
13220: 
13221:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Den av rådet för miljö- och naturtiligångar
13222: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            tilisatta arbetsgruppen för stora rovdjur över-
13223: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        lämnade i november 1996 sin rapport om stam-
13224: dagsman Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörs-         marna av stora rovdjur i Finland och hur stam-
13225: mål nr 77:                                             marna skall skötas. Arbetsgruppen framförde
13226:                                                        som sin åsikt att stammarna inte mera skall få
13227:           Är Regeringen medveten om varg-              öka inom renskötselområdet samt inte heller,
13228:        stammarnas explosionsartade tillväxt            med undantag för järvstammen, inom östra Fin-
13229:        inom vissa områden i östra Finland, och         land. Däremot bör stammarna i västra Finland
13230:           tili vilka effektivare åtgärder än nu vid-   och de inre delarna av Jandet fortfarande få växa.
13231:        tagna har Regeringen för avsikt att skrida      Arbetsgruppens förslag innebär framför allt att
13232:        för att minska stammarna av stora rov-          jakten på björn inom renskötselområdet ochjak-
13233:        djur inom avsedda områden?                      ten på björn och varg inom östra Finland skall bli
13234:                                                        effektivare.
13235:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Den vid årsskiftet genomförda förlängningen
13236: anföra följande:                                       av tiden för jakt på björn ger bättre möjligheter
13237:                                                        än tidigare tili en effektivare björnjakt. Det
13238:    Den utveckling stammarna av stora rovdjur i         maximala antalet björnar som får fållas enligt
13239: Finland undergått ifråga om storlek har följts         kvoten inom det ijaktlagens 8 § avsedda området
13240: upp av Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet ända      och det maximala antalet jaktlicenser för björn
13241: sedan år 1978. Av utredningarna framgår att            och varg som får beviljas inom östra Finland
13242: vargstammen under de senaste åren ökat kraf-           under nästajaktsäsong avgörs dock först inkom-
13243: tigt, särskilt i östra Finland.                        mande vår vid jord- och skogsbruksministeriet
13244:    För att minska de problem vargstammens tili-        efter att Vilt- och fiskeriforskningsinstitutets
13245: växt förorsakat beviljades jaktlicens för fem var-     uppskattningar av stammarna blivit klara.
13246: gar i Norra Karelen. Jord- och skogsbruksminis-
13247: teriet har inte för avsikt att öka antaletjaktlicen-
13248: ser för varg under innevarande jaktsäsong.
13249: 
13250:      Helsingforsden 6 mars 1997
13251:                                                         Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
13252:                                             KK 78/1997 vp
13253: 
13254: Kirjallinen kysymys 78
13255: 
13256: 
13257: 
13258: 
13259:                                   Esa Lahtela /sd ym.: Henkivakuutuksen ottaneiden oikeusturvasta
13260: 
13261: 
13262: 
13263:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13264:     Viime vuosina on sekä Kansan että Apollon        veysministeriön valvonta ei vaikuta riittäväitä
13265: osalta käynyt selväksi henkivakuutuksen otta-        etenkään, jos otetaan huomioon vakuutettujen
13266: jien turvaton asema vakuutusyhtiöiden ajautues-      usein merkittävät taloudelliset intressit. Monet
13267: sa ongelmiin. Kun vapaaehtoinen vakuuttami-          ihmiset ovat laittaneet merkittävän osan työllä
13268: nen on nousemassa merkittäväksi säästömuo-           ansaitsemastaan varallisuudesta vakuutuksiin.
13269: doksi, on yhteiskunnan oltava valmis puuttu-            Viimeaikaisten konkurssitapausten yhteydes-
13270: maan mahdollisten epäkohtien korjaamiseen.           sä on myös korostunut konkurssilainsäädännön
13271:     Eläke- ja henkivakuuttaminen on kansanta-        ajanmukaistamisen tarve. Vuosikausien raskas
13272: loudellisesti järkevää ja kannatettavaa toimin-      ja kallis konkurssimenettely on vakuutettujen
13273: taa. Se auttaa keräämään pääomia ja lisäämään        kannalta kohtuuttoman pitkään jatkuva ja
13274: kansalaisten omaehtoista turvaa vanhuuden va-        asiantuntemusta vaativa prosessi.
13275: ralle. Ongelmana on lähinnä sopimussuhteiden            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
13276: ajallinen kesto, joka on yleensä kymmeniä vuo-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13277: sia. Jotta vakuutustoiminta olisi vankalla pohjal-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13278:  la, on kansalaisten voitava luottaa siihen, että    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13279:  vakuutusyhtiöiden mahdolliset talousongelmat
13280:  heikentäisivät vakuutettujen asemaa mahdolli-                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
13281:  simman vähän ja ennakoidusti. Viime vuosien                henki- ja eläkevakuutettujen oikeustur-
13282:  kokemusten perusteella pelkkä sosiaali- ja ter-            van takaamiseksi?
13283: 
13284:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1997
13285:           Esa Lahtela /sd                Jorma Kukkonen /sd            Klaus Heliberg /sd
13286:           Erkki J. Partanen /sd          Marjaana Koskinen /sd         Raimo Holopainen /sd
13287: 
13288: 
13289: 
13290: 
13291: 279001
13292: 2                                          KK 78/1997 vp
13293: 
13294: 
13295: 
13296:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13297: 
13298:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Tällöin tulivat voimaan vakuutusteknisen
13299: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        vastuuvelan laskemista ja kattamista sekä toi-
13300: olette 18 päivänä helmikuuta 1997 päivätyn kir-      mintapääomaa koskevat uudet säännökset. Ne
13301: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     parantavat vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminnan
13302: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja         valvontaa. Vakuutusyhtiöt ovat saaneet mahdol-
13303: Esa Lahtelan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-     lisuuden sijoittaa vakuutusteknistä vastuuvelkaa
13304: myksen n:o 78:                                       vastaavia varoja Euroopan talousalueelle ja
13305:                                                      uusiin sijoituskohteisiin.
13306:          Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä            Uusittujen säännösten mukaan vakuutusyh-
13307:        henki- ja eläkevakuutettujen oikeustur-       tiön on vakuutusteknistä vastuuvelkaa katet-
13308:        van takaamiseksi?                             taessa huolehdittava muun muassa, että kattee-
13309:                                                      seen kuuluvat varat ovat varmoja, tuottavia ja
13310:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         rahaksi muutettavia. Sijoitusten tulee lisäksi olla
13311: vasti seuraavaa:                                     monipuolisia ja riittävästi hajautettuja. Laki si-
13312:                                                      sältää säännökset sijoituksista, saamisista ja
13313:    Vakuutusyhtiölain mukaan vakuutusyhtiöi-          muista varoista, joilla vastuuvelka voidaan kat-
13314: den valvonta kuuluu sosiaali- ja terveysministe-     taa.
13315: riölle. Valvonnan tehtävänä on osaltaan varmis-         Sosiaali- ja terveysministeriö on lisäksi anta-
13316: taa, että vakuutusyhtiölain tavoitteet vakuutuk-     nut määräyksen vakuutusyhtiön varojen sijoitta-
13317: senottajien ja korvauksensaajien etujen turvaa-      mista koskevasta suunnitelmasta, jonka yhtiön
13318: misesta toteutuvat.                                  hallituksen on laadittava ja pidettävä ajan tasal-
13319:    Vakuutustoiminnan julkisella valvonnalla ei       la. Määräysten mukaan vakuutusyhtiön halli-
13320: voida taata sitä, että vakuutusyhtiöiden toiminta    tuksen on laadittava ja hyväksyttävä yhtiölle sen
13321: voisi jatkua kaikissa olosuhteissa. Vakuutusyh-      varojen sijoittamista koskevat suuntaviivat ja
13322: tiö voi joutua selvitystilaan tai konkurssiin niin   toimintaohjeet Tämän lisäksi sijoitustoiminnan
13323: kuin muukin liikeyritys. Valvonnalla sekä va-        ja katteen seuranta uudistettiin. Nämä toimenpi-
13324: kuutusyhtiölain säännöksillä vakuutusyhtiöiden       teet paransivat huomattavasti sosiaali- ja ter-
13325: vakavaraisuudesta, vastuuvelasta ja sen kattami-     veysministeriön yhtiön sijoitustoiminnasta saa-
13326: sesta pyritään kuitenkin siihen, että vakuutetut     maa informaatiota. Vakuutusyhtiön toiminnas-
13327: saavat heille kuuluvat korvaukset myös vakuu-        sa esille tulevien riskien ja hallintojärjestelmien
13328: tusyhtiön mahdollisessa konkurssissa.                kehittämiseksi vakuutusyhtiö voidaan lisäksi
13329:    Siitä huolimatta on mahdollista, että vakuu-      velvoittaa laatimaan yhtiön koko riskienhallin-
13330: tusyhtiön jouduttua selvitystilaan tai konkurs-      taa kuvaava asiakirja, joka olisi yhtiön johdon
13331: siin sen varat eivät riitä kattamaan täysimääräi-    käytettävissä ja joka olisi vaadittaessa esitettävä
13332: sesti vakuutussopimuksiin perustuvia vastuita.       sosiaali- ja terveysministeriölle.
13333: Vakuutusvalvonnan pyrkimyksenä onkin riittä-            Euroopan unionin neuvosto ja parlamentti
13334: vän ajoissa puuttua havaittuihin ongelmiin, jotta    ovat kesäkuussa 1995 antaneet direktiivin 95/26/
13335: mahdollisen selvitystilan tai konkurssin haitalli-   EY (niin sanottu BCCI- direktiivi), jolla muute-
13336: set seuraukset jäävät korvauksensaajien kannal-      taan rahoitusalan direktiivejä siten, että viran-
13337: ta mahdollisimman pieniksi.                          omaisten mahdollisuuksia valvoa luottolaitok-
13338:    Vakuutusvalvontaa on viime vuosien aikana         sia, vakuutusyrityksiä ja sijoituspalveluyrityksiä
13339: huomattavasti tehostettu sekä vakuutustoimin-        parannetaan erityisesti silloin, kun tällaiset yri-
13340: taa koskevia säännöksiä ja määräyksiä uudistet-      tykset ovat osa useamman yrityksen muodosta-
13341: tu. Vakuutusyhtiöitä koskeva lainsäädäntö so-        maa yritysryhmää. Direktiivin tavoitteena on
13342: peutettiin 1.4.1995 voimaan tulleilla laeilla Eu-    vahvistaa luottolaitosten, vakuutuslaitosten ja
13343: roopan unionin kolmanteen vahinkovakuutus-           sijoituspalveluyritysten valvontaviranomaisten
13344: direktiiviin, kolmanteen henkivakuutusdirektii-      toimivaltuuksia ja mahdollisuuksia yhteistoi-
13345: viin ja vakuutusyritysten tilinpäätöksistä ja kon-   mintaan erityisesti silmällä pitäen yritysryhmien
13346: solidoiduista tilinpäätöksistä annettuun direktii-   valvontaa. Direktiivissä muun muassa laajenne-
13347: viin.                                                taan niiden viranomaisten piiriä, jotka voivat
13348:                                              KK 78/1997 vp                                              3
13349: 
13350: saada ja antaa rahoitusalan yritystä koskevaa          valvontaa koskevien säännösten ja määräysten
13351: luottamuksellista tietoa valvontatarkoituksiin.        muutostarve.
13352: Direktiivin mukaan lakimääräisiä tilintarkasta-            Työryhmän on erityisesti selvitettävä, mitä
13353: jia vaaditaan omasta aloitteestaan ilmoittamaan        muutoksia vakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta
13354: valvontaviranomaiselle niistä vakavista puut-          koskeviin säännöksiin ja määräyksiin olisi tehtä-
13355: teista, joita he ovat tilintarkastustyönsä yhtey-      vä, että niissä nykyistä paremmin otetaan huo-
13356: dessä havainneet. Direktiivistä johtuvat vakuu-        mioon vastuuvelan katteena olevien varojen si-
13357: tusyhtiölain muutokset tulivat voimaan kuluvan         joittamiseen liittyvät riskit, kuten sijoitusomai-
13358: vuoden alusta lukien.                                  suuden rakenteeseen ja omaisuuden arvon muu-
13359:      Muun muassa edellä selostetut vakuutusyh-         toksiin liittyvät seikat. Lisäksi on selvitettävä,
13360: tiölain säännökset ja sen nojalla annetut alem-        mitä muutoksia vakuutusyhtiöiden valvontajär-
13361: manasteiset säännökset ja määräykset vakuutus-         jestelmää koskeviin säännöksiin ja määräyksiin
13362: yhtiön vakavaraisuudesta, vastuuvelan katteesta        tulisi tehdä, että vakuutusyhtiöiden riskit voitai-
13363: ja vakuutusyhtiöiden valvonnasta turvaavat hy-         siin riittävän ajoissa havaita ja analysoida sekä
13364: vin pitkälle vakuutuksenottajien ja korvauksen-        että sosiaali- ja terveysministeriön valtuuksia
13365:  saajien edut. Tästä huolimatta ei täydellä var-       riittävän ajoissa puuttua havaittuihin epäkohtiin
13366:  muudella voida taata sitä, että vakuutusyhtiö         vakuutettujen etujen turvaamiseksi parannettai-
13367:  kaikissa olosuhteissa pystyy täyttämään sitou-        siin.
13368:  muksensa.                                                 Työryhmän selvitysten valmistuttua syksyllä
13369:      Kuluvan vuoden alusta tuli voimaan lakisää-        1997 voidaan vasta arvioida, mitä uusia toimen-
13370:  teisiä vahinkovakuutuksia (liikennevakuutus,          piteitä vakuutuksenottajienja vakuutettujen etu-
13371:  potilasvakuutus ja lakisääteinen tapaturmava-         jen turvaamiseksi on tältä osin syytä toteuttaa.
13372:  kuutus) koskeva vakuutusyhtiöiden keskinäinen             Viime vuosina konkurssiin asetettujen vakuu-
13373:  takuujärjestelmä. Takuujärjestelmä turvaa näi-        tusyhtiöiden konkurssipesien hoidon yhteydessä
13374:  den vakuutuslajien mukaiset korvaukset siinä          saatujen käytännön kokemusten valossa on il-
13375:  tapauksessa, että jonkun vakuutusyhtiön selvi-        mennyt, että nykyiset vakuutusyhtiölain sään-
13376:  tystilan tai konkurssinjohdosta korvauksetjäisi-      nökset ovat eräiltä osin osoittautuneet puutteelli-
13377:  vät joko osittain tai kokonaan turvaamatta.           siksi ja epätäsmällisiksi. Tämä koskee muun
13378:      Sosiaali- ja terveysministeriössä on työryh-      muassa erityisen selvityspesän luonnetta ja toi-
13379:  mätyönä selvitetty tarvetta ja mahdollisuuksia        saalta erityisen selvityspesän ja konkurssipesän
13380:  takuujärjestelmän toteuttamiseen myös vapaa-          keskinäistä suhdetta. Vakuutusyhtiölain selvi-
13381:  ehtoisissa vakuutuksissa. Asiaa selvittänyt työ-      tystilaa ja konkurssia koskevien säännösten
13382:  ryhmä päätyi siihen, että takuujärjestelmien ai-      muutostarpeet on selvitettävä sen jälkeen, kun
13383:  heuttamien kilpailua vääristävien vaikutusten         nyt konkurssiin asetettujen vakuutusyhtiöiden
13384:  sekä Suomen vakuutusalan keskittyneisyyden            osalta konkurssimenettely on päättynyt.
13385:  vuoksi vakuutusyhtiöiden keskinäiseen yhteis-             Kirjallisessa kysymyksessä on viitattu erityi-
13386:  vastuuseen perustuvaa takuujärjestelmää ei ole        sesti Henkivakuutusosakeyhtiö Apollon ja Hen-
13387:  tarkoituksenmukaista luoda vapaaehtoisissa va-        kivakuutusosakeyhtiö Kansan konkursseihin ja
13388:  kuutuksissa. Työryhmämuistiosta saadut lau-           niiden yhteydessä tapahtuneisiin etujen mene-
13389:  sunnot olivat ristiriitaiset. Osa lausunnonantajis-   tyksiin. Apollon osalta voidaan todeta, että pien-
13390:  ta kannatti takuujärjestelmän luomista myös va-       vakuutuksenottajien osalta menetykset jäivät
13391:   paaehtoisiin vakuutuksiin ja osa vastusti. Takuu-    vähäisiksi. Vakuutussäästöistä 0---100 000 mar-
13392:  järjestelmän tarvetta ja mahdollisuutta vapaaeh-      kaan asti turvattiin 90 % siinä tapauksessa, että
13393:   toisissa vakuutuksissa selvitetään vielä ministe-    vakuutuksenottaja hyväksyi vakuutuksensa siir-
13394:   riössä.                                              ron Henkivakuutusosakeyhtiö Retroon. Suurin
13395:      Työryhmä teki kuitenkin muita ehdotuksia          osa Apollon vakuutussäästöistä kuului tähän
13396:   korvauksensaajien etujen turvaamiseksi. Näiden       luokkaan. Henkivakuutusosakeyhtiö Kansan
13397:   ehdotusten perusteella sosiaali- ja terveysminis-    osalta selvitys on vielä kesken, eikä vielä voida
13398:   teriö asetti 11.11.1996 uuden työryhmän, jonka       päätellä, syntyykö yksittäisille vakuutuksenotta-
13399:   tehtävänä on selvittää henki-, eläke- ja vahinko-    jille menetyksiä vai ei.
13400:   vakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta ja yhtiöiden
13401:       Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1997
13402: 
13403:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
13404: 4                                            KK 78/1997 vp
13405: 
13406: 
13407: 
13408:                                          Tili Riksdagens Talman
13409: 
13410:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Härvid trädde nya bestämmelser om beräk-
13411: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den        ning av och täckning för den försäkringstekniska
13412: 18 februari 1997 till vederbörande medlem av           ansvarsskulden och om verksamhetskapitalet i
13413: statsrådet översänt följande av riksdagsman Esa        kraft. Genom dem förbättras tilisynen över för-
13414: Lahtela m.fl. undertecknade spörsmål nr 78:            säkringsbolagens placeringsverksamhet. Det har
13415:                                                        blivit möjligt för försäkringsbolagen att placera
13416:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        medel som motsvarar den försäkringstekniska
13417:         ta för att garantera rättsskyddet för per-     ansvarsskulden inom Europeiska ekonomiska
13418:         soner med Iiv- och pensionsförsäkringar?       samarbetsområdet och i nya placeringsobjekt.
13419:                                                           Enligt de reviderade bestämmelserna skall för-
13420:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          säkringsbolaget vid täckningen av den försäk-
13421: anföra följande:                                       ringstekniska ansvarsskulden bl.a. se tili att de
13422:                                                        medel som ingår i täckningen är säkra, produkti-
13423:     Enligt lagen om försäkringsbolag hör tilisynen     va och kan omvandlas i pengar. Dessutom skall
13424: över försäkringsbolagen tili social- och hälso-        placeringarna vara mångsidiga och tiliräckligt
13425: vårdsministeriets uppgifter. Syftet med tillsynen      spridda. 1 lagen ingår bestämmelser om place-
13426: är att säkerställa att målen för lagen om försäk-      ringar, fordringar och andra medel med vilka
13427: ringsbolag nås när det gäller att garantera försäk-    ansvarsskulden kan täckas.
13428: ringstagarnas och ersättningstagarnas förmåner.           Social- och hälsovårdsministeriet har vidare
13429:     Den offentliga tilisynen över försäkringsvä-       meddelat föreskrifter om en pian för placering av
13430: sendet utgör ingen garanti för att försäkringsbo-      försäkringsbolags medel, viiken bolagsstyrelsen
13431: lagens verksamhet kan fortsätta under alla om-         skall utarbeta och hålla a jour. Enligt föreskrif-
13432: ständigheter. Försäkringsbolag kan träda i likvi-      terna skall försäkringsbolagets styrelse utarbeta
13433: dation eller försättas i konkurs precis som andra      och godkänna bolagets riktlinjer och verksam-
13434: affårsföretag. En strävan med tilisynen och med        hetsregler för placering av medel. Vidare revide-
13435: de bestämmelser i lagen om försäkringsbolag            rades uppföljningen av placeringsverksamheten
13436: som gäller försäkringsbolagens solvens, ansvars-       och täckningen. Dessa åtgärder innebar av avse-
13437: skuld och täckning för ansvarsskulden är dock          värd förbättring i fråga om den information som
13438: att de försäkrade skall få de ersättningar som de      social- och hälsovårdsministeriet får om bola-
13439: har rätt till även om försäkringsbolaget råkar gå      gens placeringsverksamhet. 1 syfte att åtgärda de
13440: i konkurs.                                             risker som framkommer i försäkringsbolagens
13441:     Trots det finns risken att ett försäkringsbolag    verksamhet och utveckla förvaltningssystemen
13442: som har trätt i likvidation eller försatts i konkurs   går det dessutom att förplikta bolagen att göra
13443: inte har så stora tillgångar att de täcker bolagets    upp ett dokument som beskriver bolagets hela
13444: ansvar enligt försäkringsavtalen tili fullt belopp.    riskhantering. Detta dokument skall finnas tili
13445: Därför är avsikten med försäkringstilisynen att i      bolagsledningens förfogande, och det skall visas
13446: tiliräckligt god tid ingripa i de problem som ob-      för social- och hälsovårdsministeriet om så krävs.
13447: serveras, för att de negativa följderna av en even-       Europeiska unionens råd och parlamentet ut-
13448: tuell likvidation eller konkurs skall bli så små       fårdade i juni 1995 direktiv 95/26/EG (det s.k.
13449: som möjligt för ersättningstagarna.                    BCCI-direktivet) som medför sådana ändringar i
13450:     Försäkringstilisynen har effektiverats avse-       direktiven inom finansieringsbranschen att myn-
13451: värt under de senaste åren, och dessutom har           digheternas möjligheter att utöva tillsyn över kre-
13452: bestämmelserna och föreskrifterna om försäk-           ditinstitut, försäkringsföretag och värdepappers-
13453: ringsväsendet reviderats. Lagstiftningen om för-       företag förbättras i synnerhet när dessa företag
13454: säkringsbolag anpassades genom lagar som träd-         utgör en del av en företagsgrupp som består av
13455: de i kraft den 1 april 1995 tili Europeiska unio-      flera företag. Syftet med direktivet är att stärka
13456: nens tredje skadeförsäkringsdirektiv, tredje liv-      befogenheterna och möjligheterna tili samarbete
13457: försäkringsdirektiv och tili direktivet om års-        för de myndigheter som utövar tilisyn över kre-
13458: bokslut och sammanställd redovisning för för-          ditinstitut, försäkringsanstalter och värdepap-
13459: säkringsföretag.                                       persföretag, i synnerhet med tanke på tillsynen
13460:                                              KK 78/1997 vp                                                 5
13461: 
13462: över företagsgrupper. I direktivet utvidgas bl.a.        om Iiv-, pensions- och skadeförsäkringsbolagens
13463: kretsen av myndigheter som har rätt att för till-        solvens och om tillsynen över dessa bolag.
13464: synsändamål ge ut och själva få konfidentiella              Arbetsgruppen skall särskilt utreda vilka änd-
13465: uppgifter om företag inom finansieringsbran-             ringar som krävs i bestämmelserna och föreskrif-
13466: schen. I direktivet krävs att lagstadgade revisorer      terna om försäkringsbolagens solvens för att de
13467: på eget initiativ meddelar tillsynsmyndigheten           bättre än för närvarande skall beakta riskerna i
13468: om allvarliga brister som de fått kännedom om i          anknytning tili placeringen av de medel som ut-
13469: sitt uppdrag som revisorer. De av direktivet för-        gör täckning för ansvarsskulden. Sådana risker
13470: anledda ändringarna i lagen om försäkringsbo-            kan t.ex. ha samband med investeringstiligångar-
13471: lag trädde i kraft vid ingången av detta år.             nas struktur och ändringar i tillgångarnas värde.
13472:    Bl.a. de ovan nämnda bestämmelserna om för-           Vidare måste det utredas vilka ändringar som
13473: säkringsbolags solvens, täckning för ansvars-            behövs i bestämmelserna och föreskrifterna om
13474: skulden och tillsynen över försäkringsbolag som          systemet för tillsyn över försäkringsbo1ag för att
13475: ingår i lagen om försäkringsbolag samt de be-            bolagens risker skall kunna upptäckas och analy-
13476: stämmelser på lägre nivå och de föreskrifter som         seras i tillräckligt god tid och för att social- och
13477: har meddelats med stöd av denna lag tryggar i            hälsovårdsministeriets befogenheter att i tillräck-
13478: mycket hög grad försäkringstagarnas och ersätt-          ligt god tid ingripa i observerade olägenheter för
13479: ningstagarnas förmåner. Trots detta går det inte         att trygga de försäkrades förmåner skall kunna
13480: att tili hundra procent garantera att ett försäk-        förbättras.
13481: ringsbo1ag klarar av att uppfylla sina förbindel-           Arbetsgruppen beräknas bli klar med sin ut-
13482: ser under alla omständigheter.                           redning hösten 1997, och först då går det att
13483:    Vid ingängen av 1997 trädde ett inbördes ga-          utvärdera vi1ka nya åtgärder det finns anledning
13484: rantisystem för försäkringsbolagen i kraft. Syste-       att vidta pä denna punkt för att trygga försäk-
13485: met gäller lagstadgade skadeförsäkringar (trafik-        ringstagarnas och de försäkrades intressen.
13486: försäkring, patientförsäkring och lagstadgad                I ljuset av de praktiska erfarenheterna frän
13487: o1ycksfallsförsäkring). Garantisystemet tryggar          förva1tningen av konkursbona för de försäk-
13488: ersättningarna inom dessa försäkringsformer i            ringsbolag som har försatts i konkurs under de
13489: det fall att ett försäkringsbolags ersättningar inte     senaste åren är det tydligt att de gällande bestäm-
13490: alls kan tryggas eller kan tryggas endast delvis på      me1serna i 1agen om försäkringsbolag tili vissa
13491: grund av konkurs eller 1ikvidation.                      delar är bristfålliga och inexakta. Detta gäller
13492:     Vid social- och hälsovårdsministeriet har en         bl.a. karaktären hos särski1da administrations-
13493: arbetsgrupp utrett om det finns behov av och             bon samt det inbördes förhållandet mellan ett
13494: möjligheter till ett garantisystem också för frivil-     särskilt administrationsbo och ett konkursbo.
13495: liga försäkringar. Arbetsgruppen kom fram tili           Det är nödvändigt att utreda behovet av ändring-
13496: att det inte är ändamå1sen1igt att för de frivilliga     ar i likvidations- och konkursbestämmelserna i
13497: försäkringarna utarbeta ett garantisystem som            lagen om försäkringsbolag, sedan konkursförfa-
13498: bygger på solidariskt ansvar försäkringsbo1agen          randet har avslutats för de försäkringsbo1ag som
13499: emellan, eftersom garantisystemen har effekter           nu är försatta i konkurs.
13500: som snedvrider konkurrensen och eftersom den                I spörsmälet hänvisas i synnerhet tili Liv-
13501: finländska försäkringsbranschen är koncentre-            försäkringsaktiebolaget Apollos och Livförsäk-
13502: rad. Utlåtandena om arbetsgruppens promemo-              ringsaktiebolaget Kansas konkurser och för-
13503: ria var motstridiga. En del av dem som gav ett           månsförlusterna i samband med dem. I fråga om
13504: utlåtande var för att ett garantisystem utarbetas        Apollo kan det påpekas att förlusterna blev ringa
13505: också för de frivilliga försäkringarna medan an-         för försäkringstagare med små försäkringar. Av
13506: dra var mot. Ministeriet utreder fortfarande be-         försäkringsbesparingar pä 0-100 000 mk tryg-
13507: hovet av och möjligheterna tili ett garantisystem        gades 90 % om försäkringstagaren godkände att
13508: för frivilliga försäkringar.                             hans försäkringar överfördes tili Livförsäkrings-
13509:     Arbetsgruppen gav dock andra förslag tili hur        aktiebo1aget Retro. Största delen av försäkrings-
13510: ersättningstagarnas förmåner kan tryggas. Ut-            besparingarna inom Apollo hörde tili denna ka-
13511: ifrån dessa förslag tilisatte social- och hälso-         tegori. När det gäller Livförsäkringsaktiebolaget
13512: vårdsministeriet den 11 november 1996 en ny              Kansa pågår utredningen fortfarande, och det
13513: arbetsgrupp med uppgift att utreda behovet av            går ännu inte att avgöra om de enskilda försäk-
13514: ändringar i bestämmelserna och föreskrifterna            ringstagarna lider några förluster eller inte.
13515: 
13516:      Helsingforsden 5 mars 1997
13517: 
13518:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
13519:                                             KK 79/1997 vp
13520: 
13521: Kirjallinen kysymys 79
13522: 
13523: 
13524: 
13525: 
13526:                                   Sakari Smeds /skl: Palomiesten eläkeiän alentamisesta
13527: 
13528: 
13529:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13530:    Palomiesten eläkeikää korotettiin kuntien            65 vuoden iässä näistä tehtävistä ei kyetä suo-
13531: yleiseen varhaiseläkejärjestelmään liittyen 10       riutumaan vaarantamatta            kohtuuttomasti
13532: vuodella eli 65 vuoteen. Palomiesten työ on kui-     omaa, työtovereiden ja myös yleistä turvallisuut-
13533: tenkin useimpiin muihin kunnallissektorin am-        ta. Palomiesten eläkeikä tulisikin palauttaa aiem-
13534: matteihin verrattuna poikkeuksellisen rasittavaa     paan 55 vuoteen.
13535: niin fyysisesti kuin psyykkisestikin.                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13536:    Työn luonteesta johtuu, että palomiehen on        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13537: suoritettava hälytystilanteissa kaikkia esiintyviä   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13538: töitä. Työtehtäviä ei voida jakaa tapahtumahet-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13539: kellä iän tai muun syyn perusteella.
13540:    Palomiehen suojavarustus, paineilmalaitteet                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13541: ja muut työvälineet painavat keskimäärin 50 ki-               ryhtyä palomiesten eläkeiän palauttami-
13542: loa. Niiden kanssa on selviydyttävä työskentele-              seksi 55 vuoteen?
13543: mään hankalissa oloissa, mm. kantamaan pelas-
13544: tettavia suuressa kuumuudessa ja myrkyllisissä
13545: kaasuissa.
13546:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1997
13547:                                           Sakari Smeds /skl
13548: 
13549: 
13550: 
13551: 
13552: 279001
13553: 2                                              KK 79/1997 vp
13554: 
13555: 
13556: 
13557: 
13558:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
13559: 
13560:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Kehitettäessä varhaiseläkejärjestelmää on
13561: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            ikääntyvien työntekijöiden työssäkäynnin jatka-
13562: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          mista tuettu siten, että työnteon jatkaminen on
13563: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sakari              eläkkeen kannalta parempi vaihtoehto kuin var-
13564: Smedsin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             hainen eläkkeelle siirtyminen. Pitkäaikaisessa
13565: n:o 79:                                                  työsuhteessa olevalle taataan työsuhteen tekni-
13566:                                                          sellä katkaisulla se eläketaso, jonka hän on saa-
13567:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          vuttanut 55 vuoden ikään mennessä, jos hänen
13568:         ryhtyä palomiesten eläkeiän palauttami-          palkkansa saman työnantajan palveluksessa
13569:         seksi 55 vuoteen?                                myöhemmin alenee. Jos vakuutettujatkaa työn-
13570:                                                          tekoaan 60 ikävuoden jälkeen, eläkekarttuma
13571:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             työssäoloajalta kasvaa.
13572: vasti seuraavaa:                                            Palomiesten työolosuhteet otetaan huomioon
13573:                                                          yksilöllisen varhaiseläkkeen edellytyksissä. Edel-
13574:     Julkishallinnon piirissä on siirrytty joustavaan     lytyksenä on, että työntekijän työkyky huo-
13575: eläkeikäjärjestelmään samoista syistä, joista se         mioon ottaen sairaus, vika tai vamma, ikäänty-
13576: on otettu käyttöön myös yksityisellä sektorilla.         miseen liittyvät tekijät, ammatissa olon pitkäai-
13577: Suoritetut tutkimukset olivat osoittaneet, että          kaisuus, työstä aiheutunut rasittuneisuus ja kulu-
13578: työllä ja työolosuhteilla on merkittävä vaikutus         neisuus sekä työolosuhteet on pysyvästi siinä
13579: kohtuullista työstä selviytymistä ja eläkkeelle          määrin alentunut, ettei hänen kohtuudella voida
13580: siirtymisen tarvetta arvioitaessa. Käytettävissä         edellyttää enää jatkavan ansiotyötään. Kuntien
13581: olevat tiedot ovat kuitenkin osoittaneet, että yk-       eläkevakuutuksen eläkesäännössä on lisäksi
13582: silöllinen vaihtelevuus on useimmiten työn ai-           määrätty, että työolosuhteita arvioitaessa on
13583: heuttamia vaikutuksia suurempi. Tutkittaessa             myös otettava huomioon julkisen hallinnon eri-
13584: työkyvyttömyyden alkamista eri ammateissa                tyisluonteesta johtuvat tietyille tehtäville asetet-
13585: vanhemmissa ikäluokissa on voitu havaita, että           tavat erityiset vaatimukset, jotka liittyvät ylei-
13586: työkyvyttömyysalttius on joissakin ammateissa            seen turvallisuuteen, työntekijän omaan turvalli-
13587: yleisempää kuin toisissa. Kunkin ammatin sisällä         suuteen taikka työn vastuullisuuteen yleisen
13588: esiintyy huomattavaa yksilöllistä hajontaa. Pe-          edun kannalta.
13589: rusteluja ei ole sellaiselle järjestelmälle, jossa am-      Eläkeikä nousee asteittain kaikkien ammatilli-
13590: matti olisi yksin ratkaiseva eläkeikäkriteeri, vaan      sen eläkeiän ja vanhan lisäeläkejärjestelmän mu-
13591: on katsottava, että olennaista on ammatin ja             kaisen yleisen eläkeiän osalta. Muutokseen liit-
13592: kaikkien muiden seikkojen kokonaisvaltainen              tyy useita suojauksia, joiden perusteella henki-
13593: arviointi. Ammattinimikkeisiin perustuvassa              löillä on mahdollisuus varautua muutokseen.
13594: porrastuksessa yksilölliset erot jäävät huomiot-         Varhaiseläkejärjestelmän valinneiden ja vuoden
13595: ta.                                                      1993 alusta lukien palvelussuhteeseen tulleiden
13596:     Kun yksityisellä sektorilla oli toteutettu var-      yksilöllisen varhaiseläkkeen ikäraja on 58 vuot-
13597: haiseläkeuudistus, julkisella sektorilla ei voitu        ta. Jos edellytykset varhaiseläkkeen saamiseen
13598: merkittävästi poiketa keskeisissä eläkeperiaat-          täyttyvät, henkilön ei siis tarvitse olla työssä 65
13599: teissa, koska se vaikuttaa koko eläkejärjestelmän        vuoden ikään saakka.
13600: toimivuuteen.                                               !kääntyvän työntekijän tilanne voi vaikeutua
13601:     Tarkoituksena toteutetuissa eläkeuudistuksis-        siksi, etteivät työn vaatimukset muutu, vaikka
13602: sa on ollut edistää työssäkäynnin jatkumista, jol-       iän myötä toiminta- ja työkyky luonnollisella
13603: loin keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä nou-          tavalla muuttuu. Näiden muutosten yksilöllisyys
13604: see kansainvälisesti poikkeuksellisen alhaiselta         edellyttää työltä joustavuutta. Yhteiskunnan
13605: tasolta. Tavoitteena on myös ollut turvata työ-          kannalta on perusteltua huolehtia ihmisten työ-
13606: eläkkeiden rahoitus.                                     kyvystä, minkä vuoksi iän myötä tulevat uudet
13607:                                            KK 79/1997 vp                                            3
13608: 
13609: tarpeet tulee ottaa huomioon. Tässä tarkoituk-      misesta. Tämän toiminnan tulee lähtökohtaisesti
13610: sessa edistetään työelämän ja työolosuhteiden       perustua kuntatyönantajan järjestelmälliseen
13611: kehittämistä. Tavoitteena on, että työntekijät      toimintaan, ja sitä tulisi kehittää yhteistyössä
13612: haluaisivat jatkaa ja pystyisivät jatkamaan työn-   työntekijäpuolen kanssa.
13613: tekoa nykyistä pitempään. Työssäpysymisen              Yksilöllisissä ratkaisuissa tulee ottaa huo-
13614: edellytyksiä edistetään kehittämällä työkykyä       mioon kunnallisten virkasääntöjen antamat
13615: ylläpitävää toimintaa, koulutusta ja kuntoutus-     mahdollisuudet sijoittaa henkilöitä asianomai-
13616: ta.                                                 sen työ- ja toimintakykyä paremmin vastaaviin
13617:     Palomiehen ammatti asettaa erityisiä vaati-     tehtäviin. Voimassa oleva eläkejärjestelmä mah-
13618: muksia niin fyysiselle kuin psyykkisellekin työ-    dollistaa joustavan eläkkeelle siirtymisen niissä
13619: kyvylle. Tutkimusten mukaan kyky selvitä työ-       tapauksissa, joissa muun muassa työkyvyn ale-
13620: tehtävistä heikkenee ikääntymisen myötä, ja on      nemisen johdosta ei ole enää mahdollista työs-
13621: ilmeistä, että eläkeiän nousun seurauksena huo-     kennellä palomiesammatissa.
13622: mattava osa palomiehistä ei uransa loppuvai-           Edellä esitetyn perusteella katson, että ei ole
13623: heessa täytä ammatin asettamia vaatimuksia.         syytä ryhtyä toimenpiteisiin eläkeiän alentami-
13624:     Erityisen tärkeää on huolehtia palomiesten      seksi.
13625: työ- ja toimintakyvyn ylläpitämisestä ja paranta-
13626:      Helsingissä II päivänä maaliskuuta 1997
13627: 
13628:                                                                          Ministeri Jouni Backman
13629: 4                                            KK 79/1997 vp
13630: 
13631: 
13632: 
13633: 
13634:                                          Tili Riksdagens Talman
13635: 
13636:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Vid utvecklandet av förtidspensionssystemet
13637: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         har äldre arbetstagares möjligheter att fortsätta
13638: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       arbeta understötts så att det med tanke på pen-
13639: man Sakari Smeds undertecknade spörsmål nr             sionen skall utgöra ett bättre alternativ att fort-
13640: 79:                                                    sätta arbeta än att gå i pension tidigt. En person
13641:                                                        som har varit anställd i ett långvarigt arbetsför-
13642:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         hållande garanteras med hjälp av ett tekniskt
13643:        ta för att 55 år skall återinföras som pen-     avbrott den pensionsnivå som han har uppnått
13644:        sionsålder för brandmän?                        vid 55 års ålder, om den lön han erhåller i tjänst
13645:                                                        hos samma arbetsgivare senare skulle sjunka.
13646:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Om den försäkrade fortsätter arbeta efter det att
13647: anföra följande:                                       han har fyllt 60 år ökar hans pensionstillväxt för
13648:                                                        den tid han arbetar.
13649:     lnom den offentliga förvaltningen har man              Brandmännens arbetsförhållanden beaktas
13650: övergått tili ett system med flexibel pensionsålder    när det gäller förutsättningarna för individuell
13651: a v samma orsaker som inom den privata sektorn.        förtidspension. Det är en förutsättning att ar-
13652: Undersökningar har påvisat att arbetet och ar-         betstagarens arbetsförmåga, med beaktande a v
13653: betsförhållandena har en stor betydelse när man        sjukdom, lyte eller skada, faktorer förknippade
13654: skall bedöma huruvida någon rimligen kan klara         med åldrandet, lång tid i yrket, ett för honom
13655: av ett arbete och behovet av att gå i pension. Den     påfrestande och slitsamt arbete samt arbetsför-
13656: information som står tili förfogande har emeller-      hållandena, varaktigt har nedgått i sådan grad a tt
13657: tid visat att de individuella variationerna oftast     det inte skäligen kan förutsättas att han skall
13658: har större betydelse än verkningarna av arbetet.       fortsätta med sitt förvärvsarbete. 1 Kommuner-
13659: Då man har undersökt när arbetsoförmåga inträ-         nas pensionsförsäkrings pensionsstadga har det i
13660: der inom olika yrken har man i fråga om de äldre       fråga om pensionsförsäkring dessutom bestämts
13661: ålderskategorierna kunnat lägga märke tili att de      att vid bedömningen av arbetsförhållandena
13662: anställda är mer utsatta för arbetsoförmåga            skall även beaktas de särskilda krav som bör
13663: inom vissa yrken. Det förekommer en märkbar            ställas på vissa uppgifter tili följd av den offentli-
13664: individuell spridning inom varje yrke. Det är inte     ga förvaltningens speciella natur och som hänför
13665: motiverat att införa ett sådant system där yrket i     sig till den allmänna säkerheten, den anställdes
13666: sig skulle vara det avgörande pensionsålderskri-       egen säkerhet eller det ansvar som med hänsyn
13667: teriet, utan det viktiga bör anses vara att det görs   tili ett allmänt intresse är förbundet med arbetet.
13668: en helhetsbedömning av yrket och alla övriga               Pensionsåldern kommer stegvis att höjas i frå-
13669: faktorer. 1 en differentiering enligt yrkesbeteck-     ga om den yrkesbaserade pensionsåldern och den
13670: ning beaktas inte de individuella skilinaderna.        allmänna pensionsålder SO!fl följer det gamla tili-
13671:     Då förtidspensionsreformen hade genomförts         läggspensionssystemet. Andringen omfattar
13672: inom den privata sektorn, kunde man inom den           många olika slag av mekanismer med hjälp av
13673: offentliga sektorn inte märkbart avvika i fråga        vilka de anställda kan förbereda sig för föränd-
13674: om de viktiga pensionsprinciperna, eftersom det        ringen. Åldersgränsen för individuell förtidspen-
13675: har betydelse för hur hela pensionssystemet fun-       sion är 58 år för anställda som har valt förtids-
13676: gerar.                                                 pensionssystemet och personer som har anställts
13677:     Avsikten med de genomförda pensionsrefor-          i början av 1993. Om förutsättningarna för för-
13678: merna var att främja att mänskors yrkesverk-           tidspension uppfylls behöver personeo i fråga
13679: samma tid fortgår, varvid den genomsnittliga           således inte arbeta tilis han fyller 65 år.
13680: pensionsåldern höjdes från att ha legat på en              Situationen för äldre arbetstagare kan försvå-
13681: ovanligt låg nivå internationellt sett. Avsikten       ras på grund av att de krav som arbetet ställer är
13682: var också att trygga finansieringen av arbetspen-      desamma även om funktionsoch arbetsförmågan
13683: sionerna.                                              förändras på ett naturligt sätt i takt med åldran-
13684:                                             KK 79/1997 vp                                             5
13685: 
13686: det. De individuella vanatlonerna vad gäller          brandmän som är i slutet av sin karriär inte att
13687: dessa förändringar förutsätter att arbetet är flex-   uppfylla de krav som yrket ställer på dem.
13688: ibelt. Från samhällets synpunkt är det motiverat         Det är synnerligen viktigt att sörja för att
13689: att sörja för mänskornas arbetsförmåga och där-       brandmännens arbets- och funktionsförmåga
13690: för är det nödvändigt att beakta sådana behov         bevaras och förbättras. Grunden skall härvid
13691: som förändras i takt med åldrandet. 1 detta syfte     utgöras av systematisk verksamhet som ordnas
13692: främjas utvecklandet av arbetslivet och -förhål-      av den korumunala arbetsgivaren och den skall
13693: landena. Målet är att arbetstagarna skulle vilja      utvecklas i samarbete med arbetstagarparten.
13694: fortsätta och skulle kunna fortsätta arbeta längre       När det gäller individuella lösningar skall man
13695: än förut. Förutsättningarna för att mänskor skall     beakta de möjligheter som den korumunala tjäns-
13696: kunna fortsätta arbeta främjas genom att man          testadgan medger att omplacera personeri såda-
13697: utvecklar sådan verksamhet, utbildning och re-        na uppgifter som bättre motsvarar deras arbets-
13698: habilitering som avser att bevara arbetsförmå-        och funktionsförmåga. Det gällande pensions-
13699: gan.                                                  systemet gör det möjligt för brandmän att smi-
13700:    Brandmannayrket ställer särskilda krav på          digt gå i pension när de inte längre kan arbeta
13701: både den fysiska och den psykiska arbetsförmå-        inom brandmannayrket bl.a. på grund av nedsatt
13702: gan. Enligt undersökningar blir förmågan att          arbetsförmåga.
13703: klara av arbetsuppgifterna sämre i takt med åld-         Med stöd av det ovan nämnda anser jag att det
13704: randet. Det är uppenbart att som en följd av den      inte finns skäl att vidta några åtgärder för att
13705: höjda pensionsåldern kommer en stor del av de         sänka pensionsåldern.
13706: 
13707:      Helsingforsden II mars 1997
13708: 
13709:                                                                             Minister Jouni Backman
13710:                                             KK 80/1997 vp
13711: 
13712: Kirjallinen kysymys 80
13713: 
13714: 
13715: 
13716: 
13717:                                   Helena Vartiainen /sd: Henkilöliikenteen palauttamisesta Turun ja
13718:                                       Uudenkaupungin väliselle rataosuudelle
13719: 
13720: 
13721:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13722:     Turun ja Uudenkaupungin välillä on hyvä-         mukaan kuulua kiskobussikokeilun 1. vaihee-
13723: kuntoinen rautatieyhteys, jolla on tavaraliiken-     seen, mutta se on perusteluitta siirretty 3. vaihee-
13724: nettä, mutta ei enää henkilö liikennettä. Henkilö-   seen eli epämääräiseen tulevaisuuteen.
13725: liikenteelle on kuitenkin kysyntää jo lukuisten         Ympäristöllisistä, taloudellisista ja alueen
13726: työmatkalaisten ja matkailijoiden vuoksi. Myös       infrastruktuurin kehittämisestä johtuvista syistä
13727: yhteys pääkaupunkiseudulle ja Sisä-Suomeen           on mitä pikimmin selvitettävä mahdollisuudet
13728: toisi runsaasti kysyntää. Vakka-Suomen talous-       aloittaa henkilöliikenne rataosuudella Turku-
13729: alue on elpymässä ja tarvitsee ratayhteyttä mat-     Uusikaupunki.
13730: kailun ja teollisuuden vaatimusten johdosta.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
13731:     Radalla on aikaisemmin liikennöinyt kisko-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13732: bussija kokemukset olivat hyviä. Liikenneminis-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13733: teriön kiskobussiselvityksen (27/94) mukaan yh-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13734: dellä kiskobussilla voitaisiin liikennöidä 10 päi-
13735: vittäistä vuoroa suhteellisen vähäisin kustannuk-               Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
13736: sin, joten liikenne olisi kannattavaa. Koska hen-            aikaistaakseen henkilöliikenteen aloitta-
13737: kilöliikenne rataosuudella Turku-Uusikau-                    misen Turun ja Uudenkaupungin välisel-
13738: punki loppui vuonna 1993, tämän rataosuuden                  lä rataosuudella?
13739: tulisi mainitun liikenneministeriön selvityksen
13740: 
13741:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1997
13742: 
13743:                                         Helena Vartiainen /sd
13744: 
13745: 
13746: 
13747: 
13748: 279001
13749: 2                                           KK 80/1997 vp
13750: 
13751: 
13752: 
13753: 
13754:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13755: 
13756:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Ratkaisua vähäliikenteisten ratojen ongel-
13757: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         maan haettiin vuonna 1994 liikenneministeriön
13758: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       asettamassa Kiskobussityöryhmässä. Työryhmä
13759: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Helena           totesi, että kiskobussikalustolla liikenne vähälii-
13760: Vartiaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       kenteisillä radoilla olisi mahdollista hoitaa talou-
13761: n:o 80:                                               dellisella tavalla. Tarjonnan lisäystä pidettiin
13762:                                                       myös mahdollisena. Työryhmä jakoi kiskobus-
13763:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         sien mahdollisen käytön kolmeen vaiheeseen.
13764:        aikaistaakseen henkilöliikenteen aloitta-      Turku-Uusikaupunki-väli määriteltiin kol-
13765:        misen Turun ja Uudenkaupungin välisel-         manteen vaiheeseen kuuluvaksi.
13766:        lä rataosuudella?                                 Työryhmätyön tuloksena VR Osakeyhtiö tila-
13767:                                                       si 16 kiskobussia, mikä mahdollistaa ensimmäi-
13768:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sen vaiheen toteutuksen. Ratkaisu seuraavista
13769: vasti seuraavaa:                                      vaiheesta tehdään, kun ensimmäisestä vaiheesta
13770:                                                       on saatu kokemuksia. Turku-Uusikaupunki-
13771:    Turun ja Uudenkaupungin välistä liikennettä        rataasan ongelmana on radan riittämätön kunto.
13772: on aiemmmin hoidettu raskaalla veturijunaka-             Kiskobussien käyttöönottoon vaikuttaa edel-
13773: lustolla. Liikenne oli liiketaloudellisesti kannat-   leen myös liikenneministeriön joukkoliikenne-
13774: tamatonta. Liikenneministeriön määrärahaleik-         määrärahojen taso. Määrärahoja on vuodesta
13775: kausten seurauksena liikenne jouduttiin lopetta-      1992 leikattu noin neljänneksellä. Paineita mää-
13776: maan vuonna 1993.                                     rärahojen edelleen leikkaamiseksi on olemassa.
13777: 
13778:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1997
13779:                                                                 Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
13780:                                           KK 80/1997 vp                                            3
13781: 
13782: 
13783: 
13784: 
13785:                                       Tili Riksdagens Talman
13786: 
13787:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        trafikministeriet tillsatte 1994. Arbetsgruppen
13788: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande        konstaterade att rälsbussarna kunde möjliggöra
13789: medlem av statsrådet översänt följande av riks-    en ekonomiskt lönande skötsel av trafiken på
13790: dagsledamot Helena Vartiainen undertecknade        litet trafikerade banavsnitt. Det ansågs även möj-
13791: spörsmål nr 80:                                    ligt att öka utbudet. Arbetsgruppen indelade an-
13792:                                                    vändningen av rälsbussar i tre skeden. A vsnittet
13793:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     mellan Abo och Nykarleby hörde tili det tredje
13794:        ta för att tidigarelägga inledningen av     skedet.
13795:        persontrafik på banavsnittet mellan Åbo         På basis av arbetsgruppens resultat beställde
13796:        och Nykarleby?                              VR Aktiebolaget 16 rälsbussar som gjorde det
13797:                                                    möjligt att genomföra första skedet. Beslut om
13798:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      följande skeden görs på basis av de erfarenheter
13799: anföra följande:                                   man får av det första skedet. Problemet med
13800:                                                    banavsnittet Åbo-Nykarleby är banans otill-
13801:    Trafiken mellan Åbo och Nykarleby har tidi-     räckliga skick.
13802: gare skötts med tunga lokdrivna vagnar. Trafi-         Huruvida rälsbussarna tas i bruk påverkas
13803: ken var affårsekonomiskt olönande. Tili följd av   fortfarande av på viiken nivå trafikministeriets
13804: trafikministeriets anslagsnedskärningar tvinga-    anslag för kollektivtrafiken ligger. Anslagen har
13805: des man 1993 lägga ned denna trafik.               från och med 1992 skurits ned med ca en fjärde-
13806:    En lösning på problemen med litet trafikerade   del. Tryck på att ytterligare skära ned anslagen
13807: banavsnitt söktes i Rälsbussarbetsgruppen som      finns.
13808: 
13809:      Helsingfors den 17 mars 1997
13810: 
13811:                                                                Trafikminister Tuula Linnainmaa
13812:                                             KK 81/1997 vp
13813: 
13814: Kirjallinen kysymys 81
13815: 
13816: 
13817: 
13818: 
13819:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Sallan Kone Oy:tä koskevan verotuspäätök-
13820:                                        sen mahdollisesti aiheuttamista jatkotoimenpiteistä
13821: 
13822: 
13823:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13824: 
13825:    Toinen valtiovarainministeri Alho on vas-          Kyseistä firmaa ei päätös enää auta, mutta toi-
13826: tauksissaan väitteisiin verottajan mahdollisesta      vottavasti estää vastaavia tapauksia tulevaisuu-
13827: mielivaltaisuudesta verotarkastuksissa, antanut       dessa.
13828: ymmärtää, ettei aihetta minkäänlaisiin toimenpi-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13829: teisiin ole, ja että näin ollen Lapin lääninverovi-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13830: raston tarkastaja Liisa Mariaporin esittämät nä-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13831: kemykset ovat tuulesta tempaistuja. Kyseinen          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13832: Mariapori on erotettu lausuntojen vuoksi viras-
13833: taan.                                                          Minkälaisia mietteitä Sallan Kone
13834:    Nyt on Lapin lääninoikeus antanut päätök-                 Oy:n verotusta koskeva Lapin lääninoi-
13835: sensä Sallan Kone Oy:n verotusasiassa,jota mm.               keuden päätös herättää Hallituksessa, ja
13836: Mariapori on käyttänyt esimerkkinään. Läänin-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13837: oikeus on kumonnut verotuksen virheellisenä.                 ryhtyä asian johdosta?
13838: 
13839:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1997
13840: 
13841:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
13842: 
13843: 
13844: 
13845: 
13846: 279001
13847: 2                                          KK 81/1997 vp
13848: 
13849: 
13850: 
13851: 
13852:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
13853: 
13854:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ta kokonaiskuva tapahtuneesta voidaan saada
13855: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       vasta konkurssipesän käynnistämien selvitysten
13856: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     valmistuttua.
13857: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          Valtiovarainministeriö on 7 päivänä helmi-
13858: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       kuuta 1997 asettanut työryhmän selvittämään
13859: n:o 81:                                             yritysten verotusmenettelyssä mahdollisesti
13860:                                                     esiintyviä ongelmia ja epäkohtia. Toimeksiau-
13861:          Minkälaisia mietteitä Sallan Kone          tonsa mukaan työryhmän on selvityksen perus-
13862:        Oy:n verotusta koskeva Lapin lääninoi-       teella tehtävä ehdotuksensa sellaisiksi käytännön
13863:        keuden päätös herättää Hallituksessa, ja     toimenpiteiksi ja tarvittaessa säädösmuutoksik-
13864:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       si, jotka ovat tarpeen verotuksen toimittamiseen
13865:        ryhtyä asian johdosta?                       liittyvien velvoitteiden selkeyttämiseksi, verovel-
13866:                                                     vollisten oikeusturvan parantamiseksi sekä vero-
13867:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tuskäytännön yhdenmukaistamiseksi. Työryh-
13868: vasti seuraavaa:                                    män tulee saada työnsä valmiiksi 30 päivään ke-
13869:                                                     säkuuta 1997 mennessä. Verohallinnossa on
13870:    Valtiovarainministeriö on pyytänyt asiasta       käynnissä valtiontalouden tarkastusviraston sel-
13871: verohallituksen lausunnon. Verohallituksen saa-     vitys muun muassa verotarkastustoimintaan,
13872: mien selvitysten mukaan Lapin lääninoikeuden        muutoksenhakumenettelyyn ja konkursseihin
13873: päätöksellä kumottu maksuunpano ei aiheutta-        liittyvistä kysymyksistä. Verohallinto osallistuu
13874: nut Sallan Kone Oy:n konkurssia. Yhtiö olisi        omalta osaltaan näihin selvityksiin ja pyrkii itse
13875: ilman kyseistä maksuunpanoakin haettu kon-          yhdessä yrittäjiä edustavien järjestöjen kanssa
13876: kurssiin erääntyneiden muiden verovelkojen ja       löytämään ratkaisuja esille tuotuihin menettelyä
13877: muiden velkojen vuoksi. Sallan Kone Oy:n pesä-      koskeviin ongelmiin.
13878: luettelon mukaan yhtiön velkojen määrä on ollut         Edellä esitettyjen selvitysten valmistuttua val-
13879: noin 11 miljoonaa markkaa ja varojen määrä          tiovarainministeriö ryhtyy omalta osaltaan nii-
13880: noin neljä miljoonaa markkaa. Verovelkojen          hin toimenpiteisiin, joihin puheena olevat selvi-
13881: osuus velkojen kokonaismäärästä on ollut suh-       tykset mahdollisesti antavat valtiovarainministe-
13882: teellisen vähäinen. Konkurssiin johtaneiden syi-    riön taholta aihetta.
13883: den ja konkurssia edeltäneiden liiketoimien osal-
13884: 
13885:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1997
13886: 
13887:                                                                                 Ministeri Arja Alho
13888:                                             KK 81/1997 vp                                              3
13889: 
13890: 
13891: 
13892: 
13893:                                         Tili Riksdagens Talman
13894: 
13895:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       tionerna som fciregick konkursen kan man få
13896: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        först efter det att de utredningar som inletts av
13897: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      konkursboet har slutförts.
13898: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr            Finansministeriet tillsatte den 7 februari 1997
13899: 81:                                                   en arbetsgrupp som skall utreda eventuella pro-
13900:                                                       blem och missfcirhållanden när det gäller fcirfa-
13901:            Vilka tankar väcker länsrättens i          randet vid beskattningen av företag. Enligt upp-
13902:        Lapplands Iän beslut om beskattningen          draget skall arbetsgruppen utgående från utred-
13903:        av Sallan Kone Oy hos Regeringen, och          ningen utarbeta ett förslag tili sådana praktiska
13904:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      åtgärder och vid behov författningsändringar,
13905:        tili följd av ärendet?                         som behövs fcir att göra skyldigheterna i sam-
13906:                                                       band med verkställandet av beskattningen klara-
13907:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         re, förbättra de skattskyldigas rättsskydd och
13908: anföra följande:                                      förenhetliga beskattningspraxis. Arbetsgrup-
13909:                                                       pens arbete skall vara fårdigt före den 30 juni
13910:    Finansministeriet har begärt ett utlåtande om      1997. F ör närvarande gör statens revisionsverk
13911: ärendet av skattestyrelsen. Enligt de utredningar     en utredning inom skatteförvaltningen som bl.a.
13912: som skattestyrelsen har fått orsakade inte den        gäller frågor i anslutning tili skatteinspektionen,
13913: debitering som upphävdes genom länsrättens i          fullföljdsförfarandet och konkurser. Skatteför-
13914: Lapplands Iän beslut Salla Kone Oy:s konkurs.         valtningen deltar för sin del i dessa utredningar
13915: Bolaget skulle också utan den aktuella debite-        och försöker tillsammans med organisationer
13916: ringen ha begärts i konkurs på grund av andra         som företräder företagarna finna lösningar på de
13917: skatter och skulder som förfallit tili betalning.     problem som framkommit i samband med förfa-
13918: Enligt Salla Kone Oy:s boförteckning uppgick          randet.
13919: bolagets skulder tili cirka II miljoner mark och         När de aktuella utredningarna har slutförts
13920: bolagets tiligångar tili cirka fyra miljoner mark.    kommer finansministeriet att vidta de åtgärder
13921: Skatteskuldernas andel av den sammanlagda             som dessa utredningar eventuellt ger upphov tili
13922: skulden har varit relativt låg. En heltäckande bild   för finansministeriets del.
13923: av orsakerna tili konkursen och affårstransak-
13924: 
13925:       Helsingforsden 12 mars 1997
13926: 
13927:                                                                                   Minister Arja Alho
13928:                                              KK 82/1997 vp
13929: 
13930: Kirjallinen kysymys 82
13931: 
13932: 
13933: 
13934: 
13935:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Elinkautisesta vankeusrangaistuksesta
13936: 
13937: 
13938: 
13939:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13940:     Elinkautinen vankeusrangaistus annetaan eri-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
13941: tyisen törkeistä rikoksista, ja on katsottava, että    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13942: sen kohteeksi joutuneen henkilön yhteiskunta-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13943: kelpoisuus on pysyvästi kyseenalainen. Elinkau-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13944: tisen vankeusrangaistuksen olemus on kuitenkin
13945: vuosien ja vuosikymmenien aikana muuttunut,                      Mitä Hallitus aikoo tehdä, että elin-
13946: sillä todellisuudessa rangaistusta joutuu kärsi-              kautinen vankeusrangaistus palautettai-
13947: mään keskimäärin runsaat kymmenen vuotta,                     siin vastaamaan alkuperäistä tarkoitusta
13948: jonka jälkeen tasavallan presidentti armahtaa.                siten, että armahdus tulisi kysymykseen
13949: Suuntaus on perin kyseenalainen, sillä vielä 10-              aikaisintaan sen jälkeen, kun 15 vuotta
13950: 15 vuotta sitten ennen armahdusta vankeusran-                 rangaistuksesta on kärsitty?
13951: gaistusta oli säännöllisesti kärsittävä 15 vuotta ja
13952: ylikin. Elinkautisen vankeusrangaistuksen mer-
13953: kitys on katoamassa.
13954: 
13955:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1997
13956: 
13957:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
13958: 
13959: 
13960: 
13961: 
13962: 279001
13963: 2                                          KK 82/1997 vp
13964: 
13965: 
13966: 
13967: 
13968:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13969: 
13970:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       jen, yhdestä henkirikoksesta tuomittujen elin-
13971: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kautisvankien laitosaika on ollut keskimäärin
13972: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      10-11 vuotta. Kahdesta henkirikoksesta tuomi-
13973: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       tut ovat olleet vankilassa enimmillään yli 16
13974: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        vuotta.
13975: n:o 82:                                                 Kysymyksessä esitetty ajatus siitä, että lailla
13976:                                                      säädettäisiin raja tasavallan presidentin armah-
13977:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, että elin-      dusoikeuden käyttämiselle, on armahdusjärjes-
13978:        kautinen vankeusrangaistus palautettai-       telmän perusteiden vastainen. Armahtamisessa
13979:        siin vastaamaan alkuperäistä tarkoitusta      on usein kysymys nimenomaan siitä, että lieven-
13980:        siten, että armahdus tulisi kysymykseen       netään rangaistuksia siitä, millaisina laki vaatii
13981:        aikaisintaan sen jälkeen, kun 15 vuotta       ne tuomitsemaan. Armahdusoikeus antaa siis
13982:        rangaistuksesta on kärsitty?                  mahdollisuuden poiketa lain säännöksistä. Tä-
13983:                                                      män mahdollisuuden rajoittaminen vaatisi laki-
13984:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          teknisesti perustuslain muuttamista ja asiallisesti
13985: taen seuraavaa:                                      se sisältäisi eräänlaisen loogisen ristiriidan.
13986:                                                         Oikeusministeriössä on parhaillaan valmis-
13987:    Elinkautisesta rangaistuksesta vankilassa suo-    teilla vankeusrangaistusta koskevien perussään-
13988: ritettavan ajan pituus on vaihdellut huomatta-       nösten uudistaminen. Työn kuluessa on harkittu
13989: vasti nykyisen, vuonna 1894 voimaan tulleen ri-      myös elinkautista vankeusrangaistusta koske-
13990: koslain aikana. Alkuperäisten säännösten mu-         vien säännösten sisältöä. Tämänhetkisten kaa-
13991: kaan elinkautisrangaistuksesta voitiin vapaut-       vailujen mukaan lainsäädäntö säilyisi nykyisel-
13992: taa, kun rangaistuksesta oli suoritettu 12 vuotta.   lään. Elinkautinen vankeusrangaistus vastaisi
13993: Vapauttamispäätös oli hallinnollinen eikä siis       edelleenkin siinä mielessä nimeään, ettei rangais-
13994: perustunut armahdusoikeuteen. Vuonna 1931            tukseen tuomitulla olisi mihinkään määräaikaan
13995: lakisääteinen mahdollisuus ehdonalaiseen va-         sidottua oikeutta vapautua vankilasta. Ainoa
13996: pauttamiseen elinkautisesta vankeusrangaistuk-       mahdollisuus vapautua olisi nykyiseen tapaan
13997: sesta poistettiin ja ainoaksi vapautumismahdolli-    anomuksesta myönnettävä tasavallan presiden-
13998: suudeksi jäi tasavallan presidentin myöntämä         tin armahdus. Armahdusoikeuden käyttämiseen
13999: armahdus. Tällä vuosikymmenellä vapautettu-          ei ole suunniteltu rajoituksia.
14000: 
14001:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1997
14002: 
14003:                                                                     Oikeusministeri Kari Häkämies
14004:                                               KK 82/1997 vp                                               3
14005: 
14006: 
14007: 
14008: 
14009:                                           Tili Riksdagens Talman
14010: 
14011:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        som har dömts för ett brott mot Iiv varit i genom-
14012: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          snitt 10-11 år. De som har dömts för två brott
14013: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        mot Iiv har tilibringat något över 16 år i fångelse.
14014: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr              Spörsmålets ide om en lagstadgad gräns för
14015: 82:                                                     utövningen av republikens presidents benåd-
14016:                                                         ningsrätt strider mot grunderna för benådnings-
14017:           Vad ämnar Regeringen göra för att             systemet. Vid benådning är det ofta fråga just om
14018:        livstidsstraffet åter skall motsvara sitt ur-    att straffen lindras jämfört med de domar lagen
14019:        sprungliga syfte, så att benådning kan           kräver. Benådningsrätten erbjuder sålunda en
14020:        komma i fråga tidigast efter att 15 år av        möjlighet tili avvikelse från bestämmelserna i la-
14021:        straffet har avtjänats?                          gen. Att begränsa denna rätt skulle lagtekniskt
14022:                                                         sett kräva att grundlagen ändras och sakligt sett
14023:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt            innehålla ett slags logisk konflikt.
14024: följande:                                                  På justitieministeriet pågår för närvarande en
14025:                                                         revision av de grundläggande bestämmelserna
14026:    Längden på den del av ett livstidsstraff som         om fångelsestraff. Under arbetets gång har också
14027: skall avtjänas i fångelse har varierat avsevärt         innehållet i bestämmelserna om fångelsestraff på
14028: under den tid den nuvarande strafflagen, som            livstid diskuterats. Enligt den nuvarande planen
14029: trädde i kraft 1894, har gällt. Enligt de ursprung-     kommer lagstiftningen att förbli oförändrad.
14030: liga bestämmelserna kunde frigivning från ett           Livstidsstraffet kommer alltjämt att motsvara
14031: livstidsstraff ske när 12 år av straffet hade avtjä-    sitt namn i den mening att den som dömts tili ett
14032: nats. Frigivningsbeslutet var administrativt och        sådant straff inte har någon med en viss tid för-
14033: grundade sig alltså inte på benådningsrätt. År          bunden rätt att bli frigiven från fångelset. Den
14034: 1931 slopades den lagstadgade möjligheten tili          enda möjligheten tili frigivning är såsom nu ge-
14035: villkorlig frigivning från ett livstidsstraff och den   nom en nådeansökan tili republikens president.
14036: enda möjligheten tili frigivning var genom benåd-       Inga inskränkningar i benådningsrätten har pla-
14037: ning beviljad av republikens president. Under           nerats.
14038: detta årtionde har anstaltstiden för livstidsfångar
14039: 
14040:      Helsingfors den 5 mars 1997
14041: 
14042:                                                                        Justitieminister Kari Häkämies
14043:                                           KK 83/1997 vp
14044: 
14045: Kirjallinen kysymys 83
14046: 
14047: 
14048: 
14049: 
14050:                                  Sulo Aittoniemi /kesk: Maitokiintiöiden kaupan seurauksista
14051: 
14052: 
14053:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
14054: 
14055:    Hallituksen toimenpiteet maitokiintiöitä ja        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
14056: niiden kauppaa koskevissa asioissa ovat tulleet    jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
14057: kalliiksi monille maidontuottajille. Maitokiin-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14058: tiöistä on tehty ilman niiden kaupan valvontaa     nen_ vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14059: markkinatavaraa. Tila- ja maåkohtaisten kiin-
14060: tiöiden välinen sekaannus on nyt tehty loppujen               Minkälaiset suunnitelmat Hallituksel-
14061: lopuksi maidontuottajien syyksi, koska he eivät           la on saattaa maidontuotantoa koskevat
14062: ole kuunnelleet maa- ja metsätalousministeriön            säännökset vakaalle pohjalle erityisesti
14063: ohjeita. Maitokiintiöiden leikkaukset oli alun            siltä osin kuin ne koskevat maitokiintiöi-
14064: perin tarkoitus toteuttaa ilman korvauksia. Nyt           den markkinointiaja kauppaa?
14065: ne maksatetaan viljelijöiden yhteisestä pussista
14066: tukea leikkaamalla.
14067:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1997
14068: 
14069:                                       Sulo Aittoniemi /kesk
14070: 
14071: 
14072: 
14073: 
14074: 279001
14075: 2                                          KK 83/1997 vp
14076: 
14077: 
14078: 
14079: 
14080:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
14081: 
14082:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa          Tuotantokiintiöiden korkea hinta aiheuttaa
14083: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       kuitenkin maidontuotantoa laajentaville tuotta-
14084: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     jille taloudellisen rasitteen. Tästä syystä on pyrit-
14085: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      ty valmistelemaan muutosta kiintiöiden siirtojär-
14086: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       jestelmään. Tuottajien uudesta järjestelmästä
14087: n:o 83:                                             saarnat ennakkotiedot ovat vaikuttaneet hintata-
14088:                                                     soon niin, että marras-joulukuussa 1996 kiintiön
14089:            Minkälaiset suunnitelmat Hallituksel-    hinta oli noin 2 markkaa litraa kohti. Huhtikuun
14090:        la on saattaa maidontuotantoa koskevat        1 päivänä alkavalla tuotantojaksolla on tarkoi-
14091:        säännökset vakaalle pohjalle erityisesti     tus siirtyä osittain hallinnolliseen kiintiökaup-
14092:        siltä osin kuin ne koskevat maitokiintiöi-   paan, jossa kiintiöiden välittäjinä toimivat maa-
14093:        den markkinointia ja kauppaa?                seutuelinkeinopiirit maa- ja metsätalousminis-
14094:                                                     teriön määrätessä kiintiön hinnasta ja lisäkiinti-
14095:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        öiden jakoperusteista. Hinta on tarkoitus asettaa
14096: vasti seuraavaa:                                    ostajalle ja myyjälle noin 65 penniin litralta, jo-
14097:                                                     hon lisätään arvonlisävero.
14098:     Tuotantokiintiöiden hinnat ovat määräyty-           Uutta kiintiökaupan toteutusmallia on val-
14099: neet viime vuosina tuottajien keskinäisten sopi-    misteltu maa- ja metsätalousministeriössä virka-
14100: musten perusteella ilman viranomaisohjausta.        työnä. Koska lisäkiintiöiden ostajia on tietyissä
14101: Tilaansa kehittävien tuottajien tarve lisätä mai-   osissa maata luopujiin nähden paljon, hakija-
14102: dontuotantoa on edellyttänyt lisäkiintiöiden os-    joukkoa joudutaan asettamaan etusijajärjestyk-
14103: toa, mikä on pitänyt kiintiöiden hinnat olosuh-     seen. Uudessa järjestelyssä etusijalle asetetaan
14104: teisiimme nähden korkealla. Kiintiön hinta on       nuoret tuottajat. Lisäksi kiintiöitä ohjataan in-
14105: ollut keskimäärin 3 markkaa ostettua litraa koh-    vestointivaiheessa oleville tuottajille sekä tuotta-
14106: ti. Korkea hinta on toisaalta nopeuttanut raken-    jille, joilla on vapaita parsi paikkoja.
14107: nemuutosta. ED-jäsenyyden aikana on tuotan-
14108: non lopettanut yhteensä noin 4 000 maidontuo-
14109: tantotilaa.
14110: 
14111:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1997
14112: 
14113:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
14114:                                             KK 83/1997 vp                                                3
14115: 
14116: 
14117: 
14118: 
14119:                                         Tili Riksdagens Talman
14120: 
14121:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Det höga priset på produktionskvoterna utgör
14122: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           emellertid en ekonomisk påfrestning för de pro-
14123: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       ducenter som har för avsikt att utvidga sin mjölk-
14124: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-          produktion. Av denna anledning har man för-
14125: mål nr 83:                                            sökt bereda en ändring av systemet med kvoter.
14126:                                                       Förhandsuppgifterna från det nya systemet för
14127:           Vilka planer har Regeringen för att få      producenterna har inverkat på prisnivån så att
14128:        bestämmelserna om mjölkproduktion på           kvotpriset var ca 2 mark i november-december
14129:        en stabil grund i synnerhet tili den del de    1996. Under den produktionsperiod som börjar
14130:        gäller marknadsföring av och handel med        den 1 april har man för avsikt att delvis övergå tili
14131:        mjölkkvoter?                                   administrativ handel med kvoter, där lands-
14132:                                                       bygdsnäringsdistrikten förmedlar kvoterna och
14133:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         jord- och skogsbruksministeriet beslutar om
14134: anföra följande:                                      kvotpriset och grunderna för fördelningen av
14135:                                                       tilläggskvoter. A vsikten är att priset för köpare
14136:    Priserna på produktionskvoterna har under          och säljare skall vara ca 65 penni per liter, exklu-
14137: de senaste åren fastställts på basis av inbördes      sive mervärdesskatt.
14138: överenskommelser mellan producenterna utan                En ny modell för genomförande av hande1n
14139: myndigheternas styrning. Behovet att öka mjölk-       med kvoter har beretts som tjänsteuppdrag i
14140: produktionen för de producenter som vill utveck-      jord- och skogsbruksministeriet. Eftersom det i
14141: la sin lägenhet har förutsatt att de har köpt till-   vissa delar av landet finns fler som vill köpa
14142: läggskvoter, vilket har bidragit tili kvotpriser      tiliäggskvoter än sådana som vili avstå från kvo-
14143: som är höga för våra förhållanden. Priset på en       ter, är man tvungen att prioritera vissa sökande.
14144: kvot har varit i genomsnitt 3 mark per köpt liter.    En1igt det nya systemet kommer de unga produ-
14145: Det höga priset har å andra sidan påskyndat           centerna att ha företräde. K voterna kommer
14146: strukturomvand1ingen. Under den tid Finland           också att tilldelas sådana producenter som befin-
14147: har varit EU-medlem har samman1agt ca 4 000           ner sig i investeringsskedet samt sådana produ-
14148: lägenheter lagt ned sin produktion.                   center som har lediga bås.
14149: 
14150:      Helsingforsden 5 mars 1997
14151: 
14152:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
14153:                                               KK 84/1997 vp
14154: 
14155: Kirjallinen kysymys 84
14156: 
14157: 
14158: 
14159: 
14160:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Yksityisteiden kunnossapidon turvaamisesta
14161: 
14162: 
14163: 
14164:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
14165:    Hallitus on poistanut avustusrahat valtion ta-       nee valtiolle. Valtio siis rahastaa yksityisteiden
14166: lousarvion yksityisteitä koskevalta momentilta.         kunnossapidosta niiden osakkailta.
14167: Hallituksen suunnitelmissa lienee pienehkön                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
14168: määrärahan myöntäminen kyseiselle momentille            jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14169: vuoden 1998 budjetissa.                                 nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14170:    Yksityisteitä koskevien avustusten poistami-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14171: sessa on kaksi erityistä ongelmaa. Toinen on se,
14172: että suuri osa yksityisteitä on sellaisia, joita käy-             Aikooko Hallitus ottaa huomioon val-
14173: tetään läpikulkuliikenteessä yleiseltä tieltä toisel-          tion tuen muodossa erityisesti sellaiset
14174: le. Yksityisteiden osakkaat pitävät näin ollen                 yksityistiet, joita käytetään yhdysliiken-
14175: omilla varoillaan tietä yleisessä liikenteessä. Toi-           teeseen yleisten teiden välillä, ja
14176: nen ongelma liittyy arvonlisäveroon. Kun yksi-                    luopua perimästä arvonlisäveroa sel-
14177: tyisteiden osakkaat maksavat koneurakoitsijoil-                laisista suorituksista, jotka koskevat yk-
14178: le tien kunnossapidosta tai autoilijalle sorakuor-             sityisteiden kunnostamista osakkaiden
14179: masta, hintaan sisältyy arvonlisävero, joka me-                kustannuksella?
14180: 
14181:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1997
14182: 
14183:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
14184: 
14185: 
14186: 
14187: 
14188: 279001
14189: 2                                           KK 84/1997 vp
14190: 
14191: 
14192: 
14193: 
14194:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14195: 
14196:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Yksityisten teiden muuhun kunnossapitoon ja
14197: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         parantamiseenjää tänä vuonna noin 17 milj. mk.
14198: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Tielaitos pitää tärkeänä, että tämä osa kohdiste-
14199: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        taan ensisijaisesti huonokuntoisten siltojen sekä
14200: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         muiden ongelmakohtien parantamiseen. Määrä-
14201: n:o 84:                                               rahan pienuus kuluvana vuonna ei anna vielä
14202:                                                       mahdollisuuksia painottaa läpikulkuliikennettä
14203:           Aikooko Hallitus ottaa huomioon val-        palvelevien yksityisten teiden kunnossapitoa.
14204:        tion tuen muodossa erityisesti sellaiset          Valtiovarainministeriölle kuuluvan arvonlisä-
14205:        yksityistiet, joita käytetään yhdysliiken-     veron osalta viittaan ministeri Alhon vastauk-
14206:        teeseen yleisten teiden välillä, ja            seen samaa asiaa koskeneeseen erääseen toiseen
14207:           luopua perimästä arvonlisäveroa sel-        kysymykseen:
14208:        laisista suorituksista, jotka koskevat yk-        "Mitä tulee arvonlisäveroa koskevaan kysy-
14209:        sityisteiden kunnostamista osakkaiden          myksen osaan, arvonlisäverotuksessa sovelletta-
14210:        kustannuksella?                                van veropohjan laajuudesta on säädetty Suomea
14211:                                                       sitovasti Euroopan yhteisön kuudennessa
14212:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          arvonlisäverodirektiivissä (77 /388/ETY). Suomi
14213: vasti seuraavaa:                                      ei voi kansallisin päätöksin supistaa direktiivin
14214:                                                       mukaista veropohjaa.
14215:    Vuoden 1997 talousarviossa on yksityisten tei-        Koska tiekunta rinnastetaan arvonlisävero-
14216: den kunnossapitoon ja parantamiseen (mom.             tuksessa lopulliseen kuluttajaan, joutuvat tie-
14217: 31.99.50) myönnetty määrärahaa 30 milj. mk.           kunnat hankkimaan toiminnassaan käyttä-
14218: Momentin päätösosan mukaan määrärahaa saa             mänsä tavarat ja materiaalin verollisina ilman
14219: käyttää yksityisistä teistä annetun lain ja asetuk-   vähennysoikeutta.
14220: sen mukaisten valtionapujen maksamiseen                  Tiekuntien kohtelu on arvonlisäverotuksen
14221: yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantami-       yleisten periaatteiden mukainen ja vastaa edellä
14222: seen. Vuoden 1997 määrärahasta käytetään los-         mainitun arvonlisäverodirektiivin mukaista käy-
14223: seihinja purettaviin siltoihin noin 4 milj. mk sekä   täntöä. Tämän vuoksi arvonlisäverolain muutta-
14224: Pohjois-Suomen yksityisiin teihin vanhojen met-       minen siten, että tiekuntien ostamat palvelut sää-
14225: sien suojelun kompensaatiorahana 9 milj. mk.          dettäisiin arvonlisäverottomiksi, ei ole perustel-
14226: Yksityistielain mukaan avustus on harkinnan-          tua."
14227: varainenja sen käytöstä antaa ohjeet Tielaitos ja
14228: myöntämisestä päättää tiepiiri.
14229: 
14230:      Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1997
14231: 
14232:                                                                Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
14233:                                            KK 84/1997 vp                                              3
14234: 
14235: 
14236: 
14237: 
14238:                                       Tili Riksdagens Talman
14239: 
14240:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            För annat underhåll och reparationer av pri-
14241: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande         vata vägar kvarstår 17 milj. mark. Vägverket
14242: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     anser detvara viktigt att dessa medel styrs i första
14243: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-        hand tili förbättring av broar i dåligt skick och
14244: mål nr 84:                                          andra problempunkter. Anslagets obetydlighet
14245:                                                     detta år ger ännu inte möjligheter att satsa på
14246:           Ämnar Regeringen i formen av statliga     väghållning av privata vägar som betjänar ge-
14247:        bidrag beakta speciellt sådana privata       nomfartstrafik.
14248:        vägar som används i förbindelsetrafik           För mervärdesskattens del som tillhör finans-
14249:        mellan allmänna vägar, och                   ministeriets förvaltningsområde hänvisar jag tili
14250:           avstå från att uppbära mervärdesskatt     minister Alhos svar på ett annat spörsmål som
14251:        på sådana prestationer som gäller repara-    gäller samma ärende:
14252:        tion av privata vägar på vägdelägarnas          "Beträffande dendel av spörsmålet som gäller
14253:        bekostnad?                                   mervärdesskatt har omfattningen av det skatte-
14254:                                                     underlag som tillämpas vid mervärdesbeskatt-
14255:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ningen på ett för Finland bindande sätt bestämts
14256: anföra följande.                                    i Europeiska gemenskapens sjätte mervärdes-
14257:                                                     skattedirektiv (77/388/EEG). Finland kan inte
14258:    I budgeten för 1997 har för underhåll och        genom nationella beslut minska det skatteunder-
14259: reparation av privata vägar (mom. 31.99.50) be-     lag som avses i direktivet.
14260: viljats anslag på 30 milj. mark. Enligt momentets      Eftersom ett väglag vid mervärdesbeskatt-
14261: förklaringsdel får anslaget användas tili betal-    ningen jämställs med den slutliga konsumenten,
14262: ning av statsunderstöd för underhåll och repara-    måste väglagen på de varor och materia! som de
14263: tion av privata vägar i enlighet med lagen och      skaffar för sin verksamhet betala skatt utan av-
14264: förordningen om enskilda vägar. Från anslagen       dragsrätt.
14265: 1997 används ca 4milj. mark för fårjor och broar       Behandlingen av väglagen följer de allmänna
14266: som monteras ned samt för privata vägar i norra     principerna för mervärdesbeskattning och mot-
14267: Finland 9 milj. mark i kompensationspengar för      svarar praxis enligt nämnda mervärdesskattedi-
14268: skydd av gamla skogar. Enligt lagen om enskilda     rektiv. Därför är det inte motiverat att ändra
14269: vägar är understödet beroende på prövning och       mervärdesskattelagen så att den service som väg-
14270: anvisningar om hur det skall användas ges av        lagen köper blir mervärdesskattefri."
14271: Vägverket medan beslutet om beviljande görs av
14272: vägdistriktet.
14273:      Helsingfors den 7 mars 1997
14274: 
14275:                                                                  Trafikminister Tuula Linnainmaa
14276:                                            KK 85/1997 vp
14277: 
14278: Kirjallinen kysymys 85
14279: 
14280: 
14281: 
14282: 
14283:                                  Sulo Aittoniemi /kesk: Korkeimman oikeuden jäsenten virkakelpoi-
14284:                                      suudesta
14285: 
14286: 
14287:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
14288: 
14289:    Suomessa on totuttu ehkä liiankin sinisilmäi-    asiasta samoin kuin ohjelmassa esitetyistä muis-
14290: sesti uskomaan ylempien tuomioistuinten oikeu-      takin asioista sai entistä likaisemman kuvan.
14291: denmukaisuuteen ja riippumattomuuteen. Viime           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
14292: aikoina on nimenomaan korkein oikeus kärsinyt       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14293: tässä asiassa pahoja kolauksia. Maanantaina         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14294: 17.2.1997 klo 20.00 TV l:ssä esitetyssä MOT-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14295: ohjelmassa osoitettiin korkeimman oikeuden
14296: mädännäisyys perusteellisesti. Esimerkiksi                    Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta kor-
14297: oikeusneuvos Palaja on todennäköisesti päässyt             keimman oikeuden jäseniksi tulevaisuu-
14298: virkaansa salaamaHa eräitä sidonnaisuuksia, ja             dessa valitaan sellaisia henkilöitä, joiden
14299: asiaa korjataan nyt sillä, että hän ei osallistu           tausta ei ole epäilyttävä ja joiden oikeu-
14300: tiettyjen juttujen käsittelyyn. Mikä on sellainen          denmukaisuuteen ja puolueettomuuteen
14301: korkeimman oikeuden jäsen, joka ei voi ottaa               voi luottaa kaikissa tuomioistuimen käsi-
14302: käsiteltäväkseen mitä tahansa yleistä asiaa? Kun           teltäväksi tulevissa asioissa?
14303: katseli presidentti Heinosen puolusteluja, tästä
14304: 
14305:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1997
14306:                                        Sulo Aittoniemi /kesk
14307: 
14308: 
14309: 
14310: 
14311: 279001
14312: 2                                            KK 85/1997 vp
14313: 
14314: 
14315: 
14316: 
14317:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
14318: 
14319:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         muksiin puolueettomasti. Euroopan ihmisoike-
14320: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          ustuomioistuimen tulkintakäytännön mukaan
14321: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        esteellisyysperuste on myös se, että asianosainen
14322: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         voi perustellusti epäillä tuomarilla olevan tällai-
14323: toniemen kirjallisen kysymyksen n:o 85:                nen sidos toiseen asianosaiseen.
14324:                                                           Oikeusministeriö on 4.1.1996 asettanut laajan
14325:            Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta kor-       toimikunnan laatimaan ehdotukset tuomarien
14326:         keimman oikeuden jäseniksi tulevaisuu-         nimittämismenettelystä, kelpoisuusehdoista ja
14327:         dessa valitaan sellaisia henkilöitä, joiden    nimitysperusteista, tuomareiden ja tuomioistui-
14328:         tausta ei ole epäilyttävä ja joiden oikeu-     men esittelijöiden virkamiesoikeudellisesta ase-
14329:         denmukaisuuteen ja puolueettomuuteen           masta sekä tuomioistuinharjoittelusta 30.6.1997
14330:         voi luottaa kaikissa tuomioistuimen käsi-      mennessä. Toimikunnan toimeksiautoa on myö-
14331:         teltäväksi tulevissa asioissa?                 hemmin laajennettu siten, että sen tulee asetta-
14332:                                                        ruispäätöksessään sanottujen tehtävien lisäksi
14333:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           selvittää tuomarien välimiehenä toimimista ja
14334: vasti seuraavaa:                                       sitä, onko asiasta säädettävä lailla.
14335:                                                           Voimassa olevaa valtion virkamieslain sivu-
14336:    Korkeimmasta oikeudesta annetun lain (74/           toimia koskevaa sääntelyä voidaan pitää riittä-
14337: 1918) 2 §:n mukaan tasavallan presidentti nimit-       vänä takeena siitä, että myös tuomareiden sivu-
14338: tää presidentiksi ja, korkeimman oikeuden esi-         toimia seurataan niin, ettei heidän virkatyönsä
14339: tyksestä, jäseniksi ja oikeusneuvoksiksi oikea-        häiriinny. Eduskunnan käsiteltävänä on parhail-
14340: mielisiä ja lainoppineita henkilöitä, joilla on tai-   laan valtion virkamieslain muutos, jolla kor-
14341: toa ja kokemusta tuomarin toimissa. Korkein oi-        keimmat virkamiehet veivoitetaan ennen nimi-
14342: keus esittää tasavallan presidentille virkaan ha-      tystään ilmoittamaan sellaiset sidonnaisuutensa,
14343: lukkaiksi ilmoittautuneista sitä henkilöä, jolla se    jotka voivat vaikuttaa heidän edellytyksiinsä
14344: katsoo olevan parhaimmat edellytykset sanot-           hoitaa virkatehtäviään. Ilmoitusvelvollisuuden
14345: tuun virkaan.                                          piirissä olisivat sivutoimet, luottamustehtävät,
14346:    Vannomassaan tuomarinvalassa tuomarit va-           elinkeinotoiminta, omistukset yrityksissä sekä
14347: kuuttavat muun muassa, etteivät mistään syystä         muu merkittävä varallisuus. Tämä ilmoitusvel-
14348: vääristele lakia tai edistä vääryyttä. Tuomari on      vollisuus samoin kuin ilmoitusvelvollisuus edellä
14349: oikeudenkäymiskaaren voimassa olevan 13 lu-            mainittujen tietojen muutoksista viran hoidon
14350: vun 1 §:n mukaan virkavastuulla velvollinen            aikana, joka tulisi ulottaa koskemaan myös kor-
14351: omasta aloitteestaan harkitsemaan, onko hän            keimpia tuomarinvirkoja, estäisi mahdollisten
14352: esteeilinen toimimaan tuomarina käsiteltävänä          jääviys- ja sidonnaisuusongelmien syntymisen,
14353: olevassa asiassa. Esteellisyyden aiheuttaa muun        kun virkaan ilmoittautuneen henkilön sidonnai-
14354: muassa se, että tuomari tuntee itsellään olevan        suudet ovat tiedossa jo ennen virkaan nimittä-
14355: niin voimakkaan sidonnaisuuden jutun asian-            mistä.
14356: osaiseen, ettei hän voisi suhtautua tämän vaati-
14357: 
14358:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1997
14359: 
14360:                                                                       Oikeusministeri Kari Häkämies
14361:                                              KK 85/1997 vp                                              3
14362: 
14363: 
14364: 
14365: 
14366:                                     Till Riksdagens Talman
14367: 
14368:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       mänskliga rättigheterna är en orsak tili jäv även
14369: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         att en part har skäl att misstänka att domaren är
14370: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       dylikt bunden tili den andra parten.
14371: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr             Den 4 januari 1996 tillsatte justitieministeriet
14372: 85:                                                    en omfattande kommission för att tili 30 juni
14373:                                                        1997 utarbeta förslag tili utnämningsförfarande,
14374:           Vad ämnar Regeringen göra för att            behörighetsvilikor och utnämningsgrunder för
14375:        garantera att tili ledamöter av Högsta          domare, tili domares och domstolsföredragandes
14376:        domstolen i framtiden väljs sådana perso-       tjänstemannarättsliga ställning samt tili auskul-
14377:        ner som inte har en suspekt bakgrund och        tering vid domstol. Kommissionens uppdrag ut-
14378:        över alla misstankar är rättvisa och opar-      vidgades senare och i utställningsbeslutet skall
14379:        tiska i alla mål som prövas av domstolen?       den förutom de ovan nämnda punkterna även
14380:                                                        behandla domarnas skiljemannauppdrag och
14381:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          huruvida dessa borde regleras i lag.
14382: anföra följande:                                          Den gällande regleringen av bisysslor i stats-
14383:                                                        tjänstemannalagen kan anses tillräckligt garante-
14384:     Enligt 2 § lagen om Högsta domstolen (74/          ra att även domarnas bisysslor övervakas i den
14385: 1918) utnämner republikens president rättvisa          utsträckning att deras tjänsteåligganden inte
14386: och lagfarna personer, vilka har skicklighet och       störs. Riksdagen behandlar som bäst en ändring
14387: erfarenhet i domarvärv, tili president och, på         av statstjänstemannalagen som medför att de
14388: framställning av högsta domstolen, tillledamö-         högsta tjänstemännen är skyldiga att före utnäm-
14389: ter och justitieråd. Av de personer som anmält         ningen redovisa sådana bindningar som kan på-
14390: sitt intresse för tjänsten framställer högsta dom-     verka deras förutsättningar att sköta sina tjänste-
14391: stolen tili republikens president den som domsto-      åligganden. Redovisningsplikten skall omfatta
14392: len anser vara bäst lämpad för tjänsten.               bisysslor, förtroendeuppdrag, näringsverksam-
14393:     1 domareden svär domarna bl.a. att de aldrig       het, ägande i företag samt annan betydande för-
14394: skall vränga lagen eller främja orätt. Enligt det      mögenhet. Denna redovisningsplikt och skyldig-
14395: gällande 13 kapitlet l § rättegångsbalken skall en     heten att meddela ändringar i ovan nämnda upp-
14396: domare självmant under tjänsteansvar bedöma            gifter under utövningen av tjänsten, vilket även
14397: sitt domarjäv i ett mål som prövas. Orsak tili jäv     bör gälla de högsta domarämbetena, omöjlig-
14398: är bl.a. att domaren känner sig så starkt bunden       gjorde möjliga problem med jäv och bindningar
14399: tili en part i målet att domaren omöjligen kan         då man redan före tjänsteutnämningen vet vilka
14400: förhålla sig opartisk tili dennes krav. Enligt tolk-   bindningar en person som anmält sitt intresse för
14401: ningspraxisen vid den europeiska domstolen för         tjänsten har.
14402: 
14403:      Helsingforsden l3 mars 1997
14404: 
14405:                                                                       Justitieminister Kari Häkämies
14406:         1
14407: 
14408:         1
14409:         1
14410: 
14411:     1
14412:     1
14413: 
14414: 1
14415: 1
14416: 
14417: 1
14418:                                             KK 86/1997 vp
14419: 
14420: Kirjallinen kysymys 86
14421: 
14422: 
14423: 
14424: 
14425:                                   Kari Rajamäki /sd: Palomiesten eläkeiän alentamisesta
14426: 
14427: 
14428: 
14429:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14430: 
14431:     Eräillä ammattialoilla on päädytty työn kulut-   peita ratkaisuja vaarallisissa olosuhteissa. Tämä
14432: tavuuden ja vaativuuden vuoksi alentamaan            edellyttää hyvää peruskuntoa ja terveydentilaa.
14433: vanhuuseläkkeen ikärajaa yleisestä 65 vuodesta       Lisäksi tehtävät vaativat huomattavasti fyysistä
14434: alemmaksi. Palomiesten eläkeikä nostettiin edel-     voimaa ja suorituskykyä. Ikääntyneiden palo-
14435: lisen hallituksen toimesta 65 vuoteen huolimatta     miesten käyttäminen palontorjunnassa ja pelas-
14436: siitä, ettäpalontorjunta-ja pelastustehtävät ovat    tustyössä on omiaan vaaraotamaan sekä heidän
14437: vaativia jo nuoriliekin henkilöille.                 että pelastettavien turvallisuuden. On varsin ky-
14438:     Työterveyslaitos on tutkimuksellaan selvittä-    seenalaista odottaa, että hätäänjoutunut henkilö
14439: nyt ikääntyneiden palomiesten fyysistä kuntoa ja     uskoo kirjaimellisesti henkensä 64-vuotiaan mie-
14440: heidän soveltuvuuttaan. Tutkimuksen mukaan           hen käsivarsille.
14441: jo yli 50-vuotiaat palomiehet ovat varsin huonos-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14442: sa kunnossa: lihaskuntotesteissä esimerkiksi         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14443: enää puolet 54-vuotiaista saavutti edes minimi-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14444: vaatimukset. Lisäksi yli 50-vuotiailla todettiin     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14445: monia työkyvyn seurantaa vaativia oireita ja sai-
14446: rauksia.                                                       Mitä Hallitus aikoo tehdä alentaak-
14447:     Palo- ja pelastustyössä, etenkin hälytystilan-          seen palomiesten vanhuuseläkkeen ikä-
14448: teissa, vaaditaan tarkkaa huomiokykyä ja no-                rajan viipymättä 55 ikävuoteen?
14449: 
14450:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1997
14451: 
14452:                                           Kari Rajamäki /sd
14453: 
14454: 
14455: 
14456: 
14457: 279001
14458: 2                                              KK 86/1997 vp
14459: 
14460: 
14461: 
14462: 
14463:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
14464: 
14465:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Kehitettäessä varhaiseläkejärjestelmää on
14466: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            ikääntyvien työntekijöiden työssäkäynnin jatka-
14467: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          mista tuettu siten, että työnteon jatkaminen on
14468: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Raja-          eläkkeen kannalta parempi vaihtoehto kuin var-
14469: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            hainen eläkkeelle siirtyminen. Pitkäaikaisessa
14470: 86:                                                      työsuhteessa olevalle taataan työsuhteen tekni-
14471:                                                          sellä katkaisulla se eläketaso, jonka hän on saa-
14472:            Mitä Hallitus aikoo tehdä alentaak-           vuttanut 55 vuoden ikään mennessä, jos hänen
14473:         seen palomiesten vanhuuseläkkeen ikä-            palkkansa saman työnantajan palveluksessa
14474:         rajan viipymättä 55 ikävuoteen?                  myöhemmin alenee. Jos vakuutettujatkaa työn-
14475:                                                          tekoaan 60 ikävuoden jälkeen, eläkekarttuma
14476:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             työssäoloajalta kasvaa.
14477: vasti seuraavaa:                                            Palomiesten työolosuhteet otetaan huomioon
14478:                                                          yksilöllisen varhaiseläkkeen edellytyksissä. Edel-
14479:     Julkishallinnon piirissä on siirrytty joustavaan     lytyksenä on, että työntekijän työkyky huo-
14480: eläkeikäjärjestelmään samoista syistä, joista se         mioon ottaen sairaus, vika tai vamma, ikäänty-
14481: on otettu käyttöön myös yksityisellä sektorilla.         miseen liittyvät tekijät, ammatissa olon pitkäai-
14482: Suoritetut tutkimukset olivat osoittaneet, että          kaisuus, työstä aiheutunut rasittuneisuus ja kulu-
14483: työllä ja työolosuhteilla on merkittävä vaikutus         neisuus sekä työolosuhteet on pysyvästi siinä
14484: kohtuullista työstä selviytymistä ja eläkkeelle          määrin alentunut, ettei hänen kohtuudella voida
14485: siirtymisen tarvetta arvioitaessa. Käytettävissä         edellyttää enää jatkavan ansiotyötään. Kuntien
14486: olevat tiedot ovat kuitenkin osoittaneet, että yk-       eläkevakuutuksen eläkesäännössä on lisäksi
14487: silöllinen vaihtelevuus on useimmiten työn ai-           määrätty, että työolosuhteita arvioitaessa on
14488: heuttamia vaikutuksia suurempi. Tutkittaessa             myös otettava huomioon julkisen hallinnon eri-
14489: työkyvyttömyyden alkamista eri ammateissa                tyisluonteesta johtuvat tietyille tehtäville asetet-
14490: vanhemmissa ikäluokissa on voitu havaita, että           tavat erityiset vaatimukset, jotka liittyvät ylei-
14491: työkyvyttömyysalttius on joissakin ammateissa            seen turvallisuuteen, työntekijän omaan turvalli-
14492: yleisempää kuin toisissa. Kunkin ammatin sisällä         suuteen taikka työn vastuullisuuteen yleisen
14493: esiintyy huomattavaa yksilöllistä hajontaa. Pe-          edun kannalta.
14494: rusteluja ei ole sellaiselle järjestelmälle, jossa am-      Eläkeikä nousee asteittain kaikkien ammatilli-
14495: matti olisi yksin ratkaiseva eläkeikäkriteeri, vaan      sen eläkeiän ja vanhan lisäeläkejärjestelmän mu-
14496: on katsottava, että olennaista on ammatin ja             kaisen yleisen eläkeiän osalta. Muutokseen liit-
14497: kaikkien muiden seikkojen kokonaisvaltainen              tyy useita suojauksia, joiden perusteella henki-
14498: arviointi. Ammattinimikkeisiin perustuvassa              löillä on mahdollisuus varautua muutokseen.
14499: porrastuksessa yksilölliset erot jäävät huomiot-         Varhaiseläkejärjestelmän valinneiden ja vuoden
14500: ta.                                                      1993 alusta lukien palvelussuhteeseen tulleiden
14501:     Kun yksityisellä sektorilla oli toteutettu var-      yksilöllisen varhaiseläkkeen ikäraja on 58 vuot-
14502: haiseläkeuudistus, julkisella sektorilla ei voitu        ta. Jos edellytykset varhaiseläkkeen saamiseen
14503: merkittävästi poiketa keskeisissä eläkeperiaat-          täyttyvät, henkilön ei siis tarvitse olla työssä 65
14504: teissa, koska se vaikuttaa koko eläkejärjestelmän        vuoden ikään saakka.
14505: toimivuuteen.                                               !kääntyvän työntekijän tilanne voi vaikeutua
14506:     Tarkoituksena toteutetuissa eläkeuudistuksis-        siksi, etteivät työn vaatimukset muutu, vaikka
14507: sa on ollut edistää työssäkäynnin jatkumista, jol-       iän myötä toiminta- ja työkyky luonnollisella
14508: loin keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä nou-          tavalla muuttuu. Näiden muutosten yksilöllisyys
14509: see kansainvälisesti poikkeuksellisen alhaiselta         edellyttää työltä joustavuutta. Yhteiskunnan
14510: tasolta. Tavoitteena on myös ollut turvata työ-          kannalta on perusteltua huolehtia ihmisten työ-
14511: eläkkeiden rahoitus.                                     kyvystä, minkä vuoksi iän myötä tulevat uudet
14512:                                            KK 86/1997 vp                                            3
14513: 
14514: tarpeet tulee ottaa huomioon. Tässä tarkoituk-      misesta. Tämän toiminnan tulee lähtökohtaisesti
14515: sessa edistetään työelämän ja työolosuhteiden       perustua kuntatyönantajan järjestelmälliseen
14516: kehittämistä. Tavoitteena on, että työntekijät      toimintaan, ja sitä tulisi kehittää yhteistyössä
14517: haluaisivat jatkaa ja pystyisivät jatkamaan työn-   työntekijäpuolen kanssa.
14518: tekoa nykyistä pitempään. Työssäpysymisen              Yksilöllisissä ratkaisuissa tulee ottaa huo-
14519: edellytyksiä edistetään kehittämällä työkykyä       mioon kunnallisten virkasääntöjen antamat
14520: ylläpitävää toimintaa, koulutusta ja kuntoutus-     mahdollisuudet sijoittaa henkilöitä asianomai-
14521: ta.                                                 sen työ- ja toimintakykyä paremmin vastaaviin
14522:     Palomiehen ammatti asettaa erityisiä vaati-     tehtäviin. Voimassa oleva eläkejärjestelmä mah-
14523: muksia niin fyysiselle kuin psyykkisellekin työ-    dollistaa joustavan eläkkeelle siirtymisen niissä
14524: kyvylle. Tutkimusten mukaan kyky selvitä työ-       tapauksissa, joissa muun muassa työkyvyn ale-
14525: tehtävistä heikkenee ikääntymisen myötä, ja on      nemisen johdosta ei ole enää mahdollista työs-
14526: ilmeistä, että eläkeiän nousun seurauksena huo-     kennellä palomiesammatissa.
14527: mattava osa palomiehistä ei uransa loppuvai-           Edellä esitetyn perusteella katson, että ei ole
14528: heessa täytä ammatin asettamia vaatimuksia.         syytä ryhtyä toimenpiteisiin eläkeiän alentami-
14529:     Erityisen tärkeää on huolehtia palomiesten      seksi.
14530: työ- ja toimintakyvyn ylläpitämisestä ja paranta-
14531:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1997
14532: 
14533:                                                                          Ministeri Jouni Backman
14534: 4                                            KK 86/1997 vp
14535: 
14536: 
14537: 
14538: 
14539:                                          Tili Riksdagens Talman
14540: 
14541:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Vid utvecklandet av förtidspensionssystemet
14542: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         har äldre arbetstagares möjligheter att fortsätta
14543: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       arbeta understötts så att det med tanke på pen-
14544: man Kari Rajamäki undertecknade spörsmål nr            sionen skall utgöra ett bättre alternativ att fort-
14545: 86:                                                    sätta arbeta än att gå i pension tidigt. En person
14546:                                                        som har varit anställd i ett långvarigt arbetsför-
14547:           Vad ämnar Regeringen göra för att            hållande garanteras med hjälp av ett tekniskt
14548:        åldersgränsen för brandmännens ålders-          avbrott den pensionsnivå som han har uppnått
14549:        pension utan dröjsmål skall sänkas tili 55      vid 55 års ålder, om den lön han erhåller i tjänst
14550:        år?                                             hos samma arbetsgivare senare skulle sjunka.
14551:                                                        Om den försäkrade fortsätter arbeta efter det att
14552:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          han har fyllt 60 år ökar hans pensionstiliväxt för
14553: anföra följande:                                       den tid han arbetar.
14554:                                                            Brandmännens arbetsfårhållanden beaktas
14555:    lnom den offentliga förvaltningen har man           när det gäller förutsättningarna för individuell
14556: övergått tili ett system med flexibel pensionsålder    förtidspension. Det är en förutsättning att ar-
14557: av samma orsaker som inom den privata sektorn.         betstagarens arbetsförmåga, med beaktande av
14558: Undersökningar har påvisat att arbetet och ar-         sjukdom, lyte eller skada, faktorer förknippade
14559: betsförhållandena har en stor betydelse när man        med åldrandet, lång tid i yrket, ett för honom
14560: skall bedöma huruvida någon rimligen kan klara         påfrestande och slitsamt arbete samt arbetsför-
14561: av ett arbete och behovet av att gå i pension. Den     hållandena, varaktigt har nedgått i sådan grad att
14562: information som står tili förfogande har emeller-      det inte skäligen kan förutsättas att han skall
14563: tid visat att de individuella variationerna oftast     fortsätta med sitt förvärvsarbete. 1 Kommuner-
14564: har större betydelse än verkningarna av arbetet.       nas pensionsförsäkrings pensionsstadga har det i
14565: Då man har undersökt när arbetsoförmåga inträ-         fråga om pensionsförsäkring dessutom bestämts
14566: der inom olika yrken har man i fråga om de äldre       att vid bedömningen av arbetsförhållandena
14567: ålderskategorierna kunnat lägga märke tili att de      skall även beaktas de särskilda krav som bör
14568: anställda är mer utsatta för arbetsoförmåga            ställas på vissa uppgifter tili följd av den offentli-
14569: inom vissa yrken. Det förekommer en märkbar            ga förvaltningens speciella natur och som hänför
14570: individuell spridning inom varje yrke. Det är inte     sig tili den allmänna säkerheten, den anställdes
14571: motiverat att införa ett sådant system där yrket i     egen säkerhet eller det ansvar som med hänsyn
14572: sig skulle vara det avgörande pensionsålderskri-       tili ett allmänt intresse är förbundet med arbetet.
14573: teriet, utan det viktiga bör anses vara att det görs       Pensionsåldern kommer stegvis att höjas i frå-
14574: en helhetsbedömning av yrket och alla övriga           ga om den yrkesbaserade pensionsåldern och den
14575: faktorer. 1 en differentiering enligt yrkesbeteck-     allmänna pensionsålder SO!Jl följer det gamla tili-
14576: ning beaktas inte de individuella skilinaderna.        läggspensionssystemet. Andringen omfattar
14577:    Då förtidspensionsreformen hade genomförts          många olika slag av mekanismer med hjälp av
14578: inom den privata sektorn, kunde man inom den           vilka de anställda kan förbereda sig för föränd-
14579: offentliga sektorn inte märkbart avvika i fråga        ringen. Åldersgränsen för individuell förtidspen-
14580: om de viktiga pensionsprinciperna, eftersom det        sion är 58 år för anställda som har valt förtids-
14581: har betydelse för hur hela pensionssystemet            pensionssystemet och personer som har anställts
14582: fungerar.                                              i början av 1993. Om förutsättningarna för för-
14583:    A vsikten med de genomförda pensionsrefor-          tidspension uppfylls behöver personen i fråga
14584: merna var att främja att mänskors yrkesverk-           således inte arbeta tills han fyller 65 år.
14585: samma tid fortgår, varvid den genomsnittliga               Situationen för äldre arbetstagare kan försvå-
14586: pensionsåldern höjdes från att ha legat på en          ras på grund av att de krav som arbetet ställer är
14587: ovanligt låg nivå internationellt sett. A vsikten      desamma även om funktions- och arbetsförmå-
14588: var också att trygga finansieringen av arbetspen-      gan förändras på ett naturligt sätt i takt med
14589: sionerna.                                              åldrandet. De individuella variationerna vad gäl-
14590:                                             KK 86/1997 vp                                            5
14591: 
14592: ler dessa förändringar förutsätter att arbetet är       Det är synnerligen viktigt att sörja för att
14593: flexibelt. Från samhällets synpunkt är det moti-     brandmännens arbets- och funktionsförmåga
14594: verat att sörja för mänskornas arbetsförmåga         bevaras och förbättras. Grunden skall härvid
14595: och därför är det nödvändigt att beakta sådana       utgöras av systematisk verksamhet som ordnas
14596: behov som förändras i takt med åldrandet. 1detta     av den kommunala arbetsgivaren och den skall
14597: syfte främjas utvecklandet av arbetslivet och -      utvecklas i samarbete med arbetstagarparten.
14598: förhållandena. Målet är att arbetstagarna skulle        När det gäller individuella lösningar skall man
14599: vilja fortsätta och skulle kunna fortsätta arbeta    beakta de möjligheter som den kommunala tjäns-
14600: längre än förut. Förutsättningarna för att mäns-     testadgan medger att omplacera personeri såda-
14601: kor skall kunna fortsätta arbeta främjas genom       na uppgifter som bättre motsvarar deras arbets-
14602: att man utvecklar sådan verksamhet, utbildning       och funktionsförmåga. Det gällande pensions-
14603: och rehabilitering som avser att bevara arbetsför-   systemet gör det möjligt för brandmän att smi-
14604: mågan.                                               digt gå i pension när de inte längre kan arbeta
14605:    Brandmannayrket ställer särskilda krav på         inom brandmannayrket bl.a. på grund av nedsatt
14606: både den fysiska och den psykiska arbetsförmå-       arbetsfOrmåga.
14607: gan. Enligt undersökningar blir förmågan att            Med stöd av det ovan nämnda anser jag att det
14608: klara av arbetsuppgifterna sämre i takt med åld-     inte finns skäl att vidta några åtgärder för att
14609: randet. Det är uppenbart att som en följd av den     sänka pensionsåldern.
14610: höjda pensionsåldern kommer en stor del av de
14611: brandmän som är i slutet av sin karriär inte att
14612: uppfylla de krav som yrket ställer på dem.
14613:      Helsingforsden II mars 1997
14614: 
14615:                                                                           Minister Jouni Backman
14616:                                               KK 87/1997 vp
14617: 
14618: Kirjallinen kysymys 87
14619: 
14620: 
14621: 
14622: 
14623:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Oma Tupa -nimisen rakennuksen suojelusta
14624:                                          Ikaalisissa
14625: 
14626: 
14627:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
14628: 
14629:     Kirjallisiin kysymyksiin ei ole sallittua liittää      Kukaan ei kunnosta taloa eikä se käsittääkse-
14630: valokuvaa. Jos niin olisi, liittäisin oheen tuoreen     ni ole enää edes mahdollista. Se on suojelun irvi-
14631: valokuvan Oma Tupa -nimisestä, manttaalikun-            kuva ja asettaa yleensäkin suojelutoimenpiteet
14632: nan aikanaan omistamasta rakennuksesta Ikaa-            kyseenalaiseen valoon. Tästä syystä kysyn valtio-
14633: lisissa. Tämä historiallisia perinteitä sisältävä       päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten ja
14634: matkustajakoti-, ravintola- ja juhlakäytössä ol-        syvästi toivoen, että vastauksen antajat kävisivät
14635: lut rakennus, josta muun muassa Ikaalisten mie-         itse kohteeseen tutustumassa:
14636: het lähtivät aikanaan rintamalle, myytiin puoli-
14637: toista vuosikymmentä sitten Ikaalisten vanhan                     Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
14638: kauppalan keskustasta perustettavalle yhtiölle                 Ikaalisten kaupungin keskustassa suoje-
14639: tarkoituksella rakentaa siihen asuintalo. Suojeli-             lun irvikuvana pidettävän Oma Tupa
14640: jat ryntäsivät hätiin ja rakennus suojeltiin. Siitä            -nimisen rakennuksen suhteen ryhdytään
14641: saakka se on ollut paikallaan hoitamattomana.                  nopeisiin toimenpiteisiin, joiden kautta se
14642: Se on karmean näköinen maalin hilseiltyä pois,                 kunnostetaan tai puretaan ja tontti käyte-
14643: ikkunat rikottuinaja lahoamisen tehdessä kiihty-               tään alkuperäiseen tai muuhun tarkoi-
14644: vällä vauhdilla työtään. Vuosikymmenen kulut-                  tukseen?
14645: tua koko mahtava rakennus painuu kasaan la-
14646: hoamisen seurauksena.
14647:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1997
14648: 
14649:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
14650: 
14651: 
14652: 
14653: 
14654: 279001
14655: 2                                          KK 87/1997 vp
14656: 
14657: 
14658: 
14659: 
14660:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14661: 
14662:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tiin vuonna 1919 ja vuodesta 1924lukien sitä on
14663: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        käytetty kokous- ja juhlatilana. Talossa on toi-
14664: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      minut mm. kunnanvirastoja, ravintola, matkus-
14665: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       tajakoti sekä useita muita liikeyrityksiä. Tällä
14666: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        hetkellä rakennus on tyhjillään. Vaikka raken-
14667: n:o 87:                                              nuksessa on tehty muutos- ja korjaustöitä, se on
14668:                                                      Museoviraston käsityksen mukaan asianmuka-
14669:           Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että     isin korjauksin palautettavissa kulttuurihistori-
14670:        Ikaalisten kaupungin keskustassa suoje-       allisen merkityksensä edellyttämään asemaan.
14671:        lun irvikuvana pidettävän Oma Tupa            Parhaiten rakennuksen suojelu voitaisiin Museo-
14672:        -nimisen rakennuksen suhteen ryhdytään        viraston näkemyksen mukaan toteuttaa asema-
14673:        nopeisiin toimenpiteisiin, joiden kautta se   kaavan muutoksen yhteydessä.
14674:        kunnostetaan tai puretaan ja tontti käyte-        Asian vireillä ollessa ympäristöministeriö ja
14675:        tään alkuperäiseen tai muuhun tarkoi-         Hämeen ympäristökeskus ovat käyneet neuvot-
14676:        tukseen?                                      teluja ja pyrkineet selvittämään eri mahdolli-
14677:                                                      suuksia rakennuksen uudelle käytölle. Ikaalisten
14678:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          kaupunki on ympäristöministeriön saaman selvi-
14679: taen seuraavaa:                                      tyksen mukaan käynytkin alustavia neuvotteluja
14680:                                                      omistajan kanssa, mutta on kuitenkin katsonut,
14681:     Ikaalisissa sijaitseva Oma Tupa -niminen ra-     ettei rakennuksen ostaminen tule kysymykseen,
14682: kennus on suojeltu Turun ja Porin lääninhalli-       koska rakennuksen kunnostuskustannukset ja
14683: tuksen päätöksellä 9.1.1991. Lääninhallitus kä-      tulevat käyttökustannukset ovat suuret. Tällä
14684: sitteli asian omasta aloitteestaan saatuaan raken-   hetkellä rakennukselle ei ole osoitettavissa käyt-
14685: nuksesta purkuilmoituksen. Suojelupäätös alis-       tötarkoitusta. Myös kaavoitustilanteesta on käy-
14686: tettiin valtioneuvoston vahvistettavaksi.            ty keskustelua Hämeen ympäristökeskuksen
14687:     Oma Tupa kuuluu Museoviraston vuonna             kanssa, mutta asia ei ole edennyt. Alue on raken-
14688: 1976 laatimaan luetteloon Ikaalisten keskustan       nuskiellossa kaavan laatimisen vuoksi.
14689: kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennuk-          Ikaalisten kaupungilla on myös vireillä ED-
14690: sista. Rakennuksella on huomattavaa arvoa            hanke Ikaalisten vanhan kauppalan kulttuuri-
14691: Ikaalisten yhteisöelämän keskuksena, ja sen vai-     ympäristön entistävästä kunnostuksesta, joka
14692: heet liittyvät myös Ikaalisten kunnallishallinnon    nyt koskee vain kaupungin omistamia kohteita.
14693: historiaan. Rakennus on arkkitehti Bertel Strö-      Oma Tupa ei ole siis mukana hankkeessa.
14694: min suunnittelema ja liittyy tyyliltään 1920-lu-         Ympäristöministeriöllä on tarkoitus ratkaista
14695: vun barokkiklassismiin. Rakentaminen aloitet-        Oma Tuvan suojeluasia kuluvan kevään aikana.
14696: 
14697:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1997
14698: 
14699:                                                                Ympäristöministeri Pekka Haavisto
14700:                                              KK 87/1997 vp                                               3
14701: 
14702: 
14703: 
14704: 
14705:                                          Tili Riksdagens Talman
14706: 
14707:   1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen          träden och fester. Tili dem som använt huset hör
14708: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande            bl.a. kommunala verk, en restaurang, ett resan-
14709: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        dehem och e!t antal andra företag. 1 detta nu står
14710: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-           huset tomt. A ven om det har gjorts ombyggnader
14711: mål nr 87:                                             och reparationer på byggnaden, kan det enligt
14712:                                                        Museiverkets uppfattning genom vederbörliga
14713:           Ämnar Regeringen se till att snabba          reparationer återställas i det skick som dess kul-
14714:        åtgärder vidtas i fråga om byggnaden            turhistoriska betydelse förutsätter. Enligt M usei-
14715:        Oma Tupa i centrum av lkalis stad, som          verket kunde byggnaden bäst skyddas i samband
14716:        måste anses som en nidbild av skydd, så         med att stadsplanen ändras.
14717:        att den antingen sätts i stånd eller rivs och      Medan ärendet har varit anhängigt har miljö-
14718:        tomten kommer i ursprunglig eller annan         ministeriet och Tavastlands miljöcentral fört un-
14719:        användning?                                     derhandlingar och utrett olika möjligheter att
14720:                                                        äter ta huset i bruk. Ikalis stad har enligt en
14721:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          utredning som tiliställts miljöministeriet redan
14722: anföra följande:                                       inlett preliminära underhandlingar med ägaren,
14723:                                                        men har i alla fall ansett att köp av huset inte kan
14724:    Byggnaden Oma Tupa i Ikalis skyddades               komma i fråga, eftersom iständsättningskostna-
14725: 9.1.1991 genom ett beslut av länsstyrelsen i Åbo       derna och de framtida driftskostnaderna kom-
14726: och Björneborgs Iän. Länsstyrelsen tog pä eget         mer att bli stora. 1 detta nu saknas ett bruksända-
14727: initiativ upp frågan efter att ha fått meddelande      mål för byggnaden. Också planläggningssitua-
14728: om att byggnaden kommer att rivas. Skyddsbe-           tionen har diskuterats med Tavastlands miljö-
14729: slutet underställdes statsrådet för fastställelse.     central, men ärendet har inte gått vidare. Områ-
14730:    Oma Tupa ingår i den förteckning som M usei-        det är belagt med byggnadsförbud på grund av
14731: verket år 1976 gjorde upp över kulturhistoriskt        att en pian skall utarbetas.
14732: värdefulla byggnader i centrum av Ikalis. Bygg-           Ikalis stad har också ett EU-projekt anhängigt
14733: nadens värde som ett centrum för samfundslivet i       som går ut på restaurerande iständsättning av
14734: Ikalis är ansenligt, och dess skeden samman-           kulturmiljön i den forna köpingen Ikalis, men det
14735: hänger också med kommunalförvaltningens his-           gäller nu bara objekt som staden äger, och detta
14736: toria i Ikalis. Byggnaden är ritad av arkitekt         innebär att Oma Tupa inte finns med i projektet.
14737: Bertel Ström och stilen anknyter tili 1920-talets         Miljöministeriet avser att avgöra frägan om
14738: barockklassicism. Byggandet inleddes år 1919,          skydd av Oma Tupa under vårens lopp.
14739: och från år 1924 har huset använts för samman-
14740: 
14741:      Helsingforsden 12 mars 1997
14742: 
14743:                                                                        Miljöminister Pekka Haavisto
14744:                                             KK88/tmvp
14745: 
14746: Kirjallinen kysymys 88
14747: 
14748: 
14749: 
14750: 
14751:                                   Bjarne Kallis /skl: Veroilmoitusten jättämisestä postin vietäväksi
14752: 
14753: 
14754:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14755:    Verovelvolliset voivat jättää veroilmoituksen-    jotka määräajan viimeisenä päivänäjättävät suu-
14756: sa suoraan verotoimistoon tai lähettää ne postit-    rehkon määrän veroilmoituksia postiin. Tieten-
14757: se verotoimistoon. Verohallituksen päätöksen         kin ne voivat lähettää postilähetykset kirjattuina
14758: 1804/1995 mukaan postitse saapunut veroilmoi-        kirjeinä ja siten saada kuitin, joka osoittaa, että
14759: tus katsotaan oikeaan aikaan annetuksi,jos se on     veroilmoitus on jätetty oikeassa ajassa. Myös
14760: määräajan kuluessa jätetty postiin.                  ilmoitusten jättäminen suoraan verotoimistoon
14761:    Tämä on vakiintunut käytäntö eikä se ole          eliminoi tämän ongelman. Tosiasia on kuitenkin
14762: tuottanut ongelmia silloin, kun postilähetykset      se, että vain virka-aikana voidaan postilähetyk-
14763: leimattiin. Tänä päivänä postilähetys leimataan      siä kirjata eikä kaikissa kunnissa ole paikkaa,
14764: vain, jos siinä on postimerkkejä. Verovelvolliset    jonne veroilmoitus virka-ajan jälkeen voidaan
14765: käyttävät kuitenkin lähes poikkeuksetta verotoi-     jättää.
14766: miston palautuskuorta, jota ei siis leimata.             Edellä oleva voidaan ratkaista monella taval-
14767:    Käytännössä tämä merkitsee sitä, että määrä-      la, ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin
14768: ajan viimeisenä päivänä tai sitä edellisenä päivä-   viitaten esitänkin kunnioittavasti valtioneuvos-
14769: nä postiin jätetty veroilmoitus saapuu verotoi-      ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
14770: mistoon määräajan jälkeen ilman postileimaa.         van kysymyksen:
14771: Eräissä veropiireissä osoitetaan joustavuutta
14772: eikä ryhdytä veronkorotuksiin, mutta kaikissa                      Onko Hallitus tietoinen veroilmoituk-
14773: veropiireissä tällaista joustavuutta ei löydy ja               sen postitse lähettämiseen mahdollisesti
14774: juridisesti katsoen lähetys on jätetty liian myö-              liittyvistä ongelmista, ja
14775: hään, mistä taas seurauksena voi olla veronkoro-                   aikooko Hallitus ryhtyä toimiin epä-
14776: tus. Ongelma on erityisen suuri tilitoimistoille,              kohtien poistamiseksi?
14777: 
14778:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1997
14779: 
14780:                                           Bjarne Kallis /skl
14781: 
14782: 
14783: 
14784: 
14785: 279001
14786: 2                                         KK 88/1997 vp
14787: 
14788: 
14789: 
14790: 
14791:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
14792: 
14793:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     kuuta 1996 antamansa päätöksen (1117/1996)
14794: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      6 §:ssä. Sen mukaan postitse saapunut veroilmoi-
14795: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    tus katsotaan oikeaan aikaan annetuksi, jos ve-
14796: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Bjarne        roilmoituksen sisältävä postilähetys on 4 §:ssä
14797: Kalliksen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen     määrätyssä ajassa jätetty postiin lääninverovi-
14798: n:o 88:                                            rastolle osoitettuna. Verohallinnon henkilö-
14799:                                                    asiakkaiden on sen mukaisesti annettava vero-
14800:            Onko Hallitus tietoinen veroilmoituk-   ilmoituksensa viimeistään verovuotta seuraavan
14801:        sen postitse lähettämiseen mahdollisesti    vuoden tammikuun 31 päivänä.
14802:        liittyvistä ongelmista, ja                     Verohallituksesta saadun tiedon mukaan ve-
14803:            aikooko Hallitus ryhtyä toimiin epä-    rovelvolliselle ei saa aiheutua viivästysseuraa-
14804:        kohtien poistamiseksi?                      muksia, jos hän on jättänyt veroilmoituksensa
14805:                                                    postilaatikkoon määrättynä viimeisenä veroil-
14806:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       moituksen antamispäivänä. Verohallitus on il-
14807: vasti seuraavaa:                                   moittanut selvittävänsä parhaillaan, ovatko lää-
14808:                                                    ninverovirastot kysymyksessä esitetyssä tilan-
14809:    Verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995)    teessa määränneet verovelvollisille veronkoro-
14810: 8 §:n mukaan verohallitus määrää, milloin vero-    tusta, ja ryhtyvänsä tarvittaviin toimenpiteisiin
14811: ilmoitus on annettava lääninverovirastolle. Ve-    mahdollisten epäkohtien korjaamiseksi.
14812: rohallitus on määrännyt postitse saapuneen ve-        Edellä esitetyn perusteella asia ei anna aihetta
14813: roilmoituksen antamisajasta 12 päivänä joulu-      ryhtyä hallituksen taholta toimenpiteisiin.
14814: 
14815:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1997
14816: 
14817:                                                                               Ministeri Arja Alho
14818:                                           KK 88/1997 vp                                            3
14819: 
14820: 
14821: 
14822: 
14823:                                       Tili Riksdagens Talman
14824: 
14825:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-   december 1996 (111711996). 1 enlighet därmed
14826: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-     anses en skattedeklaration som inkommit med
14827: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-   posten ha inlämnats i rätt tid, om postförsändel-
14828: man Bjarne Kallis undertecknade spörsmål nr        sen med deklarationen adresserats tilllänsskatte-
14829: 88:                                                verket och postats inom den i 4 § stadgade tiden.
14830:                                                    Enskilda kunder hos skatteförvaltningen skall i
14831:           Är Regeringen medveten om de pro-        enlighet därmed lämna in sin skattedeklaration
14832:        blem som eventuellt kan uppkomma när        senast den 31 januari året efter skatteåret.
14833:        man skickar in sin skattedeklaration per       Enligt uppgift från skattestyrelsen skall den
14834:        post och                                    skattskyldige inte drabbas av förseningspåföljder
14835:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för      om han har lämnat sin deklaration i en postlåda
14836:        att avlägsna olägenheterna?                 på den utsatta sista dagen för inlämning av skat-
14837:                                                    tedeklarationen. Skattestyrelsen uppger att den
14838:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      för tillfållet utreder om länsskatteverken i den
14839: anföra fö1jande:                                   situation som avses i spörsmå1et har bestämt att
14840:                                                    skatteförhöjning skall påföras de skattskyldiga.
14841:    Enligt 8 § Iagen om beskattningsförfarande      Skattestyrelsen kommer att vidta de åtgärder
14842: (155811995) är det skattestyrelsen som bestäm-     som behövs för att rätta tili eventuella olägenhe-
14843: mer när en skattedeklaration skalllämnas in tili   ter.
14844: länsskatteverket. Skattestyrelsen har bestämt om      Med stöd av det ovan nämnda har regeringen
14845: inlämningstiden för skattedeklarationer som in-    ingen anledning att vidta åtgärder.
14846: kommit med posten i 6 § i sitt beslut av den 12
14847: 
14848:      Helsingforsden 13 mars 1997
14849: 
14850:                                                                               Minister Arja Alho
14851:                                               KK 89/1997 vp
14852: 
14853: Kirjallinen kysymys 89
14854: 
14855: 
14856: 
14857: 
14858:                                     Irja Tolonen /kok: Lapsen oikeuksien toteutumisesta tuomiois-
14859:                                         tuimissa
14860: 
14861: 
14862:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
14863:     Eduskunta on kiinnittänyt huomiota lapsen           Ie ko. asiassa todennut myös, että alaikäinen
14864: oikeuksiin lapsipoliittisen selonteon yhteydessä        lapsi on kokenut traumatisoivaa seksuaalisuu-
14865: viime vuonna. Myös lasten oikeuksien käyttöä            teen liittyvää hyväksikäyttöä tai pahoinpitelyä.
14866: koskeva eurooppalainen yleissopimus pyrkii              Lapsella on selvä vakava posttraumaattinen
14867: edistämään lapsen etua ja oikeuksia myös oikeu-         stressihäiriö, johon hän tarvitsee asianmukaista
14868: dellisissa prosesseissa, ja sen pitäisi myös velvoit-   hoitoa.
14869: taa viranomaisia näiden oikeuksien takaamisek-             Korkein oikeus ei katsonut asiantuntijalau-
14870: si.                                                     sunnolla olevan merkitystä, vaan päätöksessään
14871:     Suomalaisessa lapsia koskevassa lainsäädän-         määräsi lapsen palautettavaksi isän kotimaahan
14872: nössä ongelmana on erityisesti lasten puhevalta         Ranskaan. Korkein oikeus nojautui päätökses-
14873: ja sen turvaaminen oikeudellisissa prosesseissa.        sään ns. Haagin sopimukseen.
14874: Lapsen asemaa ei ole turvattu lastensuojelulaissa          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
14875: riittävällä tavalla varsinkaan silloin, kun hänen       jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
14876: vanhempiensa välillä vallitsee esimerkiksi avio-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14877: ero-oikeusprosessi. Tämä ongelma koskee erityi-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14878: sesti huoltoprosessia, jossa on kyse perheen sisäi-
14879: sestä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.                      Vastaako kansallinen lainsäädäntöm-
14880:     Ilmi tullut korkeimman oikeuden päätös pa-                 me kaikilta osin eurooppalaista yleissopi-
14881: lauttaa Ranskassa syntyneet lapset yhteishuolta-               musta lapsen oikeuksien huomioon otta-
14882: juuteen Ranskaan siitä huolimatta, että perheen                misesta tuomioistuimissa päätöksiä teh-
14883: tytär kärsii vakavasta tunnehäiriöstä, on kysees-              täessä, ja
14884: sä olevan lapsen oikeuksien polkemista.                           voiko Suomi vaikuttaa Haagin sopi-
14885:     Lastenpsykiatrin lausunnolle ei korkein oi-                muksen muuttamiseen siltä osin, että las-
14886: keus antanut mitään painoa. Psykiatrin mielestä                ten palauttamisessa otetaan vakavammin
14887: alaikäinen lapsi tarvitsi jatkuvaa psyykkistä hoi-             huomioon asiantuntijalausunnot, kuten
14888: toa, joka oli jo aloitettu. Lääkärinlausunnossa                lääkärinlausunnot mahdollisen insestin
14889: selkeästi todettiin, että lapsen psyykkisen tervey-            toteamisen jälkeen, sekä
14890:  dentilan kannalta olennaista on, että hyvin eden-                voiko eduskunta tai oikeusministeriö
14891:  nyt hoito jatkuu riittävän pitkään. Lastenpsy-                vaikuttaa korkeimman oikeuden edellä
14892:  kiatri on lausunnossaan korkeimmalle oikeudet-                mainitun päätöksen purkamiseen?
14893: 
14894:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1997
14895: 
14896:                                                 Irja Tulonen /kok
14897: 
14898: 
14899: 
14900: 
14901: 279001
14902: 2                                          KK 89/1997 vp
14903: 
14904: 
14905: 
14906:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14907: 
14908:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       palauttaminen. Näin pyritään huolehtimaan sii-
14909: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tä, että lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta kos-
14910: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kevia oikeuksia kunnioitetaan muissa sopimus-
14911: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Irja Tulo-      valtioissa. Palauttamalla lapsi estetään omaval-
14912: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 89:     taiseen menettelyyn syyllistynyttä saamasta hyö-
14913:                                                      tyä oikeudettomasta menettelystään. Samalla
14914:           Vastaako kansallinen lainsäädäntöm-        turvataan se, että lapsen huoltoa tai tapaamisoi-
14915:        me kaikilta osin eurooppalaista yleissopi-    keutta koskeva riita voidaan ratkaista tuomiois-
14916:        musta lapsen oikeuksien huomioon otta-        tuimessa, jolla on lähtökohtaisesti parhaat edel-
14917:        misesta tuomioistuimissa päätöksiä teh-       lytykset lapsen edun mukaisen ratkaisun antami-
14918:        täessä, ja                                    seen, eli lapsen asuinpaikkavaltion tuomiois-
14919:           voiko Suomi vaikuttaa Haagin sopi-         tuimessa.
14920:        muksen muuttamiseen siltä osin, että las-         Haagin sopimuksen mukainen palauttamis-
14921:        ten palauttamisessa otetaan vakavammin        velvollisuus ei ole ehdoton. Palauttamisvelvol-
14922:        huomioon asiantuntijalausunnot, kuten         lisuutta ei ole muun muassa silloin, jos palautta-
14923:        lääkärinlausunnot mahdollisen insestin        mista vastustava osoittaa, että on olemassa vaka-
14924:        toteamisen jälkeen, sekä                      va vaara lapsen joutumisesta alttiiksi ruumiillisil-
14925:           voiko eduskunta tai oikeusministeriö       le tai henkisille vaurioille tai vakava vaara siitä,
14926:        vaikuttaa korkeimman oikeuden edellä          että lapsi muutoin joutuisi kestämättömään ti-
14927:        mainitun päätöksen purkamiseen?               lanteeseen. Kieltäytymisperusteita asianmukai-
14928:                                                      sesti soveltamalla voidaan päästä tyydyttävään
14929:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ratkaisuun niissä poikkeustapauksissa, joissa
14930: vasti seuraavaa:                                     lapsen palauttaminen olisi kaikki asiaan vai-
14931:                                                      kuttavat seikat huomioon ottaen hänen etunsa
14932:    Euroopan neuvostossa tehtiin 25 päivänä           vastaista. Tarvetta yleissopimuksen muuttami-
14933: tammikuuta 1996 yleissopimus lasten oikeuksien       seen ei siten tältä osin ole. Haagin kansainvälisen
14934: käyttämisestä. Suomi on allekirjoittamalla sopi-     yksityisoikeuden konferenssi järjestää säännölli-
14935: muksen ilmoittanut tarkoituksenaan olevan            sin väliajoin seuruukokouksia, joissa selvitetään
14936: saattaa sopimus voimaan. Jokainen sopimuksen         sopimuksen tulkinnassa huomioon otettavia nä-
14937: osapuoleksi tuleva valtio on velvollinen ilmoitta-   kökohtia. Suomi osallistuu aktiivisesti näihin
14938: maan vähintään kolme perheoikeudellisten oi-         kokouksiin.
14939: keusasioitten ryhmää, joihin sopimusta sovelle-          Lainvoiman saaneen tuomion purkamista
14940: taan. Tämän vaatimuksen täyttäminen ei voi-          koskevat säännökset ovat oikeudenkäymiskaa-
14941: massa olevan lainsäädännön pohjalta aiheuta          ren 31 luvussa. Jotta tuomio voitaisiin purkaa,
14942: vaikeuksia, joten lainsäädäntömme vastaa so-         hakijan on osoitettava, että se perustuu ilmeisesti
14943: pimuksen velvoitteita. Sen selvittäminen, missä      väärään lain soveltamiseen tai että muu laissa
14944: määrin sopimuksen alaan on asianmukaista si-         mainittu purkuperuste on käsillä. Tuomion pur-
14945: sällyttää muitakin perheoikeudellisia oikeus-        kamista haetaan korkeimmalta oikeudelta, ja
14946: asioita kuin vähimmäisvaatimuksena olevat kol-       hakemuksen voi tehdä se, jonka oikeutta asia
14947: me asiaryhmää, aloitetaan oikeusministeriössä        koskee. Asiassa sivullinen taho ei voi saattaa
14948: kuluvan vuoden syksyllä. Tällöin tulee samalla       asiaa vireille. Vireillepanovallan antaminen si-
14949: tutkittavaksi, aiheuttaako sopimuksen voimaan        vulliselle asiassa, jonka osapuolet voivat ratkais-
14950: saattaminen tarvetta muuttaa Suomen perhe-           ta keskinäisellä sopimuksellaan, ei olisikaan pe-
14951: lainsäädäntöä.                                       rusteltua. Hallitusmuodon 2 §:n 4 momentin mu-
14952:    Kansainvälisestä lapsikaappauksesta Haagis-       kaan tuomiovaltaa Suomessa käyttävät riippu-
14953: sa 25 päivänä lokakuuta 1980 tehdyn yleissopi-       mattomat tuomioistuimet. Asianmukaista ei oli-
14954: muksen tarkoituksena on turvata johonkin sopi-       si, että eduskunta tai valtioneuvoston jokin mi-
14955: musvaltioon luvattomasti viedyn tai sieltä luvat-    nisteriö pyrkisivät vaikuttamaan tuomiois-
14956: tomasti palauttamatta jätetyn lapsen pikainen        tuinten yksittäisiin ratkaisuihin.
14957: 
14958:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1997
14959: 
14960:                                                                     Oikeusministeri Kari Häkämies
14961:                                               KK 89/1997 vp                                              3
14962: 
14963: 
14964:                                          Tili Riksdagens Talman
14965: 
14966:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        ra barnet förhindrar man att den som gjort sig
14967: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          skyldig tili egenmäktigt handlande skall kunna
14968: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        dra nytta av sitt orättmätiga förfarande. Samti-
14969: man Irja Tulonen undertecknade spörsmål nr 89:          digt tryggar man att en tvist som gäller ett barns
14970:                                                         vårdnad eller umgängesrätt kan avgöras vid den
14971:           Motsvarar vår nationella lagstiftning i       domstol som har de bästa förutsättningarna att
14972:        alla avseenden den europeiska konven-            avge ett avgörande som överensstämmer med
14973:        tionen om beaktande av barnets rättighe-         barnets bästa, dvs. domstolen i den stat där bar-
14974:        ter vid domstolsavgöranden, och                  net har sitt hemvist.
14975:           kan Finland inverka på att Haagkon-              Skyldigheten att återföra barn i enlighet med
14976:        ventionen ändras så att man vid återfO-          Haagkonventionen är inte ovillkorlig. Sådan
14977:        randet av barn tar större hänsyn tili sak-       skyldighet fOreligger bl.a. inte om den som mot-
14978:        kunnigutlåtanden, såsom läkarutlåtan-            sätter sig återförandet kan påvisa att det förelig-
14979:        den då eventuell incest konstaterats, samt       ger allvarlig fara för att barnet skulle orsakas
14980:           kan riksdagen eller justitieministeriet       fysiska eller psykiska skador eller att barnet an-
14981:        påverka att ett sådant avgörande av hög-         nars skulle hamna i en ohållbar situation. Genom
14982:        sta domstolen återbryts?                         att på ett tillbörligt sätt tiliämpa grunderna för
14983:                                                         vägran kan man nå en tilifredsställande lösning i
14984:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           de undantagsfall där ett återförande av barnet,
14985: anföra följande:                                        med beaktande av alla de faktorer som inverkar
14986:                                                         på saken, skulle strida mot barnets bästa. Det
14987:     Vid Europarådet godkändes den 25 januari            finns således inget behov att ändra konventionen
14988: 1996 en konvention om användande av barnets             i detta avseende. Konferensen för internationell
14989: rättigheter. Finland har genom att underteckna          privaträtt i Haag arrangerar med jämna mellan-
14990: konventionen meddelat att man har för avsikt att        rum uppföljningskonferenser vid vilka man be-
14991: bringa konventionen i kraft. Varje fördragsslu-         handlar sådana synpunkter som skall beaktas vid
14992: tande stat är skyldig att uppge minst tre grupper       tolkningen av konventionen. Finland deltar ak-
14993: för familjerättsliga frågor på vilka konventionen       tivt i dessa konferenser.
14994: tillämpas. Uppfyllandet av detta krav förorsakar           Bestämmelserna om återbrytande av en laga
14995: inga svårigheter på basis av gällande lagstiftning.     kraft vunnen dom ingår i 31 kap. rättegångs-
14996: Vår lagstiftning uppfyller således de krav som          balken. För att en dom skall kunna återbrytas
14997: konventionen uppställer. En utredning av i vii-         måste sökanden kunna påvisa att domen grundas
14998: ken mån det är lämpligt att konventionen skall          på uppenbart felaktig lagtillämpning eller att en
14999: tillämpas också på andra familjerättsliga frågor        annan i lag nämnd grund för återbrytande fOre-
15000: än de tre grupper som motsvarar minimikravet,           ligger. Återbrytande av en dom ansöks hos hög-
15001: inleds vid justitieministeriet inkommande höst.         sta domstolen och ansökan kan göras av den vars
15002: Då utreds samtidigt om konventionens ikraftträ-         rätt saken berör. En utomstående kan inte an-
15003: dande medför behov att revidera Finlands fa-            hängiggöra ärendet. Det skulle inte vara ända-
15004: miljelagstiftning.                                      målsen1igt att ge en utomstående befogenhet att
15005:     Andamålet med konventionen om internatio-           anhängiggöra ett ärende som parterna kan avgö-
15006: nella bortföranden av barn som godkändes i              ra genom inbördes avtal. Enligt 2 § 4 mom. reger-
15007: Haag den 25 oktober 1980, är att säkerställa ett        ingsformen handhas domaremakten av oberoen-
15008: snabbt återförande av barn som olovligen har            de domstolar. Det skulle inte vara tillbörligt att
15009: förts ut tili eller kvarhållits i en fördragsslutande   riksdagen eller ett ministerium vid statsrådet
15010: stat. På detta sätt strävar man efter att trygga att    skulle sträva efter att påverka enstaka domstols-
15011: rätten tili vårdnad och umgänge respekteras i           avgöranden.
15012: andra fördragsslutande stater. Genom att återfö-
15013: 
15014:      Helsingfors den 13 mars 1997
15015: 
15016:                                                                        Justitieminister Kari Häkämies
15017:                                                 KK 90/1997 vp
15018: 
15019: Kirjallinen kysymys 90
15020: 
15021: 
15022: 
15023: 
15024:                                       Esko-Juhani Tennilä /va-r ym.: Keliakiaa sairastavien ruokavaliosta
15025:                                          aiheutuvien kustannusten korvaamisesta
15026: 
15027: 
15028:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
15029: 
15030:    Keliakia on immunologinen sairaus, jossa               syöpä- tai osteoporoosiriskiä ole. Tämän vuoksi
15031: vehnän, rukiin, ohran ja kauran sisältämä glutee-         pidämme välttämättömänä, että yhteiskuntajol-
15032: ni aiheuttaa ohutsuolen limakalvon tuhoutumi-             lain tavoin tukee keliaakikon hoitoaja toteuttaa
15033: sen ja tulehdusreaktion suolessa. Tästä seuraa            näin ennalta ehkäisevän terveydenhuollon kes-
15034: häiriöitä ravintoaineiden imeytymisessä. Kelia-           keistä periaatetta.
15035: kian ainoa hoito on tarkka ja hankalasti toteutet-           Lapsille myönnetään 16 ikävuoteen saakka
15036: tava gluteeniton ruokavalio, josta vehnä, ruis,           Kelan hoitotukea, yleensä korotettuna. Tämän
15037: ohra ja kaura on poistettu ja korvattu gluteenit-         jälkeen kaikki tuki päättyy, vaikka tauti pysyy
15038: tomilla viljatuotteilla, esim. maissilla, riisillä sekä   ennallaan ja vaatii tismalleen samaa hoitoa kuin
15039: vehnä- ja ohratärkkelyksellä. Keliakiaa sairastaa         aiemminkin. Kuntien tulisi vammaispalvelulain
15040: Suomessa n. 12 000 ihmistä, mutta seulontako-             perusteella korvata erityisruokavaliosta koituvat
15041: keiden tulosten perusteella keliakian esiintyvyys         kustannukset, mutta koska erityistä järjestämis-
15042: voi olla jopa 1 % väestöstä.                              velvollisuutta ei ole, vain harva kunta myöntää
15043:    Gluteenittomat tuotteet ovat hyvin kalliita            tukea.
15044: eikä niiden saatavuus kaikilla alueilla ole riittävä.        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
15045: Keliaakikon ruokavalion kustannukset ovat                 jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15046: Kuluttajaviraston vuonna 1995 tekemän laskel-             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15047: man mukaan keskimäärin 450 mk/kk. Jos keliaa-             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15048: kikko ei noudata huolellisesti gluteenitonta ruo-
15049: kavaliota, hänen riskinsä sairastua suoliston                       Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15050: alueen syöpään, osteoporoosiin sekä erilaisiin                   ryhtyä,jotta kaikille keliakiaa sairastavil-
15051: puutostauteihin lisääntyy voimakkaasti. Hoi-                     le korvataan erityisruokavaliosta aiheu-
15052: taessaan itseään asianmukaisesti keliaakikko on                  tuvat lisäkustannukset?
15053: täysin terve ja työkykyinen, eikä kohonnutta
15054: 
15055:       Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1997
15056: 
15057:                        Esko-Juhani Tennilä /va-r                  Veijo Puhjo /va-r
15058: 
15059: 
15060: 
15061: 
15062: 279001
15063: 2                                             KK 90/1997 vp
15064: 
15065: 
15066: 
15067: 
15068:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
15069: 
15070:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          koettiin dermatitis herpetiformis -tyyppistä iho-
15071: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           sairautta potevat henkilöt. Nyt asiaa valmistelee
15072: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         sosiaali- ja terveysministeriön vammaistyöryh-
15073: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-           mä, joka on hakenut vaihtoehtoisia ratkaisuja
15074: hani Tennilän ym. näin kuuluvan kirjallisen ky-         keliakian hoidon aiheuttamien ravintokustan-
15075: symyksen n:o 90:                                        nusten korvausmenettelyihin. Asiaa on selvitetty
15076:                                                         mm. vammaistukilainsäädännön kannalta.
15077:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            Eduskunnan sosiaalivaliokunta on tosin jo
15078:         ryhtyä, jotta kaikille keliakiaa sairastavil-   aiemmin (9.2.1995) todennut, että vammaistuki-
15079:         le korvataan erityisruokavaliosta aiheu-        lain mukaiset tuet sopivat huonosti korvausta-
15080:         tuvat lisäkustannukset?                         vaksi, koska vammaistuki on tarkoitettu korvaa-
15081:                                                         maan sairaudesta tai vammasta johtuvaa avun-
15082:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            tarvetta, haittaa ja erityiskustannuksia. Edelly-
15083: vasti seuraavaa:                                        tyksenä on vammaistukilain 2 §:n mukaan, että
15084:                                                         henkilön toimintakyvyn voidaan sairauden tai
15085:    Suomessa on noin 12 000 keliakiaaja sen iho-         vamman johdosta arvioida olevan yhdenjaksoi-
15086: muotoa dermatitis herpetiformis sairastavaa             sesti alentunut ainakin vuoden ajan. Keliakiassa
15087: henkilöä. Gluteenia sisältämättömien elintarvik-        ei ole kyse toimintakyvyn alentumisesta mainit-
15088: keiden käyttö on keliakian ainoa hoito. Käytän-         tujen etuuksien edellyttämällä tavalla. Lisäksi
15089: nössä kyse on gluteenia sisältämättömien vilja-         vammaistuki (tällä hetkellä 414 mk) on määräl-
15090: valmisteiden (esim. riisi, maissi, tattari ja hirssi    tään suurempi kuin keliakiasta aiheutuvat lisä-
15091: sekä gluteenittomat erityisvalmisteet) käytöstä         kustannukset kuukautta kohti normaaliin ruo-
15092: tavanomaisten viljavalmisteiden sijaan. Aikuis-         kavalioon verrattuna. Oikea korvaus olisi noin
15093: ten keliakian hoidossa myös kaura on todettu            200 mk/kk. Tällöin korvausmuoto edellyttäisi
15094: usein sopivaksi vaihtoehdoksi. Ruokavaliohoito          uutta lainsäädäntöä ja uuden tuen synnyttämistä
15095: on elinikäinen. Asianmukaisella ruokavaliohoi-          vammaistuen ja hoitotuen rinnalle.
15096: dolla keliaakikko on keliakian suhteen täysin              Muina vaihtoehtoina vammaistyöryhmässä
15097: terve ja työkykyinen. Kyse on siis piilevästä toi-      on pohdittu esimerkiksi ostoseteliä, jolla keliaa-
15098: minta vajauksesta. Gluteenittoman leivän ja mui-        kikko voisi ostaa päivittäistavarakaupasta eri-
15099: den gluteenittomien viljavalmisteiden käyttöön          tyisvalmisteita. Kuten aina setelien kyseessä ol-
15100: tulisi rohkaista. Hoidon esteenä voi olla niiden        len ongelmana voi olla tuen kohdentuminen jo-
15101: korkea hinta. Kuluttajaviraston v. 1995 tekemän         honkin muuhun kuin juuri keliakiaa sairastavan
15102: selvityksen mukaan keliaakikon ruokavalio ai-           omaan ruokavalioon. Menettelyllä voisi olla
15103: heuttaa lisäkustannuksia 318-377 mk/kk.                 myös hintoja kohottavia vaikutuksia. Kyseeseen
15104:    Ylimääräisten erityisravintovalmisteiden kor-        voisi tulla myös lääkekorvausten tapainen kor-
15105: vaaminen kuuluu harkinnanvaraisiin palveluihin          vaus ostokuittien perusteella kansaneläkelaitok-
15106: ja kunta toteuttaa sitä varaamiensa määräraho-          sesta, esimerkiksi 60% tuotteiden hinnoista. Tä-
15107: jen puitteissa. Tuen saaminen on vaihdellut kun-        mäkin menettely edellyttäisi uutta säädöspohjaa
15108: nittain. Kuntien säästöbudjeteilla määrärahoi-          ja aiheuttaisi tuen myöntämiseen liittyviä työ-
15109: hin sidottuja palveluja on karsittu. Nykyisin hy-       yms. kustannuksia. Tämäntyyppisen tuen hyvä-
15110: vin harva kunta korvaa erityisravinnosta aiheu-         nä puolena olisi sen kohdentuminen paremmin
15111: tuvia kustannuksia.                                     kuin suora vammaistuen tyyppinen tuki.
15112:    Sosiaali- ja terveysministeriössä keliakiaa sai-        Mainitut erityisruokavaliosta aiheutuneet ku-
15113: rastavien henkilöiden erityisravintokustannus-          lut tulisivat katettaviksi verovaroista. Kun tuen
15114: ten korvaamista on pohdittu vuonna 1995 ryh-            tarve noin 10 000 ihmiselle on noin 200 mk/henk./
15115: mässä, jossa on ollut mukana ministeriön, kan-          kk, ei monimutkaisenjärjestelmän luominen pel-
15116: saneläkelaitoksen ja Suomen Keliakialiitto ry:n         kästään tälle ryhmälle tunnu tarkoituksenmu-
15117: edustajia. Työssä erityiseksi ongelmaryhmäksi           kaiselta. Muita vastaavia erityisravintovalmistei-
15118:                                             KK 90/1997 vp                                                3
15119: 
15120: ta tarvitsevia ryhmiä ovat esimerkiksi munuais-       sijat ja heidän järjestönsä olisivat keskeisessä ase-
15121: potilaat tai maitoallergikot.                         massa. Järjestelmän luomiseen ja ylläpitämiseen
15122:    Keliakian hoidon osalta kyseessä ovat tavalli-     voisi hakea avustusta esimerkiksi Raha-auto-
15123: set elintarvikkeet, jauhot, leipomotuotteet, pas-     maattiyhdistykseltä.
15124: tat eivätkä esimerkiksi lääkkeet tai erityisravin-       Sosiaali- ja terveysministeriön vammaistyö-
15125: tovalmisteet (kliiniset ravintovalmisteet). Silloin   ryhmä valmistelee vielä ehdotustaan ja yrittää
15126: luonteva ratkaisu saattaisi olla pyrkiä vaikutta-     löytää asiaan ratkaisun. Ministeriön työryhmän
15127: maan näiden hintoihin mm. keskittämällä han-          mietintö valmistuu kevään 1997 aikana.
15128: kintojajajakelua. Tässä toiminnassa tuen tarvit-
15129: 
15130:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1997
15131: 
15132:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
15133: 4                                            KK 90/1997 vp
15134: 
15135: 
15136: 
15137: 
15138:                                          Tili Riksdagens Talman
15139: 
15140:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            utgör de personer som lider av hudsjukdomar av
15141: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande            typen dermaJitis herpetiformis en särskild pro-
15142: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        blemgrupp. Arendet bereds nu av en handikapp-
15143: dagsman Esko-Juhani Tennilä m.fl. underteck-           arbetsgrupp vid social- och hälsovårdsministe-
15144: nade spörsmål nr 90:                                   riet. Handikapparbetsgruppen har försökt finna
15145:                                                        alternativa lösningar för ersättningsförfaran-
15146:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         dena när det gäller de matkostnader som behand-
15147:        ta för att alla personer som lider av celiaki   lingen av celiaki förorsakar. Frågan har utretts
15148:        skall få ersättning för merkostnaderna          bl.a. med hänsyn till lagstiftningen om handi-
15149:        för sin specialdiet?                            kappbidrag.
15150:                                                           Riksdagens socialutskott har visserligen redan
15151:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          tidigare (9 .2.1995) konstaterat att bidrag enligt
15152: anföra följande:                                       lagen om handikappbidrag lämpar sig illa som
15153:                                                        ersättningssätt, eftersom handikappbidraget är
15154:    1 Finland finns omkring 12 000 personer som         avsett som ersättning för behövlig hjälp, men och
15155: lider av celiaki och dess hudsjukdomsvariant der-      särskilda kostnader som föranleds av sjukdom
15156: matitis herpetiformis. Att använda glutenfria          eller skada. Enligt 2 § lagen om handikappbidrag
15157: livsmedel är det enda sättet att behandla celiaki. 1   är villkoret att personens funktionsförmåga på
15158: praktiken är det fråga om att glutenfria spann-        grund av sjukdom eller skada kan bedömas vara
15159: målsprodukter (produkter av t.ex. ris, majs, bo-       nedsatt åtminstone ett år utan avbrott. 1 sam-
15160: vete och hirs samt glutenfria specialprodukter)        band med celiaki är funktionsförmågan inte ned-
15161: används i stället för vanliga spannmålsproduk-         satt på ett sådant sätt som berättigar till de nämn-
15162: ter. För vuxna har även havre ofta yisat sig vara      da förmånerna. Dessutom är handikappbidraget
15163: ett lämpligt alternativ. Dietbehandlingen pågår        (för närvarande 414 mk) högre än de månatliga
15164: hela livet. Om den som lider av celiaki får regel-     merkostnaderna för celiaki i jämförelse med
15165: rätt vård, är han med avseende på celiakin helt        kostnaderna för en normal diet. En ersättning på
15166: frisk och arbetsför. Det handlar alltså om latent      ca 200 mk per månad skulle vara lämplig. Ersätt-
15167: insufficiens. Användningen av glutenfritt bröd         ningsformen kräver ny lagstiftning och ett nytt
15168: och andra glutenfria spannmålsprodukter bör            bidrag vid sidan av handikapp- och vårdbidra-
15169: uppmuntras. Ett hinder kan vara att produkter-         get.
15170: na är dyra. Enligt konsumentverkets utredning             Som ett annat alternativ har handikapparbets-
15171: från år 1995 förorsakar dieten för personer som        gruppen diskuterat t.ex. köpsedlar. Den som Ii-
15172: lider av celiaki merkostnader på 318-377 mk per        der av celiaki kunde använda köpsedlarna för att
15173: månad.                                                 köpa specialprodukter i dagligvaruaffårerna.
15174:    Att ersätta extra specialkostprodukter hör till     Som alltid i fråga om sedlar är problemet att
15175: de tjänster som tillhandahålls enligt prövning,        stödet eventuellt riktas till annat än uttryckligen
15176: och kommunen betalar ersättningen inom ramen           den diet som celiakipatienten håller. Dessutom
15177: för de anslag som har reserverats. Rätten till         kunde förfarandet leda till att priserna höjs. Ett
15178: stödet har varierat kommunvis. Genom sparbud-          annat alternativ är att folkpensionsanstalten be-
15179: geterna har kommunerna strukit en del av sina          talar ersättning mot kvitto i likhet med ersätt-
15180: anslagsbundna tjänster. 1 dag ersätter endast ett      ningen av läkemedel, t.ex. 60 % av priset på
15181: fåtal kommuner kostnaderna för specialkost.            produkterna. Också detta förfarande förutsätter
15182:    En arbetsgrupp vid social- och hälsovårdsmi-        en ny författningsgrund, och om stödet skulle
15183: nisteriet har år 1995 diskuterat ersättningen av       beviljas innebär det ytterligare arbetskostnader
15184: kostnaderna för specialkost för personer som           och andra dylika kostnader. En fördel med stödet
15185: lider av celiaki. Gruppen bestod av representan-       är att det kan allokeras bättre än stöd av typen
15186: ter för ministeriet, folkpensionsanstalten och         direkt handikappbidrag.
15187: Suomen Keliakialiitto ry. Enligt arbetsgruppen            De nämnda utgifterna för specialdieten skulle
15188:                                            KK 90/1997 vp                                             5
15189: 
15190: täckas med skattemedel. Eftersom bidragsbeho-         försöka påverka produktpriserna bl.a. genom att
15191: vet för ca 10 000 människor är omkring 200 mk/        centralisera anskaffningarna och distributionen.
15192: månadlperson förefaller det inte ändamå1senligt       Här skulle de personer som behöver stödet och
15193: att skapa ett komplicerat system enbart för denna     deras organisationer inneha en viktig position.
15194: grupp. Andra grupper som behöver motsvarande          För att skapa och upprätthålla systemet kunde
15195: specia1produkter är t.ex. patienter med njursjuk-     man ansöka om understöd från t.ex. Penningau-
15196: domar och mjölkallergiker.                            tomat föreningen.
15197:    När det gäller behandlingen av celiaki är det         Handikapparbetsgruppen vid social- och häl-
15198: fråga om vanliga livsmedel, mjöl, bageriproduk-       sovårdsministeriet bereder fortfarande sitt för-
15199: ter och pasta, inte exempelvis läkemedel eller        slag och försöker finna en lösning. Arbetsgrup-
15200: särskilda näringspreparat (kliniska näringspre-       pen fårdigställer sitt betänkande under våren
15201: parat). En naturlig lösning kunde därför vara att     1997.
15202: 
15203:      Helsingforsden 5 mars 1997
15204: 
15205:                                                     Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
15206:                                             KK 91/1997 vp
15207: 
15208: Kirjallinen kysymys 91
15209: 
15210: 
15211: 
15212: 
15213:                                   Esko-Juhani Tennilä /va-r: Kolttaväestön elinolosuhteiden kohen-
15214:                                      tamisesta
15215: 
15216: 
15217:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
15218: 
15219:    Noin kuudensadan ihmisen muodostamaila            elämässä kolttien edunvalvontaan vaikuttaa
15220: kohtakansalla on suuria vaikeuksia säilyttää kie-    suoranaisesti myös se, mikä asema kolttien
15221: lensä ja kulttuurinsa ja kehittää niitä. Tämä joh-   luottamusmiehellä on, kun määritellään hänen
15222: tuu monista tekijöistä, kuten pohjoisen korkeas-     tosiasiallisia vaikutusmahdollisuuksiaan, palk-
15223: ta työttömyydestä, joka aiheuttaa myös kolttien      kaansajne.
15224: osalta muuttoliikettä, kolttien poromäärien pie-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
15225: nuudesta, Metsähallituksen liikelaitostumisen        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15226: mukanaan tuomista tietyistä muutoksista ja jul-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15227: kisen palvelutason yleisestä laskusta (esim. Seve-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15228: tistä on lähimpään postiin ja pankkiin matkaa
15229: 130 km). Kyse on tietysti myös siitä, minkä ver-                Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
15230: ran tosiasiassa satsataan kolttien tukemiseen ta-           litus aikoo ryhtyä, jotta kolttakansan kie-
15231: loudellisesti valtion ja kunnan toimesta vaikkapa           li ja kulttuuri säilyvät ja vahvistuvat sekä
15232: koltankielisen opetuksen laajentamiseksi. Arki-             kolttien elinolot paranevat?
15233: 
15234:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1997
15235: 
15236:                                       Esko-Juhani Tennilä /va-r
15237: 
15238: 
15239: 
15240: 
15241: 279001
15242: 2                                            KK 91/1997 vp
15243: 
15244: 
15245: 
15246: 
15247:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
15248: 
15249:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         men kielen toimisto. Suomessa kotipaikan omaa-
15250: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          valla saamelaisella on lisäksi oikeus ilmoittaa
15251: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        väestökirjoihin äidinkielekseen saame.
15252: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-              Suomessa on käytössä kolme saamen kieltä:
15253: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-          pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame. Poh-
15254: myksen n:o 91:                                         joissaamea puhutaan lähes koko saamelais-
15255:                                                        alueella, inarinsaamea Inarin kunnassa ja kol-
15256:            Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-    tansaamea Inarin kunnan itäosissa. Pohjoissaa-
15257:        litus aikoo ryhtyä, jotta kohtakansan kie-      mea käyttää noin 70 %, inarinsaamea vajaat
15258:        li ja kulttuuri säilyvät ja vahvistuvat sekä    15% ja koltansaamea runsas 15% saamenkieli-
15259:        kolttien elinolot paranevat?                    sistä saamelaisista. Laissa ei erotella eikä erik-
15260:                                                        seen mainita Suomessa käytettäviä saamen kie-
15261:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           liä, vaan kaikki saamen kielet ovat lainsäädän-
15262: vasti seuraavaa:                                       nössä samanarvoiset. Esimerkiksi Inarin kunnan
15263:                                                        kuulutukset annetaan suomen kielen lisäksi kai-
15264:    Koltat ovat Neuvostoliitosta toisen maail-          killa kolmella saamen kielellä, siis myös koltan-
15265: mansodan jälkeen Inarin kuntaan siirtyneitä            saamella. Saamelaiskäräjät on määrännyt kaikki
15266: saamelaisia.                                           Suomessa puhuttavat saamen kielet käräjien
15267:    Suomessa lasketaan olevan noin 7 000 saame-         sisäisiksi virkakieliksi suomen kielen ohella.
15268: laista, joista kuutisensataa on kolttia. Saame-            Saamelaisten oikeus oman kielen ja kulttuurin
15269: laisista arviolta 4 000 asuu saamelaiskäräjälaissa     vaalimiseen on vahvistettu kahdessa perustuslain
15270: (974/1995) tarkoitetulla saamelaisten kotiseu-         tasoisessa säännöksessä. Perusoikeusuudistuk-
15271: tualueella (Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat       sen (969/1995) yhteydessä hallitusmuodon kielel-
15272: sekä Sodankylän kunnassa sijaitseva Lapin palis-       lisiä oikeuksia koskevaan 14 §:ään sisällytettiin
15273: kunnan alue). Suurin osa koltista, noin 550, puo-      kieli- ja kulttuurivähemmistön oikeuksia koske-
15274: lestaan asuu kohtalaissa (253/1995) tarkoitetulla      va 3 momentti, jonka mukaan muun muassa
15275: koltta-alueella, joka sijaitsee saamelaisten ko-       saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus yllä-
15276: tiseutualueen sisällä Inarin kunnassa.                 pitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.
15277:    Kuluvalla vuosikymmenellä on toteutettu             Säännöksen mukaan saamelaisten oikeudesta
15278: useita lainsäädäntöhankkeita, joiden nimen-            käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään
15279: omaisena tarkoituksena on turvata saamelaisten         erikseen, niin kuin säännöksen voimaan tullessa
15280: oman kielen ja kulttuurin säilyminen sekä edes-        jo oli tapahtunutkin.
15281: auttaa niiden vahvistumista. Osa uudesta lain-            Vuoden 1996 alusta tuli voimaan hallitus-
15282: säädännöstä koskee kaikkia saamelaisia, osa            muodon uusi 51 a § (973/1995),jolla saamelaisille
15283: vain kolttia.                                          alkuperäiskansana turvataan saamelaisten koti-
15284:    Vuoden 1992 alusta tuli voimaan laki saamen         seutualueelia omaa kieltään ja kulttuuriaan kos-
15285: kielen käyttämisestä viranomaisissa (516/1991 ).       keva kulttuuri-itsehallinto sen mukaan kuin lail-
15286: Sen mukaan saamelaisella on saamelaisten ko-           la säädetään. Kulttuuri-itsehallintoa toteutetaan
15287: tiseutualueen virastoissa ja laitoksissa sekä eräis-   samanaikaisesti voimaan tulleen saamelaiskärä-
15288: sä muissa viranomaisissa oikeus omassaan asias-        jälain (974/1995) mukaisesti. Lain 9 §:ssä viran-
15289: saan käyttää saamen kieltä tai tulla kuulluksi         omaisille on asetettu velvollisuus neuvotella
15290: tällä kielellä. Asian suullisessa käsittelyssä on      saamelaiskäräjien kanssa kaikista laajakantoisis-
15291: tarvittaessa käytettävä tulkitsemista. Julkipanot,     ta ja merkittävistä toimenpiteistä, jotka voivat
15292: ilmoitukset ja muut asiakirjat, jotka viran-           välittömästi ja erityisellä tavalla vaikuttaa saa-
15293: omainen antaa väestölle, on saamelaisten ko-           melaisten asemaan alkuperäiskansana ja jotka
15294: tiseutualueella laadittava ja annettava myös saa-      koskevat saamelaisten kotiseutualueella, siis
15295: men kielellä. Kääntämis- ja tulkitsemistehtäviä        myös kohta-alueella, esimerkiksi saamelaiseen
15296: varten saamelaiskäräjien alaisuudessa on saa-          kulttuurimuotoon kuuluvan elinkeinon lain-
15297:                                              KK 91/1997 vp                                               3
15298: 
15299: säädännöllistä tai hallinnollista muutosta, saa-       jalla. Viimeksi mainittu laki on korvattu 1 päivä-
15300: menkielisen ja saamen kielen kouluopetuksen            nä toukokuuta 1995 voimaan tulleella uudella
15301: kehittämistä tai muuta laissa tarkoitettua saa-        kohtalailla (253/1995).
15302: melaisten asemaan vaikuttavaa asiaa.                       Vuoden 1995 kohtalain tavoitteena on edistää
15303:     Saamelaisten aseman kohentumista on mer-           kohtaväestön ja -alueen elinolosuhteita ja toi-
15304: kinnyt myös valtiopäiväjärjestykseen 1990-lu-          meentulomahdollisuuksia sekä ylläpitää ja edis-
15305: vun alkupuolella lisätty 52 a § (1 07911991 ), jossa   tää kolttakulttuuria. Laissa säännelty tukijärjes-
15306: on säädetty saamelaisten kuulemisesta heitä            telmä on varsin monipuolinen ja se koostuu kol-
15307: erityisesti koskevaa asiaa eduskunnassa käsitel-       tille maanhankintaa varten myönnettävistä lai-
15308: täessä.                                                noista, asuntorakentamiseen ja tuotantotoimin-
15309:     Vuoden 1983 koululainsäädäntö on merkin-           taan annettavasta investointituesta sekä ammat-
15310: nyt ratkaisevaa parannusta saamen kielen ja saa-       timaisen kalastuksen, erikoismaatalouden ja
15311: menkielisen opetuksen järjestämisessä saame-           pienyritystoiminnan käyttöpääomalainoitukses-
15312: laisten kotiseutualueella. Kotiseutualueen kun-        ta ynnä muusta. Lain nojalla voidaan antaa avus-
15313: nat ovat pyrkineet järjestämään sekä saamen kie-       tusta myös hankkeisiin, joilla kehitetään ja yllä-
15314: len opetusta että saamenkielistä opetusta, vaikka      pidetään koltta-alueen kulttuuri-, tieto- ja muita
15315: opetusryhmät ovat voineet olla varsin pieniä.          palveluja. Koltta-alueella asuvilla koltilla on li-
15316: Saamen kieli voi olla peruskoulussa ja lukiossa        säksi oikeus esimerkiksi ilman eri korvausta ot-
15317: äidinkielen oppiaineena ja opetuskielenä, pitkä-       taa valtion metsämailta rakennus-, poltto- ja
15318: nä vieraana kielenä, vapaaehtoisena aineena ala-       muuta kotitarvepuuta sekä sijoittaa alueelle
15319: asteella sekä valinnaisena aineena yläasteella tai     poro-, metsästys- ja kalapirttejä.
15320: lukiossa.                                                  Kolttien oman kulttuurin säilymistä on tuettu
15321:     Koltansaamea opetettiin lukuvuonna 1995-           muun muassa vahvistamalla kolttien yhteisten
15322:  1996 Inarin kunnan neljällä ala-asteella ja kah-      asioiden hoitamiseen liittyviä perinteisiä toimin-
15323: della yläasteella yhteensä 53 oppilaalle oppilas-      tatapoja. Näitä ovat esimerkiksi kolttien luotta-
15324: määrien vaihdellessa Ivalon yläasteen yhdestä          musmies- ja kyläkokousjärjestelmät,jotka aikai-
15325:  oppilaasta Sevettijärven ala-asteen 23 oppilaa-       semmin ovat olleet vain vanhojen perinnetapojen
15326:  seen, ja viimeksi mainittu oppilasmäärä oli 92 %      varassa ja jotka nyt on ensimmäisen kerran sään-
15327:  mainitun ala-asteen oppilaista. Joissakin aineissa    nelty lain tasolla. Näistä toiminnoista aiheutuvia
15328:  opetusta on annettu myös koltan kielellä.             menoja on vanhastaan korvattu valtion varoista.
15329:      Valtio on pyrkinyt edistämään myös saamen-        Kolttien luottamusmiehelle on maksettu valtion
15330:  kielistä oppimateriaalituotantoa. Valtion ta-         varoista kuukausipalkkiota sekä matkakustan-
15331:  lousarvioon on vanhastaan sisältynyt määräraha        nusten ja toimisto- ym. kulujen korvausta. Val-
15332:  tätä tarkoitusta varten. Määräraha on tänä            tion varoista on korvattu myös kyläkokousten,
15333:  vuonna 1 300 000 markkaa, ja se on myönnetty          kohtaneuvostojen ja kolttien vaalilautakunnan
15334:  saamelaiskäräjien jaettavaksi.                        kokouspalkkioita ja matkakustannuksia.
15335:      Saamelaisten oppikirjojen tuotantoon liittyy          Koltta-alueella on kaksi kohtakylää kyläko-
15336:  kuitenkin monia vaikeuksia. Kirjoittajia on vä-       kouksineen ja kolttaneuvostoineen. Kyläko-
15337:  hänja usein oman työn ohella tapahtuva kirjoit-       koustenja kohtaneuvostojen tehtävänä on muun
15338:  taminen on hidasta.                                   muassa antaa lausuntoja kolttien elinkeinoja ja
15339:      Myös saamenkielisen kulttuurin edistämiseen       elinolosuhteita koskevissa laajakantoisissa ja pe-
15340:  ja saamelaisjärjestöjen tukemiseen on valtion ta-     riaatteellisissa asioissa sekä kohtaneuvostojen li-
15341:  lousarviossa varattu määräraha (momentti              säksi lähinnä koltta-alueen maankäyttöön liitty-
15342:  29.96.50/Eräät avustukset), joka on kuluvana          vistä hakemuksista.
15343:  vuonna 1 000 000 markkaa. Määräraha on                    Kolttien poromäärien osalta voidaan käy-
15344:  myönnetty saamelaiskäräjille, jonka yhtenä            tettävissä olevien tietojen perusteella todeta, että
15345:  tehtävänä on päättää saamelaisten käyttöön            koltta-alueen paliskuntien keskimääräinen elo-
15346:   osoitettujen määrärahojen jakamisesta. Määrä-        poromäärä poronomistajaa kohden ei ole poik-
15347:   raha jaetaan hakemusten perusteella.                 keuksellisen alhainen Ylä-Lapin muiden palis-
15348:      Kolttien asuttamista ja elinkeinoja on tuettu     kuntien vastaaviin lukuihin verrattuna.
15349:   vuodesta 1955lähtien maa- ja metsätalousminis-           Kolttalain mukaiset tukitoimenpiteet toteute-
15350:   teriön hallinnonalalla eräiden kolttien asuttami-    taan maatilatalouden kehittämisrahaston va-
15351:   sesta annetun lain (273/1955), kolttien maanjär-     roin. Vuoden 1997 lopullista käyttösuunnitel-
15352:  jestelylain (593/1969) ja kolttalain (611/1984) no-   maa ei ole vielä vahvistettu, mutta väliaikaisessa
15353: 4                                           KK 91/1997 vp
15354: 
15355: käyttösuunnitelmassa muun muassa kolttalain          vuoksi. Kolttien asemaan liikelaitostuminen ei
15356: mukaisiin tukitoimiin on osoitettu 15 000 000        ole maa- ja metsätalousministeriön käsityksen
15357: markan lainanmyöntövaltuus sekä laissa tarkoi-       mukaan vaikuttanut huonontavasti eikä Metsä-
15358: tettuihin avustuksiin l 000 000 markan mää-          hallituksen koltille tarjoamien suoranaisten työ-
15359: räraha.                                              paikkojen määrä ole liikelaitostumisen myötä
15360:     Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee        vähentynyt. Maa- ja metsätalousministeriön mu-
15361: parhaillaan tukijärjestelmän teknisessä toteutta-    kaan työllisyyshankkeisiinkin on saatu kohta-
15362: misessa tarvittavia ohjeita, jotka on tarkoitus      laisen hyvin rahoitusta.
15363: antaa maaliskuun aikana. Vaikka välillä kanger-         Kysymyksen johdanto-osassa esimerkinomai-
15364: rellut tukijärjestelmä lähiaikoina saadaankin jäl-   sesti mainitut posti- ja pankkipalvelut ovat par-
15365: leen toimivaksi, maa- ja metsätalousministeriö       haillaan liikenneministeriössä ja valtiovarainmi-
15366: korostaa, että käytännössä kohtayhteisön elin-       nisteriössä laajemman selvityksen kohteena
15367: olosuhteiden säilyminen ja elinkeinotoiminnan        eduskunnan liikennevaliokunnan 17 päivänä
15368: vireys riippuvat koltista itsestään.                 helmikuuta 1997 postitoimiverkoston laajuudes-
15369:     Muusta maasta poikkeavien olosuhteiden           ta ym. antaman lausunnon johdosta. Liikenne-
15370: vuoksi Suomen pohjoisimpiin kuntiin perustet-        ministeriöitä saatujen tietojen mukaan koh-
15371: tiin aikoinaan oma organisaatiomallinsa, Metsä-      tasaamelaisten alueella on Postin palveluja välit-
15372: hallitus Ylä-Lapin luonnonhoitoalue, joka Met-       tävä yritysvetoinen postitoimipiste, joka toimii
15373: sähallituksen liikelaitokseksi muodostamisen         Sevettijärvellä ns. asiamiesposti-periaatteella.
15374: jälkeenkin on säilytetty ennallaan. Ylä-Lapin        Postissa on saatavilla kansalaisten ja pienyri-
15375: luonnonhoitoalueen toiminta-ajatuksena on so-        tysten yleisesti käyttämiä postipalveluja. Palve-
15376: vittaa yhteen alueen eri käyttömuodot (virkis-       luja annetaan myös saamen kielellä.
15377: tyspalvelut, luonnonsuojelu, metsätalous) ja eri        Kuntien valtionosuuslain (114711996) 12 §:n
15378: väestöryhmien tavoitteet luonnonvarojen käy-         mukaan saamelaisten kotiseutualueen kunnat
15379: tössä samoin kuin Metsähallituksen liiketa-          saavat kielilisänä markkamäärän, joka on 10%
15380: loudelliset tavoitteet. Ylä-Lapin alueella tuon-     yleisen valtionosuuden perusosasta.
15381: taiselinkeinojen merkitys on suuri, ja esimerkiksi      Edellä esitetystä ilmenee, että Suomessa on
15382: luontaiselinkeinolaissa ja kohtalaissa asetetaan     vastikään toteutettu useita lainsäädäntöhank-
15383: sen vuoksi Metsähallitukselle erityisvelvoitteita.   keita, joiden nimenomaisena tarkoituksena on
15384:     Metsähallituksen liikelaitostaminen on tuo-      turvata myös kolttien kielen ja kulttuurin säily-
15385: nut mukanaan huomattavia muutoksia Metsä-            minen sekä kohentaa heidän elinolosuhteitaan.
15386: hallituksen organisaatioon ja toimintaan. Kol-       Laissa tarkoitettujen taloudellisten tukien
15387: men pohjoisimman kunnan alueella muutos on           myöntäminen ja niiden suuruus harkitaan ta-
15388: kuitenkin ollut muihin Metsähallituksen aluei-       pauskohtaisesti sen mukaan kuin valtion talous-
15389: siin verrattuna selvästi vähäisempää pohjoisen       arviossa on osoitettu varoja mainittuja tarkoi-
15390: alueen laajojen yhteiskunnallisten velvoitteiden     tuksia varten.
15391: 
15392:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1997
15393: 
15394:                                                                    Oikeusministeri Kari Häkämies
15395:                                             KK 91/1997 vp                                              5
15396: 
15397: 
15398: 
15399: 
15400:                                         Tili Riksdagens Talman
15401: 
15402:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      same med hemort i Finland har dessutom rätt att
15403: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        i befolkningsböckerna uppge samiska som sitt
15404: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      modersmål.
15405: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs-             1 Finland finns tre samiska språk: nordsamis-
15406: mål nr 91:                                            ka, enaresamiska och skoltsamiska. Nordsamis-
15407:                                                       ka talas inom nästan hela sameområdet, enaresa-
15408:           Vilka brådskande åtgärder ämnar Re-         miska i Enare kommun och skoltsamiska i de
15409:        geringen vidta för att bevara och förstär-     östra delarna av Enare kommun. Nordsamiska
15410:        ka skoltarnas språk och kultur samt för        används av ca 70% av de samer som är samisk-
15411:        att förbättra skoltarnas levnadsförhål-        språkiga, enaresamiska av knappt 15% och
15412:        landen?                                        skoltsamiska av drygt 15 %. 1 lagen skiljer man
15413:                                                       inte mellan eller nämner de samiska språk som
15414:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         används i Finland, utan alla samiska språk är lika
15415: anföra följande:                                      inför lagen. 1 Enare kommun t.ex. ges alla koru-
15416:                                                       munala kungörelser förutom på finska även på
15417:    Skoltarna är samer som flyttade från Sovjet-       alla tre samiska språk, dvs. även på skoltsamiska.
15418: unionen tili Enare kommun efter andra världs-         Sametinget har beslutat att alla samiska språk
15419: kriget.                                               som talas i Finland skall vara tingets interna
15420:    Samernas antal i Finland har uppskattats tili      ämbetspråk vid sidan om finska.
15421: ca 7 000 personer varav ungefår 600 är skoltar.          Samernas rätt att vårda sitt språk och sin kul-
15422: Ungefår 4 000 samer bor inom samernas hem-            tur har fastställts med två stadganden på grund-
15423: bygdsområde (Enontekis, Enare och Utsjoki             lagsnivå. 1 samband med att man ändrade de
15424: kommuner samt renbeteslaget Lapin paliskunta i        grundläggande fri- och rättigheterna (969/1995)
15425: Sodankylä kommun) som avses i samelagen (974/         fogades tili 14 § regeringsformen om språkliga
15426: 1995). Majoriteten av skoltarna, ca 550, bor igen     rättigheter ett nytt 3 moment om språk- och
15427: inom skoltområdet som avses i skoltlagen (253/        kulturminoriteters rättigheter. Enligt momentet
15428: 1995) och som är en del av samernas hembygds-         har bl.a. samerna som urfolk rätt att bevara och
15429: område i Enare kommun.                                utveckla sitt språk och sin kultur. Det sägs även
15430:    Under det pågående årtiondet har man ge-           att om samernas rätt att använda sitt eget språk
15431: nomf6rt flera lagstiftningsprojekt som specifikt      hos myndigheter stadgas i lag, vilket redan hade
15432: haft som syfte att bevara samernas egna språk         skett då stadgandet trädde i kraft.
15433: och kultur samt att förstärka deras ställning. Den       1 den nya 51 a § regeringsformen (973/1995),
15434: nya lagstiftningen berör delvis alla samer och        som trädde i kraft i början av år 1996, stadgas att
15435: delvis endast skoltarna.                              samerna såsom ett urfolk skall, enligt vad som
15436:    En lag om användning av samiska hos myn-           stadgas i lag, tiliförsäkras kulturell autonomi
15437: digheter (51611991) trädde i kraft i början av år     inom sitt hembygdsområde i ärenden som angår
15438: 1992. Enligt den har samerna rätt att i eget ärende   deras språk och kultur. Denna kulturella autono-
15439: använda samiska eller bli hörd på detta språk hos     mi förverkligas enligt sametingslagen (97411995)
15440: myndigheterna och inrättningarna inom samer-          som trädde i kraft samtidigt. Med lagens 9 § har
15441: nas hembygdsområde och hos vissa andra myn-           myndigheterna förpliktats att förhandla med sa-
15442: digheter. Vid behov skall man vid muntlig be-         metinget om alla vittsyftande och viktiga åtgär-
15443: handling av ett ärende arrangera tolkning. An-        der, som på ett direkt och särskilt sätt kan inver-
15444: slag, meddelanden och andra handlingar som en         ka på samernas ställning som ett urfolk och som
15445: myndighet utfårdar för befolkningen skall inom        inom samernas hembygdsområde, dvs. även
15446: samernas hembygdsområde avfattas och utfår-           skoltområdet, gäller t.ex. ändringar i lagstift-
15447: das även på samiska. För översättning och tolk-       ningen eller förvaltningen som angår näringar
15448: ning har man under delegationen för sameären-         som hör tili samisk kultur, utvecklingen avun-
15449: den upprättat en byrå för samiska språket. En         dervisningen på samiska eller i samiska eller an-
15450: 6                                             KK 91/1997 vp
15451: 
15452: nat motsvarande ärende som har inverkan på                 Syftet med skoltlagen av år 1995 är att främja
15453: samernas ställning.                                     levnadsförhållandena och utkomstmöjlighe-
15454:    Samernas ställning förbättrades även av att tili     terna för skoltarna och inom skoltområdet samt
15455: riksdagsordningen i början av 1990-talet fogades        att bevara och främja skoltkulturen. Stödsyste-
15456: en 52 a § (1079/1991) om att samerna skall höras        met som regleras i lagen är rätt mångsidigt och
15457: då riksdagen behandlar frågor som särskilt angår        består av markköpslån tili skoltar, investerings-
15458: dem.                                                    stöd för byggande av bostadshus och för närings-
15459:    Skollagstiftningen av år 1983 har inneburit en       verksamhet, driftskapitallån för yrkesfiske, spe-
15460: avgörande förbättring av möjligheterna att inom         cialjordbruk och småföretagarverksamhet, m.m.
15461: samernas hembygdsområde arrangera undervis-             Med stöd av lagen kan man även bevilja bidrag
15462: ning på samiska och i samiska. Kommunerna               för projekt som utvecklar och upprätthåller kul-
15463: inom hembygdsområdet har strävat efter att ar-          tur- och informationsservice och annan service
15464: rangera såväl undervisning på samiska som i             inom skoltområdet. En skolt som bor inom skolt-
15465: samiska, fastän undervisningsgrupperna kan              området har dessutom rätt t.ex. att utan särskild
15466: vara ganska små. I grundskolan och gymnasiet            ersättning från statens mark- och vattenområden
15467: kan samiskan vara undervisningsspråk och där-           få byggnadsvirke, ved och annat husbehovsvirke
15468: med undervisas som modersmål, ett långt främ-           samt att inom området hålla ren-, jakt- och
15469: mande språk, ett friviliigt ämne på lågstadiet          fiskestugor.
15470: samt ett tillvalsämne på högstadiet och i gymna-           För att bevara skoltarnas egna kultur har man
15471: siet.                                                   bl.a. förstärkt deras traditionella sätt att sköta
15472:    Under läsåret 1995-1996 undervisade man i            gemensamma frågor. Ett dylikt sätt är systemet
15473: skoltsamiska tili totalt 53 elever vid fyra lågstadi-   med byastämma och en förtroendeman som tidi-
15474: er och två högstadier i Enare kommun. Elevanta-         gare stödde sig endast på gamla traditioner och
15475: let varierade mellan en vid Ivalo högstadium och        som nu för första gången har reglerats på lagnivå.
15476: 23 vid Sevettijärvi lågstadium där de represente-       Utgifterna för detta har sedan gammalt ersatts ur
15477: rade 92 % av alla lågstadieelever. 1 vissa ämnen        statliga medel. Förtroendemannen för skoltarna
15478: har man även undervisat på skoltsamiska.                får ett månatligt arvode ur statliga medel och
15479:     Staten har även försökt främja produktioneo         dennes resekostnader samt kontors- o.dyl. utgif-
15480: av läromedel på samiska. 1 statsbudgeten har            ter ersätts. Mötesarvoden och resekostnader för
15481: redan länge ingått ett anslag för detta syfte. An-      byastämmor, skoltråd och valnämnden för
15482: slaget för år 1997 är 1 300 000 mark som same-          skoltarna betalas även ur statliga medel.
15483: tinget har rätt att fördela.                               Inom skoltområdet finns två skoltbyar som
15484:     Produktioneo av läromedel på samiska har            har byastämmor och skoltråd. Tili byastämmans
15485: dock stött på många problem. Författarna är få          och skoltrådets uppgifter hör bl.a. att avge utlå-
15486: och då de ofta har ett huvudarbetet är produktio-       tanden om vittgående eller principiellt viktiga
15487: neo långsam.                                            ärenden som röt skoltarnas näringar eller lev-
15488:    1 statsbudgeten ingår även ett anslag för främ-      nadsförhållanden, samt för skoltrådets del om
15489: jande av den samespråkiga kulturen och tili sa-         ansökningar som huvudsakligen berör markan-
15490: meorganisationernas arbete (moment 29.96.50/            vändningen inom skoltområdet.
15491: Vissa understöd). För detta år är anslaget en              Med stöd av tillgänglig information kan man
15492: miljon mark. Anslaget har beviljats delegationen        beträffande renantalet konstatera för skoltarnas
15493: för sameärenden som har som en uppgift att              del att livrenantalet per renägare i renbeteslagen
15494: besluta om fördelningen av de anslag som anvi-          inom skoltområdet inte är exceptionellt lågt jäm-
15495: sats för samernas bruk. Anslaget fördelas på ba-        fört meg motsvarande tai för de övriga renbetes-
15496: sis av ansökningar.                                     lagen i Ovre Lappland.
15497:     Placeringen av skoltarna och deras näringar            Stödåtgärderna enligt skoltlagen genomförs
15498: har understötts sedan år 1955 inom jord- och            med medel från gårdsbrukets utvecklingsfond.
15499: skogsbruksministeriets förvaltningsområde en-           Man har ännu inte fastställt den slutliga planen
15500: ligt lagen om anskaffande av boplatser åt vissa         för hur medlen skall användas år 1997, men i den
15501: skoltar (27311955), jordregleringslagen beröran-        provisoriska planen har man bl.a. gett tillstånd
15502: de skoltar (593/1966) och skoltlagen (611/1984).        att bevilja Iän för 15 000 000 mark samt beviljat
15503: Den sistnämnda lagen ersattes av den nya skolt-         ett anslag på 1 000 000 mark för stödåtgärderna
15504: lagen (25311995) som trädde i kraft den l maj           som avses i skoltlagen.
15505: 1995.                                                      Jord- och skogsbruksministeriet bereder som
15506:                                             KK 91/1997 vp                                              7
15507: 
15508:   ,äst en anvisning för det tekniska utförandet av    ministeriet anser man att ombildningen tili af-
15509:  ;tödsystemet och det är meningen att den utges i     fårsverk inte försämrat skoltarnas ställning och
15510: mars. Fastän man snart fick stödsystemet igen         att mängden av direkt arbete som Forststyrelsen
15511: funktionsdugligt, påpekar jord- och skogsbruks-       erbjuder skoltarna inte har minskat. Enligt jord-
15512: ministeriet att det beror på skoltarna själva om      och skogsbruksministeriet har sysselsättnings-
15513: skoltsamhällets levnadsförhållanden bevaras           projekten stötts rätt så bra.
15514: och näringsverksamheten är livlig i praktiken.           Post- och bankservicen som tas upp som ett
15515:     Då förhållandena i kommunerna i nordligaste       exempel i inledningen till spörsmålet är som bäst
15516: Finland skiljer sig från det övriga landet, grunda-   mål för en omfattande utredning vid både trafik-
15517: de man för dem en egen organisationsmodell,           ministeriet och finansministeriet med anledning
15518: Övre Lapplands naturvårdsområde vid Forststy-         av ett utlåtande den 17 februari 1997 av riksda-
15519: relsen, som bibehölls även efter att Forststyrelsen   gens trafikutskott om postnätets omfattning
15520: blev ett affårsverk. Tanken bakom Övre Lapp-          m.m. Enligt uppgifter av trafikministeriet finns
15521: lands naturvårdsområde är att koordinera an-          det inom skoltsamernas område ett företag i Se-
15522: vändningen av området (rekreation, naturskydd,        vettijärvi som sköter postservicen som ett s.k.
15523: skogsbruk) och de olika befolkningsgruppernas         postombud. Denna service täcker de normala
15524: förväntningar i samband med användningen av           behov som medborgare och småföretag har. Ser-
15525: naturresurserna, för att inte glömma Forststyrel-     vicen ges även på samiska.
15526: sens ekonomiska målsättningar. Inom Ovre                 Enligt 12 § lagen om statsandelar till kommu-
15527: Lappland är betydelsen av naturnäringar stor          nerna (1147/1996) får kommunerna inom samer-
15528: och t.ex. i naturnäringslagen och skoltlagen har      nas hembygdsområde ett språktillägg som är
15529: därför specifika åligganden ställts på Forststyrel-   10 % av basdelen av den allmänna statsandelen.
15530: sen.                                                     Av det ovan nämnda framgår att i Finland helt
15531:     Att Forststyrelsen blev ett affårsverk medför-    nyligen genomförts flera lagstiftningsprojekt
15532: de omfattande ändringar i dess organisation och       vars explicita målsättning har även varit att beva-
15533: verksamhet. Verkningarna i de tre nordligaste         ra skoltarnas språk och kultur samt att förbättra
15534: kommunerna har dock varit klart mindre jämfört        deras levnadsförhållanden. För vad lagstadgad
15535: med andra områden under Forststyrelsen p.g.a.         stöd beviljas och hur mycket som beviljas be-
15536: de omfattande samhälleliga åligganden Forststy-       stäms från fall tili fall enligt de medel som i
15537: relsen har uppe i norr. Vidjord- och skogsbruks-      statsbudgeten anvisas för detta ändamål.
15538: 
15539:      Helsingforsden 13 mars 1997
15540: 
15541:                                                                      Justitieminister Kari Häkämies
15542:                                              KK 92/1997 vp
15543: 
15544: Kirjallinen kysymys 92
15545: 
15546: 
15547: 
15548: 
15549:                                     Hannes Manninen /kesk: Maatalouden tutkimuskeskuksen Lapin
15550:                                        tutkimusaseman toimintaedellytysten turvaamisesta
15551: 
15552: 
15553:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
15554:    Maatalouden tutkimuskeskuksen Lapin tut-            jatkossa säilyttämällä sen toimintaedellytykset
15555: kimusasema Apukka on maamme pohjoisin ja               vähintään nykyisellään, mutta mieluimmin niitä
15556: yksi 19:stä jäljellä olevasta asemasta. Aseman         kehittäen.
15557: toiminta on tärkeä Lapin ja arktisen alueen kas-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
15558: vinviljelyosaamiselle. Tätä osaamista voi hyö-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15559: dyntää koko EU :n hyväksi.                             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15560:    Tutkimusaseman toimintaedellytyksiä ja te-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15561: hokkuutta on pyritty parantamaan paikallisin
15562: toimenpitein siten, että Lapin maaseutukeskus                    Aikooko Hallitus turvata ja kehittää
15563: on muuttanut Apukan aseman tiloihin. Tällä ta-                jatkossa Maatalouden tutkimuskeskuk-
15564: voin tilat on saatu tehokkaaseen käyttöön. Sa-                sen Apukassa sijaitsevan Lapin tutkimus-
15565: malla on syntynyt synergiaetuja myös osaamisen                aseman toimintaedellytykset arktisena
15566: suhteen. Lapissa toivotaankin, että tätä ainutlaa-            osaamiskeskuksena?
15567: tuista yhteistyötä ja arktista osaamista tuettaisiin
15568: 
15569:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1997
15570: 
15571:                                         Hannes Manninen /kesk
15572: 
15573: 
15574: 
15575: 
15576: 279001
15577: 2                                         KK 92/1997 vp
15578: 
15579: 
15580: 
15581: 
15582:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
15583: 
15584:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      AGRONET-tietopalveluverkon hyväksikäyt-
15585: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       töä.
15586: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Lapin tutkimusaseman vahvuudet löytyvät
15587: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannes         kasvintuotannon ääriolosuhteiden tutkimukses-
15588: Mannisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       ta. Tutkimukset kohdistuvat pelto- ja puutarha-
15589: n:o92:                                              kasvien fysiologiseen sopeutumiseen, talvehtimi-
15590:                                                     seen ja talvituhoihin siellä vallitsevissa lämpö- ja
15591:           Aikooko Hallitus turvata ja kehittää      lumioloissa. Tutkimusasema on ollut koepistee-
15592:        jatkossa Maatalouden tutkimuskeskuk-         nä myös ilmastomuutoksen vaikutusta selvittä-
15593:        sen Apukassa sijaitsevan Lapin tutkimus-     neessä laajassa SILMU-hankkeessa. Lapin tutki-
15594:        aseman toimintaedellytykset arktisena        musasema palvelee myös kasvinjalostustutki-
15595:        osaamiskeskuksena?                           musta ja lajiketestausta erityisesti nurmikasveilla
15596:                                                     sekä viherrakentamiseen soveltuvilla kasveilla.
15597:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        Se on käyttökelpoinen paikka myös aikaisuusja-
15598: vasti seuraavaa:                                    lostuksessa rehuviljoilla.
15599:                                                        Lapin tutkimusasema voi olla pohjoisen ääri-
15600:     Lapin tutkimusasema on MTT:n pohjoisin          sijaintinsa vuoksi kiinnostava tutkimuspiste
15601: tutkimuspiste. Se edustaa kasvintuotannon ääri-     myös joissakin EU-hankkeissa, kun jotakin teki-
15602: olosuhteita mantereisella boreaalisella vyöhyk-     jää verrataan pohjoinen-etelä-akselilla. Tutki-
15603: keellä. Maatalouden tutkimuskeskuksen juuri         musasema kuuluu myös pohjoisen kalottialueen
15604: valmistuneessa toimintastrategiassa on todettu,     tutkimusasemien verkostoon.
15605: että MTT:n vahvuutena on monipuolinen ja kat-           MTT tulee säilyttämään Lapin tutkimusase-
15606: tava tutkimusasematoiminta, jonka ylläpitämi-       man tutkimusasemaverkostossaan ja kehittä-
15607: nen edellyttää nykyisen toimipaikkaverkoston        mään sitä maamme pohjoisimpana maataloudel-
15608: säilyttämistä. MTT on joutunut lakkauttamaan        lisena tutkimuspaikkana. Sen rahoituskehys py-
15609: budjettirahoituksen vähenemisen vuoksi 1990-        ritään pitämään lähivuosina suunnilleen nykyta-
15610: luvulla viisi tutkimusasemaansa. Nykyisen ver-      solla. Samalla pyritään hankkimaan ulkopuolis-
15611: koston säilyttäminen on tärkeää riittävän alueel-   ta rahoitusta alueellisiin hankkeisiin yhdessä
15612: lisen edustavuuden säilyttämiseksi esim. kasvin-    muiden toimijoiden kanssa. Viime vuonna toteu-
15613: jalostusta palvelevissa kenttäkokeissa sekä         tettu Lapin maaseutukeskuksen siirtyminen tut-
15614: alueellisten painotuste~ huomioon ottamisessa       kimusaseman kanssa samoihin toimitiloihin
15615: tutkimustarpeissa.     Askettäin     suoritetussa   edesauttaa suuresti yhteistyötä ja yhteisissä pro-
15616: MTT:n kansainvälisessä arvioinnissa ymmärret-       jekteissa toimimista. Tutkimus ja neuvonta muo-
15617: tiin tutkimusasemien tärkeä merkitys soveltavas-    dostavat hyvin toimivan kokonaisuuden, jossa
15618: sa tutkimuksessa ja teknologian siirrossa maa-      on riittävä "kriittinen massa" henkilöstöä. Yksik-
15619: seudun yrityksille. Suosituksena oli määritellä     köä voidaan hyvin kutsua arktisen maaseutu-
15620: kullekin tutkimusasemalle selkeä tehtävä ja toi-    osaamisen keskukseksi, mikäli niin hyväksi näh-
15621: minta-alue sekä jatkaa meneillään olevaa tutki-     dään.
15622: muksen ja neuvonnan toimintojen integrointia ja
15623: 
15624:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1997
15625: 
15626:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
15627:                                             KK 92/1997 vp                                               3
15628: 
15629: 
15630: 
15631: 
15632:                                         Tili Riksdagens Talman
15633: 
15634:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Styrkan hos Forskningsstationen för Lapp-
15635: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        land ligger i forskning inom växtproduktion i
15636: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      extrema förhållanden. Undersökningarna har att
15637: man Hannes Manninen undertecknade spörsmå1            göra med hur jordbruksgrödor och trädgårds-
15638: nr92:                                                 växter anpassar sig fysiologiskt, hur de övervint-
15639:                                                       rar samt vilka skador som uppstår under vintern
15640:           Ämnar Regeringen trygga och i fort-         i de temperatur- och snöförhållanden som råder
15641:        sättningen utveckla verksamhetsförut-          vid forskningsstationen. Forskningsstationen
15642:        sättningarna för den i Apukka belägna          har även fungerat som en försöksstation i det
15643:        Forskningsstationen för Lappland vid           omfattande SILMU-projektet som har under-
15644:        lantbrukets forskningscentral såsom ett        sökt klimatförändringarnas inverkan. Forsk-
15645:        arktiskt kunskapscenter?                       ningsstationen för Lappland betjänar också
15646:                                                       forskning inom växtförädling och sorttestning i
15647:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       synnerhet vad gäller vallväxter samt växter som
15648: anföra följande:                                      lämpar sig för anläggning av grönområden. Sta-
15649:                                                       tionen lämpar sig väl även för förädling i syfte att
15650:    Forskningsstationen för Lappland är lantbru-       få fram fodersäd med kortare växttid.
15651: kets forskningscentrals nordligaste forsknings-           Forskningsstationen för Lappland kan på
15652: station. Den representerar växtproduktion i ex-       grund av sitt nordliga läge vara intressant även i
15653: trema förhållanden inom den kontinentala, bo-         något EU-projekt då någon faktor skalljämföras
15654: reala zonen. 1 forskningscentralens verksamhets-      på axeln nord-syd. Forskningsstationen hör ock-
15655: strategi, som nyligen blev klar, framhävs att         så tili nätverket av forskningsstationer på nord-
15656: LFC:s styrka ligger i en mångsidig och täckande       kalotten.
15657: verksamhet samt att det nuvarande nätet av sta-           LFC kommer att hålla kvar forskningsstatio-
15658: tioner bör bevaras för att denna verksamhet skall     nen för Lappland i sitt nätverk av forskningssta-
15659: kunna fortsätta. På 1990-talet blev LFC tvungen       tioner och utveckla den såsom det nordligaste
15660: att lägga ner fem forskningsstationer tili följd av   ställe där det bedrivs lantbruksforskning i vårt
15661: minskad budgetfinansiering. Det är viktigt att        land. A vsikten är att finansieringen under de
15662: bevara det nuvarande nätet för att det skall fin-     närmaste åren skall bibehållas på ungefår samma
15663: nas en tiliräcklig regional representation t.ex. i    nivå som idag. Samtidigt kommer man att försö-
15664: fåltförsök som tjänar växtförädlingen samt för        ka få utomstående finansiering för regionala pro-
15665: att regionala prioriteringar skall kunna beaktas i    jekt tillsammans med andra parter. Då lands-
15666: samband med forskningsbehoven. 1 LFC:s nyli-          bygdscentralen för Lappland flyttade tili samma
15667: gen utförda internationella bedömning notera-         utrymmen som forskningsstationen i fjol främja-
15668: des den stora betydelse forskningsstationerna         des i hög grad deras samarbete och verksamhet
15669: har för tiliämpad forskning och för överföring av     inom gemensamma projekt. Forskningen och
15670: teknologi tili företag på landsbygden. Det re-        rådgivningen bildar en välfungerande helhet med
15671: kommenderades att man skall definiera en klar         tillräckligt stor perso nai. Enheten kan mycket väl
15672: uppgift och ett verksamhetsområde för varje           kallas för center för landsbygdskunskap i arktis-
15673:  forskningsstation samt fortsätta den pågående        ka områden om man så vill.
15674: integreringen av forsknings- och rådgivnings-
15675:  funktionerna och utnyttjandet av AGRONET-
15676:  nätet för informationstjänst.
15677: 
15678:      Helsingforsden 12 mars 1997
15679: 
15680:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
15681:                             j
15682:                             j
15683:                         j
15684:                         j
15685:                     j
15686:                     j
15687:                 j
15688:                 j
15689:             j
15690:             j
15691:         j
15692:         j
15693:     j
15694:     j
15695: j
15696: j
15697:                                             KK 93/1997 vp
15698: 
15699: Kirjallinen kysymys 93
15700: 
15701: 
15702: 
15703: 
15704:                                   Hannes Manninen /kesk: Maitotalouden toimintaedellytysten tur-
15705:                                      vaamisesta Lapissa
15706: 
15707: 
15708:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
15709: 
15710:     Lapin maaseudun asuttuna säilymisen edelly-      mennään, olisi välttämätöntä, että sen sisällä tur-
15711: tys on elinvoimainen maatalous, jonka muodos-        vattaisiin Lapille vähintään 100 miljoonan litran
15712: taman runkoasutuksen varaan voidaan rakentaa         kiintiö. Sen turvaaminen loisi uskoa selviytymi-
15713: myös muuta toimintaa. Maitotalous on luonnol-        seen erityisesti nuorten sukupolvenvaihdoksen
15714: lisin ja kilpailukykyisin tuotantosuunta Lapin       seurauksena velkaantuneiden tilojen osalta.
15715: olosuhteissa. Siksi sen toimintaedellytyksistä tu-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
15716: lee huolehtia.                                       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15717:     Lapin viljelijöiden keskuudessa on herättänyt    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15718: suurta huolestumista suunnitelma siirtymisestä       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15719: maidontuotantokiintiöiden osalta kolmeen suur-
15720: alueeseen. Pelkona on, että Pohjois- ja Itä-Suo-               Aikooko Hallitus siirtyä maidontuo-
15721: men käsittävän suuralueen osana maidontuotan-               tantokiintiöiden osalta suuralueisiin, ja
15722: tokiintiöt valuisivat kohti etelää ja Lapin maito-             miten Hallitus aikoo turvata Lapille
15723: tilojen toimintaedellytykset heikentyisivät.                vähintään 100 miljoonan litran kiintiön?
15724:     Mikäli suuralueeseen maitokiintiöiden osalta
15725: 
15726:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1997
15727: 
15728:                                        Hannes Manninen /kesk
15729: 
15730: 
15731: 
15732: 
15733: 279001
15734: 2                                            KK 93/1997 vp
15735: 
15736: 
15737: 
15738: 
15739:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
15740: 
15741:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tyä suurempiin kauppa-alueisiin, jolla pyritään
15742: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tasaamaan kiintiöiden alueellista kysyntää ja tar-
15743: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        jontaa. Hallinnollisessa kiintiökaupassa kaup-
15744: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannes            paa käytäisiin maaseutuelinkeinopiirien sisällä.
15745: Mannisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             Uuden aluejaon ei odoteta aiheuttavan mer-
15746: n:o 93:                                                kittäviä muutoksia kiintiöiden alueellisessa si-
15747:                                                        joittumisessa. Merkittävät muutokset eivät olisi
15748:           Aikooko Hallitus siirtyä maidontuo-          suotaviakaan, sillä valtioneuvoston päätöksen
15749:        tantokiintiöiden osalta suuralueisiin, ja       (413/1995) perusteella maksettavalle pohjoiselle
15750:           miten Hallitus aikoo turvata Lapille         tuelle on EY :n komissio asettanut enimmäismää-
15751:        vähintään 100 miljoonan litran kiintiön?        rät, jotka perustuvat vakiintuneeseen tuotanto-
15752:                                                        tasoon eri tukialueilla.
15753:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Uusia kiintiökauppaa koskevia järjestelyjä to-
15754: vasti seuraavaa:                                       teutettaessa on tarkoitus huolehtia siitä, että tuo-
15755:                                                        tanto-oikeuksia ei siirtyisi pois Lapista ja eräiltä
15756:    Tällä hetkellä kiintiökauppaa käydään maa-          muilta syrjäisiltä alueilta. Edellä mainitun perus-
15757: seutuelinkeinopiirien aluejaon mukaisesti. Tuot-       teella hallitus uskoo, että Lapin nykyinen maito-
15758: tajien välisissä kiintiökaupoissa on tarkoitus siir-   kiintiöiden taso säilyy lähitulevaisuudessa.
15759: 
15760:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1997
15761: 
15762:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
15763:                                            KK 93/1997 vp                                            3
15764: 
15765: 
15766: 
15767: 
15768:                                        Tili Riksdagens Talman
15769: 
15770:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ut. Inom den administrativa handeln med kvoter
15771: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          bedrivs handeln inom landsbygdsnäringsdistrik-
15772: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      ten.
15773: dagsman Hannes Manninen undertecknade                    Dennya regionindelningen förväntas inte leda
15774: spörsmål nr 93:                                      till några betydande förändringar beträffande
15775:                                                      hur kvoterna kommer att fördela sig regionalt.
15776:          Ämnar Regeringen övergå till stora          Stora förändringar är inte heller önskvärda, ef-
15777:        områden i fråga om mjölkproduktions-          tersom EU-kommissionen har fastställt maximi-
15778:        kvoter, och                                   beloppen för det nordliga stöd som betalas på
15779:          hur ämnar Regeringen trygga en kvot         basis av statsrådets beslut (41311995). Maximibe-
15780:        om minst 100 milj.liter för Lappland?         loppen grundar sig på en vedertagen produk-
15781:                                                      tionsnivå inom de olika stödområdena.
15782:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Då de nya arrangemang som gäller handeln
15783: anföra följande:                                     med kvoter införs är avsikten att sörja för att
15784:                                                      produktionsrättigheterna inte flyttas bort från
15785:    Handel med mjölkkvoter bedrivs för tillfållet     Lappland och en del andra avlägsna områden.
15786: enligt regionindelningen av landsbygdsnärings-       Med stöd av det ovan nämnda tror regeringen att
15787: distrikten. A vsikten är att man skall övergå tili   nivån i fråga om mjölkkvoter i Lappland kom-
15788: större handelsområden inom handeln med kvo-          mer att förbli densamma inom den närmaste
15789: ter mellan producenterna för att den regionala       framtiden.
15790: efterfrågan och utbudet på kvoter skall jämnas
15791: 
15792:      Helsingfors den 5 mars 1997
15793: 
15794:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
15795:                                           KK 94/1997 vp
15796: 
15797: Kirjallinen kysymys 94
15798: 
15799: 
15800: 
15801: 
15802:                                  Heikki Koskinen /kok: Vaasan rannikkopatteriston toiminnan tur-
15803:                                     vaamisesta
15804: 
15805: 
15806:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
15807: 
15808:    Pohjanmaan maakunnat ja Vaasan kaupunki         mittu tämän vuosikymmenen alun maa-, meri- ja
15809: sekä Vaasan varuskunta kävivät muutama vuosi       ilmavoimien erillisselvityksistä.
15810: sitten kovan ja hermoja raastavan taistelun va-       Edellä mainitussa Helsingin Sanomien artik-
15811: ruskunnan säilyttämisen puolesta. Pohjalaisten     kelissa puolustusministeriö osoittaa valtiova-
15812: isänmaallisuudelle ja maanpuolustustahdolle sil-   rainministeriön suuntaan, että VM vaatii säästö-
15813: loinen läänimme ainoan maavoimien varusmies-       jä vain toimintamäärärahoista eikä hyväksy
15814: koulutusta antavan joukko-osaston säilyttämis-     säästöjä kaluston hankintamenoista. Samaisen
15815: päätös koettiin oikeudenmukaiseksi, puolustus-     kirjoituksen mukaan puolustusvoimat ovat saa-
15816: voimien edun mukaiseksi ja ansaituksi tunnus-      neet kalustoa niin paljon, että valtiontilintarkas-
15817: tukseksi.                                          tajat ovat huolestuneita niiden säilymisestä käyt-
15818:    Aivan viime aikoina varuskuntien lakkautta-     tökelpoisina. Vaarana on, että hankittu kalusto
15819: miskysymykset ovat nousseet uudelleen esiin        menettää osan toimintakyvystään puutteellisen
15820: osana puolustuslaitoksen säästötoimenpiteitä.      varastoinnin vuoksi.
15821:     Perustan kysymykseni ja sen perustelut Hel-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
15822: singin Sanomien 12.2.1997 kirjoitukseen "Puo-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15823: lustusministeriö anoo kevennystä säästöohjel-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15824: maan" samoin kuin sanomalehti Pohjalaisen          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15825: 13.2.1997 artikkeliin "Vaasan varuskunnan lak-
15826: kautushuhu on sitkeä".                                       Miten Hallitus aikoo tulevina vuosina
15827:     Helsingin Sanomat mainitsee kolme varus-              kehittää Vaasan rannikkopatteristoa tu-
15828: kuntaa, mm. Vaasan rannikkopatteriston lak-               levan Länsi-Suomen läänin kolmen poh-
15829: kautettavaksi. Sanomalehti Pohjalaisessa puo-             joisimman maakunnan ainoana maavoi-
15830: lustusministeriön osastopäällikkö Ilkka Puukka            mien joukko-osastona sekä pohjalaisten
15831: vakuuttaa, että mahdollisesti lakkautettavia ja           isänmaallisuutta ja maanpuolustustah-
15832: supistettavia varuskuntia ei ole nimetty. Hänen           toa tukevana varuskuntana?
15833: mukaansajulkisuudessa olevat nimilistat on poi-
15834: 
15835:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1997
15836:                                       Heikki Koskinen /kok
15837: 
15838: 
15839: 
15840: 
15841: 279001
15842: 2                                            KK 94/1997 vp
15843: 
15844: 
15845: 
15846: 
15847:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
15848: 
15849:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         säästöpäätöksen toteuttaminen merkitsisi. Kirje
15850: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          sisältää myös alustavan laskennallisen ehdotuk-
15851: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        sen hallituksen pitkän aikavälin rationalisointi-
15852: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heikki            linjaksi. Rationalisointiehdotuksen ytimen muo-
15853: Koskisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          dostavat toimenpiteet, jotka puolustushallinnos-
15854: n:o 94:                                                sa toteutettaisiinjoka tapauksessa säästöpäätök-
15855:                                                        sistä riippumatta. Kirjeessä ei ole esitetty yhtään
15856:           Miten Hallitus aikoo tulevina vuosina        joukko-osaston tai paikkakunnan nimeä.
15857:        kehittää Vaasan rannikkopatteristoa tu-            Puolustushallinnossa käytettävään sotilaalli-
15858:        levan Länsi-Suomen läänin kolmen poh-           seen suunnitteluun kuuluu olennaisena osana
15859:        joisimman maakunnan ainoana maavoi-             vaihtoehtoisten ratkaisujen valmistelu tehtävän
15860:        mien joukko-osastona sekä pohjalaisten          täyttämiseksi.
15861:        isänmaallisuutta ja maanpuolustustah-              Puolustusministeriön tavoitteena säästövel-
15862:        toa tukevana varuskuntana?                      voitteiden mahdollisesti toteutuessa on valita ja
15863:                                                        esittää toteutettavaksi vaihtoehto, joka on puo-
15864:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           lustushallinnon kannalta mahdollisimman tar-
15865: vasti seuraavaa:                                       koituksenmukainen ja hallittu. Henkilöstön
15866:                                                        osalta lähdetään siitä, että mahdollisesti vaadit-
15867:    Valtion talousarviossa vuodelle 1997 edellyte-      tavat henkilöstövähennykset toteutetaan luon-
15868: tään valmisteltavaksi puolustusvoimien toimin-         nollisen poistuman kautta, jolloin suunnittelun
15869: nan uusi rationalisointisuunnitelma, jolla saavu-      pohjaksi on otettava pidempi aikaväli.
15870: tetaan vuoteen 1999 mennessä hallitusohjelmas-            Hallitus antaa eduskunnalle selonteon, jossa
15871: sa edellytetyt todelliset ja pysyvät säästöt puolus-   esitellään puolustusvoimien kehittämistavoitteet
15872: tusvoimien toimintamenoista. Puolustusministe-         vuoteen 2008 mennessä. Tässä yhteydessä käsi-
15873: riö on lähettänyt rationalisointisuunnitelman          tellään myös puolustusvoimien rauhan ajan or-
15874: valmisteluun liittyen valtiovarainministeriölle        ganisaation rationalisointia.
15875: kirjeen, jossa laskennallisesti esitetään, mitä
15876: 
15877:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1997
15878: 
15879:                                                                      Puolustusministeri Anneli Taina
15880:                                            KK 94/1997 vp                                               3
15881: 
15882: 
15883: 
15884: 
15885:                                        Tili Riksdagens Talman
15886: 
15887:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Iande. Brevet innehåller också ett preliminärt
15888: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          kalkylmässigt förslag tili regeringens rationalise-
15889: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      ringslinje på Iång sikt. Kärnan i rationaliserings-
15890: dagsman Heikki Koskinen undertecknade spörs-         förslaget består av sådana åtgärder som i alla
15891: mål nr 94:                                           händelser skulle vidtas inom försvarsförvaltning-
15892:                                                      en oberoende av sparbesluten. 1 brevet nämns
15893:           Hur ämnar Regeringen under kom-            inte namnet på något enda truppförband eller
15894:        mande år utveckla Vasa kustsektion som        någon enda ort.
15895:        Iandstridskrafternas enda truppförband i          En väsentlig del av den militära planering som
15896:        de tre nordligaste landskapen i det blivan-   bedrivs inom försvarsförvaltningen är bered-
15897:        de Västra Finlands Iän samt som en garni-     ningen av alternativa lösningar för fullgörande
15898:        son som utgör ett stöd för österbottning-     av en uppgift.
15899:        arnas fosterländskhet och försvarsvilja?          Försvarsministeriets mål med tanke på det
15900:                                                      eventuella förverkligandet av inbesparingsför-
15901:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        pliktelserna är att välja och föreslå ett alternativ
15902: anföra följande:                                     som ur försvarsförvaltningens synpunkt är så
15903:                                                      ändamålsenligt och behärskat som möjligt. Vad
15904:    1 statsbudgeten för år 1997 förutsätts bered-     personalen beträffar är utgångspunkten att den
15905: ning av en ny rationaliseringsplan för försvars-     minskning av personalen som eventuellt krävs
15906: maktens verksamhet, med hjälp av viiken de i         genomförs genom naturlig avgång, varvid basen
15907: regeringsprogrammet förutsatta faktiska och          för planeringen bör vara ett längre tidsavsnitt.
15908: permanenta inbesparingarna i försvarsmaktens             Regeringen förelägger riksdagen en redogö-
15909: omkostnader kan uppnås före år 1999. F örsvars-      relse där försvarsmaktens utvecklingsmål fram
15910: ministeriet har i samband med beredningen av         tili år 2008 presenteras. 1 detta sammanhang be-
15911: rationaliseringsplanen sänt finansministeriet ett    handlas också rationaliseringen av försvars-
15912: brev, där en kalkylmässig framställning ges be-      maktens fredstida organisation.
15913: träffande innebörden av sparbeslutets verkstäl-
15914: 
15915:      Helsingfors den 5 mars 1997
15916: 
15917:                                                                      Försvarsminister Anneli Taina
15918:                                             KK 95/1997 vp
15919: 
15920: Kirjallinen kysymys 95
15921: 
15922: 
15923: 
15924: 
15925:                                    Pentti Tiusanen /vas: Silakan pyynnistä
15926: 
15927: 
15928:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15929:    Kalastetusta silakasta, arvokkaasta ravinto-       vänteiden hapettomuus ja se, että tilasta uhkaa
15930: kalasta, menee 2/3 muuksi kuin ihmisravinnoksi.       kehittyä pysyvä.
15931: Näin siitä huolimatta, että Euroopan unioni ei           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15932: salli sillin pyyntiä rehuksi, ja siten myös silakan   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15933: pyynti muuksi kuin ihmisravinnoksi on kielletty.      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15934: Tilanne, jossa pyydetystä silakasta vain l/3 käy-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15935: tetään ihmisravinnoksi, pohjautuu Suomen EU-
15936: jäsenyysneuvotteluissa saamaan poikkeuslu-                      Onko silakkakantojen voimaperäinen
15937: paan.                                                        rehukalastus pitemmällä aikavälillä kes-
15938:    Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos kannat-            tävää, ja
15939: taa silakan rehukalastuksenjatkamista. Toisaal-                 aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi-
15940: ta silakkaa ei kalasteta ainoastaan turkistar-               menpiteisiin, jotka lisäävät silakan käyt-
15941: hauksen rehuksi, vaan sitä palautetaan kuolleena             töä ihmisravinnoksi, sekä
15942: kalastuksen yhteydessä takaisin mereen.                         aikooko Hallitus vähentää Euroopan
15943:     Silakalla on tärkeä asema meriluonnon ravin-             unioninkin käytännön mukaisesti pak-
15944:  toketjussa. Meriluonnon tila on vuosi vuodelta              koa tämän arvokkaan ravinnon käyttä-
15945: vaikeampi. Uusin ilmiö ovat Suomenlahden sy-                 misestä rehuksi?
15946: 
15947:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1997
15948: 
15949:                                           Pentti Tiusanen /vas
15950: 
15951: 
15952: 
15953: 
15954: 279001
15955: 2                                          KK 95/1997 vp
15956: 
15957: 
15958: 
15959: 
15960:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
15961: 
15962:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     määriä kuin on ICES:n antama suositus ollut.
15963: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       Suomessa silakan rehukalastuksen ja ihmisravin-
15964: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-    noksi käytetyt yhteenlasketut saaliit ovat jääneet
15965: le jäsenelle kansanedustaja Pentti Tiusasen näin    pienemmiksi kuin Suomen silakkakiintiöt.
15966: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 95:                 Suomen liityttyä Euroopan unionin (EU) jäse-
15967:                                                     neksi Suomi sai poikkeuksen kolmeksi vuodeksi
15968:           Onko silakkakantojen voimaperäinen        yhteisön asetuksesta n:o 21 15/77, joka kieltää
15969:        rehukalastus pitemmällä aikavälillä kes-     sillin kalastuksen rehuksi. Tämä poikkeus mah-
15970:        tävää, ja                                    dollistaa silakan käytön rehuksi vuoden 1997
15971:           aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi-   loppuun. Maa- ja metsätalousministeriö katsoo
15972:        menpiteisiin, jotka lisäävät silakan käyt-   silakan rehukalastuksen olevan nykyisessä laa-
15973:        töä ihmisravinnoksi, sekä                    juudessaan kestävällä pohjalla. Koska rehuka-
15974:           aikooko Hallitus vähentää Euroopan        lastuksen lakkauttamiseen ei ole tällä hetkellä
15975:        unioninkin käytännön mukaisesti pak-         biologisia perusteita ja koska kalastuksen lopet-
15976:        koa tämän arvokkaan ravinnon käyttä-         tamisen kerrannaisvaikutukset olisivat merkittä-
15977:        misestä rehuksi?                             viä sekä kalastuksen että turkistarhauksen ja
15978:                                                     mahdollisesti myös Itämeren tilan kannalta,
15979:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        maa- ja metsätalousministeriö tuiee toimimaan
15980: vasti seuraavaa:                                    silakan rehukalastuksen jatkumisen varmistami-
15981:                                                     seksi vuoden 1997 jälkeenkin.
15982:    Silakkakannat Itämeressä ovat vahvoja ja nii-        Koska rehuksi kelpaa myös pienikokoinen si-
15983: den tilaa seurataan jatkuvasti. Suomessa seuran-    lakka, ei kalastajana ole tarvetta heittää silakkaa
15984: tatutkimusta tekee Riista- ja kalatalouden tutki-   mereen. Rehusilakan hyvän hinnan vuoksi me-
15985: muslaitos. Uusimman selvityksen mukaan silak-       reen heittämistä ei juuri tapahdu.
15986: kakantojen tilassa ei ole tapahtunut olennaisia         Ihmisravinnoksi tarkoitetun silakan menekin
15987: muutoksia. Kalastus ei ole vaikuttanut mm. ku-      edistämiseksi suoritetaan erilaisia toimenpiteitä
15988: tukannan kokoon, silakan kokoon tai aiheutta-       sekä kansallisella että EU :n rahoituksella. Myös
15989: nut muita kalastuksesta johtuvia muutoksia.         vientiin, pääasiassa Venäjälle, on panostettu vii-
15990:    Itämerellä silakan suurimmat sallitut saaliit    me vuosina. Tulokset ovat olleet rohkaisevia ja
15991: (TAC) päätetään Itämeren kansainvälisen kalas-      vienti on osoittanut kasvua.
15992: tuskomission (IBSFC) suosituksesta. T AC:n              Koska kalakantojen tilan arviointiin liittyy
15993: suuruuteen vaikuttaa keskeisesti Kansainvälisen     aina epävarmuutta ja silakan lisääntyminen on
15994: meretutkimusneuvoston (ICES) antama tieteelli-      riippuvainen myös ympäristötekijöistä, tulee
15995: nen suositus silakan kokonaismäärästä,joka voi-     maa- ja metsätalousministeriö seuraamaan silak-
15996: daan vuositasolla Itämerestä kalastaa. 1980-lu-     kakantojen kehittymistä ja ryhtyy tarvittaessa
15997: vun puolivälinjälkeen IBSFC:n sopimusosapuo-        toimenpiteisiin kalastuksen jatkamiseksi kestä-
15998: let eivät ole kertaakaan kalastaneet suurempia      vällä pohjalla.
15999: 
16000:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1997
16001: 
16002:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
16003:                                             KK 95/1997 vp                                              3
16004: 
16005: 
16006: 
16007: 
16008:                                         Tili Riksdagens Talman
16009: 
16010:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      tion. I Finland har de sammanräknade fångster-
16011: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        na av foderströmming och strömming avsedd
16012: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      som människoföda blivit mindre än Finlands
16013: man Pentti Tiusanen undertecknade spörsmål nr         strömmingskvot.
16014: 95:                                                       När Finland blev medlem av Europeiska
16015:                                                       Unionen (EU) fick vårt Iand ett undantag för tre
16016:           Är ett intensivt fiske av strömming för     år från gemenskapens förordning nr 21 15/77,
16017:        användning som foder hållbart på sikt,         som förbjuder fångst av sill tili foder. Avsedda
16018:        och                                            undantag gör det möjligt att använda strömming
16019:           har Regeringen för avsikt att skrida tili   som foder fram tili utgången av år 1997. Jord-
16020:        åtgärder som ökar användningen av              och skogsbruksministeriet anser att foderfisket
16021:        strömming som människoföda, samt               av Strömmingisin nuvarande omfattning står på
16022:           har Regeringen för avsikt att minska        hållbar grund. Eftersom det f6r närvarande inte
16023:        tvånget att enligt inom Europeiska unio-       finns biologiska orsaker som skulle tala för ett
16024:        nen rådande praxis använda denna vär-          stopp f6r foderfisket och eftersom de negativa
16025:        defulla näring som foder?                      effekterna av ett avslutande av detta fiske vore
16026:                                                       betydande såväl för fisket som f6r pä1s_p.äringen
16027:   Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-          och eventuellt även för situationen i Ostersjön
16028: samt anföra fö1jande:                                 kommer jord- och skogsbruksministeriet att ver-
16029:                                                       ka för att en fortsättning av foderfisket av ström-
16030:    Strömmingsbestånden inom Östersjön är star-        ming säkras även efter år 1997.
16031: ka och en fortlöpande uppföljning av deras till-          Eftersom även Strömming av mindre storlek
16032: stånd pågår. I Finland utf6rs denna uppfö1jande       duger som foder finns det inte någon orsak för
16033: undersökning av Vilt- och fiskeriforskningsinsti-     fiskarna att kasta strömming i havet. Tack vare
16034: tutet. En1igt senaste utredning har det inte skett    det goda priset på foderströmming kastas inte
16035: någon väsentlig förändring i strömmingsbe-            heller fisk i havet i nämnvärd utsträckning.
16036: ståndens tillstånd. Fisket har t.ex. inte inverkat        För att främja avsättningen för tili männi-
16037: på det 1ekande beståndets eller strömmingens          skoföda avsedd strömming vidtas åtgärder av
16038: stor1ek och inte heller på något annat sätt med-      många s1ag med stöd av såvä1 nationell som
16039: fört förändringar i beståndet.              ..        EU-finansiering. Satsningar har även gjorts på
16040:    Största tillåtna fångster av strömming i Oster-    export under de senaste åren, särskilt tili Ryss-
16041: sjön (TAC) fastställs enligt rekommendati9n av        Iand. Resultaten har varit uppmuntrande och
16042: Internationella fiskerikommissionen för Oster-        exporten har ökat.
16043: sjön (IBSFC). Stor1eken för T AC påverkas i vä-           Genom att uppskattning av fiskbeståndens
16044: sentlig grad av den vetenskap1iga rekommenda-         tillstånd alltid är förbunden med en viss osäker-
16045: tion Internationella kommissionen för havs-           het och strömmingsbeståndens tillväxt även är
16046: forskning ger om den tota1a.. mängd strömming         beroende av miljöfaktorer kommer jord- och
16047: som på årsnivå kan fiskas i Ostersjön. Från och       skogsbruksministeriet att fortsätta uppföljning-
16048: med med1et av 1980-ta1et har avtalsparterna           en av strömmingsbeståndens utveckling och vid-
16049: inom IBSFC inte en enda gång fångat större            tar vid behov åtgärder för att fisket skall kunna
16050: mängder än de som givits i ICES rekommenda-           fortsätta på hållbar grund.
16051: 
16052:      He1singfors den 5 mars 1997
16053:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
16054:                                             KK 96/1997 vp
16055: 
16056: Kirjallinen kysymys 96
16057: 
16058: 
16059: 
16060: 
16061:                                    Pentti Tiusanen /vas: Dimetridatzol-nimisen yhdisteen käytöstä
16062: 
16063: 
16064:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
16065: 
16066:    Dimetridatzol-nimisellä yhdisteellä on todettu    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16067: karsinogeeninen vaikutus. Tämän vuoksi sitä ei       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16068: enää käytetä lääkeaineena kuten aikaisemmin.
16069: On pelättävissä karsinogeenisten yhdisteiden                   Mitä Hallitus aikoo tehdä lopettaak-
16070: siirtymistä ihmisen elimistöön jääminä kalkku-              seen välittömästi dimetridatzolin käytön
16071: nasta. Kuitenkin dimetridatzolia käytetään edel-            maassamme, ja
16072: leen kalkkunan ravinnon lisäaineena. Käyttötar-                aikooko Hallitus toimia Euroopan
16073: koitus on profylaksia.                                      unionissa aineen täydellisen käyttökiel-
16074:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-             lon puolesta?
16075: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16076: 
16077:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1997
16078: 
16079:                                          Pentti Tiusanen /vas
16080: 
16081: 
16082: 
16083: 
16084: 279001
16085: 2                                          KK 96/1997 vp
16086: 
16087: 
16088: 
16089: 
16090:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
16091: 
16092:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       samankaltaisen valmisteen ronidatsolin esille
16093: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        maatalousneuvostossa eläinlääkekiellon jälkeen
16094: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      1995, jolloin komissio lupasi arvioida valmisteen
16095: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-     turvallisuuden uudelleen sekä sovittaa paremmin
16096: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       yhteen eläinravitsemus- ja eläinlääkintälainsää-
16097: 96:                                                  däntöä. Valmisteet ovat yhä Euroopan unionin
16098:                                                      tieteellisen eläinravitsemuskomitean arvioitavi-
16099:           Mitä Hallitus aikoo tehdä lopettaak-       na.
16100:        seen välittömästi dimetridatzolin käytön          Suomen hallitus on puoltanut dimetridatsolin
16101:        maassamme, ja                                 ja ronidatsolin kieltämistä myös rehun lisäainee-
16102:           aikooko Hallitus toimia Euroopan           na niiden elintarvikkeisiin liittyvien jäämäriskien
16103:        unionissa aineen täydellisen käyttökiel-      takia. Mustapäätauti on ehkäistävissä hyvällä
16104:        lon puolesta?                                 tuotantohygienialla sisäkasvatuksessa, jossa lin-
16105:                                                      nut ovat sellaisissa tiloissa, joissa ei ole pidetty
16106:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         aikaisemmin kanoja. Mustapäätautiriski on suu-
16107: vasti seuraavaa:                                     ri ulkokasvatuksessa, jonka osuus Suomessa on
16108:                                                      kuitenkin marginaalinen. Lisäksi dimetridatsolia
16109:     Dimetridatsoli on kalkkunoilla käytettävä        korvaavia turvallisia yhdisteitä on kehitettävä.
16110: kokkidiostaattien ryhmään kuuluva rehun lisäai-          Dimetridatsolilla on myös antibioottista vai-
16111: ne. Sitä käytetään profylaktisesti ehkäisemään       kutusta. Suomessa ei perinteisesti ole käytetty
16112: kalkkunoiden merkittävää loisen aiheuttamaa          samoja antibiootteja sekä lääkkeinä että rehun
16113: tautia, mustapäätautia,jonka hoitoon ei ole tällä    lisäaineina, koska antibioottiresistenssiongel-
16114: hetkellä käytettävissä korvaavaa ainetta. Dimet-     mien takia ei lääkkeiden tehokkuutta ole haluttu
16115: ridatsoli hyväksyttiin Euroopan unionissa rehun      vaarantaa. Johdonmukaisesti Suomi neuvotteli
16116: lisäaineeksi jo niin varhain kuin 1970. Suomessa     Euroopan unioniin liittymisen yhteydessä eriva-
16117: tätä kokkidiostaattia on käytetty vuodesta 1991      pauden kieltää kahden Suomessa eläinlääkkeenä
16118: vähäisiä määriä, mutta kalkkunantuotannon            käytettävän antibiootin, tylosiinin ja spiramysii-
16119: kasvaessa sen käyttömäärä on noussut (1995,          nin, käytön rehun lisäaineena.
16120: 231 kg aktiivista ainetta). Dimetridatsolia ei ole       Suomi on soveltanut Euroopan yhteisön lain-
16121: käytetty eläinlääkkeenä Suomessa.                    säädäntöä kehitettäessä ja rehun lisäaineita kos-
16122:     Dimetridatsolin käyttö eläinlääkkeenä kiellet-   kevassa hyväksyntämenettelyssä ennaltaehkäi-
16123: tiin ennen Suomen liittymistä Euroopan unio-         sevän terveyspolitiikan periaatteita elintarvike-
16124: niin. Käyttökielto eläinlääkinnässä perustuu sii-    tuotannon laadun ja turvallisuuden varmentami-
16125: hen, että valmisteelle ei voida määrittää kulutta-   seksi. Tiukka antibioottipolitiikka on myös pe-
16126: jalle turvallisia enimmäispitoisuuksia eläinperäi-   rusteltu osa suomalaista strategiaa suomalaisten
16127: sissä tuotteissa. Asiaa on perusteltu sillä, että    elintarvikkeiden kilpailukyvyn säilyttämiseksi.
16128: dimetridatsoli on karsinogeeninen.                       Hallitus on jo kiirehtinyt komissiota toimen-
16129:     Saksan liittotasavalta otti dimetridatsolin ja   piteisiin dimetridatsolin kieltämiseksi.
16130: 
16131:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1997
16132: 
16133:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
16134:                                             KK 96/1997 vp                                               3
16135: 
16136: 
16137: 
16138: 
16139:                                         Tili Riksdagens Ta/man
16140: 
16141:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       ett liknande preparat, ronidazol, i jordbruksrå-
16142: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        det 1995, varvid kommissionen lovade att pröva
16143: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      preparatets säkerhet på nytt samt att koordinera
16144: man Pentti Tiusanen undertecknade spörsmål nr         djurfoders- och veterinärläkemedelslagstiftning-
16145: 96:                                                   en bättre. Europeiska unionens vetenskapliga
16146:                                                       foderkommitte är ännu inte klar med bedöm-
16147:           Vad ämnar Regeringen göra för att           ningen av preparaten.
16148:        omedelbart sätta stopp för användningen            Finlands regering har förordat ett förbud mot
16149:        av dimetridazol i vårt land, och               dimetridazol och ronidazol även som tilisatsäm-
16150:           ämnar Regeringen agera inom Euro-           ne för fodermedel på grund a v risken för att rester
16151:        peiska unionen för ett fullständigt förbud     av dem blir kvar i livsmedel. Histomoniasis kan
16152:        mot användning av ämnet?                       förebyggas med god produktionshygien vid upp-
16153:                                                       födning inomhus, när fåglarna hålls i sådana
16154:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         utrymmen där det inte tidigare har hållits höns.
16155: anföra följande:                                      Risken för histomoniasis är stor vid uppfödning
16156:                                                       utomhus. Dessandel är dock marginell i Finland.
16157:     Dimetridazol är ett tillsatsämne för foderme-     Dessutom kan det utvecklas säkra föreningar
16158: del som hör tili gruppen coccidiostatika och som      som ersätter dimetridazol.
16159: används för kalkoner. Det används profylaktiskt           Dimetridazol har också antibiotisk verkan. 1
16160: för att förebygga histomoniasis, en allvarlig sjuk-   Finland har man av tradition inte använt samma
16161: dom hos kalkoner som förorsakas av parasiter.         antibiotika som både läkemedel och tilisatsämne
16162: För närvarande finns det inget ersättande medel       för fodermedel, eftersom man inte har velat även-
16163: med vilket sjukdomen kan behandlas. Dimetri-          tyra läkemedlens effektivitet på grund av pro-
16164: dazol godkändes inom Europeiska unionen som           blem med antibiotikaresistens. Följdriktigt för-
16165: tillsatsämne för fodermedel redan så tidigt som       handlade Finland i samband med anslutningen
16166: 1970. 1 Finland har detta coccidiostatiska ämne       tili Europeiska unionen fram dispens för förbud
16167: använts i små mängder sedan 1991, men i och           mot användningen av två antibiotika, tylosin och
16168: med den ökade ka1konproduktionen har an-              spiramycin, som tilisatsämnen för fodermedel,
16169: vändningen ökat (1995, 231 kg aktivt ämne).           eftersom de i Finland används som läkemedel.
16170: Dimetridazo1 har inte använts som veterinärlä-            Finland har vid utvecklingen av Europeiska
16171: kemede1 i Finland.                                    gemenskapens lagstiftning och förfarandet för
16172:     Användningen av dimetridazol som veterinär-       godkännande av tillsatsämnen för fodermedel
16173: läkemedel förbjöds innan Finland anslöt sig tili      tillämpat principen om förebyggande hälso-
16174: Europeiska unionen. Användningsförbudet               vårdspolitik i syfte att säkerställa en säker livs-
16175: inom veterinärmedicinen baserar sig på att det        medelsproduktionen av hög kvalitet. En stram
16176: inte går att bestämma några för konsumenten           antibiotikapolitik utgör också en motiverad del
16177: trygga maximihalter av preparatet i animaliska        av den finländska strategin i syfte att bibehålla
16178: produkter. Saken har motiverats med att dimetri-      finländska livsmedels konkurrenskraft.
16179: dazol är karcinogent.                                     Regeringen har redan uppmanat kommissio-
16180:     Efter veterinärläkemedelsförbudet tog För-        nen att snabbt vidta åtgärder i syfte att förbjuda
16181: bundsrepubliken Tyskland upp dimetridazol och         dimetridazol.
16182: 
16183:      Helsingforsden 11 mars 1997
16184: 
16185:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
16186:                                            KK 97/1997 vp
16187: 
16188: Kirjallinen kysymys 97
16189: 
16190: 
16191: 
16192: 
16193:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Vankien osallistumisesta ravintolailtaan
16194: 
16195: 
16196: 
16197:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
16198: 
16199:    Katinkullassa oli neljä vankia rymyamassa                  Onko Hallitus tietoinen, mihin lakiin
16200: ravintolaillassa. He varastivat auton ja karkasi-          vankien oikeus osallistua ravintolailtaan
16201: vat.                                                       perustuu, ja
16202:    Edellä olevan johdosta esitän valtiopäiväjär-              mikä taho on vastannut illanvieton
16203: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten valtioneu-          kustannuksista, sekä edelleen,
16204: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-                kuka maksaa varastetun auton vauriot
16205: raavan kysymyksen:                                         ja aiotaanko ravintolailtojen viettämistä
16206:                                                            tässä muodossa jatkaa?
16207: 
16208:      Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1997
16209:                                        Sulo Aittoniemi /kesk
16210: 
16211: 
16212: 
16213: 
16214: 279001
16215: 2                                          KK 97/1997 vp
16216: 
16217: 
16218: 
16219: 
16220:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
16221: 
16222:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ongelmaisille vangeille vuodesta 1992 alkaen.
16223: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        Kurssille valitaan avolaitoskelpoisia vankeja ha-
16224: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kemusten perusteella. Kurssin tarkoituksena on
16225: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       löytää vaihtoehtoisia malleja hallitsemattomalle
16226: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        päihteidenkäytölle ja rikolliselle elämäntavalle.
16227: n:o 97:                                              Kurssiohjelma sisältää muun muassa arkielämän
16228:                                                      taitojen opettelua, syventäviä ryhmäkeskusteluja
16229:           Onko Hallitus tietoinen, mihin lakiin      ja työharjoittelua. Kurssiohjelma on ollut erit-
16230:        vankien oikeus osallistua ravintolailtaan     täin tiivis, eikä kurssin aikana ole myönnetty
16231:        perustuu, ja                                  esimerkiksi rangaistusten täytäntöönpanosta an-
16232:           mikä taho on vastannut illanvieton         netun lain 2 luvun 3 b §:n mukaisia poistumislu-
16233:        kustannuksista, sekä edelleen,                pia. Jokaisen kurssin päätteeksi on lain 2 luvun
16234:           kuka maksaa varastetun auton vauriot       5 §:n 4 momentin nojalla mahdollisuus osallistua
16235:        ja aiotaanko ravintolailtojen viettämistä     erikseen sovittuun tilaisuuteen vankilan ulko-
16236:        tässä muodossa jatkaa?                        puolelle. Tässä tapauksessa kysymyksessä on ol-
16237:                                                      lut päiväsaikaan tapahtunut uimalavierailu. Näi-
16238:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         den tilaisuuksien kustannuksista on vastannut
16239: vasti seuraavaa:                                     vankila, koska tilaisuudet ovat olleet kurssin oh-
16240:                                                      jelmaan kuuluvaa valvottua toimintaa. Ulko-
16241:    Rangaistusten täytäntöönpanosta annetun           puolella järjestettäviin tilaisuuksiin on aina jär-
16242: lain (39/1889) 1 luvun 4 §:n (12811995) mukaan       jestetty tarpeellinen valvonta.
16243: rangaistus on pantava täytäntöön siten, ettei se         Neljän vangin luvaton poistuminen Kestiiän
16244: tarpeettomasti vaikeuta vaan mahdollisuuksien        varavankilan päihdekuntoutuskurssin päättö-
16245: mukaan edistää vangin sijoittumista yhteiskun-       retkeen kuuluneelta uimalavierailulta oli ennalta
16246: taan. Vapaudenmenetyksestä aiheutuvia hait-          odottamaton ja yllättävä tapahtuma. Tällaisiin
16247: toja on mahdollisuuksien mukaan ehkäistävä.          tilaisuuksiin on osallistunut tähän mennessä 150
16248: Saman lain 2luvun 5 §:n 4 momentin (61211974)        avolaitoskelpoista vankia, eikä minkäänlaisia
16249: mukaan vankilan johtaja voi antaa vangeille lu-      väärinkäytöksiä ole aikaisemmin esiintynyt.
16250: van osallistua laitoksen ulkopuolella järjestettä-   Päihdekuntoutusta Kestiiän varavankilassa tul-
16251: vään tilaisuuteen tarpeellisen valvonnan alaise-     laan edelleen jatkamaan, koska päihdeongel-
16252: na. Lainkohdan tarkoituksena on tukea vangin         mien on todettu olevan useilla vangeilla suurin
16253: yhteyksien säilyttämistä perheeseen, elinympä-       este selviytymiselle vapaassa yhteiskunnassa.
16254: ristöönja yhteiskuntaan. Vangin yhteyksien säi-          Esinevahingot, jotka on aiheuttanut rikoksen
16255: lyminen ympäröivään yhteiskuntaan rangaistuk-        vuoksi laitokseen sijoitettu henkilö ollessaan si-
16256: sen suorittamisen aikana auttaa vankia selviyty-     joitettuna laitoksen ulkopuolella tai lomalla taik-
16257: mään vapaudessa.                                     ka karattuaan laitoksesta tai viranomaisen huos-
16258:    Selvitysten mukaan erittäin suuri osa vangeis-    tasta, korvataan valtion varoista rikosvahinko-
16259: ta kärsii päihdeongelmista. Kestiiän varavanki-      jen korvaamisesta valtion varoista annetun lain
16260: lassa on järjestetty kuntoutumiskursseja päihde-     (935/1973) 8 §:n nojalla.
16261: 
16262:      Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1997
16263: 
16264:                                                                     Oikeusministeri Kari Häkämies
16265:                                               KK 97/1997 vp                                              3
16266: 
16267: 
16268: 
16269: 
16270:                                          Tili Riksdagens Talman
16271: 
16272:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         ningar. Avsikten med kursen är att finna alterna-
16273: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-          tiva modeller för den okontrollerade rusmedels-
16274: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-        användningen och det brottsliga Ievnadssättet. I
16275: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr           kursprogrammet ingår bl.a. inlärning av fårdig-
16276: 97:                                                     heter att klara sig i det dagliga Iivet, fördjupade
16277:                                                         gruppsamtal och arbetspraktik. Kursprogram-
16278:           Är Regeringen medveten om på viiken           met har varit mycket späckat, under kursen har
16279:        Iag fångarnas rätt att tillbringa en kväll på    det inte t.ex. getts tiiistånd att för en kort tid
16280:        restaurang grundar sig och                       avlägsna sig från straffanstalten i enlighet med
16281:           vem som har svarat för kostnaderna            2 kap. 3 b § Iagen om verkställighet av straff.
16282:        samt                                             Som avslutning på varje kurs är det med stöd av
16283:           vem som ansvarar för skadorna på den          Iagens 2 kap. 5 § 4 mom. möjligt att delta i en
16284:        stulna bilen och tänker man fortsätta med        särskilt överenskommen tillställning utanför
16285:        att tillbringa kvällar på restauranger i         fångelset. I detta fall har det varit fråga om ett
16286:        denna form?                                      simhallsbesök på dagtid. Fängelset har svarat för
16287:                                                         kostnaderna för dessa tillställningar eftersom de
16288:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt            har varit sådan övervakad verksamhet som hör
16289: följande:                                               tili kursprogrammet. Vid tillställningar som ord-
16290:                                                         nats utanför anstalten har det alltid ordnats nö-
16291:     En1igt 1 kap. 4 § (128/1995) lagen om verkstäi-     dig uppsikt.
16292: Iighet av straff (39/1889) skall ett straff verkstäl-       Att fyra fångar avlägsnade sig utan Iov från
16293: Ias så att det inte i onödan försvårar utan i mån av    simhallsbesöket som hörde tili den avslutande
16294: möjlighet främjar fångens anpassning i samhäi-          resan för rusmede1srehabiliteringskursen vid
16295: Iet. Frihetsförlustens skadliga följder skall i mån     Kestilä reservfångelse var en oväntad och över-
16296: av möjlighet motverkas. Enligt 2 kap. 5 § 4 mom.        raskande händelse. I sådana här tillställningar
16297: (612/1974) i samma lag kan fångelsedirektören           har fram tili dags dato deltagit 150 fångar som är
16298: bevilja en fånge tillstånd att under nödig uppsikt      Iämpliga för öppna anstalter och det har inte
16299: delta i sammankomst eller tillställning som ord-        tidigare inträffat någon form av missbruk. Man
16300: nas utanför anstalten. Avsikten med 1agrummet           kommer fortsättningsvis att fortsätta med rus-
16301: är att stöda fången att upprätthålla kontakt med        medelsrehabilitering vid Kestilä reservfångelse
16302: familjen, sin egen Iivsmiljö och med samhället.         eftersom rusmedelsproblemen har visat sig vara
16303: Genom att upprätthålla fångens kontakter med            det största problemet för många fångar att klara
16304: det omkringliggande samhälle under strafftiden          sig i det fria samhället.
16305: hjälper honom att klara sig efter frigivningen.             Sakskada som den som på grund av brott
16306:     Enligt utredningar har en synnerligen stor del      tagits in på en anstalt åsamkat medan han är
16307: av fångarna rusmedelsproblem. Vid Kestilä re-           placerad utom anstalten eller är på permission
16308:  servfångelse har man sedan början av år 1992           eller sedan han rymt från anstalten eller från en
16309:  ordnat rehabiliteringskurser för fångar med rus-       myndighets förvar, erstätts av statsmedel med
16310: medelsproblem. Tili kursen väljs fångar som är          stöd av 8 § Iagen om ersättning för brottsskador
16311:  Iämpliga för öppna anstalter på basis av ansök-        av statsmedel (935/1973).
16312: 
16313:      Helsingforsden 7 mars 1997
16314: 
16315:                                                                        Justitieminister Kari Häkämies
16316:                         j
16317:                     j
16318:                     j
16319:                 j
16320:                 j
16321:             j
16322:             j
16323:         j
16324:         j
16325:     j
16326:     j
16327: j
16328: j
16329:                                             KK 98/1997 vp
16330: 
16331: Kirjallinen kysymys 98
16332: 
16333: 
16334: 
16335: 
16336:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Veneilykortin säätämisestä pakolliseksi
16337: 
16338: 
16339: 
16340:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
16341:    Niin sisävesien kuin rannikon moottorivene-       sä veneissä merkitsisi vastuuntunnon kasvamis-
16342: liikenne kasvaa vuosi vuodelta. Veneet suurene-      ta.
16343: vat ja nopeudet kasvavat. Maantieliikenteessä            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16344: autoa tai vastaavaa, jopa traktoria kuljettavalta    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16345: vaaditaan ajokortti, jonka saaminen edellyttää       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16346: ajoneuvon hallitsemista ja sääntöjen tuntemusta.     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16347: Vesiliikenteessä saa varsin suurilla ja nopeilla
16348: veneillä ajaa ja hurjastella ilman minkäänlaista               Aikooko Hallitus ryhtyä lainsäädän-
16349: tutkintoa ja ajokorttia. Lupavaatimus tulee vas-            tötoimiin tutkinnon ja sitä kautta veneily-
16350: ta, kun puhutaan jonkun sisävesilaivurin päte-              kortin vaatimiseksi veneliikenteessä ve-
16351: vyydestä.                                                   neiden kuljettajilta maantieliikenteessä
16352:     Veneilykortin vaatimus jo suhteellisen pienis-          noudatettavan mallin mukaisesti?
16353:      Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1997
16354: 
16355:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
16356: 
16357: 
16358: 
16359: 
16360: 279001
16361: 2                                            KK 98/1997 vp
16362: 
16363: 
16364: 
16365: 
16366:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
16367: 
16368:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         huvialuksen laivaväen pätevyyksiin ja lukumää-
16369: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          rään sovellettaisiin ammattimerenkulun mää-
16370: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        räyksiä.
16371: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-            Veneilyn turvallisuutta tarkasteltaessa voi-
16372: ioniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          daan todeta, että veneilyonnettomuudet tapah-
16373: n:o 98:                                                tuvat sisävesillä liikuttaessa pienillä soutu- ja pe-
16374:                                                        rämoottoriveneillä. Liikennetiheys vesillä on
16375:            Aikooko Hallitus ryhtyä lainsäädän-         huomattavasti harvempaa kuin maanteillä ja no-
16376:         tötoimiin tutkinnon ja sitä kautta veneily-    peudet ovat muutamia poikkeustapauksia lu-
16377:         kortin vaatimiseksi veneliikenteessä ve-       kuun ottamatta alhaiset, joten vaaratilanteiden
16378:         neiden kuljettajilta maantieliikenteessä       muodostuminen voidaan ennakoida hyvissä
16379:         noudatettavan mallin mukaisesti?               ajoin.
16380:                                                           Lisäksi voidaan todeta, että valtakunnalliset
16381:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            veneilyjärjestöt, partiolaiset ja muut nuorisojär-
16382: taen seuraavaa:                                        jestöt tekevät arvokasta koulutus- ja valistustyö-
16383:                                                        tä veneilyturvallisuuden parantamiseksi. Lisäksi
16384:     Vesiliikennelainsäädäntöä on uusittu viime         veneilyturvallisuuteen liittyvää koulutusta antaa
16385: vuonna muun muassa veneilyturvallisuuden pa-           joukko kaupallisia yrityksiä, jotka antavat sekä
16386: rantamiseksi. Vesiliikennelaki (463/1996) annet-       nuorisolle että aikuisväestölle koulutusta, johon
16387: tiin 20 päivänä kesäkuuta 1996 ja se tuli voimaan      kuuluu merimiestaito, merenkulku ja veneiden
16388: 1 päivänä heinäkuuta 1996. Lain 6 §:ssä sääde-         käsittely.
16389: tään seuraavaa:                                           Liikenneministeriön asettama Merenkulku-
16390:     "Vesikulkuneuvon kuljettajana ei saa toimia        hallituksen apuna toimiva veneilyasiain neuvot-
16391: henkilö, jolla ei ole olosuhteisiin nähden tarvitta-   telukunta on toiminut vuodesta 1988 lähtien.
16392: vaa ikää, kykyä ja taitoa.                             Veneilyasiain neuvottelukunnan eräänä tehtävä-
16393:     Rekisteröitävää moottorikäyttöisiä vesikul-        nä on edistää koulutus- ja valistustoimintaa ve-
16394: kuneuvoa saa kuljettaa vain henkilö, joka on           neilijöiden parissa. Veneilyasiain neuvottelukun-
16395: täyttänyt 15 vuotta.                                   nan työskentelyyn ovat osallistuneet viranomai-
16396:     Merenkulkuhallitus voi, ottaen huomioon ve-        set ja veneilyjärjestöt. Neuvottelukunnan jäsen-
16397: sikulkuneuvon koon, lajin, käyttötarkoituksen          ten määrä on ollut 23 henkilöä.
16398: ja liikkumisalueen, määrätä, että tietyn vesikul-         Neuvottelukunta on laatinut veneilyturvalli-
16399: kuneuvotyypin tai yksittäisen kulkuneuvon kul-         suuden tavoiteohjelman, jossa se on asettanut
16400: jettajan on oltava täyttänyt 18 vuotta ja osoitta-     tavoitteekseen muun muassa saada ihmiset
16401: nut merenkulkuhallituksen tarkemmin edellyttä-         omaksumaan vesillä liikkumisessa tarvittavat
16402: mät tiedot ja kyvyn kysymyksessä olevan vesi-          tiedot, taidot ja asenteet. Käytännössä tämä tar-
16403: kulkuneuvotyypin tai yksittäisen vesikulkuneu-         koittaa mm. kykyä hallita venettä, merikarttojen
16404: von kuljettamiseen."                                   ja merimerkkien tuntemusta, oikeita varusteita
16405:     Edellä mainitun säännöksen 3 momentin no-          sekä muut vesillä liikkujat, ympäristön ja luon-
16406: jalla Merenkulkuhallituksella on mahdollisuus          nonvoimat huomioon ottavaa asennetta. Ohjel-
16407: määrätä vesikulkuneuvotyypin tai yksittäisen           maa on käytetty valistustyössä hyväksi.
16408: vesikulkuneuvon kuljettajan pätevyydestä.                 Veneilyasiain neuvottelukunta on painottanut
16409:     Merenkulkuhallitus on toimittanut liikenne-        vuosittaisessa veneilyturvallisuuskampanjois-
16410: ministeriölle aluksen miehitystä, laivaväen päte-      saan erityisesti hyvää merimiestaitoa, oikeita
16411: vyyttä ja vahdinpitoa koskevan asetusesityksen.        asenteita vesillä liikuttaessa sekä ympäristön ja
16412: Asetuksella on tarkoitus velvoittaa Merenkulku-        muiden vesilläliikkujien huomioon ottamista.
16413: hallitus vahvistamaan myös huvialuksen miehi-          Asenteellisista muutoksista selvin merkki on
16414: tyksen silloin, kun huvialuksen pituus on yli 24       huomattavasti lisääntynyt pelastusliivien käyttö
16415: metriä tai sen koneteho on yli 500 kW:a. Tällöin       varsinkin rannikolla.
16416:                                            KK 98/1997 vp                                           3
16417: 
16418:   Ottaen huomioon edellä esitetyt seikat hallitus   ten antamasta mahdollisuudesta määrätä päte-
16419: katsoo, että tässä vaiheessa ei ole syytä harkita   vyysvaatimuksia suuritehoisille ja suurille huvi-
16420: pakollista veneilyajokorttia. Ensin tulee saada     aluksille.
16421: kokemusta uusien ja valmisteilla olevien säädös-
16422:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1997
16423:                                                              Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
16424: 4                                              KK 98/1997 vp
16425: 
16426: 
16427: 
16428: 
16429:                                           Tili Riksdagens Talman
16430: 
16431:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         än 500 kw. 1 dessa fall är det meningen att man i
16432: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           fråga om den kompetens och numerär som gäller
16433: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         besättningen på fritidsfartyg skall tillämpa sam-
16434: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr            ma bestämmelser som avser den yrkesmässiga
16435: 98:                                                      sjöfarten.
16436:                                                             En granskning av säkerhetsaspekterna beträf-
16437:            Ämnar Regeringen vidta lagstiftnings-         fande båtsporten ger vid handen att båtolyckor-
16438:         åtgärder för krävande av en examen samt          na drabbar sådana som på insjöområdena rör sig
16439:         förarkörkort inom båttrafiken enligt             med små roddbåtar och små med utombordsmo-
16440:         samma modell som gäller förarna i lands-         tor försedda båtar. Trafiktätheten är på dessa
16441:         vägstrafiken?                                    områden betydligt lägre än på 1andsvägarna och
16442:                                                          hastigheterna är så gott som undantagslöst låga,
16443:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            vilket innebär att uppkomsten av farliga situatio-
16444: anföra följande:                                         ner kan förutses i god tid.
16445:                                                             Dessutom kan konstateras att de riksomfat-
16446:     F ör bl.a. främjande av säkerheten inom sjötra-      tande båtsportorganisationerna, scouterna och
16447: fiken reviderades sjötrafiklagstiftningen förra          de övriga ungdomsorganisationerna bidrar med
16448: året. Sjötrafiklagen (463/1996) gavs den 20 juni         värdefulla utbildnings- och upplysningsinsatser
16449: 1996 och trädde i kraft den 1 juli samma år. 1           för förbättrandet av säkerheten till sjöss. Dess-
16450: lagens 6 § bestäms följande:                             utom finns det många kommersiella företag som
16451:     "En farkost får inte framföras av en person          inom ramen för utbildning i dessa frågor ger både
16452: som med hänsyn till förhållandena inte innehar           ungdomar och vuxna fårdigheter i sjömanskap,
16453: den ålder och inte besitter den förmåga och skick-       sjöfartsfrågor och förmågan att hantera båtar.
16454: lighet som krävs.                                           Sedan 1988 har delegationen för båtsports-
16455:     En motordriven farkost som skall registreras         ärenden, tillsatt av trafikministeriet, assisterat
16456: får framföras endast av en person som har fyllt 15       Sjöfartsstyrelsen i båtsportsärenden. Tili delega-
16457: år.                                                      tionens uppgifter hör att främja utbildnings- och
16458:     Sjöfartsstyrelsen kan, med beaktande av far-         upplysningsverksamheten bland båtsportarna.
16459: kostens storlek, slag, det ändamål för vilket den        M yndigheterna och båtsportorganisationerna
16460: används och det område där den fårdas, bestäm-           har deltagit i delegationens arbete. Antalet med-
16461: ma att den som framför en viss farkosttyp eller en       lemmar i delegationen för båtsportsärenden är
16462: enskild farkost skall ha fyllt 18 år och ha visat sig    23.
16463: besitta de kunskaper och den förmåga som sjö-               Delegationen för båtsportsärenden har i sitt
16464: fartsstyrelsen närmare kräver för framförandet           program för säkerheten till sjöss som ett av målen
16465: av ifrågavarande farkosttyp eller enskilda far-          angett att den vili förmå dem som rör sig tili sjöss
16466: kost."                                                   att tiliägna sig de nödvändiga kunskaperna, får-
16467:     Sjöfartsstyrelsen har möjlighet att m~d stöd av      digheterna och attityderna. 1 praktiken innebär
16468: 3 mom. i ovan återgivna paragraf bestämma att            detta att båtfolket bör kunna hantera en båt, ha
16469: den som framför en viss farkosttyp eller en en-          förmåga att läsa sjökort och identifiera sjömär-
16470: skild farkost skall inneha en viss kompetens.            ken, utrusta sig väl samt ha rätt inställning till
16471:     Sjöfartsstyrelsen har tillställt trafikministeriet   andra som rör sig tili sjöss och tili miljön och
16472: ett förslag tili förordning som gäller bemanning-        vädrets makter. Programmet har använts i upp-
16473: en på ett fartyg samt kompetensen och vakthåll-          lysningsverksamheten.
16474: ningen beträffande besättningen. Avsikten är att            Delegationen för båtsportsärenden har i sina
16475: genom förordningen förplikta Sjöfartsstyrelsen           årligen återkommande kampanjer främst beto-
16476: att fastställa även bemanningen på fritidsfartyg i       nat hur viktigt det är att den som rör sig på sjön
16477: sådana fall där dessa fartyg har en längd som            har goda kunskaper och den rätta inställningen
16478: överstiger 24 meter eller en maskineffekt på mer         samt tar hänsyn tili miljön och människorna i sin
16479:                                            KK 98/1997 vp                                            5
16480: 
16481: omgivning. Det tydligaste tecknet på förändrade     riskt körkort för småbåtsförare. Först måste
16482: attityder är att användningen av räddningsvästar    man samla erfarenheter av den möjlighet som de
16483: har ökat markant inom framför allt kustområde-      nya och under beredning varande författningar-
16484: na.                                                 na ger när det gäller att fastställa kompetenskra-
16485:    Mot bakgrunden av ovan nämnda faktorer           ven i fråga om de stora fritidsfartygen med hög
16486: anser regeringen att det inte i det här skedet är   maskineffekt.
16487: motiverat att överväga införande av ett obligato-
16488: 
16489:      Helsingforsden 10 mars 1997
16490: 
16491:                                                                 Trafikminister Tuula Linnainmaa
16492:                                             KK 99/1997 vp
16493: 
16494: Kirjallinen kysymys 99
16495: 
16496: 
16497: 
16498: 
16499:                                   Esa Lahtela /sd: Perunan viljelyn turvaamisesta Suomessa
16500: 
16501: 
16502: 
16503:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
16504: 
16505:    ED-jäsenyyden aikana ranskanperunoiden               Kun aikanaan EU:hun liityttiin liittymissopi-
16506: tuonti Suomeen on kasvanut voimakkaasti.             muksella, sovittiin, että tämäntyyppisiä maa-
16507: Tuonti vuonna 1994 oli 3 000 tonnia, vuonna          talousalan kaupan vakavia häiriöitä vastaan ko-
16508: 1995 tuonti oli jo 7 000 tonnia ja tänä vuonna       missiolta on mahdollisuus anoa ja saada suojaus-
16509: arvioitu tuonti on 10 000 tonnia, mikä tulee kat-    toimenpiteitä. Tätä keinoa tulisi mahdollisim-
16510: tamaan jo yli puolet koko ranskanperunamark-         man nopeasti käyttää, ja lisäksi pitäisi etsiä mui-
16511: kinoista.                                            takin mahdollisuuksia kotimaisen perunan osuu-
16512:    Suomessa valmistettiin ranskanperunaa             den lisäämiseen ja ulkomaisen perunan määrän
16513: vuonna 1996 noin 9 000 tonnia. Suomalainen           vähentämiseen, mm. markkinointi ja kuluttajille
16514: tuotanto on laskenut vuodesta 1994 noin 5 000        suunnattu tiedottaminen.
16515: tonnilla.                                               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
16516:    Peruna-alan välillisesti työllistäväksi vaiku-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16517: tukseksi teollisuus on arvioinut noin 5 000 hen-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16518: keä.                                                 nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16519:    Kuitenkin tämä em. tilanne on johtanut peru-
16520: na-alan työllisyyden heikkenemiseen jalostuk-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ai-
16521: sessa sekä viljelysopimuksien romahtaessa viljeli-           konut ryhtyä, jotta työllisyyssyistä ulko-
16522: jöiden puolella vielä lisää kuluvan vuoden puo-              maisen ranskanperunan tuontia voitai-
16523: lella.                                                       siin rajoittaa ja korvata se kotimaassa
16524:                                                              tuotetulla perunalla?
16525: 
16526:      Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1997
16527: 
16528:                                            Esa Lahtela /sd
16529: 
16530: 
16531: 
16532: 
16533: 279001
16534: 2                                          KK 99/1997 vp
16535: 
16536: 
16537: 
16538: 
16539:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
16540: 
16541:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       nainen ongelman syy ei ole maataloudessa, vaan
16542: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        teollisuudessa.
16543: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Ministerivaliokunta päätti, että maa- ja met-
16544: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-      sätalousministeriö ja kauppa- ja teollisuusminis-
16545: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 99:     teriö ryhtyvät tutkimaan mahdollisuuksia tukea
16546:                                                      Suomen ranskanperunateollisuutta ja perunan-
16547:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ai-      viljelyä kotimaisen valtiontukijärjestelmän avul-
16548:        konut ryhtyä, jotta työllisyyssyistä ulko-    la. Tämä olisi tilapäistä ja sillä pyritään alan
16549:        maisen ranskanperunan tuontia voitai-         teollisuuden rakenteelliseen korjaamiseen.
16550:        siin rajoittaa ja korvata se kotimaassa           Maa- ja metsätalousministeriö asetti 19 päivä-
16551:        tuotetulla perunalla?                         nä helmikuuta 1997 työryhmän tutkimaan ja te-
16552:                                                      kemään esitykset mahdollisuuksista tukea Suo-
16553:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         men ranskanperunateollisuutta ja perunanvilje-
16554: vasti seuraavaa:                                     lyä kotimaisen valtiontukijärjestelmän avulla.
16555:                                                      Valtiontukijärjestelmää on tarkoitus tutkia mah-
16556:    Muista jäsenmaista voimakkaasti kasvaneen         dollisen keinon löytämiseksi siihen, että ranskan-
16557: ranskanperunan tuonnin aiheuttama ongelma            perunateollisuuden käyttöön viljeltävälle peru-
16558: oli esillä hallituksen EU-ministerivaliokunnassa     nalle voitaisiin soveltaa korkeampaa kotimaista
16559: 14 päivänä helmikuuta 1997. Ministerivaliokun-       tukea. Samoin selvitetään, onko mahdollista tu-
16560: ta katsoi, että liittymissopimuksen 147 artiklan     kea ranskanperunateollisuutta myöntämällä sille
16561: käyttäminen on liian raskas toimenpide ranskan-      teollisuuden rakenteen parantamiseen tarkoitet-
16562: perunan aiheuttaman markkinahäiriön poista-          tua tukea tai käyttämällä tuotekehitykseen tar-
16563: miseksi. Artiklan 147 suojatoimenpiteistä päät-      koitettuja varoja. Työryhmän on määrä saada
16564: täminen edellyttää, että kyseessä pitää olla maa-    työnsä valmiiksi maaliskuun 1997 loppuun men-
16565: talouden alan häiriön, ja tässä tapauksessa varsi-   nessä.
16566: 
16567:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1997
16568: 
16569:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
16570:                                            KK 99/1997 vp                                               3
16571: 
16572: 
16573: 
16574: 
16575:                                        Tili Riksdagens Talman
16576: 
16577:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Ministerutskottet bes1öt att jord- och skogs-
16578: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       bruksministeriet och hande1s- och industrimi-
16579: lem av statsrädet översänt följande av rikdags-      nisteriet skall starta en undersökning av möj-
16580: ledamot Esa Lahtela undertecknade spörsmål nr        ligheterna att stöda den finska pommes
16581: 99:                                                  frites-produktionen och potatisodlingen med
16582:                                                      hjä1p av ett nationellt statsstödssystem. Detta
16583:            Vilka åtgärder har Regeringen för av-     skulle vara ett provisorium som gär ut på att
16584:        sikt att vidta för att importen av pommes     korrigera strukturer inom ifrågavarande indu-
16585:        frites från utlandet av sysselsättningsskäl   stri.
16586:        skall kunna begränsas och ersättas med            Jord- och skogsbruksministeriet tillsatte den
16587:        inhemsk potatis?                              19 februari 1997 en arbetsgrupp för att undersö-
16588:                                                      ka och fram1ägga förs1ag tili möj1igheter att stöda
16589:    Säsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     Finlands pommes frites -produktion och potatis-
16590: framföra följande:                                   odling med ett nationellt statsstödssystem. Av-
16591:                                                      sikten är att statsstödsystemet granskas i syfte att
16592:    Det problem som uppstod på grund av den           finna en eventuell utväg tili att högre inhemskt
16593: ökande importen av pommes frites blev diskute-       stöd kunde tillämpas på potatis som odlas för
16594: rat i regeringens EU-ministerutskott den 14 fe-      pommes frites-industrin. Likaså utreds om det är
16595: bruari 1997. Ministerutskottet ansåg att använd-     möjligt att stöda pommes frites- industrin genom
16596: ningen av artikel147 i anslutningsfördraget är en    att bevilja den stöd som är avsett för förbättring
16597: för tung ätgärd att avlägsna störningen på mark-     av industrins struktur eller genom att använda
16598: naden förorsakad av pommes frites. Beslut om         medel som är avsedda för produktutveckling.
16599: skyddsåtgärder med hänvisning tili artikel 147       Arbetsgruppen skall bli fårdig med sitt arbete
16600: förutsätter en störning inomjordbruksbranschen       före slutet av mars 1997.
16601: men i detta fallligger problemet inte inom jord-
16602: bruksbranschen utan inom industrin.
16603: 
16604:    Helsingforsden 6 mars 1997
16605:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
16606:                                           KK 100/1997 vp
16607: 
16608: Kirjallinen kysymys 100
16609: 
16610: 
16611: 
16612: 
16613:                                   Minna Karhunen /kok: Työmatkakulujen verovähennyksen oma-
16614:                                      vastuun laskentaperusteiden muuttamisesta
16615: 
16616: 
16617:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
16618:    Palkansaaja voi vähentää työmatkakulujaan        hoitaa vaikkapa veroilmoituksen yhteydessä ve-
16619: verotuksessa. Omavastuuraja on 2 500 mk vuotta      rovelvollisen omana valintana. Näin ongelma
16620: kohden, mikä voi olla ongelmallista lyhytaikai-     poistuisi.
16621: sissa työsuhteissa. Kun työtön saa määräaikais-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
16622: töitä esim. kuukauden ajaksi, nousee ongelmaksi     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16623: se, että: työmatkakulujen verovähennyksetjäävät     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16624: saamatta, koska työmatkakuluja ei lyhyen työ-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16625: suhteen vuoksi kerry riittävästi. Tämä voi toimia
16626: työllistämisesteenä.                                          Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jotta
16627:     Omavastuun laskentaperusteita pitäisi muut-            työmatkakulujen verovähennysten oma-
16628: taa siten, että korvattavien työmatkakulujen ala-          vastuurajan laskentaperusteita muutet-
16629: raja voitaisiin laskea myös työssäolokuukautta             taisiin tavalla, joka mahdollistaisi vähen-
16630: kohden, kun kyseessä on määräaikainen osan                 nysten saamisen myös lyhytaikaisissa
16631: vuotta kestävä työsuhde. Tämä olisi mahdollista            työsuhteissa?
16632:      Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1997
16633: 
16634:                                       Minna Karhunen /kok
16635: 
16636: 
16637: 
16638: 
16639: 279001
16640: 2                                          KK 100/1997 vp
16641: 
16642: 
16643: 
16644: 
16645:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
16646: 
16647:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sitasolla. Ehdotuksen toteuttaminen merkitsisi
16648: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        nykyisen verojärjestelmän uudelleen arviointia.
16649: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      Selkeältä ja tarkoituksenmukaiselta ei vaikuttai-
16650: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Minna           si sellainen verojärjestelmä, jossa osa verotuspe-
16651: Karhusen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        rusteista arvioitaisiin kuukausitasolla ja suurin
16652: n:o 100:                                             osa vuositasolla.
16653:                                                          Ehdotuksella pyritään ilmeisesti hyvin tark-
16654:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jotta     kaan verotuksen oikeudenmukaisuuteen. Käy-
16655:        työmatkakulujen verovähennysten oma-          tännössä verotuksen toimittaminen ehdotuksen
16656:        vastuurajan laskentaperusteita muutet-        mukaisesti monimutkaistaisi verotusta. Vero-
16657:        taisiin tavalla, joka mahdollistaisi vähen-   tuksessa jouduttaisiin selvittämään muun muas-
16658:        nysten saamisen myös lyhytaikaisissa          sa työssäolokuukaudet. Työssäolokuukausien
16659:        työsuhteissa?                                 selvittäminen ei taas voi tapahtua koneellisesti
16660:                                                      ilman, että lisätään työnantajien ilmoittamisvel-
16661:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vollisuutta. Millimetrioikeudenmukaisuuden to-
16662: vasti seuraavaa:                                     teuttaminen monimutkaistaisi siten toisaalta ve-
16663:                                                      rolainsäädäntöä ja verojärjestelmää ja toisaalta
16664:    Asunnon ja työpaikan väliset matkakustan-         verotuksen toimittamista.
16665: nukset ovat tulon hankkimisestajohtuneina kus-           Tämän hallituksen toimesta on jo työttömien
16666: tannuksina vähennyskelpoisia tuloverolain            työssäkäyntimahdollisuuksia parannettu myös
16667: 93 §:n mukaan vain siltä osin kuin vähennys ylit-    verotuksenisin keinoin. Kunnallisverotuksen an-
16668: tää 2 500 markan vuotuisen omavastuuosuuden.         siotulovähennyksen määrää on korotettu. Vä-
16669: Vähennyksen enimmäismäärä on 16 000 mark-            hennyksen enimmäismäärä on nyt vuonna 1997
16670: kaa vuodessa. Vähennys myönnetään tulon-             5 500 markkaa. Myös tulonhankkimisvähennyk-
16671: hankkimisvähennyksen lisäksi.                        sen enimmäismäärää on korotettu 1 800 mark-
16672:    Kysymyksen perusteluissa ehdotetaan, että         kaan. Näillä keinoin kannustetaan myös lyhytai-
16673: työmatkakulujen alaraja voitaisiin laskea työssä-    kaisten työsuhteiden ottamiseen. Toisaalta työl-
16674: olokuukautta kohden. Henkilöverotus toimite-         listymismahdollisuuksien parantamiseksi saate-
16675: taan nykyisin vuosikohtaisesti: tulot, menot ja      taan harkita myös muita työvoiman liikkuvuutta
16676: vähennykset lasketaan vuositasolla eikä kuukau-      edistäviä verotuksessa toteutettavia keinoja.
16677: 
16678:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1997
16679: 
16680:                                                                                 Ministeri Arja Alho
16681:                                             KK 100/1997 vp                                            3
16682: 
16683: 
16684: 
16685: 
16686:                                         Tili Riksdagens Talman
16687: 
16688:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      rande skattesystemet. Ett skattesystem där en del
16689: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        av beskattningsgrunderna räknas per månad
16690: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      medan största delen räknas per år skulle inte
16691: man Minna Karhunen undertecknade spörsmål             förefalla klart och ändamålsenligt.
16692: nr 100:                                                  Avsikten med förslaget är uppenbarligen att få
16693:                                                       beskattningen så rättvis som möjligt. 1 praktiken
16694:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         skulle beskattningen kompliceras om den verk-
16695:        att beräkningsgrunderna för självriskan-       ställdes i enlighet med förslaget. Då skulle man
16696:        delen i fråga om skatteavdrag för kostna-      bli tvungen att i beskattningen utreda bl.a. anta-
16697:        derna för arbetsresor ändras så att det blir   let arbetade månader. En utredning av antalet
16698:        möjligt att få avdrag också i kortvariga       arbetade månader kan åter inte ske maskinellt
16699:        arbetsförhållanden?                            utan att arbetsgivarnas anmälningsskyldighet
16700:                                                       utökas. En strävan efter millimeterrättvisa skulle
16701:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         således å ena sidan komplicera skattelagstift-
16702: anföra följande:                                      ningen och skattesystemet och å andra sidan för-
16703:                                                       svåra verkställandet av beskattningen.
16704:    Kostnaderna för resor mellan bostaden och             Denna regering har redan också genom att
16705: arbetsp1atsen är avdragsgilla såsom utgifter för      ändra beskattningen förbättrat de arbetslösas
16706: inkomstens förvärvande en1igt 93 § inkomst-           möjligheter att komma ut i arbetslivet. Beloppet
16707: skattelagen endast tilidendel avdraget överstiger     för förvärvsinkomstavdraget i kommunalbe-
16708: en årlig självriskandel om 2 500 mk. Maximibe-        skattningen har höjts. Maximibeloppet för av-
16709: loppet för ett sådant avdrag är 16 000 mk om året.    draget är nu 5 500 mk år 1997. Även maximibe-
16710: A vdraget bevi1jas utöver avdraget för inkom-         loppet för avdraget för inkomstens förvärvande
16711: stens förvärvande.                                    har höjts tilli 800 mk. Med dessa medel vill man
16712:    1 motiveringen tili spörsmålet föreslås att den    göra det lättare att ta emot också kortvariga
16713: nedre gränsen för kostnaderna för arbetsresor         arbetsförhållanden. Med tanke på förbättrade
16714: skall räknas per arbetad månad. lnkomstbe-            sysselsättningsmöjligheter kan det å andra sidan
16715: skattningen verkställs i dag per år: inkomster,       bli aktuellt att överväga om även andra åtgärder
16716: utgifter och avdrag beräknas enligt år och inte       bör vidtas i beskattningen för att öka arbetskraf-
16717: enligt månad. Om man genomförde förslaget             tens rörlighet.
16718: skulle det förutsätta en revidering av det nuva-
16719: 
16720:      Helsingforsden 14 mars 1997
16721: 
16722:                                                                                  Minister Arja Alho
16723:                                           KK 101/1997 vp
16724: 
16725: Kirjallinen kysymys 101
16726: 
16727: 
16728: 
16729: 
16730:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Mielisairaaloista avohoitoon siirrettyjen
16731:                                       kohtalosta
16732: 
16733: 
16734:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
16735:    Viimeisten vuosien linjana on ollut se, että        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
16736: mielisairaaloista siirretään mahdollisimman pal-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16737: jon ihmisiä avohoitoon. Avohoitoon on siirretty     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16738: runsaasti pitkään laitoshoidossa olleita. Erityi-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16739: sesti heidän kohdallaan kohtalo on kylmä ja
16740: kova. Joutuessaan tuttujen olosuhteiden ulko-                 Onko Hallitus selvillä siitä, että suuri
16741: puolelle he kuolevat joko sairauden tai oman               osa mielisairaalasta avohoitoon siirre-
16742: käden kautta. Hyvänä esimerkkinä on muistaak-              tyistä, erityisesti pitkäaikaispotilaista,
16743: seni Heikinharjun sairaala Oulun suunnassa.                kuolee uusissa oudoissa oloissa pikaisesti
16744: Sieltä avohoitoon siirretyistä potilaista muis-            joko sairauden tai oman käden kautta?
16745: taakseni puolet on menehtynyt.
16746: 
16747:      Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1997
16748: 
16749:                                        Sulo Aittoniemi /kesk
16750: 
16751: 
16752: 
16753: 
16754: 279001
16755: 2                                           KK 101/1997 vp
16756: 
16757: 
16758: 
16759: 
16760:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
16761: 
16762:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         dissa ja loput terveyskeskuksen vuodeosastolla.
16763: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          Tämä selvitys ei siis tue Aittoniemen muistiku-
16764: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        vaa.
16765: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-            Myös Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja ke-
16766: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          hittämiskeskuksessa on tehty selvitys (Sohlman,
16767: n:o 101:                                               julkaisematon) psykiatrisista sairaaloista ulos-
16768:                                                        kirjoitettujen potilaiden kuolleisuudesta. Aineis-
16769:           Onko Hallitus selvillä siitä, että suuri     tona oli kaikki vuonna 1988 uloskirjoitettua
16770:        osa mielisairaalasta avohoitoon siirre-         22 940 potilasta, joita seurattiin vuoden 1992
16771:        tyistä, erityisesti pitkäaikaispotilaista,      loppuun. Tänä viiden vuoden seuranta-aikana
16772:        kuolee uusissa oudoissa oloissa pikaisesti      oli kuollut 3 936 potilasta eli 17,2 %. Selvitykses-
16773:        joko sairauden tai oman käden kautta?           sä laskettiin myös sairaalasta uloskirjoitettujen
16774:                                                        potilaiden ikävakioitu kuolinriski "normaali-
16775:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           väestöön" verrattuna.
16776: vasti seuraavaa:                                          Selvitysten perusteella voidaan todeta, että
16777:                                                        mielisairaalassa olleiden potilaiden kuolleisuus
16778:    Kysymyksessään kansanedustaja Aittoniemi            on selvästi normaaliväestöä suurempi eli lähes
16779: viittaa tärkeään ja myös jonkin verran julkisuu-       nelinkertainen. Myös kansainvälisissä tutkimuk-
16780: dessa olleeseen kysymykseen. Julkisuudessa ky-         sissa on todettu psyykkisiin häiriöihin liittyvän
16781: symys on ollut erityisesti Mirjam Kallandin ra-        lisääntynyt kuolleisuus. Syitä lisääntyneeseen
16782: portissa "Hyvin leikattu - huonosti ommeltu"           kuolleisuuteen on useita: esimerkiksi väkivaltai-
16783: esitettyihin tietoihin perustuen. Raportti koski       set kuolemat, jotka kuitenkin liittyvät jonkin ver-
16784: Vammalassa sijaitsevasta Sastamalan sairaalasta        ran enemmän akuuttiin psykiatriaan kuin pitkä-
16785: vuosina 1989-1992 kotiutettujen yli kuusi kuu-         aikaiseen hoitoon. Skitsofreniaan sinänsä liittyy
16786: kautta hoidossa olleiden potilaiden kuolleisuut-       lisääntynyt itsemurhariski, noin 10% skitsofre-
16787: ta. Potilaita oli kaikkiaan 123 ja näistä vuonna       niaa sairastavista potilaista tekee itsemurhan.
16788: 1995 kuolleita oli 35, eli kuolleisuus oli 28,5 %.     Psyykkisten häiriöiden biologiset aivoihin liitty-
16789: Näistä tuloksista on kuitenkin vaikea tehdä joh-       vät perussyyt sinänsä lisäävät kuolleisuutta. Psy-
16790: topäätöksiä nimenomaan kotiuttamisen vaiku-            kiatristen potilaiden elintavat eivät useinkaan ole
16791: tuksesta kuolleisuuteen.                               terveyttä edistäviä: esimerkiksi runsas tupakoi-
16792:    Vuonna 1992 suljetun Heikinharjun sairaalan         minen, vähäinen liikkuminen, epäsäännöllinen ja
16793: uloskirjoitettujen potilaiden kuolleisuutta ei ole     yksipuolinen ravinto. Toisaalta ihminen saattaa
16794: tutkittu ja Aittoniemen muistikuva 50 %:n kuol-        reagoida suureen muutokseen kuten siirtoon
16795: leisuudesta on todennäköisesti liioiteltu, vaikka-     avohoitoon somaattisin oirein, esimerkiksi infek-
16796: kin Heikinharjun potilaat olivat pitkäaikaispoti-      tioin tai sydänoirein.
16797: laitajajo somaattisestikin usein huonokuntoisia.           Kaiken kaikkiaan kysymys on siitä, miten yh-
16798: Joukossa oli lukuisia potilaita, joita oli tarjottu    teiskunnan heikoimmat saisivat oikeudenmukai-
16799: jo 1980-luvulla terveyskeskussairaaloihin, mutta       set ja tasavertaiset palvelut. Ratkaisu ei ole paluu
16800: sairaalat eivät vielä silloin halunneet heitä ottaa.   laitosvaltaiseen psykiatriaan vaan vaihtoehtois-
16801: Suuri osa potilaista oli siirtynyt täysin asianmu-     ten, rahaa edellyttävien avo- ja puoliavointen
16802: kaisesti terveyskeskuksen vuodeosastoille ja           palvelujen edelleen kehittäminen samoin kuin
16803: kuollut "vanhuuteen". Oulussa on parhaillaan           olemassa olevien palvelujen toiminnan kehittä-
16804: menossa selvitys vuonna 1992 sairaalassa ollei-        minen näitä riskitekijöitä (itsemurhat, suuret
16805: den pitkäaikaispotilaiden kuolleisuudesta. Pit-        elinolosuhteiden muutokset) paremmin huo-
16806: käaikaispotilaita oli 253 vuonna 1992 ja näistä        mioon ottaviksi ja käsitteleviksi.
16807: kuolleita on nyt 35 eli 14 %. Näistä psykiatrisessa        Sosiaali- ja terveysministeriö on päättänyt to-
16808: sairaalassa kuolleita oli noin puolet, kaksi poti-     teuttaa yhdessä muiden ministeriöiden kanssa
16809: lasta oli kuollut kotonaan, kaksi kuntoutusko-         laaja-alaisen erityisesti mielenterveyspalveluja
16810:                                           KK 101/1997 vp                                              3
16811: 
16812: kehittävän "Mielekäs Elämä" -projektin, jonka       teriössä valmistellaan lyhytaikaisen psykiatrisen
16813: tavoitteena on kehittää yhteiskunnan tuki- ja       sairaalahoidon hoitomaksujen alentamista.
16814: palvelujärjestelmiä siten, että mielenterveyson-    Myös psykiatristen potilaiden palveluasumista
16815: gelmaiset selviytyisivät entistä paremmin. Lisäk-   kehitetään erityisessä projektissa.
16816: si on käynnistymässä mielenterveyteen keskitty-        Mielenterveyspotilaiden hoitoon liittyvät on-
16817: vä "Pääsky-koulutusprojekti" perusterveyden-        gelmat on siis tiedostettu ja niitä pyritään ratkai-
16818: huollon henkilöstölle. Projektin uskotaan lisää-    semaan resurssien käytön ohjaamisella, henkilö-
16819: vän uusia valmiuksia mielenterveyspotilaiden        kunnan työnohjauksella ja täydennyskoulutuk-
16820: hoitoon avohuollossa. Sosiaali- ja terveysminis-    sella sekä uusilla toimintamalleilla.
16821: 
16822:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1997
16823: 
16824:                                                                   Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
16825: 4                                          KK 101/1997 vp
16826: 
16827: 
16828: 
16829: 
16830:                                         Tili Riksdagens Talman
16831: 
16832:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      övriga på bäddavdelningen vid någon hälsocen-
16833: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        tral. Utredningen stöder alltså inte Aittoniemis
16834: lem av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      minnesbild.
16835: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr            Dödligheten bland patienter som skrivits ut
16836: 101:                                                  från psykiatriska sjukhus har också utretts vid
16837:                                                       Forsknings- och utvecklingscentralen för social-
16838:           Är Regeringen medveten om att en            och hälsovården (Sohlman, opublicerad under-
16839:        stor del av de patienter, i synnerhet av       sökning). Materialet bestod av alla de 22 940
16840:        långtidspatienterna, som har överförts         patienter som skrevs ut 1988. Undersökningen
16841:        från sinnessjukhus tili öppen vård snabbt      följde deras öden fram tili slutet av 1992. Under
16842:        dör i den nya och främmande miljön,            femårsperioden hade 3 936 patienter dött, dvs.
16843:        endera på grund av sjukdom eller för egen      17,2 %. 1 utredningen beräknades även den å1-
16844:        hand?                                          dersstandardiserade dödsrisken för de patienter
16845:                                                       som skrevs ut från sjukhusen i f6rhållande till
16846:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         dödsrisken för den "norma1a befo1kningen".
16847: anföra följande:                                         Med stöd av utredningarna kan man konstate-
16848:                                                       ra att död1igheten är klart större bland patienter
16849:     1spörsmålet hänvisar riksdagsman Aittoniemi       som vårdats på sinnessjukhus än bland den nor-
16850: till en viktig fråga, som också har fått en viss      mala befolkningen, dvs. nästan fyra gånger stör-
16851: publicitet. 1 offentligheten har diskussionen gällt   re. lnternationella undersökningar har också vi-
16852: i synnerhet de uppgifter som Mirjam Kalland           sat att psykiska störningar är förknippade med
16853: presenterade i sin rapport "Hyvin leikattu -          ökad dödlighet, vilket har många orsaker, t.ex.
16854: huonosti ommeltu". Rapporten gällde dödlighe-         dödsfall till följd av våld. Dessa dödsfall hänf6r
16855: ten bland de patienter som åren 1989-1992             sig dock något mera tili akut psykiatri än till
16856: skrevs ut från Sastmala sjukhus i Vammala efter       långtidsvård. Schizofreni innebär i sig en ökad
16857: att ha vårdats där i mer än sex månader. Av           risk för självmord; omkring 10% av de patienter
16858: sammanlagt 123 patienter hade 35 avlidit 1995,        som lider av schizofreni begår självmord. De
16859: dvs. dödligheten var 28,5 %. Av resultaten är det     grundläggande biologiska orsakerna till psykis-
16860: emellertid svårt att dra slutsatser uttryckligen om   ka störningar, vilka hänför sig tili hjärnan, ökar i
16861: hur utskrivningen har påverkat dödligheten.           sig dödligheten. De psykiatriska patienternas
16862:     Dödligheten bland patienter som skrivits ut       livsföring är inte alltid hälsofrämjande. Patien-
16863: från Heikinharju sjukhus, som stängdes 1992,          terna röker mycket, motioner lite, äter oregel-
16864: har inte undersökts, och Aittoniemis minnesbild       bundet och ensidigt osv. Å andra sidan kan en
16865: av en dödlighet på 50% är antag1igen överdriven,      människa i samband med en större omställning
16866: även om patienterna på Heikinharju var lång-          reagera med somatiska symtom, t.ex. infektioner
16867: tidspatienter och ofta redan också somatiskt i        eller hjärtbesvär.
16868: dålig form. Redan på 1980-talet hade man för-            Allt som allt handlar det om hur de svagaste i
16869: sökt få många av patienterna in på hälsovårds-        samhället skall tillhandahållas rättvisa och lik-
16870: centralssjukhus, men sjukhusen ville inte ta emot     värdiga tjänster. Att gå tillbaka tili institutions-
16871: dem. Alldeles som sig bör hade en stor del av         dominerad psykiatri är ingen lösning utan det
16872: patienterna flyttats tili hälsovårdscentralernas      gäller att vidareutveckla den öppna och halvöpp-
16873: bäddavdelningar där de dött av "ålderdom". 1          na servicen, vilket kräver pengar. Likaså gäller
16874: Uleåborg utreds som bäst dödligheten bland de         det att utveckla de tjänster som finns så att de
16875: långtidspatienter som vårdades på sjukhuset           bättre beaktar och behandlar riskfaktorerna
16876: 1992. År 1992 hade sjukhuset 253långtidspatien-       (självmord, stora förändringar i livsförhållande-
16877: ter, av vilka 35 har dött, dvs. 14 %. Av dessa hade   na).
16878: ungefår hälften dött på det psykiatriska sjukhu-         Social- och hälsovårdsministeriet har beslutat
16879: set, två hemma, två på rehabiliteringshem och de      att tillsammans med andra ministerier genomfö-
16880:                                           KK 101/1997 vp                                             5
16881: 
16882: ra ett omfattande projekt, "Mielekäs Elämä", för    teriet bereds en sänkning av vårdavgifterna för
16883: att utveckla i synnerhet mentalvårdstjänsterna.     kortvarig psykiatrisk sjukhusvård. Dessutom
16884: A vsikten är att utveckla stöd- och servicesyste-   pågår ett särskilt projekt för att utveckla boende-
16885: men i samhället så att de som Iider av psykiska     servicen för psykiatriska patienter.
16886: problem skall klara sig allt bättre. Dessutom är       Man har alltså blivit medveten om de problem
16887: man i fård med att inleda ett utbildningsprojekt    som hänför sig tili vården av mentalvårdspatien-
16888: för primärvårdspersonalen. Det så kallade           terna och försöker lösa dem genom att styra
16889: Pääsky-utbildningsprojektet, som inriktas på        resursanvändningen, ordna arbetshandledning
16890: mentalvård, antas resultera i ökade nya fårdighe-   och kompletterande utbildning för personalen
16891: ter att vårda mentalvårdspatienter inom den         samt utforma nya verksamhetsmodeller.
16892: öppna vården. Vid social- och hälsovårdsminis-
16893: 
16894:      Helsingfors den 12 mars 1997
16895: 
16896:                                                                   Minister Terttu Huttu-Juntunen
16897: 1
16898: 
16899: 1
16900: 
16901: 
16902: 
16903: 
16904:     1
16905: 
16906:     1
16907:                                           KK 102/1997 vp
16908: 
16909: Kirjallinen kysymys 102
16910: 
16911: 
16912: 
16913: 
16914:                                  Sulo Aittoniemi /kesk: Ymmärrystä vailla rankaisemattajätettyjen
16915:                                      eristämisestä
16916: 
16917: 
16918:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
16919: 
16920:    Mielentilatutkimuksessa ymmärrystä vailla        kään tällaisia henkilöitä pidetään mielisairaa-
16921: olevaksi todettua ei tuomita rangaistukseen,        loissa, asiantuntijat eivät tiedä. Esitän valtiopäi-
16922: vaikka teko olisi ollut miten raaka tahansa.        väjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten val-
16923: Yleensä tällainen henkilö määrätään hallinnolli-    tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
16924: sessa prosessissa mielisairaalaan. Oltuaan siellä   si seuraavan kysymyksen:
16925: muutaman kuukauden hänet vapautetaan pa-
16926: rantuneena, mikä ei välttämättä pidä paikkaan-                Onko Hallitus tietoinen, miten pitkään
16927: sa. Ymmärrystä vailla olevaksi toteaminen on               mielentilatutkimuksen perusteella ran-
16928: kuin lottovoitto rikolliselle.                             gaistusta vaille jäänyt väkivaltarikollinen
16929:    Vapaaksi päästyään suuri osa heistä syyllistyy          on mielisairaalassa, ja minkälaiset ovat
16930: uudelleen rikokseen ja sama kierre jatkuu. Kun             todelliset kokemukset näiden ihmisten
16931: kansanedustaja kysyy asiantuntijoilta, miten pit-          sopeutumisesta yhteiskuntaan?
16932: 
16933:      Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1997
16934: 
16935:                                        Sulo Aittoniemi /kesk
16936: 
16937: 
16938: 
16939: 
16940: 279001
16941: 2                                           KK 102/1997 vp
16942: 
16943: 
16944: 
16945: 
16946:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
16947: 
16948:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        muutamien kuukausien pituisia sairaalahoitoja
16949: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         on harvoin. Tällöin ovat kyseessä lähinnä vaka-
16950: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       vaa, mielisairauden asteista masennustilaa sai-
16951: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        rastavat henkilöt, joiden sairaus ei ole luonteel-
16952: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         taan pitkäaikainen ja joka paranee asianmukai-
16953: n:o 102:                                              sella hoidolla muutamassa kuukaudessa.
16954:                                                          Sairaalahoidolla pystytään vähentämään kri-
16955:           Onko Hallitus tietoinen, miten pitkään      minaalipotilaiden rikosten uusimisriskiä, joka on
16956:        mielentilatutkimuksen perusteella ran-         esimerkiksi vankilaan joutuvilla alkoholisoitu-
16957:        gaistusta vaille jäänyt väkivaltarikollinen    neilla, asosiaalisesta persoonallisuushäiriöstä
16958:        on mielisairaalassa, ja minkälaiset ovat       kärsivillä henkilöillä suurempi kuin kriminaali-
16959:        todelliset kokemukset näiden ihmisten          potilailla.
16960:        sopeutumisesta yhteiskuntaan?                     Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos on tekemäs-
16961:                                                       sä ajankohtaista selvitystä kriminaalipotilaiden
16962:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          hoitoajoista. Tutkimuksen tarkoituksena on ver-
16963: vasti seuraavaa:                                      rata kriminaalipotilaiden hoitoaikoja vuosina
16964:                                                       1991 ja 1995. Tutkimuslaitoksesta saaduista
16965:    Vuosittain suoritetaan mielentilatutkimus          alustavista tiedoista ilmenee seuraavaa:
16966: keskimäärin noin 250:lle rikoksesta syytetylle           Kriminaalipotilaiden hoitoajat (keskiarvot,
16967: henkilölle, joista 40-50 määrätään mielentila-        pääasiallisen hoitopaikan mukaan):
16968: tutkimuksen jälkeen ymmärrystä vailla olevina
16969: tahdosta riippumattamaan psykiatriseen hoi-           Kaikki sairaalat Niuvanniemi Vanha Vaasa    Muut
16970:                                                       1991    6,9 V       7,6 V       8,2 V       1,1 V
16971: toon. Kyseiset henkilöt sairastavat pääasiallisesti   1995    5,3 V       7,6 V       8,3 V       1,3 V
16972: vaikea-asteista, pitkää sairaalahoitoa vaativaa
16973: skitsofreniaa,joten heidän sairaalahoitoosa ovat         Hoitoajan keskiarvon lasku johtunee siitä,
16974: lähes poikkeuksitta usean vuoden pituisia ja kes-     että kriminaalipotilaita oli muissa kuin valtion
16975: kimäärin pitempiä kuin vankeustuomio vastaa-          sairaaloissa vuonna 1995 kolme kertaa enemmän
16976: vista rikoksista. Tämän vuoksi mielisairaatkin        kuin vuonna 1991. Edelleen kuitenkin valtaosa
16977: henkilöt usein haluavat mieluummin vankilaan          kriminaalipotilaista hoidetaan tai heidän hoiton-
16978: kuin psykiatriseen sairaalahoitoon. Kriminaali-       sa aloitetaan valtion mielisairaaloissa. Hallituk-
16979: potilaat päästetään yleensä ennen sairaalasta         sen esityksellä mielenterveyslain ja valtion mieli-
16980: poistamista mielenterveysasetuksen 6 §:n mukai-       sairaaloista annetun lain 3 §:n muuttamisesta
16981: selle valvonta-ajalle, jolloin heidän avohoidossa     (HE 231/1996 vp) pyritään turvaamaan sitä, että
16982: menestymistään seurataan useamman kuukau-             kriminaalipotilaiden hoito järjestetään tarkoi-
16983: den ajan ja jolloin heidät voidaan tarvittaessa       tuksenmukaisessa sairaalassa.
16984: palauttaa takaisin sairaalahoitoon. Lyhyitä eli
16985: 
16986:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1997
16987: 
16988:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
16989:                                              KK 102/1997 vp                                                 3
16990: 
16991: 
16992: 
16993: 
16994:                                          Tili Riksdagens Talman
16995: 
16996:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        jämföras med sinnesjukdom, och dessa personer
16997: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         lider då av en sjukdom som tili sin karaktär inte
16998: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       är långvarig och som de blir friska från på några
16999: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr          månader med hjälp av behörig vård.
17000: 102:                                                      Med hjälp av sjukhusvård förmår man minska
17001:                                                        risken för att kriminalpatienter på nytt begår
17002:           Är Regeringen medveten om hur länge          brott, viiken risk är större för personer som t.ex.
17003:        våldsbrottslingar som på grund av sinnes-       är alkoholiserade och lider av asocia1a personlig-
17004:        undersökning inte dömts tili straff är in-      hetsstörningar och skall förpassas till fångelse än
17005:        tagna på sinnessjukhus, och hurdana är          för kriminalpatienter.
17006:        de verkliga erfarenheterna av hur dessa            Rättspolitiska forskningsinstitutet har en ak-
17007:        människor anpassar sig tili samhället?          tuell utredning om kriminalpatienternas vårdti-
17008:                                                        der under arbete. Syftet med undersökningen är
17009:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          att jämföra vårdtiderna för kriminalpatienter
17010: anföra följande:                                       under 1991 och 1995. Av de preliminära uppgif-
17011:                                                        ter som kommit från forskningsinstitutet fram-
17012:    Varje år utförs sinnesundersökning på i medel-      går följande:
17013: tal ca 250 personer som är åtalade för brott, av          Vårdtiderna för kriminalpatienter (medelta1,
17014: vilka 40-50 efter sinnesundersökningen intas           enligt den huvudsakliga vårdplatsen):
17015: för psykiatrisk vård oberoende av sin vilja i egen-
17016: skap av personer som saknar förståndets fulla          Alla sjukhus   Niuvanniemi   Gamla Vasa     Övriga
17017: bruk. Personerna i fråga lider i huvudsak av svår      1991 6,9 år       7,6år         8,2år       l,lår
17018: schizofreni som kräver långvarig sjukhusvård,          1995 5,3 år       7,6 år        8,3 år      1,3 år
17019: och därför räcker deras sjukhusvård nästan utan
17020: undantag flera år och är i genomsnitt längre än en        Nedgången i medeltalet för vårdtiden torde
17021: fångelsedom för motsvarande brott. Detta är en         bero på att det 1995 fanns tre gånger mera krimi-
17022: orsak till att även sinnessjuka personer ofta hellre   na1patienter vid övriga sjukhus än vid statens
17023: väljer fångelse än psykiatrisk sjukhusvård. Innan      sinnessjukhus jämfört med situationen 1991.
17024: kriminalpatienter skrivs ut från sjukhuset s1äpps      Fortfarande vårdas dock största delen av alla
17025: de i allmänhet på en övervakningsperiod enligt         kriminalpatienter vid statens sinnessjukhus eller
17026: 6 § mentalvårdsförordningen, då man under ett          så påbörjas deras vård där. Med hjälp av reger-
17027: flertal månader följer med hur de klarar sig i den     ingens proposition tili riksdagen med förslag tili
17028: öppna vården och då de vid behov kan skickas           lag om ändring av mentalvårdslagen och 3 § 1a-
17029: tilihaka till sjukhusvård. Korta perioder av sjuk-     gen om statens sinnessjukhus (RP 231/1996 rd)
17030: husvård, dvs. perioder på några månader, är säll-      försöker man säkerställa att vården av kriminal-
17031: synta. 1 dylika fall är det närmast fråga om perso-    patienter ordnas vid ett ändamå1senligt sjukhus.
17032: ner som lider av en så svår depression att den kan
17033: 
17034:      Helsingforsden 12 mars 1997
17035: 
17036:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
17037:                                              KK 103/1997 vp
17038: 
17039: Kirjallinen kysymys 103
17040: 
17041: 
17042: 
17043: 
17044:                                     Irja Tuloneo /kok: Työllisyyskoulutukseen osallistuvien työllistämi-
17045:                                          sestä
17046: 
17047: 
17048:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17049: 
17050:     KEKO-koulutus on yksi työttömille tarkoite-           KEKO-koulutukseen liittyvän työttömälle ai-
17051: tuista koulutusmuodoista. KEKO-koulutukses-            heutuvan riskin vuoksi on ensiarvoisen tärkeää,
17052: sa tavoitteena on saattaa yrittäjä ja työnhakija       että projektiin valitaan yrityksiä, joilla on mah-
17053: yhteen selvittämällä tarkasti, miten työnantajan       dollisuus työllistää työtön työjakson jälkeen.
17054: tarve ja työntekijän osaaminen kohtaavat.              Kuten edellä on esitetty, useimmiten työllistymi-
17055: KEKO-koulutuksella saadut tulokset ovat valta-         nen on tapahtunut, mutta ei aina. Ne, jotka eivät
17056: osaltaan hyviä, koulutukseen osallistuneet ovat        ole työllistyneet, ovat jääneet pahasti väliinpu-
17057: työllistyneet yli 60-prosenttisesti.                   toajiksi. On myös tapauksia, joissa yritys on pal-
17058:     KEKO-koulutus on kuitenkin järjestelmä,            kannut KEKO-koulutuksessa olleen tilalle
17059: jossa riskin kantaa työtön. KEKO-koulutusta ja         uuden työntekijän työllisyystuella. Järjestelyä ei
17060: siihen liittyvää työjaksoa ei lasketa työttömän        voida pitää hyväksyttävänä, koska yritys on saa-
17061: työksi samalla tavalla kuin esimerkiksi työllistä-     nut merkittävän työpanoksen KEKO-koulutuk-
17062: mistuella suoritettu työ lasketaan. Työttömän          sessa olleelta ilmaiseksi. Laajemmassa mitassa
17063: kannalta on siis kyse siitä, että KEKO-koulutuk-       edellä esitetyn kaltainen toiminta vääristää kil-
17064: sen yhteydessä tehtyä työtä ei lasketa työnteoksi      pailua, koska yritykset joutuvat erilaiseen ase-
17065: siinä mielessä, että se otettaisiin huomioon ansio-    maan.
17066: sidonnaista päivärahaa maksettaessa. Työttö-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17067: mällä on siis riski, että valitessaan KEKO-koulu-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17068: tuksen ja siihen liittyvän työharjoittelun työllis-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17069: tämistukitöiden sijasta hän putoaa aikaisemmin         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17070: pois ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiristä.
17071:     KEKO-koulutuksen eroavuotta työvoimapo-                        Onko Hallitus tietoinen työttömien
17072: liittisesta koulutuksesta ei voi tässä suhteessa pi-            erilaisesta kohtelusta eri koulutusmuo-
17073: tää työttömän kannalta oikeudenmukaisena,                       doissa ja toimiiko Hallitus tämän epä-
17074: varsinkin kun otetaan huomioon KEKO-koulu-                      kohdan poistamiseksi, sekä
17075: tuksen hyvät tulokset. KEKO-koulutukseen                           onko Hallituksen mielestä KEKO-
17076: hankkiutuvat aktiivisiromat ja kyvykkäimmät                     koulutetun työpanoksen yritykseensä il-
17077: työttömät, joiden työpanos yrityksissä on usein                 maiseksi saanut yritys velvoitettava työl-
17078: merkittävä. On kohtuutonta, että nämä aktiivi-                  listämään kyseinen henkilö, jotta työtön-
17079: set ja yritteliäät työttömät saattavat joutua huo-              tä uhkaava väliinputoajan asema onnis-
17080: nompien etujen varaan kuin ne, jotka passiivises-               tuttaisiin estämään?
17081: ti odottavat esim. kunnan työllistämistoimia.
17082: 
17083:      Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1997
17084: 
17085:                                             Irja Tolonen /kok
17086: 
17087: 
17088: 
17089: 
17090: 279001
17091: 2                                          KK 103/1997 vp
17092: 
17093: 
17094: 
17095: 
17096:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17097: 
17098:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tukea maksetaan työvoimakoulutuksessa sekä
17099: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        teoria- että työharjoitteluajalta.
17100: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Koulutustuen lisäksi työvoimakoulutuksessa
17101: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Irja Tulo-      oleville opiskelijoille maksetaan ylläpitokor-
17102: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         vausta,jonka suuruus on noin 650 markkaa kuu-
17103: 103:                                                 kaudessa. Lisäksi opiskelijat, jotka lähtevät kou-
17104:                                                      lutukseen työssäkäyntialueensa ulkopuolelle ja
17105:           Onko Hallitus tietoinen työttömien         joille syntyy tästä ylimääräisiä asumiskustan-
17106:        erilaisesta kohtelusta eri koulutusmuo-       nuksia, voivat saada majoituskorvausta, jonka
17107:        doissa ja toimiiko Hallitus tämän epä-        suuruus on niin ikään 650 markkaa kuukaudes-
17108:        kohdan poistamiseksi, sekä                    sa.
17109:           onko Hallituksen mielestä KEKO-                Myös työmarkkinatuen saajille maksetaan
17110:        koulutetun työpanoksen yritykseensä il-       edellä mainittuja korvauksia. Koulutusaikana
17111:        maiseksi saanut yritys velvoitettava työl-    työttömyysturvan maksamisen enimmäisaika
17112:        listämään kyseinen henkilö, jotta työtön-     (500 päivää) ei kulu. Vuoden 1997 alussa voi-
17113:        tä uhkaava väliinputoajan asema onnis-        maan tulleen työttömyysturvalain väliaikaisen
17114:        tuttaisiin estämään?                          muutoksen perusteella voidaan työssäoloehdon
17115:                                                      edellyttämään 10 kuukauden työssäoloaikaan
17116:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         rinnastaa myös enintään 16 viikon ajalta ajanjak-
17117: vasti seuraavaa:                                     so,jolta henkilö on saanut työvoimakoulutuksen
17118:                                                      koulutustukea. Koulutusaikaiset muut tulot ote-
17119:    KEKO-koulutuksen toimintamallin luomi-            taan huomioon siten, että 750 markkaa kuukau-
17120: sessa keskeisessä asemassa ovat olleet työmark-      dessa ylittävät palkka- ja muut työtulot vähentä-
17121: kinajärjestöt. Koulutus toteutetaan työvoima-        vät koulutustuen määrää.
17122: poliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain           KEKO-koulutukseen osallistuvat ovat oikeu-
17123: (763/1990) mukaisena työvoimakoulutuksena            tettuja samoihin etuuksiin kuin muutkin työvoi-
17124: työvoimapiirien toimistojen, kauppa- ja teolli-      makoulutuksen opiskelijat. Työvoimakoulutuk-
17125: suusministeriön yrityspalvelujen, kouluttajien ja    sen keskimääräiset etuudet kuukautta kohden
17126: yritysten välisenä yhteistyönä. Yrityksessä ta-      vuonna 1996 olivat työmarkkinatuen saajilla
17127: pahtuva projektityöskentely järjestetään työvoi-     3 139 markkaa, perustuen saajilla 3 655 markkaa
17128: makoulutuksen työharjoitteluna, johon on yh-         ja ansiotuen saajilla 5 848 markkaa. Taso on
17129: distetty kauppa- ja teollisuusministeriön rahoit-    huomattavasti korkeampi kuin esimerkiksi opin-
17130: tamaa konsultointia.                                 totuen turvin opiskelevilla ja ylläpitokorvausten
17131:    Koska KEKO-koulutus toteutetaan kokonai-          johdosta korkeampi kuin normaali työttömyys-
17132: suudessaan työvoimakoulutuksena, ei työhar-          turva. Koulutus- tai työmarkkinatuen lisäksi
17133: joittelupaikan tarjoavalta työnantajalta edellyte-   monet KEKO-harjoittelijat saavat yrityksen
17134: tä työsuhteen muodostamista koulutus- ja har-        maksamana palkkiona 750 markkaa kuukaudes-
17135: joitteluaikana. Tässä suhteessa järjestelmä poik-    sa. Tällaista etuutta ei ole käytössä muussa työ-
17136: keaa työllistämistuella tapahtuvasta työllistämi-    voimakoulutuksessa. Koulutusajan vaikutus
17137: sestä, joka edellyttää työehtosopimuksen mukai-      työttömyysturvaan on samanlainen kuin muus-
17138: sen työsuhteen muodostamista ja palkan mak-          sakin työvoimakoulutuksessa.
17139: samista. Työvoimakoulutukseen osallistuville             KEKO-koulutuksen tarkoitus on työnhakijan
17140: maksetaan koulutuksen ajalta työvoimakoulu-          ja työnantajan tarpeiden yhteensovittaminen
17141: tuksen koulutustukea, joka suuruudeltaan vas-        sekä työnantajan kokeman työhönottokynnyk-
17142: taa työttömyyspäivärahaa. Työmarkkinatukeen          sen alentaminen. Tämän mahdollistaa pitkä työ-
17143: oikeutetut henkilöt saavat koulutuksen aikana        harjoitteluna järjestetty työskentelyvaihe yrityk-
17144: työmarkkinatukea. Koulutus- ja työmarkkina-          sessä. Työllistämisvelvoitteen asettaminen työn-
17145:                                             KK 103/1997 vp                                            3
17146: 
17147: antajalle ennen koulutuksen alkua todennäköi-         vovat KEKO-koulutuksen toimeenpanoa ja va-
17148: sesti vähentäisi KEKO-hankkeisiin lähtevien ha-       littavia yrityksiä ja pyrkivät estämään väärin-
17149: lukkaiden yritysten määrää. Usein yrityksessä ei      käytökset muun muassa siten, että sama yritys ei
17150: ole valmiina avointa työpaikkaa, jonka opiske-        voi yhtä aikaa ottaa liian monta opiskelijaa suh-
17151: lija täyttää, vaan koulutus liittyy uusien tuottei-   teessa yrityksen toimintaan ja henkilöstömää-
17152: den kehittämiseen, markkinoiden laajentami-           rään. Myös KEKO-koulutustenja muiden tuki-
17153: seen sekä muihin yrityksen kasvua ja työllistä-       muotojen ketjuttaminen samassa yrityksessä py-
17154: vyyttä edistäviin hankkeisiin. Päätökset työhön-      ritään mahdollisuuksien mukaan estämään.
17155: otosta erityisesti pk-yrityksissä voidaan usein           Työministeriö on asettanut selvitysmiehet val-
17156: tehdä vasta tietyn valmistelu- ja koeajan jälkeen.    mistelemaan työvoimapoliittisen järjestelmän
17157: Ensiarvoisen tärkeää on, että projektiin valitta-     kokonaisuudistusta. Tämän selvitystehtävän yh-
17158: villa yrityksillä on tosiasiallinen mahdollisuus      teydessä tulee harkittavaksi työllistämistukijär-
17159: työllistää KEKO-oppilas harjoitteluvaiheen jäl-       jestelmänja työvoimapoliittisen aikuiskoulutuk-
17160: keen.                                                 sen nykyistä parempi yhteensovittaminen. Selvi-
17161:     Työvoimapiirien toimistot ja kauppa- ja teolli-   tystehtävälle varattu määräaika päättyy touko-
17162: suusministeriön yrityspalvelut seuraavat ja vai-      kuun 1997 lopussa.
17163: 
17164:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1997
17165:                                                                      Työministeri Liisa Jaakonsaari
17166: 4                                           KK 103/1997 vp
17167: 
17168: 
17169: 
17170: 
17171:                                         Tili Riksdagens Talman
17172: 
17173:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      rar arbetslöshetsdagpenningen. De personer som
17174: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        är berättigade till arbetsmarknadsstöd får under
17175: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-    utbildningstiden arbetsmarknadsstöd. Utbild-
17176: damot Irja Tulonen undertecknade spörsmål nr          nings- och arbetsmarknadsstöd utbetalas vid ar-
17177: 103:                                                  betskraftsutbildning både under teori- och ar-
17178:                                                       betspraktikperioden.
17179:           Är Regeringen medveten om den olik-            Förutom utbildningsstöd betalas till studeran-
17180:        artade behandlingen av arbets1ösa i o1ika      de som deltar i arbetskraftsutbildning ersättning
17181:        former av utbi1dning och kommer Reger-         för uppehälle, vars belopp är ca 650 mark per
17182:        ingen att verka för att detta missförhål-      månad. Dessutom kan studerande som deltar i
17183:        lande skall avhjälpas, samt                    utbildning utanför sin pendlingsregion och som
17184:           anser Regeringen att ett företag vilket     därför åsamkas extra boendekostnader få ersätt-
17185:        gratis mottagit en arbetsinsats av en per-     ning för inkvartering. Beloppet är likaså 650
17186:        son som genomgått utvecklande utbild-          mark per månad.
17187:        ning (KEKO) skall förpliktas att syssel-          Också till mottagare av arbetsmarknadsstöd
17188:        sätta personen i fråga för att man skall       betalas ovan nämnda ersättningar. Under utbild-
17189:        kunna lyckas hindra den arbetslöse från        ningstiden förbrukas inte maximitiden (500 da-
17190:        att hamna i en ställning där han blir lidan-   gar) för utbetalning av utkomstskyddet för ar-
17191:        de?                                            betslösa. På basis av den temporära ändringen av
17192:                                                       lagen om utkomstskydd för arbetslösa, viiken
17193:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         trädde i kraft i början av 1997, kan den 10 måna-
17194: anföra följande:                                      der långa tiden i arbete, som förutsätts enligt
17195:                                                       villkoret om tid i arbete, också likställas med den
17196:     Arbetsmarknadsorganisationerna har haft en        period under högst 16 veckor då en person fått
17197: central roll vid skapandet av en verksamhetsmo-       utbildning~stöd i anslutning till arbetskraftsut-
17198: dell för utvecklande utbildning (KEKO). Ut-           bildning. Ovriga inkomster under utbildningsti-
17199: bildningen verkställs i form av arbetskraftsut-       den beaktas så att löne- och andra arbetsinkoms-
17200: bildning i enlighet med lagen om arbetskraftspo-      ter som överstiger 750 mark per månad minskar
17201: litisk vuxenutbildning (763/1990) i samarbete         utbi1dningsstödets belopp.
17202: mellan arbetskraftsdistriktsbyråerna, handels-           De som deltar i utvecklande utbildning
17203: och industriministeriets företagstjänst, utbilda-     (KEKO) är berättigade till samma förmåner som
17204: rna och företagen. Projektarbete inom företag         övriga studerande som deltar i arbetskraftsut-
17205: anordnas som arbetspraktik i anslutning till ar-      bildning. År 1996 var de genomsnittliga förmå-
17206: betskraftsutbildningen kombinerat med konsul-         nerna i anslutning till arbetskraftsutbildning
17207: tering som finansieras av handels- och industri-      3 139 mark per månad för dem som mottog ar-
17208: ministeriet.                                          betsmarknadsstöd, 3 655 mark för dem som mot-
17209:     Eftersom den utvecklande utbildningen             tog grundstöd och 5 848 mark för dem som mot-
17210: (KEKO) verkställs i sin helhet som arbetskrafts-      tog förtjänststöd. Nivån är avsevärt högre än
17211: utbildning, förutsätts det inte av den arbetsgivare   t.ex. för dem som studerar med hjälp av studie-
17212: som erbjuder arbetspraktikplatsen att ett anställ-    stöd och på grund av ersättningen för uppehälle
17213: ningsförhållande skall ingås under utbildnings-       högre än normalt utkomstskydd. Många
17214: och praktikperioden. 1 detta avseende avviker         KEKO-praktikanter får förutom utbildnings- el-
17215: systemet från sysselsättning som sker med hjälp       ler arbetsmarknadsstöd också en av företaget
17216: av sysselsättningsstöd, där det förutsätts att ett    betald ersättning på 750 mark per månad. En
17217: kollektivavtalsenligt anställningsförhållande in-     dylik förmån används inte vid övrig arbetskrafts-
17218: gås och lön utbetalas. Till dem som deltar i ar-      utbildning. Utbildningstidens inverkan på ut-
17219: betskraftsutbildning betalas under utbildningsti-     komstskyddet är Iikadan som i övrig arbets-
17220: den utbildningsstöd, som till sitt belopp motsva-     kraftsutbildning.
17221:                                             KK 103/1997 vp                                            5
17222: 
17223:     Den utvecklande utbildningen (KEKO) syftar           Arbetskraftsdistriktsbyråerna och handels-
17224: tili att koordinera arbetssökandens och arbetsgi-     och industriministeriets företagstjänst följer med
17225: varens behov samt att sänka den anställnings-         och övervakar verkställandet av den utvecklande
17226: tröskel som arbetsgivaren upplever. Detta möj-        utbildningen och de företag som väljs. De försö-
17227: liggörs av ett långt arbetsskede i form av arbets-    ker också förhindra missbruk bl.a. på så sätt att
17228: praktik vid företaget. Ifall man skulle ålägga        samma företag samtidigt inte kanta för många
17229: arbetsgivaren sysselsättningsskyldighet innan ut-     studerande i förhållande tili företagets verksam-
17230: bildningen börjar, skulle detta sannolikt minska      het och antalet anställda. Man försöker också i
17231: antalet företag som vore viliiga att delta i          mån av möjlighet hindra kedjebildning av
17232: KEKO-projekten. Ofta har företaget inte fårdigt       KEKO-utbildningsstöd och andra stödformer
17233: någon ledig arbetsplats som kunde besättas av en      inom samma företag.
17234: studerande, utan utbildningen hänför sig tili ut-        Arbetsministeriet har tilisatt utredningsmän
17235: vecklandet av nya produkter, tili utvidgandet av      för att bereda en totalreform av det arbetskrafts-
17236: marknaden och tili andra projekt som främjar          politiska systemet. I samband med detta utred-
17237: företagets tillväxt och sysselsättningskapacitet.     ningsuppdrag kommer man att måsta överväga
17238: Beslut om anställning i synnerhet vid små och         en bättre koordinering av systemet med syssel-
17239: medelstora företag kan ofta fattas först efter en     sättningsstöd och den arbetskraftspolitiska vux-
17240: viss förberedelse- och försökstid. Det är av störs-   enutbildningen. Tidsfristen för utredningsupp-
17241: ta vikt att de företag som utses för projektet        draget utlöper i slutet av maj 1997.
17242: faktiskt har en möjlighet att sysselsätta en
17243:  KEKO-studerande efter praktikskedet.
17244:      Helsingforsden 18 mars 1997
17245: 
17246:                                                                   Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
17247:                                               KK 104/1997 vp
17248: 
17249: Kirjallinen kysymys 104
17250: 
17251: 
17252: 
17253: 
17254:                                     Esa Lahtela /sd ym.: Saimaan vesiliikenteen luotsaus- ja kanava-
17255:                                         maksujen korotuksista
17256: 
17257: 
17258:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17259:    Saimaan kanavan vesiliikenneväylä on tärkeä          maan se haitta, että vesiliikennekuljetus kaikkine
17260: alueen raskaan teollisuuden kuljetusten kannal-         em. hyvine puolineen tulisi vaarantumaan, jopa
17261: ta. Kanavaliikenne on mahdollistanut monien             mahdollisesti tyrehtymään omin kansallisin toi-
17262: teollisuuslaitosten selviämisen tiukassa kansain-       min, mitä ei voi pitää mitenkään perusteltuna ja
17263: välisessä hintakilpailussa, vaikka kuljetustukia        suotavana.
17264: onkin valtion toimesta jatkuvasti kutistettu.              Tuntuu kohtuuttomalta, että me itse suoma-
17265: Saimaan kanava on tavallaan ollut eräänlainen           laisina olisimme tekemässä vesiliikenteestä kan-
17266: aluepolitiikan väline, jolla itäisen Suomen teolli-     nattamatonta, kun meillä väylämaksupolitiikan
17267: suuslaitokset ovat saaneet meriyhteyden, niin           tempoiluvuuden johdosta on riittävästi uhkia jo
17268: ettei kalliimpia maantiekuljetuksia ja monia siir-      Venäjänkin taholta.
17269: toja välisatamissa ole tarvinnut tehdä. Vesilii-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17270: kenteen myönteisenä puolena voidaan myös pi-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17271: tää sitä, että sillä voidaan kuljettaa vähäisin polt-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17272: toaine- ja kalustokustannuksin suuriakin mas-           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17273: soja, mikä on laajasti ottaen ympäristön kannat-
17274: takin myönteinen vaihtoehto, jota tulisi suosia.                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ai-
17275:    Nyt kuitenkin valtiovarainministeriön toi-                  konut ryhtyä, jotta Saimaan kanavan
17276: mesta ollaan suunnittelemassa rajuja luotsaus- ja              maksupolitiikka voidaan pitää sellaisena,
17277: kanavamaksujen korotuksia tuleville vuosille.                  ettei sillä vaaranneta vesiliikenteen toi-
17278:    Toteutuessaan näistä maksuista tulisi ole-                  mintaedellytyksiä?
17279: 
17280:      Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1997
17281:           Esa Lahtela /sd                  Jorma Kukkonen /sd             Jorma Vokkolainen /vas
17282:           Säde Tahvanainen /sd             Janne Viitamies /sd            Raimo Holopainen /sd
17283: 
17284: 
17285: 
17286: 
17287: 279001
17288: 2                                         KK 104/1997 vp
17289: 
17290: 
17291: 
17292: 
17293:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
17294: 
17295:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      satamassa. Jos alus tällaisen matkan yhteydessä
17296: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       tuo ulkomailta lastia Suomen rannikon sata-
17297: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     maan tai vie lastia ulkomaille Suomen rannikon
17298: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-     satamasta, alukselta peritään puolet väylämak-
17299: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        susta kummassakin tapauksessa.
17300: n:o 104:                                                Hallitus yhtyy niihin näkemyksiin, jotka kysy-
17301:                                                     myksen perusteluissa on esitetty vesiliikenteen
17302:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ai-     myönteisinä puolina ja tarpeesta vesiliikenteen
17303:        konut ryhtyä, jotta Saimaan kanavan          toimintaedellytysten säilyttämiseen.
17304:        maksupolitiikka voidaan pitää sellaisena,        Hallitus arvioi Saimaan vesiliikenteen maksu-
17305:        ettei sillä vaaranneta vesiliikenteen toi-   politiikkaa asiaa selvittävän työryhmän selvityk-
17306:        mintaedellytyksiä?                           sen pohjalta. Liikenneministeriö on nimittäin vii-
17307:                                                     me vuoden lopulla asettanut työryhmän selvittä-
17308:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        mään Saimaan vesistön alueella ja Saimaan ka-
17309: vasti seuraavaa:                                    navan kautta tapahtuvan vesiliikenteen merki-
17310:                                                     tystä tavaraliikenteen kuljetusreittinä, liikenteen
17311:    Valtion vuoden 1997 talousarvioesityksen         nykytilaa ja kehitysarviota sekä yleisiä toiminta-
17312: mukaisesti luotsausmaksuja on korotettu kulu-       edellytyksiä. Työryhmän tehtävänä on erityisesti
17313: van vuoden alusta lukien 10 prosentilla. Kuluva-    selvittää, mitkä ovat Saimaan liikenteen kustan-
17314: na vuonna luotsausmaksujen kustannusvastaa-         nusvastaavuus ja kilpailuedellytykset verrattuna
17315: vuuden arvioidaan olevan korotuksen jälkeen         maantie- ja rautatieliikenteeseen. Työryhmän tu-
17316: 58,2 prosenttia.                                    lee myös selvittää vesiliikenteen maksupolitiikan
17317:     Valtioneuvoston päättämien menokehysten         kohdentuminen sisävesiliikenteeseen ja merilii-
17318: mukaan luotsausmaksuja korotetaan asteittain        kenteeseen sekä sen vaikutukset Saimaan tavara-
17319: 100 prosentin kustannusvastaavuuteen vuoteen        liikenteen kehittymiseen. Työryhmän tulee tehdä
17320: 2000 mennessä.                                      arvio Saimaan kanavaliikenteen tulevaisuuden
17321:     Saimaan vesiliikennettä ajatellen on huomat-    näkymistä. Työryhmän tulee saada työnsä pää-
17322: tava, että kun alus kulkee Saimaan kanavassa tai    tökseen 31.5.1997.
17323: Saimaan vesistöalueella, luotsaustaksan mukai-          Liikenneministeriö on myös asettanut työryh-
17324: sista luotsausmaksuista peritään vain 50 prosent-   män selvittämään väylämaksujen kustannusvas-
17325: tia. Tämä alennus perustuu siihen, että luotsaus-   taavuuden laskentatapaa sekä väylämaksujärjes-
17326: toiminta on sisävesillä halvempaa kuin rannikol-    telmän kehittämistä. Työryhmän tulee selvittää
17327: la, minkä lisäksi luotsausmatkat Saimaan liiken-    muun muassa, miten väylämaksujen nykyperus-
17328: teessä ovat pitkiä ja luotsausmaksujen osuus kus-   tein laskettu kustannusvastaavuus saadaan ko-
17329: tannuksista on moninkertaisesti suurempi kuin       rotettua 100 prosenttiin vuoteen 1999 mennessä
17330: rannikon satamien liikenteessä.                     ja onko nykyinen kustannusvastaavuuden las-
17331:     Väylämaksun osalta on aihetta todeta, että      kentatapa perusteltavissa. Työryhmän tulee saa-
17332: väylämaksusta ovat vapautetut alukset, joita        da työnsä valmiiksi 30.4.1997.
17333: käytetään yksinomaan sisävesiliikenteessä. Väy-         Näiden selvitysten pohjalta hallitus tulee otta-
17334: lämaksua ei myöskään peritä alukselta sen saa-      maan kantaa siihen, miten Saimaan vesiliiken-
17335: puessa Suomeen Saimaan kanavan kautta ja läh-       teen maksupolitiikkaa on tarvetta muuttaa lii-
17336: tiessä Suomesta poikkeamatta Suomen rannikon        kenteen toimintaedellytysten turvaamiseksi.
17337: 
17338:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1997
17339: 
17340:                                                               Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
17341:                                               KK 104/1997 vp                                                 3
17342: 
17343: 
17344: 
17345: 
17346:                                           Tili Riksdagens Ta/man
17347: 
17348:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-             Regeringen instämmer i de synpunkter som
17349: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-           framförs i motiveringen tili spörsmålet som gäller
17350: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         sjötrafikens positiva sidor och behovet av att
17351: man Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörsmål             bevara verksamhetsförutsättningarna för sjötra-
17352: nr 104:                                                  fiken.
17353:                                                              Regeringen kommer att bedöma den avgifts-
17354:            Vilka åtgärder har Regeringen för av-         politik som gäller sjötrafiken på Saimen utgåen-
17355:         sikt att vidta för att avgiftspolitiken med      de från den utredning som för närvarande pågår.
17356:         avseende på Saima kanal skall kunna              Trafikministeriet tillsatte nämligen i slutet a v för-
17357:         bevaras sådan att den inte äventyrar             ra året en arbetsgrupp med uppdrag att utreda
17358:         verksamhetsförutsättningarna för sjötra-         hur viktig den sjötrafik som idkas inom Saimens
17359:         fiken?                                           vattenområde och på Saima kanal är som trans-
17360:                                                          portrutt för godstrafiken, hurudan trafiken är för
17361:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            närvarande och hur den kan utvecklas samt de
17362: anföra följande:                                         allmänna verksamhetsförutsättningarna för tra-
17363:                                                          fiken. Arbetsgruppen har i uppdrag att särskilt
17364:    Enligt budgetpropositionen för 1997 har lots-         utreda kostnadsmotsvarigheten i fråga om trafi-
17365: ningsavgifterna höjts med 10% från ingången av           ken i Saimen och trafikens konkurrensförmåga i
17366: detta år. Efter höjningen beräknas kostnadsmot-          förhållande tilllandsvägs- och järnvägstrafiken.
17367: svarigheten för lotsningsavgiften under inneva-          Vidare skall arbetsgruppen utreda hur avgiftspo-
17368: rande år uppgå tili 58,2 %.                              litiken inom sjötrafiken allokeras på insjötrafi-
17369:    Enligt de utgiftsramar statsrådet har fastslagit      ken och trafiken tili havs och hur denna politik
17370: kommer kostnadsmotsvarigheten för farledsav-             inverkar på utvecklandet av godstrafiken på Sai-
17371: giften stegvis att höjas tilli 00 % fram tili år 2000.   men. Arbetsgruppen skall bedöma framtidsut-
17372:    Beträffande sjötrafiken i Saimen bör man be-          sikterna för trafiken på Saima kanal. Den skall
17373: akta att endast 50% av den lotsningsavgift som           slutföra sitt arbete senast 31.5.1997.
17374: fastställs i lotsningstaxan uppbärs då ett fartyg            Trafikministeriet har dessutom tillsatt en ar-
17375: går i Saima kanal eller inom Saimens vattenom-           betsgrupp med uppdrag att utreda hur farledsav-
17376: råde. Den sänkta avgiften grundar sig på att det         gifternas kostnadsmotsvarighet skall räknas ut
17377: är billigare att bedriva lotsningsverksamhet i in-       och hur systemet med farledsavgifter skall ut-
17378: sjövattnen än vid kusten. Dessutom är lotsning-          vecklas. Arbetsgruppen skall bl.a. utreda hur den
17379: arna på Saimen längre och lotsningsavgifternas           på nuvarande grunder beräknade kostnadsmot-
17380: andel av kostnaderna mångfalt större än då det           svarigheten för farledsavgiften skall kunna höjas
17381: gäller trafiken tili och från kusthamnarna.              tilli 00 %tili år 1999 och om det nuvarande sättet
17382:    Då det gäller farledsavgiften bör det beaktas         att beräkna kostnadsmotsvarigheten är motive-
17383: att fartyg som endast används i insjötrafik är           rat. Arbetsgruppen skall slutföra sitt arbete se-
17384: befriade från avgiften. Farledsavgiften uppbärs          nast 30.4.1997.
17385: inte heller för fartyg som anländer tili Finland             På grundval av dessa utredningar kommer re-
17386: genom Saima kanal och som lämnar Finland                 geringen att ta ställning till på vilket sätt avgifts-
17387: utan att anlöpa en hamn vid Finlands kust. lfall         politiken i fråga om sjötrafiken på Saimen behö-
17388: ett fartyg på en sådan resa för med sig last från        ver ändras för att trygga verksamhetsförutsätt-
17389: utlandet tili en hamn vid Finlands kust eller för        ningarna för trafiken.
17390: last tili utlandet från en hamn vid Finlands kust
17391:  uppbärs i vartdera fallet hälften av farledsavgif-
17392: ten.
17393:       Helsingfors den 13 mars 1997
17394: 
17395:                                                                       Trafikminister Tuula Linnainmaa
17396:                                 j
17397:                             j
17398:                             j
17399:                         j
17400:                         j
17401:                     j
17402:                     j
17403:                 j
17404:                 j
17405:             j
17406:             j
17407:         j
17408:         j
17409:     j
17410:     j
17411: j
17412: j
17413:                                              KK 105/1997 vp
17414: 
17415: Kirjallinen kysymys 105
17416: 
17417: 
17418: 
17419: 
17420:                                    Suvi Linden /kok ym.: Varhaiskasvatusta koskevan kehittämissuun-
17421:                                        nitelman laatimisesta
17422: 
17423: 
17424:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17425: 
17426:     Opetushallinto, ministeriö ja opetushallitus       alle kouluikäisen lapsen oppimiseen. Kuitenkin
17427: ovat kehittäneet ohjelman "Suomi tietoyhteis-          maassamme asenteellisesti suhtaudutaan vielä
17428: kunnaksi -koulutus tiedon valta tielle". Ohjelma       niin, että päiväkoti on päivähoitoa sinä aikana,
17429: on erittäin haasteellinen prosessi kasvatus- ja        kun vanhemmat ovat estyneet hoitamasta itse
17430: koulutusjärjestelmän tuloksellisuuteen ja kehit-       lapsiaan. Kuvaavaa Suomen päivähoitojärjestel-
17431: tämiseen.                                              män kehittämiselle on myös se, että päivähoito-
17432:     OECD:n kasvatus- ja koulutusjärjestelmien          järjestelmämme on muita pohjoismaita enem-
17433: vertailu osoittaa, että suomalainen koulutusjär-       män perhepäivähoitokeskeinen. Tämä on osal-
17434: jestelmä on kansainvälisesti varsin kilpailukykyi-     taan hidastanut esiopetuksen kehittämistä edes
17435: nen. Useimpien piirteiden osalta suomalainen           koko 6-vuotiaiden ikäluokkaa koskevaksi.
17436: järjestelmä profiloituu hyvään kansainväliseen             Varhaiskasvatuksen, päivähoidon ja päivä-
17437: keskitasoon tai on sitä parempi. Yhdenkään             hoidossa annettavan esiopetuksen kehittäminen
17438: asian suhteenjärjestelmämme ei ole heikoimpien         on kuntien vastuulla ja omissa intresseissä. Toi-
17439: joukossa. Poikkeuksen muodostaa kuitenkin              mintaa ei kehitetä, tutki ta tai selvitetä keskitetys-
17440: varhaiskasvatus, jonka järjestämisessä Suomi           ti, kuten esim. perusopetusta opetushallituksen
17441: kulkee pitkällä muiden maiden perässä jopa poh-        ja ministeriön toimesta. Kuntatasolla varhais-
17442: joismaisella tasolla.                                  kasvatuksen kehittäminen on organisoitu hyvin
17443:     Useimmissa EU-maissa esiopetus alkaa vii-          vaihtelevasti tai se on kokonaan selkiytymätöntä
17444:  meistään silloin, kun lapsi täyttää 3 vuotta, ja      ja organisoitumatonta. Kuntien erilaisista toi-
17445:  lapset osallistuvat esiopetukseen lähes satapro-      mintamalleista on esimerkkinä mm. se, että
17446:  senttisesti. Näissä maissa lastentarhat, esikoulut    Imatra ja Kerava ovat siirtäneet koko päivähoi-
17447:  eivät ole kodin korvikkeita ajalla, jolloin van-      don opetustoimen hallintoon.
17448: hemmat ovat työssä, vaan ne ovat alle oppivel-             Päivähoitolaki on ollut voimassa yli kaksi-
17449:  vollisuusikäisille lapsille tarkoitettuja ainutlaa-   kymmentä vuotta. Päivähoito- ja varhaiskasva-
17450:  tuisia oppimisenja kasvun paikkoja, joihin koto-      tusjärjestelmältämme puuttuu kuitenkin koko-
17451:  na olevienkin lasten vanhemmat lähettävät lap-        naisarviointi, selvitys ja mahdollinen pitkän täh-
17452:  sensa.                                                täimen suunnitelma. Jos tällainen suunnitelma
17453:     Suomessa on erinomainen edistyksellinen päi-       olisi ollut, olisimme ehkä välttyneet niiltä päivä-
17454:  vähoitolaki, joka takaa kaikille alle kouluikäisil-   hoito-ongelmitta, joita nyt on erityisesti pääkau-
17455:  le lapsille oikeuden päivähoitoon. Viimeisten         punkiseudulla.
17456:  kolmenkymmenen vuoden aikana alle koulu-                  Valtioneuvosto antoi koulutuspoliittisen se-
17457:  ikäisten lasten esiopetusta on kehitetty osana        lonteon eduskunnalle 1990. Tässä selonteossa
17458:  päiväkotien toimintaa. Sisällöllisesti päiväko-       varhaiskasvatusta sivuttiin pienen kappaleen
17459:  tiemme toiminta vastaa oivasti muiden ED-mai-         verran. Eduskunnan 1996 käsittelemä lapsipo-
17460:  den esikouluja. On kuitenkin huomattava, että         liittinen selonteko taas keskittyi tarkastelemaan
17461:  vain 50-60% 6-vuotiaistamme osallistuu päivä-         lähinnä lastensuojelua. Mielestäni varhaiskasva-
17462:  kodin tai peruskoulun esiopetukseen ja 3-5-           tusta on tarpeellista tarkastella kokonaisuutena.
17463:  vuotiaiden ikäryhmässä määrä on vielä alhai-          On arvioitava varhaiskasvatuksen tilaa ja kehit-
17464:  sempi.                                                tämislinjoja kokonaisuutena kasvatus- ja koulu-
17465:     Vuosien aikana päiväkotien toiminnasta ja          tuspolitiikan kehittämisessä ja osana perhepoliit-
17466:  esiopetuksesta on tehty useita tutkimuksia. Päi-      tisia tukimuotoja ja linjauksia. Olisi ollut oival-
17467:  väkodin oppiruisympäristö on todettu sopivaksi        lista, että tällainen eduskunnan käsittelemä se-
17468: 279001
17469: 2                                          KK 105/1997 vp
17470: 
17471: lonteko olisi ollut olemassa, kun eduskunta saa                 Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta alle
17472: käsiteltäväkseen koululainsäädäntöuudistuspa-                kouluikäisten lasten varhaiskasvatuksen
17473: ketin ja sen myötä suunnitelmat 6-vuotiaiden                 kehittämisestä ja organisoimisesta laadi-
17474: lasten esiopetuksen organisoinnista.                         taan kokonaisvaltainen suunnitelma ja
17475:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           arvioidaan nykyisen järjestelmän tulok-
17476: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-              sellisuutta ja tavoitteellisuutta koulutus-
17477: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-              poliittisista näkökohdista?
17478: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17479: 
17480:      Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1997
17481: 
17482:                                           Suvi Linden /kok
17483:                                              KK 105/1997 vp                                              3
17484: 
17485: 
17486: 
17487: 
17488:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17489: 
17490:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa         maksukyvyn mukaan määräytyvänä prosentti-
17491: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          perusteisena maksuna. Uudistus tulee voimaan
17492: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        1.8.1997 alkaen.
17493: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Suvi Lin-            Esiopetuksen kehittäminen on ollut eräänä
17494: denin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         keskeisenä päivähoidon kehittämisen painopis-
17495: 105:                                                   teenä. Sosiaali- ja terveysministeriön Pienten las-
17496:                                                        ten hoitojärjestelmän kehittämistyöryhmän ra-
17497:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta alle        portissa (STM 1994/11) selvitettiin laaja-alaisesti
17498:        kouluikäisten lasten varhaiskasvatuksen         koko pienten lasten hoitojärjestelmän kehittä-
17499:        kehittämisestä ja organisoimisesta laadi-       mistarpeita. Raportissa todetaan, että päivähoi-
17500:        taan kokonaisvaltainen suunnitelma ja           toa tulee entistä laaja-alaisemmin kehittää osana
17501:        arvioidaan nykyisen järjestelmän tulok-         varhaiskasvatusjärjestelmää siten, että lähtö-
17502:        sellisuutta ja ta voitteellisuutta koulutus-    kohtana on lapsen yksilöllisten tarpeiden huo-
17503:        poliittisista lähtökohdista käsin?              mion ottaminen, vanhempien osallistumis- ja
17504:                                                        vaikuttamismahdollisuuden lisääminen ja päivä-
17505:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            hoitopalvelun laatukriteerien kehittäminen.
17506: taen seuraavaa:                                           Opetusministeriö on valmistelemassa koulu-
17507:                                                        tuksen lainsäädännön kokonaisuudistusta val-
17508:     Päivähoitoa on kehitetty vuodesta 1973 osana       mistelleen komiteanmietinnön (Opetusministe-
17509: yhteiskunnan työllisyys-, sosiaali- ja koulutuspo-     riö 1996:4) pohjalta perusopetuslainsäädännön
17510: litiikkaa. Päivähoidosta säädellään laissa lasten      uudistusta. Osana perusopetuslainsäädäntöä on
17511: päivähoidosta (19.1.1973/36).                          valmisteltu vuotta ennen oppivelvollisuutta to-
17512:     Päivähoidon keskeiset tavoitteet on kirjattu       teutettavaa esiopetusta koskevaa lainsäädäntöä.
17513: päivähoitolain 2 a §:ään siten, että päivähoidon       Kunta päättää opetuksen järjestämistavasta
17514: tavoitteena on tukea päivähoidossa olevien las-        joko päivähoidon tai opetustoimen piirissä. Li-
17515: ten koteja näiden kasvatustehtävässä ja yhdessä        säksi valmistuivat vuonna 1996 ensimmäiset val-
17516: kotien kanssa edistää lapsen persoonallisuuden         takunnalliset opetushallituksen ja sosiaali- ja ter-
17517: tasapainoista kehitystä.                               veysalan tutkimuskeskus Stakesin yhteistyössä
17518:     Tällä hetkellä kunnan järjestämiä päivähoito-      laatimat esiopetuksen opetussuunnitelman pe-
17519: paikkoja on yhteensä noin 203 500, joista lähes        rusteet.
17520: 60 % on päiväkodeissa. Noin puolet alle koulu-            Voidaan todeta, että tällä hetkellä päivähoi-
17521: ikäisistä lapsista on kunnan järjestämän päivä-        don määrälliset tavoitteet on voitu pääosaltaan
17522: hoidon piirissä. Päivähoidossa toteutettavaan          saavuttaa. Tässä vaiheessa tulee siirtyä päivähoi-
17523: esiopetukseen osallistuu noin 58 prosenttia ikä-       don sisällölliseen ja laadulliseen kehittämiseen
17524: luokasta ja noin 7 prosenttia vastaavasti opetus-      niin, että päivähoito nähdään entistä enemmän
17525: toimessa järjestettyyn esiopetukseen. Vuodesta         osana varhaiskasvatustoimintaa. Päivähoitolaki
17526:  1996 on ollut kaikilla alle kouluikäisillä lapsilla   ja sen määrittelemät toimintamuodot ovat peräi-
17527: oikeus kunnanjärjestämään päivähoitoon. Mää-           sin vuodelta 1973,jolloin päivähoidon keskeinen
17528: rällisesti lain velvoite on tällä hetkellä toteutu-    tehtävä oli naisten työssäkäynnin mahdollista-
17529: nut, lukuun ottamattajoitakin Uudenmaan lää-           minen ja lastensuojelun ennalta ehkäisevä toi-
17530: nin suurimpia kaupunkeja.                              minta.
17531:     Vuoden 1996lopussa hyväksyttiin pienten las-           Uusin tutkimustieto lapsesta ja varhaiskasva-
17532: ten hoidon tukemista koskevan lainsäädännön            tuksesta on tuonut uusia päivähoidon kehittä-
17533:  kokonaisuudistus (1128/1996). Uudessa laissa          mishaasteita. Käsitys lapsuudesta on muuttunut
17534:  säädetään kunnan järjestämälle päivähoidolle          siten, että lapsuutta arvostetaan enemmän itse-
17535:  vaihtoehtoisista taloudellisista tukimuodoista.       näisenä elämän vaiheena. Päivähoidon toteutta-
17536:  Lisäksi uudessa laissa (1134/1996) säädetään päi-     misessa korostuu entistä enemmän lapsen yksi-
17537:  vähoitomaksujen perimisestä perheen koon ja           löllisyyttä korostava vuorovaikutus.
17538: 4                                          KK 105/1997 vp
17539: 
17540:    Perheiden elinolosuhteissa on tapahtunut vii-       Tämän vuoksi sosiaali- ja terveysministeriössä
17541: me aikoina muutoksia. Erityisesti työttömyys ja      on parhaillaan asetteilla varhaiskasvatustyöryh-
17542: epätyypilliset työsuhteet ovat lisääntyneet lapsi-   mä, jonka tavoitteena on laatia ehdotus lasten
17543: perheissä. Tämä on lisännyt lapsiperheiden syr-      päivähoidon sisällön ja laadun kehittämiseksi.
17544: jäytymisvaaraa. Lasten sosiaalisten ja emotio-       Työryhmän työssä tullaan ottamaan huomioon
17545: naalisten ongelmien arvioidaan lisääntyneen.         sekä työllisyys-, sosiaali- että koulutuspoliittiset
17546: Perheet tarvitsevat yhä enenevässä määrin psy-       kehittämistarpeet.
17547: kososiaalista tukea. Näin ollen päivähoidon en-
17548: nalta ehkäisevän lastensuojelun merkitys on vii-
17549: me aikoina myös entisestään korostunut.
17550: 
17551:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1997
17552: 
17553:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
17554:                                              KK 105/1997 vp                                             5
17555: 
17556: 
17557: 
17558: 
17559:                                          Tili Riksdagens Ta/man
17560: 
17561:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           lek och betalningsförmåga. Reformen träder i
17562: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande            kraft den 1 augusti 1997.
17563: medlem av statsrådet översänt följande av riks-           Utvecklandet av förskoleundervisningen har
17564: dagsman Suvi Linden undertecknade spörsmål             varit ett av de viktigaste prioritetsområdena i
17565: nr 105:                                                arbetet med att utveckla dagvården. Social- och
17566:                                                        hälsovårdsministeriets arbetsgrupp för utveck-
17567:           Vad ämnar Regeringen göra för att en         lande av vården av småbarn (SHM 1994/11) gjor-
17568:        heltäckande pian skall uppgöras för ut-         de en heltäckande utredning av behoven att ut-
17569:        vecklande och organisering av förskol-          veckla vårdformerna för småbarn. 1 rapporten
17570:        verksamheten för barn under skolåldern,         konstateras att dagvården i en allt högre grad
17571:        och för att resultaten och målen i det          borde utvecklas som en del av förskolverksamhe-
17572:        nuvarande systemet skall bedömas ur en          ten på så sätt att man försöker beakta barnets
17573:        utbildningspolitisk synvinkel?                  individuella behov, öka föräldrarnas möjligheter
17574:                                                        att delta och påverka samt utveckla kvalitetskri-
17575:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          terierna för dagvårdsservicen.
17576: anföra följande:                                          Undervisningsministeriet bereder som bäst en
17577:                                                        reform av lagstiftningen om den grundläggande
17578:    Dagvården har sedan 1973 uteck1ats som en           undervisningen utifrån det betänkande som utar-
17579: del av sysselsättnings- , social- och utbi1dnings-     betats av en kommitte med uppgiften att bereda
17580: politiken i samhället. Bestämme1ser om dagvår-         en totalreform av utbildningslagstiftningen (Un-
17581: den finns i 1agen om barndagvård (19 .1.1973/36).      dervisningsministeriet 1996:4). Som en del av 1ag-
17582:    Dagvårdens viktigaste mål har definierats i         stiftningen om den grundläggande undervisning-
17583: dagvårdslagens 2 a § så att dagvården skall stöda      en har man berett 1agstiftningen om den försko1e-
17584: dagvårdsbarnens hem i deras uppgift att fostra         undervisning som skall ges barnen ett år innan
17585: barnen samt tillsammans med hemmen främja en           läroplikten inträder. Ett förslag före1igger om att
17586: ba1anserad utveck1ing av barnets personlighet.         kommunen skall besluta om huruvida undervis-
17587:     För närvarande finns det sammanlagt ca             ningen skall ordnas inom ramen för dagvården
17588: 203 500 av kommunen ordnade dagvårdsplatser,           eller undervisningsväsendet. Dessutom blev år
17589: varav nästan 60% finns i daghem. Ungefår hä1f-         1996 de första riksomfattande grunderna för en
17590: ten av alla barn under skolåldern omfattas av den      läroplan för förskoleundervisning k1ara, vilka
17591: kommunalt anordnade dagvården. Ungefår 58%             hade utarbetats av utbi1dningsstyrelsen och
17592: av åldersklassen deltar i den förskolverksambet        forsknings- och utvecklingscentralen för social-
17593: som ordnas inom ramen för dagvården och unge-          och hä1sovården Stakes tillsammans.
17594: får 7% i den försko1verksamhet som ordnas inom            Vi kan konstatera att i dag har man i huvudsak
17595: ramen för utbildningsväsendet. Fr.o.m. 1996 har        lyckats uppnå de kvantitativa målen inom dag-
17596: alla barn under skolåldern haft rätt tili kommu-       vården. Nu bör vi övergå tili att utveckla dag-
17597: nalt anordnad dagvård. För närvarande är anta-         vårdens innehåll och kvalitet så att dagvården i
17598: let dagvårdsp1atser så stort som lagen förutsätter,    en ännu högre grad än hittills ses som en del av
17599: med undantag för några av de största städerna i        förskolverksamheten. Dagvårdslagen och de i
17600: Nylands Iän.                                           denna lag definierade verksamhetsformerna här-
17601:     1 slutet av 1996 godkändes en tota1reform av       stammar från 1973 då dagvårdens huvudsyfte
17602: 1agstiftningen om stöd för vård av småbarn             var dels att göra det möjligt för kvinnor att för-
17603: (112811996). Den nya lagen stadgar om ekono-           värvsarbeta, dels att verka förebyggande inom
17604: miska stödformer som kan utgöra alternativ tili        barnskyddsarbetet.
17605: den dagvård som ordnas av kommunerna. Dess-               De nyaste undersökningsresultaten i fråga om
17606: utom stadgas i en ny lag (1134/1996) om att            barn och förskolverksamhet har medfört nya ut-
17607: dagvårdsavgifterna skall uppbäras som en pro-          maningar för utvecklandet av dagvården. Upp-
17608: centuell avgift som fastställs efter familjens stor-   fattningen om barndomen har förändrats såtill-
17609: 6                                        KK 105/1997 vp
17610: 
17611: vida att den i högre grad bedöms som ett själv-    hov av psykosocialt stöd. Således har också det
17612: ständigt livsskede. Inom dagvården får samspelet   förebyggande barnskyddsarbetet inom dagvår-
17613: för framhävande av barnets personlighet en allt-   den fått en allt större betydelse på sistone.
17614: mer framträdande roll.                                 Social- och hälsovårdsministeriet håller därför
17615:    Familjernas levnadsförhållanden har under-      på att tillsätta en arbetsgrupp för förskolverk-
17616: gått förändringar på senaste tiden. I synnerhet    samhet som får i uppgift att utarbeta ett förslag
17617: arbetslösheten och de atypiska anställningarna     tili utvecklande av barndagvårdens innehåll och
17618: har ökat i barnfamiljerna. Detta har ökat risken   kvalitet. 1 arbetsgruppens arbete kommer både
17619: för en marginalisering av barnfamiljerna. Man      sysselsättnings-, social- och utbildningspolitiska
17620: bedömer att barnens sociala och emotionella        utvecklingsbehov att beaktas.
17621: problem har ökat. Familjerna har allt större be-
17622: 
17623:      Helsingfors den 11 mars 1997
17624: 
17625:                                                                  Minister Terttu Huttu-Juntunen
17626:                                            KK 106/1997 vp
17627: 
17628: Kirjallinen kysymys 106
17629: 
17630: 
17631: 
17632: 
17633:                                   Suvi Linden /kok: Työttömyysturvalain soveltamisesta
17634: 
17635: 
17636: 
17637:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17638: 
17639:    Tämän vuoden alussa tuli voimaan uusi työt-       kevat uuden lain määräykset työssäoloehdostaja
17640: tömyysturvalaki, joka mm. pidentää työttö-           vieläpä niin ankarasti, että hän voi laskea 10
17641: myysturvan työssäoloehdon kuudesta kuukau-           kuukauden työssäoloehtoon vain 1.3.1996 jälkei-
17642: desta kymmeneen kuukauteen. Nyt on meneil-           sen työajan. Kuitenkaan kyseisellä henkilöllä ei
17643: lään siirtymävaihe vanhan lain soveltamisesta        äitiyslomalle jäädessään tai varusmiespalvelusta
17644: uuden lain soveltamiseen. Tässä siirtymävaihees-     suorittamaan lähtiessään ole voinut olla mitään
17645: sa on syntymässä joukko väliinputoajia, jotka        tietoa siitä, että laki tulee muuttumaan ja hänen
17646: ovat joutumassa epäoikeudenmukaiseen ase-            asemansa olennaisesti huonontumaan. Erityisen
17647: maan. Lisäksi siirtymävaiheen aikana noudatet-       epäoikeudenmukaista on, että edes uuden lain 10
17648: tavissa lain soveltamisen käytännäissä on run-       kuukauden työssäoloehdon täyttyminen ei takaa
17649: saasti epäselvyyttä ja säädösten soveltaminen        hänelle ansiosidonnaista työttömyysturvaa, kos-
17650: vaihtelee alueittain, mikä asettaa ihmiset eriar-    ka mukaan lasketaan vain 1.3.1996 jälkeen tehty
17651: voiseen asemaan.                                     työ.
17652:    Väliinputoajia löytyy niistä henkilöistä, jotka      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17653: ovat viime vuonna jääneet pois työmarkkinoilta       tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
17654: vaikkapa varusmiespalveluksen tai äitiysloman        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17655: takia. Esimerkiksi henkilöä, jonka yli kuuden        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17656: kuukauden mittainen työsuhde on päättynyt vii-
17657: me vuonna ja joka on siirtynyt siitä äitiyslomalle              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17658: tai varusmiespalvelukseen ja äitiysloman tai va-             ryhtyä, jotta työttömyysturvalain siirty-
17659: rusmiespalveluksen päättymisen jälkeen ilmoit-               mävaiheen tulkinnat saadaan yhteneviksi
17660: tautuu tänä vuonna ensimmäistä kertaa työttö-                ja jotta edellä kuvatun kaltaisilta väliin-
17661: mäksi työnhakijaksi työvoimatoimistoon, kos-                 putoajaongelmilta voidaan välttyä?
17662: 
17663:      Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1997
17664: 
17665:                                           Suvi Linden /kok
17666: 
17667: 
17668: 
17669: 
17670: 279001
17671: 2                                           KK 106/1997 vp
17672: 
17673: 
17674: 
17675: 
17676:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17677: 
17678:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sin monimutkainen kokonaisuus. Säännösten
17679: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         yhdenmukainen soveltaminen on pyritty varmis-
17680: olette 20 päivänä helmikuuta 1997 päivätyn kir-       tamaan sosiaali- ja terveysministeriön työttö-
17681: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      myysturvalain 33 §:n nojalla antamilla sovelta-
17682: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Suvi Lin-          misohjeilla, jotka on valmisteltu työttömyystur-
17683: denin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        va-asiain neuvottelukunnan työjaostossa yhteis-
17684:  106:                                                 työssä työmarkkinajärjestöjen ja työttömyystur-
17685:                                                       van toimeenpanosta huolehtivien organisaatioi-
17686:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        den edustajien kanssa. Soveltamisohjeet valmis-
17687:        ryhtyä, jotta työttömyysturvalain siirty-      tuivat viime vuoden syyskuussa samaan aikaan
17688:        mävaiheen tulkinnat saadaan yhteneviksi        kun lain muutos vahvistettiin. Soveltamisohjei-
17689:        ja jotta edellä kuvatun kaltaisilta väliin-    siin liittyi myös perusteellinen toimeenpano-or-
17690:        putoajaongelmitta voidaan välttyä?             ganisaatioiden koulutus ja neuvonta.
17691:                                                          Työttömyysturvaa maksetaan työttömyydes-
17692:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tä aiheutuvien taloudellisten menetysten korvaa-
17693: vasti seuraavaa:                                      miseksi tai lieventämiseksi. Toisin sanoen työttö-
17694:                                                       myys ja työttömäksi jääminen on se vakuutusta-
17695:    Vuoden 1997 alusta voimaan tulleilla työttö-       pahtuma,jonka ajankohdan mukaan määräytyy
17696: myysturvalain muutoksilla uudistettiin ansiopäi-      sovellettava lainsäädäntö ja etuuden saamisen
17697: värahan saamisen edellytykset. Työssäoloehto          edellytykset. Työttömyysturvalaissa on em. va-
17698: pidennettiin 43 viikkoon, mutta samalla tehtiin       kuutustapahtuma määritelty tarkemmin: Jotta
17699: mahdolliseksi uusia oikeus päivärahan enim-           työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa, tulee
17700: mäismaksuaikaan myös lyhytaikaisilla työsuh-          henkilön olla kokoaikatyönhakijana työvoima-
17701: teilla. Muutoksen tarkoituksena oli lisätä vakuu-     toimistossa ja täyttää muut työttömyysturvalain
17702: tusperiaatetta eli työn ja sen kautta hankittavan     2luvussa säädetyt työttömyyspäivärahan saami-
17703: ansioon suhteutetun sosiaaliturvan välistä yh-        sen yleiset edellytykset. Yleisesti noudatettujen
17704: teyttä sekä kannustaa hakeutumaan myös lyhyt-         periaatteiden mukaan uusia ehtoja sovelletaan
17705: aikaiseen työhön.                                     ainakin lainmuutoksen jälkeen tulleisiin uusiin
17706:     Kun sosiaaliturvaetuuksia koskevia edelly-        työttömiin työnhakijoihin.
17707: tyksiä tiukennetaan, on uuden lain voimaantulo-          Kysymyksessä on pidetty väliinputoajana sel-
17708: vaihe aina ongelmallinen ja usein kompromissi         laista henkilöä, jonka yli kuuden kuukauden mit-
17709: erilaisten intressien yhteensovittamisesta. Säätä-    tainen työsuhde on päättynyt viime vuonna ja
17710: ruisjärjestys sinänsä jo asettaa rajoituksen, ettei   joka on siirtynyt siitä äitiyslomalle tai varusmies-
17711: kenenkään maksussa olevaa etuutta voida hei-          palvelukseen ja vasta tämän päättymisen jälkeen
17712: kentää tavallisella lailla. Voimaantulosäännök-       tullut työttömäksi työnhakijaksi tämän vuoden
17713: siin sisältyy tavallisesti myös erilaisia suojalau-   puolella. Kysymyksessä on ilmeisesti ollut mää-
17714: sekkeita tai siirtymäsäännöksiä, joilla pyritään      räaikainen työsuhde ja henkilö on siis tullut en-
17715: turvaamaan sellaisten henkilöiden asema, jotka        simmäistä kertaa työttömäksi työnhakijaksi
17716: jo ovat etuuden piirissä. Voimaantulovaiheessa        lainmuutosten jälkeen. Häneen sovelletaan uusia
17717: uudet tiukemmat säännökset kohdistuvat yleen-         ehtoja ja edellytetään työssäoloehdon täyttymi-
17718: sä täydellä painollaan vain uusiin etuuden piiriin    seksi yhteensä 43 viikon työskentelyä 24 kuukau-
17719: tuleviin henkilöihin.                                 den tarkastelujakson aikana. Tätä tarkastelujak-
17720:     Myös työttömyysturvauudistuksen voimaan-          soa pidentävät esimerkkitapauksissa mainitut
17721: tulosäännökseen sisältyy siirtymä- ja suojasään-      varusmiespalvelus tai äitiysloma sekä eräät muut
17722: nöksiä. Kun erilaisia intressejä ja eri ryhmien       laissa määritellyt tekijät. Tarkastelujaksoa voi-
17723: asemaa pyrittiin lain valmistelu- ja säätäruisvai-    daan hyväksyttävästä syystä pidentää enintään
17724: heessa suhteellisen laajasti suojaamaan, ovat voi-    seitsemän vuotta eli työssäoloehto voidaan
17725: maantu1osäännöksetja niiden soveltaminen var-         hankkia maksimissaan yhdeksän vuoden tarkas-
17726:                                           KK 106/1997vp                                             3
17727: 
17728: telujakson aikana. Toisin kuin kysymyksessä         desta kahteen vuoteen. Pidennetty tarkastelujak-
17729: oletetaan, työssäoloehtoon, silloin kun henkilö     so mahdollistaa työssäoloehdon täyttymisen ly-
17730: tulee ensimmäistä kertaa työttömäksi työnhaki-      hyillä työsuhteilla, kun aikaisemmin käytännös-
17731: jaksi, voidaan lukea kaikki tarkastelujakson ai-    sä vaadittiin yhdenjaksoista kuuden kuukauden
17732: kana tehty työ. Esimerkkitapauksen henkilöä         työsuhdetta, joka useimmissa tapauksissa oli
17733: kohdellaan samalla tavoin kuin ketä tahansa lain    työllistämistukityö. Jotta tilanne voimaantulo-
17734: voimaantulon jälkeen ensimmäistä kertaa työt-       vaiheessa olisi paluuehdon osalta säilynyt suh-
17735: tömäksi tulevaa, ja hänellä siis jo on hankittuna   teellisen neutraalina, voimaantulosäännökseen
17736: yli kuusi kuukautta työssäoloehtoa.                 sisältyy määräys siitä, että tähän paluuehtoon
17737:     Työttömyysturvalakia muutettiin myös ns.        voidaan lukea henkilön pyynnöstä myös
17738: paluuehdon osalta. Työttömyyspäivärahan 500         1.3.1996 jälkeen tehty työ. Paluuehdon tarkaste-
17739: päivän enimmäismaksuajan laskeminen aloite-         lujakson osalta tilanne työttömän kannalta oli
17740: taan alusta, jos henkilö työttömyyden kestäessä     siten hiukan aikaisempaa lakia edullisempi: kah-
17741:  on täyttänyt työssäoloehdon. Samalla kun pa-       deksan kuukauden tarkastelujakso olisi merkin-
17742:  luuehto pidennettiin 43 viikkoon, myös sen tar-    nyt, että paluuehtoon olisi voitu lukea vain
17743:  kastelujakso pidennettiin kahdeksasta kuukau-      1.5.1996 jälkeen tehty työ.
17744: 
17745:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1997
17746: 
17747:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
17748: 4                                            KK 106/1997 vp
17749: 
17750: 
17751: 
17752: 
17753:                                          Ti/1 Riksdagens Talman
17754: 
17755:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       Eftersom man i lagstiftningsskedet strävade efter
17756: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrivelse av den        att i relativt stor utsträckning skydda olika intres-
17757: 20 februari 1997 tili vederbörande med1em av           sen och olika gruppers ställning, är bestämmel-
17758: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Suvi       serna och tillämpningen av dem en relativt kom-
17759: Linden undertecknade spörsmå1 nr 106:                  plicerad helhet. Man har strävat efter att säker-
17760:                                                        ställa en enhetlig tiliämpning av bestämmelserna
17761:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-         genom de tillämpningsanvisningar som social-
17762:        ta för att to1kningarna av lagen om ut-         och hälsovårdsministeriet har meddelat med stöd
17763:        komstskydd för arbetslösa under över-           av 33 § lagen om utkomstskydd för arbetslösa,
17764:        gångsskedet skall kunna förenhetligas           vilka har beretts av arbetssektionen vid utkomst-
17765:        och för att sådana problem av ovan be-          skyddsdelegationen i samarbete med arbets-
17766:        skriven art som innebär att enskilda får        marknadsorganisationerna och representanter
17767:        sitta emellan skall kunna undvikas?             för organisationer som sköter verkställigheten a v
17768:                                                        utkomstskyddet för arbetslösa. Tillämpningsan-
17769:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          visningarna blev fårdiga i september i fjol, samti-
17770: anföra följande:                                       digt som ändringen av lagen stadfåstes. Tili till-
17771:                                                        lämpningsanvisningarna ansluter sig också en
17772:    Genom de ändringar av lagen om utkomst-             grundlig utbildning och rådgivning för de verk-
17773: skydd för arbetslösa som trädde i kraft vid in-        ställande organisationerna.
17774: gången av år 1997 ändrades förutsättningarna              Utkomstskyddet betalas för att ersätta och
17775: för erhållande av enligt förtjänsten avvägd dag-       lindra den ekonomiska förlust som orsakas av
17776: penning. Arbetsvilikoret förlängdes tili 43 veck-      arbetslöshet. Med andra ord utgör arbetslöshet
17777: or, men samtidigt blev det möjligt att förnya          och det faktum att en person blir arbetslös det
17778: rätten tili den maximala tiden för utbetalning av      försäkringsfall som, utgående från vid viiken tid-
17779: dagpenningen också i kortvariga arbetsförhål-          punkt det inträffar, avgör viiken lagstiftning som
17780: landen. Syftet med ändringen var att utöka för-        skall tiliämpas och förutsättningarna för erhål-
17781: säkringsprincipen, dvs. sambandet mellan arbete        landet av förmånen. 1 lagen om utkomstskydd
17782: och det enligt förtjänsten avvägda socialskydd         för arbetslösa definieras ovan nämnda försäk-
17783: som intjänas genom arbete samt att uppmuntra           ringsfall noggrannare: För att arbetslöshetsdag-
17784: arbetslösa att söka arbete också för en kortare        penning skall kunna utbetalas skall personen
17785: tid.                                                   vara arbetslös arbetssökande vid arbetskrafts-
17786:    Eftersom villkoren för erhållande av sociala        byrån och uppfylla de övriga allmänna villkoren
17787: förmåner blir strängare, är det skede då lagen just    för erhållande av arbetslöshetsdagpenning som
17788: har trätt i kraft alltid problematiskt och innebär     anges i 2 kap. lagen om utkomstskydd för arbets-
17789: ofta kompromisser mellan olika intressen. Redan        lösa. Enligt allmänt iakttagna principer tillämpas
17790: lagstiftningsordningen i sig sätter en gräns; en       de nya villkoren åtminstone på dem som blivit
17791: förmån som redan utbetalas kan inte försämras          nya arbetslösa arbetssökande efter lagändringen.
17792: genom en vanlig lag. 1 ikraftträdelsebestämmel-           1 spörsmålet har man som enskilda som får
17793: serna ingår vanligen också olika skyddsklausuler       sitta emellan betraktat personer vars över sex
17794: eller övergångsbestämme1ser genom vilka man            månader långa arbetsförhållande upphörde i fjol
17795: strä var efter att trygga sådana personers ställning   och som efter det varit moderskapslediga eller
17796: som redan åtnjuter förmånen. Vid ikraftträdan-         avtjänat sin värnplikt, och först därefter blivit
17797: det drabbar nya, strängare bestämmelser med            arbetslösa arbetssökande under innevarande år.
17798: full styrka i allmänhet endast de personer som för     Det har tydligen varit fråga om ett tidsbundet
17799: första gången skall ta del av förmånen.                arbetsförhållande och personen i fråga har alltså
17800:    Också ikraftträdelsebestämmelsen i den revi-        för första gången blivit arbetslös arbetssökande
17801: derade lagen om utkomstskydd för arbetslösa            efter lagändringen. 1 ett sådant fall tillämpas de
17802: innehåller övergångs- och skyddsbestämmelser.          nya villkoren och det förutsätts att personen skall
17803:                                             KK 106/1997 vp                                                5
17804: 
17805: ha varit sammanlagt 43 veckor i arbete under en         räknas från början om en arbetslös person har
17806: 24 månader lång granskningsperiod för att ar-           uppfyllt arbetsvillkoret. Samtidigt som återinträ-
17807: betsvillkoret skall vara uppfyllt. Denna gransk-        desvillkoret förlängdes till43 veckor, förlängdes
17808: ningsperiod förlängs, såsom beskrivs i exempel-         också granskningsperioden från åtta månader tili
17809: fallen, av beväringstjänst eller moderskapsledig-       två år. Den förlängda granskningsperioden gör
17810: het samt vissa andra i lagen definierade faktorer.      det möjligt att fylla arbetsvillkoret genom korta
17811: Granskningsperioden kan av godtagbara skäl              arbetsförhållanden, då man tidigare i praktiken
17812: förlängas med högst sju år, dvs. man kan försöka        krävde ett sex månader långt, oavbrutet arbets-
17813: uppfylla arbetsvillkoret under en granskningspe-        förhållande som i de flesta fall utgjordes av arbete
17814: riod om maximalt nio år. Tvärtemot vad som              som utfördes med hjälp av sysselsättningsstöd.
17815: förutsätts i spörsmålet kan allt arbete som utförts     För att situationen i det skede då lagen trädde i
17816: under granskningsperioden inräknas i arbetsvill-        kraft skulle förbli så neutral som möjligt med
17817: koret då en person för första gången blir arbets-       hänsyn tili återinträdesvillkoret, är en av bestäm-
17818: lös arbetssökande. Personen i exempelfallet be-         melserna som gäller ikraftträdandet att arbete
17819: handlas på samma sätt som vem som helst som             som utförts efter den 1 mars 1996 på personens
17820: blivit arbetslös arbetssökande f6r första gången        egen begäran skall kunna inräknas i återinträdes-
17821: efter att lagen trädde i kraft, och han har alltså      villkoret. Situationen beträffande granskning-
17822: redan utfört arbete i över sex månader som kan          sperioden för återinträdesvillkoret blev därför en
17823: inräknas i arbetsvillkoret.                             aning förmånligare för den arbetslöse jämfört
17824:     Lagen om utkomstskydd för arbetslösa ändra-         med den gamla lagen: en åtta månaders gransk-
17825: des också beträffande det s.k. återinträdesvillko-      ningsperiod hade inneburit att enbart arbete ut-
17826: ret. Den maximala tiden för utbetalning av ar-          fört efter den 1 maj 1996 hade kunnat inräknas i
17827: betslöshetsdagpenningen på 500 dagar börjar             återinträdesvillkoret.
17828:      Helsingforsden 14 mars 1997
17829:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
17830:                                             KK 107/1997 vp
17831: 
17832: Kirjallinen kysymys 107
17833: 
17834: 
17835: 
17836: 
17837:                                    Anne Huotari /vas: Kuusamon yhteismetsän suojelualueen arvosta
17838: 
17839: 
17840: 
17841:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17842: 
17843:     Kuusamon yhteismetsä on hyväksynyt maa-           alue on ilmeisesti puustoisempaa kuin yhteismet-
17844: ja metsätalousministeri Hemilän kanssa tehdyn         sän metsä keskimäärin, koska se suojeliaan iki-
17845: sopimuksen. Kuusamolaiset ovat vaatineet suo-         metsänä. Jos sen arvo laskettaisiin kaksi kertaa
17846: jelualueiden hinnaksi 400 miljoonaa markkaa.          suuremmaksi kuin yhteismetsän muu metsä,
17847: Mielestäni hinta-arvio on liian suuri ja siihen on    arvo olisi 120 miljoonaa markkaa. Se olisi jo
17848: useita perusteita.                                    huomattavan korkea arvio 20,6 %:n osasta.
17849:     Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Kuu-           Ministeri Hemilän tekemä sopimus näyttää
17850: samon yhteismetsän omaisuuden arvo on viralli-        edellä olevien laskelmien mukaan epäedulliselta
17851: sesti arvioitu 1990-luvullakaksi kertaa pienosak-     valtiolle. Valtioneuvostohan päättää, hyväksyy-
17852: kaiden osuuksien lunastamisen yhteydessä. En-         kö valtio neuvotellun sopimuksen. Hyrynsalmen
17853: simmäisen arvion teki korkein oikeus (KKO)            vaihtomaa-alueen arvo on liian suuri siihen me-
17854: vuonna 1994. Yhteismetsän osakaskunta ei tyy-         netykseen verrattuna, mikä Kuusamon yhteis-
17855:  tynyt Pohjois-Suomen maaoikeuden arviointiin,        metsälle tulee. Jostakin syystä Kuusamon yhteis-
17856:  vaan vei asian korkeimpaan oikeuteen, sillä yh-      metsä pystyi lähes sanelemaan, mistä se vaihto-
17857:  teismetsän mielestä omaisuus oli arvioitu liian      maat haluaa ja kuinka paljon, heillehän ei käynyt
17858:  suureksi. KKO muutti maaoikeuden arviota             kansliapäällikkö Urosen johtaman työryhmän
17859:  7.9.1994 ja alensi lunastettavien osuuksien hin-     esitys, jonka yhteismetsän johtokunta kertaal-
17860:  taa. KKO totesi:" ... osakaskunnan omaisuuden        leen hyväksyi. Ministeri Hemilä oli useaan ottee-
17861:  käyväksi       arvoksi     muodostuu      yhteensä   seen luvannut kainuulaisille, että vaihtomaita ei
17862:  280 355 977 markkaa."                                viedä Kainuusta, sillä pohjoisen vanhojen met-
17863:      5.5.1995 valmistui toinen arvio, jonka teki      sien suojelu kohdistui myös voimakkaasti muu-
17864:  Koillis-Suomen maanmittaustoimisto, ja päätös        tamiin Kainuun kuntiin, mm. Hyrynsalmeen.
17865:  oli: "Yhteismetsän ja muun omaisuuden arvo           Kainuussa kaikki tahot, luonnonsuojelupiiri
17866:  yhteensä 292 466 000 markkaa." Summaan sisäl-        mukaan lukien, ovat sitä mieltä, että vaihtomaita
17867:  tyy muitakin kuin metsätaloudesta johtuvia ar-       ei tule ottaa Kainuusta. Kuusamon yhteismetsän
17868:  voja. Siis koko yhteismetsän omaisuuden arvoksi      tehometsätalous vie pohjan myös suojelluilta-----__
17869:  voitaneen arvioida vain maanmittaustoimiston         vanhoilta metsiltä Hyrynsalmella, sillä osa niistä
17870:   summa ja siitä tulisi poistaa kassa varat, raken-   sijaitsee vaihtomaiden läheisyydessä. Aluetalou-
17871:  nukset yms. Lopulliseksi yhteismetsän arvoksi        den ja työllisyyden kannalta päätös olisi katas-
17872:   tulisi huomioida vain virallisesti arvioidut mää-   trofi Hyrynsalmen kunnalle, jonka virallinen
17873:   rät. Ei kai arvio voi vaihdella sen mukaan, onko    työttömyysaste 31.1 2.1996 oli 30 %ja työllisyys- , .-·
17874:   yhteismetsä maksajana vai maksun saajana!           toimenpiteissä olevat mukaan luettuna n. 43 %. --
17875:      Maanmittaustoimiston laskelmassa yhteis-         Vanhojen metsien suojelupäätöksen lisänä vaih-
17876:   metsän maapinta-alaksi todetaan yhteensä            tomaat vähentävät puun saantia myös muihin'
17877:   95 173 hehtaaria, josta metsämaata 66 754 heh-      Kainuun kuntiin, mm. Kuhmoon, jossa Kuhmo
17878:   taaria,joutomaata 28 412ja muuta maata seitse-      Oy:nja sitä kautta Kuhmon Lämpö Oy:n toimin-
17879:   män hehtaaria. Jos suojeltava alue 13 780 heh-      tamahdollisuudet vaikeutuvat olennaisesti. Kuh-
17880:   taaria on metsämaata, se on vain 20,6 % yhteis-     mon työttömyys oli vuoden lopussa 35 %. Kyse ei
17881:   metsän metsämaasta. Jos yhteismetsän koko vi-       todellakaan ole pienestä ja merkityksettömästä
17882:   rallisen arvion mukainen alue (292 466 000 mk)      asiasta.
17883:   olisi pelkästään metsämaata, suojeltavan alueen         Kansalaisten oikeustajuun ei mahdu se, että
17884:   osuus olisi 60 miljoonaa markkaa. Suojeltava        valtio ei käytä julkisuudessa voimakkaasti es'illä
17885:  279001
17886: 2                                          KK 107/1997 vp
17887: 
17888: olleita Kuusamon yhteismetsän virallisia arvioi-               Tarkistaako valtioneuvosto Kuusa-
17889: ta, vaan on syntynyt epäilys, että Kuusamon                 mon yhteismetsän suojelualueen todelli-
17890: yhteismetsä on itse voinut määritellä korkeam-              sen arvon ennen kuin se hyväksyy minis-
17891: man arvon suojelualueelle. Julkisuudessa onkin              teri Hemilän tekemän sopimuksen,
17892: ihmetelty, onko valtio hukkaamassa omaisuut-                   miten valtioneuvosto aikoo lunastaa
17893: taan, ja siten kansalaisten kannalta valtion us-            takaisin kansalaisten luottamuksen,
17894: kottavuus sopimuskumppanina tulee kyseenalai-                  onko valtioneuvosto harkinnut lunas-
17895: seksi. Laki suo mahdollisuuden myös lunastus-               tusmenettelyn käyttöönottoa ko. asiassa,
17896: menettelyyn, jolloin suojelun maksajina olisivat            ja
17897: verovarojen kautta kaikki kansalaiset.                         jos sopimus hyväksytään, miten Hy-
17898:    Päätökseen liittyy erikoista salailua, mm. yh-           rynsalmen kunnalle ja kainuulaisille yri-
17899: teismetsän osakasluetteloa on lähes mahdoton                tyksille korvataan vaihtomaiden luovu-
17900: saada nähtäväksi, jolloin voitaisiin todeta mm.             tuksesta aiheutuvat menetykset,
17901: jääviysongelmat. Osakkaita on n. 6 000 ja joiden-              onko Kuusamon yhteismetsän osakas-
17902: kin tietojen mukaan myös merkittävässä asemas-              luettelo julkinen asiakirja, ja
17903: sa olevia henkilöitä.                                          miten valtioneuvosto varmistuu siitä,
17904:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          ettei sopimukseen liity jääviysongelmia?
17905: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17906: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17907: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17908: 
17909:      Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1997
17910: 
17911:                                           Anne Huotari /vas
17912:                                           KK 107/1997 vp                                              3
17913: 
17914: 
17915: 
17916: 
17917:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
17918: 
17919:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Kuusamon kunnassa olevien vaihtoon käytet-
17920: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       tävien valtion maiden inventointi aloitettiin syk-
17921: olette 20 päivänä helmikuuta 1997 päivätyn kir-     syllä 1996. Loput valtionmaat ja Kuusamon yh-
17922: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    teismetsän alueiden puustotiedot arvioidaan lop-
17923: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Anne Huota-      puun Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen toi-
17924: rin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        mesta maastokausien 1997 ja 1998 aikana. Sa-
17925:  107:                                               manaikaisesti maanmittauslaitos inventoi aluei-
17926:                                                     den erityisarvot ja tekee arviot alueiden arvosta.
17927:           Tarkistaako valtioneuvosto Kuusa-         Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus aloittaa Kuu-
17928:        mon yhteismetsän suojelualueen todelli-      samon yhteismetsälle jääville vanhoille maille ja
17929:        sen arvon ennen kuin se hyväksyy minis-      vaihtoon sisältyville valtion metsätalousmaille
17930:        teri Hemilän tekemän sopimuksen,             sekä soiden- ja rantojensuojelun vaihtomaa-
17931:           miten valtioneuvosto aikoo lunastaa       alueille kestävän metsätalouden periaatteelle
17932:        takaisin kansalaisten luottamuksen,          pohjautuvan alue-ekologisen metsäsuunnitel-
17933:           onko valtioneuvosto harkinnut lunas-      man laadinnan, missä yhteydessä selvitetään yh-
17934:        tusmenettelyn käyttöönottoa ko. asiassa,     teismetsän hakkuumahdollisuudet kyseisillä
17935:        ja                                           alueilla.
17936:           jos sopimus hyväksytään, miten Hy-            Arvonmääri tysten ja hakkuumahdollisuuslas-
17937:        rynsalmen kunnalle ja kainuutaisille yri-    kelmien valmistuttua ratkaistaan maanvaihdon
17938:        tyksille korvataan vaihtomaiden luovu-       lopulliset korvaukset. Tämä tapahtuu maanmit-
17939:        tuksesta aiheutuvat menetykset,              tauslaitoksen arviointien pohjalta. Korvausväli-
17940:           onko Kuusamon yhteismetsän osakas-        neenä tällöin voidaan tarpeen vaatiessa käyttää
17941:        luettelo julkinen asiakirja, ja              sekä valtion maa- ja vesiomaisuutta että välira-
17942:           miten valtioneuvosto varmistuu siitä,     haa,joilla turvataan yhteismetsän toiminnan jat-
17943:        ettei sopimukseen liity jääviysongelmia?     kuminen. Kysymyksessä on siten normaali vaih-
17944:                                                     tokauppa, jossa sekä luovutettavien alueiden että
17945:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         valtion omistukseen tulevien alueiden tulee vas-
17946: taen seuraavaa:                                     tata arvoltaan toisiaan. Lopullinen päätösvalta
17947:                                                     asiasta on eduskunnalla, joka edellä mainittua
17948:    Allekirjoittaneen ja Kuusamon yhteismetsän       vaihtolakia säätäessään ottaa kantaa vaihdetta-
17949: hoitokunnan edustajien kanssa käytiin 29.1.1997     vien alueiden arvoihin.
17950: neuvottelut valtion ja Kuusamon yhteismetsän            Koska maanvaihdon toteuttamisen puitteista
17951: välisestä maanvaihdosta. Kuusamon yhteismet-        on päästy neuvottelutulokseen valtion edustajien
17952: sän hoitokunta hyväksyi neuvottelutuloksen          ja Kuusamon yhteismetsän välillä, ei lunastus-
17953: 30.1.1997 ja yhteismetsän osakaskunta 14.2.         menettelyn kautta tapahtuva Kuusamon yhteis-
17954: 1997. Maanvaihto-ohjelma perustuu Kuusamo-          metsän luonnonsuojelullisesti arvokkaiden
17955: työryhmä 1 pohjaehdotukseen ja valtioneuvos-        alueiden hankinta valtiolle ole enää todennäkö-
17956: ton 27.6.1996 tekemään periaatepäätökseen.          nen vaihtoehto.
17957: Valtioneuvoston talouspoliittinen ministeriva-          Maanvaihto-ohjelman kielteisiä aluetaloudel-
17958: liokunta puolsi 11.3.1997 ohjelman toteuttamis-     lisia vaikutuksia tullaan kompensoimaan seuraa-
17959: ta. Valtioneuvoston on tarkoitus tehdä lähiaikoi-   villa toimenpiteillä:
17960: na asiasta periaatepäätös.                              1. Yhteismetsälle tulevilla Kuusamon kunnas-
17961:     Koska maanvaihto-ohjelmassa valtion omis-       sa sijaitsevilla uusilla alueilla yhteismetsä sitou-
17962: tuksessa olevaa maata luovutetaan yli 30 milj.      tuu järjestämään paikallisille metsästäjille 10
17963: markan arvosta, ohjelman lopullinen hyväksyn-       vuodeksi metsästysmahdollisuuden samoin peri-
17964: tä edellyttää eduskunnan säätämää valtion ja        aattein kuin yhteismetsän osakkaille on järjestet-
17965: Kuusamon yhteismetsän välistä maanvaihtola-         ty. Hyrynsalmen alueella yhteismetsä sallii paik-
17966: kia.
17967: 4                                             KK 107/1997 vp
17968: 
17969: kakunnalla vakituisesti asuville henkilöille met-           5. Kainuun alueisiin liittyviä virkistys- ja
17970: sästyksen maksutta kymmeneksi vuodeksi.                  vapaa-ajankohteita kehitetään yhteistyössä pai-
17971:     2. Kuusamon yhteismetsän Metsähallitusta             kallisten asukkaiden kanssa.
17972: selväst~korkeamman puunkorjuun koneellista-                 Yhteismetsälain (3711991, muut 119811996)
17973: ruisasteen takia aluevaihto aiheuttaa Metsähalli-        56 §:n mukaan metsäkeskuksen on pidettävä yh-
17974: tuksen puunkorjuussaja työnjohdossa Kainuus-             teismetsien osakaskunnista rekisteriä. Yhteis-
17975: sa arviolta noin 10 henkilötyövuoden työvoima-           metsäasetuksen (38/1991) 3 §:n mukaan metsä-
17976: tarpeen vähenemisen. Valtio kompensoi kyseisiä           keskuksen ylläpitämään rekisteriin merkitään
17977: työpaikkamenetyksiä Hyrynsalmen kunnalle                 yhteismetsän hoitokunnan jäsenet, varajäsenet ja
17978: maksamaliaan 10 milj. markalla. Tämä määrära-            ne, joilla on oikeus kirjoittaa yhteismetsän nimi
17979: ha ohjataan vanhojen metsien suojelukompen-              sekä heidän kotipaikkansa ja osoitteensa. Yh-
17980: saatiotyöryhmän kautta työryhmän ja kunnan               teismetsälain 56 §:n 2 momentin sekä metsäkes-
17981: yhdessä sopimiin työpaikkoihin.                          kuksista ja metsätalouden kehittämiskeskukses-
17982:     3. Metsähallitus sijoittaa yhden erätarkasta-        ta annetun lain (1474/1995) 8 §:n 2 momentin
17983: jan Hyrynsalmelle opastamaan ja valvomaan                mukaan edellä mainittu rekisteri on julkinen.
17984: alueella tapahtuvaa metsästystä.                         Yhteismetsälain 25 §:n mukaan yhteismetsän
17985:     Edellisten lisäksi Kuusamon yhteismetsä on           hoitokunnan tehtävänä on muun muassa pitää
17986: sitoutunut toimimaan seuraavien periaatteiden            osakasluetteloa. Koska yleisten asiakirjojen jul-
17987: mukaisesti liittyen heille maanvaihdossa tuleviin        kisuudesta annettu laki ei koske yhteismetsiä,
17988: Hyrynsalmen alueisiin:                                   eikä osakasluettelon julkisuudesta ole muuten-
17989:     1. Metsänhoitotöissä Hyrynsalmen alueella            kaan mitään säädetty, jää tietojenauto siitä yh-
17990: käytetään kainuulaista metsätyövoimaa.                   teismetsän harkinnan varaan.
17991:     2. Yhteismetsä myy Kainuusta yhteismetsälle             Maa- ja metsätalousministeriössä ei ole tie-
17992: siirtyviltä vaihtomailta puutavaransa tarjouskil-        dossa, että kukaan valtiovallan puolelta Kuusa-
17993: pailun perusteella, joten paikallisilla kainuulai-       mon yhteismetsän kanssa käytyihin neuvottelui-
17994: silla puunkäyttäjillä tulee olemaan kilpailuky-          hin osallistunut valtiovaltaa edustanut henkilö
17995: kyinen asema kyseisiltä alueilta tulevan raaka-          olisi Kuusamon yhteismetsän osakas.
17996: puun ostajina.                                              Edellä mainittuun viitaten valtioneuvosto kat-
17997:     3. Hakkuutöissä käytetään kainuulaista met-          soo, että kysymyksessä esille otetut näkökohdat
17998: sätyövoimaa.                                             ovat tulleet riittävässä määrin otetuksi huo-
17999:     4. Perusparannus-, tienteko-ja hoitotyöt tee-        mioon valtion ja Kuusamon yhteismetsän väli-
18000: tetään urakkatarjousten perusteella, jolloin pai-        sessä maanvaihto-ohjelmassa.
18001: kallisilla kainuulaisilla yrittäjillä on parhaat edel-
18002: lytykset saada kyseiset työt.
18003: 
18004:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1997
18005: 
18006:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
18007:                                               KK 107/1997 vp                                            5
18008: 
18009: 
18010: 
18011: 
18012:                                           Tili Riksdagens Talman
18013: 
18014:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             ringen av de återstående statsägda markerna och
18015: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             uppgifterna om trädbeståndet i Ku!Jsamo sam-
18016: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         fållda skog fastställs av Norra Osterbottens
18017: dagsman AnneHuotari undertecknade spörsmål              skogscentral under de perioder 1997 och 1998
18018: nr 107:                                                 som man kan utföra skogsarbeten. Samtidigt in-
18019:                                                         venterar lantmäteriverket områdenas unika vär-
18020:              Kontrollerar statsrådet det verkliga       den och värdesätter områdena. Med utgångs-
18021:           värdet på skyddsområdet i Kuusamo             punkt i prin.cipen om ett hållbart skogsbruk bör-
18022:           samfållda skog innan det godkänner det        jar Norra Osterbottens skogscentral utarbeta en
18023:           avtal som minister Hemilä ingått, hur         områdesekologisk skogsplan för såväl de gamla
18024:           ämnar statsrådet återvinna medborgar-         områden som Kuusamo samfållda skog behåller
18025:           nas förtroende, har statsrådet övervägt       som för de statliga skogsbruksmarker som ingår
18026:           att ta i bruk ett inlösningsförfarande i      i bytet och för bytesobjekten som gäller kärr- och
18027:           saken och, ifall avtalet godkänns, hur        strandskydd. 1 samband därmed utreds avverk-
18028:           skall Hyrynsalmi kommun och invånar-          ningsmöjligheterna i den samfållda skogen inom
18029:           na i Kajanaland ersättas för de förluster     områdena i fråga.
18030:           som överlåtelsen av bytesobjekten föror-         När värdena har fastställts och avverknings-
18031:           sakar, är delägarförteckningen för Kuu-       möjligheterna har uppskattats avgörs de slutliga
18032:           samo samfållda skog en offentlig hand-        ersättningarna för markbytet. Detta sker utgåen-
18033:           ling, och hur kan statsrådet försäkra sig     de från lantmäteriverkets beräkningar. Därvid
18034:           om att det inte finns jävsproblem i anslut-   kan ersättningarna vid behov utgöras av statens
18035:           ning tili avtalet?                            jord- och vattenegendom samt en mellangift med
18036:                                                         vilka en fortsatt verksamhet i den samfållda sko-
18037:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           gen säkerställs. Det är således fråga om en nor-
18038: anföra följande:                                        mal bytesaffår där värdet på såväl de områden
18039:                                                         som överlåts som de områden som staten övertar
18040:    Den 29 januari 1997 förhandlade underteck-           skall matsvara varandra. Den slutliga beslutan-
18041: nad och förvaltningsnämnden för Kuusamo                 derätten i saken har riksdagen, som vid stiftandet
18042: samfållda skog om byte av mark mellan staten            av ovan nämnda lag om byte tar ställning till
18043: och Kuusamo samfållda skog. Den 30 januari              värdet på de områden som byts.
18044: 1997 godkändes förhandlingsresultatet av för-              Eftersom ett förhandlingsresultat angående
18045: valtningsnämnden för den samfållda skogen och           ramen för genomförandet av markbytet har nåtts
18046: den 14 februari 1997 av den samfållda skogens           mellan företrädarna för staten och Kuusamo
18047: delägarlag. Markbytesprogrammet baserar sig             samfållda skog, är alternativet att staten genom
18048: på det primära förslaget av Kuusamogruppen 1            inlösningsförfarande skaffar från naturskydds-
18049: och på statsrådets principbeslut den 27 juni 1996.      synpunkt värdefulla områden i den samfållda
18050: Statsrådets finanspolitiska ministerutskott för-        skogen inte längre sannolikt.
18051: ordade programmet den 11 mars 1997. Avsikten               De negativa verkningar för den regionala eko-
18052: är att statsrådet skall fatta ett principbeslut om      nomin som markbytesprogrammet för med sig
18053: ärendet inom en snar framtid.                           kommer att kompenseras genom följande åtgär-
18054:    Eftersom staten tillhörig mark i markbytes-          der:
18055: programmet överlåts tili ett värde av över 30 milj.         1. Den samfållda skogen förbinder sig att på
18056: mk, kräver det slutliga godkännandet av pro-            de nya områden i Kuusamo kommun som den
18057: grammet att riksdagen stiftar en lag om markbyte        samfållda skogen övertar ordna möjlighet till
18058: mellan staten och Kuusamo samfållda skog.               jakt för 10 år framåt för de lokala jägarna enligt
18059:    lnventeringen av de statsägda marker i Kuu-          samma principer som för den samfållda skogens
18060: samo kommun som är avsedda att användas vid             delägare. Den samfållda skogen tillåter att de
18061: bytet inleddes hösten 1996. Den slutliga värde-         personer som bor stadigvarande på orten får jaga
18062: 6                                            KK 107/1997 vp
18063: 
18064: a vgiftsfritt inom H yrynsalmiområdet under 10 år       Kajanaland har de bästa förutsättningarna att få
18065: framåt.                                                 arbetena i fråga.
18066:     2. På grund av att Kuusamo samfållda skog               5. Rekreations- och fritidsobjekt i anknytning
18067: använder en klart större maskinell avverkning än        till områdena i Kajanaland utvecklas i samråd
18068: Forststyrelsen leder markbytet till att arbets-         med de lokala invånarna.
18069: kraftsbehovet minskar med ca 10 årsverken inom              Enligt 56 § lagen om samfållda skogar (37/
18070: Forststyrelsens skogsavverkning och arbetsled-          1991, ändr. 1198/1996) skall skogscentra1en föra
18071: ning i Kajanaland. Staten kompenserar förlusten         register över samfållda skogars delägarlag. En-
18072: av arbetsplatserna genom att betala 10 milj. mk         ligt 3 § förordningen om samfållda skogar (38/
18073: till Hyrynsalmi kommun. Detta anslag styrs via          1991) skall namnen på medlemmarna i förvalt-
18074: arbetsgruppen för kompensation för skyddande            ningsnämnden för den samfållda skogen, deras
18075: av gamla skogar till arbetsplatser som arbets-          suppleanter och de personer som har rätt att
18076: gruppen och kommunen beslutar om tillsam-               teckna den samfållda skogens namn samt deras
18077: mans.                                                   hemorter och adresser anmälas tili det register
18078:     3. Forststyrelsen placerar en jaktinspektör i       som skogsnämnden för. Enligt 56§ 2 mom. lagen
18079: Hyrynsalmi för att vägleda och övervaka jakten          om samfållda skogar samt 8 § 2 mom. lagen om
18080: på området.                                             skogscentraler och skogsbrukets utvecklingscen-
18081:     Vidare har Kuusamo samfållda skog förbun-           tral (1474/1995) är ovan nämnda register offent-
18082: dit sig att fungera enligt följande principer i fråga   ligt. En1igt 25 § lagen om samfållda skogar skall
18083: om de områden i Hyrynsalmi som den övertar i            förvaltningsnämnden bl.a. föra delägarförteck-
18084: samband med bytet:                                      ning. Eftersom lagen om allmänna handlingars
18085:     1. 1 skogsvårdsarbetena på områdena i               offentlighet inte gäller samfållda skogar och nå-
18086: Hyrynsalmi används skogsarbetskraft från                got annat inte heller har bestämts om delägarför-
18087: Kajana1and.                                             teckningens offentlighet bestämmer den samfåll-
18088:     2. Virket från de bytesobjekt i Kajanaland som      da skogen om vilka uppgifter därom som lämnas
18089: den samfållda skogen övertar säljer den samfåll-        ut.
18090: da skogen på basis av anbudstävlingar, varige-              Jord- och skogsbruksministeriet har ingen
18091: nom de lokala virkesanvändarna i Kajanland              kännedom om att någon som från statsmaktens
18092: kommer att vara i en konkurrenskraftig ställning        sida har deltagit i förhandlingarna med Kuu-
18093: i egenskap av köpare av råvirke från områdena i         samo samfållda skog skulle vara delägare i den
18094: fråga.                                                  samfållda skogen.
18095:     3. 1 avverkningsarbetena används skogsar-               Med hänvisning till det ovan anförda anser
18096: betskraft från Kajanaland.                              statsrådet att de synpunkter som anförts i spörs-
18097:     4. Grundliga reparations-, vägbyggnads- och         målet har blivit tillräckligt beaktade i det mark-
18098: underhållsarbeten ges på entreprenad på grund-          bytesprogram som utarbetats mellan staten och
18099: val av offerter, varvid de lokala företagarna i         Kuusamo samfållda skog.
18100: 
18101:      Helsingfors den 17 mars 1997
18102: 
18103:                                                          Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
18104:                                              KK 108/1997 vp
18105: 
18106: Kirjallinen kysymys 108
18107: 
18108: 
18109: 
18110:                                     Klaus Bremer /r: Jäiden hyödyntämisestä ajotaidon opetuksessa
18111: 
18112:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
18113: 
18114:    Ajoneuvon hallintataidon yleistä rappeutu-          vääriäkin reaktioita. Lumisen ja jäisen tienpin-
18115: mista pidetään asiantuntijapiireissä syypäänä          nan aiheuttaman sivuluisuu todellisuutta vastaa-
18116: huolestuttavasti lisääntyviin ns. selittämättömiin     va harjoitteluolosuhde saavutetaan vain lumella
18117: kohtaamisonnettomuuksiin ja tieltä suistumi-           ja jäällä!
18118: siin. Asiantuntijoita askarruttavat em, onnetto-           Harjoitteluun tarjoavat maamme 60 000 jär-
18119: muudet, joita sattuu suoralla tiellä ilman risteä-     veä ja 40 000 lampea ja suonsilmää luonnonluo-
18120: vää liikennettä, hyvissä olosuhteissa ja tilanne-      man ilmaisen mahdollisuuden pitkin talvikautta.
18121: nopeuksissa, joita ei voida pitää väärinä.             Tämä mahdollisuus kuitenkin poistettiin, jotta
18122:     Ylivoimaisesti suurin osa vakavista liikenne-      polttoaineissa oleva lyijy ei olisi päässyt autojen
18123: onnettomuuksistamme sattuu talvikaudella,              pakoputkista saastuttamaan vesiä (moottorive-
18124: liukkaalla kelillä ja erityisesti kelien äkillisesti   neiden veden sisään johdettuja pakokaasuja ei
18125: huonontuessa.                                          silloinkaan pidetty vaarana!). Nyt polttoaineissa
18126:     VALTin 7.2.1997 julkaisemat tuoreimmat tie-        ei enää ole lyijyä, joten syy,jonka takiajääpinto-
18127: dot kertovat, että peräti 87 % talvijakson liiken-     jen hyödyntäminen liikenneonnettomuuksien tu-
18128: nevahingoista sattuu jäisellä tai lumisella tiellä.    hoisten seurausten torjumiseen kiellettiin, on
18129: Kaduillakin liukkaan kelin osuus on 77 %. Vuo-         poistunut.
18130: desta 1993 talvijakson liukkaan kelin onnetto-             Tästä huolimatta ympäristölautakunnat
18131: muudet ovat lisääntyneet peräti viidenneksellä!        kautta maan hyvin kehnoin perustein yhä kieltä-
18132:     Selvitys paljastaa myös onnettomuuksille alt-      vät lyhytnäköisesti jääpintojen hyödyntämisen
18133: teimmat kuljettajaryhmät: alle 22-vuotiaiden sa-       ajoneuvon luistontorjunnan opettelemiseen.
18134: moin kuin uusien kuljettajien aiheuttamat onnet-           On esitetty, että kuljettajat, joille on opetettu
18135: tomuudet lisääntyivät kummassakin ryhmässä             luiston torjuntaa, aiheuttaisivat enemmän vaa-
18136: 4 %,ja eläkeläisten sekä erityisesti yli 70-vuotiai-   raa kuin osaamattomat kuljettajat. Tämä on epä-
18137: den onnettomuudet lisääntyivät II %. Asiaan            johdonmukainen väite ja voi kohdistua arvoste-
18138: kuuluu, että eläkeläisten määrä liikenteessä on        luna vain opetukseen, josta on puuttunut ope-
18139: tulevaisuudessa rajusti kasvamassa.                    tuksen edellyttämä asennekoulutus.
18140:     Kuljettaja, joka ei selkäydinreaktiona hallitse        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
18141: ajoneuvoosa sivuluisuu korjaamisen perusteita,         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18142: ei voi selvitä Suomen talvikeleistä ilman ajoneu-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18143: voosa hallinnan menetystä. Jokainen hallinnan          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18144: menetys, pieninkin, aiheuttaa välittömän onnet-
18145: tomuusvaaran kuljettajalle itselleen ja ulkopuoli-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
18146: sille. Nastarenkaiden kaivertamat heitättävät                  talvikeliemme       liikenneturvallisuuden
18147: jääurat sekä tienpidon säästötoimenpiteet ovat                 edellyttämän ajoneuvon riittävän hallin-
18148: viime vuosina lisänneet rajusti ajoneuvon hallin-              tataidon sisällyttämiseksi ajoluvan voi-
18149: taan asetettavia taitovaatimuksia.                             massaolon ehtoihin, ja
18150:     Suomeen rakennetut keinotekoiset luiston-                     mitä Hallitus aikoo tehdä ajoneuvon
18151: harjoitteluradat eivät täytä läheskään vaatimuk-               luistonhallinnan       harjoittelumahdolli-
18152: sia. Keinoratoja on aivan liian vähän, niiden                  suuksien avaamiseksi Suomen luonnon-
18153: omistajat ovat hinnoitelleet niiden käytön yli                 olosuhteiden tarjoamilla todellisuutta
18154: kiinnostavuusrajan, ja liukastusaineilla aikaan-               vastaavilla lumi- ja jääpinnoilla?
18155:  saatu luisto on todellisuudelle vieras ja opettaa
18156: 
18157:      Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1997
18158: 
18159:                                              Klaus Bremer /r
18160: 279001
18161: 2                                           KK 108/1997 vp
18162: 
18163: 
18164: 
18165: 
18166:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18167: 
18168:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ympäri vuoden käytettävissä olevat ajoharjoitte-
18169: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         luradat mielletään vieläkin "keinotekoisiksi luis-
18170: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tonharjoitteluradoiksi", vaikka pyrkimys on ol-
18171: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-       lut päinvastainen: ajoharjoitteluradoilla on voitu
18172: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        ja voidaan vastaisuudessakin osoittaa liukkaalla
18173: 108:                                                  ja pimeällä ajamiseen liittyviä perimmäisiä riske-
18174:                                                       jä ja niiden välttämistä, mm. vaikeissa olosuh-
18175:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy       teissa ajamisen turvallisuuteen oleellisesti vaikut-
18176:        talvikeliemme       liikenneturvallisuuden     tavan nopeuden vähentämisen merkitys: nopeu-
18177:        edellyttämän ajoneuvon riittävän hallin-       den vähentäminen neljänneksellä puolittaa
18178:        tataidon sisällyttämiseksi ajoluvan voi-       jarrutusmatkan. Samoin pimeällä ajamisen eri-
18179:        massaolon ehtoihin, ja                         tyisriskit liittyen omaan näkemiseen ( ajovalot) ja
18180:           mitä Hallitus aikoo tehdä ajoneuvon         näkymiseen (heijastimet) voidaan havainnollis-
18181:        luistonhallinnan       harjoittelumahdolli-    taa suljetuilla harjoitusalueilla.
18182:        suuksien avaamiseksi Suomen luonnon-               Ajoharjoitteluradoilla annettavaa opetusta on
18183:        olosuhteiden tarjoamilla todellisuutta         pyritty uudistamaan koko ajan siten, että ajo-
18184:        vastaavilla lumi- ja jääpinnoilla?             kortin suorittajalle ei jäisi mielikuvaa taitojen
18185:                                                       liiallisesta hallinnasta.
18186:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Kuljettajien jatkokoulutuksen lisääminen on
18187: vasti seuraavaa:                                      kirjattu liikenneturvallisuustyön tehostamista
18188:                                                       koskeviin suunnitelmiin. Vapaaehtoisella koulu-
18189:     Uudistettaessa ajokortin saamisen edellyttä-      tuksella ei kuitenkaan helposti saavuteta kovin
18190: mää kuljettajaopetusta todettiin, että Suomen         suurta joukkoa eikä varsinkaan niitä, jotka to-
18191: talviset sää- ja keliolosuhteet sekä pimeä vuoden-    della sitä tarvitsisivat. Pakollisen koulutuksen
18192: aika edellyttävät nopeastikin vaihtelevien tilan-     sisällyttäminen ajokortin voimassaolon ja uusi-
18193: teiden kohtuullista hallintaa. Hyväksytyssä ope-      misen ehtoihin on periaatteessa kannatettava
18194: tussuunnitelmassa korostetaan kuitenkin, että         ajatus. Siihenjuuri pyritään Suomessa voimassa
18195: vaikkakin ajoneuvon riittävä hallintataito on         olevalla, Euroopassa lähes ainoalaatuisella kak-
18196: tarpeen myös vaikeissa olosuhteissa (pimeä, liu-      sivaiheisella kuljettajaopetuksella. Kokeneem-
18197: kas), niin ensisijaista on riskien tunnistaminen ja   mat kuljettajat, joilla jo on ns. pitkäaikainen ajo-
18198: vaaratilanteiden välttäminen, jottei esimerkkinä      kortti, eivät muodosta sellaista riskiryhmää, että
18199: mainittua selkäydinreaktiona suoritettavaa sivu-      heidän yleinen velvoittamisensa uudelleen-
18200: luisun korjaamista tarvittaisi. Turvallisuuteen       koulutukseen olisi tarkoituksenmukaista.
18201: tähtäävässä koulutuksessa korostetaan enem-               Kuljettajien vapaaehtoista jatkokoulutusta
18202: mänkin sää- ja keliolosuhteistajohtuvien riskien      ajatellen Suomen jääpeitteiset vesistöt tarjoaisi-
18203: tunnistamista ja vaaratilanteiden riittävän ai-       vat talviaikaan mahdollisuuden liukkaan kelin
18204: kaista ennakointia kuin erilaisten ajoneuvon hal-     harjoitteluun ja koulutukseen. Niiden perusta-
18205: litsemiseen liittyvien taitojen harjoittelua, sillä   minen edellyttää maastoliikennelain mukaan
18206: jos näitä ns. taitoja tarvitaan, on virhe tapahtu-    kunnan ympäristöviranomaisen lupaa. Soveltu-
18207: nut jo paljon aiemmin. Vanha sanontahan kuu-          vien paikkojen etsiminen on jääradan pitäjien ja
18208: luu: "Taitava kuljettaja selviää kylläkin ongel-      kunnan ympäristönsuojeluviranomaisten yhdes-
18209: matilanteista, mutta viisas kuljettaja ei edes jou-   sä selvitettävä asia. Liikenneministeriön näke-
18210: du niihin." Nykyisen ajatustavan mukaisesti           myksen mukaan soveltuvia vesistöalueita on
18211: pyritään kuljettajakoulutuksella tuottamaan           useimmissa kunnissa. Toisaalta luonnonjäärato-
18212: pääsääntöisesti viisaita kuljettajia.                 jen käyttöaika erityisesti Etelä- ja vielä Keski-
18213:     Kuljettajaopetuksen uudistuksen yhteydessä        Suomessakin on kovin lyhyt.
18214: 1989 rakennettiin Suomeen alueellisesti kattava           Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että mikäli
18215: ajoharjoittelurataverkko. On valitettavaa, että       pyritään turvallisuutta lisäävään kuljettajien
18216:                                               KK 108/1997 vp                                               3
18217: 
18218: jatkokoulutukseen, on sen aina oltava kontrol-          harjoitteluun perustuva koulutus on varmasti
18219: loitua. Koulutuksen tavoitteena on oltava tuot-         tarpeellinen autourheilua harrastaville, mutta
18220: taa ensisijaisesti riskejä tunnistavia sekä vaara-      yleisillä teillä turvallinen liikenne edellyttää toi-
18221: tilanteita ennakoivia ja välttäviä kuljettajia, ettei   senlaista perusajattelutapaa ja asennoitumista
18222: kovin monimutkaisia ns. hallintataitoja tarvittai-      liukkaan kelin ja pimeän ajan erityisriskeihin.
18223: si. Taitoja korostava ja mahdollisesti vapaaseen
18224: 
18225:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1997
18226: 
18227:                                                                   Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
18228: 4                                            KK 108/1997 vp
18229: 
18230: 
18231: 
18232: 
18233:                                          Tili Riksdagens Talman
18234: 
18235:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        i framtiden att kunna visa vilka de yttersta risker-
18236: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         na vid köming i mörker och under hala förhål-
18237: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       landena är och hur man kan undvika dem. T.ex
18238: man Klaus Bremer undertecknade spörsmål nr             om hastigheten sänks, förbättras säkerheten be-
18239: 108:                                                   tydligt vid körning under svåra förhållanden,
18240:                                                        dvs. bromsningssträckaJ!. halveras då hastigheten
18241:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         sänks med en fjärdedel. Aven särskilda risker vid
18242:        ta för att i giltighetskraven för körtill-      köming i mörker, t.ex. att man ser (körlyktoma)
18243:        stånd inrymma ett prov på tillräcklig for-      och blir sedd (reflektorema), kan åskådliggöras
18244:        donsmanövrering vintertid, och                  på slutna övningsbanoma.
18245:           vad ämnar Regeringen göra för att                Man strävar hela tiden efter att fömya fö-
18246:        skapa möjligheter att öva glidkontroll på       rarundervisningen på övningsbanoma så att
18247:        naturliga snö- och isytor som Finlands          eleveroa inte får en föreställning att de behärskar
18248:        natur erbjuder?                                 körandet bättre än vad de egentligen gör.
18249:                                                            Att öka förarnas fortutbildning har inklude-
18250:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          rats i planen för förstärkning av trafiksäkerhe-
18251: anföra följande:                                       ten. En frivillig utbildning når inte lätt alltför
18252:                                                        stora massor och i synnerhet dem som verkligen
18253:     När förarutbildning, som är en förutsättning       behöver den. Att kombinera obligatorisk utbild-
18254: för att få körkortet, fömyades, konstaterade man       ning med giltighetstiden för körkortet och fömy-
18255: att i Finland förutsätter väder- och väglagsför-       ande av körkortet är i princip ett förslag värt
18256: hållandena om vintem samt den mörka årstiden           understöd. Det är just detta som man strävar
18257: en måttlig kontroll av snabbt växlande situatio-       efter i Finland med förarundervisning i två faser
18258: ner. 1 den godkända undervisningsplanen beto-          som är nästan unik i Europa. De mer erfarna
18259: nas dock att även om en tillräcklig manövrering        förama, som har ett s.k. långvarigt körkort, bil-
18260: av fordon är nödvändig också under svåra för-          dar inte en sådan riskgrupp att det är ändamåls-
18261: hållanden (mörkret, halkan) är det ytterst viktigt     enligt att förplikta dem tili en nyutbildning.
18262: att identifiera riskema och undvika farositua-             Med tanke på föramas frivilliga fortutbild-
18263: tionema så att man inte behöver korrigera sladd-       ning erbjuder Finlands istäckta vattendrag om
18264: ningen reflexmässigt som i exemplet. 1 undervis-       vintem en möjlighet att öva och undervisa kör-
18265: ningen som syftar tili säkerhet betonas mer iden-      ning under hala förhållanden. Att grunda sådana
18266: tifieringen av riskerna och tillräckligt tidigt för-   här ställen förutsätter enligt lagen om terrängtra-
18267: utseende av farosituationema än övning av for-         fiken ett tillstånd från miljömyndigheten. lsba-
18268: donsmanövrering, för om detta s.k. kunnande            nomas förvaltare och kommunens miljöskydds-
18269: behövs har felet uppstått redan långt tidigare.        myndigheter bör tillsammans söka lämpliga stäl-
18270: Som det heter i ett gammalt ordspråk: "En skick-       len. Enligt trafikministeriet finns det lämpliga
18271: lig förare klarar av svåra situationer, menen klok     vattendrag i de flesta kommunema. Å andra si-
18272: förare råkar inte ens ut för dem". Enligt det          dan är naturisbanomas användningstid mycket
18273: nuvarande tankesättet strävar man med förarun-         kort i synnerhet i södra och även i mellersta
18274: dervisningen efter att utbilda huvudsakligen klo-      Finland.
18275: ka förare.                                                 Det viktigaste är dock att komma ihåg att om
18276:     1 samband med att förarundervisingen fömya-        man strävar efter en sådan fortutbildning av fö-
18277: des 1989 byggdes i Finland ett omfattande nät av       rare som ökar trafiksäkerheten bör den alltid
18278: övningsbanor. Tyvärr associerar man fortfaran-         vara kontrollerad. Undervisningens mål bör vara
18279: de dessa året runt användbara banor med                att utbilda förare som identifierar riskema och
18280: "konstgjorda banor för sladdningsträning",             förutser och undviker farosituationema utan att
18281: trots att strävan har varit motsatsen: på övnings-     alltför komplicerat s.k. manövreringskunnande
18282: banoma har man kunnat och kommer man även              behövs. Utbildning som betonar kunnande och
18283:                                           KK 108/1997 vp                                            5
18284: 
18285: möjligen baserar sig på fri övning är säkert nöd-   norlunda tankesätt och attityd i fråga om special-
18286: vändig för dem som idkar bilsport, men på all-      riskerna som berör körning i mörker och under
18287: männa vägar förutsätter trafiksäkerheten ett an-    hala förhållanden.
18288: 
18289:      Helsingfors den 14 mars 1997
18290: 
18291:                                                                 Trafikminister Tuula Linnainmaa
18292:                                              KK 109/1997 vp
18293: 
18294: Kirjallinen kysymys 109
18295: 
18296: 
18297: 
18298: 
18299:                                     Tarja Kautto /sd: Syyttämättä jättämisen perusteista
18300: 
18301: 
18302: 
18303:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
18304: 
18305:    Rikoslain voimaanpanemisesta annettu ase-            sen oikeudenmukaisuuden ja kohtuuden käsite
18306: tus sisältää säädöksiä, jotka antavat syyttäjälle       jäänyt epäselväksi. Olisikin aihetta selkeyttää
18307: mahdollisuuden tehdä päätöksiä jättää syyte             syyttämättä jättämisen oikeuspoliittisia tavoit-
18308: nostamatta. Säädöksille voidaan nähdä kaiken-           teita ja siitä seuraavia säädösten muutostarpei-
18309: laisia oikeuspoliittisia perusteita. Toisaalta niillä   ta.
18310: järjestetään oikeuslaitoksen toimintaa ja vähen-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
18311: netään sen työpainetta luopumalla vähämerki-            jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18312: tyksisten rikkomusten käsittelystä. Toisaalta           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18313: syyttämättä jättämisellä voidaan torjua yksilöi-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18314: den elämäntilanteen, tulevaisuuden mahdolli-
18315: suuksienja yhteiskuntaan sopeutumisen kohtuu-                       Mitä Hallitus aikoo tehdä täsmentääk-
18316: tonta vaikeutumista.                                            seen niitä oikeuspoliittisia tavoitteita, joi-
18317:    Julkisuudessa esillä olleen syyttämättäjättä-                ta liittyy syyttämättä jättämistä koskeviin
18318:  mispäätöksen perusteella on erityisesti Sosiaali-              säädöksiin?
18319:       Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1997
18320: 
18321:                                              Tarja Kautto /sd
18322: 
18323: 
18324: 
18325: 
18326:  279001
18327: 2                                             KK 109/1997 vp
18328: 
18329: 
18330: 
18331: 
18332:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
18333: 
18334:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           sella tavalla katkaista onnistuneen hoitosuhteen.
18335: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            Lisäksi syyttämättä jättäminen on lain mukaan
18336: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          mahdollista ottamalla huomioon "muut seikat".
18337: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tarja               Lain esitöiden mukaan tällaisia seikkoja voisivat
18338: Kauton näin kuuluvan kysymyksen n:o 109:                 esimerkiksi olla asianomistajan nimenomainen
18339:                                                          toivomus siitä, ettei syytettä nostettaisi, taikka
18340:             Mitä Hallitus aikoo tehdä täsmentääk-        se, että rikoksen syytteeseenpanon pitkähkö van-
18341:         seen niitä oikeuspoliittisia tavoitteita, joi-   hentumisaika on miltei kulunut loppuun ja rikos
18342:         ta liittyy syyttämättä jättämistä koskeviin      tuolloin poikkeuksellisesti tulee ilmi.
18343:         säädöksiin?                                          Mikään edellä luetelluista perusteista ei kui-
18344:                                                          tenkaan sinällään riitä perusteeksi jättää syyte
18345:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             nostamatta. KohtuusperusteeD soveltaminen
18346: vasti seuraavaa:                                         edellyttää aina, että oikeudenkäyntiä ja rangais-
18347:                                                          tusta olisi nämä seikat huomioon ottaen pidettä-
18348:    Eduskunnan käsiteltävänä on parhaillaan hal-          vä kohtuuttomina tai tarkoituksettomina. Kyse
18349: lituksen esitys rikosasioiden oikeudenkäyntime-          on siis aina kokonaisharkinnasta ja tilanteen
18350: nettelyn uudistamista alioikeuksissa koskevaksi          poikkeuksellisuutta korostavasta arvioinnista.
18351: lainsäädännöksi (HE 82/1995 vp). Esityksen mu-           Kokonaisarvioinnin merkitystä korostaa enti-
18352: kaan nykyiset rikoslain voimaapanemisesta an-            sestään laissa oleva nimenomainen vaatimus sii-
18353: netussa asetuksessa olevat syyttämättä jättämis-         tä, ettei syyttämättä jättäminen kohtuusperus-
18354: tä koskevat säännökset, 15 ja 15 a §, siirrettäisiin     teella saa olla vastoin tärkeää yleistä tai yksityis-
18355: sellaisenaan ehdotettuun lakiin (Laki oikeuden-          tä etua. Tärkeä yleinen etu voi liittyä esimerkiksi
18356: käynnistä rikosasioissa 1 luku 7 ja 8 §). Seuraa-        siihen, että syyttämättä jättämisen on oltava so-
18357: musluonteinen syyttämättä jättäminen voi pe-             pusoinnussa ns. yleisen oikeustajunnan vaati-
18358: rustua rikoksen vähäisyyteen, tekijän nuoruu-            musten kanssa.
18359: teen, kohtuuteen tai siihen, ettei kyseisestä teosta         Seuraamusluonteista syyttämättä jättämistä
18360: tuomittu rangaistus olennaisesti vaikuttaisi ko-         koskevien säännösten taustalla ovat kaikkia toi-
18361: konaisrangaistuksen määrään. Hallituksen esi-            menpiteistäluopumissäännöksiä koskevat oi-
18362: tyksen antamisen yhteydessä ei nähty syytä sisäl-        keuspoliittiset periaatteet: voimavarojen koh-
18363: löllisesti puuttua syyttämättä jättämistä koske-         dentaminen, kohtuus, seuraamusten tarkoituk-
18364: viin säännöksiin, jotka uudistettiin kokonaisuu-         senmukaisuus sekä seuraamusjärjestelmän por-
18365: dessaan vuonna 1990.                                     rastaminen. Näistä kohtuusperiaate pitää sisäl-
18366:    Kohtuusperustetta syyttämättäjättämisen pe-           lään sen, ettei lainsäädännössä voida etukäteen
18367: rusteena voidaan lain mukaan soveltaa ensinnä-           ottaa huomioon kaikkia sellaisia poikkeukselli-
18368: kin silloin, kun otetaan huomioon tekijän ja             sia tilanteita, joissa rangaistus yksittäistapauk-
18369: asianomistajan välillä saavutettu sovinto tai muu        sessa vaikuttaisi kohtuuttomalta tai tarkoituk-
18370: tekijän toiminta rikoksensa vaikutusten estämi-          settomalta. Toimenpiteistäluopumissäännökset
18371: seksi tai poistamiseksi. Toiseksi laki mahdollis-        toimivat tällaisessa tilanteessa seuraamusjärjes-
18372: taa rikoksentekijän henkilökohtaisten olojen,            telmän kohtuullistajana. Vastaava mahdollisuus
18373: esimerkiksi rikoksentekijän korkean iän tai vai-         ottaa huomioon poikkeukselliset tilanteet on esi-
18374: kean sairauden, huomioon ottamisen. Syyttä-              merkiksi rangaistuksen mittaamista koskevissa
18375: mättäjättäminen voi lain mukaan perustua myös            säännöksissä.
18376: seuraamusten kasautumiseen tai sosiaali- ja ter-             Edellä esitetyt näkökohdat koskevat ns. seu-
18377: veydenhuollon toimiin. Syyttämättä jättäminen            raamusluonteisia syyttämättäjättämistilanteita,
18378: näillä perusteilla olisi mahdollista esimerkiksi sil-    joissa henkilön on sinänsä arvioitu syyllistyneen
18379: loin, kun tekijälle on koitunut teosta ankaria           rangaistavaan tekoon. Syyttämättä jättämistä
18380: epävirallisia tai virallisia seuraamuksia taikka         koskeva päätös voi kuitenkin perustua myös esi-
18381: oikeudenkäynti saattaisi epätarkoituksenmukai-           merkiksi siihen, ettei rikosta ole syyttäjän arvion
18382:                                              KK 109/1997 vp                                                3
18383: 
18384: mukaan lainkaan tapahtunut tai teko ei täytä              Edellä esitetyn perusteella voimassa oleviin
18385: rikoksen tunnusmerkistöä. Myös vanhentumi-             syyttämättäjättämistä koskeviin säännöksiin tai
18386: nen tai syyteoikeuden puuttuminen voi estää            niihin liittyviin oikeuspoliittisiin periaatteisiin ei
18387: syytteen nostamisen. Selvästi yleisin peruste syyt-    hallituksen käsityksen mukaan sisälly muutos-
18388: tämättä jättämisiin on kuitenkin se, ettei rikok-      tarpeita.
18389: seen syylliseksi epäillyn syyllisyydestä ole riittä-
18390: vää näyttöä.
18391:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1997
18392: 
18393:                                                                       Oikeusministeri Kari Häkämies
18394: 4                                          KK 109/1997 vp
18395: 
18396: 
18397: 
18398: 
18399:                                         Tili Riksdagens Talman
18400: 
18401:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       Dessutom är åta1seftergift en1igt 1ag möj1ig med
18402: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        hänsyn till "övriga faktorer". En1igt förarbetena
18403: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      ti111agen kan sådana faktorer t.ex. vara må1säg-
18404: man Tarja Kautto undertecknade spörsmå1 nr            andens uttryck1iga önskan att åta1 inte skall
18405: 109:                                                  väckas eller att en 1ång preskriptionstid för brot-
18406:                                                       tet nästan har 1öpt ut och brottet då undantagsvis
18407:           Vad ämnar Regeringen göra för att           kommer i dagen.
18408:        precisera de rättspo1itiska syften som är          lngen av de ovan uppräknade grunderna ut-
18409:        förknippade med bestämme1serna om              gör dock i och för sig en tillräck1ig grund för
18410:        åta1seftergift?                                åta1seftergift. Tillämpningen av skä1ighetsgrun-
18411:                                                       den förutsätter alltid att en rättegång och ett
18412:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt         straff men hänsyn till dessa faktorer skall anses
18413: anföra fö1jande:                                      oskä1iga och oändamå1sen1iga. Det är så1edes
18414:                                                       alltid fråga om en he1hetsprövning och en be-
18415:     Riksdagen behand1ar som bäst regeringens          dömning som betonar det exceptionella i situa-
18416: proposition med förs1ag ti111agstiftning som gä1-     tionen. He1hetsprövningens betyde1se betonas
18417: 1er förnye1se av rättegångsförfarandet i brottmå1     ytterligare av 1agens uttryck1iga krav på att
18418: i underrätterna (RP 82/1995 rd). En1igt proposi-      åta1seftergift på grund av skä1ighet inte får
18419: tionen skall de gällande bestämme1serna om            strida mot en viktig allmän eller enski1d fördel.
18420: åta1seftergift som ingår i 15 och 15 a § förord-      En viktig allmän förde1 kan t.ex. vara förknip-
18421: ningen om införande av strafflagen, som sådana        pad med att åta1seftergiften skall överensstäm-
18422: flyttas till den föres1agna 1agen (1 kap. 7 och 8 §   ma med det s.k. allmänna rättsmedvetandets
18423: 1agen om rättegång i brottmå1). Åta1seftergift av     krav.
18424: påfö1jdskaraktär kan grundas på brottets obe-             Bakom bestämmelserna om åta1seftergift av
18425: tyd1ighet, gärningsmannens unga å1der, skä1ighet      påfö1jdskaraktär finns de rättspo1itiska principer
18426: eller på att det straff som skulle utdömas för        som gäller i fråga om alla bestämme1ser om åt-
18427: gärningen inte väsentligt skulle inverka på det       gärdseftergift: allokering av resurserna, skä1ig-
18428: tota1a straffet. 1 samband med att regeringens        het, påfö1jdernas ändamå1sen1ighet samt på-
18429: proposition av1äts ansåg man inte att det fanns       fö1jdssystemets differentiering. Av dessa medför
18430: orsak att ändra innehållet i bestämme1serna om        skä1ighetsprincipen att man i 1agstiftningen inte
18431: åta1seftergift, som reviderades i sin he1het år       på förhand kanta hänsyn till alla sådana excep-
18432: 1990.                                                 tionella situationer i vi1ka straff i ett enski1t fall
18433:     Skä1ighetsgrunden kan tillämpas som grund         skulle verka oskä1igt eller oändamå1sen1igt. Be-
18434: för åta1seftergift för det första då man tar hänsyn   stämme1serna om åtgärdseftergift fungerar i ett
18435: tili att för1ikning uppnåtts mellan gärningsman-      sådant fall som en jämkningsgrund inom på-
18436: nen och må1säganden eller till andra åtgärder         fö1jdssystemet. Motsvarande möj1ighet att beak-
18437: som gärningsmannen vidtagit för att avstyra eller     ta exceptionella situationer finns t.ex. i bestäm-
18438: av1ägsna verkningarna av brottet. För det andra       me1serna om straffmätning.
18439: möj1iggör 1agen hänsynstagande till gärnings-             De ovan anförda synpunkterna gäller åta1s-
18440: mannens person1iga förhållanden, t.ex. gärnings-      eftergift av s.k. påföljdskaraktär, dvs. situatio-
18441: mannens höga å1der eller svåra sjukdom. Åta1sef-      ner i vi1ka en person i och för sig har bedömts
18442: tergiften kan en1igt 1ag också grundas på kumu1a-     ha gjort sig sky1dig till en straffbar gärning. Be-
18443: tion av påfö1jderna eller på socia1- och hä1so-       s1utet om åta1seftergift kan dock grundas t.ex.
18444: vårdsåtgärder. Åta1seftergift är möj1ig på dessa      på att något brott en1igt åk1agarens bedömning
18445: grunder t.ex. då gärningen har medfört allvarliga     inte alls har begåtts eller att gärningen inte
18446: inofficiella eller officiella fö1jder för gärnings-   uppfyller något brottsrekvisit. Också preskrip-
18447: mannen eller rättegången på ett oändamå1sen1igt       tion eller avsaknad av åtas1rätt kan förhindra
18448: sätt kunde avbryta ett 1yckat vårdförhållande.        att åta1 väcks. Den uppenbart allmännaste grun-
18449:                                           KK 109/1997 vp                                            5
18450: 
18451: den för åtalseftergift är dock att det inte före-      På basis av vad som anförts ovan anser reger-
18452: ligger tillräckliga bevis i fråga om den brotts-    ingen inte att bestämmelserna om åtalseftergift
18453: misstänktes skuld.                                  eller de rättspolitska principer som är förknippa-
18454:                                                     de med dessa medför några ändringsbehov.
18455: 
18456:      Helsingforsden II mars 1997
18457: 
18458:                                                                    Justitieminister Kari Häkämies
18459:                                               KK 110/1997 vp
18460: 
18461: Kirjallinen kysymys 110
18462: 
18463: 
18464: 
18465: 
18466:                                      Antero Kekkonen /sd: Työllistämis- ja EU-tukien käytön valvon-
18467:                                         nasta
18468: 
18469: 
18470:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
18471: 
18472:    Vaikka työllistämis- ja EU-tuet on laajasti hy-       tukityöllistetyn työsuhde on jatkunut yhteiskun-
18473: väksytty ja niillä on oma merkityksensä työttö-          nan tuella, vaikka vakituisen henkilökunnan irti-
18474: myyden nujertamisessa tai sen aiheuttamien kiel-         sanominen on tullut voimaan.
18475: teisten vaikutusten lievittämisessä, esille tulee jat-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18476: kuvasti tapauksia, joihin liittyy ilmeisiä väärin-       tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
18477: käytöksiä. Erityisesti tämä on koettu ongelmaksi         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18478: pienyritysvaltaisilla palvelualoilla.                    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18479:    Useat esimerkit osoittavat, että yrittäjät ovat
18480: neuvotelleet samanaikaisesti paikallisten työvoi-                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
18481: maviranomaisten kanssa työmarkkinatukihar-                      työllistämis- ja EU-tukien väärinkäytön
18482: joittelijoiden saamisesta sekä henkilöstön kanssa               estämiseksi?
18483: irtisanomisista. Lopputuloksena on ollut se, että
18484: 
18485:      Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1997
18486: 
18487:                                            Antero Kekkonen /sd
18488: 
18489: 
18490: 
18491: 
18492: 279001
18493: 2                                          KK 110/1997 vp
18494: 
18495: 
18496: 
18497: 
18498:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
18499: 
18500:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vaksi, jos tuen saaja ei enää täytä niitä edellytyk-
18501: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        siä tai ehtoja, jotka työllisyysasetuksessa tai tu-
18502: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     kea myönnettäessä on asetettu tuen saamiselle.
18503: le jäsenelle kansanedustaja Antero Kekkosen          Jos työllistämistukea on käytetty vastoin työlli-
18504: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 110:        syysasetuksen säännöksiä tai myöntämispäätök-
18505:                                                      sessä asetettuja ehtoja, perusteettomasti makset-
18506:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        tu työllistämistuki on maksettava takaisin val-
18507:        työllistämis- ja EU-tukien väärinkäytön       tiolle.
18508:        estämiseksi?                                     Työllisyysasetuksen 31 §:n mukaan työttö-
18509:                                                      mälle työnhakijalle, jota ei voida työllistää työ-
18510:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         voimapalvelujen avulla, voidaan ammatillisten
18511: vasti seuraavaa:                                     valmiuksien parantamiseksi ja ylläpitämiseksi
18512:                                                      myöntää valtion talousarviossa olevan määrära-
18513:    Työllistämistukijärjestelmän yleisenä tavoit-     han rajoissa työharjoittelutukea toimeentulon
18514: teena on, viimesijaisena keinona, edistää työttö-    turvaamiseksi sinä aikana, jona hän on työhar-
18515: män työmarkkinoille sijoittumista ja työmarkki-      joittelussa työpaikalla. Toisin kuin työllistämis-
18516: noilla pysymistä sekä katkaista pitkään jatku-       tukityössä työharjoittelussa harjoittelupaikan
18517: nutta työttömyyttä ja estää työmarkkinoilta syr-     järjestäjä ei maksa henkilölle palkkaa, vaan työ-
18518: jäytymistä. Työllisyysmäärärahoja kohdeune-          voimatoimisto maksaa työharjoittelussa olevalle
18519: taan erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien    työharjoittelutukea ja työmarkkinatukilain mu-
18520: työllistämiseen. EU:sta rahoitettavien, työllistä-   kaisessa työharjoittelussa harjoittelijalle makse-
18521: mistukiin kohdennettuihin, varojen käyttöön so-      taan työmarkkinatukea. Työharjoittelussa har-
18522: velletaan kansallista lainsäädäntöä.                 joittelija ei ole työsuhteessa harjoittelupaikan
18523:    Työllisyysasetuksen 21 §:n 2 kohdan mukaan        järjestäjään.
18524: työnantajalle ei voida myöntää työllistämistu-          Työmarkkinatukilain 7 §:ssä on säännökset
18525: kea, jos työnantaja on työssäkäyntialueellaan        niistä tilanteista, joissa työmarkkinatuen saajaa
18526: hakemuksen jättämistä edeltäneiden yhdeksän          ei voida osoittaa työharjoitteluun. Ko. säännök-
18527: kuukauden aikana tuotannollisista tai taloudelli-    sen tarkoituksena on estää työharjoittelu tilan-
18528: sista syistä irtisanonut tai 1omauttanut työnteki-   teissa, joissa työharjoittelun järjestäjä on ennen
18529: jöitä samoista tai samanlaisista tehtävistä taikka   työharjoittelun aloittamista edeltävänä aikana
18530: lyhentänyt heidän työaikaansa. Edellä seloste-       tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisano-
18531: tussa säännöksessä aiemmin säädetty kolmen           nut tai 1omauttanut työntekijöitä tai osa- aikais-
18532: kuukauden tarkastelujakso on vuoden 1997 alus-       tanut työntekijöidensä työsuhteen. Työmarkki-
18533: ta pidennetty yhdeksäksi kuukaudeksi, jotta aika     natuen saajaa ei myöskään voida osoittaa työ-
18534: vastaisi työsopimuslain 42 a §:ssä säädettyä irti-   harjoitteluun, jos työharjoittelu aiheuttaisi sen
18535: sanotun työntekijän takaisinottovelvollisuutta.      palveluksessa olevien työntekijöiden irtisanomi-
18536: Vastaavasti työllisyysasetuksen 21 §:n 3 kohdan      sia tai lomautuksia taikka heidän työsuhteidensa
18537: mukaan työllistämistukea ei voida myöntää, jos       ehtojen huonontumista.
18538: tukeen perustuva työhönottaminen aiheuttaisi            Oy Audiator Ab ja työministeriön sisäinen
18539: muiden tukea saavan työnantajan palveluksessa        tarkastaja tekevät säännöllisin väliajoin tarkas-
18540: olevien työntekijöiden irtisanomisen tai 1omaut-     tuksia työvoimatoimistoihin tarkastaen muun
18541: tamisen taikka heidän työolosuhteidensa tai          muassa työharjoittelu- ja työllistämistukipää-
18542: etuuksiensa huonontumisen. Edellä selostettu         töksiä. Työhallinnon piiri- ja paikallishallinnolle
18543: säännös mahdollistaa tarkastelun ulottamisen         järjestetyssä koulutuksessa on lisäksi viime vuo-
18544: yrityksen lisäksi kaikkiin työllistämistukea hake-   sina erityisesti painotettu työllistämistukien käy-
18545: viin työnantajiin.                                   tön ennakkovalvontaa eli tukikelpoisuuden tar-
18546:    Työllisyysasetuksen 50 §:n mukaan työllistä-      kistamista työllistämistukea haettaessa ja pää-
18547: mistuen maksaminen voidaan määrätä lopetetta-        töksenteon jälkeisen valvonnan merkitystä. Jos
18548:                                            KK 110/1997 vp                                           3
18549: 
18550: väärinkäytöksiä on esiintynyt, työvoimatoimis-       rinkäytöstilanteissa. Jotta työvoimapoliittisilla
18551: tot ovat ryhtyneet tarvittaviin toimenpiteisiin ja   toimenpiteillä päästäisiin mahdollisimman laa-
18552: perusteettomasti maksettu työllistämistuki on        jaan työllisyyttä edistävään vaikuttavuuteen,
18553: peritty takaisin.                                    työministeriö tulee jatkossakin seuraamaan, että
18554:     Säädöstasolla työllistämistukiin ja työmark-     työllistämistukien käytön ennakkovalvonta ja
18555: kinatuen työharjoitteluun liittyvät säännökset       päätöksenteon jälkeinen valvonta on riittävän
18556: estävät väärinkäytöksiä ja turvaavat viranomai-      tehokasta.
18557: sille mahdollisuudet ryhtyä toimenpiteisiin vää-
18558: 
18559:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1997
18560: 
18561:                                                                    Työministeri Liisa Jaakonsaari
18562: 4                                           KK 110/1997 vp
18563: 
18564: 
18565: 
18566: 
18567:                                         Tili Riksdagens Talman
18568: 
18569:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Enligt 50§ sysselsättningsförordningen kan
18570: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        det förordnas att utbetalningen av sysselsätt-
18571: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-    ningsstöd skall upphöra, om mottagaren av stö-
18572: damot Antero Kekkonen undertecknade spörs-            det inte längre uppfyller kraven enligt denna för-
18573: mål nr 110:                                           ordning eller de villkor som då stödet har bevil-
18574:                                                       jats har uppställts för erhållande av stödet. Om
18575:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        sysselsättningsstödet har använts i strid med
18576:        ta för att hindra missbruk av sysselsätt-      stadgandena i sysselsättningsförordningen eller
18577:        nings- och EU-stöden?                          villkoren i beslutet om beviljandet, skall det stöd
18578:                                                       som har utbetalts utan grund återbetalas till sta-
18579:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ten.
18580: anföra följande:                                         Enligt 31 § sysselsättningsförordningen kan
18581:                                                       för förbättrande och upprätthållande av yrkes-
18582:     Systemet med sysselsättningsstöd syftar all-      fårdigeten till en arbetslös arbetssökande, som
18583: mänt till att som en sistahandsutväg främja pla-      inte kan sysselsättas med hjälp av arbetskrafts-
18584: ceringen av arbetslösa arbetssökande på arbets-       servicen, inom ramen för anslag i statsbudgeten
18585: marknaden och deras förblivande där samt till att     beviljas arbetspraktikstöd för tryggande av ut-
18586: bryta långtidsarbetslöshet och hindra uts1agning      komsten under den tid han genomgår arbets-
18587: från arbetsmarknaden. Sysselsättningsanslag an-       praktik på en arbetsplats. 1 motsats till arbete
18588: visas speciellt för sysselsättning av ungdomar och    med hjälp av sysselsättningsstöd betalar inte den
18589: långtidsarbetslösa. Då det gäller användningen        som ordnar praktikplats lön till en person som
18590: av medel som finansieras genom EU och som             genomgår arbetspraktik, utan arbetskraftsbyrån
18591: anvisats för sysselsättningsstöd tillämpas natio-     betalar arbetspraktikstöd till den som genomgår
18592: nelllagstiftning.                                     arbetspraktik, medan till en praktikant som ge-
18593:     Enligt 21 § 2 punkten sysselsättningsförord-      nomgår arbetspraktik i enlighet med lagen om
18594: ningen kan en arbetsgivare inte beviljas syssel-      arbetsmarknadsstöd betalas arbetsmarknads-
18595: sättningsstöd, om han under de nio månaderna          stöd. En praktikant som genomgår arbetspraktik
18596: närmast innan ansökan inlämnades, i pendlings-        står inte i arbetsförhållande till den som ordnar
18597: området av produktionsmässiga eller ekonomis-         praktikplatsen.
18598: ka skäl har sagt upp eller permitterat arbetstaga-       1 7 § lagen om arbetsmarknadsstöd ingår be-
18599: re i samma eller likadana uppgifter eller förkortat   stämmelser om situationer där en mottagare av
18600: deras arbetstid. Den tre månader långa gransk-        arbetsmarknadsstöd inte kan anvisas arbets-
18601: ningsperiod som tidigare angetts i ovan nämnda        praktik. Dessa bestämmelser syftar till att förhin-
18602: bestämmelse har i början av 1997 förlängts till       dra arbetspraktik i situationer där den som ord-
18603: nio månader för att tiden skall motsvara bestäm-      nar arbetspraktiken under tiden före arbetsprak-
18604: melsen om återanställning av en uppsagd arbets-       tikens början har sagt upp eller permitterat ar-
18605: tagare, vilken avses i 42 a § lagen om arbetsavtal.   betstagare av produktionsmässiga eller ekono-
18606: På motsvarande sätt kan enligt 21 § 3 punkten         miska orsaker eller har ombildat sina arbetstaga-
18607: sysselsättningsförordningen inget sysselsätt-         res arbetsförhållande till arbetsförhållande på
18608: ningsstöd beviljas, om anställning som stödet         deltid. En mottagare av arbetsmarknadsstöd kan
18609: avser skulle föranleda att andra arbetstagare sägs    inte heller anvisas arbetspraktik, om arbetsprak-
18610: upp eller permitteras eller att arbetsförhållande-    tiken skulle leda till uppsägning eller permitte-
18611: na eller förmånerna för dem som redan är anställ-     ringar av arbetstagare som är anställda hos den
18612: da försämras i ett företag som erhåller understöd.    som ordnar praktiken eller till försämring av
18613: Ovan nämnda bestämmelse gör det möjligt att           deras anställningsvillkor.
18614: utsträcka granskningen till att omfatta inte en-         Oy Audiator Ab och arbetsministeriets inter-
18615: dast ett företag utan alla arbetsgivare som ansö-     na revisor utför med regelbundna mellanrum
18616: ker om sysselsättningsstöd.                           granskningar hos arbetskraftsbyråerna för att
18617:                                               KK 110/1997 vp                                           5
18618: 
18619: granska bl.a. beslut om arbetspraktikstöd och               På författningsnivå hindrar bestämmelserna i
18620: sysselsättningsstöd. Vid utbildning som ordnats         anslutning tili sysselsättningsstöd och arbets-
18621: för arbetsförvaltningens distrikts- och Iokalför-       praktik med arbetsmarknadsstöd missbruk och
18622: valtning har man dessutom under de senaste åren         tillförsäkrar myndigheterna möjligheter att vidta
18623: speciellt betonat vikten av förhandsövervakning-        åtgärder ifall av missbruk. För att de arbets-
18624: en av sysselsättningsstödens användning, dvs.           kraftspolitiska åtgärderna skall uppnå en möjli-
18625: vikten av att granska stödbehörigheten då ansö-         gast omfattande sysselsättningsfrämjande ver-
18626: kan om sysselsättningsstöd görs och vikten av           kan kommer arbetsministeriet också i fortsätt-
18627: övervakning efter det att beslut fattats. Ifall miss-   ningen att följa med att förhandsövervakningen
18628: bruk förekommit, har arbetskraftsbyråerna vid-          av sysselsättningsstödens användning och över-
18629: tagit nödvändiga åtgärder och det sysselsätt-           vakningen efter beslutsfattandet är tillräckligt
18630: ningsstöd som utbetalts utan grund har indrivits.       effektiv.
18631:      Helsingforsden 18 mars 1997
18632: 
18633:                                                                     Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
18634:                                              KK 111/1997 vp
18635: 
18636: Kirjallinen kysymys 111
18637: 
18638: 
18639: 
18640: 
18641:                                     Tuija Nurmi /kok: Hiv-infektion määritteleruisestä yleisvaarallisek-
18642:                                         si tartuntataudiksi
18643: 
18644: 
18645:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18646: 
18647:     Yleisvaaralliseksi tauti voidaan määritellä, jos   herättänyt tapaus tule toistumaan. On kehitettä-
18648: se on vaarallinen ja jos taudin leviäminen voi-        vä erilaisia mahdollisuuksia estää hiv-infektion
18649: daan estää tautiin sairastuneeseen tai sairastu-       levittäminen, ja siihen on oltava lain turvaama
18650: neeksi epäiltyyn henkilöön kohdistettavilla toi-       suoja terveyden suojelemiseksi.
18651: menpiteillä. Taudin hoitaminen, vaikka väkisin,           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
18652: on eräs taudin ehkäisemiseksi käytettävissä oleva      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
18653: keino. Yleisvaarallisiksi taudeiksi on luokiteltu      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18654: mm. hepatiitti A, tuberkuloosi, lavantauti, kurk-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18655: kumätä, salmonellojen aiheuttamat taudit, polio
18656: ja kuppa. Onkin käsittämätöntä, ettei hiv-infek-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18657: tiota luokitella yleisvaaralliseksi tartuntataudik-            ryhtyä hiv-infektion määrittelemiseksi
18658: si, johtaahan hiv-infektio aidsiin ja kuolemaan.               yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi, onhan
18659:     Hiv-infektio on luokiteltava yleisvaaralliseksi            määritelmä käytännössä tautien ennalta-
18660: taudiksi, jottei viime aikoina yleistä huomiota                ehkäisyä?
18661: 
18662:       Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1997
18663:                                             Tuija Nurmi /kok
18664: 
18665: 
18666: 
18667: 
18668:  279001
18669: 2                                             KK 111/1997 vp
18670: 
18671: 
18672: 
18673: 
18674:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
18675: 
18676:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               Tartuntatautilain mahdollistama eristäminen
18677: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            sairaanhoitolaitokseen voi tapahtua terveyslau-
18678: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          takunnan päätöksellä 2 kuukaudeksi. Terveys-
18679: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija Nur-          lautakunnan esityksestä eristämistä voidaan jat-
18680: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o             kaa lääninoikeuden päätöksellä vielä 3 kuukaut-
18681: 111:                                                     ta. Eristäminen on kuitenkin heti lopetettava,
18682:                                                          kun siihen ei enää ole edellytyksiä.
18683:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo              Eristämismahdollisuus on siten tarkoitettu
18684:         ryhtyä hiv-infektion määrittelemiseksi           taudeille,joiden tartuttavuus poistuujoko lääke-
18685:         yleisvaaralliseksi tartunta taudiksi, onhan      hoidolla tai spontaanisti lyhyessä ajassa, yleensä
18686:         määritelmä käytännössä tautien ennalta-          2 kuukaudessa ja korkeintaan 5 kuukaudessa.
18687:         ehkäisyä?                                        Vapauden rajoittamisen lyhytaikaisuus, sen lo-
18688:                                                          pettaminen heti, kun edellytyksiä ei enää ole ja
18689:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             päätöksen pohjana vaadittava lääketieteellinen
18690: vasti seuraavaa:                                         asiantuntemus ovat syynä siihen, että vapautta
18691:                                                          rajoittava päätös on annettu terveysviranomai-
18692:    Tartuntatautilaki antaa terveysviranomaisille         sen tehtäväksi.
18693: mahdollisuuden toteuttaa yksilöön kohdistuvia                Hiv-infektiossa ei lyhyestä eristämisestä ole
18694: pakkotoimenpiteitä tartuntatautien leviämisen            hyötyä, koska tartuttavuus ei poistu. Eristämis-
18695: rajoittamiseksi. Nämä ovat mahdollisia yleisvaa-         päätös voisi periaatteessa perustua henkilön vas-
18696: rallisiksi luokitelluissa tartuntataudeissa. Siten       tuuHornaan seksuaalikäyttäytymiseen. Yksilön
18697: hiv-infektion luokitteleminen yleisvaaralliseksi         oikeusturvan takia olisi tästä oltava selvää näyt-
18698: tarkoittaisi lain mahdollistamien pakkokeinojen          töä. Mikäli henkilö on psyykkisesti terve ja vas-
18699: käyttöönottoa tartunnan saaneisiin. Kysymyk-             tuunalainen teoistaan, on hän aikaisempien oi-
18700: sessä tarkoitetussa tapauksessa on erityisesti kes-      keustapausten valossa syyllistynyt vakavaan ri-
18701: kusteltu tartunnan kantajan eristämisestä tar-           kokseen. Kun tällaisesta on näyttö, kuuluu asia
18702: tuntatautilain nojalla.                                  rikoslain piiriin. Terveiden tartunnankantajien
18703:    Se, että tartuntatauti on yksilölle hyvinkin          eristäminen sairaanhoitolaitoksiin ei ole tervey-
18704: vaarallinen, ei tarkoita, että se olisi tartuntatauti-   denhuollon varsinaisen tehtävän mukaista ja oli-
18705: lain tarkoittamassa merkityksessä yleisvaaralli-         si myös käytännössä ongelmallista. Mikäli vas-
18706: nen. Tartuntatautilain mukaan edellytyksenä              tuuton seksuaalikäyttäytyminenjohtuu psyykki-
18707: tartuntataudin luokittelemiseksi yleisvaaralli-          sestä häiriöstä, on mahdollista käyttää mielen-
18708: seksi on, että l) taudin tarttuvuus on suuri tai         terveyslain pakkokeinoja, koska henkilö on täl-
18709: tauti leviää nopeasti; 2) tauti on vaarallinen; ja 3)    löin mielenterveyslain tarkoittamalla tavalla ym-
18710: taudin leviäminen voidaan estää tautiin sairastu-        päristölleen vaarallinen.
18711: neen tai sairastuneeksi epäiltyyn henkilöön koh-             Suomen hiv-politiikka noudattaa länsimaissa
18712: distuvilla toimenpiteillä. Yleisvaaralliseksi luo-       yleisesti toteutettuja linjoja, jotka on vahvistettu
18713: kittelun ensimmäisen ehdon täyttyminen hiv-              mm. Maailman Terveysjärjestön, Euroopan neu-
18714: infektion kohdalla on kyseenalaista. Taudin              voston ja aids-tutkijoiden tieteellisten kongres-
18715: tarttuvuusriski sukupuoliyhdynnässä on arvioi-           sien kannanotoissa. Niissä katsotaan pakkotoi-
18716: tu 0,5-l %:ksi. Toinen ehto selvästikin täyttyy;         met hiv-epidemian rajoittamisessa hyödyttömik-
18717: kyseessä on vaarallinen tauti. Kolmas ehto ei lain       si.
18718: tarkoittamassa mielessä täyty, koska hiv-tartun-             Maailman terveysjärjestön julistuksessa hiv-
18719: nan saanutta ei voida hoitaa tai muulla tavoin           tartunnan saaneiden ihmisoikeuksista vuodelta
18720: saada tartuttamattomaksi, eikä tartuttavuus              1988 korostetaan hoitosuhteen luottamukselli-
18721: myöskään lopu spontaanisti lain mahdollista-             suutta ja tartunnan saaneiden ihmisoikeuksien
18722: mana eristämisaikana eikä edes potilaan koko             kunnioittamista. WHO:n yleiskokokouksessa
18723: elinaikana.                                              hyväksyttiin viimeksi vuonna 1992 yksimielises-
18724:                                            KK 111/1997 vp                                             3
18725: 
18726: ti, Suomi mukaan lukien, periaate, jonka mu-         leviämisestä ja tartunnalta suojautumisesta ovat
18727: kaan hiv-tartunnan saaneisiin kohdistuvat pak-       erittäin hyvät. Pakkokeinoja on käytetty entisis-
18728: kotoimenpiteet ovat ihmisoikeuksien vastaisia ja     sä sosialistimaissa ja ne ovat edelleen käytössä
18729: että niistä ei ole hyötyä epidemian leviämisen       muun muassa Venäjällä ja Kuubassa. Länsimais-
18730: ehkäisyssä. WHO katsoo, että pakkotoimilla ei        ta ainoastaan Ruotsin lainsäädäntö on mahdol-
18731: koskaan saavuteta täyttä kattavuutta ja että         listanut pakkotoimet, mutta siellä on parhaillaan
18732: "maan alle menon" vaaran lisäksi ne voivat myös      komitea arvioimassa asiaa uudelleen. Epidemian
18733: luoda väärää turvallisuuden tunnetta väestössä.      leviämistä ei pakkokeinoja käyttävissä maissa
18734:     Suomi on myös osaltaan hyväksynyt Euroo-         ole onnistuttu pysäyttämään.
18735: pan neuvoston aidsin torjuntapolitiikkaa koske-         Nyt puheena oleva tapaus on käynnistänyt
18736: van suosituksen (R[87)25). Sen mukaan luotta-        vakavan pohdinnan terveydenhuollon ammatti-
18737: muksellisuus ja vapaaehtoisuus ovat torjuntapo-      henkilöiden salassapitovelvollisuuden, hiv-in-
18738: litiikan tärkeitä osia. Euroopan neuvoston mi-       fektion tartuttamisen ja rikoslain suhteesta. So-
18739: nisterikomitean suositus (R[89]14) hiv-infek-        siaali- ja terveysministeriössä on yhteistyössä
18740: tioon liittyvistä eettisistä kysymyksistä tervey-    oikeusministeriön kanssa käynnistetty selvitys-
18741: denhuollossa pitää hiv-tartunnan saaneiden           työ, jossa tarkastellaan voimassa olevaa lainsää-
18742: ihmisoikeuksien kun;tioittamista, vapaaehtoi-        däntöä ja sen soveltamista sekä myös asiaa kos-
18743: suuutta ja luottamuksellisuutta yhdistettynä         kevaa ohjeistusta terveydenhuollon henkilökun-
18744: asianmukaiseen terveysneuvontaanja tehokkaa-         nalle.
18745: seen valistuskampanjaan tärkeänä lähtökohtana           Yhteenvetona voidaan todeta, että hiv-infek-
18746: epidemian leviämisen estämiselle.                    tion luokitteleminen yleisvaaralliseksi tartunta-
18747:     Yhteiskunta pystyy parhaiten suojelemaan         taudiksi ei ole epidemian leviämisen ehkäisemi-
18748:  kansalaisia hiv-infektioita ja muilta sukupuoli-    seksi hyödyllistä. On mahdollista, että sillä olisi
18749:  teitse tarttuvilta taudeilta huolehtimalla kansa-   epidemian leviämistä edistäviä seurannaisvaiku-
18750:  laisten - sekä terveiden että tartunnan saanei-     tuksia. Ehdotettu luokituksen muuttaminen olisi
18751:  den - riittävästä valistuksesta. Tehtyjen selvi-    myös ristiriidassa Suomen kansainvälisten si-
18752:  tysten mukaan suomalaisten tiedot hiv-infektion     toumusten kanssa.
18753: 
18754:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1997
18755: 
18756:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
18757: 4                                          KK 111/1997 vp
18758: 
18759: 
18760: 
18761: 
18762:                                        Tili Riksdagens Talman
18763: 
18764:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdageordningen an-     och smittbarheten inte heller annars upphör
18765: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse till        spontant under den isoleringstid som lagen tillå-
18766: vederbörande medlem av statsrådet översänt föl-      ter och inte heller under patientens hela livstid.
18767: jande av riksdagsman Tuija Nurmi underteckna-           Den isolering som lagen om smittsamma sjuk-
18768: de spörsmål nr 111:                                  domar möjliggör i sjukvårdsinstitution kan ske
18769:                                                      genom beslut av hälsovårdsnämnden för 2 må-
18770:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       nader. På framställning av hälsovårdsnämnden
18771:        ta för att fastställa hiv-infektion som en    kan isoleringen genom beslut av länsrätten ännu
18772:        allmänfarlig smittsam sjukdom eftersom        fortsätta 3 månader. lsoleringen skall dock ge-
18773:        diagnosen i praktiken förebygger sjukdo-      nast avslutas om det inte längre finns förutsätt-
18774:        men?                                          ningar för den.
18775:                                                         Möjligheten till isolering är således avsedd för
18776:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        sjukdomar vilkas smittsamhet avlägsnas endera
18777: anföra följande:                                     genom läkemedelsvård eller spontant inom en
18778:                                                      kort tid, i allmänhet 2 månader och högst 5 må-
18779:    Lagen om smittsamma sjukdomar ger hälso-          nader. Den korta tiden för begränsande av frihe-
18780: vårdsmyndigheterna en möjlighet att inrikta          ten och dess upphörande genast då det inte finns
18781: tvångsåtgärder på individen för att begränsa         förutsättningar och den medicinska expertis som
18782: spridningen av smittsamma sjukdomar. Sådana          behövs som grund för beslutet är orsaker till att
18783: är möjliga då det gäller smittsamma sjukdomar        ett beslut som begränsar friheten har givits i upp-
18784: som klassificeras allmänfarliga. Således skulle      drag åt hälsovårdsmyndigheterna.
18785: klassificering av hiv-infektion som en allmänfar-       Kort isolering är inte till någon nytta vid hiv-
18786: lig sjukdom innebära ibruktagande av de tvångs-      infektion eftersom smittsamheten inte avlägsnas.
18787: åtgärder som lagen ger möjlighet till beträffande    lsoleringsbeslutet kunde i princip grunda sig på
18788: de som blivit smittade. 1 det fall som avses i       att vederbörande person beter sig sexuellt an-
18789: spörsmålet har man särskilt diskuterat isolering     svarslöst. På grund av individens rättsskydd mås-
18790: av smittobäraren med stöd av lagen om smitt-         te det finnas tydligt bevis på detta. Om personeo
18791: samma sjukdomar.                                     ifråga är psykiskt frisk och bär ansvar för sina
18792:     Det att en smittsam sjukdom är mycket farlig     handlingar, harhan eller hon med hänseende till
18793: för individen betyder inte att den är allmänfarlig   tidigare rättsfall gjort sig skyldig till ett allvarligt
18794: på det sätt som avses i lagen om smittsamma          brott. Då det finns bevis på sådant omfattas
18795: sjukdomar. Enligt lagen om smittsamma sjukdo-        ärendet av strafflagen. lsolering av friska smitto-
18796: mar är en förutsättning för att en smittsam sjuk-    bärare i sjukvårdsinstitutioner är inte i enlighet
18797: dom klassificeras som allmänfarlig att 1) sjukdo-    med den egentliga uppgiften för hälsovården och
18798: mens smittsamhet är stor eller sjukdomen sprider     vore även i praktiken problematiskt. Om ett an-
18799: sig snabbt, 2) sjukdomen är farlig och 3) sprid-     svarslöst sexuellt beteende beror på psykisk stör-
18800: ningen av sjukdomen kan förhindras med åtgär-        ning är det möjligt att använda tvångsåtgärder
18801: der som inriktas på personer som insjuknat i         enligt mentalvårdslagen eftersom personen ifrå-
18802: sjukdomen eller misstänks ha insjuknat i den.        ga härvid är farlig för sin omgivning på det sätt
18803: Uppfyllandet av det första kravet på klassifice-     som avses i mentalvårdslagen.
18804: ring som allmänfarlig sjukdom i fråga om hiv-           Hiv-politiken i Finland iakttar de linjer som
18805: infektion är ifrågasatt. Risken för att smittas av   allmänt realiserats i västländerna och som fast-
18806: sjukdomen i samlag har uppskattats vara 0,5-         ställts bl.a. av Världshälsoorganisationen. Euro-
18807: 1 %. Det andra villkoret uppfylls klart: det är      parådet och aids-forskare i vetenskapliga kong-
18808: fråga om en farlig sjukdom. Det tredje villkoret     ressers ställningstaganden. 1 dem anses tvångs-
18809: uppfylls inte i den bemärkelse som avses i lagen     åtgärder inte vara nyttiga vid begränsningen av
18810: eftersam en person som fått hiv-infektion inte       hiv-epidemin.
18811: kan skötas eller på annat sätt kan fås osmittad         1 Världshälsoorganisationens deklaration
18812:                                             KK 111/1997 vp                                             5
18813: 
18814: från 1988 om de mänskliga rättigheterna för dem       borgarna - både friska och nedsmittade. Enligt
18815: som fått hiv-smitta betonas vårdförhållandets         utredningar som gjorts är finländarnas kunska-
18816: konfidentialitet och respekterande av de mänsk-       per om spridningen och skyddande från smitta a v
18817: liga rättigheterna för dem som blivit smittade.       hiv-infektion mycket goda. Tvångsåtgärder har
18818: Vid WHO:s generalförsamling godkändes senast          använts i de före detta socialistiska länderna och
18819: 1992 enhälligt, också av Finland, en princip en-      används fortfarande bl.a. i Ryssland och i Kuha.
18820: ligt viiken tvångsåtgärder beträffande personer       Av västländerna har endast lagstiftningen i
18821: som har hiv-smitta strider mot de mänskliga rät-      Sverige möjliggjort tvångsåtgärder, men där sit-
18822: tigheterna och att de inte är av nytta vid förebyg-   ter för närvarande en kommitte som uppskattar
18823: gande av epidemins spridning. WHO anser att           frågan på nytt. Man har inte lyckats stoppa
18824: med tvångsåtgärder aldrig uppnås fullständig          spridningen av epidemin i de Iänder som använ-
18825: täckning och att de förutom faran med att "gå         der tvångsåtgärder.
18826: under jorden" också kan skapa en felaktig känsla         1 samband med det nu ifrågavarande fallet har
18827: av trygghet bland befolkningen.                       man allvarligt dryftat förhållandet mellan sekre-
18828:     Finland har för sin del även godkänt Europa-      tessplikten för den yrkesutbildade personalen
18829: rådets rekommendation (R(87)25) som gäller po-        inom hälsovården, smittande av hiv-infektion
18830: litik för att bekämpa aids. Enligt den är konfi-      och strafflagen. Social- och hälsovårdsministe-
18831: dentialitet och frivillighet viktiga delar av be-     riet har i samarbete med justitieministeriet inlett
18832: kämpningspolitiken. 1 rekommendationen av             ett utredningsarbete där man granskar den gäl-
18833: Europarådets ministerråd (R(89)14) om etiska          lande lagstiftningen och dess tillämpning och
18834: frågor i hälsovården i anknytning tili hiv-infek-     också anvisningarna som gäller frågan tili perso-
18835: tion anses att respekterande av de mänskliga          nalen inom hälsovården.
18836: rättigheterna för dem som fått hiv-infektion, fri-       Som sammandrag kan man konstatera att
18837:  villighet och konfidentialitet i kombination med     klassificering av hiv-infektion som allmänfarlig
18838:  saklig hälsorådgivning och en effektiv upplys-       smittsam sjukdom inte är nyttigt med tanke på
18839:  ningskampanj är viktiga utgångsdpunkter vid          att förebygga spridning av epidemin. Det är möj-
18840:  förhindrande av en spridning av epidemin.            ligt att detta skulle ha följdverkningar som främ-
18841:     Samhället kan bäst skydda medborgarna från        jar spridning av epidemin. Den föreslagna änd-
18842:  hiv-infektion och andra könssjukdomar genom          ringen av klassificeringen skulle även stå i strid
18843:  att ombesörja en tillräcklig upplysning för med-     med Finlands internationella förbindelser.
18844:      Helsingfors den 14 mars 1997
18845: 
18846:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
18847:                                            KK 112/1997 vp
18848: 
18849: Kirjallinen kysymys 112
18850: 
18851: 
18852: 
18853: 
18854:                                   Tuija Nurmi /kok: Valtionhallinnon säästöjen toteutumisesta
18855: 
18856: 
18857: 
18858:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
18859:    Hallitus on määrännyt eri hallinnonaloille tie-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18860: tyt säästöraamit. Puolustusvoimissa säästöt ovat     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18861: toteutuneet hallinnonalan toimintaperiaatteiden      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18862: vuoksi säntillisesti (käskytysjärjestelmä). Muilla
18863: hallinnonaloilla ei vastaavaa käytäntöä ole.                   Ovatko valtionhallinnolle määrätyt
18864: Säästöt muilla valtion hallinnonaloilla ovat jää-            säästövelvoitteet toteutuneet eri hallin-
18865: neet epäselviksi.                                            nonaloilla sovitusti, ja mitkä ovat tämän-
18866:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           hetkiset toteutumat?
18867: 
18868:      Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1997
18869: 
18870:                                           Tuija Nurmi /kok
18871: 
18872: 
18873: 
18874: 
18875: 279001
18876: 2                                           KK 112/1997 vp
18877: 
18878: 
18879: 
18880: 
18881:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18882: 
18883:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Säästötoimenpiteet ovat toteutuneet ja tulevat
18884: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          toteutumaan menokehysten mukaan hallituksen
18885: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        päättämässä laajuudessa ja aikataulussa lukuun
18886: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija Nur-        ottamatta eräitä pieniä poikkeuksia, joista halli-
18887: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           tus on säästöohjelmaa toimeenpantaessa päättä-
18888:  112:                                                  nyt. Hallitusohjelman lisäpöytäkirjan mukaan
18889:                                                        maakuntien kehittämisrahasta leikataan 100 mil-
18890:          Ovatko valtionhallinnolle määrätyt            joonaa markkaa. Hallitus on päättänyt toteuttaa
18891:        säästövelvoitteet toteutuneet eri hallin-       tämän menoleikkauksen vain osittain turvatak-
18892:        nonaloilla sovitusti,ja mitkä ovat tämän-       seen Euroopan unionin ohjelmista saatavan ra-
18893:        hetkiset toteutumat?                            hoituksen hyödyntämisen. Vaikka elinkeinotu-
18894:                                                        kia koskevat menojen leikkaukset on pyritty si-
18895:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            sällyttämään talousarvioesityksiin ja menoke-
18896: taen seuraavaa:                                        hyksiin hallituksen päätösten mukaisesti, niiden
18897:                                                        toteutumisesta voidaan esittää erilaisia tulkin-
18898:    Valtion menojen leikkauksista sovittiin suu-        toja mm. sen vuoksi, että hallitus on toisaalta
18899: relta osin jo nykyistä hallitusta muodostettaessa.     päättänyt eräistä menoja lisäävistä toimenpiteis-
18900: Hallitusohjelmaan kirjattiin vaalikaudella toteu-      tä, kuten tutkimukseen ja kehitystoimintaan
18901: tettavien rakenteellisten menojen supistusten          käytettävien määrärahojen kasvattamisesta.
18902: määräksi vähintään 20 miljardia markkaa ja lisä-       Säästöpäätöksiin sisältyvien valtion toimintame-
18903: pöytäkirjassaja sen liitteissä yksilöitiin toimenpi-   nojen leikkausten toteutumista on myös vaikeata
18904: teet menojen supistamiseksi noin 14,5 miljardilla      arvioida täysin tarkasti, sillä päätöksissä ei ole
18905: markalla. Loput säästötoimenpiteistä eli noin 5,5      täsmennetty näiden säästöjen jakautumista hal-
18906: miljardin markan menojen supistukset hallitus          linnonaloittain. Toimintamenosäästöjen jakau-
18907: päätti elokuussa 1995 käsitellessään esitystä vuo-     tuminen hallinnonaloille on siten jouduttu rat-
18908: den 1996 talousarvioksi. Hallitusohjelman poh-         kaisemaan valmisteltaessa talousarvioesityksiä
18909: jalta yksilöityjä säästötoimenpiteitä täydennet-       ja menokehyksiä.
18910: tiin vielä helmikuussa 1996, jolloin hallitus vuo-        Säästöpäätösten toteuttamisessa ei ole mainit-
18911: sien 1997-1999 menokehyksiä käsitellessään             tuja päätösten tarkennuksia lukuun ottamatta
18912: sopi lisätoimenpiteistä valtiontalouden tasapai-       eroja hallinnonalojen välillä. Valtiovarainminis-
18913: nottamiseksi. Näihin toimenpiteisiin sisältyi me-      teriössä toteutettu kartoitus säästöjen toteutumi-
18914: nojen supistuksia noin 1,7 miljardin markan            sesta toimenpiteittäin ei myöskään tue kysymyk-
18915: edestä.                                                sessä esitettyä arviota, että puolustusvoimien
18916:     Koska mainittuihin päätöksiin sisältyvät sääs-     säästöt ovat toteutuneet hallinnonalan toiminta-
18917: töt on pääosin määritelty konkreettisina toi-          periaatteiden mukaisesti säntillisesti, mutta muil-
18918: menpiteinä, yksittäiset säästöt ovat osoitettavis-     la hallinnonaloilla säästöt ovat jääneet epäselvik-
18919: sa varsin selväpiirteisesti eri hallinnonaloille.      si. Verrattaessa säästöjen toteutumista hallin-
18920: Säästöpäätökset muodostivat myös aikataulun            nonaloittain on lisäksi otettava huomioon, että
18921: menojen leikkausten toteuttamisesta vuosina            suurin osa muiden kuin puolustusministeriön
18922: 1995-1999. Pääosa päätetyistä menojen leik-            hallinnonalan menojen leikkauksista koskevat
18923: kauksista on toimeenpantu vuoden 1995 ensim-           lakiin perustuvia etuuksia ja tukia. Sikäli kuin on
18924: mäisessä lisätalousarviossa sekä vuosien 1996 ja       kyse näistä säästölakien avulla toteutettavista
18925: 1997 talousarvioissa. Loppuosa päätetyistä me-         menojen supistuksista, säästön toteutuminen
18926: nojen supistuksista on otettu huomioon vuosia          voidaan arvioida useissa tapauksissa tarkemmin
18927:  1998 ja 1999 koskevissa menokehyksissä, joista        kuin hallinnon toimintamenoihin kohdistuvissa
18928: valtioneuvosto päätti 27.2.1997.                       säästöissä.
18929: 
18930:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1997
18931: 
18932:                                                                  Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
18933:                                               KK 112/1997 vp                                              3
18934: 
18935: 
18936: 
18937:                                           Tili Riksdagens Talman
18938: 
18939:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         beslutar om, förutom vissa mindre undantag som
18940: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          regeringen beslöt om då sparprogrammet verk-
18941: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        ställdes. Enligt tilläggsprotokollet tili regerings-
18942: man Tuija Nurmi undertecknade spörsmål nr               programmet skall landskapsutvecklingspengar-
18943: 112:                                                    na minskas med 100 milj. mk. Regeringen har
18944:                                                         beslutat genomföra denna inbesparing endast
18945:            Har de förpliktelser tili inbesparingar      delvis för att trygga att den finansiering som
18946:         som fastställts för statsförvaltningen ge-      erhålls från Europeiska unionens program kan
18947:         nomförts på överenskommet sätt inom de          utnyttjas. A vsikten har varit att nedskärningarna
18948:         olika förvaltningsområdena och hur har          av näringsunderstöden skall ingå i budgetpropo-
18949:         detta hittilis utfallit?                        sitionerna och utgiftsramarna enligt vad reger-
18950:                                                         ingen beslutar. Trots detta kan metoderna för
18951:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           hur nämnda nedskärningar skall genomföras toi-
18952: anföra följande:                                        kas på olika sätt bl.a. på grund av att regeringen
18953:                                                         också har beslutat om sådana åtgärder som kom-
18954:    Redan då den sittande regeringen bildades av-        mer att öka utgifterna, såsom en ökning av ansla-
18955: talades det i stort sett om hur statsutgifterna         gen för forskning och utvecklingsverksamhet.
18956: skulle skäras ned. 1 regeringsprogrammet an-            Det är också svårt att riktigt exakt bedöma hur de
18957: tecknades att de strukturella utgifterna skulle         nedskärningar i statens omkostnader som ingår i
18958: skäras ned tili beloppet av minst 20 mrd. mk            sparbesluten har genomförts, eftersom det inte
18959: under valperioden. 1 tiliäggsprotokollet och i bi-      preciseras hur dessa inbesparingar kommer att
18960: lagorna därtill preciserades de åtgärder som skul-      fördela sig mellan de olika förvaltningsområde-
18961: le vidtas för att minska utgifterna med ca 14,5         na. Vid beredningen av budgetpropositionerna
18962: mrd. mk. 1 augusti 1995, vid behandlingen av            och utgiftsramarna har man således varit tvung-
18963: budgetpropositionen för 1996, fattade regering-         en att avgöra frågan om hur inbesparingarna i
18964: en beslut om de övriga sparåtgärderna, dvs. ca          omkostnaderna skall fördelas mellan de olika
18965: 5,5 mrd. mk. De sparåtgärder som specificerades         förvaltningsområdena.
18966: utgående från regeringsprogrammet komplette-               1 fråga om genomförandet av sparbesluten
18967: rades i februari 1996, då regeringen vid behand-        finns det inga skillnader mellan de olika förvalt-
18968: lingen av budgetramarna för åren 1997-1999              ningsområdena med undantag för de nämnda
18969: beslöt om ytterligare åtgärder för att få stats-        preciseringarna. Den vid finansministeriet utför-
18970: ekonomin i balans. Dessa åtgärder omfattade             da kartläggningen av hur inbesparingarna har
18971: utgiftsnedskärningar tili ett belopp a v ca 1, 7 mrd.   genomförts åtgärdsvis stöder inte heller den i
18972: mk.                                                     spörsmålet framförda bedömningen att inbespa-
18973:     Eftersom största delen av de inbesparingar          ringarna i fråga om försvarsmakten har genom-
18974: som ingår i nämnda beslut har angetts i form av         förts precis enligt förvaltningsområdets verk-
18975: konkreta åtgärder går de enskilda inbesparingar-        samhetsprinciper, men att inbesparingarna inom
18976: na mycket klart att påvisa inom de olika förvalt-       de övriga förvaltningsområdena har förblivit
18977: ningsområdena. Sparbesluten utgjorde också en           oklara. Då man jämför hur inbesparingarna har
18978: tidtabell för hur nedskärningarna skall genom-          genomförts inom de olika förvaltningsområdena
18979: föras under åren 1995-1999. Största delen av de         bör man ytterligare beakta att största delen av
18980: utgiftsnedskärningar som det avtalades om verk-         nedskärningarna inom alla andra förvaltnings-
18981: ställdes i den första tilläggsbudgeten för 1995         områden utom försvarsministeriet gäller förmå-
18982: samt i budgeterna för 1996 och 1997. Resten av          ner och stöd som baserar sig på lagar. 1 de flesta
18983: nedskärningarna beaktades i budgetramarna för           fall kan man noggrannare bedöma hur inbespa-
18984:  1998 och 1999, som statsrådet fattade beslut om        ringarna har genomförts då det är fråga om såda-
18985: 27.2.1997.                                              na nedskärningar som genomförts med stöd av
18986:     Sparåtgärderna har genomförts och kommer            sparlagar än då det gäller sådana inbesparingar
18987: att genomföras enligt utgiftsramarna i den om-          som gäller omkostnader inom förvaltningen.
18988:  fattning och enligt den tidtabell som regeringen
18989: 
18990:      Helsingforsden 14 mars 1997
18991: 
18992:                                                                          Finansminister Sauli Niinistö
18993:                                             KK 113/1997 vp
18994: 
18995: Kirjallinen kysymys 113
18996: 
18997: 
18998: 
18999: 
19000:                                    Reijo Kallio /sd: Leimaverolain muuttamistarpeesta verovelvolli-
19001:                                        suuden syntymisen osalta
19002: 
19003: 
19004:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19005:     Leimaverolain 47 §:n mukaan velkakirja ja         verovelvollisuus syntyy, kun velkakirja on alle-
19006: shekkitili- tai muu lainasopimus on, kun se anne-     kirjoitettuja annettu pankille. Jos pankki velka-
19007: taan esimerkiksi luottolaitokselle taikka vakuu-      kirjan allekirjoituksesta huolimatta ei kuiten-
19008: tuslaitokselle, Ieimattava 1,5 %:n mukaan velka-      kaan anna nostaa luottoa, koska vakuutta ei
19009: kirjan pääomasta, tai enintään 9 kuukaudeksi          vielä ole annettuja täten Iuoton nostoedellytyk-
19010: tehty velkakirja, 1,5 %:iin vuodessa.                 set eivät ole täyttyneet, niin voidaanko velkakirja
19011:     Leimaverolain 48 §:n mukaan, milloin shekki-      katsoa annetun pankille? Tämä ongelmatilanne
19012: välikirjan tai muun lainasopimuksen vakuutena         tulee eteen erityisesti tapauksissa, joissa Iuoton
19013: on kiinnitetty velkakirja,joka on 45 §:ssä säädet-    vakuudeksi tulevat kiinteistökiinnitys ja takaa-
19014: tyyn määrään leimattu, on välikirja tai lainasopi-    jat. Tällaisissa tapauksissa on kohtuutonta edel-
19015: mus leimaverosta vapaa siltä pääoman osalta,          lyttää, että kaikki asiakirjat Iaadittaisiin ja alle-
19016: joka suuruudeltaan vastaa kiinnitetyn velkakir-       kirjoitettaisiin kaupantekotilaisuudessa. Leima-
19017: jan pääomaa.                                          verolain tulkinnassa tulisikin päätyä siihen, että
19018:     Leimaverovelvollisuuden syntyhetki on lei-        leimaverovelvollisuus syntyy vasta sitten, kun
19019: maverolaissa sidottu velkakirjan antamiseen.          Iuoton nostoedellytykset täyttyvät.
19020: Tämän vuoksi ajankohdan määrittely on erityi-            Koska vanhentunut leimaverolaki on aiheut-
19021: sesti kahden velkakirjan, 47 §:ssä tarkoitetun        tanut jatkuvasti tarpeettomia oikeuskäsittelyjäja
19022: käärevelkakirjan ja 48 §:ssä tarkoitetun pantti-      epävarmuutta, niin leimaverolakia tulisikin sel-
19023:  velkakirjan, järjestelmässä erittäin tärkeä. Kor-    ventää siten, että leimaverovelvollisuus syntyy
19024:  kein hallinto-oikeus onkin päätöksessään             luoton nostohetkellä.
19025:  1.6.1995 katsonut, että käärevelkakirja voidaan         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19026: jättää leimaamatta vain silloin, kun sen kanssa       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19027:  samanaikaisesti on annettu kiinnitetty tai kiinni-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19028:  tetyksi tarkoitettu haltijavelkakirja. Jos panui-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19029:  velkakirja annetaan pankille esimerkiksi viikkoa
19030:  myöhemmin kuin käärevelkakirja, on käärevel-                     Onko Hallitus tietoinen leimaverola-
19031:  kakirja Ieimattava eikä panttivelkakirjan leimoja             kiin sisältyvästä, perusteluissa tarkem-
19032:  voida käyttää hyväksi. Seurauksena tästä on Iuo-              min selostetusta epäkohdasta, ja
19033:  ton leimaaminen kahteen kertaan, mikä ei liene                   aikooko Hallitus esittää leimaverolain
19034:  ollut tarkoitus.                                              muuttamista siten, että leimaverovelvol-
19035:     Edellä mainitussa korkeimman hallinto-oi-                  lisuus syntyy Iuoton nostohetkellä?
19036:  keuden päätöksessä todetaan myös, että Ieima-
19037: 
19038:       Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1997
19039: 
19040:                                             Reijo Kallio /sd
19041: 
19042: 
19043: 
19044: 
19045:  279001
19046: 2                                        KK 113/1997 vp
19047: 
19048: 
19049: 
19050: 
19051:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
19052: 
19053:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa     sesti varsinaisen velkakirjan kanssa. Nykyjärjes-
19054: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      telmä on lähtökohdiltaan perusteltu. Jollei pant-
19055: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    tivelkakirjan edellytettäisi olevan velan vakuute-
19056: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reijo Kal-    na veron suorittamisvelvollisuuden syntyhetkes-
19057: lion näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      tä laina-ajan loppuun, panttivelkakirjaa voitai-
19058: 113:                                               siin käyttää siihen liittyvine leimaverovaikutuk-
19059:                                                    sineen samanaikaisesti usean velan vakuutena,
19060:           Onko Hallitus tietoinen leimaverola-     mitä ei voida sallia.
19061:        kiin sisältyvästä, perusteluissa tarkem-        Toinen asia on, soveltuuko velkakirjan anta-
19062:        min selostetusta epäkohdasta, ja            mishetki käytännön pankkitoiminnan kannalta
19063:           aikooko Hallitus esittää leimaverolain   aina ongelmitta verovelvollisuuden syntyhetkek-
19064:        muuttamista siten, että leimaverovelvol-    si. Verovelvollisuuden syntymishetki on verotuk-
19065:        lisuus syntyy luoton nostohetkellä?         sessa yleensäkin yksi keskeisimpiä kysymyksiä ja
19066:                                                    sitä koskevat valinnat vaikuttavat varsin laajalle.
19067:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       Varsinkin leimaverotuksessa muutokset voisivat
19068: vasti seuraavaa:                                   heijastua myös veropohjaan. Hallituksen tarkoi-
19069:                                                    tuksena ei ole kysymyksessä tarkoitetussa suh-
19070:    Kuten kysymyksen perusteluosassa todetaan,      teessa ryhtyä erillisselvityksiin tai muutoksiin,
19071: kahden velkakirjan järjestelmässä varsinaista      vaan asia tulee kytkeä veromuodon laajempaan
19072: velkasuhdetta ilmaisevan käärevelkakirjan vero-    uudistamiseen. Luotanoton verotus on syytä ot-
19073: vapaus edellyttää, että sen maksamisen vakuute-    taa kokonaisarvioinnin kohteeksi viimeistään ta-
19074: na oleva, leimattu panttivelkakirja annetaan       lous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen siirty-
19075: luottolaitokselle velan vakuudeksi samanaikai-     miseen valmistauduttaessa.
19076: 
19077:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1997
19078: 
19079:                                                                               Ministeri Arja Alho
19080:                                            KK 113/1997 vp                                               3
19081: 
19082: 
19083: 
19084: 
19085:                                        Tili Riksdagens Talman
19086: 
19087:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      rande systemet är motiverade. Om det inte förut-
19088: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-       sattes att pantskuidebrevet skall utgöra säkerhet
19089: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-     för skuiden från det ögonblick skyidigheten att
19090: man Reijo Kallio undertecknade spörsmåi nr           betaia skatt uppstår tili dess Iånetiden utgår, kun-
19091: 113:                                                 de pantskuidebrevet inkiusive den inverkan det
19092:                                                      har på stämpeiskatten samtidigt användas som
19093:            Är Regeringen medveten om det miss-       säkerhet för flera skuider, viiket inte kan tiliåtas.
19094:         förhållande i Iagen angående stämpei-           En annan sak är om det i den praktiska bank-
19095:         skatt som beskrivs närmare i motivering-     verksamheten alltid är probiemfritt att anse den
19096:         en till spörsmåiet, och                      tidpunkt skuidebrevet utfårdas som tidpunkten
19097:            ämnar Regeringen föresiå att Iagen        för uppkomsten av skyidigheten att betaia skatt.
19098:         angående stämpeiskatt ändras så att skyi-    Vid viiken tidpunkt skattskyidigheten uppkom-
19099:         digheten att betaia stämpeiskatt upp-        mer är också i allmänhet en av de centraia frågor-
19100:         kommer i det ögonbiick då krediten Iyfts?    na inom beskattningen och de vai man gör i
19101:                                                      denna fråga har ganska omfattande konsekven-
19102:   Som svar på detta spörsmåi får jag vördsamt        ser. 1 synnerhet ändringar som gäller stämpei-
19103: anföra föijande:                                     skatten kan avspegla sig också i skattebasen.
19104:                                                      Regeringen har inte för avsikt att göra några
19105:    Såsom det framhålls i motiveringen tili spörs-    särskiida utredningar eller ändringar i det hän-
19106: måiet förutsätter skattefrihet för en omsiagsre-     seende som avses i spörsmåiet, utan frågan måste
19107: vers som anger det egentiiga skuidförhållandet i     koppias tili en mera omfattande revidering av
19108: systemet med två skuidebrev att det stämpiade        skatteformen. Det är skäi att göra kreditbeskatt-
19109: pantskuidebrev som utgör säkerhet för betaining      ningen tili föremåi för en heihetsbedömning se-
19110: av reversen iniämnas tili kreditinstitutet som sä-   nast under förberedeiserna för en övergång tili
19111: kerhet för skuiden samtidigt som det egentiiga       den ekonomiska och monetära unionens tredje
19112: skuidebrevet. Utgångspunkterna för det nuva-         etapp.
19113: 
19114:        Helsingforsden 17 mars 1997
19115:                                                                                   Minister Arja Alho
19116:                                             KK 114/1997 vp
19117: 
19118: Kirjallinen kysymys 114
19119: 
19120: 
19121: 
19122: 
19123:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Todistajan suojelemista koskevan lainsää-
19124:                                        dännön valmistelusta
19125: 
19126: 
19127:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19128: 
19129:    Todistetulla on oikeudenkäynnissä keskeinen           Todistajan suojeleminen on vaikeasti suoritet-
19130: merkitys. Todistajan asema on yleisesti ottaen        tava menettely, kun toisaalta vastassa on oikeus-
19131: hankala, sillä siitä ei ole muuta hyötyä kuin laiha   turvan ja julkisuusperiaatteen vaatimukset. Li-
19132: todistajanpalkkio ja mahdollisesti korvaus ku-        sää on kuitenkin todistajien suojelemiseksi tehtä-
19133: luista. Tietysti tietynlaiseksi hyödyksi yhteis-      vä.
19134: kunnallisesti on laskettava se, että käsiteltävässä      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
19135: asiassa saadaan oikeudenmukainen ratkaisu.            jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19136:    Todistajan asema on käymässä kovin turvat-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19137: tomaksi. Häntä saatetaan uhkailla ennen oikeu-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19138: denkäyntiä ja häneen kohdistaa kostotoimia oi-
19139: keudenkäynnin jälkeen. Eduskunnan käsittelys-                    Minkälaisiin lainsäädäntötoimiin Hal-
19140: sä olevassa, rikosoikeudenkäyntiä koskevassa                 litus aikoo ryhtyä erityisesti rikosasian
19141: prosessiuudistuksessa pyritään jossakin määrin               oikeudenkäynneissä todistajina esiinty-
19142: ottamaan huomioon todistajan suojelu muun                    vien henkilöiden suojaamiseksi rikollis-
19143: muassa hänen identiteettinsä salaamaila ennen                ten heihin kohdistamaita kostolta ja pai-
19144: oikeudenkäyntiä. Oikeudenkäynnin jälkeiseen                  nostukselta?
19145: aikaan toimet eivät kohdistu.
19146: 
19147:      Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1997
19148: 
19149:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
19150: 
19151: 
19152: 
19153: 
19154: 279001
19155: 2                                           KK 114/1997 vp
19156: 
19157: 
19158: 
19159: 
19160:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
19161: 
19162:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        menettelyn erityistä moitittavuutta menettelystä
19163: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         lainkäytölle aiheutuvan uhan vuoksi.
19164: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Euroopan unionin ministerineuvosto on pää-
19165: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        töslauselmassa (95/C 327/04) kehottanut jäsen-
19166: toniemen kirjallisen kysymyksen n:o 114:              valtioitaan varmistamaan todistajien asianmu-
19167:                                                       kaisen suojelun kansainvälisen järjestäytyneen
19168:            Minkälaisiin lainsäädäntötoimiin Hal-      rikollisuuden vastaisen toiminnan yhteydessä.
19169:        litus aikoo ryhtyä erityisesti rikosasian      Päätöslauselman mukaan todistajia olisi suojel-
19170:        oikeudenkäynneissä todistajina esiinty-        tava kaikelta suoralta tai epäsuoralta uhkailulta,
19171:        vien henkilöiden suojaamiseksi rikollis-       painostukselta tai pelottelulta ennen oikeuden-
19172:        ten heihin kohdistamaita kostolta ja pai-      käyntiä, sen aikana ja sen jälkeen.
19173:        nostukselta?                                      Euroopan neuvostossa valmistellaan suositus-
19174:                                                       ta todistajien suojelusta ja puolustuksen oikeuk-
19175:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sista. Suosituksen tarkoitus on keskittyä todista-
19176: vasti seuraavaa:                                      jien suojeluun erityisesti järjestäytyneen rikolli-
19177:                                                       suuden ja perheväkivallan torjunnassa, mutta
19178:     Oikeudenhoidossa ovat todistajat ja muut oi-      ehdotetut toimenpiteet on tarkoitettu sovelletta-
19179: keudenkäytössä kuultavat henkilöt keskeisessä         viksi myös muunkin vakavan rikollisuuden yh-
19180: asemassa totuutta selvitettäessä. Sen selville saa-   teydessä. Suositus, joka ottaa huomioon myös
19181: miseksi heidän tulee voida kertoa tietonsa rau-       Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen asiaa
19182: hassa, tarvitsematta pelätä kertomuksestaanjoh-       koskevan käytännön, annettaneen tulevana syk-
19183: tuvaa uhkaa kenenkään taholta. Muuten oikeus-         synä.
19184: varmuus voi vaarautua todistajien epäröidessä            Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaisesti
19185: tuomioistuimessa esiintymistä. Asiaan on siksi ja     oikeudenmukaisessa oikeudenkäynnissä asian-
19186: jo nyt, vaikkei asiasta onneksi ole laajempia         osaisilla on oltava mahdollisuus kuulustuttaa
19187: merkkejä havaittavissa, paikallaan kiinnittää         asiassa esiintyviä todistajia, tehdä näille kysy-
19188: huomiota.                                             myksiä. Lähtökohtaisesti asianosaisten tulee
19189:     Voimassa oleva lakimme mahdollistaa vain          saada todistajan luotettavuudesta varmistuak-
19190: sen, että todistajaa kuullaan oikeudessa asian-       seen tietoonsa myös tämän nimi. Viitatussa suo-
19191: osaisen läsnä olematta, mutta tällöinkin kerto-       situsluonnoksessa tarkemmin esitetyissä tilan-
19192: mus on asianosaisille luettava ja heille varattava    teissa tästä voitaisiin vakavien rikosten yhteydes-
19193: tilaisuus esittää todistajalle kysymyksiä.            sä tuomioistuimen päätöksellä joskus poiketa.
19194:     Vastikään eduskunnalle annettuun hallituk-        Todistajan muina suojelutoimenpiteinä tulisivat
19195: sen esitykseen (HE 6/1997 vp) oikeudenkäyttöä,        kysymykseen esimerkiksi hänen kuulemisensa
19196: viranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan koh-      kasvot peitettyinä tai ääni muuttaen.
19197: distuvia rikoksia sekä seksuaalirikoksia koske-          Edellä mainitun, rikoslakiin lisättäväksi jo eh-
19198: vien säännösten uudistamiseksi sisältyy uuskri-       dotetun kuultavan uhkaamissäännöksen lisäksi
19199: minalisointi, oikeudenkäytössä kuultavan uh-          oikeusministeriössä valmistellaan erityinen to-
19200: kaaminen. Rangaistusuhka olisi enintään kolme         distajan ja muun oikeudenkäytössä kuultavan
19201: vuotta vankeutta. Säännöksen piiriin kuuluisivat      henkilön suojelua koskeva lainsäädäntö. Val-
19202: todistajien lisäksi asiantuntijat, muut oikeuden-     mistelu aloitetaan, kun Euroopan neuvoston se-
19203: käynnissä kuultavat sekä asianosaiset itse. Sään-     lostettu suositus todistajien suojelusta ja puolus-
19204: nöksen tarkoituksena on korostaa siinä mainitun       tuksen oikeuksista on annettu.
19205: 
19206:      Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1997
19207: 
19208:                                                                      Oikeusministeri Kari Häkämies
19209:                                              KK 114/1997 vp                                                3
19210: 
19211: 
19212: 
19213: 
19214:                                           Tili Riksdagens Talman
19215: 
19216:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         ten av ett sådant förfarande på grund av det hot
19217: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          som förfarandet förorsakar för rättsväsendet.
19218: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-           Europeiska unionens ministerråd har i sin be-
19219: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr           slutsresolution (95/C 327/04) uppmanat med-
19220: 114:                                                    lemsstaterna att trygga tillbörligt skydd för vitt-
19221:                                                         nen i samband med verksamheten mot interna-
19222:            Hurdana lagstiftningsåtgärder ämnar          tionellt organiserad kriminalitet. Enligt besluts-
19223:         Regeringen vidta för att speciellt vid          resolutionen skall vittnen skyddas mot ali direkt
19224:         brottmålsrättegångar skydda de personer         och indirekt hotelse, påtryckning och injagande
19225:         som uppträder som vittnen mot sådan             av fruktan före, under och efter rättegången.
19226:         hämnd och påtryckning som de kriminel-             Vid Europeiska rådet bereds en rekommenda-
19227:         Ia riktar mot dem?                              tion som gäller skydd av vittnen och försvarets
19228:                                                         rättigheter. Avsikten med rekommendationen är
19229:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           att man skall koncentrera sig på skydd av vittnen
19230: anföra följande:                                        särskilt vid förebyggandet av organiserad brotts-
19231:                                                         lighet och familjevåld, men de föreslagna åtgär-
19232:    Vid rättsskipningen står vittnen och andra           derna är avsedda att tillämpas också i samband
19233: personer som hörs i samband med rättsskipning-          med annan allvarlig kiminalitet. Rekommenda-
19234: en i en central position vid utredandet av san-         tionen, i viiken också Europeiska människorätts-
19235: ningen. För att man skali kunna utreda vad som          domstolens praxis i denna fråga beaktas, torde
19236: är sant måste dessa personer ha möjlighet att           godkännas kommande höst.
19237: berätta vad de vet i lugn och ro, utan att behöva          1 enlighet med den europeiska konventionen
19238: vara rädda för att deras berättelse skali föranleda     om mänskliga rättigheter skall parterna vid en
19239: hot från något håli. Annars kan rättssäkerheten         rättvis rättegång ha möjlighet att förhöra de vitt-
19240: äventyras då vittnena tvekar för att uppträda vid       nen som uppträder i målet och ställa frågor till
19241: rätten. Därför är det skäl att redan nu, fastän mer     dem. Utgångspunkten är att parterna, för att
19242: omfattande teeken på detta lyckligtvis inte kan         kunna försäkra sig om vittnenas tillförlitlighet,
19243: skönjas, fåsta uppmärksamhet vid saken.                 skall få veta också deras namn. 1 de situationer
19244:    Gällande lag möjliggör endast att ett vittne         som närmare redogjorts för i det resolutionsut-
19245: hörs vid rätten utan att en part är närvarande,         kast som hänvisats till ovan, kunde man i sam-
19246: men även i detta fall skall berättelsen läsas upp       band med allvarliga brott genom domstolens be-
19247: för parterna och dessa skali ges tillfålle att stälia   slut ibland avvika från detta. Såsom andra
19248: frågor tili vittnet.                                    skyddsåtgärder för vittnen skulle det bli fråga om
19249:    Den regeringsproposition som gäller revision         t.ex. hörande av ett vittne vars ansikte döljs eller
19250: av bestämmelserna om brott mot rättsskipning,           vars röst ändras.
19251: myndigheter och alimän ordning samt sexual-                Förutom ovan nämnda bestämmelse om över-
19252: brott (RP 611997 rd) som nyligen avläts till riks-      grepp i rättssak som man redan har föreslagit att
19253: dagen, innehålier en ny kriminalisering, över-          skall bifogas tili strafflagen, bereds vidjustitiemi-
19254: grepp i rättssak. StratThotet är fångelse i högst       nisteriet särskild lagstiftning som gäller skydd av
19255: tre år. Bestämmelsen omfattar förutom vittnen           vittnen och andra personer som hörs vid rätts-
19256: också sakkunniga, andra som hörs vid en rätte-          skipningen. Beredningen inleds då Europeiska
19257: gång samt parterna själva. Avsikten med bestäm-         rådet givit den nämnda rekommendationen om
19258: melsen är att betona den särskilda klanderbarhe-        skydd av vittnen och försvarets rättigheter.
19259: 
19260:      Helsingfors den 7 mars 1997
19261: 
19262:                                                                         Justitieminister Kari Häkämies
19263:                          J
19264:                          J
19265:                      J
19266:                      J
19267:                  J
19268:                  J
19269:              J
19270:              J
19271:              J
19272:             J
19273:             J
19274:            J
19275:           J
19276:           J
19277:          J
19278:         J
19279:         J
19280:        J
19281:       J
19282:       J
19283:      J
19284:     J
19285:     J
19286:    J
19287:   J
19288:   J
19289:  J
19290: J
19291: J
19292:                                             KK 115/1997 vp
19293: 
19294: Kirjallinen kysymys 115
19295: 
19296: 
19297: 
19298: 
19299:                                    Janne Viitamies /sd ym.: Muovipakkausten ympäristöhaittojen vä-
19300:                                       hentämisestä
19301: 
19302: 
19303:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19304:    Suomessa menee vuosittain miljoonia muovi-         pitävät kilpailusyistä keinotekoisesti yllä muovi-
19305: pakkauksia kaatopaikoille. Ne muodostavat va-         pakkauksissa myytävän nesteen erittäin edullista
19306: kavan ympäristöhaitan, mihin myös valtio on           hintaa, joten laiteinvestointi ei olisi välttämättä
19307: monella tavoin kiinnittänyt huomiota. Yksi suu-       kannattava.
19308: rimmista jäteryhmistä ovat autojen eri nesteiden         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
19309: säilytykseen käytetyt muoviset pullot ja pienet       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19310: kanisterit. Kierrätystä on ainakin toistaiseksi ol-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19311: lut vaikeaa järjestää tarpeeksi tehokkaasti. Joi-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19312: denkin nesteiden, esimerkiksi tuulilasinpesunes-
19313: teen, jakeluun on kehitetty laitteita, jotka mah-               Aikooko Hallitus esittää autojen tuuli-
19314: dollistavat muovipakkauksista luopumisen. Ai-                lasinpesuneste-, öljy- ja muiden nestepul-
19315: nakin Mikkelissä on eräällä huoltoasemalla saa-              lojen ympäristöperusteista verotusta tai
19316: tu hyviä kokemuksia tuulilasinpesunesteen jake-              muuta keinoa, jolla pullojen kierrätys tai
19317: lulaitteen käytöstä. Jakelulaitteen käyttöönotto             nesteiden vaihtoehtoiset jakelujärjestel-
19318: edellyttäisi huoltoasemalta noin viidenkymme-                mät yleistyisivät?
19319: nentuhannen markan investointia. Ongelmana
19320: laitteiden yleistymisessä on se, että öljy-yhtiöt
19321: 
19322:      Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1997
19323: 
19324:                      Janne Viitamies /sd                       Vuokko Rehn /kesk
19325: 
19326: 
19327: 
19328: 
19329: 279001
19330: 2                                         KK 115/1997 vp
19331: 
19332: 
19333: 
19334: 
19335:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
19336: 
19337:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      voston direktiivi (94/62/EY) pakkauksista ja
19338: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       pakkausjätteistä. Tarkoituksena on, että asiaan
19339: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     liittyvä jätelain uudistus saadaan eduskunnan
19340: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Janne Vii-     käsittelyyn maaliskuussa 1997. Valtioneuvoston
19341: tamiehen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        päätös pakkauksista ja pakkausjätteistä on tar-
19342: myksen n:o 115:                                     koitus saattaa lainmuutoksen jälkeen voimaan
19343:                                                     1. 7.1997 alkaen.
19344:           Aikooko Hallitus esittää autojen tuuli-       Uusien säädösten tarkoituksena on lisätä ny-
19345:        lasinpesuneste-, öljy- ja muiden nestepul-   kyisestään huomattavasti pakkausjätteiden hyö-
19346:        lojen ympäristöperusteista verotusta tai     dyntämistä, vaikkakin ensisijaisena periaatteena
19347:        muuta keinoa, jolla pullojen kierrätys tai   on jätteiden syntymisen ehkäisy. Vastuuta pak-
19348:        nesteiden vaihtoehtoiset jakelujärjestel-    kausjätteiden hyödyntämisestä siirretään uusissa
19349:        mät yleistyisivät?                           säännöksissä voimakkaasti pakkaavalle teolli-
19350:                                                     suudelle ja maahan tuojille.
19351:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Ensi vaiheessa pyritään saamaan suotuisia
19352: vasti seuraavaa:                                    muutoksia aikaan ilman pakkausveron käytön
19353:                                                     laajentamista. Jos kehitys ei kulje riittävän no-
19354:   Ympäristöministeriössä valmistellaan par-         peasti tarkoitettuun suuntaan, hallitus on valmis
19355: haillaan pakkauksiaja pakkausjätteitä koskevaa      harkitsemaan pakkausveron tämänhetkistä laa-
19356: uutta lainsäädäntöä, jonka avulla on tarkoitus      jempaa käyttöä.
19357: saattaa voimaan Euroopan parlamentin ja neu-
19358: 
19359:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1997
19360:                                                              Ympäristöministeri Pekka Haavisto
19361:                                            KK 115/1997 vp                                               3
19362: 
19363: 
19364: 
19365: 
19366:                                        Tili Riksdagens Talman
19367: 
19368:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen       miljöministeriet f6r att Europapar1amentets och
19369: föreskriver har Ni, Fru Ta1man, till vederböran-     rådets direktiv (94/62/EG) skall kunna träda i
19370: de med1em av statsrådet översänt fö1jande av         kraft. A vsikten är att den därmed sammanhäng-
19371: riksdagsman Janne Viitamies m.fl. underteckna-       ande revideringen av avfallslagen skall föreläg-
19372: de spörsmå1 nr 115:                                  gas riksdagen i mars 1997. Statsrådets beslut om
19373:                                                      f6rpackningar och förpackningsavfall skall efter
19374:           A vser Regeringen att föreslå en miljö-    lagändringen träda i kraft 1. 7.1997.
19375:        baserad beskattning av flaskor med ren-           De nya bestämmelserna syftar tili att ytterliga-
19376:        göringsvätska för vindrutor, med oljor        re kraftigt öka återvinningen av förpackningsav-
19377:        och andra vätskor för bilar, eller något      fall, även om den primära principen är att före-
19378:        annat sätt på vilket återvinningen av flas-   bygga uppkomsten av avfall. Ansvaret för åter-
19379:        korna eller alternativa system för distri-    vinningen av förpackningsavfall överförs i de nya
19380:        bution av dessa vätskor kunde göras van-      bestämmelserna i hög grad till förpackningsindu-
19381:        ligare?                                       strin och importörerna.
19382:                                                         1 första skedet är avsikten att åstadkomma
19383:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        gynnsamma f6rändringar utan att användningen
19384: anföra följande:                                     av förpackningsskatten breddas. Om utveckling-
19385:                                                      en inte tillräckligt snabbt går i önskad riktning, är
19386:   Ny lagstiftning om förpackningar och för-          regeringen beredd att överväga en bredare an-
19387: packningsavfall är som bäst under beredning vid      vändning av skatten på förpackningar.
19388: 
19389:      Helsingforsden 12 mars 1997
19390: 
19391:                                                                       Miljöminister Pekka Haavisto
19392: 1
19393: 1
19394:  1
19395:  1
19396:   1
19397:   1
19398:    1
19399:    1
19400:     1
19401:     1
19402:      1
19403:      1
19404:       1
19405:       1
19406:        1
19407:        1
19408:         1
19409:         1
19410:          1
19411:          1
19412:           1
19413:           1
19414:            1
19415:                                               KK 116/1997 vp
19416: 
19417: Kirjallinen kysymys 116
19418: 
19419: 
19420: 
19421: 
19422:                                     Esko-Juhani Tennilä Iva-r: Ounasjoen yli rakennetun sillan perus-
19423:                                        parantamisesta Kaukosen kylässä
19424: 
19425: 
19426:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
19427:     Kaukosen kylän kohdalla Ounasjoen yli ra-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19428: kennettu silta kantatiellä 79 Kittilän ja Rovanie-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19429: men välillä on aivan liian kapea. Sillalla erityises-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19430: ti jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuus      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19431: on heikko.
19432:     Sillan kiireellinen vahvistaminen, leventämi-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19433: nen ja varustaminen kevyen liikenteen väylällä                 ryhtyä kantatie 79:lle Kaukosen kylän
19434: on tarpeen. Hankkeen kustannusarvio on noin                    kohdalla Ounasjoen yli rakennetun sillan
19435: 10 miljoonaa markkaa ja työ olisi mitä sopivin                 vahvistamiseksi ja leventämiseksi sekä
19436: työllisyyskohde hyvin vaikean työttömyyden                     varustamiseksi kevyen liikenteen väyläl-
19437: alueella.                                                       "?
19438:                                                                1a.
19439: 
19440:      Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1997
19441: 
19442:                                         Esko-Juhani Tennilä /va-r
19443: 
19444: 
19445: 
19446: 
19447: 279001
19448: 2                                          KK 116/1997 vp
19449: 
19450: 
19451: 
19452: 
19453:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
19454: 
19455:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Iässä olevan Ounasjoen ylittävän sillan kunto on
19456: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kriittinen. Silta on tehostetussa tarkkailussa ja
19457: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      sillä voidaan liikennöidä ilman painorajoitusta
19458: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-        arviolta kuitenkin vielä kahden vuoden ajan.
19459: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-            Sillan kannen vahvistamiseksi ja leventämi-
19460: myksen n:o 116:                                      seksi on laadittu suunnitelma, jossa sillan pituus
19461:                                                      olisi jäänyt ennalleen. Siltapaikan ongelmana on
19462:               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo   kapeuden ja heikon kantavuuden lisäksi myös
19463:         ryhtyä kantatie 79:lle Kaukosen kylän        päätypenkereiden aiheuttama padotus Ounas-
19464:         kohdalla Ounasjoen yli rakennetun sillan     joessa, josta syystä siltaa tulisi pidentää. Asian
19465:         vahvistamiseksi ja leventämiseksi sekä       tarkemmassa arvioinnissa sillan rakentaminen
19466:         varustamiseksi kevyen liikenteen väyläl-     pidempänä kokonaan uudelleen on katsottu pa-
19467:          .. ?
19468:         1a.                                          remmaksi ratkaisuksi kuin aiempi ajatus tulva-
19469:                                                      vesien kierrättämisestä Murto-ojan kautta.
19470:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Uuden sillan suunnittelutyö on käynnistymäs-
19471: vasti seuraavaa:                                     sä ja suunnitelma valmistunee ensi vuonna. La-
19472:                                                      pin tiepiirin perustienpidon suunnitelmassa
19473:     Kantatiellä 79 Kittilän kunnan Kaukosen ky-      hankkeen toteutus on ajoitettu vuodelle 1999.
19474: 
19475:       Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1997
19476: 
19477:                                                               Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
19478:                                              KK 116/1997 vp                                              3
19479: 
19480: 
19481: 
19482: 
19483:                                          Tili Riksdagens Talman
19484: 
19485:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       ras utan någon viktbegränsning i ytter1igare två
19486: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         år.
19487: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-           Det finns en pian för förstärkning och bredd-
19488: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs-           ning av bro1ocket, men enligt denna skulle brons
19489: mål nr 116:                                            längd förbli oförändrad. Problemet med broplat-
19490:                                                        sen är att den inte bara är smal och dess bärighet
19491:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         svag, utan också att vailama vid brofåstena bil-
19492:        ta för att den bro som byggts för stamväg       dar en fördämning i Ounasjoki. Bron borde där-
19493:        79 över Ounasjoki i byn Kaukonen skall          för förlängas. Vid en noggrannare bedömning
19494:        förstärkas och breddas samt förses med          har det ansetts vara en bättre lösning att bron helt
19495:        en 1ed för lätt trafik?                         byggs om och görs längre, i stället för att över-
19496:                                                        svämmande vatten leds via Murto-oja, såsom
19497:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          tidigare var tänkt.
19498: anföra fö1jande:                                           Planeringen av den nya bron håller på att
19499:                                                        komma i gång och planen torde bli fårdig nästa
19500:    Bron över Ounasjoki vid stamväg 79 i byn            år. 1 planen för basväghållningen i Lapplands
19501: Kaukonen i Kittilä kommun är i ett kritiskt            vägdistrikt har genomförandet av projektet för-
19502: skick. Den är föremå1 för effektiverad observa-        lagts till år 1999.
19503: tion och kan enligt uppskattning trots allt trafike-
19504:      Helsingfors den 12 mars 1997
19505: 
19506:                                                                     Trafikminister Tuula Linnainmaa
19507:                                            KK 117/1997vp
19508: 
19509: Kirjallinen kysymys 117
19510: 
19511: 
19512: 
19513: 
19514:                                   Mikko Elo /sd: Kiropraktikko-nimikkeen käytöstä
19515: 
19516: 
19517:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
19518: 
19519:    Suomessa on monilla aloilla tiukat ammatti-       vät he aiheuta asiakkailleen vahinkoja. Jos jota-
19520: vaatimukset ja lupamenettely ammatin harjoitta-      kin sattuu, potilasvakuutus korvaa nämä vau-
19521: miseksi. Kuitenkin on eräitä aloja, joille yhteis-   riot. Nämä henkilöt käyttävät siis asetuksen mu-
19522: kunta ei ole asettanut mitään erityisiä pätevyys-    kaista nimikettä koulutettu kiropraktikko.
19523: vaatimuksia eikä niillä vaadita lupaa ammatin           Tämän lisäksi maassamme on lukematon
19524: harjoittamiseen. Tällainen on mm. kiroprakti-        määrä omatekoisia kiropraktikoita. Valtaosa
19525: kon ammatti. Suomen lainsäädännössä on auk-          heistä on erilaisia kansanparantajia, perheen-
19526: ko, joka mahdollistaa sen, että kuka tahansa voi     emäntiä, autonmyyjiä, puuseppiä ja muita, jotka
19527: julistaa itsensä kiropraktikoksi ja alkaa manipu-    ovat alkaneet kutsua itseään kiropraktikoiksi.
19528: loida ihmisiä.                                       Suomen lainsäädännössä ei siis kiropraktikko-
19529:    Todelliset kiropraktikot ovat henkilöitä, jotka   nimitystä ole suojattu samalla tavoin kuin esim.
19530: (laki ja asetus terveydenhuollon ammattihenki-       Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa.
19531: löistä 1994) ovat suorittaneet terveydenhuollon         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
19532: oikeusturvakeskuksen hyväksymän ja vähintään         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19533: viisi vuotta kestäneen yhtenäisen koulutuksen.       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19534: Koulutus on siis melkoisen pitkä. He ovat Doc-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19535: tor of Chiropractic -tutkinnon suorittaneita ja
19536: Suomen Kiropraktikkoliiton jäseniä. Kyseiset                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19537: henkilöt edustavat pätevää ammattitaitoa, ja                ryhtyä kiropraktikkojen laillistamiseksi
19538: heillä on sujuva yhteistyö lääkäreiden kanssa.              ja tämän ammattinimikkeen suojaami-
19539: Potilasvahinkotilastoista voidaan nähdä, ettei-             seksi?
19540:      Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1997
19541: 
19542:                                             Mikko Elo /sd
19543: 
19544: 
19545: 
19546: 
19547: 279001
19548: 2                                         KK 117/1997 vp
19549: 
19550: 
19551: 
19552: 
19553:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
19554: 
19555:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Potilasturvallisuus- ja kuluttajansuojanäkö-
19556: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       kohdat edellyttävät, että näiden ammattihenki-
19557: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     löiden antamien palvelujen käyttäjät voivat näin
19558: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko          todeta asianomaisen ammattihenkilön aseman ja
19559: Elon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       pätevyyden. Tämän vuoksi mm. koulutettu ki-
19560:  117:                                               ropraktikko on määritelty nimikesuojatuiksi
19561:                                                     ammattihenkilöiksi. Nämä ammattihenkilöt
19562:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      saavat asetuksella säädettävän terveydenhuollon
19563:        ryhtyä kiropraktikkojen laillistamiseksi     ammattihenkilön ammattinimikkeen käyttöoi-
19564:        ja tämän ammattinimikkeen suojaami-          keuden tutkintotodistuksensa perusteella.
19565:        seksi?                                          Pelkkää kiropraktikkonimikettä ei ole katsot-
19566:                                                     tu voitavan ottaa nimikesuojauksen piiriin, kos-
19567:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ka se on jo pitkän ajan kuluessa vakiintunut
19568: vasti seuraavaa:                                    paitsi asianmukaisen koulutuksen saaneiden
19569:                                                     myös itseoppineiden kiropraktikkojen käyttöön
19570:    Kiropraktikot kuuluvat terveydenhuollon          ja heidän asiakkaittensa tietoon.
19571: ammattihenkilöitä koskevan lainsäädännön pii-          Vastaava ratkaisu on tehty myös koulutetun
19572: riin. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä an-       hierojan, koulutetun naprapaatin ja koulutetun
19573: netussa asetuksessa (564/1994) on lueteltu nimi-    osteopaatin kohdalla.
19574: kesuojattujen ammattihenkilöiden ammattini-            Nimikesuojattuihin ammattihenkilöihin so-
19575: mikkeet Kiropraktikkojen kohdalla on ammat-         velletaan myös muuta terveydenhuollon lainsää-
19576: tinimikkeenä koulutettu kiropraktikko. Tällä ni-    däntöä, esimerkiksi potilasvahinkolakia ja poti-
19577: mikkeellä on haluttu selkeästi erottaa suojatun     laslakia.
19578: nimikkeen käyttöön oikeutetut kiropraktikot it-        Edellä olevan perusteella ei ole olemassa tar-
19579: seoppineista kiropraktikoista, jotka eivät koulu-   vetta koulutetun kiropraktikon suojatun nimik-
19580: tukseltaan täytä asetuksessa säädettyjä nimike-     keen muuttamiseksi kiropraktikoksi eikä kysei-
19581: suojauksen edellytyksiä.                            sen ammattihenkilön siirtämiseksi laillistettujen
19582:                                                     ammattihenkilöiden joukkoon.
19583: 
19584:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1997
19585: 
19586:                                                                  Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
19587:                                             KK 117/1997 vp                                            3
19588: 
19589: 
19590: 
19591: 
19592:                                         Tili Riksdagens Talman
19593: 
19594:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      de personens ställning och kompetens. Därfor
19595: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        har bl.a utbildade kiropraktiker definierats som
19596: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      yrkesutbildade personer med skyddad yrkesbe-
19597: man Mikko Elo undertecknade spörsmål nr 117:          teckning. Dessa yrkesutbildade personer får på
19598:                                                       grundval av sitt examensbetyg rätt att använda
19599:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        den yrkesbeteckning för yrkesutbildade personer
19600:        ta för legitimering av kiropraktiker och       inom hälso- och sjukvården som bestäms genom
19601:        för att skydda denna yrkesbeteckning?          förordning.
19602:                                                           Det har ansetts att enbart beteckningen kiro-
19603:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         praktiker inte kan tas med i de skyddade yrkesbe-
19604: anföra följande:                                      teckningarna, eftersom den redan har vunnit
19605:                                                       burskap bland såväl yrkesutbildade som självlär-
19606:    Kiropraktikerna omfattas av lagstiftningen         da kiropraktiker och deras kunder.
19607: om yrkesutbildade personer inom hälso- och                Motsvarande beslut har även fattats i fråga om
19608: sjukvården. 1 förordningen om yrkesutbildade          utbildade massörer, utbildade naprapater och
19609: personer inom hälso- och sjukvården (564/1994)        utbildade osteopater.
19610: ingår en förteckning över yrkesbeteckningarna             På yrkesutbildade personer med skyddad yr-
19611: för yrkesutbildade personer med skyddad yrkes-        kesbeteckning tillämpas även annan lagstiftning
19612: beteckning. 1 fråga om kiropraktiker är den offi-     inom hälso- och sjukvården, exempelvis patient-
19613: ciella yrkesbeteckningen utbildad kiropraktor.        skadelagen och lagen om patientens ställning och
19614: Med denna beteckning har man velat klart skilja       rättigheter.
19615: åt de kiropraktiker som har rätt att använda den          Med anledning av det ovan anförda finns det
19616: skyddade beteckningen från självlärda kiroprak-       inget behov att ändra den skyddade beteckning-
19617: tiker, vilkas utbildning inte uppfyller förordning-   en utbildad kiropraktor tili kiropraktiker (kiro-
19618: ens villkor för skyddande av beteckningen.            praktor) eller att överföra denna yrkeskategori
19619:    Patientsäkerheten och konsumentskyddet             tili kategorin legitimerade yrkesutbildade perso-
19620: kräver att de som använder dessa yrkespersoners       ner.
19621: service skall kunna konstatera den yrkesutbilda-
19622:      Helsingforsden 13 mars 1997
19623: 
19624:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
19625:                                           KK 118/1997 vp
19626: 
19627: Kirjallinen kysymys 118
19628: 
19629: 
19630: 
19631: 
19632:                                   Matti Väistö /kesk: Arvonlisäverokohtelusta luonnonmarjojen,
19633:                                      sienten ja yrttien myyntitoiminnassa
19634: 
19635: 
19636:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
19637: 
19638:    Luonnontuotteiden talteenottoa on Suomessa       17 prosentista kuuteen prosenttiin. Näin edistet-
19639: edistetty muun muassa verotusta koskevilla          täisiin luonnontuotteiden talteenottoa, kauppaa
19640: säännöksillä. Niinpä luonnonmarjojen, sienten       ja käyttöä sekä parannettaisiin asiallisesti veron-
19641: ja yrttien poiminta on poimijalle arvonlisäveros-   sa hoitavan yritystoiminnan kilpailuedellytyksiä
19642: ta ja tuloverosta vapaata. Toisin on kuitenkin      markkinoilla. Lopputulos voisi olla positiivinen
19643: tuotteiden kaupan osalta. Pari vuotta sitten ar-    myös valtion verotulojen näkökulmasta.
19644: vonlisävero tuli koskemaan myös edellä mainit-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
19645: tujen luonnontuotteiden myyntitoimintaa.            jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19646:    Arvonlisäveron käyttöönotto heikensi nam         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19647: ollen poimijoilta luonnontuotteita ostavien yri-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19648: tysten toimintaedellytyksiä. Arvonlisäveron
19649: määrä on 17 prosenttia. Se koskee niin luonnon-               Tietääkö Hallitus luonnonvaraisten
19650: marjojen, sienten kuin yrttien myyntiä. Seurauk-           marjojen, sienten ja yrttien myyntitoi-
19651: sena on ollut tuotteiden kauppaantulon vähene-             mintaan liittyvistä korkean arvonlisäve-
19652: minen ja vastaavasti suoramyynnin ja järjestäy-            rokannan aiheuttamista ongelmista, ja
19653:  tyneen kaupan ulkopuolella tapahtuvan myyn-                  aikooko Hallitus korjata asiantilan
19654:  nin kasvu.                                                alentamalla verotason nykyisestä 17 pro-
19655:     Tilanteen korjaamiseksi luonnontuotteita               sentista kuuteen prosenttiin satokauden
19656:  koskevaa verokantaa tulisi alentaa nykyisestä             1997 alussa?
19657: 
19658:      Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1997
19659: 
19660:                                          Matti Väistö /kesk
19661: 
19662: 
19663: 
19664: 
19665: 279001
19666: 2                                         KK 118/1997 vp
19667: 
19668: 
19669: 
19670: 
19671:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
19672: 
19673:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      mukaan erityistä 17 prosentin verokantaa vuo-
19674: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       den 1997loppuun saakka.
19675: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Euroopan yhteisön kuudennen arvonlisävero-
19676: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti          direktiivin (77/388/ETY) mukaan jäsenvaltiot
19677: Väistön näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        voivat soveltaa elintarvikkeisiin alennettua vero-
19678: n:o 118:                                            kantaa. Jäsenvaltioilla voi olla yleisen verokan-
19679:                                                     nan lisäksi käytössä enintään kaksi alennettua
19680:           Tietääkö Hallitus luonnonvaraisten        verokantaa. Suomessa tällä hetkellä arvon-
19681:        marjojen, sienten ja yrttien myyntitoi-      lisäverotuksessa sovelletaan kolmea alennettua
19682:        mintaan liittyvistä korkean arvonlisäve-     verokantaa, jolloin direktiivin mukaiseen tilan-
19683:        rokannan aiheuttamista ongelmista, ja        teeseen pääsemiseksi Suomenkin on lähitulevai-
19684:           aikooko Hallitus korjata asiantilan       suudessa muutettava alempien verokantojen ta-
19685:        alentamalla verotason nykyisestä 17 pro-     soryhmitystä ja lukumäärää. Mikäli tämä toteu-
19686:        sentista kuuteen prosenttiin satokauden      tettaisiin siten, että elintarvikkeiden verokantaa
19687:        1997 alussa?                                 alennettaisiin, tulisi valtion rahoitusaseman tur-
19688:                                                     vaamiseksi vastaavasti muita alennettuja vero-
19689:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kantoja tuntuvasti korottaa.
19690: vasti seuraavaa:                                       Metsämarjojen ja sienten sekä marja- ja
19691:                                                     sienijalosteiden myynnin säätäminen eri vero-
19692:    Arvonlisäverolain (150111993) mukaan veroa       kannan alaiseksi kuin muut elintarvikkeet ei puo-
19693: suoritetaan periaatteessa kaikesta liiketoimin-     lestaan olisi hallinnollisesti tarkoituksenmu-
19694: nan muodossa tapahtuvasta tavaroiden ja palve-      kaista, koska se lisäisi määrittely- ja rajan-
19695: lujen myynnistä. Vain eräät laissa nimenomai-       vetotilanteita verotuksessa. Lisäksi se voisi vää-
19696: sesti luetellut hyödykkeet on vapautettu verosta.   ristää kauppaa, koska vero kohdistuisi tällöin eri
19697: Verosta on vapautettu sellaisten itse poimittujen   suuruisena jalostamattomiin tuotteisiin sekä
19698: luonnonvaraisten marjojen ja sienten myynti,        marja- ja sienijalosteisiin.
19699: jotka poimija myy sellaisenaan muualta kuin eri-       Luonnontuotteiden myynti kuluttajille on se-
19700: tyisestä myyntipaikasta. Vähittäismyyntipisteis-    sonkiluonteista ja niitä myös jatkojalostetaan
19701: tä tapahtuva marjojen ja sienten sekä marja- ja     sekä varastoidaan. Vuosittaisiin kauppaantulo-
19702: sienijalosteiden myynti on yleisten sääntöjen       määriin vaikuttavat myös mahdolliset katovuo-
19703: mukaan verollista.                                  det. Sen vuoksi yksittäisen vuoden kauppaantu-
19704:    Arvonlisäverotuksessa sovellettava yleinen       lomäärien perusteella ei voitane vielä tehdä
19705: verokanta on 22 prosenttia. Voimassa olevan         johtopäätöksiä pitemmän ajan kehityksestä.
19706: arvonlisäverolain mukaan elintarvikkeisiin so-         Edellä esitetyistä syistä hallitus katsoo, että
19707: vellettava pysyvä alennettu verokanta on 12 pro-    metsämarjoihin ja sieniin sovellettavan vero-
19708: senttia. Elintarvikkeiden myyntiin sovelletaan      kannan alentaminen muita elintarvikkeita alem-
19709: kuitenkin arvonlisäverolain 222 §:n 7 momentin      malle verokannalle ei ole perusteltua.
19710: 
19711:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1997
19712: 
19713:                                                                                Ministeri Arja Alho
19714:                                             KK 118/1997 vp                                              3
19715: 
19716: 
19717: 
19718: 
19719:                                         Tili Riksdagens Talman
19720: 
19721:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Enligt Europeiska gemenskapens sjätte mer-
19722: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande           värdesskattedirektiv (77/388/EEG) kan med-
19723: med1em av statsrådet översänt fö1jande av             lemsstaterna tillämpa en sänkt skattesats på livs-
19724: riksdagsman Matti Väistö undertecknade spörs-         medel. Medlemsstaterna kan förutom den all-
19725: må1 nr 118:                                           männa skattesatsen ha högst två sänkta skatte-
19726:                                                       satser i bruk. För närvarande tillämpas i Finland
19727:           Är Regeringen medveten om vilka pro-        tre sänkta mervärdesskattesatser, vilket innebär
19728:        b1em den höga mervärdesskattesatsen i          att även vårt land inom en nära framtid måste
19729:        ans1utning till försä1jning av vilda bär,      ändra de lägre skattesatsernas nivågrupperingar
19730:        svampar och örter ger upphov till, och         och antal för att vår situation skall motsvara
19731:           ämnar Regeringen rätta till detta sa-       direktivets bestämmelser. Ifall detta verkställs
19732:        kernas tillstånd genom att sänka skatte-       genom att skattesatsen för livsmedel sänks, bör
19733:        satsen från nuvarande 17 % tili 6 % från       de andra sänkta skattesatserna på motsvarande
19734:        ingången av skördeperioden 1997?               sätt höjas kännbart för att statens finansiella
19735:                                                       ställning skall kunna tryggas.
19736:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            En reglering av f6rsäljningen av skogsbär och
19737: anföra följande:                                      svampar samt bearbetade produkter av bär och
19738:                                                       svampar som skulle innebära en annan skattesats
19739:    Enligt mervärdesskattelagen (150111993) be-        för dessa än för övriga livsmedel är å sin sida inte
19740: talas mervärdesskatt på i princip all rörelse-        ändamålsenlig i administrativt hänseende, efter-
19741: mässig försäljning av varor och tjänster. Endast      som en sådan reglering skulle öka mängden defi-
19742: vissa nyttigheter som räknas upp i 1agen är befria-   nierings- och gränsdragningssituationer inom
19743: de från skatt. Försäljning av sådana självplocka-     beskattningen. Dessutom kan följden vara en
19744: de vilda bär och svampar som plockaren säljer         snedvridning av handeln, då skatten härvid inte
19745: som sådana på en annan plats än en särskild           skulle vara densamma för obearbetade produk-
19746: försäljningsplats är befriad från skatt. F örsälj-    ter och bearbetade produkter av bär och svam-
19747: ning av bär och svampar samt bearbetade pro-          par.
19748: dukter av bär och svampar i detaljhande1n är             Försäljningen av naturprodukter till konsu-
19749: enligt de allmänna reglerna skattepliktig.            menterna är säsongbetonad. Därutöver vidare-
19750:    Den allmänna skattesats som skall tillämpas        förädlas och lagras produkterna. Vilka mängder
19751: inom mervärdesbeskattningen är 22 %. Enligt           som saluförs årligen påverkas även av eventuella
19752: gällande mervärdesskattelag är den sänkta, fasta      missväxtår. Man kan därför inte utgående från
19753: skattesatsen för livsmedel 12 %. Enligt 222 §         de mängder som saluförs under ett enskilt år dra
19754: 7 mom. mervärdesskattelagen tillämpas emeller-        slutsatser om utvecklingen på längre sikt.
19755: tid en särskild skattesats på 17 % i fråga om            Av de skäl som anförts ovan anser regeringen
19756: Iivsmedelsförsäljning fram tili utgången av år        att det inte är motiverat att sänka skattesatsen för
19757:  1997.                                                skogsbär och svampar så att den blir lägre än för
19758:                                                       övriga livsmedel.
19759:      Helsingforsden 18 mars 1997
19760: 
19761:                                                                                   Minister Arja Alho
19762:                                             KK 119/1997 vp
19763: 
19764: Kirjallinen kysymys 119
19765: 
19766: 
19767: 
19768: 
19769:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Teräsverkon käyttämisestä kettutarhauk-
19770:                                        sessa häkkien pohjana
19771: 
19772: 
19773:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19774: 
19775:    En ole kettutyttö enkä eläinaktiivi, mutta ha-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19776: luaisin kiinnittää huomiota erääseen ongelmaan,       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19777: joka on kenen tahansa havaittavissa, kun katse-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19778: lee televisiosta esimerkiksi kettutarhausta koske-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19779: via ohjelmia. Tarhatut ketut joutuvat olemaan
19780: erittäin pienessä tilassa, mutta häkellyttävintä ja             Aikooko Hallitus ryhtyä lainsäädän-
19781: sääliä herättävää on se, että ne joutuvat seiso-             nöllisiin tai muihin toimenpiteisiin teräs-
19782: maan pelkän teräsverkon päällä. Vaikka eläinten              verkon käytön kieltämiseksi kettutar-
19783: elinaika on lyhyt, niiden kärsimykset ovat toden-            hauksessa tarhaushäkkien pohjassa, kos-
19784: näköisesti melkoiset, sillä ketun jaloilla ei ole            ka se mitä ilmeisimmin aiheuttaa ketuille
19785: tarkoitettu käveltäväksi teräsverkon päällä.                 ja mahdollisesti myös muille tarhattaville
19786:  Asiaan pitäisi saada korjaus, koske se ei liene             turkiseläimille kohtuutonta kärsimystä?
19787: taloudellisesti ylivoimaista.
19788: 
19789:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1997
19790: 
19791:                                          Sulo Aittoniemi lkesk
19792: 
19793: 
19794: 
19795: 
19796:  279001
19797: 2                                           KK 119/1997 vp
19798: 
19799: 
19800: 
19801: 
19802:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19803: 
19804:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        arvellaan olevan eläimen jaloille parempi kuin
19805: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         päällystämätön verkko.
19806: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Eläinsuojelulain ja -asetuksen ohella turkis-
19807: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        eläinten hyvinvointia koskevia määräyksiä on
19808: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         Euroopan neuvoston tuotantoeläinten suojelua
19809: n:o 119:                                              koskevassa eurooppalaisessa yleissopimuksessa.
19810:                                                       Suomi on yhtenä sopimuspuolena yleissopimuk-
19811:           Aikooko Hallitus ryhtyä lainsäädän-         sessa samoin kuin myös Euroopan yhteisö. Tä-
19812:        nöllisiin tai muihin toimenpiteisiin teräs-    hän sopimukseen kuuluvat turkiseläinten kasva-
19813:        verkon käytön kieltämiseksi kettutar-          tusta koskevat eläinsuojelumääräykset, joita
19814:        hauksessa tarhaushäkkien pohjassa, kos-        tänä keväänä uudistetaan sopimuksella peruste-
19815:        ka se mitä ilmeisimmin aiheuttaa ketuille      tussa pysyvässä komiteassa. Euroopan neuvos-
19816:        ja mahdollisesti myös muille tarhattaville     ton turkiseläinten kasvatusta koskevia määräyk-
19817:        turkiseläimille kohtuutonta kärsimystä?        siä muutettaessa yksikään sopimuspuoli ei ole
19818:                                                       esittänyt vaatimusta kettutarhauksen siirtämi-
19819:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sestä pois verkkopohjaisista häkeistä. Sen sijaan
19820: vasti seuraavaa:                                      verkkopohjaisille häkeille vaihtoehtoisten tar-
19821:                                                       hausmuotojen, kuten esimerkiksi maapohjalla
19822:    Eläimen pitopaikkaa ja hyvinvointia koske-         tapahtuvan tarhauksen, tutkimusta on vaadittu
19823: vista yleisistä vaatimuksista on säädetty eläin-      lisättäväksi. Turkiseläinten pitämistä koskevissa
19824: suojelulaissa (247 /1996) ja eläinsuojeluasetukses-   määräyksissä onkin edellytetty uusien pitojärjes-
19825: sa (396/1996). Kaikkein yksityiskohtaisimmat          telmien kehittämistä kettutarhaukseen sen jäl-
19826: säännökset turkiseläinten pitämisessä noudatet-       keen, kun tutkimustoiminnan avulla on saatu
19827: tavista hyvinvointivaatimuksista tullaan anta-        riittävästi tietoa uusista hoitojärjestelmistä. Eu-
19828: maan maa- ja metsätalousministeriön päätökses-        roopan neuvoston kettujen kasvatusta koskevis-
19829: sä, joka koskee turkiseläinten kasvatukselle ase-     sa eläinsuojelumääräyksissä tullaan edelleen py-
19830: tettavia eläinsuojeluvaatimuksia. Tätä päätöstä       symään verkkopohjaisissa häkeissä, joiden koko
19831: valmistellaan parhaillaan ministeriössä.              tulee kuitenkin olemaan suurempi kuin Suomes-
19832:    Eläinsuojelulain mukaan eläimen pitopaikan         sa nykyisin käytössä olevissa häkeissä.
19833: on oltava riittävän tilava, suojaava, valoisa, puh-       Kettujen pitopaikan pohjamateriaalia koske-
19834: das ja turvallinen sekä muutoinkin tarkoituksen-      via tieteellisiä tutkimuksia on julkaistu parin vii-
19835: mukainen ottaen huomioon kunkin eläinlajin            me vuoden aikana. Tutkimusta ovat tehneet lä-
19836: tarpeet. Pitopaikassa tulee voida ylläpitää puh-      hinnä suomalaiset tutkijat Kuopion yliopistossa.
19837: tautta ja hyvää hygieniaa ja siellä olevat eläimet    Tutkimuksissa on selvitelty verkkopohjan, hiek-
19838: on voitava tarkastaaja hoitaa vaikeuksitta. Eläi-     kapohjan tai muun kiinteän pohjan käyttämistä
19839: men pitäminen tarpeetonta kärsimystä tuotta-          kettujen pitopaikassa ns. preferenssikokeiden
19840: valla tavalla on kielletty.                           avulla. Selviä vastauksia siitä, minkälainen pohja
19841:    Kettujen turkistaloudellinen tarhaus tapah-        ketun pitopaikassa tulisi olla, ei ole vielä käytet-
19842: tuu niin Suomessa kuin muuallakin, missä ket-         tävissä. Sen sijaan tutkimuksissa on löydetty ke-
19843: tuja tarhataan, verkkopohjaisissa häkeissä. Hä-       tuille ilmeisen tärkeitä käyttäytymistarpeita, joi-
19844: kin verkkopohja antaa mahdollisuuden pitää            ta tuntemalla voidaan kettujen elinympäristöstä
19845: eläimen pitopaikka puhtaana, kun ulosteet, virt-      tehdä nykyistä enemmän eläimille virikkeitä ja
19846: sa tai syömätön rehu eivät jää eläimen tallatta-      puuhaa antava. Kuopion yliopistossa on lisäksi
19847: vaksi. Jalostuseläinten ja monilla tarhoilla myös     menossa kettujen uudenlaista hoitojärjestelmää
19848: nahkottavien eläinten häkkien verkkopohja on          koskeva tutkimus, jossa selvitellään kettujen tar-
19849: valmistettu muovipäällysteisestä verkosta, jonka      haamista maapohjaisessa aitauksessa. Kettujen
19850:                                            KK 119/1997 vp                                          3
19851: 
19852: hyvinvointia koskevat tutkimukset tulevat aika-      1aan käyttämään hyväksi kehitettäessä kettutar-
19853: naan antamaan lisätietoa kettujen tärkeimmistä       hausta koskevia eläinsuojeluvaatimuksia.
19854: hyvinvointiedellytyksistä, ja niiden tuloksia tul-
19855: 
19856:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1997
19857: 
19858:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
19859: 4                                            KK 119/1997 vp
19860: 
19861: 
19862: 
19863: 
19864:                                          Tili Riksdagens Talman
19865: 
19866:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Utöver djurskyddslagen och -förordningen
19867: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         innehåller Europarådets europeiska konvention
19868: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       om skydd av animalieproduktionens djur be-
19869: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr          stämmelser om pälsdjurens välbefinnande. Fin-
19870: 119:                                                   land är liksom även Europeiska gemenskapen
19871:                                                        avtalspart i konventionen. 1 denna konvention
19872:           Ämnar Regeringen vidta lagstiftnings-        ingår de djurskyddsbestämmelser som gäller
19873:        mässiga eller andra åtgärder för att för-       uppfödning av pälsdjur som i vår revideras av
19874:        bjuda användningen av ståltrådsnät som          den ständiga kommitte som tillsatts med stöd av
19875:        botten i burarna på rävfarmar eftersom          konventionen. När Europarådets bestämmelser
19876:        dessa uppenbarligen åsamkar rävarna             om uppfödning av pälsdjur skulle ändras, hade
19877:        och eventuellt även andra pälsdjur i far-       ingen av parterna något krav på att farmuppföd-
19878:        mar oskäligt lidande?                           ningen av rävar skulle flyttas bort från burar med
19879:                                                        nätbotten. Däremot krävdes att undersökningen
19880:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          av andra former av farmuppfödning, t.ex. upp-
19881: anföra följande:                                       födning på jordbotten som ett alternativ tili burar
19882:                                                        med nätbotten ökas. 1 bestämmelserna om päls-
19883:    Djurskyddslagen (247/1996) och djurskydds-          djursskötsel förutsätts sålunda att inom farm-
19884: förordningen (396/1996) innehåller bestämmel-          uppfödningen av rävar skall utvecklas nya sys-
19885: ser om förvaringsutrymmen för djur och om dju-         tem för djurhållningen så snart som tillräcklig
19886: rens välbefinnande. De mest detaljerade bestäm-        information om nya skötselsystem har inhämtats
19887: melserna om sådana krav på djurens välbefin-           med hjälp av undersökningsverksamheten. Eu-
19888: nande som skall iakttas inom pälsdjursskötseln         roparådets djurskyddsbestämmelser om uppföd-
19889: kommer att utfårdas genom ett beslut av jord-          ning av rävar kommer fortfarande att godkänna
19890: och skogsbruksministeriet om djurskyddskrav            användningen av burar med nätbotten. Burarna
19891: som ställs på uppfödning av pälsdjur. Detta be-        kommer dock att vara större än de burar som
19892: slut bereds som bäst vid ministeriet.                  används i Finland för närvarande.
19893:    Enligt djurskyddslagen skall ett förvaringsut-         Vetenskapliga undersökningar om bottenma-
19894: rymme för djur vara tillräckligt rymligt, skyd-        terialet i förvaringsutrymmen för rävar har pu-
19895: dande, ljust, rent och tryggt samt även i övrigt       blicerats under de två senaste åren. Undersök-
19896: ändamålsenligt med hänsyn tili djurartens be-          ningarna har i huvudsak genomförts av finska
19897: hov. Det skall vara möjligt att hålla förvaringsut-    forskare vid Kuopio universitet. 1 undersökning-
19898: rymmet rent och att iaktta god hygien i det och de     arna har man med hjälp av s.k. preferensprov
19899: djur som befinner sig där skall kunna inspekteras      utrett möjligheterna att använda nätbotten,
19900: och skötas utan svårigheter. Sådan djurhållning        sandbotten eller ann.~n fast botten i förvaringsut-
19901: som åsamkar djuren onödigt lidande är förbju-          rymmen för rävar. Annu har man inte entydiga
19902: den.                                                   svar på hurudan bottnen i förvaringsutrymmen
19903:    Farmuppfödning av rävar som pälsdjursnä-            för rävar bör vara. Däremot har undersökning-
19904: ring idkas i Finland, liksom även i andra Iänder       arna gett kunskap om uppenbart viktiga beteen-
19905: där rävar föds upp, i burar med nätbott~n. Bu-         demönster hos rävar och med denna kunskap
19906: rens nätbotten möjliggör att förvaringsutrymmet        kan rävarnas livsmiljö ändras så att den allt bätt-
19907: hålls rent, eftersom avföring, urin eller överblivet   re stimulerar och sysselsätter djuren. Vid Kuopio
19908: foder inte blir kvar på burens botten. Nätbott-        universitet pågår dessutom en undersökning om
19909: narna i burar för avelsdjur, och på många farmar       ett nytt slags system för rävuppfödning. 1 den
19910: även för djur som flås, är tillverkade av plastbe-     reder man ut möjligheterna att föda upp rävar i
19911: klätt nät som anses vara bättre för djurets fötter     inhägnader med jordbotten. Undersökningarna
19912: än ett bart nät.                                       om rävarnas välbefinnande kommer i sinom tid
19913:                                           KK 119/1997 vp                                          5
19914: 
19915: att ge mera kunskap om de viktigaste förutsätt-     en av djurskyddskraven för farmuppfödning av
19916: ningarna för rävarnas välbefinnande och resulta-    rävar.
19917: ten av dessa kommer att utnyttjas vid utveckling-
19918: 
19919:      Helsingforsden 14 mars 1997
19920: 
19921:                                                      Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
19922:                                           KK 120/1997 vp
19923: 
19924: Kirjallinen kysymys 120
19925: 
19926: 
19927: 
19928: 
19929:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Puukaupan mahdollisista markkinahäiriöis-
19930:                                       tä siirryttäessä myyntiverotukseen
19931: 
19932: 
19933:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
19934: 
19935:    Maassamme on vuodesta 1993 lukien ollut          louden kannalta epäedullista. Ilmiötä pitäisi ta-
19936: kaksi puun myyntiä koskevaa verojärjestelmää,       soittaa esimerkiksi tietyllä siirtymäkaudella.
19937: vanha ns. pinta-alaverotus sekä valinnaisesti          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
19938: myyntiverotus. Vuonna 2005 siirrytään koko          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19939: maassa myyntiverotukseen. Tämä merkitsee sitä,      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19940: että ensi vuosituhannen alussa, ennen verotus-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19941: menettelyn muutosta, tulee todellinen ryntäys
19942: metsänmyynnissä, kaikkien pyrkiessä myymään                   Miten Hallitus aikoo estää puun
19943: pitkään säästämiään leimikoita. Tämä merkitsee             myyntimarkkinoiden haitallisen ruuh-
19944: samalla puun hinnan romahtamista. Vuodesta                 kautumisen 2000-luvun alkupuolella lä-
19945: 2005 eteenpäin taas puuta on saatavissa niukasti,          hestyttäessä vuonna 2005 tapahtuvaa
19946: jolloin hinnat vastaavasti kohoavat. Tämä on               siirtymistä metsän myyntiverotukseen?
19947: metsäteollisuuden markkinoiden ja kansanta-
19948: 
19949:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1997
19950:                                        Sulo Aittoniemi lkesk
19951: 
19952: 
19953: 
19954: 
19955: 279001
19956: 2                                           KK 120/1997 vp
19957: 
19958: 
19959: 
19960: 
19961:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19962: 
19963:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sillä yhteisöt harjoittavat metsätaloutta pitkäjän-
19964: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         teisesti ja realisoivat metsän kasvua tasaisesti.
19965: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Pinta-alaverotuksen piirissä on tällä hetkellä
19966: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        enää noin 30 prosenttia metsämaan pinta-alasta.
19967: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         Määrä vaihtelee alueellisesti siten, että Pohjois-
19968: n:o 120:                                              Suomessa pinta-alaperusteista metsäverojärjes-
19969:                                                       telmää sovelletaan jonkin verran enemmän kuin
19970:           Miten Hallitus aikoo estää puun             muualla maassa. Jos siirtymäaikana luovutetaan
19971:        myyntimarkkinoiden haitallisen ruuh-           metsää vastikkeellisella saannolla sellaiselle hen-
19972:        kautumisen 2000-luvun alkupuolella lä-         kilölle, jolla ei ole ennestään metsää, metsään
19973:        hestyttäessä vuonna 2005 tapahtuvaa            sovelletaan puun myynnistä saatujen tulojen ve-
19974:        siirtymistä metsän myyntiverotukseen?          rotusta, vaikka edellinen omistaja olisi valinnut
19975:                                                       pinta-alaperusteisen        metsäverojärjestelmän.
19976:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Näin ollen pinta-alaperusteisesti verotettavan
19977: vasti seuraavaa:                                      metsämaan pinta-ala vähenee jatkuvasti, ja 2000-
19978:                                                       luvun alussa pinta-alaperusteisesti verotettavaa
19979:    Kun pääomaverouudistuksen yhteydessä pin-          metsää on vielä nykyistä vähemmän.
19980: ta-alaperusteisesta metsäverotuksesta siirryttiin         Kun siirtymäajaksi sen hallintoon aiheuttavis-
19981: puun myynnistä saatujen tulojen verotukseen,          ta ongelmista huolimatta valittiin 13 vuoden
19982: lähtökohtana oli, että uuteen järjestelmään ei        aika, lähtökohtana oli, että tänä aikana metsän-
19983: voida siirtyä yhdellä kertaa. Tällainen siirtymi-     omistajilla on mahdollisuus suunnitella puun
19984: nen olisi kohdellut epätasapuolisesti niitä met-      myyntinsä niin, että ajoitus ei jää juuri siirtymä-
19985: sänomistajia, jotka eivät olleet voineet realisoida   kauden loppuun. Metsänomistajat valitsevat
19986: sitä metsänkasvua, josta heitä oli verotettu. Siir-   puun myynnin ajankohdan sen mukaan, millai-
19987: tymäkauden järjestelyjä pidettiin tämän vuoksi        nen on puun hinta ja heidän rahantarpeensa,
19988: itsestään selvänä ratkaisuna. Näin ollen metsän-      eivätkä suinkaan pidä verotusta myyntejä ohjaa-
19989: omistajille annettiin mahdollisuus säilyttää pin-     vana seikkana. Eräissä selvityksissä on käynyt
19990: ta-alaperusteinen verojärjestelmä siirtymäkau-        ilmi, että valtaosa metsänomistajista piti metsä-
19991: den ajan. Siirtymäkauden pituudeksi tuli 13           verouudistusta yhdentekevänä hakkuiden kan-
19992: vuotta, mikä merkitsee sitä, että hallinnossa on      nalta.
19993: tänä aikana ylläpidettävä kahta verojärjestel-            Kun otetaan huomioon siirtymäajan pituus ja
19994: mää. Mahdollisuus valita uuden ja vanhan met-         se, että pinta-alaverotuksen piirissä siirtymä-
19995: säverojärjestelmän välillä koski kuitenkin vain       kauden lopussa on enää vain melko pieni osa
19996: luonnollisia henkilöitä, kuolinpesiä ja näiden        metsämaan pinta-alasta, ei ole syytä olettaa, että
19997: muodostamia verotusyhtymiä. Yhteisöille ei kat-       puun myyntimarkkinat mitenkään ruuhkautui-
19998: sottu tarpeelliseksi antaa valintamahdollisuutta,     sivat 2000-luvun alkupuolella.
19999: 
20000:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1997
20001: 
20002:                                                                                  Ministeri Arja Alho
20003:                                              KK 120/1997 vp                                              3
20004: 
20005: 
20006: 
20007: 
20008:                                          Tili Riksdagens Ta/man
20009: 
20010:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           sikt och realiserar tiliväxten av skogen med jäm-
20011: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            na mellanrum. Arealbeskattningen omfattar inte
20012: medlem av statsrådet översänt följande av              längre mer än ca 30% av skogsmarksarealen. Det
20013: riksdagsman Sulo Aittoniemi undertecknade              förekommer regionala variationer på så sätt att i
20014: spörsmål nr 120:                                       norra Finland tiliämpas det arealbaserade skogs-
20015:                                                        skattesystemet en aning mer än i övriga delar av
20016:           På vilket sätt ämnar Regeringen för-         landet. Om man under övergångstiden överlåter
20017:        hindra att det b1ir en skadlig anhopning        skog genom fång mot vederlag tili någon som inte
20018:        på virkesförsäljningsmarknaden i början         har skog från tidigare, tiliämpas på skogen be-
20019:        av 2000-talet då vi närmar oss den över-        skattning av inkomsterna av virkesförsäljningen,
20020:        gång tili beskattning av försäljningen av       även om den tidigare ägaren skulle ha valt det
20021:        skog som sker år 2005?                          arealbaserade skogsskattesystemet. Arealen på
20022:                                                        den skogsmark som arealbeskattas minskar hela
20023:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          tiden och i början av 2000-talet finns det ännu
20024: anföra följande:                                       mindre skog som arealbeskattas än vad det finns
20025:                                                        i dag.
20026:     Då man i samband med kapitalskatterefor-              Då man bestämde sig för att välja en över-
20027: men övergick från arealbeskattning av skog tili        gångstid på 13 år, trots alla de problem det inne-
20028: beskattning av inkomster från virkesförsäljning        bär för förvaltningen, utgick man ifrån att skogs-
20029: utgick man ifrån att det inte är möjligt att övergå    ägarna under denna tid har en möjlighet att pla-
20030: tili det nya systemet på en gång. En sådan över-       nera sin virkesförsäljning så att försäljningen inte
20031: gång skulle ha lett tili en ojämlik behandling av de   hopar sig i slutet a v övergångstiden. Skogsägarna
20032: skogsägare som inte hade haft möjlighet att reali-     kan välja försäljningstidpunkten alltefter virkes-
20033: sera den tillväxt av skogen som de hade beskat-        priset och behovet av pengar, och låter ingaluoda
20034: tats för. Det kändes därför som en självklar lös-      beskattningen styra försäljningen. Det har fram-
20035: ning att gå in för en övergångstid. På det sättet      gått i vissa utredningar att merparten av skogs-
20036: gav man skogsägarna en möjlighet att bibehålla         ägarna ansåg att skogsskattereformen inte har
20037: det på arealen ~aserade skattesystemet under en        någon betydelse med avseende på avverkningar-
20038: övergångstid. Overgångstidens längd blev 13 år         na.
20039: vilket betyder att man under denna tid är tvungen         Då man beaktar övergångstidens längd och
20040: att upprätthålla två skattesystem inom förvalt-        det att endast en rätt liten del av skogsmarks-
20041: ningen. Möjligheten att välja mellan det nya och       arealen i slutet av övergångstiden kommer att
20042: gamla skogsskattesystemet gällde likväl endast         omfattas av arealbeskattningen, finns det ingen
20043: fysiska personer, dödsbon och av dessa bildade         orsak att anta att det på något sätt skulle uppstå
20044: beskattningssammanslutningar. Det ansågs inte          en anhopning på virkesförsäljningsmarknaden i
20045: nödvändigt att ge samfund denna valmöjlighet,          början av 2000-talet.
20046: eftersom samfund bedriver skogsbruk på lång
20047: 
20048:      Helsingforsden 20 mars 1997
20049: 
20050:                                                                                    Minister Arja Alho
20051:                                              KK 121/1997 vp
20052: 
20053: Kirjallinen kysymys 121
20054: 
20055: 
20056: 
20057: 
20058:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Baltian maiden viisumivapauden toteuttami-
20059:                                         sesta
20060: 
20061: 
20062:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
20063: 
20064:    Hallitus on päättänyt viisumivapaudesta Vi-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20065: ron suuntaan ensi kesästä alkaen sekä siitä, että      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20066: viisumivapaus saatetaan suhteellisen nopeasti          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20067: voimaan myös muiden Baltian maiden suuntaan.           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20068:    Suomella on tällä hetkellä ongelmia kansain-
20069: välisestä rikollisuudesta. Nimenomaan Baltian                    Onko Hallitus ottanut huomioon kan-
20070: maiden, erityisesti Viron kautta on vaara kasva-              sainväliseen rikollisuuteen liittyvät riskit,
20071: vasta huumekaupasta, mafiatyyppisestä väkival-                jotka sisältyvät viisumivapauden myön-
20072: tarikollisuudesta sekä laittomasta maahanmuu-                 tämiseen Baltian maiden suuntaan, ja
20073: tosta. Kanavaa tulee käyttämään valtaosa kan-                    millä tavoin Hallitus aikoo toimia näi-
20074: sainvälistä rikollisuutta. Päätös on siis hätiköity,          den riskien välttämiseksi lähitulevaisuu-
20075: ja seuraukset siitä tullaan karvaasti kokemaan                dessa?
20076: kansainvälisen rikollisuuden kasvuna Suomessa.
20077: 
20078:       Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1997
20079: 
20080:                                           Sulo Aittaniemi lk:esk
20081: 
20082: 
20083: 
20084: 
20085:  279001
20086: 2                                           KK 121/1997 vp
20087: 
20088: 
20089: 
20090: 
20091:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20092: 
20093:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         maiden rajavalvonnan tehostamista ennen vii-
20094: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          sumivapauden toteutumista. Koska matkustaja-
20095: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        määrät Latviasta ja Liettuasta Suomeen ovat
20096: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         vähäisiä (vuonna 1996 yhteensä n. 20 000
20097: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          maahantulo lupaa) ja koska niiden passijärjestel-
20098: n:o 121:                                               mä on jo nyt eurooppalaisella tasolla, näillä
20099:                                                        mailla ei ole tarvetta vastaaviin teknisiin uudis-
20100:           Onko Hallitus ottanut huomioon kan-          tuksiin.
20101:        sainväliseen rikollisuuteen liittyvät riskit,      On syytä huomioida, että viisumivapaus tulee
20102:        jotka sisältyvät viisumivapauden myön-          koskemaan yksinomaan sopimusmaiden omia
20103:        tämiseen Baltian maiden suuntaan, ja            kansalaisia, joilla siis on asianomaisen valtion
20104:           millä tavoin Hallitus aikoo toimia näi-      antama kansallinen passi. Se ei siis koske näissä
20105:        den riskien välttämiseksi lähitulevaisuu-       valtioissa asuvia kolmansien valtioiden kansalai-
20106:        dessa?                                          sia eikä kansalaisuudettomia. Viisumivelvolli-
20107:                                                        suuden poistaminen ei myöskään merkitse raja-
20108:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tarkastusten poistamista, vaan pelkästään viisu-
20109: vasti seuraavaa:                                       mikäsittelyn yhteydessä tapahtuvan ennakkotar-
20110:                                                        kistuksen poistamista. Rajanylityksen yhteydes-
20111:    Suomi on sopinut Viron kanssa viisumivapau-         sä tapahtuvat maahantulotarkastukset suorite-
20112: den toteuttamisesta 1.5.1997 alkaen. Viisumiva-        taan edelleen ja kaikkien maahan pyrkivien maa-
20113: pausneuvottelut Latvian ja Liettuan kanssa on          hantulon edellytykset tarkistetaan sen yhteydes-
20114: aloitettu helmikuussa ja niissä on tavoitteena,        sä. Tätä edellyttävät myös Euroopan unionin ja
20115: että viisumivapaus voisi tulla voimaan kuluvan         Schengenin yleissopimuksen määräykset ulkora-
20116: vuoden aikana, mikäli viisumivapaudelle asete-         jan valvonnasta.
20117: tut edellytykset toteutuvat.                              Pohjoismaista Tanskalla on jo voimassa viisu-
20118:    Suomen ja Viron välistä viisumivapautta on          mivapaus kaikkien Baltian maiden kanssa ja
20119: valmisteltu kahden vuoden ajan. Poikkeukselli-         Norjalla Liettuan kanssa. Ruotsin viisumiva-
20120: sen huolellisen valmistelun yhtenä syynä on ollut      paus Viron ja Liettuan kanssa tulee voimaan
20121: viisumivapaan liikkumisen mahdollisten haitta-         1.5.1997. Baltian maiden ja Euroopan unionin
20122: vaikutusten ennakointi ja torjunta. Tätä varten        yhteistyön tiivistyessä on odotettavissa, että lähi-
20123: on sovittu poliisin toimintamahdollisuuksia te-        vuosina muutkin Euroopan maat tulevat teke-
20124: hostavasta rikostentorjuntasopimuksesta, joka          mään viisumivapaussopimuksia Baltian maiden
20125: on toiminut puolentoista vuoden ajan. Sama             kanssa. Suomi tukee osaltaan Baltian maiden
20126: koskee laittomasti maahan tulleiden henkilöiden        integroitumista Eurooppaan. Tärkeä osa tätä
20127: takaisin ottamista koskevaa järjestelyä, jonka         prosessia on hyvin valmisteltu ja hallittu viisumi-
20128: perusteella lähtömaahansa voidaan palauttaa            vapausjärjestelmä, johon liittyy eurooppalaisten
20129: henkilöt, joiden maahantulo tai maassaoleskelu         standardien omaksuminen Baltian maissa mm.
20130: on luvaton ta. Vastaavat järjestelyt on edellytetty    pakolais-, takaisinotto- ja passikysymyksissä.
20131: myös Latviahaja Liettualta ennen keskustelujen         Suomi on tukenut Viron passirekisterin ja kone-
20132: aloittamista viisumivapaudesta.                        luettavuuden aikaansaamista rahoituksella ja
20133:    Viron suhteen on lisäksi matkustajaliikenteen       asiantuntija-avulla.
20134: suuren volyymin vuoksi (vuonna 1996 viisumei-             Hallitus suhtautuu vakavasti järjestäytyneen
20135: ta Virosta Suomeen myönnettiin n. 90 000)              rikollisuuden uhkaan Itämeren alueella. Suomi
20136: sovittu teknisistä valmiuksista, jotka parantavat      on muun muassa tiiviisti mukana Itämeren
20137: maan passien luotettavuutta ja rajanylityksen          alueen pääministereiden toukokuussa 1996 pe-
20138: sujuvuutta matkustajamäärien oletettavasti kas-        rustamassa työryhmässä, jossa etsitään nopeasti
20139: vaessa viisumivapauden voimaantulon myötä.             täytäntöönpantavia keinoja järjestäytyneen ri-
20140: Latvian ja Liettuan osalta on edellytetty näiden       kollisuuden uhan torjumiseksi.
20141:                                          KK 121/1997 vp                                         3
20142: 
20143:    Sisäasiainministeriö on myös asettanut äsket-   nen valvontaviranomaisen toiminnan kehittämi-
20144: täin työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää,      sen osalta vielä edellyttää.
20145: mitä toimenpiteitä viisumivapauden toteuttami-
20146: 
20147:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1997
20148: 
20149:                                                             Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
20150: 4                                            KK 121/1997 vp
20151: 
20152: 
20153: 
20154: 
20155:                                          Tili Riksdagens Talman
20156: 
20157:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        följd av viseringsfriheten. För Lettlands och Li-
20158: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          tauens del har man förutsatt att länderna skall
20159: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        effektivera sin gränsbevakning innan viserings-
20160: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr           friheten träder i kraft. Eftersom passagerartrafi-
20161: 121:                                                    ken från Lettland och Litauen till Finland är liten
20162:                                                         (år 1996 sammanlagt ca 20 000 inresetillstånd)
20163:            Har Regeringen beaktat de risker för         och eftersom ländernas passystem redan i dag
20164:         internationell brottslighet som beviljan-       håller europeisk standard finns det inte ett behov
20165:         det av viseringsfrihet åt de baltiska län-      av motsvarande tekniska reformer i dessa länder.
20166:         derna inrymmer, och                                Det är skäl att observera att viseringsfriheten
20167:            på vilket sätt ämnar Regeringen verka        kommer att gälla endast avtalsländernas egna
20168:         för att undvika dessa risker i den närmas-      medborgare, som alltså innehar nationella pass
20169:         te framtiden?                                   utfårdade av respektive land. Viseringsfriheten
20170:                                                         omfattar alltså inte medborgare i tredje Iänder
20171:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           som är bosatta i de aktuella länderna och inte
20172: anföra följande:                                        heller statslösa personer. Att viseringsplikten tas
20173:                                                         bort innebär inte heller att gränskontrollerna slo-
20174:     Finland och Estland har kommit överens om           pas, utan endast att förhandsgranskningen i sam-
20175: viseringsfrihet från 1.5.1997. 1 februari inledde       band med viseringen försvinner. lnresekontrol-
20176: Finland förhandlingar om viseringsfrihet med            lerna i samband med att gränsen passeras kom-
20177: Lettland och Litauen. Förhandlingarna syftar till       mer fortsättningsvis att utföras och i samband
20178: att viseringsfrihet skall kunna träda i kraft under     med detta granskas förutsättningarna för inresa
20179: innevarande år, om villkoren för viseringsfrihet        för alla som är på väg in i landet. Detta förfaran-
20180: är uppfyllda.                                           de förutsätts också av EU-bestämmelserna och
20181:     Viseringsfriheten mellan Finland och Estland        Schengenavtalet om övervakning av den yttre
20182: har varit under beredning i två års tid. En orsak       gränsen.
20183: till det exceptionellt noggranna beredningsarbe-           Bland de nordiska länderna har Danmark vi-
20184: tet var att man ville föregripa och bekämpa even-       seringsfrihet med samtliga baltiska Iänder i dag
20185: tuella skadliga effekter av viseringsfritt resande. 1   och Norge har viseringsfrihet med Litauen. Mel-
20186: detta syfte ingicks en överenskommelse om               lan Sverige och Estland respektive Sverige och
20187: brottsbekämpning som _ger polisen effektivare           Litauen träder viseringsfrihet i kraft 1.5.1997. 1
20188: möjligheter att agera. Overenskommelsen har             takt med att samarbetet mellan de baltiska län-
20189: funnits i ett och ett halvt års tid. Detsamma gäller    derna och Europeiska unionen intensifieras kan
20190: för arrangemanget för återtagande av personer           man förvänta sig att också andra europeiska Iän-
20191: som inkommit illegalt i landet. Enligt detta ar-        der kommer att ingå avtal om viseringsfrihet med
20192: rangemang kan personer som olovligen inrest             de baltiska länderna de närmaste åren. Finland
20193: eller vistas i landet återsändas till det land de       ger för sin del sitt stöd åt integreringen av de
20194: kommit från. Motsvarande arrangemang förut-             baltiska länderna i Europa. En viktig del av den-
20195: sattes av Lettland och Litauen innan samtalen           na process är att det finns ett system för viserings-
20196: om viseringsfrihet inleddes.                            frihet som man har förberett väl och har kontroll
20197:     På grund av de stora passagerarvolymerna i          över. Tili detta system hör också att de baltiska
20198: Estlandstrafiken (år 1996 beviljades ca 90 000          länderna har accepterat europeisk standardi frå-
20199: visum från Estland till Finland) har man dess-          gor som gäller bl.a. flyktingar, återtagande och
20200: utom kommit överens om tekniska arrangemang             pass. Finland har genom finansiering och sak-
20201: i fråga om Estland. Denna tekniska beredskap            kunnigbistånd gett sitt stöd åt arbetet på ett est-
20202: förbättrar de estniska passens tillförlitlighet och     niskt passregister och maskinläsning av pass.
20203: ökar smidigheten vid passerandet av gränsen då             Regeringen ser allvarligt P~. hotet från den
20204: passagerarantalet sannolikt kommer att öka till         organiserade brottsligheten i Ostersjöområdet.
20205:                                         KK 121/1997 vp                                             5
20206: 
20207: Bland annat medverkar Finland intensivt i den     heten. Inrikesministeriet har också tillsatt en ar-
20208: arbetsgrupp som stats- och premiärministrarna i   betsgrupp nyligen för att utreda vilka ytterligare
20209: Östersjöområdet upprättade i maj 1996 för att     åtgärder som viseringsfriheten kräver med tanke
20210: söka metoder som snabbt kan genomföras för att    på utvecklandet av kontrollmyndigheten.
20211: bekämpa hotet från den organiserade brottslig-
20212:     Helsingfors den 17 mars 1997
20213: 
20214:                                                                  Utrikesminister Tarja Halonen
20215:                                            KK 122/1997 vp
20216: 
20217: Kirjallinen kysymys 122
20218: 
20219: 
20220: 
20221: 
20222:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Suunnitelmista ottaa jugoslavialaisia sotari-
20223:                                       kollisia Suomen vankiloihin
20224: 
20225: 
20226:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
20227: 
20228:    Julkisuudessa olleen tiedon mukaan Suomen            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
20229: hallitus suunnittelee jugoslavialaisten sotarikol-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20230: listen ottamista Suomeen rangaistustaan kärsi-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20231: mään. Tämä on ymmärrettävissä kahdesta syys-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20232: tä. Ensinnäkin Suomen vankilat ovat tyhjillään
20233: onnettoman huonon tutkinta- ja rangaistusjär-                  Onko Hallitus suunnitellut toimenpi-
20234: jestelmän ansiosta. Toisekseen suomalaiset ha-              teitä tänne rangaistustaan kärsimään
20235: luavat aina olla etunenässä joka paikassa, mistä            otettavien jugoslavialaisten sotarikollis-
20236: saadaan lisää kustannuksia. Jää kuitenkin epä-              ten suhteen rangaistuksen tultua kärsi-
20237: varmaksi se, jätetäänkö nämä rikolliset rangais-            tyksi?
20238: tuksen kärsimisen jälkeen Suomen sosiaalitur-
20239: van varaan tekemään lisää rikoksia vai passite-
20240: taanko heidät takaisin kotimaahansa.
20241: 
20242:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1997
20243: 
20244:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
20245: 
20246: 
20247: 
20248: 
20249: 279001
20250: 2                                           KK 122/1997 vp
20251: 
20252: 
20253: 
20254: 
20255:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
20256: 
20257:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         mioistuimelle, että Suomi on periaatteessa valmis
20258: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          huolehtimaan vapausrangaistusten täytäntöön-
20259: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        panosta sillä edellytyksellä, että täytäntöönpano
20260: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         voi kussakin yksittäistapauksessa tapahtua
20261: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          asianmukaisesti, ottaen huomioon käytettävissä
20262: n:o 122:                                               olevat voimavarat ja muut asiaan vaikuttavat
20263:                                                        seikat. Alustavasti Suomi on ilmoittanut kykene-
20264:            Onko Hallitus suunnitellut toimenpi-        vänsä ottamaan vastaan samanaikaisesti tapah-
20265:         teitä tänne rangaistustaan kärsimään           tuvaa täytäntöönpanoa varten enintään viisi tuo-
20266:         otettavien jugoslavialaisten sotarikollis-     mittua. Tätä rajoitusta ei kuitenkaan noudateta,
20267:         ten suhteen rangaistuksen tultua kärsi-        jos tuomittu on Suomen kansalainen tai henkilö,
20268:         tyksi?                                         jolla on täällä kotipaikka.
20269:                                                           Täytäntöönpano tapahtuu siten, että oikeus-
20270:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           ministeriö määrää tuomitun vapausrangaistuk-
20271: vasti seuraavaa:                                       sen pantavaksi täytäntöön Suomen lain mukaise-
20272:                                                        na vankeusrangaistuksena. Täytäntöönpano ei
20273:     Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuus-           edellytä, että tuomittu on Suomen kansalainen
20274: neuvosto on 25 päivänä toukokuuta 1993 hyväk-          taikka että hänellä on Suomessa kotipaikka, eikä
20275: synyt yksimielisesti päätöslauselman 827 (1993),       täytäntöönpano Suomessa myöskään edellytä
20276: jolla perustettiin entisen Jugoslavian alueella teh-   sitä, että tuomittu on tähän suostunut.
20277: tyjä, vakavia kansainvälisen humanitaarisen oi-           Tuomitun armahtamisesta ja ehdonalaiseen
20278: keuden loukkauksia käsittelevä tuomioistuin            vapauteen päästäruisestä päättää sotarikostuo-
20279: (sotarikostuomioistuin). Päätöslauselma vel-           mioistuin, joka myös vastaa tuomitun siirtämi-
20280: voittaa jäsenvaltioita toimimaan yhteistyössä          sestä aiheutuvista kustannuksista. Sen sijaan
20281: tuomioistuimen kanssa ja tässä tarkoituksessa          kustannukset tuomion täytäntöönpanosta jää-
20282: ryhtymään kaikkiin tarpeellisiin lainsäädäntön-        vät Suomen kannettaviksi.
20283: sä mukaisiin toimenpiteisiin päätöslauselman              Sotarikostuomioistuimen perustamista kos-
20284: velvoitteiden täyttämiseksi, mukaan luettuna           keva YK:n turvallisuusneuvoston päätöslausel-
20285: tuomioistuimen päätösten täytäntöönpano.               ma 827 (1993) enempää kuin sen toimeenpanoa
20286:     Näiden velvoitteiden täyttämisestä säädetään       koskeva Suomen lainsäädäntökään eivät aseta
20287: entisen Jugoslavian alueella tehtyjä rikoksia kä-      mitään velvoitteita Suomelle ryhtyä erityisiin toi-
20288: sittelevän sotarikostuomioistuimen toimivaltaa         menpiteisiin sen jälkeen, kun tuomittu on kärsi-
20289: ja tuomioistuimelle annettavaa oikeusapua kos-         nyt rangaistuksensa Suomessa. Hallitus ei myös-
20290: kevassa laissa (1211994). Lain 11 §:n mukaan on        kään ole suunnitellut mitään tällaisia erityisiä
20291: sotarikostuomioistuimen määräämä vapausran-            toimenpiteitä, vaan lähtökohtana on pidetty,
20292: gaistus pantava tuomioistuimen pyynnöstä Suo-          että tuomittuun on sovellettava niitä lainsään-
20293: messa täytäntöön siten kuin kansainvälisestä yh-       nöksiä ja periaatteita, joita noudatettaisiin hen-
20294: teistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seu-       kilöön nähden, joka on suomalaisessa tuomiois-
20295: raamusten täytäntöönpanossa annetussa laissa           tuimessa tuomittu vastaavista, kansainvälistä
20296: (21/1987) säädetään.                                   humanitaarista oikeutta loukkaavista vakavista
20297:    Tuomioistuimen perussäännön 27 artiklan             rikoksista ja kärsinyt täällä Suomen tuomioistui-
20298: mukaisesti Suomi on ilmoittanut sotarikostuo-          men näistä teoista tuomitseman rangaistuksen.
20299: 
20300:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1997
20301: 
20302:                                                                       Oikeusministeri Kari Häkämies
20303:                                              KK 122/1997 vp                                                 3
20304: 
20305: 
20306: 
20307: 
20308:                                          Tili Riksdagens Talman
20309: 
20310:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       princip är beredd att ta sig an verkställighet av
20311: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         frihetsstraff, under förutsättning att verkställig-
20312: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       heten i varje enskilt fall kan ske på tillbörligt sätt,
20313: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr          med beaktande av de resurser som står till buds
20314: 122:                                                   och andra faktorer som inverkar på saken. Fin-
20315:                                                        land har preliminärt meddelat att man för samti-
20316:           Har Regeringen planerat några åtgär-         dig verkställighet förmår ta emot högst fem döm-
20317:        der i fråga om de jugoslaviska krigsför-        da. Denna begränsning iakttas dock inte om den
20318:        brytare som kommer tili Finland för att         dömde är en finsk medborgare eller en person
20319:        avtjäna sitt straff efter att straffet avtjä-   som har sin hemvist i Finland.
20320:        nats?                                              Verkställigheten sker genom att justitieminis-
20321:                                                        teriet förordnar att den dömdes frihetsstraff skall
20322:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          verkställas såsom fångelsestraff i enlighet med
20323: anföra följande:                                       finsk lag. Verkställigheten förutsätter inte att den
20324:                                                        dömde är en finsk medborgare eller att han har
20325:    Förenta Nationernas säkerhetsråd har den 25         sin hemort i Finland och verkställigheten i Fin-
20326: maj 1993 enhälligt godkänt resolution 827              land förutsätter inte heller att den dömde har gett
20327: (1993), genom viiken man inrättade en interna-         sitt medgivande tili detta.
20328: tionell tribunal (tribunalen) som behandlar de            Om benådning och villkorlig frigivning av den
20329: allvarliga kränkningar av den internationella hu-      dömde beslutar tribunalen, som också svarar för
20330: manitära rätten som skett i det forna Jugoslavien.     de kostnader som orsakas av överflyttningen av
20331: Resolutionen förpliktar medlemsstaterna att ver-       den dömde, medan Finland däremot ansvarar
20332: ka i samarbete med tribunalen och att i denna          för kostnaderna för domens verkställighet.
20333: avsikt vidta alla behövliga åtgärder i enlighet           Varken FN:s säkerhetsråds resolution 827
20334: med sin lagstiftning för att uppfylla förpliktelser-   (1993) om inrättande av tribunalen eller Finlands
20335: na i resolutionen, inklusive verkställighet av tri-    lagstiftning uppställer några förpliktelser för
20336: bunalens domar.                                        Finland att vidta särskilda åtgärder efter att den
20337:    Uppfyllandet av dessa förpliktelser regleras i      dömde har avtjänat sitt straff i Finland. Reger-
20338: lagen om behörighet för och rättshjälp tili tri-       ingen har inte heller planerat några dylika åtgär-
20339: bunalen som behandlar brott som begåtts i det          der, utan utgångspunkten har varit att man i
20340: forna Jugoslavien (12/1994). Enligt lagens II§         fråga om den dömde skall tillämpa de lagbestäm-
20341: skall ett frihetsstraff som har utdömts av tribuna-    melser och principer som skulle iakttas i fråga om
20342: len på begäran av tribunalen verkställas i Finland     en person som vid en finsk domstol dömts för
20343: enligt lagen om internationellt samarbete vid          motsvarande brott som kränker den internatio-
20344: verkställighet av vissa straffrättsliga påföljder      nella humanitära rätten och som här avtjänat det
20345: (2111987).                                             straff som en finsk domstol utdömt för dessa
20346:    Enligt artikel 27 i tribunalens stadga har Fin-     gärningar.
20347: land meddelat tribunalen att man i Finland i
20348: 
20349:      Helsingforsden 13 mars 1997
20350: 
20351:                                                                        Justitieminister Kari Häkämies
20352:                                              KK 123/1997 vp
20353: 
20354: Kirjallinen kysymys 123
20355: 
20356: 
20357: 
20358: 
20359:                                     Maria Kaisa Aula /kesk: Hoivayritysten mahdollisuuksista saada
20360:                                        yritystukia
20361: 
20362: 
20363:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
20364: 
20365:     Hallituksen elinkeinopoliittisessa selonteossa     yhdistysmuotoinen. Yritykset (ammatinharjoit-
20366: todetaan, että työttömyysongelman voittamisek-         tajat, toiminimet tai osakeyhtiöt) eivät voi saada
20367: si varsinkin palvelualan toimintaedellytyksiä tu-      RAY:n avustuksia.
20368: lee eri tavoin kehittää. Erityisesti on haluttu suo-       Tämän tuloksena hoivapalvelujen tarjoajat
20369: sia kotitalouksien käyttämien palveluiden kehit-       ovat eriarvoisia sen suhteen, mikä yritys- tai yh-
20370: tymistä. Yksi potentiaalisista kasvualueista pal-      teisömuoto on valittu. Yhdistysmuotoisille val-
20371: veluissa on hoiva-ala sekä sosiaali- ja terveyspal-    tion suoraa tukea investointeihin on mahdollista
20372: velut Sosiaali- ja terveysalan oppilaitokset ovat-     saada RA Y:n kautta, mutta yritysmuotoisilta se
20373: kin jo vuosia järjestäneet alan yrittäjäkoulutusta     on KTM:n nykyisen käytännön voimassa ollessa
20374: niin työttömille kuin muillekin opiskelijoille.        poissuljettu. Käytännössä molemmat ovat kui-
20375: Myös kuntien talousongelmat ovat edistäneet            tenkin hyvin samantyyppisiä palvelujen tarjoajia
20376: tätä kehitystä.                                        ja kilpailevat kuntien ns. ostopalvelusopimuksis-
20377:     KERA Oy:n toiminnan osalta ns. toimialara-         ta.
20378: joituksia takaus- ja lainajärjestelyissä on jo pu-         Tilanne korjaantuisi sillä, että kauppa- ja teol-
20379: rettu niin, että palveluyrityksetkin voivat päästä     lisuusministeriön yrityspalvelu luopuisi käytössä
20380: niistä osallisiksi. Lisäksi on käytössä onnistunut     olleista toimialarajoituksista sosiaali- ja terveys-
20381: naisyrittäjälaina. Kauppa- ja teollisuusministe-       alan yritysten suhteen. Sitä puoltavat myös val-
20382: riön yrityspalvelun osalta tilanne on kuitenkin        tioneuvoston elinkeinopoliittisen selonteon lin-
20383: epäselvä ja epäjohdonmukainen. Tämä on tullut          jaukset palveluyritysten osalta.
20384: esille mm. Rovaniemelle perustetun hoivakodin              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20385:  pienyritystuen ja kehitysalueen investointituen       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20386:  hakemusten käsittelyn yhteydessä.                     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20387:     Kauppa- ja teollisuusministeriön yrityspalve-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20388:  lu ei ilmeisesti ole käytännössä rahoittanut so-
20389:  siaali- ja terveyspalvelualan yrityksiä. Näiden on               Onko Hallitus tietoinen yritysmuodon
20390:  katsottu kuuluvan sosiaali- ja terveysministeriön             valinnan aiheuttamasta eriarvoisuudesta
20391:  alalla toimivan Raha-automaattiyhdistyksen ra-                hoiva-alan palveluissa, ja
20392:  hoitettaviin. Lisäksi kunnat voivat tehdä ns. os-                 aikooko se ryhtyä toimenpiteisiin epä-
20393:  topalvelusopimuksia yksityisten palvelujen tar-               kohdan korjaamiseksi niin, että kauppa-
20394:  joajien kanssa.                                               ja teollisuusministeriön yrityspalvelu voi-
20395:     Raha-automaattiyhdistyksen           avustuksen            si jatkossa myöntää investointitukia
20396:  saannin edellytys on puolestaan se, että hakija on            myös sosiaali- ja terveysalan yrityksille?
20397: 
20398:       Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1997
20399: 
20400:                                          Maria Kaisa Aula /kesk
20401: 
20402: 
20403: 
20404: 
20405:  279001
20406: 2                                           KK 123/1997 vp
20407: 
20408: 
20409: 
20410:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20411: 
20412:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Sosiaali- ja terveysalan, kuten esimerkiksi hoi-
20413: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          va-alan, yritykset ovat pääsääntöisesti yritystu-
20414: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        kilain soveltamisalan ulkopuolella lain toimiala-
20415: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maria             määrittelyjen nojalla. KTM:n piiritoimistojen
20416: Kaisa Aulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         hakemuskäsittelyyn vaikutetaan lisäksi sovelta-
20417: sen n:o 123:                                           misohjeilla. Käytettävissä olevat niukat varat
20418:                                                        suunnataan kilpailukyvyn ja tuotantorakenteen
20419:            Onko Hallitus tietoinen yritysmuodon        parantamiseen. Tämän johdosta myös maaseu-
20420:        valinnan aiheuttamasta eriarvoisuudesta         tualueilla pk-yritystuen myöntämiseen sosiaali-
20421:        hoiva-alan palveluissa, ja                      ja terveysalan palveluihin on suhtauduttu pidät-
20422:            aikooko se ryhtyä toimenpiteisiin epä-      tyvästi.
20423:        kohdan korjaamiseksi niin, että kauppa-            Tähän on johtanut edellä mainittu lain sään-
20424:        ja teollisuusministeriön yrityspalvelu voi-     nöstö ja hankkeiden priorisointi. Raha-auto-
20425:        si jatkossa myöntää investointitukia            maattiyhdistyksen toimintaan tämä ei ole liitty-
20426:        myös sosiaali- ja terveysalan yrityksille?      nyt millään tavoin.
20427:                                                           Elinkeinopoliittisen selonteon linjauksen mu-
20428:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kaan elinkeinopolitiikassa kiinnitetään tasave-
20429: vasti seuraavaa:                                       roisesti huomiota teollisuuden ja palveluelinkei-
20430:                                                        nojen sekä alkutuotannon toimintamahdolli-
20431:     Palvelualojen yritysten merkitys talouden ja       suuksiin. Tavoitteena on kilpailukykyisen, osaa-
20432: työllisyyden kehitykselle on huomattavan suuri.        miseen perustuvan yritystoiminnan laajentami-
20433: Kauppa- ja teollisuusministeriön toimeksiannos-        nen.
20434: ta tehtiin vuonna 1996 selvitysmiesraportti pal-           Elinkeinopolitiikan tavoitteiden mukaan yri-
20435: velusektorin kilpailukyvyn ja työllisyyden kehit-      tystuilla vaikutetaan markkinoiden epätäydelli-
20436: tämisestä. Selvitysmiehet korostavat palvelujen        syyksiin. Palvelualojen suhteessa yritystukiin tu-
20437: asemaa elinkeinopolitiikassa.                          lee otettavaksi huomioon toisaalta palvelusekto-
20438:     Valtioneuvoston viime keväänä hyväksymän           rin vahva työllisyysvaikutus sekä toisaalta palve-
20439: pk-yrityspoliittisen ohjelman suosituksen mu-          lualojen kilpailuherkkyys. Mikäli kyse on varsi-
20440: kaisesti on yritysten erityisrahoitusta laajennettu    naisesta yritystoiminnasta, yritysmuodolla ei si-
20441: palvelualoille. Viime syksystä alkaen Kera Oy on       nänsä ole vaikutusta rahoitustoimenpiteisiin.
20442: myöntänyt takauksia palvelualojen yrityksille              Kauppa- ja teollisuusministeriön tarkoitukse-
20443: myös kaupan ja kotitalouspalvelujen osalta.            na on valmistella kuluvan vuoden aikana jatko-
20444: Vuoden 1997 alussa voimaan tulleen muutoksen           toimenpiteet elinkeinopoliittisessa selonteossa
20445: nojalla Kera Oy voi myöntää naisyrittäjälainoja        korostettuun palvelualojen kehittämiseen.
20446: ja myös muita pienlainoja kaikkien palvelualo-             Investointitukia koskevat säännökset sisälty-
20447: jenkin yrityksille.                                    vät yritystukilakiin (1136/1993). Kauppa- ja teol-
20448:     Yritystukilain (1136/1993) mukaan voidaan          lisuusministeriö on päättänyt käynnistää tämän
20449: palveluyritykselle myöntää ko. lain mukaista tu-       lain uudistamisen. Siihen tarvittava vaikutta-
20450: kea silloin, kun yritys tuottaa yritystoiminnalle      vuusarviointi toteutetaan tänä vuonna. Tässä
20451: tarpeellisia palveluita (ns. yrityspalveluyrityk-      valmistelussa otetaan huomioon myös palvelu-
20452: set). Vähittäiskauppaan ja liikenteeseen tukea         alojen, kuten sosiaali- ja terveyspalvelualan, ke-
20453: voidaan myöntää vain siltä osin kuin kysymyk-          hittämistarpeet.
20454: sessä on matkailuhanke. Edellä mainitusta poi-            Hallituksen tarkoituksena on siten edellä to-
20455: keten pienyritystukea voidaan myöntää myös             detulla tavalla selvittää palvelualojen ja siinä yh-
20456: muille palveluyrityksille, kun kyseessä on palve-      teydessä myös sosiaali- ja terveysalan yritysten
20457: lujen saatavuuden turvaaminen maaseutualueel-          osalta tarpeelliset uudet elinkeinopoliittiset toi-
20458: la.                                                    menpiteet.
20459: 
20460:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1997
20461: 
20462:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
20463:                                               KK 123/1997 vp                                               3
20464: 
20465: 
20466:                                            Tili Riksdagens Talman
20467: 
20468:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          torn, t.ex. företagen i vårdbranschen, står i regel
20469: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-            utanför tillämpningsområdet för lagen om före-
20470: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          tagsstöd på grund av att näringsgrenarna i fråga
20471: man Maria Kaisa Aula undertecknade spörsmål               är definierade i lagen. Behandlingen av ansök-
20472: nr 123:                                                   ningar vid HIM företagstjänsts distriktsbyråer
20473:                                                           påverkas dessutom av tiliämpningsanvisningar-
20474:            Är Regeringen medveten om den olik-            na. De knappa medel som står tili förfogande
20475:         värdighet som valet av företagsform för-          inriktas på förbättring av konkurrenskraften och
20476:         orsakar i fråga om tjänster i vårdbran-           produktionsstrukturen. Av denna anledning har
20477:         schen, och                                        man också på landsbygden ställt sig återhållsamt
20478:            ämnar den vidta några åtgärder för att         tili beviljandet av företagsstöd för tjänster inom
20479:         avhjälpa detta missförhållande så att i           social- och hälsovårdssektorn.
20480:         fortsättningen också företag i social- och            Den uppkomna situationen beror på de ovan
20481:         hälsovårdsbranschen skall kunna beviljas          nämnda bestämmelserna i lagen och prioritering-
20482:         investeringsstöd av hande1s- och industri-        en av projekt. Detta har inte haft något som helst
20483:         ministeriets företagstjänst?                      samband med Penningautomatföreningens verk-
20484:                                                           samhet.
20485:    Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt                Enligt linjedragningen i den näringspolitiska
20486: framföra följande:                                        redogörelsen skall inom näringspolitiken upp-
20487:                                                           märksamhet i lika hög grad fåstas vid industrins,
20488:     Den betydelse som företag inom servicesek-            servicenäringarnas och primärproduktionens
20489: torn har för utvecklingen av ekonomin och sys-            verksamhetsmöjligheter. Målet är att öka sådan
20490: selsättningen är mycket stor. På uppdrag av han-          företagsverksamhet som är konkurrenskraftig
20491: dels- och industriministeriet sammanställdes              och som baserar sig på kunnande.
20492: 1996 en utredningsmannarapport om utvecklan-                  Enligt de näringspolitiska målen syftar före-
20493: det av servicesektorns konkurrenskraft och sys-           tagsstöden tili att avhjälpa bristerna i markna-
20494: selsättning. Utredningsmännen framhäver tjäns-            den. När det gäller förhållandet mellan service-
20495: ternas roll i näringspolitiken.                           sektorn och företagsstöden skall hänsyn tas å ena
20496:     1 enlighet med en rekommendation i det SM-            sidan tili den stora betydelse som servicesektorn
20497: företagspolitiska programmet som statsrådet               har för sysselsättningen samt å andra sidan tili
20498: godkände förra våren har företagens specialfi-            servicesektorns konkurrenskänslighet. När det
20499: nansiering utvidgats tili att omfatta även service-       är fråga om egentlig företagsverksamhet inver-
20500: sektorn. Sedan förra hösten beviljas företag inom         kar företagsformen i och för sig inte på finansie-
20501: servicesektorn, också för handel och hushålls-            ringsåtgärderna.
20502: tjänster, garantier av Kera Ab. Med stöd av den               Handels- och industriministeriet har för avsikt
20503: ändring som trädde i kraft vid ingången av 1997           att under innevarande år förbereda fortsatta åt-
20504: kan kvinnliga företagare beviljas särskilda Iän av        gärder för utvecklande av servicesektorn så som
20505: Kera Ab och företag inom hela servicesektorn              framhävdes i den näringspolitiska redogörelsen.
20506: kan också beviljas andra smålån.                              Bestämmelserna om investeringsstöd ingår i
20507:     Enligt lagen om företagsstöd (113611993) kan          lagen om företagsstöd (1136/1993). Handels- och
20508: ett serviceföretag beviljas stöd endast i det fall att    industriministeriet har beslutat inleda revidering-
20509: företaget producerar tjänster som företagsverk-           en av denna lag. Den utvärdering av stödets ef-
20510: samheten behöver (s.k. företagsserviceföretag).           fekter som behövs för detta skall genomföras i år.
20511:  För detaljhandeln och trafiken kan stöd beviljas         Vid beredningen kommer också servicesektorns,
20512: endast då det är fråga om ett projekt inom turis-         t.ex. social- och hälsovårdstjänsternas, utveck-
20513:  men. Med avvikelse från det ovan anförda kan             lingsbehov att beaktas.
20514: småföretagsstöd på landsbygdsområden också                    Regeringen har sålunda för avsikt att på det
20515:  beviljas andra serviceföretag som är viktiga med         ovan beskrivna sättet utreda vilka nya närings-
20516:  tanke på tillgången på service inom området i            politiska åtgärder som behövs för servicesek-
20517:  fråga.                                                   torns del inklusive företagen i social- och hälso-
20518:     Företagen inom social- och hälsovårdssek-             vårdsbranschen.
20519: 
20520:       Helsingforsden 12 mars 1997
20521: 
20522:                                                          Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
20523:                                             KK 124/1997 vp
20524: 
20525: Kirjallinen kysymys 124
20526: 
20527: 
20528: 
20529: 
20530:                                    Marjaana Koskinen /sd ym.: Kotimaisen siemenviljan riittävyyden
20531:                                       turvaamisesta
20532: 
20533: 
20534:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20535: 
20536:    On havaittavissa, että siemenviljan tuotanto       raa ja kanadalaisen vehnän mukana esim. lento-
20537: kiristyy, koska siementarkastuslaitos ei ota tar-     nokea. Tuontisiemenelle tulisi asettaa yhtä kovat
20538: kastettavaksi C2-luokan siementä siemenvilja-         laatuvaatimukset sekä jälkitarkastusvelvollisuus
20539: tarkoitukseen. Siemenen hinta tulee nousemaan         kuin kotimaisellekin siemenviljalle.
20540: eivätkä jalostuslaitokset kenties pysty tuotta-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20541: maan riittävästi jatkamiskelpoista siementava-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20542: raa huonoina viljelyvuosina. Onko varmasti sel-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20543: vitetty, että 3. sukupolvi siemenviljasta sallitaan   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20544: huonona vuotena? Mikäli ei ole, on vaarana, että
20545: Suomeen tuodaan siemenviljaa ulkomailta. Esi-                   Miten Hallitus aikoo taata kotimaisen
20546: merkiksi Ruotsissa laatuvaatimukset ovat väl-                siemenviljan riittävyyden myös katovuo-
20547: jemmät ja tuontiviljan mukana tulee hukkakau-                sina?
20548: 
20549:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1997
20550: 
20551:                      Marjaana Koskinen /sd                     Mari Kiviniemi /kesk
20552:                      Annikki Koistinen /kesk                   Mikko Immonen /vas
20553:                      Tero Mölsä /kesk                          Raimo Holopainen /sd
20554:                      Armas Komi /kesk                          Raimo Mähönen /sd
20555:                      Pirkko Peltomo /sd                        Kari Rajamäki /sd
20556:                      Olavi Ala-Nissilä /kesk                   Esa Lahtela /sd
20557:                      Tapio Karjalainen /sd                     Ola Rosendahl /r
20558: 
20559: 
20560: 
20561: 
20562: 279001
20563: 2                                           KK 124/1997 vp
20564: 
20565: 
20566: 
20567: 
20568:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20569: 
20570:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        varten. Oman siementavaran varastoinnin vähe-
20571: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         neminen tiloilla lisää tarvetta valtion hoitamaan
20572: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       varmuusvarastointiin. Edellinen kylmän ja satei-
20573: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjaana         sen kesän aiheuttama katovuosi Suomessa oli
20574: Koskisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          vuonna 1987. Katovuoden aiheuttama tilanne,
20575: myksen n:o 124:                                       jossa seuraavana vuonna siementavaraksi kel-
20576:                                                       paavaa satoa ei ole saatu korjattua taijos korja-
20577:           Miten Hallitus aikoo taata kotimaisen       tun viljan itävyys on esimerkiksi vain 50 %, on
20578:        siemenviljan riittävyyden myös katovuo-        Suomessa huolestuttava. Lisäksi on mahdollista,
20579:        sina?                                          että toinen tällainen katovuosi voisi seurata en-
20580:                                                       simmäistä. Kansainvälisen viljakaupan toimies-
20581:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sa häiriöttä voidaan Suomeen tuoda viljaa elin-
20582: vasti seuraavaa:                                      tarviketarkoituksiin, mutta jos maailman vilja-
20583:                                                       kauppa häiriintyy esimerkiksi alueellisen kriisiti-
20584:    Suomessa viljeltävien viljakasvien lajikkeiden     lanteen vuoksi, lienee hankalaa tuoda Suomeen
20585: siementä ei ole yleisesti saatavissa muista maista,   viljaa muualta.
20586: eikä siis esimerkiksi yhteisön siemenmarkkinoil-         Suomessa huoltovarmuuden perustana ylläpi-
20587: ta. Sen vuoksi on tärkeää, että viljeltävien vilja-   detään riittävää kotimaista peruselintarvikkei-
20588: kasvilajikkeiden siementuotanto ja markkinointi       den tuotantoa Euroopan unionin maatalouspoli-
20589: järjestetään kansallisesti. 1990-luvun alusta läh-    tiikan puitteissa. Tavoitteena on turvata elintar-
20590: tien siemenmarkkinat maassamme ovat pienen-           vikehuolto kahden heikon satokauden varalta.
20591: tyneet siinä määrin, että siemenhuollon ylläpitä-     Suomen elintarvikehuollon erityisaseman joh-
20592: minen on ollut vaikeaa.                               dosta pidetään varmuusvarastoissa viljaa, sie-
20593:    Viljelijät ovat perinteisen käytännön mukaan       menviljaa sekä nurmikasvien siementä. Siemen-
20594: tottuneet varaamaan seuraavan vuoden kylvöjä          viljaa tai laadultaan siemeneksi soveltuvaa viljaa
20595: varten siementä omasta viljasadosta ja ostaneet       pidetään varastoissa 80 000 tonnia ja nurmikas-
20596: uutta siementä vain, kun oman sadon kylvösie-         vien siementä 900 tonnia huoltovarmuuden tur-
20597: menominaisuudet ovat olleet niin huonot, ettei        vaamisesta annetun lain (1390/1992) sekä valtio-
20598: sitä ole voitu käyttää kylvösiemeneksi tai jos he     neuvoston huoltovarmuuden tavoitteista anta-
20599: ovat halunneet vaihtaa uuteen lajikkeeseen. Vii-      man päätöksen (1440/1995) perusteella. Tällä
20600: me vuosina omaa siementä on kylvöihin käytetty        hetkellä varmuusvarastojen suuruus on kuiten-
20601: noin 80% koko kylvöihin tarvittavasta siemen-         kin vain noin 50 000 tonnia, josta suurin osa on
20602: määrästä. Kylvöihin käytetystä viljan siemenen        markkinoilta jo poistunutta kauppasiementä.
20603: määrästä virallisesti tarkastetun siementavaran          Varmuusvarastaksi vahvistetun 80 000 tonnin
20604: osuus oli vuonna 1996 enää vain 20 prosenttia,        varaston ylläpitäminen kylvösiemenvaatimukset
20605: vaikka vastaava luku 1980-luvun lopulla oli vielä     täyttävänä ja ajanmukaisena lajikkeistoltaan
20606: 60 prosenttia. Tarkastetun siementavaran mark-        edellyttää, että siitä noin kolmasosa, 27 000 ton-
20607: kinat ovat niin pienet, että siemenhuollon toimi-     nia vuosittain myydään ja saman verran ostetaan
20608: vuutta ei nykyisin voida pitää turvattuna.            varastoon. Varmuusvarastointiin soveltuvaa va-
20609:    Tämän johdosta maa- ja metsätalousministe-         rastotilaa on lähinnä A vena Oy:llä, jonka sie-
20610: riö asetti keväällä 1996 kolmivuotisen siemen-        menviljan varastotilat on suunniteltu rakenteelli-
20611: markkinoiden tervehdyttämisprojektin, jonka           sesti pitkäaikaisvarastointiin. Avena Oy:n siilot
20612: tehtävänä on edistää tarkastetun siemenen käyt-       sijaitsevat Mustiossa, Loimaalla, Kokemäellä,
20613: töä maataloudessa.                                    Ylivieskassa ja Perniössä ja niiden kapasiteetti on
20614:    Vaikka oman siementavaran käyttö on run-           yhteensä noin 45 000 tonnia. Lisäksi varastointi-
20615: sasta, ei ylivuotisia siemenvarastoja kuitenkaan      tilaa on Hankkija-Maatalous Oy:llä, Kesko
20616: pidetä tiloilla taloudellisista syistä muuta kuin     Oy:llä sekä tilapakkaamoilla. Varmuusvaras-
20617: yhden tai korkeintaan kahden vuoden kylvöjä           tointi olisi edullisinta hoitaa osana siemenkaup-
20618:                                             KK 124/1997 vp                                           3
20619: 
20620: paa, jolloin varmuusvarastoinnin kustannukset         Erityistä huomiota vaatii tilanne, jonka aiheut-
20621: muodostuvat pelkästään varastointi- ja pää-           taa ankara kato. Tähän liittyvinä toimenpiteinä
20622: oman korkokuluista sekä mahdollisista hallin-         Huoltovarmuuskeskuksen tulee huolehtia var-
20623: nointikuluista.                                       muusvarastojen riittävästä määrästä, oikeasta
20624:    Ottaen huomioon Suomen sijainnin maailman          rakenteesta sekä niiden käyttöperiaatteista. Kes-
20625: pohjoisimpana viljantuotantomaana sekä että           keinen huoltovarmuustekijä on myös oikea me-
20626: ilmasto-olosuhteissamme katovuosi on mahdol-          nettely pyrittäessä saamaan huoltohäiriöti-
20627: linen tulee siemenhuollon valmiutta ja siihen liit-   lanteessa itävyysvaatimuksiin liittyviä kansalli-
20628: tyvää varmuusvarastointia edelleen kehittää.          sia poikkeuksia EU:n päätöksentekoelimissä.
20629: 
20630:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1997
20631: 
20632:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
20633: 4                                           KK 124/1997 vp
20634: 
20635: 
20636: 
20637: 
20638:                                         Tili Riksdagens Talman
20639: 
20640:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      år i Finland inföll 1987, då sommaren var kall
20641: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        och regnig. Den situation som ett missväxtår
20642: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-    föranleder, då det inte har gått att bärga en
20643: damot Marjaana Koskinen m.fl. undertecknade           skörd som duger som utsäde följande år eller då
20644: spörsmål nr 124:                                      den skördade spannmålens grobarhet är t.ex.
20645:                                                       bara 50 %, är oroväckande i Finland. Dessutom
20646:            Hur ämnar Regeringen garantera att         är det möjligt att ett andra missväxtår följer på
20647:        den inhemska utsädesspannmålen räcker          det första. När den internationella spannmåls-
20648:        tili också under missväxtår?                   handeln fungerar störningsfritt är det möjligt att
20649:                                                       till Finland importera spannmål för livsmedels-
20650:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ändamål, men om spannmålshandeln i världen
20651: anföra följande:                                      störs, t.ex. på grund av en regional krissituation,
20652:                                                       blir det sannolikt besvärligt att importera spann-
20653:    Utsäde av de sorter av sädesväxter som odlas i     mål.
20654: Finland finns inte att tillgå allmänt i andra Iän-        lnom ramen för Europeiska unionens jord-
20655: der, och därmed inte t.ex. på gemenskapens utsä-      brukspolitik upprätthålls i Finland en tillräcklig
20656: desmarknad. Därför är det viktigt att produktio-      inhemsk produktion av baslivsmedel som grund
20657: nen och marknadsföringen avutsäde av de sorter        för försörjningsberedskapen. Målet är att trygga
20658: av sädesväxter som odlas ordnas nationellt. Från      livsmedelsförsörjningen i händelse av två svaga
20659: början av 1990-talet har utsädesmarknaden i           skördeperioder. Tili följd av den finländska livs-
20660: Finland krympt så pass mycket att det har varit       medelsförsörjningens särställning hålls spann-
20661: svårt att upprätthålla utsädesförsörjningen.          mål, utsäde samt vallfrö i säkerhetsupplag. 1 upp-
20662:    Jordbrukarna är av hävd vana vid att inför         lag hålls 80 000 ton utsäde eller spannmål som tili
20663: följande års sådd reservera utsäde av sin egen        sin kvalitet lämpar sig som utsäde och 900 ton
20664: spannmålsskörd, och de har köpt nytt utsäde           vallfrö i enlighet med lagen om tryggande av
20665: bara när den egna skördens utsädesegenskaper          försörjningsberedskapen (1390/1992) samt stats-
20666: har varit så dåliga att skörden inte har gått att     rådets beslut om målen med försörjningsbered-
20667: använda som utsäde eller när de har velat byta tili   skapen (1440/1995). För tilifållet uppgår dock
20668: en ny sort. På senare år har ca 80% av allt utsäde    säkerhetsupplagen tili endast ca 50 000 ton, varav
20669: som behövts för sådden bestått av eget utsäde. År     största delen är handelsutsäde som redan har
20670: 1996 var bara 20 % av den sådda utsädesmäng-          utgått från marknaden.
20671: den offkiellt kontrollerat utsäde, trots att mot-         Upprätthållandet av det som säkerhetsupplag
20672: svarande tai i slutet av 1980-talet var hela 60 %.    fastställda lagret om 80 000 ton utsäde av tidsen-
20673: Marknaden för kontrollerat utsäde är så liten att     liga sorter i ett skick som uppfyller utsädeskraven
20674: det nu för tiden inte kan anses vara säkert att       förutsätter att omkring en tredjedel av det, 27 000
20675: utsädesförsörjningen fungerar.                        ton, årligen säljs och en lika stor mängd köps upp
20676:    Med anledning av detta tilisatte jord- och         för lagring. Närmast är det A vena Oy som har
20677: skogsbruksministeriet våren 1996 ett treårigt         lagerutrymmen som lämpar sig som säkerhets-
20678: projekt för sanering av utsädesmarknaden. Pro-        upplag, bolagets lagerutrymmen för utsäde har
20679: jektet har tili uppgift att främja användningen av    konstruerats med avseende på långtidsupplag-
20680: kontrollerat utsäde inom jordbruket.                  ring. Avena Oy:s silor är belägna i Svartå, Loi-
20681:    Även om användningen av eget utsäde är rik-        maa, Kumo, Ylivieska och Bjärnå, och deras
20682: lig hålls överåriga utsädesförråd dock inte på        kapacitet är sammanlagt ca 45 000 ton. Dess-
20683: lägenheterna för mer än ett eller på sin höjd två     utom har Hankkija-Lantbruk Ab, Kesko Ab
20684: års sådd, av ekonomiska skäl. Den omständig-          samt gårdspackerierna lagringsutrymme. Det
20685: heten att lagringen av eget utsäde har minskat        mest förmånliga skulle vara att sköta säkerhets-
20686: på lägenheterna ökar behovet av säkerhetsupp-         upplagringen som en del av utsädeshandeln, var-
20687: lagring som staten sköter. Föregående missväxt-       vid kostnaderna för säkerhetsupplagringen be-
20688:                                          KK 124/1997 vp                                            5
20689: 
20690: står av enbart lagringskostnader och ränta på      anslutning tili detta bör F örsörjningsberedskaps-
20691: kapitalet samt eventuella fdrvaltningskostnader.   centralen dra försorg om att säkerhetsupplagen
20692:    Med hänsyn tili Finlands läge som världens      är tillräckliga och rätt strukturerade samt om
20693: nordligaste land med spannmålsproduktion           användningsprinciperna för dem. En central för-
20694: samt möjligheten att missväxtår inträffar i vårt   sörjningsberedskapsfaktor är också rätt förfa-
20695: klimat bör utsädesförsörjningens beredskap och     rande när man försöker få EU :s beslutande organ
20696: den säkerhetsupplagring som anknyter därtili vi-   att godkänna nationella undantag som gäller
20697: dareutvecklas. Särskild uppmärksamhet kräver       grobarhetskraven i en situation där försörjnings-
20698: en situation som föranleds av svår missväxt. 1     störningar råder.
20699: 
20700:      Helsingforsden 14 mars 1997
20701: 
20702:                                                     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
20703:                                            KK 125/1997 vp
20704: 
20705: Kirjallinen kysymys 125
20706: 
20707: 
20708: 
20709: 
20710:                                   Mari Kiviniemi /kesk ym.: Työmarkkinauudistuksen vaikutuksista
20711:                                      nuorten syrjäytymiseen
20712: 
20713: 
20714:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
20715: 
20716:    Nuorten työllisyys on viime kuukausina ko-        rantaa tuen saajan työmarkkinoille hakeutumi-
20717: hentunutjonkin verran. Nuorisoasiain neuvotte-       sen ja palaamisen edellytyksiä. Uuden käytän-
20718: lukunnan Nuoran tuoreen raportin mukaan              nön myötä suuri joukko, viime vuonna n. 4 000
20719: työttömyyslukuja kaunistelee muun muassa työ-        nuorta, jää kuitenkin työvoimatoimistojen neu-
20720: markkinauudistus, joka rajasi alle 25-vuotiaat       vonnan ja palvelujen ulkopuolelle. Osa näistä
20721: vailla ammatillista koulutusta olevat nuoret tuen    nuorista on vaarassa syrjäytyä yhteiskunnasta.
20722: ulkopuolelle. Erot työministeriön ja Tilastokes-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20723: kuksen työttömyystilastoissa antavat aiheen          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20724: olettaa, että kaikki nuoret eivät ole ilmoittautu-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20725: neet työvoimatoimistoon, koska he eivät olisi        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20726: kuitenkaan saaneet työmarkkinatukea. Näille
20727: nuorille ei ilmeisesti ole löytynyt koulutus- tai              Mitä Hallitus aikoo tehdä työmark-
20728: harjoittelu paikkaa, joten he ovat väliinputoajia.          kinauudistuksen aiheuttamalle nuorten
20729:    Työmarkkinatuen tarkoitus on edistää ja pa-              syrjäytymiselle?
20730:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1997
20731: 
20732:          Mari Kiviniemi /kesk            Hannu Takkula /kesk           Anu Vehviläinen /kesk
20733: 
20734: 
20735: 
20736: 
20737: 279001
20738: 2                                           KK 125/1997 vp
20739: 
20740: 
20741: 
20742: 
20743:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20744: 
20745:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ri työnhakija hakeutuu aktiivisesti ammatilliseen
20746: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         koulutukseen, hän tulee nykyisellä aloituspaik-
20747: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      kojen määrällä siihen myös pääsemään.
20748: le jäsenelle kansanedustaja Mari Kiviniemen ym.           Tämä edellyttää kuitenkin omatoimisuutta.
20749: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 125:         Mikäli työnhakija ei hakeudu itsenäisesti koulu-
20750:                                                       tukseen, häntä ei työvoimatoimisto voi tältä osin
20751:           Mitä Hallitus aikoo tehdä työmark-          auttaa. Koulutukseen hakeutumatta jättämises-
20752:        kinauudistuksen aiheottarnalle nuorten         tä huolimatta nuori säilyy toki työttömänä työn-
20753:        syrjäytymiselle?                               hakijana ja työvoimapoliittisten palvelujen pii-
20754:                                                       rissä, eli mistään erityisestä syrjäytymisestä sen
20755:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          enempää kuin tilastojen kaunistelustakaan ei
20756: vasti seuraavaa:                                      voida tässä yhteydessä puhua.
20757:                                                           Jos mieleistä koulutusta ei löydy taijos koulu-
20758:     Työmarkkinatuen saamisedellytyksiä muutet-        tusvaihtoehto ei muuten tunnu ajankohtaiselta,
20759: tiin alle 20-vuotiaiden ammattikouluttamatto-         nuorella on aina mahdollisuus hakea työharjoit-
20760: mien työnhakijoiden osalta vuoden 1996 alusta         telupaikkaa. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että
20761: lukien. Muutoksen keskeinen sisältö oli se, että      henkilö ilmoittautuu työnhakijaksi työvoimatoi-
20762: työttömyysaikaisen työmarkkinatuen saamis-            mistoon. Mikäli nuori ei halua ilmoittautua
20763: edellytykseksi tuli soveltuvaan ammatilliseen         työnhakijaksi työvoimatoimistoon, on selvää,
20764: koulutukseen hakeutuminen. Työmarkkinatuki-           että työvoimatoimisto on tilanteessa voimaton.
20765: uudistuksella pyrittiin ammattitaidottomuudes-            Haluan vielä korostaa sitä, ettei työmarkkina-
20766: ta johtuvan nuorisotyöttömyyden poistamiseen.         tukijärjestelmässä ole kyse pakkoaktivoinnista,
20767: Kyseisten ikäluokkien osalta työnhakijoiden           vaan tietyn sysäyksen antamisesta omien työ-
20768: määrä onkin vähentynyt yli 40 % edellisvuoteen        markkinavalmiuksien parantamiseksi koulutuk-
20769: verrattuna.                                           sen tai työharjoittelun avulla. Yhtä selvää on se,
20770:     Mainitun säännöksen soveltamisalaa laajen-        että koko työttömyysturvajärjestelmässä työn-
20771: nettiin kuluvan vuoden alusta lukien siten, että se   hakijalta vaaditaan entistä suurempaa aktiivi-
20772: koskee tällä hetkellä kaikkia alle 25-vuotiaita       suutta ja osallistumista oman työmarkkinatilan-
20773: ammattikouluttamattomia nuoria.                       teensa parantamiseen. Aktiivinen nuori ei tule
20774:     Kuten edellä todettiin, uudistuksen tarkoituk-    voimassa olevan järjestelmän johdosta syrjäyty-
20775: sena on se, että nuoret hankkivat ensin itselleen     mään, vaan hän tulee päinvastoin pääsemään
20776: ammatillisen koulutuksen ja tulevat työnhaun          entistä enemmän osalliseksi työllistymistään
20777: piiriin vasta sitten, kun heillä on koulutuksen       edistävistä toimista.
20778: mukanaan tuomia todellisia mahdollisuuksia                Hallitus seuraa tarkoin tehdyn uudistuksen
20779: työmarkkinoille sijoittumiseen. Työmarkkina-          vaikutuksia. Tämä ei tapahdu pelkästään tilasto-
20780: tuen saamisedellytysten rajoittamisella ei ole tar-   lukujen perusteella; alle 20-vuotiaiden osalta on
20781: koitus pudottaa ketään järjestelmän ulkopuolel-       käynnissä erillinen seurantatutkimus, joka val-
20782: le.                                                   mistunee maalis-huhtikuun vaihteessa. Tutki-
20783:     Jo vuonna 1996 ja erityisesti kuluvan vuoden      musta on tarkoitus laajentaa edelleen kaikkiin
20784: alusta lukien koulutus- ja työharjoittelupaikko-      säännöksen piirissä oleviin alle 25-vuotiaisiin
20785: jen määrää on lisätty huomattavasti. Mikäli nuo-      ammattikouluttamattomiin nuoriin.
20786: 
20787:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1997
20788: 
20789:                                                                      Työministeri Liisa Jaakonsaari
20790:                                            KK 125/1997 vp                                             3
20791: 
20792: 
20793: 
20794: 
20795:                                        Tili Riksdagens Talman
20796: 
20797:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      ning kommer också in i utbi1dningen, om anta1et
20798: ger har Ni, Fru Ta1man, tiii vederbörande med-       nybörjarp1atser förb1ir på nuvarande nivå.
20799: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags1e-      Detta förutsätter dock eget initiativ. Om en
20800: damot Mari Kiviniemi m.fl. undertecknade             arbetssökande inte själv söker in tili utbildning,
20801: spörsmå1 nr 125:                                     kan arbetskraftsbyrån inte hjä1pa. En ung person
20802:                                                      som 1åter bli att söka in tili utbi1dning räknas i
20803:           Vad ämnar Regeringen göra åt den           varje fall fortfarande som arbets1ös arbetssökan-
20804:        uts1agning av ungdomar som arbets-            de och berörs av den arbetskraftspo1itiska servi-
20805:        marknadsreformen leder tili?                  cen, varfår man inte kan ta1a om någon uts1ag-
20806:                                                      ning, än mindre om förskönande av statistik i
20807:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt        dessa fall.
20808: anföra fö1jande:                                        Om man inte kan finna en 1ämp1ig utbi1dning
20809:                                                      eller om utbildningsa1ternativet av en annan or-
20810:    I början av 1996 ändrades förutsättningarna       sak inte verkar aktuell, har den unga alltid möj-
20811: för erhållande av arbetsmarknadsstöd för de ar-      lighet att söka en arbetspraktikplats. Detta förut-
20812: betssökande under 20 år som är utan yrkesutbi1d-     sätter dock att personen i fråga anmä1er sig som
20813: ning. Ändringens viktigaste innehåll var att som     arbetssökande vid arbetskraftsbyrån. Om den
20814: förutsättning för erhållande av arbetsmarknads-      unga personen inte vill anmä1a sig som arbetssö-
20815: stöd vid arbetslöshet nu b1ev att den arbets1öse     kande, är det k1art att arbetskraftsbyrån inte kan
20816: skall söka in till 1ämp1ig yrkesutbildning. Syftet   göra något åt saken.
20817: med arbetsmarknadsstödreformen var att av-              Jag vill ännu betona att arbetsmarknadsstödet
20818: skaffa arbetslösheten bland ungdomar utan yr-        inte handlar om någon tvångsaktivering, utan
20819: keskunskap. Anta1et arbetssökande i nämnda ål-       det är fråga om att med hjälp av utbildning eller
20820: dersk1asser har därför minskat med över 40 %         arbetspraktik ge den unga personen en viss im-
20821: från det föregående året.                            puls för att förbättra sin arbetsmarknadsfårdig-
20822:    1 början av innevarande år utvidgades tillämp-    het. Lika klart är det att hela arbetslöshets-
20823: ningsområdet för stadgandet så att det för närva-    skyddssystemet kräver allt större aktivitet och
20824: rande gäller alla icke-yrkesutbi1dade ungdomar       engagemang för att förbättra den egna arbets-
20825: under 25 år.                                         marknadssituationen. En aktiv ung person kom-
20826:    Såsom det ovan konstaterades är avsikten med      mer inte att utslås som en följd av gällande sys-
20827: reformen att de unga skall börja söka arbete först   tem, utan blir tvärtom i allt större grad delaktig
20828: efter att ha skaffat sig yrkesutbi1dning som ger     av åtgärder som främjar hans eller hennes syssel-
20829: dem faktiska möj1igheter att placera sig på ar-      sättning.
20830: betsmarknaden. Begränsningen av förutsätt-              Regeringen följer noggrant med reformens
20831: ningarna för erhållande av arbetsmarknadsstöd        verkningar. Detta sker inte enbart på basis av
20832: avsåg inte att någon skulle 1ämnas utanför syste-    statistiska uppgifter; när det gäller personer un-
20833: met.                                                 der 20 år pågår en separat uppföljande undersök-
20834:    Redan år 1996 och särskilt från början av         ning som torde b1i fårdig tili månadsskiftet mars-
20835: innevarande år har anta1et utbildnings- och ar-      april. A vsikten är att utvidga undersökningen tili
20836:  betspraktikplatser ökats betyd1igt. En ung ar-      att även gälla personer under 25 år som saknar
20837:  betssökande som aktivt söker in till yrkesutbild-   yrkesutbildning.
20838: 
20839:      Helsingforsden 12 mars 1997
20840: 
20841:                                                                   Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
20842:                                               KK 126/1997 vp
20843: 
20844: Kirjallinen kysymys 126
20845: 
20846: 
20847: 
20848: 
20849:                                     Jorma Vokkolainen /vas ym.: Vajaakuntoisten tukityöllistämisjak-
20850:                                        son pituudesta
20851: 
20852: 
20853:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
20854: 
20855:     Vajaakuntoisten erityistyöllistäminen voi-             Työllisyysasetuksen mukaan työvoimatoimis-
20856: daan toteuttaa työvoimapalveluna, joka muo-             tot päättävät itsenäisesti myös vajaakuntoisten
20857: dostuu työllistämistuella tapahtuvasta työllistä-       työllistämistukien käytöstä valtion talousarvios-
20858: misestäja siihen yhdistetystä- joko ennen työl-         sa työllistämistukeen osoitettuien määrärahojen
20859: listymistä tai sen jälkeen- annetusta työvoima-         puitteissa (asetuksen 47 §). Ennen asetuksen
20860: poliittisesta aikuiskoulutuksesta tai työllistymis-     muutosta (1994) myös työvoimapiirit saattoivat
20861: tä edistävästä kuntoutuksesta (työllisyysasetuk-        tehdä näitä päätöksiä. On sangen todennäköistä,
20862: sen 18 §:n 4 momentti (273/1995). Jos tämä ei ole       että tästä asetuksen muutoksesta on ollut seu-
20863: mahdollista yksittäisessä tapauksessa, vajaakun-        rauksena erilaisia käytäntöjä eri työvoimatoi-
20864: toisen työllistämiseen voidaan käyttää pelkkää          mistojen alueella.
20865: työllistämistukea (työllisyysasetuksen 17 §:n 1 ja         Valtioneuvoston 19.10.1995 hyväksymässä
20866: 2 momentti, 273/1995).                                  periaatepäätöksessä työllisyysohjelman edellyt-
20867:     Työllisyysmäärärahoista voidaan myöntää             tämiksi toimenpiteiksi on vajaatyökykyisten tu-
20868: tukea vajaakuntoisen palkkaukseen enintään              kitoimenpiteiden osalta edellytetty, että vuosit-
20869: kahden vuoden ajan (asetuksen 22 a §:n 2 mo-            tain voidaan työllistää 5 000 alle vuoden työttö-
20870: mentti, 273/1995).                                      mänä ollutta vajaakuntoista ja että myös ammat-
20871:     Vajaakuntoisten työllistäminen työllistämis-        tikoulutuksen aloittaa työvoimakoulutuksena
20872: tuella on kytketty asetuksessa kunkin vuoden            vähintään 5 000 työtöntä vajaakuntoista. Vuon-
20873: valtion talousarviossa osoitettuihin määrärahoi-        na 1996 työnvälityksessä oli kaikkiaan 65 172
20874: hin. Laki ja asetus vajaakuntoisten osalta on           vajaakuntoista työnhakijaa, joista työttömiä oli
20875: kirjoitettu niin, että työttömällä ei ole erityistä     vuoden 1996 aikana 54 880. Luku oli noin 7%
20876: oikeutta tukeen, vaan tukea voidaan myöntää             enemmän kuin vuonna 1995. (TM :n työvoiman
20877: harkinnan mukaan määrärahojen puitteissa.               koulutus- ja kuntoutusyksikkö: vajaakuntoisten
20878:     Työministeri on 3.12.1996lähettämällään kir-        vuositilasto 1996)
20879: jeellä ohjeistanut työvoimatoimistoja kaikkien             Työministeriön tulostavoitteeksi vuodelle
20880: työllistämistukien myöntämisessä: "Tukityöllis-         1997 vuosisuunnitelmassa on kirjattu 10 000 va-
20881: täminen tulee kestoltaan edelleen mitoittaa niin,       jaakuntoisen työttömän tukityöllistäminen tai
20882: että tukijaksot ovat keskimäärin kuuden kuu-            työvoimapoliittinen aikuiskoulutus. Tukityöllis-
20883: kauden pituisia" (TM:n ohje Tulostavoitteiden           tettäviä tulostavoitteessa on 5 000 (Uusimaa 850,
20884: ja työttömyysturvauudistuksen yhteensovittami-          Turku 280, Satakunta 320, Häme 860, Kymi 310,
20885: nen, s. 3). Ministerin ohjeissa tätä perustellaan eri   Mikkeli 270, Vaasa 340, Keski-Suomi 280, Kuo-
20886: yhteyksissä sillä, että kukaan ei saisi yksinomaan      pio 300, Pohjois-Karjala 270, Kainuu 160, Oulu
20887: työllistämistuen turvin kokoon työttömyystur-           400 ja Lappi 350).
20888: van ansiopäivärahojen vaatimia työssäolopäiviä             Työhönsijoittamiseen ja ammatinvalinnan
20889:  (työssäoloehto uudessa laissa on 10 kuukautta),        erityisohjaukseen käytetään rahaa kuluvana
20890: jotta työttömät aiempaa aktiivisemmin hakeu-            vuonna n. 10 miljoonaa markkaa enemmän kuin
20891: tuisivat lyhytaikaisiin töihin avoimelle sektorille,    vuonna 1996 (vuoden 1997 talousarviossa yht.
20892:  mikä ministerin kirjeen mukaan oli eräs työttö-        lähes 49 miljoonaa markkaa).
20893:  myysturvalain keskeinen tavoite. Ministerin kirje         Ministeriön ohjekirje (s. 2) ja se, että työvoi-
20894:  on oikeudellisesti ohjeeilinen (=ei-sitova), mutta     matoimistoille on siirretty päätösvalta yksittäi-
20895:  työvoimatoimistot näyttävät noudattavan sitä           sissä työllistämistukipäätöksissä, johtaa siihen,
20896:  varsin kirjaimellisesti.                               että vaikka rahaa olisikin, yksittäistä tukea ei
20897: 
20898: 
20899: 279001
20900: 2                                         KK 126/1997 vp
20901: 
20902: myönnetä vajaatyökuntoisenkaan palkkaavalle         avoimen sektorin työpaikkoihin. Nämä peruste-
20903: työnantajalle yli 6 kuukauden tukityöllistymi-      lut eivät vaikuta kovin onnistuneilta vajaatyö-
20904: seen. Yksittäisille työvoimatoiroistoille annettu   kuntoisten kohdalla heidän lähtökohtaisesti
20905: ratkaisuvaltajohtaa siihen, että työvoimatoimis-    muita huonompien työllistymismahdollisuuk-
20906: tot myös noudattavat "vapaata harkintavaltaa"       siensa vuoksi.
20907: ministerin antamien ohjeiden mukaisesti.               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20908:    Vajaakuntoisten työttömien erityistyöllistä-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20909: mistukien rajaaminen 6 kuukauteen muodostaa         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20910: heidän kohdaltaan selkeän esteen työllistymiselle   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20911: varsinkin yksityisellä sektorilla mainittua aikaa
20912: pidemmäksijaksoksi. Näin on siitäkin huolimat-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus on val-
20913: ta, että monet työnantajat olisivat periaatteessa          mis ryhtymään, jotta vajaakuntoisten
20914: kiinnostuneita vajaakuntoisten paikkaamisesta,             työttömien työnhakijoiden tukityöllistä-
20915: mutta koska yritysten tiukka tulosvastuu ei                minen voitaisiin ulottaa koskemaan vä-
20916: useinkaan anna mahdollisuuksia yhden työnte-               hintään kymmenen kuukauden pituista
20917: kijän poikkeavaan kohteluun, myös lopullinen               ajanjaksoa ja mahdollisuuksien mukaan
20918: työllistämispäätös tällaisen työntekijän osalta            kunkin yksittäisen työllistymiskohteenja
20919: jää tekemättä. Ministeriön ohjeet uuden työttö-            työllistymistarpeen mukaista aikaa työl-
20920: myysturvalain tavoitteiden ja tukityöllistämis-            lisyysasetuksen sallimissa puitteissa, jotta
20921: päätösten yhteensovittamisesta perustuvat yli-             vajaakuntoisten pääsyä pysyvään työllis-
20922: malkaiseen näkemykseen työttömien mahdolli-                tymiseen voitaisiin nykyisestä helpottaa?
20923: suudesta itse aktivoitua ja hakeutua lyhyisiin
20924: 
20925:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1997
20926: 
20927:          Jorma Vokkolainen /vas         Martti Korhonen /vas         Reijo Laitinen /sd
20928:          Pekka Saarnio /vas             Erkki J. Partanen /sd        Asko Apukka /vas
20929:          Kari Uotila /vas               Jukka Gustafsson /sd         Reino Laine /vas
20930:                    Reino Ojala /sd                           Esa Lahtela /sd
20931:                                             KK 126/1997 vp                                               3
20932: 
20933: 
20934: 
20935:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20936: 
20937:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        järjestelmässä oli piirteitä, jotka ylläpitivät mää-
20938: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         räaikaisia tasan kuuden kuukauden pituisia työ-
20939: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      suhteita ja nostivat etenkin lyhyen työllistymisen
20940: le jäsenelle kansanedustaja Jorma Vokkolaisen         kynnystä. Edellä mainitusta oli seurauksena
20941: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          työttömyysturvajärjestelmään liittyvän työllistä-
20942: 126:                                                  mistukitöiden kohdentamisen työmarkkinoita
20943:                                                       vinouttava vaikutus. Työllistämistuista suuri osa
20944:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on val-      ohjautui palvelemaan työttömyyspäivärahan
20945:        mis ryhtymään, jotta vajaakuntoisten           saantioikeuden jatkamista aikaisemman ansio-
20946:        työttömien työnhakijoiden tukityöllistä-       tason mukaisena. Työllistämistukityön rinnalla
20947:        minen voitaisiin ulottaa koskemaan vä-         tai sen sijasta työnhakijaa on puolestaan kannus-
20948:        hintään kymmenen kuukauden pituista            tettava ja hänen työllistymisedellytyksiään kehi-
20949:        ajanjaksoa ja mahdollisuuksien mukaan          tettävä siten, että hänen valmiutensa palata työ-
20950:        kunkin yksittäisen työllistymiskohteenja       markkinoille tosiasiallisesti paranevat. Jos työn-
20951:        työllistymistarpeen mukaista aikaa työl-       hakija on ajautunut tilanteeseen, jossa vain työt-
20952:        lisyysasetuksen sallimissa puitteissa, jotta   tömyys- ja tukityöjaksot vuorottelevat, hän tosi-
20953:        vajaakuntoisten pääsyä pysyvään työllis-       asiassa syrjäytyy yleisiltä työmarkkinoilta.
20954:        tymiseen voitaisiin nykyisestä helpottaa?         Kysymyksessä viitatussa, työministeriön
20955:                                                       3.12.1996 päivätyssä paikallis- ja piirihallinnolle
20956:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          lähetetyssä kirjeessä on korostettu sitä, ettei työt-
20957: vasti seuraavaa:                                      tömyysturvalain työssäoloehdon muutoksesta
20958:                                                       saisi seurata sitä, että työllistämistukijaksoja jär-
20959:    Työllisyysasetuksen tuen ja palvelukokonai-        jestettäisiin 10 kuukauden pituisiksi työssäolo-
20960: suuden kestoa koskevan 22 a §:n mukaan työlli-        ehdon täyttäruistarkoituksessa vaan että työllis-
20961: syysmäärärahoista voidaan myöntää henkilös-           tämistukijakson pituutta harkittaessa lähtökoh-
20962: tön palkkaukseen työllistämistukea enintään 10        tana on työnhakijan työmarkkinavalmiuksien
20963: kuukaudeksi kerrallaan. Poikkeuksena on oppi-         parantaminen siten, että tukityöllistämisellä saa-
20964: sopimuskoulutus,jonka perusteella työllistämis-       taisiin entistä parempi työvoimapoliittinen vai-
20965: tukea voidaan myöntää koko sopimuskauden              kuttavuus.
20966: ajaksi. Sen jälkeen, kun henkilö on ollut työllis-       Edellä mainitulla kirjeellä ei siis myöskään ole
20967: tettynä 10 kuukautta, ei häntä voida osoittaa         tarkoitettu rajata vajaakuntoisten työttömien
20968: uudelleen työllisyysmäärärahoin tuettuun työ-         erityistyöllistämistukia kuuteen kuukauteen.
20969: hön ennen kuin hän on ollut viimeisten kuuden         Suunniteltaessa vajaakuntoisille työnhakijoille
20970: kuukauden aikana vähintään viisi kuukautta            työvoimapoliittisia toimenpiteitä on kiinnitettä-
20971: työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa.          vä huomiota siihen, että vajaakuntoisten työllis-
20972: Tätä vähimmäisaikaa sovelletaan vajaakuntoi-          tymismahdollisuudet ovat lähtökohtaisesti usein
20973: seen vasta sen jälkeen, kun hän on ollut työlli-      muita työnhakijoita huonommat. Tämän vuoksi
20974: syysmäärärahoin työllistettynä kaksi vuotta.          työllisyysasetuksen säännökset mahdollistavat
20975:    Työttömälle voidaan työllisyysasetuksen            vajaakuntoisten osalta pitempien tukityöjakso-
20976: 22 a §:n perusteellajärjestää palvelukokonaisuus      jen käyttämisen, jotta vajaakuntoisen työmark-
20977: siten, että työllistämistuella työllistämisen ja      kinavalmiuksia voitaisiin kehittää ja paluuta työ-
20978: muiden toimenpiteiden, kuten työvoimapoliitti-        markkinoille pysyvämpään työllistymiseen hel-
20979: sen koulutuksen tai työllistymistä edistävän kun-     pottaa. Voimassa olevien työllisyysasetuksen
20980: toutuksen, yhteenlaskettu kesto on enintään 18        säännösten perusteella työvoimatoimisto voi tu-
20981: kuukautta kuitenkin siten, että tukityöllistämi-      kityöllistää vajaakuntoisen kerrallaan enintään
20982: sen osuus palvelukokonaisuuden kestosta on            kahdeksi vuodeksi, jos tukityöllistämisen katso-
20983: enintään 10 kuukautta. Vajaakuntoiselle järjes-       taan edistävän vajaakuntoisen työmarkkinaval-
20984: tettävän palvelukokonaisuuden kesto voi kuiten-       miuksia.
20985: kin olla yhteensä enintään kaksi vuotta.                 Työministeriö seuraa kuukausittain työvoi-
20986:    Aiemmin voimassa olleessa työttömyysturva-         mapoliittisten toimenpiteiden tasoa. Tukityöllis-
20987: 4                                          KK 126/1997 vp
20988: 
20989: tämisen määrän ja keston lisäksi huomiota kiin-      lua tai työhönsijoituksia työllistämistuella. Suo-
20990: nitetään myös vajaakuntoisten tukityöllistämi-       men työllisyysohjelman ja työministeriön asetta-
20991: sen vaikuttavuuteen pitemmällä aikavälillä esi-      mien vajaakuntoisten työllistämisen tulostavoit-
20992: merkiksi palvelukokonaisuuksien avulla. Toi-         teiden saavuttamiseksi yksilöllisiä työvoimapo-
20993: menpidekokonaisuuteen voi sisältyä työkunnon         liittisia toimenpiteitä aiotaan jatkossakin tukea
20994: arviointia, koulutusta, työkokeilua, työharjoitte-   ja kehittää.
20995: 
20996:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1997
20997: 
20998:                                                                     Työministeri Liisa Jaakonsaari
20999:                                             KK 126/1997 vp                                              5
21000: 
21001: 
21002: 
21003: 
21004:                                         Tili Riksdagens Talman
21005: 
21006:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         I det tidigare gällande systemet med utkomst-
21007: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        skydd för arbetslösa ingick det drag som upprätt-
21008: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-    höll tidsbegränsade, jämnt sex månader långa
21009: damot Jorma Vokkolainen m.fl. undertecknade           anställningsförhållanden och som höjde tröskeln
21010: spörsmål nr 126:                                      i synnerhet för kortvarig sysselsättning. Följden
21011:                                                       var att det tili utkomstskyddssystemet anslutna
21012:           Vilka åtgärder är Regeringen redo att       inriktandet av arbete som skedde med hjälp av
21013:        vidta för att stödsysselsättningen av be-      sysselsättningsstöd hade en snedvridande inver-
21014:        gränsat arbetsföra arbetslösa arbetssö-        kan på arbetsmarknaden. En stor del av syssel-
21015:        kande kunde utsträckas tili att omfatta en     sättningsstöden riktades tili att betjäna rätten att
21016:        tidsperiod på minst tio månader och i          motta arbetslöshetsdagpenning så att den fort-
21017:        mån av möjlighet en tidsperiod anpassad        satte enligt den tidigare inkomstnivån. Vid sidan
21018:        efter varje enskilt sysselsättningsmål och     av arbete som sker med hjälp av sysselsättnings-
21019:        sysselsättningsbehov inom ramen för vad        stöd eller i dess ställe bör arbetssökanden å sin
21020:        sysselsättningsförordningen tiliåter, så       sida uppmuntras och hans sysselsättningsförut-
21021:        att man kunde göra det lättare för begrän-     sättningar utvecklas så att hans beredskap att
21022:        sat arbetsföra att få stadigvarande syssel-    återinträda på arbetsmarknaden faktiskt för-
21023:        sättning?                                      bättras. Om en arbetssökande hamnat i en situa-
21024:                                                       tion med turvis arbetslöshetsperioder och turvis
21025:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         stödarbetsperioder, blir han faktiskt utslagen
21026: anföra följande:                                      från den allmänna arbetsmarknaden.
21027:                                                          I det i spörsmålet åsyftade brevet, som arbets-
21028:    Enligt 22 a § sysselsättningsförordningen, vii-    ministeriet 3.12.1996 sänt tilllokal- och distrikts-
21029: ken gäller stödets och servicehelhetens varaktig-     förvaltningen, har man betonat att ändringen i
21030: het, kan av sysselsättningsanslagen beviljas sys-     villkoret om tid i arbete, som avses i lagen om
21031: selsättningsstöd för högst 10 månader åt gången       utkomstskydd för arbets1ösa, inte bör 1eda till att
21032: för avlönande av personal. Ett undantag utgör         perioderna med sysselsättningsstöd ordnas så att
21033: läroavtalsutbildning på basis av viiken sysselsätt-   de varar 10 månader i syfte att uppfylla villkoret
21034: ningsstöd kan beviljas för hela avtalsperioden.       om tid i arbete. Då man överväger 1ängden för en
21035: Efter att en person varit sysselsatt i 10 månader     period med sysselsättningsstöd, bör man i stället
21036: kan han inte på nytt anvisas sådant arbete som        utgå från att arbetssökandens arbetsmarknads-
21037: stöds med sysselsättningsanslag förrän han un-        beredskap skall förbättras så att man med hjä1p
21038: der de senaste sex månaderna har varit arbetslös      av stödsysse1sättning kunde uppnå en allt bättre
21039: arbetssökande vid en arbetskraftsbyrå i minst         arbetskraftspo1itisk verkan.
21040: fem månader. Denna minimitid tillämpas på be-            Ovan nämnda brev syftar således inte hellertili
21041: gränsat arbetsföra först efter att de har varit       att inskränka begränsat arbetsföras stöd för sys-
21042: sysselsatta med hjälp av sysselsättningsanslag i      selsättning i specia1arbete tili sex månader. Då
21043: två år.                                               man p1anerar arbetskraftspolitiska åtgärder för
21044:    På basis av 22 a § sysselsättningsförordningen     begränsat arbetsföra arbetssökande, bör man
21045: kan för en arbetslös ordnas en servicehelhet så att   fåsta uppmärksamhet vid att de begränsat ar-
21046: den med sysselsättningsstöd stödda sysselsätt-        betsföras möjligheter att få sysselsättning i rege1
21047: ningen och andra åtgärder, såsom arbetskrafts-        ofta är sämre än för andra arbetssökande. Därför
21048: politisk vuxenutbildning eller sysselsättnings-       möjliggör bestämmelserna i sysselsättningsför-
21049: främjande rehabilitering, varar sammanlagt            ordningen användningen av längre perioder av
21050: högst 18 månader. Härvid får andelen av sådan         stödsysselsättning för begränsat arbetsföra, så
21051: sysselsättning som sker med hjälp av stöd inte        att deras arbetsmarknadsberedskap skall kunna
21052: överstiga 10 månader inom servicehelheten. Den        utvecklas och återinträdet på arbetsmarknaden i
21053: servicehelhet som ordnas för en begränsat arbets-     mera stadigvarande sysselsättning skall kunna
21054: för kan dock vara sammanlagt högst två år.            underlättas. På basis av gällande bestämmelser i
21055: 6                                          KK 126/1997 vp
21056: 
21057: sysselsättningsförordningen kan arbetskraftsby-      längre sikt, t.ex. med hjälp av servicehelheter.
21058: rån sysselsätta en begränsat arbetsför med syssel-   Åtgärdshelheten kan omfatta bedömning av ar-
21059: sättningsstöd för högst två år åt gången, ifall      betskonditionen, utbildning, arbetsprövning, ar-
21060: sysselsättningen med sysselsättningsstöd anses       betspraktik eller placering i arbete med hjälp av
21061: främja den begränsat arbetsföres arbetsmark-         sysselsättningsstöd. För att uppnå de resultatmål
21062: nadsberedskap.                                       för sysselsättning av begränsat arbetsföra vilka
21063:    Arbetsministeriet följer varje månad med de       uppställts i Finlands sysselsättningsprogram och
21064: arbetskraftspolitiska åtgärdernas nivå. Förutom      av arbetsministeriet ämnar man också i fortsätt-
21065: stödsysselsättningens volym och varaktighet          ningen stöda och utveckla individuella arbets-
21066: fåsts uppmärksamhet vid viiken effekt stödsys-       kraftspolitiska åtgärder.
21067: selsättningen av begränsat arbetsföra har på
21068: 
21069:      Helsingforsden 20 mars 1997
21070: 
21071:                                                                  Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
21072:                                                KK 127/1997 vp
21073: 
21074: Kirjallinen kysymys 127
21075: 
21076: 
21077: 
21078: 
21079:                                      Toimi Kankaanniemi /skl: Teiden liukkauden torjunnasta onnetto-
21080:                                         muuksien ehkäisemiseksi
21081: 
21082: 
21083:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
21084: 
21085:     Kuluvan talven aikana on tapahtunut lukuisia         suolan määrä on vähäisempää ja toimenpiteen
21086: vakavia, kuolemaan johtaneita liikenneonnetto-           teho suurempi kuin perinteisessä suolauksessa.
21087: muuksia sellaisilla teillä, jotka ovat olleet erittäin   Tällaisina talvina, jolloin liukkaus on poikkeuk-
21088: jäisiä ja liukkaita. Mm. Jyväskylän mlk:n Kui-           sellisen suurta, tulisi sekä hiekoitusta että myös
21089: kassa mt 630:llä kaksi ihmistä kuoli, kun puolus-        suolausta lisätä. Jos näin olisi viime viikkoina
21090: tusvoimien kuorma-auton perävaunu ja koulu-              tehty, olisi moni vakava liikenneonnettomuus
21091: laistaksi törmäsivät yhteen. Onnettomuuden               jäänyt tapahtumatta ja ihmishenki menettämät-
21092: keskeisenä syynä oli poikkeuksellisen liukas tien-       tä.
21093: pinta. Myös Piippolassa vt 4:llä kuoli yksi ihmi-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
21094: nen vastaavanlaisissa tieoloissa. Lehtitietojen          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21095: mukaan monet muutkin vakavat onnettomuudet               nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21096: eri puolilla maata ovat tapahtuneet teiden liuk-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21097: kauden johdosta.
21098:     Teiden hiekoitus on ollut tänä talvena vähäis-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
21099:  tä. Suolaus on ympäristön ja autojen korroosion                siin liikenneturvallisuuden parantami-
21100:  kannalta ongelmallista, mutta liikenneturvalli-                seksi lisäämällä teiden hiekoitusta ja suo-
21101:  suuden kannalta se on hiekoitusta tehokkaampi                  tausta pahimpien keliolosuhteiden valli-
21102:  keino. Suolaa voidaan levittää liuoksena, jolloin              tessa?
21103: 
21104:       Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1997
21105: 
21106:                                          Toimi Kankaanniemi /skl
21107: 
21108: 
21109: 
21110: 
21111: 279001
21112: 2                                          KK 127/1997 vp
21113: 
21114: 
21115: 
21116: 
21117:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21118: 
21119:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       nut kuitenkin ns. pakkasliukkailla keleillä, tilan-
21120: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        teissa, joissa muutoin suolalla paljaana pidettyä
21121: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tietä ei kylmän sään vuoksi voida suolata. Tällöin
21122: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi           ainoa mahdollisuus on teiden hiekoitus. Sen teho
21123: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-        ja varsinkin ajallinen vaikutus on kuitenkin heik-
21124: myksen n:o 127:                                      ko nopean liikenteen heittäessä hiekan tien si-
21125:                                                      vuun. Tienkäyttäjien omaehtoinen nopeuden
21126:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       säätely ja sitä palveleva keli-informaatio ovat
21127:        siin liikenneturvallisuuden parantami-        tällöin keskeisessä asemassa.
21128:        seksi lisäämällä teiden hiekoitusta ja suo-      Teiden talvikunnossapidon nykyiset toiminta-
21129:        tausta pahimpien keliolosuhteiden valli-      linjat ovat nyt käytössä toista talvea. Toiminta-
21130:        tessa?                                        linjoja tehtäessä painotettiin erityisesti liikenne-
21131:                                                      turvallisuutta, mutta samalla pidettiin tärkeänä
21132:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         pyrkiä toimimaan liikenneministeriön liikenteen
21133: vasti seuraavaa:                                     ympäristöhaittojen vähentämiseen tähtäävän
21134:                                                      toimenpideohjelman mukaisesti. Tämä tarkoit-
21135:     Edustaja Kankaanniemi puuttuu kysymyk-           taa sitä, että tiesuolauksen päästöt pohjavesiin
21136: sessään asiaan, joka on huolen aihe myös Tielai-     voitaisiin puolittaa vuosikymmenen loppuun
21137: toksessa. Vuodenvaihteen molemmin puolin on          mennessä.
21138: tapahtunut joukko kuolemaan johtaneita onnet-            Liikenneturvallisuus- ja ympäristötavoittei-
21139: tomuuksia, joista suuri osa liukkaan kelin valli-    den sekä vähentyneen rahoituskehyksen välillä
21140: tessa. Myös alkuvuoden aikana onnettomuuk-           on tiedostettu ristiriita, joka toisaalta on vauh-
21141: sien määrä on edellisvuotta suurempi. Kysyjä         dittanut toimenpiteiden tarkkaa ohjausta ja toi-
21142: viittaa kahteen valitettavaan, alkuvuonna sattu-     minnan kehittämistä. Tilanne on saattanut jossa-
21143: neeseen tapahtumaan.                                 kin määrin vaikuttaa kalliiden ja lyhytkestoisten
21144:     Vaikka nykyään onnettomuusriski talven ai-       hiekoitustoimenpiteiden karsimiseen.
21145: kana kokonaisuudessaan ei olennaisesti poikkea           Tiesuolan käyttöä on 1990-luvun aikana mää-
21146: kesäkauden riskistä, vakavien kohtaamisonnet-        rätietoisesti vähennetty. Seurantatietojen mu-
21147: tomuuksien rooli talvikautena korostuu. Tutki-       kaan liikenneturvallisuus ei kuitenkaan ole hei-
21148: musten mukaan keli on kuitenkin vain yksi osate-     kentynyt niillä tarkasti harkituilla, suhteellisen
21149: kijä onnettomuuksiin vaikuttavien syiden jou-        vähäliikenteisillä päätiejaksoilla, joilla suolan
21150: kossa. Muita syitä ovat usein tilanteeseen nähden    käytöstä pääsääntöisenä liukkaudentorjuntakei-
21151: liian suuri nopeus tai vajaakuntoiset renkaat.       nona on luovuttu. Turvallisuustaso on muun tie-
21152:     Liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnan      verkon kehitykseen nähden jopa parantunut. -
21153: juuri valmistuneen liikenneturvallisuussuunni-       Vilkasliikenteisillä valtakunnallisilla pääteillä
21154: telman tavoitteisiin pääseminen edellyttää pa-       puolestaan liukkaudentorjuntaa on tehostettu
21155: neutumista myös talviajan vakaviin kohtaamis-        mm. ennakkosuolauksella. Näillä toimenpiteillä
21156: onnettomuuksiinja niiden ehkäisyyn. Tähän voi-       on voitu vaikuttaa syystalven ongelmalliseen
21157: daan vaikuttaa sekä pääteiden talvikunnossapi-       mustaan jäähän, mutta niistä ei ole hyötyä kovan
21158: toa tehostamalla että varsinkin tienkäyttäjien       pakkasen vallitessa.
21159: ajokäyttäytymiseen vaikuttamalla. Viimeksi               Vaikka tienpitäjä haluaa tuoda esiin myös
21160: mainittu on tärkeätä sen vuoksi, että tietyissä      liikenteen oman vastuun talven liikenteessä,
21161: tilanteissa ongelmallisten kelien täydelliseen       Tielaitos näkee tarpeelliseksi etsiä uusia toimin-
21162: poiskitkemiseen ei ole käytettävissä taloudelli-     tatapoja eritoten edellä mainittujen pakkasliuk-
21163: sesti kannattavia keinoja.                           kauskelien turvallisuuden parantamiseen. Viime
21164:     Suurin osa talven kohtaamisonnettomuuksis-       vuosien kehitystyössä on saatu paljon aikaan
21165: ta tapahtuu erilaisissa sään muutostilanteissa.      suolan käyttöön pohjautuvan tekniikan kehit-
21166: Kuluneena talvena onnettomuuksia on tapahtu-         tämisessä sekä ympäristövaikutusten paranta-
21167:                                           KK 127/1997 vp                                          3
21168: 
21169: miseksi että toimenpiteiden oikea-aikaistami-       takaaminen tehokkaimmillaan edellyttää Tielai-
21170: seksi.                                              toksessa hyvän tekniikan ja osaavan henkilöstön
21171:    Lopuksi liikenneministeriö haluaa korostaa,      lisäksi selkeätä laadun ja vaikutusten ohjausta.
21172: että talviliikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden
21173: 
21174:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1997
21175: 
21176:                                                              Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
21177: 4                                           KK 127/1997 vp
21178: 
21179: 
21180: 
21181: 
21182:                                          Tili Riksdagens Ta/man
21183: 
21184:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       sandning a v vägen det enda alternativet. Effekten
21185: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         av sandningen och speciellt den tidsmässiga ef-
21186: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-     fekten är svag eftersom det snabba trafikflödet
21187: damot Toimi Kankaanniemi undertecknade                 kastar sanden ät sidan. Av avgörande betydelse
21188: spörsmål nr 127:                                       är i sådana fall väganvändarnas självvalda has-
21189:                                                        tighetsreglering och informationen om väglaget.
21190:           Ämnar Regeringen vidta ätgärder för              De nuvarande handlingslinjerna för väghäll-
21191:        att förbättra trafiksäkerheten genom att        ning vintertid tillämpas nu andra vintern i följd.
21192:        sanda och salta vägar mera under sådana         När handlingslinjerna drogs upp fåste man speci-
21193:        perioder dä väglaget är som sämst?              ell vikt vid trafiksäkerheten samtidigt som man
21194:                                                        strävade efter att handla i enlighet med trafikmi-
21195:   Som svar pä detta spörsmål får jag vördsamt          nisteriets handlingsprogram för minskning av
21196: anföra följande:                                       miljöskador. Detta betyder att man försöker
21197:                                                        minska saltutsläppen tili grundvattnen med hälf-
21198:    Riksdagsledamot Kankaanniemi tar upp en             ten före nästa årtusende.
21199: fräga som väcker oro även i Vägverket. Både före           Konflikten mellan trafiksäkerhets- och miljö-
21200: och efter ärsskiftet har det skett flera dödso!yck-    mälen och den förminskade finansieringen är
21201: or av vilka en stor del skedde i dåligt väglag. Aven   känt faktum, vilket har satt fart pä styrningen
21202: antalet olyckor som skedde i början av äret är         och utvecklingen av verksamheten. 1 nägon mån
21203: större än för ett är sedan. Spörsmålsställaren         kan det verka som om situationen bestod av
21204: hänvisar till tvä beklagliga olyckor i början av       gallring av dyra och kortvariga sandningsåtgär-
21205: äret.                                                  der.
21206:    Även om olycksriskerna vintertid som helhet             Man har medvetet minskat användningen av
21207: betraktat inte väsentligen avviker frän riskerna       vägsalt under 90-talet. Enligt uppföljningsdata
21208: sommartid accentueras frontalkollisionernas roll       har trafiksäkerheten dock inte försämrats på de
21209: under vinterperioden. Enligt undersökningar är         noga utvalda, rätt så litet trafikerade huvudvägs-
21210: väglaget dock bara en av mänga olycksorsaker.          avsnitten där man i huvudsak har avstått från
21211: En för stor hastighet i förhällande till situationen   saltning som metod för bekämpning av halka.
21212: och dåliga bildäck är de vanligaste andra orsa-        Säkerhetsnivån har i jämförelse med utveckling-
21213: kerna.                                                 en på det övriga vägnätet t.o.m. höjts. - På
21214:    För att nä de mäl som satts upp i trafiksäker-      livligt trafikerade riksvägar har däremot be-
21215: hetsdelegationens nyss publicerade trafiksäker-        kämpningen av halka effektiverats genom att
21216: hetsplan, bör man göra sig förtrogen med orsa-         man saltat vägarna i förväg. Genom dessa åtgär-
21217: kerna tili de allvarliga frontalkollisionerna vin-     der har det varit möjligt att päverka den proble-
21218: tertid och försöka förhindra dem. Det är möjligt       matiska svarta isen pä senhösten, men åtgärder-
21219: att päverka detta genom att effektivera väghåll-       na ~r av ingen nyttai härd kyla.
21220: ningen pä huvudvägarna vintertid och speciellt             Aven om väghållaren vill föra fram förarnas
21221: genom att päverka förarnas köruppförande. Det          eget ansvar i vintertrafiken, anser Vägverket det
21222: sistnämnda är viktigt eftersom det i vissa situatio-   vara nödvändigt att söka nya handlingssätt spe-
21223: ner inte finns ekonomiskt lönande metoder för          ciellt med tanke på att förbättra säkerheten i hait
21224: att eliminera problematiskt väglag.                    väglag i kyla. 1 de senaste årens utvecklingsarbete
21225:    Den största delen av frontalkollisionerna vin-      har man fått en hei del till stånd i fråga om
21226: tertid sker i samband med väderförändringar.           utvecklingen av tekniker baserade på saltning
21227: Olyckorna denna vinter har dock skett i köldför-       samt i fråga om förbättring av miljökonsekven-
21228: hällanden i hait väglag, i situationer när man pä      ser och att fastställa tidpunkten för åtgärderna
21229: grund av kölden inte kansalta vägen som annars         rätt.
21230: hälls bar genom saltning. 1 sädana situationer är          Slutligen vill trafikministeriet poängtera att
21231:                                           KK 127/1997 vp                                           5
21232: 
21233: god teknik och en kunnig personai i Vägverket       är förutsättningar för att man skall kunna garan-
21234: samt tydlig styrning av kvalitet och konsekvenser   tera smidighet och säkerhet i vintertrafiken.
21235: 
21236:      Helsingforsden 18 mars 1997
21237: 
21238:                                                                 Trafikminister Tuula Linnainmaa
21239: 1
21240: 1
21241:  1
21242:   1
21243:   1
21244:    1
21245:     1
21246:     1
21247:      1
21248:       1
21249:       1
21250:        1
21251:         1
21252:         1
21253:          1
21254:           1
21255:           1
21256:            1
21257:             1
21258:             1
21259:              1
21260:               1
21261:               1
21262:                1
21263:                 1
21264:                 1
21265:                                             KK 128/1997 vp
21266: 
21267: Kirjallinen kysymys 128
21268: 
21269: 
21270: 
21271: 
21272:                                    Toimi Kankaanniemi /skl: Maan sisäisen muuttoliikkeen kasvun
21273:                                       hillitsemisestä
21274: 
21275: 
21276:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21277: 
21278:    Eräiden ennusteiden mukaan lähivuosina             tö-, liikenne-, mielenterveys-ja sosiaaliset ongel-
21279: muuttaa kehitysalueilta ja maakunnista pääkau-        mat kasvavat ja rikollisuuskin saattaa saada uut-
21280: punkiseudulle peräti 100 000 ihmistä. Määrä           ta kasvualustaa.
21281: vastaa suuren suomalaisen kaupungin väkimää-             Valtion on perusteltua pyrkiä ohjaamaan
21282: rää. Useassa keskisenja pohjoisen Suomen maa-         maan sisäistä kehitystä voimakkain ottein siten,
21283: kunnassa työttömyys ei ole kääntynyt lainkaan         että muuttoliike maakunnista pääkaupunkiseu-
21284: laskuun eikä uskoa alenemiseen ole. Maatalou-         dulle on lähivuosina mahdollisimman vähäistä.
21285: den alasajo ja palvelujen heikkeneminen vauhdit-      Tässä tarvitaan voimakasta ja laaja-alaista alue-
21286: tavat kielteistä kehitystä. Nykyisellä aluepolitii-   politiikkaa, maaseudun peruspalvelujen, kuten
21287: kalla ei ole paljonkaan todellista tehoa.             posti-, koulu- ja liikennepalvelujen, parantamis-
21288:    Mittava muutto maaseudulta ja maakunnista          ta, perusturvan kehittämistä ja maaseutualueita
21289: pääkaupunkiseudulle aiheuttaa menettäville            tukevaa kuntien valtionosuuspolitiikkaa.
21290: alueille suuria ongelmia. Sinne olosuhteiden pa-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21291: kosta jäävä väestö menettää yhä enemmän palve-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21292: luja ja sosiaalisia kontaktimahdollisuuksia. Ke-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21293: hitys uhkaa johtaa siihen, että laajoilla maaseu-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21294: tualueilla asuu pian vain eläkeläisiä ja työttömiä.
21295: Toisaalta ruuhkautuvalla pääkaupunkiseudulla                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21296: tarvitaan uusia julkisia ja kaupallisia palveluja,           ryhtyä nopeasti kiihtyvän maaseudulta ja
21297: joiden järjestäminen aiheuttaa suuret kustan-                maakunnista pääkaupunkiseudulle suun-
21298: nukset koko kansantaloudelle. Myös ympäris-                  tautuvan muuttoliikkeen hillitsemiseksi?
21299:      Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1997
21300: 
21301:                                        Toimi Kankaanniemi /skl
21302: 
21303: 
21304: 
21305: 
21306: 279001
21307: 2                                           KK 128/1997 vp
21308: 
21309: 
21310: 
21311: 
21312:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21313: 
21314:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        voja muuttovoittoalueita ovat mm. Turun, Tam-
21315: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         pereen, Oulun, Jyväskylän, Kuopion, Joensuun,
21316: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Vaasan, Lappeenrannan, Seinäjoen, Mikkelin ja
21317: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi            Rovaniemen seutukunnat. Maassamuuton kas-
21318: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-         vujohtuu myös asuntomarkkinoiden vilkastumi-
21319: myksen n:o 128:                                       sesta, jolloin muuttoliike naapurikuntien välillä
21320:                                                       kasvaa. Myös opiskelijoiden oikeus kirjautua
21321:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        heti opiskelukuntansa asukkaaksi vaikuttaa ti-
21322:        ryhtyä nopeasti kiihtyvän maaseudulta ja       lastoihin. Vaikka maassamuutto on kasvanut, ei
21323:        maakunnista pääkaupunkiseudulle suun-          poikkeuksellisen suurta muuttoaaltoa ole havait-
21324:        tautuvan muuttoliikkeen hillitsemiseksi?       tavissa. Väestön jatkuva vanheneminen ja nuor-
21325:                                                       ten ikäluokkien pieneneminen tulevat jopa vä-
21326:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          hentämään maassamuuton määrää tulevaisuu-
21327: vasti seuraavaa:                                      dessa.
21328:                                                          Aluepolitiikan keskeinen tavoite on tasapai-
21329:    Maan sisäinen, kuntien välinen muuttoliike         noinen alueellinen kehitys, ja sen takia taloudelli-
21330: on määrällisesti pysynyt hyvin vakaana jo 20          sesti heikkoja alueita tuetaan. Näin väestön elin-
21331: vuoden ajan ja on ollut noin 200 000 henkeä           olosuhteet pyritään turvaamaan tasapuolisesti
21332: vuodessa. Vuosina 1966---75, jolloin suuret ikä-      maan eri osissa, mikä vähentää myös muuton
21333: luokat muuttivat, maassamuuton määrä oli noin         tarvetta. Alueiden omat kehittämisohjelmat ovat
21334: 230 000 henkeä vuodessa.                              keskeisessä asemassa pyrittäessä tähän tavoittee-
21335:    Talouden nopeat muutokset vaikuttavat olen-        seen. EU:n rakennerahastojen tukemiin alueelli-
21336: naisesti muuttovilkkauteen. Viimeisten kymme-         siin tavoiteohjelmiin käytetään vuosina 1995-
21337: nen vuoden aikana on Suomessa koettu talouden         1999 yli II miljardia markkaa julkista rahoitusta.
21338: pitkä nousukausi (1980-luvun lopulla), voimakas       Kaiken kaikkiaan valtion talousarviossa on ns.
21339: laskukausi (1991-1993) ja jälleen vähitellen voi-     aluekehitysrahoja noin 4 miljardia markkaa vuo-
21340: mistuva kasvu (1994-1997). Talouden muutok-           sittain.
21341: set heijastuvat muuttoliikkeeseen eri tavoin, lä-        Valtioneuvoston päätös aluekehitysrahojen
21342: hinnä kuitenkin työmarkkinoiden ja asunto-            suuntaamisesta on valmisteilla, ja siinä kiinnite-
21343: markkinoiden kautta.                                  tään huomiota heikoimpien alueiden ongelmiin
21344:    Talouden taantuma vaikutti nopeasti koko           erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Helmikuus-
21345: maassa ja maassamuutto hidastui laman aikana          sa valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Itä-
21346: kaikilla alueilla ja oli alimmillaan noin 170 000     Suomen kehittämiseksi ja asetti työryhmän ar-
21347: henkeä vuonna 1992. Lamasta toipuminen taas           vioimaan alueen talouden ja työllisyyden kehi-
21348: on alkanut hyvin eri tahdissa eri alueilla. Vienti-   tystä ja tekemään ehdotuksia ongelmien ratkai-
21349: teollisuusalueilla talous kääntyi kasvuun jo          semiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön aset-
21350: vuonna 1993 ja useimmilla muilla alueilla vuoden      tama maaseudun ohjelmatyöryhmä on valmistel-
21351: 1994 aikana. Itä- ja Pohjois-Suomen maaseutu-         lut kehittämisohjelman, sen lähes sadasta toi-
21352: alueilla kasvu-uralle pääseminen on ollut kaik-       menpide-ehdotuksesta kolmannes on toteutettu
21353: kein hitainta. Alueiden eritahtisuus näkyy myös       ja loput ovat jatkotyön kohteena. Kaupunkien
21354: muuttoliikkeessä-elinkeinorakenteeltaan vah-          kehittämiseksi on asetettu työryhmä, jonka teh-
21355: vat alueet vetävät puoleensa nuorta koulutettua       tävänä on elinkeinotoiminnan edellytysten pa-
21356: väkeä. Vuonna 1995 maassamuuttajia oli                rantaminenja sitä kautta työttömyyden vähentä-
21357: 215 000 ja vuonna 1996 noin 230 000.                  minen. Maan eri puolilla sijaitsevien kaupunki-
21358:    Talouden aktivoituessa väestön liikkuvuus li-      keskusten kehittäminen vahvistaa maakuntien
21359: sääntyy. Muutto ei kuitenkaan kohdistu yksin-         asemaaja vähentää muuttopainetta pääkaupun-
21360: omaan pääkaupunkiseudulle, vaan kaikki maa-           kiseudulle.
21361: kuntien keskusalueet saavat siitä osansa. Vah-
21362: 
21363:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1997
21364: 
21365:                                                                             Ministeri Jouni Backman
21366:                                              KK 128/1997 vp                                              3
21367: 
21368: 
21369: 
21370:                                          Tili Riksdagens Talman
21371: 
21372:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        merfors, Uleåborg, Jyväskylä, Kuopio, Joensuu,
21373: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         Vasa, Vilimanstrand, Seinäjoki, S:t Michel och
21374: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       Rovaniemi ekonomiska regioner. Den ökade
21375: man Toimi Kankaanniemi undertecknade spörs-            flyttningsrörelsen beror också på livligare bo-
21376: må1 nr 128:                                            stadsmarknad, vilket leder tili att flyttningsrörel-
21377:                                                        sen mellan kommunerna ökar. Likaså inverkar
21378:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-         studerandenas rätt att genast skriva in ~ig i den
21379:        ta för att stävja den snabbt expanderande       korumun där de studerar på statistiken. A ven om
21380:        flyttningsrörelsen från landsbygden och         flyttningsrörelsen har ökat kan man inte konsta-
21381:        landskapen tili huvudstadsregionen?             tera någon exceptionellt stor flyttningsvåg. Be-
21382:                                                        folkningsstrukturen blir hela tiden äldre och de
21383:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          yngre åldersklasserna blir mindre vilket kommer
21384: anföra följande:                                       att minska flyttningsrörelsen i framtiden.
21385:                                                            En balanserad regional utveckling är det cen-
21386:     Flyttningsrörelsen inom landet, dvs. mellan        trala målet för regionalpolitiken och därför får
21387: kommunerna, har under de senaste 20 åren varit         ekonomiskt svaga områden understöd. På detta
21388: mycket stabil då det gäller mängden och uppgått        sätt strävar man efter att demokratiskt trygga
21389: tili ca 200 000 personer per år. Aren 1966-1975        befolkningens levnadsförhållanden i olika delar
21390: då de stora åldersklasserna flyttade uppgick flytt-    av landet, vilket också minskar behovet att flytta.
21391: ningsrörelsen tili ca 230 000 personer per år.         Regionernas egna utvecklingsprogram har en av-
21392:     De snabba förändringarna inom ekonomin             görande ställning i strävan mot detta mål. Tili de
21393: har en avgörande effekt på flyttningsrörelsen.         regionala målprogram som får understöd från
21394: Under de senaste tio åren har vi i Finland upplevt     EU:s strukturfonder används under åren 1995-
21395: en lång högkonjunktur (i s1utet av 1980-ta1et), en     1999 över II mrd. mk offentlig finansiering. Allt
21396: kraftig recession (1991-1993) och åter en ökan-        som allt beviljas årligen inom ramen för statsbud-
21397: de tiliväxt (1994-1997). Förändringarna i eko-         geten ca 4 mrd. mk i s.k. regionutvecklingspengar.
21398: nomin återspeglas i flyttningsrörelsen på olika            Statsrådet bereder som bäst ett beslut om in-
21399: sätt, närmast genom arbetsmarknaden och bo-            riktningen av regionutvecklingspengarna. 1 be-
21400: stadsmarknaden.                                        slutet fåsts uppmärksamhet vid problemen inom
21401:     Den ekonomiska recessionen hade en snabb           svagt utvecklade områden särskilt i östra och
21402: effekt i hela landet och flyttningsrörelsen avstan-    norra Finland. 1 februari fattade statsrådet ett
21403: nade inom alla regioner under recessionen och          principbeslut om utveckling av Östra Finland och
21404: uppgick till ca 170 000 personer år 1992. Åter-        tilisatte en arbetsgrupp med uppdrag att bedöma
21405: hämtningen har skett i mycket olika takt i olika       utvecklingen i området i fråga om ekonomi och
21406: branscher. Ekonomin inom exportindustrin bör-          sysselsättning och lägga fram förslag tili lösning
21407: jade öka redan 1993 och inom de flesta andra           av problemen. Den arbetsgrupp som jord- och
21408: branscher under år 1994. 1 landsbygdsområdena          skogsbruksministeriet tillsatt för att utarbeta ett
21409: i östra och norra Finland har tiliväxten varit         program för landsbygden har lagt fram ett ut-
21410: Iångsammast. Skilinaderna i tillväxttakten             vecklingsprogram och av de cirka etthundra för-
21411: märks också i flyttningsrörelsen- områden med          slagen tili åtgärder har en tredjedel genomförts
21412: stark närin_gsstruktur drar tili sig unga, utbildade   och resten utvecklas ytterligare. F ör utveckling
21413: personer. Ar 1995 uppgick flyttningsrörelsen tili      av städerna har tillsatts en arbetsgrupp som har i
21414:  215 000 och år 1996 tili ca 230 000 personer.         uppdrag att förbättra förutsättningarna för nä-
21415:      Då ekonomin blir aktivare ökar befolkningens      ringsverksamheten och på så sätt minska arbets-
21416: mobilitet. Flyttningsrörelsen rör sig inte enbart      lösheten. Landskapens ställning stärks när stads-
21417:  mot huvudstadsregionen, utan alla centrala om-        centrumen i olika delar av landet utvecklas och
21418:  råden i landskapen får sin del av den. Regioner       minskar således trycket på flyttningsrörelsen mot
21419:  med positiv flyttningsrörelse är bl.a. Åbo, Taru-     huvudstadsregionen.
21420: 
21421:      Helsingfors den 13 mars 1997
21422: 
21423:                                                                              Minister Jouni Backman
21424:                                           KK 129/1997 vp
21425: 
21426: Kirjallinen kysymys 129
21427: 
21428: 
21429: 
21430: 
21431:                                  Toimi Kankaanniemi /skl: Luonnonsuojeluohjelmien rahoituksesta
21432: 
21433: 
21434:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
21435: 
21436:    Voimassa olevien luonnonsuojeluohjelmien         tiot saattaisivat kiinnostaa sijoittajia. Myös val-
21437: toteutus on luvattoman hidasta tarvittavien va-     tionyhtiöiden osakkeet saattaisivat kelvata mak-
21438: rojen vähäisyyden johdosta. Tämä on vakava          suksi maanomistajille. Veikkaus Oy:n toimesta
21439: uhka koko luonnonsuojelulle. Myös yksityisten       voitaisiin alkaa myydä luontoarpoja ja veikata
21440: maanomistajien oikeusturva on kohtuuttoman          juhannus-,joulu- tai muuta säatä taijopa sopivia
21441: heikko korvausten viipyessä vuosikausia.            luonnonilmiöitä. RAY:n peliautomaattienjouk-
21442:    Kun valtiontalous on lähivuosinakin kireällä     koon voitaisiin sisällyttää luontopelejä. Kun pe-
21443: ja hallitus näyttää arvostavan heikosti luonnon-    laajat tietäisivät, että em. tuotot ohjautuvat luon-
21444: suojelua, on syytä käyttää mielikuvitusta uuden-    nonsuojeluohjelmien toteutukseen, saattaisi vas-
21445: laisten keinojen löytämiseksi ohjelmien toteutta-   taanotto olla hyvä. Osuus tuskin olisi poissa kult-
21446: miseksi.                                            tuurilta ja urheilulta, sillä pelien tuotot ovat jat-
21447:    Metsäteollisuus, Maa- ja metsätaloustuotta-      kuvassa kasvussa ja uudet muodot lisäisivät tuot-
21448: jain Keskusliitto ja useat ympäristöalan kansa-     toa.
21449: laisjärjestöt esittivät runsas vuosi sitten eli        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21450: 8.2.1996 yhteisen 9-kohtaisen luonnonsuojelu-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21451: ohjelmien rahoitusmallin. Se sisälsi normaalin      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21452: valtion vuotuisen budjettirahoituksen lisäksi       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21453: mm. obligaatio-, vaihtomaa-ja ED-rahoituksen
21454: sekä valtionyhtiöiden osakkeiden käytön suoje-                 Aikooko Hallitus lisätä lähivuosina
21455: lualueiden hankintaan. Esitykseen sisältyi myös             valtion budjettirahoitusta luonnonsuoje-
21456:  mm. Veikkauksen ja Raha-automaattiyhdistyk-                luohjelmien toteuttamiseksi, ja
21457: sen tuoton osittainen käyttö tähän tärkeään tar-               ryhtyykö Hallitus kehittämään koko-
21458:  koitukseen.                                                naan uusia rahoitusmuotoja tätä tarkoi-
21459:    Em. keinoja tulisi kehittää. Luonto-obligaa-             tusta varten?
21460: 
21461:      Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1997
21462:                                      Toimi Kankaanniemi /skl
21463: 
21464: 
21465: 
21466: 
21467: 279001
21468: 2                                          KK 129/1997 vp
21469: 
21470: 
21471: 
21472: 
21473:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21474: 
21475:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       naisuudesta. Ympäristöministeriön menokehyk-
21476: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        sissä oleva liikkumavara suunnataan toteutus-
21477: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      määrärahoihin (hankinta ja korvaus), jolloin
21478: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi           kauppahinnat ja korvaukset voidaan jaksottaa
21479: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-        jopa kymmenelle vuodelle korkoa vastaan. Li-
21480: myksen n:o 129:                                      säksi Metsähallitukselle on asetettu velvoite jat-
21481:                                                      kaa maanvaihtoja vuoteen 2004 asti ja hankkia
21482:           Aikooko Hallitus lisätä lähivuosina        lähivuosina maanmyynneistä rahaa suojeluoh-
21483:        valtion budjettirahoitusta luonnonsuoje-      jelmien toimeenpanoon.
21484:        luohjelmien toteuttamiseksi, ja                  Kun suojeluohjelmien toteutukseen on viime
21485:           ryhtyykö Hallitus kehittämään koko-        vuosina ollut käytettävissä noin 170-180 milj.
21486:        naan uusia rahoitusmuotoja tätä tarkoi-       markkaa vuosittain, merkitsee rahoitusohjelma
21487:        tusta varten?                                 tähän huomattavaa lisäystä, sillä lähivuosina on
21488:                                                      tarkoitukseen käytettävissä 340-400 milj.
21489:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         markkaa vuosittain. Tämän lisäksi on mahdolli-
21490: vasti seuraavaa:                                     suus sitoa tulevien vuosien määrärahoja noin 200
21491:                                                      milj. markkaa vuodessa.
21492:    Kesäkuussa 1996 talouspoliittinen ministeri-         Rahoitusohjelma on voimakkaasti etu painot-
21493: valiokunta hyväksyi rahoitusohjelman vuosille        teinen. Siten halutaan turvata maanomistajien
21494: 1996-2007 vahvistettujen luonnonsuojeluohjel-        oikeusturva purkamalla toimeenpanoon kerty-
21495: mien toteuttamiseksi. Ohjelmien lisäksi rahoitus     neet ruuhkat. Toimeenpanossa pyritään ensisi-
21496: vahvistettiin ohjelmiin verrattavissa olevien mui-   jaisesti vapaaehtoisiin kauppoihin, vaihtoihin ja
21497: den velvoitteiden toimeenpanemiseksi.                sopimuksiin. Osaltaan rahoitusohjelman etupai-
21498:    Rahoitusohjelman tavoitteena on, että suoje-      notteisuuteen vaikuttaa Kuusamon yhteismet-
21499: luohjelmien toimeenpanosta päästään sopimuk-         sän omistamien vanhojen metsien toteutus.
21500: seen maanomistajien kanssa vuoteen 2000 men-            Vuoden 1996 toinen lisätalousarvio ja vuod~
21501: nessä. Tämä koskee ainakin niitä maan omistajia,      1997 talousarvio ovat luonnonsuojeluohjelmien
21502: jotka ovaisiihen halukkaita. Ohjelmien tulisi olla   toteutusresurssien osalta edellä mainitun rahoi-
21503: toteutettuina yksityismaiden osalta vuonna           tusohjelman mukaisia. Tulevien vuosien meno-
21504: 2004. Toimeenpanon rahoitus jatkuu vuoteen           kehyksissä rahoitusohjelma on otettu huomioon.
21505: 2007.                                                Voidaankin sanoa, että luonnonsuojeluohjel-
21506:    Rahoitusohjelmassa varataan yhteensä 3 285        mien toimeenpanoon on turvattu riittävät toteu-
21507: milj. markkaa luonnonsuojeluohjelmien toteut-        tusresurssit, eikä uusia rahoitusmuotoja ole tätä
21508: tamiseen. Rahoitus muodostuu kolmesta koko-          tarkoitusta varten tarpeen kehittää.
21509: 
21510:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1997
21511:            •                                                   Ympäristöministeri Pekka Haavisto
21512:                                            KK 129/1997 vp                                             3
21513: 
21514: 
21515: 
21516: 
21517:                                        Tili Riksdagens Talman
21518: 
21519:   1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen        för genomförandet (förvärv och ersättningar).
21520: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande          Befogenheterna att binda anslag under komman-
21521: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      de år kommer att öka betydligt, vilket innebär att
21522: dagsman Toimi Kankaanniemi undertecknade             köpesummorna och ersättningarna kan period-
21523: spörsmål nr 129:                                     läggas rentav tili tio år mot ränta. Dessutom har
21524:                                                      Forststyrelsen förpliktats att fortsätta markbyte-
21525:          A vser Regeringen att under de när-         na fram tili år 2004 och att under de närmaste
21526:        maste åren öka finansieringen över stats-     åren skaffa pengar genom att sälja mark så att
21527:        budgeten för att naturskyddsprogram-          skyddsprogrammen kan verkställas.
21528:        men skall kunna genomföras, och                  Då det under de senaste åren i genomsnitt har
21529:          kommer Regeringen att börja utveckla        funnits ca 170-180 milj. mark årligen för ge-
21530:        helt nya finansieringsformer för detta än-    nomförandet av skyddsprogrammen, innebär fi-
21531:        damål?                                        nansieringsprogrammet en avsevärd ökning ge-
21532:                                                      nom att 340-400 milj. mark årligen kommer att
21533:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        stå till buds för detta ändamål. Dessutom blir det
21534: anföra följande:                                     möjligt att binda kommande anslag för ca 200
21535:                                                      milj. mk i året.
21536:    Ekonomisk-politiska ministerutskottet god-           Fridlysningsprogrammet är mycket fram-
21537: kände i juni 1996 ett finansieringsprogram för       tungt. Detta syftar tili att trygga markägarnas
21538: genomförande av de naturskyddsprogram som            rättsskydd genom att de anhopningar av ärenden
21539: fastställts för åren 1996-2007. Utöver för dessa     som uppstått i genomförandet blir upplösta. Ge-
21540: program fastställdes finansieringen av genom-        nomförandet av programmet skall i första hand
21541: förandet av andra förplikte1ser som är jämförba-     bygga på frivilliga transaktioner, markbyten och
21542: ra med programmen.                                   avtal. Tili en del påverkas det framtunga finansie-
21543:    Må1et för finansieringsprogrammet är att göra     ringsprogrammet av att de gamla skogar som ägs
21544: det möjligt att före år 2000 komma fram till         av Kuusamo samfållda skog övergår tili staten.
21545: överenskommelser med markägarna om att                  Den andra tilläggsbudgeten år 1996 och bud-
21546: skyddsprogrammen genomförs. Detta gäller åt-         geten för år 1997 följer det ovan nämnda finansie-
21547: minstone de markägare som är villiga till det. År    ringsprogrammet i fråga om de resurser med vil-
21548: 2004 borde programmen vara genomförda visavi         ka naturskyddsprogrammen genomförs. 1 ut-
21549: privatägd mark. Finansieringen av genomföran-        giftsramarna för de kommande åren har finansie-
21550: det fortgår till år 2007.                            ringsprogrammet beaktats. Man kan alltså säga
21551:    1 finansieringsprogram'met reserveras sam-        att tillräckliga resurser nu har säkrats så att na-
21552: man1agt 3 285 milj. mark för genomförandet av        turskyddsprogrammen kan genomföras, och
21553: naturskyddsprogrammen. Finansieringen om-            några nya finansieringsformer kommer inte att
21554: fattar tre delar. Den röre1sefrihet som finns inom   tas fråm för ändamålet.
21555: miljöministeriets utgiftsramar riktas till anslag
21556:                            •
21557:      Helsingforsden 14 mars 1997
21558:                                                                      Miljöminister Pekka Haavisto
21559:                                             KK 130/1997 vp
21560: 
21561: Kirjallinen kysymys 130
21562: 
21563: 
21564: 
21565: 
21566:                                    Toimi Kankaanniemi /skl: Paluumuuttajien eläkkeiden verotuskoh-
21567:                                       telusta
21568: 
21569: 
21570:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21571: 
21572:    Monet varsinkin Ruotsissa pitkään asuneet ja       na Suomeen, tulisi Suomessa ottaa huomioon
21573: eläkkeelle siirtyneet suomalaiset haluaisivat         eläkkeestä Ruotsissa maksettu vero täällä veroa
21574: muuttaa eläkepäiviään viettämään synnyinmaa-          määrättäessä. Tämä olisi todennäköisesti Suo-
21575: hansa Suomeen. Varsinaisia esteitä paluumuu-          men valtiolle ja kunnille kokonaisvaikutuksil-
21576: tolle ei luonnollisesti ole, mutta eläkkeen verotus   taan edullisempaa kuin nykyinen käytäntö seu-
21577: sen sijaan koetaan kohtuuttomaksi, ja se estää        rauksineen.
21578: muuton.                                                  Hallituksen tulisi pyrkiä uuteen sopimukseen
21579:    Ruotsi perii sieltä maksettavasta eläkkeestä       erityisesti Ruotsin mutta myös muiden paluu-
21580: 25 %:n lähdeveron. Suomessa koko eläkkeestä           muuttomaiden kanssa tässä asiassa.
21581: peritään uusi vero. Eläketulon verotus on näin           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
21582: ollen osittain kaksinkertainen.                       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21583:    On väitetty, että verotusmenettely on johtanut     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21584: erikoisiin järjestelyihin, kuten toisen asunnon       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21585: hankkimiseen Haaparannasta tai eläkkeenjättä-
21586: miseen pankkiin Ruotsissa ja sen käyttämiseen                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21587: luottokortilla Suomessa.                                     ryhtyä erityisesti Ruotsista Suomeen elä-
21588:     Paluumuuttajien eläkkeiden verotus tulisi pi-            kepäiviä viettämään haluavien paluu-
21589: kaisesti saada järkeväksi ja kohtuulliseksi. Jos             muuttajien eläkkeiden verotuksen koh-
21590:  Ruotsi ei suostu maksamaan eläkettä verottoma-              tuullistamiseksi?
21591: 
21592:       Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1997
21593:                                        Toimi Kankaanniemi /skl
21594: 
21595: 
21596: 
21597: 
21598:  279001
21599: 2                                          KK 130/1997 vp
21600: 
21601: 
21602: 
21603: 
21604:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21605: 
21606:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       siinä tapauksessa, että hän saisi saman kokonais-
21607: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tulon yksinomaan Suomesta.
21608: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Se Suomen verotuksen tasoa korkeampi vero-
21609: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi           tuksen kokonaistaso, jolle eläkkeensaajan vero-
21610: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen              tus saattaa lopullisesti joskus asettua, on riippu-
21611: kysymyksen n:o 130:                                  vainen myös toisen valtion verotuksen tasosta.
21612:                                                      On tapauksia, joissa sekä ulkomailta että Suo-
21613:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       mesta eläketuloa saavan kokonaisverorasitus
21614:        ryhtyä erityisesti Ruotsista Suomeen elä-     selvästi ylittää yksinomaan Suomessa samansuu-
21615:        kepäiviä viettämään haluavien paluu-          ruista kokonaistuloa saavan kokonaisvero-
21616:        muuttajien eläkkeiden verotuksen koh-         tuksen. Keskeisenä syynä ei kuitenkaan ole Suo-
21617:        tuullistamiseksi?                             men verotus vaan se, että ulkomaan vero on
21618:                                                      eläkkeensaajan tulotasoon nähden korkea.
21619:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Veronluonteisen sosiaaliturvamaksun suorit-
21620: vasti seuraavaa:                                     tamisvelvollisuus syntyy Suomessa asumisen pe-
21621:                                                      rusteella, ja tässä suhteessa ulkomailta eläkettä
21622:     Suomen tekemät verosopimukset sisältävät         saava on samassa asemassa kuin vastaavan ko-
21623: määräyksen, jonka mukaan sellainen tulo, joka        konaistulon kokonaan Suomesta saava henkilö.
21624: sopimuksen mukaan verotetaan vain maksaja-           Suomessa asuva henkilö on vakuutettu sairau-
21625: valtiossa, voidaan sisällyttää verotusperustee-      den varalta sairausvakuutuslain (364/1963) mu-
21626: seen kotivaltiossa. Näin lasketusta kotivaltion      kaisesti. Vakuutetun on tämän lain mukaan suo-
21627: verosta on kuitenkin jätettävä maksuun se osa,       ritettava sairausvakuutusmaksu hänen kunnal-
21628: joka johtuu ulkomaantulosta. Verotusperustee-        lisverotuksessa todetun tulonsa perusteella.
21629: seen sisällyttäminen edellyttää luonnollisesti,      Vaikka ulkomailta saatu eläketulo on verosopi-
21630: että sisäisessä verolainsäädännössä on tästä ni-     muksella vapautettu kunnallisverosta täällä, va-
21631: menomainen säännös. Tällä hetkellä tällainen         pautettu eläketulo otetaan sairausvakuutusmak-
21632: säännös sisältyy kansainvälisen kaksinkertaisen      sun määräämisessä huomioon ikään kuin vero-
21633: verotuksen poistamisesta annetun lain (1552/         sopimusta ei olisi, koska mainittu maksu ei kuulu
21634: 1995) 6 §:ään. Mainitun lain 6 §:n 1 momentin        sopimuksen piiriin eikä sopimus siis vaikuta va-
21635: mukaan vieraasta valtiosta saatu tulo, johon         kuutetun velvollisuuteen suorittaa tätä maksua.
21636: Suomi on kansainvälisessä sopimuksessa luopu-        Tämä vakiintunut käytäntö on vahvistettu useis-
21637: nut käyttämästä verotusoikeuttaan, on luonnol-       sa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuissa
21638: lisen henkilön veronalaista tuloa.                   (ks. esim. KHO 1975 II 571 ja KHO 1979 II 661).
21639:    Verotusperusteeseen sisällyttäminen tarkoit-      Näin ollen myös ulkomailta maksettavat eläk-
21640: taa sitä, että verotusta toimitettaessa ulkomaan-    keet vaikuttavat vakuutetulle Suomessa määrät-
21641: tulo aluksi lasketaan yhteen kotimaan tulon          tävän sairausvakuutusmaksun suuruuteen.
21642: kanssa ja vähennykset tehdään yhteenlasketusta          Voidaan todeta, että menettely on sopusoin-
21643: tulosta. Tällöin oikeus perusvähennykseenja elä-     nussa verotuksen neutraliteettiperiaatteen kans-
21644: ketulovähennykseen, jotka myönnetään vain tie-       sa, joka edellyttää, että Suomessa asuvia henki-
21645: tyn enimmäistulon saaville, ratkaistaan koko-        löitä kohdellaan verotuksessa samalla tavoin.
21646: naistulon perusteella. Ulkomaantulo otetaan          EU:n sosiaaliturva-asetus 1408171/ETY voi kui-
21647: huomioon verotuksessa bruttomääräisenä sa-           tenkin joissakin tapauksissa rajoittaa EU:n jä-
21648: moin kuin kotimaankin tulot. Näin lasketusta         senvaltion, tässä tapauksessa Suomen, oikeutta
21649: valtion-, kunnallis- ja kirkollisverosta jätetään    sosiaalimaksujen perimiseen. EU- tai ETA-val-
21650: sitten maksuun ulkomaantulosta johtuva osa.          tiosta eläkettä saavan, Suomessa asuvan henki-
21651: Menettelyllä pyritään siihen, että osan tuloistaan   lön vakuutusmaksuvelvollisuuteen mainittu ase-
21652: ulkomailta saava maksaa Suomen tulosta veroa         tus ei näyttäisi vaikuttavan, jos henkilöllä on
21653: yhtä paljon kuin hän maksaisi tästä tulon osasta     oikeus työ- tai kansaneläkkeeseen Suomesta.
21654:                                            KK 130/1997 vp                                              3
21655: 
21656:     Suomessa noudatettu menettely on vakiintu-       lojen verotuksen suhteellisen korkeaksi verrattu-
21657: neen kansainvälisen käytännön mukainen, ja sen       na vastaavan kokonaistulon yksinomaan Suo-
21658: voidaan katsoa olevan sisällöllisesti pääosin pe-    mesta saavan verotukseen. Tästä syystä valtiova-
21659: rusteltu. Ulkomailta saadun eläketulon verotus       rainministeriö on aloittanut selvitystyön erityi-
21660: on toisaalta lieventynyt ja on edelleen lievene-     sesti niiden pienituloisten eläkkeensaajien koko-
21661: mässä, kun veroasteikkoja alennetaan. Lisäksi        naisverorasituksen lieventämiseksi, jotka saavat
21662: vuoden 1996 alusta lukien vakuutetun kansan-         eläkettä sekä Suomesta että muusta Pohjois-
21663: eläkevakuutusmaksu on poistettu myös eläkeläi-       maasta, ottaen huomioon yleiset veropoliittiset
21664: siltä.                                               näkökohdat. Selvitystyö mahdollisine muutos-
21665:     Pieniä eläkkeitä saavat kansalaiset ovat koke-   ehdotuksineen on tarkoitus saada valmiiksi maa-
21666: neet kohtuuttomaksi erityisesti muusta Poh-          liskuun loppuun mennessä. Tarkoituksena on
21667: joismaasta saadun eläketulon huomioon ottami-        myös, että valtiovarainministeriö yhdessä sosiaa-
21668: sen muiden Suomessa verotettavien tulojen vero-      li- ja terveysministeriön kanssa selvittää sosiaali-
21669: prosenttia määrättäessä (progressiovaikutus).        turvamaksujen ja verotuksen yhteensovittamisen
21670: Maksajavaltion korkeahkon lähdeverotuksen ja         EU:n sosiaaliturva-asetuksen 1408/71 säännös-
21671: kotivaltion veroprogression yhteisvaikutus on        ten kanssa.
21672: voinut näissä tapauksissa nostaa kokonaistu-
21673: 
21674:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1997
21675:                                                                                  Ministeri Arja Alho
21676: 4                                          KK 130/1997 vp
21677: 
21678: 
21679: 
21680: 
21681:                                        Till Riksdagens Talman
21682: 
21683:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         man till att den som erhåller en del av sina inkom-
21684: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande          ster från utlandet betalar lika mycket för den
21685: medlem av statsrådet översänt följande av            inkomst han erhåller i Finland som han skulle
21686: riksdagsman Toimi Kankaanniemi underteck-            betala för inkomsten i det fall att han skulle
21687: nade spörsmål nr 130:                                förvärva hela sin inkomst enbart i Finland.
21688:                                                         Den totala skattenivå som pensionstagarens
21689:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       beskattning når, och som i vissa fall är högre än
21690:        ta för att göra beskattningen skälig när      skattenivån i Finland, är avhängig också av den
21691:        det gäller pensionerna för personer som       andra statens skattenivå. I vissa fall stiger den
21692:        flyttar från Sverige tili Finland efter sin   totala skattebördan för den som får pensionsin-
21693:        pensionering?                                 komst såväl från utlandet som från Finland klart
21694:                                                      över den totala beskattningen av lika stora in-
21695:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        komster förvärvade enbart i Finland. Den vikti-
21696: anföra följande:                                     gaste orsaken tili detta är inte den finländska
21697:                                                      beskattningen, utan det faktum att skatten i ut-
21698:    De skatteavtal som Finland har ingått inne-       landet är hög i förhållande till pensionstagarens
21699: håller en bestämmelse enligt viiken sådan in-        inkomstnivå.
21700: komst som enligt avtalet beskattas enbart i den         Skyldigheten att betala socialskyddsavgifter
21701: utbetalande staten kan innefattas i beskatt-         av skattenatur uppstår på basis av det faktum att
21702: ningsunderlaget i hemlandet. Av den på detta sätt    personen är bosatt i Finland. Den som får pen-
21703: uträknade skatten i hemlandet skall den del som      sion från utlandet är därmed i jämlik ställning
21704: beror på utlandsinkomster dock inte debiteras.       med hänsyn till avgiften jämfört med en person
21705: För att inkomsten skall innefattas i beskatt-        som förvärvar alla sina inkomster här i Finland.
21706: ningsunderlaget förutsätts naturligtvis att den      En person som är bosatt i Finland är försäkrad i
21707: interna skattelagstiftningen innehåller en ut-       händelse av sjukdom i enlighet med sjukförsäk-
21708: trycklig bestämmelse om detta. För närvarande        ringslagen (364/1963). Den försäkrade skall en-
21709: ingår denna bestämmelse i 6 § lagen om undanrö-      ligt denna lag erlägga sjukförsäkringsavgift på
21710: jande av internationell dubbelbeskattning (1552/     basis av den inkqmst som fastslagits i kommunal-
21711: 1995). Enligt 6 § 1 mom. i den nämnda lagen skall    beskattningen. A ven om pensionsinkomster från
21712: inkomst som förvärvats i en främmande stat och       utlandet genom skatteavtal är befriade från kom-
21713: i fråga om viiken Finland i ett internationellt      munalskatt här i landet, beaktas den från skatt
21714: avtal har avstått från att använda sin beskatt-      befriade pensionsinkomsten vid fastställandet av
21715: ningsrätt vara skattepliktig inkomst för en fysisk   sjukförsäkringsavgift som om något skatteavtal
21716: person.                                              inte fanns, eftersom den nämnda avgiften inte
21717:    Att inkomsten medtas i skatteunderlaget inne-     omfattas av avtalen och de således inte inverkar
21718: bär att man då beskattningen verkställs inled-       på den försäkrades skyldighet att erlägga denna
21719: ningsvis sammanräknar utlandsinkomsten med           avgift. Denna praxis har befåsts genom flera av-
21720: den inkomst som förvärvats i hemlandet och gör       göranden i högsta förvaltningsdomstolen (se
21721: avdragen på den sammanlagda inkomsten. Rät-          t.ex. HFD 1975 II 571 och HFD 1979 II 661).
21722: ten till grundavdrag och pensionsinkomst-            Sålunda inverkar även pensioner från utlandet
21723: avdrag, som enbart beviljas personer med en viss     på beloppet av den sjukförsäkringsavgift som i
21724: maximiinkomst, avgörs härvid på basis av den         Finland skall fastställas för den försäkrade.
21725: totala inkomsten. Utlandsinkomsten beaktas i            Man kan konstatera att detta förfarande står
21726: beskattningen tili sitt bruttobelopp på samma        i samklang med neutralitetsprincipen för be-
21727: sätt som inkomster i hemlandet. Den skatt som        skattningen. Enligt denna princip förutsätts att
21728: staten uppbär samt kommunal- och kyrskoskat-         alla i Finland bosatta personer behandlas lika i
21729: ten debiteras inte tili den del inkomsten härrör     skattehänseende. EU:s förordning 1408/71/EEG
21730: från utlandet. Genom detta förfarande strävar        om social trygghet kan dock i vissa fall begränsa
21731:                                             KK 130/1997 vp                                            5
21732: 
21733: en EU-medlemsstats, i detta fall Finlands, rätt att   ter en liten pension. Den sammanlagda inverkan
21734: uppbära sociala avgifter. Då det gäller en i Fin-     av den utbetalande statens högre källskatt och
21735: land bosatt person som får pension från en EU-        hemlandets skatteprogression har i dessa fall
21736: eller EES-medlemsstat ser förordningen dock           kunnat leda till enjämförelsevis hög beskattning
21737: inte ut att ha någon inverkan på personens skyl-      av totalinkomsten i förhållande till motsvarande
21738: dighet att erlägga försäkringsavgift, om personen     beskattning av en totalinkomst förvärvad enbart
21739: har rätt till arbets- eller folkpension i Finland.    i Finland. Av denna orsak utreds vid finansminis-
21740:    Det finska förfarandet följer etablerad inter-     teriet hur, med beaktande av allmänna skattepo-
21741: nationell praxis och kan i huvudsak anses vara        litiska synpunkter, skattebördan totalt sett skall
21742: motiverat till sitt innehåll. Beskattningen av pen-   kunna lindras för i synnerhet pensionstagare med
21743: sionsinkomster från utlandet har emellertid lind-     små inkomster som erhåller pension såväl från
21744: rats och lindras ytterligare då skatteskalorna        Finland som något annat nordiskt land. Avsik-
21745: sänks. Den försäkrades folkpensionsförsäk-            ten är att utredningen och eventuella ändrings-
21746: ringsavgift har dessutom slopats också för pen-       förslag skall vara fårdiga inom mars månad. Av-
21747: sionärer fr.o.m. ingången av år 1996.                 sikten är också att finansministeriet tillsammans
21748:    Beaktandet av pensionsinkomster i synnerhet        med social- och hälsovårdsministeriet skall utre-
21749: från ett annat nordiskt land vid fastställandet av    da hur socialskyddsavgifterna skall kunna har-
21750: skatteprocenten för de beskattningsbara inkom-        moniseras med bestämmelserna i EU:s förord-
21751: sterna i Finland (progressionseffekten) har upp-      ning 1408/71 om social trygghet.
21752: levts vara oskälig bland de medborgare som lyf-
21753: 
21754:      Helsingforsden 20 mars 1997
21755: 
21756:                                                                                  Minister Arja Alho
21757:                                               KK 131/1997 vp
21758: 
21759: Kirjallinen kysymys 131
21760: 
21761: 
21762: 
21763: 
21764:                                     Matti Ryhänen /kesk: Eläke- ja työvoimahallinnon yhteistyöstä
21765:                                        työkyvyttömyyttä arvioitaessa
21766: 
21767: 
21768:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
21769: 
21770:    Eduskunnassa on toistuvaisesti kiinnitetty              Ratkaistaessa, onko ihminen työkyvytön vai
21771: huomiota siihen, että eläkehakemusten hylkää-           onko hän työmarkkinoiden käytettävissä, tulisi
21772: minen on selvästi lisääntynyt. Ministeri Mönkäre        eläke- ja työvoimaviranomaisten tehdä yhteis-
21773: on luvannut selvittää asiaa, mutta selvitystä ei ole    työtä. Tämä edellyttää asianmukaista lainsää-
21774: kuulunut.                                               däntöä.
21775:    Monet arvovaltaiset tahot, viimeksi TT:n Juk-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21776: ka Härmälä (HS 25.2.), ovat todistaneet, että           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21777: suuri osa työttömistä kuuluisi sosiaaliturvan pii-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21778: riin.                                                   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21779:    On selvää, että ihminen on joko työkykyinen
21780: tai työ kyvytön. Työvoimaviranomaiset ja eläke-                   Katsooko Hallitus, että kansalaisia
21781: viranomaiset tulkitsevat tätä rajankäyntiä eri ta-             kohdellaan eläke- ja työvoimahallinnos-
21782: valla. Ihmisiä pompotellaan ilman omaa syytä                   sa eri tavalla, ja
21783: luukulta toiselle.                                                tulisiko mainitun epäkohdan korjaa-
21784:     Menneinä vuosina Kelan ja työeläkelaitosten                miseksi lainsäädäntöä muuttaa?
21785: vastakkaisista päätöksistä päästiin lainmuutok-
21786: sella, joka edellytti, että päätösten tuli olla yhte-
21787: neviä.
21788:       Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1997
21789: 
21790:                                            Matti Ryhänen /kesk
21791: 
21792: 
21793: 
21794: 
21795:  279001
21796: 2                                           KK 131/1997 vp
21797: 
21798: 
21799: 
21800: 
21801:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21802:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 11'\0mentissa     mutta jota sairausvakuutuslain tai eläkelakien
21803: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         nojalla annetuissa päätöksissä ei ole pidetty työ-
21804: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kyvyttömänä, ei voida pitää terveydellisistä syis-
21805: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Ry-        tä työkyvyttömänä myöskään työvoimahallin-
21806: häsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        non puolella. Siten tällaisella henkilöllä on oi-
21807:  131:                                                 keus olla työttömänä työnhakijana työvoimatoi-
21808:                                                       mistossa ja saada siltä ajalta, jonka hän on työn-
21809:           Katsooko Hallitus, että kansalaisia         hakijana, työttömyysturvaa, mikäli muut työt-
21810:        kohdellaan eläke- ja työvoimahallinnos-        tömyysturvan saamisen edellytykset täyttyvät.
21811:        sa eri tavalla, ja                                Julkisuudessa on viime aikoina esitetty usein
21812:           tulisiko mainitun epäkohdan korjaa-         väitteitä siitä, että työttöminä työnhakijoina olisi
21813:        miseksi lainsäädäntöä muuttaa?                 runsaasti sellaisia ikääntyneitä henkilöita, jotka
21814:                                                       tosiasiallisesti ovat työkyvyttömiä ja kuuluisivat
21815:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          eläketurvan piiriin. Tilanteen selvittämiseksi ase-
21816: vasti seuraavaa:                                      tettiin 27.6.1996 ikääntyneiden pitkäaikaistyöt-
21817:                                                       tömien työllistämisen seurantatyöryhmä, jonka
21818:     Eläkepolitiikan ja työvoimapolitiikan tavoit-     määräaika päättyy 31.12.1997. Työryhmä koos-
21819: teet ovat erilaiset. Eläkepolitiikan tavoitteena on   tuu työministeriön, sosiaali- ja terveysministe-
21820: turvata henkilön toimeentulo silloin, kun hän         riön, Kansaneläkelaitoksen, Työeläkelaitosten
21821: vanhuuden tai työkyvyttömyyden vuoksi ei voi          Liiton ja kuntien edustajista. Työryhmän tehtä-
21822: hankkia itselleen toimeentuloa. Työvoimapoli-         vänä on seurata ikääntyneiden pitkäaikaistyöt-
21823: tiikan tavoitteena on työllistää työikäiset työky-    tömien työllistymisedellytyksiä sekä koulutus- ja
21824: kyiset työttömät henkilöt. Sinä aikana, kun työ-      kuntoutustarpeiden selvittämishanketta. Työ-
21825: tön on työvoimatoimistoon ilmoittautuneena            ryhmän työhön liittyen kymmenen kaupungin
21826: työnhakijana eikä hänelle ole löytynyt sopivaksi      työvoimatoimistoissa haastatellaan parhaillaan
21827: katsottavaa työtä, hänellä on oikeus työttömyys-      yli 50-vuotiaita pitkäaikaistyöttömiä. Vuoden
21828: turvaan. Tätä perinteistä eläkepolitiikan ja työ-     1997 loppuun mennessä on tarkoitus haastatella
21829: voimapolitiikan välistä tehtävien jakoa on kui-       noin 15 000 pitkäaikaistyötöntäja kartoittaa hei-
21830: tenkin hämärtänyt se, että työttömyyseläkejär-        dän terveydentilansa ja työkykynsä, osaamisensa
21831: jestelmän turvin ikääntyneet pitkäaikaistyöttö-       ja työhalukkuutensa. Tähän mennessä on haas-
21832: mät ovat tosiasiallisesti siirtyneet työvoimahal-     tateltu noin 3 000 työtöntä. Heistä lähetettiin va-
21833: linnon piiristä kokonaan eläkejärjestelmien pii-      jaat 500 henkilöä terveyskeskustutkimuksiin ja
21834: riin. Kyse on kuitenkin useimmiten terveistä ja       noin 160 Kansaneläkelaitoksen järjestämään
21835: työkykyisistä ihmisistä.                              kuntoutustarveselvitykseen. Tähän mennessä
21836:    Viime vuosien laman seurauksena työttömyys         saatujen selvitysten perusteella näyttää siltä, ettei
21837: on muuttunut pysyvältä vaikuttavaksi suurtyöt-        työttöminä työnhakijoina ole sairausvakuutus-
21838: tömyydeksi. Suurtyöttömyydestä aiheutunut             lain ja eläkelakien tarkoittamassa merkityksessä
21839: työttömyyseläkkeellä olevien määrän lisäänty-         työkyvyttömiä henkilöitä läheskään siinä määrin
21840: minen yhdessä muiden eläkekustannuksia nosta-         kuin julkisuudessa esitetyt väitteet antaisivat ym-
21841: neiden tekijöiden, kuten esimerkiksi väestömme        märtää. Eri asia on, onko osa työnhakijoina ole-
21842: ikääntymisen kanssa on erityisesti lisännyt eläke-    vista henkilöistä muista kuin terveydellisista syis-
21843: vakuutusmaksujen nousupaineita työeläkejär-           tä kykenemättömiä työhön.
21844: jestelmässä. Täten työeläkejärjestelmän talou-           Työhön kykenemättömyys voi johtua esimer-
21845: den vakauttamiseksi muun muassa työttömyys-           kiksi riittämättömästä koulutuksesta, ammatti-
21846: eläkkeen saamisehtoja on jouduttu järjestelmän        taidon puutteesta tai siitä, että kynnys työelä-
21847: käyttöönoton jälkeen tiukentamaan.                    mään on pitkäänjatkuneen työttömyyden myötä
21848:    Työtöntä henkilöä, joka hoitavan lääkärin          kasvanut ylitsepääsemättömäksi. Kun työttö-
21849: antaman lausunnon mukaan on työkyvytön,               myysturvan ja eläketurvan rahoituspohja on eri-
21850:                                              KK 131/1997 vp                                             3
21851: 
21852: lainen, tästäkin lähtökohdasta on tarkoituksen-        notun Letka-työryhmän, jonka määräaika päät-
21853: mukaista, etteivät edellä mainitut tapaukset kuu-      tyy 31.5.1997. Työryhmässä on mukana sosiaali-
21854: lu eläkejärjestelmän huollettaviin. Työvoimahal-       ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön
21855: linnon tukipalvelut ja muut aktiivista työllistä-      edustajien lisäksi Kansaneläkelaitoksen, Eläke-
21856: mistä tarkoittavat toimenpiteet niihin liittyvine      turvakeskuksen, Työeläkelaitosten Liiton ja työ-
21857: toimeentuloturvineen on tarkoitettu vastaamaan         markkinajärjestöjen edustajat. Työryhmän erää-
21858: näiden ihmisten työttömyyteen liittyviin talou-        nä tehtävänä on selvittää eri eläkejärjestelmien
21859: dellisiin ja muihin vaikeuksiin.                       työkyvyttömyysmääritelmien erilaisuus ja tarve
21860:     Eläkejärjestelmät eivät ole pakoilleet vastuu-     näiden määritelmien selkeyttämiseen sekä tehdä
21861: taan huolehtia niiden henkilöiden toimeentulos-        mahdolliset muutosehdotukset eläkelainsäädän-
21862: ta, jotka eläkelainsäädännön nojalla ovat eläke-       töön. Tavoitteena on aikaansaada entistä yhte-
21863: turvaan oikeutettuja. Hallitusohjelmassa on            näisempi ratkaisukäytäntö työkyvyttömyyseläk-
21864: kiinnitetty huomiota työkyvyttömyyseläkkeisiin         keiden osalta. Tähän päästään hakemalla jo työ-
21865: liittyviin ongelmiin ja ihmisten työkykyyn. Tä-        kyvyn ylläpidossa ja kuntoutusvaiheessa yhte-
21866: män vuoksi nykyinen eläkepolitiikka tähtää ene-        näiset ratkaisulinjat
21867: nevässä määrin ennalta ehkäisevään ammatilli-             Kaiken kaikkiaan eläkejärjestelmien kannalta
21868: seen kuntouttamiseen ja asenteiden muuttami-           olisi tärkeää, että pystyisimme murtamaan suur-
21869:  seen siten, että nykyistä useammat työikäiset         työttömyyden ja luomaan sellaiset työolosuh-
21870: henkilöt voisivat ja haluaisivat jatkaa työelämäs-     teet,joissa ihmiset viihtyvät ja voivat hyvin työtä
21871:  sä vanhuuseläkeikään saakka.                          tehden ja eläketurvaansa kartuttaen. Nämä ta-
21872:     Hallitusohjelmaan nojautuen sosiaali- ja ter-      voitteet eivät liene ristiriidassa myöskään työvoi-
21873:  veysministeriö asetti 12.5.1995 työkyvyttömyys-       mahallinnon tavoitteiden kanssa.
21874:  eläkkeisiin liittyviä ongelmia selvittävän niin sa-
21875: 
21876:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1997
21877: 
21878:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
21879: 4                                          KK 131/1997 vp
21880: 
21881: 
21882: 
21883: 
21884:                                        Tili Rikedagens Talman
21885: 
21886:   1 det syfte 37 § 1 mom. rikedagsordningen          beslut som givits med stöd av sjukförsäkringsla-
21887: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande          gen eller pensionslagarna inte har befunnits vara
21888: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-      arbetsoförmögen, kan inte heller inom arbets-
21889: dagsman Matti Ryhänen undertecknade spörs-           kraftsförvaltningen anses vara arbetsoförmögen
21890: mål nr 131:                                          på grund av medicinska skäl. Det betyder att en
21891:                                                      sådan person har rätt att vara arbetslös arbetssö-
21892:           Anser Regeringen att medborgarna           kande vid arbetskraftsbyrån och få arbetslös-
21893:        behandlas olika inom pensionsförvalt-         hetsersättning under den tid som han är arbetssö-
21894:        ningen och arbetskraftsförvaltningen,         kande, under förutsättning att han uppfyller de
21895:        och borde lagstiftningen ändras på grund      övriga vilikoren för arbetslöshetsersättningen.
21896:        av detta missförhållande?                        1 offentligheten har det under densenaste ti-
21897:                                                      den ofta förekommit påståenden om att det
21898:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        bland de arbetslösa som söker arbete finns
21899: anföra följande:                                     många äldre personer som i själva verket är ar-
21900:                                                      betsoförmögna och därför borde tas om hand av
21901:    Pensionspolitiken och arbetskraftspolitiken       pensionssystemet. För att utreda situationen tili-
21902: har o1ika mål. Pensionspolitikens mål är att tryg-   sattes 27.6.1996 en arbetsgrupp för uppföljning-
21903: ga en persons utkomst när han inte själv på grund    en av sysselsättningsåtgärder för ä1dre långtids-
21904: av ålderdom eller arbetsoförmåga kan tjäna sitt      arbetslösa som skall vara klar med sitt arbete
21905: uppehälle. Arbetskraftspolitikens mål är att sys-    31.12.1997. Arbetsgruppen består av represen-
21906: selsätta sådana arbetslösa i arbetsför ålder som     tanter för arbetsministeriet, social- och hälso-
21907: har bibehållit sin arbetsförmåga. Under den tid      vårdsministeriet, Folkpensionsanstalten, Ar-
21908: som den arbets1öse är anmä1d som arbetssökande       betspensionsanstalternas Förbund och kommu-
21909: hos arbetskraftsbyrån och man inte kan anvisa        nerna. Arbetsgruppen har tili uppgift att utreda
21910: honom ett arbete som kan anses lämpligt, har         förutsättningarna för att sysselsätta ä1dre lång-
21911: han rätt tili utkomstskydd för arbetslösa. Denna     tidsarbetslösa och följa upp ett projekt som utre-
21912: traditionella arbetsfördelning mellan pensions-      der behovet av utbildning och rehabilitering för
21913: politiken och arbetskraftspolitiken har dock för-    dessa. 1anslutning tili arbetsgruppens arbete görs
21914: dunklats av att äldre långtidsarbetslösa i själva    för närvarande intervjuer med långtidsarbets1ösa
21915: verket med stöd av arbetslöshetspensionen helt       över 50 år på arbetskraftsbyråerna i tio olika
21916: och hållet har överförts från arbetskraftsförvalt-   städer. Avsikten är att intervjua ca 15 000 lång-
21917: ningen tili pensionssystemen. Detta trots att det    tidsarbetslösa fram tili slutet a v 1997 och kartläg-
21918: oftast rör sig om friska och arbetsföra personer.    ga deras hälsa och arbetsförmåga, kompetens
21919:    Som en följd av de senaste årens ekonomiska       och arbetsvilja. Hittilis har man intervjuat ca
21920: depression har arbetslösheten utvecklats tili en     3 000 arbetslösa. Av dessa sändes knappt 500
21921: massarbetslöshet som verkar vara permanent.          personer vidare tili hälsocentraler för undersök-
21922: Ökningen av antalet arbets1öshetspensioner tili      ningar och ca 160 personers rehabiliteringsbehov
21923: följd av massarbetslösheten har tilisammans med      skall utredas av Folkpensionsanstalten. På basis
21924: andra faktorer som verkat höjande på pensions-       av hittilis erhållna utredningar verkar det inte
21925: kostnaderna, t.ex. den växande andelen äldre         finnas närmelsevis så många i det avseende ar-
21926: personer, särskilt ökat trycket på en höjning av     betsoförmögna som avses i sjukförsäkringslagen
21927: pensionsförsäkringsavgifterna i arbetspensions-      och pensionslagarna bland de arbetslösa arbets-
21928: systemet. Därför har man för att stabilisera ar-     sökande som de påståenden som förekommit i
21929: betspensionssystemets ekonomi sedan systemet         offentligheten har låtit påskina. Däremot är det
21930: infördes bl.a. varit tvungen att skärpa vilikoren    en annan fråga om en del av de arbetssökande av
21931: för arbetslöshetspension.                            andra orsaker än medicinska är oförmögna tili
21932:    En arbetslös som enligt den behandlande läka-     arbete.
21933: rens utlåtande är arbetsoförmögen, men som i            Arbetsoförmågan kan t.ex. bero på otiliräck-
21934:                                              KK 131/1997 vp                                               5
21935: 
21936: lig utbildning, avsaknad av yrkesutbildning eller        cial- och hälsovårdsministeriet 12.5.1995 en ar-
21937: på att tröskeln tili arbetslivet under den långa         betsgrupp, "Letka", som kommer att arbeta
21938: arbetslösheten blivit alltför hög. Eftersom finan-       fram till31.5.1997. I arbetsgruppen deltar utöver
21939: sieringsbasen för utkomstskyddet för arbetslösa          social- och hälsovårdsministeriets representanter
21940: och pensionsskyddet är olika, är det också från          också representanter för Folkpensionsanstalten,
21941: den utgångspunkten ändamålsenligt att fall som           Pensionsskyddscentralen,        Arbetspensionsan-
21942: de ovan nämnda inte hör tili pensionssystemet.           stalternas Förbund och arbetsmarknadsorgani-
21943: Arbetskraftsförvaltningens stödservice och an-           sationerna. Ett av arbetsgruppens uppdrag är att
21944: dra åtgärder för aktiv sysselsättning i förening         utreda på vilket sätt de olika pensionssystemens
21945: med utkomstskydd är de åtgärder som skall svara          definition på arbetsoförmåga skiljer sig från var-
21946: mot dessa personers ekonomiska och andra pro-            andra och om det finns ett behov att göra defini-
21947: blem som har samband med arbetslösheten.                 tioneroa klarare samt att utarbeta förslag tili
21948:     Pensionssystemen har inte undandragit sig sitt       eventuella ändringar av pensionslagstiftningen.
21949: ansvar att sörja för att de som är berättigade tili      Målet är att åstadkomma en enhetligare praxis i
21950: pension enligt pensionslagstiftningen får sin ut-        fråga om invalidpensionsbesluten. Målet kan
21951: komst. I regeringsprogrammet har man fåst upp-           uppnås genom att man söker enhetliga lösningar
21952: märksamhet på problemen i samband med inva-              redan i fråga om verksamhet som upprätthåller
21953:  lidpensionerna och arbetsförmågan. Därför in-           arbetsförmågan och rehabilitering.
21954:  riktar sig pensionspolitiken idag i allt högre grad         Allt som allt är det viktigt för pensionssyste-
21955:  på preventiv yrkesinriktad rehabilitering och på        men att vi kan bryta massarbetslösheten och ska-
21956:  en förändring av attityderna så att fler personeri      pa sådana arbetsförhållanden att arbetstagarna
21957:  arbetsför ålder skall kunna och vilja fortsätta         trivs och mår bra medan de arbetar och tjänar in
21958:  arbeta fram tili den egentliga pensionsåldern.          pension. Dessa mål står uppenbarligen inte heller
21959:     Med stöd av regeringsprogrammet tillsatte so-        i strid med arbetskraftsförvaltningens mål.
21960: 
21961:      Helsingforsden 14 mars 1997
21962: 
21963:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
21964:                                           KK 132/1997 vp
21965: 
21966: Kirjallinen kysymys 132
21967: 
21968: 
21969: 
21970: 
21971:                                   Matti Väistö /kesk: Osakeyhtiön ylläpitämän ammattikorkea-
21972:                                      koulun arvonlisäverosta
21973: 
21974: 
21975:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
21976: 
21977:    Kuntien tuottamien palvelujen arvonlisävero-     palvelut on tavalla tai toisella kyettävä tuotta-
21978: käytännössä on ilmennyt epäyhtenäisyyttä ja         maan tämän verran edullisemmin. Muun muassa
21979: käytännön ongelmia. Eräänä epäkohtana on            henkilöstönjaksamiseen tällä voi olla pidemmän
21980: noussut esiin ammattikorkeakoulujen verotus-        päälle ennalta arvaamattomia vaikutuksia.
21981: kohtelu. Mikäli ylläpitäjänä on osakeyhtiö, niin       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
21982: koulutuspalvelut ovat arvonlisäveron piirissä.      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21983: Näin siitäkin huolimatta, että osakeyhtiö on täy-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21984: sin kunnallinen. Kuntayhtymien tai yksittäisten     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21985: kuntien omistamien ammattikorkeakoulujen an-
21986: tamaa koulutusta arvonlisävero ei sen sijaan kos-             Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi-
21987: ke.                                                        menpiteisiin, joilla osakeyhtiön ylläpitä-
21988:    Käytännössä arvonlisävero merkitsee osake-              mät ammattikorkeakoulut vapautetaan
21989: yhtiön ylläpitämälle ammattikorkeakoululle                 arvonlisäverosta ja turvataan näin kaik-
21990: jopa noin viiden prosentin lisäkustannusta. Näin           kien ammattikorkeakoulujen tasavertai-
21991: ollen kilpailukykyiset ja laadukkaat koulutus-             nen verokohtelu ja kilpailutilanne?
21992: 
21993:       Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1997
21994:                                          Matti Väistö /kesk
21995: 
21996: 
21997: 
21998: 
21999:  279001
22000: 2                                           KK 132/1997 vp
22001: 
22002: 
22003: 
22004: 
22005:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22006: 
22007:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ei ole edullisempaa tuottaa hyödykkeitä itse kuin
22008: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ostaa niitä ulkopuolisilta yrityksiltä, eikä ostet-
22009: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tuihin hyödykkeisiin sisältyvä vero siten vaikuta
22010: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti            kuntien ostopäätöksiin. Kunnille maksetut pa-
22011: Väistön näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          lautukset peritään erillislain (79/1994) nojalla
22012: n:o 132:                                              kaikilta kunnilta yhteisesti takaisin asukasluvun
22013:                                                       perusteella. Palautusoikeus ei siten ole kuntasek-
22014:           Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi-     torille lopullinen etu, vaan hankintoihin sisältyvä
22015:        menpiteisiin, joilla osakeyhtiön ylläpitä-     arvonlisävero muodostuu takaisinperintäjärjes-
22016:        mät ammattikorkeakoulut vapautetaan            telmän johdosta kunnille kustannukseksi.
22017:        arvonlisäverosta ja turvataan näin kaik-           Arvonlisäverolain mukaan kunnalliset oppi-
22018:        kien ammattikorkeakoulujen tasavertai-         laitokset ovat osa kuntaa, ja niiden toimintaa
22019:        nen verokohtelu ja kilpailutilanne?            pidetään siten kunnan harjoittamana toiminta-
22020:                                                       na. Kuntien omistamat osakeyhtiöt ovat sitä vas-
22021:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          toin oikeudellisesti itsenäisiä, kunnasta erillisiä
22022: vasti seuraavaa:                                      taloudellisia yksiköitä. Tämän vuoksi niitä koh-
22023:                                                       dellaan arvonlisäverolainsäädännössä vastaa-
22024:    Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:n mukaan        valla tavalla kuin yksityisiä yrityksiä tai yhteisö-
22025: koulutuspalvelut on vapautettu verosta. Lain          jä. Merkitystä ei tässä suhteessa ole kunnan osa-
22026: 40 §:n mukaan verosta vapautetulla koulutuksel-       keomistuksen suuruudella tai yhtiön harjoitta-
22027: la tarkoitetaan yleissivistävää ja ammatillista       man toiminnan laadulla. Sama koskee säätiöitä
22028: koulutusta, korkeakouluopetusta sekä taiteen          ja muita yhteisöjä, joissa kunta on osakkaana tai
22029: perusopetusta, jota lain nojalla järjestetään tai     jäsenenä. Tällaisia yhteisöjä ei arvonlisävero-
22030: jota lain nojalla avustetaan valtion varoin. Vero-    lainsäädännön eikä yleisten oikeudellisten peri-
22031: vapaan koulutuksen järjestäjänä voi olla valtio,      aatteiden mukaan katsota kunnan osaksi.
22032: kunta tai yksityinen yhteisö. Sekä kunnallisten           Palautus- ja takaisinperintäjärjestelmän joh-
22033: että yksityisten ammattikorkeakoulujen antama         dosta kuntien järjestämän koulutustoimen vero-
22034: lakisääteinen koulutus jää siten verotuksen ulko-     kohtelu riippuu koulutuksen toteuttamistavasta.
22035: puolelle.                                             Palautusoikeuden johdosta kunnan tai kunta-
22036:    Koska lakisääteinen koulutus jää verotuksen        yhtymän itse harjoittamassa toiminnassa han-
22037: ulkopuolelle, ovat toimintaa varten verollisina       kintoihin sisältyvä vero ei näy välittömänä
22038: hankitut tavarat ja palvelut arvonlisäverotuksen      kustannuksena, vaikka se kuntasektorin kustan-
22039: yleisten periaatteiden mukaan vähennyskelvot-         nukseksi lopulta koituukin. Jos koulutustoimin-
22040: tomia. Tämä koskee sekä yksityisiä oppilaitoksia      ta järjestetään kunnan ostopalveluna tai avustus-
22041: että kuntien omistamia osakeyhtiöitä tai yhteisö-     varoin siten, että siitä huolehtii kokonaan yksi-
22042: jä. Kunnan tai kuntayhtymän itse harjoittama          tyinen yhteisö tai sellainen yksityinen yhteisö,
22043: koulutustoiminta kuuluu kuitenkin erityisen           jossa on osakkaina tai jäseninä kuntia, hankin-
22044: vain kuntiin sovellettavan palautus- ja takaisin-     toihin sisältyvä vero näkyy suoraan kustan-
22045: perintäjärjestelmän piiriin.                          nuksena. Tämän vuoksi kunnan itse harjoittama
22046:    Arvonlisäverolain 130 §:n mukaan kunnalla ja       toiminta voi arvonlisäveron suhteen vaikuttaa
22047: kuntayhtymällä on oikeus saada palautuksena           edullisemmalta tavalta järjestää koulutustoimi
22048: verotonta toimintaa varten tapahtuviin hankin-        kuin muut tavat.
22049: toihin sisältyvä vero. Palautusoikeuden tarkoi-           Kirjallisessa kysymyksessä esiin tuotu ongel-
22050: tuksena on toteuttaa hankintaneutraalisuus kun-       ma kunnallisen ammattikorkeakoulun ja osake-
22051: tien itse tuottamien ja ostettujen verollisten pal-   yhtiömuotoisen ammattikorkeakoulun erilaises-
22052: velujen välillä. Kuntien verotonta toimintaa var-     ta verokohtelusta on osa laajempaa neutraali-
22053: ten itse tuottamat erilaiset tukipalvelut ovat ve-    suusongelmaa. Tämä ongelma ei rajoitu vain
22054: rottomia. Palautusoikeuden johdosta kuntien           ammattikorkeakouluihin, vaan koskee myös
22055:                                             KK 132/1997 vp                                               3
22056: 
22057: muuta koulutustoimintaa samoin kuin muuta             tiin kuntien itse suorittamien palvelujen verotta-
22058: kuntien harjoittamaa verotonta toimintaa, kuten       mista oman käytön verotusperiaatteiden mukai-
22059: terveyden- ja sairaanhoitoa sekä sosiaalihuoltoa.     sesti. Tästä mallista kuitenkin luovuttiin siihen
22060: Lisäksi se koskee muitakin yhteisöjä kuin osake-      liittyvien hallinnollisten vaikeuksien sekä kun-
22061: yhtiöitä.                                             tien huomattavan verorasituksen kasvun takia.
22062:     Kuntiin sovellettavasta erityisjärjestelmästä     Muita kuin kunnallisia oppilaitoksia ei myös-
22063: aiheutuva neutraalisuusongelma kunnan itse            kään voida liittää kuntiin sovellettavaan erityis-
22064: suorittamien ja muilta hankkimien verottomien         järjestelmään, koska järjestelmä perustuu siihen,
22065: palvelujen välillä oli tiedossa jo kuntien erityis-   että palautusten yhteismäärä peritään kunnilta
22066: järjestelmää valmisteltaessa. Erityisjärjestelmän     yhteisesti valtiolle takaisin. Kuntia ei voi velvoit-
22067: käyttöönotto arvonlisäverolain säätämisen yh-         taa maksamaan takaisin niiden talouteen kuulu-
22068: teydessä katsottiin kuitenkin välttämättömäksi        mattomien oppilaitosten saamia palautuksia.
22069: taloudellisesti huomattavasti merkittävämmän          Yksityisten oppilaitosten hankintoihin sisälty-
22070: hankintaneutraalisuusongelman poistamiseksi           vän verorasituksen pienentäminen on yhteisö-
22071: kunnan itse tuottamien ja ostamien verollisten        lainsäädännön vastaista, koska Euroopan yhtei-
22072: palvelujen väliltä. Arvonlisäveron laaja vero-        sön kuudennen arvonlisäverodirektiivin (77/388/
22073: pohja huomioon ottaen arvonlisäverottomille           ETY) 17 artiklan mukaan veron vähennysoike-
22074: aloille aiheutuvia neutraalisuusongelmia pidet-       utta ei voida myöntää verottomasta koulutustoi-
22075: tiin vähäisinä palautusjärjestelmän avulla pois-      minnasta.
22076: tettavaan kilpailuvääristymään verrattuna. Ve-            Euroopan yhteisössä valmistellaan parhail-
22077:  rottomien toimintojen järjestämiseen katsottiin      laan kehitteillä olevaan uuteen arvonlisäve-
22078: lisäksi vaikuttavan muiden seikkojen kuin piile-      rojärjestelmään liittyen ehdotuksia julkisen toi-
22079:  vän arvonlisäverokustannuksen.                       minnan tulevasta verokohtelusta. Ehdotukset on
22080:     Puheena olevaan neutraalisuusongelmaan ei         tarkoitus antaa vuoden 1997 aikana. Myös kun-
22081:  ole helppoja ratkaisuja. Arvonlisäverolain val-      tien palautus- ja takaisinperintäjärjestelmää jou-
22082:  mistelun yhteydessä eräänä vaihtoehtona harkit-      dutaan tässä yhteydessä arvioimaan uudelleen.
22083:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1997
22084: 
22085:                                                                                   Ministeri Arja Alho
22086: 4                                           KK 132/1997 vp
22087: 
22088: 
22089: 
22090: 
22091:                                         Tili Riksdagens Talman
22092: 
22093:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      kommunerna själva producerar för sin skattefria
22094: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        verksamhet är skattefria. Tili följd av rätten tili
22095: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      återbäring är det inte fördelaktigare för kommu-
22096: man Matti Väistö undertecknade spörsmål nr            nerna att producera nyttigheter själva än att
22097: 132:                                                  köpa dem av utomstående företag, och den skatt
22098:                                                       som ingår i köpta nyttigheter påverkar således
22099:           Ämnar Regeringen vidta sådana åt-           inte kommunernas köpbeslut. Med stöd av en
22100:        gärder med vilka yrkeshögskolor med            separat lag (79/1994) återkrävs de återbäringar
22101:        aktiebolag som huvudman befrias från           som betalts tili kommunerna hos alla kommuner
22102:        mervärdesskatt och med vilka en jämlik         gemensamt på grundval av invånarantalet. Rät-
22103:        skattemässig behandling och konkur-            ten tili återbäring är således inte en slutgiltig
22104:        renssituation på detta sätt tryggas för alla   förmån för den kommunala sektorn, utan den
22105:        yrkeshögskolor?                                mervärdesskatt som ingår i anskaffningarna blir
22106:                                                       tili följd av återkravssystemet en kostnad för
22107:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         kommunerna.
22108: anföra följande:                                          Enligt mervärdesskattelagen är de kommuna-
22109:                                                       la läroanstalterna en del av kommunen och deras
22110:    Enligt 39 § mervärdesskattelagen (1501/1993)       verksamhet betraktas således som sådan verk-
22111: är utbildningstjänsterna befriade från skatt. En-     samhet som kommunen bedriver. Kommunägda
22112: ligt lagens 40 § avses med utbildning som är befri-   aktiebolag är däremot rättsligt sett självständiga
22113: ad från skatt allmänbildande utbildning och yr-       ekonomiska enheter som är separata från kom-
22114: kesutbildning, högskoleundervisning samt              munen. På grund av detta behandlas de i mervär-
22115: grundundervisning i konst som ordnas med stöd         desskattelagstiftningen på motsvarande sätt som
22116: av lag eller som med stöd av lag understöds med       privatföretag eller privata samfund. 1 detta sam-
22117: statens medel. Skattefri utbildning kan ordnas av     manhang har det ingen betydelse hur stort kom-
22118: staten, kommuner eller privata samfund. Den           munens aktieinnehav är eller hurdan verksamhet
22119: lagstadgade utbildning som både de kommunala          bolaget bedriver. Detsamma gäller fonder och
22120: och de privata yrkeshögskolorna ger stannar så-       andra samfund i vilka kommunen är delägare
22121: ledes utanför beskattningen.                          eller medlem. Dylika samfund betraktas inte som
22122:    Eftersom den lagstadgade utbildningen stan-        en del av kommunen enligt medvärdesskattelag-
22123: nar utanför beskattningen är de varor och tjäns-      stiftningen och inte heller en1igt de allmänna
22124: ter som anskaffats för verksamheten såsom skat-       rättsliga principerna.
22125: tepliktiga inte avdragsgilla enligt de allmänna           Med anledning av systemet med återbäring
22126: principerna för mervärdesbeskattningen. Detta         och återkrav beror den skattemässiga behand-
22127: gäller både privata läroanstalter och kom-            lingen av det utbildningsväsende som kommu-
22128: munägda aktiebolag eller samfund. Utbildnings-        nerna ordnar på sättet att genomföra utbildning-
22129: verksamhet som kommunerna eller samkom-               en. På grund av rätten till återbäring syns den
22130: munerna själva bedriver omfattas emellertid av        skatt som ingår i anskaffningarna i verksamhet
22131: ett särskilt system med återbäring och återkrav       som kommunen eller samkommunen själv bedri-
22132: som tillämpas endast på kommuner.                     ver inte som en omedelbar kostnad, fastän den till
22133:    Enligt 130 § mervärdesskattelagen har kom-         slut blir en kostnad för den kommunala sektorn.
22134: munerna och samkommunerna rätt tili återbä-           Om utbildningsverksamheten ordnas som en
22135: ring av skatt som ingår i anskaffningar som sker      kommunal köpt tjänst eller med bidragsmedel så
22136: med tanke på skattefri verksamhet. Syftet med         att den helt och hållet sköts av ett privat samfund
22137: rätten tili återbäring är att åstadkomma anskaff-     eller av ett sådant privat samfund i vilket kom-
22138: ningsneutralitet mellan sådana skattepliktiga         muner ingår som delägare eller medlemmar, syns
22139: tjänster som kommunerna själva producerar och         den skatt som ingår i anskaffningarna direkt som
22140: sådana som de köper. De olika stödtjänster som        en kostnad. Med anledning av dettakan verk-
22141:                                           KK 132/1997 vp                                            5
22142: 
22143: samhet som bedrivs av kommunen själv i fråga        ordnandet av skattefri verksamhet.
22144: om mervärdesskatten verka vara ett fördelakti-         Det finns inga enkla lösningar på det omdisku-
22145: gare sätt att ordna utbildningsväsendet än övriga   terade neutralitetsproblemet. 1 samband med be-
22146: sätt.                                               redningen av mervärdesskattelagen övervägde
22147:     Det problem som förs fram i det skriftliga      man som ett alternativ beskattning av tjänster
22148: spörsmålet om olika skattemässig behandling av      som kommunerna själva utför i enlighet med
22149: korumunala yrkeshögskolor och yrkeshögskolor        beskattningsprinciperna för eget bruk. Man av-
22150: i aktiebolagsform utgör en del av ett mer omfat-    stod dock från denna modell på grund av de
22151: tande neutralitetsproblem. Detta problem be-        administrativa svårigheter som är förknippade
22152: gränsar sig inte enbart tili yrkeshögskolorna,      med den samt på grund av en avsevärd ökning av
22153: utan det gäller även annan utbildningsverksam-      kommunernas skattebelastning. Det är inte hel-
22154: het liksom även annan skattefri verksamhet som      ler möjligt att ansluta andra än kommunala läro-
22155: kommunerna bedriver, t.ex. hälso- och sjukvård      anstalter tili det specialsystem som tillämpas på
22156: samt socialvård. Dessutom gäller det även andra     kommunerna, eftersom systemet grundar sig på
22157: samfund än aktiebolag.                              det faktum att det sammanlagda beloppet av
22158:     Det neutralitetsproblem mellan sådana skatte-   återbäringar återkrävs tili staten gemensamt av
22159: fria tjänster som kommunen själv utför och såda-    kommunerna. Kommunerna kan inte åläggas att
22160: na som den skaffar av andra, vilket föranleds av    betala tilihaka återbäringar som de fått för läro-
22161: det specialsystem som tillämpas på kommuner-        anstalter som inte omfattas av deras ekonomi. En
22162: na, var bekant redan vid beredningen av kommu-      minskning av den skattebelastning som ingår i
22163: nernas specialsystem. lbruktagandet av special-     privata läroanstalters anskaffningar strider mot
22164: systemet i samband med den nya mervärdes-           samfundslagstiftningen, eftersom rätten att av-
22165: skattelagen ansågs dock vara nödvändigt för av-     dra skatt inte kan beviljas för skattefri utbild-
22166: skaffande av det ekonomiskt avsevärt mera bety-     ningsverksamhet enligt artikel 17 i rådets sjätte
22167: dande problemet med anskaffningsneutralitet         direktiv om harmonisering av medlemsstaternas
22168: mellan sådana skattepliktiga tjänster som kom-      lagstiftning rörande omsättningsskatter (77/388/
22169:  munen själv producerar och sådana som den          EEG).
22170: köper. Med beaktande av den breda skattebasen          lnom Europeiska gemenskapen bereds som
22171:  för mervärdesskatten betraktades de neutrali-      bäst i anknytning tili det nya mervärdesskattesys-
22172:  tetsproblem som mervärdesskattefria områden        temet som är under utveckling förslag tili den
22173:  föranleds såsom obetydliga ijämförelse med den     framtida skattemässiga behandlingen av offent-
22174:  snedvridning av konkurrensen som skulle elimi-     lig verksamhet. Avsikten är att förslag skallläg-
22175:  neras med hjälp av återbäringssystemet. Det an-    gas fram under 1997. 1 detta sammanhang blir
22176:  sågs dessutom att även andra omständigheter än     man även tvungen att på nytt bedöma kommu-
22177:  den dolda mervärdesskattekostnaden påverkar        nernas återbärings- och återkravssystem.
22178:      Helsingforsden 21 mars 1997
22179: 
22180:                                                                                Minister Arja Alho
22181:                                            KK 133/1997 vp
22182: 
22183: Kirjallinen kysymys 133
22184: 
22185: 
22186: 
22187: 
22188:                                   Hannu Takkula /kesk ym.: Suomen valtuuskunnan kokoonpanosta
22189:                                      YK:n yleiskokouksessa
22190: 
22191: 
22192:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
22193: 
22194:     YK:nkansainvälisen nuorisovuoden 1985 jäl-       ti kansallisia hallituksia ottamaan "laajasti nuo-
22195: keen nuorisopolitiikka on ollut aikaisempaa vah-     risoa edustavan foorumin valitseman nuorisode-
22196: vemmin esillä Yhdistyneiden Kansakuntien toi-        legaation osaksi kansallisia delegaatioita YK:n
22197: minnassa. Tästä myönteisestä kehityksestä ker-       yleiskokoukseen ja YK-järjestöjen yleiskokouk-
22198: too osaltaan YK:n yleiskokouksen 50. istunnon        siin".
22199: hyväksymä YK:n nuorisoa koskeva toimintaoh-              Vuoden 1997 YK:njärjestyksessään 52. yleis-
22200: jelma World Programme of Action for Youth to         kokous käsittelee 50. yleiskokouksessa hyväk-
22201: the Year 2000 and Beyond. Tämä poliittinen           syttyä YK:n nuorisoa koskevaa toimintaohjel-
22202: toimintaohjelma sisältää toimenpide-ehdotuksia       maa. Tämän ohjelman toteutumisen arvioinnin
22203: niin kansalliselle kuin kansainväliselle tasolle     ollessa yleiskokouksen asialistalla on erityisen
22204: nuorten elinolojen parantamiseksi.                   tärkeää, että Suomen hallituksen YK:n 52. yleis-
22205:     Yksi ohjelman pääkohdista käsittelee nuorten     kokoukseen lähettämässä poliittisessa valtuus-
22206: täysipainoista ja tehokasta osallistumista yhteis-   kunnassa on vähintään yksi kansallisen nuoriso-
22207: kunnan elämään ja päätöksentekoon. Yksi ohjel-       komitean nimeämä nuorisodelegaatti. Pohjois-
22208: man hallituksille antamista toimenpide-ehdo-         maista Tanskalla ja Norjalla on jo perinteitä
22209: tuksista on nuorten osallistumisen vahvistami-       nuorisokomitean sisällyttämisessä YK:n yleis-
22210:  nen kansainvälisillä foorumeilla- ohjelmateksti     kokousdelegaatioon, ja kokemukset ovat olleet
22211:  mainitsee erikseen nuorisoedustajan YK:n yleis-     pelkästään myönteisiä.
22212:  kokouksen kansallisissa delegaatioissa. Ohjel-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22213:  man johdanto-osassa YK:n yleiskokous toistaa        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22214: jo aikaisemmin useaan otteeseen hallituksille        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22215:  esittämänsä kehotuksen "sisällyttää aina kun on     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22216:  mahdollista nuoria edustajia YK:n yleiskokous-
22217:  delegaatioihinsa".                                             Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
22218:     YK-järjestöjen järjestyksessään toiseen Maa-            YK:nyleiskokouksen hyväksymän suosi-
22219:  ilman Nuorisofoorumiin Wieniin kokoontui vii-              tuksen täytäntöönpanemiseksi ja nuori-
22220:  me marraskuussa noin 350 nuorisojärjestöjen                sodelegaatio sisällyttämiseksi YK:n 52.
22221:  edustajaa noin 150 maasta eri puolilta maailmaa            yleiskokouksen Suomen delegaation po-
22222:  arvioimaan YK:n nuoriso-ohjelman toteutumis-               liittiseen valtuuskuntaan?
22223:  ta. Maailman nuorisofoorumi vaati painokkaas-
22224:      Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1997
22225: 
22226:           Hannu Takkula /kesk            Pia Viitanen /sd              Janne Viitamies /sd
22227:           Marjaana Koskinen /sd          Janina Andersson /vihr        Mari Kiviniemi /kesk
22228:           Juha RehuJa /kesk              Sakari Smeds /skl             Päivi Räsänen /skl
22229:           Jari Koskinen lkok             Outi Siimes lkok              Maria Kaisa Aula /kesk
22230:           Suvi Linden /kok               Ville Itälä lkok              Säde Tahvanainen /sd
22231: 
22232: 
22233: 
22234: 
22235: 279001
22236: 2                                           KK 133/1997 vp
22237: 
22238: 
22239: 
22240: 
22241:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
22242: 
22243:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         moista, on niihin usein lähetetty näitä asioita
22244: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          käsittelevien viranomaisten ja kansalaisjärjestö-
22245: olette 26 päivänä helmikuuta 1997 päivätyn kir-        jen edustajia.
22246: jeenne n:o 265 ohella toimittanut valtioneuvos-           Erityisasiantuntemusta omaavat virkamiehet
22247: ton asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja            ja kansalaisjärjestöt ovat osallistuneet YK:n
22248: Hannu Takkulan ym. näin kuuluvan kirjallisen           talous- ja sosiaalisektorin toimikuntien ja komi-
22249: kysymyksen n:o 133:                                    teoiden asioita valmisteleviin kansallisiin ko-
22250:                                                        kouksiinja toimikuntien ja komiteoiden päätök-
22251:             Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        set hyväksyviin talous- ja sosiaalineuvoston ko-
22252:         YK:nyleiskokouksen hyväksymän suosi-           kouksiin. Nuorisoa koskevia asioita käsitellään
22253:         tuksen täytäntöönpanemiseksi ja nuori-         sekä erityisenä kysymyksenä sosiaalisen kehityk-
22254:         sodelegaatio sisällyttämiseksi YK:n 52.        sen toimikunnassa että ns. läpäisyperiaatteella
22255:         yleiskokouksen Suomen delegaation po-          väestökysymyksiä ja naisten asemaa käsittelevis-
22256:         liittiseen valtuuskuntaan?                     sä toimikunnissa.
22257:                                                           Nuorisoa koskeva toimintaohjelma vuoteen
22258:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           2000 ja siitä eteenpäin hyväksyttiin yleiskokouk-
22259: vasti seuraavaa:                                       sessa vuonna 1995. Toimintaohjelman saatepää-
22260:                                                        töslauselmassa kehotettiin jäsenmaita ottamaan
22261:    Suomen YK-yleiskokousvaltuuskuntaan ovat            nuorison edustajia mukaan valtuuskuntiin. Oh-
22262: viime vuosina kuuluneet ulkoasiainministeri, ul-       jelman seuranta tulee esille yleiskokouksessa
22263: koasiainministeriön virkamiehiä sekä eduskun-          joka toinen vuosi.
22264: nassa edustettuina olevien poliittisten puolueit-         Tarkasteltaessa nuorison edustautumista
22265: ten nimeämät kuusi edustajaa siten kuin puolueet       Suomen yleiskokousvaltuuskunnassa on otettu
22266: ovat siitä keskenään sopineet.                         huomioon toisaalta edellä mainittu kehotus ja
22267:    Poliittinen valtuuskunta on ollut osana yleis-      toisaalta jo nyt edustettuina olevien kansalaisjär-
22268: kokousvaltuuskuntaa koko YK-jäsenyyden                 jestöedustajien ikä. Poliittisten puolueiden valit-
22269: ajan. Malli on otettu muilta pohjoismailta. Poh-       semien edustajien joukossa on säännönmukai-
22270: joismaista ja ED-maista Tanskan, Norjan ja Hol-        sesti ollut nuoria, myös nuorisojärjestöjen edus-
22271: lannin YK-valtuuskuntaan on viime vuosina              tajia. Poliittisten valtuuskuntien keski-ikä v.
22272: enemmän tai vähemmän säännönmukaisesti                  1995 ja 1996 oli 36 vuotta, ja kummassakin val-
22273: kuulunut myös nuorisoedustaja. Suomen                  tuuskunnassa nuorin edustaja oli 24-vuotias.
22274: YK-valtuuskuntaan ei ole koskaan nimitetty                KysymysYK:nyleiskokouksen seuraamisesta
22275: varsinaista nuorisojärjestöjen edustajaa lukuun        ja seurannasta on parhaillaan eduskunnan ulko-
22276: ottamatta YK:n nuorisovuoden (1985) yleisko-           asiainvaliokunnan käsiteltävänä ulkoasiainmi-
22277: kousvaltuuskuntaa.                                     nisteriön syksyllä 1996 antaman selonteon poh-
22278:    Valtuuskunnan asiantuntijat ovat olleet lähin-      jalta. Selonteossa tarkastellaan ulkoasiainvalio-
22279: nä yleiskokouksessa käsitehäviä asioita valmis-        kunnan toivomuksen mukaisesti kansanedusta-
22280: televiaja hoitavia ulkoasiainhallinnon virkamie-       jien ja poliittisten puolueiden edustajien osallis-
22281: hiä. Viime vuosina on valtuuskuntaan nimitetty         tumista YK:n yleiskokoukseen ja YK-asioiden
22282: asiantuntijoiksi myös suurten kansainvälisten          käsittelyyn eduskunnassa. Selonteossa ei ole esi-
22283: konferenssien valmisteluihin ja konferenssien jäl-     tetty nuorisojärjestöjen edustajan sisällyttämistä
22284: keiseen seurantaan osallistuneita muiden minis-        YK-valtuuskuntaan.
22285: teriöiden virkamiehiä.                                    Ulkoasiainministeriön näkemyksen mukaan
22286:    Kun yleiskokouksen yhteydessä on pidetty            nuorisoa koskevan toimintaohjelman tavoittei-
22287: erityisistuntoja tai kokouksia joistakin erityistee-   den kannalta on tärkeämpää saada nuoret mu-
22288:                                            KK 133/1997 vp                                          3
22289: 
22290: kaan kansalliseen valmisteluun kuin sisällyttää      lueet keskenään sopisivat siitä, että niiden
22291: yksi edustaja valtuuskuntaan seuraamaan              YK-valtuuskuntaan nimeämistä edustajista aina
22292: YK:ssakäytävää yleiskeskustelua. Sen sijaan ul-      joku olisi erityisesti nuorison edustaja.
22293: koasiainministeriö ei näe estettä sille, että puo-
22294:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1997
22295: 
22296:                                                                Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
22297: 4                                            KK 133/1997 vp
22298: 
22299: 
22300: 
22301: 
22302:                                          Tili Riksdagens Talman
22303: 
22304:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       samlingen har företrädare för myndigheter och
22305: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den        medborgarorganisationer som behandlar ifråga-
22306: 26 februari 1997 nr 265 tili vederbörande medlem       varande ämne ofta skickats tili dem.
22307: av statsrådet översänt följande av riksdagsman            Tjänstemän och medborgarorganisationer
22308: Hannu Takkula m.fl. undertecknade spörsmål             med särskild sakkunskap har deltagit i nationella
22309: nr 133:                                                möten som berett ärenden för kommissioner och
22310:                                                        kommitteer inom FN:s ekonomiska och sociala
22311:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-        sektor och i möten med ekonomiska och sociala
22312:        sikt att vidta för att verkställa den av        rådet, som godkänner kommissionernas och
22313:        FN:s generalförsamling antagna rekom-           kommitteernas beslut. Ungdomsfrågor behand-
22314:        mendationen att en ungdomsdelegat skall         las dels i kommissionen för social utveck1ing un-
22315:        ingå bland de politiskt valda delegaterna       der en särskild rubrik, dels i kommissionerna för
22316:        av Finlands de1egation vid FN:s 52 gene-        befolkningsfrågor och kvinnans ställning enligt
22317:        ralförsamling?                                  s.k. avklubbningsprincip.
22318:                                                           Handlingsprogrammet för ungdomsfrågor
22319:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          fram tili år 2000 och därefter antogs av general-
22320: anföra följande:                                       försam1ingen 1995. 1 resolutionen som medföljde
22321:                                                        handlingsprogrammet uppmanas medlemslän-
22322:     Den finska delegationen vid FN:s generalför-       derna att ta med företrädare för ungdomen i sina
22323: sam1ing har under de senaste åren bestått av           delegationer. Programmet följs upp av general-
22324: utrikesministern, tjänstemän från utrikesminis-        församlingen vartannat år.
22325: teriet samt sex företrädare för de i riksdagen            Då man tittar på hur ungdomen är företrädd i
22326: företrädda po1itiska partierna på det sätt som         den finska delegationen har man fåst avseende
22327: partierna kommit överens om sinsemellan.               de1s vid den ovan nämnda uppmaningen, dels vid
22328:     Delegationen har haft en grupp politiskt valda     åldern hos de personer som företräder medbor-
22329: delegater under hela den tid som Finland har           garorganisationer som redan nu kommit i fråga.
22330: varit medlem av FN. Modellen kommer från de            B1and de delegater som utses av de politiska
22331: övriga nordiska länderna. Av de nordiska län-          partierna har det i regel funnits unga människor,
22332: derna och EU-länderna har Danmark, Norge               också företrädare för ungdomsorganisationer.
22333: och Nederländerna mer eller mindre regelbundet         Medelå1dern för de po1itiskt va1da de1egaterna
22334: tagit med en representant för ungdomen i sina          var 36 år 1995 och 1996 och i vardera de1egatio-
22335: FN-delegationer under de senaste åren. Tili den        nen var den yngsta delegaten 24 år.
22336: finska FN-delegationen har någon representant             Riksdagens utrikesutskott behand1ar för när-
22337: uttryckligen för ungdomsorganisationerna ald-          varande deltagandet i och uppfö1jningen av FN:s
22338: rig utsetts, med undantag för delegationen vid         genera1försam1ing med utrikesministeriets redo-
22339: generalförsamlingen under FN:s ungdomsår               göre1se hösten 1996 som underlag. Redogörelsen
22340: (1985).                                                granskar, i enlighet med utrikesutskottets önske-
22341:     De sakkunniga i delegationen har närmast va-       må1, hur riksdagsmännen och företrädarna för
22342: rit sådana tjänstemän inom utrikesförvaltningen        de politiska partierna deltagit i FN:s genera1för-
22343: som bereder och sköter ärenden som behandlas           sam1ing och i behand1ingen av FN-frågor i riks-
22344: av generalförsamlingen. Under de senaste åren          dagen. Redogöre1sen föres1år inte att FN-de1e-
22345: har dessutom tjänstemän från andra ministerier         gationen skall ha en särskild representant för
22346: som deltar i beredningen och uppföljningen av          ungdomsorganisationerna.
22347: stora internationella konferenser utsetts tili dele-      Enligt utrikesministeriets uppfattning är det
22348: gationen som sakkunniga.                               med tanke på målsättningen i handlingspro-
22349:     När särskilda sessioner eller möten om något       grammet för ungdomsfrågor viktigare att få med
22350: särskilt tema hållits i samband med generalför-        ungdomarna i det nationella beredningsarbetet
22351:                                              KK 133/1997 vp                                             5
22352: 
22353: än att ta med en ungdomsdelegat för att följa den      kommer överens om att en av de delegater som de
22354: allmänna debatten i FN. Däremot ser utrikesmi-         utser alltid skall vara någon som särskilt företrä-
22355: nisteriet inget hinder för att partierna sinsemellan   der ungdomen.
22356: 
22357:      Helsingforsden 18 mars 1997
22358: 
22359:                                                                       Utrikesminister Tarja Halonen
22360:                                             KK 134/1997 vp
22361: 
22362: Kirjallinen kysymys 134
22363: 
22364: 
22365: 
22366: 
22367:                                    Pia Viitanen /sd: Ajoneuvon rekisteröinnistä omistajanvaihdoksis-
22368:                                        sa
22369: 
22370: 
22371:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22372: 
22373:    Ajoneuvon myynnissä omistajanvaihdos ta-           tulisi myyntirekisteröintiin tehdä muutoksia.
22374: pahtuu rekisteriotteen Juovutusosalla. Ajoneu-        Vaihtoehtona voisi olla, että rekisteriotteen Juo-
22375: von ostajan tehtäväksi jää rekisteröidä auto ni-      vutusosa tehtäisiin kaksoiskappaleena ja siinä
22376: miinsä.                                               olisivat myyjän ja ostajan tiedot. Toinen vaihto-
22377:    Tapauksia, joissa rekisteröintivelvollisuutta ei   ehto voisi olla, että vakuutusyhtiöt velvoitettai-
22378: ole noudatettu, on vuosittain satoja. Tästä on        siin liikennevakuutusta myöntäessään ilmoitta-
22379: seurauksena monia ongelmia. Esimerkiksi ajo-          maan tiedot Ajoneuvohallintokeskukseen. Kol-
22380: neuvon pysäköintivirhemaksut menevät sen van-         mas mahdollinen vaihtoehto voisi olla myyjän
22381: halle omistajalle. On tapauksia, joissa ajoneuvon     veivoittaminen asianmukaisiin toimenpiteisiin.
22382: entisen omistajan kontolle on kerääntynyt selvit-        Myös Ajoneuvohallintokeskuksen tiedostoja
22383: tämättömiä maksuja jopa tuhansia markkoja.            pitäisi korjata niin, että niitä tarvitsevat viran-
22384:    On totta, että useat valveutuneet autonmyyjät      omaiset (esim. pysäköinninvalvonta) saisivat ne
22385: tekevät edelleen vanhanaikaisen luovutustodis-        käyttöönsä.
22386: tuksen, jolloin maksut voidaan kohdentaa oi-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
22387: kealle henkilölle. Tähän ei ole kuitenkaan mitään     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22388: velvollisuutta, eikä kaikilla myyjillä välttämättä    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22389: ole tietoa niistä seurauksista, joita mahdollisesti   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22390: tulisi uuden omistajan laiminlyödessä rekiste-
22391: röintivelvollisuutensa.                                           Aikooko Hallitus tiukentaa ajoneuvo-
22392:    Asetuksessa (1703/1992) todetaan ainoastaan,                jen omistajanvaihdoksiin liittyvää käy-
22393: että "edellinen omistaja voi ilmoittaa rekisteriin             täntöä niin, että rekisteritiedot pysyvät
22394: merkittäväksi uuden omistajan nimen, jos samal-                ajan tasalla, sekä
22395: la ilmoitetaan uuden omistajan kotiosoite tai                     aikooko Hallitus edesauttaa sitä, että
22396: asuinpaikan osoite ja ajoneuvon Juovutuspäivä.                 asianomaiset viranomaiset, esim. kuntien
22397: Ajoneuvon edellinen omistaja voi tehdä haltijuu-               pysäköinninvalvonta, voisivat saada
22398: tensa poistamista koskevan ilmoituksen."                       käyttöönsä Ajoneuvohallintokeskuksen
22399:    Jotta mainitut epäkohdat voitaisiin välttää,                tiedostoja?
22400: 
22401:      Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1997
22402: 
22403:                                             Pia Viitanen /sd
22404: 
22405: 
22406: 
22407: 
22408: 279001
22409: 2                                            KK 134/1997 vp
22410: 
22411: 
22412: 
22413: 
22414:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
22415: 
22416:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         jotka rekisterin tietojen perusteella voidaan
22417: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kohdistaa häneen, mikäli uusi omistaja laiminlyö
22418: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        ilmoitusvelvollisuutensa. Edellisen omistajan il-
22419: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pia Viita-        moitus ei merkitse ajoneuvon omistusoikeutta
22420: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           koskevan rekisteritiedon muuttamista, koska
22421: 134:                                                   tätä koskevan ilmoituksen voi tehdä vain ajoneu-
22422:                                                        von todellinen, uusi omistaja.
22423:           Aikooko Hallitus tiukentaa ajoneuvo-             Rekisteriin jo merkittyä ajoneuvoa koskeva
22424:        jen omistajanvaihdoksiin liittyvää käy-         muutos, kuten omistajanvaihdos, on ilmoi-
22425:        täntöä niin, että rekisteritiedot pysyvät       tettava rekisteriotteen ilmoitusosalla, jonka
22426:        ajan tasalla, sekä                              ilmoituksen tekijän tulee allekirjoittaa. Lisäksi
22427:           aikooko Hallitus edesauttaa sitä, että       vaaditaan, että ajoneuvon luovuttajan ja luovu-
22428:        asianomaiset viranomaiset, esim. kuntien        tuksen saajan on allekirjoitettava omistusoikeu-
22429:        pysäköinninvalvonta, voisivat saada             den siirtymistä koskeva ilmoitus. Menettelyillä
22430:        käyttöönsä Ajoneuvohallintokeskuksen            pyritään varmistumaan siitä, että rekisteriin teh-
22431:        tiedostoja?                                     tävät merkinnät ovat oikeita. Rekisteriotteen il-
22432:                                                        moitusosa ei siten ole kauppakirja,jostajää kau-
22433:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           pan osapuolille omat kappaleensa, vaan ilmoi-
22434: vasti seuraavaa:                                       tuslomake rekisteriin tehtäviä muutoksia varten.
22435:                                                        Rekisteriotteen merkitys on kuitenkin jossain
22436:    Ajoneuvon rekisteröintiä koskevat yksityis-         määrin hämärtynyt. Rekisteriotetta saatetaan
22437: kohtaiset säännökset perustuvat tieliikennelain        pitää kauppakirjana. Toisaalta myyjä ei kuiten-
22438: (267/1981) 84 §:ään, jonka mukaan moottori-            kaan aina, allekirjoitustaan lukuun ottamatta,
22439: käyttöisen ajoneuvon käyttö liikenteessä on kiel-      vaivaudu täyttämään ilmoitusosaa tai edes val-
22440: letty, jollei sitä ole asianmukaisesti ilmoitettu      vomaan sen täyttämistä.
22441: rekisteröitäväksi. Ajoneuvon maahantuoja ja                Kysymyksessä esitetään yhdeksi vaihtoeh-
22442: valmistaja sekä omistaja ja haltija ovat velvollisia   doksi kaksiosaista rekisteriotetta, josta toinen
22443: ilmoittamaan rekisteritiedot ja niissä tapahtu-        osa jäisi myyjälle ja toinen ostajalle. Toimenpi-
22444: neet muutokset ajoneuvorekisteriin siten kuin sii-     teestä olisi melko suuret lisäkulut. Rekisteröinte-
22445: tä asetuksella tarkemmin säädetään. Jos ajoneu-        jä hoitavien noin 200 katsastustoimipaikan olisi
22446: voa ei ole merkitty rekisteriin asianmukaisesti,       hankittava uudet tulostimet. Rekisterilomake
22447: voidaan laiminlyönnistä tuomita rangaistukseen         olisi uudistettava ja kaikille, eli noin 3,2 mil-
22448: tieliikennelain 8 luvun säännösten nojalla.            joonalle omistajalle, olisi tulostettava uusi ote,
22449:    Ajoneuvo on irtainta omaisuutta, jonka omis-        jotta uudistuksesta olisi hyötyä. Vaikka nykyisin
22450: tusoikeuden luovuttamiseen ei liity muotovaati-        markkinoilla on jo käyttökelpoisia itsejäljen-
22451: muksia. Ajoneuvon kauppa on siten suullisena-          täviä lomakkeita, niiden haittapuolena on edel-
22452: kin pätevä. Jotta omistajanvaihdos voitaisiin          leen tekstin heikko säilyvyys.
22453: merkitä ajoneuvorekisteriin, ajoneuvon omista-             Euroopan yhteisö on käynnistänyt ajoneuvon
22454: jan on edellä mainitun tieliikennelain säännök-        rekisteriotteen yhtenäistämistyön. Ensimmäisis-
22455: sen ja ajoneuvojen rekisteröinnistä annetun ase-       sä direktiiviluonnoksissa on lähdetty siitä, että
22456: tuksen (1598/1995) 19 §:n mukaan tehtävä rekis-        rekisteriotteessa edellytettäisiin olevan yhtenäi-
22457: teri-ilmoitus omistusoikeuden siirtymisestä. Ajo-      set vähimmäistiedot. Euroopan yhteisön suunni-
22458: neuvon edelliselle omistajalle on annettu mah-         telmien vuoksi ei Suomessa ole tällä hetkellä
22459: dollisuus ilmoittaa merkittäväksi rekisteriin          perusteltua ryhtyä rekisteröintilomakkeiden
22460: uuden omistajan nimi, jos samalla ilmoitetaan          merkittäviin muutoksiin.
22461: uuden omistajan osoite ja ajoneuvon luovutus-              Kysymyksessä esitetään toiseksi vaihtoehdok-
22462: päivä. Tämä oikeus on annettu sen vuoksi, että         si, että vakuutusyhtiöt velvoitettaisiin liikenne-
22463: edellinen omistaja voi välttyä seuraamuksilta,         vakuutusta myöntäessään ilmoittamaan tiedot
22464:                                               KK 134/1997 vp                                              3
22465: 
22466: Ajoneuvohallintokeskukselle. Omistajan tehdes-          täsmäisi, olisi molemmilta pyydettävä uusi selvi-
22467: sä liikennevakuutussopimuksen tulisivat uuden           tys. Tämä lisäisi huomattavasti jälkiselvitystyön
22468: omistajan tiedot ajoneuvorekisteriin hänen itsen-       määrää.
22469: sä tekemän vakuutussopimuksen perusteella.                  Jos taas myyjän tekemä rekisteri-ilmoitus yk-
22470: Tällöin tietojen oikeellisuus olisi turvattu. Jos       sistään riittäisi uuden omistajan merkitsemiseksi
22471: vakuutussopimuksen tekee haltija, omistajan tie-        rekisteriin, muutettaisiin rekisteri-ilmoituksen
22472: dot välittyisivät haltijan antamien tietojen perus-     tekemisen perusperiaatteita merkittävästi. Myy-
22473: teella, mikä ei olisi hyväksyttävää. Haltija on         jän ilmoituksesta jäisi riippuvaiseksi se, olisiko
22474: ulkopuolinen taho ajoneuvon luovuttajan ja              uuden omistajan ajoneuvon käyttö liikenteessä
22475: luovutuksensaajan välisessä suhteessa eikä näin         tieliikennelain 84 §:n mukaan laillista. Myyjän
22476: ollen voi aina edes tietää kaikkia tarvittavia tieto-   tehdessä ilmoituksen rekisteriin merkittäisiin tie-
22477: ja. Vaikka omistajan tiedot saataisiinkin välitet-      to, jota asianomainen henkilö eli ostaja ei olisi
22478: tyä joko omistajan itsensä tai haltijan ilmoitta-       itse ilmoittanut. Ehdotuksen hyvänä puolena on
22479: mina, ei vakuutussopimusta tehtäessä kysytä             pidettävä sitä, että yleensä myyjällä on taloudelli-
22480: omistusoikeuden luovutuspäivää. Luovutuspäi-            nen intressi tehdä rekisteri-ilmoitus. Myyjä saisi
22481: vä on yksi myyntiä koskevan ilmoituksen edelly-         katkaistua vakuutuksensa sekä ilmoitettua
22482: tyksistä.                                               uuden omistajan tiedot rekisteriin. Haittapuo-
22483:      Vakuutusyhtiöitä ei ole tarkoituksenmukaista       lena olisi se, että myyjällä ei olisi tämän jälkeen
22484: velvoittaa ilmoittamaan omistajanvaihdoksesta           juurikaan tarvetta tehdä esimerkiksi rekisteri-
22485: senkään vuoksi, että vakuutusyhtiöillä on liiken-       ilmoituksessa olevan virheellisen tiedon korjaus-
22486:  nevakuutusasetuksen (324/1959) 3 §:ään perus-          ta, jolloin rekisteröinti saattaisi jäädä tekemättä
22487:  tuva vakuutuksen myöntämispakko, eli liikenne-         kuten nykyisinkin. Myyjän haluttomuus tietojen
22488:  vakuutusyhtiö ei saa kieltäytyä antamasta siltä        antamiseen on tiedossa jo nyt, sillä nykyisinkin
22489:  haettua vakuutusta,jos vakuutus koskee sellaista       joudutaan pyytämään lisäselvityksiä myös myy-
22490:  moottoriajoneuvoa, jota varten yhtiöllä on oi-         jiltä.
22491:  keus myöntää liikennevakuutus. Vakuutusyhtiöt              Kysymyksen toisessa osassa tiedusteliaan vi-
22492:  eivät yleensä tarkista vakuutuksen haltijan hal-       ranomaisten, kuten pysäköinninvalvonnan, oi-
22493:  lintaoikeutta kyseiseen ajoneuvoon.                    keuksia käyttää Ajoneuvohallintokeskuksen tie-
22494:      Vakuutusyhtiön välittämistä tiedoista suurin       dostoja.
22495:  osa olisi lisäksi turhia, koska rekisteröinneistä          Ajoneuvohallintokeskus pitää tieliikenteen
22496:  suurin osa tehdään asianmukaisesti. Vakuu-             tietojärjestelmää, jonka osana ovat ajoneuvo-
22497:  tusyhtiöt eivät voisi vakuutussopimusta tehdes-        rekisteri, ajokorttirekisteri, ajoneuvoverotus-
22498:  sään päätellä, tuleeko uusi omistaja jättämään         rekisteri ja autokiinnitysrekisteri. Tieliikenteen
22499:  rekisteri-ilmoituksen asianmukaisesti vai ei.          tietojärjestelmästä annetussa laissa (819/1989)
22500:      Kysymyksessä ehdotetun kolmannen vaihto-           säädetään yksityiskohtaisesti tietojen luovutta-
22501:  ehdon mukaan myyjä pitäisi velvoittaa asianmu-         misesta tietojärjestelmästä ja sen osarekistereis-
22502:  kaisiin toimenpiteisiin. Ehdotuksesta ei käy ilmi,     tä. Ajoneuvorekisteri on julkinen rekisteri, josta
22503:  pitäisikö myyjän ilmoitusvelvollisuudesta huoli-       pääsääntöisestijokaisella tietoja asianmukaiseen
22504:  matta myös uuden omistajan tehdä rekisteri-il-         tarkoitukseen tarvitsevalla on oikeus saada tie-
22505:   moitus vai riittäisikö rekisterimerkinnän tekemi-     toja, jolloin kuitenkin tietosuojasyistä esimerkik-
22506:   seksi pelkästään myyjän tekemä rekisteri-ilmoi-       si henkilötunnuksen luovuttamista on rajoitettu.
22507:   tus.                                                  Ajokorttirekisteri puolestaan sisältää rekiste-
22508:      Jos vaadittaisiin sekä myyjän että ostajan eril-   röidyistä arkaluontoisiakin tietoja, jotka on pää-
22509:   liset rekisteri-ilmoitukset, kaksinkertaistuisi re-   sääntöisesti pidettävä salassa. Tieliikenteen
22510:   kisteri-ilmoitusten määrä, jolloin muutosrekiste-     tietojärjestelmästä annetun lain 13 §:ssä luetel-
22511:   röinti-ilmoituksia tehtäisiin vuodessa noin 2,6       laan tahot, joille ajokorttirekisteristä voidaan
22512:   miljoonaa kappaletta, mikä lisäisi merkittävästi      luovuttaa tietoja laissa mainittuihin tarkoi-
22513:   byrokratiaa. Suuri ongelma sekä ostajan että          tuksiin.
22514:   myyjän ilmoitusvelvollisuudessa olisi, että tiedot        Tieliikenteen tietojärjestelmästä annetun lain
22515:   eivät olisi yhteneviä. Niin kauan kuin myyjät          12 §:n mukaan ajoneuvorekisteristä voidaan luo-
22516:   eivät täytä tai vaadi ostajaa täyttämään rekisteri-   vuttaa viranomaiselle lain tai asetuksen mukaan
22517:   otteen ilmoitusosaa kaikilta osin, tulisivat myy-     kuuluvien tehtävien hoitamiseksi tarpeellisia tie-
22518:   jän kappaleet olemaan jossain määrin puutteelli-      toja. Lain 12 a §:n mukaan tällöin voidaan luo-
22519:   sia. Jos myyjän ja ostajan antamat tiedot eivät       vuttaa myös henkilötunnuksia. Pysäköinti-
22520: 4                                           KK 134/1997 vp
22521: 
22522: virhemaksuista annetun lain (248/1970) mukaan             Ajoneuvorekisterin pitäjänä Ajoneuvohallin-
22523: pysäköinnin valvontaa suorittavat poliisi ja          tokeskus seuraa ajoneuvorekisterin oikeellisuut-
22524: tietyissä kunnissa kunnalliset pysäköinnin-           ta ja pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan siihen,
22525: valvojat. Molemmat tahot saavat ajoneuvo-             että rekisteri-ilmoitusten tekemistä ei laimin-
22526: rekisteristä tarvitsemansa tiedot pysäköinnin         lyödä. Virasto onkin suunnitellut menettelyä,
22527: valvonnan hoitamiseksi. Poliisi saa ajoneuvo-         jossa rekisteriotteen mukana annettaisiin lomake
22528: rekisteristä laajimmat tiedot ja sillä on suora       ajoneuvon luovuttamista varten sekä ajoneuvon
22529: käyttöyhteys ajoneuvorekisteriin. Nykyisin 15         myyntiä koskevia ohjeita. Lisäksi se on suunni-
22530: kunnan pysäköinnin valvojilla on suorakäyttöi-        tellut tiedotuskampanjaa, jossa annettaisiin oh-
22531: nen kyselyoikeus rekisteriin ja 18 kunnan pysä-       jeita rekisteröintiin liittyvistä seikoista. Myyjällä
22532: köinninvalvojilla eräkäyttöinen kyselyoikeus.         on aina ollut mahdollisuus varmistua oikeasta
22533: Osalla kunnista on käytössä molemmat järjestel-       rekisteri-ilmoituksen täyttötavasta, sillä rekiste-
22534: mät.                                                  riotteen ilmoitusosan kääntöpuolella ovat ohjeet
22535:    Kysymyksessä ei ole tullut esille seikkoja, joi-   rekisteri-ilmoituksen täyttämisestä sekä tieto
22536: den vuoksi tieliikenteen tietojärjestelmän sisältä-   myynti-ilmoituksessa vaadittavista seikoista.
22537: mien tietojen luovutusta koskevia säännöksiä          Vuoden 1996 alusta lukien on ohjeissa korostettu
22538: olisi syytä muuttaa.                                  myynti-ilmoituksen tekemistä.
22539:    Ajoneuvorekisterin tietojen oikeellisuus on            Euroopan yhteisössä käynnissä olevan rekis-
22540: ensiarvoisen tärkeätä. Edellä esitetyn perusteella    teriotteen uudistustyön yhteydessä hallitus pyr-
22541: kysymyksen yhteydessä tehdyt ehdotukset eivät         kii toimimaan siten, että tulevaisuudessa käytet-
22542: kuitenkaan ole tarkoituksenmukaisia keinoja           tävien rekisteröintilomakkeiden avulla ediste-
22543: parantaa rekisteritietojen ajantasaisuutta.           tään rekisteri-ilmoitusten täyttämistä ja toimitta-
22544:                                                       mista ajoneuvorekisteriin.
22545:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1997
22546: 
22547:                                                                 Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
22548:                                              KK 134/1997 vp                                              5
22549: 
22550: 
22551: 
22552: 
22553:                                          Tili Riksdagens Talman
22554: 
22555:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        sin anmälningsplikt. Den tidigare ägarens anmä-
22556: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         lan medför inga ändringar av registeruppgifterna
22557: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-     som gäller fordonets äganderätt, eftersom endast
22558: damot Pia Viitanen undertecknade spörsmål nr           fordonets egentliga ägare, dvs. den nye ägaren,
22559: 134:                                                   kaJ!. gör en anmälan om detta.
22560:                                                            Andring som behandlar fordon som redan re-
22561:            Ämnar Regeringen strama åt förfaran-        gisterförts, t.ex. växling av ägare, skall göras med
22562:        det i samband med att fordon byter ägare        registerutdragets anmälningsdel, som den som
22563:        så att registeruppgifterna hålls up-to-         gör anmälningen skall underteckna. Utöver det-
22564:        date, samt                                      ta krävs att den som överlåter fordonet och den
22565:            ämnar Regeringen främja möjligheten         tili viiken fordonet överlåts skall underteckna en
22566:        för behöriga myndigheter, t.ex. kommu-          anmälan om att äganderätten har ändrats. Ge-
22567:        nernas parkeringsövervakning, att få till-      nom detta förfarande vill man försäkra sig om att
22568:        gång tili Fordonsförvaltningscentralens         de uppgifter som förs i registret är riktiga. Regis-
22569:        filer?                                          terutdragets anmälningsdel är således inte ett
22570:                                                        köpebrev som båda parterna får vart sitt exem-
22571:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          plar av, utan det är en anmälningsblankett för att
22572: anföra följande:                                       ändra uppgifter i registret. Registerutdragets be-
22573:                                                        tydelse är nuförtiden dock i någon mån diffus.
22574:    De detaljerade bestämmelserna om registre-          Registerutdraget kan uppfattas som köpebrev. Å
22575: ring av fordon baserar sig på 84 § vägtrafiklagen      andra sidan besvärar sig inte säljaren alltid, med
22576: (26711981) enligt viiken det är förbjudet att an-      undantag för att han gör en underteckning, med
22577: vända ett motordrivet fordon i trafiken om det         att fylla i anmälningsdelen eller att övervaka att
22578: inte en sakenlig anmälan om registrering har           den ifylls.
22579: gjorts. Fordonsimportören- och tillverkaren,               Som ett alternativ föreslås i spörsmålet ett
22580: samt ägaren och innehavaren är skyldiga att in-        tudelat registerutdrag, av vilket den ena delen blir
22581: lämna registeruppgifter och ändringar av demtili       hos säljaren och den andra hos köparen. Denna
22582: fordonsregistret i enlighet med vad som närmare        åtgärd föranleder stora tilläggsutgifter. De ca 200
22583: stadgas genom förordning. Om uppgifter om for-         besiktningsplatserna som handhar registreringen
22584: donet inte har införts sakenligt i registret är be-    vore tvungna att skaffa nya skrivare. Register-
22585: straffning för försummelse med stöd av stadgan-        blanketten borde förnyas och alla, dvs. 3,2 miljo-
22586: dena i vägtrafiklagens 8 kap. möjlig.                  ner ägare, borde få ett nytt utdrag l!tskrivet för
22587:    Ett fordon är lös egendom och när äganderät-        att reformen skall ha någon verkan. A ven om det
22588: ten tili denna överlåts förutsätter detta inte några   nuförtiden finns användbara självkopierande
22589: formkrav. Ett muntligt fordonsköp är således           blanketter i marknaden är deras dåliga sida fort-
22590: också giltigt. För att en ägarväxling skall kunna      farande den att texten på dem håller dåligt.
22591: införas i fordonsregistret skall ägaren av fordo-          Europeiska gemenskapen har satt igång ett
22592: net med stöd av stadgandet i vägtrafiklagen och        arbete för att förenhetliga registerutdragen för
22593:  19 § förordningen om registrering av fordon           fordon. I det första direktivutkastet utgår man
22594: (1598/1995) göra en registeranmälan om ändring         från att registerutdragen skall ha enhetliga mini-
22595: av ägarrätt. Den tidigare ägaren har givits rätt att   mikrav. På grund av den Europeiska unionens
22596: anmäla om införande av de nya ägarens namn i           planer är det inte ändamålsenligt att vid denna
22597:  registret, om han samtidigt anmäler den nya äga-      tidpunkt i Finland inleda betydande ändringar
22598:  rens adress och fordonets överlåtelsedag. Denna       av registreringsblanketterna.
22599:  rätt har givits för att den tidigare ägaren skall         Som andra alternativ förseslås i spörsmålet att
22600:  kunna undvika de följder som man med stöd av          försäkringsbolagen borde åläggas skyldigheten
22601:  registeruppgifterna kan vidta för hans vidkom-        att ge uppgifter tili Fordonsförvaltningscentra-
22602:  mande om den nya ägaren underlåter att uppfylla       len i samband med att de beviljar en trafikförsäk-
22603: 6                                             KK 134/1997 vp
22604: 
22605: ring. När en ägare sluter trafikförsäkringsavtal         mer säljarens exemplar att till vissa delar vara
22606: skulle uppgifter om den nye ägaren komma till            ofullständiga. Om de uppgifter som köparen och
22607: fordonsregistret på basis av det försäkringsavtal        säljaren givit inte stämmer måste man av båda
22608: han själv slutit. På detta sätt försäkrar man sig        begära om nya uppgifter. Detta ökar på mäng-
22609: om att uppgifterna är korrekta. Om försäkrings-          den av efterarbete betydligt.
22610: avtalet sluts av innehavaren förmedlas uppgif-              Om registreringsanmälan gjord enbart av säl-
22611: terna om ägaren utgående från innehavaren vil-           jaren räckte för att föra in uppgifter om en ny
22612: ket inte kan godkännas. lnnehavaren är en utom-          ägare i registret skulle grundprinciperna för att
22613: stående part i förhållandet mellan den som över-         göra en registreringsanmälan ändras betydligt.
22614: låter fordonet och den som mottar fordonet, och          Lagligheten, i enlighet med 84 § vägtrafiklagen,
22615: denne kan .. därför inte ens ha alla nödvändiga          av den nye ägarens bruk av fordonet skulle bero
22616: uppgifter. Aven om uppgifterna om ägaren skulle          på säljarens anmälan. Om säljaren gör anmälan
22617: förmedlas genom ägarens egen eller innehava-             införs i registret uppgifter som den person saken
22618: rens anmälan ber man i samband med försäk-               gäller, dvs. köparen, utan att denne själv har gett
22619: ringsaY.tal inte uppgifter om när ägarrätten över-       uppgifterna. Förslagets goda sida är den att sälja-
22620: låtits. Overlåtelsedagen är en av förutsättningar-       ren vanligtvis har ekonomiskt intresse av att göra
22621: na för att anmälan om försäljning skall kunna            anmälan om registrering. Säljaren får på detta
22622: göras.                                                   sätt sin egen försäkring avbruten och anmäler
22623:    Det är inte heller ändamålsenligt att ålägga          den nye ägarens uppgifter till registret. Som
22624: försäkringsbolagen att anmäla om ägarväxling             nackdel bör man uppfatta det att säljaren efter
22625: på grund av att försäkringsbolagen har skyldig-          detta knappast har behov att t.ex. rätta fel upp-
22626: het att bevilja försäkring med stöd av 3 § trafik-       gifter i anmälan om registrering, varvid registre-
22627: försäkringsförordningen (324/1959), vilket bety-         ringen kan utebli vilket fallet är idag. Det är
22628: der att trafikförsäkringsbolagen inte får förvägra       redan nu känt att säljarna inte är villiga att ge
22629: försäkring som sökts hos dem, om försäkringen            uppgifter för man har blivit tvungen att begära
22630: gäller ett sådant motorfordon som bolaget har            om tilläggsinformation också av säljarna.
22631: rätt att bevilja trafikförsäkring åt. Försäkrings-          1 spörsmålets andra del begärs en utredning
22632: bolagen brukar inte kontrollera försäkringstaga-         över myndigheternas, t.ex. parkeringsövervakar-
22633: rens rätt tili innehav av ifrågavarande fordon.          nas, rätt att använda Fordonsförvaltningscen-
22634:     De uppgifter som försäkringsbolagen ger skul-        tralens filer.
22635: le dessutom vara onödiga eftersom största delen             Fordonsförvaltningscentralen har ett datasys-
22636: av registreringarna sköts sakenligt. Försäkrings-        tem för vägtrafiken i vilket ingår fordonsregist-
22637: bolagen kan inte i samband med att ett avtal om          ret, körkortsregistret, fordonsbeskattningsre-
22638: försäkring sluts avgöra om den nya ägaren kom-           gistret och bilinteckningsregistret. 1 lagen om ett
22639: mer att lämna in anmälan om registrering saken-          datasystem för vägtrafiken (819/1989) stadgas i
22640: ligt eller inte.                                         detalj om överlämnande av uppgifter från data-
22641:     Enligt det i spörsmålet nämnda tredje alterna-       systemet och de register som ingår i det. F ordons-
22642: tivet bör säljaren åläggas vidta sakenliga åtgär-        registret är ett offentligt register från vilket i
22643: der. Det framgår inte av spörsmålet om även den          huvudsak alla de som behöver information för
22644: nya ägaren, utöver säljarens skyldighet att göra         sakligt ändamål har rätt att få uppgifter varvid
22645: anmälan, skall göra anmälan om registrering el-          t.ex. personnummer av dataskyddsorsaker över-
22646: ler om det för en anteckning i registret räcker med      lämnas begränsat. Körkortsregistret däremot
22647: den anmälan om registrering som görs av sälja-           innehåller ömtåliga uppgifter om den registrera-
22648: ren.                                                     de och hålls i huvudsak hemliga. 1 13 § lagen om
22649:    Om det krävs separata registreringsanmäl-             ett datasystem för vägtrafiken uppräknas de or-
22650: ningar av både säljare och köpare fördubblas             ganisationer som kan få uppgifter från körkorts-
22651: antalet registreringsanmälningar, varvid antalet         registret för sådana ändamål som nämns i lagen.
22652: anmälningar om ändringar i registret uppgår till            Enligt 12 § lagen om registrering av fordon
22653: ca 2,6 miljoner per år, vilket i betydande grad          kan till myndighet för utövande av lagstadgade
22654: ökar byråkratin. Ett stort problem som gäller            eller genom förordning stadgade uppgifter över-
22655: både köparens och säljarens anmälningsskyldig-           lämnas behövlig information. Enligt 12 a § är det
22656: het vore att uppgifterna inte är lika. Så länge som      också möjligt att överlämna personnummer. En-
22657: säljarna inte fyller i eller kräver att köparen fyller   ligt lagen om parkeringsbot (248/1970) överva-
22658: i hela anmälningsdelen i registerutdraget, kom-          kar polisen och i vissa kommuner kommunala
22659:                                               KK 134/1997 vp                                              7
22660: 
22661: parkeringsövervakare parkeringen. Båda får               att anmälningarna om registrering inte försum-
22662: från fordonsregistret de uppgifter de behöver för        mas. Myndigheten planerar ett förfarande som
22663: att sköta övervakningen. Polisen får de mest             går ut på att en blankett för överlåtelse av fordon
22664: omfattande uppgifterna från fordonsregistret             och anvisningar om försäljning av fordon ges i
22665: och är direkt ansluten till registret. Nuförtiden        samband med registerutdraget. En informations-
22666: har parkeringsövervakarna i 15 kommuner rätt             kampanj om frågor i anknytning tili registrering
22667: tili att göra direkta förfrågningar tili registret och   har också planerats. Säljaren har alltid haft möj-
22668: 18 parkeringsövervakare har rätt tili partiella          ligheten att försäkra sig om att anmälan om re-
22669: förfrågningar. En del av kommunerna utnyttjar            gistrering fylls i korrekt eftersom det på baksidan
22670: båda systemen.                                           av registerutdraget finns anvisningar om hur en
22671:     Av spörsmålet framgår inte sådana saker som          anmälan om registrering görs och uppgifter om
22672: skulle motivera ändring av bestämmelserna för            sådant som är obligatoriskt i en anmälan om
22673: överlämnande av uppgifter ur datasystemet för            försäljning. Från och med början av 1996 har
22674: vägtrafik.                                               man i anvisningarna poängterat betydelsen av
22675:      Det är av ytterst stor betydelse att uppgifterna    anmälan om försäljning.
22676: i fordonsregistret är korrekta. Med stöd av det             1 samband med reformen av registerutdrag
22677: ovan nämnda är de i spörsmålet framlagda meto-           inom Europeiska gemenskapen strävar regering-
22678: derna inte trots allt ändamålsenliga för att för-        en att verka så att man med hjälp av de registre-
22679: bättra det att registeruppgifterna är up-to-date.        ringsblanketter som används i framtiden främjar
22680:      1 egenskap av registerförare följer Fordons-        det att anmälan om registrering utförs och att den
22681: förvaltningscentralen med fordonsregistrets rik-         förs i fordonsregistret.
22682:  tighet och försöker att för egen del påverka det
22683: 
22684:       Helsingforsden 14 mars 1997
22685:                                                                      Trafikminister Tuula Linnainmaa
22686:                                             KK 135/1997 vp
22687: 
22688: Kirjallinen kysymys 135
22689: 
22690: 
22691: 
22692: 
22693:                                    Janne Viitamies /sd ym.: Työvoimapoliittisen aikuiskoulutustuen ja
22694:                                       työtulon yhteensovittamisesta
22695: 
22696: 
22697:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22698: 
22699:    Työvoimapoliittiseen        aikuiskoulutukseen     häneltä takaisin osan koulutustuesta ja tulkitsi
22700: osallistuva henkilö on oikeutettu saamaan kou-        lisäksi työvoimapoliittista aikuiskoulutuslakia
22701: lutustukea, majoituskorvausta ja ylläpitokor-         siten, että katsoi olevansa oikeutettu perimään
22702: vausta. Tuetja korvaukset on tarkoitettu turvaa-      takaisin ylläpitokorvauksen koko syyskuulta
22703: maan opiskelijan perustoimeentulo koulutuksen         (600 markkaa), vaikka opiskelija oli työskennel-
22704: aikana ja siten mahdollistamaan koulutukseen          lyt vain kolmen päivän aikana. Työttömyyskas-
22705: osallistuminen. Opiskelijan koulutusaikana saa-       san tulkinnan mukaan se oli maksanut esimerk-
22706: ma palkka ja muu työtulo otetaan huomioon             kihenkilölle bruttona liikaa syyskuulta yhteensä
22707: koulutustukea maksettaessa siten kuin työttö-         1 060 markkaa, vaikka työtulo oli samalta ajalta
22708: myysturvalaissa säädetään sovitellusta päivära-       pienempi. Kysyttäessä asiaa työttömyyskassan
22709: hasta. Työttömyysturvalakia on tältä osin juuri       edustaja toisti kassan kirjallisesti ilmoittaman
22710: muutettu sillä perusteella, että järjestelmä aiem-    kannan, että tuen takaisinperintä perustuu la-
22711: paa paremmin suosisi työtulojen hankkimista ja        kiin.
22712: kannustaisi osa-aikaisten ja tilapäisten töiden te-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22713: koa.                                                  tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22714:    Tiedossa on tapauksia, joissa opiskelijan kou-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22715: lutustuen lisäksi saamaa ylläpitokorvausta on         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22716: vähennetty satunnaisen ja vähäisen työtulon pe-
22717: rusteella tavalla, jota ei voi pitää kohtuullisena              Mitä Hallitus aikoo tehdä työvoima-
22718: eikä työn tekemiseen kannustavana.                           poliittisen aikuiskoulutustuen ja opiske-
22719:    Esimerkiksi eräs henkilö osallistui vuoden                luaikaisten työtulojen yhteensovittami-
22720:  1996 syyskuussa työvoimapoliittiseen aikuiskou-             seksi, jotta järjestelmä kannustaisi tila-
22721: lutukseenja sai työttömyyskassanjäsenenä kou-                päisten töiden tekemiseen, ja
22722: lutustukea ja ylläpitokorvausta. Koulutuksen ai-                onko työttömyyskassa menetellyt pe-
22723:  kana hän teki kolmen päivän työsuorituksen                  rusteluissa kuvatussa esimerkkitapauk-
22724:  opetustehtävässä ja ansaitsi siitä bruttopalkkana           sessa lain ja asetusten edellyttämällä ta-
22725:  noin 900 markkaa, käteenjäävä tulo oli noin 500             valla?
22726:  markkaa. Myöhemmin työttömyyskassa peri
22727: 
22728:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1997
22729: 
22730:           Janne Viitamies /sd            Riitta Prusti /sd                 Tuija Pohjola /sd
22731:           Risto Kuisma /sd               Pertti Virtanen /evir             Pia Viitanen /sd
22732:           Janina Andersson /vihr         Matti Väistö /kesk               Jorma Kukkonen /sd
22733:           Veijo Puhjo /va-r              Raimo Mähönen /sd                 Armas Komi /kesk
22734:           Tauno Pehkonen /skl            Reino Ojala /sd                   Mari Kiviniemi /kesk
22735:           Hannu Takkula /kesk            Jukka Vihriälä /kesk              Helena Vartiainen /sd
22736:           Johannes Koskinen /sd          Ulla Juurola /sd                  Outi Siimes /kok
22737:                      Mikko Elo /sd                               Erkki J. Partanen /sd
22738: 
22739: 
22740: 
22741: 
22742: 279001
22743: 2                                           KK 135/1997 vp
22744: 
22745: 
22746: 
22747: 
22748:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22749: 
22750:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tustuen saamisedellytysten kanssa on kiinnitettä-
22751: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vä huomiota etuuksien kannustinvaikutuksiin.
22752: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Tästä syystä työvoimapoliittisen aikuiskoulu-
22753: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Janne Vii-       tuksen vähennetyn koulutustuen määräytymis-
22754: tamiehen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          perusteet ja koulutustukea vähentävät tulot säi-
22755: myksen n:o 135:                                       lytettiin vuoden vaihteessa työttömyysturvajär-
22756:                                                       jestelmästä poiketen entisellään.
22757:           Mitä Hallitus aikoo tehdä työvoima-             Työttömyyspäivärahan sovittelua koskevien
22758:        poliittisen aikuiskoulutustuen ja opiske-      muutosten tavoitteena on purkaa tuloloukkuja
22759:        luaikaisten työtulojen yhteensovittami-        kannustamalla työtöntä henkilöä hankkimaan
22760:        seksi, jotta järjestelmä kannustaisi tila-     palkkatuloja osa-aikaisesta tai satunnaisesta
22761:        päisten töiden tekemiseen, ja                  työstä myös 750 markan suojaosan ylittävän
22762:           onko työttömyyskassa menetellyt pe-         määrän ja edistää harmaan työn markkinoiden
22763:        rusteluissa kuvatussa esimerkkitapauk-         ilmituloa. Soviteltuun päivärahaan liittyvä kan-
22764:        sessa lain ja asetusten edellyttämällä ta-     nustinvaikutus korostuu suhteellisen suurten
22765:        valla?                                         palkkatulojen kohdalla. Suojaosan poistaminen
22766:                                                       merkitsee sitä, että tulojen yhteensovitus pienen-
22767:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tää työttömyyspäivärahaa aikaisempaa enem-
22768: vasti seuraavaa:                                      män, jos sovittelussa huomioon otettavat tulot
22769:                                                       ovat pienemmät kuin 2 000 markkaa kuukaudes-
22770:     Työvoimapoliittisesta     aikuiskoulutuksesta     sa.
22771: annetun lain 18 §:ssä säädetään siitä, miten kou-         Työvoimapoliittinen      aikuiskoulutus     on
22772: lutusaikaiset tulot vaikuttavat koulutustuen suu-     useimmiten kokopäiväistä opiskelua. Siten opis-
22773: ruuteen. Vähennettyyn koulutustukeen on oi-           kelijana on mahdollisuus hankkia palkkatuloja
22774: keus opiskelijalla, joka saa lakisääteistä etuutta,   yleensä ainoastaan iltaisin ja viikonloppuisin.
22775: palkkaa tai muuta työtuloa. Vähennettyä koulu-        Vuonna 1995 työvoimakoulutuksessa oli 5 410
22776: tustukea maksetaan siten, että koulutustukija 80      opiskelijaa (7,5 % koulutustuen saajista), joilla
22777: prosenttia saadun tulon siitä osasta, joka ylittää    tuloja oli yli 750 markkaa kuukaudessa ja joille
22778: 750 markkaa, voivat kuukaudessa yhteensä              koulutustuki maksettiin vähennettynä. Koulu-
22779: nousta määrään, joka koulutustukena olisi muu-        tustukea vähentävät tulot olivat bruttomääräi-
22780: toin voitu maksaa. Kuukauden sijasta sovittelu-       sesti keskimäärin alle 1 000 markkaa kuukaudes-
22781: jaksona voidaan käyttää myös neljää peräkkäis-        sa. Jos koulutustuen osalta olisi siirrytty saman-
22782: tä kalenteriviikkoa,jolloin suojaosa on vastaava      laiseen yhteensovitukseen kuin työttömyystur-
22783: osuus täyden suojaosan määrästä. Työvoimapo-          vassa, keskimääräiset tulot pienentäisivät koulu-
22784: liittisesta aikuiskoulutuksesta annetun asetuksen     tustukea merkittävästi nykyistä enemmän. Suo-
22785: 14 §:n 2 momentin mukaan opiskelijalle ei makse-      jan poistaminen olisijohtanut siihen, että pienin-
22786: ta ylläpitokorvausta eikä majoituskorvausta sil-      kin koulutustukea vähentävä tulo johtaisi myös
22787: loin, kun hänelle maksettavaa koulutustukea on        ylläpito- ja majoituskorvauksen epäämiseen.
22788: vähennetty edellä mainitun lain 18 §:n mukaises-      Toisaalta työttömyysturvalain mukainen yh-
22789: ti.                                                   teensovitus johtaisi erityisesti suhteellisen kor-
22790:     Työttömyysturvalain mukaista päivärahan           keaa sosiaaliturvaa saavien kohdalla etuuksien
22791: sovittelua muutettiin vuoden 1997 alusta siten,       epätarkoituksenmukaiseen kumulaatioon ja yli-
22792: että 750 markan suojaosa poistettiin ja sovittelu-    kompensaatioon.
22793: prosentti alennettiin 80 prosentista 50 prosent-          Ylläpitokorvaus on koulutusaikana syntyvien
22794: tiin. Työttömyysturvassa toteutetun muutoksen         ylimääräisten ateria- ja matkakustannusten kor-
22795: keskeisenä tavoitteena oli mm. työn aktiivisen        vausta. Niitä maksetaan, jotta koulutukseen läh-
22796: etsimisen kannustaminen. Sovitettaessa työttö-        tevien taloudellinen asema ei heikkenisi verrattu-
22797: myysturvajärjestelmän muutoksia yhteen koulu-         na passiiviseen työttömänäoloon nähden. Kou-
22798:                                          KK 135/1997 vp                                            3
22799: 
22800: lutustuen sovittelujärjestelmä mahdollistaa 750    taloudellisessa mielessä. Kuten edellä on todettu,
22801: markan kuukausiansiot,jotka eivät vaikuta kou-     koulutusaikaisia tuloja yhteensovitettaessa on
22802: lutustukeen eivätkä ylläpitokorvaukseen. Kuu-      sovittelujakso joko kuukausi tai neljä peräkkäis-
22803: kautta kohden laskettu ylläpitokorvaus on noin     tä kalenteriviikkoa.
22804: 650 markkaa. On katsottu, että 750 markkaa            Työttömyyskassan tai kansaneläkelaitoksen
22805: suuremmilla bruttoansioilla henkilö kykenee itse   antamaan koulutusetuutta koskevaan päätök-
22806: kustantamaan ylimääräiset ateria- ja matkakus-     seen saa hakea muutosta työttömyysturvalauta-
22807: tannukset ja että koulutus on joka tapauksessa     kunnalta ja tarvittaessa edelleen vakuutusoikeu-
22808: edelleen työttömyyttä parempi vaihtoehto myös      delta.
22809:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1997
22810: 
22811:                                                                  Työministeri Liisa Jaakonsaari
22812: 4                                            KK 135/1997 vp
22813: 
22814: 
22815: 
22816: 
22817:                                          Tili Riksdagens Talman
22818: 
22819:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           sammanjämkningen mellan ändringarna i ut-
22820: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande            komstskyddssystemet och förutsättningarna för
22821: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        mottagandet av utbildningsstöd bör uppmärk-
22822: dagsledamot Janne Viitamies m.fl. underteckna-         samhet fåstas vid förmånernas motivationsverk-
22823: de spörsmål nr 135:                                    ningar. Avvikande från utkomstskyddssystemet
22824:                                                        bibehölls av denna anledning vid årsskiftet grun-
22825:            Vad ämnar Regeringen göra för att           derna för beräknandet av det sänkta utbildnings-
22826:         utbildningsstödet i anslutning till arbets-    stödet som hänför sig till arbetskraftspolitisk
22827:         kraftspolitisk vuxenutbildning och ar-         vuxenutbildning och de inkomster som sänker
22828:         betsinkomsterna under studietiden sam-         utb.~ldningsstödet.
22829:         manjämkas så att systemet skulle upp-             Andringarna i jämkningen av arbetslöshets-
22830:         muntra till tillfålliga arbeten, och har ar-   dagpenningen syftar till att bryta inkomstfållor-
22831:         betslöshetskassan i de exempelfall som         na genom att uppmuntra arbets1ösa personer att
22832:         beskrivits i motiveringen förfarit på det      skaffa sig löneinkomster genom deltidsarbete el-
22833:         sätt som lagen och förordningarna förut-       ler tillfålligt arbete till ett belopp som överstiger
22834:         sätter?                                        det skyddade beloppet på 750 mk och att främja
22835:                                                        avslöjandet av grå arbetsmarknad. Motivations-
22836:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          verkningen som hänför sig till den jämkade dag-
22837: anföra följande:                                       penningen framhävs då det gäller relativt stora
22838:                                                        löneinkomster. Avskaffandet av det skyddade
22839:    1 18 § lagen om arbetskraftspolitisk vuxenut-       beloppet innebär att sammanjämkningen av in-
22840: bildning stadgas om hur inkomster under utbild-        komsterna sänker arbetslöshetsdagpenningen
22841: ningstiden påverkar utbildningsstödets belopp.         mer än tidigare, ifall de vid jämkningen beaktade
22842: En studerande som får lagstadgad förmån, 1ön           inkomsterna är lägre än 2 000 mark per månad.
22843: eller annan arbetsinkomst får sänkt utbildnings-          Arbetskraftspolitisk vuxenutbildning innebär
22844: stöd. Sänkt utbildningsstöd betalas så att utbild-     oftast heltidsstudier. Sålunda har de studerande
22845: ningsstödet och 80 procent av den del av inkom-        möjlighet att skaffa sig löneinkomster i allmän-
22846: sten som överstiger 750 mark kan per månad             het endast om kvällarna och under veckosluten.
22847: sammanlagt uppgå till det belopp som annars            År 1995 deltog 5 410 sådana studerande (7,5%
22848: kunde ha betalts i form av utbildningsstöd. 1          av mottagarna av utbildningsstöd) i arbetskrafts-
22849: stället för en månad kan som jämkningsperiod           utbildning vilkas inkomster uppgick tili över 750
22850: också användas fyra successiva kalenderveckor,         mark i månaden och vilka mottog sänkt utbild-
22851: varvid det skyddade beloppet är lika stort som         ningsstöd. lnkomsterna som sänkte utbildnings-
22852: den del av fullt skyddat belopp som motsvarar          stödet var till sitt bruttobelopp i genomsnitt un-
22853: jämkningsperioden. Enligt 14 § 2 mom. förord-          der 1 000 mark per månad. lfall man för utbild-
22854: ningen om arbetskraftspolitisk vuxenutbildning         ningsstödets vidkommande hade övergått tili en
22855: betalas ingen ersättning för uppehälle eller ersätt-   Iikadan sammanjämkning som för utkomstskyd-
22856: ning för inkvartering till en studerande i det fall    dets del, skulle de genomsnittliga inkomsterna
22857: då det utbildningsstöd som han får har sänkts i        sänka utbildningsstödet betydligt mera än vad nu
22858: enlighet med 18 § i ovan nämnda 1ag om arbets-         är fallet. Avskaffandet av skyddet hade lett till att
22859: kraftspolitisk vuxenutbildning.                        minsta inkomst som sänker utbildningsstödet
22860:    Jämkningen av dagpenningen enligt lagen om          också skulle leda till förvägran av ersättning för
22861: utkomstskydd för arbetslösa ändrades i början          uppehälle och inkvartering. Å andra sidan skulle
22862: av 1997 så att det skyddade beloppet på 750 mark       en sammanjämkning i enlighet med lagen om
22863: avskaffades och jämkningspro~enten sänktes             utkomstskydd för arbetslösa leda tili en oända-
22864: från 80 procent tili 50 procent. Andringen i ut-       målsenlig kumulation och överkompensation av
22865: komstskyddet syftade huvudsakligen bl.a. till          förmånerna speciellt för de personer som åtnjuter
22866: att uppmuntra aktivt sökande av arbete. Vid            relativt hög social trygghet.
22867:                                            KK 135/1997 vp                                                5
22868: 
22869:    Ersättningen för uppehälle är en ersättning för   ta extra måltids- och resekostnader, och utbild-
22870: extra måltids -och resekostnader under utbild-       ning är i vilket fall som helst fortfarande ett bättre
22871: ningstiden. Dessa betalas för att den ekonomiska     alternativ än arbetslöshet också i ekonomisk
22872: ställningen för dem som ämnar börja studera inte     bemärkelse. Såsom ovan konstaterats är jämk-
22873: skall bli sämre jämfört med situationen som pas-     ningsperioden vid sammanjämkningen av in-
22874: siv arbetslös. Jämkningssystemet i anslutning tili   komsterna under utbildningstiden antingen en
22875: utbildningsstödet möjliggör månadsinkomster          månad eller fyra successiva kalenderveckor.
22876: på 750 mark, vilka inte påverkar utbildningsstö-        Arbetslöshetskassans eller folkpensionsan-
22877: det eller ersättningen för uppehälle. Per månad      staltens beslut om utbildningsförmån får över-
22878: räknat uppgår ersättningen för uppehälle tili ca     klagas hos arbetslöshetsnämnden och vid behov
22879: 650 mark. Det har ansetts att en person med en       vidare hos fårsäkringsdomstolen.
22880: bruttoinkomst på över 750 mark själv kan bekos-
22881: 
22882:      Helsingfors den 20 mars 1997
22883: 
22884:                                                                   Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
22885:                                             KK 136/1997 vp
22886: 
22887: Kirjallinen kysymys 136
22888: 
22889: 
22890: 
22891: 
22892:                                    Satu Hassi /vihr: Marketin rakentamisesta poikkeuslupamenette-
22893:                                        lyllä Tampereen Sarankulmaan
22894: 
22895: 
22896:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22897: 
22898:     Tampereen ympäristölautakunta myönsi              makaava-arkkitehti Juha Jaakola toteavat lau-
22899: 16.4.1996 äänin 7---4 poikkeusluvan, joka mah-        sunnoissaan, että alue sopisi erinomaisesti Hel-
22900: dollistaa Sarankulman kaupunginosassa, Tam-           singin esimerkin mukaiselle tavaraliikenteen
22901: pereenja Pirkkalan rajan tuntumassa sijaitsevan       maaliikennekeskukselle korvaamaan eri huolin-
22902: varaston muuttamisen 2 790 m2 :n suuruiseksi          taliikkeiden nykyisiä terminaaleja. Hämeen tie-
22903: marketiksi. Poikkeuslupahakemuksen mukaan             johtaja Juhani Miilunpohja on arvostellut mar-
22904: market tavoittelee asiakkaita lähialueiden 24 000     kethanketta muun muassa siksi, että Tampereen
22905: asukkaasta.                                           ohitustien vastarakennettuja ramppeja ei ole mi-
22906:     Luvan myöntämistä ovat lausunnoissaan vas-        toitettu marketin aiheuttaman liikennepaineen
22907: tustaneet muun muassa Pirkanmaan liitto, Pirk-        mukaan.
22908: kalan kunta sekä Tampereen kaupungin yleis-              Poikkeusluvan myöntämisestä ei ole valitettu,
22909: kaavayksikkö, ympäristövalvontayksikkö ja             koska Tampereen kaupungin asemakaavaosas-
22910: asemakaavayksikkö. Pirkanmaan liiton lausun-          ton antaman tiedon mukaan valitusoikeus pää-
22911: nossa todetaan, että kyseinen alue on uuden seu-      töksestä olisi ollut vain rajanaapureilla. Toisaal-
22912: tukaavan mukaan teollisuustoimintojen aluetta         ta ympäristöministeriö on 15.11.1996 lähettänyt
22913: ja että marketiksi muutettava varasto sijoittuu       kunnanhallituksille, rakennuslautakunnille ja
22914: asutuksesta irralleen kaupungin rajan tuntu-          alueellisille ympäristökeskuksille kirjeen, jossa
22915: maan. Edelleen Pirkanmaan liitto toteaa, että         todetaan mm.: "Rakennuslain 5 §:n 5 momentin
22916: poikkeusluvan myöntäminen vaarantaa 3. seutu-         ja 132 §:n 7 momentin säännösten mukaan poik-
22917: kaavan toteutumisen Tampereen kaupunkiseu-            keuslupaa ei voida myöntää hankkeelle, josta
22918: dulla ja että Tampereen kaupunkiseudulla on           todennäköisesti aiheutuu merkittäviä haitallisia
22919: selvästi ylitarjontaa päivittäiskaupan liiketilois-   ympäristövaikutuksia. Tämä tarkoittaa, ettei
22920: ta.                                                   kaupan suuryksikköä voida toteuttaa poikkeus-
22921:     Tampereen kaupungin yleiskaavayksikkö to-         luvalla. Näin ollen kaupan suuryksikön rakenta-
22922: teaa lausunnossaan, että Tampereen kantakau-          miseen tarvitaan aina asema- tai rakennuskaava,
22923: pungin yleiskaavassa on merkitty olemassa ole-        jossa vasta voidaan selvittää vaikutukset riittä-
22924: vien automarkettien alueet eikä uusia automar-        västi ja turvata osallistuminen." Rakennuslain
22925: kettien paikkoja ole varattu. Edelleen yleiskaa-      kohdat, joihin ympäristöministeriön ko. kirjees-
22926: vayksikkö toteaa Sarankulman teollisuusalueen         sä viitataan, olivat voimassa 16.4.1996, jolloin
22927:  sijaitsevan asuntoalueisiin nähden rautatien ja      Tampereen ympäristölautakunta myönsi ko.
22928:  valtakunnallisen pääväylän, Pyhäjärventien, ta-      poikkeusluvan.
22929:  kana. Alueelle pääsee helposti autolla, mutta ke-       Ympäristöministeriön em. kirjeessä todetaan
22930:  vyen liikenteen yhteydet ovat puutteelliset. Mar-    myös, että kaupan rakenteen muutos on tällä
22931:  ketin perustaminen alueelle lisää liikennehaittoja   hetkellä voimakkaimmin yhdyskuntarakennetta
22932: ja aiheuttaa todennäköisesti läheisten kaupun-        muuttava tekijä. Kaupan suuryksiköillä on mer-
22933:  ginosien: Härmälän, Rantaperkiön, Peltolam-          kittäviä vaikutuksia asuinalueiden lähikauppo-
22934:  min ja Multisillan kauppapalvelujen poistumi-        jen menestymisen mahdollisuuksiin, kaupunki-
22935:  sen.                                                 keskustojen palvelutarjontaan ja elinvoimaisuu-
22936:     Tampereen ympäristövalvontayksikkö toteaa         teen, liikenteeseen, ihmisten riippuvuuteen hen-
22937:  hankkeen olevan kantakaupungin yleiskaavan ja        kilöauton käytöstä sekä kunnallistalouteen.
22938:  voimassa olevan asemakaavan vastainen. Ase-             Tampereen kaupungin ympäristölautakun-
22939:  makaava-arkkitehti Mikko Järvi ja apulaisase-        nan 16.4.1996 myöntämä poikkeuslupa on siis
22940: 
22941:  279001
22942: 2                                             KK 136/1997 vp
22943: 
22944: ympäristöministeriön kirjeessä esitetyn tulkin-                     Aikooko ympäristöministeriö ryhtyä
22945: nan mukaan lainvastainen. Lainvastaisessa jär-                   toimiin Tampereen Sarankulmaan ilmei-
22946: jestyksessä myönnetty poikkeuslupa on mahdol-                    sesti lainvastaisessa järjestyksessä myön-
22947: lista purkaa. Toisaalta rakennuslainsäädännön                    netyn, marketin rakentamisen mahdollis-
22948: ei mielestäni tulisi lainkaan sisältää sellaista por-            tavan poikkeusluvan purkamiseksi, ja
22949: saanreikää, jolla merkittäviä kaupunkisuunnit-                      mihin lainsäädännön kehittämistoi-
22950: telupäätöksiä voidaan yrittääkään tehdä ohi nor-                 miin Hallitus aikoo ryhtyä, jotta estettäi-
22951: maalin kaavoitusmenettelyn, kunnanvaltuusto-                     siin se, että poikkeusluvalla tehdään tosi-
22952: käsittelyn ja valitusteiden.                                     asiallisesti merkittäviä yhdyskuntasuun-
22953:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-              nittelupäätöksiä ohi normaalin kunnan-
22954: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-                  valtuustokäsittelyn ja valitus tien?
22955: nioittavasti ympäristöministerin vastattavaksi
22956: seuraavan kysymyksen:
22957: 
22958:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1997
22959: 
22960:                                               Satu Hassi /vihr
22961:                                             KK 136/1997 vp                                             3
22962: 
22963: 
22964: 
22965: 
22966:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22967: 
22968:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        keiden hoitamiseen poikkeusluvilla tulee suhtau-
22969: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tua varoen.
22970: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Ympäristölautakunnan myöntämästä poik-
22971: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Satu Has-        keusluvasta tehtiin ympäristöministeriölle kaksi
22972: sin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          valitusta, jotka jouduttiin jättämään tutkimatta
22973: 136:                                                  valitusoikeuden puuttumisen vuoksi. Ministe-
22974:                                                       riön päätöksestä ei tehty jatkovalitusta, joten
22975:            Aikooko ympäristöministeriö ryhtyä         myönnetty poikkeuslupa sai lainvoiman.
22976:         toimiin Tampereen Sarankulmaan ilmei-             Hankkeelle on myönnetty rakennuslupa jou-
22977:         sesti lainvastaisessa järjestyksessä myön-    lukuussa 1996. Rakennustyöt on aloitettu helmi-
22978:         netyn, marketin rakentamisen mahdollis-       kuussa 1997.
22979:         tavan poikkeusluvan purkamiseksi, ja              Lainvoiman saaneen lupapäätöksen purkami-
22980:            mihin lainsäädännön kehittämistoi-         sen ratkaisee korkein hallinto-oikeus. Päätöstä ei
22981:         miin Hallitus aikoo ryhtyä, jotta estettäi-   saa hallintolainkäyttölain mukaan purkaa, ellei
22982:         siin se, että poikkeusluvalla tehdään tosi-   se loukkaa yksityisen oikeutta tai julkisen edun
22983:         asiallisesti merkittäviä yhdyskuntasuun-      katsota vaativan päätöksen purkamista. Siten
22984:         nittelupäätöksiä ohi normaalin kunnan-        lainvoimaisen päätöksen purkamisen kynnys on,
22985:         valtuustokäsittelyn ja valitus tien?          ja sen pitääkin olla, varsin korkea.
22986:                                                           Ympäristöministeriö ei tässä tilanteessa kat-
22987:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sonut, että alle 3 000 k-m 2 käsittävän päivittäis-
22988: vasti seuraavaa:                                      tavarakaupan poikkeusluvan myöntämisellä oli-
22989:                                                       si ollut sellaista laajempaa tai muutoinkaan niin
22990:    Kysymyksessä tarkoitetaan Tampereen ym-            huomattavaa yleistä merkitystä, että ympäristö-
22991: päristölautakunnan 16.4.1996 myöntämää poik-          ministeriö olisi viran puolesta lähtenyt hake-
22992: keuslupaa Sarankulman kaupunginosaan varas-           maan sille purkua. Purkua olisi voinut hakea
22993: torakennuksen osan muuttamiseksi päivittäista-        myös Tampereen kaupunginhallitus.
22994: varakaupaksi. Asemakaavassa tontti on teolli-             Ympäristöministeriö on poikkeuslupavali-
22995: suus- ja varastorakennusten korttelialuetta,jossa     tuksen ratkaisemisen jälkeen lähettänyt kunnille
22996: rakennusoikeudesta enintään 10% saa käyttää           viime vuoden marraskuussa kirjeen vähittäis-
22997: kone- ja rauta-alan tai vastaavina liiketiloina.      kaupan suuryksiköiden vaikutusten arvioinnis-
22998: Tontin rakennusoikeus on lähes 28 000 k-m2 ja         ta. Kirjeessä korostetaan muun muassa, että
22999: päivittäistavaramyymäläksi muutettava osa oli         kaupan suuryksiköiden toteuttamiseen tarvitaan
23000: tästä noin 10% eli 2 800 k-m 2• Tontin kokonais-      aina kaava, jossa vaikutukset voidaan selvittää
23001: rakennusoikeutta ei ylitetty ,joten poikkeusluvan     riittävästi ja turvata osallistuminen. Ympäristö-
23002: käsitteleminen kuului kaupungin toimivaltaan.         ministeriö tulee jatkossa valvomaan kirjeessä sel-
23003:    Kaupungin ympäristölautakunta katsoi, ettei        vennettyjen toimintatapojen noudattamista.
23004: hanke tuota haittaa kaavoitukselle ja että sen            Rakennuslain kokonaisuudistusta valmistele-
23005: vuoksi myöntämiselle laissa olevat edellytykset       maan on asetettu toimikunta toukokuussa 1996.
23006: täyttyivät.                                           Uudistuksen yhteydessä tullaan sekä poikkeus-
23007:    Kaava-asian ja poikkeusluvan yksi merkittä-        lupamenettely, osallistuminen että muutoksen-
23008: vimmistä eroista on niihin vaikuttamaan pääse-        haku harkitsemaan kokonaisuutena. Jo tätä en-
23009: minen. Kaavaan saavat osallistua kaikki kunta-        nen tulee erillinen suurmyymälä-työryhmä teke-
23010: laiset, mutta poikkeusluvasta kuullaan ja siitä       mään ehdotuksensa siitä, miten suurmyymälöi-
23011: voivat valittaa vain lähiympäristön maanomista-       den perustamista tulisi jatkossa ohjata.
23012: jat tai haltijat. Jo pelkästään tämän vuoksi hank-
23013: 
23014:        Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1997
23015: 
23016:                                                                 Ympäristöministeri Pekka Haavisto
23017: 4                                          KK 136/1997 vp
23018: 
23019: 
23020:                                        Till Riksdagens Talman
23021: 
23022:   1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen        Redan på grund av detta är det skäl att förhålla
23023: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande          sig försiktigt till att projekt genomförs på basis av
23024: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      undantagslov.
23025: dagsman Satu Hassi undertecknade spörsmål nr            Hos miljöministeriet anfördes två besvär över
23026: 136:                                                 det av miljönämnden beviljade undantagslovet.
23027:                                                      Dessa måste lämnas obehandlade, eftersom de
23028:           Ämnar miljöministeriet vidta åtgärder      ändringssökande inte hade besvärsrätt. Några
23029:        för att dra in det undantagslov som i         fortsatta besvär över ministeriets beslut har inte
23030:        Sarankulma i Tammerfors på ett uppen-         anförts, och därför har det beviljade undantags-
23031:        barligen lagstridigt sätt beviljats och som   lovet vunnit laga kraft.
23032:        gör det möjligt att bygga en stormarknad,        Byggnadslov för projektet beviljades i decem-
23033:        och                                           ber 1996. Byggnadsarbetena har inletts i februari
23034:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      1997.
23035:        för att utveckla lagstiftningen så att det       En eventuell hävning av ett laggillt tillstånds-
23036:        blir möjligt att förhindra att man genom      beslut avgörs av högsta förvaltningsdomstolen.
23037:        undantagslov kan fatta sådana faktiskt        Ett beslut får enligt förvaltningsprocesslagen inte
23038:        betydelsefulla beslut om samhällsplane-       hävas, om det inte kränker en enskilds rätt, eller
23039:        ring som går förbi den normala behand-        om det allmänna bästa inte kräver att det hävs.
23040:        lingen i kommunfullmäktige och besvärs-       Därför är tröskeln för hävning av ett laggillt
23041:        proceduren?                                   beslut mycket hög, vilket den bör vara.
23042:                                                         Miljöministeriet ansåg inte i den förhandenva-
23043:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        rande situationen att beviljandet av ett undan-
23044: anföra följande:                                     tagslov för en dagligvaruhandel på mindre än
23045:                                                      3 000 våningskvadratmeter hade sådan mer om-
23046:    Spörsmålet avser det undantagslov som miljö-      fattande eller annars avsevärd allmän betydelse
23047: nämnden i Tammerfors beviljade 16.4.1996 och         att ministeriet å tjänstens vägnar skulle ha haft
23048: som gäller ändring av en del av en lagerbyggnad      anledning att ansöka om hävning. Också stads-
23049: i Sarankulma stadsdel till en dagligvaruhandel. 1    styrelsen i Tammerfors kunde ha ansökt om häv-
23050: stadsplanen ligger tomten i ett kvartersområde       ning av beslutet.
23051: för industri- och lagerbyggnader, där högst 10 %        Efter att besvären över undantagslovförfaran-
23052: av byggnadsrätten får användas till affårslokali-    det avgjordes har miljöministeriet i november i
23053: teter i maskin- och järnbranschen eller motsva-      fjol sänt ett brev till kommunerna om bedömning
23054: rande. Byggnadsrätten på tomten uppgår till in-      av konsekvenserna av stora enheter inom detalj-
23055: emot 28 000 våningskvadratmeter, och den del         handeln. 1 brevet framhålls bl.a. att det alltid
23056: som skulle byggas om till dagligvaruhandel är ca     behövs en plan för att stormarknader skall kunna
23057: 10%, dvs. 2 800 våningskvadratmeter. Den tota-       byggas, eftersom det genom planen blir möjligt
23058: la byggnadsrätten på tomten överskrids inte, vil-    att klarlägga verkningarna i tillräcklig omfatt-
23059: ket betyder att handläggningen av undantagslo-       ning och att säkra medborgardeltagandet. Miljö-
23060: vet föll inom ramen för stadens befogenheter.        ministeriet kommer i fortsättningen att övervaka
23061:    Stadens miljönämnd ansåg att projektet inte       att det i brevet klarlagda förfarandet följs.
23062: medför olägenheter i fråga om planläggningen            En kommission tillsattes i maj 1996 för att
23063: och att de i lagen nämnda förutsättningarna för      bereda en övergripande revidering av byggnads-
23064: beviljande av lovet alltså förelåg.                  lagen. 1 samband härmed kommer såväl undan-
23065:    En av de viktigaste skillnaderna mellan plane-    tagslovförfarandet och möjligheterna att delta i
23066: ärenden och undantagslov är hur man kan kom-         förfarandet som ändringssökandet att prövas i
23067: ma åt att påverka dem. 1 en plan kan alla som är     sin helhet. Redan dessförinnan kommer en sepa-
23068: medlemmar i kommunen medverka, men i fråga           rat arbetsgrupp för stormarknader att ställa för-
23069: om undantagslov är det bara markägarna eller         slag om på vilket sätt etableringen av stormark-
23070: innehavarna av egendom i den närmaste omgiv-         nader framgent borde styras.
23071: ningen som blir hörda och som har besvärsrätt.
23072:      Helsingforsden 13 mars 1997
23073: 
23074:                                                                       Miljöminister Pekka Haavisto
23075:                                               KK 137/1997 vp
23076: 
23077: Kirjallinen kysymys 137
23078: 
23079: 
23080: 
23081: 
23082:                                     Raimo Holopainen /sd: Keliaakikkojen erikoisruokavalion kustan-
23083:                                        nusten korvaamisesta sairausvakuutuksesta
23084: 
23085: 
23086:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
23087: 
23088:     Keliaakikot kuuluvat pitkäaikaissairaisiin,            Tilanne voitaisiin korjata niin, että säädettäi-
23089: joille lääkettä ei vielä ole löydetty. Tai oikeastaan   siin lakiteitse mahdollisuus erittäin kalliin ruoka-
23090: oikeanlaatuinen ravinto on lääke sairauteen.            valion kustannusten korvaamiseen sairausva-
23091: Keliakiahan on suolistosairaus, jossa gluteeni-         kuutuksen piiristä.
23092: nimistä valkuaisainetta elimistö ei hyväksy. Täs-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23093: tä syystä sairaus pysyy siedettävänä vain kalliin,      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23094: gluteenittoman ruokavalion avulla.                      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23095:     Gluteeniton ruokavalio on kustannuksiltaan          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23096: hyvin korkea "normaaleihin" ruokakustannuk-
23097:  siin verrattuna. Hintavertailussa kustannuserok-                 Mitä Hallitus aikoo tehdä keliaakik-
23098: si on saatu n. 600 mk/kk. Nykyinen vammaislaki                 kojen aseman parantamiseksi, ja
23099:  antaa mahdollisuuden Kelan tai sosiaalitoimis-                   aikooko Hallitus mahdollistaa lain-
23100: tojen korvata ylisuuria elinkustannuksia. Ko.                  säädännön avulla keliaakikkojen ylisuur-
23101: korvausvelvollisuus on valitettavasti harkinnan-               ten ruokakustannusten pienentämisen?
23102:  varainen keliaakikoille, joten korvauksen saanti
23103:  on "kiven alla".
23104:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1997
23105: 
23106:                                           Raimo Holopainen /sd
23107: 
23108: 
23109: 
23110: 
23111: 279001
23112: 2                                            KK 137/1997 vp
23113: 
23114: 
23115: 
23116: 
23117:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
23118: 
23119:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         edustajia. Työssä erityiseksi ongelmaryhmäksi
23120: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          koettiin dermatitis herpetisformis -tyyppistä iho-
23121: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        sairautta potevat henkilöt. Nyt asiaa valmistelee
23122: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo             sosiaali- ja terveysministeriön vammaistyöryh-
23123: Holopaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          mä, joka on hakenut vaihtoehtoisia ratkaisuja
23124: sen n:o 137:                                           keliakian hoidon aiheuttamien ravintokustan-
23125:                                                        nusten korvausmenettelyihin. Asiaa on selvitetty
23126:            Mitä Hallitus aikoo tehdä keliaakik-        mm. vammaistukilainsäädännön kannalta.
23127:         kojen aseman parantamiseksi, ja                   Eduskunnan sosiaalivaliokunta on tosin jo
23128:            aikooko Hallitus mahdollistaa lain-         aiemmin (9 .2.1995) todennut, että vammaistuki-
23129:         säädännön avulla keliaakikkojen ylisuur-       lain mukaiset tuet sopivat huonosti korvausta-
23130:         ten ruokakustannusten pienentämisen?           vaksi, koska vammaistuki on tarkoitettu korvaa-
23131:                                                        maan sairaudesta tai vammasta johtuvaa avun-
23132:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tarvetta, haittaa ja erityiskustannuksia. Edelly-
23133: vasti seuraavaa:                                       tyksenä on vammaistukilain 2 §:n mukaan, että
23134:                                                        henkilön toimintakyvyn voidaan sairauden tai
23135:    Suomessa on noin 12 000 keliakiaaja sen iho-        vamman johdosta arvioida olevan yhdenjaksoi-
23136: muotoa dermatitis herpetiformis sairastavaa            sesti alentunut ainakin vuoden ajan. Keliakiassa
23137: henkilöä. Gluteenia sisältämättömien elintarvik-       ei ole kyse toimintakyvyn alentumisesta mainit-
23138: keiden käyttö on keliakian ainoa hoito. Käytän-        tujen etuuksien edellyttämällä tavalla. Lisäksi
23139: nössä kyse on gluteenia sisältämättömien vilja-        vammaistuki (tällä hetkellä 414 mk) on määräl-
23140: valmisteiden (esim. riisi, maissi, tattari ja hirssi   tään suurempi kuin keliakiasta aiheutuvat lisä-
23141: sekä gluteenittomat erityisvalmisteet) käytöstä        kustannukset kuukautta kohti normaaliin ruo-
23142: tavanomaisten viljavalmisteiden sijaan. Aikuis-        kavalioon verrattuna. Oikea korvaus olisi noin
23143: ten keliakian hoidossa myös kaura on todettu           200 mk/kk. Tällöin korvausmuoto edellyttäisi
23144: usein sopivaksi vaihtoehdoksi. Ruokavaliohoito         uutta lainsäädäntöä ja uuden tuen synnyttämistä
23145: on elinikäinen. Asianmukaisella ruokavaliohoi-         vammaistuen ja hoitotuen rinnalle.
23146: dolla keliaakikko on keliakian suhteen täysin             Muina vaihtoehtoina vammaistyöryhmässä
23147: terve ja työkykyinen. Kyse on siis piilevästä toi-     on pohdittu esimerkiksi ostoseteliä, jolla keliaa-
23148: mintavajauksesta. Gluteenittoman leivän ja mui-        kikko voisi ostaa päivittäistavarakaupasta eri-
23149: den gluteenittomien viljavalmisteiden käyttöön         tyisvalmisteita. Kuten aina setelien kyseessä ol-
23150: tulisi rohkaista. Hoidon esteenä voi olla näiden       len, ongelmana voi olla tuen kohdentuminen jo-
23151: korkea hinta. Kuluttajaviraston v. 1995 tekemän        honkin muuhun kuinjuuri keliakiaa sairastavan
23152: selvityksen mukaan keliaakikon ruokavalio ai-          omaan ruokavalioon. Menettelyllä voisi olla
23153: heuttaa lisäkustannuksia 318-377 mk/kk.                myös hintoja kohottavia vaikutuksia. Kyseeseen
23154:    Ylimääräisten erityisravintovalmisteiden kor-       voisi tulla myös lääkekorvausten tapainen kor-
23155: vaaminen kuuluu harkinnanvaraisiin palveluihin         vaus ostokuittien perusteella kansaneläkelaitok-
23156: ja kunta toteuttaa sitä varaamiensa määräraho-         sesta, esimerkiksi 60 %tuotteiden hinnoista. Tä-
23157: jen puitteissa. Tuen saaminen on vaihdellut kun-       mäkin menettely edellyttäisi uutta säädöspohjaa
23158: nittain. Kuntien säästöbudjeteilla määrärahoi-         ja aiheuttaisi tuen myöntämiseen liittyviä työ-
23159: hin sidottuja palveluja on karsittu. Nykyisin hy-      yms. kustannuksia. Tämäntyyppisen tuen hyvä-
23160: vin harva kunta korvaa erityisravinnosta aiheu-        nä puolena olisi sen kohdentuminen paremmin
23161: tuvia kustannuksia.                                    kuin suora vammaistuen tyyppinen tuki.
23162:    Sosiaali- ja terveysministeriössä keliakiaa sai-       Mainitut erityisruokavaliosta aiheutuneet ku-
23163: rastavien henkilöiden erityisravintokustannus-         lut tulisivat katettaviksi verovaroista. Kun tuen
23164: ten korvaamista on pohdittu vuonna 1995 ryh-           tarve noin 10 000 ihmiselle on noin 200 mk/
23165: mässä, jossa on ollut mukana ministeriön, kan-         henk./kk, ei monimutkaisen järjestelmän luomi-
23166: saneläkelaitoksen ja Suomen Keliakialiitto ry:n        nen pelkästään tälle ryhmälle tunnu tarkoituk-
23167:                                             KK 137/1997 vp                                             3
23168: 
23169: senmukaiselta. Muita vastaavia erityisravinto-        kintoja ja jakelua. Tässä toiminnassa tuen tar-
23170: valmisteita tarvitsevia ryhmiä ovat esimerkiksi       vitsijat ja heidän järjestönsä olisivat keskeisessä
23171: munuaispotilaat tai maitoallergikot.                  asemassa. Järjestelmän luomiseen ja ylläpitämi-
23172:    Keliakian hoidon osalta kyseessä ovat tavalli-     seen voisi hakea avustusta esimerkiksi Raha-
23173: set elintarvikkeet, jauhot, leipomotuotteet, pas-     automaattiyhdistykseltä.
23174: tat eivätkä esimerkiksi lääkkeet tai erityisravin-       Sosiaali- ja terveysministeriön vammaistyö-
23175: tovalmisteet (kliiniset ravintovalmisteet). Silloin   ryhmä valmistelee vielä ehdotustaan ja yrittää
23176: luonteva ratkaisu saattaisi olla pyrkiä vaikutta-     löytää asiaan ratkaisun. Ministeriön työryhmän
23177: maan näiden hintoihin mm. keskittämällä han-          mietintö valmistuu kevään 1997 aikana.
23178: 
23179:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1997
23180: 
23181:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
23182: 4                                           KK 137/1997 vp
23183: 
23184: 
23185: 
23186: 
23187:                                         Tili Riksdagens Talman
23188: 
23189:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        lider av celiaki. Gruppen bestod av representan-
23190: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         ter för ministeriet, folkpensionsanstalten och
23191: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       Suomen Keliakialiitto ry. Enligt arbetsgruppen
23192: man Raimo Holopainen undertecknade spörs-              utgör de personer som lider av hudsjukdomar av
23193: mål nr 137:                                            typen dermaJitis herpetiformis en särskild pro-
23194:                                                        blemgrupp. Arendet bereds nu av en handikapp-
23195:           Vad ämnar Regeringen göra för att            arbetsgrupp vid social- och hälsovårdsministe-
23196:        förbättra situationen för personer som          riet. Handikapparbetsgruppen har försökt finna
23197:        lider av celiaki, och                           alternativa lösningar för ersättningsförfaran-
23198:           ämnar Regeringen med hjälp av lag-           dena när det gäller de matkostnader som behand-
23199:        stiftningen göra det möjligt att minska de      lingen av celiaki förorsakar. Frågan har utretts
23200:        överstora matkostnaderna för personer           bl.a. med hansyn till lagstiftningen om handi-
23201:        som lider av celiaki?                           kappbidrag.
23202:                                                           Riksdagens socialutskott har visserligen redan
23203:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          tidigare (9.2.1995) konstaterat att bidrag enligt
23204: anföra följande:                                       lagen om handikappbidrag lämpar sig illa som
23205:                                                        ersättningssätt, eftersom handikappbidraget år
23206:    1 Finland finns omkring 12 000 personer som         avsett som ersättning för behövlig hjälp, men och
23207: lider av celiaki och dess hudsjukdomevariant der-      särskilda kostnader som föranleds av sjukdom
23208: matitis herpetiformis. Att använda glutenfria          eller skada. Enligt 2 § lagen om handikappbidrag
23209: livsmedel är det enda sättet att behandla celiaki. 1   är villkoret att personens funktionsförmåga på
23210: praktiken är det fråga om att glutenfria spann-        grund av sjukdom eller skada kan bedömas vara
23211: målsprodukter (produkter av t.ex. ris, majs, bo-       nedsatt åtminstone ett år utan avbrott. 1 sam-
23212: vete och hirs samt glutenfria specialprodukter)        band med celiaki är funktionsförmågan inte ned-
23213: används i stället for vanliga spannmålsproduk-         satt på ett sådant sätt som berättigar tili de nämn-
23214: ter. För vuxna har även havre ofta visat sig vara      da förmånerna. Dessutom är handikappbidraget
23215: ett lämpligt alternativ. Dietbehandlingen pågår        (för närvarande 414 mk) högre än de månatliga
23216: hela livet. Om den som lider av celiaki får regel-     merkostnaderna för celiaki i jämförelse med
23217: rätt vård, är han med avseende på celiakin helt        kostnaderna för en normal diet. En ersättning på
23218: frisk och arbetsför. Det handlar alltså om latent      ca 200 mk per månad skulle vara lämplig. Ersätt-
23219: insufficiens. Användningen av glutenfritt bröd         ningsformen kräver ny lagstiftning och ett nytt
23220: och andra glutenfria spannmålsprodukter bör            bidrag vid sidan av handikapp- och vårdbidra-
23221: uppmuntras. Ett hinder kan vara att produkter-         get.
23222: na är dyra. Enligt konsumentverkets utredning             Som ett annat alternativ har handikapparbets-
23223: från år 1995 fororsaker dieten för personer som        gruppen diskuterat t.ex. köpsedlar. Den som Ii-
23224: lider av celiaki merkostnaderpå 318-377 mk per         der av celiaki kunde använda köpsedlarna för att
23225: månad.                                                 köpa specialprodukter i dagligvaruafTårerna.
23226:    Att ersätta extra specialkostprodukter hör till     Som alltid i fråga om sedlar är problemet att
23227: de tjänster som tillhandahalls enligt prövning,        stödet eventuellt riktas tili annat än uttryckligen
23228: och kommunen betalar ersättningen inom ramen           den diet som celiakipatienten håller. Dessutom
23229: för de anslag som har reserverats. Rätten tili         kunde förfarandet leda tili att priserna höjs. Ett
23230: stödet har varierat kommunvis. Genom sparbud-          annat alternativ ar att folkpensionsanstalten be-
23231: geterna har kommunerna strukit en del av sina          talar ersättning mot kvitto i likhet med ersätt-
23232: anslagsbundna tjänster. 1 dag ersätter endast ett      ningen av läkemedel, t.ex. 60% av priset på pro-
23233: fåtal kommuner kostnaderna for specialkost.            dukterna. Också detta förfarande förutsätter en
23234:    En arbetsgrupp vid social- och hälsovårdsmi-        ny författningsgrund, och om stödet skulle bevil-
23235: nisteriet har år 1995 diskuterat ersättningen av       jas innebär det ytterligare arbetskostnader och
23236: kostnaderna för specialkost för personer som           andra dylika kostnader. En fördel med stödet är
23237:                                           KK 137/1997 vp                                             5
23238: 
23239: att det kan allokeras bättre än stöd av typen         parat). En naturlig lösning kunde därför vara att
23240: direkt handikappbidrag.                               försöka påverka produktpriserna bl.a. genom att
23241:    De nämnda utgifterna för specialdieten skulle      centralisera anskaffningarna och distributionen.
23242: täckas med skattemedel. Eftersom bidragsbeho-         Här skulle de personer som behöver stödet och
23243: vet för ca l 0 000 människor är omkring 200 mk/       deras organisationer inneha en viktig position.
23244: månad/person förefaller det inte ändamålsenligt       För att skapa och upprätthålla systemet kunde
23245: att skapa ett komplicerat system enbart för denna     man ansöka om understöd från t.ex. Penningau-
23246: grupp. Andra grupper som behöver motsvarande          tomatföreningen.
23247: specialprodukter ar t.ex. patienter med njursjuk-        Handikapparbetsgruppen vid social- och häl-
23248: domar och mjölkallergiker.                            sovårdsministeriet bereder fortfarande sitt för-
23249:    När det gäller behandlingen av celiaki är det      slag och försöker finna en lösning. Arbetsgrup-
23250: fråga om vanliga livsmedel, mjöl, bageriproduk-       pen fårdigställer sitt betänkande under våren
23251: ter och pasta, inte exempelvis läkemedel eller        1997.
23252: särskilda näringspreparat (kliniska näringspre-
23253: 
23254:      Helsingforsden 20 mars 1997
23255:                                                     Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
23256:                                              KK 138/1997 vp
23257: 
23258: Kirjallinen kysymys 138
23259: 
23260: 
23261: 
23262: 
23263:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Kotitalouksien työllistämistukea koskevan
23264:                                         kokeilun toteuttamisesta
23265: 
23266: 
23267:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
23268: 
23269:    Hallitus on kiistellyt tavasta, jolla kotitalouk-   avustustoimia. Yhdellä alueella tuki maksetaan
23270: sien työllistämismahdollisuuksia aiotaan tukea.        palveluja tarjoavalle yritykselle, toisella paikka-
23271: Asia on saanut surkuhupaisia piirteitä ja loppu-       kunnalla suoraan työnantajalle ja kolmannella ei
23272: tuloksen, että kiistelyn alaisia malleja kokeillaan    kummallekaan.
23273: toista toisessa, toista toisessa päässä Suomea.           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
23274: Kumpikaan esitetty malli ei ole hyvä, vaan to-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23275: teuttamiskelpoisin olisi vuosikymmenen ajan            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23276: esillä ollut yksinkertainen toteuttamismalli,jossa     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23277: kotiavun palkkaaja saa vähentää piian palkan
23278: omassa verotuksessaan. Mitäpä sitä kahta veroa                   Katsooko Hallitus, ettäjoskotitalouk-
23279: samasta rahasta sekä työnantajan että piian                   sien työllistämistä tuetaan eri paikkakun-
23280: maksamana.                                                    nilla eri tavoin, toiminta vastaa kansalais-
23281:    Oli miten oli, kysymykseni aiheuttanut ongel-              ten ja alueitten yhdenvertaisuuden vaati-
23282: ma on se, miten on perustuslain mukaan mahdol-                musta?
23283: lista, että maan eri osissa toteutetaan erilaisia
23284: 
23285:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1997
23286:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
23287: 
23288: 
23289: 
23290: 
23291: 279001
23292: 2                                           KK 138/1997 vp
23293: 
23294: 
23295: 
23296: 
23297:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23298: 
23299:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Hallitusmuodon 5 §:ssä turvataan ihmisten
23300: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         yhdenvertaisuus lain edessä. Tämä säännös ulot-
23301: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tuu myös lainsäätäjään. Lähtökohtana on, että
23302: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        laki, joka ilman yleisesti hyväksyttävää perustet-
23303: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         ta asettaa kansalaisia tai ihmisryhmiä toisia edul-
23304: n:o 138:                                              lisempaan asemaan, voi olla ristiriidassa perus-
23305:                                                       tuslain yhdenvertaisuussäännön kanssa. Vero-
23306:           Katsooko Hallitus, ettäjos kotitalouk-      tuksessa onkin lähdetty siitä, että veroperusteet
23307:        sien työllistämistä tuetaan eri paikkakun-     voivat alueellisesti vaihdella vain erityisistä syis-
23308:        nilla eri tavoin, toiminta vastaa kansalais-   tä, joina on pidetty muun muassa tarvetta kan-
23309:        ten ja alueitten yhdenvertaisuuden vaati-      nustaa elinkeinoelämää kehitysalueilla. Toisaal-
23310:        musta?                                         ta esimerkiksi sosiaaliturvajärjestelmää kehitet-
23311:                                                       täessä on useinkin turvauduttu erilaisiin alueelli-
23312:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          siin kokeiluihin ilman, että asian perustuslain
23313: vasti seuraavaa:                                      mukaisuutta olisi asetettu kysymyksen alaiseksi,
23314:                                                       vaikka kansalaisten kannalta ja perustuslain nä-
23315:    Kotitalouksien työllistämismahdollisuuksien        kökulmasta kysymys on samanlaisesta eriarvoi-
23316: tukemiseksi ja harmaan talouden vähentämisek-         suudesta. Joka tapauksessa verovähennyksen
23317: si talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti       myöntäminen alueellisena kokeiluna siten, että
23318: 26.2.1997 kokeilla alueellisesti kahta mallia. Toi-   kokeilualueet valitaan enemmän tai vähemmän
23319: sessa mallissa kotitaloudelle palveluja tuottaval-    sattumanvaraisesti, on uutta. Näin ollen kokei-
23320: le yritykselle hyvitetään osa kotityöstä maksetun     lun perustuslainmukaisuus on syytä selvittää.
23321: palkkion määrästä. Toisessa mallissa myönne-          Tämän vuoksi asiasta on tarkoitus valmistelun
23322: tään verosta tehtävä vähennys.                        kuluessa pyytää lausunto ainakin oikeusministe-
23323:                                                       riöltä.
23324: 
23325:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1997
23326: 
23327:                                                                                   Ministeri Arja Alho
23328:                                            KK 138/1997 vp                                                3
23329: 
23330: 
23331: 
23332: 
23333:                                        Tili Riksdagens Talman
23334: 
23335:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         1ikställighet inför 1agen. Denna bestämmelse gä1-
23336: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande          1er även 1agstiftaren. Utgångspunkten är den att
23337: medlem av statsrådet översänt följande av            en lag som utan allmänt godtagbara grunder
23338: riksdagsman Sulo Aittoniemi undertecknade            placerar vissa medborgare eller människo-
23339: spörsmål nr 138:                                     grupper i en fördelaktigare ställning än andra
23340:                                                      kan stå i strid med grundlagens stadgande om
23341:           Anser Regeringen att, om hushållen         likställighet. 1beskattningen har man utgått ifrån
23342:        får olika slags sysselsättningsstöd på oli-   att skattegrunderna kan variera regionalt endast
23343:        ka orter, verksamheten motsvarar kravet       av särskilda skäl; som ett sådant skäl betraktas
23344:        på likställighet för medborgare och regio-    bl.a. behovet av att sporra näringslivet inom ut-
23345:        ner?                                          vecklingsområdena. A andra sidan har man t.ex.
23346:                                                      vid utvecklandet av socialskyddssystemet ofta
23347:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        tillgripit olika regionala försök utan att sakens
23348: anföra följande:                                     överensstämmelse med grundlagen skulle ha ifrå-
23349:                                                      gasatts, fastän det med tanke på medborgarna
23350:    För stödande av hushållens möjligheter att        och sett ur grundlagens synvinkel är fråga om en
23351: sysselsätta personer och för minskande av den        Iikadan olikställighet. 1 vilket fall som helst är det
23352: ekonomiska gråzonen beslöt det finanspolitiska       något nytt att skatteavdrag beviljas som ett regi-
23353: ministerutskottet den 26 februari 1997 att inleda    onalt försök så att försöksområdena väljs mer
23354: regionala försök med två modeller. 1 den ena         eller mindre slumpmässigt. Det vore således skäl
23355: modellen får företag som producerar tjänster åt      att utreda om försöket stämmer överens med
23356: hushåll kompensation för en del av arvodet som       grundlagen. Med anledning av detta är avsikten
23357: betalas för hemarbetet. 1 den andra modellen         att utlåtande skall inbegäras av åtminstonejusti-
23358: beviljas avdrag från skatten.                        tieministeriet under beredningen.
23359:    1 5 § regeringsformen tryggas människornas
23360: 
23361:      Helsingforsden 21 mars 1997
23362: 
23363:                                                                                   Minister Arja Alho
23364:                                             KK 139/1997 vp
23365: 
23366: Kirjallinen kysymys 139
23367: 
23368: 
23369: 
23370: 
23371:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Suomen osallistumisesta Bosnian rauhantur-
23372:                                        vaamistoimintaan
23373: 
23374: 
23375:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23376: 
23377:    Eräs Bosnian sotaan osallistunut suomalainen       Bosniassa syövät YK:n kupista, niin rauhantur-
23378: palkkasoturi vahvisti sen, mitä pitkään olen          vaajat, sotarikolliset kuin asukkaatkin.
23379: epäillyt ja myös sanallisesti tuonut esille. Kysei-      Välittämättä nyt mitään edellä viimeisen lau-
23380: sen henkilön mukaan Bosnian sota olisi loppunut       seen ilmaisusta esitän valtiopäiväjärjestyksen
23381: paljon aikaisemmin ja pysyvään rauhaan,jos YK         37 §:n 1 momenttiin viitaten kunnioittavasti
23382: ei olisi sotkeentunut asiaan. Niinhän se tosiaan      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
23383: on, kuten Tuntemattomassa sotilaassa sanotaan:        vaksiseuraavan kysymyksen:
23384: "Soat loppuut sotimal." Bosniassa on nyt rakoile-
23385: va ja muodollinen rauha, mutta jännitteet, jotka                Katsooko Hallitus, että Suomen tulee
23386: sodan loppuunvieminen olisi poistanut, ovat jäl-             pitää joukkojaan Bosnian virheellisesti
23387: jellä ja pysyvät kymmeniä vuosia. Ne roihahta-               hoidetussa rauhanturvaoperaatiossa kym-
23388: vat heti, kun valvontajoukot poistuvat, ja tämä              menet vuodet, kuten on tapahtunut Liba-
23389: taas merkitsee sitä, että YK:nja myös suomalais-             nonissa ja Kyproksella, vai aikooko Suo-
23390: ten on oltava mukana kymmeniä vuosia kuten                   mi todellisuuden havaittuaan vetäytyä
23391: Libanonissa ja Kyproksella. Merkittävää palk-                Bosnian operaatiosta?
23392: kasoturin kertomana oli myös se, että kaikki
23393: 
23394:       Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1997
23395:                                          Sulo Aittaniemi /kesk
23396: 
23397: 
23398: 
23399: 
23400:  279001
23401: 2                                           KK 139/1997 vp
23402: 
23403: 
23404: 
23405: 
23406:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23407: 
23408:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Libanonin ja Kyproksen operaatioista on toi-
23409: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         mialueillaan tullut osa poliittista tasapainoa.
23410: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Kansainvälinen läsnäolo on rauhoittanut tilan-
23411: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        netta molemmilla alueilla. Paikallinen väestö oli-
23412: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         si joutunut kokemaan suurta inhimillistä kärsi-
23413: n:o 139:                                              mystä ilman YK:n ja rauhanturvaajien läsnä-
23414:                                                       oloa.
23415:           Katsooko Hallitus, että Suomen tulee            Ennen yhdenkään rauhanturvaoperaation
23416:        pitää joukkojaan Bosnian virheellisesti        tuomitsemista epäonnistuneeksi on syytä muis-
23417:        hoidetussa rauhanturvaoperaatiossa kym-        taa toiminnan luonne: operaatioiden tehtävänä
23418:        menet vuodet, kuten on tapahtunut Liba-        ei ole poliittisen ratkaisun aikaansaaminen kon-
23419:        nonissa ja Kyproksella, vai aikooko Suo-       fliktiosapuolten puolesta, vaan luoda edellytyk-
23420:        mi todellisuuden havaittuaan vetäytyä          set ratkaisulle. Toiminta perustuu aina tasapuo-
23421:        Bosnian operaatiosta?                          liseen suhtautumiseen kaikkiin konfliktiosapuo-
23422:                                                       liin sekä osapuolten rauhanturvaorganisaatiolle
23423:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          antamaan hyväksyntään. Näistä syistä rauhan-
23424: vasti seuraavaa:                                      turvaajien toimintamahdollisuudet eivät ole ra-
23425:                                                       joittamattomat.
23426:    Rauhanturvaoperaatio, johon Suomi Bos-                 Suomalaisten rauhanturvaajien läsnäolo niin
23427: niassa on nyt runsaan vuoden ajan osallistunut,       Bosniassa kuin muissakin operaatioissa on jat-
23428: on alusta asti ollut NA TOn käytännössä toteut-       kuvan virkamiestason ja parlamentaarisen val-
23429: tama, mutta YK:n valtuuttama operaatio. Day-          vonnan ja arvioinnin alaista. Tätä valvontaa ja
23430: tonin rauhansopimuksen sotilaallinen osa, johon       arviointia toteutetaan säännöllisen yhteydenpi-
23431: suomalainenkin rauhanturvajoukko osallistuu,          don ja tarkastusmatkojen avulla. Esimerkkeinä
23432: on onnistunut hyvin. Myös suomalainen joukko          parlamentaarisesta tarkastustoiminnasta mai-
23433: on toiminut erinomaisesti: paikalliseen väestöön      nittakoon puolustusministerin säännölliset tar-
23434: on luotu hyvät suhteet huolimatta siitä, että suo-    kastusmatkat sekä eduskunnan ulkoasiain- ja
23435: malaisten sijoituspaikka Dobojssa on erittäin         puolustusvaliokuntien vierailut toimialueille ja
23436: vaikeaa aluetta. Bosnian operaation siviiliosa sen    kansallisiin joukkoihimme. Haluan vielä koros-
23437: sijaan ei ole toteutunut odotetulla tavalla, koska    taa, että osallistumispäätökset sekä IFOR- että
23438: siviiliorganisaatiolla ei ole ollut tarvittavia re-   SFOR-operaatioihin tehtiin kussakin tapaukses-
23439: sursseja tai suunnittelukapasiteettia. Jälleenra-     sa erikseen ja molemmissa tapauksessa eduskun-
23440: kennus on myös sotilaallista toimeenpanoa pit-        taa kuultiin, jolloin eduskunta myös ilmaisi vah-
23441: käkestoisempi ja monitahoisempi prosessi.             van poliittisen tukensa osallistumiselle.
23442: 
23443:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1997
23444: 
23445:                                                                     Puolustusministeri Anneli Taina
23446:                                             KK 139/1997 vp                                              3
23447: 
23448: 
23449: 
23450: 
23451:                                         Tili Riksdagens Talman
23452: 
23453:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           på respektive verksamhetsområde blivit en del av
23454: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           den politiska stabiliteten. Den internationella
23455: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       närvaron har lugnat ner situationen på bägge
23456: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-          områdena. Den lokala befolkningen skulle ha
23457: mål nr 139:                                           fått utstå stort mänskligt lidande utan FN:s och
23458:                                                       den fredsbevarande styrkans närvaro.
23459:            Anser Regeringen att Finland bör hål-         Innan man utdömer någon enda fredsbeva-
23460:        la sina trupper i den orätt skötta fredsbe-    rande operation som misslyckad är det skäl att
23461:        varande operationen i Bosnien i tiotals år     komma ihåg verksamhetens natur: operationer-
23462:        i likhet med vad som skett i Libanon och       nas uppgift är inte att få tili stånd ett politiskt
23463:        på Cypern, eller ämnar Finland efter att       avgörande för parterna i konflikten, utan att
23464:        ha vaknat tili insikt om verkligheten dra      skapa förutsättningar för avgörandet. Verksam-
23465:        sig ur Bosnienoperationen?                     heten baserar sig alltid på ett opartiskt förhåll-
23466:                                                       ningssätt tili alla parter i konflikten samt på par-
23467:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ternas godkännande av den fredsbevarande or-
23468: anföra följande:                                      ganisationen. Av dessa orsaker är den fredsbeva-
23469:                                                       rande personalens verksamhetsmöjligheter inte
23470:    Den fredsbevarande operationen i Bosnien,          obegränsade.
23471: som Finland nu under drygt ett års tid har delta-        Den finländska fredsbevarande personalens
23472: git i, har från första början i praktiken genom-      närvaro i Bosnien lika väl som i de övriga opera-
23473: f6rts av Nato, även om det skett på FN:s mandat.      tionerna är underställd fortgående övervakning
23474: Den militära delen av Daytonavtalet, i viiken         och bedömning på tjänstemanna- och parlamen-
23475: också en finländska fredsbevarande styrka del-        tarisk nivå. Denna övervakning och bedömning
23476: tar, har lyckats väl. Också den fin1ändska styrkan    genomförs med hjälp av regelbundna kontakter
23477: har fungerat på ett utomordentligt sätt: goda         och inspektionsresor. Som exempel på den parla-
23478: re1ationer tili den lokala befolkningen har ska-      mentariska inspektionsverksamheten kan näm-
23479: pats trots att finländarnas förläggningsort i Do-     nas försvarsministeriets regelbundna inspek-
23480: boj är ett synnerligen svårt område. Den civila       tionsresor samt riksdagens utrikes- och försvars-
23481: delen av Bosnienoperationen har däremot inte          utskotts besök på verksamhetsområdena och hos
23482: förverkligats på f6rväntat sätt, eftersom den civi-   våra nationella trupper. Jag vill ytterligare fram-
23483: la organisationen inte har haft behövliga resurser    hålla att besluten om deltagande i såväl IFOR-
23484: eller planeringskapacitet. Återuppbyggnaden är        som SFOR-operationen i bägge fallen fattades
23485: också en process som är långvarigare och mera         särskilt för sig, och i bägge fallen hördes riksda-
23486: mångfasetterad än den militära verkställigheten.      gen, varvid riksdagen också uttalade sitt starka
23487:    Operationerna i Libanon och på Cypern har          politiska stöd f6r deltagandet.
23488: 
23489:      Helsingforsden 18 mars 1997
23490: 
23491:                                                                       Försvarsminister Anneli Taina
23492:                                            KK 140/1997 vp
23493: 
23494: Kirjallinen kysymys 140
23495: 
23496: 
23497: 
23498: 
23499:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Puhelinkuuntelun teknisistä toteuttamisedel-
23500:                                       lytyksistä
23501: 
23502: 
23503:                                       Ef/uskunnan Puhemiehelle
23504: 
23505:     Eduskunta sääti viime eduskuntakaudella lait,       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
23506: jotka mahdollistavat puhelinkuuntelun poliisin       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23507: suorittamana tuomioistuimen luvalla tietyntyyp-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23508: pisissä rikoksissa. Jo lakia säädettäessä törmät-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23509: tiin epäilyksiin ns. teknisen toteutuksen ongel-
23510: mista ja myös siltä osin, mikä on puhelinlaitosten             Tietääkö Hallitus rikostutkinnassa
23511: suhtautuminen asiaan.                                       käytettävän puhelinkuuntelun esteenä
23512:     Saamani tiedon mukaan poliisin näin saama               olevista teknisistä ongelmista ja puhelin-
23513: tietynlainen tutkinta-apu on valumassa huk-                 laitosten mahdollisesta yhteistyöhalutto-
23514: kaan. Puhelinkuuntelun käyttö on vähäistä, kos-             muudesta, ja
23515: ka on olemassa teknisiä ongelmia. Yhtenä syynä                 mitä Hallitus aikoo tehdä mainittujen
23516: mahdollisesti puhelinyhtiöiden yhteistyöhalutto-            esteiden poistamiseksi?
23517: muus.
23518: 
23519:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1997
23520: 
23521:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
23522: 
23523: 
23524: 
23525: 
23526: 279001
23527: 2                                            KK 140/1997 vp
23528: 
23529: 
23530: 
23531: 
23532:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
23533: 
23534:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Sisäasiainministeriön käsityksen mukaan tele-
23535: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          yritykset ovat suhtautuneet telekuuntelunja tele-
23536: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        valvonnan valmiuksien kehittämiseen sekä an-
23537: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         nettujen pakkokeinopäätösten täytäntöönpa-
23538: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          noon asiallisesti. Sisäasiainministeriölie ei ole ra-
23539: n:o 140:                                               portoitu ongelmia tarvittavan avun saannissa.
23540:                                                            Teletekniikka on jatkuvasti voimakkaassa ke-
23541:           Tietääkö Hallitus rikostutkinnassa           hitystilassa. Tämä koskee erityisesti matka viesti-
23542:        käytettävän puhelinkuuntelun esteenä            miä, jotka ovat keskeisiä myös esitutkintaviran-
23543:        olevista teknisistä ongelmista ja puhelin-      omaisten televalvontaa ja telekuuntelua koske-
23544:        laitosten mahdollisesta yhteistyöhalutto-       vien lupien täytäntöönpanossa. Teletekniikan
23545:        muudesta, ja                                    kehittämisen yhteydessä joudutaankin varmista-
23546:           mitä Hallitus aikoo tehdä mainittujen        maan pakkokeinojen käyttömahdollisuus tule-
23547:        esteiden poistamiseksi?                         vaisuudessakin. Oma ongelmansa muodostuu
23548:                                                        teleliikenteen kansainvälisyydestä, jolloin tele-
23549:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           liittymän käyttäjät voivat liikkua ja käyttää liit-
23550: vasti seuraavaa:                                       tymää muissa maissa.
23551:                                                            Euroopan unionin neuvosto antoikin 17 .1.
23552:     Poliisin ja muun esitutkintaviranomaisen oi-       1995 päätöslauselman (9529/95 Enfopol90) lail-
23553: keudesta rikoksen selvittämiseksi tapahtuvaan          lisen telekuuntelun kansainvälisistä edellytyksis-
23554: telekuunteluun säädettiin 1.6.1995 voimaan tul-        tä. Päätöslauselma sisältää edellytykset, jotka te-
23555: leella pakkokeinolain muutoksella. Samalla esi-        leverkkojen tulee täyttää, niin että telekuuntelu
23556: tutkintaviranomaisen oikeutta saada teleyhteyk-        ja televalvonta voidaan toteuttaa. Päätöslausel-
23557: sien tunnistetietoja, eli suorittaa niin sanottua      massa mainittujen edellytysten täytäntöönpano
23558: televalvontaa, laajennettiin aikaisemmasta.            varmistaa myös kansallisen telekuuntelun to-
23559:     Lainmuutoksen voimaan tullessa tiedettiin,         teuttamisen. Päätöslauselman kansallinen täy-
23560: että esitutkintaviranomaisten sekä teleyritysten       täntöönpano on jo toteutettu tai sitä ollaan par-
23561: tekniset valmiudet telekuuntelun suorittamiseen        haillaan toteuttamassa eri ED-maissa.
23562: eivät olleet vielä riittävät. Tästä syystä, ja koska       Lokakuussa 1996 liikenneministeriö asetti
23563: kyseessä oli uusi ja yksilön perusoikeuksiin syväl-    työryhmän, jonka tehtävänä on toukokuun al-
23564: le puuttuva pakko keino, sitä on ryhdytty sovelta-     kuun mennessä tehdä ehdotus tarvittavista lain-
23565: maan maltillisesti. Telekuuntelun käyttö onkin         säädäntömuutoksista telekuuntelun ja televal-
23566: ollut vielä vähäistä.                                  vonnan edellytysten varmistamiseksi. Ehdotus
23567:     Säädettävän lain sisällön ratkettua eduskun-       käsittää siten myös sen, miten Euroopan unionis-
23568: nassa ryhdyttiin telekuunteluvalmiuksia kehittä-       sa hyväksytty päätöslauselma Suomen osalta
23569: mään yhteistyössä Telehallintokeskuksenja tele-        pannaan täytäntöön. Työryhmä käsittelee myös
23570: yritysten kanssa. Poliisin telekuunteluvalmiuksia      tekniseen kehittämiseen liittyviä kustannuskysy-
23571: onkin voitu, erityisesti vuoden 1996 aikana, ke-       myksiä. Työryhmässä on liikenneministeriön li-
23572: hittää siten, että kuuntelutapausten määrän odo-       säksi sisäasiainministeriön ja oikeusministeriön
23573: tetaan tulevaisuudessa kasvavan.                       edustus.
23574: 
23575:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1997
23576: 
23577:                                                                 Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
23578:                                              KK 140/1997 vp                                               3
23579: 
23580: 
23581: 
23582: 
23583:                                           Tili Riksdagens Talman
23584: 
23585:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Enligt inrikesministeriets uppfattning har tele-
23586: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             företagen förhållit sig sakligt tili utvecklandet av
23587: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         beredskapen för teleavlyssning och teleövervak-
23588: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-            ning samt tili genomförandet av besluten om
23589: mål nr 140:                                             tvångsmedel. Inrikesministeriet har inte fått rap-
23590:                                                         porter om problem när det gällt att få nödvändig
23591:           Är Regeringen medveten om de teknis-          hjälp.
23592:        ka problem och telefoninrättningarnas               Teletekniken utvecklas hela tiden intensivt.
23593:        eventuella brist på samarbetsvilja som           Detta gäller främst mobilteleapparaterna, som
23594:        kan utgöra hinder för sådan telefonav-           intar en central ställning även vid verkställighe-
23595:        lyssning som används i samband med               ten a v tillstånd som gäller förundersökningsmyn-
23596:        brottsutredning, och vad ämnar Reger-            digheternas teleövervakning och teleavlyssning. I
23597:        ingen göra för att eliminera nämnda hin-         samband med utvecklandet av teletekniken blir
23598:        der?                                             man tvungen att säkerställa möjligheten att an-
23599:                                                         vända tvångsmedel även i framtiden. Ett eget
23600:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           problem bildar teletrafikens internationella ka-
23601: anföra följande:                                        raktär, varvid de som använder en teleanslutning
23602:                                                         kan röra sig och använda anslutningen i andra
23603:    Om polisens och andra fårundersöknings-              länder.
23604: myndigheters rätt tili teleavlyssning som sker för         Europeiska unionens råd gav den 17 januari
23605: att utreda brott bestämdes i den ändring av             1995 en resolution (9529/95 Enfopol 90) om de
23606: tvångsmedelslagen som trädde i kraft den 1 juni         internationella förutsättningarna för laglig tele-
23607: 1995. Samtidigt utvidgades förundersöknings-            avlyssning. 1 resolutionen ingår de krav som tele-
23608: myndighetens rätt att få uppgifter för identifie-       näten måste uppfylla för att teleavlyssningen och
23609: ring av teleanslutningar, dvs. utföra s.k. teleöver-    teleövervakningen skall kunna genomföras. Om
23610: vakning.                                                de krav som nämns i resolutionen uppfylls garan-
23611:     Då Iagändringen trädde i kraft visste man att       teras även genomförandet av nationell teleavlyss-
23612: fårundersökningsmyndigheternas och teleföre-            ning. Det nationella verkställandet av resolutio-
23613: tagens tekniska beredskap för teleavlyssning            nen har redan genomförts eller håller som bäst på
23614: ännu inte var tillräcklig. Med anledning av detta,      att genomföras i olika EU-länder.
23615: och eftersom det var fråga om ett nytt tvångsme-           I oktober 1996 tillsatte trafikministeriet en ar-
23616: del som gör ett djupt intrång i individens grund-       betsgrupp med uppgift att före utgången av maj
23617: läggande fri- och rättigheter, har lagen börjat         lägga fram ett förslag tili nödvändiga ändringar i
23618: tillämpas i viss mån. Teleavlyssning har tills vida-    lagstiftningen för säkerställande av förutsätt-
23619: re förekommit i ringa utsträckning.                     ningarna får teleavlyssning och teleövervakning.
23620:     Då innehållet i den nya lagen blev klart i riks-    Förslaget omfattar således också det, på vilket
23621: dagen började man i samarbete med Teleförvalt-          sätt den av EU godkända resolutionen verkställs
23622: ningscentralen och teleföretagen utveckla bered-        för Finlands del. Arbetsgruppen behandlar ock-
23623:  skapen för teleavlyssning. Det har varit möjligt       så frågor som anknyter tili kostnaderna för den
23624:  att utveckla polisens beredskap för teleavlyss-        tekniska utvecklingen. Utöver trafikministeriet
23625:  ning, i synnerhet under 1996, så att antalet fall av   har även inrikesministeriet ochjustitieministeriet
23626:  avlyssning förväntas stiga i framtiden.                företrädare i arbetsgruppen.
23627: 
23628:      Helsingforsden 18 mars 1997
23629: 
23630:                                                                     Inrikesminister Jan-Erik Enestam
23631:                                              KK 141/1997 vp
23632: 
23633: Kirjallinen kysymys 141
23634: 
23635: 
23636: 
23637: 
23638:                                     Raimo Vistbacka /ps: Uuden tieyhteyden rakentamisesta Nakkilan
23639:                                        Viikalan kylästä KuUaan keskustaan
23640: 
23641: 
23642:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
23643: 
23644:    Uuden tieyhteyden rakentaminen Nakkilan             alueella on myös mittavat metsävarat, joiden
23645: kunnan Viikalan kylästä KuUaan pitäjän keskus-         hyödyntämismahdollisuudet paranisivat olen-
23646: taan on ollut toistuvasti esillä jo viimeiset viisi-   naisesti.
23647: kymmentä vuotta. Jostain syystä suunnitelmat              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
23648: on aina ennen toteuttamisvaihetta haudattu, ja         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23649: näin kyseinen tie on edelleen rakentamatta.            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23650: Tämä on ihmeteltävää siksi, että kyseinen tie          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23651: parantaisi yhteyksiä Nakkilasta Nokialle ja
23652: myös Pohjanmaan tielle. Lisäksi kulkuyhteydet                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
23653: Raumalle parantuisivat tuntuvasti. Tien vaiku-                uuden tien rakentamiseksi Nakkilan Vii-
23654: tuspiiriin kuuluisi melkoinen määrä asutusta, ja              kalan kylästä KuUaan keskustaan?
23655: 
23656:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1997
23657:                                           Raimo Vistbacka /ps
23658: 
23659: 
23660: 
23661: 
23662: 279001
23663: 2                                           KK 141/1997 vp
23664: 
23665: 
23666: 
23667: 
23668:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23669: 
23670:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        maan, mutta jo vuonna 1969 valmistuneesta seu-
23671: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tukaavasta se puuttuu samoin kuin nykyisestä
23672: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Satakunnan seutukaavasta. Tieverkko ja
23673: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo            yhdyskuntarakenne ovat käytännössä muotou-
23674: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         tuneet toisin kuin yli viisikymmentä vuotta sitten
23675: sen n:o 141:                                          ajateltiin.
23676:                                                          Uudelle tielle ei ole paikkakunnan pienen
23677:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         koon vuoksi riittäviä paikallisia perusteita. Pi-
23678:        uuden tien rakentamiseksi Nakkilan Vii-        dempimatkaiselle liikenteelle puolestaan löytyy
23679:        kalan kylästä KuUaan keskustaan?               monia muita vaihtoehtoja. Esimerkiksi Rauman
23680:                                                       suuntaan toimii hyvä reitti Harjavallan kautta, ja
23681:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tulevaisuudessa on varauduttu jatkamaan valta-
23682: vasti seuraavaa:                                      tietä 11 Porin lentoaseman eteläpuolitse val-
23683:                                                       tatielle 8.
23684:    Kysymyksen mukaan hanke on ollut esillä               Liikenneministeriö ja Tielaitos eivät edellä
23685: paikallisella tasolla jo viidenkymmenen vuoden        esitetyistä syistä pidä uuden tien rakentamista
23686: ajan. Tielaitoksen käsitys on, ettei hankkeella       välille Nakkila-Kullaa perusteltuna. Alueen
23687: enää ole selkeitä perusteluja ja laajaa kannatusta.   paikallisteiden parantamissuunnitelmia laadit-
23688:    Tärkein asiayhteys, jossa uudet tiesuunnat         taessa tullaan kuitenkin selvittämään, voidaanko
23689: otetaan esiin, on seutukaava. Nakkilan-Kul-           tieverkon toimivuutta parantaa esimerkiksi uu-
23690: laan maantie on merkitty vuonna 1942 valmistu-        della Fatiporin taajaman itäpuolisella liittymällä
23691: neeseen Kokemäenjoenlaakson aluesuunnitel-            valtatielle 11.
23692: 
23693:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1997
23694: 
23695:                                                                Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
23696:                                            KK 141/1997 vp                                               3
23697: 
23698: 
23699: 
23700: 
23701:                                        Tili Riksdagens Talman
23702: 
23703:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          redan i 1969 års regionplan fattas vägen, liksom
23704: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande          också i nuvarande regionplan för Satakunta.
23705: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      Vägnätet och samhällsstrukturen har i praktiken
23706: dagsman Raimo Vistbacka undertecknade                tagit form på ett annat sätt än vad som var tänkt
23707: spörsmål nr 141:                                     för över femtio år sedan.
23708:                                                          Orten i fråga är så pass liten att det inte finns
23709:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       tiliräckliga lokala grunder för en ny väg, och för
23710:        ta för att en ny väg skall byggas från byn    mer långväga trafik finns det många andra alter-
23711:        Viikala i Nakkila tili centrum av Kullaa?     nativ. 1 riktning mot exempelvis Raumo löper en
23712:                                                      väl fungerande rutt via Harjavalta, och reserve-
23713:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ringar har gjorts för en framtida förlängning av
23714: anföra följande:                                     riksväg II söder om Björneborgs flygplats tili
23715:                                                      riksväg 8.
23716:    Enligt spörsmålet har projektet i fråga disku-        Av ovan nämnda skäl anser trafikministeriet
23717: terats på lokal nivå redan i femtio år. Vägverkets   och Vägverket det inte vara motiverat att bygga
23718: uppfattning är den att det inte längre finns några   en ny väg mellan Nakkila och Kullaa. När planer
23719: klara grunder eller något omfattande understöd       görs upp f6r förbättring av bygdevägarna i regio-
23720: för projektet.                                       nen kommer man dock att utreda huruvida väg-
23721:    Det viktigaste sammanhanget där nya väg-          nätets funktion kan förbättras t.ex. genom en ny
23722: sträckningar tas upp är regionplanen. Nakkila-       anslutning tili riksväg 11 öster om tätorten Fati-
23723: Kullaa landsväg finns angiven i den pian för         pori.
23724: Kumo älvdal som härstammar från 1942, men
23725: 
23726:      Helsingforsden 12 mars 1997
23727:                                                                   Trafikminister Tuula Linnainmaa
23728: 1
23729: 1
23730:  1
23731:   1
23732:   1
23733:    1
23734:     1
23735:     1
23736:      1
23737:       1
23738:       1
23739:        1
23740:         1
23741:         1
23742:          1
23743:           1
23744:           1
23745:            1
23746:             1
23747:             1
23748:              1
23749:               1
23750:               1
23751:                1
23752:                 1
23753:                 1
23754:                  1
23755:                   1
23756:                                               KK 142/1997 vp
23757: 
23758: Kirjallinen kysymys 142
23759: 
23760: 
23761: 
23762: 
23763:                                     Raimo Vistbacka /ps: Maatalousyrittäjien luopumistuen myöntä-
23764:                                        misehdoista
23765: 
23766: 
23767:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
23768: 
23769:     Maatalousyrittäjien luopumistuesta säädetys-        oli näin saumattomasti kytköksissä maatalous-
23770: sä laissa mainitaan, että tukea voidaan myöntää         elinkeinoon yleensä (Asutus- ja maatalousliitto
23771: vain maataloutta päätoimisesti harjoittavalle.          ja uusjakokunta), hylkäsi Maatalousyrittäjien
23772: Päätoimiseksi maataloudenharjoittajaksi katso-          Eläkelaitos hänen luopumistukihakemuksensa
23773: taan puolestaan henkilö, jonka kokonaistuloista         sillä perusteella, etteivät maatalous ja sen liitän-
23774: vähintään puolet tulee maa- ja metsätaloudesta          näistoiminnot muodosta vaadittua puolta hänen
23775: sekä maatilalla harjoitettavista liitännäistoimin-      kokonaistuloistaan. Tämä merkitsee käytännös-
23776: noista.                                                 sä sitä, ettei aiemmin mainituista kahdesta tilalla
23777:     Käytännön eläketapauksissa on muodostunut           tehdystä työstä saatua tuloa laskettu saaduksi
23778: muutamien tuen hakijoiden kohdalla ongelmak-            maatalouden liitännäistoiminnoista.
23779: si se, mikä kaikki tilalla harjoitettu toiminta             Kyseinen MELAn tulkinta maatalousyrittä-
23780: voidaan käsittää maatalouden liitännäistoimin-          jien luopumistuesta annetusta laista ja asetukses-
23781: naksi. Maatalousyrittäjien eläkelaitos tulkitsee        ta on mielestäni liian tiukka ja jopa virheellinen,
23782: säännöksiä tällä hetkellä varsin tiukasti niin, ettei   sillä täytyyhän myös kynä ja kirjoituskone sallia
23783: liitännäistoiminnoiksi ole hyväksytty käytän-           työvälineeksi, jos henkilö voi niiden avulla täy-
23784: nössä täysin maatalouselinkeinoon kuuluvia toi-         dentää maataloudesta saamaansa elantoa pys-
23785: mintojakaan. Eräänä esimerkkinä voidaan mai-            tyäkseen elämään tilallaan ja harjoittamaan
23786: nita tapaus, jossa luopumistukea hakenut henki-         maataloutta. Kyseisiä säännöksiä tai niiden pe-
23787: lö oli toiminut maatalousyrittäjänä toimimisensa        rusteella muodostettua luopumistuen myöntä-
23788: lisäksi Asutus- ja maatilatalousliiton piirin piiri-    misperustetta täytyy muuttaa, jotta esimerkissä
23789: sihteerinä vuodesta 1980 vuoteen 1994, josta hän        mainitun kaltaisista epäoikeudenmukaisuuksis-
23790: sai korvausta noin 1 000-3 000 mk kuukaudes-            ta päästäisiin eroon.
23791: sa. Henkilö on toiminut tämän lisäksi vuodesta              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23792: 1988lähtien erään kylän uusjakokunnan päätoi-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23793: mitsijana saaden tästä korvausta 1 000 mk kuu-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23794: kaudessa.                                               nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23795:     Molempia edellä mainittuja oheistoimintoja
23796: kyseessä oleva luopumistuen hakija suoritti                        Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
23797: omalla tilallaan maataloustyön ohella. Työväli-                 maatalousyrittäjien luopumistukea kos-
23798: neinä tässä liitännäiselinkeinossa olivat siis kynä             kevien säännösten ja myöntämisperustei-
23799: ja kirjoituskone, ja niistä saadun korvauksen,                  den muuttamiseksi nykyistä joustavam-
23800: joka maksettiin verokirjalla, ansiosta hän pystyi               miksi niin, että myös esimerkiksi tilalla
23801: elättämään yksin perheensä maatalouden tuoton                   tehdystä toimistotyöstä saatu tulo luet-
23802: ollessa yksin elämiseen liian pieni. Huolimatta                 taisiin maatalouden liitännäistoiminnois-
23803: siitä, että kyseessä olevan henkilön oheistoiminta              ta saaduksi?
23804: 
23805:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1997
23806: 
23807:                                            Raimo Vistbacka /ps
23808: 
23809: 
23810: 
23811: 
23812: 279001
23813: 2                                          KK 142/1997 vp
23814: 
23815: 
23816: 
23817: 
23818:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23819: 
23820:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       massa 8.2.1995 alkaen, mutta sitä on 4.4.1996
23821: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        annetulla ja 10.4.1996 voimaan tulleella asetuk-
23822: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     sella 231/1996 muutettu.
23823: le jäsenelle kansanedustaja Raimo Vistbackan             Ennen asetuksen muutosta maataloudesta ja
23824: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 142:        maatilalla harjoitettavista liitännäistoiminnoista
23825:                                                      saatavilla tuloilla tarkoitettiin ainoastaan maati-
23826:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        latalouden tuloverolain (543/1967) mukaisesti
23827:        maatalousyrittäjien luopumistukea kos-        verotettuja tuloja.
23828:        kevien säännösten ja myöntämisperustei-           Hyväksyessään Suomen varhaiseläketukioh-
23829:        den muuttamiseksi nykyistä joustavam-         jelman Euroopan yhteisöjen komissio edellytti
23830:        miksi niin, että myös esimerkiksi tilalla     tiettyjä muutoksia muun muassa maatalouden ja
23831:        tehdystä toimistotyöstä saatu tulo luet-      maatilalla harjoitettujen liitännäistoimintojen
23832:        taisiin maatalouden liitännäistoiminnois-     tulo-osuuksien määräytymiseen. Kaikkien kan-
23833:        ta saaduksi?                                  sallisten säännösten, jotka perustuvat neuvoston
23834:                                                      asetukseen nro 2328/91 tulee olla yhdenmukai- ~­
23835:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          set. Sen vuoksi asetuksenmuutoksella täsmen-
23836: taen seuraavaa:                                      nettiin maatalouden ja maatilalta saatavan tulon
23837:                                                      määrittelyä yhdenmukaiseksi EU-osarahoittei-
23838:    Maatalousyrittäjien luopumistuesta annetulla      sen investointitukijärjestelmän kanssa.
23839: lailla (1293/1994) (LUTUL; jäljempänä luopu-             Asetuksen muutoksen jälkeen liitännäistoi-
23840: mistukilaki) toimeenpannaan Suomessa Euroo-          minnan tuloksi katsotaan kaikki neuvoston ase-
23841: pan yhteisöjen neuvoston antamaa asetusta            tuksen (ETY) nro 2328/91 (ns. rakenneasetus)
23842: (ETY) nro 2079/92 maatalouden varhaiseläkettä         5 artiklan 1 kohdan alakohdan toisessa kappa-
23843: koskevasta yhteisön järjestelmästä. Euroopan         leessa tarkoitetut tulot. Maatilalta saaduksi tu-
23844: unioni (EU) osallistuu luopumistuesta aiheutu-       loksi katsotaan siten maatalousyrittäjän maa- ja
23845: viin kustannuksiin.                                  metsätaloudesta, matkailusta, kotiteollisuudesta
23846:    Luopumistuen saamisen edellytyksenä on,           tai maaseutuympäristön säilyttämiseen tähtää-
23847: että luopuja on luopumista edeltävien kymme-         västä tilalla harjoitettavasta julkisvaroin tuetta-
23848: nen vuoden ajan harjoittanut omaan tai yhtei-        vasta toiminnasta saarnat tulot. Edellytyksenä
23849: seen lukuun päätoimisesti maataloutta. Luopu-        on, että toimintaa harjoitetaan maatilalta käsin.
23850: mistukilaissa tarkoitetaan päätoimisella maata-      Liitännäistoiminnan tuloksi katsotaan myös
23851: louden harjoittamisella sellaista maatalousyrit-     maataloustuotteita jalostavassa tai markkinoi-
23852: täjätoimintaa, jossa, siten kuin asetuksella tar-    vassa yhteisössä tehdystä työstä saatu tulo, jos
23853: kemmin säädetään, maatalousyrittäjän koko-           maatalousyrittäjä omistaa tämän yhteisön yh-
23854: naistuloista vähintään neljäsosa tulee maatalou-     dessä muiden maatalousyrittäjien kanssa
23855: desta, kokonaistuloista vähintään puolet tulee           Luopumistukea voidaan myöntää vain maa-
23856: maa- ja metsätaloudesta sekä maatilalla harjoi-      talousyrittäjille, jotka luopuvat laissa säädetyllä
23857: tettavista liitännäistoiminnoista. Kyseinen mää-     tavalla maatalouden harjoittamisesta. Lain (HE
23858: ritelmä vastaa vähimmäisvaatimuksia, joista on        162/1994 vp) yleisperusteluissa on nimenomai-
23859: säädetty neuvoston asetuksessa (ETY) nro 2328/       sesti todettu, että luopumistukioikeutta ei ole
23860: 91, joka koskee maatalouden rakenteiden tehok-       tarkoitettu ulotettavaksi maatalouden työnteki-
23861: kuuden parantamista ja johon viitataan neu-          jöihin. Lain 2 §:n mukaan maatalousyrittäjällä
23862: voston varhaiseläkettä koskevassa asetuksessa        tarkoitetaan maatilatalouden harjoittajaa, joka
23863: (ETY) nro 2079/92.                                   omaan tai yhteiseen lukuun itse työhön osallis-
23864:    Maatalousyrittäjien luopumistuesta annetus-       tuen harjoittaa maataloutta. Samassa säännök-
23865: sa asetuksessa (1583/1994) on säädetty tarkem-       sessä on myös todettu, että päätoimisella maata-
23866: min, mitä tarkoitetaan maatilalla harjoitetun lii-   louden harjoittamisella tarkoitetaan maatalous-
23867: tännäistoiminnan tuloilla. Asetus on ollut voi-      yrittäjätoimintaa.
23868:                                            KK 142/1997 vp                                          3
23869: 
23870:    Työskentely, joka tapahtuu työsuhteessa, ei       taan toiminnasta, josta hänet on työeläkevakuu-
23871: tapahdu omaan tai yhteiseen lukuun eikä siten        tettu LEL:n tai TEL:n mukaisesti, ei kyseisiä
23872: ole luopumistukilaissa tarkoitettua yrittäjätoi-     tuloja voida luopumistukilain mukaista päätoi-
23873: mintaa. Työsuhteen perusteella saatuja tuloja ei     misuutta arvioitaessa ottaa huomioon maatilan
23874: näin ollen voimassa olevien säännösten perus-        liitännäistoiminnan tuloina.
23875: teella voida ottaa huomioon luopumistukilain             Ottaen huomioon edellä esitetyn ja neuvoston
23876: mukaista päätoimisuutta arvioitaessa. Työsuh-        asetukset (ETY) 2328/91 ja 2079/92 sekä Euroo-
23877: teen perusteella maksetut palkat ovat luopumis-      pan yhteisöjen komission hyväksymän Suomen
23878: tukilakia sovellettaessa muuta kuin maatilalta       varhaiseläkeohjelman ei kansanedustaja Vist-
23879: saatua tuloa.                                        backan kirjallisessa kysymyksessä tarkoitettuja
23880:    Työntekijäin eläkelain (TEL) tai lyhytaikaisis-   tuloja voida katsoa maatalouden liitännäistoi-
23881: sa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain       minnasta saaduksi. Ilman ED-säännösten muut-
23882: (LEL) piiriin voi kuulua vain työsuhteessa tapah-    tamista Suomella ei ole mahdollista muuttaa
23883: tuva työskentely.                                    kansallisesti maatalousyrittäjien luopumistukea
23884:    Mikäli maatalousyrittäjä siten saa palkkaa tai    koskevia säännöksiä maatalouden liitännäistoi-
23885: palkkiota sellaisesta tilalta käsin harjoittamas-    mintojen määrittämisen osalta.
23886: 
23887:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1997
23888: 
23889:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
23890: 4                                            KK 142/1997 vp
23891: 
23892: 
23893: 
23894: 
23895:                                          Tili Riksdagens Talman
23896: 
23897:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       Förordningen har varit i kraft sedan den 8 feb-
23898: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         ruari 1995, men den har ändrats genom förord-
23899: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       ning 231/1996, viiken gavs den 4 april 1996 och
23900: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmå1             trädde i kraft den 10 april 1996.
23901: nr 142:                                                   lnnan förordningen ändrades avsågs med in-
23902:                                                        komster av jordbruk och kompletterande verk-
23903:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         samhet som bedrivs på gårdsbruksenheten en-
23904:        ta för att ändra stadgandena som gäller         dast inkomster som beskattats en1igt inkomst-
23905:        avträdelsestöd för lantbruksföretagare          skatte1agen för gårdsbruk (543/1967).
23906:        samt grunderna för beviljande av detta             Då Europeiska gemenskapernas kommission
23907:        stöd så att de blir mera flexibla än för        godkände Fin1ands program för stöd för förtids-
23908:        närvarande och att t.ex. inkomst av kon-        pension förutsatte den vissa ändringar i bl.a. fast-
23909:        torsarbete som utförts på gårdsbruksen-         ställandet av inkomstande1arna för jordbruk och
23910:        heten skulle räknas som inkomst av kom-         komp1etterande verksamhet som bedrivs på
23911:        pletterande verksamhet till jordbruket?         gårdsbruksenheten. Alla nationella bestämme1-
23912:                                                        ser som grundar sig på rådets förordning nr 2328/
23913:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          91 bör vara enhetliga. Därför preciserades med
23914: anföra fö1jande:                                       hjälp av ändringen av förordningen fastställan-
23915:                                                        det av inkomst av jordbruk och gårdsbruksenhet
23916:     Genom lagen om avträdelsestöd för lant-            så att det blev enhetligt med det EU-de1finansie-
23917: bruksföretagare (1293/1994) (nedan lagen om            rade systemet med investeringsstöd.
23918: avträdelsestöd) genomförs i Finland rådets för-           Efter ändringen av förordningen betraktas
23919: ordning (EEG) nr 2079/92 om införande av en            alla inkomster som avses i andra stycket i artike1
23920: stödordning i gemenskapen för förtidspensione-         5.1 a rådets förordning (EEG) nr 2328/91 (den
23921: ring från jordbruk. Europeiska unionen (EU)            s.k. strukturförordningen) som inkomst av kom-
23922: deltar i de kostnader som föranleds a v avträdelse-    pletterande verksamhet. Som inkomst från
23923: stödet.                                                gårdsbruksenheten betraktas så1edes lantbruks-
23924:     Ett villkor för avträdelsestöd är att avträdaren   företagares inkomster av jord- och skogsbruk,
23925: under tio år omedelbart före a vträdelsen för egen     turism, hantverk eller verksamhet som syftar till
23926: eller gemensam räkning bedrivit jordbruk som           att bevara landskapet och som berättigar till stöd
23927: huvudsyssla. 1 lagen om avträdelsestöd avses           av offentliga medel. En förutsättning är att verk-
23928: med bedrivande av jordbruk som huvudsyssla             samheten bedrivs utgående från gårdsbruksenhe-
23929: lantbruksföretagarverksamhet där, såsom be-            ten. Som inkomst av komp1etterande verksamhet
23930: stäms närmare genom förordning, lantbruksfö-           betraktas även inkomst av arbete som utförts i en
23931: retagarens totala inkomst åtminstone till en fjär-     sammanslutning som förädlar och marknadsför
23932: dedel erhålls av jordbruk, den totala inkomsten        jordbruksprodukter, om 1antbruksföretagaren
23933: åtminstone till hälften erhålls av jord- och skogs-    äger sammanslutningen tillsammans med andra
23934: bruk samt av kompletterande verksamhet som             lantbruksföretagare.
23935: bedrivs på gårdsbruksenheten. Definitionen i              A vträde1sestöd kan enbart bevi1jas sådana
23936: fråga motsvarar de minimikrav om vilka bestäms         1antbruksföretagare som avstår från att bedriva
23937: i rådets förordning (EEG) nr 2328/91 om förbätt-       jordbrok på det sätt som anges i lag. 1 den allmän-
23938: ring av jordbruksstrukturernas effektivitet och        na motiveringen till1agen (RP 16211994 rd) kon-
23939: som det hänvisas tilli rådets förordning (EEG) nr      stateras uttryck1igen att rätten till avträdelsestöd
23940: 2079/92 som gäller förtidspension.                     inte är avsedd att utsträckas till anställda inom
23941:     1 förordningen om avträdelsestöd för lant-         jordbruket. Enligt 2 § i lagen avses med lant-
23942: bruksföretagare (158311994) anges närmare vad          bruksföretagare en idkare av gårdsbruk som för
23943: som avses med inkomster av kompletterande              egen eller gemensam räkning bedriver jordbruk
23944: verksamhet som bedrivs på gårdsbruksenheten.           och själv deltar i arbetet. 1 samma bestämmelse
23945:                                          KK 142/1997 vp                                          5
23946: 
23947: påpekas också att med bedrivande av jordbruk       ver utgående från gårdsbruksenheten och i viiken
23948: som huvudsyssla avses lantbruksföretagarverk-      han är arbetspensionsförsäkrad enligt APL eller
23949: samhet.                                            KAPL, kan ifrågavarande inkomster inte beak-
23950:    Arbete som utförs i ett arbetsförhållande ut-   tas som inkomster av kompletterande verksam-
23951: förs inte för egen eller gemensam räkning, och     het som bedrivs vid gårdsbruksenheten då det
23952: därför är sådant arbete således inte företagar-    bedöms om jordbruket bedrivs som huvudsyssla
23953: verksamhet enligt lagen om avträdelsestöd. In-     enligt lagen om avträdelsestöd.
23954: komster som erhållits på basis av ett arbetsför-      Med beaktande av det ovan anförda och rå-
23955: hållande kan således på grundval av gällande       dets förordningar (EEG) 2328/91 och 2079/92
23956: bestämmelser inte beaktas när det bedöms om        samt det förtidspensionsprogram för Finland
23957: jordbruket bedrivs som huvudsyssla enligt lagen    som Europeiska gemenskapernas kommission
23958: om avträdelsestöd. Löner som utbetalas på          godkänt kan de inkomster som avses i riksdags-
23959: grundval av ett arbetsförhållande är annat än      man Vistbackas skriftliga spörsmål inte betrak-
23960: inkomst från gårdsbruksenheten vid tillämp-        tas som inkomster av kompletterande verksam-
23961: ningen av lagen om avträdelsestöd.                 het tilllantbruket. Utan en ändring av EU-be-
23962:    Lagen om pension för arbetstagare (APL) och     stämmelserna har inte Finland några möjligheter
23963: lagen om pension för arbetstagare i kortvariga     att på det nationella planet ändra bestämmelser-
23964: arbetsförhållanden (KAPL) kan omfatta endast       na om avträdelsestöd för lantbruksföretagare
23965: arbete som utförs i ett arbetsförhållande.         vad beträffar fastställandet av komp1etterande
23966:    Om en lantbruksföretagare således får lön el-   verksamhet tilllantbruket.
23967: ler arvode för sådan verksamhet som han bedri-
23968: 
23969:      Helsingforsden 13 mars 1997
23970: 
23971:                                                     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
23972:                                             KK 143/1997 vp
23973: 
23974: Kirjallinen kysymys 143
23975: 
23976: 
23977: 
23978: 
23979:                                    Minna Karhunen /kok: Nuorisotyöntekijöiden vaitiolovelvollisuu-
23980:                                       desta
23981: 
23982: 
23983:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23984: 
23985:     1990-luvulla nuorisotyön toimenkuva on               Nuorisotyöntekijöiden ja eri viranomaisten
23986: muuttunut: vapaa-ajan palveluiden tuottajasta         yhteistyötä helpottaisi nuorisotyöntekijöiden
23987: on tullut nuorten elinolojen parantaja ja syrjäy-     saattaminen vaitiolovelvollisuuden piiriin. Sa-
23988: tymisen ennaltaehkäisijä. Hyödylliseksi havaittu      malla tulisi selvittää myös aihetta koskevat tieto-
23989: verkostunut toimintamalli on saattanut nuoriso-       suojalainsäädännön mahdolliset esteet.
23990: työntekijät yhteistyöhön sosiaali-, opetus- ja työ-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23991: voimaviranomaisten kanssa. Koska em. viran-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23992: omaiset ovat vaitiolovelvollisia, mutta nuoriso-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23993: työntekijät eivät, törmätään tässä yhteistyössä       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23994: jatkuvasti vaitiolovelvollisuuden ja tietosuoja-
23995: lain asettamiin esteisiin. Tämä on ongelma var-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jotta
23996: sinkin erityisnuorisotyössä ja työpajatoiminnas-             nuorisotyöntekijä saatettaisiin vaitiolo-
23997: sa.                                                          velvollisuuden piiriin?
23998:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1997
23999: 
24000:                                         Minna Karhunen /kok
24001: 
24002: 
24003: 
24004: 
24005: 279001
24006: 2                                          KK 143/1997 vp
24007: 
24008: 
24009: 
24010: 
24011:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
24012: 
24013:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vollisuus sekä sosiaalihuoltolain vaitiolovelvolli-
24014: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        suus silloin, kun he ovat asiantuntijoina tai päät-
24015: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     tämässä nuorta koskevista asioista. Työhallin-
24016: le jäsenelle kansanedustaja Minna Karhusen           non vaitiolovelvollisuuspykälä sitoo nuoriso-
24017: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 143:        työntekijää, jos hän saa nuoresta tietoja työhal-
24018:                                                      lintoon kootuista rekistereistä. Kunnan koulu-
24019:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jotta     hallinnon vaitiolovelvollisuus koskee kunnan
24020:        nuorisotyöntekijä saatettaisiin vaitiolo-     palveluksessa olevia, jotka saavat henkilötietoja
24021:        velvollisuuden piiriin?                       opetustoimeen liittyviä tehtäviä hoitaessaan. Jos
24022:                                                      viranhaltija rikkoo vaitiolovelvollisuutta, niin
24023:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         säädetyt rangaistukset ovat rikoslaissa. Kaikki
24024: vasti seuraavaa:                                     em. säädökset koskevat kunnan palveluksessa
24025:                                                      olevia ja nuorten parissa viranhaltijana toimivia.
24026:    Nuorisotyölain tarkoituksena on "parantaa             Nuorisotyöntekijöiden vaitiolovelvollisuus ei
24027: nuorten elinoloja ja luoda edellytyksiä nuorten      siis ole muodollisesti ongelma, ja siksi ei ole tar-
24028: kansalaistoiminnalle. Lisäksi tarkoituksena on       koituksenmukaista säätää siitä erikseen. Mutta
24029: edistää sukupolvien, sukupuolten ja Suomen           vaikka nykyiset lait kattavat nuorisotyöntekijöi-
24030: alueiden välistä tasa-arvoa, suvaitsevaisuutta ja    den vaitiolovelvollisuuden riittävästi, esitetty ky-
24031: kulttuurien moninaisuutta sekä luonnonkäytön         symys on tärkeä, koska nuorisotyön onnistumi-
24032: kestävän kehityksen turvaamista". Lain tarkoi-       nen perustuu nuorten ja nuorisotyöntekijäin vä-
24033: tusta toteuttavat nuorten parissa toimivat nuori-    liseen luottamukseen. Nuorisohallinnon ja mui-
24034: sotyöntekijät tarvittaessa yhteistyössä muiden       den hallintokuntien yhteistyön sujumiseksi sekä
24035: hallintokuntien viranhaltijoiden kanssa.             haittojen ja epäselvyyksien poistamiseksi on tar-
24036:    Kansanedustaja Minna Karhusen kysymyk-            peen tiedottaa, että vaitiolosäädökset koskevat
24037: sen johdanto-osassa todetaan, että nuorisotyön-      kunnan nuorisotyöntekijöitä ja kunnan muita
24038: tekijöiden ja sosiaali-, opetus- ja työhallinnon     nuorten kanssa työskenteleviä viranhaltijoita.
24039: viranomaisten yhteistyötä haittaa nuorisotyön-       Opetusministeriö tulee tiedottamaan asiasta
24040: tekijöiltä puuttuva säädetty vaitiolovelvollisuus    mm. 2.-3. huhtikuuta 1997 Kemissä pidettävillä
24041: nuorten asioita käsiteltäessä.                       Valtakunnallisilla työpajapäivillä, Pro Youth:ssa
24042:    Vaikka kunnan nuorisotyöntekijöiden vaiti-        eli nuorisotyön ammattiverkossa ja ministeriön
24043: olovelvollisuudesta ei ole erityissäädöksiä, niin    omilla kotisivuilla työpajoja koskevassa infoko-
24044: kunnan viranhaitijoina heitä koskee asiakirjojen     konaisuudessa.
24045: julkisuuslain ja henkilörekisterilain vaitiolovel-
24046: 
24047:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1997
24048:                                                                           Ministeri Claes Andersson
24049:                                             KK 143/1997 vp                                           3
24050: 
24051: 
24052: 
24053: 
24054:                                         Tili Riksdagens Talman
24055: 
24056:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      gen samt tystnadsp1ikten enligt socialvårdslagen,
24057: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        då de fungerar som sakkunniga eller bes1utar i
24058: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      ärenden som gäller unga. Arbetsförvaltningens
24059: man Minna Karhunen undertecknade spörsmål             paragraf om tystnadsplikt binder en ungdomsar-
24060: nr 143:                                               betare om han eller hon får upplysningar om den
24061:                                                       unga ur register som arbetsförvaltningen sam-
24062:          A vser Regeringen vidta åtgärder så att      manställt. Den tystnadsplikt som gäller i kom-
24063:        ungdomsarbetarna kommer att omfattas           munens skolförvaltning gäller sådana anställda
24064:        av tystnadsplikt?                              hos kommunen som får personuppgifter då de
24065:                                                       sköter uppgifter i samband med undervisning-
24066:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         verksamheten. Bryter en tjänsteinnehavare mot
24067: anföra följande:                                      tystnadsplikten, finns de föreskrivna straffen i
24068:                                                       strafflagen. Alla ovan nämnda bestämme1ser gä1-
24069:     Syftet med lagen om ungdomsarbete "är att         ler alla som är i kommunens tjänst och arbetar
24070: förbättra de ungas levnadsförhållanden och ska-       bland unga som tjänsteinnehavare.
24071: pa förutsättningar för medborgarverksamhet               Tystnadsplikten för ungdomsarbetare är allt-
24072: bland ungdomen. Syftet med denna lag är dess-         så formellt sett inget problem, och därför är det
24073: utom att främja jämlikheten mellan generatio-         inte ändamå1sen1igt att den föreskrivs särski1t.
24074: ner, mellan könen och mellan regionerna i Fin-        Men även om gällande 1agar täcker tystnadsplik-
24075: land, främja tolerans och kulturmångfald samt         ten för ungdomsarbetare i tillräcklig grad är
24076: att trygga en hållbar utveckling vad beträffar        spörsmå1et viktigt, eftersom ett 1yckat ungdoms-
24077: brok av naturen." Lagens syfte omsätts i prakti-      arbete baserar sig på förtroende mellan de unga
24078: ken av de ungdomsarbetare som verkar bland de         och ungdomsarbetarna. För att samarbetet mel-
24079: unga, vid behov i samarbete med tjänstemän            1an ungdomsförvaltningen och de andra förvalt-
24080: inom andra förvaltningssektorer.                      ningssektorerna skall fungera och för att nackde-
24081:     Riksdagsman Minna Karhunen konstaterar i          lar och oklarheter skall kunna avskaffas är det
24082: inledningen till spörsmålet att ungdomsarbetar-       viktigt att information ges om att bestämme1ser-
24083: nas samarbete med myndigheterna inom social-,         na om tystnadsplikt gäller kommunala ung-
24084: undervisnings- och arbetsförvaltningen försvå-        domsarbetare och andra kommunala tjänstein-
24085: ras av att tystnadsplikt inte är föreskriven ung-     nehavare som arbetar b1and unga. Undervis-
24086: domsarbetarna då de handlägger de ungas ären-         ningsministeriet kommer att informera om saken
24087: den.                                                  bl.a. den 2-3 apri11997 i Kemi på de riksomfat-
24088:     Trots att det inte finns särskilda bestämmelser   tande verkstadsdagarna, på Pro Youth, dvs. yr-
24089:  om tystnadplikt för kommunens ungdomsarbe-           kesnätverket för ungdomsarbete och på ministe-
24090: tare, så gäller för dem som kommunala tjänstein-      riets egna hemsidor i avsnittet om ungdomsverk-
24091: nehavare tystnadsplikten enligt lagen om hand-        städer.
24092:  lingars offentlighet och enligt personregisterla-
24093: 
24094:      Helsingfors den 19 mars 1997
24095: 
24096:                                                                           Minister Claes Andersson
24097: 1
24098: 
24099: 1
24100: 
24101: 1
24102: 
24103:     1
24104: 
24105:     1
24106: 
24107:     1
24108: 
24109:         1
24110: 
24111:         1
24112: 
24113:         1
24114: 
24115:             1
24116: 
24117:             1
24118: 
24119:             1
24120: 
24121:                 1
24122: 
24123:                 1
24124: 
24125:                 1
24126: 
24127:                     1
24128:                                              KK 144/1997 vp
24129: 
24130: Kirjallinen kysymys 144
24131: 
24132: 
24133: 
24134: 
24135:                                     Paula Kokkonen /kok ym.: Ihmisen perimään kohdistuvan tieteelli-
24136:                                        sen tutkimuksen sääntelemisestä
24137: 
24138: 
24139:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24140:     Viime päivinä on sekä suomalaisessa että kan-       koordinoitaisiin. Toimeksiantoon ei tiettävästi
24141: sainvälisessä lehdistössä ollut näyttävästi esillä      liity em. rikoslain muutos.
24142: uutinen, jonka mukaan lammas on kyetty kloo-                Aiemmin Suomi on yleensä katsonut kuulu-
24143: naamaan eli jäljentämään taikka tekemään                vansa näissä asioissa pohjoismaiseen kulttuuriin
24144: identtinen yksilö sen yksilön kanssa, josta kudos       ja harmonisoinut säännöksensä Pohjoismaiden
24145: on otettu.                                              kanssa taikka tehnyt tietoisen ratkaisun siitä,
24146:     Tämä on herättänyt huolestuneisuutta sekä           että maassamme omaksutaan erilainen linja.
24147: yleisössä että tiedepiireissä. Kohu-uutisen pelä-       Näissä asioissahan Norjan, Ruotsin ja Tanskan
24148: tään herättävän paniikkireaktioita. Ihmiskokei-         linjat poikkeavat hi~man toisistaan. Ne ovat
24149: ta ovat yleensä edeltäneet eläinkokeet Ajattelu         kaikki kuitenkin säätäneet näistä asioista jotain.
24150: etenee siihen suuntaan, että huomenna tämänkin          Kaikissa em. maissa on myös valtakunnallinen
24151: tekee joku ihmisellä. Tämän vuoksi meillä kysel-        eettinen humaanilääketieteen ongelmia käsittele-
24152: lään nyt, onko meillä sääntöjä vai onko toiminta        vä neuvosto tai toimikunta. Suomeen ei tällaista
24153: vapaata. Saako kuka tahansa tehdä mitä tahan-           ole perustettu useista aloitteista huolimatta. Eet-
24154: sa?                                                     tiset toimikunnat ovat edelleen maassamme pää-
24155:     Sosiaali- ja terveysministerille jätettiin tammi-   osin vapaaehtoisia ja kokoonpanoltaan joskus
24156: kuussa 1995 mietintö, jossa ehdotetaan säädettä-        hyvin sattumanvaraisia. Sääntelemätön tila on
24157: väksi laki ihmiseen sekä ihmisen alkioon ja si-         vastoin hyväksymiämme kansainvälisiä suosi-
24158: kiöön kohdistuvasta lääketieteellisestä tutki-          tuksia ja sopimuksia.
24159: muksesta. Samalla todettiin, että tähän asiaan              Edellä olevan perusteella ja valti()päiväjärjes-
24160: liittyvät olennaisesti oikeusministeriön rooteliin      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24161: kuuluvat sääntely ihmisen hedelmöityshoidoista          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24162: ja ihmisen alkion, sikiön ja perimän loukkaamis-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24163: ta koskevat rikoslain pykälät. Mainitut kaksi
24164: oikeusministeriön alaan kuuluvaa säädösehdo-                       Onko Hallitus tietoinen siitä, että ih-
24165: tusta ovat olleet kirjoitettuina jo ennen em. mie-              misen perimään kohdistuvan tieteellisen
24166: tinnön luovuttamista v. 1995. Ne eivät kuiten-                  tutkimuksen sääntelyn puute voi johtaa
24167: kaan ole edenneet hallituksen esityksiksi edus-                 siihen, että maastamme tulee ihmisiin
24168: kunnalle.                                                       kohdistuvan tieteellisen tutkimuksen
24169:     Taas kerran on asetettu STM:nja OM:n yhtei-                 koekenttä, ja
24170: nen työryhmä miettimään, miten ihmisellä ym.                       mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24171: tehtävää lääketieteellistä tutkimusta koskeva                   ryhtyä asian suhteen?
24172: laki ja ihmisen hedelmöityshoitoja koskeva laki
24173: 
24174:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1997
24175: 
24176:           Paula Kokkonen /kok              Martti Tiuri /kok               Timo Ihamäki /kok
24177:           Kirsti Ala-Harja /kok            Markku Markkula /kok            Kari Kantalainen /kok
24178:                                            Suvi Linden /kok
24179: 
24180: 
24181: 
24182: 
24183: 279001
24184: 2                                             KK 144/1997 vp
24185: 
24186: 
24187: 
24188: 
24189:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
24190: 
24191:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           den kanssa. Sopimus ei nimenomaisesti kiellä
24192: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            ihmisen kloonaamista. Kloonaus tulee kuitenkin
24193: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          sopimuksen myötä kiellettyä, koska sopimus
24194: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Paula               kieltää alkioiden tuottamisen tutkimustarkoi-
24195: Kokkosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-             tuksiinja perimäitään muutettujen alkioiden siir-
24196: myksen n:o 144:                                          tämisen kehittymään kohtuun.
24197:                                                             Rikoslainsäädännön kokonaisuudistusta val-
24198:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että ih-       mistelevassa rikoslakiprojektissa on 1989 valmis-
24199:         misen perimään kohdistuvan tieteellisen          tunut ehdotus hallituksen esitykseksi, joka kos-
24200:         tutkimuksen sääntelyn puute voi johtaa           kee ihmisen alkion, sikiön ja perimän suojan
24201:         siihen, että maastamme tulee ihmisiin            loukkaamista. Ehdotetussa rikoslain 23 luvussa
24202:         kohdistuvan tieteellisen tutkimuksen             olisi kolme rangaistussäännöstä, laiton alkioon
24203:         koekenttä, ja                                    puuttuminen, laiton raskauden keskeyttäminen
24204:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          ja laiton perimään puuttuminen. Ehdotuksesta
24205:         ryhtyä asian suhteen?                            pyydettyjen lausuntojen perusteella todettiin,
24206:                                                          että laitonta puuttumista alkioon koskeva tun-
24207:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             nusmerkistö on sidoksissa vielä puuttuvaan ai-
24208: vasti seuraavaa:                                         neelliseen lainsäädäntöön. Tunnusmerkistö voi-
24209:                                                          daan siten lopullisesti muotoilla vasta sen jäl-
24210:     Kysymyksessä viitataan uutiseen, jonka mu-           keen, kun aineellinen lainsäädäntö on ratkaistu.
24211: kaan lammas on kyetty kloonaamaan, mikä on               Rikoslakiprojektin ehdotuksen toteuttaminen
24212: herättänyt huolestuneisuutta sekä yleisössä että         on jäänyt odottamaan mainittua aineellista lain-
24213: tiedepiireissä mahdollisten ihmiskokeiden suh-           säädäntöä.
24214: teen.                                                       Oikeusministeriössä on 15.10.1996 asetettu
24215:     Kuten kysymyksessä todetaan, Suomessa on             työryhmä, jonka tehtävänä on laatia ehdotus
24216: valmisteltu asiaa koskevaa lainsäädäntöä. Se, et-        hallituksen esitykseksi hedelmöityshoitoja kos-
24217: tei asiasta toistaiseksi ole erityislainsäädäntöä        kevaksi lainsäädännöksi. Työryhmän määräaika
24218: annettu, ei kuitenkaan merkitse, että Suomessa           päättyy 30.5.1997. Työryhmän työn pohjana on
24219: vallitsisi oikeudellinen tyhjiö, jossa mitkä tahan-      oikeusministeriössä vuonna 1993 virkatyönä val-
24220: sa kokeet olisivat sallittuja.                           misteltu luonnos hallituksen esitykseksi ihmisen
24221:     Perusoikeusuudistuksen yhteydessä hallitus-          keinoalkuisesta lisääntymisestä sekä isyyslain
24222: muodon 1 §:ään kirjattiin ihmisarvon loukkaa-            muuttamisesta. Ehdotuksen mukaan hedelmöi-
24223: mattomuuden turvaaminen. Hallituksen esityk-             tyshoitoihin saadaan käyttää sukusoluja ja al-
24224: sessä (HE 309/1993 vp) todettiin, että esimerkiksi       kioita (1 ja 7 §).Ehdotukseen sisältyy kielto käyt-
24225: sikiöönja alkioon kohdistuvat ihmisarvoa louk-           tää hedelmöityshoitoihin tutkimustoiminnassa
24226: kaavat lääketieteelliset ja tieteelliset kokeilut oli-   käytettyjä sukusoluja tai alkioita (ehdotuksen
24227: sivat 1 §:n vastaisia. Terveydenhuollon ammatti-         9 §). Kiellon rikkomisesta voitaisiin tuomita ran-
24228: henkilön osallistuessa tällaisen tutkimuksen suo-        gaistus (ehdotuksen 38 §). Ehdotus perustuu
24229: rittamiseen voitaisiin toimintaan puuttua tervey-        oikeusministeriön aikaisempien työryhmien eh-
24230: denhuollon ammattihenkilöistä annetun lain no-           dotuksiin ja niistä annettuihin lausuntoihin.
24231: jalla.                                                      Oikeusministeriön ja sosiaali- ja terveysminis-
24232:     Suomi on myös ollut mukana Euroopan neu-             teriön välisen työnjaon mukaan hedelmöityshoi-
24233: voston ihmisoikeuksia ja biolääketiedettä koske-         toihin läheisesti liittyvän alkiotutkimusta koske-
24234: van yleissopimuksen valmistelussa. Sopimus               van lainsäädännön valmistelusta huolehtii so-
24235: avataan allekirjoitettavaksi huhtikuussa 1997.           siaali- ja terveysministeriö. Kuten kysymyksessä
24236: Suomen tarkoituksena on allekirjoittaa sopimus           todetaan, sosiaali- ja terveysministeriön asetta-
24237: ja ennen ratifiointia arvioida kansallisen lainsää-      ma työryhmä luovutti vuonna 1995 ehdotuksen-
24238: dännön yhdenmukaisuus sopimuksen periaattei-             sa hallituksen esitykseksi laiksi ihmiseen sekä
24239:                                            KK 144/1997 vp                                            3
24240: 
24241: ihmisen alkioon ja sikiöön kohdistuvasta lääke-      mustarkoituksiin. Hallituksen esitystä on lau-
24242: tieteellisestä tutkimuksesta (STM:n työryhmä-        suntokierroksen jälkeen valmisteltu sosiaali- ja
24243: muistioita 1994:23). Ehdotettu laki sisältäisi ai-   terveysministeriössä virkatyönä. Ministeriön ta-
24244: neelliset säännökset ihmiseen, sikiöönja alkioon     voitteena on, että esitys annettaisiin eduskunnal-
24245: kohdistuvasta lääketieteellisestä tutkimuksesta.     le kuluvalla kevätistuntokaudella.
24246: Laissa kiellettäisiin alkioiden tuottaminen tutki-
24247: 
24248:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1997
24249: 
24250:                                                                   Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
24251: 4                                            KK 144/1997 vp
24252: 
24253: 
24254: 
24255: 
24256:                                           Tili Riksdagens Talman
24257: 
24258:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        konventionens principer. Konventionen förbju-
24259: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          der inte uttryckligen kloning av människor. Klo-
24260: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        ning blir likväl förbjudet genom konventionen,
24261: man Paula Kokkonen m.fl. undertecknade                  eftersom konventionen förbjuder produktion av
24262: spörsmål nr 144:                                        embryon för forskningsändamål och överflytt-
24263:                                                         ning av embryon med ändrad genotyp till en
24264:             Är Regeringen medveten om att avsak-        livmoder för att utvecklas där.
24265:         naden av regler för vetenskaplig under-             1 strafflagsprojektet, som bereder en totalre-
24266:         sökning av människans genotyp kan leda          form av strafflagstiftningen, utarbetades 1989 ett
24267:         till att vårt land blir ett försöksfålt för     förslag till en regeringsproposition som gäller
24268:         vetenskaplig undersökning av männi-             kränkning av skyddet för människans embryo,
24269:         skor, och                                       foster och genotyp. 1 den föreslagna strafflagens
24270:             vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       23 kap. finns tre straffstadganden, nämligen
24271:         i detta ärende?                                 olagligt ingrepp i embryo, olagligt avbrytande av
24272:                                                         havandeskap och olagligt ingrepp i genotyp. På
24273:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           grundval av de utlåtanden som inhämtades med
24274: anföra följande:                                        anledning av förslaget fastslogs att rekvisitet för
24275:                                                         olagligt ingrepp i embryo har samband med ma-
24276:     1 spörsmålet hänvisas till en notis enligt viiken   teriell lagstiftning som fortfarande saknas. Re-
24277: man har lyckats klona ett lamm, vilket har väckt        kvisitet kan således slutgiltigt formuleras först
24278: oro såväl hos allmänheten som bland veten-              efter det att den materiella lagstiftningen finns
24279: skapsmän med tanke på eventuella försök med             tillgänglig. Genomförandet av straffiagsprojek-
24280: människor.                                              tets förslag väntar på att den materiella lagstift-
24281:     Som det konstateras i spörsmålet har man i          ningen först skall komma till.
24282: Finland berett lagstiftning som gäller denna frå-           Vid justitieministeriet tillsattes den 15 oktober
24283: ga. Det faktum att det tills vidare saknas särskild      1996 en arbetsgrupp som har i uppgift att utarbe-
24284: lagstiftning i denna fråga betyder ändå inte att        ta ett förslag till en regeringsproposition med
24285: det finns ett juridiskt vakuum i Finland där vilka      förslag till lagstiftning angående fertilitetsvård.
24286: försök som helst är tillåtna.                           Arbetsgruppens mandattid utgår den 30 maj
24287:     1 sam band med reformen a v de grundläggande         1997. Arbetsgruppens arbete skall stöda sig på
24288: fri- och rättigheterna fogades till 1 § Regerings-      det år 1993 som tjänsteuppdrag tillkomna utkas-
24289: formen ett stadgande om skydd för människo-             tet till regeringsproposition om assisterad be-
24290: värdets okränkbarhet. 1 regeringens proposition         fruktning av människa samt ändring av lagen om
24291: (RP 309/1993 rd) fastslogs att medicinska och           faderskap. Enligt förslaget får vid fertilitetsvård
24292: vetenskapliga försök på t.ex. foster och embryon        användas könsceller och embryon (1 och 7 §).
24293: som kränker människovärdet strider mot 1 §. Om          Förslaget innehåller ett förbud att vid fertilitets-
24294: yrkesutbildade personer inom hälso- och sjuk-           vård använda könsceller eller embryon som an-
24295: vården är med och utför dylik undersökning skall        vänts i forskning (förslagets 9 §). För brott mot
24296: det gå att ingripa i verksamheten med stöd av           förbudet kan ett straff utmätas (förslagets 38 §).
24297: lagen om yrkesutbildade personer inom hälso-            Förslaget baserar sig på förslag som lagts fram av
24298: och sjukvården.                                         tidigare arbetsgrupper vid justitieministeriet och
24299:     Finland har också medverkat i beredningen av        på de yttranden som getts om förslagen.
24300: Europarådets konvention om de mänskliga rät-                Enligt den arbetsfördelning som råder mellan
24301: tigheterna och biomedicin. Konventionen läggs           justitieministeriet och social- och hälsovårdsmi-
24302: fram för undertecknande i april 1997. Finland           nisteriet är det social- och hälsovårdsministeriet
24303: har för avsikt att underteckna konventionen och         som sköter beredningen av lagstiftningen om
24304: före ratificeringen göra en bedömning av hur väl        embryoforskning som har ett nära samband med
24305: vår nationella lagstiftning överensstämmer med          fertilitetsvård. Som det framhålls i spörsmålet
24306:                                              KK 144/1997 vp                                            5
24307: 
24308: överlämnade en av social- och hälsovårdsminis-         ter och embryon. 1 lagen förbjuds framställning
24309: teriet tillsatt arbetsgrupp år 1995 sitt utkast tili   av embryon för forskningsändamål. Regeringens
24310: regeringsproposition med förslag tilllag om me-        proposition har efter remissbehandlingen beretts
24311: dicinsk undersökning av människor samt män-            vid social- och hälsovårdsministeriet som tjänste-
24312: niskoembryon och människofoster (SHM:s ar-             uppdrag. Ministeriets avsikt är att propositionen
24313: betsgruppspromemorior 1994:23). Den föreslag-          skall avlåtas till riksdagen under denna vårses-
24314: na lagen innehåller materiella stadganden om           sion.
24315: medicinsk forskning som gäller människor, fos-
24316:      Helsingforsden 20 mars 1997
24317: 
24318:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
24319:                                             KK 145/1997 vp
24320: 
24321: Kirjallinen kysymys 145
24322: 
24323: 
24324: 
24325: 
24326:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Poliisin virkojen edellyttämästä määräraha-
24327:                                        tarpeesta Tampereella
24328: 
24329: 
24330:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24331:    Aamulehdessä olleen tiedon mukaan Tampe-                     Aikooko Hallitus osoittaa Sisäasiain-
24332: reen poliisilaitos joutuu lomauttamaan koko po-              ministeriölie lisämäärärahoja, joilla este-
24333: liisihenkilökuntansa syyssuvella kahden viikon               tään Tampereella uhkana oleva poliisi-
24334: ajaksi, koska palkkarahat loppuvat. Tämä lienee              henkilöstön kahden viikon lomautus, ja
24335: eräs todiste siitä, että sisäasiainministeriötä on              aikooko Hallitus vuoden 1998 budjet-
24336: vedetty pahasti retkuun tämän vuoden budjetti-               tineuvotteluissa esittää sisäasiainministe-
24337: riihessä. Näin ovat väittäneet eräät asioita tunte-          riön hallinnonalalle riittävät määrärahat
24338: vat, mutta nimettöminä pysyvät virkamiehet.                  tällaisten lomautusuhkien estämiseksi?
24339:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
24340: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24341: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24342: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24343: 
24344:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1997
24345: 
24346:                                          Sulo Aittaniemi lkesk
24347: 
24348: 
24349: 
24350: 
24351: 279001
24352: 2                                            KK 145/1997 vp
24353: 
24354: 
24355: 
24356: 
24357:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24358: 
24359:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         hittämishankkeiden toteuttamiseksi. Kiinteistö-
24360: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          menot ovat eräissä poliisin yksiköissä varsin huo-
24361: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        mattavat. Kiinteistömenoja pienentämällä voi-
24362: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         daan helpottaa rahoitustilannetta. Kun tilat ovat
24363: toniemen kirjallisen kysymyksen n:o 145:               valtion kiinteistölaitokselta vuokrattuja, olisi
24364:                                                        pyrittävä sovittamaan perittävät korvaukset val-
24365:           Aikooko Hallitus osoittaa sisäasiain-        tion kokonaisuuden kannalta kohtuullisiksi.
24366:        ministeriölle lisämäärärahoja, joilla este-         Edellä mainittujen lisäksi tietysti kaikilla po-
24367:        tään Tampereella uhkana oleva poliisi-          liisin yksiköillä niin kuin muillakin julkisen hal-
24368:        henkilöstön kahden viikon lomautus, ja          linnon yksiköillä on velvollisuus hoitaa toimin-
24369:           aikooko Hallitus vuoden 1998 budjet-         tansa mahdollisimman tehokkaasti ja suunnitel-
24370:        tineuvotteluissa esittää sisäasiainministe-     tava toimintansa kulloistenkin voimavarojen
24371:        riön hallinnonalalle riittävät määrärahat       puitteissa.
24372:        tällaisten lomautusuhkien estämiseksi?              Koska vastaukseni edelliseen edustaja Aitto-
24373:                                                        niemen tekemään samansisältöiseen kysymyk-
24374:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           seen lienee vielä kohtuullisen hyvin hänen muis-
24375: vasti seuraavaa:                                       tissaan- vastauksestahanonkulunut vain muu-
24376:                                                        tamia viikkoja- ei liene enää tarpeen enemmälti
24377:    Mitä tulee edustaja Aittoniemen esittämän           toistaa silloin esittämiäni muita poliisin resurssi-
24378: kysymyksen jälkimmäiseen osaan poliisitoimen           tilanteeseen liittyviä näkökohtia.
24379: määrärahojen yleisestä riittävyydestä, niin pa-            Edustaja Aittoniemen kysymyksen ensimmäi-
24380: lauttaisin edustaja Aittoniemen mieleen sen, mitä      sessä osassa viitataan tiedotusvälineissäkin ollee-
24381: olen esittänyt vastauksessani hänen näillä valtio-     seen tietoon henkilöstön lomautusuhasta Tam-
24382: päivillä samasta asiasta tekemäänsä kirjalliseen       pereen kihlakunnan poliisilaitoksessa. Sisä-
24383: kysymykseen n:o 3.                                     asiainministeriön tietojen ja käsityksen mukaan
24384:    Kuten edustaja Aittoniemi hyvin tietää, tässä       poliisilaitoksen pitäisi pystyä hoitamaan sille
24385: vaiheessa ei voi olla vielä tiedossa yksityiskohtai-   kuuluvat normaalit tehtävät poliisin Hämeen
24386: sia tietoja hallituksen vuoden 1998 talousarvio-       lääninjohdon osoittaman kokonaisrahoituksen
24387: esityksestä, koska esityksen valmistelu on vasta       turvin toimintaa asianmukaisesti kohdentarualla
24388: käynnistymässä. Voin todeta, että vuosien              ja resurssien käyttöä suunnittelemalla. Laitos ei
24389: 1998-2001 menokehysten valmistelun yhtey-              ole tässäkään suhteessa erityisasemassa poliisi-
24390: dessä sisäasiainministeriö on esittänyt poliisin       yksiköiden joukossa-ei ainakaan huonommas-
24391: perusrahoituksen nostamista vuoden 1997 tasos-         sa.
24392: ta (2 398 milj. mk) vuoteen 2000 mennessä 125              Korostan vielä lopuksi, että vuoden 1997 sisäi-
24393: milj. mk siten, että vuonna 1997lisätalousarvios-      siä rahoituskehyksiä valmisteltaessa ja vahvistet-
24394: sa myönnettävä lisärahoitus olisi 75 milj. mk ja       taessa poliisin ylijohto on pyrkinyt varmista-
24395: vuosina 1998-1999 kumpanakin vuotena lisäksi           maan sen, että yhdessä vuodelta 1996 siirtyneen
24396: 25 milj. mk. Muitakin keinoja on luonnollisesti        rahoituksen turvin kaikki poliisin yksiköt voisi-
24397: käytettävä. Olisi harkittava tilausvaltuusmenet-       vat selviytyä niistä tehtävistä, jotka niille on ase-
24398: telyn käyttämistäjoidenkin määriteltyjen useam-        tettu - ilman henkilöstön lomautuksia. Tämä
24399: pivuotisten välttämättömien hankintojen ja ke-         koskee myös Tampereen poliisilaitosta.
24400: 
24401:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1997
24402: 
24403:                                                                 Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
24404:                                             KK 145/1997 vp                                                3
24405: 
24406: 
24407: 
24408: 
24409:                                         Tili Riksdagens Talman
24410: 
24411:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           några fastställda, fleråriga nödvändiga anskaff-
24412: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande           ningar och utvecklingsprojekt. Fastighetsutgif-
24413: med1em av statsrådet översänt följande av riks-       terna är betydande vid vissa polisenheter. Finan-
24414: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-          sieringssituationen blir bättre om man kan skära
24415: mål nr 145:                                           ned fastighetsutgifterna. 1 det fall att utrymmena
24416:                                                       hyrs av statens fastighetsverk, borde man se tili
24417:           Ämnar Regeringen anvisa inrikesmi-          att ersättningarna är skäliga med tanke på staten
24418:        nisteriet tilläggsanslag så att den permit-    som helhet.
24419:        tering för två veckor som hotar persona-          Förutom vad som nämnts ovan är givetvis alla
24420:        len vid Tammerfors-polisen skall kunna         polisenheter liksom också andra enheter inom
24421:        undvikas, och                                  den offentliga förvaltningen skyldiga att sköta
24422:           ämnar Regeringen under budgetför-           sin verksamhet så effektivt som möjligt och pla-
24423:        handlingarna för år 1998 anvisa inrikes-       nera sin verksamhet enligt befintliga resurser.
24424:        ministeriets förvaltningsområde tillräck-         Eftersom riksdagman Aittoniemi torde min-
24425:        liga anslag för att dylika permitteringshot    nas svaret på det spörsmål han ställde med sam-
24426:        skall kunna undvikas?                          ma innehåll- det är endast några veckor sedan
24427:                                                       svaret gavs - torde det inte finnas skäl att dess
24428:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       mer upprepa de synpunkter som jag då framförde
24429: anföra följande:                                      angående polisens resurser.
24430:                                                          1 första delen av riksdagsman Aittoniemis
24431:     1 fråga om den senare delen av riksdagsman        spörsmål hänvisas tili den uppgift om permitte-
24432: Aittoniemis spörsmål viiken gäller otillräckliga      ringshotet beträffande personalen vid polisin-
24433: anslag för polisväsendet i allmänhet, vill jag på-    rättningen i Tammerfors härad som också ingick
24434: minna riksdagsman Aittoniemi om detjag svara-         i medierna. Enligt den information som inrikes-
24435: de på det skriftliga spörsmål nr 3 som han ställde    ministeriet har och enligt ministeriets uppfatt-
24436: angående samma sak under denna riksdag.               ning bör polisinrättningen kunna fullgöra sina
24437:     Såsom riksdagsman Aittoniemi mycket väl vet       sedvanliga uppgifter med hjälp a v den totalfinan-
24438: finns det ännu inte i det här skedet några detalje-   siering som lansledningen i Tavastehus Iän har
24439: rade uppgifter om regeringens budgetproposi-          anvisat polisen, om den disponerar verksamhe-
24440: tion för 1998, eftersom man håller på att inleda      ten och planerar resursanvändningen på veder-
24441: beredningen av propositionen. Jag kan framhålla       börligt sätt. lnrättningen intar inte heller i det här
24442: att i samband med beredningen av utgiftsramar-        avseendet någon särställning bland polisenheter-
24443: na för åren 1998-2001 har inrikesministeriet          na, dess ställning är åtminstone inte sämre än
24444: föreslagit att den grundläggande finansieringen       någon annan inrättnings.
24445: för polisen skall höjas från 1997 års nivå (2 398        Jag vill till sist ännu betona att då de interna
24446: milj. mk) med 125 milj. mk år 2000 så att den         finansieringsramarna för 1997 bereddes och fast-
24447: tilläggsfinansiering som kommer att beviljas i        ställdes strävade högsta ledningen för polisen tili
24448: tiliäggsbudgeten för 1997 är 75 milj. mk och          att garantera att alla polisenheter skall kunna
24449: dessutom 25 milj. mk under vartdera året 1998         fullgöra sina uppgifter med den finansiering som
24450: och 1999. Det är självklart att man också måste       överfördes från 1996 utan permitteringar av per-
24451: utnyttja andra medel. Man bör överväga att ut-        sonalen. Det här gäller också Tammerfors polis-
24452: nyttja beställningsfullmakter för att förverkliga     inrättning.
24453: 
24454:      Helsingforsden 18 mars 1997
24455:                                                                    lnrikesminister Jan-Erik Enestam
24456:                                               KK 146/1997 vp
24457: 
24458: Kirjallinen kysymys 146
24459: 
24460: 
24461: 
24462: 
24463:                                     Johannes Koskinen/sd: Oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamisesta
24464: 
24465: 
24466: 
24467:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24468: 
24469:    Riita-asioiden        oikeudenkäyntimenettelyä       itse hoitamasta asioitaan, kun se nykyisin vaatii
24470: uudistettiin vuoden 1993lopussa. Eräs uudistuk-         pääsääntöisesti asiantuntija-apua.
24471: sen tavoitteista oli turhien oikeudenkäyntien              Tässä esitetty ongelma on merkittävä sekä ta-
24472: välttäminen sekä oikeudenkäyntimenettelyn no-           loudellisesti että periaatteellisesti. Oikeuspoliitti-
24473: peuttaminen, ja sitä myöten oikeudenkäyntiku-           nen tutkimuslaitos on laskenut, että hävinnyt
24474: lujen laskeminen.                                       osapuoli joutuu maksamaan keskimäärin 19 000
24475:    Tavoitteet eivät ole toteutuneet. Oikeuden-          markkaa jutusta ja että joka neljännessä jutussa
24476: käyntikulut ovat jopa nousseet, osin niinkin suu-       kulut ylittävät 23 000 markkaa. Myös asianajajat
24477: riksi, että yksittäiset kansalaiset eivät enää uskal-   ja korkeimman oikeuden presidentti Olavi Hei-
24478: la ryhtyä oikeudenkäyntiin epävarmoissa ta-             nonen ovat kiinnittäneet julkisuudessa huomiota
24479: pauksissa. Tämä on ristiriidassa kansalaisten oi-       tässä esitettyyn ongelmaan.
24480: keudenkäytöllisen tasa-arvoisuuden kanssa,                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24481: joka on turvattu viime kädessä hallitusmuodos-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24482: sa. Myös kansainvälisten ihmisoikeussopimus-            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24483: ten mukainen oikeus oikeudenmukaiseen oikeu-            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24484: denkäyntiin vaarantuu, jos yksityinen henkilö ei
24485: voi talouttaan vakavasti vaarantamatta ryhtyä                      Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
24486: oikeudenkäyntiin.                                               saattaakseen oikeudenkäytöstä riita-
24487:    Uudistus ei ole täyttänyt tavoitteitaan myös-                asian osapuolille aiheutuneet kulut koh-
24488: kään oikeudenkäytön taloudellisuuden osalta.                    tuulliselle tasolle sekä varmistaakseen
24489: Yksinkertaisetkin asiat vaativat aiempia enem-                  kansalaisten mahdollisuuden ryhtyä vält-
24490: män aikaa ja valmistelua. Monimutkaistunut oi-                  tämättömään oikeudenkäyntiin ilman
24491: keudenkäyntimenettely estää lisäksi asianosaisia                kohtuuttomia taloudellisia riskejä?
24492: 
24493:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1997
24494: 
24495:                                           Johannes Koskinen /sd
24496: 
24497: 
24498: 
24499: 
24500: 279001
24501: 2                                           KK 146/1997 vp
24502: 
24503: 
24504: 
24505: 
24506:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24507: 
24508:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Voimassa olevan lain mukaan riita-asiassa on
24509: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         juttunsa häviävän asianosaisen korvattava vas-
24510: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tapuolelle oikeudenkäynnissä aiheutuneet kus-
24511: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Johannes         tannukset, mikäli ne kohtuuden mukaan ovat
24512: Koskisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         aiheellisia asianosaisen oikeuden valvomiseksi.
24513: n:o 146:                                              Säännös oli kuitenkin osoittautunut tulkinnan-
24514:                                                       varaiseksi: mikä on täyden korvauksen suhde
24515:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         kohtuuteen. Tämän on korkein oikeus 10.3.1997
24516:        saattaakseen oikeudenkäytöstä riita-           antamanaan tuomiolla 1997:26 ratkaissut niin,
24517:        asian osapuolille aiheutuneet kulut koh-       että tuomioistuimen on myös silloin, kun vasta-
24518:        tuulliselle tasolle sekä varmistaakseen        puoli ei ole nimenomaisesti kiistänyt korvatta-
24519:        kansalaisten mahdollisuuden ryhtyä vält-       vaksi vaadittujen oikeudenkäyntikulujen mää-
24520:        tämättömään oikeudenkäyntiin ilman             rää, viran puolesta harkittava, ovatko asiassa
24521:        kohtuuttomia taloudellisia riskejä?            suoritetut toimenpiteet asiallisia ja oliko niistä
24522:                                                       vaadittu palkkio kohtuullinen.
24523:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Kun oikeudenkäyntikulukorvauksen määrää
24524: vasti seuraavaa:                                      tuomioistuimen toimesta rajoitetaan, on kuiten-
24525:                                                       kin samalla vastattava kysymykseen, hyväksy-
24526:     Oikeudenkäyntikulujen korvaussäännöstö            täänkö taas se, että oikeudenkäyntiavustaja perii
24527: uudistettiinjoulukuun alusta 1993lukien. Uudis-       jutun voittaneelta päämieheltään vielä lisää palk-
24528: tuksen tavoitteena oli turvata se, että asian voit-   kiota sen lisäksi, mitä näin vastapuolelta saa-
24529: tanut osapuoli saa täysimääräisen korvauksen          daan. Jos tämä hyväksytään, ollaan takaisin lain-
24530: oikeudenkäynnistä aiheutuneista kustannuksis-         muutosta edeltäneessä omakustanteisen oikeus-
24531: ta. Uudistus oli tärkeä, koska oikeudenmukaisen       turvan tilanteessa. Kilpailua rajoittamatta on
24532: oikeudenkäynnin käsitteeseen kuuluu olennaise-        myös vaikea säätää taksoja siitä, minkä verran
24533: na osana se, että voittaneelle osapuolelle ei saa     asianajaja saa enintään periä päämieheltään
24534: aiheutua kustannuksia oikeuksiinsa pääsemises-        minkäkintaisen asian hoitamisesta.
24535: tä.                                                      Kysymyksen perusteluissa todetaan oikeu-
24536:     Aikaisemman lain aikana korvaus oikeuden-         denkäyntikulujen yleisesti kasvaneen alioikeus-
24537: käyntikuluista oli vain tuomioistuimen kohtuul-       uudistuksenjälkeen. Tällaisia käsityksiä on esiin-
24538: liseksi harkitsema. Käytäntö oli epätyydyttävä,       tynyt, mutta varmuutta tästä ei vielä ole eikä
24539: koska asian voittanut asianosainen ei saanut vas-     myöskään siitä, mistä mahdollinen muutos voisi
24540: tapuolelta hyvitystä kaikista asiaan itse panemis-    johtua. Kyseistä seikkaa arvioitaessa on otettava
24541: taan kuluista, vaan joutui itse kustantamaan          huomioon, että vastapuolelle korvattaviksi tuo-
24542: osan avustajansa palkkiosta. Korvaussäännös-          mittavien oikeudenkäyntikulujen määrä kertoo
24543: tön uudistamisella ei ollut tarkoitus kasvattaa       vain sen, mistä osasta kustannuksiaan voitto-
24544: oikeudenkäyntimenettelystä koituvien koko-            puoli saa korvauksen hävinneeltä osapuolelta.
24545: naiskustannusten määrää aiemmasta, vaan               Omaksi vahingoksi jäävä osuus ei tuomiosta il-
24546: muuttaa kustannusten jakoa asianosaisten välil-       mene. Sen perusteella, että aikaisemman lain
24547: lä niin, että oikeudenkäynnin voittanut asian-        mukaan tuomitut tuomioistuimen kohtuullisiksi
24548: osainen saisi korvauksen kuluistaan tä ysimääräi-     katsotut kulut olivat vähempiä kuin nykyisen
24549: sesti tuomiossa vahvistetuksi. Täysimääräisellä       lain mukaan tuomitut, ei välttämättä ole päätel-
24550: korvausvelvollisuudella toivottiin olevan myös        tävissä, että riita-asian oikeudenkäynnin koko-
24551: käyttäytymistä ohjaava vaikutus siten, ettei oi-      naiskustannukset olisivat enentyneet.
24552: keudenkäyntejä turhaan pitkitettäisi, jolloin            Toisin kuin kysymyksen perusteluissa esite-
24553: myös kustannusten määrä pienenisi. Tarpeetto-         tään, ei ole perustetta katsoa oikeudenkäyntime-
24554: mien oikeudenkäyntien määrän toivottiin vähe-         nettelyn monimutkaistuneen. Asianosaisten on
24555: nevän.                                                vain toisin kuin ennen jo oikeudenkäynnin alku-
24556:                                          KK 146/1997 vp                                          3
24557: 
24558: vaiheessa selvitettävä itselleen, mistä kaikesta   dollisuus saada tarvitessaan oikeusturvaa no-
24559: asiassa voi olla kysymys. Menettelyn muuttami-     peasti ja mahdollisimman vähin kustannuksin.
24560: nen tällä tavoin etupainotteiseksi mahdollistaa    Oikeusministeriön tarkoituksena on selvittää oi-
24561: keskitetyn oikeudenkäynnin ilman lykkäyksiä.       keuspoliittisen tutkimuslaitoksen asiaa koske-
24562: Kokonaisuutena riita-asioiden käsittely ei siten   van yksityiskohtaisen tutkimuksen valmistuttua,
24563: vaadi aikaisempaa enemmän aikaa tai vaivaa.        ovatko oikeudenkäyntikulusäännökset johta-
24564:    Oikeudenkäyntijärjestyksen tulee olla sellai-   neet kohtuuttamaan kulujen korvauskäytän-
24565: nen, että jokaisella olisi myös käytännössä mah-   töön ja onko aihetta säännösten muuttamiseen.
24566:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1997
24567: 
24568:                                                                  Oikeusministeri Kari Häkämies
24569: 4                                            KK 146/1997 vp
24570: 
24571: 
24572: 
24573: 
24574:                                          Tili Riksdagens Talman
24575: 
24576:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        som förorsakats av rättegången, ifall de skäligen
24577: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-          kan anses motiverade för att trygga partens rätt.
24578: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        Bestämmelsen har dock visat sig ge rum för tolk-
24579: man Johannes Koskinen undertecknade spörs-              ning i fråga om förhållandet mellan full ersätt-
24580: må1 nr 146:                                             ning och skälighet. Detta har högsta domstolen i
24581:                                                         sitt utslag 1997:26 som avkunnats den 10 mars
24582:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-           1997 avgjort på det sättet att domstolen också då
24583:        ta för att de kostnader som parterna i           motparten inte uttryckligen har bestridit belop-
24584:        tvistemål förorsakas av rättsskipningen          pet av de rättegångskostnader för vilka ersätt-
24585:        skall bringas tili en skälig nivå samt för att   ning yrkats, på tjänstens vägnar skall pröva om
24586:        garantera medborgarna en möjlighet att           de åtgärder som utförts i ärendet är tilibörliga
24587:        inleda en nödvändig rättegång utan oskä-         och om det arvode som debiterats för dem är
24588:        liga ekonomiska risker?                          skäligt.
24589:                                                             Då beloppet av den ersättning som utdöms för
24590:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           rättegångskostnaderna på domstolens initiativ
24591: anföra följande:                                        begränsas, måste man dock samtidigt besvara
24592:                                                         frågan om man igen godkänner att rättegångsbi-
24593:    Bestämmelserna om ersättning för rättegångs-         trädet av sin huvudman som vunnit målet debite-
24594: kostnader reviderades i början av december 1993.        rar ett högre arvode än vad som erhålls av mot-
24595: Syftet med revideringen var att trygga att den          parten. Om detta godkänns, är man tilihaka i den
24596: part som vunnit målet skall få full ersättning för      situation som föregick lagändringen, där man
24597: de kostnader som orsakats av rättegången. Revi-         själv fick bekosta sitt rättsskydd. Det är också
24598: deringen var viktig, eftersom begreppet rättvis         svårt att uppställa taxor över vilka arvoden en
24599: rättegång väsentligen innefattar att den vinnande       advokat högst får debitera av sin huvudman för
24600: parten inte skall orsakas kostnader för att kom-        olika åtgärder utan att konkurrensen begränsas.
24601: ma i åtnjutande av sina rättigheter.                        I motiveringen tili spörsmålet konstateras att
24602:    Enligt tidigare lag utgjordes ersättningen för       rättegångskostnaderna allmänt har ökat efter
24603: rättegångskostnaderna endast av det belopp som          underrättsreformen. Dylika uppfattningar har
24604: enligt domstolens prövning var skäligt. Denna           framförts, men det föreligger ännu inte visshet
24605: praxis var inte tilifredsställande, eftersom den        om detta och inte heller om vad en eventuell
24606: part som vunnit målet inte av motparten fick            förändring kan bero på. Vid bedömningen av
24607: gottgörelse för alla de kostnader som han lagt ner      detta måste man tai betraktande att beloppet av
24608: på ärendet, utan han måste själv finansiera en del      de rättegångskostnader som motparten skall er-
24609: av arvodet tili sitt ombud. Genom revideringen          sätta endast avser del av kostnaderna som den
24610: av ersättningsbestämmelserna hade man inte för          vinnande parten får ersättning för av den förlo-
24611: avsikt att öka de totala kostnader som orsakas av       rande parten. Den andel som den vinnande par-
24612: rättegångsförfarandet, utan avsikten var att för-       ten själv får stå för framgår inte av domen. På
24613: ändra fördelningen av kostnaderna mellan par-           basis av att de belopp som domstolen enligt tidi-
24614: terna så att det i domen skulle fastställas att den     gare lag ansett vara skäliga var mindre än de
24615: part som vunnit rättegången skall erhålla full          belopp som dömts ut enligt gällande lag, kan man
24616: ersättning för sina kostnader. Genom kravet på          inte nödvändigtvis sluta sig tili att de totala rätte-
24617: full ersättning önskade man också påverka män-          gångskostnaderna skulle ha ökat.
24618: niskors beteende i en sådan riktning att rätte-             I motsats tili vad som framförs i motiveringen
24619: gångarna inte onödigt skulle förhalas, vilket ock-      tili spörsmålet, är det inte motiverat att anse att
24620: så skulle minska kostnaderna. Man önskade att           rättegångsförfarandet har blivit mer invecklat.
24621: antalet onödiga rättegångar skulle minska.              Parterna måste endast i motsats till tidigare prax-
24622:    Enligt gällande lag skall den förlorande parten      is redan vid rättegångens begynnelseskede utreda
24623: i ett tvistemål ersätta motparten de kostnader          för sig själva vad det kan bli fråga om i målet.
24624:                                          KK 146/1997 vp                                               5
24625: 
24626: Ändringen av förfarandet så att rättegångens be-   behov erhålla rättsskydd snabbt och med minsta
24627: gynnelseskede på detta sätt betonas, möjliggör     möjliga kostnad. Efter att rättspolitiska forsk-
24628: att rättegången kan genomföras koncentrerat        ningsinstitutets detaljerade undersökning i ären-
24629: och utan uppskov. Som helhet kräver således        det blir klar, har justitieministeriet för avsikt att
24630: handläggningen av tvistemål inte mer tid eller     utreda om bestämmelserna som gäller rätte-
24631: möda än tidigare.                                  gångskostnader har gett upphov till oskälig prax-
24632:    Rättegångsordningen skall vara sådan att var    is i fråga om ersättning av kostnaderna samt om
24633: och en också i praktiken har möjlighet att vid     det finns anledning att revidera bestämmelserna.
24634: 
24635:      Helsingforsden 14 mars 1997
24636: 
24637:                                                                    Justitieminister Kari Häkämies
24638:                                               KK 147/1997 vp
24639: 
24640: Kirjallinen kysymys 147
24641: 
24642: 
24643: 
24644: 
24645:                                     Tuija Pohjola /sd ym.: Työnantajien työntekijöilleen ottamien lisä-
24646:                                         eläkevakuutuksien tilastoinnista
24647: 
24648: 
24649:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24650:    Vastauksessaan kirjalliseen kysymykseen n:o          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24651: 1004/1996 vp ministeri Arja Alho totesi, etteivät       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24652: työnantajien työntekijöilleen ottamat eläkeva-
24653: kuutukset näy vero tilastoissa. Kansalaisten tulo-                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
24654: ja varallisuusaseman selvittämiseksi olisi perus-              jotta työnantajien työntekijöilleen otta-
24655: teltua, että myös kyseiset tiedot olisivat luettavis-          mien eläkevakuutusten tilastointi saatet-
24656: sa verotilastoista.                                            taisiin asianmukaiseksi ja jotta nämä elä-
24657:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-             kevakuutustiedot olisivat julkisesti seu-
24658: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                   rattavissa?
24659: 
24660:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1997
24661: 
24662:                       Tuija Pohjola /sd                         Jorma Kukkonen /sd
24663: 
24664: 
24665: 
24666: 
24667: 279001
24668: 2                                         KK 147/1997 vp
24669: 
24670: 
24671: 
24672: 
24673:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
24674: 
24675:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Verotuksen yhteydessä kerätään valtava mää-
24676: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       rä niin yksittäisiä kansalaisia kuin yrityksiä kos-
24677: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     kevia tietoja. Näiden tietojen perusteella laadi-
24678: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija Poh-     taan mittava määrä erilaisia tilastoja ja julkaisuja
24679: jolan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      muun muassa kansalaisten tulo- ja varallisuus-
24680: n:o 147:                                            aseman selvittämiseksi. Verohallinto kerää kui-
24681:                                                     tenkin vain sen tiedon, mikä on tarpeen ja välttä-
24682:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,      mätöntä verotuksen toimittamisen kannalta.
24683:        jotta työnantajien työntekijöilleen otta-    Työnantajien työntekijöilleen ottamat eläkeva-
24684:        mien eläkevakuutusten tilastointi saatet-    kuutukset tulevat verottajan selvitettäviksi vain
24685:        taisiin asianmukaiseksi ja jotta nämä elä-   verotarkastusten yhteydessä osana yritysten kir-
24686:        kevakuutustiedot olisivat julkisesti seu-    janpitoa, eikä niiden tallentamiseen erillisenä tie-
24687:        rattavissa?                                  tona ole verotuksellista perustetta.
24688:                                                        Vakuutuspuolen tilastoista työnantajien työn-
24689:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tekijöilleen ottamista eläkevakuutuksista voi-
24690: vasti seuraavaa:                                    daan saadajokseenkin kattava kuva ja tätä tilas-
24691:                                                     tointia pyritään jatkuvasti kehittämään.
24692:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1997
24693: 
24694:                                                                                 Ministeri Arja Alho
24695:                                              KK 147/1997 vp                                            3
24696: 
24697: 
24698: 
24699: 
24700:                                          Tili Riksdagens Talman
24701: 
24702:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       borgare och företag. På basis av uppgifterna ut-
24703: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         arbetas en stor mängd olika statistiker och publi-
24704: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       kationer i syfte att bl.a. utreda medborgarnas
24705: man Tuija Pohjola m.fl. undertecknade spörsmål         ställning när det gäller inkomst och förmögenhet.
24706: nr 147:                                                Skatteförvaltningen insamlar dock endast såda-
24707:                                                        na uppgifter som behövs och är oundgängliga
24708:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         med tanke på verkställandet av beskattningen.
24709:        ta för att de pensionsförsäkringar som          De pensionsförsäkringar som arbetsgivarna har
24710:        arbetsgivarna tecknar för sina arbetsta-        tecknat för sina arbetstagare utreds av skatte-
24711:        gare skall statistikföras på tillbörligt sätt   myndigheterna bara i samband med skatte-
24712:        och för att dessa uppgifter om pensions-        granskningen som en del av företagens bokfö-
24713:        försäkringarna skall kunna övervakas of-        ring, och det är inte skattemässigt motiverat att
24714:        fent1igt?                                       lagra denna information separat.
24715:                                                           En någorlunda heltäckande bild av de pen-
24716:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          sionsförsäkringar som arbetsgivarna tecknar för
24717: anföra följande:                                       sina arbetstagare kan fås utgående från de statis-
24718:                                                        tiker som uppgörs på försäkringssidan, som stän-
24719:   I samband med beskattningen insam1as en              digt försöker utveckla sin statistikföring.
24720: enorm mängd uppgifter om både enskilda med-
24721: 
24722:      Helsingfors den 21 mars 1997
24723: 
24724:                                                                                   Minister Arja Alho
24725: 1
24726: 1
24727:                                             KK 148/1997 vp
24728: 
24729: Kirjallinen kysymys 148
24730: 
24731: 
24732: 
24733: 
24734:                                    Erkki Pulliainen /vihr: Suomen ja Euroopan unionin välisistä mak-
24735:                                       suista
24736: 
24737: 
24738:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24739: 
24740:   Vastatessaan kirjalliseen kysymykseen 985/          kelmia. Tähän voidaan todeta, että mitä virkaa
24741: 1996 vp eräiden virkamiesten menettelystä             on tämännimisellä laitoksella, joka ei tee tämän-
24742: EU:lta saatavaa rahoitusta koskevaan tiedotta-        laatuista selvitystyötä. Toiseksi voidaan todeta,
24743: miseen valtioneuvoston asianomainenjäsen (mi-         että laitoksen piirissä näyttää olevan tutkijoita,
24744: nisteri Arja Alho) esitti tietoja, joiden voidaan     jotka harrastavat tällaista Suomen kannalta
24745: tulkita olevan ristiriidassa EU:n tilintarkastajien   olennaista selvitystyötä harrastuksenaan.
24746: raportin (Euroopan yhteisöjen virallinen lehti C         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24747: 340, 12.11.1996) tietojen kanssa.                     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24748:    Mainitun EY:n raportin mukaan maksut               nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24749: EU:n talousarvioon olivat 5 249 Mmk ja tulot          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24750: EU:n talousarviosta 4 167 mk. Näiden lukujen
24751: mukaan nettomaksu EU:n talousarvioon oli                        Aikooko Hallitus selvittää uudelleen
24752: 1 082 Mmk. Tämän päälle tulevat maksut EU:n                  kaikki maksuvirrat Suomen ja Euroopan
24753: talousarvion ulkopuolelle ja muut huomioon                   unionin välillä vuodelta 1995 ja tarkistaa
24754: otettavat erät. Niiden yhteismäärä oli 893 Mmk.              julkistamiaan kannanottoja suhteessa
24755: Näin Suomen todellinen kassaperusteinen netto-               valtiovarainministeriön ennen ED-jäse-
24756: maksu Euroopan unioninjärjestelmälle oli 1 975               nyyttä esittämään, ja
24757: Mmk. Nämä luvut eivät täsmää kirjallisen kysy-                  aikooko Hallitus antaa Valtion talou-
24758: myksen 98511996 vp vastauksessa esitetyn kans-               delliselle tutkimuskeskukselle pysyväis-
24759: sa. Lopputuloskin on päinvastainen: vastaukses-              luonteisen tehtävän seurata tarkasti kaik-
24760: sa todetaan, että Suomi oli nettosaaja, kun taas             kea maksuvirtaliikennettä maamme ja
24761: EY:n raportin mukaan Suomi oli nettomaksaja.                 EU:n välillä, jottei tämä toimintajää lai-
24762:    Vastauksessa kerrotaan, ettei Valtion talou-              toksen henkilökunnan harrastuksen va-
24763: dellinen tutkimuskeskus ole tehnyt Suomen ja                 raan?
24764: EU :n välisiä tulo- ja maksuvirtoja koskevia Ias-
24765: 
24766:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1997
24767: 
24768:                                          Erkki Pulliainen /vihr
24769: 
24770: 
24771: 
24772: 
24773: 279001
24774: 2                                            KK 148/1997 vp
24775: 
24776: 
24777: 
24778: 
24779:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24780: 
24781:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         senvaltioiden välillä ei myöskään vastaa jäsen-
24782: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          valtioille suoritettujen maksujen jakautumista,
24783: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        vaan menojenjakautumista niiden alueiden välil-
24784: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-        lä, joissa maksut suoritetaan.
24785: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           Euroopan unionissa ja Suomessa noudatetut
24786:  148:                                                  tulojen ja menojen kirjauskäytännöt myös poik-
24787:                                                        keavat toisistaan. Tässä suhteessa merkittävä ero
24788:           Aikooko Hallitus selvittää uudelleen         laskelmien välillä syntyy siitä, että Euroopan
24789:        kaikki maksuvirrat Suomen ja Euroopan           maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosas-
24790:        unionin välillä vuodelta 1995 ja tarkistaa      ton varainhoitovuosi päättyy lokakuun 15. päi-
24791:        julkistamiaan kannanottoja suhteessa            vänä ja tietyn kalenterivuoden menoiksi kirja-
24792:        valtiovarainministeriön ennen ED-jäse-          taan saman kalenterivuoden aikana päättyneen
24793:        nyyttä esittämään, ja                           tukiosaston varainhoitovuoden menot.
24794:           aikooko Hallitus antaa Valtion talou-            Valtiovarainministeriön laskelmat on tehty
24795:        delliselle tutkimuskeskukselle pysyväis-        kattavasti siten, että niissä kuvataan kaikkia
24796:        luonteisen tehtävän seurata tarkasti kaik-      Suomen ja ED:n välisiä tulo- ja menovirtojajoko
24797:        kea maksuvirtaliikennettä maamme ja             valtion tulojen ja menojen tai kokonaistulo- ja
24798:        ED:n välillä, jottei tämä toiminta jää lai-     menovirtojen tasolla. Kirjauskäytäntö on edellä
24799:        toksen henkilökunnan harrastuksen va-           todetun mukaisesti valtion talousarvio- ja kirjan-
24800:        raan?                                           pitokäytäntö.
24801:                                                            Edellä sanotun perusteella valtiovarainminis-
24802:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           teriön ja ED:n tilintarkastuskertomuksen laskel-
24803: vasti seuraavaa:                                       mat eivät varsinaisesti ole ristiriitaisia. Tarkasti
24804:                                                        ottaen ne kuitenkin kuvaavat eri asioita eivätkä
24805:    Valtiovarainministeriön tekemät ja julkaise-        siten ole keskenään vertailukelpoisia.
24806: mat laskelmat Suomen maksuista Euroopan                    On lisäksi huomattava, että kirjauskäytäntö-
24807: unionille ja Suomen Euroopan unionilta saamis-         jen eroista johtuvat ongelmat eri laskelmien ver-
24808: ta tuloista poikkeavat muun muassa unionin ti-         tailussa pääosin koskevat Suomen ensimmäistä
24809: lintarkastustuomioistuimen vuotta 1995 koske-          jäsenyysvuotta. Nämä ongelmat poistuvat, kun
24810: neessa vuosikertomuksessa esitetyistä laskelmis-       tuloista ja menoista on olemassa useamman vuo-
24811: ta. ED:n tilintarkastuskertomuksen luvut kuvaa-        den käsittäviä tietoja.
24812: vat tilannetta ED:n talousarvio- ja kirjanpito-            Suomen ED-maksuja ja -tuloja koskevat las-
24813: käytännön mukaisina. Suomessa tehdyt laskel-           kelmat on tehty valtiovarainministeriössä. Val-
24814: mat puolestaan perustuvat valtion talousarvio-         tiovarainministeriö ei ole ottanut kantaa siihen,
24815: ja kirjanpitokäytäntöihin siltä osin kuin on kysy-     mitä yksittäisiä tehtäviä Valtion taloudellisessa
24816: mys valtion tuloista ja menoista.                      tutkimuskeskuksessa tehdään. Tässä vaiheessa ei
24817:    Kattavaa ja yksityiskohtaista selvitystä näi-       myöskään ole ollut esillä mahdollisten lisätehtä-
24818: den erojen taustalla olevista tekijöistä ei ole käy-   vien antaminen Valtion taloudelliselle tutkimus-
24819: tettävissä. Tiedossa on, että kaikkia ED:n talous-     keskukselle ED-tuloja ja -menoja koskevien las-
24820: arvion menoja ei pystytä kohdeotamaan jäsen-           kelmien osalta.
24821: valtioittain. Tiettyjen menojen jäsenvaltioittai-          Edellä esitetyn perusteella hallitus pitää val-
24822: nen kohdentaminen ei myöskään olisi menojen            tiovarainministeriön tekemiä vuotta 1995 koske-
24823: luonteen johdosta mielekästä. Tilintarkastusker-       neita Suomen ED-tulojaja -menoja koskevia las-
24824: tomuksessa esitetty ED-menojen jakautuma jä-           kelmia riittävinä, eikä tarvetta lisälaskelmiin ole.
24825: 
24826:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1997
24827: 
24828:                                                                  Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
24829:                                             KK 148/1997 vp                                              3
24830: 
24831: 
24832: 
24833: 
24834:                                         Tili Riksdagens Talman
24835: 
24836:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Den praxis för bokföring av inkomster och
24837: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           utgifter som tillämpas inom Europeiska unionen
24838: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       avviker från den i Finland tillämpade praxisen.
24839: dagsman Erkki Pulliainen undertecknade spörs-         Härvidlag uppstår en betydande skilinad mellan
24840: mål nr 148:                                           kalkylerna därför att räkenskapsåret för garanti-
24841:                                                       sektionen inom Europeiska utvecklings- och ga-
24842:           Ämnar Regeringen på nytt utreda alla        rantifonden för jordbruket slutar den 15 oktober,
24843:        betalningsströmmar mellan Finland och          och som utgifter för ett visst kalenderår bokförs
24844:        Europeiska unionen 1995 ochjustera sina        utgifterna under det räkenskapsår för garanti-
24845:        offentliggjorda ställningstaganden i för-      sektionen som slutat under samma kalenderår.
24846:        hållande tili det som finansministeriet           Finansministeriets kalkyler har gjorts heltäck-
24847:        sade före EU-medlemskapet, samt                ande på så sätt att i dem beskrivs alla inkomst-
24848:           ämnar Regeringen permanent ge Sta-          och utgiftsströmmar mellan Finland och EU an-
24849:        tens ekonomiska forskningscentral i upp-       tingen på nivån för statens inkomster och utgifter
24850:        gift att noggrant följa med all betalnings-    eller på nivån för de totala inkomst- och utgifts-
24851:        trafik mellan vårt land och EU, för att        strömmarna. Bokföringspraxisen är i enlighet
24852:        denna verksamhet inte skall vara beroen-       med det ovan anförda statens budget- och bokfö-
24853:        de av de anställdas eget intresse för saken?   ringspraxis.
24854:                                                          På grundval av det ovan anförda är finansmi-
24855:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         nisteriets kalkyler och kalkylerna i EU:s revi-
24856: anföra följande:                                      sionsberättelser inte egentligen motstridiga.
24857:                                                       Strängt taget beskriver de dock olika saker och
24858:    De kalkyler som finansministeriet uppgjort         kan därför inte jämföras med varandra.
24859: och publicerat över Finlands avgifter tili Euro-         Därtill bör man lägga märke tili att de problem
24860: peiska unionen samt över Finlands inkomster           som beror på skillnaderna i bokföringspraxis vid
24861: från Europeiska unionen avviker från bl.a. de         jämförelsen av olika kalkyler i huvudsak gäller
24862: kalkyler som har lagts fram i årsberättelsen för      Finlands första år som medlem i EU. Dessa
24863: 1995 från EG:s revisionsrätt. Siffrorna i EU:s        problem försvinner när det finns uppgifter om
24864: revisionsberättelse beskriver situationen i enlig-    inkomsterna och utgifterna under flera år.
24865: het med EU:s budget- och bokföringspraxis. De            De kalkyler som gäller Finlands avgifter tili
24866: kalkyler som har gjorts i Finland grundar sig för     och inkomster från EU har uppgjorts vid finans-
24867: sin del på statens budget- och bokföringspraxis       ministeriet. Finansministeriet har inte tagit ställ-
24868: tilidendel det är fråga om statens inkomster och      ning tili vilka enskilda uppgifter som utförs vid
24869: utgifter.                                             Statens ekonomiska forskningscentral. 1 detta
24870:    Någon heltäckande och detaljerad utredning         skede har det inte heller varit aktuellt att ge
24871: om de faktorer som står bakom dessa skillnader        Statens ekonomiska forskningscentral några
24872: finns inte att få. Man vet att det inte går att       eventuella tilläggsuppgifter i fråga om de kalky-
24873: fördela alla utgifter i EU:s budget på de enskilda    ler som gäller inkomsterna från och utgifterna tili
24874: medlemsstaterna. Det vore inte heller förnuftigt      EU.
24875: att fördela vissa utgifter på de enskilda medlems-       På grundval av det ovan anförda anser reger-
24876: staterna på grund av utgifternas karaktär. Den        ingen att de kalkyler som gäller Finlands inkom-
24877: fördelning av EU-utgifterna på medlemsstaterna        ster från och utgifter tili EU som finansministe-
24878: som har lagts fram i revisionsberättelsen motsva-     riet har uppgjort för 1995 är tillräckliga och att
24879: rar inte heller fördelningen av de bidrag som har     det inte finns något behov av tilläggskalkyler.
24880: betalts tili medlemsstaterna, utan fördelningen
24881: av utgifterna mellan de områden inom vilka bi-
24882: dragen betalas.
24883:      Helsingforsden 25 mars 1997
24884: 
24885:                                                                        Finansminister Sauli Niinistö
24886:                                            KK 149/1997 vp
24887: 
24888: Kirjallinen kysymys 149
24889: 
24890: 
24891: 
24892: 
24893:                                   Ville Itälä /kok: Itämeren käytöstä laivojen pilssiöljyjen tyhjennys-
24894:                                       paikkana
24895: 
24896: 
24897:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
24898: 
24899:    Itämeren tila on varsin huolestuttava, erityi-       Itämeren ekosysteemi ja luonnon tila eivät
24900: sesti siksi, että yhä useampi rahtilaiva käyttää     kestä näitä öljymääriä. Nyt olisi tehtävä nopeasti
24901: Suomenlahtea pilssiöljyjensä tyhjennyspaikka-        ratkaisuja Itämeren pelastamiseksi. Vaihtoehto-
24902: na. Rajavartiolaitos on havainnut viime vuonna       na on, että Ekokemin kalliit jäteöljymaksut ai-
24903: Suomenlahdella lähes kaksi kertaa niin paljon        heuttavat Itämerelle korvaamattoman vahin-
24904: pilssiöljypäästöjä kuin edellisvuonna. Laivat las-   gon.
24905: kevat jäteöljynsä yöllä mereen ennen aluevesi-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24906: rajaa halutessaan välttää Suomen korkeat jäte-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24907: öljymaksut. Kiinni jäämisen riski on olematon,       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24908: ja vaikka jäisi kiinni, ovat laivan päällikköä uh-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24909: kaavat päiväsakot pikkusummia verrattunajäte-
24910: öljyn käsittelymaksuihin. Jäteöljyn luovuttami-                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
24911: nen Suomessa ongelmajäteyhtiö Ekokemin hävi-                   siin Itämeren pelastamiseksi ja jäteöljy-
24912: tettäväksi maksaa keskisuurelle rahtilaivalle hel-             vahinkojen vähentämiseksi?
24913: posti jopa 150 000-250 000 markkaa vuodessa.
24914: 
24915:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1997
24916: 
24917:                                             Ville Itälä /kok
24918: 
24919: 
24920: 
24921: 
24922: 279001
24923: 2                                          KK 149/1997 vp
24924: 
24925: 
24926: 
24927: 
24928:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
24929: 
24930:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lannekuvaa satelliittikuvista näkyviin päästöi-
24931: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        hin. Pakollisten tunnistelaitteiden eli transpon-
24932: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      dereiden määrääminen kauppalaivoille toisi
24933: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ville Itäiän    päästöjen valvontaan uusia entistä tehokkaam-
24934: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 149:        pia keinoja. Tunnistelaitteiden määrääminen
24935:                                                      kauppalaivoille edellyttää kuitenkin, että asiasta
24936:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       sovitaan kansainvälisesti. Suomi edistää tunnis-
24937:        siin Itämeren pelastamiseksi ja jäteöljy-     telaitteiden käyttöönottamista.
24938:        vahinkojen vähentämiseksi?                        Kuulustelujen ja näytteiden ja muiden todis-
24939:                                                      teiden hankkiminen on viime vuosina ollut Suo-
24940:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         men ympäristökeskuksen tehtävänä, mutta ri-
24941: vasti seuraavaa:                                     kosilmoitusten tekeminen ja kansainväliset il-
24942:                                                      moitukset kuuluvat merenkulkuhallinnolle.
24943:    Ympäristöministeriö pitää aluksista tapahtu-      Kansainvälisesti lippuvaltioille ja kansainvälisel-
24944: vien tahalli~ten öljypäästöjen ongelmaa huoles-      le merenkulkujärjestölle, IMO:lle, tehdyt ilmoi-
24945: tuttavana. Oljyn ja öljypitoisen seoksen päästä-     tukset eivät välttämättä johda toimenpiteisiin
24946: minen aluksesta mereen on Suomen aluevesillä         päästäjiä vastaan. Suomessa rikosilmoituksen
24947: kielletty (alusjätelaki 30011979, 10 §). Itämeren    tutkiminen on poliisin asia. Valvontaan osallisia
24948: valtioiden aluevesien ulkopuolella öljyn tai öljy-   on siten monta ja varsinkin tutkimusten lop-
24949: pitoisen seoksen päästäminen aluksesta mereen        puunviemisessä on parantamisen varaa.
24950: on kielletty kansainvälisen MARPOL 73178                 Jäteöljypäästöjen vähentämiseksi Suomi esitti
24951: -yleissopimuksessa määrätyin poikkeuksin. Pils-      Itämeren rantavaltioiden ympäristöministerei-
24952: sivesiseparaattorilla puhdistettua pilssivettä,      den kokouksessa lokakuussa 1996 yhtenäistä lai-
24953: jonka öljypitoisuus on alle 15 ppm, saa päästää      vojen jäteöljyn käsittelymaksua koko Itämeren
24954: mereen aluevesien ulkopuolella.                      alueelle. Tämän ns. ei erityismaksua -järjestel-
24955:    Laittomien päästöjen tehokas valvonta on          män (the no-special-fee system) mukaan yksittäi-
24956: teknisesti vaikeasti järjestettävissä. Ympäristö-    siltä aluksilta ei peritä jätelajikohtaisia maksuja,
24957: ministeriön käsityksen mukaan päästövalvonta-        vaan satamamaksujen yhteydessä peritään ylei-
24958: tekniikka toimii Suomessa hyvin. Varsinaista         nen jätehuoltomaksu. Tämä ei erityismaksua
24959: valvontatekniikkaa on tehostettu valvontalento-      -järjestelmä mm. vähentäisi laittomia jätepääs-
24960: koneen uusilla öljypäästöjen valvontalaitteilla      töjä.
24961: sekä ottamalla käyttöön päästöjen satelliittiseu-        Periaatteen yksityiskohdista neuvoteltiin
24962: ranta. Vuonna 1996 vastaanotettiin lopullisesti      maaliskuun alussa Itämeren suojelukomission
24963: rajavartiolaitoksen kaksi valvontalentokonetta,      HELCOMin kokouksessa. Ehdotusta valmistel-
24964: joista toiseen on sijoitettu öljypäästöjen ja        laan yhteistyössä Euroopan unionin kanssa ot-
24965: -vahinkojen valvontalaitteet. Laitteisto antaa       taen huomioon myös koordinointimahdollisuu-
24966: hyvät mahdollisuudet öljypäästöjen havaitsemi-       det erityisesti Pohjanmeri-alueen kanssa.
24967: seen myös pimeällä ja huonon näkyvyyden valli-           Itämeren suojelukomission merenkulkukomi-
24968: tessa. Valvontalaitteiston antama informaatio        tea käynnisti vuonna 1996 projektin, jonka puit-
24969: voidaan kokonaisuudessaan taltioida tarkempaa        teissa on tarkoitus ehdottaa keinoja Itämeren
24970: analysointia ja mahdollisia jatkotoimenpiteitä       laittomien öljypäästöjen vähentämiseksi. Kaikil-
24971: varten. Vuoden 1996 lopulla tilattiin myös toi-      la Itämeren rantavaltioilla on mahdollisuus osal-
24972: seen koneista vastaavat valvontalaitteet sekä        listua projektityöskentelyyn. Projektissa harki-
24973: molempiin valvontakuvien lähetyslaitteet, joilla     taan alusjätemaksujärjestelmien harmonisointia,
24974: kuvia voidaan välittää lennon aikana maahan ja       alusjätteidenjättöpakkoa ennen kuin laiva lähtee
24975: aluksille.                                           satamasta, satamien välisen alusjätteitä koske-
24976:    Valvontatekniikkaa voidaan kehittää edelleen      van informaatiojärjestelmän luomista ja päästö-
24977: muun muassa yhdistämällä nauhoitettua meriti-        sääntöjen rikkomista koskevien rangaistusten
24978:                                             KK 149/1997 vp                                             3
24979: 
24980: harmonisointia. Projektin tulokset on tarkoitus       viranomaiset ovat ilmaisseet huolensa siitä, että
24981: luovuttaa Helsingin komission merenkulkuko-           alukset tuovat kustannussyistä Ruotsiin jätteitä,
24982: mitealle tämän vuoden syksynä.                        jotka olisi voitu jättää esimerkiksi suomalaisiin
24983:    Pilssivesien ja muiden öljypitoisten jätteiden     satamiin.
24984: vastaanoton ja etenkin niiden asianmukaisen kä-          Ympäristöministeriö pitää tärkeänä, että lait-
24985: sittelyn on todettu tuottavan vaikeuksia kaik-        tomia pUssivesipäästöjä voidaan estää. Ympäris-
24986: kialla maailmassa. Suomessa vastaanotto on jär-       töministeriö onkin asettamassa eri ministeriöi-
24987: jestetty teknisesti hyvin, mutta alukset eivät kui-   den asiantuntijoista koostuvan työryhmän val-
24988: tenkaan luovuta jätteitä odotetusti. Varustamot       mistelemaan ehdotusta pilssivesien vastaanot-
24989: ovat silloin tällöin valittaneet Ekokemin pUssi-      toonja käsittelyyn liittyvistä uusista menettelyta-
24990: vesistä perimien maksujen korkeutta. Ruotsin          voista Suomessa.
24991: 
24992:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1997
24993: 
24994:                                                                 Ympäristöministeri Pekka Haavisto
24995: 4                                           KK 149/1997 vp
24996: 
24997: 
24998: 
24999: 
25000:                                         Tili Riksdagens Talman
25001: 
25002:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen        satellitbilderna. Om handelsfartygen kunde för-
25003: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran-      ses med obligatoriska identifieringsanordningar,
25004: de medlem av statsrådet översänt följande av          transponders, skulle detta ytterligare effektivera
25005: riksdagsman Ville Itälä undertecknade spörsmål        övervakningen. Detta förutsätter dock interna-
25006: nr 149:                                               tionell överenskommelse. Finland arbetar för att
25007:                                                       identifieringsanordningarna skall tas i bruk.
25008:           Ämnar ~egeringen vidta åtgärder för             Under de senaste åren har Finlands miljöcen-
25009:        att rädda Ostersjön och för att minska         tral haft i uppgift att ordna förhör, ta prover och
25010:        skadorna av spillolja?                         skaffa andra bevis, men det är sjöfartsförvalt-
25011:                                                       ningen som gör brottsanmälningarna och står för
25012:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         den internationella informationen. De anmäl-
25013: anföra följande:                                      ningar som sänds tili flaggstaten och tili lnterna-
25014:                                                       tionella sjöfartsorganisationen IMO leder inte
25015:     Miljöministeriet anser problemet med av-          nödvändigtvis tili åtgärder mot den som är an-
25016: siktliga utsläpp av spillolja från fartyg oroväck-    svarig för utsläppen. 1 Finland ankommer det på
25017: ande. Det är förbjudet att släppa ut olja och         polisen att undersöka brottsanmälningar. Däri-
25018: oljehaltiga blandningar från fartyg (10 § fartygs-    genom är det många olika instanser som de1tar i
25019: avfallslagen, 300/1979). Utanför Ostersjöstater-      övervakningen, och det finns rum för en förbätt-
25020: nas territorialvatten är det enligt den internatio-   ring, i synnerhet vad slutförandet av undersök-
25021: nella MARPOL-konventionen 73/78 förbjudet             ningarna beträffar.
25022: att släppa ut olja i havet, med vissa undantag.           1 syfte att minska utsläppen av spiliolja före-
25023: Slagvatten som renats i en slagvattenseparator        slog Finland i okto]?.er 1996 vid ett möte mellan
25024: och har en oljehalt om mindre än 15 ppm får           miljöministrarna i Ostersjöns kuststater en en-
25025: släppas ut i havet utanför territorialvattensgrän-    hetlig beh.;mdlingsavgift för spillolja från fartyg
25026: sen.                                                  för hela Ostersjöområdet. Under detta system
25027:     Det är tekniskt svårt att ordna med effektiv      (the no-special-fee system) uppbärs inte avgifter
25028: övervakning av olagliga utsläpp. Enligt miljömi-      för olika typer av avfall från ett fartyg, utan en
25029: nisteriets uppfattning fungerar tekniken för över-    allmän avfallsavgift uppbärs samtidigt som
25030: vakning av utsläpp i Finland väl. Den egentliga       hamnavgiften. Detta system skulle bl.a. minska
25031: övervakningstekniken har effektiverats genom          de olagliga utsläppen av avfall.
25032: ny utrustning i övervakningsflygen och genom           .. Vid ett möte i kommissionen för skydd av
25033: satellitövervakning av utsläppen. År 1996 fick        Ostersjöområdets marina miljö, Helsingfors-
25034: gränsbevakningsväsendet tillgång tili två över-       kommissionen eller HELCOM, i början av mars
25035: vakningsflygplan, av vilka det ena har utrustning     diskuterades detaljerna i detta system. Förslaget
25036: för övervakning av oljeutsläpp och oljeskador.        bereds vidare i samråd med Europeiska unionen
25037: Utrustningen ger goda möjligheter att observera       också med beaktande av möjligheterna tili koor-
25038: oljeutsläpp även i mörker och vid dålig sikt. ln-     dinering särskilt med Nordsjöområdet.
25039: formationen från utrustningen kan i sin helhet            Helsingforskommissionens sjöfartskommitte
25040: lagras för närmare analys och eventuella fortsat-     startade år 1996 ett projekt som syftar tili att ta
25041: ta åtgärder. 1 slutet av år 1996 beställdes motsva-   fram ~edel för att minska de olagliga oUeutsläp-
25042: rande utrustning tili det andra planet, vidare ut-    pen i Ostersjön. Alla kuststater kring Ostersjön
25043: rustning för sändning av bilderna som gör det         kan delta i projektarbetet, som går ut på att
25044: möjligt att förmedla dem tili fartyg och tili land    harmonisera systemen med fartygsavfallsavgif-
25045: red~n under flygningen.                               ter, tvånget att lämna av avfallet innan fartyget
25046:     Overvakningstekniken kan vidareutvecklas          löper ut och skapandet av ett system för informa-
25047: bland annat genom att den bandade situationen         tion mellan hamnarna om fartygsavfall, samt på
25048: tili havs kombineras med de utsläpp som syns på       att sammanjämka straffen för brott mot ut-
25049:                                           KK 149/1997 vp                                            5
25050: 
25051: släppsbestämmelserna. A vsikten är att projektet    höga. De svenska myndigheterna har uttryckt sin
25052: skall rapportera om arbetet tili Helsingfors-       oro över att fartygen av kostnadsskäl för in så-
25053: kommissionens sjöfartskommitte i höst.              dant avfall tili Sverige som kunde ha lämnats tili
25054:    Mottagningen av slagvatten och annat olje-       exempel i finska hamnar.
25055: haltigt avfall, och i synnerhet den vederbörliga       Miljöministeriet anser det viktigt att olagliga
25056: behandlingen, har överallt i världen konstaterats   utsläpp av slagvatten kan förhindras. Ministeriet
25057: orsaka svårigheter. 1 Finland är de tekniska ar-    kommer att tillsätta en arbetsgrupp med sakkun-
25058: rangemangen för mottagningen goda, men farty-       niga vid olika ministerier som skall bereda ett
25059: gen avlämnar inte avfall i väntad utsträckning.     förelag om nya förfaringssätt i samband med
25060: Rederierna har tidvis klagat över att de avgifter   mottagningen och behandlingen av slagvatten i
25061: som Ekokem uppbär för slagvattnet är alltför        Finland.
25062: 
25063:      Helsingforsden 24 mars 1997
25064: 
25065:                                                                     Miljöminister Pekka Haavisto
25066:                                            KK 150/1997 vp
25067: 
25068: Kirjallinen kysymys 150
25069: 
25070: 
25071: 
25072: 
25073:                                   Esa Lahtela /sd: Muovi- ja metallialan osaamiskeskuksen perusta-
25074:                                       misesta Joensuuhun
25075: 
25076: 
25077:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
25078: 
25079:     Pohjois-Karjalassa on pitkät perinteet muovi-    korkeakoulun yhteydessä oleva osaamiskeskus,
25080: ja metallialan yritystoiminnassa, tutkimuksessa      joka toimisi tiiviissä yhteistyössä alan yritysten,
25081: ja koulutuksessa. Maakunnassa on kansallisesti       yliopiston ja korkeakoulujen, ammatillisten op-
25082: huomattava alan yritysten keskittymä muovi-,         pilaitosten sekä teknologiakeskusten kanssa.
25083: painevalu- ja ohutlevyteollisuutta palvelevassa         Lisäksi hankkeella annettaisiin lisämahdolli-
25084: työkaluteollisuudessa. Kokonaisuutena näissä         suuksia uusien työpaikkojen syntymiseen uuden
25085: teollisuuslaitoksissa työskenteli vuonna 1995        osaamisen ja uusien innovaatioiden kautta. Han-
25086: yhteensä 3 344 henkilöä, ja niiden bruttojalostus-   ke olisi myös linjassa valtioneuvoston periaate-
25087: arvo oli yhteensä 2,4 mrd. markkaa.                  päätöksen kanssa, jonka tarkoituksena on tukea
25088:     Merkittävimpiä alan yrityksiä Joensuun seu-      Itä-Suomen kehittämistä.
25089: dulla ovat mm. GWS Perlos-yksiköt, Lab Sys-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25090: tems, Muovi-Leppänen, Valukumpu, Työkalu-            tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
25091: huolto Simonen, Abloy jne.                           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25092:     Joensuu olisikin sopiva paikka muovi- ja me-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25093:  tallialoille erikoistuneelle osaamiskeskukselle.
25094:  Hankkeen koordinaattoriksi sopisi hyvin Itä-                   Onko Hallitus aikonut ryhtyä toimen-
25095:  Suomen muovi-metallikeskus, jolla on jo valmis              piteisiin muovi- ja metallialalle erikois-
25096:  organisaatio tähän tarkoitukseen.                           tuneen osaamiskeskuksen perustamiseksi
25097:     Näin perustettaisiin ensimmäinen ammatti-                Joensuuhun?
25098: 
25099:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1997
25100: 
25101:                                            Esa Lahtela /sd
25102: 
25103: 
25104: 
25105: 
25106: 279001
25107: 2                                           KK 150/1997 vp
25108: 
25109: 
25110: 
25111: 
25112:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25113: 
25114:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        rahoituksen hyödyntäminen edellyttää asiantun-
25115: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         temusta ja osapuolia,jotka voivat toimia kehittä-
25116: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       misprojektien suunnittelijoina ja käynnistäjinä.
25117: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-       Rooli voisi sopia hyvin osaamiskeskuksille.
25118: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o              Osaamiskeskusohjelmassa yhdistyvät aluepo-
25119:  150:                                                 litiikka, elinkeinopolitiikka ja teknologiapoli-
25120:                                                       tiikka. Osaamisen merkitys alueiden menestyk-
25121:           Onko Hallitus aikonut ryhtyä toimen-        sen kannalta kasvaa jatkuvasti. Alueellisen ke-
25122:        piteisiin muovi- ja metallialalle erikois-     hittämisen näkökulmasta olisi tärkeää vahvistaa
25123:        tuneen osaamiskeskuksen perustamiseksi         osaamiskeskusten toimintaa nimenomaan aluei-
25124:        Joensuuhun?                                    den intressien näkökulmasta samalla kuitenkin
25125:                                                       säilyttäen vaatimukset teknologian korkeasta ta-
25126:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sosta.
25127: vasti seuraavaa:                                          Ammattikorkeakoulujen rooli osaamisen ke-
25128:                                                       hittämisessä tulee jatkossa varmasti vielä paljon
25129:     Maakunnan kehittämisrahasta varattiin tänä        kasvamaan. Tarkoituksena onkin etsiä uusia
25130: vuonna 14 miljoonaa markkaa osaamiskes-               malleja, joilla osaamiskeskusohjelman tyyppi-
25131: kusohjelmien rahoittamiseen. Siitä 13 550 000         sesti voitaisiin luoda uutta huipputeknologiaa
25132: markkaajaettiin nykyisten yhteensä 12 osaamis-        kehittävää toimintaa. Tällaisen toiminnan ei
25133: keskuksen kehittämishankkeisiin. Osaamiskes-          välttämättä tarvitse alkujaan nojata nykyiseen
25134: kuksia on toistaiseksi nimetty vain sellaisille       malliin, jossa kehittäminen lähtee usein teknisen
25135: paikkakunnille, joilla on olemassa alan korkea-       alan opetuksen ja tutkimuksen sekä yritysten yh-
25136: kouluopetusta ja tutkimusta sekä siihen liittyvää     teistyöstä. Yhteistyö voidaan rakentaa myös am-
25137: huipputeknologian yritystoimintaa. Verkosto-          mattikorkeakoulujen ja yritysten yhteistyön va-
25138: osaamiskeskukset muodostettiin eri alueiden yh-       raan ja lähteä tältä pohjalta kehittämään myös
25139: teistyön pohjalle. Pohjois-Karjalan liitto on yhte-   alan tutkimusta. Luonnollisesti yhteydet alan
25140: nä osapuolena mukana metsäosaamiskeskuksen            muihin korkeakouluihin ja tutkimuslaitoksiin
25141: toiminnassa.                                          ovat tärkeitä tässäkin mallissa.
25142:     VTT:n teknologian tutkimusryhmä on tehnyt             Maakunnan kehittämisrahasta ei ainakaan
25143: arvion osaamiskeskusten toiminnasta. Tutki-           tänä vuonna ole mahdollista irrottaa nykyistä
25144: muksen tulosten pohjalta pohditaan paraikaa,          enempää osaamiskeskusohjelman vahvistami-
25145: miten osaamiskeskuspolitiikkaa voitaisiin tehos-      seen ja uusien keskusten perustamiseen. Maa-
25146: taa ja kehittää. Tässä vaiheessa asiasta voidaan      kunnan liitot voivat kuitenkin käyttää omaa ra-
25147: todeta kansanedustaja Lahtelan kysymykseen            haansa tällaiseen toimintaan, jos ne niin halua-
25148: liittyen muutamia periaatteita.                       vat. Myös muun sektorirahoituksen käyttö tä-
25149:     Osaamiskeskusohjelman suunnittelussa ja           hän on mahdollista. Lisäksi Pohjois-Karjalassa
25150: keskusten valinnassa on toistaiseksi pysytty kor-     voidaan käyttää 6-ohjelman kautta tulevaa ra-
25151: keatasoisessa tutkimusosaamisessa ja tarkkaan         hoitusta muovi- ja metallialan osaamiskeskuk-
25152: rajatuissa tiede- ja teknologia-aJoissa. Käytän-      sen käynnistämiseen. Hankkeen liikkeellelähtö
25153: nössä toiminta on kuitenkin suuntautumassa            on siis ennen kaikkea alueen oman aioitteellisuu-
25154: kohti yleisempää osaamisen hyödyntämistä ja           den varassa. Varojen käyttö tällaiseen toimin-
25155: toiminnan kohteeksi valittujen osaamisalojen          taan onkin pitkällä aikavälillä järkevämpää ja
25156: joustavampaa valintaa ja rajaus ta sekä osaamis-      tehokkaampaa kuin suoraan yritystukeen. Mai-
25157: keskusten oman palvelutoiminnan kehittämistä.         nittakoon, että Kaakkois-Suomessa ollaan käyn-
25158: Näyttää siltä, että osaamiskeskuksille on myös        nistämässä logistiikan osaamiskeskusohjelmaa
25159: tulossa uusia tehtäviä. Esimerkiksi erilaisen EU-     2-ohjelman avulla.
25160:                                            KK 150/1997 vp                                              3
25161: 
25162:    Uusien mallien kehittäminen osaamisen vah-        tarvitse toimia asiassa käynnistäjänä, vaan alueet
25163: vistamiseksi erityisesti yhteistyön kautta on kan-   voivat ja niiden tulee olla itse entistä aktiivisem-
25164: natettavaa toimintaa. Valtion ei kuitenkaan aina     pia kaikenlaisessa kehittämistyössä.
25165: 
25166:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1997
25167: 
25168:                                                                   Hallintoministeri Jouni Backman
25169: 4                                          KK 150/1997 vp
25170: 
25171: 
25172: 
25173: 
25174:                                        Tili Riksdagens Talman
25175: 
25176:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     man har sakkunskap och parter som kan fungera
25177: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       som planerare och påbörjare av utvecklingspro-
25178: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     jekt. Den rollen kunde mycket väl passa kun-
25179: man Esa Lahtela undertecknade spörsmål nr            skapscentrumen.
25180: 150:                                                    1 kunskapscentraprogrammet förenas regio-
25181:                                                      nalpolitik, näringspolitik och teknologipolitik.
25182:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        Kunskapen får allt större betydelse för hur regio-
25183:        att det skall inrättas ett kunskapscentrum    nerna utvecklas. Med tanke på den regionala
25184:        som är specialiserat inom plast- och me-      utvecklingen vore det viktigt att stärka verksam-
25185:        tallbranschen i Joensuu?                      heten vid kunskapscentrumen uttryckligen med
25186:                                                      tanke på regionernas intressen samtidigt som
25187:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        man håller fast vid kravet på en hög teknologisk
25188: anföra följande:                                     nivå.
25189:                                                         Yrkeshögskolornas roll vid utvecklandet av
25190:    Av landskapsutvecklingspengarna reservera-        kunnandet kommer säkert att bli mycket större i
25191: des i år 14 milj. mk för finansiering av kunskaps-   fortsättningen. Avsikten är att leta efter nya mo-
25192: centraprogram. Härav fick de nuvarande sam-          deller med hjälp av vilka man i likhet med kun-
25193: manlagt 12 kunskapscentra 13 550 000 mk för          skapscentraprogram kan skapa en ny typ av
25194: sina utvecklingsprojekt. Tillsvidare har kun-        verksamhet som utvecklar högteknologin. Dylik
25195: skapscentra inrättats endast på sådana orter där     verksamhet behöver inte nödvändigtvis stöda sig
25196: det finns högskoleundervisning och forskning         på den nuvarande modellen, enligt viiken utveck-
25197: inom området samt därtill hörande högteknolo-        landet ofta utgår från samarbete mellan under-
25198: gisk företagsverksamhet. Nätverket av kun-           visning och forskning samt företag inom det tek-
25199: skapscentra bildades utgående från samarbete         niska området. Samarbetet kan också byggas
25200: mellan olika områden. Norra Karelens förbund         upp mellan yrkeshögskolor och företag, och från
25201: deltar som en part i verksamheten vid kunskaps-      denna grund kan man också börja utveckla
25202: centrumet för skogsfrågor.                           forskningen inom området. Kontakterna tili an-
25203:    En teknologisk forskningsgrupp vid VTT har        dra högskolor och forskningsinstitut på området
25204: gjort en bedömning av verksamheten vid kun-          är naturligtvis också viktiga i denna modell.
25205: skapscentrumen. Utgående från resultaten av             1 år går det åtminstone inte att få mer medel än
25206: denna undersökning utreder man hur poHtiken          förut från landskapsutvecklingspengarna för att
25207: angående kunskapscentrumen kunde effektive-          stärka kunskapscentraprogrammet och för att
25208: ras och utvecklas. 1 det här skedet kan vi redogö-   inrätta några nya centra. Förbunden på land-
25209: ra för några principer i anknytning till riksdags-   skapsnivå kan dock använda sina egna pengar
25210: man Lahtelas spörsmål.                               för dylik verksamhet om de så vill. Det är också
25211:    Vid planeringen av kunskapscentraprogram-         möjligt att använda annan sektorfinansiering för
25212: met och vid valet av centra har man tillsvidare      detta ändamål. 1 Norra Karelen kan man dess-
25213: hållit fast vid att forskningskunskapen skall stå    utom använda finansiering som kommer via pro-
25214: på hög nivå och vetenskaps- och teknologiområ-       grammet som gäller mål 6 för att grunda ett
25215: dena skall vara noggrant avgränsade. 1 praktiken     kunskapscentrum inom plast- och metallbran-
25216: håller verksamheten emellertid på att rikta in sig   schen. Starten för projektet är således framför
25217: på utnyttjande av mer allmän kunskap och smidi-      allt beroende av regionens eget initiativ. På lång
25218: gare vai av kunskapsområden som föremål för          sikt är det förnuftigare och effektivare att använ-
25219: verksamheten samt utvecklande av kunskaps-           da medel för dylik verksamhet än för direkt före-
25220: centrumens egen serviceverksamhet. Det verkar        tagsstöd. Det bör nämnas att man håller på att
25221: som om kunskapscentrumen också kommer att            starta ett kunskapscentraprogram för logistik i
25222: få nya uppgifter. För att t.ex. olika slag av EU-    sydöstra Finland med hjälp av programmet som
25223: finansiering skall kunna utnyttjas förutsätts att    gäller mål 2.
25224:                                         KK 150/1997 vp                                          5
25225: 
25226:   Utvecklandet av nya modeller för att stärka     börjas av staten, utan regionerna själva kan och
25227: kunnandet i synnerhet genom samarbete är så-      bör vara ännu aktivare än förut i olika slag av
25228: dan verksamhet som är värd att understödas.       utvecklingsarbete.
25229: Verksamheten behöver emellertid inte alltid på-
25230:      Helsingfors den 20 mars 1997
25231: 
25232:                                                           Förvaltningsminister Jouni Backman
25233:                                               KK 151/1997 vp
25234: 
25235: Kirjallinen kysymys 151
25236: 
25237: 
25238: 
25239: 
25240:                                     Janina Andersson /vihr ym.: Aikatakuusta lasten ja nuorten tarvitse-
25241:                                         man psykiatrisen terapian aloittamiselle
25242: 
25243: 
25244:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
25245: 
25246:    Nuoren elämässä kuukaudet ovat pitkiä ja                Idea aikatakuusta on tullut esille Mannerhei-
25247: lapsen elämässä viikotkin. Jos joutuu tässä iässä       min Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin
25248: elämään pitempiä ajanjaksoja psyykkisessä epä-          aloittamassa Lasten lautamiesten kokouksessa.
25249: toivossa saamatta apua, seuraukset persoonalli-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25250: suuden kehityksessä voivat olla kohtalokkaita.          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25251:    Saamieni tietojen mukaan jonot lasten psy-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25252: kiatriseen hoitoon ovat varsin pitkät. Alle koulu-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25253: ikäinen voijoutuajonottamaan vuodenpäästäk-
25254: seen hoitoon. Toisin sanoen 5-vuotias, joka                        Mitä Hallitus aikoo tehdä aikatakuun
25255: odottaa hoitoonpääsyä vuoden, on elänyt 1/6                    aikaansaamiseksi lasten ja nuorten tarvit-
25256: elämästään saamatta kipeästi tarvitsemaansa                    seman psykiatrisen hoidon aloittamisel-
25257: apua.                                                          le?
25258:    Alle 18-vuotiaille tulisi tällä perusteella laatu-
25259: tekijänä sisällyttää takuu erittäin nopeasta pää-
25260: systä psykiatriseen hoitoon.
25261:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1997
25262: 
25263:           Janina Andersson /vihr          Margareta Pietikäinen /r        Marjaana Koskinen /sd
25264:           Janne Viitamies /sd             Irina Krohn /vihr               Tuija Maaret Pykäläinen /vihr
25265:           Paavo Nikula /vihr              Tuija Brax /vihr                Erkki Pulliainen /vihr
25266:                                           Maija Perho /kok
25267: 
25268: 
25269: 
25270: 
25271: 279001
25272: 2                                            KK 151/1997 vp
25273: 
25274: 
25275: 
25276: 
25277:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
25278: 
25279:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kaikissa sairausryhmissä. Sairastavuus ja voima-
25280: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          varat eivät riitä selittämään tätä vaihtelua, vaan
25281: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        sen takaa löytyy myös epätarkoituksenmukaista
25282: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Janina            hoidon järjestelyä. Hoitokäytäntöjä paranta-
25283: Anderssonin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        malla voidaan jonotusaikoja lyhentää.
25284: myksen n:o 151:                                            Suomalaisen epidemiologisen tutkimuksen
25285:                                                        mukaan 15% lapsista hyötyisi psykiatrisesta tut-
25286:             Mitä Hallitus aikoo tehdä aikatakuun       kimuksesta ja hoidosta. Lasten ja nuorten mie-
25287:         aikaansaamiseksi lasten ja nuorten tarvit-     lenterveyspalvelujen kysyntä on lisääntynyt kai-
25288:         seman psykiatrisen hoidon aloittamisel-        kissa sairaanhoitopiireissä, erityisesti 10-
25289:         le?                                            14-vuotiaiden ikäryhmässä. Psykoottistasoisten
25290:                                                        häiriöiden esiintyvyys ei ole lisääntynyt, mutta
25291:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           lasten minän kehityksen häiriöt ja käytöshäiriöt
25292: vasti seuraavaa:                                       ovat lisääntymässä. Lasten tilanteessa heijastu-
25293:                                                        vat ajan sosiaaliset ongelmat.
25294:    Kunnat vastaavat lasten ja nuorten mielenter-           Mielenterveyspalveluihin on 1980- ja 1990-lu-
25295: veyspalveluiden järjestämisestä. Erikoissairaan-       vulla kohdistunut voimakas rakennemuutos.
25296: hoito järjestetään maassamme sairaanhoitopii-          Laitoshoidon supistamisen yhteydessä avopalve-
25297: rien kautta. Vuonna 1996 tehdyn selvityksen            luita on lisätty, mutta ei riittävässä määrin. So-
25298: mukaan kolmasosassa sairaanhoitopiireistä las-         siaali- ja terveysministeriö on teettänyt erillisen
25299: tenpsykiatrisia avohoitopalveluja oli vain sairaa-     selvityksen mielenterveyspalvelujen rakenne-
25300: lan yhteydessä olevilla poliklinikoilla, kolmas-       muutoksesta sairaanhoitopiireissä. Mielenter-
25301: osassa oli sekä erillisiä mielenterveystoimistoja ja   veyspalvelujen lisäykset ovat tapahtuneet lasten-
25302: poliklinikoita sairaaloiden yhteydessä ja kolmas-      ja nuorisopsykiatrian alueella. Lisäyksistä huoli-
25303: osassa avohoitopalvelut olijärjestetty muulla ta-      matta lasten ja nuorten psykiatrista erikoissai-
25304: valla. Nuorisopsykiatrian poliklinikoista osa toi-     raanhoitoa haittaa tällä hetkellä resurssien ja eri-
25305: mi aikuispsykiatrian yhteydessä, osa lastenpsyki-      koislääkäreiden vähyys. Sosiaali- ja terveysmi-
25306: atrian yhteydessä ja osa itsenäisinä yksikköinä        nisteriössä neuvotellaan erikoislääkärikoulutuk-
25307: erikoissairaanhoidossa. Lasten ja nuorten erilli-      sen tehostamismahdollisuuksista lastenpsykiat-
25308: siä mielenterveystoimistoja oli vuonna 1995 jois-      rian, psykiatrian ja eräiden muiden erikoisalojen
25309: sakin sairaanhoitopiireissä. Erikoissairaanhoi-        kohdalla. Erikoissairaanhoidon voimavaroista
25310: don palvelujen lisäksi lapset ja nuoret saavat         1,5 % on käytetty lastenpsykiatriaan, lasten- ja
25311: mielenterveyspalveluja myös sosiaalitoimen alai-       nuorisopsykiatrian osuus koko psykiatrian käyt-
25312: sina toimivissa perhe- ja kasvatusneuvoloissa.         tömenoista on 11 %. Pidemmällä tähtäimellä
25313:    Vuodesta 1993 vuoteen 1995 lasten- ja nuori-        kiinnitetään huomiota ennalta ehkäisevään työ-
25314: sopsykiatriset sairaansijat ovat jonkin verran li-     hön, jotta lasten ja nuorten mielenterveysongel-
25315: sääntyneet, etenkin nuorisopsykiatriset sairaan-       mien lisääntyminen ja kuormituksen kasvami-
25316: sijat. Maassamme oli vuonna 1995 erikoissai-           nen erikoissairaanhoidossa voidaan välttää.
25317: raanhoidon sairaansijoja alle 18-vuotiaille 466.           Eräissä sairaanhoitopiireissä on meneillään
25318: Näistä 268 oli lastenpsykiatrisia sairaansijoja ja     hoitotakuukokeilu, jonka tuloksia tullaan jat-
25319: 198 nuorisopsykiatrisia sairaansijoja. Sairaansi-      kossa hyödyntämään laajemmalti. Hoitotakuun
25320: jojen määrän vaihtelu sairaanhoitopiireittäin on       yhteydessä on kuitenkin välttämätöntä huolehtia
25321: varsin suuri. Sairaansijat vaihtelevat alueittain      siitä, että hoitokäytäntöjen parantamiseen ryh-
25322: useilla erikoisaloilla. Suuri hoitokapasiteetin        dytään. Myös lastenpsykiatria sisältyy hoitota-
25323: määrä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita hyvää         kuukokeiluun ja sen jatkotoimiin.
25324: hoitoa, sillä jossakin saadaan rahalle parempaa            Lasten ja nuorten psykiatrisessa hoidossa ta-
25325: vastinetta kuin jossakin muualla. Sairaansijojen       pahtuvan kokeilu- ja kehittämistyön avulla pyri-
25326: määrä ja joootusajat vaihtelevat eri sairaaloissa      tään toteuttamaan parempaa hoidon porrastus-
25327:                                            KK 151/1997 vp                                               3
25328: 
25329: ta, jossa otetaan huomioon lapsen ikä, kyseessä      sevän mielenterveystyön ja varhaisen hoidon ke-
25330: olevan ongelman laatu sekä hoidon kiireellisyys.     hittämistä koskevia hankkeita tuettaisiin laajalti.
25331: Uusia toimintatapoja luodaan perusterveyden-            Mielenterveyden hoitojärjestelmän ja mielek-
25332: huollon ja erikoissairaanhoidon välille, voima-      kään elämän arjen edellytysten parantamiseksi
25333: varoja ohjataan lasten ja nuorten psykiatriseen      on sosiaali- ja terveysministeriön aloitteesta
25334: kriisihoitoon, muuhun avohoitoon sekä pikku-         mielenterveysselvityksen        jatkotoimenpiteenä
25335: lapsipsykiatrisen hoidon tutkimus- ja kehittä-       käynnistymässä mittava eri hallinnonaloja kos-
25336: mistoimintaan. Ehkäisevän mielenterveystyön          keva mielenterveyden edistämisohjelma, jossa
25337: alueella on meneillään kehittämisprojekteja,jois-    myös lasten ja nuorten palvelujen osuus on mer-
25338: sa lasten sosiaalipalveluissa, neuvotoissa sekä      kittävä. Sosiaali- ja terveysministeriö rahoittaa
25339: kouluterveydenhuollossa henkilöstön taitotietoa      myös ministeriön asettamia kehittämistavoittei-
25340: lisätään lasten ja perheiden psykososiaalisten on-   ta tukevia paikallisia, alueellisia ja valtakunnalli-
25341: gelmien ehkäisyssä ja hoitamisessa. Olisi suota-     sia tutkimus- ja kehittämishankkeita lasten ja
25342: vaa, että erikoissairaanhoidon ja perustervey-       nuorten psykiatrian alalla.
25343: denhuollon yhteisenä toteutettavia lasten ehkäi-
25344:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1997
25345: 
25346:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
25347: 4                                           KK 151/1997 vp
25348: 
25349: 
25350: 
25351: 
25352:                                          Tili Riksdagens Talman
25353: 
25354:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       bättre valu ta för pengarna än på ett annat. Anta-
25355: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         let bäddplatser och kötiderna varierar vid olika
25356: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       sjukhus i alla sjukdomsgrupper. Sjukfrekvensen
25357: man Janina Andersson m.fl. undertecknade               och resurserna är inte nog för att förklara denna
25358: spörsmål nr 151 :                                      variation, utan bakom denna ligger också vård
25359:                                                        som är oändamålsenligt ordnad. Genom förbätt-
25360:            Vad ämnar Regeringen göra för att få        rad vårdpraxis kan kötiderna förkortas.
25361:        till stånd en tidsgaranti för inledande av          Enligt en finsk epidemiologisk undersökning
25362:        sådan psykiatrisk vård som barn och ung-        skulle 15% av barnen dra nytta av psykiatrisk
25363:        domar behöver?                                  undersökning och vård. Efterfrågan på mental-
25364:                                                        vårdstjänster för barn och ungdomar har ökat i
25365:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          alla sjukvårdsdistrikt, speciellt i åldersgruppen
25366: anfora följande:                                       10-14-åringar. Förekomsten av störningar på
25367:                                                        psykotisk nivå har inte ökat, men störningarna i
25368:    Kommunerna svarar för ordnandet av men-             utvecklingen av barnens jag och beteendestör-
25369: talvårdstjänster för barn och ungdomar. Specia-        ningarna håller på att öka. De sociala problemen
25370: liserad sjukvård ordnas i vårt land via sjukvårds-     i tiden avspeglas i barnens situation.
25371: distrikten. Enligt en utredning från 1996 hade en          Mentalvårdstjänsterna var under 1980- och
25372: tredjedel av sjukvårdsdistrikten barnpsykiatris-       1990-talen föremål för en stark strukturföränd-
25373: ka öppenvårdstjänster endast vid polikliniker i        ring. 1 samband med att anstaltsvården minskat
25374: samband med sjukhusen, en tredjedel hade både          har öppenvårdstjänsterna ökats, men inte i till-
25375: separata mentalvårdsbyråer och polikliniker i          räcklig utsträckning. Social- och hälsovårdsmi-
25376: samband med sjukhusen och en tredjedel hade            nisteriet har låtit göra en separat utredning om
25377: ordnat öppenvårdstjänsterna på annat sätt. Av          den strukturförändring i fråga om mentalvårds-
25378: de ungdomspsykiatriska poliklinikerna verkade          tjänsterna som skett i sjukvårdsdistrikten. Ök-
25379: en del i samband med vuxenpsykiatrin, en del i         ningarna av mentalvårdstjänster har skett inom
25380: samband med barnpsykiatrin och en del som              barn- och ungdomspsykiatrin. Trots ökningarna
25381: självständiga enheter inom den specialiserade          störs den specialiserade sjukvården inom barn-
25382: sjukvården. Separata mentalvårdsbyråer för             och ungdomspsykiatrin för närvarande av bris-
25383: barn och ungdomar fanns 1995 i vissa sjukvårds-        ten på resurser och specialister. Vid social- och
25384: distrikt. Utöver den specialiserade sjukvårdens        hälsovårdsministeriet förs förhandlingar om
25385: tjänster får barn och ungdomar mentalvårds-            möjligheterna att effektivera utbildningen av
25386: tjänster också vid familjerådgivningsbyråer och        specialister inom barnpsykiatri, psykiatri och vis-
25387: rådgivningsbyråer för uppfostringsfrågor, vilka        sa andra specialområden. Av den specialiserade
25388: är underställda socialväsendet.                        sjukvårdens resurser har 1,5 % använts för barn-
25389:    Från 1993 till 1995 har bäddplatserna inom          psykiatri; andelen för barn- och ungdomspsykia-
25390: barn- och ungdomspsykiatrin ökat något, i syn-         tri är 11 % av driftsutgifterna för hela psykiatrin.
25391: nerhet de ungdomspsykiatriska bäddplatserna. 1         På längre sikt fåsts uppmärksamhet vid förebyg-
25392: vårt land fanns 1995 inalles 466 bäddplatser för       gande arbete, för att de ökande mentalvårdspro-
25393: barn under 18 år inom den specialiserade sjuk-         blemen bland barn och ungdomar samt den
25394: vården. Av dessa var 268 barnpsykiatriska bädd-        ökande belastningen inom den specialiserade
25395: platser och 198 ungdomspsykiatriska bäddplat-          sjukvården skall kunna undvikas.
25396: ser. Variationen i antalet bäddplatser i varje sjuk-       1 några sjukvårdsdistrikt pågår ett försök med
25397: vårdsdistrikt är rätt stor. Bäddplatserna varierar     vårdgaranti, och resultaten av detta försök kom-
25398: områdesvis inom många specialområden. En               mer man i fortsättningen att utnyttja i större
25399: stor vårdkapacitet behöver nödvändigtvis inte          utsträckning. 1samband med vårdgarantin är det
25400: innebära bra vård, eftersom man på ett ställe får      dock nödvändigt att se till att förbättrandet av
25401:                                            KK 151/1997 vp                                             5
25402: 
25403: vårdpraxisen påbörjas. Också haenpsykiatrin in-      psykosociala problem. Det vore önskvärt att
25404: går i försöket med vårdgaranti samt i den fortsat-   projekt som gäller förebyggande mentalvårdsar-
25405: ta verksamheten efter försöket.                      bete för barn och utvecklandet av vård i ett tidigt
25406:     Med hjälp av försöks- och utvecklingsarbetet     skede som genomförs som gemensamma projekt
25407: inom den psykiatriska vården av barn och ung-        för den specialiserade sjukvården och primärvår-
25408: domar fårsöker man genomföra en bättre nivå-         den skulle stödas i stor utsträckning.
25409: strukturering av vården, inom viiken man beak-          För förbättrande av förutsättningarna för
25410: tar barnets ålder, det ifrågavarande problemets      vårdsystemet för mentalvården och för en me-
25411: karaktär samt frågan om vården är brådskande.        ningsfull vardag har på initiativ av social- och
25412: Nya tillvägagångssätt skapas mellan primärvår-       hälsovårdsministeriet som en fortsättning på
25413: den och den specialiserade vården, resurser styrs    mentalvårdsutredningen startats ett omfattande
25414: till den psykiatriska krisvården för barn och ung-   program för främjande av mentalvården vilket
25415: domar, tili annan öppenvård samt tili undersök-      gäller olika förvaltningsområden och i vilket
25416: nings- och utvecklingsverksamheten inom den          även andelen av tjänster för barn och ungdomar
25417: småbarnspsykiatriska vården. Inom området för        är betydande. Social- och hälsovårdsministeriet
25418: förebyggande mentalvårdsarbete pågår utveck-         finansierar också sådana lokala, regionala och
25419: lingsprojekt i vilka personalens kunskaper inom      riksomfattande forsknings- och utvecklingspro-
25420: socialtjänsterna, vid rådgivningsbyråerna samt       jekt inom barn- och ungdomspsykiatrin som stö-
25421: inom skolhälsovården för barn ökas vid förebyg-      der de utvecklingsmål som ministeriet har upp-
25422: gandet och skötseln av barnens och familjernas       ställt.
25423: 
25424:      Helsingforsden 21 mars 1997
25425: 
25426:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
25427:                                               KK 152/1997 vp
25428: 
25429: Kirjallinen kysymys 152
25430: 
25431: 
25432: 
25433: 
25434:                                     Janina Andersson /vihr ym.: Nuoria ja lapsia koskevan oikeuskäsit-
25435:                                         telyn nopeuttamisesta
25436: 
25437: 
25438:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
25439: 
25440:    Nuoren elämässä kuukaudet ovat pitkiä ja                 Tätä puoltaa myös oikeuskäsittelyn kasvatuk-
25441: lapsen elämässä viikotkin. Jos joutuu tässä iässä       sellinen merkitys. Teon sovittamisen tulisi tapah-
25442: elämään pitempiä ajanjaksoja epätietoisena koh-         tua mahdollisimman nopeasti, jotta nuori ei ehti-
25443: talostaan, seuraukset persoonallisuuden kehi-           si tottua ajattelemaan itseään "rikollisena".
25444: tyksessä voivat olla kohtalokkaita. Esimerkiksi             Idea aikatakuusta on tullut esille Mannerhei-
25445: huume- ja päihdekierre pahenee, jos asian selvit-       min Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin
25446: tely vie liiaksi aikaa.                                 aloittamassa Lasten lautamiesten kokouksessa.
25447:     Alle 18-vuotiaille tulisi tällä perusteella taata       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
25448: erittäin nopea oikeuskäsittely heitä koskevissa         jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
25449: asioissa. Ongelmaan ollaan jo puuttumassa,              kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25450: mutta näiden toimenpiteiden lisäksi tulisi niihin       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25451: sisällyttää laatutekijänä käsittelyajan pituuteen
25452: liittyvä takuu. Nuoriaja lapsia koskevat tapauk-                  Mitä Hallitus aikoo tehdä aikatakuun
25453: set tulisi säännönmukaisesti priorisoida aikatau-              aikaansaamiseksi lapsia ja nuoria koske-
25454: luja tehtäessä.                                                vissa oikeuskäsittelyissä?
25455: 
25456:       Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1997
25457:                       Janina Andersson /vihr                     Margareta Pietikäinen /r
25458:                       Pia Viitanen /sd                           Tuija Maaret Pykäläinen /vihr
25459:                       Janne Viitamies /sd                        Paavo Nikula /vihr
25460:                       Irina Krohn /vihr                          Tuija Brax /vihr
25461:                       Marjaana Koskinen /sd                      Erkki Pulliainen /vihr
25462: 
25463: 
25464: 
25465: 
25466:  279001
25467: 2                                           KK 152/1997 vp
25468: 
25469: 
25470: 
25471: 
25472:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25473: 
25474:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sisältyy nimenomainen säännös alle 18-vuotiaan
25475: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vastaajan rikosasian nopeasta käsittelemisestä.
25476: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annettavan
25477: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Janina           lain 5luvun 13 §:n mukaan pääkäsittely on pidet-
25478: Anderssonin ym. kirjallisen kysymyksen n:o 152:       tävä kahden viikon kuluessa syytteen vireilletu-
25479:                                                       losta, jos alle 18-vuotias vastaaja on syytteessä
25480:           Mitä Hallitus aikoo tehdä aikatakuun        rikoksesta.
25481:        aikaansaamiseksi lapsia ja nuoria koske-           Alle 18-vuotiaiden rikosasioiden joutuisaa kä-
25482:        vissa oikeuskäsittelyissä?                     sittelyä turvaisi myös oikeudenkäynnistä rikos-
25483:                                                       asioissa annettavan lain 5luvun 19 §.Säännöksen
25484:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          mukaan olisi mahdollista esimerkiksijengijutus-
25485: vasti seuraavaa:                                      ta ottaa nuorempien epäiltyjen asia oikeuskäsit-
25486:                                                       telyyn, vaikka esitutkinta muiden osalta olisi kes-
25487:    Rikosoikeudellisen järjestelmän kannalta olisi     ken.
25488: aina hyvä, jos seuraamuksen määrääminen ja                Nuorten rikosasioiden käsittelyn pituuteen on
25489: kärsiminen tapahtuisivat mahdollisimman pian          kiinnitetty huomiota kansalaisoikeuksia ja po-
25490: rikoksen ilmitulon jälkeen. Rikosasian vastaajan      liittisia oikeuksia koskevassa kansainvälisessä
25491: kannalta, etenkin silloin, kun hän on alle 18-        yleissopimuksessa (SopS 8/1976), jonka mukaan
25492: vuotias, asian nopea ratkaiseminen vähentäisi         nuoren rikosasian vastaajan asia on ratkaistava
25493: sitä epävarmuudentunnetta, joka liittyy asian         mahdollisimman nopeasti. Lisäksi NewYorkissa
25494: ratkaisemisen odottamiseen. Jos rikoksen ilmitu-      tehdyn lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuk-
25495: lon ja tuomitun rangaistuksen välillä ehtii kulua     sen (SopS 59-60/91) mukaan alle 18-vuotiaalla
25496: pitkä aika, saattaa seuraamuksen täytäntöönpa-        henkilöllä on oikeus saada pikainen päätös rikos-
25497: nosta lisäksi aiheutua ylimääräisiä vaikeuksia        asiassa.
25498: etenkin silloin, kun alle 18-vuotias on tuona väli-       Nämä kansainväliset sopimukset on otettu
25499: aikana saanut katkaistuksi rikoskierteensä ja         huomioon edellä mainitussa hallituksen esityk-
25500: päässyt esimerkiksi opiskelemaan.                     sessä säädettäessä alle 18-vuotiaan vastaajan ri-
25501:    Esitutkinnan toimittaminen vie aina oman ai-       kosasian käsittelemisestä. Ymmärrettävästi ei
25502: kansa. Syytteen käsittelypäivää ei kuitenkaan         lainsäädännössä kuitenkaan voida antaa se-
25503: saa määrätä myöhemmäksi kuin on välttämä-             lostettua tarkempia takeita siitä, minkä ajan ku-
25504: töntä esitutkinnan päättämiseksi ja syytteen val-     luessa kukin oikeudenkäyntiasia on käsiteltävä,
25505: mistelemiseksi.                                       vaan tätä ohjaa viime kädessä Euroopan ihmisoi-
25506:    Hallituksen esitykseen rikosasioiden oikeu-        keussopimuksen (SopS 19/1990) 6 artiklan mää-
25507: denkäyntimenettelyn uudistamista alioikeuksis-        räys oikeudesta oikeudenkäyntiin kohtuullisessa
25508: sa koskevaksi lainsäädännöksi (HE 8211995 vp)         ajassa.
25509: 
25510:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1997
25511: 
25512:                                                                     Oikeusministeri Kari Häkämies
25513:                                             KK 152/1997 vp                                               3
25514: 
25515: 
25516: 
25517: 
25518:                                         Tili Riksdagens Talman
25519: 
25520:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      mål där svaranden är under 18 år gamma!. Enligt
25521: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        5 kap. 13 § i den Iag som kommer att ges om
25522: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags-      rättegång i brottmål, skall huvudförhandlingen
25523: man Janina Andersson m.fl. undertecknade              hållas inom två veckor från att åtalet anhängig-
25524: spörsmål nr 152:                                      gjorts, om en under 18 är gamma! svarande är
25525:                                                       åtalad för brottet.
25526:           Vad ämnar Regeringen göra för att              En snabb handläggning av brottmål som gäl-
25527:        åstadkomma en tidsgaranti i fråga om           Ier under 18 år gamla personer skulle också tryg-
25528:        rättegångar som gäller barn och unga?          gas i 5 kap. 19 § i den Iag som kommer att ges om
25529:                                                       rättegång i brottmål. Enligt denna bestämmelse
25530:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         skulle det vara möjligt att t.ex. i gängmål uppta
25531: anföra följande:                                      ärendet tili rättslig behandling i fråga om de
25532:                                                       yngre misstänkta, fastän förundersökning i fråga
25533:    Med avseende på det straffrättsliga systemet       om de övriga fortfarande skulle pågå.
25534: skulle det alltid vara bra, om fastställandet av en      1 den internationella konventionen om med-
25535: påföljd och dess avtjänande skulle ske så fort som    borgerliga och politiska rättigheter (FördrS 8/
25536: möjligt efter att ett brott uppdagats. Med avseen-    1976) har man fåst uppmärksamhet vid hand-
25537: de på svaranden i ett brottmål, särskilt då han är    läggningstiderna vid brottmål som gäller unga
25538: under 18 år gamma!, skulle ett snabbt avgörande       personer. Enligt konventionen skall sådana
25539: av ärendet minska den känsla av osäkerhet som         brottmål där en ung person är svarande avgöras
25540: är förknippad med väntan på att ärendet skall         så snabbt som möjligt. Också enligt konventio-
25541: avgöras. Om det hinner förlöpa Iång tid mellan        nen om barnets rättigheter (FördrS 59-60/91)
25542: att brottet uppdagas och att det utdömda straffet     som godkändes i New York, har en under 18 år
25543: verkställs, kan verkställigheten av påföljden         gamma! person rätt att erhålla ett snabbt avgö-
25544: dessutom förorsaka tilläggssvårigheter, framför       rande i brottmål.
25545: allt då den som är under 18 år under nämnda               Dessa internationella konventioner har beak-
25546: intervall klarat av att bryta det kriminelia möns-    tats i ovan nämnda regeringsproposition vid ut-
25547: tret och t.ex. fått en studieplats.                   formningen av bestämmelserna om handlägg-
25548:    Förrättandet av förundersökning tar alltid en      ning av brottmål där svaranden är under 18 år
25549: viss tid. Handläggningsdagen för ett åtal får dock    gamma!. Av förståeliga skäl kan man dock inte i
25550: inte fastställas tili en senare tidpunkt än vad som   Iagstiftningen ge mer detaljerade garantier för
25551: är nödvändigt för att förundersökningen skall         inom viiken tid varje mål skall handläggas, utan
25552: kunna slutföras och åtalet beredas.                   detta styrs i sista hand a v bestämmelsen i artikel 6
25553:    1 regeringens proposition tili lagstiftning om     i europeiska konventionen om mänskliga rättig-
25554: revision av rättegångsförfarandet i brottmål i        heter (FördrS 19/1990) som gäller rätt tili rätte-
25555: underrätterna (RP 82/1995 rd) ingår en uttrycklig     gång inom en skälig tid.
25556: bestämmelse om snabb handläggning av brott-
25557: 
25558:      Helsingforsden 13 mars 1997
25559: 
25560:                                                                       Justitieminister Kari Häkämies
25561:                                              KK 153/1997 vp
25562: 
25563: Kirjallinen kysymys 153
25564: 
25565: 
25566: 
25567: 
25568:                                      Janina Andersson /vibr ym.: Tukihenkilöiden tarpeellisuudesta pe-
25569:                                          ruskouluissa
25570: 
25571: 
25572:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
25573: 
25574:     Henkinen pahoinvointi näkyy koulussa erityi-          Mitä aikaisemmassa vaiheessa lapsi oppii
25575: sesti varhaisnuorten kohdalla. Opettajien aika ei      luottamaan aikuiseen tukihenkilöön, sitä parem-
25576: riitä nuoren riittävään tukemiseen. Nuorten pa-        min hän pystyy puhumaan ongelmistaan, ennen
25577: rissa ei ole riittävästi kenttätyöntekijöitä.          kuin on liian myöhäistä.
25578:     Jo ala-asteella voisi olla koulun yhteydessä          Koulutukihenkilöiden ollessa vielä toiveajat-
25579: sosiaali- ja nuorisotyötä osaava työntekijä, joka      telua kouluissa eletään tällä hetkellä puoli vuotta
25580: tekisi yhteistyötä vanhempien kanssa. Näin van-        kerralla käyttäen kouluavustajien palkkaami-
25581: hemmat saisivat enemmän tukea ja tietoa eri ti-        seen työllistämistukea. Jotta tämä toiminta voisi
25582: lanteissa esiintyvistä ongelmista.                     antaa suurimman mahdollisen hyödyn, olisi toi-
25583:     Koulukuraattoreiden toimenkuvasta johtuu,          vottavaa, että näille työllistettäville järjestettäi-
25584: että heille ohjautuu oppilaiden kaikkein vaka-         siin orientoitumisvaihe, ettei heidän täysin kyl-
25585: vimmat vaikeudet. "Koulutukihenkilö" voisi va-         miltään tarvitsisi ottaa vastuuta edellisen työllis-
25586: paammin liikkua oppilaiden parissa ja tunnustel-       tetyn jälkeensä jättämästä tyhjiöstä.
25587: la ilmapiiriä sekä toimia näin oppilaiden, opetta-        Koska toiminta on osoittautunut erittäin tar-
25588: jien ja vanhempien välisenä yhdyshenkilönä.            peelliseksi kaikkien osapuolten kannalta, tulisi
25589:     Vahdon kunnassa on tällä hetkellä menossa          koulutukihenkilöiden palkkausta muuttaa siten,
25590: erittäin myönteinen kokeilu sosiaalikasvattajan        että työllisyysvaroista siirrytään pysyvämpään
25591: paikkaamisesta ala-asteelle oppilaiden tukihen-        järjestelmään.
25592: kilöksi. Projekti on toteutettu yhteistyössä Man-          Nämä ongelmat ja ratkaisuideat ovat tulleet
25593: nerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suo-           esille Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsi-
25594: men piirin kanssa.                                     nais-Suomen piirin aloittamassa Lasten lauta-
25595:     Kaikkein parasta olisi, jos tällainen tukihenki-   mies -toiminnassa.
25596: lö olisi jo lastentarhoissa, joissa henkilökunnalla       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25597: harvemmin riittää aikaa ja energiaa käydä van-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25598:  hempien kanssa lävitse yksittäisen lapsen tarpeet     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25599: ja kehitysvaiheet. Kun lapsi on yli vuoden ikäi-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25600:  nen, neuvolakäynnit harventuvat tuntuvasti ja
25601:  Iuontevat tilanteet, joissa voisi keskustella lap-               Mitä Hallitus aikoo tehdä koulutuki-
25602:  sensa kehityksestä neutraalin, kokeneen henki-                henkilöiden toiminnan vakiinnuttami-
25603:  lön kanssa, käyvät vähiin.                                    seksi kaikkiin ala-asteisiin?
25604: 
25605:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1997
25606: 
25607:          Janina Andersson /vihr          Margareta Pietikäinen /r         Hannu Takkula /kesk
25608:          Marjaana Koskinen /sd           Pia Viitanen /sd                 Janne Viitamies /sd
25609:          Irina Krohn /vihr               Tuija Maaret Pykäläinen /vihr Paavo Nikula /vihr
25610:                   Tuija Brax /vihr                         Erkki Pulliainen /vihr
25611: 
25612: 
25613: 
25614: 
25615: 279001
25616: 2                                            KK 153/1997 vp
25617: 
25618: 
25619: 
25620: 
25621:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
25622: 
25623:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          erityisen tuen tarve. Edelleen saman pykälän
25624: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           mukaan kunnan tulee järjestää kunnan koululai-
25625: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         toksen piirissä oleville oppilaille riittävä tuki ja
25626: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Janina             ohjaus sekä muut tarpeelliset toimet koulun-
25627: Anderssonin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         käyntiinja oppilaiden kehitykseen liittyvien sosi-
25628: myksen n:o 153:                                         aalistenja psyykkisten vaikeuksien poistamiseksi
25629:                                                         sekä koulun ja kotien välisen yhteistyön kehittä-
25630:            Mitä Hallitus aikoo tehdä koulutuki-         miseksi. Tätä tarkoitusta varten kunnassa voi
25631:         henkilöiden toiminnan vakiinnuttami-            olla koulupsykologin ja koulukuraattorien vir-
25632:         seksi kaikkiin ala-asteisiin?                   koja. Kansanterveyslain (66/1972) 14 §:n mu-
25633:                                                         kaan kansanterveystyöhön kuuluvana tehtävänä
25634:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            kunnan tulee ylläpitää kouluterveydenhuoltoa.
25635: vasti seuraavaa:                                            Kun olosuhteet ja ongelmat eri kunnissa ja
25636:                                                         kouluissa vaihtelevat suuresti, koulu- ja lasten-
25637:     Kysymyksen perusteluissa koulutukihenkilö           suojelulainsäädäntöön ei ole sisällytetty edellä
25638: määritellään sosiaali- ja nuorisotyötä osaavaksi        todettujen säännösten lisäksi tarkempia sään-
25639: kouluun palkattavaksi työntekijäksi, joka toimi-        nöksiä siitä, millä tavoin esimerkiksi kodin ja
25640: si oppilaiden, opettajien ja vanhempien välisenä        koulun yhteistyö ja muu oppilaiden kasvatuksen
25641: yhdyshenkilönä kasvatusasioissa.                        tukeminen käytännössä hoidetaan, vaan yhteis-
25642:     Kodin ja koulun yhteistyötä kasvatusasioissa        työn muodot ja menettelyt on jätetty paikallisesti
25643: edistetään sekä opetustoimeen että sosiaali- ja         ratkaistaviksi. Tällaisia paikalliseen päätöksen-
25644: terveystoimeen kuuluvien järjestelyiden ja toi-         tekoon perustuvia yhteistyön ja kasvatuksellisen
25645: menpiteiden avulla. Asiaa koskevat säännökset           tuen käytännön muotoja ovat koulutoimen pii-
25646: sisältyvät muun ohella koulu-, lastensuojelu- ja        rissä muun muassa koulunkäyntiavustajien käyt-
25647: kansanterveyslainsäädäntöön.                            tö, opettajien ja vanhempien tapaamiset, kummi-
25648:     Peruskoululain (476/1983) 3 §:n mukaan mu-          ja luottamusoppilastoiminta sekä esimerkiksi
25649: kaan tehtäväänsä hoitaessaan peruskoulun on             niin sanotun reissuvihkon käyttäminen opetta-
25650: pyrittävä läheiseen yhteisymmärrykseen ja yh-           jienja oppilaan vanhempien välisenä säännöllise-
25651: teistyöhön kodin kanssa tukemalla kotia sen kas-        nä tietokanavana.
25652: vatustehtävässä. Lain 59 §:n perusteella muun               Hallitus pitää kodin ja koulun yhteistyötä pa-
25653: muassa opettajien tulee yhteistyössä oppilaiden,        rantavien uusien menettelytapojen, muun ohella
25654: näiden huoltajien ja koulun henkilökunnan               kysymyksessä tarkoitetun tukihenkilöjärjestel-
25655: kanssa pyrkiä saavuttamaan peruskoululle sää-           män, kehittämistä hyödyllisenä. Tärkeää on, että
25656: detyt tavoitteet ja osallistua koulun kehittämi-        menettelytavoista sovitaan paikallisesti yhteises-
25657: seen. Lastensuojelulain (683/1983) 7 §:n mukaan         ti ja kodin ja koulun yhteistyön toteuttamiseen
25658: kunnan on sosiaali- ja terveydenhuoltoa, koulu-         osallistuvat kaikki kouluyhteisöön kuuluvat osa-
25659: tointa sekä muita lapsille, nuorille ja lapsiperheil-   puolet. Hallitus katsoo, että yhteistyön muotoja
25660: le tarkoitettuja palveluja kehittäessään pidettävä      ja menettelyjä tulee kehittää erilaisiin kuntiin ja
25661: huolta myös siitä, että näiden palvelujen avulla        kouluihin soveltuvien vaihtoehtojen pohjalta,
25662: tuetaan huoltajia lasten kasvatuksessa ja kyetään       eikä katso tarpeelliseksi tarjota kaikille kouluille
25663: saamaan selville lasten, nuorten ja lapsiperheiden      yhtä yhtenäistä mallia.
25664: 
25665:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1997
25666: 
25667:                                                                 Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
25668:                                             KK 153/1997 vp                                              3
25669: 
25670: 
25671: 
25672: 
25673:                                         Tili Riksdagens Talman
25674: 
25675:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Vidare skall kommunen enligt samma paragraf
25676: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande           ordna tillräckligt stöd och tillräcklighandledning
25677: med1em av statsrådet översänt följande av riks-       för eleverna i de skolor som hör till det korumu-
25678: dagsman Janina Andersson m.fl. undertecknade          nala skolväsendet samt vidta andra behövliga
25679: spörsmå1 nr 153:                                      åtgärder för att övervinna sociala och psykiska
25680:                                                       svårigheter som hänför sig tili skolgången och
25681:           Vad avser Regeringen göra för att eta-      elevernas utveckling samt utveckla samarbetet
25682:        b1era verksamhet med sko1stödpersoner i        mellan hem och skola. För denna uppgift kan
25683:        alla 1ågstadier?                               kommunen ha skolpsykolog- och skolkurators-
25684:                                                       tjänster. Enligt 14 §folkhälsolagen (66/ 1972) ålig-
25685:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt         ger det kommunen att svara för skolhälsovård.
25686: anföra fö1jande:                                          Då förhållandena och problemen i olika kom-
25687:                                                       muner och skolor varierar storligen har det inte i
25688:    1 motiveringen tili spörsmå1et definieras sko1-    barnskyddslagstiftningen inkluderats andra när-
25689: stödperson som en person som är kunnig i socia1-      mare bestämmelser än de som angetts ovan om
25690: och ungdomsarbete och som anställs av sko1an          på vilket sätt t.ex. samarbetet mellan hem och
25691: för att verka som en kontakt mellan e1ever, 1ärare    skola och annat stöd i fostran av eleverna i prak-
25692: och förä1drar i fostringsfrågor.                      tiken skall skötas, utan samarbetsformerna och
25693:    Samarbetet mellan hemmen och skolan i fost-        tillvägagångssätten får avgöras lokalt. 1 skol-
25694: ringsfrågor främjas med hjälp av arrangemang          verksamheten är bl.a. användningen av skol-
25695: och åtgärder som hör såväl tili undervisnings-        gångsbiträden, träffar mellan lärare och föräld-
25696: verksamhetem som tili social- och hälsovårds-         rar, fadderverkamhet och förtroendeuppdrag för
25697: verksamheten. Bestämmelser om detta ingår bl.a.       eleverna samt t.ex. det s.k. kontakthäftet mellan
25698: i skol-, barnskydds- och folkhälsolagstiftningen.     lärare och elevens föräldrar som en regelbunden
25699:    Enligt 3 § grundskolelagen (476/1983) skall        informationskanal sådana praktiska former av
25700: grundskolan vid fullgörandet av sin uppgift för-      samarbete och stöd i fostringsfrågor.
25701: söka uppnå nära samförstånd och samarbete                 Regeringen anser det nyttigt att det utvecklas
25702: med hemmen genom att stöda dem i deras fost-          nya tillvägagångssätt som förbättar samarbetet
25703: rande uppgifter. 1 59§ sägs bl.a. att lärarna skall   mellan hem och skola, bl.a. det i spörsmålet av-
25704: bemöda sig om att i samarbete med eleverna,           sedda systemet med stödpersoner. Det är viktigt
25705: deras vårdnadshavare och skolans personai nå de       att överenskommelse om förfaringssätten träffas
25706: för grundskolan stadgade målen och delta i ut-        gemensamt på det lokala planet och att alla par-
25707: vecklandet av skolan. Enligt 7 § barnskyddslagen      ter som hör tili skolgemenskapen deltar i genom-
25708: (683/1983) skall kommunen då den utvecklar so-        förandet av samarbetet mellan hem och skola.
25709: cial- och hälsovården och skolväsendet samt an-       Regeringen anser att samarbetsformerna och till-
25710: nan för barn, unga personer och barnfamiljer          vägagångssätten bör utvecklas utifrån alternativ
25711: avsedd service, även se tili att vårdnadshavarna      som passar olika kommuner och skolor, och an-
25712: därigenom stöds vid fostran av barnen och att         ser det inte nödvändigt att alla skolor erbjuds en
25713:  barns, unga personers och barnfamiljers behov        enda Iikadan modell.
25714: av särskilt stöd därigenom om möjligt klarläggs.
25715: 
25716:      Helsingforsden 15 aprill997
25717: 
25718:                                                        U ndervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
25719:                                            KK 154/1997 vp
25720: 
25721: Kirjallinen kysymys 154
25722: 
25723: 
25724: 
25725: 
25726:                                   Esko-Juhani Tennilä/va-r: Nuorten työttömien syrjäytymisestä työ-
25727:                                      voimapalvelujen piiristä
25728: 
25729: 
25730:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
25731: 
25732:    Vuoden 1996 alussa tuli voimaan laki, joka        ammatilliseen koulutukseen ja sen vuoksi eivät
25733: rajasi työmarkkinatuen ulkopuolelle alle 20-vuo-     enää viitsi ilmoittautua työvoimapalvelujen pii-
25734: tiaat työttömät, joilla ei ole ammatillista koulu-   riin, koska tietävät, etteivät saa työtä eivätkä
25735: tusta. Työministeriön tilastojen mukaan 15-19-       tukea. Se, ettei enää ole millään tavalla työvoi-
25736: vuotiaiden työttömien määrä laski vuonna 1996        mapalvelujen piirissä, lisää jo ennestään työttö-
25737: noin 8 000 hengellä vuoteen 1995 verrattuna. Ti-     mien nuorten syrjäytymistä.
25738: lastokeskuksen mukaan 15-19-vuotiaiden työt-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25739: tömien määrä laski noin 4 500 hengellä. Samaan       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25740: aikaan työssä tai koulutuksessa olevien määrät       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25741: ovat pysyneet suunnilleen samoina.                   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25742:    Näistä luvuista voi päätellä, että työministe-
25743: riön tilastoista on voimaan tulleen lain avulla                Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta työ-
25744: poistettu noin 4 000 nuorta. Todennäköisesti                markkinatukilain muutoksen johdosta
25745: nämä ovat sellaisia työttömiä nuoria, jotka en-             alkanut nuorten syrjäytyminen työvoi-
25746: nen olivat työvoimatoimistojen asiakkaita, mut-             mapalvelujen piiristä saadaan estetyksi?
25747: ta jotka eivät syystä tai toisesta ole hakeutuneet
25748: 
25749:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1997
25750:                                       Esko-Juhani Tennilä /va-r
25751: 
25752: 
25753: 
25754: 
25755: 279001
25756: 2                                          KK 154/1997 vp
25757: 
25758: 
25759: 
25760: 
25761:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
25762: 
25763:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      nuoren ei tarvitse juuri pelätä, etteikö hän koulu-
25764: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tuspaikkaa saisi. Mikäli näin kuitenkin sattuisi
25765: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     käymään, tulee muistaa, että tällaisessa tapauk-
25766: le jäsenelle kansanedustaja Esko-Juhani Tenni-       sessa oikeus myös työttömyysaikaiseen työmark-
25767: län näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         kinatukeen säilyy.
25768: 154:                                                     Julkisessa keskustelussa on useinjäänyt vähäl-
25769:                                                      le huomiolle se tosiasia, että koulutukseenhakeu-
25770:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta työ-      tumisvelvoitteen laiminlyönnistä huolimatta
25771:        markkinatukilain muutoksen johdosta           työmarkkinatukea saava nuori henkilö on aina
25772:        alkanut nuorten syrjäytyminen työvoi-         oikeutettu työmarkkinatukeen osallistuessaan
25773:        mapalvelujen piiristä saadaan estetyksi?      työmarkkinatuesta annetun lain mukaisiin aktii-
25774:                                                      vitoimenpiteisiin, kuten esim. työvoimapoliitti-
25775:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         seen koulutukseen tai työharjoitteluun. Toimen-
25776: vasti seuraavaa:                                     piteiden ajalta tuki maksetaan lisäksi aina täysi-
25777:                                                      määräisenä.
25778:    Vuoden 1996 alusta työmarkkinatuen saaruis-           Tapauksissa, joissa puheena olevan velvoit-
25779: edellytyksiä muutettiin alle 20-vuotiaiden am-       teen piirissä olevat työnhakijat eivät syystä tai
25780: mattikouluttamattomien työnhakijoiden osalta         toisesta ole hakeutuneet ammatilliseen koulu-
25781: siten, että työttömyysaikaisen työmarkkinatuki-      tukseen eivätkä tästä seuranneen työttömyysai-
25782: oikeuden säilyttääkseen henkilön tuli hakeutua       kaisen työmarkkinatukioikeuden menettämisen
25783: hänelle soveltuvaan ammatilliseen koulutuk-          vuoksi ole myöskään ilmoittautuneet työttömik-
25784: seen.                                                si työnhakijoiksi, työvoimatoimisto on luonnol-
25785:    Muutoksen tarkoituksena oli ammattikoulu-         lisesti voimaton; työvoimatoimisto voi tarjota
25786: tuksen puutteesta johtuvan nuorisotyöttömyy-         palvelujaan vain työnhakijoiksi ilmoittautuneille
25787: den poistaminen. Lähtökohtana on, että nuori         henkilöille.
25788: aktivoituisi hankkimaan ammatillisen pätevyy-            Nykyinen työmarkkinatukijärjestelmä, kuten
25789: den ja tulisi työnhakijaksi vasta sen jälkeen, kun   työttömyysturvajärjestelmä laajemminkin, edel-
25790: on ammattikoulutuksen avulla luonut itselleen        lyttää työnhakijalta entistä suurempaa aktiivi-
25791: reaaliset mahdollisuudet työmarkkinoille sijoit-     suutta ja omatoimisuutta oman työmarkkinati-
25792: tumiseen. Uudistuksen tarkoituksena ei missään       lanteensa parantamisessa. Tätä taustaa vasten
25793: tapauksessa ole ollut nuorten työnhakijoiden         voidaankin nähdä ehdottomana vähimmäisvaa-
25794: syrjiminen tai syrjäyttäminen, vaan päinvastoin      timuksena se, että henkilö ilmoittautuu työvoi-
25795: mahdollisuuksien luominen omien työmarkki-           mapalvelujen piiriin halutessaan työvoimatoi-
25796: navalmiuksien kehittämiseen.                         mistoon työttömäksi työnhakijaksi.
25797:    Mainitun koulutukseenhakeutumisvelvoit-               Mitä tulee työmarkkinatuen saaruisedellytyk-
25798: teen soveltamisalaa laajennettiin kuluvan vuo-       siin tehtyjen muutosten vaikutuksiin, voidaan
25799: den alusta lukien siten, että se koskee nykyisel-    todeta, että alle 20-vuotiaiden nuorten osalta on
25800: lään 18-24-vuotiaita ammattikouluttamatto-           käynnistetty erillinen seurantatutkimus, jonka
25801: mia nuoria.                                          on tarkoitus valmistua maalis-huhtikuun vaih-
25802:    Uudistuksen yhteydessä ammatillisen koulu-        teessa. Seuranta on jatkossa tarkoitus laajentaa
25803: tuksen aloituspaikkoja sekä työharjoittelupaik-      koskemaan kaikkia alle 25-vuotiaita ammatti-
25804: koja on lisätty huomattavassa määrin. Aktiivi-       kouluttamattomia työmarkkinatukijärjestelmän
25805: sesti ammatilliseen koulutukseen hakeutuvan          piirissä olevia nuoria.
25806:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1997
25807: 
25808:                                                                    Työministeri Liisa Jaakonsaari
25809:                                             KK 154/1997 vp                                              3
25810: 
25811: 
25812: 
25813: 
25814:                                          Tili Riksdagens Talman
25815: 
25816:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            minnas att ocksä rättigheten tili arbetsmarknads-
25817: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            stöd under arbetslöshetsperioden bibehälls i ett
25818: medlem av statsrädet översänt följande av riks-        dylikt fall.
25819: dagsledamot Esko-Juhani Tennilä underteckna-              1 den offentliga debatten har inte nägon större
25820: de spörsmäl nr 154:                                    uppmärksamhet fästs vid det faktum att en ung
25821:                                                        person, som fär arbetsmarknadsstöd trots att
25822:           Vad ämnar Regeringen göra för att de         han försummar skyldigheten att söka sig tili ut-
25823:        ungas utslagning frän arbetskraftsservi-        bildning, alltid är berättigad tili arbetsmarknads-
25824:        cen, viiken fätt sin början pä grund av         stöd om han deltar i aktiva åtgärder i enlighet
25825:        lagen om arbetsmarknadsstöd, skall kun-         med lagen om arbetsmarknadsstöd, t.ex. i arbets-
25826:        na förhindras?                                  kraftspolitisk vuxenutbildning eller arbetsprak-
25827:                                                        tik. Under den tid han deltar i åtgärderna utbeta-
25828:   Som svar pä detta spörsmäl fär jag vördsamt          las dessutom alltid fullt stöd.
25829: anföra följande:                                          1 de fall, där arbetssökande som omfattas av
25830:                                                        skyldigheten i fräga av en eller annan orsak inte
25831:    1 början av 1996 ändrades förutsättningarna         har sökt sig tili yrkesutbildning och pä grund av
25832: för mottagandet av arbetsmarknadsstöd för de           att de därför gätt miste om rätten till arbetsmark-
25833: arbetssökandes vidkommande som är under 20             nadsstöd under arbetslöshetsperioden inte heller
25834: år och utan yrkesutbildning sä att personen i          anmält sig som arbetslösa arbetssökande, kan
25835: fräga bör söka sig tili för honom lämpad yrkesut-      arbetskraftsbyrän naturligtvis inte göra nägot;
25836: bildning för att bibehälla rätten tili arbetsmark-     arbetskraftsbyrän kan erbjuda sin service endast
25837: nadsstöd under en period av arbetslöshet.              ät sädana personer som anmält sig som arbetssö-
25838:     Ändringen syftade tili att eliminera den ung-      kande.
25839: domsarbetslöshet som beror pä avsaknad av yr-             Det nuvarande systemet med arbetsmark-
25840: kesutbildning. Utgängspunkten är att de unga           nadsstöd, Iiksom utkomstskyddssystemet i en vi-
25841: skulle aktiveras tili att skaffa sig yrkeskompetens    dare omfattning, förutsätter av arbetssökandena
25842: och bli arbetssökande först efter det att de genom     allt större aktivitet och initiativförmåga dä det
25843: yrkesutbildning skapat sig reella möjligheter att      gäller att förbättra sin egen arbetsmarknadssi-
25844: placera sig pä arbetsmarknaden. Reformen har i         tuation. Mot denna bakgrund kan man därför se
25845: ingen händelse syftat tili diskriminering eller ut-    det som ett absolut minimikrav att personen i
25846: slagning av unga arbetssökande utan tvärtom tili       fräga anmäler sig som villig att motta arbets-
25847: att skapa möjligheter för de unga att utveckla sin     kraftsservice dä han önskar bli registrerad som
25848:  arbetsmarknadsberedskap.                              arbetslös arbetssökande vid arbetskraftsbyrän.
25849:     Tillämpningsomrädet för nämnda skyldighet             Vad beträffar verkningarna av de ändringar
25850:  att söka sig tili utbildning utvidgades i början av   som gjorts i förutsättningarna för beviljandet av
25851:  äret sä att det för närvarande gäller 18-24-äriga     arbetsmarknadsstöd, kan det konstateras att det
25852:  ungdomar utan yrkesutbildning.                        för ungdomar under 20 är inletts en separat upp-
25853:     1 samband med reformen har antalet nybörjar-       följande undersökning, som skall bli fårdig i mä-
25854:  platser i anslutning tili yrkesutbildning samt an-    nadsskiftet mars-april. Meningen är att upp-
25855:  talet arbetspraktikplatser utökats ansenligt. En      följningen skall utsträckas tili att omfatta alla
25856:  ung person som aktivt söker sig tili yrkesutbild-     ungdomar under 25 är som inte har yrkesutbild-
25857:  ning behöver knappast frukta för att inte fä en       ning och som omfattas av systemet med arbets-
25858:  studieplats. lfall sä ändå räkar inträffa, bör man    marknadsstöd.
25859: 
25860:       Helsingforsden 27 mars 1997
25861: 
25862:                                                                     Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
25863:                                             KK 155/1997 vp
25864: 
25865: Kirjallinen kysymys 155
25866: 
25867: 
25868: 
25869: 
25870:                                    Päivi Räsänen /skl ym.: Susien kaatolupien lisäämisestä
25871: 
25872: 
25873: 
25874:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25875: 
25876:    Susien määrä on viime aikoina kasvanut eri-        kuin esimerkiksi tänä vuonna myönnettyjen
25877: tyisesti Itä-Suomessa. Vaikuttaa siltä, että niitä    kaatolupien verran.
25878: on jo enemmän kuin luonnon tasapainon kan-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25879: nalta olisi kestävää. Nyt ne liikkuvat asutuksen      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25880: lähettyvillä ja käyvät koirien ja muiden kotieläin-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25881: ten kimppuun.                                         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25882:    On täysin ymmärrettävää, että ihmiset alkavat
25883: pelätä myös oman turvallisuutensa puolesta,                     Onko Hallitus tietoinen susikannan
25884: vaikka susi normaalioloissa väistyy ihmistä. Var-            h uolestutta vasta lisääntymisestä eräillä
25885: sinkin lapset ovat peloissaan, ja heitä on monin             seuduilla Itä-Suomessa, ja
25886: paikoin ryhdytty kuljettamaan autolla kouluun.                  aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jotta
25887: Riistanhoidon asiantuntijoiden mukaan susi-                  susien kaatolupia myönnettäisiin lisää?
25888: kantaa voitaisiin vähentää runsaasti enemmän
25889:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1997
25890: 
25891:           Päivi Räsänen /skl             Anu Vehviläinen /kesk          Raimo Holopainen /sd
25892: 
25893: 
25894: 
25895: 
25896: 279001
25897: 2                                         KK 155/1997 vp
25898: 
25899: 
25900: 
25901: 
25902:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
25903: 
25904:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Susikannan kasvun aiheuttamien ongelmien
25905: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       vähentämiseksi Pohjois-Karjalan alueelle myön-
25906: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     nettiin viiden suden metsästyslupa. Maa- ja met-
25907: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-      sätalousministeriöllä ei ole tarkoitusta lisätä su-
25908: säsen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      sien pyyntilupien määrää kuluvaksi metsästys-
25909: n:o 155:                                            kaudeksi.
25910:                                                        Ympäristö- ja luonnonvarainneuvoston aset-
25911:           Onko Hallitus tietoinen susikannan        tama suurpetotyöryhmä jätti marraskuussa 1996
25912:        huolestuttavasta lisääntymisestä eräillä     raporttinsa Suomen maasuurpetokannoista ja
25913:        seuduilla Itä-Suomessa, ja                   niiden hoidosta. Työryhmä esitti käsityksenään,
25914:           aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jotta    ettei kantoja tulisi enää lisätä poronhoitoalueena
25915:        susien kaatolupia myönnettäisiin lisää?      eikä ahmakantaa lukuun ottamatta myöskään
25916:                                                     itäisen Suomen alueella. Läntisessä Suomessa ja
25917:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        Sisä-Suomessa kantojen tulisi sen sijaan saada
25918: vasti seuraavaa:                                    edelleen runsastua. Esitys tarkoittaa mm. itäisen
25919:                                                     Suomen alueella tapahtuvan sudenmetsästyksen
25920:    Suomen suurpetokantojen runsauskehitystä         tehostamista. Suden pyyntilupien enimmäismää-
25921: on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toi-   rät ensi metsästyskaudeksi ratkaistaan maa- ja
25922: mesta seurattu vuodesta 1978 lähtien. Selvityk-     metsätalousministeriössä kuitenkin vasta ensi
25923: sistä ilmenee viime vuosina tapahtunut susikan-     kesänä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen
25924: nan voimakas kasvu itäisen Suomen alueella.         kanta-arvioiden valmistumisen jälkeen.
25925: 
25926:      Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1997
25927: 
25928:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
25929:                                             KK 155/1997 vp                                               3
25930: 
25931: 
25932: 
25933: 
25934:                                         Tili Riksdagens Talman
25935: 
25936:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          För att minska de problem vargstammens till-
25937: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        växt förorsakat bevi1jades jaktlicens fcir fem var-
25938: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      gar i Norra Karelen. Jord- och skogsbruksminis-
25939: man Päivi Räsänen m.fl. undertecknade spörs-          teriet har inte för avsikt att öka antalet jaktlicen-
25940: mål nr 155:                                           ser för varg under innevarande jaktsäsong.
25941:                                                           Den av rådet för miljö- och naturtillgångar
25942:           Är Regeringen medveten om varg-             tillsatta arbetsgruppen för stora rovdjur över-
25943:        stammens oroväckande tillväxt inom vis-        lämnade i november 1996 sin rapport om stam-
25944:        sa områden i östra Finland, och                marna av stora rovdjur i Finland och hur stam-
25945:           har Regeringen för avsikt att skrida tili   marna skall skötas. Arbetsgruppen framförde
25946:        åtgärder för att licencer för jakt på varg     som sin åsikt att stammarna inte mera skall få
25947:        beviljas i större utsträckning?                öka inom renskötse1området samt inte heller,
25948:                                                       med undantag för järvstammen, inom östra Fin-
25949:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          land. Däremot bör stammarna i västra Finland
25950: samt anföra följande:                                 och de inre delarna av Jandet fortfarande få växa.
25951:                                                       Arbetsgruppens förslag innebär bland annat att
25952:    Den utveckling stammarna av stora rovdjur i        jakten på varg inom Östra Finland skall bli effek-
25953: Finland undergått ifråga om storlek har följts        tivare. Det maximala antaletjaktlicenser för varg
25954: upp av vilt- och fiskeriforskningsinstitutet ända     som får beviljas under nästa jaktsäsong avgörs
25955: sedan år 1978. Av utredningarna framgår att           dock först inkommande vår vid jord- och skogs-
25956: vargstammen under de senaste åren ökat kraf-          bruksministeriet efter att vilt- och fiskeriforsk-
25957: tigt, särskilt i östra Finland.                       ningsinstitutets uppskattningar av stammarna
25958:                                                       blivit klara.
25959: 
25960:      Helsingforsden 7 mars 1997
25961: 
25962:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
25963:                                                        KK 156/1997 vp
25964: 
25965: Kirjallinen kysymys 156
25966: 
25967: 
25968: 
25969: 
25970:                                                Suvi Linden /kok ym.: ASP-lainojen myöntämisedellytyksistä
25971: 
25972: 
25973: 
25974:                                                   Eduskunnan Puhemiehelle
25975: 
25976:    Asuntosäästöpalkkiojärjestelmä on ollut erin-                   ASP-lainan maksimimäärä on 340 000 mk.
25977: omainen tapa yhteiskunnan taholta tukea nuor-                      Nopeasti kohonneet yksiöiden ja pienten kak-
25978: ten ensiasunnon hankintaa. Lukuisat eri tutki-                  sioiden hinnat eivät enää Helsingissä mahdu
25979: mukset ovat osoittaneet sen edullisuuden asun-                  vuonna 1995 määriteltyihin neliöhintarajoihin.
25980: non hankinnassa huolimatta tämän hetken alhai-                     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
25981: sesta korkotasosta. Viime vuonna esimerkiksi                    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25982: ASP-järjestelmän houkuttelevuutta parannettiin                  kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25983: erityisinä lisäetuisuuksilla, joilla hallitus pyrki             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25984: vauhdittamaan asuntokauppaa.
25985:    Asuntokauppa onkin viime vuoden kuluessa                                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25986: vilkastunut, mikä kuitenkin on johtanut pienten                         ryhtyä, jotta ASP-järjestelmän toimivuus
25987: asuntojen nopeaan hintojen nousuun. ASP-lai-                            turvataan koko maassa, ja
25988: nan neliöhintarajoja on viimeksi tarkistettu jou-                          onko Hallitus pohtinut keinotekoisen
25989: lukuussa 1995.                                                          ja ongelmia aiheuttavan neliöhintarajan
25990:    Helsingissä asuntojen neliöhintarajat ovat                           poistamista?
25991: seuraavat:
25992: alle 45 neliömetriä ..................... .        10 300mk
25993: 45-60 neliömetriä .................... .            9 200mk
25994: yli 60 neliömetriä ....................... .        8 300mk
25995: 
25996:       Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1997
25997:             Suvi Linden /kok                        Minna Karhunen /kok           Jari Koskinen /kok
25998:             Anne Knaapi /kok                        Seppo Kanerva /kok            Outi Siimes /kok
25999: 
26000: 
26001: 
26002: 
26003: 279001
26004: 2                                           KK 156/1997 vp
26005: 
26006: 
26007: 
26008: 
26009:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26010: 
26011:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        den osalta 9 909 markasta 11 591 markkaan
26012: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         (17 o/o)jakaksioiden osalta 8 790markasta 10 273
26013: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       markkaan (17 %). Osa-alue 2:lla (Länsi-Helsinki)
26014: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Suvi Lin-        keskineliöhinnat ovat nousseet yksiöiden osalta
26015: denin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        8 242 markasta 10 726 markkaan (30 %) ja kaksi-
26016: n:o 156:                                              oiden osalta 7 446 markasta 9 134 markkaan (23
26017:                                                       %). Osa-alue 3:lla (Keski-Helsinki) keskineliö-
26018:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        hinnat ovat nousseet yksiöiden osalta 6 782 mar-
26019:        ryhtyä, jotta ASP-järjestelmän toimivuus       kasta 9134markkaan (35 %)ja kaksioiden osalta
26020:        turvataan koko maassa, ja                      6 017 markasta 7 566 markkaan (26 %). Osa-alue
26021:           onko Hallitus pohtinut keinotekoisen        4:llä (Itä-Helsinki) vuoden 1995 4. neljännekses-
26022:        ja ongelmia aiheuttavan neliöhintarajan        tä ei yksiöiden osalta ole tietoja saatavissa ja
26023:        poistamista?                                   vuoden 1996 4. neljänneksessä keskineliöhinta
26024:                                                       oli 7 171 markkaa. Kaksioiden osalta keskineliö-
26025:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          hinnat nousivat 4 760 markasta 6 146 markkaan
26026: vasti seuraavaa:                                      (29 %).
26027:                                                          Asuntojen hintojen noususta huolimatta kai-
26028:    Asuntosäästöpalkkiojärjestelmään liittyvien        kissa asuntokokoluokissa toteutuneiden kaup-
26029: korkotukilainojen hyväksymisen edellytyksenä          pojen keskiarvoiset neliöhinnat ovat jääneet
26030: on, että asunnon hinta ei ylitä valtioneuvoston       alueen vastaavien ASP-hintarajojen alle. Helsin-
26031: alueittain vahvistamaa hyväksyttävää enimmäis-        gin sisällä noususta huolimatta keskineliöhinnat
26032: hintaa. Valtioneuvoston päätöstä on tarkistettu       jäivät vuoden 1996 4. neljänneksellä alle
26033: asuntojen hintakehityksen perusteella. Voimassa       ASP-rajojen kaikilla muilla osa-alueilla paitsi
26034: oleva valtioneuvoston päätös on annettu 15 päi-       osa-alue 1:llä. Osa-alue 1:n kaupat taas muodos-
26035: vänäjoulukuuta 1988 (1100/1988), ei joulukuus-        tivat vain noin viidenneksen kaikista Helsingin
26036: sa 1995, kuten kirjallisen kysymyksen peruste-        asuntokaupoista vuoden 1996 4. neljänneksellä.
26037: luissa on esitetty.                                   Yksiöiden osalta tosin myös osa-alue 2:n keski-
26038:     Kysymyksen perusteluissa on esitetty huoli sii-   määräiset neliöhinnat nousivat lievästi yli
26039: tä, että erityisesti Helsingissä nopeasti kohonneet   ASP-rajojen. Oleellista on kuitenkin se, että vuo-
26040: yksiöiden ja pienten kaksioiden hinnat eivät enää     den 1996 viimeisen neljänneksen aikana Helsin-
26041: mahdu neliöhintarajoihin. Pääkaupunkiseudulla         gissä tehdyistä yksiöiden ja kaksioiden kaupoista
26042: alle 45 m 2:n suuruisen asunnon neliöhintaraja on     70 % tehtiin osa-alueilla, joilla näiden asuntojen
26043: 10 300 mk, 45-60 m 2:n suuruisen 9 200 mk ja yli      keskimääräinen neliöhinta jäi alle vastaavien
26044: 60 m 2:n suuruisen 8 300 mk.                          ASP-hintarajojen.
26045:     Vanhojen kerrostaloasuntojen neliöhinnat             Enimmäisneliömetrihinnalla pyritään estä-
26046: ovat pääkaupunkiseudulla nousseet keskimäärin         mään asuntojen hintojen nousupaineita, jotka
26047: noin 21,6% vuoden 1995 4. neljänneksestä vuo-         saattavat johtua korkotukilainoituksen aiheut-
26048: den 1996 4. neljännekseen. Yksiöissä vastaava         tamasta asuntojen kysynnän lisääntymisestä.
26049: nousu on ollut 27 %. Kaksioissa nousu on ollut        Nuorten asuntosäästäjien aseman parantaminen
26050: noin 23 %. Helsingin kaupungin alueella on hin-       edellyttää osaltaan asuntomarkkinoiden hinta-
26051: tojen nousu ollut vielä jonkin verran voimak-         tason hillitsemistä, eikä valtion tukea ole yleensä-
26052: kaampaa kuin pääkaupunkiseudulla keskimää-            kään syytä suunnata keskimääräistä kalliimpaan
26053: rin. Helsingin sisällä on nousuprosenteissa selviä    asumiseen. Tämän vuoksi valtioneuvostolla ei
26054: eroja osa-alueittain siten, että suurimmat nousut     ole aikomusta ryhtyä toimenpiteisiin neliöhinta-
26055: ovat tapahtuneet muilla kuin osa-alue l:llä (kes-     rajojen poistamiseksi. Asuntojen hintakehitystä
26056: kusta), joka on kalleinta aluetta.                    tullaan seuraamaan tarkasti ja ASP-neliöhin-
26057:    Osa-alue 1:llä keskineliöhinnat ovat nousseet      tarajojen tarkistamiseen ryhdytään, jos tarvetta
26058: edellä mainittuna tarkasteluajanjaksona yksiöi-       ilmenee.
26059: 
26060:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1997
26061: 
26062:                                                                           Ministeri Sinikka Mönkäre
26063:                                              KK 156/1997 vp                                              3
26064: 
26065: 
26066: 
26067:                                          Tili Riksdagens Talman
26068: 
26069:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             (17 %) för tvårummare. 1 delområde 2 (Västra
26070: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             Helsingfors) har kvadratmeterpriserna i genom-
26071: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         snitt stigit från 8 242 mk tilllO 726 mk (30 %) för
26072: dagsman Suvi Linden m.fl. undertecknade spörs-          enrummare och från 7 446 mk til19 134 mk (23 %)
26073: mål nr 156:                                             för tvårummare. 1 delområde 3 (Mellersta Hel-
26074:                                                         singfors) har kvadratmeterpriset stigit från 6 782
26075:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          mk tili 9 134 mk (35 %) för enrummare och från
26076:        ta för att BSP-systemet skall tryggas i hela     6 017 mk tili 7 566 ..mk (26 %) för tvårummare.
26077:        landet, och                                      För delområde 4 (Ostra Helsingfors) finns inga
26078:           har Regeringen övervägt att slopa den         uppgifter tillgängliga beträffande priserna på en-
26079:        konstruerade och problemskapande                 rummare under sista kvartalet 1995, men under
26080:        gränsen för kvadratmeterpriset?                  sista kvartalet 1996 var det genomsnittliga kva-
26081:                                                         dratmeterpriset för enrummare 7 171 mk. För
26082:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           tvårummarnas del steg kvadratmeterpriset från
26083: anföra följande:                                        4 760 mk tili6 146 mk (29 %).
26084:                                                            Trots prisstegringarna har de genomsnittliga
26085:    Förutsättningen för att räntestödslån i anslut-      kvadratmeterpriserna i de bostadsköp som slut-
26086: ning tili bostadssparpremiesystemet skall beviljas      förts i alla storlekskategorier understigit motsva-
26087: är att bostadens pris inte överstiger ett av statsrå-   rande BSP-pristak. lnom Helsingfors förblev
26088: det områdesvis fastställt, godtagbart maximipris.       kvadratmeterpriserna under fjärde kvartalet
26089: Statsrådets beslut har ändrats utgående från bo-        1996, oavsett prisstegringen, lägre än BSP-pris-
26090: stadsprisutvecklingen. Det gällande statsrådsbe-        gränserna inom alla andra delområden utom i
26091: slutet har utfårdats den 15 december 1988 ( 1100/       delområde 1. Köpen i delområde 1 utgjorde dock
26092: 1988), inte i december 1995, vilket uppges i moti-      endast ca en femtedel av alla bostadsköp i Hel-
26093: veringen tili spörsmålet.                               singfors under fjärde kvartalet 1996. Det genom-
26094:    1 motiveringen tili spörsmålet uttrycks oro          snittliga kvadratpriset för tvårummarna i delom-
26095: över att de snabbt stigande priserna på enrumma-        råde 2 överskred dock i någon mån
26096: re och små tvårummare, i synnerhet i Helsing-           BSP-prisgränsen. Det väsentliga är emellertid att
26097: fors, inte längre klarar gränserna för kvadratme-       av de köp av en- och tvårummare som gjordes
26098: terpriserna. 1 huvudstadsregionen är gränsen för        under sista kvartalet 1996 gjordes 70 % inom
26099: kvadratmeterpriset 10 300 mk för en bostad på           delområden där dessa bostäders genomsnittliga
26100: mindre än 45m 2 , 9 200 mk för en bostad på 45-         kvadratmeterpris inte nådde upp tili motsvaran-
26101: 60 m2 och 8 300 mk för en bostad på över 60m2•          de BSP-prisgräns.
26102:     Kvadratmeterpriset i gamla höghusbostäder              Genom det maximala kvadratmeterpriset
26103: har i huvudstadsregionen stigit med i genomsnitt        strävar man efter att förhindra det prisöknings-
26104: 21,6% från fjärde kvartalet 1995 tili fjärde kvar-      tryck som en ökad efterfrågan på bostäder föran-
26105: talet 1996. 1 fråga om enrummare har motsvaran-         ledd av räntstödsutlåningen kan utöva på bo-
26106: de stegring varit 27 % och priset på tvårummare         stadspriserna. Ett förbättrat läge för unga bo-
26107: har stigit med ca 23 %. lnom Helsingfors stad har       stadssparare förutsätter för sin del en dämpning
26108: prisstegringen varit något kraftigare än i huvud-       av prisnivån på bostadsmarknaden, och det finns
26109: stadsregionen i genomsnitt. lnom Helsingfors            i allmänhet inte någon orsak att uppmuntra tili
26110: märks tydliga skillnader i ökningsprocenten så          ett boende som är dyrare än genomsnittet. Där-
26111: att priserna har stigit mest i andra områden än         för har statsrådet inte för avsikt att vidta några
26112:  delområde 1 (centrum), som är det dyraste områ-        åtgärder för att slopa gränserna för kvadratme-
26113:  det.                                                   terpriserna. Bostädernas prisutveckling kommer
26114:     K vadratmeterpriserna i genomsnitt i delområ-       noggrant att följas upp och en justering av
26115:  de 1 har under den ovan nämnda granskningspe-          BSP-gränserna för kvadratmeterpriserna kom-
26116:  rioden stigit från 9 909 mk tili 11 591 mk (17 %)      mer att vidtas om ett sådant behov uppstår.
26117:  för enrummare och från 8 790 mk tilli 0 273 mk
26118:       Helsingforsden 20 mars 1997
26119: 
26120:                                                                             Minister Sinikka Mönkäre
26121:                                             KK 157/1997 vp
26122: 
26123: Kirjallinen kysymys 157
26124: 
26125: 
26126: 
26127: 
26128:                                    Raimo Vistbacka /ps: Ulkoasiainministeriön erään virkamiehen
26129:                                       käytöksen arvioimisesta
26130: 
26131: 
26132:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26133: 
26134:     Valtion virkamieslain 14 §:n 2 momentissa to-     Ilmajoella asuva maanviljelijä. Tulonsa hän il-
26135: detaan, että virkamiehen on käyttäydyttävä ase-       moitti puoleen oikeasta määrästä.
26136: mansa ja tehtävänsä edellyttämällä tavalla. Käy-         On ihmeteltävää, kuinka mainittuihin lainvas-
26137: tännössä tämä tarkoittaa sitä, että valtion virka-    taisiin tekoihin syyllistynyt varsin korkeassa ase-
26138: miehen julkisuuskuvan on säilyttävä tahratto-         massa ulkoasiainministeriössä oleva virkamies
26139: mana ilman, että hän omalla käytöksellään huo-        saa edelleen ilman kurinpitotoimia jatkaa viras-
26140: nontaa koko virkamieskunnan mainetta, kun-            saan. Virkamieslaki on tässä suhteessa väljä,
26141: niaa ja arvostusta. Erityisesti tämä koskee johta-    mutta kyseinen käytös tuntuisi sotivan ainakin
26142: vassa asemassa olevia tai maatamme ulkomailla         lain henkeä vastaan ja on samalla omalta osal-
26143: tai ulkomaalaisille edustavia virkamiehiä.            taan nakertamassa kansalaisten arvostusta val-
26144:     Helsingissä asuva, ulkoasiainministeriössä lä-    tion virkamieskuntaa kohtaan. Mielestäni minis-
26145: hetystöneuvoksena työskentelevä henkilö on oi-        teriön tulisi jollain tavoin puuttua virkamiehen
26146: keudessa tuomittu kotirauhan rikkomisesta,            toimiin hänen oikeudessa saamansa tuomion
26147: kahdesta liikennerikkomuksesta ja viranomaisen        johdosta.
26148: erehdyttämisestä sakkoihin. Kyseinen miespuo-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
26149: linen virkamies oli ilman laillista syytä vastoin     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26150: naapurin nimenomaista tahtoa mennyt hänen             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26151: pihapiiriinsä ja salaa kuvannut naapurin sikalaa.     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26152: Tämä puolestaanjohtui hänen vuosia vanhempi-
26153: ensa nimissä käymästä naapureihin kohdistu-                     Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
26154: neesta valitus- ja kirjelmöintikampanjasta,johon             erään ulkoasiainministeriössä lähetystö-
26155: hän etsi valokuvaamaila lisätodisteita. Liikenne-            neuvoksen virassa olevan henkilön sopi-
26156:  rikkomukseen syyllistyttyään hän kiinni jääty-              mattoman käyttäytymisen johdosta?
26157: ään valehteli nimensä ja kertoi poliisille olevansa
26158: 
26159:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1997
26160: 
26161:                                          Raimo Vistbacka /ps
26162: 
26163: 
26164: 
26165: 
26166: 279001
26167: 2                                        KK 157/1997 vp
26168: 
26169: 
26170: 
26171: 
26172:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
26173: 
26174:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Kysymyksessä tarkoitetulta virkamieheltä on
26175: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      myös saatu selvitys käräjäoikeudessa käsiteltyjen
26176: olette 28 päivänä helmikuuta 1997 päivätyn kir-    tekojen johdosta.
26177: jeenne n:o 295 ohella toimittanut valtioneuvos-       Käräjäoikeudesta saadun tiedon mukaan ky-
26178: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan-     seinen virkamies, asianomistaja ja syyttäjä ovat
26179: edustaja Raimo Vistbackan näin kuuluvan kir-       ilmoittaneet tyytymättömyyttään käräjäoikeu-
26180: jallisen kysymyksen n:o 157:                       den tuomioon ja myös jättäneet valituksen. Näin
26181:                                                    ollen käräjäoikeuden tuomio ei ole lainvoimai-
26182:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä      nen.
26183:        erään ulkoasiainministeriössä lähetystö-       Asian saatua lainvoimaisen tuomion on ulko-
26184:        neuvoksen virassa olevan henkilön sopi-     asiainministeriön tarkoituksena tuomion, sen
26185:        mattoman käytöksen johdosta?                perustelujen sekä kyseessä olevalta virkamiehel-
26186:                                                    tä saatavan selvityksen perusteella selvittää,
26187:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       onko tuomion perusteena olevien tekojen katsot-
26188: vasti seuraavaa:                                   tava olevan luonteeltaan sellaisia, että ne ovat
26189:                                                    virkamiehelle virkamieslainsäädännössä sääde-
26190:    Ulkoasiainministeriö on tilannut ja saanut      tyn käyttäytymisvelvollisuuden vastaisiaja onko
26191: käyttöönsä käräjäoikeuden pöytäkirjan liittei-     ministeriöllä senjohdosta syytä ryhtyä toimenpi-
26192: neen kysymyksessä tarkoitetun asian käsittelys-    teisiin.
26193: tä, tuomiosta ja tuomion selostus- ja perustelu-
26194: osasta.
26195: 
26196:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1997
26197:                                                               Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
26198:                                               KK 157/1997 vp                                            3
26199: 
26200: 
26201: 
26202: 
26203:                                           Tili Riksdagens Talman
26204: 
26205:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Den tjänsteman som avses i spörsmålet har
26206: anger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrive1se av           också lämnat en redogörelse för det agerande
26207: den 28 februari 1997 nr 295 tili vederbörande           som varit uppe i tingsrätten.
26208: medlem av statsrådet översänt följande av riks-            Enligt uppgift från tingsrätten har tjänsteman-
26209: dagsman Raimo Vistbacka undertecknade                   nen, målsäganden och åklagaren anmält miss-
26210: spörsmål nr 157:                                        nöje med tingsrättens dom och överklagat den.
26211:                                                         Tingsrättens dom har sålunda inte vunnit laga
26212:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-         kraft.
26213:        sikt att vidta med anledning av att ett             När målet har fått en dom med laga kraft har
26214:        ambassadråd vid utrikesministeriet upp-          utrikesministeriet för avsikt att utreda - med
26215:        trätt olämpligt?                                 doms1utet, domskälen och den aktuella tjänste-
26216:                                                         mannens utredning som underlag- om det ak-
26217:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           tuella agerandet skall anses vara av sådan art att
26218: anföra följande:                                        det strider mot uppträdandereglerna enligt tjäns-
26219:                                                         temannalagstiftningen och om ministeriet bör
26220:     Utrikesministeriet har beställt och fått tillgång   vidta åtgärder med anledning av detta.
26221: till tingsrättens protokoll med bilagor över be-
26222: handlingen och domslutet med referat och moti-
26223: veringar.
26224:      Helsingforsden 20 mars 1997
26225:                                                                        Utrikesminister Tarja Halonen
26226:                                               KK 158/1997 vp
26227: 
26228: Kirjallinen kysymys 158
26229: 
26230: 
26231: 
26232: 
26233:                                      Reino Laine /vas ym.: Eräiden työsuhteessa olevien taiteilijoiden ja
26234:                                          toimittajien eläkelain soveltamisesta
26235: 
26236: 
26237:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
26238: 
26239:     Kun eräiden työsuhteessa olevien taiteilijoi-        markkaa, hänelle ei kyseiseltä vuodelta kerry
26240: den ja toimittajien eläkelakia (TaEL) vuonna             lainkaan TaELin mukaista eläketurvaa. Hän ei
26241:  1985 säädettiin, tarkoitus oli, että kaikki lyhytai-    siis saa penniäkään oman eläketurvansa kartut-
26242: kaiset, keikkaluonteisetkin työt saataisiin eläke-       tamiseen niistä TaEL-maksuista, joita hänen
26243: järjestelmän piiriin ja voitaisiin näin taata eläk-      palkkioistaan vuoden aikana on peritty. Tänä
26244: keen kertyminen myös ns. free lancer -työnteki-          vuonna TaEL-maksua peritään työntekijäitä
26245: jöille. Reilun kymmenen vuoden aikana TaEL-              5 % työntekijän eläkemaksuna ja työnantajalta
26246: järjestelmästä saatujen kokemusten valossa voi-          10% työnantajan eläkemaksuna. Jos kyseisen
26247: taneen todeta, että järjestelmä ei ole kaikin osin       henkilön vuosiansiot siisjäävät alle 8 610 mark-
26248: täyttänyt siihen kohdistuneita odotuksia.                kaa, menevät hänen palkkioistaan maksetut
26249:     Toisin kuin yleensä muilla työntekijöillä elä-       TaEL-maksut ns. yhteiseen kassaan eivätkä siis
26250: kemaksua ei ole ainakaan kaikissa tapauksissa            lainkaan kohdistu sille henkilölle, joka itse ja
26251:  onnistuttu lisäämään työsuorituksen hintaan,            jonka työnantaja on maksun maksanut.
26252:  vaan usein TaEL-maksu on otettu huomioon                    Ottaen huomioon taiteilijoiden ja toimittajien
26253: palkkion määrää vastaavasti alentaen. Lakia on           eläkelain muutenkin puutteellisen soveltamisen
26254:  laajalti kierretty esimerkiksi luokittelemalla työ-     ja työntekijöiden huonot mahdollisuudet valvoa
26255:  suoritus opetustehtäväksi. Eläkemaksuja on val-         eläkemaksujensa maksamista voidaan katsoa,
26256:  vonnan vähäisyyden johdostajätetty maksamat-            että korkea minimiraja on omiaan entisestään
26257:  ta myös varsin selvissä tapauksissa. Vastaisten         vähentämään niin työntekijöiden kuin työnanta-
26258:  työtilaisuuksien menettämisen pelossa työnteki-         jienkin halukkuutta maksujen maksamiseen.
26259: jät ovat vain harvoin ryhtyneet ilmiantamaan                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26260:  Eläketurvakeskukselle velvollisuutensa laimin-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26261:  lyöneitä työnantajia.                                   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26262:     Lakia säädettäessä vuonna 1985 lain 3 §:n 2          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26263:  momenttiin otettiin säännös, jonka mukaan
26264:  eläkkeen saamisen edellytyksenä on, että työnte-                  Onko Hallitus tietoinen niistä ongel-
26265:  kijän TaELin alaiset ansiot ovat kalenterivuoden               mista, joita eräiden työsuhteessa olevien
26266:  aikana vähintään 540 markkaa. Lain 13 §:n mu-                  taiteilijoiden ja toimittajien eläkejärjes-
26267:  kaan markkamäärä vastasi kuitenkin vuoden                      telmään sisältyvään 8 610 markan vuo-
26268:  1966 palkkaindeksilukua. Noustuaan tämänjäl-                   tuiseen minimiansioon liittyy, ja
26269:  keen vuosittain indeksin mukana markkamäärä                       mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26270:  on nyt 8 610 markkaa, eli jos taiteilijan tai toimit-          ryhtyä kyseisen minimirajan poistami-
26271:  tajan TaELin mukaiset ansiot ovat alle 8 610                   seksi?
26272: 
26273:       Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1997
26274: 
26275:           Reino Laine /vas                  Anu Vehviläinen /kesk           Hannu Takkula /kesk
26276:           Jaakko Laakso /vas                Jukka Gustafsson /sd            Kalevi Olin /sd
26277:           Säde Tahvanainen /sd              Esko-Juhani Tennilä /va-r       Veijo Puhjo /va-r
26278:           Iivo Polvi /vas                   Timo Laaksonen /vas             Satu Hassi /vihr
26279:           Irina Krohn /vihr                 Tuija Brax /vihr                Pekka Saarnio /vas
26280:           Mikko Immonen /vas                Kari Uotila /vas                Jorma Vokkolainen /vas
26281:           Raimo Mähönen /sd                 Esa Lahtela /sd                 Tarja Filatov /sd
26282:           Janina Andersson /vihr            Annika Lapintie /vas            Minna Karhunen /kok
26283: 279001
26284: 2                                            KK 158/1997 vp
26285: 
26286: 
26287: 
26288: 
26289:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
26290: 
26291:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          että eläkkeeseen oikeuttavan ajan ja eläkkeen
26292: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           perusteena olevan palkan määrääminen kusta-
26293: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         kin työsuhteesta erikseen olisi hankalaa, koska
26294: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reino Lai-         lakiehdotuksessa tarkoitettujen työntekijöiden
26295: neen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           työsuhteille on tyypillistä satunnaiset ja lyhyet
26296: n:o 158:                                                päivän tai pari kestävät työsuhteet. Tämän vuok-
26297:                                                         si hallituksen esityksessä ehdotettiin työsuhde-
26298:            Onko Hallitus tietoinen niistä ongel-        kohtaisen tarkastelun sijasta kalenterivuosittais-
26299:         mista, joita eräiden työsuhteessa olevien       ta tarkastelua siten, että eläkkeeseen oikeutta-
26300:         taiteilijoiden ja toimittajien eläkejärjes-     vaksi ajaksi luettaisiin kaikki ne kalenterivuodet,
26301:         telmään sisältyvään 8 610 markan vuo-           joilta työntekijän vuotuiset työansiot ovat nous-
26302:         tuiseen minimiansioon liittyy, ja               seet vähintään määrättyyn rajatuloon. Vuoden
26303:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          1985 indeksitasossa tämä rajatulo oli 4 137,48
26304:         ryhtyä kyseisen ruinimirajan poistami-          markkaa. Vuoden 1997 indeksitasossa vähim-
26305:         seksi?                                          mäisrajatulo on 6 810 markkaa eikä 8 610 mark-
26306:                                                         kaa, kuten kysymyksessä todetaan.
26307:   Va1>tauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              TaEL:n vähimmäisrajatulo on puolet TEL:n
26308: vasti seuraavaa:                                        1 §:ssä edellytetystä keskimääräisestä kuukausi-
26309:                                                         ansioiden määrästä kerrottuna kahdellatoista.
26310:    Eräiden työsuhteessa olevien taiteilijoiden ja       Hallituksen esityksessä TaEL:n vähimmäisraja-
26311: toimittajien eläkelaki (TaEL) tuli voimaan vuo-         tulon määrää perusteltiin sillä, ettäjos työnteki-
26312: den 1986 alusta. Lakiehdotuksen valmisteli so-          jän työansiot eivät jonakin kalenterivuonna nou-
26313: siaali- ja terveysministeriön asettama freelance-       se tähän rajaan, saaduilla tuloilla ei voida katsoa
26314: työryhmä II (työryhmämuistio 1984:4). Tämän             olevan merkitystä eläketurvan kannalta eikä ky-
26315: erityislain säätäminen katsottiin tarpeelliseksi,       symyksessä olevaa kalenterivuotta siten otettaisi
26316: jotta esiintyvien taiteilijoiden työsuhteiden eri-      huomioon eläkkeeseen oikeuttavana vuotena.
26317: tyispiirteet voitaisiin ottaa eläketurvassa aikai-         Kuten edellä mainituista hallituksen esityksen
26318: sempaa paremmin huomioon. TaEL:ia koskevan              perusteluista ilmenee, TaEL:ia säädettäessä vä-
26319: hallituksen esityksen perusteluissa todettiin           himmäisrajatulon alittavat vuositulot haluttiin
26320: muun muassa, että työntekijäin eläkelain (TEL)          tietoisesti jättää eläketurvan ulkopuolelle.
26321: soveltamispiirin ulkopuolelle jää helposti sellai-         Työntekijöiden ja työnantajien edustajat oli-
26322: sia työsuhteita, joilla on olennainen merkitys          vat kiinteästi mukana TaEL:n valmistelutyössä.
26323: sekä työntekijän toimeentulon että eläketurvan          Lisäksi lakiehdotuksesta pyydettiin lausunnot
26324: kannalta. Edelleen todettiin, ettei voida pitää         asianomaisilta ministeriöiltä, vakuutusoikeudel-
26325: tarkoituksenmukaisena, että tällaiset työnteki-         ta, Eläketurvakeskukselta, Työeläkelaitosten
26326: jät, jotka ovat olleet säännöllisesti työelämässä       Liitolta, asiaan liittyviltä eläkelaitoksilta, valtion
26327: mukana, jäävät työsuhteiden katkonaisuuden              taidetoimikunnalta, STK:lta, LTK:lta, SAK:lta
26328: takia kokonaan tai merkittäviltä osin eläketur-         sekä TaEL-alojen työnantaja- ja työntekijälii-
26329: van ulkopuolelle. Hallituksen esityksen mukaan          toilta.
26330: edellä tarkoitettuja työntekijöitä olivat esimer-          Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa vuosit-
26331: kiksi näyttelijät ja muut esiintyvät taiteilijat sekä   tain TaEL-vakuutusmaksuprosentin. Vuonna
26332: myös muut luovaa työtä tekevät freelance-työn-           1997 vakuutusmaksu on 15 %,josta työntekijän
26333: tekijät. Hallituksen esityksessä todettiin myös,        osuus on 4,5 %ja työnantajan osuus 10,5 %.
26334: että tällaisille työntekijöille on välttämätöntäjär-    TaEL-vakuutusmaksu peritään työntekijän ve-
26335: jestää eläketurva myös lyhytaikaisten työsuhtei-        ron ennakonpidätyksen alaisesta palkasta kuten
26336: den perusteella.                                        TEL:ssa. Tällä hetkellä TaEL-vakuutusmaksu
26337:    TaEL:issa olevaa kalenterivuosittaista tarkas-       on alhaisin kaikista lakisääteistä työeläketur-
26338: telua perusteltiin hallituksen esityksessä sillä,       vaa koskevista vakuutusmaksuista. Esimerkiksi
26339:                                            KK 158/1997 vp                                            3
26340: 
26341: TEL-vakuutusmaksu on 21,2% ja LEL-vakuu-                Eräs ETEK:in tehtävistä on valvoa, että
26342: tusmaksu on 22,2% vuonna 1997. Näissäkin va-         työnantajat täyttävät vakuuttamisvelvollisuu-
26343: kuutusmaksuissa työntekijän osuus on 4,5 %.          tensa. Tämä valvonta on järjestetty tehokkaasti.
26344:    On huomattava, että vaikka rajatulon alitta-      TaEL:n voimaantulon ensimmäisistä vuosista
26345: vista tuloista maksetut TaEL-vakuutusmaksut          alkaen TaEL-työntekijöille on lähetetty vuosit-
26346: eivät johdakaan vakuutetun oman eläketurvan          tain TaEL-työsuhderekisteriotteet työsuhdetie-
26347: karttumiseen, koituvat maksetut vakuutusmak-         tojen tarkistamista varten. Mikäli TaEL-työnte-
26348: sut kuitenkin taiteilijoiden eläkejärjestelmän hy-   kijän työsuhdetietoja on puuttunut rekisteristä,
26349: väksi ja vaikuttavat vakuutusmaksutason pysy-        hän on voinut lähettää siitä selvityspyynnön
26350: miseen alhaisena. Puheena olevista eläketurvaa       ETEK:ille. Lisäksi työnantajatarkastuksia teh-
26351: kartuttamattomista tuloista työntekijäin eläke-      dään usein. Näin ollen TaEL-aloilla työskentele-
26352: maksu voi olla korkeintaan noin 306 markkaa          vien mahdollisuudet valvoa eläkemaksujensa
26353: vuonna 1997.                                         maksamista ovat vähintään yhtä hyvät kuin
26354:    TaEL-eläkevakuutuksesta huolehtii Esiinty-        muillakin työntekijöillä. ETEK:in hallinnossa
26355: vien taiteilijoiden eläkekassa (ETEK), joka pe-      mukana olevat työnantajien ja työntekijöiden
26356: rustettiin varta vasten tätä tehtävää varten.        edustajat ovat todenneet eläkekassan toiminnan
26357: ETEK:in päätäntävaltaa käyttävät valtuuskunta        vastaavan hyvin niitä tavoitteita, jotka sille
26358: ja hallitus. Näissä hallintoelimissä on alan työn-   TaEL:ia säädettäessä asetettiin.
26359: antaja- ja työntekijäjärjestöillä edustus.
26360: 
26361:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1997
26362: 
26363:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
26364: 4                                            KK 158/1997 vp
26365: 
26366: 
26367: 
26368: 
26369:                                          Tili Riksdagens Talman
26370: 
26371:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       med att det vore svårt att beräkna den tid som
26372: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         berättigar till pension och den lön som utgör
26373: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       grund för pension skilt för varje arbetsförhållan-
26374: man Reino Laine m.fl. undertecknade spörsmå1           de, eftersom de i propositionen avsedda arbetsta-
26375: nr 158:                                                garnas arbetsförhållanden kännetecknas av att
26376:                                                        de är tillfålliga och korta och ibland pågår endast
26377:            Är Regeringen medveten om de pro-           en dag eller två. Därför föreslogs i propositionen
26378:         b1em som anknyter till den år1iga minimi-      att pensionen skall uträknas på basis av kalender-
26379:         gräns om 8 610 mk som ingår i pensions-        år och inte på basis av de enskilda arbetsför-
26380:         systemet för vissa konstnärer och redak-       hållandena så att tili den tid som berättigar till
26381:         törer i arbetsförhållande och                  pension skall räknas alla de kalenderår under
26382:            vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vidta       vilka arbetstagarens årliga förvärvsinkomster
26383:         för att den nämnda minimigränsen skall         har stigit åtminstone till en fastställd gränsin-
26384:         s1opas?                                        komst. Enligt 1985 års indexnivå var gränsin-
26385:                                                        komsten 4 137,48 mk. Enligt 1997 års indexnivå
26386:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          är minimigränsinkomsten 6 810 mk och inte
26387: anföra följande:                                       8 610 som anges i spörsmålet.
26388:                                                           Minimigränsinkomsten i KoPL utgör hälften
26389:    Lagen om pension för vissa konstnärer och           av det genomsnittliga beloppet av den månadsin-
26390: redaktörer i arbetsförhållande (KoPL) trädde i         komst som förutsätts enligt 1 § APL multiplicerat
26391: kraft vid ingången av 1986. Propositionen bered-       med 12. 1 propositionen motiverades be1oppet
26392: des av en frilans-arbetsgrupp II tillsatt av social-   för minimigränsinkomsten i fråga om KoPL med
26393: och hälsovårdsministeriet (arbetsgruppsprome-          att om arbetstagarens förvärvsinkomster något
26394: moria 1984:4). Denna speciallag ansågs nödvän-         kalenderår inte skulle komma upp till denna
26395: dig för att man bättre än tidigare skulle kunna        gräns, kan de erhållna inkomsterna inte anses
26396: beakta särdragen i utövande konstnärers arbets-        vara av betydelse med tanke på pensionsskyddet
26397: förhållanden vad gäller pensionsskyddet. 1 moti-       och ifrågavarande kalenderår skulle således inte
26398: veringen till propositionen som gäller lagen fram-     beaktas som berättigande tili pension.
26399: hölls bl.a. att i många fall kommer sådana arbets-        Såsom det framgår av ovan nämnda motive-
26400: förhållanden, som är av väsentlig betydelse för        ring tili propositionen, ville man medvetet 1ämna
26401: både arbetstagarens utkomst och pensionsskyd-          de årsinkomster som understiger minimigränsin-
26402: det att stå utanför tillämpningsområdet för lagen      komsten utanför pensionsskyddet då KoPL stif-
26403: om pension för arbetstagare (APL). Vidare fram-        tades.
26404: hölls att det inte kan anses ändamålsen1igt att           Representanter för arbetstagare och arbetsgi-
26405: sådana arbetstagare som regelbundet har tagit          vare deltog aktivt i beredningen av KoPL. Dess-
26406: del i arbetslivet skall bli utanför pensionsskyddet    utom sändes propositionen för utlåtande tili ve-
26407: på grund av att arbetsförhållandena helt eller tili    derbörande ministerier, försäkringsdomstolen,
26408: betydande del varit osammanhängande. Enligt            Pensionsskyddscentralen,         Arbetspensionsan-
26409: propositionen var ovan avsedda arbetstagare            stalternas Förbund, berörda pensionsanstalter,
26410: t.ex. skådespelare och andra utövande konstnä-         statens konstkommission, AFC, AAC, FFC
26411: rer samt även andra frilans-arbetstagare som ut-       samt arbetsgivar- och arbetstagarförbunden
26412: för skapande arbete. 1 propositionen framhölls         inom KoPL- branscherna.
26413: dessutom att det är nödvändigt att pensionsskyd-          Social- och hälsovårdsministeriet fastställer
26414: det kan ordnas för dylika arbetstagare också på        årligen premieprocenten för KoPL. År 1997 är
26415: grundval av alldeles kortvariga arbetsförhållan-       premien 15 %, varav arbetstagarens andel utgör
26416: den.                                                   4,5 %ocharbetsgivarens 10,5 %. KoPL-premien
26417:    Användningen av ett kalenderår som tidsen-          uppbärs på arbetstagarens lön som är under-
26418: het i KoPL motiverades i regeringens proposition       ställd förskottsinnehållning såsom i fråga om
26419:                                             KK 158/1997 vp                                                 5
26420: 
26421: APL. För tillfållet är APL-premien den lägsta av           En av uppgifterna för Pensionskassan för ut-
26422: alla lagstadgade premier inom arbetspensions-           övande konstnärer är att övervaka att arbetsgi-
26423: skyddet. APL-premien är 21,2 % och KAPL-pre-            varna fullgör sin försäkringsskyldighet. Denna
26424: mien är 22,2% 1997. Också i fråga om dessa              övervakning har ordnats effektivt. Alitsedan de
26425: premier utgör arbetstagarens andel 4,5 %.               första åren efter att KoPL trädde i kraft har
26426:    Det är värt att notera att även om de KoPL-          KoPL- arbetstagarna årligen fått sig tillskickade
26427: premier som betalas för sådana inkomster som            KoPL-registerutdrag för att de skall kunna kon-
26428: understiger gränsinkomsten inte leder tili att den      trollera uppgifterna om arbetsförhållandena. I
26429: försäkrade själv intjänar något pensionsskydd,          de fall att registret innehåller bristfålliga uppgif-
26430: kommer premierna dock konstnärernas pen-                ter om en KoPL-arbetstagares arbetsförhållan-
26431: sionssystem tili godo och inverkar så att premie-       de, kan han begära att pensionskassan för utö-
26432: rna hålls på en låg nivå. I fråga om sådana inkom-      vande konstnärer utreder saken. Arbetsgivarna
26433: ster på basis av vilka den försäkrade inte intjänar     övervakas också ofta. De som arbetar inom
26434: något pensionsskydd kan arbetstagarens pen-             KoPL-branscher har således minst lika goda
26435: sionsavgift uppgå tili högst ca 306 mk 1997.            möjligheter att övervaka betalningen av sina pen-
26436:    KoPL-pensionsförsäkringen sköts av Pen-              sionsavgifter som andra arbetstagare. De repre-
26437: sionskassan för utövande konstnärer, som inrät-         sentanter för arbetsgivare och arbetstagare som
26438: tades särskilt för denna uppgift. Den beslutande        deltar i förvaltningen för Pensionskassan för utö-
26439: makten i pensionskassan utövas av de legationen         vande konstnärer har framfört att pensionskas-
26440: och styrelsen. I dessa förvaltningsorgan ingår          sans verksamhet väl motsvarar de mål som upp-
26441: representanter för arbetsgivar- och arbetstagar-        ställdes i KoPL.
26442: organisationerna på området.
26443: 
26444:      Helsingforsden 25 mars 1997
26445: 
26446:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
26447:                                              KK 159/1997 vp
26448: 
26449: Kirjallinen kysymys 159
26450: 
26451: 
26452: 
26453: 
26454:                                     Kari Kantalainen /kok ym.: Verovelvollisen oikeusturvan paranta-
26455:                                         misesta ja verotuksen asiamiesjärjestelmän luomisesta
26456: 
26457: 
26458:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
26459: 
26460:     OECD:ntilastojen mukaan Suomen veroaste            veronsaajan edustaja eivät veroprosessissa ole
26461: on yksi maailman ankarimmista, eikä hallituksen        yleensä tasavertaisessa asemassa.
26462: tälle vuodelle suunnittelema veronalennus tilan-          Verovelvollinen ei useinkaan voi käyttää vero-
26463: netta vielä merkittävästi korjaa. On tunnettua,        lakien suomia mahdollisuuksia valittaa verotus-
26464: että korkea veroaste tappaa työnteon ja yrittämi-      päätöksestä. Tämä johtuu useissa tapauksissa
26465: sen motivaation ja on merkittävä syy myös har-         asiantuntemuksen puutt~esta. Verovelvollisen
26466: maan talouden nopeaan kasvuun.                         asiantuntemus riittää poikkeuksellisen harvoin
26467:     Korkean veroasteenjohdosta verovelvollisten        sen seikan arvioimiseen, onko verotuksessa ta-
26468: oikeusturvaan tulee kiinnittää erityistä huomio-       pahtunut virhe vai ei. Ja asiantuntijan käyttämi-
26469: ta. Myös presidentti Martti Ahtisaari esitti huo-      nen maksaa.
26470: lestuneisuutensa asian suhteen avatessaan tämän           Verotusmenettelystä annetun lain 26 §:n 2
26471: vuoden valtiopäivät. Verotuksen keskeisiä kul-         momentin mukaan verotusta toimitettaessa "on
26472: makiviä ovat oikeudenmukaisuus ja ennakoita-           tunnollisesti sekä veronsaajien että verovelvolli-
26473: vuus. Verolait tulee säätää niin, että keskiverto      sen etua silmällä pitäen harkittava, mitä verovel-
26474: verovelvollinen ymmärtää niiden sisällön- etu-         vollisen tulosta ja varallisuudesta sekä muista
26475: käteen.                                                asiaan kuuluvista seikoista on veroilmoituksesta
26476:     Huolellisestikin valmisteltu verolaki sisältää     tai muutoin käynyt selville taikka muulla perus-
26477: tulkintaongelmia. Tulkintaongelmien vaikeutta          teella katsottava oikeaksi". Tästä nimenomaises-
26478:  kuvaavat ne lukuisat korkeimman hallinto-oi-          ta lain määräyksestä huolimatta valtaosa vero-
26479:  keuden päätökset, jotka ovat syntyneet tiukan         hallinnon palveluksessa olevista mieltää olevan-
26480:  äänestyksen jälkeen. Verovelvollinen, joka on         sa veronsaajien edustajia. Verovelvolliset puoles-
26481:  ollut lain tulkinnasta samaa mieltä kuin vähem-       taan mieltävät verohallinnon edustajat poik-
26482:  mistöön jääneet KHO:n jäsenet, joutuu mahdol-         keuksetta veronsaajien palveluksessa oleviksi
26483:  lisen veronkorotuksen lisäksi maksamaan useal-        virkamiehiksi, joiden tarkoituksena on verotulo-
26484:  ta vuodelta viivekorkoa. Korko on tällä hetkellä      jen maksimointi.
26485:  15 prosenttiaja se on verotuksessa vähennyskel-          Verovelvolliset kokevat käytännössä hanka-
26486:  voton meno. Osakeyhtiöllä 15 %:n vähennyskel-         liksi useat verotusmenettelyyn liittyvät seikat.
26487:  voton korko vastaa 20,8 %:n vähennyskelpoista         Lisäksi verotuskäytäntö vaihtelee veropiireit-
26488:  korkoa. Yksityisellä henkilöllä tai yrittäjällä,      täin. Verottajan verovelvolliselle asettamat mää-
26489:  jonka marginaaliveroprosentti on 60, ko. vähen-       räajat ja näyttövelvollisuudet ovat usein koh-
26490:  nyskelvoton korko vastaa 37,5 %:n vähennyskel-        tuuttomia, jopa mielivaltaisia. Verotuksen oi-
26491:  poista korkoa. Valtion perimä sakkokorko täyt-        keellisuuden varmistamiseksi tulisi laatia ohjeet
26492:  tää näin ollen selvästi koronkiskonnan tunnus-        hyväksi verotusmenettelytavaksi ja päivittää ne
26493:  merkit.                                               aika ajoin. Verovelvollisten luottamuksen saa-
26494:      Verovelvollisia on noin kolme miljoonaa. Hei-     vuttamiseksi ohjeiden tulisi olla jonkin verohal-
26495:  dän oikeusturvansa on pyritty järjestämään si-        linnosta erillisen viranomaistahon antamat. Täl-
26496:  ten, että verovelvollisilla on valitusoikeus viran-   laisena tahona voisi toimia erityinen verotuksen
26497:  omaisten päätöksiin. Valitusoikeutta on kuiten-       asiamies.
26498:  kin viime vuosina merkittävästi rajoitettu. Vero-        Suomeen on viimeisten parin vuosikymmenen
26499:  velvollisten valitusoikeuden vastapainona on ve-      aikana luotu useita asiamiesorganisaatioita, joi-
26500:   ronsaajien oikeus valittaa verotuspäätöksistä.       den tehtävänä on ollut mm. antaa omaa alaansa
26501:   Pieni verovelvollinen ja asiantuntemusta omaava      koskevia suosituksia hyväksi sopimuskäytän-
26502: 
26503:  279001
26504: 2                                            KK 159/1997 vp
26505: 
26506: nöksi asianomaisella toimialalla. Esimerkkeinä             - merkittävistä verotusmenettelyn muutok-
26507: mainittakoon kuluttaja-asiamies, kilpailuasia-          sista, ja
26508: mies, konkurssiasiamies ja tasa-arvovaltuutettu.           -oikeusturvan toteutumisesta.
26509:     Asiamiesorganisaatioiden asema ja arvovalta            Verotuksen asiamiehellä olisi mahdollisuus
26510: ei ole perustunut niiden oikeuteen antaa yksit-         antaa lausuntoja yksittäistapauksissa siitä, onko
26511: täistapauksissa sitovia ohjeita. Niiden arvostus        verotusmenettely tietyn verovelvollisen tai vero-
26512: nojaa pitkälti siihen, että ne ovat antaneet tar-       velvollisryhmän kohdalla ollut hyvän verotusta-
26513: peellisia, hyvin perusteltuja ja oikeudenmukai-         van mukaista.
26514: siksi koettuja suosituksia. Verolakien tulkinta            Verotuksen asiamiehen tehtävänä olisi lain-
26515: yksittäistapauksissa tulisi jatkossakin kuulu-          mukaisen verotuksen toteutumiseksi tehdä esi-
26516: maan hallintotuomioistuinten toimivaltaan.              tyksiä verotusmenettelyä koskevien lakien muut-
26517:     Voimassa olevat asiamiesorganisaatiot anta-         tamiseksi ja ehdotuksia veroviranomaisille. Eri-
26518: vat neuvoja ja suosituksia pääsääntöisesti yksi-        tyisesti verotuksen asiamiehen tulisi puuttua sel-
26519: tyisille henkilöille ja yrityksille. Niiden tehtävänä   laisiin seikkoihin, jotka voivat yksittäisen vero-
26520: ei ole lähtökohtaisesti viranomaisten toiminnan         velvollisen kohdallajohtaa kohtuuttomaanja/tai
26521: ohjeistaminen, joskin viimeksi mainittu tehtävä         yllättävään lopputulokseen.
26522: tulee usein esiin esimerkiksi tasa-arvovaltuute-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26523: tun työssä.                                             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26524:     Verotuksen asiamieten toimenkuvaan voisi            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26525: kuulua mm. seuraavia asiakokonaisuuksia:                jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26526:     - ohjeiden antaminen hyvästä verotustavas-
26527: ta,                                                               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26528:     -verovelvollisen opastaminen,                              ryhtyä luottamuksen palauttamiseksi ve-
26529:     - veroilmoitusten täydentämistä koskevat                   rohallinnon toimintaan ja verovelvollis-
26530: määräajat,                                                     ten oikeusturvan parantamiseksi, ja
26531:     - ulkopuolisille annettavien tietojen laajuus                 aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
26532: ja sisältö, sekä                                               siin erityisen verotuksen asiamiesjärjes-
26533:     -päätösten perusteleminen.                                 telmän luomiseksi Suomeen, jotta oikeu-
26534:     Verotuksen asiamies voisi pyydettäessä antaa               denmukaisuus ja tasapuolisuus verotus-
26535: lausuntoja esimerkiksi:                                        menettelyssä toteutuisi nykyistä parem-
26536:     -veroilmoituksen sisällöstä,                               min?
26537:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1997
26538:           Kari Kantalainen /kok            Riitta Korhonen /kok           Vuokko Rehn /kesk
26539:           Raimo Tiilikainen /r             Aino Suhola /kesk              Hannu Takkula /kesk
26540:           Kyösti Karjula /kesk             Pekka Kuosmanen /kok           Heikki Koskinen /kok
26541:           Timo Ihamäki /kok                Outi Siimes /kok               Kalevi Lamminen /kok
26542:           Jari Koskinen /kok               Pia Viitanen /sd               Irja Tulonen /kok
26543:           Juha Karpio /kok                 Suvi Linden /kok               Jukka Tarkka /nuors
26544:           Armas Komi /kesk                 Ola Rosendahl /r               Kaarina Dromberg /kok
26545:           Anne Knaapi /kok                 Osmo Kurola /kok               Kimmo Sasi /kok
26546:           Seppo Kanerva /kok               Oiva Savela /kok               Klaus Bremer /r
26547:           Paula Kokkonen /kok              Jorma Huuhtanen /kesk          Annikki Koistinen /kesk
26548:           Olavi Ala-Nissilä /kesk          Tuija Nurmi /kok               Kirsti Ala-Harja /kok
26549:           Markku Markkula /kok             Matti Vanhanen /kesk           Pertti Virtanen /evir
26550:                                            Ville Itälä /kok
26551:                                             KK 159/1997 vp                                               3
26552: 
26553: 
26554: 
26555: 
26556:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26557: 
26558:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        toimintaan, jossa keskeisenä tavoitteena on asia-
26559: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kaspalvelun parantaminen. Kysymyksen perus-
26560: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       teluissa esille tuodut tavoitteet eivät ole ristirii-
26561: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari             dassa verohallinnon omien pyrkimysten kanssa.
26562: Kantalaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-       Veronmaksajien suoriutuminen lakisääteisistä
26563: myksen n:o 159:                                       velvollisuuksistaan mahdollisimman vaivatto-
26564:                                                       masti on yksi verohallinnon omalle toiminnal-
26565:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        leen asettamista päämääristä.
26566:        ryhtyä luottamuksen palauttamiseksi ve-            Henkilöverotuksessa tavoitteena on, että ve-
26567:        rohallinnon toimintaan ja verovelvollis-       rovelvollisten valtaenemmistön ei tarvitsisi antaa
26568:        ten oikeusturvan parantamiseksi, ja            veroilmoitusta lainkaan. Jo nyt suurin osa vero-
26569:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        tusta varten tarvittavista tiedoista saadaan suo-
26570:        siin erityisen verotuksen asiamiesjärjes-      raan suoritusten maksajilta tai muilta ulkopuoli-
26571:        telmän luomiseksi Suomeen, jotta oikeu-        silta. Veroehdotuskokeilu on lähtenyt hyvin liik-
26572:        denmukaisuus ja tasapuolisuus verotus-         keelle ja asiakastutkimuksetkin osoittavat, että
26573:        menettelyssä toteutuisi nykyistä parem-        verohallinnon henkilöasiakkaat ovat varsin tyy-
26574:        min?                                           tyväisiä verohallinnoita saamiinsa palveluihin.
26575:                                                           Ongelmat keskittyvät yritysten verottamiseen.
26576:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Verohallinnon kehittämistyössä yritysverotus-
26577: vasti seuraavaa:                                      menettelyyn kiinnitetäänkin erityistä huomiota.
26578:                                                       Suuryrityksiä varten on perusteilla konsernive-
26579:    Verohallinto on jo perustehtävänsä luonteen        rokeskus. Verotuksen ennakoitavuutta on pa-
26580: vuoksi alttiimpi arvostelulle ja julkisuuskuvan       rannettu uudella ennakkotietomenettelyllä. Ve-
26581: kielteisille piirteille kuin ehkäpä mikään muu hal-   rojen maksamista on teknisesti helpotettu. Tar-
26582: linnonhaara. Viime aikoina luottamusta vero-          koituksena on myös siirtyä verolajittaisesta vero-
26583: hallintoa kohtaan ovat horjuttaneet erityisesti       valvonnasta asiakaskohtaiseen kaikki verolajit
26584: väitteet yritysverotuksen menettelytapojen epä-       kattavaan valvontaan. Myös yritysasiakkaat on
26585: kohdista ja verovelvollisten puutteellisesta oi-      tarkoitus ryhmitellä verotuksen vaikeusasteen
26586: keusturvasta. Vaikka räikeimmät väitteet on voi-      mukaan. Uusia yrittäjiä on tarkoitus neuvoa ja
26587: tu torjua tosiasiatiedoilla, verohallinnossa on       ohjata yritysverotukseen liittyvissä asioissa. Yri-
26588: lähdetty siitä, että kritiikkiin on suhtauduttava     tyskäyntejä tehdään silloin, kun yritykset näin
26589: vakavasti. Verohallinnon on parhaansa mukaan          toivovat. Yritysverotuksen menettelyihin liitty-
26590: varmistettava, että luottamus sen toimintaan on       viä ongelmia selvitetään lisäksi parhaillaan val-
26591: verovelvollisten keskuudessa mahdollisimman           tiovarainministeriön asettamassa työryhmässä,
26592: hyvä. Tehtävä ei ole helppo senkään vuoksi, että      jossa ovat mukana niin yritysten kuin verottajan-
26593: verottajan ja verovelvollisen intressien vastak-      kin edustajat. Verotukseen liittyvien korkojen
26594: kaisuudelta ei voi aina välttyä: verohallinnon        yhtenäistämiseksi ja korkotason tarkistamiseksi
26595: tehtävänä on verojen mahdollisimman tehokas           on sovittu erillisen selvityksen käynnistämisestä
26596: kerääminen niiltäkin asiakkailtaan, jotka suh-        valtiovarainministeriön ja verohallituksen yh-
26597: tautuvat verojen maksuun vastahakoisesti. Tä-         teistyönä.
26598: män vuoksi verohallinnon kuvaan tulee aina si-            Yritysverotusmenettelyn uudistaminen aset-
26599:  sältymään kielteisiäkin piirteitä siitä riippumat-   taa suuret vaatimukset yritysverotuksessa ja ve-
26600: ta, kuinka hyvin se tehtävässään onnistuu.            rotarkastustyössä tarvittavalle ammattitaidolle.
26601:     Verohallintoa ja sen toimintatapoja on viime      Sen kohottamiseen on tarkoitus panostaa tuntu-
26602:  vuosina uudistettu ripeään tahtiin. Uudet vero-      vasti lähivuosina. Keskustelua on ollut muun
26603:  hallintoa, verotusmenettelyä ja ennakkoperintää      muassa erityisen vero-opiston perustamisesta.
26604:  koskevat lait antavat mahdollisuuden entistä             Vaatimukset erityisen verovelvollisten asia-
26605: joustavampaan ja tarkoituksenmukaisempaan             miesjärjestelmän aikaansaamisesta heijastavat
26606: 4                                           KK 159/1997 vp
26607: 
26608: omalta osaltaan epäluottamusta verohallinnon          toimia oikein. Verohallituksen rooli keskusviras-
26609: toimintaa kohtaan. Ne tehtävät, joita kysymyk-        tona on tässä kehittämistyössä keskeinen. Myös
26610: sen perusteluissa on asiamiehelle kaavailtu, ovat     verotuksen yhdenmukaisuudesta huolehtiminen
26611: luonteeltaan verohallinnolle itselleen kuuluvia.      kuuluu luontevasti keskusviraston tehtäväaluee-
26612: Olisi vaikea kuvitella, että niistä voisi huolehtia   seen. Asiamiesjärjestelmää tulee harkita vasta,
26613: verohallinnosta täysin erillään oleva instituutio.    jos toteutetut ja parhaillaan meneillään olevat
26614: Siksi tavoitteena tulee olla verohallinnon toimin-    monet kehittämishankkeet eivät johda tavoitel-
26615: nan kehittäminen niin, että verovelvolliset voivat    tuihin tuloksiin.
26616: luottaa hallinnon tasapuolisuuteen ja kykyyn
26617:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1997
26618: 
26619:                                                                                 Ministeri Arja Alho
26620:                                              KK 159/1997 vp                                             5
26621: 
26622: 
26623: 
26624: 
26625:                                          Tili Riksdagens Talman
26626: 
26627:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        en smidigare och mera ändamålsenlig verksam-
26628: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         het än tidigare med det centrala målet att förbätt-
26629: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       ra kundservicen. De mål som framförs i motive-
26630: man Kari Kantalainen m.fl. undertecknade               ringen tili spörsmålet står inte i konflikt med
26631: spörsmål nr 159:                                       skatteförvaltningens egna strävanden. Ett av de
26632:                                                        mål skatteförvaltningen uppställt för den egna
26633:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         verksamheten är att skattebetalarna skall kunna
26634:        ta för att återskapa förtroendet för skat-      fullgöra sina lagstadgade skyldigheter med så
26635:        teförvaltningens verksamhet och förbätt-        litet besvär som möjligt.
26636:        ra de skattskyldigas rättsskydd, och                Inom personbeskattningen är må1et att majo-
26637:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för          riteten av de skattskyldiga inte skall behöva 1äm-
26638:        att skapa ett särskilt förtroendemanna-         na in någon skattedeklaration alls. Redan nu fås
26639:        system för beskattningen, sä att rättvisa       största delen av de uppgifter som behövs för
26640:        och jämlikhet i beskattningsförfarandet         beskattningen direkt av dem som betalar presta-
26641:        kunde förverkligas bättre än för närva-         tionerna eller av andra utomstående. Försöket
26642:        rande?                                          med skatteförslag har fått en god start och kund-
26643:                                                        undersökningar visar att skatteförvaltningens
26644:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          personkunder har varit rätt nöjda med den servi-
26645: anföra följande:                                       ce de får.
26646:                                                            Problemen är koncentrerade tili beskattning-
26647:    Redan karaktären av skatteförvaltningens            en av företag. Skatteförvaltningen fåster därför i
26648: grund1äggande uppgift gör att den mera än kan-         sitt utvecklingsarbete särskild uppmärksamhet
26649: ske någon annan gren av förvaltningen är utsatt        vid beskattningsförfarandet i fråga om företag.
26650: för kritik och negativa drag i den offentliga bil-     För storföretagens räkning håller man på att
26651: den av den. På senare tid har förtroendet för          inrätta en koncernskattecentral. Förutsägbarhe-
26652: skatteförvaltningen undergrävts av i synnerhet         ten i fråga om beskattningen har förbättrats ge-
26653: påståenden om oegentligheter i förfaringssättet        nom det nya förfarandet med förhandsbesked.
26654: som gäller företagsbeskattning och qm den skatt-       Betalningen av skatter har underlättats tekniskt.
26655: skyldiges bristfälliga rättsskydd. A ven om de         A vsikten är också att övergå från en skattekon-
26656: mest drastiska påståendena kan tillbakavisas           troll baserad på de enskilda skatteslagen tili en
26657: med fakta, har man inom skatteförvaltningen            kundvis utförd kontroll som täcker alla skatte-
26658: utgått från att man bör förhålla sig allvarligt tili   slag. A vsikten är Iikaså att gruppera företags-
26659: kritiken. Skatteförvaltningen skall så gott den        kunderna enligt hur komplicerad beskattning de
26660: förmår försäkra sig om att förtroendet för dess        har. Nya företagare skall få råd och ledning i
26661: verksamhet är så stort som möjligt bland de            frågor som gäller företagsbeskattning. Besök vid
26662: skattskyldiga. Det är heller ingen lätt uppgift av     företag görs när företagen så önskar. Problemen
26663: den orsaken att ett motsatsförhållande i beskat-       i anslutning tili beskattningsförfarandena som
26664: tarens och den skattskyldiges intressen inte alltid    gäller företag utreds dessutom som bäst i en ar-
26665: kan undvikas; skatteförvaltningen har tili upp-        betsgrupp tillsatt av finansministeriet, där repre-
26666: gift att samla in skatt så effektivt som möjligt       sentanter från såväl företagen som beskattaren
26667: även av de kunder som är oviliiga att betala den.      ingår. Man har kommit överens om att som ett
26668: Av den anledningen kommer bilden av skatteför-         samarbete mellan finansministeriet och skatte-
26669: valtningen alltid att ha negativa drag oberoende       styrelsen starta en separat utredning om fören-
26670: av hur väl den lyckas i sin uppgift.                   hetligandet av räntor i anslutning tili beskatt-
26671:     Skatteförvaltningen och dess förfaringssätt        ningen och om justering av räntenivån.
26672: har under de senaste åren förnyats i rask takt.            Andringen av beskattningsförfarandet som
26673: Nya Iagar om skatteförvaltningen, beskattnings-        gäller företag ställer höga krav på yrkesskicklig-
26674:  förfarandet och förskottsuppbörden möjliggör          heten hos den som skall använda det inom före-
26675: 6                                             KK 159/1997 vp
26676: 
26677: tagsbeskattningen och skatteinspektionsarbetet.         som är helt fristående från skatteförvaltningen.
26678: Syftet är att man under de närmaste åren skall          Därför bör målet vara att utveckla skattestyrel-
26679: göra kännbara insatser för att höja denna yrkes-        sens verksamhet så att de skattskyldiga kan Iita
26680: skicklighet. Det har bl.a. varit tal om att grunda      på förvaltningens opartiskhet och förmåga att
26681: ett särskilt skatteinstitut.                            handla riktigt. Skattestyrelsens roll som centralt
26682:     Kraven på ett särskilt ombudsmannasystem            ämbetsverk är mycket viktig i detta utvecklings-
26683: för de skattskyldiga avspeglar för sin del misstro-     arbete. Också samordningen av beskattningen är
26684: endet mot skatteförvaltningen. De uppgifter som         en självskriven uppgift för det centrala ämbets-
26685: enligt motiveringen till spörsmålet planeras för        verket. Ett ombudsmannasystem bör övervägas
26686: ombudsmannen är till sin natur sådana som hör           först om de många redan genomförda och pågå-
26687: till skatteförvaltningen. Det är svårt att föreställa   ende utvecklingsprojekten inte leder till önskade
26688: sig att dessa skulle kunna skötas i en institution      resultat.
26689: 
26690:      Helsingfors den 24 mars 1997
26691: 
26692:                                                                                    Minister Arja Alho
26693:                                            KK 160/1997 vp
26694: 
26695: Kirjallinen kysymys 160
26696: 
26697: 
26698: 
26699: 
26700:                                   Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk: Korkeakoulujen huippuyksiköi-
26701:                                       den valintaperusteista
26702: 
26703: 
26704:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26705: 
26706:    Maamme korkeakouluihin on luotu ns. huip-         Siksi olisi tärkeää tietää selkeästi valinnan kritee-
26707: puyksikköjärjestelmä. Huippuyksiköiden valin-        rit.
26708: taperustelut ja -kriteerit ovat vielä kehittymättä       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26709: ja ne näyttävät vaihtuvan miltei vuosittain.         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26710:    Korkeakouluväen piirissä vuotuiset valinnat       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26711: ovat herättäneet monia avoimia kysymyksiä.           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26712: Myös joissakin huippuyksikköjen valintaa kos-
26713: kevissa kartoituksissa on todettu, että valintape-              Mitkä ovat tämänhetkiset korkea-
26714: rusteet ovat ailahtelevaisia ja selkiintymättömiä.           koulujen huippuyksiköiden valinnan pe-
26715: Jotkut tutkijat ovat esittäneet, että yksiköt voi-           rusteet, ja
26716: taisiin näin ollen yhtä hyvin arpoa.                            ovatko nykyiset valintakriteerit päte-
26717:    Huippuyksiköiden palkitseminen on kuiten-                 vät ollakseen pysyvät?
26718: kin yksi korkeakoulujen tulosohjauksen väline.
26719:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1997
26720: 
26721:                                   Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk
26722: 
26723: 
26724: 
26725: 
26726: 279001
26727: 2                                           KK 160/1997 vp
26728: 
26729: 
26730: 
26731: 
26732:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26733: 
26734:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Opetusministeriön saarnat esitykset peruste-
26735: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         luineen kauden 1997-1998 huippuyksiköiksi
26736: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ovat ohessa liitteenä. Opetusministeriö on käyt-
26737: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tytti lso-       tänyt tehtyjä esityksiä sellaisenaan tulokselli-
26738: hookana-Asunmaan näin kuuluvan kirjallisen            suusrahan jaon perusteena siten, että vuoden
26739: kysymyksen n:o 160:                                   1997 toimintamenoihin sisältyvästä 150 Mmk:n
26740:                                                       tuloksellisuusrahasta 38 Mmk jaettiin tutkimuk-
26741:           Mitkä ovat tämänhetkiset korkea-            sen huippuyksiköiden perusteella, 20 Mmk kou-
26742:        koulujen huippuyksiköiden valinnan pe-         lutuksen huippuyksiköiden perusteella ja 3 Mmk
26743:        rusteet, ja                                    taiteellisen toiminnan huippuyksiköiden perus-
26744:           ovatko nykyiset valintakriteerit päte-      teella. Vuoden 1998 budjetin valmistelussa samat
26745:        vät ollakseen pysyvät?                         yksiköt ovat edelleen tuloksellisuusrahan mää-
26746:                                                       räytymisperusteina.
26747:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Yliopistojen tulosohjauksen kehittämistä kä-
26748: vasti seuraavaa:                                      sittelevä työryhmä esitti tuloksellisuuskriteerei-
26749:                                                       den kehittämisehdotuksissaan, että tutkimuk-
26750:    Yliopistojen toimintamenoihin on sisällytetty      sen, koulutuksen ja taiteellisen toiminnan huip-
26751: tuloksellisuuden perusteella määräytyvää rahoi-       puyksiköt säilyisivät edelleen tuloksellisuuskri-
26752: tusta viime vuosina 130-150 Mmk eli noin 3 %          teereinä nykyisen valintamenettelyn mukaisesti
26753: toimintamenoista. Tuloksellisuusrahoitus on           (opetusministeriön      työryhmien      muistiaita
26754: kohdennettu yliopistoille tiettyjen opetusminis-      36:1996). Työryhmä ehdotti myös, että valinto-
26755: teriön ja yliopistojen kesken sovittujen kriteerei-   jen pitäisi olla voimassa aina koko kolmivuotisen
26756: den perusteella. Yliopistot itse päättävät tulok-     tulossopimuskauden ja että esitykset pyydettäi-
26757: sellisuusrahan kohdentamisesta.                       siin Suomen Akatemialta (tutkimuksen huippu-
26758:    Huippuyksiköt ovat olleet tuloksellisuuskri-       yksiköt), Korkeakoulujen arviointineuvostolta
26759: teereinä vuodesta 1994 alkaen. Opetusministeriö       (koulutuksen huippuyksiköt) ja Taiteen keskus-
26760: on pyytänyt esitykset tutkimuksen huippuyksi-         toimikunnalta (taiteellisen toiminnan huippuyk-
26761: köiksi Suomen Akatemialta, koulutuksen huip-          siköt). Työryhmän ehdotuksia näiltä osin kanna-
26762: puyksiköiksi Korkeakouluneuvostolta ja taiteel-       tettiin yliopistoilta pyydetyissä lausunnoissa, ja
26763: lisen toiminnan huippuyksiköiksi Taiteen kes-         opetusministeriö on päättänyt edetä työryhmän
26764: kustoimikunnalta. Nämä puolestaan ovat pyytä-         ehdotusten mukaisesti.
26765: neet yliopistoilta esitykset huippuyksiköiksi ja
26766: arvioineet esityksiä erilaisten laatukriteereiden
26767: perusteella.
26768: 
26769:      Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1997
26770: 
26771:                                                               Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
26772:                                           KK 160/1997 vp                                               3
26773: 
26774: 
26775: 
26776: 
26777:                                       Tili Riksdagens Talman
26778: 
26779:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     ningsministeriet erhållit för perioden 1997-1998
26780: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-      medfö1jer inklusive motiveringar som bi1aga.
26781: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-    Undervisningsministeriet har använt de upprät-
26782: man Tytti Isohookana-Asunmaa undertecknade          tade förs1agen som sådana tili grund för utde1-
26783: spörsmå1 nr 160:                                    ningen av resultatpenningen så att 38 Mmk av
26784:                                                     den resultatpenning på 150 Mmk som ingår i
26785:          Vilka är de nuvarande grunderna när        omkostnaderna för 1997 förde1ades på basis av
26786:        högsko1ornas spetsenheter utses, och         spetsforskningsenheter, 20 Mmk på basis av
26787:          är de nuvarande urva1skriterierna          spetsenheter inom utbi1dningen och 3 Mmk på
26788:        övertygande nog för att vara bestående?      basis av spetsenheter inom den konstnärliga
26789:                                                     verksamheten. Vid beredningen av budgeten fOr
26790:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt       1998 är samma enheter alltjämt bestämnings-
26791: anföra fö1jande:                                    grunder för resultatpenningen.
26792:                                                         En arbetsgrupp som behand1ade utveck1ingen
26793:    Universitetens omkostnader har de senaste        av resu1tatstyrningen av universiteten framförde
26794: åren innehållit finansiering på 130-150 mi1j. mk,   i sina förs1ag tili utveck1ing av resu1tatkriterierna
26795: eller ca 3% av omkostnaderna, som bestäms på        att spetsenheterna inom forskning, utbildning
26796: basis av resu1tatet. Den resu1tatbaserade finan-    och konstnär1ig verksamhet alltjämt skall beva-
26797: sieringen har tilide1ats universiteten utgående     ras som resultatkriterier en1igt det nuvarande ur-
26798: från vissa kriterier som undervisningsministeriet   va1sförfarandet (promemorior a v undervisnings-
26799: och universiteten sinsemellan har kommit över-      ministeriets arbetsgrupper 36: 1996). Arbetsgrup-
26800: ens om. Universiteten har sjä1va fått bes1uta om    pen föres1og också att va1en alltid bör gälla hela
26801: förde1ningen av resu1tpenningen.                    den treåriga avtalsperioden och att förs1agen
26802:    Spetsenheterna har utgjort resultatkriterier     skall inbegäras av Fin1ands Akademi (spets-
26803: sedan 1994. Undervisningsministeriet har bett       forskningsenheterna), Rådet för utvärdering av
26804: om förs1ag tili spetsenheter inom forskningen av    högsko1orna (spetsenheterna inom utbi1dningen)
26805: Fin1ands Akademi, inom utbildningen av Hög-         och Centralkommissionen för konst (spetsen-
26806: sko1erådet och inom den konstnärliga verksam-       heterna inom den konstnärliga verksamheten).
26807: heten av Centra1kommissionen för konst. Dessa       Arbetsgruppens förslag understöddes av univer-
26808: har i sin tur bett universiteten om förslag tili    siteten i deras remissvar och undervisningsminis-
26809: spetsenheter och bedömt förs1agen på basis av       teriet har beslutat gå vidare i enlighet med arbets-
26810: o1ika kva1itetskriterier.                           gruppens förs1ag.
26811:     De förs1ag tili spetsenheter som undervis-
26812: 
26813:      He1singfors den 15 april1997
26814: 
26815:                                                      Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
26816:                                           KK 161/1997 vp
26817: 
26818: Kirjallinen kysymys 161
26819: 
26820: 
26821: 
26822: 
26823:                                   Tytti lsohookana-Asunmaa /kesk: Postipalvelujen saatavuuden tur-
26824:                                       vaamisesta
26825: 
26826: 
26827:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
26828: 
26829:    Suomen Posti Oy suunnittelee lakkauttavansa         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
26830: lukuisia postikonttoreita, joiden joukossa on       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26831: mm. Haukiputaan Martinniemen posti. Martin-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26832: niemen postikonttorin myötä häviäisi kylältä vii-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26833: meinenkin pankkipalvelu. Martinniemestä olisi
26834: postin lakkauttamisen jälkeen noin 7 km lähim-                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
26835: pään postiin, mikä on erittäin hankalaa varsin-            postipalvelujen säilyttämiseksi Haukipu-
26836: kin kylän vanhemmalle väestölle.                           taan Martinniemessä, ja
26837:    Kyseinen tapaus on vain yksi esimerkki me-                 miten Hallitus aikoo puuttua siihen,
26838: neillään olevasta postin kehittämissuunnasta.              että kansalaisten peruspalveluihin kuulu-
26839: Postipalvelut kuuluvat kuitenkin kansalaisten              vat postipalvelut voitaisiin kohtuudella
26840: peruspalveluihin. Postikonttorien korvaavilla              turvata kaikille suomalaisille asuinpai-
26841: järjestelyillä ei kyetä turvallisesti hoitamaan            kasta riippumatta?
26842: asiakkaiden peruspalveluja. Tästä on kokemuk-
26843: sia. Siksi hallituksen tulisi antaa eduskunnalle
26844: esitys postitoimintalain muuttamisesta.
26845:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1997
26846: 
26847:                                  Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk
26848: 
26849: 
26850: 
26851: 
26852: 279001
26853: 2                                           KK 161/1997 vp
26854: 
26855: 
26856: 
26857: 
26858:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26859: 
26860:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tinniemen kylässä ei ole enää tarkoituksenmu-
26861: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kaista. Postikonttorissa tehtävästä työstä yli
26862: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       puolet on muodostunut pankkipalveluista. Sen
26863: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tytti lso-       sijaan tilalle tulee yrittäjän hoitarua posti, joka
26864: hookana-Asunmaan näin kuuluvan kirjallisen            tarjoaa kaikki samat postipalvelut kuin Postin
26865: kysymyksen n:o 161:                                   omalla henkilökunnanaan hoitarua posti. Mar-
26866:                                                       tinniemen postipalvelut säilyvät täten ainakin
26867:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         nykyisellä tasolla. Postinjakelu ja postinkuljetus
26868:        postipalvelujen säilyttämiseksi Haukipu-       toimivat kuten ennenkin.
26869:        taan Martinniemessä, ja                           On arvioitu, että Martinniemessä yrittäjän
26870:           miten Hallitus aikoo puuttua siihen,        hoitamassa postissa käy päivittäin parisenkym-
26871:        että kansalaisten peruspalveluihin kuulu-      mentä asiakasta. Sen suuruinen kävijämäärä
26872:        vat postipalvelut voitaisiin kohtuudella       edellyttää alle kahden tunnin päivittäistä työpa-
26873:        turvata kaikille suomalaisille asuinpai-       nosta yrittäjän hoitamassa postissa.
26874:        kasta riippumatta?                                Haukiputaan kuntaan jäävät edelleen kaksi
26875:                                                       Postin omalla henkilöstöllä hoidettavaa postia,
26876:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          joista toinen sijaitsee Haukiputaan keskustassa
26877: vasti seuraavaa:                                      ja toinen Kellossa. Niissä kummassakin säilyvät
26878:                                                       Postipankin palvelut. Siten Martinniemestä
26879:    Postipankin muutettua pankkipalvelutarjon-         pankkiasioille Haukiputaan keskustaan on mat-
26880: taansa postitoimipaikoissa on Postin toimipaik-       kaa alle 10 kilometriä. Postin kautta voi luonnol-
26881: kaverkossa tapahtumassa muutoksia. Olennais-          lisesti lähettää tilisiirtokirjeitä, mutta Postipan-
26882: ta kuitenkin on, että postitoimipaikkojen koko-       kin pankkipalveluja Posti ei voi tarjota. Tämä on
26883: naismäärä ei vähene. Se on ennen ja jälkeen           Postista riippumatonta.
26884: uudistuksen runsaat 1 700 toimipaikkaa. Mää-             Posti ei yleensä hoida suurten yritysten
26885: rään sisältyy Postin omia toimipaikkoja sekä          postilähetyksiä tavallisissa toimipaikoissaan,
26886: yrittäjien hoitamia postitoimipaikkoja.               vaan pyrkii näissä tapauksissa takaamaan
26887:    Yrittäjien hoitamat postit tarjoavat yksityis-     palvelujensa laadun yksilöllisin ratkaisuin. Näin
26888: henkilöille kaikki samat palvelut kuin Postin         menetellään myös Martinniemessä.
26889: omalla henkilökunnalla toimiva postikonttori.             Paikkakunnan omat yrittäjät ovat yleensä
26890: Asiakkaat voivat noutaa saapuneet postilä-            kiinnostuneita postipalvelujen hoitamisesta
26891: hetyksensä sekä lähettää postia Suomeen ja myös       oman yrityksensä yhteydessä. Martinniemessä ei
26892: ulkomaille. Yrittäjien hoitamat postit ovat lisäk-    ole vielä tehty sopimusta postipalvelujen hoita-
26893: si usein avoinna iltaisin ja viikonloppuisin. Niin-   misesta, mutta sopimus tullaan tekemään sellai-
26894: pä yrittäjävetoisten postien on huomattu va-          sen paikallisen yrittäjän kanssa, jolla on kykyä ja
26895: kiinnuttaneen asemansa oman alueensa pos-             resursseja hoitaa postipalvelut asiakkaita
26896: teina.                                                palvelevalla ja Postin edellyttämällä laaduk-
26897:     Postipankin pankkipalvelujen poistumisen          kaalla tavalla. Tällöin postipalvelut voidaan
26898: jälkeen Postin oman konttorin ylläpito kysymyk-       säilyttää entisellään.
26899: sessä tarkoitetussa Haukiputaan kunnan Mar-
26900: 
26901:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1997
26902: 
26903:                                                                 Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
26904:                                              KK 161/1997 vp                                              3
26905: 
26906: 
26907: 
26908: 
26909:                                          Tili Riksdagens Talman
26910: 
26911:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Haukipudas kommun. Över hälften av postkon-
26912: ger ha Ni, Fru Talman, tili vederbörande medlem        torets arbete har bestått av banktjänster. I stället
26913: av statsrådet översänt följande av riksdagsleda-       för detta kommer en ny företagardragen post
26914: mot Tytti Isohookana-Asunmaa undertecknade             som erbjuder alla posttjänster som ett postkontor
26915: spörsmål nr 161:                                       som sköts med egen personal. Posttjänsterna i
26916:                                                        Martinniemi förblir åtminstone på nuvarande
26917:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         nivå. Postdistribueringen och posttransporterna
26918:        ta för att posttjänsterna i Martinniemi i       verkar som förut.
26919:        Haukipudas skall bibehållas, och                   Det har beräknats att ca 20 kunder dagligen
26920:           hur ämnar Regeringen ingripa för att         kommer att besöka företagarposten i Haukipu-
26921:        posttjänsterna som hör tili medborgarnas        das. En kundkrets av denna storlek f6rutsätter
26922:        bastjänster skall kunna rimligen tryggas        mindre än två timmar daglig arbetsinsats i en
26923:        åt varje finländare oberoende av bonings-       företagardragen post.
26924:        ort?                                               I Haukipudas kommun blir fortfarande två
26925:                                                        postkontor kvar och de sköts med Postens egen
26926:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          personal. Den ena av dem finns i Haukipudas
26927: anföra följande:                                       centrum och den andra i Kello. I båda kvarstår
26928:                                                        Postbankens service. Följaktligen kommer av-
26929:    I och med att Postbanken har ändrat utbudet         ståndet tili Haukipudas centrum för att sköta
26930: på sin bankservice i postkontoren kommer det att       postärenden att vara ca 10 km. Via Posten är det
26931: ske ändringar i Postens kontorsnät. Det viktigas-      naturligtvis möjligt att skicka kontoöverförings-
26932: te är dock att anta1et postkontor inte minskar.        brev, med Postbankens bankservice kan Posten
26933: Antalet postkontor var f6re och är efter reformen      naturligtvis inte erbjuda. Detta är oberoende av
26934: 1 700 tili antalet. I detta antal ingår Postens egna   Posten.
26935: kontor samt sådana postkontor som sköts av                Posten sköter i allmänhet inte de stora företa-
26936: företagare.                                            gens postförsändelser från sina normala kontor,
26937:    Postkontoren som sköts av postombud erbju-          utan försöker i dy1ika fall garantera servicekvali-
26938: der åt privatpersoner alla sådana tjänster som         teten genom att tillämpa individuella lösningar.
26939: postkontor med egen personai erbjuder. Kunder-         Så går man tili väga också i Martinniemi.
26940: na kan hämta sina postförsände1ser och sända              Företagare på orten är vanligen intresserade
26941: post till Finland och även tili utlandet. Postkon-     av att sköta posttjänster i samband med sitt eget
26942: toren som sköts av postombud är dessutom ofta          företag. I Martinniemi har man ännu inte slutit
26943: öppna kvällstid och under veckos1uten. Fö1jakt-        avtal om skötsel av posttjänster, men ett sådant
26944: ligen har man märkt att postombuden har befåst         avtal skall med all sannolikhet ingås med en så-
26945: sin ställning som postinrättningar på de orter där     dan lokal företagare som har förmåga och resur-
26946: de verkar.                                             ser att sköta posttjänster genom att erbjuda
26947:    Efter det att Postbankens banktjänster lagts        kundservice på det högk1assiga sätt som Posten
26948: ned är det inte längre ändamålsenligt att upprätt-     förutsätter. Då kan posttjänsterna bevaras som
26949: hålla Postens eget kontor i Martinniemi by i           förut.
26950: 
26951:      Helsingforsden 20 mars 1997
26952: 
26953:                                                                     Trafikminister Tuula Linnainmaa
26954:                                             KK 162/1997 vp
26955: 
26956: Kirjallinen kysymys 162
26957: 
26958: 
26959: 
26960: 
26961:                                    Esa Lahtela /sd: Pohjois-Karjalan valitsemisesta kotitalouksien
26962:                                       työllistämisen kokeilualueeksi
26963: 
26964: 
26965:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26966:    Budjettiriihessä on päätetty ottaa käyttöön        räinen tulotaso on maan alhaisimpia. Lisäksi
26967: kokeilut kotitalouksien työllistämismahdolli-         työllisyystilanne siellä on vaikea. Esim. vuoden
26968: suuksien selvittämiseksi. Kokeiluissa olisi muka-      1996 tammikuusta vuoden 1997 tammikuuhun
26969: na hyvitysmalli, jossa hallintomuodoltaan mitkä       työttömien määrä lisääntyi 153 henkilöllä.
26970: tahansa mikroyritykset,jotka toimisivat kotipal-         Palveluiden mahdollisista käyttäjistä vanhus-
26971: velualan yrittäjinä, voisivat saada palveluidensa     väestön määrä on Pohjois-Karjalassa suhteelli-
26972: myyntiin tukea. Toisessa verovähennysmallissa         sen suuri ja eläkkeiden taso on hyvin matala.
26973: kotipalvelun käyttäjä voisi maksettuaan palk-            Lisäksi Pohjois-Karjalassa on syntynyt kautta
26974: koja tästä työstä vähentää maksimissaan 4 950         maakunnan työosuuskuntia, joille mallin kokei-
26975: markkaa valtionverosta vuodessa.                      lu olisi ensiarvoisen tärkeä toiminta- ja työllistä-
26976:    Kokeilupaikoista päätettäisiin valtioneuvos-       mismuoto.
26977: tossa myöhemmin. Koska kokeiltavat mallit                Valtioneuvosto on tehnyt myös periaatepää-
26978: ovat luonteeltaan hyvin erilaisia, kokeilupaikat-     töksen siitä, että kaikki hallinnonalat edistäisivät
26979: kin pitäisi valita sen mukaisesti. Hyvitysmalli       päätöksiä tehdessään Itä-Suomen kehittämistä.
26980: tulisi kysymykseen luonteensa puolesta parem-         Kotitalouksien työllistämiskokeilun kohdenta-
26981: min lyhytkestoisia tarpeita ajatellen, ja käyttäjä-   minen Pohjois-Karjalaan sopisi hyvin tähän lin-
26982: kunnan väestö olisi todennäköisesti tuloiltaan ja     jaan.
26983: varallisuudeltaan pieni- ja keskituloista. Verovä-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
26984: hennysmalli sopii puolestaan paremmin pitempi-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26985: aikaiseen työhön, ja jotta verovähennyksestä sai-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26986: si täyden hyödyn, sellaisille, joilla tulo valtion-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26987: verotuksessa on keskimääräistä korkeampi.
26988:    Tätä taustaa vasten verovähennysmalli sopisi                  Onko Hallitus ajatellut, että kotita-
26989: hyvin kokeiltavaksi Uudellamaalla, koska siellä               louksien työllistämisessä ns. hyvitysmal-
26990: keskimääräinen ansiotaso on korkein.                          lin kokeilualueeksi nimettäisiin Pohjois-
26991:    Hyvitysmalli sopisi puolestaan erittäin hyvin              Karjala?
26992: esim. Pohjois-Karjalaan, koska siellä keskimää-
26993: 
26994:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1997
26995: 
26996:                                             Esa Lahtela /sd
26997: 
26998: 
26999: 
27000: 
27001: 279001
27002: 2                                        KK 162/1997 vp
27003: 
27004: 
27005: 
27006: 
27007:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
27008: 
27009:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
27010: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      vasti seuraavaa:
27011: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
27012: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-        Kotitalouksien työllistämismahdollisuuksien
27013: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       tukemiseksi ja harmaan talouden vähentämisek-
27014: 162:                                               si talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti
27015:                                                    26.2.1997 kokeilla alueellisesti kahta mallia. Toi-
27016:           Onko Hallitus ajatellut, että kotita-    sessa mallissa kotitaloudelle palveluja tuottaval-
27017:        louksien työllistämisessä ns. hyvitysmal-   le yritykselle hyvitetään osa kotityöstä maksetun
27018:        lin kokeilualueeksi nimettäisiin Pohjois-   palkkion määrästä. Toisessa mallisssa myönne-
27019:        Karjala?                                    tään verosta tehtävä vähennys. Hallitus valmiste-
27020:                                                    lee molempia malleja parhaillaan. Esitys, jossa
27021:                                                    otetaan kantaa muun muassa kokeilualueihin,
27022:                                                    tullaan antamaan kevätistuntokaudella.
27023:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1997
27024: 
27025:                                                                               Ministeri Arja Alho
27026:                                           KK 162/1997 vp                                             3
27027: 
27028: 
27029: 
27030: 
27031:                                       Tili Riksdagens Ta/man
27032: 
27033:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        För stödande av hushållens möjligheter att
27034: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      sysselsätta personer och för minskande av den
27035: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    ekonomiska gråzonen beslöt finanspolitiska mi-
27036: man Esa Lahtela undertecknade spörsmål nr           nisterutskottet den 26 februari 1997 att inleda ett
27037: 162:                                                regionalt försök med två modeller. 1 den ena
27038:                                                     modellen får företag som producerar tjänster åt
27039:           Har Regeringen tänkt att Norra Kare-      hushåll kompensation för en del av arvodet för
27040:        len kunde utses tili försöksområde för den   hemarbetet. 1 den andra modellen beviljas avdrag
27041:        s.k. kompensationsmodellen i samband         från skatten. Regeringen bereder som bäst bägge
27042:        med att hushållen skalllockas att syssel-    modellerna. En proposition i viiken ställning tas
27043:        sätta personer?                              tili bl.a. försöksområdena kommer att avlåtas
27044:                                                     under vårsessionen.
27045:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
27046: anföra följande:
27047:      Helsingfors den 24 mars 1997
27048: 
27049:                                                                                 Minister Arja Alho
27050:                                           KK 163/1997 vp
27051: 
27052: Kirjallinen kysymys 163
27053: 
27054: 
27055: 
27056: 
27057:                                   Esa Lahtela /sd: Työttömyyseläkeläisille suunnatun tiedotuksen
27058:                                      parantamisesta
27059: 
27060: 
27061:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
27062: 
27063:    Työttömyyseläkkeellä olevien henkilöiden            Vaikka asiaan on tullut jo asiallinen korjaus,
27064: keskuudessa on ollut epätietoisuutta siitä, voi-    siitä tiedottaminen monien yhteydenottojen pe-
27065: vatko he eläkkeellä ollessaan lähteä kuntoutuk-     rusteella on jäänyt vaillinaiseksi.
27066: seen tai matkustella vaikka ulkomailla, kun aina-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27067: kin vanhemmissa eläkepäätöksissä heidän edel-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27068: lytetään aina olevan työmarkkinoiden käytettä-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27069: vissä.                                              nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27070:    Kuitenkin jatkuva valmius ottaa työtä vas-
27071: taan lienee oikeuskanslerin kehotuksesta poistet-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ai-
27072: tu kohtuuttomana työttömyyseläkeläisiltä jo                  konut ryhtyä, että työttömyyseläkkeellä
27073: vuonna 1994.                                                 olevat saisivat muuttuneista säännöksistä
27074:                                                              ajanmukaisen riittävän tiedon?
27075:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1997
27076:                                            Esa Lahtela /sd
27077: 
27078: 
27079: 
27080: 
27081:  279001
27082: 2                                           KK 163/1997 vp
27083: 
27084: 
27085: 
27086: 
27087:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27088: 
27089:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        saaminen edellyttää eli mainittu 2 230 mk kuu-
27090: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kaudessa, työttömyyseläke voidaan keskeyttää.
27091: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Työttömyyseläkkeen saaminen ei estä ulkomaille
27092: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-       matkustamista kuntoutusta saamaan tai lomalle.
27093: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          Periaatetta tullaan myös muiden työttömien
27094: 163:                                                  osalta täsmentämään työministeriössä parhail-
27095:                                                       laan valmisteltavassa hallituksen esityksessä.
27096:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ai-           Työttömyyseläkettä koskevassa säännöstössä
27097:        konut ryhtyä, että työttömyyseläkkeellä        on työttömälle henkilölle asetettu velvollisuus
27098:        olevat saisivat muuttuneista säännöksistä      ilmoittaa oleskelustaan ulkomailla tai muusta
27099:        ajanmukaisen riittävän tiedon?                 vastaavasta syystä, jonka johdosta hän ei voi
27100:                                                       vastaanottaa työtä. Hän on myös velvollinen il-
27101:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          moittamaan ryhtymisestään ansiotyöhön, josta
27102: vasti seuraavaa:                                      saatava tulo ylittää mainitun 2 230 mk/kk. Sa-
27103:                                                       moin hän on velvollinen ilmoittamaan siitä, että
27104:    Työttömyyseläkkeen tarkoituksena on turva-         hän on kieltäytynyt vastaanottamasta viran-
27105: ta työntekijän toimeentulo silloin, kun hän ei        omaisen tarjoamaa työtä.
27106: saatavissa olevalla työllä pysty elättämään it-           Kuten kysymyksessä todetaan, massatyöttö-
27107: seään. Työttömyyseläkkeellä oleva voi vähäises-       myyden seurauksena jouduttiin oikeuskanslerin
27108: sä määrin työskennellä ja saada tilapäisesti noin     vaatimuksesta poistamaan aikaisemmin lainsää-
27109: 2 230 mk työtuloja kuukaudessa.                       dännössä ollut säännös, jonka mukaan työvoi-
27110:    Työttömyyseläkettä ei makseta kalenterikuu-        maviranomaisen oli tehtävä säännöllinen ilmoi-
27111: kaudelta,jonka aikana eläkkeensaaja ulkomailla        tus työttömyyseläkkeensaajien työllistämistoi-
27112: oleskelun tai muun vastaavan syyn vuoksi ei voi       menpiteistä. Tämä ei kuitenkaan vapauta työttö-
27113: ottaa vastaan työtä. Pääsääntöisesti työttömyys-      myyseläkkeen saajaa omasta ilmoittamisvelvolli-
27114: eläke keskeytetään ulkomailla oleskelun ajaksi.       suudesta.
27115: Jos eläkettä on maksettu tältä ajalta, se peritään        Eläketurvakeskuksen julkaisemissa esitteissä
27116: takaisin. Eläkelaitos voi erityisestä syystä luopua   ei ole kerrottu tilanteista, joissa työttömyyseläke
27117: takaisinperinnästä, jos eläkettä ei ole maksettu      maksetaan ulkomaille. Jos eläkkeensaaja on tie-
27118: kolmea kuukautta pidemmältä ajalta.                   dustellut asiaa eläkelaitoksesta, hänelle on ker-
27119:    Edellä mainittuja säännöksiä ei sovelleta, jos     rottu, maksetaanko työttömyyseläke edellä esite-
27120: eläkkeensaaja oleskelee jossakin Euroopan unio-       tyn mukaisesti siihen maahan, johon eläkkeen-
27121: nin jäsenmaassa. Tällöin sovelletaan EU :n sosi-      saaja on muuttamassa.
27122: aaliturvasäännöksiä, joiden mukaan eläkettä ei            Eläketurvakeskuksen ohjeissa ET A-sopimuk-
27123: saa keskeyttää eikä lakkauttaa yksinomaan sillä       sen sosiaaliturvasäännösten vaikutukset työ-
27124: perusteella, että eläkkeensaaja oleskelee toisessa    eläkkeisiin on työttömyyseläkkeen maksamises-
27125: jäsenvaltiossa.                                       ta ED-maihin nimenomaan todettu.
27126:    Hallituksen esityksessä 95/1992 vp todetaan,           Eläketurvakeskuksessa valmistellaan parhail-
27127: että työttömyysetuus on katsottava etuudeksi,         laan yleisölle tarkoitettua tiedotetta, jossa kerro-
27128: joka on maksettava ulkomaille. Edellytyksenä          taan myös työttömyyseläkkeen maksamisesta
27129: on kuitenkin, että eläkkeensaaja edelleen täyttää     ulkomaille. Asianmukaista on, että myös Eläke-
27130: muut eläkkeen maksamisen edellytykset. Jos            turvakeskuksen esitteisiin otetaan tästä mainin-
27131: eläkkeensaajana on ulkomailla esimerkiksi an-         ta.
27132: siotuloja enemmän kuin työttömyyseläkkeen
27133: 
27134:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1997
27135: 
27136:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
27137:                                               KK 163/1997 vp                                               3
27138: 
27139: 
27140: 
27141: 
27142:                                           Tili Riksdagens Talman
27143: 
27144:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          pension, dvs. nämnda 2 230 mk/månad, kan ar-
27145: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-            betslöshetspensionen avbrytas. Att en pensions-
27146: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          tagare får arbetslöshetspension hindrar honom
27147: man Esa Lahtela undertecknade spörsmål nr                 inte från att resa utomlands för rehabilitering
27148: 163:                                                      eller på semester. Denna princip kommer att pre-
27149:                                                           ciseras även i fråga om övriga arbetslösa i den
27150:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-           regeringsproposition som för närvarande är un-
27151:         ta för att de som erhåller arbetslöshets-         der beredning vid arbetsministeriet.
27152:         pension skall få fårsk och tillräcklig infor-        I de bestämmelser som gäller arbetslöshets-
27153:         mation om de bestämmelser som ändrats?            pension krävs att en arbetslös person gör en an-
27154:                                                           mälan om sin vistelse i utlandet eller om någon
27155:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             annan motsvarande orsak på grund a v viiken han
27156: anföra följande:                                          inte kanta emot arbete. Han är också skyldig att
27157:                                                           anmäla sin avsikt att börja förvärvsarbeta om
27158:     A vsikten med arbetslöshetspension är att tryg-       inkomsten därav överstiger nämnda 2 230 mk/
27159: ga arbetstagarens utkomst då denna inte kan               månad. Han är likaså skyldigatt meddela om han
27160: försörja sig på det arbete som finns tiligängligt.        har vägrat att ta emot sådant arbete som myndig-
27161: Den som får arbetslöshetspension kan arbeta i             heterna anvisat honom.
27162: Iiten utsträckning och temporärt få ca 2 230 mk i            Som det framhålls i spörsmålet var man tili
27163: arbetsinkomst per månad.                                  följd av massarbetslösheten tvungen att på an-
27164:     Arbetslöshetspension betalas inte för en sådan        modan av justitiekanslern upphäva den bestäm-
27165: kalendermånad under viiken pensionstagaren på             melse i lagstiftningen enligt viiken arbetskrafts-
27166: grund av en utlandsvistelse eller någon annan             myndigheten regelbundet skulle göra en anmälan
27167: motsvarande orsak inte kanta emot arbete. Hu-             om sysselsättande åtgärder i fråga om dem som
27168: vudregeln är att utbetalningen av arbetslöshets-          erhåller arbetslöshetspension. Detta fråntar
27169: pension avbryts för tiden för utlandsvistelsen.           dock inte arbetslöshetspensionstagaren den egna
27170: Pension som har utbetalts för denna tid åter-             anmälningsplikten.
27171: krävs. Pensionsanstalten kan av särskilda skäl               Pensionsskyddscentralens broschyrer har inte
27172: avstå från återkrav om pensionen inte har utbe-           innehållit information om i vilka situationer ar-
27173: talts för en längre tid än tre månader.                   betslöshetspension betalas till utlandet. Har en
27174:     Ovan nämnda bestämmelser tillämpas inte om            pensionstagare hört sig för om saken hos pen-
27175: pensionstagaren vistas i någon av Europeiska              sionsanstalten har han, enligt vad som anförts
27176: unionens medlemsstater. Då tillämpas EU :s so-            ovan, underrättats om ifall arbetslöshetspension
27177: cialskyddsbestämmelser, enligt vilka pensionen            betalas tili det land tili vilket han ämnar flytta.
27178:  inte får avbrytas eller dras in enbart på grund av          I Pensionsskyddscentralens anvisningar om
27179: att pensionstagaren vistas i en annan medlems-            verkningarna av EES-avtalets socialskyddsbe-
27180:  stat.                                                    stämmelser på arbetspensionerna har man ut-
27181:     I regeringens proposition 95/1992 rd framhålls        tryckligen nämnt utbetalningen av arbetslöshets-
27182:  att arbetslöshetsförmånen skall anses som en så-         pension till EU-länderna.
27183:  dan förmån som skall betalas tili utlandet. En              Vid Pensionsskyddscentralen håller man som
27184:  förutsättning för detta är dock att pensionstaga-        bäst på att bereda ett meddelande tiii allmänhe-
27185:  ren fortfarande uppfyller de övriga krav som             ten, i vilket också redogörs för betalningen av
27186:  betalning av pensionen forutsätter. Om t.ex. pen-        arbetslöshetspension tili utlandet. Det är ända-
27187:  sionstagarens förvärvsinkomster i utlandet över-         målsenligt att även pensionsskyddscentralens
27188:  stiger gränsen för erhållande av arbetslöshets-          broschyrer innehåller upplysningar om detta.
27189: 
27190:        Helsingfors den 26 mars 1997
27191: 
27192:                                                         Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
27193:                                             KK 164/1997vp
27194: 
27195: Kirjallinen kysymys 164
27196: 
27197: 
27198: 
27199: 
27200:                                    Toimi Kankaanniemi Iski: Rakennustyön valvonnan tehostamisesta
27201: 
27202: 
27203: 
27204:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27205:    Erittäin laajaksi paisuneiden rakennusten          ti kustannuksissa, jos vastaava työnjohtaja on
27206: kosteus- ja homevaurioiden selvittelyn yhteydes-      vain nimellisesti mukana eikä näin ollen laskuta
27207: sä on herännyt epäily nykyisen rakennusvalvon-        työstään kovinkaan paljon.
27208: nan riittävyydestä. Kuntien rakennuslautakun-            Vastaavan työnjohtajan asemaa tulisi selkiyt-
27209: nat ja rakennustarkastajat valvovat rakennus-         tää ja vastuuta lisätä, jotta ainakaan valvonnan
27210: hankkeita. Tämän lisäksi rakennusasetuksen 8.         puute ei aiheuttaisi uusia kosteus- ja muita vau-
27211: luvussa on säädökset vastaavasta työnjohtajasta.      rioita,jotka tulevat hyvin kalliiksi sekä rakennut-
27212:     Kunnan rakennustarkastaja ei käytännössä          tajalle että koko yhteiskunnalle.
27213: aina pysty seuraamaan rakennustyötä riittävän            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27214: tiiviisti. Vastaavan työnjohtajan pitäisi valvoa ja   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27215: seurata huolellisesti työn suorittamista. Tällöin     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27216: myös sellaisten tekijöiden, joista kosteus- ja ho-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27217: mevauriot saattavat alkaa, pitäisi tulla havai-
27218: tuiksi ja estetyiksi.                                           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27219:     Käytännössä näyttää siltä, että vastaava työn-           ryhtyä rakennustyön valvonnan ja erityi-
27220: johtaja ei aina seuraa työtä, vaan on vain lähes             sesti vastaavan työnjohtajan aseman ja
27221: muodollisesti mukana. Esimerkiksi omakotita-                 vastuun korostamiseksi ja kalliiksi tule-
27222: lon hartiapankkirakentaja säästää huomattavas-               vien rakennusvirheiden estämiseksi?
27223: 
27224:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1997
27225: 
27226:                                        Toimi Kankaanniemi /skl
27227: 
27228: 
27229: 
27230: 
27231: 279001
27232: 2                                        KK 164/1997 vp
27233: 
27234: 
27235: 
27236: 
27237:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
27238: 
27239:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Kosteus- ja homevaurioita löytyy eri aikoina
27240: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      valmistuneista rakennuksista. Niiden syistä, il-
27241: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    menemismuodoista, korjaustavoista ja välttä-
27242: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi         miskeinoista on vasta muutaman viime vuoden
27243: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-      aikana saatu riittävästi tutkittua tietoa. Tutki-
27244: myksen n:o 164:                                    musten pohjalta ympäristöministeriö on käyn-
27245:                                                    nistänyt kampanjan, jolla kiinnitetään huomiota
27246:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     kosteusvaurioiden välttämiseen. Samalla on jat-
27247:        ryhtyä rakennustyön valvonnan ja erityi-    kettu erityisen toimintaohjelman toteuttamista
27248:        sesti vastaavan työnjohtajan aseman ja      muun muassa säännösten ja määräysten tarkista-
27249:        vastuun korostamiseksi ja kalliiksi tule-   miseksi sekä hallintomenettelyjen kehittämisek-
27250:        vien rakennusvirheiden estämiseksi?         si. Alueellisten ympäristökeskusten henkilökun-
27251:                                                    taa on koulutettu neuvontaa varten. Lisäksi on
27252:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       pyritty tiivistämään kuntien rakennusvalvonta-
27253: vasti seuraavaa:                                   ja terveydensuojeluviranomaisten yhteistyötä
27254:                                                    asumisterveyttä koskevissa kysymyksissä.
27255:    Rakennushankkeeseen ryhtyvän velvollisuut-          Rakennuslain kokonaisuudistusta varten on
27256: ta osaltaan huolehtia rakennustyön valvonnasta     15 päivänä toukokuuta 1996 asetettu toimikun-
27257: korostettiin rakennuslain vuonna 1990 voimaan      ta, jonka tavoitteena on rakentamisen virheettö-
27258: tulleella osauudistuksella. Samassa yhteydessä     myyden ja hyvän laadun edistäminen sekä vas-
27259: selkeytettiin rakennusasetuksen muutoksella ra-    tuusuhteiden selkeyttäminen. Toimikunnan
27260: kennustyön vastaavan työnjohtajan asemaa ja        määräaika päättyy kuluvan vuoden lopulla. Ra-
27261: hänen tehtäviään. Muutosten tarkoituksena oli      kennuslain valmisteluun osallistuvat myös ym-
27262: korostaa rakentamiseen ryhtyvän ja hänen käyt-     päristöministeriön asettama rakennusvalvonta-
27263: tämiensä asiantuntijoiden osuutta hyvän raken-     ryhmä ja rakentamisen vastuita varten asetettu
27264: tamisen tavoittelussa.                             selvitysmies.
27265:    Ympäristöministeriö julkaisi vuonna 1995            Ympäristöministeriö julkaisee kevään 1997
27266: opaskirjasen vastaavan työnjohtajan tehtävistä.    kuluessa pientalotyömaata koskevan valvonta-
27267: Oppaan tarkoituksena on korostaa asiantunte-       oppaan. Siinä on kiinnitetty erityistä huomiota
27268: vaoja vastuullisen työnjohdon merkitystä erityi-   rakennustyön suoritukseen ja tarkastukseen
27269: sesti pientalorakentamisessa. Kuntien rakennus-    niin, että kosteusvirheittä vältytään.
27270: tarkastajien huomiota on kiinnitetty vastaavan
27271: työnjohtajan tärkeyteen rakennusvirheiden estä-
27272: misessä.
27273: 
27274:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1997
27275: 
27276:                                                             Ympäristöministeri Pekka Haavisto
27277:                                            KK 164/1997 vp                                                3
27278: 
27279: 
27280: 
27281: 
27282:                                        Tili Riksdagens Talman
27283: 
27284:   I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Fukt- och mögelskadorna på byggnader för-
27285: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          delar sig på byggnader som uppförts under olika
27286: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      tider. Det är först under de allra senaste åren som
27287: dagsman Toimi Kankaanniemi undertecknade             det har funnits tillgång tili tillräcklig vetenskap-
27288: spörsmål nr 164:                                     ligt underbyggd information om orsakerna tili
27289:                                                      dessa skador, de sätt på vilka de kommer till
27290:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       synes, reparationsmetoderna och sätten att und-
27291:        ta för att betona övervakningen av bygg-      vika dem. På denna grund har miljöministeriet
27292:        nadsarbeten och särskilt ansvarige ar-        startat en kampanj i syfte att göra det möjligt att
27293:        betsledarens stälining och ansvar samt för    undvika fuktskador. Samtidigt pågår genom-
27294:        att förebygga byggnadsfel, som blir dyra?     förandet av ett handlingsprogram för att bl.a. se
27295:                                                      över bestämmelser och föreskrifter och rationali-
27296:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        sera förvaltningsförfarandet. Personalen vid de
27297: anföra följande:                                     regionala miljöcentralerna har fått utbildning för
27298:                                                      den behövliga rådgivningen, och dessutom har
27299:    Den sky1dighet som den som inleder ett bygg-      samarbetet melian kommunernas byggnadstili-
27300: nadsprojekt har att för egen del se tili övervak-    synsmyndigheter och deras hälsovårdsmyndig-
27301: ningen av byggnadsarbetet framhävdes genom           heter intensifierats i fråga om hälsan i relation tili
27302: den partielia revidering av byggnadslagen som        boendet.
27303: trädde i kraft år 1990. I detta sammanhang för-         Den 15 maj 1996 tillsattes en kommission för
27304: tyd1igades den ansvarige arbetsledarens stälining    en totalrevidering av byggnadslagen i syfte att
27305: och hans uppgifter i byggnadsarbet.~t genom en       främja felfritt byggande av god kvalitet och att
27306: ändring av byggnadsförordningen. Andringarna         förtydliga ansvarsförhållandena. Kommissio-
27307: syftade tili att framhäva den andel som den som      nens mandat går ut i slutet av detta år. 1 bered-
27308: inleder ett byggnadsprojekt och de sakkunniga        ningen av byggnadslagen deltar också en av mil-
27309: som han anlitar har i strävan efter gott byggande.   jöministeriet tillsatt byggnadstillsynegrupp och
27310:    Miljöministeriet publicerade år 1995 en hand-     en utredningsman som arbetar med ansvarsfrå-
27311: ledning om ansvarige arbetsledarens uppgifter.       gor inom byggandet.
27312: Handledningens syfte var att framhäva den bety-         Miljöministeriet publicerar våren 1997 en
27313: delse som en sakkunnig och ansvarskännande           handledning om byggnadstillsyn på småhusbyg-
27314: arbetsledning har speciellt då man bygger små-       gen. Där ägnas själva uppförandet och övervak-
27315: hus. Kommunernas byggnadstillsynsmän har             ningen särskild uppmärksamhet så att fuktska-
27316: gjorts uppmärksamma på den betydelse som an-         dor kan undvikas.
27317: svarige arbetsledaren har när det gäller att före-
27318: bygga byggnadsfel.
27319: 
27320:      Helsingforsden 26 mars 1997
27321: 
27322:                                                                       Miljöminister Pekka Haavisto
27323:                                            KK 165/1997 vp
27324: 
27325: Kirjallinen kysymys 165
27326: 
27327: 
27328: 
27329: 
27330:                                   Toimi Kankaanniemi /skl: Eläinkuljetusten valvonnan tehostami-
27331:                                      sesta
27332: 
27333: 
27334:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27335: 
27336:    Julkisuudessa on esitetty dokumentteja hirvit-       Suomi on Euroopan unionin jäsenmaa ja osal-
27337: tävästä eläinrääkkäyksestä, johon jatkuvasti         taan suoraan vastuussa myös eläinsuojeluasiois-
27338: syyllistytään Euroopan unionin alueella. Koti-       ta. Suomen tulee puuttua äärimmäisen voimak-
27339: eläimiä kuljetetaan erittäin pitkiä matkoja mm.      kain ottein nykytilanteeseen.
27340: Keski-Euroopasta Lähi-itään. Eläinten kohtelu           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
27341: on erittäin julmaa. Eläimet ovat muuttuneet pel-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27342: kiksi suurten tukirahojen saalistuksen välineiksi.   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27343:    Sivistyneessä läntisessä Euroopassa pitäisi       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27344: olla esimerkillisen tiukat määräykset myös eläin-
27345: ten kohtelun osalta. Näin ei näytä olevan, tai                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27346: ainakaan valvonta ei ole lainkaan ajan tasalla.             ryhtyä Euroopan unionissajulman eläin-
27347: Tämä on erittäin häpeällistä ja rikollista koko             rääkkäyksen kitkemiseksi ja eläinkulje-
27348: luomakuntaa kohtaan.                                        tusten ja eläinten muun kohtelun saami-
27349:                                                             seksi asianmukaiseksi?
27350:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1997
27351:                                       Toimi Kankaanniemi /skl
27352: 
27353: 
27354: 
27355: 
27356: 279001
27357: 2                                          KK 165/1997 vp
27358: 
27359: 
27360: 
27361: 
27362:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27363: 
27364:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Jäsenvaltio on velvollinen tarkastamaan eläin-
27365: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kuljetuksia ilman, että eläinten kuljettajaa edes
27366: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      epäillään säännösten rikkomisesta. Näitä tarkas-
27367: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi           tuksia jäsenmaiden on tehtävä vuosittain riittä-
27368: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-        vän edustava määrä ja tarkastusten tuloksista on
27369: myksen n:o 165:                                      raportoitava vuosittain komissiolle. Kansallisen
27370:                                                      valvonnan ohella komission asiantuntija tarkas-
27371:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       taa eläinkuljetuksia jäsenmaiden alueella ja ra-
27372:        ryhtyä Euroopan unionissajulman eläin-        portoi tarkastusten tuloksista kullekin jäsen-
27373:        rääkkäyksen kitkemiseksi ja eläinkulje-       maalle.
27374:        tusten ja eläinten muun kohtelun saami-          Jos kotieläiminä pidettäviä kavioeläimiä, nau-
27375:        seksi asianmukaiseksi?                        toja, lampaita, vuohia tai sikoja, kuljetetaan Eu-
27376:                                                      roopan yhteisön ulkopuoliseen valtioon siten,
27377:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         että kuljetusaika unionin alueella kestää yli kah-
27378: vasti seuraavaa:                                     deksan tuntia, rajanylityspaikan virkaeläinlää-
27379:                                                      kärin on tarkastettava kuormassa olevat eläimet.
27380:    Eläinten suojelemista kuljetusten aikana sään-    Eläinlääkärin on varmistauduttava siitä, että
27381: telee Euroopan yhteisössä neuvoston direktiivi       eläimet ovat niin hyvässä kunnossa, että matkaa
27382: (91/628/ETY). Direktiivissä on eläinten kohte-       voidaan jatkaa. Mikäli eläinten hyvinvoinnista ei
27383: lua, käsittelyä ja hoitoa sekä eläinkuljettajalu-    ole säännösten edellyttämällä tavalla huolehdit-
27384: paa, eläinkuljetusta seuraavia asiakirjoja ja        tu, eläinlääkärillä on oikeus eläinkuljettajan kus-
27385: eläinkuljetusten tarkastuksia koskevia määräyk-      tannuksella ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin
27386: siä. Eläinten kuljettamista koskevaa direktiiviä     eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi.
27387: on muutettu ja täydennetty kesäkuussa 1995              Euroopan unionissa maksetaan tällä hetkellä
27388: uudella direktiivillä (95/29/EY), joka sisältää      vientitukea eläinten kuljetuksille naudanlihan
27389: eläinten kuljetusvälineitä, matka-aikaa, tilavaa-    markkinajärjestelmän puitteissa sekä puhdasro-
27390: timuksia ja eläinten syöttämistä ja juottamista      tuisille jalostuseläimille että elävinä vietäville
27391: matkan aikana koskevia määräyksiä. Yhteisön          teuraseläimille. Suomi katsoo, että elävien teu-
27392: jäsenmaiden tuli saattaa tämän direktiivin mää-      raseläinten kuljettamisen sijasta tulisi siirtyä li-
27393: räykset voimaan kansallisella tasolla 31.12.1996     han kylmäkuljetuksiin. Suomi vastustaa tällaista
27394: mennessä.                                            vientituen maksamista elävien teuraseläinten
27395:    Eläinten suojelua kuljetusten aikana koskevaa     kuljetuksesta ja pyrkii toiminnallaan vaikutta-
27396: direktiiviä sovelletaan selkärankaisten eläinten     maan siihen, että tukijärjestelmästä luovuttai-
27397: kuljettamisessa sekä unionin alueella että unio-     siin.
27398: nin ja kolmansien maiden välillä. Jäsenvaltiot          Suomen tavoitteena on Euroopan yhteisössä
27399: ovat velvollisia huolehtimaan siitä, että annet-     pyrkiä tehostamaan eläinkuljetusten valvontaa.
27400: tuja määräyksiä eläinten hyvinvoinnin turvaami-      Suomi on valmis tukemaan kaikkia sellaisia toi-
27401: seksi noudatetaan eläimiä kuormattaessa, eläi-       mia, joilla voidaan nykyistä paremmin valvoa
27402: miä kuljetettaessa ja eläimiä kuormasta puret-       kuljetuksia ja turvata eläinten hyvinvointi kuor-
27403: taessa. Eläimiä tulee käsitellä ja kohdella siten,   mauksen, kuljetuksen ja kuorman purkamisen
27404: että niille ei aiheuteta tarpeetonta kärsimystä.     aikana.
27405: 
27406:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1997
27407: 
27408:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
27409:                                              KK 165/1997 vp                                                  3
27410: 
27411: 
27412: 
27413: 
27414:                                           Tili Riksdagens Talman
27415: 
27416:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         ter utan att djurtransportören ens misstänks för
27417: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          att bryta mot bestämmelserna. Dessa kontroller
27418: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        skall medlemsländerna göra årligen och de skall
27419: man Toimi Kankaanniemi undertecknade spörs-             vara tillräckligt representativa tili antalet. Resul-
27420: mål nr 165:                                             taten av kontrollerna skall årligen rapporteras tili
27421:                                                         kommissionen. Utöver den nationella kontrollen
27422:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          utför kommissionens experter kontroller av djur-
27423:        ta i Europeiska unionen för att avskaffa         transporter på medlemsländernas territorium
27424:        det grymma djurplågeriet och för att djur-       och rapporterar resultaten tili medlemsländerna.
27425:        transporterna och behandlingen av djur i            Om som husdjur hållna hovdjur, nötkreatur,
27426:        övrigt skall bli ordnade på behörigt sätt?       får, getter eller svin transporteras tili en stat utan-
27427:                                                         för Europeiska gemenskapen så att transportti-
27428:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           den inom unionens område varar över åtta tim-
27429: anföra följande:                                        mar, skall tjänsteveterinären vid gränsöver-
27430:                                                         gångsstället inspektera de djur som transporte-
27431:    Skyddet av djur under transport regleras inom        ras. Veterinären skall forsäkra sig om att djuren
27432: Europeiska unionen av rådets direktiv (91/628/          är i så god kondition att fården kan fortsätta. Om
27433: EEG). I direktivet ingår bestämmelser om hur            man inte sörjt för djurens välbefinnande på det
27434: djuren skall bemötas, behandlas och skötas samt         sätt som bestämmelserna kräver, har veterinären
27435: om tillstånd för djurtransportörer, de handlingar       rätt att på bekostnad av djurtransportören vidta
27436: som skall medfölja djurtransporter och kontrol-         behövliga åtgärder f6r att säkerställa djurens väl-
27437: ler av djurtransporter. Direktivet om transport         befinnande.
27438: av djur ändrades och kompletterades i juni 1995            Inom ramen för marknadssystemet för nöt-
27439: med ett nytt direktiv (95/29/EG), som innehåller        kött betalas inom Europeiska unionen för närva-
27440: bestämmelser om transportmedel för djur, trans-         rande exportstöd f6r djurtransport i fråga om
27441: porttid, utrymmeskrav samt om utfodring och             avelsdjur och slaktdjur som transporteras levan-
27442: vattning av djur under transport. Bestämmelser-         de. Finland anser att man borde övergå från
27443: na i detta direktiv skulle träda i kraft nationellt i   transport av levande slaktdjur till kyltransport av
27444: gemenskapens medlemsländer före 31.12.1996.             kött. Finland motsätter sig betalning av export-
27445:     Direktivet om skydd av djur vid transport           stöd för transport av levande slaktdjur och försö-
27446: tillämpas på transport av ryggradsdjur såväl            ker genom sin verksamhet medverka tili att stöd-
27447: inom unionens område som under transport mel-           systemet frångås.
27448: lan unionen och tredje land. Medlemsstaterna är            Finlands mål är att effektivera kontrollen av
27449: skyldiga att sörja för att bestämmelserna om            djurtransporter inom Europeiska gemenskapen.
27450: säkerställande av djurs välbefinnande iakttas vid       Finland är redo att stöda all sådan verksamhet
27451: lastning av djur, transport av djur och avlastning      genom viiken man bättre än för närvarande kan
27452: av djur. Djuren skall behandlas och bemötas så          kontrollera transporter och trygga djurens välbe-
27453: att de inte förorsakas onödigt lidande. Medlems-        finnande vid lastning, transport och lossning.
27454:  staterna är skyldiga att kontrollera djurtranspor-
27455: 
27456:      Helsingforsden 19 mars 1997
27457: 
27458:                                                          Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
27459:                                               KK 166/1997 vp
27460: 
27461: Kirjallinen kysymys 166
27462: 
27463: 
27464: 
27465: 
27466:                                      Toimi Kankaanniemi Iski: Hallituksen suhtautumisesta luottamus-
27467:                                         kysymykseen
27468: 
27469: 
27470:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
27471: 
27472:     Vuoden 1996lopulla hallituspuolueiden edus-          omantuntonsa ja hallituksen luottamuksen välil-
27473: kuntaryhmien puheenjohtajat niputtivat kaksi             lä. Monet eivät olisi halunneet äänestää vastoin
27474: ns. budjettilakia ja yhden muun lain yhteen ja           vakaumustaan eivätkä myöskään osoittaa epä-
27475: päättivät runnoa esitykset läpi eduskunnassa.            luottamusta hallitukselle. Tyhjän äänestäminen
27476: Budjettilakien osalta menettely on ymmärrettä-           tai poissaolo äänestyksestä koetaan moraalitto-
27477: vää. Sen sijaan muun lain, tässä tapauksessa lii-        maksi vastuun pakoiluksi. Kansanedustajat on-
27478: keaikalain muutoksen niputtaminen yhteen bud-            kin valittu tekemään päätöksiä eikä juoksentele-
27479: jettilakien kanssa oli poikkeuksellista.                 maan äänestysten aikana käytävissä. Tilannetta
27480:     Eduskunta hyväksyi joulukuussa niputetut             kärjistää se, että omantuntonsa mukaan äänestä-
27481: budjettilait, mutta hylkäsi liikeaikalain. Hallitus      neitä kansanedustajia uhkaavat ryhmänsä kurin-
27482: antoi esityksen täysin entisenlaisena uudelleen          pitorangaistukset ja eräänlainen virkakieltoase-
27483: eduskunnalle. Tämän jälkeen pääministeri ko-             ma.
27484: koomuksen vaatimuksesta teki tämän lain hy-                 Pääministerin tehtyä nyt luottamuskysymyk-
27485: väksymisestä hallituksensa luottamuskysymyk-             sen uskonnollis-eettisestä laista tulee eteen vaka-
27486: sen.                                                     va pohdinta, millaisista muista asioista pääminis-
27487:     Liikeaikalain muutos eli kauppojen sunnun-           teri tulevaisuudessa voi tehdä luottamusäänes-
27488: taiaukiolon lisääminen ei siis ollut ns. budjettila-     tyksen, jolloin kansanedustajat joutuvat täysin
27489:  ki. Se ei myöskään ollut ensi sijassa talous- tai       mahdottoman ratkaisun eteen. Jos hallituspuo-
27490:  työllisyyspolitiikkaa, vaan ennen kaikkea se on         lueiden enemmistö eduskunnassa on kapea, jou-
27491:  eettinen ja uskonnollinen arvokysymys. Sen, että        tuvat omantuntonsa mukaan äänestävät edusta-
27492:  näin oli tämän asian suhteen, osoittivat lakiesi-       jat kaatamaan hallituksen tai äänestämään
27493:  tyksen kaikki käsittelyvaiheet eduskunnassa.            omaatuntoaan ja vakaumustaan vastaan.
27494:  Mm. muutamat sosiaalidemokraattiset ja vihreät             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27495:  kansanedustajat monien oppositioedustajien ta-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27496:  paan ilmoittivat yksiselitteisesti, että heidän kiel-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27497:  teinen kantansa tähän asiaan perustuu ensi sijas-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27498:  sa ja vahvasti uskonnolliseen näkemykseen ja
27499:  vakaumukseen. Lepopäivän pyhittämiseen viit-                      Aikooko Hallitus vastaisuudessa kun-
27500:  taamalla myös mm. kirkko vastusti asiaa.                       nioittaa kansanedustajien omantunnon-
27501:     Eduskunnassa on aina ollut periaatteena, että               vapautta siten, että eettis-uskonnollisista
27502:  uskontoon, uskonnolliseen vakaumukseen ja al-                  kysymyksistä ei enää tehdä hallituksen
27503:  koholiin liittyvissä asioissa ei tehdä sitovia ryh-            luottamuskysymystä, ja
27504:  mäpäätöksiä. Tämä periaate on johtanut myös                       aikooko Hallitus pyrkiä siihen, että
27505:  siihen, että pääministeri ei ole koskaan aiemmin               erilaisten, täysin toisistaan riippumatto-
27506:  tehnyt tällaisesta asiasta hallituksensa luotta-               mien lakiesitysten niputtamisesta, aina-
27507:   muskysymystä.                                                 kin mikäli se riippuu hallituksesta, luovu-
27508:      Nyt tapahtunut liikeaikalain käsittely ajoi                taan?
27509:   monet kansanedustajat vakavaan ristiriitaan
27510:       Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1997
27511: 
27512:                                          Toimi Kankaanniemi /skl
27513: 
27514:  279001
27515: 2                                            KK 166/1997 vp
27516: 
27517: 
27518: 
27519: 
27520:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
27521: 
27522:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sovittu hallituksen ehdotuksesta, mutta hallitus-
27523: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          ryhmien omaksumien keskinäistä yhteistyötä
27524: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        säätelevien toimintatapojen perusteella hallitus
27525: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi             kuitenkin oletti, että esitysten jatkokäsittely ta-
27526: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-          pahtuu näitä toimintatapoja noudattaen.
27527: myksen n:o 166:                                            Hallituksen toiminnan kannalta on välttämä-
27528:                                                        töntä tietää, aiotaanko hallitusyhteistyön parla-
27529:           Aikooko Hallitus vastaisuudessa kun-         mentaarisena kulmakivenä olevia toimintata-
27530:        nioittaa kansanedustajien omantunnon-           poja noudattaa. Vastausta tähän menettelytapa-
27531:        vapautta siten, että eettis-uskonnollisista     kysymykseen ei tiedusteltu minkään puolueen
27532:        kysymyksistä ei enää tehdä hallituksen          vaatimuksesta. Hallitusyhteistyötä varten sovit-
27533:        luottamuskysymystä, ja                          tujen menettelytapojen noudattaminen on olen-
27534:           aikooko Hallitus pyrkiä siihen, että         naista, jotta hallitus voi viedä eteenpäin hallitus-
27535:        erilaisten, täysin toisistaan riippumatto-      ohjelman mukaista lainsäädännön valmistelua.
27536:        mien lakiesitysten niputtamisesta, aina-        Tästä oli kysymys myös liikeaikalain käsittelys-
27537:        kin mikäli se riippuu hallituksesta, luovu-     sä.
27538:        taan?                                               Hallitus aikoo jatkossakin kunnioittaa kan-
27539:                                                        sanedustajien omantunnonvapautta. Jokaisen
27540:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kansanedustajan on itsenäisesti ratkaistava, mi-
27541: vasti seuraavaa:                                       ten suhtautuu käsiteltävänä oleviin asioihin ja
27542:                                                        miten tällöin yhdistää omantuntonsa ohjeen ja
27543:    Eduskuntaryhmien ja eduskunnan valiokun-            rationaalisen päättelyn. Hallitus aikoo kunnioit-
27544: nissa toimivien ryhmien kesken käydyissä neu-          taa myös eduskuntaryhmien oikeutta päättää
27545: votteluissa oli sovittu eräiden esitysten käsittelyn   keskinäisen yhteistoimintansa menettelytavoista
27546: olevan kokonaisuus. Tästä kokonaisuudesta ei           ja sisäisen toimintansa säännöistä.
27547: 
27548:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1997
27549: 
27550:                                                                         Pääministeri Paavo Lipponen
27551:                                             KK 166/1997 vp                                            3
27552: 
27553: 
27554: 
27555: 
27556:                                         Tili Riksdagens Talman
27557: 
27558:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      godtagna förfaringssätten som reglerar det in-
27559: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        bördes samarbetet antog regeringen dock att
27560: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      förfaringssätten iakttas vid den fortsatta behand-
27561: man Toimi Kankaanniemi undertecknade spörs-           lingen av propositionerna.
27562: mål nr 166:                                              Med tanke på regeringens arbete är det nöd-
27563:                                                       vändigt att veta om avsikten är att iaktta de
27564:           Ämnar Regeringen i fortsättningen           förfaringssätt som utgör den parlamentariska
27565:        respektera riksdagsmännens samvetsfri-         hörnstenen i regeringssamarbetet. Ett svar i pro-
27566:        het så att etiskreligiösa frågor inte längre   cedurfrågan inhämtades inte p.g.a. att något av
27567:        görs tili en förtroendefråga när det gäller    partierna skulle ha krävt det. För att regeringen
27568:        regeringen, och                                skall kunna fortsätta beredningen av lagstift-
27569:           ämnar Regeringen, åtminstone om det         ningen i enlighet med regeringsprogrammet är
27570:        kommer an på den, gå in för att slopa          det ytterst viktigt att de överenskomna tillväga-
27571:        förfarandet med att olika lagpropositio-       gångssätten för regeringssamarbetet följs. Också
27572:        ner som är helt oberoende av varandra          när affårstidslagen behandlades var det fråga om
27573:        buntas samman?                                 detta.
27574:                                                          Regeringen ämnar också i fortsättningen res-
27575:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         pektera riksdagsmännens samvetsfrihet. Varje
27576: anföra följande:                                      riksdagsledamot måste självständigt avgöra hur
27577:                                                       hon eller han förhåller sig tili de ärenden som
27578:   1 förhandlingar mellan riksdagsgrupperna och        behandlas och hur samvetets röst skall förenas
27579: grupperna i riksdagsutskotten hade man kommit         med rationell slutledning. Regeringen ämnar
27580: överens om att behandlingen ~v vissa propositio-      också respektera riksdagsgruppernas rätt att be-
27581: ner skulle utgöra en helhet. Overenskommelsen         sluta om tillvägagångssätten för sitt interna sam-
27582: grundade sig inte på ett förslag av regeringen,       arbete och reglerna för sin interna verksamhet.
27583: men med hänsyn tili de av regeringsgrupperna
27584: 
27585:      Helsingforsden 25 mars 1997
27586:                                                                       Statsminister Paavo Lipponen
27587:                                           KK 167/1997 vp
27588: 
27589: Kirjallinen kysymys 167
27590: 
27591: 
27592: 
27593: 
27594:                                   Kari Rajamäki /sd ym.: Työttömien ja palkansaajien verotuksen
27595:                                       yhdenmukaistamisesta
27596: 
27597: 
27598:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
27599: 
27600:    Sairaus- ja työttömyyspäivärahoilla ja muilla       Vaikka työhön kannustavat veroratkaisut
27601: vastaavilla ansionmenetyskorvauksilla elävien       ovat osaltaan ymmärrettäviä, johtaa nykyinen
27602: verotus on kiristynyt tämän vuoden alusta lu-       verojärjestelmä sosiaalisen eriarvoisuuden voi-
27603: kien. Aiemmin ennakonpidätyksessä käytettiin        makkaaseen lisääntymiseen. Työttömiä rangais-
27604: alennettua palkkatulon pidätysprosenttia, koska     taan myös verotuksen kiristymisen kautta, vaik-
27605: etuudet eivät täysin korvanneet palkkatulojen       ka ei pitäisi olla heidän syynsä, että monilla paik-
27606: menetystä. Lopullisessa verotuksessa tämä jär-      kakunnilla Suomessa ei ole tarjolla työpaikkoja.
27607: jestelmä aiheutti kuitenkin lisäveroja, koska          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27608: etuuksien saajat eivät voi tehdä mm. tulonhank-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27609: kimisvähennystä. Lisäksi he eivät maksa eläke- ja   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27610: työttömyysvakuutusmaksua eivätkä voi niitä si-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27611: ten vähentää verotuksessa. Tämän vuoden alusta
27612: tuli käyttöön vain palkkatulosta tehtävä kunnal-               Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
27613: lisverotuksen ansiotulovähennys, mikä on edel-              työttömien ja palkansaajien välisen epä-
27614: leen kasvattanut etuuksienja palkansaajien vero-            solidaarisen verotuksen korjaamiseksi?
27615: tuksen välistä eroa.
27616:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1997
27617: 
27618:                     Kari Rajamäki /sd                        Jorma Vokkolainen /vas
27619: 
27620: 
27621: 
27622: 
27623: 279001
27624: 2                                          KK 167/1997 vp
27625: 
27626: 
27627: 
27628: 
27629:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27630: 
27631:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Palkansaajien ja muiden väestöryhmien väli-
27632: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        siä toimeentuloeroja ei voida verrata mielekkääl-
27633: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      lä tavalla kiinnittämällä huomio vain yhteen tu-
27634: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Raja-      lonmuodostukseen vaikuUavaan tekijään, vero-
27635: mäen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        tukseen. Pienituloisten eläkeläistenkään ei voida
27636: n:o 167:                                             väittää olevan muita paremmassa asemassa sillä
27637:                                                      perusteella, että he eivät joudu maksamaan tulo-
27638:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        veroa tulo tasolla, jolla muut tulonsaajat maksa-
27639:        työttömien ja palkansaajien välisen epä-      vat veroajo lähes viidenneksen tuloistaan. Oleel-
27640:        solidaarisen verotuksen korjaamiseksi?        lista on se, millaiseksi käytettävissä olevien tulo-
27641:                                                      jen taso muodostuu bruttopalkan tai ensisijais-
27642:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ten etuuksien, muiden tulonsiirtojen, kuten asu-
27643: vasti seuraavaa:                                     mistuen ja lapsilisien, sekä verotuksen yhteisvai-
27644:                                                      kutuksena.
27645:     Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut lisää-           Palkansaajanja työttömän verojen tarkastelu
27646: mään työnteon kannustimia yhteensovittamalla         samalla tulotasolla on keinotekoinen osittaistar-
27647: verotusta ja tulonsiirtoja siten, että työnteko on   kastelu. Tietynsuuruista työttömyysetuutta saa-
27648: kannattavampaa kuin sosiaaliturvan varassa elä-      va ja juuri samansuuruista palkkaa saava eivät
27649: minen ja että työnteko aina parantaa taloudellis-    todellisuudessa rinnastu mielekkäällä tavalla toi-
27650: ta tilannetta. Nämä toimenpiteet muodostavat         siinsa. Koko tavoitteenasettelu työnteon kan-
27651: osan työttömyyden alentamiseen tähtäävistä toi-      nustavuuden lisäämisessä kulminoituu siihen,
27652: mista. Ansiotulojen ja sosiaalietuuksien verotuk-    että työnteon tulee olla kannattavaa sosiaalitur-
27653: sen muutokset vuonna 1997 puolestaan ovat osa        van varassa elämiseen verrattuna, kun tarkastel-
27654: kannustavuutta lisäävistä yhteensovitustoimis-       laan samaa henkilöä työssä ja työttömänä.
27655: ta.                                                      Hallitus on tietoinen, että työttömyysturvan
27656:     Kannustavuutta lisäävät rakenteelliset muu-      vähimmäisetuuksien taso on niukka ja että sitä
27657: tokset on valtion talouden vaikean tilanteen         useissa tapauksissajoudutaan täydentämään toi-
27658: vuoksi toteutettu valtion menoja lisäämättä.         meentulotuella. Kannustavuuden lisääminen
27659: Työnteon kannattavuutta on lisätty monin ta-         pyrkii rohkaisemaan ihmisiä aktiivisuuteen ja
27660: voin. Verotusratkaisujen lisäksi työntekoa työt-     auttamaan heitä pääsemään kiinni kestävästä
27661: tömyysturvan ohella on pyritty lisäämään lieven-     toimeentulosta. Samalla kannattavuuden lisäys
27662: tämällä palkkatulon ja päivärahan yhteensovi-        madaltaa työmarkkinoiden kynnyspalkkoja ja
27663: tusta. Työttömyysturvan saajista nykyisellään-       edistää näin uusien työpaikkojen syntymistä.
27664: kin kolmella neljästä on myös palkka- tai yrittä-
27665: jätuloja saman vuoden aikana. Heidän verotuk-
27666: sensa kevenee työntekoa kannustavalla tavalla.
27667: 
27668:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1997
27669: 
27670:                                                                                  Ministeri Arja Alho
27671:                                             KK 167/1997vp                                               3
27672: 
27673: 
27674: 
27675: 
27676:                                         Tili Riksdagens Talman
27677: 
27678:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       personer lindras på ett sätt som sporrar tili arbe-
27679: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        te.
27680: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-          Utkomstskillnaderna mellan löntagare och
27681: man Kari Rajamäki m.fl. undertecknade spörs-          andra befolkningsgrupper kan inte på ett me-
27682: mål nr 167:                                           ningsfullt sätt jämföras med varandra genom att
27683:                                                       uppmärksamhet fåsts enbart vid en faktor som
27684:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        påverkar inkomstbildningen. Inte ens pensionä-
27685:        ta för att korrigera den osolidariska be-      rer med små inkomster kan påstås befinna sig i en
27686:        skattningen mellan arbetslösa och arbets-      bättre ställning med motiveringen att de inte be-
27687:        tagare?                                        höver betala inkomstskatt på en inkomstnivå på
27688:                                                       viiken de övriga inkomsttagarna redan betalar
27689:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         närmare en femtedel i skatt av sina inkomster.
27690: anföra följande:                                      Det väsentliga är hurdan nivån för de tili buds
27691:                                                       stående inkomsterna blir i samverkan mellan
27692:    Regeringen har i sitt program förbundit sig att    bruttolönen eller primära förmåner, övriga in-
27693: öka motivationen för arbete genom att samordna        komstöverföringar, t.ex. bostads- och barnbi-
27694: beskattningen och inkomstöverföringarna så att        drag, samt beskattningen.
27695: det är mera lönsamt att arbeta än att leva på             En granskning av en löntagares och en arbets-
27696: socialskydd och att arbete alltid förbättrar den      lös persons skatter blir en konstgjord delgransk-
27697: ekonomiska situationen. Dessa åtgärder utgör en       ning. En person som får en arbetslöshetsförmån
27698: del av de åtgär<!er som är avsedda att minska         tili ett visst belopp och en person som får lön tili
27699: arbetslösheten. Andringarna i beskattningen av        samma belopp kan inte i verkligheten jämställas
27700: förvärvsinkomster och sociala förmåner 1997 är        på ett meningsfullt sätt. Hela målsättningen för
27701: återigen en del av de samordningsåtgärder som är      att motivera tili arbete kulminerar i det faktum
27702: avsedda att öka motivationen.                         att arbetet skall vara lönsamt ijämförelse med att
27703:    De strukturella ändringar som ökar motiva-         leva på socialskydd, då man granskar samma
27704: tionen har till följd av den svåra situationen inom   person i arbete och som arbetslös.
27705: statsekonomin genomförts utan ökning av sta-              Regeringen är medveten om att nivån för mi-
27706: tens utgifter. Lönsamheten i fråga om arbete har      nimiförmånerna i fråga om utkomstskyddet för
27707: ökats på många sätt. Utöver beskattningslös-          arbetslösa är låg och att den i många fall måste
27708: ningar har man strävat efter att öka arbetet vid      kompletteras med utkomststöd. Syftet med en
27709: sidan om utkomstskyddet för arbetslösa genom          ökning av motivationen är att uppmuntra folk
27710: att lindra samordningen av löneinkomst och dag-       att vara aktiva och att hjälpa dem att få grepp om
27711: penning. Bland dem som omfattas av utkomst-           en hållbar utkomst. På samma gång sänker ök-
27712: skyddet för arbetslösa har tre av fyra också löne-    ningen av lönsamheten arbetsmarknadernas re-
27713: eller företagarinkomst under samma år så som          servationslöner och främjar på detta sätt upp-
27714: situationen ser ut idag. Beskattningen av dessa       komsten av nya arbetsplatser.
27715: 
27716:      Helsingforsden 26 mars 1997
27717: 
27718:                                                                                   Minister Arja Alho
27719:                                            KK 168/1997 vp
27720: 
27721: Kirjallinen kysymys 168
27722: 
27723: 
27724: 
27725: 
27726:                                   Pekka Kuosmanen /kok: Liikennevakuutusten arvonlisäverosta
27727: 
27728: 
27729: 
27730:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27731:    Yritykset ottavat mm. liikennevakuutuksia         taa ulkopuolinen, jonka kulut vakuutus korvaa
27732: eliminoidakseen äkilliset ja toiminnan vaaranta-     muilta osin, jää alv syyttömän maksettavaksi.
27733: vat menoerät. Liikennevakuutuksen kohdalla           Tätä alv-riskiä varten ei ole olemassa omaa va-
27734: tämä ei ole toteutunut, koska yritysjoutuu mak-      kuutusta.
27735: samaan vahingosta aiheutuneisiin kuluihin sisäl-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27736: tyvän arvonlisäveron. Tämä koskee myös ns.           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27737: kaskoa. Tällaiseen yrittäjät eivät ole yleensä va-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27738: rautuneet. Vaikka alv on vähennyskelpoinen,          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27739: saattavat summat olla niin suuria, että ne sekoit-
27740: tavat koko yrityksen maksuliikenteen ja vaaran-                Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto
27741: tavat taloudellisen tilanteen.                              aikoo ryhtyä sisällyttääkseen alv:n osuu-
27742:    Alv:n äkillinen maksaminen sitoo käyttöpää-              den liikennevakuutuksen piiriin tai,
27743: omaa, mikä saattaa aiheuttaa tarpeen lyhytaikai-               mikäli em. on mahdotonta, edistää
27744: seen velkaan. Tällaisessa tapauksessa kaikki va-            vapaaehtoisen vakuutuksen syntymistä
27745: kuudet saattavat oliajo käytössä, mikä vaikeut-             esim. kaskon yhteyteen kattamaan alv:n
27746: taa luoton saantia. Syyllisyyskysymys ei vaikuta            osuutta?
27747: maksuvelvollisuuteen. Vaikka vahingon aiheut-
27748: 
27749:       Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1997
27750: 
27751:                                        Pekka Kuosmanen /kok
27752: 
27753: 
27754: 
27755: 
27756:  279001
27757: 2                                             KK 168/1997 vp
27758: 
27759: 
27760: 
27761: 
27762:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
27763:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          rolain aikana liikevaihtoverovelvollisiin yrityk-
27764: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           siin sovellettua käytäntöä, jota ei ole pidetty on-
27765: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         gelmallisena. Ongelmia on syntynyt arvonlisäve-
27766: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka              rolain tultua voimaan, koska arvonlisäverotuk-
27767: Kuosmasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-            sen piiriin on tullut uusia verovelvollisia. Olles-
27768: sen n:o 168:                                            saan aikaisemmin verotuksen ulkopuolella näillä
27769:                                                         yrityksillä ei ollut vähennysoikeutta, minkä
27770:            Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto         vuoksi niille korvattiin vakuutuksesta myös kor-
27771:         aikoo ryhtyä sisällyttääkseen alv:n osuu-       jauskustannuksiin sisältyvä veron osuus. Kun
27772:         den liikennevakuutuksen piiriin tai,            nämä yritykset tulivat arvonlisäverovelvollisiksi,
27773:            mikäli em. on mahdotonta, edistää            niiden hankinnat tulivat vähennyskelpoisiksi
27774:         vapaaehtoisen vakuutuksen syntymistä            eikä veron osuutta enää korvata. Korjauslaskun
27775:         esim. kaskon yhteyteen kattamaan alv:n          maksamisen ja arvonlisäverovähennyksen toteu-
27776:         osuutta?                                        tumisen välinen aikaviive on aiheuttanut joissa-
27777:                                                         kin pienyrityksissä rahoitusongelmia.
27778:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Arvonlisäverolain mukainen vakuutuskor-
27779: vasti seuraavaa:                                        vausten verokohtelu vastaa Euroopan yhteisön
27780:                                                         kuudennessa arvonlisäverodirektiivissä omak-
27781:     Arvonlisäverolain mukaan verovelvollinen            suttuja sääntöjä. Vastaavaa menettelyä sovelle-
27782: saa vähentää verollista liiketoimintaa varten os-       taan myös muissa EU-jäsenvaltioissa.
27783: tamiensa tavaroiden ja palvelujen hankintaan si-           Vakuutusyhtiöiden noudattamaa vakuutus-
27784: sältyvän veron. Vähennys tehdään suoritettavis-         korvausten maksamismenettelyä arvonlisävero-
27785: ta veroista siltä kalenterikuukaudelta,jona ostet-      velvollisten osalta on perusteltu ottaen myös
27786: tu tavara tai palvelu on vastaanotettu tai ennak-       huomioon vakuutussopimuslain 57 §:ssä säädet-
27787: komaksu maksettu. Jos vähennystä ei voida teh-          ty ns. rikastumiskielto, joka tarkoittaa sitä, että
27788: dä täysimääräisenä, kalenterikuukaudelta vä-            vakuutuksenantaja ei ole velvollinen korvaa-
27789: hentämättä jäänyt vero vähennetään seuraavilta          maan enemmän kuin vahingon peittämiseksi tar-
27790: kalenterikuukausilta suoritettavista veroista. Ti-      vitaan. Jos vakuutusyhtiö maksaisi vakuutus-
27791: likaudelta vähentämättä jäänyt vero palautetaan         korvauksena sekä korjauskustannukset että nii-
27792: yritykselle hakemuksesta tilikauden päätyttyä.          hin liittyvän arvonlisäveron, arvonlisäverovel-
27793: Erityisistä syistä verovelvolliselle voidaan jo tili-   vollinen yritys saisi kaksinkertaisen hyödyn, kos-
27794: kauden aikana palauttaa vero, jonka hän toden-          ka se voi vähentää korjauskustannuksiin sisälty-
27795: näköisesti saa takaisin, kun tilikaudelta makse-        vän arvonlisäveron myös omassa verotukses-
27796: tut verot sekä todennäköisesti myynneistä suori-        saan.
27797: tetut verot ja vähennettävät verot otetaan huo-            Eräänä ratkaisuvaihtoehtona yrityksille syn-
27798: mioon.                                                  tyvän rahoitusongelman vuoksi on esitetty va-
27799:     Arvonlisäverolain mukaan vakuutustoiminta           kuutuskorvausten verokohtelun yksinkertaista-
27800: jää verotuksen ulkopuolelle. Tällaista toimintaa        mista ja arvonlisäverolain muuttamista siten,
27801: varten tehdyt verolliset hankinnat ovat vähen-          että vakuutuslaitoksillemyönnettäisiin palautus-
27802: nyskelvottomia.                                         oikeus vakuutuskorvausten arvonlisävero-osuu-
27803:     Kun arvonlisäverovelvollisen yrityksen liike-       desta, jolloin ne voisivat maksaa vakuutuskor-
27804: omaisuus vahingoittuu, yritys saa vähentää              vauksen veron määrällä lisättynä. Tällöin arvon-
27805: omaisuuden korjaustyön ostohintaan sisältyvän           lisäverovelvollisen yrittäjän vähennysoikeus vas-
27806: veron lain yleisten säännösten mukaisesti. Mer-         taavasti poistuisi. Verottaja on kuitenkin suhtau-
27807: kitystä ei ole sillä, onko omaisuus vakuutettu vai      tunut kielteisesti näihin arvonlisäverolakiin esi-
27808: ei.                                                     tettyihin muutoksiin, koska ne aiheuttaisivat on-
27809:     Vahingoittuneen liikeomaisuuden arvonlisä-          gelmia vakuutusyhtiön palautusoikeuden ja ar-
27810: verokohtelu vastaa aikaisempaa, liikevaihtove-          vonlisäverovelvollisen yrityksen vähennysoikeu-
27811:                                           KK 168/1997 vp                                               3
27812: 
27813: den yhteensovittamisessa. Myös mahdollisten         kaiden tasapuolisen kohtelun vuoksi ulotettava
27814: virhetilanteiden aiheuttamat vastuukysymykset       koskemaan muitakin kuin liikenne- ja autova-
27815: olisivat hankalia. Menettely aiheuttaisi lisäksi    kuutusasiakkaita. Vapaaehtoisten vakuutusten
27816: verottajalle lisäkustannuksia.                      osalta arvonlisäveron korvattavuudessa on kysy-
27817:    Arvonlisäveron sisällyttäminen liikenne- ja      mys yhtiöiden tuotepolitiikasta, sillä kukin yhtiö
27818: autovakuutuksen korvauspiiriin ei vakuutusyh-       määrittelee omissa vakuutusehdoissaan tarjo-
27819: tiöiden käsityksen mukaan ole mahdollista, ellei    amiensa vakuutusten korvauspiirin laajuuden.
27820: vakuutusyhtiölle anneta oikeutta arvonlisävero-        Mikäli arvonlisäverolain muuttamista edellä
27821: palautukseen. Jos yhtiöillä ei olisi palautusoi-    selostetulla tavalla ei katsota mahdolliseksi, tulisi
27822: keutta, johtaisi tämä arvonlisäveron kertaantu-     ongelmatapaukset ratkaista mainitun arvonlisä-
27823: miseen ja sen jäämiseen rasittamaan vakuutus-       verolain 149 §:n tulkinnalla, jonka mukaan vero-
27824: maksuja. Vakuutusyhtiöt katsovat myös, että ar-     velvolliselle voidaan erityisistä syistä maksaa vä-
27825: vonlisä verolain muuttaminen edellä selostetulla    hentämättä jäänyt arvonlisävero jo tilikauden
27826: tavalla edellyttää, että yhtiöiden ja verottajan    aikana. Tällaisena erityisenä syynä tulisi pitää
27827: välille luodaan suora atk-pohjainen valvonta- ja    myös sitä, että verovelvollinen vakuutustapahtu-
27828: yhteysverkosto, koska muuten järjestelmä lisäisi    man johdosta joutuu suorittamaan esimerkiksi
27829: merkittävästi vakuutusyhtiöiden kustannuksia        ajoneuvon korjauskustannuksiin sisältyvän ar-
27830: ja hidastaisi korvauskäsittelyä. Vakuutusyhtiöt     vonlisäveronja tämä vero on vahingonkärsineen
27831: edellyttävät myös, että mainitunlainen arvonlisä-   yrityksen liiketoiminnan laajuuden huomioon
27832: verokäytännön muuttaminen on vakuutusasiak-         ottaen huomattava.
27833: 
27834:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1997
27835: 
27836:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
27837: 4                                            KK 168/1997 vp
27838: 
27839: 
27840: 
27841: 
27842:                                          Tili Riksdagens Talman
27843: 
27844:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       gare förfarande som tillämpades i fråga om om-
27845: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         sättningsskattskyldiga företag när omsättnings-
27846: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       skattelagen ännu var i kraft. Då ansågs förfaran-
27847: man Pekka Kuosmanen undertecknade spörs-               det inte vara problematiskt. Problemen har upp-
27848: mål nr 168:                                            kommit efter att mervärdesskattelagen trädde i
27849:                                                        kraft eftersom mervärdesbeskattningen omfattar
27850:           Vilka åtgärder ämnar statsrådet vidta        ett större antal skattskyldiga. Eftersom dessa fö-
27851:        för att inkludera momsens andel i trafik-       retag tidigare föll utanför beskattningen hade de
27852:        försäkringen eller,                             inte någon avdragsrätt, och därför fick de ersätt-
27853:           om detta inte är möjligt, för att främja     ning ur försäkringen även för skattens andel i
27854:        uppkomsten av en frivillig försäkring           reparationskostnaderna. När dessa företag blev
27855:        t.ex. i anslutning tilikaskoi syfte att täcka   mervärdesskattskyldiga blev deras anskaffning-
27856:        momsens andel?                                  ar avdragsgilla och sålunda betalas inte längre
27857:                                                        någon ersättning för skattens andel. Dröjsmålet
27858:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          mellan den tidpunkt då räkningen för en repara-
27859: anföra följande:                                       tion betalas och den tidpunkt då betalningen dras
27860:                                                        av i mervärdesbeskattningen har förorsakat fi-
27861:     En1igt mervärdesskattelagen får den skatt-         nansieringsproblem i en del små företag.
27862: skyldige dra av skatten på varor och tjänster som         Den skattemässiga behandlingen av försäk-
27863: han köpt för en skattepliktig rörelse. Avdraget        ringsersättningar enligt mervärdesskattelagen
27864: görs på de skatter som skall betalas för den kalen-    motsvarar de regler som antagits genom Euro-
27865: dermånad då den köpta varan eller tjänsten har         peiska gemenskapens sjätte mervärdesskattedi-
27866: mottagits eller förskottsbetalningen erlagts. Kan      rektiv. Motsvarande förfarande tillämpas även i
27867: avdrag inte göras tili fullt belopp, skall det oav-    de andra EU-medlemsstaterna.
27868: dragna skattebeloppet för en kalendermånad                 Det förfarande som iakttas av försäkringsbo-
27869: dras av på de skatter som betalas för följande         lagen vid betalning av försäkringsersättningar tili
27870: kalendermånader. Skatt som inte har avdragits          de mervärdesskattskyldiga har motiverats även
27871: för räkenskapsperioden återbetalas till företaget      med beaktande av det s.k. förbudet mot ekono-
27872: pä ansökan efter räkenskapsperiodens utgång.           misk vinning enligt 57 § lagen om försäkringsav-
27873: Av särskilda skäl kan till den skattskyldige redan     tal, vilket innebär att en försäkringsgivare inte är
27874: under räkenskapsperioden återbetalas den skatt         skyldig att betala ut mera i ersättning än vad som
27875: som, med beaktande av den skatt som har betalts        behövs för att täcka skadan. Om ett försäkrings-
27876: för räkenskapsperioden samt de sanoolika skat-         bolag betalade såväl reparationskostnaderna
27877: ter som skall betalas på försäljning och de som        som mervärdesskatten på kostnaderna som för-
27878: skall dras av, sannolikt skulle komma att återbä-      säkringsersättning, skulle det mervärdesskatt-
27879: ras tili honom.                                        skyldiga företaget få dubbel nytta eftersom det
27880:     Enligt mervärdesskattelagen har försäkrings-       även isin egen beskattning kan dra av mervärdes-
27881: verksamheten lämnats utanför beskattningen.            skatten på reparationskostnaderna.
27882: Skattepliktiga anskaffningar tili dylik verksam-          Ett alternativ som föreslagits som en lösning
27883: het är inte avdragbara i beskattningen.                på finansieringsproblemet för företag är att den
27884:     När rörelsetiligångarna för ett mervärdes-         skattemässiga behandlingen av försäkringser-
27885: skattskyldigt företag skadas får företaget i enlig-    sättningar förenklas och att mervärdesskattela-
27886: het med de allmänna bestämmelserna i lagen dra         gen ändras så att försäkringsanstalterna beviljas
27887: av den skatt som ingår i inköpspriset för repara-      rätt tili återbäring av mervärdesskattens andel i
27888: tion av tillgångarna. Det har ingen betydelse om       fråga om försäkringsersättningar, vilket innebär
27889: tillgångarna är försäkrade eller inte.                 att de skulle kunna betala försäkringsersättning-
27890:     Den mervärdesskattemässiga behandlingen            en utökad med skattens andel. Härvid skulle av-
27891: av skadade rörelsetillgångar motsvarar det tidi-       dragsrätten för den mervärdesskattskyldiga före-
27892:                                              KK 168/1997 vp                                               5
27893: 
27894: tagaren i stället slopas. Skattemyndigheterna har        den för ersättningar. Försäkringsbolagen förut-
27895: dock förhållit sig negativt tili dylika ändringar av     sätter också att en dylik ändring av mervärdes-
27896: mervärdesskattelagen eftersom de skulle medfö-           skattepraxis med tanke på en likvärdig behand-
27897: ra problem när det gäller samordning av försäk-          ling av försäkringsklienterna bör utsträckas så
27898: ringsbolagens rätt tili återbäring och avdrag~rät­       att den även gäller andra än trafik- och bilförsäk-
27899: ten för mervärdesskattskyldiga företag. A ven            ringskunder. När det gäller frivilliga försäkring-
27900: ansvarsfrågorna i anslutning tili eventuella felbe-      ar utgör frågan om ersättningsgillhet för mervär-
27901: dömningar skulle vara besvärliga. Förfarandet            desskatten en del av bolagens produktpolitik,
27902: skulle dessutom medföra tilläggskostnader för            eftersom varje bolag i sina försäkringsvillkor
27903: skattemyndigheterna.                                     fastställer gränser för ersättningsområdet i fråga
27904:    Enligt försäkringsbolagen är det inte möjligt         om de försäkringar som de saluför.
27905: att inkludera mervärdesskatten i ersättningsom-              Om en sådan ändring av mervärdesskattela-
27906: rådet för trafik- och bilförsäkringen om inte för-       gen som beskrivs ovan inte anses möjlig, bör
27907: säkringsbolagen ges rätt tili återbäring av mer-         problemfall avgöras med stöd av 149 § mervär-
27908: värdesskatten. Om bolaget inte hade återbärings-         desskattelagen, enligt viiken den mervärdesskatt
27909: rätt skulle detta leda tili en kumulering av mer-        som inte dragits av av särskilda skäl kan betalas
27910: värdesskatten och dessutom tili att skatten skulle       tili den skattskyldige redan under räkenskapspe-
27911: komma att helasta försäkringspremierna. För-             rioden. Tili sådana särskilda skäl räknas också
27912: säkringsbolagen anser också att en ändring av            situationer där den skattskyldige till följd av en
27913: mervärdesskattelagen på det sätt som anförs              försäkringshändelse är tvungen att betala t. ex.
27914: ovan förutsätter att mellan bolagen och skatte-          den mervärdesskatt som ingår i reparationskost-
27915: myndigheterna skapas ett direkt adb-baserat              naderna för ett fordon, och denna skatt, med
27916: övervaknings- och kontaktnätverk, eftersom               beaktande av storleken av affårsrörelsen för det
27917:  systemet annars skulle öka försäkringsbolagens          företag som åsamkats skadan, är avsevärd.
27918:  kostnader betydligt och dra ut på behandlingsti-
27919:      Helsingfors den 26 mars 1997
27920: 
27921:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
27922:                                             KK 169/1997 vp
27923: 
27924: Kirjallinen kysymys 169
27925: 
27926: 
27927: 
27928: 
27929:                                    Pekka Kuosmanen /kok: Kaakkois-Suomen rautatievuorojen säi-
27930:                                       lyttämisestä
27931: 
27932: 
27933:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27934: 
27935:     Rautatieliikenne on eräs keskeisimpiä julkisia    takaiskuja yhteyksien heikennys. Toteutuessaan
27936: palveluja, joka pitää yllä jatkuvia yhteyksiä         se heikentäisi alueen gateway-asemaaja yhteyk-
27937: maan eri osien välillä. Se mahdollistaa kansalais-    sien luomista myös Venäjän puolelle.
27938: ten sujuvan liikkumisen ja on tärkeä yritystoi-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27939: minnan edellytys erityisesti syrjäisemmillä alueil-   tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
27940: la.                                                   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27941:     Säästötoimenpiteet ovat uhkaamassa rataver-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27942: kon kuntoa ja rautatievuoroja, joita on viime
27943: vuosina supistettu jatkuvasti. Rataosuus Imat-                  Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto
27944: ra-Lappeenranta-Kouvola-Helsinki on vaa-                     aikoo ryhtyä säilyttääkseen riittävän laa-
27945: rassa olla näiden supistamistoimien kohteena                 jat ja sujuvat rautatieyhteydet Kaakkois-
27946: mahdollisesti jopa niin, että kolme junavuoroa               Suomeen?
27947: jäisi pois. Tämä olisi Kaakkois-Suomelle selvä
27948: 
27949:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1997
27950: 
27951:                                         Pekka Kuosmanen /kok
27952: 
27953: 
27954: 
27955: 
27956: 279001
27957: 2                                          KK 169/1997 vp
27958: 
27959: 
27960: 
27961: 
27962:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27963: 
27964:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       velutason huomattavalta heikentymiseltä on ke-
27965: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        hittämistoimien ansiosta voitu välttyä. Määrära-
27966: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      hojen käyttöä ei kuitenkaan enää voida oleelli-
27967: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka           sessa määrin tehostaa. Mikäli määrärahoja lei-
27968: Kuosmasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         kataan edelleen, tämä heijastuu heikentävästi
27969: sen n:o 169:                                         joukkoliikenteen palvelutasoon. Lisäleikkausten
27970:                                                      vaikutuksia on arvioitu liikenneministeriössä, ja
27971:            Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto      jo 10 miljoonan markan supistus määrärahoissa
27972:        aikoo ryhtyä säilyttääkseen riittävän laa-    johtaa väistämättä lukuisten juna- ja linja-auto-
27973:        jat ja sujuvat rautatieyhteydet Kaakkois-     vuorojen lakkauttamiseen.
27974:        Suomeen?                                          Liikenneministeriön arvioissa ovat olleet esillä
27975:                                                      myös Kaakkois-Suomea palvelevat juna- ja linja-
27976:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         autovuorot. Määrärahasupistusten vaikutukset
27977: vasti seuraavaa:                                     heijastuisivat koko maahan. Supistusten lopulli-
27978:                                                      sia vaikutuksia Kaakkois-Suomen alueen liiken-
27979:     Valtiontalouden säästötarpeiden seurauksena      teeseen ei tässä vaiheessa voida tarkasti määritel-
27980: liikenneministeriön joukkoliikenteen määrära-        lä.
27981: haa on supistettu noin neljänneksellä. Vuonna            Kohtuulliset joukkoliikennepalvelut on pe-
27982: 1992 määräraha oli 623,2 miljoonaa markkaa ja        rusteltua turvata koko maassa. Joukkoliikenne
27983: vuonna 1996 488 miljoonaa markkaa. Vuonna            on tärkeä peruspalvelu. Liikennepalveluilla on
27984: 1997 määrärahaa on supistettu edelleen ja on nyt     merkittävä vaikutus liikkumisen alueelliseen
27985: 467,6 miljoonaa markkaa. Määrärahalla oste-          tasa-arvoon, alueiden taloudelliseen aktiviteet-
27986: taan junaliikennettä 236 miljoonalla markalla        tiin, sosiaaliseen ja koulutukselliseen tasa-ar-
27987: sekä ostetaan alueellista linja-autoliikennettä ja   voon, työssäkäymisen mahdollisuuksiin sekä toi-
27988: rahoitetaan kaupunkiliikennettä 211 miljoonalla      saalta liikenneturvallisuuteen ja ympäristöpääs-
27989: markalla. Määrärahaa käytetään myös liikenne-        töihin. Liikenneministeriön tavoitteena on lii-
27990: palvelujen kehittämiseen. Liikenneministeriön        kennepalvelujen turvaaminen ja kehittäminen.
27991: määräraha kohdentuu kokonaisuudessaan kaik-              Joukkoliikenteen määrärahoihin liittyvät hal-
27992: kien käytössä olevalle joukkoliikenteelle.           lituksen esitykset tehdään valtion vuoden 1998
27993:     Määrärahojen vähenemisestä huolimatta pal-       talousarvion valmistelun yhteydessä.
27994: 
27995:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1997
27996:                                                                Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
27997:                                             KK 169/1997 vp                                              3
27998: 
27999: 
28000: 
28001: 
28002:                                         Tili Riksdagens Talman
28003: 
28004:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       tydande försämring av servicenivån. Det är dock
28005: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        inte möjligt att nämnvärt effektivera använd-
28006: 1em av statsrådet översänt följande av riksdagsle-    ningen av anslagen. Om anslagen skärs ned ytter-
28007: damot Pekka Kuosmanen undertecknade spörs-            Iigare kommer detta att avspegla sig negativt på
28008: mål nr 169:                                           servicenivån inom kollektivtrafiken. Konsekven-
28009:                                                       serna av nya nedskärningar har beräknats i tra-
28010:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        fikministeriet och redan en nedskärning på 10
28011:        ta för att bibehålla tillräckligt omfattande   miljoner mark av anslagen Ieder obönhörligen tili
28012:        och smidiga järnvägsförbindelser tili syd-     nedläggning av flera tåg- och bussturer.
28013:        östra Finland?                                    Trafikministeriet har i sina beräkningar också
28014:                                                       behandlat de tåg- och bussturer som betjänar
28015:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         sydöstra Finland. Konsekvenserna av nedskär-
28016: anföra följande:                                      ningarna i anslagen avspeglas i hela landet. De
28017:                                                       slutliga konskevenserna av anslagsnedskär-
28018:    Tili fö1jd av sparbehoven i statsekonomin har      ningarna för trafiken i sydöstra Finland kan i
28019: trafikministeriets anslag för kollektivtrafik sku-    detta skede inte definieras noggrant.
28020: rits ned med ungefår en fjärdedel. År 1992 var           Det är motiverat att trygga rimliga kolletivtra-
28021: anslaget 623,2 mi1joner mark medan det år 1996        fiktjänster i hela landet. Kollektivtrafiken är en
28022: var 488 miljoner mark. År 1997 har anslaget           viktig bastjänst. Trafiktjänsterna har betydande
28023: ytter1igare skurits ned och är nu 467,6 miljoner      konsekvenser för den regionala jämställdheten
28024: mark. Med 236 miljoner mark av detta anslag           vad gäller mobilitet, för social jämställdhet och
28025: upphandlas tågtrafik, därtiii används 211 miljo-      lika rättigheter tili skolning, möjligheten att för-
28026: ner mark för upphandling av regional busstrafik       flytta sig tili sin arbetsplats och även för frågor
28027: samt finansiering av stadstrafik. Anslaget an-        som gäller trafiksäkerhet och miljö. Trafikminis-
28028: vänds också för att utveckla trafiktjänster. 1 sin    teriet har som mål att säkra och utveckla trafik-
28029: helhet styrs trafikministeriets anslag tili kollek-   tjänsterna.
28030: tivtrafiken som finns tili allas förfogande.             Regeringens förslag i anknytning tili anslagen
28031:     Trots att anslagen har minskat har man tack       för kollektivtrafik behandlas i samband med be-
28032: vare utvecklingsåtgärder kunnat undvika en be-        redningen av budgetpropositionen för 1998.
28033: 
28034:      Helsingforsden 17 mars 1997
28035: 
28036:                                                                    Trafikminister Tuula Linnainmaa
28037:                                              KK 170/1997 vp
28038: 
28039: Kirjallinen kysymys 170
28040: 
28041: 
28042: 
28043: 
28044:                                     Pekka Kuosmanen /kok: Haminan työsiirtolan toiminnan turvaa-
28045:                                        misesta
28046: 
28047: 
28048:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28049: 
28050:    Haminan työsiirtola on toiminut erittäin hy-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28051: vin ja sen tuloksellisuutta on arvioitu esimerkilli-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28052: seksi. Vankeinhoitolaitoksen johto pitää Hami-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28053: nan työsiirtolaa joka suhteessa maamme parhaa-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28054: na. Valtion kokonaistalouden kannalta toiminta
28055: on ollut erittäin kannattavaa. Nyt Haminan työ-                  Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto
28056: siirtolaa on esitetty lakkautettavaksi vuoden                 aikoo ryhtyä säilyttääkseen Haminan
28057: 1998 keväällä osana valtion säästötoimia.                     työsiirtolan toiminnan ja taatakseen sa-
28058:    Työsiirtolan tuloksellisuus on hyvä, ja se on              malla tuloksellisen yksikön kehittymisen
28059: tehnyt laajaa yhteistyötä mm. Haminan kaupun-                 edelleen?
28060: gin, opetusministeriön, EU:n, Museoviraston ja
28061: Kymenlaakson Liiton kanssa. Osa näistä yhteis-
28062: työhankkeista on vielä kesken.
28063:       Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1997
28064: 
28065:                                         Pekka Kuosmanen /kok
28066: 
28067: 
28068: 
28069: 
28070:  27900!
28071: 2                                        KK 170/1997 vp
28072: 
28073: 
28074: 
28075: 
28076:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
28077: 
28078:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     mietinnössään mm. Haminan työsiirtolan lak-
28079: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      kauttamista. Ehdotuksen taustalla oli laskennal-
28080: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    linen arvio, jonka mukaan avolaitospaikkojen
28081: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka         kokonaismäärä Kymen ja Mikkelin lääneissä on
28082: Kuosmasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       suunnilleen kaksinkertainen alueen paikkatar-
28083: sen n:o 170:                                       peeseen nähden.
28084:                                                       Vankeinhoitolaitoksen investointiohjelmaan
28085:           Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto     sisältyvä Vantaan lääninvankilan rakentaminen
28086:        aikoo ryhtyä säilyttääkseen Haminan         ja toisaalta vanhojen vankiloiden perusparan-
28087:        työsiirtolan toiminnan ja taatakseen sa-    nushankkeet aiheuttavat lähivuosina niin suuria
28088:        malla tuloksellisen yksikön kehittymisen    rahoitustarpeita, että työsiirtolatoimintaan voi-
28089:        edelleen?                                   taneen osoittaa investointimäärärahoja nykyistä
28090:                                                    vähemmän.
28091:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           Oikeusministeriön ja Konnunsuon keskus-
28092: taen seuraavaa:                                    vankilan välisissä vuotta 1997 koskeneissa tulos-
28093:                                                    neuvotteluissa sovittiin, että keskusvankila tekee
28094:    Vankeinhoitolaitoksen toimintamenoja on         syyskuun 1997loppuun mennessä selvityksen sen
28095: tarkoitus vähentää vuosina 1996---1999 noin        alaisen Haminan työsiirtolan toiminnasta. Tä-
28096: 4 %:lla aiemmasta tasosta, jotta oikeusministe-    hän selvitykseen liittyen tehdään oikeusministe-
28097: riön hallinnonalan menokehitys voitaisiin so-      riössä kuluvana vuonna kokonaisselvitys Kon-
28098: peuttaa valtion menotaloutta koskeviin tavoit-     nunsuon keskusvankilan ja sen alaisten yksiköi-
28099: teisiin ja hallituksen asettamiin menokehyksiin.   den resurssitilanteesta sekä tarvittavien säästö-
28100: Oikeusministeriön asettama vankeinhoitolaitok-     toimien kohdentamisesta. Tässä yhteydessä teh-
28101: sen toimintamenojen supistamista selvittänyt       dään päätökset myös avolaitostoiminnan tule-
28102: työryhmä ehdotti syksyllä 1995 valmistuneessa      vasta laajuudesta Kaakkois-Suomessa.
28103: 
28104:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1997
28105: 
28106:                                                                  Oikeusministeri Kari Häkämies
28107:                                             KK 170/1997 vp                                              3
28108: 
28109: 
28110: 
28111: 
28112:                                         Tili Riksdagens Talman
28113: 
28114:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       rikshamn. Som bakgrund för förslaget fanns en
28115: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        beräkning enligt viiken det totala antalet platser i
28116: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      öppna anstalter i Kymmene och S:t Michels Iän
28117: man Pekka Kuosmanen undertecknade spörs-              är i stora drag det dubbla än vad som behövs i
28118: mål nr 170:                                           regionen.
28119:                                                          Byggandet av Vanda länsfångelse, vilket ingår
28120:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        i fångvårdsväsendets investeringsprogram, samt
28121:        ta för att bevara verksamheten vid arbets-     grundförbättringsprojekt av gamla fångelser för-
28122:        kolonin i Fredrikshamn för att samtidigt       orsakar under de närmaste åren så stora finansie-
28123:        garantera att den resultatrika verksamhe-      ringsbehov att man torde vara tvungen att anvisa
28124:        ten vid enheten utvecklas vidare?              mindre investeringsanslag till arbetskoloniverk-
28125:                                                       samhet än för närvarande.
28126:    Som svar på spörsmålet anf6r jag vördsamt              Vid resultatförhandlingarna mellan justitie-
28127: följande:                                             ministeriet och Konnunsuo centralfängelse be-
28128:                                                       träffande år 1997 kom man överens om att cen-
28129:    A vsikten är att verksamhetsutgifterna f6r         tralfångelset innan utgången av september 1997
28130: fångvårdsväsendet skall under åren 1996-1999          gör en utredning om verksamheten vid arbetsko-
28131: skäras ned med ca 4 % från den tidigare nivån så      lonin i Fredrikshamn. I anslutning till denna ut-
28132: att utgiftsutvecklingen för justitieministeriets      redning görs vid justitieministeriet en helhetsut-
28133: förvaltningsgren kan anpassas till statens mål-       redning om resurssituationen för Konnunsuo
28134: sättningar beträffande utgiftsekonomin och ut-        centralfångelse och underlydande enheter samt
28135: giftsramarna som regeringen uppställt. Den av         om var nödvändiga sparåtgärder skall allokeras.
28136: justitieministeriet tillsatta arbetsgruppen som ut-   I samband härmed fattas även beslut om den
28137: rett en reducering av fångvårdsväsendets verk-        framtida omfattningen av verksamhet vid öppna
28138: samhetsutgifter föres1og i sitt betänkande hösten     anstalter i sydöstra Finland.
28139:  1995 bl.a. en indragning av arbetskolonin i Fred-
28140: 
28141:      Helsingforsden 26 mars 1997
28142: 
28143:                                                                      Justitieminister Kari Hakämies
28144:                                           KK 171/1997 vp
28145: 
28146: Kirjallinen kysymys 171
28147: 
28148: 
28149: 
28150: 
28151:                                   Risto Kuisma /sd: Yöpymisolosuhteiden parantamisesta kuorma-
28152:                                       autoissa
28153: 
28154: 
28155:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
28156: 
28157:    Kuorma-autojen kuljettajat joutuvat usein           Tilan puolesta useimpiin kuorma-autoihin
28158: yöpymään autoissaan. Silti kuljettajan hytin yö-    voidaan sijoittaa täysimittainen kiinteä vuode ja
28159: pymisvarustukselle ei ole asetettu selkeitä mini-   kohtuullinen kylmäeristys.
28160: mivaatimuksia. Esimerkiksi ns. päivähyteissä           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28161: vuoteen pituus on riittämätön, lämmöneristys        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28162: riittämätön ja kuljettajan pään sijoittuminen si-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28163: vuikkunoiden viereen turvallisuusriski mahdolli-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28164: sissa murtotilanteissa.
28165:    Ongelmaa pahentaa se, että usein kuljettajat                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
28166: joutuvat asumaan riittämättömästi varustelluis-             saattaakseen kuorma-autonkuljettajien
28167: sa hyteissäänjopa viikkoja. Monissa ulkomaisis-             autossa yöpymisen olosuhteet kattavasti
28168: sa kohteissa yöpyminen autossa on kuorman val-              asianmukaiselle tasolle?
28169: vomisen kannalta välttämätöntä.
28170:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1997
28171: 
28172:                                          Risto Kuisma /sd
28173: 
28174: 
28175: 
28176: 
28177: 279001
28178: 2                                             KK 171/1997 vp
28179: 
28180: 
28181: 
28182: 
28183:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28184: 
28185:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa          työministeriö on lähettänyt kirjelmän eduskun-
28186: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           nalle edellä mainitusta direktiiviehdotuksesta.
28187: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Kirjelmän mukaan Suomella ei olisi huomautta-
28188: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Risto              mista direktiivin antamiseen tai sen sisältöön.
28189: Kuisman näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            Asiaa on käsitelty työasiainvaliokunnassa, ja sil-
28190: n:o 171:                                                lä ei ollut erityistä huomautettavaa valmisteluun
28191:                                                         tässä vaiheessa. Lausuntonaan työasiainvalio-
28192:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          kunta (TyVL 9/1996 vp) yhtyy esitetyin peruste-
28193:         saattaakseen kuorma-autonkuljettajien           luin valtioneuvoston kantaan.
28194:         autossa yöpymisen olosuhteet kattavasti             Suomalaiset ajoneuvotekniset säännökset on
28195:         asianmukaiselle tasolle?                        harmonisoitu vuoden 1993 alusta alkaen noudat-
28196:                                                         tamaan EY:n tyyppihyväksymisdirektiiviä (70/
28197:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            156/ETY) ja sen erityisdirektiivejä. Ne koskevat
28198: vasti seuraavaa:                                        ajoneuvon yksityiskohtaisia suoritusarvoja, ra-
28199:                                                         kenteitaja varusteita. Muunlaisia kansallisia ajo-
28200:     Kysymyksessä esitetyt kuljettajan ajoneuvon         neuvojen rakennetta koskevia lakisääteisiä lisä-
28201: ohjaamossa yöpymisen turvallisuus-, terveys- ja         sääntöjä ei ole mahdollista asettaa, koska ne kat-
28202: mukavuusvaatimukset kuuluvat työsuojelulain-            sottaisiin teknisiksi kaupan esteiksi.
28203: säädännön piiriin. Työntekijöiden turvallisuu-              Mikäli kuorma-auton omistaja haluaa oma-
28204: den ja terveyden suojelua koskien on Euroopan           ehtoisilla lisävarusteilla ja -rakenteilla parantaa
28205: unionissa valmisteltu "ehdotus Euroopan Unio-           ohjaamossa yöpymisen turvallisuutta ja muka-
28206: nin Neuvoston direktiiviksi turvallisuutta ja ter-      vuutta, on se toki nytkin mahdollista. Tällöin on
28207: veyttä koskevista vähimmäisvaatimuksista kul-           kuitenkin muistettava, ettei näin täydennetty
28208: jetustoiminnoille ja kuljetusvälineiden työpai-         ajoneuvon ohjaamo saa vaarantaa millään muo-
28209: koille". Direktiiviehdotuksen käsittely on neu-         toa ajoneuvon liikenneturvallisuutta.
28210: vostolla kesken. Euroopan parlamentti esitti                Ajoneuvoyhdistelmien ja kuormatilan pituut-
28211: muutosehdotuksensa siihen 14.7.1993. Direktii-          ta koskevilla, direktiiveihin pohjautuvilla sään-
28212: viehdotus on puitedirektiivin (89/391/ETY) 16           nöksillä on huolehdittu siitä, että ohjaamoon on,
28213: artiklan tarkoittama erityisdirektiivi. Direktiivi-     kuormatilasta tinkimättä, mahdollisuus varata
28214: ehdotus koskee kaikkia kuljetusmuotoja maan-            kuljettajalle riittävät makuutilat kuljettajan is-
28215: teitse, rautateitse, ilmateitse ja vesiteitse. Direk-   tuimen takana.
28216: tiiviehdotuksen mukaan työnantajan on toteu-                Edellä mainittuun viitaten hallitus ei tällä het-
28217: tettava sopivia organisatorisia toimenpiteitä ja        kellä näe mahdollisuuksia asettaa kansallisia
28218: hankittava työntekijöille sopivat välineet työnte-      vaatimuksia ajoneuvon ohjaamossa yöpymisen
28219: kijöiden turvallisuuden ja terveyden turvaami-          turvallisuuden ja mukavuuden parantamiseksi.
28220: seksi kuljetustoimintojen aikana. Maantiekulje-         Hallitus odottaa edellä mainitun neuvoston kä-
28221: tuksissa työnantaja saa sallia työntekijöiden le-       sittelyssä olevan direktiivin valmistumista, jonka
28222: vätä pitkällään tai nukkua liikkuvissa kulkuneu-        jälkeen tähän asiaan voidaan palata. Mikäli sa-
28223: voissa vain, jos nämä on varustettu sopivin ja          nottu direktiivihanke valmistuttuaan velvoittaa
28224: riittävän kokoisin makuusijoin,joihin voi päästä        asettamaan tai antaa mahdollisuuksia asettaa la-
28225: ohjaamoista ja jotka on varustettu passiivisen          kisääteisiä vaatimuksia tieliikenteen työntekijöi-
28226: suojelun varmistamiseksi onnettomuuden varal-           den terveyden ja turvallisuuden parantamiseksi
28227: ta.                                                     ajoneuvon ohjaamossa yövyttäessä, tulee halli-
28228:     Valtiopäiväjärjestyksen 54 a §:n mukaisesti         tus näin myös tekemään.
28229: 
28230:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1997
28231: 
28232:                                                                   Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
28233:                                               KK 171/1997 vp                                               3
28234: 
28235: 
28236: 
28237: 
28238:                                           Tili Riksdagens Talman
28239: 
28240:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         da mot att direktivet utfårdas eller dess innehåll.
28241: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-          Ärendet har behandlats i arbetsutskottet och där
28242: 1em av statsrådet översänt f61jande av riksdagsle-      har man inte haft något att anmärka på i detta
28243: damot Risto Kuisma undertecknade spörsmål nr            skede av beredningen och arbetsutskottets utlå-
28244: 171:                                                    tande (ApUU 9/1996 rd) överensstämmer med
28245:                                                         statsrådets.
28246:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-            De finska fordonstekniska bestämmelserna
28247:         ta för att förbättra lastbilsförarnas över-     har harmoniserats från och med början av 1993
28248:         nattning i bilen så att detta når en nivå       så att de motsvarar EG:s direktiv för typgodkän-
28249:         som överlag motsvarar dagens krav?              nande (70/156/EEG) samt specialdirektiven.
28250:                                                         Dessa direktiv behandlar detaljerade kapacitets-
28251:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           värden, konstruktioner och utrustningar i for-
28252: anföra följande:                                        don. Det är inte möjligt att ge andra slag av
28253:                                                         lagstadgade nationella tiliäggsbestämmelser som
28254:    De i spörsmålet nämnda säkerhets-, hälso- och        behandlar fordons konstruktion, eftersom dessa
28255: bekvämlighetskraven som gäller f6rares över-            uppfattas som tekniska hinder för handeln.
28256: nattning i förarkabinen hör till arbetskyddslag-           Om lastbilsägaren vill förbättra säkerheten
28257: stiftningens område. I fråga om arbetares säker-        och bekvämligheten vid övernattning i förarka-
28258: hets- och hälsoskydd har man i den Europeiska           binen genom eget tiliäggsmateriel och egna kon-
28259: unionen berett ett förslag till Rådets direktiv om      struktioner är det idag fullt möjligt. Det är dock
28260: minimikraven i fråga om säkerhet och hälsa för          viktigt att komma ihåg att en på detta sätt kom-
28261: transportverksamhet och arbetsplatser i trans-          pletterad förarkabin i fordonet inte i något fall
28262: portmedel. Rådet behandlar fortfarande direk-           får äventyra fordonets trafiksäkerhet.
28263: tivförslaget. Europaparlamentet gav 14.7.1993              Genom bestämmelser om längden i fordons-
28264: sitt förslag tili ändring av direktivet. Med direkti-   kombinationer och i lastutrymmet, som baserar
28265: vet avses det specialdirektiv som nämns i artikel       sig på direktiv, har man sett tili att det finns
28266: 16 i ramdirektivet (89/391/EEG). Direktivförsla-        möjlighet att reservera tiliräckliga sovutrymmen
28267: get behandlar alla transportformer på väg, järn-        för förarna bakom förarstolen, utan att minska
28268: väg, i luften och på vatten. Enligt direktivförsla-     på lastutrymmet.
28269: get är arbetsgivaren skyldig att verkställa lämpli-        Med hänvisning tili det ovannämnda ser reger-
28270: ga organisatoriska åtgärder och förse arbetstaga-       ingen för tillfållet inga möjligheter att ställa na-
28271: ren med lämpliga medel för att trygga dennes            tionella krav f6r att förbättra säkerheten och
28272: säkerhet och hälsa under transporterna. I väg-          bekvämligheten i fråga om övernattning i förar-
28273: transporter kan arbetsgivaren ge lov tili att ar-       kabinen. Regeringen väntar på att ovan nämnda
28274: betstagarna vilar eller sover i ett fordon som är i     direktiv som behandlas av Rådet skall bli fårdigt
28275: rörelse endast om detta fordon har utrustats med        varefter det är möligt att återkomma tili denna
28276: lämpliga och tillräck1igt stora sovplatser, som         fråga. Om nämnda direktivprojekt när det ge-
28277: kan nås direkt från förarkabinen och som har            nomf6rts f6rutsätter att att dylika krav skall upp-
28278: utrustats för att trygga passivt skydd i eventuella     ställas eller ger möjligheter tili att uppställa lag-
28279: olyckssituationer.                                      stadgade krav för att förbättra transportarbetar-
28280:     I enlighet med 54 a § riksdagsordningen har         nas hälsa och säkerhet när de övernattar i förar-
28281: arbetsministeriet sänt tili riksdagen en skrivelse      kabinen kommer regeringen också att handla i
28282: angående ovan nämnda direktivförslag. Enligt            enlighet med detta.
28283: denna skrivelse har Finland ingenting att invän-
28284: 
28285:      Helsingforsden 21 mars 1997
28286: 
28287:                                                                      Trafikminister Tuula Linnainmaa
28288:                                             KK 172/1997 vp
28289: 
28290: Kirjallinen kysymys 172
28291: 
28292: 
28293: 
28294: 
28295:                                    Jukka Vihriälä /kesk ym.: Maatalouden tuki- ja investointipolitii-
28296:                                       kan alueellisesta kehittämisestä
28297: 
28298: 
28299:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28300:     Suomessa on menossa kolmas vuosi, jolloin         seen. On välttämätöntä, että eläinkohtaiset tuet
28301: maamme maataloutta sopeutetaan siirtymäajan           maksetaan myyntitilitysten yhteydessä kaikille
28302: kuluessa EU:n maatalouspolitiikkaan. ED-sopi-         lihantuottajille.
28303: muksessa maamme maatalous jaettiinA-ja B-                Maanviljelijät ovat investoineet myös C-tuki-
28304: vyöhykkeisiin sekä pohjoisen tuen alueeseen eli       alueilla runsaan kahden vuoden aikana, mutta
28305: C-tukialueisiin. On selvää, että vakavien vaike-      takautuvaa investointitukea maksetaan vain A-
28306: uksien tuki on välttämätöntäA-ja B-vyöhykkeil-        ja B-alueilla. Investointiprosenteissa on myös
28307: le, mutta se ei saa johtaa siihen, että pohjoisella   kohtuuttoman suuret erotA- ja B- sekä toisaalta
28308: tukialueelia tuotantoedellytykset merkittävästi       C-tukialueilla. Tämä koskee lypsykarja-, sika-,
28309: heikkenevät. Lipposen hallitus on leikannut kan-      kana- ja broileritaloutta sekä kaikkea maatalou-
28310: sallista tukipakettia. Tehdyt päätökset osoitta-      teen liittyvää investointitoimintaa. Viljelijät ky-
28311: vat, että Etelä-Suomi-painotteiset CAP-, ympä-        selevät, että pyritäänkö harjoitettavalla tuki- ja
28312: ristö- ja LFA-tuet eivät olekaan selkeän leik-        investointipolitiikalla siirtämään maataloustuo-
28313: kauksen kohteena, vaan supistukset on tehty           tantoa pohjoisesta etelään.
28314: pohjoisesta tuesta. Esimerkiksi eläinkohtaiset           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28315: tuet maksetaan A-ja B-alueilla siirtymäkauden         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28316: tukena tilityksen yhteydessä, mutta C-alueille        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28317: yhä enemmän eläinten laskentaan perustuen ha-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28318: kemuksesta vasta loppuvuonna. Tästä onkin ai-
28319: heutunut C-alueille monenlaisia epäkohtia, ku-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28320: ten se, että laskenta-aika ei kerro tilan oikeaa             ryhtyä maatalouden tuki- ja investointi-
28321: eläinmäärää. Tämän takia syntyy eläinten pant-               politiikassa olevien alueellisten epäkoh-
28322: taamista ja myös sen jälkeen ruuhkaa teurasta-               tien oikaisemiseksi, ja
28323: moille, jonka seurauksena markkinoilla hinta                    mitä Hallitus aikoo tehdä, että maata-
28324: laskee. Tukien maksaminen loppuvuonna ai-                    loustuotanto säilyy myös pohjoisen tuen
28325: heuttaa pohjoisen tuen tiloille maksuvalmiuson-              alueella?
28326: gelmia ja johtaa lyhytaikaisten lainojen ottami-
28327: 
28328:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1997
28329: 
28330:          Jukka Vihriälä /kesk                Aulis Ranta-Muotio /kesk         Matti Väistö /kesk
28331:          Jorma Huuhtanen /kesk               Maria Kaisa Aula /kesk           Juhani Alaranta /kesk
28332:          Markku Lehtosaari /kesk             Annikki Koistinen /kesk          Seppo Kääriäinen /kesk
28333:          Tytti lsohookana-Asunmaa /kesk      Anneli Jäätteenmäki /kesk        Mauri Pekkarinen /kesk
28334:          Eero Lämsä /kesk                    Johannes Leppänen /kesk          Kyösti Karjula /kesk
28335:          Hannes Manninen /kesk               Anu Vehviläinen /kesk            Aapo Saari /kesk
28336: 
28337: 
28338: 
28339: 
28340: 279001
28341: 2                                          KK 172/1997 vp
28342: 
28343: 
28344: 
28345: 
28346:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
28347: 
28348:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       hinkään yksittäiseen alueeseen tai tukimuotoon.
28349: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        Kansallisten yksikkötukien tasoa määriteltäessä
28350: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      eri tukialueita ja tuotantosuuntia on pyritty koh-
28351: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jukka Vih-      telemaan tasavertaisesti. Tehdyt säästöpäätökset
28352: riälän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      on toteutettu niin, että Etelä-Suomen (A- ja
28353: n:o 172:                                             B-tukialueet) ja toisaalta pohjoiseen tukeen oi-
28354:                                                      keutettujen C-tukialueiden suhteelliset osuudet
28355:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       kansallisen tuen kokonaismäärästä ovat säily-
28356:        ryhtyä maatalouden tuki- ja investointi-      neet ennallaan.
28357:        politiikassa olevien alueellisten epäkoh-         Tarvittavien leikkausten kohdentaminen
28358:        tien oikaisemiseksi, ja                       EU :n tukimuotoihin ei ole perusteltua, koska
28359:           mitä Hallitus aikoo tehdä, että maata-     osarahoitteisten tukien (luonnonhaittakorvaus
28360:        loustuotanto säilyy myös pohjoisen tuen       ja ympäristötuki) kansallisen rahoitusosuuden
28361:        alueella?                                     pienentäminen edellyttäisi tukiohjelmien muut-
28362:                                                      tamista ja merkitsisi EU:lta saatavan osarahoi-
28363:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          tuksen vähenemistä.
28364: taen seuraavaa:                                          Suomen liittymissopimus ja komission kansal-
28365:                                                      lisia tukia koskevat päätökset määrittelevät eri
28366:     Suomen maatalouden tulotukijärjestelmä           alueilla maksettavan tuen muodon ja tuen enim-
28367: koostuu kahdesta pääosasta: EU:n yhteisen            mäismäärän. Vakavien vaikeuksien tukiratkai-
28368: maatalouspolitiikan mukaisista tukimuodoista         sun seurauksena kotieläintalouden tuet makse-
28369: ja liittymissopimuksen mahdollistamista kansal-      taan kokonaisuudessaan tukialueilla Aja B siir-
28370: lisista tukimuodoista. Yhteisen maatalouspolitii-    tymäkauden tukena, kun taas C-tukialueilla tuki
28371: kan keskeisimmät tukimuodot ovat EU:n pelto-         muodostuu siirtymäkauden tuesta ja pohjoisesta
28372: kasvi- ja eläintuet, luonnonhaittakorvaus (LF A-     tuesta. Kotieläinten määrään perustuvan pohjoi-
28373: tuki) ja ympäristötuki. Peltokasvi- ja eläintuet     sen eläinyksikkötuen osuus kokonaistuesta vaih-
28374: ovat EU:n kokonaan rahoittamia, ympäristö-           telee alueittain ja eläinlajeittain. Esimerkiksi tu-
28375: tuesta EU:n rahoitusosuus on 50% ja luonnon-         kialueilla Cl ja C2 pohjoisen eläinyksikkötuen
28376: haittakorvauksesta keskimäärin noin 27 %.            osuus lihasikojen kokonaistuesta vuonna 1997
28377:     EU:n yhteisen maatalouspolitiikan keinovali-     on noin 15 %. Siirtymäkauden tuen alentuessa
28378: koimaa täydentävä, kokonaan kansallisesti ra-        pohjoisen tuen suhteellinen merkitys kasvaa.
28379: hoitettu tukijärjestelmä muodostuu neljästä pää-     Vuoden 1998 tukiperusteiden valmistelun yhtey-
28380: osasta, jotka ovat siirtymäkauden tuki, kasvin-      dessä tarkastellaan mahdollisuutta ottaa käyt-
28381: viljelyn kansallinen tuki, pohjoinen tuki ja muu     töön ennakkomaksujärjestelmä pohjoisessa ko-
28382: kansallinen tuki. Siirtymäkauden tukea makse-        tieläintuessa.
28383: taan koko maassa. Osana niin sanottua vakavien           Tukien maksun perusteena olevien eläinmää-
28384: vaikeuksien tukiratkaisua kotieläintalouden,         rien laskentapäiviä on lisätty vuonna 1997 edel-
28385: kasvihuonetuotannon ja puutarhatuotteiden            lisvuoteen verrattuna, minkä osaltaan tulisi vä-
28386: varastointituki maksetaan tukialueilla A ja B        hentää laskentapäivien vaikutusta teuraaksi tar-
28387: korotettuna. Kasvintuotannon tukiratkaisu on         jottavien eläinten määriin. On myös huomatta-
28388: vastaavasti toteutettu kasvinviljelyn kansallisena   va, että tuen perustaksi voidaan hyväksyä tilalle
28389: tukena. C-tukialueilla maksetaan sekä kotieläin-     vakiintuneeksi katsottu eläinmäärä, mikäli voi-
28390: että kasvintuotannolle siirtymäkauden tukea ja       daan osoittaa eläinmäärän poikkeavan laskenta-
28391: pohjoista tukea.                                     ajankohtana olennaisesti vakiintuneesta eläin-
28392:     Hallituksen tekemät, valtiontalouden yleises-    määrästä.
28393: tä säästötarpeesta johtuvat leikkaukset on koh-          Kun EU :n komissio ei kesällä 1996 käydyissä
28394: distettu maa- ja puutarhatalouden kansallisen        neuvotteluissa katsonut mahdolliseksi hyväksyä
28395: tuen käytettävissä olevaan määrärahaan, ei mi-       Suomen esittämässä mitassa tapahtuvaa hinta- ja
28396:                                            KK 172/1997 vp                                             3
28397: 
28398: suoran tuen soveltamistaA-ja B-alueilla todettu-     janavetoissa avustusmuotoinen tuki voi
28399: jen vakavien vaikeuksien korjaustoimenpiteenä,       C-alueella kohota nuorelle viljelijälle 50 prosent-
28400: korostui rakennepoliittisten toimien merkitys        tiin ja muiden viljelijöiden osalta 40 prosenttiin.
28401: keinona helpottaa näiden alueiden viljelijöiden      Voidaankin todeta, että C-alueella sovellettava
28402: mahdollisimman nopeaa sopeutumista Euroo-            tukitaso nousee maatalouden päätuotantosuun-
28403: pan unionin yhteiseen maatalouspolitiikkaan.         nan tärkeimmän investoinnin osalta lähes EU:n
28404:    Maatilojen rakenteen parantamisessa on in-        tukijärjestelmän sallimaan maksimiin.
28405: vestointituki tärkein väline. A- ja B-alueilla in-       Tällä hetkellä ei ole nähtävissä maataloustuo-
28406: vestointituki voidaan myöntää komission kanssa       tannon merkittävää supistumista millään tuki-
28407: sovituissa rajoissa korotettuna. Näiden alueiden     alueella. Hallituksen tehtävänä on seurata maa-
28408: ja C-alueen investointitukitason välistä eroa on     talouden tilannetta niin pohjoisen tuen alueella
28409:  kavennettu nostamalla C-alueenkin tukitasoa         kuin sen eteläpuolellakinja ryhtyä taloudellisten
28410: eräiden tukikohteiden osalta. Uusissa ja laajen-     ja muiden mahdollisuuksiensa puitteissa kulloi-
28411:  nettavissa EU-osarahoituskelpoisissa lypsykar-      senkin tarpeen vaatimiin toimenpiteisiin.
28412:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1997
28413: 
28414:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
28415: 4                                            KK 172/1997 vp
28416: 
28417: 
28418: 
28419: 
28420:                                          Tili Riksdagens Talman
28421: 
28422:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        nationellt stöd till jordbruket och trädgårdsod-
28423: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-          lingen, inte till något enskilt område eller någon
28424: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        enskild stödform. Vid fastställandet av nivån på
28425: man Jukka Vihriälä m.fl. undertecknade spörs-           de nationella stöden per enhet har man försökt
28426: mål nr 172:                                             behandla olika stödområden och produktionsin-
28427:                                                         riktningar lika. Besluten om inbesparingar har
28428:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          genomförts så att de relativa andelarna av det
28429:        ta för att rätta till de regionala missförhål-   totala nationella stödet bibehållits som tidigare i
28430:        landena i fråga om stöd- och investerings-       fråga om södra Finland (stödområdena A och B)
28431:        politiken inom jordbruket, och                   och å andra sidan i fråga om de C- stödområden
28432:           vad ämnar Regeringen göra för att he-         som har rätt tili nordligt stöd.
28433:        vara jordbruksproduktionen även i om-               Det är inte motiverat att rikta de behövliga
28434:        rådet för nordligt stöd?                         nedskärningarna på EU :s stödformer eftersom
28435:                                                         en sänkning av den nationella finansieringsdelen
28436:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           av de stöd som delvis finansieras av EU (kompen-
28437: anföra följande:                                        sationsbidrag och miljöstöd) förutsätter att stöd-
28438:                                                         programmen ändras och leder tili att delfinansie-
28439:    Finlands inkomststödsystem för jordbruket            ringen från EU minskar.
28440: består av två huvudsakliga delar: stödformer en-           Anslutningsfördraget för Finland och kom-
28441: ligt EU:s gemensamma jordbrukspolitik och de            missionens beslut om de nationella stöden fast-
28442: nationella stödformer som anslutningsfördraget          ställer formen för och maximibeloppet på det
28443: ger möjlighet till. De viktigaste stödformerna          stöd som betalas i olika områden. Tili följd av
28444: inom den gemensamma jordbrukspolitiken är               uppgörelsen om stöd för allvarliga svårigheter
28445: EU:s stöd för jordbruksgrödor, djurbidrag,              betalas stöden för husdjursskötsel i sin helhet i
28446: kompensationsbidrag (LF A-stöd) och miljöstöd.          form av stöd under övergångsperioden i stöd-
28447: Stödet för jordbruksgrödor och djurbidragen fi-         områdena A och B, medan stödet består av stöd
28448: nansieras helt av EU. EU:s finansieringsandel av        under övergångsperioden och nordligt stöd i
28449: miljöstödet är 50 % och av kompensationsbidra-          stödområde C. Det nordliga stödet per djuren-
28450: get i medeltal ca 27 %.                                 het baserar sig på antalet husdjur. Detta stöds
28451:    Det helt nationellt finansierade stödsystem          andel av det totala stödet varierar i olika områ-
28452: som kompletterar stödformerna inom EU :s ge-            den och för olika djurarter. T.ex. i stödområde-
28453: mensamma jordbrukspolitik består av fyra hu-            na C1 och C2 är stödets andel av det totala
28454: vudsakliga delar: stöd under övergångsperioden,         stödet för köttsvin ca 15% år 1997. När stödet
28455: nationellt stöd för växtodling, nordligt stöd och       under övergångsperioden sjunker ökar det nord-
28456: annat nationellt stöd. Stöd under övergångspe-          liga stödets relativa betydelse. 1 anslutning tili
28457: rioden betalas i hela landet. Som en del av uppgö-      beredningen av grunderna för stöden 1998 ut-
28458: relsen om stöd för allvarliga svårigheter betalas       reds även möjligheten att införa ett system med
28459: ett förhöjt lagringsstöd för husdjursekötsel,           förskottsbetalning när det gäller det nordliga
28460: växthusproduktion och trädgårdsprodukter i              stödet för husdjur.
28461: stödområdena A och B. Uppgörelsen om stöd för              Det antal räkningsdagar för djurantalet som
28462: växtproduktion har på motsvarande sätt genom-           ligger tili grund för betalningen av stödet har
28463: förts i form av ett nationellt stöd för växtodling.     utökats 1997 i jämförelse med föregående år,
28464: 1 stödområde C betalas stöd under övergångspe-          vilket för sin del borde minska räkningsdagarnas
28465: rioden och nordligt stöd både för husdjurs- och         inverkan på antalet djur som erbjuds tili slakt.
28466: växtproduktion.                                         Det bör även observeras att man som grund för
28467:    De nedskärningar som regeringen gjort till           stödet kan godkänna det stabila djurantalet på
28468: följd av det allmänna behovet av att spara inom         gården om djurantalet vid räkningstidpunkten
28469: statsekonomin har hänfört sig till anslaget för         avviker avsevärt från det stabila antalet.
28470:                                             KK 172/1997 vp                                            5
28471: 
28472:    Eftersom Europeiska kommissionen vid för-          vissa stödobjekt har höjts även i område C. 1
28473: handlingarna sommaren 1996 inte ansåg detvara         fråga om nya och utvidgningsbara djurstallar för
28474: möjligt att i den omfattning som Finland föresla-     mjölkboskap som kan delfinansieras av EU kan
28475: git godkänna tillämpningen av prisstöd och di-        stödet i form av bidrag stiga tili 50% för unga
28476: rekt stöd i områdena A och B som en åtgärd för        jordbrukare och till40 % för andra jordbrukare i
28477: att rätta tili konstaterade allvarliga svårigheter,   område C. Man kan konstatera att den stödnivå
28478: accentuerades de strukturpolitiska åtgärdernas        som tillämpas i område C stiger nästan tili det
28479: betydelse som ett sätt att göra det lättare för       maximum som EU:s stödsystem tillåter när det
28480: jordbrukarna i dessa områden att så snabbt som        gäller den viktigaste investeringen i den huvud-
28481: möjligt anpassa sig tili Europeiska unionens ge-      sakliga produktionsinriktningen inom jordbru-
28482: mensamma jordbrukspolitik.                            ket.
28483:     Vid förbättringen av gårdsbruksenheternas            För tillfållet kan det inte skönjas någon bety-
28484: struktur är investeringsstödet det viktigaste med-    dande minskning av jordbruksproduktionen i
28485: let. Inom de gränser som överenskommits med           något stödområde. Det ankommer på regeringen
28486: kommissionen kan investeringsstödet beviljas          att följajordbrukssituationen både i området för
28487: förhöjt i områdena A och B. Skilinaden i nivån på     nordligt stöd och söder därom och vidta behövli-
28488: investeringsstödet mellan dessa områden och           ga åtgärder inom ramen för sina ekonomiska och
28489: område C har minskat genom att stödnivån för          andra möjligheter.
28490: 
28491:      Helsingforsden 14 mars 1997
28492: 
28493:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
28494:                                           KK 173/1997 vp
28495: 
28496: Kirjallinen kysymys 173
28497: 
28498: 
28499: 
28500: 
28501:                                   Toimi Kankaanniemi /skl: Raippaluodon sillan rakennuskustan-
28502:                                      nuksista
28503: 
28504: 
28505:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
28506: 
28507:    Raippaluodon sillan rakentamista varten             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28508: osoitettiin ensimmäinen varsinaisen valtion ta-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28509: lousarvion määräraha vuoden 1995 talousar-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28510: viossa. Tuolloin hallitus ilmoitti sillan kustan-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28511: nusarvioksi 105 miljoonaa markkaa. Vuoden
28512: 1997 talousarviossa kustannusarvio on 145 mil-                Miksi Raippaluodon sillan alkuperäi-
28513: joonaa markkaa. Kustannusarvio on siis noussut             nen kustannusarvio on ylittymässä poik-
28514: 40 miljoonaa markkaa alkuperäisestä, mikä mer-             keuksellisen paljon, ja
28515: kitsee lähes 40 %:n ylitystä.                                 mitkä tulevat olemaan sillan lopulliset
28516:    Silta valmistuu kuluvana vuonna, joten lopul-           kokonaiskustannukset, sekä
28517: liset kustannukset alkanevat olla selvillä.                   minkälaisella sopimuksella rakennus-
28518:                                                            työ on suoritettu?
28519:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1997
28520: 
28521:                                      Toimi Kankaanniemi /skl
28522: 
28523: 
28524: 
28525: 
28526: 279001
28527: 2                                         KK 173/1997 vp
28528: 
28529: 
28530: 
28531: 
28532:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
28533: 
28534:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vuosina 1986--1987 laadittuun yleissuunnitel-
28535: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       maan, jossa sillan kustannuksiksi oli arvioitu 97
28536: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     milj. markkaa ja koko projektin kustannuksiksi
28537: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi          105 milj. markkaa.
28538: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-          Vasta rakennussuunnittelu, joka käynnistyi
28539: myksen n:o 173:                                     helmikuussa vuonna 1994, mahdollisti tarkan
28540:                                                     kustannusarvion. Pohjatutkimusten tarkentumi-
28541:           Miksi Raippa1uodon sillan alkuperäi-      nen, teräsmäärien lisäys sekä teräksen hinnan
28542:        nen kustannusarvio on ylittymässä poik-      nousu aiheuttivat lisäyksiä yleissuunnitelman ar-
28543:        keuksellisen paljon, ja                      vioon. Uusi kustannusarvio (142 milj. markkaa)
28544:           mitkä tulevat olemaan sillan lopulliset   ilmoitettiin eduskunnalle hallituksen esityksessä
28545:        kokonaiskustannukset, sekä                   vuoden 1996 talousarvioksi, ja eduskunta hyväk-
28546:           minkälaisella sopimuksella rakennus-      syi sen kyseisen talousarvion hyväksymisen yh-
28547:        työ on suoritettu?                           teydessä.
28548:                                                        Raippaluodon sillan koko projektin kustan-
28549:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        nusarvio on tällä hetkellä 149 milj. markkaa.
28550: vasti seuraavaa:                                    Lukuun sisältyvät rakennussuunnittelu ja tienra-
28551:                                                     kennuskustannukset.
28552:     Raippaluodon sillan rakentamisesta päätet-         Varsinainen silta on toteutettu normaalina
28553: tiin vuoden 1994 ensimmäisessä lisä talousarvios-   kokonaishintaurakkana ED-säännösten mukai-
28554: sa. Tielaitoksen ohjelmoinnissa ja hankkeen tar-    sesti. Urakkasopimuksen mukainen urakkahinta
28555: kemman suunnittelun aikataulussa oli varaudut-      on 126,6 milj. markkaaja urakoitsijana on Polar-
28556: tu jonkin verran myöhempään aloitukseen.            Rakennus Oy. Silta valmistuu kuluvan vuoden
28557:     Hankkeen kustannusarvio perustui tuolloin       syksyllä.
28558: 
28559:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1997
28560: 
28561:                                                              Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
28562:                                           KK 173/1997 vp                                          3
28563: 
28564: 
28565: 
28566: 
28567:                                       Tili Riksdagens Talman
28568: 
28569:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     1987 och i viiken kostnadsförslaget för bron be-
28570: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-      räknades vara 97 miljoner mark och kostnads-
28571: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-    förslaget för hela projektet 105 miljoner mark.
28572: man Toimi Kankaanniemi undertecknade spörs-            Det var först under byggnadsplaneringsske-
28573: må1 nr 173:                                         det, som inleddes i februari 1994, som man kunde
28574:                                                     överlämna ett exakt kostnadsförslag. General-
28575:           Varför håller det ursprungliga kost-      planens kostnadsförslag blev högre på grund av
28576:        nadsförslaget för Rep1ot bro på att över-    att bottenundersökningen preciserades, behovet
28577:        skridas exceptionellt mycket,                av stål ökade och priset på stål steg. Det nya
28578:           vad kommer brons slutgiltiga kost-        kostnadsförslaget (142 miljoner mark) meddela-
28579:        nadsförslag att vara, och                    des riksdagen i regeringens budgetproposition
28580:          enligt hurdant avtal har byggnadsar-       för 1996, och riksdagen godkände det i samband
28581:        betet utförts?                               med att nämnda budget godkändes.
28582:                                                        Hela projektets kostnadsförslag är för närva-
28583:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       rande 149 miljoner mark. Detta innehåller bygg-
28584: anföra följande:                                    nadsplaneringen och kostnaderna för vägbygg-
28585:                                                     naden.
28586:    Beslutet att bygga Replot bro antecknades i         Den egentliga bron har byggts som ett norma1t
28587: den första tilläggsbudgeten för 1994. 1 enlighet    helhetsprisprojekt i enlighet med EU:s bestäm-
28588: med vägverkets program och projektets närmare       melser. Entreprenadpriset är enligt entreprenad-
28589: tidtabell var man beredd på en något senare in-     avtalet 126,6 miljoner mark, och entreprenören
28590: ledning.                                            är Polar-Rakennus Ab. Bron blir fårdig om hös-
28591:    Kostnadsförslaget för projektet baserar sig på   ten i år.
28592: generalplanen som uppgjordes under 1986-
28593: 
28594:      Helsingforsden 20 mars 1997
28595: 
28596:                                                                 Trafikminister Tuula Linnainmaa
28597:                                              KK 174/1997 vp
28598: 
28599: Kirjallinen kysymys 174
28600: 
28601: 
28602: 
28603: 
28604:                                     Toimi Kankaanniemi /skl: Eläkeläisten korotetusta sairausvakuu-
28605:                                        tusmaksusta ja "kannustinvähennyksestä"
28606: 
28607: 
28608:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28609: 
28610:    Eläketuloa saavien sairausvakuutusmaksu on          keen erityisesti pieni- ja keskituloisten eläkeläis-
28611: tulojen suuruudesta riippumatta kolme penniä           ten verotusta kevennetään ja heidän ostovoi-
28612: suurempi kuin palkansaajien. Erityisesti pientä ja     maansa lisätään, mikä parantaa tehokkaimmin
28613: kohtuumääräistä eläkettä saaviita korotetun            myös työllisyyttä.
28614: maksun periminen on epäoikeudenmukaista.                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28615:    Eläkeläiset eivät saa kunnallisverotuksen an-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28616: siotulovähennystä vastaavaa vähennystä eivätkä         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28617: he saa vähentää sairaus- tai lääkekuluja, joiden       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28618: määrä monien kohdalla nousee suureksi.
28619:    Kansaneläkkeen pohjaosan leikkaus vie mo-                     Milloin Hallitus aikoo ryhtyä toimen-
28620: nen eläkeläisen indeksikorotukset. Toisaalta                  piteisiin eläketuloa saavien korotetun sai-
28621: mm. energiaveron korotukset tulevat myös kaik-                rausvakuutusmaksun poistamiseksi ja
28622: kien eläkeläisten maksettaviksi. Pääosa eläkeläi-             kunnallisverotuksen ansiotulovähennys-
28623: sistä on jäänyt osattomaksi verokevennyksistä.                tä vastaavan vähennyksen tai vaihtoehto-
28624: On. kohtuullista, että erityisesti hyvätuloisia pal-          na sairaus- ja lääkekuluvähennyksen
28625: kansaajia suosineiden tuloverokevennysten jäl-                myöntämiseksi eläkeläisille?
28626: 
28627:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1997
28628: 
28629:                                         Toimi Kankaanniemi /sk1
28630: 
28631: 
28632: 
28633: 
28634: 279001
28635: 2                                          KK 174/1997 vp
28636: 
28637: 
28638: 
28639: 
28640:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
28641: 
28642:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       man mukaan muuttamaan työn tekemistä suosi-
28643: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        vaksi. Sen vuoksi on tarkoituksenmukaista, että
28644: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tässä työttömyystilanteessa verotukselliset toi-
28645: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi           menpiteet on nyt kohdennettu etupäässä työssä
28646: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-        käyvään väestöön. Tämän mukaisesti kunnallis-
28647: myksen n:o 174:                                      verotuksessa tehtävän ansiotulovähennyksen
28648:                                                      määrää nostettiin vuonna 1997.
28649:           Milloin Hallitus aikoo ryhtyä toimen-         Ansiotulovähennystä lähinnä vastaavana vä-
28650:        piteisiin eläketuloa saavien korotetun sai-   hennyksenä eläkkeensaajilla voidaan pitää sekä
28651:        rausvakuutusmaksun poistamiseksi ja           valtionverotuksessa että kunnallisverotuksessa
28652:        kunnallisverotuksen ansiotulovähennys-        tehtävää eläketulovähennystä. Eläketulovähen-
28653:        tä vastaavan vähennyksen tai vaihtoehto-      nyksellä taataan se, että pelkästään kansanelä-
28654:        na sairaus- ja lääkekuluvähennyksen           kettä saavat eläkkeensaajat eivät joudu maksa-
28655:        myöntämiseksi eläkeläisille?                  maan veroa, ellei heillä ole muitakin kuin eläke-
28656:                                                      tuloja. Eläkkeensaaja, jolta ei peritä kunnallisve-
28657:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         roa, ei ole myöskään velvollinen maksamaan sai-
28658: vasti seuraavaa:                                     rausvakuutusmaksua.
28659:                                                         Verotuksen yksinkertaistaiDiseksi sairaus- ja
28660:    Osana valtiontalouden tasapainottamistoimia       lääkekulujen verovähennysoikeus poistettiin
28661: eläkkeensaajilta on vuodesta 1993 peritty koro-      vuonna 1992. Vähennysoikeus poistui kaikilta
28662: tettua sairausvakuutusmaksua. Tällä hetkellä         verovelvollisilta. Eläkkeensaajaryhmä on perin-
28663: perittävän korotetun sairausvakuutusmaksun           teisesti ollut suuri terveyspalvelujen käyttäjä.
28664: määrä on kolme penniä äyriltä.                       Valtio korvaa sairausvakuutusjärjestelmän
28665:    Korotetun sairausvakuutusmaksun perimi-           kautta sairastumisesta johtuvia matkakustan-
28666: nen eläkkeensaajilta on ollut perusteltua, koska     nuksia sekä lääkekustannuksia eläkkeensaajille
28667: palkkatulon perusteella on peritty työntekijäin      samoin kuin muille väestöryhmille.
28668: eläkemaksuaja palkansaajien työttömyysvakuu-            Vuoden 1992 jälkeen verotusta on pyritty edel-
28669: tusmaksua, joita ei ole peritty eläkkeensaajilta.    leen yksinkertaistamaan siten, että tavallisen pal-
28670: Mainittujen palkansaajilta perittävien maksujen      kansaajan tai eläkkeensaajan ei tarvitsisi enää
28671: yhteismäärä on kuusi prosenttia vuonna 1997.         tehdä veroilmoitusta. Sairaus- ja lääkekuluvä-
28672: Maksut ovat verotuksessa vähennyskelpoisia,          hennysten palauttaminen vaikeuttaisi tätä vero-
28673: joten niiden lopullinen ansiotuloja vähentävä        tuksen yksinkertaistamispyrkimystä. Pelkästään
28674: vaikutus riippuu palkansaajan veroprosentista.       eläkkeensaajille tarkoitettu verotuksen sairaus-
28675:    Selvitykset osoittavat, että eläkkeensaajien      ja lääkekuluvähennys olisi myös vastoin vero-
28676: verotus on lähes kautta linjan lievempää kuin        tuksessa sovellettavaa neutraliteettiperiaatetta.
28677: palkansaajien verotus. Vertailussa ovat tällöin         Eduskunta hyväksyi kuluvana vuonna perit-
28678: mukana verojen lisäksi myös sairausvakuutus-         tävien sairausvakuutusmaksujen vahvistamisen
28679: maksu, eläkemaksuja työttömyysvakuutusmak-           yhteydessä lausuman, jonka mukaan hallituksen
28680: su. Vain eläkkeensaajien hyvätuloisin neljännes      tulee huolehtia siitä, että vuonna 1998 voidaan
28681: maksaa hieman korkeampia veroja kuin palkan-         alentaa eläkkeensaajien ylimääräistä sairausva-
28682: saajat vastaavansuuruisista tuloista. Kyse on sa-    kuutusmaksua vähintään yhdellä pennillä vero-
28683: malla eläkkeensaajista, jotka ovat hyötyjiä sekä     äyriltä. Vuodelta 1998 perittävän sairausvakuu-
28684: tuloveroasteikon kevennyksestä että sairausva-       tusmaksun määrästä päätetään valtion vuoden
28685: kuutusmaksun porrastuksen alenemisesta vuon-         1998 talousarvioesityksen käsittelyn yhteydessä.
28686: na 1997. Edelleen kyse on väestönosasta,joka on      Sosiaali- ja terveysministeriö tulee ottamaan
28687: ollut kaikkein turvatuimmassa asemassa laman-        edellä mainitun eduskunnan lausuman huo-
28688: kin aikana.                                          mioon eläkkeensaajien sosiaaliturvan tasoa ja
28689:    Verotuksen rakennetta pyritään hallitusohjel-     rahoitusta arvioitaessa.
28690:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1997
28691: 
28692:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
28693:                                            KK 174/1997 vp                                                 3
28694: 
28695: 
28696: 
28697:                                         Tili Riksdagens Talman
28698: 
28699:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        lönar sig att arbeta. Därför är det i det rådande
28700: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         arbetslöshetsläget ändamålsenligt att de beskatt-
28701: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       ningsmässiga åtgärderna i första hand gäller den
28702: man Toimi Kankaanniemi undertecknade spörs-            arbetande befolkningen. 1enlighet med detta höj-
28703: mäl nr 174:                                            des förvärvsinkomstavdraget i kommunalbe-
28704:                                                        skattningen 1997.
28705:           När ämnar Regeringen vidta åtgärder             Det avdrag för pensionstagare som närmast
28706:        för att slopa den höjda sjukförsäkrings-        kan anses motsvara förvärvsinkomstavdraget är
28707:        premien för pensionstagare och för att          det pensionsinkomstavdrag som kan göras vid
28708:        bevilja pensionärer ett avdrag som mot-         både stats- och kommunalbeskattningen. Ge-
28709:        svarar förvärvsinkomstavdraget i kom-           nom pensionsinkomstavdraget garanteras att så-
28710:        munalbeskattningen eller alternativt ett        dana pensionstagare som endast får folkpension
28711:        avdrag för sjukdoms- och läkemedels-            inte blir tvungna att betala skatt om de inte också
28712:        kostnader?                                      har andra inkomster än pensionsinkomster. Pen-
28713:                                                        sionstagare hos vilka kommunalskatt inte upp-
28714:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          bärs är inte heller skyldiga att betala sjukförsäk-
28715: anföra följande:                                       ringspremie.
28716:                                                            För att förenkla beskattningen slopades rätten
28717:     Som ett led i balanseringen av statsekonomin       att dra av sjukdoms- och läkemedelskostnader
28718: har en höjd sjukförsäkringspremie uppburits hos        1992. A vdragsrätten slopades för alla skattskyl-
28719: pensionstagarna sedan 1993. För närvarande             diga. Pensionstagargruppen har traditionellt va-
28720: uppbärs en höjd sjukförsäkringepremie på tre           rit en stor användare av hälsovårdstjänster. Via
28721: penni per skatteöre.                                   sjukförsäkringesystemet får pensionstagarna,
28722:     Uppbörden av en höjd sjukförsäkringspremie         liksom även andra befolkningsgrupper, ersätt-
28723: hos pensionstagarna har varit motiverad efter-         ningar av staten för resekostnader tili följd av
28724: som arbetstagares pensionsavgift och löntagares        sjukdom och för läkemedelskostnader.
28725: arbetslöshetsförsäkringsavgift uppburits pä lö-            Efter 1992 har man försökt förenkla beskatt-
28726: neinkomst, men inte av pensionstagare. Det sam-        ningen ytterligare så att vanliga löntagare eller
28727: manlagda beloppet av de nämnda avgifterna som          pensionstagare inte längre behöver deklarera.
28728: uppbärs hos löntagare är sex procent 1997. Av-         Om avdraget för sjukdoms- och läkemedelskost-
28729: gifterna är avdragsgilla i beskattningen och den       nader återinförs skulle denna strävan efter att
28730: slutliga minskningen av förvärvsinkomsten är           förenkla beskattningen försvåras. Får endast
28731: därför beroende av löntagarens skatteprocent.          pensionstagare rätt att dra av sjukdoms- och
28732:      Utredningar visar att beskattningen av pen-       läkemedelskostnader i beskattningen strider det
28733: sionstagarna är nästan undantagslöst lindrigare        även mot den neutralitetsprincip som tillämpas
28734: än beskattningen av löntagarna. I denna jämfö-         inom beskattningen.
28735: relse ingår då, förutom skatt, sjukförsäkringspre-         1 samband med fastställandet av de sjukför-
28736: mier, pensionspremier och arbetslöshetsförsäk-         säkringspremier som uppbärs under innevarande
28737: ringsavgifter. Endast den fjärdedel av pensions-       år godkände riksdagen ett uttalande enligt vilket
28738: tagarna som har de högsta inkomsterna betalar          riksdagen förutsätter att regeringen ser tili att den
28739: en aning högre skatt än löntagare med lika stora       extra sjukförsäkringspremien för pensionstagare
28740: inkomster. Det är samtidigt fråga om sådana            1998 kan sänkas med minst en penni per skatte-
28741: pensionstagare som kan dra nytta av både lättna-       öre. Beslut om storleken på den sjukförsäkrings-
28742: den i inkomstskatteskalan och den nedsatta gra-        premie som uppbärs 1998 fattas i samband med
28743: deringen a v sjukförsäkringspremien 1997. Det är       behandlingen av budgetpropositionen för 1998.
28744: vidare fråga om dendel av befolkningen som har         Social- och hälsovårdsministeriet kommer att be-
28745: innehaft den allra tryggaste ställningen även un-      akta ovan nämnda uttalande av riksdagen vid
28746: der den ekonomiska recessionen.                        bedömningen av nivån på pensionstagarnas soci-
28747:      Regeringen syftar enligt regeringsprogrammet      alskydd och dess finansiering.
28748:  tili att ändra beskattningens struktur så att det
28749: 
28750:       Helsingforsden 26 mars 1997
28751: 
28752:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
28753:                                           KK 175/1997 vp
28754: 
28755: Kirjallinen kysymys 175
28756: 
28757: 
28758: 
28759: 
28760:                                   Toimi Kankaanniemi /skl: Eläkeindeksien laskutavan yhdenmu-
28761:                                      kaistamisesta
28762: 
28763: 
28764:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
28765: 
28766:    Keskimääräinen eläketulo on noin 5 000           Eniten kärsimään joutuvat vanhimmat eläkeläi-
28767: markkaalkk ja palkansaajien keskiansio noin         set, joiden työeläke on työeläkelakien voimassa-
28768: 11 600 markkaa/kk. Palkansaajakotitalouksien        olon lyhytaikaisuuden johdosta jäänyt alle 40
28769: käytettävissä olevat tulot kasvoivat vuodesta       prosenttiin eläkepalkasta.
28770: 1994 vuoteen 1995 noin kolme prosenttia. Vas-          Indeksin laskutapaa tulisi korjata niin, että
28771: taavana aikana eläkeläisten käytettävissä olevat    eläkeläisiä ei aseteta iän perusteella keskenään
28772: tulot alenivat noin 0,8 %:lla.                      eriarvoiseen asemaan.
28773:    Vuonna 1996 työeläkkeitä korotettiin                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28774: 1,46 %:lla. Kuluvana vuonna korotus on noin         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28775: yksi prosentti. Alle 65-vuotiaiden vastaavat ko-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28776: rotukset olivat 2,8 % ja 1,8 %. Kansaneläkkeet      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28777: kohoavat vuonna 1997 0,6 %, kun elinkustan-
28778: nusten arvioidaan kohoavan vajaat kaksi pro-                  Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
28779: senttia.                                                   menpiteisiin eläkkeisiin sovelletun indek-
28780:    Vanhempien eli 65 vuotta täyttäneiden eläke-            sin laskutavan muuttamiseksi siten, ettei-
28781: läisten eläkkeisiin sovellettu indeksin laskutapa          vät eläkeläiset joudu eriarvoiseen ase-
28782: kasvattaa jatkuessaan epäoikeudenmukaisuutta.              maan iän perusteella?
28783:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1997
28784: 
28785:                                      Toimi Kankaanniemi /skl
28786: 
28787: 
28788: 
28789: 
28790: 279001
28791: 2                                          KK 175/1997 vp
28792: 
28793: 
28794: 
28795: 
28796:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
28797: 
28798:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       deksiturvaan tehty muutos mahdollisti välittö-
28799: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        mät työeläkekustannusten säästöt. Taitetussa in-
28800: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      deksijärjestelmässä otettiin huomioon työikäisen
28801: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi           ja eläkeikäisen väestön taloudellisia olosuhteita
28802: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-        koskevat erot. Lisäksi otettiin huomioon, että
28803: myksen n:o 175:                                      työikäisten indeksiä käytetään eläkkeiden tarkis-
28804:                                                      tamisen lisäksi myös työssäoloaikaisten eläkkeen
28805:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-     perusteena olevien ansioiden tarkistamiseen ja
28806:        menpiteisiin eläkkeisiin sovelletun indek-    että vuoden 1996 eläkeuudistuksessa tulevien
28807:        sin laskutavan muuttamiseksi siten, ettei-    eläkkeiden tasoa madallettiin muun muassa elä-
28808:        vät eläkeläiset joudu eriarvoiseen ase-       kepalkan laskusääntöä ja eläkkeeseen oikeutta-
28809:        maan iän perusteella?                         van tulevan ajan sääntöjä muuttamalla. Tämän
28810:                                                      vuoksi työikäisten indeksiturvaan kajoaminen ei
28811:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ollut mahdollista.
28812: vasti seuraavaa:                                        Taitettu indeksijärjestelmä on eduskunnan
28813:                                                      hyväksymä, ja ehdotetut indeksimuutokset oli-
28814:    Työeläkejärjestelmässä siirryttiin vuoden         vat myös perustuslakivaliokunnan arvioitavana.
28815:  1996 alusta indeksiturvan osalta niin sanottuun     Perustuslakivaliokunta katsoi, että työeläkkei-
28816: taitetun indeksin järjestelmään. Muutoksessa         den indeksimuutokset voidaan tehdä tavallisessa
28817: alle 65-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden elä-    lainsäätämisjärjestyksessä. Eduskunta kuitenkin
28818: keindeksit eriytettiin siten, että työikäisten in-   edellytti, että hallitus seuraa kahdesta erillisestä
28819: deksin määräytymisperusteet pysytettiin entisel-     indeksistä mahdollisesti aiheutuvia ongelmia ja
28820: lään ja eläkeikäisten indeksin määräytymispe-        ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin ongelmien
28821: rusteita muutettiin. Molempien indeksien mu-         ratkaisemiseksi. Ainakaan toistaiseksi ei ole il-
28822: kaan eläkkeisiin tehdään vuosittain tarkistus, jo-   mennyt sellaisia näkökohtia, joiden perusteella
28823: hon sisältyy hintojen muutoksen lisäksi osa pal-     vastikään voimaan tullutta taitetun indeksin jär-
28824: kansaajien ansiotason reaalimuutoksesta. Työ-        jestelmää pitäisi ryhtyä muuttamaan.
28825: ikäisten indeksitarkistus määräytyy puoliksi ku-        Kansaneläke-etuuksia korotetaan vuosittain
28826: luttajahintaindeksin ja puoliksi ansiotasoindek-     elinkustannusindeksillä. KEL-indeksikorotus
28827: sin muutosten perusteella. Eläkeikäisten indeksi-    on saman suuruinen kaikille kansaneläkkeen
28828: tarkistus määräytyy 80-prosenttisesti kuluttaja-     saajille heidän iästään riippumatta. Kansanelä-
28829: hintaindeksin ja 20-prosenttisesti ansiotasoin-      kejärjestelmän tarkoituksena on turvata kansan-
28830: deksin muutosten perusteella.                        eläkettä saavien vähimmäistoimeentulo. Vähim-
28831:    Työeläkkeiden indeksiturvaan tehty muutos         mäistoimeentuloturvaan kuuluu olennaisesti
28832: on osa laajempaa työeläkejärjestelmän uudistus-      myös kuntien palvelujärjestelmä. Tähän liittyen
28833: hanketta, jolla pyritään turvaamaan työeläkejär-     sosiaali- ja terveysministeriössä selvitetään par-
28834: jestelmän taloudellinen vakaus tinkimättä järjes-    haillaan kuntien palvelumaksujen tasoa.
28835: telmän päätavoitteesta. Tämä tavoite on työssä-         Nykyinen eläkeikäisten indeksiturva vastaa
28836: oloaikaisen toimeentulotason jatkuvuuden tur-        aikaisempaa enemmän kansainvälistä käytän-
28837: vaaminen, kun työansiot vanhuuden, työkyvyt-         töä, sillä vanhuuseläkeiän saavuttaneiden eläk-
28838: tömyyden tai ikääntyneen työntekijän pitkäai-        keet nousevat lähes kaikissa maissa vain elinkus-
28839: kaistyöttömyyden vuoksi ovat lakanneet.              tannusindeksin verran. Työeläkkeidemme in-
28840:    Suurtyöttömyyden ja väestömme ikääntymi-          deksiturva on kuitenkin edelleen myös 65 vuotta
28841: sen myötä kaventunut vakuutusmaksupohja              täyttäneiden osalta elinkustannuksiin sidottua
28842: edellytti nimenomaan välittömiä säästöjä työelä-     indeksiturvaa korkeampi.
28843: kemenojen nousupaineiden vaimentamiseksi. In-
28844: 
28845:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1997
28846: 
28847:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
28848:                                              KK 175/1997 vp                                                 3
28849: 
28850: 
28851: 
28852:                                           Tili Riksdagens Talman
28853: 
28854:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          sionsutgifterna skulle kunna dämpas. Ändringen
28855: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-            i indexskyddet möjliggjorde omedelbara bespa-
28856: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          ringar i arbetspensionskostnaderna. Inom syste-
28857: man Toimi Kankaanniemi undertecknade spörs-               met med brutet index beaktades att den ekono-
28858: mäl nr 175:                                               miska situationen för folk i arbetsför ålder skiljer
28859:                                                           sig från situationen för folk i pensionsåldern.
28860:           Ämnar Regeringen snabbt vidta ätgär-            Vidare beaktades att indexet för personer i ar-
28861:        der för att ändra sättet att beräkna det           betsför ålder förutom tili justering av pensioner-
28862:        index som tillämpas pä pensioner, så att           na även används tili justering av de inkomster
28863:        pensionärerna inte behandlas olika bero-           under tiden i arbetslivet som ligger tili grund för
28864:        ende på deras ålder?                               pensionen, och att nivån på framtida pensioner
28865:                                                           vid pensionsreformen 1996 sänktes bl.a. genom
28866:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             en ändring av reglerna för beräkning av pen-
28867: anföra följande:                                          sionslönen och grunderna för beräkning av den
28868:                                                           återstående tid som berättigar tili pension. Där-
28869:     Inom arbetspensionssystemet övergick man i            för var det inte möjligt att röra indexskyddet för
28870: fråga om indexskyddet vid ingången av 1996 tili           personeri arbetsför ålder.
28871: ett system med s.k. brutet index. Genom änd-                 Systemet med brutet index har godkänts av
28872: ringen differentierades pensionsindex för dem             riksdagen, och de föreslagna indexändringarna
28873: som är under 65 år och dem som fyllt 65 år på så          var också uppe för utvärdering i grundlagsut-
28874: sätt att indexet för personer i arbetsför ålder           skottet. Utskottet ansåg att indexändringarna
28875: fastställs enligt samma grunder som tidigare              inom arbetspensionerna kan göras i vanlig lag-
28876: medan indexet för personeri pensionsåldern fast-          stiftningsordning. Riksdagen förutsatte ändå att
28877: ställs enligt nya grunder. Enligt vartdera indexet        regeringen ger akt på de problem som eventuellt
28878: justeras pensionerna årligen, och i justeringen           uppstår med två separata index och vid behov
28879: ingär vid sidan av prisändringar en del av den            vidtar åtgärder för att lösa problemen. Hittills
28880: reella ändringen i löntagarnas inkomstnivå. In-           har det ätminstone inte framkommit några as-
28881: dexjusteringen för personer i arbetsför ålder be-         pekter som skulle kräva ändringar i systemet med
28882: stäms tili hälften utifrän ändringarna i konsu-           brutet index, som helt nyligen har trätt i kraft.
28883: mentprisindex och tili hälften utifrån ändringar-             Folkpensionsförmänerna höjs ärligen genom
28884: na i förtjänstnivåindex. Indexjusteringen för per-        levnadskostnadsindexet. F olkpensionsindexet
28885:  soner i pensionsåldern bestäms tili 80 % utifrån         höjs lika mycket för alla folkpensionärer obero-
28886: ändringarna i konsumentprisindex och tili 20 %            ende av ålder. Syftet med folkpensionssystemet
28887:  utifrän ändringarna i förtjänstnivåindex.                är att trygga minimiutkomsten för dem som lyf-
28888:      Ändringen av indexskyddet för arbetspensio-          ter folkpension. Kommunernas servicesystem
28889:  ner är ett led i ett större reformprojekt som gäller     utgör en väsentlig del av minimiutkomstskyddet.
28890:  arbetspensionssystemet, och med vilket avsikten          1 anknytning tili detta utreder social- och hälso-
28891:  är att trygga den ekonomiska stabiliteten inom           vårdsministeriet som bäst nivån pä kommuner-
28892:  arbetspensionssystemet utan att pruta pä det hu-         nas serviceavgifter.
28893:  vudsakliga syftet med systemet. Syftet är att tryg-          Det nuvarande indexskyddet för dem som är i
28894:  ga att den inkomstnivå en person hade under sin          pensionsåldern motsvarar internationell praxis i
28895:  tid i arbetslivet består när arbetsinkomsterna           större utsträckning än det tidigare, eftersom pen-
28896:  upphör pä grund av ålder, arbetsoförmåga eller           sionerna för dem som uppnätt ålderspensionsål-
28897:  långtidsarbetslöshet för äldre arbetstagare.             dern i så gott som alla Iänder stiger endast i
28898:      Eftersom basen för försäkringspremierna och          samma mån som levnadskostnadsindex. Index-
28899:  försäkringsavgifterna har krympt i och med               skyddet för våra arbetspensioner är dock också
28900:   massarbetslösheten och den åldrande befolk-             när det gäller dem som fyllt 65 år fortfarande
28901:   ningen krävdes det uttryckligen omedelbara be-          högre än det indexskydd som är bundet tili lev-
28902:   sparingar för att trycket på en ökning av pen-          nadsk ostnaderna.
28903:       Helsingfors den 26 mars 1997
28904: 
28905:                                                         Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
28906:                                               KK 176/1997 vp
28907: 
28908: Kirjallinen kysymys 176
28909: 
28910: 
28911: 
28912: 
28913:                                     Toimi Kankaanniemi /skl: Eläkeläisten vaikutusmahdollisuuksien
28914:                                        tehostamisesta
28915: 
28916: 
28917:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28918: 
28919:    Maassamme on noin 1 200 000 eläkeläistä.             vähentäisi niitä ongelmia, joita nyt esiintyy eläke-
28920: Heitä koskevia lainsäädäntö-, määräraha-, pal-          läisjärjestöjen heikon vaikutus- ja osallistumis-
28921: velu- ja muita kysymyksiä käsitellään ja valmis-        mahdollisuuden johdosta. Pienehköissä lainsää-
28922: tellaan mm. kolmikantaperiaatteella hallituksen         däntö- ja hallintoasioissa neuvottelukunta voisi
28923: sekä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kesken.       olla lukuisten erillisten eläkeläisjärjestöjen puo-
28924: Eläkkeensaajat eivät itse esimerkiksi järjestöjen-      lesta ministeriölle Jausunnonantajana, mikä vä-
28925: sä välityksellä pääse riittävän ajoissa vaikutta-       hentäisi tuntuvasti byrokratiaa ja nopeuttaisi
28926: maan näihin ratkaisuihin. Heidän asiantunte-            asioiden käsittelyä myös eduskunnassa. Neuvot-
28927: muksensa ei myöskään ole järkevällä tavalla käy-        telukunnan aiheuttamat kustannukset olisivat
28928: tössä. Eläkeläisjärjestöjen kuuleminen vasta            varsin vähäiset suhteessa saataviin etuihin.
28929: eduskunnan valiokunnissa on usein riittävää                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28930: mm. siksi, että nämä lakiesitykset ovat pääsään-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28931: töisesti ns. budjettilakeja. Tällaisten lakiesitysten   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28932: muuttaminen eduskunnassa on usein yksistään             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28933: aikataulusyistä vaikeaa ja myöhäistä.
28934:    Eläkeläisten asianmukaisen kuulemisen ja hei-                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
28935: dän asiantuntemuksensa hyödyntämisen kan-                      siin lakisääteisen eläkeläisasiain neuvot-
28936: nalta olisi perusteltua perustaa lakisääteinen elä-            telukunnan perustamiseksi, jotta eläke-
28937: keläisasioiden neuvottelukunta, jolle annettai-                läisten vaikutusmahdollisuudet ja asian-
28938: siin oikeus nimetä edustajansa sellaisiin elimiin,             tuntemus heitä itseään koskevissa ratkai-
28939: jotka käsittelevät ja valmistelevat eläkeläisiä kos-           suissa nykyisestä tehostuisi?
28940: kevia kysymyksiä. Neuvottelukuntajärjestelmä
28941: 
28942:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1997
28943: 
28944:                                         Toimi Kankaanniemi /skl
28945: 
28946: 
28947: 
28948: 
28949: 279001
28950: 2                                            KK 176/1997 vp
28951: 
28952: 
28953: 
28954: 
28955:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28956: 
28957:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         toimikunta otti myönteisen kannan yhteydenpi-
28958: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          don kehittämiseen.
28959: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Sosiaali- ja terveysministeriö on Suomen van-
28960: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi             huuspoliittisen tavoite- ja strategiatoimikunnan
28961: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-          ehdotusten toteutumisen seurantaa varten sekä
28962: myksen n:o 176:                                        edellä mainitun yhteydenpidon kehittämiseksi
28963:                                                        asettamassa Vanhuus- ja eläkepoliittista neuvot-
28964:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         telukuntaa toimikaudeksi 1.4.1997-31.3.2000.
28965:        siin lakisääteisen eläkeläisasiain neuvot-      Yhdeksi neuvottelukunnan tehtävistä tulee aset-
28966:        telukunnan perustamiseksi, jotta eläke-         tamispäätöksen mukaan vanhuus- ja eläkepoliit-
28967:        läisten vaikutusmahdollisuudet ja asian-        tisesti merkittävien tahojen yhteydenpidon muo-
28968:        tuntemus heitä itseään koskevissa ratkai-       tojen arvioiminen. Neuvottelukunnan kokoon-
28969:        suissa nykyisestä tehostuisi?                   panosta on pyritty saamaan kattava siten, että
28970:                                                        siinä tulevat olemaan edustettuina vanhuus- ja
28971:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           eläkepoliittisesti keskeisimmät hallinnonalat,
28972: vasti seuraavaa:                                       etujärjestöt, kunnat sekä muu vanhuus- ja eläke-
28973:                                                        poliittinen asiantuntemus. Valtakunnallisten elä-
28974:     Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmistel-    keläisjärjestöjen neuvottelukunta on nimennyt
28975: tu vanhuuspoliittisiajulkaisuja ja selvityksiä, joi-   neuvottelukuntaan neljä jäsentä ja varajäsentä.
28976: hin kuuluu muun muassa Suomen vanhuuspo-                  Sosiaali- ja terveysministeriö suhtautuu
28977: liittisen tavoite- ja strategiatoimikunnan työstä-     myönteisesti eläkeläisjärjestöjen sekä valtion ja
28978: mä laaja-alainen vanhuuspoliittinen kokonais-          muiden eläkepoliittisesti tärkeiden tahojen yh-
28979: ohjelma Vanhuuspolitiikkaa vuoteen 2001 (Ko-           teydenpidon kehittämiseen ja katsoo, että yhtey-
28980: miteanmietintö 1996: 1). Viime vuosina on nous-        denpidon muotoja ja vaihtoehtoja tulee arvioida.
28981: sut esille tarve kehittää yhteydenpitoa valtion ja     Asetteilla olevalla, kokoonpanoltaan laajalla
28982: muiden vanhuus- ja eläkepoliittisesti tärkeiden        neuvottelukunnalla tulee olemaan tässä työssä
28983: tahojen sekä eläkeläisjärjestöjen välillä. Myös        merkittävä asema.
28984: Suomen vanhuuspoliittinen tavoite- ja strategia-
28985: 
28986:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1997
28987: 
28988:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
28989:                                             KK 176/1997 vp                                               3
28990: 
28991: 
28992: 
28993: 
28994:                                         Tili Riksdagens Talman
28995: 
28996:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-             Social- och hälsovårdsministeriet håller på att
28997: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          tillsätta en delegation för äldre- och pensionspo-
28998: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        litik för tiden 1.4.1997-31.3.2000. Delegationen
28999: man Toimi Kankaanniemi undertecknade spörs-             kommer att ha i uppdrag att följa med hur de
29000: mål nr 176:                                             förslag som Finlands kommission för äldrepoli-
29001:                                                         tiska mål och strategier lägger fram genomförs.
29002:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för           Enligt beslutet om tillsättande av delegationen
29003:        att en lagstadgad delegation för pensions-       kommer en uppgift att vara att bedöma viiken
29004:        ärenden tillsätts så att pensionärernas in-      form kontakterna mellan olika äldre- och pen-
29005:        flytande och sakkunskap i beslut som gäl-        sionspolitiskt viktiga instanser skall ta. Mao har
29006:        ler dem själva skall bli effektivare?            försökt välja delegationsmedlemmar från en så
29007:                                                         bred sektor som möjligt, vilket betyder att de
29008:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           viktigaste förvaltningsområdena, intresseorgani-
29009: anföra följande:                                        sationerna, kommunerna samt annan äldre- och
29010:                                                         pensionspolitisk sakkunskap kommer att vara
29011:    Vid social- och hälsovårdsministeriet har be-        representerad. Delegationen f6r riksomfattande
29012: retts publikationer och rapporter om äldrepoliti-       pensionärsorganisationer har utnämnt fyra med-
29013: ken i vilka bl.a. ingår det qmfattande helhetspro-      lemmar och fyra suppleanter tili delegationen.
29014: gram för äldrepolitiken, Aldrepolitiken fram tili           Social- och hälsovårdsministeriet förhåller sig
29015: år 2001 (Kommittebetänkande 1996:1), som Fin-           positivt tili en utveckling av kontakterna mellan
29016: lands kommission för äldrepolitiska mål och             pensionärsorganisationerna och staten samt an-
29017: strategier har utarbetat. Under de senaste åren         dra pensionspolitiskt viktiga instanser och anser
29018: har det uppstått ett behov av att utveckla kontak-      att formen och alternativen för kontakterna bör
29019: terna mellan staten och andra instanser som är          övervägas. 1 detta arbete kommer den delegation
29020: viktiga för äldre- och pensionspolitiken samt           som tillsätts med en sammansättning på bred
29021: pensionärsorganisationer. Också Finlands kom-           basis att ha en viktig uppgift.
29022: mission för äldrepolitiska mål och strategier för-
29023: höll sig positivt tili utvecklandet av kontakterna.
29024: 
29025:      Helsingforsden 24 mars 1997
29026: 
29027:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
29028:                                                KK 177/1997 vp
29029: 
29030: Kirjallinen kysymys 177
29031: 
29032: 
29033: 
29034: 
29035:                                      Sulo Aitioniemi /kesk: Eeva Vuoren huvilakauppoja koskevasta
29036:                                          lausunnosta
29037: 
29038: 
29039:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
29040:    Oikeusneuvos Eeva Vuoren ja hänen miehen-             ren olleen täysin tietoinen kaupan tapahtumista,
29041: sä huvilakaupoista on puhuttu paljon. Oikeus-            myös pimeästä kauppahinnasta.
29042: neuvos Vuori vaan istuu tiukasti paikoillaan hor-           Vaikka todistusarvo ei liene kovin korkea, esi-
29043: juttamassa kansalaisten jo muutenkin vähenty-            tän valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin
29044: nyttä uskoa tuomioistuinten toimintaan. Kuka             viitaten kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
29045: tahansa tavallinen ihminen olisi ollut syytteessä        omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
29046: kyseisestä asiasta, mutta ei, jos on riittävän kor-      myksen:
29047: keassa virassa ja erityisesti silloin, jos syyttäjävi-
29048: ranomainen uskoo itselleen olevan tekemästään                      Onko Hallituksella halua ja mahdolli-
29049: päätöksestä tulevaisuudessa hyötyä.                             suuksia saattaa Eeva Vuoren huvilakaup-
29050:    Viikonvaihteen Helsingin Sanomissa oli uuti-                 paa koskeva asia uudelleen vireille Paula
29051: nen, jonka mukaan huvilakaupan vastapuolet                      ja Juhani Lepän asiassa julkisesti anta-
29052:  Paulaja Juhani Leppä ovat väittäneet Eeva Vuo-                 man lausunnon jälkeen?
29053: 
29054:       Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1997
29055: 
29056:                                            Sulo Aittoniemi /kesk
29057: 
29058: 
29059: 
29060: 
29061: 279001
29062: 2                                           KK 177/1997 vp
29063: 
29064: 
29065: 
29066: 
29067:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29068: 
29069:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sessä tarkoitetussa asiassa ensin lääninsyyttäjä
29070: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         oli jättänyt syytteen julkisuudessa kerrotuilla pe-
29071: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       rusteilla nostamatta ja apulaisoikeuskansleri
29072: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        ylempänä syyttäjänä pysyttänyt kanteluteitse
29073: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         tutkittavakseen saatetun päätöksen.
29074: n:o 177:                                                  Syyttäjistön riippumattoman aseman vuoksi
29075:                                                       hallitus ei voi määrätä syyttäjää nostamaan syy-
29076:           Onko Hallituksella halua ja mahdolli-       tettä tietystä rikoksesta. Tutkittavana ollut rikos
29077:        suuksia saattaa Eeva Vuoren huvilakaup-        oli syyttämättäjättämispäätösten perustelujen
29078:        paa koskeva asia uudelleen vireille Paula      mukaan lisäksi vanhentunut helmikuun lopussa
29079:        ja Juhani Lepän asiassa julkisesti anta-       1997. Näin ollen asiassa ei voisi myöskään vero-
29080:        man lausunnon jälkeen?                         viranomainen mahdollisena asianomistajana
29081:                                                       enää nostaa syytettä eikä syyttäjäviranomainen
29082:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ottaa asiaa uuteen harkintaan myöhemminkään
29083: vasti seuraavaa:                                      mahdollisesti ilmenevän selvityksen johdosta.
29084:                                                           Olen asiaa eduskunnan kyselytunnilla
29085:    Demokratian peruskiviä on vallan kolmijako,        6.3.1997 käsiteltäessä lausunut, että kaikkien
29086: jossa hallitus toimeenpanovaltana ei puutu tuo-       kannalta olisijälkikäteen arvioiden ollut parasta,
29087: miovallan käyttöön. Syyteharkintaratkaisut, eli       että asia olisi syytteen johdosta tullut tuomiois-
29088: päätökset nostaa syyte taijättää syyte nostamat-      tuimessa selvitettäväksi. Näin ei edellä selostettu-
29089: ta, ovat myös lainkäyttötoimintaa, lakiin perus-      jen lainkäyttöratkaisujen ja syyteoikeuden van-
29090: tuvia oikeudellisia ratkaisuja. Syyttäjistö päättää   hentumisen johdosta kuitenkaan ole enää mah-
29091: itsenäisesti, nostetaanko syyte vai ei. Kysymyk-      dollista menetellä.
29092: 
29093:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1997
29094: 
29095:                                                                      Oikeusministeri Kari Häkämies
29096:                                             KK 177/1997 vp                                               3
29097: 
29098: 
29099: 
29100: 
29101:                                         Tili Riksdagens Talman
29102: 
29103:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      länsåklagaren först på de grunder som angivits i
29104: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        offentligheten Jätit bli att väcka åtal och justitie-
29105: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      kanslersadjointen har såsom högre åklagare bi-
29106: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         behållit avgörandet som genom klagan under-
29107: 177:                                                  ställts hans prövning.
29108:                                                           På grund av åklagarväsendets oberoende ställ-
29109:           Äger Regeringen vilja och möjligheter       ning kan regeringen inte förordna att en åklagare
29110:        att på nytt anhängiggöra ärendet om            skall väcka åtal för ett visst brott. Det brott som
29111:        Eeva Vuoris villaköp efter det offentliga      nu varit föremål för utredning hade enligt avgö-
29112:        utlåtande som Paula och Juhani Leppä           randena om åtalseftergift dessutom preskriberats
29113:        givit?                                         i slutet avfebruari 1997. Således kaninte helleren
29114:                                                       skattemyndighet såsom eventuell målsägande
29115:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         längre väcka åtal i ärendet och åklagarmyndig-
29116: anföra följande:                                      heterna kan inte heller ta upp ärendet tili ny
29117:                                                       prövning med anledning av att eventuell ny ut-
29118:    En av demokratins hörnstenar är tredelningen       redning senare yppas.
29119: av makten, där regeringen såsom verkställande             Jag har vid behandlingen av ärendet på riksda-
29120: makt inte befattar sig med utövandet av den           gens frågetimme den 6.3.1997 yttrat att det med
29121: dömande makten. A vgörandena vid åtalspröv-           tanke på alla parter skulle ha varit bäst att ären-
29122: ningen, dvs. avgörandena om huruvida åtal skall       det tili följd av åtal skulle ha blivit föremål för
29123: väckas eller inte, utgör också rättsskipning, dvs.    domstolsbehandling. Tili följd av de ovan nämn-
29124: på lag grundade rättsliga avgöranden. Åklagar-        da rättsskipningsavgörandena och tili följd av att
29125: väsendet avgör självständigt om åtal skall väckas     åtalsrätten har preskriberats är det dock inte
29126: eller inte. I det ärende som avses i spörsmålet har   länge är möjligt att handla på detta sätt.
29127: 
29128:      Helsingforsden 26 mars 1997
29129: 
29130:                                                                       Justitieminister Kari Häkämies
29131: 1
29132: 1
29133:  1
29134:   1
29135:   1
29136:    1
29137:     1
29138:     1
29139:      1
29140:       1
29141:       1
29142:        1
29143:         1
29144:         1
29145:          1
29146:           1
29147:           1
29148:            1
29149:             1
29150:             1
29151:              1
29152:               1
29153:                                            KK 178/1997 vp
29154: 
29155: Kirjallinen kysymys 178
29156: 
29157: 
29158: 
29159: 
29160:                                   Sulo Aitioniemi /kesk: Tavoitellun EMU-kelpoisuuden vaikutuk-
29161:                                       sista esimerkiksi työllisyyteen
29162: 
29163: 
29164:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29165: 
29166:    Eduskunnassa käsiteltiin edustaja Mikko           nuorten työttömien työllistymisen, esitän valtio-
29167: Elon ym. aloitetta eläkeikärajan alentamiseksi       päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten
29168: lähetekeskustelussa 4.3.1997. Keskustelussa kävi     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29169: vahvasti esille epäily siitä, että eläkeikärajan     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29170: alentamisen mahdollistavia eläkerahastojen va-
29171: roja käytetään tällä hetkellä velanautoon valtiol-             Pitääkö Hallituksen toimissa paikkan-
29172: le siinä tarkoituksessa, että maan EMU-kelpoi-              sa, että eläkerahastojen käyttäminen val-
29173: suus saataisiin mahdollisimman korkealle. Toi-              tion lainoitukseen parantaa Suomen kiih-
29174: sin sanoen valtion ei tarvitse lainata ulkomailta           keästi tavoiteitua EMU-kelpoisuutta,
29175: vaan kotimaisista rahoista.                                 mutta merkitsee toisaalta sitä, että eläke-
29176:     Kotimaasta Iainaaminen on sellaisenaan posi-            iän alentaminen estyy eikä nuorille työt-
29177: tiivinen vaihtoehto, muttajos se samalla merkit-            tömille voida luoda uusia mahdollisuuk-
29178: see sitä, että menettely estää sairaiden ihmisten           sia?
29179: pääsemisen varhaiseläkkeelle ja tätä kautta myös
29180: 
29181:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1997
29182:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
29183: 
29184: 
29185: 
29186: 
29187:  279001
29188: 2                                            KK 178/1997 vp
29189: 
29190: 
29191: 
29192: 
29193:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
29194: 
29195:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Suomen EMU-velkaa, koska kysymys on julki-
29196: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          sen sektorin sisäisestä velasta.
29197: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-           On totta, että viime vuosina valtion lainanotto
29198: le jäsenelle kansanedustaja Sulo Aittaniemen           työeläkerahastoilta on merkittävästi lieventänyt
29199: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 178:          EMU-velan kasvua. On kuitenkin tärkeää huo-
29200:                                                        mata asioiden syy- ja seuraussuhteet. Valtio ei ole
29201:           Pitääkö Hallituksen toimissa paikkan-        lainannut työeläkerahastoilta sen takia, että jul-
29202:        sa, että eläkerahastojen käyttäminen val-       kista velkaa koskeva 60 prosentin EMU-kriteeri
29203:        tion lainoitukseen parantaa Suomen kiih-        tulisi täytetyksi, vaan työeläkerahastojen sijoit-
29204:        keästi tavoiteitua EMU-kelpoisuutta,            taminen valtion papereihin on ollut seurausta
29205:        mutta merkitsee toisaalta sitä, että eläke-     siitä, että työeläkevarojen perinteinen takaisin-
29206:        iän alentaminen estyy eikä nuorille työt-       lainaus on viime vuosina ollut vähäistä, kun yri-
29207:        tömille voida luoda uusia mahdollisuuk-         tykset ovat väittäneet uuden velan ottoa ja mak-
29208:        sia?                                            saneet pois vanhoja velkojaan. Laman jälkeen
29209:                                                        valtion obligaatiot ovatkin käytännössä olleet
29210:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           ainoa varteenotettava sijoitusvaihtoehto työelä-
29211: vasti seuraavaa:                                       kerahastoille. Lisäksi on syytä todeta, että työ-
29212:                                                        eläkerahastot päättävät itsenäisesti omasta sijoi-
29213:    Vuoden 1992 alussaallekirjoitetun Maastrich-        tuspolitiikastaan.
29214: tin sopimuksen mukaisesti EU :n jäsenmaat pyr-             Ottamatta kantaa eläkeiän alentamiseen on
29215: kivät välttämään julkisyhteisöjen liiallisia alijää-   tärkeää oikaista kansanedustaja Aittaniemen
29216: miä. Sopimuksen liitteessä on määritelty ohjear-       virheellinen käsitys siitä, että työeläkevarojen si-
29217: vot julkisyhteisöjen budjettialijäämälle ja julki-     joittaminen kotimaahan valtion papereihin jol-
29218: selle veialle suhteessa bruttokansantuotteeseen        lain tavalla vaarantaisi sairaiden ihmisten pääse-
29219: sekä näiden käsitteiden sisältö. Ohjearvot eli ns.     misen varhaiseläkkeelle ja tätä kautta nuorten
29220: EMU-kriteerit ovat julkisyhteisöjen alijäämälle        työllistymisen. Eläkepäätökset tehdään riippu-
29221: 3% ja julkiselle veialle 60% suhteessa bruttokan-      matta siitä, mihin työeläkerahastot ovat varansa
29222: santuotteeseen.                                        sijoittaneet. Eläkelaitosten sijoituksissa valtion
29223:    Suomessa julkisyhteisöihin luetaan valtio,          papereihin on se hyvä puoli, ettei luottotappioris-
29224: kunnat, kuntayhtymät, Ahvenanmaan maakun-              kiä ole. Valtio maksaa aina velkansa.
29225: tahallinto sekä sosiaaliturvarahastot. Sosiaali-           Jos valtion papereiden sijasta työeläkevarat
29226: turvarahastoihin luetaan julkisen vallan säätä-        olisikin sijoitettu ulkomaille, mikä mm. eläkeyh-
29227: mää sosiaaliturvaa hoitavat yksiköt kuten Kan-         tiöiden vähäisen toimintapääoman sekä valuut-
29228: saneläkelaitos ja työttömyyskassat sekä lakisää-       tamääräysten takia ei käytännössä olisi aiemmin
29229: teistä työeläkevakuutusta hoitavat yhtiöt, eläke-      ollut edes mahdollista, valtion olisi pitänyt ra-
29230: säätiöt, eläkekassat ja Kuntien eläkevakuutus.         hoittaa vajeensa ulkomaisella velalla.
29231:    Maastrichtin sopimuksen mukaisesti EMU-                 Lopuksi haluan vielä korostaa, ettei sairaita
29232: velkaan ei lueta julkisen sektorin sisäistä velkaa.    ihmisiä koskevilla eläkepäätöksillä ja työeläke-
29233: Suomen kohdalla tämä merkitsee sitä, että val-         varojen sijoittamisella valtion papereihin ole mi-
29234: tion lainanotto työeläkerahastoilta ei kasvata         tään tekemistä toistensa kanssa.
29235: 
29236:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1997
29237: 
29238:                                                                   Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
29239:                                             KK 178/1997 vp                                              3
29240: 
29241: 
29242: 
29243: 
29244:                                         Till Riksdagens Talman
29245: 
29246:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           inte ökar Finlands EMU-skuld, eftersom det här
29247: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           är fråga om den offentliga sektorns interna skuld.
29248: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          Det är sant att statens upplåning hos arbets-
29249: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-          pensionsfonderna har minskat ökningen av
29250: mål nr 178:                                           EMU- skulden betydligt. Det är dock viktigt att
29251:                                                       beakta sakernas orsaks- och följdsammanhang.
29252:           Stämmer det att Regeringen anser att        Staten tog inte lån hos arbetspensionsfonderna
29253:        det förbättrar Finlands hett eftertraktade     för att den offentliga skulden på 60 %, som är
29254:        EMU-duglighet att pensionsfonderna             EMU:s kriterium, skulle uppfyllas utan arbets-
29255:        används tili statens upplåning, men att        pensionsfondernas placering i statens papper har
29256:        detta innebär att pensionsåldern inte kan      varit en följd av att den traditionella tillbakalå-
29257:        sänkas och att man inte kan skapa nya          ningen från arbetspensionsmedlen har varit liten
29258:        möjligheter för unga arbetslösa?               under de senaste åren då företagen har undvikit
29259:                                                       att ta nya lån och betalt bort gamla skulder. Efter
29260:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         recessionen har statens obligationer i praktiken
29261: anföra följande:                                      varit det enda placeringsalternativet som harva-
29262:                                                       rit värt att beakta för arbetspensionsfonderna.
29263:    Enligt Maastrichtfördraget, som underteck-         Dessutom är det skäl att notera att arbetspen-
29264: nades vid ingången av år 1992, försöker med-          sionsfonderna själva beslutar om sin placerings-
29265: lemsstaterna i EU undvika för stora underskott i      politik.
29266: offentliga samfunds ekonomi. I bilagan tili för-         Utan att ta ställning tili en sänkning av pen-
29267: draget fastställs riktvärdena för de offentliga       sionsåldern, är det viktigt att rätta till riksdags-
29268: samfundens budgetunderskott och den offentliga        man Aittoniemis felaktiga uppfattning om att
29269: skulden i förhållande till bruttonationalproduk-      placeringen av arbetspensionsmedel i statens
29270: ten samt definieras innehållet i dessa begrepp.       papper på något sätt skulle hindra sjuka männis-
29271: Riktvärdena, dvs. de s.k. EMU- kriterierna, är        kor att få förtidspension och p.g.a. detta syssel-
29272: 3 % för offenliga samfunds underskott och 60%         sättningen av unga. Pensionsbesluten fattas obe-
29273: för den offentliga skulden i förhållande tili brut-   roende av hur och var arbetspensionsfonderna
29274: tonationalprodukten.                                  har placerat sina medel. Placeringarna i statens
29275:    Tili de offentliga samfunden i Finland räknas      papper för det goda med sig att det inte uppkom-
29276: staten, kommunerna, samkommunerna, Ålands             mer någon kreditförlustrisk. Staten betalar alltid
29277: landskapsförvaltning samt socialskyddsfon-            sina skulder.
29278: derna. Tili socialskyddsfonderna räknas enheter          Om arbetspensionsmedlen hade placerats
29279: som sköter det socialskydd som regleras av sam-       utomlands i stället för i inhemska obligationer,
29280: hället såsom Folkpensionsanstalten och arbets-        vilket tidigare inte ens hade varit möjligt bl.a. på
29281: löshetskassorna samt bolag som sköter den lag-        grund av pensionsbolagens ringa rörelsekapital
29282: stadgade arbetspensionsförsäkringen, pensions-        och valutabestämmelserna, hade staten varit
29283: stiftelserna, pensionskassorna och Kommuner-          tvungen att finansiera underskottet med utländ-
29284: nas pensionsförsäkring.                               ska Iän.
29285:     Enligt Maastrichtfördraget räknas inte den           Tili slut vill jag ytterligare framhålla att pen-
29286: offentliga sektorns interna skuld tili EMU-skul-      sionsbeslut som gäller sjuka människor och pla-
29287: den. För Finlands del innebär detta att de lån        ceringen av arbetspensionsmedel i statens papper
29288:  som staten har tagit hos arbetspensionsfonderna      inte har något med varandra att göra.
29289: 
29290:      Helsingfors den 26 mars 1997
29291: 
29292:                                                                        Finansminister Sauli Niinistö
29293:                                           KK 179/1997 vp
29294: 
29295: Kirjallinen kysymys 179
29296: 
29297: 
29298: 
29299: 
29300:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Kelan eläkepäätösten perusteluista
29301: 
29302: 
29303: 
29304:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
29305: 
29306:    Eduskunnassa on tehty satoja kysymyksiä          taten kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
29307: mm. Kelan eläkepäätöksistä siltä pohjalta, että     omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
29308: Kelassa eläkeanomukset hylätään, vaikka useat       myksen:
29309: lääkärit ovat kunnian ja omantunnon kautta
29310: vannoneet eläkkeenhakijan olevan työkyvytön.                  Aikooko Hallitus puuttua eläkepää-
29311: Kela tekee päätöksen omien lääkäriensä lausun-             töksiä koskevaan toimintaan, jossa elä-
29312: non mukaan, vaikka nämä eivät edes näe potilas-            kehakemukset hylätään ilman perusteita,
29313: ta. Eduskunnan valtuutettujen pitäisi valvoa Ke-           ja jos näin ei tehdä,
29314: lan toimintaa, mutta ilmeisesti he ovat enemmän                aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Han-
29315: kiinnostuneita korkeista kokouspalkkioista ja              nu Karpon ohjelmien lopettamiseksi sekä
29316: hyvistä aterioista, joita tarjotaan kokousten ai-          niiden lääkäreiden asettamiseksi edesvas-
29317: kana.                                                      tuuseen, jotka kunnian ja omantunnon
29318:     Hannu Karpon televisio-ohjelmissa on· usein            kautta ja virkavastuulla ovat antaneet
29319: esitelty näitä kielteisen eläkepäätöksen saaneita          lääkärintodistuksia, joissa osoitetaan
29320: ihmisraukkoja. Mitään muutosta Kelan päätök-               vastoin Kelan näkemystä eläkettä hake-
29321: sissä ei kuitenkaan ole nähtävissä. Siksi esitän           van olevan työkyvytön?
29322: valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin Vii-
29323:       Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1997
29324:                                        Sulo Aittoniemi /kesk
29325: 
29326: 
29327: 
29328: 
29329:  279001
29330: 2                                          KK 179/1997 vp
29331: 
29332: 
29333: 
29334: 
29335:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29336: 
29337:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kynsä sekä se, minkälaiseen työhön hän tällä
29338: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        työkyvyllä pystyisi. Samanasteinen sairaus, vika
29339: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tai vamma voi aiheuttaa hyvinkin eriasteista työ-
29340: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       kyvyn alenemista, koska työkykyyn vaikuttavat
29341: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        myös muut kuin lääketieteelliset tekijät. Tällaisia
29342: n:o 179:                                             ovat esimerkiksi hakijan ikä, ammatti, koulutus,
29343:                                                      työkokemus, kotipaikkasidonnaisuus ja asuin-
29344:            Aikooko Hallitus puuttua eläkepää-        paikkakunnan työllisyystilanne. Näin ollen pel-
29345:        töksiä koskevaan toimintaan, jossa elä-       kästään lääketieteellisen diagnoosin pohjalta ei
29346:        kehakemukset hylätään ilman perusteita,       aina voi päätellä henkilön oikeutta työkyvyttö-
29347:        ja jos näin ei tehdä,                         myyseläkkeeseen.
29348:            aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Han-         Sosiaali- ja terveysministeriö on kiinnittänyt
29349:        nu Karpon ohjelmien lopettamiseksi sekä       huomiota eläkepäätösten perustelemiseen. Mi-
29350:        niiden lääkäreiden asettamiseksi edesvas-     nisteriö asetti 19.9.1984 työryhmän, jonka teh-
29351:        tuuseen, jotka kunnian ja omantunnon          tävänä oli laatia ohjeet eläkelaitoksia varten
29352:        kautta ja virkavastuulla ovat antaneet        työkyvyttömyyseläkepäätösten perustelemiseksi
29353:        lääkärintodistuksia, joissa osoitetaan        (STM työryhmämuistio 1985:22). Eläkelaitokset
29354:        vastoin Kelan näkemystä eläkettä hake-        alkoivatkin perustella ministeriön ohjeiden jäl-
29355:        van olevan työkyvytön?                        keen päätöksiä yksilöllisesti. Viimeksi Kansan-
29356:                                                      eläkelaitoksen ja yksityisten alojen työeläkelai-
29357:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tosten päätöksentekoon ja päätösten perustele-
29358: vasti seuraavaa:                                     miseen on kiinnitetty lainsäädäntötasolla huo-
29359:                                                      miota vuoden 1995 alusta voimaan tulleissa kan-
29360:    Kansaneläkelain 22 §:n 1 momentin työkyvyt-       saneläkelain ja yksityisten alojen työeläkelakien
29361: tömyysmääritelmän mukaan työkyvyttömänä              muutoksissa (878-892/1994). Näillä lainmuu-
29362: pidetään kansaneläkelakia sovellettaessa henki-      toksilla muun muassa hallintomenettelylain
29363: löä, joka sairauden, vian tai vamman takia on        säännöksissä ilmaistut periaatteet ulotettiin kos-
29364: kykenemätön tekemään tavallista työtään tai          kemaan myös yksityisten alojen työeläkelaitok-
29365: muuta siihen verrattavaa työtä, mitä on pidettä-     sia. Kansaneläkelaitosta hallintomenettelylaki
29366: vä ikä, ammattitaito ja muut seikat huomioon         on koskenut jo tätä ennen.
29367: ottaen hänelle sopivanaja kohtuullisen toimeen-         Edellä olevan perusteella voi todeta, että so-
29368: tulon turvaavana.                                    siaali- ja terveysministeriö on antanut eläkelai-
29369:    Sosiaalivakuutusta koskevan lainsäädännön         toksille sekä lainsäädäntötasolla että muutoin-
29370: mukaan oikeuden työkyvyttömyyseläkkeeseen            kin asianmukaisetohjeet eläkepäätösten peruste-
29371: ratkaisee sosiaalivakuutuslaitos; joko työeläke-     lemiseksi riittävän yksilöllisesti ja yksityiskohtai-
29372: laitos tai Kansaneläkelaitos. Lainsäädännön          sesti. Kansaneläkelaitoksen, Työeläkelaitosten
29373: mukaan näille laitoksille on annettu oikeus päät-    Liiton ja Eläketurvakeskuksen selvitysten perus-
29374: tää siitä, onko eläkkeen hakijalla oikeus työky-     teella Kansaneläkelaitoksen ja yksityisten alojen
29375: vyttömyyseläkkeeseen. Hoitavan lääkärin lau-         työeläkelaitosten työkyvyttömyyseläkkeitä ja
29376: sunto on vain eläkelaitoksen päätöksentekoa          yksilöllisiä varhaiseläkkeitä koskevat hylkäävät
29377: varten tarvittava asiakirja, jossa kuvataan poti-    päätökset ovat pääsääntöisesti riittävän yksityis-
29378: laan sairautta ja hänen toimintakykyään. Hoita-      kohtaisesti ja yksilöllisesti perusteltuja.
29379: van lääkärin lausunnon pitäisi olla niin objektii-      Kansaneläkelaitoksen eduskunnan apulaisoi-
29380: vinen selvitys näistä seikoista, että myös vakuu-    keusasiamiehelle antaman päätösten perustele-
29381: tuslaitoksen lääkäri voisi päätyä samanlaiseen       mista koskevan lausunnon mukaan Kansanelä-
29382: lopputulokseen.                                      kelaitos perustelee työkyvyttömyyseläkettä ja
29383:    Työkyvyttömyyseläkeratkaisu perustuu ar-          yksilöllistä varhaiseläkettä koskevat kielteiset
29384: vioon hakijan kokonaistilanteesta. Ratkaisua         päätökset yksilöllisesti. Työkyvyttömyyseläke-
29385: tehtäessä arvioidaan hänen jäljellä oleva työky-     päätösten perustelujen vakiomuotoisen alku-
29386:                                              KK 179/1997 vp                                              3
29387: 
29388: osan jälkeen seuraa kielteisissä päätöksissä yksi-     kyvyttömyyseläkkeelle pyrkimistä, koska työt-
29389: löllinen perusteluosa. Vähimmäisvaatimuksena           tömyysturva nähdään eläkkeen vaihtoehtona.
29390: päätöksissä ovat yksilölliset lääketieteelliset pe-        Eläkettä haetaan entistä enemmän psyykkisen
29391: rustelut, jotka ratkaisija kirjoittaa Kansaneläke-     sairauden takia. Erityisesti ns. oirediagnoosit,
29392: laitoksen asiantuntijalääkärin asiakirjoihin teke-     joissa vaivojen takana olevaa sairautta ei ole pys-
29393: mien merkintöjen perusteella. Asiantuntijalää-         tytty määrittelemään, ovat lisääntyneet. Tällai-
29394: käri esittää perusteluissaan, minkä sairauden tai      sessa tilanteessa hoidon ja kuntoutuksen asemes-
29395: sairauksien vaikutuksesta on kysymys tai minkä         ta vaihtoehdoksi on esitetty eläkkeelle siirtymis-
29396: elimen tai alueen vammasta tai viasta on kysymys       tä.
29397: työkykyyn vaikuttavan haitan arvioinnissa. Lo-             Eläkepäätöksiin liittyy aina merkittävä talou-
29398: puksi Kansaneläkelaitoksen päätöksessä luon-           dellinen kustannus yhteiskunnalle ja eläkejärjes-
29399: nehditaan terveydellisen haitan astetta työn vaa-      telmälle. Tätä ei aina tiedosteta, kun eläkkeelle
29400: timuksiin verrattuna eli tuodaan esille ammatti,       siirtymisestä keskustellaan esimerkiksi työttö-
29401: johon nähden terveydellistä haittaa on arvioitu.       myyden hoitamisen keinona. Jos henkilö, jonka
29402:     Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi vuoden        kuukausipalkka on 12 000 markkaa, jää esimer-
29403:  1996 toukokuun puoliväliin mennessä eläkelai-         kiksi 50-vuotiaana ennenaikaiselle eläkkeelle,
29404:  toksilta selvityksen työkyvyttömyyseläkkeiden         hänestä aiheutuu pelkästään eläkejärjestelmälle
29405:  myöntämisperusteista. Tilastojen perusteella           1,1 miljoonan markan ylimääräinen kustannus.
29406:  työkyvyttömyyseläkkeiden ja yksilöllisten var-        Lisäksi hänen mukanaan siirtyy työelämästä
29407:  haiseläkkeiden hylättyjen hakemusten prosen-          pois huomattava tuottavuuspanos. Tällaiset sei-
29408:  tuaalinen osuus on kasvanut vuosina 1990----          kat korostavat, että eläkeharkinnan on oltava
29409:  1995.                                                 erittäin perusteellinen.
29410:     Ministeriön selvityksen yhteydessä eläkelai-           Hallitusohjelmassa on pyritty korostamaan
29411:  toksilta saarnat vastaukset korostavat sitä, että     ennalta ehkäisevien toimenpiteiden ja kuntou-
29412:  hylkäysprosenttien tulkinta ei ole yksiselitteistä.   tuksen merkitystä myös työkyvyttömyyseläkkei-
29413:  Hylkäyspäätösten ohella on kiinnitettävä huo-         tä arvioitaessa. Sen vuoksi myös lainsäädännön
29414:  miota hakemusten määriin, eläkkeelle hakeutu-         tasolla on kiinnitetty huomiota eläkeasioita var-
29415:  misikään ja hakemisalttiuteen. Pelkästään hyl-        ten tarvittaviin lääkärinlausuntoihin ja niihin
29416:  käysprosenttien muutosten perusteella ei voida        liittyviin hoito- ja kuntoutustoimenpiteisiin.
29417:  tehdä sellaista johtopäätöstä, että hallinnollinen    Vuoden 1996 alusta voimaan tulleiden työeläke-
29418:  käytäntö työkyvyttömyyseläkkeitä myönnet-             lainsäädännön muutosten perusteella lääkärin-
29419:  täessä olisi kiristynyt. Tarkastelukaudella ei ole    lausunnoissa on esitettävä nykyisin selvitys myös
29420:  tehty sellaisia lainsäädännöllisiä muutoksia, jot-    potilaan jäljellä olevasta työkyvystä ja sen ylläpi-
29421:  ka suoraan vaikuttaisivat hylkäysprosenttien          tämiseen liittyvistä hoito- ja kuntoutusmahdolli-
29422:   nousuun. Lainmuutosten johdosta työkyvyttö-          suuksista.
29423:   myyden arviointiohjeita ei ole muutettu. Viran-          Lääkärinlausunnolla eläkettä haettaessa on
29424:   omaiset tai eläkelaitokset eivät myöskään ole        merkittävä asema. Työeläkelaitosten Liitto on
29425:   antaneet ohjeita kiristää myöntämiskäytäntöä.        vuonna 1996 kouluttanut noin 7 000 lääkäriä
29426:   Edelleen 75 prosenttia hakijoista saa työkyvyttö-    muun muassa uuteen lääkärinlausuntojen sisäl-
29427:   myyseläkkeen ensimmäisellä hakemiskerralla.          töön, jotta lääkärikunta pystyisi varautumaan
29428:      Hylkäyspäätösten lisääntymisen taustalla          uusiin lääkärinlausuntojen sisältöön liittyviin
29429:   ovat työntekijöiden ikä- ja ammattirakenteen         tehtäviin. Koulutuksen yhtenä tarkoituksena on
29430:   muutokset sekä muutokset sairastavuuden ra-          ollut saada lääkärinlausunnoista aikaisempaa
29431:   kenteessa sekä siinä, millaisten sairauksien pe-     objektiivisempia siten, että ne täyttäisivät eläk-
29432:   rusteella työkyvyttömyyseläkkeitä haetaan. La-       keen määräämiselle välttämättömälle asiakirjat-
29433:   man aiheuttama epävarmuus ja työttömyyden            Ie asetetut laadulliset tavoitteet. Näillä toimen-
29434:   pelko lisäävät halukkuutta hakeutua työkyvyt-        piteillä helpotetaan paitsi jäljellä olevan työky-
29435:   tömyyseläkkeelle tai yksilölliselle varhaiseläk-     vyn arvioimista työkyvyttömyyseläkeasiaa elä-
29436:   keelle. Työttömyys voi lisätä eläkkeelle hakeutu-    kelaitoksessa ratkaistaessa, myös lääketieteellis-
29437:   mista suoraan työttömyyseläkejärjestelmän            ten seikkojen perustelua eläkepäätöksissä.
29438:   kautta. Toisaalta se saattaa myös vähentää työ-
29439:       Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1997
29440: 
29441:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
29442: 4                                            KK 179/1997 vp
29443: 
29444: 
29445:                                          Tili Riksdagens Talman
29446: 
29447:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       grad, eftersom den påverkas av även andra än
29448: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         medicinska faktorer. Sådana är bl.a. sökandens
29449: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       ålder, yrke, utbildning, arbetserfarenhet, bun-
29450: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr          denhet vid hemorten och sysselsättningsläget på
29451: 179:                                                   boningsorten. Sålunda kan man inte alltid enbart
29452:           Ämnar Regeringen ingripa i den verk-         på grundval av medicinsk diagnos bestämma en
29453:        samhet där pensionsbeslut fattas och där        persons rätt till invalidpension.
29454:        pensionsansökningar förkastas utan                 Social- och hälsovårdsministeriet har fåst upp-
29455:        grund, och om så inte är fallet,                märksamhet vid motiveringen till pensionsbeslu-
29456:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för          ten. Den 19 september 1984 tillsatte ministeriet
29457:        att stoppa Hannu Karpos program samt            en arbetsgrupp med uppdrag att utarbeta anvis-
29458:        för att ställa de läkare till svars som på      ningar som gäller motiveringen av invalidpen-
29459:        heder och samvete och under tjänstean-          sionsbeslut för pensionsanstalterna (SHM ar-
29460:        svar har utfårdat läkarintyg som till skill-    betsgruppspromemoria 1985:22). Pensionsan-
29461:        nad från Folkpensionsanstaltens åsikt vi-       stalterna började också motivera besluten indivi-
29462:        sar att den pensionssökande är arbets-          duellt efter ministeriets anvisningar. Senast när
29463:        oförmögen?                                      folkpensionslagen och arbetspensionslagarna för
29464:                                                        privata branscher (878-892/1994) ändrades har
29465:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          man på lagstiftningsnivå fåst uppmärksambet
29466: anföra följande:                                       vid motiveringen av de beslut som Fo1kpensions-
29467:                                                        anstalten och arbetspensionsanstalterna för pri-
29468:    Enligt definitionen av en arbetsoförmögen i         vata branscher fattar. Lagarna trädde i kraft vid
29469: 22 § 1 mom. folkpensionslagen anses vid tillämp-       ingången av år 1995. Genom dessa lagändringar
29470: ningen av fo1kpensionslagen som arbetsoförmö-          utsträcktes de principer som ingår i lagen om
29471: gen den, som till följd av sjukdom, lyte eller         förvaltningsförfarande till att gälla också arbets-
29472: kroppsskada är oförmögen att utföra sitt sedvan-       pensionsanstalterna för privata branscher. La-
29473: liga arbete eller annat därmed jämförligt arbete,      gen om förvaltningsförfarande har redan tidigare
29474: som med beaktande av hans ålder, yrkesskicklig-        gällt Folkpensionsanstalten.
29475: het och övriga omständigheter bör anses vara för          På grund av ovan stående kan man konstatera
29476: honom lämpligt och trygga en skälig utkomst.           att social- och hälsovårdsministeriet har gett pen-
29477:    Enligt den lagstiftning som gäller socialförsäk-    sionsanstalterna sakenliga anvisningar, både på
29478: ring avgör socialförsäkringsanstalten, antingen        lagstiftningsnivå och också i övrigt, så att de kan
29479: arbetspensionsanstalten eller F olkpensionsan-         fatta tillräckligt individuella och detaljerade be-
29480: stalten, vem som har rätt till invalidpension. En-     slut. Enligt F o1kpensionsanstaltens, Arbetspen-
29481: ligt lagstiftningen har dessa anstalter rätt att be-   sionsanstalternas Förbunds och Pensions-
29482: stämma om sökanden har rätt till invalidpension.       skyddscentralens utredningar är de negativa be-
29483: Utlåtandet av behandlande läkare är bara en            slut som Folkpensionsanstalten och arbetspen-
29484: handling i vi1ken patientens sjukdom och funk-         sionsanstalterna för de privata branscherna fat-
29485: tionsförmåga utreds och som pensionsanstalten          tar i ärenden som gäller invalidpension och indi-
29486: behöver för beslutsfattandet. Utlåtandet av be-        viduell förtidspension i regel tillräckligt detalje-
29487: handlande 1äkare skall vara en så objektiv utred-      rat och individuellt motiverade.
29488: ning över dessa faktorer att också försäkringsbo-         Enligt det utlåtande om motiveringen av be-
29489: lagets läkare kan komma till samma slutsats som        sluten som Folkpensionsanstalten har tillställt
29490: den behandlande läkaren.'                              riksdagens biträdande justitieombudsman moti-
29491:    Beslutet om invalidpens~on baserar sig på en        verar Folkpensionsanstalten de negativa beslut
29492: bedömning av sökandens situation som helhet.           som gäller invalidpension och individuell förtids-
29493: Vid bes1utsfattandet bedöms vilken arbetsförmå-        pension individuellt. Motiveringen av bes1uten
29494: ga han har kvar och hurudant arbete han kan            om invalidpension börjar med en formell del och
29495: utföra med denna arbetsförmåga. En lika svår           efter det följer i negativa beslut en individuell
29496: sjukdom ell~r kroppsskada eller ett lika svårt lyte    motivering. Minimikrav i besluten är en indivi-
29497: kan leda till att arbetsförmågan försämras i olika     duell medicinsk motivering som den som fattar
29498:                                             KK 179/1997 vp                                               5
29499: 
29500: beslutet skriver på basis av de anteckningar som        hetspensionssystemet. Å andra sidan kan det
29501: Folkpensionsanstaltens sakkunniga läkare har            också leda tili att fårre ansöker om invalidpen-
29502: gjort i handlingarna. Sakkunnigläkaren anför i          sion, eftersom utkomstskyddet för arbetslösa ses
29503: sin motivering viiken sjukdom eller följd av sjuk-      som ett alternativ tili pensionen.
29504: dom det är fråga om eller i vilket organ eller             Allt flera ansöker om pension på grund av
29505: område den kroppsskada eller det lyte finns som         psykiska sjukdomar. Särskilt har s.k. symptom-
29506: det är fråga om vid bedömningen av det men som          diagnoser, som innebär att man inte kan definie-
29507: påverkar arbetsförmågan. Slutligen bestäms i            ra den sjukdom som förorsakar symptomen,
29508: Folkpensionsanstaltens beslut hur stor den me-          ökat. I sådana situationer har man som ett alter-
29509: dicinska skadan är i förhållande tili de krav som       nativ för vård och rehabilitering erbjudit pen-
29510: arbetet ställer, dvs. med avseende på vilket yrke       sion.
29511: den medicinska skadan har bedömts.                         Pensionsbesluten förorsakar alltid stora kost-
29512:     Social- och hälsovårdsministeriet har bett pen-     nader för samhället och pensionssystemet. Man
29513: sionsanstalterna om en utredning över grunder-          är inte alltid medveten om detta när man talar om
29514: na för beviljande av invalidpension. Utredningen        pensionen som ett sätt att t.ex. sköta arbetslöshe-
29515: skulle tiliställas ministeriet före mitten av maj       ten. Om en person vars månadslön är 12 000 mk
29516: 1996. Enligt statistiken har den procentuella an-       går i förtidspension när han har fyllt 50 år föror-
29517: delen förkastade ansökningar om invalidpension          sakar han en extra kostnad på 1,1 milj. mk enbart
29518: och individuell förtidspension ökat under åren          för pensionssystemet. Med honom försvinner
29519: 1990-1995.                                              dessutom en avsevärd arbetsinsats från arbetsli-
29520:     De svar som ministeriet fick av pensionsan-         vet. Sådana faktorer visar att besluten om pen-
29521: stalterna i samband med utredningen underströk          sion bör vara synnerligen grundligt övervägda.
29522: att tolkningen av den procentuella andelen för-            1 regeringsprogrammet har man försökt un-
29523: kastade ansökningar inte är entydig. Uppmärk-           derstryka vikten av förebyggande åtgärder och
29524: samhet bör fåstas inte bara vid den procentuella        rehabilitering även vid bedömningen av invalid-
29525: andelen utan också vid antalet ansökningar, pen-        pension. Därför har man även på lagstiftningsni-
29526: sionssökandenas ålder och benägenheten att an-          vå fåst uppmärksamhet vid de läkarutlåtanden
29527: söka om pension. Om man enbart ser på den               som behövs i pensionsärenden och de vård- och
29528:  procentuella andelen förkastade ansökningar            rehabiliteringsåtgärder som hänför sig tili dem.
29529:  kan man inte dra någon sådan s1utsats att förvalt-     Enligt de ändringar av arbetspensionslagstift-
29530:  ningspraxis vid beviljande av invalidpension           ningen som trädde i kraft vid ingången a v år 1996
29531:  skulle ha skärpts. Under den period som gran-          skall i läkarutlåtandena numera ingå en utred-
29532:  skas har inte gjorts några sådana ändringar av         ning över den arbetsförmåga som patienten har
29533:  lagstiftningen som direkt skulle bidra tili en ök-     kvar och om de vård- och rehabiliteringsmöjlig-
29534:  ning av andelen förkastade ansökningar. Anvis-         heter som finns för att upprätthålla den.
29535:  ningarna om bedömning av arbetsoförmåga har               Vid ansökan om pension har läkarutlåtandet
29536:  inte ändrats på grund av lagändringarna. Myn-          en stor betydelse. Arbetspensionsanstalternas
29537:  digheterna eller pensionsanstalterna har inte hel-     Förbund har år 1996 utbildatca 7 000 läkare bl.a.
29538:  ler utfårdat några anvisningar om att skärpa           angående det nya innehållet i läkarutlåtandena
29539:  praxisen vid beviljande av pension. Fortfarande        så att läkarkåren är förberedd på de nya uppgif-
29540:  bevi1jas 75 % av dem som ansöker första gången         ter som hänför sig tililäkarutlåtandenas innehåll.
29541:  invalidpension.                                        Ett syfte med utbildningen har varit att få tili
29542:     Orsaken tili att antalet negativa beslut har        stånd mera objektiva läkarutlåtanden så att de
29543:  ökat är att arbetstagarnas ålders- och yrkesstruk-     uppfyller de kvalitiva krav som ställs på hand-
29544:  tur har förändrats och och att också sjukfrek-         lingar som är nödvändiga för bestämmande av
29545:  vensens struktur har förändrats liksom de sjuk-        pension. Genom dessa åtgärder blir det inte bara
29546:  domar som ligger tili grund för ansökan om inva-       lättare för pensionsanstalterna att vid avgöran-
29547:  lidpension. Den osäkerhet och rädsla för arbets-       det av invalidpensionsärenden bedöma patien-
29548:  löshet som recessionen föranleder ökar benägen-        ternas återstående arbetsförmåga, utan dess-
29549:  heten att ansöka om invalidpension eller indivi-       utom underlättas motiveringen av medicinska
29550:  duell förtidspension. Arbetslösheten kan leda tili     faktorer i pensionsbesluten.
29551:  att flera ansöker om pension direkt via arbetslös-
29552: 
29553:       Helsingforsden 26 mars 1997
29554: 
29555:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
29556:                                            KK 180/1997 vp
29557: 
29558: Kirjallinen kysymys 180
29559: 
29560: 
29561: 
29562: 
29563:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Suomijärven kunnostamisesta Karvialla
29564: 
29565: 
29566: 
29567:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29568:    Maailmanlaajuisestikin lintujärvenä tunnetun         Kun hallitus valmistelee valtion vuoden 1998
29569: Karvian Suomijärven kunnostamissuunnitelmat          talousarviota, on ehkä aiheellista valtiopäiväjär-
29570: olivat pitkään jäissä 1990-luvulla. Asiaan tuli      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten kysyä:
29571: kuitenkin vauhtia, kun ympäristöministeri Haa-
29572: visto kesällä 1996 kävi henkilökohtaisesti tutus-              Onko Hallituksen tiedossa, mitä kuu-
29573: tumassa Suomijärven maisemaan. Suunnitelmat                 luu tällä hetkellä Karvian Suomijärven
29574: saatiin nopeasti valmiiksi, ja käytännön esteenä            kunnostussuunnitelmalle, ovatko asian-
29575: töiden aloittamiselle on ollut enää vesioikeuden            omaiset luvat jo kunnossa, ja voidaanko
29576: lupa. Sen jälkeen luonnollisesti tarvitaan riittä-          työt aloittaa mahdollisesti jo tulevan ke-
29577: vät määrärahat töiden aloittamiseen. Kustan-                sän tai ainakin vuoden 1998 aikana, ku-
29578: nusarvio ei ole kovin suuri, noin 2 miljoonan               ten ympäristöministeri aikanaan arveli?
29579: markan luokkaa.
29580:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1997
29581: 
29582:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
29583: 
29584: 
29585: 
29586: 
29587: 279001
29588: 2                                          KK 180/1997 vp
29589: 
29590: 
29591: 
29592: 
29593:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29594: 
29595:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       muodostavat suurimman osan hankkeen koko-
29596: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        naiskustannuksista, jotka on arvioitu 2,2 milj.
29597: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      mk:ksi. Vedenpinnan nostoon tarvittavan padon
29598: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       osuus on hieman yli 50 000 mk.
29599: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           Lounais-Suomen ympäristökeskus katsoo,
29600: n:o 180:                                             että suunnitellut toimenpiteet parantavat Suomi-
29601:                                                      järven lintuvesiarvoa. Suunnitelman soveltuvuus
29602:            Onko Hallituksen tiedossa, mitä kuu-      nykytilanteeseen tulisi vielä kuitenkin tarkistaa.
29603:         luu tällä hetkellä Karvian Suomijärven       Erityisesti haittojen estäruisestä johtuvien toi-
29604:         kunnostussuunnitelmalle, ovatko asian-       menpiteiden kustannukset ovat kohtuuttoman
29605:         omaiset luvat jo kunnossa, ja voidaanko      korkeat ja mahdollisuudet laskea suunnitelman
29606:         työt aloittaa mahdollisesti jo tulevan ke-   kokonaiskustannuksia tulisi selvittää.
29607:         sän tai ainakin vuoden 1998 aikana, ku-         Lounais-Suomen ympäristökeskus on esittä-
29608:         ten ympäristöministeri aikanaan arveli?      nyt vuosien 1998-2001 toiminta- ja taloussuun-
29609:                                                      nitelmaan vuosille 1999 ja 2000 yhteensä 2 milj.
29610:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         mk Suomijärven kunnostussuunnitelman toteut-
29611: vasti seuraavaa:                                     tamiseen. Hanke vaatii vesioikeuden luvan, jota
29612:                                                      ei ole vielä haettu. Toistaiseksi ei ole sovittu
29613:   Lounais-Suomen ympäristökeskus on 1.10.            myöskään siitä, mikä taho tulee lupaa hake-
29614: 1996 päivätyssä esityksessään EU :n Natura 2000      maan. Vesioikeuskäsittely vienee aikaa vähin-
29615: -verkoston alueista ehdottanut mukaan myös           tään vuoden, joten vuonna 1998 toimenpiteiden
29616: Karvian Suomijärveä. Natura 2000 -ehdotuksen         toteuttamista ei ole vielä mahdollista suorittaa."
29617: kuuleruisvaihe alkaa 7.4.1997. Ympäristöminis-          Suomijärven tulevaisuuden vaiheet riippuvat
29618: teriö valmistelee ehdotuksen Natura 2000 -ver-       paljolti siitä, miten sen asema Natura 2000 -ver-
29619: kostoksi valtioneuvoston käsiteltäväksi syys-        kostossa ratkeaa. Sekä lintu- että luontodirektii-
29620: kuussa 1997.                                         vi velvoittavat myös alueiden kunnostamiseen ja
29621:    Kuuleruisvaiheessa saadusta palautteesta ja       luonnontilan palauttamiseen. Suomijärven kun-
29622: kannanotoista riippuen Suomijärvi olisi mukana       nostussuunnitelma on arvioitava myös tässä mie-
29623: toteutettaessa EU :n luonto- ja lintudirektiiviä.    lessä. Pengerrys todennäköisesti muuttaa huo-
29624: Samalla sen kunnostamiseen voidaan saada             mattavalta osalta rannan luonnontilaaja katkai-
29625: EU:n tukea ns. LIFE-rahastosta.                      see järven kasvillisuusvyöhykkeiden vaihettu-
29626:    Ympäristöministeriö on saanut Lounais-Suo-        missarjan, mikä voi olla ristiriidassa suojeluta-
29627: men ympäristökeskukselta kirjallisen kysymyk-        voitteiden suhteen.
29628: senne johdosta seuraavanlaisen vastauksen 14.3.         Ympäristöministeriö tulee pyytämään, että
29629: 1997:                                                Lounais-Suomen ympäristökeskus selvittää, mi-
29630:    "Suomijärvi kuuluu valtakunnalliseen lintu-       ten kunnostus voitaisiin toteuttaa matalarumin
29631: vesiensuojeluohjelmaan ja on mukana Natura           kustannuksin ja myös paremmin suojelutavoit-
29632: 2000 -ehdotuksessa, joten Lounais-Suomen ym-         teita tukien. Selvityksen tulee olla käytettävissä,
29633: päristö keskus pitää järven kunnostusta tärkeä-      kun Suomijärven kuuluminen Natura 2000 -ver-
29634: nä. Veden pinta nostetaan laadituo suunnitel-        kostoa koskevaan Suomen ehdotukseen varmis-
29635: man mukaan järven luusuaan rakennettavalla           tuu syksyllä 1997. Tämän jälkeen ministeriö pyy-
29636: padolla. Vedenpinnan nostosta aiheutuvat haitat      tää Lounais-Suomen ympäristökeskusta hake-
29637: on suunnitelman mukaan tarkoitus estää penke-        maan vesioikeudelta kunnostustyöhön tarvitta-
29638: reillä ja järveen tulevia uomia muuttamalla.         van luvan.
29639: Haittojen estäruisestä aiheutuvat toimenpiteet
29640: 
29641:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1997
29642: 
29643:                                                                Ympäristöministeri Pekka Haavisto
29644:                                              KK 180/1997 vp                                              3
29645: 
29646: 
29647: 
29648:                                          Tili Riksdagens Talman
29649: 
29650:   1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen          beräknats uppgå tili2,2 milj. mk. Den damm som
29651: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande            behövs för att höja vattenytan står fOr en andel av
29652: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        något över 50 000 mk.
29653: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-               Sydvästra Finlands miljöcentral anser att de
29654: mål nr 180:                                            planerade åtgärderna kommer att höja sjön Suo-
29655:                                                        mijärvis värde som fågelvatten. Det är emeliertid
29656:           Är Regeringen medveten om vilket lä-         skäl att ytterligare kontroliera hur planen passar
29657:        get för närvarande är i fråga om restaura-      in i nuläget. Särskilt de kostnader som förebyg-
29658:        tionsplanen för sjön Suomijärvi i Karvia,       gandet av olägenheterna för med sig är oskäligt
29659:        om vederbörliga tillstånd redan är i skick,     höga, och möjligheterna att dra ner kostnaderna
29660:        och om arbetena eventuelit kan inledas          borde undersökas.
29661:        redan i sommar eller åtminstone inom                Sydvästra Finlands miljöcentral har till verk-
29662:        1998, som miljöministern i tiden räknade        samhets- och ekonomipianeo 1998-2001 för
29663:        med?                                            åren 1999 och 2000 föreslagit inalies 2 milj. mk
29664:                                                        för genomförandet av iståndsättningsplanen för
29665:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Suomijärvi. Detta projekt kräver ett tillstånd av
29666: anföra följande:                                       vattendomstolen, och ansökan om tillstånd har
29667:                                                        ännu inte gjorts. Tills vidare är det inte helier
29668:     Sydvästra Finlands miljöcentral har i sitt fOr-    överenskommet viiken instans som skali söka
29669: slag tili områden i EU-nätverket Natura 2000,          tillståndet. Behandlingen i vattendomstolen tor-
29670: daterat 1.10.1996, föreslagit att också sjön Suo-      de ta minst ett år i anspråk, vilket innebär att det
29671: mijärvi i Karvia skali ingå i nätverket. Hörandet      inte ännu är möjligt att vidta några åtgärder
29672: beträffande förslaget tili nätverket Natura 2000       under år 1998."
29673: inleds den 7 april 1997. Miljöministeriet bereder          De framtida skedena beträffande sjön Suomi-
29674: ett förslag tili nätverket Natura 2000, som be-        järvi är i hög grad beroende av vilket utfallet blir
29675: handlas i statsrådet i september 1997.                 i fråga om införlivningen i nätverket Natura
29676:     Beroende på den respons och de ställningsta-       2000. Både fågel- och habitatdirektivet innehål-
29677: ganden som kommer fram under hörandet kunde            ler också förpliktelser att sätta i stånd områden
29678: Suomijärvi vara en del av genomförandet av             och återstälia naturtillståndet. Restaurationspla-
29679: EU:s habitat- och fågeldirektiv. Samtidigt vore        nen för Suomijärvi bör utvärderas också i detta
29680: det möjligt att få stöd från EU tili iståndsättning-   hänseende. Byggandet av vallar kommer sanno-
29681: en bl.a. över LIFE-fonden.                             likt att i hög grad påverka naturtillståndet på
29682:     Miljöministeriet har med anledning av Ert          stränderna och utgör ett markant ingrepp i vege-
29683: skriftliga spörsmål 14.3.1997 fått följande gen-       tationens övergångszoner kring sjön; detta kan
29684: mäle av Sydvästra Finlands miljöcentral:               stå i konflikt med skyddsmålen.
29685:     "Suomijärvi ingår i det riksomfattande pro-            Miljöministeriet kommer att be Sydvästra
29686: grammet för skydd av fågelrika insjöar och havs-       Finlands miljöcentral undersöka hur restaure-
29687: vikar och ingår också i förslaget tili Natura 2000,    ringen kunde genomföras tilllägre kostnader och
29688: vilket innebär att Sydvästra Finlands miljöcen-        också så att den bättre stöder skyddsmålen. Den-
29689:  tral anser restaureringen av sjön viktig. Vatten-     na undersökning bör vara för handen hösten
29690:  ytan kommer enligt planen att höjas genom en           1997, då det klarnar huruvida Suomijärvi kom-
29691:  damm som uppförs i sjöns utlopp. De olägenhe-         mer att ingå i Finlands förelag tili nätverket Na-
29692:  ter som höjningen av vattennivån orsakar kom-         tura 2000. Därefter kommer ministeriet att be
29693:  mer att förebyggas genom valiar och genom änd-        Sydvästra Finlands miljöcentral att hos vatten-
29694:  ring av strömfårorna i sjön. Det är åtgärderna för    domstolen ansöka om det tillstånd som behövs
29695:  att förebygga olägenheter som svarar för största      för iståndsättningsarbetet.
29696:  delen av totalkostnaderna för projektet, som har
29697: 
29698:      Helsingfors den 26 mars 1997
29699: 
29700:                                                                        Miljöminister Pekka Haavisto
29701:                                             KK 181/1997 vp
29702: 
29703: Kirjallinen kysymys 181
29704: 
29705: 
29706: 
29707: 
29708:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Yhteiskunnan kolmijaosta
29709: 
29710: 
29711: 
29712:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29713: 
29714:     Maamme kansantalous nousee kohisten ja se         ennenkin. Osattomiksi voidaan sanoa niitä, jot-
29715: on tuotannossa ja kansantulon kasvussa ohitta-        ka 500 000 ihmisen laumana ovat hetken päästä
29716: nut jo lamaa edeltävän tason. Siitä huolimatta         118 markan peruspäivärahalla tai työmarkkina-
29717: työttömyys ei ota laskeakseen. Kun otetaan huo-       tuella. He ovat siis nykypäivän kurjalistoa, joka
29718: mioon koulutuksessa ja tukityöllistettyinä ole-       todennäköisesti tulevaisuudessa vain kasvaa.
29719: vat, työllisyys ei ole parantunut lainkaan. Asiaan    Toisin sanoen summa summarum aikaisempaan
29720: vaikuttavat monet syyt, kuten automaatio ja           verrattuna, se mikä on osattomilta pois, on men-
29721: työn tehokkuuden kasvu. Merkitystä on myös            nyt hyväosaisten liiveihin ja tämä suuntaus tulee
29722: sillä, että tuotanto on valtaosin kasvanut sellai-    jatkumaan.
29723: sessa teollisuudessa, joka on vähemmän työvoi-           Tuossa kolmijaossa osattomat muodostavat
29724: mavaltaista.                                          yhteiskunnallisen vaaran Albanian malliin.
29725:     Uusi merkittävä piirre yhteiskunnassa on ns.         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29726: kolmijako. Kansalaiset ovat kansantulon jaossa        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29727: jakautuneet kolmeen osaan, hyväosaisiin, osalli-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29728: siinja osattomiin. Hyväosaiset,joita on suhteelli-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29729: sen harvassa, keräävät nousevan kansantulon
29730: kasvun kokonaisuudessaan itselleen. Näitä ovat                 Miten Hallitus aikoo estää yhteiskun-
29731: henkilöityneinä Ehrnroothit, Ahlströmit, Vai-                nan kolmijaon hyväosaisiin, osallisiin ja
29732: niot, Ollilat ym. hyväosaiset. Osalliset, joita on           osattorniin ja estää tulevaisuudessa räjäh-
29733: valtaosa, ovat sitä joukkoa, joilla on suhteellisen          dysvaaran osattomien taholta?
29734: turvattu työ tai eläke ja jotka pärjäävät niin kuin
29735:      Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1997
29736: 
29737:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
29738: 
29739: 
29740: 
29741: 
29742: 279001
29743: 2                                            KK 181/1997 vp
29744: 
29745: 
29746: 
29747: 
29748:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
29749: 
29750:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          sosiaaliturvaleikkausten ja köyhyyden välisestä
29751: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           yhteydestä on vielä puutteellisia tietoja. Tämän
29752: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         hetken suurin köyhyyden syy on työttömyys, eri-
29753: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          tyisesti pitkäaikaistyöttömyys. Työttömyys liit-
29754: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           tyy lähes aina köyhyyteen. Pitkäaikaistyöttömiä
29755: n:o 181:                                                on nyt vajaat 130 000. Joukkotyöttömyyden syn-
29756:                                                         nyttämä pitkäaikaistyöttömyyden ongelma ei ole
29757:           Miten Hallitus aikoo estää yhteiskun-         kuitenkaan kärjistynyt aivan siten kuin ehkä pe-
29758:         nan kolmijaon hyväosaisiin, osallisiin ja       lättiin laman alkuvaiheessa. Ikääntyminen ja pit-
29759:         osattomiinja estää tulevaisuudessa räjäh-       käaikaistyöttömyys korreloivat voimakkaasti.
29760:         dysvaaran osattomien taholta?                       On myös väitetty, että pitkäaikaistyöttömyy-
29761:                                                         den kasvun myötä Suomeen olisi syntymässä pe-
29762:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            riytyvä köyhyys. Tämän näkemyksen mukaan
29763: vasti seuraavaa:                                        huono-osaisuus, ankeus ja näköalattomuus vä-
29764:                                                         littyvät pitkäaikaistyöttömien lapsiin ja köyhien
29765:    1990-luvun alun dramaattiset muutokset kan-          luokka olisi palaamassa suomalaiseen yhteiskun-
29766: santaloudessa johtivat joukkotyöttömyyteen ja           taan. Tälle väitteelle ei ole selkeää näyttöä, joskin
29767: ajoivat kotitalouksia suuriin toimeentulovai-           meidän on oltava herkkiä yhteiskunnan kehityk-
29768: keuksiin. Ylivelkaantumisesta johtuneet ongel-          selle ja siihen sisältyville riskeille. Varsinkin
29769: mat pahensivat tilannetta. Selvitysten mukaan           nuorten työttömien ryhmiin on kiinnitettävä
29770: merkittävimmät syyt kotitalouksien toimeen-             huomiota, jotta syrjäytymiskehitykseen voidaan
29771: tulo-ongelmiin ovat olleet juuri työttömyys ja          puuttua riittävän varhain.
29772: ylivelkaantuminen. Erityisesti pitkäaikaistyöttö-           Käytettävissä olevat tilastot ja tutkimustulok-
29773: myys on lisännyt syrjäytymisriskiä. Suomen kan-         set eivät viittaa vielä kovin voimakkaasti siihen,
29774: santalouden ongelmat ovat korostaneet sosiaali-         että sosiaalinen kahtiajako olisi voimistumassa.
29775: turvan merkitystä. Yhteiskunnan häiriötön toi-          Kokonaisuutena kuva on tarkentumaton, koska
29776: minta on voitu taata sekä turvata kansalaisten          pääasialliset tiedot ovat vuodelta 1995, jonkin
29777: kohtuullinen toimeentulo ja palvelut.                   verran jo viime vuodelta. Tuloköyhyydessä ei ole
29778:    Valtiontalouden vakauttamisen edellyttämät           tapahtunut dramaattisia muutoksia Suomessa
29779: sosiaaliturvan leikkaukset ovat vaikeuttaneet ih-       muutoin kuin toimeentulotuen tarpeen kasvun
29780: misten asemaa, mutta ne eivät ole selvitysten           osalta. Tuloerot ovat säilyneet jokseenkin muut-
29781: mukaan kohdistuneet erityisen ankarasti mihin-          tumattomina, koska tulonsiirrot ovat turvanneet
29782: kään tiettyyn kotitaloustyyppiin tai tulotasoon.        kohtuullisen tulotason. Myöskään alueellisesta
29783: Kotitalouksien toimeentulo on kiistatta heiken-         kehityksestä ei voi vetää yksiselitteisiä johtopää-
29784: tynyt, mutta tämä on tapahtunut suunnilleen sa-         töksiä.
29785: malla tavalla eri tulotasoilla ja erilaisissa väestö-       On kuitenkin tiedostettava, että on olemassa
29786: ryhmissä. Pienituloiset ovat joutuneet taloudelli-      joukko ihmisiä, joiden ote yhteiskunnasta on
29787: sesti entistä tiukemmalle, mutta lama ei ole            enemmän tai vähemmän kirvonnut, ja heihin liit-
29788: myöskään jättänyt koskettamatta hyvin toi-              tyy useita syrjäytymisen tunnuspiirteitä. Tähän
29789: meentulevia väestöryhmiä. Liioittelematta voi-          viittaa se, että ihmisten elämäntilanteiden epäva-
29790: daan sanoa, että sotien jälkeisinä taloudellisen        kaus ja avun tarve - myös epävirallisen avun
29791: kasvun vuosikymmeninä rakennettu sosiaalitur-           tarve - on kasvussa. Alueellinen segregaatio
29792: vajärjestelmä on estänyt laajamittaisen köyhyy-         uhkaa vahvistua, mikäli pitkäaikaistyöttömyyt-
29793: den tulon suomalaiseen yhteiskuntaan.                   tä ei saada vähenemään. Meillä on kaupunki-
29794:    Edustaja Aittaniemi kiinnittää huomiota yh-          alueita, joilla työttömyys voi kohota 40 prosent-
29795: teiskunnallisessa keskustelussa paljon esillä ol-       tiin. Tyypillistä näille alueille on pitkäaikaistyöt-
29796: leeseen kysymykseen väestön jakautumisesta eri          tömyys sekä siihen kytkeytyneet syrjäytymistä
29797: kerroksiin. Taloudellisen laman vuoksi tehtyjen         vahvistavat tekijät.
29798:                                           KK 181/1997 vp                                              3
29799: 
29800:     Heikoimpia väestöryhmiä ovat työttömät,         viin on parantaa työllisyystilannetta. Hallituksen
29801: toimeentulotuen varassa elävät ja lapsiperheistä    politiikka on tähdännyt viimeisten kahden vuo-
29802: nuoret perheet. Uutta lienee se, että sosiaalisen   den ajan tähän tavoitteeseen, ensin kansantalou-
29803: kehityksen ja syrjäytymisen kehityskulut kulke-     den vakauttamiseenja senjälkeen kasvun edelly-
29804: vat entistä yksisuuntaisempana: sosiaalisen nou-    tysten vahvistamiseen. Tällä hetkellä näyttää sil-
29805: sun mahdollisuus on aiempaa vaikeampaa. So-         tä, että olemme vahvasti menossa kohti parem-
29806: siaalisten riskien luonne on selvästi muuttunut     paa työllisyyttä.
29807: aikaisempiin vuosiin verrattuna, jolloin pitkäai-      Sosiaali- ja terveysministeriön sekä työminis-
29808: kaistyöttömien lukumäärä jäi alle 10 000 hengen.    teriön toimesta on meneillään useita hankkeita,
29809:     Edustaja Aittaniemen esittämästä kansan         joilla pitkäaikaistyöttömiä kiinnitetään takaisin
29810: kahtia- tai useampaankin luokkaan jakautumi-        työelämään. Muun muassa ikääntyneiden pitkä-
29811: sesta kertovat typologiat ja tutkijoiden mallit     aikaistyöttömien seulontahankkeen avulla etsi-
29812: ovat enemmänkin vielä teoreettisia rakennelmia      tään yksilöllisiä ratkaisuja ihmisten elämän tilan-
29813: tai uhkakuvia eivätkä kovaan tutkimusaineis-        teisiin. Myös sosiaali- ja terveydenhuollossa,
29814: toon tai tilastoihin nojaavia faktoja. Asiaan on    mm. sosiaalityön alueella, on vireillä useita kehit-
29815: suhtauduttava kaikella vakavuudella. Sosiaali-      tämishankkeita, joiden tavoitteena on katkaista
29816: ja terveysministeriössä on jo ryhdytty toimenpi-    syrjäytymiskehitys. Sosiaali- ja terveysministeriö
29817: teisiin.                                            kiinnittää tänä vuonna erityistä huomiota sellai-
29818:     Hallitus on tietoinen pitkäaikaistyöttömyy-     siin hankekokonaisuuksiin ja konkreettisiin toi-
29819: teen ja eri väestöryhmien syrjäytymisriskeihin      menpiteisiin, joilla köyhyys- ja syrjäytymiskehi-
29820: liittyvistä vaaroista. Tehokkain keino estää kan-   tykseen voidaan puuttua riittävän ajoissa.
29821: san jakautumista hyvin ja huonosti toimeentule-
29822:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1997
29823: 
29824:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
29825: 4                                          KK 181/1997 vp
29826: 
29827: 
29828: 
29829: 
29830:                                        Tili Riksdagens Talman
29831: 
29832:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     mellan nedskärningarna i den sociala tryggheten
29833: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       som gjorts på grund av den ekonomiska depres-
29834: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     sionen och fattigdomen finns tills vidare bristfål-
29835: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr        liga uppgifter. För närvarande är den största
29836: 181:                                                 orsaken tili fattigdom arbetslösheten, speciellt
29837:                                                      långtidsarbetslösheten. Till fattigdomen ankny-
29838:           Hur ämnar Regeringen förhindra sam-        ter nästan alltid arbetslöshet. Det finns nu
29839:        hällets tredelning i välbärgade personer,     knappt 130 000 långtidsarbetslösa. Problemet
29840:        personer som klarar sig och vanlottade        med långtidsarbetslöshet som uppstått på grund
29841:        personer och i framtiden förhindra explo-     av massarbetslösheten har dock inte tillspetsats i
29842:        sionsrisken beträffande de vanlottade?        den utsträckning som man var rädd för i det
29843:                                                      första skedet av depressionen. Åldrande och
29844:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        långtidsarbetslöshet korre1erar kraftigt.
29845: anföra följande:                                         Det har även påståtts att i och med ökningen
29846:                                                      av långtidsarbetslösheten håller det i Finland på
29847:    De dramatiska ändringarna i samhällsekono-        att uppstå fattigdom som går i arv. Enligt detta
29848: min i början av 1990-talet ledde till massarbets-    synsätt skulle det att man har det sämre ställt,
29849: 1öshet och drev hushållen till stora utkomstsvå-     tristessen och visionslösheten förmedlas tili de
29850: righeter. Problemen i anknytning till överskuld-     långtidsarbetslösas barn och en klass av fattiga
29851: sättning försämrade situationen. Enligt utred-       skulle igen finnas i det finska samhället. Det finns
29852: ningar är de mest betydande orsakerna till hus-      inte klart bevis för detta påstående, om också vi
29853: hållens utkomstproblem just arbetslöshet och         skall vara känsliga för utvecklingen i samhället
29854: översku1dsättning. Speciellt långtidsarbetslöshe-    och de risker som ingår i den. Man måste speciellt
29855: ten har ökat risken för åsidosatthet. Problemen i    fåsta uppmärksamhet vid grupperna av unga ar-
29856: den finländska samhällsekonomin har accentue-        betslösa så att man kan ingripa i åsidosättningen
29857: rat den sociala trygghetens betydelse. Samhällets    i tillräckligt god tid.
29858: friktionsfria verksamhet har kunnat garanteras           De statistiker och forskningsresultat som står
29859: samt en rimlig utkomst och tjänster har kunnat       tili förfogande ger ännu inte någon större anty-
29860: tryggas till medborgarna.                            dan om att den sociala tudelningen skulle förstär-
29861:    De nedskärningar i den sociala tryggheten         kas. Som helhet är bilden oskarp eftersom de
29862: som förutsätts av harmoniseringen av statseko-       huvudsakliga uppgifterna är från 1995 och också
29863: nomin har påverkat människornas ställning,           i viss mån från förra året. 1 inkomstfattigdomen
29864: men de har inte enligt utredningar inriktats sär-    har inte skett dramatiska förändringar i Finland
29865: skilt strängt på en viss typ av hushåll eller in-    annat än i fråga om ökat behov av utkomststöd.
29866: komstnivå. Hushållens utkomst har utan tvivel        lnkomstskillnaderna har bibehållits ungefår
29867: försvagats, men detta har skett på ungefår sam-      oförändrade eftersom inkomstöverföringarna
29868: ma sätt på olika inkomstnivåer och i olika befolk-   har tryggat en rimlig inkomstnivå. lnte heller om
29869: ningsgrupper. Låginkomsttagarna har blivit eko-      den regionala utvecklingen kan dras entydiga
29870: nomiskt mera utsatta än tidigare, men depressio-     slutsatser.
29871: nen har även berört mera välbärgade befolk-              Man skall dock komma ihåg att det finns en
29872: ningsgrupper. Utan att överdriva kan man säga        grupp människor vilkas grepp om samhället är
29873: att det socialskyddssystem som byggdes upp un-       mer eller mindre slappt och tili dem anknyter
29874: der decennierna av ekonomisk tillväxt efter kri-     många kännetecken på åsidosatthet. Detta tyder
29875: gen har förhindrat en omfattande fattigdom i det     på att människors osäkra livssituationer och be-
29876: finländska samhället.                                hov av hjälp - också behovet av innofficiell
29877:    Riksdagsman Aittoniemi fåster uppmärksam-         hjälp- håller på att öka. Den regionala segrega-
29878: het vid den omdebatterade frågan om indelning        tionen hotar att förstärkas om långtidsarbetslös-
29879: av befolkningen i olika skikt. Om sambandet          heten inte börjar sjunka. Vi har områden i städer-
29880:                                               KK 181/1997 vp                                                   5
29881: 
29882: na där arbetslöshetsprocenten kan stiga tili 40            tivaste medlet att f6rhindra att folket indelas i
29883: procent. Typiskt för dessa områden är långtids-            personer som klarar sig väl och personer som
29884: arbetslöshet samt faktorer som förstärker den              klarar sig dåligt är att förbättra sysselsättningslä-
29885: åsidosatthet som ankyter tili denna.                       get. Regeringens politik har under de två senaste
29886:    De svagaste befolkningsgrupperna är de ar-              åren siktat på att uppnå detta mål, först genom
29887: betslösa, de som lever på utkomststöd och av               att stabilisera samhällsekonomin och efter detta
29888: barnfamiljerna de unga familjerna. Det är antag-           genom att förstärka förutsättningarna för tili-
29889: ligen nytt att den sociala utvecklingen och åsido-         växt. För närvarande verkar det som om vi är på
29890: satthet allt mera utvecklas i samma riktning:              väg mot ett bättre sysselsättningsläge.
29891: möjligheten att stiga socialt är svårare än tidiga-            Social- och hälsovårdsministeriet samt arbets-
29892: re. Karaktären av de sociala riskerna har klart            ministeriet har tagit initiativ tili flera projekt med
29893: ändrats jämfört med tidigare år då antalet lång-           vilka man försöker få långtidsarbetslösa tilihaka
29894: tidsarbetslösa var under 10 000.                           tili arbetslivet. Bl.a. med sållningsprojektet för
29895:    De typologier och modeller av forskarna som             åldrande långtidsarbetslösa försöker man finna
29896: beskriver tu- eller flerdelning i olika klassar vilka      individuella lösningar tili människors livssitua-
29897: framlagts av riksdagsman Aittoniemi är tilis vi-           tioner. Också inom social- och hälsovården, bl.a.
29898: dare teoretiska konstruktioner eller hotbilder             på området f6r socialt arbete pågår flera utveck-
29899: och inte fakta som bygger på reellt forskningsma-          lingsprojekt vilkas mål är att bryta åsidosättning-
29900: terial eller statistiker. Man förhåller sig tili saken     en. Social- och hälsovårdsministeriet fåster i år
29901: med största allvar. Vid social- och hälsovårds-            speciell uppmärksamhet vid sådana projekthel-
29902: ministeriet har man redan vidtagit åtgärder.               heter och konkreta åtgärder med vilka man kan
29903:    Regeringen är medveten om de faror som an-              gripa i fattigdoms- och åsidosättningsutveckling-
29904: knyter tilllångtidsarbetslöshet och olika befolk-          en i god tid.
29905: ningsgruppers risker att bli åsidosatta. Det effek-
29906: 
29907:      Helsingfors den 26 mars 1997
29908: 
29909:                                                          Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
29910:                                            KK 182/1997 vp
29911: 
29912: Kirjallinen kysymys 182
29913: 
29914: 
29915: 
29916: 
29917:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Arvonlisäverotuksen yhdenmukaistamisesta
29918:                                       vakuutusyhtiöiden korjauslaskuissa
29919: 
29920: 
29921:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29922: 
29923:    Vakuutusyhtiöiden maksamiin korjaustaskui-        miten asiassa pitäisi kulloinkin toimia, vaan an-
29924: hin liittyy erikoinen ja paljon hankaluuksia ai-     tavat toisistaan poikkeavia vastauksia.
29925: heuttanut ongelma, josta on erilaisia tulkintoja        Asiaan pitäisi ilmeisesti saada jonkinlainen
29926: myös verottajalla. Syylliseksi todetun vakuutus-     korjaus, koska se aiheuttaa jatkuvia yhteydenot-
29927: yhtiö maksaa kolaritilanteessa vastapuolen au-       toja sekä harmia.
29928: ton korjauksen. Jos kysymyksessä on sellainen           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
29929: yksityinen autonomistaja,joka ei voi verotukses-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29930: sa vähentää korjauslaskun arvonlisäveroa, va-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29931: kuutusyhtiö suorittaa tämän. Jos taas korjattu       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29932: auto on esimerkiksi firman tai muuten sellaisen
29933: omistajan hallussa, joka voi verotuksessa vähen-               Katsooko Hallitus aiheelliseksi muut-
29934: tää maksamansa arvonlisäveron, vakuutusyhtiö                taa sekavaksi muodostunutta arvonlisä-
29935: laskuttaa ainakin eräissä tapauksissa arvonlisä-            veron perintää siltä osin kuin se koskee
29936: veron omistajalta. Menettely merkitsee ensinnä-             vakuutusyhtiöiden maksamia korjauslas-
29937: kin asian monimutkaista kierrätystä. Toisaalta              kuja ja nimenomaan siten, että arvonlisä-
29938: arvonlisäveron vähentäminen riippuu korjatun                veroa ei kierrätetä korjatun auton omis-
29939: auton käyttäjän, firman tai yksityisen, verotuk-            tajan kautta sellaisissakaan tapauksissa,
29940: sellisista tilanteista. Hassuinta on, että esimer-          joissa korjatun auton omistaja voisi vä-
29941: kiksi veroviranomaiset eivät useinkaan tiedä,               hentää sen verotuksessa?
29942: 
29943:       Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1997
29944:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
29945: 
29946: 
29947: 
29948: 
29949:  279001
29950: 2                                            KK 182/1997 vp
29951: 
29952: 
29953: 
29954: 
29955:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
29956:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Merkitystä ei ole sillä, kuuluuko vahingon koh-
29957: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          teena ollut omaisuus vakuutuksen piiriin vai ei.
29958: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Vahingoittuneen liikeomaisuuden arvonlisä-
29959: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         verokohtelu voi aiheuttaa tietyissä tilanteissa
29960: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          rahoitusongelmia erityisesti pääomavaltaiselle
29961: n:o 182:                                               pienyritystoiminnalle. Vahingon kärsineen yri-
29962:                                                        tyksen vähennysoikeuden johdosta vakuutusyh-
29963:            Katsooko Hallitus aiheelliseksi muut-       tiöt korvaavat vain vahingosta aiheutuneet ve-
29964:         taa sekavaksi muodostunutta arvonlisä-         rottomat kustannukset. Yritys joutuu itse mak-
29965:         veron perintää siltä osin kuin se koskee       samaan korjauslaskuun sisältyvän arvonlisäve-
29966:         vakuutusyhtiöiden maksamia korjauslas-         ron ja saa vähentää sen laskutuskuukaudelta
29967:         kuja ja nimenomaan siten, että arvonlisä-      suoritettavasta verosta. Jos vähennys ylittää
29968:         veroa ei kierrätetä korjatun auton omis-       kuukaudelta suoritettavan veron, se tulee vähen-
29969:         tajan kautta sellaisissakaan tapauksissa,      nettäväksi vasta seuraavien kuukausien verotili-
29970:         joissa kotjatun auton omistaja voisi vä-       tyksissä. Erityistilanteissa yritys voi hakea en-
29971:         hentää sen verotuksessa?                       nakkopalautusta, mikäli 149 §:n 3 momentin
29972:                                                        edellytykset täyttyvät. Korjauslaskun maksami-
29973:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           sen ja vähennyksen toteutumisen välinen aika-
29974: vasti seuraavaa:                                       viive rasittaa vahingonkärsijän likviditeettiä.
29975:                                                        Rahoitusongelman suuruus riippuu vahingon
29976:    Arvonlisäverolain mukaan verovelvollinen            suuruudesta ja yrityksen liikevaihdosta.
29977: saa vähentää verollista liiketoimintaa varten              Vahingoittuneen liikeomaisuuden verokohte-
29978: ostamiensa tavaroiden ja palvelujen hankintaan         lu vastaa aikaisempaa, jo liikevaihtoverolain ai-
29979: sisältyvän veron (102 §). Vähennys tehdään             kana liikevaihtoverovelvollisiin yrityksiin sovel-
29980: suoritettavista veroista siltä kalenterikuukaudel-     lettua käytäntöä, jota ei aikaisemmin ole pidetty
29981: ta, jona ostettu tavara tai palvelu on vastaan-        ongelmallisena. Nyt koetut ongelmat johtuvat
29982: otettu tai ennakkomaksu maksettu (141 §). Jos          siitä, että arvonlisäverotukseen siirryttäessä ve-
29983: vähennystä ei voida tehdä täysimääräisenä esi-         rotuksen piiriin tuli uusia yrityksiä, joiden osalta
29984: merkiksi ostoenemmyyden johdosta, kalenteri-           vakuutuskorvausmenettely muuttui. Ollessaan
29985: kuukaudelta vähentämättäjäänyt vero vähenne-           aikaisemmin verotuksen ulkopuolella näillä yri-
29986: tään seuraavilta kalenterikuukausilta suoritetta-      tyksillä ei ollut vähennysoikeutta, minkä vuoksi
29987: vista veroista (149 §). Tilikaudelta vähentämättä      niille korvattiin vakuutuksesta myös korjauskus-
29988: jäänyt vero palautetaan yritykselle hakemukses-        tannuksiin sisältyvän veron osuus. Kun nämä
29989: ta tilikauden päätyttyä. Erityisistä syistä verovel-   yritykset tulivat arvonlisäverovelvollisiksi, nii-
29990: volliselle voidaan jo tilikauden aikana palauttaa      den hankinnat tulivat vähennyskelpoisiksi eikä
29991: vero, jonka hän todennäköisesti saa takaisin,          veron osuutta enää korvata.
29992: kun tilikaudelta maksetut verot sekä todennä-              Arvonlisäverolain mukainen vakuutuskor-
29993: köiset myynneistä suoritettavat verot ja vähen-        vausten verokohtelu vastaa Euroopan yhteisön
29994: nettävät verot otetaan huomioon (149 §:n 3 mo-         kuudennessa arvonlisäverodirektiivissä (77/388/
29995: mentti).                                               ETY) omaksuttuja sääntöjä. Vastaavaa menet-
29996:    Arvonlisäverolain mukaan vakuutustoiminta           telyä sovelletaan myös muissa jäsenvaltioissa.
29997: jää verotuksen ulkopuolelle (44 §).Tällaista toi-          Edellä kuvattu rahoitusongelma on ehdotettu
29998: mintaa varten tehdyt verolliset hankinnat ovat         ratkaistavaksi yksinkertaistamaHa vakuutuskor-
29999: vähennyskelvottomia (102 §).                           vausten verokohtelua siten, että vakuutuslaitok-
30000:    Kun arvonlisäverovelvollisen yrityksen liike-       sille myönnettäisiin palautusoikeus vakuu-
30001: omaisuus vahingoittuu, yritys saa vähentää             tuskorvausten arvonlisävero-osuudesta, jolloin
30002: omaisuuden korjaustyön ostohintaan sisältyvän          ne voisivat maksaa vakuutuskorvaukset veron
30003: veron lain yleisten säännösten mukaisesti.             määrällä lisättynä. Tällöin arvonlisäverovelvolli-
30004:                                               KK 182/1997 vp                                            3
30005: 
30006: sen yrittäjän vähennysoikeus tältä osin vastaa-         mioon direktiivin kansalliselle päätöksenteolle
30007: vasti poistuisi.                                        asettamat rajoitukset.
30008:    Ehdotuksen mukainen menettely ei yksinker-              Hallituksen tarkoituksena on selvittää mah-
30009: taistaisi verotusmenettelyä. Se edellyttäisi yleisis-   dollisuudet helpottaa vakuutuskorvausten vero-
30010: tä tilitys- tai vähennyssäännöistä poikkeavan           kohtelusta pienyrityksille aiheutuvia rahoitus-
30011: menettelyn luomista niitä hankintoja varten, jot-       vaikeuksia. Edellä kuvattujen ehdotettuun
30012: ka kuuluvat vakuutuksen piiriin. Vakuu-                 menettelyyn liittyvien ongelmien vuoksi
30013: tusyhtiön palautusoikeuden ja arvonlisävero-            rahoitusvaikeudet tulisi kuitenkin ensisijaisesti
30014: velvollisen yrityksen vähennysoikeuden yhteen-          pyrkiä poistamaan verotuksellisten keinojen ase-
30015: sovittamiseen liittyy ongelmia, koska vakuu-            mesta vaikuttamalla vakuutusyhtiöiden käytän-
30016: tusyhtiön palautusoikeus määräytyisi toisen yri-        töön joustavien rahoitusjärjestelyjen kehittämi-
30017: tyksen olosuhteiden perusteella. Tämä voisi ai-         seksi. Vakuutusyhtiöiden keskusliitto onkin jo
30018: heuttaa hankalia vastuukysymyksiä virhetilan-           antanut tätä tukevan suosituksen. Nykyinen
30019: teissa. Menettelystä aiheutuisi sekä verohallin-        lainsäädäntökään ei asettane esteitä joustavalle
30020: nolle että vakuutuslaitoksille ylimääräisiä hallin-     vakuuksien arvioinnille kohtuuttomien yksittäis-
30021: nollisia kustannuksia. Ehdotuksen toteuttamis-          ten tilanteiden syntymisen estämiseksi.
30022: kelpoisuutta arvioitaessa on lisäksi otettava huo-
30023:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1997
30024:                                                                                   Ministeri Arja Alho
30025: 4                                            KK 182/1997 vp
30026: 
30027: 
30028: 
30029: 
30030:                                           Tili Riksdagens Talman
30031: 
30032:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            Behandlingen i mervärdesskattehänseende av
30033: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          skadade rörelsetillgångar kan i vissa situationer
30034: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        ge upphov till finansiella problem för i synnerhet
30035: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr           kapitalintensiva småföretag. På grund av det
30036: 182:                                                    skadelidande företagets rätt tili avdrag ersätter
30037:                                                         försäkringsbolagen endast de skattefria kostna-
30038:            Anser inte Regeringen att det vore skäl      der som skadan ger upphov tili. F öretaget måste
30039:         att ändra den komplicerade uppbörden            själv betala den mervärdesskatt som ingår i fak-
30040:         av mervärdesskatt i den mån den gäller          turan för reparationen och får dra av den från
30041:         fakturor för reparationer betalade av för-      den skatt som skall betalas för faktureringsmå-
30042:         säkringsbolag och i synnerhet så att mer-       naden. Om avdraget överstiger den skatt som
30043:         värdesskatt inte behöver betalas av äga-        skall betalas för månaden, får den dras av först
30044:         ren tili en reparerad bil ensi sådana fall då   från skatteredovisningen för de följande måna-
30045:         han kan dra av den i beskattningen?             derna. 1 särskilda fall kan företaget ansöka om
30046:                                                         förskottsåterbäring, såvida vilikoren i 149 § 3
30047:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           mom. är uppfyllda. Tidsförskjutningen mellan
30048: anföra följande:                                        betalningen av fakturan för reparationen och
30049:                                                         verkställandet av avdragen belastar den skadeli-
30050:     Enligt mervärdesskattelagen får den skatt-          dandes likviditet. Hur stort problemet b1ir beror
30051: sky1dige dra av skatten på en vara eller tjänst som     på skadans omfattning och företagets omsätt-
30052: han köper för skattepliktig rörelse (102 §). Av-        ning.
30053: draget görs på den skatt som skall beta1as för den          Behandlingen i skattehänseende då det gäller
30054: kalendermånad då en köpt vara eller tjänst har          skador på röre1setillgångarna motsvarar den tidi-
30055: tagits emot eller förskottsbetalning er1agts            gare praxis som redan under omsättningsskatte-
30056: (141 §). Om avdraget inte kan göras tili fullt be-      lagens giltighetstid tillämpades på företag som
30057: lopp, t.ex. tili följd av att det skett fler inköp än   var skyldiga att betala omsättningsskatt. Denna
30058: försäljningar, skall den oavdragna skatten för          praxis har inte tidigare ansetts vara problema-
30059: kalendermånaden avdras för följande kalender-           tisk. De nuvarande problemen beror på att nya
30060: månader (149 §). Skatt som inte har avdragits för       företag kom att omfattas av beskattningen vid
30061: räkenskapsperioden återbetalas tili företaget vid       övergången tili mervärdesbeskattning. Förfaran-
30062: räkenskapsperiodens slut på ansökan. Till den           det i fråga om försäkringsersättningar kom då att
30063: skattskyldige kan av särskilda skä1 redan under         ändras för dessa företags vidkommande. Då fö-
30064: räkenskapsperioden betalas den skatt som med            retagen tidigare stod utanför beskattningen hade
30065: beaktande av den skatt som har beta1ts för räken-       de inte någon rätt att göra avdrag, och försäk-
30066: skapsperioden samt de sannalika skatter som             ringen ersatte dem därför också för den del av
30067: skall betalas på försäljning och de som skall dras      reparationskostnaderna som utgjordes av skatt.
30068: av sanno1ikt skulle komma att återbäras tili ho-        När dessa företag blev skyldiga att betala mer-
30069: nom (149 § 3 mom.).                                     värdesskatt, blev deras anskaffningar avdragsgil-
30070:     Enligt mervärdesskattelagen beskattas inte          la i beskattningen och skattens andel av kostna-
30071: försäkringsverksamhet (44 §). Skattepliktiga an-        derna ersattes inte längre.
30072: skaffningar som gjorts för sådan verksamhet är             Den behandling i skattehänseende som enligt
30073: inte avdragsgilla (102 §).                              mervärdesskattelagen skall tillämpas på försäk-
30074:     När en skada uppstår på rörelsetiligångar i ett     ringsersättningar motsvarar de regler som omfat-
30075: företag som är skyldigt att betala mervärdesskatt       tas i Europeiska gemenskapens sjätte mervärdes-
30076: får företaget enligt de allmänna bestämmelserna         skattedirektiv (77/388/EEG). Ett liknande förfa-
30077: i lagen dra av den skatt som ingår i inköpspriset       rande tillämpas i de övriga medlemsstaterna.
30078: för reparationsarbetet. Det har ingen betydelse             Det har föres1agits att det finansiella problem
30079: om de skadade tiligångarna omfattas av försäk-          som beskrivs ovan skalllösas genom en förenk-
30080: ringen eller inte.                                      ling av behandlingen av försäkringsersättningar i
30081:                                              KK 182/1997 vp                                              5
30082: 
30083: skattehänseende så att försäkringsbolagen skulle        och försäkringsbolagen. Vid bedömningen av
30084: beviljas återbäringsrätt för mervärdesskattens          om förslaget kan verkställas eller inte, måste hän-
30085: andel av försäkringsersättningen, varvid de kun-        syn dessutom tas tili de gränser direktivet sätter
30086: de betala ut försäkringsbeloppet inklusive skatte-      för det nationella beslutsfattandet.
30087: beloppet. Samtidigt skulle avdragsrätten för den           Regeringen har för avsikt att utreda möjlighe-
30088: mervärdesskatteskyldige företagaren på motsva-          terna att underlätta de finansiella svårigheter be-
30089: rande sätt slopas.                                      handlingen av försäkringsersättningar i skatte-
30090:    Ett fårfarande enligt detta förslag skulle inte      hänseende orsakar småföretagen. På grund av de
30091: förenkla betskattningsförfarandet. Det förutsät-        problem som beskrivits ovan i anslutning tili det
30092: ter i stället att ett förfarande som avviker från       föreslagna förfarandet borde man i fårsta hand
30093: allmänna redovisnings- och avdragsregler skapas         sträva efter att avlägsna problemen genom att
30094: beträffande sådana anskaffningar som omfattas           påverka försäkringsbolagens praxis i riktning
30095: av en försäkring. Det uppstår också problem i           mot mera flexibla finansieringsarrangemang i
30096: anslutning tili samordningen av försäkringsbola-        stället för genom att använda fiskala medel. F ör-
30097: gets rätt tili återbäring och det skattskyldiga före-   säkringsbolagens centralförbund har redan un-
30098: tagets rätt att göra avdrag, eftersom försäkrings-      derstött detta förslag. Den nuvarande lagstift-
30099: bolagets rätt tili återbäring avgörs av det andra       ningen torde inte utgöra något hinder för en
30100: företagets omständigheter. Detta kan Ieda tili          bedömning tili förmån för flexibla garantier i
30101: besvärliga ansvarsfrågor i felsituationer. Förfa-       syfte att förebygga uppkomsten av orimliga
30102: randet skulle också ge upphov tili extra adminis-       situationer i enskilda fall.
30103: trativa kostnader för både skatteförvaltningen
30104: 
30105:      Helsingforsden 27 mars 1997
30106: 
30107:                                                                                     Minister Arja Alho
30108: 1
30109: 
30110: 1
30111: 
30112: 1
30113: 
30114: 1
30115: 
30116:     1
30117: 
30118:     1
30119: 
30120:     1
30121: 
30122:     1
30123: 
30124:         1
30125: 
30126:         1
30127: 
30128:         1
30129: 
30130:             1
30131: 
30132:             1
30133: 
30134:             1
30135: 
30136:             1
30137:                                             KK 183/1997 vp
30138: 
30139: Kirjallinen kysymys 183
30140: 
30141: 
30142: 
30143: 
30144:                                   Satu Hassi /vihr ym.: Ilmastomuutosta aiheuttavien päästöjen vä-
30145:                                       hentämisestä
30146: 
30147: 
30148:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
30149: 
30150:    ED-ministerineuvosto on maaliskuun alussa         maakaasun suosintaa. Niinpä vireillä onkin usei-
30151: sopinut yhteisön päästätavoitteesta kansainväli-     ta hankkeita uusien kivihiilivoimaloiden raken-
30152: sissä ilmastosopimusneuvotteluissa. EU koko-         tamiseksi.
30153: naisuudessaan pyrkii vähentämään kasvihuo-              Yksi mahdollisuus voisi olla kehittää lainsää-
30154: neilmiötä aiheuttavien kaasujen päästöjä vuo-        däntöä siten, että ympäristöluvan myöntäminen
30155: teen 2010 mennessä 15% vuoden 1990 tasoon            uudelle laitokselle, joka aiheuttaa merkittäviä
30156: verrattuna. Keskinäisessä päästöjen jakosuunni-      hiilidioksidin tai muiden kasvihuonekaasujen
30157: telmassa Suomen tavoitteeksi on sovittu painaa       päästöjä, edellyttäisi hakijan osoittamaa vähin-
30158: kasvihuonekaasujen päästöt vuoden 1990 tasolle       tään vastaavaa päästävähennystä toisaalla. Vas-
30159: vuoteen 2010 mennessä. Tämä on myös Suomen           taavanlainen tarkastelu ja ympäristölupamenet-
30160: ilmastotoimikunnan hyväksymä tavoite.                tely voitaisiin ulottaa myös liikenneinfrastruk-
30161:    Päästöjen alentamistavoitteen toteuttaminen       tuurihankkeisiin.
30162: merkitsee hiilidioksidipäästöjen alentamista ny-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30163: kytasosta yli 8 %:lla. Tämän tavoitteen toteutta-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30164: minen edellyttää monentyyppisten ohjaavien toi-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30165: mien voimakasta kehittämistä. Hallitus ei kui-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30166: tenkaan ole vielä ilmoittanut, mitä se aikoo tehdä
30167: päästöjen alentamistavoitteen toteuttamiseksi.                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
30168:    Päästöjä vähentävien ohjaustoimien kiireelli-             EU:n ministerineuvostossa Suomelle hy-
30169:  syyttä korostaa myös se, että vuodenvaihteessa              väksytyn kasvihuoneilmiötä aiheuttavien
30170: voimaan tullut uusi energiaveromalli vähensi                 kaasujen päästöjen vähentämistavoitteen
30171:  uusiutuvien energiavarojen ja vähäpäästöisen                saavuttamiseksi?
30172:       Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1997
30173: 
30174:                      Satu Hassi /vihr                         Jouko Jääskeläinen /skl
30175: 
30176: 
30177: 
30178: 
30179:  279001
30180: 2                                         KK 183/1997 vp
30181: 
30182: 
30183: 
30184: 
30185:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
30186: 
30187:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa          Energiaverotuksella voidaan lisätä energian-
30188: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       säästön ja bioenergian käytön houkuttelevuutta
30189: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     ja rohkaista alan teknologian kehitystä. Kun
30190: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Satu Has-      EU :n komissio on äskettäin saanut valmiiksi uu-
30191: sin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        simman esityksensä ympäristöperusteiseksi ener-
30192: n:o183:                                             giaveroksi, tarjoaa se mahdollisuuden edetä
30193:                                                     energiaverotuksessa myös ED-tasolla. Ehdotus
30194:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       sisältää mahdollisuuden suosia ympäristöperus-
30195:        EU:n ministerineuvostossa Suomelle hy-       tein uusiutuvia energialähteitä sekä yhdistettyä
30196:        väksytyn kasvihuoneilmiötä aiheuttavien      sähkön ja lämmön tuotantoa. Helpottaakseen
30197:        kaasujen päästöjen vähentämistavoitteen      ympäristöperusteisien verojen käyttöönottoa
30198:        saavuttamiseksi?                             EU:n komissio hyväksyi tammikuun 1997lopul-
30199:                                                     la myös veropoliittisen tiedonannon, jossa linja-
30200:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        taan verojen pelisääntöjä. Tiedonanto valmistel-
30201: vasti seuraavaa:                                    tiin komissiossa yhteistyössä ympäristö- ja vero-
30202:                                                     asioita käsittelevien komissaarien toimesta. Tätä
30203:    EU pyrkii kokonaisuudessaan vähentämään          taustaa vasten onkin odotettavissa, että EU :n
30204: kasvihuoneilmiötä aiheuttavien kaasujen pääs-       tasolla tapahtuu asiassa edistymistä aiempaa
30205: töjä 15% vuoden 1990 tasosta vuoteen 2010           ponnekkaammin. Tämä auttaa myös Suomen
30206: mennessä. Tämä EU:n esittämä prosenttiluku on       verovalmistelua,joka on kulkenut EU:n eturivis-
30207: neuvottelutarjous Kioton ilmastokokoukseen          sä.
30208: johtavassa kansainvälisessä neuvotteluprosessis-        Energiapoliittiset ratkaisut ovat tärkein keino
30209: sa. EU:n sisäisestä taakanjaosta on sovittu alus-   päästävähennystavoitteiden        saavuttamiseksi,
30210: tavasti, ja Suomi on painottanut vuoden 2010        sillä pääosa kasvihuonekaasupäästöistä on pe-
30211: vakauttamistavoitteensa suhteen sitä, että sen      räisin energiasta. Suomen tuotantorakenne on
30212: mahdollisuudet päästöjen vähentämiseen ovat         energiaintensiivinen, etäisyydet ovat pitkiä ja
30213: sidoksissa EU:n yhteisten toimien toteuttami-       lämmitystarve on suuri.
30214: seen. Nämä Suomen tarkoittamat toimet liitty-           Runsaasti hiiltä sisältävien kivihiilen ja öljyn
30215: vät esim. energiaverotuksen nostamiseen.            käytön sijasta tullaankin suosimaan vähemmän
30216:    Kauppa- ja teollisuusministeriö on laatinut      C02:ta päästäviä energianlähteitä. Bioenergian
30217: vaihtoehtoista energiatalouden tulevaisuuden-       käytön tekniikoita ja energiamuodon kilpailu-
30218: kuvaa hiilidioksidipäästöineen. Näitä energia-      edellytyksiä edistetään. Energiansäästöä tehos-
30219: markkinaskenaarioita kutsutaan energiamark-         tetaan entisestään.
30220: kinaskenaarioksi (EMS) ja energiapolitiikkaske-         Useimpiin EU-maihin verrattuna Suomella
30221: naarioksi (EPO). EPO-skenaariossa erityisesti       on runsaat uusiutuvat energianlähteet erityisesti
30222: C0 2-päästöjen kehitystarkastelu perustuu kah-      bioenergiassa ja tuulessa. Myös kesäaikainen
30223: teen alavaihtoehtoon: toisessa energian hankinta    suora aurinkoenergia on runsasta. Uusiutuvan
30224: tukeutuu enenevästi maakaasuun ja biopohtoai-       energian käytöstä ei synny nettolisäystä kasvi-
30225: neisiin (EPOl), kun taas toisessa myös ydinvoi-     huonekaasuihin, sillä biomassan oletetaan kas-
30226: man lisärakentaminen otetaan mukaan kuvaan          vaessaan uudestaan sitovan vastaavan määrän
30227: (EP02). Ilman toimenpiteitä ns. energiamarkki-      hiilidioksidia. Tuulen ja suoran aurinkoenergian
30228: navaihtoehdossa C02-päästöt voivat kasvaa           käytöstähän kasvihuonekaasupäästöjä ei synny.
30229: vuoden 1995 noin 55 miljoonasta tonnista jopa           Puun energiakäytön lisäämismahdollisuuksia
30230: 84 miljoonaan tonniin vuoteen 2025 mennessä.        etsii maa- ja metsätalousministeriön asettama
30231: Energiapolitiikkavaihtoehdoissa C02-päästöt         työryhmä. Työryhmä jättää mietintönsä huhti-
30232: vähenevät ilman lisäydinvoimaa 50 miljoonaan        kuun puolivälissä. Periaatteessa lisäysmahdolli-
30233: tonniin ja ydinvoimalla 45 miljoonaan tonniin.      suuksia on melkoisesti, sillä Suomella on paljon
30234:                                              KK 183/1997 vp                                            3
30235: 
30236: käyttämätöntä pienpuuta ja metsäjätettä ja alan        linjausta Saksaan tekemään on muodostettu
30237: hyödyntämisteknologia osataan. Vaikeutena on           merkittävä yhteistyöryhmä, jossa on Venäjän ja
30238: asenteiden ohella työhön kohdistuva korkea ve-         Saksanjohtavien kaasuyhtiöiden lisäksi mukana
30239: rotus. Energiapuun hyödyntäminen on pääosin            Neste Oy ja Vattenfall. Odotusaikana voidaan
30240: kotimaista työpanosta. Mikäli verotuksen koh-          mahdolliset kaasun toimitushäiriöt hoitaa polt-
30241: dentamista pystytään viime budjettiriihessä aloi-      toöljyllä. Todettakoon kuitenkin, että maakaa-
30242: tetulla tavalla siirtämään vähitellen työvoiman        sun toimitukset Venäjältä ovat toimineet hyvin.
30243: käytöstä uusiutumattoman energian käytön               Kaasuputken edistäminen on Suomen etujen
30244: suuntaan, auttaa myös tämä puun kilpailukykyä.         mukaista, ja asiaa pidetään esillä myös jatkossa
30245:     Suomessa on myös merkittävät mahdollisuu-          hallitustason tapaamisissa.
30246: den tuulivoiman lisäämiseen. Suomessa on Rans-            Energian säästössä on myös tehtävää, joskin
30247: kan ohella ED-maista vähiten tuulivoimaa. Suo-         helpot ratkaisut ovat Suomen kohdalla jo toteu-
30248: messa tuulivoimaa on vain noin 7 MW, kun sitä          tetut. Suomessa on jo nyt maailman korkein yh-
30249: Saksassa on noin 1 500 MW. Kahden viime vuo-           distetyn sähkön ja lämmön tuotanto-osuus, 32
30250: den aikana Saksa on lisännyt tuulivoimakapasi-         prosenttia tuotetusta sähköstä. Talot ovat ener-
30251: teettiaan yhteensä noin 900 MW. Suomessa osa-          giataloudellisesti rakennetut. Homeongelmat
30252: taan myös tarvittava laitevalmistus. Monessa           osoittavat, että rakentamisessa on menty eräiltä
30253: Tanskan viemässä tuulivoimalassa pyörii nyt            osin ehkä liiankin tiiviiseen rakentamiseen.
30254: suomalaisvalmisteinen generaattori ja Valmetin            Merkittävimmät säästömahdollisuudet ovat
30255: vaihteisto. Tuulivoimalat olisivat noin 80-pro-        saavutettavissa pitkällä aikavälillä, kun valitaan
30256: senttisesti suomalaista työtä ja niiden vienti-        teollisuuden tuotantoprosesseja ja talojen läm-
30257: markkinat ovat lupaavat. Tanska vie tuulivoi-          mitysmuotoja. Sähköntuotannon kapasiteetti-
30258: maa noin 3,5 miljardin markan edestä vuodessa.         tarpeeseen vaikuttaa voimakkaasti, miten paljon
30259: Kotimainen tilauskanta antaisi kunnon ponnis-          talven kulutushuippua nostavaa suoraa sähkö-
30260: tuspohjan alan viennin merkittäväliekin kasvat-        lämmitystä otetaan käyttöön. Myös Suomen
30261: tamiselle.                                             tuotantorakenne on nykyisin energiaintensiivi-
30262:      Maakaasusta tulee vain 60 prosenttia kasvi-       nen.
30263: huonekaasuja hiileen verrattuna. Maakaasun                Erityisen tärkeää on, millaisilla prosesseilla
30264:  osuuden lisääminen on Pohjoismaissa mahdollis-        puuta tulevaisuuden Suomessa jalostetaan, säh-
30265:  ta muiden ED-maiden malliin. Pohjoismaissa            köä tuhlaavalla kuumahierteellä, nettosähköä
30266:  kaasun osuus on vielä alhainen. Tanska suunnit-       tuottavalla selluprosessilla vai nostetaanko olen-
30267:  telee hiilivoimaloittensa korvaamista maakaa-         naisesti metsäteollisuuden viennin kilohintaa ja
30268:  sulla. Norja ei ole vielä tarvinnut kaasua lain-      jalostetaan puun mekaanisen teollisuuden kautta
30269:  kaan runsaiden vesivoimavarojensa takia. Ylika-       rakennusmateriaaleja, sisustuksia ja huoneka-
30270:  pasiteetista pitkään kärsineessä Ruotsissa kaa-       luja. Tämä vaatii metsäteollisuudelta innovatii-
30271:  sun osuus on alle kolme prosenttia ja Suomessa        visuuden lisäämistä. Hallitus lisää osaltaan inno-
30272:  noin II prosenttia. Kaasun osuus koko energian        vatiivisuuden mahdollisuuksia kohdentarualla
30273:  käytöstä on sen sijaan Hollannissa noin puolet,       valtion yhtiöiden myynnistä saamiaan tuloja tut-
30274:  Englannissa ja Italiassa noin neljännes ja Saksas-    kimuksen ja tuotekehityksen edistämiseen siten,
30275:  sa, Itävallassa ja Belgiassa noin viidennes. Uusis-   että tutkimusrahoitukseen tehdään 1,5 miljardin
30276:  ta voimalaitoksista huomattava osa rakenne-           markan tasokorotus vuoteen 1999 mennessä.
30277:  taankin ED-maissa maakaasukäyttöisiksi.                  Liikennesektorilla energiankäyttöä hillitään
30278:      Maakaasun osuuden merkittävä kasvattami-          sekä EU:n yhteisin että kansallisin toimin. Lii-
30279:  nen Pohjoismaissa on siten periaatteessa mah-         kennejärjestelmien tehokkuutta lisätään ja kehi-
30280:  dollista, ja useita hankkeita onkin vireillä. Ym-     tetään kannustimia hoitaa tarvittavat kuljetuk-
30281:  päristövaikutusten arviointimenettelyssä on ol-       set mahdollisimman vähällä liikenteellä. Säilyte-
30282:  lut mm. Vattenfallin suunnittelema 700-900            tään joukkoliikenteen toimintaedellytykset ja
30283:   MW:n kaasukombivoimala Imatralle ja Imatran          pyritään parantamaan niitä.
30284:   Voima Oy:n 600 MW:n kaasuvoimala Inkoo-                 Metsäpoliittisin toimenpitein varmistetaan
30285:   seen. Pitkään suunniteltu Pohjoismainen kaasu-       kestävän metsätalouden mukainen hiilinielujen
30286:   putki onkin liikahtanut hieman eteenpäin. EU on      ylläpito. Metsäpuolella onkin viime aikoina saa-
30287:   nostanut hankkeen uudelleen TEN-hankelis-            vutettu ympäristön kannalta merkittävää edis-
30288:   talleen, Ruotsi alkaa vähitellen päästä selville     tystä.
30289:   omista aikomuksistaanja Venäjän kaasun vienti-          Jätehuollon parantamisella voidaan sekä vä-
30290: 4                                          KK 183/1997 vp
30291: 
30292: hentää kaatopaikoilta muodostuvien kasvihuo-         ja Baltian maissa onkin merkittäviä mahdolli-
30293: nekaasujen määrää että ottaa niitä talteen ja hyö-   suuksia energiansäästöön ja energiankäytön te-
30294: dyntää energiantuotannossa.                          hokkuuden nostoon.
30295:    Tutkimusta ja tuotekehitystä nopeutetaan             Kasvihuonekaasujen vähentämiseen tähtää-
30296: mm. bioenergian hyödyntämiseksi ja energian-         vät toimenpiteet koskettavat käytännössä kaik-
30297: säästön lisäämiseksi. Neuvontaa ja tiedotusta        kia talouden sektoreita, eikä siis ole yhtä koti-
30298: voimistetaan.                                        maista tai EU :n sisäistä toimenpidettä, jolla ensi
30299:    Erillisenä tehtävänä selvitetään ns. yhteistoi-   joulukuussa Kioton kokouksessa todennäköi-
30300: meenpanon mahdollisuudet. Tällä tarkoitetaan         sesti sovittava päästövähennystavoite Suomen
30301: mahdollisuuksia toimeenpanna päästövähen-            osalta saavutetaan. Hallitus pyrkii edellä kuva-
30302: nysvelvoitteita yhteishankkein muiden pöytäkir-      tuilla toimilla siihen, että Suomi pystyy täyttä-
30303: jan osapuolten kanssa - Suomen tapauksessa           mään ilmastosopimuksen meille asettamat kan-
30304: esimerkiksi lähialueyhteistyön piirissä. Venäjällä   sainväliset velvoitteet.
30305:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1997
30306: 
30307:                                                                Ympäristöministeri Pekka Haavisto
30308:                                            KK 183/1997 vp                                              5
30309: 
30310: 
30311: 
30312: 
30313:                                        Tili Riksdagens Talman
30314: 
30315:   1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen        lockande och den teknologiska utvecklingen
30316: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          inom detta område uppmuntras. Eftersom
30317: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      EU-kommissionen nyligen har fårdigställt sitt
30318: dagsman Satu Hassi m.fl. undertecknade spörs-        nyaste förslag om miljöbaserad energiskatt, er-
30319: mål nr 183:                                          bjuder detta en möjlighet att också på EU-nivå
30320:                                                      avancera i energibeskattningen. 1 förslaget ingår
30321:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       en möjlighet att på miljögrunder gynna förnybara
30322:        ta i EU-ministerrådet för att uppnå det       energikällor och kombiproduktion av ei och vär-
30323:        mål för minskning av gaser som åstad-         me. För att underlätta ibruktagningen av miljö-
30324:        kommer drivhusfenomenet som god-              baserade skatter godkände EU-kommissionen i
30325:        känts för Finland?                            slutet av januari 1997 också ett skattepolitiskt
30326:                                                      meddelande med linjedragningar för spelreglerna
30327:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        i fråga om beskattningen. Detta meddelande be-
30328: anföra följande:                                     reddes i kommissionen i samråd mellan kommis-
30329:                                                      sarierna för miljöfrågor respektive skattefrågor.
30330:     EU strävar över lag efter att före år 2010       Motdenna bakgrund ärdetatt väntaatt sakenpå
30331: minska utsläppen av gaser som orsakar växt-          EU-nivå framskrider mer energiskt än hittills.
30332: husfenomenet med 15% jämfört med 1990 års            Detta är också en hjälp vid beredningen av skat-
30333: nivå. Detta procenttal, som EU lagt fram, är ett     terna i Finland, som stått i främsta ledet i EU.
30334: erbjudande i den internationella förhandlings-           Energipolitiska lösningar är det viktigaste sät-
30335: processen inför klimatmötet i Kyoto. Det finns       tet att nå målen för minskning av utsläppen, ty
30336: en preliminär överenskommelse om den interna         huvuddelen av utsläppen av drivhusgaser här-
30337: fördelningen av bördan inom EU, och Finland          stammar från energin. 1 Finland är produktions-
30338: har i fråga om sitt mål för stabilisering år 2010    strukturen energiintensiv, avstånden långa och
30339: betonat att våra möjligheter att minska utsläp-      behovet av uppvärmning stort.
30340: pen hänger samman med genomförandet av                   1 stället för att använda olika slag av stenkoi
30341: EU:s gemensamma åtgärder. De åtgärder som            som innehåller mycket koi samt olja kommer
30342: Finland avser har bland annat att göra med ökad      sådana energikällor som släpper ut mindre C02
30343: energibeskattning.                                   att gynnas. Olika tekniker för nyttjande av bio-
30344:     Handels- och industriministeriet har utarbetat   energi kommer att gynnas och konkurrensförut-
30345: alternativa framtidebilder av energihushållning-     sättningarna för denna energiform att förbättras.
30346: en jämte koldioxidutsläpp. Dessa scenarier för       Energisparandet effektiveras ytterligare.
30347: energimarknaden benämns EMS för energi-                  Jämfört med de flesta andra EU-länder har
30348: marknaden och EPO för energipolitiken. 1 EPO-        Finland rikliga förnybara energikällor, speciellt
30349: scenariet bygger behandlingen av speciellt           bioenergi och vind. Under sommartid finns det
30350: C02-utsläppen på två ytterligare alternativ: i det   också rikligt med direkt solenergi. Användning-
30351: ena baseras energianskaffningen i allt högre grad    en av förnybar energi för inte med sig någon
30352: på naturgas och biobränslen (EPOI), i det andra      nettoökning av drivhusgaserna, för det emotses
30353: kommer också en utbyggnad av kärnkraften in i        att biomassan då den växer ånyo binder motsva-
30354: bilden (EP02). Utan vidare åtgärder kan              rande mängd koldioxid. Användningen av vind
30355: C0 2-utsläppen i EMS-alternativet öka från ca 55     och direkt solenergi föranleder ju inga utsläpp av
30356: miljoner ton år 1995 till så mycket som 84 miljo-    drivhusgaser.
30357: ner ton före år 2025.1 EPO-alternativen minskar          En av jord- och skogsbruksministeriet tillsatt
30358: C02-utsläppen utan utbyggnad av kärnkraften          arbetsgrupp undersöker möjligheterna att öka
30359: tili 50 miljoner ton och med utbyggnad av kärn-      energianvändningen av trä. Arbetsgruppen kom-
30360: kraften tili 45 miljoner ton.                        mer att lämna in sitt betänkande i medlet av april.
30361:     Genom energibeskattningen kan energispa-         1 princip finns det rätt goda möjligheter att öka
30362:  randet och användningen av bioenergi göras mer      användningen, eftersom Finland har mycket ved,
30363: 6                                           KK 183/1997 vp
30364: 
30365: trä och skogsavfall som inte utnyttjas, och tekoo-     avsikter, och en viktig samarbetsgrupp har bil-
30366: login för nyttjandet behärskar vi. Svårigheten         dats för att dra upp en linje för gasexporten från
30367: ligger inte bara i attityderna utan också i den        Ryssland tili Tyskland. I denna grupp deltar ut-
30368: höga skatten på arbete. Om inriktningen av be-         över de ledande gasbolagen i Ryssland och Tysk-
30369: skattningen småningom kan ändras på det sätt           land också Neste och Vattenfall. Under vänteti-
30370: som introducerades vid föregående budgetmang-          den kan eventuella gasleveransstörningar ersät-
30371: ling, dvs. från beskattning av användningen av         tas genom brännolja. Det skall i alla fall konsta-
30372: arbetskraft i riktning mot användningen av             teras att gasleveranserna från Ryssland har
30373: icke-förnybar energi, kommer också detta att           fungerat väl. Det ligger i Finlands intresse att
30374: förbättra träets konkurrenskraft.                      arbeta för gasledningen, och saken kommer att
30375:    Finland har också beaktansvärda möjligheter         hållas aktuell också i fortsättningen vid möten på
30376: att öka vindkraften. Finland jämsides med              regeringsnivå.
30377: Frankrike nyttjar minst vindkraft av EU-länder-           Det finns också mycket att göra i fråga om
30378: na. Finland producerar bara ca 7 MW vindkraft,         energisparandet, även om de lätta lösningarna
30379: medan motsvarande tai för Tyskland är ca 1 500         redan har gjorts i Finland. Vi har redan den
30380: MW. Under de två senaste åren har Tyskland             högsta produktionsandelen i världen av kombi-
30381: ökat sin vindkraftskapacitet med sammanlagt ca         produktion av el och värme, 32 procent av den
30382: 900 MW. Finland kan också tiliverka den behöv-         producerade elektriciteten. Husen är energieko-
30383: liga utrustningen. Många vindkraftverk som             nomiskt byggda. Mögelproblemen visar att byg-
30384: Danmark exporterat har generatorer tiliverkade         gandet tili vissa delar rentav har gjorts alltför
30385: i Finland och ett växelaggregat tiliverkat av Val-     lufttätt.
30386: met. Vindkraftverken skulle tili ca 80 % vara             De mest betydande möjligheterna att spara
30387: finländskt arbete, och exportutsikterna är lovan-      energi kan realiseras på sikt genom valet av pro-
30388: de. Danmark exporterar vindkraft för ca 3,5 mil-       duktionsprocesser i industrin och av de sätt på
30389: jarder mark om året. Inhemska beställningar            vilka byggnaderna värms. Behovet av kapacitet i
30390: skulle ge ett utmärkt avstamp för en ansenlig          elproduktionen påverkas kraftigt av hur mycket
30391: ökning av exporten i branschen.                        direkt eluppvärmning tas i bruk, eftersom den
30392:    Naturgas orsakar bara 60 procents utsläpp av        höjer konsumtionstoppen under vintern. Också
30393: drivhusgaser jämfört med kol. De nordiska län-         produktionsstrukturen i Finland är i dag energi-
30394: derna har möjlighet att i likhet med andra             intensiv.
30395: EU-länder öka inslaget av naturgas. I de nordis-          Det är särskilt viktigt vilket slags processer
30396: ka länderna spelar gas tills vidare en liten roll.     som framgent används för att förädla trä i Fin-
30397: Danmark planerar att ersätta sina kolkraftverk         land, elslösande termomekanisk träförädling,
30398: med naturgas. Norge har hittilis inte behövt gas       cellulosaprocessen som producerar nettoelektri-
30399: alls på grund av den rikliga tillgången till vatten-   citet, eller om kilopriset för skogsindustriexpor-
30400: kraft. I Sverige, som länge lidit av överkapacitet,    ten höjs betydligt och byggnadsmaterialen, in-
30401: är gasens andel mindre än tre procent, och i           redningarna och möblerna förädlas i den meka-
30402: Finland är den ca 11 procent. Gasens andel av          niska träförädlingsindustrin. Detta kräver för-
30403: hela energiförbrukningen är däremot i Holland          måga tili ökade innovationer inom skogsindu-
30404: ungefår hälften, i Eng!_and och ltalien ca en fjär-    strin. Regeringen bidrar för egen del till möjlighe-
30405: dedel och i Tyskland, Osterrike och Belgien ca en      terna härtili genom att rikta intäkter från försälj-
30406: femtedel. Av de nya kraftverken i EU-länderna          ningen av statsbolag till att främja forskning och
30407: byggs de flesta för gasdrift.                          produktutveckling så att en nivåhöjning på 1,5
30408:    Därigenom är det i princip möjligt för de nor-      miljarder mark kommer forskningsfinansiering-
30409: diska länderna att avsevärt öka inslaget av natur-     en tili del före år 1999.
30410: gas, och ett antal projekt är redan anhängiga.            Inom trafiksektorn stävjas energianvändning-
30411: Mi1jökonsekvensbedömning har redan gjorts              en både genom EU :s gemensamma och genom
30412: bl.a. för det av Vattenfall planerade 700-900          nationella åtgärder. Effektiviteten i trafiksyste-
30413: MW gaskombikraftverket i Imatra och för                men ökas och incitament tas fram så att behövli-
30414: Imatran Voima Oy:s 600 MW gaskraftverk i               ga transporter kan skötas med så lite trafik som
30415: Ingå. Den länge planerade nordiska gasledning-         möjligt. Verksamhetsförutsättningarna för kol-
30416: en har gått något framåt. EU har återupptagit          lektivtrafiken bibehålls och förbättras.
30417: projektet på TEN-projektlistan, Sverige börjar            Genom skogspolitiska åtgärder säkras beva-
30418: så småningom komma på det klara med sina               randet av kolupplag i enlighet med hållbart
30419:                                            KK 183/1997 vp                                             7
30420: 
30421: skogsbruk. Inom skogssektorn har det under den       ramen för samarbetet med närområdena. Ryss-
30422: senaste tiden gjorts stora framsteg med tanke på     land och de baltiska länderna har stora möjlighe-
30423: miljön.                                              ter att öka effektiviteten i energisparandet och
30424:    Genom förbättrad avfallshantering kan vi så-      energiförbrukningen.
30425: väl minska mängden drivhusgaser som uppstår             De åtgärder som syftar tili att minska utsläp-
30426: på avstjälpningsplatserna som ta dem tilivara        pen av drivhusgaser berör i praktiken alla sekto-
30427: och nyttja dem i energiproduktionen.                 rer av ekonomin, och det finns alltså inte en enda
30428:    Forskningen och produktutvecklingen för-          nationell eller EU-intern åtgärd som leder tili att
30429: snabbas bl.a. med tanke på nyttjandet av bio-        Finland uppnår det mål för utsläppsminskning
30430: energi och ökning av energisparandet. Rådgiv-        om vilket man antagligen kommer överens vid
30431: ningen och informationen byggs ut.                   mötet i Kyoto i december. Regeringen strävar
30432:    Dessutom görs en separat undersökning av          genom de ovan relaterade åtgärderna efter att
30433: möjligheterna tili gemensamma åtaganden. Det-        Finland skall kunna uppfylla de internationella
30434: ta avser bl.a. möjligheterna att uppfylla förplik-   förpliktelser som klimatkonventionen ställer på
30435: telser genom gemensamma projekt med andra            oss.
30436: parter i ett protokoll- i Finlands fall t.ex. inom
30437: 
30438:      Helsingforsden 26 mars 1997
30439: 
30440:                                                                      Miljöminister Pekka Haavisto
30441:                                              KK 184/1997 vp
30442: 
30443: Kirjallinen kysymys 184
30444: 
30445: 
30446: 
30447: 
30448:                                     Janina Andersson /vihr ym.: Palvelualojen arvonlisäverotuksesta
30449: 
30450: 
30451: 
30452:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
30453: 
30454:     Epävirallisen tiedon mukaan Suomessa on            vät 50 000 markkaa, mutta ei 50 000 markan
30455: noin 3 500 rekisteröityä kosmetologia, mutta ai-       alittavaa osaa.
30456: noastaan 600 heistä maksaa arvonlisä veroa. Syy           Tämä tekisi tilanteen oikeudenmukaisem-
30457: tähän on mitä luultavimmin se, että liikevaihdos-      maksi yrittäjien keskinäisessä kilpailussa sekä
30458: ta, joka jää alle 50 000 markan vuodessa, ei tar-      kannustaisi kaikkia lisätuloihin. Samalla henki-
30459: vitse maksaa arvonlisäveroa, mutta heti kun lii-       lökohtaisia palveluja tuottavat yrittäjät saisivat
30460: kevaihto ylittää tämän rajan, yrittäjä joutuu          pienen verohelpotuksen, mikä näkyisi halvempi-
30461: maksamaan 22% koko liikevaihdostaan. Hänen             na hintoina ja sen seurauksena suurempana ky-
30462: käteen jäävä tulonsa pienenee siis, jos hän onnis-     syntänä.
30463: tuu kasvattamaan liikevaihtoosa 50 000 markas-            Valtion tällä tavalla menettämät verotulot
30464: ta 55 000 markkaan vuodessa.                           mitä luultavimmin kompensoituisivat uusilla
30465:     Luonnollisesti pienyrittäjät palvelualalla tun-    yrittäjillä, jotka alkaisivat maksaa arvonlisäve-
30466: tevat suurta houkutusta pitää vuotuinen liike-         roa pienissäkin määrin. Luultavasti myös sosiaa-
30467: vaihtoosa tämän rajan alapuolella menemällä            liluukulta vähenisi joitakin asiakkaita.
30468: harmaan talouden puolelle tai tekemällä vähem-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
30469: män töitä kuin mihin olisi mahdollisuus. Tällai-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30470: nen tilanne ei kannusta yrittäjää kehittämään          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30471: toimintaansa.                                          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30472:      Mielestäni erittäinjärkeenkäypä ratkaisu olisi
30473: antaa kaikille henkilökohtaista palvelua tarjoa-                  Mitä Hallitus aikoo tehdä kannus-
30474:  ville yrityksille oikeus 50 000 markan vuosiliike-           taakseen henkilökohtaisia palveluja tar-
30475:  vaihtoon, jota arvonlisävero ei koskisi. Arvon-              joavia yrittäjiä lisäämään liikevaihtoaan
30476:  lisävero koskisi näin kaikkia tuloja, jotka ylittä-          yli arvonlisäveron minimirajan?
30477: 
30478:       Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 1997
30479: 
30480:           Janina Andersson /vihr          Satu Hassi /vihr               Irina Krohn /vihr
30481: 
30482: 
30483: 
30484: 
30485:  279001
30486: 2                                           KK 184/1997 vp
30487: 
30488: 
30489: 
30490: 
30491:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30492: 
30493:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        töksin supistaa direktiivin ja liittymäsopimuksen
30494: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         mukaista veropohjaa. Tämä edellyttäisi direktii-
30495: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       vin muutosta, joka vaatii komission esitystä ja
30496: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Janina           kaikkien jäsenmaiden yksimielisyyttä.
30497: Anderssonin ym. näin kuuluvan kirjallisen                 Hallitus selvittää parhaillaan, tulisiko arvonli-
30498: kysymyksen n:o 184:                                   säverotuksessa siirtyä järjestelmään, jossa nykyi-
30499:                                                       seen liikevaihtorajaan liittyvää sääntelyä muu-
30500:            Mitä Hallitus aikoo tehdä kannus-          tettaisiin siten, että alarajaan liitetään asteittai-
30501:        taakseen henkilökohtaisia palveluja tar-       nen veronhuojennus pienyrityksille rajan ylitty-
30502:        joavia yrittäjiä lisäämään liikevaihtoaan      misestä johtuvien vaikutusten lieventämiseksi.
30503:        yli arvonlisäveron minimirajan?                Reunaehtoina selvityksessä on otettava huo-
30504:                                                       mioon yhteisölainsäädännön menettelylle ai-
30505:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          heuttamat rajoitukset, menettelyn valtiontalou-
30506: vasti seuraavaa:                                      delliset vaikutukset sekä menettelystä aiheutuvat
30507:                                                       hallinnolliset kustannukset sekä verohallinnon
30508:    Arvonlisäverolain 1 §:n mukaan veroa on suo-       että yritysten kannalta. Selvitys valmistuu kulu-
30509: ritettava liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta        van kevään aikana.
30510: tavaroiden ja palvelujen myynnistä. Verotuksen            Edellä mainitun selvityksen yhteydessä tul-
30511: soveltamisala on laaja ja kattaa periaatteessa        laan myös tarkemmin ottamaan kantaa mahdol-
30512: kaikki liiketoiminnan muodossa myytävät hyö-          lisen huojennuksen vaihtoehtoisiin toteuttamis-
30513: dykkeet. Verovelvollisia ovat kaikki verollisia       tapoihin. Tasapuolisuussyyt puoltavat kuitenkin
30514: tavaroita ja palveluja myyvät yritykset ja amma-      sitä, että mahdollinen veronhuojennus myönne-
30515: tinharjoittajat. Hallinnollisista syistä verosta on   tään kaikille pienille yrityksille myytävien hyö-
30516: vapautettu vähäinen toiminta, jonka vuosiliike-       dykkeiden laadusta riippumatta. Huojennuksen
30517: vaihto ei ylitä 50 000 markkaa.                       rajaaminen vain henkilökohtaisia palveluja tuot-
30518:    Arvonlisäverotuksessa sovellettavan vero-          taviin yrityksiin aiheuttaisi myös vaikeita määrit-
30519: pohjan laajuus on säädelty Suomea sitovasti Eu-       tely- ja rajanveto-ongelmia. Lisäksi on huomat-
30520: roopan yhteisön kuudennessa arvonlisäverodi-          tava, että huojennusta ei voida myöntää kaikille
30521: rektiivissä (77/388/ETY). Liittymissopimuksessa       henkilökohtaisia palveluja tuottaville yrityksille,
30522: Suomelle on myönnetty oikeus vapauttaa veros-         koska huojennukseen oikeutettujen yritysten lii-
30523: ta sellaiset vähäisen liiketoiminnan harjoittajat,    kevaihto ei yhteisölainsäädännön rajoitukset
30524: joiden vuosiliikevaihto jää alle 10 000 ecun (noin    huomioon ottaen voi olla kovin suuri.
30525: 58 000 markkaa). Suomi ei voi kansanisin pää-
30526: 
30527:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1997
30528:                                                                                   Ministeri Arja Alho
30529:                                            KK 184/1997 vp                                               3
30530: 
30531: 
30532: 
30533: 
30534:                                        Tili Riksdagens Talman
30535: 
30536:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     beslut inskränka den skattebas som avses i di-
30537: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       rektivet och anslutningsfördraget. Detta skulle
30538: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-     förutsätta att direktivet ändras, vilket igen kräver
30539: man Janina Andersson m.fl. undertecknade             en framställning av korumissioneo och enighet
30540: spörsmål nr 184:                                     bland alla medlemsländerna.
30541:                                                          Regeringen utreder som bäst, om det finns
30542:          Vad ämnar Regeringen göra för att           skäl att inom mervärdesbeskattningen övergå tili
30543:        sporra företagare som erbjuder person1i-      ett system inom vilket den reglering som ankny-
30544:        ga tjänster att öka sin omsättning så att     ter till den nuvarande omsättningsgränsen skulle
30545:        den överskrider minimigränsen för mer-        ändras så att tili den nedre gränsen fogas en
30546:        värdesskatt?                                  successiv skattelättnad för småföretag för att
30547:                                                      lindra verkningarna av gränsöverskridningen.
30548:    Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt       Villkor som måste beaktas vid utredningen är de
30549: anfOra fö1jande:                                     begränsningar som samfundslagstiftningen med-
30550:                                                      för för förfarandet, de statsekonomiska verk-
30551:    En1igt 1 § mervärdesskatte1agen skall skatt be-   ningarna av förfarandet samt de administrativa
30552: ta1as på röre1semässig försäljning av varor och      kostnader som föranleds av förfarandet både
30553: tjänster. Tillämpningsområdet i fråga om be-         med tanke på skatteförvaltningen och företagen.
30554: skattningen är omfattande och täcker i princip       Utredningen blir klar under våren.
30555: röre1semässig försä1jning av alla nyttigheter.           1 samband med ovan nämnda utredning kom-
30556: Skattsky1diga är alla företag och yrkesutövare       mer man att ta närmare ställning tili de alternati-
30557: som sä1jer skattepliktiga varor och tjänster. Av     va sätten att genomföra en eventuell skattelätt-
30558: administrativa skä1 är verksamhet i liten skala      nad. Av objektivitetsskäl bör dock en eventuell
30559: befriad från skatt om årsomsättningen inte över-     skattelättnad beviljas alla småföretag oberoende
30560: skrider 50 000 mk.                                   av vilka slags nyttigheter som säljs. En avgräns-
30561:    Omfattningen av den skattebas som tiliämpas       ning av skatte1ättnaden så att den gäller endast
30562: vid mervärdesbeskattningen har reglerats på ett      företag som producerar personliga tjänster skulle
30563: bindande sätt för Finland i rådets sjätte direktiv   även förorsaka svåra definitions- och gränsdrag-
30564: om harmonisering av med1emsstaternas lagstift-       ningsproblem. Dessutom bör man lägga märke
30565: ning som gäller omsättningsskatter (77/388/          tili att skattelättnader inte kan beviljas alla före-
30566:  EEG). 1 anslutningsfördraget har Finland bevil-     tag som producerar personliga tjänster, eftersom
30567: jats rätt att från skatt befria sådana utövare av    de till skattelättnad berättigade företagens om-
30568: affårsverksamhet i liten skala, vilka har en års-    sättning inte kan vara särdeles stor med beaktan-
30569:  omsättning som underskrider 10 000 ecu (ca          de av de begränsningar som följer av samfunds-
30570:  58 000 mk). Finland kan inte genom nationella       lagstiftningen.
30571: 
30572:      Helsingfors den 1 april 1997
30573: 
30574:                                                                                   Minister Arja Alho
30575:                                             KK 185/1997 vp
30576: 
30577: Kirjallinen kysymys 185
30578: 
30579: 
30580: 
30581: 
30582:                                    Anu Vehviläinen /kesk: Kirjojen hankkimisesta kirjastoihin
30583: 
30584: 
30585: 
30586:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30587: 
30588:     Suomessa valtio on tukenut kirjastojen kirja-     suu teen. Kolikon toinen puoli on ollut, että kan-
30589: hankintoja muun muassa ns. "pienlevikkisen kir-       salaisten mahdollisuus saada uutta laatukirjalli-
30590: jallisuuden ostotuella". Tämä kirjallisuuden os-      suutta käsiinsä on heikentynyt. Vaikka kirjas-
30591: totukijärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 1980.      toissa on ilahduttavan paljon satsattu viime ai-
30592: Kirjallisuuden ostotuki on parantanut monen           koina tietoverkkojen saatavuuteen, niin tosiasia
30593: pienen ja keskisuuren kunnallisen kirjaston mah-      on, että ne eivät voi korvata kirjan merkitystä
30594: dollisuuksia hankkia laatukirjallisuutta kansa-       lukijalle.
30595: laisille.                                                Kirjastojen kirjahankintojen vähennykset vai-
30596:     Viime vuosien valtiontaloudelliset säästöt        kuttavat väistämättä kielteisesti myös kustan-
30597:  ovat olleet kuitenkin kohtalokkaita kirjastojen      nusalaan ja kirjakauppa toimintaan. Myös tästä
30598: kannalta. Kuntien valtionrahoituksen vähen-           syystä valtion tulisi kiinnittää erityistä huomiota
30599: tyessä kirjastojen rahoitus on tullut yhä enem-       kirjastojen toimintaedellytyksiin ja taata kirjas-
30600:  män riippuvaiseksi kuntien omasta harkintaval-       toille riittävä kirjallisuuden ostotuki.
30601:  lasta. Monessa kunnassa tämä on tarkoittanut            Valtion kirjallisuustoimikunta on pohtinut
30602:  sitä, että kulttuuri- ja kirjastopuolen vähäisiä     erilaisia malleja ostotuen kehittämiseksi. Mallit
30603:  määrärahoja on leikattu.                             ovat käsittääkseni myös kulttuuriministerin tie-
30604:     Valtion kirjallisuustoimikunnan mukaan kir-       dossa. Vertailun vuoksi todettakoon, että Nor-
30605: jastojen kirjojen hankinta on vähentynyt vuosien      jassa valtio tukee norjankielisen kirjallisuuden
30606:  1991 ja 1995 välillä peräti 23 prosenttia. Kirja-    ostoja 30 miljoonalla kruunulla vuodessa.
30607:  hankintojen vähennys on merkinnyt sitä, että            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
30608:  laman aikana kirjastoihin on syntynyt lähes kah-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30609:  den miljoonan kirjan aukko. Tätä taustaa vasten      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30610:  valtion myöntämän ostotuen merkitys kirjastoil-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30611:  le korostuu entisestään huolimatta siitä, että os-
30612:  totuki on ollut korkeimmillaankin vain 1 650 000               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30613:  markkaa.                                                    ryhtyä parantaakseen suomalaisen laatu-
30614:     Kirjastojen käyttö on lisääntynyt huomatta-              kirjallisuuden saatavuutta kirjastoissa,ja
30615:  vasti viime vuosien aikana. Samaan aikaan kui-                 miten Hallitus aikoo kehittää kirjalli-
30616:  tenkin kirjastojen kirjahankinnat ovat painottu-            suuden ostotukijärjestelmää ja taata jär-
30617:  neet kysytyimpään bestseller-tyyppiseen kirjalli-           jestelmälle riittävän rahoituksen?
30618: 
30619:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1997
30620: 
30621:                                         Anu Vehviläinen /kesk
30622: 
30623: 
30624: 
30625: 
30626: 279001
30627: 2                                          KK 185/1997 vp
30628: 
30629: 
30630: 
30631: 
30632:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30633: 
30634:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Vähälevikkisen kirjallisuuden tukijärjestelmä
30635: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        aloitettiin vuonna 1980, ensin nelivuotisena ko-
30636: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     keiluna ja sen jälkeen jatkuvana tukimuotona.
30637: le jäsenelle kansanedustaja Anu Vehviläisen näin     Tukiostot kanavoitiin kirjastojen käyttöön.
30638: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 185:             Vuonna 1996 tukimääräraha oli 1 100 000 mk, ja
30639:                                                      kirjastot hankkivat tällä rahalla noin 11 000 kir-
30640:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       jaa. Ostotukijärjestelmä on tärkeä vähälevikki-
30641:        ryhtyä parantaakseen suomalaisen laatu-       sen kirjallisuuden julkaisemisen turvaamiseksi,
30642:        kirjallisuuden saatavuutta kirjastoissa, ja   mutta myös varsinkin pienten kuntien kirjasto-
30643:           miten Hallitus aikoo kehittää kirjalli-    jen kirjakokoelmien monipuolistamiseksi. Kir-
30644:        suuden ostotukijärjestelmää ja taata jär-     jastojen kannalta nykyinen ostotukijärjestelmä
30645:        jestelmälle riittävän rahoituksen?            on toiminut hyvin. Järjestelmä ei ole kuitenkaan
30646:                                                      koskaan päässyt sille alun perin suunniteltuun
30647:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          laajuuteen. Vuonna 1997 ostotukimääräraha on
30648: taen seuraavaa:                                      supistunut budjettileikkausten johdosta miljoo-
30649:                                                      naan markkaan.
30650:     Kunnallisten kirjastojen talousarvioista pää-       Opetusministeriö on saanut valtion kirjalli-
30651: tetäänjaon aina päätetty kunnallisvaltuustoissa.     suustoimikunnalta esityksen, joka sisältää kaksi
30652: Nykyisin valtuustot monesti päättävät vain me-       vaihtoehtoista mallia ostotukijärjestelmän kehit-
30653: nokehyksistä. Menojen tarkempi kohdentami-           tämiseksi. Ensimmäisen mallin mukaan kaikkiin
30654: nen tapahtuu silloin lautakunta- ja viranhaltija-    maan kirjastoihin toimitettaisiin vuosittain 100
30655: tasolla.                                             laatukirjan paketti kotimaista ja käännettyä kau-
30656:     Vuonna 1996 yleisiin kunnallisiin kirjastoihin   nokirjallisuutta ja toisen mallin mukaan kaikille
30657: hankittiin 1 593 138 kirjaa. Kirjaostoihin käytet-   kirjastoille myönnettäisiin rahallista tukea laatu-
30658: tiin 136 859 000 mk. Määräraha oli kohonnut          kirjallisuuden hankintaan. Molemmat mallit
30659: edelliseen vuoteen verrattuna lähes 2 %. Kirja-      edellyttäisivät noin 4--5 miljoonan markan lisä-
30660: määrärahan laskutrendi näyttää nyt taittuneen        rahoitusta.
30661: kunnissa.                                               Edellä mainituista vaihtoehdoista opetusmi-
30662:     Pääosa kirjastojen kirjahankinnoista tehdään     nisteriö pitää jälkimmäistä mallia suositeltavam-
30663: ja tuleekin tehdä kunnan talousarvion kirjasto-      pana, sillä se antaa kirjastoille enemmän jousto-
30664: määrärahalla. Kirjahankintaan sisältyy myös          varaa. Ministeriö selvittää parhaillaan mahdolli-
30665: vähälevikkisen kirjallisuuden hankintaa kirjas-      suuksia lisärahoituksen saamiseksi vuoden 1998
30666: tonhoitajien ammatillisen harkinnan mukaan.          talousarvioon ostotukijärjestelmän kehittämi-
30667:                                                      seksi.
30668:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1997
30669: 
30670:                                                                          Ministeri Claes Andersson
30671:                                             KK 185/1997 vp                                              3
30672: 
30673: 
30674: 
30675: 
30676:                                         Tili Riksdagens Talman
30677: 
30678:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Stödsystemet för litteratur med liten spridning
30679: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           in1eddes 1980, först som ett fyraårigt försök och
30680: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       därefter som en fortgående stödform. Stödinkö-
30681: dagsman Anu Vehviläinen undertecknade spörs-          pen kanaliserades tili bibliotekens bruk. År 1996
30682: mål nr 185:                                           var stödanslagen 1 100 000 mk och bib1ioteken
30683:                                                       köpte för dessa pengar cirka 11 000 böcker. Sys-
30684:           Vilka åtgärder avser Regeringen vidta       temet med inköpsstöd är viktigt för att trygga
30685:        för att förbättra tillgången på finländsk      utgivningen av 1itteratur med liten spridning,
30686:        kvalitetslitteratur på biblioteken, och        men också för att biblioteken speciellt i de små
30687:           hur avser Regeringen utveckla syste-        kommunerna skall kunna ha mångsidiga bok-
30688:        met med stöd för inköp av litteratur och       samlingar. Ur bibliotekens synvinkel har det nu-
30689:        garantera systemet tiliräcklig finansie-       varande stödsystemet fungerat bra. Emellertid
30690:        ring?                                          har systemet a1drig nått den omfattnin.,g det skulle
30691:                                                       haft enligt de ursprungliga p1anerna. Ar 1997 har
30692:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         anslaget för inköpsstöd på grund av nedskär-
30693: anföra följande:                                      ningarna i budgeten krympt tili 1 mi1jon mark.
30694:                                                          Undervisningsministeriet har av statens litte-
30695:    Beslut om budgeten för de kommunala biblio-        raturkommission mottagit ett förslag med två
30696: teken fattas och har alltid fattats av kommunal-      alternativa modeller tili utveckling av systemet
30697: fullmäktige. Numera beslutar fullmäktige mång-        med inköpsstöd. Enligt den första modellen skall
30698: en gång enbart om kostnadsramarna. Den när-           ett skönlitterärt paket med 100 inhemska och
30699: mare fördelningen av kostnaderna sker då i            översatta kvalitetsböcker årligen sändas tilllan-
30700: nämnder och på tjänstemannahåll.                      dets alla bibliotek och enligt den andra modellen
30701:    År 1996 förvärvades tili de allmänna bibliote-     skall alla bib1iotek beviljas ekonomiskt stöd för
30702: ken 1 593 138 böcker. För bokinköpen användes         inköp av kvalitetsstöd. Båda modellerna förut-
30703: 136 859 000 mk. Anslaget var jämfört med före-        sätter tilläggsfinansiering på cirka 4---5 miljoner
30704: gående år nästan 2% högre. Den sjunkande tren-        mark.
30705: den i bokanslagen verkar nuha brutits i kommu-           Av dessa alternativ anser undervisningsminis-
30706: nerna.                                                teriet det senare vara mer värt att främja eftersom
30707:     Merparten av bibliotekens bokförvärv sker         det ger biblioteken större valfrihet. Ministeriet
30708: och bör också ske av biblioteksanslaget i kom-        utreder som bäst möjligheterna att få tilläggsfi-
30709: munens budget. Bokförvärven omfattar också            nansiering för systemet med inköpsstöd i budge-
30710: litteratur med liten spridning enligt bibliotekari-   ten för 1998.
30711: ernas professionella överväganden.
30712: 
30713:      Helsingforsden 20 mars 1997
30714: 
30715:                                                                            Minister Claes Andersson
30716:                                              KK 186/1997 vp
30717: 
30718: Skriftligt spörsmål186
30719: 
30720: 
30721: 
30722: 
30723:                                     Klaus Bremer /sv: Trafiken på Utö-linjen
30724: 
30725: 
30726: 
30727:                                          Tili Riksdagens Talman
30728: 
30729:    Åbo sjöfartsdistrikts privatisering av den allra    den fast bosatta befolkningens nödvändiga be-
30730: blåsigaste och mest utsatta förbindelsebåtslinjen,     hov året runt, då man satt in med stöd av allmän-
30731: Utö-linjen, har lett tili att den speciellt för Utö-   na medel en privatbåt vars främsta företräde är
30732: linjen byggda förbindelsebåten rn/s Harun har          hennes stora restaurang?
30733: bjudits ut tili salu med 17 mars som sista dag att        Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
30734: lämna anbud.                                           ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
30735:    M/s Harun byggdes för 14 mmk. Hon tog sig           ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
30736: fram i alla väder, ibland över skorstenar över-        följande spörsmål:
30737: sköljd av sjöar, men trafiken sköttes. Den dispens
30738: hon eventuellt behöver (p.g.a. av nya krav efter                  Anser statsrådet det ändamålsenligt
30739: Estonia-olyckan), bör inte vara mer än en form-                att nu sälja rn/s Harun, som under 10 år
30740: sak.                                                           garanterat trafiken tili Utö, Jurmo m.fl.
30741:     Efter att Utö-linjen privatiserades, har den               öar, och
30742: nya båten, rn/s Aspö, flera gånger uteblivit. Post-               är det säkert att staten vinner på pri-
30743: gången fungerar heller inte pålitligt som tidigare.            vatiseringen av linjen med beaktande av
30744: 1 fall av ishinder måste en åländsk förbindelsebåt             att rn/s Harun efter sina barnsjukdomar
30745: hyras i stället för Aspö fast hon valdes uttryckli-            blivit billigare år för år, och med beaktan-
30746: gen för sin förmåga att klara trafiken året om på              de av de omfattande sprängnings- och
30747: Utö-linjen samt trots att ersättningen tili hennes             muddringsarbeten som måst utföras
30748: redare är hela 3,7 mmkper år.                                  utanför Jurmop.g.a. attm/sAspöär 12m
30749:     Kan det verkligen vara motiverat att på denna              längre?
30750: utsatta rutt prioritera turistiska aspekter framom
30751: 
30752:      Helsingforsden 6 mars 1997
30753: 
30754:                                             Klaus Bremer /sv
30755: 
30756: 
30757: 
30758: 
30759: 279001
30760: 2                                         KK 186/1997 vp
30761: 
30762: Kirjallinen kysymys 186                                                                   Suomennos
30763: 
30764: 
30765: 
30766: 
30767:                                   Klaus Bremer /r: Utön linjan liikenteestä
30768: 
30769: 
30770: 
30771:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
30772: 
30773:    Turun merenkulkupiirin suorittama kaikkein          Voiko todellakin olla perusteltua priorisoida
30774: tuulisiroman ja vaikeimman yhteysaluslinjan,        matkailun näkökohtia tällä vaikealla reitillä va-
30775: Utön linjan, yksityistäminen on johtanut siihen,    kinaisen väestön ympärivuotisten välttämättö-
30776: että erityisesti Utön linjalle rakennettu yhteys-   mien tarpeiden asemesta, kun yhteisillä varoilla
30777: alus m/s Harun on tarjottu myytäväksi 17. päi-      linjalle on asetettu yksityisalus, jonka suurimpa-
30778: vän maaliskuuta ollessa viimeinen tarjouksente-     na etuna on iso ravintola?
30779: kopäivä.                                               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30780:    M/s Harunin rakentaminen maksoi 14 miljoo-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30781: naa markkaa. Laiva kulki joka kelillä, joskus       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30782: aallokon pyyhkiessä yli savupiippujen, mutta lii-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30783: kenne hoidettiin. Laivan mahdollisesti tarvitse-
30784: man poikkeusluvan (Estonian onnettomuuden                      Katsooko valtioneuvosto tarkoituk-
30785: jälkeen annettujen uusien vaatimusten vuoksi) ei            senmukaiseksi myydä nyt m/s Harunin,
30786: tarvitse olla muuta kuin muodollisuus.                      joka on 10 vuoden ajan taannut liikenteen
30787:    Utön linjan yksityistämisen jälkeen uudelta              Utöseen, Jurmoon ja muille saarille, ja
30788: laivalta m/s Aspöltä on jäänyt useita vuoroja                  onko varmaa, että valtio voittaa linjan
30789: ajamatta. Postin kulku ei myöskään toimi yhtä               yksityistämisellä ottaen huomioon sen,
30790: luotettavasti kuin aikaisemmin. Jääesteiden il-             että m/s Harun on lastentautiensa jälkeen
30791: maantuessa ahvenanmaalainen yhteysalus on                   tullut vuosi vuodelta halvemmaksi ja että
30792: vuokrattava Aspön tilalle, vaikka Aspö valittiin            laajoja räjäytys- ja ruoppaustöitä joudu-
30793: nimenomaan sen vuoksi, että se selviää läpi vuo-            taan tekemään Jurmon ulkopuolella sen
30794: den Utön linjan liikenteestä, ja vaikka korvaus             vuoksi, että m/s Aspö on 12 metriä pi-
30795: aluksen varustajalle on kokonaista 3, 7 miljoonaa           tempi?
30796: markkaa vuodessa.
30797: 
30798:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1997
30799: 
30800:                                           Klaus Bremer /r
30801:                                           KK 186/1997 vp                                             3
30802: 
30803: 
30804: 
30805: 
30806:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
30807: 
30808:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa      olivat 5 320 000 markkaa ja 5 778 000 markkaa.
30809: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       Muihin yhteysaluksiin verrattuna kustannukset
30810: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     olivat noin kaksinkertaiset.
30811: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-        Yhteysalus Harunin varalaita ei täytä liiken-
30812: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      nealueella vaadittavia turvallisuusmääräyksiä.
30813:  186:                                               Aluksella on ollut erivapaus turvallisuusmää-
30814:                                                     räyksistä vuoden 1996 toukokuun loppuun saak-
30815:           Katsooko valtioneuvosto tarkoituk-        ka. Aluksen peruskorjauksesta ja muutostöistä
30816:        senmukaiseksi myydä nyt m/s Harunin,         on luovuttu niiden laajuuden takia.
30817:        joka on l 0 vuoden ajan taannut liikenteen      Utön reitillä on keväästä 1996 liikennöinyt
30818:        Utöseen, Jurmoon ja muille saarille, ja      yksityinen yhteysalus Aspö. Aluksen käyttökus-
30819:           onko varmaa, että valtio voittaa linjan   tannukset merenkulkupiirille aikarahdin muo-
30820:        yksityistämisellä ottaen huomioon sen,       dossa ovat sopimuksen mukaan noin 3 700 000
30821:        että m/s Harun on lastentautiensajälkeen     markkaa. Saaristomeren merenkulkupiirin mu-
30822:        tullut vuosi vuodelta halvemmaksi ja että    kaan yhteysalus Aspö on kuluvan talven aikana
30823:        laajoja räjäytys- ja ruoppaustöitä joudu-    liikennöinyt normaalisti. Jos jääolosuhteet olisi-
30824:        taan tekemään Jurmon ulkopuolella sen        vat sitä edellyttäneet, alus olisi korvattu m/s Kö-
30825:        vuoksi, että m/s Aspö on 12 metriä pitem-    karilla Ahvenanmaan maakuntahallituksen ja
30826:        pi?                                          merenkulkulaitoksen välillä tehdyn sopimuksen
30827:                                                     mukaisesti.
30828:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             Kysymyksessä mainittu Jurmon sataman
30829: taen seuraavaa:                                     ruoppaustyö perustuu merenkulkulaitoksen il-
30830:                                                     moituksen mukaan noin l 0 vuotta vireillä ollee-
30831:    Utön yhteysalusliikennettä on kevääseen 1996     seen hankkeeseen. Ruoppaustöitäjouduttiin kii-
30832: asti hoidettu yhteysalus Harunilla. Liikenteen      rehtimään yhteysalus Harunin siellä saaman
30833: päätepisteet ovat Nauvon Pärnäinen ja Utö.          pohjakosketuksen takia sekä aluksen törmättyä
30834: Alus poikkeaa matkallaan Jurmossa, Aspössä,         vuonna 1994 venevajaan.
30835: Nötössä ja Berghamnissa.                                Edellä mainittuun viitaten hallitus katsoo yh-
30836:    Yhteysalus Harun on ollut kustannuksiltaan       teysalus Harunin myynnin tarkoituksenmukai-
30837: muita yhteysaluksia kalliimpi verrattaessa kus-     seksi. Yhteysalus Aspön käyttäminen puheena
30838: tannus-hyötysuhdetta tai vuotuisia kustannuk-       olevalla linjalla tuottaa merenkulkulaitokselle
30839: sia. Aluksen kustannukset vuosina 1994 ja 1995      noin 2 milj. markan säästön vuodessa.
30840: 
30841:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1997
30842: 
30843:                                                              Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
30844: 4                                           KK 186/1997 vp
30845: 
30846: 
30847: 
30848: 
30849:                                         Tili Riksdagens Talman
30850: 
30851:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      med de övriga förbindelsefartygen var kostna-
30852: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        derna ungefår dubbelt så stora.
30853: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         Förbindelsefartygets fribord uppfyller inte de
30854: man Klaus Bremer undertecknade spörsmål nr            säkerhetsbestämmelser som krävs inom trafik-
30855: 186:                                                  området. Fartyget har haft dispens från säker-
30856:                                                       hetsbestämmelserna till utgången av maj 1996.
30857:           Anser statsrådet det ändamålsenligt         Man har avstått från reparationer och ombygg-
30858:        att nu sälja m/s Harun, som under 10 år        nader på grund av att de skulle vara så omfat-
30859:        garanterat trafiken till Utö, Jurmo m.fl.      tande.
30860:        öar, och                                          Sedan våren 1996 har det privata förbindelse-
30861:           är det säkert att staten vinner på pri-     fartyget Aspö trafikerat på Utö-linjen. För sjö-
30862:        vatiseringen av linjen med beaktande av        fartsdistriktet är fartygets driftskostnader i form
30863:        att m/s Harun efter sina barnsjukdomar         av tidsfrakt enligt avtal ca 3 700 000 mk. Enligt
30864:        blivit billigare år för år, och med beaktan-   skärgårdshavets sjöfartsdistrikt har förbindelse-
30865:        de av de omfattande sprängnings- och           fartyget Aspö trafikerat normalt under vintern.
30866:        muddringsarbeten som måste utföras             Om isförhållandena hade krävt det, skulle farty-
30867:        utanför Jurmo p.g.a. att m/s Aspö är 12m       get ha ersatts med m/s Kökar enligt ett avtal
30868:        längre?                                        mellan Ålands landskapsstyrelse och sjöfarts-
30869:                                                       verket.
30870:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt            Det muddringsarbete i Jurmo hamn som
30871: anföra fö1jande:                                      nämns i spörsmålet baserar sig enligt sjöfartsver-
30872:                                                       kets meddelande på ett projekt som varit aktuellt
30873:     Förbinde1sefartygstrafiken tili Utö har fram      i 10 år. Man blev tvungen att skynda på mudd-
30874: till våren 1996 skötts med förbinde1sefartyget        ringsarbetena på grund av att förbindelsefartyget
30875: Harun. Trafikens ändpunkter är Pärnäs i Nagu          Harun haft bottenkänning där och efter att farty-
30876: och Utö. Under fården anlöper fartyget Jurmo,         get 1994 kolliderat med ett båthus.
30877: Aspö, Nötö och Berghamn.                                 Med hänvisning tili det ovan anförda anser
30878:     F örbindelsefartyget Harun har varit dyrare än    regeringen att försäljningen av förbindelsefar-
30879: andra förbindelsefartyg om man jämför kost-           tyget Harun är ändamålsenlig. Användningen
30880: nads-nyttoförhållandet eller de årliga kostna-        av förbindelsefartyget Aspö på linjen i fråga
30881: derna. År 1994 och 1995 var kostnaderna för           ger sjöfartsverket en årlig besparing på ca 2 milj.
30882: fartyget 5 320 000 mk och 5 778 000 mk. Jämfört       mk.
30883: 
30884:      Helsingfors den 24 mars 1997
30885: 
30886:                                                                    Trafikminister Tuula Linnainmaa
30887:                                            KK 187/1997 vp
30888: 
30889: Skriftligt spörsmål187
30890: 
30891: 
30892: 
30893: 
30894:                                   Henrik Lax /sv m.fl.: Momsskyldigheten för småföretagare
30895: 
30896: 
30897: 
30898:                                        Tili Riksdagens Talman
30899: 
30900:    Olika förslag om att justera reglerna för små-    ningen avskräckande verkan. Överskrids belop-
30901: företagares skyldighet att betala mervärdesskatt     pet utan att man momsanmält sig råkar man ut
30902: har redan en längre tid diskuterats som instru-      för en ofördelaktig efterskottsbetalning, p.g.a.
30903: ment för att underlätta uppkomsten av nya ar-        förseningsräntor och eftersom manju inte kan slå
30904: betsplatser. Bl.a. har en höjning av minimiårsom-    ut momsen på priset i efterskott. Underskrider
30905: sättningen för momsskyldigheten från nuvaran-        man beloppet och har anmält sig sker ingen åter-
30906: de 50 000 mark varit aktuell.                        betalning.
30907:    Det finns dock också andra detaljer i moms-          Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
30908: reglerna som är värda att ses över. En småföreta-    ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
30909: gare som överskrider 50 000 marks gräns får be-      ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
30910: tala moms på hela omsättningen. Om en (ny)           följande spörsmål:
30911: företagare däremot väljer att för säkerhets skull
30912: anmäla sig som momspliktig, men det senare                     Vilka f6rslag om justering av moms-
30913: visar sig att årsomsättningen trots allt stannade           reglerna för småföretagare ämnar Reger-
30914: under 50 000 mark, sker ingen återbetalning av              ingen föra tili riksdagen, och kan möjlig-
30915: erlagd moms (med beaktande av avdrag).                      heten att få tilihaka erlagd moms för en
30916:    Särskilt för potentiella enpersonersföretag har          årsomsättning som stannat under mini-
30917: nämnda regler i anslutning tili minimiårsomsätt-            mibeloppet vara en av dessa ändringar?
30918: 
30919:      Helsingforsden 6 mars 1997
30920: 
30921:                      Henrik Lax /sv                          Eva Biaudet /sv
30922: 
30923: 
30924: 
30925: 
30926: 279001
30927: 2                                            KK 187/1997 vp
30928: 
30929: Kirjallinen kysymys 187                                                                      Suomennos
30930: 
30931: 
30932: 
30933: 
30934:                                     Henrik Lax /r ym.: Pienyrittäjien arvonlisäverovelvollisuudesta
30935: 
30936: 
30937: 
30938:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
30939: 
30940:    Jo pitkään on keskusteltu erilaisista ehdotuk-      ylitetään ilman ilmoittautumista arvonlisävero-
30941: sista pienyrittäjien arvonlisäverovelvollisuutta       velvolliseksi, joutuu epäedullisen jälkikäteen ta-
30942: koskevien säännösten tarkistamiseksi välineenä         pahtuvan maksun kohteeksi viivästyskorkojen
30943: helpottaa uusien työpaikkojen syntymistä. Ajan-        vuoksi ja koska arvonlisäveroa ei voida lisätä
30944: kohtainen on mm. ollut arvonlisäverovelvolli-          hintaan jälkikäteen. Jos määrä alitetaan ja jos
30945: suutta koskevan vähimmäisvuosiliikevaihdon             ilmoitus arvonlisäverovelvollisuudesta on tehty,
30946: korottaminen nykyisestä 50 000 markasta.               palautusta ei tapahdu.
30947:    Arvonlisäverosäännöksissä on myös muita                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30948: yksityiskohtia, joita on syytä tarkistaa. Pien yrit-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30949: täjä, joka ylittää 50 000 markan rajan, joutuu         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30950: maksamaan arvonlisäveroa koko liikevaihdos-            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30951: taan. Jos sen sijaan (uusi) yrittäjä päätyy var-
30952: muuden vuoksi ilmoittamaan itsensä arvonlisä-                    Millaisia ehdotuksia pienyrittäjiä kos-
30953: verovelvolliseksi, mutta myöhemmin vuosiliike-                kevien arvonlisäverosäännösten tarkista-
30954: vaihto kaikesta huolimatta osoittautui jääneen                miseksi Hallitus aikoo tuoda eduskun-
30955: alle 50 000 markan, maksettua arvonlisäveroa                  taan, ja voiko yhtenä näistä muutoksista
30956: (vähennykset huomioon ottaen) ei palauteta.                   olla mahdollisuus saada takaisin alle vä-
30957:    Erityisesti potentiaalisille yhden henkilön yri-           himmäismäärän jääneestä liikevaihdosta
30958: tyksille mainituilla vuosiliikevaihtoon liittyvillä           maksettu arvonlisävero?
30959: säännöksillä on pelottava vaikutus. Jos määrä
30960: 
30961:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1997
30962: 
30963:                      Henrik Lax /r                              Eva Biaudet /r
30964:                                             KK 187/1997 vp                                               3
30965: 
30966: 
30967: 
30968: 
30969:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30970: 
30971:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        täisi direktiivin muutosta, joka vaatii komission
30972: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         esitystä ja kaikkien jäsenmaiden yksimielisyyttä.
30973: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Verovelvollisuuden alarajan nostaminen on
30974: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Henrik           myös muista syistä ongelmallista. Nykyisen
30975: Laxin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        50 000 markan liikevaihtorajan tarkoituksena ei
30976: n:o 187:                                              ole vapauttaa verosta varsinaista ammatti- ja
30977:                                                       liiketoimintaa, vaan rajata verotuksen ulkopuo-
30978:           Millaisia ehdotuksia pienyrittäjiä kos-     lelle hallinnollisista syistä lähinnä harrastusluon-
30979:        kevien arvonlisäverosäännösten tarkista-       teinen toiminta. Raja on neutraalisuussyistä ase-
30980:        miseksi Hallitus aikoo tuoda eduskun-          tettu varsin matalaksi, koska se aiheuttaa eriar-
30981:        taan, ja voiko yhtenä näistä muutoksista       voisuutta rajan tuntumassa toimivien vastaavaa
30982:        olla mahdollisuus saada takaisin alle vä-      toimintaa harjoittavien yritysten kesken. Tämä
30983:        himmäismäärän jääneestä liikevaihdosta         ongelma korostuu sitä enemmän, mitä korkeam-
30984:        maksettu arvonlisävero?                        pi raja on.
30985:                                                           Hallitus selvittää parhaillaan, tulisiko arvonli-
30986:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          säverotuksessa siirtyä järjestelmään, jossa nykyi-
30987: vasti seuraavaa:                                      seen liikevaihtorajaan liittyvää sääntelyä muutet-
30988:                                                       taisiin siten, että alarajaan liitetään asteittainen
30989:    Arvonlisäverolain 1 §:n mukaan veroa on suo-       veronhuojennus pienyrityksille rajan ylittymises-
30990: ritettava liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta        täjohtuvien vaikutusten lieventämiseksi. Reuna-
30991: tavaroiden ja palvelujen myynnistä. Verotuksen        ehtoina selvityksessä on otettava huomioon yh-
30992: soveltamisala on laaja ja kattaa periaatteessa        teisölainsäädännön menettelylle aiheuttamat ra-
30993: kaikki liiketoiminnan muodossa myytävät hyö-          joitukset, menettelyn valtiontaloudelliset vaiku-
30994: dykkeet. Verovelvollisia ovat kaikki verollisia       tukset ja menettelystä aiheutuvat hallinnolliset
30995: tavaroita ja palveluja myyvät yritykset ja amma-      kustannukset sekä verohallinnon että yritysten
30996: tinharjoittajat. Hallinnollisista syistä verosta on   kannalta. Selvityksen valmistuttua hallitus tekee
30997: vapautettu vähäinen toiminta, jonka vuosiliike-       päätöksen menettelyn mahdollisesta käyttöön-
30998: vaihto ei ylitä 50 000 markkaa.                       otosta. Mikäli päätös on myönteinen, asiaa kos-
30999:    Arvonlisäverotuksessa sovellettavan vero-          keva hallituksen esitys on tarkoitus antaa edus-
31000: pohjan laajuus on säädelty Suomea sitovasti Eu-       kunnalle kuluvan kevätkauden aikana.
31001: roopan yhteisön kuudennessa arvonlisäverodi-              Edellä mainitun selvityksen yhteydessä tul-
31002: rektiivissä (77/388/ETY). Liittymissopimukses-        laan ottamaan tarkemmin kantaa mahdollisen
31003: sa Suomelle on myönnetty oikeus vapauttaa ve-         huojennuksen vaihtoehtoisiin toteuttamistapoi-
31004: rosta sellaiset vähäisen liiketoiminnan harjoitta-    hin. Kaikissa huojennusmalleissa yritys, jonka
31005: jat, joiden vuosiliikevaihto jää alle 10 000 ecua     liikevaihto jää verovelvollisuusalarajan alapuo-
31006: (noin 58 000 markkaa). Suomi ei voi kansallisin       lelle, saa huojennuksen maksamastaan verosta.
31007: päätöksin korottaa edellä mainittua rajaa tai         Valittavasta huojennusmallista riippuen tämä ta-
31008: muulla tavoin supistaa direktiivin ja liittymäso-     pahtuu joko palautus- tai vähennysmenettelyn
31009: pimuksen mukaista veropohjaa. Tämä edellyt-           avulla.
31010: 
31011:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1997
31012: 
31013:                                                                                   Ministeri Arja Alho
31014: 4                                          KK 187/1997 vp
31015: 
31016: 
31017: 
31018: 
31019:                                        Tili Riksdagens Talman
31020: 
31021:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Det är även av andra orsaker problematiskt
31022: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-       att höja den nedre gränsen för skattskyldighet.
31023: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     Syftet med den nuvarande omsättningsgränsen
31024: man Lax m.fl. undertecknade spörsmål nr 187:         på 50 000 mk är inte att befria den egentliga
31025:                                                      yrkes- och affårsverksamheten från skatt, utan
31026:           Vilka förslag om justering av moms-        att av administrativa skäl dra upp en gräns så att
31027:        reglerna för småföretagare ämnar Reger-       närmast verksamhet av hobbykaraktär faller
31028:        ingen föra tili riksdagen, och kan möjlig-    utanför området för beskattningen. Gränsen har
31029:        heten att få tilihaka erlagd moms för en      av neutralitetsskäl satts rätt lågt, eftersom den
31030:        årsomsättning som stannat under mini-         medför olikvärdighet bland sådana företag som
31031:        mibeloppet vara en av dessa ändringar?        bedriver motsvarande verksamhet invid denna
31032:                                                      gräns. Ju högre denna gräns är desto mera fram-
31033:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        hävs detta problem.
31034: anföra följande:                                        Regeringen utreder som bäst, om det finns
31035:                                                      skäl att inom mervärdesbeskattningen övergå tili
31036:    Enligt 1 § mervärdesskattelagen skall skatt be-   ett system inom vilket den reglering som ankny-
31037: ta1as på rörelsemässig försäljning av varor och      ter tili den nuvarande omsättningsgränsen skulle
31038: tjänster. Tillämpningsområdet i fråga om be-         ändras så att tili den nedre gränsen fogas en
31039: skattningen är omfattande och täcker i princip       successiv skattelättnad för småföretag för att
31040: rörelsemässig försäljning av alla nyttigheter.       lindra verkningarna av gränsöverskridningen.
31041: Skattskyldiga är alla företag och yrkesutövare       Villkor som måste beaktas vid utredningen är de
31042: som säljer skattepliktiga varor och tjänster. Av     begränsningar som samfundslagstiftningen med-
31043: administrativa skäl är verksamhet i liten skala      för för förfarandet, de statsekonomiska verk-
31044: befriad från skatt om årsomsättningen inte över-     ningarna av förfarandet samt de administrativa
31045: skrider 50 000 mk.                                   kostnader som föranleds av förfarandet både
31046:    Omfattningen av den skattebas som tiliämpas       med tanke på skatteförvaltningen och företagen.
31047: vid mervärdesbeskattningen har reglerats på ett      När utredningen är klar fattar regeringen beslut
31048: bindande sätt för Finland i rådets sjätte direktiv   om ett eventuellt ibruktagande av förfarandet.
31049: om harmonisering av medlemsstaternas lagstift-       Om beslutet är positivt är avsikten att en reger-
31050: ning som gäller omsättningsskatter (77/388/          ingsproposition i saken avlåts tili riksdagen un-
31051: EEG). 1 anslutningsfördraget har Finland bevil-      der vårsessionen.
31052: jats rätt att från skatt befria sådana utövare av       1 samband med ovan nämnda utredning kom-
31053: affårsverksamhet i liten skala, vilka har en års-    mer man att ta närmare ställning tili de alternati-
31054: omsättning som underskrider 10 000 Ecu (ca           va sätten att genomföra en eventuell skattelätt-
31055: 58 000 mk). Finland kan inte genom nationella        nad. 1 alla skattelättnadsmodeller får ett företag
31056: beslut höja den ovan nämnda gränsen eller på         vars omsättning stannar under den nedre gränsen
31057: annat sätt inskränka den skattebas som avses i       för skattskyldighet skattelättnad för erlagd skatt.
31058: direktivet och anslutningsfördraget. Detta skulle    Beroende på den skattelättnadsmodell som väljs
31059: förutsätta att direktivet ändras, vilket kräver en   sker detta med hjälp av antingen ett återbärings-
31060: framställning av kommissionen och enighet            eller ett avdragsförfarande.
31061: bland alla medlemsländerna.
31062: 
31063:      Helsingforsden 1 aprill997
31064: 
31065:                                                                                  Minister Arja Alho
31066:                                           KK 188/1997 vp
31067: 
31068: Kirjallinen kysymys 188
31069: 
31070: 
31071: 
31072: 
31073:                                   Marjatta Vehkaoja /sd ym.: Naisyrittäjien lainojen myöntämisestä
31074: 
31075: 
31076: 
31077:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
31078: 
31079:    Eduskunta teki yleisen äänioikeuden juhla-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
31080: vuoden kunniaksi päätöksen Keran ns. naisyrit-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31081: täjälainoista. Päätös tuli voimaan 1.1.1997. Pää-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31082: töksen mukaan Kera Oy:n tuli myöntää pienyri-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31083: tyslainoja myös palvelualoille ja ottaa huomioon
31084: lainoja myönnettäessä erityisesti naisyrittäjyy-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31085: den edistäminen. Saadun tiedon mukaan                        ryhtyä, että naisyrittäjille tarkoitettuja
31086: naisyrittäjyyden edistämiseksi tarkoitetut lainat            pienlainoja voitaisiin myöntää tarvetta
31087: (50 Mmk) on käytetty jo loppuun. Lainojen ky-                vastaavasti vuonna 1997 ja näin edistää
31088: syntä jatkuu kuitenkin suurena.                              työllistymistä?
31089: 
31090:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1997
31091:                     Marjatta Vehkaoja /sd                     Arja Ojala /sd
31092:                     Annika Lapintie /vas                      Eila Rimmi /vas
31093:                                          Riitta Prusti /sd
31094: 
31095: 
31096: 
31097: 
31098: 279001
31099: 2                                         KK 188/1997 vp
31100: 
31101: 
31102: 
31103: 
31104:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
31105: 
31106:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       620 kpl ja lainoilla on myötävaikutettu 568
31107: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        uuden työpaikan syntyyn. Lainan keskikoko on
31108: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      ollut 70 000 mk. Myönnetyistä lainoista aikaville
31109: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjatta        yrityksille kohdistui 54 %.
31110: Vehkaojan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-           ToimiaJoittain myönnetyt naisyrittäjälainat
31111: myksen n:o 188:                                      kohdistuivat seuraavasti: teollinen ja valmistus-
31112:                                                      toiminta 14 %, yrityspalvelut 23 %, majoitus- ja
31113:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       ravitsemispalvelut 15 %, kuluttajapalvelut 17 %,
31114:        ryhtyä, että naisyrittäjille tarkoitettuja    vähittäiskauppa 27 %, tukkukauppa 4 %.
31115:        pienlainoja voitaisiin myöntää tarvetta          Teollisessa ja valmistustoiminnassa suuntau-
31116:        vastaavasti vuonna 1997 ja näin edistää       duttiin voimakkaimmin tekstiilien ja vaatteiden
31117:        työllistymistä?                               valmistukseen. Tämä suuntautuminen näkyy
31118:                                                      myös vähittäiskaupan toimialalla, jossa vaattei-
31119:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         den vähittäiskauppa edusti suurinta osuutta.
31120: vasti seuraavaa:                                        Naisyrittäjälainojen kysyntä on ollut odotet-
31121:                                                      tua suurempaa. Tähän on osaltaan vaikuttanut
31122:    Kera Oy:tä koskevaa lakia muutettiin kulu-        se, ettei naisyrittäjille suunnattua erityistä lainaa
31123: van vuoden alusta lukien siten, että Kera Oy on      eikä myöskään palvelualoille suuntautuvaa eri-
31124: voinut myöntää pienyritystoimintaan lainoja ai-      tyisrahoitusta ole lainamuodossa aikaisemmin
31125: kaisemmasta poiketen myös palvelualoille. Pien-      ollut saatavissa.
31126: yritystoimintaan myönnettäviin lainoihin sisäl-          Kera Oy:ssä vireillä olevista naisyrittäjälaino-
31127: tyvät myös ns. naisyrittäjälainat, joiden myöntä-    jen hakemusmääristä voidaan päätellä, että
31128: mistä varten valtion kuluvan vuoden talousar-        naisyrittäjälainoihin varattu kiintiö kuluu lop-
31129: viossa osoitettiin Kera Oy:lle 50 milj. markan       puun lähiaikoina. Kera Oy:llä on vielä muihin
31130: myöntämisvaltuus. Naisyrittäjälainoja varten         erityislainoihin varatusta 350 milj. markan
31131: varattu myöntämisvaltuus sisältyy omana kiin-        myöntämisvaltuudesta jäljellä yli 233 milj. mk.
31132: tiönään Kera Oy:n ns. erityislainojen kiintiöön,     Tästä kiintiöstä yhtiö voi myöntää pienlainoja,
31133: joita koskeva myöntämisvaltuus valtion kuluvan       joiden myöntämisa1a on yhteneväinen naisyrit-
31134: vuoden talousarviossa on 400 milj. mk.               täjälainojen kanssa. Siten voidaan naisyrittäjien
31135:    Kera Oy on 9.3.1997 mennessä myöntänyt            hyväksyttäviin hakemuksiin edelleenkin myön-
31136: naisyrittäjälainojayhteensä44 003 OOOmk. Kiin-       tää vastaavantyyppistä lainaa, eli pienlainaa,
31137: tiötä on siten jäljellä vajaat 6 milj. mk.           kuin varsinainen naisyrittäjälaina. Erona nais-
31138:    Muita erityislainoja Kera Oy on tähän men-        yrittäjälainoihin tulee olemaan korkoero nais-
31139: nessä myöntänyt yhteensä 116 500 500 mk siten,       yrittäjälainojen ja pienlainojen välillä, joka on
31140: että pienlainoja on myönnetty 80 117 000 mk,         1 % naisyrittäjälainan eduksi.
31141: perustamislainoja 14 285 000 mk, ympäristölai-          Siinä tapauksessa, että myös pienlainoihin va-
31142: noja 2 070 000 mk ja kehittämis1ainoja               rattu myöntämisvaltuus osoittautuu riittämättö-
31143: 20 025 000 mk. Näin ollen muiden erityislainojen     mäksi koko vuoden tarpeita varten, tullaan asian
31144: kuin naisyrittäjälainojen myöntämiseen on vielä      mahdollisesti edellyttämiä toimenpiteitä arvioi-
31145: käytettävissä 233 503 000 mk.                        maan hallituksen toimesta erikseen.
31146:    Naisyrittäjälainoja on myönnetty yhteensä
31147: 
31148:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1997
31149: 
31150:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
31151:                                             KK 188/1997 vp                                               3
31152: 
31153: 
31154: 
31155: 
31156:                                         Tili Riksdagens Talman
31157: 
31158:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        företagare uppgår till620 och antalet nya arbets-
31159: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         platser som skapats med hjälp av lånen till 568.
31160: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       Det genomsnittliga länebeloppet har varit 70 000
31161: man Marjatta Vehkaoja m.fl. undertecknade              mk. Av de beviljade Iänen har 54% riktats tili
31162: spörsmäl nr 188:                                       företag som skali etablera sig.
31163:                                                           De beviljade länen tili kvinnliga företagare
31164:           Vilka ätgärder ämnar Regeringen vid-         fördelar sig enligt näringsgren pä följande sätt:
31165:        ta för att sädana smälån som är avsedda         industrieli och annan tiliverkning 14 %, företags-
31166:        för kvinnliga företagare skulie kunna be-       tjänster 23 %, inkvarterings- och förplägnads-
31167:        viljas i sådan utsträckning att hela beho-      tjänster 15 %, konsumenttjänster 17 %, detalj-
31168:        vet för 1997 täcks och att sysselsättningen     handeln 27 %, partihandeln 4 %.
31169:        på så sätt främjas?                                1 fräga om den verksamhet som består av
31170:                                                        industrieli och annan tiliverkning inriktades hu-
31171:    Som svar på detta spörsmäl får jag vördsamt         vudvikten pä tiliverkningen av textilier och klä-
31172: framföra följande:                                     der. Denna inriktning syns ocksä tydligt inom
31173:                                                        detaljhandeln, där handeln med kläder svarade
31174:    Lagen om aktiebolagetKera Ab ändrades frän          för den största andelen.
31175: och med ingängen av innevarande år sä att Kera            Efterfrägan pä de Iän som är avsedda för
31176: Abi motsats till tidigare har kunnat bevilja även      kvinnliga företagare har varit större än väntat.
31177: servicesektorn Iän för småföretagarverksamhet.         Det faktum att det tidigare inte funnits nägra
31178: Tili de Iän som beviljas för smäföretagarverk-         specielia lån tili kvinnliga företagare och inte
31179: samhet hör också de särskilda länen tili kvinnliga     helier specialfinansiering för servicesektorn i
31180: företagare. Enligt den beviliningsfulimakt som         form av Iän har för sin del bidragit till detta.
31181: Kera Ab erhöli i statsbudgeten för innevarande            Av det antal ansökningar om Iän till kvinnliga
31182: år anslogs 50 milj. mark tili beviljande av dylika     företagare som för närvarande är aktuelit hos
31183: lån. Den bevillningsfulimakt som reserverats för       Kera Ab kan man dra den slutsatsen att den kvot
31184: beviljande av Iän till kvinnliga företagare ingär      som reserverats för Iän tili kvinnliga företagare
31185: som egen kvot i Kera Ab:s kvot för s.k. special-       snart kommer att ta slut. Av den beviliningsfuli-
31186: Iän. 1 statsbudgeten för innevarande är uppgär         makt på 350 milj. mark som reserverats för andra
31187: bevillningsfulimakten i fråga om dessa specialiän      specialiän har Kera Ab ännu kvar mer än 233
31188: ti11400 milj. mark.                                    milj. mark. lnom ramen för denna kvot kan bola-
31189:     Kera Ab har fram till den 9 mars 1997 beviljat     get bevilja smälän, vars ändamäl är förenligt med
31190: sammanlagt 44 003 000 mk i Iän till kvinnliga          länen tili kvinnliga företagare. Därför är det fort-
31191: företagare. Av kvoten återstär sälunda endast 6        farande möjligt att pä basis av godtagbara ansök-
31192: milj. mark.                                            ningar bevilja kvinnliga företagare Iän av samma
31193:     Fram till idag har Kera Ab beviljat andra          typ som det egentliga Iänet tili kvinnliga företaga-
31194: specialiän till ett sammanlagt värde av                re, dvs. smälän. Skilinaden melian smälänen och
31195:  116 500 500 mark, varav 80 117 000 mark bevil-        Iänen till kvinnliga företagare kommer att bestä i
31196: jats i smälän, 14 285 000 mark i etableringslän,       räntenivän som är 1 % lägre i fräga om de Iän som
31197:  2 070 000 mark i miljölån och 20 025 000 mark i       är avsedda för kvinnliga företagare.
31198: utvecklingslån. Sälunda finns det ännu                    1det fali att ocksä den bevillningsfulimakt som
31199:  233 503 000 mark tili förfogande att användas         reserverats för smälän visar sig otillräcklig med
31200:  vid beviljandet av andra specialiän än lån tili       tanke pä hela ärets behov, kommer de ätgärder
31201:  kvinnliga företagare.                                 som saken eventuellt ger anledning till att prövas
31202:     Det totala antalet beviljade Iän tili kvinnliga    skilt av regeringen.
31203: 
31204:      Helsingforsden 19 mars 1997
31205: 
31206:                                                       Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
31207:                                            KK 189/1997 vp
31208: 
31209: Kirjallinen kysymys 189
31210: 
31211: 
31212: 
31213: 
31214:                                   Raimo Holopainen /sd: Työttömien matkalippujen hinnanalennuk-
31215:                                      sesta
31216: 
31217: 
31218:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31219: 
31220:    Eläkeläiset saavat aivan oikeutetusti 50 %:n      se edistäisi työttömien henkistä hyvinvointia ja
31221: alennuksen bussi-, juna- ja lentolippujensa hin-     sosiaalisten kontaktien parantamista. Kontrolli
31222: toihin. Työttömät ovat esittäneet samansuuntai-      väärinkäytösten estämiseksi voitaisiin hoitaa il-
31223: sia toiveita omien matkakustannustensa pienen-       meisesti varsin hyvin, onhan työvoimatoimistoil-
31224: tämiseksi. Yhä useampi työtön joutuu tulemaan        la jatkuva valvonta työttömyyden toteamiseksi.
31225: toimeen hyvin pienillä työttömyyspäivärahoilla.          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31226: Sen seurauksena he joutuvat suunnittelemaan          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31227: erittäin tarkkaan sen, mihin päivärahat riittävät.   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31228: Tulojen niukkuus estää monenlaista tarpeellista      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31229: toimeliaisuutta, kuten matkustamista sukulais-
31230: ten tai tuttavien luokse tai muuten vain matkus-               Mitä Hallitus aikoo omalta osaltaan
31231: tamista "tuulettumisen" ja ajatusten vaihtamisen            tehdä työttömien matkakustannusten
31232: vuoksi. Jos samanlaista alennuskäytäntöä, kuten             puolittamiseksi heidän liikkuessaan koti-
31233: eläkeläisillä, käytettäisiin myös työttömien koh-           maassa?
31234: dalla, edistäisi se heidän liikkumistaan. Samalla
31235: 
31236:       Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1997
31237:                                         Raimo Holopainen /sd
31238: 
31239: 
31240: 
31241: 
31242:  279001
31243: 2                                          KK 189/1997 vp
31244: 
31245: 
31246: 
31247: 
31248:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31249: 
31250:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sensä myöntämiä. Eläkeläisalennuksia ei korva-
31251: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ta valtion varoista.
31252: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Kaupunkilippuja ja kaupunkien seutulippuja
31253: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo           koskevat järjestelmät ovat nopeasti yleistyneet
31254: Holopaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        maassamme. Näissä lippujärjestelmissä valtio lii-
31255: sen n:o 189:                                         kenneministeriön määrärahoista ja kunnat osta-
31256:                                                      vat taksa-alennuksen säännöllisille joukkoliiken-
31257:           Mitä Hallitus aikoo omalta osaltaan        nekäyttäjille. Vielä tämän vuoden aikana seutuli-
31258:        tehdä työttömien matkakustannusten            put otettaneen käyttöön Tampereen, Turun,
31259:        puolittamiseksi heidän liikkuessaan koti-     Lahden ja Porin kaupunkiseuduilla. Mainitut
31260:        maassa?                                       lippujärjestelmät palvelevat samalla myös työt-
31261:                                                      tömien tarpeita.
31262:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Liikenneministeriön joukkoliikenteen määrä-
31263: vasti seuraavaa:                                     rahoja on viime vuosina supistettu voimakkaasti.
31264:                                                      Mikäli määrärahoja edelleen leikataan, tämä hei-
31265:   ED-säädösten mukaan liikenneyrityksiä ei           jastuu juna- ja linja-autoliikenteen palvelutar-
31266: voida velvoittaa antamaan taksa-alennuksia.          jontaan sekä myös mahdollisuuksiin seutulippu-
31267: Mikäli alennus halutaan, valtion tai kunnan tulee    jen käyttöönottamiseksi. Määrärahojen niuk-
31268: korvata se liikenneyritykselle. Tällä hetkellä so-   kuuden vuoksi uusien, jollekin väestöryhmälle
31269: vellettavat eläkeläisalennukset ovat eräitä kau-     suunnattujen taksa-alennusten käyttöönotto on
31270: punkeja lukuun ottamatta liikenneyritysten it-       varsin vaikeaa.
31271: 
31272:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1997
31273: 
31274:                                                               Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
31275:                                             KK 189/1997 vp                                             3
31276: 
31277: 
31278: 
31279: 
31280:                                         Tili Riksdagens Talman
31281: 
31282:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      va. Dessa pensionärsrabatter ersätts inte från
31283: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        statliga medel.
31284: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-       Olika system för stadsbiljetter och regionbil-
31285: damot Raimo Holopainen undertecknade spörs-           jetter har i rask takt blivit allmänna i vårt land.
31286: mål nr 189:                                           Enligt dessa biljettsystem upphandlar staten och
31287:                                                       kommunerna med trafikministeriets anslag re-
31288:           Vad ämnar Regeringen för egen del           gelbundet rabatter på taxor åt kollektivtrafikan-
31289:        göra för att minska de arbetslösas rese-       vändare. Regionbiljetter torde ännu inom detta
31290:        kostnader med hälften när de reser i hem-      år tas i bruk i stadsregionerna i Tammerfors,
31291:        landet?                                        Åbo, Lahtis och Björneborg. Nämnda biljettsys-
31292:                                                       tem betjänar samtidigt de arbetslösas behov.
31293:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Trafikministeriets anslag får kollektivtrafik
31294: anföra fö1jande:                                      har under de senaste åren skurits ned kraftigt.
31295:                                                       Om anslagen skärs ned också i fortsättningen
31296:    Enligt EU-bestämmelserna är det inte möj1igt       kommer detta att avspegla sig på tjänsterna inom
31297: att förpliktiga trafikföretag att bevilja nedsätt-    tåg- och busstrafiken och möjligen också vad
31298: ningar i taxorna. Om rabatt önskas skall endera       gäller införandet av regionbiljetter. På grund av
31299: staten eller kommunen ersätta trafikföretaget för     de knappa anslagen är det rätt så svårt att ta i
31300: eventuella rabatter. Vissa pensionärsrabatter         bruk rabatter på taxor som styrs tili en speciell
31301: som för närvarande tillämpas har med undantag         befolkningsgrupp.
31302: för några städer beviljats av trafikföretagen sjäi-
31303: 
31304:      Helsingfors den 17 mars 1997
31305: 
31306:                                                                   Trafikminister Tuula Linnainmaa
31307:                                           KK 190/1997 vp
31308: 
31309: Kirjallinen kysymys 190
31310: 
31311: 
31312: 
31313: 
31314:                                   Maija-Liisa Veteläinen /kesk ym.: Pohjois-Suomen kehityshankkei-
31315:                                      den toteuttamisesta
31316: 
31317: 
31318:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
31319: 
31320:     Pohjois-Suomen lähetystö jätti viime vuoden     markkaa Pohjois-Suomen kehittämiseen. Tämä
31321: joulukuussa suunta-asiakirjan pääministeri Lip-     olisi pidemmän tähtäyksen investointia Pohjois-
31322: poselle. Asiakirjassa oli esityksiä siitä, miten    Suomen osaamiseen ja yritystoimintaan. Pelko-
31323: työttömyyden vaivaama Pohjois-Suomi saatai-         na on, että valtion yhtiöistä saadut varat käyte-
31324: siin uuteen nousuun. Koko Pohjois-Suomi on          tään budjettivajeen kattamiseen, jolloin ne hupe-
31325: yhtenäisenä hankkeen takana. Mukana ovat            nevat lyhytnäköiseen kulutukseen.
31326: muun muassa Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Poh-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31327: janmaa, Lapin ja Kainuun maakuntien liitot,         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31328: alueen kauppakamarit sekä suurimmat kaupun-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31329: git ja seutukunnat.                                 jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31330:     Pääministeri Lipponen lupasi viedä asiaa ri-
31331: peästi eteenpäin hallituksessa. Lähetystön käyn-              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
31332:  nistä on kulunut jo kolme kuukautta, mutta mi-            siin toteuttaakseen Pohjois-Suomen
31333:  tään ei ole kuulunut.                                     suunta-asiakirjassa ehdotetut kehitys-
31334:     Valtion tulisi varata valtion yhtiöiden yksi-          hankkeet?
31335:  tyistämisestä saaduista varoista l-2 miljardia
31336:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1997
31337:           Maija-Liisa Veteläinen /kesk     Osmo Kurola /kok           Hannu Takku1a /kesk
31338:           Hannes Manninen /kesk            Ossi Korteniemi /kesk      Erkki Pulliainen /vihr
31339:                                            Liisa Hyssälä /kesk
31340: 
31341: 
31342: 
31343: 
31344: 279001
31345: 2                                         KK 190/1997 vp
31346: 
31347: 
31348: 
31349: 
31350:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
31351: 
31352:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa      osaltaan antaa painoa asiakirjassa esitettyjen
31353: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       hankkeiden tai hankekokonaisuuksien toteutta-
31354: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     miseksi.
31355: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maija-Lii-        Alueiden kehittämistä koskevan lain mukai-
31356: sa Veteläisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-   sesti alueellista kehittämistyötä suunnataan sekä
31357: myksen n:o 190:                                     kansallisilla että yhdessä Euroopan unionin
31358:                                                     kanssa toteutettavilla alueellisilla ohjelmilla. Oh-
31359:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      jelmatyö, jota tehdään maakuntien liittojen joh-
31360:        siin toteuttaakseen Pohjois-Suomen           dolla, kokoaa alueiden ja keskushallinnon näke-
31361:        suunta-asiakirjassa ehdotetut kehitys-       mykset, ja maakunnan liitto huolehtii eri tahojen
31362:        hankkeet?                                    toiminnan kytkennästä maakunnan kehittämis-
31363:                                                     ohjelmaan.
31364:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Valtioneuvosto on päätöksessään alueiden
31365: vasti seuraavaa:                                    kehittämisestä annetun lain mukaisista tavoite-
31366:                                                     ohjelmista ja aluekehitysrahojen suuntaamisen
31367:    Kehittämistyössä, jonka tuloksena on synty-      yleisistä perusteista (25.4.1996) korostanut alue-
31368: nyt Pohjoisen Suomen suunta -asiakirja, on vah-     hallinnon roolin vahvistamista alueellisessa ke-
31369: vasti sisäistetty alueen omaehtoinen kehittämi-     hittämistyössä, jolloin alueiden itsenäistä pää-
31370: nen ja alueiden välisestä yhteistyöstä saatavat     töksenteko-oikeutta lisätään sekä kansallisissa
31371: edut. Asiakirjassa pohjoisen Suomen kehittämi-      että EU:n osarahoittamissa hankkeissa. Tämä
31372: nen nähdään laaja-alaisesti osana Euroopan ke-      edellyttää valtion aluehallintoviranomaisten ja
31373: hitystä, ja kehittämistyön osapuolet sitoutuvat     maakunnan liittojen kiinteää vuorovaikutusta
31374: toimimaan aktiivisesti sen päämäärän eteen, että    ohjelmien toteuttamisessa.
31375: myös EU:n tulevassa politiikassa pohjoisin Eu-         Osa Pohjoisen Suomen suunta -asiakirjassa
31376: rooppa (Barentsin euroarktinen alue) sekä laa-      esitetyistä kehittämiskohteista, kuten liikennettä
31377: jemmin pohjoisten alueiden yhteistyö niiden mai-    ja energiaa koskevat kehittämisehdotukset, edel-
31378: den kesken, joilla on selkeitä yhtymäkohtia poh-    lyttää valtakunnallista päätöksentekoa ja niitä
31379: joisuuteen, otettaisiin yhdeksi uudeksi kehittä-    koskevat ratkaisut tehdään normaalin valmiste-
31380: miskohteeksi. Pohjoisten alueiden kehittämises-     lun yhteydessä. Tässä valmistelussa alueen aktii-
31381: sä yksi maakunta tai lääni koetaan varsin pienek-   visuus ja alueella tehty priorisointi on ensiarvoi-
31382: si yksiköksi.                                       sen tärkeätä.
31383:     Raportissa esitetyistä toimenpiteistä kiirei-      Pohjoisen Suomen kehittämiselle selkeät
31384: simmiksi todetut sisällytetään välittömästi työ-    suuntaviivat määrittelevä, laajaan yhteistoimin-
31385: hön osallistuneiden tahojen toimintasuunnitel-      taan pohjautuva asiakirja antaa erinomaisen
31386: miin. Tulevaa yhteistyötä johtamaan peruste-        pohjan alueen kehittämistoimien suuntaamiseen
31387: taan Pohjoisen Suomen neuvottelukunta. Pää-         alueen tahdonmuodostuksen pohjalta, jolloin
31388: vastuun ohjelman toteuttamisesta kantavat yh-       käytettävissä olevia resursseja voidaan kohden-
31389: teistyöhön osallistuvat neljä pohjoista maakun-     taa nojautuen selkeään, koko pohjoisen alueen
31390: taa.                                                kattavaan kehittämisstrategiaan. Työryhmän te-
31391:    Pohjoisen Suomen suunta -asiakirjan taustal-     kemän strategiatyön jatkoksi sisäasiainministe-
31392: la olevan kehittämistyön vahvuus on alueiden        riössä selvitetään työryhmän asettamista edistä-
31393: välinen tavoitteellinen yhteistyö, joka omalta      mään pohjoisen Suomen kehittämistoimia.
31394: 
31395:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1997
31396:                                                              Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
31397:                                              KK 190/1997 vp                                             3
31398: 
31399: 
31400: 
31401: 
31402:                                          Tili Riksdagens Talman
31403: 
31404:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        väger tungt när det gäller att genomföra projek-
31405: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         ten eller projekthelheterna.
31406: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          Enligt lagen om regional utveckling inriktas
31407: man Maija-Liisa Veteläinen m.fl. undertecknade         det regionala utvecklingsarbetet med hjälp av
31408: spörsmål nr 190:                                       både nationella regionala program och regionala
31409:                                                        program som genomförs tillsammans med Euro-
31410:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          peiska unionen. Programarbetet, som leds av för-
31411:        att genomföra de utvecklingsprojekt som         bunden på landskapsnivå, sammanför regioner-
31412:        föreslås i dokumentet Pohjoisen Suomen          nas och centralförvaltningens ståndpunkter och
31413:        suunta?                                         förbundet på landskapsnivå ser till att de olika
31414:                                                        parternas verksamhet anknyts tili landskapets
31415:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          regionutvecklingsprogram.
31416: anföra följande:                                          1 sitt beslut (25.4.1996) om de målprogram och
31417:                                                        allmänna grunder för inriktningen av regionut-
31418:    Dokumentet Pohjoisen Suomen suunta är ett           vecklingspengar som avses i lagen om regional
31419: resultat av ett utvecklingsarbete där man starkt       utveckling har statsrådet betonat vikten av att
31420: har omfattat utvecklingen av regionen genom            regionalförvaltningens roll i det regionala ut-
31421: dess eget initiativ och fördelarna med samarbetet      vecklingsarbetet stärks. Då ökas regionernas
31422: mellan regionerna. 1 dokumentet ses utveckling-        självständiga beslutanderätt i både nationella
31423: en av norra Finland på ett övergripande sätt som       projekt och projekt som delfinansieras av EU.
31424: en del av utvecklingen av Europa. Parterna för-        Detta förutsätter en intim samverkan mellan de
31425: binder sig att aktivt arbeta för målet att det nord-   statliga regionalförvaltningsmyndigheterna och
31426: ligaste Europa (det euroarktiska området i Ba-         förbunden på landskapsnivå när programmen
31427: rents) samt det mera vittgående nordliga regiona-      fullföljs.
31428: la samarbetet mellan de Iänder som har klara              För en del av utvecklingsobjekten i dokumen-
31429: beröringspunkter med nordligheten skall tas in         tet Pohjoisen Suomen suunta, t.ex. för de utveck-
31430: som ett nytt utvecklingsobjekt också i den fram-       lingsförslag som gäller trafik och energi, krävs
31431: tida EU-politiken. När det gäller utvecklingen av      riksomfattande beslut. Avgöranden som hänför
31432: regionerna i norr upplevs ett landskap eller ett Iän   sig tili dem fattas i anslutning tili den normala
31433: som en synnerligen liten enhet.                        beredningen, där den regionala aktiviteten och de
31434:     Av de åtgärder som presenteras i rapporten tas     regionala prioriteringarna är ytterst viktiga.
31435: sådana åtgärder som konstaterats vara mest                Dokumentet, som drar upp klara riktlinjer för
31436: brådskande omedelbart in i verksamhetsplaner-          utvecklingen av norra Finland och baserar sig på
31437: na för de instanser som deltagit i arbetet. En         ett brett samarbete, utgör en utmärkt grund för
31438: delegation för norra Finland, Pohjoisen Suomen         att de regionala utvecklingsåtgärderna skall in-
31439: neuvottelukunta, tillsätts för att leda det framti-    riktas med hänsyn tili viljebildningen i regionen.
31440: da samarbetet. De fyra landskap i norr som del-        Då kan disponibla resurser allokeras enligt en
31441:  tar i samarbetet bär huvudansvaret för att pro-       klar utvecklingsstrategi som täcker hela den nor-
31442: grammet fullföljs.                                     ra regionen. Vid inrikesministeriet utreds möjlig-
31443:     Det målinriktade samarbetet mellan regioner-       heten att som en fortsättning på arbetsgruppens
31444:  na utgör styrkan i utvecklingsarbetet bakom do-       strategiska arbete tillsätta en arbetsgrupp för att
31445:  kumentet Pohjoisen Suomen suunta. Samarbetet          främja utvecklingsåtgärderna i norra Finland.
31446: 
31447:      Helsingforsden 26 mars 1997
31448: 
31449:                                                                    lnrikesminister Jan-Erik Enestam
31450:                                              KK 191/1997 vp
31451: 
31452: Kirjallinen kysymys 191
31453: 
31454: 
31455: 
31456: 
31457:                                    Esa Lahtela /sd ym.: Metsähallituksen perimistä pyyntilupamak-
31458:                                       suista
31459: 
31460: 
31461:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
31462: 
31463:     Metsähallitus perii maillaan susia metsästävil-   vaaraunetaan myös vapaaehtoinen talkootyö,
31464: tä 150 markan henkilökohtaisen pyyntilupamak-         jota metsästäjät ja metsästysseurat tekevät (riis-
31465: sun. Yksityismaanomistajat ja muut metsäyhtiöt        tanhoito, riistalaskennat, valvonta jne.),
31466: sallivat sudenmetsästyksen ilman lisämaksuja.            - Metsähallituksen tulee nähdä suurpetojen
31467: Maksun periminen tuntuukin kohtuuttomalta,            metsästys osana kokonaisvaltaista riistapolitiik-
31468: sillä susikannan vähentämisen perusteena on           kaa, jolla turvataan kaikkien riistaeläinten met-
31469: mm., että                                             sästysmahdollisuuden säilyminen osana maam-
31470:     - sudenmetsästys on osa riistanhoitoa, jolla      me ikivanhaa perinnettä.
31471: turvataan tulevaisuuden hirvien metsästys myös           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
31472: valtion mailla,                                       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31473:     - metsästyksestä ei ole saatavissa taloudel-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31474: lista hyötyä,                                         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31475:     - liiallisten petokantojen säätelyllä mahdol-
31476: listetaan kestävän riistatalouden edut,                           Onko Hallitus ollut tietoinen, että
31477:     - laki Metsähallituksesta määrää ottamaan                 Metsähallitus on ryhtynyt perimään susia
31478: huomioon paikalliset olosuhteet ja jopa maksut-               metsästäviltä 150 markan pyyntilupa-
31479: toman metsästyksen oikeuden,                                  maksun,ja
31480:     - kotieläinvahinkojen 1isääntymiselle on                      onko Hallitus aikonut lähteä vaikutta-
31481: suuri vaara,                                                  maan siihen, että yleisiin hyötynäkökoh-
31482:     - tartuntatautivaara on tulevaisuudessa yhä               tiin perustuen sudenmetsästys voisi olla
31483: todennäköisempi,                                              maksutonta jatkossa Metsähallituksen
31484:     - nykyisellä pyyntilupamaksukäytännöllä                   mailla?
31485: 
31486:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1997
31487:                      Esa Lahtela /sd                           Kalevi Olin /sd
31488:                      Erkki J. Partanen /sd                     Raimo Holopainen /sd
31489: 
31490: 
31491: 
31492: 
31493: 279001
31494: 2                                           KK 191/1997 vp
31495: 
31496: 
31497: 
31498: 
31499:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
31500: 
31501:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        rätä liiketaloudellista hintaa alemmiksi. Metsä-
31502: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         hallituksesta annetussa asetuksessa (1525/1993)
31503: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       säädetään niistä palveluista, joihin sovelletaan
31504: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-       laissa mainittuja erityisperusteita, ja asetuksen
31505: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          9 §:ssä on lueteltu ne Metsähallituksen metsäs-
31506: n:o 191:                                              tyspalvelut, jotka ovat maksuttornia tai joista
31507:                                                       voidaan periä liiketaloudellista hintaa alempi
31508:            Onko Hallitus ollut tietoinen, että        maksu. Suden metsästystä koskevia lupapalve-
31509:        Metsähallitus on ryhtynyt perimään susia       luja ei ole säädetty maksuttamiksi tai muutoin-
31510:        metsästäviltä 150 markan pyyntilupa-           kaan liiketaloudellista hintaa alemmiksi.
31511:        maksun,ja                                         Suden, samoin kuin muidenkin suurten peto-
31512:            onko Hallitus aikonut lähteä vaikutta-     eläinten, metsästys kytkettiin metsästysoikeu-
31513:        maan siihen, että yleisiin hyötynäkökoh-       teen metsästyslain kokonaisuudistuksessa vuon-
31514:        tiin perustuen sudenmetsästys voisi olla       na 1993. Metsähallitus vahvisti vuonna 1995
31515:        maksutonta jatkossa Metsähallituksen           suurpetojen metsästysluvan arvonlisäverolliseksi
31516:        mailla?                                        hinnaksi 150 markkaa. Suden metsästyksen osal-
31517:                                                       ta maksua on peritty itäisessä Suomessa vasta
31518:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          15.1.1997 tapahtuneen suden rauhoituksen päät-
31519: vasti seuraavaa:                                      tymisen jälkeen. Metsähallituksen menettely on
31520:                                                       ollut asiasta annettujen säännösten mukainen.
31521:     Metsähallituksesta tuli vuoden 1994 alusta lii-      Metsästys monen riistaeläimen kohdalla ta-
31522: kelaitos, johon sovelletaan lakia valtion liikelai-   pahtuu niiden aiheuttamien haittavaikutusten
31523: toksesta sekä lakia ja asetusta Metsähallitukses-     vähentämiseksi. Suurimmat vahingot aiheuttaa
31524: ta. Liikelaitoslain (627/1987) mukaan liikelaitos     hirvi. Metsästysmaksujen hinnoittelu kysymyk-
31525: päättää tuottamistaan palveluista ja tavaroista       sessä mainittuihin yleisiin hyötynäkökohtiin pe-
31526: perittävistä hinnoista, jollei laitoskohtaisissa      rustuen ei ole käytännössä mahdollinen eikä
31527: säännöksissä toisin säädetä. Metsähallituksesta       Metsähallituksesta annettuun asetukseen met-
31528: annetun lain (1169/1993) mukaan metsästykseen         sästyslupamaksujen osalta ole suunnitteilla muu-
31529: liittyvät maksut voidaan erityisin perustein mää-     toksia.
31530:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1997
31531: 
31532:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
31533:                                             KK 191/1997 vp                                                3
31534: 
31535: 
31536: 
31537: 
31538:                                         Tili Riksdagens Talman
31539: 
31540:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           än ett pris som fastställs enligt företagsekonomis-
31541: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande           ka grunder. 1 förordningen om Forststyrelsen
31542: med1em av statsrådet översänt följande av riks-       (1525/1993) stadgas om de tjänster för vilkas del
31543: dagsman Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörs-        i lagen avsedda särskilda grunder tillämpas, och i
31544: mål nr 191:                                           förordningens 9 § anges de av Forststyrelsens
31545:                                                       tjänster, som ansluter sig tilljakt och antingen är
31546:           Är Regeringen medveten om att Forst-        avgiftsfria eller prissätts tili en lägre nivå än det
31547:        styre1sen har börjat debitera en 150 mark      affårsmässiga priset. För de licenstjänsters del
31548:        stor jaktlicensavgift av dem som bedriver      som berör jakten på varg finns inte bestämmelser
31549:        jakt på varg, och                              om att de skall vara avgiftsfria eller prissättas tili
31550:           har Regeringen för avsikt att göra nå-      en nivå som är lägre än det affårsmässiga priset.
31551:        gonting åt detta så att vargjakten, som            I samband med totalrevisionen av jaktlagen år
31552:        grundar sig på allmänna nyttosynpunk-          1993 kopplades jakten på varg, såsom även jak-
31553:        ter, kunde b1i avgiftsfri på Forststyre1sens   ten på de övriga stora rovdjuren, samman med
31554:        marker?                                        jakträtten. År 1995 fastställde Forststyrelsen pri-
31555:                                                       set för Iicens för jakt på stora rovdjur tili 150
31556:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       mark inklusive mervärdesskatt. I östra Finland
31557: anföra fö1jande:                                      har denna avgift för vargens del debiterats först
31558:                                                       efter det fredningen av vargen upphörde
31559:     Forststyre1sen b1ev från början av år 1994 ett    15.l.l997. Forststyrelsens förfarande är helt i
31560: affårsverk, på vi1ket lagen om statens affårsverk     överensstämmelse med de bestämmelser som gäl-
31561: samt lagen och förordningen om F orststyrelsen        ler i denna sak.
31562: tillämpas. Enligt lagen om affårsverk (627/1987)          Jakten på månget vilt sker för att minska de
31563: beslutar affårsverket om de belopp som debiteras      skador viltet ifråga åsamkar. De största skador-
31564: för producerade tjänster och varor, såvida inte       na åstadkommer älgen. En prissättning av jakt-
31565: annat anges i de 1agstadganden som berör verket       licenserna utgående från i spörsmålet åsyftade
31566: ifråga. En1igt lagen om Forststyre1sen (1169/         allmänna nyttosynpunkter är inte möjlig. Planer
31567: 1993) kan avgifter som ansluter sig tili jakt på      på ändringar av förordningen om Forststyrelsen
31568: särskilda grunder fastställas tili ett lägre be1opp   för jaktlicensavgifternas del finns inte.
31569: 
31570:      Helsingforsden 21 mars 1997
31571: 
31572:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
31573:                                                KK 192/1997 vp
31574: 
31575: Kirjallinen kysymys 192
31576: 
31577: 
31578: 
31579: 
31580:                                      Pentti Tiusanen /vas: Puolustushallinnon rakennuslaitoksen työnte-
31581:                                         kijöiden aseman turvaamisesta
31582: 
31583: 
31584:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
31585: 
31586:    Puolustushallinnon rakennustoimiston tou-                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31587: kokuussa 1994 tapahtuneen rakennuslaitokseksi            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31588: muuttumisenjälkeen on vähennetty 354 työpaik-            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31589: kaa. Tällä hetkellä rakennuslaitoksessa henkilö-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31590: kunta työskentelee epätietoisena tulevaisuudes-
31591: taan. He ovat korkeasti ammattitaitoisia raken-                    Mikä on puolustushallinnon raken-
31592: tajia, joilla olisi yllin kyllin tekemistä. Työtä puo-          nuslaitoksenja sen työntekijöiden kohta-
31593: lustushallinnon rakennuksilla riittäisi.                        lo ja onko rakennuslaitoksen henkilöstö
31594:                                                                 säästökohde?
31595: 
31596:       Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1997
31597:                                             Pentti Tiusanen /vas
31598: 
31599: 
31600: 
31601: 
31602:  279001
31603: 2                                           KK 192/1997 vp
31604: 
31605: 
31606: 
31607: 
31608:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
31609: 
31610:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sesti perusteltua, on oman työn osuutta vähen-
31611: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         nettävä ja vastaavasti ostopalvelujen käyttöä li-
31612: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sättävä.
31613: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-         Tehokkuus ja taloudellisuusvaatimus sekä kil-
31614: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        pailuttamisen lisääminen edellyttävät jatkuvaa
31615: 192:                                                  kustannusseurantaa sekä toiminnan kehittämis-
31616:                                                       tä ja rationalisointia. Toiminnan rationalisointi
31617:           Mikä on puolustushallinnon raken-           onkin johtanut rakennuslaitoksen henkilöstö-
31618:        nuslaitoksenja sen työntekijöiden kohta-       määrän vähentymiseen yhteensä 513 henkilöllä
31619:        lo ja onko rakennuslaitoksen henkilöstö        laitoksen perustamisesta lukien.
31620:        säästö kohde?                                     Henkilöstövähennykset, joista suurin osa on
31621:                                                       toteutunut ns. luonnollisen poistuman kautta,
31622:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ovat toteutuneet pääosin vuosien 1994-1995 ai-
31623: vasti seuraavaa:                                      kana. Vuoden 1996 osalta vähennys on ollut 32
31624:                                                       henkilötyövuotta.
31625:    Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tehtä-           Puolustusministeriö antoi 29.3.1996 päätök-
31626: vänä on tuottaa tai hankkia puolustusvoimien          sen puolustushallinnon kiinteistötoimen kehittä-
31627: rauhanajan ja poikkeusolojen tehtävien edellyt-       misestä. Päätöksen ja sen jälkeen tapahtuneen
31628: tämät rakentamis- ja kiinteistöjen ylläpitopalve-     kehityksen tuloksena on rakennuslaitoksen ase-
31629: lut.                                                  ma hallinnonalalla vakiintunut. Puolustushallin-
31630:    Rakennuslaitoksen on pyrittävä hoitamaan           non rakennuslaitos nähdään jatkossakin kiin-
31631: tehtävänsä mahdollisimman tehokkaasti ja ta-          teistötoimen keskeisenä toimijana, jolla on sekä
31632: loudellisesti puolustusministeriön vuosittain         puolustusministeriön että puolustusvoimien
31633: asettamien tulostavoitteiden ja puolustusvoi-         tuki.
31634: mien toimintaedellytysten rajoissa. Puolustusmi-         Rakennuslaitoksen sisäinen kehittäminen on
31635: nisteriö on asettanut rakennuslaitoksen tavoit-       edelleen välttämätöntä. Kehittämisellä varmiste-
31636: teeksi kilpailun lisäämisen kiinteistötoimen pal-     taan laitoksen toiminnan kilpailukykyisyys ja
31637: velutuotannossa siten, että laitos kilpailuttaa ul-   puolustusvoimien mahdollisuus saada edullisia
31638: kopuolisia kiinteistöalan palvelun tuottajia kes-     palveluja myös jatkossa. Tällä on välillisesti
31639: kenään ja vertaa niitä oman toimintansa kustan-       myönteinen vaikutus myös työpaikkojen säily-
31640: nuksiin. Mikäli on toiminnallisesti ja taloudelli-    miseen puolustushallinnon rakennuslaitoksessa.
31641: 
31642:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1997
31643:                                                                    Puolustusministeri Anneli Taina
31644:                                             KK 192/1997 vp                                             3
31645: 
31646: 
31647: 
31648: 
31649:                                         Tili Riksdagens Talman
31650: 
31651:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           minskas och användningen av köpt service i mot-
31652: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande           svarande mån ökas.
31653: med1em av statsrådet översänt fåljande av riks-          Effektiviteten och kravet på lönsamhet samt
31654: dagsman Pentti Tiusanen undertecknade spörs-          den ökade användningen av konkurrensutsätt-
31655: mål nr 192:                                           ning förutsätter att kostnaderna fortgående kon-
31656:                                                       trolleras samt att verksamheten utvecklas och
31657:          Vilket är försvarsförvaltningens bygg-       rationaliseras. Rationaliseringen av verksamhe-
31658:        verks och dess arbetstagares öde, och är       ten har också lett tili att byggverkets personai
31659:        byggverkets personai föremål för sparåt-       minskats med sammanlagt 513 personer efter det
31660:        gärder?                                        att verket grundades.
31661:                                                          Minskningen av personalen, som till största
31662:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         delen skett i form av s.k. naturlig avgång, har i
31663: anföra f61jande:                                      huvudsak verkställts under åren 1994-1995. 1
31664:                                                       fråga om år 1996 har minskningen utgjort 32
31665:    Försvarsmaktens byggverk skall tillhandahå1-       årsverken.
31666: la eller skaffa sådan service för byggande och           F örsvarsministeriet meddelade 29.3.1996 ett
31667: underhåll av fastigheter som försvarsmaktens          beslut om utvecklingen av försvarsmaktens fas-
31668: uppgifter i fredstid och under undantagsförhå1-       tighetsfunktion. Som resultat av beslutet och den
31669: 1anden kräver.                                        utveckling som skett därefter har byggverkets
31670:    Byggverket bör sträva tili att sköta sin uppgift   ställning på förvaltningsområdet befåsts. För-
31671: så effektivt och ekonomiskt som möjligt inom          svarsförvaltningens byggverk betraktas också i
31672: gränserna för de resultatmål som försvarsminis-       fortsättningen som fastighetsfunktionens centra-
31673: teriet årligen anger och försvarsmaktens verk-        la företrädare, som har både försvarsministeriets
31674: samhetsförutsättningar. Det må1 som försvars-         och försvarsmaktens stöd.
31675: ministeriet har ställt upp för byggverket är att         Den interna utvecklingen av byggverket är
31676: konkurrensen när det gäller fastighetsfunktio-        alltjämt nödvändig. Genom utvecklingen säkras
31677: nens serviceproduktion bör ökas så att verket         konkurrensförmågan när det gäller byggverkets
31678: anordnar offerttävlingar för utomstående servi-       verksamhet samt försvarsmaktens möjlighet att
31679: ceproducenter på fastighetsområdet och jämför         också framdeles få förmånlig service. Detta har
31680: offerterna med kostnaderna för den egna verk-         också indirekt en positiv verkan på möjligheterna
31681: samheten. Om det i funktionellt och ekonomiskt        att hålla kvar arbetsplatserna vid försvarsförvalt-
31682: avseende är motiverat bör det egna arbetets andel     ningens byggverk.
31683: 
31684:      Helsingforsden 30 mars 1997
31685: 
31686:                                                                       Försvarsminister Anneli Taina
31687:                                             KK 193/1997 vp
31688: 
31689: Kirjallinen kysymys 193
31690: 
31691: 
31692: 
31693: 
31694:                                    Raimo Vistbacka /ps: Tangokuningas Sauli Lehtosen muistomerkin
31695:                                       pystyttämisluvasta
31696: 
31697: 
31698:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
31699:    Tangokuningas Sauli Lehtonen sai surmansa          keja noudatetaan. Suomen laki puolestaan antaa
31700: hirvikolarissa Sipoon Boxissa kesken konsertti-       tiepiirille mahdollisuuden vuokrata hallintaansa
31701: matkansa. Tämän traagisen onnettomuuden jäl-          kuuluvaa maa-aluetta sekä määrätä siitä suori-
31702: keen on kyseisellä onnettomuuspaikalla käynyt         tettavan vuokran voimassa olevien säännösten
31703: suuria määriä nuorena kuolleen laulajan ihaili-       mukaisesti. Tielaitokselle ei kyseisestä hankkees-
31704: joita,ja paikasta on tullut eräänlainen kulttipaik-   ta tulisi mitään kustannuksia, ja muistomerkin
31705: ka. Tämä puolestaan on aiheuttanut liikenteelli-      saaminen levähdyspaikalle olisi myös poliisin
31706: siä haittoja moottoritien ko. osuudella.              mielestä liikenneturvallisuutta paikalla lisäävä
31707:     Sauli Lehtosen muistoa vaalivat kansalaiset       toimenpide, koska ihmiset eivät enää pysähtyisi
31708: ovat ryhtyneet puuhaamaan muistomerkkiä hä-           moottoritien varteen. Kaikista hankkeen kustan-
31709: nen onnettomuuspaikkaansa lähellä olevalle            nuksista olisivat sen toteuttajat valmiita itse vas-
31710: moottoritien levähdyspaikalle, jossa se olisi syr-    taamaan.
31711: jässä liikenteeltä eivätkä kävijät näin vaarantaisi      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31712: muiden tai itsensä liikenneturvallisuutta. Hank-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31713: keen eräs puuhahenkilö on pyytänyt Uuden-             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31714: maan tiepiiriitä vuokralle pientä maa-aluetta         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31715:  tätä tarkoitusta varten. Pyyntöön ei ole kuiten-
31716:  kaan suostuttu vedoten muka EU-direktiiveissä                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
31717:  olevaan kieltoon.                                           että Uudenmaan tiepiiri vuokraisi pienen
31718:     EU:n tiedottaja on tiedustellut asiaa Euroo-             alueen maata Sipoon Boxissa olevalta
31719:  pan unionilta ja sieltä on todettu, ettei EU :n             moottoritien levähdyspaikalta tangoku-
31720:  direktiiveissä ole mitään estettä kyseiselle muis-          ningas Sauli Lehtosen muistomerkin pys-
31721:  tomerkin pystyttämiselle, kun vain Suomen Ia-               tyttämistä varten?
31722: 
31723:      Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1997
31724: 
31725:                                          Raimo Vistbacka /ps
31726: 
31727: 
31728: 
31729: 
31730: 279001
31731: 2                                        KK 193/1997 vp
31732: 
31733: 
31734: 
31735: 
31736:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
31737: 
31738:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     Tielaitokselta lupaa kysymyksessä mainitun
31739: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      muistomerkin pystyttämiseen moottoritien le-
31740: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    vähdysalueelle Sipoon kunnan Boxin kylässä.
31741: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo         Uudenmaan tiepiiri on tehnyt asiassa kielteisen
31742: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      päätöksen 28.2.1997. Tielaitoksen ilmoituksen
31743: sen n:o 193:                                       mukaan päätöksessä ei ole minkäänlaista viit-
31744:                                                    tausta EU-direktiiveihin. Päätökseen on liitetty
31745:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,    valitusosoitus lääninoikeuteen.
31746:         että Uudenmaan tiepiiri vuokraisi pienen       Tiepiiri on tehnyt päätöksensä sille yleisen
31747:         alueen maata Sipoon Boxissa olevalta       tienpitäjänä yleisistä teistä annetun lain 22 §:n
31748:         moottoritien levähdyspaikalta tangoku-     mukaan kuuluvan puhe- ja päätösvallan nojalla,
31749:         ningas Sauli Lehtosen muistomerkin pys-    ja tiepiirin päätöksestä voidaan hallintolainkäyt-
31750:         tyttämistä varten?                         tölain (586/1996) mukaisesti valittaa lääninoi-
31751:                                                    keuteen ja lääninoikeuden päätöksestä edelleen
31752:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tämän vuoksi
31753: vasti seuraavaa:                                   hallituksella enempää kuin liikenneministeriöllä-
31754:                                                    kään ei ole lakiin perustuvaa toimivaltaa ryhtyä
31755:     Kuvataiteilija Pauli Ruotsalainen on anonut    toimenpiteisiin tai tehdä päätöksiä asiassa.
31756: 
31757:       Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1997
31758:                                                             Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
31759:                                            KK 193/1997 vp                                             3
31760: 
31761: 
31762: 
31763: 
31764:                                        Tili Riksdagens Ta/man
31765: 
31766:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      märket i fråga på rastplatsen invid motorvägen i
31767: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       Box by i Sibbo. Nylands vägdistrikt har fattat ett
31768: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-     negativt beslut i ärendet den 28 februari 1997.
31769: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmå1           Enligt Vägverkets medde1ande innehåller beslu-
31770: nr 193:                                              tet inga som helst hänvisningar tili EU-direktiv.
31771:                                                      Tili beslutet har fogats en besvärsanvisning tili
31772:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       länsrätten.
31773:        ta för att Nylands vägdistrikt skall arren-      Vägdistriktet har fattat sitt beslut med stöd av
31774:        dera ut ett Iitet markområde på rastplat-     den rätt att föra talan och fatta beslut som enligt
31775:        sen invid motorvägen i Box by i Sibbo så      22 § lagen om allmänna vägar ankommer på väg-
31776:        att ett minnesmärke skall kunna resas         distriktet som allmän väghållare. Vägdistriktets
31777:        över tangokungen Sauli Lehtonen?              beslut kan enligt förvaltningsprocess1agen (586/
31778:                                                      1996) överklagas hos 1änsrätten, och länsrättens
31779:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        beslut kan överklagas hos högsta förvaltnings-
31780: anföra följande:                                     domstolen. Därför har regeringen lika lite som
31781:                                                      trafikministeriet lagstadgad behörighet att vidta
31782:   Bildkonstnär Pauli Ruotsalainen har hos Väg-       åtgärder eller fatta beslut i ärendet.
31783: verket anhållit om tilistånd att få resa minnes-
31784: 
31785:      Helsingforsden 20 mars 1997
31786: 
31787:                                                                  Trafikminister Tuula Linnainmaa
31788:                                              KK 194/1997 vp
31789: 
31790: Kirjallinen kysymys 194
31791: 
31792: 
31793: 
31794: 
31795:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Tuomioistuimenjäsenen virka-asemasta
31796: 
31797: 
31798: 
31799:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
31800:    Tuomioistuimen jäsentä ei voi erottaa viras-        taa virastaan. Riippumattomuus tulisi silloin tur-
31801: taan, ellei hän ole syyllistynyt tietynasteiseen ri-   vata muuulaisin keinoin kuin noudattamalla eh-
31802: kokseen tai muuten käynyt esimerkiksi sairau-          dotonta erottamattomuuden periaatetta.
31803: den vuoksi kykenemättömäksi virkaansa. Vii-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31804: meksi mainitussa tapauksessa kysymys ei toki           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31805: olekaan erottamisesta. Säännös on suhteellisen         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31806: vanhaa perua ja on tarkoitettu suojaamaan tuo-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31807: mioistuimen ja sen jäsenten riippumattomuutta.
31808: Tuomioistuimen ja sen jäsenten ehdoton riippu-                   Aikooko Hallitus olemassa olevien
31809: mattomuus on turvattava myös vastaisuudessa ja                kokemusten pohjalta ryhtyä suunnittele-
31810: jopa korostettava sitä esimerkiksi suhteessa tiet-            maan tuomioistuinten jäsenten asemaa
31811: tyjenjärjestöjen mahdollisesti aiheuttamaan riip-             koskevia säännöksiä siten, että kielto
31812: puvuuteen. Maailma on kuitenkin muuttunut ja                  erottaa heitä virasta korvattaisiin joilla-
31813: joissakin tapauksissa on yhteiskunnan edun mu-                kin muilla järjestelyillä loukkaamatta
31814: kaista, että tuomioistuimen jäsen voidaan erot-               tuomioistuinten riippumattomuutta?
31815: 
31816:      Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1997
31817: 
31818:                                           Sulo Aittaniemi /kesk
31819: 
31820: 
31821: 
31822: 
31823: 279001
31824: 2                                          KK 194/1997 vp
31825: 
31826: 
31827: 
31828: 
31829:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31830: 
31831:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mioistuinlaitoksen riippumattomuus. Riippu-
31832: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        mattomuuden turvaaminen edellyttää myös tuo-
31833: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      marereita ja tuomarin virkoja koskevia erityis-
31834: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       järjestelyjä. Osaksi niistä on edellä mainitulla
31835: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        tavalla säädetty jo hallitusmuodossa, joka sisäl-
31836: n:o 194:                                             tää perussäännökset tuomarien virassapysymis-
31837:                                                      oikeudesta. Virkamieslaissa on puolestaan lähtö-
31838:           Aikooko Hallitus olemassa olevien          kohtana, että sen säännöksiä sovelletaan myös
31839:        kokemusten pohjalta ryhtyä suunnittele-       tuomarin virkaan ja tuomariin. Tästä säännöstä
31840:        maan tuomioistuinten jäsenten asemaa          on kuitenkin poikettu nimenomaan sellaisissa
31841:        koskevia säännöksiä siten, että kielto        kysymyksissä, jotka liittyvät tuomioistuinten
31842:        erottaa heitä virasta korvattaisiin joilla-   riippumattomuuteen, kuten tuomarin virkojen ja
31843:        kin muilla järjestelyillä loukkaamatta        virkasuhteen pysyvyyteen.
31844:        tuomioistuinten riippumattomuutta?               Valtioneuvosto on 18.1.1996 asettanut parla-
31845:                                                      mentaarisen perustuslaki 2000 -komitean, jonka
31846:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tulee toimeksiautonsa mukaisesti laatia ehdotus
31847: vasti seuraavaa:                                     uudeksi, yhtenäiseksi Suomen perustuslaiksi.
31848:                                                      Toimikunnan tulee saada työnsä valmiiksi
31849:    Tuomareiden riippumattomaan asemaan liit-         31.5.1997 mennessä.
31850: tyvä perussäännös sisältyy Suomen Hallitus-             Oikeusministeriö on puolestaan asettanut laa-
31851: muodon 91 §:n 1 momenttiin. Sen mukaisesti           jan toimikunnan laatimaan ehdotukset tuoma-
31852: tuomareilla olkoon oikeus, ettei heitä voida muu-    rien nimittämismenettelystä, kelpoisuusehdoista
31853: ten kuin laillisen tutkimuksen ja tuomion nojalla    ja nimitysperusteista, tuomareiden virkamiesoi-
31854: julistaa virkansa menettäneiksi. Pykälän 2 mo-       keudellisesta asemasta sekä tuomioistuinharjoit-
31855: mentin mukaan lailla voidaan kuitenkin säätää        telusta. Toimikunnan tehtävänä on lisäksi selvit-
31856: tuomarin velvollisuudesta erota virastaan hänen      tää tuomareiden välimiehenä toimimista ja sitä,
31857: tultuaan määräikään tai menetettyään työky-          onko asiasta säädettävä lailla. Toimikunnan
31858: kynsä. Tuomareiden virasta erottamista koske-        määräaika on 30.6.1997.
31859: vat perussäännökset sisältyvät rikoslain 2 luvun        Tuomareiden asemaa ja riippumattomuutta
31860: 1 §:n 2 momenttiinja saman luvun 10 §:ään.           parhaillaan joko suoranaisesti pohditaan tai sitä
31861:    Tuomiovallan käyttämiselle asetetaan yleensä      ainakin välillisesti sivutaan kahdessa laajapoh-
31862: muuta julkista toimintaa korostetumpi objektii-      jaisessa toimielimessä, joiden on määrä lähitule-
31863: visuuden ja puolueettomuuden vaatimus. Euroo-        vaisuudessa antaa mietintönsä.Niiden mietintö-
31864: pan ihmisoikeussopimuksesta ilmenee, että tuo-       jen pohjalta on tarkoitus ottaa kantaa siihen,
31865: mioistuimen on oltava riippumaton. Valtio-or-        miten tuomioistuinten jäsenten asemaa tulisi
31866: ganisaatiomme peruspiirteisiin kuuluukin tuo-        muuttaa.
31867: 
31868:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1997
31869: 
31870:                                                                    Oikeusministeri Kari Häkämies
31871:                                            KK 194/1997 vp                                                3
31872: 
31873: 
31874: 
31875: 
31876:                                        Tili Riksdagens Talman
31877: 
31878:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      grunddragen i vårt statssystem ingår även att
31879: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       domstolarna skall vara oberoende. För att trygga
31880: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     oberoendet måste man också särskilt reglera frå-
31881: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr        gor som gäller domare och domartjänster. Delvis
31882: 194:                                                 har detta redan gjorts på ovan nämnt sätt i reger-
31883:                                                      ingsformen som innehåller de grundläggande be-
31884:           Ämnar Regeringen påbörja på basis av       stämmelserna om domarnas rätt att stanna kvar
31885:        förefintlig erfarenhet utarbetandet av be-    på sin tjänst. Utgångspunkten i tjänstemannala-
31886:        stämmelser som gäller ställningen av          gen är igen att dess bestämmelser tillämpas även
31887:        domstolarnas medlemmar så att förbudet        på domartjänster och domare. Undantag i denna
31888:        mot att avsätta dem från sin tjänst ersat-    regel har speciellt gjorts i sådana frågor som
31889:        tes med något annat system utan att det       gäller domstolarnas oberoende såsom varaktig-
31890:        dock äventyrade domstolarnas oberoen-         heten av domartjänster och domarnas tjänsteför-
31891:        de?                                           hållanden.
31892:                                                          Den 18 januari 1996 tillsatte statsrådet en par-
31893:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        lamentarisk kommitte vid namnet grundlag 2000
31894: anföra följande:                                     som enligt sitt uppdrag skall utarbeta ett förslag
31895:                                                      tili en ny och enhetlig grundlag för Finland.
31896:    Den grundläggande bestämmelsen om domar-          Kommitten skall slutföra sitt arbete senast den 31
31897: nas oberoende ställning finns i 91 § 1 mom. reger-   maj 1997.
31898: ingsformen för Finland. Enligt den åtnjuter alla         Justitieministeriet har å sin sida tillsatt en om-
31899: domare rättigheten att icke annorlunda än efter      fattande kommission för att utarbeta förslag tili
31900: laga rannsakning och dom kunna förklaras sina        utnämningsförfarandet,         behörighetsvillkoren
31901: tjänster förlustiga. Enligt paragrafens 2 mom.       och utnämningsgrunderna för domare, tili
31902: kan genom lag dock stadgas om skyldighet för         domares tjänstemannarättsliga ställning och om
31903: domare att avgå från tjänsten vid viss ålder eller   domstolspraktik. Kommissionen skall även utre-
31904: på grund av förlorad arbetsförmåga. De grund-        da domarnas skiljemannauppdrag och huruvida
31905: läggande bestämmelserna om avsättning av do-         dessa bör regleras i lag. Tidsfristen för arbetet är
31906: mare finns i 2 kap. 1 § 2 mom. och 2 kap. 10 §       den 30 juni 1997.
31907: straffiagen.                                             Två bredbasiga organ som snart skall ge sina
31908:    På användning av domsrätt ställs allt som         betänkanden dryftar som bäst domarnas ställ-
31909: oftast högre objektivitets- och neutralitetskrav     ning och oberoende eller åtminstone berörs frå-
31910: än på övrig offentlig verksamhet. 1 Europarådets     gan av deras uppdrag. På grundval av dessa be-
31911: konvention om mänskliga rättigheter bestäms att      tänkanden skall det sedan beslutas hur ställning-
31912: en domstol skall vara opartisk och oavhängig. 1      en av domstolarnas medlemmar bör ändras.
31913: 
31914:      Helsingforsden 26 mars 1997
31915: 
31916:                                                                      Justitieminister Kari Häkämies
31917:                                              KK 195/1997 vp
31918: 
31919: Kirjallinen kysymys 195
31920: 
31921: 
31922: 
31923: 
31924:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Kuluttajien suojaamisesta ulkomaisen lihan
31925:                                         terveysvaikutuksilta
31926: 
31927: 
31928:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
31929: 
31930:     Niin sanotun hullun lehmän taudin yhteydes-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
31931: sä Suomessa kavahdettiin ulkomaisen lihan              jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31932: mahdollisia terveysvaikutuksia eikä syyttä. Nyt        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31933: on ilmennyt, että Englannissa naudanlihassa on         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31934: bakteeri, joka on tappanut siellä jo 20 ihmistä.
31935:     Suomalaiset haluavat syödä kotimaista lihaa,                  Aikooko Hallitus nykyistä paremmin
31936: ja on olemassa säännökset, joiden mukaan esi-                  huolehtia siitä, että suomalainen kulut-
31937: merkiksi myyntipakkauksissa on oltava mainin-                  taja ostaessaan lihaa tulee varmuudella
31938: ta lihan alkuperämaasta. Tätä ei kuitenkaan                    tietämään sen alkuperämaan, ja että ku-
31939: noudateta, ja ostaja voi saada kotimaisen lihan                luttajaa suojataan näin ulkomaisessa li-
31940: sijasta englantilaista bakteerilihaa surullisin seu-           hassa esiintyviltä epäpuhtauksilta ja bak-
31941: rauksin. Lainsäädäntöä pitäisi kehittää ja valvoa              teereilta?
31942: niin, että kuluttaja voisi tuntea olonsa turvatuk-
31943: si.
31944:      Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1997
31945:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
31946: 
31947: 
31948: 
31949: 
31950:  279001
31951: 2                                          KK 195/1997 vp
31952: 
31953: 
31954: 
31955: 
31956:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31957: 
31958:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        perusteella selvittämään, mistä laitoksesta liha
31959: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         oli vähittäiskauppaan tullut ja oliko tieto lihan
31960: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       alkuperästä seurannut lihaerää vähittäiskaup-
31961: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        paan asti. Havaitut laiminlyönnit määrättiin
31962: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         korjattaviksi. Kampanjasta saatujen tulosten
31963: n:o 195:                                              mukaan tilanne alkuperämaan ilmoittamisen
31964:                                                       osalta on kohentunut vuoteen 1995 verrattuna,
31965:           Aikooko Hallitus nykyistä paremmin          mutta edelleenkin lihan alkuperä jätettiin myy-
31966:        huolehtia siitä, että suomalainen kulut-       mälöissä ilmoittamatta noin puolessa tarkaste-
31967:        taja ostaessaan lihaa tulee varmuudella        tuista kohteista. Elintarvikevirasto jatkaa alku-
31968:        tietämään sen alkuperämaan, ja että ku-        perämaata koskevien säännösten noudattamisen
31969:        luttajaa suojataan näin ulkomaisessa li-       valvontaa myös kuluvana vuonna. Tavoitteena
31970:        hassa esiintyviltä epäpuhtauksilta ja bak-     on, että kuluttaja saa aina luotettavan tiedon
31971:        teereilta?                                     lihan alkuperästä.
31972:                                                          Alkuperää koskeva valvonta on sisällytettävä
31973:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          myös elinkeinonharjoittajan omavalvontasuun-
31974: vasti seuraavaa:                                      nitelmaan. Suunnitelma on tehtävä kirjallisenaja
31975:                                                       se on esitettävä kunnalliselle valvontaviranomai-
31976:    Pakkausmerkintäasetuksen (79411991) mu-            selle, joka seuraa ja valvoo sen toteutumista.
31977: kaan elintarvikkeen alkuperämaa tai -alue on             Elintarvikeviraston kuluvan vuoden tulos- ja
31978: ilmoitettava, jos sen ilmoittamatta jättäminen        toimintasuunnitelmaan sisältyy myös elintarvik-
31979: voi johtaa kuluttajaa harhaan. Säännös koskee         keiden mikrobiologisen laadun valvontaan ja eri-
31980: sekä pakattuja että pakkaamattomia elintarvik-        tyisen tietovarannon kartuttamiseen tähtäävä
31981: keita. Säännöstä sovelletaan käytännössä siten,       projekti, jolla pyritään selvittämään uusien
31982: että myytäessä ulkomailta tuotua lihaa on sen         tautiaiheisten mikrobien yleisyyttä lihatuotteis-
31983: alkuperämaa aina ilmoitettava. On katsottu, että      sa. Projektissa selvitetään mm. vakavia ruoka-
31984: muussa tapauksessa suomalainen kuluttaja us-          myrkytysepidemioita useissa maissa aiheutta-
31985: koo lihan olevan kotimaista.                          neen enterohemorraagisen E.colin esiintymistä
31986:    Elintarvikevirasto on jatkuvasti kiinnittänyt      elintarvikkeissa. Lisäksi virasto on yhdessä maa-
31987: kuntien valvontaviranomaisten huomiota lihan          ja metsätalousministeriön ja kauppa- ja teolli-
31988: alkuperämerkintöjen valvonnan tärkeyteen. Val-        suusministeriön kanssa kehittämässä järjestel-
31989: vonnan tehostamiseksi virasto järjesti asiaa kos-     mää, jolla elintarvikkeisiin liittyvät mahdolliset
31990: kevan valvontakampanjan, sekä vuonna 1995             kriisitapaukset saadaan nopeasti selvitetyiksi ja
31991: että vuonna 1996. Valvontaprojektiin osallistui-      hallintaan.
31992: vat kaikki kunnat/kuntayhtymät paikallisten re-          Kotimaisia elintarvikkeita ei ole valvonnassa
31993: surssien sallimissa rajoissa. Tarkastukset kohdis-    mahdollisuutta suosia ulkomaisten kustannuk-
31994: tettiin ensisijaisesti vähittäismyyntipaikkoihin,     sella, mutta hallitus pyrkii varmistamaan, että
31995: mutta siinä olivat mukana myös lihantuojat,           sekä kotimaiset että maahan tuodut elintarvik-
31996: lihanleikkaamot, lihavalmistelaitokset sekä tuk-      keet ovat kuluttajan terveydelle turvallisia ja että
31997: kukaupat. Valvontakampanjassa tarkastettiin,          niissä on säännöstenmukaiset alkuperämerkin-
31998: oliko myynnissä ulkomaista alkuperää olevaa           nät. Hallitus pitää toteutettuja valvontatoimia
31999: lihaa ja oliko alkuperätieto kuluttajan nähtävis-     tarkoituksenmukaisina ja edellyttää, että niitä
32000: sä. Epäselvissä tapauksissa pyrittiin asiakirjojen    jatketaan esitettyjen suunnitelmien mukaisesti.
32001: 
32002:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1997
32003: 
32004:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
32005:                                             KK 195/1997 vp                                               3
32006: 
32007: 
32008: 
32009: 
32010:                                         Tili Riksdagens Talman
32011: 
32012:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        handeln och om information om dess ursprung
32013: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         hade följt med köttpartiet ända tili minuthan-
32014: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       deln. De försummelser som uppdagades beordra-
32015: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr          de man att skulle korrigeras. Enligt de resultat
32016: 195:                                                   som erhölls från kampanjen har situationen vad
32017:                                                        gäller att meddela ursprungsland blivit bättre
32018:           Har Regeringen för avsikt att bättre än      sedan år 1995 men fortsättningsvis Iät affårerna
32019:        i dagens läge sörja för att den finska kon-     bli att meddela köttets ursprung i ca hälften av de
32020:        sumenten när han köper kött med säker-          objekt som granskades. Livsmedelsverket fort-
32021:        het får veta dess ursprungsland, och att        sätter också under detta år att övervaka att be-
32022:        konsumenten på detta sätt skyddas mot           stämmelserna om ursprungsland följs. Målet är
32023:        de orenligheter och bakterier som före-         att konsumenten alltid skall få tillförlitlig infor-
32024:        kommer i utländskt kött?                        ma!ion om köttets ursprung.
32025:                                                           Overvakningen av ursprunget måste också
32026:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          inbegripas i näringsidkarens pian för egenöver-
32027: anföra följande:                                       vakning. Planen skall göras skriftligen och pre-
32028:                                                        senteras för den korumunala tillsynsmyndighe-
32029:     Enligt förordningen om påskrifter på livsme-       ten som följer och övervakar hur den realiseras.
32030: delsförpackningar (794/1991) skall ett livsmedels         1 livsmedelsverkets resultat- och verksamhets-
32031: ursprungsland eller -område meddelas, om det           plan för detta år ingår också övervakning av
32032: kan vilseleda konsumenten ifall det inte medde-        livsmedlens mikrobiologiska kvalitet och ett sär-
32033: las. Denna bestämmelse gäller både förpackade          skilt projekt som siktar tili att öka kunskapsre-
32034: och oförpackade Iivsmedel. Bestämmelsen tiii-          serven. Genom det försöker man utreda hur all-
32035: Iämpas i praktiken på så sätt att när kött som har     männa de nya sjukdomsalstrande mikroberna är
32036: importerats säljs, skall dess ursprungsland alltid     i köttprodukter. 1 projektet utreds bl.a. förekom-
32037: meddelas. Det har ansetts att den finska konsu-        sten i livsmedel av den enterohemorragiska
32038: menten i annat fall tror att köttet är inhemskt.       E.coli-bakterien, som har förorsakat allvarliga
32039:     Livsmedelsverket har kontinuerligt fåst kom-       epidemier av matförgiftning i flera länder. Dess-
32040: munernas tillsynsmyndigheters uppmärksamhet            utom håller verket tillsammans med jord- och
32041: på hur viktigt det är att övervaka påskrifterna om     skogsbruksministeriet och handels- och industri-
32042: köttets ursprungsland. För att effektivera över-       ministeriet på att utveckla ett system med vilket
32043: vakningen ordnade verket en övervakningskam-           de eventuella krisfall som sammanhänger med
32044: panj i fråga om detta både år 1995 och 1996. 1         livsmedel snabbt kan utredas och fås under kon-
32045: övervakningsprojektet deltog alla kommuner/            troll.
32046: samkommuner inom de gränser som de Iokala                 Vid övervakningen är det inte möjligt att gyn-
32047:  resurserna ställde. Kontrollerna inriktades i för-    na inhemska livsmedel på bekostnad av utländ-
32048: sta hand på minutförsäljningsställena men med          ska, men regeringen strävar efter att säkerställa
32049:  om dem var också köttimportörerna, köttstycke-        att både inhemska och importerade livsmedel är
32050:  rierna, köttproduktinrättningarna samt partiaf-       trygga med tanke på konsumentens hälsa och att
32051:  fårerna. 1 övervakningskampanjen granskades           de har de ursprungspåskrifter som bestämmel-
32052:  om kött med utländskt ursprung fanns tili salu        serna förutsätter. Regeringen anser att de till-
32053:  och om information om dess ursprung fanns tili        synsåtgärder som vidtagits är ändamålsenliga
32054:  konsumentens påseende. 1 oklara fall försökte         och förutsätter att de fortgår i enlighet med före-
32055:  man med hjälp av handlingarna reda ut från            tedda planer.
32056:  viiken inrättning köttet hade kommit tili minut-
32057: 
32058:      Helsingforsden 24 mars 1997
32059: 
32060:                                                       Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
32061:                                         KK 196/1997 vp
32062: 
32063: Kirjallinen kysymys 196
32064: 
32065: 
32066: 
32067: 
32068:                                 Mikko Elo /sd ym.: Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden
32069:                                    oikeudesta jatko-opintoihin
32070: 
32071: 
32072:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
32073: 
32074:    Maamme ammattikorkeakoulujärjestelmä on        patieteen maisteriksi? Tähän saakka on ollut
32075: otettu innostuneena vastaan. Eri puolilla maata   mahdollista, että esim. insinöörit ja merkonomit
32076: on lähdetty kehittämään monipuolisia ammatti-     ovat voineet jatkaa korkeakouluissa tai yliopis-
32077: korkeakouluja niin, että ammattikorkeakoulut      toissa ylempään korkeakoulututkintoon saakka.
32078: voisivat entistä paremmin vastata mm. alueen      Ammattikorkeakoulussa tutkintonsa suoritta-
32079: elinkeinoelämän haasteisiin.                      neiden osalta opintojen jatkamismahdollisuutta
32080:    Ammattikorkeakoulussa suoritettu tutkinto      ei ole loppuun asti selvitetty.
32081: on, kuten nimikin sanoo, korkeakoulututkinto.        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32082: Esim. Saksassa ammattikorkeakoulututkinnon        tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
32083: suorittaneet kilpailevat tasavertaisesti muissa   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32084: korkeakouluissa tai yliopistoissa tutkintonsa     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32085: suorittaneiden kanssa.
32086:     Suomessa on kuitenkin herännyt keskustelua              Pitääkö Hallitus tarkoituksenmukai-
32087: siitä, miten ammattikorkeakoulussa tutkintonsa           sena sitä, että ammattikorkeakoulussa
32088: suorittaneet voisivatjatkaa opintojaan ylempään          tutkintonsa suorittaneet voivat jatkaa
32089: korkeakoulututkintoon. Onko esim. ammatti-               opintojaan muissa korkeakouluissa ja
32090: korkeakouluinsinöörille sopivaa ja tarkoituk-            yliopistoissa suorittaakseen esim. ylem-
32091: senmukaista opiskella diplomi-insinööriksi, tai          män korkeakoulututkinnon tai jopa li-
32092: olisiko järkevää, että tradenomi jatkaisi kaup-          sensiaatin tai tohtorin tutkinnon?
32093: 
32094:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1997
32095:                    Mikko Elo /sd                           Kalevi Olin /sd
32096: 
32097: 
32098: 
32099: 
32100: 279001
32101: 2                                             KK 196/1997 vp
32102: 
32103: 
32104: 
32105:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
32106: 
32107:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           siirrytään hyvän ja kilpailukykyisen koulutuksen
32108: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            saaneina suoraan työelämään. Ammattikorkea-
32109: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          koulujen tehtävänä on kehittää ammattikorkea-
32110: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko               koulututkintoja - tiiviissä yhteistyössä alueen
32111: Elon ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            elinkeinoelämän kanssa- niin, että tässä onnis-
32112: n:o 196:                                                 tutaan. Ammattikorkeakoulujen ja koko uudis-
32113:                                                          tuksen onnistumisen keskeinen kriteeri onkin,
32114:            Pitääkö Hallitus tarkoituksenmukai-           miten tässä onnistutaan.
32115:         sena sitä, että ammattikorkeakoulussa               Tästä lähtökohdasta ei voida pitää perusteltu-
32116:         tutkintonsa suorittaneet voivat jatkaa           na ja tarkoituksenmukaisena, että suomalaisissa
32117:         opintojaan muissa korkeakouluissa ja             yliopistoissa ryhdyttäisiin järjestämään tietoises-
32118:         yliopistoissa suorittaakseen esim. ylem-         ti ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille
32119:         män korkeakoulututkinnon tai jopa li-            suunnattua koulutusta tai koulutusohjelmia,
32120:         sensiaatin tai tohtorin tutkinnon?               joilla he laajassa mitassa suorittaisivat esimerkik-
32121:                                                          si saman alan ylemmän korkeakoulututkinnon.
32122:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Tällainen ratkaisu olisi omiaan tyhjentämään
32123: vasti seuraavaa:                                         ammattikorkeakoulujen ja niiden tutkintojen
32124:                                                          omaleimaista luonnetta sekä pysäyttämään nii-
32125:     Ammattikorkeakoulu-uudistuksen perusläh-             den itsenäisen kehittämistyön. Lisäksi näin me-
32126: tökohtana on ollut koulutuksen tason ja laadun           netellen ammattikorkeakoulututkinnot muut-
32127: kohottaminen. Varhemmin opistoasteen ja am-              tuisivat helposti vain erääntaisiksi välitutkin-
32128: matillisen korkea-asteen koulutusta antaneista           noiksi edettäessä kohti yliopistojen tutkintoja.
32129: oppilaitoksista on rakennettu ammattikorkea-                Yksilöiden kohdalla tilanne on toisenlainen.
32130: kouluja, jotka muodostavat korkeakoululaitok-            On luonnollista, että sellaisella ammattikorkea-
32131: sen ei-yliopistollisen sektorin yliopistojen rinnal-     koulututkinnon suorittaneella, jolla on herännyt
32132: la. Tutkintojen osalta on kysymys merkittävästä          kiinnostus teoreettisiin opintoihin ja esimerkiksi
32133: laadullisesta kehitysaskeleesta, koska ammatti-          maisterin tutkinnon suorittamiseen tai sen jäl-
32134: korkeakouluissa suoritettavat ammattikorkea-             keen vielä tieteellisiin jatko-opintoihin, on oltava
32135: koulututkinnot ovat korkeakoulututkintoja -              mahdollisuus hakeutua näihin opintoihin. Ha-
32136: ja niiden on täytettävä kansallisesti ja kansainvä-      keutumiselle maisterikoulutukseen ja sen jälkeen
32137: lisesti korkeakoulututkinnoille asetettavat vaati-       jatko-opintoihin ei ole mitään estettä. Näihin
32138: mukset.                                                  opintoihin liittyen on tärkeää, että varhemmin
32139:     Ammattikorkeakoulu-uudistuksen perusläh-             suoritettu ammattikorkeakoulututkinto ja siinä
32140: tökohtana on niin ikään, että ammattikorkea-             suoritetut opinnot luetaan asianmukaisesti ja
32141: koulut ja niissä suoritettavat tutkinnot ovat pro-       joustavasti hyväksi suoritettaessa tutkintoa yli-
32142: fiililtaan erilaisia kuin yliopistot ja niiden tutkin-   opistossa. Opetusministeriön on tarkoitus tältä
32143: not. Ammattikorkeakoulututkinnot muodosta-               osin seurata tilannetta.
32144: vat näin suomalaisten korkeakoulututkintojen                 Opetusministeriön ja ammattikorkeakoulujen
32145: järjestelmässä oman tutkintojen tyypin. Ammat-           yhteistyöllä kehitetään parhaillaan ammattikor-
32146: tikorkeakoulututkintojen luonteeseen kuuluu              keakouluopinnoista annetussa laissa tarkoitet-
32147: käytännöllisyys ja työelämäläheisyys, kun taas           tuja aikuiskoulutuksena suoritettavia ammatilli-
32148: yliopistoissa suoritettavien tutkintojen ominais-        sia erikoistumisopintoja. Ammatilliset erikoistu-
32149: piirteitä ovat teoreettisuus ja tieteellisyys. Nuori-    misopinnot ovat ammattikorkeakoulututkin-
32150: son ja elinkeinoelämän tarpeisiin haluttiin luoda        toon pohjautuvia ammatillisiin jatkotutkintoi-
32151: korkeatasoinen, mutta yliopistoissa suoritetta-          hin johtavia tai muita laajoja täydennyskoulu-
32152: vista tutkinnoista poikkeava korkeakoulutut-             tusohjelmia. Nämä opinnot tarjoavat hyvän
32153: kintovaihtoehto.                                         mahdollisuuden ammattikorkeakoulututkinnon
32154:     Tavoitteena on, että ammattikorkeakouluista          suorittaneille ammatilliseen kehittymiseen.
32155: 
32156:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1997
32157: 
32158:                                                                   Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
32159:                                             KK 196/1997 vp                                              3
32160: 
32161: 
32162: 
32163:                                         Tili Riksdagens Talman
32164: 
32165:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      uppgift att utveckla yrkeshögskoleexamina - i
32166: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        intimt samarbete med det regionala näringslivet
32167: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      - så att man lyckas i denna strävan. Det centrala
32168: man Mikko Elo m.fl. undertecknade spörsmål nr         kriteriet för hur yrkeshögskolorna och hela refor-
32169: 196:                                                  men utfaller, är just hur man lyckas på denna
32170:                                                       punkt.
32171:           Anser Regeringen det ändamålsenligt            Med detta som utgångspunkt kan det inte
32172:        att de som har examen från en yrkeshög-        anses motiverat och ändamålsenligt att man vid
32173:        skola kan fortsätta sina studier vid andra     de finländska universiteten medvetet skulle börja
32174:        högskolor och universitet för att avlägga      ordna utbildning eller utbildningsprogram som
32175:        t.ex. högre högskoleexamen eller tili och      riktar sig tili dem som har en yrkeshögskoleexa-
32176:        med licentiat- eller doktorsexamen?            men och där de i stor skala skulle avlägga tili
32177:                                                       exempel en högre högskoleexamen inom samma
32178:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         område. En sådan lösning vore ägnad att tömma
32179: anföra följande:                                      yrkeshögskolorna och examina vid dem på den
32180:                                                       särpräglade karaktär de har och att stoppa deras
32181:    Den grundläggande utgångspunkten f6r yr-           självständiga utvecklingsarbete. Dessutom blev
32182: keshögskolereformen har varit att höja utbild-        yrkeshögskoleexamina, om man gjorde så, lätt
32183: ningens nivå och kvalitet. Läroanstalter som tidi-    bara ett slags mellanexamen på vägen mot en
32184: gare gav yrkesutbildning på institutnivå och hö-      universitetsexamen.
32185: gre nivå har byggts om tili yrkeshögskolor, som          För individen är situationen en annan. Det är
32186: inom högskoleväsendet bildar en icke-universi-        naturligt att den som har avlagt en yrkeshögsko-
32187: tetssektor vid sidan av universiteten. Vad gäller     leexamen och blivit intresserad av teoretiska stu-
32188: examina är det frågan om ett anmärkningsvärt          dier och av att avlägga t.ex. en magistersexamen
32189: kvalitativt utvecklingssteg, eftersom de yrkes-       eller därefter ytterligare vetenskapliga fortsatta
32190: högskoleexamina som avläggs vid yrkeshögsko-          studier skall ha en möjlighet att söka tili sådana
32191: lorna är högskoleexamina- och de måste natio-         studier. Det finns inget hinder för att söka tili
32192: nellt och internationellt uppfylla alla krav som      magisterutbildning och därefter tili fortsatta stu-
32193: ställs på högskoleexamina.                            dier. Vad dessa studier beträffar är det viktigt att
32194:     En annan grundläggande utgångspunkt för           en tidigare avlagd yrkeshögskoleexamen och
32195: yrkeshögskolereformen är att yrkeshögskolorna         därmed förknippade studier räknas tiligodo på
32196: och de examina som avläggs vid dem har en             ett adekvat och flexibelt sätt när en examen av-
32197: annan profil än universiteten och deras examina.      läggs vid något universitet. Undervisningsminis-
32198: Yrkeshögskoleexamina utgör således i det fin-         teriet avser tili denna del följa situationen.
32199: ländska högskoleexamenssystemet en egen exa-             Genom samarbete mellan undervisningsmi-
32200: menstyp. Tili yrkeshögskoleexaminas karaktär          nisteriet och yrkeshögskolorna utvecklas som
32201: hör den praktiska inriktningen och närheten tili      bäst de yrkesinriktade specialiseringsstudier i
32202: arbetslivet, medan universitetsexamina känne-         form av vuxenutbildning som avses i lagen om
32203:  tecknas av teoretisk inriktning och vetenskaplig-    yrkeshögskolestudier. De yrkesinriktade specia-
32204:  het. Önskan var att för ungdomens och näringsli-     liseringsstudierna grundar sig på yrkeshögskole-
32205:  vets behov skapa ett högtstående men, jämfört        examen och skallleda tilf yrkesinriktade påbygg-
32206:  med universitetsexamina, avvikande högskoleex-       nadsstudier eller andra omfattande fortbild-
32207:  amensalterna tiv.                                    ningsprogram. Dessa studier erbjuder en bra
32208:     Syftet är att man från yrkeshögskolan med en      möjlighet tili yrkesinriktad utveckling för den
32209:  god och konkurrenskraftig utbildning kommer          som avlagt en yrkeshögskoleexamen.
32210:  direkt in i arbetslivet. Yrkeshögskolorna har tili
32211: 
32212:      Helsingfors den 26 mars 1997
32213: 
32214:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
32215:                                             KK 197/1997 vp
32216: 
32217: Kirjallinen kysymys 197
32218: 
32219: 
32220: 
32221: 
32222:                                     Mikko Elo /sd ym.: Ammatillisen koulutuksen ja työelämän lähen-
32223:                                        tämisestä
32224: 
32225: 
32226:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
32227: 
32228:     Kansanedustajien keskustellessa yrittäjien         myys on laajamittaista. Esim. Saksassa, missä
32229: kanssa nousee useimmiten ensimmäiseksi kysy-           ammatillinen koulutus pohjautuu ns. duaalijär-
32230: mykseksi se, että nuorten työntekijöiden ammat-        jestelmään, jossa teoriaopinnot ja käytännön
32231: titaito on riittämätön käytännön tarpeisiin. Sa-       työelämän harjoittelu vuorottelevat, nuoriso-
32232: manaikaisesti on lehdistössämme hälyttäviä             työttömyys on ollut alempaa kuin keskimääräi-
32233: uutisia siitä, että suomalaisen työn laatu ei enää     nen työttömyys.
32234: pysty kilpailemaan kansainvälisellä tasolla. Val-         Maassamme on yhä enenevässä määrin otettu
32235: tiotieteen tohtori Timo Silen toteaa (Helsingin        käyttöön oppisopimuskoulutusta, jota monet
32236: Sanomat 9.2.1997), että Suomi luulee tekevänsä         asiantuntijat ja yrittäjät pitävät hyvänä vastauk-
32237: kunnon laatua, mutta jälki on keskinkertainen.         sena lisääntyviin ammattitaitovaatimuksiin. Op-
32238: Euroopan parhaiden joukkoon suomalaisilla ei           pisopimusjärjestelmä ei kuitenkaan voi korvata
32239: ole mitään asiaa, vain muutamat yritykset yltä-        yleistä ammatillista koulutusta, joten on välttä-
32240: vät pohjoismaiseen kärkeen laadussa. Suomella          mätöntä, että myös ammatillisessa koulutukses-
32241: on lopultakin vain joitakin harvoja laadukkaita        sa työelämän tarpeet otetaan entistä paremmin
32242: vientituotteita. Kansainvälisissä arvioinneissa        huomioon.
32243: Ruotsi luokitellaan laatumaaksi, mutta Suomea             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32244: ei niissä muisteta.                                    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32245:     Suomalaisen nuoren valmistuessa ammatilli-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32246: sesta koulusta hänellä on useimmiten suuria vai-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32247: keuksia päästä työelämään, koska hänen am-
32248: mattitaitonsa ei yrittäjien mielestä ole kilpailuky-             Mitä Hallitus aikoo tehdä ammatilli-
32249: kyinen. Usein väitetäänkin, etteivät työvoima ja              sen koulutuksen ja työelämän lähentämi-
32250: työelämän ammattitaitotarpeet kohtaa toisiaan.                seksi siten, että valmistuvien nuorten am-
32251:     Eräänä esimerkkinä siitä, ettei suomalainen               mattitaito vastaa entistä paremmin yri-
32252: ammatillinen koulutus vastaa työelämän tarpei-                tysten käytännön tarpeita?
32253:  siin, on myös se, että Suomessa nuorisotyöttö-
32254: 
32255:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1997
32256: 
32257:                      Mikko Elo /sd                              Kalevi Olin /sd
32258: 
32259: 
32260: 
32261: 
32262: 279001
32263: 2                                         KK 197/1997 vp
32264: 
32265: 
32266: 
32267: 
32268:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
32269: 
32270:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      asteen ammatilliset opinnot uudistetaan vuoteen
32271: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       2000 mennessä. Tutkintonimikkeiden määrää
32272: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     vähennetään oleellisesti ja laaja-alaistetaan vielä
32273: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko          nykyisestäkin. Työelämäyhteyden parantami-
32274: Elon ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       seksi valtioneuvoston päätöksen mukaisesti
32275: n:o 197:                                            kaikkiin tutkintoihin liitetään vähintään puolen
32276:                                                     vuoden työssä oppimisen jakso. Toisen asteen
32277:           Mitä Hallitus aikoo tehdä ammatilli-      perustutkinnon tavoitepituus on vastaisuudessa
32278:        sen koulutuksen ja työelämän lähentämi-      kolme vuotta. Valtioneuvosto edellyttää, että
32279:        seksi siten, että valmistuvien nuorten am-   käynnistetään kokeilu koulumuotoisen koulu-
32280:        mattitaito vastaa entistä paremmin yri-      tuksen ja oppisopimustyyppisen työssä oppimi-
32281:        tysten käytännön tarpeita?                   sen yhdistämisestä kolmivuotiseen tutkintoon.
32282:                                                     Lisäksi oppisopimuskoulutuksen aloittavien lu-
32283:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kumäärä nostetaan noin 20 %:iin nuorten toisen
32284: vasti seuraavaa:                                    asteen ammatillisista aloituspaikoista.
32285:                                                        Valtioneuvoston hyväksymän kehittämis-
32286:    Koulumuotoisen ammatillisen koulutuksen          suunnitelman toteuttamiseksi eräiltä osin ope-
32287: ongelmaksi on koettu se, että nykyisin annettava    tushallitus on asettanut erityisen kärkihankkeek-
32288: laaja-alainen koulutus ei kykene tuottamaan sel-    si nimetyn kehittämishankkeen koulutuksen ja
32289: laisia valmiuksia, että opintonsa päättänyt olisi   työelämän yhteyksien arvioimiseksi ja kehittämi-
32290: välittömästi ilman työpaikoilla annettavaa pe-      seksi vuosina 1996-1998. Hanke sisältää erityi-
32291: rusteellista perehdyttämiskoulutusta valmis työ-    sen oppisopimuskoulutuksen kehittämisprojek-
32292: elämän erityisosaamista edellyttäviin ammatti-      tin sekä koulutuksen ja tutkintojen rakenteen
32293: tehtäviin. Viimeaikainen kehitys työelämässä on     kehittämisprojektin. Jälkimmäisessä projektissa
32294: kuitenkin osoittanut sen, että laaja-alainen am-    on valmisteltu suunnitelma ammatillisen koulu-
32295: matillinen koulutus on ollut oikea valinta. Työ-    tuksen rakenteen ja työssä oppimisen kehittämi-
32296: elämän yhä nopeammat muutokset synnyttävät          sestä niin kuin kehittämissuunnitelma toisen as-
32297: enenevässä määrin tarvetta vaativaan lisäkoulu-     teen ammatillisista tutkinnoista edellyttää.
32298: tukseen tai peräti tarvetta uudelleenkoulutuk-      Suunnitelma sisältää kokeiluohjelman, jonka
32299: seen. Tämä sekä omaksuttu elinikäisen oppimi-       toimeenpanoa opetusministeriö ja opetushallitus
32300: sen periaate edellyttävät ammatilliselta perus-     parhaillaan viimeistelevät.
32301: koulutukselta hyvän yleissivistyksen antamaa           Opetusministeriö on 1.8.1996 asettanut erityi-
32302: laaja-alaista ammatillista osaamista.               sen johtoryhmän kehittämissuunnitelmassa ase-
32303:    Tästä syystä sekä ammattikorkeakoulujärjes-      tettujen oppisopimuskoulutuksien määrällisten
32304: telmän perustamisen johdosta valtioneuvosto         tavoitteiden ja toisen asteen ammatillisiin tut-
32305: 21.12.1995 hyväksymässään koulutuksen ja kor-       kintoihin liitettävien vähintään puolen vuoden
32306: keakouluissa harjoitettavan tutkimuksen kehit-      työssäoppimisjaksojen toteutumista ja seurantaa
32307: tämissuunnitelmassa on päättänyt, että toisen       varten.
32308: 
32309:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1997
32310: 
32311:                                                             Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
32312:                                            KK 197/1997 vp                                               3
32313: 
32314: 
32315: 
32316: 
32317:                                        Tili Riksdagens Talman
32318: 
32319:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      utgången av år 2000. Antalet examensbenäm-
32320: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       ningar skall minskas betydligt och examina bred-
32321: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     das ytterligare. För att förbättra kontakterna
32322: man Mikko Elo m.fl. undertecknade spörsmål nr        med arbetslivet skall enligt statsrådets beslut tili
32323: 197:                                                 alla examina fogas en period av inlärning i arbe-
32324:                                                      tet på minst ett halvt år. Det är meningen att
32325:           Vad avser Regeringen göra för att när-     grundexamen på andra stadiet i framtiden skall
32326:        ma yrkesutbildningen och arbetslivet så       avläggas på tre år. Statsrådet förutsätter att ett
32327:        att de unga när de utexamineras har en        försök inleds där man kombinerar utbildning i
32328:        yrkesskicklighet som bättre motsvarar         skolform och inlärning i arbetet av typen läroav-
32329:        företagens praktiska behov?                   talsutbildning till en treårig examen. Därtill skall
32330:                                                      antalet studerande som inleder läroavtalsutbild-
32331:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ning höjas tili ca 20% av nybörjarplatserna inom
32332: anföra följande:                                     yrkesutbildningen på andra stadiet.
32333:                                                         För att omsätta vissa delar av den utvecklings-
32334:    Det har upplevts som ett problem med yrkes-       plan som statsrådet godkänt i praktiken har ut-
32335: utbildningen i skolform att den bredbasiga ut-       bildningsstyrelsen tillsatt ett särskilt utvecklings-
32336: bildning som för närvarande meddelas inte lyck-      projekt för att bedöma och utveckla kontakterna
32337: as ge sådana fårdigheter att den som avslutat sina   mellan utbildning och arbetsliv 1996-1998 och
32338: studier omedelbart utan grundlig introduktions-      detta projekt har betecknats som ett spetsprojekt.
32339: utbildning på arbetsplatsen skulle vara fårdig för   Projektet omfattar ett särskilt utvecklingsprojekt
32340: sådana yrkesuppgifter i arbetslivet som kräver       för läroavtalsutbildningen samt ett utvecklings-
32341: specialkunnande. Den senaste tidens utveckling i     projekt för utbildnings- och examensstrukturen.
32342: arbetslivet har dock visat att en yrkesutbildning    1 det senare har en pian för utveckling av yrkesut-
32343: på bred bas var det rätta valet. De allt snabbare    bildningsstrukturen och inlärning i arbetet utar-
32344: förändringarna i arbetslivet skapar allt större      betats så som planen för utveckling av de yrkesin-
32345: behov av krävande tilläggsutbildning eller rent      riktade examina på andra stadiet kräver. Planen
32346: av omskolning. Detta liksom den accepterade          omfattar ett försöksprogram och undervisnings-
32347: principen om livslångt lärande kräver att den        ministeriet och utbildningsstyrelsen lägger som
32348: grundläggande yrkesutbildningen ger yrkeskom-        bäst sista handen vid verkställigheten av detta.
32349: petens på bred bas och sålunda en god allmän-           Undervisningsministeriet tillsatte den 1 augus-
32350: bildning.                                            ti 1996 en särskild ledningsgrupp för genomfö-
32351:    Av denna anledning och på grund av att yrkes-     randet och uppföljningen av de kvantitativa mål
32352: högskolesystemet inrättats har statsrådet i den      för läroavtalsutbildningen som satts i utveck-
32353: pian för utveckling av utbildningen och av forsk-    lingsplanen och av den halv års period med inlär-
32354: ningen vid högskolorna som det godkände den          ning i arbete som skall fogas till de yrkesinriktade
32355: 21 december 1995 beslutat att de yrkesinriktade      examina på andra stadiet.
32356: studierna på andra stadiet skall reformeras före
32357: 
32358:      Helsingforsden 26 mars 1997
32359: 
32360:                                                       Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
32361:                                            KK 198/1997 vp
32362: 
32363: Kirjallinen kysymys 198
32364: 
32365: 
32366: 
32367: 
32368:                                   Suvi Linden /kok: Sopimuspuolten tasavertaisesta kohtelusta asun-
32369:                                       tokaupoissa
32370: 
32371: 
32372:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32373: 
32374:    Asunto-osakkeiden ja -osuuksien kauppaan          nön mukaan vastuukysymys jää myyjälle viiden
32375: sovellettava asuntokauppalaki on ollut voimassa      vuoden ajaksi. Tämä aika on kohtuuttoman pit-
32376: syyskuun 1995 alusta lukien. Uusi maakaari,jos-      kä, koska näin asunnon myyjä jää ostajan mieli-
32377: sa säädetään muun muassa asuinkiinteistöjen          vallan alaiseksi varsin pitkäksi aikaa. Myyjä on
32378: kaupasta, on ollut voimassa tämän vuoden alus-       saattanut asua asunnossaan useita vuosikymme-
32379: ta lukien. Molemmissa laeissa on säännöksiä,         niä ilman kosteusvaurioiden ilmaantumista ja
32380: joiden tavoitteena on suojata asunnon ostajaa        ostaja saattaa omalla asumistavallaan lahottaa
32381: rakennusvirheiden ja niiden seurausten, kuten        asunnon muutamassa vuodessa korjauskun-
32382: kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamilta talou-      toon. Ostaja saattaa vaatia tehtäväksi myyjän
32383: dellisilta menetyksiltä. Samalla kuitenkin asun-     kustannuksella korjauksia, joita myyjä ei olisi
32384: non myyjän oikeusturva asuntokaupan yhtey-           velvollinen korjaamaan. Kotivakuutus turvaa
32385: dessä on jäänyt puutteelliseksi.                     ostajan mahdolliset oikeudenkäyntikulut, mutta
32386:    Asunnoissa on vaurioita, joiden syyt ovat hy-     myyjän kotivakuutus ei tätä tee.
32387: vin moninaisia. On virheitä rakennusten suunnit-        Myyjän oikeusturvan puutteet aiheuttavat
32388: telussa, rakentamisessa, kunnossapitämisessä ja      sen, että vanhoja asuntoja, erityisesti omakotita-
32389: asuin ta voissa. Jonkin aikakauden rakennustapa,     loja, ei uskalleta laittaa myyntiin.
32390: mahdollisesti viranomaismääräyksetkin, katso-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32391: taan nykyisin rakennusvirheeksi. Usein tällainen     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32392: rakennusvirhe ei aiheuta havaittavaa vauriota,       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32393: jos asumistapa on oikea ja kosteuseristykset ovat    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32394: kunnossa.
32395:    Ongelmalliseksi tällaiset rakennusvirheet tule-              Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
32396: vat asuntokaupan yhteydessä, kun virheitä ja                 jotta asuntokauppaa koskevassa lainsää-
32397: mahdollisia vaurioita ei ole edellisen omistajan             dännössä huolehditaan myös asunnon
32398: aikana huomattu, vaan ne tulevat esille vasta                myyjän oikeusturvasta?
32399: uuden omistajan aikana. Nykyisen lainsäädän-
32400: 
32401:      Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1997
32402: 
32403:                                           Suvi Linden /kok
32404: 
32405: 
32406: 
32407: 
32408: 279001
32409: 2                                            KK 198/1997 vp
32410: 
32411: 
32412: 
32413: 
32414:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
32415: 
32416:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          dettuntea kiinteistön ja rakennuksen ominaisuu-
32417: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           det. Ostajalle on puolestaan asetettu velvollisuus
32418: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         tarkastaa asunto ennen kaupantekoa, eikä hän
32419: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Suvi Lin-          voi vedota sellaiseen seikkaan, joka olisi voitu
32420: denin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          tavanomaisessa tarkastuksessa havaita.
32421: 198:                                                       Asunnossa voi kuitenkin olla salaisia virheitä,
32422:                                                         jotka eivät kauppaa tehtäessä ole olleet huolelli-
32423:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,          sestikaan toimineiden myyjän ja ostajan havait-
32424:        jotta asuntokauppaa koskevassa lainsää-          tavissa. Vaikka myyjä ei ole menetellyt huolimat-
32425:        dännössä huolehditaan myös asunnon               tomasti tai muutoin moitittavasti, ostaja voi
32426:        myyjän oikeusturvasta?                           eräissä tapauksissa vedota virheellisyyteen. Tä-
32427:                                                         hän on asetettu nimenomaan myyjänä olevan
32428:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            yksityishenkilön suojaksi rajoituksia. Kiinteis-
32429: vasti seuraavaa:                                        tön kaupassa edellytetään, että myyty kiinteistö
32430:                                                         poikkeaa merkittävästi siitä laatutasosta, jota
32431:    Asuntojen kauppaa koskeva lainsäädäntö on            yleensä voidaan vastaavankaltaisilta kiinteistöil-
32432: varsin uutta. Asunto-osakkeiden ja -osuuksien           tä edellyttää. Tällöin kiinnitetään huomiota sii-
32433: kauppaa koskeva asuntokauppalaki on tullut              hen, minkälaisia ovat muut samaan aikaan ja
32434: voimaan syyskuussa 1995,ja muun muassa oma-             samalla tavalla rakennetut kiinteistöt. Toiseksi
32435: kotitalojen kauppaa koskeva maakaari on tullut          on rajoitettu niitä vaatimuksia, joita ostaja voi
32436: voimaan tämän vuoden alusta.                            salaisen virheen perusteella esittää. Kiinteistön
32437:    Asuntojen kauppaa koskevissa säädöksissä             kaupoissa myyjällä ei esimerkiksi ole lainkaan
32438: on pyritty sekä myyjän että ostajan kannalta            vahingonkorvausvastuuta. Tavallisin seuraamus
32439: tasapuoliseen ja kohtuulliseen lopputulokseen.          asuntokaupoissa on hinnanalennus, jolla kaup-
32440: Käytettyjen asuntojen kauppaa käydään yleensä           pahintaa alennetaan virhettä vastaavalta osin.
32441: yksityishenkilöiden kesken, mikä on otettu lain-        Myyjä saa siis kauppahinnan, joka vastaa myy-
32442: säädännössä huomioon. Sekä asuntokauppalais-            dyn asunnon todellista arvoa. Jos virhe on niin
32443: sa että maakaaressa erotetaan kaupat, joissa            olennainen, ettei olisi kohtuullista vaatia ostajaa
32444: myyjänä on yksityishenkilö, kaupoista, joissa           pysymään kaupassa, kauppa voidaan purkaa,
32445: myyjänä on kiinteistö- tai rakennusalalla toimiva       jolloin myyjä saa asunnon takaisin maksettuaan
32446: elinkeinonharjoittaja. Yksityishenkilön virhe-          puolestaan ostajalle tämän maksaman kauppa-
32447: vastuu myyjänä on olennaisesti lievempää kuin           hinnan.
32448: elinkeinonharjoittajan vastuu.                             Voidakseen vedota virheeseen ostajan on il-
32449:    Kaupan molempien osapuolten etujen mu-               moitettava siitä myyjälle kohtuullisessa ajassa.
32450: kaista on, että myyjä mahdollisimman totuuden-          Virheilmoitus on maakaaren mukaan tehtävä
32451: mukaisesti ja tarkoin selvittää ostajalle tiedes-       viimeistään viiden vuoden ja asuntokauppalain
32452: saan olevat asuntoa koskevat puutteet ja muut           mukaan viimeistään kahden vuoden kuluessa
32453: erityiset seikat, jotka voivat vaikuttaa ostajan        luovutuksesta. Nämä aikarajat on asetettu ni-
32454: päätöksentekoon. Näin menetellen voidaan vält-          menomaan myyjän eduksi. Aikaisemmin ei ole
32455: tää riitaisuuksia. Myyjän tiedonantovelvolli-           ollut minkäänlaista kiinteää aikarajaa, jolloin
32456: suutta onkin uudessa maakaaressa korostettu.            purkuvaatimuksen on voinut esittää jopa yli
32457: Hänen velvollisuutensa on virhevastuun uhalla           kymmenen vuoden kuluttua kaupasta. Toisaalta
32458: ilmoittaa ostajalle sellaiset seikat, jotka tyypilli-   taas ei olisi ostajan kannalta kohtuullista, että
32459: sesti vaikuttavat myytävän kiinteistön käyttöön         määräaika olisi niin lyhyt, etteivät tyypilliset ra-
32460: ja arvoon. Tämä perustuu siihen, että kiinteistön       kentamisvirheet vielä ehdi tulla esille.
32461: myyjällä, joka yleensä on asunut ja käyttänyt              Lisäksi on huomattava, että silloin kun myyjä
32462: kiinteistöä, on ostajaa paremmat mahdollisuu-           on yksityishenkilö, virhevastuusta voidaan sopia
32463:                                              KK 198/1997 vp                                           3
32464: 
32465: toisin kuin asuntokauppalaissa ja maakaaressa          keinonharjoittaja on aina velvollinen maksa-
32466: säädetään. Kauppakirjaan voidaan ottaa ehtoja,         maan korjaamiskustannukset eikä myöskään vii-
32467: joilla rajoitetaan myyjän vastuuta tietynkaltaisis-    den ja kahden vuoden aikarajoja noudateta.
32468: ta vioista taijoilla määritetään korvauksia tai sitä      Asuntokauppoja koskeva uusi lainsäädäntö
32469: aikaa, jonka kuluessa ostaja voi esittää vaati-        on parantanut ostajan asemaa erityisesti kulutta-
32470: muksia. Niin yleistä vastuunrajoitusehtoa, jossa       jankaupoissa. Yksityishenkilöiden välisissä käy-
32471: myyjä erittelemättömästi vapautetaan kaikesta          tettyjen asuntojen tai omakotitalojen kaupoissa
32472: virhevastuusta, ei voida kuitenkaan tehdä. Osa-        myyjän vastuu ei ole juurikaan lisääntynyt aikai-
32473: puolten on sovittava, millä tavoin lain säännök-       semmasta. Se, että julkisuudessa on käsitelty oi-
32474: sistä halutaan poiketa, jolloin ehdon merkitys         keustapauksia ja rakentamisvirheitä yleensäkin,
32475: voidaan ottaa huomioon myös kauppahinnassa.            on vaikuttanut kaupantekoon enemmän kuin
32476:    Myyjän virhevastuu on ankarampaa kulutta-           muutokset lainsäädännössä. Niin myyjät kuin
32477: jankaupoissa eli kaupoissa, joissa myyjä on elin-      ostajatkin suhtautuvat aikaisempaa huolellisem-
32478: keinonharjoittaja ja ostaja on kuluttaja. Virhe-       min asunnon kunnon arviointiin ja pyrkivät
32479:  vastuuta koskevat säännökset ovat kuluttajan-         kauppakirjaa laatiessaan tarkasti sopimaan
32480:  kaupoissa pakottavia niin, ettei ostajan asemaa       myös vastuukysymyksistä. Tätä ei kuitenkaan
32481:  voida heikentää laissa säädetystä. Lisäksi elin-      voida pitää huonona kehityssuuntana.
32482:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1997
32483: 
32484:                                                                      Oikeusministeri Kari Häkämies
32485: 4                                           KK 198/1997 vp
32486: 
32487: 
32488: 
32489: 
32490:                                         Tili Riksdagens Talman
32491: 
32492:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      innan han köper den. Därför får han inte heller
32493: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        som fel åberopa en omständighet som han borde
32494: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      ha märkt vid en sedvanlig granskning.
32495: man Suvi Linden undertecknade spörsmål nr                 En bostad kan dock vara behäftad med dolda
32496: 198:                                                  fel, som vid köpslutet har undgått både säljaren
32497:                                                       qch köparen trots ett omsorgsfullt förfarande.
32498:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        Aven om säljaren har förfarit omsorgsfullt och
32499:        ta för att trygga även säljarens rättsskydd    även i övrigt klanderfritt, kan köparen ändå i
32500:        i bostadsköpslagstiftningen?                   vissa fall åberopa fel. Om säljaren då är en fysisk
32501:                                                       person, skyddas han av vissa begränsningar. Vid
32502:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         fastighetsköp förutsätts att den sålda fastigheten
32503: anföra följande:                                      avviker avsevärt från den kvalitetsnivå som med
32504:                                                       fog kan förutsättas av en dylik fastighet. Härvid
32505:    Bostadsköpslagstiftningen är tämligen ny. La-      beaktas andra fastigheter som är byggda vid sam-
32506: gen om bostadsköp, som gäller köp av bostads-         ma tidpunkt och på samma sätt. För det andra
32507: aktier och -andelar, trädde i kraft i september       har de krav som en köpare kan framställa med
32508: 1995. Den nya jordabalken, som tillämpas på           anledning av ett dolt fel begränsats. Vid fastig-
32509: bland annat köp av egnahemshus, trädde i kraft i      hetsköp har säljaren tili exempel inget skade-
32510: början av året.                                       ståndsansvar alls. Den vanligaste påföljden vid
32511:    1 bostadsköpsförfattningarna eftersträvas ett      bostadsköp är prisavdrag som motsvarar felet.
32512: för både köparen och säljaren rättvist och skäligt    Säljaren erhåller alltså en köpeskiliing, som mot-
32513: slutresultat. Handel med begagnade bostäder           svarar den sålda bostadens verkliga värde. Om
32514: sker vanligen mellan fysiska personer, vilket har     felet medför väsentlig olägenhet för köparen och
32515: beaktats i lagstiftningen. Såväl i lagen om bo-       någon annan påföljd inte kan anses vara skälig,
32516: stadsköp som i jordabalken gör man skillnad på        får köparen häva köpet. Då återgår bostaden tili
32517: köp vid vilka säljaren är en fysisk person och köp    säljaren efter det att köpeskillingen har betalts
32518: vid vilka säljaren är en näringsidkare inom fastig-   tilihaka tili köparen.
32519: hets- eller byggnadsbranschen. Fysiska personer           F ör att köparen skall kunna åberopa ett fel,
32520: har i egenskap av säljare ålagts ett avsevärt lind-   bör han anmäla det tili säljaren inom skälig tid.
32521: rigare ansvar för fel än näringsidkare.               Felanmälan skall enligt jordabalken göras inom
32522:    Det ligger i bägge parternas intresse att sälja-   fem år och enligt lagen om bostadsköp inom två
32523: ren så sanningsenligt och noggrant som möjligt        år efter besittningsöverlåtelsen. Dessa tidsfrister
32524: upplyser köparen om de brister och andra sär-         gynnar uttryckligen säljaren. Tidigare- då fasta
32525: skilda omständigheter i bostaden som han kän-         tidsfrister saknades- kunde köparen kräva häv-
32526: ner tili och som kan inverka på köpet. På detta       ning av avtalet tili och med tio år efter köpet. En
32527: sätt kan tvister undvikas. Säljarens upplysnings-     kortare tidsfrist än fem respektive två år vore å
32528: skyldighet betonas även i den nya jordabalken.        andra sidan oskälig för köparen, eftersom typis-
32529: Säljaren är vid äventyr av ansvar för fel skyldig     ka byggnadsfel då inte hinner komma i dagen.
32530: att upplysa köparen om sådana omständigheter              Om säljaren är en fysisk person, har parterna
32531: som typiskt inverkar på nyttjandet av och värdet      rätt att avvika från lagen om bostadsköp och
32532: av den fastighet som säljs. Denna skyldighet          jordabalken när det gäller ansvar för fel. Sälja-
32533: kommer sig av att säljaren, som vanligen har bott     rens ansvar för vissa fel kan nämligen begränsas
32534: på och nyttjat fastigheten, har bättre förutsätt-     genom villkor i köpebrevet. Parterna kan dess-
32535: ningar än köparen att känna tili fastighetens och     utom fastställa ett särskilt ersättningsbelopp och
32536: byggnadens egenskaper. Köparen har å andra            den tid inom viiken köparen har rätt att framstäl-
32537: sidan ålagts ett ansvar att granska bostaden          la krav. Säljaren kan dock inte kategoriskt be-
32538:                                             KK 198/1997 vp                                           5
32539: 
32540: frias från allt ansvar. Parterna bör sinsemellan         Den nya bostadsköpslagstiftningen har för-
32541: komma överens om hur de önskar avvika från            bättrat köparens ställning särskilt vid konsu-
32542: lagen. Då kan villkorets betydelse beaktas även i     mentköp. Vid handel fysiska personer emellan
32543: köpeskillingen.                                       med begagnade bostäder och egnahemshus har
32544:    Säljarens ansvar för fel är strängare vid konsu-   däremot säljarens ansvar knappt ökat alls. Den
32545: mentköp, det vill säga vid köp där säljaren är        offentliga behandlingen av rättsfall och bygg-
32546: näringsidkare och köparen är konsument. Vid           nadsfel har påverkat handeln mer än ändringar-
32547: konsumentköp är stadgandena om ansvar för fel         na i lagstiftningen. Bostäderna granskas numera
32548: tvingande - avtalsvillkor som tili köparens           omsorgsfullare av både säljare och köpare och
32549: nackdel avviker från lagen är ogiltiga. En nä-        ansvarsfrågorna utreds noggrant i köpebrevet.
32550: ringsidkare är dessutom alltid skyldig att betala     Detta kan inte betraktas som en negativ utveck-
32551: eventuella reparationskostnader. Någon tidsfrist      ling.
32552: på fem respektive två år existerar inte.
32553: 
32554:      Helsingforsden 26 mars 1997
32555: 
32556:                                                                     Justitieminister Kari Häkämies
32557:                                              KK 199/1997 vp
32558: 
32559: Kirjallinen kysymys 199
32560: 
32561: 
32562: 
32563: 
32564:                                     Timo Ihamäki /kok: Luonnon kivennäisvesien verotuksesta
32565: 
32566: 
32567: 
32568:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
32569: 
32570:     Heinolan Viikinäisissä löydetty kivennäisve-        sekä valmisteverosta että em.lisäverosta. Rajana
32571: siesiintymä on monessa suhteessa ainutlaatui-           on kokonaiskivennäispitoisuus 500 mg/litra. Esi-
32572: nen. Se on ensinnäkin ainoa Suomessa löydetty           merkkinä todettakoon, että ilmoitetun koostu-
32573: kaupallista arvoa omaava kivennäisvesiesiinty-          muksen mukaan ranskalaisen Evianin pitoisuus
32574: mä ja siten verrattavissa esim. Ruotsin Ram-            on 497,5 mg/1 ja se on tiettävästi vapaa näistä
32575: lösaan, joka siellä on ollut tunnettu jo 300 vuo-       veroista. Heinolasta löydetyn luonnon kiven-
32576: den ajan. Erikoiseksi tämän suomalaisen esiinty-        näisveden pitoisuus on noin 630 mg/1. Tämä val-
32577: män tekee se, että geologisen tutkimuksen ja ve-        misteverolain kohta on myönnetty epäkohdaksi,
32578: den iänmääritysten perusteella vesi on syntynyt         ja Heinolan luonnon kivennäisvesi on saanut
32579: jääkauden aikaisesta jäästä sulamaila eikä siihen       anomuksesta vuosittain erivapauden ylimääräi-
32580: ole sanottavasti sekoittunut myöhemmin synty-           sestä verosta, ei siis varsinaisesta valmisteveros-
32581: neitä vesiä tai nykyisiä pintavesiä. Vesi on siis       ta, joka edelleen on rasittamassa sitä. Vapautus
32582: pääosin jopa 8 000 vuotta vanhaa, erittäin kor-         on kuitenkin myönnetty vain anotulle määrälle ja
32583: kealaatuista ja puhdasta. Se on maailmanlaajui-         vuodeksi kerrallaan. Tämä on ollut omiaan hait-
32584: sessa pohjavesigeologien arvostelussa arvioitu          taamaan kauaskantoisempaa suunnittelua ja
32585: maailman parhaiden kivennäisvesien luokkaan             vaikeuttanut taloudellista toimintaa.
32586: kuuluvaksi.                                                Ympäristöministeriö asetti 12.10.1994 jaoston
32587:      Tämän kivennäisveden kaupallista hyödyntä-         tutkimaan valmisteverolainsäädäntöä ja EU:n
32588:  mistä on alusta lähtien haitannut valmisteverola-      siihen vaatimia muutoksia. Jaosto asettui sille
32589:  ki, jossa ei oteta huomioon tällaista yhtä poik-       kannalle, että luonnon kivennäisvedet tulisi va-
32590:  keustapausta. Laissa määrätään mm. kivennäis-          pauttaa kokonaan valmisteveron piiristä, siis
32591:  vesille, olkoot ne sitten teollisia tai luonnosta      myös lisäveron osalta. Muistio rinnastaisi luon-
32592:  saatavia, valmistevero, ja mikäli vesi pakataan        non kivennäisvedet - myös hapotetut - luon-
32593:  kertakäyttöpulloon, myös valmisteveron lisäve-         non talousvesiin. Jaoston kannanotot eivät kui-
32594:  ro, nykyisin 4 markkaa litralta.                       tenkaan johtaneet lainsäädäntötoimiin, vaan ti-
32595:      Viikinäisten kivennäisvesilähde sijaitsee noin     lanne jatkuu entisellään.
32596:  12 kilometrin päässä kunnallisesta vesijohdosta           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32597: ja viemäristä. Jotta edes teoriassa voitaisiin käyt-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32598:  tää kierrätyspulloja, olisi Iähteelie rakennettava     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32599:  pullojen pesujärjestelmä, joka vaatii ainakin          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32600:  kunnallisen viemärijärjestelmän. Toisaalta EU-
32601:  direktiivi luonnon kivennäisvesistä vaatii yksise-               Onko Hallitus tietoinen, että nykyinen
32602:  litteisesti, että kivennäisvesi on pullotettava läh-          verolainsäädäntömme estää luonnon ki-
32603:  teellä tai sen välittömässä läheisyydessä. Nämä               vennäisvesien taloudellisen hyödyntämi-
32604:  tosiasiat tekevät kertakäyttöpullon tässä tapauk-             sen, ja
32605:  sessa ainoaksi mahdolliseksi. Samalla on todet-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32606:  tava, että luonnosta saatava talousvesi on vapaa              ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?
32607: 
32608:       Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1997
32609: 
32610:                                             Timo Ihamäki /kok
32611: 
32612: 
32613:  279001
32614: 2                                           KK 199/1997 vp
32615: 
32616: 
32617: 
32618: 
32619:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32620: 
32621:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sellaisenaan saatavia vesiä, jotka sisältävät ki-
32622: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vennäissuoloja. Suomalaisia luonnosta saatavia
32623: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       vesiä ei yleensä ole katsottu kivennäisvesiksi nii-
32624: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-        den hyvin vähäisen suolapitoisuuden vuoksi ei-
32625: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         vätkä ne ole olleet valmisteverojärjestelmän pii-
32626: 199:                                                  rissä. Nämä talousvedeksi puBotetut kotimaiset
32627:                                                       lähdevedet onkin yleensä pakattu kertakäyttö-
32628:           Onko Hallitus tietoinen, että nykyinen      päällyksiin. Niiden volyymi on erittäin pieni ver-
32629:        verolainsäädäntömme estää luonnon ki-          rattuna keinotekoisesti valmistettuihin vesiin.
32630:        vennäisvesien taloudellisen hyödyntämi-            Heinolan Viikinäisistä hiljattain löydetty ki-
32631:        sen, ja                                        vennäisvesiesiintymä sisältää Suomen oloihin
32632:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        nähden poikkeuksellisen runsaasti kivennäissuo-
32633:        ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?               loja. Vesi katsotaan voimassa olevan makeis- ja
32634:                                                       virvoitusjuomaverolain mukaan valmistevero-
32635:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          järjestelmän piiriin kuuluvaksi kivennäisvedeksi.
32636: vasti seuraavaa:                                      Yhtiölle on kuitenkin erityisistä syistä myönnet-
32637:                                                       ty veronhuojennusteitse vapautus lisäveron suo-
32638:    Kertakäyttöpäällyksiin pakatuista virvoitus-       rittamisesta, jolloin vesi on alusta lähtien voitu
32639: juomista ja kivennäisvesistä sekä alkoholijuo-        pullottaa kertakäyttöpäällyksiin ilman lisä veroa.
32640: mista kannetaan fiskaalisen virvoitusjuomave-         Huojennuksen perimmäinen tarkoitus on ollut
32641: ron tai alkoholijuomaveron lisäksi ympäristöpe-       helpottaa toiminnan käynnistämisvaiheeseen
32642: rusteista lisäveroa neljä markkaa litralta. Lisäve-   liittyneitä, kierrätysjärjestelmän luomisesta joh-
32643: roa kannetaan markka litralta, jos päällys kuu-       tuneita taloudellisia vaikeuksia.
32644: luu ympäristöministeriön hyväksymään kierrä-              Lisäverojärjestelmäämme liittyviä ongelmia
32645: tysjärjestelmään, jossa päällys talteenoton jäl-      selvitettiin ympäristötaloustyöryhmän asetta-
32646: keen hyödynnetään raaka-aineena. Lisäverosta          massa pakkausjaostossa, joka jätti muistionsa
32647: vapautuu kokonaan, jos päällys kuuluu sellai-         vuonna 1996. Jaosto katsoi lisäverojärjestelmän
32648: seen ympäristöministeriön hyväksymään järjes-         yhden ongelman olevan se, että veropohjaan
32649: telmään, jossa päällys talteenoton jälkeen käyte-     kuuluvat vain tiettyjen nestemäisten juomien
32650: tään juomapäällykseksi uudelleen. Lisäveroa           pakkaukset, mikä ei ole toisiaan läheisesti vas-
32651: koskevat säännökset sisältyvät makeis- ja virvoi-     taavien tuotteiden kannalta neutraalia. Vero-
32652: tusjuomaverolakiin (1474/1994) ja alkoholijuo-        pohjan selektiivisyys korostuu erityisen selkeästi
32653: maverolakiin (1471/1994). Kytkemällä lisävero         erilaisten vesien kohdalla, sillä niiden verokohte-
32654: varsinaiseen fiskaaliseen valmisteveroon on voi-      lu on samankaltaisista ympäristövaikutuksista
32655: tu saavuttaa mahdollisimman yksinkertainen ve-        huolimatta satunnaista riippuen veden kiven-
32656: romalli.                                              näissuolapitoisuudesta ja hapottamisesta. Jotta
32657:    Lisäverojärjestelmä on otettu käyttöön vuon-       veropohja saataisiin hieman linjakkaammaksi,
32658: na 1976, jolloin veron tavoitteeksi asetettiin kan-   pakkausjaosto esitti muun ohella, että kaikki
32659: nustaa valmistajia ja maahantuojia luomaan juo-       luonnon kivennäisvedet jätettäisiin lisäveron ul-
32660: mapäällyksille kierrätysjärjestelmiä ja ohjata ku-    kopuolelle. Luonnon kivennäisvedellä tarkoitet-
32661: lutusta ei-kertakäyttöpäällyksiä suosivaan suun-      taisiin EU:n direktiivissä (80/777/ETY) mainit-
32662: taan. Lisävero on kohdennettu sellaisiin tuottei-     tuja luonnosta saatavia vesiä, joihin ei saa lisätä
32663: siin, joiden volyymi on suuri ja joissa verolla       keinotekoisesti kivennäissuoloja. Toteutuessaan
32664: voidaan saavuttaa suurin ympäristöhyöty. Vir-         muutos tarkoittaisi sitä, että Heinolan Viikinäi-
32665: voitusjuomaveron lisävero on alusta lähtien kos-      sistä löydetty, luonnon kivennäissuoloja run-
32666: kenut hiilihapotettujen limonadien lisäksi niihin     saasti sisältävä vesi jäisi lisäverotuksen ulkopuo-
32667: rinnastettavia kivennäisvesiä, joilla tarkoitetaan    lelle. Samalla muutos Euroopan yhteisöjen lain-
32668: sekä keinotekoisesti valmistettuja että luonnosta     säädännön edellyttämällä tavalla tarkoittaisi
32669:                                               KK 199/1997 vp                                           3
32670: 
32671: sitä, että verosta olisi syrjimättömyysperiaatteen      mtssto on maahantuojien valitusten johdosta
32672: mukaisesti vapautettava myös tänne tuodut               pyytänyt Suomelta selvitystä lisäverojärjestel-
32673: luonnon kivennäisvedet. Vero ei siten koskisi           mämme soveltuvuudesta sisämarkkinoille. Ko-
32674: enää esimerkiksi Ruotsista ja Ranskasta tuo tavia       missio ei ole toistaiseksi ottanut kantaa Suomen
32675: vesiä, joiden volyymi on huomattavasti suurempi         tekemiin selvityksiin. Koska yhteisölainsäädän-
32676: kuin kotimaisten vesien.                                tö saattaa edellyttää laajakantoisempien muu-
32677:    Hallitus ei toistaiseksi ole tehnyt edellä mainit-   tosten tekemistä Suomen voimassa olevaan lain-
32678: tua muutosesitystä, kuten ei myöskään muita             säädäntöön, jaoston ehdottamia muutoksia ei
32679: pakkausjaoston tekemiä, lähinnä teknisluontei-          ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi toteuttaa,
32680: sia muutosehdotuksia. Pääasiallinen syy tähän           ennen kuin komissio on ilmoittanut kannanot-
32681: on siinä, että lisäverojärjestelmämme on joutu-         tonsa mahdollisiin yhteisölainsäädännöstä joh-
32682: nut tarkastelun alaiseksi myös yhteisölainsää-          tuviin vaatimuksiin.
32683: dännön näkökulmasta. Euroopan yhteisöjen ko-
32684:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1997
32685: 
32686:                                                                                  Ministeri Arja Alho
32687: 4                                           KK 199/1997 vp
32688: 
32689: 
32690: 
32691: 
32692:                                         Tili Riksdagens Talman
32693: 
32694:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      allmänhet inte betraktats som mineralvatten på
32695: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        grund av deras mycket låga salthait och de har
32696: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      heller inte omfattats av accissystemet. Dessa in-
32697: man Timo Ihamäki undertecknade spörsmål nr            hemska källvatten avsedda att användas som
32698: 199:                                                  hushållsvatten är i allmänhet förpackade i en-
32699:                                                       gångsemballage. Deras volym är synnerligen li-
32700:           Är Regeringen medveten om att vår           ten jämfört med de vatten som framställs på
32701:        nuvarande skattelagstiftning utgör ett         konstgjord väg.
32702:        hinder för ett ekonomiskt utnyttjande av          Den mineralvattensfyndighet som nyligen
32703:        naturligt mineralvatten, och                   upptäcktes i Viikinäinen i Heinola innehåller för
32704:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       finländska förhållanden ovanligt stora mängder
32705:        för att rätta tililäget?                       mineralsalter. Vattnet betraktas enligt gällande
32706:                                                       lag om sötsaks- och läskedrycksaccis som ett
32707:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         sådant mineralvatten som omfattas av accissyste-
32708: anföra följande:                                      met. Man har likväl av särskilda skäl beviljat
32709:                                                       bolaget befrielse från tilläggsskatt genom skatte-
32710:    F ör läskedrycker och mineralvatten i engångs-     lindring, och vattnet har ända från början kunnat
32711: förpackningar samt för alkoholdrycker uppbärs         tappas i engångsförpackningar utan någon tili-
32712: utöver den fiskala läskedrycksaccisen eller acci-     läggsskatt. Den yttersta avsikten med skattelind-
32713: sen på alkoholdrycker en miljöbaserad tiliäggs-       ringen har varit att minska de ekonomiska svå-
32714: skatt om fyra mark per liter. Tiliäggsskatten är en   righeter som hänför sig tili att få i gång verksam-
32715: mark per liter om förpackningen hör tili ett av       heten och bygga upp ett återvinningssystem.
32716: miljöministeriet godkänt återvinningssystem i            Problem i anslutning tili vårt tilläggsskattesys-
32717: vilket förpackningarna insamlas och återvinns         tem utreddes i en förpackningssektion tilisatt av
32718: som råämne. Ingen tiliäggsskatt uppbärs om för-       miljöekonomiarbetsgruppen, som överlämnade
32719: packningen hör tili ett sådant av miljöministeriet    sin promemoria år 1996. Sektionen ansåg att ett
32720: godkänt system i vilket förpackningen efter tili-     problem med tiliäggsskattesystemet är att skatte-
32721: varatagandet återanvänds som dryckesförpack-          basen omfattar endast vissa dryckers förpack-
32722: ning. Bestämmelser om tiliäggskatt finns i lagen      ningar, vilket inte är rättvist med tanke på att
32723: om sötsaks- och läskedrycksaccis (1474/1994)          produkterna står mycket nära varandra. Selekti-
32724: och i lagen om accis på alkohoi och alkohol-          viteten i skattebasen framträder synnerligen tyd-
32725: drycker (147111994). Genom att knyta tilläggs-        ligt när det gäller olika vatten, eftersom deras
32726: skatten tili den egentliga fiskala accisen har man    skattemässiga behandling varierar trots liknande
32727: fått en så enkel skattemodell som möjligt.            miljöpåverkningar beroende på mineralsalthal-
32728:    Tiliäggskattesystemet togs i bruk 1976 och         ten i vattnet och dess syrabehandling. För att
32729: avsikten med skatten var att sporra tillverkare       skattebasen skall bli lite enhetligare föreslog för-
32730: och importörer att skapa ett system för återvin-      packningssektionen bl.a. att alla naturliga mine-
32731: ning a v dryckesförpackningar och styra konsum-       ralvatten skall vara fria från tilläggsskatt. Med
32732: tionen i en riktning som gynnar icke-engångsför-      naturliga mineralvatten avses sådana i EU:s di-
32733: packningar. Tiliäggsskatten gäller produkter          rektiv (801777/EEG) nämnda vatten ur naturen i
32734: med stor volym i fråga om vilka man med hjälp av      vilka inte får tillsättas mineralsalter på konst-
32735: skatten kan uppnå den största miljönyttan. Till-      gjord väg. Om förslaget går igenom betyder det
32736: läggsskatten tili läskedrycksaccisen har ända         att det vatten som upptäckts i Heinola, Viikinäi-
32737: från börjat utöver kolsyrehaltiga lemonader gällt     nen och som innehåller rikligt med naturliga mi-
32738: därmed jämförbara mineralvatten, som inbegri-         neralsalter lämnas utanför tilläggsbeskattningen.
32739: per både på konstgjord väg framställda vatten         Samtidigt innebär en ändring i enlighet med Eu-
32740: och naturliga vatten som innehåller mineralsal-       ropeiska gemenskapens lagstiftning att också
32741: ter. Vatten från den finländska naturen har i         alla de naturliga mineralvatten som importeras
32742:                                             KK 199/1997 vp                                           5
32743: 
32744: tili Finland befrias från skatt enligt principen om   grund av klagomål från importörer begärt en
32745: icke-diskriminering. Skatten skulle således inte      tilläggsutredning av Finland angående vårt till-
32746: längre gälla t.ex. de vatten som importeras från      läggsskattesystems lämplighet för den inre mark-
32747: Sverige och Frankrike, vilka utgör en betydligt       naden. Kommissionen har tills vidare inte tagit
32748: större mängd än våra inhemska vatten.                 ställning tili de utredningar som Finland lämnat.
32749:     Regeringen har ännu inte utarbetat ovan           Eftersom gemenskapslagstiftningen kan komma
32750: nämnda ändringsförslag och inte heller de andra       att kräva mera omfattande ändringar i Finlands
32751: ändringsförslag, i första hand av teknisk natur,      gällande lagstiftning, har det inte ansetts ända-
32752: som lagts fram av förpackningssektionen. Det          målsenligt att driva igenom de av sektionen före-
32753: här beror huvudsakligen på att vårt tilläggsskat-     slagna ändringarna innan kommissionen har
32754: tesystem har blivit föremål för granskning också      meddelat sin ståndpunkt tili de krav på föränd-
32755: ur gemenskapslagstiftningens synvinkel. Euro-         ringar som följer av gemenskapslagstiftningen.
32756: peiska gemenskapernas kommission har på
32757:      Helsingfors den 1 april 1997
32758: 
32759:                                                                                 Minister Arja Alho
32760:                                           KK 200/1997 vp
32761: 
32762: Kirjallinen kysymys 200
32763: 
32764: 
32765: 
32766: 
32767:                                  Erkki Pulliainen /vihr: Vaihtoehtoisen energian käytön edistämi-
32768:                                     sestä lainsäädännöllä
32769: 
32770: 
32771:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
32772: 
32773:    Saksan Iiittotasavallassa on omaksuttu yhteis-   teettia lisätään nykyisinkin ehdoin, Saksan vuo-
32774: vastuun periaate ympäristönsuojelussa myös sil-     den I990 lain kaltaisen lain hyväksyminen myös
32775: loin, kun on kysymys sähköntuotannosta. Vuo-        Suomessa antaisi lisäpotkua tämän ekologisesti
32776: den I990 lain mukaan suuret energiayhtiöt on        hyväksyttävän energianlähteen hyväksikäyt-
32777: velvoitettu ostamaan vaihtoehtoista energiaa,       töön.
32778: kuten tuulivoimasähköä, tuottavilta, ylijäämä-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32779: sähkön vahvistettuun, Suomen rahassa noin 50        tyksen 37 §:n I momenttiin viitaten esitän kun-
32780: pennin kilowattituntihintaan.                       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32781:    Vuoden 1990 laki on ollut tehokas. Jopa suur-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32782: sijoittajat ovat pitäneet mielekkäänä pääomien
32783: sijoittamista tuulivoimasähkön tuotantokapasi-                Aikooko Hallitus valmistella lakiesi-
32784: teettiin. Kapasiteetin lisäys on ollut nopeaa:             tyksen, jonka mukaan suuret energiayh-
32785: vuonna 1993 325 MW ja vuoden I996 lopussa                  tiöt velvoitettaisiin ostamaan vaihtoeh-
32786:  l570MW.                                                   toista energiaa, kuten tuulivoimasähköä,
32787:    Suomella on pitkä ja tuulinen Suomenlahden              tuottavilta ylijäämäsähkön vahvistet-
32788: ja Pohjanlahden ranta, jossa voitaisiin monin              tuun hintaan, joka vastaa tasoltaan Sak-
32789: paikoin hyödyntää tuulivoimaa. Vaikka kapasi-              san vuoden I990 vastaavan lain tasoa?
32790:      Helsingissä II päivänä maaliskuuta I997
32791: 
32792:                                        Erkki Pulliainen /vihr
32793: 
32794: 
32795: 
32796: 
32797: 279001
32798: 2                                            KK 200/1997 vp
32799: 
32800: 
32801: 
32802: 
32803:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
32804: 
32805:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          saaduista katteistaan tuulivoiman tuotantoa tai
32806: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           muuta uusiutuvaa sähköntuotantoa. Tällainen
32807: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         lainsäädäntö ei olisi mahdollista nykyisten suo-
32808: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-         malaisten yritys- ja kilpailulakien eikä sähkö-
32809: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        markkinalain mukaisesti.
32810: 200:                                                       Lakimääräisessä jatkuvassa tuotanto- tai
32811:                                                         käyttötuen myöntämisessä on vaarana myös se,
32812:            Aikooko Hallitus valmistella lakiesi-        ettäjos ko. tuki alun perin mitoitetaan liian suu-
32813:         tyksen, jonka mukaan suuret energiayh-          reksi, se saattaa johtaa tehottomaan sähköntuo-
32814:         tiöt velvoitettaisiin ostamaan vaihtoeh-        tantojärjestelmään, ts. esim. tuulimyllyjä saattai-
32815:         toista energiaa, kuten tuulivoimasähköä,        si kannattaa rakentaa jatkuvan tuen turvin tar-
32816:         tuottavilta ylijäämäsähkön vahvistet-           peettoman heikkotuulisille paikoille.
32817:         tuun hintaan, joka vastaa tasoltaan Sak-           Suomessa on perinteisesti pyritty välttämään
32818:         san vuoden 1990 vastaavan lain tasoa?           erilaisia jatkuvia energian tuotanto- ja käyttötu-
32819:                                                         kia ja sen sijaan on panostettu tutkimus- ja kehi-
32820:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            tystoimintaan sekä tuettu energiahankkeita in-
32821: vasti seuraavaa:                                        vestointivaiheessa, jolloin investoija varmuudel-
32822:                                                         la tietää, minkä suuruisen tuen hän saa, ja voi
32823:    Tuulivoimalla samoin kuin muilla uusiutuvil-         tältä pohjalta arvioida, onko investoinnilla riittä-
32824: la energialähteillä tuotettua sähköä tuetaan mo-        vät kannattavuusedellytykset Näin menetellään
32825: nin eri tavoin eri maissa. Kysymyksessä viitataan       myös uusiutuvan energian, kuten tuulivoiman,
32826: Saksan tukijärjestelmään, jossa suuret energia-         osalta. Tuulivoimainvestoinnin enimmäisavus-
32827: yhtiöt on lakimääräisesti velvoitettu ostamaan          tusprosentti on 40 %ja muun uusiutuvan ener-
32828: verkkoon kaikki tuulivoimatuottajalta liikenevä         gian investoinnille on hankkeesta riippuen mah-
32829: sähkö ns. takuuhinnalla, joka on varsin korkea.         dollista saada enintään 30 %:n energiatuki.
32830: Kauppa- ja teollisuusministeriön tietojen mu-              Tuulivoimaloita ja eräitä muita pienvoiman-
32831: kaan tuulivoimasähkön tuottajan Saksassa saa-           tuotantomuotoja hyvitetään myös uudessa säh-
32832: ma sähkön hinta voi ollajopa 85% jakelulaitok-          köverotuksessa. Siinä niille maksetaan tuotanto-
32833: sen saamasta kuluttajahinnasta.                         tukea 1,6 p/kWh viiden seuraavan vuoden ajan.
32834:    Suomen oloissa tämäntapainen hinnoittelura-             Edellä esitettyyn viitaten totean, että hallitus
32835: kenne ei olisi kustannusvastaava, sillä sähkön          ei näe syytä, että lainsäädäntöteitse olisi tarpeen
32836: jakelu- ja siirtokustannukset muodostavat varsin        luoda menettely, jolla energiayhtiöt velvoitettai-
32837: suuren osan kuluttajahinnasta. Menettely tar-           siin ostamaan tietyntyyppistä sähköä tiettyyn
32838: koittaisi, että sähkönjakelijat määrättäisiin lailla    hintaan.
32839: tukemaan muista sähköntuotantomuodoista
32840: 
32841:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1997
32842: 
32843:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
32844:                                               KK 200/1997 vp                                                   3
32845: 
32846: 
32847: 
32848: 
32849:                                           Tili Riksdagens Talman
32850: 
32851:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           vindkraft eller annan förnybar ei produktion med
32852: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-            den täckning som de fått genom andra produk-
32853: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          tionsformer. En lagstiftning av denna typ skulle
32854: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr            inte vara möjlig i Finland med tanke på den
32855: 200:                                                      nuvarande lagstiftningen om företagarverksam-
32856:                                                           heten, konkurrenslagstiftningen eller elmark-
32857:            Ämnar Regeringen bereda ett lagför-            nadslagen.
32858:         slag, enligt vilket stora energibolag för-            Att bevilja fortlöpande lagbestämt stöd för
32859:         pliktas att köpa alternativ energi, t.ex. ei      produktion och förbrukning innebär också en
32860:         som producerats med vindkraft, av pro-            risk att om stödet i fråga från början dimensione-
32861:         ducenterna tili det pris som fastställts för      ras fei så att det är för stort, kan resultatet bli ett
32862:         överskottselektricitet, och skall lagförsla-      oeffektivt produktionssystem, dvs. att det kanske
32863:         get tili sin nivå motsvara en 1iknande 1ag        skulle 1öna sig att bygga väderkvarnar med hjälp
32864:         som stiftades i Tyskland år 1990?                 av det fortlöpande stödet på sådana platser där
32865:                                                           vinden är onödigt svag.
32866:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt                 1 Finland har man traditionellt försökt undvi-
32867: anföra följande:                                          ka olika former av fortlöpande stöd för produk-
32868:                                                           tion och förbrukning av energi, och har i stället
32869:    Produktionen av e1 med hjälp av vindkraft,             satsat på forsknings- och utvecklingsverksamhet
32870: liksom också den med hjälp av andra förnybara             samt stött energiprojekt i investeringsskede då en
32871: energikällor, stöds på många sätt i olika länder. 1       investerare med säkerhet vet hur stort stöd han
32872: spörsmålet hänvisas tili stödsystemet i Tyskland          kommer att erhålla och utgående från detta kan
32873: där stora energibolag enligt 1ag är förpliktade att       bedöma om investeringen har tillräckliga förut-
32874: av producenterna köpa all den överskottselektri-          sättningar att bli 1önsam. Förfarandet är detsam-
32875: citet i nätet som producerats med hjälp av vind-          ma också när det gäller förnybar energi såsom
32876: kraft tili ett s.k. garantipris vi1ket är ganska högt.    vindkraft. Det maximala stödet för investeringar
32877: Enligt de uppgifter som handels- och industrimi-          i vindkraft är 40 % och det energistöd som kan
32878: nisteriet har kan det pris som en elproducent i           beviljas för investeringar i annan förnybar energi
32879: Tysk1and får för den elektricitet som han produ-          kan, beroende på projektet, vara högst 30 %.
32880: cerar med hjälp av vindkraft vara upp tili85% av              Vindkraftverk och vissa andra former av
32881: det konsumentpris som en distributionsanlägg-             kraftproduktion i liten skala gynnas också ge-
32882: ning får.                                                 nom den nya elbeskattningen i och med att de
32883:    1 fin1ändska förhållanden skulle en prissätt-          kommer att erhålla 1,6 p/k Wh i produktionsstöd
32884: ningsstruktur av denna typ innebära att kostna-           under de följande fem åren.
32885: derna inte täcks eftersom distributions- och                  Med hänvisning tili det ovan anförda konsta-
32886: transmissionskostnaderna för ei i Finland utgör           terar jag att regeringen ser inga skäl att i lagstift-
32887: en ganska stor del av konsumentpriset. Förfaran-          ningsväg skapa ett förfarande genom vilket ener-
32888: det skulle innebära att elproducenterna genom             gibolag förpliktas att köpa elektricitet av viss typ
32889: lag förpliktades att stöda produktionen av ei med         tili ett bestämt pris.
32890: 
32891:       Helsingforsden 21 mars 1997
32892: 
32893:                                                          Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
32894:                                             KK 201/1997 vp
32895: 
32896: Kirjallinen kysymys 201
32897: 
32898: 
32899: 
32900: 
32901:                                    Reijo Laitinen /sd: Valtion hankintasääntöjen muuttamisesta
32902: 
32903: 
32904: 
32905:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32906: 
32907:     Suomen puolustusvoimien hankinnoista on           mainen tuotanto työpaikkoineen mahdollistaa
32908: viime aikoina käyty paljon julkista keskustelua.      valtakunnan säilyttämisen asuttuna laidasta lai-
32909: Esillä ovat olleet niin rynnäkkökiväärit, jalkineet   taan.
32910: kuin elintarvikkeetkin. Mainittuja hankintoja on         Valtion voimassa oleva hankintasääntö palve-
32911: tehty pääasiassa ulkomailta. Hankintamenette-         lee lyhytnäköisesti vain ministerikohtaisia bud-
32912: lyä on perusteltu ulkomaisten tuotteiden edulli-      jettiraameja ottamatta huomioon lainkaan ko-
32913: suudella ja kotimaisen tarjonnan puuttumisella.       konaisvaikutuksia kansantalouteen, työllisyy-
32914: Puolustusvoimat on myös vedonnut valtion han-         teen ja puolustusvalmiuteen.
32915: kintajärjestelmään. Hankintajärjestelmä edellyt-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32916: tää, että edullisin vaihtoehto valitaan.              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32917:     Kansantalouden kannalta ulkomaiset hankin-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32918: nat eivät ole edullisia. Kotimainen tuotanto kär-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32919: sii, ja tiettyjen tuotteiden, esim. rynnäkkökivää-
32920: rien, tuotanto on vaarassa loppua kokonaan.                        Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
32921: Kotimaisia tuotteita hankkimalla puolustusvoi-                  valtion hankintasäännön muuttamiseksi
32922: mat mahdollistaisi tuotannon ja työpaikkojen                    niin, että työllisyys ja kotimaisuus ovat
32923: säilymisen, jopa uusien työpaikkojen luomisen.                  ensisijaiset hankintoja tehtäessä ja että
32924:  Kotimaiset hankinnat ovat tärkeitä myös kriisi-                kansantaloudelliset kokonaisvaikutukset
32925: valmiuden ja aluepolitiikan näkökulmasta. Koti-                 otetaan huomioon?
32926: 
32927:      Helsingissä II päivänä maaliskuuta 1997
32928:                                            Reijo Laitinen /sd
32929: 
32930: 
32931: 
32932: 
32933: 279001
32934: 2                                          KK 201/1997 vp
32935: 
32936: 
32937: 
32938: 
32939:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32940:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lyistä. Asetus soveltuu arvoltaan vähintään tie-
32941: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tyn markkamääräisen rajan (ns. kynnysarvo)
32942: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      suuruisiin hankintoihin.
32943: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reijo Lai-         Hankintalainsäädäntöä sovelletaan lähtö-
32944: tisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       kohtaisesti myös puolustusvoimien hankintoi-
32945: 201:                                                 hin. Sääntely ei kuitenkaan sovellu pääasiallisesti
32946:                                                      sotilaalliseen käyttöön tarkoitettujen tuotteiden
32947:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy      hankintaan. Näissä hankinnoissa voidaan kiin-
32948:        valtion hankintasäännön muuttamiseksi         nittää huomiota kotimaisen teollisuuden toimin-
32949:        niin, että työllisyys ja kotimaisuus ovat     taedellytyksiin ja työllisyyteen kotimaassa. Ta-
32950:        ensisijaiset hankintoja tehtäessä ja että     voitteena on, että taisteluolosuhteissa käytettä-
32951:        kansantaloudelliset kokonaisvaikutukset       vät varusteet pystytään myös kriisiaikana val-
32952:        otetaan huomioon?                             mistamaan kotimaassa. Lainsäädäntö soveltuu
32953:                                                      kuitenkin kokonaisuudessaan esimerkiksi elin-
32954:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tarvikkeiden ja tavanomaisen vaatetuksen han-
32955: vasti seuraavaa:                                     kintaan puolustusvoimien tarpeisiin.
32956:                                                         Hankintalainsäädännön mukaan hankinta-
32957:    Valtion ja kuntien viranomaisten on hankin-       menettelyssä on kiinnitettävä huomiota tarjoa-
32958: noissaan noudatettava julkisista hankinnoista        jien tasapuoliseen ja syrjimättömään kohteluun.
32959: annettua lainsäädäntöä, joka tuli voimaan ETA-       Hankinnasta on pääsääntöisesti järjestettävä
32960: sopimuksen yhteydessä vuonna 1994. Lainsää-          tarjouskilpailu ja tarjouskilpailuun osallistuvista
32961: dännön valmistelussa Suomea velvoittaa ensisi-       tarjouksista on valittava joko hinnaltaan halvin
32962: jaisesti Euroopan unionin jäsenyys. Lainsäädän-      tai kokonaistaloudellisesti edullisin. Kokonais-
32963: tö perustuu Euroopan yhteisön julkisia hankin-       taloudellisella edullisuudella tarkoitetaan han-
32964: toja koskeviin direktiiveihin ja Euroopan yhtei-     kinnan kohteeseen läheisesti liittyviä objektiivi-
32965: sön perustamissopimuksen sisältämiin tavaroi-        sia seikkoja, kuten esimerkiksi hintaa, toimitus-
32966: denja palvelujen vapaata liikkuvuutta koskeviin      aikaa, käyttö kustannuksia, esteettisiä ja toimin-
32967: artikloihin sekä kansallisen syrjinnän kieltoon.     nallisia ominaisuuksia, laatua tai tuotteen elin-
32968: Vuoden 1996 alusta lähtien Suomea on sitonut         kaaren aiheuttamia ympäristövaikutuksia.
32969: myös maailman kauppajärjestö WTO:njulkisten             Julkisten hankintojen lainsäädännön keskei-
32970: hankintojen GPA-sopimus, jonka ovat allekir-         simpinä tavoitteina on tehostaajulkisten varojen
32971: joittaneet EU:n lisäksi mm. USA, Japani, Israel      käyttöä ja avata julkisten hankintojen markkinat
32972: ja Kanada. Lisäksi Suomea sitovat eräät EU :n ja     avoimelle ja rehelliselle kilpailulle. Avoimia han-
32973: kolmansien maiden väliset kahdenväliset sopi-        kintamenettelyjä käyttämällä saavutetut säästöt
32974: mukset julkisten hankintojen avaamisesta.            antavat julkishallinnolle mahdollisuuden tarjota
32975:    Suomen julkisista hankinnoista annettu laki       suhteellisesti enemmän ja parempia palveluja.
32976: (1505/1992) soveltuu lähtökohtaisesti kaikkiin       Julkisten hankintojen avautuminen nimen-
32977: julkisiin hankintoihin niiden arvosta riippumat-     omaan Euroopassa tuo mukanaan uusia markki-
32978: ta. Se sisältää säännökset julkisissa hankinnoissa   noita sekä koti- että ulkomailla mm. pienille ja
32979: noudatettavista pääperiaatteista sekä hankinta-      keskisuurille yrityksille, joilla on keskeinen mer-
32980: menettelyihin osallistuvien tahojen käytettävissä    kitys työllisyystilanteen parantamisessa.
32981: olevista oikeusturvakeinoista. Asetus kynnysar-         Kauppa- ja teollisuusministeriö seuraa tiiviisti
32982: vot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista       kehitystä ja kilpailutilannetta julkisten hankinto-
32983: sekä rakennusurakaista (243/1995) puolestaan         jen markkinoilla kotimaassa ja Euroopan unio-
32984: sisältää yksityiskohtaiset säännökset EY:n han-      nin alueella ja järjestää kotimaisille yrityksille ja
32985: kintadirektiivien mukaisista hankintamenette-        hankintayksiköille niiden tarvitsemaa opastusta
32986:                                           KK 201/1997 vp                                              3
32987: 
32988: ja neuvontaa. Ministeriön tekemien selvitysten ja    koskeneet ensisijaisesti tuotteita, joiden osalta
32989: vastaanottamien tiedustelujen perusteella voi-       ulkomaiset hankinnat ovat aikaisemminkin ol-
32990: daan katsoa, että tarjoukset muista maista ovat      leet yleisiä.
32991: 
32992:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1997
32993: 
32994:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
32995: 4                                          KK 201/1997 vp
32996: 
32997: 
32998: 
32999: 
33000:                                         Tili Riksdagens Talman
33001: 
33002:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      handlingsförfaranden som överensstämmer med
33003: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        med EG:s upphandlingsdirektiv. Förordningen
33004: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      äger tillämpning på upphandling vars värde upp-
33005: man Reijo Laitinen undertecknade spörsmål nr          går minst till ett visst markbelopp (s.k. tröskel-
33006: 201:                                                  värde).
33007:                                                          Upphandlingslagstiftningen tillämpas i prin-
33008:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        cip också på den upphandling som görs av för-
33009:        ta för att ändra statens upphandlingsreg-      svarsmakten. Regleringen äger dock inte tillämp-
33010:        lemente så att sysselsättningen och pro-       ning på sådan upphandling av varor som lämpar
33011:        dukternas inhemska ursprung är de vikti-       sig huvudsakligen för militärt bruk.Vid denna
33012:        gaste kriterierna vid offentlig upphand-       upphandling kan uppmärksamhet fåstas vid den
33013:        1ing och att de samhällsekonomiska hel-        inhemska industrins verksamhetsbetingelser och
33014:        hetsverkningarna beaktas?                      sysselsättningsläget i hemlandet. Målet är att den
33015:                                                       mundering som används vid strid också i kristi-
33016:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         der kan tiliverkas i hemlandet. Lagstiftningen i
33017: anföra följande:                                      sin helhet äger dock tiliämpning på anskaffning
33018:                                                       av t.ex. 1ivsmedel och sedvanlig klädsel för för-
33019:    De statliga och kommunala myndigheterna            svarsmakten.
33020: skall vid sin upphandling iaktta den lagstiftning        Enligt upphandlingslagstiftningen skall vid
33021: om offentlig upphand1ing som trädde i kraft i         upphandling uppmärksamhet fåstas vidjämbör-
33022: samband med EES-avtalet år 1994. Vid bered-           digt och icke-diskriminerande bemötande av an-
33023: ning av lagstiftningen är Finland i första hand       budsgivare. Vid upphandling skall i regel en an-
33024: bunden av med1emskapet i Europeiska unionen.          budstävlan ordnas och bland anbuden skall väl-
33025: Lagstiftningen baserar sig på Europeiska unio-        jas det som har det lägsta priset eller som är
33026: nens direktiv om offentlig upphandling och artik-     totalekonomiskt förmånligast. Med det sist-
33027: lama beträffande den fria rörligheten för varor       nämnda hänsyftas objektiva omständigheter
33028: och tjänster och förbud mot nationell diskrimi-       med nära anknytning till föremålet för upphand-
33029: niering i avtalet om upprättandet av Europeiska       lingen, såsom pris, leveranstid, driftskostnader,
33030: gemenskapen. Från och med ingången av 1996 är         estetiska eller funktionella egenskaper, kvalitet
33031: Finland även bunden av Världshandelsorganisa-         eller miljökonsekvenser.
33032: tionen WTO:s avtal om offentlig upphandling              Ett av de viktigaste syften med lagstiftningen
33033: (GPA-avtalet), som utöver EU-länderna också           om offentlig upphandling är att effektivera an-
33034: undertecknats av bl.a. USA, Japan, Israel och         vändningen av offentliga medel och att införa
33035: Kanada. Dessutom är Finland bunden av vissa           öppen och ärlig konkurrens i marknaden för
33036: bi1aterala avtal mellan EU och tredje Iänder om       offentlig upphandling. De besparingar som kan
33037: öppnande av den offentliga upphandlingen.             åstadkommas genom att använda öppna upp-
33038:    Lagen om offentlig upphandling (1505/1992) i       handlingförfaranden ger den offentliga förvalt-
33039: Finland äger i princip tiliämpning på all offentlig   ningen en möjlighet att erbjuda proportionellt
33040: upphandling oberoende av upphandlingens vär-          flera och bättre tjänster. Att den offentliga upp-
33041: de. Den innehåller bestämmelser om de centrala        handlingen öppnas just i Europa skapar nya
33042: principer som skall tillämpas vid offentlig upp-      marknader både i hemlandet och utomlands bl.a.
33043: handling samt de rättsskyddsmedel som står tili       för små och medelstora företag som har en cen-
33044: förfogande för de parter som deltar i upphand-        tral betydelse för förbättringen av sysselsätt-
33045: lingen. Förordningen om sådan upphandling av          ningsläget.
33046: varor, tjänster och byggnadsentreprenader som            Handels- och industriministeriet följer nog-
33047: överstiger tröskelvärdet (243/1995) å sin sida        grant utvecklingen och konkurrensläget i mark-
33048: innehåller detaljerade bestämmelser om upp-           naden för offentlig upphandling i hemlandet och
33049:                                            KK 201/1997 vp                                              5
33050: 
33051: inom Europeiska unionen samt ordnar behövlig          frågningar som riktats tili ministeriet kan konsta-
33052: handledning och rådgivning för inhemska före-         teras att de anbud som har erhållits från andra
33053: tag och upphandlingsenheter. På basis av de ut-       Iänder i första hand har gällt sådana produkter
33054: redningar som ministeriet låtit utföra och de för-    som redan tidigare ofta upphandlats i utlandet.
33055: 
33056:      Helsingforsden 21 mars 1997
33057: 
33058:                                                      Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
33059:                                                KK 202/1997 vp
33060: 
33061: Kirjallinen kysymys 202
33062: 
33063: 
33064: 
33065: 
33066:                                       Timo Ihamäki /kok: Ohjatun liikuntakuntoutuksen korvaamisesta
33067: 
33068: 
33069: 
33070:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
33071: 
33072:     Sydäntautiliiton kuntoutussuositus suosittaa          liikuntakuntoutustoiminta, joka olisi kaikkien
33073: fysioterapeutin ohjaamaa ja valvomaa liikunta-            sitä tarvitsevien potilaiden ulottuvilla. Ohjatun,
33074: ryhmää lääkärin lähetteellä toipumisvaiheessa             varhain aloitetun harjoittelun tiedetään olevan
33075: oleville potilaille, joiden harjoittelu vaatii erityis-   hyödyllistä: se vähentää sepelvaltimokuollei-
33076: tä tarkkailua, kuten potilaille, joilla on matala         suutta 25 prosenttia ja sen mielenterveydellinen
33077: kipukynnys, joilla turvallisen liikunnan rajojen          vaikutus sekä terveellisiin elämäntapoihin moti-
33078: löytyminen on tärkeää, joilla on huono fyysinen           voiva vaikutus on merkittävä. Nykyisellä tavalla
33079: suorituskyky, joilla on lievää vasemman kam-              järjestettynä se on ollut rationaalista, rahaa sääs-
33080: mion vajaatoimintaa, joilla on oireeton iskemia           tävää ja potilaita hyödyttävää.
33081: ja joiden harjoittelu vaatii kuormitustasojen                Ongelmaksi on muodostunut se, että liikun-
33082: määrittelyn ja sykkeen seurannan.                         nallisen kuntoutuksen ryhmissä käyville potilail-
33083:     Näille potilaille ohjattu liikuntaryhmä on lää-       le ei korvata sairausvakuutuslain mukaista
33084: kinnällistä kuntoutusta, fysioterapiaa, ja siitä tu-      osuutta terapian kokonaiskustannuksista, koska
33085: lisi potilaalle korvata sairausvakuutuslain mu-           liikuntaryhmät järjestetään sairaalassa tai ter-
33086: kainen osuus. Ohjattu liikuntakuntoutus on                veyskeskuksessa, jotka ovat julkisyhteisöllisiä ti-
33087: määräaikaista, yleensä 15 kertaa.                         loja. Jos toiminta tapahtuisi yksityisissä tiloissa,
33088:      Koskajulkisella terveydenhuoliolla ei ole ollut      korvaukset maksettaisiin.
33089:  resursseja toiminnan järjestämiseen, sitä ovat al-          Kyseessä oleva kansaneläkelaitoksen päätös
33090:  kaneet järjestää sydänyhdistykset sopivissa ti-          perustuu sairausvakuutuslain II a §:n ja sosiaali-
33091:  loissa. Määräysten mukaan tilojen pitää olla si-         ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtion-
33092: jainniltaanja varustukseltaan sellaiset, että hätä-       osuudesta annetun lain 4 §:n 1 momentin tulkin-
33093:  tilanteet voidaan hoitaa turvallisesti sekä riittä-      taan. On tulkittu, että sairausvakuutuslain mu-
33094:  vän ilmavatja liikuntavarustukseltaan asianmu-           kaan ei korvata sellaista hoito- tai terapiatoimin-
33095:  kaiset. Tämän vuoksi tarkoitukseen on käytetty           taa, joka tapahtuu julkisissa tiloissa ja joiden
33096:  sairaalan ja terveyskeskuksen tiloja.                    toimintaan kunta jo saa valtionosuutta. Potilaat
33097:      Perusteluina sairaalan ja terveyskeskuksen ti-       menettävät korvauksen riippumatta siitä, mak-
33098:  lojen käytölle voidaan pitää turvallisuutta ja sitä,     setaanko tilasta vuokraa vai ei.
33099:  että tilat muuten olisivat tyhjillään ja käyttämät-         On selkeästi ennakoitu, että liikunnallisen
33100:  töminä. Useimmiten kunta ei hyödy toiminnasta,           kuntoutuksen toiminta tyrehtyy tai ainakin sel-
33101:  koska valtaosassa kunnista tilat on annettu käyt-        västi supistuu kansaneläkelaitoksen tulkinnan
33102:  töön hyväntekeväisyysmielessä ilman vuokraa.             takia. Potilaat eivät pysty maksamaan koko tera-
33103:  Pienissä kunnissa ei myöskään tahdo löytyä mui-          piajaksoa, eivätkä sydänyhdistykset pysty järjes-
33104:   ta kuin julkisia tiloja, jotka olisivat sopivia ky-     tämään toimintaa halvemmalla. Kuitenkin edel-
33105:   seessä olevaan liikuntaryhmätoimintaan. Toi-            lä mainittu toiminta on potilaiden kannalta tar-
33106:   minnanjärjestäminen ei tuota yhdistykselle voit-        peellista ja potilasturvallisuuden kannalta välttä-
33107:   toa vaan kuluja. Yhdistys kerää varansa jäsen-          mätöntä. Korvauksen epääminen johtaa laajalti
33108:   maksuilla, arpajaisilla ynnä muulla toiminnalla         huonompaan kuntoutuksen lopputulokseen eikä
33109:  ja käyttää usein näin saamansa varat osaan lii-          ole yhteiskunnan kannalta järkevää.
33110:   kuntaryhmän kokonaiskustannuksista. Pyrki-                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33111:   myksenä on ollut koko maan kattava ohjattu              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33112: 
33113: 
33114:  279001
33115: 2                                          KK 202/1997 vp
33116: 
33117: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-             tapahtuu julkisissa tiloissa, vaikka ky-
33118: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                     seessä oleva ohjattu liikuntakuntoutus on
33119:                                                             välttämätöntä tietylle osalle potilaita, ja
33120:           Onko Hallitus tietoinen, että potilaille             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33121:        ei korvata sairausvakuutuslain mukaan                ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?
33122:        sellaista hoito- tai terapiatoimintaa, joka
33123: 
33124:     Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1997
33125: 
33126:                                          Timo Ihamäki /kok
33127:                                              KK 202/1997 vp                                               3
33128: 
33129: 
33130: 
33131: 
33132:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
33133: 
33134:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         3 momentin mukaan kuuluvaksi kuntouttavien
33135: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          hoitotoimenpiteiden lisäksi neuvonta, kuntou-
33136: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittävä tutki-
33137: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-         mus, apuvälinehuolto sekä sopeutumisvalmen-
33138: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          nus- ja ohjaustoiminta ja muut näihin rinnastet-
33139: 202:                                                   tavat toiminnat.
33140:                                                            Sydäntautiliiton jarjestämä liikunnallinen
33141:           Onko Hallitus tietoinen, että potilaille     ryhmäkuntoutus ei sisälly kansaneläkelaitoksen
33142:        ei korvata sairausvakuutuslain mukaan           järjestämästä kuntoutuksesta annetun lain 3 ja
33143:        sellaista hoito- tai terapia toimintaa, joka    4 §:ssä tarkoitettuun lääkinnälliseen kuntoutuk-
33144:        tapahtuu julkisissa tiloissa, vaikka ky-        seen. Sairausvakuutuksen korvauskäytännössä
33145:        seessä oleva ohjattu liikuntakuntoutus on       on katsottu, että kysymys on tosiasiallisesti kan-
33146:        välttämätöntä tietylle osalle potilaita, ja     santerveyslain 14 §:n 1 momentin 2 kohdassa tar-
33147:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         koitetusta kunnan järjestämisvastuulle kuulu-
33148:        ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?                vasta kunnan asukkaiden sairaanhoidosta tai
33149:                                                        lääkinnällisestä kuntoutuksesta silloinkin, kun
33150:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kunta voimavarojen puutteeseen vedoten jättää
33151: vasti seuraavaa:                                       palkkaamatta riittävää hoitohenkilökuntaa ja
33152:                                                        antaa kunnan tilat yksityisen palveluntuottajan
33153:    Sairausvakuutuslain II a §:n mukaan sairaus-        käyttöön. Korvauskäytännön ovat sairausva-
33154: vakuutuslain nojalla ei suoriteta vakuutetulle         kuutuksen muutoksenhakuelimet hyväksyneet.
33155: korvausta tämän terveyskeskukselle sairaanhoi-             Sosiaali- ja terveysministeriö on tietoinen sai-
33156: dosta maksamasta määrästä. Sairausvakuutus-            rausvakuutuslain II a §:ään liittyvistä tulkinta-
33157: lain mukaista korvausta ei myöskään suoriteta          ongelmista. Myös eduskunnan oikeusasiamies
33158: sairaanhoidon kustannuksista, jos terveyden-           on kiinnittänyt huomiotaan lainsäädännön tul-
33159: huollon palvelut on järjestetty sosiaali- ja tervey-   kinnanvaraisuuteen. Erilaiset tulkinnat johtuvat
33160: denhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta          paitsi siitä, että kuntien ja kansaneläkelaitoksen
33161: annetun lain 4 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoi-       ratkaisut perustuvat eri lainsäädäntöön, myös
33162: tetulla tavalla taijos tosiasiassa kysymys on mai-     siitä, että erityisesti niin sanotut välimuotoiset
33163: nitussa lainkohdassa tarkoitetusta järjestelystä.      palvelut ovat laajentuneet viimeisten vuosien ai-
33164: Mainitun lainkohdan mukaan kunta voijärjestää          kana. Kirjallisessa kysymyksessä on kysymys
33165: sosiaali- ja terveydenhuollon alaan kuuluvat teh-      niistä tulkinnoista, jotka ovat olleet esillä jo sai-
33166: tävät hoitamalla toiminnan itse, sopimuksin yh-        raanhoitovakuutustoimikunnan (Komiteanmie-
33167: dessä muun kunnan taikka muiden kuntien kans-          tintö 1993:29) työn yhteydessä.
33168: sa, olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa kun-            Komitean työhön liittyen sosiaali- ja terveys-
33169: tayhtymässä tai hankkimalla palveluja valtiolta,       ministeriössä on kartoitettu mahdollisuuksia
33170: toiselta kunnalta, kuntayhtymäitä tai muulta jul-      korvausjärjestelmän joustavoittamiseen siten,
33171: kiselta tai yksityiseltä palveluntuottajalta.          että jos palvelujen käyttäjä hakeutuu hoitoon
33172:     Kansanterveyslain 14 §:n 1 momentin 2 koh-         kunnalliseen terveydenhuoltoon, on hänellä oi-
33173: dan mukaan kunnan tulee kansanterveystyöhön            keus saada tarpeellinen tutkimus ja hoito kunnal-
33174: kuuluvina tehtävinä järjestää kunnan asukkai-          lisen järjestelmän palveluista perittäväksi sääde-
33175: den sairaanhoito, johon luetaan lääkärin suorit-       tyillä maksuilla siitä riippumatta, tuotetaanko
33176: tama tutkimus ja hänen antamansa tai valvo-            palvelu kunnallisesti vai ostopalveluna. Tätä
33177: mansa hoito ja lääkinnällinen kuntoutus, sekä          kuntien järjestämisvastuulla olevaa hoitoa ei
33178: ensiavun antaminen kunnan alueella. Kunnan             korvata sairausvakuutuksesta.
33179:  tehtävänä on huolehtia lääkinnällisen kuntou-             Samoin harkittiin mahdollisuutta, että kun-
33180:  tuksen järjestämisestä siltä osin kuin sitä ei ole    nan asukas voi saada kunnan tekemän päätöksen
33181:  säädetty kansaneläkelaitoksen tehtäväksi. Lää-        perusteella terveyskeskuksessa tutkimusta ja hoi-
33182:  kinnälliseen kuntoutukseen luetaan pykälän            toa myös yksityisen lääkärin lähetteellä.
33183: 4                                          KK 202/1997 vp
33184: 
33185:    Esillä oli myös vaihtoehto, että vakuutettu voi      Sosiaali- ja terveysministeriön tarkoituksena
33186: vapaaehtoisesti valita lääkärinsä kunnallisen        on käynnistää syksyllä 1997 jatkovalmistelu jul-
33187: palvelujärjestelmän ulkopuolelta ja saada tähän      kisen terveydenhuollon ja sosiaalivakuutuksen
33188: yhteiskunnan taloudellista tukea sairausvakuu-       yhteensovittamisesta. Samassa yhteydessä on
33189: tusjärjestelmästä.                                   tarkoitus myös ottaa esiin kysymys terveyskes-
33190:    Julkisen terveydenhuollon ja sairausvakuu-        kuslääkärin lähetteellä yksityisissä laitoksissa
33191: tuksen osalta päätettiin linjanvetona toteuttaa      tehtyjen tutkimusten korvattavuudesta sekä
33192: 1.1.1994 voimaan tullut sairausvakuutuslain          kunnan tiloissa yksityisvastaanottoa harjoitta-
33193: 11 a §:n muutos, jonka mukaan sairausvakuutus        van lääkärin, hammaslääkärin tai muun yksityi-
33194: korvaa vakuutetun matkakustannukset siitä            sen palveluntuottajan antamien palvelujen kor-
33195: riippumatta, kuka sairaankuljetuksen suorittaa.      vattavuudesta.
33196: Lisäksi avo- ja laitoshoidon välinen rajanveto
33197: määriteltiin aikaisempaa tarkemmin 1.4.1995
33198: voimaan tulleella lainsäädännöllä.
33199:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1997
33200: 
33201:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
33202:                                               KK 202/1997 vp                                              5
33203: 
33204: 
33205: 
33206: 
33207:                                           Tili Riksdagens Talman
33208: 
33209:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          ankommer på folkpensionsanstalten. Tili medi-
33210: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           cinsk rehabilitering hänförs enligt paragrafens 3
33211: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         mom. utöver rehabiliterande åtgärder även råd-
33212: man Timo Ihamäki undertecknade spörsmål nr               givning, undersökning för utredande av rehabili-
33213: 202:                                                     teringsbehovet och rehabiliteringsmöjligheterna,
33214:                                                          hjälpmedelsservice, anpassningsträning och an-
33215:            Är Regeringen medveten om att pa-             passningshandledning samt andra därmed jäm-
33216:         tienter enligt sjukförsäkringslagen inte         förbara funktioner.
33217:         får ersättning för sådan vård- och terapi-           Hjärtsjukdomsförbundets motionsinriktade
33218:         verksamhet som äger rum i allmänna lo-           grupprehabilitering är inte sådan i 3 och 4 § lagen
33219:         kaler, fastän ifrågavarande motionsreha-         om rehabilitering avsedd medicinsk rehabilite-
33220:         bilitering under Iedning av en instruktör        ring som ordnas av folkpensionsanstalten. När
33221:         är nödvändig fOr en del av patienterna,          det gäller sjukförsäkringens ersättningspraxis
33222:         och                                              har man ansett att även i sådana fall då en kom-
33223:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         mun med hänvisning till resursbrist låter bli att
33224:         för att rätta tili situationen?                  avlöna tillräckligt med personai och överlåter
33225:                                                          kommunens lokaler tili en privat serviceprodu-
33226:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            cents förfogande, är det i själva verket fråga om
33227: anföra följande:                                         sådan i 14 § 1 mom. 2 punkten folkhälsolagen
33228:                                                          avsedd sjukvård eller medicinsk rehabilitering
33229:    Enligt 11 a § sjukförsäkringslagen betalas med        för kommunens invånare som skall ordnas av
33230: stöd av sjukförsäkringslagen inte ersättning tili        kommunen. Denna ersättningspraxis har god-
33231: försäkrad för belopp som han har betalt till häl-        känts av sjukförsäkringens besvärsinstanser.
33232: sovårdscentral för sjukvård. Ersättning enligt               Vid social- och hälsovårdsministeriet är man
33233: sjukförsäkringslagen betalas inte heller för kost-       medveten om problemen i anslutning till tolk-
33234: nader för sjukvård om hälsovårdsservicen har             ningen av 11 a § sjukförsäkringslagen. Riksda-
33235: ordnats så som avses i 4 § 1 mom. 4 punkten lagen        gens justitieombudsman har också fåst upp-
33236: om planering av och statsandelar för social- och         märksamhet vid de olika tolkningsmöjligheterna
33237: hälsovården eller om det i verkligheten är fråga         i fråga om lagstiftningen. De varierande tolk-
33238: om ett sådant arrangemang som avses i det                ningarna beror förutom på att kommunernas
33239: nämnda lagrummet. Enligt nämnda lagrum kan               och folkpensionsanstaltens avgöranden grundar
33240: en kommun ordna de uppgifter som hör tili soci-          sig på separat lagstiftning, även på att utbudet av
33241: al- och hälsovården genom att sköta verksamhe-           i synnerhet s.k. mellanliggande serviceformer har
33242: ten själv, genom avtal tillsammans med en annan          ökat de senaste åren. Spörsmålet gäller de tolk-
33243: kommun eller andra kommuner, genom att vara              ningar som var aktuella redan i samband med
33244: medlem i en samkommun som sköter verksamhe-              sjukvårdsförsäkringskommissionens (Kommitte
33245: ten eller genom att anskaffa service från staten,        betänkande 1993:29) arbete.
33246: en annan kommun, en samkommun eller någon                    1 anslutning tili kommittens arbete har man
33247: annan offentlig eller privat serviceproducent.           vid social- och hälsovårdsministeriet kartlagt
33248:    Enligt 14 § 1 mom. 2 punkten folkhälsolagen           möjligheterna att göra ersättningssystemet mer
33249: åligger det kommunen att inom folkhälsoarbetet           flexibelt så att en klient som söker vård hos den
33250: ordna kommuninvånarnas sjukvård, tili viiken             kommunala hälsovården ges rätt tili tillräcklig
33251: hänförs av läkare utförd undersökning och av             undersökning och vård mot de avgifter som fast-
33252: honom given eller övervakad vård och medicinsk           ställts för servicen inom det kommunala syste-
33253: rehabilitering, liksom även första hjälp inom            met, oberoende av om servicen produceras kom-
33254: kommunen. Kommunen skall sörja för anord-                munalt eller i form av köptjänster. För dylik vård
33255: nandet av medicinsk rehabilitering som hänför            som skall ordnas av kommunerna betalas inte
33256: sig tili sjukvård till dendel det inte stadgas att den   ersättning ur sjukforsäkringen.
33257: 6                                          KK 202/1997 vp
33258: 
33259:    Likaså diskuterades möjligheten att en kom-         vem som utför sjuktransporten. Dessutom fast-
33260: muninvånare med stöd av ett beslut av kommu-           ställdes gränsdragningen mellan öppen vård och
33261: nen kan erhålla undersökning och vård vid en           anstaltsvård mera exakt genom den lagstiftning
33262: hälsovårdscentral också med stöd av remiss av en       som trädde i kraft den 1 april 1995.
33263: privatläkare.                                              Vid social- och hälsovårdsministeriet har man
33264:    Ett alternativ som också diskuterades var att       för avsikt att hösten 1997 inleda en fortsatt be-
33265: en försäkrad frivilligt kan välja sin läkare bland     redning av samordningen av den offentliga häl-
33266: läkare som inte hör tili det korumunala service-       so- och sjukvården och socialförsäkringen. 1 det-
33267: systemet och för detta ändamål få ekonomiskt           ta sammanhang är det också meningen att ta upp
33268: stöd från samhället via sjukförsäkringssystemet.       frågan om ersättningsgillheten i fråga om under-
33269:    För den offentliga hälsovårdens och sjukför-        sökningar som utförs vid privata anstalter på
33270: säkringens del beslutade man att som linjedrag-        remiss av en läkare vid en hälsovårdscentral samt
33271: ning verkställa den ändring av 11 a § sjukförsäk-      i fråga om tjänster som ges av läkare, tandläkare
33272: ringslagen som trädde i kraft den 1 januari 1994       eller andra privata serviceproducenter på deras
33273: och enligt viiken den försäkrade får resekost-         privata mottagningar i kommunens lokaler.
33274: nadsersättning ur sjukförsäkringen oberoende av
33275: 
33276:      Helsingfors den 1 april 1997
33277: 
33278:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
33279:                                             KK 203/1997 vp
33280: 
33281: Kirjallinen kysymys 203
33282: 
33283: 
33284: 
33285: 
33286:                                    Timo Ihamäki /kok: D-vitamiinin puutteen ehkäisystä pitkäai-
33287:                                       kaishoitolaitoksissa
33288: 
33289: 
33290:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33291:     Suomen Osteoporoosiyhdistys on kääntynyt          D-vitamiinin antamisella. D-vitamiinin antami-
33292: huolestuneena puoleeni Suomen vanhainkodeis-          sen kustannukset ovat varmuudella vähäisem-
33293: sa ja pitkäaikaishoitolaitoksissa esiintyvän D-       mät kuin puutoksestajohtuvat murtumien hoito-
33294: vitamiinin puutostilan ja siitä aiheutuvien reisi-    kustannukset.
33295: luun yläosan murtumien ehkäisemiseksi.                    Tampereella vanhainkodeissa vanhuksille on
33296:     Varsin moni kotimainen ja ulkomainen tutki-       annettu D-vitamiinia pimeinä vuodenaikoina.
33297: mus on osoittanut, että pääsääntöisesti sisällä       Sen seurauksena reisiluun yläosan murtumien
33298: oleskelevilla iäkkäillä ihmisillä on selvä D-vita-    määrä on näissä laitoksissa vähentynyt kolman-
33299: miinin puutostila. D-vitamiinin puutteen seu-         neksella. Kun D-vitamiinin antaminen lopete-
33300: rauksena elimistöön ei imeydy riittävästi kal-        taan, murtumien määrä palaa entiseen tasoonsa.
33301: siumia eikä luu sen takia luudu. Syntyvä luu jää          Vaikka vanhainkodeissa ja pitkäaikaishoito-
33302: pehmeäksi ja murtuu helposti. Aikuisten D-vita-       laitoksissa asuvilla ikäihmisillä on liikuntavai-
33303: miinin puutostilasta käytetään nimitystä osteo-       keuksia ja vajaaravitsemusta, D-vitamiinin puu-
33304: malasia, luun pehmeneminen, mutta ilmiönä             tos nousee selväksi runsaita murtumamääriä se-
33305: puutos on sama kuin lasten riisitauti.                littäväksi tekijäksi.
33306:     D-vitamiinin puutostila on tavallisin vanhain-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33307: kodeissa ja pitkäaikaishoitolaitoksissa asuvilla      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33308:  sisällä pysyttelevillä ikäihmisillä. D-vitamiinia    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33309:  syntyy ihmisen ihossa auringonvalon vaikutuk-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33310:  sesta oleskeltaessa ulkona.
33311:     Suomessa vanhainkodeissa ja pitkäaikaishoi-                 Onko Hallitus tietoinen, että pitkäai-
33312:  tolaitoksissa asuvilla ihmisillä on reisiluun ylä-          kaishoitolaitoksissa asuvilla ja hoidossa
33313:  osan murtumia 8-9 kertaa useammin kuin ko-                  olevilla ikäihmisillä on lähes säännönmu-
33314:  tonaan asuvilla samanikäisillä ihmisillä. On ar-            kaisesti D-vitamiinin puutostila, josta ai-
33315:  vioitu, että maassamme 40 % kaikista reisiluun              heutuu moninkertainen määrä luunmur-
33316:  yläosan murtumista syntyy vanhainkodeissa ja                tumia ja lisääntynyt sairaanhoitopalve-
33317:  pitkäaikaishoitolaitoksissa. Kyseessä on merkit-            lusten kysyntä, ja
33318:  tävä kansanterveys- ja sairauspalveluongelma,                  mitä Hallitus aikoo tehdä D-vitamii-
33319: joka on jätetty täysin huomiotta. Murtumat ovat              nin puutoksen ehkäisemiseksi iäkkään
33320:  myös melkoinen inhimillinen tragedia ja kärsi-              väestön keskuudessa ennen kaikkea van-
33321:  mys, joka voisi olla varsin helposti vältettävissä          hainkodeissa ja pitkäaikaislaitoksissa?
33322: 
33323:       Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1997
33324: 
33325:                                           Timo Ihamäki /kok
33326: 
33327: 
33328: 
33329: 
33330:  279001
33331: 2                                          KK 203/1997 vp
33332: 
33333: 
33334: 
33335: 
33336:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
33337:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa       perimä, ikä, hormonaaliset ja ravitsemustekijät,
33338: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        fyysinen aktiivisuus ja lihasvoima sekä antropo-
33339: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      metriset tekijät. Monet näistä vaikuttavat toinen
33340: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-       toisiinsa. Ulkomaiset tutkimukset ovat antaneet
33341: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        viitteitä siitä, että 0-vitamiinin puutos voi myö-
33342: 203:                                                 tävaikuttaa reisiluunkaulan murtumiin. Tampe-
33343:                                                      reella tehdyt tutkimukset, samoin kuin eräät ul-
33344:           Onko Hallitus tietoinen, että pitkäai-     komaiset, ovat puolestaan osoittaneet, että tur-
33345:        kaishoitolaitoksissa asuvilla ja hoidossa     vaamalla 0-vitamiinin riittävä saanti läpi vuo-
33346:        olevilla ikäihmisillä on lähes säännönmu-     den on mahdollista vähentää laitoksissa asuvien
33347:        kaisesti 0-vitamiinin puutostila, josta ai-   ja hoidettavien henkilöiden murtumavaaraa
33348:        heutuu moninkertainen määrä luunmur-          merkittävästi. Myös kalsiumin riittävästä saan-
33349:        tumia ja lisääntynyt sairaanhoitopalve-       nista ja erittyvän kalsiummäärän minimoimises-
33350:        lusten kysyntä, ja                            ta suolankäyttöä rajoittamalla on huolehdittava.
33351:           mitä Hallitus aikoo tehdä 0-vitamii-          Sosiaali- ja terveysministeriön antamassa sai-
33352:        nin puutoksen ehkäisemiseksi iäkkään          raaloissa ja hoitolaitoksissa hoidettavien ravitse-
33353:        väestön keskuudessa ennen kaikkea van-        musta koskevassa suosituksessa todetaan, että
33354:        hainkodeissa ja pitkäaikaislaitoksissa?       jatkuvasti sisällä olevien pitkäaikaispotilaiden
33355:                                                      0-vitamiinin suositeltava saanti on 10 mcg/vrk ja
33356:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         että vitamiinilisä annetaan valmisteena (Ravitse-
33357: vasti seuraavaa:                                     mushoito ja ruokailu. Sosiaali- ja terveysministe-
33358:                                                      riönjulkaisuja 1994:2). Sama suositus on esitetty
33359:    0-vitamiinin ja kalsiumin riittävä saanti ja      jo tätä aikaisemmin ministeriön suosituksessa,
33360: luiden tarkoituksenmukainen rasittaminen ovat        joka koskee vanhusten ravitsemusta niin koti-
33361: luuston hyvän terveyden peruslähtökohtia myös        oloissa kuin sairaaloissa ja hoitolaitoksissa (Van-
33362: laitoksissa asuville ja hoidettaville henkilöille.   hus, ruoka ja elämänlaatu. Sosiaali- ja terveysmi-
33363: Pitkäaikaisessa laitoshoidossa mainitut edelly-      nisteriönjulkaisuja 1992/12). Näiden molempien
33364: tykset eivät aina toteudu. Joukko pohjoismaisia      suositusten tunnettuuden varmistamiseksi toteu-
33365: tutkimuksia on osoittanut, että suurella osalla      tettiin niiden valmistuttua valtakunnalliset kou-
33366: ikääntynyttä väestöä on heikko 0-vitamiinitila.      lutusohjelmat yhdessä lääninhallitusten ja/tai
33367: Tutkimuksissa on myös johdonmukaisesti voitu         sairaanhoitopiirien kanssa.
33368: todeta, että laitoksissa elävillä vanhuksilla on        Sosiaali- ja terveysministeriön 1995 asettama
33369: erityisen matalat veren 0-vitamiinitasot. Sama       työryhmä on laatinut selvityksen tuki- ja liikun-
33370: koskee kotona asuvia dementikkoja. Syynä tä-         taelin (TULE) -sairausongelman laajuudesta ja
33371: hän on ensisijaisesti vähäinen altistus auringon-    suositukset keinoista, joilla ehkäisyä, hoitoa ja
33372: valalle. Lisäksi on voitu todeta, että vanhusten     kuntoutusta tehostamalla voidaan vähentää
33373: ihon 7-hydrokolesterolimäärät ovat pienet ja         TULE-sairauksia ja niistä aiheutuvaa haittaa.
33374: muuttuminen 0-vitamiiniksi on tehottomampaa          Työryhmämuistiossa painotetaan muiden perus-
33375: kuin nuorilla. Veren 0-vitamiinipitoisuudet ovat     hoitoon liittyvien toimenpiteiden ohella, että jo-
33376: tyydyttäviä käytännöllisesti katsoen kaikilla, jos   kaisen pitkäaikaislaitoksessa hoidettavana ole-
33377: 0-vitamiinin saanti ravinnosta ja vitamiinival-      van ja asuvan 0-vitamiinin tarve tulee turvata
33378: misteena on vähintään 10 mcg/vrk.                    valmisteiden avulla (Sosiaali- ja terveysministe-
33379:    Missä määrin 0-vitamiinin puutos vaikuttaa        riön työryhmämuistiaita 1996:18).
33380: murtumien esiintymiseen vanhuksilla, on epäsel-         Pohjoismaiden ministerineuvoston uusissa
33381: vää. Nykykäsityksen mukaan luun huippumas-           pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa (Nord
33382: saa ja -tiheyttä määrääviä tekijöitä ovat mm.        1996:28) suositellaan kaikille yli 60-vuotiaille
33383:                                           KK 203/1997 vp                                              3
33384: 
33385: D-vitamiinin päivittäiseksi saanniksi 10 mcg,       sittäisiin ravintoaineisiin liittyviä kysymyksiä
33386: mikä käytännössä merkitsee valmisteen käyttöä.      niin lasten, ikääntyvien kuin laitoshoidossa ole-
33387: Ravinnosta, etupäässä kalastaja vitaminoiduista     vien osalta.
33388: margariineista, saadaan vajaa puolet tästä. Val-        Sosiaali- ja terveysministeriö huolehtii omalta
33389: tion ravitsemusneuvottelukunta valmistelee tä-      osaltaan siitä, että ajantasainen tieto ja suosituk-
33390: män vuoden aikana uudet suomalaiset ravitse-        set ovat terveyden edistämisestä ja sairaanhoi-
33391: mussuositukset pohjoismaisten suositusten poh-      dosta vastaavien ja niitä toteuttavien tiedossa.
33392: jalta. D-vitamiini on tässä yksi keskeisimpiä yk-
33393: 
33394:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1997
33395: 
33396:                                                                   Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
33397: 4                                            KK 203/1997 vp
33398: 
33399: 
33400: 
33401: 
33402:                                          Tili Riksdagens Talman
33403: 
33404:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       hänvisning om att bristen på D-vitamin kan med-
33405: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         verka till lårbensbrott. Undersökningar som
33406: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       gjorts i Tammerfors, liksom även vissa utländska
33407: man Timo Ihamäki undertecknade spörsmål nr             undersöknigar, har å sin sida visat att genom att
33408: 203:                                                   trygga tillräcklig tillgång på D-vitamin året runt
33409:                                                        är det möjligt att minska faran för benbrott på ett
33410:            Är Regeringen medveten om att äldre         betydande sätt hos personer som bor och vårdas
33411:        människor som bor och vårdas på lång-           på institution. Även en tillräcklig tillgång på kal-
33412:        vårdsinstitutioner nästan som regel lider       cium och minimering av kalcium som avsöndras
33413:        a v brist på D-vitamin vilket fororsakar ett    genom att begränsa användningen av salt skall
33414:        mångdubbelt antal benbrott och ökad ef-         ombesörjas.
33415:        terfrågan på sjukvårdstjänster och                  I den rekommendation som social- och hälso-
33416:            vad ämnar Regeringen göra för att fö-       vårdsministeriet har givit om näringen för dem
33417:        rebygga brist på D-vitamin bland den ål-        som vårdas i sjukhus och vårdinstitutioner kon-
33418:        derstigna befolkningen?                         stateras att den rekommenderade tillförseln av
33419:                                                        D- vitamin för långvårdspatienter är 10 mcg/
33420:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          dygn och att ytterligare vitamin ges som preparat
33421: anföra följande:                                       (Ravitsemushoito ja ruokailu. Social- och hälso-
33422:                                                        vårdsministeriets publikationer 1994:2). Samma
33423:     Tillräcklig tillgång på D-vitamin och kalcium      rekommendation har framlagts redan tidigare i
33424: och en ändamålsenlig ansträngning av benen är          ministeriets rekommendation som gäller näring
33425: en grundläggande förutsättning för benstom-            för åldringar både i hemförhållanden och sjuk-
33426: mens goda hälsa även för personer som bor och          hus och vårdinstitutioner (Vanhus, ruoka ja elä-
33427: sköts i institutioner. I långvarig institutionsvård    mänlaatu. Social- och hälsovårdsministeriets pu-
33428: uppfylls inte alltid de ovan nämnda förutsätt-         blikationer 1992/12). För att säkerställa att dessa
33429: ningarna. Ett antal nordiska undersäkningar har        båda rekommendationer blir kända genomför-
33430: visat att en stor del av den ålderstigna befolkning-   des ett riksomfattande utbildningsprogram då de
33431: en har dåligt med D-vitamin. I undersökningar          fårdigställdes tillsammans med länsstyrelserna
33432: har även konsekvent kunnat konstateras att äld-        och/eller sjukvårdsdistrikten.
33433: re som bor i institutioner har speciellt låga halter       Den arbetsgrupp som social- och hälsovårds-
33434: a v D-vitamin i blodet. Det samma gäller dementa       ministeriet tillsatte 1995 har gjort upp en utred-
33435: personer som bor hemma. Orsaken till detta är i        ning om hur omfattande problemen med sjukdo-
33436: första hand ringa exponering för solljus. Dess-        mar i stöd- och rörelseorganen är och en rekom-
33437: utom har man kunnat konstatera att 7-hydroko-          mendation om de medel med vilka man genom
33438: lesterolmängderna i åldringars hud är små och          att effektivera förebyggandet, vården och rehabi-
33439: ändringen till D-vitamin är mindre effektiv än         literingen kan minska dessa sjukdomar och de
33440: hos unga. Halterna av D-vitamin i blodet är            olägenheter som förorsakas av dem. I arbets-
33441: tillfredsställande i praktiken för alla om tillgång-   gruppspromemorian betonas att förutom åtgär-
33442: en på D-vitamin från födan och som vitaminpre-         derna i anknytning till basvården också behovet
33443: parat är minst 10 mcg/dygn.                            av D-vitamin för alla personer som vårdas och
33444:     I viiken mån bristen på D-vitamin påverkar         bor i långtidsvården skall tryggas med hjälp av
33445: förekomsten av benbrott hos åldringar är oklart.       preparat (Social- och hälsovårdsministeriets ar-
33446: Enligt nuvarande uppfattningar är faktorer som         betsgruppspromemoria 1996: 18).
33447: bestämmer benets toppmassa och -täthet bl.a.               I Nordiska ministerrådets nya nordiska nä-
33448: arvsanlag, ålder, hormonella och näringsfakto-         ringsrekommendationer (Nord 1996:28) rekom-
33449: rer, fysisk aktivitet och muskelkraft samt antro-      menderas för alla 60 år fyllda 10 mcg, vilket i
33450: pometriska faktorer. Många av dessa påverkar           praktiken innebär användning av preprarat. Av
33451: varandra. Utländska undersökningar har gett            födan, närmast fisk och vitaminiserat margarin,
33452:                                           KK 203/1997 vp                                          5
33453: 
33454: fås knappt hälften av detta. Statens näringsdele-      Social- och hälsovårdsministeriet ombesörjer
33455: gation bereder under detta år nya finländska        för sin egen del att uppdaterad information och
33456: näringsrekommendationer utgående från de            rekommendationer kommer tili kännedom för
33457: nordiska rekommendationerna. D-vitamin är           dem som ansvarar för främjande av hälsa och
33458: här en av de mest centrala enskilda frågor som      sjukvården och de som realiserar dessa.
33459: anknyter tili näringsämnen såväl i fråga om barn,
33460: åldringar som personer i institutionsvård.
33461: 
33462:      Helsingforsden 27 mars 1997
33463: 
33464:                                                                  Minister Terttu Huttu-Juntunen
33465:                                              KK 204/1997 vp
33466: 
33467: Kirjallinen kysymys 204
33468: 
33469: 
33470: 
33471: 
33472:                                     Raimo Vistbacka /ps: Maataloustukien hakuohjeiden ja myöntä-
33473:                                        misperusteiden kehittämisestä
33474: 
33475: 
33476:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
33477: 
33478:     Vuoden 1996 maa- ja puutarhatalouden kan-           taja tai vuokraaja hallintaoikeuden maahansa
33479: sallisia tukia ja niiden hakemista koskevissa oh-       pitäessään sapattivuoden tai kesannoidessaan
33480: jeissa ja päätöksissä on esiintynyt lukuisia sellai-    peltonsa luomutuotantoon siirtymistä varten.
33481: sia epämääräisyyksiä, tulkinnanvaraisuuksia ja          Näin ei voine olla; pellon hallintaan tai omista-
33482: ristiriitaisuuksia, että useat kyseistä tukea hake-     miseen ei viljely tai viljelemättä jättäminen voi
33483: neet viljelijät ovat kokeneet joutuneensa väärin        vaikuttaa mitenkään. Kääntäen verrannollista
33484: kohdelluiksi tukipäätöksissä ilman omaa syy-            olisi se, että rehuviljan tuotantotukea saava olisi
33485: tään. Ongelmaksi on muodostunut se, että tuki en        riippuvainen siitä, hallitseeko hän määrätyn
33486: hakemista varten laadituissa ohjeissa ja tukea          määrän eläimiä vai ei. Tätä rinnastusta ei kuiten-
33487: koskevissa valtioneuvoston päätöksissä ja niiden        kaan ole käytössä.
33488: tulkinnassa on ollut ristiriitaisuutta. Näin ollen         Kotieläintuen peltojen viljelyehto aiheuttaa
33489: hakuohjeiden mukaan tiloilla tehdyt tuotanto-           myös muita mahdollisia ongelmatilanteita. Täl-
33490:  suunnitelmat ja kannattavuuslaskelmat ovat             lainen voisi olla esimerkiksi luomutuottajan koh-
33491: kaatuneet kielteisiin tukipäätöksiin sellaisista        dalla tilanne, jossa hän joutuu viljelykierron ta-
33492:  syistä, joita ei hakuohjeita lukemalla ole pystynyt    kia kesannoimaan, niittämään kasvuston maa-
33493: ennakoimaan. Tämä on vaarantanut kyseisten              han ja kyntämään sen maahan kompostoitu-
33494:  tilojen kannattavuuden ja jatkomahdollisuudet.         maan. Samoin erikoiskasvien tuottajan on jois-
33495:      Ehkäpä ongelmallisimmaksi on muodostunut           sain tapauksissa mahdotonta noudattaa vuo-
33496:  kotieläintuen ehtona olevan peltoalan määräyty-        tuista kasvuston poiskorjaamista, koska joiden-
33497:  minen. Tuen hakuohjeissa samoin kuin maa- ja           kin kasvien valmistuminen kestää useamman
33498:  metsätalousministeriön yleiskirjeessä 58/96 mää-       vuoden. Menettääkö viljelijä tässäkin tapauk-
33499:  ritellään tuen ehtona oleva pellon hallinta seu-       sessa tukien lisäksi myös hallintaoikeuden maa-
33500:  raavasti: "Peltoala- ja kotieläintukien maksami-       hansa?
33501:  nen edellyttää, että tuottaja hallitsee 15.5.1996         Edellä olleiden esimerkkien ja esiin otettujen
33502:  omistajana, vuokramiehenä taikka porotilalain          ongelmatilanteiden takia voidaankin perustel-
33503:  (590/1969) mukaiseen hallintasopimukseen, tes-         lusti väittää, että maa- ja metsätalousministeriön
33504:  tamenttiin tai muuhun saantokirjaan perustuvan         julkaisemat tuki en haku- ja täyttöohjeet vuodelle
33505:  käyttöoikeuden nojalla maatalouden harjoitta-           1996 verrattuna maa- ja metsätalousministeriön
33506:  miseen vuonna 1996 käytettävää peltoa vähin-           päätöksiin 1785/1996 ja 224/1996 sekä ministe-
33507:  tään 3 hehtaaria." Koko ajan molemmissa teks-          riön yleiskirjeeseen 58/96 ovat keskenään ristirii-
33508:  teissä puhutaan siis pellon hallinnasta, jolla mi-     taisia. Niiden tiedot maataloudenharjoittajille ja
33509:  nisteriön tulkinnan mukaan on pyritty estämään         maataloustoiminnasta vastaaville viranhaitijoil-
33510:  kaupunkilaisia saamasta kotieläintukea esimer-         le ovat aiheuttaneet tässä kysymyksessä mainit-
33511:  kiksi autotallissa olevalle munintakanalalle.          tuja ongelmatilanteita ja johtaneet tukien epää-
33512:      Valtioneuvoston päätös maataloustuista puo-        miseen sellaisilta maatalousyrittäjiltä, joille ha-
33513:  lestaan edellyttää myös pellon viljelyä tukikel-       kuohjeiden mukaan tukea olisi kuulunut. Tämä
33514:  poisesti, ennen kuin se hyväksytään pellon hal-        on puolestaan saattanut nämä tilat taloudellisesti
33515:  linnaksi eläintuen maksatuksessa. Tämä on omi-         vaikeaan tilanteeseen varmana pidetyn tulonjää-
33516:   tuista, sillä hallintahanonjuridinen termi, joka ei   tyä saamatta. Näin ei oikeusvaltiossa saisi val-
33517:   voine muuttua viljelyvelvoitteella. Jos hallintaoi-   tion byrokratian virheiden taiepäselvän tiedotta-
33518:   keus muuttuisi pelkästään viljelyn perusteella,       misen takia päästä tapahtumaan, vaan yhteis-
33519:   menettäisi tämän tulkinnan mukaan maanomis-           kunnan tulisi tulla jollain tavoin kärsimään jou-
33520: 
33521: 279001
33522: 2                                          KK 204/1997 vp
33523: 
33524: tuneita vastaan samalla, kun samanlaisten epä-                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
33525: selvyyksien ja ristiriitaisuuksien mahdollisuus             jotta vuoden 1996 kansallisia maa- ja
33526: vastaisuudessa tehtäisiin paremmalla ja linjak-             puutarhatalouden tukia hakeneet, mutta
33527: kaammalla tiedotuksella sekä neuvonnalla mah-               hakuohjeista poikkeavan tulkinnan takia
33528: dottomaksi.                                                 ilman tukea jääneet tilat eivät ilman omaa
33529:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          syytään kärsisi kohtuuttomasti, ja
33530: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-                että hakuohjeet ja tukea koskevat hal-
33531: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-             linnolliset päätökset ovat yhtenäisessä
33532: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                     linjassa keskenään?
33533:      Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1997
33534: 
33535:                                         Raimo Vistbacka /ps
33536:                                              KK 204/1997 vp                                             3
33537: 
33538: 
33539: 
33540: 
33541:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
33542: 
33543:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         miseksi. Hallinta-ajankohta on tärkeä vain hal-
33544: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          linnassa olevien resurssien määrän toteamiseksi.
33545: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Pellon osalta on perinteisesti tuen maksamisen
33546: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo             edellytyksenä ollut, että viljelykseen käytettävää
33547: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          peltoa on hallinnassa vähintään kolme hehtaa-
33548: sen n:o 204:                                           ria. Edellä mainitut periaatteet koskevat sekä
33549:                                                        siirtymäkauden että pohjoista tukea.
33550:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,            Valtioneuvoston päätöksen sanamuodon mu-
33551:        jotta vuoden 1996 kansallisia maa- ja           kaan hallinnassa olevaa peltoa tulee käyttää kas-
33552:        puutarhatalouden tukia hakeneet, mutta          vukauden aikana maa- ja puutarhatalouden har-
33553:        hakuohjeista poikkeavan tulkinnan takia         joittamiseen. Viljelyn kannalta tulee ottaa huo-
33554:        ilman tukeajääneet tilat eivät ilman omaa       mioon, että kesantosäännöt ovat kansallisessa
33555:        syytään kärsisi kohtuuttomasti, ja              tuessa samat kuin EU:n kokonaan rahoittamas-
33556:           että hakuohjeet ja tukea koskevat hal-       sa peltokasvien CAP-tuessa, mikä merkitsee sitä,
33557:        linnolliset päätökset ovat yhtenäisessä         että enintään puolet viljelyalasta voi olla kesan-
33558:        linjassa keskenään?                             nolla. Nurmen osalta taas edellytetään sadon-
33559:                                                        korjuuta. Sadonkorjuuksi voidaan rinnastaa
33560:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           nurmen laiduntaminen. Sadonkorjuun edellyttä-
33561: vasti seuraavaa:                                       minen on perusteltua, koska kansallisen tuen pii-
33562:                                                        rissä on sellaisia tiloja, joiden koko peltoala on
33563:     Vuonna 1996, Suomen toisena ED-jäsenyys-           laajaperäisessä nurmiviljelyssä, näiden peltomai-
33564: vuotena, kansallisten tukien jakoperusteet oli         den säilyttämiseksijatkossakin viljelykuntoisina.
33565: vahvistettu jo ennen edellisen vuoden päättymis-          Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset te-
33566: tä. Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista      kevät kysymyksessä olevia kansallisia tukia kos-
33567: annetun lain (1059/1994) mukaisesti tukiperus-         kevat päätökset, ja niistä tyytymätön voi nor-
33568: teista päättää valtioneuvosto ja käytäntönä on         maalissa järjestyksessä hakea muutosta päätök-
33569: lisäksi, että valtio neuvottelee maataloustuotta-      seensä maaseutuelinkeinopiiriltä sekä edelleen
33570: jien keskusjärjestöjen kanssa asiasta ja että val-     maaseutuelinkeinojen          valituslautakunnalta.
33571: tioneuvoston päätös on saavutetun neuvottelu-          Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisilla on
33572: ratkaisun mukainen. Tämän jälkeen hakuohjeet           myös mahdollisuus ottaa asia uudelleen käsitel-
33573: on maa- ja metsätalousministeriössä valmisteltu        täväkseen ja oikaista tekemänsä virheellinen
33574: siten, että ne ovat olleet hyvissä ajoissa ennen       päätös. Maa- ja metsätalousministeriö antaa tu-
33575:  15.5.1996 tapahtunutta tukihakemusten viimeis-        kipäätösten täytäntöönpanosta myös yksittäisiä
33576: tä jättöpäivää viljelijöiden käytettävissä.            tukihakemuksia koskevia ohjeita. Ministeriön
33577:     Viljelijän on, ollakseen tukeen oikeutettu, vil-   käsityksenä on, etteivät vuoden 1996 tukien ha-
33578: jeltävä peltoa tai kasvatettava maatilallaan koti-     kuohjeet olisi aiheuttaneet vaikeuksia hallinnolle
33579: eläimiä. Pellon tai kotieläinten hallussapito tiet-    tai vahinkoa tuen hakijoille. Ministeriön jatku-
33580:  tynä tukiperusteissa mainittuna ajankohtana ei        vana pyrkimyksenä on parantaa viljelijöille
33581:  sinänsä ole riittävä eikä ainoa peruste tuen saa-     suunnattavaa tiedotustoimintaansa.
33582: 
33583:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1997
33584: 
33585:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
33586: 4                                           KK 204/1997 vp
33587: 
33588: 
33589: 
33590: 
33591:                                         Tili Riksdagens Talman
33592: 
33593:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      grunden för erhållande av stöd. Innehavstid-
33594: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        punkten är viktig bara för konstaterande av den
33595: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      mängd resurser som innehas. I fråga om åkern
33596: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål            har det av hävd varit en förutsättning för betal-
33597: nr 204:                                               ning av stöd att minst tre hektar åker som an-
33598:                                                       vänds till odling innehas. Dessa principer gäller
33599:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        såväl stöd under övergångsperioden som nord-
33600:        ta för att de lägenheter som ansökt om         ligt stöd.
33601:        1996 års nationella stöd till jordbruket           Enligt beslut av statsrådet skall den åker som
33602:        och trädgårdsodlingen men som på grund         innehas användas till idkande av jordbruk och
33603:        av en tolkning som avviker från ansök-         trädgårdsodling under växtperioden. Med tanke
33604:        ningsanvisningarna har blivit utan stöd        på odlingen skall det beaktas att reglerna om
33605:        inte skalllida oskäligt utan egen förskyl-     träda är desamma i fråga om nationellt stöd som
33606:        lan, och                                       i fråga om CAP-stödet för jordbruksgrödor, vil-
33607:           för att ansökningsanvisningarna och         ket EU finansierar i sin helhet, och detta innebär
33608:        de administrativa stödbesluten skall vara      att högst hälften av odlingsarealen kan ligga i
33609:        likstämmiga?                                   träda. För vallens del förutsätts att skörd bärgas.
33610:                                                       Med bärgning kan jämställas att vallen används
33611:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         till betesgång. Det är motiverat att förutsätta att
33612: anföra följande:                                      skörd bärgas, eftersom det nationella stödet om-
33613:                                                       fattar också gårdar vilkas hela åkerareal används
33614:    F ördelningsgrunderna för de nationella stö-       till extensiv vallodling för att åkermarken skall
33615: den år 1996, Finlands andra år av medlemskap i        förbli odlingsduglig.
33616: EU, hade fastställts redan före utgången av före-         Kommunernas landsbygdsnäringsmyndighe-
33617: gående år. I enlighet med lagen om nationella         ter fattar beslut om de nationella stöden i fråga,
33618: stöd tilljordbruket och trädgårdsodlingen (1059/      och den som är missnöjd med ett beslut kan i
33619: 1994) beslutar statsrådet om grunderna för stöd,      normal ordning söka ändring i det hos lands-
33620: och praxis är dessutom att staten förhandlar med      bygdsnäringsdistriktet samt hos landsbygdsnä-
33621: lantbruksproducenternas centralorganisationer         ringarnas besvärsnämnd. Kommunernas lands-
33622: om saken och att statsrådets beslut följer för-       bygdsnäringsmyndigheter har också möjlighet
33623: handlingsuppgörelsen. Efter detta har ansök-          att ta upp ett ärende till förnyad behandling och
33624: ningsanvisningarna beretts vid jord- och skogs-       att rätta felaktiga beslut som de har fattat. När
33625: bruksministeriet så att de har varit tillgängliga     det gäller verkställigheten av stödbeslut medde-
33626: för jordbrukarna i god tid före den sista inläm-      lar jord- och skogsbruksministeriet också anvis-
33627: ningsdagen för stödansökningarna, som var             ningar om enskilda stödansökningar. Ministe-
33628: 15.5.1996.                                            riets uppfattning är att ansökningsanvisningarna
33629:    För att vara berättigad till stöd skall jord-      för 1996 års stöd inte har vållat svårigheter för
33630: brukaren odla åker eller föda upp husdjur på sin      förvaltningen eller skada för sökandena. Mini-
33631: gårdsbruksenhet. Innehav av åker eller husdjur        steriet strävar oavbrutet efter att förbättra sin
33632: vid en viss tidpunkt som nämns i stödgrunderna        information till jordbrukarna.
33633: är i sig varken en tillräcklig grund eller den enda
33634: 
33635:      Helsingfors den 25 mars 1997
33636: 
33637:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
33638:                                               KK 205/1997 vp
33639: 
33640: Kirjallinen kysymys 205
33641: 
33642: 
33643: 
33644: 
33645:                                     Raimo Vistbacka /ps: Kevyen liikenteen väylän rakentamisesta
33646:                                        Kurejoen kylään tielle 7122
33647: 
33648: 
33649:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
33650: 
33651:     Alajärven kaupungissa kulkee Kurejoen ky-           tarkoitettujen määrärahojen leikkausten takia.
33652: län läpi tie 7122. Kyseinen tie on erittäin kapea ja    Helmikuun alussa tänä vuonna sattui ko. tiellä
33653: mutkainen, ja siinä on runsaasti liikennettä hait-      jälleen suhteellisen vakava onnettomuus, jossa
33654: taavia näkemäestekohtia. Tiellä on suhteellisen         osapuolina olivat henkilöauto ja 9-vuotias kou-
33655: kova liikenne, myös raskasta liikennettä sekä lin-      lulainen. Erityisesti tietä säännöllisesti käyttä-
33656: ja-autoliikennettä erityisesti koulujen alkamisai-      vien lasten vanhemmat käynnistivät tämän on-
33657: koihin. Koululaisia liikkuu tiellä runsaasti, sillä     nettomuuden jälkeen nimienkeruun vetoomuk-
33658: Ylikylän ala-asteen oppilaat käyttävät tietä ja         seen, jossa vaaditaan pikaisesti rakennustöiden
33659: lisäksi sitä pitkin kulkee myös toiseen suuntaan        aloittamista kevyen liikenteen väylän saamiseksi
33660: Alajärven keskustaan yläasteen ja lukion oppi-          tien 7122 varrelle Kurejoen kylässä. Tähän nimi-
33661: laita.                                                  listaan saatiin varsin lyhyessä ajassa yli 1 200
33662:     Lähellä sijaitsevalla Ylikylän koululla ei ole      allekirjoitusta, ja se on jo luovutettu Vaasan tie-
33663: kelvollisia liikuntatiloja, ja siksi Alajärven kau-     piirille.
33664: punki suunnittelee, että kyseisen koulun oppilaat           Lasten liikenneturvallisuus koulutiellä ei saisi
33665: alkaisivat käyttää mainitun tien varrella sijaitse-     olla kiinni yhteiskunnan rahapulasta, ei aina-
33666: van ns. maatalousoppilaitoksen liikuntatiloja.          kaan niin pienissä puitteissa kuin nyt kyseessä
33667: Tämä lisäisi koululaisliikennettä tiellä entises-       olevan kevyen liikenteen rakentamisessa. Tämä
33668: tään. Runsas lasten liikkuminen tiellä ei ole on-       kohde tulee saada heti rakenteille niin, että jo
33669: gelmatonta. Tiellä on sattunut lukuisia lähinnä         syksyllä 1997 koululaiset voivat nykyistä turval-
33670: kevyen liikenteen onnettomuuksia ajoneuvojen            lisemmin kulkea koulutiellään uutta kevyen lii-
33671: kanssa, ja toisena osapuolena on useimmiten ol-         kenteen väylää käyttäen.
33672: lut juuri nuori koululainen. Tien kapeuden takia            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
33673: ns. läheltä piti -tilanteita on lähes jatkuvasti tal-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33674: visaikaan.                                              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33675:     Tien 7122 varrelle on ollut jo usean vuoden         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33676:  ajan suunnitelmissa rakentaa kevyen liikenteen
33677: väylä. Suunnitelmat hankkeesta lienevät valmiit,                  Mihin toimiin ja millä aikataululla
33678: mutta hanketta on lykätty vuosia ilmeisesti val-                Hallitus aikoo ryhtyä toimiin kevyen lii-
33679:  tion nimenomaan alemman tieverkon kehittämi-                   kenteen väylän rakentamiseksi tielle 7122
33680: seen ja liikenneturvallisuuden parantamiseen                    Kurejoen kylässä?
33681: 
33682:      Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1997
33683: 
33684:                                            Raimo Vistbacka /ps
33685: 
33686: 
33687: 
33688: 
33689: 279001
33690: 2                                         KK 205/1997 vp
33691: 
33692: 
33693: 
33694: 
33695:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
33696: 
33697:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      län ja maatalousoppilaitoksen kohdalla on jo
33698: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       rakennettu kevyen liikenteen väylää.
33699: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Tiellä on sattunut viimeisten viiden vuoden
33700: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo          aikana (1992-1996) 16 onnettomuutta; niistä
33701: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysy-          kolme on ollut kevyen liikenteen onnettomuutta.
33702: myksen n:o 205:                                     Vaasan tiepiiri laatii parhaillaan tiejaksolle tie-
33703:                                                     suunnitelmaa kevyen liikenteen väylän rakenta-
33704:          Mihin toimiin ja millä aikataululla        miseksi. Suunnitelma valmistunee vuoden 1998
33705:        Hallitus aikoo ryhtyä toimiin kevyen lii-    alkupuolella.
33706:        kenteen väylän rakentamiseksi tielle 7122        Hanke on perusteltu ja tarpeellinen, mutta
33707:        Kurejoen kylässä?                            vastaavia tarpeita Vaasan läänissä on paljon.
33708:                                                     Hanke rahoitetaan perustienpidon momentilta
33709:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        (mom. 31.24.21 ), jossa kohteita ei talousarviossa
33710: vasti seuraavaa:                                    nimetä hankekohtaisesti. Vaasan tiepiirin toi-
33711:                                                     mintasuunnitelmissa hanke on arvioidut rahoi-
33712:   Kysymyksessä tarkoitetun tieosuuden pituus        tusmahdollisuudet ja muut kiireellisemmät
33713: on 5,9 kilometriä ja sen leveys 6,6-8 metriä. Tie   hankkeet huomioon ottaen ajoitettu alkamaan
33714: on päällystetty koko tällä osuudella ja sillä on    vuonna 2001. Toteuttamisajankohdan aikaista-
33715: pääosin 60 kilometrin tuntinopeusrajoitus. Lii-     minen siten, että kevyen liikenteen väylä olisi
33716: kennemäärä vaihtelee Kurejoen kylän kohdalla        liikennöitävissä syksyllä 1997, ei ole mahdollista,
33717: 360 autosta vuorokaudessa 2 300 autoon vuoro-       koska yleisistä teistä annetun lain vaatima tie-
33718: kaudessa Alajärven kirkonkylässä. Kurejoen ky-      suunnitelma valmistuu vasta vuonna 1998.
33719: 
33720:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1997
33721: 
33722:                                                              Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
33723:                                            KK 205/1997 vp                                              3
33724: 
33725: 
33726: 
33727: 
33728:                                         Tili Riksdagens Talman
33729: 
33730:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Under de senaste fem åren (1992-1996) har
33731: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       16 olyckor inträffat på vägen, varav tre i den lätta
33732: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     trafiken. För vägavsnittet uppgör Vasa vägdi-
33733: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål           strikt som bäst en vägplan för byggande a v en led
33734: nr 205:                                              för lätt trafik. Planen torde bli klar i början av
33735:                                                      1998.
33736:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          Projektet är motiverat och nödvändigt, men i
33737:        ta för att bygga en led för lätt trafik vid   Vasa Iän finns många motsvarande behov. Pro-
33738:        väg 7122 i Kurejoki by och enligt viiken      jektet finansieras med anslag under momentet för
33739:        tidtabell?                                    basväghållning av allmänna vägar (moment
33740:                                                      31.24.21), där objekten inte anges projektvis i
33741:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        budgeten. I verksamhetsplanerna för Vasa väg-
33742: anföra fö1jande:                                     distrikt har projektstarten med betraktande av
33743:                                                      uppskattade finansieringsmöjligheter och andra
33744:    Den vägsträcka som avses i spörsmålet är 5,9      mera brådskande projekt förlagts tili år 2001. Det
33745: km lång och 6,6-8 m bred. Hela vägsträckan är        är inte möjligt att tidigarelägga projektet så att
33746: belagd och hastighetsbegränsningen är huvud-         leden för lätt trafik kunde trafikeras hösten 1997,
33747: sakligen 60 km/h. Trafikmängden varierar mel-        eftersom den vägplan som fOrutsätts i lagen om
33748: lan 360 bilar per dygn i Kurejoki by och 2 300       allmänna vägar blir klar först år 1998.
33749: bilar per dygn i Alajärvi centrum. Invid Kurejoki
33750: by och lantbruksläroanstalten har redan byggts
33751: en led för lätt trafik.
33752:      Helsingforsden 20 mars 1997
33753: 
33754:                                                                   Trafikminister Tuula Linnainmaa
33755:                                                    KK 206/1997 vp
33756: 
33757: Kirjallinen kysymys 206
33758: 
33759: 
33760: 
33761: 
33762:                                        Klaus Bremer /r: Arvonlisäverosta Suomessa ja muissa EU -maissa
33763: 
33764: 
33765: 
33766:                                              Eduskunnan Puhemiehelle
33767: 
33768:     Eduskunta on kyllästymiseen saakka kuullut             pumattoman kaupallisten keittiöiden ammatti-
33769: ja lukenut ministeri Alhon vastauksia EU-direk-            lehden, Suurtalous-uutisten 1197 julkaisemassa
33770: tiivin muka velvoittavista arvonlisäverovaati-             selvityksessä EU-maiden alv-käytännöstä. Ohei-
33771: muksista, joista ei voi poiketa. Helsingin Sano-           nen taulukko saattaa ministeri Alhon antamat
33772: mien taannoin julkaisema kartta alv:sta ED-                vastaukset häpeään. Se todistaa Suomen noudat-
33773: maissa tuottikin sen vuoksi järkytyksen todis-             tavan EU-direktiivin äärimmäistä, rankinta tul-
33774: taessaan vastoin ministeri Alhon vastauksia, että          kintaa, jolla tuhansia pk-yrittäjiä ja työpaikkoja
33775: Suomessa toimeenpantu alv ei suinkaan noudata              tarjoilu- ja palvelualoilla on ajettu nurin VM:n
33776:  EU-maiden keskiarvoa, vaan edustaa EU:ssa                 virkamiesten käytäntöön saattamalla tuhoisalla
33777: korkeinta ja kovinta linjaa.                               veronkeruulla.
33778:     Tosiasia vahvistuu Suomen suurimman riip-
33779: 
33780:                                         Arvonlisävero Länsi-Euroopassa
33781: 
33782:                                       Ravintolat                 Baarit,                      Kaupat
33783:                                                                 kahvilat
33784:                                                                   yms.
33785:               Yl.    Hotel- Tarjoi-   Take    Toimi-    Alko-               Yö-      Alko- Ruoka    Alko-     Alko-
33786:               alv     lit     lu      away     tus      holi-              kerhot    holi-          holit-    holi-
33787:                                               asiak-   juomat                       juomat          tomat    juomat
33788:                                               kaalle                                               juomat
33789: 
33790: Belgia       21       6      21        6         6       21       21         21       21
33791:                                                                                       6;12;21 21       21
33792: Tanska       25      25      25       25        25       25       25         25       25
33793:                                                                                       25      25       25
33794: Suomi        22       6      22       17*       22       22       22         22       22
33795:                                                                                       17*     17*      22
33796: Ranska       20,6     5,5    20,6      5,5       5,5     20,6     20,6       20,6     20,6
33797:                                                                                        5,5     5,5     20,6
33798: Kreikka      18       8       8        8         8       18        8          8       18
33799:                                                                                        8       8       18
33800: Hollanti     17,5     6       6        6         6       17,5      6          6       17,5
33801:                                                                                        6       6       17,5
33802: Irlanti      21      12,5    12,5     12,5      12,5     21       12,5       21       21
33803:                                                                                       0;12;5; 21       21
33804:                                                                                       21
33805: Italia        19     10      10**     tp       tp       10** 10        19       10    4;10;12 10;19    10;12;19
33806: Luxemburg 15          3       3       tp       tp       12;15 3         3       12;15 3       3;15     12;15
33807: Norja         23      0      23       23       23       23    23       23       23    23      23       23
33808: Portugali     17      5      17       17       17       17    17       17       17    17      17        5;17
33809: Sveitsi        6,5    6,5     6,5      6,5      6,5***   6,5   6,5      6,5      6,5   2       2        6,5
33810: Espanja       16      7       7       tp       tp        7     7        7        7    4;7      7       16
33811: Iso-Britannia 17,5   17,5    17,5     17,5**** 17,5     17,5 17,5      17,5     17,5 0****** 17,5      17,5
33812: Ruotsi        25     12      25       12       12       25    25       25       25    12      12       25
33813: Saksa         15     15      15        7        7       15    15       15       15     7      15       15
33814: Itävalta      20     10      JO****** JO****** JO****** 20    10****** 10****** 20    10      10****** 20
33815: 
33816:  279001
33817: 2                                          KK 206/1997 vp
33818: 
33819:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-                 Mistä syystä eduskunnalle on annettu
33820: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-           väärä käsitys EU :n alv-direktiivin sovel-
33821: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-              lutuksesta, ja
33822: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                         paljonko pk-yrityksiä ja työpaikkoja
33823:                                                              on menetetty suurkeittiö-, tarjoilu- ja pal-
33824:                                                              velualoillamme määrätyn alv-tulkinnan
33825:                                                              johdosta, sekä
33826:                                                                 miten Hallitus tulee korjaamaan alv-
33827:                                                              perinnän ED-käytäntöä vastaavaksi?
33828: 
33829:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1997
33830: 
33831:                                            Klaus Bremer /r
33832:                                             KK 206/1997 vp                                            3
33833: 
33834: 
33835: 
33836: 
33837:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33838: 
33839:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        pohjan laajuus ja verokannat on säädelty Suo-
33840: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         mea sitovasti Euroopan yhteisön kuudennessa
33841: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       arvonlisäverodirektiivissä (77/388/ETY). Direk-
33842: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-       tiivin mukaanjäsenvaltiot voivat soveltaa tiettyi-
33843: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        hin erikseen lueteltuihin hyödykkeisiin alennet-
33844: 206:                                                  tua verokantaa,jonka ruinimitason tulee olla vä-
33845:                                                       hintään viisi prosenttia. Alennettua verokantaa
33846:           Mistä syystä eduskunnalle on annettu        voidaan soveltaa muun muassa elintarvikkeiden
33847:        väärä käsitys EU:n alv-direktiivin sovel-      myyntiin. Sitä vastoin tarjoilupalveluihin on so-
33848:        lutuksista, ja                                 vellettava yleistä, vähintään 15 %:n verokantaa.
33849:           paljonko pk-yrityksiä ja työpaikkoja        Eräät jäsenvaltiot soveltavat kuitenkin alennet-
33850:        on menetetty suurkeittiö-, tarjoilu- ja pal-   tua verokantaa myös tarjoilupalveluihin direktii-
33851:        velualoillamme määrätyn alv-tulkinnan          vin siirtymäsäännöksen perusteella. Sen mukaan
33852:        johdosta, sekä                                 sellaiset jäsenvaltiot, jotka ovat ennen vuotta
33853:           miten Hallitus tulee korjaamaan alv-        1991 soveltaneet alennettua verokantaa tarjoilu-
33854:        perinnän ED-käytäntöä vastaavaksi?             palveluihin, saavat jatkaa menettelyä. Suomella,
33855:                                                       kuten muillakaan jäsenvaltioilla, jotka sovelta-
33856:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vat tarjoilutoimintaan yleistä verokantaa, ei di-
33857: vasti seuraavaa:                                      rektiivin mukaan ole vastaavaa oikeutta. Direk-
33858:                                                       tiivin mukaan jäsenvaltiot eivät myöskään voi
33859:     Arvonlisäverolaki (150111993) tuli voimaan        soveltaa alennettua verokantaa työvoima-
33860: vuoden 1994 kesäkuun alusta lukien. Lailla laa-       valtaisiin palveluihin.
33861: jennettiin liikevaihtoverotuksen veropohjaa kat-          Suomi ei voi kansanisin päätöksin supistaa
33862: tamaan myös palvelutoimialat. Uudistuksen             direktiivin mukaista veropohjaa tai soveltaa
33863: päätavoitteena oli poistaa tavarakeskeisen liike-     alennettuja verokantoja muihin kuin direktiivis-
33864: vaihtoverotuksen hyödykkeiden tuotantoon ja           sä mainittuihin tavaroihin ja palveluihin. Tämä
33865: kulutukseen aiheuttamat vääristymät sekä saat-        edellyttäisi direktiivin muutosta, joka vaatii ko-
33866: taa tavarat ja palvelut saman verokohtelun            mission esitystä ja kaikkien jäsenmaiden yksi-
33867: alaiseksi. Lisäksi uudistus oli tarpeen Euroopan      mielisyyttä. Direktiivin muuttaminen tässä suh-
33868: unionin jäsenyyteen varautumiseksi. Unioni            teessa on vaikeaa muun muassa sen vuoksi, että
33869: edellyttää jäsenvaltioiltaan laajapohjaista arvon-    veropohjasta tehtävät poikkeukset sekä alennet-
33870: lisäverojärjestelmää.                                 tujen verokantojen soveltamisalan laajentami-
33871:     Arvonlisäverolain mukaan veroa suoritetaan        nen ovat vastoin yhteisön arvonlisäverotuksen
33872:  periaatteessa kaikesta liiketoiminnan muodossa       yleisiä harmonisointipyrkimyksiä.
33873:  tapahtuvasta tavaran ja palvelun myynnistä.              Edellä esitetyt seikat on annettu eduskunnalle
33874:  Vain eräät laissa luetellut palvelut ja tavarat on   tiedoksi vastauksissa aikaisemmin esitettyihin
33875:  vapautettu verosta. Yleinen verokanta on 22 %.       asiaa koskeviin kirjallisiin kysymyksiin. Edus-
33876:  Tiettyihin hyödykkeisiin sovelletaan alennettuja     kunnalle ei siten ole annettu virheellistä tietoa
33877:  12 %:n ja 6 %:n verokantoja. Lisäksi elintar-        direktiivin sisällöstä.
33878:  vikkeisiin sovelletaan erityistä 17 %:n vero-            Arvonlisäverotuksen muutosten vaikutuksia
33879:  kantaa. Tarjoilupalveluihin sovelletaan kuiten-      kysymyksessä esiin tuoduilla aloilla on vaikea
33880:  kin yleistä 22 %:n verokantaa. Verovelvollisia       arvioida. Ravintoloissa tapahtuva tarjoilu on ol-
33881:  ovat kaikki verollisia tavaroita ja palveluja        lut yleisen verokannan alaista jo vuoden 1964
33882:  liiketoiminnan muodossa myyvät yritykset ja          liikevaihtoverolain voimaantulosta lähtien.
33883:  ammatinharjoittajat. Hallinnollisista syistä ve-     Muut palvelut tulivat yleisesti verotuksen piiriin
33884:  rosta on vapautettu vähäinen toiminta, jonka         vuoden 1994 kesäkuun alusta, henkilöstöruoka-
33885:  vuosiliikevaihto ei ylitä 50 000 markkaa.            lat kuitenkin vasta vuoden 1995 alusta lukien.
33886:      Arvonlisäverotuksessa sovellettavan vero-        Ravintola-ala muodostaa kysymyksessä tarkoi-
33887: 4                                          KK 206/1997 vp
33888: 
33889: tetuista palveluista taloudellisesti merkittävim-    vonlisäverotuksen kautta kansallisin ratkaisuin
33890: män ja eniten työllistävän sektorin. Tarjoilutoi-    ovat rajoitetut. Tämän vuoksi toimenpiteet on
33891: minnassa ei arvonlisäverotukseen siirryttäessä       pyrittävä löytämään tuloverotuksen puolelta.
33892: kuitenkaan tapahtunut taloudellisesti merkittä-      Vuoden 1997 valtion tulo- ja menoarvioon liit-
33893: viä muutoksia, lukuun ottamatta henkilöstö-          tyen hallitus onkin lieventänyt tuloverotusta ylei-
33894: ruokaloita, joiden osalta arvonlisäverona on voi-    sesti ja keventänyt lisäksi pienyritysten vero-
33895: nut olla vaikutuksia alan työllisyyteen. Arvonli-    rasitusta.
33896: säveron vaikutuksesta palvelualojen työllisyy-          Arvonlisäverotuksen osalta hallitus selvittää
33897: teen ei kuitenkaan ole olemassa luotettavia tutki-   parhaillaan mahdollisuuksia siirtyä järjestel-
33898: muksia. Työllisyysvaikutusten arviointia vai-        mään,jossa nykyiseen liikevaihtorajaan liittyvää
33899: keuttavat myös niiden kietoutuminen hyvin voi-       sääntelyä muutettaisiin siten, että alarajaan liite-
33900: makkaasti lama vuosien seurannaisvaikutuksiin.       tään asteittainen verohuojennus pienyrityksille
33901:    Hallitus pitää tärkeänä erityisesti palvelualo-   rajan ylittymisestä johtuvien vaikutusten lieven-
33902: jen samoin kuin muiden työvoimavaltaisten            tämiseksi. Reunaehtoina selvityksessä on otetta-
33903: pienyritysten aseman kehittämistä siten, että työ-   va huomioon yhteisölainsäädännön menettelylle
33904: paikkoja voitaisiin tällä sektorilla lisätä.         aiheuttamat rajoitukset, menettelyn valtionta-
33905: Arvonlisäverotus on osa verokiilaongelmaa.           loudelliset vaikutukset sekä menettelystä
33906: Edellä esitetyistä syistä mahdollisuudet tukea       aiheutuvat hallinnolliset kustannukset sekä vero-
33907: pienyrityksiä ja alentaa työllisyyskynnystä ar-      hallinnon että yritysten kannalta.
33908: 
33909:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1997
33910: 
33911:                                                                                  Ministeri Arja Alho
33912:                                            KK 206/1997 vp                                               5
33913: 
33914: 
33915: 
33916: 
33917:                                        Tili Riksdagens Talman
33918: 
33919:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     tiva skäl har verksamhet i liten skala befriats från
33920: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       skatt, om årsomsättningen inte överskrider
33921: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     50000 mk.
33922: man Klaus Bremer undertecknade spörsmål nr               Omfattningen av den skattebas som tillämpas
33923: 206:                                                 i mervärdesbeskattningen samt skattesatserna
33924:                                                      har reglerats på ett för Finland bindande sätt i
33925:           Av viiken orsak har riksdagen givits fel   rådets sjätte direktiv om harmonisering av med-
33926:        uppfattning om tillämpningen av EU:s          lemsstaternas lagstiftning beträffande omsätt-
33927:        direktiv om mervärdesskatt, och               ningsskatter (77/388/EEG). Enligt direktivet kan
33928:           hur många små och medelstora företag       medlemsstaterna på vissa separat uppräknade
33929:        samt arbetsplatser har gått förlorade         nyttigheter tillämpa en reducerad skattesats, vars
33930:        inom våra storköks-, serverings- och          miniminivå bör vara minst fem procent. Den
33931:        servicebranscher på grund av en viss mer-     reducerade skattesatsen kan tillämpas på bl.a.
33932:        värdesskattetolkning, samt                    försäljningen av livsmedel. Däremot skall på ser-
33933:           hur ämnar Regeringen korrigera upp-        veringstjänster tillämpas den allmänna skattesat-
33934:        börden av mervärdesskatt så att den mot-      sen på minst 15%. Vissa av medlemsstaterna
33935:        svarar praxis inom EU?                        tillämpar emellertid en reducerad skattesats även
33936:                                                      på serveringstjänster på grundval av övergångs-
33937:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        bestämmelserna i direktivet. Enligt dessa får så-
33938: anföra följande:                                     dana medlemsstater som före år 1991 har tilläm-
33939:                                                      pat en reducerad skattesats på serveringstjänster
33940:     Mervärdesskattelagen (1501/1993) trädde i        fortsätta med förfarandet. Finland i likhet med
33941: kraft i början av juni 1994. Genom lagen utvidga-    andra medlemsstater som tillämpar den allmän-
33942: des skattebasen i fråga om omsättningsbeskatt-       na skattesatsen på serveringsverksamhet har en-
33943: ningen så att den också omfattar servicebran-        ligt direktivet inte motsvarande rättigheter. En-
33944: scherna. Den huvudsakliga målsättningen med          Iigt direktivet kan medlemsstaterna inte heller
33945: revideringen var att avskaffa de snedvridningar      tillämpa reducerad skattesats på arbetskraftsin-
33946: som den varucentrerade omsättningsbeskatt-           tensiva tjänster.
33947: ningen orsakade i produktioneo och konsumtio-            Finland kan inte genom nationella beslut in-
33948: nen av nyttigheter samt att underkasta varor och     skränka den skattebas som avses i direktivet eller
33949: tjänster samma skattemässiga behandling. Där-        tillämpa reducerade skattesatser på andra varor
33950: till var revideringen nödvändig med tanke på         och tjänster än de som nämns i direktivet. Detta
33951: förberedelserna inför ett medlemskap i Europeis-     skulle förutsätta att direktivet ändras, vilket igen
33952: ka unionen. Unionen förutsätter ett mervärdes-       kräver en framställning av kommissionen och
33953: skattesystem med bred skattebas av sina med-         enighet bland alla medlemsländerna. En ändring
33954: lemsstater.                                          av direktivet i detta hänseende är svår bl.a. för att
33955:     Enligt mervärdesskattelagen betalas skatt på i   de undantag som görs i fråga om skattebasen
33956: princip all rörelsemässig försäljning av varor och   samt en utvidgning av tillämpningsområdet för
33957: tjänster. Endast vissa i lagen uppräknade tjänster   reducerade skattesatser strider mot gemenskap-
33958: och varor är befriade från skatt. Den allmänna       ens allmänna strävanden att harmonisera mer-
33959: skattesatsen är 22 %. På vissa nyttigheter tilläm-   värdes beska ttn ingen.
33960: pas reducerade skattesatser på 12% och 6 %.              De ovan anförda omständigheterna har med-
33961: Därtill tillämpas på livsmedel en särskild skatte-   delats riksdagen för kännedom i svar på tidigare
33962: sats på 17 %. På serveringstjänster tillämpas        ställda skriftliga spörsmål som gäller samma sak.
33963: emellertid den allmänna skattesatsen på 22 %.        Riksdagen har således inte givits felaktig infor-
33964: Skattskyldiga är alla företag och yrkesutövare       mation om innehållet i direktivet.
33965: som bedriver rörelsemässig försäljning av                Det är svårt att bedöma verkningarna av änd-
33966:  skattepliktiga varor och tjänster. Av administra-   ringarna i mervärdesbeskattningen inom de
33967: 6                                          KK 206/1997 vp
33968: 
33969: branscher som har tagits upp i spörsmålet. Serve-    sä att antalet arbetsplatser inom denna sektor
33970: ring pä restauranger har varit underkastad den       kunde ökas. Mervärdesbeskattningen är en del
33971: allmänna skattesatsen redan från den dag då          av skattekilsproblemet. Av ovan anförda skäl är
33972: lagen angäende.. omsättningsskatt av är 1964         möjligheterna att stöda smäföretag och sänka
33973: trädde i kraft. Ovriga tjänster började allmänt      sysselsättningströskeln via mervärdesbeskatt-
33974: omfattas av beskattningen från början av juni        ningen med hjälp av nationella lösningar begrän-
33975: 1994, personalmatsalarna dock först från början      sade. Till följd av detta vore det skäl att försöka
33976: av 1995. Restaurangbranschen utgör den ekono-        finna lämpliga åtgärder inom inkomstbeskatt-
33977: miskt sett mest betydande och mest sysselsättan-     ningen. I anknytning till statsbudgeten för 1997
33978: de sektorn av de tjänster som avses i spörsmålet.    har regeringen mildrat inkomstbeskattningen
33979: Vid övergången till mervärdesbeskattning inträf-     allmänt taget och dessutom gjort smäföretagens
33980: fade dock inte några ekonomiskt betydelsefulla       skattebörda lättare.
33981: ändringar i serveringsverksamheten, med undan-          I fräga om mervärdesbeskattningen utreder
33982: tag för personalmatsalarna, vilka eventuellt har     regeringen som bäst möjligheterna att övergä till
33983: kunnat påverkas av mervärdesskatten i fräga om       ett system inom vilket den reglering som ankny-
33984: sysselsättningen i branschen. Det finns emellertid   ter till den nuvarande omsättningsgränsen änd-
33985: inte några tillförlitliga undersökningar av mer-     ras sä att till den nedre gränsen fogas en successiv
33986: värdesskattens verkningar på sysselsättningen        skattelättnad för småföretag för att lindra verk-
33987: inom servicebranscherna. Bedömningen av ef-          ningarna av gränsöverskridningen. Villkor som
33988: fekterna pä sysselsättningen försväras även av att   mäste beaktas vid utredningen är de begräns-
33989: dessa kraftigt är inlindade i depressionsärens       ningar som samfundslagstiftningen medför för
33990: följdverkningar.                                     förfarandet, de statsekonomiska verkningarna
33991:    Regeringen anser detvara viktigt att i synner-    av förfarandet samt de administrativa kostnader
33992: het servicebranschernas och även andra arbets-       som föranleds av förfarandet både med tanke på
33993: kraftsintensiva smäföretags ställning utvecklas      skatteförvaltningen och företagen.
33994: 
33995:      Helsingfors den 3 april 1997
33996: 
33997:                                                                                  Minister Arja Alho
33998:                                           KK 207/1997 vp
33999: 
34000: Kirjallinen kysymys 207
34001: 
34002: 
34003: 
34004: 
34005:                                   Klaus Bremer /r: Pakettiautoja koskevien autoveromääräysten
34006:                                       muuttamisesta
34007: 
34008: 
34009:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
34010: 
34011:    The International Van ofthe Year Jury,johon      taan kukkapuskaa ja yksittäisiä pienpaketteja
34012: kuuluu pakettiautokuljetusten asiantuntijoita       järjettömällä tavalla kuorma-autoluokan paket-
34013: 14:stä Euroopan maasta, valitsi 1997 tällä vuosi-   tiautolla taajamissa ja kaupunkien keskustoissa.
34014: kymmenellä jo toisen kerran Vuoden Pakettiau-       Se johtaa räikeään ristiriitaan eduskunnan ja hal-
34015: toksi vähäkulutuksisen, katalysaattorilla varus-    lituksen hyveellisesti ajaman energiansäästö-,
34016: tetun, erityisketteränja vähän katutilaa vaativan   ympäristönsuojelu-, logistiikkakustannus- ja lii-
34017: nykyajan taajamajakelukuljetuksiin erikoisval-      kenneturvallisuuspolitiikan kanssa. Se on tuskin
34018: mistetun nk. city-vanin, Citroen Berlingo/Peu-      sopusoinnussa EU:n vastaavien päämäärien-
34019: geot Partnerin. Tämäkin kahden tunnetun au-         kään kanssa.
34020: tonvalmistajan yhteistuote, kuten edellinen Vuo-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34021: den Pakettiautoksi valittu city-van Renault Ex-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34022: press, on Suomen autoveromääräysten mukaan          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34023: "henkilöauto", joka joutuu henkilöautoille mää-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34024: rätyn autoveron alaiseksi.
34025:    Todellisuudessa city-vaneja verotetaan meillä               Aikooko Hallitus noudattaa julista-
34026: henkilöautojakin raskaammin, koska niille ei hy-            miaan energiansäästö-, päästöjenvähen-
34027: väksytä edes katalysaattorivähennystä! Sen seu-             tämis-, logistiikkakustannus- ja liikenne-
34028: rauksena city-vanien hinta kaupassa kohoaa kal-             turvallisuuspäämääriä myös käytännös-
34029: liimmaksi kuin 3 tonnin raskaiden diesel-paketti-           sä korjaamalla autoveromääräyksiä si-
34030: autojen, jotka täyttävät kuorma-autoille asetet-            ten, että nykyajan vaatimukset täyttävät
34031: tavat määräykset ja ovat autoverosta vapaita.               city-vanit vapautetaan autoverotuksesta,
34032:    Autoveromääräyksistämme johtuu, että Suo-                joka nyt on jopa henkilöautoihin sovellet-
34033: messa- muista EU-maista poiketen - kuljete-                 tua verotusta raskaampi?
34034: 
34035:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1997
34036: 
34037:                                           Klaus Bremer /r
34038: 
34039: 
34040: 
34041: 
34042: 279001
34043: 2                                            KK 207/1997 vp
34044: 
34045: 
34046:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34047: 
34048:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         päästöjen vähentämisen, logistiikkakustannus-
34049: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tenja liikenneturvallisuuden kannalta epätarkoi-
34050: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tuksenmukaisella tavalla.
34051: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-           Kevyiden tavara-ajoneuvojen tyypillinen hin-
34052: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         ta Suomen markkinoilla on seuraava:
34053: 207:                                                       1) kevyet täydellä autoverona olevat paketti-
34054:                                                        autot: kuluttajahinta n. 95 000-105 000 mark-
34055:           Aikooko Hallitus noudattaa julista-          kaa
34056:        miaan energiansäästö-, päästöjenvähen-             2) ns. kaappimalliset pakettiautot, tilavuus
34057:        tämis-, logistiikkakustannus- ja liikenne-      yleensä 3-6 m3, autovero 35 %: kuluttajahinta
34058:        turvallisuuspäämääriä myös käytännös-           n. 130 000-160 000 markkaa
34059:        sä korjaamalla autoveromääräyksiä si-              3) raskaat pakettiautot, kokonaismassa lähel-
34060:        ten, että nykyajan vaatimukset täyttävät        lä 3 500 kiloa, autovero 35 %, alustan hinta
34061:        city-vanit vapautetaan autoverotuksesta,        140 000-160 000 markkaa
34062:        joka nyt on jopa henkilöautoihin sovellet-         4) kevyet kuoma-autot,joissa ei ole autoveroa,
34063:        tua verotusta raskaampi?                        alustan hinta 160 000-180 000 markkaa.
34064:                                                           Kahdessa viimeksi mainitussa ryhmässä au-
34065:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           ton lopulliseen hintaan tulee siis vielä koriraken-
34066: vasti seuraavaa:                                       teiden hinta, joka ei yleensä vaikuta autovero-
34067:                                                        tukseen. Erikokoisten pakettiautojen hinta näyt-
34068:    Autoverotuksessa on käytössä kolme pää-             tää olevan suhteessa ajoneuvon kuljetusmahdol-
34069: asiallista verotasoa. Korkeimmin verotettuja           lisuuteen, vaikka autoveroperusteissa onkinjon-
34070: ovat henkilöautot ja ne pakettiautot, jotka eivät      kin verran eroja.
34071: täytä lievemmin verotetulle pakettiautolle sää-           Kevyiden tavara-ajoneuvojen hinnoista voi
34072: dettyjä tavaratilan tilavuuteen ja tavarakanta-        tehdä sen johtopäätöksen, että tällaisen ajoneu-
34073: vuuteen liittyviä edellytyksiä. Tässä ryhmässä         von käyttäjä voi Suomessakin hankkia kooltaan
34074: autovero on käytännössä yleensä noin 75-80%            ja tavarankuljetusominaisuuksiltaan sellaisen
34075: auton verotusarvosta. Säädetyt mitat täyttävien        ajoneuvon, joka soveltuu juuri hänen käyttötar-
34076: pakettiautojen autovero on autoverolain 23 §:n         koitukseensa. Ainakaan autoverotus ei nosta ke-
34077: mukaan 35 % verotusarvosta. Näiden kahden              vyimpien pakettiautojen hintaa niin korkealle,
34078: ryhmän lisäksi on joukko perusluokituksensa            etteikö tällaista ajoneuvoa kannattaisi raskaam-
34079: mukaan jompaan kumpaan edellisistä ryhmistä            man ja kalliimman vaihtoehdon sijasta hankkia
34080: kuuluvia autoja, jotka kuitenkin on eri perusteil-     sellaiseen kevyeeseen käyttöön, johon ajoneuvo
34081: la säädetty verottomiksi. Ensiksi mainitussa kor-      on suunniteltukin. Ajoneuvojen käyttäjät epäile-
34082: keimmin verotetussa ryhmässä vähäpäästöisten           mättä tarkastelevat hankintapäätöksiä tehdes-
34083: ajoneuvojen vähennys myönnetään autoverolain           sään enemmänkin ajoneuvon hintaa ja eri vaih-
34084: 16 §:n mukaan vain asianomaiset päästömäärä-           toehtojen käyttökustannuksia kuin sitä, mitä
34085: ykset täyttävälle bensiinikäyttöiselle henkilöau-      eroja mahdollisesti on eri ajoneuvojen autoveros-
34086: tolle, jota ei ole otettu käyttöön ulkomailla. Siten   sa. Tästä näkökulmasta on vaikea löytää tukea
34087: korkeimmin verotettuun ryhmään kuuluvat die-           kysymyksen perusteluosassa esitetylle väitteelle,
34088: selajoneuvot ja pakettiautot eivät saa hyväkseen       että verotussyistä Suomessajouduttaisiin käyttä-
34089: tätä vähennystä.                                       mään keveissä kuljetuksissa epätarkoituksenmu-
34090:    Kysymyksessä oletetaan, että edellä mainitus-       kaista kalustoa.
34091: ta seuraa, että Suomessa ei voitaisi ottaa käyt-          Energiansäästö-, päästöjenvähentämis-, logis-
34092: töön eri kuljetustehtäviin parhaiten soveltuvia        tiikkakustannus- ja liikenneturvallisuuspäämää-
34093: pakettiautoja. Kysymyksen mukaan autovero-             rät eivät siten edellytä muutoksia kevyiden tava-
34094: tus ohjaisi käyttämään kevyissäkin kuljetuksissa       ra-ajoneuvojen verotukseen.
34095: verottomia kuorma-autoja energiansäästön,
34096: 
34097:      Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1997
34098: 
34099:                                                                                   Ministeri Arja Alho
34100:                                            KK 207/1997 vp                                                   3
34101: 
34102: 
34103:                                        Tili Riksdagens Talman
34104: 
34105:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      beskattningen bruket av skattefria lastbilar även
34106: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-       i fråga om lätta transporter fastän detta är oän-
34107: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-     damålsenligt med tanke på energibesparing,
34108: man Klaus Bremer undertecknade spörsmå1 nr           minskande av utsläpp, logistikkostnader och tra-
34109: 207:                                                 fiksäkerhet.
34110:                                                          Typiska pris för lätta transportfordon på den
34111:           Ämnar Regeringen även i praktiken          finska marknaden är följande:
34112:        fö1ja de mål beträffande energibesparing,         l) lätta paketbilar med fuli bilskatt: konsu-
34113:        minskande av utsläpp, 1ogistikkostnader       mentpris ca 95 000-105 000 mk
34114:        och trafiksäkerhet, som den offentlig-            2) paketbilar av s.k. skåpbilstyp, volym i ali-
34115:        gjort, genom att ändra bestämmelserna         mänhet 3-6m 3, bilskatt 35 %, konsumentpris ca
34116:        om bi1skatt så att sådana city van-bilar      130 000-160 000 mk
34117:        som uppfylier de nutida kraven befrias            3) tunga paketbilar, totalmassa inemot 3 500
34118:        från den bilbeskattning som för närva-        kg, bilskatt 35 %, pris för underrede 140 000-
34119:        rande är strängare än t.o.m. den beskatt-     160 000 mk
34120:        ning som tillämpas på personbilar?                4) lätta lastbilar som inte påförs bilskatt, pris
34121:                                                      för underrede 160 000-180 000 mk.
34122:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            1 de två sistnämnda kategorierna stiger det
34123: anföra följande:                                     slutliga priset på bilen alitså ännu med priset på
34124:                                                      karosserikonstruktionen. Sistnämnda pris inver-
34125:    lnom bilbeskattningen tillämpas tre huvud-        kar i allmänhet inte på bilbeskattningen. Priset
34126: sakliga skattenivåer. Högst beskattade är per-       på paketbilar avolika storlek verkar stå i propor-
34127: sonbilar och sådana paketbilar som inte uppfyl-      tion tili fordonets transportmöj1igheter även om
34128: ler de krav i fråga om lastutrymmets volym och       det förekommer vissa skillnader i bilskattegrun-
34129: bärförmåga som fastställts för lindrigare beskat-    derna.
34130: tade paketbilar. 1 denna kategori är bilskatten i        Utgående från priset på lätta transportfordon
34131: praktiken ca 75-80% av bilens beskattnings-          kan man dra den slutsatsen att envar även i Fin-
34132: värde. Bilskatten för paketbilar som uppfyller de    land kan skaffa sig ett fordon som tili sin storlek
34133: fasts1agna måtten är enligt 23 § bilskattelagen      och sina transportegenskaper lämpar sigjust för
34134: 35% av beskattningsvärdet. Utöver dessa två          hans behov. Atminstone höjer bilbeskattningen
34135: kategorier finns det en grupp bilar som med stöd     inte priset på de 1ättaste paketbilarna så mycket
34136: av sin grundläggande klassificering tillhör nå-      att det inte skulie löna sig att i stället för ett tyngre
34137: gondera av de kategorier som avses ovan, men         och dyrare fordon skaffa sig ett fordon som är
34138: som dock på olika grunder är befriade från bil-      konstruerat för dylikt lättare bruk. Då fordons-
34139: skatt. 1 den förstnämnda högst beskattade kate-      användarna fattar sina beslut om anskaffning är
34140: gorin beviljas enligt 16 § bilskattelagen avdraget   de otvivelaktigt mera intresserade av priserna
34141: för fordon med låga halter av utsläpp endast         och driftskostnaderna för olika fordonsalterna-
34142: sådana bensindrivna personbilar som uppfylier        tiv än av eventuelia skilinader i bilskatten för
34143: bestämmelserna om utsläpp och som inte har           olika fordon. Ur denna synvinke1 är det svårt att
34144:  tagits i bruk utomlands. Sålunda är sådana die-     finna stöd för det påstående i motiveringen tili
34145:  selfordon och paketbilar som hör tili den högst     spörsmålet enligt vilket man i Finland av skatte-
34146:  beskattade kategorin inte berättigade tili detta    skäl skulie vara tvungen att använda oändamåls-
34147:  avdrag.                                             enlig materiel i samband med lätta transporter.
34148:     1 spörsmålet antas att det som anförts ovan          Sålunda förutsätter energibesparings-, ut-
34149:  medför att man i Finland inte kan ta i bruk         släpps-, logistikkostnads- och trafiksäkerhets-
34150:  sådana paketbilar som bäst lämpar sig för olika     målsättningarna inga ändringar i beskattningen
34151:  transportuppdrag. Enligt spörsmålet stöder bil-     av lätta transportfordon.
34152: 
34153:      Helsingfors den 4 april 1997
34154: 
34155:                                                                                     Minister Arja Alho
34156:                                              KK 208/1997 vp
34157: 
34158: Kirjallinen kysymys 208
34159: 
34160: 
34161: 
34162: 
34163:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Lääkärien asevelvollisuusaikana tekemän
34164:                                         työn huomioon ottamisesta
34165: 
34166: 
34167:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34168: 
34169:     Ennen asevelvollisuuden suorittamista lääkä-       vauksen ainakin silloin, kun työ tapahtuu harjoi-
34170: riksi tai hammaslääkäriksi valmistunut henkilö         tusleirien ulkopuolella ja/tai että työ pyrittäisiin
34171: joutuu jo peruskoulutusaikana, mutta erityisesti       ottamaan laajemmin huomioon ns. orientoivaa
34172: sen ja mahdollisen upseeri- tai aliupseerikoulu-       vaihetta laskettaessa.
34173: tuksen jälkeen, toimimaan loppuajan yleensä               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34174: lääkärinä varuskuntasairaalassa tai armeijan           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34175: hammashuollossa. Kun päiväraha on sama kuin            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34176: muilla asevelvollisilla, he joutuvat lahjoittamaan     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34177: puolustusvoimille kalliilla rahalla ja kovalla työl-
34178: lä hankkimansa ammattitaidon ilmaiseksi. Asian                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
34179: vielä ymmärtäisi, jos varuskuntasairaalassa pal-              siin niin, että varusmiespalvelusta suorit-
34180: velu laskettaisiin täysimittaisena orientoivan vai-           tavat lääkärit ja hammaslääkärit saisivat
34181: heen työajaksi, mutta kun näin ei ole vaan tuota              varusmiesaikana tätä tehtävää suorit-
34182: työaikaa ei käsitykseni mukaan oteta ns. orien-               taessaan korotettua päivärahaa tai että
34183: toivaa vaihetta laskettaessa huomioon.                        lääkärit saisivat ainakin täysimittaisen
34184:     Olisi kohtuullista, että lääkärintointa varus-            edun tehdystä työstä ns. orientoivaa vai-
34185:  kunnassa harjoittava lääkäri tai hammaslääkäri               hetta laskettaessa?
34186:  saisi korotettuna päivärahana jonkinlaisen kor-
34187: 
34188:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1997
34189: 
34190:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
34191: 
34192: 
34193: 
34194: 
34195:                                                                                   •
34196: 
34197: 
34198: 
34199: 279001
34200: 2                                          KK 208/1997 vp
34201: 
34202: 
34203: 
34204: 
34205:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
34206: 
34207:    Valtiopäiväjäijestyksen 37 §:n 1 momentissa       keusupseerin tehtäviin, kokkeja muonitushuol-
34208: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        lon tehtäviin, lääkäreitä lääkintähuollon tehtä-
34209: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      viin ja niin edelleen. Kysymys ei näin ollen ole
34210: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       puolustusvoimien palkatun henkilöstön virka-
34211: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        tehtävien teettämisestä varusmiehillä, vaan va-
34212: n:o 208:                                             rusmiesten kouluttamisesta sellaisiin sodanajan
34213:                                                      tehtäviin, joissa heidän siviilikoulutuksestaan on
34214:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       apua.
34215:        siin niin, että varusmiespalvelusta suorit-       Asevelvollisten päivärahajärjestelmä perus-
34216:        tavat lääkärit ja hammaslääkärit saisivat     tuu yhdenvertaisuuden periaatteelle. Päivärahan
34217:        varusmiesaikana tätä tehtävää suorit-         suuruus on 240 päivän palvelusajalta 19 markkaa
34218:        taessaan korotettua päivärahaa tai että       ja sen ylittävältä palvelusajalta 19,50 markkaa.
34219:        lääkärit saisivat ainakin täysimittaisen      Siviilitausta tai ammatti ei siten ole peruste koro-
34220:        edun tehdystä työstä ns. orientoivaa vai-     tetulle päivärahalle. Mainittu periaate on osoit-
34221:        hetta laskettaessa?                           tautunut kaikin puolin toimivaksi.
34222:                                                          Edellä olevaan viitaten on todettava, että lää-
34223:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         käreiden ja hammaslääkäreiden lisäksi samassa
34224: vasti seuraavaa:                                     tilanteessa ovat monet muut ammattiryhmät ase-
34225:                                                      velvollisuutta suorittaessaan. Tämän vuoksi on
34226:    Määrättäessä varusmiehiä koulutettaviksi eri      tarkoitus asevelvollisuusjärjestelmää uudistet-
34227: tehtäviin otetaan puolustusvoimissa huomioon         taessa selvittää, kuinka puolustusvoimissa saatu
34228: yhtenä tekijänä heidän siviilikoulutuksensa. Tä-     koulutus voitaisiin hyväksyä esimerkiksi eräissä
34229: män vuoksi koulutetaan pappeja puolustusvoi-         siviiliammateissa edellytetyksi harjoitteluksi.
34230: mien sodanajan papin tehtäviin, lakimiehiä oi-
34231: 
34232:      Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1997
34233: 
34234:                                                                    Puolustusministeri Anneli Taina
34235:                                             KK 208/1997 vp                                            3
34236: 
34237: 
34238: 
34239: 
34240:                                         Tili Riksdagens Talman
34241: 
34242:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       ningsförsörjningen, läkare till uppgifter inom
34243: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        medicinalvården osv. Det är således inte fråga
34244: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      om att tjänsteuppgifter som sköts av försvars-
34245: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         maktens avlönade personai skulle åläggas bevär-
34246: 208:                                                  ingarna, utan beväringarna utbildas för sådana
34247:                                                       krigstida uppgifter där de har nytta av sin civila
34248:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i           utbildning.
34249:        syfte att se till att läkare och tandläkare       Systemet för de värnpliktigas dagspenning
34250:        som fullgör beväringstjänst ges förhöjd        baserar sig på principen om likställdhet. Dags-
34251:        dagspenning under beväringstiden när de        penningen är för den tjänstgöringstid som upp-
34252:        utför Iäkaruppgifter eller att läkarna åt-     går tili 240 dagar 19 mk och för den överstigande
34253:        minstone kan dra full nyt ta av det utförda    tjänstgöringstiden 19,50 mk. Den civila bakgrun-
34254:        arbetet när det s.k. orienteringsskedet be-    den eller det civila yrket är sålunda inte någon
34255:        räknas?                                        grund för förhöjd dagspenning. Principen i fråga
34256:                                                       har visat sig vara tili alla delar fungerande.
34257:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Med hänvisning tili vad som anförts ovan kan
34258: anföra följande:                                      konstateras att också många andra yrkesgrupper
34259:                                                       befinner sig i samma situation som läkarna och
34260:    När beväringarna förordnas tili utbildning för     tandläkarna när de fullgör värnplikten. A vsikten
34261: olika uppgifter beaktas inom försvarsmakten           är därför att när värnpliktssystemet förnyas reda
34262: den civila utbildningen som en faktor. Därför         ut hur den utbildning som erhållits inom förs-
34263: utbildas präster tili försvarsmaktens krigstida       varsmakten kan godkännas t.ex. som sådan
34264: uppgifter för präster, jurister tili rättsofficers-   praktik som förutsätts i vissa civila yrken.
34265: uppgifter, kockar tili uppgifter inom förpläg-
34266: 
34267:      Helsingfors den 4 april 1997
34268: 
34269:                                                                      Försvarsminister Anneli Taina
34270:                                             KK 209/1997 vp
34271: 
34272: Kirjallinen kysymys 209
34273: 
34274: 
34275: 
34276: 
34277:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Tampereen yliopiston lääketieteellisen tiede-
34278:                                        kunnan lakkauttamissuunnitelmista
34279: 
34280: 
34281:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34282: 
34283:    Suomalaisessa politiikassa ja päätöksenteossa         Tampereen yliopistollinen sairaala toimii yli-
34284: on tietyllä tavalla huono tapa ottaa tehty päätös     opiston lääketieteen opetuksen kanssa käsi kä-
34285: uudelleen esille seuraavan eduskunnan aikana          dessä palvellen tältä pohjalta hyvin laajaa, mil-
34286: siinä toivossa, että se menisi läpi, vaikka perus-    joonan ihmisen aluetta. Tämän vuoksi lääketie-
34287: teet eivät edellisestä kerrasta ole muuttuneet.       teellisen tiedekunnan lopettamishanke Tampe-
34288:    Yksi tällainen on suunnitelma lääketieteelli-      reen yliopistossa on mahdoton.
34289: sen tiedekunnan lopettamisesta Tampereen yli-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34290: opistossa. Edellisen eduskunnan aikana sellainen      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34291: saatiin torjuttua. Silloin perusteena oli laajalti    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34292: Pohjanmaata myöten esiintynyt kansanliike lää-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34293: kärikoulutuksen säilyttämisestä "miljoonapii-
34294: rin" alueella Tampereen yliopistossa. Alueellisen               Miten Hallitus suhtautuu Tampereen
34295: ja lääketieteellisen tarpeellisuuden lisäksi perus-          yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan
34296: teena oli se, että lääketieteellisen tiedekunnan             lakkauttamista koskeviin uusiin tietoi-
34297: kylkiäisenä Tampereelle oli syntynyt runsaasti               hin,ja
34298: tutkinnailista kapasiteettia, jonka toiminta il-                mitkä ovat ne viime eduskuntakauden
34299: man tiedekunnan toimintaa olisi mahdotto-                    jälkeen mahdollisesti syntyneet uudet pe-
34300: muus.                                                        rusteet, jotka vaativat tiedekunnan lak-
34301:                                                              kauttamista?
34302:       Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1997
34303:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
34304: 
34305: 
34306: 
34307: 
34308:  279001
34309: 2                                          KK 209/1997 vp
34310: 
34311: 
34312: 
34313: 
34314:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
34315: 
34316:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tuksessa ja lääkäreiden ammatillisessa jatko- ja
34317: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        täydennyskoulutuksessa painotuksen tuli olla
34318: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     yleislääketieteen koulutuksessa.
34319: le jäsenelle kansanedustaja Sulo Aittaniemen             Lisäksi päätettiin, että yliopisto ottaa vuodes-
34320: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 209:        ta 1997lähtien valtakunnallisen vastuun tervey-
34321:                                                      denhuoltoalan monitieteisestä jatko- ja täyden-
34322:           Miten Hallitus suhtautuu Tampereen         nyskoulutuksesta kehittämällä valtakunnallisen
34323:        yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan      Publie Health Schoolin. Kehittämisessä tuli ot-
34324:        lakkauttamista koskeviin uusiin tietoi-       taa huomioon yhteistyö ja mahdollinen työnjako
34325:        hin, ja                                       Nordiska Hälsovårdshögskolanin kanssa. Pää-
34326:           mitkä ovat ne viime eduskuntakauden        töksen mukaan opetusministeriö osoittaa kehit-
34327:        jälkeen mahdollisesti syntyneet uudet pe-     tämistyöhön hankerahoituksena 1,5 miljoonaa
34328:        rusteet, jotka vaativat tiedekunnan lak-      markkaa. Rahojen käytöstä yliopiston tulee an-
34329:        kauttamista?                                  taa erillinen selvitys.
34330:                                                         Yliopiston bioteknologisen tutkimuksen vah-
34331:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          vistamiseksi on rakennettu tarvittavat tilat
34332: taen seuraavaa:                                      (Finn-Medi),josta aiheutuva investointi, noin 40
34333:                                                      miljoonaa markkaa, maksetaan yliopistojen ra-
34334:    Hyväksyessään koulutuksen ja korkeakou-           kennusinvestointeihin varatuista määrärahoista.
34335: luissa harjoitettavan tutkimuksen ja koulutuksen     Lisäksi lääketieteellisen bioteknologian kehittä-
34336: kehittämissuunnitelman tarkisteen vuosille           miseksi ja osana Finn-Medi-hanketta opetusmi-
34337: 1991-1996 valtioneuvosto päätti eräiden raken-       nisteriö päätti myöntää yliopistolle hankerahoi-
34338: teellisten toimenpiteiden yhteydessä myös lääke-     tusta vuosina 1995-1998 yhteensä 3 miljoonaa
34339: tieteen koulutuksen voimavarojen supistamises-       markkaa.
34340: ta 20 prosentilla vuoteen 1998 mennessä.                 Lisäksi päätettiin, että lääketieteen peruskou-
34341:    Opetusministeriö asetti 7.9.1993 selvitysmie-     lutuksen määrällinen tarve arvioidaan valtakun-
34342: hen valmistelemaan päätöksen mukaisen supis-         nallisella tasolla uudelleen ennen vuosikymme-
34343: tuksen kohdentumista. Selvitysmies Jussi Huttu-      nen päättymistä.
34344: sen ehdotusten ja niiden jatkovalmistelun perus-         Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työ-
34345: teella opetusministeriön Tampereen yliopiston        ryhmä selvittää parhaillaan lääkäreiden määräl-
34346: lääketieteelliselle tiedekunnalle asettama säästö-   listä tarvetta. Työryhmän määräaika päättyy
34347: velvoite oli 17 miljoonaa markkaa vuosina            huhtikuun 1997 lopussa.
34348: 1994-1998.                                               Opetusministeriö on toiminut päätösten mu-
34349:    Samassa yhteydessä opetusministeriö päätti,       kaisesti.
34350: että lääketieteen peruskoulutus säilyy Tampe-            Päätöksiä Tampereen yliopiston lääketieteel-
34351: reen yliopistossa, mutta opiskelijoiden sisäänot-    lisen tiedekunnan lakkauttamisesta ei ole tehty.
34352: tomäärä supistetaan 40 opiskelijaan. Peruskou-       Opetusministeriössä ei myöskään ole tiedekun-
34353: lutuksessa painopisteen tuli olla perusterveyden-    nan lakkauttamista koskevia suunnitelmia.
34354: huoltoon suuntautuneiden lääkäreiden koulu-
34355: 
34356:      Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1997
34357: 
34358:                                                              Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
34359:                                            KK 209/1997 vp                                            3
34360: 
34361: 
34362: 
34363: 
34364:                                        Tili Riksdagens Talman
34365: 
34366:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      påbyggnadsutbildningen och fortbildningen för
34367: ger har Ni, Fru Talman, tiii vederbörande med-       läkare i utbildningen i allmän medicin.
34368: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-        Dessutom beslöts det att universitetet från och
34369: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr        med 1997 tar det riksomfattande ansvaret för
34370: 209:                                                 hälsovårdsbranschens mångvetenskapliga på-
34371:                                                      byggnadsutbildning och fortbildning genom att
34372:           Hur förhåller sig Regeringen tili de nya   utveckla en riksomfattande Publie Health
34373:        uppgifterna om att medicinska faku1teten      School. Vid utvecklingsarbetet skall man beakta
34374:        vid Tammerfors universitet skall dras in,     samarbetet med Nordiska Hälsovårdshögskolan
34375:        och                                           och en eventuell arbetsfördelning mellan den och
34376:           vilka är de nya grunder som eventuellt     universitetet. Enligt beslutet anvisar undervis-
34377:        uppkommit sedan den senaste riksdags-         ningsministeriet 1,5 miljoner mark i projekt-
34378:        perioden och som kräver att fakulteten        finansiering för utvecklingsarbetet. Universitetet
34379:        skall dras in?                                skall ge en separat utredning om hur pengarna
34380:                                                      används.
34381:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           För att stärka den biotekniska forskningen vid
34382: anföra följande:                                     universitetet har nödvändiga lokaliteter (Finn-
34383:                                                      Medi) byggts ut, och den placering, cirka 40
34384:     Då statsrådet godkände preciseringen för         miljoner mark, som detta föran1eder betalas av
34385: 1991-1996 av planen för utveckling av utbild-        de anslag som reserverats för universitetens
34386: ningen och av forskningen vid högskolorna be-        byggnadsinvesteringar. Dessutom beslöt under-
34387: slöts i samband med vissa strukturella åtgärder      visningsministeriet bevilja universitetet samman-
34388: också att resurserna för den medicinska utbild-      lagt 3 miljoner mark i projektfinansiering för
34389: ningen skall skäras ner med 20 procent före ut-      utveckling av den medicinska bioteknologin och
34390: gången av 1998.                                      som en del av projektet Finn-Medi för åren
34391:     Undervisningsministeriet tiiisatte den 7 sep-    1995-1998.
34392: tember 1993 en utredare som skulle bereda för-          Ytterligare beslöts att det kvantitativa beho-
34393: delningen av nedskärningarna enligt beslutet. På     vet av medicinsk grundutbi1dning bedöms ånyo
34394: basis av utredare Jussi Huttunens förslag och den    på riksnivå före utgången av årtiondet.
34395: fortsatta beredningen av dessa ålade undervis-          En arbetsgrupp tilisatt av social- och hälso-
34396: ningsministeriet medicinska fakulteten vid Tam-      vårdsministeriet utreder som bäst det kvantitati-
34397: merfors universitet att spara 17 miljoner mark       va behovet a v läkare. Arbetsgruppens mandattid
34398: åren 1994-1998.                                      upphör vid utgången av april 1997.
34399:     1 sammanhanget beslöt undervisningsministe-         Undervisningsministeriet har handlat i en-
34400: riet att den medicinska grundutbildningen vid        lighet med besluten.
34401: Tammerfors universitet skall kvarstå, men att           Några beslut om att medicinska fakulteten vid
34402: antalet nya studerande som tas in skall reduceras    Tammerfors universitet skall dras in har inte fat-
34403: tili 40. lnom grundutbildningen skulle tyngd-        tats. Vid undervisningsministeriet finns heller
34404: punkten 1igga i utbildningen av läkare inriktade     inga planer som gäller indragning av fakulteten.
34405: mot primärvård och inom den yrkesinriktade
34406: 
34407:      Helsingfors den 4 april 1997
34408: 
34409:                                                       Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
34410:                                           KK 210/1997 vp
34411: 
34412: Kirjallinen kysymys 210
34413: 
34414: 
34415: 
34416: 
34417:                                  Sulo Aittoniemi /kesk: Kyläasiain neuvottelukunnan lakkauttami-
34418:                                      sesta tai uudelleenorganisoinnista
34419: 
34420: 
34421:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
34422: 
34423:    Organisoitua kylätoimintaa on Suomessa ol-       ta. Se on raskas järjestöjen järjestö, jolla ei ole
34424: lut vuodesta 1977 alkaen. Kylätoimikuntien työl-    muuta kuin halvaannuttava vaikutus maan kylä-
34425: lä on ollut merkittävä osuus maaseudun taiste-      toimintaan. Osa siihen kuuluvista järjestöistä on
34426: lussa elinolosuhteidensa puolesta ja suorastaan     jo eronnut. Koko neuvottelukunta pitäisi lopet-
34427: ratkaiseva vaikutus maaseudun selviämiselle         taa tai sitten organisoida uudelleen kevyemmällä
34428: 1960-luvun lopulla alkaneesta murroksesta. Ky-      toimintapohjalla.
34429: lätoiminnan terästymistä vaatii nyt uusi 1990-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34430: luvun loppupuolen murros maaseudulla, joka on       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34431: jos mahdollista 1960-luvun murrosta pahempi.        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34432:    Kylätoimintojen maakunnalliseksi katto-or-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34433: ganisaatioksi on perustettu maakunnallisia jär-
34434: jestöjä, kuten Pirkanmaalla Pirkan kylät -järjes-             Katsooko Hallitus, että Kyläasiain
34435: tö. Se on kevyt organisaatio, joka lähentää ja             neuvottelukunnan toiminta tulisi nyky-
34436: innostaa maakunnan kylätoimintoja oikealla ta-             muodossaan lopettaa, koska tällä järjes-
34437: valla jättäen toimintojen ideoinnin ja toteutuk-           töllä ei ole kuin negatiivisia vaikutuksia
34438: sen maakunnan kylien ja toimikuntien vapaa-                kylätoiminnalle, tai korvata se kevyem-
34439: seen harkintaan.                                           mällä kylätoiminnan katto-organisaa-
34440:    Vuodesta 1982 on maassa toiminut valtakun-              tiolla?
34441: nallinen kattojärjestö Kyläasiain neuvottelukun-
34442: 
34443:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1997
34444:                                        Sulo Aittoniemi /kesk
34445: 
34446: 
34447: 
34448: 
34449: 279001
34450: 2                                          KK 210/1997 vp
34451: 
34452: 
34453: 
34454: 
34455:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
34456: 
34457:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       toimintoja siten, että valtakunnallisia kyläpalve-
34458: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        lukeskuksia on kaksi, toinen Polvijärvellä ja toi-
34459: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      nen Vaasassa (ruotsinkielinen). Kyläasiain neu-
34460: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       vottelukuntajulkaisee itse kustantamaansa "Ky-
34461: ioniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        lätoiminta" -nimistä lehteä, joka ilmestyy Harto-
34462: n:o 210:                                             lassa.
34463:                                                         ED-jäsenyys toi uusia keinoja kylien kehittä-
34464:           Katsooko Hallitus, että Kyläasiain         miseksi. Lisäksi taloudellinen lama on pakotta-
34465:        neuvottelukunnan toiminta tulisi nyky-        nut kyliä omaehtoiseen kehittämistyöhön.
34466:        muodossaan lopettaa, koska tällä järjes-      Alueellisen kehittämispolitiikan muututtua oh-
34467:        töllä ei ole kuin negatiivisia vaikutuksia    jelmalliseksi ja maakuntatasoiseksi on pidetty
34468:        kylätoiminnalle, tai korvata se kevyem-       tärkeänä, että erikoistuvat ja erilaistuvat kylät
34469:        mällä kylätoiminnan katto-organisaa-          verkottuvat keskenään. Tästä on hyvä esimerkki
34470:        tiolla?                                       kysymyksessäkin mainittu Pirkan Kylät ry.,joka
34471:                                                      on mukana Kyläasiain neuvottelukunnan toi-
34472:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          minnassa. Edellä mainittua kehittämistoimintaa
34473: taen seuraavaa:                                      on syytä laajentaa. Kyläasiain neuvottelukunta
34474:                                                      onkin ottanut tavoitteekseen saada aikaan kah-
34475:    Kyläasiain neuvottelukunta perustettiin           den seuraavan vuoden aikana jokaiseen maakun-
34476: vuonna 1982. Se on luonteeltaan aatteellisten        taan kylien yhteenliittymät ja käynnistää pilotti-
34477: yhdistysten vapaamuotoinen neuvotteluelin. Sen       kylätoiminnan kaikkialla.
34478: päätehtävänä on edistää ja yhteensovittaajäsen-         Valtioneuvoston asettaman maaseutupolitii-
34479: järjestöjensä kyliin välittömästi tai välillisesti   kan yhteistyöryhmän esityksestä maa- ja metsä-
34480: kohdistuvaa toimintaa. Neuvottelukunnan jä-          talousministeriö on päättänyt tukea edellä mai-
34481: senjärjestöjä ovat kylät, maakunnalliset kyläyh-     nittuja kehittämistoimintoja kolmen vuoden
34482: teisöt sekä valtakunnalliset kylätoimintaorgani-     ajan.
34483: saatiot. Kyläasiain neuvottelukunta vastaa itse         Kyläasiain neuvottelukunnan asema pohjau-
34484: toimintamenoistaan.                                  tuu yhdistymisvapauden piiriin, joten hallituk-
34485:    Kyläasiain neuvottelukunta on kolmena vii-        sen puolelta ei ole mahdollista edes ottaa kantaa
34486: me vuotena tehostanut kyliä suoraan palvelevia       mainitun neuvottelukunnan tarpeellisuuteen.
34487: 
34488:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1997
34489: 
34490:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
34491:                                           KK 210/1997 vp                                               3
34492: 
34493: 
34494: 
34495: 
34496:                                       Tili Riksdagens Talman
34497: 
34498:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     byarna så att det finns två riksomfattande servi-
34499: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-      cecentraler för byarna, den ena i Polvijärvi och
34500: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    den andra i Vasa (svensk). Dessutom ger byadele-
34501: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr       gationen ut en tidning, "Kylätoiminta", som den
34502: 210:                                                själv bekostar och som utkommer i Hartola.
34503:                                                        Medlemskapet i EU gav nya möjligheter att
34504:           Anser Regeringen att byadelegatio-        utveckla byarna. Dessutom har den ekonomiska
34505:        nens verksamhet borde upphöra i sin nu-      depressionen tvingat byarna tili frivilligt utveck-
34506:        varande form, eftersom denna organisa-       lingsarbete. Sedan den regionala utvecklingspoli-
34507:        tion enbart har negativa effekter på bya-    tiken ändrades så att den blev planmässig och
34508:        verksamheten, eller att den borde ersättas   förlagd tilllandskapsnivå har det ansetts viktigt
34509:        med en lättare takorganisation för bya-      att specialiserade och differentierade byar bildar
34510:        verksamheten?                                ett inbördes nätverk. Ett bra exempel på detta är
34511:                                                     Pirkan Kylät ry, som även nämns i spörsmålet
34512:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       och som deltar i byadelegationens verksamhet.
34513: anföra följande:                                    Det är skäl att utvidga ovan nämnda utvecklings-
34514:                                                     verksamhet. Byadelegationen har satt som mål
34515:    Byadelegationen inrättades år 1982. Till sin     att under de två följande åren få till stånd sam-
34516: natur är den ett icke formbundet förhandlingsor-    manslutningar av byar i alla landskap och inleda
34517: gan för ideella föreningar. Dess h uvudsakliga      pilotbya verksamhet överallt.
34518: uppgift är att främja och samordna den verksam-        På förslag av den landsbygdspolitiska samar-
34519: het som dess medlemsorganisationer direkt och       betsgrupp som statsrådet tillsatt har jord- och
34520: indirekt inriktar på byarna. Medlemsorganisa-       skogsbruksministeriet beslutat att stöda ovan
34521: tioner i de1egationen är byar, byasamfålligheter    nämnda utvecklingfunktioner under tre år.
34522: på landskapsnivå samt riksomfattande organisa-         Byadelegationens ställning grundar sig på för-
34523: tioner för byaverksamhet. Byadelegationen an-       eningsfriheten och därigenom har regeringen inte
34524: svarar själv för sina omkostnader.                  ens någon möjlighet att ta ställning till behovet a v
34525:    Byadelegationen har de tre senaste åren effek-   nämnda delegation.
34526: tiverat de funktioner som direkt ger service åt
34527: 
34528:      Helsingforsden 23 mars 1997
34529: 
34530:                                                      Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
34531:                                             KK 211/1997 vp
34532: 
34533: Kirjallinen kysymys 211
34534: 
34535: 
34536: 
34537: 
34538:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Lentokoneen hankkimisesta edustustarkoi-
34539:                                        tukseen
34540: 
34541: 
34542:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34543: 
34544:    Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari kävi          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34545: pari viikkoa kestäneellä edustusmatkalla Etelä-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34546: Amerikassa. Mukana oli runsas elinkeinoelämän         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34547: edustus. Matka oli varmasti ihan tarpeellinen,        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34548: mutta siihen liittyi yksi kansallinen häpeä. Presi-
34549: dentin seurue matkusti Sveitsistä vuokratulla                   Mitä mieltä Hallitus on presidentin
34550: koneella, jonka peräsimessä komeili kyseisen                 matkasta Etelä-Amerikkaan lainatulla
34551: maan kansallistunnus. Taatusti vierailun kohde-              koneella, ja
34552: maissa ollaan sitä mieltä, että Suomella ei ole                 aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
34553: yhtään lentokonetta eikä kansallista lentoyhtiö-             siin oman koneen hankkimiseksi kan-
34554: tä. Miten esimerkiksi kohdemaiden liikekump-                 sainvälistymisen yhteydessä kasvavaa
34555: panit rohkenevat ryhtyä kauppoihin tällaisen                 virka- ja edustusliikennettä varten?
34556: maan teollisuuden kanssa, jonka täytyy lainata
34557: lentokonetta Sveitsistä päämiehensä ja raharik-
34558: kaiden teollisuuspohattojen ulkomaanmatkaan?
34559: 
34560:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1997
34561: 
34562:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
34563: 
34564: 
34565: 
34566: 
34567: 279001
34568: 2                                            KK 211/1997 vp
34569: 
34570: 
34571: 
34572: 
34573:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34574: 
34575:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         misesta sekä kustannuksista ja muista asiaan vai-
34576: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kuttavista tekijöistä.
34577: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Työryhmä jätti esityksensä valtioneuvoston
34578: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         kanslialle 26.6.1996. Tehtyjen taustaselvitysten
34579: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          perusteella ja valtion taloudellisen tilanteen huo-
34580: n:o 211:                                               mioon ottaen työryhmä selvitti seuraavia vaihto-
34581:                                                        ehtoja:
34582:            Mitä mieltä Hallitus on presidentin             l. Reittilentoja
34583:         matkasta Etelä-Amerikkaan lainatulla               2. Tilauslentoja soveltuvissa tapauksissa
34584:         koneella, ja                                       3. Erikoisvarustellun lentokoneen käyttöä
34585:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-           4. Liikesuihkukoneen hankintaa.
34586:         siin oman koneen hankkimiseksi kan-               Työryhmä esitti jatkosuunnittelun toteutta-
34587:         sainvälistymisen yhteydessä kasvavaa           mista vaihtoehtojen 1, 2 ja 3 perusteella.
34588:         virka- ja edustusliikennettä varten?              Työryhmä esitti, että ylimmän valtiojohdon
34589:                                                        käyttöön tulee saada yksi erikoisvarusteltu Fin-
34590:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          nair Oy:n reittikone (esim. DC-9). Erikoisvarus-
34591: vasti seuraavaa:                                       tellun reittikoneen kustannukset olisivat arviolta
34592:                                                        noin 1-2 miljoonaa markkaa. Koneen hankinta
34593:    Tasavallan presidentin Etelä-Amerikan mat-          ei toistaiseksi ole näköpiirissä.
34594: kaa valmisteltaessa otettiin yhteyttä Finnairiin,          Liikesuihkukoneen hankintaa nykyisessä ta-
34595: jolla kuitenkaan ei ollut tarjota tarkoitukseen        loudellisessa tilanteessa työryhmä ei pitänyt pe-
34596: sopivaa lentokonetta. Finnairin suosituksesta          rusteltuna korkeiden kokonaiskustannusten
34597: otettiin yhteyttä sveitsiläiseen Private Air -yh-      vuoksi. Syksyllä 1996 solmittiinkin uudet minis-
34598: tiöön,jolta vuokrattiin erikoisvarusteltu, edusta-     teriöiden tilauslentoja koskevat puhesopimukset
34599: va ja mm. Atlantin ylitystä ajatellen sopiva           kahden tilauslentoja tekevän suomalaisen yrityk-
34600: Boeing 757 -lentokone.                                 sen kanssa. Mikäli vaihtoehto 4 mahdollisesti
34601:    Lentokoneeseen maalatusta yhtiön tunnuk-            myöhemmin valitaanjatkoselvityksiä varten, sen
34602: sesta keskusteltiin, mutta todettiin, että sen peit-   todettiin edellyttävän erillistä projekti organisaa-
34603: täminen näin lyhyen vuokrauksen ajaksi ei tullut       tiota. Voidaan todeta, että sopivia konetyyppejä
34604: kysymykseen.                                           on markkinoilla useita. Hankintahinnat ovat
34605:    Kansainvälistymisen ja ED-jäsenyyden lisät-         noin 110-150 miljoonaa markkaa/kone. Jatku-
34606: tyä voimakkaasti valtion ylimmänjohdon ja val-         va operatiivinen toiminta edellyttäisi kahden ko-
34607: tioneuvoston jäsenten matkustustarvetta asetti         neen hankintaa. Konekohtaiset vuosikustan-
34608: valtioneuvoston kanslia 9.2.1995 työryhmän sel-        nukset olisivat noin 20-24 miljoonaa markkaa
34609: vittämään tarkoituksenmukaiset vaihtoehdot to-         500 lentotunnin mukaisesti laskettuna. Lisäksi
34610: teuttaa kyseessä olevia lentomatkoja. Työryh-          tarvittaisiin pääkaupunkiseudulle lentoyksikkö
34611: män puheenjohtajana toimi valtioneuvoston              ja tukeutumisjärjestelmä, joiden vuosikustan-
34612: kanslian turvallisuuspäällikkö ja jäseninä edus-       nukset olisivat noin 5 miljoonaa markkaa.
34613: tajat tasavallan presidentin kansliasta, ulkoasi-          Kustannusvaikutuksista työryhmä totesi, että
34614: ainministeriöstä ja ilmavoimien esikunnasta.           vaihtoehdot l ja 2 eivät lisää nykyisiä kokonais-
34615: Työryhmän tuli laatia esitys matkojen toteutta-        kustannuksia.
34616: 
34617:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1997
34618: 
34619:                                                                   Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
34620:                                             KK 211/1997 vp                                               3
34621: 
34622: 
34623: 
34624: 
34625:                                         Tili Riksdagens Talman
34626: 
34627:    I det syfte 37 § I mom. riksdagsordningen an-      om genomförandet av resorna och andra reie-
34628: ger har Ni, Fru Taiman, tili vederbörande med-        vanta faktorer samt ett kostnadsförslag.
34629: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags-         Arbetsgruppen överlämnade sitt förslag tili
34630: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         statsrådets kansli 26.6.I996. Med utgångspunkt i
34631: 2II:                                                  uthörda utredningar och statsfinanserna utredde
34632:                                                       arbetsgruppen följande alternativ:
34633:           Vad anser Regeringen om presidentens            1. Linjeflyg
34634:        resa tili Sydamerika i lånat pian, och            2. Charterflyg när så är lämpligt
34635:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för            3. Användning av specialutrustat pian
34636:        att skaffa ett särskilt pian för det växande      4. Anskaffning av ett affårsflygplan.
34637:        tjänste- och representationsresandet som          Arbetsgruppen föreslog tilläggsutredningar
34638:        föijer av internationaliseringen?              av alternativen 1, 2 och 3.
34639:                                                          Arbetsgruppen föresiog att den högsta stats-
34640:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Iedningen bör få tiilgång tili ett specialutrustat
34641: anföra följande:                                      Finnair-pian i Iinjetrafik (t.ex. en DC-9). Kostna-
34642:                                                       derna för ett specialutrustat pian i linjetrafik upp-
34643:    Då republikens presidents resa till Syd-Ameri-     skattas tili ca 1-2 milj. mk. Införskaffandet av
34644: ka förbereddes kontaktades Finnair. De hade           ett pian är inte för tilifållet i sikte.
34645: inget lämpligt pian att erbjuda. På rekommenda-          Arbetsgruppen ansåg att det på grund av de
34646: tion av Finnair kontaktades det schweiziska bo-       höga totalkostnaderna inte är motiverat att skaf-
34647: laget Private Air. Av bolaget hyrdes ett specialut-   fa ett särskilt affårsflyg i dagens ekonomiska
34648: rustat, representativt Boeing 757-plan, som           läge. F öljaktligen ingicks nya ramavtal om minis-
34649: bland annat lämpar sig för flygningar över Atlan-     teriernas charterflygningar hösten 1996 med två
34650: ten.                                                  finska företag som flyger charter. Om alternativ 4
34651:    Bolagets emblem, som målats på pianet, dis-        eventuellt biir föremål för tiliäggsutredningar se-
34652: kuterades. Man uteslöt emellertid aiternativet att    nare, behövs ett särskilt projekt för detta, konsta-
34653: måla över det eftersom pianet hyrdes på så kort       terade man. Det finns flera olika, lämpiiga
34654: tid.                                                  piantyper på marknaden. Anskaffningskost-
34655:    Då internationaliseringen och EU-medlem-           naderna uppgår tili ca 110-I50 milj. mk/pian.
34656: skapet kraftigt ökat den högsta statsiedningens       Ständig flygberedskap förutsätter att två pian
34657: och statsrådsmediemmarnas behov att resa till-        anskaffas. De årliga kostnaderna per pian beräk-
34658: satte statsrådets kansli en arbetsgrupp 9.2.1995      nas tili ca 20-24 milj. mk på basis av 500 flygtim-
34659: för att utreda ändamåiseniiga alternativ för dessa    mar. Dessutom behövs en flygenhet och markser-
34660: flygresor. Arbetsgruppens ordförande var säker-       vice i huvudstadsregionen. Dessa kostnader be-
34661: hetschefen i statsrådets kansli och medlemmarna       räknas tili ca 5 milj. mk årligen.
34662: representerade presidentens kansii, utrikesminis-        I fråga om kostnadsverkningarna konstatera-
34663: teriet och staben för luftstridskrafterna. Arbets-    de arbetsgruppen att alternativen I och 2 inte
34664: gruppen hade i uppdrag att upprätta ett förslag       ökar de nuvarande totaia kostnaderna.
34665: 
34666:      Helsingfors den 3 april 1997
34667: 
34668:                                                                       Utrikesminister Tarja Halonen
34669:                                           KK 212/1997 vp
34670: 
34671: Kirjallinen kysymys 212
34672: 
34673: 
34674: 
34675: 
34676:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Kivisalmen tien 14017 kunnossapidosta ja
34677:                                       peruskorjauksesta
34678: 
34679: 
34680:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
34681: 
34682:    Kuhmalahdella Hämeen läänissä Kivisalmen         Kunnossapidon lisäksi tie vaatisi myös peruskor-
34683: tieksi kutsuttu tie 14017 on varsin huonokuntoi-    jausta.
34684: nen jo tiepohjaltaan. Tien vaikutuspiirissä ole-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
34685: vien asukkaiden näkemyksen mukaan tiepiiri Iai-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34686: minlyö myös tien jokapäiväisen kunnossapidon.       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34687: Tietä ei kunnosteta routa-aikaan ja tien höyläys    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34688: talviolosuhteissa lyödään usein laimin. Kansan-
34689: edustajat ovat kääntyneet asiassa tielaitoksen                Minkälaisia suunnitelmia Hallituksel-
34690: Hämeen piirin asianomaisten henkilöiden puo-               la on Hämeen läänissä Kuhmalahdella
34691: Ieen,jajonkinasteista korjausta asiaan on saatta-          olevan Kivisalmen tien 14017 kunnossa-
34692: nut tulla tai sitten päinvastoin, kuten kansan-            pidosta jatkossa, ja
34693: edustajien yhteydenotonjälkeen usein tapahtuu.                onko mahdollista, että tietä lähiaikoi-
34694: Tien kunnossapito lyödään Iaimin kokonaan.                 na ryhdytään peruskorjaamaan?
34695: 
34696:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1997
34697:                                        Sulo Aittoniemi /kesk
34698: 
34699: 
34700: 
34701: 
34702: 279001
34703: 2                                            KK 212/1997 vp
34704: 
34705: 
34706: 
34707: 
34708:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34709: 
34710:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         välttämätöntä, jotta niukkenevalla perustien-
34711: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          pidon rahoituksella pystyttäisiin se tieverkon
34712: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        osa, jota syrjäisille teille päätyvä liikennekin pää-
34713: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         osan matkastaan käyttää, pitämään kohtuulli-
34714: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          sessa kunnossa.
34715: n:o 212:                                                  Tielaitoksen mukaan Kivisalmen tietä on hoi-
34716:                                                        dettu samojen tavoitteiden mukaan kuin muita
34717:           Minkälaisia suunnitelmia Hallituksel-        vastaavia vähäliikenteisiä teitä. Työn jälki voi
34718:        la on Hämeen läänissä Kuhmalahdella             kuitenkin hävitä routivassa maaperässä nopeam-
34719:        olevan Kivisalmen tien 14017 kunnossa-          min kuin routimattomassa tiepohjassa, ja tämä
34720:        pidosta jatkossa, ja                            seikka saattaa antaa vaikutelman tien laiminlyö-
34721:           onko mahdollista, että tietä lähiaikoi-      misestä.
34722:        na ryhdytään peruskorjaamaan?                      Maantieverkosta vielä yli kolmannes on
34723:                                                        sorapintaista. Suuri osa sorateistä on rakenteelli-
34724:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           sen peruskorjauksen tarpeessa. Perustienpidon
34725: vasti seuraavaa:                                       ohjelmiin voidaan nykyrahoituksella kuitenkin
34726:                                                        sijoittaa esimerkiksi Hämeen tiepiirissä vain pari
34727:    Kivisalmen paikallistie on noin 11 kilometriä       kolme kohdetta vuosittain.
34728: pitkä ja sorapintainen. Sen keskimääräinen vuo-           Hämeen tiepiirissä laadituo soratieselvityksen
34729: rokausiliikenne jää kesäaikaankin vuorokau-            mukaan Kivisalmentie ei sijoitu tärkeimpään
34730: dessa alle 200 autoon, eli tie on vähäliikenteinen.    ryhmään eikä sen peruskorjaus sisälly lähivuo-
34731:    Tielaitos hoitaa yleisiä teitä määriteltyjen laa-   sien ohjelmiin. Tien päivittäisestä liikennöitä-
34732: tutavoitteiden mukaisesti. Alimman tieluokan ja        vyydestä huolehditaan hoito- ja kunnossapito-
34733: vähäisen liikenteen laatutavoitteet ovat selvästi      toimin. Tielaitoksen ilmoituksen mukaan tämä
34734: alemmat kuin päätieverkolla. Myös toimenpide-          kirjallinen kysymys on saatettu tien kunnossapi-
34735: ajat ovat pitemmät kuin päätieverkolla. Tämä on        dosta vastaavien tietoon.
34736: 
34737:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1997
34738:                                                                  Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
34739:                                              KK 212/1997 vp                                               3
34740: 
34741: 
34742: 
34743: 
34744:                                          Tili Riksdagens Talman
34745: 
34746:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        hålla den del av vägnätet i anständigt skick som
34747: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         också den trafik som leder tili de avsides belägna
34748: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       vägarna använder under största delen av fården.
34749: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr             Enligt Vägverket har Kivisalmivägen skötts
34750: 212:                                                   enligt samma mål som andra motsvarande svagt
34751:                                                        trafikerade vägar. Resultatet av arbetet kan dock
34752:           Vilka planer har Regeringen för det          försvinna snabbare i tjälfarlig mark än i en icke-
34753:        fortsatta underhållet av Kivisalmivägen         tjälfarlig väggrund, vilket kan ge ett intryck av att
34754:        14017 i Kuhmalahti i Tavastehus Iän, och        vägen har försummats.
34755:           är det möjligt att vägen kommer att             Av landsvägsnätet är fortfarande drygt en
34756:        repareras inom den närmaste framtiden?          tredjedel grusbelagd. En stor del av grusvägarna
34757:                                                        är i behov av reparation av vägkonstruktionen.
34758:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Med den nuvarande finansieringen kan dock i
34759: anföra följande:                                       t.ex. Tavastlands vägdistrikt bara ett par tre ob-
34760:                                                        jekt årligen tas med i programmen för basväg-
34761:    Kivisalmi bygdeväg är ca II km lång och grus-       hållningen.
34762: belagd. Ä ven sommartid understiger den genom-            Enligt en utredning om grusvägar som utarbe-
34763: snittliga trafiken 200 bilar per dygn, dvs. vägen är   tats av Tavastlands vägdistrikt, placerar sig Ki-
34764: svagt trafikerad.                                      visalmivägen inte i den viktigaste gruppen och en
34765:    Vägverket sköter de allmänna vägarna i enlig-       reparation av vägen ingår inte i programmen
34766: het med fastställda kvalitetsmål. För den lägsta       under de närmaste åren. Vägens dagliga fram-
34767: vägkategorin och för svagt trafikerade vägar är        komlighet ombesörjs genom åtgärder i form av
34768: kvalitetsmålen klart lägre än för huvudvägnätet,       skötsel och underhåll. Vägverket har meddelat
34769: och åtgärdstiderna är längre. Detta är oundgäng-       att de som ansvarar för underhållet av vägen har
34770: ligt för att det med den allt knappare finansie-       underrättats om detta spörsmål.
34771: ringen av basväghållningen skall vara möjligt att
34772: 
34773:      Helsingfors den 20 mars I997
34774: 
34775:                                                                     Trafikminister Tuula Linnainmaa
34776:                                              KK 213/1997 vp
34777: 
34778: Kirjallinen kysymys 213
34779: 
34780: 
34781: 
34782: 
34783:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Pendolino-liikenteen tarkoituksenmukai-
34784:                                         suudesta
34785: 
34786: 
34787:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34788: 
34789:     Olen tehnyt aikaisemmin kyselyn Pendolino-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34790: junien surkuhupaisasta koekäytöstä Turun ra-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34791: dalla. Junat ovat ehtimiseen hinattavana. Kun          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34792: katseli televisiosta MOT-ohjelman 10.3.1997 il-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34793: lalla, tuli epävarmaksi koko hankkeen kannatta-
34794: vuudesta eli siitä, ketä varten Pendolinoja tarvi-               Miten Hallitus perustelee laajamittai-
34795: taan muun liikenteen seassa yksiraiteisella Hel-              seksi suunnitellun ns. Pendolino-liiken-
34796: singin ja Turun välisellä radalla. Mistä ne saavat            teen kannattavuuden Turun-Helsingin
34797:  matkustajat, joiden lipputuloilla liikenteestä tu-           rataosuudella ja laajemmalti muussa ra-
34798: lee kannattavaa? Entä jos liikennettä laajenne-               taverkossa, ja
34799:  taan muille rataosuuksille? Ketä hyödyttää vart-                pitäisikö suunnitelmasta luopua ja
34800:  titunnin säästö 200 kilometrin matkalla? Saman-              keskittyä rautatieliikenteen muuhun ke-
34801:  aikaisesti rautatieliikenne yleisesti koko ajan ra-          hittämiseen?
34802:  pautuu riittävien investointivarojen puutteessa.
34803:  Suunnitelmista tulisi ilmeisesti luopua koko-
34804:  naan.
34805:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1997
34806: 
34807:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
34808: 
34809: 
34810: 
34811: 
34812: 279001
34813: 2                                            KK 213/1997 vp
34814: 
34815: 
34816: 
34817: 
34818:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34819:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa         teiskäyttöisillä radoilla. Molempiin suuntiin ajet-
34820: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tavana se on liikenteenhoidollisesti oleellisesti
34821: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        vastaavaa nykyistä raskasta veturi- ja vaunuyh-
34822: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         distelmästä muodostuvaa junaa tehokkaampi,
34823: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          vaikkakaan se hinnaltaan ei ole merkittävässä
34824: n:o 213:                                               määrin kalliimpi.
34825:                                                           J oukkoliikennematkustuksesta         tapahtuu
34826:            Miten Hallitus perustelee laajamittai-      40 % rautateillä. Kaukoliikenteestä rautateiden
34827:         seksi suunnitellun ns. Pendolino-liiken-       osuus on 64%. Nopeuttamalla rautatieliikennet-
34828:         teen kannattavuuden Turun-Helsingin            tä pystytään kohottamaan joukkoliikennejärjes-
34829:         rataosuudella ja laajemmalti muussa ra-        telmän valtakunnallisen rungon palvelutasoa ja
34830:         taverkossa, ja                                 siten parantamaan oleellisesti koko Suomen
34831:            pitäisikö suunnitelmasta luopua ja          joukkoliikennejärjestelmän palvelutasoa. Kor-
34832:         keskittyä rautatieliikenteen muuhun ke-        vaamalla loppuunkulunut kalusto nopeilla Pen-
34833:         hittämiseen?                                   dolino-junilla saadaan hyvin vähäisellä panos-
34834:                                                        tuksella oleellinen joukkoliikenteen tason paran-
34835:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           nus aikaan. Junaliikenteen kehittämisen, ja siten
34836: vasti seuraavaa:                                       myös Pendolinon sen osana, tarkoitus on saada
34837:                                                        nykyisiä autoilijoita entistä enemmän junaliiken-
34838:     VR:nhenkilöliikennekalusto on hankittu pää-        teen käyttäjiksi.
34839: osin 1970-1uvulla ja pelkästään liikenteen jatka-         Ratojen uusiminen on nyt lähtenyt liikkeelle
34840: minen edellyttää korvausinvestointeja. Kalus-          rantaradasta. Uudet Pendolino-junat tulevat
34841: ton säilyttämiseksi tarvitaan 25 vuoden pitoaika       vastaavassa järjestyksessä. Yksiraiteisuus on
34842: mukaan laskettuna 40 uutta vaunua vuodessa.            rantaradan lisäksi rataverkkomme ongelma ylei-
34843: Kalustohankintoja ei ole juurikaan tehty runsaa-       sestikin, sillä yli 90% rataverkosta on yksiraiteis-
34844: seen kymmeneen vuoteen. Tästä syystä on ka-            ta. Kaluston ja liikenteen kehittämistä ei siten voi
34845: saantunut mittava investointitarve. Kalustoin-         pelkästään tehdä useampiraiteisilla radoilla,
34846: vestoinnit maksaa VR Osakeyhtiö omalla tulora-         vaan kehittämistä on tehtävä myös yksiraiteisilla
34847: hoituksellaan.                                         rataosuuksilla.
34848:     Pendolino on korvausinvestointi, jolla korva-          Kun rantaradan liikennettä on kehitetty, on
34849: taan osa vanhenevasta pikajunakalustosta. Nyt          matkustajamäärän kasvu ollut hyvä. Viime
34850: on hankittu kaksi esisarjan junayksikköä, jotka        vuonna kasvu oli 12,5 %ja rataosan kaukoliiken-
34851: ovat käyttövarmuuden varmistavassa koeliiken-          nematkustajamäärä ylitti miljoonan rajan. Tä-
34852: teessä elokuulle saakka. Koeliikennettä varten         män lisäksi tulevat rataosaa käyttävät 16 miljoo-
34853: lisättiin elokuussa 1996 kaksi edestakaista päivit-    naa lähiliikennematkustajaa. Rantaradan kau-
34854: täistä junavuoroa. Aikataulut ovat koeliikenteen       koliikenne Pendolinoineen elää jo tällä hetkellä
34855: ajan sellaiset, että matkustajille aikatauluissa il-   omilla lipputuloillaan. Vastaavasti elää Pendoli-
34856: moitetut junavuorot voidaan hoitaa tarvittaessa        no-liikenne laajentuessaan muille rataosille.
34857: muulla kalustolla. Tällä varmistetaan matkusta-            Matka-aika on joukkoliikenteen tärkein pal-
34858: jille kaikissa tilanteissa kulkuyhteys, vaikka Pen-    velutasotekijä. Varttitunti merkitsee nykyisestä
34859: dolino-juna tarvittaisiin johonkin testiin, huol-      200 km:n Turku-Helsinki-välin matka-ajasta
34860: toon tai korjaukseen. Junilla on ajettu 1 800 vuo-      14 %:n lyhennystä, mikä on merkittävä. Kun
34861: roa, joista 6 vuoroa on keskeytynyt. Matkustajat       Helsinki-Turku-välin liikenteessä päästään
34862: on erilaisin korvaavin järjestelyin hoidettu mah-      suunnitelmien mukaiseen liikenteeseen lähivuo-
34863: dollisimman pienin viivytyksin ja häiriöin             sina, lyhenee matka-aika itse asiassa todellisuu-
34864: perille.                                               dessa 22 minuuttia nykyisestään, mikä merkitsee
34865:     Pendolinolla voidaan keveytensä ansiosta lii-      20 %:n matka-ajan säästöä.
34866: kennöidä 30-40% nopeammin tavallisilla yh-                Rataverkon rappeutuminen on kalustohan-
34867:                                             KK 213/1997 vp                                             3
34868: 
34869: kinnoista erillinen asia. Onkin tärkeä, että tilan-   vuosituhannen vaihteessa Pendolinojen lisäksi
34870: ne tiedostetaan ja varmistetaan riittävä ratara-      on noin kahdensadan vaunuyksikön kalusto,
34871: hoitus verkon kunnostamiseksi. Pendolino ei           joka voi hyödyntää uusitut radat.
34872: edellytä mitään erillistä investointia rataverk-          On kuitenkin virheellistä ajatella, että kalus-
34873: koon. Uusitulla radalla, joka mahdollistaa pika-      ton uusimisesta ja liikenteen kehittämisestä luo-
34874: junalle nopeuden 160 kmlh, Pendolino voi kul-         puminen jotenkin edesauttaisi rataverkon kun-
34875: kea 220 km/h. Tällä hetkellä VR :llä on jo runsaan    nostamisessa. Päinvastoin keveä Pendolino tuot-
34876: sadan InterCity- ja pikajunavaunun kalusto            taa normaalilla rataverkolla 20-30 % tavan-
34877: odottamassa rataverkon uusimista 1980-luvulla         omaista pikajunaa suuremman palveluhyödyn,
34878: päätetyn standardin mukaiseen tasoon 160 km!h.        joten hanke on ehdottoman tärkeä koko joukko-
34879: Lisäksi on tilattu 42 kaksikerroksista InterCity-     liikenteen kannalta.
34880: vaunua ja 10 lähiliikenne/taajamajunaa, joten
34881: 
34882:      Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1997
34883: 
34884:                                                                Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
34885: 4                                            KK 213/1997 vp
34886: 
34887: 
34888: 
34889: 
34890:                                          Tili Riksdagens Talman
34891: 
34892:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            köras i båda riktningarna är de med tanke på
34893: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande            skötseln av trafiken klart effektivare än nuvaran-
34894: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        de motsvarande tåg bestående av en tung lok- och
34895: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-           vagnkombination, trots att de i fråga om priset
34896: mål nr 213:                                            inte är i väsentlig mån dyrare.
34897:                                                           Av resorna inom kollektivtrafiken är 40 %
34898:           Hur motiverar Regeringen lönsamhe-           järnvägsresor. Järnvägens andel av fjärrtrafiken
34899:        ten för Pendolino-trafiken, som planeras        är 64%. Omjärnvägstrafiken görs snabbare kan
34900:        bli omfattande, på banavsnittet Åbo-            man höja servicenivån på stommen tili det riks-
34901:        Helsingfors och i ett vidare perspektiv på      omfattande kollektivtrafiksystemet och därige-
34902:        det övriga bannätet, och                        nom avsevärt förbättra kollektivtrafiksystemets
34903:           borde man avstå från planerna och            servicenivå i hela Finland. Genom att ersätta
34904:        koncentrera sig på annat utvecklande av         utsliten materiel med snabba Pendolino-tåg kan
34905:        järnvägstrafiken?                               man med en mycket liten insats få till stånd en
34906:                                                        väsentlig förbättring av nivån på kollektivtrafi-
34907:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ken. Avsikten med utvecklandet av tågtrafiken,
34908: anföra följande:                                       och därigenom även av Pendolino-trafiken, är att
34909:                                                        få nuvarande bilister att i högre grad övergå tili
34910:    VR:s materiel för persontrafik har anskaffats i     tågtrafik.
34911: huvudsak på 1970-talet och enbart för att kunna           Förnyandet av banorna har utgått från
34912: fortsätta trafiken förutsätts att reinvesteringar      strandbanan och de nya Pendolino-tågen införs i
34913: görs. Om man räknar med en brukstid på 25 år           motsvarande ordning. Enkelspårigheten är ett
34914: behövs 40 nya vagnar per år för att bibehålla          problem bådepå strandbanan och på vårt bannät
34915: materielen. Det har egentligen inte gjorts några       i allmänhet, eftersom över 90 % av bannätet är
34916: materielanskaffningar på drygt tio år. Av denna        enkelspårigt. Utvecklandet av materielen och
34917: orsak har ett betydande behov av investeringar         trafiken kan därigenom inte endast gälla flerspå-
34918: ackumulerats. VR Aktiebolag betalar materiel-          riga banor utan det måste också gälla enkelspåri-
34919: investeringarna med egen intern finansiering.          ga banavsnitt.
34920:    Pendolino är en reinvestering med viiken en            Utvecklingen av trafiken på strandbanan har
34921: del av den snälltågsmateriel som håller på att bli     medfört en tydlig ökning i antalet resenärer. 1 fjol
34922: föråldrad ersätts. Nu har två tågenheter av förse-     var ökningen 12,5% och antalet resenärer i fjärr-
34923: rien anskaffats. För att säkerställa driftsäkerhe-     trafiken på banavsnittet översteg en miljon.
34924: ten är dessa i provtrafik fram till augusti. F ör      Dessutom använder 16 miljoner resenärer i när-
34925: provtrafiken utökades trafiken med två dagliga         trafiken banavsnittet. Fjärrtrafiken på strandba-
34926: tur och retur-tåg i augusti 1996. Under provtra-       nan, inklusive Pendolino-tågen, lever redan nu
34927: fiktiden är tidtabellerna sådana att de tågturer       på sina egna biljettinkomster. Detta gäller även
34928: som meddelats resenärerna i tidtabellerna vid          Pendolino-trafiken när den utvidgas tili andra
34929: behov kan skötas med annan materiel. På detta          banavsnitt.
34930: sätt säkerställs att resenärerna i samtliga fall har      Den viktigaste faktor som påverkar serviceni-
34931: ett samfårdsmedel även om Pendolino-tåget be-          vån inom fjärrtrafiken är restiden. En förkort-
34932: hövs för tester, service eller reparationer. Med       ning av restiden med en kvart innebär att restiden
34933: tågen har 1 800 turer körts. Av dessa har 6 blivit     blir 14% kortare på den 200 km långa sträckan
34934: avbrutna. Resenärerna har med olika ersättande         mellan Åbo och Helsingfors, dvs. en betydande
34935: arrangemang nått resmålet med så små förse-            förkortning. Då man inom de närmaste åren
34936: ningar och störningar som möjligt.                     övergår till den planerade trafiken på sträckan
34937:    Pendolino kan tack vare sin lätthet trafikera       Helsingfors-Åbo blir resan i själva verket 22
34938: 30---40 % snabbare på vanliga banor för gods-          minuter kortare än för närvarande, vilket inne-
34939: och persontrafik. Eftersom Pendolino-tågen kan         bär en inbesparing i restiden med 20%.
34940:                                               KK 213/1997 vp                                             5
34941: 
34942:    Bannätets förfall och materielanskaffningar-         beställt 42 dubbeldäckade InterCityvagnar och
34943: na är helt separata frågor. Det är viktigt att man      10 tåg för när- och tätortstrafik. Vid övergången
34944: är medveten om situationen och att man säker-           tili det nya årtusendet finns det alltså förutom
34945: ställer en tillräcklig finansiering för iståndsättan-   Pendolino-tågen ca 200 vagnenheter som kan dra
34946: de av bannätet. Pendolino förutsätter inte några        nytta av de förnyade banorna.
34947: särskilda investeringar i bannätet. På den för-             Det är dock felaktigt att tro att man genom att
34948: nyade hanan, som medger en hastighet om                 avstå från förnyelsen av materielen och utveck-
34949: 160 km/h för snälltåg, kan Pendolino ha en has-         landet av trafiken på något sätt kan främja
34950: tighet av 220 km/h. För närvarande har VR re-           iståndsättandet av bannätet. Tvärtom ger det
34951: dan drygt hundra InterCity- och snälltågsvagnar         lätta Pendolino-tåget en 20-30% större service-
34952: som väntar på att bannätet skall förnyas tili den       nytta än vanliga snälltåg på det normala bannä-
34953: standardenliga nivå, dvs. 160 km/h, som det fat-        tet och därigenom är projektet mycket viktigt
34954: tades beslut om på 1980-talet. Dessutom har man         med tanke på hela kollektivtrafiken.
34955:      Helsingforsden 25 mars 1997
34956: 
34957:                                                                     Trafikminister Tuula Linnainmaa
34958:                                             KK 214/1997 vp
34959: 
34960: Kirjallinen kysymys 214
34961: 
34962: 
34963: 
34964: 
34965:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Karjalan avustustoiminnan koordinoinnista
34966: 
34967: 
34968: 
34969:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34970: 
34971:    Venäjän Karjalassa on ankara pula kaikesta,        Sinne, missä tarvittaisiin penisilliiniä, viedään
34972: ruoasta, rahasta ja lääkkeistä. Tilanne on hätäti-    vaateriepujaja päinvastoin. Pääasiatta tuntuu se,
34973: lan tyyppinen. Apuakin näyttää tulevanjoka ta-        että on muodollisesti välitetty ja yritetty auttaa.
34974: holta. Ystävällismieliset suomalaiset vievät Kar-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34975: jalaan vaatteita ja metvurstia pakettiautoilla.       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34976: Euroopan unioni avustaa sitä jotakin kautta.          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34977: Erilaiset järjestöt, kuten Punainen Risti ym., kul-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34978: jettavat sinne apua omia kanaviaan. Ministeri
34979: Haaviston Karjalaan tekemän matkan jälkeen                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34980: myös valtio antaa sinne apua muutamalla mil-                 ryhtyä Venäjän Karjalaan suunnattavan
34981: joonalla.                                                    elintarvike-, lääke- ja ruoka-avunjakelun
34982:    Jollakin tavalla kadun miehestä tuntuu, että              niin kansalliseksi kuin kansainväliseksi-
34983: avustusten jakaminen on sekavaa ilman min-                   kin järkeistämiseksi ja koordinoimiseksi,
34984:  käänlaista kansallista tai kansainvälistäkään               ja
34985:  koordinointia. Kokonaisavusta suuri osajoutuu                  mitä Hallitus aikoo ministeri Haavis-
34986:  mafian ja muiden rosvojen taskuun. Hallitsema-              ton tutustumismatkan pohjalta asiassa
34987:  ton avun jakelu vie tavarat vääriin paikkoihin.             tehdä?
34988: 
34989:       Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1997
34990: 
34991:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
34992: 
34993: 
34994: 
34995: 
34996:  279001
34997: 2                                            KK 214/1997 vp
34998: 
34999: 
35000: 
35001: 
35002:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35003: 
35004:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          lähettää alueelle kolme avustustyöntekijää hoita-
35005: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           maan jakelua. Avustusohjelma pyrkii myös tii-
35006: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         vistämään molemmin puolin rajaa toimivienjär-
35007: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          jestöjen kuten ystävyyskuntien ja seurakuntien
35008: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           yhteistyötä.
35009: n:o 214:                                                   Hallitus on tietoinen siitä, että jo tähän men-
35010:                                                         nessä monet suomalaiset järjestöt, seurakunnat
35011:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          ja yksityiset kansalaiset ovat toimittaneet avus-
35012:        ryhtyä Venäjän Karjalaan suunnattavan            tuksia Karjalan tasavaltaan sekä Murmanskin ja
35013:        elintarvike-, lääke- ja ruoka-avun jakelun       Leningradin alueille. Avustuksilla on voitu mo-
35014:        niin kansalliseksi kuin kansainväliseksi-        nin tavoin helpottaa esimerkiksi puutteessa elä-
35015:        kin järkeistämiseksi ja koordinoimiseksi,        vien lasten tilannetta ja parantaa olosuhteita sai-
35016:        ja                                               raaloissa ja turvakodeissa. Suomen Punaisen
35017:           mitä Hallitus aikoo ministeri Haavis-         Ristin ja Suomi-Venäjä-Seuran kampanja pyrkii
35018:        ton tutustumismatkan pohjalta asiassa            koordinaatiossaan ottamaan huomioon jo ta-
35019:        tehdä?                                           pahtuneen avustustyön ja suuntaamaan avun
35020:                                                         kohteisiin, joissa tarve tällä hetkellä on suurin.
35021:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Ulkoasiainministeriö päätti helmikuussa tu-
35022: vasti seuraavaa:                                        kea 3, 7 miljoonalla markalla edellä mainitsemaa-
35023:                                                         ui Suomen Punaisen Ristin ja Suomi-Venäjä-
35024:     Hallitus pitää tärkeänä vakauden, positiivisen      Seuran yhteishanketta, jolla pyritään koordinoi-
35025: taloudellisen kehityksen ja hyvinvoinnin edistä-        maan kaikki se Suomesta käsin tapahtuva Mur-
35026: mistä Suomen lähialueilla. Tiedot vaikeasta so-         manskiin ja Karjalaan suuntautuva avustustoi-
35027: siaalisesta ja taloudellisesta tilanteesta Karjalas-    minta,jota harjoittavat Suomen Punaisen Ristin
35028: sa ovat aiheuttaneet Suomessakin huolestumista.         ja Suomi-Venäjä-Seuran paikallisosastot, Kir-
35029: Arvioiden mukaan tilanne Suomen itärajan ta-            kon Ulkomaanapu ja yksittäiset seurakunnat,
35030: kana olevilla alueilla on tehnyt suuret ihmisryh-       ystävyyskunnat ja muut mahdolliset toimijat.
35031: mät varsin haavoittuviksi. Karjalan tasavallan          Yhteisen koordinaation tarkoituksena on ni-
35032: nykytilanteessa korostuvat rakennemuutoksen             menomaisesti suunnitella se, mitä avustustarvi-
35033: tuomat syvät sosiaaliset ongelmat, työttömyys ja        ketta tarvitaan missäkin kohteessa, ja järjestää
35034: köyhyys, joita Suomi osaltaan pyrkii lievittä-          hankinta, varastointi, kuljetus ja jakelu. Koordi-
35035: mään sekä pitkäjänteisellä teknisellä avulla että       noitu kampanja helpottaa myös tulli- ja raja-
35036: humanitaarisella avulla.                                muodollisuuksien käsittelyä Venäjän viran-
35037:     Suomen Punaisen Ristin ja Suomi-Venäjä-             omaisten kanssa.
35038: Seuran avustusohjelma Karjalan tasavallassa ja             Euroopan unionin jäsenenä Suomi pyrkii ko-
35039: Murmanskin alueella käynnistyi 24. päivänä              rostamaan pohjoisen ulottuvuuden merkitystä.
35040: maaliskuuta, jolloin ensimmäiset, lähinnä vaat-         Tämä myötävaikutti myös Luoteis-Venäjän, ml.
35041: teita sisältävät kuljetukset lähtivät liikkeelle Suo-   Karjalan tasavalta, valitsemiseen Tacis-ohjel-
35042: mesta. Avustusohjelma jatkuu kesäkuun lop-              man prioriteettialueeksi vuonna 1995. Kaik-
35043: puun. Avustuskohteet on valittu tarveselvitysten        kiaan tämän ohjelman suuruus on noin 160 milj.
35044: perusteella ja jakelut toteutetaan yhdessä paikal-      mk. Eräiltä osiltaan ohjelma perustuu Suomen
35045: listen viranomaisten, Venäjän Punaisen Ristinja         kahdenväliseen yhteistyöhön. Suomi käynnisti
35046: Karjalan tasavallan Suomen Ystävien kanssa.             vuonna 1994 Karjalan tasavallassa hankkeen
35047: Tavara-apu jaetaan lähinnä laitoksiin, kuten            Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon uudista-
35048: lasten ja nuorten turvakoteihin, lastenkoteihin,        misen tukemiseksi. Hanketta on toistaiseksi ra-
35049: vanhainkoteihin ja sairaaloihin. Joissakin ta-          hoitettu lähes 3 milj. markalla. Vuonna 1997
35050: pauksissa apua suunnataan myös suoraan hä-              hanke keskittyy äitiys- ja lastenneuvoloiden toi-
35051: dässä oleville perheille. Suomen Punainen Risti         minnan kehittämiseen sekä vammaishuollon uu-
35052:                                          KK 214/1997 vp                                             3
35053: 
35054: distamiseen. Toimivien perusrakenteiden luomi-         Maaliskuun alussa tekemälläni tutustumis-
35055: nen muuttuneessa talousjärjestelmässä on olen-     matkalla Karjalaan saatoin todeta, että humani-
35056: naista pysyvien kehitysvaikutusten aikaansaami-    taarisen avun tarve on ilmeinen. Erityisesti tilan-
35057: seksi. Edellä mainitun kahdenvälisen hankkeen      ne monissa laitoksissa oli vaikea. Vaateapu koo-
35058: tuloksena Karjalassa käynnistyy näinä päivinä      taan Suomesta rajan yli toimitettavaksi. Lääke-
35059: Tacis-ohjelman rahoittama kaksivuotinen laaja      ja ruokatarvikkeiden hankinnat tehdään suurim-
35060: hanke Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon ke-   maksi osaksi paikan päällä. Keräyshankkeella
35061: hittämiseksi. Tämän 15 milj. markan suuruisen      on hyvä yhteistyö Karjalan viranomaisten kans-
35062: hankkeen toteuttajiksi on valittu suomalaisten     sa, joten avun perillemeno näyttää turvatulta.
35063: johtama asiantuntijaryhmä.
35064:      Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1997
35065: 
35066:                                                                         Ministeri Pekka Haavisto
35067: 4                                          KK 214/1997 vp
35068: 
35069: 
35070: 
35071: 
35072:                                        Tili Riksdagens Talman
35073: 
35074:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     till området för att sköta utdelningen. En strävan
35075: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       med biståndsprogrammet är också att intensifie-
35076: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     ra samarbetet mellan organisationer på båda si-
35077: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr        dorna om gränsen, t.ex. vänorter och församling-
35078: 214:                                                 ar.
35079:                                                          Regeringen vet att många finländska organi-
35080:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       sationer, församlingar och enskilda medborgare
35081:        ta för att såväl nationellt som internatio-   redan tidigare har sänt bistånd tili Karelska repu-
35082:        nellt sett rationalisera och koordinera ut-   bliken och tili Murmansk- och Leningradområ-
35083:        delningen av hjälp i form av livsmedel,       det. Biståndet har gjort det möjligt att på många
35084:        läkemedel och mat i ryska Karelen, och        sätt underlätta situationen t.ex. för nödlidande
35085:           vad ämnar Regeringen göra åt saken         barn och förbättra förhållandena i sjukhus och
35086:        utgående från minister Haavistos infor-       skyddshem. Finlands Röda Kors och Samfundet
35087:        mationsresa?                                  Finland-Ryssland försöker i koordineringen av
35088:                                                      sin kampanj beakta det biståndsarbete som re-
35089:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        dan har gjorts och rikta hjälpen tili de mål där
35090: anföra följande:                                     behovet för närvarande är störst.
35091:                                                          Ijuli beslutade utrikesministeriet att stöda det
35092:    Regeringen finner det viktigt att arbeta för      ovan nämnda samprojektet mellan Finlands
35093: stabilitet, positiv ekonomisk utveckling och väl-    Röda Kors och Samfundet Finland-Ryssland
35094: fård inom Finlands närområden. Uppgifterna           med 3,7 milj. mk. Avsikten med projektet är att
35095: om det svåra sociala och ekonomiska läget i          koordinera all hjälpverksamhet som lokalavdel-
35096: Karelen har gett upphov tili oro också i Finland.    ningarna inom Finlands Röda Kors och Samfun-
35097: Enligt uppskattningar har situationen i område-      det Finland-Ryssland samt Kyrkans utlands-
35098: na bakom Finlands östgräns gjort stora grupper       hjälp och enskilda församlingar, vänorter och
35099: av människor ytterst sårbara. Genom det nuva-        eventuella andra aktörer i Finland riktar till
35100: rande läget i Karelska republiken accentueras de     Murmansk och Karelen. Syftet med den gemen-
35101: djupa sociala problem, den arbetslöshet och den      samma koordineringen är uttryckligen att plane-
35102: fattigdom som omstruktureringen har fört med         ra vilka förnödenheter som behövs på vilka stäl-
35103: sig. Finland försöker lindra dessa problem ge-       len och att arrangera anskaffningen, lagringen,
35104: nom både långsiktigt tekniskt bistånd och huma-      transporten och utdelningen. En koordinerad
35105: nitär hjälp.                                         kampanj underlättar också tull- och gränsforma-
35106:    Det biståndsprogram som Finlands Röda             liteterna med de ryska myndigheterna.
35107: Kors och Samfundet Finland-Ryssland ge-                  Som medlem av Europeiska unionen försöker
35108: nomför i Karelska republiken och Murmansk-           Finland betona betydelsen av en nordlig dimen-
35109: området inleddes den 24 mars. Då startade de         sion. Detta bidrog tili att nordvästra Ryssland,
35110: första transporterna, främst kläder, från Fin-       inklusive Karelska republiken, valdes tili priori-
35111: land. Biståndsprogrammet pågår till slutet av        tetsområde för programmet Tacis år 1995. Detta
35112: sommaren. Målen för hjälpen har valts med stöd       program omfattar totalt ca 160 milj. mk. Till
35113: av utredningar av behovet, och hjälpen delasut i     vissa delar bygger programmet på Finlands bila-
35114: samarbete med lokala myndigheter, Rysslands          terala samarbete. Finland startade 1994 ett pro-
35115: Röda Kors och en förening för Finlandsvänner i       jekt i Karelska republiken i syfte att stöda en
35116: Karelska republiken. Varorna delas främst ut till    reform av social- och hälsovården i Karelen. Hit-
35117: institutioner som skyddshem för barn och unga,       tills har projektet finansierats med närmare 3
35118: barnhem, ålderdomshem och sjukhus. I vissa fall      milj. mk. Under 1997 kommer projektet att kon-
35119: riktas hjälpen också direkt till familjer i nöd.     centreras på en utveckling av mödra- och barna-
35120: Finlands Röda Kors sänder tre biståndsarbetare       vårdsrådgivningen och en reform av handikapp-
35121:                                            KK 214/1997 vp                                            5
35122: 
35123: vården. F ör att fungerande grundläggande               Under min informationsresa i Karel en i början
35124: strukturer skall kunna skapas i ett förändrat eko-   av mars kunde jag notera att behovet av humani-
35125: nomiskt system är det viktigt att få tili stånd      tär hjälp är uppenbart. I synnerhet vid många
35126: bestående utvecklingseffekter. Som ett resultat      institutioner är situationen svår. Hjälp i form av
35127: av det ovan nämnda bilaterala projektet startar i    kläder samlas in i Finland för transport över
35128: dessa dagar i Karelen ett omfattande tvåårigt        gränsen. Läkemedel och matvaror skaffas hu-
35129: projekt för att utveckla social- och hälsovården i   vudsakligen på ort och ställe. Insamlingsprojek-
35130: Karelen. Projektet finansieras inom programmet       tet genomförs i gott samarbetet med de karelska
35131: Tacis, och en sakkunniggrupp ledd av finländare      myndigheterna, så det verkar vara garanterat att
35132: har utsetts att genomföra detta projekt som upp-     hjälpen når målet.
35133: går tilll5 milj. mk.
35134:      Helsingforsden 1 aprill997
35135: 
35136:                                                                           Minister Pekka Haavisto
35137:                                              KK 215/1997 vp
35138: 
35139: Kirjallinen kysymys 215
35140: 
35141: 
35142: 
35143: 
35144:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Kiinteistönvälittäjien valvonnan tehostami-
35145:                                         sesta
35146: 
35147: 
35148:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35149: 
35150:    Valtaosa asunto- ja kiinteistömarkkinoilla          maan toimintaan muutoin kuin antamalla varoi-
35151: toimivista yhtiöistä ja henkilöistä toimii asiak-      tuksen, ja jos se ei riitä, antamalla määräaikaisen
35152: kaan kannalta luotettavana tavalla. Toisenlaisia-      toimintakiellon.
35153: kin kokemuksia kuitenkin on, ja näistä on ollut           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35154: tietyllä tavoin eläviä esimerkkejä television Ku-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35155: ningaskuluttaja-ohjelmassa. Kun asunto- ja kiin-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35156: teistömarkkinat nopeassa tahdissa yleisen talou-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35157: dellisen tilanteen rinnalla elpyvät, tulee toimin-
35158: taan mukaan myös sellaisia, joiden menettely ei                  Aikooko Hallitus asunto- ja kiinteistö-
35159: kestä päivänvaloa.                                            markkinoiden taas elpyessä ja tuodessa
35160:    Yhteiskunnan valvonta näihin välittäjiin näh-              mukanaan kaiken kansan yrittäjiä lain-
35161: den on varsin vähäistä. Se, että vaaditaan esimer-            säädännöllisin keinoin ryhtyä nykyistä
35162: kiksi kiinteistönvälittäjän tutkinto, ei takaa mi-            paremmin valvomaan kiinteistönvälittä-
35163: tään. Ongelma on lähinnä toiminnan valvonnas-                 jien toimintaa?
35164: sa ja siinä, että yhteiskunta ei juuri pysty puuttu-
35165: 
35166:       Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1997
35167: 
35168:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
35169: 
35170: 
35171: 
35172: 
35173:  279001
35174: 2                                           KK 215/1997 vp
35175: 
35176: 
35177: 
35178: 
35179:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35180: 
35181:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Välitystoiminnan valvonnassa korostetaan
35182: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         elinkeinonharjoittajanja liikkeen vastaavan hoi-
35183: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tajan ilmoitusvelvollisuutta elinkeinotoiminnan
35184: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        harjoittamisen edellytyksistä ja niissä tapahtu-
35185: ioniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         neista muutoksista. Hallinnollisella seuraamuk-
35186: n:o 215:                                              sella ja rangaistussäännöksin tehostetun velvolli-
35187:                                                       suuden täyttämisen valvontaviranomaisina toi-
35188:           Aikooko Hallitus asunto- ja kiinteistö-     mivat lääninhallitukset, jotka pitävät luetteloa
35189:        markkinoiden taas elpyessä ja tuodessa         toimialueensa kiinteistönvälittäjistä. Lääninhal-
35190:        mukanaan kaiken kansan yrittäjiä lain-         litus voi muun muassa kiinteistönvälitysliikkei-
35191:        säädännönisin keinoin ryhtyä nykyistä          den rekisteri-ilmoitustietojen tai kuluttajien il-
35192:        paremmin valvomaan kiinteistönvälittä-         moitusten perusteella puuttua esiintyviin epä-
35193:        jien toimintaa?                                kohtiin antamalla kiinteistönvälittäjäasetuksen
35194:                                                       vastaisesti menetelleelle välittäjälle varoituksen
35195:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tai keskeyttämällä liikkeen toiminnan enintään
35196: vasti seuraavaa:                                      kolmeksi kuukaudeksi. Myös kuluttajaviran-
35197:                                                       omaiset seuraavat aktiivisesti kiinteistönvälitys-
35198:    Kiinteistöjen välitystoimintaa sääntelevä kiin-    toimintaa ja tiedottavat yleisesti tätä toimintaa
35199: teistönvälittäjäasetus (181/1993) tuli voimaan 1      koskevista kannanotoistaan/ratkaisuistaan.
35200: päivänä toukokuuta 1993. Asetuksella kiinteis-            Lupahallinnon uudistamistyön tavoitteet to-
35201: tönvälitystoiminnan sääntelyä ajanmukaistettiin       teutettiin kiinteistönvälitystoiminnan osalta
35202: ja kevennettiin poistamalla muun muassa toi-          edellä mainitulla asetuksella, siirtämällä samalla
35203: minnan luvanvaraisuus. Uudistuksen lähtökoh-          vastuuta toiminnasta enemmän alan omalle itse-
35204: tana oli, että elinkeinonharjoittamisen edellytyk-    sääntelylle. Kuluttajien asemaa turvaamaan jäi
35205: siin ei tehdä sellaisia muutoksia, jotka heikentäi-   silti laaja kuluttajansuojaoikeudellinen lainsää-
35206: sivät kuluttajansuojaa. Muita päämääriä olivat        däntö. Kun kysymys on yleensä alan ammattitai-
35207: lupahallinnon rationalisoiminen ja elinkeinon-        don sijasta alan sisäisen, suppean elinkeinonhar-
35208: harjoittamista koskevan sääntelyn keventämi-          joittajien ryhmän moraalista, hallituksen mieles-
35209: nen. Toimenpiteet liittyivät vuonna 1989 aloitet-     tä ei edes kattavalla, helposti toimintaa rajoitta-
35210: tuun yleiseen lupahallinnon uudistamistyöhön.         vaksi muodostuvalla lainsäädännöllä ole mah-
35211:    Vuoden 1993 asetuksella luovuttiin välitystoi-     dollista estää epäkohtien ajoittaista ilmenemistä.
35212: minnan yksityiskohtaisesta sääntelystä lukuun         Lisäksi elinkeinovapauden periaatteesta poik-
35213: ottamatta eräitä välitystoiminnan kannalta kes-       keaminen uusien, yleensä lain tasoa edellyttävien
35214: keisiä periaatteita. Kun muun muassa sopimus-         velvoitteiden luomisella edellyttää aina erittäin
35215: ehtoja, sopimuksen sovittelua ja markkinointia        painavia syitä perusteekseen. Mahdollisten epä-
35216: koskevat säännökset sisältyivät jo tuolloin kulut-    kohtien ehkäiseminen tulisikin hallituksen mie-
35217: tajansuojalainsäädintöön, kiinteistönvälittäjä-       lestä toteuttaa ensisijaisesti ns. pehmeillä, eri osa-
35218: asetus laadittiin puiteasetuksen luonteisena pe-      puolten edun mukaisilla toimenpiteillä eli lisää-
35219: rustumaan lähtökohtaisesti sopimusvapauden            mällä sekä kuluttajiin suunnattua valistusta että
35220: periaatteeseen. Kiinteistönvälitysliikettä harjoi-    viranomaisten ja alan välistä yhteistyötä, ja vasta
35221: tettaessa on asetuksen mukaan noudatettava hy-        toissijaisesti viranomaisten lainsäädännöllisillä
35222: vää kiinteistönvälitystapaa, joka sisältää vähim-     toimenpiteillä.
35223: mäisvaatimuksena kiinteistönvälittäjäkokeella             Eduskunnan käsiteltävänä on parhaillaan hal-
35224: osoitettavanammatillisen pätevyyden vaatimuk-         lituksen esitys yleisen liiketoimintakieltojärjes-
35225: sen elinkeinonharjoittajalle. Lisäksi välitystehtä-   telmän kehittämiseksi (HE 198/1996 vp) siten,
35226: vä on suoritettava ammattitaitoisesti ja huolelli-    että vahingolliseksi havaittavan liiketoiminnan
35227: sesti toimeksiantajan ja tämän vastapuolen edut       jatkaminen voidaan nykyistä tehokkaammin eh-
35228: huomioon ottaen.                                      käistä. Hallitus seuraa jatkuvasti myös nykyisen
35229:                                         KK 215/1997 vp                                               3
35230: 
35231: kiinteistönvälitystoimintaa koskevan alakohtai-    lautteen perusteella mahdollisesti tarvittavista li-
35232: sen lainsäädännön toimivuutta ja vaikutuksia       sätoimenpiteistä.
35233: itse välitystoimintaan sekä päättää saadun pa-
35234: 
35235:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1997
35236: 
35237:                                                   Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
35238: 4                                         KK 215/1997 vp
35239: 
35240: 
35241: 
35242: 
35243:                                         Tili Riksdagens Talman
35244: 
35245:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Vid övervakningen av förmedlingsverksamhe-
35246: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       ten betonas näringsidkarens och rörelsens ansva-
35247: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     riga föreståndares skyldighet att anmäla förut-
35248: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr        sättningarna för utövandet av näringen och de
35249: 215:                                                 ändringar som skett i dem. Länsstyrelserna är de
35250:                                                      tillsynsmyndigheter som övervakar att skyldig-
35251:           Har Regeringen för avsikt att med lag-     heten uppfylls och detta effektiveras med admi-
35252:        stiftningsmedel bättre än i dagens läge       nistrativa påföljder och straffbestämmelser. De
35253:        börja övervaka fastighetsmäklarnas            för förteckning över de fastighetsmäklare som är
35254:        verksamhet nu när bostads- och fastig-        verksamma på deras verksamhetsområde. Läns-
35255:        hetsmarknaden återhämtar sig och detta        styrelsen kan bl.a. på basis av de uppgifter som
35256:        medför att alla slags företagare dyker upp    fastighetsförmedlingsrörelserna har anmält till
35257:        på den?                                       registret eller anmälningar från konsumenterna
35258:                                                      ingripa i förekommande olägenheter genom att
35259:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ge en mäklare som har förfarit i strid med förord-
35260: anföra följande:                                     ningen om fastighetsmäklare en varning eller ge-
35261:                                                      nom att avbryt~ rörelsens verksamhet för högst
35262:     F örordningen om fastighetsmäklare (181 1        tre månader. Aven konsumentmyndigheterna
35263: 1993), som reglerar förmedlingen av fastigheter,     följer aktivt med fastighetsförmedlingen och in-
35264: trädde i kraft den 1 maj 1993. Med förordningen      formerar allmänt om sina ställningstaganden/av-
35265: moderniserades och lindrades regleringen av          göranden som gäller denna verksamhet.
35266: fastighetsförmedlingen bl.a. genom att verksam-          Målen med arbetet på att förnya tillståndsför-
35267: heten inte längre är beroende av tillstånd. Ut-      valtningen nåddes i fråga om fastighetsförmed-
35268: gångspunkten för revideringen var att inga såda-     lingen genom ovan nämnda förordning, i och
35269: na ändringar som försvagar konsumentskyddet          med att ansvaret för verksamheten samtidigt i
35270: skulle göras i förutsättningarna att driva näring-   större utsträckning överfördes tili branschen som
35271: en. Andra syften var att rationalisera tillstånds-   självreglering. Trots detta kvarstår en omfattan-
35272: förvaltningen och att lindra den reglering som       de konsumentskyddsrättslig lagstiftning som
35273: gäller drivandet av näringen. Åtgärderna anknöt      tryggar konsumenternas ställning. Eftersom det i
35274: till det allmänna arbetet med att revidera till-     allmänhet är fråga om en snäv näringsidkar-
35275: ståndsförvaltningen som inleddes år 1989.            grupps moral och inte yrkesskickligheten i bran-
35276:     Genom förordningen från 1993 slopades den        schen, anser regeringen att inte ens genom en
35277: detaljerade regleringen av förmedlingen, med         täckande lagstiftning, som lätt blir begränsande
35278: undantag för vissa principer som är viktiga med      för verksamheten, är det möjligt att förhindra att
35279: tanke på den. Eftersom de bestämmelser som           olägenheter tidvis förekommer. Dessutom förut-
35280: gäller bl.a. avtalsvillkor, jämkning av avtal och    sätts det alltid synnerligen tungt vägande skäl
35281: marknadsföring redan då ingick i konsument-          som grund för att man skall kunna avvika från
35282: skyddslagstiftningen, utarbetades förordningen       principen om näringsfrihet genom att skapa nya
35283: om fastighetsmäklare som en ramförordning            skyldigheter som i allmänhet förutsätter lagnivå.
35284: med utgångspunkten att den grundar sig på prin-      Eventuella olägenheter bör följaktligen enligt re-
35285: cipen om avtalsfrihet. När fastighetsförmed-         geringens åsikt i första hand förhindras genom
35286: lingsrörelse drivs skall god fastighetsförmed-       s.k. mjuka åtgärder som är förenliga med de olika
35287: lingssed iakttas enligt förordningen, i viiken som   parternas intressen, d.v.s genom att utöka både
35288: minimikrav ingår att näringsidkaren skall visa       den upplysning som inriktas på konsumenterna
35289: sin yrkeskompetens vid ett fastighetsmäklar-         och samarbetet mellan myndigheterna och bran-
35290: prov. Dessutom skall förmedlingsuppdraget ut-        schen, och först andra hand genom myndigheter-
35291: föras yrkesmässigt och omsorgsfullt med beak-        nas lagstiftningsåtgärder.
35292: tande av uppdragsgivarens och dennes motparts            Riksdagen behandlar som bäst en regerings-
35293: intressen.                                           proposition om att utveckla ett allmänt system
35294:                                             KK 215/1997 vp                                             5
35295: 
35296: för näringsförbud (RP 198/1996 rd), på så sätt att     stiftningen som gäller fastighetsförmedling fun-
35297: det effektivare än i dagens läge kan förhindras att    gerar och vilka effekter den har på själva förmed-
35298: sådan företagsverksamhet som upptäcks vara             lingen samt beslutar utgående från erhållen feed-
35299: skadlig fortgår. Regeringen följer kontinuerligt       back om vilka eventuella tilläggsåtgärder som
35300: med också hur den nuvarande branschvisa lag-           behövs.
35301: 
35302:      Helsingforsden 2 april 1997
35303: 
35304:                                                       Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
35305:                                            KK 216/1997 vp
35306: 
35307: Kirjallinen kysymys 216
35308: 
35309: 
35310: 
35311: 
35312:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Lapin sodan tuhojen korvaamisesta
35313: 
35314: 
35315: 
35316:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
35317: 
35318:    Toisen maailmansodan aikaiset juutalaiset         kanssa ja mahdollisesti kansainvälisessä tuomio-
35319: ovat alkaneet vaatia korvauksia heille aiheute-      istuimessa.
35320: tuista vahingoista, muun muassa siitä, että natsi-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35321: Saksaryösti heidän kultansaja myi sen Sveitsiin.     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35322: Sveitsiläiset ovatkin ottaneet kiireesti lusikan     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35323: kauniiseen käteen ja perustaneet rahastoja kor-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35324: vausten maksamiseen.
35325:    Saksalaiset tuhosivat sodan loppuvaiheissa                  Aikooko Hallitus ottaa esille saksa-
35326: koko Lapin aiheuttaen suunnattomat vahingot.                laisten ns. Lapin sodassa Suomelle ai-
35327: Suomalaiset eivät ole uskaltaneet ottaa korvaus-            heuttamat vahingot nyt, kun myösjuuta-
35328: kysymystä lainkaan esille. Mielestäni nyt, kun              laiset ovat alkaneet menestyksellä vaatia
35329: ollaan taas muutenkin veljiä ja tulevaisuudessa             korvauksia toisen maailmansodan vahin-
35330: varmasti vielä enemmän, Lapin tuhojen korvaa-               goista?
35331: minen pitäisi ottaa esille neuvotteluissa Saksan
35332:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1997
35333:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
35334: 
35335: 
35336: 
35337: 
35338:  279001
35339: 2                                          KK 216/1997 vp
35340: 
35341: 
35342: 
35343: 
35344:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
35345: 
35346:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tasavallan ja Saksan Hittotasavallan kanssa
35347: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        1970-luvun alussa käytiin Lapin sodan tuhojen
35348: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     korvaamisesta virallisia neuvotteluja näiden
35349: le jäsenelle kansanedustaja Sulo Aittaniemen         maiden kanssa.
35350: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 216:            Saksan Hittotasavallan kanssa käydyissä neu-
35351:                                                      votteluissa, joiden lopputulos ilmenee 19.9.1974
35352:           Aikooko Hallitus ottaa esille saksa-       annetusta yhteisestä julkilausumasta, todettiin,
35353:        laisten ns. Lapin sodassa Suomelle ai-        että toisesta maailmansodasta aiheutuneiden
35354:        heuttamat vahingot nyt, kun myös juuta-       Suomen vaatimusten tutkiminen on vuonna 1953
35355:        laiset ovat alkaneet menestyksellä vaatia     tehdyn Saksan ulkomaisia velkoja koskevan so-
35356:        korvauksia toisen maailmansodan vahin-        pimuksen (ns. Lontoon velkasopimus) mukaises-
35357:        goista?                                       ti lykätty "korvauskysymyksen lopullisen järjes-
35358:                                                      telyn yhteydessä tutkittavaksi". Näiden neuvot-
35359:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          telujen yhteydessä vuosina 1973 ja 1974 katsot-
35360: taen seuraavaa:                                      tiin saksalaistahalla viittauksen "korvauskysy-
35361:                                                      myksen lopullisiin järjestelyihin" tarkoittavan
35362:    Lapin sodan tuhoista on Suomen valtio aika-       yhtenäisen Saksan kanssa tehtävää rauhansopi-
35363: naan maksanut korvauksia vahinkoa kärsineille        musta.
35364: vuonna 1945 annetun toisen korvauslain perus-            Saksojen yhdistyttyä 3.10.1990 selvitettiin
35365: teella. Varat näiden korvausten maksamiseen          Suomen taholta muiden sotakorvauskysymyk-
35366: kerättiin erityisen omaisuuden luovutusveron         sissä rionastettavien maiden, kuten Belgian, Hol-
35367: muodossa. Näin ollen yksityiset kansalaiset, jot-    lannin, Norjan ja Tanskan, suhtautumista sota-
35368: ka kärsivät vahinkoja Lapin sodan johdosta,          korvauksiin. Tällöin kävi ilmi, että sotakorvaus-
35369: ovat jo saaneet korvauksensa Suomen valtion          kysymystä pidettiin käytännön tasolla loppuun
35370: toimesta.                                            käsiteltynä, joskin teoreettisesti vielä avoimena
35371:    Valtioiden väliset keskustelut Lapin sodan tu-    kysymyksenä. Näissä olosuhteissa Suomi ei pidä
35372: hojen korvaamisesta aloitettiin epävirallisesti jo   aiheellisena ottaa esille kysymystä sotakorvaus-
35373: 1950-luvulla. Suomen tunnustettuaja solmittua        ten vaatimisesta Saksalta.
35374: diplomaattiset suhteet Saksan demokraattisen
35375: 
35376:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1997
35377: 
35378:                                                                Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
35379:                                           KK 216/1997 vp                                             3
35380: 
35381: 
35382: 
35383: 
35384:                                       Tili Riksdagens Talman
35385: 
35386:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     demokratiska republiken och Förbundsrepubli-
35387: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-      ken Tyskland i början av 1970 och ingått diplo-
35388: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    matiska förbindelser med länderna fördes for-
35389: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr       mella förhandlingar om ersättningarna.
35390: 216:                                                   Under förhandlingarna med Förbundsrepu-
35391:                                                     bliken Tyskland, vilkas resultat framgår av den
35392:           Ämnar Regeringen ta upp de skador         gemensamma deklarationen 19.9.1974, konsta-
35393:        som tyskarna förorsakade Finland under       terades att utredningarna av de finska kraven tili
35394:        det s.k. Lapplandskriget nu då också ju-     följd av andra världskriget har uppskjutits "tili
35395:        darna med framgång börjat kräva ersätt-      den slutliga regleringen av skadeståndsfrågan" i
35396:        ningar för skador från andra världskri-      enlighet med 1953 års överenskommelse angåen-
35397:        get?                                         de tyska utlandsskulder (det s.k. skuldavtalet i
35398:                                                     London). 1 samband med dessa förhandlingar
35399:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       1973 och 1974 menade man på tyskt håll att
35400: anföra följande:                                    hänvisningen tili "den slutliga regleringen av ska-
35401:                                                     deståndsfrågan" avsåg ett fredsfördrag med ett
35402:    För förödelsen under kriget i Lappland har       enat Tyskland.
35403: finska staten i tiden betalt ersättningar tili de      Efter Tysklands enande 3.10.1990 utredde
35404: skadelidande med stöd av andra ersättningslagen     man från finsk sida h ur man i andra, i krigsskade-
35405: 1945. Pengar för detta skaffades genom en sär-      ståndsfrågor jämförbara Iänder som Belgien,
35406: skild s.k. förmögenhetsöverlåtelsebeskattning.      Holland, Norge och Danmark förhåller sig tili
35407: Detta betyder att de enskilda medborgare som        erättningsfrågan. Härvid framgick det att man i
35408: Ied skada under kriget i Lappland redan har fått    praktiken anser krigsskadeståndsfrågan slutbe-
35409: ett skadestånd på finska statens försorg.           handlad, även om den i teorin fortfarande är en
35410:    Mellanstatliga samtai om ersättningar för        öppen fråga. 1 detta läge anser Finland det inte
35411: Lapplandskrigets förödelser inleddes informellt     motiverat att ta upp frågan om krigsskadestånds-
35412: redan på 1950-talet. Sedan Finland erkänt Tyska     krav på Tyskland.
35413: 
35414:      Helsingforsden 27 mars 1997
35415: 
35416:                                                                    Utrikesminister Tarja Halonen
35417:                                            KK 217/1997 vp
35418: 
35419: Kirjallinen kysymys 217
35420: 
35421: 
35422: 
35423: 
35424:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Nuorten työttömien perusturvasta
35425: 
35426: 
35427: 
35428:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
35429: 
35430:    Tietojen mukaan jo 4 000 alle 25-vuotiasta           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35431: työtöntä on siirtynyt työttömyyskortiston ulko-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35432: puolelle. Kysymys on nuorista, joita koskevat        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35433: uudet säännökset harjoittelu- tai koulutuspai-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35434: kasta peruskorvauksen ehtona. Toisaalta tietysti
35435: on hallituksen mieleen, että tilastoitu työttömyys              Miten Hallitus suhtautuu siihen, että
35436: on alentunut 4 000 työttömällä ja työttömyyden              jo 4 000 nuorta on siirtynyt peruspäivära-
35437: puolittaminen on entistä lähempänä. Ilmiön laa-             han saamiselle säädettyjen uusien edelly-
35438: jentuessa se tulee olemaan kuitenkin ongelma,               tysten takia työttöminä työttömyyskor-
35439: joka on syntynyt hallituksen virheellisen työlli-           tistojen ulkopuolelle, ja
35440: syyspolitiikan johdosta.                                       aikooko Hallitus tehdä asiassa jota-
35441:                                                             kin?
35442: 
35443:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1997
35444: 
35445:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
35446: 
35447: 
35448: 
35449: 
35450: 279001
35451: 2                                            KK 217/1997 vp
35452: 
35453: 
35454: 
35455: 
35456:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35457: 
35458:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          määrää on vuoden 1996 alustaja erityisesti kulu-
35459: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           van vuoden aikana lisätty huomattavasti. Edel-
35460: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-        leen on lisätty työharjoittelupaikkojen määrää.
35461: le jäsenelle kansanedustaja Sulo Aittoniemen            Asianmukaisella intensiteetillä ammatilliseen
35462: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 217:           koulutukseen tai työharjoitteluun pyrkiväliä
35463:                                                         nuorella ei ole juurikaan pelkoa siitä, etteikö hän
35464:            Miten Hallitus suhtautuu siihen, että        tulisi valituksi johonkin hakemaansa koulutus-
35465:        jo 4 000 nuorta on siirtynyt peruspäivära-       tai työharjoitteluvaihtoehtoon. Mikäli näin kui-
35466:        han saamiselle säädettyjen uusien edelly-        tenkin kävisi, oikeus työmarkkinatukeen säilyy
35467:        tysten takia työttöminä työttömyyskor-           myös työvoimapoliittisten aktiivitoimenpiteiden
35468:        tistojen ulkopuolelle, ja                        välillä.
35469:           aikooko Hallitus tehdä asiassa jota-             Työmarkkinatuen saamisedellytysten muu-
35470:        kin?                                             toksella ei ole ollut tarkoitus pudottaa ketään
35471:                                                         järjestelmän ulkopuolelle, vaan päinvastoin tar-
35472:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            koituksena on ollut kannustaa aktiivisuuteen ja
35473: vasti seuraavaa:                                        luoda mahdollisuuksia työmarkkinoille sijoittu-
35474:                                                         misedellytysten parantamiseen.
35475:    Vuoden vaihteessa voimaan tulleen työttö-               Jättämällä hakeutumatta ammatilliseen kou-
35476: myysturvan kokonaisuudistuksen eräänä keskei-           lutukseen nuori ei häviä esim. työttömyystilas-
35477: senä tavoitteena oli siirtää työttömyysturva-           toista. Hän säilyy edelleen työnhakijana ja siten
35478: etuuksien maksatuksen painopistettä sellaisten          ollen myös työvoimapoliittisten aktiivitoimenpi-
35479: tilanteiden tukemiseen, joissa työnhakija on tosi-      teiden piirissä, joiden ajalta hän on kaikissa tilan-
35480: asiallisesti hakeutumassa työmarkkinoille tai esi-      teissa oikeutettu täysimääräiseen työmarkkina-
35481: merkiksi koulutuksen avulla parantamassa omia           tukeen. Mistään tilastojen kaunistelusta ei siis
35482: työmarkkinavalmiuksiaan. Työnhakijan oman               voida puhua.
35483: aktiivisuuden merkitys on aiempaan verrattuna              Viitaten edellä mainitsemaani työnhakijalta
35484: selvästi korostunut.                                    edellytettävään aktiivisuuteen työvoimatoimis-
35485:    Osana edellä mainittua tavoitetta työmarkki-         toon ilmoittautumista on pidettävä sen suhteen
35486: natuen saamisen ehtoja muutettiin vuoden 1996           ehdottomana vähimmäisvaatimuksena. Jos hen-
35487: alusta lukien alle 20-vuotiaiden ammattikoulu-          kilö ei syystä tai toisesta ilmoittaudu työnhaki-
35488: tusta vailla olevien henkilöiden osalta. Muutok-        jaksi työvoimatoimistoon, hän ei voi luonnolli-
35489: sen sisältönä oli se, että järjestelmän piirissä ole-   sestikaan päästä osalliseksi työvoimatoimiston
35490: van nuoren työnhakijan oli työttömyysaikaisen           palveluista. Hänelle ei voida tarjota esimerkiksi
35491: työmarkkinatukioikeutensa säilyttääkseen ha-            työharjoittelupaikkaa, joka on vaihtoehtona
35492: keuduttava hänelle soveltuvaan ammatilliseen            ammatilliseen koulutukseen hakeutumiselle.
35493: koulutukseen.                                              Työttömyyspäiväraha- ja työmarkkinatuki-
35494:     Uudistuksella pyrittiin vähentämään ammat-          järjestelmiin tehtyjen muutosta ansiosta aktiivi-
35495: titaidon puutteesta johtuvaa nuorisotyöttömyyt-         sen työnhakijan asema on monessa suhteessa
35496: tä. Alle 20-vuotiaiden työmarkkinatuella olevien        parantunut. Hänen mahdollisuuksiaan satun-
35497: työnhakijoiden määrä onkin alentunut yli 40 %           naisen työn vastaanottamiseen tai koulutukseen
35498: edellisvuoteen verrattuna. Puheena olevan työ-          osallistumiseen on helpotettu. Tämä edellyttää
35499: markkinatukisäännöksen soveltamisalaa laajen-           työnhakijalta kuitenkin tietynasteista omatoimi-
35500: nettiin kuluvan vuoden alusta lukien siten, että se     suutta ja yhteistyöhalukkuutta. Mikäli tahtoa
35501: koskee tällä hetkellä 18-24-vuotiaita ammatti-          oman aseman parantamiseen ei löydy, ovat työ-
35502: kouluttamattomia nuoria.                                hallinnon keinot varsin vähäiset.
35503:     Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen
35504: 
35505:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1997
35506: 
35507:                                                                         Työministeri Liisa Jaakonsaari
35508:                                              KK 217/1997 vp                                                  3
35509: 
35510: 
35511: 
35512: 
35513:                                           Tili Riksdagens Talman
35514: 
35515:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             utbildning har i början av 1996 och i synnerhet
35516: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande             under det här året utökats ansenligt. Vidare har
35517: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         man utökat antalet arbetspraktikplatser. En ung
35518: dagsledamot Sulo Aittoniemi undertecknade               person som med behörig intensitet söker sig tili
35519: spörsmål nr 217:                                        yrkesutbildning elier arbetspraktik behöver
35520:                                                         knappast frukta för att han inte skali bli antagen
35521:           Hur förhålier sig Regeringen tili det         tili något av de utbildnings- eller praktikalterna-
35522:        faktum att redan 4 000 unga hamnat               tiv som han ansökt om. Om så ändå råkar inträf-
35523:        utanför arbetslöshetsregistret på grund          fa, bibehålls rätten tili arbetsmarknadsstöd även
35524:        av bestämmelserna om de nya förutsätt-           mellan perioder av aktiva arbetskraftspolitiska
35525:        ningarna för mottagande av grunddag-             åtgärder.
35526:        penning, och                                         Avsikten med de ändrade förutsättningarna
35527:           ämnar Regeringen göra något åt sa-            för mottagandet av arbetsmarknadsstöd var inte
35528:        ken?                                             att sluta någon utanför systemet, utan tvärtom
35529:                                                         att uppmuntra till aktivitet och skapa förutsätt-
35530:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           ningar för förbättrade möjligheter tili placering
35531: anföra följande:                                        på arbetsmarknaden.
35532:                                                             Genom att låta bli att söka tili yrkesutbildning
35533:    Ett av de centrala målen för totalreformen av        försvinner den unga inte t.ex. från arbetslöshets-
35534: utkomstskyddet för arbetslösa, viiken trädde i          statistiken. Han kvarstår fortfarande som arbets-
35535: kraft vid årsskiftet, var att fokusera utanordning-     sökande och omfattas sålunda också av de aktiva
35536: en av utkomstskyddsförmånerna tili stödandet            arbetskraftspolitiska åtgärderna, under viiken
35537: av sådana situationer där en arbetssökande fak-         tid han i alla situationer är berättigad tili fullt
35538: tiskt ämnar söka sig tili arbetsmarknaden elier         arbetsmarknadsstöd. Någon försköning av sta-
35539: t.ex. med hjälp av utbildning ämnar förbättra sin       tistikerna kan man således inte tala om.
35540: egen arbetsmarknadsberedskap. Vikten av ar-                 Med hänvisning tili ovan nämnda aktivitet
35541: betssökandens egen aktivitet har framträtt defi-        som förutsätts från arbetssökandens sida bör
35542: nitivt tydligare än förut.                              anmälan tili arbetskraftsbyrån i detta avseende
35543:    Som ett led i ovan nämnda må1 ändrades vill-         anses som ett absolut minimikrav. lfali personen
35544: koren för mottagandet av arbetsmarknadsstöd i           i fråga av en eller annan orsak inte anmäler sig
35545: början av 1996 för per~~mer under 20 år vilka inte      som arbetslös arbetssökande hos arbetskraftsby-
35546: har yrkesutbildning. Andringen innebar att en           rån, kan han naturligtvis inte bli delaktig av ar-
35547: ung arbetssökande som omfattas av systemet bör          betskraftsbyråns serviceformer. Han kan inte er-
35548: söka sig till för honom lämplig yrkesutbi1dning         bjudas t.ex. en arbetspraktikplats, som är ett
35549: för att han skali bibehålia sin rätt tili arbetsmark-   alternativ tili ansökan tili yrkesutbildning.
35550: nadsstöd under en period av arbetslöshet.                   Tack vare de ändringar som gjorts i systemen
35551:    Reformen syftade till att minska sådan ung-          med arbetslöshetsdagpenning och arbetsmark-
35552: domsarbetslöshet som beror på avsaknad av yr-           nadsstöd har en aktiv arbetssökandes ställning i
35553: keskunskap. Antalet arbetssökande under 20 år           många avseenden förbättrats. Hans möjligheter
35554: som arbetsmarknadsstöd har därför minskat               att ta emot tilifålligt arbete eller att deltai utbild-
35555: med över 40% jämfört med föregående år. Till-           ning har underlättats. Detta förutsätter emelier-
35556: lämpningsområdet för nämnda bestämme1se om              tid en viss grad av initiativförmåga och samar-
35557:  arbetsmarknadsstöd utvidgades i början av det          betsvillighet av arbetssökanden. lfali det inte
35558:  här året så att det för närvarande gälier 18-24        finns någon vilja att förbättra den egna stälining-
35559: åriga ungdomar utan yrkesutbildning.                    en, är arbetsförvaltningens utvägar synnerligen
35560:     Antalet nybörjarplatser i anslutning tili yrkes-    ringa.
35561: 
35562:       Helsingfors den 3 april 1997
35563: 
35564:                                                                       Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
35565:                                              KK 218/1997 vp
35566: 
35567: Kirjallinen kysymys 218
35568: 
35569: 
35570: 
35571: 
35572:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Yrityksiä koskevan maksuhäiriörekisterin
35573:                                         perustamisesta
35574: 
35575: 
35576:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35577: 
35578:    Suomessa pidetään yksityisiä henkilöitä kos-        laista rekisteriä pidetä. Tähän asiaan pitäisi saa-
35579: kevaa maksuhäiriö- eli luottorekisteriä henkilö-       da korjaus.
35580: rekisterilain säännösten sallimana. Rekisterin pi-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35581: täminen on perusteltua, koska sen kautta talou-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35582: dellisissa suhteissa toiseen henkilöön oleva voi       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35583: saada tietoa tämän maksukyvystä ja halusta.            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35584: Rekisterin toimintaan nähden voidaan sellaise-
35585: naan esittää arvostelua muun muassa siitä, että                  Katsooko Hallitus, että yrityksille ja
35586: rekisteriin voi joutua erääntyneen laskun mak-                yhteisöille pitäisi olla samanlainen hen-
35587: sun vähäisestä viiveestä, kun taas ulosottoviran-             kilörekisterilain säännösten mukainen
35588: omainen tekee rekisteriin ilmoituksen yleensä                 luotto- eli maksuhäiriörekisteri kuin yksi-
35589: vasta, kun henkilö on todettu varattomaksi.                   tyisillä kansalaisilla on, ja
35590: Haarukan asiassa pitäisi olla kapeampi. Ongel-                   mitä Hallitus aikoo tehdä asian edistä-
35591: ma on siinä, että yrityksistä ja yhteisöistä ei täl-          miseksi?
35592: 
35593:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1997
35594:                                           Sulo Aittaniemi /kesk
35595: 
35596: 
35597: 
35598: 
35599:  279001
35600: 2                                             KK 218/1997 vp
35601: 
35602: 
35603: 
35604: 
35605:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
35606: 
35607:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           -asetus asettavat yksityishenkilöitä koskevalle
35608: mainitussa tarkoitetussa Te, Rouva Puhemies,             luottotietotoiminnalle täsmälliset rajat. Yritys-
35609: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          ten tietosuojasta ei ole vastaavaa lakia. Kuiten-
35610: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-           kin myös yrityksillä ja sen johdossa toimivilla
35611: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            saattaa olla tietosuojan tarvetta. Yrityksen lei-
35612: n:o 218:                                                 maaminen maksuhäiriöiseksi voi vakavasti vai-
35613:                                                          keuttaa liiketoimintaa.
35614:            Katsooko Hallitus, että yrityksille ja           Luottotietojen ehdoton virheettömyys on yri-
35615:         yhteisöille pitäisi olla samanlainen hen-        tystoiminnassa erittäin tärkeää. Luottotietotoi-
35616:         kilörekisterilain säännösten mukainen            minnan harjoittajilla on tässä suuri vastuu. Ensi-
35617:         luotto- eli maksuhäiriörekisteri kuin yksi-      arvoisen tärkeää on, että tietoja hankitaan vain
35618:         tyisillä kansalaisilla on, ja                    luotettavista tietolähteistä ja että rekisteröidyllä
35619:            mitä Hallitus aikoo tehdä asian edistä-       on oikeus tarkastaa itseään koskevat tiedot ja
35620:         miseksi?                                         saada väärät tiedot aikaistua viivytyksettä. Luo-
35621:                                                          tonantajan ja muun tietojen käyttäjän on aina
35622:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             itse arvioitava rekisteristä saamansa tiedon mer-
35623: vasti seuraavaa:                                         kitys. Virheellisten luottotietojen aiheuttamien
35624:                                                          taloudellisten vahinkojen korvaaminen voi olla
35625:     Henkilörekisterilaissa (471/1987) ja lain nojal-     mahdollista vahingonkorvauslain 5 luvun 1 §:n
35626: la annetun henkilörekisteriasetuksen 5 §:ssä             (412/1974) nojalla vain erittäin painavista syistä.
35627: (431/1994) säädetään henkilöluottotietojen ke-           Etenkin järjestelmällisessä luottotietotoiminnas-
35628: räämisestä ja tallettamisesta luottotietorekiste-        sa annettu virheellinen tieto voi aiheuttaa kor-
35629: riin. Henkilöluottotiedolla tarkoitetaan henkilö-        vausvelvollisuuden.
35630: rekisterilaissa henkilön taloudellisen aseman, si-          Oikeusministeriön oikeusrekisterikeskus yllä-
35631: toumusten hoitokyvyn tai luotettavuuden arvioi-          pitää konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteristä
35632: misessa käytettäviksi tarkoitettuja henkilötie-          annetun asetuksen (958/1994) perusteella kon-
35633: toja. Henkilötieto määritellään henkilörekisteri-        kurssi- ja yrityssaneerausrekisteriä sekä yksityis-
35634: laissa siten, että sillä tarkoitetaan sellaista henki-   henkilön velkajärjestelystä annetun asetuksen
35635: lön taikka henkilön ominaisuuksien tai elinolo-          (58/1993) perusteella velkajärjestelyrekisteriä,
35636: suhteiden kuvausta, joka voidaan tunnistaa tiet-         joiden tietopohjana on tuomioistuinten diaari-
35637: tyä luonnollista yksityistä henkilöä tai hänen           järjestelmä. Rekisterit ovat julkisia, ja niihin re-
35638: perhettään tai hänen kanssaan yhteisessä talou-          kisteröidään asetuksessa säädetyt tiedot olivatpa
35639: dessa eläviä koskevaksi. Henkilötiedon määritel-         maksukyvyttömyysmenettelyn kohteena yhtiöt
35640: mästä johtuu, että sellaiset luonnollista henkilöä       ja yhteisöt, yrittäjät tai yksityishenkilöt. Järjes-
35641: koskevat tiedot, jotka liittyvät häneen muussa           telmän toiminnassa ei ole ilmennyt epäkohtia
35642: ominaisuudessa kuin yksityishenkilönä, esimer-           eikä valtion ylläpitämien rekistereiden määrää
35643: kiksi elinkeinonharjoittajana, eivät ole henkilö-        ole tarvetta lisätä.
35644: rekisterilaissa tarkoitettuja henkilötietoja eikä           Oikeusministeriössä on vireillä henkilörekis-
35645: niihin sovelleta henkilörekisterilakia ja henkilö-       terilain kokonaistarkistus. Tarkistuksen taustal-
35646: rekisteriasetusta. Myös yrityksiä ja yhteisöjä           la on muun ohella Euroopan unionin tietosuoja-
35647: koskevien luottotietojen rekisteröinti jää henki-        direktiivi, joka velvoittaa jäsenvaltiot saatta-
35648: lörekisterilain ja henkilörekisteriasetuksen sovel-      maan henkilötietojen käsittelyä koskeva lainsää-
35649: tamisalan ulkopuolelle.                                  däntönsä direktiivin säännösten mukaiseksi lo-
35650:    Yrityksiä koskevia luottotietorekistereitä on         kakuuhun 1998 mennessä. Yksityishenkilöiden
35651: olemassa, ja luottotietotoimintaa harjoittavat           luottotietoja koskevat säännökset tulevat tarkis-
35652: yksityiset tahot määräävät itse yritysluottotieto-       tettaviksi tässä yhteydessä. Kansainvälisestikin
35653: toimintansa periaatteet. Henkilörekisterilaki ja         on erilaisia näkemyksiä siitä, miten laajasti tieto-
35654:                                            KK 218/1997 vp                                           3
35655: 
35656: suoja olisi ulotettava myös yhteisöihin ja yrittä-   sen jälkeen, kun yksityishenkilöiden luottotieto-
35657: jiin. Tätä kysymystä samoin kuin yritysten ja        jen rekisteröintiä koskevat säännökset on tarkis-
35658: yhteisöjen luottotietojen rekisteröinnin sääntely-   tettu.
35659: tarpeita voidaan selvittää erillisenä hankkeena
35660:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1997
35661: 
35662:                                                                    Oikeusministeri Kari Häkämies
35663: 4                                            KK 218/1997 vp
35664: 
35665: 
35666: 
35667: 
35668:                                           Tili Riksdagens Ta!man
35669: 
35670:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        som hänför sig till privatpersoner. Någon mot-
35671: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          svarande datasekretesslag för företag existerar
35672: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        däremot inte. Trots det kan företag och företags-
35673: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr           ledningen vara i behov av datasekretess. Om ett
35674: 218:                                                    företag uppges ha drabbats av betalningssvårig-
35675:                                                         heter, kan affårsverksamheten lida nog så stor
35676:            Anser Regeringen att det för företag         skada.
35677:         och sammanslutningar bör finnas ett lika-          Inom företagsvärlden är det synnerligen vik-
35678:         dant kreditregister, det vill säga ett regis-   tigt att kreditupplysningarna är fullständigt kor-
35679:         ter över betalningsstömingar, i enlighet        rekta- de instanser som bedriver kreditupplys-
35680:         med personregisterlagen som för enskilda        ningsverksamhet har axlat ett stort ansvar. Sär-
35681:         medborgare, och                                 skilt viktigt är det att upplysningar inhämtas
35682:            vad ämnar Regeringen göra för att dri-       endast från tillförlitliga källor samt att den regi-
35683:         va ärendet vidare?                              strerade har rätt att kontrollera de upplysningar
35684:                                                         som gäller honom själv och utan dröjsmål kan få
35685:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           felaktiga upplysningar korrigerade. Sedan kom-
35686: anföra följande:                                        mer det an på kreditgivare och andra registeran-
35687:                                                         vändare att uppskatta registerupplysningarnas
35688:    Om rätten att inhämta personkreditupplys-            betydelse. Gottgörelse med stöd av 5 kap. 1 §
35689: ningar och införa dessai kreditupplysningsregis-        skadeståndslagen (412/1974) för ekonomisk ska-
35690: ter föreskrivs i personregisterlagen (471/1987)         da till följd av felaktiga kreditupplysningar förut-
35691: och 5 § personregisterförordningen {431/1994),          sätter synnerligen vägande skäl. Ersättningsskyl-
35692: som har givits med stöd av lagen. 1 personregis-        dighet tili följd av felaktiga kreditupplysningar
35693: terlagen avses med personkreditupplysning per-          kan uppstå närmast vid systematisk kreditupp-
35694: sonuppgifter som är avsedda att användas vid            lysningsverksamhet.
35695: bedömning av en persons ekonomiska ställning,              Justitieministeriets rättsregistercentral för
35696: förmåga att svara för sina förpliktelser eller pålit-   med stöd av förordningen om konkurs- och före-
35697: lighet. Personuppgift definieras i personregister-      tagssaneringsregistret (958/1994) ett konkurs-
35698: lagen som en sådan beskrivning av en individ            och företagssaneringsregister och med stöd av
35699: eller individuella egenskaper eller levnadsförhål-      förordningen om skuldsanering för privatperso-
35700: landen som kan hänföras till en bestämd fysisk          ner (58/1993) ett skuldsaneringsregister, som
35701: person eller till hans familj eller någon som lever     bägge baserar sig på domstolarnas diariesystem.
35702: i gemensamt hushåll med honom. Uppgifter som            1 registren, som är offentliga, införs de uppgifter
35703: hänför sig tili en fysisk person i egenskap av          som nämns i förordningen oavsett om insolvens-
35704: någonting annat än av privatperson- tili exem-          förfarandet gäller ett företag eller en samman-
35705: pel näringsidkare- är alltså inte sådana person-        slutning, en företagare eller en privatperson. Sys-
35706: uppgifter som avses i personregisterlagen, och          temet fungerar tillfredsställande. Det finns inte
35707: därför är varken personregisterlagel'\. eller per-      någct behov av att upprätta nya register i statlig
35708: sonregisterförordningen tillämplig. Aven regi-          regi.
35709: streringen av sådana kreditupplysningar som                Personregisterlagstiftningen genomgår som
35710: hänför sig tili företag och sammanslutningar lig-       bäst en totaljustering vid justitieministeriet. En
35711: ger utanför personregisterlagens och -förord-           av anledningarna tili justeringen är Europeiska
35712: ningens tillämpningsområde.                             unionens datasekretessdirektiv, som förutsätter
35713:    Det finns visserligen företagskreditregister,        att medlemsländernas lagstiftning om behand··
35714: men verksamhetsprinciperna fastställs av de pri-        ling av personuppgifter överensstämmer med di-
35715: vata instanser som för registren. Personregister-       rektivet senasti oktober 1998. Bestämmelserna
35716: lagen och -förordningen stakar ut noggranna             om pcrsonkreditupplysning kommer att justeras
35717: gränser för sådan kreditupplysningsverksamhet           samtidigt. Åsikterna om hur långt datasekretes-
35718:                                            KK 218/1997 vp                                           5
35719: 
35720: sen bör utsträckas tili sammanslutningar och fö-     hänför sig tili företag och sammanslutningar ut-
35721: retagare går isär även internationellt. Denna frå-   redas som ett skilt projekt, när bestämmelserna
35722: ga kan tillika med behovet av att reglera regi-      om registrering av personkreditupplysningar väl
35723: streringen av sådana kreditupplysningar som          har justerats.
35724:      Helsingfors den 3 april 1997
35725: 
35726:                                                                    Justitieminister Kari Häkämies
35727:                                               KK 219/1997 vp
35728: 
35729: Kirjallinen kysymys 219
35730: 
35731: 
35732: 
35733: 
35734:                                     Esa Lahtela /sd ym.: Pakettipeltojen ottamisesta erikoisviljelyyn
35735: 
35736: 
35737: 
35738:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35739:    Menneinä vuosina perinteisen maatalouden             säviljelyalaa tarvittaisiin tällä hetkellä jo lähes
35740: ylituotannon supistusten johdosta peltoja on             100 hehtaaria.
35741: poistettu viljelykäytöstä.                                 Tulisikin pikaisesti selvittää, miten pakettipel-
35742:    Nyt Pohjois-Karjalassa erikoisviljely on li-         lot saataisiin käyttöön siten, että vuokraus olisi
35743: sääntynyt nopeassa tahdissa, ja ongelmaksi on-          mahdollinen jo ensi kesänä.
35744: kin noussut sopivien ja riittämättömien peltojen           On aika nurinkurista, että meillä ovat omat
35745: puute.                                                  pellot paketissa eivätkä säännökset anna ottaa
35746:    Hyvä esimerkki on Ilomantsi: siellä marjanvil-       niitä käyttöön sellaisten tuotteiden osalta, joista
35747: jelyala on noin 140 hehtaaria ja lisäksi on lehti-      ei ole ylituotantoa vaan niillä korvattaisiin ulko-
35748: mausteiden kasvatusalaa noin 8 hehtaaria.               maista tuontia.
35749:    Marjanviljelyllä on jo vuosikymmenien takai-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35750: set sopimusviljelyperinteet ja se on alueella mer-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
35751: kittävä elinkeino. Alueella on tarvittavat laitteet     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35752: ja kalusto sekä osaavat henkilöt, joilla on halu        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35753: jatkaa, kehittää ja laajentaa tätä erikoisviljelytoi-
35754: mintaa.                                                            Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ai-
35755:    Mutta uutta peltoalaa ei ole saatavilla, koska               konut ryhtyä, että erikoisviljelyn kasvun
35756: monet viljelijät ovat luopuneet viljelystä koko-                myötä syntynyt riittävän peltoalan tarve
35757: naan luopumissopimuksilla, ja näissä sopimuk-                   turvataan, ja
35758: sissa on mm. eläke-ehdot, jotka estävät pellon                     onko tarkoitus lähteä toimiin, joilla
35759: vuokrauksen ja ottamisen viljely käyttöön.                      luopumissopimusten perusteella viljele-
35760:    Erikoisviljely on luonteeltaan sellaista, että se            mättä olevien peltojen käyttöönotto teh-
35761: vaatii pitkäaikaisen vuokrasopimuksen, joka                     täisiin mahdolliseksi näihin tarkoituk-
35762: turvaa tuotannon jatkuvuuden. Ilomantsissa Ii-                  siin?
35763: 
35764:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1997
35765: 
35766:                       Esa Lahtela /sd                    Tapio Karjalainen /sd
35767:                       Jorma Kukkonen /sd                 Raimo Mähönen /sd
35768:                                       Raimo Holopainen /sd
35769: 
35770: 
35771: 
35772: 
35773: 279001
35774: 2                                        KK 219/1997 vp
35775: 
35776: 
35777: 
35778: 
35779:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
35780: 
35781:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
35782: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      taen seuraavaa:
35783: olette 13 päivänä maaliskuuta 1997 päivätyn kir-
35784: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      Hallituksella on tarkoitus antaa esitys edus-
35785: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Esa Lahtelan    kunnalle luopumiseläkelain (16/1974) ja maata-
35786: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       lousyrittäjien luopumiskorvauksesta annetun
35787: 219:                                               lain (133011992) muuttamisesta. Esityksen mu-
35788:                                                    kaan luopumiseläkkeelle tai luopumiskorvauk-
35789:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ai-   selle jäänyt maatalousyrittäjä voisi nykyistä va-
35790:        konut ryhtyä, että erikoisviljelyn kasvun   paammin luovuttaa omistukseensa jääneitä pel-
35791:        myötä syntynyt riittävän peltoalan tarve    tomaitaan lähialueen päätoimisille maatalou-
35792:        turvataan, ja                               denharjoittajille tai käytettäväksi luonnonsuoje-
35793:            onko tarkoitus lähteä toimiin, joilla   lu- tai maisema-alueina. Ehdotuksen mukaan
35794:        luopumissopimusten perusteella viljele-     tällaiset luovutukset eivät olennaisesti heikentäi-
35795:        mättä olevien peltojen käyttöönotto teh-    si eläkkeen- tai korvauksensaajan toimeentulo-
35796:        täisiin mahdolliseksi näihin tarkoituk-     mahdollisuuksia. Ehdotetut lait ovat tarkoitetut
35797:        siin?                                       tulemaan voimaan mahdollisimman pian senjäl-
35798:                                                    keen kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.
35799:      Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1997
35800: 
35801:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
35802:                                            KK 219/1997 vp                                               3
35803: 
35804: 
35805: 
35806: 
35807:                                        Tili Riksdagens Talman
35808: 
35809:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Regeringen har för avsikt att avlåta en propo-
35810: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrive1se av den      sition tili riksdagen med förs1ag tili lagar om
35811: 13 mars 1997 tili vederbörande med1em av stats-      ändring av lagen om avträdelsepension (16/1974)
35812: rådet översänt fö1jande av riksdagsman Esa Lah-      och lagen om avträdelseersättning f6r lantbruks-
35813: tela m.fl. undertecknade spörsmå1 nr 219:            företagare (1330/1992). Enligt propositionen
35814:                                                      skall en lantbruksföretagare som går i avträdelse-
35815:            Vi1ka åtgärder har Regeringen ämnat       pension eller erhåller avträdelseersättning Iättare
35816:        vidta för att trygga det behov av tillräck-   än hittilis kunna överlåta åkrar som blivit kvar i
35817:        lig åkerarea1 som uppkommit tili fö1jd av     hans ägo tili sådana personer i närheten som
35818:        att specia1odlingen ökat och                  idkar jordbruk på heltid eller för att användas
35819:            är det meningen att införa ett system     som naturskydds- eller landskapsområden. En-
35820:        som gör det möjligt att för dessa ändamål     ligt förslaget försämrar dylika överlåtelser inte
35821:        tai bruk åkrar som lämnats obrukade på        nämnvärt utkomstmöjligheterna för pensions-
35822:        grund av beslut om avträdelse?                eller ersättningstagaren. De föreslagna Iagarna
35823:                                                      avses träda i kraft så snart som möjligt efter att de
35824:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        har antagits och blivit stadfåsta.
35825: anföra fö1jande:
35826: 
35827:      Helsingforsden 26 mars 1997
35828: 
35829:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
35830:                                              KK 220/1997 vp
35831: 
35832: Kirjallinen kysymys 220
35833: 
35834: 
35835: 
35836: 
35837:                                     Mikko Kuoppa /va-r ym.: Työkyvyttömyyseläkehakemusten hyl-
35838:                                        käämisestä
35839: 
35840: 
35841:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35842: 
35843:     Työkyvyttömyyseläkkeiden ja yksilöllisten           kaisemassa selvityksessä (Heidi Nyman, Raija
35844: varhaiseläkkeiden hylkäysprosentit ovat nous-           Gould: Työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäykset
35845: seet 1990-luvulla verrattuna 1980-luvun jälki-          vuosina 1990-1995, Eläketurvakeskuksen mo-
35846: puoliskoon. Kansaneläkelaitoksen tilastosta voi-        nisteita 10, 1996) myönnetään kuitenkin epäsuo-
35847: daan laskea, että vuonna 1995 kaikista työky-           rasti mahdolliseksi, että laman aikana käytäntö
35848: vyttömyyseläkehakemuksista hylättiin 14,9 pro-          on tiukentunut: "On myös mahdollista, että ta-
35849: senttia, kun esimerkiksi vuonna 1986 hylkäys-           loudellisen tilanteen kiristyminen ja paine eläke-
35850: prosentti oli 8,7 prosenttia. Uusien eläkehake-         menojen säästämiseen ovat vaikuttaneet ratkai-
35851: musten hylkäysprosentti nousi samana aikana             sutoiminnassa mukana olevien asenteisiin siten,
35852: 13,1 prosentista 24,5 prosenttiin. Mainittuina          että lääketieteellisen näytön vaatimus on entises-
35853: vuosina yksilöllisten varhaiseläkkeiden ennak-          tään korostunut." Mainitun tilastoselvityksen
35854: kohakemusten hylkäysprosentit olivat 28,8               mukaan hylkäysprosentit ovat nousseet kaikissa
35855: (1986) ja 45,4 (1995), joten tässäkin kohdin hyl-       eläkejärjestelmissä ja kaikissa sairausryhmissä.
35856: käysprosentti nousi selvästi.                           Hylkäysprosentti ei ole selvässä yhteydessä sii-
35857:     Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan yksi-         hen, ovatko hakijat työttömiä vai työllisiä. Se
35858: tyisen sektorin työeläkkeissä työkyvyttömyys-           osaltaan vahvistaa johtopäätöstä, että kyse on
35859: eläkehakemusten hylkäysprosentti nousi 15,1             nimenomaan päätöskäytännön tiukentumisesta
35860: prosentista vuonna 1991 20,2 prosenttiin vuosi-         eikä hakijoiden ominaisuuksiin tai hakijajoukon
35861: na 1995 ja 1996.                                        koostumukseen perustuvista muutoksista.
35862:     Mm. kansanedustajien tietoon tulevat käytän-            Sitä paitsi 1990-luvulla hakijamäärät eivät ole
35863: nön tapaukset sekä useat lehdistössä esillä olleet      erityisesti nousseet, vaan 1980-luvulla jonakin
35864: esimerkit kertovat, että eläkehakemuksia hylä-          vuosina hakijamäärät olivat suuremmat. Vuon-
35865: tään monasti silloinkin, kun hakijan työkyvyttö-        na 1995 työkyvyttömyyseläkettä haki Kansan-
35866: myys on hyvin ilmeinen. Kun hoitava lääkäri on          eläkelaitokselta vajaat 48 000 ihmistä, kun vuon-
35867: todennut hakijan työkyvyttömäksi ja kuntou-             na 1987 hakijoita oli yli 51 000. Yksilöllisen var-
35868: tuksen mahdottomaksi, eläkelaitokselta tulee            haiseläkkeen hakijamäärät olivat suurimmillaan
35869: kuitenkin hylkäävä päätös, joka saattaa olla var-       vuosina 1989 ja 1990 ennen lamaa. Eläketurva-
35870: sin ylimalkaisesti - toisinaan jopa ylimielisesti       keskuksen tilaston mukaan alkaneet työkyvyttö-
35871: -perusteltu. Eläkkeen hakijat kokevat tilanteen         myyseläkkeet ovat vähentyneet vuoden 1990 jäl-
35872: usein hyvin nöyryyttäväksi. Usein hakijajoutuu          keen.
35873:  ristiriitaiseen tilanteeseen: työnantajat ja työvoi-       Pelkät tilastolliset tutkimukset eivät riitä sel-
35874:  maviranomaiset toteavat hakijan työkyvyttö-            vittämään työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäämi-
35875:  mäksi, mutta eläkelaitos työkykyiseksi. Tämä           seen liittyviä pulmia. Kyse on myös lakien tulkin-
35876: johtaa herkästi ns. väliinputoamiseen, jolloin ha-      taan, päätösmenettelyyn, lääkärietiikkaan ja elä-
35877:  kijalla ei ole työpaikkaa, ei eläkettä eikä myös-      kelaitosten intresseihin liittyvistä ongelmista.
35878:  kään työttömyysturvaa. Tiedossa on myös ta-            Sen vuoksi olisi paikallaan, että tutkimukset teki-
35879:  pauksia, joissa sairauspäivärahakin on evätty          si eläkelaitoksista riippumaton taho. Eläketurva-
35880:  varsin ilmeisissä sairaustapauksissa.                  keskus tai Kansaneläkelaitos eivät liene tutki-
35881:     Työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäämisestä on           musten rahoittajina ja organisoijina täysin puo-
35882:  tehty joukko tutkimuksia, jotka eivät anna ko-         lueettomia laitoksia. Tutkimuksissa olisi paneu-
35883:  vinkaan selvää vastausta siihen, miksi hylkäys-        duttava hakijoiden konkreettiseen elämäntilan-
35884:  prosentti on noussut. Eläketurvakeskuksen jul-         teeseen eikä vain tilastolukuihin.
35885: 
35886: 
35887: 279001
35888: 2                                           KK 220/1997 vp
35889: 
35890:    Kun vuoden 1996 alusta lähtien kansaneläke         pauksiin ja ongelmallisiin diagnooseihin. Tä-
35891: muuttui eläkevähenteiseksi, eläkepäätökset ovat       mänkin vuoksi päätöskäytäntöä tulisi kehittää
35892: alkaneet eriytyä. Suuri osa eläkepäätöksistä teh-     paremmin hakijan tilanteen huomioon ottavaksi
35893: dään ilman Kansaneläkelaitoksen myötävaiku-           ja oikeusturvaa vahvistavaksi, seuraavaan suun-
35894: tusta. Tämä voi erilaistaa myös työkyvyttömyys-       taan:
35895: eläkkeiden ja muiden varhaiseläkkeiden myöntä-           - kaikissa epävarmoissa tapauksissa eläke-
35896: miskäytäntöä. Pelättävissä on, että yksityiset        laitoksen olisi ennen päätöksentekoa otettava
35897: työeläkelaitokset alkavat suhtautua työkyvyttö-       yhteyttä hakijaan ja tarvittaessa järjestettävä
35898: myyseläkkeiden myöntämiseen entistä tiukem-           uusi tutkimus potilaan tilasta ja sairauksista;
35899: min. Nämä muutokset vaatisivat osaltaan tar-          kielteistä päätöstä ei voisi tehdä ilman tällaista
35900: kennettua seurantaa. Tähän liittyvät myös kun-        menettelyä;
35901: toutuksen ensisijaisuutta korostavat eläkelakien         - kielteiset päätökset olisi perusteltava ny-
35902: muutokset, jotka saattavat joissakin tapauksissa      kyistä laajemmin ja perusteellisemmin;
35903: tarpeettomastikin viivyttää työkyvyttömyys-              - jos päätös on kielteinen, eläkelaitoksen oli-
35904: eläkkeen myöntämistä.                                 si pystyttävä selvittämään, mitkä seikat ja toi-
35905:    Eläkepäätöksiin tutustuminen nostaa esille         menpiteet varmistavat potilaan työkyvyn ja kun-
35906: joukon periaatteellisia kysymyksiä. Hakijoissa        toutumisen.
35907: herättää hämmennystä se, että eläkelaitosten lää-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35908: kärit tekevät toisinaan hyvinkin kohtalokkaita        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
35909: päätelmiä hakijan terveydentilasta vain paperien      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35910: perusteella. Päätösten perustelut ovat toisinaan      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35911: hyvin niukat ja sävyltään kyseenalaisia. Epämää-
35912: räisesti perustellut kielteiset päätökset vahvista-              Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
35913: vat kuvaa kasvottomasta byrokratiasta, jonka                 työkyvyttömyyseläkehakemusten hyl-
35914: hampaisiin sairaat ihmiset ovat joutuneet. Vali-             käämisessä ilmenneiden ongelmien kor-
35915: tusmahdollisuus on olemassa, mutta valitusten                jaamiseksi, eläkkeenhakijoiden oikeus-
35916: käsittely kestää kauan ja usein vastaukset vali-             turvan vahvistamiseksi sekä hylkäyspää-
35917: tuksiin ovat yhtä tylyjä kuin alkuperäinen kieltei-          töksiä koskevan seurannan tiivistämisek-
35918: nen päätös.                                                  si eläkelakien muutosten yhteydessä?
35919:    On tietenkin ymmärrettävää, että eläkepää-
35920: töksiä tehtäessä törmätään vaikeisiin rajata-
35921:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1997
35922: 
35923:           Mikko Kuoppa /va-r             Veijo Puhjo /va-r              Esko-Juhani Tennilä /va-r
35924:                                              KK 220/1997 vp                                             3
35925: 
35926: 
35927: 
35928: 
35929:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35930: 
35931:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kästään lääketieteellisen diagnoosin pohjalta ei
35932: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          aina voi päätellä henkilön oikeudesta työkyvyt-
35933: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tömyyseläkkeeseen.
35934: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko                Sosiaali- ja terveysministeriö on kiinnittänyt
35935: Kuopan ym. kirjallisen kysymyksen n:o 220:             huomiota eläkepäätösten perustelemiseen. Mi-
35936:                                                        nisteriö asetti 19.9.1984 työryhmän, jonka tehtä-
35937:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          vänä oli laatia ohjeet eläkelaitoksia varten työky-
35938:        työkyvyttömyyseläkehakemusten hyl-              vyttömyyseläkepäätösten perustelemiseksi (STM
35939:        käämisessä ilmenneiden ongelmien kor-           työryhmämuistio 1985:22). Eläkelaitokset alkoi-
35940:        jaamiseksi, eläkkeenhakijoiden oikeus-          vatkin perustella ministeriön ohjeiden jälkeen
35941:        turvan vahvistamiseksi sekä hylkäyspää-         päätöksiä yksilöllisesti. Viimeksi Kansaneläke-
35942:        töksiä koskevan seurannan tiivistämisek-        laitoksen ja yksityisten alojen työeläkelaitosten
35943:        si eläkelakien muutosten yhteydessä?            päätöksentekoon ja päätösten perustelemiseen
35944:                                                        on kiinnitetty lainsäädäntötasolla huomiota
35945:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           vuoden 1995 alusta voimaan tulleissa kansanelä-
35946: vasti seuraavaa:                                       kelain ja yksityisten alojen työeläkelakien muu-
35947:                                                        toksissa (lait 878-892/1994). Näillä lainmuu-
35948:     Hallitusohjelman tavoitteena on ylläpitää ih-      toksilla muun muassa hallintomenettelylain
35949: misten toimintakykyä siten, että nykyisistä pas-       säännöksissä ilmaistut periaatteet ulotettiin kos-
35950: siivisista etuusmuodoista voitaisiin siirtyä aktii-    kemaan myös yksityisten alojen työeläkelaitok-
35951: visiin ennalta ehkäiseviin ja kuntoutusta suosi-       sia. Kansaneläkelaitosta hallintomenettelylaki
35952: viin toimenpiteisiin. Tällöin nousee keskeisenä        on koskenut jo tätä ennen.
35953: esille nykyinen työkyvyttömyyseläkekäytäntö.              Kansaneläkelaitoksen eduskunnan apulaisoi-
35954:     Sosiaalivakuutusta koskevan lainsäädännön          keusasiamiehelle antaman päätösten perustele-
35955: mukaan oikeuden työkyvyttömyyseläkkeeseen              mista koskevan lausunnon mukaan Kansanelä-
35956: ratkaisee sosiaalivakuutuslaitos; joko työeläke-       kelaitos perustelee työkyvyttömyyseläkettä ja
35957: laitos tai Kansaneläkelaitos. Lainsäädännön            yksilöllistä varhaiseläkettä koskevat kielteiset
35958: mukaan näille laitoksille on annettu oikeus päät-      päätökset yksilöllisesti. Työkyvyttömyyseläke-
35959: tää siitä, onko eläkkeen hakijalla oikeus työky-       päätösten perustelujen vakiomuotoisen alku-
35960: vyttömyyseläkkeeseen. Hoitavan lääkärin lau-           osan jälkeen seuraa kielteisissä päätöksissä yksi-
35961: sunto on vain eläkelaitoksen päätöksentekoa            löllinen perusteluosa. Vähimmäisvaatimuksena
35962: varten tarvittava asiakirja, jossa kuvataan poti-      päätöksissä ovat yksilölliset lääketieteelliset pe-
35963: laan sairautta ja hänen toimintakykyään. Hoita-        rustelut, jotka ratkaisija kirjoittaa Kansaneläke-
35964: van lääkärin lausunnon pitäisi olla niin objektii-     laitoksen asiantuntijalääkärin asiakirjoihin teke-
35965: vinen selvitys näistä seikoista, että myös vakuu-      mien merkintöjen perusteella. Asiantuntijalää-
35966: tuslaitoksen lääkäri voisi päätyä samanlaiseen         käri esittää perusteluissaan, minkä sairauden tai
35967: lopputulokseen.                                        sairauksien vaikutuksesta on kysymys tai minkä
35968:     Työkyvyttömyyseläkeratkaisu perustuu ar-           elimen tai alueen vammasta tai viasta on kysymys
35969: vioon hakijan kokonaistilanteesta. Ratkaisua           työkykyyn vaikuttavan haitan arvioinnissa. Lo-
35970: tehtäessä arvioidaan hänen jäljellä oleva työky-       puksi Kansaneläkelaitoksen päätöksessä luon-
35971:  kynsä sekä se, minkälaiseen työhön hän tällä          nehditaan terveydellisen haitan astetta työn vaa-
35972: työkyvyllä pystyisi. Samanasteinen sairaus, vika       timuksiin verrattuna eli tuodaan esille ammatti,
35973:  tai vamma voi aiheuttaa hyvinkin eriasteista työ-     johon nähden terveydellistä haittaa on arvioitu.
35974:  kyvyn alenemista, koska työkykyyn vaikuttavat            Eläketurvakeskus on eduskunnan oikeusasia-
35975:  myös muut kuin lääketieteelliset tekijät. Tällaisia   miehelle antamansa lausunnon mukaan antanut
35976:  ovat esimerkiksi hakijan ikä, ammatti, koulutus,      ohjeet työkyvyttömyyseläkepäätösten perustele-
35977:  työkokemus, kotipaikkasidonnaisuus ja asuin-          misesta. Ohjeiden mukaan kaikki työkyvyttö-
35978:  paikkakunnan työllisyystilanne. Näin ollen pel-       myyseläkehakemuksiin annettavat kielteiset
35979: 4                                            KK 220/1997 vp
35980: 
35981: päätökset on perusteltava ilmoittamalla ratkai-        näyttävät olevan työntekijöiden ikä- ja ammatti-
35982: sun perusteena olevat tosiseikat, säännökset ja        rakenteen muutokset sekä muutokset sairasta-
35983: määräykset. Päätöksestä tulee muun muassa              vuuden rakenteessa sekä siinä, millaisten sai-
35984: käydä ilmi, mihin työkyvyttömyysmääritelmän            rauksien perusteella työkyvyttömyyseläkkeitä
35985: edellytyksiin tai edellytysten puuttumiseen rat-       haetaan. Laman aiheuttama epävarmuus ja työt-
35986: kaisu on perustunut. Ratkaisuun vaikuttava lää-        tömyyden pelko lisäävät halukkuutta hakeutua
35987: ketieteellinen kannanotto on ohjeiden mukaan           työkyvyttömyyseläkkeelle tai yksilölliselle var-
35988: mainittava päätöksessä siten, että hakijalle esite-    haiseläkkeelle. Työttömyys voi lisätä eläkkeelle
35989: tään eläkelaitoksen johtopäätökset hakijan työ-        hakeutumista suoraan työttömyyseläkejärjestel-
35990: kykyyn vaikuttavista lääketieteellisistä löydök-       män kautta. Toisaalta se saattaa myös vähentää
35991: sistä.                                                 työkyvyttömyyseläkkeelle pyrkimistä, koska
35992:     Työeläkelaitosten liiton lausunnon mukaan          työttömyysturva nähdään eläkkeen vaihtoehto-
35993: kaikki työeläkelaitokset noudattavat Eläketur-         na.
35994: vakeskuksen antamia ohjeita. Työeläkelaitosten             Eläkettä haetaan entistä enemmän psyykkisen
35995: liiton lausunnon mukaan eläkelaitokset laativat        sairauden takia. Erityisesti ns. oirediagnoosit,
35996: eläkelausuntojen, lääkärinlausuntojen ym. asia-        joissa vaivojen takana olevaa sairautta ei ole pys-
35997: kirjojen perusteella muodostamastaan kokonais-         tytty määrittelemään, ovat lisääntyneet. Tällai-
35998: kuvasta yksilölliset päätökset, joista päätöspe-       sessa tilanteessa hoidon ja kuntoutuksen asemes-
35999: rustelujen lisäksi ilmenevät muun muassa haki-         ta vaihtoehdoksi on esitetty eläkkeelle siirtymis-
36000: jan työhistoria, työntekoa haittaavat ilmoitetut       tä.
36001: sairaudet sekä johtopäätös niiden lääketieteelli-          Eläkepäätöksiin liittyy aina merkittävä talou-
36002: sestä merkityksestä hakijan työkykyyn.                 dellinen kustannus yhteiskunnalle ja eläkejärjes-
36003:     Sosiaali- ja terveysministeriössä tunnetaan sy-    telmälle. Tätä ei aina tiedosteta, kun eläkkeelle
36004: vää huolestumista siitä ristiriidasta, jota työky-     siirtymisestä keskustellaan esimerkiksi työttö-
36005: vyttömyyseläkkeenhakijat näyttävät kokevan             myyden hoitamisen keinona. Jos henkilö, jonka
36006: eläkkeelle pääsyn suhteen sekä väitteistä, että        kuukausipalkka on 12 000 markkaa, jää esimer-
36007: työkyvyttömyyseläkkeiden myöntökäytäntö oli-           kiksi 50-vuotiaana ennenaikaiselle eläkkeelle,
36008: si kiristynyt. Sen vuoksi sosiaali- ja terveysminis-   hänestä aiheutuu pelkästään eläkejärjestelmälle
36009: teriö pyysi vuoden 1996 toukokuun puoliväliin           1,1 miljoonan markan ylimääräinen kustannus.
36010: mennessä eläkelaitoksilta selvityksen työkyvyt-        Lisäksi hänen mukanaan siirtyy työelämästä
36011: tömyyseläkkeiden myöntämisperusteista. Tilas-          pois huomattava tuottavuuspanos. Tällaiset sei-
36012: tojen perusteella työkyvyttömyyseläkkeiden ja          kat korostavat, että eläkeharkinnan on oltava
36013: yksilöllisten varhaiseläkkeiden hylättyjen hake-       erittäin perusteellinen.
36014: musten prosentuaalinen osuus on kasvanut vuo-              Hallitusohjelmassa on pyritty korostamaan
36015: sina 1990-1995.                                        ennalta ehkäisevien toimenpiteiden ja kuntou-
36016:     Ministeriön selvityksen yhteydessä eläkelai-       tuksen merkitystä myös työkyvyttömyyseläkkei-
36017: toksilta saarnat vastaukset korostavat sitä, että      tä arvioitaessa. Tämän mukaisesti sosiaali- ja
36018: hylkäysprosenttien tulkinta ei ole yksiselitteistä.    terveysministeriö on asettanut 12.5.1995 työky-
36019: Hylkäyspäätösten ohella on kiinnitettävä huo-          vyttömyyseläkkeeseen liittyviä ongelmia selvittä-
36020: miota hakemusten määriin, eläkkeellehakeutu-           vän ns. LETKA-työryhmän, jossa ovat edustet-
36021: misikään ja -hakemisalttiuteen. Pelkästään hyl-        tuina kaikki vakuutusjärjestelmät sekä keskeiset
36022: käysprosenttien muutosten perusteella ei voida         työnantaja- ja työntekijäjärjestöt. Työryhmä on
36023: tehdä sellaista johtopäätöstä, että hallinnollinen     työssään pyrkinyt hakemaan sellaisia uudistus-
36024: käytäntö työkyvyttömyyseläkkeitä myönnettä-            ehdotuksia, jotka tähtäävät työkyvyn ylläpitoon
36025: essä olisi kiristynyt. Tarkastelukaudella ei ole       ja työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyyn. Samaan
36026: tehty sellaisia lainsäädännöllisiä muutoksia, jot-     päämäärään tähtää myös kansallinen ikäohjel-
36027: ka suoraan vaikuttaisivat hylkäysprosenttien           ma, jonka tavoitteena on ikääntyneiden työpa-
36028: nousuun. Lainmuutosten johdosta työkyvyttö-            noksen täysipainoinen hyödyntäminen.
36029: myyden arviointiohjeita ei ole muutettu. Viran-            Näiden lisäksi lainsäädännön tasolla on kiin-
36030: omaiset tai eläkelaitokset eivät myöskään ole          nitetty huomiota eläkeasioita varten tarvittaviin
36031: antaneet ohjeita kiristää myöntämiskäytäntöä.          lääkärinlausuntoihin ja niihin liittyviin hoito- ja
36032: Edelleen 75 prosenttia hakijoista saa työkyvyttö-      kuntoutustoimenpiteisiin. Vuoden 1996 alusta
36033: myyseläkkeen ensimmäisellä hakemiskerralla.            voimaan tulleiden työeläkelainsäädännön muu-
36034:     Hylkäyspäätösten lisääntymisen taustalla           tosten perusteella lääkärinlausunnoissa on esitet-
36035:                                            KK 220/1997 vp                                            5
36036: 
36037: tävä nykyisin selvitys myös potilaan jäljellä ole-   tähtäävät kaikki siihen, että eläkkeenhakijoiden
36038: vasta työkyvystä ja sen ylläpitämiseen liittyvistä   oikeusturvaa vahvistetaan ja henkilö saisi riittä-
36039: hoito- ja kuntoutusmahdollisuuksista.                vän hoidon ja kuntoutuksen hyvissä ajoin ennen
36040:    Parhaillaan vireillä olevat uudistushankkeet      eläkkeellejäämisvaihetta.
36041: 
36042:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1997
36043: 
36044:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
36045: 6                                          KK 220/1997 vp
36046: 
36047: 
36048: 
36049: 
36050:                                         Tili Riksdagens Talman
36051: 
36052:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           medicinska faktorer. Sådana är t.ex. sökandens
36053: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande           ålder, yrke, utbildning, arbetserfarenhet, bun-
36054: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       denhet till hemorten samt sysselsättningssitua-
36055: dagsman Mikko Kuoppa m.fl. undertecknade              tionen på boningsorten. Sålunda kan en persons
36056: spörsmål nr 220:                                      rätt tili invalidpension inte alltid avgöras enbart
36057:                                                       på grundval av en medicinsk diagnos.
36058:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-            Social- och hälsovärdsministeriet har gett akt
36059:        ta för att rätta tili de problem som upp-      på motiveringen tili pensionsbesluten. Ministe-
36060:        stått i samband med avslag på ansökning-       riet tilisatte den 19 september 1984 en arbets-
36061:        ar om invalidpension, förbättra rätts-         grupp som hade tili uppgift att för pensionsan-
36062:        skyddet för dessa pensionssökande samt         stalterna göra upp anvisningar om motiveringen
36063:        för att i samband med ändringar av pen-        tili besluten om inva1idpension (arbetsgrupps-
36064:        sionslagarna öka uppföljningen av av-          PM 1985:22 SHM). 1 och med ministeriets anvis-
36065:        slagsbesluten?                                 ningar började pensionsanstalterna ocksä moti-
36066:                                                       vera varje enskilt beslut. Pä lagstiftningsnivå har
36067:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         man senasti samband med de ändringar av folk-
36068: anföra följande:                                      pensionslagen och arbetstidslagarna för den pri-
36069:                                                       vata sektorn som trädde i kraft vid ingången av
36070:    Ett av syftena med regeringsprogrammet är          1995 (878- 892/1994) gett akt pä beslutsfattan-
36071: att upprätthålia funktionsförmågan hos männis-        det i fo1kpensionsanstalten och den privata sek-
36072: kor på så sätt att en övergång från nuvarande         torns arbetspensionsanstalter och vid deras moti-
36073: passiva förmånsformer till sådana aktiva åtgär-       vering av besluten. Genom dessa lagändringar
36074: der som verkar i förebyggande syfte och stöder        utvidgades bl.a. de principer som nämns i 1agen
36075: rehabilitering blir möjlig. Härvid aktualiseras       om förvaltningsförfarande så att de började gälia
36076: gäliande praxis i fråga om invalidpensioner.          även arbetspensionsanstalterna inom den privata
36077:    Enligt socialförsäkringslagstiftningen a vgörs     sektorn. Folkpensionsanstalten tilihörde redan
36078: rätten till invalidpension av en socialförsäkrings-   från förut tillämpningsområdet för lagen om för-
36079: anstalt, antingen arbetspensionsanstalten eller       va1tningsförfarande.
36080: folkpensionsanstalten. Enligt lagstiftningen har          Enligt det utlätande som gäller motiveringen
36081: dessa anstalter rätt att bestämma om en pen-          av beslut som Fo1kpensionsanstalten har avgett
36082: sionssökande har rätt till invalidpension. Det ut-    till riksdagens biträdande justitieombudsman
36083: låtande som avges av den behandlande läkaren          motiveras negativa beslut beträffande invalid-
36084: utgör endast ett dokument som pensionsanstal-         pension och individueli förtidspension enskilt.
36085: terna behöver för sitt beslutsfattande och som        Standardinledningen i motiveringen tili bes1uten
36086: beskriver patientens sjukdom och funktionsför-        om invalidpension följs i negativa beslut av en
36087: måga. Den behandlande läkarens utlåtande bör          individueli motiveringsdel. Miminikravet är att
36088: grunda sig på en så objektiv utredning av dessa       besluten skall innehålla en individueli medicinsk
36089: faktorer att även pensionsanstaltens läkare kan       motivering som den som avgör ärendet skriver
36090: komma till samma slutresultat.                        utgäende frän de anmärkningar som Folkpen-
36091:    Ett invalidpensionsavgörande grundar sig på        sionsanstaltens sakkunnigläkare har gjort i
36092: en uppskattning av sökandens helhetssituation. 1      handlingarna. 1 motiveringen redogör sakkun-
36093: avgörandet uppskattas sökandens återstående           nigläkaren för viiken elier vilka sjukdomar som
36094: arbetsförmåga samt hurudant arbete han kan            gett de verkningar som kommer i fråga eller för i
36095: utföra med denna arbetsförmåga. Likartade             vilket organ eller viiken kroppsdel den skada elier
36096: sjukdomar, skador eller lyten kan åsamka myck-        det lyte finns som är av betydelse vid bedömning-
36097: et olika grader av nedsatt arbetsförmåga, efter-      en av det men som påverkar arbetsförmågan. 1
36098: som arbetsförmågan påverkas av även andra än          Folkpensionsanstaltens beslut beskrivs tili sist
36099:                                              KK 220/1997 vp                                            7
36100: 
36101: hur denna skada klassificeras i förhållande tili       om beviljande av invalidpension skulle ha åtstra-
36102: arbetskraven, dvs. redogörs för det yrke i förhål-     mats. Under granskningsperioden har det inte
36103: lande tili vilket skadan har bedömts.                  genomförts sådana lagstiftningsmässiga änd-
36104:     Pensionsskyddscentralen har enligt sitt utlå-      ringar som direkt skulle höja avslagsprocenten
36105: tande tili riksdagens biträdande justitieombuds-       för ansökningar. Anvisningarna om bedömning
36106: man meddelat anvisningar om motiveringen tili          av arbetsoförmåga har inte ändrats tili följd av
36107: beslut om invalidpension. Enligt anvisningarna         lagändringar. Varken myndigheterna eller pen-
36108: skall alla avslag på ansökningar om invalidpen-        sionsanstalterna har heller gett anvisningar om
36109: sion motiveras så att i dem anges de faktorer,         att praxis vid beviljande av pensioner bör åtstra-
36110: stadganden och bestämmelser som utgjort grund          mas. Fortfarande beviljas 75 procent av sökan-
36111: för beslutet. Av beslutet skall bl.a. framgå vilka     dena invalidpension första gången de ansöker.
36112: krav i fråga om definitionen på arbetsoförmåga             Det ökade antalet avslagsbeslut verkar bero
36113: eller bristen på sådana krav beslutet grundar sig      på ändringar i arbetstagarnas ålders- och yrkes-
36114: på. Den medicinska förklaring som underbygger          struktur, sjukfrekvensens struktur samt arten av
36115: avgörandet skall enligt anvisningarna nämnas i         de sjukdomar som ligger som grund för ansök-
36116: beslutet på ett sådant sätt att sökanden får en        ningarna om invalidpension. Den osäkerhet och
36117: förklaring tili pensionsanstaltens slutsatser om       rädsla för arbetslöshet som uppkommit tili följd
36118: de medicinska faktorer som är av betydelse för         av depressioneo ökar benägenheten att ansöka
36119: sökandens arbetsförmåga.                               om invalidpension eller individuell förtidspen-
36120:      Enligt ett utlåtande av Arbetspensionsanstal-     sion. Arbetslösheten kan leda tili en ökning av
36121: ternas Förbund följer samtliga arbetspensions-         antalet personer som ansöker om pension direkt
36122:  anstalter de anvisningar som pensionsskyddscen-       via arbetslöshetspensionssystemet. Å andra si-
36123:  tralen meddelat. Enligt förbundets utlåtande fat-     dan kan arbetslösheten också minska intresset
36124:  tar pensionsanstalterna enskilda beslut utgående      för invalidpension eftersom utkomstskyddet för
36125:  från den helhetsbild de bildat med stöd av pen-       arbetslösa ses som ett alternativ tili pension.
36126:  sionsutlåtanden, läkarutlåtanden m.fl handling-           Ansökningar om pension på grund av psykis-
36127:  ar. Utöver motiveringen skall av besluten även        ka sjukdomar har blivit allt vanligare. Framför
36128:  framgå bl.a. sökandens arbetshistoria, de angiv-      allt har antalet s.k. symtomdiagnoser där man
36129:  na sjukdomar som inverkar nedsättande på ar-          inte har kunnat fastställa den sjukdom som orsa-
36130:  betsförmågan samt en slutsats om hur dessa fak-       kar symtomen ökat. 1 dylika situationer har pen-
36131:  torer påverkar sökandens arbetsförmåga i medi-        sionering föreslagits som ett alternativ tili vård
36132:  cinskt hänseende.                                     och rehabilitering.
36133:      Vid social- och hälsovårdsministeriet är man          Pensionsbeslut medför alltid betydande kost-
36134:  mycket bekymrad över den konflikt som de som          nader för samhället och pensionssystemet. Detta
36135:  ansöker om invalidpension tycks uppleva i för-        uppmärksammas inte alltid då pensionering
36136:  hållande tili sin pensionering samt påståendena       nämns som en metod för bekämpning av t.ex.
36137:  om att praxis i fråga om beviljande av pension        arbetslösheten. Om en person med en månadslön
36138:  skulle ha åtstramats. Därför har social- och häl-     på 12 000 mk blir förtidspensionerad vid en ålder
36139:  sovårdsministeriet begärt att pensionsanstalter-      av t.ex. 50 år medför han en extra kostnad om 1,1
36140:  na skall lämna en utredning om grunderna för          milj. mk enbart för pensionssystemet. Utöver
36141:  beviljande av invalidpension före mitten av maj       arbetstagaren går arbetslivet dessutom miste om
36142:   1996. Enligt statistiken har den procentuella an-    en betydande produktivitetsinsats. Dylika fakto-
36143:   delen avslagna ansökningar om invalidpension         rer betonar vikten av att pensionsbesluten prövas
36144:   och individuell förtidspension ökat åren 1990-       grundligt.
36145:   1995.                                                    1 regeringsprogrammet har man gått in för att
36146:      De svar som ministeriet inhämtat hos pen-         i samband med bedömningen av beslut om inva-
36147:   sionsanstalterna i samband med utredningen           lidpension betona vikten av förebyggande åtgär-
36148:   framhåller att tolkningen av avslagsprocenterna      der och rehabilitering. Utgående från detta har
36149:   inte är entydig. Vid sidan av besluten om avslag     social- och hälsovårdsminsiteriet den 12 maj 1995
36150:   skall även antalet ansökningar, pensionssökan-       tillsatt en arbetsgrupp (den s.k. LETKA-arbets-
36151:   denas ålder och benägenheten att ansöka om           gruppen) med uppgift att utreda prob1emen i
36152:   pension beaktas. Enbart med hänsyn tili ändring-     anslutning tili invalidpension. 1 arbetsgruppen är
36153:   arna i avslagsprocenterna kan man inte dra den       alla försäkringssystem samt de centrala arbetsgi-
36154:   slutsatsen att den administrativa praxisen i fråga   var- och arbetstagarorganisationerna företräd-
36155: 8                                           KK 220/1997 vp
36156: 
36157: da. Arbetsgruppen har i sitt arbete gått in för att     lagstiftningen som trädde i kraft vid ingången av
36158: utarbeta reformförslag med inriktning på upp-           1996 krävs numera att man i läkarutlåtandena
36159: rätthållande av arbetsförmågan och förebyggan-          redogör även för patientens återstående arbets-
36160: de av arbetsoförmåga. Det nationella ålderspro-         förmåga samt för vård- och rehabiliteringsmöj-
36161: grammet som eftersträvar fullt utnyttjande av de        ligheter i anslutning till upprätthållandet av ar-
36162: åldrande arbetstagarnas arbetsinsats har samma          betsförmågan.
36163: målsättning.                                               Syftet med de samtliga reformprojekt som för
36164:    Utöver detta har man på lagstiftningsnivå fåst       närvarande är under arbete är att förstärka rätts-
36165: uppmärksamhet vid de läkarutlåtanden som                skyddet för dem som ansöker om pension samt
36166: krävs för pensionsansökningar samt vid de vård-         att sörja för att de enskilda sökandena får till-
36167: och rehabiliteringsåtgärder som hänför sig till         räcklig vård och rehabilitering i god tid före pen-
36168: dem. Med stöd av de ändringar i arbetspensions-         sioneringsskedet.
36169: 
36170:      Helsingfors den 3 april 1997
36171: 
36172:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
36173:                                             KK 221/1997 vp
36174: 
36175: Kirjallinen kysymys 221
36176: 
36177: 
36178: 
36179: 
36180:                                    Minna Karhunen /kok ym.: Talviajan nopeusrajoitusten poistami-
36181:                                       sesta
36182: 
36183: 
36184:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
36185: 
36186:    Liikenneministeriön yleisohjeiden mukaan           tinen kokeilu talviajan muuttuvista nopeusrajoi-
36187: Suomessa on talvisin käytössä vähintään noin          tuksista on antanut hyviä tuloksia. Kyseisellä 50
36188: neljän kuukauden ajan ns. talvinopeusrajoitus.        kilometrin matkalla onnettomuudet eivät ole ai-
36189: Sen mukaan nopeusrajoitukset 100 km/h alenne-         nakaan lisääntyneet, mutta nopeusrajoitusten
36190: taan nopeuteen 80 km/h sekä rajoitukset 120           noudattaminen on parantunut oleellisesti, koska
36191: km/h nopeuteen 100 km/h. Tiepiireillä on oikeus       autoilijat kokevat järjestelyn mielekkääksi. Ko.
36192: jättää enintään 15 % kesäaikaisten l 00 km/h no-      järjestelyn haittapuolena on kalleus.
36193: peusrajoitusten alaisista teistä 100 km/h rajoituk-      Tutkimusten mukaan suurin nopeusrajoitus-
36194: sen piiriin myös talvisin. Samoin tiepiireillä on     ten turvallisuusvaikutus saadaan hyvillä teillä ja
36195: oikeus harkintansa mukaan aloittaa talviajan          hyvissä olosuhteissa -ja juuri tällöin talviajan
36196: nopeusrajoitukset jo lokakuun alussa ja pitää         nopeusrajoituksista on eniten valitettu. Huo-
36197: niitä käytössä maaliskuun loppuun saakka. Tal-        noissa olosuhteissa ajetaan varovaisesti ilman
36198: vinopeusrajoitusten soveltamisesta päätetään          rajoituksiakin. On jopa esitetty, että huonoissa
36199: suuressa määrin piirikohtaisesti.                     oloissa nopeusrajoituksista on haittaa, koska ne
36200:    Talviajan nopeusrajoitus ei ole tarkoituksen-      tavallaan kehottavat autoilijoita ajamaan kyseis-
36201: mukainen. Sopiva tilannenopeus vaihtelee kelin        tä nopeutta.
36202: ym. tekijöiden mukaan siinä määrin, että huo-             On olemassa selvityksiä (Turun yliopisto),joi-
36203: mattava osa autoilijoista ei koe rajoitusta moti-     den mukaan talvinopeusrajoitusten liikennetur-
36204: voivaksi.                                             vallisuutta parantavat vaikutukset ovat tilastolli-
36205:    Kun valvonnan vaikutusta liikenneturvalli-         sesti kyseenalaisia.
36206: suuteen tutkittiin 1984 Vantaan, Keravan ja              Talviajan nopeusrajoitusten alaisia teitä on n.
36207: Tuusulan kunnissa kaksinkertaistamaila poliisin        10 000 km, ja nämä rajoitukset toteutetaan peit-
36208: nopeusvalvonta aiempaan nähden, kasvoi liiken-        tämällä tai poistamalla syksyisin yli 10 000 liiken-
36209: neonnettomuuksien määrä kokeilukunnissa,              nemerkkiä. Keväällä vastaavasti merkinnät pa-
36210: kun se samana vuonna koko maassa väheni.              lautetaan. Vaihto-operaation hinnaksi tulee vuo-
36211: Tämä johtui haastattelujen mukaan siitä, että         sittain yhteensä noin miljoona markkaa.
36212: nopeusvalvontaa ei sijoitettu liikenneturvallisuu-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
36213: den kannalta olennaisiin paikkoihin, vaan niistä      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
36214: muodostettiin ns. sakkorysiä. Kokeilu osoitti         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36215: autoilijoiden oikean asenteen ja motivaation tär-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36216:  keyden.
36217:    Liikenneministeriö onkin antanut mm. Lapin                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jotta
36218: ja Oulun tiepiireille oikeuden vähentää talviajan             ensi talvena käytössä ei olisi talviajan no-
36219:  nopeusrajoitusten määrää. Valtatie 9:llä välillä             peusrajoituksia?
36220:  Jyväskylä-Kuopion läänin raja tehty monivuo-
36221: 
36222:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1997
36223: 
36224:           Minna Karhunen /kok       Seppo Kanerva /kok         Pekka Kuosmanen /kok
36225:                   Kari Kantalainen /kok                Heikki Koskinen /kok
36226: 
36227: 
36228: 
36229: 279001
36230: 2                                            KK 221/1997 vp
36231: 
36232: 
36233: 
36234: 
36235:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
36236:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          toniemen kirjallisiin kysymyksiin 86411996
36237: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           vp ja 12/1997 vp. Valtion teknillisen tutkimuskes-
36238: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         kuksen Yhdyskuntatekniikka, Liikenne ja kulje-
36239: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Minna              tukset on erikoistunut tie- ja liikennetekniikkaa
36240: Karhusen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-            koskeviin tutkimuksiin ja edustaa asiantuntijoi-
36241: myksen n:o 221:                                         den arvioiden mukaan parasta osaamista tällä
36242:                                                         alalla maassamme.
36243:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jotta           Taloustieteen professori Esko Vuorela on Tu-
36244:         ensi talvena käytössä ei olisi talviajan        run yliopiston julkaisusarjassa vuosina 1994 ja
36245:         nopeusrajoituksia?                              1995 tarkastellut talviajan nopeusrajoitusten vai-
36246:                                                         kutuksia omilla, ilmeisesti taloustieteessä käyte-
36247:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            tyillä tarkastelutavoilla. Näillä menetelmillä hän
36248: vasti seuraavaa:                                        ei ole löytänyt riippuvaisuuksia nopeusrajoitus-
36249:                                                         ten ja liikenneonnettomuuksien välille. Tämän
36250:     Liikenneministeriön voimassa olevat ohjeet          yksittäisen tutkimustuloksen perusteella ei kui-
36251: talviajan nopeusrajoituksista ovat vuodelta             tenkaan ole mahdollista tehdä kovin pitkälle
36252: 1995. Näiden mukaan mm. 100 kmlh tiekohtaiset           meneviä johtopäätöksiä.
36253: nopeusrajoitukset muutetaan talven ajaksi pää-             Tielaitos on tilannut Valtion teknilliseltä tut-
36254: osaltaan 80 km/h -rajoituksiksi. Tiekohtainen           kimuskeskukselta laajan selvityksen nopeus-
36255: 100 km/h voidaan jättää voimaan koko maassa             rajoituksien vaikutuksesta turvallisuuteen. Ra-
36256: kaikkiaan enintään 18 %:lle näiden rajoitusten          portit selvityksestä valmistuvat kevään kuluessa.
36257: kesäaikaisesta kokonaispituudesta. Nopeusra-            Myös liikenneministeriö on tilannut seurantara-
36258: joitus 100 km/h voidaanjättää moottoriliikenne-         portin talviajan nopeusrajoitusten vaikutukses-
36259: teille ja kaksiajorataisille teille sekä lähinnä pit-   ta. Tämäkin raportti ilmestyy kevään kuluessa.
36260: kämatkaista liikennettä välittäville vähäliiken-        Raporttiluonnosten perusteella voidaan jo nyt
36261: teisille teille ensisijaisesti maan pohjoisosissa.      päätellä, että uusien tutkimusten ja selvitysten
36262: Korkeamman rajoituksen piiriin valittavilla teil-       antamat tulokset ovat samansuuntaisia aikai-
36263: lä tulee lisäksi olla hyvä liikenneturvallisuus.        semmin saatujen tulosten kanssa: aina, kun käy-
36264: Päätös siitä, miten edellä mainittu 18 %jakautuu        tetyt ajonopeudet kasvavat nostettujen nopeus-
36265: maan eri osille, jää tielaitoksen tehtäväksi. Mi-       rajoitusten seurauksena, kasvaa myös liikenne-
36266: nisteriön päätöksen mukaan talviajan nopeusra-          onnettomuuksien lukumäärä ja vastaavasti ajo-
36267: joitusten kestoaika on koko maassa marraskuun           nopeuksien pienentyessä niiden lukumäärä pie-
36268: alusta helmikuun loppuun. Tielaitos voi paikal-         nenee.
36269: listen olosuhteiden perusteella asettaa alemmat            Tielaitoksessa laaditun varovaisen arvion mu-
36270: nopeusrajoitukset kuitenkin jo lokakuun alusta          kaan talviajan nopeusrajoituksilla säästetään 15
36271: alkaen ja pidentää talviajan nopeusrajoitusten          tieliikennekuolemaa, 150 loukkaantunutta ja
36272: voimassaoloa huhtikuun loppuun saakka. Tie-             noin 500 peltikolaria vuodessa. Tielaitoksen lii-
36273: laitoksella on näin ollen mahdollisuus harkin-          kenneturvallisuustavoitteeksi on asetettu 60 hen-
36274: taan talviajan nopeusrajoitusten aloittamis- ja         kilövahinko-onnettomuuden (kuolemaan ja
36275: lopettamisaikojen suhteen yhteensä kolmen kuu-          loukkaantumiseenjohtaneet onnettomuudet yh-
36276: kauden aikana.                                          teensä) vähentäminen vuosittain. Talviajan no-
36277:     Talvikausina 1987-88 ja 1988-89 selvitti            peusrajoituksen arvioidut vaikutukset vastaavat
36278: Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT) tal-           näin yli 2,5 vuoden aikana tielaitoksen toimin
36279: viajan nopeusrajoituksien vaikutuksia käytettyi-        tarvittavaa liikenneturvallisuuden parantamista-
36280: hin ajonopeuksiinja liikenneturvallisuuteen sekä        voitetta.
36281: lisäksi tienkäyttäjien mielipiteet. Tutkimustulok-         Liikenneministeriö katsoo, että parlamentaa-
36282: set ovat yleisesti tiedossa ja niitä on selostettu      risen liikennekomitean esittämän liikenne-
36283: mm. vastauksissa kansanedustaja Sulo Ait-               turvallisuustavoitteen saavuttaminen edellyttää
36284:                                         KK 221/1997 vp                                          3
36285: 
36286: talviajan nopeusrajoitusten säilyttämistä. Tä-    kenneministeriö seuraa liikenneturvallisuuden
36287: män lisäksi tarvitaan monia muitakin lii-         kehitystä ja pyrkii löytämään myös uusia keinoja
36288: kenneturvallisuustoimia kuten liikenneolosuh-     tavoitteen saavuttamiseksi.
36289: teiden mukaan vaihtuvia nopeusrajoituksia. Lii-
36290:      Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1997
36291: 
36292:                                                            Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
36293: 4                                          KK 221/1997 vp
36294: 
36295: 
36296: 
36297:                                         Tili Riksdagens Talman
36298: 
36299:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       den representerar enligt experterna den bästa
36300: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        kunnigheten inom området i vårt land.
36301: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-         Professor i ekonomivetenskap Esko Vuorela
36302: man Minna Karhunen m.fl. undertecknade                har i Åbo universitetes publikationsserie 1994
36303: spörsmå1 nr 221:                                      och 1995 undersökt inverkningar av vintertidens
36304:                                                       hastighetsbegränsningar på egna undersöknings-
36305:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         sätt som antagligen används inom ekonomive-
36306:        att avskaffa vintertidens hastighetsbe-        tenskapen. Med dessa metoder harhan inte hittat
36307:        gränsningar nästa vinter?                      några avhängighetsförhållanden mellan hastig-
36308:                                                       hetsbegränsningar och olyckor. På basis av detta
36309:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         enstaka forskningsresultat kan man dock inte
36310: anföra följande:                                      dra långtgående s1utsatser.
36311:                                                          Vägverket har bett Statens tekniska forsk-
36312:    Trafikministeriets gällande regler om vinter-      ningscentral om en omfattande utredning om
36313: tidens hastighetsbegränsningar härstammar från        hastighetsbegränsningarnas inverkningar på sä-
36314: 1995. Enligt dessa förändras bl.a. vägmässiga         kerheten. Rapport~rna om utredningen blir får-
36315: hastighetsbegränsningar på 100 kmlh under vin-        diga under våren. A ven trafikministeriet har be-
36316: tern till huvudsakligen 80 km/h. En vägmässig         ställt en uppföljningsrapport om inver~pingar av
36317: begränsning på 100 km/h kan dock gälla året om        vintertidens hastighetsbegränsningar. Aven den-
36318: ifall det är fråga om högst 18 % av sommartidens      na rapport kommer ut under våren. På basis av
36319: begränsningar i hela landet. Hastighetsbegräns-       rapportutkasten kan man redan nu anta att resul-
36320: ning på 100 kmlh kan gälla året om för motortra-      taten av de nya undersökningarna och utredning-
36321: fikleder och vägar med två körbanor samt för          arna är parallella med tidigare resultaten: varje
36322: föga trafikerade vägar som förmedlar närmast          gång som körhastigheterna stiger på grund av
36323: långsträckstrafik främst i norra Finland. De vä-      ökade hastighetsbegränsningar, ökar även anta-
36324: gar som väljs inom krets av högre hastighetsbe-       let trafikolyckor och på motsvarande sätt mins-
36325: gränsning skall dessutom ha en god trafiksäker-       kar antalet trafikolyckor då körhastigheterna
36326: het. Vägverket skall besluta hur nämnda 18 %          sjunker.
36327: fördelas mellan olika delar av landet. Enligt mi-        Enligt en försiktig uppskattning som gjorts av
36328: nisteriets beslut gäller vintertidens hastighetsbe-   vägverket sparar vintertidens hastighetsbegräns-
36329: gränsningar i hela landet från början av novem-       ning 15 dödsfall i vägtrafiken, 150 skadade och
36330: ber tili slutet av februari. Vägverket kan på basis   ungefår 500 plåtkollisioner per år. Vägverkets
36331: av 1oka1a omständigheter sätta 1ägre hastighets-      målsättning för trafiksäkerheten är att minska
36332: begränsningar redan från början av oktober och        antalet personskadeo1yckor (dödsolyckor och
36333: förlänga deras giltighet tili slutet av april. Väg-   andra personskadeolyckor) med 60 olyckor per
36334: verket har sålunda en möjlighet att uttänka inled-    år. De antagna inverkningarna av vintertidens
36335: nings- och avs1utningstider i fråga om samman-        hastighetsbegränsningar motsvarar sålunda väg-
36336: lagt tre månader.                                     verkets 2,5-åriga målsättning för förbättring av
36337:    Vintern 1987-88 och 1988-89 redogjorde             trafiksäker heten.
36338: Statens tekniska forskningscentral för inverk-            För att den parlamentariska trafikkommit-
36339: ningar av vintertidernas hastighetsbegränsning-       tens målsättning skall uppnås bör enligt trafikmi-
36340: ar på körhastigheterna och trafiksäkerheten           nisteriet hastighetsbegränsningar vintertid hållas
36341: samt för vägtrafikanternas åsikter. Forsknings-       kvar. Dessutom behövs flera andra trafiksäker-
36342: resultaten är allmänt kända och de har refererats     hetsmässiga åtgärder såsom hastighetsbegräns-
36343: t.ex i svaren på riksdagsman Sulo Aittoniemis         ningar som byts enligt trafikförhållandena. Tra-
36344: spörsmål864/1996 rd och 12/1997 rd. VTT Sam-          fikministeriet fö1jer utvecklingen av trafiksäker-
36345: hällssbyggnad och infrastruktur har specialiserat     heten och strävar efter att hitta nya medel för att
36346: sig på forskningar om väg- och trafikteknik och       uppnå målsättningen.
36347: 
36348:      Helsingforsden 27 mars 1997
36349: 
36350:                                                                    Trafikminister Tuula Linnainmaa
36351:                                            KK 222/1997 vp
36352: 
36353: Kirjallinen kysymys 222
36354: 
36355: 
36356: 
36357: 
36358:                                   Eero Lämsä /kesk ym.: Eronneiden vanhempien aseman yhtenäistä-
36359:                                      ruisestä
36360: 
36361: 
36362:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
36363: 
36364:    A vioerossa pyritään turvaamaan lapsen oi-        erossa asuvalle vanhemmalle eräs tapa osallistua
36365: keus molempiin vanhempiin. Eronneet vanhem-          aikuistuneen nuoren aiheuttamiin kustannuk-
36366: mat asuvat usein samalla paikkakunnalla ja pyr-      siin.
36367: kivät yhdessä huolehtimaan lapsen hyvinvoin-             Samassa taloudessa asuvan vanhemman avo-
36368: nista. Lapsen vanhemmat eivät kuitenkaan ole         tai aviopuolison tulot vaikuttavat muun muassa
36369: edes yhteishuoltajina samanarvoisessa asemassa       päivähoitomaksuun. Uusi kumppani katsotaan
36370: lapsen suhteen. Lainsäädännössä on vielä vallal-     näin ollen veivalliseksi osallistumaan lapsen ela-
36371: la vanhakantainen ajatus, jonka mukaan avio-         tukseen. Samaa velvollisuutta ei ole eri taloudes-
36372: eron jälkeen lapsi ei olisi eri taloudessa asuvan    sa asuvan vanhemman kumppanilla.
36373: vanhemman perheenjäsen.                                 Avicerolapsen vanhempia kuvataan sanoilla
36374:    Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa vain sa-     elatusvelvollinen ja yksinhuoltaja. Nämä termit
36375: massa taloudessa asuva vanhempi on oikeutettu        ovat aikansa eläneitä. A viaerossa puolisot eroa-
36376: jäämään töistä lasta hoitamaan. Tämä on              vat toisistaan, eivät lapsistaan. Lapset kuuluvat
36377: omiaan heikentämään yksinhuoltajan asemaa            yhä useammin kiinteästi molempien vanhem-
36378: työmarkkinoilla. Olisi oikeudenmukaista, että        piensa elämään avioeron jälkeenkin. Tätä kehi-
36379: eronneet vanhemmat saisivat keskenään sopia          tystä voidaan pitää myönteisenä, ja lainsäädän-
36380: hoitojärjestelyistä samalla tavalla kuin aviolii-    nöllä tuleekin kaikin tavoin tukea lapsen oikeut-
36381: tossa eläessäänkin.                                  ta kummankin vanhemman huolenpitoon.
36382:    Tieliikennelain 68 §:n mukaan opetuslupa ajo-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
36383: kortin hankkimiseksi voidaan antaa vain, jos         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
36384: opettaja ja opetettava ovat saman perheen jäse-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36385: niä. Viranomaistulkinnan mukaan eri taloudessa       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36386: asuva vanhempi ei ole lapsensa perheenjäsen.
36387: Tämä tulkinta tulisikin välittömästi muuttaa.                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36388: Rajoitus asettaa asumuseroperheen nuoret mui-               ryhtyä korjatakseen vanhentuneen lain-
36389: ta huonompaan asemaan. Ajo-opetus voisi olla                säädännön sellaiseksi, että avioerolasta
36390: yhdistävä ja lähentävä tekijä nuoren ja eri talou-          pidettäisiin molempien vanhempiensa
36391: dessa asuvan vanhemman välillä. Se olisi myös               perheenjäsenenä?
36392: 
36393:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1997
36394: 
36395:                      Eero Lämsä /kesk                      Juha Rehula /kesk
36396:                      Liisa Hyssälä /kesk                   Mikko Kuoppa /va-r
36397:                      Jukka Vihriälä /kesk                  Maija-Liisa Veteläinen /kesk
36398:                      Kari Myllyniemi /kesk                 Minna Karhunen /kok
36399:                                        Jorma Huuhtanen /kesk
36400: 
36401: 
36402: 
36403: 
36404: 279001
36405: 2                                           KK 222/1997 vp
36406: 
36407: 
36408: 
36409: 
36410:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
36411: 
36412:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tai tuomioistuimen päätöksessä on mahdollisesti
36413: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         määrätty kenen luona lapsen tulee asua ja lapsen
36414: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       oikeudesta tavata sitä vanhempaa, jonka luona
36415: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eero Läm-        hän ei asu.
36416: sän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             Lapsen elatuksesta säädetään lapsen elatuk-
36417: n:o 222:                                              sesta annetussa laissa (7041197 5). Tämäkään laki
36418:                                                       ei sisällä perheen määritelmää. Lain mukaan
36419:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        molemmat vanhemmat vastaavat lapsensa ela-
36420:        ryhtyä korjatakseen vanhentuneen lain-         tuksesta. Myös sen vanhemman, jonka luona
36421:        säädännön sellaiseksi, että avioerolasta       lapsi asuu, on elätettävä lapsi. Vanhemmalle,
36422:        pidettäisiin molempien vanhempiensa            jonka luona lapsi ei asu, voidaan vahvistaa vel-
36423:        perheenjäsenenä?                               vollisuus suorittaa elatusapua. Jos lapsi pysy-
36424:                                                       väisluonteisesti viettää yhtä paljon aikaa kum-
36425:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          mankin vanhemman luona, tälle seikalle voidaan
36426: vasti seuraavan:                                      antaa merkitystä määrättäessä elatusavun mark-
36427:                                                       kamääräistä suuruutta.
36428:    Perhekäsitteen merkitys lainsäädännössä on            Vanhempien mahdollisuudesta pitää tilapäis-
36429: tällä vuosikymmenellä useaan otteeseen ollut          tä hoitovapaata, kun oma lapsi on äkillisesti sai-
36430: ajankohtainen. Yhtenä syynä tähän voidaan pi-         rastunut, säädetään työsopimuslain 34 c §:ssä
36431: tää perhemuotojen monipuolistumista. Yhä              (284/1988), jonka mukaan työntekijällä on alle
36432: useampi aikuinen ja lapsi elää perhemuodossa,         kymmenvuotiaan lapsensa äkillisesti sairastues-
36433: joka poikkeaa ydinperheestä. Yhä useammin             sa oikeus saada tilapäistä hoitovapaata hoidon
36434: voidaan katsoa lapsen olevan perheenjäsenenä          järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi. Tilapäis-
36435: kahdessa eri perheessä: äitinsä perheessä ja isän-    tä hoitovapaata voi pitää kerrallaan vain toinen
36436: sä perheessä. Kyse on arkielämässä tapahtuneis-       lapsen vanhemmista. Asiaa koskevassa hallituk-
36437: ta muutoksista.                                       sen esityksessä (HE 166/1987 vp) todetaan, että
36438:    Muun muassa näistä syistä perhekäsitettä           34 c § koskee sekä lapsen isää että äitiä. Maini-
36439: koskevassa keskustelussa on noussut esille kysy-      tusta säännöksestä ei voida johtaa estettä sille,
36440: mys erilaisten läheissuhteiden oikeudenmukai-         että lapsestansa erossa asuva vanhempi, sen mu-
36441: sesta huomioon ottamisesta lainsäädännössä.           kaan mitä vanhemmat siitä sopivat, pitäisi tila-
36442: Asiaa ovat selvittäneet muun muassa oikeusmi-         päistä hoitovapaata, kun lapsi on äkillisesti sai-
36443: nisteriön vuonna 1991 asettama toimikunta (KM         rastunut.
36444: 1992: 12) sekä sosiaali- ja terveysministeriön           Kunnallisen päivähoidon maksut määrätään
36445: vuonna 1992 asettama työryhmä (työryhmä-              sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista
36446: muistio 1993:26). Eduskunta on kiinnittänyt           annetun lain (73411992) ja asetuksen (912/1992)
36447: huomiota perhekäsitteen määrittelyn vaikeuteen        nojalla. Mainitun lain 10 §:n mukaan maksuky-
36448: hallituksen esitykseen n:o 210/1994 vp antamas-       kyä arvioitaessa ja maksun suuruutta määrät-
36449: saan vastauksessa.                                    täessä voidaan ottaa huomioon henkilön elämi-
36450:    Lapsen huollosta säädetään lapsen huollosta        nen yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliiton-
36451: ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa (361/          omaisissa olosuhteissa sekä alaikäisten lasten
36452: 1983). Tämä laki ei sisällä perheen määritelmää,      eläminen samassa taloudessa. Mainitun asetuk-
36453: vaan siinä säädetään siitä, miten alaikäisen lap-     sen 2 §:ssä perheeksi on määritelty yksikkö, joka
36454: sen huolto määräytyy. Lain mukaan vanhemmat           koostuu yhteistaloudessa avioliitossa tai aviolii-
36455: voivat yhdessä olla lapsensa huoltajia tai vaihto-    tonomaisissa olosuhteissa elävistä henkilöistä
36456: ehtoisesti vain toinen heistä voi olla lapsen huol-   sekä heidän kanssaan samassa taloudessa elävis-
36457: taja. Avioeron jälkeen on yhä tavallisempaa, että     tä alaikäisistä lapsista. Sosiaali- ja terveysminis-
36458: molemmat vanhemmat ovat lapsensa huoltajia.           teriössä on hiljattain käynnistetty tutkimushan-
36459: Huollosta erillisinä kysymyksinä sopimuksessa         ke,jonka tarkoituksena on selvittää uusperheissä
36460:                                          KK 222/1997 vp                                             3
36461: 
36462: vallitseva taloudellinen yhteisyys. Tutkimuksen    hänen kanssaan samassa osoitteessa. Tulkinta-
36463: tuloksia koskeva raportti valmistunee keväällä     käytäntö ei toistaiseksi kuitenkaan ole yhtenäi-
36464: 1998. Raportin pohjalta tultaneen arvioimaan,      nen koko maassa.
36465: antavatko tutkimuksen tulokset aiheen lainsää-        Oikeusministeriö ja sosiaali- ja terveysministe-
36466: dännöllisiin tarkistuksiin.                        riö asettivat kesällä 1995 työryhmän kartoitta-
36467:    Ajotaidon opettamista koskevan luvan myön-      maan ne seikat, joihin tulisi kiinnittää huomiota,
36468: tämisen edellytyksistä säädetään tieliikennelain   kun lainvalmistelussa tulee otettavaksi kantaa
36469: (267/1981) 68 §:ssä. Pykälän mukaan poliisi voi    siihen, mikä merkitys yksilön perhesuhteille tulisi
36470: oikeuttaa tietyn henkilön antamaan toiselle hen-   antaa. Työryhmän 30 päivänä elokuuta 1995 päi-
36471: kilölle opetusta ajo-oikeuden saamiseksi muun      vätyssä muistiossa todetaan, ettei ole realistista
36472: muassa, jos opettaja ja opetettava ovat saman      pyrkiä sellaiseen perhekäsitteeseen, jota voitai-
36473: perheen jäseniä. Laissa tai alemman asteisella     siin soveltaa samanlaisena kaikessa lainsäädän-
36474: säädöksellä ei ole tarkemmin määritelty, mitä      nössä. Yhdenmukaisuutta tärkeämpää on, että
36475: ilmaisulla "ovat saman perheen jäseniä" tarkoi-    perhe määritellään säänneltävässä asiayhteydes-
36476: tetaan. Käytännössä ilmaisun tulkinnan lähtö-      sä tarkoituksenmukaisella tavalla ja etteivät
36477: kohtana on samassa osoitteessa asuva perhe. Si-    poikkeavat perhekäsitteet eri lakien yhteisvaiku-
36478: säasiainministeriön poliisiosastolta saadun tie-   tusten kauttajohda ei-toivottuihin tai epätarkoi-
36479: don mukaan nykyään katsotaan, että mainittu        tuksenmukaisiin tuloksiin. Muistio on syksyllä
36480: säännös koskee myös lapsistaan erossa asuvaa       1996 jaettu tiedoksi niille asianomaisten ministe-
36481: vanhempaa. Lupa on myönnetty tällaiselle van-      riöiden lainvalmistelijoille, joita perhekäsitteen
36482: hemmalle opettaa ajotaitoa lapselle, joka ei asu   määrittelyyn liittyvät ongelmat koskettavat.
36483: 
36484:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1997
36485: 
36486:                                                                   Oikeusministeri Kari Häkämies
36487: 4                                            KK 222/1997 vp
36488: 
36489: 
36490: 
36491: 
36492:                                          Tili Riksdagens Talman
36493: 
36494:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       föreskrifter om hos vem barnet skall bo och om
36495: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         barnets rätt att få träffa den förälder hos viiken
36496: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       barnet inte bor.
36497: man Eero Lämsä m.fl. undertecknade spörsmål                Bestämmelserna om underhåll för barn finns i
36498: nr 222:                                                lagen om underhåll för barn (704/1975). lnte hel-
36499:                                                        ler den här lagen innehåller en definition på fa-
36500:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        milj. Enligt lagen är vardera föräldern skyldig att
36501:         ta för att den föråldrade lagstifningen rät-   underhålla barnet. Också den förälder hos viiken
36502:         tas tili så att ett skilsmässobarn kan be-     barnet bor är skyldig att underhålla barnet. Den
36503:         traktas som vardera förälderns fami1je-        förälder hos viiken barnet inte bor kan åläggas en
36504:         medlem?                                        skyldighet att betala underhåll. Om barnet sta-
36505:                                                        digvarande tillbringar lika mycket tid hos varde-
36506:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ra föräldern, kan den här omständigheten beak-
36507: anföra följande:                                       tas när underhållets markbelopp fastställs.
36508:                                                            Bestämmelser om föräldrarnas möjlighet att
36509:    Familjebegreppets betydelse i lagstiftningen        hålla tillfållig vårdledighet när det egna barnet
36510: har under detta årtionde i flera repriser varit        plötsligt insjuknat finns i 34 c § (284/1988) lagen
36511: aktuell. En orsak tili detta är att familjeformerna    om arbetsavtal. Enligt nämnda paragraf har en
36512: har blivit mångsidigare. Allt fler vuxna och barn      arbetstagare när hans eller hennes eget barn, som
36513: lever i familjeformer som avviker från kärnfamil-      inte har fyllt tio år, plötsligt insjuknar rätt tili
36514: jen. Allt oftare l:an man anse att ett barn är         tillfållig vårdledighet för att ordna vård eller för
36515: familjemedlem i två skilda familjer: sin mammas        att vårda barnet. Endast en förälder i taget kanta
36516: familj och sin pappas familj. Det är fråga om          ut tillfållig vårdledighet. 1 den regeringsproposi-
36517: ändringar som skett i vardagslivet.                    tion (RP 166/1987 rd) som gäller denna sak kon-
36518:    Bland annat detta har varit orsaken tili att        stateras att 34 c § gäller såväl barnets far som
36519: diskussionen beträffande familjebegreppet kret-        mor. Ur den nämnda bestämmelsen kan inte här-
36520: sat kring frågan om hur rättvist beakta skilda         ledas ett hinder för den förälder som bor åtskils
36521: närförhållanden i lagstiftningen. Frågan har ut-       från sitt barn att i enlighet med vad föräldrarna
36522: retts bl.a. av en kommission som justitieministe-      därom avtalar hålla tillfållig vårdledighet, när
36523: riet tilisatte år 1991 (kommittebetänkande             barnet plötsligt har insjuknat.
36524: 1992:12) och av en arbetsgrupp som social- och             Avgiften för kommunal dagvård fastställs
36525: hälsovårdsministeriet tillsatte år 1992 (arbets-       med stöd av lagen (734/1992) och förordningen
36526: gruppsbetänkande 1993:26). Riksdagen har i sitt        (912/1992) om k1ientavgifter inom socia1- och
36527: svar på regeringens proposition nr 21011994 rd         hälsovården. En1igt 10 § i lagen kan vid bedöm-
36528: fåst uppmärksamhet vid svårigheten att definiera       ningen av beta1ningsförmåga och vid fastställan-
36529: familj ebegreppet.                                     de av avgift beaktas att den som saken gäller lever
36530:    Bestämmelserna om vårdnad om barn finns i           i gemensamt hushåll antingen i äktenskap eller
36531: 1agen angående vårdnad om barn och umgänges-           under äktenskapsliknande förhållanden och att
36532: rätt (361/1983). Lagen innehåller ingen definition     det finns minderåriga barn i samma hushåll. 1 2 §
36533: på familj. Däremot innehåller den bestämmelser         förordningen definieras som fami1j en sådan en-
36534: om hur vårdnaden om ett minderårigt barn be-           het som består av personer som lever i gemen-
36535: stäms. Enligt lagen kan föräldrarna gemensamt          samt hushåll i äktenskap eller äktenskapsliknan-
36536: vara vårdnadshavare för sitt barn eller alternativt    de förhållanden samt deras minderåriga barn
36537: kan endast en av dem vara barnets vårdnadsha-          som bor i samma hushåll. Social- och hälsovårds-
36538: vare. Det är allt vanligare att båda föräldrar efter   ministeriet har ny1igen startat ett forskningspro-
36539: en äktenskapsskillnad gemensamt är vårdnads-           jekt med målet att utreda den ekonomiska ge-
36540: havare för sitt barn. Som separata frågor från         menskapen i ombildade familjer. En rapport om
36541: vårdnad kan i avtal eller domstolsbeslut ingå          forskningens resultat väntas bli fårdig våren
36542:                                              KK 222/1997 vp                                                 5
36543: 
36544: 1998. Med utgångspunkt i rapporten kommer              hemadress som föräldern i fråga. Tilisvidare är
36545: man eventuellt att ta ställning tili frågan om         tolkningspraxisen dock inte enhetlig i hela lan-
36546: huruvida forskningens resultat ger anledning tili      det.
36547: ändringar i lagstiftningen.                                Justitieministeriet och social- och hälsovårds-
36548:     Bestämmelser om grunderna för beviljande av        ministeriet tillsatte sommaren 1995 en arbets-
36549: tillstånd att ge undervisning i körskicklighet finns   grupp för att utreda vilka faktorer som skall
36550: i 68 § vägtrafiklagen (267/l98l). Enligt paragra-      beaktas när man i lagberedning skall ta ställning
36551: fen kan polisen berättiga en person att ge en          tili viiken betydelse en individs familjeförhållan-
36552: bestämd person undervisning för erhållande av          den skall tillmätas. I arbetsgruppens promemoria
36553: körrätt bland annat om läraren och eleven är           som är daterad den 30 augusti 1995 konstateras
36554: medlemmar av samma familj. Varken i lag eller          att det inte är realistiskt att sträva efter ett sådant
36555: författning av lägre grad finns bestämmelser om        familjebegrepp som skulle gälla för all lagstift-
36556: vad som avses med uttrycket "är medlemmar av           ning. Viktigare än enhetlighet är att begreppet
36557: samma familj". I praxis har utgångspunkten för         familj i det saksammanhang som skall regleras
36558: tolkningen av uttrycket varit familjemedlemmar         definieras på ett ändamålsenligt sätt och att de
36559: som har samma adress. Enligt uppgift från polis-       skilda familjebegreppena på grund av skilda la-
36560: avdelningen vid inrikesministeriet anses numera        gars samverkan inte leder tili oönskade eller oän-
36561: att nämnda bestämmelse också gäller en sådan           damålsenliga resultat. Promemorian har hösten
36562: förälder som bor åtskils från sina barn. Tilistånd     1996 delats ut för kännedom tili de lagberedare,
36563: har beviljats en ovan avsedd förälder att ge kör-      som berörs av problematiken beträffande fa-
36564:  undervisning tili sitt barn som inte har samma        miljebegreppet, vid berörda ministerier.
36565: 
36566:      Helsingfors den 3 april 1997
36567: 
36568:                                                                        Justitieminister Kari Häkämies
36569:                                               KK 223/1997 vp
36570: 
36571: Kirjallinen kysymys 223
36572: 
36573: 
36574: 
36575: 
36576:                                     Helena Vartiainen /sd ym.: Erityisluokanopettajien eläkeiän mää-
36577:                                        räytymisestä
36578: 
36579: 
36580:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
36581: 
36582:    Peruskouluasetuksen (71811984) mukaan eri-              Sairaaloiden yhteydessä toimineet kansakou-
36583: tyisluokanopettajan eläkeikä on tietyin edelly-         lut kuuluivat yleensä KVTEL:n piiriin paitsi
36584: tyksin 55 vuotta. Edellytyksenä on muun muassa          HaukkaJan erityiskansakoulu ja Reumasäätiön
36585: se, että opettaja on palvellut tietynlaisena erityis-   yksityinen erityiskoulu, joiden henkilökunta oli
36586: luokanopettajana vähintään 15 vuotta ja että            TEL-vakuutettuna. Näissä kouluissa palveluk-
36587: hänellä on valtion eläkelain mukaan eläkeajaksi         sessa olleet opettajat eivät saa lukea valtion eläk-
36588: luettavaa aikaa 30 vuotta.                              keeseen oikeuttavaksi ajaksi yksityisen kansa-
36589:    Peruskoulujärjestelmän tultua voimaan yksi-          koulun palvelustaan, ja näin ollen he eivät saa 55
36590: tyiset sairaaloiden yhteydessä toimineet kansa-         vuoden eläkeikään vaadittavaa 14/30 vuoden
36591: koulut siirrettiin peruskoululain 101 §:n nojalla       palvelusaikaa täyteen, mikä asettaa heidät eriar-
36592: sijaintikunnan peruskoulujärjestelmään. Saman           voiseen asemaan muihin samaa työtä tehneisiin
36593: pykälän nojalla kunnanhallitus siirsi, mikäli           kollegoihinsa verrattuna. Samaa työtä tehneiden
36594: mahdollista, kansakoulun palveluksessa olleen           opettajien pitäisi olla eläkeoikeuden suhteen sa-
36595: henkilön hänen suostumuksellaan lähinnä hänen           massa asemassa riippumatta siitä, minkä eläke-
36596: entistä tointaan tai tehtäväänsä vastaavaan pe-         järjestelmän mukaan he ovat olleet vakuutettui-
36597: ruskoulun, kunnan lukion tai iltalukion virkaan         na, ja riippumatta siitä, onko heidät 101 §:n no-
36598: tai tehtävään.                                          jalla siirretty vastaavaan virkaan tai tehtävään
36599:     Peruskoulujärjestelmään siirtymisen jälkeen         vai ovatko he muulla tavoin siirtyneet vastaaviin
36600: opettajan eläkeoikeus määräytyi valtion eläke-          tehtäviin peruskoulujärjestelmässä.
36601: lain mukaan. Siirretty opettaja sai lukea välittö-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36602: mästi siirtoa edeltäneen ajan valtion eläkkeeseen       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
36603: oikeuttavaksi ajaksi, jos hän ennen siirtoa olevan      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36604: ajan osalta on ollut oikeutettu kunnallisten vi-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36605: ranhaltijain ja työntekijän eläkelain mukaiseen
36606: eläkkeeseen.                                                       Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36607:     Sairaalan yhteydessä toimineen yksityisen                   ryhtyä sen epäkohdan poistamiseksi, että
36608: kansakoulun palveluksen lukeminen valtion                       erityisopettajat joutuvat opettajan kan-
36609: eläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi edellyttää siis,               nalta sattumanvaraisten seikkojen, kuten
36610: että opettaja on 101 §:n nojalla siirretty ja että              esimerkiksi palvelussuhteeseen liittyvän
36611: siirtoa edeltänyt aika on ollut KVTEL-vakuutet-                 eläkejärjestelmän vuoksi eriarvoiseen
36612: tua.                                                            asemaan eläkeikänsä suhteen?
36613: 
36614:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1997
36615: 
36616:           Helena Vartiainen /sd            Leena Luhtanen /sd              Arja Ojala /sd
36617:           Kalevi Olin /sd                  Jukka Gustafsson /sd            Marjaana Koskinen /sd
36618: 
36619: 
36620: 
36621: 
36622: 279001
36623: 2                                          KK 223/1997 vp
36624: 
36625: 
36626: 
36627: 
36628:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
36629: 
36630:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Suurimmassa osassa kunnallistettuja kouluja
36631: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        opettajilla oli oikeus KVTEL:n mukaiseen eläk-
36632: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      keeseen, ja kunnan palvelukseen siirretyt opetta-
36633: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Helena          jat saavat näin ollen lukea hyväksi aikaisemman
36634: Vartiaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-       palveluksensa valtion eläkkeeseen oikeuttavaksi
36635: myksen n:o 223:                                      ajaksi. Kun yksityisen yhteisön ylläpitämässä
36636:                                                      Haukkalan erityiskansakoulussa ja Reumasää-
36637:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tiön yksityisessä erityiskoulussa opettajat kuu-
36638:        ryhtyä sen epäkohdan poistamiseksi, että      luivat työeläkelain (TEL) piiriin, eivät näiden
36639:        erityisopettajat joutuvat opettajan kan-      koulujen kunnan palvelukseen siirretyt opettajat
36640:        nalta sattumanvaraisten seikkojen, kuten      voi sen sijaan mainitun säännöksen nojalla lukea
36641:        esimerkiksi palvelussuhteeseen liittyvän      aikaisempaa palvelustaan valtion varoista suori-
36642:        eläkejärjestelmän vuoksi eriarvoiseen         tettavaan eläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi.
36643:        asemaan eläkeikänsä suhteen?                     Peruskoululakia koskevan hallituksen esityk-
36644:                                                      sen (HE 30/1982 vp) perusteluista ei suoranaisesti
36645:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         käy ilmi, miksi TEL-piiriin kuuluvaa palvelusta
36646: vasti seuraavaa:                                     ei oteta KVTEL:n piiriin kuuluvan palveluksen
36647:                                                      tavoin huomioon valtion varoista suoritettavaan
36648:    Kysymyksen perusteluissa on tuotu esille esi-     eläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi. Esityksen pe-
36649: merkkinä opettajien eriarvoisesta kohtelusta elä-    rustelujen kirjoittamistavasta voidaan kuitenkin
36650: kekysymyksissä vuonna 1985 kuunailisiksi kou-        päätellä, että säännöksen soveltamisalan ulko-
36651: luiksi muutettujen Haukkalan erityiskansakou-        puolelle on tietoisesti jätetty muut kuin
36652: lun ja Reumasäätiön yksityisen erityiskoulun         KVTEL:n eläkeoikeuden piiriin kuuluvat yksi-
36653: opettajien eläkeiän määräytyminen.                   tyiset koulut.
36654:    Peruskoululakiin (476/1983) sisältyy säännök-        Haukkalan ja Reumasäätiön erityiskoulujen
36655: set lain voimaantulon yhteydessä vuonna 1985         palveluksessa olleet opettajat ovat säilyttäneet
36656: kunnallistettujen koulujen opettajien oikeudelli-    TEL:n mukaiset eläke-edut koulujen kunnallis-
36657: sen aseman järjestämisestä ylläpitäjän vaihtumi-     tamista edeltävältä ajalta. Näille opettajille
36658: sen yhteydessä. Säännökset koskevat muun             maksetaan tältä osin aikanaan TEL:n ja heidän
36659: muassa opettajien siirtämistä uusiin virkoihin       työnantajiensa mahdollisesti ottamien lisäeläke-
36660: sekä opettajien palkkausta ja eläkkeen määräy-       vakuutusten mukaan määräytyvä eläke. VEL:n
36661: tymistä uuden ylläpitäjän palveluksessa. Eläke-      mukaiset eläke-edut ovat kertyneet heille puo-
36662: oikeutta koskevassa 102 §:n 4 momentissa asete-      lestaan peruskoulun palveluksesta 1.8.1985 lu-
36663: taan ehdoksi yksityisen kansakoulun ja harjaan-      kien. Myös mahdollinen aikaisempi VEL:n pii-
36664: tumiskoulun palveluksessa olleiden ja kunnan         riin kuulunut palvelus otetaan iuonnollisesti
36665: palvelukseen siirrettyjen opettajien aikaisemman     myös huomioon. Näiden opettajien eläkeikä on
36666: palvelun hyväksilukemiselle valtion varoista         peruskoululain 71 ja 72 §:n muuttamisesta anne-
36667: maksettavaan eläkkeeseen ja perhe-eläkkeeseen        tun lain (l04/1989)ja valtion eläkelain perusteel-
36668: (VEL) oikeuttavaksi ajaksi, että opettaja on ollut   la viranhaltijan tai tuntiopettajan oman ilmoi-
36669: oikeutettu kunnallisten viranhaltijain ja työnte-    tuksen mukaan joko 60 tai 65 vuotta. Kun
36670: kijäin eläkelain (202/1964) mukaiseen eläkkee-       TEL:n piiriin kuuluvaa palvelusta ei oteta huo-
36671: seen (KVTEL). Lisäksi säännöksessä todetaan,         mioon VEL-eläkettä määrättäessä, ei näiden
36672: että huomioon otetaan vain välittömästi siirtoa      opettajien osalta sen sijaan täyty 55 vuoden elä-
36673: edeltänyt aika. Valtion varoista suoritettavasta     keikään peruskouluasetuksen 125 §:n 1 momen-
36674: eläkkeestä vähennetään KVTEL:n mukainen              tissa säädetty vaatimus 30 vuoden eläkeajasta ja
36675: eläke siltä osin kuin se perustuu samaan palve-      vähintään 15 vuoden palveluksesta apukoulun
36676: lukseen.                                             tai tarkkailuluokan opettajana tai peruskoulu-
36677:                                             KK 223/1997 vp                                             3
36678: 
36679: asetuksen mukaisen vastaavan erityisluokan            mukaiseen palvelusaikaan. Elokuun alusta 1997
36680: opettajana, ellei heillä ole muun työnantajan         sosiaalitoimesta peruskoululain soveltamisalan
36681: palveluksessa VEL:n piiriin kuuluvaa palvelusta       piiriin tulevien vaikeimmin kehitysvammaisten
36682: niin, että vaadittava määrä palvelusta tulee täy-     oppivelvollisuusikäisten lasten opettajien eläke-
36683: teen.                                                 ikä säilyy uudistuksen yhteydessä ennallaan eli
36684:    Viime vuosina julkisella sektorilla toteutetuis-   pääsääntöisesti 63 vuotena.
36685: sa eläkeuudistuksissa eläkeikiä on yleisesti koro-       Kun otetaan huomioon edellä todetut uudis-
36686: tettu ja yhdenmukaistettu yksityisen sektorin elä-    tukset sekä kysymyksessä tarkoitettujen koulu-
36687: keikien kanssa. Nämä muutokset ovat koskeneet         jen opettajien oikeus jäädä edellä todettujen edel-
36688: myös opettajia niin yleisopetuksessa kuin erityis-    lytysten täyttyessä eläkkeelle 60-vuotiaina, halli-
36689: opetuksessakin. Koulujen ylläpitojärjestelmän         tus katsoo, ettei kysymyksessä ole sellainen eriar-
36690: muutostilanteissa on puolestaan noudatettu var-       voisuutta aiheuttava epäkohta, joka edellyttäisi
36691: sin yleisesti periaatetta, jonka mukaan opettajat     ryhtymistä toimenpiteisiin peruskoululakiin si-
36692: siirtyvät sen eläkejärjestelmän piiriin, johon uusi   sältyvien eläkesäännösten taannehtivaksi muut-
36693: työnantaja kuuluu, eikä aikaisempaa palvelusta        tamiseksi.
36694: sellaisenaan rinnasteta uuden eläkejärjestelmän
36695:      Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1997
36696: 
36697:                                                               Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
36698: 4                                             KK 223/1997 vp
36699: 
36700: 
36701: 
36702: 
36703:                                           Tili Riksdagens Talman
36704: 
36705:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         pension. Då lärarna vid Haukkalan erityiskansa-
36706: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-           koulu och Reumasäätiön yksityinen erityiskou-
36707: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         lu, vilka drevs av en privat sammanslutning, om-
36708: man Helena Vartiainen m.fl. undertecknade                fattades av lagen om pension för arbetstagare
36709: spörsmål nr 223:                                         (APL), kan lärare som överförts till kommunal
36710:                                                          tjänst från dessa skolor med stöd av nämnda
36711:            Vilka åtgärder avser Regeringen vidta         bestämmelse inte räkna sin tidigare tjänstgöring
36712:         för att rätta tili missförhållandet att speci-   tili godo såsom tid som berättigar till pension av
36713:         allärarna på grund av ur lärarens synvin-        statens medel.
36714:         kel slumpartade omständigheter, såsom                1 regeringens proposition med förslag tili
36715:         det pensionssystem som gäller anställ-           grundskolelag (RP 30/1982 rd) framgår det inte
36716:         ningsförhållandet, råkar i en ojämlik            direkt av motiveringen varför tjänstgöring som
36717:         ställning vad beträffar pensionsåldern?          omfattas av APL inte, på samma sätt som tjänst-
36718:                                                          göring som omfattas av KT APL, beaktas såsom
36719:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            tid som berättigar till pension av statens medel.
36720: anföra följande:                                         Av det sätt på vilket motiveringen till propositio-
36721:                                                          nen har skrivits kan dock utläsas att man avsikt-
36722:    1 motiveringen till spörsmålet tas som exempel        ligt lämnat de privata skolor som inte omfattas av
36723: på ojämlik behandling av lärare i pensionsfrågor         pensionrätt enligt KT APL utanför bestämmel-
36724: upp det sätt på vilket pensionsåldern bestäms för        sens tillämpningsområde.
36725: lärare vid Haukkalan erityiskansakoulu och                   Lärare som varit anställda vid HaukkaJan eri-
36726: Reumasäätiön yksityinen erityiskoulu, vilka blev         tyiskansakoulu och Reumasäätiön yksityinen
36727: kommunala skolor år 1985.                                erityiskoulu har bibehållit sina pensionsförmå-
36728:    1 grundskolelagen (476/1983) ingår bestäm-            ner enligt APL från tiden före kommunalisering-
36729: melser om hur den rättsliga ställningen för lärare       en. Till dessa lärare betalas till denna del i sinom
36730: vid skolor som kommunaliserades 1985 i sam-              tid en pension som bestäms enligt APL och de
36731: band med lagens ikraftträdande skulle ordnas             extra pensionsförsäkringar som deras arbetsgi-
36732: när skolans huvudman blev en annan. Bestäm-              vare eventuellt tagit. De har tjänat in pensions-
36733: melserna gäller bl.a. förflyttning av lärare till nya    förmåner enligt StPL för 9änstgöring i grund-
36734: tjänster samt hur lärarnas avlöning och pension          skolan alltsedan 1.8.1985. Aven eventuell tidiga-
36735: bestäms i den nya huvudmannens tjänst. Enligt            re tjänstgöring som omfattas av StPL beaktas
36736: 102 § 4 mom. som gäller rätt till pension är viliko-     självfallet också. Pensionsåldern för dessa lärare
36737: ret för att tidigare tjänstgöring för lärare som         är med stöd av 71 och 72 § lagen om ändring av
36738: varit anställda vid privata folkskolor eller trä-        grundskolelagen (1 04/1989) och lagen om statens
36739: ningsskolor och förflyttats till kommunens tjänst        pensioner antingen 60 eller 65 år enligt tjänste-
36740: skall betraktas som tid som berättigar tili pension      innehavarens eller timlärarens egen anmälan.
36741: och familjepension (StPL) av statens medel, att          När tjänstgöring som omfattas av APL inte be-
36742: läraren har varit berättigad till pension (KT APL)       aktas när StPL-pensionen bestäms, gäller för
36743: enligt lagen om pension för kommunala tjänste-           dessa lärare att kravet i 125 § 1 mom. grundskole-
36744: innehavare och arbetstagare (202/1964). 1 be-            förordningen på 30 års pensionsgrundande tid
36745: stämmelsen konstateras vidare att endast den tid         och minst 15 års tjänstgöringstid som lärare vid
36746: som omedelbart föregått förflyttningen beaktas.          hjälpskola eller observationsklass eller motsva-
36747: Den pension som betalas av statens medel mins-           rande specialklasslärare enligt grundskoleför-
36748: kas med KT APL-pension tilidendel denna grun-            ordningen för rätt tili pension vid 55 år inte
36749: dar sig på samma tjänstgöring.                           uppfylls, om de inte har tjänstgöring som omfat-
36750:    1 största delen av de kommunaliserade skolor-         tas av StPL hos någon annan arbetsgivare så att
36751: na hade lärarna rätt till pension enligt KT APL          kravet på tjänstgöring uppfylls.
36752: och de lärare som förflyttats tili kommunens                 1 de pensionsreformer som genomförts inom
36753: tjänst får således räkna sig till godo sin tidigare      den offentliga sektorn under de senaste åren har
36754: tjänstgöring såsom tid som berättigar tili statlig       pensionsåldern överlag höjts och förenhetligats
36755:                                             KK 223/1997 vp                                           5
36756: 
36757: med pensionsåldern inom den privata sektorn.          grundskolelagens tillämpningsområde, bibehålls
36758: Dessa ändringar har gällt också lärarna, såväl i      of örändrad i samband med reformen, dvs. i regel
36759: allmän undervisning som i specialundervisning. I      63 år.
36760: situationer då huvudmannaskapet för skolorna             Med beaktande av ovan nämnda reformer
36761: förändras har man rätt allmänt följt principen att    samt rätten för lärare vid de skolor som avses i
36762: lärarna övergår tili det pensionssystem tili vilket   spörsmålet att gå i pension vid 60 år när ovan
36763: den nya arbetsgivaren hör och den tidigare tjänst-    nämnda villkor uppfylls, anser regeringen att det
36764: göringen jämställs inte som sådan med tjänstgö-       inte är fråga om ett sådant missförhållande i
36765: ringstid enligt det nya pensionssystemet. Pen-        fråga om ojämlikhet som skulle förutsätta vidta-
36766: sionsåldern för lärare för mycket svårt utveck-       gande av åtgärder för att retroaktivt ändra pen-
36767: lingsstörda barn i läropliktsåldern, som från au-     sionsbestämmelserna i grundskolelagen.
36768: gusti 1997 överflyttas från socialväsendet tili
36769: 
36770:      Helsingfors den 4 april 1997
36771: 
36772:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
36773:                                            KK 224/1997 vp
36774: 
36775: Kirjallinen kysymys 224
36776: 
36777: 
36778: 
36779: 
36780:                                   Esko-Juhani Tennilä /va-r: Verkostomarkkinointiin ryhtyvän oi-
36781:                                      keudesta työttömyysturvaan
36782: 
36783: 
36784:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
36785:    Ns. verkostomarkkinointi on kasvava ilmiö         sä verkostomarkkinointiin, työvoimatoimistot
36786: Suomessa. Verkostomarkkinoinnissa ihminen            kehottavat häntä kääntymään toimeentulovai-
36787: ostaa tuotteita tukkuhinnoin ja myy niitä provi-     keuksissa sosiaalitoimiston puoleen.
36788: siolla eteenpäin. Tämän lisäksi hän voi muodos-         Vaikka työvoimaviranomaiset rinnastavatkin
36789: taa verkoston, kouluttaa ihmisiä, joille hän myy     verkostomarkkinoinnin yritystoimintaan, eri
36790: tuotteita eteenpäin, jolloin hän saa osansa näiden   paikkakuntien työvoimatoimistoilla on eri käy-
36791: myymien tuotteiden voitosta.                         täntöjä siinä, voiko verkostomarkkinointiin ryh-
36792:    Verkostomarkkinointiin on ryhtynyt myös           tyvä saada starttirahaa vai ei. Joillakin paikka-
36793: useita työttömiä ihmisiä. Työvoimaviranomais-        kunnilla tämä on mahdollista, joillakin taas eh-
36794: ten kanta verkostomarkkinointiin ryhtyviä työt-      dottomasti kiellettyä.
36795: tömiä kohtaan vaihtelee kuitenkin paikkakunta-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36796: kohtaisesti.                                         tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
36797:    Verkostomarkkinointiin ryhtyvä rinnastetaan       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36798: yrittäjäksi, ja hän saa heti verkostomarkkinoin-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36799: tiin ryhtyessään työvoimapoliittisen lausunnon,
36800: jonka mukaan hän on työllistänyt itse itsensä.                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36801: Kuitenkaan verkostomarkkinoinnista saatavat                 ryhtyä, jotta työttömät voivat menettä-
36802: tulot eivät pitkään aikaan yksistään riitä ihmisen          mättä oikeuttaan työttömyysturvaan
36803: elättämiseen. Kun työtön esittää tämän ongel-               tehdä erilaisia sivu töitä, kuten esimerkik-
36804: man työvoimatoimistossa kertoessaan ryhtyvän-               si osallistua verkostomarkkinointiin?
36805: 
36806:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1997
36807: 
36808:                                       Esko-Juhani Tennilä /va-r
36809: 
36810: 
36811: 
36812: 
36813: 279001
36814: 2                                            KK 224/1997 vp
36815: 
36816: 
36817: 
36818: 
36819:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
36820: 
36821:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kokoaikaisen työn vastaanottamiselle. Koska
36822: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          työttömyysturvan tarkoituksena on kuitenkin
36823: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-       turvata ainoastaan työnhaun aikainen toimeen-
36824: le jäsenelle kansanedustaja Esko-Juhani Tenni-         tulo, ei työttömyysturvaetuuksien maksaminen
36825: län näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           ole mahdollista enää siinä vaiheessa, jossa yritys-
36826: 224:                                                   toiminta tai omassa työssä työllistyminen on
36827:                                                        muuttunut päätoimiseksi.
36828:              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         On totta, että verkostomarkkinointitoimin-
36829:          ryhtyä, jotta työttömät voivat menettä-       nan aloittava työtön työnhakija saa säännönmu-
36830:          mättä oikeuttaan työttömyysturvaan            kaisesti työvoimapoliittisen lausunnon, jonka
36831:          tehdä erilaisia sivutöitä, kuten esimerkik-   mukaan hän on yritystoimintaa harjoittava hen-
36832:          si osallistua verkostomarkkinointiin?         kilö. Se ei kuitenkaan automaattisesti merkitse
36833:                                                        sitä, että hän samalla menettäisi oikeutensa työt-
36834:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tömyysturvaan. Kuten edellä todettiin, toimin-
36835: vasti seuraavaa:                                       nan vaatima työmäärä saattaa varsinkin alkuvai-
36836:                                                        heessa olla niin vähäistä, ettei se, niin yritystoi-
36837:    Vallitsevassa työllisyystilanteessa uusien          mintaa kuin onkin, ole esteenä työttömyysturvan
36838: työntekomuotojen osuus työmarkkinoilla on              maksamiselle. Toiminnan työllistävyys tulee
36839: huomattavasti kasvanut. Perinteisen palkkatyön         luonnollisesti arvioida erikseen kunkin yksittäis-
36840: oheen on noussut merkittäviä työskentelyn muo-         tapauksen osalta. Täämjohdosta on selvää, että
36841: toja, jotka usein sijoittuvat luonteeltaan palkka-     työvoimatoimikuntien antamien lausuntojen si-
36842: työn ja yritystoiminnan välimaastoon. Näiden           sältö vaihtelee riippuen siitä, kuinka työllistä-
36843: uusien toimintamuotojen laajamittaisempi käyt-         väksi toiminta arvioidaan.
36844: töönotto on nähtävä erittäin myönteisenä. Vaik-           Mitä tulee yrittäjäksi ryhtyvälle henkilölle
36845: ka uuteen työskentelytapaan siirtyminen ehkä           myönnettävään työllistämistukeen, työllisyysla-
36846: pitkäänkin jatkuneen palkkatyön jälkeen vaatii         ki tai -asetus eivät estä ns. starttirahan myöntä-
36847: omatoimisuutta ja uskallusta, ilahduttavan useat       mistä esimerkiksi verkostomarkkinointitoimin-
36848: työttömät työnhakijat ovat hankkineet esimer-          taan. Tuen myöntämisen edellytysten täyttyessä-
36849: kiksi verkostomarkkinoinnin piiristä itselleen         kin paikallisella työvoimatoimistolla on kuiten-
36850: joko pää- tai ainakin sivutoimisen toimeentulon.       kin sille annetun suhteellisen laajan harkintaval-
36851:    Esiin tuotu verkostomarkkinointi ei täytä työ-      lan puitteissa mahdollisuus olla myöntämättä
36852: suhteisen työn tunnusmerkistöä. Se on luonteel-        tukea, mikäli sitä ei katsota työvoimapoliittisesti
36853: taan yritystoimintaa, johon tulee soveltaa yritys-     tarkoituksenmukaiseksi. Starttirahan myöntä-
36854: toimintaa koskevia työttömyysturvasäännöksiä.          minen esimerkiksi verkostomarkkinointiin tai
36855:    Työttömän henkilön on mahdollista työttö-           muuhun siihen verrattavaan yritystoimintaan ei
36856: myysturvaoikeuttaan menettämättä aloittaa yri-         kuitenkaan missään tapauksessa ole lain, asetuk-
36857: tystoiminta tai työllistyä omassa työssään silloin,    sen tai ministeriön ohjeistuksen tasolla kiellettyä.
36858: kun toiminnan vaatima työmäärä ei ole esteenä
36859: 
36860:        Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1997
36861: 
36862:                                                                       Työministeri Liisa Jaakonsaari
36863:                                             KK 224/1997 vp                                                3
36864: 
36865: 
36866: 
36867: 
36868:                                         Tili Riksdagens Talman
36869: 
36870:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           mängd som verksamheten kräver inte utgör nå-
36871: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           got hinder för mottagande av heltidsarbete. Ef-
36872: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       tersom avsikten med arbetslöshetsskyddet emel-
36873: dagsledamot Esko-Juhani Tennilä underteckna-          lertid är att tillförsäkra utkomsten endast under
36874: de spörsmål nr 224:                                   arbetssökandet, är det inte möjligt att betala ar-
36875:                                                       betslösheteskyddsförmåner längre i det skede då
36876:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        företagsverksamheten eller sysselsättningen i
36877:        ta för att arbetslösa, utan att gå miste om    eget arbete blivit huvudsyssla.
36878:        sin rätt till utkomstskydd för arbetslösa,         Det är sant att en arbetslös arbetssökande,
36879:        skall kunna utföra olika bisysslor, som        som inleder verksamhet inom nätverksmark-
36880:        t.ex. delta i nätverksmarknadsföring?          nadsföring, regelrätt får ett arbetskraftspolitiskt
36881:                                                       utlåtande, enligt vilket han är en person som
36882:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         idkar företagsverksamhet. Detta innebär dock
36883: anföra följande:                                      inte automatiskt att han samtidigt går miste om
36884:                                                       sin rätt till arbetslöshetsskydd. Såsom ovan kon-
36885:    1 det rådande sysselsättningsläget har de nya      staterats kan den arbetsmängd som verksamhe-
36886: arbetsformernas andel på arbetsmarknaden              ten kräver i synnerhet i det första skedet vara så
36887: märkbart ökat. Vid sidan av traditionellt avlönat     ringa att den, så företagsverksamhet den är, ut-
36888: arbete har det uppkommit viktiga arbetsformer,        göra ett hinder för betalning av arbetslöshets-
36889: som ofta tili sin karaktär placerar sig någonstans    skydd. Verksamhetens sysselsättande effekt bör
36890: mellan avlönat arbete och företagsverksamhet.         naturligtvis utvärderas skilt i varje enskilt fall. Av
36891: Ett mera omfattande ibruktagande av dessa nya         denna anledning är det klart att innehållet i ar-
36892: verksamhetsformer bör ses som något synnerli-         betskraftskommissionernas utlåtanden varierar
36893: gen positivt. Ä ven om en övergång tili det nya       beroende på hurudan verksamhetens sysselsät-
36894: arbetssättet efter ett kanhända långvarigt avlö-      tande effekt bedöms vara.
36895: nat arbete kräver självverksamhet och djärvhet,           Vad gäller sysselsättningsstöd som beviljas en
36896: har glädjande många arbetslösa arbetssökande          person som ämnar bli företagare, ställer syssel-
36897: skaffat sig sin utkomst bland nätverksmarknads-       sättningslagen eller sysselsättningsförordningen
36898: föringens alternativ, antingen genom heltidsar-       inget hinder för beviljandet av s.k. startpenning
36899: bete eller åtminstone som bisyssla.                   tili exempel för verksamhet inom nätverksmark-
36900:    Nämnda nätverksmarknadsföring uppfyller            nadsföring. Ä ven om förutsättningarna för bevil-
36901: inte kännetecknen för arbete som baserar sig på       jandet av stöd uppfylls, har den lokala arbets-
36902: arbetsavtalsförhållande. Den är tili sin natur fö-    kraftsbyrån inom ramen för sin relativt omfat-
36903: retagsverksamhet, på viiken bör tillämpas ar-         tande prövningsrätt ändå möjlighet att låta bli att
36904: betslösheteskyddsbestämmelser som gäller före-        bevilja stöd, ifall det inte anses arbetskraftspoli-
36905: tagsverksamhet.                                       tiskt sett ändamålsenligt. Beviljandet av start-
36906:    Det är möjligt för en arbetslös person att, utan   penning för t.ex. nätverksmarknadsföring eller
36907: att han går miste om sin rätt tili utkomstskydd för   annan därmed jämförbar företagsverksamhet är
36908: arbetslösa, starta företagsverksamhet eller sys-      emellertid i ingen händelse förbjudet enligt lag,
36909: selsätta sig i eget arbete i de fall då den arbets-   förordningar eller ministerieanvisningar.
36910: 
36911:      Helsingforsden 3 april 1997
36912: 
36913:                                                                     Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
36914:                                          KK 225/1997 vp
36915: 
36916: Kirjallinen kysymys 225
36917: 
36918: 
36919: 
36920: 
36921:                                  Maria Kaisa Aula /kesk: Oppisopimuksen ja kotihoidon tuen yh-
36922:                                     teensovittamisesta
36923: 
36924: 
36925:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
36926: 
36927:    Normaalisti työnantajalle, joka tarjoaa nuo-    sessä ja ammattitaidon parantamisessa pitää
36928: relle oppisopimuspaikan, maksetaan tästä tietty    käyttää hyväksi. Siksi esteet oppisopimuksen
36929: korvaus. Oppisopimusten syntymistä on vielä        käytölle myös mainitun kaltaisissa tilanteissa tu-
36930: koetettu viime vuosina vauhdittaa työvoimatoi-     lee purkaa edellyttäen tietysti, että opiskelijan
36931: miston myöntämillä lisätuilla. Näitä on myös       ohjaus on järjestetty asianmukaisesti. Esimerkik-
36932: aktiivisesti markkinoitu. Eräässä erikoistilan-    si perhepäivähoidon kurssejajärjestetään nykyi-
36933: teessa oppisopimuksen käyttö on kuitenkin          sin varsin vähän, vaikka ammattitaitoisia uusia
36934: osoittautunut hankalaksi muiden säännösten         työntekijöitä myös tälle alalle tarvitaan.
36935: asettamien rajoitusten vuoksi.                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
36936:    Posion kunnassa on ilmennyt tapaus, jossa       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36937: perheellinen päivähoidon ammattilainen olisi ol-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36938: lut valmis ottamaan nuoren kotiinsa lastenhoito-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36939: alan oppisopimusoppilaaksi. Henkilö ei kuiten-
36940: kaan voinut saada työnantajalle oppisopimus-                 Onko Hallitus tietoinen kotihoidon
36941: suhteesta tulevaa korvausta, koska työnantajak-           tuen ja oppisopimuksen työnantajakor-
36942: si aikoneella henkilöllä oli kotihoidon tukeen            vauksen yhteensovitusongelmasta koti-
36943: oikeutettuja lapsia. Työnantajaksi aikovalle ei           talouden toimiessa työnantajana, ja
36944: nykysäännösten puitteissa voitu tarjota valin-               aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
36945: nanmahdollisuutta kotihoidon tuen ja oppisopi-            siin epäkohdan korjaamiseksi esimerkik-
36946: mustuen välillä.                                          si niin, että perheellä olisi oikeus valita,
36947:    Pienetkin mahdollisuudet nuorten työllistämi-          kumpaa tukea käyttää?
36948: 
36949:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1997
36950: 
36951:                                      Maria Kaisa Aula /kesk
36952: 
36953: 
36954: 
36955: 
36956: 279001
36957: 2                                        KK 225/1997 vp
36958: 
36959: 
36960: 
36961: 
36962:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
36963: 
36964:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     tai ammatin osa-alueella. Työnantajalle makse-
36965: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      taan oppisopimuslain 18 §:n mukaan työpaikalla
36966: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    annettavan koulutuksen järjestämisestä koulu-
36967: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maria         tuskorvausta sen mukaan, mitä koulutuksesta
36968: Kaisa Aulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-     arvioidaan aiheutuvan työnantajalle kustannuk-
36969: sen n:o 225:                                       sia.
36970:                                                       Koulutuskorvaus ei ole harkinnanvarainen
36971:           Onko Hallitus tietoinen kotihoidon       etuus, vaan koulutuskorvaus on maksettava, mi-
36972:        tuen ja oppisopimuksen työnantajakor-       käli työnantaja täyttää oppisopimuslainsäädän-
36973:        vauksen yhteensovitusongelmasta koti-       nössä työnantajalle asetetut edellytykset. Työn-
36974:        talouden toimiessa työnantajana, ja         antajalle samanaikaisesti mahdollisesti makset-
36975:           aikooko Hallitus ryhtyä toimepiteisiin   tavat muut tuet tai korvaukset eivät vaikuta kou-
36976:        epäkohdan korjaamiseksi niin, että per-     lutuskorvaukseen. Oppisopimuslainsäädäntö ei
36977:        heellä olisi oikeus valita, kumpaa tukea    aseta esteitä esimerkiksi kotihoidon tuen maksa-
36978:        käyttää?                                    miselle samanaikaisesti koulutuskorvauksen
36979:                                                    kanssa.
36980:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Työnantajan koulutuskorvauksen ja kotihoi-
36981: vasti seuraavaa:                                   don tuen yhteensovittamisessa mahdollisesti il-
36982:                                                    menneet ongelmat eivät johdu oppisopimuslain-
36983:   Oppisopimuslain 1 §:n mukaan oppisopimus         säädännöstä. Perhe voi voimassa olevien sään-
36984: on työsopimus, jossa opiskelija sitoutuu teke-     nösten mukaan valita, kotihoidon tuen maksa-
36985: mään työnantajalle työtä tämän johdon, valvon-     miselle asetettujen edellytysten rajoissa, kumpaa
36986: nan ja ohjauksen alaisena korvausta vastaan saa-   tukea se haluaa käyttää.
36987: vuttaakseen ammattitaidon tietyssä ammatissa
36988: 
36989:      Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1997
36990: 
36991:                                                            Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
36992:                                            KK 225/1997 vp                                              3
36993: 
36994: 
36995: 
36996: 
36997:                                        Tili Riksdagens Talman
36998: 
36999:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ersättning för att nå yrkeskunnighet i ett visst
37000: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          yrke eller inom ett delområde av ett yrke. Tili
37001: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      arbetsgivaren betalas enligt 18 § lagen om läroav-
37002: dagsman Maria Kaisa Aula undertecknade               talsutbildning utbildningsersättning för den ut-
37003: spörsmål nr 225:                                     bildning som ordnas på arbetsplatsen enligt de
37004:                                                      kostnader som utbildningen bedöms åsamka ar-
37005:           Är Regeringen medveten om samord-          betsgivaren.
37006:        ningsproblemet i fråga om hemvårdsstö-            Utbildningsersättningen är inte en förmån
37007:        det och ersättningen tili en arbetsgivare     som utgår efter prövning, utan den skall betalas
37008:        för läroavtal när arbetsgivaren är ett pri-   om arbetsgivaren fyller de krav läroavtalslag-
37009:        vat hushåll och                               stiftningen ställer på arbetsgivaren. Eventuella
37010:           avser Regeringen vidta åtgärder för att    andra stöd eller ersättningar som samtidigt beta-
37011:        undanröja missförhållandet så att famil-      las tili arbetsgivaren inverkar inte på utbildnings-
37012:        jen hade rätt att välja vilketdera stöd den   ersättningen. Läroavtalslagstiftningen ställer
37013:        använder?                                     inga hinder i vägen för att t.ex. stöd för hemvård
37014:                                                      betalas samtidigt som utbildningsersättning.
37015:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Eventuella problem med att samordna utbild-
37016: anföra följande:                                     ningsersättningen tili en arbetsgivare och stödet
37017:                                                      för hemvård beror inte på läroavtalslagstiftning-
37018:    Enligt 1 § lagen om läroavtalsutbildning är       en. En familj kan enligt gällande bestämmelser,
37019: Iäroavtalen arbetsavtal där den studerande för-      under de förutsättningar som ställs för utbetal-
37020: binder sig att utföra arbete för arbetsgivaren un-   ning av stöd för hemvård, välja vilketdera stöd
37021: der dennes Iedning, uppsikt och handledning mot      den vill använda sig av.
37022: 
37023:      Helsingforsden 4 aprill997
37024: 
37025:                                                       Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
37026:                                              KK 226/1997 vp
37027: 
37028: Kirjallinen kysymys 226
37029: 
37030: 
37031:                                     Maria Kaisa Aula /kesk: Monilapsisten perheiden päivähoitomak-
37032:                                        sujen alentamisesta
37033: 
37034: 
37035:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
37036: 
37037:    Viime syksynä hyväksytyn pienten lasten hoi-            Päivähoito ei ole pelkästään lasten fyysistä
37038: tojärjestelyjen muutoksen piti taata perheille päi-    hoitoa vaan myös varhaiskasvatusta ja esiope-
37039: vähoitomuodon valinnanvapaus ja myös mah-              tuksen järjestämistä. Näiltä osin monilapsiset
37040: dollistaa työssäkäynti niin, että päivähoitomak-       perheet on asetettu eriarvoiseen asemaan, kun
37041: sut eivät olisi sen esteenä.                           uusi päivähoitomaksumalli korottaa heidän päi-
37042:     Kun perheet ovat uuden mallin mukaisesti           vähoitomaksujaan.
37043: arvioineet tulevia päivähoitomaksujaan, on                 Maksumalli viimeisteltiin eduskunnan sosiaa-
37044: eräissä tapauksissa sattunut todella ikäviä yllä-      li- ja terveysvaliokunnassa hallituspuolueiden
37045: tyksiä. Monilapsisten perheiden kohdalla tavoit-       eduskuntaryhmien keskinäisissä neuvotteluissa,
37046: teet valinnanvapaudesta ja työnteon mahdollis-         joihin oppositiopuolueiden kansanedustajat ei-
37047: tamisesta eivät toteudu, vaan tilanne muuttuu          vät voineet osallistua. Ilmeisesti hallituspuoluei-
37048: nykyisestä huonompaan suuntaan, kun päivä-             den eduskuntaryhmien mielessä oli ajatus, että
37049: hoitomaksut nousevat.                                  monilapsisten perheiden pitäisikin hoitaa lapsen-
37050:     Keminmaan kunnassa on ilmennyt tapaus,             sa kotona. Näiden perheiden äideille ja isille ei
37051: jossa perheen päivähoitomaksut nousevat uuden          haluttu tarjota päivähoidon vaihtoehtoja samoin
37052: järjestelmän tullessa voimaan 1.8.1997 peräti          kuin perheille, joissa lapsia on vähemmän. Uu-
37053:  1 533 markalla kuukaudessa eli 16 863 markalla        dessa mallissahan ei huomioitu perhekokoa sa-
37054:  vuodessa. Kyseessä on perhe, jolla on kuusi alle      malla tavoin maksuja alentavana tekijänä kuin
37055:  15-vuotiasta lasta. Heistä on päivähoidon piiris-     aikaisemmassa maksujärjestelmässä.
37056:  sä kaksi- ja neljävuotiaat sekä 7-vuotias puolipäi-       Maksujärjestelmää pitäisi muuttaa monilap-
37057:  vähoidossa. Perheen bruttotulot ovat 20 990           sisten perheiden kannalta vaihtoehdot takaavak-
37058:  markkaa kuukaudessa. Tähän asti perheen päi-          si ja vähintään tässä esitetyn kaltaisissa tapauk-
37059:  vähoitomaksu on ollut kunnan maksutaulukon            sissa päivähoitomaksujen korotusta pitäisi kyetä
37060:  mukaan 385 markkaa kuukaudessa. Uuden tau-            kohtuullistamaan.
37061:  lukon mukaan maksu on 1 918 markkaa kuu-                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
37062:  kaudessa. Perheen molemmat vanhemmat ovat             jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37063:  kodin ulkopuolella työssä.                            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37064:     Tällainen korotus vie perheeltä todelliset päi-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37065:  vähoidon valinnanmahdollisuudet. Perheen äiti
37066:  kirjoittaa seuraavasti: "Olemme miettineet, mi-                 Onko Hallitus tietoinen uuden päivä-
37067:  ten voimme selviytyä tulevasta korotuksesta.                 hoitomaksumallin aiheuttamista suurista
37068:  Olemme myös tarkastelleet yksityisen hoidon                  päivähoitomaksujen korotuksista moni-
37069:  tuen muutosta uusien lakipykälien valossa. Tun-              lapsisille perheille, ja
37070:  tuu siltä, että ainoa ratkaisu on sanoutua irti                 aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
37071:  vakinaisesta virasta ja jättäytyä työttömäksi                siin maksujärjestelmän muuttamiseksi
37072:  'kunnan elätiksi'."                                          kohtuullisemmaksi niin, että päivähoi-
37073:     Näin suuri maksukorotus on yksittäisen per-               don vaihtoehdot turvataan ja perheiden
37074:  heen kannalta kohtuuton. Suuret heilahdukset                 mahdollisuuksia suunnitella omaa ta-
37075:  perhetuissaja -maksuissa vaikeuttavat perheiden              louttaan ei valtion toimenpiteillä romute-
37076:  mahdollisuuksia suunnitella omaa talouttaan                  ta?
37077:  pitkäjänteisesti.
37078: 
37079:       Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1997
37080: 
37081:                                          Maria Kaisa Aula /kesk
37082:  279001
37083: 2                                           KK 226/1997 vp
37084: 
37085: 
37086: 
37087: 
37088:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
37089: 
37090:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kien porrastuksen aiheuttama epäkohta, jonka
37091: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          mukaan perheen mahdollinen ansiotulojen kas-
37092: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        vu lisää päivähoitomaksuja siinä määrin, etteivät
37093: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maria             perheen käytettävissä olevat tulot lisäänny.
37094: Kaisa Aulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         Koko uudistus on mitoitettu siten, etteivät nykyi-
37095: sen n:o 226:                                           set lasten päivähoidosta ja kotihoidon tuesta ai-
37096:                                                        heutuvat kokonaiskustannukset lisäänny.
37097:           Onko Hallitus tietoinen uuden päivä-            Päivähoidon maksuja koskevilla uusilla sää-
37098:        hoitomaksumallin aiheuttamista suurista         döksillä on alennettu nykyisiä korkeimpia päivä-
37099:        päivähoitomaksujen korotuksista moni-           hoitomaksuja yli 400. markalla kuukaudessa.
37100:        lapsisille perheille, ja                        Myös alimpien päivähoitomaksujen perimistä
37101:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         on muutettu. Lasten päivähoitomaksuja koske-
37102:        siin maksujärjestelmän muuttamiseksi            van lain (1134/1996) 7 a §:n mukaan päivähoito-
37103:        kohtuullisemmaksi niin, että päivähoi-          maksut määrätään perheen koonja maksukyvyn
37104:        don vaihtoehdot turvataan ja perheiden          mukaisesti prosenttiperusteisena kuukausimak-
37105:        mahdollisuuksia suunnitella omaa ta-            suna. Kokopäivähoidon kuukausimaksu saa olla
37106:        louttaan ei valtion toimenpiteillä romute-      enintään perheen koon mukaan määräytyvän
37107:        ta?                                             maksuprosentin osoittama markkamäärä vä-
37108:                                                        himmäistulorajan ylittävästä kuukausitulosta.
37109:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Perheen kokoa määriteltäessä otetaan huomioon
37110: vasti seuraavaa:                                       enintään kaksi päivähoitolain (1129/1996)
37111:                                                        11 a §:n mukaisen valintaoikeuden piirissä ole-
37112:    Eduskunta hyväksyi 10.12.1996 pienten lasten        vaa lasta. Mikäli perheessä on muita kuin edellä
37113: hoitojärjestelmää koskevan lakiuudistuksen             mainitut kaksi ja alle 18-vuotiaita lapsia, huomi-
37114: (1128/1996). Uudessa laissa säädetään oikeudes-        oidaan se perheen tuloja määriteltäessä.
37115: ta kunnan järjestämälle päiväkoti- tai perhepäi-          Maksun enimmäismäärä on kokopäivähoi-
37116: vähoitopaikalle vaihtoehtoisiin taloudellisen          dosta 1 000 markkaa. Jos maksu on lasta kohden
37117: tuen muotoihin eli lasten kotihoidon tukeen tai        vähemmän kuin 100 markkaa, maksua ei peritä.
37118: lasten yksityisen hoidon tukeen. Molempiin tuki-       Milloin samasta perheestä on useampi kuin yksi
37119: muotoihin voi kuulua hoitoraha ja tulosidonnai-        lapsi kunnan järjestämässä päivähoidossa, voi-
37120: nen hoitolisä. Valintaoikeus kunnan järjestämän        daan toisesta lapsesta periä samansuuruinen
37121: päivähoidon ja lasten kotihoidon tuen välillä säi-     maksu kuin ensimmäisestä. Kustakin seuraavas-
37122: lyy nykyisen kaltaisena. Tämän lisäksi perheellä       ta lapsesta maksu on 20 prosenttia ensimmäisen
37123: on mahdollisuus valita tietyin edellytyksin joko       lapsen maksusta. Mikäli perheessä on muita kuin
37124: kunnan järjestämä päivähoito tai lasten yksityi-       kaksi edellä mainittua alle kouluikäistä lasta,
37125: sen hoidon tuki. Subjektiivinen oikeus joko kun-       päivähoitomaksun määräämisen perusteena ole-
37126: nan järjestämään päivähoitoon tai yksityiseen          vasta tulosta vähennetään 500 markkaa kustakin
37127: tukeen ulottuu siten kaikkiin alle kouluikäisiin       muusta lapsesta. Tämä alentaa maksua maksu-
37128: lapsiin. Uudistus tulee voimaan 1.8.1997.              prosentista riippuen hieman alle tai yli 50 mark-
37129:    Uudistukseen liittyen lisättiin sosiaali- ja ter-   kaa. Mikäli lapsi on osapäivähoidossa tai lapsen
37130: veydenhuollon asiakasmaksuista annettuun la-           hoitoaika on muutoin jatkuvasti päivittäin, vii-
37131: kiin (73411992) lasten päivähoitomaksujen peri-        koittain tai kuukausittain säännönmukaista ko-
37132: mistä koskevat uudet 7 aja 10 a §:t. Päivähoito-       kopäivähoitoa lyhyempi, kunnan tulee päättä-
37133: maksuja koskevan lainuudistuksen tarkoitukse-          minsä perustein periä hoitoaikaan suhteutettu
37134: na on yhtenäistää valtakunnallisesti nykyistä          säädettyä kokopäivähoidon maksua alhaisempi
37135: maksukäytäntöä. Tavoitteena on poistaa sekä            kuukausimaksu.
37136: nykyiset kuntien väliset erot päivähoitomaksu-            Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksu-
37137: jen määräämisessä että nykyisten maksuluok-            asetuksen (912/1992) 4 §:n mukaan esimerkiksi
37138:                                           KK 226/1997 vp                                              3
37139: 
37140: kolmilapsisella perheellä korkein päivähoito-       daan perheen tuloja määriteltäessä tuloja alenta-
37141: maksu voi olla yli 3 300 markkaa kuukaudessa.       vana tekijänä.
37142: Uuden lain 7 a §:n mukaan se vastaavasti voi olla       Pienten lasten hoitojärjestelmä muodostaa
37143: enintään 2 200 markkaa kuukaudessa. Pienin          määrältään ja taloudeltaan merkittävän koko-
37144: perittävä päivähoitomaksu voi tällä hetkellä olla   naisuuden. Lasten hoidon järjestämistä ei kui-
37145: kokopäivähoidosta 385 markkaa kuukaudessa.          tenkaan voida arvioida pelkästään julkisen ta-
37146: Uuden lain 7 a §:n mukaan se vastaavasti voi olla   louden kustannuksina. Se luo edellytykset per-
37147: korkeintaan 100 markkaa.                            heen aikuisten työssäkäynnille ja myös kotona
37148:     Laissa säädetyt maksut ovat enimmäismaksu-      tapahtuvalle hoidolle. Tukijärjestelmä vaikuttaa
37149: ja. Määrätty maksu voidaan jättää perimättä tai     lähes jokaisen suomalaisen pienten lasten per-
37150: sitä voidaan alentaa kuten nykyisinkin elatusvel-   heen hyvinvointiin ja taloudellisen toimeentulon
37151: vollisuuden, toimeentuloedellytysten ja huollol-    edellytyksiin.
37152: listen näkökohtien perusteella.                         Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa ja valvoo
37153:     Sosiaali- ja terveysvaliokunta on mietinnös-    lain toteutumista. Vuonna 1998 sosiaali- ja ter-
37154: sään (35/1996) arvioinut uuden maksujärjestel-      veysministeriö tulee antamaan eduskunnalle sen
37155: män aiheuttamia muutoksia. Pienimmissä per-         edellyttämän uudistusta koskevan kokonaissel-
37156: heissä maksut alenevat lähes poikkeuksetta.         vityksen. Siinä arvioidaan lasten kotihoidon ja
37157: Enimmäismaksun aleneminen merkitsee ylim-           yksityisen hoidon tuen uudistuksen sekä päivä-
37158: millä tulotasoilla olevien perheiden maksujen       hoitomaksujärjestelmän toimivuutta ja taloudel-
37159: alenemista. Suurimmissa perheissä päivähoito-       lista kehitystä sekä esitetään niihin liittyvät tar-
37160:  maksut tulevat kiristymään.                        vittavat toimenpiteet. Toimenpiteissä huomioi-
37161:     Maksujen kiristyminen suurimmissa perheissä     daan itse järjestelmän mahdolliset ongelmat ja
37162: johtuu pääosaltaan siitä, että perheen kokoa        myös muut niihin vaikuttavat muutokset, kuten
37163:  määriteltäessä huomioidaan kaksi päivähoito-       työllisyyden muutoksen vaikutukset eri hoito-
37164:  lain valintaoikeuden piirissä olevaa lasta. Kui-   muotojen kysyntään, kuntien erillisratkaisut ja
37165:  tenkin monilapsisten perheiden osalta perheen      perheiden ennakoimattomien valintojen aiheut-
37166:  muut kuin edellä mainitut kaksi lasta huomioi-     tama kustannuskehitys.
37167: 
37168:      Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1997
37169: 
37170:                                                                   Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
37171: 4                                           KK 226/1997 vp
37172: 
37173: 
37174: 
37175: 
37176:                                          Tili Riksdagens Talman
37177: 
37178:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            medför och som innebär att en eventuell ökning
37179: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande            av familjens förvärvsinkomster höjer dagvårds-
37180: med1em av statsrådet översänt följande av riks-        avgifterna så pass mycket att familjens disponi-
37181: dagsman Maria Kaisa Aula undertecknade                 bla inkomster inte stiger. Hela reformen har di-
37182: spörsmål nr 226:                                       mensionerats så att de nuvarande sammanlagda
37183:                                                        kostnaderna för barndagvård och för stöd för
37184:           Är Regeringen medveten om de stora           hemvård inte stiger.
37185:        förhöjningar av dagvårdsavgifterna som             Genom de nya författningar som gäller dag-
37186:        den nya dagvårdsavgiftsmodellen medför          vårdsdavgifterna har de nuvarande högsta dag-
37187:        för familjer med många barn, och                vårdsavgifterna sänkts med över 400 mk per må-
37188:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för          nad. Också uppbörden av de lägsta dagvårdsav-
37189:        att ändra avgiftssystemet så att det blir       gifterna har ändrats. Enligt 7 a § (1134/1996), som
37190:        mera skäligt och så att dagvårdsalternati-      gäller avgifter för barndagvård, bestäms dag-
37191:        ven tryggas och familjernas möjligheter         vårdsavgifterna i enlighet med familjens storlek
37192:        att planera sin ekonomi inte raseras ge-        och betalningsförmåga som en procentbaserad
37193:        nom statens åtgärder?                           månadsavgift. Månadsavgiften för heldagsvård
37194:                                                        får uppgå till högst det markbelopp enligt famil-
37195:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          jens storlek av de månadsinkomster som över-
37196: anföra följande:                                       skrider inkomstgränsen som ett betalningspro-
37197:                                                        centtal anger. När familjens storlek fastställs be-
37198:     Riksdagen godkände 10.12.1996 den lagre-           aktas högst två barn som omfattas av rätten att
37199: form som gäller systemet för vård av små barn          välja vårdform enligt 11 a § (1129/1996) lagen om
37200: (1128/1996). 1 den nya lagen föreskrivs om rätt        barndagvård. Om familjen har andra barn under
37201: tili ekonomiska stödformer som alternativ till en       18 år utöver de två ovan nämnda beaktas detta
37202: av kommunen anordnad daghems- eller familje-           när familjens inkomster fastställs.
37203: dagvårdsplats, dvs. om stöd för hemvård av barn            Den högsta avgiften för heldagsvård är 1 000
37204: och stöd för privat vård av barn. 1 vardera stöd-      mk. Om avgiften per barn är mindre än 100 mk
37205: formen kan ingå vårdpenning och ett inkomstre-         uppbärs ingen avgift. Om samma familj har fler
37206: laterat vårdtillägg. Rätten att välja mellan dag-      än ett barn i sådan dagvård som anordnats av
37207: vård som kommunen anordnar och stöd för hem-           kommunen, kan en lika stor avgift uppbäras för
37208: vård av barn bibehålls. Dessutom har familjen          det andra barnet som för det första. F ör varje
37209: möjlighet att under vissa förutsättningar välja        följande barn är avgiften 20 procent av avgiften
37210: antingen av kommunen anordnad dagvård eller            för det första barnet. Om familjen har andra barn
37211: stöd för privat vård av barn. Den subjektiva           under skolåldern utöver de två ovan nämnda,
37212: rätten tili antingen kommunalt ordnad dagvård          dras 500 mk för varje annat barn av från den
37213: eller privat stöd sträcker sig därmed till alla barn   inkomst som ligger tili grund för dagvårdsavgif-
37214: under skolåldern. Reformen träder i kraft              ten. Detta sänker avgiften med något över eller
37215: 1.8.1997.                                              något under 50 mk, beroende på avgiftsprocen-
37216:     1 anslutning tili reformen fogades tilllagen om    ten. Om barnet är i dagvård under en del av dagen
37217: klientavgifter inom social- och hälsovården (734/      eller om vårdtiden per dag, vecka eller månad
37218: 1992) nya 7 a och 10 a §, vilka gäller uppbörd av      annars fortgående är kortare än den regelrätta
37219: avgifter för barndagvård. Syftet med den lagre-        vårdtiden i heldagsvård, skall kommunen på de
37220: form som gäller dagvårdsavgifterna är att nuva-        grunder den bestämmer ta ut en månadsavgift i
37221: rande avgiftspraxis blir enhetlig i hela landet.       relation till vårdtiden som är lägre än avgiften för
37222: Målet är att avskaffa dels de nuvarande skillna-       heldagsvård.
37223: der mellan kommunerna som gäller bestämman-                Enligt 4 § förordningen om klientavgifter inom
37224: det av dagvårdsavgifter, dels den olägenhet som        social- och hälsovården (912/1992) kan den hög-
37225: graderingen av de nuvarande avgiftsklasserna           sta dagvårdsavgiften för t.ex. en trebarnsfamilj
37226:                                              KK 226/1997 vp                                              5
37227: 
37228: vara över 3 300 mk per månad. Enligt den nya           som är av stor omfattning och av stor ekonomisk
37229: lagens 7 a § kan den vara högst 2 200 mk per           betydelse. Ordnandet av vården av barn kan
37230: månad. Den lägsta dagvårdsavgift som uppbärs           dock inte bedömas enbart som kostnader för den
37231: kan för tillfållet vara 385 mk per månad i heldags-    offentliga ekonomin. Det skapar förutsättningar
37232: vård. Enligt den nya lagens 7 a § kan den vara         för de vuxna i familjen att delta i arbetslivet och
37233: högst 100 mk.                                          för vård i hemmet. Stödsystemet inverkar på
37234:    De avgifter som föreskrivs i lagen är högsta        välfården för nästan alla finländska småbarnsfa-
37235: avgifter. En fastställd avgift kan efterskänkas        miljer och på förutsättningarna för deras ekono-
37236: eller nedsättas alldeles som nu på grund av för-       miska utkomst.
37237: sörjningsplikt, utkomstmöjligheter och vårdsyn-           Social- och hälsovårdsministeriet följer och
37238: punkter.                                               övervakar lagens verkställighet. År 1998 kom-
37239:    Social- och hälsovårdsutskottet har i sitt be-      mer social- och hälsovårdsministeriet att tili riks-
37240: tänkande (35/1996) bedömt de förändringar som          dagen avlåta den helhetsredogörelse angående
37241: det nya avgiftssystemet medför. I de minsta fa-        reformen som riksdagen har förutsatt. J redogö-
37242: miljerna sjunker avgifterna nästan utan undan-         relsen utvärderas hur reformen av stödet för
37243: tag. En nedgång i den högsta avgiften innebär att      hemvård av barn och för privat vård av barn samt
37244: avgifterna för de familjer som har de högsta in-       dagvårdsavgiftssystemet fungerar och deras eko-
37245: komstnivåerna sjunker. I de största familjerna         nomiska utveckling samt föreslås behövliga åt-
37246: kommer dagvårdsavgifterna att skärpas.                 gärder i anslutning tili dem. I åtgärderna beaktas
37247:    A vgiftshöjningen i de största familjerna beror     eventuella problem som gäller själva systemet
37248: främst på att två barn som omfattas av den i           och andra förändringar som inverkar på dem,
37249: dagvårdslagen avsedda rätten att välja vårdform        t.ex. hur förändringar i sysselsättningen inverkar
37250:  beaktas när familjens storlek definieras. Trots det   på efterfrågan av olika vårdformer, kommuner-
37251:  beaktas familjens andra barn än de två ovan           nas särskilda lösningar och den kostnadsutveck-
37252:  nämnda som en faktor som sänker inkomsterna           ling som orsakas av sådana oförutsedda vai som
37253:  när flerbarnsfamiljernas inkomster fastställs.        familjerna träffar.
37254:     Systemet för vård av små barn utgör en helhet
37255: 
37256:      Helsingforsden 4 april1997
37257: 
37258:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
37259:                                               KK 227/1997 vp
37260: 
37261: Kirjallinen kysymys 227
37262: 
37263: 
37264: 
37265: 
37266:                                     Klaus Bremer /r: Liikenneministerin kirjallisiin kysymyksiin anta-
37267:                                         mien vastausten laadun parantamisesta
37268: 
37269: 
37270:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
37271: 
37272:      Kirjalliseen kysymykseeni 1001/1996 vp an-            Vastauksessa myönnetään, että EU-direktiivi
37273: nettu liikenneministeri Linnainmaan allekirjoit-        sallii etusivulasissa 30 %:n tummennuksen. Es-
37274: tama vastaus on asiantuntemattomuudessaan ja            teeksi vastaus määrittelee: "Monien henkilöau-
37275: epäasiallisuudessaan tyrmäävä. Se halventaa             tojen lasit on tummennettu mainitun säännön
37276: kansanedustuslaitosta ja kyseenalaistaa kirjallis-      puitteissa, jolloin tummennettu kalvo merkittä-
37277: ten kysymysten arvoa ja merkitystä.                     västi heikentäisi valonläpäisykykyä."
37278:      Vastauksessa todetaan, että poliisin erityisteh-      Tiedossa ei ole henkilöautoa, joka sarjatuote-
37279: täviin tarkoitetuissa autoissa on käytetty sirpale-     tussa muodossaan toimitetaan 30 %:n tummen-
37280: suojakaivoa etusivuikkunoissa suojaamaan po-            nuksella etusivulaseissa!
37281: liiseja ulkopuolelta tulevilta lasin särkeviltä is-        Jos autotehtaan tummennus on 10 %, direktii-
37282: kuilta. Tämä on ristiriidassa edellisessä kappa-        vi ei estä Iisätummennusta kaivolla esimerkiksi
37283: leessa esitetyn väittämän kanssa: " ... muovikal-        10-20 %! Ja jos auton Iasissa ei ole tummennus-
37284: volla ei ratkaista eikä edes olennaisesti voida         ta lainkaan - kuten on tavallista - direktiivi
37285: vähentää autovarkauksia tai autoihin murtautu-          sallii 30 %:n tummennuksen kaivolla EU-maissa.
37286: misia."                                                 Vaan ei Suomessa. Miksi ei Suomessa - sitä
37287:      Aivan väärällä tiellä on vastauksen väittämä:      kysyttiin, mutta siihen vastausta ei annettu.
37288: " ... eikä kalvo lisää ikkunan murtolujuutta." Vas-        Omaan arvoonsa on jätettävä vastauksen neu-
37289: taaja on nähtävästi täysin tietämätön nykyaikai-        vo: "Paras tapa välttää automurtoja on, ettei
37290: sen korkeatasoisen muovikalvon lujuudesta,              autossa säilytä arvokkaita tavaroita." Ulkomaa-
37291: joka olennaisesti estää sekuriittilasin hajoamista      laisten turistien autoihin murtaudutaan jo yk-
37292: ja ratkaisevasti hidastaa ja vaikeuttaa tunkeutu-       sistään epäilystä, että tavaratilassa saattaa olla
37293: mista sen läpi!                                         piilossa arvotavaraa, vaikkei niitä auton sisäti-
37294:      Väärä yleistys on vastauksen väite, että auto-     loissa näy - sisätiloista kun useinkin pääsee
37295: jen ikkunoissa käytetyt muovikalvot on usein            tavaratilaan kaatamalla takaselkänojat. Kukapa
37296: kiinnitetty vaihtelevilla taidoilla ja että kalvon ja   muuten esimerkiksi matkoilla kantaa matkata-
37297: ikkunan väliin on jäänyt vääristävää optiikkaa.         varat taukopaikoilla tai tilapäisen majoituspai-
37298: Väite on pelkkä mutu-arvio, jolle ei löydy tukea        kan edestä mukanaan?
37299: mistään tutkimuksesta tai tilastosta! Todetta-             Vastauksen viimeinen lause "Hallitus katsoo,
37300: koon, että poliisin käyttämä kalvo ei ole yhtään        että autovarkauksia ja automurtoja tulee pyrkiä
37301: kulutusta kestävämpää tai optisesti parempaa            vähentämään, muttei missään tapauksessa lii-
37302: saati paremmin asennettu kuin mikä tahansa              kenneturvallisuuden kustannuksella" tarkoittaa,
37303: EC- tai vastaavalla Iaatuhyväksynnällä varustet-        että hallitus pitää EU-direktiivin sallimaa etusi-
37304: tu kalvo asiantuntijan asentamana.                      vulasien tummennusta muovikaivolla yleisen lii-
37305:       Masentavan kuvan asiantuntemuksesta antaa         kenneturvallisuuden vaarantamisena. Johdon-
37306: vastaus etusivuikkunoiden vahvistamisesta:              mukaisuuden vuoksi hallituksen olisi ilmoitetta-
37307:  " ... ei ole estettä Iaminoidun lasin hankkimiseen     va vastalauseensa EU-direktiivin määräykselle,
37308: näihin ikkunoihin." Todellisuudessa näet lami-          jonka aiheuttama vaara on jäänyt muilta ED-
37309:  noitu etusivulasi on tarjolla vain äärimmäisen         mailta huomaamatta.
37310: harvoihin henkilöautoihin. Toki sellaisen saa Ia-          Kirjalliseen kysymykseen 100111996 vp annet-
37311:  sitehtaalta, kun vain maksaa ensin muotin teon ja      tu vastaus ei suinkaan ole ainoa laatuaan, pikem-
37312:  sitten muotilla valmistetun lasin. Ei todellakaan      minkin se on tapa. Samaa tasoa edustaa viimeai-
37313:  ole estettä, jollei raha ole este.                     kaisista vastauksista esimerkiksi ed. Aittoniemel-
37314: 279001
37315: 2                                          KK 227/1997 vp
37316: 
37317: le kirjalliseen kysymykseen 864/1996 vp talvino-                Pitääkö Hallitus vastaustaan kirjalli-
37318: peusrajoitusten mielekkyydestä annettu vastaus,              seen kysymykseen 100111996 vp tarkoi-
37319: josta Aittaniemi esitti vastalauseensa uudistetul-           tusta vastaavana, ja
37320: la kysymyksellään 12/1997 vp.                                   mitä Hallitus aikoo tehdä vastausten
37321:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           tason kohottamiseksi niin, että myös kir-
37322: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-              jallisten kysymysten esittäjät kokevat ky-
37323: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-              symysjärjestelmän siksi parlamentaris-
37324: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                      mimme perusrakenteeksi, joksi päämi-
37325:                                                              nisteri sitä väittää?
37326:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1997
37327: 
37328:                                            Klaus Bremer /r
37329:                                             KK 227/1997 vp                                            3
37330: 
37331: 
37332: 
37333: 
37334:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37335: 
37336:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        keän ja yksiselitteisen kannan kysyjän kysymyk-
37337: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         seen. Täten hallitus pitää kirjalliseen kysymyk-
37338: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       seen 1001/1996 vp antamaansa vastausta tarkoi-
37339: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-       tustaan vastaavana.
37340: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           Vastauksena kirjallisen kysymyksen toisen
37341: 227:                                                  osaan, jossa tiedustellaan, mitä hallitus aikoo
37342:                                                       tehdä vastausten tason kohottamiseksi niin, että
37343:           Pitääkö Hallitus vastaustaan kirjalli-      myös kirjallisten kysymysten esittäjät kokevat
37344:        seen kysymykseen 1001/1996 vp tarkoi-          kysymysjärjestelmän siksi parlamentarismimme
37345:        tusta vastaavana, ja                           perusrakenteeksi, joksi pääministeri sitä väittää,
37346:           mitä Hallitus aikoo tehdä vastausten        hallitus ilmoittaa, että jatkossakin hallituksen
37347:        tason kohottamiseksi niin, että myös kir-      tavoitteena on panostaa vastausten tason paran-
37348:        jallisten kysymysten esittäjät kokevat ky-     tamiseen niin, että ne yhä paremmin palvelisivat
37349:        symysjärjestelmän siksi parlamentaris-         kysyjän mainitsemana parlamentarismimme pe-
37350:        mimme perusrakenteeksi, joksi päämi-           rusrakenteena.
37351:        nisteri sitä väittää?                             Hallitus pyrkii edelleenjatkamaan eduskunta-
37352:                                                       kysymyksiin laadittavien vastausten tason kehit-
37353:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tämistä ja ottaa tässä kehittämistyössä huo-
37354: vasti seuraavaa:                                      mioon myös annetuista vastauksista saadut pa-
37355:                                                       lautteet. Hallitus jatkaa vastausten kehittämistä
37356:    Hallitus katsoo, että sen kirjalliseen kysymyk-    niin, että vastaukset palvelisivai yhä paremmin ja
37357: seen 100111996 vp antama vastaus on laadittu          tehokkaammin kysymysten esittäjien tarpeita.
37358: eduskuntakysymysten vastausten laatimisesta           Vastausten laadinnassa pyritään edelleen paran-
37359: annettuja ohjeita noudattaen. Mainittu vastaus        tamaan niiden huolellista valmistelua, seikkape-
37360: sisältää riittävine perusteluineen hallituksen sel-   räisyyttä, tarkkuutta ja asianmukaisuutta.
37361: 
37362:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1997
37363: 
37364:                                                                Liikenneministeri Tuula Linnainmaa
37365: 4                                           KK 227/1997 vp
37366: 
37367: 
37368: 
37369: 
37370:                                         Tili Riksdagens Talman
37371: 
37372:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      ga motiveringar regeringens klara och entydiga
37373: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        synpunkt på spörsmålet. Sålunda anser regering-
37374: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      en sitt svar på spörsmål 1001/1996 rd ändamåls-
37375: man Klaus Bremer undertecknade spörsmål nr            enligt.
37376: 227:                                                     Som svar på spörsmålets andra del där spörs-
37377:                                                       målsställaren undrar vilka åtgärder regeringen
37378:           Anser Regeringen att svaret på spörs-       ämnar vidta för att förbättra svarens nivå så att
37379:        målet 1001/1996 rd var ändamålsen1igt,         även de som framställer spörsmål upplever syste-
37380:        och                                            met som en sådan parlamentarisk grundstruktur
37381:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       som det av statsministern har påståtts vara, med-
37382:        för att förbättra svarens nivå så att även     delar regeringen att den även i framtiden strävar
37383:        de som framställer spörsmål upplever sys-      efter att satsa på förbättring av svarens nivå så att
37384:        temet som en sådan parlamentarisk              de allt bättre fungerar som parlamentarisk
37385:        grundstruktur som det av statsministern        grundstruktur.
37386:        har påståtts vara?                                Regeringen ämnar även i fortsättningen fort-
37387:                                                       sätta med att utveckla nivån av svaren på riks-
37388:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         dagsspörsmålen och ta hänsyn tili feedback. Re-
37389: anföra följande:                                      geringen fortsätter med att utveckla spörsmålen
37390:                                                       så att att svaren allt bättre och allt effektivare
37391:   Regeringen anser att svaret på spörsmållOOl/        uppfyller spörsmålsställarens behov. 1 utform-
37392: 1996 rd har utarbetats i enlighet med anvisning-      ning av svaren försöker man vidare förbättra
37393: arna som givits för utformning av riksdagsspörs-      deras omsorgsfulla beredning, utförlighet, nog-
37394: mål. Svaret i fråga innehåller med sina tillräckli-   grannhet och sakenlighet.
37395: 
37396:      Helsingfors den 24 mars 1997
37397: 
37398:                                                                    Trafikminister Tuula Linnainmaa
37399:                                              KK 228/1997 vp
37400: 
37401: Kirjallinen kysymys 228
37402: 
37403: 
37404: 
37405: 
37406:                                     Raimo Holopainen /sd: Li perin kunnan viranhaltijan paikkaamises-
37407:                                        ta tilapäistyöhön
37408: 
37409: 
37410:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
37411: 
37412:     Syvän laman tullessa maahamme sitä vauhdi-            Onko nyt todellakin niin, että taloudellisin ja
37413: tettiin mm. joissakin kunnissa antamalla työnte-       tuotanuoliisin syin irtisanotut kunnan työnteki-
37414: kijöille lopputilejä taloudellisilla ja tuotannolli-   jät ja viranhaltijat menettävät ainaiseksi oikeu-
37415: silla perusteilla. Pohjoiskarjalaisessa Liperin        den tulla palkatuksi kuntaan tai, kuten tässä ra-
37416: kunnassa sai lopputilin kunnassa yli 15 vuotta         kennusmestarin tapauksessa, ympäristökeskuk-
37417: rakennusmestarin tehtävissä ollut henkilö. Niin-       seen tilapäistöihin. Eikö tämä ole jo ihmisoi-
37418: pä kohtaloksi tuli kokea myös toimeentulo pe-          keuksien vastaista?
37419: ruspäivärahalla. Kummallisuus asiaan tulee sii-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
37420: nä, että työvoimatoimistosta tarjottiin kuuden         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37421: kuukauden pestiä Joensuun ympäristökeskuk-             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37422: sessa tehtävänä Liperin kunnan ympäristösuun-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37423: nitelman teko. Asia oli jo niin pitkällä, että pesti
37424: oli sovittu ympäristökeskuksen henkilön ja Lipe-                 Onko Hallitus tietoinen siitä, että
37425: rin kunnan maanmittausteknikon kanssa. Oli so-                taloudellisin ja tuotanuoliisin syin irtisa-
37426: vittu jo työn alkamispäivämääräkin. Sitten tuli               notut kunnan työntekijät ja viranhaltijat
37427: kuitenkin mutkia matkaan. Liperin kunnasta                    voivat menettää oikeuden tulla palkatuk-
37428: otettiin yhteyttä ympäristökeskukseen, ettei ky-              si samaan kuntaan tilapäistöihin, ja
37429: seistä henkilöä saa palkata, koska hänet on jo                   mitä Hallitus aikoo tehdä epäkohdan
37430: kertaalleen "potkittu pois"! Kerrottu rakennus-               korjaamiseksi?
37431: mestarin tapaus ei ole ainut kyseisessä kunnassa.
37432: 
37433:      Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1997
37434: 
37435:                                          Raimo Holopainen /sd
37436: 
37437: 
37438: 
37439: 
37440: 279001
37441: 2                                           KK 228/1997 vp
37442: 
37443: 
37444: 
37445: 
37446:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37447: 
37448:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        annetun lain (48411996) 7 §:ssä on säädetty talou-
37449: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         delliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet.
37450: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Sen mukaan viranhaltija voidaan irtisanoa, kun
37451: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo            tehtävät ovat vähentyneet vähäistä suuremmassa
37452: Holopaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         määrin ja muutoin kuin tilapäisesti taloudellisis-
37453: sen n:o 228:                                          ta syistä, kunnan tai asianomaisen yksikön tehtä-
37454:                                                       vien uudelleen järjestelyn vuoksi taikka muista
37455:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että ta-    niihin verrattavista syistä. Irtisanominen edellyt-
37456:        loudellisin ja tuotannonisin syin irtisano-    tää lisäksi, ettei viranhaltijaa voida ammattitai-
37457:        tut kunnan työntekijät ja viranhaltijat        toansa ja kykyynsä nähden kohtuudella sijoittaa
37458:        voivat menettää oikeuden tulla palkatuk-       toiseen virkaan tai ottaa sellaiseen työsuhtee-
37459:        si samaan kuntaan tilapäistöihin, ja           seen, jonka tehtävät eivät olennaisesti poikkea
37460:           mitä Hallitus aikoo tehdä epäkohdan         viranhaltijan tehtävistä, tai kouluttaa uusiin teh-
37461:        korjaamiseksi?                                 täviin. Lain 15 §:n mukaan kunnalla on irtisano-
37462:                                                       tun viranhaltijan takaisinottamisvelvollisuus, jos
37463:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kunta tarvitsee 9 kuukauden kuluessa irtisano-
37464: vasti seuraavaa:                                      misajan päättymisestä viranhaltijaa tehtäviltään
37465:                                                       samankaltaiseen toistaiseksi voimassa olevaan
37466:    Kirjallisessa kysymyksessä on viitattu tapauk-     tai yli 6 kuukautta kestävään virkasuhteeseen.
37467: seen, jossa ko. ympäristökeskus olisi työllisyys-     Työn tarjoaminen tapahtuu paikallisen työvoi-
37468: varoin palkannut työntekijän laatimaan eräälle        maviranomaisen välityksin. Jos kunta tahallaan
37469: kunnalle ympäristösuunnitelman. Työnantaja            tai huolimattomuudesta laiminlöisi 15 §:n mukai-
37470: olisi valtion viranomainen eikä kunta, mutta on       sen velvollisuutensa, se olisi velvollinen korvaa-
37471: luonnollisesti paikallaan, että ympäristökeskus       maan näin aiheuttamansa vahingon.
37472: on ollut asiasta yhteydessä kuntaan. Yhteistyön           Kuntaa sitoo tietyin edellytyksin irtisanotun
37473: sujumisen kannalta on hyväksi, jos myös kunta         viranhaltijan takaisinottovelvollisuus. Näin ol-
37474: pitää henkilövalintaa onnistuneena.                   len irtisanottu viranhaltija on suojattu. Sen sijaan
37475:    Kunnat ovat taloudellisten syiden vuoksi           siihen nähden, ottaako valtion viranomainen
37476: myös irtisanoneet työntekijöitä, eikä kaikkien        työhön kunnasta irtisanotun viranhaltijan, ei ole
37477: kuntien taloudellinen tilanne vieläkään ole erityi-   erityisiä säännöksiä, vaan valtion viranomainen
37478: sen hyvä. Kuntien säästötoimenpiteillä on so-         ottaa työntekijöitä oman päätösvaltansa nojalla.
37479: peuduttu taloudellisiin mahdollisuuksiin ja irti-         Kun kunnan viranhaltijan palvelussuhdetur-
37480: sanomisiakin on jouduttu tekemään.                    vasta on äskettäin lailla säädetty, mielestäni ei ole
37481:    Heinäkuun 1 päivänä 1996 voimaan tulleen           tarpeen ryhtyä ainakaan tässä vaiheessa uusiin
37482: kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvasta       toimenpiteisiin.
37483: 
37484:      Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1997
37485: 
37486:                                                                             Ministeri Jouni Backman
37487:                                               KK 228/1997 vp                                                 3
37488: 
37489: 
37490: 
37491: 
37492:                                           Tili Riksdagens Talman
37493: 
37494:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              uppsägningsgrunder som avser ekonomin och
37495: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande              produktionen. Enligt dessa kan en tjänsteinneha-
37496: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          vare sägas upp om uppgifterna av ekonomiska
37497: dagsman Raimo Holopainen undertecknade                   skäl, omorganiseringar inom kommunen eller
37498: spörsmål nr 228:                                         enheten i fråga eller av någon annan jämförbar
37499:                                                          orsak har minskat väsentligt och inte endast till-
37500:           Är Regeringen medveten om att koru-            fålligt. En uppsägning förutsätter dessutom att
37501:        munala arbetstagare och tjänsteinneha-            tjänsteinnehavaren med beaktande av yrkes-
37502:        vare som blivit uppsagda på grunder som           skicklighet och förmåga inte skäligen kan place-
37503:        avser ekonomin eller produktioneo kan             ras i en annan tjänst eller anställas i ett arbetsför-
37504:        förlora rätten att få tillfålligt arbete i sam-   hållande med uppgifter som inte väsentligt av-
37505:        ma kommun, och                                    viker från tjänsteinnehavarens uppgifter eller ut-
37506:           vad ämnar Regeringen göra för att rät-         bildas för nya uppgifter. Enligt lagens 15 § är en
37507:        ta tili detta missförhållande?                    kommun skyldig att återanställa en uppsagd
37508:                                                          tjänsteinnehavare, om kommunen inom nio må-
37509:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            nader efter utgången av uppsägningstiden behö-
37510: anföra följande:                                         ver en tjänsteinnehavare för ett tjänsteförhållan-
37511:                                                          de med liknande uppgifter som är i kraft tills
37512:    I spörsmålet hänvisas till ett fall där en miljö-     vidare eller över sex månader. Arbetet skall er-
37513: central hade tänkt använda sysselsättningsmedel          bjudas via den lokala arbetskraftsmyndigheten.
37514: för att avlöna en arbetstagare som skulle göra           Om en kommun uppsåtligen eller av oaktsamhet
37515: upp en miljöplan för en kommun. Arbetsgivaren            försummar att uppfylla sina skyldigheter enligt
37516: var en statlig myndighet och inte en kommun,             15 §, är den skyldig att ersätta den skada som
37517: men det är naturligtvis på sin plats att miljöcen-       härigenom uppkommit.
37518: tralen har varit i förbindelse med kommunen i               Kommunen är under vissa förutsättningar
37519: ärendet. Med tanke på ett fungerande samarbete           bunden av skyldigheten att återanställa en tjäns-
37520: är det bra om också kommunen anser att valet av          teinnehavare. Härigenom skyddas en uppsagd
37521: arbetstagare är lyckat.                                  tjänsteinnehavare. Däremot finns det inte några
37522:    Ä ven kommunerna har sagt upp arbetstagare            särskilda bestämmelser då det gäller en statlig
37523: av ekonomiska skäl, och det ekonomiska läget är          myndighets skyldigheter att anställa tjänsteinne-
37524: fortfarande inte det bästa i alla kommuner. Kom-         havare som sagts upp av en kommun, utan en
37525: munerna har genom sina sparåtgärder anpassat             statlig myndighet kan anställa arbetstagare med
37526: sig till de ekonomiska möjligheterna och även            stöd av den egna beslutanderätten.
37527: tvingats att säga upp anställda.                            Då kommunala tjänsteinnehavares anställ-
37528:    I 7 § lagen om kommunala tjänsteinnehavares           ningstrygghet nyligen har reglerats i lag, är det
37529: anställningstrygghet (484/1996), som trädde i            enligt min mening inte å tminstone i detta skede
37530: kraft den 1 juli 1996, ingår bestämmelser om             nödvändigt att vidta ytterligare åtgärder.
37531: 
37532:      Helsingforsden 7 april 1997
37533: 
37534:                                                                                 Minister Jouni Backman
37535:                                              KK 229/1997 vp
37536: 
37537: Kirjallinen kysymys 229
37538: 
37539: 
37540: 
37541: 
37542:                                     Raimo Holopainen /sd: Pakettipeltojen käytöstä pellavan tuotan-
37543:                                        toon
37544: 
37545: 
37546:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
37547:    Maaseutu on vuosikymmenten aikana ollut             tantoa. Ilmeisesti myös vientinäkymiä saattaisi
37548: melkoisten muutosten kourissa. ED-Suomessa             olla. Lainsäädäntöä tulisikin muuttaa siten, että
37549: muutoksetjatkuvat ja lukuisa määrä pieniä tiloja       peltoja saataisiin hyödyntää sallimalla mm. pel-
37550: on lopettanut ja vielä lopettaa toimintansa. Maa-      lavanviljely maaseudun asukkaiden työllistymi-
37551: seudulla joudutaan pohdiskelemaan, miten voi-          sen edistämiseksi. Samalla se edistäisi maiseman-
37552: taisiin järjestää korvaavia työtilaisuuksia. Yhtä      hoitoa.
37553: "hokkuspokkus"-ratkaisua ei ole, vaan asiaan              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
37554: saadaan ratkaisu pienistä osasista. Peltoa pois-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37555: tuu tuotannosta runsaasti, ja ne jäävät "paketti-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37556: pelloiksi". Tuotannon rajoitusten alaisille "pa-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37557: kettipelloille" saadaan istuttaa puuntaimia eli
37558: metsittää pelto, mutta ei kylvää esim. pellavaa.                 Aikooko Hallitus edistää "pakettipel-
37559: Pellavanviljely ei ole ristiriidassa tuotannonrajoi-          tojen" käyttöä mm. pellavanviljelyyn
37560: tusten suhteen, sillä siitä ei ole ainakaan ylituo-           muuttamalla lainsäädäntöä?
37561: 
37562:      Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1997
37563: 
37564:                                          Raimo Holopainen /sd
37565: 
37566: 
37567: 
37568: 
37569: 279001
37570: 2                                           KK 229/1997 vp
37571: 
37572: 
37573: 
37574: 
37575:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37576: 
37577:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        alueen päätoimisten viljelijöiden käyttöön lisä-
37578: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         maana. Tällöin niitä voidaan käyttää myös pella-
37579: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       van viljelyyn. Lisäksi peltoa on poistettu tuotan-
37580: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo            nosta maataloustuotannon ohjaamisesta ja tasa-
37581: Holopaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         painottamisesta annettujen lakien mukaisilla
37582: sen n:o 229:                                          maataloustuotannon vähentämissopimuksilla.
37583:                                                       Pellavan viljely on sallittua tiloilla, jotka ovat
37584:           Aikooko Hallitus edistää "pakettipel-       tehneet kyseisen sopimuksen vuoden 1991 jäl-
37585:        tojen" käyttöä mm. penavanviljelyyn            keen.
37586:        muuttamalla lainsäädäntöä?                        Kuitupellavan viljelyala Euroopan unionissa
37587:                                                       on kasvanut voimakkaasti viime vuosina, ja Eu-
37588:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          roopan yhteisöjen komissio on jo ryhtynyt vilje-
37589: vasti seuraavaa:                                      lyalan kasvua rajoittaviin toimiin. Euroopan
37590:                                                       unionin neuvosto on muun muassa antanut ase-
37591:    Peltoa on poistettu tuotannosta useilla eri kei-   tuksen, jonka mukaan tuotantotukea maksetaan
37592: noilla. Näitä ovat olleet muun muassa luopumis-       vain pellavalle, joka jalostetaan. Suomessakin
37593: eläkelain (16/1974)ja maatalousyrittäjien luopu-      kuitupellavan viljelyala on siis suhteutettava to-
37594: miskorvauksesta annetun lain (1330/1992) mu-          delliseenjalostuskapasiteettiin, joka on tällä het-
37595: kaiset toimenpiteet. Eduskunnalle on annettu          kellä vielä vähäinen. Vaikka useita jalostusyri-
37596: esitys näiden lakien muuttamisesta siten, että pel-   tysten syntymiseen tähtääviä hankkeita on vireil-
37597: lot, jotka on poistettu tuotannosta näiden lakien     lä, niiden raaka-aineen tuottamiseen tarvittava
37598: mukaan, voidaan tietyissä tilanteissa ottaa lähi-     pinta-ala tulee jäämään suhteellisen pieneksi.
37599: 
37600:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1997
37601: 
37602:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
37603:                                            KK 229/1997 vp                                             3
37604: 
37605: 
37606: 
37607: 
37608:                                        Tili Riksdagens Talman
37609: 
37610:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          kunna tas i bruk som tilläggsmark av heltidsjord-
37611: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          brukare i trakten. Då kan dessa åkrar även an-
37612: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      vändas för linodling. Dessutom har åkermark
37613: dagsman Raimo Holopainen undertecknade               tagits ur produktion genom avtal om minskad
37614: spörsmål nr 229:                                     Iantbruksproduktion enligt de Iagar som gäller
37615:                                                      styrning och balansering av Iantbruksproduktio-
37616:           Ämnar Regeringen främja använd-            nen. Odling av Iin är tiiiåten på gårdar som har
37617:        ningen av paketerade åkrar för bl.a. lin-     ingått ifrågavarande avtal efter år 1991.
37618:        odling genom ändringar i lagstiftningen?         Odlingen av spånadslin har ökat kraftigt inom
37619:                                                      Europeiska unionens område under de senaste
37620:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        åren, och Europeiska gemenskapernas kommis-
37621: anföra följande:                                     sion har redan vidtagit åtgärder för att begränsa
37622:                                                      denna ökning. Europeiska unionens råd har bl.a.
37623:    Åkermark har tagits ur produktion med hjälp       antagit en förordning enligt viiken produktions-
37624: av flera olika metoder. Bland dessa kan nämnas       stöd betalas endast för Iin som förädlas. Odlingen
37625: t.ex. åtgärder enligt Iagen om avträdelsepension     av spånadslin måste således också i Finland av-
37626: (16/197 4) och Iagen om a vträdelseersättning för    passas enligt den verkliga förädlingskaP..aciteten,
37627: Iantbruksföretagare (1330/1992). En proposition      som för närvarande är ganska Iiten. A ven om
37628: har avlåtits tili riksdagen om en ändring av dessa   flera projekt pågår i syfte att grunda förädlings-
37629: Iagar så att åkermark som har tagits ur produk-      företag, kommer den areal dessa f6retag behöver
37630: tion enligt dessa Iagar i vissa situationer skall    för råvaruproduktion att förbli relativt Iiten.
37631: 
37632:      Helsingforsden 2 april 1997
37633: 
37634:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
37635: 1
37636: 1
37637: 
37638: 
37639: 
37640: 
37641:     1
37642:     1
37643: 
37644: 
37645: 
37646: 
37647:         1
37648:         1
37649: 
37650: 
37651: 
37652: 
37653:             1
37654:             1
37655: 
37656: 
37657: 
37658: 
37659:                 1
37660:                 1
37661: 
37662: 
37663: 
37664: 
37665:                     1
37666:                                            KK 230/1997 vp
37667: 
37668: Kirjallinen kysymys 230
37669: 
37670: 
37671: 
37672: 
37673:                                   Mikko Elo /sd ym.: Oppisopimuskoulutuksen kehittämisestä
37674: 
37675: 
37676: 
37677:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
37678: 
37679:     Oppisopimuskoulutuksen suosio on jatkuvas-       voidaan tehdä rajoituksetta. Sen sijaan erikois-
37680: ti lisääntynyt. Tämä on sinänsä ymmärrettävää,       ammattitutkintoon johtava lisäkoulutus ja muu
37681: koska oppisopimuskoulutus on joustava järjes-        tutkintoon tähtäämätön lisäkoulutus on kiintiöi-
37682: telmä, joka tarjoaa hyvät mahdollisuudet amma-       ty. Aikuisten ja nuorten lisäkoulutuspaikkoja on
37683: tin syvälliseen oppimiseen yhteistyössä yrityselä-   vuonna 1997 3 000 ja pääsääntöisesti alle 25-
37684: män kanssa samalla, kun se myös pyrkii anta-         vuotiaiden työttömien, ammatillisesta peruskou-
37685: maan riittävät teoreettiset tiedot.                  lutuksesta valmistuneiden nuorten lisäkoulutus-
37686:     On kuitenkin syytä korostaa juuri sitä, että     paikkoja on myös 3 000.
37687: tietopuolisen opetuksen riittävä ja monipuolinen         Erityisesti aikuisten ja nuorten lisäkoulutuk-
37688: tarjonta on välttämätön edellytys oppisopimus-       sen kysyntä on suurempi kuin paikkoja on tarjol-
37689: koulutuksen kokonaisuuden onnistumiselle. Ke-        la. Yleisesti kiintiöiden on todettu rajoittavan ja
37690: hitys onkin viime vuosina mennyt koko ajan pa-       monimutkaistavan          oppisopimuskoulutuksen
37691: rempaan suuntaan. Yhä useampi oppilaitos on          järjestämistä ja kohdentamista tasapuolisesti
37692: alkanut järjestää teorianopetusta, ja opettajien     kulloinkin alueellisten ja yrityskohtaisten tarpei-
37693: yhteydet sekä työpaikkakäynnit oppisopimus-          den mukaan.
37694: koulutusta antaviin yrityksiin ovat lisääntyneet.       Ainakin erikoisammattitutkintoonjohtavassa
37695: Siitä huolimatta osassa koulutusta teorianope-       oppisopimuskoulutuksessa tulisi luopua kiin-
37696: tuksen ajoittuminen koulutusajalle on edelleen       tiöistä. Se edistäisi tutkintotavoitteista oppisopi-
37697: liian takapainotteinen, ja erityisiä vaikeuksia      muskoulutusta ja näyttökokeiden/tutkintojen
37698: kohdataan pienten ryhmien ja yksittäisten opis-      suorittamista, ja koulutus kuuluisi siten ammat-
37699: kelijoiden teorianopetuksen järjestämisessä.         titutkintolain mukaisen laadunvarmistuksen pii-
37700:     On kuitenkin ilmeistä, että oppisopimusta        riin. Myös erikoisammattitutkintoja suorittavien
37701: koskevassa lainsäädännössä on edelleen kehittä-      vuotuiset määrät voitaisiin kohtuullisen hyvin
37702: mistarpeita. Esim. osa-aikaiset työsuhteet ovat      arvioida.
37703: työelämässä voimakkaasti lisääntymässä. Oppi-           Muu ei-tutkintotavoitteinen oppisopimus-
37704: sopimuskoulutusta tulisi voida joustavasti käyt-     koulutus voisi olla edelleen kiintiöity. Mikäli
37705: tää myös osa-aikatyötä tekevien erilaisiin koulu-    myös tämän koulutuksen kiintiöinnistä haluttai-
37706: tustarpeisiin.                                       siin luopua, yksi mahdollisuus olisi lisäkoulutuk-
37707:     Vammaisten oppisopimuskoulutukseen pää-          sen "raamittaminen" opetusministeriön vahvis-
37708: syä on myös edistettävä. Vammaisista oppisopi-       tamilla lisäkoulutuksen yleisillä perusteilla, jotka
37709:  musopiskelijoista yksikköhinta voitaisiin suorit-   määrittelisivät oppisopimuskoulutuksena järjes-
37710:  taa esim. 50 %:lla korotettuna, kuten muussakin     tettävän lisäkoulutuksen tunnusmerkit ja ohjai-
37711:  ammatillisessa koulutuksessa. Myös työnanta-        sivat sitä tarkoituksenmukaisella tavalla.
37712: jan velvollisuudesta täysimääräisestä työehtoso-        Käytäntö on osoittanut, että yksistään am-
37713:  pimuksen mukaisesta palkanmaksuvelvollisuu-         mattitutkintolain rakenteen mukainen tutkinto-
37714:  desta voitaisiin vammaisen kohdalla poiketa,        tavoitteinen oppisopimuskoulutus ei riitä katta-
37715:  mikäli opiskelija saa palkkaa vastaavat etuudet     maan yritysten ja yksilöiden erilaisia koulutus-
37716:  esim. tapaturma- tai liikennevakuutuslain perus-    tarpeita, vaan tarvitaan myös ei-tutkintotavoit-
37717:  teella. Nykyinen lainsäädäntö ei anna siihen        teista oppisopimuskoulutusta.
37718:  mahdollisuutta.                                        Eräissä tapauksissa paikallishallinnossa syn-
37719:     Peruskoulutukseen ja ammattitutkintoon joh-      tynyt rahoitusylijäämä on siirretty kunnan tai
37720:  tavan oppisopimuskoulutuksen oppisopimuksia         kuntayhtymän kassaan eikä ylijäämää ole siirret-
37721: 
37722: 279001
37723: 2                                           KK 230/1997 vp
37724: 
37725: ty seuraavalle vuodelle oppisopimuskoulutuksen        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37726: ja tutkintojen kustannuksia varten. Tämä menet-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37727: tely vaikeuttaa pitkäjänteistä oppisopimuskou-
37728: lutuksen rahoituksen suunnittelua. Siksi onkin                  Onko Hallitus tietoinen perusteluissa
37729: pidettävä huolta siitä, että oppisopimuskoulu-               mainituista oppisopimuskoulutuksen ke-
37730: tukseen tarkoitettua valtionosuutta ei saa käyt-             hittämistarpeita, ja jos on,
37731: tää muihin tarkoituksiin.                                       mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37732:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          ryhtyä oppisopimuskoulutuksen kehittä-
37733: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                 miseksi?
37734: 
37735:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1997
37736: 
37737:           Mikko Elo /sd                  Sinikka Hurskainen /sd        Jaakko Laakso /vas
37738:                                             KK 230/1997 vp                                            3
37739: 
37740: 
37741: 
37742: 
37743:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37744: 
37745:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vähäinen tietämys oppisopimuskoulutuksesta ja
37746: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         sen tarjoamista mahdollisuuksista. Tämän joh-
37747: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       dosta opetusministeriö ja työministeriö järjesti-
37748: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko            vät 15.1.-15.2.1997 suora-, lehti-, sekä TV-
37749: Elon ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         mainoskampanjan, joka kohdistui ensisijaisesti
37750: n:o 230:                                              työnantajiin. Kampanjalla tähdättiin oppilas-
37751:                                                       paikkojen hankintaan sekä yleisen oppisopimus-
37752:           Onko Hallitus tietoinen perusteluissa       koulutusta koskevan tietämyksen lisäämiseen
37753:        mainituista oppisopimuskoulutuksen ke-         työnantajien keskuudessa.
37754:        hittämistarpeita, ja jos on,                      Oppisopimuskoulutuksen laadun kehittämi-
37755:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        seksi opetusministeriö on tehnyt 7.3.1996 pää-
37756:        ryhtyä oppisopimuskoulutuksen kehittä-         töksen "Työpaikkakouluttajien koulutus" -pro-
37757:        miseksi?                                       jektin toteuttamisesta. Projekti toteutetaan Eu-
37758:                                                       roopan sosiaalirahaston tuella ja se jatkuu vuo-
37759:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          den 1999 loppuun saakka. Projektin tavoitteena
37760: vasti seuraavaa:                                      on edistää oppisopimuskoulutuksen kehittämis-
37761:                                                       tä ja oppisopimuskoulutuspaikkojen lisäämistä
37762:     Oppisopimuskoulutusta kehitetään niiden pe-       sekä luoda yrityksiin oppisopimuskouluttaja ver-
37763: riaatteiden ja päätösten pohjalta,joita on esitetty   kosto ja tukea yritysten henkilöstön kehittämis-
37764: opetusministeriön asettaman oppisopimustyö-           tä. Koulutusta toteutetaan 68 oppilaitoksessa
37765: ryhmän muistiossa (31.5.1995), valtioneuvoston        vuonna 1997 ja tavoitteena on kouluttaa yhteen-
37766: 21. päivänäjoulukuuta 1995 hyväksymässä kou-          sä 1 800 henkilöä. Projekti toteutetaan työelä-
37767: lutuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan tutki-     män ja opetushallinnon sidosryhmien välisenä
37768: muksen      kehittämissuunnitelmassa vuosille         yhteistyönä.
37769: 1995-2000 sekä valtioneuvoston periaatepää-              Oppisopimuskoulutuksen enimmäismäärien
37770: töksessä 19.10.1995 Suomen työllisyysohjelman         mitoittamisesta eli kiintiöinnistä on luovuttu
37771: edellyttämistä toimenpiteistä.                        ammatillisiin perustutkintoihin ja ammattitut-
37772:     Oppisopimustyöryhmän esityksen mukaisesti         kintolain mukaisiin ammattitutkintoihin johta-
37773: kehittämisen painopistealueina ovat olleet nuor-      vassa koulutuksessa. Erikoisammattitutkintoi-
37774: ten ammatillisen peruskoulutuksen laajentami-         hinjohtavan sekä muun, tutkintoihin tähtäämät-
37775: nen sekä oppisopimuskoulutuksen käyttö nuor-          tömän lisäkoulutuksen oppisopimusten enim-
37776: ten työelämään siirtymisen tukena, samoin tut-        mäismäärät opetusministeriö määrää valtion ta-
37777: kintotavoitteinen oppisopimuskoulutus.                lousarvion rajoissa.
37778:     Kehittämissuunnitelmassa tavoitteeksi on             Oppisopimuskoulutuksen paikallishallintovi-
37779: asetettu nuorten oppisopimuskoulutuksessa             ranomaisten kesäkuussa 1996 ilmoittaman ar-
37780: aloittavien lukumäärän nostaminen noin                vion mukaan lisäkoulutuksesta 60--90 % on
37781: 20 %:iin toisen asteen ammatillisista aloituspai-     muuta kuin tutkintotavoitteista koulutusta. Joh-
37782: koista. Kehittämissuunnitelman linjausten sekä        tuen lisäkoulutuksen voimakkaasta painottumi-
37783: työmarkkinatuesta annetun lain muutosten              sesta henkilöstökoulutuksen luonteiseen koulu-
37784:  (170511995 ja 66511996) johdosta oppisopimus-        tukseen sekä siihen liittyvistä vaikeuksista enna-
37785: koulutuksen kehittäminen on viimeisen vuoden          koida kiintiön poistamisesta aiheutuvaa koulu-
37786:  aikana painottunut nuorten oppisopimuskoulu-         tuksen lisääntymistä on lisäkoulutusta koskevat
37787:  tuksen määrälliseen lisäämiseen.                     kiintiöt tarkoituksenmukaista edelleen säilyttää.
37788:     Opetushallituksen       koulutustarkastajille     Kiintiöinnistä tullaan päättämään koulutuksen
37789:  30.9.1996 tekemän kyselyn perusteella suurin syy     lainsäädännön uudistamisen yhteydessä.
37790:  siihen, että oppisopimuskoulutuspaikkoja on             Lisäkoulutuksen edistämiseksi opetusministe-
37791:  tarjolla kysyntää vähemmän, on työnantajien          riö on esittänyt menokehyksiin vuosille 1998-
37792: 4                                         KK 230/1997 vp
37793: 
37794: 2001 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen         toittaminen sekä ehdotusten tekeminen niiden
37795: paikkojen korottamista 1 000 koulutuspaikalla,      poistamiseksi. Johtoryhmä on aloittanut tämän
37796: mikä edellyttäisi 15 milj. markan lisäystä kehyk-   työn maaliskuussa ja on määritellyt keskeisiksi
37797: siin.                                               ongelma-alueiksi seuraavat: oppisopimuskoulu-
37798:    Nykyinen lainsäädäntö ei anna mahdollisuuk-      tuksen hallinto, erityisryhmien oppisopimuskou-
37799: sia oppisopimuskoulutuksen yksikköhintojen          lutus, valtion ja kunnan rahoitusosuus oppisopi-
37800: porrastamiseen. Tarkoituksenmukaista kuiten-        muskoulutuksessa, erikoisammattitutkintoon
37801: kin olisi, että myös oppisopimuskoulutuksena        johtavan lisäkoulutuksen mitoittaminen, osa-ai-
37802: järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen        kaisten oppisopimuskoulutus, oppilaitokset ja
37803: yksikköhintoja voitaisiin erityisopetuksessa ko-    oppisopimuskoulutuksessa tarvittava teoreetti-
37804: rottaa. Näin olisi mahdollista tukea esimerkiksi    nen opetus, oppilaitosten ja yritysten yhteistyö
37805: vammaisten pääsyä oppisopimuskoulutukseen.          työelämäyhteyksien parantamisessa, toimeenpa-
37806: Koulutuksen lainsäädännön kokonaisuudistuk-         nevan organisaation resurssit, koulutustarkasta-
37807: sen yhteydessä on tarkoitus korottaa yksikkö-       jien kelpoisuus, koulutuskorvaukset, työpaikka-
37808: hintoja oppisopimuskoulutuksena järjestettä-        kouluttajat sekä yrittäjien oppisopimuskoulutus.
37809: vässä erityisopetuksessa samalla tavalla kuin op-   Omana kohtanaan johtoryhmä on kartoittanut
37810: pilaitosmuotoisessakin erityisopetuksessa. Ko-      työlainsäädännölliset sekä työehtosopimuspe-
37811: rotus tulisi olemaan 50 %.                          rusteiset kehittämistarpeet.
37812:    Opetusministeriö on asettanut 1.8.1996 kol-         Johtoryhmä tulee tekemään näitä ongelmia
37813: mikantaisesti toimivan johtoryhmän oppisopi-        koskevat ratkaisuehdotuksensa vielä tämän ke-
37814: muskoulutuksen kehittämistä sekä toisen asteen      vään aikana.
37815: ammatillisiin tutkintoihin liitettävien vähintään      Oppisopimuskoulutuksen sekä määrällistä
37816: puolen vuoden työssäoppimisjaksojen toteutta-       että laadullista kehittämistä tullaan jatkamaan
37817: mista ja seurantaa varten. Johtoryhmä toimii        siten, että opetushallitus laatii opetusministeriön
37818: vuoden 2000 loppuun asti.                           ja opetushallituksen välisen tulossopimuksen
37819:    Oppisopimuskoulutuksen johtoryhmän yhte-         mukaisesti vuoden 1997 aikana oppisopimus-
37820: nä keskeisenä tehtävänä on oppisopimuskoulu-        koulutuksen tavoiteohjelman.
37821: tuksen kehittämisen tiellä olevien esteiden kar-
37822:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1997
37823: 
37824:                                                             Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
37825:                                             KK 230/1997 vp                                            5
37826: 
37827: 
37828: 
37829: 
37830:                                         Tili Riksdagens Talman
37831: 
37832:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      läroavtalsutbildningen och de möjligheter den
37833: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        erbjuder. Av denna anledning ordnade undervis-
37834: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      ningsministeriet och arbetsministeriet 15.1-
37835: man Mikko Elo m.fl. undertecknade spörsmål nr         15.2.1997 en direktreklam-, tidningsreklam- och
37836: 230:                                                  TV-reklamkampanj som riktade sig främst tili
37837:                                                       arbetgivarna. Syftet med kampanjen var att skaf-
37838:           Är Regeringen medveten om de ut-            fa fram elevplatser och att öka den allmänna
37839:        vecklingsbehov inom läroavtalsutbild-          kunskapen om läroavtalsutbildning bland ar-
37840:        ningen som nämns i motiveringen, och i         betsgivarna.
37841:        så fall,                                           För att utveckla kvaliteten på läroavtalsut-
37842:           vilka åtgärder avser Regeringen vidta       bildningen fattade undervisningsministeriet den
37843:        för att utveckla läroavtalsutbildningen?       7 mars 1996 ett beslut om att genomföra projek-
37844:                                                       tet "Utbildning för arbetsplatsutbildare". Pro-
37845:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         jektet genomförs med stöd av Europeiska social-
37846: anföra följande:                                      fonden och det pågår fram tili slutet av 1999.
37847:                                                       Syftet med projektet är att främja utvecklingen
37848:    Läroavtalsutbildningen utvecklas utgående          av läroavtalsutbildningen och att öka antalet
37849: från de principer och beslut som har förts fram i     platser inom läroavtalsutbildningen och bland
37850: en promemoria (31.5.1995) av läroavtalsarbets-        företagen skapa ett nätverk av läroavtalsutbilda-
37851: gruppen, tillsatt av undervisningsministeriet, i      re och stöda utvecklingen av företagens personal.
37852: p1anen för utveckling av utbildningen och av          Utbildningen genomförs 1997 i 68 läroanstalter
37853: forskningen vid högskolorna för åren 1995-            och målet är att utbilda sammanlagt 1 800 perso-
37854: 2000, godkänd av statsrådet den 21 december           ner. Projektet genomförs som ett samarbetspro-
37855: 1995, och i statsrådets principbeslut den 19 okto-    jekt mellan intressegrupper inom arbetslivet och
37856: ber 1995 om åtgärder som förutsätts av det fin-       utbildningsförvaltningen.
37857: ländska sysselsättningsprogrammet.                        Man har avstått från att dimensionera den
37858:     Enligt läroavtalsarbetsgruppens rapport har       maximala volymen på läroavtalsutbildning, dvs.
37859: insatsområdena inom utvecklingen varit att den        kvotering, inom den utbildning som 1eder tili en
37860: grundläggande yrkesutbildningen för unga ut-          yrkesinriktad grundexamen eller en yrkesexamen
37861: ökas och att läroavtalsutbildningen används som       enligt lagen om yrkesexamina. Det maximala
37862: stöd då de unga övergår tili arbetslivet och även     antalet läroavtal inom tilläggsutbildningen tili
37863: att läroavtalsutbildning i syfte att få en examen     specialyrkesexamina och annan tilläggsutbild-
37864: utvecklas.                                            ning, som inte leder tili en examen, fastställs av
37865:     1 utvecklingsplanen har må1et varit att antalet   undervisningsministeriet inom ramen för stats-
37866: unga som inleder läroavtalsutbildning höjs till20     budgeten.
37867: procent av nybörjarplatserna inom yrkesutbild-            Enligt en bedömning som loka1förvaltnings-
37868: ningen på andra stadiet. Med anledning av linje-      myndigheterna för läroavtalsutbildningen del-
37869: dragningarna i utvecklingsplanen och ändringar-       gav i juni 1996 är 60-90 procent av tilläggsut-
37870: na av lagen om arbetsmarknadsstöd (1705/1995          bildningen annat än examensinriktad utbild-
37871: och 665/1996) har utvecklingen av läroavtalsut-       ning. På grund av den starka fokuseringen på
37872: bildningen detsenaste året koncentrerats allt mer     utbildning av typen personalutbildning inom
37873: på den kvantitativa ökningen av läroavtalsut-         tilläggsutbildningen och svårigheterna i sam-
37874:  bildning för unga.                                   band med detta att förutse hur mycket utbild-
37875:     Enligt en förfrågan som utbildningsstyrelsen      ningen ökar om kvoten avskaffas, är det skäl att
37876:  gjorde bland utbildningsinspektörerna 30.9.1996      alltjämt behålla kvoterna i fråga om tilläggsut-
37877: är den största orsaken tili att platsutbudet inom     bildningen. Beslutet om kvotering kommer att
37878:  läroavtalsutbildningen är mindre än efterfrågan      fattas i samband med reformen av utbildnings-
37879:  att arbetsgivarna har en så liten kännedom om        lagstiftningen.
37880: 6                                           KK 230/1997 vp
37881: 
37882:    1 avsikt att främja tilläggsutbi1dning har un-     en av 1äroavta1sutbildningen och att komma med
37883: dervisningsministeriet inom utgiftsramen för          förs1ag till hur de kan röjas undan. Lednings-
37884: 1998-2001 föres1agit att p1atserna inom tilläggs-     gruppen in1edde detta arbete i mars och har de-
37885: utbi1dningen i 1äroavta1sutbildningen höjs med        finierat fö 1j ande pro b1em områden som de cen tra-
37886: 1 000, vi1ket kräver ett tillägg på 15 miljoner       1aste: förva1tningen av 1äroavta1sutbildningen,
37887: mark på utgiftssidan.                                 1äroavta1sutbi1dningen för specia1grupper, sta-
37888:    Gällande 1agstiftning ger inte möj1ighet att       tens och kommunens andel av finansieringen
37889: gradera priserna per enhet inom 1äroavta1sut-         inom 1äroavta1sutbi1dningen, dimensioneringen
37890: bi1dningen. Det vore emellertid ändamå1sen1igt        av tilläggsutbi1dning som 1eder till specia1yrkes-
37891: om priserna per enhet även inom den grund1äg-         examen, 1äroavta1sutbi1dning på deltid, 1äroan-
37892: gande yrkesutbi1dning som ordnas i form av 1äro-      stalterna och den teoretiska undervisning som
37893: avta1sutbi1dning kunde höjas inom specia1under-       behövs i 1äroavta1sutbi1dningen, samarbetet me1-
37894: visningen. På det sättet vore det möj1igt att stöda   1an 1äroansta1ter och företag vid förbättrandet av
37895: exempe1vis de handikappades tillträde ti111äroav-     kontakterna till arbets1ivet, den verkställande
37896: ta1sutbi1dningen. 1 samband med tota1reformen         organisationens resurser, utbi1dningsinspektö-
37897: av utbi1dnings1agstiftningen är det meningen att      rernas behörighet, ersättningarna för utbi1dning,
37898: höja priserna per enhet inom den specia1under-        arbetsp1atsutbi1darna samt 1äroavta1sutbi1dning-
37899: visning som ges i form av 1äroavtalsutbi1dning på     en för företagare. Som en egen punkt har 1ed-
37900: samma sätt som inom specia1undervisningen i           ningsgruppen kart1agt utvecklingsbehoven i frå-
37901: sko1form. Höjningen föres1ås b1i 50%.                 ga om arbets1agstiftning och om kollektivavta1s-
37902:    Undervisningsministeriet har tillsatt den 1 au-    grunder.
37903: gusti 1996 en 1edningsgrupp på trepartsbas för           Ledningsgruppen kommer att 1ägga fram sina
37904: utveck1ingen av 1äroavta1sutbi1dningen och för        förs1ag till 1ösningar på dessa prob1em senare i
37905: genomförandet av in1ärningsperioder på minst          vår.
37906: ett ha1vt år ute i arbete i samband med de yrkes-        Både den kvantitativa och kvalitativa utveck-
37907: inriktade examina på andra stadiet och för upp-       1ingen av 1äroavta1sutbi1dningen kommer att
37908: följningen av detta. Ledningsgruppen verkar           fortsättas så att utbildningsstyre1sen en1igt resu1-
37909: fram till s1utet av år 2000.                          tatavta1et mellan undervisningsministeriet och
37910:    En av de centra1a uppgifterna för 1ednings-        utbi1dningsstyre1sen under 1997 utformar ett
37911: gruppen för 1äroavta1sutbi1dningen är att kart-       må1program för 1äroavta1sutbi1dningen.
37912: 1ägga de hinder som finns i vägen för utveck1ing-
37913: 
37914:      He1singfors den 8 apri11997
37915: 
37916:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
37917:                                             KK 231/1997 vp
37918: 
37919: Kirjallinen kysymys 231
37920: 
37921: 
37922: 
37923: 
37924:                                    Anu Vehviläinen /kesk: Kahdeksantoistavuotiaille myönnettävän
37925:                                       opintorahan määrästä
37926: 
37927: 
37928:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37929: 
37930:    Lipposen hallitus näytti opiskelijaepäystäväl-     mutta moni pelkää velkaantumista liian suurena
37931: lisyytensä heti alkajaisiksi leikkaamaHa kaikkien     riskinä tulevaisuuteen.
37932: opintotukea vuositasolla 300 miljoonaa mark-             Keskusta esitti vuonna 1995 mallin, jonka
37933: kaa. Hallitus on nyt kuitenkin lähtenyt korjaa-       mukaan kaikkien alle 20-vuotiaiden itsenäisesti
37934: maan alle 20-vuotiaiden opintotuen tasoa. Edus-       asuvien opiskelijoiden opintoraha olisi nostettu
37935: kunnan päätöksen mukaan 19-vuotiaiden itse-           yli 20-vuotiaiden opintorahan tasolle ja 20 vuo-
37936: näisesti asuvien opiskelijoiden opintoraha nou-       den ikään perustuvasta opintorahan porrastuk-
37937: see 1.8.1997 alkaen samalle tasolle 20-vuotiaiden     sesta olisi luovuttu. Eli muualla kuin vanhempien
37938: opintorahan kanssa.                                   luona asuvien 20 vuotta nuorempien korkeakou-
37939:    Opintotukijärjestelmän tavoitteena on opis-        lussa opiskelevien opintoraha olisi noussut 1 570
37940: keluaikaisen toimeentulon turvaaminen ja tuen         markkaan, samalle tasolle vanhempien opiskeli-
37941: mitoittaminen siten, että hakeudutaan omaeh-          joiden opintorahan kanssa. Muualla kuin van-
37942: toisesti opiskelemaan. Tämä ei nykyisen opinto-       hempiensa luona asuvien 20 vuotta nuorempien
37943: tukijärjestelmän tasolla toteudu riittävästi. Alle    muussa oppilaitoksessa opiskelevien opintoraha
37944: 20-vuotiaiden opintoraha ei takaa turvattua toi-      olisi noussut 1 300 markkaan. Keskustan esityk-
37945: meentuloa, saati nuoren mielekästä hakeutumis-        sen toteuttaminen olisi edellyttänyt luopumista
37946: ta parhaaksi katsomaansa opiskelupaikkaan.            Lipposen hallituksen toteuttamista opintotuen
37947: Yleisesti opintorahan riittämättömyys on todet-       leikkauksista.
37948:  tu opintotuen keskeisimmäksi ongelmaksi. Esi-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37949:  merkiksi lapsilisä on määrältään suurempi kuin       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37950:  vanhempiensa luona asuvan alle 20-vuotiaan           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37951:  opiskelijan opintoraha. Olisi ymmärrettävää,         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37952: että opintotuki olisi pienempi alle kaksikymppi-
37953:  senä, jos myös opiskelu olisi halvempaa, mutta                 Aikooko Hallitus pitää viime budjetti-
37954:  näin ei ole.                                                riihessä antamansa lupauksen ja huoleh-
37955:     Eräät alle 20-vuotiaat ovat jopa joutuneet luo-          tia siitä, että 18-vuotiaille luvattu opinto-
37956:  pumaan opiskelupaikastaan, koska opintotuki                 rahan korotus tulee voimaan vuonna
37957:  on ollut riittämätön. Opintolainan ottaminen                1998?
37958:  parantaisi opiskelijan taloudellista tilannetta,
37959: 
37960:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1997
37961: 
37962:                                         Anu Vehviläinen /kesk
37963: 
37964: 
37965: 
37966: 
37967: 279001
37968: 2                                            KK 231/1997 vp
37969: 
37970: 
37971: 
37972: 
37973:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
37974: 
37975:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          vuotiaiden opintorahan taso jäi valtiontaloudel-
37976: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           lisista syistä alhaisemmaksi kuin 20 vuotta täyt-
37977: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         täneiden opintoraha.
37978: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anu Veh-               Opintotukilakia on muutettu siten, että tämän
37979: viläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           vuoden elokuun 1. päivän jälkeen 19 vuotta täyt-
37980: n:o 231:                                                täneet muualla kuin vanhempiensa luona asuvat
37981:                                                         opiskelijat ovat oikeutettuja täysimääräiseen
37982:            Aikooko Hallitus pitää viime budjetti-       opintorahaan. Tämän vuoden valtion talousar-
37983:         riihessä antamansa lupauksen ja huoleh-         vion opintotukea koskevan luvun perustelujen
37984:         tia siitä, että 18-vuotiaille luvattu opinto-   mukaan 18-vuotiaiden opintorahaa on tarkoitus
37985:         rahan korotus tulee voimaan vuonna              korottaa vastaavasti 1. päivästä elokuuta 1998
37986:         1998?                                           lukien. Hallituksen tarkoituksena on tämän mu-
37987:                                                         kaisesti varata vuoden 1998 talousarvioon mää-
37988:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            räraha 18 vuotta täyttäneiden muualla kuin van-
37989: vasti seuraavaa:                                        hempiensa luona asuvien opiskelijoiden opinto-
37990:                                                         rahan korottamiseen samalle tasolle 19 vuotta
37991:     Opintotukiuudistuksen yhteydessä alle 20-           täyttäneiden opintorahan kanssa.
37992: 
37993:       Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1997
37994: 
37995:                                                                             Ministeri Claes Andersson
37996:                                           KK 231/1997 vp                                               3
37997: 
37998: 
37999: 
38000: 
38001:                                       Tili Riksdagens Talman
38002: 
38003:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    vån på studiepenningen för studerande under 20
38004: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      år av statsekonomiska skäl 1ägre än studiepen-
38005: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    ningen för dem som har fyllt 20 år.
38006: man Anu Vehviläinen undertecknade spörsmål              Lagen om studiestöd har ändrats så att stude-
38007: nr 231:                                             rande som har fyllt 19 år och bor någon annan-
38008:                                                     stans än hos sina föräldrar efter den 1 augusti i år
38009:           A vser Regeringen hålla sitt löfte från   har rätt tili studiepenning tili fullt belopp. Enligt
38010:        senaste budgetmangling och se tili att den   förklaringarna i kapitlet om studiestöd i årets
38011:        höjning av studiepenningen som 18-           statsbudget avser man höja studiepenningen för
38012:        åringarna blivit lovade träder i kraft år    18-åringar på motsvarande sätt från den 1 augus-
38013:        1998?                                        ti 1998. Det är regeringens avsikt att i enlighet
38014:                                                     med detta reservera ett anslag i budgeten för 1998
38015:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       för en höjning av studiestödet tili de 18-åringar
38016: anföra följande:                                    som bor någon annanstans än hos sina föräldrar,
38017:                                                     tili samma nivå som studiepenningen till dem
38018:   1 samband med studiestödsreformen blev ni-        som fyllt 19 år.
38019: 
38020:      Helsingfors den 9 april 1997
38021: 
38022:                                                                           Minister Claes Andersson
38023:                                            KK 232/1997 vp
38024: 
38025: Kirjallinen kysymys 232
38026: 
38027: 
38028: 
38029: 
38030:                                   Anu Vehviläinen /kesk: Maanomistajien oikeusturvan takaamisesta
38031:                                      Natura-suojeluohjelmaa toteutettaessa
38032: 
38033: 
38034:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
38035: 
38036:     Euroopan unionin kasvi- ja lintudirektiiveihin   jien lisäksi Natura-hanke koskettaa myös monia
38037: pohjautuen EU-maat valmistelevat osallistumis-       kuntia ja muita tahoja.
38038: taan ns. Natura-suojeluohjelmaan. Myös Suo-              Mikäli Natura-ohjelma toteutetaan suunnitel-
38039: messa valmistelut ovat täydessä käynnissä. Aluk-     lussa laajuudessa, merkitsee se, että yli 10 pro-
38040: si maan hallituksen oli tarkoitus tehdä päätös       senttia Suomen pinta-alasta tulee suojelun pii-
38041: Suomen Natura-alueista kesäkuun loppuun              riin. Näin Suomesta tulee eräs Euroopan suojel-
38042: mennessä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että val-    luimpia maita. Pelkkä maakohtainen korkea ko-
38043: tioneuvosto tekee päätöksen - siis ehdotuksen        konaisprosentti ei kuitenkaan kerro kaikkea.
38044: Suomen Natura-alueista EU:lle- syksyllä. EU          Olennaisempaa maanomistajan kannalta on,
38045: puolestaan päättää Natura-alueista vuoden 1998       että Suomessa suojelun aste on huomattavasti
38046: aikana. Unionin tavoitteena on, että suojelu-        korkeampi kuin monessa muussa EU-maassa.
38047: alueet saatetaan Natura-ohjelman piiriin vuo-            Koska kysymyksessä on kansallisesti suuri
38048: teen 2004 mennessä. Myös korvaukset suojelu-         asia, on äärimmäisen tärkeää, että maanomista-
38049: alueista tulisi maksaa maanomistajille vuoteen       jien oikeusturvasta huolehditaan kaikissa tilan-
38050: 2004 mennessä.                                       teissa. Maanomistajan oikeusturva ei saa vaa-
38051:     Aikataulua myöhennettiinjärkisyistä: olisi ol-   rantua luonnonsuojelun nimissä.
38052: lut mieletöntä järjestää Suomessa maanomista-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
38053: jien kuulemistilaisuuksia lumisen maan aikaan.       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38054:  Vaikka aikataulua järkevöitettiin, silti on ole-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38055: massa epäilys, että maanomistajien oikeusturva       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38056: on vaarassa Natura-ohjelmaa toteutettaessa.
38057:  Ympäristöviranomaisilla on erityinen vastuu sii-              Miten Hallitus aikoo taata maanomis-
38058:  tä, että maanomistajat tulevat kuulluiksi suoje-           tajan oikeusturvan toteutumisen Natura-
38059:  lualueista päätettäessä. Yksityisten maan omista-          suojeluohjelmassa?
38060: 
38061:       Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1997
38062: 
38063:                                         Anu Vehviläinen /kesk
38064: 
38065: 
38066: 
38067: 
38068:  279001
38069: 2                                         KK 232/1997 vp
38070: 
38071: 
38072: 
38073: 
38074:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
38075: 
38076:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ajan saatavissa alueellisilta ympäristökeskuksilta
38077: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       ja ympäristöministeriöstä.
38078: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Lausuntokierroksen jälkeen ympäristöminis-
38079: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anu Veh-       teriö valmistelee ehdotuksensaNatura 2000 -ver-
38080: viläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       kostoksi. Natura 2000 -verkosto on tarkoitus
38081: n:o 232:                                            saattaa valtioneuvoston käsiteltäväksi kuluvan
38082:                                                     vuoden syksyllä. Ne, joiden etua tai oikeutta asia
38083:           Miten Hallitus aikoo taata maanomis-      koskee, voivat valittaa verkoston hyväksymistä
38084:        tajan oikeusturvan toteutumisen Natura-      koskevasta valtioneuvoston päätöksestä kor-
38085:        suojeluohjelmassa?                           keimpaan hallinto-oikeuteen. Muutoksenhaku-
38086:                                                     mahdollisuus asiassa varmistaa viime kädessä
38087:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       myös maanomistajan oikeusturvaa.
38088: vasti seuraavaa:                                        Kun Euroopan unionin komissio tai neuvosto
38089:                                                     on hyväksynyt Suomen ehdotuksen Natura 2000
38090:    Natura 2000 -ohjelman alustava valmistelu on     -verkostoksi, on siihen sisällytettyjen alueiden
38091: tapahtunut alueellisissa ympäristökeskuksissa ja    suojelu toteutettava mahdollisimman nopeasti ja
38092: Metsähallituksessa. Ympäristöministeriö on          viimeistään kuudessa vuodessa hyväksymisestä.
38093: suorittanut asian jatkovalmistelun ohjelman         Maanomistajan asema turvataan näiltä osin si-
38094: nähtävillepanoa ja siihen liittyvää kuulemis- ja    ten, että toteuttamiselle on selkeä takaraja ja
38095: lausuntokierrosta silmällä pitäen.                  myös toteuttamisen edellyttämästä rahoitukses-
38096:    Ympäristöministeriön ehdotus Natura 2000         ta on valtion puolelta tehty päätös vuoden 1996
38097: -ohjelmaksi on tarkoitus asettaa nähtäville huh-    kesäkuussa.
38098: tikuun alkupuolella, jolloin maanomistajat ja           Suomen Natura 2000 -verkosto tulee pääosin
38099: muut asianosaiset voivat antaa asiaa koskevat       koostumaan jo perustetuista luennonsuojelu-ja
38100: lausuntonsa ja huomautuksensa. Ehdotus on tar-      erämaa-alueista sekä alueista, jotka sisältyvät
38101: koitus pitää nähtävillä kahden kuukauden ajan.      valtioneuvoston hyväksymiin suojeluohjelmiin.
38102: Nähtävilläoloa ja tähän liittyvää lausunnonan-      Jo perustettujen alueiden osalta myös Naturan
38103: tomahdollisuudelle varattua aikaa on pidettävä      suojelutavoitteet on turvattu aiemmilla kotimai-
38104: tavanomaista pidempänä.                             silla päätöksillä. Myöskään valtioneuvoston pe-
38105:    Asianosaisten kuulemisesta säädetään luon-       riaatepäätösten mukaisten alueiden sisällyttämi-
38106: nonsuojelulain 64 §:ssä. Kuuleminen tapahtuu        nen Natura-verkostoon ei muuta näiden aluei-
38107: kuuluttamismenettelyä noudattaen. Natura            den suojelun toteuttamista aiempaan nähden,
38108: 2000 -ehdotusta koskeva aineisto tulee olemaan      koska näiden osalta suojelu toteutetaan jo aiem-
38109: nähtävillä asianomaisissa kunnissa, ja se tullaan   min päätetyn mukaisesti.
38110: oikeusturvanäkökohtien varmistamiseksi ja               Natura 2000 -verkostoon kuuluvien alueiden
38111: myös yleisen keskustelun käymiseksi laatimaan       suojelua on tarkoitus toteuttaa myös muiden la-
38112: mahdollisimman selkeään muotoon. Aineistoon         kien kuin luennonsuojelulain mukaisessa järjes-
38113: kuuluu yleiskartta kunnan alueelle sijoittuvista    tyksessä. Se, minkä lainsäädännön nojalla kun-
38114: Natura-alueista, alueita koskevat yksityiskohtai-   kin yksittäisen alueen suojelutavoitteet on tar-
38115: set kartat sekä tietolomake. Näistä selviävät yk-   koitus turvata, tulee ilmenemään kuulemisvai-
38116: sityiskohtaisesti, millä keinoilla kunkin alueen    heen aineistosta. Eräillä alueilla ei ole tarpeen
38117: luonnonarvojen suojelutavoitteet on tarkoitus       ryhtyä mihinkään erityisiin toteuttamistoimiin.
38118: toteuttaa. Aineistoa täydentää lisäksi muu ns.      Suojelutavoitteet voidaan näillä alueilla riittä-
38119: tausta-aineisto, muun muassa ympäristöministe-      västi turvata joko kaavoituksen tai eri lakeihin
38120: riössä laadittu muistio Natura 2000 -verkoston      sisältyvien maankäyttöä koskevien lupajärjestel-
38121: tavoitteista, oikeusvaikutuksista ja toteuttami-    mien tai hallinnollisten ohjausjärjestelmien avul-
38122: sesta. Lisäksi yksityiskohtaisia tietoja on koko    la. Maanomistajien oikeusturvanäkökohdat tu-
38123:                                         KK 232/1997 vp                                         3
38124: 
38125: levat otetuiksi huomioon, kun sekä luonnonsuo-    oikeusturvan takaavat säännökset tulevat sovel-
38126: jelulakiin että myös muihin lakeihin sisältyvät   lettaviksi Natura 2000 -verkkoa toteutettaessa.
38127: 
38128:      Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1997
38129: 
38130:                                                            Ympäristöministeri Pekka Haavisto
38131: 4                                           KK 232/1997 vp
38132: 
38133: 
38134: 
38135: 
38136:                                         Tili Riksdagens Talman
38137: 
38138:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Efter remissförfarandet bereder miljöministe-
38139: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran-      riet sitt förslag tili nätverket Natura 2000. Avsik-
38140: de medlem av statsrådet översänt följande av          ten är att statsrådet skall behandla saken i höst.
38141: riksdagsman Anu Vehviläinen undertecknade             De vars rätt eller fördel berörs kan hos högsta
38142: spörsmål nr 232:                                      förvaltningsdomstolen överklaga statsrådets be-
38143:                                                       slut om att godkänna nätverket. Eftersom det
38144:           På vilket sätt ämnar Regeringen garan-      finns möjlighet att söka ändring, garanterar detta
38145:        tera att markägarnas rättsskydd för-           i sista hand också markägarnas rättsskydd.
38146:        verkligas i skyddsprogrammet Natura?               Då Europeiska unionens kommission eller råd
38147:                                                       har godkänt Finlands förslag tili nätverket Natu-
38148:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ra 2000, måste de områden som ingår i förslaget
38149: anföra följande:                                      skyddas så snart som möjligt och senast inom sex
38150:                                                       år efter godkännandet. Markägarnas ställning
38151:     Den preliminära beredningen av programmet         säkras tili dessa delar genom att det finns en klar
38152: Natura 2000 har gjorts i de regionala miljöcen-       tidsgräns för när nätverket skall förverkligas, och
38153: tralerna och Forststyrelsen. Miljöministeriet har     statsrådet har i juni 1996 fattat beslut om den
38154: arbetat med de fortsatta förberedelserna med          finansiering detta förutsätter.
38155: tanke på den offentliga anslagningen av pro-              Finlands nätverk Natura 2000 kommer hu-
38156: grammet och det därmed förknippade hörandet           vudsakligen att bestå av redan inrättade natur-
38157: och remissronden.                                     skydds- och ödemarksområden samt av områden
38158:     Avsikten är att miljöministeriets förslag tili    som ingår i skyddsprogram som godkänts av
38159: programmet Natura 2000 skall finnas tili påseen-      statsrådet. 1 fråga om de områden som redan
38160: de i början av april, och då kan markägarna och       inrättats säkrar de tidigare nationella besluten
38161: övriga berörda parter ge sina utlåtanden och          också skyddsmålen för Natura 2000. Inte heller
38162: göra anmärkningar. F örslaget kommer att finnas       införlivningen av de områden som faller under
38163: tili påseende under två månader. Anslagstiden         statsrådets principbeslut i nätverket Natura 2000
38164: och tiden för utlåtandena kan anses längre än         innebär jämfört med tidigare någon ändring i
38165: vanligt.                                              förverkligandet av skyddet av dessa områden,
38166:     64 § naturvårdslagen stadgar om hörandet av       eftersom skyddet av dem redan förverkligas en-
38167: berörda parter. Hörandet sker under iakttagande       ligt tidigare beslut.
38168: av vederbörligt förfarande. Det materia! som gäl-         Avsikten är att skyddet av områden som hör
38169: ler förslaget Natura 2000 kommer att finnas tili      tili nätverket Natura 2000 inte bara förverkligas
38170: påseende i kommunerna och för att säkra rätts-        på basis av naturvårdslagen utan också i den
38171: skyddet samt med tanke på den offentliga diskus-      ordning som bestäms i andra Jagar. Materialet
38172: sionen kommer det att ges en så klar utformning       för hörandet kommer att visa enligt viiken lag-
38173: som möjligt. Tili materialet hör en generalkarta      stiftning skyddsmålen för de enskilda områdena
38174: över Naturaområdena inom var kommun, de-              skall säkras. 1 vissa områden behöver inga sär-
38175: taljkartor över vårt Naturaområde och en blan-        skilda åtgärder vidtas för att förverkliga skyddet.
38176: kett med uppgifter. Dessa visar i detalj vilka        Där kan skyddsmålen i tillräcklig omfattning
38177: ruedel som påtänkts för att förverkliga målen för     säkras antingen genom planläggning eller genom
38178: skyddet av naturvärdena i respektive områden.         de tillståndssystem för markanvändningen eller
38179: Materialet kompletteras ytterligare av övrigt         de administrativa styrsystem som ingår i andra
38180: bakgrundsmaterial, bl.a. en vid miljöministeriet      lagar. Markägarnas rättsskydd beaktas genom
38181: utarbetad promemoria om mål, juridiska verk-          att de bestämmelser som garanterar rättsskyddet
38182: ningar och genomförande i samband med nätver-         och ingår såväl i naturvårdslagen som i andra
38183: ket Natura 2000. Dessutom finns detaljerade           lagar tillämpas då nätverket Natura 2000 för-
38184: uppgifter kontinuerligt att tillgå vid de regionala   verkligas.
38185: miljöcentralerna och miljöministeriet.
38186: 
38187:      Helsingforsden 4 april 1997
38188: 
38189:                                                                       Miljöminister Pekka Haavisto
38190:                                              KK 233/1997 vp
38191: 
38192: Kirjallinen kysymys 233
38193: 
38194: 
38195: 
38196: 
38197:                                     Anu Vehviläinen /kesk: Toimeentulotuen normitetun osan siirtämi-
38198:                                        sestä Kansaneläkelaitokselle
38199: 
38200: 
38201:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
38202: 
38203:     Toimeentulotuen asema vähimmäisturvajär-           säätelee toimeentulotuen tarvetta. Yleisesti hy-
38204: jestelmässä on jo pitkään ollut huono. Tällä vuo-      väksytty näkemys on, että toimeentulotuki ei ole
38205: sikymmenellä toimeentulotuen menot ovat kas-           hallitusmuodon 15 a §:n 2 momentin mukaista
38206: vaneet jyrkästi: vuonna 1995 toimeentulotukea          perustoimeentuloturvaa. Kansalaisten perustur-
38207: sai lähes 600 000 henkilöä (noin 340 000 kotita-       vaa ei voi rakentaa harkinnanvaraisen etuuden
38208: loutta) ja sen kustannukset olivat 2,7 miljardia       varaan, jollainen toimeentulotuki nimenomaan
38209: markkaa.                                               on.
38210:     Kansalaisten ensisijaisen perusturvan on              Vaikea työttömyys ja työelämän epävarmuus
38211: muodostettava riittävä vähimmäisturva ja toi-          näyttävät pysyviltä ilmiöiltä. Tämän vuoksi on
38212: meentulotuen tulisi olla väliaikaista ja koskea        välttämätöntä, että perusturva on yhtenäinen.
38213: poikkeustapauksia. Tänään näin ei ole. Yhä                Kuntien ja valtion välistä tehtävien jakoa sel-
38214: useammalle vähävaraiselle toimeentulotuesta on         vittänyt selvitysmies, tohtori Heikki Koski esitti,
38215: tullut keskeinen osa jokapäiväistä toimeentuloa.       että toimeentulotuen normitettu osuus siirrettäi-
38216:  Sosiaaliturvan merkittävin epäkohta on, että          siin Kansaneläkelaitoksen tehtäväksi. Selvitys-
38217:  keskeiset, ensisijaiset etuudet ovat tasoltaan niin   miehen näkemykseen ovat yhtyneet monet eri
38218: alhaisia, että kansalaiset eivät selviydy menois-      tahot, muun muassa Kuntaliitto. Maan hallituk-
38219:  taan, vaan ajautuvat toimeentulotuen hakijoiksi.      sen puolelta viestitettiin Kosken työn päätyttyä,
38220:     Toimeentulotuelle on ominaista sen tarvehar-       että hallitus ottaa kantaa toimeentulotuen siir-
38221:  kintaisuus. Erityistä on se, että toimeentulotuki     toon Kelalle keväällä 1997. Nyt aika on käsillä
38222:  riippuu paitsi hakijan tuloista, myös menoista.       eikä mitään ole kuulunut. Toisaalta valiokunta-
38223:  Tuki on tarkoitettu paitsi puuttuvien tulojen         neuvos Pentti Arajärvi tekee parhaillaan selvitys-
38224:  kompensointiin, myös menojen kattamiseen.             työtä sosiaaliturvasta.
38225:  Tämä tekee toimeentulotuesta vaikeasti hallitta-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38226:  van etuuden. Menoperusteisuus voi johtaa sii-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38227:  hen, että toimeentulotuesta saavutettu tulotaso       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38228:  voi helposti ylittää muut etuudet.                    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38229:     Vastuu kansalaisten perusturvasta kuuluu
38230:  valtiolle. Tehtävän hoitaminen sopii Kansanelä-                 Aikooko Hallitus siirtää toimeentulo-
38231:  kelaitokselle. Kela huolehtii jo tällä hetkellä lä-          tuen normitettavan osan Kelan hallinnoi-
38232:  hes kaikista niistä etuuksista, joiden toimivuus             tavaksi ja valtion rahoitettavaksi?
38233: 
38234:       Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1997
38235: 
38236:                                          Anu Vehviläinen /kesk
38237: 
38238: 
38239: 
38240: 
38241: 279001
38242: 2                                         KK 233/1997 vp
38243: 
38244: 
38245: 
38246: 
38247:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
38248: 
38249:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Kokeilua ohjaa sosiaali- ja terveysministeriön
38250: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       asettama johtoryhmä, jossa ovat ministeriön li-
38251: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     säksi edustettuina valtiovarainministeriö, Kela,
38252: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anu Veh-       Suomen Kuntaliitto ja kokeilukunnat. Kokeilus-
38253: viläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       ta on tähän mennessä laadittu kolme väliraport-
38254: n:o 233:                                            tia. Niiden kaikkien mukaan kokeilu on sujunut
38255:                                                     hyvin ja normitetun toimeentulotuen myöntämi-
38256:           Aikooko Hallitus siirtää toimeentulo-     nen soveltuu luontevasti Kansaneläkelaitoksen
38257:        tuen normitettavan osan Kelan hallinnai-     tehtäväksi. Myös valtaosa asiakkaista on ollut
38258:        tavaksi ja valtion rahoitettavaksi?          tyytyväisiä kokeiluun. Kelassa toimeentulotu-
38259:                                                     kiasiat on käsitelty nopeasti, keskimäärin 2-3
38260:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        päivässä, eikä Kelassa ole ollut käytössä kunnis-
38261: vasti seuraavaa:                                    sa yleisesti käytettyä ajanvarausta, joka eräissä
38262:                                                     kunnissa on johtanut jopa yli kuukauden jono-
38263:     Kunnilta siirrettiin Kansaneläkelaitokselle     tukseen sosiaalityöntekijöiden vastaanotolle.
38264: vuosina 1993-1994 useiden tehtävien toimeen-            Kuten kysymyksessä todetaan, valtion ja kun-
38265: pano niin sanotun yhden luukun palveluperiaat-      tien tehtävien jakoa selvittänyt selvitysmies
38266: teen toteuttamiseksi. Tehtäviensiirto on ollut      Heikki Koski on 21.5.1996 ja 4.12.1996 antamis-
38267: mahdollista, koska Kelan perinteisesti hoitamiin    saan mietinnöissä esittänyt toimeentulotuen ns.
38268: tehtäviin käytettävä työmäärä oli vuosien mit-      normitettavissa olevan osan siirtämistä Kelan
38269: taan eri syistä vähentynyt. Toisaalta uusien teh-   hoidettavaksi ja valtion rahoittamaksi 1.1.1998
38270: tävien hoito Kelassa on tapahtunut aiempaa ra-      lukien.
38271: tionaalisemmin, sillä etuusasioiden käsittelyssä        Käsitellessään 21.5.1996 annetun raportin eh-
38272: on voitu käyttää hyväksi Kelan rekistereitä ja      dotuksia hallituksen talouspoliittinen ministeri-
38273: yhtenäistä atk-järjestelmää. Lisäksi muun muas-     valiokunta päätti kokouksessaan kesäkuussa
38274: sa tehtäviensiirtoon liittyen Kelan keskus- ja      1996, että toimeentulotukitehtävien siirrosta ei
38275: aluehallinnosta on vuosina 1991-1994 siirtynyt      siinä vaiheessa tehdä päätöksiä, vaan kokeilua
38276: paikallistoimistoihin runsaasti toimihenkilöitä.    jatketaan ja täydennetään vuoden 1997 huhti-
38277:     Valtion vuoden 1995 talousarvioesitykseen       kuun loppuun, jotta kustannusten kehityksestä
38278: liittyen käynnistettiin vuoden 1995 alkupuolella    saadaan täsmällisempää tietoa. Kokeilun johto-
38279: toimeentulotukikokeilu, missä Kelan paikallis-      ryhmän määräaika päättyy 30.4.1997. Kokeilun
38280: toimistot hoitavat kokeilukunnissa osan toi-        loppuraportin, joka käsittelee kokeilun tuloksia
38281: meentulotukitehtävistä. Käytännössä paikallis-      aikaväliltä 1995-1996, on määrä valmistua sii-
38282: toimistot myöntävät ja maksavat toimeentulo-        hen mennessä. Asia on tarkoitus saattaa hallituk-
38283: tuen perusosan, asumismenot ja terveydenhuol-       sen käsiteltäväksi periaateratkaisua varten mah-
38284: tomenot eli niin sanotun normitettavissa olevan     dollisimman pian kokeilun loppuraportin val-
38285: osan toimeentulotuesta. Muun osan toimeentu-        mistuttua. Tämä voisi tapahtua aikaisintaan tou-
38286: lotuesta ja sosiaalityön hoitavat myös kokeilu-     kokuussa 1997.
38287: kunnissa kunnat. Kokeilussa on 1.12.1996lukien
38288: mukana yhteensä 33 kuntaa. Kokeilu jatkuu
38289: vuoden 1997loppuun.
38290: 
38291:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1997
38292: 
38293:                                                                  Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
38294:                                            KK 233/1997 vp                                               3
38295: 
38296: 
38297: 
38298: 
38299:                                        Tili Riksdagens Talman
38300: 
38301:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     1996 deltar sammanlagt 33 kommuner i försöket,
38302: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       som pågår fram tili utgängen av år 1997.
38303: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        Försöket övervakas av en ledningsgrupp tili-
38304: man Anu Vehviläinen undertecknade spörsmål           satt av social- och hälsovårdsministeriet. 1 led-
38305: nr 233:                                              ningsgruppen ingår förutom representanter för
38306:                                                      ministeriet också representanter för finansminis-
38307:           Ämnar Regeringen överföra förvalt-         teriet, FPA, Finlands Kommunförbund och för-
38308:        ningen av dendel av utkomststödet som         sökskommunerna. Hittilis har tre mellanrappor-
38309:        kan standardiseras på FPA och finansie-       ter om försöket utarbetats. Enligt dessa har för-
38310:        ringen på staten?                             söket fallit väl ut och beviljandet av det standar-
38311:                                                      diserade utkomststödet är en naturlig uppgift för
38312:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Folkpansionsanstalten. Också största delen av
38313: anföra följande:                                     kunderna har varit nöjda med försöket. FPA har
38314:                                                      behandlat utkomststödsärendena snabbt, i ge-
38315:     Under ären 1993-1994 överfördes verkstäl-        nomsnitt på 2-3 dagar, och FPA har inte heller
38316: ligheten av ett flertal uppgifter från kommunerna    använt sig av tidsbeställning, som i vissa kommu-
38317: tili Folkpensionsanstalten för att principen om      ner har lett tili över en månad långa väntetider tili
38318: en lucka för alla ärenden skulle genomföras.         socialarbetarnas mottagningar.
38319: Överföringen av uppgifter har varit möjlig efter-       Såsom det framhälls i spörsmålet har utred-
38320: som den arbetsmängd som krävs för de uppgifter       ningsman Heikki Koski, som har utrett uppgifts-
38321: som traditionellt har skötts av FPA av olika         fördelningen mellan staten och kommunerna, i
38322: orsaker har minskat med tiden. Å andra sidan         sina betänkanden av den 21 maj 1996 och den 4
38323: har nytillkomna uppgifter vid FPA kunnat skö-        december 1996 föreslagit att skötseln av den del
38324: tas mera rationellt än tidigare, eftersom det vid    av utkomststödet som så att säga kan standardi-
38325: behandlingen av förmånsärendena har varit möj-       seras skall överföras pä FPA och finansieras av
38326: ligt att utnyttja FPA:s register och enhetliga       staten fr.o.m. den 1 januari 1998.
38327: ADB-system. Dessutom har ett stort antal tjäns-         Regeringens finanspolitiska ministerutskott
38328: temän i anslutning tili bl.a. den ovan nämnda        beslöt vid sin behandling av förslagen i rapporten
38329: uppgiftsöverföringen övergått från FPA:s cen-        av den 21 maj 1996 att något bes1ut om överfö-
38330: tral- och regionalförvaltning tili lokalbyräerna     ring av uppgifterna i anslutning tili utkomststö-
38331: under åren 1991-1994.                                det inte skulle fattas ännu i detta skede, utan att
38332:     1 anslutning tili budgetpropositionen 1995 in-   försöket skulle fortsätta fram tili utgången av
38333: leddes i början av 1995 ett försök med utkomst-      april 1997 för att man skulle få mera exakta
38334: stöd, där FPA:s lokalbyråer sköter en del av         uppgifter om kostnadsutvecklingen. Lednings-
38335: uppgifterna som gäller utkomststödet i försöks-      gruppen för försöket har tid pä sig fram tili den 30
38336: kommunerna. 1 praktiken beviljar och betalar         aprill997 att avsluta sitt arbete. Slutrapporten,
38337: lokalbyråerna utkomststödets grunddel, samt          som behandlar resultaten av försöket under pe-
38338: utgifterna för bostad och hälsovård, dvs. den del    rioden 1995-1996, skall dä vara fårdigställd.
38339:  av utkomststödet som så att säga kan standardi-     Avsikten är att ärendet behandlas av regeringen
38340: seras. Kommunerna sköter den övriga delen av         så snart som möjligt efter att slutrapporten blivit
38341: utkomststödet och socialarbetet också i försöks-     klar för att ett principbeslut skall kunna fattas.
38342:  kommunerna. Från och med den l december             Detta kan ske tidigast i maj 1997.
38343: 
38344:      Helsingfots den 8 aprill997
38345: 
38346:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
38347:                                              KK 233/1997 vp
38348: 
38349: Kirjallinen kysymys 233
38350: 
38351: 
38352: 
38353: 
38354:                                     Anu Vehviläinen /kesk: Toimeentulotuen normitetun osan siirtämi-
38355:                                        sestä Kansaneläkelaitokselle
38356: 
38357: 
38358:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
38359: 
38360:     Toimeentulotuen asema vähimmäisturvajär-           säätelee toimeentulotuen tarvetta. Yleisesti hy-
38361: jestelmässä on jo pitkään ollut huono. Tällä vuo-      väksytty näkemys on, että toimeentulotuki ei ole
38362: sikymmenellä toimeentulotuen menot ovat kas-           hallitusmuodon 15 a §:n 2 momentin mukaista
38363: vaneet jyrkästi: vuonna 1995 toimeentulotukea          perustoimeentuloturvaa. Kansalaisten perustur-
38364: sai lähes 600 000 henkilöä (noin 340 000 kotita-       vaa ei voi rakentaa harkinnanvaraisen etuuden
38365: loutta) ja sen kustannukset olivat 2,7 miljardia       varaan, jollainen toimeentulotuki nimenomaan
38366: markkaa.                                               on.
38367:     Kansalaisten ensisijaisen perusturvan on              Vaikea työttömyys ja työelämän epävarmuus
38368: muodostettava riittävä vähimmäisturva ja toi-          näyttävät pysyviltä ilmiöiltä. Tämän vuoksi on
38369: meentulotuen tulisi olla väliaikaista ja koskea        välttämätöntä, että perusturva on yhtenäinen.
38370: poikkeustapauksia. Tänään näin ei ole. Yhä                Kuntien ja valtion välistä tehtävien jakoa sel-
38371: useammalle vähävaraiselle toimeentulotuesta on         vittänyt selvitysmies, tohtori Heikki Koski esitti,
38372: tullut keskeinen osa jokapäiväistä toimeentuloa.       että toimeentulotuen normitettu osuus siirrettäi-
38373: Sosiaaliturvan merkittävin epäkohta on, että           siin Kansaneläkelaitoksen tehtäväksi. Selvitys-
38374: keskeiset, ensisijaiset etuudet ovat tasoltaan niin    miehen näkemykseen ovat yhtyneet monet eri
38375: alhaisia, että kansalaiset eivät selviydy menois-      tahot, muun muassa Kuntaliitto. Maan hallituk-
38376: taan, vaan ajautuvat toimeentulotuen hakijoiksi.       sen puolelta viestitettiin Kosken työn päätyttyä,
38377:     Toimeentulotuelie on ominaista sen tarvehar-       että hallitus ottaa kantaa toimeentulotuen siir-
38378:  kintaisuus. Erityistä on se, että toimeentulotuki     toon Kelalle keväällä 1997. Nyt aika on käsillä
38379:  riippuu paitsi hakijan tuloista, myös menoista.       eikä mitään ole kuulunut. Toisaalta valiokunta-
38380:  Tuki on tarkoitettu paitsi puuttuvien tulojen         neuvos Pentti Arajärvi tekee parhaillaan selvitys-
38381:  kompensointiin, myös menojen kattamiseen.             työtä sosiaaliturvasta.
38382:  Tämä tekee toimeentulotuesta vaikeasti hallitta-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38383:  van etuuden. Menoperusteisuus voi johtaa sii-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38384:  hen, että toimeentulotuesta saavutettu tulotaso       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38385:  voi helposti ylittää muut etuudet.                    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38386:     Vastuu kansalaisten perusturvasta kuuluu
38387:  valtiolle. Tehtävän hoitaminen sopii Kansanelä-                 Aikooko Hallitus siirtää toimeentulo-
38388:  kelaitokselle. Kela huolehtii jo tällä hetkellä lä-          tuen normitettavan osan Kelan hallinnoi-
38389:  hes kaikista niistä etuuksista, joiden toimivuus             tavaksi ja valtion rahoitettavaksi?
38390: 
38391:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1997
38392: 
38393:                                          Anu Vehviläinen /kesk
38394: 
38395: 
38396: 
38397: 
38398: 279001
38399: 2                                         KK 233/1997 vp
38400: 
38401: 
38402: 
38403: 
38404:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
38405: 
38406:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Kokeilua ohjaa sosiaali- ja terveysministeriön
38407: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       asettama johtoryhmä, jossa ovat ministeriön li-
38408: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     säksi edustettuina valtiovarainministeriö, Kela,
38409: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anu Veh-       Suomen Kuntaliitto ja kokeilukunnat. Kokeilus-
38410: viläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       ta on tähän mennessä laadittu kolme väliraport-
38411: n:o 233:                                            tia. Niiden kaikkien mukaan kokeilu on sujunut
38412:                                                     hyvin ja normitetun toimeentulotuen myöntämi-
38413:           Aikooko Hallitus siirtää toimeentulo-     nen soveltuu luontevasti Kansaneläkelaitoksen
38414:        tuen normitettavan osan Kelan hallinnoi-     tehtäväksi. Myös valtaosa asiakkaista on ollut
38415:        tavaksi ja valtion rahoitettavaksi?          tyytyväisiä kokeiluun. Kelassa toimeentulotu-
38416:                                                     kiasiat on käsitelty nopeasti, keskimäärin 2-3
38417:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        päivässä, eikä Kelassa ole ollut käytössä kunnis-
38418: vasti seuraavaa:                                    sa yleisesti käytettyä ajanvarausta, joka eräissä
38419:                                                     kunnissa on johtanut jopa yli kuukauden jono-
38420:     Kunnilta siirrettiin Kansaneläkelaitokselle     tukseen sosiaalityöntekijöiden vastaanotolle.
38421: vuosina 1993-1994 useiden tehtävien toimeen-            Kuten kysymyksessä todetaan, valtion ja kun-
38422: pano niin sanotun yhden luukun palveluperiaat-      tien tehtävien jakoa selvittänyt selvitysmies
38423: teen toteuttamiseksi. Tehtäviensiirto on ollut      Heikki Koski on 21.5.1996 ja 4.12.1996 antamis-
38424: mahdollista, koska Kelan perinteisesti hoitamiin    saan mietinnöissä esittänyt toimeentulotuen ns.
38425: tehtäviin käytettävä työmäärä oli vuosien mit-      normitettavissa olevan osan siirtämistä Kelan
38426: taan eri syistä vähentynyt. Toisaalta uusien teh-   hoidettavaksi ja valtion rahoittamaksi 1.1.1998
38427: tävien hoito Kelassa on tapahtunut aiempaa ra-      lukien.
38428: tionaalisemmin, sillä etuusasioiden käsittelyssä        Käsitellessään 21.5.1996 annetun raportin eh-
38429: on voitu käyttää hyväksi Kelan rekistereitä ja      dotuksia hallituksen talouspoliittinen ministeri-
38430: yhtenäistä atk-järjestelmää. Lisäksi muun muas-     valiokunta päätti kokouksessaan kesäkuussa
38431: sa tehtäviensiirtoon liittyen Kelan keskus- ja      1996, että toimeentulotukitehtävien siirrosta ei
38432: aluehallinnosta on vuosina 1991-1994 siirtynyt      siinä vaiheessa tehdä päätöksiä, vaan kokeilua
38433: paikallistoimistoihin runsaasti toimihenkilöitä.    jatketaan ja täydennetään vuoden 1997 huhti-
38434:     Valtion vuoden 1995 talousarvioesitykseen       kuun loppuun, jotta kustannusten kehityksestä
38435: liittyen käynnistettiin vuoden 1995 alkupuolella    saadaan täsmällisempää tietoa. Kokeilun johto-
38436: toimeentulotukikokeilu, missä Kelan paikallis-      ryhmän määräaika päättyy 30.4.1997. Kokeilun
38437: toimistot hoitavat kokeilukunnissa osan toi-        loppuraportin, joka käsittelee kokeilun tuloksia
38438: meentulotukitehtävistä. Käytännössä paikallis-      aikaväliltä 1995-1996, on määrä valmistua sii-
38439: toimistot myöntävät ja maksavat toimeentulo-        hen mennessä. Asia on tarkoitus saattaa hallituk-
38440: tuen perusosan, asumismenot ja terveydenhuol-       sen käsiteltäväksi periaateratkaisua varten mah-
38441: tomenot eli niin sanotun normitettavissa olevan     dollisimman pian kokeilun loppuraportin val-
38442: osan toimeentulotuesta. Muun osan toimeentu-        mistuttua. Tämä voisi tapahtua aikaisintaan tou-
38443: lotuesta ja sosiaalityön hoitavat myös kokeilu-     kokuussa 1997.
38444: kunnissa kunnat. Kokeilussa on 1.12.1996lukien
38445: mukana yhteensä 33 kuntaa. Kokeilu jatkuu
38446: vuoden 1997loppuun.
38447: 
38448:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1997
38449: 
38450:                                                                  Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
38451:                                            KK 233/1997 vp                                               3
38452: 
38453: 
38454: 
38455: 
38456:                                        Tili Riksdagens Talman
38457: 
38458:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     1996 deltar sammanlagt 33 kommuner i försöket,
38459: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       som pågår fram tili utgången av år 1997.
38460: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        Försöket övervakas av en ledningsgrupp till-
38461: man Anu Vehviläinen undertecknade spörsmål           satt av social- och hälsovårdsministeriet. I led-
38462: nr 233:                                              ningsgruppen ingår förutom representanter f6r
38463:                                                      ministeriet också representanter för finansminis-
38464:           Ämnar Regeringen överföra förvalt-         teriet, FPA, Finlands Kommunförbund och för-
38465:        ningen av den del av utkomststödet som        sökskommunerna. Hittilis har tre mellanrappor-
38466:        kan standardiseras på FPA och finansie-       ter om f6rsöket utarbetats. Enligt dessa har för-
38467:        ringen på staten?                             söket fallit väl ut och beviljandet av det standar-
38468:                                                      diserade utkomststödet är en naturlig uppgift för
38469:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Folkpansionsanstalten. Också största delen av
38470: anföra följande:                                     kunderna har varit nöjda med försöket. FPA har
38471:                                                      behandlat utkomststödsärendena snabbt, i ge-
38472:     Under åren 1993-1994 överfördes verkstäl-        nomsnitt på 2-3 dagar, och FPA har inte heller
38473: ligheten av ett flertal uppgifter från kommunerna    använt sig av tidsbeställning, som i vissa kommu-
38474: tili Folkpensionsanstalten for att principen om      ner har lett tili över en månad långa väntetider tili
38475: en lucka för alla ärenden skulle genomföras.         socialarbetarnas mottagningar.
38476: Överföringen av uppgifter har varit möjlig efter-       Såsom det framhålls i spörsmålet har utred-
38477: som den arbetsmängd som krävs för de uppgifter       ningsman Heikki Koski, som har utrett uppgifts-
38478: som traditionellt har skötts av FPA av olika         fördelningen mellan staten och kommunerna, i
38479: orsaker har minskat med tiden. Å andra sidan         sina betänkanden av den 21 maj 1996 och den 4
38480: har nytillkomna uppgifter vid FPA kunnat skö-        december 1996 föres1agit att skötseln av den del
38481: tas mera rationellt än tidigare, eftersom det vid    av utkomststödet som så att säga kan standardi-
38482: behandlingen av förmånsärendena har varit möj-       seras skall överföras på FPA och finansieras av
38483: ligt att utnyttja FPA:s register och enhetliga       staten fr.o.m. den 1 januari 1998.
38484: ADB-system. Dessutom har ett stort antal tjäns-         Regeringens finanspolitiska ministerutskott
38485: temän i anslutning tili bl.a. den ovan nämnda        beslöt vid sin behandling av förslagen i rapporten
38486:  uppgiftsöverföringen övergått från FPA:s cen-       av den 21 maj 1996 att något beslut om överfö-
38487:  tral- och regionalförvaltning tili lokalbyråerna    ring av uppgifterna i anslutning tili utkomststö-
38488:  under åren 1991-1994.                               det inte skulle fattas ännu i detta skede, utan att
38489:     I anslutning tili budgetpropositionen 1995 in-   försöket skulle fortsätta fram tili utgången av
38490:  leddes i början av 1995 ett försök med utkomst-     april 1997 för att man skulle få mera exakta
38491:  stöd, där FPA:s lokalbyråer sköter en del av        uppgifter om kostnadsutvecklingen. Lednings-
38492:  uppgifterna som gäller utkomststödet i försöks-     gruppen för försöket har tid på sig fram tili den 30
38493:  kommunerna. I praktiken beviljar och betalar        april 1997 att avsluta sitt arbete. Slutrapporten,
38494:  lokalbyråerna utkomststödets grunddel, samt         som behandlar resultaten av försöket under pe-
38495:  utgifterna för bostad och hälsovård, dvs. den del   rioden 1995-1996, skall då vara fårdigställd.
38496:  av utkomststödet som så att säga kan standardi-     Avsikten är att ärendet behandlas av regeringen
38497:  seras. Kommunerna sköter den övriga delen av        så snart som möjligt efter att slutrapporten blivit
38498:  utkomststödet och socialarbetet också i försöks-    klar för att ett principbeslut skall kunna fattas.
38499:  kommunerna. Från och med den 1 december             Detta kan ske tidigast i maj 1997.
38500: 
38501:      Helsingfots den 8 aprill997
38502: 
38503:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
38504:                                              KK 234/1997 vp
38505: 
38506: Kirjallinen kysymys 234
38507: 
38508: 
38509: 
38510: 
38511:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Pinsiöntien kunnossapidon parantamisesta
38512:                                         Hämeen tiepiirin alueella
38513: 
38514: 
38515:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
38516: 
38517:    Kolmisenkymmentä kansalaista, jotka käyt-           lyödään lopullisesti laimin. Pinsiöntien hoitoa
38518: tävät Tielaitoksen Hämeen tiepiirin alueella Pin-      tuskin voidaan enää huonontaa.
38519: siön kyläkaupalta Reinijärvelle johtavaa ns. Pin-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
38520: siöntietä, ovat 20.1.1997 osoittaneet sekä Hä-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38521: meen tiepiirille että liikenneministeriölle valitus-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38522: kirjelmän käyttämänsä tien huonosta hoidosta.          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38523: Kirjelmässä on eritelty kolme esimerkkitapausta
38524: vuosilta 1996-1997, jolloin tien kunnossapito                    Mihin toimenpiteisiin liikenneministe-
38525: on laiminlyöty jopa pitkäksi ajaksi. Kyseessä on              riö ja asianomainen tiepiiri ovat ryhty-
38526: ilmeisesti sama tie tai tiensuunta, jonka hoidosta            neet Jarmo Kork -nimisen henkilön lä-
38527: olen aikanaan tehnyt sekä eduskuntakyselyn että               hettämän kirjeen johdosta, ja
38528: ottanut yhteyttä asianomaiseen tiemestariin. Il-                 aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
38529: meisesti kuitenkin huonolla menestyksellä, kuten              Pinsiöntien kunnossapitoa ei tuon kirjel-
38530: yleensä käy, jos kansanedustaja ottaa tiepiiriin              män johdosta ainakaan enempää laimin-
38531: yhteyttä edustamansa alueen asioissa. Tien hoito              lyödä?
38532: 
38533:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1997
38534: 
38535:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
38536: 
38537: 
38538: 
38539: 
38540: 279001
38541: 2                                           KK 234/1997 vp
38542: 
38543: 
38544: 
38545: 
38546:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
38547: 
38548:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Kuluvana talvena Pinsiöntien auraukset ja
38549: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         muu talvihoito oli tiepiirin selvityksen mukaan
38550: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       suoritettu samalla tavalla kuin muidenkin kol-
38551: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        manteen talvihoitoluokkaan kuuluvien teiden.
38552: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         Tarkastuksissa ei oltu havaittu mitään tavalli-
38553: n:o 234:                                              suudesta poikkeavaa eikä tiepiirin tiedossa ollut,
38554:                                                       että tien aurauksia aikaisemminkaan olisi laimin-
38555:           Mihin toimenpiteisiin liikenneminis-        lyöty.
38556:        teriö ja asianomainen tiepiiri ovat ryhty-        Liikenneministeriön vastauksessa J. Korkille
38557:        neet Jarmo Kork -nimisen henkilön lä-          ilmoitettiin sitten, että yleisten teiden kunnossa-
38558:        hettämän kirjeen johdosta, ja                  pidosta huolehtii ja kantaa vastuun yleisistä teis-
38559:           aikooko Hallitus huolehtia siitä, että      tä annetun lain 4 ja 22 §:n mukaan yleisten teiden
38560:        Pinsiöntien kunnossapitoa ei tuon kir-         tienpitäjänä Tielaitos, joka myös saman lain
38561:        jelmän johdosta ainakaan enempää                117 §:n 2 momentin nojalla antaa teknilliset oh-
38562:        laiminlyödä?                                   jeet teiden kunnossapidosta eli määrää muun
38563:                                                       muassa edellä mainitut tien talvihoitoluokan ja
38564:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kesäkunnossapidon laatutason. Edelleen ilmoi-
38565: vasti seuraavaa:                                      tettiin, että näin ollen liikenneministeriöllä ei ole
38566:                                                       lain mukaista toimivaltaa ryhtyä toimenpiteisiin
38567:    Kysymyksessä mainittuun Jarmo Korkin               asiassa eikä antaa määräyksiä yleisen tien kun-
38568: 20.2.1997 päivättyyn kirjeeseen on liikennemi-        nossapidosta ja että pinsiöläisten tuleekin tiensä
38569: nisteriöstä vastattu 21.3.1997. Vastauksen liittee-   kunnossapitoa koskevissa asioissa tehdä esityk-
38570: nä meni J. Korkille Hämeen tiepiiriitä Pinsiön-       sensä Tielaitokselle. Näillä samoilla perusteilla,
38571: tien kunnossapidosta hankittu selvitys. Sen mu-       koska liikenneministeriöllä ei siis ole laillista toi-
38572: kaan keväällä 1996 tiellä tehdyn syväsuolauksen       mivaltaa asiassa, ei kysymyskään anna aihetta
38573: jälkeen Pinsiöntie oli tiellä tehtyjen tarkastusten   enempiin toimenpiteisiin.
38574: mukaan ollut kesän ajan samanlaisessa kunnossa
38575: kuin muutkin vastaavat soratiet ja täyttänyt so-
38576: rateiltä vaaditun laatutason.
38577: 
38578:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1997
38579: 
38580:                                                                         Liikenneministeri Matti Aura
38581:                                           KK 234/1997 vp                                              3
38582: 
38583: 
38584: 
38585: 
38586:                                       Tili Riksdagens Talman
38587: 
38588:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     ningen har plogningarna och det övriga vinterun-
38589: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      derhållet av Pinsiövägen denna vinter skötts på
38590: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    samma sätt som i fråga om andra vägar inom den
38591: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr       tredje vinterunderhållsklassen. Vid inspektioner-
38592: 234:                                                na påträffades ingenting som avvek från det nor-
38593:                                                     mala och vägdistriktet kände inte heller tili att
38594:           Vilka åtgärder har trafikministeriet      plogningarna av vägen skulle ha försummats ti-
38595:        och det berörda vägdistriktet vidtagit       digare.
38596:        med anledning av Jarmo Korks brev, och          I trafikministeriets svar till J. Kork uppgavs då
38597:           ämnar Regeringen se tili att underhål-    att enligt 4 och 22 § lagen om allmänna vägar
38598:        let av Pinsiövägen tack vare brevet åt-      skall Vägverket som väghållare av allmänna vä-
38599:        minstone inte längre försummas?              gar ombesörja och ansvara för underhållet av
38600:                                                     allmänna vägar. Med stöd av 117 § 2 mom. med-
38601:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       delar Vägverket också tekniska anvisningar för
38602: anföra följande:                                    underhåll av vägar, dvs. Vägverket bestämmer
38603:                                                     bl.a. vägarnas vinterunderhållsklass och som-
38604:    Trafikministeriet har den 21 mars 1997 besva-    marunderhållets kvalitetsnivå. I brevet meddela-
38605: rat det brev av Jarmo Kork av den 20 februari       des dessutom att trafikministeriet således inte har
38606: 1997 som avses i spörsmålet. Tili svaret fogades    någon lagenlig behörighet att vidta åtgärder i
38607: en utredning om underhållet av Pinsiövägen, vii-    ärendet eller meddela föreskrifter om underhållet
38608: ken hade inhämtats av Tavastlands vägdistrikt. I    av en allmän väg. I ärenden som hänför sig tili
38609: utredningen sägs att enligt de inspektioner som     underhållet av Pinsiövägen skall Pinsiöborna
38610: utförts på Pinsiövägen hade vägen efter en djup-    vända sig tili Vägverket. Av samma orsak, dvs.
38611: saltning våren 1996 varit i samma skick som         att trafikministeriet inte har någon lagenlig behö-
38612: andra motsvarande grusvägar och uppfyllt kra-       righet i ärendet, föranleder inte heller spörsmålet
38613: ven på kvalitetsnivå för grusvägar. Enligt utred-   några vidare åtgärder.
38614: 
38615:      Helsingfors den 3 aprill997
38616: 
38617:                                                                         Trafikminister Matti Aura
38618:                                             KK 235/1997 vp
38619: 
38620: Kirjallinen kysymys 235
38621: 
38622: 
38623: 
38624: 
38625:                                    Eero Lämsä /kesk ym.: Lasten turvallisuuden ja hoitojärjestelyjen
38626:                                       turvaamisesta maatiloilla
38627: 
38628: 
38629:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
38630: 
38631:     Maatila on lapsille parhaimmillaan hyvä ja        siitä johtuva hoitopaikan etäisyys maatilasta
38632: virikkeellinen kasvupaikka. Toisaalta se myös         sekä hoitoajan poikkeuksellisuus, eli karjatiloilla
38633: sisältää paljon vaaranpaikkoja ja on tapaturmille     aikaisesta aamusta myöhään iltaan - pääosin
38634: altis kasvuympäristö. Lasten tapaturma-alttius        normaalin hoitopäiväajan ulkopuolella.
38635: maatiloilla onkin suuri, minkä myös asiasta teh-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38636: dyt tutkimukset osoittavat. Tilannetta vaikeutta-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
38637: vat lasten hoitojärjestelyjen hankaluus ja viljeli-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
38638: jöiden työpaineiden lisääntyminen tilakoon suu-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38639: rentuessa ja tuotannon tehokkuuden kasvaessa.
38640: Asiaan on tarpeen kiinnittää vakavaa huomiota.                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38641:     Päivähoitopaikkojen järjestämisessä ei oteta             ryhtyä, jotta maatilojen lasten päivähoi-
38642: riittävästi huomioon maatilojen erityistarpeita.             dossa otettaisiin paremmin huomioon
38643: Ongelmia ovat mm. maaseudun harva asutus ja                  päivähoidon erityistarpeet?
38644:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1997
38645: 
38646:           Eero Lämsä /kesk               Jukka Vihriälä /kesk            Liisa Hyssälä /kesk
38647:           Markku Koski /kesk             Armas Komi /kesk                Aulis Ranta-Muotio /kesk
38648: 
38649: 
38650: 
38651: 
38652: 279001
38653: 2                                          KK 235/1997 vp
38654: 
38655: 
38656: 
38657: 
38658:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
38659:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       (112811996). Uudessa laissa säädetään oikeudes-
38660: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ta kunnan järjestämälle päiväkoti- tai perhepäi-
38661: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      vähoitopaikalle vaihtoehtoisiin taloudellisen
38662: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eero Läm-       tuen muotoihin eli lasten kotihoidon tukeen tai
38663: sän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         yksityisen hoidon tukeen. Valintaoikeus kunnan
38664: n:o 235:                                             järjestämän päivähoitopaikan ja lasten kotihoi-
38665:                                                      don tuen välillä säilyy nykyisen kaltaisena. Tä-
38666:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       män lisäksi perheillä on mahdollisuus valita tie-
38667:        ryhtyä, jotta maatilojen lasten päivähoi-     tyin edellytyksin joko kunnan järjestämä päivä-
38668:        dossa otettaisiin paremmin huomioon           hoito tai yksityisen hoidon tuki. Subjektiivinen
38669:        päivähoidon erityistarpeet?                   oikeus joko kunnan järjestämään päivähoitoon
38670:                                                      tai yksityiseen tukeen ulottuu siten kaikkiin alle
38671:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          kouluikäisiin lapsiin. Uudistus tulee voimaan
38672: taen seuraavaa:                                      1.8.1997.
38673:                                                          Voimassa oleva päivähoitolaki ja uusi pienten
38674:    Lasten päivähoitolain (36/1973) 2 §:n mukaan      lasten hoidon tukemista koskeva lainsäädäntö
38675: lasten päivähoitoa voivat saada lapset, jotka vie-   turvaa sekä perheiden työssäkäynnin mahdolli-
38676: lä eivät ole oppivelvollisuusikäisiä sekä milloin    suudet että kotona hoitamisen mahdollisuudet
38677: erityisolosuhteet sitä vaativat eikä hoitoa ole      silloin, kun perheessä on nuorin lapsi alle kolmi-
38678: muulla tavoin järjestetty, myös sitä vanhemmat       vuotias. Kunnallinen päivähoito on hoitomuo-
38679: lapset. Saman lain 11 §:n mukaan kunnan on           doista laajin. Kuitenkin perhepäivähoidossa ole-
38680: huolehdittava siitä, että päivähoitoa on saatavis-   via lapsia oli vuonna 1996 lähes 40 prosenttia
38681: sa kunnan järjestämänä tai valvomana siinä laa-      kaikista päivähoidossa olevista lapsista. Erityi-
38682: juudessaja sellaisin toimintamuodoin kuin kun-       sesti maaseudulla perhepäivähoitotoiminta on
38683: nassa oleva tarve edellyttää. Päivähoitolain 2 a §   laajaa. Lasten epäsäännöllisten hoitoaikojen
38684: määrittelee päivähoidolle asetettuja tavoitteita     huomioiminen on perhepäivähoitotoiminnassa
38685: siten, että päivähoidon tavoitteena on tukea päi-    jonkin verran paremmin huomioitavissa kuin
38686: vähoidossa olevien lasten koteja näiden kasva-       päivähoitotoiminnassa.
38687: tustehtävässä ja yhdessä kotien kanssa edistää           Vuoden 1996 alusta voimaan tullut subjektii-
38688: lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehitys-      vinen oikeus korostaa erityisesti lapsen oikeutta
38689: tä. Päivähoidon tulee omalta osaltaan tarjota        varhaiskasvatukseen riippumatta perheiden elä-
38690: lapselle jatkuvat, turvalliset ja lämpimät ihmis-    mäntilanteesta tai asuinpaikasta. Subjektiivinen
38691: suhteet, lapsen kehitystä monipuolisesti tukevaa     oikeus luo mahdollisuudet alle kouluikäisiä lap-
38692: toimintaa sekä lapsen lähtökohdat huomioon           sia koskevan hoidon ja kasvatuksen tasa-arvon
38693: ottaen suotuisa kasvuympäristö.                      toteutumiseen. Voimassa oleva lainsäädäntö ja
38694:    Päivähoitolain 11 a §:n toisen momentin mu-       uusi pienten lasten hoidon tukijärjestelmä luovat
38695: kaan alle kolmivuotiaan lapsen vanhemmilla tai       verrattain hyvät mahdollisuudet järjestää lasten
38696: muilla huoltajilla, jotka eivät lapsen hoidon jär-   päivähoito siten, että alueelliset erityistarpeet tu-
38697: jestämiseksi valitse kunnan järjestämää päivä-       levat huomioiduiksi.
38698: hoitopaikkaa, on lapsen muulla tavalla tapahtu-          Sosiaali- ja terveysministeriö on parhaillaan
38699: van hoidon järjestämiseksi oikeus saada lasten       asettamassa varhaiskasvatustyöryhmää, jonka
38700: kotihoidon tuesta annetun lain (797/1992) mu-        tavoitteena on tarkastella päivähoidon tämän-
38701: kaista tukea. Edelleen saman lain ja pykälän         hetkistä yhteiskunnallista asemaa ja tehtävää ja
38702: mukaan määrätään, että päivähoitoa on mah-           laatia ehdotus varhaiskasvatuksen sisällön ja laa-
38703: dollisuuksien mukaan järjestettävä lapsen van-       dun kehittämiseksi. Lisäksi tavoitteena on tar-
38704: hempien tai muiden huoltajien toivomassa muo-        kastella päivähoidon toimintamuotoja, minkä
38705: dossa.                                               yhteydessä voidaan arvioida myös maaseutuolo-
38706:    Eduskunta hyväksyi 10.12.1996 pienten lasten      jen lasten päivähoidon kehittämistarpeita. Li-
38707: hoitojärjestelmää koskevan lakiuudistuksen           säksi tavoitteena on tarkastella päivähoidon toi-
38708:                                            KK 235/1997 vp                                            3
38709: 
38710: mintamuotoja ja erityisesti syrjäytymisvaarassa      1998 sosiaali- ja terveysministeriö tulee anta-
38711: olevien lasten ja perheiden yhteistyötarpeita ja     maan eduskunnalle sen edellyttämän uudistusta
38712: niiden kehittämistä.                                 koskevan kokonaisselvityksen. Siinä arvioidaan
38713:    Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa ja valvoo   lasten kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen
38714: päivähoitolain ja 1.8.1997 voimaan tulevan pien-     uudistuksen sekä päivähoitomaksujärjestelmän
38715: ten lasten hoidon tukijärjestelmää koskevan          toimivuutta ja taloudellista kehitystä sekä esite-
38716: uuden lainsäädännön toteutumista. Vuonna             tään niihin liittyvät tarvittavat toimenpiteet.
38717:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1997
38718: 
38719:                                                                   Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
38720: 4                                           KK 235/1997 vp
38721: 
38722: 
38723: 
38724: 
38725:                                         Tili Riksdagens Talman
38726: 
38727:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      stöd för hemvård av barn bibehålls oförändrad.
38728: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        Dessutom kan en familj under vissa förutsätt-
38729: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      ningar välja mellan dagvård som kommunen
38730: man Eero Lämsä m.fl. undertecknade spörsmå1           ordnar eller stöd för privat vård av barn. Den
38731: nr 235:                                               subjektiva rätten till antingen dagvård som kom-
38732:                                                       munen ordnar eller stöd för privat vård av barn
38733:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-        gäller således alla barn under skolåldern. Refor-
38734:        ta för att man skall beakta de särskilda       men träder i kraft den 1 augusti 1997.
38735:        behov som finns i fråga om dagvården för          Gällande lag om barndagvård och den nya
38736:        barn på gårdsbruksenheter?                     lagstiftningen om stöd för vård av små barn tryg-
38737:                                                       gar möjligheterna för en familj att delta i arbets-
38738:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         livet och att sköta barnen hemma när det yngsta
38739: anföra följande:                                      barnet är under tre år. Den kommunala dagvår-
38740:                                                       den är den mest omfattande vårdformen. Trots
38741:    Enligt 2 § lagen om barndagvård (36/1973)          det var närmare 40 % av alla barn som fick
38742: kan sådana barn, som ännu inte nått läropliktsål-     dagvård i familjedagvård år 1996. Familjedag-
38743: dern, få barndagvård, samt om särskilda omstän-       vårdsverksamheten är särskilt omfattande just
38744: digheter det påkallar, även ä1dre barn, för vi1ka     på 1andsbygden. Det är något lättare att beakta
38745: vård inte ordnats på annat sätt. Enligt 11 § i        oregelbundna vårdtider i familjedagvården än i
38746: samma lag skall en kommun sörja för att sådan         dagvårdsverksamheten.
38747: barndagvård som anordnas eller övervakas av              Den subjektiva rätt som trädde i kraft vid
38748: kommunen står till buds i den omfattning och          ingången av år 1996 understryker särskilt barnets
38749: med sådana verksamhetsformer som behovet              rätt tili småbarnsfostran oberoende av familjens
38750: därav inom kommunen förutsätter. Målen för            levnadssituation eller boningsort. Den subjekti-
38751: barndagvården fastställs i 2 a § lagen om barn-       va rätten skapar möjligheter tili en likvärdig vård
38752: dagvård så att dagvården skall stöda dagvårds-        och fostran för barn under skolåldern. Gällande
38753: barnens hem i deras uppgift att fostra barnen         lagstiftning och det nya stödsystemet för vård av
38754: samt tillsammans med hemmen främja en balan-          små barn skapar re1ativt goda möjligheter att
38755: serad utveckling av barnets person1ighet.             ordna barndagvården så att särski1da regiona1a
38756:    Enligt 11 a § 2 mom. lagen om barndagvård          behov beaktas.
38757: har föräldrarna till eller andra vårdnadshavare          Vid social- och häslovårdsministeriet tillsätts
38758: för ett barn som inte har fyllt tre år och som inte   som bäst en arbetsgrupp som skall utreda frågor
38759: för ordnande av vården av barnet väljer en dag-       som gäller småbarnsfostran, dvs. undersöka den
38760: vårdsplats som kommunen anordnar rätt att få          ställning och uppgift som barndagvården har i
38761: stöd för ordnade av barnets vård på något annat       dagens samhälle och lägga fram förslag till ut-
38762: sätt enligt lagen om stöd för hemvård av barn         veckling av småbarnsfostrans innehåll och kvali-
38763: (797/1992). Enligt samma lag och paragraf skall       tet. Dessutom skall arbetsgruppen undersöka de
38764: dagvården om möjligt anordnas i den form som          olika verksamhetsformerna inom barndagvår-
38765: barnets föräldrar eller andra vårdnadshavare          den, och i samband med det kan behovet att
38766: önskar.                                               utveck1a dagvården för barn på landsbygden
38767:    Riksdagen godkände den 10 december 1996 en         också granskas. Vidare skall arbetsgruppen
38768: reform av lagstiftningen om stöd för vård av små      granska de olika verksamhetsformerna för dag-
38769: barn (1128/1996). 1 den nya lagen bestäms om          vården och särskilt behovet av samarbete i fråga
38770: rätt till alternativa former av ekonomiskt stöd för   om barn och familjer som hotar att bli åsidosatta
38771: annan dagvård än den som kommunen ordnar              och hur samarbetet kan utvecklas.
38772: eller familjedagvårdsplats, dvs. stöd för hemvård        Social- och hälsovårdsministeriet följer och
38773: eller privat vård av barn. Rätten att välja mellan    övervakar hur lagen om dagvård och den nya
38774: en dagvårdsplats som kommunen ordnar och              lagstiftningen som gäller stödsystem för vård av
38775:                                          KK 235/1997 vp                                          5
38776: 
38777: små barn och som träder i kraft den 1 augusti      hemvård och privat vård av barn och systemet
38778: 1997 genomförs. Social- och hälsovårdsministe-     med dagvårdsavgifter fungerar samt dess ekono-
38779: riet kommer att överlåta den helhetsutredning av   miska utveckling och läggs fram förslag till be-
38780: reformen som riksdagens förutsätter till riksda-   hövliga åtgärder.
38781: gen år 1998. I utredningen bedöms hur stödet för
38782: 
38783:      Helsingforsden 8 aprill997
38784: 
38785:                                                                 Minister Terttu Huttu-Juntunen
38786:                                            KK 236/1997 vp
38787: 
38788: Kirjallinen kysymys 236
38789: 
38790: 
38791: 
38792: 
38793:                                   Marjaana Koskinen /sd ym.: Ulkomailta saadun eläketuloverotuk-
38794:                                      sen kohtuullistamisesta
38795: 
38796: 
38797:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
38798: 
38799:    Kun Suomessa asuva henkilö saa eläkettä sekä      aste nousee monissa tapauksissa korkeammaksi
38800: Suomesta että Ruotsista tai muualta, eläkkeen        kuin jos eläkkeen saisi pelkästään Suomesta.
38801: verotuksen kokonaistasoon vaikuttaa Suomen              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
38802: verolainsäädännön lisäksi Ruotsin ja muun            jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
38803: maan verolainsäädännön mukainen veronkanto.          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
38804: Tuloverosopimuksen mukaan vain Ruotsilla on          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38805: oikeus verottaa eläkettä, joka sieltä maksetaan
38806: Suomessa asuvalle. Ongelman aiheuttaa periaa-                 Aikooko Hallitus poistaa selvän epä-
38807: te, jonka mukaan eläkettä ei veroteta Suomessa,             kohdan, jonka mukaan Suomi ei verota
38808: mutta Suomella on kuitenkin oikeus ottaa tällai-            Ruotsista saatua eläkettä, mutta ottaa
38809: nen eläketulo huomioon määrättäessä sitä vero-              Ruotsista saadun eläketulon huomioon
38810: prosenttia, jota sovelletaan Suomessa saatua elä-           määrittäessään veroprosenttia, mistä
38811: kettä verotettaessa, eli veroprosentti nousee sitä          seuraa, että Suomesta saadun eläkkeen
38812: mukaa kuin verotettava tulo nousee. Varsinkin               progressio on pieni- ja keskituloisten elä-
38813: pienituloisten eläkeläisten kohdalla syntyy koh-            keläisten kannalta kohtuuton?
38814: tuuttomia tilanteita, ja eläkkeen kokonaisvero-
38815: 
38816:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1997
38817: 
38818:                      Marjaana Koskinen /sd                   Esa Lahtela /sd
38819:                      Tapio Karjalainen /sd                   Pirkko Peltomo /sd
38820:                                            Arja Ojala /sd
38821: 
38822: 
38823: 
38824: 
38825: 279001
38826: 2                                          KK 236/1997 vp
38827: 
38828: 
38829: 
38830: 
38831:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
38832: 
38833:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       räisenä samoin kuin kotimaankin tulot. Näin
38834: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        lasketusta valtion-, kunnallis- ja kirkollisverosta
38835: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      jätetään sitten maksuunpanematta ulkomaantu-
38836: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjaana        losta johtuva osa.
38837: Koskisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-             Menettelyllä pyritään siihen, että osan tulois-
38838: myksen n:o 236:                                      taan ulkomailta saava maksaa Suomesta saa-
38839:                                                      mastaan tulosta veroa suhteellisesti yhtä paljon,
38840:           Aikooko Hallitus poistaa selvän epä-       eli saman tosiasiallisen verokannan mukaan kuin
38841:        kohdan, jonka mukaan Suomi ei verota          hän maksaisi Suomessa veroa samansuuruisesta,
38842:        Ruotsista saatua eläkettä, mutta ottaa        yksinomaan Suomesta saadusta kokonaistulos-
38843:        Ruotsista saadun eläketulon huomioon          ta. Se Suomen verotuksen tasoa korkeampi vero-
38844:        määrittäessään veroprosenttia, mistä          tuksen kokonaistaso, jolle eläkkeensaajan vero-
38845:        seuraa, että Suomesta saadun eläkkeen         tus saattaa lopullisestijoskus asettua, on kuiten-
38846:        progressio on pieni- ja keskituloisten elä-   kin riippuvainen myös toisen valtion verotuksen
38847:        keläisten kannalta kohtuuton?                 tasosta. Tapauksissa, joissa sekä ulkomailta että
38848:                                                      Suomesta eläketuloa saavan kokonaisverorasi-
38849:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tus ylittää yksinomaan Suomessa samansuu-
38850: vasti seuraavaa:                                     ruista kokonaistuloa saavan kokonaisverotuk-
38851:                                                      sen, keskeisenä syynä ei siis ole Suomen verotus
38852:    Pohjoismaiden välinen tulo- ja varallisuusve-     vaan se, että ulkomaan vero on eläkkeensaajan
38853: roja koskeva kaksinkertaisen verotuksen välttä-      tulotasoon nähden korkeampi kuin vastaava
38854: miseksi tehty sopimus (SopS 91/1989) sisältää        Suomen vero.
38855: määräyksen, jonka mukaan sellainen eläketulo,            Edellä selostettu menettely on vakiintuneen
38856: joka sopimuksen mukaan verotetaan vain mak-          kansainvälisen käytännön mukainen ja sen voi-
38857: sajavaltiossa, voidaan sisällyttää verotusperus-     daan katsoa olevan sisällöllisesti pääosin perus-
38858: teeseen saajan kotivaltiossa. Näin lasketusta ko-    teltu. Ulkomailta saadun eläketulon verotus on
38859: tivaltion verosta on kuitenkin jätettävä mak-        toisaalta lieventynyt ja edelleen lievenemässä,
38860: suunpanematta se osa, joka johtuu ulkomaan-          kun veroasteikkoja alennetaan ja vuoden 1996
38861: eläkkeestä. Verotusperusteeseen sisällyttäminen      alusta lukien vakuutetun kansaneläkevakuutus-
38862: edellyttää, että sisäisessä verolainsäädännössä      maksu on poistettu myös eläkeläisiltä. Erityisesti
38863: on tästä säännös. Tällainen säännös sisältyy kan-    muusta Pohjoismaasta saadun eläketulon huo-
38864: sainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poista-       mioon ottaminen Suomessa verotettavien mui-
38865: misesta annetun lain (1552/1995) 6 §:ään. Maini-     den tulojen veroprosenttia määrättäessä (prog-
38866: tun lain 6 §:n 1 momentin mukaan vieraasta val-      ressiovaikutus) koetaan pieniä eläkkeitä saavien
38867: tiosta saatu tulo, johon Suomi on kansainvälises-    kansalaisten keskuudessa kohtuuttomaksi, kos-
38868: sä sopimuksessa luopunut käyttämästä verotus-        ka maksajavaltion korkeahkon lähdeverotuksen
38869: oikeuttaan, on luonnollisen henkilön veronalais-     ja kotivaltion veroprogression yhteisvaikutus on
38870: ta tuloa.                                            voinut nostaa kokonaistulojen verotuksen suh-
38871:    Verotusperusteeseen sisällyttäminen tarkoit-      teellisen korkeaksi verrattuna vastaavan koko-
38872: taa sitä, että verotusta toimitettaessa ulko-        naistulon yksinomaan Suomesta saavan vero-
38873: maantulo aluksi lasketaan yhteen kotimaan tu-        tukseen. Tästä syystä on valtiovarainministe-
38874: lon kanssa ja vähennykset tehdään yhteen-            riössä selvitetty vaihtoehtoja erityisesti niiden
38875: lasketusta tulosta. Tällöin oikeus perusvähen-       pienituloisten eläkkeensaajien kokonaisvero-
38876: nykseen ja eläketulovähennykseen, jotka myön-        rasituksen lieventämiseksi, jotka saavat eläkettä
38877: netään vain tietyn enimmäistulon saaville, rat-      sekä Suomesta että muusta Pohjoismaasta, ot-
38878: kaistaan kokonaistulon perusteella. Ulkomaan-        taen huomioon yleiset veropoliittiset näkökoh-
38879: tulo otetaan huomioon verotuksessa bruttomää-        dat.
38880:                                           KK 236/1997 vp                                           3
38881: 
38882:    Edellä mainitun selvitystyön pohjalta valtio-    ten, ulkomailta eläkettä saavien henkilöiden ve-
38883: varainministeriössä harkitaan, millainen lain-      rotusta voidaan lieventää.
38884: muutos on tarpeen, jotta erityisesti pienitulois-
38885: 
38886:      Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1997
38887: 
38888:                                                                              Ministeri Arja Alho
38889: 4                                           KK 236/1997 vp
38890: 
38891: 
38892: 
38893: 
38894:                                         Tili Riksdagens Talman
38895: 
38896:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      beskattningen tili sitt bruttobelopp på samma
38897: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        sätt som inkomster i hemlandet. Den skatt som
38898: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      staten uppbär samt kommunal- och kyrkoskat-
38899: man Marjaana Koskinen m.fl. undertecknade             ten debiteras inte tili den del inkomsten härrör
38900: spörsmål nr 236:                                      från utlandet.
38901:                                                          Genom detta förfarande strävar man efter att
38902:            Ämnar Regeringen eliminera det klara       den som erhåller en del av sina inkomster från
38903:        missförhållande enligt vilket Finland inte     utlandet betalar relativt sett lika mycket skatt för
38904:        beskattar pension från Sverige, men be-        den inkomst han erhåller i Finland, dvs. enligt
38905:        aktar pensionsinkomsten från Sverige           samma faktiska skattesats, som han skulle betala
38906:        när skatteprocenten fastställs, vilket leder   i Finland för en lika stor inkomst i det fall att han
38907:        till att progressionen för pensioner från      skulle förvärva hela sin inkomst enbart i Finland.
38908:        Finland blir oskälig med tanke på pensio-      Den totala skattenivå som pensionstagarens be-
38909:        närer med små och medelstora in-               skattning når, och som i vissa fall är högre än
38910:        komster?                                       skattenivån i Finland, är dock avhängig också av
38911:                                                       den andra statens skattenivå. 1sådana fall, då den
38912:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         totala skattebördan för den som får pensionsin-
38913: anföra följande:                                      komst såväl från utlandet som från Finland över-
38914:                                                       stiger den totala beskattningen av lika stora in-
38915:    Avtalet mellan de nordiska länderna för att        komster förvärvade enbart i Finland, är den vik-
38916: undvika dubbelbeskattning beträffande skatter         tigaste orsaken alltså inte den finländska beskatt-
38917: på inkomst och förmögenhet (FördrS 91/1989)           ningen, utan att skatten i utlandet är högre i
38918: innehåller en bestämmelse enligt viiken sådan         förhållande till pensionstagarens inkomstnivå än
38919: pensionsinkomst som enligt avtalet beskattas en-      motsvarande skatt i Finland.
38920: bart i den utbetalande staten kan innefattas i           Det förfarande som refererats ovan följer eta-
38921: beskattningsunderlaget i pensionstagarens hem-        blerad internationell praxis och kan i huvudsak
38922: land. Den del av den i hemlandet på detta sätt        anses vara motiverat till sitt innehåll. Beskatt-
38923: framräknade skatten som beror på utlandspen-          ningen av pensionsinkomster från utlandet har
38924: sioner skall dock inte debiteras. För att inkomst-    emellertid lindrats och lindras ytterligare då
38925: en skall innefattas i beskattningsunderlaget för-     skatteskalorna sänks och den försäkrades folk-
38926: utsätts att den interna skattelagstiftningen inne-    pensionsförsäkringsavgift har slopats också för
38927: håller en bestämmelse om detta. En dylik bestäm-      pensionärer fr.o.m. ingången av år 1996.
38928: melse ingår i 6 § lagen om undanröjande av inter-     Beaktandet av pensionsinkomster i synnerhet
38929: nationell dubbelbeskattning (155211995). Enligt       från ett annat nordiskt land vid fastställandet av
38930: 6 § 1 mom. i den nämnda lagen skall inkomst som       skatteprocenten för de beskattningsbara inkom-
38931: förvärvats i en främmande stat och i fråga om         sterna i Finland (progressionseffekten) har upp-
38932: viiken Finland i ett internationellt avtal har av-    levts vara oskälig bland de medborgare som lyf-
38933: stått från att använda sin beskattningsrätt vara      ter en liten pension, eftersom den sammanlagda
38934: skattepliktig inkomst för en fysisk person.           inverkan av den utbetalande statens högre käll-
38935:    Att inkomsten medtas i skatteunderlaget inne-      skatt och hemlandets skatteprogression har
38936: bär att man då beskattningen verkställs inled-        kunnat leda tili enjämförelsevis hög beskattning
38937: ningsvis sammanräknar utlandsinkomsten med            av totalinkomsten i förhållande tili motsvaran-
38938: den inkomst som förvärvats i hemlandet och gör        de beskattning av en totalinkomst förvärvad en-
38939: avdragen på den sammanlagda inkomsten. Rät-           bart i Finland. Av denna orsak har finansminis-
38940: ten till grundavdrag och pensionsinkomst-             teriet utrett olika alternativ för hur, med beak-
38941: avdrag, som enbart beviljas personer med en viss      tande av allmänna skattepolitiska synpunkter,
38942: maximiinkomst, avgörs härvid på basis av den          skattebördan totalt sett skall kunna lindras för i
38943: totala inkomsten. Utlandsinkomsten beaktas i          synnerhet pensionstagare med små inkomster
38944:                                         KK 236/1997 vp                                           5
38945: 
38946: som erhåller pension såväl från Finland som nå-   är nödvändiga för att man skall kunna lindra
38947: got annat nordiskt land.                          beskattningen speciellt för personer med små in-
38948:   Utgående från ovan nämnda utredning över-       komster som erhåller pension från utlandet.
38949: väger finansministeriet, vilka lagändringar som
38950: 
38951:     Helsingfors den 7 april 1997
38952: 
38953:                                                                             Minister Arja Alho
38954:                                           KK 237/1997 vp
38955: 
38956: Kirjallinen kysymys 237
38957: 
38958: 
38959: 
38960: 
38961:                                   Pirjo-Riitta Antvuori /kok: Soviteltua työttömyyspäivärahaa kos-
38962:                                       kevien säännösten kehittämisestä
38963: 
38964: 
38965:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
38966: 
38967:    Vuoden 1997 alusta tuli voimaan työttömyys-      mäisrajoista huolimatta. Muutos on voimassa
38968: turvauudistus, jonka osana soviteltua päivära-      vuoden 1994 heinäkuun alusta tämän vuoden
38969: haa muutetaan. Tarkoituksena oli, että sovitel-     loppuun. Tämän poikkeussäännöksen voimas-
38970: lun päivärahan taso nousee niin, että soviteltua    saoloajatketaan vielä vuoden 1997 loppuun.
38971: päivärahaa saavan ansiosta käteen jäävä osuus          Ensi vuoden alusta voimaan tulevien muutos-
38972: kasvaa useissa tapauksissa tuntuvasti. Aiemmin      ten takia esimerkiksi 1 000 markan omatoiminen
38973: päivärahan määrä pieneni 80 prosenttia siitä tu-    ansaitseminen ei parantaisi toimeentuloa miten-
38974: lojen osasta, joka ylitti 750 markkaa, eli suoja-   kään, vaan laskisi kokonaisansiota yhdellä mar-
38975: osuuden. Muutoksen mukaan suojaosuus pois-          kalla. Tämän lisäksi tappioksi tulevat vielä työ-
38976: tuu, mutta tulojen päivärahaa pienentävä vaiku-     matkoista aiheutuneet kulut.
38977: tus alentuu 50 prosenttiin.                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
38978:    Samalla soviteltuun päivärahaan oikeuttava       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38979: työaika alennettiin 70 prosenttiin kokoaikaisesta   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38980: työstä (nyt 80 %),joten esimerkiksi nelipäiväinen   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38981: työviikko ei vastedeskään oikeuta soviteltuun
38982: päivärahaan. Soviteltua päivärahaa maksetaan                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38983: mm. osa-aikatyöstä, lyhytaikaisesta alle kuukau-           ryhtyä sovitellusta päivärahauudistuk-
38984: den kestävästä kokoaikatyöstä ja työajan lyhen-            sesta aiheutuneiden ongelmien poistami-
38985: nyksenä tehdystä lomautuksesta. Sitä voidaan               seksi, ja
38986: maksaa enintään 150 täyttä työttömyyspäivää                   miten Hallitus perustelee sen, että vuo-
38987:  vastaavalta ajalta 18-24 kuukauden aikana.                den alusta voimaan tulleet uudistukset
38988:    Poikkeuksellisen korkean työttömyyden                   työttömyysturvaa koskevissa säädöksis-
38989:  vuoksi soviteltua päivärahaa on maksettu väliai-          sä tekevät työttömille entistä vaikeam-
38990:  kaisen lain perusteella edellä mainituista enim-          maksi pienten lisätulojen hankkimisen?
38991: 
38992:       Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1997
38993: 
38994:                                      Pirjo-Riitta Antvuori /kok
38995: 
38996: 
38997: 
38998: 
38999:  279001
39000: 2                                           KK 237/1997 vp
39001: 
39002: 
39003: 
39004: 
39005:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39006: 
39007:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ilmenee työntekijälle maksetun palkan suuruus.
39008: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         Kokemukset päivärahojen maksusta tosin osoit-
39009: olette 18 päivänä maaliskuuta 1997 päivätyn kir-      tavat, että kaikki työnantajat eivät ole tietoisia
39010: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      kyseisestä velvollisuudestaan. Hallitus ryhtyy
39011: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Pirjo-Riitta       tältä osin toimenpiteisiin informaation paranta-
39012: Antvuoren näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          miseksi ja käytäntöjen korjaamiseksi.
39013: sen n:o 237:                                             Toinen ongelma oli päivärahan ja työansioi-
39014:                                                       den yhteensovituksen kireys työansioiden nous-
39015:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tessa yli 750 markan rajan kuukaudessa. Netto-
39016:        ryhtyä sovitellusta päivärahauudistuk-         tulot eivät juurikaan kasvaneet työansioiden
39017:        sesta aiheutuneiden ongelmien poistami-        noustessa 750 markasta noin 4 000 markkaan
39018:        seksi, ja                                      kuukaudessa. Erilaisista esillä olleista muutos-
39019:           miten Hallitus perustelee sen, että vuo-    vaihtoehdoista hallitus päätyi voimassa olevaan
39020:        den alusta voimaan tulleet uudistukset         laskusääntöön, jossa päivärahasta vähennetään
39021:        työttömyysturvaa koskevissa säädöksis-         puolet työansioiden määrästä. Muutoksen kes-
39022:        sä tekevät työttömille entistä vaikeam-        keisimpänä perusteluna oli se, että työn tekemi-
39023:        maksi pienten lisätulojen hankkimisen?         sen tulee aina parantaa taloudellista tilannetta.
39024:                                                       Muutoksen vaikutuksia on arvioitava kokonai-
39025:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          suuden kannalta ja osana ns. kannustinloukku-
39026: vasti seuraavaa:                                      hanketta. Rakenteellisissa muutoksissa ei voida
39027:                                                       välttyä siltä, että edut voivat jossakin kohdin
39028:     Työttömyysturvalain mukaisessa päivärahan         myös pienentyä.
39029: ja työansioiden yhteensovituksessa on ollut kaksi        Yhteensovitussäännön perustelut ilmenevät
39030: ongelmakohtaa, joissa molemmissa hallitus pää-        havainnollisella tavalla liitteenä olevista kuviois-
39031: tyi jo vuoden 1996 keväällä esittämään lainsää-       ta, jotka ovat otteita kannustinloukkutyöryh-
39032: dännön muuttamista.                                   män loppuraportista. Kuviosta 4 ilmenee tilanne
39033:     Toinen esiin tullut ongelma oli se, että päivä-   vuonna 1996. Kuviosta 5 voidaan todeta netto-
39034: rahan maksaminen viivästyi eräissä tilanteissa,       palkan ja nettopäivärahan osalta tilanne vuonna
39035: kun työnantaja ei toimittanut päivärahan mak-         1997. Palkan lisäys kasvattaa aina käytettävissä
39036: samisen edellytyksenä olevaa palkkatodistusta         olevaa tuloa myös päivärahassa tapahtuvan yh-
39037: työntekijälle maksurytmin säilyttämisen kannal-       teensovituksen jälkeen Kuvion 5 osalta on syytä
39038: ta riittävän nopeasti. Tämän ongelman korjaa-         korostaa, että kannustinloukkutyöryhmän eh-
39039: miseksi työsopimuslain 24 §:ää muutettiin siten,      dottamia muutoksia asumistukeen ja toimeentu-
39040: että työnantajan on annettava työntekijälle tä-       lotukeen ei ole toteutettu.
39041: män pyynnöstä viipymättä palkka todistus, josta
39042: 
39043:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1997
39044: 
39045:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
39046:                                                              KK 237/1997 vp                                                                     3
39047: 
39048: 
39049:                 KUVIO 4. Työmarkkinatukea/peruspäivärahaa + palkkatuloa saavan
39050:                   käytettävissä olevien tulojen muodostuminen 1996, perheetön.
39051:          7000       •••••
39052: 
39053: 
39054: 
39055:          6000
39056: 
39057: 
39058: 
39059: 
39060:                     . ., ....                            .. . . . ... ..... ... ..... . ....... . ~. ."' . . .. ."'. ...
39061:             0
39062:                     :;;: 00    0   0
39063:                                        :;;: 00   0   0   0    0   0   0   0   0     0
39064:                                                                                         80 0   0   0   0    0   0   0
39065:                                                                                                                     0   :;;: 00         0   0
39066:                                                                                                                                             0
39067:                                             '!! ~ ~ "' "' :. 0                                                  ~
39068:                                    0                          0       0       0                0       0    0
39069:                                    ~   ~                                      !!l                      0
39070:                                                                                                                     ~                       0
39071: 
39072:                                                              Osa-aikaisen työn palkka. mk/kk.
39073: 
39074: 
39075: 
39076: 
39077:                 KUVIO 5. Työmarkkinatukea/peruspäivärahaa + palkkatuloa saavan
39078:                 käytettävissä olevien tulojen muodostuminen ehdotuksen mukaan.
39079:          7000
39080: 
39081: 
39082:          6000
39083: 
39084: 
39085: 
39086: 
39087:          1000
39088: 
39089: 
39090:             0
39091:                 0
39092:                          8.,                .
39093:                                             8                 ~       §       ~         §
39094:                                                              Os':-aikai;en ty~ palkka. m"k.
39095:                                                                                                ~       §
39096:                                                                                                        '4
39097:                                                                                                                                   8.,
39098:                                                                                                                                   ...
39099: 
39100: 
39101: 
39102: LÄHDE:     Kannustinlaukkutyöryhmän loppuraportti
39103:            Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 1996/5
39104: 4                                          KK 237/1997 vp
39105: 
39106: 
39107: 
39108: 
39109:                                        Tili Riksdagens Talman
39110: 
39111:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            lön som betalts tili arbetstagaren. Erfarenheterna
39112: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            från utbetalningen av dagpenning visar emeller-
39113: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        tid att alla arbetsgivare inte är medvetna om
39114: dagsman Pirjo-Riitta Antvuori undertecknade            denna skyldighet. Regeringen vidtar i denna frå-
39115: spörsmål nr 237:                                       ga åtgärder för att förbättra informationsgången
39116:                                                        och korrigera de praktiska förfarandena.
39117:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-             Det andra problemet gällde samordningen av
39118:        ta för att avlägsna de problem som föran-       dagpenningen med arbetsförtjänsten då den se-
39119:        leds av reformen som gäller jämkad dag-         nare översteg gränsen 750 mk i månaden. Netto-
39120:        penning, och                                    inkomsterna ökade inte nämnvärt då förtjänsten
39121:           hur motiverar Regeringen det faktum          steg tili mellan 750 mk och 4 000 mk i månaden.
39122:        att de ändringar i bestämmelserna om            Av de olika ändringsalternativ som förelåg valde
39123:        utkomstskyddet för arbetslösa som träd-         regeringen den nu gällande räkneregeln, enligt
39124:        de i kraft vid ingången av året gör det         viiken dagpenningen minskas med hälften av be-
39125:        ännu svårare för arbetslösa att skaffa sig      loppet av arbetsförtjänsten. Den viktigaste moti-
39126:        små extrainkomster?                             veringen tili ändringen var att utfört arbete alltid
39127:                                                        skall förbättra den ekonomiska situationen.
39128:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Verkningarna av ändringen skall bedömas utgå-
39129: anföra följande:                                       ende från helheten och som en del av det s.k.
39130:                                                        flitfålleprojektet. Då det gäller strukturella änd-
39131:    Vid samordningen av dagpenningen och ar-            ringar kan det inte undvikas att förmånerna i
39132: betsinkomsten enligt lagen om utkomstskydd för         vissa fall också minskar.
39133: arbetslösa uppstod två problem på grund av vil-            Grunderna för samordningsregeln framgår på
39134: ka regeringen redan våren 1996 beslöt föreslå          ett åskådligt sätt av figurerna i bilagan. Dessa
39135: ändringar i lagstiftningen.                            figurer utgör utdrag ur den slutrapport som ar-
39136:    Det ena problemet var att utbetalningen av          betsgruppen "Flitfållorna" avlåtit. Av figur 4
39137: dagpenningen i vissa fall fördröjdes då arbetsgi-      framgår läget år 1996 och av figur 5 situationen
39138: varen inte tillräckligt snabbt med tanke på regel-     beträffande nettolönen och nettodagpenningen
39139: bundenheten i utbetalningarna tillställde arbets-      år 1997. Ett lönetillskott ökar alltid den disponi-
39140: tagaren det lönebesked som utgör en förutsätt-         bla inkomsten, också efter dagpenningssamord-
39141: ning för utbetalningen av dagpenning. För att          ningen. I fråga om figur 5 är det skäl att under-
39142: komma tili rätta med detta problem ändrades            stryka att de ändringar som arbetsgruppen "Flit-
39143: 24 § lagen om arbetsavtal så att arbetsgivaren på      fållorna" föreslagit beträffande bostadsbidraget
39144: arbetstagarens begäran utan dröjsmål skall ge ett      och utkomststödet inte har genomförts.
39145: lönebesked, av vilket framgår beloppet av den
39146: 
39147:      Helsingforsden 8 april1997
39148: 
39149:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
39150:                                                   KK 237/1997 vp                                 5
39151: 
39152: 
39153:                              KUVIO 4. Työmarkkinatukea/peruspäivärahaa + palkkatuloa saavan
39154:                                käytettävissä olevien tulojen muodostuminen 1996, perheetön.
39155: 
39156:                   7000
39157: 
39158: 
39159:                   6000
39160: 
39161: 
39162: 
39163: 
39164:                                                    as..ikai$en työn palkka, mklklc.
39165: 
39166: 
39167: 
39168: 
39169:                         KUVIO 5. Työmarkkinatukea/peruspäivärahaa + palkkatuloa saavan
39170:                         käytettävissä olevien tulojen muodostuminen ehdotuksen mukaan.
39171:                  7000
39172: 
39173: 
39174:                  6000
39175: 
39176: 
39177:           ~5000
39178:           E
39179:           ei
39180:           :;
39181: 
39182:           .
39183:           -
39184:           i
39185:           ö
39186:                  4000
39187: 
39188: 
39189:           ":3000
39190:           ..•
39191:           ;;
39192: 
39193: 
39194:           ..
39195:           0::
39196:           ~2000
39197:           :.::
39198:                  1000
39199: 
39200: 
39201: 
39202:                          0
39203:                                 ...8                ~      §     ~      §      ~
39204:                                                   Os~·•ika~en työ:, palkka. m~k.
39205:                                                                                       ~   ..
39206:                                                                                           8...
39207: 
39208: 
39209: 
39210: 
39211: LÄIIDE:             Kannustinloukkutyöryhmän loppuraportti
39212:                     Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 1996/5
39213:                                            KK 238/1997 vp
39214: 
39215: Kirjallinen kysymys 238
39216: 
39217: 
39218: 
39219: 
39220:                                   Liisa Hyssälä /kesk: Tasoristeysten turvallisuuden parantamisesta
39221:                                       Turun ja Toijalan välisellä rataosuudella
39222: 
39223: 
39224:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
39225: 
39226:   Turku- Toijala-radan sähköistystyön yhtey-         200-300 milj. markalla ja edullisemmin sähköis-
39227: dessä ei ole suunnitelmia tasoristeysten turvalli-   tystyön ollessa käynnissä kuin sen jälkeen.
39228: suuden parantamiseksi. Matkalla on kuitenkin            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
39229: 100 tasoristeystä. Huolimatta kasvaneesta liiken-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39230: neturvallisuudesta maamme tasoristeyksillä sat-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39231: tuu vuosittain kuitenkin kuolonkolareita ja myös     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39232: vakavia loukkaantumisia. Seuraukset yksilöta-
39233: solla ovat tietenkin rankkoja, mutta myös kus-                Onko Hallituksella suunnitelmia ta-
39234: tannukset yhteiskunnalle ovat huomattavat.                  soristeysturvallisuuden parantamiseksi
39235:    Tasoristeysten turvallisuus voitaisiin parantaa          Turku- Toijala-ratatyön sähköistyksen
39236:                                                             yhteydessä?
39237: 
39238:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1997
39239: 
39240:                                          Liisa Hyssälä /kesk
39241: 
39242: 
39243: 
39244: 
39245:  279001
39246: 2                                         KK 238/1997 vp
39247: 
39248: 
39249: 
39250: 
39251:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
39252: 
39253:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      henkilöliikenteen matkaa. Rataosalla oli tämän
39254: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       vuoden alussa 114 tasoristeystä, joista 33 oli va-
39255: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     rustettu turvalaittein. Tasoristeysten poistami-
39256: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-     sen kustannukset ovat noin 175 miljoonaa mark-
39257: sälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      kaa.
39258: 238:                                                   Rataosalla on meneillään sähköistys- ja turva-
39259:                                                     laitetyöt. Rataosa suojastetaan, varustetaan
39260:           Onko Hallituksella suunnitelmia ta-       kauko-ohjauksena ja kulunvalvonnan rata-
39261:        soristeysturvallisuuden parantamiseksi       laitteilla. Samassa yhteydessä rataosalla suorite-
39262:        Turku- Toijala -ratatyön sähköistyksen       taan ratapölkkyjen vaihtoa, liikennepaikkamuu-
39263:        yhteydessä?                                  toksia ja tasoristeysten turvallisuuden paranta-
39264:                                                     mista. Rata avataan suunnitelmien mukaan säh-
39265:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        követoiselle liikenteelle kesällä 2000.
39266: vasti seuraavaa:                                       Rataosan Turun puoleisessa päässä on pois-
39267:                                                     tettu tiejärjestelyin tasoristeyksiä ja jäljelle jääviä
39268:    Tasoristeysonnettomuuksien määrät koko           on varustettu turvalaittein. Sähköistys- ja turva-
39269: maassa ovat tasoristeysten poistojen ja turvaa-     laitetöiden yhteydessä poistetaan kaikki liiken-
39270: misten ansiosta pienentyneet. Kun 1960-luvulla      nepaikoilla olevat tasoristeykset. Lisäksi Rata-
39271: tasoristeysonnettomuuksia oli vuosittain yli 200,   hallintokeskuksen laatimiin suunnitelmiin kuu-
39272: on tällä vuosikymmenellä onnettomuuksia ollut       luu poistaa jatkossakin tiejärjestelyin tasoris-
39273: vuosittain reilusti alle 100. Viime vuonna tapah-   teyksiä ja varustaa jäljelle jääviä puolipuomilai-
39274: tui 47 tasoristeysonnettomuutta. Turvallisuus-      toksin.
39275: työtä tehdään koko rataverkolla tasoristeyksiä         Liikenneministeriö pitää erittäin tärkeänä ta-
39276: poistamalla ja turvaamalla niitä niin paljon kuin   soristeysturvallisuuden parantamista. On kui-
39277: radanpidon rahoitus sallii.                         tenkin todettava, että kaikkia Toijalan-Turun
39278:    Toijala-Turku-rataosa (126 km) on yksirai-       radan tasoristeyksiä ei voida sähköistyksen yh-
39279: teista osin puupölkyinja osin betonipölkyin sekä    teydessä rahoituksesta johtuen tässä vaiheessa
39280: UIC 54 -kiskoin (54 kg/m) varustettua sepelöityä    poistaa. Jäljelle jäävien tasoristeysten turvaami-
39281: rataa. Rataosan suurin sallittu nopeus on 120 km    sen kustannukset eivät ole juurikaan riippuvaisia
39282: tunnissa. Tavaraliikenteen akselipaino on 22,5      sähköistyksestä, joten näiltä osin työ voidaan
39283: tonnia. Vuonna 1995 rataosalla kuljetettiin 1,4     tehdä myöhemmin.
39284: miljoonaa tonnia tavaraa ja tehtiin 860 000
39285:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1997
39286: 
39287:                                                                       Liikenneministeri Matti Aura
39288:                                             KK 238/1997 vp                                               3
39289: 
39290: 
39291: 
39292: 
39293:                                         Tili Riksdagens Talman
39294: 
39295:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      860 000 persontrafikresor. Bansträckan hade i
39296: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        början av detta år 114 planövergångar varav 33
39297: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      var utrustade med säkerhetsanordningar. Att
39298: man Liisa Hyssälä undertecknade spörsmål nr           avlägsna planövergångarna kostar ca 175 miljo-
39299: 238:                                                  ner mark.
39300:                                                          Bansträckan håller på att elektrifieras och för-
39301:          Har Regeringen planer för att förbätt-       ses med säkerhetsanordningar. Bansträckan ut-
39302:        ra säkerheten på planövergångarna i            rustas med säkerhetsanordningar, fjärrstyrning
39303:        samband med att bansträckan mellan             och bananordningar för fårdkontroll. Samtidigt
39304:        Åbo och Toijala elektrifieras?                 växlas träklabbar, ändras trafikplatser och för-
39305:                                                       bättras säkerheten på planövergångarna. Enligt
39306:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         planerna öppnas hanan för en elektrifierad trafik
39307: anföra följande:                                      om sommaren 2000.
39308:                                                          På bansträckan belägen vid Åbo har planöver-
39309:    Antalet olyckor på planövergångarna har            gångar avlägsnats genom vägarrangemang och
39310: minskat i hela Jandet i samband med att plan-         de som finns kvar har utrustats med säkerhets-
39311: övergångar avlägs~ats och utrustats med säker-        anordningar. I samband med att hanan elektri-
39312: hetsanordningar. Over 200 olyckor inträffade          fieras och förses med säkerhetsanordningar av-
39313: årligen på planövergångarna på 1960-talet,            lägsnas alla planövergångar på trafikplatserna.
39314: medan under detta decennium har sådana olyck-         Dessutom har Banförvaltningscentralen plane-
39315: or inträffats betydligt fårre än 100 per år. I fjol   rat att även i framtiden avlägsna planövergångar
39316: inträffade 47 olyckor på planövergångarna. Sä-        genom vägarrangemang och utrusta de som åter-
39317: kerhetsarbete utförs på hela bannätet genom att       står med halvbomanläggningar.
39318: planövergångar avlägsnas och utrustas med sä-            Trafikministeriet anser att det är ytterst viktigt
39319: kerhetsanordningar så mycket som banhåll-             att säkerheten förbättras på planövergångarna.
39320: ningsbudgeten tillåter.                               Man måste dock konstatera att alla planöver-
39321:    Bansträckan mellan Toijala ochÅbo (126 km)         gångar på bansträckan mellan Åbo och Toijala
39322: är enkelspårig och makadamiserad och den har          inte i detta skede kan avlägsnas i samband med
39323: delvis försetts med träklabbar och UIC 54 -spår       elektrifieringen på grund av finansieringen.
39324: (54 kg/m). Den högsta tillåtna hastigheten på         Kostnaderna för att förse de planövergångar
39325: bansträckan är 120 kmlh. Godstrafikens axel-          som återstår med säkerhetsanordningar är
39326: massa är 22,5 ton. År 1995 transporterades på         knappt beroende av elektrifieringen, så tili dessa
39327: bansträckan 1,4 miljon ton gods och gjordes           delar kan arbetet utföras senare.
39328: 
39329:      Helsingforsden 3 april1997
39330: 
39331:                                                                            Trafikminister Matti Aura
39332:                                        KK 239, 248, 265/1997 vp
39333: 
39334: Kirjallinen kysymys 239, 248, 265
39335: 
39336: 
39337: N:o 239
39338: 
39339: 
39340:                                     Liisa Hyssälä /kesk ym.: Kotihoidon tukea koskevien säännösten
39341:                                         kehittämisestä
39342: 
39343: 
39344:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39345: 
39346:    Viime aikoina julkisuudessa ovat useat äidit      poliittisten suhdanteiden mukaan? Erityisesti
39347: kysyneet, miksi lasten kotihoitoa ei voida pitää     näin on käynyt kotihoidon tuen kohdalla.
39348: tasavertaisena vaihtoehtona laitospäivähoidon           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39349: kanssa. Perheet ovat kokeneet uuden kotihoidon       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
39350: tuen hyvin epäoikeudenmukaiseksi, koska vä-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
39351: liinputoajatapauksissa, jos perheessä on vain        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39352: yksi alle 3-vuotias lapsi, aiempi 1 500 mk:n tuki
39353: putoaa alle puoleen. Toisaalta ministeri Mönkä-                Onko Hallituksen käsityksen mukaan
39354: re on lehtitiedon mukaan ilmoittanut, ettei mis-            valinnan vapauden kannalta tasa-arvoa
39355: sään ole näin hyvää valinnan vapautta. Hän nos-             ja oikeudenmukaisuutta se, että maksettu
39356: taa samalla esiin sosialidemokraattisen maail-              kotihoidon tuki uudistuksen yhteydessä
39357: mankatsomuksen: Päiväkodit työllistävät ja                  putoaa alle puoleen, ja
39358: edistävät tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta.                   onko valinnan vapaus todellista, kun
39359:     Miten perheet pystyvät toimimaan taloudelli-            perhe ei voi taloudellisista syistä valita
39360: sesti järkevästi, kun tuet muuttuvat niin suuresti          muuta kuin kunnallisen päivähoidon?
39361:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1997
39362:                     Liisa Hyssälä /kesk                       Hannes Manninen /kesk
39363:                     Juha Rehula /kesk                         Kyösti Karjula /kesk
39364: 
39365: 
39366: 
39367: 
39368: 279001
39369: 2                                     KK 239, 248, 265/1997 vp
39370: 
39371: Skriftligt spörsmål 248
39372: 
39373: 
39374: 
39375: 
39376:                                   Eva Biaudet /sv: Möjligheten att kombinera olika vårdformer för
39377:                                      barn
39378: 
39379: 
39380:                                        Tili Riksdagens Talman
39381: 
39382:    Den 1.8.1997 träder den nya lagstiftningen om        Uteslutningen av ovan nämnda kombination
39383: stöd för vård av barn i kraft. Lagändringarna        är inget misstag, utan underströks i samband
39384: godkändes efter långa diskussioner och mycket        med utskottets slutbehandling av lagen. Det finns
39385: kompromissande i riksdagen.                          ändå orsak att ifrågasätta tvånget att slussa bar-
39386:    Riksdagsbehandlingen 1edde till att de olika      nen i flerbarnsfamiljer tili en och samma vård-
39387: vårdformerna, kommunal dagvård, privat dag-          form, och uttryckligen med tanke på barnets
39388: vård och hemvård, i större utsträckning kommer       egna behov.
39389: att utgöra verkliga alternativ än vad regeringens       Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
39390: förslag skulle ha inneburit.                         ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
39391:    En av avigsidorna är styvhet när det gäller att   ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
39392: kombinera olika vårdformer. Vissa eftertraktade      följande spörsmål:
39393: kombinationer av vårdformer inom en och sam-
39394: ma fami1j upplevs som missgynnade. Detta gäller                 Kan Regeringen tänka sig en lagänd-
39395: främst flerbarnsfamiljer, där man skulle vilja               ring som möjliggör samtidigt utbetalande
39396: sköta under 3-åringar hemma på basis av vård-                av stöd för hemvård och privat vård i
39397: penning, men anser att man ändå borde kunna ha               flerbarnsfamiljer och vad skulle en sådan
39398: äldre barn i t.ex. deltidsprivatvård och få vård-            ändring ekonomiskt innebära?
39399: penning för privat vård enligt det nya systemet.
39400: 
39401:      Helsingfors den 19 mars 1997
39402: 
39403:                                            Eva Biaudet /sv
39404:                                        KK 239,248,265/1997 vp                                          3
39405: 
39406: N:o248                                                                                       Suomennos
39407: 
39408: 
39409: 
39410: 
39411:                                    Eva Biaudet /r: Lasten eri hoitomuotojen yhdistämisestä
39412: 
39413: 
39414: 
39415:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39416: 
39417:    Uusi lastenhoidon tukemista koskeva lainsää-          Edellä mainitun yhdistelmän poissulkeminen
39418: däntö tulee voimaan 1.8.1997. Lainmuutokset           ei ole mikään erehdys, vaan sitä korostettiin va-
39419: hyväksyttiin pitkien keskustelujen ja monien          liokunnassa lain lopullisen käsittelyn yhteydessä.
39420: kompromissien jälkeen eduskunnassa.                   On kuitenkin syytä asettaa kyseenalaiseksi pak-
39421:    Eduskuntakäsittely johti siihen, että eri hoito-   ko ohjata monilapsisten perheiden lapset yhteen
39422: muodot, kunnallinen päivähoito, yksityinen päi-       ja samaan hoitomuotoon nimenomaan, kun ote-
39423: vähoito ja kotihoito muodostuvat suuremmassa          taan lapsen omat tarpeet huomioon.
39424: määrin todellisiksi vaihtoehdoiksi kuin hallituk-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39425: sen esitys olisi merkinnyt.                           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39426:    Yhtenä heikkona puolena on jäykkyys eri hoi-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39427: tomuotojen yhdistämisessä. Eräät halutut hoito-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39428: muotojen yhdistelmät samassa perheessä koe-
39429: taan epäsuotuisiksi. Tämä koskee ensisijaisesti                  Voiko Hallitus ajatella Iainmuutosta,
39430: monilapsisia perheitä, joissa alle kolmivuotiaat              joka mahdollistaisi samanaikaisesti koti-
39431: haluttaisiin hoitaa kotona hoitorahalla, mutta                hoidosta ja yksityishoidosta maksettavan
39432: toisaalta kuitenkin haluttaisiin hoitaa vanhem-               tuen monilapsisissa perheissä, ja mitä täl-
39433: mat lapset esim. osa-aikaisessa yksityishoidossa              lainen muutos merkitsisi taloudellisesti?
39434: ja saada yksityishoitoa varten uuden järjestel-
39435: män mukaista hoitorahaa.
39436: 
39437:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1997
39438: 
39439:                                              Eva Biaudet /r
39440: 4                                       KK 239,248,265/1997 vp
39441: 
39442: N:o265
39443: 
39444: 
39445: 
39446: 
39447:                                     Anne Knaapi Jkok: Yksityisen hoidon tuen maksuedellytysten laa-
39448:                                        jentamisesta
39449: 
39450: 
39451:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
39452: 
39453:     Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon        don järjestämiseksi vanhemman tai muun huol-
39454: tuesta (1128/1996) tulee voimaan 1.8.1997. Lais-       tajan osoittamalle hoidon tuottajalle suoritetta-
39455: sa säädetään oikeudesta kunnan järjestämälle           vaa taloudellista tukea, johon voi kuulua hoito-
39456: päiväkoti- tai perhepäivähoitopaikalle, vaihto-        raha ja tulosidonnainen hoito lisä. Järjestelmänä
39457: ehtoisen taloudellisen tuen muotoihin, lasten ko-      yksityisen hoidon tuki vastaa nykyistä palvelura-
39458: tihoidon tukeen tai lasten yksityisen hoidon tu-       hajärjestelmää,jota on maaliskuusta 1995 alkaen
39459: keen. Oikeus kotihoidon tukeen on perheillä, jos       kokeiltu 33 kunnassa.
39460: lapsi on alle kolmivuotias tai jos lapsi kuuluu           Yksityisen hoidon tuen hoitoraha on kustakin
39461: samaan perheeseen alle kolmivuotiaan hoitora-          lapsesta 700 mk kalenterikuukaudessa. Hoitora-
39462: haan oikeuttavan ja samalla tavalla hoidettavan        han suuruus on kuitenkin 350 markkaa kalente-
39463: lapsen kanssa.                                         rikuukaudessa, jos lapsi osallistuu vuotta ennen
39464:     Kotihoidon tuen hoitoraha on yhdestä alle          koulun alkua kunnanjärjestämänä päivähoitona
39465: kolmivuotiaasta lapsesta 1 500 markkaa ja kus-         toteutettavaan peruskoulussa järjestettävään
39466: takin seuraavasta alle kolmivuotiaasta 500 mark-       osapäiväiseen esiopetukseen taikka jos lapsi pe-
39467: kaa sekä kustakin muusta alle kouluikäisestä           ruskoululain 36 §:n 1 momentin tarkoittamassa
39468: lapsesta 300 markkaa kalenterikuukaudessa.             tapauksessa aloittaa koulunkäynnin säädettyä
39469: Kotihoidon tuen hoitolisää maksetaan yhdestä           aikaisemmin.
39470: kotihoidon tuen hoitorahaan oikeuttavasta lap-            Yksityisen hoidon tuen hoitorahaa voi saada
39471: sesta. Hoitolisän täysi määrä on 1 000 markkaa         perheen kaikista alle kouluikäisistä lapsista. Sen
39472: kalenterikuukaudessa.                                  saamisen edellytyksenä kuitenkin on, että kenen-
39473:     Uusi kotihoidon tuki ei rahallisesti eroa mer-     kään lapsen osalta vanhemmat tai muut huolta-
39474: kittävästi nykyisestä kotihoidon tuesta. Nykyi-        jat eivät käytä oikeutta kotihoidon tukeen (4 §).
39475: sen kotihoidon tuen perusosa on 1 500 markkaa,         Laki ei kuitenkaan aseta estettä sille, että perheen
39476: tulosidonnainen lisäosa on 1 200 markkaa ja si-        yhden tai useamman muun lapsen hoitomuodok-
39477: sarkorotus on 300 markkaa kalenterikuukaudes-          si valitaan kunnallinen päivähoito, vaikka yksi
39478: sa.                                                    perheen lapsista on kotihoidon tuen tai yksityi-
39479:     Uudistus tuo parannusta verrattuna nykyi-          sen hoidon tuen piirissä.
39480: seen kotihoidon tukeen mm. sellaisissa perheissä,         Lain 4 §rajoittaa nykyistä vanhempien valin-
39481: joissa on kaksi alle kolmivuotiasta lasta. Esimer-     taoikeutta hoitopaikan suhteen. Varsinkin suu-
39482: kiksi perhe, jossa on yksi- ja kaksivuotiaat lapset,   rimmissa kaupungeissa on varsin tavallista, että
39483: saa uudessa järjestelmässä 2 000 mk/kk. Nykyi-         toisen vanhemmista hoitaessa itse perheen lapsia,
39484: sessä kotihoidon tuen järjestelmässä vastaava          joista nuorempi on oikeutettu kotihoidon tu-
39485: perhe saa 1 800 mk/kk.                                 keen, vanhemmat sisarukset ovat osapäiväisesti
39486:     Suurimmat erot uudessa kotihoidon tuessa           yksityisessä leikkikoulussa tai päiväkodissa.
39487: liittyvät sen myöntämisperusteisiin. Edellytykse-         On paljon myös sellaisia lapsia, joiden koko-
39488: nä on, että lasta hoitaa joko lapsen vanhempi tai      päivähoito on järjestetty siten, että he ovat kun-
39489: muu huoltaja tai muut henkilöt,joille ei suoriteta     nallisessa osapäivähoidossa päiväkodissa tai per-
39490: hoidosta korvausta.                                    hepäivähoidossa ja toisen puolen päivää yksityi-
39491:     Uutena hoitomuotona valtakunnalliseen voi-         sessä perhepäivähoidossa tai päiväkodissa. Uu-
39492: massa olevaan järjestelmään tulee hoidon tuotta-       dessa järjestelmässä yksityisen hoidon tukea ei
39493: jalle maksettava yksityisen hoidon tuki. Lasten        voi maksaa niille lapsille, jotka ovat osankin päi-
39494: yksityisen hoidon tuella tarkoitetaan lapsen hoi-      vää kunnallisessa päivähoidossa, joka ei ole
39495:                                       KK 239,248,265/1997 vp                                         5
39496: 
39497: vuotta ennen oppivelvollisuusikää tapahtuvaa            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39498: esiopetusta.                                         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39499:    Lain 4 §tekee useissa tapauksissa kunnallises-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39500: ta päivähoidosta houkuttelevamman kuin koti-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39501: hoidon tuesta asettaen kotihoidon tuen valinneet
39502: perheet eriarvoiseen asemaan kunnallisen päivä-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
39503: hoidon piirissä oleviin perheisiin. Tämä valinta-           ryhtyä, jotta kotihoidon tuen valinneet
39504: oikeuden rajoittaminen saattaa johtaa lapsien               perheet olisivat samanarvoisessa asemas-
39505: siirtymiseen kunnallisiin päiväkoteihin. Siirtymi-          sa kunnallisen päivähoidon piirissä ole-
39506: nen kunnalliseen päivähoitoon aiheuttaa vai-                vien perheiden kanssa?
39507: keuksia niin kunnalliselle päivähoidolle kuin yk-
39508: sityiselle päivähoitotoiminnallekin.
39509:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1997
39510: 
39511:                                           Anne Knaapi /kok
39512: 6                                     KK 239, 248, 265/1997 vp
39513: 
39514: 
39515: 
39516: 
39517:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
39518:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       heillä on mahdollisuus valita tietyin edellytyksin
39519: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        joko kunnanjärjestämä päivähoito tai lasten yk-
39520: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      sityisen hoidon tuki. Subjektiivinen oikeus joko
39521: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-      kunnan järjestämään päivähoitoon tai yksityi-
39522: sälän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       seen tukeen ulottuu siten kaikkiin alle kouluikäi-
39523: n:o 239:                                             siin lapsiin. Uudistus tulee voimaan 1.8.1997.
39524:                                                          Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta
39525:           Onko Hallituksen käsityksen mukaan         annetun lain (1128/1996) 2 §:n mukaan lasten
39526:        valinnan vapauden kannalta tasa-arvoa         kotihoidon tuella tarkoitetaan lapsen hoidonjär-
39527:        ja oikeudenmukaisuutta se, että maksettu      jestämiseksi vanhemmalle tai muulle huoltajalle
39528:        kotihoidon tuki uudistuksen yhteydessä        maksettavaa tukea. Saman lain 3 §:n mukaan
39529:        putoaa alle puoleen, ja                       oikeus kotihoidon tukeen on vain, jos lapsi on
39530:           onko valinnan vapaus todellista, kun       alle kolmivuotias tai jos lapsi kuuluu samaan
39531:        perhe ei voi taloudellisista syistä valita    perheeseen alle kolmivuotiaan hoitorahaan oi-
39532:        muuta kuin kunnallisen päivähoidon?           keuttavan ja samalla tavalla hoidettavan lapsen
39533:                                                      kanssa. Saman lain 4 §:n mukaan yksityisen hoi-
39534:    sekä kansanedustaja Eva Biaudet'n näin kuu-       don tuen saaminen edellyttää, että vanhemmat
39535: luvan kirjallisen kysymyksen n:o 248:                tai muut huoltajat eivät perheen kenenkään lap-
39536:                                                      sen osalta käytä oikeutta kotihoidon tukeen.
39537:           Voiko Hallitus ajatella lainmuutosta,          Kotihoidon tuen hoitoraha on saman lain
39538:        joka mahdollistaisi samanaikaisesti koti-     4 §:n mukaan perheen yhdestä alle kolmivuo-
39539:        hoidosta ja yksityishoidosta maksettavan      tiaasta lapsesta 1 500 markkaa ja kustakin seu-
39540:        tuen monilapsisissa perheissä, ja mitä täl-   raavasta alle kolmivuotiaasta 500 markkaa ja
39541:        lainen muutos merkitsisi taloudellisesti?     kustakin muusta alle kouluikäisestä lapsesta 300
39542:                                                      markkaa kuukaudessa. Yksityisen hoidon tuen
39543:    sekä kansanedustaja Anne Knaapin näin kuu-        hoitoraha on perheen kustakin lapsesta 700
39544: luvan kirjallisen kysymyksen n:o 265:                markkaa. Mikäli lapsi osallistuu kunnan järjes-
39545:                                                      tämänä päivähoitona toteutettavaan tai perus-
39546:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       koulussa järjestettävään osapäiväiseen esiope-
39547:        ryhtyä, jotta kotihoidon tuen valinneet       tukseen tai jos lapsi aloittaa koulunkäynnin
39548:        perheet olisivat samanarvoisessa asemas-      vuotta säädettyä aikaisemmin, yksityisen hoidon
39549:        sa kunnallisen päivähoidon piirissä ole-      tuen hoitoraha on 350 markkaa kuukaudessa.
39550:        vien perheiden kanssa?                        Osallistuminen esiopetukseen tai koulunkäynnin
39551:                                                      aloittaminen vuotta säädettyä aikaisemmin ei
39552:   Vastauksena kysymyksiin esitän kunnioitta-         vaikuta kotihoidon tuen suuruuteen. Kunnan
39553: vasti seuraavaa:                                     järjestämän muun osa-aikaisen päivähoidon
39554:                                                      kuin esiopetuksen ajalta kotihoidon tukea ei
39555:    Eduskunta hyväksyi 10.12.1996 pienten lasten      enää makseta.
39556: hoitojärjestelmää koskevan lainuudistuksen               Saman lain 5 §:n mukaan tulosidonnaista ko-
39557: (1128/1996). Uudessa laissa säädetään oikeudes-      tihoidon tuen hoitolisää voidaan maksaa per-
39558: ta kunnan järjestämälle päiväkoti- tai perhepäi-     heen yhdestä hoitorahaan oikeuttavasta lapsesta
39559: vähoitopaikalle vaihtoehtoisiin taloudellisen        enimmillään 1 000 markkaa kuukaudessa. Yksi-
39560: tuen muotoihin eli lasten kotihoidon tukeen tai      tyisen hoidon tuen hoitolisää voidaan maksaa
39561: lasten yksityisen hoidon tukeen. Molempiin tuki-     perheen jokaisesta lapsesta. Sen täysi määrä on
39562: muotoihin voi kuulua hoitoraha ja tulosidonnai-      800 markkaa kuukaudessa lasta kohti. Mikäli
39563: nen hoitolisä. Valintaoikeus kunnanjärjestämän       lapsi osallistuu edellä mainitulla tavalla järjestet-
39564: päivähoitopaikan ja lasten kotihoidon tuen välil-    tyyn esiopetukseen, hoitolisä on kuitenkin puolet
39565: lä säilyy nykyisen kaltaisena. Tämän lisäksi per-    siitä, mitä se muutoin olisi.
39566:                                           KK 239, 248, 265/1997 vp                                        7
39567: 
39568:     Uuden lain (112811996) mukaisissa kotihoi-            tuen piirissä oli helmikuussa 1996 120 000 lasta,
39569: don tuen markkamäärissä ei ole tapahtunut suu-            joista yhteensä 42 000 oli 3-6-vuotiaita lapsia
39570: ria muutoksia verrattuna nykyiseen tukeen.                (STM 1996:12).
39571: Oleellinen muutos on siinä, että uudessa tukijär-            Lasten kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon
39572: jestelmässä tuetaan erityisesti niitä lapsiperheitä,      tuesta annetun lain (1128/1996) 20 §:n mukaan
39573: joilla on useampia kuin yksi alle kolmivuotias            kunnat voivat maksaa sekä kotihoidon että yksi-
39574: lapsi. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön          tyisen hoidon tuen hoitorahaa kunnan päätök-
39575: mukaan (StVM 35/1996 vp) tällä on kannusta-               sen mukaisella markkamäärällä korotettuna
39576: vuutta vahvistava vaikutus siinä suhteessa, että          (kunnallinen lisä).
39577: voimassa olevan työsopimuslain mukaan hoito-                 Pienten lasten hoidon tukijärjestelmä muo-
39578: vapaata on mahdollista saada siihen saakka, kun           dostaa määrältään ja taloudeltaan merkittävän
39579:  lapsi täyttää kolme vuotta.                              kokonaisuuden. Uudella tukijärjestelmällä on
39580:      Yksityisen hoidon tuki on ensisijaisesti kun-        voitu entisestään laajentaa perheiden lasten hoi-
39581:  nallisen päivähoidon vaihtoehto. Sen tärkein             donjärjestelyyn liittyviä valinnan mahdollisuuk-
39582:  merkitys verrattuna nykyiseen kotihoidon tuen            sia. Se luo edellytykset perheen aikuisten työssä-
39583:  perusosaan on, että vältytään kaksinkertaiselta          käynnille ja myös kotona tapahtuvalle hoidolle.
39584:  verotukselta ja että tukea on mahdollista käyttää           Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa ja valvoo
39585:  myös niissä tilanteissa, joissa perheessä ei ole alle    lain toteutumista. Vuonna 1998 sosiaali- ja ter-
39586:  kolmivuotiasta lasta.                                    veysministeriö tulee antamaan eduskunnalle sen
39587:      Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta        edellyttämän uudistusta koskevan kokonaissel-
39588:  annetun lain 3 §:n mukaan perhe ei voi saada             vityksen. Siinä arvioidaan lasten kotihoidon tuen
39589:  samanaikaisesti sekä kotihoidon tukea että yksi-         ja yksityisen hoidon tuen uudistuksen sekä päi-
39590:  tyisen hoidon tukea. Kotihoidon tukeen oikeute-          vähoitomaksujärjestelmän toimivuutta ja talou-
39591:  tulla perheellä on kuitenkin edelleen oikeus käyt-       dellista kehitystä sekä esitetään niihin liittyvät
39592:  tää tukea yksityisen päivähoidon järjestämiseen.         tarvittavat toimenpiteet. Toimenpiteissä huomi-
39593:  Samoin vanhemmilla sisarilla on edelleen oikeus          oidaan itse järjestelmän mahdolliset ongelmat ja
39594:  saada kunnan järjestämä päivähoitopaikka. Ar-            myös niihin vaikuttavat muutokset, kuten työl-
39595:   vioita tai tarkkoja laskelmia siitä, kuinka moni        lisyyden muutoksen vaikutukset eri hoitomuoto-
39596:   kotihoidon tuen piirissä olevista perheistä käyt-       jen kysyntään, kuntien erillisratkaisut ja perhei-
39597:   täisi vanhemmille sisarille yksityisesti järjestettyä   den ennakoimattomien valintojen aiheuttama
39598:   osapäivähoitoa, ei ole käytettävissä. Kotihoidon        kustannuskehitys.
39599: 
39600:       Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1997
39601: 
39602:                                                                        Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
39603: 8                                      KK 239, 248, 265/1997 vp
39604: 
39605: 
39606: 
39607: 
39608:                                          Tili Riksdagens Talman
39609: 
39610:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       av barn. Den subjektiva rätten till antingen dag-
39611: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         vård som kommunen ordnar eller stöd för privat
39612: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       vård av barn gäller således alla barn under skolål-
39613: man Liisa Hyssälä m.fl. undertecknade spörsmål         dern. Reformen träder i kraft den 1 augusti 1997.
39614: nr 239:                                                   Enligt 2 § lagen om stöd för hemvård och pri-
39615:                                                        vat vård av barn (112811996) avses med stöd för
39616:           Är det enligt Regeringen likvärdigt och      hemvård av barn ett ekonomiskt stöd som beta-
39617:        rättvist med tanke på valfriheten att det       las till en förälder eller annan vårdnadshavare för
39618:        stöd som betalas minskar med hälften i          ordnande av vården av ett barn. Enligt 3 § i sam-
39619:        samband med reformen och                        ma lag före1igger rätt till stöd för hemvård av
39620:           finns det en reell valfrihet när en familj   barn endast om barnet inte har fyllt tre år eller om
39621:        av ekonomiska skä1 inte kan välja annat         det hör till samma familj som ett annat barn
39622:        än kommunal dagvård?                            under tre år som berättigar till vårdpenning och
39623:                                                        som får likadan vård. Enligt 4 § i samma lag
39624:   och av riksdagsman Eva Biaudet underteck-            förutsätter rätt till stöd för privat vård av barn att
39625: nade spörsmål nr 248:                                  föräldrarna eller andra vårdnadshavare inte i frå-
39626:                                                        ga om något barn utnyttjar sin rätt till stöd för
39627:           Kan Regeringen tänka sig en lagänd-          hemvård av barn.
39628:        ring som möjliggör samtidigt utbetalande           Enligt 4 § i samma lag är vårdpenning enligt
39629:        av stöd för hemvård och privat vård i           stödet för hemvård av barn 1 500 mk för ett barn
39630:        flerbarnsfamiljer och vad skulle en sådan       under tre år i familjen och 500 mk för varje
39631:        ändring ekonomiskt innebära?                    följande barn under tre år samt 300 mk i måna-
39632:                                                        den för varje annat barn. Vårdpenningen enligt
39633:    samt av riksdagsman Anne Knaapi under-              stödet för privat vård av barn är 700 mk i måna-
39634: tecknade spörsmål nr 265:                              den för varje barn i familjen. Om barnet under en
39635:                                                        del av dagen deltar i försko1eundervisning som
39636:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         ordnas av kommunen såsom dagvård eller i
39637:        ta så att de familjer som har valt stöd för     grundskolan eller om barnet in1eder skolgången
39638:        hemvård av barn är i samma ställning            tidigare än vad som stadgas är vårdpenningen
39639:        som familjer som har valt kommunal dag-         enligt stödet för privat vård av barn dock 350 mk
39640:        vård?                                           i månaden. Om barnet deltar i förskoleundervis-
39641:                                                        ning eller inleder skolgången ett år tidigare än
39642:   Som svar på dessa spörsmål får jag vördsamt          vad som stadgas inverkar det inte på stödet för
39643: anföra följande:                                       hemvård av barn. För annan av kommunen ord-
39644:                                                        nad dagvård på deltid än försko1eundervisning
39645:    Riksdagen godkände den l 0 december 1996 en         betals inte längre något stöd för hemvård av
39646: reform av lagstiftningen om stöd för vård av små       barn.
39647: barn (1128/1996). 1 den nya lagen bestäms om              Enligt 5 § i samma lag kan inkomstbundet
39648: rätt till alternativa former av ekonomiskt stöd för    vårdtillägg enligt stödet för hemvård av barn
39649: annan dagvård än den som kommunen ordnar               betalas för ett barn i familjen som berättigar till
39650: eller familjedagvårdsplats, dvs. stöd för hemvård      vårdpenning enligt stödet för hemvård av barn.
39651: eller privat vård av barn. Till båda formerna av       Vårdtilläggets fulla belopp är 1 000 mk i måna-
39652: stöd kan höra vårdpenning och inkomstbundet            den. Vårdtillägg till stödet för privat vård kan
39653: vårdtillägg. Rätten att välja mellan dagvård som       betalas för varje barn i familjen. Vårdtilläggets
39654: kommunen ordnar och stöd för hemvård av barn           fulla belopp per barn är 800 mk i månaden. Om
39655: bibehålls oförändrad. Dessutom kan en familj           barnet deltar i förskoleundervisning som ordnas
39656: under vissa förutsättningar välja mellan dagvård       på ovan nämnt sätt är vårdtillägget dock hälften
39657: som kommunen ordnar eller stöd för privat vård         av det belopp som det annars skulle uppgå till.
39658:                                        KK 239, 248, 265/1997 vp                                        9
39659: 
39660:    Det har inte på grund av den nya lagen (1128/      av dessa var sammanlagt 42 000 3-6 år (SHM
39661: 1996) skett några stora förändringar i hemvårds-      1996: 12).
39662: stödets markbe1opp i förhållande tili det nuva-          Enligt 20 § lagen om stöd för hemvård och
39663: rande. En väsentlig förändring är att i det nya       privat vård av barn (1128/1996) kan vårdpen-
39664: stödsystemet understöds i synnerhet sådana            ningen enligt både stödet för hemvård av barn
39665: barnfamiljer som har flera än ett barn under tre      och stödet för privat vård av barn enligt beslut av
39666: år. Enligt social- och hälsovårdsutskottets betän-    kommunen betalas förhöjd med ett belopp som
39667: kande (Sh UB 35/1996 rd) har detta en mera spor-      kommunen bestämmer (kommuntiliägg).
39668: rande verkan eftersom det enligt gällande lag om         Systemet med stöd för vård av små barn bildar
39669: arbetsavtal är möjligt att få vårdledigt tili dess    både i fråga om belopp och ekonomisk verkan en
39670: barnet fyller tre år.                                 betydande helhet. Med det nya systemet har fa-
39671:     Stödet för privat vård av barn är i första hand   miljernas valmöjligheter då det gäller vården av
39672: ett alternativ tili kommunal dagvard. Den vikti-      små barn kunnat ökas. Det skapar isin tur förut-
39673: gaste förändringen jämfört med den nuvarande          sättningar för familjens vuxna att arbeta och
39674: grunddelen av stödet för hemvård av barn är att       också för vård i hemmet.
39675: dubbelbeskattning kan undvikas, och att det är           Social- och hälsovårdsministeriet följer och
39676: möjligt att använda stödet också när det i famil-     övervakar hur lagen genomförs. Social- och häl-
39677: jen inte finns barn under tre år.                     sovårdsministeriet kommer att överlåta den hel-
39678:     Enligt 3 § lagen om stöd för hemvård och pri-     hetsutredning av reformen som riksdagen förut-
39679: vat vård av barn kan en familj inte samtidigt få      sätter tili riksdagen år 1998. 1 utredningen be-
39680: stöd för både hemvård och privat vård av barn.        döms hur stödet för hemvård och privat vård av
39681: En familj som har rätt tili stöd för hemvård av       barn och systemet med dagvårdsavgifter funge-
39682: barn kan dock fortfarande använda stödet för          rar samt dess ekonomiska utveckling och läggs
39683: ordnande av privat dagvård. Likaså har äldre          fram förslag tili behövliga åtgärder. 1 åtgärderna
39684: syskon rätt att få en kommunal dagvårdsplats.         beaktas eventuella problem i själva systemet och
39685:  Det finns ingen uppskattning eller noggranna         även sådana förändringar som påverkar det, t.ex.
39686:  beräkningar angående hur många av de familjer        hur förändringar i sysselsättningen påverkar ef-
39687: som har rätt tili stöd för hemvård av barn som        terfrågan på olika vårdformer, kommunernas
39688:  skulle utnyttja privat dagvård på deltid för de      egna lösningar och den kostnadsutveckling som
39689:  äldre syskonen. 1 februari 1996 ingick 120 000       föranleds av oväntade vai från familjernas sida.
39690:  barn i systemet med stöd för dagvård av barn och
39691:      Helsingforsden 8 april 1997
39692: 
39693:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
39694: 
39695: 
39696: 
39697: 
39698: 2 279001
39699:                                             KK 240/1997 vp
39700: 
39701: Kirjallinen kysymys 240
39702: 
39703: 
39704: 
39705: 
39706:                                    Aapo Saari /kesk: Holhouslain säännösten uudistamisesta
39707: 
39708: 
39709: 
39710:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39711: 
39712:     Holhouslailla on pyritty turvaamaan lapsen        puheenjohtajalle ja jäsenille tulevan palkkion or-
39713: asema vanhemman kuoleman jälkeen. Vanhen-             voilta siitä hyvästä, että leski toimittaa lain vaati-
39714: tunut lainsäädäntö on kuitenkin aiheuttanut sen,      man tilityksen. Tämä tuntuu kohtuuttomalta.
39715: että perhe joutuu kärsimään taloudellisesti ja ala-   Maksaahan kunta yleensä omista varoistaan
39716: ikäisestä lapsestahuolehtiva leski joutuu tarpeet-    palkkiot muiden lautakuntien luottamushenki-
39717: toman holhouksen kohteeksi.                           löille. On myös vaikea ymmärtää, miksi maalla
39718:     Alaikäisille lapsille tulevasta perintöosuudes-   asuville on eri taksat kuin kaupunkilaisille.
39719: ta vaaditaan perintövero, vaikkei kuolinpesää             Vuosittainen tilitys ei mielestäni ole lainkaan
39720: jaettaisi vielä vuosiin. Tavanomaisessa tapauk-       tarpeen silloin, kun alaikäisen holhoojana toimii
39721: sessa kuolinpesän merkittävin varallisuus käsit-      hänen vanhempansa. Lakihan velvoittaa joka
39722: tää perheen asunnon. Perintövero on huomatta-         tapauksessa hankkimaan holhouslautakunnan
39723: va lisämeno yksinhuoltajaksi jääneelle leskelle,      tai oikeuden suostumuksen alaikäisen puolesta
39724: joka sen käytännössä joutuu lasten puolesta           tehtäville merkittäville taloudellisille sitoumuk-
39725: maksamaan, usein velkarahalla.                        sille. Holhoojan holhoamisessa on menty selvästi
39726:     Vuonna 1898 säädetty holhouslaki velvoittaa       pidemmälle kuin holhottavan etu vaatisi.
39727: holhoojan tekemään vuosittain tilin holhottavan           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39728:  omaisuuden hoidosta holhouslautakunnalle.            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39729:  Lain 14 §:n mukaan "holhouslautakunta saa-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39730:  koon palkkiokseen holhunalaisten pääoman an-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39731:  tamasta puhtaasta tuotosta, elinkustannuksia
39732:  siitä poislukematta, vissin osan sen mukaan kuin                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
39733:  oikeus holhouksien laatuun nähden katsoo koh-                siin holhouslain säännösten muuttami-
39734:  tuulliseksi määrätä, ei kuitenkaan enempää kuin              seksi siten, että yksinhuoltajiksi jäänei-
39735:  yhden prosentin kaupungissa ja puolitoista pro-              den leskien asema taloudellisessa ja hal-
39736:  senttia maalla." Kunta siis perii lautakunnan                linnollisessa suhteessa helpottuu?
39737: 
39738:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1997
39739:                                            Aapo Saari /kesk
39740: 
39741: 
39742: 
39743: 
39744: 279001
39745: 2                                           KK 240/1997 vp
39746: 
39747: 
39748: 
39749: 
39750:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39751: 
39752:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        loppuun mennessä laatia ehdotuksensa holhous-
39753: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         lainsäädännön kokonaisuuudistukseksi. Työ-
39754: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ryhmä tulee ehdotuksessaan ottamaan kantaa
39755: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aapo Saa-        myös kysymyksiin, jotka koskevat vanhempien
39756: ren näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          asemaa lastensa holhoojana. Kun lapsi saa omai-
39757: 240:                                                  suutta esimerkiksi perintönä, sitä tulee hoitaa
39758:                                                       holhouslain säännösten mukaan lapsen varalli-
39759:             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      suutena. Sopivin väliajoin annettavien holhous-
39760:          siin holhouslain säännösten muuttami-        tilien avulla holhousviranomainen voi valvoa,
39761:          seksi siten, että yksinhuoltajiksi jäänei-   että lapsen oikeus omaisuuteensa tulee turvatuk-
39762:          den leskien asema taloudellisessa ja hal-    si.
39763:          linnollisessa suhteessa helpottuu?               Vanhemman kuollessa yksinhuoltajaksi jää-
39764:                                                       nyt joutuu usein hänelle ennestään tuntematto-
39765:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          mien käytännöllisten kysymysten eteen vaikeas-
39766: vasti seuraavaa:                                      sa elämäntilanteessa. Lapsen oikeuksien turvaa-
39767:                                                       miseen tähtäävät, sinänsä perustellut holhousvi-
39768:    Nykyinen holhouslaki on monilta osin van-          ranomaisen toimenpiteet saatetaan tuossa tilan-
39769: hentunut. Muun muassa holhoustoimen hallin-           teessa kokea ylimääräisenä rasituksena. Ho1-
39770: toa koskevat säännökset ovat jääneet jälkeen          housviranomaisten koulutuksessa olisi pyrittävä
39771: hallinnon yleisestä kehityksestä. Vanhentunei-        vaikuttamaan työtapojen muotoutumiseen siten,
39772: den säännöstenjoukkoon kuuluu myös holhous-           että viranomaisen ohjaava, opastava ja yksin-
39773: lain 14 §,jonka mukaan holhouslautakunnan oi-         huoltajaa tukeva rooli korostuisi. Antamalla vi-
39774: keus palkkioon määräytyy eri tavoin kaupun-           ranomaiselle harkintavaltaa valvontakeinojen
39775: geissa ja maaseudulla.                                käytössä voidaan lisäksi osaltaan vaikuttaa sii-
39776:    Oikeusministeriö asetti joulukuussa 1996 työ-      hen, että vanhempaa tarpeettomasti kuormitta-
39777: ryhmän, jonka tulee kuluvan vuoden elokuun            vaa valvontaa ei esiintyisi.
39778: 
39779:        Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1997
39780: 
39781:                                                                     Oikeusministeri Kari Häkämies
39782:                                             KK 240/1997 vp                                                 3
39783: 
39784: 
39785: 
39786: 
39787:                                         Tili Riksdagens Talman
39788: 
39789:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       fram ett fårslag tili totalrevidering av förmynder-
39790: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        skapslagstiftningen. Arbetsgruppen skall i sitt
39791: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      förslag behandla bland annat frågor som gäller
39792: man Aapo Saari undertecknade spörsmål nr 240:         föräldrarnas ställning som förmyndare för sina
39793:                                                       barn. När ett barn tili exempel ärver egendom,
39794:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         skall egendomen enligt förmynderskapslagen
39795:        att ändra förmynderskapslagen och såle-        förvaltas som barnets. Förmynderskapsredovis-
39796:        des förbättra ensamförsörjande änkors          ning, som skall avges med lämpliga mellanrum,
39797:        och änklingars ställning i ekonomiskt och      är då ett sätt för myndigheterna att övervaka att
39798:        administrativt hänseende?                      barnets rätt tili egendomen faktiskt tryggas.
39799:                                                          Om den ena föräldern avlider, ställs den efter-
39800:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         levande vanligen inför helt nya, praktiska frågor
39801: anfora fö1jande:                                      i en svår livssituation. Förmynderskapsmyndig-
39802:                                                       heternas i och for sig motiverade åtgärder kan i
39803:    Den nuvarande förmynderskapslagen är tili          det läget uppfattas som en extra börda, trots att
39804: många delar föråldrad. Bestämmelserna om för-         de syftar tili att trygga barnets rättigheter. F ör att
39805: mynderskapsförvaltningen är inte ajo~r med den        myndigheternas vägledande, rådgivande och stö-
39806: allmänna förvaltningsutvecklingen. A ven 14 §,        dande roll skall komma att betonas, bör samhäl-
39807: enligt viiken förmyndarnämndens rätt tili arvode      let försöka påverka arbetsmetoderna redan i ut-
39808: fastställs på olika grunder i städerna och på         bildningsstadiet. Insyn som onödigt belastar den
39809: landsbygden, är föråldrad.                            efterlevande föräldern kan delvis undvikas, om
39810:    Justitieministeriet tillsatte i december 1996 en   myndigheterna dessutom ges rätt att i viss mån
39811: arbetsgrupp, som senast i augusti i år skalllägga     själva besluta hur övervakningen skall ordnas.
39812: 
39813:      Helsingfors den 1 april 1997
39814: 
39815:                                                                       Justitieminister Kari Häkämies
39816:                                              KK 241/1997 vp
39817: 
39818: Kirjallinen kysymys 241
39819: 
39820: 
39821: 
39822: 
39823:                                     Esa Lahtela /sd: Vanhoista asuntolainoista myönnettävästä ylimää-
39824:                                         räisestä korkovähennyksestä
39825: 
39826: 
39827:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
39828: 
39829:   Ansiotulojen veroista myönnetään vuosina              2002. Käyttöön otettua järjestelmää ei ainakaan
39830: 1993-2002 ylimääräinen korkovähennys niille             ole mietitty loppuun asti, vaan järjestelmä on
39831: verovelvollisille tai puolisoille, joilla oli asunto-   osoittautunut erittäin epäsolidaariseksi. Suu-
39832: velkaa. Vähennystä laskettaessa otetaan huo-            rempituloinen veronmaksaja saa suuremman ve-
39833: mioon vuoden 1992 asuntolainan korkoja 25 000           rosta tehtävän vähennyksen kuin pienempituloi-
39834: markkaa ja puolisoilla 40 000 markkaa. Rajoja           nen, vaikka maksetut korkomenot olisivat vuo-
39835: korotettiin 5 000 markkaa/lapsi enintään kah-           den aikana yhtä suuret.
39836: desta lapsesta. Ylimääräinen korkovähennys                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
39837: tehdään ansiotulosta menevästä verosta. Enim-           jestyksen 37 §:n lmomenttiin viitaten esitän kun-
39838: mäismääräisen vähennyksen saavat ne, joiden             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39839: valtionverotuksessa verotettavat ansiotulot oli-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39840: vat vuonna 1993 vähintään 160 000 markkaa.
39841:    Vuonna 1995 ylimääräinen korkovähennys oli                     Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
39842: 12 5% vuoden 1992 ylimääräisestä korkovähen-                   vanhoista asuntolainoista myönnettäväs-
39843: nyksen määrästä. Tänä ja tulevina vuosina vä-                  sä ylimääräisessä korkovähennyksessä
39844: hennys pienenee asteittain ja poistuu vuonna                   esiintyvien epäkohtien korjaamiseksi?
39845: 
39846:      Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1997
39847: 
39848:                                                   Esa Lahtela /sd
39849: 
39850: 
39851: 
39852: 
39853:  279001
39854: 2                                         KK 241/1997 vp
39855: 
39856: 
39857: 
39858: 
39859:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
39860: 
39861:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kovähennyksestä tulevaa hyötyä erityisesti hyvä-
39862: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       tuloisilla. Toisaalta eniten velkaantuneilla muu-
39863: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     tos oli vähäisempi, koska nykyiseen vähennyk-
39864: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-     seen on oikeus aikaisempaa suurempien korko-
39865: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        jen perusteella. Jotta korkovähennyksen luon-
39866: 241:                                                teen muutos ei olisi kohtuuttomasti vaikeuttanut
39867:                                                     niiden verovelvollisten asemaa, jotka olivat ra-
39868:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       kentaneet taloutensa ennen vuotta 1993 voimas-
39869:        vanhoista asuntolainoista myönnettäväs-      sa olleen korkovähennyksen säilymisen varaan,
39870:        sä ylimääräisessä korkovähennyksessä         muutosta pehmennettiin verosta tehtävällä siir-
39871:        esiintyvien epäkohtien korjaamiseksi?        tymäkaudella myönnettävällä ylimääräisenä
39872:                                                     korkovähennyksellä.
39873:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Kysymyksen perusteluissa esitetään, että jär-
39874: vasti seuraavaa:                                    jestelmä on osoittautunut erittäin epäsolidaa-
39875:                                                     riseksi. Suurempituloinen veronmaksaja saa suu-
39876:    Eriytettyyn tuloverojärjestelmään siirryttäes-   remman verosta tehtävän vähennyksen kuin
39877: sä vuoden 1993 alusta myös korkojen vähentä-        pienempituloinen, vaikka maksetut korkomenot
39878: misjärjestelmä uudistettiin. Ennen vuotta 1993      olisivat vuoden aikana yhtä suuret. Tämä oli
39879: asunto- ja opintovelan korot vähennettiin tulois-   tarkoituksenakin vähennystä säädettäessä, kos-
39880: ta. Vähennyksellä oli enimmäis- ja vähimmäis-       ka sen avulla haluttiin ottaa huomioon juuri
39881: määrä. Suurituloiset hyötyivät korkovähen-          progressiedun menetys. Siksi vähennys sidottiin
39882: nyksestä enemmän kuin pienituloiset.                verovelvollisen tulotasoon. Hallinnollisista syis-
39883:    Vuodesta 1993 lukien asunto- ja opintovelan      tä vähennys päätettiin tehdä kaavamaisesti vuo-
39884: korot on vähennetty ensisijaisesti pääomatu-        sien 1992 ja 1993 verotustietojen pohjalta. Näin
39885: loista. Siltä osin kuin pääomatulot eivät riitä     vähennyksen myöntämisperusteita ei tarvitse
39886: asunto- ja opintovelkojen korkojen vähentämi-       tarkistaa vuosittain. Vähennyksen määrä on pie-
39887: seen, ne on voitu vähentää pääomatulojen vero-      nennetty vuodesta 1996 alkaen vähennyksen
39888: kannan (nykyisin 28 %) mukaan alijäämähyvi-         loppuajaksi 5 prosenttiin vuoden 1992 koroista.
39889: tyksenä ansiotulosta määrättävästä verosta lais-    Vähennyksen enimmäismäärä on nykyisin yksi-
39890: sa olevaan enimmäismäärään saakka. Siten mak-       näisenä 1 250 markkaa vuodessa. Vähennys on
39891: settujen asunto- ja opintovelan korkojen perus-     siten nykyisellään varsin vaatimaton, joten kysy-
39892: teella veroa maksavat verovelvolliset saavat sa-    myksessä tarkoitetut epäkohdat on jo otettu
39893: man hyödyn tulotasosta riippumatta.                 kohtuullisesti huomioon.
39894:    Vähennysjärjestelmän muutos pienensi kor-
39895: 
39896:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1997
39897: 
39898:                                                                                Ministeri Arja Alho
39899:                                              KK 241/1997 vp                                              3
39900: 
39901: 
39902: 
39903: 
39904:                                          Tili Riksdagens Talman
39905: 
39906:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            Ändringen av avdragssystemet minskade nyt-
39907: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         tan av ränteavdraget särskilt för höginkomstta-
39908: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       gare. Å andra sidan innebar det en mindre änd-
39909: man Esa Lahtela undertecknade spörsmål nr              ring för de mest skuldsatta, eftersom man har rätt
39910: 241:                                                   till nuvarande avdrag på grundval av högre rän-
39911:                                                        tor än tidigare. F ör att ändringen i fråga om
39912:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         ränteavdragets natur inte på ett oskäligt sätt
39913:        ta för att rätta tili de missförhållanden       skulle försvåra situationen för de skattskyldiga
39914:        som förekommer i samband med det ex-            som hade byggt upp sin ekonomi på att det ränte-
39915:        tra ränteavdrag som beviljas för gamla          avdrag som gällde före 1993 består, gjordes änd-
39916:        bostadslån?                                     ringen lite lättare genom att ett extra ränteavdrag
39917:                                                        som görs från skatten beviljas under en över-
39918:   Som svar på detta spörsmäl får jag vördsamt          gångsperiod.
39919: anföra följande:                                           1 motiveringen tili spörsmålet sägs att systemet
39920:                                                        har visat sig vara synnerligen osolidariskt. En
39921:    Då vi övergick till ett differentierat inkomst-     skattebetalare med höga inkomster får göra ett
39922: skattesystem vid ingången av 1993 reviderades          större skatteavdrag än en person med små in-
39923: också systemet för ränteavdrag. Före 1993 drogs        komster, fastän de betalda ränteutgifterna är lika
39924: räntorna för bostads- och studielån av från in-        stora under året. Det här var också avsikten då
39925: komsterna. Det fanns ett minimi- och ett maximi-       man beslutade om avdraget, eftersom man däri-
39926: belopp för avdraget. Höginkomsttagare drog             genom ville beakta just förlusten av den progres-
39927: större nytta av ränteavdraget än småinkomstta-         siva förmånen. Därför band man avdraget tili
39928: gare.                                                  den skattskyldiges inkomstnivä. Av administra-
39929:    Fr.o.m. 1993 har räntorna för bostads- och          tiva orsaker beslöt man att göra avdraget sche-
39930: studielån i första hand dragits av från kapitalin-     matiskt utifrån beskattningsuppgifterna för åren
39931: komsterna. Till den del kapitalinkomsterna inte        1992 och 1993. På så sätt behöver grunderna för
39932: räcker tili för att dra av räntorna för bostads- och   beviljande av avdrag inte ses över varje år. Av-
39933: studieskulder, har det varit möjligt att dra av dem    dragsbeloppet har minskats från och med 1996 så
39934: enligt skattesatsen för kapitalinkomster (för när-     att det under den återstående avdragstiden är 5 %
39935: varande 28 %) såsom underskottsgottgörelse             av räntorna för 1992. Maximibeloppet för avdra-
39936: från den skatt som fastställs för förvärvsin-          get är för närvarande 1 250 mk om året för en
39937: komsten upp till det i lagen föreskrivna maximi-       ensamstående. A vdraget är således isin nuvaran-
39938: beloppet. Sålunda får skattskyldiga som betalar        de form synnerligen anspråkslöst och de i spörs-
39939: skatt på grundval av betalda bostads- och studie-      målet avsedda missförhållandena har redan skä-
39940: låneräntor samma fördel oberoende av inkomst-          ligen beaktats.
39941: nivån.
39942: 
39943:      Helsingforsden 9 aprill997
39944: 
39945:                                                                                    Minister Arja Alho
39946:                                             KK 242/1997 vp
39947: 
39948: Kirjallinen kysymys 242
39949: 
39950: 
39951: 
39952: 
39953:                                    Heikki Koskinen /kok ym.: Hallitusmuodon säännösten tulkinnasta
39954: 
39955: 
39956: 
39957:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39958: 
39959:     Hallitusmuodon muutos, jossa säädellään              Asetuksen (258/1996) 1 §koskee lohen (Salmo
39960: varsin tarkkaan kansalaisten perusoikeudet, tuli      salar) kalastuksenrajoituksiaaluevesillä ja kalas-
39961: voimaan 1.8.1995. Käytännön lainsäädäntötyös-         tusvyöhykkeellä sekä Simojoessa. Asetuksenjat-
39962: sä perustuslakivaliokunta käy läpi lakiesitykset      kopykälässä kielletään lohenkalastus määrätyin
39963: ja ottaa kantaa niiden suhteesta perusoikeuk-         pyydyksin ja määräajoiksi myös yksityisten ja
39964: siimme. Tällä tavalla lait tulevat perinpohjaisesti   jakokuntien vesialueilla.
39965: arvioiduiksi.                                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39966:     Ongelma muodostuu siitä, että laeissa mah-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
39967: dollistetaan asetusteitse tarkempien ja yksityis-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
39968: kohtaisempien määräysten antaminen. Nämä              jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39969: saattavat olla hallitusmuodon vastaisia tai aina-
39970: kin rajatapauksia.                                              Ovatko edellä mainitut tapaukset risti-
39971:     Esimerkiksi otan kalastuslain (286/1982)                 riidassa hallitusmuodon 12 §:n 1 momen-
39972:  31 §:nja Suomen kalastusvyöhykelain (83911974)              tin kanssa,
39973: 4§:n.                                                           onko hallitusmuodon hengen mukais-
39974:     Kalastuslain 31 §:ssä sanotaan: "Pyydysten               ta, että asetuksilla saatetaan liikkua aina-
39975:  rakennetta, käyttöaikaaja käyttötapaa koskevia              kin hallitusmuodon säännösten raja-
39976:  tarkempia säännöksiä voidaan antaa asetuksel-               alueilla ilman kansalaisten perusoikeuk-
39977:  la." Kalastusvyöhykelain 4 §:ssä lukee: "Jollei             sien asianmukaista tarkastelua, ja
39978:  toisin säädetä, noudatetaan kalastusvyöhykkeel-                jos vastaus jompaankumpaan tai mo-
39979:  lä harjoitetussa kalastuksessa soveltuvin osin              lempiin kysymyksiin on myönteinen,
39980:  voimassa olevan kalastuslainsäädännön mää-                     mitä Hallitus aikoo tehdä tilanteen
39981:  räyksiä. Erityisiä säännöksiä tästä kalastuksesta           saamiseksi perustuslaillisesti kestävälle
39982:  annetaan tarvittaessa asetuksella."                         pohjalle?
39983: 
39984:       Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1997
39985: 
39986:                      Heikki Koskinen /kok                      Juha Karpio /kok
39987: 
39988: 
39989: 
39990: 
39991:  279001
39992: 2                                           KK 242/1997 vp
39993: 
39994: 
39995: 
39996: 
39997:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39998: 
39999:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       puoleisella Pohjanlahden rannikolla jäljellä ovat
40000: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         luonnonvaraiset lohikannat Suojelutavoittee-
40001: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      seen pääseminen vaatii ehdottomasti keväisiä
40002: le jäsenelle kansanedustaja Heikki Koskisen ym.       ajallisia kalastusrajoituksia, joilla kutemaan
40003: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 242:         nousevien luonnonlohien vaellus jokiin pyritään
40004:                                                       turvaamaan.
40005:           Ovatko edellä mainitut tapaukset risti-         Lohiasetuksen ajalliset kalastuskiellot kevääl-
40006:        riidassa hallitusmuodon 12 §:n l momen-        lä koskevat langasta kudottuja pyydyksiä sekä
40007:        tin kanssa,                                    kiinto- ja ajosiimoja. Kielto koskee rajoitus-
40008:           onko hallitusmuodon hengen mukais-          alueilla kaikkia kalastajia riippumatta veden-
40009:        ta, että asetuksella saatetaan liikkua aina-   omistuksesta, koska asetuksella on nimenomaan
40010:        kin hallitusmuodon säännösten raja-            haluttu kieltää kaikkien tehokkaiden pyydysten
40011:        alueilla ilman kansalaisten perusoikeuk-       käyttö lohenkalastuksessa luonnonlohien kutu-
40012:        sien asianmukaista tarkastelua, ja             vaelluksen aikana. Kalastusrajoitukset on ulo-
40013:           jos vastaus jompaankumpaan tai mo-          tettu rantaan saakka, koska lohi vaelluksellaan
40014:        lempiin kysymyksiin on myönteinen,             liikkuu ajoittain varsin lähellä rannikkoa. Lohi-
40015:            mitä Hallitus aikoo tehdä tilanteen        asetuksen rajoitukset on pyritty kohdistamaan
40016:        saamiseksi perustuslaillisesti kestävälle      mahdollisimman tasapuolisesti eri alueiden ve-
40017:        pohjalle?                                      denomistajiin.
40018:                                                           Eduskunnan oikeusasiamies on tutkinut kan-
40019:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          telun (dnro 893/4/94) pohjalta edellisen lohenka-
40020: vasti seuraavaa:                                      lastusta rajoittaneen vastaavanlaisen asetuksen
40021:                                                       (23111994) perustuslain mukaisuutta ja toden-
40022:     Kalastuslain 31 §:n mukaan asetuksella voi-       nut, että hyväksyttävät ja perustellut syyt lohen
40023: daan antaa pyydysten rakennetta, käyttöaikaaja        suojelussa kutuvaelluksen aikana oikeuttavat
40024: käyttötapaa koskevia säännöksiä. Kalastusvyö-         ulottamaan lohenkalastuksen rajoitukset myös
40025: hykelain 4 §:n mukaan myös kalastusvyöhyk-            yksityisille vesialueille. Lohenkalastuksen rajoi-
40026: keellä tapahtuvaa kalastusta koskevia säännök-        tusten ei voida ajatella olevan ristiriidassa halli-
40027: siä voidaan tarvittaessa antaa asetuksella. Maa-      tusmuodon 12 §:n 1 momentin kanssa, koska
40028: liskuun 8. päivänä 1996 annettu asetus (258/          kyse on kalakannan lisääntymisen ja kestävän
40029: 1996) lohenkalastuksen rajoituksista aluevesillä      käytön periaatteen turvaamisesta. Pitkällä tä~.­
40030: ja kalastusvyöhykkeellä varsinaisella Itämerellä      täimellä nämä keväiset kalastusrajoitukset ovat
40031: ja Pohjanlahdella sekä Simojoella Gäljempänä          myös vesialueiden omistajien edun mukaisia.
40032: lohiasetus) perustuu siihen, että luonnonlohi-           Edellä sanotun perusteella ei voida ke+.,oa,
40033: kantojen tila on jatkuvasti heikentynyt ja näitä      että lohiasetus olisi ristiriidassa hallitusmuodon
40034: kantoja on suojeltava. Luonnonkutuisten lohi-         12 §:n 1 momentin kanssa tai että liikuttaisiin
40035: kantojen kutuvaelluksen turvaaminen on lohi-          hallitusmuodon säännösten raja-alueilla ilman
40036: asetuksen keskeinen tavoite. Asetuksella on py-       kansalaisten perusoikeuksien asianmukaista tar-
40037: ritty tehokkaasti suojelemaan Tornionjoen ja Si-      kastelua.
40038: mojoen lohikantoja, jotka ovat ainoat Suomen
40039: 
40040:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1997
40041: 
40042:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
40043:                                            KK 242/1997 vp                                              3
40044: 
40045: 
40046: 
40047: 
40048:                                         Tili Riksdagens Talman
40049: 
40050:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       de enda naturliga laxbestånd som återstår vid
40051: ger har Ni, Fru, Ta1man, tili vederbörande med-       Bottniska vikens finländska kust. F ör att nå
40052: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      skyddsmålet krävs ovillkorligen tidsbestämda
40053: man Heikki Koskinen m.fl. undertecknade               inskränkningar av fisket om vårarna så att de
40054: spörsmå1 nr 242:                                      stigande naturlaxarnas vandring tililekplatserna
40055:                                                       i älvarna kan tryggas.
40056:           Står ovan nämnda fali i strid med 12 § 1       De tidsbestämda fiskeförbuden i laxförord-
40057:        mom. regeringsformen,                          ningen gälier för redskap av garn samt förankra-
40058:           hur rimmar det med andan i regerings-       de och drivande linor. Inom av inskränkningar
40059:        formen att man i en förordning kan röra        berörda områden gälier förbudet för alla fiskare
40060:        sig åtminstone i gränsområdet för stad-        oberoende av vem som äger vattnet, för man har
40061:        gandena i regeringsformen utan att med-        genom förordningen uttryckligen önskat förbju-
40062:        borgarnas rättigheter i vederbörlig ord-       da all användning av effektiva redskap vid lax-
40063:        ning prövats, och                              fångst under naturlaxarnas lekvandringstid. In-
40064:           om svaret på någondera eller vardera        skränkningarna av fisket har utsträckts ända tili
40065:        frågan är jakande,                             stränderna, eftersom Iaxen under sin vandring
40066:           vad avser Regeringen att göra för att       tidvis rör sig mycket nära kusten. Laxförord-
40067:        situationen åter skall vi1a på enligt grund-   ningens inskränkningar drabbar vattenägare på
40068:        lagen hållbar grund?                           olika områden opartisk rätt.
40069:                                                          Utgående från en klagan (dnr 893/4/94) har
40070:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       riksdagens justitieombudsman undersökt grund-
40071: anföra följande:                                      lagsenligheten i den tidigare, motsvarande för-
40072:                                                       ordningen om inskränkningar av laxfisket (231/
40073:    Enligt 31 § lagen om fiske kan närmare stad-       1994) och konstaterat att acceptabla och motive-
40074: ganden om fångstredskapens byggnad samt tiden         rade orsaker tili skyddet av Iaxen under lekvand-
40075: och sättet för deras användning utfårdas genom        ringen berättigar tili utsträckande av inskränk-
40076: förordning. Enligt 4 § lagen om Finlands fiske-       ningarna av laxfisket även tili privata vattenom-
40077: zon kan vid behov särskilda stadganden utfårdas       råden. Inskränkningarna av laxfisket kan inte
40078: genom förordning även för det fiske som bedrivs       tänkas stå i strid med 12 § 1 mom. regeringsfor-
40079: inom fiskezonen. Förordningen av den 8 mars           men eftersom det är fråga om att trygga fiskbe-
40080: 1996 om vissa inskränkningar av laxfisket__inom       ståndets reproduktion och principen för hålibart
40081: Finlands territorialvatten och fiskezon i Oster-      nyttjande. På 1ång sikt är därtill dessa inskränk-
40082: sjöns huvudbassäng och i Bottniska viken samt i       ningar av fisket under vårarna även tili förde1 för
40083: Simojoki (258/1996) (nedan laxförordningen)           ägarna av vattenområden.
40084: grundar sig på det faktum att tillståndet för de          Med stöd av det ovan nämnda kan det inte
40085: naturliga laxbestånden fortlöpande har försva-        anses råda någon konflikt melian 1axförordning-
40086: gats och att dessa bestånd måste skyddas. Ett         en och 12 § 1 mom. regeringsformen, inte helier
40087: centralt mål för 1axförordningen är att skydda de     att man skulie röra sig inom gränsområdet för
40088: naturligt lekande laxbeståndens lekvandring.          regeringsformens stadganden utan vederbör1ig
40089: Förordningens syfte är att skapa ett effektivt        prövning av medborgarnas grundrättigheter.
40090: skydd för laxbestånden i Torne älv och Simo älv,
40091: 
40092:      Helsingforsden 2 april 1997
40093: 
40094:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
40095:                                              KK 243/1997 vp
40096: 
40097: Kirjallinen kysymys 243
40098: 
40099: 
40100: 
40101: 
40102:                                     Sakari Smeds /skl: Joustavan eläkeiän käyttöä koskevien edellytys-
40103:                                        ten parantamisesta
40104: 
40105: 
40106:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
40107: 
40108:    Kunnallisessa eläkeiässä olevien tulee täyttää      sen aikaistamisen ja työpaikan luovuttamisen
40109: tietyt vähimmäisedellytykset, jotta eläke-etuuk-       nuoremmille työntekijöille. Eläke-etujen heikke-
40110: siin kuuluva ns. lisäeläketurva säilyisi. Sinänsä      nemisen vuoksi kunnallisen viranhaltijan ei kui-
40111: hyvää tarkoittavat vähimmäisedellytykset ovat          tenkaan kannata näin menetellä, vaan hän jou-
40112: omiaan aiheuttamaan myös ongelmatilanteita.            tuu ehkä vajaakuntoisenakin jatkamaan työnte-
40113:    Mikäli kunnallinen viranhaltija haluaisi jäädä      koaan.
40114: jo esimerkiksi 58-vuotiaana eläkkeelle maksa-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40115: maosa vapaaehtoisen eläkevakuutuksen turvin,           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40116: hän menettäisi loppukarenssien vuoksi osan elä-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40117: keturvastaan. Kuitenkin henkilö on muutoin             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40118: saattanut olla virkasuhteessa vuosikymmenet ja
40119: hän olisi oikeutettu täyteen eläkkeeseen.                          Onko Hallitus tietoinen ns. vapaaeh-
40120:    Tilanne on varsin erikoinen, koska valtio                    toiselle eläkkeelle siirtymään aikovien
40121: muuten suosii vapaaehtoista eläkesäästämistä                    kunnallisten viranhaltijoiden ongelmista,
40122: mahdollistamaila maksettujen eläkemaksujen                      ja
40123: verovähennysoikeuden. Tämä järjestelmä mah-                        aikooko Hallitus parantaa joustavan
40124: dollistaa monille kansalaisille eläkkeelle siirtymi-            eläkeiän edellytyksiä?
40125: 
40126:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1997
40127: 
40128:                                             Sakari Smeds /skl
40129: 
40130: 
40131: 
40132: 
40133: 279001
40134: 2                                           KK 243/1997 vp
40135: 
40136: 
40137: 
40138: 
40139:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
40140: 
40141:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        teesta. Jos palvelus päättyy ennen eläkeikää, on
40142: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         henkilöllä edelleen oikeus peruseläkkeeseen.
40143: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Kun kunnallista eläketurvaa uudistettiin vuo-
40144: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sakari           sina 1993 ja 1995 voimaan tulleilla muutoksilla
40145: Smedsin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          siten, että muilla kuin ennen vuotta 1940 synty-
40146: n:o 243:                                              neillä ei enää ole vuoden 1995 alusta oikeutta
40147:                                                       lisäeläketurvan mukaiseen eläkekarttumaan,
40148:           Onko Hallitus tietoinen ns. vapaaeh-        suojattiin entiset lisäeläkekarttumat, eläkeikä ja
40149:        toiselle eläkkeelle siirtymään aikovien        eläkkeiden tavoitetaso ajalta ennen muutoksen
40150:        kunnallisten viranhaltijoiden ongelmista,      voimaantuloa. Näidenkin säännösten mukaan
40151:        ja                                             suojaus on voimassa vain, jos henkilö jää eläk-
40152:           aikooko Hallitus parantaa joustavan         keelle kunnallisesta palvelussuhteesta. Palvelu-
40153:        eläkeiän edellytyksiä?                         vaatimusta on tiukennettu vuoden 1939 jälkeen
40154:                                                       syntyneiden osalta siten, että kunnallisen palve-
40155:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          lun täytyy olla yhdenjaksoista eläketapahtu-
40156: vasti seuraavaa:                                      maan saakka ja siinä sallitaan korkeintaan kuu-
40157:                                                       kauden katkos tietyin edellytyksin.
40158:    Kunnalliseen eläketurvaan kuuluu peruselä-            Lisäeläkkeeseen ei sovelleta koskematto-
40159: keturva ja lisäeläketurva. Peruseläketurvaa kos-      muusperiaatetta, kuten oli nimenomaisesti to-
40160: kevat aineelliset määräykset ovat koko järjestel-     dettu hallituksen esityksessä kunnallisen viran-
40161: män voimassaoloajan noudattaneet yleistä työ-         haltijainja työntekijäin eläkelaiksi (HE 104/1963
40162: eläketurvaa koskevia säännöksiä. Peruseläketur-       vp ). Lisäeläkkeen saamisen edellytyksenä on
40163: vaan sovelletaan koskemattomuusperiaatetta.           palvelussuhteen jatkuminen eläkeikään tai muu-
40164: Peruseläketurvassa yleinen eläkeikä on 65 vuotta      hun eläketapahtumaan saakka. Loppukarenssin
40165: ja edellytyksenä vanhuuseläkkeen saamiseen on,        täyttyminen on julkisen sektorin lisäeläkeoikeu-
40166: että henkilö ei enää ole kunnallisessa palvelus-      den saavuttamisen perusedellytyksenä, jota on
40167: suhteessa.                                            tiukennettu vuonna 199 5. Lisäeläkkeelle julkisis-
40168:    Lisäeläketurva koskee sellaisenaan enää vi-        sa eläkejärjestelmissäjäädään vain siten, että pal-
40169: ranhaltijoita ja työntekijöitä, jotka ovat synty-     velus jatkuu eläkkeelle jäämiseen saakka ja täyt-
40170: neet ennen vuotta 1940. Lisäeläketurvan mukai-        tää tietyt vähimmäisvaatimukset.
40171: nen yleinen eläkeikä on 63 vuotta ja siis alhaisem-      Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen ottamisella
40172: pi kuin peruseläketurvassa. Tietyissä ammateissa      ei luonnollisesti voida vaikuttaa kunnalliseen
40173: ja viroissa eläkeikä on alhaisempi, jos henkilö on    palvelussuhteeseen kuuluvan eläketurvan edelly-
40174: valinnut ammatillisen eläkeiän. Lisäeläketurvan       tyksiin.
40175: mukaisen vanhuuseläkkeen saaminen edellyttää             Myös julkishallinnossa on otettu käyttöön
40176: palvelussuhteelta tiettyä jatkuvuutta. Kunnalli-      varhaiseläkejärjestelmä ja sitä on kehitetty niin,
40177: sen palvelussuhteen on ns. loppukarenssien mu-        että on tuettu työntekijöiden työssäkäynnin jat-
40178: kaan täytynytjatkua ennen eläkeiän täyttymistä        kamista niin, että se on eläkkeen kannalta parem-
40179: yhdenjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta ja         pi vaihtoehto kuin varhainen eläkkeelle siirtymi-
40180: ennen eläkkeelle siirtymistä viitenä vuotena pal-     nen. Työssäpysymisen edellytyksiä edistetään
40181: velua täytyy olla yhdessä tai useammassajaksos-       myös kehittämällä työkykyä ylläpitävää toimin-
40182: sa vähintään kolme vuotta.                            taa, koulutusta ja kuntoutusta.
40183:    Lisäeläkkeen ja siihen liittyvien alempien elä-       Edellä esitetyn perusteella katson, ettei ole pe-
40184: keikien saamisen edellytyksenä on, että henkilö       rusteltua tarvetta parantaa kunnallista eläketur-
40185: jää eläkkeelle suoraan kunnallisesta palvelussuh-     vaa.
40186: 
40187:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1997
40188: 
40189:                                                                             Ministeri Jouni Backman
40190:                                              KK 243/1997 vp                                               3
40191: 
40192: 
40193: 
40194: 
40195:                                          Tili Riksdagens Talman
40196: 
40197:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           När det kommunala pensionsskyddet revide-
40198: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         rades genom de ändringar som trädde i kraft 1993
40199: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       och 1995 så att inte några andra än de som var
40200: man Sakari Smeds undertecknade spörsmål nr             födda före år 1940 var berättigade tili pensions-
40201: 243:                                                   tillväxt enligt tilläggspensionsskyddet, skydda-
40202:                                                        des den tidigare gäliande tiliäggspensionstillväx-
40203:           Är Regeringen medveten om de pro-            ten, pensionsåldern och den målsatta nivån för
40204:        blem kommunala tjänsteinnehavare har            pensioner~iJ- för tiden före lagändringens ikraft-
40205:        som vili gå i s.k. frivillig pension, och       trädande. Aven enligt dessa regler gälier skyddet
40206:           ämnar Regeringen förbättra förutsätt-        endast om personen blir pensionerad från ett
40207:        ningarna för en flexibel pensionsålder?         kommunalt tjänsteförhåliande. Tjänstevilikoret
40208:                                                        har skärpts för dem som är födda efter 1939 så att
40209:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          den kommunala tjänsten måste innehas oavbru-
40210: anföra följande:                                       tet fram tili pensionsfaliet. Endast på vissa vilikor
40211:                                                        godkänns ett avbrott på högst en månad.
40212:    1 det kommunala pensionsskyddet ingår ett               Oantastbarhetsprincipen tiliämpas inte på till-
40213: grundpensionsskydd och ett tilläggspensions-           1äggspension, vilket särski1t visades i regeringens
40214: skydd. De materielia bestämmelserna som gäller         proposition med förslag tili 1ag om pension för
40215: grundpensionsskyddet har under hela den tid            kommuna1a tjänsteinnehavare och arbetstagare
40216: systemet varit i kraft följt bestämmelserna för det    (RP 103/1963 rd). Förutsättningen för tiliäggs-
40217: allmänna arbetspensionsskyddet. Principen om           pension är att tjänsteförhåliandet fortgår fram
40218: oantastbarhet tiliämpas på grundpensionsskyd-          tili pensionså1dern elier något annat pensionsfall.
40219: det. 1 grundpensionsskyddet är den allmänna            Uppfyliandet av vilikoret för slutkarens är den
40220: pensionsåldern 65 år och förutsättningen för ål-       grundläggande förutsättningen för rätt tili till-
40221: derspension är att personen i fråga inte längre har    läggspension inom den offentliga sektorn. Detta
40222: ett kommunalt anställningsförhållande.                 villkor har skärpts 1995. Tilläggspension fås
40223:    Tilläggspensionsskyddet som sådant gälier           inom den offentliga sektorns pensionssystem en-
40224: numera endast tjänsteinnehavare och arbetstaga-        dast under förutsättning att anstäliningen fort-
40225: re som är födda före år 1940. Den alimänna             sätter fram tili pensioneringen och samtidigt upp-
40226: pensionså1dern enligt tilläggspensionsskyddet är       fyller vissa minimikrav.
40227: 63 år och alitså lägre än i grundpensionsskyddet.          En frivillig pensionsförsäkring kan naturligt-
40228: 1 vissa yrken och tjänster är pensionså1dern 1ägre     vis inte inverka på förutsättningarna för det pen-
40229: om personen har valt en yrkesbaserad pensions-         sionsskydd som hör tili ett kommunalt anstäli-
40230: ålder. Ålderspension en1igt tiliäggspensionsskyd-      ningsförhåliande.
40231: det förutsätter en viss kontinuitet i anstälinings-        Också inom den offentliga förva1tningen har
40232: förhåliandet. Det kommunala anstäliningsför-           man tagit i bruk ett förtidspensionssystem och
40233: håliandet skali en1igt villkoren förden s.k. slutka-   utveck1at det så att arbetstagarnas kvarstående i
40234: rensen ha fortgått oavbrutet i minst sex månader       arbete understöds, så att det ur pensionssyn-
40235: innan pensionsåldern uppnås och i sammanlagt           punkt är ett bättre alternativ än förtidspension.
40236: minst tre år i en eller flera perioder under de        Förutsättningarna för kvarstående i arbete främ-
40237: senaste fem åren före pensioneringen.                  jas också genom verksamhet som avser att upp-
40238:     Förutsättningen för tilläggspension och de         rätthålla arbetsförmågan samt genom utbildning
40239: lägre pensionsåldrar som ansluter sig tili den är      och rehabi1itering.
40240: att personen går i pension direkt efter att ha haft        På basis av vad som anförts ovan anser jag att
40241: ett kommunalt anstäliningsförhåliande. Om an-          det inte finns något grundat behov av ett förbätt-
40242: stäliningen upphör innan pensionsåldern uppnås,        rat kommuna1t pensionsskydd.
40243: har personen fortfarande rätt tili grundpension.
40244: 
40245:      Helsingforsden 9 april 1997
40246: 
40247:                                                                               Minister Jouni Backman
40248:                                             KK 244/1997 vp
40249: 
40250: Kirjallinen kysymys 244
40251: 
40252: 
40253: 
40254: 
40255:                                    Klaus Bremer /r: Kansakuntamme juurien kunnioittamisesta
40256: 
40257: 
40258: 
40259:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
40260: 
40261:    Suurlääniuudistus on käynnistänyt merkilli-        jotka synnyttivät kansakunnan. Se selittäisi ny-
40262: sen kilpailun alueellisten hallintokuntien pyr-       kypolville senkin, missä todellisuudessa kulki
40263: kiessä pinoaliisin keinoin heraldiikan avulla luo-    maantieteellinen raja esimerkiksi lappalaisten ja
40264: maan paikallisia identiteettejä valtapiiriensä        "pohojalaasten" välillä.
40265: pönkittämiseksi. Samalla kuitenkin poljetaan             Todettakoon, että Ruotsi on merkinnyt omien
40266: harkitsemattomasti ja ala-arvoisesti Suomen           heimojensa maakuntarajat perinteisin vaakuna-
40267: kansakunnan identiteetin juuria ja perinteisten       merkein teiden varsille.
40268: heimojemme luovan voiman koko kansakuntaa                Suomi on etnisesti ja kielellisesti Euroopan
40269: rikastuttavia ominaispiirteitä!                       yhtenäisin kansakunta. Sitä ollaan hosumalla
40270:     Uudet suurläänit ovat ensi töikseen pikavauh-     ajattelemattomasti hajauttamassa ja sen identi-
40271: tia kiirehtineet esittelemään ehdotuksiaan rajoil-    teetinjuuria ollaan polkemassa keinotekoisten ja
40272: leen pystytettävistä uusista lääninvaakunoista.       myöhäissyntyisten maakuntarajojen alle. 01-
40273: Ministeri Jouni Backmanin allekirjoittamassa          laanpa "pesuveden mukana" poistamassa kansa-
40274: kirjeessä kiirehdittiin ottamaan kanta, että maa-     kuntamme syntyhistoriaan monumentaalisesti
40275: kuntien nimi- ja vaakunakilpien sijoittamisella       kuuluvan Varsinais-Suomen vaakuna nykyisyy-
40276: maakuntien rajoille on informaatioarvo teiden         destämme kokonaan!
40277: käyttäjille ja identiteettimerkitys maakunnille.         Yhtyen edellä olevalla kansalaistemme Heikki
40278: Suurlääniuudistuksen pullauttaman Itä-Uuden-          Kirkisen, Petteri Järven, Matti Niinimäenja Jarl
40279: maan kolme "iilimatoa" on surullinen osoitus          Storgårdsin arvostettaviin mielipiteisiin ja valtio-
40280: kansakunnan arvokkaimpien perinteiden nousu-          päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten
40281: kasmaisesta polkemisesta. Maamme yhdeksästä-          esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
40282: toista nykymaakunnasta neljä vielä etsii pönki-       omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
40283: tystä uudelle keinoidentiteetilleen heraldisin kei-   myksen:
40284: noin.
40285:     Suomen syntyhistoriasta ovat peräisin kansa-                 Pitääkö Hallitus kansakuntamme yh-
40286: kuntamme heimojen asuttamat yhdeksän perus-                   deksän perusmaakunnan rajojen osoitta-
40287: maakuntaa: Varsinais-Suomi, Häme, Karjala ja                  mista heimojemme perinteisillä vaaku-
40288: Satakunta, eli herttuakunnan maakunnat, sekä                  noilla vähemmän tärkeänä kuin jälkeen-
40289:  Uusimaa, Ahvenanmaa, Savo, Pohjanmaa ja                      päin tekaistujen 19 maakunnan rajojen
40290:  Lappi, eli kreivikunnan maakunnat Historialli-               merkitsemistä tiestöömme, ja
40291:  sesti kymmeneskin, eli Länsipohja (Västerbot-                   mitä Hallitus aikoo tehdä, että myös
40292:  ten), kuuluisijoukoon. Näiden perinteisten maa-              kansakuntamme identiteetin juurien, his-
40293:  kuntiemme rajojen merkitseminen vaakunoi-                    toriallisten maakuntayhteisöjemme rajat
40294:  neen maanteiden varsille todistaisi kulttuurikan-            merkitään ansaitsemailaan tavalla ties-
40295:  sasta,joka osoittaa kunniaa juurilleen, heimoille,           töömme?
40296: 
40297:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1997
40298: 
40299:                                             Klaus Bremer /r
40300: 
40301: 
40302: 
40303: 
40304: 279001
40305: 2                                           KK 244/1997 vp
40306: 
40307: 
40308: 
40309: 
40310:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
40311: 
40312:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        loudellisia alueita, valtioneuvosto teki 6.2.1997
40313: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         uuden periaatepäätöksen valtion aluejaotusten
40314: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       yhtenäistämisestä. Valtioneuvoston periaate-
40315: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-       päätös merkitsee maakunnan liittojen eli maa-
40316: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        kuntajaon ottamista valtion aluejakojen pohjak-
40317: 244:                                                  si. Näin on jo tehty eduskunnan hyväksymien
40318:                                                       lakien nojalla annetuilla valtioneuvoston pää-
40319:           Pitääkö Hallitus kansakuntamme yh-          töksillä (121/1997 ja 12211997) läänijaon sekä
40320:        deksän perusmaakunnan rajojen osoitta-         työvoima- ja elinkeinokeskusten aluejaon osalta.
40321:        mista heimojemme perinteisillä vaaku-              Maakuntajaolla tarkoitetaan periaatepäätök-
40322:        noilla vähemmän tärkeänä kuin jälkeen-         sessä rakennuslain (370/1958) 18 §:n mukaista
40323:        päin tekaistujen 19 maakunnan rajojen          seutukaavajakoa ja siihen pohjautuvaa alueiden
40324:        merkitsemistä tiestöömme, ja                   kehittämisestä annetussa laissa (1135/1993) tar-
40325:           mitä Hallitus aikoo tehdä, että myös        koitettua maakunnan liittojen aluejakoa.
40326:        kansakuntamme identiteetin juurien, his-           Uuden lääninhallituslain (2211997) mukaan
40327:        toriallisten maakuntayhteisöjemme rajat        manner-Suomessa on 1.9 .19971ukien viisi lääniä.
40328:        merkitään ansaitsemallaan tavalla ties-        Kuhunkin lääniin perustettava lääninhallitus on
40329:        töömme?                                        lähinnä hallinnollisia tehtäviä suorittava, kes-
40330:                                                       kushallintoa alueellaan edustava viranomainen.
40331:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Lääninhallitusten asema valtion aluehallintojär-
40332: vasti seuraavaa:                                      jestelmässä on sama kuin muillakin aluehallinto-
40333:                                                       viranomaisilla. Koska läänijaossa on kysymys
40334:     Valtioneuvosto määritteli periaatepäätökses-      ainoastaan valtion yhden aluehallintoviran-
40335: sään 8.7.1992 hallinnon aluejaotusten yhtenäis-       omaistyypin toimialueista, ei ole perustetta lää-
40336: täruisperiaatteet sekä yhtenäistämisen perustana      nien vaakunakilpien olemassaololle läänien ra-
40337: käytettävän maakuntajaon. Tavoitteeksi pää-           joilla.
40338: töksessä asetettiin, että läänit sekä yhteiskunnal-       Maakunnan liitoilla on päävastuu alueiden
40339: lisen ja alueellisen kehittämisen kannalta merkit-    kehittämisestä. Maakunnan liitot edustavat ni-
40340: tävän ja mahdollisuuksien mukaan muunkin pii-         menomaan aluettaan ja sen kuntia. Maakunnan
40341: rihallinnon aluejaot vastaavat maakuntajakoa          liittojen toimialueet muodostavat edellä todetun
40342: siten, että ne muodostuvat yhdestä tai useam-         mukaisesti aluehallinnon aluejaotusten perus-
40343: masta maakunnasta.                                    tan.
40344:     Maakunnalla tarkoitettiin tällöin aluetta,            Sisäasiainministeriö on esittänyt Tielaitoksel-
40345: joka muodostaa selväpiirteisen, toiminnallisesti      le, että läänien vaakunakilpien käytöstä läänien
40346: mahdollisimman itsenäisen talousalueen. Maa-          rajoilla luovutaan ja niiden tilalle yleisten teiden
40347: kunta on yhtenäinen alue, jonka väestöllä on          varsille maakuntien rajoille asetetaan maakun-
40348: yhteinen kulttuuri- ja intressiympäristö. Lisäksi     nan nimeä ja vaakunaa osoittavat kilvet. Liiken-
40349: maakunnalle on ominaista se, että se voidaan          neministeriön mukaan uusi merkitseruistapa
40350: jakaa sisäisesti pienempiin toiminnallisiin aluei-    edellyttää liikenneministeriön liikenteenohjaus-
40351: siin.                                                 laitteista antaman päätöksen (384/1994) 22 §:n
40352:     Maakuntien rajat perustuivat kuntalaisten         muuttamista. Koska maakuntien rajakilpien
40353: asiointi- ja palveluyhteyksiin, yhteistoimintaan      hankkiminen on kiireellinen tehtävä, on liikenne-
40354: naapurikuntien kanssa, työssäkäyntiliikentee-         ministeriö antanut Tielaitokselle oikeuden poi-
40355: seen, laaja-alueisiin kuntayhtymiin, elinkeino-       keta edellä mainitun päätöksen määräyksistä sii-
40356: elämän yhteyksiin sekä kulttuuri- ja historialli-     nä tapauksessa, ettei päätöstä ole ehditty muut-
40357: siin perinteisiin.                                    taa 1.9.1997 mennessä.
40358:     Sen johdosta, ettei edellä todettu maakuntaja-        Maakuntien nimi- ja vaakunakilpien sijoitta-
40359: ko kaikilta osin enää vastannut toiminnallis-ta-      misella maakuntien rajoille on teiden käyttäjille,
40360:                                          KK 244/1997 vp                                           3
40361: 
40362: etenkin matkailijoille suuri informaatiomerkitys   ten vanhojen maakuntien aluejakoa, on tarkoi-
40363: sekä itse maakunnille huomattava identiteetti-     tuksenmukaista säilyttää myös tienkäyttäjien tie-
40364: merkitys. Lisäksi, kun maakunnan liittojen alue-   toisuudessa näistä perinteistä kertovat nimet ja
40365: jako eli maakuntajako noudattaa lähinnä entis-     vaakunat.
40366:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1997
40367: 
40368:                                                                        Ministeri Jouni Backman
40369: 4                                            KK 244/1997 vp
40370: 
40371: 
40372: 
40373: 
40374:                                          Tili Riksdagens Talman
40375: 
40376:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          På grund av att den ovan nämnda landskaps-
40377: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         indelningen inte längre till alla delar motsvarade
40378: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       de funktionellt-ekonomiska områdena, fattade
40379: man Klaus Bremer undertecknade spörsmål nr             statsrådet 6.2.1997 ett nytt pricipbeslut om fören-
40380: 244:                                                   hetligande av statliga regionindelningar. Statsrå-
40381:                                                        dets principbeslut innebär att förbunden på land-
40382:           Anser Regeringen att det är mindre           skapsnivå, dvs. landskapsindelningen, utgör
40383:        viktigt att våra stammars traditionella         grund för de statliga regionindelningarna. Detta
40384:        vapen får utvisa gränserna för våra nio         är redan fallet i fråga om länsindelningen samt
40385:        ursprungliga nationella landskap än att         arbetskrafts- och näringscentralernas regionin-
40386:        gränserna för de 19 senare tillkomna            delning, enligt de statsrådsbeslut (121/1997 och
40387:        konstgjorda landskapen utmärks i vägnä-         122/1997) som utfårdats med stöd av lagar som
40388:        tet, och                                        antagits av riksdagen.
40389:           vad ämnar Regeringen göra för att               Med landskapsindelningen avses i principbe-
40390:        också gränserna för våra historiska land-       slutet regionplansindelningen enligt 18 § bygg-
40391:        skap, roten till vår nationella identitet, på   nadslagen (37011958) samt den på denna lag ba-
40392:        ett sätt som de förtjänar utmärks i vägnä-      serade områdesindelning av förbunden på land-
40393:        tet?                                            skapsnivå som avses i lagen om regional utveck-
40394:                                                        ling (1135/1993).
40395:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Enligt den nya länsstyrelselagen (22/1997)
40396: anföra följande:                                       finns på det finska fastlandet fr.o.m. den 1 sep-
40397:                                                        tember 1997 fem län. Den länsstyrelse som inrät-
40398:    Statsrådet fastställde i sitt principbeslut av      tas i varje Iän är myndighet som närmast sköter
40399: 8.7.1992 principerna för förenhetligande av re-        administrativa uppgifter och som representerar
40400: gionindelningen inom förvaltningen samt den            centralförvaltningen inom sitt omräde. Länssty-
40401: landskapsindelning som utgör grunden för för-          relsernas ställning i den statliga regionalförvalt-
40402: enhetligandet. 1 beslutet uppställdes som mål att      ningen är densamma som de övriga regionalför-
40403: länen samt regionindelningen i fråga om den di-        valtningsmyndigheternas. Eftersom det beträf-
40404: striktsförvaltning som är viktig för den samhälle-     fande länsindelningen är fråga om verksamhets-
40405: liga och regionala utvecklingen och, i mån av          områden för endast en typ av statlig regionalför-
40406: möjlighet också den övriga distriktsförvaltning-       valtningsmyndighet, finns det ingen grund för att
40407: en, motsvarar landskapsindelningen så att enhe-        länens vapensköldar skall finnas vid länsgränser-
40408: terna består av ett eller flera landskap.              na.
40409:    Med landskap avsågs då ett område som utgör            Förbunden på landskapsnivå har det huvud-
40410: en klart avgränsad och i funktionellt hänseende        sakliga ansvaret för utvecklandet av regionerna.
40411: så självständig ekonomisk region som möjligt.          Förbunden på landskapsnivå företräder uttryck-
40412: Landskapet är ett enhetligt område vars befolk-        ligen sin region och dess kommuner. Verksam-
40413: ning har en gemensam kultur- och intressemiljö.        hetsområdena för förbunden på landskapsnivå
40414: Typiskt för ett landskap är dessutom att det           utgör i enlighet med vad som sagts ovan grunden
40415: internt kan indelas i mindre, funktionella områ-       för regionindelningarna inom regionalförvalt-
40416: den.                                                   ningen.
40417:    Landskapsgränserna baserar sig på förbindel-           lnrikesministeriet har föreslagit Vägverket att
40418: serna när det gäller kommuninvånarnas skötsel          användningen av länens vapensköldar vid läns-
40419: av ärenden och service, samarbetet med grann-          gränserna frångås och att i stället för dem invid
40420: kommuner, pendlingstrafiken, regionalt vid-            de allmänna vägarna vid landskapsgränserna
40421: sträckta samkommuner, förbindelserna med nä-           placeras skyltar med landskapets namn och dess
40422: ringslivet samt kulturarvet och de historiska tra-     vapen. Enligt trafikministeriet förutsätter det
40423: ditionerna.                                            nya sättet att märka ut gränserna en ändring av
40424:                                            KK 244/1997 vp                                           5
40425: 
40426: 22 § trafikministeriets bes1ut om trafikanord-       formativ betyde1se för väganvändarna, i synner-
40427: ningar (384/1994) Eftersom anskaffningen av          het turister, och är från identitetssynpunkt vik-
40428: sky1tarna till1andkapsgränserna är en brådskan-      tigt för 1andskapen sjä1va. Då regioninde1ningen
40429: de uppgift, har trafikministeriet gett Vägverket     i fråga om förbunden på 1andskapsnivå, dvs.
40430: rätt att avvika från bestämme1serna i det ovan       1andskapsinde1ningen, dessutom i hög grad fö1jer
40431: nämnda bes1utet i det fallet att bes1utet inte har   regioninde1ningen i fråga om de gam1a 1andska-
40432: hunnit ändras den 1 september 1997.                  pen, är det ändamå1senligt att också väganvän-
40433:    Att sky1tar med 1andskapens namn och vapen        darna påminns om de namn och vapen som be-
40434: p1aceras ut vid 1andskapsgränserna har stor in-      rättar om dessa traditioner.
40435: 
40436:      He1singfors den 10 apri1 1997
40437: 
40438:                                                                           Minister Jouni Backman
40439:                                              KK 245/1997 vp
40440: 
40441: Kirjallinen kysymys 245
40442: 
40443: 
40444: 
40445: 
40446:                                     Jaakko Laakso /vas ym.: Suomalaisten opiskelijoiden lukukausi-
40447:                                        maksujen kohtuullistamisesta Tarton yliopistossa
40448: 
40449: 
40450:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
40451: 
40452:      Suomalaisten opiskelijoiden määrä Viron kor-      maksuja korotetaan niin, että lääketieteellisen
40453: keakouluissa, erityisesti Tarton yliopistossa on       tiedekunnan ulkomaalaisilta opiskelijoilta peri-
40454: viime vuosina kasvanut merkittävästi. Suomalai-        tään 20 000 Viron kruunua ja muiden tiedekun-
40455: set ovat nykyisin suurin ulkomaalaisten opiskeli-      tien ulkomaalaisilta opiskelijoilta 15 000 kruu-
40456: joiden ryhmä virolaisissa korkeakouluissa. Yk-         nua lukukausimaksua.
40457: sin Tartossa suomalaisia opiskelee nykyisin jo yli         Suomalaiset opiskelijat ovat kokeneet tilan-
40458: kolmesataa.                                            teen epäoikeudenmukaiseksi, koska muutos tuli
40459:      Suomalaiset opiskelijat ovat tuoneet virolai-     voimaan ilman yliopiston etukäteistä tiedotta-
40460: siin korkeakouluihin maan kaipaamaa kansain-           mista. Lisäksi lukukausimaksujen korotukset
40461: välisyyttä. Samalla suomalaiset ovat oppineet          eivät ole missään suhteessa opiskelijoista aiheu-
40462: viron kielen ja voineet kotiin palattuaan välit-       tuviin kustannuksiin. Helposti syntyy vaikutel-
40463: tää tietoaja myönteistä kuvaa naapurimaastam-          ma siitä, että Tarton yliopistonjohdon tavoittee-
40464:  me.                                                   na on ulkomaalaisilta, erityisesti suomalaisilta
40465:      Tarton yliopisto on perinyt ulkomaalaisilta       perittävien lukukausimaksutulojen           maksi-
40466:  opiskelijoilta lukukausimaksuja, joiden puitteis-     moiminen.
40467:  ta määrää Viron hallitus. Lukukausimaksujen               Virossa olevat suomalaisopiskelijat ovat oi-
40468:  suuruudeksi Viron hallitus määräsi 18.7.1995          keutettuja suomalaiseen opintotukeen, joka
40469:  12 000 Viron kruunua. Korkeakoulut ovat voi-          koostuu opintorahasta, opintorahan asumisli-
40470:  neet itse määrätä lukukausimaksut ohjearvoa 25        sästä sekä opintolainan valtiontakauksesta.
40471:  prosenttia suuremmiksi tai pienemmiksi. Näin          Opintoraha ja sen asumislisä on mahdollista saa-
40472:  lukukausimaksut ovat voineet olla joko 9 000          da Viroon täysimääräisenä, jolloin suomalais-
40473:  kruunua tai 15 000 kruunua.                           opiskelijoilla on käytettävissä kuukaudessa 2 440
40474:      Tarton yliopisto määräsi 12.9.1995 15 000         markkaa.
40475:  kruunun suuruisen lukukausimaksun lääketie-               Vaikka elinkustannukset Virossa ovat Suo-
40476:  teellisessä tiedekunnassa opiskeleville ja 12 000     mea alhaisemmat, on opiskelijoiden toimeentulo
40477:  kruunun suuruisen lukukausimaksun muissa tie-         niukka mm. ulkomaalaisilta perittävien huomat-
40478:  dekunnissa opiskeleville ulkomaalaisille opiske-      tavasti korkeampien vuokrien takia. Lukukausi-
40479:  lijoille. Näin yhden opiskeluvuoden hinta on          maksujen yllättävä korottaminen saattaa johtaa
40480:  24 000 tai 30 000 Viron kruunua. Kyse on noin         tilanteeseen, jossa joidenkin suomalaisten opis-
40481:  9 000-12 000 Suomen markasta.                         kelijoiden on keskeytettävä opintonsa Tarton
40482:      Viron hallitus päätti 30.7.1996 korottaa luku-    yliopistossa.
40483:  kausimaksun ohjeellisen suuruuden 20 000 Viron            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40484:  kruunuun. Päätökseen sovellettiin aiempaa             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
40485:   sääntöä, jolla korkeakoulu saattoi poiketa mää-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
40486:   räyksestä 25 prosenttia kumpaankin suuntaan.         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40487:   Uuden päätöksen mukaan lukukausimaksun
40488:   suuruus on siten korkeakoulujen päätöksestä                    Aikooko Hallitus keskustella Tarton
40489:   riippuen 15 000-25 000 Viron kruunua.                       yliopistossa opiskelevien suomalaisten
40490:       Lukukausimaksut määrätään aina lukuvuo-                 opiskelijoiden lukukausimaksujen korot-
40491:   deksi kerrallaan. Tarton yliopisto päätti syksyllä          tamisesta Viron viranomaisten kanssa,
40492:   1996 pitää lukukausimaksut ennallaan. Kuiten-               jotta lukukausimaksujen suuruus olisi
40493:   kin vuodenvaihteen jälkeen on ilmoitettu, että              kohtuullinen, ja
40494: 
40495:  279001
40496: 2                                       KK 245/1997 vp
40497: 
40498:         mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo             laisten opintotuki vastaisi paremmin
40499:       ryhtyä, jotta Virossa opiskelevien suoma-          opiskelun kustannuksia?
40500: 
40501:     Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1997
40502: 
40503:         Jaakko Laakso /vas            Erkki Pulliainen /vihr      Jukka Gustafsson /sd
40504:         Hannu Takkula /kesk           Kaarina Dromberg /kok       Sakari Smeds /skl
40505:                                       Klaus Bremer /r
40506:                                             KK 245/1997 vp                                             3
40507: 
40508: 
40509: 
40510: 
40511:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
40512: 
40513:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         * humanistiset tieteet, oikeustiede, teologia:
40514: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,             II 000 EEK x 1,0 = II 000 EEK
40515: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        * yhteiskunta- ja taloustieteet sekä terveyden-
40516: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jaakko              hoito: 11 000 x 1,1 = 12 100 EEK
40517: Laakson ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         * psykologia: 11 000 x 1,3 = 14 300 EEK
40518: sen n:o 245:                                           * pedagogiikka: 11 000 x 1,4 = 15 400 EEK
40519:                                                        * tekniikka, farmasia, liikuntatieteet 11 000 x
40520:           Aikooko Hallitus keskustella Tarton            2,0 =22 000 EEK
40521:        yliopistossa opiskelevien suomalaisten          * maa- ja metsätalous sekä luonnontieteet:
40522:        opiskelijoiden Jukukausimaksujen korot-           11 000 x 2, 1 =23 100 EEK
40523:        tamisesta Viron viranomaisten kanssa,           * lääketiede, eläinlääketiede sekä musiikki, tai-
40524:        jotta lukukausimaksujen suuruus olisi             de ja teatteri: II 000 x 4,0 =44 000 EEK
40525:        kohtuullinen, ja                                * hammaslääketiede (erikoistuminen): II 000 x
40526:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           6,6 =72 600 EEK.
40527:        ryhtyä, jotta Virossa opiskelevien suoma-
40528:        laisten opintotuki vastaisi paremmin                Ulkomaisilta opiskelijoilta perittävä lukukau-
40529:        opiskelun kustannuksia?                         simaksu tulee saatujen tietojen mukaan määräy-
40530:                                                        tymään edellä mainittujen vuotuisavustusten pe-
40531:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           rusteella. Tällöin lukukausimaksun suuruus
40532: vasti seuraavan:                                       vaihtelee - opiskelualasta riippuen - 5 500
40533:                                                        EEKnja 36 300 EEKn välillä. Todettakoon, että
40534:    Viron korkeakoulut ovat lukuvuonna 1996-            Viron korkeakouluille ei myönnetä valtionavus-
40535: 97 Viron hallituksen päätöksen mukaisesti voi-         tusta ulkomaisten opiskelijoiden opiskelusta
40536: neet periä ulkomaisilta opiskelijoilta lukukausi-      aiheutuvien kulujen peittämiseksi. Viron omista
40537: maksua 20 000 Viron kruunua (EEK) kuitenkin            korkeakouluopiskelijoista 38,5 % maksaa itse
40538: siten, että korkeakoulut voivat poiketa päätök-        opiskelustaan aiheutuvat kustannukset täysi-
40539: sestä 25 % kumpaankin suuntaan. Lukukausi-             määräisinä.
40540: maksu on näin ollen voinut olla 15 000-25 000              Lukukausimaksuasiaa käsitellään parhail-
40541: EEK (30 000-50 000 EEK/opiskeluvuosi)                  laan Viron hallituksessa ja päätös on odotettavis-
40542: asianomaisessa korkeakoulussa opiskeltavaa ai-         sa piakkoin.
40543: netta koskevasta päätöksestä riippuen.                     Opintotuki on tarkoitettu opiskelijan päivit-
40544:    Vuodesta 1997 perittäviä maksuja koskevissa         täisten elinkustannusten kattamiseksi. Korkea-
40545: neuvotteluissa Viron opetusministeriö ja Viron         koulussa ulkomailla opiskelevan opintoraha on
40546: korkeakoulut ovat sopineet, että korkeakoulujen        sama kuin kotimaassa, jolloin 20 vuotta täyttä-
40547: perimät lukukausimaksut vastaavat budjetin             neen opiskelijan opintoraha on enintään 1 540
40548: kautta korkeakouluille myönnettävää vuotuista          mk/kk. Asumislisä on 900 mk/kk eräitä alhaisen
40549: valtionavustusta. Myönnettävän valtionavus-            vuokratason maita lukuun ottamatta. Virossa
40550: tuksen perusosa on tällä hetkellä II 000 EEK/          opiskelevalle myönnetään asumislisää 450 mk/
40551: opiskelija/vuosi. Summaa pyritään nostamaan            kk tai vuokran määrän mukaan enintään 900
40552: vuonna 1998.                                           mk/kk. Opintolainan valtiontakaus myönnetään
40553:     Eri aineita opiskelevista virolaisista opiskeli-   korotettuna ja sen perusmäärä on 2 100 mk/kk.
40554: joista aihetuvien kustannusten kattamiseksi            Opintotukea ei myönnetä korotettuna ulkomail-
40555: maksetaan vuotuisavustusta korkeakouluille             la tapahtuvaa opiskelua varten lukukausimaksu-
40556: seuraavia kertoimia käyttäen:                          jen tai matkakustannusten perusteella.
40557: 4                                         KK 245/1997 vp
40558: 
40559:    Opintotuki opintorahoineen ja asumislisineen     Mainittakoon, että valtuuskuntaan kuului myös
40560: on Virossa opiskelevalle näin ollen enintään        Viron nykyinen opetusministeri Mait Klaassen.
40561: 2 440 mk/kk. Tämä vastaa n. 6 300 Viron kruu-          Suomen ja Viron välisen vuonna 1938 solmi-
40562: nua. Todettakoon, että Viron keskipalkka vuo-       tun Ga vuonna 1992 uudelleen vahvistetun) hen-
40563: den 1997 ensimmäisellä vuosineljänneksellä oli      kistä yhteistyötä koskevan sopimuksen perus-
40564: 1 320 kruunua.                                      teella osapuolet kokoontuvat säännöllisesti tar-
40565:    Viron silloinen opetusministeri Rein Loik vie-   kastelemaan yhteistyön kehittymistä. Seuraavan
40566: raili opetusministeriössä 6.3.1997 yhdessä Viron    kerran sopimuspuolet kokoontuvat vuonna
40567: korkeakoulujen rehtoreista ja vararehtoreista       1998, jolloin voidaan arvioida sopimuksen tar-
40568: koostuvan valtuuskunnan kanssa. Käydyissä           koitusten toteutumista laajemmin mm. toisessa
40569: keskusteluissa käsiteltiin myös ajankohtaista       maassa opiskelemisen osalta.
40570: lukukausimaksuasiaa. Keskusteluja jatketaan.
40571:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1997
40572: 
40573:                                                             Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
40574:                                            KK 245/1997 vp                                             5
40575: 
40576: 
40577: 
40578: 
40579:                                        Tili Riksdagens Talman
40580: 
40581:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      * teknik, farmaci, idrottsvetenskaper: II 000 x
40582: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         2,0 =22 000 EEK
40583: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-     * jord- och skogsbruk samt naturvetenskaper:
40584: man Jaakko Laakso m.fl. undertecknade spörs-            II 000 x 2,1 = 23 I 00 EEK
40585: mål nr 245:                                          * medicin, veterinärmedicin samt musik, konst
40586:                                                         och teater: II 000 x 4,0 =44 000 EEK
40587:           A vser Regeringen diskutera en höjning     * odontologi (specialisering): II 000 x 6,6 =
40588:        av terminsavgifterna för finländare som         72 600 EEK
40589:        studerar i Dorpat universitet med de est-
40590:        niska myndigheterna så att storleken på           De terminsavgifter som skall bäras upp hos
40591:        terminsavgiften vore skälig, och              utländska studerande kommer enligt uppgift att
40592:           vilka åtgärder avser Regeringen vidta      bestämmas på basis av dessa årliga understöd.
40593:        för att studiestödet tili finländare som      Terminsavgifterna varierar alltså beroende på
40594:        studerar i Estland bättre motsvarade          studieområde mellan 5 500 EEK och 36 300
40595:        kostnaderna för studierna?                    EEK. Det mä nämnas att de estniska högskolor-
40596:                                                      na inte beviljas statsunderstöd för att täcka kost-
40597:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        naderna för utländska studerande. Av landets
40598: anföra följande:                                     egna högskolestuderande beta1ar 38,5% själv
40599:                                                      kostnaderna för sina studier tili fullt belopp.
40600:     De estniska högskolorna har läsåret 1996-97          Terminsavgiftsfrågan behandlas som bäst i
40601: enligt ett beslut av den estniska regeringen kun-    den estniska regeringen och ett beslut är att vänta
40602: nat uppbära en terminsavgift på 20 000 estniska      inom kort.
40603: kronor (EEK) hos utländska studerande, dock så           Studiestödet är avsett att täcka den studeran-
40604: att högskolorna kan avvika 25% åt båda hållen        des dagliga levnadskostnader. Studiepenningen
40605: från beslutet. Terminsavgiften har såiedes kun-      tili studerande som studerar vid utiändska hög-
40606: nat vara 15 000-25 000 EEK (30 000-50 000            skolor är lika stor som i hemlandet och alltså tili
40607: EEK/studieår) beroende på bes1utet för det ämne      en studerande som fyllt 20 år högst 1 540 mk/
40608: som studeras i högskolan.                            mån. Bostadstillägget är 900 mk/mån. med un-
40609:     1de förhandiingar som har förts om avgifterna    dantag för vissa Iänder med 1åg hyresnivå. För
40610: för 1997 har Estlands undervisningsministerium       dem som studerar i Estland är bostadstillägget
40611: och de estniska högskolorna kommit överens om        450 mk/mån eller beroende på hyran högst 900
40612: att de terminsavgifter som högsko1orna bär upp       mk/mån. Statsborgen för studielån beviljas med
40613: skall matsvara det årliga statsunderstödet som       förhöjning och grundbeioppet är 2 100 mk/mån.
40614: högskolorna får via budgeten. Grunddelen för         Förhöjt studiestöd beviljas inte för studier utom-
40615: statsunderstödet är för tillfållet 1I 000 EEK/stu-   lands på basis av terminsavgifter eller resekostna-
40616: derande/år. A vsikten är att höja summan år          der.
40617:  1998.                                                   Studiestödet inklusive studiepenning och bo-
40618:     För att täcka kostnaderna för estniska stude-    stadstillägg är således för den som studerar i
40619: rande i o1ika ämnen utbetaias årliga understöd       Estland högst 2 440 mk/mån. Detta motsvarar ca
40620: tili högsko1orna eniigt följande koefficienter:      6 300 estniska kronor. Det kan noteras att medel-
40621:                                                      lönen i Estland under det första kvartaiet I997
40622: * humanistiska vetenskaper, juridik, teologi:        var 1 320 kronor.
40623:    1I 000 EEK x 1,0 = II 000 EEK                         Dåvarande undervisningsministern i Estland
40624: * samhällsvetenskaper och ekonomiska veten-          Rein Loik besökte undervisningsministeriet den
40625:   skaper samt häisovård: II 000 x I,1 = 12 100       6 mars I997 tilisammans med en delegation be-
40626:   EEK                                                stående av estniska högskolerektorer och prorek-
40627: * psykologi: II 000 x 1,3 = I4 300 EEK               torer. Under de förhandlingar som fördes be-
40628: * pedagogik: II 000 x 1,4 = 15 400 EEK               handlades även den aktuella frågan om termins-
40629: 6                                            KK 245/1997 vp
40630: 
40631: avgifter. Diskussionerna kommer att fortsätta.         (och ratificerades på nytt 1992) träffas parterna
40632: Det må nämnas att även den nuvarande under-            regelbundet för att granska utvecklingen av sam-
40633: visningsministern i Estland Mait Klaassen hörde        arbetet. Nästa gång träffas avtalsparterna 1998,
40634: till delegationen.                                     då en bedömning av hur syftet med avtalet har
40635:     På basis av ett avtal om intellektuellt samarbe-   nåtts kan göras på en bredare bas bl.a. i fråga om
40636: te mellan Finland och Estland som träffades 1938       studier i det andra landet.
40637:      Helsingfors den 10 april 1997
40638: 
40639:                                                         Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
40640:                                           KK 246/1997 vp
40641: 
40642: Kirjallinen kysymys 246
40643: 
40644: 
40645: 
40646: 
40647:                                   Pia Viitanen /sd: Nuorten asumismahdollisuuksien parantamisesta
40648: 
40649: 
40650: 
40651:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
40652: 
40653:    Työttömyys ja työmarkkinoiden epävarmuus         Erilaisia asumisvaihtoehtoja on oltava, mutta
40654: ovat merkinneet muutoksia myös nuorten asu-         ennen kaikkea oman asumisuran aloittamisen on
40655: misessa. Nuorten halukkuus sitoutua omistus-        oltava mahdollista. Kohtuuhintaisten vuokra-
40656: asumiseen on vähentynyt, samalla kun vuokra-        asuntojen riittävä tarjonta on ehdottoman tär-
40657: ja asumisoikeusasumisen suosio on kasvanut.         keää nuorten itsenäisen asumisen mahdollistu-
40658: Omistusasumisen riskejä on vähennetty mm.           miseksi.
40659: asp-järjestelmällä ja valtion takaaroilla asunto-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40660: lainoilla.                                          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40661:     Asumisoikeusasumisesta on kehittynyt var-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40662: teenotettava vaihtoehto omistus- ja vuokra-asu-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40663: miselle. Nuoren ensimmäinen oma koti on kui-
40664: tenkin yleisimmin vuokra-asunto. Vuokra-asun-                   Miten Hallitus aikoo huolehtia nuor-
40665: tojen tarve on lisääntynyt, ja samanaikaisesti               ten mahdollisuuksista itsenäiseen asumi-
40666: etenkin yliopistokaupunkien keskustoissa vuok-               seen ja varmistaa kohtuuhintaisten vuok-
40667: rat ovat nousseet voimakkaasti. Vuokrasäänte-                ra-asuntojen riittävän tarjonnan?
40668:  lyn purkamisen vaikutukset alkavat nyt näkyä.
40669: 
40670:       Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1997
40671: 
40672:                                           Pia Viitanen /sd
40673: 
40674: 
40675: 
40676: 
40677:  279001
40678: 2                                          KK 246/1997 vp
40679: 
40680: 
40681: 
40682: 
40683:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
40684: 
40685:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       pailussa ymmärrettävästi pärjää. Omistusasun-
40686: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        noissa on asuinalue perinteisesti vaikuttanut
40687: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      keskeisesti asunnon hintaan; nyt sama ilmiö le-
40688: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pia Viita-      viää myös vuokra-asumiseen. Vuokrien nousu
40689: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         keskusta-alueilla ei kuitenkaan heijastu kovin
40690: 246:                                                 kauas, vaan nuorille löytyy yhä edullisia asun-
40691:                                                      toja.
40692:           Miten Hallitus aikoo huolehtia nuor-           Maksukykyinen kysyntä sinänsä johtaa va-
40693:        ten mahdollisuuksista itsenäiseen asumi-      paarahoitteisten vuokra-asuntojen tuotannon ja
40694:        seen ja varmistaa kohtuuhintaisten vuok-      tarjonnan kasvamiseen. Tätä kautta vuokra-asu-
40695:        ra-asuntojen riittävän tarjonnan?             minen on päässyt irti yksipuolisesta sosiaalisesta
40696:                                                      leimautumisesta, mikä on tärkeä yhteiskunnalli-
40697:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         nen kehitysaskeL
40698: vasti seuraavaa:                                        Vuokrataso on kehittynyt kustannusten nou-
40699:                                                      sua vastaavasti. Noin puolet vuokra-asuntokan-
40700:    Siirtyminen kasvukodista omaan asuntoon on        nasta on aravavuokra-asuntoja, joiden vuokra
40701: hyvin tärkeä tapahtuma nuoren itsenäistymisen        on säännelty omakatteiseksi. Näin suuri määrä
40702: ja persoonallisuuden kehityksen kannalta. Halli-     estää käytännössä yleisen vuokratason perus-
40703: tus pyrkii takaamaan siihen edellytykset tuke-       teettoman nousun.
40704: malla sekä asuntojen tuottamista että asumisme-          Asumistuen kokonaismäärä on pysynyt viime
40705: noja.                                                vuosina samassa suuruusluokassa. Tuen ehtoja
40706:    Vuokra-asuntojen määrä on noussut merkit-         on kuitenkinjouduttu tiukentamaan, koska työt-
40707: tävästi viime vuosina. Vaikka asuntotuotanto on      tömyys on tuonut asumistuen piiriin suuren jou-
40708: kokonaisuudessaan vähentynyt, on valtion tuke-       kon vaikeuksiin joutuneita ruokakuntia.
40709: ma sosiaalinen asuntotuotanto pystytty pitä-            Vuokra-asuntojen kysyntä on painottunut
40710: mään aikaisemmalla, korkealla tasolla. Opiske-       pieniin asuntoihin, joita vain jotkin kunnat ovat
40711: lija-asuntotuotannossa on lähes kaikki realistiset   tuottaneet riittävästi. Osa hakijoista haluaa ni-
40712: hankkeet pystytty lainoittamaan.                     menomaisesti taloudellisista syistä muuttaa ny-
40713:    Vuokra-asuntojen kysyntä on lähinnä suur-         kyisestä asunnostaan pienempään huoneistoon.
40714: työttömyyden vuoksi kasvanut samaan aikaan              Kunnissa olisikin syytä seurata entistä tar-
40715: kuitenkin vielä enemmän. Tämä näkyy asunnon-         kemmin asuntoja hakevien kuntalaisten toiveita.
40716: hakujonojen kasvuna kunnissa. Työttömyyden           Ne saattavat muiltakin osin poiketa siitä, mitä
40717: lieventäminen parantaa vuokra-asuntotilannet-        päättäjät nykyisin tarjoavat. Rakentamismäärä-
40718: ta, ja sen hyväksi tehtävä työ on siten arvokasta    ysten mukaan tulee asunnon olla kooltaan vähin-
40719: myös asuntopolitiikan kannalta. Toisaalta myös       tään 20 neliömetriä. Asumistukea maksetaan
40720: tyhjien vuokra-asuntojen vuoksi vaikeuksissa         yhden hengen ruokakunnalle 37 neliömetriin
40721: olevia vuokrataloja on aikaisempaa enemmän.          asti. Arava- ja korkotukituotannossa ylittävät
40722: Näihin irrotetut varat ovat poissa uustuotannos-     pienimmätkin asunnot usein nämä rajat. On sel-
40723: ta. Siksi valtion tukea myönnettäessä on pystyt-     vä, että tästä aiheutuu tarpeettomia kustannuk-
40724: tävä ennakoimaan tuleva paikallinen kysyntä          sia asukkaalle,joskus myös toimeentulotuen tar-
40725: entistä paremmin.                                    vetta. Olisi hyvä, jos asunnonhakijoille tarjottai-
40726:    Vuokra-asuntojen tarjontaan on tullut mu-         siin nykyistä suurempi oikeus valita itse, minkä
40727: kaan elinkeinon harjoittaminen. Suurimpien           suuruisen asunnon he haluavat.
40728: kaupunkien keskusta-alueilla on vuokra-asun-            Etenkään nuoret eivät välttämättä pidä ta-
40729: toja siirtynyt ammattimaisille vuokranantajille.     voitteena asua mahdollisimman väljästi. Monet
40730: Parhailla paikoilla sijaitsevien vuokra-asuntojen    haluavat valita asumisen ja muun kulutuksen
40731: vuokrataso määräytyy kysynnän ja tarjonnan           välillä. Esimerkiksi Nuorisoasuntoliitto on ko-
40732: mukaan, ja pienituloiset nuoret eivät tässä kil-     rostanut pienten asuntojen tärkeyttä, koska ne
40733:                                          KK 246/1997 vp                                            3
40734: 
40735: tulevat edullisimmiksi nuorille. Rahaa jää käy-    kosta, ei valinnasta. Siten voidaan arvioida, että
40736: tettäväksi muuhunkin- myös säästämiseen.           taloudellisen tilanteen parantuessa kevenee pai-
40737:    Ympäristöministeriön teettämän tutkimuk-        ne vuokra-asuntoihin myös nuorten keskuudes-
40738: sen mukaan on nuorten suhtautuminen omistus-       sa. Nuorille oman asunnon hankintaan tarkoi-
40739: asumiseen muuttunut tällä vuosikymmenellä ai-      tettu asp-järjestelmä antaa turvallisen ja samalla
40740: kaisempaa myönteisemmäksi. Nuorten vuokral-        myös edullisen tavan säästää itselleen ensiasun-
40741: la asumisen lisääntyminen on ollut seurausta pa-   to.
40742: 
40743:      Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1997
40744: 
40745:                                                                       Ministeri Sinikka Mönkäre
40746: 4                                           KK 246/1997 vp
40747: 
40748: 
40749: 
40750: 
40751:                                         Tili Riksdagens Talman
40752: 
40753:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen        inte i denna konkurrens. l fråga om ägarbostäder
40754: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran-      har bostadsområdet traditionellt haft en viktig
40755: de medlem av statsrådet översänt följande av          inverkan på bostadspriset; nu sprider sig samma
40756: riksdagsman Pia Viitanen undertecknade spörs-         företeelse också till hyresboendet. De ökade hy-
40757: mål nr 246:                                           rorna i centrumområdena reflekteras dock inte
40758:                                                       långt bort, utan ungdomar kan alltjämt hitta
40759:           På vilket sätt ämnar Regeringen till-       förmånliga bostäder.
40760:        godose ungdomarnas möjligheter att bo             Efterfrägan som bygger pä god betalningsför-
40761:        självständigt och säkra ett tillräckligt ut-   måga leder i sig till ett ökat utbud och ökad
40762:        bud på hyresbostäder tili skäliga priser?      produktion av hyresbostäder. Därigenom inne-
40763:                                                       bär det inte längre ett socialt stigma att man bor
40764:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         på hyra, vilket är ett viktigt samhälleligt fram-
40765: anföra följande:                                      steg.
40766:                                                          Stegringen i hyresnivån har utvecklats på sam-
40767:    Flyttningen hemifrån till en egen bostad är        ma sätt som kostnadsstegringen. Ungefår hälften
40768: mycket viktig med tanke på ungdomarnas själv-         av hyresbostäderna är aravahyresbostäder, där
40769: ständighet och deras personlighetsutveckling.         hyran är reglerad sä att den täcker utgifterna. Ett
40770: Regeringen strävar efter att säkra förutsättning-     så stort antal förhindrar i praktiken att den ali-
40771: arna för detta genom att stöda såväl bostadspro-      männa hyresnivån stiger grundlöst.
40772: duktionen som boendeutgifterna.                          Det totala beloppet för bostadsbidraget har
40773:    Antalet hyresbostäder har under de senaste         under de senaste åren legat i samma storleks-
40774: åren ökat betydligt. Oavsett att bostadsproduk-       klass. Men villkoren för bostadsbidraget har
40775: tionen över lag har avtagit, har det varit möjligt    måst skärpas. Det är främst hushåll som råkat
40776: att bibehålla den statligt understödda sociala        i svårigheter pä grund av arbetslöshet som nu
40777: bostadsproduktionen på den tidigare höga ni-          har kommit inom ramen för bostadsbidraget.
40778: vån. 1fråga om produktioneo av studentbostäder           Efterfrägan pä hyresbostäder gäller främst
40779: har lån kunnat beviljas för så gott som samtliga      små bostäder, som bara vissa kommuner har
40780: realistiska projekt.                                  byggt i tillräcklig omfattning. En del av de sökan-
40781:    Efterfrågan på hyresbostäder har, huvudsakli-      de vill uttryckligen av ekonomiska skäl flytta från
40782: gen på grund av massarbetslösheten, dock under        sin nuvarande bostad till en mindre lägenhet.
40783: samma tid ökat ännu mer. Detta kommer fram i             Kommunerna har skäl att alit mer noggrant
40784: form av längre bostadsköer i kommunerna. Om           studera vilka önskemål de bostadssökande kom-
40785: arbetslösheten minskar, förbättras situationen i      muninvånarna har. De kan också i andra hänse-
40786: fråga om tillgången till hyresbostäder, och det       enden avvika från vad beslutsfattarna nuförtiden
40787: arbete som kan göras i detta hänseende är alltså      erbjuder. Enligt byggbestämmelserna skall en
40788: också bostadspolitiskt värdefullt. Å andra sidan      bostad ha minst 20 kvadratmeters areal. Tili ett
40789: finns det också nu fler tomma hyresbostäder och       en persons hushäll betalas bostadsbidrag upp tili
40790: fler hyreshus med ekonomiska svårigheter än ti-       37 kvadratmeter. 1 aravaproduktioneo och den
40791: digare. De medel som måste anslås för ändamålet       räntestödda produktioneo är också de minsta
40792: kan inte anvisas för bostadsproduktion. Därför        bostäderna ofta större än så. Det är klart att detta
40793: måste man, då statligt stöd beviljas, bättre kunna    orsakar onödiga kostnader för de boende, ofta
40794: förutse den lokala efterfrågan.                       också behov av utkomststöd. Det vore bra om de
40795:    1 utbudet på hyresbostäder ingår nu också en       bostadssökande kunde erbjudas större rätt att
40796: näring. 1 de största städernas centrumområden         själva välja hur stor bostad de vill ha.
40797: har yrkesmässiga hyresvärdar börjat ta över.             1 synnerhet ungdomar anser det inte ound-
40798: Hyresnivån på hyresbostäder med det bästa läget       gängligt att bo så rymligt som möjligt. Mänga vill
40799: bestäms enligt efterfrågan och utbud, och ungdo-      välja mellan boende och annan konsumtion. Till
40800: mar med små inkomster klarar sig förståeligt nog      exempel Ungdomsbostadsförbundet har betonat
40801:                                           KK 246/1997 vp                                           5
40802: 
40803: hur viktiga små bostäder är, eftersom de ställer    Att ungdomarna i ökad utsträckning bor på hyra
40804: sig förmånligare för ungdomarna. Då blir det        beror på nödtvång, inte på att de väljer att göra
40805: pengar över tili annat- också tili att spara.       så. Då kan man räkna med att i och med att den
40806:    Enligt en undersökning som miljöministeriet      ekonomiska situationen lättar, minskar trycket
40807: låtit göra har ungdomarnas inställning till ägar-   på hyresbostäderna också bland ungdomarna.
40808: boende under detta decennium blivit positivare.
40809: 
40810:      Helsingfors den 2 april 1997
40811: 
40812:                                                                        Minister Sinikka Mönkäre
40813:                                            KK 247/1997 vp
40814: 
40815: Kirjallinen kysymys 247
40816: 
40817: 
40818: 
40819: 
40820:                                   Tuija Maaret Pykäläinen /vihr ym.: Palkkasotilaiden käytön kieltä-
40821:                                       mistä koskevan YK:n sopimuksen allekirjoittamisesta
40822: 
40823: 
40824:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
40825: 
40826:    Palkkasotilaana tarkoitetaan Yhdistyneiden        säja omien sanojensa mukaan myös vuoden ajan
40827: Kansakuntien asiaa käsitelleen raportin mukaan       puolustusvoimissa.
40828: sodankäynnin ja rikollisen toiminnan ammatti-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40829: laista, joka sekaantuu toisen maan konfliktiin       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
40830: rahallista korvausta vastaan.                        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
40831:    YK hyväksyi vuonna 1989 kansainvälisen so-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40832: pimuksen, joka kieltää palkkasotilaiden värvää-
40833: misen, käytön, rahoituksen ja kouluttamisen.                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
40834: Suomi ei ole allekirjoittanut YK:n palkkasotilas-           siin YK:n palkkasotilaita koskevan sopi-
40835: sopimusta, eikä Suomen lainsäädäntö tunne                   muksen allekirjoittamiseksi, ja
40836: koko kysymystä.                                                 pitääkö Hallitus tarpeellisena määri-
40837:    Pääesikunnan tiedottajan Erkki Paukkusen                 tellä rikosoikeudellisesti tai muutoin Suo-
40838: Suomen Kuvalehteen vastikään antaman haas-                  men kannan palkkasotilaiksi värväyty-
40839: tattelun mukaan puolustusvoimilla ei ole virallis-          viin, sekä
40840: ta kantaa palkkasotilaiden käyttöön. Saman                      pitääkö Hallitus tarkoituksenmukai-
40841: haastattelun mukaan suomalainen Kroatianjou-                sena ja asiallisena palkkasotilaiksi vär-
40842: koissa Bosniassa taistellut palkkasoturi on Suo-            väytyneiden käyttöä maanpuolustukseen
40843: meen palattuaan toiminut kouluttajana valtion               liittyvissä koulutustehtävissä?
40844: tukemassa vapaaehtoisessa maanpuolustustyös-
40845: 
40846:       Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1997
40847:                      Tuija Maaret Pykäläinen /vihr            Reino Laine /vas
40848:                      Paavo Nikula /vihr                       Jorma Kukkonen /sd
40849: 
40850: 
40851: 
40852: 
40853:  279001
40854: 2                                            KK 247/1997 vp
40855: 
40856: 
40857: 
40858: 
40859:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
40860: 
40861:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ensimmäisen lisäpöytäkirjan sisältämästä palk-
40862: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kasotilaan määritelmästä, jonka Suomi on pöy-
40863: olette 19 päivänä maaliskuuta 1997 päivätyllä          täkirjan ratifioidessaan hyväksynyt (SopS 82/
40864: kirjeellä toimittanut valtioneuvoston asianomai-       1980). Yleissopimuksen hyväksymisen yhteydes-
40865: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija         sä pitämässään puheenvuorossa Tanska Pohjois-
40866: Maaret Pykäläisen ym. näin kuuluvan kirjallisen        maiden puolesta totesi, että valtioita ei voida
40867: kysymyksen n:o 247:                                    pitää vastuullisina kansalaistensa toiminnasta
40868:                                                        palkkasotilaina, koska valtion on mahdotonta
40869:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        valvoa sitä, aikooko valtiosta ulkomaille mat-
40870:        siin YK:n palkkasotilaita koskevan sopi-        kustava henkilö ryhtyä ulkomailla palkkasoti-
40871:        muksen allekirjoittamiseksi, ja                 laaksi. Palkkasotilastoimintaa Suomi sinänsä pi-
40872:            pitääkö Hallitus tarpeellisena määri-       tää tuomittavana, mikä seikka on tuotu esille
40873:        tellä rikosoikeudellisesti tai muutoin Suo-     muun muassa pohjoismaisissa äänestysselityk-
40874:        men kannan palkkasotilaiksi värväyty-           sissä, kun Yhdistyneiden Kansakuntien III ko-
40875:        viin, sekä                                      mitea käsitteli vuosina 1986, 1987 ja 1991 asia-
40876:            pitääkö Hallitus tarkoituksenmukai-         kohtaa palkkasotureiden käyttäminen keinona
40877:        sena ja asiallisena palkkasotilaiksi vär-       vahingoittaa ihmisoikeuksia ja ehkäistä kanso-
40878:        väytyneiden käyttöä maanpuolustukseen           jen itsemääräämisoikeuden harjoittaminen.
40879:        liittyvissä koulutustehtävissä?                    Sotilaallista järjestäytymistä koskevat sään-
40880:                                                        nökset Suomen lainsäädännössä on laadittu pi-
40881:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            täen lähtökohtana Suomen omaa turvallisuutta.
40882: taen seuraavaa:                                        Maanpetosta koskevat säännökset kriminalisoi-
40883:                                                        vat palvelemisen sellaisissa vihollisen sotilas- tai
40884:     Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous hy-         siviilitehtävissä, jotka välittömästi edistävät so-
40885: väksyi äänestyksettä 4.12.1989 palkkasotilaiden        tatoimia Suomea vastaan (rikoslain 12luvun 3 §
40886: värväyksen, käytön, rahoituksen ja koulutuksen         (578/1995)). Vastaavasti valtiopetolliseen toi-
40887: ehkäisemistä koskevan kansainvälisen yleissopi-        mintaan tähtäävän sotilaallisen järjestäytymisen
40888: muksen. Sopimuksen on tähän mennessä ratifi-           kriminalisointi suuntautuu Suomen yhteiskunta-
40889: oinut tai siihen on liittynyt 11 valtiota: Barbados,   järjestyksen suojaamiseen (rikoslain 13 luku).
40890: Georgia, Kamerun, Kypros, Italia, Malediivit,          Rikoslain 16luvun 22 pykälän nojalla on kiellet-
40891: Seychellit, Surinam, Togo, Turkmenistanja Uk-          ty Suomen kansalaisen pestaaminen vieraan val-
40892: raina. Sopimuksen ovat lisäksi allekirjoittaneet       tion sotapalvelukseen eli suomalaisiin kohdistu-
40893: Angola, Jugoslavian sosialistinen liittotasavalta,     va värväystoiminta.
40894: Kongo, Marokko, Nigeria, Puola, Romania,                  Palkkasotilaiden värväyksen, käytön, rahoi-
40895: Saksa, Uruguay, Valko-Venäjä ja Zaire. Sopi-           tuksen ja koulutuksen ehkäisemistä koskevan
40896: mus oli avoinna allekirjoittamista varten              kansainvälisen yleissopimuksen 2 artiklan mu-
40897: 31.12.1990 saakka, minkä jälkeen valtiot voivat        kaan rangaistavaksi tulisi säätää värväystoimin-
40898: liittyä siihen. Sopimus vaatii 22 ratifiointia tai     nan lisäksi palkkasotilaiden käyttäminen, ra-
40899: liittymistä tullakseen kansainvälisesti voimaan.       hoittaminen tai kouluttaminen. Yleissopimuk-
40900: Sen vuoksi ei ole odotettavissa, että sopimus tuli-    sen 3 artiklan mukaan rangaistavaksi tulisi sää-
40901: si kansainvälisesti voimaan lähiaikoina, vaikka        tää myös palkkasotilaana toimiminen. Yleissopi-
40902: Suomi päättäisikin liittyä sopimukseen.                muksen 4 artiklan mukaan rangaistavaa tulisi
40903:     Länsimaat, mukaan luettuna Suomi ja muut           olla myös 2ja 3 artiklassa tarkoitettujen rikosten
40904: Pohjoismaat, ovat suhtautuneet sopimukseen pi-         yritys ja rikokseen tai sen yritykseen osallistumi-
40905: dättyvästi, koska palkkasotilastoimintaa on vai-       nen. Yleissopimukseen liittyminen edellyttäisi
40906: kea määritellä riittävän yksiselitteisesti. Yleisso-   näiden rikosten lisäämistä Suomen rikoslakiin.
40907: pimuksen sisältämä palkkasotilaan määritelmä           Yleissopimuksen 9 artikla edellyttäisi edelleen,
40908: poikkeaa esimerkiksi Geneven yleissopimusten           että kyseiset rikokset sisällytettäisiin rikoslain 1
40909:                                              KK 247/1997 vp                                              3
40910: 
40911: luvun 7 §:n soveltamisesta annettuun asetukseen            Kirjallisen kysymyksen kolmannen kohdan
40912: (627/1996) niin sanottuina kansainvälisinä ri-         osalta todetaan puolustushallinnoita saatujen
40913: koksina.                                               tietojen mukaan, että kysymyksessä tarkoitettu
40914:     Kroatian kansainvälisissä joukoissa taistel-       henkilö on osallistunut yhteen kertausharjoituk-
40915: leen Suomen kansalaisen toiminta on nostanut           seen ja ollut mukana kahdella vapaaehtoisen
40916: esille palkkasotilastoiminnan, jota Suomi on           maanpuolustuskoulutuksen piiriin kuuluvalla
40917: kansainvälisissä kannanotoissaan pitänyt tuo-          kurssilla. Henkilö ei ole ollut puolustusvoimien
40918: mittavana. Hallituksen on tarkoitus selvittää,         palveluksessa lukuun ottamatta varusmiespalve-
40919: mitä toimenpiteitä palkkasotilaiden värväyksen,        lusta.
40920: käytön, rahoituksen ja koulutuksen ehkäisemis-             Puolustusvoimat kouluttaa reservin kertaus-
40921: tä koskevaan yleissopimukseen liittyminen vaati-       harjoituksissa vain puolustusvoimien sodan ajan
40922: sija onko olemassa edellytyksiä Suomen kannan          kokoonpanoon kuuluvia joukkoja ja henkilöitä
40923: uudelleen harkitsemiselle.                             ennalta laadittujen kertausharjoitussuunnitel-
40924:      Lisäksi voidaan vielä todeta, että Suomi on       mien mukaisesti. Kertausharjoitettava henkilös-
40925: sopimuspuolena kaikissa keskeisissä sodan oi-          tö on sijoitettu edellä mainittujenjoukkojen teh-
40926: keussääntöjä koskevissa yleissopimuksissa ja on        täviin puolustusvoimissa saamansa koulutuksen
40927: säätänyt rangaistavaksi niissä tarkoitetut sotari-     ja kenttäkelpoisuuden mukaisesti. Kertaushar-
40928: kokset. Mikäli suomalainen palkkasotilas syyl-         joituksiin käsketään reservin henkilöstöä asevel-
40929:  listyisi toiminnassaan sodankäyntirikokseen, ih-      vollisuuslain nojalla.
40930: misoikeuksien loukkaamiseen poikkeuksellisissa             Vapaaehtoista maanpuolustustyötä johtavat
40931:  oloissa, törkeään sodankäyntirikokseen, tör-          maanpuolustusjärjestöt. Puolustusvoimien teh-
40932:  keään ihmisoikeuksien loukkaamiseen poik-             tävänä on antaa teknistä ja koulutuksellista tu-
40933:  keuksellisissa oloissa tai muuhun vastaavaan          kea koulutuksen toteuttamisessa. Vapaaehtoi-
40934:  rangaistavaksi säädettyyn tekoon, jota on pidet-      nen maanpuolustustyö tukee puolustusvoimien
40935:  tävä Geneven yleissopimuksissa (SopS 8/1955)          toimintaa suorituskykyisten joukkojen ja reser-
40936:  tai niiden ensimmäisessä lisäpöytäkirjassa tar-       vin ylläpitämisessä. Henkilöstö hakeutuu edellä
40937:  koitettuna törkeänä rikoksena (SopS 82/1980),         mainittuun koulutukseen vapaaehtoisesti ilman
40938:  voidaan häntä rangaista aina myös Suomen ri-          määräysmenettelyä.
40939:  koslain mukaan. Suomalaiset palkkasotilaat                Puolustusvoimien etujen mukaista ei ole rek-
40940:  ovat siis rikosoikeudellisesti vastuunalaisia ulko-   rytoida vakinaiseen palvelukseen henkilöstöä,
40941:  mailla tekemistään sotarikoksista ja ihmisoi-         jonka lojaalisuus ja uskottavuus laillisen yhteis-
40942:  keuksien loukkauksista. Entisen Jugoslavian           kunnan omaehtoiseen puolustamiseen voidaan
40943:  alueella tehtyjä rikoksia käsittelevän sotarikos-     asettaa kyseenalaiseksi Suomen yleiseen asevel-
40944:  tuomioistuimen toimivallasta ja tuomioistuimel-       vollisuuteen perustuvassa puolustusjärjestelmäs-
40945:   le annettavasta oikeusavusta annetun lain (12/       sä.
40946:   1994) nojalla Suomi on lisäksi velvollinen luovut-       Puolustusvoimissa suoritetaan opistoupseeri-
40947:   tamaan sotarikoksista epäillyt henkilöt, myös        ja upseerikoulutuksen valintojen yhteydessä
40948:   Suomen kansalaiset, vaadittaessa kansainvälisen      muun muassa psykologiset testit. Testit ovat
40949:   sotarikostuomioistuimen tuomittaviksi. Tämä          osoittautuneet luotettaviksi, ja testien perusteella
40950:   koskee myös Suomessa oleskelevaa tai täältä          on karsiutunut sotilaskoulutukseen ja sotilasam-
40951:   kiinni saatua mainituista teoista epäiltyä palkka-   mattiin sopimaton henkilöstö.
40952:   sotilasta.
40953:       Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1997
40954: 
40955:                                                                   Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
40956: 4                                           KK 247/1997 vp
40957: 
40958: 
40959: 
40960: 
40961:                                          Tili Riksdagens Talman
40962: 
40963:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       Genevekonventionerna som Finland godkände i
40964: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrive1se av den        samband med ratificeringen (FördrS 82/1980). I
40965: 19 mars 1997 tili vederbörande medlem av stats-        det nordiska anförandet i samband med god-
40966: rådet översänt följande av riksdagsman Tuija           kännandet av legosoldatskonventionen konsta-
40967: Maaret Pykäläinen m.fl. undertecknade spörs-           terade Danmark att staterna inte kan anses an-
40968: mål nr 247:                                            svariga för handlingar som deras medborgare
40969:                                                        utför som legosoldater, eftersom det är omöjligt
40970:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          för en stat att kontrollera om en person som är
40971:        att underteckna FN-konventionen om le-          på väg utomlands har för avsikt att bli utländsk
40972:        gosoldater och                                  legosoldat eller inte. Finland anser att legosol-
40973:           anser Regeringen det nödvändigt att          datverksamheten i sig skall fördömas, vilket
40974:        straffrättsligt eller på annat sätt definiera   bl.a. framförts i de nordiska omröstningsförkla-
40975:        Finlands ståndpunkt i fråga om dem som          ringarna under behandlingen 1986,1987 och
40976:        rekryterats som legosoldater samt               1991 i Förenta Nationernas tredje kommitte av
40977:           anser Regeringen det ändamålsenligt          frågan om bruket av legosoldater som ett medel
40978:        och sakligt att använda värvade legosol-        för att kränka de mänskliga rättigheterna och
40979:        dater i utbildningsuppgifter som ankny-         förhindra utövandet av folkens självbestäm-
40980:        ter tilllandets försvar?                        manderätt.
40981:                                                           Bestämmelserna i finsk lagstiftning om militär
40982:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          organisering har utarbetats med utgångspunkt i
40983: anföra följande:                                       Finlands egen säkerhet. Bestämmelserna om
40984:                                                        landsförräderi kriminaliserar tjänstgöring i såda-
40985:    F örenta Nationernas generalförsamling antog        na militära eller civila uppgifter i fiendens tjänst
40986: 4.12.1989 utan omröstning en internationell kon-       vilka direkt främjar krigshandlingar mot Finland
40987: vention mot rekrytering, användning, finansie-         (12 kap. 3 § strafflagen (578/1995)). På motsva-
40988: ring och utbildning av legosoldater. Hittills har      rande sätt avser kriminaliseringen av militär or-
40989: elva stater ratificerat eller anslutit sig till den:   ganisering i högförrädiskt syfte att skydda sam-
40990: Barbados, Cypern, Georgien, Italien, Kamerun,          hällsordningen i Finland (13 kap. strafflagen).
40991: Maldiverna, Seychellerna, Surinam, Togo, Turk-         Med stöd av 16 kap. 22 § strafflagen är det förbju-
40992: menistan och Ukraina. Dessutom har konventio-          det att värva finska medborgare till främmande
40993: nen undertecknats av Angola, Socialistiska För-        makts krigstjänst, dvs. rekrytering som riktas till
40994: bundsrepubliken Jugoslavien, Kongo, Marocko,           finländare.
40995: Nigeria, Polen, Rumänien, Tyskland, Uruguay,              Enligt artikel 2 i den internationella konven-
40996: Vitryssland och Zaire. Konventionen var öppen          tionen mot rekrytering, användning, finansiering
40997: för undertecknande tili 31.12.1990, varefter en        och utbildning av legosoldater skall förutom re-
40998: anslutning är möjlig. Konventionen kräver 22           krytering även användning, finansiering och ut-
40999: ratifikationer eller anslutningar för att den skall    bildning av legosoldater bli straffbar verksam-
41000: träda i kraft internationellt. Därför är det inte      het. Enligt artikel 3 i konventionen skall också
41001: troligt att den kommer att få internationell giltig-   verksamheten som legosoldat bli straffbar. En-
41002: het inom den närmaste tiden, inte ens om Finland       ligt artikel4 i konventionen skall också försök till
41003: skulle besluta att tillträda den.                      brott som avses i artiklarna 2 och 3 vara straff-
41004:    Länderna i väst, inbegripet Finland och de          bart liksom också deltagande i brott eller försök.
41005: övriga nordiska länderna, har intagit en reserve-      En anslutning tili konventionen förutsätter att
41006: rad hållning till konventionen eftersom det är         dessa brott tas in i den finska strafflagen. Dess-
41007: svårt att definiera legosoldatsverksamheten på         utom förutsätter artikel 9 i konventionen att
41008: ett tillräckligt entydigt sätt. Konventionens defi-    brotten i fråga tas in i förordningen om tillämp-
41009: nition av legosoldat avviker t.ex. från definitio-     ningen av 1 kap. 7 § strafflagen (627/1996) som
41010: nen av legosoldat i första tilläggsprotokollet till    s.k. internationella brott.
41011:                                              KK 247/1997 vp                                                 5
41012: 
41013:     Att en finsk medborgare deltagit i striderna i         1 fråga om den tredje punkten i spörsmålet
41014: de internationella trupperna i Kroatien har             konstateras att enligt uppgift från försvarsför-
41015: aktualiserat legosoldatverksamheten, som Fin-           valtningen har den i spörsmålet avsedda perso-
41016: land fördömt i sina internationella ställningsta-       nen deltagit i en repetitionsövning och varit med
41017: ganden. Regeringen har för avsikt att utreda vil-       på två kurser som hör tili den frivilliga försvars-
41018: ka åtgärder som krävs för en anslutning till kon-       utbildningen. Personen i fråga har inte tjänstgjort
41019: ventionen mot rekrytering, användning, finan-           i försvarsmakten annat än under sin värnplikts-
41020: siering och utbildning av legosoldater och om det       tid.
41021: finns förutsättningar för en omprövning av Fin-            Vid repetitionsövningarna utbildar försvars-
41022: lands ståndpunkt.                                       makten endast trupper och personer med tanke
41023:     Ytterligare kan det konstateras att Finland är      på krigstida sammansättningar i enlighet med
41024: part i samtliga centrala konventioner om krigets        repetitionsövningsprogram som gjorts upp på
41025: lagar och att Finland föreskriver straff för de         förhand. De personer som kallas tili repetitions-
41026: krigsförbrytelser som dessa avser. Om en finsk          övning har placerats i dessa trupper dels på grund
41027: legosoldat gör sig skyldig till ett krigföringsbrott,   av sin utbildning inom försvarsmakten, dels på
41028: en kränkning av mänskliga rättigheter under un-         grund av sin fåltduglighet. Inkallelse tili repeti-
41029: dantagsförhållanden, grovt krigföringsbrott,            tionsövning sker med stöd av värnpliktslagen.
41030: grov kränkning av mänskliga rättigheter under              Det frivilliga försvarsarbetet leds av försvars-
41031: undantagsförhållanden eller andra motsvarande           organisationerna. Försvarsmakten bidrar tili ut-
41032: straffbara gärningar som enligt Genevekonven-           bildningen med tekniskt stöd och utbildningsin-
41033: tionerna (FördrS 8/1955) eller det första tilläggs-     satser. Det friviliiga försvarsarbetet stöder det
41034: protokollet tili dem (FördrS 82/1980) skall be-         arbete i försvarsmakten som avser att upprätt-
41035: traktas som grovt brott, kan denne alltid straffas      hålla prestationsdugliga trupper och reserver.
41036: även enligt finsk strafflag. Finska legosoldater är     Tiliden frivilliga f6rsvarsutbildningen söker man
41037: alltså i straffrättsligt hänseende ansvariga för        på friviliig basis utan beordrande.
41038: krigsf6rbrytelser och kränkningar av de mänskli-           Det är inte förenligt med försvarsmaktens in-
41039: ga rättigheterna som de begått i utlandet. Med          tresse att i ordinarie tjänst rekrytera personer
41040: stöd av lagen om behörighet för och rättshjälp tili     vilkas lojalitet och trovärdighet när det gäller att
41041: tribunalen som behandlar brott som begåtts i det        självständigt f6rsvara det legitima samhället kan
41042:  forna Jugoslavien (12/l994) är Finland dessutom        ifrågasättas inom det finska försvarssystemet
41043:  skyldigt att på begäran utlämna personer som är        som grundar sig på allmän värnplikt.
41044:  misstänkta för krigsförbrytelser, även finska             Försvarsmakten utför bl.a. psykologiska testi
41045:  medborgare, för att dömas av den internationella       samband med urvalet tili utbildningen av befatt-
41046:  tribunalen. Detta gäller även legosoldater som         ningsofficerare och officerare. Testerna har visat
41047:  vistas i eller grips i Finland som misstänkta för      sig vara tillförlitliga och de har gallrat ut personer
41048:  nämnda brott.                                          som inte varit lämpliga för militär utbildning och
41049:                                                         militära yrken.
41050:      Helsingforsden 9 april 1997
41051: 
41052:                                                                         Utrikesminister Tarja Halonen
41053:                                   KK 248/1997 vp
41054: 
41055: Skriftligt spörsmål 248
41056: 
41057: Kirjallinen kysymys 248
41058: 
41059: 
41060: 
41061:                           Eva Biaudet /sv: Möjligheten att kombinera olika vårdformer för
41062:                              barn
41063: 
41064:                           Eva Biaudet /r: Lasten eri hoitomuotojen yhdistämisestä
41065: 
41066: 
41067: 
41068: 
41069:                            (1 samband med spörsmål 239)
41070: 
41071:                            (Kysymyksen 239 yhteydessä)
41072: 
41073: 
41074: 
41075: 
41076:  270671
41077:                                            KK 249/1997 vp
41078: 
41079: Skriftligt spörsmål 249
41080: 
41081: 
41082: 
41083: 
41084:                                   Ola Rosendahl/sv m.fl.: Uppföljningssystem påkallat av det läns-
41085:                                       bestämda spöfiskekortet
41086: 
41087: 
41088:                                        Tili Riksdagens Talman
41089: 
41090:    Vid årsskiftet trädde ändringen av fiskelagen i   ken verkan det har på rovfiskstammarna. Års-
41091: kraft som innebär att vi får ett länsbestämt spö-    rapporterna bör sändas tilljord- och skogsbruks-
41092: fiskekort och att mete och pilke görs avgiftsfria.   utskottet för kännedom."
41093: Lagändringen är mycket problematisk, bl.a.              Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
41094: finns faran att motivationen att vårda fiskevatt-    ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
41095: nen minskar. Riksdagen gav därför i samband          ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
41096: med lagändringen följande uttalande:                 följande spörsmål:
41097:    "Riksdagen förutsätter att landsbygdsnä-
41098: ringsdisktrikten och Vilt- och fiskeriforsknings-                Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
41099: institutets fiskeriforskning tillsammans tar fram             ta för att på grund av det länsbestämda
41100: ett uppföljningssystem som gör det möjligt att i              spöfiskekortet ta fram ett uppföljnings-
41101: hela Jandet följa upp hur systemet med ett länsbe-            system för vårt lands ca 200 000 sjöar och
41102: stämt spöfiskekort fungerar i praktiken och vil-              tusentals kilometer av kust?
41103: 
41104:       Helsingforsden 19 mars 1997
41105: 
41106:                      Ola Rosendahl /sv                         Eva Biaudet /sv
41107:                      Jari Koskinen /saml                       Håkan Malm /sv
41108:                                            Klaus Bremer /sv
41109: 
41110: 
41111: 
41112: 
41113:  279001
41114: 2                                        KK 249/1997 vp
41115: 
41116: Kirjallinen kysymys 249                                                                  Suomennos
41117: 
41118: 
41119: 
41120: 
41121:                                  Ola Rosendahl/r ym.: Läänikohtaisen viehekortin vaatiman seuran-
41122:                                      tajärjestelmän luomisesta
41123: 
41124: 
41125:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
41126: 
41127:    Vuodenvaihteessa tuli voimaan kalastuslain      toimivuutta ja vaikutusta petokalakantoihin.
41128: muutos, jonka mukaan saamme läänikohtaisen         Vuosiraportit tulee toimittaa maa- ja metsäta-
41129: viehekortin ja onkiminen ja pilkkiminen tulee      lousvaliokunnalle tiedoksi."
41130: maksuttomaksi. Lainmuutos on hyvin ongelmal-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41131: linen mm. sen vuoksi, että on olemassa vaara       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
41132: motivaation vähenemisestä kalavesien hoitoon.      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
41133: Eduskunta hyväksyi tämän vuoksi lainmuutok-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41134: sen yhteydessä seuraavan lausuman:
41135:    "Eduskunta edellyttää, että maaseutuelinkei-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
41136: nopiirit ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslai-           ryhtyä kehittääkseen läänikohtaisen vie-
41137: toksen kalantutkimus luovat yhdessä seuranta-              hekortin vuoksi maamme noin 200 000
41138: järjestelmän, jolla seurataan koko maassa lääni-           järveä ja tuhansia rannikkokilometrejä
41139: kohtaisen viehekorttijärjestelmän käytännön                koskevan seurantajärjestelmän?
41140: 
41141:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1997
41142: 
41143:                     Ola Rosendahl /r                        Eva Biaudet /r
41144:                     Jari Koskinen /kok                      Håkan Malm /r
41145:                                          Klaus Bremer /r
41146:                                             KK 249/1997 vp                                            3
41147: 
41148: 
41149: 
41150: 
41151:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
41152: 
41153:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        jestelmäksi, jolla seurataan viehekalastusmaksu-
41154: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         järjestelmän toimivuutta ja vaikutuksia petoka-
41155: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       lakantoihin. Petokalakantoihin kohdistuvia
41156: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ola Ro-          mahdollisia vaikutuksia kartoitetaan Riista- ja
41157: sendahlin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         kalatalouden tutkimuslaitoksen viehekalastuk-
41158: myksen n:o 249:                                       sen kannalta keskeisten saalislajien pitkäaikais-
41159:                                                       ten seurantojen kautta. Tarkoitukseen käytetään
41160:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        mm. Suomenlahden ja Saaristomeren meritai-
41161:        ryhtyä kehittääkseen läänikohtaisen vie-       menten merkintäaineistoja, ammattikalastuksen
41162:        hekortin vuoksi maamme noin 200 000            saalistietoja hauen ja kuhan osalta sekä Saaristo-
41163:        järveä ja tuhansia rannikkokilometrejä         meren ja Suomenlahden kuhaseurantatietoja.
41164:        koskevan seurantajärjestelmän?                 Erillisen valtakunnallisen tutkimuksen käynnis-
41165:                                                       täminen kaikilla kysymyksessä mainituilla vesi-
41166:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          alueilla todettiin käytännössä vaikeaksi toteut-
41167: vasti seuraavaa:                                      taa ja seuranta kohdistetaan alueille, joista on
41168:                                                       aikaisempaa tietoa.
41169:    Lakialoitteeseen 4/1995 vp perustuvan lain            Viehekalastusmaksuun perustuvan vieheka-
41170: kalastuslain muuttamisesta ja siihen liittyvien       lastuksen vaikutuksia selvitetään myös alkuvuo-
41171: ponsien tultua eduskunnassa hyväksytyksi maa-         desta 1998 toteutettavan vesistöihin kohdistuvaa
41172: ja metsätalousministeriö käynnisti joulukuussa        kalastusrasitusta ja viehekalastusta koskevan
41173: 1996 neuvottelut Riista- ja kalatalouden tutki-       kyselytutkimuksen yhteydessä. Tällä laajalla ky-
41174: muslaitoksen, maaseutuelinkeinopiirien sekä mi-       selytutkimuksella selviävät myös kalastus-
41175: nisteriön kesken kalastuslain muutokseen liitty-      aluekohtaiset viehekalastuspaineet, joita käyte-
41176: vien ponsien edellyttämien selvitysten ja seuran-     tään viehekalastusmaksupalautustenjaossa. Ky-
41177: tojen vaatimista toimenpiteistä. Neuvottelujen        selytutkimuksesta ja petokalakantojen seuran-
41178: jälkeen ministeriö asetti Riista- ja kalatalouden     nasta kertyvien kokemusten perusteella voidaan
41179: tutkimuslaitokselle sekä maaseutuelinkeinopii-        kehittää ja tarvittaessa myös laajentaa vieheka-
41180: reille niihin liittyvät tulostavoitteet. Tähän men-   lastusmaksujärjestelmän toimivuutta ja vaiku-
41181: nessä on valmistunut suunnitelma seurantajär-         tuksia koskevaa seurantaa.
41182: 
41183:      Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1997
41184: 
41185:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
41186: 4                                          KK 249/1997 vp
41187: 
41188: 
41189: 
41190: 
41191:                                        Tili Riksdagens Talman
41192: 
41193:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     uppföljning av spöfiskeavgiftssystemets funk-
41194: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       tionsduglighet och effekter på rovfiskbestånden
41195: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     fårdigställts. Eventuella effekter på rovfiskbe-
41196: man Ola Rosendahl m.fl. undertecknade spörs-         stånden kartläggs via Vilt- och fiskeriforsknings-
41197: mål nr 249:                                          institutets långtidsuppföljning av för spöfisket
41198:                                                      viktiga fångstarter. För detta syfte utnyttjas bl.a.
41199:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       materialet från märkningen av havsöring i Skär-
41200:        ta för att på grund av det länsbestämda       gårdshavet och Finska viken, yrkesfiskets fångst-
41201:        spöfiskekortet ta fram ett uppföljnings-      uppgifter för gäddans och gösens del samt upp-
41202:        system för vårt lands ca 200 000 sjöar och    gifterna från uppföljningen av gösbeståndet i
41203:        tusentals kilometer av kust?                  Skärgårdshavet och Finska viken. Att iscensätta
41204:                                                      en särskild riksomfattande undersökning inom
41205:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      alla, även i spörsmålet nämnda, vattenområden
41206: anföra följande:                                     konstaterades vara svårt att genomföra i prakti-
41207:                                                      ken och därför kommer uppföljningen att inrik-
41208:      Efter att riksdagen godkänt den på lagmotio-    tas på områden för vilka det finns tillgång tili
41209: nen 411995 rd grundade lagen om ändring av           tidigare uppgifter. När erfarenheterna ökar un-
41210: lagen om fiske jämte till lagen ifråga anknutna      der kommande år kan systemet för uppföljning
41211: ~· ;;immar inledde jord- och skogsbruksministe-      utvecklas och utvidgas.
41212: <d i december 1996 överläggningar med Vilt-             Effekterna av det på spöfiskeavgiften grunda-
41213: O\:h fiskeriforskningsinstitutet och landsbygds-     de handredskapsfisket utreds även i samband
41214: näringsdistrikten om åtgärder som krävs för att      med en gallupundersökning om fiskets belast-
41215: verkställa de utredningar och uppföljningar de       ning av vattendragen och handredskapsfisket,
41216: tili ändringen av lagen om fiske anknutna kläm-      som skall verkställas i början av år 1998. A vsedda
41217: marna förutsatte. Efter dessa överläggningar         omfattande gallupundersökning kommer även
41218: fastställde ministeriet resultatmål för Vilt- och    att klarlägga trycket från spinnfisket inom re-
41219: fiskeriforskningsinstitutet och landsbygdsnä-        spektive fiskeområde. Dessa uppgifter utnyttjas i
41220: ringsdistrikten för vidareutveckling av dessa frå-   samband med fördelningen av de spöfiskeav-
41221: gor. Tili dags dato har planen för ett system för    giftsmedel som returneras.
41222: 
41223:      Helsingfors den 4 april 1997
41224: 
41225:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
41226:                                           KK 250/1997 vp
41227: 
41228: Kirjallinen kysymys 250
41229: 
41230: 
41231: 
41232: 
41233:                                   Päivi Räsänen /skl: Sakon työpaikkojen turvaamisesta
41234: 
41235: 
41236: 
41237:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
41238: 
41239:    Osa puolustusvoimien kustannussäästöistä on      nomisilmoitukset. Nämä voitaisiin vielä peruut-
41240: tehty lyhytnäköisesti ilman riittävää kokonaista-   taa, jos esimerkiksi valtion lisäbudjetissa myön-
41241: loudellista selvitystä. Kansantalouden kannalta     nettäisiin määräraha lisätilauksiin.
41242: on tehty ilmeinen virhe, kun puolustusvoimat on        Hallituksen tulisikinjatkossa ottaa puolustus-
41243: hankkinut satojatuhansia rynnäkkökiväärejä          voimien hankinnoissa vakavammin huomioon
41244: halvalla Kiinasta ja entisestä Itä-Saksasta. Ryn-   kotimaisen kriisivalmiuden ylläpitäminen, työlli-
41245: näkkökiväärituotannon alasajo Riihimäellä           syysnäkökohdat sekä näiden myötä kokonais-
41246: merkitsee kymmenien työpaikkojen menetystä.         kansantaloudelliset vaikutukset.
41247: Tuotantolinjan lopettamisen myötä menetetään           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41248: myös ne miljoonat, jotka on sijoitettu tuotannon    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
41249: kehittämiseen. Samalla mahdollisen kriisiajan       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41250: kotimainen tuotantovalmius vaarantuu, ja Sa-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41251: kon vientimahdollisuudet heikentyvät.
41252:    Kun puolustusvoimat teki laajat rynnäkköki-                Onko Hallituksella tarkoitus turvata
41253: vääriostot Kiinasta ja entisen Itä-Saksan alueel-          kotimainen rynnäkkökiväärituotanto, ja
41254: ta, yhteensä 200 000 kappaletta, tuolloin vakuu-              mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
41255: tettiin, että kotimainen tuotantolinja jatkuu ja           jotta Sakon irtisanomisuhan alaiset työ-
41256: työpaikat säilyvät. Kuitenkin Riihimäellä jo               paikat voitaisiin pelastaa?
41257: kymmenet Sakon työntekijät ovat saaneet irtisa-
41258: 
41259:      Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1997
41260: 
41261:                                          Päivi Räsänen /skl
41262: 
41263: 
41264: 
41265: 
41266: 279001
41267: 2                                          KK 250/1997 vp
41268: 
41269: 
41270: 
41271: 
41272:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
41273: 
41274:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       näkkökivääreitä kotimaasta vuoteen 1998 saak-
41275: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ka ja kahtena seuraavana vuonna vielä varaosia,
41276: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      mutta tuotantokustannusten nousu on jonkin
41277: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-       verran aikaistanut valmistuksen päättymistä.
41278: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       Tuotannon hallitusta alasajamisesta on keskus-
41279: 250:                                                 teltu puolustusvoimien ja Sako Oy:n johdon vä-
41280:                                                      lillä hyvässä yhteisymmärryksessä, avoimesti ja
41281:           Onko Hallituksella tarkoitus turvata       hyvissä ajoin, joten asia ei ole voinut tulla yllä-
41282:        kotimainen rynnäkkökiväärituotanto, ja        tyksenä sen enempää Sako Oy:n johdolle kuin
41283:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,       sen henkilöstöllekään.
41284:        jotta Sakon irtisanomisuhan alaiset työ-          Puolustusvoimilla on nyt ensimmäistä kertaa
41285:        paikat voitaisiin pelastaa?                   riittävästi rynnäkkökivääreitä, vara-aseita sekä
41286:                                                      niiden varaosia. Hallituksen puolustuspoliitti-
41287:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sessa selonteossa todettu sodanajan joukkojen
41288: vasti seuraavaa:                                     supistaminen 110 000 henkilöllä vielä vahvistaa
41289:                                                      aseiden riittävyyttä.
41290:     Puolustusvoimat on hankkinut jalkaväen pe-           Puolustusvoimat ei edellä mainittuun viitaten
41291: rusaseistukseksi rynnäkkökiväärejä kotimaiselta      priorisoi rynnäkkökiväärihankintoja, eikä tar-
41292: puolustusvälineteollisuudelta aina 1960-luvulta      koituksena ole jatkaa kotimaisenkaan rynnäk-
41293: lähtien. Näitä hankintoja täydentämään on val-       kökiväärin hankintoja lähitulevaisuudessa. Vii-
41294: miussyistä hankittu rynnäkkökivääreitä Kiinas-       meksi puolustusvoimat on tilannut sellaista ase-
41295: ta ja Saksasta, joilla hankinnoilla korvattiin va-   versiota, jossa on eräitä lisäominaisuuksia kuten
41296: rauksessa olevia vanhoja kertalaukauskiväärei-       mahdollisuus ampua kiväärikranaatteja. Tämän
41297: tä, jotka eivät enää täyttäneet henkilökohtaiselle   uuden version osalta rajoitettuja tarpeita vielä
41298: aseelle asetettuja vaatimuksia. Kooltaan vastaa-     olisi, jolloin esimerkiksi puolustushallinnon bud-
41299: va, kertaluonteinen hankinta kotimaan tuotan-        jettikehyksen ulkopuolisin työllisyysvaroin han-
41300: nosta ei määrärahasyistä olisi ollut mahdollinen     kinnat olisivat periaatteessa mahdollisia.
41301: selvästi kalliimman hintatasonsa takia. Ulko-            Nykyisen kaluston korvaavat hankinnat alka-
41302: maisella hankinnalla voitiin siten saavuttaa ta-     vat arviolta 20 vuoden kuluttua. Silloin luonnol-
41303: voiteltu valmiuden lisäys nopeasti ja huomatta-      lisesti arvioidaan uudelleen mahdollisuudet koti-
41304: van edullisesti. Samanaikaisesti hankittiin aseita   maiseen tuotantoon esimerkiksi omaan tuoteke-
41305: myös kotimaasta.                                     hittelyyn tai ulkomaiseen lisenssihankintaan pe-
41306:     Alkuperäisenä tavoitteena oli hankkia ryn-       rustuen.
41307: 
41308:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1997
41309: 
41310:                                                                    Puolustusministeri Anneli Taina
41311:                                           KK 250/1997 vp                                              3
41312: 
41313: 
41314: 
41315: 
41316:                                       Tili Riksdagens Talman
41317: 
41318:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Det ursprungliga målet var att anskaffa in-
41319: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-      hemska stormgevär fram tili år 1998 och reserv-
41320: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    delar ännu under de två följande åren, men de
41321: man Päivi Räsänen undertecknade spörsmål nr         stegrade produktionskostnaderna har Iett tili att
41322: 250:                                                tillverkningen avslutas i någon mån tidigare. En
41323:                                                     behärskad nedkörning av produktioneo har dis-
41324:           Har Regeringen för avsikt att trygga      kuterats av ledningen för Sako Oy och försvars-
41325:        den inhemska produktioneo av stormge-        förvaltningen i gott samförstånd samt öppet och
41326:        vär och                                      i god tid, och saken kan inte ha kommit som en
41327:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     överraskning vare sig för Sako Oy:s ledning eller
41328:        för att de uppsägningshotade arbetsplat-     för dess personal.
41329:        serna vid Sako skall kunna räddas?               Försvarsmakten har nu för första gången en
41330:                                                     tillräcklig mängd stormgevär, reservvapen och
41331:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       reservdelar tili dem. 1 regeringens försvarspolitis-
41332: anföra följande:                                    ka redogörelse har konstaterats att en minskning
41333:                                                     av de krigstida trupperna med 110 000 personer
41334:    Försvarsmakten har ända sedan 1960-talet an-     ytterligare bidrar tili att vapnen räcker tili.
41335: skaffat stormgevär från den inhemska försvars-          Med hänvisning tili vad som nämnts ovan
41336: materielindustrin som grundbeväpning för in-        prioriteras stormgevärsanskaffningarna inte av
41337: fanteriet. Av beredskapsskäl har som komplette-     försvarsmakten, och avsikten är inte heller att
41338: ring tili dessa anskaffningar upphandlats storm-    fortsätta anskaffningen av inhemska stormgevär
41339: gevär i Kina och Tyskland. Med dessa anskaff-       inom en nära framtid. När det gäller den senast
41340: ningar har sådana gamla reservgevär med vilka       beställda gevärsmodellen, som har vissa tiliäggs-
41341: man skjuter skottvis eld ersatts, på grund av att   egenskaper såsom möjlighet att skjuta med
41342: denna typ av gevär inte längre uppfyllt de krav     stormgevärsgranater, fmns alltjämt ett begränsat
41343: som ställs på ett personligt vapen. En tili sin     behov, och anskaffningarna skulle i princip vara
41344: storlek motsvarande anskaffning av engångsna-       möjliga t.ex. med hjälp av sysselsättningsanslag
41345: tur från den inhemska produktioneo skulle av        utanför försvarsförvaltningens budgetram.
41346: orsaker som gäller anslagen inte ha varit möjlig        De anskaffningar som ersätter den nuvarande
41347: på grund av den uppenbart högre prisnivån. Ge-      materielen inleds uppskattningsvis efter 20 år. Då
41348: nom upphandling från utlandet var det sålunda       görs naturligtvis en ny bedömning av möjlighe-
41349: möjligt att snabbt och synnerligen förmånligt       terna för inhemsk produktion som baseras t.ex.
41350: uppnå den eftersträvade höjningen av beredska-      på egen produktutveckling eller utländsk licens-
41351: pen. Samtidigt anskaffades vapen också från         anskaffning.
41352: hemlandet.
41353: 
41354:      Helsingfors den 10 april 1997
41355: 
41356:                                                                     F örsvarsminister Anneli Taina
41357: 1
41358: 
41359: 1
41360: 
41361: 1
41362: 
41363: 1
41364: 
41365:     1
41366: 
41367:     1
41368: 
41369:     1
41370: 
41371:     1
41372: 
41373:         1
41374: 
41375:         1
41376: 
41377:         1
41378: 
41379:         1
41380: 
41381:             1
41382:                                            KK 251/1997 vp
41383: 
41384: Kirjallinen kysymys 251
41385: 
41386: 
41387: 
41388: 
41389:                                   Säde Tahvanainen /sd ym.: Alle 23-vuotiaiden eläketurvan karttu-
41390:                                      misesta
41391: 
41392: 
41393:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
41394: 
41395:    Alle 23-vuotias työntekijä on jo vakuutettu          Teknisesti vanhuuseläkkeen karttumisen toi-
41396: työeläkelakien mukaan sekä työkyvyttömyyden          meenpano alle 23 vuoden ikäisille olisi varsin
41397: että perheenhuoltajan kuoleman varalta. Alle 23-     yksinkertaista. Asia vaatii kuitenkin taloudellis-
41398: vuotiaana alkaneeseen työkyvyttömyyseläkkee-         ten vaikutusten osalta tarkkaa lisäselvitystä.
41399: seen liittyy myös vastainen vanhuuseläke. Van-       Syksyllä 1995 eduskunta hyväksyikin ponnen,
41400: huuseläke alkaa karttua kuitenkin vasta 23 vuo-      jossa vaadittiin alle 23-vuotiaiden eläketurvan
41401: den iästä lukien. Alle 23 vuoden iässä päättynees-   selvittämistä.
41402: tä työsuhteesta ei jää voimaan eläkeoikeutta eli        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41403: vapaakirjaa.                                         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
41404:    Työelämän piiriin tullaan pääsääntöisesti en-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
41405: nen 23 vuoden ikää, keskimääräisen työuran en-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41406: nen 23 vuoden ikää ollessa 3,5 vuotta. Vanhuus-
41407: eläkkeen karttuminen ennen 23 vuoden ikärajaa                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
41408: merkitsee näin ollen 5 %:n lisäkarttumaa. Kysy-             selvittääkseen eduskunnan syksyllä 1995
41409: mys on merkittävästä asiasta.                               hyväksymän ponnen mukaisesti alle 23-
41410:                                                             vuotiaiden eläketurvan karttumisen?
41411:       Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 1997
41412: 
41413:                      Säde Tahvanainen /sd                 Tarja Filatov /sd
41414:                      Pia Viitanen /sd                     Janne Viitamies /sd
41415:                                       Marjaana Koskinen /sd
41416: 
41417: 
41418: 
41419: 
41420:  279001
41421: 2                                          KK 251/1997 vp
41422: 
41423: 
41424: 
41425: 
41426:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
41427: 
41428:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       puolelle jääviä työsuhteita ja palkkoja koskevas-
41429: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ta selvityksestä, jonka perusteella osapuolet neu-
41430: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      vottelevat ja sopivat työeläkevakuuttamisen ra-
41431: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Säde Tah-       joitusten muutostarpeista. Tätä varten Eläketur-
41432: vanaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      vakeskuksessa aloitettiin syyskuussa 1995 tutki-
41433: sen n:o 251:                                         musprojekti, jossa selvitettiin työeläkelakien ka-
41434:                                                      renssisäännösten eli työn kestoa ja palkkaa sekä
41435:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        23 vuoden ikää koskevien rajoitusten vuoksi elä-
41436:        selvittääkseen eduskunnan syksyllä 1995       keturvan karttumisen ulkopuolelle jäävien töi-
41437:        hyväksymän ponnen mukaisesti alle 23-         den määrä.
41438:        vuotiaiden eläketurvan karttumisen?              Eläketurvakeskuksen tutkimuksen mukaan
41439:                                                      alle 23-vuotiaiden palkkasummaosuus oli vuon-
41440:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         na 1995 TEL:n piiriin kuuluvan työn osalta 3,5 %
41441: vasti seuraavaa:                                     sekä LEL:n ja TaEL:n piiriin kuuluvan työn
41442:                                                      osalta 10,8% näiden lakien mukaisesta palkka-
41443:     Työsuhteita koskevissa eläkelaeissa työnteki-    summasta ja yhteensä noin 3,8 % näiden lakien
41444: jä on vakuutettava sen vuoden alusta, jona hän       mukaisesta kokonaispalkkasummasta.
41445: täyttää 14 vuotta, ja yrittäjiä koskevissa eläke-       Eläketurvakeskuksen selvitysten mukaan alle
41446: laeissa vakuuttamisvelvollisuus alkaa 18 vuoden      23-vuotiaita koskevan ikärajan poistaminenjoh-
41447: iän täyttymisestä.                                   taisi keskimäärin runsaan 5 %:n lisäkarttumaan
41448:     Vanhuuseläketurvan karttumista on työnteki-      kyseisen työn palkasta. Vaihtelu henkilöittäin
41449: jäin eläkelaissa (TEL) rajoitettu työsuhteen kes-    olisi kuitenkin suuri, sillä lisäkarttuman merkitys
41450: ton, palkan määrän ja työntekijän iän perusteel-     riippuisi ratkaisevasti myöhemmästä työurasta.
41451: la. Vanhuuseläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi lue-     Osassa tapauksia eläkkeiden yhteensovitus tulisi
41452: taan 23 vuoden iänjälkeinen eläkkeeseen oikeut-      leikkaamaan lisäkarttumaa. Yhteensovitus vai-
41453: tava aika. Alle 23-vuotiaana tehdystä työstä ei      kuttaisi eniten pitkissä työurissa. Ikärajan pois-
41454: vanhuuseläketurvaa kartu. Sama koskee myös           taminen kartuttaisi eläketurvaa varsinkin silloin,
41455: LEL- ja TaEL-työntekijöitä sekä YEL- ja              kun työurassa on myöhemmällä iällä katkoksia.
41456: MYEL-yrittäjiä. Sitä vastoin työkyvyttömyys- ja      Eläketurvakeskuksen selvitysten mukaan tyypil-
41457: perhe-eläketurva koskee myös alle 23-vuotiaita.      linen karttuma-aukko on miehillä 3 vuotta ja
41458:     Eläketurvan tavoitetaso, 60 % palkasta, on       naisilla 5 vuotta.
41459: saavutettavissa noin 40 vuoden työskentelyn pe-         Alle 23-vuotiaita koskeva ikärajan poistami-
41460: rusteella. Tavoitetason saavuttamisen mahdolli-      nen kasvattaisi eläkemenoja, joiden kasvua on
41461: suuksia lisää 60 vuotta täyttäneitä koskeva          viime vuosina pyritty hillitsemään. Eläketurva-
41462: 2,5 %:n korotettu eläkekarttuma, joka otettiin       keskuksen laskelmien mukaan lyhyellä aikavälil-
41463: käyttöön vuoden 1996 alusta. Korotetuna kart-        lä eläkemenojen kasvu olisi vähäistä, mutta
41464: tumalla pyritään kannustamaan ihmisiä hankki-        vuonna 2040 eläkemenot prosentteina palkoista
41465: maan täysi eläketurva työskentelyllä vanhuus-        kasvaisivat 0,5 prosenttiyksikköä, vuonna 2050
41466: eläkeikään saakka.                                   noin 1 prosenttiyksikön ja vuoden 2070 jälkeen
41467:     Eduskunta edellytti 28.11.1995 antamassaan       kasvu vakioituisi runsaan 1,5 prosenttiyksikön
41468: vastauksessa hallituksen esitykseen yksityisalo-     tasolle. Vastaavasti TEL-vakuutusmaksu nousi-
41469: jen työeläkejärjestelmän uudistamista koskevak-      si heti 0,13 prosenttiyksikköä TEL-palkoista ja
41470: si lainsäädännöksi (HE 11811995 vp ), että halli-    pidemmällä aikavälillä nousu kehittyisi likimain
41471: tus selvittää mahdollisuudet ottaa huomioon          eläkemenon lisäyksen mukaisesti.
41472: eläkkeen karttumassa muun muassa 23 vuotta              Edellä tarkoitetun Eläketurvakeskuksen tut-
41473: nuorempana työskentely ja useimmiten naisten         kimusprojektin valmistuttua työmarkkinaosa-
41474: eläketasoa alentavien tekijöiden korjaaminen.        puolet sopivat, että lyhyistä alle vuoden pituisista
41475:     Syksyn 1995 tulopoliittisessa ratkaisussa työ-   työsuhteista järjestetään vuoden 1998 alusta työ-
41476: markkinaosapuolet sopivat eläketurvan ulko-          eläketurva niin sanottua LEL-tekniikkaa hyväk-
41477:                                         KK 251/1997 vp                                            3
41478: 
41479: si käyttäen. Tässä vaiheessa työmarkkinaosa-      jonka on tarkoitus tehdä yksityiskohtainen eh-
41480: puolet eivät kuitenkaan katsoneet aiheelliseksi   dotuksensa asiasta 31.5.1997 mennessä. Ehdo-
41481: ryhtyä erikseen toimenpiteisiin alle 23 vuoden    tuksen pohjalta valmistellaan hallituksen esitys
41482: ikää koskevan rajoituksen muuttamiseksi. Ly-      eduskunnalle siten, että tarpeelliset lainmuutok-
41483: hyitä työsuhteita koskevan jatkoselvityksen te-   set voisivat tulla voimaan vuoden 1998 alusta.
41484: kee Eläketurvakeskuksessa toimiva työryhmä,
41485:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1997
41486: 
41487:                                                   Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
41488: 4                                           KK 251/1997 vp
41489: 
41490: 
41491: 
41492: 
41493:                                          Tili Riksdagens Talman
41494: 
41495:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       att regeringen utreder möjligheterna att i pensi-
41496: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         onstillväxten beakta bl.a. arbete som utförts inn-
41497: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       an man fyllt 23 år och att justera de faktorer som
41498: man Säde Tahvanainen m.fl. undertecknade               är ägnade att sänka framför allt kvinnornas pen-
41499: spörsmål nr 251:                                       sionsnivå.
41500:                                                           1 den inkomstpolitiska uppgörelsen hösten
41501:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         1995 enades arbetsmarknadsparterna om att
41502:        ta för att i en1ighet med den k1äm som          man skulle utreda vilka anställningar och löner
41503:        riksdagen antog hösten 1995 utreda hur          som inte omfattas av pensionsskyddet och att
41504:        pensionsskyddet skulle kunna tillväxa i         denna utredning skulle ligga till grund för parter-
41505:        fråga om dem som är yngre än 23 år?             nas rådplägningar och överenskommelser om be-
41506:                                                        hovet att se över de begränsningar som avser
41507:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          arbetspensionsförsäkringen. 1 det syftet inleddes
41508: anföra följande:                                       i Pensionsskyddscentralen i september 1995 ett
41509:                                                        forskningsprojekt, inom vilket man kartlade ka-
41510:     En1igt de pensionslagar som gäller anställ-        rensbestämmelserna i arbetspensionslagarna,
41511: ningar skall en arbetstagare försäkras från och        dvs. bestämmelserna om tiden och lönen i arbete,
41512: med ingången av det år under vilket han eller hon      samt även volymen av det arbete som på grund av
41513: fyller 14 år; en1igt pensionslagarna som gäller        23-årsgränsen inte omfattas av pensionsskyddet.
41514: företagare börjar skyldigheten att teckna försäk-         Enligt Pensionsskyddscentralens undersök-
41515: ring i och med att företagaren fyller 18 år.           ning var lönesummaandelen år 1995 för personer
41516:     1 1agen om pension för arbetstagare (APL) har      under 23 år 3,5 % i fråga om arbeten som omfat-
41517: tillväxten som gäller å1derspensionsskyddet be-        tades av APL samt 10,8 % i fråga om arbeten som
41518: gränsats på grundval av anställningens längd,          omfattades av KAPL och KoPL och samman-
41519: lönebeloppet och arbetstagarens ålder. Till den        lagt ca 3,8 % av den totala lönesumman i enlighet
41520: tid som berättigar till ålderspension räknas den       med nämnda lagar.
41521: pensionsberättigande tid som hänför sig till tiden        Enligt Pensionsskyddscentralens utredningar
41522: efter att personen i fråga har fyllt 23 år. 1 arbete   skulle ett slopande av åldersgränsen som gäller
41523: som utförts innan man fyllt 23 år intjänas inte        personer under 23 år leda till en extra tillväxt på i
41524: ålderspensionsskydd. Detsamma gäller också             genomsnitt drygt 5 % beträffande lönen som gäl-
41525: KAPL-och KoPL-arbetstagare samt FöPL- och              ler detta arbete. De individuella variationerna
41526: LFöPL-företagare. Däremot omfattas också de            skulle dock vara stora, eftersom betydelsen av
41527: som är yngre än 23 år av invalid- och familjepen-      den extra tillväxten skulle vara i hög grad beroen-
41528: sionsskyddet.                                          de av de berörda personernas senare arbetshis-
41529:     Den målsatta nivån för pensionsskyddet, som        toria. 1 vissa fall skulle samordningen av pensio-
41530: är 60 % av lönen, kan uppnås på basis av ca 40 år      nerna kapa av den extra tillväxten. Samordning-
41531: i arbete. Möjligheten att nå den målsatta nivån        en skulle ha den största effekten för dem som har
41532: utökas till följd av att man från och med ingången     lång arbetshistoria. Ett slopande av åldersgrän-
41533: av 1996 införde en bestämmelse, enligt viiken          sen skulle utöka pensionsskyddet framför allt i
41534: pensionen tillväxer med 2,5 % i fråga om dem           sådana fall där arbetshistorian i senare skeden
41535: som fyllt 60 år. Avsikten med den höjda tillväxt-      innehåller avbrott. Enligt Pensionsskyddscen-
41536: procenten är att försöka uppmuntra människor           tralens utredningar är den typiska tillväxtluckan
41537: att skaffa sig fullt pensionsskydd genom att arbe-     3 år för männens del och 5 år för kvinnornas del.
41538: ta fram till åldern för ålderspensionering.               Ett slopande av 23-årsgränsen skulle leda till
41539:     Riksdagen förutsatte i sitt svar av den 28 no-     ökade pensionsutgifter, något som man försökt
41540: vember 1995 på regeringens proposition med för-        dämpa under de senaste åren. Enligt Pensions-
41541: slag till revision av lagstiftningen om den privata    skyddscentralens beräkningar skulle ökningen
41542: sektorns arbetspensionssystem (RP 118/1995 rd),        av pensionsutgifterna vara liten på kort sikt, men
41543:                                            KK 251/1997 vp                                             5
41544: 
41545: år 2040 skulle sedan pensionsutgifterna i procent      pensionsskyddet i enlighet med den s.k. KAPL-
41546: av 1önerna öka med 0,5 procentenheter och år           tekniken. 1 det skedet ansåg arbetsmarknadspar-
41547: 2050 med ca 1 procentenhet. Efter år 2070 skulle       terna det dock inte vara motiverat att vidta spe-
41548: ökningen stabi1isera sig tili en nivå på drygt 1,5     ciella åtgärder för en ändring av den begränsning
41549: procentenheter. På motsvarande sätt skulle             som gällde personer under 23 år. En arbetsgrupp
41550: APL-premien omede1bart stiga med 0, 13                 i Pensionsskyddscentralen kommer att göra en
41551: procentenheter av APL-1önerna, varefter ök-            tilläggsutredning beträffande de korta arbetsför-
41552: ningen på 1ängre sikt skulle utveck1as på ungefår      hållandena- avsikten är att gruppens detaljför-
41553: samma sätt som ökningen av pensionsutgiften.           slag i ärendet skall vara klart före utgången av
41554:    När Pensionsskyddscentra1ens ovan re1atera-         maj 1997. Med utgångspunkt i denna utredning
41555: de forskningsprojekt var k1art enades arbets-          bereds en regeringsproposition tili riksdagen så
41556: marknadsparterna om att man för korta arbets-          att de nödvändiga lagändringarna kan träda i
41557: förhållanden som pågår kortare tid än ett år från      kraft vid ingången av 1998.
41558: och med ingången av 1998 skall anordna arbets-
41559: 
41560:      Helsingfors den 8 april 1997
41561: 
41562:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
41563:                                             KK 252/1997 vp
41564: 
41565: Kirjallinen kysymys 252
41566: 
41567: 
41568: 
41569: 
41570:                                    Anu Vehviläinen /kesk: Toisen asteen ammatillisen koulutuksen
41571:                                       järjestämisestä
41572: 
41573: 
41574:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
41575: 
41576:     Toisen asteen koulutusta ovat lukioissa, am-      oppisopimustyyppisen työssä oppimisen yhdis-
41577: matillisissa oppilaitoksissa sekä oppisopimus-        telmällä kolmivuotisen tutkinnon.
41578: koulutuksena suoritettavat opinnot.                      Kehittämissuunnitelman mukaan oppisopi-
41579:     Ammatillisen koulutuksen ja työelämän koh-        muskoulutuksen aloittavien määrä on tarkoitus
41580: taavuoden ongelmat ovat olleet voimakkaasti           nostaa noin 20 prosenttiin nuorten toisen asteen
41581: julkisessa keskustelussa esillä. Niin koulutuksen     ammatillisista koulutuspaikoista.
41582: järjestäjät, opettajat kuin työelämän edustajat          Hallituksen tavoitteena on puolittaa työttö-
41583: ovat tuoneet esille huolensa opiskelijoiden huo-      myys tämän vaalikauden aikana. Tavoite kuiten-
41584: nosta työelämätuntemuksesta. Ammatillista             kin laahaa pahasti jäljessä: uusia työpaikkoja ei
41585: koulutusta on syystä kritisoitu sen koulumaisuu-      synny siinä tahdissa kuin pitäisi. Hallitus on
41586: desta.                                                useaan otteeseen korostanut juuri koulutuksen
41587:     Hyväksyessään 21.12.1995 "Koulutuksen ja          -erityisesti ammatillisen koulutuksen- merki-
41588: korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen ke-        tystä työttömyysongelman ratkaisussa
41589: hittämissuunnitelman vuosille 1995-2000" val-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41590: tioneuvosto teki monia merkittäviä koulutuspo-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
41591: liittisia linjauksia. Kehittämissuunnitelman mu-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41592:  kaan muun muassa toisen asteen ammatilliset          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41593:  tutkinnot uudistetaan vuoteen 2000 mennessä.
41594:  Tarkoitus on, että tutkintonimikkeiden määrää                  Miten Hallitus aikoo turvata hyväksy-
41595:  vähennetään olennaisesti, tutkintoja laaja-alais-           mänsä kehittämissuunnitelman mukai-
41596:  tetaan ja opintojen tavoitepituudeksi tulee vas-            sesti, että toisen asteen ammatillisen kou-
41597:  taisuudessa kolme vuotta. Erityisen merkittävää             lutuksen yhteyteen löydetään riittävästi
41598:  on, että toisen asteen työelämäläheisyyttä pyri-            yrityksiä ja työpaikkoja opiskelijoiden
41599:  tään parantamaan puolen vuoden työssä oppimi-               työssä oppimisen jaksoja ja oppisopimus-
41600:  sen jaksoilla. Eli kaikkiin tutkintoihin liitetään          koulutusta varten, ja
41601:  vähintään puolen vuoden työjakso.                              miten Hallitus aikoo turvata tämän
41602:     Edellisten uudistustavoitteiden lisäksi toisen           erityisesti suurtyöttömyydestä kärsivillä
41603:  asteen koulutusta kehitetään käynnistämällä ko-             alueilla Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja
41604:  keilu ns. 2+ 1-mallin mukaan. Mallin mukaan                 Lapissa?
41605:  nuori opiskelee koulumuotoisen koulutuksen ja
41606: 
41607:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1997
41608: 
41609:                                         Anu Vehviläinen /kesk
41610: 
41611: 
41612: 
41613: 
41614: 279001
41615: 2                                            KK 252/1997 vp
41616: 
41617: 
41618: 
41619: 
41620:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
41621: 
41622:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Harjoittelujaksojen liittäminen kaikkeen toi-
41623: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          sen asteen ammatilliseen koulutukseen ja saman-
41624: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        aikaisesti oppisopimuskoulutuksen lisääminen
41625: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anu Veh-          sekä 2+ 1-kokeilut edellyttävät nykyiseen verrat-
41626: viläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          tuna huomattavasti suurempaa määrää harjoit-
41627: n:o 252:                                               telupaikkoja. Näiden harjoittelupaikkojen tur-
41628:                                                        vaamiseksi sekä harjoittelun laadun takaamisek-
41629:           Miten Hallitus aikoo turvata hyväksy-        si on käynnistetty lukuisia toimia.
41630:        mänsä kehittämissuunnitelman mukai-                 Opetusministeriö asetti 1.8.1996 kolmikantai-
41631:        sesti, että toisen asteen ammatillisen kou-     sesti toimivan johtoryhmän kehittämissuunnitel-
41632:        lutuksen yhteyteen löydetään riittävästi        massa asetettujen oppisopimuskoulutuksen
41633:        yrityksiä ja työpaikkoja opiskelijoiden         määrällisten tavoitteiden ja toisen asteen amma-
41634:        työssä oppimisen jaksoja ja oppisopi-           tillisiin tutkintoihin liitettävien vähintään puolen
41635:        muskoulutusta varten, ja                        vuoden työssä oppiruisjaksojen toteuttamista ja
41636:           miten Hallitus aikoo turvata tämän           seurantaa varten.
41637:        erityisesti suurtyöttömyydestä kärsivillä           Vuoden 1997 aikana johtoryhmä toiminta-
41638:        alueilla Pohjois- Karjalassa, Kainuussa ja      suunnitelmansa mukaisesti tulee suunnittele-
41639:        Lapissa?                                        maan sovellusmalleja työssä oppimisen toteutta-
41640:                                                        miseen, tekee esityksen oppisopimuskoulutuk-
41641:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           sen esteiden poistamiseksi sekä valmistelee suosi-
41642: vasti seuraavaa:                                       tusta työmarkkinajärjestöjen ja valtion yleispuit-
41643:                                                        teiksi työssä oppimisen käyttöön ottamiseksi.
41644:    Valtioneuvoston 21 päivänä joulukuuta 1995              Käyttökelpoisia sovellusmalleja on tarkoitus
41645: hyväksymän koulutuksen ja korkeakouluissa              rakentaa ja kerätä olemassa olevien kokemusten
41646: harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitel-        ja toimintatapojen pohjalta sillä periaatteella,
41647: man vuosille 1995-2000 mukaan koulutuksen ja           että alueelliset ja paikalliset soveltajat voivat
41648: työelämän välisten yhteyksien lisääminen ja pa-        hyödyntää niitä oman näkemyksensä pohjalta
41649: rantaminen on lähivuosina koulutuksen kehittä-         työssä oppimisen jaksojen lisäämiseksi esim.
41650: misen keskeisenä tavoitteena.                          omissa opetussuunnitelmissaan. Malleissa keski-
41651:    Työelämäyhteyksiä lisäämällä pyritään pa-           tytään erityisesti siihen, miten oppilaitokset, pai-
41652: rantamaan koulutuksen joustavuutta suhteessa           kallishallinto ja yritykset ovat onnistuneet ver-
41653: yhä nopeammin muuttuviin työelämän tarpei-             kostoyhteistyössä.
41654: siin, edistämään ammatillisen koulutuksen saa-             Johtoryhmä on jo aloittanut oppisopimus-
41655: neiden sijoittumista työelämään sekä edesautta-        koulutuksen esteiden kartoittamisen. Keskeisim-
41656: maan elinikäisen oppimisen periaatteen toteutu-        piin ongelmakohtiin on tarkoitus esittää ratkai-
41657: mista käytännössä.                                     suja jo tämän kevään aikana.
41658:    Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa              Suositus työmarkkinajärjestöjen ja valtion
41659: työelämäyhteyksien lisääminen tarkoittaa ennen         yleispuitteiksi työssä oppimisen käyttöön otta-
41660: muuta sitä, että kaikkiin tutkintoihin tullaan liit-   miseksi käsittäisi ne perusasiat, joita työmarkki-
41661: tämään vähintään puolen vuoden työssä oppimi-          najärjestöjen tulisi sisällyttää keskinäisiin sopi-
41662: sen jakso, uusia 2+ 1-mallin mukaisia tutkintoja       muksiinsa, jotta työssä oppimisen jaksot olisi
41663: kokeillaan ja oppisopimuskoulutuksen osuus             mahdollista toteuttaa.
41664: nostetaan 20 %:iin toisen asteen ammatillisesta            Neuvottelut suosituksen laatimiseksi ovat
41665: koulutuksesta.                                         käynnistyneet.
41666:    Työelämäyhteyksien lisääminen tarkoittaa tä-            Edellä lueteltujen toimien lisäksi myös opetus-
41667: män lisäksi yhä lisääntyvää yhteistyötä oppilai-       hallituksen kehittämishanke "Koulutuksen työ-
41668: tostenja paikallisen työelämän välillä niin koulu-     elämäyhteydet- kärkihanke" auttaa osaltaan
41669: tuksen suunnittelussa kuin toteutuksessakin.           toteuttamaan kehittämissuunnitelman tavoittei-
41670:                                            KK 252/1997 vp                                            3
41671: 
41672: ta. Hankkeen tavoitteena on arvioida ja kehittää        Oppilaitosten vastuulla ovat pitkäjänteistenja
41673: koulutuksen ja työelämän yhteyksiä. Hanke to-        pysyvien yhteistyösuhteiden luominen paikalli-
41674: teutetaan vuosina 1996-1998, ja se koostuu 21        sen työelämän kanssa sekä riittävän joustavat
41675: projektista koulutuksen kehittämisen ja arvioin-     opetusjärjestelyt, jotta työssä oppimisjaksot ja
41676: nin alueilta. Työelämäyhteyksien kehittämisen        harjoittelut voidaan tuloksekkaalla ja tehokkaal-
41677: kannalta erityisen tärkeitä ovat hankkeeseen         la tavalla liittää osaksi opiskelua.
41678: kuuluvat oppisopimuksen kehittämisprojekti              Kehittämissuunnitelmassa mainittujen tavoit-
41679: sekä koulutuksen ja tutkintojen rakenteen pro-       teiden saavuttamiseksi tarvittavien työ- ja har-
41680: jekti.                                               joittelupaikkojen hankkimiseksi ei ole olemassa
41681:     Uuden tyyppisen 2+ !-tutkinnon toteuttami-       yhtä ratkaisua. Ratkaisumallit tulevat vaihtele-
41682: seksi käynnistetään kokeiluja vuoden 1997 aika-      maan koulutusaloittain, alueittain ja todennä-
41683: na. Kokeiluissa tullaan kehittämään erilaisia pe-    köisesti myös ajallisesti.
41684: dagogisia ratkaisuja sekä oppilaitosten ja yritys-      Opetusministeriö uskoo, että edellä luetelluil-
41685: ten välistä yhteistyötä, samoin sopimuskäytäntö-     la kehittämistoimilla kyetään turvaamaan ky-
41686: jäja toimintamalleja. Opetushallitus pyrkii myös     syntää vastaava määrä oppisopimuskoulutus-
41687:  tukemaan työssä oppimisjaksojen suunnittelua        paikkoja sekä löytämään ratkaisut harjoittelujen
41688: ja toteutusta kaikissa ammatillisissa oppilaitok-    ja työssä oppimisen järjestämiseksi kaikilla kou-
41689:  sissa mm. ohjaus- ja neuvonta- sekä koulutus- ja    lutusaloilla ja kaikissa osissa maata.
41690:  konsultointitoiminnalla.
41691:      Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1997
41692: 
41693:                                                              Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
41694: 4                                           KK 252/1997 vp
41695: 
41696: 
41697: 
41698: 
41699:                                         Tili Riksdagens Talman
41700: 
41701:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      ning på andra stadiet och att läroavtalsutbild-
41702: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        ningen samtidigt utökas plus 2+ 1 -försöken krä-
41703: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      ver jämfört med idag ett betydligt större antal
41704: man Anu Vehviläinen undertecknade spörsmål            praktikplatser. För att trygga dessa praktikplat-
41705: nr 252:                                               ser och för att garantera kvaliteten på praktiken
41706:                                                       har man vidtagit ett flertal åtgärder.
41707:           Hur avser Regeringen i enlighet med            Undervisningsministeriet tillsatte den 1 augus-
41708:        den utvecklingsp1an som den fastställt         ti 1996 en ledningsgrupp på trepartsbas för ge-
41709:        trygga en tillfredsställande tillgång på fö-   nomförandet och uppföljningen av de kvantitati-
41710:        retag och arbetsplatser för perioden av        va mål som ställs för läroavtalsutbildningen i
41711:        inlärning i arbete och för läroavta1sut-       utvecklingsplanen och av de inlärningsperioder
41712:        bildningen i samband med yrkesutbild-          på minst ett l/2 år ute i arbete i samband med de
41713:        ningen på andra stadiet, och                   yrkesinriktade examina på andra stadiet.
41714:           hur avser Regeringen trygga detta sär-         Under 1997 kommer ledningsgruppen i enlig-
41715:        skilt i områden med stor arbetslöshet i        het med sin verksamhetsplan att planera tiliämp-
41716:        Norra Kare1en, Kajanaland och Lapp-            ningsmodeller för genomförandet av inlärning i
41717:        land?                                          arbetet, lägga fram förslag tili hur hindren för
41718:                                                       läroavtalsutbildning kan undanröjas samt bere-
41719:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         da en rekommendation tili allmän ram för arbets-
41720: anföra följande:                                      marknadsorganisationerna och staten om hur
41721:                                                       systemet med inlärning i arbetet skall tas i bruk.
41722:    Enligt den av statsrådet den 21 december 1995         Avsikten är att konstruera och samla använd-
41723: fastställda p1anen för utveckling av utbildningen     bara tiliämpningsmodeller utgående från erfa-
41724: och av forskningen vid högskolorna för åren           renheter och existerande verksamhetssätt enligt
41725: 1995-2000 är det centrala målet inom utveck-          principen att regionala och lokala tillämpare kan
41726: lingen av utbildningen att kontakterna mellan         utnyttja dem utifrån sin egen syn vid införandet
41727: utbi1dning och arbetsliv utökas och förbättras        av perioder med inlärning i arbetet t.ex. i sina
41728: under den närmaste framtiden.                         egna läroplaner. 1 modellerna fokuseras i synner-
41729:    Genom utökad kontakt med arbetslivet försö-        het på hur läroinrättningarna, lokalförvaltning-
41730: ker man förbättra flexibiliteten i utbildningen i     en och företagen har lyckats i nätverkssamarbe-
41731: förhållande till de allt snabbare förändringar som    tet.
41732: sker i arbetslivets behov, främja sysselsättningen       Ledningsgruppen har redan inlett kartlägg-
41733: av personer med yrkesutbildning samt hjälpa till      ningen av vilka hinder det finns för läroavtalsut-
41734: att genomföra principen om livslångt lärande i        bildning. På de centralaste problempunkterna
41735: praktiken.                                            avser man lägga fram lösningar redan i vår.
41736:    Utökningen av arbetslivskontakter inom yr-             Rekommendationen till allmän ram för ar-
41737: kesutbildningen på andra stadiet innebär fram-        betsmarknadsorganisationerna och staten om
41738: för allt att en period på minst 112 år av inlärning   hur systemet med inlärning i arbetet skall tas i
41739: i arbetet fogas tili alla examina, att nya examina    bruk är tänkt att omfatta de grundfrågor som
41740: enligt modellen 2+ 1 utprövas och att läroavtals-     arbetsmarknadsorganisationerna måste ta med i
41741: utbildningens andel höjs till 20% av yrkesutbild-     sina ömsesidiga avtal för att perioderna med in-
41742: ningen på andra stadiet.                              lärning i arbetet skall kunna genomföras.
41743:    Mer kontakt med arbetslivet innebär dess-              Förhandlingar om utformandet av rekom-
41744: utom ett allt mer utvidgat samarbete mellan läro-     mendationen har inletts.
41745: inrättningarna och det lokala atbetslivet såväl           Utöver dessa åtgärder hjälper även utbild-
41746: inom planeringen av utbildningen som vid ge-          ningsstyrelsens utvecklingsprojekt "Utbildning-
41747: nomförandet.                                          ens arbetslivskontakter - spetsprojekt" för sin
41748:    Att praktikperioder sätts in i all yrkesutbild-    del tili att förverkliga målen i utvecklingsplanen.
41749:                                             KK 252/1997 vp                                              5
41750: 
41751: Syftet med projektet är att utvärdera och utveck-     siktiga och bestående samarbetsförhållanden
41752: la kontakterna mellan utbildningen och arbetsli-      skapas med det lokala arbetslivet och att under-
41753: vet. Projektet genomförs 1996-1998 och det be-        visningsarrangemangen är tillräckligt flexibla så
41754: står av 21 delprojekt som gäller utveckling och       att perioderna med inlärning i arbetet och prak-
41755: utvärdering av utbildning. Med tanke på utveck-       tik på ett framgångsfullt och effektivt sätt kan bli
41756: lingen av arbetslivskontakterna är projektet för      en del av studierna.
41757: utveckling av läroavtalen och projektet för ut-          För värvandet av de arbets- och praktikplatser
41758: bildnings- och examensstruktur synnerligen vik-       som behövs för att målen i utvecklingsplanen
41759: tiga.                                                 skall nås finns inte bara en lösning. Lösningsmo-
41760:    I syfte att genomföra den nya examenstypen         dellerna kommer att variera från utbildningsom-
41761: 2+ l inleds försök under 1997. I försöken kommer      råde tili utbildningsområde, från region tili re-
41762: man att utveckla olika pedagogiska lösningar,         gion och sannolikt också från tid tili tid.
41763: samarbetet mellan läroinrättningar och företag           Undervisningsministeriet tror att det med
41764: samt avtalspraxis och verksamhetsmodeller. Ut-        hjälp av de ovan refererade utvecklingsåtgärder-
41765: bildningsstyrelsen strävar också efter att i alla     na är möjligt att trygga ett sådant antal platser
41766: yrkesläroanstalter stöda planeringen och genom-       inom läroavtalsutbildningen som motsvarar ef-
41767: förandet av perioder med inlärning i arbetet, bl.a.   terfrågan och att finna lösningar på hur prakti-
41768: genom handledning och rådgivning samt utbild-         ken och inlärningen i arbetet skall ordnas inom
41769: ning och konsultverksamhet.                           alla utbildningsområden och i alla delar av lan-
41770:    Läroinrättningarna bär ansvaret för att lång-      det.
41771: 
41772:      Helsingforsden II april 1997
41773: 
41774:                                                        U ndervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
41775:                                            KK 253/1997 vp
41776: 
41777: Kirjallinen kysymys 253
41778: 
41779: 
41780: 
41781: 
41782:                                   Kari Rajamäki /sd: Työeläkejärjestelmän uudistamisesta
41783: 
41784: 
41785: 
41786:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
41787: 
41788:    Suomen työeläkejärjestelmän uudistaminen             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41789: on vireillä: sekä työeläkelaitosten hallintoa että   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
41790: niiden sijoitustoimintaa uudistetaan. Työeläke-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41791: laitosten hallinnon uudistamisesta annetussa sel-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41792: vitysmiehen muistiossa (28.6.1996) ehdotetaan
41793: työeläkelaitosten hallintoneuvosto koottavaksi                  Mitä Hallitus aikoo tehdä työeläkelai-
41794: työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen edustajis-            tösten hallinnon kehittämiseksi oikeu-
41795: ta. Pienyrittäjien ja eläkeläisten edustus on jää-          denmukaiseen, kansanvaltaiseen ja kaik-
41796: mässä pois. Varojen sijoittamisen osaltajärjestel-          kia väestöryhmiä edustavaan suuntaan,
41797: mää on muutettu siten, että varoja voidaan sijoit-          ja                         .
41798: taa vapaammin - kohteena voivat olla myös                     . millä tavoin Hallitus aikoo taata työ-
41799: pörssinoteeratut osakkeet. Sijoitusmahdolli-                eläkesijoitusten turvallisuuden?
41800: suuksien laajentaminen mahdollistaa paremmin
41801: tuoton tavoittelun, mutta saattaa johtaa riskien
41802: kasvuun.
41803:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1997
41804: 
41805:                                           Kari Rajamäki /sd
41806: 
41807: 
41808: 
41809: 
41810: 279001
41811: 2                                           KK 253/1997 vp
41812: 
41813: 
41814: 
41815: 
41816:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
41817: 
41818:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Kuluvan vuoden alusta voimaan tulleen lain
41819: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         mukaan hallintoneuvostossa ja hallituksessa on
41820: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       oltava vakuutuksenottajien ja vakuutettujen
41821: jäsenen vastattavaksi kansanedustajaa Kari Ra-        edustajia. Vakuutuksenottajien ja vakuutettujen
41822: jamäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           edustajat on valittava keskeisten työnantajia ja
41823: n:o 253:                                              palkansaajia edustavien keskusjärjestöjen ehdot-
41824:                                                       tamista henkilöistä. Vakuutuksenottajien ja va-
41825:           Mitä Hallitus aikoo tehdä työeläkelai-      kuutettujen edustajia on oltava yhtä monta ja
41826:        tosten hallinnon kehittämiseksi oikeu-         heidän yhteismääränsä on oltava vähintään puo-
41827:        denmukaiseen, kansanvaltaiseen ja kaik-        let hallintoneuvoston ja vastaavasti hallituksen
41828:        kia väestöryhmiä edustavaan suuntaan,          koko jäsenmäärästä.
41829:        ja                                                 Ennen lain voimaantuloa vakuutuksenotta-
41830:           millä tavoin Hallitus aikoo taata työ-      jien ja vakuutettujen osallistuminen työeläkeva-
41831:        eläkesijoitusten turvallisuuden?               kuutusyhtiön hallintoon perustui työmarkkina-
41832:                                                       järjestöjen ja eläkevakuutusyhtiöiden välisiin so-
41833:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          pimuksiin, jolloin heidän edustuksensa hallinto-
41834: vasti seuraavaa:                                      elimissä oli myös nykyistä pienempi. Työmarkki-
41835:                                                       najärjestöjen edustajien nostamisella vähintään
41836:     Suomen työeläkejärjestelmän hallinnon ja si-      puoleen mainituissa hallintoelimissä ja asian kir-
41837: joitustoiminnan uudistamiseksi on annettu viime       jaamisella lakiin on haluttu korostaa näiden työ-
41838: vuoden lopulla kaksi erillistä hallituksen esitystä   eläkejärjestelmän toiminnalle keskeisten tahojen
41839: (HE 24111996 vp ja HE 255/1996 vp), joista en-        vastuuta työeläkevakuutusyhtiöiden toiminnas-
41840: simmäinen (HE 241/1996 vp) tuli voimaan vuo-          ta. Kokoonpanolla varmistetaan, että erityisesti
41841: denvaihteessa 1996/1997laeilla 1292-1297. Voi-        sijoituspäätöksiin voivat vaikuttaa samat tahot,
41842: maan tulleet lait sisältävät eläkelaitosten vakava-   joiden kannettavaksi eläkkeiden rahoitus viime
41843: raisuusvaatimusten korottamista, koko vakava-         kädessä tulee. Näin ollen lakia on perusteltu
41844: raisuuden valvontamekanismin uudistamista,            muun muassa sillä, että on tärkeää, että työeläke-
41845: eläkkeiden rahoitusjärjestelmää sekä lakisääteis-     yhtiöiden toimintaympäristön ja toimintatapo-
41846: tä eläkevakuutusta harjoittavien vakuutusyhti-        jen muutoksessa vastuuta uusien toimintalinjo-
41847: öiden varojen omistusta ja hallintoa koskevat         jen valinnassa siirretään niille tahoille, jotka kes-
41848: uudistetut säännökset. Mainittujen lakien nojal-      keisesti myös kantavat vastuun uusien toiminta-
41849: la on lisäksi annettu työeläkevakuutusyhtiön va-      muotojen tuloksesta. Lailla pyritään turvaa-
41850: kavaraisuusrajan laskemisesta ja toimintapää-         maan myös työeläkevakuutusyhtiön omaehtoi-
41851: omaan luettavista eristä asetukset 1298 ja 1299/      nen, vieraista intresseistä riippumaton päätök-
41852: 1996. Toinen hallituksen esitys 255/1996 vp,joka      senteko.
41853: on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä, on eh-           Sinänsä se, että laissa säädetään hallintoelin-
41854: dotus työeläkevakuutusyhtiöitä koskevaksi eril-       ten jäsenten paikkajaon vähimmäisvaatimuksis-
41855: lislaiksi. Tällä esityksellä on tarkoitus toteuttaa   ta, ei muuta osakeyhtiölaista tulevaa yhtiöoikeu-
41856: ne selvitysmies Matti Louekosken muistioon pe-        dellista periaatetta, jonka mukaan osakeyhtiössä
41857: rustuvat ehdotukset, joita ei vielä ole toteutettu    ylin päättävä elin on edelleenkin yhtiökokous.
41858: edellä mainituilla voimaan tulleilla laeilla.         Yhtiökokous nimittää työeläkevakuutusyhtiön
41859:     Eduskunnan käsiteltävänä olevaan esitykseen       kyseessä ollessa yhtiön hallintoneuvoston, joka
41860: on koottu työeläkevakuutusyhtiöitä koskevat           on työeläkevakuutusyhtiössä pakollinen. Hallin-
41861: erityissäännökset vakuutusyhtiölaista, työnteki-      toneuvosto valitsee puolestaan hallituksen jä-
41862: jäin eläkelaista ja osakeyhtiölaista. Työeläkeva-     senet. Näin ollen näillä nimittävillä elimillä on
41863: kuutusyhtiön ollessa osakeyhtiö siihen sovelle-       viime kädessä harkintavalta sen suhteen, ketkä
41864: taan myös osakeyhtiölakia, mikäli vakuutusyh-         ehdotetuista henkilöistä valitaan yhtiön hallin-
41865: tiölaista sekä uudesta työeläkevakuutusyhtiö-         toon. Tällöin varsinaisten vakuutuksenottajien
41866: laista ei muuta johdu.                                ja vakuutettujen lisäksi yhtiön hallintoon voi-
41867:                                             KK 253/1997 vp                                              3
41868: 
41869: daan valita yhtiön osakkaiden ja yhtiön niin ha-      tuottavastija turvaavasti. Nämä säännökset täy-
41870: lutessa esimerkiksi pienen ja keskisuuren yritys-     dentävät siten jo voimassa olevia vakuutusyhtiö-
41871: sektorin edustajia. Tämä voi olla perusteltua esi-    lain säännöksiä varojen sijoittamisesta.
41872: merkiksi siinä tapauksessa, että työeläkevakuu-           Vuoden vaihteessa toteutuneilla lainmuutok-
41873: tusyhtiön asiakaspiiristä merkittävä osuus on         silla korotettiin työeläkevakuutusyhtiöitä koske-
41874: mainittuja yrityksiä. Eläkeläiset ovat vakuutet-      via vakavaraisuusvaatimuksia ja luotiin meka-
41875: tuja, joten erityisesti palkansaajia edustavat kes-   nismi vakavaraisuuden kasvattamiselle, samalla
41876: kusjärjestöt voivat esittää hallintoon myös eläke-    kun koko vakavaraisuuden valvontamekanismi
41877: läisiä.                                               uudistettiin. Säännökset merkitsevät työeläkeva-
41878:     Eduskunnan käsiteltävänä olevaan hallituk-        kuutusyhtiöiden vakavaraisuuden paranemista
41879: sen esitykseen sisältyvät selvitysmies Matti Loue-    merkittävästi. Kun säännökset lisäksi antavat
41880: kosken sijoitustoiminnan järjestämistä koskevat       mahdollisuuden puuttua yhtiön toimintaan en-
41881: ehdotukset. Mainitun hallituksen esityksen ta-        tistä aikaisemmin, turvataan entistä paremmin
41882: voitteena on nimenomaan sijoitustoiminnan itse-       vakuutettujen edut.
41883: näisyyden lisääminen samaan yhtiöryhmään                  Hallituksen esityksessä korostetaan työeläke-
41884: kuuluviin vakuutusyhtiöihin, omistajiin, muihin       vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminnan riippumat-
41885: työeläkeyhtiöihin ja luotto- ja rahoituslaitoksiin    tomuutta ulkopuolisista intressitahoista, jolloin
41886:  nähden. Ensimmäistä kertaa esitetään myös la-        työeläkevakuutusyhtiön toiminta perustuu työ-
41887:  kiin kirjattavaksi työeläkevakuutusyhtiön toi-       eläkejärjestelmän ja työeläkevakuutusyhtiön
41888:  minnan tarkoitus, jonka mukaan työeläkeva-           omille lähtökohdille. Sijoitustoiminnan valmis-
41889:  kuutusyhtiön tarkoituksena on hoitaa työnteki-       telua ja päätöksentekoa varten työeläkevakuu-
41890: jäin eläkelain ja yrittäjien eläkelain mukaisen la-   tusyhtiöllä tulisi olla riittävä oma henkilökunta,
41891:  kisääteisen eläketurvan toimeenpanoa ja tätä         eivätkä nämä henkilöt saisi samanaikaisesti olla
41892:  varten kertyviä varoja vakutuksenottajien ja va-     heidän itsenäisyyttään vaarantavassa riippu-
41893:  kuutettujen edut turvaavalla tavalla. Kun työelä-    vuussuhteessa toiseen yhteisöön. Lisäksi ehdo-
41894:  kevakuutusyhtiön toiminnan tarkoituksella on         tettuun lakiin työeläkevakuutusyhtiöistä sisältyy
41895:  näin ilmaistu yhtiön toimiala, voidaan tästä läh-    muita säännöksiä, joiden tarkoituksena on var-
41896:  tökohdasta johtaa työeläkevakuutusyhtiön käy-        mistaa vakuutustoiminnan terve kehitys ja se,
41897:  tännön toiminnan rajat sekä myös useimmat la-        että työeläkevakuutusyhtiön toiminta tapahtuu
41898:  kiehdotuksessa ilmenevät kiellot ja rajoitukset      työeläkejärjestelmän lähtökohdista.
41899:  toimimisesta vieraalla toimialalla.                      Kuten edellä käy ilmi, hallituksen esitykset
41900:     Vakuutusyhtiölain säännökset vakuutusyh-          ovat perustuneet toimitusjohtaja Kari Puron ja
41901:  tiön vastuuvelan kattamisesta eri omaisuuslajeil-    selvitysmies Matti Louekosken johdolla tehtyi-
41902:  la koskevat myös työeläkevakuutusyhtiöitä.           hin selvityksiin. Näiden selvitysten aikana sekä
41903:  Säännösten mukaan sijoittaminen esimerkiksi          eduskuntakäsittelyn yhteydessä on kuultu laajal-
41904:  osakkeisiin on ollut mahdollista jo aikaisemmin-     ti muun muassa keskeisiä työmarkkinajärjestöjä,
41905:  kin. Sijoituksia tehtäessä on huolehdittava sijoi-   työeläkevakuutusyhtiöitä, Suomen yrittäjiä sekä
41906:  tusten turvaavuudesta ja riittävästä hajauttami-     eläkeläisiä edustavia järjestöjä.
41907:  sesta sekä vältettävä riskikeskittymien syntyä.          Edellä oleva osoittaa selvästi, että hallitus ja
41908:  Mainitussa hallituksen esityksessä on lähtökoh-      minä vastuunalaisena ministerinä olemme toimi-
41909:  tana, että työeläkevakuutusyhtiön varat, myös        neet tehokkaasti Suomen lakisääteisen työeläke-
41910:  vastuuvelan katteen ylittävät, on sijoitettava       vakuutusjärjestelmän kehittämiseksi.
41911:       Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1997
41912:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
41913: 4                                          KK 253/1997 vp
41914: 
41915: 
41916: 
41917: 
41918:                                        Tili Riksdagens Talman
41919: 
41920:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     sionsförsäkringsbolaget är ett aktiebolag tilläm-
41921: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       pas på det även lagen om aktiebolag, om inte
41922: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     något annat följer av lagen om försäkringsbolag
41923: man Kari Rajamäki undertecknade spörsmål nr          eller den nya lagen om arbetspensionsförsäk-
41924: 253:                                                 ringsbolag.
41925:                                                         Enligt den lag som trädde i kraft vid ingången
41926:           Vad ämnar Regeringen göra för att          av innevarande år skall försäkringstagarna och
41927:        utveckla förvaltningen av arbetspen-          de försäkrade vara representerade i förvaltnings-
41928:        sionsväsendet så att det blir rättvist, de-   rådet och styrelsen. Representanterna för försäk-
41929:        mokratiskt och representativt för alla be-    ringstagarna och de försäkrade skall väljas bland
41930:        folkningsgrupper och                          de personer som har föreslagits av de centrala
41931:           på vilket sätt ämnar Regeringen garan-     arbetsgivar- och löntagarorganisationerna. För-
41932:        tera säkerheten hos arbetspensionsinves-      säkringstagarna och de försäkrade skall ha lika
41933:        teringar?                                     representation och de skall sammanlagt utgöra
41934:                                                      minst hälften av hela medlemsantalet i förvalt-
41935:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ningsrådet respektive styrelsen.
41936: anföra följande:                                        lnnan lagen trädde i kraft baserade sig försäk-
41937:                                                      ringstagarnas och de försäkrades deltagande ar-
41938:     För att revidera förvaltningen av och place-     betspensionsförsäkringsbolagets förvaltning på
41939: ringsverksamheten inom arbetspensionssystemet        överenskommelser mellan arbetsmarknadsorga-
41940: i Finland har i slutet av förra året avlåtits två    nisationerna och pensionsförsäkringsbolagen,
41941: separata propositioner (RP 241/1996 rd och RP        varvid deras representation i förvaltningsorga-
41942: 255/1996 rd), av vilka den första (RP 241/1996 rd)   nen var mindre än för närvarande. Genom att
41943: trädde i kraft vid årsskiftet 1996/1997 genom        öka arbetsmarknadsorganisationernas represen-
41944: lagarna 1292-1297. De lagar som trädde i kraft       tation i nämnda förvaltningsorgan till minst hälf-
41945: innehåller nya bestämmelser om höjda solvens-        ten av hela medlemsantalet och genom att skriva
41946: krav för pensionsanstalter, en totalreform av sol-   in dettai lagen har man velat framhäva det an-
41947: vensövervakningen, finansieringssystemet för         svar som dessa för arbetspensionssystemet cen-
41948: pensioner samt om ägandet och förvaltningen av       trala parter har för arbetspensionsförsäkringsbo-
41949: tillgångarna i försäkringsbolag som bedriver lag-    lagens verksamhet. Genom denna sammansätt-
41950: stadgad pensionsförsäkringsrörelse. Med stöd av      ning säkerställs att speciellt investeringsbesluten
41951: nämnda lagar har dessutom givits förordningar        kan påverkas av samma parter som i sista hand
41952: (1298 och 1299/1996) om beräkningen av sol-          har hand om finansieringen av pensionerna. La-
41953: vensgränsen för arbetspensionsförsäkringsbolag       gen har motiverats bl.a. med att det är viktigt att
41954: och poster som skall hänföras till verksamhets-      de parter som har det centrala ansvaret för resul-
41955: kapitalet. Den andra regeringspropositionen          tatet av de nya verksamhetsformerna också får
41956: 25511996 rd, som behandlas som bäst i riksdagen,     ansvar för valet av nya verksamhetslinjer när
41957: är ett förslag till separat lag om arbetspensions-   arbetspensionsbolagens omvärld och verksam-
41958: försäkringsbolag. A vsikten med propositionen        hetsformer förändras. Genom lagen försöker
41959: är att genomföra de förslag som baserar sig på       man också trygga att beslutsfattandet i ett arbets-
41960: utredningsman Matti Louekoskis promemoria            pensionsförsäkringsbolag sker på egna villkor
41961: och som ännu inte genomförts genom ovan              och oberoende av främmande intressen.
41962: nämnda lagar, som redan trätt i kraft.                  Att det genom lag bestäms om minimikraven
41963:     1 den proposition som behandlas i riksdagen      för fördelningen av medlemmarnas platser i för-
41964: har intagits de specialstadganden om arbetspen-      valtningsorganen ändrar inte i sig den bolags-
41965: sionsförsäkringsbolag som funnits i lagen om         rättsliga princip som följer av lagen om aktiebo-
41966: försäkringsbolag, lagen om pension för arbetsta-     lag, och enligt vilken det högsta beslutande orga-
41967: gare och lagen om aktiebolag. När arbetspen-         net i ett aktiebolag alltjämt är bolagsstämman.
41968:                                               KK 253/1997 vp                                                5
41969: 
41970: När det gäller arbetspensionsförsäkringsbolag              ar. Utgångspunkten i nämnda regeringsproposi-
41971: utser bolagsstämman bolagets förvaltningsråd,              tion är att ett arbetspensionsförsäkringsbolags
41972: som är obligatoriskt i ett arbetspensionsförsäk-           medel, även de som överstiger täckningen av
41973: ringsbolag. Förvaltningsrådet å sin sida väljer            ansvarsskulden, skall placeras på ett inkomst-
41974: styrelsemedlemmarna. Dessa organ har således i             bringande och betryggande sätt. Dessa bestäm-
41975: sista hand prövningsrätt när det gäller vilka av de        melser kompletterar således redan befintliga be-
41976: föreslagna personerna som väljs tili bolagets för-         stämmelser om placering av medel i lagen om
41977: valtning. Utöver egentliga försäkringstagare och           försäkringsbolag.
41978: försäkrade kan tili bolagets förvaltning även väl-            Genom de lagändringar som genomfördes vid
41979: jas representanter för bolagets aktieägare och,            årsskiftet höjdes solvenskraven för arbetspen-
41980: om bolaget så önskar, t.ex. representanter för             sionsförsäkringsbolag och skapades en meka-
41981: små och medelstora företag. Detta kan vara mo-             nism för en solvenshöjning. Samtidigt företogs en
41982: tiverat t.ex. i sådana fall då en betydande andel av       totalreform av solvensövervakningen. Bestäm-
41983: arbetspensionsförsäkringsbolagets         kundkrets        melserna innebär att arbetspensionsförsäkrings-
41984: består av dylika företag. Pensionärerna är för-            bolagens solvens förbättras avsevärt. Då bestäm-
41985: säkrade och därför kan speciellt de centrala lön-          melserna dessutom ger en möjlighet att ingripa
41986: tagarorganisationerna föreslå att även pensionä-           tidigare än för närvarande i ett bolags verksam-
41987: rer väljs tili förvaltningen.                              het tryggas de försäkrades intressen bättre än
41988:      Den regeringsproposition som behandlas i              tidigare.
41989: riksdagen innehåller utredningsman Matti Loue-                I regeringspropositionen betonas att arbets-
41990:  koskis förslag om ordnandet av placeringsverk-            pensionsförsäkringsbolagens         placeringsverk-
41991:  samheten. Målet med propositionen i fråga är              samhet skall vara oberoende av yttre intressen,
41992:  uttryckligen att göra placeringsverksamheten              varvid arbetspensionsförsäkringsbolagets verk-
41993:  mera självständig i förhållande tili försäkrings-         samhet baserar sig på arbetspensionssystemets
41994:  bolag som hör tili samma bolagsgrupp, ägarna,             och arbetspensionsförsäkringsbolagets egna ut-
41995:  andra arbetspensionsbolag samt kreditinstitut             gångspunkter. För beredningen av och besluts-
41996:  och finansiella institut. För första gången före-         fattandet som gäller placeringsverksamheten
41997:  slås också att syftet med arbetspensionsförsäk-           skall arbetspensionsförsäkringsbolaget haen till-
41998:  ringsbolagets verksamhet skrivs in i lagen. Syftet        räcklig egen personai som inte samtidigt får vara
41999:  med ett arbetspensionsförsäkringsbolag är att             beroende av någon annan sammanslutning på ett
42000:  sköta verkställigheten av det lagstadgade pen-            sätt som äventyrar dess självständighet. 1 den
42001:  sionsskyddet enligt lagen om pension för arbets-          föreslagna lagen om arbetspensionsförsäkrings-
42002:  tagare och lagen om pension för företagare samt           bolag ingår dessutom andra bestämmelser som
42003:  att sköta de medel som inflyter tili bolaget för          syftar tili att säkra att försäkringsverksamheten
42004:  detta ändamål på ett sätt som tryggar försäk-             utvecklas sunt och att arbetspensionsförsäk-
42005:  ringstagarnas och de försäkrades intressen. Då            ringsbolagets verksamhet sker utifrån arbetspen-
42006:  syftet med arbetspensionsförsäkringsbolagets              sionssystemets utgångspunkter.
42007:  verksamhet på detta sätt anger bolagets verksam-             Såsom det framgår ovan har regeringens pro-
42008:  hetsområde, kan man utifrån denna utgångs-                positioner baserat sig på utredningar som gjorts
42009:  punkt härleda gränserna för arbetspensionsför-            under ledning av verkställande direktör Kari
42010:  säkringsbolagets praktiska verksamhet samt                Puro och utredningsman Matti Louekoski. I
42011:  även de flesta av lagförslagets förbud mot och            samband med dessa utredningar samt i samband
42012:  begränsningar av verksamhet inom främmande                med riksdagsbehandlingen har man i stor ut-
42013:  verksamhetsområden.                                       sträckning hört bl.a. centrala arbetsmarknadsor-
42014:      Bestämmelserna i lagen om försäkringsbolag            ganisationer, arbetspensionsförsäkringsbolag,
42015:  om täckning av försäkringsbolagets ansvars-               företagare i Finland samt organisationer som
42016:  skuld med olika slag av tillgångar gäller även            företräder pensionärerna.
42017:  arbetspensionsförsäkringsbolag. Enligt bestäm-               Det ovan anförda visar klart att regeringen
42018:  melserna har placering i t.ex. aktier varit möjlig        och jag som ansvarig minister effektivt har arbe-
42019:   redan tidigare. Vid placeringar skall man sörja          tat för att utveckla det lagstadgade arbetspen-
42020:   för att placeringarna är trygga och har en tillräck-     sionsförsäkringssystemet i Finland.
42021:   Iig spridning samt undvika olika riskanhopning-
42022: 
42023:       Helsingfors den 3 aprill997
42024: 
42025:                                                          Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
42026:                                            KK 254/1997 vp
42027: 
42028: Kirjallinen kysymys 254
42029: 
42030: 
42031: 
42032: 
42033:                                   Matti Ryhänen /kesk: Pakolaisperheiden maahanmuuttoa koske-
42034:                                      vista järjestelyistä
42035: 
42036: 
42037:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
42038: 
42039:    Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan       rinkäytösten estämiseksi. Pakolaislapsille vara-
42040: Suomessa asuvat pakolaisperheet ovat palautta-       tut "tyhjät" koulu- tai hoitopaikat tulevat kal-
42041: neet omia lapsiaan takaisin kotimaihinsa.            liiksi veronmaksajille ja vievät tilaa niitä tarvitse-
42042: Maamme maahanmuuttoviranomaiset ovat ol-             viita.
42043: leet tietoisia tapahtumista.                             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42044:    Perusteluina näille valitettaville tapahtumille   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
42045: on esitetty "maallistumisen" pelkoa ja Suomen        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
42046: uutta käytäntöä tutkia perheitä DNA-kokeilla.        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42047: Tämä vaikuttaa hämmästyttävältä. On oltava
42048: selvää, että myös pakolaisia sitovat maan normit                Aikooko Hallitus selvittää pakolaisten
42049: ja lait. Maassa maan tavalla tai maasta pois.                perheenjäsenten maahan ja maasta muut-
42050:    Sellainen pakolainen, joka lähettää lapsensa              toon liittyvät epäkohdat ja väärinkäytök-
42051: kotimaahansa, ei voi tuntea turvattomuutta siel-             set sekä valmistella sellaisen lainsäädän-
42052: lä. Myös hänet tulee palauttaa.                              nön, etteivät nyt julkisuudessa esiintyneet
42053:    Ihmettelen, miksi viranomaiset eivät ole ryh-             valitettavat tapaukset ole jatkossa mah-
42054: tyneet toimenpiteisiin monien pakolaisuudessa                dollisia?
42055: esiintyneiden epäkohtien korjaamiseksi ja vää-
42056:       Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1997
42057: 
42058:                                         Matti Ryhänen /kesk
42059: 
42060: 
42061: 
42062: 
42063:  279001
42064: 2                                            KK 254/1997 vp
42065: 
42066: 
42067: 
42068: 
42069:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
42070: 
42071:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa         oleskelulupia haettaessa. Voimassa olevissa sää-
42072: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          döksissä ja hallintokäytännöissä on otettu huo-
42073: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        mioon väärinkäytösten ennalta estäminen. Maa-
42074: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Ry-         hanmuutto- ja pakolaispoliittisen toimikunnan
42075: häsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         mietinnön pohjalta hallitus valmistelee muutok-
42076: 254:                                                   sia ulkomaalaislainsäädäntöön. Myös tässä yh-
42077:                                                        teydessä otetaan huomioon väärinkäytösten en-
42078:             Aikooko Hallitus selvittää pakolaisten     nalta estäminen.
42079:          perheenjäsenten maahan ja maasta muut-           Mitä tulee maasta lähtemiseen, viranomaisten
42080:          toon liittyvät epäkohdat ja väärinkä ytö k-   mahdollisuudet puuttua siinä yhteydessä mah-
42081:          set sekä valmistella sellaisen lainsäädän-    dollisesti ilmeneviin väärinkäytöksiin ovat vä-
42082:          nön, etteivät nytjulkisuudessa esiintyneet    häisemmät, koska hallitusmuodon mukaan jo-
42083:          valitettavat tapaukset ole jatkossa mah-      kaisella on oikeus lähteä maasta. Jos vanhemmat
42084:          dollisia?                                     lähettävät lapsia pois Suomesta, kyseessä on per-
42085:                                                        heen sisäinen asia, ellei pystytä osoittamaan lap-
42086:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           sen hoidon laiminlyömistä tai esimerkiksi etuuk-
42087: vasti seuraavaa:                                       sien väärinkäyttöä. Mikäli väärinkäytöksiä ilme-
42088:                                                        nee, lastensuojelu- ja sosiaaliviranomaiset puut-
42089:    Pakolaisten perheenjäsenten maahan muut-            tuvat asiaan. Työministeriön maahanmuutto-
42090: toa säädellään ulkomaalaislaissa ja sen nojalla        osasto on ohjannut kuntien viranomaisia kiinnit-
42091: annetuissa säädöksissä. Perheside on eräs tär-         tämään entistä enemmän huomiota maahan-
42092: keimpiä perusteita maahanmuutolle. Perhe-elä-          muuttajaperheiden ja -nuorten tilanteeseen ja tu-
42093: män suojelu on tässä yhteydessä huomioon otet-         kemaan perheitä kulttuurikonflikteissa ja lasten
42094: tava ihmisoikeus. Voimassa olevien säädösten           kasvatuksessa. Myös muut viranomaiset tulevat
42095: mukaan ydinperheen jäsenet voivat muuttaa              kiinnittämään asiaan huomiota ja miettimään
42096: Suomeen. Viranomaiset ovat tietoisia väärinkäy-        yhdessä ratkaisuja siihen.
42097: tön mahdollisuuksista perhesiteeseen perustuvia
42098: 
42099:        Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1997
42100: 
42101:                                                                Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
42102:                                           KK 254/1997 vp                                            3
42103: 
42104: 
42105: 
42106: 
42107:                                        Tili Riksdagens Talman
42108: 
42109:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    uppehållstillstånd söks på grund av familjeband.
42110: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-      Förebyggande av missbruk har beaktats i gällan-
42111: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    de bestämmelser och förvaltningspraxis. Med
42112: man Matti Ryhänen undertecknade spörsmål nr         stöd av betänkandet av kommissionen för in-
42113: 254:                                                vandrar- och flyktingpolitik bereder r.egeringen
42114:                                                     ändringar i utlänningslagstiftningen. Aven i det-
42115:             Ämnar Regeringen utreda missförhål-     ta sammanhang tar man hänsyn till förebyggan-
42116:         landen och missbruk förknippade med         de av missbruk.
42117:         inresa och utresa av familjemedlemmar          Med tanke på utresa är myndigheternas möj-
42118:         tili flyktingar samt bereda en sådan lag-   ligheter att ingripa i de fall av missbruk som
42119:         stiftning att de beklagliga händelser som   kommer fram i detta sammanhang mindre, efter-
42120:         nu framträder i offentligheten inte blir    som var och en enligt regeringsformen har rätt att
42121:         möjliga i fortsättningen?                   lämna landet. Om föräldrarna skickar sina barn
42122:                                                     från Finland, är detta en angelägenhet inom fa-
42123:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt anfö-    miljen, ifall man inte kan bevisa att barnet van-
42124: ra följande:                                        skötts eller att barnets intressen missbrukats.
42125:                                                     Ifall missbruk förekommer, ingriper de sociala
42126:    Invandring av flyktingars familjemedlemmar       och barnskyddsmyndigheterna i ärendet. Arbets-
42127: regleras i utlänningslagen och i de bestämmelser    ministeriets migrationsavdelning har styrt de
42128: som utfårdats med stöd av denna. Familjeband        kommunala myndighet~rna att i ännu högre grad
42129: är en av de viktigaste grunderna för invandring.    uppmärksamma situationen för invandrarfamil-
42130: Skyddandet av familjelivet är i detta samman-       jer och -ungdomar, och att stöda familjer i kyltu-
42131: hang en beaktansvärd mänsklig rättighet. Enligt     rella konflikter och uppfostran av barn. Aven
42132: de gällande bestämmelserna kan medlemmarna          andra myndigheter kommer att uppmärksamma
42133: av kärnfamiljen flytta till Finland. Myndigheter-   ärendet och tillsamman~ överväga lösningar till
42134: na är medvetna om möjligheter av missbruk då        detta.
42135: 
42136:        Helsingforsden 11 april1997
42137: 
42138:                                                                 Inrikesminister Jan-Erik Enestam
42139:                             j
42140:                             j
42141:                         j
42142:                         j
42143:                     j
42144:                     j
42145:                 j
42146:                 j
42147:             j
42148:             j
42149:         j
42150:         j
42151:     j
42152:     j
42153: j
42154: j
42155:                                             KK 255/1997 vp
42156: 
42157: Kirjallinen kysymys 255
42158: 
42159: 
42160: 
42161: 
42162:                                    Klaus Bremer /r: Pelastustikkaista pelastautumisvälineinä kerrosta-
42163:                                        loissa
42164: 
42165: 
42166:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
42167: 
42168:    Lahdessa sattui joulun tienoilla ikävä onnet-      mistä niitä saa, minkälaisin mahdollisesti stan-
42169: tomuus, jossa tulipaloon hälytetyn tikasauton         dardisoiduin kiinnitysmenetelmin moiset pelas-
42170: tikkaat eivät toimineet, kerrostalon parvekkeelta     tustikkaat tulisi varustaa jne.
42171: roikkuneen tytön ote kirposi ja tyttö putosi ka-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
42172: tuun menettäen henkensä. Tapaus nostaa esiin          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
42173: kysymyksiä kerrostalojen yläkerroksissa asuvien       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
42174: turvallisuudesta tulipalon sattuessa.                 nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42175:    Köysitikkaat ovat meriliikenteessä yhäkin
42176: turvallisuuden perusvarusteita. Kehityksen myö-                  Miten Hallitus aikoo toimia, että ker-
42177: tä nekin ovat kehittyneet täyttämään ISO 799:n                rostaloissa asuville olisi tarjolla tarkoi-
42178: ja ISO 118l:n sekä lukuisia muita kansainvälisiä              tukseen sopivia ja edellytykset täyttäviä
42179: turvallisuusstandardeja ja -vaatimuksia. Korke-               kerros- ja/tai huoneistokohtaisia köysi-
42180: alla kerrostaloissa asuvien mielestä tietyt vaati-            tikkaita, ja
42181: mukset täyttävät köysitikkaat olisivat omiaan                    että kerrostaloissa korkealla asuville ja
42182: lisäämään turvallisuuden tunnetta tulipalon tai               sinne muuttaville taataan tiedonkulku
42183: muun vastaavan onnettomuuden varalta. Kysy-                   suositeltavista huoneistokohtaisista pe-
42184: myksiä syntyy lähinnä siitä, minkälaisia vaati-               lastautumisvälineistä?
42185: muksia niiden tulisi täyttää, kuka niitä valmistaa,
42186: 
42187:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1997
42188: 
42189:                                             Klaus Bremer /r
42190: 
42191: 
42192: 
42193: 
42194: 279001
42195: 2                                           KK 255/1997 vp
42196: 
42197: 
42198: 
42199: 
42200:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
42201: 
42202:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Köysitikkaita ei voi pitää suositeltavana hätä-
42203: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         poistumisapuvälineenä. Tulipalotilanteessa talo-
42204: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       jen ulkopuolella hankalilla köysitikkailla kiipeily
42205: jäsenen vastattavaksi kansanedustaJa Klaus            on vaarallista. Metalliset tikkaat, parvekkeissa
42206: Bremerin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         olevat luukut tai toiselle parvekkeelle pelastautu-
42207: n:o 255:                                              minen ovat useimmiten helpompia mahdolli-
42208:                                                       suuksia. Lisäksi kaikkien edellä mainitun kaltais-
42209:           Miten Hallitus aikoo toimia, että ker-      ten laitteiden asentaminen taloihin saattaa ai-
42210:        rostaloissa asuville olisi tarjolla tarkoi-    heuttaa vaaratilanteita esimerkiksi lasten kiipeil-
42211:        tukseen sopivia ja edellytykset täyttäviä      lessä niillä. Toisaalta vanhukset ja ylipainoiset
42212:        kerros- ja/tai huoneistokohtaisia köysi-       henkilöt eivät välttämättä selviä tällaisissa olo-
42213:        tikkaita, ja                                   suhteissa. Ympäristöministeriön mielestä tulee
42214:           että kerrostaloissa korkealla asuville ja   kiinnittää huomiota pelastuslaitoksen kykyyn
42215:        sinne muuttaville taataan tiedonkulku          auttaa henkilöitä ja edesauttaa palon varhaista
42216:        suositeltavista huoneistokohtaisista pe-       havaitsemista suosimalla savusta hälyttäviä pa-
42217:        lasta u tumisvälineistä?                       lovaroittimia. Sisäkautta pelastautuminen/pe-
42218:                                                       lastaminen on olennaisempaa kuin talon ulko-
42219:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kautta pelastaminen.
42220: vasti seuraavaa:                                         Asukkaiden tietoja ja taitoja toimia oikein pa-
42221:                                                       lon sattuessa tulee lisätä. Sisäasiainministeriö
42222:    Suomen        rakentamismääräyskokoelmassa         ohjaa kuntia tekemään kuntakohtaisia riskiana-
42223: määritellään uloskäyntien vaatimukset erilaisille     lyysejä, joiden tarkoituksena on kartoittaa kun-
42224: talotyypeille. Määräysten mukaan yksi uloskäy-        ta- ja tapauskohtaiset riskit. Kuntien pelastuslai-
42225: tävä riittää asuinkäytössä oleville enintään 8-       tosten tehtävänä on tämän pohjalta jakaa tie-
42226: kerroksisille taloille. Tämän lisäksi näissä tarvi-   toutta kunnan alueella.
42227: taan hätäpoistumismahdollisuus. Tällainen voi            Sisäasiainministeriö varaa omaan budjettiin
42228: olla parveke tai ikkuna-aukko, jonka kautta pa-       määrärahoja kansalaisten omatoimisen pelas-
42229: lokunta pystyy pelastamaan henkilön. Hätä-            tautumisen edistämiseen. Suomen Pelastusalan
42230: poistuminen ulkokautta järjestetään korkeissa         Keskusjärjestö alan vapaaehtoisena järjestönä
42231: taloissa pääsääntöisesti palokunnan avustuksel-       jakaa pelastustietoutta. Henkilökohtainen val-
42232: la. Yli 8-kerroksisissa taloissa vaaditaan kaksi      mius ja tietous auttavat pelastautumisessa.
42233: erillistä uloskäytävää.
42234: 
42235:      Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1997
42236: 
42237:                                                                 Ympäristöministeri Pekka Haavisto
42238:                                              KK 255/1997 vp                                              3
42239: 
42240: 
42241: 
42242: 
42243:                                          Tili Riksdagens Talman
42244: 
42245:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen          en eldsvåda är det farligt att klättra utmed hus-
42246: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             väggarna på besvärliga repstegar. Stegar av me-
42247: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         tali, luckor i balkongerna eller räddning tili en
42248: dagsman Klaus Bremer undertecknade spörsmål             annan balkong är oftast enklare alternativ. Dess-
42249: nr 255:                                                 utom kan installering av alla slags liknande an-
42250:                                                         läggningar på byggnaderna föra med sig risksi-
42251:            H ur ämnar Regeringen agera för att de       tuationer tili exempel då barnen börjar klättra i
42252:        som bor i flervåningshus i varje våning          dem. Åldringar och personer med övervikt klarar
42253:        och/eller i varje lägenhet skall ha tillgång     å andra sidan inte heller nödvändigtvis av sådana
42254:        tili för ändamålet lämpliga repstegar som        omständigheter. Miljöministeriet anser att upp-
42255:        fyller kraven, och                               märksamheten bör riktas tili räddningsverkets
42256:            för att de som bor högt uppe i ett fler-     möjligheter att hjälpa personer och att man bör
42257:        våningshus eller flyttar tili ett sådant stäl-   arbeta för att eldsvådor skall upptäckas i tid
42258:        le garanteras information om rekommen-           genom att man gynnar brandvarnare som utlöses
42259:        dabla räddningsmedel för varje lägenhet?         av rök. Att man kan rädda sig eller bli räddad inre
42260:                                                         vägen är väsentligare än att räddningen sker
42261:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           utanför huset.
42262: anföra följande:                                            Det är viktigt att de boende får mer kunskaper
42263:                                                         och fårdigheter så att de kan handla rätt vid
42264:    Finlands byggbestämmelsesamling definierar           eldsvåda. Inrikesministeriet styr kommunerna i
42265: de krav som ställs på ingången för varje typ av         arbetet på riskanalyser för var kommun i syfte att
42266: hus. Enligt bestämmelserna räcker en ingång för         kartlägga risker i kommunen och i olika fall.
42267: ett bostadshus med högst åtta våningar. Dess-           Kommunens räddningsverk har i uppgift att på
42268: utom behövs en nödutgång. Denna kan vara en             denna bas distribuera information i kommunen.
42269: balkong eller ett fönster genom vilket brandkå-            Inrikesministeriet reserverar i sin egen budget
42270: ren kan rädda personer. Yttre vägen görs utrym-         anslag avsedda att främja medborgarnas egna
42271: ning av höghus i nödlägen i regel med tilihjälp av      aktiviteter för att rädda sig. Räddningsinforma-
42272: brandkåren. Hus som är mer än åtta våningar             tion distribueras av frivilligorganisationen
42273: höga skall ha två separata utgångar.                    Räddningsbranschens centralorganisation i Fin-
42274:    En repstege kan inte anses som ett rekommen-         land. Personlig beredskap och kunskaper be-
42275: dabelt hjälpmedel vid utrymning i nödläge. Vid          främjar räddning.
42276: 
42277:      Helsingfors den 4 april 1997
42278: 
42279:                                                                         Miljöminister Pekka Haavisto
42280: 1
42281: 1
42282:  1
42283:  1
42284:   1
42285:   1
42286:    1
42287:    1
42288:     1
42289:     1
42290:      1
42291:      1
42292:       1
42293:       1
42294:        1
42295:        1
42296:         1
42297:         1
42298:          1
42299:          1
42300:           1
42301:           1
42302:            1
42303:            1
42304:                                            KK 256/1997 vp
42305: 
42306: Kirjallinen kysymys 256
42307: 
42308: 
42309: 
42310: 
42311:                                   Pia Viitanen /sd: Eri väestöryhmien välisten tulo- ja hyvinvointiero-
42312:                                       jen kasvusta
42313: 
42314: 
42315:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
42316: 
42317:    Sosiaaliturvan keskusliiton teettämä tuorein      Enää eivät tavoitteena näytä olevan oikeuden-
42318: sosiaalibarometri kertoo, että suurin osa ihmisis-   mukaisuusja tasa-arvo vaan eri väestöryhmien ja
42319: tä on selviytynyt lamavuosien muutoksista hy-        yksityisten ihmisten välisten erojen kasvaminen
42320: vin. Kuitenkin samaan aikaan hyvinvointierot         hyväksytään entistä laajemmin.
42321: eri väestöryhmien välillä ovat kasvaneet. Noin          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42322: viidenneksellä suomalaisista on elämäntilanne        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
42323: huomattavasti heikentynyt.                           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
42324:    Barometrin mukaan parhaiten ovat pärjän-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42325: neet vakituisessa työssä olevat sekä eläkeläiset.
42326: Sen sijaan pitkäaikaistyöttömien, syrjääntynei-                  Miten Hallitus aikoo huolehtia niiden
42327: den, velkaantuneiden, mielenterveys-ja päihde-                väestöryhmien asemasta, joiden hyvin-
42328: ongelmista kärsivien sekä ylipäätään perustur-                vointi on viime vuosina selkeästi heiken-
42329: van varassa elävien ihmisten asema heikkeni sel-              tynyt,
42330: keästi. Myös asuinpaikka määrää entistä enem-                    onko tarkoitus jotenkin erityisesti
42331: män hyvinvointia.                                             puuttua nuorten kasvaviin toimeentulo-
42332:    Ikäryhmistä etenkin nuorten hyvinvointi on                 ongelmiin, ja
42333: mennyt reilusti takapakkia. Perusturvan taso,                    onko sosiaalipolitiikan tavoitteisto
42334: kuten opintotuki tai työmarkkinatuki, ei tuo riit-            muuttunut niin, että hyvinvointierojen
42335: tävää toimeentuloa. Myös lapsiperheiden asema                 kasvattamista pidetään joko välttämät-
42336: on selkeästi heikentynyt.                                     tömänä pahana tai peräti välttämättö-
42337:    Sosiaaliturvan keskusliiton mukaan sosiaali-               myytenä?
42338: politiikan tavoitteet näyttävät muuttuneen.
42339:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1997
42340: 
42341:                                            Pia Viitanen /sd
42342: 
42343: 
42344: 
42345: 
42346: 279001
42347: 2                                         KK 256/1997 vp
42348: 
42349: 
42350: 
42351: 
42352:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
42353: 
42354:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Sosiaalibarometrin välittämä kuva kansalais-
42355: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       ten tilanteesta on hyvin samansuuntainen sen
42356: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     tilanneanalyysin kanssa, joka pääministeri Paa-
42357: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pia Viita-     vo Lipposen hallitusta muodostettaessa ja halli-
42358: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        tusohjelmaa laadittaessa suoritettiin. Tältä poh-
42359: 256:                                                jalta työllisyyden parantaminen ja suotuisan ta-
42360:                                                     loudellisen kehityksen edellytysten luominen ase-
42361:           Miten Hallitus aikoo huolehtia niiden     tettiin hallituksen keskeisiksi tavoitteiksi. Lisäksi
42362:        väestöryhmien asemasta, joiden hyvin-        tärkeänä tavoitteena on ollut pohjoismaisen hy-
42363:        vointi on viime vuosina selkeästi heiken-    vinvointiyhteiskunnanja sen turvaverkon ylläpi-
42364:        tynyt,                                       täminen. Laman johdosta tehdyt, valtiontalou-
42365:           onko tarkoitus jotenkin erityisesti       den kannalta välttämättömät sosiaaliturvan leik-
42366:        puuttua nuorten kasvaviin toimeentulo-       kaukset on pyritty kohdeotamaan siten, että
42367:        ongelmiin, ja                                kaikkein heikoimmassa asemassa olevien turva ei
42368:           onko sosiaalipolitiikan tavoitteisto      heikentyisi. Myös tämä tavoite on kirjattu sel-
42369:        muuttunut niin, että hyvinvointierojen       keästi hallitusohjelmaan.
42370:        kasvattamista pidetään joko välttämät-           Osoituksena sosiaaliturvajärjestelmämme te-
42371:        tömänä pahana tai peräti välttämättö-        hostaja toimivuudesta on mm. se, että sen avulla
42372:        myytenä?                                     on maamme itsenäisyyden ajan pahimman la-
42373:                                                     man aikana voitu estää suurten väestöryhmien
42374:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ajautuminen köyhyyteen työttömyyden ja mark-
42375: vasti seuraavaa:                                    kinatulojen hupenemisen seurauksena. Tämä
42376:                                                     käy ilmi mm. Stakesin tuoreesta laman ja sosiaa-
42377:    Tämän vuosikymmenen alkupuolen poik-             liturvan leikkausten vaikutuksia selvittäneestä
42378: keuksellisen syvän taloudellisen laman seuraus-     raportista Leikkausten hinta. Tämän selvityksen
42379: vaikutukset tuntuvat suomalaisessa yhteiskun-       mukaan lamavuodet eivät kasvattaneet toimeen-
42380: nassa vielä pitkään. Laman seurauksena työttö-      tuloeroja vaan verotus ja tulonsiirrot yhdessä
42381: myys ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyys lisään-   tasoittivat ansaintatulojen pudotusta. Siten kaik-
42382: tyivät voimakkaasti. Ylivelkaantuminen on li-       kien tulonsaajaryhmien käytettävissä olevat tu-
42383: säksi osaltaan pahentanut tilannetta. Selvitysten   lot pienenivät suhteellisen tasaisesti.
42384: mukaan merkittävimmät syyt kotitalouksien on-           Kuten edellä on todettu, työttömyys ja erityi-
42385: gelmiin ovat olleet juuri työttömyys ja ylivel-     sesti pitkäaikaistyöttömyys on keskeinen sosiaa-
42386: kaantuminen. Erityisesti pitkäaikainen työttö-      lisen syrjäytymisen riski tekijä. Pitkäaikaistyöttö-
42387: myys on tekijä, joka heikentää dramaattisesti       miä on tällä hetkellä vajaat 130 000. Työviran-
42388: siitä kärsivien kotitalouksien hyvinvoinnin pe-     omaisilla ja kunnissa on käynnissä lukuisia eril-
42389: rusteita.                                           lisprojekteja, joilla pyritään edistämään pitkäai-
42390:     Kysymyksessä viitataan Sosiaaliturvan Kes-      kaistyöttömien ja nuorten työllistymismahdolli-
42391: kusliiton maaliskuussa 1997 julkaisemassa so-       suuksia. Olennaista on kuitenkin yleisten työllis-
42392: siaalibarometrissa esitettyihin tietoihin. Baro-    tymisedellytysten parantaminen. Hallituksen po-
42393: metrin mukaan parhaiten on viime aikoina kehit-     litiikka on tähdännyt viimeisen kahden vuoden
42394: tynyt vakaana työuralla olevien sekä eläkeläisten   ajan tähän tavoitteeseen, ensin kansantalouden
42395: tilanne. Barometrissa todetaan, että vakaa työ-     vakauttamiseen ja sen jälkeen taloudellisen kas-
42396: ura, turvattu asuminen ja terveys ovat kansalais-   vun edellytysten edistämiseen ja sitä kautta työt-
42397: ten hyvinvoinnin takeita. Huonoiten on baro-        tömyyden vähentämiseen. Tällä hetkellä näyttää
42398: metrin mukaan kehittynyt pitkäaikaistyöttö-         siltä, että olemme menossa kohti parempaa työl-
42399: mien, syrjäytyneiden, mielenterveysongelmais-       lisyyttä.
42400: ten, päihdeongelmaisten ja velkaantuneiden ti-          Sosiaali- ja terveysministeriön toimesta on
42401: lanne.                                              käynnistetty ja toteutettu lukuisia hankkeita,
42402:                                           KK 256/1997 vp                                             3
42403: 
42404: joilla pyritään edistämään kaikkein heikoimmas-     tia kehotetaan käynnistämään käytännön toi-
42405: sa asemassa olevien henkilöiden ja perheiden tur-   menpiteitä pitkäaikaisen toimeentulotukiriippu-
42406: vaa ja omatoimista suoriutumista. Näitä ovat        vuuden katkaisemiseksi. Näillä kaikilla pyritään
42407: mm. sosiaalityön ja sosiaalihuollon erityisosaa-    helpottamaan sellaisten kansalaisten tilannetta,
42408: misen kehittämishankkeet, mielenterveyspotilai-     jotka ovat eniten joutuneet kärsimään laman
42409: ta koskeva selvitystyö, lähipalveluiden kehittä-    seurausvaikutuksista.
42410: mishanke, yhteistyössä työministeriön kanssa           Edellä olevasta käy myös ilmi, että harjoitetta-
42411: toteutettava pitkäaikaistyöttömien seulontahan-     van sosiaalipolitiikan tavoitteena ei ole hyvin-
42412: ke jne. Ministeriössä on myös maaliskuussa 1997     vointierojen kasvattaminen, vaan erojen kasvun
42413: valmistunut opas toimeentulotuesta, jossa kun-      ehkäiseminen.
42414:      Helsingissä ll päivänä huhtikuuta 1997
42415: 
42416:                                                                   Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
42417: 4                                           KK 256/1997 vp
42418: 
42419: 
42420: 
42421: 
42422:                                         Tili Riksdagens Talman
42423: 
42424:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      upp. Utgående från denna analys sattes en för-
42425: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        bättring av syselsättningen och skapandet av
42426: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      förutsättningarna för en gynnsam ekonomisk ut-
42427: man Pia Viitanen undertecknade spörsmål nr            veckling upp som regeringens viktigaste mål.
42428: 256:                                                  Dessutom har man ansett detvara viktigt att det
42429:                                                       nordiska välfårdssamhället och dess skyddsnät
42430:           Hur ämnar Regeringen sköta sådana           upprätthålls. De nedskärningar av socialskyddet
42431:        befolkningsgruppers ställning vilkas väl-      som pä grund av recessionen har varit nödvändi-
42432:        fård klart har försämrats under de senaste     ga med tanke på statsekonomin har om möjligt
42433:        åren,                                          inriktats så att skyddet för dem som har det allra
42434:           har Regeringen för avsikt att särskilt ta   sämst inte försvagas. Också detta mål är tydligt
42435:        tag i de växande utkomstproblem som            angivet i regeringsprogrammet.
42436:        unga har och                                      Ett teeken på att vårt socialskyddsystem är
42437:           har målen för socialpoHtiken ändrats        effektivt och att det fungerar är bl.a. att man tack
42438:        så att det anses som ett nödvändigt ont        vare det under den värsta recessionen under vår
42439:        eller t.o.m. som en nödvändighet att öka       självständighet har kunnat undvika att stora be-
42440:        skillnaderna i välfården?                      folkningsgrupper hamnat i fattigdom till följd av
42441:                                                       arbetslösheten och de minskade marknadsin-
42442:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         komsterna. Detta framgår bl.a. av Stakes fårska
42443: anföra följande:                                      rapport "Nedskärningarnas pris", som behand-
42444:                                                       lar följderna av recessionen och nedskärningen
42445:    Följderna av den ovanligt djupa ekonomiska         av socialskyddet. Enligt denna utredning ökade
42446: recessionen i början av detta decennium kommer        inkomstskillnaderna inte under recessionen utan
42447: att synas i vårt samhälle ännu länge. Som en följd    beskattningen och inkomstöverföringarna jäm-
42448: av recessionen ökade arbetslösheten och särskilt      nade tillsammans ut minskningen av förtjänstin-
42449: långtidsarbetslösheten kraftigt. Dessutom har         komsterna. På så sätt minskade de inkomster
42450: överskuldsättningen förvärrat situationen. En-        som de olika inkomstgrupperna har till sitt förfo-
42451: ligt de utredningar som utförts har hushållens        gande jämförelsevis jämnt över lag.
42452: största problem varit just arbetslösheten och            Såsom ovan framhålls är arbetslösheten och i
42453: överskuldsättningen. Särskilt långtidsarbetslös-      synnerhet långtidsarbetslösheten en viktig risk-
42454: heten är en faktor som dramatiskt försvagar väl-      faktor med tanke på social utslagenhet. För när-
42455: fårdsgrunden för de hushåll som den drabbar.          varande finns det knappt 130 000 långtidsarbets-
42456:    I spörsmålet hänvisas till uppgifterna i den       lösa. Arbetskraftsmyndigheterna och kommu-
42457: socialbarometer som Centralförbundet för so-          nerna har startat flera separata projekt vilkas
42458: cialskydd rf publicerade i mars 1997. Enligt baro-    syfte är att förbättra sysselsättningsmöjligheter-
42459: metern har läget förbättrats mest för sådana som      na för längtidsarbetslösa och unga. Det viktigas-
42460: har en stabil arbetskarriär och för pensionärerna.    te är dock att förbättra de allmänna förutsätt-
42461: I barometerna konstateras att en stabil arbets-       ningarna för sysselsättningen. Under de två se-
42462: karriär, stabila boendeförhållanden och en god        naste åren har regeringen isin politik strävat efter
42463: hälsa är garantier för medborgarnas välfård. En-      detta mål först genom att påverka samhällseko-
42464: ligt barometern är situationen sämst för långtids-    nomin och sedan genom att främja förutsättning-
42465: arbetslösa, utslagna eller personer med mentala       arna för en ekonomisk tillväxt och därigenom
42466: problem eller rusproblem eller skuldsatta perso-      minska arbetslösheten. För närvarande ser det ut
42467: ner.                                                  som om vi vore pä väg mot en bättre sysselsätt-
42468:    Den bild av medborgarnas situation som so-         ning.
42469: cialbarometern ger är väldigt lika den analys som        På social- och hälsovårdsministeriets initiativ
42470: gjordes då statsminister Paavo Lipponens reger-       har startats och genomförts flera projekt med
42471: ing bildades och regeringsprogrammet gjordes          vilka man försöker främja skyddet för personer
42472:                                             KK 256/1997 vp                                             5
42473: 
42474: och familjer som har det sämst så att de klarar sig   munerna att vidta åtgärder för att avbryta lång-
42475: på egen hand. Sådana åtgärder är bl.a. projekten      varigt beroende av utkomststöd. Med alla dessa
42476: f6r utvecklande av specialkunnande inom social-       åtgärder försöker man underlätta situationen för
42477: arbetet och socialvården, det utredningsarbete        sådana medborgare som mest har lidit av följder-
42478: som gäller mentalvårdspatienter, projektet för        na av recessionen.
42479: utvecklande av närservice, projektet för sållning        Av det ovan anförda framgår också att målet
42480: av långtidsarbetslösa vilket genomförs i samar-       för den socialpolitik som bedrivs inte är att öka
42481: bete med arbetsministeriet osv. Vid ministeriet       skillnaderna i välståndet utan att förhindra att de
42482: har också i mars 1997 fårdigställts en handbok        ökar.
42483: om utkomststöd. 1 handboken uppmanas kom-
42484: 
42485:      Helsingforsden 11 aprill997
42486: 
42487:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
42488: 1
42489: 1
42490: 1
42491:     1
42492:     1
42493:     1
42494:         1
42495:         1
42496:         1
42497:             1
42498:             1
42499:             1
42500:                 1
42501:                 1
42502:                 1
42503:                     1
42504:                     1
42505:                     1
42506:                         1
42507:                         1
42508:                         1
42509:                             1
42510:                             1
42511:                                            KK 257/1997 vp
42512: 
42513: Kirjallinen kysymys 257
42514: 
42515: 
42516: 
42517: 
42518:                                   Sulo Aitioniemi lkesk: Euroopan unionin jäsenmaiden sotilaallises-
42519:                                       ta yhteisvastuusta
42520: 
42521: 
42522:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
42523:    Euroopan unioni ei ole jäsenmaiden välinen        useinkinjoutua vastaamaan tähän kysymykseen,
42524: puolustusliitto. Jäsensopimuksen ja sen liiteasia-   teen sellaisen harjoituksen vuoksi etukäteen ja
42525: kirjojen mukaan unionin jäsen, myös Suomi, on        esitän valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 moment-
42526: velvollinen tukemaan konfliktin kohteeksijoutu-      tiin viitaten valtioneuvoston asianomaisen jäse-
42527: nutta jäsenmaata. Sopimuskohta ei jätä pois sitä     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42528: mahdollisuutta, että kysymyksessä on sotilaalli-
42529: nen konflikti, siis hyökkäys jäsenmaata vastaan.               Minkälaiset sotilaalliset velvollisuudet
42530: Unionin perusolemus ja jäsenmaiden velvolli-                Suomella on Euroopan unionin jäsenenä,
42531: suudet ovat ristiriidassa tältä osin.                       jos joku toinen unionin maa joutuu soti-
42532:    Koska alan virkamiehet ja ministerit saattavat           laallisen hyökkäyksen kohteeksi?
42533: 
42534:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1997
42535: 
42536:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
42537: 
42538: 
42539: 
42540: 
42541: 279001
42542: 2                                          KK 257/1997 vp
42543: 
42544: 
42545: 
42546: 
42547:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
42548: 
42549:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       edut ja riippumattomuus. Sen tavoitteena on niin
42550: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ikään lujittaa unionin ja sen jäsenmaiden turval-
42551: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      lisuutta sen kaikissa muodoissa. Unionin tavoit-
42552: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       teena on rauhan säilyttäminen ja kansainvälisen
42553: ioniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        turvallisuuden lujittaminen Yhdistyneiden Kan-
42554: n:o 257:                                             sakuntien peruskirjan periaatteiden ja Helsingin
42555:                                                      päätösasiakirjan periaatteiden sekä Pariisin pe-
42556:           Minkälaiset sotilaalliset velvollisuudet   ruskirjan tavoitteiden mukaisesti.
42557:        Suomella on Euroopan unionin jäsenenä,           Unionisopimuksen (J.l.4) mukaan jäsenval-
42558:        jos joku toinen unionin maa joutuu soti-      tiot tukevat aktiivisesti ja varauksettomasti unio-
42559:        laallisen hyökkäyksen kohteeksi?              nin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa uskollisuu-
42560:                                                      denja keskinäisen yhteisvastuullisuuden henges-
42561:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sä. Ne pidättäytyvät kaikista toimista, jotka ovat
42562: vasti seuraavaa:                                     unionin etujen vastaisia tai jotka ovat omiaan
42563:                                                      haittaamaan sen tehokkuutta yhtenäisenä voi-
42564:   Unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitii-     mana kansainvälisissä suhteissa.
42565: kan tavoitteena on unionisopimuksen (1.1.2)             Euroopan unionin perustaruissopimukseen ei
42566: mukaan turvata unionin yhteiset arvot, perus-        sisälly keskinäisen puolustuksen velvoitetta.
42567: 
42568:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1997
42569: 
42570:                                                                    Puolustusministeri Anneli Taina
42571:                                             KK 257/1997 vp                                            3
42572: 
42573: 
42574: 
42575: 
42576:                                         Tili Riksdagens Talman
42577: 
42578:    1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen an-      Målet är likaså att på alla sätt stärka unionens
42579: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        och dess medlemsstaters säkerhet. Unionens mål
42580: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      är att bevara freden och stärka den internationel-
42581: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr         la säkerheten i överensstämmelse med grundsat-
42582: 257:                                                  serna i Förenta Nationernas stadga och princi-
42583:                                                       perna i Helsingforsavtalets slutakt samt målen i
42584:           Vilka slag av militära förpliktelser har    Parisstadgan.
42585:        Finland som medlem av Europeiska                  Enligt artikel J .1.4. i unionsfördraget skall
42586:        unionen, i fall ett annat unionsland blir      medlemsstaterna aktivt och förbehållslöst stöda
42587:        föremål för ett militärt anfall?               unionens utrikes- och säkerhetspolitik i en anda
42588:                                                       av lojalitet och ömsesidig solidaritet. De skall
42589:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         avstå från varje handling som strider mot unio-
42590: anföra följande:                                      nens intressen eller kan minska dess effektivitet
42591:                                                       som en sammanhållande kraft i de internationel-
42592:    Målet för unionens gemensamma utrikes- och         la relationerna.
42593: säkerhetspolitik är enligt artikel J.l.2. i unions-      EU-fördraget innehåller inte någon förpliktel-
42594: fördraget att skydda unionens gemensamma vär-         se som gäller inbördes försvar.
42595: den, grundläggande intressen och oavhängighet.
42596: 
42597:      Helsingforsden 10 aprill997
42598: 
42599:                                                                      Försvarsminister Anneli Taina
42600: 1
42601: 1
42602:  1
42603:   1
42604:   1
42605:    1
42606:     1
42607:     1
42608:      1
42609:       1
42610:       1
42611:        1
42612:         1
42613:         1
42614:          1
42615:           1
42616:           1
42617:            1
42618:             1
42619:             1
42620:              1
42621:               1
42622:               1
42623:                1
42624:                 1
42625:                 1
42626:                  1
42627:                   1
42628:                   1
42629:                    1
42630:                                          KK 258/1997 vp
42631: 
42632: Kirjallinen kysymys 258
42633: 
42634: 
42635: 
42636: 
42637:                                  Sulo Aittoniemi /kesk: Keliaakikkojen ruokavaliota koskevien kus-
42638:                                      tannusten korvaamisesta
42639: 
42640: 
42641:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
42642: 
42643:    Keliakia on sairaus, jonka tärkeimpänä ja oi-             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
42644: keastaan ainoana hoitomuotona on ruokavalio.              siin keliaakikkojen ruokavaliosta poti-
42645: Ruokavalion ylläpitäminen tulee kalliiksi, ja             laalle aiheutuvien ylimääräisten kustan-
42646: usein samassa perheessä on useita keliaakikkoja.          nusten korvaamiseksi, koska ruokava-
42647: Jos sairauden hoitoon kävisivät pelkästään lääk-          lion ylläpitäminen on käytännössä sai-
42648: keet, Kela kyllä korvaisi ne yleisen tavan mu-            rauden ainoa hoitomuoto eikä Kela mak-
42649: kaan, mutta ruokavalion ylimääräisiä kustan-              sa sellaisesta korvausta, kuten tapahtuu
42650: nuksia ei. Kyseessä on ilmeinen epäoikeudenmu-            eri sairauksien lääkkeisiin perustuvan
42651: kaisuus tiettyä sairasryhmää kohtaan.                     hoidon osalta?
42652:    Tasapuolisuuden nimissä ja valtiopäiväjärjes-
42653: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
42654: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
42655: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42656: 
42657:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1997
42658:                                       Sulo Aittoniemi /kesk
42659: 
42660: 
42661: 
42662: 
42663: 279001
42664: 2                                            KK 258/1997 vp
42665: 
42666: 
42667: 
42668: 
42669:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
42670:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Sosiaali- ja terveysministeriössä keliakiaa sai-
42671: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          rastavien henkilöiden erityisravintokustannus-
42672: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        ten korvaamista on pohdittu vuonna 1995 ryh-
42673: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         mässä, jossa on ollut mukana ministeriön, Kan-
42674: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          saneläkelaitoksen ja Suomen Keliakialiitto ry:n
42675: n:o 258:                                               edustajia. Työssä erityiseksi ongelmaryhmäksi
42676:                                                        koettiin dermatitis herpetiformis -tyyppistä iho-
42677:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         sairautta potevat henkilöt. Nyt asiaa valmistelee
42678:        siin keliaakikkojen ruokavaliosta poti-         sosiaali- ja terveysministeriön vammaistyöryh-
42679:        laalle aiheutuvien ylimääräisten kustan-        mä, joka on hakenut vaihtoehtoisia ratkaisuja
42680:        nusten korvaamiseksi, koska ruokava-            keliakian hoidon aiheuttamien ravintokustan-
42681:        lion ylläpitäminen on käytännössä sai-          nusten korvausmenettelyihin. Asiaa on selvitetty
42682:        rauden ainoa hoitomuoto eikä Kela mak-          mm. vammaistukilainsäädännön kannalta.
42683:        sa sellaisesta korvausta, kuten tapahtuu           Eduskunnan sosiaalivaliokunta on tosin jo
42684:        eri sairauksien lääkkeisiin perustuvan          aiemmin (9 .2.1995) todennut, että vammaistuki-
42685:        hoidon osalta?                                  lain mukaiset tuet sopivat huonosti korvausta-
42686:                                                        vaksi, koska vammaistuki on tarkoitettu korvaa-
42687:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           maan sairaudesta tai vammasta johtuvaa avun-
42688: vasti seuraavaa:                                       tarvetta, haittaa ja erityiskustannuksia. Edelly-
42689:                                                        tyksenä on vammaistukilain 2 §:n mukaan, että
42690:    Suomessa on noin 12 000 keliakiaaja sen iho-        henkilön toimintakyvyn voidaan sairauden tai
42691: muotoa dermatitis herpetiformis sairastavaa            vamman johdosta arvioida olevan yhdenjaksoi-
42692: henkilöä. Gluteenia sisältämättömien elintarvik-       sesti alentunut ainakin vuoden ajan. Keliakiassa
42693: keiden käyttö on keliakian ainoa hoito. Käytän-        ei ole kyse toimintakyvyn alentumisesta mainit-
42694: nössä kyse on gluteenia sisältämättömien vilja-        tujen etuuksien edellyttämällä tavalla. Lisäksi
42695: valmisteiden (esim. riisi, maissi, tattari ja hirssi   vammaistuki (tällä hetkellä 414 mk) on määräl-
42696: sekä gluteenittomat erityisvalmisteet) käytöstä        tään suurempi kuin keliakiasta aiheutuvat lisä-
42697: tavanomaisten viljavalmisteiden sijaan. Aikuis-        kustannukset kuukautta kohti normaaliin ruo-
42698: ten keliakian hoidossa myös kaura on todettu           kavalioon verrattuna. Oikea korvaus olisi noin
42699: usein sopivaksi vaihtoehdoksi. Ruokavaliohoito         200 mk/kk. Tällöin korvausmuoto edellyttäisi
42700: on elinikäinen. Asianmukaisella ruokavaliohoi-         uutta lainsäädäntöä ja uuden tuen synnyttämistä
42701: dolla keliaakikko on keliakian suhteen täysin          vammaistuen ja hoitotuen rinnalle.
42702: terve ja työkykyinen. Kyse on siis piilevästä toi-        Muina vaihtoehtoina vammaistyöryhmässä
42703: mintavajauksesta. Gluteenittoman leivän ja mui-        on pohdittu esimerkiksi ostoseteliä, jolla keliaa-
42704: den gluteenittomien viljavalmisteiden käyttöön         kikko voisi ostaa päivittäistavarakaupasta eri-
42705: tulisi rohkaista. Hoidon esteenä voi olla näiden       tyisvalmisteita. Kuten aina setelien kyseessä ol-
42706: korkea hinta. Kuluttajaviraston v. 1995 tekemän        len, ongelmana voi olla tuen kohdentuminen jo-
42707: selvityksen mukaan keliaakikon ruokavalio ai-          honkin muuhun kuin juuri keliakiaa sairastavan
42708: heuttaa lisäkustannuksia 318-377 mk kuukau-            omaan ruokavalioon. Menettelyllä voisi olla
42709: dessa.                                                 myös hintoja kohottavia vaikutuksia. Kyseeseen
42710:    Ylimääräisten erityisravintovalmisteiden kor-       voisi tulla myös lääkekorvausten tapainen kor-
42711: vaaminen kuuluu harkinnanvaraisiin palvelui-           vaus ostokuittien perusteella Kansaneläkelaitok-
42712: hin, ja kunta toteuttaa sitä varaamiensa määrä-        sesta, esimerkiksi 60 %:n tasolla tuotteiden hin-
42713: rahojen puitteissa. Tuen saaminen on vaihdellut        noista. Tämäkin menettely edellyttäisi uutta sää-
42714: kunnittain. Kuntien säästöbudjeteilla määrära-         döspohjaa ja aiheuttaisi tuen myöntämiseen liit-
42715: hoihin sidottuja palveluja on karsittu. Nykyisin       tyviä työ- yms. kustannuksia. Tämän tyyppisen
42716: hyvin harva kunta korvaa erityisravinnosta ai-         tuen hyvänä puolena olisi sen kohdentuminen pa-
42717: heutuvia kustannuksia.                                 remmin kuin suora vammaistuen tyyppinen tuki.
42718:                                             KK 258/1997 vp                                             3
42719: 
42720:    Mainitut erityisruokavaliosta aiheutuneet ku-      luonteva ratkaisu saattaisi olla pyrkiä vaikutta-
42721: lut tulisivat katettaviksi verovaroista. Kun tuen     maan näiden hintoihin mm. keskittämällä han-
42722: tarve noin 10 000 ihmiselle on noin 200 mk/           kintoja ja jakelua. Tässä toiminnassa tuen tar-
42723: henk./kk, ei monimutkaisen järjestelmän luomi-        vitsijat ja heidän järjestönsä olisivat keskeisessä
42724: nen pelkästään tälle ryhmälle tunnu tarkoituk-        asemassa. Järjestelmän luomiseen ja ylläpitämi-
42725: senmukaiselta. Muita vastaavia erityisravinto-        seen voisi hakea avustusta esimerkiksi Raha-
42726: valmisteita tarvitsevia ryhmiä ovat esimerkiksi       automaattiyhdistykseltä.
42727: munuaispotilaat tai maitoallergikot.                     Sosiaali- ja terveysministeriön vammaistyö-
42728:    Keliakian hoidon osalta kyseessä ovat tavalli-     ryhmä valmistelee vielä ehdotustaan ja yrittää
42729: set elintarvikkeet, jauhot, leipomotuotteet, pas-     löytää asiaan ratkaisun. Ministeriön työryhmän
42730: tat, eivätkä esimerkiksi lääkkeet tai erityisravin-   mietintö valmistuu kevään 1997 aikana.
42731: tovalmisteet (kliiniset ravintovalmisteet). Silloin
42732:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1997
42733: 
42734:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
42735: 4                                           KK 258/1997 vp
42736: 
42737: 
42738: 
42739: 
42740:                                          Tili Riksdagens Talman
42741: 
42742:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       kostnaderna för specialkost för personer som
42743: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         lider av celiaki. Gruppen bestod av representan-
42744: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       ter för ministeriet, folkpensionsanstalten och
42745: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr          Suomen Keliakialiitto ry. Enligt arbetsgruppen
42746: 258:                                                   utgör de personer som lider av hudsjukdomar av
42747:                                                        typen derm<~;~itis herpetiformis en särskild pro-
42748:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i            blemgrupp. Arendet bereds nu av en handikapp-
42749:        syfte att kompensera celiakipatienter för       arbetsgrupp vid social- och hälsovårdsministe-
42750:        extra kostnader som deras diet medför,          riet. Handikapparbetsgruppen har försökt finna
42751:        eftersom diet i praktiken är den enda for-      alternativa lösningar för ersättningsförfaran-
42752:        men av vård vid sjukdomen och FPA inte          dena när det gäller de matkostnader som behand-
42753:        betalar någon ersättning för sådan, vilket      lingen av celiaki förorsakar. Frågan har utretts
42754:        sker i fråga om läkemedelsbaserad vård          bl.a. med hänsyn till lagstiftningen om handi-
42755:        av olika sjukdomar?                             kappbidrag.
42756:                                                           Riksdagens socialutskott har visserligen redan
42757:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          tidigare (9 .2.1995) konstaterat att bidrag enligt
42758: anföra följande:                                       lagen om handikappbidrag lämpar sig illa som
42759:                                                        ersättningssätt, eftersom handikappbidraget är
42760:     1 Finland finns omkring 12 000 personer som        avsett som ersättning för behövlig hjälp, men och
42761: lider av celiaki och dess hudsjukdomsvariant der-      särskilda kostnader som föranleds av sjukdom
42762: matitis herpetiformis. Att använda glutenfria          eller skada. Enligt 2 § lagen om handikappbidrag
42763: livsmedel är det enda sättet att behandla celiaki. 1   är villkoret att personens funktionsförmåga på
42764: praktiken är det fråga om att glutenfria spann-        grund av sjukdom eller skada kan bedömas vara
42765: målsprodukter (produkter av t.ex. ris, majs, bo-       nedsatt åtminstone ett år utan avbrott. 1 sam-
42766: vete och hirs samt glutenfria specialprodukter)        band med celiaki är funktionsförmågan inte ned-
42767: används i stället för vanliga spannmålsproduk-         satt på ett sådant sätt som berättigar tili de nämn-
42768: ter. För vuxna har även havre ofta visat sig vara      da förmånerna. Dessutom är handikappbidraget
42769: ett lämpligt alternativ. Dietbehandlingen pågår        (för närvarande 414 mk) högre än de månatliga
42770: hela livet. Om den som lider av celiaki får rege1-     merkostnaderna för celiaki i jämförelse med
42771: rätt vård, är han med avseende på ce1iakin helt        kostnaderna för en normal diet. En ersättning på
42772: frisk och arbetsför. Det hand1ar alltså om 1atent      ca 200 mk per månad skulle vara lämplig. Ersätt-
42773: insufficiens. Användningen av glutenfritt bröd         ningsformen kräver ny lagstiftning och ett nytt
42774: och andra glutenfria spannmålsprodukter bör            bidrag vid sidan av handikapp- och vårdbidra-
42775: uppmuntras. Ett hinder kan vara att produkter-         get.
42776: na är dyra. Enligt konsumentverkets utredning             Som ett annat alternativ har handikapparbets-
42777: från år 1995 förorsakar dieten för personer som        gruppen diskuterat t.ex. köpsedlar. Den som Ii-
42778: lider av celiaki merkostnader på 318-377 mk per        der av celiaki kunde använda köpsedlarna för att
42779: månad.                                                 köpa specialprodukter i dagligvaruafTårerna.
42780:     Att ersätta extra specialkostprodukter hör till    Som alltid i fråga om sedlar är problemet att
42781: de tjänster som tillhandahålls enligt prövning,        stödet eventuellt riktas till annat än uttryckligen
42782: och kommunen betalar ersättningen inom ramen           den diet som celiakipatienten håller. Dessutom
42783: för de anslag som har reserverats. Rätten till         kunde förfarandet leda tili att priserna höjs. Ett
42784: stödet har varierat kommunvis. Genom sparbud-          annat alternativ är att folkpensionsanstalten be-
42785: geterna har kommunerna strukit en del av sina          talar ersättning mot kvitto i likhet med ersätt-
42786: anslagsbundna tjänster. 1 dag ersätter endast ett      ningen av läkemedel, t.ex. 60% av priset på pro-
42787: fåtal kommuner kostnaderna för specialkost.            dukterna. Också detta förfarande förutsätter en
42788:     En arbetsgrupp vid social- och hälsovårdsmi-       ny författningsgrund, och om stödet skulle bevil-
42789: nisteriet har år 1995 diskuterat ersättningen av       jas innebär det ytterligare arbetskostnader och
42790:                                           KK 258/1997 vp                                             5
42791: 
42792: andra dylika kostnader. En fördel med stödet är       särskilda näringspreparat (kliniska näringspre-
42793: att det kan allokeras bättre än stöd av typen         parat). En naturlig lösning kunde därför vara att
42794: direkt handikappbidrag.                               försöka påverka produktpriserna bl.a. genom att
42795:    De nämnda utgifterna för specialdieten skulle      centralisera anskaffningarna och distributionen.
42796: täckas med skattemedel. Eftersom bidragsbeho-         Här skulle de personer som behöver stödet och
42797: vet för ca 10 000 människor är omkring 200 mk/        deras organisationer inneha en viktig position.
42798: månadlperson f6refaller det inte ändamålsenligt       För att skapa och upprätthålla systemet kunde
42799: att skapa ett komplicerat system enbart för denna     man ansöka om understöd från t.ex. Penning-
42800: grupp. Andra grupper som behöver motsvarande          automatföreningen.
42801: specialprodukter ar t.ex. patienter med njursjuk-        Handikapparbetsgruppen vid social- och häl-
42802: domar och mjölkallergiker.                            sovårdsministeriet bereder fortfarande sitt för-
42803:    När det gäller behandlingen av celiaki är det      slag och försöker finna en lösning. Arbetsgrup-
42804: fråga om vanliga livsmedel, mjöl, bageriproduk-       pen fårdigställer sitt betänkande under våren
42805: ter och pasta, inte exempelvis läkemedel eller        1997.
42806: 
42807:      Helsingfors den 3 april 1997
42808: 
42809:                                                     Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
42810:                                                KK 259/1997 vp
42811: 
42812: Kirjallinen kysymys 259
42813: 
42814: 
42815: 
42816: 
42817:                                      Sulo Aittoniemi /kesk: Suojelurahaa vaativan rikollisen toiminnan
42818:                                           leviämisestä Suomeen
42819: 
42820: 
42821:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
42822: 
42823:    Venäläisen mafian pesiytymisestä Suomeen                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42824: on paljon puhuttu, mutta siitä ei ole ollut selkeitä     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
42825: todisteita. On kuitenkin varsin todennäköistä,           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
42826: jopa varmaa, että ns. suojelujärjestelmällä on           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42827: kiinnekohtia Suomessa, mikä tarkoittaa sitä, että
42828: eräiltä liikkeenharjoittajilta on vaadittu ja myös                 Onko Hallitus tietoinen maahamme
42829: saatu ns. suojelurahaa. Kysymyksessä ovat täl-                  pesiytyneestä suojelurahaa koskevasta ri-
42830: löin olleet sellaiset eroottisella viihdealalla toimi-          kollisesta toiminnasta, jota kohdistetaan
42831: vat yritykset, joiden työntekijät ovat Virosta tai              erityisesti virolaista ja venäläistä työvoi-
42832: Venäjältä. Vaikka toiminta lienee vielä suhteelli-              maa käyttäviin eroottisen viihdealan yri-
42833: sen vähäistä, se todennäköisesti on laajempaa                   tyksiin, ja
42834: kuin yleisesti uskotaan. Ilmiö pitäisi saada no-                   mitä Hallitus aikoo tehdä tämän il-
42835: peasti aisoihin, jos yleensä aiotaan niin tehdä.                miön pysäyttämiseksi, kun se vielä voi
42836:                                                                 olla mahdollista?
42837:       Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1997
42838: 
42839:                                            Sulo Aittoniemi /kesk
42840: 
42841: 
42842: 
42843: 
42844: 279001
42845: 2                                             KK 259/1997 vp
42846: 
42847: 
42848: 
42849: 
42850:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
42851: 
42852:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          yhteyksissä korostavat ilmoitusaktiviteetin tär-
42853: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           keyttä. Kaikesta huolimatta voidaan olettaa, että
42854: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         osa kiristysrikoksista jää viranomaisille ilmoitta-
42855: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          matta, niin kutsutusti piilorikollisuudeksi.
42856: toniemen kirjallisen kysymyksen n:o 259:                   Muutamia vuosia sitten Suomessakin aloitti-
42857:                                                         vat toimintansa useat eroottista viihdettä tarjoa-
42858:            Onko Hallitus tietoinen maahamme             vat yritykset. Jo tuolloin viranomaiset kiinnitti-
42859:         pesiytyneestä suojelurahaa koskevasta ri-       vät erityistä huomiota tällaisen liiketoiminnan
42860:         kollisesta toiminnasta, jota kohdistetaan       ympärillä mahdollisesti esiintyvään rikolliseen
42861:         erityisesti virolaista ja venäläistä työvoi-    toimintaan. Mitään konkreettista suojelurahan
42862:         maa käyttäviin eroottisen viihdealan yri-       kiristämisrikollisuutta ei tullut ilmi.
42863:         tyksiin, ja                                        Viranomaiset pyrkivät jatkossakin seuraa-
42864:            mitä Hallitus aikoo tehdä tämän il-          maan ja ilmisaattamaan kaikkeen liiketoimin-
42865:         miön pysäyttämiseksi, kun se vielä voi          taan, ei vain eroottista viihdettä tarjoaviin yri-
42866:         olla mahdollista?                               tyksiin, kohdistuvaa suojelurahan kiristysrikolli-
42867:                                                         suutta.
42868:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-                Kansainvälisen rikollisuuden torjumiseksi yh-
42869: taen seuraavaa:                                         teistyö ja tiedonvaihto tiivistyy koko ajan. Mui-
42870:                                                         den kansainvälisten yhteistyömuotojen lisäksi
42871:    Poliisin tietoon tullut kiristysrikollisuus ei ti-   Suomi on solminut rikostorjuntasopimukset ky-
42872: lastollisesti näytä muodostavan erityistä ongel-        symyksessäkin esitettyjen valtioiden, Viron ja
42873: maa, sillä vuotuisten tapausten lukumäärä vaih-         Venäjän, viranomaisten kanssa. Näiden sopi-
42874: telee sadan ja kahdensadan välillä. Selvityspro-        musten keskeisenä tarkoituksena on edistää yh-
42875: sentit kiristysrikoksissa, kuten muissakin vaka-        teistoimintaa ja tiedonvaihtoa yli rajojen ulottu-
42876: vissa rikostyypeissä, ovat myös varsin korkeita         van rikollisuuden torjumiseksi ja selvittämiseksi.
42877: -yli 70 prosentin tasolla.                                 Etenkin ajoneuvojen anastus- ja huumausai-
42878:    Kiristysrikollisuus on luonteeltaan sellaista,       nerikollisuuden torjumiseksi sekä selvittämiseksi
42879: että sen ilmitulo viranomaisten toimenpitein on         suoritetusta yhteistyöstä saadut myönteiset ko-
42880: äärettömän hankalaa, ellei rikoksen asianomis-          kemukset rohkaisevat edelleen kehittämään yh-
42881: tajataho ryhdy aktiiviseen yhteistyöhön viran-          teistyötä mainittujen sopimusten pohjalta kai-
42882: omaisten kanssa. Tästä syystä viranomaiset eri          kenlaisen rikollisen toiminnan torjumiseksi.
42883: 
42884:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1997
42885: 
42886:                                                                 Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
42887:                                             KK 259/1997 vp                                             3
42888: 
42889: 
42890: 
42891: 
42892:                                         Tili Riksdagens Talman
42893: 
42894:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ningar. Trots allt kan man förmoda att en del av
42895: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           utpressningsbrotten inte anmäls tili myndighe-
42896: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       terna, utan är s.k. dold brottslighet.
42897: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-             För några år sedan inledde många företag som
42898: mål nr 259:                                           erbjuder erotisk underhållning verksamhet även i
42899:                                                       Finland. Redan då fåste myndigheterna särskild
42900:           Är Regeringen medveten om att               uppmärksamhet vid den brottsliga verksamhet
42901:        brottslig verksamhet med skyddspengar          som eventuellt förekommer i samband med dylik
42902:        infiltrerat vårt land när det gäller företag   affårsverksamhet. Ingen konkret utpressnings-
42903:        inom den erotiska nöjesbranschen vilka i       brottslighet där skyddspengar skulle ha varit in-
42904:        synnerhet använder sig av estnisk och          blandade uppdagades.
42905:        rysk arbetskraft, och                             Myndigheterna avser att även i fortsättningen
42906:           vad ämnar Regeringen göra för att få        följa med och avslöja utpressningsbrottslighet
42907:        ett slut på detta medan det ännu kan           med skyddspengar, viiken hör ihop med all slags
42908:        tänkas vara möjligt?                           affårsverksamhet, inte enbart i fråga om företag
42909:                                                       som erbjuder erotisk underhållning.
42910:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Samarbetet och informationsutbytet för att
42911: anföra följande:                                      bekämpa internationell brottslighet blir intensi-
42912:                                                       vare hela tiden. Utöver andra former av interna-
42913:    Den utpressningsbrottslighet som kommit tili       tionellt samarbete har Finland ingått avtal om
42914: polisens kännedom verkar inte utgöra något            bekämpning av brottslighet med myndigheterna
42915: större problem statistiskt sett, eftersom antalet     i de stater som även nämns i spörsmålet, Estland
42916: fall varierar mellan 100 och 200 per år. Andelen      och Ryssland. Det huvudsakliga syftet med dessa
42917: utredda utpressningsbrott samt även andra typer       avtal är att främja samarbetet och informations-
42918: av allvarliga brott ligger på 70 %, vilket är en      utbytet för att bekämpa och utreda den brottslig-
42919: synnerligen hög andel.                                het som sträcker sig utöver gränserna.
42920:     Kännetecknande för utpressningsbrottslighe-          De positiva erfarenheterna av samarbete f6r
42921: ten är att det är ytterst svart att avslöja den med   att bekämpa och utreda brottslighet speciellt i
42922: hjälp av myndighetsåtgärder, om man inte från         fråga om narkotikabrott och olovliga tillgrepp av
42923: målsägandehåll inleder aktivt samarbete med           fordon sporrar tili att utveckla samarbetet för att
42924: myndigheterna. Av denna anledning betonar             bekämpa alla former av brottslig verksamhet ut-
42925: myndigheterna i olika sammanhang att det är           gående från nämnda avtal.
42926: viktigt att allmänheten är aktiv och gör anmäl-
42927: 
42928:      Helsingforsden 8 aprill997
42929: 
42930:                                                                  Inrikesminister Jan-Erik Enestam
42931:                                             KK 260/1997 vp
42932: 
42933: Kirjallinen kysymys 260
42934: 
42935: 
42936: 
42937: 
42938:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Metsänmyyntiin liittyvästä arvonlisäverosta
42939: 
42940: 
42941: 
42942:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
42943: 
42944:    Metsänmyynnin yhteydessä puun ostaja tilit-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42945: tää myyjän osoittamalle tilille arvonlisäveroa 22     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
42946: prosenttia myynnin arvosta. Pisimmillään nuo          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
42947: valtiolle kuuluvat varat ovat myyjän tilillä run-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42948: saan vuoden siihen saakka, kunnes ne on tilitettä-
42949: vä seuraavan vuoden helmikuun loppuun men-                       Millä Hallitus perustelee sen käytän-
42950: nessä. Valtio antaa näin ollen ensinnäkin koro-              nön, että metsänmyyjä saa runsaan vuo-
42951: tonta lainaa metsänmyyjälle ,jonka käytettävissä             den ajaksi tililleen ja korottomasti käytet-
42952: varat vapaasti ovat. Toisekseen valtio suoras-               täväksi arvonlisäveron, jonka metsäyhtiö
42953: taan tarjoaa metsänmyyjälle tilaisuuden siihen,              tilittää puunostoon liittyen ja samalla
42954: että hän ei tilitäkään noita varoja, jotka hän               suorastaan tarjoaa tilaisuuden siihen,
42955: mahdollisesti on jo käyttänyt menoihinsa. Järke-             että metsänmyyjä ei lainkaan tilitä mah-
42956: vimmältä tuntuisi se, että puun ostaja tilittäisi            dollisesti jo käyttöön ottamiaan arvon-
42957: arvonlisäveron suoraan valtiolle tai ainakin sul-            lisäverovaroja?
42958: kutilille, jolta vähäinen korko kertyisi valtiolle.
42959: 
42960:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1997
42961:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
42962: 
42963: 
42964: 
42965: 
42966: 279001
42967: 2                                           KK 260/1997 vp
42968: 
42969: 
42970: 
42971: 
42972:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
42973: 
42974:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        maksaa kalenterivuodelta tilitettävän arvonlisä-
42975: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         veron kalenterivuotta seuraavan helmikuun lop-
42976: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       puun mennessä.
42977: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-            Alkutuotannon saattaminen arvonlisävero-
42978: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         tuksen piiriin vuoden 1995 alusta merkitsi noin
42979: n:o 260:                                              150 000 uutta verovelvollista. Verovelvollisten
42980:                                                       määrän suuren kasvun vuoksi normaalia kuu-
42981:            Millä Hallitus perustelee sen käytän-      kausiHaista ilmoitus- ja maksumenettelyä ei pi-
42982:        nön, että metsänmyyjä saa runsaan vuo-         detty verohallinnon kannalta toimivana. Se olisi
42983:        den ajaksi tililleen ja korottomasti käytet-   lisännyt hallinnon työmäärää ja kustannuksia
42984:        täväksi arvonlisäveron, jonka metsäyhtiö       olennaisesti. Tämän vuoksi alkutuottajille, met-
42985:        tilittää puunostoon liittyen ja samalla        sätalouden harjoittajat mukaan lukien, säädet-
42986:        suorastaan tarjoaa tilaisuuden siihen,         tiin muita verovelvollisryhmiä pidempi verokau-
42987:        että metsänmyyjä ei lainkaan tilitä mah-       si. Muusta arvonlisäverotuksesta poiketen alku-
42988:        dollisesti jo käyttöön ottamiaan arvon-        tuottajien arvonlisäverotus on lisäksi hoidettu
42989:        lisäverovaroja?                                tuloverotuksen yhteydessä verotoimistoissa.
42990:                                                           Tähän mennessä ei ole ilmennyt tarvetta ryh-
42991:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tyä erityistoimenpiteisiin metsätalouden harjoit-
42992: vasti seuraavaa:                                      tajien tai muiden alkutuottajien normaalia pi-
42993:                                                       demmän ilmoitus- ja maksujakson johdosta. Mi-
42994:    Metsätalouden harjoittaminen on osa arvon-         käli maksuja tai ilmoituksia olennaisesti laimin-
42995: lisäverolaissa tarkoitettua alkutuotantoa. Ar-        lyötäisiin, nykyisen menettelyn tarkistaminen tu-
42996: vonlisäverolain 162 §:n 4 momentin nojalla alku-      lee harkittavaksi. Eräänä vaihtoehtona on tällöin
42997: tuotantoa harjoittavan luonnollisen henkilön,         valvonnan kehittäminen siten, että verohallinto
42998: kuolinpesän tai yhtymän, joka ei harjoita muuta       voisi tarvittaessa siirtää maksuvelvollisuutensa
42999: arvonlisäverollista toimintaa, verokausi on ka-       laiminlyöneet alkutuottajat kalenterivuotta ly-
43000: lenterivuosi. Tällainen alkutuottaja antaa veroil-    hyempään, esimerkiksi kuukauden pituiseen, il-
43001: moituksen ja 147 §:n 3 momentin nojalla myös          moitus- ja maksujaksoon.
43002: 
43003:      Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1997
43004: 
43005:                                                                                 Ministeri Arja Alho
43006:                                                KK 260/1997 vp                                              3
43007: 
43008: 
43009: 
43010: 
43011:                                            Tili Riksdagens Talman
43012: 
43013:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-             När primärproduktionen blev mervärdes-
43014: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-            skattepliktig vid ingången av 1995 steg antalet
43015: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          skattskyldiga med ca 150 000. På grund av den
43016: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr             stora ökningen av antalet skattskyldiga ansågs
43017: 260:                                                      det normala månatliga deklarations- och betal-
43018:                                                           ningsförfarandet inte fungera från skatteförvalt-
43019:             På vilket sätt motiverar Regeringen           ningens synpunkt. Det skulle ha ökat förvalt-
43020:          praxis att den som säljer virke får in på sitt   ningens arbetsmängd och kostnader väsentligt.
43021:          konto och i ett drygt år räntefritt kan          Därför bestämdes att skatteperioden för primär-
43022:          använda den mervärdesskatt som skogs-            producenter, skogsbruksidkarna medräknade,
43023:          bolaget betalar i samband med virkeskö-          skulle vara längre än för andra kategorier av
43024:          pet, en praxis som samtidigt rentav erbju-       skattskyldiga. Tili skilinad från den övriga mer-
43025:          der virkessäljaren ett tillfålle att inte alls   värdesbeskattningen har primärproducenternas
43026:          redovisa sådana mervärdesskattemedel             mervärdesbeskattning dessutom skötts vid skat-
43027:          som han eventuellt redan har tagit i bruk?       tebyråerna i samband med inkomstbeskattning-
43028:                                                           en.
43029:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt                Hittills har det inte framkommit något behov
43030: anföra följande:                                          av specialåtgärder med anledning av att skogs-
43031:                                                           bruksidkarnas och de övriga primärproducenter-
43032:    Idkandet av skogsbruk ingår i den primärpro-           nas deklarations- och betalningsperiod är längre
43033: duktion som avses i mervärdesskattelagen. Med             än normalt. Om det visar sig att betalningarna
43034: stöd av 162 § 4 mom. mervärdesskattelagen är              eller deklarationerna försummas väsentligt,
43035: skatteperioden ett kalenderår för en fysisk per-          kommer en översyn av det nuvarande förfaran-
43036: son, ett dödsbo eller en sammanslutning som               det att tas upp tili övervägande. Ett alternativ är
43037: bedriver primärproduktion och som inte bedri-             då att övervakningen ut·tecklas så att skatteför-
43038: ver annan mervärdesskattepliktig verksamhet.              valtningen vid behov kan ändra deklarations-
43039: En sådan primärproducent avger en skattedekla-            och betalningsperioden för de primärproducen-
43040: ration, och med stöd av 147 § 3 mom. betalar han          ter som försummat sin betalningsskyldighet så
43041: också den mervärdesskatt som skall redovisas för          att den blir kortare än ett kalenderår, t.ex. en
43042: kalenderåret före utgången av februari året efter         månad.
43043: kalenderåret.
43044:        Helsingforsden 11 april 1997
43045: 
43046:                                                                                       Minister Arja Alho
43047:                                             KK 261/1997 vp
43048: 
43049: Kirjallinen kysymys 261
43050: 
43051: 
43052: 
43053: 
43054:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Ulkomaalaisten lasten katoamisesta Suo-
43055:                                        messa
43056: 
43057: 
43058:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
43059: 
43060:    Hiljattain on tullut esille, että Suomesta on         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
43061: kadonnut kuutisenkymmentä ulkomaista synty-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
43062: perää olevaa lasta, valtaosa nähdäkseni pako-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
43063: laislapsia, muun muassa somaleja. Jos heidät on       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43064: lähetetty ulkomaille, asia on Suomen kannalta
43065: positiivinen, mutta inhimillisesti ajatellen tilan-             Ovatko Suomen viranomaiset Halli-
43066: netta ei voi sivuuttaa olankohautuksella. Jos suo-           tuksen mielestä kiinnittäneet riittävää
43067: malaisesta perheestä havaitaan lapsi tai yleensä-            huomiota siihen, että tiedotusvälineiden
43068: kin joku kadonneeksi tuntemattomalla tavalla,                mukaan maassamme on suhteellisen ly-
43069: asiassa aloitetaan tutkimukset. Näin pitäisi teh-            hyen ajan kuluessa kadonnut kuutisen-
43070: dä myös täällä asuvien ulkomaalaisten kohdalla,              kymmentä ulkomaalaislasta toistaiseksi
43071: sillä aina on mahdollista, että asiaan on liittynyt          tuntemattomalla tavalla, ja
43072: rikos esimerkiksi oman perheen piirissä. Tämä                   onko rikoksen mahdollisuus tutkittu
43073: on Suomen oikeusjärjestelmän mukaan otettava                 kyseisissä katoamisissa?
43074: huomioon ja selvitettävä katoamiset tarkemmin
43075: eikä vain televisiouutisissa kertoa asiasta huolet-
43076:  tomaan tapaan.
43077:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1997
43078: 
43079:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
43080: 
43081: 
43082: 
43083: 
43084:  279001
43085: 2                                           KK 261/1997 vp
43086: 
43087: 
43088: 
43089: 
43090:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
43091: 
43092:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa        joskus perheenjäsenen matkustaessa mukana lä-
43093: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         hetetty takaisin kotimaahansa tai aikaisempaan
43094: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       oleskelumaahansa. Varsinaisista katoamisista ei
43095: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        ole ollut kysymys. Suomeenjääneet perheenjäse-
43096: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         net ovat kertoneet asiasta avoimesti sitä heiltä
43097: n:o 261:                                              kysyttäessä. Suomesta pois muuttaneiden soma-
43098:                                                       linuorten määrä Helsingissä on kaupungin sosi-
43099:           Ovatko Suomen viranomaiset Halli-           aaliviraston mukaan noin 35 ja koko pääkau-
43100:        tuksen mielestä kiinnittäneet riittävää        punkiseudulla noin 60. Aikaisimmat muuttami-
43101:        huomiota siihen, että tiedotusvälineiden       set ovat tapahtuneet 1993, ja Helsingistä, josta
43102:        mukaan maassamme on suhteellisen ly-           muuttoja on ollut eniten, suurin osa tapahtui
43103:        hyen ajan kuluessa kadonnut kuutisen-          1994 ja 1995. Muuttajien ikä on vaihdellut täysi-
43104:        kymmentä ulkomaalaislasta toistaiseksi         ikäisestä alle kymmenvuotiaisiin. Muuttamiseen
43105:        tuntemattomalla tavalla, ja                    on ollut Helsingin sosiaaliviraston mukaan joko
43106:           onko rikoksen mahdollisuus tutkittu         kulttuurilliset tai kasvatukselliset syyt. Nuoren
43107:        kyseisissä katoamisissa?                       lähettäneen perheen tai muun huoltajan ilmoi-
43108:                                                       tuksen mukaan syy nuoren lähtemiseen Suomes-
43109:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           ta on voinut olla palaaminen kotimaassa olevien
43110: taen seuraavaa:                                       perheenjäsenten luokse, koulunkäynti kotimaas-
43111:                                                       sa tai sopeutumattomuus suomalaiseen yhteis-
43112:     Kadonneiden etsinnällä ja katoamisten tut-        kuntaan. Työministeriön maahanmuutto-osasto
43113: kinnalla on monia yhteiskunnallisia tarkoituspe-      on ohjannut kuntia kiinnittämään huomiota var-
43114: riä. Tärkeimpänä on ihmisten hengen ja tervey-        sinkin kouluissa ja päiväkodeissa kuvatuntaisen
43115: den suojaaminen. Rikostutkinnallisesti asia on        ongelman havaitsemiseen aikaisessa vaiheessa.
43116: tärkeä siksi, että osa katoamisista paljastuu myö-        Minkäänlaisia viitteitä henkeen tai terveyteen
43117: hemmin tutkinnassa rikoksiksi.                        kohdistuvista rikoksista nuorten niin sanotuissa
43118:     Milloin on perusteltua syytä olettaa henkilön     katoamisissa Suomesta ei ole tullut esiin. Tällai-
43119: kadonneen taijoutuneen onnettomuuden uhrik-           nen nuorten poismuuttamisilmiö on havaittu
43120: si, poliisin on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpi-    muissakin pohjoismaissa. Samaan aikaan poh-
43121: teisiin henkilön löytämiseksi. Sen lisäksi poliisin   joismaihintulee turvapaikanhakijoiksi yksinään
43122: on sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muusta    alaikäisiä, hyvinkin nuoria lapsia. Poliisin tie-
43123: erityisestä syystä toimitettava katoamisen selvit-    toon on tullut useita tapauksia turvapaikka- ja
43124: tämiseksi tarpeellisessa laajuudessa poliisitutkin-   perheenyhdistämisasioissa, joissa lapsia on käy-
43125: ta.                                                   tetty hyväksi aikuisten maahanmuuton mahdol-
43126:     Poliisin rekistereissä on tällä hetkellä kadon-   listamiseksi. Nuoret, jotka ovat perheen ilmoi-
43127: neiksi ilmoitettuja henkilöitä 421. Ulkomaiden        tuksen mukaan palanneet kotimaahansa, ovat
43128: kansalaisia on poliisille ilmoitettu olevan kateis-   menneetkin toisiin pohjoismaihin tai muihin
43129: sa rekisteritietojen mukaan 50, joista 33 on vuo-     Länsi-Euroopan maihin hakemaan uutta turva-
43130: den 1990 jälkeen.                                     paikkaa ja sitä kautta perheenyhdistämistä toi-
43131:     Työministeriön maahanmuutto-osasto on sel-        sessa maassa.
43132: vittänyt Suomesta kadonneiksi todettujen pako-            Hallitus pyrkii tehostamaan toimenpiteitä
43133: laislasten asiaa lääninhallitusten avulla kuntien     sekä luomaan kansallisia ja kansainvälisiä yh-
43134: sosiaaliviranomaisilta. Saaduissa selvityksissä       teyksiä tällaisten väärinkäytösten selvittämiseksi
43135: on käynyt selvästi ilmi, että ne nuoret, jotka ovat   ja estämiseksi.
43136: poistuneet maasta, on perheensä päätöksellä ja
43137: 
43138:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1997
43139: 
43140:                                                              Sisäasiainministeri Jan-Erik Enenstam
43141:                                            KK 261/1997 vp                                                  3
43142: 
43143: 
43144: 
43145: 
43146:                                        Tili Riksdagens Talman
43147: 
43148:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Jandet har skickats tilihaka tili sitt hemland eller
43149: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          tidigare vistelseland genom beslut av sin familj
43150: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      och ibland tillsammans med en familjemedlem.
43151: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-         Det har inte varit fråga om några egentliga för-
43152: mål nr 261:                                          svinnanden. De familjemedlemmar som har stan-
43153:                                                      nat kvar i Finland har berättat öppet därom då de
43154:           Anser Regeringen att de finländska         har blivit tillfrågade. Enligt Helsingfors stads so-
43155:        myndigheterna har fåst tiliräcklig upp-       cialbyrå uppgår antalet somaliska unga som har
43156:        märksambet vid uppgifter som ingått i         flyttat bort från Finland tili ca 35 i Helsingfors
43157:        massmedierna om att ca 60 barn tili utlän-    och tili ca 60 inom hela huvudstadsregionen. De
43158:        ningar har försvunnit i vårt land under en    första flyttade 1993, och från Helsingfors där
43159:        förhåliandevis kort tid på ett tilis vidare   flyttningen varit Iivligast, flyttade de flesta 1994
43160:        okänt sätt, och                               och 1995. Åldern på dem som flyttat har varierat
43161:           har man utrett möjligheten att det före-   från vuxna tili barn under tio år. Enligt socialby-
43162:        ligger brott i fråga om dessa försvinnan-     rån i Helsingfors är anledningarna tili flyttningen
43163:        den?                                          antingen kulturelia elier uppfostringmässiga. Fa-
43164:                                                      miljen elier någon annan vårdnadshavare tili
43165:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ungdomar som har lämnat Finland har uppgett
43166: anföra följande:                                     att orsaken t.ex. har varit att de återvänt tili den
43167:                                                      övriga familjen i hemlandet, skolgång i hemlan-
43168:    Det finns många samhälieliga syften med att       det eller anpassningssvårigheter i det finländska
43169: leta efter försvunna personer och utreda för-        samhället. Migrationsavdelningen vid arbetsmi-
43170: svinnanden. Det viktigaste är att skydda männi-      nisteriet har uppmanat kommunerna att ge akt
43171: skors Iiv och hälsa. Brottsutredningsmässigt sett    på dylika problem särskilt i skolor och daghem
43172: är saken viktig eftersom det senare i undersök-      för att de skali kunna upptäckas i ett tidigt skede.
43173: ningen kan uppdagas att det föreligger brott i          Inga som helst teeken på brott mot Iiv elier
43174: fråga om en del försvinnanden.                       hälsa vad gälier unga människors s.k. försvin-
43175:    Om det finns grundad anledning att anta att en    nanden har uppdagats. Ett dylikt fenomen att
43176: person har försvunnit elier råkat ut för en olycka   unga flyttar bort har också iakttagits i de andra
43177: skali polisen vidta nödvändiga åtgärder för att      nordiska länderna. Samtidigt kommer ensamma
43178: finna personen. Dessutom skali polisen på            minderåriga, rentav mycket unga barn som asyl-
43179: grundval av erhålien anmälan elier av andra sär-     sökande tili de nordiska länderna. Polisen har
43180: skilda skäl utföra en tiliräckligt omfattande po-    fått kännedom om många fali som gälit asylären-
43181: lisundersökning för att reda ut försvinnandet.       den och återförening av familjer, där barnen har
43182:    Enligt polisens register är 421 personer anmäl-   utnyttjats för att de vuxna skali kunna invandra.
43183: da som försvunna för tillfåliet. Utländska med-      Ungdomar som enligt uppgift av familjen har
43184: borgare som tili polisen har anmälts försvunna är    återvänt tili sitt hemland har i stäliet rest tili något
43185: 50 tili antalet, 33 av dem efter år 1990.            annat nordiskt land elier något västeuropeiskt
43186:    Med länsstyrelsernas hjälp har migrationsav-      Iand för att på nytt söka asyl och därmed få
43187: delningen vid arbetsministeriet hos kommuner-        familjen återförenad i det landet.
43188: nas socialmyndigheter utrett situationen när det        Regeringen strävar efter att effektivera åtgär-
43189: gälier sådana flyktingbarn som har konstaterats      derna samt skapa nationelia och internationella
43190: försvunna i Finland. Av utredningarna har det        kontakter för att dylikt missbruk skali kunna
43191: tydligt framgått att de unga som har rest ut ur      utredas och förhindras.
43192: 
43193:      Helsingfors den 8 april 1997
43194: 
43195:                                                                   Inrikesminister Jan-Erik Enestam
43196:                                            KK 262/1997 vp
43197: 
43198: Kirjallinen kysymys 262
43199: 
43200: 
43201: 
43202: 
43203:                                   Marjaana Koskinen /sd: Pienituloisten eläkeläisten verotuksen ke-
43204:                                      ventämisestä
43205: 
43206: 
43207:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
43208: 
43209:    Pienituloisten 49 500-52 000 mk vuodessa             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
43210: ansaitsevien eläkeläisten valtionverotus on kiris-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
43211: tynyt. Vuonna 1996 valtionverotus 49 500 mar-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
43212: kan eläketulosta oli 0 markkaa ja vuonna 1997        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43213: vastaavasti 63 mk; 50 000 markan eläketulosta
43214: taas maksettiin tänä vuonna 40 markkaa enem-                   Aikooko Hallitus korjata valtion vero-
43215: män valtion veroa. Kun tarkastelee tuloverotusta            tuksessa syntyneen epäkohdan, jonka
43216: kokonaisuudessaan samoissa tuloluokissa, vero-              johdosta pieniä, 49 500-52 000 mk:n
43217: tus on kokonaisuutena hieman keventynyt, mut-               vuotuisia eläketuloja verotetaan enem-
43218: ta verohelpotuksista ovat vähiten hyötyneet                 män kuin vuonna 1996,ja
43219: kaikkein pienituloisimmat eläkeläiset. Pienitu-                aikooko Hallitus suunnata mahdolli-
43220: loisten eläkeläisten kohdalla sairaus- ja lääkeku-          set eläkeläisten verohuojennukset pieni-
43221: lut muodostavat kohtuuttomia menoeriä. Kun                  tuloisille eläkeläisille esim. korottamalla
43222: pohditaan vuoden 1998 budjettia, eläkeläisten               eläkevähennystä?
43223: verohelpotus tulisi kohdentaa pienituloiseen elä-
43224: keläisryhmään esim. eläkevähennyksen muodos-
43225: sa.
43226:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1997
43227: 
43228:                                        Marjaana Koskinen /sd
43229: 
43230: 
43231: 
43232: 
43233: 279001
43234: 2                                          KK 262/1997 vp
43235: 
43236: 
43237: 
43238: 
43239:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
43240: 
43241:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       rajan ja kunnallisverotuksessa perusvähennyk-
43242: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        sen turvaama veroton tulo.
43243: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Eläketulojen verotus on osa ansiotulojen vero-
43244: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjaana        tusta ja koostuu valtion tuloveron ja kunnallisve-
43245: Koskisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        rotuksen sekä kunnallisveroon liittyvien vakuu-
43246: n:o 262:                                             tetun sairausvakuutusmaksun ja kirkollisveron
43247:                                                      muodostamasta kokonaisuudesta. Tuloverotuk-
43248:           Aikooko Hallitus korjata valtion vero-     sen muutoksia tarkasteltaessa on perusteltua
43249:        tuksessa syntyneen epäkohdan, jonka           kiinnittää huomio näiden verojen yhteismäärän
43250:        johdosta pieniä, 49 500-52 000 mk:n           kehitykseen. Eläketulojen verotus keveni näin
43251:        vuotuisia eläketuloja verotetaan enem-        tarkasteltuna kaikilla tulotasoilla vuodesta 1996
43252:        män kuin vuonna 1996, ja                      vuoteen 1997. Siten tuloverotuksen kehitys viime
43253:           aikooko Hallitus suunnata mahdolli-        vuodesta kuluvaan vuoteen oli eläkeläisten kan-
43254:        set eläkeläisten verohuojennukset pieni-      nalta tyydyttävä, eikä tarvetta eläketulojen vero-
43255:        tuloisille eläkeläisille esim. korottamalla   perusteiden korjaamiseen ole.
43256:        eläkevähennystä?                                 Ansiotulojen verotusta kokonaisuudessaan
43257:                                                      voidaan sitä vastoin perustellusti pitää liian ki-
43258:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         reänä. Hallitus onkin ottanut erääksi tavoitteek-
43259: vasti seuraavaa:                                     seen ansiotulojen verotuksen keventämisen. Tätä
43260:                                                      tavoitetta on jo kahden vuoden aikana merkittä-
43261:    Eläketulovähennysten tarkoituksena on huo-        västi pystytty myös toteuttamaan.
43262: lehtia siitä, että pelkän kansaneläkkeen tai muun       Eläketulojen verotuksen kevennysten kohdis-
43263: vastaavan suuruisen eläketulon varassa elävät        taminen pienituloisimpiin veroa maksaviin elä-
43264: eivät joudu maksamaan eläkkeestään veroa. Tä-        keläisiin on siinä mielessä ongelmallista, että täl-
43265: män tavoitteen toteuttamiseksi eläketulovähen-       läkään tavoin ei voitaisi helpottaa niiden noin
43266: nyksen enimmäismäärä on säädetty määräyty-           neljännesmiljoonan kaikkein pienituloisimman
43267: väksi verovuonna maksettavan täyden kansan-          eläkeläisen toimeentuloa, jotka eivät maksa lain-
43268: eläkkeen suuruuden perusteella. Samalla otetaan      kaan tuloveroja.
43269: huomioon valtionverotuksessa veroasteikon ala-
43270: 
43271:      Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1997
43272: 
43273:                                                                                  Ministeri Arja Alho
43274:                                           KK 262/1997 vp                                            3
43275: 
43276: 
43277: 
43278: 
43279:                                       Tili Riksdagens Talman
43280: 
43281:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Beskattningen av pensionsinkomster är en del
43282: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-      av beskattningen av förvärvsinkomster, och den
43283: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    utgör en helhet som består av statens inkomst-
43284: man Marjaana Koskinen undertecknade spörs-          skatt och kommunalbeskattningen samt den för-
43285: mål nr 262:                                         säkrades sjukförsäkringsavgift och kyrkoskatt.
43286:                                                     De två sistnämnda hänför sig tili kommunalskat-
43287:           Ämnar Regeringen rätta tili den olä-      ten. Då ändringarna i inkomstbeskattningen
43288:        genhet som har uppstått i statsbeskatt-      granskas är det motiverat att fåsta uppmärksam-
43289:        ningen och som har gett upphov till att      het vid utvecklingen i fråga om det totala belop-
43290:        små pensionsinkomster på 49 500---           pet av dessa skatter. Granskad ur denna synvin-
43291:        52 000 mk om året beskattas mer än 1996,     kel lindrades beskattningen av pensionsinkom-
43292:        och                                          ster på alla inkomstnivåer från 1996 till 1997.
43293:           ämnar Regeringen rikta eventuella         Sålunda var inkomstbeskattningens utveckling
43294:        skattelättnader för pensionärer till pen-    från i fjol till innevarande år tillfredsställande
43295:        sionärer med små inkomster, t.ex. genom      med tanke på pensionärerna, och det finns inte
43296:        att höja pensionsavdraget?                   något behov att korrigera skattegrunderna för
43297:                                                     pensionsinkomster.
43298:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Beskattningen av förvärvsinkomster kan där-
43299: anföra följande:                                    emot som en helhet betraktad med fog anses vara
43300:                                                     för stram. Regeringen har därför satt som ett mål
43301:     Syftet med pensionsinkomstavdragen är att se    att mildra beskattningen av förvärvsinkomster.
43302: till att personer som lever enbart på folkpension   Bara pä ett par är har man också lyckats genom-
43303: eller någon annan pensionsinkomst i samma           föra detta mål i avsevärd utsträckning.
43304: storlek inte behöver betala skatt på sin pension.      Det är problematiskt att mildra beskattningen
43305: För att detta mål skall nås har man bestämt att     av pensionsinkomster för de skattebetalande
43306: maximibeloppet för pensionsinkomstavdraget          pensionärer som har de minsta inkomsterna, ef-
43307: fastställs på grundval av det fulla folkpensions-   tersom man inte heller på detta sätt kan underlät-
43308: belopp som betalas under skatteåret. Samtidigt      ta utkomsten för de ca kvartsmiljonen pensionä-
43309: beaktas den skattefria inkomst som i statsbe-       rer som har de allra minsta inkomsterna och som
43310: skattningen tryggas av skatteskalans nedre gräns    inte betalar inkomstskatt över huvud taget.
43311: och i kommunalbeskattningen av grundavdra-
43312: get.
43313:      Helsingforsden 11 aprill997
43314: 
43315:                                                                                Minister Arja Alho
43316:                                            KK 263/1997 vp
43317: 
43318: Kirjallinen kysymys 263
43319: 
43320: 
43321: 
43322: 
43323:                                   Marjaana Koskinen /sd ym.: Vuokratason kohtuullistamisesta
43324: 
43325: 
43326: 
43327:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
43328: 
43329:    Kun vuokrasääntely muutama vuosi sitten              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
43330: purettiin, kuviteltiin, että markkinoille vapautuu   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
43331: lisää vuokra-asuntoja ja että tarjonta pitää myös    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
43332: vuokratason kohtuullisena. Markkinoille toki         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43333: on tullut lisää vuokra-asuntokantaa, mutta on-
43334: gelmana on yhä kohoava vuokrataso. Jos verra-                  Mitä Hallitus aikoo tehdä arava- ja
43335: taan vuoden 1995 tilannetta vuoteen 1996, niin              vapaarahoitteisten      vuokra-asuntojen
43336: arava- ja vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa             vuokratason kohtuullistamiseksi ja
43337: vuokrien neliöhinta on noussut (4/95-4/96) 3,2              vuokrien pitämiseksi muiden kuluttaja-
43338: prosenttia. Keskivuokra on noussut vuodesta                 hintojen tasolla,
43339: 1994 35,50 mk:sta/m 2/kk aina 37 mk:aan/m 2/kk                 onko Hallitus tietoinen siitä, että suuri
43340: (vuonna 1996) eli 1,70 mk/m 2/kk.                           osa toimeentulotuesta ja asumistuesta
43341:    Kun hallitus pohtii tulolaukkuja ja sosiaali-            kuluu korkeiden vuokrien maksuun,
43342: turvan kokonaisuudistusta, olisi hyvä muistaa,                 pohtiiko Hallitus vuokrasääntelyn uu-
43343: että asumistuella ja toimeentulotuella on maksa-            delleen elvyttämistä, sekä
43344: tettu vuokran korotuksia ja ylipäätänsä korkeita               tukeeko Hallitus halvan vuokra-asun-
43345: vuokria.                                                    tokannan rakentamista?
43346: 
43347:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1997
43348: 
43349:          Marjaana Koskinen /sd          Esa Lahtela /sd                Helena Vartiainen /sd
43350:          Janina Andersson /vihr         Tuula Haatainen /sd            Mikko Kuoppa /va-r
43351: 
43352: 
43353: 
43354: 
43355: 279001
43356: 2                                           KK 263/1997 vp
43357: 
43358: 
43359: 
43360: 
43361:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
43362: 
43363:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        luku kasvoi samana aikajaksona keskimäärin 1,3
43364: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         prosenttia vuodessa. Tilastokeskuksen vuokrati-
43365: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       laston mukaan nousivat vuokrat koko vapaara-
43366: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjaana         hoitteisessa vuokra-asuntokannassa vuoden
43367: Koskisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          1995 huhtikuusta viime vuoden huhtikuuhun
43368: myksen n:o 263:                                       keskimäärin 3,2 prosenttia. Nousuun sisältyvät
43369:                                                       lähes kokonaan myös vuoden 1995 toukokuun
43370:           Mitä Hallitus aikoo tehdä arava- ja         alusta lakanneen vuokrasääntelyn vaikutukset
43371:        vapaarahoitteisten      vuokra-asuntojen       vuokratasoihin. Maan taloudellisen tilanteen pa-
43372:        vuokratason kohtuullistamiseksi ja             raneminen ja vapaarahoitteisen asuntotuotan-
43373:        vuokrien pitämiseksi muiden kuluttaja-         non asteittainen elpyminen keventää painetta
43374:        hintojen tasolla,                              vuokra-asuntoihin, kun osa kysynnästä siirtyy
43375:           onko Hallitus tietoinen siitä, että suuri   takaisin omistusasuntoihin.
43376:        osa toimeentulotuesta ja asumistuesta              Jatkossakin vuokra-asuntojen riittävä saata-
43377:        kuluu korkeiden vuokrien maksuun,              vuus on paras tae vuokrien korotusten kurissa
43378:           pohtiiko Hallitus vuokrasääntelyn uu-       pitämiselle. Yhteiskunnan tuella rakennettavien
43379:        delleen elvyttämistä, sekä                     arava- ja korkotukiasuntojen määrä on pystytty
43380:           tukeeko Hallitus halvan vuokra-asun-        säilyttämään lamankin olosuhteissa korkeana.
43381:        tokannan rakentamista?                         Asuntojen tarjontaa lisätään ja suunnataan ensi-
43382:                                                       sijaisesti kasvukeskusalueille. Jo viime vuonna
43383:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Valtion asuntorahaston kautta tuettavan uus-
43384: vasti seuraavaa:                                      tuotannon aloitusmäärää lisättiin 3 000 asunnol-
43385:                                                       la alkuperäisestä. Myös kuluvana vuonna ympä-
43386:    Vuokra-asuntokanta on kasvanut viime aikoi-        ristöministeriö on kehottanut asuntorahastoa
43387: na. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen tarjon-       käyttämään viime vuodelta siirtyvän asuntolai-
43388: nan lisääntymiseen on vaikuttanut vuokrasään-         nojen myöntämisvaltuuden 3 000 vuokra- ja asu-
43389: telyn purkaminen. Vuosina 1992-1996 markki-           misoikeusasunnon lisärakentamiseen.
43390: noille tuli nettomääräisesti arviolta runsaat             Arava- tai korkotukiasuntojen tuotannossa ja
43391: 50 000 vapaarahoitteista vuokra-asuntoa. Sa-          lainoituksessa on hillitty ja pyritään edelleen hil-
43392: malla sijainnin vaikutus vuokratasoon on voi-         litsemään rakentamis- ja asumiskustannusten
43393: mistunut. Kaupunkien keskusta-alueilla, missä         nousua. Asuntorahaston hyväksymien aravara-
43394: asuntotarjonnan lisäämismahdollisuudet ovat jo        kennushankkeiden rakennuskustannukset ja
43395: tilanpuutteenkin takia vähäiset, maksukykyinen        tonttihinnat ovat pysyneet viimeisten kolmen
43396: kysyntä on johtanut korkeisiin neliövuokratasoi-      vuoden aikana lähes muuttumattomina: koko
43397: hin etenkin pienissä asunnoissa. Keskusta-aluei-      maassa rakennuskustannukset ovat nousseet
43398: den ulkopuolella vuokrat sen sijaan ovat huo-         vain 2,4 prosenttia ja omistustonttien tonttikus-
43399: mattavasti edullisempia.                              tannukset laskivat noin kuusi prosenttia. Korko-
43400:    Vapaarahoitteisen asuntotuotannon vähäi-           tuetun vuokra-asuntotuotannon rakennuskus-
43401: syys on osaltaan lisännyt kysyntäpainetta suuril-     tannukset nousivat vastaavana aikana 2,9 pro-
43402: la paikkakunnilla. Tästä huolimatta ovat vuok-        senttia ja tonttikustannukset noin kolme pro-
43403: rat uusissa vuokrasuhteissa, joiden kohdalla          senttia.
43404: vuokrasääntelystä pääsääntöisesti luovuttiin              Hallitus on mm. alentanut aravalainojen kor-
43405: koko maassa vuoden 1992 helmikuun alusta,             koja, mikä omalta osaltaan vähentää asumisme-
43406: nousseet mainitusta ajankohdasta vuoden 1996          nojen nousupaineita vanhoissa vuokra-asun-
43407: kevääseen keskimäärin noin 1,4 prosenttia vuo-        noissa. Uusissa, vuosimaksujärjestelmään kuu-
43408: dessa. Samaan aikaan vuokraan sisältyvät pa-          luvissa aravavuokrataloissa vuokrien muutokset
43409: kolliset hoitomenot kallistuivat noin neljä pro-      riippuvat inflaatiosta ja hoitokustannusten muu-
43410: senttia vuodessa. Kuluttajahintaindeksin piste-       toksista. Aravavuokra-asunnoissa sovelletaan
43411:                                               KK 263/1997 vp                                             3
43412: 
43413: vuokrien määräytymisessä omakustannusperi-              on omalta osaltaan vaikuttanut siihen, että toi-
43414: aatetta, jolloin vuokra määräytyy todellisten           meentulotukea on jouduttu myöntämään aikai-
43415: kustannusten mukaisesti. Kohtuuhintaisten               sempaa enemmän myös asumistuen normit ylit-
43416: asuntojen suuri määrä on tasoittamassa markki-          tävään vuokratasoon. Ympäristöministeriössä
43417: natekijöistä johtuvaa vuokrien nousua.                  on tarkoitus selvittää vielä tämän vuoden aikana,
43418:     Asumistukea myönnettäessä otetaan huo-              miten asumistuen normitus vastaa todellista
43419: mioon vain kohtuulliset asumismenot. Näiden             vuokratasoa ja siinä olevia vaihteluita.
43420: määrittelyssä käytettäviä enimmäisasumisme-                 Kokonaisuudessaan näyttää siltä, että vuok-
43421: nonormeja on jouduttu viime vuosina valtionta-          rien aikaisempaa vapaampi määrittely on tuonut
43422: loudellisten säästövaikutusten aikaansaamiseksi         lisää uusia vuokra-asuntoja. Tämä on myöntei-
43423: tiukentamaan. Näin ollen asumistuella ei ole tu-        nen asia. Markkinatekijöiden vaikutus vuokran
43424: ettu keskimääräistä korkeampia vuokrien nou-            määrään on suurempi alueilla, jotka ovat sijain-
43425: suja. Asumistuensaajien vuokrakehitys on sinän-         niltaan parempia taikkajoilla asuntojen kysyntä
43426: sä ollut maltillisempi kuin yleinen vuokrakehitys.      on muutoin tarjontaan nähden liian pieni. Halli-
43427: Kun vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat ovat           tus seuraa vuokrien kehitystä ja sen vaikutuksia
43428: nousseet vuoden 1995 huhtikuusta vuoden 1996            vuokralaisten asemaan ja tuen tarpeeseen.
43429: huhtikuuhun 3,2 prosenttia, niin asumistuensaa-             Hallitus pyrkii vaikuttamaan siihen, että meil-
43430: jien vuokrat ovat nousseet vuoden 1996 aikana           lä on tulevaisuudessakin riittävä, kohtuutasoi-
43431: keskimäärin 2,2 prosenttia eli selvästi vähem-          nen ja -hintainen vuokra-asuntokanta. Tämä
43432: män. Näistä aravavuokrien nousu on ollut 2,8            voidaan parhaiten turvata luomalla edellytykset
43433: prosenttia ja vapaarahoitteisten vuokrien 1,4           uusien vuokra-asuntojen rakentamiselle ja käyt-
43434: prosenttia. Näin ollen asumistukea koskevien re-        töön saamiselle, pitämällä yllä edelleenkin riittä-
43435: kisteri tietojen valossa näyttää pikemminkin sil-       vää yhteiskunnan tukemaa vuokra-asuntotuo-
43436: tä, että vuokra-asuntojen tarjonnan lisääntymi-         tantoa ja luomalla edellytykset sille, että olemas-
43437: nen on tuonut markkinoille myös kohtuuhintai-           sa olevan vuokra-asuntokannan kunnosta huo-
43438: sia vuokra-asuntoja. Ainakaan asumistukea kos-          lehditaan tarvetta vastaavasti ja että se pysyy
43439: kevien rekisteritietojen valossa ei voida päätellä,     mahdollisimman pitkälle vuokra-asuntokäytös-
43440: että asumistukea ohjautuisi yleistä vuokrakehi-         sä.
43441:  tystä enemmän vuokratason noususta aiheutu-                Syytä palata vapaarahoitteisten vuokra-asun-
43442:  vaan kustannusten lisäykseen.                          tojen vuokrien sääntelyyn ei ole näköpiirissä.
43443:     Sen sijaan hallitus on kyllä tietoinen, että asu-   Kotimarkkinoiden alkaessa vihdoinkin elpyä
43444:  mistuessa hyväksyttävä vuokrataso on alhaisem-         myös omistusasuntojen kysyntä kasvaa. Säänte-
43445:  pi kuin markkinoilla perittävät vuokrat. Vapaa-        lyyn palaaminen kasvattaisi vuokra-asunnon
43446:  rahoitteisissa asunnoissa asuvilla yli puolella ja     omistajien halukkuutta myydä vuokra-asunton-
43447:  aravavuokra-asunnoissa asuvilla yli kolmannek-         sa omistusasuntoja haluaville. Tällöin toistuisi
43448:  sella tuensaajista vuokra ylittää asumistuessa         kuluvan vuosikymmenen alkuun saakka jatku-
43449:  hyväksyttävän enimmäisvuokratason. Tämä                nut vapaarahoitteisen vuokra-asuntokannan vä-
43450: johtuu taas siitä, että asumistuessa hyväksyttä-        heneminen. Valtion tukemalla asuntotuotannol-
43451:  vissä vuokranormeissa asunnon iällä on suurem-         la ei pystyttäisi korvaamaan mahdollisesti no-
43452:  pi merkitys kuin yleisessä vuokratasossa. Tämä         peastikin syntyvää vuokra-asuntovajausta.
43453: 
43454:       Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1997
43455: 
43456:                                                                            Ministeri Sinikka Mönkäre
43457: 4                                          KK 263/1997 vp
43458: 
43459: 
43460: 
43461: 
43462:                                         Tili Riksdagens Talman
43463: 
43464:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen        rorna i hela det fritt finansierade hyresbeståndet
43465: föreskriver har Ni, Fru Talman, till vederböran-      från april1995 tili aprill996 med i genomsnitt 3,2
43466: de medlem av statsrådet översänt följande av          procent. 1 ökningen ingår nästan helt och hållet
43467: riksdagsman Marjaana Koskinen m.fl. under-            den inverkan som avvecklingen av hyresregle-
43468: tecknade spörsmål nr 263:                             ringen från början av maj 1995 hade på hyresni-
43469:                                                       vån. Förbättringen av den ekonomiska situatio-
43470:           Vad ämnar Regeringen göra för att           nen och den successiva ökningen av den fritt
43471:        hyresnivån för aravahyresbostäder och          finansierade bostadsproduktionen lättar på
43472:        fritt finansierade hyresbostäder skall bli     trycket på hyresbostäderna, då en del av efterfrå-
43473:        skälig och för att hyrorna skall hållas i      gan åter kommer att gälla ägarbostäder.
43474:        nivå med övriga konsumentpriser,                  Också framgent är tillräcklig tillgång tili
43475:           är Regeringen medveten om att en stor       hyresbostäder den bästa garantin för att hyres-
43476:        del av utkomststödet och bostadsbidra-         höjningarna skall hållas i schack. Antalet arava-
43477:        get går åt till betalning av höga hyror,       och räntestödsbostäder som byggs med samhäl-
43478:           överväger Regeringen en återuppliv-         lets stöd har kunnat bibehållas på en hög nivå
43479:        ning av hyresregleringen, och                  också under lågkonjunkturen. Utbudet av bostä-
43480:           stöder Regeringen byggandet av ett          der ökas och riktas huvudsakligen tili områden
43481:        bestånd av billiga hyresbostäder?              som är tillväxtcentra. Redan i fjol ökade antalet
43482:                                                       bostäder som påbörjas med stöd av Statens bo-
43483:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         stadsfond med 3 000 jämfört med vad som ur-
43484: anföra följande:                                      sprungligen planerats. Också i år har miljöminis-
43485:                                                       teriet uppmanat bostadsfonden att använda den
43486:  .. Hyresbostadsbeståndet har ökat på sistone.        befogenhet att bevilja bostadslån som resterar
43487: Okningen av utbudet på fritt finansierade hyres-      från i fjol tili att bygga ytterligare 3 000 hyresbo-
43488: bostäder har påverkats av att hyresregleringen        städer och bostadsrättsbostäder.
43489: avvecklades. Aren 1992-1996 kan nettoökning-             Då aravabostäder och räntestödsbostäder
43490: en i antalet fritt finansierade hyresbostäder upp-    byggs och lån beviljas för dem har stegringen i
43491: skattas till drygt 50 000. Samtidigt har bostadens    byggnads- och boendekostnader stävjats och
43492: läge fått en allt större inverkan på hyresnivån. 1    kommer också framgent att stävjas. Byggnads-
43493: städernas centrala områden, där möjligheterna         kostnaderna och tomtpriserna för de aravabygg-
43494: att öka utbudet av bostäder redan på grund av         nadsprojekt som bostadsfonden godkänner har
43495: utrymmesbristen är små, har den betalningskraf-       under de tre senaste åren förblivit så gott som
43496: tiga efterfrågan lett till höga kvadrathyresnivåer    oförändrade: i hela landet har byggnadskostna-
43497: särskilt i fråga om små hyresbostäder. Utanför        derna stigit med bara 2,4 procent, och tomtkost-
43498: centrumområdena är hyrorna däremot avsevärt           naderna för ägartomter sjönk med ca sex pro-
43499: förmånligare.                                         cent. Byggnadskostnaderna för den räntestödda
43500:     Genom att produktioneo av fritt finansierade      hyresbostadsproduktionen ökade under samma
43501: hyresbostäder är så liten har deras efterfrågan       tid med 2,9 procent och tomtkostnaderna med ca
43502: ökat på större orter. Trots detta har hyrorna i nya   tre procent.
43503: hyresförhållanden, för vilka hyresregleringen i          Regeringen har bl.a. sänkt räntorna på arava-
43504: regel frångicks i hela landet i början av februari    Iän, vilket har bidragit tili att minska trycket mot
43505: 1992, från denna tidpunkt stigit med i genomsnitt     en ökning av boendekostnaderna i gamla hyres-
43506: 1,4 procent om året till våren 1996. Under samma      bostäder. 1 nya aravahyreshus, där systemet med
43507: tid steg de obligatoriska skötselutgifterna, som      årsavgifter tillämpas, beror hyresfluktuationerna
43508: ingår i hyran, med omkring fyra procent årligen.      på inflationen och på ändringar i skötselutgifter-
43509: Poängtalet för konsumentprisindex ökade under         na. 1 aravahyresbostäderna tillämpas självkost-
43510: samma tid med i genomsnitt 1,3 procent om året.       nadsprincipen på hyresbestämningen: hyran be-
43511: Enligt Statistikcentralens hyresstatistik steg hy-    stäms enligt de faktiska utgifterna. Det stora
43512:                                             KK 263/1997 vp                                              5
43513: 
43514: antalet bostäder till skäligt pris jämnar ut den      har måst beviljas också för hyresnivåer som över-
43515: hyresstegring som beror på marknadsfaktorerna.        stiger normerna. Miljöministeriet avser att redan
43516:    Då bostadsbidrag beviljas, beaktas enbart          i år undersöka på vilket sätt normeringen av
43517: skäliga boendekostnader. Vid definitionen av          bostadsbidraget motsvarar den faktiska hyresni-
43518: dem används normer för maximala boendekost-           vån och variationerna i den.
43519: nader, som under de senaste åren har skärpts i           Över lag verkar det som om den friare hyresbe-
43520: syfte att åstadkomma besparingar i statens eko-       stämningen hade fört in nya hyresbostäder. Det-
43521: nomi. Detta betyder att bostadsbidraget inte an-      ta är positivt. Marknadsfaktorernas inverkan på
43522: vänts för att stöda hyresökningar som är högre        hyresbeloppet är större i områden som ligger
43523: än genomsnittet. Hyresutvecklingen för bostads-       bättre till eller där efterfrågan på bostäder annars
43524: bidragstagare har i sig varit sävligare än den        är för liten jämfört med utbudet. Regeringen
43525: allmänna. Då hyrorna för fritt finansierade bo-       följer med hyresutvecklingen och dess verkningar
43526: städer från april 1995 till april 1996 steg med 3,2   på hyresgästernas ställning och behov av stöd.
43527: procent, ökade bostadsbidragstagarnas hyror              Regeringen går in för att verka för att vi också
43528: under år 1996 med i genomsnitt 2,2 procent, dvs.      framgent skall ha ett tillräckligt bestånd av hyres-
43529: klart mindre. Av detta motsvarar stegringen i         bostäder av skälig nivå och tili skäligt pris. Detta
43530: aravahyran 2,8 procent och i de fritt finansierade    kan bäst garanteras genom att skapa förutsätt-
43531: hyrorna 1,4 procent. Detta innebär i ljuset av        ningar för byggande och ibruktagning av nya
43532: registeruppgifterna om bostadsbidragen snarare        hyresbostäder, genom att alltjämt upprätthålla
43533: att det ökade utbudet av hyresbostäder har till-      en tillräckligt stor, av samhället understödd pro-
43534: fört marknaden hyresbostäder till skäligt pris.       duktion av hyresbostäder, och genom att skapa
43535: Åtminstone på basis av registeruppgifterna om         förutsättningar för att det existerande beståndet
43536: bostadbidrag kan man inte dra slutsatsen att          av hyresbostäder sköts som sig bör och att det så
43537: bostadsbidraget, i högre grad än den allmänna         länge som möjligt används som hyresbostäder.
43538: hyresutvecklingen, skulle bidra tili den kostnads-       Det finns ingen anledning inom synhåll att
43539: ökning som föranleds av höjningen i hyresnivån.       återgå tili en reglering av hyrorna för hyresbostä-
43540:    Regeringen är däremot nog medveten om att          der. Då hemmamarknaden äntligen börjar ta sig,
43541: den hyresnivå som godkänns för bostadsbidrag          kommer också efterfrågan på ägarbostäder att
43542: ligger lägre än den hyra som uppbärs på markna-       öka. En återgång till hyresreglering skulle göra
43543: den. Av dem som bor i fritt finansierade hyresbo-     ägarna tili hyresbostäder villigare att sälja hyres-
43544: städer har över hälften, och av dem som bor i         bostäderna tili dem som vill ha ägarbostäder.
43545: aravahyresbostäder över en tredjedel av bidrags-      Detta skulle upprepa den minskning i beståndet
43546: tagarna en hyra som överstiger den maximihyra         av fritt finansierade hyresbostäder som höll på
43547: som godkänns för bostadsbidrag. Detta beror           ända tili början av detta decennium. Den statsun-
43548: bl.a. på att bostadens ålder inverkar mer de          derstödda bostadsproduktionen skulle inte för-
43549: hyresnormer som godkänns för bostadsbidrag än         slå till att ersätta den brist på hyresbostäder som
43550: på den allmänna räntenivån. Detta har åter bi-        eventuellt också mycket snabbt skulle uppstå.
43551: dragit tili att utkomststöd i större utsträckning
43552:      Helsingfors den 10 april 1997
43553: 
43554:                                                                           Minister Sinikka Mönkäre
43555:                                            KK 264/1997 vp
43556: 
43557: Kirjallinen kysymys 264
43558: 
43559: 
43560: 
43561: 
43562:                                   Tuula Haatainen /sd ym.: Meriturvallisuuden parantamisesta
43563: 
43564: 
43565: 
43566:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
43567: 
43568:     Merenkulkulaitoksen selvityksen mukaan              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
43569: suomalainen meriturvallisuus ei ole tällä hetkellä   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
43570: riittävä. Selvityksen mukaan standardoinnin          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
43571: puutteen vuoksi työlle ja laitteille laivojen ko-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43572: mentosilloilla ei ole yhteisiä normeja.
43573:     Raportin mukaan jokainen komentosilta on                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
43574: oma prototyyppinsä. Alan suositukset ovat ajas-             ryhtyä meriturvallisuuden parantamisek-
43575: taan jäljessä, laitteiden yhteensovitus on kehnoa           si, jotta matkustajat voivat luottaa laiva-
43576: ja välineiden käytön koulutus on puutteellista.             liikenteeseen turvallisena matkustus-
43577: Merenkulkulaitoksen työryhmän raportin mu-                  tapana?
43578: kaan matkustajien turvallisuuden tarkastelu ei
43579: kestä tänään päivän valoa.
43580:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1997
43581: 
43582:          Tuula Haatainen /sd             Helena Vartiainen /sd         Risto Kuisma /sd
43583:          Marjaana Koskinen /sd           Arto Bryggare /sd             Paula Kokkonen /kok
43584:          Säde Tahvanainen /sd            Janina Andersson /vihr        Marjatta Vehkaoja /sd
43585: 
43586: 
43587: 
43588: 
43589: 279001
43590: 2                                           KK 264/1997 vp
43591: 
43592: 
43593: 
43594: 
43595:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
43596: 
43597:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        liikenteen turvallisuuden parantamista koskevia
43598: mainitussa tarkoituksessa, Te, Rouva Puhemies,        toimenpiteitä.
43599: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Tärkeimpänä turvallisuuskulttuuria paranta-
43600: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuula            vana toimenpiteenä voidaan pitää kansainväli-
43601: Haataisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         sen turvallisuusjohtamisjärjestelmän käyttöön-
43602: myksen n:o 264:                                       ottoa. Suomessa annettiin 26 päivänä tammi-
43603:                                                       kuuta 1996 asetus laivanisännän turvallisuus-
43604:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       johtamisjärjestelmästä ja aluksen turvalliseen
43605:        ryhtyä meriturvallisuuden parantamisek-        käyttöön liittyvistä johtamisjärjestelyistä (66/
43606:        si, jotta matkustajat voivat luottaa laiva-     1996). Turvallisuusjohtamisjärjestelmä on toteu-
43607:        liikenteeseen turvallisena matkustustapa-      tettu kaikilla suomalaisilla kansainvälisen liiken-
43608:        na?                                            teen matkustaja-aluksilla. Turvalliset rutiinit ja
43609:                                                       käytännöt kirjataan ja niiden noudattamista val-
43610:    Vastauksena kysymykseen esitän kunni-              votaan.
43611: oittaen seuraavaa:                                        Suomalaisten alusten selviytyminen kansain-
43612:                                                       välisessä kilpailussa on edellyttänyt automaation
43613:    Valtioneuvosto teki 2 päivänä marraskuuta          kehittämistä pitemmälle kuin kansainväliset vaa-
43614: 1995       periaatepäätöksen      meriturvallisuus-   timukset edellyttävät. Tässä kehityksessä on
43615: ohjelmasta. Periaatepäätöksessä on kirjattu           eräitä ongelmia ja niihin mainitussa tutkimuk-
43616: muun muassa merenkulun turvallisuuden paran-          sessa lähinnä viitataan.
43617: tamista koskevan kansainvälisen toiminnan ta-             Suomen rannikon väylät ovat kapeita ja vai-
43618: voitteet sekä alusturvallisuuden ja sen valvonnan     keasti navigoitavia. Siksi on otettu käyttöön pai-
43619: tehostamiseksi tehtävät toimenpiteet. Meritur-        kallisasemilla tarkennettu satelliittinavigointi
43620: vallisuutta on kehitetty meriturvallisuusohjel-       (DGPS). Eräillä suurimmilla aluksilla ohjailua
43621: massa esitetyllä tavalla. Lisäksi merenkulun lain-    hoidetaan tietokoneiden avulla yhdistämällä eri
43622: säädäntöä on monelta osin uudistettu.                 laitteilta tulevat tiedot yhteen työpisteeseen kes-
43623:    Suomalaisilla matkustaja-aluksilla matkusta-       kitettyyn navigointijärjestelmään.
43624: minen on tilastollisesti turvallista. Viimeisin on-       Tällaiselle integroidulle järjestelmälle ei ole
43625: nettomuus, jossa menetettiin ihmishenkiä, ta-         määritelty kansainvälistä standardia. Merenkul-
43626: pahtui vuonna 1968, kun m/s Botniaja m/s Ilma-        kuhallituksessa on aloitettu asiaa koskevan sään-
43627: tar törmäsivät yhteen Ahvenanmerellä. Onnetto-        nöstön valmistelu. Työ on käynnissä myös
43628: muudessa kuoli kuusi ihmistä.                         IMO:ssa. Järjestelmien käyttöä ei sääntöjen
43629:    Alukset ja niiden laitteet katsastetaan kan-       puuttumisen vuoksi ole kuitenkaan haluttu kiel-
43630: sainvälisen merenkulkujärjestön IMO:njohdolla         tää, koska uudetjärjestelmät ovat yleensä toimi-
43631: hyväksyttyjen kansainvälisten yleissopimusten ja      neet hyvin. Laitteet on varmennettu rinnakkais-
43632: ohjeiden mukaisesti. Tällä tavalla hyväksyttyinä      järjestelmin ja toimintahäiriöiden sattuessa voi-
43633: aluksia voidaan käyttää kansainvälisessä liiken-      daan palata vanhempiin menetelmiin.
43634: teessä. Kaikki suomalaiset alukset täyttävät              Turvallisuusjohtamisjärjestelmä edellyttää,
43635: nämä vaatimukset.                                     että miehistö perehdytetään hyvin komentosillan
43636:    Eduskuntakysymyksessä mainitussa Komen-            toimintaan ja tarvittavia rutiineja poikkeustilan-
43637: tosiltatyön inhimilliset virheet -tutkimuksessa       teessa harjoitellaan säännöllisesti. Parantamisen
43638: selvitettiin suomalaisen merenkulun turvalli-         varaa kuitenkin edelleen on. Ongelma on tie-
43639: suuskulttuuria. Merenkulun turvallisuuskult-          dostettu ja turvallisuusjohtamisjärjestelmän
43640: tuurin puutteet on todettu kansainvälisestikin.       vuosittaisten tarkastusten yhteydessä asiaan
43641: Tämä kävi erittäin selvästi ilmi Herald of Free       kiinnitetään erityistä huomiota niillä aluksilla,
43642: Enterprise -onnettomuuden tutkinnan yhteydes-         joilla on integroitu navigointijärjestelmä.
43643: sä. IMO hyväksyikin vuonna 1995 pidetyssä                 Merenkulkuhallitus käynnisti laajan, koko
43644: konferenssissa lukuisaujoukon matkustaja-alus-        suomalaista merenkulkua koskevan riskikartoi-
43645:                                           KK 264/1997 vp                                            3
43646: 
43647: tuksen vuonna 1995. Tutkimuksen suorittavat         jo toteuttanut osan ja muut ovat valmisteltavina.
43648: Valtion teknillinen tutkimuskeskus ja Teknil-       Tutkimuksen suositus komentosiltalaitteistojen
43649: linen korkeakoulu merenkulkuhallituksen me-         standardoinneista vaatii kuitenkin kansainvälis-
43650: renkulkuosaston johdolla. Samoin käynnistet-        tä yhteistyötä IMO:n puitteissa.
43651: tiin luotsausta koskeva tutkimus ja tutkimus           Edellä sanottuun viitaten hallitus toteaa, että
43652: paloturvallisista konehuoneista. Lisäksi meren-     meriturvallisuuden parantamista edistäviä toi-
43653: kulkuhallitus on osallistunut laajaan ro-ro-        menpiteitä on viime vuosina toteutettu runsaasti.
43654: matkustaja-alusten rakenteellista turvallisuutta    Erityistä huomiota on kiinnitetty inhimillisen te-
43655: koskevaan luoteiseurooppalaiseen tutkimuk-          kijän osuuteen merionnettomuuksissa. Me-
43656: seen. Näiden tutkimusten tulokset tullaan hyö-      renkulun turvallisuuden parantamista koskevaa
43657: dyntämään merenkulun turvallisuuskulttuurin         toimintaa jatketaan paitsi kansallisella tasolla
43658: parantamiseksi.                                     myös kansainvälisesti erityisesti kansainvälisen
43659:     Komentosiltatyön inhimilliset virheet -tutki-   merenkulkujärjestön IMO:n ja Euroopan yhtei-
43660: musraportissa viranomaisille kohdistetuista         sön puitteissa.
43661: yhdeksästä suosituksesta Merenkulkuhallitus on
43662: 
43663:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1997
43664:                                                                     Liikenneministeri Matti Aura
43665: 4                                            KK 264/1997 vp
43666: 
43667: 
43668: 
43669: 
43670:                                          Tili Riksdagens Talman
43671: 
43672:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                 Som en av de viktigaste åtgärderna som för-
43673: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande             bättrar säkerhetskulturen kan betraktas ibrukta-
43674: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         gandet av ett internationellt säkerhetslednings-
43675: dagsman Tuula Haatainen m.fl. undertecknade             system. 1 Finland gavs den 26 januari 1996 en
43676: spörsmål nr 264:                                        förordning om säkerhetsledningssystem för re-
43677:                                                         dare och ledningsarrangemang för säker drift av
43678:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         fartyg (66/1996). Säkerhetsledningssystemet har
43679:         ta för att förbättra sjösäkerheten, så att      genomförts på alla finska passagerarfartyg i in-
43680:         passagerarna skall kunna Iita på att båt-       ternationell trafik. Trygga rutiner och tillväga-
43681:         trafik är ett tryggt sätt att resa?             gångssätt antecknas och efterlevnaden av dessa
43682:                                                         övervakas.
43683:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt               Kravet har varit att automationen utvecklas
43684: anföra följande:                                        längre än vad de internationella kraven förutsät-
43685:                                                         ter för att de finska fartygen skall klara sig i den
43686:    Statsrådet fattade den 2 november 1995 ett           internationella konkurrensen. Denna utveckling
43687: principbeslut om ett sjösäkerhetsprogram. 1 prin-       medför vissa problem och det hänvisas främst till
43688: cipbeslutet har antecknats bl.a. målsättningen          dessa i nämnda undersökning.
43689: för den internationella verksamheten som gäller             Farlederna inom vårt kustband är smala och
43690: förbättrande av sjöfartens säkerhet samt de åt-         svåra att navigera. Därför har man tagit i bruk
43691: gärder som vidtas i syfte att effektivera fartygssä-    satellitnavigering (DGPS). Vissa av de största
43692: kerheten och övervakningen av denna. Sjösäker-          fartygen styrs med hjälp av datorer genom att
43693: heten har utvecklats på det sätt som föreslagits i      data från olika apparater sammankopplas till ett
43694: sjösäkerhetsprogrammet. Dessutom har lagstift-          navigeringssystem som är koncentrerat till ett
43695: ningen inom sjöfartens område till många delar          enda arbetsställe.
43696: reviderats.                                                 Någon internationell standard har inte fast-
43697:    Statistiskt sett är det tryggt att resa med finska   ställts för ett dylikt integrerat system. Sjöfar~~sty­
43698: passagerarfartyg. Den senaste olyckan där män-          relsen har börjat bereda regler för detta. A ven
43699: niskoliv gick förlorade inträffade 1968, dä m/s         IMO har påbörjat detta arbete. Man har emeller-
43700: Botnia och m/s Ilmatar stötte samman på Ålands          tid inte velat förbjuda användningen av dessa
43701: hav. Sex personer miste livet i olyckan.                system i brist på regler, eftersom de nya systemen
43702:    Fartygen och deras apparatur besiktas i enlig-       i regel har fungerat bra. Apparaterna har säkrats
43703: het med godkända internationella konventioner           med hjälp av parallella system och i fall av funk-
43704: och anvisningar som har godkänts under ledning          tionsstörningar kan man gå tillbaka till de äldre
43705: av den internationella sjöfartsorganisationen           metoderna.
43706: IMO. Fartyg som på detta sätt har godkänts kan              Säkerhetsledningssystemet förutsätter att be-
43707: användas i internationell trafik. Alla finska far-      sättningen görs väl förtrogen med funktionerna
43708: tyg uppfyller dessa krav.                               på kommandobryggan och att nödvändiga ruti-
43709:    1 den i spörsmälet nämnda undersökningen             ner i undantagssituationer övas regelbundet.
43710: om mänskliga fel på kommando bryggan, Ko-               Trots detta finns det saker som ytterligare kan
43711: mentosiltatyön inhimilliset virheet, utreddes sä-       förbättras. Man är medveten om problemet och i
43712: kerhetskulturen inom den finska sjöfarten. Bris-        samband med de årliga kontrollerna av säker-
43713: terna inom säkerhetskulturen har påtalats också         hetsledningssystemet fåsts särskild uppmärk-
43714: internationellt. Det framstod klart och tydligt i       samhet vid de fartyg som har ett integrerat navi-
43715: samband med utredningen av olyckan med He-              geringssystem.
43716: rald of Free Enterprise. IMO godkände vid en                Sjöfartsstyrelsen startade en omfattande risk-
43717: konferens 1995 ett flertal åtgärder som avsåg att       kartläggning 1995 av hela den finska sjöfarten.
43718: förbättra säkerheten i fråga om passagerartra-          Undersökningen utförs av Statens tekniska
43719: fiken.                                                  forskningscentral och Tekniska högskolan under
43720:                                           KK 264/1997 vp                                            5
43721: 
43722: ledning av sjöfartsstyrelsens sjöfartsavdelning.    sökningen som gäller standardisering av appara-
43723: Samtidigt påbörjades även en undersökning av        turen på kommandobryggan kräver dock inter-
43724: lotsningen och en undersökning av brandsäkra        nationellt samarbete inom ramen för IMO.
43725: maskinrum. Dessutom har sjöfartsstyrelsen del-         Med hänvisning tili det ovan anförda konsta-
43726: tagit i en omfattande nordvästeuropeisk under-      terar regeringen att åtgärder som främjar en för-
43727: sökning av den strukturella säkerheten på ro-ro-    bättrad sjösäkerhet har vidtagits i stor utsträck-
43728: passagerarfartyg. Resultaten av dessa undersök-     ning under de senaste åren. Särskild uppmärk-
43729: ningar skall utnyttjas för förbättrande av säker-   samhet har fåsts vid den mänskliga faktorns an-
43730: hetskulturen inom sjöfarten.                        del i sjöolyckor. Verksamheten som förbättrar
43731:    Sjöfartsstyrelsen har redan genomfört en del     säkerheten inom sjöfarten fortsätter förutom på
43732: av de nio rekommendationer tili myndigheterna       nationell nivå även på internationell nivå och i
43733: som tas upp i undersökningsrapporten Komen-         synnerhet inom ramen för den internationella
43734: tosiltatyön inhimilliset virheet och de övriga är   sjöfartsorganisationen IMO och Europeiska ge-
43735: under beredning. Den rekommendation i under-        menskapen.
43736: 
43737:      Helsingforsden 9 april1997
43738: 
43739:                                                                        Trafikminister Matti Aura
43740: 1
43741: 1
43742:  1
43743:  1
43744:   1
43745:   1
43746:    1
43747:    1
43748:     1
43749:     1
43750:      1
43751:      1
43752:       1
43753:       1
43754:        1
43755:        1
43756:         1
43757:         1
43758:          1
43759:          1
43760:           1
43761:           1
43762:            1
43763:            1
43764:             1
43765:             1
43766:              1
43767:              1
43768:                                  KK 265/1997 vp
43769: 
43770: Kirjallinen kysymys 265
43771: 
43772: 
43773: 
43774: 
43775:                           Anne Knaapi /kok: Yksityisen hoidon tuen maksuedellytysten laa-
43776:                              jentamisesta
43777: 
43778: 
43779: 
43780: 
43781:                            (Kysymyksen 239 yhteydessä)
43782: 
43783: 
43784: 
43785: 
43786:  270672
43787:                                            KK 266/1997 vp
43788: 
43789: Kirjallinen kysymys 266
43790: 
43791: 
43792: 
43793: 
43794:                                   Esa Lahtela /sd ym.: Keksijäasiamiehen viran perustamisesta työ-
43795:                                       voima- ja elinkeinokeskuksiin
43796: 
43797: 
43798:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
43799: 
43800:     Aluehallintouudistuspaketissa oli mukana         ja niiden vientiä hyötykäyttöön ja patenttisuo-
43801: myös työvoima- ja elinkeinokeskusten perusta-        jauksen piiriin. Lähtökohtana tulisi olla, että jo-
43802: minen. Näiden alueellisten keskusten organisoin-     kainen hyvä idea saadaan hyödyntämään hel-
43803: nin onnistumisella tulee olemaan merkittävä vai-     posti koko yhteiskuntaa.
43804: kutus siihen, miten yhteiskunnan toimin ediste-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
43805: tään uusien työmahdollisuuksien syntyä.              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
43806:     Tämän johdosta on tärkeää, että näiden kes-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
43807: kusten ammattinimikkeet ja työkuvat tehdään          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43808: sen mukaisiksi, mitä näiltä keskuksilta odote-
43809: taanjaettä tehtävät täytetään pätevillä henkilöil-             Onko Hallituksella työvoima- ja elin-
43810: lä.                                                         keinokeskusten organisaatioita luodes-
43811:     Yksi uusi ammattinimike, joka mielestäni tuli-          saan ollut tarkoitus perustaa näihin kes-
43812: si ottaa käyttöön, on keksijäasiamies. Nykyisin             kuksiin keksijäasiamiehen virkoja, vai
43813: keksijät toimivat yhdistyksinä, minkä vuoksi toi-              onko Hallitus aikonut jollakin muulla
43814: minnan laajuus ja mahdollisuudet ovat olleet pai-           tavoin tehostaa toimenpiteitä, joilla hy-
43815: kallisen aktiivisuuden varassa.                             vät ideat saadaan esille ja hyödyntämään
43816:     Maassamme tarvitaan jatkuvasti uusia ideoita            koko yhteiskuntaa?
43817: 
43818:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1997
43819: 
43820:                     Esa Lahtela /sd                           Pia Viitanen /sd
43821:                     Säde Tahvanainen /sd                      Kalevi Olin /sd
43822: 
43823: 
43824: 
43825: 
43826: 279001
43827: 2                                           KK 266/1997 vp
43828: 
43829: 
43830: 
43831: 
43832:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
43833: 
43834:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         innovaatio- ja keksintötoimintaan liittyviä pro-
43835: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          jekteja. Näistä tänä vuonna merkittävin on Inno-
43836: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Suomi-projekti,joka toteutetaan alueellisesti yh-
43837: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-        teistyössä keksintöasiamiesten ja KTM yritys-
43838: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           palvelun piiritoimistojen ja muiden alalla toimi-
43839: n:o 266:                                               vien organisaatioiden kanssa. Inno-Suomi-pro-
43840:                                                        jektin puitteissa toteutetaan tänä vuonna pari-
43841:           Onko Hallituksella työvoima- ja elin-        kymmentä alueellista Inno-Suomi-tapahtumaa,
43842:        keinokeskusten organisaatiota luodes-           jossa keksijä ja yritykset yritetään saada toisten-
43843:        saan ollut tarkoitus perustaa näihin kes-       sa yhteyteen. Parhaat innovaatiot voivat osallis-
43844:        kuksiin keksijäasiamiehen virkoja, vai          tua Inno-Suomi-kilpailuun, jonka voittajalle ta-
43845:           onko Hallitus aikonut jollain muulla         savallan presidentti jakaa Inna-Suomi-palkin-
43846:        tavoin tehostaa toimenpiteitä, joilla hy-       non.
43847:        vät ideat saadaan esille ja hyödyntämään            Kun työvoima- ja elinkeinokeskusten organi-
43848:        koko yhteiskuntaa?                              saatiota suunniteltiin, pohdittiin myös mahdolli-
43849:                                                        suutta yhdistää Keksintösäätiön asiamiestoimin-
43850:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           ta elinkeinokeskusten yhteyteen. Sitä ei kuiten-
43851: vasti seuraavaa:                                       kaan tässä vaiheessa pidetty tarkoituksenmukai-
43852:                                                        sena, koska yhteistyössä teknillisten oppilaitos-
43853:    Keksintötoiminta ja sen edistäminen on erit-        ten ja ammatillisten korkeakoulujen kanssa oli
43854: täin tärkeää. Pääasiallisena vastuuorganisaatio-       saatu hyviä kokemuksia.
43855: na keksintötoiminnan edistämisessä on Keksin-              Keksintöasiamiesten virkojen perustaminen
43856: tösäätiö. Keksintösäätiön käytettävissä olevat         tuleviin työvoima- ja elinkeinokeskuksiin ei
43857: varat on viime vuosina turvattu huolimatta val-        myöskään ollut taloudellisesti mahdollista. Hal-
43858: tion talouden tilanteesta ja erilaisiin tukimuotoi-    litus esitti perustettavaksi 13 elinkeinokeskusta
43859: hin kohdistuneista leikkauksista. Keksintösäätiö       ja eduskunta päätti perustaa 15 keskusta ja kun
43860: on rakentanut valtakuntaan alueorganisaation           lisäksi oli noudatettava 10 %:n säästötavoitetta,
43861: tukeutumalla pääasiassa teknillisiin oppilaitok-       ei tällaisten uusien virkojen perustamiseen ollut
43862: siinja ammatillisiin korkeakouluihin. Näissä toi-      mahdollisuutta.
43863: mii Keksintösäätiön keksintöasiamiehiä. Teknil-            Tavoitteena on rakentaa hyvä yhteistyö tek-
43864: liset oppilaitokset ja ammatilliset korkeakoulut       nillisissä oppilaitoksissa ja ammatillisissa kor-
43865: voivat tarjota keksintötoiminnassa tarpeellisia        keakouluissa toimivien Keksintösäätiön keksin-
43866: aputoimintoja, kuten esimerkiksi prototyyppien         töasiamiestenja työvoima- ja elinkeinokeskusten
43867: valmistusta, oppilaitoksen laitteilla. Tämä on ol-     välille.
43868: lut eräs syy, miksi keksintöasiamiehet on sijoitet-        Työvoima- ja elinkeinokeskusten toiminnan
43869: tu nimenomaan näihin laitoksiin.                       vakiinnuttua on mahdollista tarkastella sitä, voi-
43870:    Hyvien ideoiden esille saamiseksi hyödyntä-         daanko keskusten voimavaroja siirtää tiettyjen
43871: mään koko yhteiskuntaa on järjestetty erilaisia        erityisosaamista vaativien virkojen luomiseen.
43872: 
43873:      Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1997
43874: 
43875:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
43876:                                             KK 266/1997 vp                                                3
43877: 
43878: 
43879: 
43880: 
43881:                                         Tili Riksdagens Talman
43882: 
43883:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       ningsverksamheten arrangerats. Det viktigaste
43884: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         av dessai år är Inno-Finland-projektet, som ge-
43885: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       nomförs regionalt i samarbete mellan uppfin-
43886: man Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörsmål           ningsombuden och HIM företagstjänsts di-
43887: nr 266:                                                striktsbyråer och andra organisationer som är
43888:                                                        verksamma i branschen. Inom ramen för Inno-
43889:            Hade Regeringen, när den skapade ar-        Finland-projektet genomförs i år ett tjugotal re-
43890:        betskrafts- och näringscentralernas orga-       gionala Inno-Finland-evenemang, där man för-
43891:        nisation, för avsikt att vid dessa centraler    söker sammanföra uppfinnaren och företagen.
43892:        inrätta tjänster för uppfinningsombud el-       De bästa innovationerna kan delta i en Inno-
43893:        ler                                             Finland-tävling, vars vinnare får ett Inno-Fin-
43894:            hade Regeringen för avsikt att på nå-       land-pris som överräcks av republikens presi-
43895:        got annat sätt effektivera de åtgärder med      dent.
43896:        vilka goda ideer fås fram och kan utnytt-          När arbetskrafts- och näringscentralernas or-
43897:        jas av hela samhället?                          ganisation planerades, övervägdes också möjlig-
43898:                                                        heten att sammanslå Uppfinningsstiftelsens om-
43899:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          budsverksamhet med näringscentralerna. Det
43900: anföra följande:                                       ansågs dock inte ändamålsenligt i detta skede,
43901:                                                        eftersom goda erfarenheter hade erhållits av sam-
43902:     Uppfinnandet och främjandet av det är syn-         arbetet med de tekniska läroinrättningarna och
43903: nerligen viktigt. Den organisation som har det         yrkeshögskolorna.
43904: huvudsakliga ansvaret för främjandet av uppfin-           Inte heller ekonomiskt var det möjligt att in-
43905: nandet är Uppfinningsstiftelsen. De medel som          rätta tjänster för uppfinningsombud vid de kom-
43906: Uppfinningsstiftelsen har tili sitt förfogande har     mande arbetskrafts- och näringscentralerna. Re-
43907: tryggats under de senaste åren trots statens dåliga    geringen föreslog 13 näringscentraler men riks-
43908: ekonomi och nedskärningar i olika stödformer.          dagen beslöt att grunda 15 centraler och när
43909: Uppfinningsstiftelsen har byggt upp en regionor-       dessutom ett inbesparingsmål på 10 % måste
43910: ganisation i Jandet huvudsakligen genom att stö-       iakttas, var det inte möjligt att inrätta dylika nya
43911: da sig på tekniska läroinrättningar och yrkeshög-      tjänster.
43912: skolor. Vid dessa verkar Uppfinningsstiftelsens           Målet är att få tili stånd ett gott samarbete
43913: uppfinningsombud. De tekniska läroinrätt-              mellan Uppfinningsstiftelsens uppfinningsom-
43914: ningarna och yrkeshögskolorna kan erbjuda bi-          bud, som är verksamma vid tekniska läroinrätt-
43915: funktioner som är nödvändiga för uppfinnandet,         ningar och yrkeshögskolor, och arbetskrafts- och
43916: såsom t.ex. tiliverkning av prototyper med läro-       näringscen tralerna.
43917: inrättningens apparatur. Detta har varit ett skäl         Sedan verksamheten vid arbetskrafts- och nä-
43918: tili att uppfinningsombuden uttryckligen har pla-      ringscentralerna har stabiliserats är det möjligt
43919: cerats vid dessa inrättningar.                         att granska om det går att överföra en del av
43920:     För att goda ideer, som hela samhället kan dra     centralernas resurser tili att inrätta vissa tjänster
43921: nytta av, skall fås fram, har olika projekt som        som kräver specialkunskaper.
43922: sammanhänger med innovations- och uppfin-
43923: 
43924:      Helsingfors den 4 april 1997
43925: 
43926:                                                       Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
43927:                                              KK 267/1997 vp
43928: 
43929: Kirjallinen kysymys 267
43930: 
43931: 
43932: 
43933: 
43934:                                     Esa Lahtela /sd ym.: Terveysvaikutteisten elintarvikkeiden mainos-
43935:                                         tamisen edistämisestä
43936: 
43937: 
43938:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
43939: 
43940:    EU:ssa tai Suomessa ei ole terveysvaikutteisia         Terveysvaikutteisia elintarvikkeita koskeva
43941: elintarvikkeita koskevaa lainsäädäntöä, vaan           tietous ja niiden käytön lisääminen edistäisivät
43942: elintarvikkeiden on oltava yleisen elintarvike-        yleistä terveystilannetta, jolla voitaisiin kansan-
43943: lainsäädännön mukaisia. Tämä tarkoittaa, ettei         terveyspuolella saavuttaa huomattavia säästöjä.
43944: esimerkiksi elintarvikkeiden mainonnassa saa               Koska lainsäädännön kankeuden johdosta
43945: käyttää terveysväittämiä.                              näiden tuotteiden tunnetuksi tekeminen on vai-
43946:    Toistaiseksi Japani lienee ainoa maa, jossa on      keaa, elintarvikelainsäädäntöä tulisi muuttaa si-
43947: lainsäädännöllä määritelty terveysvaikutteisten        ten, että terveysvaikutteisten elintarvikkeiden
43948: elintarvikkeiden erityisasema. Siellä tällaiseksi      myönteisistä vaikutuksista kertominen mahdol-
43949: terveyttä edistäväksi elintarvikkeeksi luokitel-       listettaisiin mainoksen keinoin.
43950: laan tuote, jolla on kliinisissä tutkimuksissa osoi-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
43951: tettu olevan terveyttä edistäviä vaikutuksia.          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
43952:    Suomessa on tälläkin hetkellä jo useita elintar-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
43953: vikkeita, jotka täyttävät terveysvaikutteisen elin-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43954: tarvikkeen määritelmän. Tunnettuja tällä hetkel-
43955: lä markkinoilla olevia tuotteita ovat mm. Pan-                   Onko Hallitus tietoinen muutostar-
43956: suola ja Gefilus-tuotteet, jotka voidaan ainakin              peesta, joka liittyy terveysvaikutteisten
43957: luokitella tähän sarjaan. Tämän lisäksi suoma-                elintarvikkeiden mainontaan, ja
43958: laisista raaka-aineista löytyy runsain mitoin ter-               onko Hallituksella tarkoitus uudistaa
43959: veyttä edistäviä komponentteja. Myös uusia                    elintarvikkeita koskevaa lainsäädäntöä
43960: tuotteita on jatkuvasti tuotekehittelyssä. Joista-            siten, että luotaisiin järjestelmä, jolla elin-
43961: kin tuotteista on haettu patentteja ja niistä ovat            tarvikkeiden kiistattomasti kliinisin ko-
43962: kliiniset kokeet meneillään.                                  kein todistettuja vaikutuksia voitaisiin
43963:                                                               myös mainostaa?
43964:      Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1997
43965: 
43966:           Esa Lahtela /sd                 Pia Viitanen /sd                Raimo Mähönen /sd
43967:           Janina Andersson /vihr          Hannu Takkula /kesk             Anu Vehviläinen /kesk
43968:           Risto Kuisma /sd                Marjaana Koskinen /sd           Päivi Räsänen /skl
43969:                                           Kalevi Olin /sd
43970: 
43971: 
43972: 
43973: 
43974: 279001
43975: 2                                             KK 267/1997 vp
43976: 
43977: 
43978: 
43979: 
43980:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
43981: 
43982:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            tään yleensä sellaiset tavanomaiset elintarvik-
43983: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,             keet, jotka luonnostaan sisältävät tai joihin on
43984: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           lisätty terveyttä edistäviä ainesosia. Myös näihin
43985: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-           elintarvikkeisiin sovelletaan elintarvikelain ylei-
43986: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen              siä säännöksiä.
43987: n:o 267:                                                     Käytännössä elintarvikelain 6 §:n soveltami-
43988:                                                           nen on osoittautunut vaikeaksi ja aiheuttanut
43989:           Onko Hallitus tietoinen muutostar-              tulkinta- ja rajanveto-ongelmia. Elintarvikevi-
43990:        peesta, joka liittyy terveysvaikutteisten          raston asettama työryhmä on valmistellut ohjeita
43991:        elintarvikkeiden mainontaan, ja                    terveyteen liittyvien väitteiden käytöstä elintar-
43992:           onko Hallituksella tarkoitus uudistaa           vikkeiden markkinoinnissa. Ohjeilla pyritään
43993:        elintarvikkeita koskevaa lainsäädäntöä             selventämään, millä edellytyksillä ja missä tilan-
43994:        siten, että luotaisiin järjestelmä, jolla elin-    teissa elintarvikkeiden markkinoinnissa voidaan
43995:        tarvikkeiden kiistattomasti kliinisin ko-          kertoa elintarvikkeen myönteisistä vaikutuksista
43996:        kein todistettuja vaikutuksia voitaisiin           ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen. Elintoimin-
43997:        myös mainostaa?                                    toihin liittyvät väitteet (esim. kalsium vahvistaa
43998:                                                           luustoa, ksylitoli on hyväksi hampaille) olisivat
43999:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              sallittuja, jos mainonnassa muutoin noudatetaan
44000: vasti seuraavaa:                                          ohjeissa esitettyjä yleisiä periaatteita. Aina tulisi
44001:                                                           esimerkiksi kiinnittää huomiota siihen, että ihmi-
44002:     Elintarvikelain 6 §:n mukaan kuluttajalle on          sen ravitsemuksen ja hyvinvoinnin kannalta rat-
44003: annettava totuudenmukaiset ja riittävät tiedot            kaisevaa on kokonaisruokavalio eikä jokin yksit-
44004: elintarvikkeesta. Harhaanjohtavien tietojen an-           täinen elintarvike. Ohjeet ovat parhaillaan lau-
44005: taminen elintarvikkeesta on kielletty. Terveyteen         sunnolla ja niiden arvioidaan valmistuvan kesäl-
44006: liittyvien väittämien ja lääkkeellisten tietojen an-      lä 1997.
44007: taminen tai niihin viittaaminen elintarvikkeiden             Yhteisötasolla on käyty keskusteluja terveys-
44008: markkinoinnissa on kielletty. Mainittu pykälä ei          väittämien sallimisesta elintarvikkeiden markki-
44009: estä antamasta elintarvikkeen ravintoarvoa tai            noinnissa. Myönteiselle elintarvikkeiden mark-
44010: koostumusta koskevia tietoja. Säännöksellä on             kinoinnille on tarvetta, ja eri EU-maat tulkitse-
44011: saatettu kansallisesti voimaan elintarvikkeiden           vat merkintädirektiivissä olevaa kieltoa hyvin eri
44012: merkintöjä ja mainontaa koskeva neuvoston di-             tavoin. Useat maat, myös Suomi, ovat pitäneet
44013: rektiivi (791112/ETY). Sen mukaan elintarvik-             tarpeellisena merkintädirektiivin tarkistamista
44014: keen markkinoinnissa ei saa antaa ymmärtää,               terveys- ja lääkeväittämien osalta. Neuvosto voi-
44015: että elintarvikkeella on sairautta ennalta ehkäise-       si direktiivin mukaan esimerkiksi antaa esimerk-
44016: viä, hoitavia tai parantavia ominaisuuksia. Väit-         kiluettelon kielletyistä väittämistä. Koska toi-
44017: teiden käyttö ei ole sallittua, vaikka niiden paik-       saalta yhteisötasolla on jo vireillä yleisten väittä-
44018: kansa pitävyys voitaisiin tieteellisesti osoittaa.        miä koskevien säännösten valmistelu, hallitus ei
44019: Ns. funktionaalisia elintarvikkeita ei ole määri-         tässä vaiheessa pidä tarkoituksenmukaisena ryh-
44020: telty Suomen lainsäädännössä eikä myöskään                tyä valmistelemaan asiasta kansallisia säännök-
44021: yhteisösäännöksissä. Funktionaalisiksi käsite-            siä.
44022: 
44023:      Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1997
44024: 
44025:                                                          Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
44026:                                              KK 267/1997 vp                                                3
44027: 
44028: 
44029: 
44030: 
44031:                                          Tili Riksdagens Talman
44032: 
44033:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         livsmedel som i sig innehåller eller i vilka har
44034: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           tillsatts hälsofrämjande beståndsdelar. Också på
44035: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         dessa livsmedel tillämpas de allmänna stadgan-
44036: man Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörsmål             dena i livsmedelslagen.
44037: nr 267:                                                      1 praktiken har det visat sig svårt att tillämpa
44038:                                                          livsmedelslagens 6 § och det har medfört problem
44039:           Är Regeringen medveten om det änd-             i fråga om tolkning och gränsdragning. En ar-
44040:        ringsbehov som sammanhänger med re-               betsgrupp som livsmedelsverket har tillsatt har
44041:        klamen för sådana livsmedel som påver-            berett anvisningar om bruket av påståenden som
44042:        kar hälsan och                                    anknyter tili hälsan vid marknadsföringen av
44043:           har Regeringen för avsikt att förnya           livsmedel. Med anvisningarna försöker man
44044:        lagstiftningen om livsmedel så att ett sys-       klargöra under vilka förutsättningar och i vilka
44045:        tem kan skapas genom vilket de effekter           situationer man kan meddela ett livsmedels posi-
44046:        som det obestridligen med kliniska pro-           tiva effekter på människans välbefinnande och
44047:        ver kan påvisas att livsmedlen har också          hälsa när ett livsmedel marknadsförs. Påståen-
44048:        kan användas i reklamen?                          den som anknyter till livsfunktioner (t.ex. att
44049:                                                          kalcium förstärker benbyggnaden, xylitol är bra
44050:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            för tänderna) skall vara tillåtna, om de allmänna
44051: anföra följande:                                         principer som presenteras i anvisningarna i övrigt
44052:                                                          följs i reklamen. Tili exempel skall man alltid
44053:    Enligt 6 § livsmedelslagen skall konsumenten          fåsta uppmärksamhet vid att avgörande för män-
44054: ges sanningsenliga och tillräckliga uppgifter om         niskans näring och välbefinnande är kosten som
44055: ett livsmedel. Det är förbjudet att lämna vilsele-       helhet och inte ett enskilt livsmedel. Anvisningar-
44056: dande uppgifter om livsmedlet. Att framföra på-          na går som bäst på remiss och de bedöms bli klara
44057: ståenden som gäller hälsan samt uppgifter om att         sommaren 1997.
44058: ett livsmedel har medicinska egenskaper eller                På gemenskapsnivå har debatt förts om huru-
44059: hänvisningar tili sådana uppgifter är förbjudna          vida hälsopåståenden skall tillåtas vid marknads-
44060: vid marknadsföringen av livsmedel. Denna para-           föringen av livsmedel. Det finns ett behov av
44061: graf hindrar inte att uppgifter om livsmedlets           positiv marknadsföring av livsmedel och de olika
44062: näringsvärde eller sammansättning ges. Med               EU-länderna tolkar förbudet i märkningsdirekti-
44063: stadgandet har rådets direktiv om märkning, pre-         vet på mycket olika sätt. Flera länder, däribland
44064: sentation och reklam i fråga om livsmedel (79/           Finland, har ansett att det är nödvändigt att
44065: 112/EEG) trätt i kraft nationellt. Enligt direkti-       justera märkningsdirektivet tili den del som gäl-
44066: vet får man inte låta påskina att ett livsmedel har      ler hälso- och medicinpåståendena. Rådet kunde
44067: egenskaper som förebygger, vårdar eller botar            enligt direktivet t.ex. ge en exempelförteckning
44068: sjukdom. Det är inte tillåtet att använda dylika         över förbjudna påståenden. Eftersom det emel-
44069: påståenden även om deras giltighet skulle kunna          lertid på gemenskapsnivå redan är aktuellt med
44070: bevisas vetenskapligt. Så kallade funktionella           beredning av allmänna regler om påståendena,
44071: livsmedel har inte definierats i den finska lagstift-    anser regeringen att det i detta skede inte är
44072: ningen och inte heller i gemenskapens regler. Som        ändamålsenligt att börja bereda nationella regler
44073: funktionella anses i allmänhet sådana sedvanliga         i denna sak.
44074: 
44075:      Helsingfors den 4 april 1997
44076: 
44077:                                                         Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
44078:                                            KK 268/1997 vp
44079: 
44080: Kirjallinen kysymys 268
44081: 
44082: 
44083: 
44084: 
44085:                                    Matti Väistö /kesk: Teurastusauton käytön edellytyksistä
44086: 
44087: 
44088: 
44089:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
44090: 
44091:     Viime syksynä on Englannissa aloittanut toi-      markkinoiden hyödyntämiseen. Esimerkiksi
44092: mintansa liikkuva teurastamo. Sen palvelut on         alueen matkailuyritykset voisivat nykyistä enem-
44093: koettu erityisen tärkeinä luomutuotantoa har-         män käyttää oman alueen tuotteita. Keskeinen
44094: joittavilla tiloilla. Teurastusauto on lehtitiedon    kysymys on kuitenkin tuotteiden kilpailukyky ja
44095: mukaan saanut Englannin luomutarkastusjär-            toiminnan kannattavuus. Jatkojalostuksen kus-
44096: jestön hyväksynnän.                                   tannukset on kyettävä pitämään hallinnassa. Sa-
44097:     Teurastusauton käytöstä on kokemusta myös         malla on huolehdittava tuotteiden korkeasta laa-
44098: Suomessa. Lihantuottajat olivat kolme vuotta          dusta. Näiden tavoitteiden osalta hyvin toimiva
44099: Satakunnassa poikkeusluvan turvin toimineen           liikkuva teurastamo voisi olla tarvittava vaihto-
44100: liikkuvan teurastamon palveluihin tyytyväisiä.        ehto.
44101: Teurastusauton toimilupa kuitenkin evättiin               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
44102: ED-säännöksiin vedoten.                               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
44103:     Omien tuotteiden jatkojalostusta suunnittele-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
44104: ville liikkuva teurastamo olisi kuitenkin oivalli-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
44105: nen vaihtoehto. Näin vältyttäisiin usein pitkiltä
44106: edestakaisilta kuljetuksilta ja osaltaan edesautet-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
44107:  taisiin muun muassa lammastaloutta harjoitta-               ryhtyä,jotta teurastusauton käyttö muun
44108: vien tai luomulihaa tuottavien tilojen toiminnan             muassa lammastaloutta ja luomutuotan-
44109:  kehittämistä.                                               toa harjoittavilla tiloilla olisi mahdollista
44110:     Monilla tiloilla tuotteiden jalostusarvon nos-           myös Suomessa samaan tapaan kuin
44111:  taminen voi olla koko tuotannon jatkamisen                  Englannissa?
44112:  edellytys. Tähän liittyy mahdollisuus paikallisten
44113: 
44114:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1997
44115: 
44116:                                            Matti Väistö /kesk
44117: 
44118: 
44119: 
44120: 
44121: 279001
44122: 2                                            KK 268/1997 vp
44123: 
44124: 
44125: 
44126: 
44127:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
44128: 
44129:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Iisten vaatimusten sekä lihantarkastuksen ja vi-
44130: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           ranomaisvalvonnan tason olisi täytettävä kaikki
44131: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         teurastuspaikalle asetetut vaatimukset. Teuras-
44132: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti              tusauto olisi valvonnan ja tarkastuksen kannalta
44133: Väistön näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            kuitenkin ongelmallisempi kuin kiinteä teuras-
44134: n:o 268:                                                tuspaikka.
44135:                                                             Koska teurastusautoissa ei yleensä ole jääh-
44136:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         dyttämöä, olisi kullakin tuotantotilalla, jossa
44137:         ryhtyä, jotta teurastusauton käyttö muun        eläimiä teurastetaan, oltava oma jäähdyttämö.
44138:         muassa lammastaloutta ja luomutuotan-           Tällöin teurastuspaikan muodostaisivat teuras-
44139:         toa harjoittavilla tiloilla olisi mahdollista   tusauto ja tilalla oleva jäähdyttämö yhdessä.
44140:         myös Suomessa samaan tapaan kuin                Tässä jäähdyttämössä liha saataisiin jäähdytet-
44141:         Englannissa?                                    tyäja trikiinitarkastuksen tuloksia odottavat siat
44142:                                                         ja mahdolliset jälkitarkastukseen joutuvat muut
44143:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            ruhot ja elimet voitaisiin säilyttää odottamassa
44144: vasti seuraavaa:                                        tutkimustulosten valmistumista. Teurasruhojen
44145:                                                         ja elinten siirto autosta tilanjäähdyttämöön olisi
44146:    Eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvi-      voitava järjestää hygieenisesti. Koska teurastus-
44147: kehygieniasta annetun lain (1195/1996,jäljempä-         autoja käytettäessä tainnutus ja verenlasku teh-
44148: nä hygienialaki) mukaan asianomaisen valvonta-          dään tavallisesti lainsäädännön vastaisesti auton
44149: viranomaisen on hyväksyttävä teurastamot ja             ulkopuolella, olisi näitä toimenpiteitä varten ra-
44150: pienimuotoiset teurastamot (teurastuspaikat).           kennettava asianmukaiset tilat joko autoon tai
44151: Teurastuspaikat saavat teurastaa vain rajoitet-         tuotantotilalle. Jokaisen kunnan, jonka alueella
44152: tuja eläinmääriä sekä myydä tuottamaansa lihaa          teurastusauto toimisi teurastuspaikan osana, oli-
44153: ainoastaan kotimaan markkinoille. Lain mu-              si erikseen hyväksyttävä auto-jäähdyttämö -yh-
44154: kaan teurastamot hyväksyy Eläinlääkintä- ja             distelmä hygienialain mukaiseksi teurastuspai-
44155: elintarvikelaitos. Kunnan valvontaviranomaiset          kaksi. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos antaisi
44156: hyväksyvät puolestaan teurastuspaikat.                  jokaiselle teurastuspaikalle numeron, jolla ruhot
44157:    Tarkastamattoman kotieläinten (sika, nauta,          leimattaisiin.
44158: hevonen, lammas ja vuohi) lihan myynti ei ole               Lihantarkastuksen teurastuspaikassa suorit-
44159: Euroopan yhteisön (EY) eikä Suomen lainsää-             taa kunnan palveluksessa oleva eläinlääkäri. Li-
44160: dännön mukaan sallittua. Kotieläinten lihantar-         hantarkastukseen kuuluu eläinten elävänä tar-
44161: kastuksesta sekä teurastamoille ja teurastuspai-        kastus tilalla ja varsinainen teurastuksen jälkei-
44162: koille asetettavista rakenteellisista ja toiminnalli-   nen lihantarkastus. Teurastuksen jälkeinen li-
44163: sista vaatimuksista säädetään lihahygieniasta           hantarkastus on tehtävä mahdollisimman pian
44164: annetulla maa- ja metsätalousministeriön pää-           siinä teurastuspaikassa, jossa eläimet on teuras-
44165: töksellä nro 25/EE0/1996, joka perustuu Euroo-          tettu. Eläinlääkärin on myös säännöllisesti val-
44166: pan yhteisön direktiiviin. EY:n ja Suomen lain-         vottava teurastushygieniaa ja teurastuspaikan
44167: säädäntö ei tunne liikkuvan teurastamon käsitet-        omavalvontaa sekä eläinsuojelumääräysten nou-
44168: tä eivätkä liikkuvat teurastamot EY:n komission         dattamista. Eläinlääkärille on ilmoitettava kahta
44169: tarkastajien mukaan myöskään täytä kotieläin-           vuorokautta ennen eläinten teurastamista.
44170: ten teurastamolle asetettuja vaatimuksia.                   Tarkastamattoman siipikarjan lihan myynti
44171:    Jotta teurastusautojen käyttö kotieläinten           on Suomen ja Euroopan yhteisön lainsäädännön
44172: teurastuksessa olisi mahdollista, olisi autot hy-       mukaisesti sallittu suoraan kuluttajille sellaisilta
44173: väksyttävä osaksi teurastuspaikkaa. Tämä edel-          tiloilta,jotka tuottavat korkeintaan 10 000 lintua
44174: lyttäisi kuitenkin lihahygieniasta annetun maa-         vuodessa. Tällaisten lintujen teurastamiseen voi-
44175: ja metsätalousministeriön päätöksen muuttamis-          daan käyttää tietenkin myös teurastusautoa,
44176: ta. Teurastusauton rakenteellisten ja toiminnat-        mutta lihaa ei saa myydä muualla kuin tilalla.
44177:                                          KK 268/1997 vp                                           3
44178: 
44179: Teurastusauton käyttämiseen siipikarjan teuras-    kaan sallittavaa, miten teurastusautojen valvon-
44180: tuspaikan osana soveltuvat samat periaatteet       ta ja tarkastus käytännössä järjestettäisiin sekä
44181: kuin kotieläinten lihaan.                          millaisia säädösmuutoksia asia edellyttäisi.
44182:    Maa- ja metsätalousministeriön on tarkoitus        Euroopan yhteisössä on parhaillaan meneil-
44183: tarkemmin selvittää sitä, olisiko teurastusauton   lään EY:n hygienialainsäädännön yhtenäistä-
44184: käyttö osana teurastuspaikkaa mahdollista. Täs-    mishanke, jonka yhteydessä saattaa tulla muu-
44185: sä yhteydessä tutkitaan muun muassa, onko teu-     toksia pienimuotoisia laitoksia, kuten teurastus-
44186: rastusautojen käyttö EY:n lainsäädännön mu-        paikkoja, koskeviin vaatimuksiin.
44187: 
44188:      Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1997
44189: 
44190:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
44191: 4                                             KK 268/1997 vp
44192: 
44193: 
44194: 
44195: 
44196:                                           Tili Riksdagens Talman
44197: 
44198:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         ningen och besiktningen mer problematisk än en
44199: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-           fast slaktplats.
44200: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-             Eftersom slaktbilar i allmänhet inte har kylin-
44201: man Matti Väistö undertecknade spörsmål nr               rättningar, måste varje produktionsenhet där
44202: 268:                                                     djur slaktas ha en egen kylinrättning. I så fall
44203:                                                          bildar slaktbilen och kylinrättningen tilisam-
44204:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          mans en slaktplats. I kylinrättningen kan köttet
44205:         ta för att användning av slaktbil på pro-        kylas och svin som väntar på resultaten från
44206:         duktionsenheter som idkar fårskötsel och         trikinkontroll och eventuella andra slaktkroppar
44207:         ekoproduktion skall vara möjligt i Fin-          och inälvor som undersöks ytterligare förvaras i
44208:         land på samma sätt som i England?                väntan på resultaten av undersökningarna. Flytt-
44209:                                                          ningen av slaktkroppar och inälvor från bilen tili
44210:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            enhetens kylinrätting måste kunna ordnas hygie-
44211: anföra följande:                                         niskt. När man använder slaktbil sker bedövning
44212:                                                          och avblodning vanligen utanför bilen i strid mot
44213:    Enligt lagen om livsmedelshygien i fråga om           lagstiftningen, och därför borde det byggas behö-
44214: animaliska livsmedel (1195/1996, nedan hygien-           riga utrymmen för dessa åtgärder antingen i bilen
44215: lagen) skall slakterier och småskaliga slakterier        eller på produktionsenheten. Varje kommun
44216: (slaktplatser) godkännas av en behörig tillsyns-         inom vars område slaktbilen utgör en del av en
44217: myndighet. Slaktplatser får slakta endast begrän-        slaktplats, måste då särskilt godkänna en kombi-
44218: sade antal djur och det kött som slaktplatsen            nation av bil och kylinrättning som en slaktplats
44219: producerar får säljas endast på den inhemska             enligt hygienlagen. Anstalten för veterinärmedi-
44220: marknaden. Enligt lagen godkänns slakterier av           cin och livsmedel ger varje slaktplats ett nummer,
44221: Anstalten för veterinärmedicin och livsmedel.            som slaktkropparna stämplas med.
44222: Slaktplatser godkänns av kommunala övervak-                  Köttbesiktningen på en slaktplats sköts av en
44223: ningsmyndigheter.                                        kommunal besiktningsveterinär. Tili köttbesikt-
44224:    Försäljning av kött från obesiktigade husdjur         ningen hör besiktning av levande djur på produk-
44225: (svin, nötkreatur, häst, får och get) är inte tiliåten   tionsenheten och egentlig köttbesiktning efter
44226: enligt Europeiska gemenskapens (EG) eller Fin-           slakten. Köttbesiktningen skall ufföras så snart
44227: lands lagstiftning. Bestämmelser om besiktning           som möjligt efter slakten på den slaktplats där
44228: av kött från husdjur samt krav på konstruktioner         djuren har slaktats. Veterinären måste också re-
44229: och funktioner i slakterier och på slaktplatser          gelbundet övervaka slakthygienen och slakt-
44230: finns ijord- och skogsbruksministeriets beslut nr        platsens egenkontroll samt iakttagandet av djur-
44231: 25/VLA/1996 som gäller kötthygien och som                skyddsbestämmelserna. Veterinären måste med-
44232: grundar sig på ett EG-direktiv. Begreppet rörliga        delas två dygn före slakten.
44233: slakterier förekommer inte i EG:s och Finlands               Försäljning av obesiktigat kött av fjäderfå är
44234: lagstiftning, och enligt inspektörer från Europe-        tillåten enligt finsk lagstiftning och Europeiska
44235: iska kommissionen uppfyller rörliga slakterier           gemenskapens lagstiftning från produktionsen-
44236: inte heller de krav som ställs på slakterier.            heter som producerar högst 10 000 fåglar i året.
44237:    För att slaktbilar skall kunna användas vid           För slakten av fåglar kan förstås också slaktbil
44238: slakt av husdjur, borde bilarna godkännas som            användas, men köttet får inte säljas någon an-
44239: en del av en slaktplats. Det förutsätter dock en         nanstans än på produktionsenheten. På använd-
44240: ändring av jord- och skogsbruksministeriets be-          ning av slaktbil som en del av slaktplats för fjä-
44241: slut beträffande kötthygien. Kraven på slaktbil-         derfå tillämpas samma principer som när det
44242: ens konstruktioner och funktioner samt nivån på          gäller kött från husdjur.
44243: köttbesiktning och myndighetsövervakning                     Jord- och skogsbruksministeriet har för avsikt
44244: måste uppfylla alla krav som ställs på en slakt-         att närmare utreda om det är möjligt att använda
44245: plats. En slaktbil är dock med tanke på övervak-         slaktbil som en del av en slaktplats. Bl.a. under-
44246:                                          KK 268/1997 vp                                          5
44247: 
44248: söker man om användningen av slaktbil kan god-        Inom Europeiska gemenskapen pågår för när-
44249: kännas enligt EG:s lagstiftning, hur övervak-      varande ett projekt som skall samordna EG:s
44250: ningen av slaktbilarna och besiktningen kan ord-   hygienlagstiftning och i samband med detta är
44251: nas i praktiken och vilka författningsändringar    det möjligt att kraven som gäller småskaliga an-
44252: det förutsätter.                                   läggningar, såsom slaktplatser, kan ändras.
44253: 
44254:      Helsingforsden 11 aprill997
44255: 
44256:                                                     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
44257:                                            KK 269/1997 vp
44258: 
44259: Kirjallinen kysymys 269
44260: 
44261: 
44262: 
44263: 
44264:                                   Liisa Hyssälä /kesk ym.: Lampaanlihan hinnan määräytymisestä
44265: 
44266: 
44267: 
44268:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
44269: 
44270:    Eräässä liikkeessä uusiseelantilainen lam-                  Onko Hallituksen käsityksen mukaan
44271: paanliha maksoi 25 mk/kg ja kotimainen lam-                 uusiseelantilaisen lampaanlihan tuomi-
44272: paanliha 50 mk/kg. Kuitenkin lampaanlihan                   nen Suomeen niin paljon halvempaa, että
44273: tuottajilta kotimaasta on kuulunut viestejä, että           sitä voidaan myydä kaupassa puolta hal-
44274: tuottajat ovat saattaneet joissakin tapauksissa             vemmalla kuin kotimaista lihaa, vai mistä
44275: saada lampaanlihastaan vain markan kilolta.                 johtuu suuri ero kotimaisen lampaanli-
44276:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          han tuottaja- ja ulosmyyntihinnassa ver-
44277: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                rattuna uusiseelantilaiseen lihaan?
44278: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
44279: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
44280: 
44281:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1997
44282:                     Liisa Hyssälä /kesk                      Timo Kalli /kesk
44283:                     Jukka Vihriälä /kesk                     Anneli Jäätteenmäki /kesk
44284: 
44285: 
44286: 
44287: 
44288: 279001
44289: 2                                            KK 269/1997 vp
44290: 
44291: 
44292: 
44293: 
44294:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
44295: 
44296:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kykene tarjoamaan. Suomessa kerralla teuraaksi
44297: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tulevat eläinmäärät ovat suhteellisen pieniä ja
44298: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        ruhojen paino- ja laatuhajonta on suuri. Lam-
44299: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-        paat teurastetaan mekaanisilla linjoilla, jolloin
44300: sälän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         teurastuskustannukset tulevat korkeiksi. Lisäksi
44301: n:o 269:                                               ruhojen leikkuu- ja käsittelykustannukset ovat
44302:                                                        suuret. Lampaanruhosta käyvät hyvin kaupaksi
44303:           Onko Hallituksen käsityksen mukaan           sen arvokkaimmat osat, mutta esimerkiksi etu-
44304:        uusiseelantilaisen lampaanlihan tuomi-          pään markkinointi tuottaa vaikeuksia. Tuontili-
44305:        nen Suomeen niin paljon halvempaa, että         ha tulee usein valmiissa myyntipakkauksissa ja
44306:        sitä voidaan myydä kaupassa puolta hal-         sen lajitelmat ovat kotimaista parempia.
44307:        vemmalla kuin kotimaista lihaa, vai mistä           Suomessa lampaanlihan kulutus keskittyy
44308:        johtuu suuri ero kotimaisen lampaanli-          pääasiassa kahteen sesonkiin - pääsiäiseen ja
44309:        han tuottaja- ja ulosmyyntihinnassa ver-        syksyn kaaliaikaan. Suurin osa karitsoista teu-
44310:        rattuna uusiseelantilaiseen lihaan?             rastetaan syksyllä, joten syksy on luonnollinen
44311:                                                        markkina-aika kotimaiselle lampaalle. Syksyllä
44312:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           teurastetuista karitsoista osajoudutaan pakasta-
44313: vasti seuraavaa:                                       maan pääsiäismarkkinoita varten, jolloin mene-
44314:                                                        tetään kotimaisen tuotteen tuoreusetu.
44315:    Euroopan unionin jäsenyyttä edeltäneenä ai-             Suomessa ei ole vahvaa lammasruokakulttuu-
44316: kana lampaanlihan tuontia säädeltiin voimak-           ria. Esimerkiksi tuoreelia lampaalla ei ole etua
44317: kaasti niin, että tuonti oli mahdollista vain tilan-   pakastettuun verrattuna, ja kuluttaja ei osaa teh-
44318: teissa, jolloin markkinoilla ei ollut kotimaista       dä eroa lampaanlihan ja karitsanlihan välille.
44319: tarjontaa. Alituotannostajohtuen tuotiin vuosit-       Suurin osa tuodusta lihasta on lampaanlihaa,
44320: tain noin 200 tonnia lammasta. Euroopan unio-          joka on karitsanlihaa halvempaa. Markkinoille
44321: niin liittymisen jälkeen rajasuoja poistui, minkä      tulevasta kotimaisesta lihasta suurin osa on taas
44322: myötä lampaanlihan tuonti on lisääntynyt.              karitsanlihaa, vaikka sitä usein mainostetaan
44323: Lampaanlihan hinta määräytyy markkinoilla              lampaanlihan nimellä. Jos verrataan markkinoil-
44324: kysynnän ja tarjonnan mukaan. Esimerkiksi              la olevan kotimaisen karitsanlihan ja tuodun ka-
44325: vuonna 1996 lammasta tuotiin noin 870 tonnia           ritsanlihan hintaa keskenään, voidaan todeta,
44326: pääasiassa Uudesta-Seelannista. Ensimmäisenä           että kuluttajahinnoissa ei ole suurtakaan eroa.
44327: jäsenyysvuonna suurin osa tuonnista oli nuorta             Euroopan unionin jäsenyyden myötä suoma-
44328: karitsanlihaa, mutta nyt tuodaan pääasiassa            lainen lammastalous on joutunut vakaviin vai-
44329: lampaanlihaa, joka on peräisin vanhemmista             keuksiin. Kotimainen tuotanto ei ole pystynyt
44330: eläimistä.                                             kilpailemaan tuontilihan kanssa. Kehittämällä
44331:    Suljetuilla markkinoilla toimittiin paljolti        koko lammassektorimme rakennetta on mahdol-
44332: myyjän ehdoilla. Markkinoiden avauduttua               lista parantaa kotimaisen tuotannon kilpailuky-
44333: kauppa on siirtynyt ostamaan tuontilihaa.              kyä ja turvata lampaanlihan tuotannon säilymi-
44334: Kauppa haluaa ostaa suuria eriä tasalaatuista          nen Suomessa.
44335: tuotetta, jota teurastamomme eivät tällä hetkellä
44336: 
44337:      Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1997
44338: 
44339:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
44340:                                             KK 269/1997 vp                                              3
44341: 
44342: 
44343: 
44344: 
44345:                                          Tili Riksdagens Talman
44346: 
44347:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            relativt små, och dessutom varierar vikten och
44348: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande            kvaliteten på djurkropparna avsevärt. Fåren
44349: med1em av statsrådet översänt följande av riks-        slaktas på mekaniska linjer, vilket har höga slakt-
44350: dagsman Liisa Hyssälä m.fl. undertecknade              ningskostnader som följd. Likaså är stycknings-
44351: spörsmål nr 269:                                       och hanteringskostnaderna höga. De värdefulia-
44352:                                                        re delarna av fåret går bra åt i handeln, men
44353:           Är det enligt Regeringens uppfattning        däremot är det svårare att marknadsföra t.ex.
44354:        så mycket biliigare att tili Finland impor-     framdelen av djuret. lmportköttet levereras ofta i
44355:        tera nyzeeländskt fårkött, att det i buti-      fårdiga försäljningsförpackningar och erbjuds
44356:        kerna kan säljas tili ett hälften biliigare     dessutom i lämpligare sorteringar än det in-
44357:        pris än inhemskt kött, elier varpå beror        hemska köttet.
44358:        den stora skilinaden mellan producent-             1 Finland är konsumtionen av fårkött koncen-
44359:        och konsumentpriset på inhemskt fårkött         trerad till framför allt två säsonger, dvs. tili
44360:        i förhåliande tili priset på nyzeeländskt       påsken och tili tiderna kring kålskörden om hös-
44361:        kött?                                           ten. Största delen av lammen slaktas på hösten,
44362:                                                        och därför är hösten den naturliga tiden för
44363:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          marknadsföringen av inhemskt lammkött. Av de
44364: anföra följande:                                       lamm som slaktats på hösten måste en del djup-
44365:                                                        frysas med tanke på påskförsäljningen, vilket
44366:     Under tiden före medlemskapet i Europeiska         innebär att fördelen med en fårsk inhemsk pro-
44367: unionen reglerades importen av fårkött i hög           dukt går förlorad.
44368: grad så att import var möjlig enbart då det inte          Finland saknar en genuin kultur när det gälier
44369: fanns ett inhemskt utbud på marknaden. Tili            användningen av fårkött i matlagningen. Färskt
44370: följd av underproduktionen importerades årli-          fårkött anses i regel inte vara förmer än djupfryst
44371: gen ca 200 ton färkött. Efter Finlands anslutning      kött, och konsumenterna kan inte skilja mellan
44372: tili Europeiska unionen avskaffades gränsskyd-         fårkött och lammkött. Största delen av det im-
44373: det, varefter importen av färkött har ökat. Priset     porterade köttet är fårkött, som är billigare än
44374: på fårkött bestäms i enlighet med eferfrågan och       lammkött. Av det inhemska köttet på markna-
44375: utbudet på marknaden. Exempelvis år 1996 im-           den är största delen däremot lammkött, trots att
44376: porterades ca 870 ton fårkött, varav största delen     det ofta marknadsförs under benämningen får-
44377: kom från Nya Zeeland. Under det första året av         kött. En jämförelse av priserna på inhemskt och
44378: Finlands medlemskap bestod importen tili över-         importerat lammkött visar att konsumentpriser-
44379: vägande del av ungt lammkött, men numera im-           na är i stort sett identiska.
44380: porteras framför alit kött som härstammar från            1 och med Finlands medlemskap i Europeiska
44381: äldre djur.                                            unionen har vår fårnäring stött på alivarliga svå-
44382:     När marknaden var sluten agerade man i stor        righeter. Den inhemska produktionen har inte
44383:  utsträckning på säljarens villkor. När markna-        förmått konkurrera med det importerade köttet.
44384:  den öppnats började handeln köpa importerat           Genom att utveckla strukturen inom hela vår
44385:  kött. Handeln önskar köpa stora partier produk-       fårnäring är det möjligt att förbättra konkurrens-
44386:  ter av jämn kvalitet, dvs. något som våra slakteri-   förmågan i fråga om den inhemska produktionen
44387:  er inte kan erbjuda för närvarande. De mängder        och att trygga en fortsatt produktion av fårkött i
44388:  djur som i Finland levereras tili slakterierna är     Finland.
44389: 
44390:      Helsingforsden 4 aprill997
44391: 
44392:                                                         Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
44393:                                           KK 270/1997 vp
44394: 
44395: Kirjallinen kysymys 270
44396: 
44397: 
44398: 
44399: 
44400:                                   Liisa Hyssälä /kesk: Arvonlisäverotettavan tulon alarajasta
44401: 
44402: 
44403: 
44404:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
44405: 
44406:    Arvonlisäverolaki on puhuttanut yrittäjiä           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
44407: koko sen voimassaoloajan. Varsinkin palvelu-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
44408: alojen yrittäjät ovat kokeneet 22 %:n veron liian   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
44409: korkeana, ja sen lisääminen palvelujen hintaan      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
44410: on useimmissa tapauksissa ollut mahdotonta.
44411: Toisin sanoen yrittäjän oma tulos on pienenty-                Onko Hallitus nostamassa arvonlisä-
44412: nyt. Vero on otettu yrittäjän selkänahasta.                veron alarajaa vai onko saavutettavissa
44413:    Nyt on kuulunut viestejä siitä, että alarajaa           yrittäjien asettama tavoite alarajan pois-
44414: ollaan nostamassa. Jos näin on, se johtaa epäter-          tamisesta kokonaan?
44415: veeseen kilpailuun ja harmaan talouden lisään-
44416: tymiseen. Nykyinen alaraja, 50 000 mk, tulisi
44417: poistaa.
44418:       Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1997
44419: 
44420:                                          Liisa Hyssälä /kesk
44421: 
44422: 
44423: 
44424: 
44425:  279001
44426: 2                                           KK 270/1997 vp
44427: 
44428: 
44429: 
44430: 
44431:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
44432: 
44433:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        joiden vuosiliikevaihto jää alle 10 000 ecun (noin
44434: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         58 000 markkaa). Tämän rajan nostaminen ei ole
44435: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       mahdollista kansallisin päätöksin, vaan se edel-
44436: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-       lyttäisi direktiivin muutosta, joka vaatii komis-
44437: sälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        sion esitystä ja kaikkien jäsenmaiden yksimieli-
44438: 270:                                                  syyttä.
44439:                                                          Hallituksen tarkoituksena ei ole nostaa 50 000
44440:           Onko Hallitus nostamassa arvonlisä-         markan verovelvollisuuden alarajaa. Hallitus ei
44441:        veron alarajaa vai onko saavutettavissa        myöskään aio poistaa nykyistä rajaa. Markka-
44442:        yrittäjien asettama tavoite alarajan pois-     määräinen raja muodostaa varsin selkeän määri-
44443:        tamisesta kokonaan?                            telmän verollisen liiketoiminnan ja verottoman
44444:                                                       harrastusluonteisen toiminnan välille. Se poistaa
44445:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          siten monia hankalia rajanvetotilanteita ja rajaa
44446: vasti seuraavaa:                                      verotuksen piiristä sellaista toimintaa, joka ei
44447:                                                       sinne luonteensa puolesta kuulu. Rajan mataluu-
44448:    Arvonlisäverolain 1 §:n mukaan veroa on suo-       den johdosta sääntelystä ei aiheudu merkittäviä
44449: ritettava liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta        kilpailuongelmia.
44450: tavaroiden ja palvelujen myynnistä. Verotuksen           Hallitus selvittää parhaillaan, tulisiko arvonli-
44451: soveltamisala on laaja ja kattaa periaatteessa        säverotuksessa siirtyä järjestelmään, jossa nykyi-
44452: kaikki liiketoiminnan muodossa myytävät hyö-          seen liikevaihtorajaan liittyvää sääntelyä muu-
44453: dykkeet. Verovelvollisia ovat kaikki verollisia       tettaisiin siten, että alarajaan liitetään asteittai-
44454: tavaroita ja palveluja myyvät yritykset ja amma-      nen verohuojennus pienyrityksille rajan ylittymi-
44455: tinharjoittajat. Hallinnollisista syistä verosta on   sestä johtuvien vaikutusten lieventämiseksi ja
44456: vapautettu vähäinen toiminta, jonka vuosiliike-       pienyritysten toimintaedellytysten parantami-
44457: vaihto ei ylitä 50 000 markkaa.                       seksi. Reunaehtoina selvityksessä on otettava
44458:    Arvonlisäverotuksessa sovellettavan vero-          huomioon yhteisölainsäädännön menettelylle ai-
44459: pohjan laajuus on säädelty Suomea sitovasti Eu-       heuttamat rajoitukset, menettelyn valtiontalou-
44460: roopan yhteisön kuudennessa arvonlisäverodi-          delliset vaikutukset sekä menettelystä aiheutuvat
44461: rektiivissä (77/388/ETY). Liittymissopimuksessa       hallinnolliset kustannukset sekä verohallinnon
44462: Suomelle on myönnetty oikeus vapauttaa veros-         että yritysten kannalta. Selvitys valmistuu kulu-
44463: ta sellaiset vähäisen liiketoiminnan harjoittajat,    van kevään aikana.
44464: 
44465:      Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1997
44466: 
44467:                                                                                   Ministeri Arja Alho
44468:                                             KK 270/1997 vp                                              3
44469: 
44470: 
44471: 
44472: 
44473:                                          Tili Riksdagens Talman
44474: 
44475:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        10 000 ecu (ca 58 000 mk). Finland kan inte ge-
44476: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         nom nationella beslut höja denna gräns, utan det
44477: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       skulle förutsätta en ändring av direktivet, vilket
44478: man Liisa Hyssälä undertecknade spörsmål nr            kräver kommissionens förslag och enighet av
44479: 270:                                                   medlemsländerna.
44480:                                                           Regeringens avsikt är inte att höja den nedre
44481:           Står Regeringen i beråd med att höja         gränsen på 50 000 mk för skattskydlighet. Reger-
44482:        den nedre gränsen för mervärdesskatten          ingen ämnar inte heller slopa den nuvarande
44483:        eller är det möjligt att nå det av företagar-   gränsen. Gränsen i mark bildar en mycket klar
44484:        na satta målet att helt slopa den nedre         gräns mellan en skattepliktig affårsverksamhet
44485:        gränsen?                                        och en skattefri verksamhet av hobbykaraktär.
44486:                                                        Den undanröjer sålunda många besvärliga
44487:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          gränsdragningssituationer och avskiljer från be-
44488: anföra följande:                                       skattningen sådan verksamhet som på grund av
44489:                                                        sin karaktär inte är skattepliktig. På grund av den
44490:    Enligt 1 § mervärdesskattelagen skall skatt be-     låga gränsen uppstår inga konkurrensproblem av
44491: talas på rörelsemässig försäljning av varor och        betydelse.
44492: tjänster. Det område skatten tillämpas på är om-          Regeringen utreder som bäst om man vid mer-
44493: fattande och täcker i princip alla nyttigheter som     värdesbeskattningen borde övergå tili ett system
44494: säljs rörelsemässigt. Skattskyldiga är alla företag    där den reglering som ansluter sig tili den nuva-
44495: och yrkesutövare som säljer skattepliktiga varor       rande omsättningsgränsen skulle ändras så att tili
44496: och tjänster. Av förvaltningsmässiga skäl har          den nedre gränsen ansluts en gradvis skattelätt-
44497: verksamhet i liten skala, vars årsomsättning inte      nad för småföretag för att lindra verkan av en
44498: överstiger 50 000 mk, befriats från skatt.             överskridning av gränsen och förbättra småföre-
44499:    Omfattningen av den skattebas som skall till-       tagens verksamhetsförutsättningar. Som förbe-
44500: lämpas vid mervärdesbeskattning har bestämts           håll i utredningen skall dock beaktas de begräns-
44501: på ett för Finland bindande sätt i Europeiska          ningar som gemenskapslagstiftningen uppställer
44502: gemenskapens sjätte mervärdesskattedirektiv            för förfarandet, de statsekonomiska verkningar-
44503: (77/388/EEG). 1 anslutningsfördraget har Fin-          na av förfarandet samt de administrativa kostna-
44504: land beviljats rätt att ha en mervärdesskattebe-       der som förfarandet förorsakar såväl skatteför-
44505: frielse för dem som bedriver verksamhet i liten        valtningen som företagen. Utredningen blir klar
44506: skala och vilkas årsomsättning understiger             denna vår.
44507: 
44508:      Helsingforsden 16 april 1997
44509: 
44510:                                                                                    Minister Arja Alho
44511:

Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025